Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1998_1 | A_1998_2 | A_1998_3 | A_1998_4 | A_1998_5 | A_1998_6 | A_1998_7 | B_1998_1 | B_1998_2 | C_1998_1 | C_1998_2 | C_1998_3 | C_1998_4 | D_1998_1 | D_1998_2 | E_1998_1 | E_1998_2 | F_1998_1 | F_1998_2 | F_1998_3 | F_1998_4 | F_1998_5 | F_1998_6 | F_1998_7 | Hak_1998 | PTK_1998_1 | PTK_1998_2 | PTK_1998_3 | PTK_1998_4 | PTK_1998_5 | PTK_1998_6 |

1: Vuoden 1998
2:                        ••           ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F7
10: Kirjalliset kysymykset 1511-1745
11: Kysymykset valtioneuvostolle 1-50
12: Keskustelualoitteet 1-10
13: 
14: 
15: 
16: EDUSKUNTA
17: 
18: HELSINKI
19:  ISSN 0783-991X
20: 
21: OY EDITAAB, HELSINKI1999
22:          Valti opäiväasiakirj asarj an käyttäjälle
23:                                        ASIAKIRJAT A-F
24: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio-       lousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet sidotaan E-
25: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   osiin ja kirjalliset kysymykset valtioneuvoston
26: on jaettu eri osiin sen mukaan, mistä asiakirjatyy-   jäsenten niihin antamine vastauksineen F-osiin.
27: pistä on kysymys. A-osiin sidotaan hallituksen        Kutakin osaa tehdään niin monta kuin on tar-
28: esitykset, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut       peen sen mukaan, kuinka paljon asioita valtio-
29: asetukset ja valtioneuvoston päätökset sekä val-      päivillä on tullut vireille. Jokaisessa osassa on
30: tioneuvoston kirjelmät, B-osiin eduskunnalle an-      myös sisällysluettelo.
31: netut kertomukset, C-osiin valiokuntiin käsiteltä-
32: viksi lähetetyistä asioista laaditut mietinnöt ja     A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
33: lausunnot sekä D-osiin eduskunnan vastaukset ja       kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kirjal-
34: kirjelmät sekä puhemiesneuvoston ehdotukset ja        liset kysymykset sidotaan suomenkielisiin E- ja
35: muihin osiin kuulumattomat muut asiakirjat.           F-osiin.
36: Kansanedustajien tekemät laki-, toivomus-, ta-
37: 
38:                                          PÖYTÄKIRJAT
39: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen        Pöytäkirjoista julkaistaan ruotsinkielinen lyhen-
40: pöytäkirjat keskusteluineen ja päätöksineen.          nelmä Protokoll i sammandrag.
41: 
42:                                            HAKEMISTO
43: Hakemistossa on valtiopäiväasioiden luettelo,         avulla asia löytyy asialuettelosta. Henkilöhake-
44: asiasanasto sekä henkilöhakemisto. Asialuette-        mistossa ovat tiedot kaikista kansanedustajien ja
45: lossa ovat asiaryhmittäin valtiopäivillä vireille     valtioneuvoston jäsenten valtiopäivätoimista
46: tulleet asiat käsittelyvaiheineen numerojärjestyk-    sekä heidän täysistunnoissa pitämistään puheen-
47: sessä. Asiaryhmäluettelon alussa on kerrottu,         vuoroista. Puheenvuoroluettelossa viitataan
48: mistä asiakirjojen osasta mikin asiakirja löytyy.     asian käsittelyvaiheeseen sekä ao. pöytäkirjan si-
49: Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä olevien        vulle. Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielise-
50: hakusanojen perässä ko. asiakirjan tunnus, jonka      nä.
51: 
52:                                             INTERNET
53: 
54: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan sekä suo-          tiopäiväasioiden käsittelyvaiheista. Asiakirjasar-
55: men- että ruotsinkielisinä heti niiden valmis-        jan osia voi myös lainata kirjastoista joko niiden
56: tuttua Internetiin, josta eduskunnan sivuilta         omista kokoelmista tai kaukolainana.
57: http://www.eduskunta.fi löytyvät tiedot myös vai-
58: 
59:                                  SARJAN TOIMITTAMINEN
60: Valtiopäivien asiakirjasarjaa toimittaa eduskun-      nettuina (esim. hallituksenesitykset), toimitetaan
61: nan asiakirja toimisto. Niiden asiakirjojen osalta,   vain sisällysluettelo ja sidotus.
62: jotka tulevat eduskuntaan muualta valmiiksi pai-
63: SISÄLLYSLUETTELO
64: 
65: 
66: 
67: 
68: Kirjalliset kysymykset 1511-1745
69: 
70: 1511 Sulo Aittoniemi /kesk: Teijon kirkon ja hau-      1525 Jaakko Laakso /vas ym.: Investointituen myön-
71:      tausmaan huutokaupasta                                 tämisestä työntekijöitään irtisanoville yrityksille
72: 
73: 1512 Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin neuvotteluista    1526 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Miesten eturauhasen
74:      mustavihreiden ekoryhmien kanssa                       syövän seulontatutkimuksista
75: 
76: 1513 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen maatalouden         1527 Heikki Rinne /sd: Suomen leijona -tunnuksen
77:      tulevaisuudenkuvien selkiintymisestä                   käytöstä
78: 1514 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen mahdollisuuk-
79:      sista tehostaa toimenpiteitä Euroopan unionin     1528 Sulo Aittoniemi /kesk: Takaisinlainattujen työ-
80:      toiminnassa havaittujen epäkohtien korjaami-           eläkerahojen kohtalosta laman aikana
81:      seksi
82:                                                        1529 Mikko Elo /sd: Hoitoalan koulutuksen mitoitta-
83: 1515 Sulo Aittoniemi /kesk: Venäläisten partisaanien        misesta vastaamaan paremmin työelämän tar-
84:      tuhotöistä itärajan kylissä viime sotien aikana        peita
85: 
86: 1516 Sulo Aittoniemi /kesk: Reaalirangaistukseen       1530 Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.: Indragningen av
87:      siirtymistä koskevista suunnitelmista                  skattebyråer
88: 
89: 1517 Sulo Aittoniemi /kesk: Yrityselämän määräys-      1530 Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Verotoimistojen lak-
90:      vallan siirtymisestä ulkomaalaisten hallintaan         kauttamisesta
91: 
92: 1518 Sulo Aittoniemi /kesk: Kielteisten eläkepäätös-   1531 Päivi Räsänen /skl: Opetusministeriön hallin-
93:      ten perustelemisesta                                   nonalan saamisesta Suomen huumestrategian
94:                                                             mukaiseen huumeidenvastaiseen työhön
95: 1519 Sulo Aittoniemi /kesk: Liikenneministeri Auran
96:      eroon vaikuttaneista syistä                       1532 Timo Ihamäki /kok: Teknologian/teknisen työn
97:                                                             opettajankoulutuksesta
98: 1520 Sulo Aittoniemi /kesk: Soneran osakkeiden
99:      myyntihinnan määräytymisestä                      1533 Sulo Aittoniemi /kesk: Iltakoulun vaikutuksesta
100:                                                             työttömän asemaan
101: 1521 Reijo Kallio /sd: Rintamaveteraanien kuntou-
102:      tuksen lisäämisestä                               1534 Matti Vanhanen /kesk: Lääkärihelikopteritoi-
103:                                                             minnan turvaamisesta
104: 1522 Kyösti Karjula /kesk: Lasten ja nuorten alkoho-
105:      lin ja huumeiden käytön vähentämiseksi tarvit-    1535 Klaus Bremer /r: Arvonlisäverojärjestelmän kes-
106:      tavista toimenpiteistä                                 keisiä muutostarpeita ja virkamiesasiantuntijoi-
107:                                                             den käytännöstä vieraantumista koskeneeseen
108: 1523 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Kuntien maaseutuvir-         kirjalliseen kysymykseen vastaamatta jättämi-
109:      kamiesten roolista maatalouden kehittämisessä          sestä
110: 
111: 1524 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lapin kuntien omis-    1536 Annika Lapintie /vas: Lyhytaikaisten työsuhtei-
112:      tamien sähkölaitosten myynnistä                        den vähentämisestä
113: 
114: 
115: 290236
116: 6                                              Sisällysluettelo
117: 
118: 
119: 1537 Pekka Leppänen /vas: Tavoitteenisen kansalli-       1552 Sulo Aittoniemi /kesk: Miss Maailma -kilpailu-
120:      sen metsäohjelman luomisesta                             jen saamisesta Suomeen
121: 
122: 1538 Esa Lahtela /sd ym.: Liikenneministeriön ja Tie-    1553 Sulo Aittoniemi /kesk: Rikosoikeudellisen vas-
123:      laitoksen virkamiesten budjettilinjauksista              tuuikärajan alentamisesta 13 vuoteen
124: 
125: 1539 Ulla Anttila /vihr ym.: Siviilipalveluskeskuksen    1554 Sulo Aittoniemi /kesk: Piirrettyjen väkivaltafil-
126:      resursseista ja palveluspaikkojen riittävyyden           mien vaikutuksesta lapsiin
127:      turvaamisesta
128:                                                          1555 Sulo Aittoniemi /kesk: Puolustushallinnon ra-
129: 1540 Raimo Vistbacka /ps: Koulutettujen hierojien             kennuslaitoksen säilyttämisestä itsenäisenä lai-
130:      mahdollisuudesta antaa Kelan korvauksiin oi-             toksena
131:      keuttavaa hoitoa
132:                                                          1556 Sulo Aittoniemi /kesk: Tehokkaan palontorjun-
133:                                                               talaitteiston hankkimisesta
134: 1541 Raimo Vistbacka /ps: Ensiharvennushakkuista
135:      saatavan puun verovapaudesta                        1557 Sulo Aittoniemi /kesk: Ilmavoimien lentäjäpu-
136:                                                               lasta
137: 1542 Raimo Vistbacka /ps: Turkistarhojen oikeudes-
138:      ta käyttää työkoneissaan polttoöljyä                1558 Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen suhtautumi-
139:                                                               sesta yritykseen ostaa vuosikymmenen alussa
140: 1543 Pentti Tiusanen /vas: Työkyvyttömyyseläkkei-             tykinosia Venäjältä
141:      den hylkäämisestä ja suullisen käsittelyn mah-
142:      dollisuudesta työkyvyttömyyseläkehakemusta          1559 Mikko Kuoppa /va-r: Toimeentulotuen riittä-
143:      käsiteltäessä                                            vyydestä
144: 
145: 1544 Mikko Elo /sd: Työttömien koulutukseen ha-          1560 Klaus Bremer /r: Kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n
146:      keutumisen tukemisesta                                   5 momentin sekä yhteisrekisterinjatkohankkeen
147:                                                               toteutuksen kiireellisyydestä
148: 1545 Armas Komi /kesk: Työttömyysturvan hyväksi-
149:      käytöstä kiinnijääneiden harmaan talouden           1561 Matti Väistö /kesk: Elintarvikesektorin tulevai-
150:      työntekijöiden työttömyysturvan lajin selvittä-          suuden turvaamisesta
151:      misestä
152:                                                          1562 Erkki Pulliainen /vihr: Korkeimman oikeuden
153: 1546 Kari Kantalainen /kok ym.: Wassenaar-sopi-               purkuhakemusten johdosta tekemien ratkaisu-
154:      muksen vaikutuksista tietotekniikkateollisuu-            jen oikeellisuudesta
155:      temme toimintaedellytyksiin ja tietoyhteiskun-
156:      takehitykseen                                       1563 Mikko Kuoppa /va-r: Virtain kaupungissa opis-
157:                                                               kelevien asuntotilanteen parantamisesta
158: 1547 Päivi Räsänen /skl: Syyttämättäjättämisval-
159:      tuuksien täsmentämisestä                            1564 Mikko Kuoppa /va-r: Myyntirajoituksista va-
160:                                                               pautuneiden vuokra-aravatalojen vuokrien ko-
161: 1548 Pehr Löv /sv: Att möjliggöra sociala företag i           rotuksista
162:      Finland
163:                                                          1565 Jouko Jääskeläinen /skl: Työllisyyspoliittisista
164: 1548 Pehr Löv /r: Sosiaalisten yritysten mahdollista-         toimenpiteistä
165:      misesta Suomessa
166:                                                          1566 Markku Vuorensola /kesk: Koulumatkatuen
167: 1549 Hannu Takkula /kesk: Työntekijäin eläkelain              maksamisesta
168:      muuttamisesta
169:                                                          1567 Maija-Liisa Veteläinen /kesk: Yksityisten met-
170: 1550 Klaus Heliberg /sd: Lääkekaappien tarpeesta              sänostajien saattamisesta yhdenvertaiseen ase-
171:      maaseudulla                                              maan Metsähallituksen kanssa
172: 
173: 1551 Reijo Kallio /sd: Työllisyysmäärärahojen lisää-     1568 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: HIV-infektion
174:      misestä Satakunnassa                                     kantajien ilmoitusvelvollisuudesta
175:                                               Sisällysluettelo                                             7
176: 
177: 
178: 1569 Hannu Takkula /kesk: Poronhoitajien yhtey-         1586 Jorma Vokkolainen /vas: Aloittavan yrittäjän
179:      denpitomahdollisuuksien turvaamisesta                   eläkevakuutusmaksun alennuksen laskentata-
180:                                                              vasta
181: 1570 Klaus Bremer /r: Ajoneuvohallintokeskuksen
182:      määräämien museoautoja koskevien maksupe-          1587 Bjarne Kallis /fkf: Mervärdesskatten på kondi-
183:      rusteiden kohtuuttomuudesta                             tionstest
184: 
185: 1571 Arja Ojala /sd ym.: Puolustushallinnon raken-      1587 Bjarne Kallis /skl: Kuntotestien arvonlisäveros-
186:      nuslaitoksen toiminnan jatkuvuudesta. Kysy-             ta
187:      myksen 1555 yhteydessä.
188:                                                         1588 Bjarne Kallis /fkf: Ersättningsprinciper som
189: 1572 Janina Andersson /vihr ym.: Joukkoliikenteen            Folkpensionsanstalten tillämpar på kondi-
190:      arvonlisäveronkorotuksen kompensoimisesta               tionstest
191:      Turun kaupungin joukkoliikennetoimistolle
192:                                                         1588 Bjarne Kallis /skl: Kansaneläkelaitoksen kunto-
193: 1573 Maija Rask /sd ym.: Vuotoksen allasalueen               testeihin soveltamista korvausperiaatteista
194:      uudelleen metsittämisestä
195:                                                         1589 Erkki Partanen /sd: Sairauskuluvähennyksen
196: 1574 Maija Rask /sd ym.: Toisesta EU-maasta tai              palauttamisesta pienituloisille
197:      Pohjoismaista palaavan terveydenhoitajan sai-
198:      raanhoitajarekisteröinnin tunnustamisesta
199:                                                         1590 Esa Lahtela /sd: Järjestysmieskortin myöntämi-
200: 1575 Liisa Hyssälä /kesk: Käytettyjen huumeruiskujen         sestä ikääntyneille henkilöille
201:       terveys- ja jätehaitoista
202:                                                         1591 Sinikka Hurskainen /sd: Psykoterapian saami-
203: 1576 Hannu Kemppainen /kesk ym.: Neuvostoliit-               sesta sairausvakuutuskorvauksen piiriin
204:      toon sotien aikana vangeiksi jääneiden suoma-
205:      laisten kohtalon selvittämisestä                   1592 Eila Rimmi /vas ym.: Elintarvikealan työpaik-
206:                                                              kojen säilyttämisestä
207: 1577 Vuokko Rehn /kesk: Viljelijöiden vuosilomaoi-
208:      keuden toteutumisesta                              1593 Antero Kekkonen /sd: Ulkomaisten kuljettajien
209:                                                              työluvista
210: 1578 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Opintotuen asumis-
211:      lisän laajentamisesta koskemaan kimppa-asu-        1594 Bjarne Kallis /skl: Kuntien perimien elatustuki-
212:      mista                                                   maksujen etuoikeuden poistamisesta
213: 
214: 1579 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Eläkkeensaajien hoi-    1595 Raimo Mähönen /sd: Postin ja Postipankin hen-
215:      totuen soveltamisalan laajentamisesta                   kilöstön Avustuskassa Yhteisavulta saamatta
216:                                                              jääneiden korvausten maksamisesta
217: 1580 Pia Viitanen /sd ym.: Valtion takauksesta yksi-
218:      tyisille asuntolainanottajille                     1596 Sulo Aittoniemi /kesk: Lapin matkailuinvestoin-
219:                                                              tien hillitsemisestä
220: 1581 Matti Vanhanen /kesk: Kotitalouksien ja yritys-
221:      ten yhdenvertaisesta kohtelusta ulkomaalaisten     1597 Sulo Aittoniemi /kesk: Korkeimpien oikeuksien
222:      paikkaamisessa                                          jäsenten sivutointen kieltämisestä
223: 
224: 1582 Erkki Pulliainen/vihr: Paluumuuttajien verotus-    1598 Sulo Aittaniemi /kesk: Visa-kortin käyttöön-
225:      ja sv-maksukohtelusta                                   otosta Alkon myymälöissä
226: 
227: 1583 Pentti Tiusanen /vas: Ajoneuvoveron kohdenlu-      1599 Sulo Aittaniemi /kesk: Poronhoidon harjoitta-
228:      misesta                                                 misesta Etelä-Suomessa
229: 
230: 1584 Risto Kuisma /rem: Puhelinosakkeiden luovu-        1600 Sulo Aittoniemi /kesk: Opetusministeriön suh-
231:      tusvoiton verotuksesta                                  tautumisesta opettajien lomautuksiin
232: 
233: 1585 Raimo Vistbacka /ps: Hautakylän tien perus-        1601 Sulo Aittoniemi /kesk: Hevosreservin hankkimi-
234:      korjaamisesta Soinin kunnassa                           sesta puolustusvoimille
235: 8                                              Sisällysluettelo
236: 
237: 
238: 1602 Sulo Aittaniemi /kesk: Valmiuksista palata eu-      1618 Henrik Lax /sv: Åtgärder för att god förvalt-
239:      roajasta takaisin vakaan markan markkinoille             ningspraxis följs vid Finlands beskickning i Lett-
240:                                                               land
241: 1603 Sulo Aittaniemi /kesk: Kerrostalojen palotur-
242:      vallisuuden parantamisesta                          1618 Henrik Lax /r: Hyvän hallintokäytännön nou-
243:                                                               dattamisesta Suomen Latvian suurlähetystössä
244: 1604 Sulo Aittaniemi /kesk: VR:n vaunukaluston
245:      uusimisesta                                         1619 Reijo Kallio /sd: Huumerikosten tutkintamah-
246:                                                               dollisuuksien parantamisesta
247: 1605 Sulo Aittaniemi /kesk: Valtion lisärahoituksesta
248:      kuntien terveydenhuoltoon
249:                                                          1620 Matti HuutoJa /vas ym.: Ammattitutkintojen
250: 1606 Raimo Vistbacka /ps: Suomenselän metsäpeu-               järjestämisestä
251:      rojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja
252:      vähentämisestä                                      1621 Marjaana Koskinen /sd: Erityisympäristötuen
253:                                                               myöntämisestä suojavyöhykkeisiin ja perinne-
254: 1607 Eila Rimmi /vas: Pienituloisten asumisen tur-            maisemiin Varsinais-Suomessa
255:      vaamisesta
256:                                                          1622 Pentti Tiusanen /vas: Paikallispoliisin resurssien
257: 1608 Eila Rimmi /vas: Naudanlihan tuonnin ja mark-            lisäämisestä Kotkan ja Haminan kihlakunnissa
258:      kinoinnin valvonnasta
259:                                                          1623 Kimmo Kiljunen /sd: Rullaluistelijoidenja -lau-
260: 1609 Hannes Manninen /kesk: Hirvien hoito- ja vero-           tailijoiden muille tienkäyttäjille ja itselleen ai-
261:      tussuunnitelman valmistelusta ja päättämisestä           heuttamien vaaratilanteiden estämisestä
262: 
263: 1610 Hannes Manninen /kesk: Lossin korvaamisesta         1624 Kari Uotila /vas: Suomen Posti Oy:n ja Leonia
264:      sillalla Rovaniemen maalaiskunnan Tapionky-              Oyj:n yhteistyöneuvotteluista
265:      lässä
266:                                                          1625 Markku Pohjola /sd: Valtionyhtiö Finnair Oyj:n
267: 1611 Paula Kokkonen /kok ym.: Terveydenhuollon                liiketoimista veroparatiisi- ja pöytälaatikkoyh-
268:      asiakas- ja kotisairaalamaksuihin sekä omais-            tiöiden kanssa
269:      hoidontuen järjestelyihin liittyvien epäkohtien
270:      korjaamisesta                                       1626 Irina Krohn /vihr: Vapaille teatteriryhmillejaet-
271:                                                               tavan tuen lisäämisestä ja jaon oikeudenmukai-
272: 1612 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lossin siirtämisestä          suudesta
273:      Tielaitoksen hallintaan Räisälän kylässä Kemi-
274:      järvellä                                            1627 Kyösti Karjula /kesk: Toimenpiteistä lennon-
275:                                                               johtajien lakon lopettamiseksi
276: 1613 Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: Erisuuruisten
277:      investointitukien vaikutuksista kilpailuun Ete-     1628 Timo Ihamäki /kok ym.: Lukioiden ja ammatil-
278:      lä- ja Pohjois-Suomen maatalouden välillä                lisen koulutuksen liikunnan ja terveystiedon
279:                                                               opetuksen toteuttamisesta
280: 1614 Esko Helle /vas: Nuorten elinolojen parantami-
281:      sesta ja nuorisotyölain muuttamisesta               1629 Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Työkyvyttö-
282:                                                               myyseläkepäätösten perustelemisesta
283: 1615 Hannes Manninen /kesk: Arvonlisäverolain
284:      muuttamisesta elinkeinotoiminnan kehittämi-         1630 Riitta Korhonen /kok: Pankkien omistamien
285:      seksi raja-alueilla                                      kiinteistönvälitystoimistojen eriarvoisesta ase-
286:                                                               masta asuntokauppamarkkinoilla
287: 1616 Hannes Manninen /kesk: Ulkomaisen yrittäjän
288:      mahdollisuudesta rekisteröityä arvonlisävero-       1631 Anu Vehviläinen /kesk: Vanhemmuuden kus-
289:      velvolliseksi valtuutetun edustajan välityksellä         tannusten jakamisesta
290:      Suomeen
291:                                                          1632 Klaus Bremer /r: Ylinopeuden ja tilannenopeu-
292: 1617 Martti Korhonen /vas ym.: Pitkäaikaistyöttö-             den erosta sekä liikennerikkomusten kohtuutto-
293:      män oikeudesta yhdistelmätukeen                          mista rangaistuksista
294:                                                 Sisällysluettelo                                                9
295: 
296: 
297: 1633 Matti Vanhanen /kesk: Viljelijäopiskelijoiden        1650 Sulo Aittaniemi /kesk: Teräaseiden yleistymises-
298:      yhdenvertaisesta kohtelusta                               tä koululaisten keskuudessa
299: 
300: 1634 Klaus Heliberg /sd: Posti- ja peruspankkipalve-      1651 Sulo Aittaniemi /kesk: Kansanedustajien teke-
301:      lujen turvaamisesta maaseudulla                           mien lakialoitteiden saattamisesta ministeriöi-
302:                                                                den tietoon lainvalmistelussa huomioon otta-
303: 1635 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lokan ja Porttipah-            mista varten
304:      dan tekojärvillä peledistutusten uudelleen aloit-
305:      tamisesta                                            1652 Maria Kaisa Aula /kesk: Saamenkielisten so-
306:                                                                siaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä
307: 1636 Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Puolustusvoi-
308:      mien lentäjäpulan ehkäisemisestä. Kysymyksen
309:      1557 yhteydessä.                                     1653 Liisa Hyssälä /kesk: Lapsen adoption kustan-
310:                                                                nuksista
311: 1637 Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Lähihoitajana
312:      annetun lymfaterapian arvonlisäverovapaudes-         1654 Timo Ihamäki /kok: Sotainvalidien Veljesliiton
313:      ta                                                        laitosten ja veljes- ja sairaskotien tulevaisuudes-
314:                                                                ta
315: 1638 Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Huumeiden
316:      käyttäjien keskuudessa esiintyvän HIV -epide-        1655 Timo Ihamäki /kok: Savonlinnan Ammatti-ins-
317:      mian poistamisesta ja uusien tartuntojen ehkäi-           tituutin käsi- ja taideteollisuuden koulutusyksi-
318:      semisestä                                                 kön liittämisestä Mikkelin ammattikorkeakou-
319:                                                                luun
320: 1639 Sulo Aittaniemi /kesk: Poliisin sakotuskäytän-
321:      nöstä liikenneturvallisuutta valvottaessa            1656 Veijo Puhjo /va-r: Aker Mäntyluoto Oy:n suun-
322:                                                                nittelemista lomautuksista
323: 1640 Sulo Aittaniemi /kesk: Puhelinosakkeen omista-
324:      misen vaikutuksista toimeentulotukeen                1657 Veijo Puhjo /va-r ym.: Eläkerahastojen käytöstä
325:                                                                osakkeiden ostoon
326: 1641 Sulo Aittaniemi /kesk: Presidentti-instituution
327:      tarpeellisuudesta                                    1658 Juha Karpio /kok: Avoimessa yliopistossa opis-
328:                                                                kelevan oikeudesta harjoittelupaikkaan tai
329: 1642 Sulo Aittaniemi /kesk: Lennonjohtajien lakon              opintotukeen
330:      vaikutuksista
331:                                                           1659 Eila Rimmi /vas: Työttömyyseläkkeen ns. eläke-
332: !643 Sulo Aittaniemi /kesk: Hartianseudun vaivojen             putken jatkumisen turvaamisesta
333:      hoitokustannusten korvattavuudesta
334:                                                           1660 Liisa Hyssälä /kesk: Valtion tuen myöntämisestä
335: 1644 Sulo Aittaniemi /kesk: Työttömille järjestettä-           kanojen teurastukseen ja vientiin
336:      vien työnhakukurssien mielekkyydestä
337:                                                           1661 Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok ym.: Primalco
338: !645 Sulo Aittaniemi /kesk: Työttömän mieltämistä              Oy:n yksityistämisestä
339:      ongelmista työvoimahallinnossa
340:                                                           1662 Risto Kuisma /rem: Kansalaisten yhdenvertai-
341: 1646 Sulo Aittaniemi /kesk: Rannanomistajien ase-              sesta kohtelusta tuomioistuimissa
342:      masta ympäristölautakuntien jäseninä ranta-
343:      yleiskaavan mitoitusperusteista päätettäessä         1663 Hannu Takkula /kesk: Sivukylien asuttamisesta
344: 
345: 1647 Sulo Aittaniemi /kesk: Pirkanmaan ammatti-          1664 Hannu Takkula/kesk: Harkinnanvaraisista val-
346:      korkeakoulun toimiluvasta                                tionavuista kunnille
347: 
348: 1648 Timo Ihamäki /kok: Itä-Hämeen kansansivis-           1665 Seppo Kanerva /kok: Mahdollisuudesta osallis-
349:      tystyönsäätiön omistaman Hartolan opiston ti-             tua 20 tunnin risteilylle ilman passia
350:      lojen peruskorjauksesta
351:                                                           1666 Pentti Tiusanen /vas: Alaikäisen potilaan tieto-
352: 1649 Timo Ihamäki /kok: Sotainvalidien ja rintama-             suojasta ja vanhempien oikeudesta saada lasta
353:      veteraanien kuntoutuksesta ja laitoshuollosta             koskevia potilastietoja
354: 
355: 2 290236
356: 10                                              Sisällysluettelo
357: 
358: 
359: 1667 Erkki Pulliainen /vihr: Jokivesien happamuuden       1684 Sulo Aittaniemi /kesk: Lääkärin asevelvollisena
360:      torjunnasta                                               suorittaman työn laskemisesta harjoitteluajaksi
361: 
362: 1668 Kimmo Kiljunen /sd ym.: Lääniuudistuksen on-         1685 Sulo Aittaniemi /kesk: Yhteiskunnassa avain-
363:      nistumisesta ja jatkosta                                  asemassa olevien pienryhmien lakko-oikeudesta
364: 
365: 1669 Margareta Pietikäinen /sv: Minskningen av folk-      1686 Sulo Aittaniemi /kesk: Puun käytön lisäämisestä
366:      pensionens basdel två gänger                              energiantuotannossa
367: 
368: 1669 Margareta Pietikäinen /r: Kansaneläkkeen poh-        1687 Sulo Aittaniemi /kesk: Turkiseläinten tarhaus-
369:      jaosan vähentämisestä kahteen kertaan                     olojen parantamisesta
370: 
371: 1670 Piijo-Riitta Antvuori /kok ym.: Jalkaterapeut-       1688 Sulo Aittaniemi /kesk: Työttömälle tarjottavan
372:      tien laillistamisesta                                     työpaikan etäisyydestä kotipaikkakuntaan näh-
373:                                                                den
374: 1671 Annika Lapintie /vas: Eläkeputkeen liittyvistä
375:      ongelmista                                           1689 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Maatalouden kannatta-
376:                                                                vuuden turvaamisesta
377: 1672 Annika Lapintie /vas: Lapsille sopimattomista
378:      lehdistä                                             1690 Timo Ihamäki /kok: Itä-Savon sairaanhoitopii-
379:                                                                rin hallinnon yhdistämisestä
380: 1673 Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Lasten päivä-
381:      hoidon, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ar-       1691 Timo Ihamäki /kok: Liikunnasta ja terveystie-
382:      vioinnista                                                dosta 1ukion ja ammatillisen koulutuksen oppi-
383:                                                                aineina
384: 1674 Pentti Tiusanen /vas: Koulutuksellisen tasa-ar-
385:      von turvaamisesta                                    1692 Liisa Hyssälä /kesk: Valtion velan korkojen
386:                                                                maksamisesta
387: 1675 Markku Pohjola /sd: Ilmavoimien lentäjien kou-
388:      lutuskustannusten korvaamisesta takaisin val-        1693 Mikko Kuoppa/va-rym.: Irtisanomisten perus-
389:      tiolle                                                    teista työsopimuslain mukaan
390: 
391: 1676 Reijo Kallio /sd: Telakkatukien myöntämiskäy-        1694 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Alle 23-vuotiai-
392:      tännöstä                                                  den työntekijöiden eläkekarttumasta
393: 
394: 1677 Sulo Aittaniemi /kesk: Eläkeläisten ostovoiman       1695 Esa Lahtela /sd: Kansaneläkelaitoksen omape-
395:      jälkeenjääneisyydestä                                     räisistä tulkinnoista vanhuuseläkepäätöksissä
396: 
397: 1678 Sulo Aittaniemi /kesk: Elintarvikkeisiin käytet-     1696 Esa Lahtela /sd: Kelan korvausjärjestelmän ke-
398:      tävien lisäaineiden vaikutuksesta syövän yleisty-         hittämisestä pienten yritysten työntekijöiden
399:      miseen                                                    sairausajanpalkan osalta
400: 
401: 1679 Sulo Aittaniemi /kesk: Uudentyyppisen laintar-       1697 Esa Lahtela /sd: Eräiden alueiden lääkäripulan
402:      kastuskunnan perustamisesta lainsäädännön ta-             ratkaisemisesta
403:      son hoitamiseksi
404:                                                           1698 Hannu Kemppainen /kesk: Petojen aiheutta-
405: 1680 Sulo Aittaniemi /kesk: Pekka Vennamon palaut-             mien porovahinkojen korvauksista vuodelta
406:      tamisesta Sonera Oyj:n johtoon                            1998
407:                                                           1699 Hannu Kemppainen /kesk: Petojen aiheutta-
408: 1681 Sulo Aittaniemi /kesk: Somalien palauttamises-            mien porovahinkojen korvausten viivästymises-
409:      ta kotimaahansa                                           tä
410: 1682 Sulo Aittaniemi /kesk: Kotiuttamisrahan mak-         1700 Pentti Tiusanen /vas: Puolustuslaitoksen raken-
411:      samisesta asevelvollisuuden suorittaneille                nuslaitoksen toiminnan jatkumisesta ja henki-
412:                                                                löstön asemasta
413: 1683 Sulo Aittaniemi /kesk: Suomalaisten tavaralii-
414:      kennöitsijöiden huonontuneesta työtilanteesta        1701 Ossi Korteniemi /kesk: Kyläkauppojen toimin-
415:      Venäjän tavaraliikenteessä                                taedellytysten turvaamisesta
416:                                                Sisällysluettelo                                              II
417: 
418: 
419: !702 Tuija Nurmi /kok: Metsämaan puuston pant-           1718 Helena Vartiainen /sd: Viallisten proteesien ai-
420:      tauksesta                                                heuttamien vahinkojen minimoimisestaja kulu-
421:                                                               jen korvaamisesta
422: 1703 Mikko Elo /sd: Koulutettu hieroja -nimikkeen
423:      muuttamisesta hierojaksi                            1719 Ulla Anttila /vihr ym.: Kuntoutus- ja sairausva-
424:                                                               kuutuslainsäädännön pohjalta myönnettävien
425: 1704 Mikko Elo /sd: Kalastuksenhoitomaksuun liit-             matkakustannusten omavastuuosuuksien yh-
426:      tyvistä Iomakkeista                                      distämisestä
427: 
428: 1705 Antero Kekkonen /sd: Geeniteknologian kehi-         1720 Hannu Takkula/kesk: Vanhusten ja veteraanien
429:      tyksen ottamisesta huomioon lainsäädännössä              aseman parantamisesta
430: 1706 Sulo Aittoniemi /kesk: Perhehoitajien kulukor-
431:      vauksen vaikutuksesta eläkekertymään                1721 Henrik Lax /sv: Poängsättningen av språk vid
432:                                                               antagning av studerande tili yrkeshögskolor
433: 1707 Sulo Aittoniemi /kesk: Puheterapeuttikoulutuk-
434:      sen lisäämisestä                                    1721 Henrik Lax /r: Kielistä annettavista pisteistä am-
435:                                                               mattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa
436: 1708 Vuokko Rehn /kesk: Työvaltaisten palvelualo-
437:      jen verokannan alentamisesta                        1722 Valto Koski /sd: Lentäjäkoulutuksen epäkoh-
438:                                                               tien poistamisesta
439: 1709 Annika Lapintie /vas: Paimionlahden ruop-
440:      pauksesta                                           1723 Janne Viitamies /sd: Lievävammaisten sotainva-
441:                                                               lidien ja sotaveteraanien laitoskuntoutuksesta
442: 1710 Margareta Pietikäinen /sv: Utbildningsstyrel-
443:      sens rapport om undervisning på främmande           1724 Ben Zyskowicz /kok: Oikeudenkäyntiasiamie-
444:      språk                                                    hen vastuusta oikeudenkäyntikuluista
445: 1710 Margareta Pietikäinen /r: Vieraskielisen opetuk-
446:      sen järjestämistä koskevasta Opetushallituksen      1725 Pekka Kuosmanen /kok: Kuhan ja siian istutus-
447:      raportista                                               ten tehostamisesta Kymenlaakson alueella
448: 
449: 1711 Esa Lahtela /sd: Työvoimapoliittisen aikuiskou-     1726 Esa Lahtela /sd: EU-direktiivien kääntämisestä
450:      lutuksen ja työttömyysturvalain kehittämiseksi
451:      asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta            1727 Mikko Elo /sd: Potilasvahinkojen korvausten
452:                                                               käsittelyaikojen lyhentämisestä
453: 1712 Esa Lahtela /sd ym.: Tielaitoksen tuotannon kil-
454:      pailuttamisesta                                     1728 Raimo Vistbacka /ps: Taksiluvan ehtojen nou-
455:                                                               dattamisesta
456: 1713 Henrik Lax /sv: Tryggande av optikerutbild-
457:      ningen på svenska                                   1729 Kimmo Kiljunen /sd: Nuorten elinolosuhteiden
458:                                                               parantamisesta
459: 1713 Henrik Lax /r: Ruotsinkielisen optikkokoulu-
460:      tuksen turvaamisesta                                1730 Mari Kiviniemi /kesk: Tullihallituksen alkoho-
461:                                                               linvalmistajille ja maahantuojille asettamista
462: 1714 Hannu Takkula /kesk: Perheverotuksen käyt-               pankkitakuista. Vastausta ei ole annettu ennen
463:      töönotosta                                               valtiopäivien päättymistä.
464: 
465: 1715 Pentti Tiusanen /vas: Kansaneläkkeen pohja-         1731 Antero Kekkonen /sd: Itäisen Suomenlahden
466:      osan leikkausten korvaamisesta                           saariston liikenne- ja kuljetuspalveluista
467: 
468: 1716 Timo Ihamäki /kok: Ulkomailta adoptoivien           1732 Hannu Takkula /kesk: TV -kanavien näkyvyy-
469:      perheiden tasavertaisesta kohtelusta                     destä Sodankylän Orajärven alueella
470: 
471: 1717 Risto Kuisma /rem: Suomalaisten lasten Iuovut-      1733 Maria Kaisa Aula /kesk: Työvoimapoliittisten
472:      tamisesta maasta Haagin sopimuksen perusteel-            toimenpiteiden joustavasta käytöstä Suomen ja
473:      Ia                                                       Ruotsin raja-alueella
474: 12                                                                       Sisällysluettelo
475: 
476: 
477: 1734 Heikki Rinne /sd: Pakkolunastusmenettelyn ai-                                 1740 Pentti Tiusanen /vas: Kansaneläkkeen toiseen
478:      heuttamien vahinkojen korvaamisesta                                                kertaan tapahtuneen leikkaamisen korjaamises-
479:                                                                                         ta
480: 1735 Antero Kekkonen /sd: Suomen Säästöpankin
481:      paloittelun tarkoituksesta sekä pankkituen                                    1741 Esko-Juhani Tennilä/va-r: Sevettijärven kielipe-
482:      avoimuudesta ja vastikkeellisuudesta                                               sän toiminnan turvaaminen. Vastausta ei ole
483:                                                                                         annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
484: 1736 Antero Kekkonen /sd: Naisten työkyvyttömyys-
485:      eläkehakemusten korkeasta hylkäysasteesta                                     1742 Marjaana Koskinen /sd: Kansaneläkkeen poh-
486:      tasa-arvon toteutumisen kannalta. Vastausta ei                                     jaosan kaksinkertaisesta leikkauksesta. Vas-
487:      ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.                                       tausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päätty-
488:                                                                                         mistä.
489: 1737 Henrik Lax /sv: lakttagande av språklagstift-
490:      ningen i Leonia Bank. Svar har inte givits innan                              1743 Marjaana Koskinen /sd: Vesilaki liian tulkin-
491:      riksdagen avslutades.                                                              nanvarainen. Vastausta ei ole annettu ennen val-
492:                                                                                         tiopäivien päättymistä.
493: 1737 Henrik Lax /r: Kielilainsäädännön noudattami-
494:      nen Leonia Pankissa. Vastausta ei ole annettu                                 1744 Helena Vartiainen /sd: Syöpälääkkeiden kor-
495:      ennen valtiopäivien päättymistä.                                                   vaamisesta sairausvakuutuksesta. Vastausta ei
496:                                                                                         ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
497: 1738 Jorma Kukkonen /sd: Harrastustavoitteiseen
498:      toimintaan osallistuvien ohjaajien ja toimitsijoi-                            1745 Marjatta Vehkaoja /sd: Tukiasunnoissa asuvien
499:      den verotuksesta. Vastausta ei ole annettu ennen                                   oikeudesta saada asumistukea. Vastausta ei ole
500:      valtiopäivien päättymistä.                                                         annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
501: 
502: 1739 Pentti Tiusanen /vas: Kioton ilmastosopimuk-
503:      sen ratifiointi. Vastausta ei ole annettu ennen
504:      valtiopäivien päättymistä.
505: 
506: 
507: 
508: 
509: Kysymykset valtioneuvostolle 1-50
510: 
511:                                                                           sivu                                                                           sivu
512:      Marjaana Koskinen /sd ym.: Vammaispal-                                        7    Hannu Takkula /kesk ym.: Asumisoikeus-
513:      velulain tavoitteiden toteutumisesta kun-                                          asuntojen riittävän tuotannon varmista-
514:      nissa ........................................................ .                   misesta .................................................... .     7
515: 
516: 2    Valto Koski /sd ym.: Oppisopimuskoulu-                                        8    Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym.: Tahal-
517:      tukseen liittyvien epäkohtien korjaamises-                                         listen HIV -tartuntojen estämiseksi tarvit-
518:      ta ............................................................ .       2          tavista toimenpiteistä .............................. .            8
519: 
520:                                                                                    9    Päivi Räsänen /skl ym.: Yrittäjien sosiaali-
521: 3    Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Yhteisöve-
522:                                                                                         turvan parantamisesta ............................ .               9
523:      ron jakoperusteiden uudistamisesta ........ .                           3
524:                                                                                    10 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Vanhuksille
525: 4    Annika Lapintie /vas ym.: Vanhuksille tar-                                       tarkoitettujen hoitopalvelujen turvaami-
526:      koitettujen hoitopalvelujen turvaamisesta                               4        sesta ........................................................ .    10
527: 
528: 5    Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Valtion                                          II Kari Uotila /vas ym.: Yhteisöveron jako-
529:      omaisuuden myynnistä .......................... .                       5        perusteiden uudistamisesta ..................... .                  II
530: 
531: 6    Anu Vehviläinen /kesk ym.: Ammattikor-                                        12 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Lasten päivähoi-
532:      keakoulujen tulevaisuudesta ................... .                       6        don maksujärjestelmän muuttamisesta ....                            12
533:                                                                       Sisällysluettelo                                                                 13
534: 
535:                                                                        sivu                                                                           sivu
536: 13 Paula Kokkonen/kok ym.: Vapaaehtoisen                                        28 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Sosiaali- ja ter-
537:    eläkevakuutuksen verokohtelusta ........... .                         13        veyspalvelujen maksuperusteiden muu-
538:                                                                                    tossuunnitelmista .................................... .            30
539: 14 Tuija Pohjola /sd ym.: Rautatieliikenteen
540:     turvallisuudesta ...................................... .            14     29 Vuokko Rehn /kesk ym.: Euroopan Kes-
541:                                                                                    kuspankin pääjohtajan valinnan vaiku-
542:                                                                                    tuksesta EKP:n toimintaan ..................... .                   31
543: 15 Vuokko Rehn/kesk ym.: Puuhakkeen käy-
544:    tön lisäämisestä ....................................... .            15     30 Päivi Räsänen /skl ym.: Euroopan Keskus-
545:                                                                                    pankin pääjohtajan valinnan vaikutukses-
546: 16 Pentti Tiusanen /vas ym.: Vanhusten hoi-                                        ta Euroopan Keskuspankin toimintaan ...                             32
547:    topalvelujen turvaamisesta ...................... .                   16
548:                                                                                 31 Pekka Saarnio /vas ym.: Ikääntyneiden
549: 17 Irina Krohn /vihr ym.: Naisten ja lasten                                        pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudesta
550:    oikeuksista Afganistanissa ...................... .                   17        päästä eläkkeelle ..................................... .           33
551: 
552:                                                                                 32 Valto Koski /sd ym.: Apteekkimaksujen
553: 18 Henrik Lax /sv m.fl.: Om fördelningen av
554:    samfundsskatten ..................................... .               18
555:                                                                                    poistamisesta ja lääkekustannusten vähen-
556:                                                                                    tämisestä ................................................. .       34
557: 18 Henrik Lax /r ym.: Yhteisöveron jakope-
558:    rusteiden muuttamisesta ......................... .                   19     33 Päivi Räsänen /skl ym.: Nuorison tekemis-
559:                                                                                    tä pahoinpitely- ja huumausainerikoksista                           35
560: 19 Raimo Tiilikainen /r ym.: Huumeiden käy-                                     34 Kari Uotila /vas ym.: Asuntotilanteesta ja
561:    tön vieroitushoidon tehostamisesta ......... .                        20        vuokrankorotusten kohtuullistamisesta ...                           36
562: 
563: 20 Hannu Takkula /kesk ym.: Transtech Oy:n                                      35 Outi Siimes /kok ym.: Ulkoasiainministe-
564:    toiminnan turvaamisesta ......................... .                   21        riön turvajärjestelyiden riittävyydestä va-
565:                                                                                    koilutapauksissa ..................................... .            37
566: 21 Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Psyko-
567:    logien antaman hoidon saamisesta sai-                                        36 Pentti Tiusanen /vas ym.: Nuorison teke-
568:    rausvakuutuksen piiriin .......................... .                  22        mistä pahoinpitely- ja huumausainerikok-
569:                                                                                    sista ........................................................ .    38
570: 22 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Vuokrien
571:    kohtuuttomien korotusten estämisestä ....                             23     37 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Ylivel-
572:                                                                                    kaantuneiden aseman parantamisesta ..... .                          39
573: 23 Kimmo Kiljunen /sd ym.: Pörssin hallinta-
574:    rekisterin käyttömahdollisuuksista ......... .                        24     38 Anu Vehviläinen /kesk ym.: Ammattikor-
575:                                                                                    keakoulujen kehittämisestä ..................... .                  40
576: 24 Pentti Tiusanen /vas ym.: Asuntorakenta-
577:    miseen tarkoitettujen määrärahojen käy-                                      39 TuijaMaaretPykäläinen/vihrym.: Nuori-
578:    töstä ........................................................ .      25        son tekemistä pahoinpitely- ja huumausai-
579:                                                                                    nerikoksista ............................................ .         41
580: 25 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Yritysop-
581:    tioista ja pääomatulojen verotuksen nos-                                     40 Jorma Huuhtanen /kesk ym.: Maksukat-
582:    tamisesta ................................................. .         26        tojärjestelmän ottamisesta käyttöön ter-
583:                                                                                    veydenhuollossa ...................................... .            42
584: 26 Klaus Bremer /sv m.fl.: Konsekvenserna
585:    av valet av chefför Europeiska centralban-                                   41 Håkan Malm /sv m.fl.: Om genomförande
586:    ken för bankens funktion ........................ .                   27        av naturskyddsprogram .......................... .                  43
587: 
588:  26 Klaus Bremer lr ym.: Euroopan Keskus-                                       41 Håkan Malm /r ym.: Luonnonsuojeluoh-
589:     pankin pääjohtajan valinnan vaikutukses-                                       jelmien toteuttamisesta ........................... .               44
590:     ta EKP:n toimintaan .............................. .                 28
591:                                                                                 42 Iivo Polvi /vas ym.: Mahdollisuudesta
592:  27 Annika Lapintie /vas ym.: Vanhustenhoi-                                        käyttää Iuotoiiista pankkitiliä tulojen sa-
593:     don palvelujen laadun parantamisesta .....                           29        laamiseen velkojil ta ................................. .           45
594: 14                                                                      Sisällysluettelo
595: 
596: 
597:                                                                          sivu                                                                             sivu
598: 43 Kimmo Sasi /kok ym.: InkeriJäisten maa-                                        48 Matti Väistö /kesk ym.: Suomen maata-
599:      hanmuuttoedellytyksistä ..........................                    46         louden erityisongelmien ratkaisemisstrate-
600:                                                                                       giasta Euroopan unionissa .......................                    51
601: 44 Jaakko Laakso /vas ym.: Suomen asevien-
602:      nistä Turkkiin ..........................................             47     49 Eva Biaudet /sv m.fl.: Om behovet av och
603:                                                                                       beredskapen att ge humanitärt bistånd tili
604: 45 Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Opiskelu-                                           Ryssland ..................................................          52
605:      oikeuden rajaamisesta tiettyyn määräai-
606:      kaan .........................................................        48     49 Eva Biaudet /r ym.: Humanitäärisen avun
607:                                                                                       tarpeesta Venäjällä ..................................               53
608: 46 Satu Hassi /vihr ym.: Tasa-arvon toteutu-
609:      misesta professuurien kutsumenettelyssä                               49     50 Mauri Pekkarinen /kesk ym.: Verorikko-
610:                                                                                       muksiin ja harmaaseen talouteen puuttu-
611: 47 Antero Kekkonen /sd ym.: Rahoitusmark-                                             misesta .....................................................        54
612:      kinoiden seurannasta ...............................                  50
613: 
614: 
615: 
616: 
617: Keskustelualoitteet 1-10
618: 
619:      Jukka Tarkka /nuors ym.: Pienyritysten                                        6 Minna Karhunen /kok ym.: Talousrikolli-
620:      toimintaedellytysten parantamisesta ....... .                                   suuden ja harmaan talouden torjumisesta                                 8
621: 
622:  2 Anu Vehviläinen /kesk ym.: Koulutukselli-                                       7 Matti Ryhänen /kesk ym.: Nuorisorikolli-
623:      sen tasa-arvon toteutumisesta ................. .                       2        suuden vähentämiseksi tarvittavista toi-
624:                                                                                       menpiteistä ............................................. .            9
625:  3 Eva Biaudet /sv: Beredningen av MAI-av-
626:      talet ........................................................ .        3     8 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Suo-
627:                                                                                      men kehitysmaapolitiikan linjauksesta ....                             10
628:  3 Eva Biaudet /r: MAI-sopimuksen valmis-
629:      telusta ..................................................... .        4      9 Ulla Juurola /sd ym.: Pankkituen avoi-
630:                                                                                      muudesta, julkisuudesta ja vastikkeelli-
631:  4 Tuija Brax /vihr ym.: Perhepolitiikan sisäl-                                      suudesta .................................................. .          11
632:    löstä ........................................................ .          5
633:                                                                                   10 Matti Vanhanen /kesk ym.: Suomen ta-
634:  5 Martti Tiuri /kok ym.: Kasvigeenitekniik-                                         voitteista EU :n Agenda 2000 -uudistukses-
635:    ka ravinnontuotannossa ......................... .                       7         sa ............................................................ .     13
636:                                            KK 1511/1998 vp
637: 
638: Kirjallinen kysymys 1511
639: 
640: 
641: 
642: 
643:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Teijon kirkon ja hautausmaan huutokau-
644:                                        pasta
645: 
646: 
647:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
648:     Suomessa myytiin ilmeisesti ensimmäisen ker-      olisi pitänyt lunastaa omaisuus ja hoitaa asia
649: ran kirkko ja hautausmaa huutokaupalla. Myy-          arvokkaana tavalla. Nykyiselle hallitukselle ei
650: jänä oli valtion määräysvallassa oleva Arsenalja      mikään näytä olevan arvokasta.
651: ostajina kilpailivat kyläyhteisö, joka jo aiemmin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
652: oli ostanut kyseisen paikan, sekä turkulaiset lii-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
653: kemiehet,joilla ei ainakaan isommin uskoisi ole-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
654: van kiinnostusta moiseen omaisuuteen ainakaan         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
655: siinä tarkoituksessa, että takaisivat edesmenneit-
656: ten vainajien rauhan.                                            Miksi valtiovalta ei huolehtinut Teijon
657:     Vaikka myynti lienee lopulta saanut onnelli-             kirkkoon ja hautausmaahan liittyviä
658:  sen lopputuloksen, ei voi muuta kuin ihmetellä              asioita niin, että moisiin myyntimarkki-
659:  nykymenoa. Kirkon itsensä tai ainakin valtion               noihin ei olisi ollut tarvetta ja että sekä
660:  olisi pitänyt puuttua asioiden kulkuun ja hoitaa            hautausmaan että kirkon tulevaisuus oli-
661:  asia säällisemmällä tavalla kuin riiteleväoja bur-          si järjestetty yhteiskunnan varoin?
662:  mahenkisen huutokaupan muodossa. Valtion
663: 
664:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
665: 
666:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
667: 
668: 
669: 
670: 
671:  280043
672: 2                                         KK 1511/1998 vp
673: 
674: 
675: 
676: 
677:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
678:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tämän tyyppisten omaisuuserien edelleenkäytöl-
679: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         le. Käräjäoikeus katsoi, että velkojan kokouk-
680: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sessa päätöstä tehtäessä ei nimenomaisen normin
681: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        puuttuessa voida ottaa huomioon konkurssipe-
682: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sän yhteiskunnallista vastuuta.
683: n:o 1511:                                                  Näin ollen valtio olisi voinut puuttua kirkon
684:                                                       omistajanvaihdokseen ainoastaan osallistumalla
685:            Miksi valtiovalta ei huolehtinut Teijon    kirkkokiinteistön huutokauppaan. Valtion kan-
686:        kirkkoon ja hautausmaahan liittyviä            nalta tarkoituksenmukaista ei kuitenkaan ole,
687:        asioita niin, että moisiin myyntimarkki-       että se hankkii omistukseensa kirkollisia kiinteis-
688:        noihin ei olisi ollut tarvetta ja että sekä     töjä.
689:        hautausmaan että kirkon tulevaisuus oli-            Teijon historiallinen ruukinkartano, johon
690:        si järjestetty yhteiskunnan varoin?             kuuluu 1770-luvulta peräisin oleva päärakennus
691:                                                        ulko- ja talousrakennuksineen, puistoineen,
692:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kirkkoineen ja teollisuusrakennuksineen, on
693: vasti seuraavaa:                                       merkittävä historiallinen kokonaisuus, joka on
694:                                                        kuitenkin jo vuosia sitten hajaantunut useam-
695:    Konkurssisäännön 71 §:n 2 momentissa sää-           man tahon omistukseen. Toimitetussa huuto-
696: detään periaatteesta, jonka mukaan konkurssi-          kaupassa kirkko ja hautausmaa siirtyivät perus-
697: pesän on myytävä pesään kuuluva omaisuus pe-           tettavalle Teijon kirkkoyhdistykselle, jossa on
698: sän kannalta edullisimmalla tavalla. Teijon kirk-      muiden yhteisöjen lisäksi mukana Perniön seura-
699: koa koskevassa tapauksessa konkurssipesä oli           kunta. Kirkko liittyy kulttuurisesti Teijon ruuk-
700: velkojainkokouksen enemmistön päätöksellä              kiin ja paikallisyhteisöön. Omistuksen pysymi-
701: myynyt kiinteistön käypää hintaa alemmasta,            nen paikallisella yhteisöllä on kirkon aseman ja
702: koska päävelkajana toiminut Omaisuudenhoito-           toiminnan kannalta olennaista.
703: yhtiö Arsenal-SSP Oy oli pitänyt tärkeänä sitä,            Museovirasto teki kartanosta kirkkoineen ra-
704: että kohteet päätyvät sellaisen tahon haltuun ja        kennussuojelulainsäädännön nojalla suojeluesi-
705: omistukseen, jonka voidaan arvioida hoitavan            tyksen. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 5
706: kiinteistöjä niiden edellyttämällä arvokkuudella        päivänä kesäkuuta 1998 tekemä suojelupäätös
707: ja sitoutuvan niiden vastuulliseen omistukseen.         on alistettu ympäristöministeriön vahvistetta-
708:    Konkurssisäännön 83 §:n mukaisen moite-              vaksi. Kirkkoyhdistyksen kunnostusavustusha-
709: kanteen johdosta Salon käräjäoikeus kumosi 8            kemus on parhaillaan Museoviraston käsittelys-
710: päivänä kesäkuuta 1998 antamanaan tuomiolla             sä. Valtio pyrkii yhteistyössä kirkkoyhdistyksen
711: Teijon kirkon ja hautausmaan myynnin. Tuo-              kanss!l varmistamaan kirkon suojelun.
712: mion perusteluissa käräjäoikeus totesi, että mi-            Uskonnonvapauslain nojalla evankelis-luteri-
713: käli jollain konkurssipesän realisoitavaksi tule-       laisen kirkon seurakunnalla on velvollisuus tar-
714:  valla omaisuudella on erityistä yhteiskunnallista      vittaessa haudata myös kirkkoon kuulumatto-
715:  merkitystä, ei konkurssipesä voi ottaa näitä seik-     mat vainajat hautausmailleen. Hautaustointa
716:  koja omaisuutta myytäessä pesän velkojien va-           tultaneen kokonaisuudessa käsittelemään us-
717:  hingoksi huomioon vaan asia täytyy hoitaa               konnonvapauslainsäädännön uudistamisen yh-
718:  muulla lainsäädännöllä, joka asettaa rajoituksia        teydessä.
719: 
720:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
721: 
722:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
723:                                            KK 1511/1998 vp                                              3
724: 
725: 
726: 
727: 
728:                                         Tili Riksdagens Ta/man
729: 
730:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dare användning av egendom av detta slag.
731: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         Tingsrätten ansåg att man i avsaknad av en ut-
732: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       trycklig norm då beslutet fattades på borgenärs-
733: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga           sammanträdet inte kunde beakta konkursboets
734: spörsmål nr 15 11:                                     samhälleliga ansvar.
735:                                                            Sålunda kunde staten ha ingripit i ägarbytet
736:           Varför såg statsmakten inte tili företa-     endast genom att delta i utauktioneringen av
737:        gen kring Teijo kyrka och gravgård så att       kyrkofastigheten. Ur statens synpunkt är det lik-
738:        en dy1ik försäljningsmarknad inte hade          väl inte ändamålsenligt att den skaffar kyrkliga
739:        varit nödvändig, och att både begrav-           fastigheter i sin ägo.
740:        ningsplatsens och kyrkans framtid hade              Teijo historiska bruksherrgård, som omfattar
741:        ordnats med samhällets medel?                   en huvudbyggnad från 1770-talet och tillhörande
742:                                                        ekonomibyggnader och uthus, park, kyrka och
743:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fabriksbyggnad, bildar en viktig historisk helhet
744: anföra följande:                                       som likväl redan för flera år sedan har splittrats
745:                                                        på flera ägare. På auktionen övergick kyrkan och
746:    1 konkursstadgans 71 § 2 mom. finns en be-          gravgården tili Teijo kyrkoförening, som är un-
747: stämmelse om principen att ett konkursbo skall         der bildande och där bland andra samfund
748: sälja den egendom som hör tili konkursboet på          Bjärnå församling medverkar. Kyrkan hör kul·
749: det sätt som är fördelaktigast för boet. 1 fallet      turellt sett tili Teijo bruk och lokala gemenskap.
750: med Teijo kyrka hade konkursboet enligt ett             Med tanke på kyrkans ställning och verksamhet
751: majoritetsbes1ut på borgenärssammanträdet så1t         är det väsentligt att äganderätten stannar i Iokal·
752: fastigheten till ett 1ägre pris än det gängse efter-   gemenskapen.
753: som huvudgäldenären, Egendomsförvaltnings-                 Museiverket gjorde med stöd av lagstiftningen
754: bolaget Arsenal-SSP Oy, hade ansett det viktigt        om byggnadssksydd en framställan om att herr·
755: att föremålen skulle besittas och ägas av en sådan     gården och kyrkan skall skyddas. Västra Fin·
756: instans som kunde bedömas sköta fastigheterna          lands miljöcentral fattade den 5 juni 1998 ett
757: med den värdighet som de kräver och förbinda            skyddsbeslut, som har underställts miljöministe·
758: sig till ett ansvarsfullt ägande av dem.                riet för fastställelse. Kyrkoföreningens ansökan
759:    På grund av en klandertalan enligt konkurs-          om renoveringsbidrag behandlas som bäst vid
760: stadgans 83 § upphävde tingsrätten i Salo genom         Museiverket. Staten strävar i samråd med kyrko-
761: sin dom den 8 juni 1998 försäljningen av Teijo          föreningen efter att säkra skyddet av kyrkan.
762: kyrka och gravgård. 1 motiveringarna tili domen            Enligt religionfrihetslagen är evangelisk-luth-
763: konstaterade tingsrätten att ifall någon sådan          erska kyrkans församlingar skyldiga att vid be·
764: egendom i ett konkursbo som skall realiseras är         hov begrava även sådana avlidna som inte hör tili
765:  av särskilt stor samhällelig betydelse, så kan kon-    kyrkan på sina begravningsplatser. Begravnings·
766:  kursboet inte vid försäljningen av egendom ta          väsendet kommer sannolikt i sin helhet att ses
767: dessa omständigheter i betraktande tili skada för       över i samband med revideringen av religionsfri·
768:  borgenärerna, utan saken måste skötas enligt           hetslagstiftningen.
769:  någon annan lagstiftning som inskränker på Vi-
770: 
771:       Helsingfors den 4 februari 1999
772: 
773:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
774:                        j
775:                       j
776:                      j
777:                     j
778:                    j
779:                   j
780:                  j
781:                 j
782:                j
783:               j
784:              j
785:             j
786:            j
787:           j
788:          j
789:         j
790:        j
791:       j
792:      j
793:     j
794:    j
795:   j
796:  j
797: j
798:                                            KK 1512/1998 vp
799: 
800: Kirjallinen kysymys 1512
801: 
802: 
803: 
804: 
805:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin neuvotteluista mustavihreiden eko-
806:                                        ryhmien kanssa
807: 
808: 
809:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
810: 
811:     Niin sanotut mustavihreät ekoryhmät suun-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
812: nittelevat jälleen neuvottelupäiviä Tampereelle.      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
813: Viime kerralla neuvottelut ainakin heidän ja po-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
814: liisin välillä sujuivat huonosti. Se oli kai sama     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
815: kerta, kun ministeri Enestam erehtyi luulemaan
816: poliisin kypäränsuojusta kommandopipoksi.                       Mitä mieltä Hallitus on poliisin neu-
817:     Tampereen poliisi on ottanut uuden taktiikan,            votteluha1ukkuudesta ns. mustavihrei-
818: toisin sanoen se on lähettänyt ekoryhmien suun-              den ekoryhmien kanssa pelin säännöistä
819: taan viestejä halusta neuvotella pelin hengestä.             heidän neuvottelupäiviensä aikana, vaik-
820: Neuvottelukutsu on täytynyt lähettää tietyllä ta-            ka mainituilla ryhmillä ei ole mitään neu-
821: voin pullopostina, koska mitään kiinteää edus-               votteluun valmistajärjestäytynyttä orga-
822:  tusta näillä ekoryhmillä ei liene. Onko vastausta           nisaatiota ja edustusta, ja onko poliisi
823:  neuvottelutarjoukseen saatu, sitä en osaa sanoa.            jatkossa valmis neuvottelemaan myös
824:     Vaikka en mene suoralta kädeltä väittämään,              selkeiden rikollisryhmien kanssa asioiden
825:  että tällaisessa yhteydenotossa olisi jotakin vir-          kulusta ja pelin hengestä?
826:  heellistä, se herättää kuitenkin hämmennystä.
827:       Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
828: 
829:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
830: 
831: 
832: 
833: 
834:   280043
835: 2                                         KK 1512/1998 vp
836: 
837: 
838: 
839: 
840:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
841: 
842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kauksiin. Normaalitapauksissa poliisi ei omaksu
843: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kovin tiukkaa toimintalinjaa vaan pyrkii takaa-
844: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maan mielenosoittajille arvostelun vapauden,
845: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        koska mielenosoitus on yhteiskunnassamme pe-
846: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         rustuslailla hyväksytty vaikuttamismuoto (Suo-
847: n:o 1512:                                             men hallitusmuoto 10 a §).
848:                                                          Poliisin on poliisilain 2 §:n mukaan toimittava
849:              Mitä mieltä Hallitus on poliisin neu- asiallisesti ja puolueettomasti sekä sovinnolli-
850:          votteluhalukkuudesta ns. musta-vihrei- suutta edistäen ja pyrkiä ylläpitämään yleistä
851:          den ekaryhmien kanssa pelin säännöistä järjestystä ja turvallisuutta ensisijaisesti neuvoin,
852:          heidän neuvottelupäiviensä aikana, vaik- kehotuksin ja käskyin. Tässä tarkoituksessa
853:          ka mainituilla ryhmillä ei ole mitään neu- Tampereen poliisi itse aktiivisesti haki neuvotte-
854:          votteluun valmista järjestäytynyttä orga- luyhteyden Mustavihreiden päivien eräisiin ak-
855:          nisaatiota ja edustusta, ja onko poliisi tiivitoimijoihin, joilla on mahdollisuus vaikuttaa
856:          jatkossa valmis neuvottelemaan myös omilla tahoillaan jäsen- ja kannattajakuntaansa.
857:          se! keiden rikollisryhmien kanssa asioiden Neuvottelussa, joka sujui hyvässä yhteisymmär-
858:          kulusta ja pelin hengestä?                   ryksessä, sovittiin päivien aikaiset pelisäännöt,
859:                                                       kuten mielenosoitusreitit ja -alueet, poliisin ja
860:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mielenosoittajien välinen yhteydenpito ja yhteys-
861: vasti seuraavaa:                                      henkilöt sekä toiminta mahdollisten järjestyshäi-
862:                                                       riöiden ehkäisemiseksi ja "uhoajien" hillitsemi-
863:     Tampereellajärjestetään 29.-31.1.1999 Mus- seksi. Tavoitteeksi asetettiin se, että poliisin tar-
864: tavihreät päivät. Kyseessä on ekaanarkistihenki- vitsee puuttua yleisen järjestyksen ja turvallisuu-
865: nen tapaaminen, joka sisältää mm. mielenosoi- den ylläpitämiseen mahdollisimman vähän.
866: tuksia, paneelikeskusteluja, työryhmiä ja kon-            Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hal-
867: sertteja. Käsitehäviä aiheita on useita: ylikansal- lituksen esitys kokoontumislaiksi (HE 145/1998
868: liset yhtiöt, eläinten oikeudet, asevarustelu, anar- vp). Ehdotettu laki korvaisi nykyisen yleisiä ko-
869: kismin mahdollisuudet, omavaraistalous, suora kouksia ja julkisia huvitilaisuuksia koskevan
870: demokratia, ympäristönsuojelu jne.                     lainsäädännön. Lakiehdotukseen sisältyy polii-
871:     Edellä mainittu on suora lainaus päivien jär- sia veivoittavia määräyksiä siitä, miten poliisin
872: jestäjien 12.1.1999 julkaisemasta lehdistötiedot- on eräissä tapauksissa neuvoteltava etukäteen
873: teesta, joka on luettavissa asiaan liittyvän muun yleisten kokousten ja mielenosoitusten järjestä-
874: aineiston lisäksi Eläinten Vapautusrintaman Tu- jien kanssa muun muassa tilaisuuksien turvalli-
875: kiryhmän Internetsivuilla.                             suuskysymyksistä. Vaikka laki ei vielä olekaan
876:     Päivien aikana Tampereella tullaan järjestä- voimassa, tätäkin taustaa vasten tarkasteltuna
877: mään useita lehdistötiedotteessa mainittuihin ai- sisäasiainministeriö katsoo, että Tampereen po-
878:  heisiin liittyviä mielenosoituksia, joihin poliisin liisi on toiminut asiassa täysin hyväksyttävänä
879:  on varauduttava. Mielenosoitusten tarkoitukse- tavalla ja poliisilaissa ilmaistun lievimmän kei-
880:  na on ulkopuolisten huomiota kiinnittäen ilmais- non periaatteen mukaisesti.
881:  ta mielipiteitä jonkin puolesta tai jotakin vas-         Yleisesti ottaen poliisilla tulee olla valmiudet
882:  taan. Poliisin tehtävä mielenosoituksissa on kak- neuvotella minkä tahansa ryhmän, organisaa-
883:  sitahoinen. Toisaalta poliisin tulee suojata mie- tion tai yksittäisen kansalaisen kanssa, jos neu-
884:  lenosoittajia ulkopuolisilta ja taata mielenosoi- votteluteitse päästään virkavelvollisuuksia ja la-
885:  tuksen häiriötön kulku. Toisaalta poliisin tulee kia kuitenkaan rikkomatta rikostutkinnallisesti
886:  estää mielenosoittajia syyllistymästä rikoksiin tai tai rikostorjunnallisesti yleisesti hyväksyttävänä
887:  sallittavuuden rajat ylittäviin häiriöihin tai louk- pidettävään lopputulokseen.
888: 
889:       Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1999
890: 
891:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
892:                                            KK 1512/1998 vp                                               3
893: 
894:                                         Tili Riksdagens Talman
895: 
896:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            gon speciellt stram hållning utan försöker se tili
897: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            att demonstranterna kan garanteras sin rätt tili
898: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        kritik, eftersom demonstrationer är en genom
899: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-        grundlagen godkänd påverkningsform i vårt
900: ga spörsmål nr 1512:                                   samhälle (10 a § Regeringsformen för Finland).
901:                                                            Enligt 2 § polislagen skall polisen i sin verk-
902:           Vad anser Regeringen om poliseos vil-        samhet vara saklig, opartisk och främja förson-
903:        lighet att förhandla med de s.k. svart-         lighet och sträva efter att upprätthålla allmän
904:        gröna ekogrupperna om spelets regler            ordning och säkerhet i första hand genom råd,
905:        under dessas mötesdagar, fastän nämnda          uppmaningar och befallningar. 1 detta syfte tog
906:        grupper inte har någon fårdig organisa-         Tammerforspolisen själv förhandlingskontakt
907:        tion och representation för förhandling-        med vissa sådana aktiva medverkande under de
908:        ar, och är polisen beredd att i fortsätt-       Svartgröna dagarna som har möjlighet att på
909:        ningen förhandla också med klart krimi-         eget håll påverka sina medlems- och understöds-
910:        nella grupper om hur saker och ting skall       grupper. Under förhandlingarna, som förlöpte i
911:        förlöpa och ordnas?                             gott samförstånd, kom man överens om spelreg-
912:                                                        lerna under dessa dagar, såsom demonstrations-
913:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rutterna och -områdena, kontakten mellan polis
914: anföra följande:                                       och demonstranter och kontaktpersoner samt
915:                                                        åtgärder för att förebygga eventuella ordnings-
916:    Den 29-31 januari 1999 ordnas i Tammerfors          problem och dämpa alltför ivriga demonstranter.
917: s.k. Svartgröna dagar. Det är fråga om en eko-          Man uppställde som mål att det skall behövas så
918: anarkistisk sammankomst med bl.a. demonstra-           lite hjälp som möjligt från poliseos sida med att
919: tioner, paneldiskussioner, arbetsgrupper och            upprätthålla allmän ordning och säkerhet.
920: konserter. Flera ämnen kommer att behandlas:               Riksdagen behandlar som bäst regeringens
921: övernationella bolag, djurens rättigheter, upp-         proposition med förslag tili lag om samman-
922: rustning, anarkismens möjligheter, självhushåll-        komster (RP 145/1998 rd). Den föreslagna lagen
923: ning, direkt demokrati, miljövård osv.                  skall ersätta gällande lagstiftning om allmänna
924:     Ovan nämnda är direkt lånat ur det pressmed-        sammankomster och offentliga nöjestillställ-
925: delande som arrangörerna av dessa dagar publi-          ningar. Lagförslaget innehåller föreskrifter för
926: cerade 12 januari 1999. Meddelandet finns att           polisen om hur den i vissa fall på förhand skall
927: 1äsa på Stödgruppens för Djurens Befrielsefront         förhandla med personer som har för avsikt att
928: Internetsidor vid sidan av annat materia) om            ordna allmänna sammankomster och demon-
929: samma ämne.                                             strationer, bl.a. beträffande frågor som berör
930:     Under dagarna kommer det att ordnas flera           säkerheten på tillställningarna. Aven om lagen
931: demonstrationer i anslutning tili teman som             ännu inte trätt i kraft anser inrikesministeriet att
932:  nämns i pressmeddelandet och polisen måste ha          Tammerforspolisen, också när man betraktar
933:  beredskap för dessa demonstrationer. Avsikten          saken mot denna bakgrund, har handlat på ett
934:  med demonstrationerna är att uttrycka åsikter          fullt acceptabelt sätt i denna sak och i enlighet
935:  för eller emot en sak genom att dra tili sig utom-     med den i polislagen nämnda principen att poli-
936:  ståendes uppmärksamhet. Poliseos uppgift vid           sen skall använda det Iindrigaste medlet.
937:  demonstrationerna är tudelad. Å ena sidan skall           Allmänt taget skall polisen ha beredskap att
938:  polisen skydda demonstranterna för utomståen-          förhandla med viiken grupp, organisation eller
939:  de och garantera att demonstrationen kan ge-           enskild medborgare som helst, om man genom
940:  nomföras utan störningar. Å andra sidan skall          förhandlingar, utan att för den skuii bryta mot
941:  polisen hindra demonstranterna från att begå           lag och tjänsteplikter, kan uppnå ett allmänt god-
942:  brott eller göra sig skyldiga tili störningar eller    tagbart slutresultat när det gäller brottsutredning
943:  föro1ämpningar som överskrider gränserna för           eller brottsbekämpning.
944:  det tillåtna. I normala fall intar polisen inte nå-
945:       Helsingfors den 1 februari 1999
946: 
947:                                                                     lnrikesminister Jan-Erik Enestam
948:                                               KK 1513/1998 vp
949: 
950: Kirjallinen kysymys 1513
951: 
952: 
953: 
954: 
955:                                      Sulo Aittoniemi lkesk: Suomen maatalouden tulevaisuudenkuvien
956:                                          selkiintymisestä
957: 
958: 
959:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
960:     Suomen maatalous voi huonosti. Se voi huo-            aikanaan. Vastaus on ollut, että ensi viikolla, ensi
961: nosti taloudellisesti mutta myös henkisesti ja eri-       syksynä jne.
962: tyisesti siitä syystä, että viljelijöillä ei ole mitään      Maajussi alkaa käydä kuumana eikä nuku
963: tietoa tulevaisuudestaan 2000-luvulla, kun ny-            öitään.
964: kyisin voimassa olevat alue- ja tukipäätökset                Yleisen unirauhan saamiseksi esitän edellä
965: raukeavat. Brysselin maatalouskomissaari on lu-           olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen
966: vannut vastausta suomalaisten kyselyihin huo-             37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
967: menna, ensi viikolla, ensi vuonna jne. Vuoroin            asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
968:  Hemilä ja vuoroin Härmälä ovat käyneet Brysse-           kysymyksen:
969:  lin ovien takana kysymässä, mutta kumpikaan ei
970:  ole juuri päässyt käsipäivää lyömään komissaa-                     Milloin suomalainen talonpoika saa
971:  rin kanssa. Yhtä vähäisin eväin ovat palanneet                  tiedon kohtalostaan ensi vuosituhannella
972:  molemmat matkaltaan niin kuin Eero ja Simeoni                   ja eteenpäin?
973: 
974:       Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
975: 
976:                                             Sulo Aittaniemi /kesk
977: 
978: 
979: 
980: 
981:  280043
982: 2                                           KK 1513/1998 vp
983: 
984: 
985: 
986: 
987:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
988: 
989:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pensaationa komissio esittää suorien tukien ko-
990: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           rottamista. Suomi on vaatimuksissaan esittänyt
991: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kantanaan, ettei voi hyväksyä esitystä, jollei hin-
992: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          tojen laskun kompensaatio ole täysimääräinen
993: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           alueilla, joissa maatalouden harjoittaminen on
994: n:o 1513:                                               ilmastollisista syistä selvästi EU:n alueen par-
995:                                                         haimpia alueita kannattamattomampaa. Maata-
996:           Milloin suomalainen talonpoika saa            lousneuvostotason poliittinen päätös tehtäneen
997:        tiedon kohtalostaan ensi vuosituhannella         maaliskuussa 1999. Tässä tapauksessa päätöstä
998:        ja eteenpäin?                                    sovellettaisiin markkinointivuoden 2000/0 l alus-
999:                                                         ta.
1000:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Maatalouden ympäristötukien ja EU:n vä-
1001: vasti seuraavaa:                                        hemmän suotoisten alueiden tuen kehykset pää-
1002:                                                         tetään myös Agenda 2000 -päätöksen yhteydes-
1003:    Euroopan unionin komissio esitteli ns. Agen-          sä, samalla kun päätetään EU :n uudesta raken-
1004: da 2000 -esityksen kesällä 1997. Esityksen yhtenä       nerahastoesityksestä ja aluepolitiikasta, mutta
1005: tärkeimpänä asiana oli Euroopan maatalousuu-            tarkemmat tukien kasvikohtaiset määrät sekä
1006: distuksen jatkaminen maailmankaupan vapau-               muut tukien yksityiskohtaiset myöntämisperus-
1007: tumista ja itälaajentumista silmällä pitäen. Varsi-      teet määritetään myöhemmin. Kansallisten tuki-
1008: naiset asetusluonnokset annettiin keväällä 1998,         en jatkoneuvottelut ja niistä päättäminen voi-
1009: mistä lähtien esitystä on käsitelty lukuisissa neu-      daan tehdä siinä vaiheessa, kun muiden tukien
1010: voston työryhmissä, ylemmän tason virkamies-             määräytymisperusteet ovat selvillä. Kyseiset tuet
1011: kokouksissa ja ministerineuvostoissa sekä jäsen-         ovat osittain tai kokonaan kansallisesti rahoitet-
1012: valtioiden päämiesten huippukokouksissa. Vii-            tavia, joten myös kansallinen budjettikehys vai-
1013: meisessä päämiesten tapaamisessa joulukuussa             kuttaa tukien suuruuteen.
1014:  1998 Wienissä esitettiin edelleen tavoitteeksi, että       Viljelijän tuotteestaan saama markkinahinta
1015: Agenda 2000 -uudistuksen pääperiaatteet on               laskee hallinnollisten hintojen alentamisen myö-
1016: saatava päätökseen maaliskuun loppuun men-               tä. Tuottajahintojen osalta olemme Agenda 2000
1017:  nessä 1999.                                             -ratkaisusta riippumatta siirtyneet tilanteeseen,
1018:     Agenda 2000 -esityksessä esitetään viljojen,         jossa maailmankaupan vapautuminen joka ta-
1019:  maidon ja naudanlihan hallinnollisten hintojen          pauksessa sitoo tuottajahintojen muutokset Suo-
1020:  alentamista. Hintojen laskun osittaisena kom-           messa maailmanmarkkinahintojen muutoksiin.
1021:       Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
1022: 
1023:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1024:                                            KK 1513/1998 vp                                              3
1025: 
1026: 
1027: 
1028: 
1029:                                         Tili Riksdagens Talman
1030: 
1031:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           har framfört som sin ståndpunkt att förslaget
1032: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           inte kan godkännas ifall man inte på områden
1033: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       där utövandet av jordbruk av klimatologiska
1034: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-       skäl är betydligt mindre Iönsamt än på EU-områ-
1035: ga spörsmål nr 1513:                                  dets bästa områden får full kompensation för
1036:                                                       prissänkningen. Ett beslut på jordbruksrådsnivå
1037:           När kommer den finska bonden att få         torde fattas i mars 1999. Bes1utet skulle därmed
1038:        veta sitt öde under nästa årtusende och        tillämpas från ingången av regleringsåret 2000/
1039:        framåt?                                        01.
1040:                                                           Om jordbrukets miljöstöd och de ekonomiska
1041:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ramarna för stödet tili EU:s mindre gynnade
1042: anföra följande:                                      områden fattas även beslut i samband med Agen-
1043:                                                       da 2000-beslutet samtidigt som man beslutar om
1044:    Sommaren 1997 introducerade Europeiska             EU:s nya förslag som gäller strukturfonderna
1045: gemenskapernas kommission det s.k. Agenda             och regionalpolitiken. De exakta stödregioner-
1046: 2000-förslaget. Ett av de viktigaste ärendena i       na, de exakta stödbeloppen per växt och andra
1047: förs1aget var att fortsätta jordbruksreformen         detaljerade grunder för beviljande av stöd defi-
1048: med en friare världshandel och utvidgningen           nieras senare. När man känner tili beräknings-
1049: österut i sikte. De egentliga utkasten tili förord-   grunderna för de andra stöden kan fortsatta för-
1050: ningar gavs våren 1998, och efter det har försla-     handlingar föras och beslut om de nationella
1051: get behandlats i många av rådets arbetsgrupper,       stöden fattas. Stöden i fråga är helt eller delvis
1052: på tjänstemannamöten på högre nivå och i minis-        nationellt finansierade, vilket betyder att den na-
1053: terråd samt under toppmöten mellan med1ems-            tionella budgetramen inverkar på stödens om-
1054: 1ändernas stats- och regeringschefer. Under            fattning.
1055: stats- och regeringschefernas senaste möte i de-          Det pris som odlaren får för sin produkt kom-
1056: cember i Wien föres1ogs fortfarande som mål att        mer att sjunka i och med att de administrativa
1057:  Agenda 2000-reformens huvudprinciper bör              priserna sjunker. För producentprisernas del har
1058:  vara k1ara före utgången av mars 1999.                vi oberoende av Agenda 2000-avgörandet gått
1059:     1 Agenda 2000-förslaget föreslås en sänkning       över tili en situation där Iiberaliseringen av
1060:  av de administrativa priserna på spannmål,            världshandeln i varje fall binder förändringarna i
1061:  mjölk och nötkött. Som en partiell kompensation       producentpriserna i Finland tili förändringarna i
1062:  för prissänkningen föres1år kommissionen en           vär1dsmarknadspriserna.
1063:  höjning av de direkta utbetalningarna. Finland
1064: 
1065:      Helsingforsden 28 januari 1999
1066: 
1067:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
1068:                                         KK 1514/1998 vp
1069: 
1070: Kirjallinen kysymys 1514
1071: 
1072: 
1073: 
1074: 
1075:                                 Sulo Alttoniemi Jkesk: Suomen mahdollisuuksista tehostaa toimen-
1076:                                     piteitä Euroopan unionin toiminnassa havaittujen epäkohtien
1077:                                     korjaamiseksi
1078: 
1079:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
1080:    Suuri Rooman valtakunta kaatui aikoinaan        ovat olemattomat. Kaikki, niin virkamiehet kuin
1081: korruptioon, juonitteluun ja hirmuhallintoon.      luottamusmiehet, vaikenevat näkemästään ja
1082: Samanlainen Rooma on nähtävissä tänä päivänä       kokemastaan, koska se saattaisi tietää ruhtinaal-
1083: Euroopan unionin muodossa. Jatkuvat väärin-        listen tulojen menetystä. Elävänä esimerkkinä on
1084: käytökset, varojen katoaminen ja yhä selkeäm-      se unionin virkamies, jonka komissaari Liikanen
1085: min esille tuleva korruptio ovat jokapäiväisiä.    hyllytti, kun hän puhui sivu suunsa.
1086: Vaikka vannotaan avoimuuden ja läpinäkyvyy-            Suomesta tulee lähiaikoina EU:n puheenjoh-
1087: den nimeen, Euroopan unionin toiminnat ja pää-     tajamaa.
1088: tösprosessi ovat pimeämpiä kuin missään muus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1089: sa instituutiossa maailmassa. Kaksinaismoralis-    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
1090: mi näkyy kaikessa. Toisella kädellä silitetään,    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1091: toisella lyödään puukko selkään. Ja hymyillään     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1092: porukalla päälle.
1093:    Euroopan unionin jättimäinen ja koko ajan                 Millaisena Hallitus näkee Suomen
1094: kasvava luottamusmies- ja virkakoneisto vaien-            roolin ja mahdollisuudet pyrittäessä ter-
1095: netaan antamalla paikallisesti ennen kuulomat-            vehdyttämään Euroopan unionin mä-
1096: tornia etuja. Muun muassa euroedustajien palk-            dännäisyyttä väärinkäytösten, korrup-
1097: ka- ja eläke-edut ovat uskomattomia, vaikka hei-          tion, kavallusten, salailun ja tulevan hir-
1098: dän vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa               muvallan tyyssijana maailmassa?
1099: 
1100:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
1101: 
1102:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
1103: 
1104: 
1105: 
1106: 
1107:  280043
1108: 2                                         KK 1514/1998 vp
1109: 
1110: 
1111: 
1112: 
1113:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1114: 
1115:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Varainhoitoasetuksen kokonaisuudistus on
1116: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         työn alla. Suomi on kannanotoissaan pyrkinyt
1117: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       siihen, että EU :n varainhoitoa kehitetään ja
1118: jäsenen vastattavaksi kansanedusta Sulo Aitta-        mahdollisuuksien mukaan kevennetään. Suomi
1119: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           on painottanut erityisesti avoimuutta ja läpinä-
1120: n:o 1514:                                             kyvyyttä sekä SEM 2000 -hankkeen (hallinnon
1121:                                                       tehokkuuden kehittämishanke) ja MAP 2000
1122:           Millaisena Hallitus näkee Suomen            -hankkeen (EU:n komission hallinnon ja henki-
1123:        roolin ja mahdollisuudet pyrittäessä ter-      löstöpolitiikan uudistamishanke) keskeistä
1124:        vehdyttämään Euroopan unionin mä-              roolia varainhoidon parantamisessa sekä käy-
1125:        dännäisyyttä väärinkäytösten, korrup-          tännöllisten ratkaisujen löytämistarvetta esitet-
1126:        tion, kavallusten, salailun ja tulevan hir-    tyihin ongelmiin.
1127:        muvallan tyyssijana maailmassa?                    Suurin osa tilintarkastustuomioistuimen ra-
1128:                                                       portoimista säännönvastaisuuksista unionin ta-
1129:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          louden hoidossa ilmenee kansallisella tasolla (vii-
1130: vasti seuraavaa:                                       me vuosina yli 80 %). Unionin taloushallinnon ja
1131:                                                        15 jäsenmaan kansallisen lainsäädännön ja hal-
1132:    Hallinnon kehittämiseen liittyvät teemat ovat       lintokulttuurien erot aiheuttavat tulkintaongel-
1133: esillä Suomen puheenjohtajuuskaudella. Sante-          mia siitä, mikä kulloinkin on oikea ja hyväksyttä-
1134: rin komissio on käynnistänyt lukuisia uudistus-        vä menettely. Komissio on käynnistänyt useita
1135: hankkeita. Merkittävimpiä yksittäisiä esityksiä        yhteistyöohjelmia kansallisten hallintojen kans-
1136: on riippumattoman petostentorjuntaan keskitty-         sa maatalouden ja rakennerahastojen maksujär-
1137: vän tutkimusviraston perustaminen. Viraston            jestelmien selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistami-
1138: tehtävänä on hallinnollisilla tutkimuksilla tukea      seksi sekä unionille kerättävien omien varojen
1139: komissiota ja muita Euroopan yhteisön ja Eura-         järjestelmän tehostamiseksi.
1140: tomin perustamissopimuksissa tai niiden nojalla            Unionin tasolla on siis meneillään kysyjän tar-
1141: perustettuja toimielimiä ja elimiä petosten ja kai-    koittamien ongelmien huolellinen ja yksityiskoh-
1142: ken muun Euroopan yhteisön ja Euratomin ta-            tiin ulottuva kartoitus ja torjunta. Suomen halli-
1143: loudellisia etuja vahingoittavan toiminnan tor-         tus tulee puheenjohtajakautenaan pitämään näi-
1144: junnan tehostamisessa jäsenvaltioissa sekä toi-         den hankkeiden edistämistä selkeänä painopiste-
1145: mielimissä ja elimissä.                                 alueena.
1146: 
1147:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
1148: 
1149:                                                                               Ministeri Ole Norrback
1150:                                          KK 1514/1998 vp                                             3
1151: 
1152: 
1153: 
1154: 
1155:                                       Tili Riksdagens Talman
1156: 
1157:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             En totalrevidering av budgetforordningen är
1158: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         under arbete. 1 sina ställningstaganden har Fin-
1159: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     land strävat efter att EU:s ekonomiska förvalt-
1160: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-     ning utvecklas och förenklas i mån av möjlighet.
1161: ga spörsmål nr 1514:                                Finland har särskilt betonat öppenhet och trans-
1162:                                                     parens, SEM 2000-projektets (sund och effektiv
1163:           Hur uppfattar Regeringen Finlands         ekonomisk förvaltning) och MAP 2000-projek-
1164:        roll och möjligheter i försöken att röja     tets (modernisering av administration och perso-
1165:        upp bland ruttenheten i Europeiska unio-     nalpolitik) centrala roll för bättre ekonomisk för-
1166:        nen som hemvist för missbruk, korrup-        valtning samt behovet av att hitta praktiska lös-
1167:        tion, förskingring, hemlighetsmakeri och     ningar på de problem som tagits upp.
1168:        framtida skräckvälde i världen?                  Största delen av de regelbrott som revisions-
1169:                                                     rätten rapporterat i fråga om den ekonomiska
1170:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       förvaltningen i unionen uppträder på det natio-
1171: anföra följande:                                    nella planet (senaste år över 80 %). Skillnaderna
1172:                                                     mellan unionens ekonomiska förvaltning och
1173:    Teman som anknyter tili utvecklandet av för-     lagstiftningen och förvaltningskulturen i de 15
1174: valtningen tas upp under Finlands ordförande-       medlemsländerna leder tili tolkningsproblem i
1175: period. Santer-kommissionen har startat flera       fråga om vilket förfarande som är det korrekta
1176: reformprojekt. Bland de mest betydande enskil-      och godtagbara i olika sammanhang. Kommis-
1177: da prestationerna finns inrättandet av ett obero-   sionen har inlett flera samarbetsprogram med de
1178: ende organ för bedrägeribekämpning. Det skall       nationella förvaltningarna för att förtydliga och
1179: genom administrativa utredningar stödja koru-       förenhetliga betalningssystemen i jordbruks-
1180: missioneo och andra institutioner och organ som     fonderna och strukturfonderna samt för att för-
1181: upprättats i eller med stöd av EG- fördraget och     bättra mekanismen för uppbörd av unionens
1182: Euratomfördraget i det arbete som utförs i med-     egoa medel.
1183: lemsstaterna, institutioneroa och organen för ef-       På unionsplanet pågår alltså en minutiös be-
1184: fektivare bekämpning av bedrägerier och all an-      skrivning och bekämpning av de problem som
1185: nan verksamhet som skadar EG:s och Euratoms          spörsmålsställaren avser. Under ordförandepe-
1186: ekonomiska intressen.                                rioden kommer Finlands regering att ha främjan-
1187:                                                      det av dessa projekt som ett klart tyngdpunkts-
1188:                                                      område.
1189: 
1190:      Helsingforsden 28 januari 1999
1191:                                                                             Minister Ole Norrback
1192: 1
1193: 
1194: 1
1195: 
1196: 1
1197: 
1198:     1
1199: 
1200:     1
1201: 
1202:     1
1203: 
1204:         1
1205: 
1206:         1
1207: 
1208:         1
1209: 
1210:             1
1211: 
1212:             1
1213: 
1214:             1
1215: 
1216:                 1
1217: 
1218:                 1
1219: 
1220:                 1
1221: 
1222:                     1
1223: 
1224:                     1
1225: 
1226:                     1
1227: 
1228:                         1
1229:                                             KK 1515/1998 vp
1230: 
1231: Kirjallinen kysymys 1515
1232: 
1233: 
1234: 
1235: 
1236:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Venäläisten partisaanien tuhotöistä itärajan
1237:                                        kylissä viime sotien aikana            ·
1238: 
1239: 
1240:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1241: 
1242:     Kirjailija Erkkilän kirjan pohjalta tehty TV-      niin, että venäläiset tietäisivät totuuden noiden
1243: dokumentti venäläisten ns. partisaanien iskuista       sankareiden todellisista teoista.
1244: pieniin ja puolustuskyvyttömiin itärajamme ky-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1245: liin viime sodan aikana oli karmeata katseltavaa.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1246: Venäjän puolella nämä partisaaneiksi itseään           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1247: kutsuneet desantit antoivat kuvan suurista san-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1248: karitöistä suomalaisia sotilaskohteita kohtaan,
1249: vaikka todellisuudessa kohteina olivat avutto-                   Onko Hallituksella tietoa siitä, että
1250: matja aseettomat siviilit. Tiettävästi hyökkääjät             Suomen valtion taholta olisi oltu yhtey-
1251: eivät olleet armeijan yksiköitä, vaan tunnetun                dessä entisen Neuvostoliiton tai nykyisen
1252: venäläisen puolueen väkeä.                                    Venäjän hallituksiin sodan aikana itära-
1253:     Niin hyökkääjiä kuin hyökkäyksen kohteena                 jan kyliin ja siviileihin kohdistuneiden
1254:  olleitakin on elossa tänäkin päivänä. Juutalais-             hyökkäysten ja hirmutöiden selvittämi-
1255:  vainoista epäiltyjä Saksan natsirikollisia etsitään          seksi ja mahdollisesti vielä elossa olevien
1256:  vieläkin, mutta Suomen valtion taholta ei ole                syyllisten saamiseksi vastuuseen kansain-
1257:  ilmeisesti hiiskahdettu näinä vuosikymmeninä                 välisen käytännön mukaisesti, ja jos ei,
1258:  sanaakaan noiden "partisaanien" saamisesta                      aikooko nykyinen Hallitus ryhtyä toi-
1259:  edesvastuuseen teoistaan, ei edes asian selvittä-            miin asian esille ottamiseksi?
1260:  misestä muutenkin kuin Erkkilän kirjan tiimoilta
1261: 
1262:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
1263: 
1264:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
1265: 
1266: 
1267: 
1268: 
1269:  280043
1270: 2                                          KK 1515/1998 vp
1271: 
1272: 
1273: 
1274: 
1275:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1276: 
1277:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vanki ja vihollisen vakoilija oli tekemästään ri-
1278: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koksesta tuomittava sotaväen rikoslain mukaan,
1279: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kun se rikoksen laatuun nähden on mahdollista.
1280: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        SRL:ssä ei ollut kuitenkaan sellaisia siviilihenki-
1281: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         löiden surmaamisia koskevia säännöksiä, joita
1282: n:o 1515:                                             olisi voitu soveltaa vihollisen tekoihin. Erillinen
1283:                                                       luku rikoksista ihmisyyttä vastaan liitettiin Suo-
1284:           Onko Hallituksella tietoa siitä, että       men yleiseen rikoslakiin vasta vuonna 1974. Näin
1285:        Suomen valtion taholta olisi oltu yhtey-       ollen siviilien surmaamisia on arvioitava rikos-
1286:        dessä entisen Neuvostoliiton tai nykyisen      lain henkirikoksia koskevien säännösten mu-
1287:        Venäjän hallituksiin sodan aikana itära-       kaan. Sota-aikana voimassa olleen rikoslain 21
1288:        jan kyliin ja siviileihin kohdistuneiden       luvun 1 §:n mukaan se, joka surmaamisen aiko-
1289:        hyökkäysten ja hirmutöiden selvittämi-         muksessa vakain tuumin toiselta ottaa hengen,
1290:        seksi ja mahdollisesti vielä elossa olevien    on tuomittava murhasta kuolemanrangaistuk-
1291:        syyllisten saamiseksi vastuuseen kansain-      seen taikka kuritushuoneeseen elinkaudeksi. Ta-
1292:        välisen käytännön mukaisesti, ja jos ei,       hallisesta taposta tuomittiin saman luvun 2 §:n
1293:           aikooko nykyinen Hallitus ryhtyä toi-       mukaan se, joka surmaamisen aikomuksessa pi-
1294:        miin asian esille ottamiseksi?                 kaistuksissa on ottanut toiselta hengen. Enim-
1295:                                                       mäisrangaistus taposta oli kuritushuonetta elin-
1296:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kaudeksi.
1297: vasti seuraavaa:                                          Jos tekijään ei voitu soveltaa SRL:n ja Sota-
1298:                                                       tuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä
1299:    Siviiliväestön suojelu sodassa on kansainväli-     annetun lain (STL, 93/1920) säännöksiä, ratkesi
1300: sen tapaoikeuden mukaan sodan oikeussääntö-           Suomen lain soveltamisala yleisen rikoslain 1 lu-
1301: jen keskeisimpiä periaatteita. Haagin toisessa        vun säännösten nojalla. Sota-aikana voimassa
1302: rauhankonferenssissa vuonna 1907 tehtyihin so-        olleen rikoslain 1 luvun 2 §:n 1 momentin mu-
1303: pimuksiin kuuluu maasodan lakeja ja tapoja kos-       kaan se, joka ei ole Suomen kansalainen, voitiin
1304: keva yleissopimus, jonka mukaan puolustamat-          tuomita Suomen rikoslain mukaan rikoksesta,
1305: tomia kaupunkeja, kyliä, asuntoja tai rakennuk-       jonka hän on tehnyt Suomessa.
1306: sia "ei saa millään tavalla hätyyttää eikä pommit-        Mainittujen SRL:n ja STL:n säännösten pe-
1307: taa". Suomi liittyi Haagin yleissopimuksiin           rusteella suomalaisissa sotatuomioistuimissa kä-
1308: vuonna 1922 (SopS 11/1924). Neuvostoliitto ei         siteltiin runsaasti neuvostoliittolaisten sotilaiden
1309: sodan aikana ottanut selvää kantaa siihen, missä      tekemiä rikoksia. Partisaanit ovat ilmeisesti
1310: määrin se Venäjänjatkajavaltiona katsoi olevan-        usein esiintyneet muussa kuin virallisessa Neu-
1311: sa Haagin sopimusten sitoma.                          vostoliiton sotilaspuvussa. Harhaanjohtavasti
1312:    Sopimuksen sitovuuden selvittäminen ei kui-        pukeutuneita vihollissotilaita syytettiin Suomes-
1313: tenkaan ole välttämätöntä, sillä sodan jälkeen         sa vakoilusta, ja heidän ennen kiinni jäämistään
1314: vakiintuneen käsityksen mukaan,joka vahvistet-         tekemänsä henkirikokset saattoivat tulla tutkit-
1315: tiin Niirnbergin sotarikosoikeudenkäynnissä,           taviksi tuossa yhteydessä. Sodanaikainen oikeus-
1316: maasodankäyntiä koskevan Haagin IV sopi-               käytäntö, joka valaisisi suhtautumista vakoilijoi-
1317: muksen määräykset olivat voimassa ns. tapaoi-          den ennen kiinni jäämistään tekemiin henkiri-
1318:  keutena. Niitä oli noudatettava jo jatkosodan         koksiin, ei ole laajaa, mihin lienevät vaikuttaneet
1319: aikana riippumatta siitä, olivatko osapuolet liit-     näyttövaikeudet. Oikeuden tutkittavaksi ei liene
1320:  tyneet sopimukseen.                                   tullut varsinaisten partisaanien tekemiä henkiri-
1321:     Suomen sotaväen rikoslakia (SRL, 7111919)          koksia, olipa kysymys harhaanjohtavasti tai
1322:  sovellettiin tietyissä tapauksissa myös vihollisen    asianmukaisesti pukeutuneesta henkilöstä.
1323:  sotilaisiin. Sotaväen rikoslain 7 §:n mukaan sota-    Tämä ei kuitenkaan välttämättä osoita sitä, että
1324:                                             KK 1515/1998 vp                                              3
1325: 
1326: partisaanin tekemää siviilihenkilön surmaamista        käytettävissä oleva tutkinta-ja todistusaineisto.
1327: olisi pidetty sotatoimena, vaan ilmeisesti tällai-     Suomen ja Venäjän välillä yhteistyöstä rikosten
1328: seen tekoon syyllistyneitä ei saatu elävänä kiinni.    torjunnassa tehdyn sopimuksen (SopS 12/1994)
1329:    Sota-aikana voimassa olleen rikoslain 8luvun        mukaan sopimuspuolten viranomaiset antavat
1330: 1 §:n mukaan oikeus panna rikos syytteeseen ei         toisilleen virka-apua esimerkiksi henkilöiden
1331: rauennut lainkaan, jos rikoksesta voitiin tuomita      kuulemisessa, syyllisiksi epäillyn kuulustelemi-
1332: elinkautinen kuritushuonerangaistus. Tuolloin          sessa ja rikokseen liittyvien todisteiden hankki-
1333: siis sekä murha että tappo olivat vanhentumatto-       misessa.
1334: mia rikoksia. Vanhentumissäännös on nykyisin-             Suomessa toimii riippumaton syyttäjä- ja tuo-
1335: kin vastaava, mutta koska taposta ei enää voida        mioistuinlaitos. Tämä tarkoittaa muun muassa
1336: tuomita elinkautista rangaistusta, vanhentumat-        sitä, että hallitus ei puutu syyttäjäviranomaisten
1337: tomuus koskee nyt vain murhaa. Suomen lain             toimintaan, mukaan lukien valtakunnansyyttä-
1338: kannalta partisaanien tekemät siviilien surmaa-        jän harkintavallan käyttö. Oikeudenkäynnistä
1339: miset ovat siis todennäköisesti edelleen vanhen-       rikosasioissa annetun lain (689/1997) 6 §:n mu-
1340: tumattomia, koska niitä lienee yleensä nykyisen-       kaan virallisen syyttäjän on nostettava syyte, kun
1341: kin lainsäädännön mukaan arvioitava murhina.           on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta
1342:     Suomen ja Venäjän välillä ei ole kahdenkes-        epäillyn syyllisyyden tueksi. Näin ollen ennen
1343: kistä luovuttamissopimusta, eikä Venäjä ole            syytettä tai syyttämispyyntöä tarvitaan selvitystä
1344: vielä liittynyt rikoksenjohdosta tapahtuvaa luo-       siitä, että tietty henkilö on todennäköisesti tehnyt
1345: vuttamista koskevaan eurooppalaiseen yleissopi-        tiettyjä tekoja. Teoista on Suomessa sodanai-
1346: mukseen (SopS 32/1971). Näin ollen se, olisiko         kaista asiakirja-aineistoa, ja antamissaan haas-
1347:  Venäjä velvollinen luovuttamaan rikoksesta            tatteluissa eräät partisaanit ovat kertoneet osal-
1348: epäillyn, määräytyisi pelkästään Venäjän oman          listumisestaan vangiksi otettujen siviilien
1349:  lainsäädännön perusteella.                            surmaamiseen. Syytetoimenpiteet edellyttäisivät
1350:     Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehtiin vuon-     tapahtumien perusteellisempaa selvittämistä
1351:  na 1980 sopimus oikeussuojasta ja oikeusavusta        Venäjänkin puolelta. Näihin selvityksiin tulisi
1352:  siviili-, perhe- ja rikosasioissa (SopS 48/1980),     sisältyä mm. se, ovatko teot Venäjän lainsäädän-
1353:  sopimus on edelleen voimassa. Sopimuksen 26           nön mukaan rangaistavia. Suomen syyttäjävi-
1354:  artiklan mukaan kumpikin sopimuspuoli ryhtyy          ranomaiset selvittävät, onko edellytyksiä saattaa
1355:  toisen sopimuspuolen pyynnöstä oman lainsää-          teoista joitain henkilöitä rikosoikeudelliseen vas-
1356:  däntönsä mukaisesti syytetoimenpiteisiin sellais-     tuuseen.
1357:  ta omaa kansalaistaan vastaan, jota epäillään            Olen vastannut kansanedustaja Räsäsen ja
1358:  toisen sopimuspuolen alueella tehdystä rikokses-      kansanedustaja Takkulan vastaavan sisältöisiin
1359:  ta. Syyttämispyynnön tulee sisältää kuvaus teos-      kirjallisiin kysymyksiin KK 1101/1998 vp
1360:  ta ja tekijäksi epäillystä, ja siihen tulee liittää   (29.10.1998)ja KK 1303/1998 vp (4.12.1998).
1361:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
1362: 
1363:                                                                   Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
1364: 4                                           KK 1515/1998 vp
1365: 
1366: 
1367: 
1368: 
1369:                                          Tili Riksdagens Talman
1370: 
1371:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        som han begått straffas efter straffiagen för krigs-
1372: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          makten, där brottets beskaffenhet det medgav. 1
1373: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        straffiagen för krigsmakten fanns dock inte såda-
1374: man Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga            na bestämmelser om dödande av civilbefolkning
1375: spörsmål nr 1515:                                       som hade kunnat tillämpas på fiendens gärning-
1376:                                                         ar. Ett särskilt kapitel om brott mot humaniteten
1377:           Känner Regeringen tili att man från           infördes i vår allmänna straffiag först år 1974.
1378:        finska statens sida eventuellt har varit i       Detta betyder att dödande av civila skall bedö-
1379:        kontakt med regeringarna i det forna             mas enligt straffiagens bestämmelser om brott
1380:        Sovjetunionen eller det nuvarande Ryss-          mot Iiv. Enligt 21 kap. 1 § i den straffiag som
1381:        land för att utreda attackerna och ogär-         gällde under kriget skulle den som i uppsåt att
1382:        ningarna mot byar och civila vid östgrän-        döda, med berått mod berövade en annan livet,
1383:        sen under kriget och för att ställa de skyl-     dömas för mord tili dödsstraff eller tili tukthus på
1384:        diga som ännu kan vara kvar i livet tili         livstid. Enligt 21 kap. 2 § dömdes för s.k. vilje-
1385:        svars i enlighet med internationell praxis,      dråp den som i uppsåt att döda, i hastigt mod
1386:        och om inte,                                     berövade en annan livet. Maximistraffet för dråp
1387:           ämnar den nuvarande Regeringen vid-           var tukthus på livstid.
1388:        ta åtgärder för att ta upp frågan?                  Om bestämmelserna i straffiagen för krigs-
1389:                                                         makten och i lagen om krigsdomstolar och rätte-
1390:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gången därstädes (93/1920) inte kunde tillämpas
1391: anföra följande:                                        på gärningsmannen, bestämdes tillämpningsom-
1392:                                                         rådet för finsk lag enligt bestämmelserna i 1 kap.
1393:    Att skydda civila i krig är en av de centralaste     i den allmänna straffiagen. Enligt 1 kap. 2 §
1394: folkrättsliga principerna i krigets lagar. De kon-      1 mom. i den strafflag som gällde under kriget
1395: ventioner som upprättades inom den andra                kunde den som inte var finsk medborgare dömas
1396: fredskonferensen i Haag 1907 innehåller en kon-         enligt den finska strafflagen för ett brott som han
1397: vention angående lagar och bruk i lantkrig enligt       hade begått i Finland.
1398: viiken "det är förbjudet att anfalla eller bombar-          Med stöd av bestämmelserna i straffiagen för
1399: dera städer, byar, bostäder eller byggnader, som        krigsmakten och lagen om krigsdomstolar och
1400: icke försvaras". Finland tillträdde Haagkonven-         rättegången därstädes behandlades flera brott
1401: tionerna 1922(FördrS 1111924). Under krigettog          som hade begåtts av sovjetiska soldater. Uppen-
1402: Sovjetunionen inte klar ställning till i viiken ut-     barligen uppträdde partisanerna ofta i andra klä-
1403: sträckning landet ansåg sig vara bundet av Haag-        der än i sovjetisk uniform. Fiendesoldater som
1404: konventionerna isin egenskap av successionsstat         var klädda på ett vilseledande sätt anklagades för
1405: för Ryssland.                                           spionage i Finland och sådana brott mot Iiv som
1406:    Att utreda giltigheten av konventionen är            de hade gjort sig skyldiga tili innan de blev fast
1407: dock inte nödvändigt, eftersom bestämmelserna i         kunde bli föremål för utredning i detta samman-
1408: Haagkonventionen om lantkrig (konvention IV)            hang. Det finns ingen omfattande rättspraxis
1409: gällde som sedvanerätt i enlighet med den upp-          som kunde belysa hur man under kriget förhöll
1410: fattning som blev allmänt erkänd efter kriget och       sig tili brott mot Iiv som spioner hade gjort sig
1411: som bekräftades i Niirnbergprocessen mot krigs-          skyldiga tili innan de åkte fast. En orsak till detta
1412: förbrytarna. Bestämmelserna skulle följas redan          är sannolikt att man haft bevisningssvårigheter.
1413: under fortsättningskriget, oberoende av om par-          Brott mot Iiv som begåtts av riktiga partisaner,
1414: terna tillträtt konventionen eller inte.                antingen i vilseledande klädsel eller korrekt kläd-
1415:    Straffiagen för krigsmakten (71/1919) tilläm-         da, torde inte ha tagits upp inför domstol. Detta
1416: pades i vissa fall även på fiendesoldater. Enligt 7 §    innebär dock nödvändigtvis inte att man ansåg
1417: skulle krigsfånge och fiendens spion för brott          att partisanernas dödande av civila var krigs-
1418:                                             KK 1515/1998 vp                                             5
1419: 
1420: handlingar, utan det sannolika är att personer         ning av gärningen och den misstänkte och tili den
1421: som gjort sig skyldiga tili sådana gärningar inte      skall fogas det rannsaknings- och bevismaterial
1422: kunde tas fast levande.                                som står till förfogande. Enligt överenskommel-
1423:    Enligt 8 kap. l § i den strafflag som gällde        sen mellan Finland och Ryssland om samarbete
1424: under kriget förföll inte rätten att åtala brott, om   för bekämpning av brott (FördrS 1211994) skall
1425: straffet kunde vara tukthus på livstid. Såväl          parternas myndigheter lämna varandra hand-
1426: mord som dråp var alltså brott som inte preskri-       räckning bland annat vid hörande av personer,
1427: berades. Preskriptionsbestämmelsen är fort-            förhör av misstänkta och anskaffande av bevis
1428: farande densamma, men eftersom livstidsstraff          som gäller brottet.
1429: numera inte kan dömas för dråp, gäller icke-              Finland har ett oberoende rättsväsen. Detta
1430: preskription numera endast för mord. Vad finsk         betyder bl.a. att regeringen inte ingriper i åkla-
1431: lag beträffar är sålunda partisanernas dödande         garmyndigheternas arbete, inbegripet riksåkla-
1432: av civila sannolikt fortfarande brott som inte         garens prövningsrätt. Enligt 6 § lagen om rätte-
1433: preskriberas eftersom de sannolikt i regel bör         gång i brottmål (68911997) skall allmänna åkla-
1434: bedömas som mord även enligt gällande lag.             garen väcka åtal om det finns sannolika skäl för
1435:     Det finns inget bilateralt utlämningsavtal mel-    att den misstänkte är skyldig tili brottet. Innan
1436: lan Finland och Ryssland och Ryssland har tills        åtal väcks eller begäran om väckande av åtal
1437: vidare inte anslutit sig tili den europeiska kon-      inlämnas måste man alltså utreda om det är san-
1438: ventionen om utlämning för brott (FördrS 32/           nolikt att en viss person har begått vissa gärning-
1439:  1971). Detta betyder att frågan om Ryssland är        ar. 1 Finland finns dokument från krigstiden om
1440: skyldig att utlämna en person som är misstänkt         dessa gärningar och en del partisaner har i inter-
1441:  för brott, skall avgöras uteslutande med stöd av      vjuer berättat att de deltagit i dödandet av tili-
1442:  Rysslands egen lagstiftning.                          fångatagna civila. Åtalsåtgärder kräver att det
1443:     År 1980 ingicks en överenskommelse mellan          inträffade utreds grundligare också från rysk
1444:  Finland och Sovjetunionen om rättsskydd och           sida. Dessa utredningar bör innehålla bl.a. frå-
1445:  rättshjälp i mål och ärenden av civil- och familje-   gan om gärningarnas straffbarhet enligt rysk lag-
1446:  rättslig natur samt i brottmål (FördrS 4811980).      stiftning. De finska åklagarmyndigheterna utre-
1447:  Denna överenskommelse är fortfarande i kraft.         der om det finns förutsättningar att för gärning-
1448:  Enligt artikel 26 vidtar en fördragsslutande part     arna lagföra någon person.
1449:  på begäran av den andra fördragsslutande parten           Spörsmål med motsvarande innehåll som jag
1450:  och i enlighet med sin egen lagstiftning åtalsåt-     besvarat tidigare är spörsmål SS 110111998 rd
1451:  gärder mot sina egna medborgare om de miss-           (29.10.1998) av riksdagsman Räsänen och spörs-
1452:  tänks för brott som begåtts på den andra för-         mål SS 1303/1998 rd (4.12.1998) av riksdagsman
1453:  dragsslutande partens område. Framställningen         Takkula.
1454:  om väckande av åtal skall innehålla en beskriv-
1455: 
1456:       Helsingfors den 4 februari 1999
1457: 
1458:                                                                       Utrikesminister Tarja Halonen
1459:                             j
1460:                            j
1461:                           j
1462:                          j
1463:                         j
1464:                        j
1465:                       j
1466:                      j
1467:                     j
1468:                    j
1469:                   j
1470:                  j
1471:                 j
1472:                j
1473:               j
1474:              j
1475:             j
1476:            j
1477:           j
1478:          j
1479:         j
1480:        j
1481:       j
1482:      j
1483:     j
1484:    j
1485:   j
1486:  j
1487: j
1488:                                            KK 1516/1998 vp
1489: 
1490: Kirjallinen kysymys 1516
1491: 
1492: 
1493: 
1494: 
1495:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Reaalirangaistukseen siirtymistä koskevista
1496:                                        suunnitelmista
1497: 
1498: 
1499:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1500: 
1501:    Ehdottomaan vapausrangaistukseen tuomit-           va, itse ns. reaalirangaistuksen käyttöönotosta
1502: tu pääsee tietyin edellytyksin ehdolliseen vapau-     on puhuttu paljonkin, ja sitä lienee ainakin jos-
1503: teen kärsittyään rangaistuksestaan laissa määrä-      sain määrin tutkittuja valmisteltu oikeusministe-
1504: tyn osan. Käytännössä vanki vapautuu kärsit-          riössä.
1505: tyään rangaistuksestaan puolet. Menetelmä ei             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1506: oikeastaan perustu mihinkään, toisin sanoen on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1507: vaikea löytää perusteita sille, miksi näin pitää      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1508: menetellä. Selvinjärjestelmä olisi se, että vankeu-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1509: teen tuomittu istuisi hänelle määrätyn rangais-
1510: tuksen päivästä päivään. Vapautumisen edelly-                   Miten pitkällä Hallituksen suunnitel-
1511: tyksenä rangaistuksen tultua suoritetuksi olisi se,          missa on ns. reaalirangaistuksen toteutta-
1512: että vanki on palvellut moitteettomasti. Jos ei,             minen rangaistusjärjestelmässä siten, että
1513: rangaistusta voitaisiin tuomioistuimen päätök-               langetettu kiinteä vapausrangaistus istu-
1514: sellä jatkaa. Vaikka tämä viimeksi mainittu nä-              taan päivästä päivään ilman ehdollisen
1515: kemys ehkä on yleisesti näkemyksestä poikkea-                vapauden mahdollisuutta?
1516: 
1517:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
1518: 
1519:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
1520: 
1521: 
1522: 
1523: 
1524: 280043
1525: 2                                         KK 1516/1998 vp
1526: 
1527: 
1528: 
1529: 
1530:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kilassaoloaikojen kohtuullisuus. Yleisestävyyttä
1532: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pidetään nykyään rangaistusten tärkeimpänä ri-
1533: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koksia estävänä vaikutustapana. Sillä tarkoite-
1534: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       taan tuomittujen rangaistusten ja koko rangais-
1535: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tusjärjestelmän vaikutusta kaikkiin mahdollisiin
1536: n:o 1516:                                            rikoksentekijöihin. Voidaan perustellusti olet-
1537:                                                      taa, että yleisestävyyden kannalta nykyinen jär-
1538:           Miten pitkällä Hallituksen suunnitel-      jestelmä, jossa enimmäisrangaistukset keskimää-
1539:        missa on ns. reaalirangaistuksen toteutta-    rin ovat selvästi ankarampia kuin tuomitut ran-
1540:        minen rangaistusjärjestelmässä siten, että    gaistukset ja tuomitut rangaistukset taas jonkin
1541:        langetettu kiinteä vapausrangaistus istu-     verran ankarampia kuin vankilassa suoritetut,
1542:        taan päivästä päivään ilman ehdollisen        on varsin onnistunut. Ehdonalaisen vapauttami-
1543:        vapauden mahdollisuutta?                      sen vaikutus rangaistusten pituuteen on pienem-
1544:                                                      pi kuin kysymyksen johdanto-osasta voisi pää-
1545:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tellä. Selvästi yli puolet vapautuneista vangeista
1546: vasti seuraavaa:                                     on suorittanut rangaistuksestaan kaksi kolman-
1547:                                                      nesta.
1548:    Hallituksen suunnitelmissa ei ole reaaliran-          Yksittäisen rangaistuksen yleisestävä vaiku-
1549: gaistusjärjestelmään siirtyminen.                    tus on voimakkaimmillaan tuomitsemishetkellä.
1550:    Reaalirangaistusjärjestelmä olisi nykyistä sel-   Tuomittu rangaistus ilmaisee teon rangaistusar-
1551: keämpi. Järjestelmän käyttöön ottamisessa on         von. Myöhemmin, rangaistuksen täytäntöönpa-
1552: kuitenkin vaarana hallitsematon ja arvaamaton        non edetessä, yleinen oikeustajunta on yleensä
1553: vankeusaikojen pidentyminen. Jotta vankilassa-       koston vaatimusten vaimennuttua aiempaa val-
1554: oloajat pysyisivät suunnilleen nykyisellä tasolla,   miimpi hyväksymään rangaistuksen lieventämi-
1555: reaalirangaistusjärjestelmään siirtyminen edel-      sen. Vapauttaruisvaiheessa on helpompi ymmär-
1556: lyttäisi tuomittavien rangaistusten selvää alene-    tää, ettei pyrkimys rangaistuksen pituudesta
1557: mista. Tämä taas vaatisi huomattavia muutoksia       aiheutuvien haittojen vähentämiseen täytän-
1558: rangaistusasteikkoihin ja tuomitsemiskäytän-         töönpanon kuluessa merkitse sitä, että yhteis-
1559: töön. Tuomioistuinten laaja harkintavalta ran-       kunta luopuisi tiettyyn tekoon aikanaan kohdis-
1560: gaistusten mittaamisessa täytyisi kuitenkin säi-     tamastaan moitteesta. Vankeusrangaistuksia
1561: lyttää uudessakin järjestelmässä. Tämän vuoksi       voidaan tämän vuoksi lyhentää ehdonalaisella
1562: uudistusta suunniteltaessa olisi vaikea ennakoi-     vapauttamisella ilman, että tämä vaarantaisi ran-
1563: da, miten rangaistusten mittaaminen käytännös-       gaistusten rikoksia ennalta estävän vaikutuksen.
1564: sä mukautuisi uuteen järjestelmään. Lopputu-             Ehdonalainen vapaus, jonka yhtenä keskeise-
1565: lokseen voitaisiin luonnollisesti vaikuttaa koulu-   nä sisältönä on mahdollisuus määrätä tämä va-
1566: tuksenaja tiedotuksella. Jollei mittaaruiskäytän-    paus menetetyksi, on edelleen tarpeellinen väli-
1567: tö kuitenkaan muuttuisi suunnitellulla tavalla,      vaihe rangaistuksen laitoksessa suorittamisen ja
1568: uudistus pidentäisi ainakin siirtymävaiheessa ny-    sen kokonaan kärsityksi tulemisen välillä. Tähän
1569: kyisiä laitosaikoja. Ajat voisivat pidentyä huo-     välivaiheeseen voidaan tarvittaessa luontevasti
1570: mattavastikin.      Reaalirangaistusjärjestelmään    liittää vapautetun valvonta. Vaivonnana arvioi-
1571: siirtymisen suurimpana vaarana on, että vankeu-      daan voitavan vähentää uusintarikollisuuden ris-
1572: dessaoloajat jäisivät pysyvästi nykyistä pidem-      kiä. Mahdollisuus ehdonalaisen vapauden me-
1573: miksi ilman, että tätä on tavoiteltu.                nettämiseen saattaa vaikuttaa samaan suuntaan.
1574:    Pääperusteena nykyiseen vankeusrangaistus-            Ehdonalainen vapauttaminen tai sitä muistut-
1575: ten täytäntöönpanojärjestelmään liittyvälle eh-      tavat järjestelyt ovat käytössä lähes kaikissa suo-
1576: donalaiselle vapauttamiselle on pyrkimys yhdis-      malaista muistuttavissa oikeuskulttuureissa.
1577: tää rangaistusuhkien yleisestävä vaikutus ja van-    Muun muassa pohjoismainen yhteistyö vankeus-
1578:                                       KK 1516/1998 vp                                           3
1579: 
1580: rangaistusten täytäntöönpanossa pohjautuu       telmiin, joihin sisältyy mahdollisuus päästä eh-
1581: kaikkien pohjoismaiden perusrakenteiltaan yh-   donalaiseen vapauteen.
1582: denmukaisiin vankeuden täytäntöönpanojärjes-
1583: 
1584:     Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1999
1585: 
1586:                                                              Oikeusministeri Jussi Järventaus
1587: 4                                            KK 1516/1998 vp
1588: 
1589: 
1590: 
1591: 
1592:                                           Tili Riksdagens Talman
1593: 
1594:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            av straffhoten med kravet på skäliga tider i fång-
1595: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             else. Straffens brottsförebyggande effekt anses i
1596: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         dag främst bestå i deras allmänpreventiva funk-
1597: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-         tion. Med allmänprevention avses verkningarna
1598: ga spörsmål nr 1516:                                    av de straff som dömts ut och av hela straffsyste-
1599:                                                         met på alla potentiella gärningsmän. Det kan på
1600:            Hur långt framskridna planer har Re-         goda grunder antas att det nuvarande systemet,
1601:         geringen på att införa s.k. realstraff i        där maximistraffen i genomsnitt är klart stränga-
1602:         straffsystemet, så att ett tidsbestämt fri-     re än de straff som dömts ut och de straff som
1603:         hetsstraff som dömts ut avtjänas isin hel-      dömts ut för sin del är något strängare än de straff
1604:         het, utan någon möjlighet tili villkorlig       som avtjänats i fångelse, är mycket lyckat från
1605:         frigivning?                                     allmänpreventiv synpunkt. De villkorliga frigiv-
1606:                                                         ningarna inverkar mindre på straffens längd än
1607:   S9m svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vad man kunde sluta sig tili av ingressen tili
1608: anföra följande:                                        spörsmålet. Klart mer än hälften av de frigivna
1609:                                                         fångarna har avtjänat två tredjedelar av sitt
1610:     Regeringen har inga planer på en övergång tili      straff.
1611: ett system med realstraff.                                 De allmänpreventiva verkningarna av ett en-
1612:     Ett system med realstraff skulle vara klarare       skilt straff gör sig gällande som kraftigast vid den
1613: än det nuvarande systemet. Införandet av ett            tidpunkt när straffet döms ut. Det straff som
1614: sådant system skulle dock innebära en risk för att      dömts ut uttrycker gärningens straffvärde. Sena-
1615: fångelsetiderna förlängs på ett obehärskat och          re, när verkställigheten av straffet framskrider
1616: oförutsägbart sätt. En övergång tili ett system         och de repressiva kraven avtagit, är det allmänna
1617: med realstraff skulle, för att fångelsetiderna skul-    rättsmedvetandet i allmänhet mera redo att god-
1618: le kunna hållas på ungefår samma nivå som i dag,        känna en lindring av straffet. Vid tidpunkten för
1619: förutsätta att de straff som döms ut är klart           frigivningen är det lättare att förstå att strävan
1620: kortare än i dag. Detta skulle för sin del kräva        att under verkställighetens gång minska de olä-
1621: betydande ändringar i straffskalorna och straff-        genheter som följer av straffets längd inte betyder
1622: mätningspraxis. Också i det nya systemet skulle         att samhället skulle ha ändrat ståndpunkt när det
1623: man dock vara tvungen att bibehålla domstolar-          gäller det klander som i tiden riktades mot gär-
1624: nas omfattande prövningsrätt vid straffmätning-         ningen. Därför kan fångelsestraff förkortas ge-
1625: en. Därför skulle det vid planeringen av en re-         nom villkorlig frigivning utan att detta äventyrar
1626: form vara svårt att förutspå hur straffmätningen        de brottsförebyggande verkningarna av straffen.
1627: i praktiken anpassar sig efter det nya systemet.           Den villkorliga friheten, i viiken som ett cen-
1628: Givetvis kunde man påverka resultatet genom             tralt element ingår möjlighet att bestämma att
1629: utbildning och information. Om straffmätnings-          den skall förklaras förverkad, utgör fortfarande
1630: praxis dock inte skulle förändras såsom planerat,       ett nödvändigt övergångsstadium mellan avtjä-
1631: skulle reformen, åtminstone under en övergångs-         nandet av ett straff i anstalt och avtjänandet av
1632: period, förlänga de nuvarande strafftiderna i an-       straffet i sin helhet. Tili detta övergångsstadium
1633: stalt. Det kunde bli fråga om en t.o.m. betydande       kan övervakning av den f.rigivne vid behov kny-
1634: förlängning. Den största faran med övergången           tas på ett naturligt sätt. Overvakningen bedöms
1635: tili ett system med realstraff är att fångelsetiderna   kunna minska risken för återfallsbrottslighet.
1636: permanent kunde bli längre än i dag, utan att           Risken att den villkorliga friheten förklaras för-
1637: detta har varit avsikten.                               verkad kan ha motsvarande effekt.
1638:     Den huvudsakliga grunden för den vilikorliga           Villkorlig frigivning eller liknande arrange-
1639: frigivning som hänför sig tili det nuvarande syste-     mang tillämpas i så gott som alla de rättskulturer
1640: met med verkställighet av fångelsestraff är strä-       som påminner om den finländska. Bl.a. det nor-
1641: van att förena de allmänpreventiva verkningarna         diska samarbetet vid verkställigheten av fångel-
1642:                                         KK 1516/1998 vp                                            5
1643: 
1644: sestraff bygger på verkställighetssystem vilkas   länderna och vilka innefattar en möjlighet tili
1645: grundstrukturer är enhetliga i alla de nordiska   villkorlig frigivning.
1646: 
1647:     Helsingfors den 1 februari 1999
1648: 
1649:                                                                Justitieminister Jussi Järventaus
1650:                                           KK 1517/1998 vp
1651: 
1652: Kirjallinen kysymys 1517
1653: 
1654: 
1655: 
1656: 
1657:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Yrityselämän määräysvallan siirtymisestä
1658:                                       ulkomaalaisten hallintaan
1659: 
1660: 
1661:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1662:    Merita-Nordbanken myi hiljattain omista-          tuja varjeltu muun muassa valtionyhtiöiden yk-
1663: mansa osakkeet vakuutusyhtiö Pohjolasta ruot-        sityistämisen yhteydessä.
1664: salaiselle Scandia-vakuutusyhtiölle. Samalla            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1665: nousi todennäköisyys siitä, että myös vakuutus-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1666: yhtiö Suomen osakeomistus Pohjolasta ollaan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1667: lähiaikoina myymässä. Nyt myyty ja mahdolli-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1668: sesti myytävä osuus Pohjolan osakkeista merkit-
1669: see sitä, että äänienemmistö mahdollisesti siirtyy             Minkälaisena vaarana Hallitus näkee
1670: Pohjolasta ulkomaiseen omistukseen, ehkä juuri              sen, että määräysvalta suomalaisessa yri-
1671: Scandialle,jos se ostaa myös vakuutusyhtiö Suo-             tyselämässä siirtyy ulkomaille sen kaltais-
1672: men hallussa olevat osakkeet.                               ten kauppojen kautta, joista on esimerk-
1673:    Pohjola taas omistaa merkittäviä määriä suur-            kinä ruotsalaisen vakuutusyhtiö Scan-
1674: ten suomalaisten liikeyritysten osakkeita. On               dian vakuutusyhtiö Pohjolan osakkeiden
1675: vahvasti pelättävissä, että määräysvalta suurissa           osto Meri ta Pankilta, jota saattavat seu-
1676: suomalaisissa yhtiöissä tällaisen menettelyn                rata jatkokaupat vakuutusyhtiö Suomen
1677:  kautta siirtyy ulkomaalaisten haltuun. Sen jäl-            hallussa olevien Pohjolan osakkeiden
1678:  keen suomalaiset eivät olisi enää isäntiä omassa           osalta?
1679:  maassaan, jota asiaa on kuitenkin aina korostet-
1680: 
1681:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
1682:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
1683: 
1684: 
1685: 
1686: 
1687:  280043
1688: 2                                         KK 1517/1998 vp
1689: 
1690: 
1691: 
1692:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1693: 
1694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sitoutunut noudattamaan, 6 artikla kieltää kai-
1695: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ken kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän sopi-
1696: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      muksen soveltamisalalla, 52 artikla velvoittaa
1697: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       poistamaan rajoitukset, jotka koskevat jäsenval-
1698: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tion kansalaisen vapautta sijoittautua toisen jä-
1699: n:ol517:                                             senvaltion alueelle ja 67 artikla velvoittaa jäsen-
1700:                                                      valtiot poistamaan kaikkijäsenvaltioissa asuville
1701:           Minkälaisena vaarana Hallitus näkee        kuuluvien pääomien liikkuvuuden rajoitukset
1702:        sen, että määräysvalta suomalaisessa yri-     sekä kaiken osapuolten kansalaisuuteen, asuin-
1703:        tyselämässä siirtyy ulkomaille sen kaltais-   paikkaan tai pääoman sijoituspaikkaan perustu-
1704:        ten kauppojen kautta, joista on esimerk-      van syrjinnän. Tämän lisäksi Suomi on sitoutu-
1705:        kinä ruotsalaisen vakuutusyhtiö Scan-         nut sopeuttamaan vakuutusyhtiötä koskevan
1706:        dian vakuutusyhtiö Pohjolan osakkeiden        lainsäädäntönsä EY:n vakuutusta koskeviin di-
1707:        osto Merita Pankilta, jota saattavat seu-     rektiiveihin. Suomalaisten vakuutusyhtiöiden
1708:        rata jatkokaupat vakuutusyhtiö Suomen         toimintaa sääntelevän vakuutusyhtiölain sään-
1709:        hallussa olevien Pohjolan osakkeiden          nökset vakuutusyhtiön osakkeiden hankinnasta
1710:        osalta?                                       (vakuutusyhtiölain 3 luvun 3-5 §) perustuvat
1711:                                                      kolmannen vahinkovakuutusdirektiivin (92/49/
1712:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ETY) 15 artiklan ja kolmannen henkivakuutus-
1713: vasti seuraavaa:                                     direktiivin (92/96/ETY) 14 artiklan säännöksiin.
1714:                                                          Vakuutusyhtiölain 3 luvun 4 §:n 1 momentin
1715:    Suomi on liittyessään Euroopan talousaluee-       mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi kolmen
1716: seen ja myöhemmin Euroopan unianiin sitoutu-         kuukauden kuluessa osakkeiden hankintaa kos-
1717: nut noudattamaan Euroopan yhteisön perusta-          kevan ilmoituksen ja tarvittavien lisäselvitysten
1718: missopimukseen sisältyviä säännöksiä, jotka          saapumisesta ministeriölle kieltää osakkeiden tai
1719: kieltävät kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän,      takuuosuuksien hankinnan, jos omistuksen kat-
1720: joka koskee oikeutta hankkia omaisuutta toises-       sotaan vaarantavan vakuutustoiminnan tervettä
1721: sa jäsenvaltiossa, ja yhdenmukaistamaan lain-        kehitystä. Säännös antaa ministeriölle mahdol-
1722: säädäntönsä vastaamaan eurooppaoikeuden pe-           lisuuden puuttua sellaisiin tilanteisiin, joissa
1723: riaatteita.                                          uuden omistajan aikaisempien toimiensajohdos-
1724:    Hallituksen esityksellä eduskunnalle ulko-         ta voidaan olettaa käyttävän omistukseen perus-
1725: maalaisten yritysostoja ja kiinteistönhankintaa       tuvaa vaikutusvaltaansa vakuutusyhtiössä va-
1726: koskevaksi lainsäädännöksi (HE 120/1992 vp)           kuutuksenottajien, vakuutettujen tai yleisen
1727: uudistettiin lainsäädäntö, joka koski ulkomaa-        edun vastaisella tavalla. Säännös ei kuitenkaan
1728: laisten oikeutta omistaa ja hallita kiinteistöjä      anna ministeriölle toimivaltaa kieltää osakkei-
1729: sekä suomalaisia yrityksiä. Tällöin kumottiin         den hankintaa hankkijan kansalaisuuden perus-
1730: vuodelta 1939 oleva laki ulkomaalaisten sekä          teella, vaan ministeriön on tältä osin noudatetta-
1731: eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita      va edellä mainittuja yleisiä eurooppaoikeuden
1732: kiinteätä omaisuutta ja osakkeita ja säädettiin       periaatteita.
1733:  uusi laki ulkomaalaisten yritysostojen seuran-           Försäkringsaktiebolaget Skandia on 7 päivä-
1734: nasta (1612/1992), joka tuli voimaan 1. päivänä       nä tammikuuta 1999 päivätyllä kirjeellään il-
1735: tammikuuta 1993. Samalla kumottiin vakuutus-          moittanut sosiaali- ja terveysministeriölle aiko-
1736: yhtiölain (1062/1979) 3 a lukuun sisältyneet ul-      vansa hankkia 12,72 prosenttia Pohjola-Yhtymä
1737: komaalaisomistusta suomalaisissa vakuutusyh-          Vakuutus Oyj:n osakkeista ja 23,57 prosenttia
1738: tiöissä rajoittaneet säännökset (Laki vakuutus-       äänistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 3 päivä-
1739:  yhtiölain 3 a luvun kumoamisesta 1628/1992).         nä helmikuuta 1999 päättänyt (Dnro 2/401/
1740:     Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,            1999), ettei se vastusta edellä mainittua Pohjola-
1741: jonka säännöksiä Suomikin on EY:n jäsenenä             Yhtymä Vakuutus Oyj:n osakkeiden hankintaa.
1742: 
1743:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
1744: 
1745:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
1746:                                            KK 1517/1998 vp                                                 3
1747: 
1748: 
1749: 
1750:                                         Tili Riksdagens Talman
1751: 
1752:   I det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen            nationalitet inom fördragets tillämpningsområ-
1753: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande              de. Artikel52 förpliktar medlemsstaterna att av-
1754: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          veckla inskränkningar för medborgare i en med-
1755: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-          lemsstat att fritt etablera sig på en annan med-
1756: ga spörsmål nr 1517:                                     lemsstats territorium, och artikel 67 förpliktar
1757:                                                          medlemsstaterna att avskaffa alla restriktioner
1758:           Som ett hurudant hot ser Regeringen            avseende rörligheten för kapital som tillhör per-
1759:        det att bestämmanderätten i det finska            soner bosatta i medlemsstaterna och all diskrimi-
1760:        företagslivet fårflyttas utomlands genom          nering som grundas på parternas nationalitet el-
1761:        affårer som då det svenska försäkrings-           ler bostadsort eller på den ort där sådant kapital
1762:        bolaget Scandia köper aktier i försäk-            är placerat. Därtill har Finland förbundit sig att
1763:        ringsbolaget Pohjola av Meri ta Bank med          anpassa lagstiftningen om försäkringsbolag tili
1764:        därpå följande eventuella köp av aktier i         EG:s direktiv om försäkring. Bestämmelserna
1765:        Pohjola vilka är i försäkringsbolaget Suo-        om förvärv av aktier i försäkringsbolag (3 kap.
1766:        mis ägo?                                          3-5 § lagen om försäkringsbolag) i lagen om
1767:                                                          försäkringsbolag, som reglerar finländska för-
1768:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            säkringsbolags verksamhet, baserar sig på be-
1769: anföra följande:                                         stämmelserna i artikel 15 i tredje direktivet om
1770:                                                          annan direkt försäkring än livförsäkring (92/49/
1771:     Finland har genom sitt medlemskap i Euro-            EEG) och artikel14 i tredje livförsäkringsdirekti-
1772: peiska ekonomiska samarbetsområdet och sena-             vet (92/96/EEG).
1773: re i Europeiska unionen förbundit sig att iaktta             Enligt 3 kap. 4 § 1 mom.lagen om försäkrings-
1774: bestämmelserna i Fördraget om upprättandet av            bolag kan social- och hälsovårdsministeriet inom
1775: Europeiska gemenskapen, som förbjuder all sär-           tre månader efter att anmälan om förvärv av
1776: behandling som grundar sig på nationalitet i frå-        aktier jämte behövliga tilläggsutredningar inläm-
1777: ga om rätten att förvärva egendom i en annan             nats tili ministeriet förbjuda aktie- eller garanti-
1778: medlemsstat, och att förenhetliga sin lagstiftning       andelsförvärvet om innehavet anses äventyra en
1779: i enlighet med principerna i gemenskapsrätten.           sund utveckling av försäkringsväsendet. Bestäm-
1780:     Genom regeringens proposition tili riksdagen         melsen gör det möjligt för ministeriet att ingripa i
1781: med förslag tilllagstiftning om utlänningars före-       fall där den nya ägaren på grund av sina tidigare
1782: tagsköp och fastighetsförvärv (RP 120/1992 rd)           åtgärder kan antas använda sitt på äganderätten
1783: reviderades lagstiftningen om utlänningars rätt          baserade inflytande i fårsäkringsbolaget på ett
1784: att äga och besitta fastigheter samt finska före-        sätt som strider mot försäkringstagarnas, de för-
1785: tag. Lagen om utlänningars samt vissa samman-             säkrades eller det allmännas fårdel. Bestämmel-
1786: slutningars rätt att äga och besitta fast egendom         sen bemyndigar dock inte ministeriet att förbjuda
1787:  och aktier från 1939 upphävdes, och en ny lag           förvärv av aktier på grund av förvärvarens natio-
1788:  stiftades om tillsyn över utlänningars företags-         nalitet, utan ministeriet måste i detta avseende
1789:  köp (1612/1992) som trädde i kraft den l januari         iaktta gemenskapsrättens allmänna principer.
1790:  1993. Samtidigt upphävdes (Lag om upphävande                Försäkringsaktiebolaget Skandia har i ett
1791:  av 3 a kap.lagen om försäkringsbolag 1628/1992)          brev daterat den 7 januari 1999 meddelat social-
1792:  de bestämme1ser som inskränkt ut1änningars               och hälsovårdsministeriet sin avsikt att förvärva
1793:  äganderätt i finska försäkringsbolag och som             12,72% av aktierna i Pohjola-Gruppen Försäk-
1794:  ingått i 3 a kap.lagen om försäkringsbolag ( l 062/      rings Abp och 23,57 % av rösterna. Social- och
1795:  1979).                                                   hälsovårdsministeriet har den 3 februari 1999
1796:      Artikel6 i Fördraget om upprättandet av Eu-          beslutat (Dnr 2/401/1999) att det inte motsätter
1797:  ropeiska gemenskapen, vars bestämmelser också            sig det aktuella förvärvet av aktier i Pohjola-
1798:  Finland som medlem av EG förbundit sig att               Gruppen Försäkrings Abp.
1799:  iaktta, förbjuder all diskriminering på grund av
1800: 
1801:       Helsingforsden 4 februari 1999
1802: 
1803:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
1804:                                            KK 1518/1998 vp
1805: 
1806: Kirjallinen kysymys 1518
1807: 
1808: 
1809: 
1810: 
1811:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Kielteisten eläkepäätösten perustelemisesta
1812: 
1813: 
1814: 
1815:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1816: 
1817:     Eduskunta on keskusteluissaan ja päätöksen-       eivät asialle ole tehneet muuta kuin käyneet Ke-
1818: teossa toistuvasti kiinnittänyt huomiota siihen,      lan kokouksissa hyvillä sapuskoillaja nostamas-
1819: että Kansaneläkelaitos antaa toistuvasti kieltei-     sa palkkionsa.
1820: siä päätöksiä työkyvyttömyyttä koskevissa elä-           Eduskunnan edustajista siis ei ole apua, ja
1821: keasioissa siitä huolimatta, että asiantuntijalää-    täytyy kysyä taas Lipposen hyvältä hallitukselta
1822: käreiden lausunnot selkeästi osoittavat työky-        valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
1823: vyttömyyden olemassaolon. Arvostelua on koh-          ten:
1824: distettu myös siihen, että Kansaneläkelaitos ei
1825: mitenkään perustele edellä mainitulla tavalla te-               Eikö Hallitus pitkällisistä patisteluista
1826: kemiään kielteisiä päätöksiä. Viimeksi mainit-               huolimatta pysty huolehtimaan siitä, että
1827: tuun asiaan on jonkin verran tullut muodollista              Kansaneläkelaitoksen tekemissä eläke-
1828: korjausta.                                                   päätöksissä vihdoinkin pyrittäisiin oi-
1829:     Asiaan ei ole tullut mitään korjausta. Käsittä-          keudenmukaisuuteen hakijan terveyden
1830:  mättömät päätökset vastoin työkyvyttömyyden                 todelliselta pohjalta ja että ainakin kiel-
1831:  selkeätä olemassaoloa jatkuvat vanhaan tapaan,              teiset päätökset riittävästi perusteltaisiin,
1832: ja riittäviä perusteluita ei päätöksiin vieläkään            jotta hakija tietäisi tarkoin päätökseen
1833:  sisälly. Eduskuntaa edustavat Kelan valtuutetut             johtaneet perustelut?
1834: 
1835:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
1836:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
1837: 
1838: 
1839: 
1840: 
1841:  280043
1842: 2                                          KK 1518/1998 vp
1843: 
1844: 
1845: 
1846: 
1847:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1848: 
1849:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle
1850: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaava-
1851: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        na.
1852: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             Sosiaali- ja terveysministeriön pyytämien sel-
1853: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vitysten johdosta Kansaneläkelaitos ilmoittaa,
1854: n:o 1518:                                              että työkyvyttömyyseläkehakemus perustuu ko-
1855:                                                        konaisharkintaan, jossa kaikkia tapaukseen liit-
1856:           Eikö Hallitus pitkällisistä patisteluista    tyviä lääketieteellisiä ja sosiaalis-taloudellisia te-
1857:        huolimatta pysty huolehtimaan siitä, että       kijöitä on painotettava keskenään. Kaikkien
1858:        Kansaneläkelaitoksen tekemissä eläke-           asiaan vaikuttavien seikkojen mainitseminen
1859:        päätöksissä vihdoinkin pyrittäisiin oi-         päätöksessä on mahdotonta. Ainoastaan tär-
1860:        keudenmukaisuuteen hakijan terveyden            keimmät ja keskeisimmät ratkaisuun vaikuttavat
1861:        todelliselta pohjalta ja että ainakin kiel-     seikat mainitaan päätöksessä. Päätöksessä ilmoi-
1862:        teiset päätökset riittävästi perusteltaisiin,   tetaan kuitenkin aina sen henkilön nimi ja puhe-
1863:        jotta hakija tietäisi tarkoin päätökseen        linnumero, jolta saa tarkempia tietoja ratkaisun
1864:        johtaneet perustelut?                           perustetuista. Näin eläkkeenhakija voi helposti
1865:                                                        pyytää myös tarkempia perusteluja.
1866:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Kuten Kansaneläkelaitoksen ilmoituksesta il-
1867: vasti seuraavaa:                                       menee, eläkelaitosten työkyvyttömyyseläkerat-
1868:                                                         kaisut perustuvat arvioon hakijan kokonaistilan-
1869:     Kysymys työkyvyttömyyseläkepäätösten pe-           teesta. Tässä päätöksenteossa arvioidaan haki-
1870: rustelemisesta on ollut esillä sosiaali- ja terveys-   janjäljellä oleva työkyky, kuntoutustoimenpitei-
1871: ministeriössä useaan otteeseen. Tässä yhteydessä        den tarve sekä se, minkälaiseen työhön hänjäljel-
1872: on selvitetty hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkä-       lä olevalla työkyvyllä pystyisi. Tällöin otetaan
1873: rien tehtävää työkyvyttömyyseläkeasioita rat-           terveydellisten seikkojen lisäksi huomioon esi-
1874: kaistaessa sekä korostettu kielteisten päätösten        merkiksi hakijan ikä, ammatti, koulutus, työko-
1875: perustelujen merkitystä.                                kemus, kotipaikkasidonnaisuus ja asuinpaikan
1876:     Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on            työllisyystilanne. Eläkkeenhakijan hoitavan lää-
1877: oma-aloitteisesti selvittänyt kielteisten työkyvyt-     kärin lausunto on yksi keskeinen selvitys päätet-
1878: tömyys- ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien       täessä hakijan oikeudesta työkyvyttömyyseläk-
1879: päätösten perusteluita ja on antanut asiasta pää-       keeseen. Hoitavalla lääkärillä ei ole kuitenkaan
1880: töksen vuoden 1996 lopussa (dnro 489/2/96).             ratkaisuvaltaa potilaansa oikeudesta työkyvyt-
1881: Apulaisoikeusasiamiehen saamien selvitysten             tömyyseläkkeeseen.
1882: mukaan eläkelaitokset ja myös Kansaneläkelai-              Kansaneläkelaitosta valtion hallintoon kuu-
1883: tos perustelevat päätöksensä yleensä yksilöllises-      luvana viranomaisena koskee hallintomenettely-
1884: ti, ja niiden perustelut ovat viime vuosina kehit-      laki. Laki säätelee Kansaneläkelaitoksen toimin-
1885: tyneet selvästi oikeusturvavaatimukset huo-             taa vakuutettuihin nähden. Vuoden 1994 lain-
1886: mioon ottavaan suuntaan.                                säädännön muutoksen yhteydessä mm. työeläke-
1887:     Kansaneläkelaissa on nimenomaiset säännök-          lainsäädäntöön lisättiin nimenomaiset säännök-
1888: set siitä, milloin henkilöä on lain mukaan pidet-       set eläkeasian käsittelystä. Koska Kansaneläke-
1889: tävä työkyvyttömänä. Kansaneläkelain 22 §:n 1           laitosta koskee hallintomenettelylaki, vastaavia
1890: momentin mukaan työkyvyttömänä pidetään                 muutoksia ei pidetty tarpeellisina Kansaneläke-
1891: tätä lakia sovellettaessa henkilöä, joka sairau-        laitoksen osalta. Kansaneläkelaitoksen toimin-
1892: den, vian tai vamman takia on kykenemätön                nan valvonta kuuluu viime kädessä eduskunnan
1893: tekemään tavallista työtään tai muuta siihen ver-       valitsemille valtuutetuille.
1894:  rattavaa työtä, mitä on pidettävä ikä, ammatti-
1895: 
1896:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
1897: 
1898:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
1899:                                            KK 1518/1998 vp                                                 3
1900: 
1901: 
1902: 
1903:                                         Tili Riksdagens Talman
1904: 
1905:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Med anledning av de utredningar som social-
1906: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             och hälsovårdsministeriet har bett om meddelar
1907: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         Folkpensionsanstalten att en ansökan om inva-
1908: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-         lidpension baserar sig på en helhetsprövning, där
1909: ga spörsmå1 nr 1518:                                    alla medicinska och Socialekonomiska faktorer
1910:                                                         som hör till fallet måste vägas sinsemellan. Att i
1911:           Kan inte Regeringen trots enträgna            beslutet nämna alla de faktorer som inverkar på
1912:        uppmaningar se till att fo1kpensionsan-          ärendet är omöjligt. Endast de viktigaste och
1913:        stalten i sina beslut äntligen skulle sträva     mest centrala faktorerna som inverkar på avgö-
1914:        efter rättvisa på basis av sökandens verk-       randet nämns i beslutet. Namnet på den person
1915:        liga hä1sotillstånd och att åtminstone de        som kan ge mera detaljerad information om mo-
1916:        negativa bes1uten skulle motiveras tili-         tiveringen tili beslutet och personens telefonnum-
1917:        räckligt för att sökanden exakt skulle veta      mer anges dock alltid i beslutet. Pensionssökan-
1918:        vilka motiveringar som lett tili beslutet?       den kan alltså lätt be om mera detaljerad motive-
1919:                                                         ring.
1920:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt               Som det framgår av folkpensionsanstaltens
1921: anföra följande:                                        meddelande baserar sig pensionsanstalternas av-
1922:                                                         göranden i fråga om invalidpension på en be-
1923:     Frågan om motivering av bes1ut om invalid-          dömning av sökandens hela situation. Vid be-
1924: pension har i flera repriser varit framme i social-     slutsfattandet bedöms sökandens återstående ar-
1925: och hä1sovårdsministeriet. 1 detta sammanhang           betsförmåga, behovet av rehabiliteringsåtgärder
1926: har man rett ut den behand1ande läkarens och            och hurdant arbete han förmår utföra med tanke
1927: försäkrings1äkarnas uppgifter när beslut om in-         på den återstående arbetsförmågan. Då beaktas
1928: validpensionsärenden fattas samt betonat vikten         utöver hälsofaktorer t.ex. sökandens ålder, yrke,
1929: av att motivera negativa beslut.                        utbildning, arbetserfarenhet, hemortsbundenhet
1930:     Också riksdagens biträdande justitieombuds-         och sysselsättningsläget på boningsorten. Utlå-
1931: man har på eget initiativ utrett frågan om motive-      tandet av de läkare som har skött den som ansö-
1932: ringen till nekande bes1ut gällande invalidpen-         ker om pension är en viktig utredning då beslutet
1933: sion och individuell förtidspension och har fattat      om sökandens rätt till invalidpension fattas. Den
1934: ett bes1ut i saken i slutet av 1996 (dnr 489/2/96).      behandlande läkaren har dock inte beslutande-
1935: En1igt de utredningar biträdande justitieom-             rätt när det gäller patientens rätt till invalidpen-
1936: budsmannen erhållit motiverar pensionsansta1-            sion.
1937:  terna vanligen sina beslut individuellt och de se-          Folkpensionsanstalten är en myndighet inom
1938: naste åren har motiveringen tydligt utvecklats i         statsförvaltningen och omfattas därmed av lagen
1939: en riktning som beaktar rättsskyddskraven.               om förvaltningsförfarande. Lagen styr folkpen-
1940:      1 folkpensionslagen ingår uttryckliga bestäm-       sionsanstaltens verksamhet i förhållande tili de
1941:  melser om när en person kan betraktas som ar-           försäkrade. 1 samband med ändringen av lagstift-
1942:  betsoförmögen enligt dem. 122 § 1 mom. folkpen-         ningen 1994 fogades bl.a. tili arbetspensionslag-
1943:  sionslagen sägs att arbetsoförmögen anses vid           stiftningen uttryckliga föreskrifter om behand-
1944:  tillämpningen av denna lag den, som till foljd av       lingen av pensionsärenden. Eftersom folkpen-
1945:  sjukdom, lyte eller kroppsskada är oförmögen att        sionsanstalten omfattas av lagen om förvalt-
1946:  utföra sitt sedvanliga arbete eller annat därmed        ningsförfarande, ansågs dylika ändringar inte
1947:  jämförligt arbete, som med beaktande av hans            nödvändiga för folkpensionsanstaltens del. Tiii-
1948:  ålder, yrkesskicklighet och övriga omständighe-         synen över folkpensionsanstaltens verksamhet
1949:  ter bör anses vara för honom lämpligt och trygga        hör i sista hand tili fullmäktige, som riksdagen
1950:   en skälig inkomst.                                     valt.
1951: 
1952:       Helsingfors den 2 februari 1999
1953: 
1954:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
1955:                                           KK 1519/1998 vp
1956: 
1957: Kirjallinen kysymys 1519
1958: 
1959: 
1960: 
1961: 
1962:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Liikenneministeri Auran eroon vaikuttaneis-
1963:                                       ta syistä
1964: 
1965: 
1966:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1967:    Liikenneministeri Matti Aura erosi paikaltaan     kisteriin. Vennamo taas ei ollut lähtenyt asiasta
1968: Soneran jupakan vuoksi ja köyhä kansa on hä-         itsekohtaisesti kehuskelemaan peläten perheensä
1969: millään. Se ei ymmärrä, miksi Aura erosi, kun ei     ja ilmeisen erityisesti missikisoihin valmistuvan
1970: ollut oikein kunnon syytä näkyvissä. Siksi täytyy    tyttärensä joutuvan yhteiskunnallisen paineen
1971: kysyä ja ensin kerrata vähän tapahtumia.             kohteeksi. Tätä pientä yksityiskohtaa ministeri
1972:    Ministeri Aura joutui ahtaalle jo Soneran         Aura ei kuitenkaan kestänyt, vaan erosi. Miksi,
1973: osakkeiden hinta-arvion vuoksi, mutta ei ollut       sillä Vennamonbao tässä olisi pitänyt erota, jos
1974: moksiskaan. Ei myöskään siitä, että pääjohtaja       nytjokujotakin sen arvoista oli tehnyt, että erota
1975: Pekka Vennamo oli ostanut yhtiön osakkeita           piti. Vennamo erotettiinkin.
1976: vähän runsaanlaisesti. Päinvastoin hän näki, että        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1977: oli hyväksi johdon sitoutuminen yhtiön rientoi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1978: hin. Mutta voi halvattu: selvisi, että Vennamo oli   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1979: myynyt tai muuten luovuttanut muutaman osak-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1980: keen perheensäjäsenille ikään kuinjoululahjana
1981: ja luovutuksen välittänyt Merita Pankki oli                     Mitkä olivat ministeri Auran eroon
1982: unohtanut ilmoittaa siitä merkinnän sisäpiirire-             todellisuudessa vaikuttaneet syyt?
1983: 
1984:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
1985: 
1986:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
1987: 
1988: 
1989: 
1990: 
1991:  280043
1992: 2                                       KK 1519/1998 vp
1993: 
1994: 
1995: 
1996: 
1997:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
1998: 
1999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2000: mainitussa tarkoituksessa, Te Rouva Puhemies,     vasti seuraavaa:
2001: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
2002: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       Ministeri Aura kertoi eronsa syyt lehdistötie-
2003: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     dotteessaan 4.1.1999 ja antaessaan eduskunnalle
2004: n:o 1519:                                         12.1.1999 pääministerin ilmoituksen sekä
2005:                                                   13.1.1999 Soneran myyntiä koskevan selvityksen
2006:           Mitkä olivat ministeri Auran eroon      eduskunnan talous-, valtiovarain- ja liikenneva-
2007:        todellisuudessa vaikuttaneet syyt?         liokunnille. Katson, että ministeri Aura on tuol-
2008:                                                   loin avoimesti selvittänyt eropäätökseensä vai-
2009:                                                   kuttaneet syyt.
2010:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
2011: 
2012:                                                                  Liikenneministeri Kimmo Sasi
2013:                                          KK 1519/1998 vp                                          3
2014: 
2015: 
2016: 
2017: 
2018:                                        Tili Riksdagens Talman
2019: 
2020:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Minister Aura berättade om orsakerna tili sin
2021: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        avgång i ett pressmeddelande den 4 januari 1999
2022: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    och genom att tili riksdagen ge statsministerns
2023: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-    meddelande den 12 januari 1999 samt en utred-
2024: ga spörsmå1 nr 1519:                               ning om Soneraförsäljningen tili riksdagens eko-
2025:                                                    nomiska utskott, finansutskott och trafikutskott
2026:            Vilka var de verkliga skäl som bidrog   den 13 januari 1999. Jag anser att minister Aura
2027:        tili att minister Aura avgick?              därvid öppet har klarlagt de orsaker som bidrog
2028:                                                    tili hans beslut att avgå.
2029:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
2030: anföra följande:
2031:      Helsingfors den 2 februari 1999
2032: 
2033:                                                                      Trafikminister Kimmo Sasi
2034:                                           KK 1520/1998 vp
2035: 
2036: Kirjallinen kysymys 1520
2037: 
2038: 
2039: 
2040: 
2041:                                   Sulo AUtoniemi /kesk: Soneran osakkeiden myyntihinnan määräy-
2042:                                       tymisestä
2043: 
2044: 
2045:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2046:    Valtioneuvosto ja nimenomaan liikenneminis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2047: teriö hinnoitteli kalliin kansainvälisen asiantun-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2048: temuksen tuella Soneran osakkeen myyntihin-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2049: naksi 45 markkaa per osake. Osakkeiden arvo          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2050: nousi muutamassa päivässä 50 prosenttia ja on
2051: nyt yli kaksinkertainen liikenneministeriön aset-              Miten Hallitus aikoo yhteiskuntaa tyy-
2052: tamaan myyntihintaan nähden. Valtio hävisi pie-             dyttävällä tavalla selvittää sen, mistäjoh-
2053: nessä ajassa arvion mukaan 7 miljardia markkaa              tui valtion yli 7 miljardin markan tap-
2054: mahdollisesti juuri ulkomaisen arviointiyhtiön              pioon johtanut virhearviointi Soneran
2055: konsultoimien hämäräpiirien hyväksi. Myynti-                osakkeiden hinnoissa ja ketkä ovat pistä-
2056: hinnan virhearvio on nähtävissä jo siitäkin, että           neet Iiiveihinsä nämä suomalaiselle yh-
2057: nähtyään osakkeiden menevän polkuhintaan                    teiskunnalle kuuluvat rahat, ja
2058:  myös pääjohtaja Pekka Vennamo ja muut yhtiön                  kysyttiinkö Pekka Vennamolta hin-
2059: johtoon kuuluvat ryntäsivät ostamaan kaiken                 noittelun yhteydessä arviota Soneran
2060:  ostettavissa olevan.                                       osakkeiden arvosta?
2061:     Kysymys on yhteiskunnan kannalta kovasta
2062:  asiasta ja epäiltävissä on suuren luokan huijaus.
2063: 
2064:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
2065: 
2066:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
2067: 
2068: 
2069: 
2070: 
2071:  280043
2072: 2                                         KK 1520/1998 vp
2073: 
2074: 
2075: 
2076: 
2077:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2078: 
2079:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaudet. Tuossa tilanteessa ja laajojen sijoitus-
2080: mainitussa tarkoituksessa, Te Rouva Puhemies,        analyysien pohjalta osakkeen hintaväliksi asetet-
2081: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tiin 36--45 markkaa.
2082: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Hintavälin asettamista seuranneen kuukau-
2083: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        den aikana osakemarkkinat kääntyivät nousuun
2084: n:o 1520:                                            ja pelkästään markkinoiden muutosta tarkastel-
2085:                                                      len Soneran osake olisi voitu hinnoitella hieman
2086:           Miten Hallitus aikoo yhteiskuntaa tyy-     yli 45 markan. Myynnin toteutuminen olisi kui-
2087:        dyttävällä tavalla selvittää sen, mistäjoh-   tenkin siirtynyt, jos hinnoitteluväli olisi uusittu.
2088:        tui valtion yli 7 miljardin markan tap-       Liikenneministeriö päätti, kuten kotimainen
2089:        pioon johtanut virhearviointi Soneran         pääjärjestäjä suositteli, pysyä ilmoitetussa hinta-
2090:        osakkeiden hinnoissa ja ketkä ovat pistä-     välissä ja aikataulussa. Ministeriö teki lopullisen
2091:        neet liiveihinsä nämä suomalaiselle yh-       hinnoittelupäätöksen 7.11.1998 Helsingissä, jol-
2092:        teiskunnalle kuuluvat rahat, ja               loin osakkeen hinnaksi tuli hintavälin ylin arvo
2093:           kysyttiinkö Pekka Vennamolta hin-          45 markkaa. Ministeriö teki päätöksen ajatellen
2094:        noittelun yhteydessä arviota Soneran          paitsi nyt saatua hintaa myös ottaen erityisesti
2095:        osakkeiden arvosta?                           huomioon Soneran osakkeiden tulevat myynnit
2096:                                                      ja valtiolle jäävien osakkeiden - lähes 80 % -
2097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          arvon paras kehitys kokonaisuutena pitkällä jän-
2098: vasti seuraavaa:                                     teellä.
2099:                                                          Soneran listautumisen valmistelu oli pitkä
2100:    Valtion tavoitteena oli saada myynnissä, ei       prosessi, jonka kuluessa osakkeen hinnoittelun
2101: vain ensi vaiheessa, vaan myös pitkällä aikavälil-    perusteena olevaa yhtiön arvoa analysoitiin tar-
2102: lä, mahdollisimman hyvä hinta. Tämän vuoksi           kasti. Tätä analysointityötä tekivät niin ministe-
2103: hinnoittelussa otettiin huomioon paitsi listautu-     riö kuin investointipankit. Tässä työssä yhtiö oli
2104: misen edellytyksenä oleva ensimmäinen myynti,         mukana antaen tarvittavia tietoja ja esittäen
2105: myös tulevat myynnit, osakkeen arvon kehitys          omia käsityksiään yhtiön arvosta ja siihen vai-
2106: sekä valtion osakkeiden myynnistä pitkällä jän-       kuttavista tekijöistä. Analysoinnin perusteella
2107: teellä yhteensä saatava hinta.                        ministeriöllä oli käytettävissään kattavat tiedot
2108:    Hintavälin asettaminen tapahtui 9.10.1998 ti-      yhtiöstä ja neuvonantajapankin arviot. Näiden
2109: lanteessa, jossa REX-indeksi oli laskenut heinä-      tietojen pohjalta liikenneministeriö sitten teki
2110: kuun huipusta noin 40% ja pelkästään hintavälin       omat, yhtiöstä riippumattomat hinnoittelua kos-
2111: asettamista edeltäneen viikon kuluessa noin           kevat päätöksensä. Näiden päätösten tekemises-
2112: 20 %. Kotimaiset osakemarkkina-asiantuntijat          sä pääjohtaja Vennamo ei ollut osallisena.
2113: ennakoivat pörssin alamäen jatkuvan lähikuu-
2114: 
2115:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
2116: 
2117:                                                                       Liikenneministeri Kimmo Sasi
2118:                                             KK 1520/1998 vp                                             3
2119: 
2120: 
2121: 
2122: 
2123:                                          Tili Riksdagens Talman
2124: 
2125:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen               Under den månad som följde på fastställandet
2126: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            av prisintervallet skedde en hausse på aktiemark-
2127: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        naderna, och endast med betraktande av föränd-
2128: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-        ringen på marknaderna hade Soneraaktien kun-
2129: ga spörsmål nr 1520:                                   nat prissättas tili drygt 45 mark. Försäljningen
2130:                                                        skulle dock ha senarelagts om prisintervallet
2131:           Hur ämnar Regeringen på ett för sam-         hade ändrats. Trafikministeriet beslöt i enlighet
2132:        hället tillfredsställande sätt utreda orsa-     med den inhemska huvudarrangörens rekom-
2133:        ken tili att felbedömningen av Soneraak-        mendation att hålla sig tili det meddelade prisin-
2134:        tiernas pris ledde tili en förlust för staten   tervallet och den meddelade tidtabellen. Ministe-
2135:        på över 7 miljarder mark, och vem har           riet fattade det slutliga beslutet om prissättning
2136:        stoppat undan dessa pengar som tillhör          den 7 november 1998 i Helsingfors, varvid akti-
2137:        det finländska samhället, och                   ens pris placerade sig vid intervallets högsta vär-
2138:           tilifrågades Pekka Vennamo i sam-            de, 45 mark. Ministeriet fattade beslutet förutom
2139:        band med prissättningen om hans be-             med tanke på det pris som staten nu fick, även
2140:        dömning av Soneraaktiernas värde?               med särskilt beaktande av framtida försäljning
2141:                                                        av Soneraaktier och den bästa helhetsmässiga
2142:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          prisutvecklingen på lång sikt för de aktier som
2143: anföra följande:                                       stannade kvar i statens ägo - nästan 80 %.
2144:                                                           Beredningen av Soneras listning var en lång
2145:    Statens målsättning var att få ett så bra pris      process, under viiken värdet på det bolag som var
2146: som möjligt, inte endast i första skedet, utan ä ven   föremål för aktieprissättningen analyserades
2147: på lång sikt. Vid prissättningen beaktades därför      noggrant. Denna analys gjordes såväl av ministe-
2148: den första forsäljningen, vilket var en förutsätt-     riet som av investeringsbankerna. 1 detta arbete
2149: ning för listning, samt även kommande försälj-         deltog företaget genom att tiliföra behövlig infor-
2150: ningar, aktiens värdeutveckling samt det pris          mation och genom att ge egna synpunkter på
2151: som på lång sikt kan fås vid försäljningar av          företagets värde och på de faktorer som påverkar
2152: statsaktier.                                           värdet. Som bas för analysen förfogade ministe-
2153:    Prisintervallet fastställdes den 9 oktober 1998     riet över uttömmande information om företaget
2154: i ett skede då HEX-index hade sjunkit med 40%          och över de rådgivande bankernas bedömningar.
2155: från toppen i juli och med 20% enbart veckan           På basis av denna information fattade ministeriet
2156: före prisintervallet fastställdes. De inhemska ak-     sedan självständigt beslut om prissättningen. Be-
2157: tiemarknadsexperterna bedömde att denna bais-          sluten fattades oberoende av företaget. General-
2158: se på börsen skulle fortsätta de närmaste måna-        direktör Vennamo var inte part i detta beslutsfat-
2159: derna. 1 denna situation fastställdes aktiernas        tande.
2160: prisintervall på basis av omfattande placerings-
2161: analyser till 36-45 mark.
2162:      Helsingfors den 2 februari 1999
2163: 
2164:                                                                           Trafikminister Kimmo Sasi
2165:                                            KK 1521/1998 vp
2166: 
2167: Kirjallinen kysymys 1521
2168: 
2169: 
2170: 
2171: 
2172:                                    Reijo Kallio /sd: Rintamaveteraanien kuntoutuksen lisäämisestä
2173: 
2174: 
2175: 
2176:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2177: 
2178:    Veteraanikuntoutusta annetaan rintamavete-         iän ylittäessäjo 80 vuotta on kuntoutuksen tarve
2179: raaneille rintamaveteraanien kuntoutuksesta an-       tullut yhä suuremmaksi. Pidänkin nykyistä kun-
2180: netun lain mukaisena kuntoutuksena ja sotain-         toutettavien määrää tarpeeseen nähden liian pie-
2181: valideille sotilasvammalain mukaisena kuntou-         nenä.
2182: tuksena. Sotainvalideilla on pääsääntöisesti              Toteuttamiskelpoinen tavoite voisikin olla,
2183: mahdollisuus päästä kuntoutukseen vuosittain.         että kaikille rintamaveteraaneille luodaan mah-
2184: Kuntoutus maksetaan valtion varoista.                 dollisuus päästä kuntoutukseen vähintään joka
2185:    Veteraaneille annettavan kuntoutuksen ta-          toinen vuosi. Tämä olisi perusteltuja konkreetti-
2186: voitteena on heidän toimintakykynsä säilyttämi-       nen tapa maksaa kunniavelkaamme niille ihmi-
2187: nen sellaisena, että he selviytyvät mahdollisim-      sille, jotka viettivät parhaat vuotensa rintamalla
2188: man pitkään itsenäisistä jokapäiväisistä toimin-      maatamme puolustamassa. Tämä olisi valtiolta
2189: noista.                                               oiva tapa muistaa kunniakansalaisiamme.
2190:    Rintamaveteraaneja kuntoutukseen valittaes-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2191: sa otetaan huomioon kuntoutuksen tarve ja kii-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2192: reellisyys. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2193: että jos vamma tai sairaus aiheuttaa toimintaky-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2194: vyn häiriöitä, niin veteraanilla on mahdollisuus
2195: päästä kuntoutukseen.                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2196:    Vuosituhannen vaihteessa veteraanien luku-                  ryhtyä, jotta kaikilla rintamaveteraaneil-
2197: määrän arvioidaan olevan !57 OOO,joista sotain-                la olisi mahdollisuus osallistua toiminta-
2198: valideja on arviolta 25 000. Tällä hetkellä kun-               kykyään ylläpitävään kuntoutukseen vä-
2199: toutusta saa sotainvalidien lisäksi noin 25 000                hintään joka toinen vuosi?
2200: rintamaveteraania vuosittain. Veteraanien keski-
2201: 
2202:       Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
2203: 
2204:                                             Reijo Kallio /sd
2205: 
2206: 
2207: 
2208: 
2209:  280043
2210: 2                                          KK 1521/1998 vp
2211: 
2212: 
2213: 
2214: 
2215:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2216: 
2217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Uudistetun veteraanikuntoutuksesta annetun
2218: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lain (1227/1993) pohjalta sosiaali- ja terveysmi-
2219: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nisteriö antoi määräyskokoelmassaan 1994:44
2220: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-       ohjeen rintamaveteraanien kuntoutukseen kuu-
2221: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         luvasta tutkimuksesta ja hoidosta. Ohjeella pyri-
2222: 1521:                                                 tään vaikuttamaan siihen, että kuntoutuspaikan
2223:                                                       valinta, kuntoutusjakson pituus ja kuntoutus-
2224:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        muoto ovat oikeassa suhteessa veteraanin yksi-
2225:        ryhtyä, jotta kaikilla rintamaveteraaneil-     lölliseen kuntoutustarpeeseen.
2226:        la olisi mahdollisuus osallistua toiminta-        Voimassa olevan ohjeen mukaan veteraanit
2227:        kykyään ylläpitävään kuntoutukseen vä-         sijoitetaan I-III toimintakykyluokkaan. En-
2228:        hintään joka toinen vuosi?                     simmäiseen luokkaan kuuluvat iäkkäät veteraa-
2229:                                                       nit, joilla on iälle tunnusomaisen sairauden tai
2230:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vamman aiheuttama vaikea fyysisen tai psyyk-
2231: vasti seuraavaa:                                      kisen toimintakyvyn häiriö. Nämä veteraanit
2232:                                                       tarvitsevat laitoskuntoutusta, joka annetaan hoi-
2233:    Veteraanikuntoutuksesta annetun lain (1184/        to- ja kuntoutuslaitoksissa, sairaskodeissa, sai-
2234: 1988) mukaan kunnilla on tärkeä asema alueel-         raalan tai terveyskeskuksen osastoilla tai muussa
2235: laan asuvien veteraanien kuntoutuksen toteutta-       toimintayksikössä yhtäjaksoisena kuntoutukse-
2236: misessa. Lain 5 §:n mukaan Valtiokonttorijakaa        na, johon kuuluu majoitus ja täysihoito. Toiseen
2237: valtion talousarviossa vuosittain varattavat          toimintakykyluokkaan kuuluville veteraaneille
2238: määrärahat kunnille siellä asuvien veteraanien        suositellaan ensisijaisesti laitos- ja päiväkuntou-
2239: suhteessa. Lain 3 §:n mukaan kuntoutukseen            tusta sellaisissa laitoksissa, joilla on geriatriseen
2240: otettavat hyväksyy anomuksesta asuinkunnan            kuntoutukseen painottuvaa toimintaa. Kolman-
2241: terveyslautakunta tai monijäseninen toimielin,        teen luokkaan kuuluvat veteraanit ovat omatoi-
2242: esim. perusturvalautakunta, tai lautakunnan           misia eikä ikääntymisen tuomia toimintavaja-
2243: määräämä viranhaltija rintamaveteraanien kun-         vuuksia ole selvästi havaittavissa. Heidän sairau-
2244: toutuksesta annetun lain 2 §:n ja hyväksymisestä      tensa on lääkityksen ja hoidon osalta tasapainos-
2245: vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukai-         sa ja he selviävät itse päivittäisistä toiminnois-
2246: sesti. Aloitteen veteraanikuntoutukseen voi teh-      taan. Kuntoutusmuotona suositellaan avokun-
2247: dä asetuksen muutoksen jälkeen (l 041/1997) ve-       toutusta, johon kuuluvat päiväkuntoutus, koto-
2248: teraani itse, hänen omaisensa tai aloitteen voi       na tapahtuva kuntoutus sekä yksittäiset fysiote-
2249: tehdä viranomainen.                                   rapian tai terapiamuodon hoitosarjat. Avokun-
2250:    Lakia uudistettiin v. 1993 mahdollistamaHa         toutuksessa ovat lisääntyneet mm. psyykkisen
2251: aviopuolison kuntoutus yhdessä veteraanin             kuntoutuksen hoitosarjat ja eri potilasryhmien
2252: kanssa. Samalla uudistettiin 4 §:ää siten, että       kuten sokeritauti-, aivohalvaus- ja dementiaa
2253: palvelun tuottajina voivat olla sairaanhoito- ja      sairastavien potilaiden ja heidän omaistensa so-
2254: muut tutkimus- ja hoitolaitokset, terveyskeskuk-      peutumisvalmennuskurssit.
2255: set, yksityiset ammatinharjoittajat ja erikoissai-       Veteraanikuntoutus on ensisijaisesti toiminta-
2256: raanhoitolaissa tarkoitetut sairaalat ja toiminta-    kykyä edistävää toimintaa, joka edellyttää onnis-
2257: yksiköt. Valtiokonttori antaa veteraanien kun-        tuakseen yksilökohtaisia toimintamuotoja. Täs-
2258: toutuksesta annetun lain (1184/1988) 14 §:n no-       tä syystä veteraanit itse ikääntyessään kokevat ja
2259: jalla vuosittain ohjeet terveyskeskusta ylläpitä-     tuovat esiin, etteivät kuntoutusjaksot aikaansaa
2260: ville kunnille ja kuntayhtymille. Ohjeet käsittele-   toimintakyvyssä sellaisia muutoksia kuin oli
2261: vät käytännön kysymyksiä kuntoutukseen hake-          odotettu. Hoidon ja kuntoutuksen tarkka rajan-
2262: misesta, kuntoutukseen lähettämisestä sekä val-       veto on käytännössä usein vaikeaa ja osa veteraa-
2263: tion korvauksen suuruutta, maksamista sekä            nien itse kuntoutukselle asettamista toiveista ja
2264: korvauksen käytön valvontaa.                          tavoitteista ei toteudu heidän ikääntymiseen
2265:                                          KK 1521/1998 vp                                              3
2266: 
2267: kuuluvien toimintavajausten tai sairauksien ta-     mk, annettiin kuntoutusta yhteensä 27 501 vete-
2268: kia.                                                raanille. Laitoskuntoutusta sai 17 074 veteraania
2269:    Itsenäisyyden 80-juhlavuotena käynnistynei-      ja 1 418 aviopuolisoa. Avokuntoutuksena sai
2270: den "Ikääntyvä veteraani - itsenäinen selviyty-     kuntoutuksen 7 382 veteraania ja päiväkuntou-
2271: minen" -projektien avulla pyritään aikaansaa-       tuksessa kävi 1 627 veteraania.
2272: maan kuntoutuksen muotoja, jotka ottavat en-           Veteraanikuntoutukseen varatut määrärahat
2273: tistä paremmin huomioon kuntoutettavan iän,         ovat tämän vuoden talousarviossa kaikkiaan 200
2274: hänen terveydentilansa ja hänen jäljellä olevat     miljoonaa markkaa. Mikäli kysymyksessä esitet-
2275: voima varansa.                                      ty tavoite kuntoutusjaksosta joka toinen vuosi
2276:    Osa keski-iältään yli 80-vuotiaista veteraa-     toteutettaisiin, tarvittaisiin vuosittain lisää mää-
2277: neista on joko pysyvässä laitoshoidossa, asumis-    rärahaa 3-4-kertainen määrä, eli 600-800 mil-
2278: palveluissa tai kotona omaishoidossa eivätkä tä-    joonaa markkaa. Näin suureen yksittäisen mää-
2279: ten kykene käyttämään ja hyötymään kuntou-          rärahan korotukseen ei ole mahdollisuuksia ny-
2280: tuspalveluista. Heidän hoitonsa maksetaan sa-       kyisessä taloudellisessa tilanteessa ja lyhyellä ai-
2281: moin perustein kuin muidenkin kuntalaisten saa-     kavälillä.
2282: rnat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Har-      Veteraaniväestön keski-iän kasvu on antanut
2283: vaa poikkeusta lukuun ottamatta he eivät ole        aihetta tarkastella veteraanikuntoutuksessa tar-
2284: hakeutuneet veteraanikuntoutukseen. Tämä            vittavia sisältö- ja painotusmuutoksia. Sosiaali-
2285: mahdollistaa hyväkuntoisten veteraanien no-         ja terveysministeriön asettama veteraanikuntou-
2286: peamman kuntoutuskierron.                           tuksen kehittämistä edistävä johtoryhmä seuraa
2287:     Vuoden 1997 veteraanikuntoutukseen vara-        meneillään olevia kehittämishankkeita ja tulee
2288: tuilla määrärahoilla, jotka olivat 170 miljoonaa    hyödyntämään saatuja kokemuksia.
2289: 
2290:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
2291: 
2292:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
2293: 4                                          KK 1521/1998 vp
2294: 
2295: 
2296: 
2297: 
2298:                                         Tili Riksdagens Talman
2299: 
2300:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           huvudmän för hälsovårdscentraler. I föreskrif-
2301: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           terna behandlas praktiska frågor som rör ansö-
2302: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       kan om rehabilitering, anvisandet av rehabilite-
2303: dagsman Reijo Kallio undertecknade skriftliga         ring, beloppet av statens ersättningar, utbetal-
2304: spörsmål nr 1521:                                     ningen av ersättningar och tillsynen över använd-
2305:                                                       ningen av ersättningar.
2306:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            På grundval av den reviderade lagen om reha-
2307:        ta för att samtliga frontveteraner skall ha    bilitering av frontveteraner (1227/1993) gav soci-
2308:        möjlighet att minst vartannat år delta i       al- och hälsovårdsministeriet isin föreskriftssam-
2309:        sådan rehabilitering som upprätthåller         ling 1994:44 anvisningar om den undersökning
2310:        funktionsförmågan?                             och vård som ingår i rehabiliteringen av frontve-
2311:                                                       teraner. Avsikten är att anvisningarna skall på-
2312:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         verka valet av rehabiliteringsställe, rehabilite-
2313: anföra följande:                                      ringsperiodens längd och arten av rehabilitering
2314:                                                       på ett sådant sätt att dessa står i rätt proportion
2315:     Enligt lagen om rehabilitering av frontvetera-    till veteranens individuella behov av rehabilite-
2316: ner (1184/1988) har kommunerna en central ställ-      ring.
2317: ning i fråga om ordnandet av rehabilitering för           1 överensstämmelse med de gällande anvis-
2318: veteraner som är bosatta inom deras område.           ningarna placeras veteranerna beroende på sin
2319: Enligt 5 § delar Statskontoret till kommunerna ut     funktionsförmåga i tre olika klasser (1-III). Till
2320: medel av det anslag som i statsbudgeten årligen       klass 1 hör de veteraner i hög ålder som till följd
2321: reserverats för ändamålet enligt det antal vetera-    av en för åldern typisk sjukdom eller skada har
2322: ner som bor i kommunen. Enligt 3 § godkänns en        allvarliga störningar i den fysiska eller psykiska
2323: frontveteran för rehabilitering av hälsovårds-        funktionsförmågan. Dessa veteraner är i behov
2324: nämnden eller av ett kollegialt organ, t.ex. grund-   av anstaltsrehabilitering på vård- eller rehabilite-
2325: skyddsnämnden, i den kommun där han är bo-            ringsanstalter, sjukhem, avdelningar vid sjukhus
2326: satt eller av en av nämnden förordnad tjänstein-      eller hälsovårdscentraler eller vid andra verksam-
2327: nehavare. En frontveteran godkänns för rehabili-      hetsenheter. Denna rehabilitering sker i en oav-
2328: tering på ansökan och enligt de urvalsprinciper       bruten period och i den ingår också logi och
2329: som nämns i 2 § lagen om rehabilitering av front-     helinackordering. För veteranerna i klass II re-
2330: veteraner och de grunder och anvisningar som          kommenderas i första hand anstalts- eller dagre-
2331: nämnden har fastställt. Med stöd av förordning-       habilitering på sådana anstalter vars verksamhet
2332: en om ändring av förordningen om rehabilitering       är inriktad på geriatrisk rehabilitering. Vete-
2333: av frontveteraner (1 041/1997) kan initiativet till   ranerna i klass 111 reder sig på egen hand och har
2334: veteranrehabilitering även tas av veteranen själv,    inga tydligt skönjbara åldersrelaterade funk-
2335: hans anhöriga eller av en myndighet.                  tionsnedsättningar. Deras sjukdomar är i balans
2336:     Lagen reviderades år 1993 så, att en frontvete-   vad medicineringen och vården beträffar och de
2337: rans äkta make kan delta i rehabiliteringen till-     klarar självständigt av de dagliga sysslorna. För
2338: sammans med veteranen. Samtidigt reviderades          dessa veteraner rekommenderas öppenrehabili-
2339: 4 § så, att serviceproducenterna kan bestå av         tering som omfattar dagrehabilitering, hemreha-
2340: sjukvårdsanstalter eller andra undersöknings-         bilitering samt fysioterapeutiska eller andra ty-
2341: och vårdanstalter, hälsovårdscentraler, själv-        per av behandlingsserier. Inom öppenrehabilite-
2342: ständiga yrkesutövare samt av sådana sjukhus          ringen har det blivit allt vanligare med behand-
2343: och verksamhetsenheter som avses i lagen om           lingsserier i bl.a. psykisk rehabilitering samt kur-
2344: specialiserad sjukvård. Statskontoret meddelar        ser i anpassningsträning för olika patientkatego-
2345: med stöd av 14 § lagen om rehabilitering av front-    rier, bl.a. patienter som har haft slaganfall eller
2346: veteraner (1184/1988) årligen föreskrifter riktade    som lider av diabetes eller dementi samt anhöriga
2347: till sådana kommuner och samkommuner som är           till dem.
2348:                                            KK 1521/1998 vp                                            5
2349: 
2350:    Veteranrehabiliteringen består i huvudsak av       till veteranrehabilitering. Detta har möjliggjort
2351: sådan verksamhet som främjar funktionsförmå-          en snabbare cirkulation i fråga om rehabilitering
2352: gan och som kräver individuella verksamhetsfor-       för veteraner med god hälsa.
2353: mer för att ge resultat. Därför har veteranerna då        Med de anslag som 1997 reserverats för vete-
2354: de åldras själva upplevt och framhållit att rehabi-   ranrehabiliteringen, dvs. 170 milj. mk., har sam-
2355: literingsperioderna inte har åstadkommit vänta-       manlagt 27 501 veteraner fått rehabilitering.
2356: de förbättringar i funktionsförmågan. En strikt       Sammanlagt 17 074 veteraner och 1 418 makar
2357: gränsdragning mellan vård och rehabilitering är       har fått anstaltsrehabilitering. Rehabilitering i
2358: ofta svår att göra i praktiken, och en del av de      form av öppenrehabilitering gavs sammanlagt
2359: förhoppningar och mål som veteranerna själva          7 382 veteraner och i dagrehabilitering deltog
2360: har uppställt beträffande rehabiliteringen upp-       1 627 veteraner.
2361: nås inte på grund av åldersrelaterade funktions-          Det anslag som reserverats för veteranrehabi-
2362: nedsättningar eller sjukdomar. Med hjälp av pro-      litering i statsbudgeten för detta år uppgår tili
2363: jekten "Ikääntyvä veteraani-itsenäinen selviy-        sammanlagt 200 milj. mk. För att uppnå det i
2364: tyminen" (Den åldrande veteranen - att klara          spörsmålet fOreslagna målet med en rehabilite-
2365: sig självständigt), som inleddes under 80-årsjubi-    ringsperiod vartannat år skulle för ändamålet
2366: leet med anledning av Finlands självständighet,       årligen behövas ett 3-4 gånger större anslag,
2367: försöker man få till stånd sådana rehabiliterings-    dvs. 600-800 milj. mk. En så stor förhöjning av
2368: former som bättre än för närvarande beaktar           ett enskilt anslag är inte möjlig under de rådande
2369: ålder, hälsotillstånd och återstående resurser hos    ekonomiska förhållandena och på så kort sikt.
2370: den som får rehabilitering.                               I och med att veteranbefolkningens medelål-
2371:     En del av den grupp veteraner vars medelålder     der har stigit har man haft anledning att se över
2372: överstiger 80 år omfattas redan nu av antingen        de ändringar som behövs beträffande innehållet
2373: permanent anstaltsvård, boendeservice eller när-      och inriktningen i fråga om veteranrehabilite-
2374: ståendevård i hemmet och kan sålunda inte ut-         ringen. Den av social- och hälsovårdsministeriet
2375: nyttja rehabiliteringstjänsterna. Vården av dem       tillsatta ledningsgruppen med uppgift att främja
2376: betalas enligt samma grunder som övriga social-       utvecklandet av veteranrehabiliteringen följer
2377: och hälsovårdstjänster för kommuninvånarna.           upp de utvecklingsprojekt som pågår och kom-
2378:  På några få undantag när har dessa inte sökt sig     mer att tillgodogöra sig erfarenheterna av dem.
2379: 
2380:      Helsingforsden 5 februari 1999
2381:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
2382:                                             KK 1522/1998 vp
2383: 
2384: Kirjallinen kysymys 1522
2385: 
2386: 
2387: 
2388: 
2389:                                     Kyösti Karjula /kesk: Lasten ja nuorten alkoholin ja huumeiden
2390:                                        käytön vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
2391: 
2392: 
2393:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2394: 
2395:    Lasten ja nuorten alkoholin ja huumeiden               Alkoholin käytön rinnalla on huumeiden
2396: käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Useat asiantun-      käyttö lisääntynyt räjähdysmäisesti eri puolilla
2397: tijat ovat puuttuneet tähän vakavaan ongel-            Suomea lastemme ja nuortemme keskuudessa.
2398: maan. Tilastot kertovat, että yli 20 kertaa huma-         Odotettavissa on alkoholijuomien hintojen
2399: lassa on ollut 26 prosenttia suomalaisista koulu-      aleneminen, joka osaltaan vain kärjistää lähitule-
2400: pojista ja koulutytöistä yli 30 prosenttia. Tässä      vaisuudessa jo nyt erittäin kipeää yhteiskunnal-
2401: suhteessa voidaan todeta, että tilanne maassam-        lista ongelmaa.
2402: me on Euroopan pahin. Nykyinen kehitys mer-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2403: kitsee uhkaa koko kansakunnalle: lastemme ja           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2404: nuortemme syrjäytymistä ja kansanterveyden             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2405: perustan järkkymistä. Tieteelliset tutkimukset         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2406: osoittavat, että mitä nuorempana alkoholin
2407: käyttö aloitetaan, sitä nopeammin alkoholi-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2408: soidutaan. Alkoholin myynnin valvonta on lähes                ryhtyä lasten ja nuorten alkoholin ja huu-
2409: lopetettu Suomessa. Tämä merkitsee käytännös-                 meiden käytön vähentämiseksi sekä alko-
2410: sä sitä, että alaikäiset lapset voivat hankkia liki-          holijuomien myynnin valvonnan tehosta-
2411: main rajoituksetta keskiolutta elintarvikekau-                miseksi?
2412: poista. Valitettavasti usein myös alaikäisten las-
2413: ten vanhemmat ostavat alkoholijuomia lapsil-
2414: leen.
2415: 
2416:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
2417: 
2418:                                           Kyösti Karjula /kesk
2419: 
2420: 
2421: 
2422: 
2423: 280043
2424: 2                                         KK 1522/1998 vp
2425: 
2426: 
2427: 
2428: 
2429:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2430: 
2431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       uudistanut ehkäisevän päihdetyön organisaatio-
2432: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ta tavoitteena tehostaa ja monipuolistaa tehtä-
2433: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vää työtä ja selkiyttää eri tahojen välistä työn- ja
2434: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti          vastuunjakoa. Ministeriö koordinoi ja yhteenso-
2435: Karjulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vittaa eri tahojen toimintoja sekä ohjaa niiden
2436: n:o 1522:                                            käyttöön määrärahoja. Ministeriön käytössä
2437:                                                      olevista päihdehaittojen ehkäisyyn varatuista
2438:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        määrärahoista suurin osa on viime vuosina oh-
2439:        ryhtyä lasten ja nuorten alkoholin ja huu-    jattu kuntien ja järjestöjen toteuttamiin nuorten
2440:        meiden käytön vähentämiseksi sekä alko-       päihteiden käytön ehkäisyyn liittyviin kokeilu- ja
2441:        holijuomien myynnin valvonnan tehosta-        kehittämishankkeisiin.
2442:        miseksi?                                         Sosiaali- ja terveysministeriö toimii kiinteässä
2443:                                                      yhteistyössä opetushallituksen kanssa koulujen
2444:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         päihdevalistuksen kehittämiseksi. Opetushalli-
2445: vasti seuraavaa:                                     tuksessa valmistui viime vuoden joulukuussa so-
2446:                                                      siaali- ja terveysministeriön rahoittamana hanke,
2447:    Nuorten päihteiden käyttö on ollut kasvussa       jossa selvitettiin erilaisten päihdevalistusohjel-
2448: viime vuosina. Vaikka alueelliset erot ovat ka-      mien soveltuvuutta koulujen päihdevalistukseen.
2449: ventuneet nuorten päihteiden käyttö on edelleen      Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt
2450: runsainta pääkaupunkiseudulla. Humalahakui-          hankkeelle jatkorahoitusta.
2451: nen alkoholin käyttö on edelleen suurin ongelma,        Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannos-
2452: mutta huolestuttavaa on myös se, että huumeko-       ta Stakes kehittää yhdessä kuntien kanssa työ-
2453: keilut ovat varhaistuneet ja lisääntyneet. Tutki-    menetelmiä ja toimintamalleja sekä vahvistaa
2454: mukset kertovat, että alaikäiset voivat hankkia      kuntien ammatillisen henkilöstön osaamista jär-
2455: alkoholijuomia suhteellisen helposti. Huumeita       jestämällä koulutusta ja tuottamalla erilaisia ai-
2456: tarjotaan nuorille aikaisempaa useammin.             neistoja. Stakes on laatinut kuntien ehkäisevää
2457:    Valtioneuvosto teki viime vuoden joulukuussa      päihdetyötä käsittelevän oppaan. Oppaassa kä-
2458: periaatepäätöksen huumausainepolitiikasta, jos-      sitellään erittäin laajasti nuorten päihteiden käy-
2459: sa esitetään toimenpiteet huumausaineiden leviä-     tön ehkäisyä.
2460: misen ja käytön ehkäisemiseksi. Yhtenä paino-           Ministeriö on lisännyt yhteistyötään Tervey-
2461: alueena on nuorten huumausaineiden käytön            den edistämisen keskuksen (TEK) ja senjäsenjär-
2462: ehkäisy.                                             jestöjen kanssa nuorten päihteiden käytön ehkäi-
2463:    Sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes, Tervey-   syssä. TEK kehittää yhdessä järjestöjen kanssa
2464: den edistämisen keskus ja lääninhallitukset to-      suoraan nuoriin suunnattua tiedotus-, viestintä-
2465: teuttivat yhteistyössä valtakunnallisen koulutus-    ja vaikutustoimintaa sekä nuorille tarkoitettuja
2466: kierroksen, jossa käsiteltiin huumausainetoimi-      aineistoja sekä paikalliselle tasolle soveltuvia toi-
2467: kunnan toimenpide-ehdotuksia ja etsittiin kei-       mintamalleja.
2468: noja erityisesti nuorten huumausaineiden käytön         Nuorten päihteiden käytön vähentämiseksi
2469: ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.                    tarvitaan useiden eri tahojen samanaikaisia ja
2470:    Sosiaali- ja terveysministeriö on asettamassa     toisiaan tukevia toimia. Nuorten päihteiden
2471: toimikuntaa, jonka tulee selvittää, miten nuorten    käyttöön ei voida vaikuttaa kohdistamalla toi-
2472: huumausaineiden käyttöä voitaisiin tehokkaasti       menpiteitä pelkästään nuoriin. Se, millainen
2473: ehkäistä nuorisotyön keinoin.Toimikuntaan ni-        päihdekulttuuri maassamme on ja miten aikuiset
2474: metään tutkijoita, nuorisotyöntekijöitä ja nuori-    käyttävät päihteitä, vaikuttaa myös nuorten
2475: son parissa toimivia asiantuntijoita.                päihteiden käyttöön. Tämän vuoksi lasten van-
2476:    Sosiaali- ja terveysministeriö on tehostanut      hempien, muiden aikuisten sekä erilaisten viran-
2477: nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseksi tehtä-      omaisten ja yhteisöjen tulee tuntea vastuunsa ja
2478: vää yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysministeriö on   omalla toiminnallaan ja esimerkillään luoda
2479:                                                KK 1522/1998 vp                                             3
2480: 
2481: nuorille mahdollisuuksia terveeseen, turvalliseen         vaan ennen kaikkea siihen, että luvanhaltijat tun-
2482: ja päihteettömään elämään.                                tevat oman vastuunsa ja pyrkivät itse tehokkaa-
2483:      Nuorten päihteiden käytön laajuuteen vaikut-         seen myynnin omavalvontaan. Omavalvonnan
2484: taa voimakkaasti se, miten helposti nuoret voivat         tehostamiseksi alkoholiviranomaiset ja kaupan
2485: hankkia alkoholia ja huumeita. Huumeiden                  edustajat tekivät vuonna 1997 jokaiseen myynti-
2486: myynti, hallussapito ja käyttö on kielletty, sa-          paikkaanjaetun alkoholijuomien vähittäismyyn-
2487: moin on säädetty, että alle 18-vuotiaalle ei saa          nin oppaan. Oppaassa painotetaan myynnin
2488: myydä eikä anniskella alkoholijuomia ja hän ei            kieltämistä alle 18-vuotiaalle ja edellytetään nuo-
2489: myöskään saa kuljettaa eikä hallussapitää alko-           ren iän tarkistamista viranomaisen antamasta
2490: holijuomia.                                               henkilöllisyystodistuksesta. Vastaava opas on
2491:      Alkoholilainsäädännön mukaan lääninhalli-            toimitettu uudistettuna anniskeluravintoloille
2492: tukset valvovat alueellaan alkoholijuomien vä-            viime joulukuussa.
2493: hittäismyyntiä ja anniskelua.                                 Tänä vuonna alkaa laaja projekti alkoholijuo-
2494:      Valvontaresurssien rajallisuuden johdosta            mien luvanhaltijoiden omavalvonnan kehittämi-
2495:  valvontatoimet kohdistetaan harkitusti niihin            seksi. Tarkoituksena on järjestää sarja koulutus-
2496: kohteisiin, joissa epäkohtia yleisimmin esiintyy.         tilaisuuksia, joissa opastetaan luvanhaltijoita
2497:  Pääpaino on ollut anniskelun valvonnassa. Vii-           vastuulliseen vähittäismyyntiin ja anniskelun
2498:  desosa valvontatyöstä on kohdistunut vähittäis-          omavalvontaan. Yrittäjiä kannustetaan omaval-
2499:  myyntipaikkoihin. Vuonna 1997 lääninhallitus-            vontaa kehittävien suunnitelmien laatimiseen.
2500:  ten virkamiehet tekivät tarkastuksen l 141 vähit-        Alkoholiviranomaiset selvittävät yhdessä yrittä-
2501:  täismyyntipaikassa. Todettujen rikkeiden joh-            jäjärjestöjen kanssa mahdollisuuksia lisätä
2502:  dosta viisi myyntipaikkaa menetti myyntilupan-           myyntihenkilöstön turvallisuutta, mikä on yksi
2503:  sajoko kokonaan tai määräajaksi. Lisäksi neljä-          oleellinen edellytys tehokkaan valvonnan suorit-
2504:  toista myyntipaikkaa sai kirjallisen varoituksen         tamiselle.
2505:  tai huomautuksen. Vuoden 1998 osalta ennakko-                Myös alkoholiyhtiössä on ryhdytty toimenpi-
2506:  tiedot osoittavat, että vähittäismyynnin valvonta        teisiin alaikäisille myynnin vähentämiseksi, vaik-
2507:  on säilynyt suunnilleen vuoden 1997 tasolla.             ka ongelmat ovatkin pienemmät kuin päivittäis-
2508:      Toisaalta on kiistämättä voitu havaita, että         tavarakaupan piirissä. Alkon myymälöissä ol-
2509:  kieltoa myydä alkoholijuomia alaikäisille riko-          laan parhaillaan lisäämässä kassapäätejärjestel-
2510:  taan liian yleisesti vähittäiskaupoissa. Suorite-        mään ominaisuutta, jossa myyjä asiakkaan ikää
2511:  tuissa ostokokeiluissa varsin nuoretkin henkilöt         tarkastaessaan painaa ikärekisteröintinäppäin-
2512:  ovat usein onnistuneet ostoksissaan. Asian joh-          tä. Näin ikäkyselyiden määrä koko maassa on
2513:  dosta lääninhallitusten sekä sosiaali- ja terveys-       ajantasaisesti seurattavissa. Kassajärjestelmässä
2514:  ministeriön välisissä tulossopimuksessa vuodelle         on myös näppäin, jolla vastaavasti rekisteröi-
2515:   1999 todetaan, että lääninhallitukset tehostavat        dään kieltäytyminen myymästä päihtyneelle.
2516:  alkoholijuomien vähittäismyynnin valvontaa                   Valvontatoimien tehostamisen ja luvanhalti-
2517:  sekä osallistuvat alkoholijuomien myyntiä kos-           joiden omavalvonnan kehittämisen ohella on
2518:  kevia omavalvontamenettelyä käsittelevän kou-            erittäin tärkeätä vaikuttaa yleiseen mielipitee-
2519:   lutuksen toimenpanoon yhteistyössä sosiaali- ja         seen. Nuorten vanhemmat ja muut aikuiset on
2520:   terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen kans-           saatava toiminnallaan tukemaan lainsäännösten
2521:   sa. Lisäksi Tuotevalvontakeskus yhdessä läänin-         valvontaaja toimeenpanoa. Alkoholin välittämi-
2522:   hallitusten kanssa pyrkii kehittämään yhteistyö-        nen alaikäisille on saatava yleisessä mielipiteessä
2523:   menettelyjä paikallistaholla niin, että valvontavi-     voimakkaasti paheksuttavaksi teoksi.
2524:   ranomaisten tietoon tulisivat aikaisempaa tehok-            Huumeiden myynti alaikäisille on rikollista ja
2525:   kaammin ne myyntipaikat,joissa ongelmia esiin-          usein järjestäytynyttä sekä kansainvälistä toi-
2526:   tyy.                                                    mintaa. Sitä paheksutaan erittäin voimakkaasti
2527:      Viranomaisvalvonnan lisääminen ei kuiten-            tavallisten kansalaisten keskuudessa. Huumei-
2528:   kaan ilman selkeitä lisävoimavaroja ole mahdol-         den levittämisen ehkäisy edellyttää valtakunnal-
2529:   lista, eikä se kaikilta osin olisi edes tarkoituksen-   lisen viranomaisyhteistyön lisäksi myös laajaa
2530:   mukaista. Säännösten ja määräysten noudatta-            kansainvälistä yhteistyötä sekä kaikkien kansa-
2531:   minen ei voi perustua vain tarkastusten pelkoon,        laisten tukea.
2532: 
2533:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
2534: 
2535:                                                                         Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
2536: 4                                           KK 1522/1998 vp
2537: 
2538: 
2539: 
2540: 
2541:                                          Tili Riksdagens Talman
2542: 
2543:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           re samt att skapa klarhet i arbets- och ansvarsför-
2544: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            delningen mellan de olika parterna. Ministeriet
2545: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-        koordinerar och sammanjämkar de olika parter-
2546: dagsman Kyösti Karju1a undertecknade skrift1i-         nas verksamhet samt ställer anslag till deras för-
2547: ga spörsmål nr 1522:                                   fogande. Under de senaste åren har största delen
2548:                                                        av ministeriets anslag för förebyggande av miss-
2549:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         bruksproblem kanaliserats till olika experiment-
2550:        ta för att minska alkohol- och narkotika-       och utvecklingsprojekt som kommuner och or-
2551:        bruket bland barn och unga och för att          ganisationer genomfört för att bekämpa rusme-
2552:        effektivera övervakning av alkoholför-          delsbruk bland ungdomar.
2553:        säljningen?                                        Social- och hälsovårdsministeriet samarbetar
2554:                                                        tätt med utbildningsstyrelsen för att utveckla
2555:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          upplysningen om rusmedel i skolorna. Vid ut-
2556: anföra följande:                                       bildningsstyrelsen avslutades i december i fjol ett
2557:                                                        projekt som social- och hälsovårdsministeriet fi-
2558:    Rusmedelsbruket bland unga har ökat under           nansierat. Projektet utredde hur olika upplys-
2559: de senaste åren. Trots att de regionala skillnader-    ningprogram lämpade sig för upplysning om rus-
2560: na har minskat är rusmedelsbruket fortfarande          medel i skolorna. Ministeriet har beviljat tilläggs-
2561: mest allmänt i huvudstadsregionen. Det största         finansiering för projektet.
2562: problemet är fortfarande att unga människor               Ministeriet har gett Stakes i uppdrag att till-
2563: dricker alkohoi i berusningssyfte, men det är ock-     sammans med kommunerna utveckla arbetsme-
2564: så oroväckande att allt yngre och allt flera ungdo-    toderna och verksamhetsmodellerna samt att
2565: mar prövar på narkotika. Olika undersökningar          förstärka kunnandet hos kommunernas yrkesut-
2566: ger vid handen att minderåriga kan skaffa alko-        bildade personai genom att ordna utbildning och
2567: holdrycker relativt lätt. Narkotika bjuds ut åt        producera olika slag av utbildningsmaterial. Sta-
2568: ungdomar oftare än tidigare.                           kes har publicerat en guide för förebyggande
2569:    I december i fjol fattade statsrådet ett narkoti-   missbrukarvård i kommunerna. Guiden handlar
2570: kapolitiskt principbeslut medförslag till åtgärder     mycket vidlyftigt om hur rusmedelsbruket bland
2571: för att förebygga spridning och bruk av narkoti-       unga kan bekämpas.
2572: ka. Ett av tyngdpunktsområdena är bekämpning              Ministeriet har ökat sitt samarbete med Cen-
2573: av narkotikabruk bland unga.                           tret för hälsofrämjande och dess medlemsorgani-
2574:    Social- och hälsovårdsministeriet, F orsknings-     sationer för att förebygga rusmedelsbruk bland
2575: och utvecklingscentralen för social- och hälsovår-     ungdomar. Centret för hälsofrämjande utvecklar
2576: den (Stakes), Centret för hälsofrämjande och           i samarbete med medlemsorganisationerna in-
2577: länsstyrelserna genomförde i samarbete en riks-        formation, kommunikation och påverknings-
2578: omfattande utbildningskampanj som handlade             möjligheter som riktas direkt till ungdomar samt
2579: om narkotikakommissionens åtgärdsförslag och           olika typer av upplysningsmaterial och verksam-
2580: sökte metoder för att förebygga och minska nar-        hetsmodeller som lämpar sig för lokalnivån.
2581: kotikabruket speciellt bland ungdomar.                    För att rusmedelsbruket bland ungdomar
2582:    Social- och hälsovårdsministeriet skall tillsät-    skall kunna minskas behövs samtidigt flera olika
2583: ta en kommitte med uppgift att utreda på vilka         parters åtgärder som stöder varandra. Rusme-
2584: sätt narkotikabruket kan effektivt förebyggas i        delsbruket kan inte påverkas genom åtgärder
2585: ungdomsarbetet. Kommitten skall omfatta fors-          som riktas enbart till de unga själva. Hela rusme-
2586: kare, ungdomsarbetare och expertersom arbetar          delskulturen i vårt land och de vuxnas sätt att
2587: bland unga.                                            använda rusmedel påverkar också de ungas bete-
2588:    Social- och hälsovårdsministeriet har för-          ende. Därför skall föräldrarna, andra vuxna
2589: stärkt sitt samarbete för att förebygga rusmedels-     samt olika myndigheter och samfund känna sitt
2590: bruk bland ungdomar. Ministeriet har omorga-           ansvar och med egen verksamhet och eget exem-
2591: niserat den förebyggande missbrukarvården i            pel ge ungdomarna möjlighet till ett sunt, tryggt
2592: syfte att göra arbetet effektivare och mångsidiga-     och drogfritt liv.
2593:                                             KK 1522/1998 vp                                             5
2594: 
2595:     Omfattningen av rusmedelsbruket bland unga         säljningen. För att effektivera egenkontrollen
2596: beror starkt på det hur lätt de kan skaffa alkohoi     publicerade alkoholmyndigheterna och handelns
2597: och narkotika. Det är förbjudet att sälja, inneha      fOreträdare år 1997 en guide för detaljförsäljning
2598: och bruka narkotika, och likaså är det fOrbjudet       av alkoholdrycker, som delades ut tili varje för-
2599: i lag att sälja eller servera alkoholdrycker tili      säljningsställe. Guiden betonar att alkohol-
2600: personer under 18 år, vilka inte heller får trans-     drycker inte får säljas tili personer under 18 år
2601: portera eller inneha alkoholdrycker.                   och kräver att en ung kunds ålder skall kontrolle-
2602:     Enligt alkohollagstiftningen övervakar läns-       ras med hjälp av ett identitetskort som utfårdats
2603: styrelserna detaljförsäljningen och serveringen        av myndigheter. En motsvarande reviderad gui-
2604: av alkoholdrycker på sina respektive områden.          de utdelades till restaurangen med serveringsrät-
2605:     Då övervakningsresurserna är begränsade rik-       tigheter i december.
2606: tas övervakningen enligt prövning tili sådana             I år inleds ett omfattande projekt för att ut-
2607: objekt där det oftast förekommer missförhållan-        veckla tiliståndshavarnas egenkontroll av alko-
2608: den. Huvudvikten har lagts på övervakning av           holförsäljning. A vsikten är att ordna en serie
2609: serveringen. En femtedel av övervakningsarbetet        kurser för att vägleda tillståndshavare i en an-
2610: har riktats tili detaljförsäljningsställen. År 1997    svarsmedveten detaljhandel och egenkontroll av
2611: inspekterade länsstyrelsernas tjänstemän 1141          utskänkning. Företagare uppmuntras tili planer
2612: detaljförsäljningsställen. Med anledning av kon-       för att utveckla egenkontrollen. Alkoholmyndig-
2613: staterade överträdelser förlorade fem försälj-         heterna utreder tillsammans med olika företagar-
2614: ningsställen sitt detaljhandelstillstånd antingen      organisationer möjligheterna att förbättra för-
2615: slutgiltigt eller tillfålligt. Dessutom fick fjorton   säljningspersonalens trygghet, vilket är en viktig
2616: försäljningsställen en skriftlig varning eller an-     förutsättning för en effektiv övervakning.
2617:  märkning. Förhandsuppgifterna för år 1998 vi-            Också alkoholbolaget har vidtagit åtgärder
2618:  sar att övervakningen av detaljhandeln har för-       för att minska alkoholförsäljningen tili minder-
2619:  blivit ungefår på 1997 års nivå.                      åriga, fastän problemet är mindre i alkoholbuti-
2620:     Å andra sidan har man obestridligen kunnat         kerna än i dagligvaruhandeln. Oy Alko Ab fOrser
2621:  märka att detaljafTårerna alltför ofta överträder     som bäst sina butikers kassaterminalsystem med
2622:  förbudet mot att sälja alkoholdrycker tili minder-    en funktion där försäljaren vid kontroll av en
2623:  åriga. Vid myndigheternas provköp har tili och        kunds ålder trycker på en tangent för registrering
2624:  med mycket unga personer ofta lyckats köpa            av åldern. På så sätt kan man fOlja antalet ålders-
2625:  alkoholdrycker. Därför konstateras i länsstyrel-      kontroller i hela landet i realtid. Kassasystemet
2626:  sernas och social- och hälsovårdsministeriets re-     är också försett med en tangent för registrering av
2627:  sultatavtal för år 1999 att länsstyrelserna kom-      de fall där försäljning tili en berusad person väg-
2628:  mer att effektivare övervaka detaljförsäljningen      ras.
2629:  av alkoholdrycker och i samarbete med social-            Vid sidan av de effektiverade övervakningsåt-
2630:  och hälsovårdens produkttillsynscentral ordna         gärderna och utvecklandet av tillståndshavarnas
2631:  utbildning om egenkontroll av alkoholförsälj-         egenkontroll är det ytterst viktigt att påverka den
2632:  ning. Dessutom ämnar produkttilisynscentralen         allmänna åsikten och få föräldrarna och andra
2633:  tillsammans med länsstyrelserna förbättra sam-        vuxna att med egen verksamhet stöda övervak-
2634:  arbetsprocesserna på lokalnivå så att övervak-        ningen och verkställigheten av lagstiftningen.
2635:  nings-myndigheterna effektivare än hittills infor-    Det är viktigt att få den allmänna åsikten att
2636:  meras om sådana försäljningsställen där det före-     skarpt fördöma fOrmedlingen av alkohoi tili min-
2637:  kommer problem.                                       deråriga.
2638:      Utan tillgängliga tilläggsresurser är det dock       Försäljningen av narkotika tili minderåriga är
2639:  inte möjligt att förstärka myndighetsövervak-         en brottslig och ofta organiserad och internatio-
2640:  ningen, och detta vore inte ens ändamålsenligt tili   nell verksamhet, som väcker mycket stor fOrar-
2641:  alla delar. Efterlevnaden a v lagstiftningen och de   gelse bland vanliga medborgare. För att sprid-
2642:  andra bestämmelserna kan inte enbart grunda sig       ningen av narkotika skall kunna förebyggas be-
2643:  på fruktan för inspektioner utan framför allt på      hövs förutom samarbete mellan myndigheterna
2644:  det att tiliståndshavarna känner sitt eget ansvar     på riksnivå också ett omfattande internationellt
2645:  och strävar efter en effektiv egenkontroll av för-    samarbete och stöd från alla medborgare.
2646: 
2647:       Helsingforsden 5 februari 1999
2648: 
2649:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
2650:                                             KK 1523/1998 vp
2651: 
2652: Kirjallinen kysymys 1523
2653: 
2654: 
2655: 
2656: 
2657:                                     Jukka Vihriälä /kesk ym.: Kuntien maaseutuvirkamiesten roolista
2658:                                        maatalouden kehittämisessä
2659: 
2660: 
2661:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2662: 
2663:     EU-jäsenyys on aiheuttanut suomalaisille vil-      lisiä ratkaisuja, ja viljelijät menettävät heille kuu-
2664: jelijöille suuren sopeutumis- ja kehittämishaas-       luvia tukia. Monien kuntien maataloutta on koh-
2665: teen. Euroopan unioni on tunnetusti byrokraat-         taamassa kestämätön tilanne, jos lähimpien
2666: tinen. Suomen maatiloille lähetetään vuodessa          maaseutuvirkamiesten rooli on muuttunut kehit-
2667: yli 100 tonnia erilaisia hakemuslomakkeita ja          täjästä ja kannustajasta kamreeriksi ja jopa jär-
2668: muita papereita. Kun maatiloja on noin 85 000,         kevän toiminnan rajoittajaksi.
2669: keskiarvotilalle menee toista kiloa hallintopape-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2670: reita vuodessa.                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2671:     Useilla viljelijöillä on suuria vaikeuksia täyt-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2672: tää monimutkaisen byrokratian kaikkia vaati-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2673: muksia. Virheitä sattuu hakemuslomakkeiden ja
2674: valvontakaavakkeiden täyttämisessä. Viljelijät                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2675: tarvitsevat neuvonnailista apua. Tällä hetkellä                ryhtyä sen turvaamiseksi, että viljelijät
2676:  kuntien maaseutuvirkamiesten työpanoksesta                    saavat kuntien maatalousvirkamiehiltä
2677:  suurin osa menee EU:nja kansallisen maatalous-                riittävästi neuvontaa, jotta he voivat saa-
2678:  byrokratian valvomiseen, eivätkä he voi antaa                 da tulonmuodostuksen kannalta keskei-
2679:  neuvonta-apua viljelijöille. Usein syntyy virheel-            set tuet oikeudenmukaisesti?
2680:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
2681: 
2682:                      Jukka Vihriälä /kesk                  Markku Lehtosaari /kesk
2683:                      Markku Vuorensola /kesk               Eero Lämsä /kesk
2684:                                      Aulis Ranta-Muotio /kesk
2685: 
2686: 
2687: 
2688: 
2689: 280043
2690: 2                                            KK 1523/1998 vp
2691: 
2692: 
2693: 
2694: 
2695:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2696: 
2697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kuin yhdestä tehtäväalueesta,joka liittyy tukiha-
2698: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kemusten hyväksymiseen, maksamiseen tai kir-
2699: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         janpitoon. Sellainen kunnan viranomainen, joka
2700: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-         ei käsittele tukihakemuksia, voi sen sijaan antaa
2701: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         yksilöllistäkin neuvontaa.
2702: n:o 1523:                                                   Suomen ED-jäsenyyden aikana viljelijöiden
2703:                                                         koulutus ja neuvonta on järjestetty uudelleen,
2704:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        koska kuntien viranomaisten viljelijäkohtainen
2705:         ryhtyä sen turvaamiseksi, että viljelijät       neuvonta on rajoitettua. Maa- ja metsätalousmi-
2706:         saavat kuntien maatalousvirkamiehiltä           nisteriö kouluttaa valtakunnallisissa koulutusti-
2707:         riittävästi neuvontaa, jotta he voivat saa-     laisuuksissa sekä työvoima- ja elinkeinokeskus-
2708:         da tulonmuodostuksen kannalta keskei-           ten maaseutuosastojen viranomaiset että neu-
2709:         set tuet oikeudenmukaisesti?                    vonta- ja tuottajajärjestöjen alueorganisaatioi-
2710:                                                         den viljelijäneuvontaa antavat työntekijät. Työ-
2711:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            voima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot
2712: vasti seuraavaa:                                        vastaavat kuntien maaseutuelinkeinoviran-
2713:                                                         omaisten kouluttamisesta. Alueellisena yhteis-
2714:    Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilla on           työnä sovitaan työvoima- ja elinkeino keskusten,
2715: maatalouden tukihallinnossa keskeinen rooli.            maaseutukeskusten, tuottajaliittojen ja kuntien
2716: He ottavat vastaan viljelijöiden hakemuslomak-          kesken viljelijöille järjestettävä koulutus. Tuotta-
2717: keet ja tarkastavat ne. Tämän jälkeen he tallenta-      jajärjestö on lisäksi kouluttanut viljelijöitä ns.
2718: vat hakemusten tiedot ja lähettävät ne maa- ja          ED-avustajiksi, jotka neuvovat viljelijöitä tuki-
2719: metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen            hakemusten täytössä. Lisäksi useissa kunnissa
2720: keskusrekisteriin. Kuntien maaseutuelinkeinovi-         maaseutuelinkeinoviranomaiset kouluttavat vil-
2721: ranomaiset laskevat tietojenkäsittelyohjelmien          jelijöitä yleisissä koulutustilaisuuksissa, joissa
2722: avulla viljelijöille maksettavat tuet, laativat tuki-   neuvotaan esimerkiksi hakulomakkeiden täyt-
2723: päätökset ja vastaavat tukipäätöksiin liittyvien        tää.
2724: maksusanomien lähettämisestä keskusrekiste-                 Hallinnon, tuottajajärjestöjen ja neuvontajär-
2725: riin. He tekevät hallinnollista valvontaa sekä ha-      jestöjen yhteistyönä suunnittelema koulutus on
2726: kemusten käsittelyn yhteydessä että selvittäes-         todettu nykyoloissa toimivaksi tavaksi järjestää
2727: sään työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutu-          viljelijäkoulutusta. Maa- ja metsätalousministe-
2728: osastojen apuna epäselvyyksiä, jotka tulevat ilmi       riö on edellyttänyt, että koulutustilaisuuksia jär-
2729: ristiintarkastuksissa eli tietokoneella tehtävissä      jestetään niin, että kaikilla viljelijöillä on tilan
2730: hakemustietojen oikeellisuuden tarkastuksissa.          sijainnista riippumatta tasapuolinen mahdolli-
2731:    Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset voi-           suus saada tulotukien hakemiseen ja myöntä-
2732: vat antaa yleistä, kaikkia viljelijöitä koskevaa        misedellytyksiin liittyvää koulutusta. Viljelijä-
2733: tiedotusta ja koulutusta. Tukihakemuksia käsit-         koulutukseen tarvittava määräraha sisältyy työ-
2734: televät maaseutuelinkeinoviranomaiset voivat            voima- ja elinkeinokeskusten toimintameno-
2735: antaa viljelijäkohtaista, yksilöllistä neuvontaa        määrärahaan.
2736: lähinnä hakemusmenettelyyn liittyvistä seikois-             Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena
2737: ta. Sen sijaan maaseutuelinkeinoviranomainen,           on toimittaa viljelijöille tukihakulomakkeet ja
2738: joka käsittelee viljelijän tukihakemusta, ei voi        ohjeet riittävän ajoissa ennen hakuaikojen päät-
2739: esteellisyyden vuoksi avustaa viljelijää yksityis-      tymistä. Tukien päähakuun liittyvä hakuopas ja
2740: kohtaisesti tukihakemuksen täyttämisessä. ED-           lomakkeiden täyttöohjeet sisältävät yksityiskoh-
2741: asetukset määräävät, ettei virkamies saa vastata        taista tietoa eri tukijärjestelmistä ja tuki en hake-
2742:                                             KK 1523/1998 vp                                           3
2743: 
2744: misesta. Jotta viljelijät saisivat heille kuuluvat     myös aktiivisesti osallistuvat koulutustilaisuuk-
2745: tuet oikeudenmukaisesti, koulutus- ja neuvonta-        siinja tutustuvat heille toimitettavaan tukihaku-
2746: yhteistyötä tekevät tahot odottavat, että viljelijät   aineistoon.
2747: 
2748:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
2749: 
2750:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2751: 4                                           KK 1523/1998 vp
2752: 
2753: 
2754: 
2755: 
2756:                                          Tili Riksdagens Talman
2757: 
2758:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       som har att göra med godkännande, betalning
2759: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         eller bokföring i anslutning till ansökningarna
2760: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       om stöd. Däremot kan en sådan kommunal myn-
2761: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade skriftli-       dighet som inte behandlar ansökningar om stöd
2762: ga spörsmål nr 1523:                                   ge även individuell rådgivning.
2763:                                                            Under den tid som Finland har varit medlem i
2764:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         EU har utbildningen och rådgivningen för jord-
2765:        ta för att se till att jordbrukarna får till-   brukare omorganiserats, eftersom de kommuna-
2766:        räcklig rådgivning av de kommunala              la myndigheternas möjligheter att ge enskilda
2767:        tjänstemän som ansvarar för jordbruks-          jordbrukare rådgivning är begränsade. Jord- och
2768:        frågor så att jordbrukarna får de för in-       skogsbruksministeriet ordnar riksomfattande ut-
2769:        komstbildningen viktiga stöd som de är          bildning för både tjänstemännen vid arbets-
2770:        berättigade till?                               krafts- och näringscentralernas landsbygdsav-
2771:                                                        delningar och sådana anställda vid rådgivnings-
2772:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och producentorganisationernas regionala orga-
2773: anföra följande:                                       nisationer som ger jordbrukarna rådgivning. Ar-
2774:                                                        betskrafts- och näringscentralernas landsbygds-
2775:    De kommunala landsbygdsnäringsmyndighe-             avdelningar svarar för utbildningen för de kom-
2776: terna spelar en viktig roll vid administrationen av    munala landsbygdsnäringsmyndigheterna. Ge-
2777: jordbruksstöden. De tar emotjordbrukarnas an-          nom samarbete på regional nivå kommer arbets-
2778: sökningsblanketter och kontrollerar dem. Däref-        krafts- och näringscentralerna, landsbygdscen-
2779: ter registrerar de uppgifterna och sänder dem till     tralerna, producentförbunden och kommunerna
2780: centralregistret vid jord- och skogsbruksministe-      sinsemellan överens om den utbildning som skall
2781: riets informationstjänstcentral. Med hjälp av da-      ordnas för jordbrukarna. Producentorganisatio-
2782: tabehandlingsprogram räknar de kommunala               nen har dessutom utbildat vissa jordbrukare till
2783: landsbygdsnäringsmyndigheterna ut jordbru-             s.k. EU-assistenter, som ger jordbrukarna råd
2784: karnas stöd, upprättar stödbeslut och sänder be-       om hur ansökningarna om stöd skall fyllas i.
2785: talningsmeddelanden gällande stödbesluten till         Dessutom har landsbygdsnäringsmyndigheterna
2786: centralregistret. De utövar administrativ tillsyn      i flera kommuner ordnat allmänna kurser där
2787: både vid behandlingen av ansökningar och vid           jordbrukarna har fått råd om t.ex. hur ansök-
2788: utredningen av oklarheter som kommer fram i            ningsblanketterna skall fyllas i.
2789: samband med korskontroller, dvs. när riktighe-             Att förvaltningen, producentorganisationer-
2790: ten i uppgifterna i ansökningarna kontrolleras         na och rådgivningsorganisationerna samarbetar
2791: med dator. Vid utredningen av oklarheter bistår        vid planeringen av utbildningen har under rådan-
2792: landsbygdsnäringsmyndigheterna arbetskrafts-           de omständigheter visat sig vara ett fungerande
2793: och näringscentralernas landsbygdsavdelningar.         sätt att ordna utbildning för jordbrukare. Enligt
2794:    De kommunala landsbygdsnäringsmyndighe-             jord- och skogsbruksministeriet skall utbildning-
2795: terna kan ge allmän information och ordna ut-          en ordnas så att alla jordbrukare, oberoende av
2796: bildning som gäller alla jordbrukare. Lands-           gårdens läge, har lika möjlighet att få utbildning
2797: bygdsnäringsmyndigheterna, som behandlar an-           i fråga om ansökan om inkomststöd och villko-
2798: sökningarna om stöd, kan ge enskildajordbruka-         ren för beviljandet. Det anslag som behövs för
2799: re individuell rådgivning närmast i frågor som         denna utbildning ingår i anslaget för arbets-
2800: gäller ansökningsförfarandet. Däremot kan              krafts- och näringscentralernas omkostnader.
2801: landsbygdsnäringsmyndigheten, som behandlar                Jord- och skogsbruksministeriet strävar efter
2802: jordbrukarens stödansökan, på grund av jäv inte        att skicka jordbrukarna ansökningsblanketterna
2803: hjälpa jordbrukaren med detaljerna i ansökan.          och anvisningarna i tillräckligt god tid innan
2804: EU-förordningarna föreskriver att en tjänste-          ansökningstiderna går ut. Ansökningsguiden
2805: man inte får svara för mer än ett uppgiftsområde       gällande den huvudsakliga ansökan om stöd och
2806:                                           KK 1523/1998 vp                                            5
2807: 
2808: ifyllningsanvisningarna för blanketterna inne-      utbildning och rådgivning attjordbrukarna ock-
2809: håller detaljerad information om olika stödsys-     så deltar aktivt i utbildningen och läser det mate-
2810: tem och hur man ansöker om stöd. För attjord-       ria! gällande ansökan om stöd som skickas tili
2811: brukarna skall få de stöd de är berättigade tili,   dem.
2812: förväntar sig de instanser som i samarbete ordnar
2813: 
2814:      Helsingfors den 3 februari 1999
2815: 
2816:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
2817:                                           KK 1524/1998 vp
2818: 
2819: Kirjallinen kysymys 1524
2820: 
2821: 
2822: 
2823: 
2824:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lapin kuntien omistamien sähkölaitos-
2825:                                      ten myynnistä
2826: 
2827: 
2828:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2829: 
2830:    Koko maan sähköntarpeen vuoksi suoritetus-        omistamat sähkölaitokset myydäänkin. Myyn-
2831: ta Kemijoen valjastamisesta aiheutui monia hait-     nissä on tällöin myös Lapille sovittu sähköetu,
2832: toja Lapin ihmisille. Menetettiin lohi, vedenkor-    joka siis muutettiin vuonna 1996 Kemijoki Oy:n
2833: keuden jatkuvan vaihtelun vuoksi talvisin kyliin     osakkeiksi. Lapin ihmisten sijasta sähköetu, nyt-
2834: ei enää muodostu jääteitä ja rannat vyöryvät,        temmin siis Kemijoki Oy:n osakkeet, voikin men-
2835: säännöstelyaltaiden alle on jäänyt myös poro-        nä joillekin ulkopuolisille suurostajille tai peräti
2836: maita jne.                                           ulkomaille.
2837:    Näiden haittojen korvaamiseksi Lapille an-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2838: nettiin sähkön hintaan tukkualennus, joka suu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2839: rimmillaan oli 15 %. Kemijoki Oy:n osakasjärjes-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2840: telyjen yhteydessä vuonna 1996 Lapilla ollut säh-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2841: köalennus muutettiin pääosin Lapin kuntien
2842: omistaman Lapin Sähkövoima Oy:n, Rovanie-                       Pitääkö kauppa- ja teollisuusministe-
2843:  men Energian ja Rovakairan saamiksi Kemijoki                riö hyväksyttävänä sitä, että Lapin kun-
2844: Oy:n osakkeiksi. Lapin sähköetu arvioitiin osa-              tien omistamat sähkölaitokset myydään,
2845:  kejärjestelyssä 458 milj. markaksi vuoteen 2012             jolloin Lappi menettää myös Kemijoen
2846:  mennessä. Mainitut Lapin kuntien energialai-                valjastamisen haittojen korvaukseksi
2847:  tokset saivat valtiolta vesiosakkeita juuri tällä           vuonna 1996 Lapin kuntien omistamille
2848:  summalla.                                                   sähkölaitoksille annetut Kemijoki Oy:n
2849:     Nyt on uhkaamassa se, että Lapin kuntien                 osakkeet?
2850: 
2851:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1999
2852: 
2853:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
2854: 
2855: 
2856: 
2857: 
2858:  280043
2859: 2                                       KK 1524/1998 vp
2860: 
2861: 
2862: 
2863: 
2864:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
2865: 
2866:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellä mainittuun sopimukseen sisältyy lausu-
2867: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ma, jonka mukaan sopimuksen perusteella saa-
2868: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tuja Kemijoki Oy:n osakkeita ei saa luovuttaa
2869: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       muulle kuin sopimuksen osapuolelle. Osakkeita
2870: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       voidaan luovuttaa muille kuin sopimuksen osa-
2871: myksen n:o 1524:                                    puolille vain, mikäli pakottava taloudellinen tar-
2872:                                                     ve tai muu vastaava välttämätön syy sitä edellyt-
2873:           Pitääkö kauppa- ja teollisuusministe-     tää. Kyseisiä osakkeita on kuitenkin tällöin tar-
2874:        riö hyväksyttävänä sitä, että Lapin kun-     jottava ensin muiden luovutuksensaajien ostetta-
2875:        tien omistamat sähkölaitokset myydään,       vaksi.
2876:        jolloin Lappi menettää myös Kemijoen             Edellä mainitulla osakkeiden luovutusta kos-
2877:        valjastamisen haittojen korvaamiseksi        kevalla rajoituksella on haluttu turvata osakkei-
2878:        vuonna 1996 Lapin kuntien omistamille        den pysyminen pohjoissuomalaisilla sähkölai-
2879:        sähkölaitoksille annetut Kemijoki Oy:n       toksilla.
2880:        osakkeet?                                        Valtion aiemmin omistamia Kemijoki Oy:n
2881:                                                     osakkeita voi siirtyä ulkopuolisille tahoille, mi-
2882:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        käli sopimuksessa myynnin ehdoksi asetetut eh-
2883: vasti seuraavaa:                                    dot täyttyvät ja muut luovutuksensaajat eivät
2884:                                                     käytä osto-oikeuttaan.
2885:    Suomen valtio ja pohjoissuomalaiset sähkö-           Tässäkin tapauksessa osakkeiden antama
2886: laitokset (luovutuksensaajat) solmivat 30.4.1997    hyöty säilyy sähkölaitoksen nykyisellä omistajal-
2887: sopimuksen, jonka mukaan luovutuksensaajat          la, sillä Kemijoki Oy:n osakkeiden arvo luonnol-
2888: luopuvat kaikista vaateistaan valtion osuuteen      lisesti otetaan huomioon kauppahintaa määrät-
2889: Kemijoki Oy:n tuottamasta osakassähköstä saa-        täessä. Toisaalta on huomattava, että sähkölai-
2890: den vastikkeena valtion omistamia Kemijoki           toksen myynti ulkopuoliselle johtaa siihen, ettei
2891: Oy:n osakkeita.                                      sähkön hinnoittelu enää ole kunnan tai muun
2892:                                                      paikallisen omistajan kontrollissa.
2893:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
2894: 
2895:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
2896:                                          KK 1524/1998 vp                                                3
2897: 
2898: 
2899: 
2900: 
2901:                                       Tili Riksdagens Talman
2902: 
2903:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Det ovan nämnda avtalet innehåller en klausul
2904: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          enligt viiken de aktier som fårvärvats genom
2905: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      avtalet inte får avlåtas tili någon annan än en part
2906: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            i avtalet. Aktier kan överlåtas tili andra än avtal-
2907: skriftliga spörsmål nr 1524:                         sparter endast av tvingande ekonomiska skäl el-
2908:                                                      ler om det finns andra motsvarande skäl som
2909:          Anser handels- och industriministeriet      tvingar därtill. 1ett sådant fall skall dock aktierna
2910:        det acceptabelt att de elverk som ägs av      i fråga först bjudas ut tili de övriga förvärvarna.
2911:        kommunerna i Lappland säljs, varvid               Genom den ovan nämnda begränsningen av
2912:        Lappland också förlorar de aktier i Kemi-     rätten att överlåta aktier har man velat säkerstäl-
2913:        joki Oy som 1996 gavs åt de elverk som        la att aktierna stannar i nordfinska elverks ägo.
2914:        ägs av kommunerna i Lappland som er-              Sådana aktier i Kemijoki Oy som tidigare har
2915:        sättning för de skador som orsakats av att    ägts av staten kan hamna i utomståendes ägo, om
2916:        forsarna i Kemi älv byggdes ut?               avtalets villkor för överlåtelse blir uppfyllda och
2917:                                                      de övriga förvärvarna inte använder sig av sin
2918:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inköpsrätt.
2919: anföra följande:                                         Också i ett dylikt fall skall den nytta som fås
2920:                                                      genom aktierna också fortsättningsvis stanna
2921:    Finska staten och elverken i norra Finland        hos elverkets nuvarande ägare, eftersom värdet
2922: (förvärvarna) ingick den 30 april 1997 ett avtal     av aktierna i Kemijoki Oy tas naturligtvis i beak-
2923: enligt vilket förvärvarna avstår från alla sina      tande när köpeshillingens storlek fastställs. Å
2924: anspråk på statens andel i den av Kemijoki Oy        andra sidan måste man observera att försäljning-
2925: producerade elektricitet som tillhör delägarna       en av elverk till en utomstående kan få som kon-
2926: och såsom vederlag får sådana aktier i Kemijoki      sekvens att prissättningen av el inte längre kan
2927: Oy som staten äger.                                  kontrolleras av kommunen eller någon annan
2928:                                                      lokal ägare.
2929: 
2930:      Helsingforsden 3 februari 1999
2931: 
2932:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
2933:                                              KK 1525/1998 vp
2934: 
2935: Kirjallinen kysymys 1525
2936: 
2937: 
2938: 
2939: 
2940:                                     Jaakko Laakso /vas ym.: Investointituen myöntämisestä työnteki-
2941:                                          jöitään irtisanoville yrityksille
2942: 
2943: 
2944:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2945: 
2946:    Useat valtion ja EU:n investointi- ja muuta          kaikkiaan 54,5 miljoonaa markkaa. Tuen tavoit-
2947: tukea saaneet yritykset ovat käyttäneet tukea           teena on ollut kilpailukyvyn parantaminen siten,
2948: sellaisiin investointeihin, joiden tuloksena yrityk-    että mahdollisimman suuri osa työpaikoista kye-
2949: sen työntekijöitä on saneerattu ulos. Yksi esi-         tään säilyttämään. Merkittävästä tuesta huoli-
2950: merkki tämänkaltaisesta yrityksestä on HK               matta yritys irtisanoo työntekijöitään.
2951: Ruokatalo, joka toimii seitsemällä paikkakun-              Mitä ilmeisimmin HK Ruokatalo on tietoises-
2952: nalla. Vuosien mittaan HK Ruokatalo on saanut           ti käyttänyt saamansa investointituet sellaisiin
2953: investointeihinsa mittavaa yhteiskunnan tukea.          kehittämishankkeisiin,joiden avulla työntekijöi-
2954:    HK Ruokatalo ilmoitti tammikuun 14. päi-             den määrää voidaan olennaisesti vähentää.
2955: vänä toimista, joiden "henkilöstövaikutukseksi"            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2956: kerrotaan 280 työntekijää. Kyse on henkilöstön          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2957: vähentämisestä joko irtisanomisten tai muiden           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2958: toimenpiteiden avulla. Uusimmalla saneeraus-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2959: ohjelmalla pyritään kustannusten vähentämi-
2960: seen 70 miljoonalla markalla.                                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että yh-
2961:    Jo aikaisemmin HK Ruokatalon Forssan teh-                    teiskunnan yrityksille myöntämiä inves-
2962: taalla on siirrytty ns. Tanskan mallin mukaisesti               tointitukia on mm. elintarviketeollisuu-
2963: kinkunleikkauksessa prosessityyppiseen liuku-                   dessa (esimerkiksi HK Ruokatalo) käy-
2964: hihnatuotantoon. Seurauksena oli 51 työnteki-                   tetty sellaisiin investointeihin, joiden tu-
2965: jän irtisanominen viime vuoden lokakuun alusta.                 loksena on voitu työntekijämäärää vä-
2966:    Perusteiksi irtisanomisille ilmoitettiin tuotan-             hentää,ja
2967: nolliset ja taloudelliset syyt. Irtisanomiset on rii-              aikooko Hallitus muuttaa investointi-
2968: tautettu. Irtisanotuista, joille maksettiin välittö-            tukien myöntämisestä annettuja ohjeita
2969: mästi irtisanomisajan palkka, 31 oli lihanleik-                 siten, ettei tukea voi käyttää irtisanomisia
2970:  kaajiaja loput 20 muita leikkaamotyöntekijöitä.                aiheuttaviin rationalisointi-investointei-
2971:     HK Ruokatalo on saanut ns. siirtymäkauden                   hin?
2972:  investointitukea joulukuusta 1994lähtien kaiken
2973:       Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
2974: 
2975:           Jaakko Laakso /vas               Johannes Koskinen /sd             Jukka Roos /sd
2976:           Veijo Puhjo /va-r                Reino Laine /vas                  Mikko Kuoppa /va-r
2977: 
2978: 
2979: 
2980: 
2981:  280043
2982: 2                                          KK 1525/1998 vp
2983: 
2984: 
2985: 
2986: 
2987:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2988: 
2989:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rakennetta ja alentavat työllisyystilanteeltaan
2990: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vaikeiden alueiden työttömyyttä.
2991: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Maataloustuotteitajalostavalle teollisuudelle
2992: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           (ensi asteen elintarviketeollisuus) investointitu-
2993: Laakson ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kea myönnetään erillisen sektorikohtaisen tuki-
2994: sen n:o 1525:                                         järjestelmän kautta. Tukimuodon taustalla on
2995:                                                       Suomen liittyminen Euroopan unioniin, missä
2996:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että yh-     yhteydessä maataloustuotteet tulivat suljetuilta
2997:        teiskunnan yrityksille myöntämiä inves-        markkinoilta ED-kilpailun piiriin. Nopea siirty-
2998:        tointitukia on mm. elintarviketeollisuu-       minen nähtiin uhkana kotimaiselle elintarvike-
2999:        dessa (esimerkiksi HK Ruokatalo) käy-          ketjulle, koska kansallisen maatalouspolitiikan
3000:        tetty sellaisiin investointeihin, joiden tu-   aikana sekä maatalouden että ensi asteen elintar-
3001:        loksena on voitu työntekijämäärää vä-          viketeollisuuden rakenteet ja tehokkuus olivat
3002:        hentää,ja                                      jääneet jälkeen eurooppalaisista kilpailijoista.
3003:           aikooko Hallitus muuttaa investointi-       Voimakas rajasuoja oli pitänyt ulkomaisen kil-
3004:        tukien myöntämisestä annettuja ohjeita         pailun loitolla ja vähentänyt insentiiviä toiminto-
3005:        siten, ettei tukea voi käyttää irtisanomisia   jen tehostamiseen. Lisäksi runsaat vientituet
3006:        aiheuttaviin rationalisointi-investointei-     mahdollistivat ylituotannon ja -kapasiteetin yllä-
3007:        hin?                                           pitämisen. Osana koko elintarvikeketjun sopeut-
3008:                                                       tamista uusiin olosuhteisiin sopi Suomi ED :n
3009:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kanssa siirtymäkauden tukipaketista elintarvike-
3010: vasti seuraavaa:                                      teollisuudelle vuosille 1995-1999. Keskeisen
3011:                                                       osan tästä tukipaketista muodostaa ED :n ja Suo-
3012:     Yritystoimintaan myönnettävät investointi-        men yhdessä rahoittama investointituki maata-
3013: tuet kuuluvat hyvin pieniä maatilakytkennäisiä        loustuotteita jalostaville elinkeinonharjoittajille.
3014: yrityksiä lukuun ottamatta kauppa- ja teollisuus-     Tukea säätelee kansallisesti valtioneuvoston
3015: ministeriön hallinnonalan tehtäviin. Keskeiset        päätös (883/1995). Investointituen tavoite on hel-
3016: tukijärjestelmät investointituen myöntämiseksi        pottaa ja nopeuttaa ensi asteen elintarviketeolli-
3017: yritystoimintaan ovat kehitysalueen investointi-      suuden sopeutumista ED-jäsenyyteen tukemalla
3018: tuki ja pienyritystuki, jotka perustuvat yritys-      erityisesti kilpailukykyä parantavia investoin-
3019: tuesta annettuun lakiin (1136/1993). Kehitys-         teja. Tukea on myönnetty tähän mennessä 440
3020: alueen investointitukea voidaan myöntää tuo-          Mmk.
3021: tannolliselle, matkailualan ja yrityspalveluyri-         Elintarviketeollisuuden siirtymäkauden tuki
3022: tykselle, joka aloittaa tai laajentaa toimintaansa    on sopeuttamistuki, joten sen peruslähtökohta
3023: kehitys- tai rakennemuutosalueella. Tukimuo-          poikkeaa yleisistä, kasvuun tähtäävistä yritystu-
3024: don tavoitteena on kilpailukykyisen yrityskan-        kijärjestelmistä. Suljettujen markkinoiden ai-
3025: nanja tuotantotoiminnan lisääminen. Investoin-        kaisten tehottomuuksien ja ylikapasiteetin pur-
3026: titukea voidaan myöntää myös pienyritystukena         kaminen on ollut toimialalle välttämätöntä riit-
3027: enintään 50 henkilöä työllistäville pienyrityksil-    tävien kotimarkkinaosuuksien säilyttämiseksi ja
3028: le. Pienyritystuen tavoitteena on elinkeinoraken-     viennin mahdollistamiseksi. Esimerkiksi elintar-
3029: teen monipuolistaminen ja uudistaminen ja tu-         viketeollisuuden tuesta keväällä 1998 tehdyssä
3030: kea suunnataan yritystoiminnan aloitusvaihee-         riippumattomassa väliarvioinnissa katsotaan,
3031: seen. Sekä kehitysalueen investointitukea että        että keskeisenä tavoitteena kypsillä markkinoilla
3032: pienyritystukea suunnataan erityisesti hankkei-       toimivan elintarvikealan osalta tulee ED-jäse-
3033: siin, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä,       nyyden alkuvaiheessa olla tehokkuuden lisäämi-
3034: kuten tuotteiden ja tuotannon teknistä tasoa,         nen, mikä samalla usein merkitsee työpaikkojen
3035: sekä hankkeisiin, jotka vahvistavat tuotanto-         menetyksiä. Väliarvioinnissa korostetaan, että
3036: rakenteeltaan ongelmallisten alueiden elinkeino-      lyhyellä tähtäimellä elintarviketeollisuudessa
3037:                                              KK 1525/1998 vp                                              3
3038: 
3039: vallitsee valintatilanne työpaikkojen ylläpitämi-           Elintarviketeollisuuden siirtymäkauden tukia
3040: sen ja tuottavuuden välillä. Työllisyyden nosta-         myönnetään vielä vuoden 1999 ajan. Kauppa- ja
3041: minen keskeiseksi lyhyen tai keskipitkän aikavä-         teollisuusministeriö on seurannut maatalous-
3042: lin tavoitteeksi merkitsisi pitkällä aikavälillä kil-    tuotteita jalostavien yritysten kilpailukyvyn ke-
3043: pailukyvyn heikentymistä ja entistä negatiivi-           hittymistä, ja esimerkiksi tärkeimpien alatoimi-
3044: sempaa työllisyysvaikutusta. Arvioinnissa pai-           alojen, lihan- ja maidonjalostuksen, tunnusluvut
3045: notetaan myös kilpailukykyisen elintarviketeol-          osoittavat toiminnan olevan nyt huomattavasti
3046: lisuuden merkitystä maatalouden työpaikkojen             tehokkaampaa kuin ennen ED-jäsenyyttä. Huo-
3047: turvaamisessa.                                           limatta ajankohtaisista, erityisesti Venäjän tilan-
3048:    Kokonaisuutena           elintarviketeollisuuden      teen aiheuttamista ongelmista kansainvälisillä
3049: työntekijämäärä on säilynyt liki ennallaan vuosi-        elintarvikemarkkinoilla katsoo ministeriö varsi-
3050: na 1995-1997 elinoin40 OOOhenkilössä. Tämän              naisen ED-sopeutumisen olevan loppusuoralla.
3051: on mahdollistanut erityisesti hyvin sujunut Ve-          Tämän vuoksi toimialan kehittämisen painopiste
3052: näjän vienti. Työllisyyskehitys kääntyikin selväs-       on jatkossa siirrettävä tuotannon tehostamisesta
3053: ti huonompaan suuntaan vasta viime syksynä               uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tämä
3054: Venäjän kriisin seurauksena. Osa yrityksistä on          tarkoittaa käytännössä tukipolitiikan muutta-
3055: kuitenkin jo aiemmin joutunut vähentämään                mista vuodesta 2000 alkaen niin, että tuen määrä
3056: työvoimaansa. Tätä ei ole pidetty esteenä tuen           selvästi alenee ja että olemassa olevan tuotannon
3057: myöntämiselle sellaisiin hankkeisiin, joiden ta-         sopeuttamisen sijaan investointitukea myönne-
3058: voitteena on kilpailukykyä parantamalla turvata          tään erityisesti hankkeisiin, jotka kohdistuvat
3059: pitkällä tähtäimellä mahdollisimman suuri osa            uusiin tai muuten kasvavan kysynnän tuotteisiin.
3060:  työpaikoista niin teollisuudessa kuin maatalou-
3061: dessakin.
3062:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
3063: 
3064:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
3065: 4                                            KK 1525/1998 vp
3066: 
3067: 
3068: 
3069: 
3070:                                           Tili Riksdagens Talman
3071: 
3072:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        har problem med produktionsstrukturen och
3073: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          minskar arbetslösheten inom de områden där
3074: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        sysselsättningsläget är dåligt.
3075: man Jaakko Laakso m.fl. undertecknade skriftli-             Stöd beviljas till den industri som förädlar
3076: ga spörsmål nr 1525:                                    jordbruksprodukter (baslivsmedelsindustrin) ge-
3077:                                                         nom ett särskilt sektoriellt stödsystem. Bakgrun-
3078:             Är Regeringen medveten om att de in-        den till denna stödform utgörs av Finlands an-
3079:         vesteringsstöd som samhället beviljat fö-       slutning till Europeiska unionen då jordbruks-
3080:         retag har bl.a. inom livsmedelsindustrin        produkter som tidigare såldes på en sluten mark-
3081:         (t.ex. HK Ruokatalo) använts till sådana        nad kom att omfattas av konkurrensen inom EU.
3082:         investeringar till följd av vilka antalet an-   En snabb övergång ansågs utgöra ett hot mot den
3083:         ställda har kunnat minskas och                  inhemska livsmedelskedjan eftersom strukturen
3084:             ämnar Regeringen ändra de anvisning-        och effektiviteten hos jordbruket och baslivsme-
3085:         ar om beviljande av investeringsstöd som        delsindustrin, om man jämför med deras euro-
3086:         har getts så att stöd inte kan användas till    peiska konkurrenter, hade stannat av i utveck-
3087:         rationaliseringsinvesteringar som leder         lingen under den nationella jordbrukspolitikens
3088:         till uppsägningar?                              tid. Ett starkt gränsskydd hade hållit den ut-
3089:                                                         ländska konkurrensen borta och minskat moti-
3090:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vationen att effektivera verksamheten. Dessut-
3091: anföra följande:                                        om möjliggjorde de rikliga exportstöden upprätt-
3092:                                                         hållande av en situation med överproduktion och
3093:     De investeringsstöd som beviljas för företags-      överkapacitet. Som ett led i anpassningen av hela
3094: verksamhet hör, med undantag för stöd till väl-         livsmedelskedjan till nya förhållanden träffade
3095: digt små företag med anknytning till jordbruk,          Finland en överenskommelse med EU om ett
3096: till handels- och industriministeriets förvalt-         stödpaket till livsmedelsindustrin under över-
3097: ningsområde. De centrala stödsystem inom vilka          gångsperioden 1995-1999. En centraldel i detta
3098: investeringsstöd för företagsverksamhet beviljas        stödpaket utgörs av det investeringsstöd som fi-
3099: är investeringsstöd för utvecklingsområde och           nansieras gemensamt av Finland och EU och
3100: småföretagsstöd som baserar sig på lagen om             som beviljas till de näringsidkare som bearbetar
3101: företagsstöd (1136/1993). Investeringsstöd för          rå varor med jordbruksursprung. På det nationel-
3102: utvecklingsområde kan beviljas till företag som         la planet regleras stödet av ett statsrådsbeslut
3103: bedriver produktion, företag inom turistbran-           (883/1995). Syftet med investeringsstöd är att
3104: schen och företagsserviceföretag som skall inleda       underlätta och försnabba baslivsmedelsindu-
3105: eller utvidga sin verksamhet på regionalt utveck-       strins anpassning till EU-medlemskapet genom
3106: lingsområde eller strukturomvandlingsområde.            att särskilt stödja de investeringar som förbättrar
3107: Syftet med denna stödform är att öka beståndet          konkurrensförmågan. Hittills har stöd beviljats
3108: av konkurrenskraftiga företag och produktio-            till ett värde av 440 miljoner mark.
3109: neo. Investeringsstöd kan också beviljas i form av          Stödet till livsmedelsindustrin under över-
3110: småföretagsstöd till småföretag som sysselsätter        gångsperioden är ett anpassningsstöd vilket inne-
3111: högst 50 anställda. Syftet med småföretagsstöd          bär att utgångspunkten är en annan än i fråga om
3112: är att diversifiera och förnya näringsstrukturen        allmänna system för företagsstöd som är inrikta-
3113: och stöd riktas till företag i initialskedet av deras   de på tillväxt. Minskning av den oeffektivitet och
3114: verksamhet. Både investeringsstöd för utveck-           överkapacitet inom branschen som var typiska
3115: lingsområde och småföretagsstöd kanalisers sär-         för tiden med en sluten marknad har varit nöd-
3116: skilt till projekt som förbättrar företags konkur-      vändig för att tillräckligt stora marknadsandelar
3117: rensförmåga, såsom produkternas och produk-             på hemmamarknaden skall kunna bibehållas och
3118: tionens tekniska nivå, samt till projekt som för-       exporten möjliggöras. T.ex. i den interimistiska
3119: stärker näringsstrukturen inom de områden som           utvärdering av stödet tilllivsmedelsindustrin som
3120:                                               KK 1525/1998 vp                                               5
3121: 
3122: gjordes av oberoende instanser under våren 1998           beviljande av stöd för sådana projekt vars syfte är
3123: ansågs att ett centralt mål för en livsmedels-            att genom ökad konkurrenskraft på lång sikt
3124: bransch som opererar på en mättad marknad                 trygga en så stor del av arbetsplatserna som möj-
3125: skall vara ökad effektivitet, vilket samtidigt ofta       ligt såväl inom industrin som inom jordbruket.
3126: betyder att arbetsplatser går förlorade. 1 den               Stöd tilllivsmedelsindustrin under övergång-
3127: interimistiska utvärderingen framhävs att det             sperioden beviljas ännu under 1999. Handels-
3128: inom livsmedelsindustrin på kort sikt råder ett           och industriministeriet har följt utvecklingen av
3129: Iäge där man är tvungen att välja antingen mellan         konkurrenskraften hos de företag som bearbetar
3130: bibehållande av arbetsplatser eller upprätthål-           jordbruksprodukter och nyckelsiffrorna för de
3131: lande av produktivitet. Om sysselsättningen gjor-         viktigaste underliggande sektorerna, mjölk- och
3132: des till ett centralt mål på kort eller medellång sikt    köttförädling, visar att verksamheten är mycket
3133: skulle det på lång sikt betyda att konkurrenskraf-        effektivare nu än före EU-medlemskapet. Trots
3134: ten försvagas och den negativa effekten på syssel-        de aktuella problemen på den internationella
3135: sättningen blir ännu större. 1 utvärderingen              livsmedelsmarknaden, vilka närmast beror på
3136: framhävs också betydelsen av en konkurrens-               läget i Ryssland, anser ministeriet att den egentli-
3137: kraftig Iivsmedelsindustri i tryggandet av arbets-        ga anpassningen tili EU nu är på slutrakan. Av
3138: platserna inom jordbruket.                                denna anledning skall tyngdpunkten i utvecklan-
3139:     Som helhet har antalet anställda inom Iivs-           det av branschen flyttas från effektivering av
3140: medelsindustrin stannat på nästan samma nivå              produktionen tili utnyttjandet av nya möjlighe-
3141:  som under åren 1995-1997, dvs. omkring                   ter. Detta betyder i praktiken att stödpolitiken
3142: 40 000. Detta har varit möjligt särskilt tack vare        kommer att ändras från år 2000 så att stödets
3143: att importen tili Ryssland har gått bra. Sysselsätt-      volym klart skall minskas och att man i stället för
3144: ningsläget började försämras markant först un-            att bevilja stöd för anpassande av den befintliga
3145:  der förra hösten som en följd av krisen i Ryss-          produktionen beviljar investeringsstöd särskilt
3146:  land. En del av företagen har dock redan tidigare        för projekt som inriktar sig på nya produkter
3147:  varit tvungna att minska på antalet anställda.           eller produkter med en annars ökande efterfrå-
3148:  Detta har inte ansetts utgöra något hinder för           gan.
3149: 
3150:       Helsingfors den 5 februari 1999
3151: 
3152:                                                          Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
3153:                                           KK 1526/1998 vp
3154: 
3155: Kirjallinen kysymys 1526
3156: 
3157: 
3158: 
3159: 
3160:                                   Jukka Vihriälä lkesk ym.: Miesten eturauhasen syövän seulontatut-
3161:                                      kimuksista
3162: 
3163: 
3164:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3165: 
3166:     Eturauhasen syopa on suomalaisen miehen             Suomessa on toteutettu jo vuosikaudet nais-
3167: yleisin syöpä. Vuonna 1991 se ohitti yleisyydessä    ten kohdunkaulan, kohtusyövän ja rintasyövän
3168: miehen keuhkosyövän. Suomen syöpärekisterin          seulontatutkimuksia erinomaisin ja hyvin tulok-
3169: mukaan meillä todettiin 2 357 uutta eturauhasen      sin. Kokeellisessa mielessä on miesten eturauhas-
3170: syöpätapausta vuonna 1995. 1950-luvun puoli-         syövän seulontatutkimuksia ollut meneillään
3171: välissä noin 5 % miesten syövistä sijaitsi eturau-   vuodesta 1996 lähtien Helsingin ja Tampereen
3172: hasessa, mutta 1995 eturauhassyövän osuus oli jo     yliopistollisissa sairaaloissa. Tästä seulontako-
3173: 24,6 %miesten syövistä. Nykyisin todetaan vuo-       keilusta on julkistettu ensimmäisen vuoden tu-
3174: sitasolla noin 3 000 uutta eturauhasen syöpää, ja    lokset. Niiden mukaan otantatutkimuksessa oi-
3175: lähivuosien määräksi ennustetaan 3 500 uutta         reettomilta miehiltä löytyi merkittävä määrä uu-
3176: eturauhassyöpätapausta vuodessa. Eturauhasen         sia eturauhasen syöpiä. Näin löydetyistä syövistä
3177: syöpään kuolee Suomessa vuosittain yli 700           85 % oli paikallisia, eli ne rajoittuivat eturauha-
3178: miestä.                                              seen. Tutkijoiden ennakkoraportin mukaan vai-
3179:     Eturauhasen syöpä on vanhenevan miehen           kuttaa todennäköiseltä, että eturauhasen syövät
3180: tauti. Esimerkiksi vuonna 1995 sairautta esiintyi    löydetään näin seuloen varhaisemmassa vaihees-
3181: alle 50-vuotiailla vain 8 todettua tapausta. 50      sa kuin muulloin, jolloin ne ovat todennäköisesti
3182: ikävuoden, mutta erityisesti 60 ikävuoden jäl-       parannettavissa ns. radikaalileikkauksella tai sä-
3183: keen uusien eturauhasen syöpätapausten luku-         dehoidolla.
3184: määrä lisääntyy jyrkästi. Suuret ikäluokat, noin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3185:  300 000 suomalaista miestä, ovat juuri tulossa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3186:  riski-ikään.                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3187:     Koska eturauhasen syövän syitä ei tunneta ja     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3188:  koska tämän takia ei ole olemassa keinoja estää
3189:  sen kehittymistä, on kautta maailman ja niin                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3190:  myös meillä Suomessa syntynyt vahva mielen-                 ryhtyä, että 50 vuotta täyttäneiile miehille
3191:  kiinto kyetä seulonnalla saamaan miesten etu-               suoritettaisiin määrävuosin yhteiskun-
3192:  rauhasen syöpä todetuksi mahdollisimman ai-                 nan toimesta eturauhasen syövän seulon-
3193:  kaisessa vaiheessa, kun syöpä vielä rajoittuu               tatutkimuksia?
3194:  eturauhaseen eikä ole levinnyt ympäristöön ja
3195:  muualle elimistöön.
3196:       Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1999
3197: 
3198:           Jukka Vihriälä /kesk           Hannu Kemppainen /kesk         Jorma Vokkolainen /vas
3199:           Seppo Kääriäinen /kesk         Pentti Tiusanen /vas           Pekka Kuosmanen /kok
3200:           Mikko Immonen /vas             Juha Karpio /kok               Viile Itälä /kok
3201:           Heikki Rinne /sd               Jaakko Laakso /vas             Mats Nyby /sd
3202:           Bjarne Kallis /skl             Markku Lehtosaari /kesk        Jorma Huuhtanen /kesk
3203:           Hannu Takkula /kesk            Sakari Smeds Iski              Timo Ihamäki /kok
3204:           Kari Rajamäki /sd              Hannes Manninen /kesk          Erkki Pulliainen /vihr
3205:           Jari Koskinen /kok             Markku Pohjola /sd             Heikki Järvenpää /kok
3206:           Oiva Savela /kok               Håkan Malm /r                  Markku Vuorensola /kesk
3207: 
3208:  280043
3209: 2                               KK 1526/1998 vp
3210: 
3211:     Tapio Karjalainen /sd      Olavi Ala-Nissilä /kesk   Matti Saarinen /sd
3212:     Kauko Juhantalo /kesk      Kari Myllyniemi /kesk     Matti Vanhanen /kesk
3213:     Ossi Korteniemi /kesk      Kyösti Karjula /kesk      Pehr Löv /r
3214:     Juha Rehula /kesk          Eero Lämsä /kesk          Timo Kalli /kesk
3215:     Matti Väistö /kesk         Markku Koski /kesk        Pauli Saapunki /kesk
3216:     Raimo Liikkanen /kesk      Juhani Alaranta /kesk     Mauri Pekkarinen /kesk
3217:     Esko Aho /kesk             Juha Korkeaoja /kesk      Pekka Saarnio /vas
3218:     Aulis Ranta-Muotio /kesk   Veijo Puhjo /va-r         Aapo Saari /kesk
3219:     Tero Mölsä /kesk           Klaus Heliberg /sd        Claes Andersson /vas
3220:     Matti Huutola /vas         Kari Uotila /vas          Kalevi Lamminen /kok
3221:     Jorma Kukkonen /sd         Esa Lahtela /sd           Kalevi Olin /sd
3222:     Raimo Holopainen /sd       Erkki Partanen /sd        Timo Laaksonen /vas
3223:     Sulo Aittoniemi /kesk      Matti Vähänäkki /sd       Reino Ojala /sd
3224:     Risto Kuisma /rem          Mikko Kuoppa /va-r        Raimo Mähönen /sd
3225:     Jarmo Wahlström /vas       Janne Viitamies /sd       Seppo Kanerva /kok
3226:     Heikki Koskinen /kok       Jukka Tarkka /nuors       Ilkka Kanerva /kok
3227:     Martti Tiuri /kok          Jukka Gustafsson /sd      Gunnar Jansson /r
3228:     Raimo Tiilikainen /r       Jukka Mikkola /sd         Valto Koski /sd
3229:     Iivo Polvi /vas            Ola Rosendahl/r           Reino Laine /vas
3230:     Matti Ryhänen /kesk        Markus Aaltonen /sd       Mikko Elo /sd
3231:     Kari Kantalainen /kok      Toimi Kankaanniemi /skl   Reijo Kallio /sd
3232:     Johannes Koskinen /sd      Arto Bryggare /sd         Esko Helle /vas
3233:     Martti Korhonen /vas       Pekka Leppänen /vas       Armas Komi /kesk
3234:     Henrik Lax /r              Arto Lapiolahti /sd       Reijo Lindroos /sd
3235:     Jukka Roos /sd             Reijo Laitinen /sd        Osmo Kurola /kok
3236:     Timo Järvilahti /kesk      Markku Markkula /kok      Risto Penttilä /nuors
3237:                                            KK 1526/1998 vp                                             3
3238: 
3239: 
3240: 
3241: 
3242:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3243: 
3244:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        vailla merkittäviä sivuvaikutuksia ja seulonnan
3245: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kustannusten järkevässä suhteessa varhaistotea-
3246: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       misen avulla saavutettuun hyötyyn. Suurin vai-
3247: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-       keus eturauhassyövän hoidossa on tietää mitkä
3248: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kasvaimet eivät seurannassa kasva tai kasvavat
3249: n:o 1526:                                             vain vähän, koska tarpeettomat toimenpiteet
3250:                                                       voivat aiheuttaa potilaalle enemmän haittoja
3251:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kuin itse kasvain. Tässä mielessä eturauhassyö-
3252:        ryhtyä, että 50 vuotta täyttäneille miehille   pään liittyvä tietopohja ei täytä seulontatutki-
3253:        suoritettaisiin määrävuosin yhteiskun-         muksille asetettuja vaatimuksia.
3254:        nan toimesta eturauhasen syövän seulon-           Eturauhassyövän seulonnan menetelmiä tut-
3255:        tatutkimuksia?                                 kitaan ja kehitetään jatkuvasti. Kokeellisessa
3256:                                                       käytössä on ollut muun muassa PSA-koe. PSA-
3257:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kokeen soveltuvuudesta väestöseulontaan ei kui-
3258: vasti seuraavaa:                                      tenkaan ole vielä riittävästi tieteellistä näyttöä.
3259:                                                       Arvioiden mukaan PSA paljastaa noin 10%
3260:     Eturauhasen syöpä on suomalaisen miehen           kaikkien latenttien syöpien arvioidusta määräs-
3261: yleisin syöpä. Sitä sairastavien miesten määrä        tä. Määrä on sangen pieni, jos vertaa esimerkiksi
3262: tulee lisääntymään huomattavasti väestön              naisten kohdun kaulaosan seulontamenetel-
3263: ikääntyessä ja miesten eliniän pidetessä. Eturau-     mään, PAPA-seulontaan, liittyviin vaatimuk-
3264: hassyövän seulonta ja siihen liittyvä tutkimustoi-    siin. Tämän vuoksi tarvitaan lisää tietoa siitä,
3265: minta Suomessa on ollut vilkkaan keskustelun          mitä PSA-testi oikeastaan seuloo.
3266: kohteena asiantuntijapiireissä. Seulontatutki-           Se, ettei PSA-koetta ole vielä sovellettu käy-
3267: muksen tarkoitus on vähentää sairastuvuutta ja        tännön seulontaan eikä väestöseulontoja ole
3268: ennenaikaisia kuolemia diagnosoimallaja hoita-        aloitettu, johtuu myös siitä, ettei käytössä ole
3269: malla sairauksia varhaisessa, oireettomassa vai-      vielä riittävästi tietoa seulonnan kustannushyö-
3270: heessa. Syöpätautien seulonta tähtää erityisesti      dystä, vaikutuksista elinikään ja elämänlaatuun.
3271: kuolleisuuden vähentämiseen.                          Niin Suomessa kuin Euroopan unionin tasolla ja
3272:     Yleensä eturauhassyöpä on hitaasti kasvava        kaikkialla maailmassa on meneillään useita tut-
3273: kasvain eikä monasti aiheuta potilaille lainkaan      kimuksia ja selvityksiä siitä, miten PSA-testiä
3274:  oireita. Taudin kulkua yksittäisten potilaiden       voitaisiin tehokkaammin ja luotettavimmin so-
3275:  kohdalla on vaikea ennustaa erityisesti 50-65        veltaa eturauhasen syövän joukkoseulontaan,
3276:  vuotiailla henkilöillä, joiden odotettavissa oleva   mitkä ovat seulontojen vaikutukset hoitokysyn-
3277:  elinaika on enemmän kuin 10 vuotta. Juuri tä-        tään, elinikään, elämänlaatuun ja mikä on seu-
3278:  män ryhmän kohdalla varhainen diagnoosi voisi        lonnan kustannushyöty väestötasolla. Edellyt-
3279:  mahdollisesti parantaa ennustetta. Jotta eturau-     täen, että tutkimukset ja selvitykset johtavat sel-
3280:  hassyövän seulonta johtaisi toivottuun tulok-        laisen tietopohjan muodostumiselle, joka täyttää
3281:  seen, täytyy käytettävissä olevien diagnoosime-      Maailman terveysjärjestön, WHO:n, seulonta-
3282:  netelmien kyetä paljastamaan hoitoa vaativat         tutkimukselle asetettuja edellytyksiä, voidaan
3283:  kasvaimet jo ennenkuin ne aiheuttavat oireita.       eturauhassyövän väestötason seulonta aloittaa
3284:  Lisäksi hoitomenetelmien tulee olla tehokkaita ja    nopeasti Suomessa.
3285: 
3286:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
3287: 
3288:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
3289: 4                                          KK 1526/1998 vp
3290: 
3291: 
3292: 
3293: 
3294:                                         Tili Riksdagens Talman
3295: 
3296:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       portion tili den nytta man får med hjälp av tidig
3297: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         diagnos. Det största problemet beträffande be-
3298: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       handling av prostatacancer är att veta vi1ka tu-
3299: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade skriftli-       mörer som inte växer vid uppföljningen eller som
3300: ga spörsmål nr 1526:                                   växer endast en aning, eftersom onödiga åtgärder
3301:                                                        kan orsaka mera skada för patienten än själva
3302:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tumören. 1 detta avseende fyller inte kunskaps-
3303:        ta för att män som fyllt 50 år skall få         underlaget angående prostatacancer de krav som
3304:        genomgå en screeningundersökning av             ställts för screeningundersökningar.
3305:        cancer i prostata med vissa års mellanrum          Metoderna för screening av prostatacancer
3306:        genom samhällets försorg?                       undersöks och utvecklas kontinuerligt. Bland
3307:                                                        annat har ett PSA-prov varit i försöksanvänd-
3308:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ning. Det finns dock inte tillräck1igt med veten-
3309: anföra följande:                                       skapliga bevis på att PSA-provet lämpar sig för
3310:                                                        screeningundersökning av befolkningen. Enligt
3311:     Den vanligaste cancerformen b1and finländ-         uppskattningar a vslöjar PSA cirka 10 % av anta-
3312: ska män är cancer i prostata. Antalet män som          let uppskattade latenta cancerfall. Mängden är
3313: har denna form av cancer kommer att öka betyd-         synnerligen liten jämfört tili exempel med kraven
3314: ligt då befolkningen blir äldre och männens livs-      angående screeningmetoden av livmoderhalsen
3315: längd ökar. Screening av prostatacancer och den        hos kvinnor, PAPA-screeningen. Därför behövs
3316: finländska forskningsverksamheten i anslutning         det mera kunskap om vad PSA-testet egentligen
3317: tili detta har gett upphov till en livlig diskussion   sållar.
3318: bland sakkunniga. Syftet med screeningunder-               Det, att PSA-provet inte ännu tillämpats på
3319: sökningar är att minska sjukfrekvensen och förti-      praktisk screening och att screening av befolk-
3320: da dödsfall genom att i ett tidigt, symtomfritt        ningen inte påbörjats, beror ä ven på att det ännu
3321: skede diagnosticera och behandla sjukdomar.            inte finns till förfogande tillräckligt med kunskap
3322: Screening av cancer siktar särskilt på att minska      om kostnadsnyttan av screeningen samt dess in-
3323: dödligheten.                                           verkan på livslängden och livskvaliteten. Såväl i
3324:     1 allmänhet är prostatacancer en långsamt          Finland som på Europeiska unionens nivå och
3325: växande tumör som oftast inte orsakar några            överallt i världen pågår flera undersökningar och
3326: symtom alls hos patienten. För enskilda patien-        utredningar angående hur PSA-testet kunde
3327: ters del är det svårt att förutse sjukdomens för-      mera effektivt och pålitligt tillämpas på mass-
3328: lopp, särskilt då det är fråga om 50--65 åriga         creening av cancer i prostata, viiken verkan
3329: personer vilkas förväntade livslängd är längre än      screeningen har beträffande efterfrågan på be-
3330:  10 år. Just med tanke på denna grupp kunde en         handling, livslängden och livskvaliteten samt vii-
3331: tidig diagnos eventuellt förbättra prognosen. F ör     ken kostnadsnyttan av screeningen är på befolk-
3332: att screening av prostatacancer skallleda tili öns-    ningsnivå. Förutsatt att undersökningarna och
3333: kat resultat, skall de diagnosmetoder som finns        utredningarna leder till sådant kunskapsunder-
3334: tili förfogande kunna avslöja sådana tumörer           lag som uppfyller de förutsättningar som Världs-
3335: som kräver behandling, redan innan tumörerna           hälsoorganisationen, WHO, ställt på screening-
3336: ger symtom. Dessutom skall vårdmetoderna               undersökningar, kan man i Finland snabbt på-
3337: vara effektiva och utan nämnvärda biverkningar         börja screening av prostatacancer på befolk-
3338: och kostnaderna för screeningen i förnuftig pro-        ningsnivå.
3339: 
3340:      Helsingfors den 5 februari 1999
3341: 
3342:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
3343:                                          KK 1527/1998 vp
3344: 
3345: Kirjallinen kysymys 1527
3346: 
3347: 
3348: 
3349: 
3350:                                   Heikki Rinne /sd: Suomen leijona -tunnuksen käytöstä
3351: 
3352: 
3353: 
3354:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3355: 
3356:     Suomi sai leijonavaakunaosa vuonna 1581,           Suomen leijonan alennustila on jatkunut logo-
3357: jolloin maa korotettiin suuriruhtinaanmaan ar-      käytännön leviämisenä kokoomusjobtoiseen
3358: voon. Suomen leijonaa ei ole käytetty puhtaasti     valtiovarainministeriöön ja opetusministeriöön.
3359: puoluepoliittisissa pönkitystarkoituksissa myö-     Valtiovarainministeriön sisäinen tiedote "Tiuk-
3360: hempinä aikoina, kunnes kokoomuspuolue otti         ka linja" 15/96: "Pääasiallinen syy vaihdokseen
3361: leijonan logoonsa vuonna 1948. Leijonavaaku-        on lisääntynyt kansainvälinen yhteydenpito
3362: nan alentaminen puoluelogoksi osoittaa mautto-      etenkin Suomen ED-jäsenyyden myötä. Leijona
3363: muutta tai röyhkeyttä julistautua ainoaksi isän-    kertoo, että Suomesta tullaan." Opetusministe-
3364: maalliseksi puolueeksi. Kokoomus, joka oli in-      riön tiedotusyksikkö tiedottaa 6.8.1998: "Sinetti-
3365: nolla valitsemassa vieraan maan prinssiä Suo-       leijona opetusministeriön liikemerkiksi."
3366:  men kuninkaaksi, esitti passiivista roolia Venä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3367: jän keisarikunnasta irtaantumisessa ja oli ensim-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3368:  mäisenä luovuttamassa kansallisen itsemäärää-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3369:  misoikeutemme ylikansalliselle Euroopan unio-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3370:  nille, on vähiten oikeutettu puolue koketeeraa-
3371:  man leijonatunnuksella.                                        Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
3372:     Suomen Leijonan ritarikunnan ansiomerkissä               kansallisen leijonatunnuksen poistami-
3373:  on samainen leijona. Vaikka en sosialidemo-                 seksi muista kuin valtiollisista (ministeriö
3374:  kraattina valkoisen Suomen kunniamerkkejä                   tai kokoomus ei ole valtio) tunnuksista,ja
3375:  kannakaan, olen sellaisen saanut. Samaan ai-                   onko "Sinettileijona" liikemerkki, ku-
3376:  kaan pelkät oikeistolaiset asenteet omaava hen-             ten opetusministeriö tiedotteessaan väit-
3377:  kilö (kirjailija Pentti Haanpää käytti luonneh-             tää?
3378:  dintaa "räkätapuli"), ilman vähäisintäkään yh-
3379:  teiskunnallista ansiota, on oikeutettu kantamaan
3380:  samaa leijonaa.
3381:       Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1999
3382:                                           Heikki Rinne /sd
3383: 
3384: 
3385: 
3386: 
3387:  280043
3388: 2                                           KK 1527/1998 vp
3389: 
3390: 
3391: 
3392: 
3393:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3394: 
3395:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         telee viranomaisille ja yksityisille annettavat lau-
3396: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sunnot heraldisissa kysymyksissä. Valtiovarain-
3397: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ministeriön suunnitellessa uutta "logoa" vuonna
3398: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki            1996 oli Kansallisarkiston mukaanjopa suositel-
3399: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tavaa, että ministeriö ryhtyi käyttämään leijona-
3400: n:o 1527:                                              tunnusta. Opetusministeriön leijonatunnusesitys
3401:                                                        käsiteltiin heraldisen lautakunnan kokouksessa
3402:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        8.6.1998. Kokouksessaan lautakunta ilmaisi tyy-
3403:        kansallisen leijonatunnuksen poistami-          tyväisyytensä siitä, että ministeriö ottaa tunnuk-
3404:        seksi muista kuin valtiollisista (ministeriö    sekseen Suomen leijonan ja katsoi, että opetus-
3405:        tai kokoomus ei ole valtio) tunnuksista,ja      ministeriön tuleva tunnus on tyylikäs, onnistu-
3406:             onko "Sinettileijona" liikemerkki, ku-     nut ja vastaa heraldista selitystä.
3407:        ten opetusministeriö tiedotteessaan väit-          "Sinettileijona" on opetusministeriön liike-
3408:          ····?
3409:        t aa.                                           merkki, graafinen tunnus, merkki, symboli.
3410:                                                        Graafisen suunnittelun järjestö Grafia ry toteaa
3411:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           edellä mainittujen käsitteiden merkitsevän täysin
3412: vasti seuraavaa:                                       samaa: synonyymit tarkoittavat kuvallista tun-
3413:                                                        nusta, jota organisaatio käyttää ulkoisessa vies-
3414:    Laki Suomen vaakunasta (381/1978) sisältää          tinnässään. Liikemerkki-käsitettä käytetään
3415: vaakunanselityksen sekä rangaistussäännöksen           riippumatta siitä, onko kyseessä julkisen, yksityi-
3416: vaakunanselityksen vastaisen Suomen vaakunan           sen tai kolmannen sektorin organisaatio.
3417: pitämisestä kaupan. Lisäksi laissa todetaan, että         Mitä tulee Suomen vaakunan käyttöön muu-
3418: Suomen vaakunan käyttämisestä valtiolipussaja          toin kuin viranomaisten tunnuksena niin tavara-
3419: viranomaisten sineteissä säädetään erikseen.           merkkilaissa, yhteismerkkilaissa ja mallioikeus-
3420:    Vaakunatunnukseen oikeutetut viranomaiset           laissa säädetään Suomen vaakunan suojasta ta-
3421: luetellaan 14.2.1985 annetussa valtioneuvoston         varamerkkiä, yhteismerkkiä tai mallia rekisteröi-
3422: päätöksessä. Päätöksen 10 §:n mukaan Suomen            täessä. Tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos
3423: vaakunan tunnuskuvaa ilman kilpeä käyttävät            siihen on ilman asianmukaista lupaa otettu val-
3424: sineteissään tasavallan presidentti, valtioneuvos-     tion vaakuna. Luvan myöntää sisäasiainministe-
3425: to, valtioneuvoston kanslia, ministeriöt, oikeus-      riö. Vaakunan suojasta elinkeinotoiminnassa ei
3426: kansleri, korkein oikeus ja korkein hallinto-oi-       ole annettu muita säädöksiä. Vaakunoiden yksi-
3427: keus, valtakunnansyyttäjä ja valtakunnansyyttä-        tyisestä käytöstä ei lainsäädännössä myöskään
3428: jänvirasto, Helsingin yliopiston kansleri, posti- ja   ole määräyksiä.
3429: telehallitus, valtiokonttori, puolustusvoimat ja          Vaakunoita on yleensä totuttu pitämään vi-
3430: ulkomailla olevat edustustot. Suomen Pankki            ranomaisten virallisina tunnuksina. Kuitenkin
3431: käyttää sineteissään Suomen vaakunakilpeä.             myös yksityiset henkilöt ovat käyttäneet vaaku-
3432:    Leijonatunnus viestii ylimmästä valtionhallin-      noita kotipaikan tai kotiseudun symboleina. Sa-
3433: nosta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.        moin ovat eräät aatteelliset yhdistykset käyttä-
3434: Suomessa valtioneuvoston piirissä leijonatun-          neet vaakunoita kotipaikkansa, toiminta-
3435: nuksia käyttävät valtiovarainministeriön ja ope-       alueensa tai toiminnan kohteensa tunnuksina li-
3436: tusministeriön lisäksi ulkoasiainministeriö, so-       puissaan, jäsenmerkeissään, julkaisuissaan jne.
3437: siaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvoston      Mietintönsä vuonna 1983 jättänyt vaakunatoi-
3438: kanslia; lisäksi puolustusministeriö käyttää vi-       mikunta (Komiteanmietintö 1983:52) onkin kat-
3439: rallisemmissa lomakkeissaan valtioneuvoston            sonut, ettei tätä käytäntöä ole syytä muuttaa,
3440: leijonaa.                                              vaikeuttaa tai rajoittaa lainsäädännöllä. Toimi-
3441:    Kansallisarkiston yhteydessä toimiva heraldi-       kunnan mielestä yksityisten henkilöiden ja aat-
3442: nen lautakunta ohjaa ja valvoo valtakunnan ja          teellisten yhdistysten tulisi voida ilman lupaa tai
3443: julkisen vallan kuvallisia tunnuksia sekä valmis-      edeltäpäin tehtyä ilmoitusta käyttää vaakunoita,
3444:                                           KK 1527/1998 vp                                           3
3445: 
3446: edellyttäen ettei lakia, hyvää tapaa ja heraldisia      Edellä olevan huomioon ottaen sisäasiainmi-
3447: periaatteita loukata. Tällainen julkisten vaaku-     nisteriö katsoo, ettei ole syytä ryhtyä toimenpi-
3448: noiden yksityinen käyttö ei kuitenkaan saisi         teisiin Suomen vaakunan yksityisen käytön ra-
3449: muodostua sellaiseksi, että vaakunaa voitaisiin      joittamiseksi. Ministeriön tiedossa ei myöskään
3450: ymmärtää käytettävän harhaanjohtavasti viran-        ole, että Suomen vaakunaa olisi käytetty har-
3451: omaisen tunnuksena.                                  haanjohtavasti viranomaisen tunnuksena.
3452:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
3453: 
3454:                                                                           Ministeri Jouni Backman
3455: 4                                            KK 1527/1998 vp
3456: 
3457: 
3458: 
3459: 
3460:                                          Tili Riksdagens Talman
3461: 
3462:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ningen som gäller kännetecken med symbolisk
3463: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          funktion samt bereder de utlåtanden som ges till
3464: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        myndigheter och privatpersoner i heraldiska frå-
3465: man Heikki Rinne undertecknade skriftliga               gor. När finansministeriet planerade sin nya
3466: spörsmå1 nr 1527:                                       "logo" 1996 rekommenderade Riksarkivet t.o.m.
3467:                                                         att ministeriet skulle ta lejonemblemet i bruk.
3468:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Undervisningsministeriets förslag till lejonem-
3469:        ta för att se till att det nationella lejonem-   blem behandlades vid heraldiska nämndens möte
3470:        blemet inte används som emblem för an-           den 8 juni 1998. Nämnden uttryckte vid mötet sin
3471:        nat än staten (ministerierna eller sam-          belåtenhet med att ministeriet kommer att ta
3472:        lingspartiet är inte detsamma som staten)        Finlands lejon som sitt emblem och ansåg att den
3473:        och                                              framtida symbolen för undervisningsministeriet
3474:           är "Sinettileijona" en logotyp, som un-       är stilig, lyckad och motsvarar den heraldiska
3475:        dervisningsministeriet påstår i sitt press-      beskrivningen.
3476:        meddelande?                                          "Sinettileijona" är undervisningsministeriets
3477:                                                         logotyp, grafiska kännetecken, märke, symbol.
3478:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Organisationen för grafisk formgivning Grafia
3479: anföra följande:                                        ry konstaterar att alla de ovan nämnda begrep-
3480:                                                         pen betyder samma sak: synonymerna står för ett
3481:     Lagen om Finlands vapen (381/1978) innehål-         kännetecken med symbolisk funktion som orga-
3482: ler en beskrivning av vapnet samt en straffbe-          nisationen använder i informationen utåt. Logo-
3483: stämmelse om saluföring av lagstridigt Finlands         typbegreppet används oberoende av om det är
3484: vapen. Därutöver konstateras i lagen att oman-          fråga om en offentlig eller privat organisation
3485: vändningen av Finlands vapen i statsflaggan och         eller en organisation som representerar den tredje
3486: myndigheters sigill bestäms särskilt.                   sektorn.
3487:     De ämbetsverk som har rätt att använda Fin-             Vad gäller användningen av Finlands vapen i
3488: lands vapen förtecknas i ett beslut utfårdat av         andra sammanhang än som kännetecken för
3489: statsrådet den 14 februari 1985. Enligt 10 § i be-      myndigheter, så bestäms i såväl varumärkesla-
3490: slutet används Finlands vapens emblem utan              gen, lagen om kollektivmärken som mönster-
3491: sköld av republikens president, statsrådet, stats-      rättslagen om skyddet för Finlands vapen när
3492: rådets kansli, ministerierna, justitiekansler, hög-     varumärken, kollektivmärken och mönster re-
3493: sta domstolen och högsta förvaltningsdomsto-            gistreras. Ett varumärke får inte registreras om
3494: len, riksåklagaren och riksåklagarämbetet, kans-        riksvapnet används i varumärket utan behörigt
3495: ler för Helsingfors universitet, post- och telesty-     tillstånd. Tillståndet beviljas av inrikesministe-
3496: relsen, statskontoret, försvarsmakten och be-           riet. Några andra författningar har inte getts som
3497: skickningarna i utlandet. Finlands Bank använ-          gäller skyddandet av riksvapnet då det gäller
3498: der i sina sigill Finlands vapensköld.                  näringsverksamhet. Inte heller då det gäller pri-
3499:     Lejonemblemet signalerar att det är fråga om        vatpersoners användning av vapenmärken ingår
3500: statens högsta förvaltning i såväl nationella som       det några bestämmelser i lagstiftningen.
3501: internationella sammanhang. Av ministerierna i              Vapenmärken har i allmänhet av hävd setts
3502: statsrådet används lejonemblemet förutom av             som myndigheternas officiella emblem. Emeller-
3503: finansministeriet och undervisningsministeriet          tid har också privatpersoner använt vapenmär-
3504: också av utrikesministeriet, social- och hä1so-         ken som symboler för hemorten eller hemtrak-
3505: vårdsministeriet samt statsrådets kansli. Dess-         ten. På motsvarande sätt har vissa ideella fören-
3506: utom använder försvarsministeriet statsrådets le-       ingar använt vapenmärken som kännetecken för
3507: jon på sina mera officiella blanketter.                 hemorten, verksamhetsområdet eller föremålet
3508:     Heraldiska nämnden, som verkar i anslutning         för verksamheten i sina flaggor, medlemstecken,
3509: till Riksarkivet, sköter styrningen och övervak-        publikationer, etc. Kommissionen för stadgan-
3510:                                           KK 1527/1998 vp                                         5
3511: 
3512: den om 1andskaps-, 1äns- och kommunvapen,           inte anta sådana former att detta kan uppfattas
3513: som av1ät sitt betänkande 1983 (Kommittebetän-      som att vapnet i missledande syfte används som
3514: kande 1983:52), ansåg att det inte är skä1 att      kännetecken för en myndighet.
3515: ändra, försvåra eller begränsa denna praxis ge-        Med beaktande av ovanstående anser inrikes-
3516: nom 1agstiftning. En1igt kommissionen skall en-     ministeriet att det inte är skäl att vidta några
3517: ski1da personer och ideella föreningar utan till-   åtgärder för att begränsa den privata använd-
3518: stånd eller förhandsanmä1an kunna använda va-       ningen av Finlands vapen. Det har heller inte
3519: pen, förutsatt att användningen inte bryter mot     kommit tili ministeriets kännedom att Finlands
3520: 1ag, god sed eller heraldiska principer. En sådan   vapen i missledande syfte skulle ha använts som
3521: privat användning av offentliga vapen får dock      kännetecken för en myndighet.
3522: 
3523:      Helsingfors den 5 februari 1999
3524: 
3525:                                                                         Minister Jouni Backman
3526:                                            KK 1528/1998 vp
3527: 
3528: Kirjallinen kysymys 1528
3529: 
3530: 
3531: 
3532: 
3533:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Takaisinlainattujen työeläkerahojen kohta-
3534:                                        losta laman aikana
3535: 
3536: 
3537:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3538:    Lamaa edeltäneenä aikana yritysten maksa-          kuudettomien lainojensa suhteen firmojen men-
3539: mia työeläkerahoja lainattiin yrityksille takaisin.   nessä konkurssiin?
3540: Tosiasiassa kävi niin, että yritys ei edes maksanut      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3541: kyseisiä rahoja, vaan antoi velkakirjan. Lainaa-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3542: rnineo tapahtui valtaosin ilman vakuutta. Takai-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3543: sinlainattujen varojen määrä oli kymmeniä mil-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3544: jardeja markkoja.
3545:    Tuli mieleen, kun kukaan ei ole puhunut mi-                  Miten paljon eläkerahastot joutuivat
3546: tään, että kuinka noiden varojen kävi laman myl-             lamanjohdosta kärsimään luottotappioi-
3547: lerryksessä? Toisin sanoen, miten paljon eläke-              ta yrityksille ilman vakuutta takaisinlai-
3548: kassat joutuivat kärsimään luottotappioita va-               natoista eläkemaksuista?
3549: 
3550:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1999
3551: 
3552:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
3553: 
3554: 
3555: 
3556: 
3557:  280043
3558: 2                                         KK 1528/1998 vp
3559: 
3560:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3561: 
3562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työeläkejärjestelmälle voinut muodostua takai-
3563: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sinlainauksesta tappioita. Työeläkevakuutuk-
3564: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sessa syntyy sijoitettavia varoja, sillä eläkkeet
3565: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       rahoitetaan osittain rahastoivalla järjestelmällä.
3566: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Suurin osa vastaisia eläkemenoja varten rahas-
3567: n:o 1528:                                            toiduista varoista sijoitetaan elinkeinoelämään
3568:                                                      sijoitus- ja takaisinlainoina taloudellista kasvua
3569:           Miten paljon eläkerahastot joutuivat       edistäviin ja kansantalouden kantokykyä lisää-
3570:        laman johdosta kärsimään luottotappio-        viin ja siten työllisyyttä vahvistaviin investointei-
3571:        ta yrityksille ilman vakuutta takaisinlai-    hin. Eläkelaitosten lainojen vakuuksia säätelee
3572:        natuista eläkemaksuista?                      työeläkevakuutusyhtiöiden osalta vakuutusyh-
3573:                                                      tiö- ja työeläkevakuutusyhtiölaki, eläkesäätiöi-
3574:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         den osalta eläkesäätiölaki sekä eläkekassojen
3575: vasti seuraavaa:                                     osalta vakuutuskassalaki. Eläkelaitokset ovat
3576:                                                      voineet takaisinlainata eläkerahastoihin kerty-
3577: Eläkerahastojen takaisinlainaus ja sen vakuudet      neitä varoja vain turvaaviavakuuksia vastaan eli
3578:                                                      lainoilla on aina täytynyt olla ensiluokkaiset va-
3579:     Takaisinlainauksella tarkoitetaan sitä, että      kuudet. Koska eläkelaitokset sijoittavat varoja,
3580: työnantaja voi takaisinlainata ne eläkemenoja        joiden pitää turvata myöhemmin maksettavat
3581: varten eläkelaitokseen kerätyt varat, joita eivä-    eläkkeet, riskejä ei lainanannossa saisi ottaa. Ta-
3582: littömästi tarvitaeläkkeiden maksuun. Takaisin-      kaisinlainauksessa yleisin vakuus on ollut pank-
3583: lainausoikeutta on pidetty työeläkejärjestelmän      kitakaus. Muita vakuusmuotoja ovat mm. ta-
3584: yhtenä perusominaisuutena. Työeläkevakuutus-         kausvakuutus, kuntien ja Kehitysaluerahaston
3585: yhtiöstä vakuutuksen ottaneilla työnantajilla on      takaukset. Vain vähäisissä määrin lama-aikana
3586: oikeus takaisinlainata varoja eläkevakuutusyh-        hyväksyttiin lainan vakuudeksi realivakuuksia
3587: tiöltä asettamalla lainan vakuudeksi vaadittavat      (kiinteistöjä, osakkeita ym.). Eläkesäätiöiden ja
3588: vakuudet. Toisaalta eläkesäätiöllä ja eläkekas-       -kassojen oli pakko vuoden 1993loppuun saakka
3589: salla on oikeus vakuutta vastaan antaa varojaan       saada takaisinlainan vakuudeksi Eläketurvakes-
3590: velaksi työnantajalle. Varat voidaan lainata          kuksen luottovakuutus. Turvaavat vakuudet
3591: työnantajalle, kunnes niitä tarvitaan eläkkeiden      ovat muodostaneet keskeisen tekijän, joka esti
3592: maksuun. Takaisinlainausoikeus on siten riippu-       pankkisektoria kohdanneen kriisin levittäytymi-
3593: maton eläkelaitoksesta.                               sen eläkelaitoksiin.
3594:     Eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa takaisinlai-       Luottotappioita eläkelaitoksille on syntynyt
3595: nauksen vakuutena tuli olla 31.12.1993 saakka         Tel-takaisinlainoista vuosina 1992-98 seuraa-
3596: pakollinen eläketurvakeskuksen luottovakuu-           vasti:
3597: tus. Luottovakuutetun lainakannan osalta ei
3598: 
3599: Työeläkevakuutusyhtiöt:
3600:                                   98          97        96        95         94         93        92
3601: Luottotappiot/Mmk                            0,6       10,5       5,0        7,3        4,5       0,3
3602: Lainakanta/Mmk                  23 300      26 200    33 600     42400      54100      50000     53 000
3603: Eläkekassat ja -säätiöt:
3604: 
3605: Eläkekassoille ja -säätiöille on vuosilta 1992-98 syntynyt luottotappioita takaisinlainauksesta
3606: OMmk.
3607:   Kuten edellä esitetystä ilmenee, turvaavien va-    vät lamavuosina luottotappioita takaisinlainois-
3608: kuusvaatimusten johdosta eläkelaitokset kärsi-       ta vain vähäisissä määrin.
3609:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1999
3610: 
3611:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
3612:                                            KK 1528/1998 vp                                              3
3613: 
3614:                                          Tili Riksdagens Talman
3615: 
3616:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Ioom arbetspensionsförsäkringen uppstår
3617: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            medel som skall placeras, eftersom pensionerna
3618: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        delvis finansieras genom ett fonderingssystem.
3619: dagsman Sulo Aittomiemi undertecknade skrift-          Största del en av de medel som fonderas för kom-
3620: liga spörsmål nr 1528:                                 mande pensionsutgifter placeras i näringslivet i
3621:                                                        form av investerings- och återlån för investering-
3622:           Hur stora kreditförluster orsakades          ar som främjar den ekonomiska tillväxten och
3623:        pensionsfonderna på grund av lågkon-            stärker den samhällsekonomiska bärkraften och
3624:        junkturen av de pensionsavgifter som            därmed ökar sysselsättningen. Om säkerheter för
3625:        återlånades tili företag utan säkerhet?         Iän som pensionsanstalterna beviljar bestäms för
3626:                                                        arbetspensionsförsäkringsbolagens del i lagen
3627:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          om försäkringsbolag och lagen om arbetspen-
3628: anföra följande:                                       sionsförsäkringsbolag, för pensionsstiftelsernas
3629:                                                        del i lagen om pensionsstiftelser samt för pen-
3630:    Återlåning och säkerheter när det gäller pen-       sionskassornas del i lagen om försäkringskassor.
3631: sionsfonderna                                          Pensionsstiftelserna har kunnat återlåna medel
3632:    Återlåning innebär att en arbetsgivare kan          som influtit tili pensionsfonderna endast mot
3633: återlåna för pensionsutgifter avsedda medel som        betryggande säkerheter, dvs. för lånen har alltid
3634: influtit till en pensionsanstalt och som inte ome-     krävts förstklassiga säkerheter. Eftersom pen-
3635: delbart behövs för utbetalning av pensioner. Rät-      sionsanstalterna placerar medel som skall trygga
3636: ten tili återlåning har ansetts vara en av arbets-     de pensioner som senare skall utbetalas, borde
3637: pensionssystemets grundläggande egenskaper.            inga risker få tas vid utlåningen. Vid återlåning
3638: Arbetsgivare som har tecknat en försäkring hos         har den vanligaste säkerheten varit bankgaranti.
3639: ett arbetspensionsförsäkringsbolag har rätt att        Andra former av säkerhet har varit bl.a. borgens-
3640: återlåna medel av pensionsförsäkringsbolaget           försäkring och garantier som beviljats av kom-
3641: genom att som säkerhet för lånet ställa de säker-      munerna och Utvecklingsområdesfonden. Un-
3642: heter som krävs. Å andra sidan har en pensions-        der lågkonjunkturen godkändes realsäkerheter
3643: stiftelse och pensionskassa rätt att mot säkerhet      (fastigheter, aktier m.fl.) endast i ringa grad som
3644: låna ut sina medel tili en arbetsgivare. Medlen        säkerhet för Iän. Fram tili utgången av 1993 mås-
3645: kan lånas tili arbetsgivaren ända tills de behövs      te pensionsstiftelserna och -kassorna få Pen-
3646: för betalning av pensioner. Rätten tili återlåning     sionsskyddscentralens kreditförsäkring som sä-
3647: är således oberoende av pensionsanstalten.             kerhet för återlån. Betryggande säkerheter blev
3648:    Pensionsstiftelser och pensionskassor måste         ett viktigt element som hindrade den kris som
3649: fram tili den 31 december 1993 som säkerhet för        drabbade banksektorn från att sprida sig tili pen-
3650: återlån ha pensionsskyddscentralens obligato-          sionsanstalterna.
3651: riska kreditförsäkring. När det gäller det kredit-     Under åren 1992-1998 har Apl-återlånen orsa-
3652: försäkrade lånebeståndet har återlåningen inte         kat pensionsanstalterna kreditförluster enligt
3653: kunnat orsaka arbetspensionssystemet förluster.        följande:
3654: 
3655: Arbetspensionsförsäkringsbolag:
3656:                                     98          97          96      95          94     93          92
3657: Kreditförluster/milj. mk                        0,6        10,5     5,0         7,3    4,5         0,3
3658: Lånebestånd/milj. mk              23 300      26 200     33 600    42400      54 100 50 000       53 000
3659: 
3660: Pensionskassor och -stiftelser:
3661: 
3662: Under åren 1992-1998 har återlåning orsakat pensionskassorna och -stiftelserna 0 milj. mk i
3663: kreditförluster.
3664: 
3665:   Som det framgår av det ovan anförda har              gande säkerheter lidit kreditförluster i endast li-
3666: pensionsanstalterna tack vare kraven på betryg-        ten utsträckning under lågkonjunkturen.
3667:      Helsingfors den 8 februari 1999
3668: 
3669:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
3670:                                           KK 1529/1998 vp
3671: 
3672: Kirjallinen kysymys 1529
3673: 
3674: 
3675: 
3676: 
3677:                                   Mikko Elo /sd: Hoitoalan koulutuksen mitoittamisesta vastaamaan
3678:                                       paremmin työelämän tarpeita
3679: 
3680: 
3681:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3682: 
3683:    Yleinen käsitys on, että koulutuksen pitäisi          Ehkä kaikkein suurin koulutuksen ja työelä-
3684: vastata paljon tarkemmin työelämän tarpeita          män tarpeiden ero on kuitenkin lähihoitajien
3685: kuin tänään on asianlaita Suomessa. Monilla eri      koulutuksessa. Niinpä esimerkiksi Porin kau-
3686: aloilla koulutetaan henkilöitä lähes suoraan         pungin uuden dementiakodin lähihoitajan 6-tun-
3687: työttömiksi, kun taas toisilla aloilla on jatkuva    tiseen osa-aikaiseen toimeen oli äskettäin yli 120
3688: työvoimapula. Hoitoala on eräs sektori, jossa        hakijaa. Satakunnassa, erityisesti Porissa ja Rau-
3689: koulutusta on lisätty voimakkaasti 1980-ja 1990-     malla, onkin merkittävää lähihoitajien ylikoulu-
3690: luvuilla. Erilaisten supistamistaimien johdosta      tusta, koska lähihoitajien työllisyystilanne näyt-
3691: kuitenkin hoitoalan työpaikkoja on viime vuosi-      tää lähes toivottomalta.
3692: na vähennetty merkittävästi. Niinpä hoitoalalla          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3693: on tällä hetkellä työttömänä noin 32 000 suoma-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3694: laista, joista pääosa on naisia.                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3695:     Tuntuu suurelta yhteiskunnalliselta tuhlauk-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3696: selta kouluttaa esimerkiksi terveyden- ja sairaan-
3697: hoitajia Norjan tarpeisiin. Tällaisesta kehityk-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3698: sestä kertoo kuitenkin mm. Helsingin Sanomissa              ryhtyä hoitoalan ja erityisesti lähihoita-
3699:  6.1.1999 ollut ilmoitus, jossa tarjottiin norjan           jien koulutuksen mitoittamiseksi siten,
3700:  kielen koulutusta hoitoalan henkilöstölle ja sa-           että mahdollisimman monelle voitaisiin
3701:  malla vaadittiin valmiuksia lähteä Norjaan työ-            turvata työpaikka omassa maassamme?
3702:  hön. Tuntuu todella järjettömältä varojen käy-
3703:  töitä se, että maassamme koulutetaan hoitoalan
3704:  henkilöitä Norjaan.
3705:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
3706: 
3707:                                             Mikko Elo /sd
3708: 
3709: 
3710: 
3711: 
3712:  280043
3713: 2                                          KK 1529/1998 vp
3714: 
3715: 
3716: 
3717: 
3718:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3719: 
3720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vuoden 1998 aikana tehdyt ammatillisen kou-
3721: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lutuksen rakennetta ja lainsäädäntöä koskevat
3722: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       uudistukset vaikuttavat myös opiskelijamääriin
3723: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            ja koulutuksen alueelliseen suuntaamiseen tar-
3724: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         koituksenmukaisella tavalla. Opetusministeriön
3725:  1529:                                                23.6.1998 ammatillisia perustutkintoja koskeva
3726:                                                       rakennepäätös tulee vähentämään sosiaali- ja
3727:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        terveysalan aloituspaikkoja toisella asteella, kos-
3728:        ryhtyä hoitoalan ja erityisesti lähihoita-     ka koulutuksen pidentäminen 1.8.1999 alkavasta
3729:        jien koulutuksen mitoittamiseksi siten,        koulutuksesta lukien kolmivuotiseksi toteute-
3730:        että mahdollisimman monelle voitaisiin         taan kokonaisopiskelijamäärää lisäämättä.
3731:        turvata työpaikka omassa maassamme?                Tämän vuoden alusta voimaan tullut amma-
3732:                                                       tillisen koulutuksen lainsäädäntöuudistus mah-
3733:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          dollistaa lisäksi alueellisen koulutustarvehar-
3734: vasti seuraavaa:                                      kinnan siten, että koulutuksen järjestäjä voi
3735:                                                       opetusministeriön sille vahvistamien koulutus-
3736:    Sosiaali- ja terveysalan koulutustarpeiden laa-    alojen rajoissa suunnata aloituspaikkoja työvoi-
3737: dullistaja määrällistä kehittymistä on opetushal-     matarvetta vastaavasti.
3738: linnossa seurattu varsin tiiviisti. Alan koulutuk-        Ammattikorkeakoulujen osalta on tätä vuotta
3739: sen suorittaneiden tarve on vaihdellut 1980-lu-        koskevassa tavoite- ja tulossopimuksessa vähen-
3740: vulla ja erityisesti 1990-luvulla voimakkaasti.       netty erityisesti terveysalan koulutusta tietoteol-
3741: Koulutukseen kohdistui 1990-luvun alussa              lisuuden koulutuksen lisäämisen vuoksi.
3742: voimakkaita lisäyspaineita,jotka kuitenkin kun-            Edellä esitetyn johdosta opetusministeriö to-
3743: tien talouden heikettyä kääntyivät nopeasti päin-      teaa, että vuoden 1998 aikana tehdyt päätökset
3744: vastaisiksi. Koulutuksen aloituspaikkamäärien          tulevat edesauttamaan alalta valmistuneiden si-
3745: voimakkaisiin muutoksiin suhtauduttiin kuiten-        joittumista helpommin työelämään. Opetusmi-
3746: kin varsin maltillisesti, koska palvelujen tarpees-    nisteriö tulee seuraamaan sosiaali- ja terveysalan
3747: sa ei sinänsä osoitettu olevan muutostarpeita.         palvelurakenteessa tapahtuvia muutoksia ja
3748: Opetushallituksen aloituspaikkatilastojen perus-       suuntaamaan koulutusta edelleen siten, että val-
3749: teella toisen asteen aloituspaikkoja sosiaali- ja      mistuneet työllistyvät ensisijaisesti alan tehtäviin
3750: terveysalan koulutuksessa oli 8 345 vuonna 1993        kotimaassa. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen
3751: ja 8 228 vuonna 1998. Yhteensä kaikilla sosiaali-      tulee kuitenkin osallistua koko ikäluokan kou-
3752: ja terveysalan koulutusasteilla (toinen aste -         luttamiseen muiden koulutusalojen ohella.
3753: ammattikorkeakoulu) oli 17 154 aloituspaikkaa
3754: vuonna 1992 ja 16 627 paikkaa vuonna 1996.
3755: 
3756:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
3757: 
3758:                                                                Opetusministeri Olli- Pekka Heinonen
3759:                                             KK 1529/1998 vp                                             3
3760: 
3761: 
3762: 
3763: 
3764:                                          Tili Riksdagens Talman
3765: 
3766:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            De reformer av yrkesutbildningens struktur
3767: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          och lagstiftning som gjorts under 1998 inverkar
3768: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        också på antalet studerande och den regionala
3769: man Mikko Elo undertecknade skriftliga spörs-           inriktningen av utbildningen på ett ändamåls-
3770: mål nr 1529:                                            enligt sätt. Undervisningsministeriets beslut
3771:                                                         23.6.1998 om de yrkesinriktade grundexaminas
3772:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta         struktur kommer att minska antalet nybörjar-
3773:        för att utbildningen inom vårdbranschen          platser på andra stadiet inom social- och
3774:        och speciellt närvårdarutbi1dningen skall        hälsovården, eftersom den förlängning av utbild-
3775:        dimensioneras så att så många som möj-           ningen till treårig som sker från 1.8.1999 genom-
3776:        ligt skall kunna garanteras en arbetsplats       förs utan att det totala antalet studerande ökas.
3777:        i hemlandet?                                         Den lagstiftningsreform för yrkesutbildning-
3778:                                                         en som trädde i kraft vid ingången av detta år
3779:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           möjliggör också en regional bedömning av ut-
3780: anföra följande:                                        bildningsbehovet så att utbildningsanordnaren,
3781:                                                         inom ramen för de utbildningsområden som un-
3782:    Man har inom undervisningsförvaltningen              dervisningsministeriet fastställt för anordnaren,
3783: rätt intensivt fö1jt den kvalitativa och kvantitati-    kan fördela nybörjarplatserna så att de motsva-
3784: va utvecklingen när det gäller utbildningsbe-           rar arbetskraftsbehovet.
3785: hoven inom social- och hälsovården. Behovet av              1 mål- och resultatavtalen för i år i fråga om
3786: yrkesutbildade inom branschen har varierat              yrkeshögskolorna har speciellt hälsovårdsut-
3787: kraftigt under 1980-talet och speciellt under           bildningen skurits ner tili förmån för utökad ut-
3788: 1990-talet. 1 början av 1990-talet var kravet på        bildning i informationsindustri.
3789: utökad utbildning stort, men då kommunernas                 På grund av det ovan anförda konstaterar
3790: ekonomi försvagades blev behoven snabbt de              undervisningsministeriet att de bes1ut som fattats
3791: motsatta. Man förhöll sig dock rätt försiktigt tili     under 1998 kommer att medverka tili att de som
3792: större förändringar i antalet nybörjarplatser,           utexamineras inom branschen lättare kan place-
3793: eftersom det i och för sig inte hade visat sig finnas    ra sig i arbetslivet. Undervisningsministeriet
3794: några behov av förändringar i fråga om servicen.        kommer att följa förändringarna i fråga om servi-
3795: Enligt utbildningsstyrelsens statistik över nybör-      cestrukturen inom social- och hälsovården och
3796: jarplatserna uppgick antalet nybörjarplatser på         fortsättningsvis styra utbildningen så att de ut-
3797: andra stadiet inom utbildningen i social- och           examinerade i första hand får arbete i uppgifter i
3798: hälsovård tili 8 345 år 1993 och tili 8 228 år 1998.     hemlandet. Utbildningen i social- och hälsovård
3799: På alla utbildningsstadier (andra stadiet, yr-           skall dock vid sidan av de övriga utbildningsom-
3800: keshögskola) inom socia1- och hälsovården upp-           rådena deltai utbildningen av hela åldersklassen.
3801:  gick nybörjarplatserna tili totalt 17 154 nybör-
3802: jarplatser år 1992 och tili 16 627 platser år 1996.
3803: 
3804:       Helsingforsden 10 februari 1999
3805: 
3806:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
3807:                                               KK 1530/1998 vp
3808: 
3809: Skriftligt spörsmål1530
3810: 
3811: 
3812: 
3813: 
3814:                                      Ulla-Maj Wideroos /sv m.tl.: Indragningen av skattebyråer
3815: 
3816: 
3817: 
3818:                                           Tili Riksdagens Talman
3819: 
3820:     Undertecknad m.fl. ställde den 1.10.1998 ett         situation bör lagens förpliktelse att "sträva efter
3821: spörsmål, i vilket vi ville veta regeringens åsikt       att bevara statliga arbetsplatser i skärgården"
3822: om huruvida en sådan centralisering av arbets-           enligt allt sunt förnuft betyda att man bl.a. med
3823: platserna inom skatteförvaltningen som planeras          utnyttjande av dagens teknik och spridning av
3824: i den åboländska skärgården är förenlig med 7 §          distriktets arbetsuppgifter över hela distriktet
3825: lagen om främjande av skärgårdens utveckling             gör allt för att syftet skall nås. När så nu inte blivit
3826: (494/1981). Minister Skinnaris svar av den 23.10.        fallet, kan slutsatsen inte vara någon annan än att
3827: innehöll ingen substans: Eftersom ärendet fortfa-        såväl lagens bokstav som dess anda medvetet
3828: rande var anhängigt vid Sydvästra Finlands skat-         förbigåtts.
3829: teverk, dvs. beslutet om indragning av i första             Själva indragningsbeslutet bygger på svaga
3830: hand sidokontoret i Korpo kommun ännu inte               argument, t.ex. vad gäller att kunnandet i sido-
3831: var fattat, ansåg ministern det "i detta skede inte      kontoren blivit för ytligt eller att en specialisering
3832: möjligt att vidare ta ställning tili det".               inte är ändamålsenlig. Påståendet att servicen
3833:     Det säger sig självt att frågeställarna var be-      t.o.m. skulle bli bättre bestrids å det bestämdaste
3834: svikna över svaret; oberoende av om beslutet är          av dem det berör. Ett experiment med distansar-
3835: fattat eller inte borde regeringens företrädare          bete utlovas i och för sig, men det förblir oklart vad
3836: kunna ha en åsikt om själva frågan.                      det konkret innebär och kommer i vilket fall som
3837:     Trots starkt motstånd från såväl kommunala           helst ju inte att ändra på det som är avgörande i
3838: myndigheter som kommuninvånare beslöt Syd-               sammanhanget, dvs. att arbetsplatserna minskar.
3839: västra Finlands skatteverk den 22.12.1998 att               Vi upprepar därför spörsmålet från den
3840: sidokontoret i Korpo kommun dras in fr.o.m.              1.1 0.1998. När beslutet nu är fattat måste reger-
3841: den. 1.3.1999. Också skärgårdsdelegationen har i         ingen utan dröjsmål kunna säga sin åsikt om dess
3842: sitt utlåtande motsatt sig att kontoret dras in,         förhållande tili skärgårdslagen och den regional-
3843: uttryckligen med hänvisning tili att skärgårdsla-        politiska lagstiftningen, samt göra en samhälls-
3844: gen förpliktar staten tili att "sträva efter att beva-   politisk bedömning av den avveckling av statliga
3845: ra statliga arbetsplatser i skärgården".                 arbetsplatser i skärgården som beslutet innebär.
3846:     Huvudmotiveringarna mot en centralisering               Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
3847: av arbetsplatserna tili fastlandet är fortfarande        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
3848:  desamma. Skärgårdslagen ändrades så sent som            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
3849:  1993, varvid bl.a. skärgårdsdelegationens åsikt         följande spörsmål:
3850:  gavs större tyngd för att, som det heter i RP 99/
3851:  1993, ytterligare "framhäva betydelsen av statli-                  Anser Regeringen att en sådan centra-
3852:  ga arbetsplatser i skärgården". Också Iandskaps-                lisering av arbetsplatserna inom skatte-
3853:  förbundet, i detta fall Egentliga Finlands För-                 förvaltningen som det fattats beslut om
3854:  bund, har motsatt sig en indragning av kontoret.                vid Sydvästra Finlands skattedistrikt är
3855:  Indragningsbeslutet har med andra ord fattats                   förenlig med andan i lagen om främjande
3856:  också mot den myndighets vilja, som enligt lag                  av skärgårdens utveckling och uttryckli-
3857:  (1135/1993) är ansvarig för den regionala utveck-               gen med bestämmelserna i dess 7 §, med
3858:  lingen.                                                         beaktande av att såväl skärgårdsdelega-
3859:     Eftersom arbetsplatserna inom skatteförvalt-                 tionen som den enligt lag ansvariga regio-
3860:  ningen i distriktet inte minskas utan centralise-               nalutvecklingsmyndigheten motsatt sig
3861:  ras, är det inte fråga om en sparåtgärd. 1en sådan              beslutet, samt
3862: 
3863: 280043
3864: 2                                      KK 1530/1998 vp
3865: 
3866:          anser Regeringen att den ifrågavaran-           regeringens övergripande regionalpolitis-
3867:       de medvetna minskningen av statliga ar-            ka målsättningar?
3868:       betsplatser i skärgården är i linje med
3869: 
3870:     Helsingforsden 15 januari 1999
3871: 
3872:         Ulla-Maj Wideroos /sv        Ola Rosendahl /sv             Pehr Löv /sv
3873:         Raimo Tiilikainen /sv        Eva Biaudet /sv               Margareta Pietikäinen /sv
3874:                                      Gunnar Jansson /sv
3875:                                            KK 1530/1998 vp                                            3
3876: 
3877: Kirjallinen kysymys 1530                                                                    Suomennos
3878: 
3879: 
3880: 
3881: 
3882:                                    Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Verotoimistojen lakkauttamisesta
3883: 
3884: 
3885: 
3886:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3887: 
3888:     Allekirjoittanut ym. esittivät 1.10.1998 kysy-       Koska verohallinnon työpaikkoja piirissä ei
3889: myksen, jossa halusimme tietää hallituksen näke-      vähennetä vaan keskitetään, kyse ei ole säästö-
3890: myksen siitä, onko sellainen verohallinnon työ-       toimesta. Tällaisessa tilanteessa tulisi lain vel-
3891: paikkojen keskittäminen, jota suunnitellaan Tu-       voitteen "pyrkiä turvaamaan saaristossa olevat
3892: runmaan saaristoon, sopusoinnussa saariston           valtion työpaikat" kaiken terveenjärjen mukaan
3893: kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981)      merkitä, että mm. nykytekniikan avulla ja piirin
3894: 7 §:n kanssa. Ministeri Skinnarin 23.10.1998 päi-     työtehtävien hajauttamisella koko piirin alueelle
3895: vätty vastaus ei sisältänyt minkäänlaista sub-        tehtäisiin kaikki voitava tavoitteen saavuttami-
3896: stanssia: koska asia edelleen oli vireillä Lounais-   seksi. Nyt kun näin ei ole käynyt, päätelmänä ei
3897: Suomen verovirastossa, eli päätöstä ensisijaisesti    voi olla mikään muu kuin että niin lain kirjain
3898: Korppoon kunnan sivukonttorin lakkauttami-            kuin sen henkikin on tietoisesti ohitettu.
3899: sesta ei ollut vielä tehty, ministeri katsoi, että       Itse lakkauttamispäätös perustuu heikkoihin
3900: "siihen ei voida tässä vaiheessa ottaa enemmälti      argumentteihin esim. sen osalta, että osaaminen
3901: kantaa".                                              sivutoimistoissa on jäänyt liian pinnalliseksi tai
3902:     On itsestään selvää, että kysymyksen tekijät      että erikoistuminen ei ole tarkoituksenmukaista.
3903: olivat pettyneitä vastaukseen; olipa päätös sitten    Ne, joita asia koskee, kiistävät mitä määrätietoi-
3904: tehty tai ei, pitäisi hallituksen edustajalla olla    simmin sen, että palvelutjopa paranisivat. Työtä
3905: näkemys itse asiasta.                                 on sinänsä luvattu, mutta epäselväksi on jäänyt,
3906:     Sekä kunnallisten viranomaisten että kunnan       mitä se konkreettisesti merkitsee, eikä se missään
3907: asukkaiden voimakkaasta vastustuksesta huoli-         tapauksessa tule muuttamaan sitä, mikä on rat-
3908: matta Lounais-Suomen verovirasto päätti               kaisevaa tässä yhteydessä, eli työpaikkojen vähe-
3909: 22.12.1998 Korppoon kunnan sivutoimiston lak-         nemistä.
3910: kauttamisesta 1.3.1999 lähtien. Myös saaristo-           Toistamme tämän vuoksi 1.10.1998 tehdyn
3911: asiain neuvottelukunta on lausunnossaan vas-          kysymyksen. Kun päätös nyt on tehty, hallituk-
3912: tustanut toimiston lakkauttamista viittaamalla        sen tulee viipymättä pystyä kertomaan näkemyk-
3913: nimenomaisesti siihen, että saaristolaki asettaa      sensä päätöksen suhteesta saaristolakiin ja alue-
3914: valtiolle velvoitteen "pyrkiä turvaamaan saaris-      poliittiseen lainsäädäntöön sekä tehdä yhteis-
3915: tossa olevat valtion työpaikat".                      kuntapoliittinen arvio valtion työpaikkojen vä-
3916:     Pääperustelut vastustaa työpaikkojen keskit-      hentymisestä saaristossa, mitä kyseinen päätös
3917: tämistä mantereelle ovat edelleenkin samat. Saa-      merkitsee.
3918:  ristolakia muutettiin niin myöhään kuin vuonna          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3919:  1993, jolloin saaristoasiain neuvottelukunnan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3920: näkemykselle annettiin suurempi painoarvo, ku-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3921:  ten hallituksen esityksessä 99/1993 vp todettiin,    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3922: jotta entisestään "korostettaisiin valtion saaris-
3923:  tossa olevien työpaikkojen merkitystä". Myös                   Katsooko Hallitus, että sellainen työ-
3924:  maakuntaliitto, tässä tapauksessa Varsinais-                paikkojen keskittäminen verohallinnos-
3925:  Suomen liitto, on vastustanut toimiston lakkaut-            sa, josta on tehty päätös Lounais-Suo-
3926:  tamista. Lakkautuspäätös on toisin sanoen tehty             men verovirastossa, on sopusoinnussa
3927:  myös vastoin sen viranomaisen tahtoa, joka lain             saariston kehityksen edistämisestä anne-
3928:  (1135/1993) mukaan on vastuussa aluekehityk-                tun lain hengen ja nimenomaan sen 7 §:n
3929:  sestä.                                                      säännöksen kanssa, kun otetaan huo-
3930: 4                                       KK 1530/1998 vp
3931: 
3932:       mioon, että niin saaristoasiain neuvotte-               katsooko Hallitus, että kyseinen val-
3933:       lukunta kuin lain mukaan vastuullinen                tion työpaikkojen tietoinen vähentämi-
3934:       aluekehitysviranomainenkin        vastusti           nen saaristossa on hallituksen aluepoliit-
3935:       päätöstä, sekä                                       tisten kokonaistavoitteiden mukaista?
3936: 
3937:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1999
3938: 
3939:         Ulla-Maj Wideroos /r           Ola Rosendahl/r                Pehr Löv /r
3940:         Raimo Tiilikainen /r           Eva Biaudet /r                 Margareta Pietikäinen /r
3941:                                        Gunnar Jansson /r
3942:                                           KK 1530/1998 vp                                            5
3943: 
3944: 
3945: 
3946: 
3947:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3948: 
3949:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jöistä kaksi asuu Korppoossa, yksi Nauvossaja
3950: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kaksi Paraisilla. Korppoon toimipiste on ollut
3951: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     avoinna jokaisena arkipäivänä. Tässä viiden
3952: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj       hengen toimipisteessä on käynyt päivittäin 1-5
3953: Wideroosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      asiakasta ja ruuhka-aikoina 5-10 asiakasta.
3954: myksen n:o 1530:                                        Saariston kehityksen edistämistä koskevan
3955:                                                     lainsäädännön yhteiskunnallisena päämääränä
3956:           Katsooko Hallitus, että sellainen työ-    on lain perustelujen mukaan turvata saaristo-
3957:        paikkojen keskittäminen verohallinnos-       väen mahdollisuudet palvelujen saantiin oikeu-
3958:        sa, josta on tehty päätös Lounais-Suo-       denmukaisella tavalla suhteessa maan muuhun
3959:        men verovirastossa, on sopusoinnussa         väestöön. Valtiolle ja kunnille lailla asetetaan
3960:        saariston kehityksen edistämisestä anne-     velvoitteita ja määritellään suuntaviivat, joiden
3961:        tun lain hengen ja nimenomaan sen 7 §:n      mukaan kehittämisen tulisi tapahtua. Laki on
3962:        säännöksen kanssa, kun otetaan huo-          puitelaki, joka sisältää muun muassa yleissään-
3963:        mioon, että niin saaristoasiain neuvotte-    nökset peruspalveluiden turvaamiseksi. Perus-
3964:        lukunta kuin lain mukaan vastuullinen        palveluiksi katsotaan muun muassa terveys- ja
3965:        aluekehitysviranomainenkin        vastusti   sosiaalitoimen, koulu- ja kulttuuritoimen, kau-
3966:        päätöstä, sekä                               pan ja tietoliikenteen tavanomaiset lähipalvelut
3967:           katsooko Hallitus, että kyseinen val-     sekä sähköenergia.
3968:        tion työpaikkojen tietoinen vähentämi-           Verohallinnon keskeisenä tehtävänä on turva-
3969:        nen saaristossa on hallituksen aluepoliit-   ta verotuksen rahavirrat. Tässä tehtävässä tär-
3970:        tisten kokonaistavoitteiden mukaista?        keänä päämääränä on verotuksen oikea ja tasa-
3971:                                                     puolinen toimittaminen ja verovelvollisten oh-
3972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jaaminen ja neuvominen siten, että he suoriutu-
3973: vasti seuraavaa:                                    vat mahdollisimman vaivattomasti verotukseen
3974:                                                     liittyvistä velvoitteistaan. Lounais-Suomen vero-
3975:    Verohallinnoita saadun tiedon mukaan Tu-         viraston toimintojen keskittäminen liittyy tavoit-
3976: runmaan verotoimiston Korppoon toimipisteen         teeseen tarjota verovelvollisille heidän oikeustur-
3977: toiminnot keskitetään valtaosin Paraisten toimi-    vansa edellyttämä verotuksen asiantuntemus.
3978: pisteeseen. Päätöksen mukaan asiakaspalvelut        Nykytilanteessa Korppoon alueella ei ole edelly-
3979: järjestetään siten, että Korppoon toimipiste on     tyksiä pitää viiden hengen toimistoa aukijokaise-
3980: avoinna yhtenä päivänä viikossa. Lisäksi Houts-     na arkipäivänä asiantuntemuksen laatutason
3981: kärissä ja Nauvossa järjestetään vastaanotat ve-    olennaisesti vaarantumatta. Lisäksi alueen asuk-
3982: roilmoitusten jättöaikaan ja verokorttimuutok-      kaita on voitavajatkossakin palvella molemmilla
3983: sien varmistamiseksi.                               kotimaisilla kielillä. Tarkoituksena on, että
3984:     Kysymys on Turunmaan verotoimiston sisäi-       Korppoon toimipiste olisi yleisölle avoinna yhte-
3985: sen toiminnan uudelleenjärjestelyistä. Huoli pal-   nä päivänä viikossa, mikä riittävästi turvaa
3986: veluiden saatavuudesta heijastuu annetuissa lau-    Korppoon alueen asiakaspalvelun tarpeet. Sa-
3987: sunnoissa.                                          malla Turunmaan verotoimiston peruspalvelut
3988:    Saadun selvityksen mukaan verotoimisto on        ja erityispalvelut ovat alueen asukkaiden saata-
3989: Lounais-Suomen ja myös koko maan pienimpiä          villa kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisella
3990: verotoimistoja. Siellä työskentelee 23 henkilöä.    etäisyydellä verrattuna myös muualla tarjotta-
3991: Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain     viin vastaaviin palveluihin.
3992: tavoitteet on nykyisellään otettu erittäin hyvin        Saariston kehityksen edistämisestä annetun
3993: huomioon järjestämällä toimipisteet kolmelle        lain 7 §:n mukaan valtion tulee työnantajana pyr-
3994: paikkakunnalle. Toimiston henkilökunnasta 13        kiä turvaamaan saaristossa olevien valtion työ-
3995:  työskentelee Paraisilla, viisi Kemiössä ja viisi   paikat. Jos valtion virasto aikoo vähentää työ-
3996:  Korppoossa. Korppoon toimipisteen työnteki-        paikkoja saaristokunnassa, on asiasta ensin pyy-
3997: 6                                       KK 1530/1998 vp
3998: 
3999: dettävä saaristoasiain neuvottelukunnan lausun-   muassa Korppoossa asuvilla verotoimiston kah-
4000: to. Se on lainkohdan mukaan pyrittävä otta-       della työntekijällä on mahdollisuus osallistua.
4001: maan huomioon päätöksen teossa tai muussa             Lounais-Suomen verovirasto on organisaa-
4002: toiminnassa. Turunmaan verotoimiston uudel-       tiotaan kehittäessään, sille kuuluvan toimivallan
4003: leenjärjestelyn yhteydessä työpaikat eivät ole    mukaisesti, toiminut verohallinnon toiminnalle
4004: uhattuina. Toimintojen keskittäminen Paraisille   asetettuja kokonaistavoitteita noudattaen. Vero-
4005: merkitsee kahden työntekijän työmatkan hanka-     viraston päätös on sopusoinnussa saariston kehi-
4006: loittumista. Saadun selvityksen mukaan verotoi-   tyksen edistämisestä annetun lain hengen ja myös
4007: misto aikoo tänä vuonna käynnistää yhteistyös-    sen 7 §:n kanssa. Päätös ei ole ristiriidassa halli-
4008: sä saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa etä-    tuksen aluepoliittisten kokonaistavoitteiden
4009: työkokeilun, joka tähtää työpaikkojen säilyttä-   kanssa. Hallitus kuitenkin seuraa tilannetta ky-
4010: miseen saaristossa ja tähän kokeiluun muun        syjän tarkoittamasta näkökulmasta.
4011:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1999
4012: 
4013:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
4014:                                             KK 1530/1998 vp                                                 7
4015: 
4016: 
4017: 
4018: 
4019:                                          Tili Riksdagens Talman
4020: 
4021:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        kontor har varit öppet varje vardag. Detta kon-
4022: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         tor med fem anställda har dagligen besökts av
4023: Iem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        1-5 kunder, som mest av 5-10 kunder.
4024: man Ulla-Maj Wideroos m.fl. undertecknade                  Det samhälleliga målet för lagstiftningen om
4025: skriftliga spörsmål nr 1530:                           främjande av skärgårdens utveckling är enligt
4026:                                                        lagmotiveringen att trygga skärgårdsbefolkning-
4027:           Anser Regeringen att en sådan centra-        ens möjligheter till tiligång tili service på ett rätt-
4028:        1isering av arbetsp1atserna inom skatte-        vist sätt i förhållande till rikets övriga befolkning.
4029:        förva1tningen som det fattats beslut om         Genom lagen åläggs staten och kommunerna
4030:        vid Sydvästra Fin1ands skattedistrikt är        förpliktelser, samtidigt som riktlinjer för hur ut-
4031:        fören1ig med andan i 1agen om främjande         vecklingen bör ske fastställs. Lagen är en ramlag
4032:        av skärgårdens utveckling och uttryck1i-        som innehåller bl.a. allmänna bestämmelser om
4033:        gen med bestämmelserna i dess 7 §, med          tryggande av basservicen. Tili basservicen räknas
4034:        beaktande av att såvä1 skärgårdsde1ega-         bl.a. sedvanlig närservice i fråga om social- och
4035:        tionen som den en1igt lag ansvariga regio-      hälsoväsendet, skol- och kulturväsendet, handel
4036:        nalutvecklingsmyndigheten motsatt sig           och telekommunikationer samt elenergi.
4037:        bes1utet, samt                                      En central uppgift för skatteförvaltningen be-
4038:           anser Regeringen att den ifrågavaran-        står i att säkerställa penningflödena i samband
4039:        de medvetna minskningen av statliga ar-         med beskattningen. Ett viktigt mål inom ramen
4040:        betsplatser i skärgården är i linje med         för denna uppgift är att beskattningen verkställs
4041:        regeringens övergripande regionalpolitis-       riktigt och enhetligt och att de skattskyldiga in-
4042:        ka målsättningar?                               strueras och ges råd så att de så Iätt som möjligt
4043:                                                        kan fullgöra sina skyldigheter i anknytning till
4044:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          beskattningen. Centraliseringen av verksamhe-
4045: anföra följande:                                       ten vid Sydvästra Fin1ands skatteverk hänför sig
4046:                                                        tili målet att erbjuda de skattskyldiga sådan sak-
4047:     Enligt uppgift från skatteförvaltningen kom-       kunskap i skattefrågor som deras rättsskydd för-
4048: mer verksamheten vid Åbolands skattebyrås              utsätter. I dagens läge finns det inte förutsätt-
4049: kontor i Korpo huvudsakligen att centraliseras         ningar att hålla ett kontor med fem anställda
4050: till Pargas. Enligt beslutet skall kundtjänsten        öppet varje vardag i Korpo utan att kvaliteten på
4051: ordnas så att Korpo kontor är öppet en dag i           sakkunskapen äventyras väsentligt. Dessutom
4052: veckan. Dessutom ordnas mottagningar i Hout-           måste invånarna i området också i fortsättningen
4053: skär och Nagu vid tiden för inlämnande av dekla-       kunna betjänas på båda inhemska språken. Det
4054: rationen och för att skattekortsändringarna skall      är meningen att Korpo kontor skall vara öppet
4055: säkerställas.                                          för allmänheten en dag i veckan, vilket är nog för
4056:     Det är fråga om en omorganisering av Åbo-          att trygga behovet av kundtjänst i Korpo. Samti-
4057: lands skattebyrås interna verksamhet. Omsorgen         digt är Abolands skattebyrås basservice och spe-
4058: om tillgången tili service återspeglas i de utlåtan-   cialservice tillgänglig för befolkningen i området
4059: den som lämnats in.                                    till rimliga kostnader och inom rimligt avstånd
4060:     En1igt uppgift är skattebyrån en av de minsta i    jämfört med motsvarande service på andra håll.
4061: sydvästra Finland och i hela landet. Den har 23            Enligt 7 § lagen om främjande av skärgårdens
4062: anställda. Målen för lagen om främjande av skär-       utveckling bör staten i egenskap av arbetsgivare
4063: gårdens utveckling har som det nu är beaktats          sträva efter att bevara statliga arbetsplatser i
4064: synnerligen väl genom att kontor har placerats         skärgården. Om ett statligt ämbetsverk ämnar
4065:  på tre orter. Sammanlagt 13 av byråns anställda       minska antalet arbetsplatser i en skärgårdskom-
4066:  arbetar i Pargas, fem i Kimito och fem i Korpo.       mun, skall skärgårdsdelegationens utlåtande
4067:  Av de anställda vid Korpo kontor är två bosatta       först begäras. Enligt lagrummet skall utlåtandet
4068:  i Korpo, en i Nagu och två i Pargas. Korpo            om möjligt beaktas vid beslutsfattandet och i
4069: 8                                           KK 1530/1998 vp
4070: 
4071: annan verksamhet. I samband med omorganise-               När Sydvästra Finlands skatteverk har ut-
4072: ringen av Åbolands skattebyrå är inga arbets-          vecklat sin organisation har det, i enlighet med
4073: platser hotade. Centraliseringen av verksamhe-         sina befogenheter, tillämpat de övergripande
4074: ten till Pargas innebär att två anställdas arbetsre-   målen för skatteförvaltningens verksamhet.
4075: sor blir besvärligare. Enligt uppgift har skatteby-    Skatteverkets beslut är förenligt med andan i
4076: rån för avsikt att i år, tillsammans med skär-         lagen om främjande av skärgårdens utveckling
4077: gårdsdelegationen, inleda ett försök med distans-      och med dess 7 §. Beslutet strider inte mot reger-
4078: arbete som syftar till att arbetsplatserna i skär-     ingens övergripande regionalpolitiska mål. Re-
4079: gården bevaras, och bl.a. de två skattebyråan-         geringen kommer dock att följa läget ur den
4080: ställda som bor i Korpo har möjlighet att delta i      synvinkel som spörssmålsställaren avser.
4081: försöket.
4082:      Helsingforsden 16 februari 1999
4083: 
4084:                                                                              Minister Jouko Skinnari
4085:                                          KK 1531/1998 vp
4086: 
4087: Kirjallinen kysymys 1531
4088: 
4089: 
4090: 
4091: 
4092:                                   Päivi Räsänen Iski: Opetusministeriön hallinnonalan saamisesta
4093:                                       Suomen huumestrategian mukaiseen huumeidenvastaiseen
4094:                                       työhön
4095: 
4096: 
4097:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4098: 
4099:    Huumausainerikollisuus ja nuorten huume-         tämistä, kuten huumekoulutusta julkishallin-
4100: kokeilut ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuo-     toon, paikallista puuttumista varhain nuorten
4101: sina. Esimerkiksi huumausainerikoksia koskevat      ongelmiin, jatkuvasti saatavilla olevia hoitopal-
4102: rikosilmoitukset ovat kasvaneet vuoden 1995         veluja, korvaavan lääkehoidon laajentamista,
4103: 3 929 rikoksesta vuoden 1997 6 731 ilmoituk-        lastensuojelulain puuttumismahdollisuuksien
4104: seen. Rikoksissa mukana olleiden henkilöiden        käytön tehostamista, neuvontaa ja hoitoonoh-
4105: lukumäärä on kasvanut vastaavana aikana 3 944       jausta poliisin toimien yhteydessä sekä syrjäyty-
4106: henkilöstä 7 015 henkilöön. Nuorten osuus huu-      neiden tukipalvelujen laajentamista. Edellä mai-
4107: mausainerikoksissa on erittäin suuri. Esimerkik-    nittujen toimenpiteiden toteuttamisessa erityisen
4108: si 15-25-vuotiaiden nuorten osuus on yli 47         keskeisessä asemassa sosiaali- ja terveysministe-
4109: prosenttia eli 3 299 henkilöä huumausainerikok-     riön ja sisäasiainministeriön ohella ovat opetus-
4110: sista epäillyistä henkilöistä vuonna 1997.          ministeriö ja sen alainen hallinto.
4111:    Kouluterveys -96 -projekti puolestaan osoitti,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4112: että yhdeksäsluokkalaisista tytöistä 9 %ja pojis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4113: ta II % oli kokeillut kannabista koko maan ai-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4114: neistosta. Mutta esimerkiksi helsinkiläisnuorten    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4115: kohdalla tytöistä 27 % ja pojista jopa 34 % oli
4116: kokeillut kannabista. Luvut kertovat murheelli-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
4117: sella tavalla huumeongelman leviämisestä koko              Suomen huumausainestrategian toteut-
4118: maahan ja sen kärjistymisestä pääkaupunkiseu-              tamiseksi ja erityisesti opetusministeriön
4119: dulla. Huumausainepoliittinen toimikunta luo-              hallinnonalan sitouttamiseksi strategian
4120: vutti keväällä mietintönsä Suomen huumausai-               tavoitteita toteuttamaan, jotta opetusmi-
4121: nestrategiasta sosiaali- ja terveysministerille.           nisteriön alaisessa lääninhallinnossa ja
4122: Toimikunta suositteli edelleen rajoittavaa huu-            kuntien hallinnossa koettaisiin huumei-
4123: mepolitiikkaa parhaaksi keinoksi pitää huu-                den vastainen työ yhdeksi keskeiseksi teh-
4124: mausaineiden käytöstä ja torjunnasta aiheutuvat            täväksi, koulujen huumevalistus olisi
4125: haitat ja kustannukset mahdollisimman pieninä.             ajan tasalla, koulujen välituntivalvonta
4126:  Rajoittavaan huumausainepolitiikkaan kuuluu               tehostuessaan vähentäisi tupakointia ja
4127:  kokeilun ja käytön kieltäminen. Tähän pääsemi-            siten myös huumekokeiluja sekä että
4128:  seksi toimikunta ehdottaa laajassa toimenpide-            nuoriso- ja liikuntajärjestöjen toiminnas-
4129:  osuudessa eri ministeriöiden ja viranomaisten             sa kiinnitettäisiin enemmän huomiota
4130:  yhteistyötä ja seurannan tehostamista. Erityisen          huumeiden vastaiseen toimintaan?
4131:  tärkeänä toimikunta piti mm. valistustyön kehit-
4132: 
4133:    Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1999
4134: 
4135:                                          Päivi Räsänen /skl
4136: 
4137: 
4138: 
4139: 
4140:  280043
4141: 2                                          KK 1531/1998 vp
4142: 
4143: 
4144: 
4145: 
4146:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4147: 
4148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edellä mainitun toimikunnan huumestrategia-
4149: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         asiakirjaan ja sen jatkovalmisteluun.
4150: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Opetustoimen alalla on opetusministeriön ja
4151: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        Opetushallituksen tulossopimukseen perustuen
4152: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        jo ennen valtioneuvoston periaatepäätöstä käyn-
4153: 1531:                                                 nistetty lukuisia hankkeita, jotka osaltaan täh-
4154:                                                       täävät lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön
4155:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       tukemiseen. Näistä on syytä mainita muun muas-
4156:        Suomen huumausainestrategian toteut-           sa toimenpideohjelma nuorten syrjäytymisen eh-
4157:        tamiseksi ja erityisesti opetusministeriön     käisemiseksi ja Terve itsetunto -projekti, erityis-
4158:        hallinnonalan sitouttamiseksi strategian       opetuksen laadullisen kehittämisen hanke sekä
4159:        tavoitteita toteuttamaan, jotta opetusmi-      kerhotoiminnan kehittämishanke.
4160:        nisteriön alaisessa lääninhallinnossa ja          Syrjäytymisen ehkäisy -hankkeessa selvite-
4161:        kuntien hallinnossa koettaisiin huumei-        tään mahdollisuudet opetussuunnitelmatyön
4162:        den vastainen työ yhdeksi keskeiseksi teh-     sekä kokeilutoiminnan avulla ehkäistä oppivel-
4163:        täväksi, koulujen huumevalistus olisi          vollisten syrjäytymistä peruskoulussa sekä tehos-
4164:        ajan tasalla, koulujen välituntivalvonta       taa koulutuksen toimenpiteitä nuorten syrjäyty-
4165:        tehostuessaan vähentäisi tupakointia ja        misen ehkäisemiseksi.
4166:        siten myös huumekokeiluja sekä että               Terve itsetunto -projektissa korostetaan kou-
4167:        nuoriso- ja liikuntajärjestöjen toiminnas-     lun sisäisen kehittämisen ohessa kodin ja koulun
4168:        sa kiinnitettäisiin enemmän huomiota           sekä eri viranomaisten ja muiden sidosryhmien
4169:        huumeiden vastaiseen toimintaan?               väliseen yhteistyöhön liittyvien uusien työtapo-
4170:                                                       jen kehittämistä. Tavoitteena on koulun toimin-
4171:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          takulttuurin kehittäminen yhteisölliseksi, yksi-
4172: vasti seuraavaa:                                      lölliset edellytykset huomioivaksija syrjäytymis-
4173:                                                       tä ehkäiseväksi oppimisympäristöksi.
4174:     Huumausaineiden kokeilu ja käyttö ovat               Erityisopetuksen laadullisen kehittämisen
4175: 1990-luvulla lisääntyneet ja yleistyneet maan eri     hankkeessa kiinnitetään huomiota lapsen ja nuo-
4176: osissa. Kehitys on jatkunut samansuuntaisena          ren erityisen tuen tarpeen varhaiseen tunnistami-
4177: myös huumausainepoliittisen toimikunnan (Ko-          seen, ja kehitetään siihen liittyviä menetelmiä.
4178: miteanmietintö 1997:10) laatiman arvion jäl-             Opetushallitus on lisäksi usean vuoden ajan
4179: keen; kyselytutkimukset, sosiaali- ja terveyden-      kehittänyt ja toteuttanut huumeiden kysynnän
4180: huollon tilastot ja rikostilastot viittaavat käytön   ehkäisyyn liittyvää verkostokoulutusta ja tuot-
4181: ja haittojen kasvuun. Vaikka tilannetta muihin        tanut päihdevalistusohjelmia sekä huumeiden
4182: Euroopan maihin verrattuna on pidetty vielä hy-       vastaiseen työhön liittyvää materiaalia lukioille
4183: vänä, on perusteltua syytä ryhtyä kaikkiin käy-       ja ammatillisille oppilaitoksille yhdessä muun
4184: tettävissä oleviin toimiin huumeisiin liittyvien      muassa Keskusrikospoliisin, Irti huumeista ry:n
4185: uhkien torjumiseksi. Huumeet ovat erityisesti         ja Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton
4186: nuoriin kohdistuva uhka. Koko yhteiskuntam-           kanssa.
4187: me tulevan kehityksen kannalta on merkityksel-           Nuorisotoimessa huumeiden vastainen työ on
4188: listä, miten tähän haasteeseen olemme valmiita        otettu huomioon läpäisevänä käyttäen hyväksi
4189: vastaamaan.                                           erilaisia nuorisotyön menetelmiä. Erityisnuori-
4190:     Valtioneuvosto on viime vuoden lopulla            sotyössä, katu- ja jengityössä, huumeiden vastai-
4191: 22.12.1998 tehnyt periaatepäätöksen Suomen            sesta työstä on paljon kokemuksia etenkin pää-
4192: huumausainepolitiikasta. Periaatepäätös sisäl-        kaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Viime
4193: tää toimenpideohjelman ja sitä koskevan seikka-       vuosina on nuorten työpajatoimintaan sekä
4194: peräisen vastuunjaon eri hallinnonalojen ja vi-       muuhun nuorten elämänhallintaa parantavaan
4195: ranomaisten kesken. Periaatepäätös pohjautuu          pitempiaikaiseen toimintaan pyritty ohjaamaan
4196:                                             KK 1531/1998 vp                                               3
4197: 
4198: myös huumeongelmista irti pyrkiviä nuoria.             neuvoston periaatepäätös antaa huumausainei-
4199: Opetusministeriö on tukenut myös tähän liitty-         den vastaiselle työlle selkeät linjaukset. Opetus-
4200: viä kehittämishankkeita. Opetusministeriö on si-       ministeriö on ollut mukana päättämässä näistä
4201: sällyttänyt läänien nuorisotoimen tulossuunni-         linjauksista ja niitä valmistelemassa ja sen hallin-
4202: telmaan osana kuntien peruspalvelujen arvioin-         nonala, opetusviranomaiset ja opettajat ovat toi-
4203: tia kuntien nuorisotoimen toimenpiteet nuorten         mineet ja toimivat määrätietoisesti valtioneuvos-
4204: huumeiden vastaisessa työssä.                          ton periaatepäätöksessä ilmaistujen tavoitteiden
4205:    Sosiaali- ja terveysministeriö on valtioneuvos-     saavuttamiseksi käytännön työssä.
4206: ton periaatepäätöksen mukaisesti asettanutjuuri           Millään taholla ei ole syytä aliarvioida myös-
4207: monialaisen toimikunnan (VN:n raha-asiainva-           kään sitä kasvatustyötä, jota maamme opettajat
4208: liokunnan istunto 4.2.1999, toimikunnan pu-            kouluissa ja oppilaitoksissa ovat tehneet ja päi-
4209: heenjohtajana ylijohtaja Kalevi Kivistö, opetus-       vittäin tekevät. Karupanjoilla on tärkeä osansa
4210: ministeriö) selvittämään nuorten huumekysy-            huumeiden vastaisessa työssä, mutta nyt ollaan
4211: mystä. Toimikunnan keskeisiä tehtäviä on muun          tekemisissä asian kanssa, joka ei ole hoidettavis-
4212: ohella selvittää, miten eri tahoja, kuten opettajia,   sa vain kertaluonteisin ponnistuksin. Nyt edelly-
4213: nuoriso-, liikunta-, sosiaali-, terveys- ja vapaaeh-   tetään kaikilta osapuolilta jatkuvaa arkipäivän
4214: toistyöntekijöitä sekä laillisuusvalvonnasta vas-      valistus- ja kasvatustyötä, välittämistä ja tilantei-
4215: taavia viranomaisia ja nuorten vertaisryhmiä           siin puuttumista. Koulut ja kodit ansaitsevat täs-
4216: voidaan paikallisesti saada mukaan ehkäisytyö-         sä työssä kaiken sen tuen, mikä eri hallinnonalo-
4217: hön.                                                   jen yhteistyöllä on aikaansaatavissa.
4218:    Opetusministeriön käsityksen mukaan Valtio-
4219: 
4220:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
4221: 
4222:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
4223: 4                                           KK 1531/1998 vp
4224: 
4225: 
4226: 
4227: 
4228:                                          Tili Riksdagens Talman
4229: 
4230:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        digheter. Principbeslutet baserar sig på ovan-
4231: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         nämnda kommissions narkotikastrategi och den
4232: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       fortsatta beredningen av detta dokument.
4233: man Päivi Räsänen undertecknade skriftliga                Utgående från resultatavtalet mellan under-
4234: spörsmå1 nr 15 31 :                                    visningsministeriet och Utbildningsstyrelsen
4235:                                                        hade det inom undervisningssektorn redan före
4236:           Vi1ka åtgärder kommer Regeringen att         statsrådets principbeslut startats flera projekt
4237:        vidta för att genomföra Finlands                som siktar på att ge stöd för narkotikaföre-
4238:        narkotikastrategi och särskilt för att få       byggande arbete bland barn och unga. Det är
4239:        undervisningsministeriets förvaltnings-         skäl att av dem nämna bl.a. åtgärdsprogrammet
4240:        område att förbinda sig att genomföra           för att hindra marginalisering bland unga, pro-
4241:        målen för strategin, så att man inom läns-      jektet Sund självkänsla, projektet för kvalitets-
4242:        förvaltningen och kommunalförvalt-              utveckling inom specialundervisningen samt
4243:        ningen under undervisningsministeriet           projektet för utveckling av klubbverksamheten.
4244:        skall uppfatta arbetet mot narkotika som           1 projektet för att hindra marginalisering ut-
4245:        en central uppgift, så att skolorna skall få    reds möjligheterna att genom läroplansarbete
4246:        aktuell droginformation, så att effektive-      och försöksverksamhet hindra läropliktiga att
4247:        rad övervakning under rasterna i skolor-        marginaliseras i grundskolan samt att effektivera
4248:        na skall leda tili att tobaksrökning och        åtgärderna i utbildningen för att hindra margina-
4249:        därmed också försök med droger minskar          lisering bland unga.
4250:        samt så att man i ungdoms- och idrotts-            1 projektet Sund självkänsla betonas förutom
4251:        organisationernas verksamhet skall fåsta        skolans inre utveckling även utvecklandet av nya
4252:        mer uppmärksamhet vid arbetet mot nar-          arbetsmetoder mellan hemmet och skolan samt
4253:        kotika?                                         mellan olika myndigheter och andra intres-
4254:                                                        sentgrupper. Syftet är att utveckla kulturen i sko-
4255:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lan så att den skapar samhörighet, beaktar indivi-
4256: anföra följande:                                       duella förutsättningar och blir en inlärningsmiljö
4257:                                                        som hindrar marginalisering.
4258:    Att pröva på och att använda narkotika har             1 kvalitetsutvecklingsprojektet inom special-
4259: blivit allt vanligare under 1990-talet i olika delar   undervisningen fåsts vikt vid att barns och ung-
4260: av landet. Utvecklingen har fortsatt i samma           domars behov av särskilt stöd uppmärksammas i
4261: riktning också efter den bedömning som narkoti-        ett tidigt skede och att metoder för detta utveck-
4262: kapolitiska kommissionen gjorde i sitt betänkan-       las.
4263: de (Kommittebetänkande 1997:10); enkätunder-              Utbildningsstyrelsen har dessutom under flera
4264: sökningar, statistiken för social- och hälsovårds-     års tid utvecklat och genomfört nätverksut-
4265: sektorn och brottsstatistike!l anger att använd-       bildning för att motverka narkotikaefterfrågan
4266: ningen och skadorna ökar. Aven om situationen          och producerat upplysningsprogram samt mate-
4267: jämfört med andra europeiska Iänder fort-              ria! för arbetet mot droger för gymnasierna och
4268: farande anses god, finns det grundad anledning         yrkesläroanstalterna tillsammans med bl.a. Cen-
4269: att utnyttja alla tillgängliga medel för att stävja    tralkriminalpolisen, Fri från narkotika rf och
4270: det hot som narkotika utgör. Det är främst de          Finska Försäkringsbolagens Centralförbund.
4271: unga som utsätts för hotet. Med tanke på hela             lnom ungdomsverksamheten har arbetet mot
4272: samhällets framtida utveckling är det av av-           narkotika beaktats som ett genomgående tema.
4273: görande betydelse hur vi antar denna utmaning.         Här har olika metoder i ungdomsarbetet utnytt-
4274:    Statsrådet fattade i slutet av fjolåret             jats. lnom specialungdomsarbetet, i gatu- och
4275: 22.12.1998 ett principbeslut om Finlands narko-        gängarbetet finns det gott om erfarenheter av
4276: tikapolitik. Principbeslutet innehåller ett åt-        drogarbete, i synnerhet i huvudstadsregionen
4277: gärdsprogram och en detaljerad ansvarsfördel-          och i olika tillväxtcentra. Under de senaste åren
4278: ning mellan olika förvaltningsområden och myn-         har man också försökt hänvisa ungdomar som
4279:                                              KK 1531/1998 vp                                             5
4280: 
4281: vill bli kvitt sitt beroende tili verkstäder för unga      Enligt undervisningsministeriets uppfattning
4282: och annan långvarig verksamhet som förbättrar           drar statsrådets principbeslut upp klara linjer för
4283: de ungas förmåga att klara sin livssituation.           arbetet mot narkotika. Undervisningsministeriet
4284: Undervisningsministeriet har stött utvecklings-         har varit med om att fatta beslut om dessa linjer
4285: projekt i anslutning tili detta. Undervisningsmi-       och berett dem och ministeriets förvaltningsom-
4286: nisteriet har i resultatplanen för länens ungdoms-      råde, undervisningsmyndigheterna och lärarna
4287: väsende som en del av utvärderingen av kommu-           har målmedvetet arbetat och arbetar alltjämt för
4288: nernas basservice tagit med åtgärder som ung-           att de mål som anges i statsrådets principbeslut
4289: domsväsendet i kommunerna kan vidta för                 skall uppnås i det praktiska arbetet.
4290: att bekämpa narkotika.                                     Ingen har skäl att underskatta det fostringsar-
4291:     Social- och hälsovårdsministeriet har i enlig-      bete som lärarna har utfört och dagligen utför i
4292: het med statsrådets principbeslut tillsatt en           skolorna och läroanstalterna i vårt land. Kam-
4293: mångsektoriell kommitte (SR:s finansutskotts            panjer spelar en viktig roll i arbetet mot narkoti-
4294: sammanträde 4.2.1999, ordförande för kom-               ka, men nu står vi inför ett problem som inte kan
4295: mitten är överdirektör Kalevi Kivistö vid under-        klaras av genom insatser av engångsnatur. Av
4296: visningsministeriet) för att utreda ungas               alla parter krävs nu ett kontinuerligt upplys-
4297: knarkproblem. Viktiga uppgifter är bl.a. att utre-      nings- och fostringsarbete i det dagliga livet. Det
4298: da hur olika instanser, såsom lärare, ungdoms-,         gäller att bry sig om och att ingripa. Skolorna och
4299: idrotts-, social-, hälso- och frivilligarbetare samt    hemmen förtjänar i detta arbete allt det stöd som
4300: myndigheter som svarar för laglighetsövervak-           kan åstadkommas genom samarbete mellan för-
4301: ning och grupper av likställda, lokalt kan fås med      valtningsområdena.
4302: i det förebyggande arbetet.
4303: 
4304:      Helsingforsden 10 februari 1999
4305: 
4306:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
4307:                                           KK 1532/1998 vp
4308: 
4309: Kirjallinen kysymys 1532
4310: 
4311: 
4312: 
4313: 
4314:                                   Timo Ihamäki lkok: Teknologian/teknisen työn opettajankoulutuk-
4315:                                       sesta
4316: 
4317: 
4318:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4319: 
4320:     Itä-Suomen uusteollistaminen vaatii nuorten      sen työn/teknologian opettajankoulutuksen
4321: luonnontieteellispohjaisen, erityisesti fysiikkaan   aloittamista fysiikkapainotteisesti, ei teknologia-
4322: ja matematiikkaan pohjautuvan teknisen ope-          kasvatuksena. Käsityöoppiaine, jonka piiriin
4323: tuksen kehittämistä. Joensuun yliopiston Savon-      tekninen työ kuuluu, opettaa tuotteistamaan
4324: linnan opettajankoulutuslaitoksen käsityötie-        prototyyppejä teollisuudelle, joka tekee tulokses-
4325: teen hankesuunnitelma voisi olla yksi vastaus,       ta kannattavan.
4326: joka kehittäisi taantuvaa Itä-Suomea parem-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4327: paan suuntaan. Käsityötieteen hankesuunnitel-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4328:  ma koskee koulutusvastuun laajentamista tekni-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4329:  sen työn aineenopettajakoulutukseen.                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4330:     Hankesuunnitelma sisältää ehdotuksen fysiik-
4331:  kapainotteisen teknisen työniteknologian opet-                Mitä mahdollisuuksia olisi aloittaa Sa-
4332:  tajankoulutuksen aloittamisesta kahden aineen              vonlinnassa fysiikkapainotteisen tekni-
4333:  aineenopettajakoulutuksena (tekninen työ + fy-             sen työn/teknologian opettajankoulutus
4334:  siikka). Joensuun yliopiston kasvatustieteellisen          ja millä aikataululla tämä olisi mahdollis-
4335:  tiedekunnan dekaani on asettanut valmistelutyö-            ta aloittaa?
4336:  ryhmän, jonka loppuraportissa esitetään tekni-
4337: 
4338:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1999
4339: 
4340:                                          Timo Ihamäki /kok
4341: 
4342: 
4343: 
4344: 
4345:  280043
4346: 2                                          KK 1532/1998 vp
4347: 
4348: 
4349: 
4350: 
4351:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4352: 
4353:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuihin koulutusvastuisiin. Sen sijaan kirjallisessa
4354: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kysymyksessä mainitun fysiikan alan koulutus-
4355: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vastuu on muun muassa Joensuun yliopistolla
4356: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        humanistisia ja luonnontieteellisiä tutkintoja
4357: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         koskevan tutkintoasetuksen (221/1994) mukaan.
4358: 1532:                                                     Yliopistollisen opettajankoulutuksen tilan
4359:                                                       valtakunnallinen arviointi on paraikaa meneil-
4360:            Mitä mahdollisuuksia olisi aloittaa Sa-    lään Korkeakoulujen arviointineuvostossa.
4361:         vonlinnassa fysiikkapainotteisen tekni-       Opettajien koulutuksen määrällisten ja sisällöl-
4362:         sen työn/teknologian opettajankoulutus        listen kehittämistarpeiden ennakointiprojekti on
4363:         ja millä aikataululla tämä olisi mahdollis-   samoin käynnissä. Arvioinnin ja ennakoinoin
4364:         ta aloittaa?                                  tulokset ovat käytettävissä vuoden 1999lopulla.
4365:                                                           Selvittääkseen käsityö-oppiaineen erityistar-
4366:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         peita, kuten perusopetuslain mahdollisia vaiku-
4367:                                                       tuksia opettajankoulutukseen, koulutuksen tule-
4368:     Perusopetuslain (62811998) 11 §:n 1 momentin      vaisuuden kehittämistarpeita sekä alan opetus-
4369: mukaan eräs perusopetuksen oppimäärään kuu-           henkilöstön työllistymistilannetta opetusminis-
4370: luva kaikille yhteinen oppiaine on käsityö. Loka-     teriö on käynyt 13.1.1999 yhteisneuvottelun
4371: kuun alusta 1993 voimaan tulleessa valtioneu-         kaikkien niiden yliopistojen kanssa, joissa anne-
4372: voston päätöksessä peruskoulun yläasteen tunti-       taan opettajankoulutusta koskevan tutkintoase-
4373: jaosta oppiaineena mainitaan "käsityö, tekninen       tuksen mukaista teknisen työn ja tekstiilityön
4374: työ ja tekstiili työ". Peruskoulun opetussuunni-      opettajankoulutusta. Opetusministeriö kiinnitti
4375: telman perusteissa vuodelta 1994 todetaan käsi-       yliopistojen huomiota erityisesti tekstiilityön
4376: työn, teknisen työn ja tekstiilityön muodostavan       opetustehtävissä toimivan henkilöstön korkeaan
4377: oppiainekokonaisuuden,josta käytetään opetus-         ikärakenteeseen.
4378: suunnitelman perusteissa nimeä käsityö. Kasva-            Opetusministeriö on pyytänyt yliopistoja val-
4379: tustieteellisistä tutkinnoista ja opettajankoulu-      mistelemaan yhteisen arvion käsityö-oppiaineen
4380: tuksesta annetun asetuksen (576/1995) mukaan           opettajankoulutuksen kehittämistarpeista.
4381: opettajankoulutuksen koulutusvastuu on määri-             Opettajankoulutuksen tilan arvioinnin ja
4382: telty teknisen työn ja tekstiilityön mukaan. Teks-     opettajatarpeiden ennakointiprojektin tulosten
4383: tiilityössä koulutusvastuu on Helsingin ja Joen-       sekä käsityö-oppiainetta koskevien yliopistoar-
4384: suun yliopistoilla sekä Åbo Akademilla. Tekni-         vioiden perusteella ratkaistaan kysymykset
4385: sen työn koulutusvastuu on Turun yliopistolla ja       muun muassa koulutusvastuiden mahdollisista
4386:  Åbo Akademilla.                                       laajentamis- tai supistamistarpeistaja muista kä-
4387:     Teknologia-nimistä oppiainetta eivät perus-        sityö-oppiaineen opettajankoulutuksen kehittä-
4388:  opetuslaki, tuntijakopäätös tai opetussuunnitel-      mistoimista niin Savonlinnan kuin muidenkin
4389:  man perusteet tunne. Se ei myöskään kuulu opet-       opettajankoulutuslaitosten osalta.
4390:  tajankoulutusta koskevassa asetuksessa mainit-
4391: 
4392:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
4393: 
4394:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
4395:                                            KK 1532/1998 vp                                           3
4396: 
4397: 
4398: 
4399: 
4400:                                         Tili Riksdagens Ta/man
4401: 
4402:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ordningen om humanistiska och naturveten-
4403: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        skapliga examina (221/1994) utbildningsansvar
4404: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      för området fysik som nämns i spörsmålet.
4405: man Timo Ihamäki undertecknade skriftliga                En riksomfattande utvärdering av tillståndet i
4406: spörsmål nr 1532:                                     universitetsutbildningen av lärare pågår som
4407:                                                       bäst i Rådet för utvärdering av högskolorna.
4408:           Vilka möjligheter finns det att inleda      Likaså pågår ett projekt som skall uppskatta
4409:        lärarutbildning i teknisk slöjd/tekno1ogi      utvecklingsbehovet i fråga om 1ärarutbildning-
4410:        med inriktning mot fysik i Nyslott och         ens omfattning och substans. Resultaten av ut-
4411:        enligt viiken tidtabell kunde starten ske?     värderingen och uppskattningen finns tillgäng1i-
4412:                                                       ga mot slutet av 1999.
4413:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            För att utreda specialbehoven inom läroämnet
4414: anföra följande:                                      slöjd, såsom eventuella effekter av lagen om
4415:                                                       grundläggande utbildning på lärarutbildningen,
4416:    Enligt 11 § Imom. i lagen om grundläggande         utbildningens framtida utveck1ingsbehov samt
4417: utbildning (628/1998) är slöjd ett av de ämnen        sysselsättningsläget för undervisningspersonalen
4418: som är gemensamma för alla i den grundläggan-         inom branschen, förde undervisningsministeriet
4419: de utbildningens lärokurs. 1statsrådsbeslutet om      den 13 januari 1999 gemensamma förhandlingar
4420: timförde1ningen i grundskolans högstadium,            med alla de universitet som har lärarutbildning i
4421: som trädde i kraft vid ingången av oktober 1993,      teknisk slöjd och textilstö1d enligt examensför-
4422: nämns "slöjd, teknisk slöjd, texti1slöjd" som ett     ordningen om lärarutbildning. Undervisnings-
4423: Järoämne. 1 grunderna för grundskolans läro-          ministeriet gjorde universiteten uppmärksamma
4424: plan från 1994 konstateras att slöjd, teknisk slöjd   särskilt på den höga åldersstrukturen bland per-
4425: och textilstöjd bildar en läroämneshelhet som i       sonalen i undervisningsuppgifter inom textilslöj-
4426: grunderna för läroplanen kallas slöjd. Enligt för-    den.
4427: ordningen om examina och lärarutbildning på              Undervisningsministeriet har bett universite-
4428: det pedagogiska området (576/1995) har utbild-        ten göra en gemensam bedömning av utveck-
4429: ningsansvaret för lärarutbildningen definierats       lingsbehoven beträffande lärarutbildningen i
4430: enligt teknisk slöjd och textilslöjd. Inom tex-       s1öjd.
4431: tilslöjden vilar utbildningsansvaret på Helsing-         Utgående från bedömningen av lärarutbild-
4432: fors och Joensuu universitet samt Åbo Akademi.        ningens tillstånd och resultaten av lärarbehovs-
4433: Utbildningsansvaret för teknisk slöjd har påförts     projektet samt universitetsutvärdringarna be-
4434: Åbo universitet och Abo Akademi.                      träffande läroämnet slöjd avgörs frågorna om
4435:     Varken Jagen om grundläggande utbildning,         bl.a. ett eventuellt behov av att utvidga eller
4436: beslutet om timfördelning eller läroplansgrun-        kringskära utbildningsansvaren och om andra
4437: derna känner tili ett sådant läroämne som tekno-      utvecklingsåtgärder i fråga om slöjdlärarutbi1d-
4438: logi. Det hör inte heller tili de utbildningsansvar   ningen både när det gäller lärarutbildningsinsti-
4439: som nämns i förordningen om lärarutbildning.          tutionen i Nyslott och andra lärarutbildningsin-
4440:  Däremot har bl.a. Joensuu universitet enligt fOr-    stitutioner.
4441: 
4442:      Helsingforsden 4 februari 1999
4443: 
4444:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
4445:                                             KK 1533/1998 vp
4446: 
4447: Kirjallinen kysymys 1533
4448: 
4449: 
4450: 
4451: 
4452:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Iltakoulun vaikutuksesta työttömän ase-
4453:                                        maan
4454: 
4455: 
4456:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4457: 
4458:     Eräs sydämistynyt työtön henkilö kirjoitti         metelkö miksi täällä työttömät SYRJÄ YTYY!
4459: seuraavanlaisen kirjeen: "Ongelma, johon voisit        Eli tässä maassa ei kannata yrittää mitään muuta
4460: puuttua, on seuraavanlainen: Olen tällä hetkellä       kuin mennä sen mukaan mitä sanotaan ja käske-
4461: työtön. Minut irtisanottiin määräaikaisesta työ-       tään Ylemmältä taholta. Kiitän myös erillisessä
4462: suhteesta 11 kuukautta ennen sen loppua. Sitten        kirjeessä opetusministeriä hienoista päätöksistä
4463: menin työvoimatoimistoon ilmoittautumaan.              ym.
4464: Ok, päivärahat juoksee ja kakarat koulussa ja             Jos tekisit jotain meille puolisyrjäytyneille-
4465: helvetisti energiaa (32 v). Työkkärissä sanottiin,     kin."
4466: että pitää olla omatoimineo ja he sieltä auttavat,        Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momenttiin
4467: tukevat, neuvovat ja kannustavat, ettei tapahtui-      viitaten ja henkevää sekä perusteellista vastausta
4468: si syrjäytymistä. No, menin sitten iltakouluun.        odottaen esitän kunnioittavasti valtioneuvoston
4469: Päivärahat seis ja siitä sitten koulun lopetus, että   asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
4470: rahaa tulisi taas! Eli työtön ei voi opiskella eikä    kysymyksen:
4471: tehdä mitään muuta kuin maata kotona perse
4472: homeessa ja ihmetellä kuinka hienoo tää touhu                    Minkä neuvon Hallitus antaa kyseisel-
4473:  on. Ei kai voi muuta kuin muuttua pakotaiseksi               le henkilölle ottaen huomioon myös ja
4474:  tai muuksi vastaavaksi "pummiksi", ~ttä oma                  erityisesti sen, että iltakoulun oppilaana
4475:  ihmisarvo säilyisi edes jonkin verran. Alkää ih-             hänestä on tullut tuloton työtön?
4476: 
4477:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1999
4478: 
4479:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
4480: 
4481: 
4482: 
4483: 
4484:  280043
4485: 2                                           KK 1533/1998 vp
4486: 
4487: 
4488: 
4489: 
4490:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4491: 
4492:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          on vähintään 25 viikkotuntia tai kolme opinto-
4493: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           viikkoa kuukaudessa, opiskelua pidetään aina
4494: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        päätoimisena.
4495: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen               Työttömänä aloitettu iltaopiskelu lukiossa sa-
4496: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1533:          moin kuin harrastusluontoinen opiskelu sen si-
4497:                                                         jaan eivät ole esteinä työttömyyspäivärahan saa-
4498:            Minkä neuvon Hallitus antaa kyseisel-        miselle.
4499:         le henkilölle ottaen huomioon myös ja               Työttömyysturvalaissa tehty rajanveto pää- ja
4500:         erityisesti sen, että iltakoulun oppilaana      sivutoimisen opiskelun välillä on yhdenmukai-
4501:         hänestä on tullut tuloton työtön?               nen opintotukijärjestelmän, koulutus- ja erora-
4502:                                                         hajärjestelmän sekä pitkäaikaistyöttömien ja
4503:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta
4504: . vasti seuraavaa:                                      annettujen lakien kanssa. Jos henkilö katsotaan
4505:                                                         opintojensa laajuuden vuoksi päätoimiseksi
4506:      Kysymyksessä ja sen johdanto-osassa ei ole         opiskelijaksi, hänellä on pääsääntöisesti oikeus
4507:  esitetty riittäviä tietoja kyseisen henkilön opiske-   opintotukeen tai työttömien omaehtoisen opis-
4508:  lun laadusta, jotta hänen oikeuttaan työttömyys-       kelun tukiin. On totta, että työttömyysturva-
4509:  päivärahaan ja työvoimaviranomaisen toimin-            etuudet ovat tasoltaan korkeammat, jos niitä
4510:  nan oikeellisuutta voitaisiin arvioida. Päätoimi-      verrataan opintotukeen. Päätoimisen opiskelun
4511:  sen opiskelun ja työttömyyden rajanvetoon vai-         aikaisen toimeentulon turvaamiseksi luodut tu-
4512:  kuttavat lainsäädäntömme mukaan muutkin sei-           kijärjestelmät eivät kuitenkaan ensisijaisena tu-
4513:  kat kuin se, mihin vuorokaudenaikaan opetusta          kimuotona syrjäydy pelkästään siitä syystä, että
4514:  oppilaitoksessa annetaan. Tällaisia seikkoja ovat       työttömyysturvaetuudet ovat tasoltaan opinto-
4515:  opiskelun laatuja laajuus sekä opinto- tai koulu-       tukea korkeammat.
4516:  tussuunnitelman sisältö, yleisesti sanoen opinto-          Työttömyyspäiväraha-asiassa       päätökseen
4517:  jen vaatima työmäärä.                                   tyytymättömällä on luonnollisesti oikeus hakea
4518:      Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei            valittamalla muutosta. Valitus tehdään etuuden
4519:  ole oikeutta työttömyysturvaan päätoimisen              maksajan, eli työttömyyskassan tai Kansanelä-
4520:  opiskelun ajalta. Lain 5 b §:n mukaan korkea-           kelaitoksen toimiston päätöksestä työttömyys-
4521:  koulututkintoon tähtäävä opiskelu on aina pää-          turvalautakunnalle ja sen päätöksestä edelleen
4522:  toimista, riippumatta siitä, milloin luennot ja         vakuutusoikeudelle. Nopeampi keino ilmeisen
4523:  muu opetus järjestetään. Korkeakouluopiske-             virheellisten päätöksen oikaisemiseksi on ottaa
4524:  luun rinnastetaan myös tutkintotavoitteinen             yhteyttä työttömyysturva -asiamieheen, jollainen
4525:  opiskelu ammattikorkeakoulussa. Muun ilta-              on jokaisen TE-keskuksen työvoimaosastolla.
4526:  opiskelun, kuten esimerkiksi ammattikorkea-             Työttömyysturva-asiamiehen lakisääteisenä teh-
4527:  koulussa tapahtuvan ei-tutkintotavoitteisen             tävänä on valvoa työvoimatoimistojen ja -toimi-
4528:  koulutuksen tai ammatillisen oppilaitoksen osal-        kuntien käytännön lainmukaisuutta ja yhtenäi-
4529:   ta laki lähtee opintojen vaatimaan työmäärään          syyttä.
4530:   perustuvasta harkinnasta. Jos opintojen laajuus
4531: 
4532:       Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1999
4533: 
4534:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
4535:                                            KK 1533/1998 vp                                               3
4536: 
4537: 
4538: 
4539: 
4540:                                         Tili Riksdagens Talman
4541: 
4542:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           studierna kräver. lfall studierna omfattar minst
4543: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           25 veckotimmar eller tre studieveckor per må-
4544: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       nad, anses studierna alltid ske på heltid.
4545: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade                Kvällsstudier i gymnasium, vilka inletts då
4546: spörsmål nr 1533:                                     personen i fråga varit arbetslös, liksom studier
4547:                                                       som hobby utgör däremot inget hinder för motta-
4548:           Vilket råd ger Regeringen personen i        gandet av arbetslöshetsdagpenning.
4549:        fråga med beaktande av också och speci-           Gränsdragningen mellan studier på hei- och
4550:        ellt det faktum att personen som elev vid      deltid i lagen om utkomstskydd för arbetslösa är
4551:        en kvällsskola blivit en arbetslös utan in-    förenlig med studiestödssystemet, systemet med
4552:        komster?                                       utbildnings- och avgångsbidragsfonden och med
4553:                                                       lagarna om stöd för långtidsarbetslösa och för
4554:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arbetslösas frivilliga studier. Om en person på
4555: anföra följande:                                      grund av sina studiers omfattning betraktas som
4556:                                                       studerande på heltid, är han i regel berättigad tili
4557:    1 spörsmålet och dess ingress har inte fram-       studiestöd eller tili stöd för arbetslösas frivilliga
4558: förts tillräckliga uppgifter om kvaliteten hos den    studier. Det är sant att förmånerna som gäller
4559: ifrågavarande personens studier för att dennes        arbetslöshetsskydd tili sin nivå är högre, om de
4560: rätt tili arbetslöshetsdagpenning och korrekthe-      jämförs med studiestöd. De stödsystem som ska-
4561: ten i arbetskraftsmyndighetens verksamhet skall       pats för att trygga inkomsterna under heltidsstu-
4562: kunna bedömas. Gränsdragningen mellan hel-            dier utesluts emellertid inte som förstahandsstöd-
4563: tidsstudier och arbetslöshet påverkas enligt vår      form endast av det skälet att förmånerna som
4564: lagstiftning också av andra faktorer än den vid       gäller arbetslöshetsskydd tili sin nivå är högre än
4565: viiken tidpunkt på dygnet undervisning vid läro-      studiestödet.
4566: anstalten ges. Sådana faktorer är studiernas kva-        Den som är missnöjd med beslutet i ärendet
4567: litet och omfattning samt studie- eller utbild-       gällande arbetslöshetsdagpenning har naturligt-
4568: ningsplanens innehåll, allmänt taget den arbets-      vis rätt att överklaga det. Besvären anförs hos
4569: mängd studierna kräver.                               förmånsbetalaren, dvs. genom arbetslöshetskas-
4570:     Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa       sans eller en folkpensionsanstaltsbyrås beslut hos
4571: har en person inte rätt tili arbetslöshetsskydd       arbetslöshetsnämnden och genom dess beslut vi-
4572:  under heltidsstudier. Enligt 5 b § är studier som    dare hos försäkringsdomstolen. Ett snabbare sätt
4573:  siktar på högskoleexamen alltid studier på heltid,   att rätta tili ett uppenbarligen felaktigt beslut är
4574:  oberoende av när föreläsningarna och annan un-       att ta kontakt med utkomstskyddsombudet, som
4575:  dervisning ordnas. Med högskolestudier likställs     finns vid varje arbetskrafts- och näringscentrals
4576:  också examensinriktade studier vid yrkeshög-         arbetskraftsavdelning. Det är utkomstskydds-
4577:  skola. Vad gäller andra kvällsstudier, som t.ex.     ombudets lagstadgade uppgift att övervaka att
4578:  icke-examensinriktad utbildning vid yrkeshög-        arbetskraftsbyråernas och arbetskraftskommis-
4579:  skola eller yrkesläroanstalt, utgår lagen från en    sionernas praxis är lagenlig och enhetlig.
4580:  bedömning som baserar sig på den arbetsmängd
4581: 
4582:      Helsingforsden l februari 1999
4583: 
4584:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
4585:                                             KK 1534/1998 vp
4586: 
4587: Kirjallinen kysymys 1534
4588: 
4589: 
4590: 
4591: 
4592:                                     Matti Vanhanen /kesk: Lääkärihelikopteritoiminnan turvaamisesta
4593: 
4594: 
4595: 
4596:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4597:    Lääkärihelikopteritoimintaa on Suomessa              yksityiset tahot, ja yksityisten ihmisten ja yritys-
4598: harjoitettu yksityisten tahojen toimesta jo vuo-        ten toiminnalle antama laaja taloudellinen tuki
4599: sien ajan. Ensimmäinen niistä oli Uudellamaalla         on kertonut siitä, että kansalaiset haluavat lääkä-
4600: toimiva Medi-Heli, mutta sen jälkeen toimintaa          rihelikopteritoiminnan pysyvästi Suomeen. Toi-
4601: on käynnistetty useilla muillakin alueilla. Toi-        minta kuuluisikin muun terveydenhuollon ta-
4602: minta perustuu Raha-automaattiyhdistyksen               voin yhteiskunnan rahoitettavaksi.
4603: avustuksiin, laajoihin yksityisiin keräyksiin,             Vuosien ajan valtionhallinnossa asiaa on selvi-
4604: kuntien vaihtelevaan tukeen sekä Kansaneläke-           tetty, mutta päätöksiä lääkärihelikopteritoimin-
4605: laitoksen maksamiin korvauksiin.                        nan ottamisesta yhteiskunnan rahoitettavaksi ei
4606:    Toimintavuosiensa aikana lääkärihelikopteri-         ole syntynyt.
4607: toiminta on osoittanut tarpeellisuutensa. Sen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4608: avulla lääkärin antama ensihoito saadaan no-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4609: peasti perille, ja toiminnalla on pelastettu jo suuri   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4610: määrä ihmishenkiä. Toiminta on myös nivelty-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4611: nyt saumattomaksi osaksi yleistä terveydenhuol-
4612: toa, ja lääkärihelikopteri toimii täydessä yhteis-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4613: työssä viranomaisten kanssa.                                    ryhtyä, että yhteiskunta ottaisi vastatak-
4614:     Toiminta on luonteeltaan yhteiskunnalle kuu-                seen lääkärihelikopteritoiminnan rahoi-
4615:  luvaa. Suomessa toiminnan ovat käynnistäneet                   tuksen?
4616: 
4617:       Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1999
4618: 
4619:                                           Matti Vanhanen /kesk
4620: 
4621: 
4622: 
4623: 
4624:  280043
4625: 2                                         KK 1534/1998 vp
4626: 
4627:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4628: 
4629:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tason sairaanhoitona toiminnallisina keskus-
4630: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         paikkoina sairaanhoitopiirit,joissa on yliopistol-
4631: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       linen keskussairaala. Selvitysten mukaan valtion
4632: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            tulisi osallistua helikopteritoiminnan valmiuden
4633: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ylläpitokustannuksiin. Kunnat maksaisivat
4634: n:o 1534:                                             käyttämistään lääkärihelikopteripalveluista.
4635:                                                           Sosiaali- ja terveysministeriön määrärahaesi-
4636:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tystä tätä toimintaa varten valtion vuoden 1996
4637:        ryhtyä, että yhteiskunta ottaisi vastatak-     talousarvioon ei hyväksytty ottaen huomioon
4638:        seen lääkärihelikopteritoiminnan rahoi-        julkisen talouden tila ja erilaiset näkemykset toi-
4639:        tuksen?                                        minnan kustannusvaikuttavuudesta.
4640:                                                           Sisäasiainministeriön asettaman asiaa selvitel-
4641:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          leen ns. helikopterityöryhmän 4.2.1999 julkiste-
4642: vasti seuraavaa:                                      tussa muistiossa todetaan, että helikopterituki-
4643:                                                       kohtia olisi tarpeen perustaa kahdeksalle paikka-
4644:    Erikoissairaanhoitolain (1 062/1989) 1 §:n 2       kunnalle, joiden sijoittelu noudattaisi pääsään-
4645: momentinja kansanterveyslain (66/1972) 14§:n 1        töisesti terveydenhuollon erityisvastuualueja-
4646: momentin 3 kohdan mukaan kunnan on ylläpi-            koa. Pääkaupunkiseudulla kyse olisi lääkäriheli-
4647: dettävä lääkinnällistä pelastustoimea. Tällä tar-     kopteritoiminnasta kuten tähänkin saakka. Mo-
4648: koitetaan terveydenhuollon äkillisten tilanteiden     nitoimihelikopterille olisi tarvetta muilla paikka-
4649: hoitamista sekä terveyskeskusten ja sairaaloiden      kunnilla tai alueilla ja muun muassa Turussa.
4650: ulkopuolella annettavaa ensiapuaja ensihoitoa.         Monitoimihelikopterien tehtävätyypit ja valmius
4651:    Lääkärihelikopteritoiminnan toiminta-aja-           painottuisivat ensisijaisesti lääkinnällisten näkö-
4652: tuksena on riittävän korkeatasoisen ensihoidon         kohtien perusteella. Turussa ja Tampereella lää-
4653: vieminen sairastuneen tai vammautuneen luokse          kinnälliset tehtävät määrittelisivät toimintaa vie-
4654: mahdolisimman nopeasti. Vain poikkeustapauk-           lä keskeisemmin. Kustannuksista vastaisivat yh-
4655: sissa lääkärihelikopteria käytetään potilaan kul-      teisesti valtio ja kunnat. Raha-automaattiyhdis-
4656: jettamiseen sairaanhoitolaitokseen.                    tyksen avustuksia tarvittaisiin siirtymäkauden
4657:    Terveydenhuollon lainsäädännössä on kun-            aikana.
4658: nan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien           Sosiaali- ja terveysministeriö tulee työryhmän
4659: palvelujen laajuus ja järjestämistapa jätetty yksi-    työn pohjalta arvioimaan tarvittavat jatkotoi-
4660: tyiskohtaisesti määrittelemättä. Kunnalla on           menpiteet ja mahdollisuudet lääkärihelikopteri-
4661: näiden suhteen harkintavalta. Yleisluonteisesta        toiminnan hallinnon ja rahoituksen vakiinnutta-
4662: sääntelystä on esimerkkinä erikoissairaanhoito-        miseksi.
4663: lain velvollisuus järjestää erikoissairaanhoidon          Pro Medi-Heli ry käynnisti keväällä 1998
4664: palvelut. Lääkärihelikopteritoiminta on osa eri-       omalla rahoituksellaanja riskillään MediHeli 02-
4665: koissairaanhoitoa. Kuntia ei ole lainsäädännös-        kokeilun Turussa. Toiminta alkoi 21.5.1998 ja
4666: sä velvoitettu järjestämään lääkärihelikopteritoi-     päättyi 31.12.1998, kun tuli tietoon Raha-auto-
4667: mintaa osana ensihoidon palveluja.                     maattiyhdistyksen kielteinen kanta 5 milj. mar-
4668:     Lääkärihelikopteritoiminnan järjestämista-         kan avustushakemukseen. Raha-automaattiyh-
4669: poja ja rahoitusperiaatteita on sosiaali- ja ter-      distyksen kanta perustui siihen, että laajennuk-
4670: veysministeriön toimeksiannosta selvitetty "Lää-       seen ei haluttu ryhtyä, ennen kuin selvitys heli-
4671: kärihelikopteritoiminta Suomessa" selvitysmies-        kopteritoiminnasta on valmistunut. Helikopteri-
4672:  raportissa (STM :n työryhmämuistio 1995: 17 ) ja      työryhmän näkemyksiin viitaten valtioneuvosto
4673:  Ensihoitotyöryhmän muistiossa (STM:n työryh-          on päättänyt myöntää vuodelle 1999 Turun heli-
4674:  mämuistio 1997: 16). Niissä esitettiin toiminnan      kopterin toimintaan raha-automaattiavustusta
4675:  organisoimista alueellisesti keskitettynä erityis-    4 200 000 mk.
4676:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
4677: 
4678:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4679:                                             KK 1534/1998 vp                                              3
4680: 
4681: 
4682: 
4683: 
4684:                                          Tili Riksdagens Talman
4685: 
4686:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           (SHM:s arbetsgruppspromemorior 1997:16). 1
4687: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            dessa föreslogs att verksamheten skall organise-
4688: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ras som sådan regionalt centraliserad högspecia-
4689: dagsman Matti Vanhanen undertecknade skrift-           liserad sjukvård med de sjukvårdsdistrikt där det
4690: liga spörsmål nr 1534:                                 finns universitetscentralsjukhus som funktionel-
4691:                                                        la centra1orter. Enligt utredningarna skall staten
4692:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         delta i kostnaderna för att upprätthålla bered-
4693:        ta för att samhället skall ta på sig ansvaret   skapen för helikopterverksamhet. Kommunerna
4694:        för finansieringen av läkarhelikopter-          skall betala för de läkarhelikoptertjänster som de
4695:        verksamheten?                                   anlitat.
4696:                                                             Social- och hälsovårdsministeriets förslag tili
4697:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          anslag för denna verksamhet godkändes emeller-
4698: anföra följande:                                       tid inte i statsbudgeten för 1996 med beaktande
4699:                                                        av den offentliga ekonomins tillstånd samt olika
4700:      Enligt 1 § 2 mom.lagen om specialiserad sjuk-     synpunkter på verksamhetens kostnadseffektivi-
4701: vård (1062/1989) och 14 § 1 mom. 3 punkten             tet.
4702: folkhälsolagen (66/1972) åligger det kommunen               1 en promemoria som offentliggjordes den 4
4703: att upprätthålla den medicinska räddningsverk-         februari 1999 och som är avfattad av den av
4704: samheten. Med detta avses skötseln av akuta            inrikesministeriet tillsatta s.k. helikopterarbets-
4705: situationer inom hälso- och sjukvården samt för-       gruppen, som har utrett saken, konstateras att
4706: sta hjälpen och akutvård som ges utanför hälso-        det vore nödvändigt att inrätta helikopterbaser
4707: vårdscentraler och sjukhus.                            på åtta orter, vilkas placering i huvudsak skall
4708:      Läkarhelikopterverksamhetens verksamhets-         fö1ja indelningen i specialansvarsområden inom
4709: ide är att tillräckligt högklassig akutvård skall      hälso- och sjukvården. Inom huvudstadsregio-
4710: föras till den insjuknade eller skadade så snabbt      nen är det fråga om läkarhelikopterverksamhet
4711: som möjligt. Endast i undantagsfall används lä-        såsom hittills. Det skulle finnas behov av en heli-
4712: karhelikoptern för transport av en patient till en     kopter som kan användas för flera olika ändamå1
4713: sjukvårdsanstalt.                                      på andra orter eller i andra regioner och bl.a. i
4714:      1 den lagstiftning som gäller hälso- och sjuk-    Äbo. Dessa helikoptrars uppgifter och bered-
4715: vården har inte omfattningen av den service som        skap skulle grunda sig på i första hand medicin-
4716:  kommunerna är sky1diga att ordna och sättet att        ska synpunkter. I Åbo och Tammerfors bestäm-
4717: ordna den fastställts i detalj. Kommunen har rätt       mer de medicinska uppgifterna verksamheten i
4718:  tili prövning i dessa fall. Exempel på reglering av    ännu högre grad. Staten och kommunerna skall
4719:  allmän natur är den i lagen om specialiserad           tillsammans stå för kostnaderna. Penningauto-
4720:  sjukvård avsedda skyldigheten att ordna service        matföreningens bidrag behövs under övergångs-
4721:  som hänför sig till den specialiserade sjukvården.     perioden.
4722:  Läkarhelikopterverksamheten är en del av den               Social- och hälsovårdsministeriet kommer ut-
4723:  specialiserade sjukvården. Kommunerna har              gående från arbetsgruppens arbete att bedöma
4724:  inte genom Iagstiftning ålagts att ordna läkarhe-      vilka åtgärder som behöver vidtas i framtiden
4725:  Iikopterverksamhet som en del av sådan service         och vilka möjligheter det finns att permanenta
4726:  som hänför sig till akutvården.                        administrationen och finansieringen av läkarhe-
4727:       På uppdrag av social- och hälsovårdsministe-      likopterverksamheten.
4728:   riet har sätten att ordna läkarhelikopterverksam-         Pro Medi-Heli ry inledde våren 1998 med egen
4729:  het och finansieringsprinciperna för denna ut-         finansiering och på egen risk ett experiment,
4730:   retts i utredningsmannarapporten "Lääkäriheli-        MediHeli 02, i Åbo. Verksamheten började den
4731:   kopteritoiminta Suomessa" (SHM:s arbets-              21 maj 1998 och slutade den 31 december 1998
4732:   gruppspromemorior 1995: 17) och i en promemo-         när man fick vetskap om att Penningautomatför-
4733:   ria avfattad av en arbetsgrupp för akutvård           eningen förhöll sig negativt tili en ansökan på
4734: 4                                           KK 1534/1998 vp
4735: 
4736: 5 milj. mk i understöd. Penningautomatfören-           gruppens synpunkter har statsrådet fattat beslut
4737: ingens ståndpunkt baserade sig på det faktum att       om att bevilja 4 200 000 mk i understöd av pen-
4738: den inte ville gå in för en utvidgning förrän utred-   ningautomatmedel för Åbohelikopterns verk-
4739: ningen av helikopterverksamheten hade blivit           samhet år 1999.
4740: fårdig. Med hänvisning tili helikopterarbets-
4741: 
4742:      Helsingforsden 5 februari 1999
4743: 
4744:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
4745:                                              KK 1535/1998 vp
4746: 
4747: Kirjallinen kysymys 1535
4748: 
4749: 
4750: 
4751: 
4752:                                     Klaus Bremer /r: Arvonlisäverojärjestelmän keskeisiä muutostar-
4753:                                         peita ja virkamiesasiantuntijoiden käytännöstä vieraantumista
4754:                                         koskeneeseen kirjalliseen kysymykseen vastaamatta jättämi-
4755:                                         sestä
4756: 
4757: 
4758:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4759: 
4760:     Ministeri Skinnari sanoo vastauksessaan ope-           Itse asiassa ministeri Skinnarin esittämä disk-
4761: tetusti arvonlisäveroa kulutusveroksi. Miksi? Jos       riminointiongelma on sisäänrakennettuna kai-
4762: alv olisi kulutusvero, se kuuluisi kuluttajien tilit-   kissa nykyisissä tukimuodoissa tukea saavan ja
4763: tää ostoksistaan! Kuitenkin alv:n tilittävät yri-       tuettajäävän välillä sekä kansallisesti että EU:n
4764: tykset, jotka työllistävät. Ministeri Skinnarikin       sisällä. Insinööri Nivakosken malli antaa sovel-
4765: myöntää, että palkat ovat keskeinen osa arvonli-        lettavalle toimialalle tai maantieteelliselle alueel-
4766: sää, josta vero kannetaan. Koska palkkaa mak-           le työllistämisedun. Se ei vaadi yrityskohtaista
4767: setaan työstä, alv on työvero, ei kulutusvero.          anomista ja harkintaa, kuten nykyiset tuet. Sa-
4768:     Ministeri Skinnari väittää vastauksessaan,          maa mallia voidaan käyttää koko EU:n alueella,
4769: että alv on neutraali ja että sen määrä ei saa          jolloin tukien aiheuttama diskriminointi poistuu.
4770: riippua hyödykkeen jakelutiestä tai tuotantota-            Ministeri Skinnari vääristelee vastauksessaan
4771: vasta. Eihän alv ole neutraali! Sitä maksetaan          insinööri Nivakosken ehdottamaa työkustan-
4772: pääasiassa ihmisten tekemästä työstä, kun sa-           nusten vähentämismallia. Hän ei selvästikään ole
4773: ma!la automaattikoneilla tuotetut hyödykkeet            perehtynyt ehdotukseen, mutta katsoo silti
4774: ovat paljon kevyemmin verotettuja. Eihän se sil-        asiakseen kommentoida sitä.
4775: loin ole neutraali!                                         Ministeri Skinnari väittää käsittämättömästi,
4776:     Liikevaihtoveron aikana suurteollisuus vaati        että insinööri Nivakosken malli on EU:n 6. alv-
4777: alv:een siirtymistä juuri välttyäkseen työn vero-       direktiivin vastainen, vaikka se voidaan toteut-
4778: tuksesta automaation lisääntyessä. Siirtyminen          taa työllistämistukena, joka myönnetään arvon-
4779: lisäsi työn verotusta yli 10 mrd mk/vuosi käyttö-       lisäverotuksesta sekä työnantajan ennakkopidä-
4780: omaisuuden verotuksen alentuessa vastaavasti.           tyksistä ja sosiaaliturvamaksuista tehtävällä
4781: Vientiteollisuuden kannattavuus parani, ja tulos-       kuukausittaisella valvontailmoituksella. Vähen-
4782: ta jaetaan optioina ja osinkoina. Kotimaisten           nys vaikuttaa vain maksettavaan veron määrään
4783: rakennus- ja palvelualojen työvoimakustannuk-           eikä lainkaan laskettuon alv:n määrään.
4784: set nousivat ja pakottivat yrityksiä vähentämään           Kaikissa EU-maissa on vaikea työttömyyson-
4785: työvoimaansa, jonka kuormitus ja ylityövaati-           gelma juuri siksi, että alv suosii automaatiota ja
4786: mukset lisääntyivät. Alv:lla kannustetaan lisää-        jarruttaa, jopa estää, ihmisten työllistämistä.
4787:  mään automaatiota ja vähentämään työvoimaa.            Miksi EU:ssa työn tekemistä verotetaan vielä
4788:  Onko tämä neutraalia?                                  toiseen kertaan, vaikka ongelmana on juuri työt-
4789:     Ministeri Skinnarin vastaus, että "kotimaassa       tömyys? Mitä ministeri tarkoittaa väittäessään,
4790:  tuotettuihin tavaroihin ja palveluihin tulee koh-      että alv-vähennys "estää veron kertaantumisen"?
4791:  distua sama verorasitus kuin ulkomaisiin hyö-             Aloitteellisuus, mahdollisuus olla mukana ke-
4792:  dykkeisiin" on käsittämätön. Jos Suomessa työn         hittämässä EU:ta Suomelle tärkeään suuntaan,
4793:  hinta on 100 ja Virossa 30 ja lisätään palkan          oli tärkeä peruste EU-Iiittymisemme puolesta.
4794:  sivukustannukset, niin todellisuudessa suomalai-       Nyt Suomi pääsääntöisesti tyytyy toteamaan di-
4795:  sesta työstä maksetaan alv:a noin 30% palkka-          rektiivien estävän järkeviä toimenpiteitä. Eihän
4796:  summasta, kun virolaisen palkasta alv on vain          jäsenyyttämme tämän takia toteutettu! Suomen
4797:  8-10% palkkasummasta. Alv siis suosii halpa-           tulisi olla aloitteellinen alv:n kehittämisen suh-
4798:  maiden työläisiä. Suomalaisen työn kilpailukyky        teenja ehdottaa Nivakosken mallin, tai sen kehi-
4799:  on siis vielä huonompi alv:n jälkeen. Onko tämä        telmän, kokeilua- vai hävetäänkö osaamistam-
4800:  sitten neutraalia?                                     me tällä alalla?
4801: 
4802: 280043
4803: 2                                           KK 1535/1998 vp
4804: 
4805:    Ministeri Skinnari ehdottaa, että alv:n yleistä         Kysymys jäsenmaksuista ja niiden perusteista
4806: verokantaa alentamalla päästäisiin samaan ta-          on ajankohtainen ja tärkeä koko EU:lle. Jäsen-
4807: voitteeseen kuin Nivakosken mallilla. Samanlai-        maksua peritään 1,4% arvonlisäyksen määrästä,
4808: nen oli valtiovarainministeriön ehdotus eräiden        josta noin 2/3 syntyy työstä ja 1/3 katteesta. Jos
4809: työvaltaisten toimialojen alv-kannan alentami-         arvonlisäys olisi esityksen mukaisesti eritelty,
4810: sesta. Mihin vedetään raja? Jokainen järkevä ta-       voisi jäsenmaksu olla matalampi työstä ja kor-
4811: juaa, ettei epäoikeudenmukaisuuksista ja eriar-        keampi katteesta syntyvälle arvonlisäykselle.
4812: voistamisesta sillä lailla päästä!                     Ratkaisu tukee EU:n tavoitetta työllisyyden hoi-
4813:    Järkevää on tietenkin vain siirtyminen yhteen       dossa ja lisää pääoman osuutta EU:n rahoituk-
4814: verokantaan, jolloin samalla säästytään usean          sessa. Koska EU on suurelta osin teollisuuden ja
4815: verokannan hallinnollisista kustannuksista.            kaupan ehdoilla syntynyt yhteismarkkina-alue,
4816: Yleistä verokantaa alentamalla vaikutus ei tie-        on johdonmukaista, että rahoitus perustuu ny-
4817: tenkään osu yhtä tehokkaasti työllistämisen kus-       kyistä enemmän niiden katteisiin.
4818: tannuksiin kuin suoralla työkustannusperustei-             Ministeri Skinnarin väite, että työn verotusta
4819: sella vähennyksellä.                                   voidaan alentaa yksinkertaisemmin alentamalla
4820:    Tuloveron alentaminen ei liioin luonnollisesti-     yleistä verokantaa ja sillä päästään samaan ta-
4821: kaan ole yhtä tehokas keino työllisyyden paran-        voitteeseen, ei pidä paikkaansa. Nivakosken
4822: tamiseen kuin Nivakosken ehdottama vähennys,           mallin mukaan yritysten hallinnollinen työ ve-
4823: joka alentaa välittömästi työllistämisestä aiheu-      ronlaskennassa yksinkertaistuu, kun uudistus
4824: tuvia kustannuksia!                                    johtaa yhteen vero kantaan, mikä on myös EU :n
4825:    Ministeri Skinnari ei kiistä alv:n haitallista      tavoite. Kun käytössä on yksi verokanta, jää
4826: vaikutusta työllistämiseen. Oletettavasti ministe-     yritysten laskentatyö murto-osaan nykyisestä.
4827: rikin hyväksyy verotuksen periaatteeksi ohjaa-         Veron erittely hinnoissa on tarpeeton ja voidaan
4828: van tavoitteen, jota vastaan alv sotii. Esimerkiksi    siirtyä ns. bruttolaskentaan, jolloin järjestelmä
4829: ympäristöverojen tavoite on ohjata tuotannossa         yksinkertaistuu radikaalisti.
4830: ja kulutuksessa toivottuihin valintoihin. Samoin           Valtiontaloudelliset vaikutukset eivät liioin
4831: työllisyyteen voidaan vaikuttaa työn verotuksel-       ole yhtäläiset. Kun Nivakosken mallin mukaan
4832: la- korkea verotus estää työn tekemistä ja teet-       veroa ei peritä palkoista, mutta muu arvonlisäys
4833: tämistä.                                               jää veron piiriin, on samalla rahamäärällä vaiku-
4834:    Ministeri Skinnari myöntää verokiilan haital-       tus työn hintaan ja työllisyyteen huomattavasti
4835: lisuuden. Se on työllistymisen este ja suurin har-     voimakkaampi. Sen johdosta työllisyyden li-
4836: maiden markkinoiden aiheuttaja. Työttömyys             sääntyminen lisää verotuloja ja alentaa työttö-
4837: puolestaan aiheuttaa syrjäytymistä, talous- ja         myydestä johtuvia menoja huomattavasti no-
4838: huumerikoksia, tukien tarvetta ja väärinkäyttöä,       peammin. Työvoimakustannusten vähentämi-
4839: jne. Nivakosken malli johtaa kiistattomasti no-        nen verotuksessa muuttaa työllistämisen talou-
4840: peasti, voimakkaasti ja hallitusti verokiilan pie-     dellisesti palkitsevaksi. Muutos poistaa lisäksi
4841: nenemiseen. Alv muodostaa kolmasosan vero-             suuren osan harmaan talouden ja työmarkkinoi-
4842: kiilasta.                                              den kautta saatavasta taloudellisesta edusta.
4843:    Ministeri Skinnari väittää, että alv:lla on suuri       Ministeri Skinnarin esittämä yleisen verokan-
4844: fiskaalinen merkitys EU:njäsenmaille. Kokemus          nan alentaminen olisi nykyisen järjestelmän mu-
4845: osoittaa sen järjettömyyden, mitä työn kaksin-         kainen, mutta Nivakosken mallin tavoite onkin
4846: kertainen verotus aiheuttaa. Työn verotuksesta         työllisyyden kannalta haitallisen rakenteen
4847: johtuvaa työttömyyttä hoidetaan työstä kerätyil-       muuttaminen, eikä siitä johtuvien ongelmien
4848: lä veroilla aiheuttaen uusia yhteiskunnallisia on-     korjailu verokantaa muuttamalla.
4849: gelmia.                                                    Ministeri Skinnarin vastauksen lopussa jää
4850:    EU:n budjetin jäsenmaksuista huomattava             epäselväksi, verra taank o vero kiilan alen tamisek-
4851: osa perustuu arvonlisäykseen. Arvonlisäys voi-         si esitettyä verojen ja maksujen alentamista ar-
4852: daan Nivakosken mallissa edelleen laskea työn-         vonlisäverotukseen vai veron alentamiseen. Hal-
4853: antajien ilmoitusten perusteella, kuten nykyisin.      lituksen esittämä tuloveron alentaminen ei alen-
4854: Esityksen mukaan työnantajan ilmoituksissa ar-         na välittömästi ja riittävän nopeasti yrityksen
4855: vonlisäys jaetaan työstä ja katteesta syntyvään        työvoimakustannuksia eikä siten lisää työvoi-
4856: osaan. Jäsenmaksut tilittää valtio, eivätkä ne si-     man kilpailukykyä tuotannossa. Siten se ei johda
4857: ten vaikuta suoraan yrityksen kuluihin.                työllisyyden ja julkisen talouden kannalta toivot-
4858:                                          KK 1535/1998 vp                                             3
4859: 
4860: tuun lopputulokseen. Ministerin vastaus lienee      vp esitettyihin kysymysosan kysymyksiin, esitän
4861: tökännyt johonkin, koska viimeinen lause lop-       valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momenttiin vii-
4862: puu kesken ilman ajatusta ja pistettä.              taten kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
4863:    Ministeri Skinnari ei edes kiistä Nivakosken     omaisen jäsenen vastattavaksi KK 1367/1998
4864: mallin vaikutusta työllisyyteen ja talouteen. Kun   vp:n kysymyksen uudestaan:
4865: työttömyys kohtalokkaine ja kauaskantoisine
4866: lieveilmiöineen on EU:n suurin ongelma, on ih-                 Milloin Hallitus tekee asiallisen selvi-
4867: meteltävä voimavarojen vähäisyyttä, joilla pää-             tyksen työkustannusten vähentämismah-
4868: ongelmaa torjutaan. On kysyttävä Suomenkin                  dollisuuksista arvonlisäverotuksessa,
4869: hallitukselta, miksi ongelman ratkaisu on teoria-              milloin Hallitus on valmis työkustan-
4870: pohjalla ministeriön virkamieskäsissä ja miksi ei           nusten vähentämismallin alueelliseen ko-
4871: Nivakosken malliin ja sen mahdolliseen kehittä-             keiluun ja esittelee sen myös EU:lle ko-
4872: miseen suhtauduta muuten kuin torjuvasti ja vä-             keiltavaksi ja toteutettavaksi kaikissa jä-
4873: hätellen, ikään kuin se loukkaisi virkamiesten              senmaissa, ja
4874: osaamista ja luovaa kykyä? Eikö hallitus näe,                  mitä Hallitus aikoo tehdä, että minis-
4875: että alv:n uudistaminen on ei vain Suomen, vaan             teriöiden virkamiehet alkavat aidosti
4876: koko EU:n tärkein ja kiireeliisin verotusongel-             kuunnella käytännön kokemuksen kouli-
4877: ma, johon on käytävä käsiksi hetkeäkään huk-                mia kansalaisia ja pienyrittäjyyden am-
4878: kaamatta?                                                   mattilaisia eivätkä leimaa heitä häiri-
4879:    Edellä olevan perusteella ja koska hallitus ei           köiksi?
4880:  vastannut kirjallisessa kysymyksessä 1367/1998
4881: 
4882:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1999
4883: 
4884:                                           Klaus Bremer /r
4885: 4                                           KK 1535/1998 vp
4886: 
4887: 
4888: 
4889: 
4890:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4891: 
4892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vonlisäveron perusluonteen ja merkitsisi luopu-
4893: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mista kulutusverotuksen ideasta. Se tarkoittaisi
4894: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        siirtymistä kulutukseen kohdistuvasta verosta
4895: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        yrityksen tulo verotukseen, jossa veron kohteena
4896: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         on yrityksen voitto.
4897: 1535:                                                      Yksittäisen yrityksen näkökulmasta arvonli-
4898:                                                        säveroa tilitetään sitä enemmän, mitä enemmän
4899:            Milloin Hallitus tekee asiallisen selvi-    työtä yrityksessä hyödykkeen tuottamiseen si-
4900:         tyksen työkustannusten vähentämismah-          toutuu eli mitä enemmän arvonlisää yrityksessä
4901:         dollisuuksista arvonlisäverotuksessa,          syntyy. Kulutusverotuksen näkökulmasta mer-
4902:            milloin Hallitus on valmis työkustan-       kitystä ei kuitenkaan ole sillä, miten verotilityk-
4903:         nusten vähentämismallin alueelliseen ko-       set jakautuvat vaihdantaketjussa olevien yritys-
4904:         keiluun ja esittelee sen myös EU:lle ko-       ten kesken. Merkityksellistä on vain se, että hyö-
4905:         keiltavaksi ja toteutettavaksi kaikissa jä-    dykkeen kuluttajahinta eli arvonlisien summa eli
4906:         senmaissa, ja                                  hyödykkeeseen sisältyvän työn määrä tulee ker-
4907:            mitä Hallitus aikoo tehdä, että minis-      taalleen kokonaisuudessaan verotetuksi. Tässä
4908:         teriöiden virkamiehet alkavat aidosti          juuri on kulutusveron ja yrityksen tuloveron ero.
4909:         kuunnella käytännön kokemuksen kouli-          Yritysvero kohdistuu yksittäisen yrityksen voit-
4910:         mia kansalaisia ja pienyrittäjyyden am-        toon ja kulutusverotus lopputuotteen kuluttaja-
4911:         mattilaisia eivätkä leimaa heitä häiri-        hintaan.
4912:         köiksi?                                            Arvonlisävero on perusluonteeltaan neutraa-
4913:                                                        li. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei vero saa vaikuttaa
4914:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kuluttajien tai yrittäjien taloudellisiin valintoihin
4915: vasti seuraavaa:                                       verrattuna tilanteeseen, jossa veroa ei lainkaan
4916:                                                        olisi, muulla tavoin kuin pienentämällä kulutuk-
4917:    Arvonlisävero on kulutusvero. Kansainväliset        seen käytettävissä olevaa rahamäärää. Kulutta-
4918: järjestöt, mm. OECD, ovat veroluokituksissaan          jan maksaman veron määrä ei saa riippua hyö-
4919: poikkeuksetta luokitelleet arvonlisäveron ylei-        dykkeen jakelutiestä tai tuotantotavasta. Veron
4920: seksi kulutukseen kohdistuvaksi veroksi. Arvon-        tulee kohdistua hyödykkeen myyntihintaan suh-
4921: lisävero on välillinen kulutusvero. Tämä tarkoit-      teellisesti samansuuruisena riippumatta siitä,
4922: taa sitä, että veron tilittävät valtiolle käytännön    onko hyödyke tuotettu koneella vai käsityönä.
4923: syistä kulutushyödykkeitä myyvät yritykset ei-         Lopputuotteen myyntihintaan sisältyvän veron
4924: vätkä kuluttajat. Verovelvolliset yritykset peri-      määrään ei vaikuta se, missä tuotantovaiheessa
4925: vät veron hyödykkeen kuluttajahintaan sisäl-           työ tapahtuu. Myös tuotantokoneet on tuotettu
4926: tyvänä kuluttajilta ja tilittävät sen edelleen val-    työllä. Jos vero suosisi käsityöllä tuotettuja hyö-
4927: tiolle. Veron maksavat kuluttajat.                     dykkeitä koneella tuotettuihin verrattuna, se ei
4928:    Arvonlisäveron luokittelu kulutusveroksi vai-       olisi neutraali.
4929: kuttaa verojärjestelmän rakenteeseen. Kulu-                Arvonlisäverotuksen neutraalisuus merkitsee
4930: tusvero kohdistuu kulutukseen. Tämän vuoksi se         myös sitä, että kotimaassa tuotettuihin hyö-
4931: tulee kantaa koko kuluttajan maksamasta hin-           dykkeisiin tulee kohdistua vastaava verorasitus
4932: nasta. Tuotteen kuluttajahinta muodostuu pää-          kuin ulkomailta tuotuihin tuotteisiin. Vero koh-
4933: osin työstä, joka siihen on sisältynyt tuotanto- ja    distuu suhteellisesti samansuuruisena hyödyk-
4934: vaihdantaketjun eri vaiheissa. Tämä työ on kes-        keen kuluttajahintaan riippumatta siitä, missä
4935: keisin osa sitä arvon lisää, josta vero järjestelmän   hyödyke on tuotettu. Veron suuruuteen ei voi
4936: mukaan tulee kantaa. Palkkakustannuksia ei             vaikuttaa se, mistä maasta hyödyke on peräisin
4937: voida vapauttaa verosta, koska arvonlisävero ei        tai kuinka paljon ihmistyötä sen aikaansaami-
4938: tällöin kohdistuisi koko hyödykkeen hintaan            seksi on tehty. Verotuksella ei voida myöskään
4939: vaan vain osaan siitä. Tämä muuttaisi koko ar-         oikaista sitä, että hyödykkeiden tuotantokustan-
4940:                                            KK 1535/1998 vp                                              5
4941: 
4942: nukset, kuten työn hinta, vaihtelevat eri maissa.     joka annettaisiin verotilitysten yhteydessä. Täl-
4943: Neutraali kulutusvero ei vaikuta tuotantokus-         lainen järjestelmä ei työllistämistueksi nimitetty-
4944: tannuksiin suosimalla korkean työkustannuksen         näkään todennäköisesti olisi kuudennen arvonli-
4945: maita matalan työkustannuksen maihin verrat-          säverodirektiivin sallima.
4946: tuna. Kulutusverona ei voi tässä suhteessa olla          Jos työhön kohdistuvaa verotusta haluttaisiin
4947: ohjaavia vaikutuksia. Tämä olisi vastoin EU:n         keventää arvonlisäverotuksen kautta, olisi se to-
4948: sisämarkkinoiden tavoitteita ja GA TT-sopimuk-        teutettavissa, mikäli valtiontalous antaisi myö-
4949: sen syrjimättömyysperiaatetta.                        ten, yksinkertaisemmin ja järjestelmän mukai-
4950:    Arvonlisäverotuksessa          verovelvolliselle   sesti ja yksinomaan kansallisin toimenpitein ar-
4951: myönnetyn vähennysoikeuden tarkoituksena on           vonlisäveron yleistä verokantaa alentamalla.
4952: estää veron kertaantuminen ja poistaa hyödyk-         Tällä voitaisiin päästä samaan tavoitteeseen kuin
4953: keen tuotannossa käytettyjen tuotantopanosten         Nivakosken mallilla. Yleisen verokannan alenta-
4954: hinnoissa maksettu arvonlisävero. Veron ker-          minen kohtelisi tasapuolisesti eri yrittäjäryhmiä,
4955: taantumisella tarkoitetaan vaihdannan aikai-          koska eri hyödykkeiden suhteellinen verorasitus
4956: semmassa vaiheessa maksetun arvonlisäveron si-        alenisi yhtä paljon.
4957: sältymistä piilevänä tuotteen myyntihintaan, jol-        Työkustannusten vähentäminen arvonlisäve-
4958: loin siitä suoritetaan veroa toiseen kertaan. Ve-     rotuksessa on koko kulutusverotuksen idean ja
4959: ron kertaantumisen estäminen on tarpeen, jotta        arvonlisäverojärjestelmän rakenteen sekä EU:n
4960: veroa sisältyisi kuluttajahintaan tarkalleen vero-    kuudennen arvonlisäverodirektiivin vastainen.
4961: prosentin osoittama määrä. Vähennysoikeus ei          Esitetty malli on kansainvälistä kauppaa vääris-
4962: koske palkkakustannuksia eikä palkkaveroa,            tävänä myös EU:n sisämarkkinatavoitteiden
4963: koska palkat eivät ole arvonlisäverollisia. Kulu-     sekä kansainvälisten GATT-sääntöjen vastai-
4964: tusverojärjestelmän käyttöönotto merkitsee sen        nen. Hallitus aikoo jatkossakin selvittää kaikkia
4965: tosiasian hyväksymistä, että palkka tulee verote-     hyviä ja toteuttamiskelpoisia ideoita työllisyyden
4966: tuksi kahteen kertaan, ensin tuloverotuksessa ja      parantamiseksi riippumatta ajatusten esittäjäta-
4967: sitten kulutusverotuksessa osana veron laskenta-      hosta.
4968: pohjaa.                                                  Työn korkean verotuksen aiheuttamasta ve-
4969:    Nivakosken malli, jossa palkkakustannukset         rokiilasta vallitsee laaja yksimielisyys. Verokiilan
4970: olisivat arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoi-        alentamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi on
4971: sia, on EU :n kuudennen arvonlisäverodirektiivin      olemassa myös muita keinoja, kuten palkan-
4972: vastainen. Jos vastaava tuki annetaan arvonlisä-      saajien tuloveron sekä työnantajan sosiaaliturva-
4973: verojärjestelmästä kokonaan erillisenä työllistä-     maksun alentaminen, joka on todettu arvon-
4974: mistukena, ei sen yhteisölainsäädännönmukai-          lisäverotusta tehokkaammaksi keinoksi työlli-
4975: suuden arviointi tapahdu verotusta koskevan di-       syyden parantamisessa. Hallitus onkin pitänyt
4976: rektiivin vaan EU:n valtiontukisäännösten pe-         verotuksen kehittämisessä painopistealueena
4977: rusteella. Esitetyn tuen perusteena on kuiten-        juuri tuloverotuksen alentamista. Tuntuvien
4978: kin käytetty nimenomaan arvonlisäverojärjestel-       alennusten toteuttaminen edellyttää kuitenkin
4979:  män perusrakennetta, ja sen vaikutuksia pyri-        valtiontaloudelle enemmän liikkumavaraa.
4980: tään poistamaan veron suuruisella valtiontuella,
4981:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
4982: 
4983:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
4984: 6                                           KK 1535/1998 vp
4985: 
4986: 
4987: 
4988: 
4989:                                          Till Riksdagens Talman
4990: 
4991:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ten då inte skulle gälla konsumtionsvarans hela
4992: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         pris utan bara en del av det. Det skulle ändra
4993: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       mervärdesskattens grundkaraktär och innebära
4994: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr             att iden med konsumtionsskatten överges. Det
4995: 1535:                                                  skulle betyda en övergång från beskattning av
4996:                                                        konsumtion till beskattning av företagets in-
4997:           När ämnar Regeringen göra en saklig          komst, vilket innebär att skatten skulle tas ut på
4998:        utredning om möjligheterna att göra av-         företagets vinst.
4999:        drag för arbetskostnader i mervärdesbe-            Sett ur det enskilda företagets synvinkel beta-
5000:        skattningen,                                    las desto mer mervärdesskatt ju mer arbete som
5001:           när är Regeringen redo att göra regio-       binds till produktionen av nyttigheten, dvs. ju
5002:        nala försök med en modell för arbetskost-       mer mervärde som uppkommer i företaget. Ur
5003:        nadsavdrag och när presenterar Reger-           konsumtionsbeskattningens synvinkel saknar
5004:        ingen den också i EU för att prövas och         det däremot betydelse hur skatten fördelar sig
5005:        genomföras i alla medlemsländer, och            mellan företagen i byteskedjan. Av betydelse är
5006:           vad ämnar Regeringen göra för att            endast att varans konsumtionspris, dvs. summan
5007:        tjänstemännen vid ministerierna verkli-         av mervärdena eller det arbete som ingår i varan
5008:        gen skall börja lyssna till medborgare          beskattas isin helhet en gång. Just detta är skill-
5009:        med praktiska erfarenheter och profes-          naden mellan konsumtionsskatt och beskattning
5010:        sionella småföretagare och inte stämpla         av företagsinkomst. Företagsskatten gäller det
5011:        dem som bråkstakar?                             enskilda företagets vinst och konsumtionsbe-
5012:                                                        skattningen slutproduktens konsumentpris.
5013:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Mervärdesskatten är neutral till grundkarak-
5014: anföra följande:                                       tären. Med detta avses att skatten, jämfört med
5015:                                                        en situation då ingen skatt tas ut, inte får inverka
5016:    Mervärdesskatten är en konsumtionsskatt.            på konsumenternas eller företagens ekonomiska
5017: Internationella organisationer, bl.a. OECD, har i      val på annat sätt än genom att den verkar mins-
5018: sina skatteklassificeringar utan undantag klassi-      kande på det penningbelopp som kan användas
5019: ficerat mervärdesskatten som en allmän skatt på        för konsumtion. Storleken på den skatt som kon-
5020: konsumtion. Mervärdesskatten är en indirekt            sumenten betalar får inte vara beroende av nyt-
5021: konsumtionsskatt. Detta betyder att det av prak-       tighetens distributionskanal eller produktions-
5022: tiska orsaker är de företag som säljer nyttigheter-    sätt. Skatten skall gälla nyttighetens försäljnings-
5023: na och inte konsumenterna som redovisar skat-          pris och vara proportionellt lika stor oberoende
5024: ten till staten. De skattskyldiga företagen tar ut     av om nyttigheten har producerats maskinellt
5025: skatten i konsumentpriset av konsumenterna och         eller för hand. Storleken på den skatt som ingår i
5026: redovisar den vidare till staten. Skatten betalas av   slutproduktens försäljningspris påverkas inte av i
5027: konsumenterna.                                         viiken fas av produktionen arbetet ingår. Också
5028:    Klassificeringen av mervärdesskatten som            produktionsmedlen har producerats med arbete.
5029: konsumtionsskatt påverkar mervärdesbeskatt-            Om skatten skulle gynna nyttigheter som
5030: ningens uppbyggnad. Konsumtionsskatt är skatt          producertas för hand i jämförelse med maskinellt
5031: på konsumtion. Därför måste den tas ut på hela         framställda nyttigheter, skulle den inte vara neu-
5032: det pris som konsumenten betalar. En produkts          tral.
5033: konsumtionspris bildas i huvudsak av det arbete           Mervärdesbeskattningens neutrala karaktär
5034: som under olika faser av produktions- och bytes-       betyder också att nyttigheter som producerats i
5035: kedjan ingår i produkten. Detta arbete utgör den       hemlandet skall belastas med lika stor skatt som
5036: centrala delen av det mervärde som skatten enligt      importerade nyttigheter. Skatten tas ut i samma
5037: detta system skall tas ut på. Lönekostnader kan        proportion av nyttighetens konsumentpris obe-
5038: inte befrias från skatt, eftersom mervärdesskat-       roende av var nyttigheten har framställts. Skat-
5039:                                             KK 1535/1998 vp                                             7
5040: 
5041: tens storlek kan inte påverkas av från vilket Iand     desskattesystemets grundstruktur och syftet är
5042: nyttigheten kommer eller hur mycket mänskligt          att eliminera systemets verkan med ett statsstöd
5043: arbete som krävts för att framställa den. Skatten      som är lika stort som skatteprocenten och som
5044: kan inte heller användas tili att korrigera att        skall beviljas i anslutning tili redovisningen av
5045: nyttigheternas produktionskostnader, såsom             skatten. Ett sådant system skulle troligen inte
5046: priset på arbete, varierar i olika länder. En neu-     heller under benämningen sysselsättningsstöd
5047: tral konsumtionsskatt påverkar inte produk-            kunna tillåtas enligt det sjätte mervärdesskattedi-
5048: tionskostnaderna genom att gynna Iänder med            rektivet.
5049: höga arbetskostnader i förhållande tiii Iänder            Om avsikten är att Iindra beskattningen av
5050: med Iåga arbetskostnader. Konsumtionsskatten           arbete via mervärdesbeskattningen, skulle det,
5051: kan inte i detta avseende ha en styrande verkan.       om statsekonomin så tiilåter, vara möjligt på ett
5052: Detta skulle strida mot de mål som ställts för         enklare sätt och i överensstämmelse med syste-
5053: EU:s inre marknad och mot GATT-avtalets                met samt enbart med hjäip av nationella åtgärder
5054: princip om icke-diskriminering.                        genom en sänkning av mervärdesskattens all-
5055:     Syftet med avdragsrätt som beviljas den skatt-     männa skattesats. En sådan åtgärd skulle ge sam-
5056: skyldige i samband med mervärdesbeskattningen          ma resultat som Nivakoskis modell. En allmän
5057: är att förhindra att skatten kumuleras och att         sänkning av skattesatsen behandlar alla företa-
5058: avlägsna mervärdesskatt som redan betalts i pri-       gargrupper lika, eftersom de olika nyttigheternas
5059: set på de produktionsinsatser som krävts för           proportionella skattebelastning sjunker lika
5060: framställningen av nyttigheten. Med kumulering         mycket.
5061: av skatten avses skatt som betalats i en tidigare         Reducering av arbetskostnaderna i mervär-
5062: fas av byteskedjan och därför ingår dold i pro-        desbeskattningen strider mot hela principen för
5063:  duktens fårsäljningspris, varvid skatten betalas      konsumtionsskatten och mervärdesskattesyste-
5064:  en gång tili. Det är nödvändigt att förhindra en      mets struktur samt EU:s sjätte mervärdes-
5065:  kumulering av skatten, för att den skatt som          skattedirektiv. Den föresiagna modelien snedvri-
5066:  ingår i konsumentpriset exakt skall motsvara det      der den internationelia handeln och därigenom
5067:  belopp som skatteprocenten anger. Avdragsrät-         strider mot målen för EU :s inre marknad samt
5068:  ten gäller inte Iönekostnader och inte heller skatt   mot de internationella GATT-bestämmeiserna.
5069:  på Iön, eftersom Iöner inte omfattas av               Regeringen har för avsikt att också i fort-
5070:  mervärdesskatt. Införandet av ett system med          sättningen utreda alla goda och genomförbara
5071:  konsumtionsskatt betyder att man accepterar det       förslag tili förbättring av sysselsättningen obero-
5072:  faktum att lön beskattas två gånger, först i sam-     ende av vem som för fram ideerna.
5073:  band med inkomstbeskattningen och sedan i                Om skattekilen, som orsakas av den höga be-
5074:  samband med konsumtionsbeskattningen som              skattningen av arbete, råder stor enighet. Det
5075:  en del av beräkningsgrunden för skatten.              finns också andra sätt att sänka skattekilen och
5076:     Nivakoskis modell, där Iönekostnaderna är          förbättra sysselsättningen, t.ex. genom sänkning-
5077:  avdragbara i mervärdesbeskattningen, strider          ar av Iöntagarnas inkomstskatt och arbetsgiva-
5078:  mot EU:s sjätte mervärdesskattedirektiv. Om ett       rens socialskyddsavgift, vilket har konstaterats
5079:  motsvarande stöd beviljas helt separat från mer-      vara ett effektivare sätt än mervärdesskatten när
5080:  värdesbeskattningen i form av ett sysselsätt-         det gäller att förbättra sysselsättningen. Reger-
5081:  ningsstöd, bedöms stödets lagenlighet inte enligt     ingen har också i fråga om utvecklandet av skat-
5082:  skattedirektivet, utan enligt EU:s bestämmelser       tesystemet förlagt tyngdpunkten tili sänkning av
5083:  om statsstöd. Som grund för det föreslagna stö-       inkomstskatten. Kännbara sänkningar förutsät-
5084:  det har man dock uttryckligen använt mervär-          ter dock att statsekonomin har större spelrum.
5085: 
5086:       Helsingforsden II februari I999
5087: 
5088:                                                                              Minister Jouko Skinnari
5089:                                            KK 1536/1998 vp
5090: 
5091: Kirjallinen kysymys 1536
5092: 
5093: 
5094: 
5095: 
5096:                                    Annika Lapintie /vas: Lyhytaikaisten työsuhteiden vähentämisestä
5097: 
5098: 
5099: 
5100:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5101: 
5102:     Lyhytaikaisessa työsuhteessa olevalla on 30       tasoon. Nyt työturvallisuuden tasoa lasketaan
5103: prosenttia suurempi riski joutua työtapaturman        teettämällä pätkä työtä.
5104: uhriksi kuin vakituisella työntekijällä. Teollisuu-      Määräaikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet
5105: dessa tämä riski on pätkätyöläisillä 50 prosenttia    koko 1990-luvun ajan. Suomea enemmän pätkä-
5106: suurempi kuin vakituisilla. Metalliteollisuudessa     työtä tehdään Euroopan maista vain Espanjassa.
5107: riski on peräti 75 prosenttia suurempi.               Suomessa erityisesti valtio ja kunnat harrastavat
5108:     Edellä mainitut luvut käyvät ilmi Tapaturma-      alle kuuden kuukauden mittaisia työsuhteita.
5109: vakuutusten liiton tutkimuksesta, jossa selvitet-     Jopa 30 prosenttia valtion ja kuntien työnteki-
5110: tiin alle kuuden kuukauden työsuhteissa sattu-        jöistä tekee lyhyttä työsuhdetta. Alle 30-vuotiais-
5111: neita työtapaturmia vuosina 1995-1996. Tutki-         ta palkansaajista noin 40 prosenttia työskentelee
5112: muksen mukaan tapaturmariski on suurin 50-            määräaikaisissa työsuhteissa. Lähes neljäsosa
5113: 100 työntekijän yrityksissä. Tapaturma-alttiu-        kaikista työsuhteista on epätyypillisiä. Määräai-
5114: den arvellaan johtuvan muun muassa perehdyt-          kaisissa töissä ollaan useimmiten vastentahtoi-
5115: tämisen ja työkokemuksen puutteesta. Tapatur-         sesti. Valtaosa suomalaisista pätkätyöläisistä ha-
5116: mia sattuukin tutkimuksen mukaan eniten kol-          luaisi vakituisen työsuhteen.
5117: mannen työkuukauden aikana ja neljännen alus-            Työelämä on jatkuvasti koventunut kuluvan
5118: sa.                                                   vuosikymmenen aikana. Työuupumus, töissä
5119:     Nämä suomalaiset tutkimustulokset vastaa-         olo sairaana ja jatkuva ylitöiden tekeminen ovat
5120: vat muissa maissa saatuja tuloksia siitä, että mää-   yhä useamman työssä käyvän arkipäivää. Lisäk-
5121: räaikaisissa työsuhteissa työskentelevät ovat         si määräaikaisia työsuhteita leimaa kasvanut ta-
5122: muita alttiimpia työtapaturmille. Työtapatur-         paturmariski. Elämän kokonaisuuden ja tulevai-
5123: man riski on suurempi uudessa työympäristössä         suuden suunnittelu on melko mahdotonta ilman
5124: ja uudessa työtehtävässä. Työpäivän pituus ja         vakituista, turvallista työsuhdetta.
5125: ylityöt vaikuttavat riskiin. Myös työn organi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5126: soiunista löytyy syitä tapaturmiin. Tapaturmat        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5127: ovatkin räikein osoitus työturvallisuuden laimin-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5128: lyönneistä.                                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5129:     Työnantajapuoli on heti vastannut vähättele-
5130: mällä tutkimustulosten merkitystä. Tutkimus                     Mitä Hallitus aikoo tehdä erityisesti
5131: kertoo vain, että työsuhteen alussa uusi työnteki-           julkissektorin osalta, jotta lyhyistä mää-
5132: jä on alttiimpi työtapaturmille, sanoo teollisuus-           räaikaisista työsuhteista päästään vaki-
5133: työnantajien asiamies.                                       tuisiin, turvallisiin työsuhteisiin, ja
5134:     Kuitenkaan yksikään työtapaturma ei ole hy-                 miten Hallitus aikoo tarttua työtapa-
5135: väksyttävä. Työtapaturmissa on pyrittävä nolla-              turmien vähentämiseen?
5136: 
5137:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
5138: 
5139:                                          Annika Lapintie /vas
5140: 
5141: 
5142: 
5143: 
5144: 280043
5145: 2                                          KK 1536/1998 vp
5146: 
5147: 
5148: 
5149: 
5150:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5151: 
5152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lossa ja sosiaalialalla, pätkätöiden kasvu näyttää
5153: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pysähtyneen. Näillä aloilla tehdään paljon työl-
5154: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       listämistöitä, joten se vaikuttaa osaltaan määrä-
5155: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika           aikaisten osuuteen.
5156: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Työolot 1997 -tutkimuksen aineiston mukaan
5157: n:o 1536:                                             alle 25-vuotiaille työntekijöille sattuu noin kaksi
5158:                                                       kertaa enemmän tapaturmia kuin sitä vanhem-
5159:           Mitä Hallitus aikoo tehdä erityisesti       mille. Lyhyet työsuhteet ovat nuorille tyypillisiä.
5160:        julkissektorin osalta, jotta lyhyistä mää-     Tapaturmaisuudessa tämän selvityksen mukaan
5161:        räaikaisista työsuhteista päästään vaki-       aivan ensimmäiset kuukaudet ovat ratkaisevia.
5162:        tuisiin, turvallisiin työsuhteisiin, ja           Tapaturmataajuus on noin 10% pienempi va-
5163:           miten Hallitus aikoo tarttua työtapa-       kituisilla työntekijöillä koko teollisuudessa sa-
5164:        turmien vähentämiseen?                         moissa töissä kuin määräaikaisissa työsuhteissa
5165:                                                       Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tekemän tut-
5166:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kimuksen mukaan. Vastaavasti metalliteollisuu-
5167: vasti seuraavaa:                                      dessa vakituisissa työsuhteissa sattuu tapaturmia
5168:                                                       noin 15 % vähemmän kuin lyhytaikaisissa työ-
5169:    Tapaturmataajuus (tapaturmia/milj. työtun-         suhteissa.
5170: tia) on laskenut pitkällä aikavälillä, luvusta 47        Toisaalta on muistettava, ettäjuuri näihin töi-
5171: vuonna 1988lukuun 35 vuonna 1996. Työpaikal-          hin, teollisuuteen ja metalliteollisuuteen, palka-
5172: la sattuneet kuolemaan johtaneet tapaturmat on        taan eniten nuoria ihmisiä lyhytaikaisiin työsuh-
5173: saatu vähenemään puoleen 15 vuodessa. Am-             teisiin. Koska näissä töissä tapaturmataajuus on
5174: mattitautien lukumäärä on myös laskenut. Tuo-         esimerkiksi palvelualaa selvästi korkeampi, sat-
5175: rein tilastotieto kertoo 12 %:n (1997) laskusta       tuu näissä töissä lukumääräisesti myös enemmän
5176: aikaisempaan vuoteen verrattuna.                      tapaturmia.
5177:     Lamavuosina 1991-1993 tapaturmat laski-              Yleisenä henkilöstöpoliittisena periaatteena
5178: vat erittäinjyrkästi ja ovat kohonneet siitä talou-   valtiolla on, että valtion pysyviin tehtäviin henki-
5179: dellisen toiminnan vilkastuttua. Tällainen kehi-      löstö otetaan pysyvään palvelussuhteeseen. Tie-
5180: tys esiintyy aiemmissakin tilastoissa. Tärkeää        tyissä tilanteissa on kuitenkin viraston tai laitok-
5181: onkin se, että pitkän aikavälin myönteinen kehi-      sen kannalta välttämätöntä palkata henkilöstöä
5182: tys saadaan jatkumaan.                                määräaikaiseen suhteeseen.
5183:     Määräaikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet            Eduskunta edellytti 16.5.1997 hallituksen
5184: 1980- ja 1990-luvuilla. Alle 30-vuotiaitten osuus     huolehtivan siitä, että virkamiesten nimittämistä
5185: kaikista määräaikaisista on huomattava. Uusim-        määräajaksi ja sen perusteita seurataan. Valtio-
5186: man Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen              varainministeriön henkilöstöosasto seuraa mää-
5187: (1998) mukaan palkansaajien määräaikaiset työt        räajaksi nimitettyjen virkamiesten lukumäärää.
5188: vähenivät ja vakinaiset työt lisääntyivät. Alle       Virastoille ja laitoksille on annettu koulutusta ja
5189: vuoden työsuhteessa olleista määräaikaisesti          ohjeita, jotta nimittämisen perusteet pysyvät
5190: työskenteli 1997 noin 60 prosenttia. Kaikista pal-    lainmukaisina. Virastoille ja laitoksille on tehty
5191: kansaajista määräaikaisena työskenteli 17 pro-        myös kysely syksyllä 1998 virkamiesten nimittä-
5192: senttia vuonna 1998.                                  misestä määräajaksi. Yhteenveto valmistuu ku-
5193:     Valtion budjettitalouden henkilöstöstä oli        luvan vuoden alkupuolella. Tulosten perusteella
5194: määräaikaisena 14,2% vuonna 1997. Mukaan ei           on mahdollista kiinnittää huomiota määräaikai-
5195: ole laskettu henkilöitä, joilla oli taustavirka       suuteen liittyviin ongelmiin.
5196: (7, 1 %) eikä työllisyyden hoitovaroin palkattuja        Työtapaturmien torjunta on eräs STM:n toi-
5197: (2,2 %).                                              mintapolitiikan painopisteistä. Toisaalta tapa-
5198:   Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mu-            turmien torjumiseksi työskentelevät monet toi-
5199: kaan julkisella sektorilla, eritoten terveydenhuol-   mijat, kuten työsuojeluviranomaiset, tutkimus-
5200:                                             KK 1536/1998 vp                                           3
5201: 
5202: laitokset, korkeakoulut, vakuutuslaitokset, työ-          Työsuojelun valvonnan päämääränä on var-
5203: elämän eri osapuolet ja luonnollisesti itse työpai-    mistaa, että tapaturmataajuuden myönteinen
5204: kat. Hallitus vaikuttaa tapaturmien torjuntaan         laskeva suunta edelleen jatkuu. Toimet pyritään
5205: pääasiassa lainsäädännöllä ja työsuojeluviran-         kohdistamaan niin, että mahdollisimman suuri
5206: omaisen suorittamalla valvonnalla.                     työntekijäjoukko saavuttaisi mahdollisimman
5207:    Edelleen työsuojeluviranomaisten 1998 val-          turvalliset työolot.
5208: mistuneessa strategiassa yhtenä keskeisenä toi-           Viimeaikaisilla työlainsäädännön muutoksil-
5209: minta-alueena on juuri tapaturmien torjunta.           la hallitus on pyrkinyt toteuttamaan sen, ettei
5210: Työsuojeluviranomaiset tuottavat tilastotietoja        työsuhteen pituudella sinänsä ole enää vaikutus-
5211: tapaturmista, tuki- ja liikuntaelinsairauksista,       ta työsuhteen ehtojen oikeudenmukaiseen toteu-
5212: ammattitaudeista ja muista työturvallisuuteen ja       tumiseen eikä sen turvallisuuteen. Edelleen
5213: työterveyteen liittyvistä ympäristötekijöistä val-     STM:ssä selvitetään voimassa olevan työturvalli-
5214: vonnan suuntaamiseksi. Toiminnan painopiste            suuslain uudistamisen tarvetta.
5215: suunnataan luonnollisesti niille aloille, joilla ta-
5216: paturmia sattuu paljon.
5217: 
5218:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
5219: 
5220:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5221: 4                                          KK 1536/1998 vp
5222: 
5223: 
5224: 
5225: 
5226:                                         Tili Riksdagens Talman
5227: 
5228:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dessa branscher finns många personer anställda i
5229: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           sysselsättningsarbeten, vilket bidrar tili andelen
5230: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       av personer i visstidsanställning.
5231: dagsman Annika Lapintie undertecknade spörs-             Enligt resultatet av undersökningen Työolot
5232: mål nr 1536:                                          1997 drabbas arbetstagare under 25 år omkring
5233:                                                       två gånger oftare av olycksfall än äldre arbetsta-
5234:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        gare. Korta anställningar är typiska bland ung-
5235:        ta för att man skall bli av med korta          domar. Enligt denna utredning är de första må-
5236:        visstidsanställningar och få bestående         naderna avgörande med tanke på risken att råka
5237:        trygga anställningar till stånd och            ut för en arbetsolycka.
5238:           hur ämnar Regeringen åtgärda för att           Enligt en undersökning av Olycksfallsförsäk-
5239:        minska arbetsolycksfall?                       ringsanstalternas förbund är olycksfallsfrekven-
5240:                                                       sen ca 10% lägre för ordinarie arbetstagare än för
5241:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         visstidsanställda i samma arbete i industrin. 1
5242: anföra följande:                                      motsvarande mån inträffar i ordinarie anställ-
5243:                                                       ningar i metallindustrin ca 15 % fårre olycksfall
5244:     Olycksfallsfrekvensen (antalet olycksfall/en      än i korttidsanställningar.
5245: miljon arbetstimmar) har sjunkit på lång sikt,           Å andra sidan bör man också minnas att det är
5246: från 47 år 1988 till 35 år 1996. Man har kunnat       just dessa arbeten inom industrin och särskilt
5247: minska anta1et arbetsolycksfall med död1ig ut-        metallindustrin, i vilka anställs mest unga perso-
5248: gång till hä1ften i 15 år. Anta1et yrkesjukdomar      ner i kortvariga arbetsförhållanden. Eftersom
5249: har också sjunkit. Den senaste statistikuppgiften     olycksfallsfrekvensen i dessa arbeten är betydligt
5250: visar en minskning av 12% (1997) jämfört med          högre än t.ex. i serviceyrken, inträffar det också
5251: föregående år.                                        flera olycksfall i dem.
5252:     Under recessionen 1991-1993 minskade                 Staten har som en allmän personalpolitisk
5253: o1ycksfallen k1art och har ökat sedan dess när den    princip att i statens bestående uppgifter anställs
5254: ekonomiska verksamheten har upplivats. En 1i-         personer i ordinarie anställning. 1 vissa situatio-
5255: kadan utveck1ing ses också i tidigare statistiker.    ner är det ändå nödvändigt för ett ämbesverk
5256: Därför är det viktigt att få den positiva långtids-   eller en institution att anställa personai i visstids-
5257: utveck1ingen fortsätta.                               anställning.
5258:     Visstidsanställningarna har ökat på 1980- och        Riksdagen förutsatte 16.5.1997 att regeringen
5259: 1990-talet. Andelen av personer under 30 år av        skulle se tili att man uppföljer tjänstemännens
5260: alla visstidsanställningar är betydlig. Enligt Sta-   visstidsutnämningar och deras grunder. Finans-
5261: tistikcentralens nyaste arbetskraftsundersökning      ministeriets personalavdelning följer antalet
5262: (1998) minskade löntagarnas visstidsanställning-      tjänstemän utnämnda för en bestämd tid. Man
5263: ar medan de ordinarie anställningarna ökade. Av       har givit utbildning och anvisningar tili ämbets-
5264: personer som hade varit anställda en kortare tid      verken och institutionerna för att grunderna för
5265: än ett år arbetade ca 60 % i visstidsanställningar    utnämning fortfarande skulle vara lagenliga.
5266: år 1997. Av alla löntagare hade 17% arbete för en     Hösten 1998 sände man också ämbetsverken och
5267: bestämd tid.                                          institutionerna en förfrågan om utnämning av
5268:     År 1997 var 14,2% av statsanställda i visstids-   tjänstemän för en viss tid. Ett sammandrag av
5269: anställning. Här har inte medräknats personer         förfrågan blir fårdigt under första hälften av det-
5270: som hade en ordinarie tjänst i bakgrunden             ta år. På basen av resultaten är det möjligt att
5271: (7, 1 %) och personer som hade anställts med          fåsta uppmärksamhet vid problemen med viss-
5272: sysselsättningsmedel (2,2 %).                         tidsanställningar.
5273:     Enligt Statistikcentralens arbetskraftsunder-        Förebyggandet av arbetsolyckor är en av
5274: sökning tycks ökningen av stumparbeten särskilt       tyngdpunkterna i social- och hälsovårdsministe-
5275: i hälsovården och på socialsektorn ha stannat. 1      riets verksamhetspolitik. Å andra sidan finns det
5276:                                           KK 1536/1998 vp                                             5
5277: 
5278: många aktörer som arbetar för förebyggandet av       tillsynen. Verkamhetens tyngdpunkt ligger na-
5279: arbetsolycksfall, såsom arbetarskyddsmyndig-         turligtvis i branscher där det inträffar flera
5280: heter, forskningsinstitut, högskolor, försäkrings-   olycksfall.
5281: anstalter, arbetsmarknadens olika parter och             Tillsynen över arbetarskyddet har som mål att
5282: naturligtvis själva arbetsplatser. Regeringen på-    säkerställa att olycksfallsfrekvensens nedgång
5283: verkar förebyggandet av arbetsolycksfall främst      fortsätter. Man försöker inrikta åtgärderna så att
5284: genom lagstiftning och den tillsyn som arbetar-      en så stor del av arbetstagare som möjligt skulle
5285: skyddsmyndigheterna utför.                           få så trygga arbetsförhållanden som möjligt.
5286:    Arbetarskyddsmyndigheternas strategi, som             Genom ändringarna i arbetslagstiftningen på
5287: blev fårdig år 1998, innehåller också förebyggan-    sista tiden har Regeringen strävat efter att åstad-
5288: det av arbetsolycksfall som ett centralt verksam-    komma att anställningens längd inte längre på-
5289: hetsområde. Arbetarskyddsmyndigheterna pro-          verkar rättvisan i arbetsförhållandets villkor och
5290: ducerar statistiska uppgifter om olycksfall, sjuk-   anställningens trygghet. Dessutom utreder man i
5291: domar i stöd- och rörelseorgan, yrkessjukdomar       social- och hälsovårdsministeriet behovet att re-
5292: och andra miljöfaktorer i anslutning tili säkerhe-   formera den gällande lagen om skydd i arbete.
5293: ten och hälsan i arbetet för att kunna inrikta
5294: 
5295:      Helsingforsden 5 februari 1999
5296: 
5297:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
5298:                                            KK 1537/1998 vp
5299: 
5300: Kirjallinen kysymys 1537
5301: 
5302: 
5303: 
5304: 
5305:                                    Pekka Leppänen /vas: Tavoitteellisen kansallisen metsäohjelman
5306:                                       luomisesta
5307: 
5308: 
5309:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5310: 
5311:     Kansallisella metsäohjelmalla pyritään luo-          Ekologisiiia ja fiskaalisilla tekijöillä tulee ole-
5312: maan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset edel-   maan tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys
5313: lytykset metsätalouden harjoittamiseksi maas-         metsätalouden harjoittamiselle. Jo nyt Euroopan
5314: samme jatkossakin. Metsätaloussektorin kehit-         markkinoilla kuluttajat ovat hyvin ympäristötie-
5315: täminen ei ole määrän kasvattamista laadun kus-       toisia. Teollisuuden mahdollisimman vähäinen
5316: tannuksella. Tarvittaisiin tavoitteellinen kansal-    ympäristökuormitus, metsien ja vesistöjen ter-
5317: linen metsäohjelma,joka ottaa huomioon metsä-         veydentila sekä lajistollinen monimuotoisuus
5318: talouden harjoittamisen edellytykset pitkällä ai-     ovat huomisen avainsanoja. Metsäverotus piis-
5319: kavälillä. Maassamme tarvitaan laajaa keskuste-       kaa metsänomistajia liiaksi avohakkuisiin, sen
5320: lua suomalaisen metsätalouden tulevaisuuden           sijaan että siirryttäisiin myyntiverotukseen ilman
5321: mahdollisuuksista ja suuntaviivoista siirryttäes-     siirtymäaikoja. Kaikki metsän keruutuotteet
5322: sä uudelle vuosituhannelle.                           voitaisiin laskea verovapauden piiriin.
5323:      Ratkaisuja tehtäessä olisi tärkeää ottaa huo-       Nykyisellään keskeinen ongelma on pysty-
5324:  mioon tulevat sukupolvet, ettei aiheuteta muuta-     kauppatapa, joka keskittää puumarkkinat ja
5325:  man vuoden päästä puuhuollon kriisiä, kun nyt        korjuupalvelujen markkinat kolmen suuren yh-
5326:  pistetään tulevat resurssit polkumyyntiin. Olisi     tiön verkkoon. Pystykauppa haittaa laadun ke-
5327:  korkea aika siirtyä taloudellisesti kestävään laa-   hittämistä ja tervettä kilpailua.
5328:  tumetsätalouteen. Nyt Suomen metsätalouteen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5329:  liittyy ongelma profiloitua kehittyneeseen laatu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5330: jalostukseen. Jalostusasteen nostaminen on ensi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5331:  arvoisen tärkeä tehtävä. Tällaisenaan Suomen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5332:  metsätalous merkitsee resurssien haaskaamista
5333:  ja työpaikkojen antamista ulkomaille. Pidem-                    Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
5334:  mälle jalostaminen luo työpaikkoja. Sen sijaan               tyä taloudellisesti ja ekologisesti kestävän
5335:  avohakkuiden lisäämisen tarjoamat uudet työ-                 ja tavoitteenisen metsäohjelman luomi-
5336:  paikat on syöty koneistamisella.                             seksi pitkälle aikavälille?
5337: 
5338:       Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
5339: 
5340:                                          Pekka Leppänen /vas
5341: 
5342: 
5343: 
5344: 
5345:  280043
5346: 2                                           KK 1537/1998 vp
5347: 
5348: 
5349: 
5350: 
5351:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5352: 
5353:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          suudenkotimaisen ainespuun käyttöä5-1 0 mil-
5354: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies            joonalla kuutiometrillä, kaksinkertaistamaan
5355: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         puuteellisuuden viennin arvo ja moninkertaista-
5356: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka              maan energiapuun käyttö. Hakkuiden lisäämi-
5357: Leppäsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           nen puolestaan edellyttää metsänhoito- ja met-
5358: n:o 1537:                                               sänparannustöiden merkittävää lisäämistä. Ky-
5359:                                                         symyksessä mainittu tavoite jalostusarvon nosta-
5360:           Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä      misesta sisältyy myös ohjelmaan.
5361:        taloudellisesti ja ekologisesti kestävän ja          Metsien ekologinen kestävyys turvataan pa-
5362:        tavoitteenisen metsäohjelman luomiseksi          rantamalla edelleen talousmetsien ympäristön-
5363:        pitkälle aikavälille?                            hoitoa sekä käynnistämällä lähinnä eteläiseen
5364:                                                         Suomeen keskittyvä selvitystyö suojelutarpeesta
5365:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ja suojelun toteuttamisen keinoista.
5366: vasti seuraavaa:                                            Toteutuessaan ohjelma edesauttaa merkittä-
5367:                                                         västi taloudellista kehitystä lisäämällä vientitu-
5368:     Kysymyksessä pidetään tarpeellisena, että ai-       loja ja tukemalla erityisesti maaseudun työlli-
5369: kaansaataisiin taloudelliset, sosiaaliset ja ekolo-     syyttä.
5370: giset tavoitteet ja edellytykset pitkällä aikavälillä       Kysymyksessä esille nostettu metsäverotuk-
5371: kattava kansallinen metsäohjelma. Tarvitaan             sen uudistaminen myyntituloihin perustuvaksi
5372: myös laajaa keskustelua suomalaisen metsäta-             toteutuu jo tehtyjen päätösten mukaisesti vuo-
5373: louden tulevaisuuden mahdollisuuksista.                  den 2006 alkuun mennessä, jolloin siirtymäkausi
5374:     Vuoteen 2010 ulottuvan ja kysymyksessä mai-          päättyy. Jatkossa on aiheellista selvittää, miten
5375: nitut aihealueet sisältävän kansallisen metsäoh-         metsäverotusta voitaisiin kehittää, että se kan-
5376: jelman valmistelu on loppuvaiheessaan. Ohjel-            nustaisi nykyistä paremmin hyvään metsänhoi-
5377: man toteutuessa sen vaikutukset ulottuvat sekä           toon.
5378: metsissä että yhteiskunnassa ajallisesti vielä pal-         Valtaosa puusta myydään pystykaupoilla,joi-
5379: jon kauemmas. Tarkoituksena on, että valtio-             den määrää nostavista lukuisista tekijöistä mai-
5380: neuvosto päättää ohjelmasta vielä helmikuun ai-          nittakoon puun korjuuteknologian kehitys ja
5381: kana. Ohjelman laatiminen on ollut avoin, yh-            muualla kuin tilalla asuvien metsänomistajien
5382: teistyöhön ja alhaalta ylöspäin tapahtuvaan vai-         osuuden jatkuva lisääntyminen. Viime kädessä
5383: kuttamiseen perustunut prosessi. Myös metsäoh-           metsänomistajan valinnasta riippuu, päädytään-
5384: jelman pohjana olevat metsätalouden alueelliset          kö pysty- vai hankintakauppaan. Korjuupalve-
5385: tavoiteohjelmat valmisteltiin avoimessa yhteis-          lujen tarjontaan ei ole syytä valtiovallan toimen-
5386: työssä sidosryhmien kanssa.                              pitein vaikuttaa.
5387:     Ohjelma on viimeinen vaihe hallituskaudella             Pääosin uuden eduskunnan ja hallituksen
5388:  toteutetusta laajasta metsälainsäädännön ja met-        päätettäväksi jää valtiovallalle kuuluvien, mm.
5389: säpolitiikan käytännön uudistamistyöstä, jolla           talous- ja energiapolitiikkaan lukeutuvien edelly-
5390:  on merkittävät käytäntöön ulottuvat vaikutuk-           tysten varmistaminen metsäohjelman toteutta-
5391:  set. Ohjelmalla pyritään lisäämään metsäteolli-         miseksi.
5392: 
5393:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
5394: 
5395:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5396:                                          KK 1537/1998 vp                                                3
5397: 
5398: 
5399: 
5400: 
5401:                                        Tili Riksdagens Talman
5402: 
5403:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tili att utöka skogsindustrins användning av in-
5404: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         hemskt gagnvirke med 5-10 milj. kubikmeter,
5405: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     fördubbla värdet på träindustrins export och
5406: dagsman Pekka Leppänen undertecknade skrift-        flerfaldiga användningen av energivirke. Fler av-
5407: liga spörsmål nr 1537:                              verkningar förutsätter isin tur en betydande ök-
5408:                                                     ning av skogsvårds- och skogsförbättringsarbet-
5409:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ena. Det mål att höja förädlingsgraden som
5410:        ta för att på lång sikt skapa ett ekono-     nämns i spörsmålet ingår också i programmet.
5411:        miskt och ekologiskt hållbart och målin-          Skogarnas ekologiska hållbarhet tryggas ge-
5412:        riktat skogsprogram?                         nom en ännu bättre miljövård i ekonomiskogar-
5413:                                                     na samt genom ett utredningsarbete som riktas
5414:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       främst tili Södra Finland och som tar upp
5415: anföra följande:                                    skyddsbehovet och olika sätt att genomföra
5416:                                                     skyddet.
5417:    1 spörsmålet anses det nödvändigt att få tili         När programmet fullföljs främjar det på ett
5418: stånd ett nationellt skogsprogram som på lång       betydande sätt den ekonomiska utvecklingen i
5419: sikt beaktar ekonomiska, sociala och ekologiska     och med att exportinkomsterna ökar och syssel-
5420: mål och förutsättningar. Det behövs också en        sättningen stöds speciellt på landsbygden.
5421: omfattande diskussion om de framtida möjlighe-           Den revidering av skogsbeskattningen som tas
5422: terna för skogsbruket i Finland.                    upp i spörsmålet och som innebär att beskatt-
5423:    Beredningen av ett nationellt skogsprogram       ningen baserar sig på försäljningsinkomster ge-
5424: som sträcker sig tili år 2010 och som omfattar de   nomförs enligt redan fattade beslut före ingången
5425: frågor som nämns i spörsmålet har kommit in i       av år 2006 då övergångsperioden upphör. 1 fort-
5426: slutskedet. När programmet fullföljs kommer         sättningen är det skäl att utreda hur skogsbe-
5427: dess verkningar i fråga om skogen och samhället     skattningen kunde utvecklas så att den bättre än
5428: att tidsmässigt sträcka sig mycket längre. Avsik-   tidigare uppmuntrar tili god skogsvård.
5429: ten är att statsrådet skall fatta beslut om pro-         Största delen av virket säljs på rot. Antalet
5430: grammet under februari månad. Uppgörandet av         rotförsäljningar ökar bl.a. tili följd av utveckling-
5431: programmet har varit en öppen process som ba-       en av drivningstekniken och den ökade andel
5432: serat sig.på samarbete och påverkan nerifrån och     skogsägare som inte bor på lägenheten. 1 sista
5433:  uppåt. Aven de regionala målprogram för skogs-      hand beror det på skogsägaren om virket säljs på
5434:  bruket som ligger tili grund för skogsprogram-      rot eller leverans. Det är inte skäl att med stats-
5435:  met bereddes i ett öppet samarbete med intresse-    maktens åtgärder inverka på utbudet av driv-
5436:  grupperna.                                          ningstjänster.
5437:    Programmet är den sista fasen i det omfattan-         Det ankommer i huvudsak på den nya riksda-
5438:  de praktiska arbete som gjorts för att förnya       gen och regeringen att fatta beslut som säkerstäl-
5439:  skogslagstiftningen och skogspolitiken under re-    ler att det finns sådana förutsättningar som hör
5440:  geringsperioden. Detta arbete har betydande         tili statsmakten, bl.a. inom finans- och energipo-
5441:  verkningar även i praktiken. Programmet syftar      litik, för att fullfölja skogsprogrammet.
5442: 
5443:      Helsingfors den 2 februari 1999
5444: 
5445:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5446:                                            KK 1538/1998 vp
5447: 
5448: Kirjallinen kysymys 1538
5449: 
5450: 
5451: 
5452: 
5453:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Liikenneministeriön ja Tielaitoksen virkamies-
5454:                                        ten budjettilinjauksista
5455: 
5456: 
5457:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5458: 
5459:    Vuoden 1999 talousarvion käsittelyn yhtey-         ri Aura tielaitosasiassa valtuutensa antaessaan
5460: dessä eduskunta otti kantaa myös Tielaitoksen         luvan virkamiehille jatkaa Tielaitoksen yksityis-
5461: tuotannon hoidon alueurakointiin. Valtiova-           tämistä niin kuin edellä kuvasin? Ohjeen allekir-
5462: rainvaliokunnan mietinnössä tältä osin tode-          joittaja oli liikenneministeri Aura.
5463: taan: "Valiokunta painottaa ammattitaitoisen              Joka tapauksessa eduskunta on kantansa il-
5464: henkilökunnan merkitystä Tielaitokselle ja kat-       maissut, ja sitä myös ministeriön virkamiesten ja
5465: soo, että käytännön tienpito tulisi ensisijaisesti    ministeriön on noudatettava. Siksi vähintä, mitä
5466: hoitaa omana työnä. Ennen kuin alihankintoina         liikenneministeriö voi tehdä, on lähettää tiehel-
5467: suoritettuja ns. pilottihankkeita ryhdytään laa-      Iinnolle ja tuotannolle uudet tulostavoitteet, jot-
5468: jentamaan, tulee nykyiset projektit huolellisesti     ka täyttävät myös eduskunnan esittämän tah-
5469: analysoida kokonaiskannattavuuden selvittämi-         don.
5470: seksi." Tämän lausuman eduskunta siis hyväksyi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5471: yksimielisesti.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5472:    Miten liikenneministeriö tästä em.lausumasta       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5473: huolimatta kuitenkin käyttäytyi? Se lähetti           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5474: 5.1.1999 kirjeen Tielaitokselle, jossa tulostavoit-
5475: teissa lukee: "Lisätään hallitusti kilpailuttamista              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
5476: pilottiprojektein". Samoin toisessa kohdalla to-             että liikenneministeriön virkamiehet ja
5477: detaan: "Tuotanto parantaa valmiuksiaan avoi-                liikenneministeri noudattaisivat edus-
5478: meen kilpailuun." Tällaista tulostavoitetta edus-            kunnan hyväksymiä budjettilinjauksia
5479: kunta ei ole missään vaiheessa hyväksynyt.                   Tielaitoksen osalta, ja
5480:    On selvää, että budjettilausuman ja liikenne-                aikooko Hallitus velvoittaa liikenne-
5481: ministeriön sekä Tielaitoksen asettamien tulosta-            ministeriön korjaamaan 5.1.1999 Tielai-
5482: voitteiden välillä on ristiriita. Väkisinkin tässä-          toksen tulostavoitteista antamansa kir-
5483: kin asiassa tulee vain mieleen Soneran tapaus.               jeen eduskunnan tahdon mukaiseksi,
5484: Soneran tapauksessa liikenneministeri Aura teki              sekä
5485: virhearvion antaessaan luvan myydä Vennamol-                    millä valtuuksilla liikenneministeriö
5486: le kaikki sijoitusyhtiön kautta varaamansa osak-             jatkaa Tielaitoksen liikelaitosvalmiste-
5487:  keet, mikä yleisen käsityksen mukaan loukkasi               luja, koska ainakaan hallinnollisia pää-
5488: kansalaisten yhdenvertaisuutta. Ylittikö ministe-            töksiä asiasta ei ole tehty?
5489: 
5490:    Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
5491: 
5492:                      Esa Lahtela /sd                           Jukka Gustafsson /sd
5493: 
5494: 
5495: 
5496: 
5497: 280043
5498: 2                                          KK 1538/1998 vp
5499: 
5500: 
5501: 
5502: 
5503:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5504: 
5505:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Liikenneministeriö on asettanut kilpailutta-
5506: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mista koskevia tavoitteita sekä viime että tänä
5507: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vuonna tiehallinnolle ja tuotannolle. Viime
5508: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       vuonna tiehallinnolle asetettiin tavoite sen teettä-
5509: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          mismenettelyjen ja kilpailuttamisedellytysten pa-
5510: n:o 1538:                                             rantamiseksi. Tuotannolle taas asetettiin tavoite
5511:                                                       parantaa kilpailukykyään. Tämän perusteella
5512:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       tiehallinto kilpailutti 14 kohdetta, joihin sisältyi
5513:        että liikenneministeriön virkamiehet ja        viisi hoidon alueurakkaa siten, että myös tuotan-
5514:        liikenneministeri noudattaisivat edus-         to osallistui kilpailuun.
5515:        kunnan hyväksymiä budjettilinjauksia               Kuluvalle vuodelle liikenneministeriö on aset-
5516:        Tielaitoksen osalta, ja                        tanut tiehallinnolle tavoitteen lisätä hallitusti kil-
5517:            aikooko Hallitus velvoittaa liikenne-      pailua pilottiprojektein, joihin Tielaitoksen tuo-
5518:        ministeriön korjaamaan 5.1.1999 Tielai-        tanto voi osallistua ja joissa aikaisempien pilot-
5519:        toksen tulostavoitteista antamansa kir-        tien kokemukset otetaan huomioon. Tuotannol-
5520:        jeen eduskunnan tahdon mukaiseksi,             le liikenneministeriö asetti tavoitteen parantaa
5521:        sekä                                           valmiuksiaan avoimeen kilpailuun.
5522:            millä valtuuksilla liikenneministeriö          Tiehallinto on analysoinut ja raportoinut
5523:        jatkaa Tielaitoksen liikelaitosvalmiste-       kaikki käynnissä olevat hoidon kilpailuttamis-
5524:        luja, koska ainakaan hallinnollisia pää-       kohteet niiden kannattavuuden, laatuvaatimus-
5525:        töksiä asiasta ei ole tehty?                   ten täyttämisen ja toimivuuden osalta. Näistä on
5526:                                                       jatkokokeilujen pohjaksi saatu riittävästi tietoa
5527:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          käynnissä olevista kokeiluista. Vuoden 1998 kil-
5528: vasti seuraavaa:                                      pailuttamiskohteista saadut kokemukset ovat
5529:                                                       olleet selvästi myönteisiä. Hoidon urakkakilpai-
5530:    Kilpailutuksella sekä yksityisellä konsultoin-     lulla päästiin, laatuvaatimukset selkeästi saavut-
5531: nillaja urakoinnilla on jo pitkät perinteet käytän-   taen, noin 20 % alhaisempaan hintatasoon kuin
5532: nön tienpidossa. Yksityiset urakoitsijat hoitavat     ilman kilpailua. Hoidon osalta kaikissa kohteissa
5533: pääosan teiden rakentamisesta, suunnittelukon-        saatiin riittävästi tarjouksia ja kilpailu oli aitoa.
5534: sultit hoitavat noin puolet tie- ja siltasuunnitte-   Urakat ratkaistiin kokonaisedullisuuden mu-
5535: lustaja kunnossapidosta hoitavat koneurakoitsi-       kaan siten, että hinnan ohella painotettiin laadul-
5536: jat noin 10% lähinnä alemmalla tieverkolla.           lisia tekijöitä. Tielaitoksen tuotanto osoittautui
5537:    Talouspoliittisen ministerivaliokunnan puol-       kilpailukyvyltään ja osaamiseltaan korkeatasoi-
5538: taessa 20.5.1997 Tielaitoksen organisaation ja-       seksi ja voitti viidestä urakasta neljä.
5539: kamista sisäisesti tiehallintoon ja tuotantoon pi-        Tielaitoksen kannalta on tarvetta edelleen tie-
5540: dettiin liikenneministeriön perustelumuistiossa       hallinnossa tarjousmenettelyjen kehittämiseen ja
5541: tärkeänä, ettei Tielaitos sulkeudu uudessa orga-      tuotannossa sen kilpailukyvyn mittaamiseen ja
5542: nisaatiossaan, vaan että tienpitoa edelleen tila-     urakkalaskentamenettelyjen parantamiseen. En-
5543: taan markkinoilta vastaavassa laajuudessa kuin        nen muuta hoidon urakoissa on tarvetta siihen,
5544: ennenkin, eli että tiehallinto tilaa osan suoraan     että kaikki tiepiirit ja nykyistä useammat tuotan-
5545: markkinoilta ja pääosan omalta tuotannolta,           non yksiköt saisivat kokemusta kilpailuttamises-
5546: joka edelleen alihankintoina kilpailuttaa yksityi-    taja kilpailusta. Tästä syystä Tielaitos on alusta-
5547: siä yrityksiä. Perustelumuistiossa on edelleen to-    vasti esittänyt yhdeksän uuden hoidon alueura-
5548: dettu, että sekä tiehallinnon että tuotannon ke-      kan kilpailuttamista kokeiluna tänä vuonna. Tie-
5549: hittämiseksi tiehallinto voi kokeiluna kilpailut-     laitoksen tarkoitus on päättää kokeiluista lopul-
5550: taa tienpitoa oman tuotannon ja alan yrittäjien       lisesti, kun asiaa koskevat YT-neuvottelut on
5551: kesken tästä osapuolten kanssa sopimalla.             käyty. YT-neuvotteluissa Tielaitoksen henkilös-
5552:                                            KK 1538/1998 vp                                            3
5553: 
5554: töjärjestöistä Akava ja STTK-J ovat hyväksy-          nissa kadunpidon osalta näyttää tapahtuvan.
5555: neet kaikki kokeilukohteet ja VAL ry muut paitsi      Tässä ei ole kysymys Tielaitoksen liikelaitostami-
5556: hoidon kohteet. VAL ry:n kanssa neuvotteluja          sen valmistelusta vaan järkevästä ja välttämättö-
5557: asiasta jatketaan.                                    mästä varautumisesta erilaisiin tulevaisuuden
5558:    Pilottiprojektien tärkeänä tavoitteena on, että    vaihtoehtoihin. Tänä vuonna käynnistettävät
5559: Tielaitoksen tuotanto olisi kilpailukykyinen ja       kilpailuttamiskokeilut yhdessä viimevuotisten
5560: menestyksellinen toimija tienpidossa paitsi nyt,      kanssa antavat riittävät tiedot ja kokemukset
5561: myös siinä mahdollisessa tilanteessa, että kilpailu   koko maassa siltä varalta, että kilpailua myö-
5562: yleisten teiden tienpidossa avautuu siten kuin        hemmin tullaan avaamaan. Uusia kokeiluja ei
5563: Ruotsissa on tapahtunut ja kuten Suomen kun-          siten kuluvan vuoden jälkeen enää tarvittaisi.
5564: 
5565:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
5566: 
5567:                                                                       Liikenneministeri Kimmo Sasi
5568: 4                                            KK 1538/1998 vp
5569: 
5570: 
5571: 
5572: 
5573:                                          Tili Riksdagens Talman
5574: 
5575:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        produktioneo och företagarna i branschen ge-
5576: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          nom överenskommelse med parterna.
5577: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Trafikministeriet har uppställt mål för kon-
5578: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade skriftliga          kurrensutsättningen av vägförvaltningen och
5579: spörsmål nr 1538:                                       produktionen såväl i fjol som i år. 1 fjol uppställ-
5580:                                                         des för vägförvaltningen som mål att förbättra
5581:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen          sina entreprenadförfaranden och sina konkur-
5582:        skrida för att trafikministeriets tjänste-       rensförutsättningar. För produktioneo å sin sida
5583:        män och trafikministern skall efterleva de       uppställdes en förbättrad konkurrenskraft som
5584:        budgetlinjer som riksdagen utstakat i frå-       mål. På basis av detta konkurrensutsatte vägför-
5585:        ga om Vägverket, och                             valtningen 14 objekt, i vilka det ingick fem under-
5586:           ämnar Regeringen ålägga trafikminis-          entreprenader för underhåll på så sätt att även
5587:        teriet att korrigera sitt brev den 5 januari     produktioneo deltog i anbudstävlan.
5588:        1999 om resultatmålen för Vägverket så              Det mål som trafikministeriet uppställt för
5589:        att de motsvarar riksdagens vilja, samt          vägförvaltningen för i år är att i någon mån öka
5590:           med vilka befogenheter fortsätter tra-        konkurrensen i form av pilotprojekt, i vilka Väg-
5591:        fikministeriet att förbereda omorganise-         verkets produktion kan delta och i vilka erfaren-
5592:        ringen av Vägverket till ett affårsverk,         heterna av tidigare pilotprojekt beaktas. F ör pro-
5593:        eftersom det inte i alla fall fattats beslut i   duktionen har trafikministeriet uppställt målet
5594:        ärendet på förvaltningsnivå?                     att förbättra beredskapen inför öppen konkur-
5595:                                                         rens.
5596:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Vägförvaltningen har analyserat och rappor-
5597: anföra följande:                                        terat nästan alla pågående konkurrerade objekt
5598:                                                         inom underhållet i fråga om hur lönsamma de är,
5599:    lnom den praktiska väghållningen finns det           hur kraven på kvalite uppfylls och hur fungeran-
5600: redan långa traditioner av konkurrensutsättning         de de är. Av dessa har en tillräcklig grund lagts
5601: samt privat konsultering och entreprenad. De            för att få tillräcklig information om pågående
5602: privata entreprenörerna sköter lejonparten av           projekt. De erfarenheter som inrapporterats om
5603: väggbyggena, planeringskonsulterna har hand             de konkurrensutsatta objekten 1998 har varit
5604: om ungefår hälften av väg- och broplaneringen           klart positiva. Genom att konkurrera entrepre-
5605: och av underhållet sköts ca 10 % av maskinentre-        naderna inom underhållet uppnåddes en prisnivå
5606: prenörer, närmast på det lägre vägnätet.                som var 20 % lägre än då ingen konkurrens före-
5607:    Då finanspolitiska ministerutskottet den 20          kom, och kraven på kvalite uppnåddes klart. I
5608: maj 1997 förordade en intern tudelning av Väg-          fråga om underhållet har alla objekt varit före-
5609: verket i vägförvaltning och produktion, ansågs          mål för en tillräcklig mängd anbud och konkur-
5610: det i trafikministeriets motiveringspromemoria          rensen har varit äkta. Entreprenadavtal slöts
5611: vara viktigt att Vägverket inte sluter sig i sin nya    med beaktande av att resultatet som helhet var
5612: organisation, utan att väghållning även i fortsätt-     förmånligt genom att betoningen låg såväl på
5613: ning beställs från marknaderna i samma ut-              priset som på kvaliten. Vägverkets produktion
5614: sträckning som tidigare, d.v.s. att vägförvalt-         visade sig vara högklassigt till sin konkurrens-
5615: ningen beställer en del direkt från marknaderna         kraft och sitt kunnande och fick därmed fyra
5616: och lejonparten från den egna produktionen,             entreprenader av fem.
5617: som fortsättningsvis i form av underentreprena-            Ur Vägverkets synvinkel finns det fortsätt-
5618: der konkurrerar privata företag. I motiverings-         ningsvis behov av att utveckla vägförvaltningens
5619: promemorian till beslutet sägs vidare, att med          anbudsförfaranden. 1 produktioneo skall mät-
5620: tanke på utvecklandet av såväl produktion som           ningen av konkurrenskraften och entreprenadut-
5621: förvaltning kan vägförvaltningen som ett försök         sättningsförfarandena förbättras. F ramförallt
5622: konkurrensutsätta väghållning bland den egoa            finns det i fråga om underhållets entreprenader
5623:                                             KK 1538/1998 vp                                             5
5624: 
5625: ett behov av att alla vägdistrikt och allt fler pro-   en framgångsrik aktör inom väghållningen både
5626: duktionsenheter än vad fallet för närvarande är        nu och även i framtiden i den potentiella situatio-
5627: får erfarenhet av konkurrensutsättning och kon-        nen att konkurrensen öppnas får väghållningen
5628: kurrens. Därför har Vägverket i år preliminärt         av allmänna vägar på samma sätt som i Sverige
5629: föreslagit en konkurrensutsättning på försök av        och på samma sätt som det ser ut att gå med
5630: nio nya regionalentreprenader inom underhållet.        gatuhållningen i de finländska kommunerna.
5631: Vägverket har för avsikt att fatta definitivt beslut   Här är det inte fråga om att bereda omvandlingen
5632: om försöket då samarbetsförhandlingarna i              av Vägverket tili ett affårsverk, utan om en för-
5633: ärendet slutförts. I samarbetsförhandlingarna          nuftig och oundgänglig beredskap inför framti-
5634: har bland Vägverkets personalorganisationer            dens olika alternativ. De konkurrensutsättnings-
5635: Akava rf och STFC-0 rf godkänt alla försöks-           objekt som blir aktuella i år ger tillsammans med
5636: objekt och VAL ry alla objekt förutom under-           projekten i fjol tillräcklig information och erfa-
5637: hållsobjekten. Förhandlingarna med VAL ry              renhet i hela landet med tanke på en eventuell
5638: fortsätter.                                            öppning av konkurrensen i ett senare skede. Där-
5639:    En viktig målsättning för pilotprojekten är att     för behövs inga nya försök efter i år.
5640: Vägverkets produktion är konkurrenskraftig och
5641: 
5642:      Helsingforsden 29 januari 1999
5643: 
5644:                                                                           Trafikminister Kimmo Sasi
5645:                                            KK 1539/1998 vp
5646: 
5647: Kirjallinen kysymys 1539
5648: 
5649: 
5650:                                    Ulla Anttila /vihr ym.: Siviilipalveluskeskuksen resursseista ja palve-
5651:                                        luspaikkojen riittävyyden turvaamisesta
5652: 
5653: 
5654:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5655: 
5656:     Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa on yli     netaan hyödyntämällä yleishyödyllisten yksityis-
5657: 50 palveluspaikatonta siviilipalvelusmiestä, jot-     oikeudellisten yhteisöjen kiinnostusta sivarityö-
5658: ka eivät ole onnistuneet löytämään itselleen pal-     voiman käyttöön nykyistä tehokkaammin. Voi-
5659: veluspaikkaa palveluksen alussa olevan koulu-         massa olevan lain mukaan ne voivat toimia pal-
5660: tusjakson päättyessä. Tilanteen odotetaan pahe-       veluspaikkoina, mutta ne täytyy hyväksyä kaikki
5661: nevan nopeasti, sillä eilen koulutuskeskukseen        erikseen siviilipalvelusasetuksessa. Paitsi että täl-
5662: saapui tavallista suurempi, 120 miehen palveluk-      lainen menettely on erittäin hidas ja jäykkä, se on
5663: seenastumiserä.                                       käytännössä myös johtanut hakemusten perus-
5664:     Vaikka siviilipalveluspaikkojen määrä onkin       teettorniin hylkäämisiin lähinnä puolustushallin-
5665: lisääntynyt 1990-luvulla voimakkaasti, ei tämä        non painostuksen johdosta. Myös eduskunnan
5666: ole riittänyt tyydyttämään vielä voimakkaam-          työasiainvaliokunta kiinnitti huomiota palvelus-
5667: min kasvanutta kysyntää. Siviilipalvelukseen ha-      paikkatilanteeseen käsitellessään siviilipalvelus-
5668: keutuu nykyään vuosittain noin kolme kertaa           lain muutoksia viime vuoden lopulla.
5669: enemmän asevelvollisia kuin 1980-luvun lopulla.           Tilanteen kuntoonsaattaminen vaatii myös si-
5670: Siviilipalvelukseen hakeutuvien määrä on vuo-         viili palvelusmiesten koulutusjakson toteuttami-
5671: desta 1992 alkaen ollut koko ajan suurempi kuin       seen varattujen määrärahojen lisäämistä niin,
5672: palveluksen aloittavien määrä. Suuret palveluk-       että siviilipalvelukseen hakeutuvien ja palveluk-
5673: seenastumiserät ovat merkki tämän suman pur-          sen aloittavien määrä saadaan tasapainoon. Riit-
5674: kautumisesta, ja tilanne on nyt räjähtämässä si-      tämättömät määrärahat ovat aiheuttaneet myös
5675: viilipalveluksen toteuttamisesta vastaavien vi-       toisenlaisia ongelmia: saamiemme tietojen mu-
5676: ranomaisten käsiin.                                   kaan keskus on syyllistynyt siviilipalveluslaissa
5677:     Jo ennen 18.1.1999 aloittaneen erän astumista     määrätyn ylläpitovelvoitteen laiminlyöntiin ruo-
5678: palvelukseen Lapinjärven siviilipalveluskeskus,       kailun osalta. Määräysten mukaisten kolmen
5679: jossa kaikki siviilipalvelusmiehet suorittavat pal-   päivittäisen aterian ja iltapalan tai niitä vastaa-
5680: veluksen alussa olevan kuukauden mittaisen            van ruokarahan sijasta keskukseen viikonlopuk-
5681: koulutusjakson, toimi resurssiensa äärirajoilla.      si jäävät siviilipalvelusmiehet saavat vain yhteen
5682: Uuden erän saapuessa esim. keskuksen keittiön         ateriaan Oikeuttavan ruokakupongin päivää
5683: kapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä. Myös majoi-   kohden sekä eväspussin. Lisäksi perjantain ainoa
5684: tustilat tulevat täyteen viimeistä paikkaa myö-       ateria, lounas, tarjoillaan niin myöhään, etteivät
5685: ten.                                                  useimmat keskuksesta viikonlopuksi pois lähte-
5686:     Saamiemme tietojen mukaan keskus on yrittä-       vät siviilipalvelusmiehet ehdi sitä nauttia.
5687: nyt patistella ilman siviilipalveluspaikkaa jäänei-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5688:  tä ottamaan lykkäystä ja pyrkinyt siirtämään         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5689:  palveluspaikkaongelmaa tulevaisuuteen. Tällai-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5690:  nen menettely on kuitenkin lain kannalta kyseen-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5691:  alainen, sillä lykkäys on tarkoitettu opiskelujen,
5692:  taloudellisen tilanteen tms. hoitamista varten                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
5693:  niille, jotka sitä oma-aloitteisesti hakevat.                jotta siviilipalveluskeskuksen resurssit ja
5694:     Nopeimmin palveluspaikkatilannetta paran-                 palveluspaikkojen riittävyys turvataan?
5695: 
5696:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
5697: 
5698:           Ulla Anttila /vihr             Satu Hassi /vihr                Janina Andersson /vihr
5699:           Arja Alho /sd                  Kari Uotila /vas                Reijo Laitinen /sd
5700:           Annika Lapintie /vas           Jaakko Laakso /vas              Pekka Saarnio /vas
5701: 
5702: 280043
5703: 2                                KK 1539/1998 vp
5704: 
5705:     Eila Rimmi /vas             Matti Huutola /vas          Irina Krohn /vihr
5706:     Erkki Pulliainen /vihr      Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Riitta Prusti /sd
5707:     Tuija Pohjola /sd           Janne Viitamies /sd         Säde Tahvanainen /sd
5708:     Sirpa Pietikäinen /kok      Eva Biaudet /r              Toimi Kankaanniemi /skl
5709:                Osmo Soininvaara /vihr               Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
5710:                                            KK 1539/1998 vp                                              3
5711: 
5712: 
5713: 
5714: 
5715:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5716: 
5717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lounaan tarjoamista. Mikäli he lähtevät alkuilta-
5718: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         päivästä lähtevällä myöhemmällä bussilla, ehti-
5719: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vät he hyvin syömään. Työministeriö saattaa
5720: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-      perjantaipäivän koulutuksen päättymisajankoh-
5721: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          dan ja lounasjärjestelyt siviilipalvelusasiain neu-
5722: n:o 1539:                                             vottelukuntaan keskustelua varten. Keskuksen
5723:                                                       laitoskeittiö pystyy tarvittaessa järjestämään
5724:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        ruokailun n. 300 henkilölle nykyisten n. 200:n
5725:        jotta siviilipalveluskeskuksen resurssit ja    sijasta.
5726:        palveluspaikkojen riittävyys turvataan?            Mikäli palveluspaikkaa vailla olevien henki-
5727:                                                       löiden lukumäärä kasvaisi tuntuvasti nykyisestä,
5728:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on keskuksella valmiina varasuunnitelma mies-
5729: vasti seuraavaa:                                      ten majoittamisesta keskuksen alueella tai sen
5730:                                                       lähiympäristössä sijaitseviin tiloihin.
5731:     Esittämänne kysymyksen johdannossa olevat             Siviilipalvelusmiesten lykkäyshakemusten sa-
5732: siviilipalveluskeskuksen toimintaa ja siviilipalve-   moin kuin HSL-lomien käsittely perustuu vapaa-
5733: lusmiesten määriä koskevat väitteet ja luvut          ehtoisiin hakemuksiin, ja lykkäys tai HSL-loma
5734: poikkeavat olennaisilta osin keskuksen ja työmi-      (kuten muukin loma) myönnetään ainoastaan
5735: nisteriön tilastoista.                                siviilipalveluslaissa säädetyillä edellytyksillä.
5736:     Johdannossa todetaan siviilipalveluskeskuk-           Siviilipalvelukseen hakeutuvien määrä kasvoi
5737: sessa olevan yli 50 palveluspaikatonta siviilipal-    voimakkaasti vuoteen 1996 saakka. Vuonna
5738: velusmiestä ja tietajemme mukaan keskuksessa          1997 hakijoiden määrä laskin. 5 %:llaja vuonna
5739: oli 15.1.1999 yhteensä 42 palveluspaikatonta si-      1998 hakijoiden määrä näyttää edelleen hieman
5740: viilipalvelusmiestä, joista läsnä keskuksessa oli     laskeneen (n. 2 500 hakijaa). Siviilipalveluksesta
5741: 28. Lisäksi 3 heistä oli komennusmatkalla työ-        takaisin aseelliseen palvelukseen hakeutuneiden
5742: paikkahaastattelussa, 2 miestä oli poliisietsin-      määrä kaksinkertaistui vuonna 1998 vuoteen
5743: nässä, 1 luvattomasti poissa palveluksesta, 2 sai-    1996 verrattuna.
5744: raanaja 6 miestä oli lomalla. 28.1.1999 palvelus-         Siviilipalveluskeskus kutsuu vuodessa noin
5745: paikattornia miehiä oli yhteensä 27, joista läsnä     3 000 miestä palvelukseen. Koulutukseen kutsu-
5746: oli 20.                                               tuista vain noin reilu puolet aloittaa koulutuk-
5747:     Johdannossa viitataan saapuneeseen 120 mie-       sen. Osa miehistä hakee ja saa lykkäystä (n.
5748: hen palvelukseenastumiserään. Kyseessä on             15 %), osa vapautuu lääkärin lausunnolla, osa
5749:  18.1.1999 palveluksensa aloittanut erä, johon        siirtyy aseelliseen palvelukseen (5-10 %) ja osa
5750: saapui 90 miestä.                                     miehistä (5-10 %) jättää ilman laillista estettä
5751:     Työministeriö on Aseistakieltäytyjäliitto         saapumatta palvelukseen. Koulutettavien mää-
5752: (AKL) ry:n pyynnöstä tutkinut ja antanut erilli-      rää lisättiin vuonna 1998 siten, että se olin. 1 700
5753: sen kirjallisen selvityksen keskuksen väitetystä      miestä/vuosi. Vuoden 1999 tavoitteena on n.
5754: ylläpitovelvoitteen laiminlyönnistä viikonloppu-      1 750-1 800 miehen kouluttaminen. Nykyisillä
5755: ruokailun osalta. Viikonloppuruokailu koskee          hakijamäärillä ja ottaen huomioon mm. takaisin
5756: keskimäärin 3-6 miestä/viikonloppu. Työmi-            aseelliseen palvelukseen hakeutuvien henkilöi-
5757:  nisteriön käsityksen mukaan keskuksen menette-       den suuri määrä, on vuosittain koulutettavien
5758: ly asiassa on laillinen. Työministeriö on kuiten-     siviilipalvelusmiesten määrä riittävä.
5759:  kin kiinnittänyt keskuksen huomiota viikonlop-           Lapinjärven koulutuskeskus toimii valtakun-
5760:  puaterioinTiin järjestämiseen. Lounas tarjoillaan    nallisena siviilipalveluskeskuksena Lapinjärven
5761:  perjantaisin keskuksessa klo 11.15 alkaen. Kou-      kunnan ja työministeriön kesken tehdyn sopi-
5762:  lutuksen päättyessä perjantaisin jo klo 11.00 läh-   muksen perusteella. Sopimuksessa on määritelty
5763:  tevät useat miehet viikonloppuvapaalle ennen         mm. keskuksena toimimisesta maksettava kor-
5764: 4                                          KK 1539/1998 vp
5765: 
5766: vaus. Korvausta tarkistetaan tarvittaessa kes-           Vuosittaisella asetusmuutoksella työministe-
5767: kuksen ja työministeriön keskinäisten neuvotte-       riö pyrkii helpottamaan palveluspaikkapulan
5768: lujen perusteella. Kysymyksessä on viitattu kes-      osalta vallitsevaa ongelmaa. Työministeriö saat-
5769: kuksen riittämättömiin määrärahoihin. Työmi-          taa myös siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan
5770: nisteriön neuvotellessa keskuksen kanssa loppu-       keskusteluun ja harkittavaksi palveluspaikkoi-
5771: syksyllä vuoden 1999 tavoitteista ja tarvittavista    hin määräämiskäytännön edelleen tiukentamis-
5772: sopimusmäärärahoista keskus ilmoitti nykyisen         ta. Keskuksessa on edelleenkin toistuvasti vapai-
5773: sopimustason tarjoamat taloudelliset resurssit        na palveluspaikkoja, joihin ei saada sijoitettua
5774: riittäviksi. Keskus ei ole myöskään neuvottelujen     siviilipalvelusmiehiä joko työn luonteen (mm.
5775: jälkeen missään vaiheessa ilmoittanut työminis-       vanhus- ja vammaistyö) tai palveluspaikan syr-
5776: teriölle taloudellisissa resursseissa ilmenevän on-   jäisen sijainnin vuoksi. Viime kädessä työpalve-
5777: gelmia.                                               luun määräämisen osalta on tukeuduttava siviili-
5778:     Työministeriö valmistelee siviilipalvelusase-     palveluslain 5 §:n mukaisen sijoittamisvelvoit-
5779: tuksen muutosta lisätäkseen siviilipalveluspaik-      teen valmisteluun ja käyttöönottoon. Sijoitta-
5780: kojen tarjontaa yksityisoikeudellisissa yleishyö-     misvelvoitteen mukaan valtioneuvosto voi tar-
5781: dyllisissä yhteisöissä. Asetusta muutettiin edelli-   vittaessa vuosittain määrätä eri ministeriöille nii-
5782: sen kerran tammikuussa 1998, joten nyt valmis-        den hallinnonaloille sijoitettavien siviilipalvelus-
5783: teltavassa muutosesityksessä ovat mukana vuo-         miesten vähimmäislukumäärän.
5784: den 1998 aikana tulleet ja käsitellyt hakemukset.
5785: 
5786:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1999
5787: 
5788:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
5789:                                             KK 1539/1998 vp                                                5
5790: 
5791: 
5792: 
5793: 
5794:                                          Tili Riksdagens Talman
5795: 
5796:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kl.ll.OO, och därför beger sig många män på
5797: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            veskoslutspermission innan lunchserveringen
5798: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        börjar. Om de i stället skulle ta en senare buss
5799: dagsman Ulla Anttila m.fl. undertecknade skrift-       som går tidigt på eftermiddagen, hinner de bra att
5800: liga spörsmål nr 1539:                                 äta. Arbetsministeriet kommer att föra frågan
5801:                                                        om utbildningens avslutningstid och fredagarnas
5802:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         luncharrangemang tili delegationen för civil-
5803:        ta för att tillräckliga resurser för civil-     tjänstärenden för diskussion. Centralens storkök
5804:        tjänstcentralen och ett tiliräckligt antal      har kapacitet att vid behov ordna måltider åt ca
5805:        tjänstgöringsställen skali kunna tryggas?       300 i stället för nuvarande 200 personer.
5806:                                                            1 händelse att antalet personer utan tjänstgö-
5807:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ringsställe skulle öka betydligt från det nuvaran-
5808: anföra följande:                                       de, har centralen gjort upp en reservplan för hur
5809:                                                        man skall kunna inkvartera dessa män i lokaler
5810:     De påståenden som gäller civiltjänstcentralens     som finns antingen inom centralen elier i dess
5811: verksamhet och det antal civiltjänstgörare som ni      närmaste omgivning.
5812: framför i spörsmålet avviker tili centrala delar           Behandlingen av civiltjänstgörarns uppskovs-
5813: från centralens och arbetsministeriets statistik.      ansökningar liksom också av personliga orsaks-
5814:     1 inledningen konstateras att civiltjänstcentra-   permissioner (HSL) sker på grundval av friviliiga
5815: len har över 50 civiltjänstgörare som väntar på ett    ansökningar och ett uppskov eller en HSL-per-
5816: tjäntsgöringsställe, men enligt våra uppgifter         mission (och andra permissioner) beviljas endast
5817: fanns det 15.1.1999 vid centralen sammanlagt 42        under de förutsättningar som anges i civiltjänst-
5818: civiltjänstgörare utan tjänstgöringsställe, av vil-    lagen.
5819: ka 28 var närvarande vid centralen. Dessutom               Antalet personer som sökte sig tili civiltjänst
5820: var 3 av dem på kommenderingsresa för att delta        ökade kraftigt fram tili 1996. Under 1997 sjönk
5821: i en arbetsplatsintervju, 2 män efterspanades av       antalet sökande med ca 5 % och under 1998 tycks
5822: polisen, 1 var olovligen frånvarande från tjänst-      antalet ha ytterligare minskat något (tili ca 2 500
5823: göring, 2 var sjuka och 6 var på permission.           sökande). Antalet personer som sökt sig från
5824: 28.1.1999 var antalet civiltjänstgörare utan           civiltjänst tillbaka tili tjänst en1igt värnplikts1a-
5825: tjänstgöringsplats sammanlagt 27, av vilka 20 var      gen fördubblades under perioden 1996-1998.
5826: närvarande.                                                Civiltjänstcentralen inkallar årligen ca 3 000
5827:     1 inledningen hänvisas tili en nyligen anländ      män tili tjänst. Endast drygt hälften av dem som
5828: kontingent på 120 män. Här avses den konting-          inkallats tili utbildning inleder utbildningen. En
5829: ent som inledde sin tjänstgöring 18.1.1999 och tili    del av de inkallade ansöker om och får uppskov
5830: viiken 90 män anlände.                                 (ca 15 %), en del befrias med stöd av ett läkarut-
5831:     Arbetsministeriet har på begäran av Aseista-       låtande, en del övergår tili tjänst enligt värnplikt-
5832: kieltäytyjäliitto- Vapenvägrarförbundet ry un-         slagen (5-10%) och en del igen (5-10%) är
5833: dersökt och gett en separat skriftlig utredning        sådana som utan lagligt hinder låter bli att in-
5834:  med anledning av centralens påstådda försum-          finna sig i tjänst. Antalet män som inkallas tili
5835:  melser vad gäller skyldigheten att ordna uppehäl-     utbildning ökades år 1998 till ungefår 1 700 män
5836:  le under veckosluten. Skyldigheten att ordna          på årsnivå. Målet för 1999 är att utbilda ca
5837:  veckoslutsmåltider berör i genomsnitt 3-6 män/        1 750-1 800 män. När man beaktar det nuva-
5838:  veckoslut. Enligt arbetsministeriets uppfattning      rande antalet sökande tili civiltjänst och att anta-
5839:  har centralen förfarit lagenligt i saken. Arbetsmi-   let personer som söker sig tillbaka tili tjänst enligt
5840:  nisteriet har dock fåst centralens uppmärksam-        värnpliktslagen är stort, är antalet civiltjänstgö-
5841:  het vid ordnandet av veckoslutsmåltider. På fre-      rare i utbildning på årsnivå tillräckligt.
5842:  dagarna serveras vid centralen lunch med början           Lappträsk utbildningscentral verkar som riks-
5843:  kl. 11.15. Utbildningen på fredagen avslutas          omfattande civiltjänstcentral på basis av ett avtal
5844: 6                                            KK 1539/1998 vp
5845: 
5846: som ingåtts mellan Lappträsk kommun och ar-                Genom årliga förordningsändringar försöker
5847: betsministeriet. 1 avtalet fastställs bl.a. den er-     arbetsministeriet underlätta prob1emet med brist
5848: sättning som betalas tili centralen för dess verk-      på tjänstgöringsställen. Arbetsministeriet kom-
5849: samhet. Beloppet av denna ersättning justeras           mer att föra till delegationen för civiltjänstären-
5850: vid behov genom förhandlingar mellan centralen          den för diskussion och övervägande frågan om
5851: och arbetsministeriet. 1 spörsmålet hänvisas till       huruvida praxisen vid förordnande till tjänstgö-
5852: centralens otillräckliga anslag. När arbetsminis-       ringsställen ytterligare borde skärpas. Centralen
5853: teriet på senhösten förhandlade med centralen           har kontinuerligt haft lediga tjänstgöringsställen,
5854: om målen och anslagen för 1999, meddelade cen-          i vilka man inte lyckas placera civiltjänstgörare
5855: tralen att den nuvarande ekonomiska resursni-           antingen på grund av arbetets natur (bl.a. arbete
5856: vån var tillräcklig. lnte heller efter förhandlingar-   bland åldringar eller handikappade) eller på
5857: na har centralen meddelat arbetsministeriet att         grund av att tjänstgöringsstället ligger avsides.
5858: det skulle finnas några problem vad gäller de           När det gäller förordnande till arbetstjänst har
5859: ekonomiska resurserna.                                  man som en sistahandsutväg att bereda och ta i
5860:    Arbetsministeriet bereder en ändring av civil-       bruk en sädan skyldighet att placera civiltjänst-
5861: tjänstförordningen för att utöka tillgången på          görare som avses i 5 § civiltjänstlagen. Enligt den
5862: civiltjänstgöringsställen vid privaträttsliga sam-      kan statsrådet vid behov årligen fastställa det
5863: manslutningar som bedriver allmännyttig verk-           minimiantal civiltjänstgörare som skall placeras
5864: samhet. F örordningen ändrades förra gången i           inom olika ministeriers förvaltningsområden.
5865: januari 1998. Med i det ändringsförslag som hål-
5866: ler på att beredas är därför de ansökningar som
5867: kommit in och behandlats under 1998.
5868: 
5869:      Helsingforsden 9 februari 1999
5870: 
5871:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
5872:                                             KK 1540/1998 vp
5873: 
5874: Kirjallinen kysymys 1540
5875: 
5876: 
5877: 
5878: 
5879:                                    Raimo Vistbacka /ps: Koulutettujen hierojien mahdollisuudesta
5880:                                       antaa Kelan korvauksiin oikeuttavaa hoitoa
5881: 
5882:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5883: 
5884:    Tällä hetkellä voimassa olevien säännösten          kustannuksella kulkemaan hoitosarjojensa aika-
5885: mukaan koulutetuilla hierojilla ei ole mahdolli-       na lukuisia kertoja useimmiten taksilla kymme-
5886: suutta antaa Kelan korvauksiin oikeuttavaa hoi-        niäkin kilometrejä lähimpään fysikaaliseen hoi-
5887: toa hieronnan ja kylmä- tai lämpöhoitojen ym.          tolaitokseen, vaikka omalla paikkakunnalla olisi
5888: osalta. Fysikaalisissa hoitolaitoksissa annetut        tarjolla koulutetun hierojan palvelut. Kysyä so-
5889: vastaavat hoidot hyväksytään kuitenkin Kela            pii, ketä nykykäytäntö palvelee, ja onko se yh-
5890: -korvaukseen oikeutetuiksi hoidoiksi. Kaikkein         teiskunnalle loppujen lopuksi paras ja edullisin
5891: nurinkurisimmaksi ja epäoikeudenmukaisim-              ratkaisu?
5892: maksi vallitsevan käytännön tekee se, että em.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5893: hoitolaitoksissa kyseiset hoidot saattaa suorittaa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5894: täysin saman koulutuksen omaava henkilö, mut-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5895: ta hierojan suorittaessa hoidot omassa yritykses-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5896: sään lääkärin lähetteellä hänen potilaansa ei ole
5897: oikeutettu korvaukseen.                                          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, ja jos
5898:     Kuvatusta käytännöstä on seurauksena se,                  aikoo, niin mihin ja millä aikataululla,
5899: että tällä hetkellä fysikaalisiin hoitolaitoksiin on          jotta koulutetuille hierojille tulisi mah-
5900:  pitkät asiakasjonot, kun taas koulutettuja hiero-            dollisuus antaa lääkärin lähetteellä sa-
5901: jia on samaan aikaan työttöminä. Edelleen käy-                moja hoitoja kuin nykyisin niitä yksin-
5902:  tännöstä seuraa se, että runsaasti po. hoitoa tar-           oikeudella tekevät fysikaaliset hoitolai-
5903:  vitsevat veteraanit ja vanhukset joutuvat Kelan              tokset tarjoavat?
5904: 
5905:       Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
5906:                                           Raimo Vistbacka /ps
5907: 
5908: 
5909: 
5910: 
5911:  280043
5912: 2                                            KK 1540/1998 vp
5913: 
5914: 
5915: 
5916: 
5917:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5918: 
5919:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           mainittu tässä säännöksessä. Sen sijaan siinä ei
5920: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ole mainittu hierojaa.
5921: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen              Sairausvakuutuksesta korvataan lääkärin
5922: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               määräämä hieronta silloin, kun se on osa tera-
5923: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            peuttista hoitokokonaisuutta. Sairausvakuutus-
5924: sen n:o 1540:                                            lain perusteella korvattavaan fysioterapiaan
5925:                                                          kuuluu siten myös hieronta ja se on sairausva-
5926:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, ja jos        kuutuksen fysioterapiataksassa nimellä yksilölli-
5927:        aikoo, niin mihin ja millä aikataululla,          nen terapeuttinen harjoittelu ja siihen liittyvä hie-
5928:        jotta koulutetuille hierojille tulisi mah-        ronta. Tämä hoitokokonaisuus on kansaneläke-
5929:        dollisuus antaa lääkärin lähetteellä sa-          laitoksen tietojen mukaan yleisin sairausva-
5930:        moja hoitoja kuin nykyisin niitä yksin-           kuutuksesta korvattu fysioterapian muoto.
5931:        oikeudella tekevät fysikaaliset hoitolai-         Fysioterapiatoimenpiteistä suoritetut korvauk-
5932:        tokset tarjoavat?                                 set muodostivat vuonna 1997 noin kolmannek-
5933:                                                          sen kaikista sairaanhoitovakuutuksen maksa-
5934:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              mista tutkimuksen ja hoidon korvauksista eli
5935: tavasti seuraavaa:                                       kaikkiaan 315,8 miljoonaa markkaa. Fysiotera-
5936:                                                          pia on sairausvakuutuksesta korvatuin toimen-
5937:     Sairausvakuutuksesta korvataan vakuutetulle          pidemuoto lukumääräisesti laskettuna, kun ei
5938: osa yksityisen terveydenhuollon palvelujen, lää-         oteta huomioon lääkärin suorittamia hoitotoi-
5939: kehoidon sekä sairauden vuoksi tehtyjen matko-           menpiteitä.
5940: jen kustannuksista. Vakuutetulla on sairausva-               Hyvän hoitokäytännön mukaisesti, johon si-
5941: kuutuslain 4 §:n mukaan oikeus saada sairauden           sältyvät       sairausvakuutuskorvausjärjestelmän
5942: perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon         johtavat periaatteet hoidon tarpeellisuudesta ja
5943: kustannuksista. Sairausvakuutuslain 6 §:ssä sää-         turvallisuudesta,      fysioterapiassa pystytään
5944: detään sairaanhoidon kustannukset korvatta-              kannustamaan myös potilaita hoitamaan omaa
5945: viksi siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustan-        fyysistä kuntoaan sekä aktivoitumaan oikeisiin
5946: nuksia välttäen vakuutetun terveydentilaa kui-            omaehtoisiin toimiin.
5947: tenkaan vaarantamatta olisi tullut vakuutetulle              Nykyinen käytäntö hieronnan korvaamisesta
5948: maksamaan.                                                perustuu kansaneläkelaitoksen yhteydessä toi-
5949:     Sairausvakuutuslain 5 §:n mukaan sairaan-             mivan sosiaalilääketieteellisen neuvottelukun-
5950: hoitona korvataan lääkärin antaman hoidon                 nan suosituksiin sekä sairausvakuutuslain 4 ja
5951:  ohella muun muassa lääkärin määräämä, asetuk-            6 §:n sisältämiin periaatteisiin. Neuvottelukun-
5952:  sella tarkemmin säädetyssä laitoksessa suoritettu        nassa ovat edustettuina sairausvakuutuksen to-
5953:  tutkimus ja hoito. Sairausvakuutusasetuksen              teuttamisen kannalta tärkeimmät lääketieteen
5954:  6 §:n mukaan fysikaaliseksi hoidoksi katsotaan           erikoisalat sekä riittävä määrä sairausvakuutus-
5955:  lääkärin määräämä fysikaalinen liikuntahoito ja          käytännön tuntevia lääkäreitä. Myös lääke-
5956:  siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely sekä lääkä-    tieteelliset tiedekunnat, lääkäreitä edustava jär-
5957:  rin määräämä muu fysikaalinen hoito. Fysikaali-          jestö ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
5958:  sen hoidon korvaamisen edellytyksenä on, että            ovat edustettuina neuvottelukunnassa.
5959:  hoidon on antanut fysioterapeutti tai hoito on               Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta on
5960:  annettu fysikaalista hoitoa antamaan hyväksy-            esittänyt, että sairausvakuutuksen piiriin ei tule
5961:  tyssä lääketieteellisessä laboratoriossa. Sairaus-       ottaa muita kuin sellaisia hoitotoimenpiteitä,
5962:  vakuutusasetuksen 5 §:ssä määritellään puoles-           joilla on toistetuin tieteellisin tutkimuksin voitu
5963:  taan tyhjentävästi, ketkä ovat sairausvakuutus-          osoittaa olevan merkitystä sairauksien hoidossa.
5964:  laissa tarkoitettuja, asianmukaisen ammattikou-          Lisäksi on edellytetty, että hoitomuoto on otettu
5965:  lutuksen saaneita henkilöitä. Fysioterapeutti on         yleiseen kliiniseen käyttöön.
5966: 
5967:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
5968: 
5969:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5970:                                            KK 1540/1998 vp                                                3
5971: 
5972: 
5973: 
5974:                                          Tili Riksdagens Talman
5975: 
5976:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        denna bestämmelse. Däremot nämns inte mas-
5977: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          sör.
5978: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Sjukförsäkringen ersätter av läkare ordinerad
5979: man Raimo Vistbacka undertecknade skriftliga            massage när den är en del av en terapeutisk vård-
5980: spörsmål nr 1540:                                       helhet. Tili den fysioterapi som ersätts på basis av
5981:                                                         sjukförsäkringslagen hör därmed även massage
5982:           Ämnar regeringen vidta åtgärder, och          och den finns i sjukförsäkringens fysioterapitaxa
5983:        om så är fallet, vilka och enligt viiken         under namnet rörelseterapi individuellt jämte
5984:        tidtabell, för att utbildade massörer skall      massage. Denna vårdhelhet är enligt folkpen-
5985:        få möjlighet att efter läkarremiss ge Iika-      sionsanstaltens information den mest allmänna
5986:        dan vård som fysikaliska vårdanstalter i         fysioterapiform som sjukförsäkringen ersätter.
5987:        dag erbjuder med ensamrätt?                      De utbetalda ersättningarna för fysioterapeutisk
5988:                                                         behandling utgjorde år 1997 ca en tredjedel av
5989:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           alla undersöknings- och vårdersättningar, dvs.
5990: anföra följande:                                        sammanlagt 315,8 miljoner mark. Fysioterapin
5991:                                                         är tili antalet den av sjukförsäkringen mest ersat-
5992:     Sjukfårsäkringen ersätter den fårsäkrade en         ta åtgärdsformen, när man inte tar i beaktande
5993: del av kostnaderna för privat sjukvårdsservice,         vårdåtgärder som läkare utfört.
5994: läkemedel samt resor föranledda av sjukdom.                Enligt god vårdpraxis, som omfattar sjuk-
5995: Enligt 4 § sjukförsäkringslagen har en försäkrad        försäkringsersättningssystemets viktigaste prin-
5996: rätt att vid sjukdom få ersättning för nödvändiga       ciper om vårdens nödvändighet och säkerhet,
5997: kostnader för sjukvård. 1 6 § sjukförsäkringsla-        kan man inom fysioterapin sporra även patien-
5998: gen bestäms att kostnaderna för sjukvård ersätts        terna att sköta sin egen fysiska kondition samt
5999: tili den del, vartill kostnaderna för vården skulle     aktivera demtili riktiga självständiga åtgärder.
6000: ha uppgått för den försäkrade med undvikande               Nuvarande praxis för ersättning av massage
6001: av onödiga kostnader, men utan äventyrande av           baserar sig på rekommendationer givna av den
6002: den försäkrades hälsa.                                  socialmedicinska delegationen, som verkar i
6003:     Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts såsom       samband med folkpensionsanstalten, samt på
6004: sjukvård förutom av läkare given vård bl.a. av          principerna i 4 och 6 § sjukförsäkringslagen. 1
6005: läkare föreskriven undersökning eller behand-           delegationen är de viktigaste medicinska special-
6006: ling i anstalter som närmare anges i förordning.        områdena samt ett tillräckligt antal läkare som
6007:  Enligt 6 § sjukförsäkringsförordningen anses           ~änner tili sjukförsäkringspraxis representerade.
6008:  som fysikalisk behandling av läkare föreskriven        A ven de medicinska fakulteterna, en organisa-
6009:  fysikalisk motionsbehandling och därtill anslu-        tion som representerar läkarna samt rättsskydds-
6010:  ten nödig förbehandling, samt av läkare föreskri-      centralen för hälsovården är representerade i de-
6011:  ven annan fysikalisk behandling. Förutsättning-        legationen.
6012:  en för att fysikalisk behandling skall ersättas är         Den socialmedicinska delegationen har fram-
6013:  att behandlingen givits av medikalgymnast eller i      fört att sjukförsäkringen inte borde omfatta så-
6014:  medicinskt laboratorium, som godkänts att ge           dana vårdåtgärder som inte genom upprepade
6015:  fysikalisk behandling. 1 5 § sjukförsäkringsför-       vetenskapliga undersökningar har påvisats ha
6016:  ordningen definieras åter uttömmande vilka som          betydelse för behandlingen av sjukdomar. Därtill
6017:  är i sjukförsäkringslagen avsedda personer med          har man förutsatt att vårdformen skall vara i
6018:  behörig yrkesutbildning. Fysioterapeut nämns i         allmän klinisk användning.
6019: 
6020:       Helsingfors den 10 februari 1999
6021: 
6022:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
6023:                                            KK 1541/1998 vp
6024: 
6025: Kirjallinen kysymys 1541
6026: 
6027: 
6028: 
6029: 
6030:                                    Raimo Vistbacka /ps: Ensiharvennushakkuista saatavan puun vero-
6031:                                       vapaudesta
6032: 
6033: 
6034:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6035: 
6036:    Tällä hetkellä tiloilla on verovapaus ensihar-     vun hidastumisenaja ennen kaikkea laadun huo-
6037: vennushakkuista 125 kuutiometriin saakka. Tä-         nonemisena. Tämän takia tarvitaan yhteiskun-
6038: män määrän ylittävästä osuudesta peritään ve-         nan taholta toimia, joilla turvataan ensiharven-
6039: roa normaalisti. Toisaalta tilanne puukaupassa        nuspuun myynnin kohtuullinen kannattavuus ja
6040: on se, ettei ensiharvennuksissa hakattavaa nuor-      toisaalta veivoitetaan puunjalostusteollisuus ot-
6041: ten kasvatusmetsien kuitupuuta tahdota saada          tamaan vastaan tämä "välttämätön" raaka-aine-
6042: myytyä ollenkaan metsäyhtiöiden nihkeyden ta-         materiaali.
6043: kia. Tämä taas puolestaan aiheuttaa kantohin-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6044: nan laskua kyseisen puuraaka-aineen osalta ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6045: johtaa puolestaan metsänomistajien halutto-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6046: muuteen "lahjoittaa" puutaan metsäyhtiöille.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6047: Näin varsinkin, kun vähäisestäkin hinnasta peri-
6048: tään veroa mainitun 125 kuutiometrin ylittävästä                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-
6049: määrästä.                                                    sien ensiharvennushakkuista saatavan
6050:    Tilanne on huolestuttava myös siksi, että suo-            puutavaran verotuskohtelun lieventämi-
6051: malaisten metsien kuntoa pyritään kohentamaan                seksi esimerkiksi 125 kuutiometrin vero-
6052: ja puun laatua parantamaan kansainvälisen ns.                vapauden ylärajaa nostamalla tai koko-
6053:  sertifikoinnin takia, mutta parantamisessa olisi            naan poistamalla, sekä
6054: eräs ehdoton edellytys ajallaan tapahtuva ensi-                 miten Hallitus aikoo toimia niin, että
6055:  harvennus, jotta metsät pystyisivät tuottamaan              puunjalostusteollisuus ottaa vastaan sille
6056:  hyvälaatuista puuta. Ensiharvennusten laimin-               tarjotun em. hakkuista saatavan puuta-
6057:  lyönti tai liiallinen viivyttäminen kostautuu kas-          varan?
6058: 
6059:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
6060: 
6061:                                           Raimo Vistbacka /ps
6062: 
6063: 
6064: 
6065: 
6066:  280043
6067: 2                                         KK 1541/1998 vp
6068: 
6069: 
6070: 
6071: 
6072:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6073: 
6074:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jotka ovat vuosiksi 1993-2005 valinneet pinta-
6075: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         alaperusteisen metsä verotuksen.
6076: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Kun metsää myydään hankintakaupalla, saa-
6077: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            dusta tulosta on erotettava puutavaran kantora-
6078: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         ha-arvo, joka on pääoma tuloa, ja korjuu- ja kul-
6079: sen n:o 1541:                                         jetustoiminnasta saatu tulo, joka on ansiotuloa.
6080:                                                       Hankintatyön arvo on arvioitava rahana siihen
6081:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-        määrään, joka siitä työstä olisi suoritettava pal-
6082:        sien ensiharvennushakkuista saatavan           katulle henkilölle. Hankintatyön arvo on veron-
6083:        puutavaran verotuskohtelun lieventämi-         alaista tuloa vain siltä osin kuin perheenjäsenten
6084:        seksi esimerkiksi 125 kuutiometrin vero-       tai kuolinpesän taikka yhtymän osakkaitten val-
6085:        vapauden ylärajaa nostamalla tai koko-         mistaman tai kuljettaman puutavaran määrä yh-
6086:        naan poistamalla, sekä                         teensä ylittää 125 kuutiometriä. Hankintatyön
6087:           miten Hallitus aikoo toimia niin, että      verovapaussäännöstä sovelletaan sekä pinta-ala-
6088:        puunjalostusteollisuus ottaa vastaan sille      perusteisessa metsäverotuksessa että puun
6089:        tarjotun em. hakkuista saatavan puuta-         myyntitulojen verotuksessa. Vaikka tällainen ve-
6090:        varan?                                          ronhuojennus ei periaatteessa sovellu metsäta-
6091:                                                       loudesta saatujen todellisten tulojen verotuk-
6092:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           seen, se kuitenkin säilytettiin pääomaverouudis-
6093: vasti seuraavaa:                                       tuksen yhteydessä, tosin alennettuna 150 kuutio-
6094:                                                        metristä 125 kuutiometriin. Hankintatyön vero-
6095:    Maatilatalouden tuloverolain mukaan vero-           vapaudella katsottiin olevan merkitystä puun-
6096: velvollisella on oikeus maatilan metsätalouden         huollossa ja maaseudun ansiomahdollisuuksien
6097: puhtaasta tulosta tehdä vähennys verovuonna            turvaamisessa.
6098: ostajalle luovutetusta ensiharvennushakkuussa              Kuten edellä esitetystä ilmenee, 125 kuutio-
6099: kertyneestä puutavarasta. Ensiharvennusvähen-          metrin veronhuojennus ei ole erityisesti ensihar-
6100: nyksen määrä lasketaan siten, että se vastaa hak-      vennuksiin kohdistuva veronhuojennus. Han-
6101: kuussa kertyvän ja luovutetun puutavaran puol-         kintatyötä voidaan luonnollisesti tehdä myös en-
6102: ta määrää kerrottuna verovuoden verokuutio-            siharvennushakkuissa. Jos verovelvollinen on
6103: metrin keskimääräisellä raha-arvolla. Ensihar-         valinnut pinta-alaperusteisen metsäverojärjestel-
6104: vennusvähennyksen määrä saa olla enintään ve-          män, hänellä on oikeus myös ensiharvennushak-
6105: ronhuojennusten jälkeen lasketun metsätalou-           kuussa kertyneestä puutavarasta tehtävään ensi-
6106: den puhtaan tuoton kokonaismäärä verovuon-             harvennusvähennykseen.
6107: na. Laissa on säännökset vähennykseen Oikeut-              Hankintatyön verovapaus on ongelmallinen
6108: tavan puuston keskiläpimitasta ja puutavaran           verotuksen toimittamisen kannalta, sillä se antaa
6109: mitta- ja laatuvaatimuksista. Edellytyksenä on         mahdollisuuksia väärinkäytöksiin. Tehtyjen tut-
6110: lisäksi, että yhdelle ostajalle luovutetun puutava-    kimusten mukaan metsänomistajien osuus han-
6111: ran määrä on vähintään 20 kuutiometriä. Kun            kintapuun korjuumäärästä on huomattavasti
6112: säännös, jota sovellettiin ensimmäisen kerran          vähentynyt aikaisemmasta, joten verovapaan
6113: vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa, li-        määrän korottaminen ei olisi keino myöskään
6114: sättiin maatilatalouden tuloverolakiin, peruste-       ensiharvennusten lisäämiseen. Metsäverotukses-
6115: luina esitettiin metsänhoidollisesti tärkeänä pi-      sa myönnettävien verovapauksien laajentaminen
6116: detty tarve ensiharvennusten tekemiseen sekä            ei ole tarkoituksenmukaista. Hallituksella ei ole
6117: metsäteollisuuden puuntarve. Huojennuksen               mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten puunja-
6118: voivat kuitenkin saada vain ne verovelvolliset,         lostusteollisuus hankkii puutavaraa.
6119: 
6120:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
6121: 
6122:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
6123:                                           KK 1541/1998 vp                                                 3
6124: 
6125: 
6126: 
6127: 
6128:                                         Tili Riksdagens Talman
6129: 
6130:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             När skog säljs som leveransförsäljning, skall
6131: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          man från den erhållna inkomsten skilja virkets
6132: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      rotprisvärde, som är kapitalinkomst, och inkom-
6133: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                sterna från drivnings- och transportverksamhet,
6134: skriftliga spörsmål nr 1541:                         som är förvärvsinkomst. Leveransarbetet skall
6135:                                                      uppskattas i pengar tili det belopp som för detta
6136:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        arbete skulle ha betalts i lön tili en anställd. Vär-
6137:        att mildra beskattningen av virke som         det av leveransarbetet utgör skattepliktig in-
6138:        erhålls från förstagallring av skog t.ex.     komst endast tilidendel den av familjemedlem-
6139:        genom att höja den övre gränsen för skat-     mar, delägare i ett dödsbo eller i en sammanslut-
6140:        tefriheten tili över 125 kubikmeter eller     ning upparbetade eller transporterade virkes-
6141:        genom att helt slopa gränsen, samt            mängden sammanlagt överstiger 125 kubikme-
6142:           hur ämnar Regeringen gå tili väga för      ter. Skattefrihetsbestämmelsen tillämpas såväl
6143:        att förmå träförädlingsindustrin att ta       inom det arealbaserade skogsbeskattningssyste-
6144:        emot det virke som erbjuds den från ovan      met som inom ~~skattningen av virkesförsä1j-
6145:        nämnda avverkningar?                          ningsinkomster. Aven om en dylik skattelättnad
6146:                                                      i princip inte 1ämpar sig för beskattningen av
6147:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nettoinkomsten av skogsbruk behölls den ändå i
6148: anföra följande:                                     samband med kapitalskattereformen. Gränsen
6149:                                                      sänktes dock från 150 kubikmeter tili 125 kubik-
6150:     Enligt inkomstskatte1agen för gårdsbruk har      meter. Man ansåg att skattefriheten för leverans-
6151: den skattskyldige rätt att på nettoinkomsten av      arbete hade betydelse for skogsvården och for
6152: skogsbruket göra avdrag för detvirke som erhål-      tryggandet av förvärvsmöjligheterna på lands-
6153: lits vid förstagallringsavverkning och som under     bygden.
6154: skatteåret har överlåtits tili en köpare. Första-        Som det framgår av det ovan sagda, är skatte-
6155: gallringsavdraget beräknas så att det motsvarar      1ättnaden för virkesmängder under 125 kubikme-
6156: hälften av volymen av detvirke som har utvun-        ter inte en skattelättnad som riktar sig särskilt tili
6157: nits vid avverkningen och som har överlåtits,        förstagallring. Leveransarbete kan naturligtvis
6158: multiplicerat med det genomsnittliga värdet i        utforas även inom förstagallring. Om den skatt-
6159: pengar av skatteårets skattekubikmeter. Första-      skyldiga har valt det arealbaserade skogsbeskatt-
6160: gallringsavdraget får högst uppgå tili hela netto-   ningssystemet har han även rätt tili förstagall-
6161: intäkten av skogsbruket under skatteåret efter       ringsavdrag för det virke han erhållit vid forsta-
6162: skattelättnader. 1 lagen bestäms om den medel-       gallringen.
6163: diameter hos trädbeståndet som berättigar tili           Skattefriheten för leveransarbete är proble-
6164: avdraget samt om mått- och kvalitetsvillkor för       matisk med tanke på beskattningen, eftersom
6165:  virket. Ett villkor är därtill att mängden virke     den ger tillflille tili missbruk. Enligt gjorda under-
6166:  som överlåts tili en köpare uppgår tili minst 20     sökningar har skogsägarnas andel av drivnings-
6167:  kubikmeter. När denna bestämmelse, som första        mängden när det gäller leveransvirke märkbart
6168:  gången tillämpades i beskattningen för 1990, fo-     minskat från tidigare, och därför är en höjning av
6169:  gades tili inkomstskattelagen för gårdsbruk,         den skattefria virkesmängden heller inte ett sätt
6170:  framförde man som motivering behovet av för-         att öka förstagallringen. En utvidgning av de
6171:  stagallring, som inom skogsvården anses vara         skattefriheter som beviljas inom skogsbeskatt-
6172:  viktig, samt skogsindustrins behov av virke. En-     ningen är inte ändamålsenlig. Regeringen har
6173:  dast de skattskyldiga som för åren 1993-2005         ingen möjlighet att inverka på hur träförädlings-
6174:  har valt ett arealbaserat skogsbeskattningssys-      industrin skaffar virke.
6175:  tem kan dock få Iättnader.
6176:       Helsingfors den 5 februari 1999
6177: 
6178:                                                                              Minister Jouko Skinnari
6179:                                               KK 1542/1998 vp
6180: 
6181: Kirjallinen kysymys 1542
6182: 
6183: 
6184: 
6185: 
6186:                                      Raimo Vistbacka /ps: Turkistarhojen oikeudesta käyttää työkoneis-
6187:                                         saan polttoöljyä
6188: 
6189: 
6190:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
6191: 
6192:    Turkistarhoilla on tietyissä tilanteissa oikeus       hentää verotuksessa tilan tuotosta. Ongelma on-
6193: käyttää työkoneissaan, kuten esimerkiksi ruo-            kin enemmän siinä, että moni turkistarhayrittäjä
6194: kintakoneissa ja traktoreissa, polttoaineena ke-         voi tahtomattaan ja epähuomiossa syyllistyä
6195: vyttä polttoöljyä, mikä on hinnaltaan dieselpolt-        lainvastaiseen toimintaan, josta määrättävät sa-
6196: toainetta halvempaa. Käytäntö koskee vain niitä          kot ovat hyvinkin huomattavia, jopa tuhansia
6197: tarhoja, joiden omistaja harjoittaa tarhausta            markkoja. Sen takia olisikin järkevää, että yh-
6198: muun maatalouden sivu- tai rinnakkaiselinkei-            denmukaistettaisiin määräykset, niin että ko. ti-
6199: nona. Pelkkiä päätoimisia turkistarhaajia mai-           lat voisivat käyttää kaikissa työkoneissaan koko
6200: nittu oikeus ei koske.                                   ajan verotonta dieselpolttoainetta tai sitten ko.
6201:    Tarhaajien keskuudessa on herättänyt kuiten-          mahdollisuus poistettaisiin kokonaan. Näin ta-
6202: kin hämmennystä ja epätietoisuutta se, mikä ajo          haton lainvastainen menettely estettäisiin. Lain
6203: tulkitaan sellaiseksi, joka oikeuttaa käyttämään         tulkinta on ollut käytännössä kirjavaa jopa ky-
6204: esimerkiksi traktorissa kevyttä polttoöljyä ja           syttäessä neuvoa poliisiltakin paikkakunnasta
6205: mikä ei. Pääsääntöhän lienee se, että tarha-ai-          riippuen.                           •.
6206: tauksen sisäpuolella voidaan kaikissa koneissa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6207: käyttää kevyttä polttoöljyä, mutta sen ulkopuo-          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
6208: lella tilanne onkin epäselvempi. Yleisesti tulki-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6209: taan esimerkiksi, että mikäli traktori joutuu ylit-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6210: tämään tien vaikka tilan sisällä kulkiessaan, sen
6211: olisi käytettävä verollista dieselpolttoainetta.                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tur-
6212: Toisaalta on tullut tietoon, että jopa yksityistiellä           kistarhausta sivu- tai liitännäiselinkeino-
6213: tapahtunutta puunkuljetusta omasta metsästä ti-                 naan harjoittavien tilojen oikeuden käyt-
6214: lalle olisi pidetty sellaisena ajona, jossa olisi käy-          tää työkoneissaan verovapaata polttoai-
6215: tettävä verollista polttoainetta.                               netta muuttamiseksi niin, ettei tahatto-
6216:    Tilojen lopullisen taloudellisen tuloksen kan-               miin lainvastaisiin tekoihin jouduttaisi
6217: nalta ei ole käytännössäjuuri mitään merkitystä                 käytännön epämääräisyyden ja moni-
6218: sillä, käyttävätkö ne verollista dieseliä tai vero-             mutkaisuuden takia?
6219: tonta polttoöljyä, sillä veron osuus voidaan vä-
6220: 
6221:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
6222: 
6223:                                             Raimo Vistbacka /ps
6224: 
6225: 
6226: 
6227: 
6228: 280043
6229: 2                                         KK 1542/1998 vp
6230: 
6231: 
6232: 
6233: 
6234:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6235: 
6236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jasta kuljetustarkoituksiin, sen käyttäminen ke-
6237: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vyellä polttoöljyllä dieselöljyn sijasta aiheuttaa
6238: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lisäveron maksuunpanon riippumatta siitä, käy-
6239: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           tetäänkö traktoria kuljetustarkoituksiin suljetul-
6240: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        la alueella vaiko yleisellä tiellä. Perävaunullinen
6241: sen n:o 1542:                                        työkone katsotaan pääsääntöisesti kuljetusväli-
6242:                                                      neeksi, jolloin kevyen polttoöljyn käytöstä seu-
6243:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tur-       raa lisäverovelvollisuus.
6244:        kistarhausta sivu- tai liitännäiselinkeino-       Myös muun kuin työkoneeksi varustetun
6245:        naan harjoittavien tilojen oikeuden käyt-     traktorin käyttö kuljetustarkoituksiin dieselöljyä
6246:        tää työkoneissaan verovapaata polttoai-       lievemmin verotetuna polttoaineelia on lisäve-
6247:        netta muuttamiseksi niin, ettei tahatto-      ronalaista eräitä moottoriajoneuvoverolain
6248:        miin lainvastaisiin tekoihin jouduttaisi      17 a §:ssä säädettyjä poikkeuksia lukuun otta-
6249:        käytännön epämääräisyyden ja moni-            matta. Säännös sallii kevyen polttoöljyn käytön
6250:        mutkaisuuden takia?                           lisäveroitta traktoreissa maa- ja metsätaloudes-
6251:                                                      sa. Tämän lisäksi maatilatalouden harjoittajan
6252:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hallitsemassa traktorissa voi käyttää kevyttä
6253: vasti seuraavaa:                                     polttoöljyä sellaisessa kuljetuskäytössä, joka liit-
6254:                                                      tyy läheisesti maa- ja metsätalouden harjoittami-
6255:    Moottoriajoneuvoverolain 14 §:n mukaan li-        seen, kuten esimerkiksi maatilatalouden harjoit-
6256: säveroa on suoritettava, jos dieselöljykäyttöistä    tajan sivuelinkeinonaan harjoittamaan turkis-
6257: ajoneuvoa käytetään dieselöljyä lievemmin vero-      tarhaukseen. Säännös on otettu lakiin käytän-
6258: tetulla polttoaineena, kuten värjätyllä kevyellä     nön syistä, jotta maatilatalouteen ja siihen käy-
6259: polttoöljyllä. Lisäverovelvollisuudesta on kui-      tännössä hyvin läheisesti liittyvien sivuelinkeino-
6260: tenkin lain 17 §:n mukaan vapautettu työkone ja      jen ajot olisivat mahdollisia samalla polttoaineel-
6261: moottorityökoneeksi varustettu traktori silloin,     la.
6262: kun sitä ei käytetä muihin kuljetuksiin kuin sen         Traktorin tarkoin rajoitettu lisäverovapaa
6263: käyttötarkoituksesta johtuviin kuljetuksiin itse     käyttöoikeus kuljetuskäyttöönjohtuu vaatimuk-
6264: työpaikalla tai sen omien poltto- ja voiteluainei-   sesta kohdella eri ajoneuvoilla tapahtuvaa kulje-
6265: den kuljetukseen tai sen siirtyessä työpaikalta      tusta tasapuolisesti. Jos traktoreille sallittaisiin
6266: toiselle.                                            rajoittamaton oikeus käyttää kevyttä polttoöljyä
6267:    Työkoneissa saa siten käyttää värjättyä polt-     kuljetustarkoituksiin, se johtaisi eriarvoisuuteen
6268: toöljyä, kun kysymys on varsinaisesta työkone-       kuorma-autokuljetuksiin nähden, joissa on käy-
6269: käytöstä, johon luetaan myös työkoneen siirtä-       tettävä polttoaineena dieselöljyä. Myöskään tur-
6270: minen tiellä työpisteestä toiseen. Sama koskee       kistarhaajien traktorikuljetuksia ei ole syytä
6271: traktorin käyttöä silloin, kun se on varustettu      asettaa tässä suhteessa verotuksellisesti edulli-
6272: työkoneeksi. Kevyen polttoöljyn käyttöoikeu-         sempaan asemaan kuin muilla ajoneuvoilla ta-
6273: teen ei vaikuta se, millä toimialalla tai missä      pahtuvia kuljetuksia. Ainoastaan niissä tapauk-
6274: paikassa työkonetta käytetään edellä mainittuun      sissa, joissa turkistarhaus liittyy maatilatalouden
6275: tarkoitukseen. Näin ollen kevyen polttoöljyn         harjoittamiseen, traktoria voidaan käyttää kulje-
6276: käyttöoikeus koskee myös kaikissa kysyjän tar-       tuksiin kevyellä polttoöljyllä. Tätä ratkaisua
6277: koittamissa turkistarhoissa käytettäviä työko-       puoltavat edellä mainitut käytännölliset syyt.
6278: neita. Toisaalta kevyen polttoöljyn käyttö ei ole        Traktoreiden käytön osalta eri tarkoituksiin
6279: kysyjän mainitsemaHa tavalla yleisesti lisävero-     on huomattava, että - toisin kuin muiden ajo-
6280: vapaata suljetulla alueella,jos kysymys on muus-     neuvojen osalta- sen käyttöä lisäveronalaiseen
6281: ta kuin työkonekäytöstä.                             kuljetustoimintaan on helpotettu verotukselli-
6282:    Jos työkonetta tai moottorityökoneeksi va-        sesti siten, että lisävero voidaan maksaa vuotui-
6283: rustettua traktoria käytetään työkonekäytön si-      sen veron sijasta myös päivämaksuna niiltä vuo-
6284:                                          KK 1542/1998 vp                                           3
6285: 
6286: rokausilta, joina traktorissa käytetään kevyttä    tä vuotta. Verotuskäytäntö on varsin vakiintu-
6287: polttoöljyä. Päivämaksun avulla traktoria voi-     nutta, mistä on osoituksena sekin, ettei lisäveroa
6288: daan niiden yleensä pääasiallisen lisäverovapaan   koskevia jälkiverotuspäätöksiä ole turkistarhaa-
6289: käyttötarkoituksen sijasta käyttää polttoaine-     jien osaltajuuri tehty. Myöskään olosuhteissa ei
6290: laatua vaihtamatta veronalaiseen kuljetustoi-      ole säännösten voimassaoloaikana tapahtunut
6291: mintaan.                                           sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta ar-
6292:     Hallituksen käsityksen mukaan lisäveroa kos-   vioida tilannetta uudelleen.
6293: kevia säännöksiä ei ole tarpeen muuttaa. Trakto-      Näin ollen turkistarhaajien tulee lukuisten
6294: ri- ja työkonekäyttöä koskevat säännökset laa-     muiden ammatinharjoittajien tavoin noudattaa
6295: dittiin hyvin huolellisesti sovittamalla yhteen    periaatetta, jonka kevyen polttoöljyn käyttö
6296: maa- ja metsätalouden erityisolosuhteet ja toi-    moottoripohtoaineeksi on mahdollista vain työ-
6297: saalta eri kuljetuskäyttöön tarkoitettujen ajo-    koneissa sivuelinkeinonaan turkistarhausta pitä-
6298: neuvojen kilpailunäkökohdat Säännökset ovat        vien maatilatalouden harjoittajien traktorikäyt-
6299: olleet muuttumattomina pitkälti toistakymmen-      töä koskevin poikkeuksin.
6300: 
6301:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
6302: 
6303:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
6304: 4                                             KK 1542/1998 vp
6305: 
6306: 
6307: 
6308: 
6309:                                           Till Riksdagens Talman
6310: 
6311:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          därvid drivs med lätt brännolja i stället för diesel-
6312: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           olja skall tiliäggsskatt betalas oberoende av om
6313: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         traktorn används för transportändamål på ett
6314: man Raimo Vistbacka undertecknade skriftliga             slutet område eller på en allmän väg. En arbets-
6315: spörsmål nr 1542:                                        maskin med släpvagn anses i regel som transport-
6316:                                                          medel, vilket innebär att för lätt brännolja skall
6317:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           beti!-las tiliäggsskatt.
6318:         att ändra den rätt som gårdar som bedri-            Aven för användning för transportändamål a v
6319:         ver pälsdjursuppfödning som binäring             en traktor som utrustats tili annat än arbetsma-
6320:         har att använda skattefritt bränsle i sina       skin och som drivs med brännolja som beskattas
6321:         arbetsmaskiner så att man inte oavsiktli-        lindrigare än dieselolja skall betalas tiliäggsskatt
6322:         gen gör sig sky ldig tili1agstridiga åtgärder    frånsett de undantag som anges i 17 a § lagen om
6323:         på grund av oklar och krånglig praxis?           skatt på motorfordon. Enligt paragrafen får lätt
6324:                                                          brännolja användas i traktorer ijord- och skogs-
6325:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            bruk utan att tilläggsskatt betalas. Dessutom får
6326: anföra följande:                                         i en traktor som innehas av en gårdsbruksidkare
6327:                                                          användas lätt brännolja då traktorn används för
6328:    Enligt 14 § lagen om skatt på motorfordon             sådana transporter som är nära anslutna tilijord-
6329: skall tiliäggsskatt betalas om ett fordon, som är        och skogsbruket, t.ex. pälsdjursuppfödning som
6330: avsett att drivas med dieselolja, drivs med bränsle      gårdsbruksidkaren bedriver som binäring. Be-
6331: som beskattas lindrigare än dieselolja, t.ex. får-       stämmelsen har tagits in i lagen av praktiska skäl
6332: gad lätt brännolja. Enligt 17 § är dock arbetsma-        för att transporter inom gårdsbruket och binä-
6333: skiner och tili motorredskap utrustade traktorer         ringar i nära anslutning tili det skall kunna ske
6334: befriade från tiliäggsskatt då de inte används för       med samma bränsle.
6335: andra än av deras bruksändamål föranledda                   Den noggrant begränsade rätten att använda
6336: transporter på själva arbetsplatsen eller för trans-     traktorer för transportändamål utan tilläggs-
6337: port av bränsle och smörjmedel för deras eget            skatt beror på kravet att transporter som sköts
6338: behov, eller då de förflyttas från en arbetsplats tili   med olika fordon skall behandlas på samma
6339: en annan.                                                grunder. Om lätt brännolja kunde användas obe-
6340:    1 arbetsmaskiner får således användas fårgad          gränsat i traktorer för transportändamål skulle
6341: brännolja då maskinerna används för det egentli-         lastbilstransporter inte behandlas likvärdigt, ef-
6342: ga bruksändamålet, tili vilket även hör förflytt-        tersom dieselolja bör användas som bränsle i
6343: ning på väg av arbetsmaskinerna från en arbets-          dem. Det finns inte heller någon orsak att försät-
6344: plats tili en annan. Detsamma gäller traktorer           ta pälsdjursuppfödares traktortransporter i en
6345: som har utrustats tili redskap. Varken den               fördelaktigare ställning än andra fordonstrans-
6346: bransch eller den plats där arbetsmaskinen an-           porter i beskattningshänseende. Endast i de fall
6347: vänds för ovan nämnda ändamål inverkar på                där pälsdjursuppfödningen hänför sig tili bedri-
6348: rätten att använda lätt brännolja. Det innebär att       vandet av gårdsbruk kan för transporter använ-
6349: rätten att använda lätt brännolja gäller även ma-        das lätt brännolja i traktorerna. Denna lösning
6350: skiner som används på alla av spörsmålsställaren         får stöd av ovan nämnda praktiska skäl.
6351: avsedda pälsfarmer. Å andra sidan är använd-                 Då det gäller användningen av en traktor för
6352: ningen av lätt brännolja på ett slutet område i          olika ändamål bör det beaktas att användningen
6353: allmänhet inte befriad från tiliäggsskatt på det         av den för transportverksamhet som belagts med
6354: sätt som spörsmålsställaren avser om det gäller          tiliäggsskatt- tili skilinad från användningen av
6355: andra än arbetsmaskiner.                                 andra fordon- har underlättats i beskattnings-
6356:    Om en arbetsmaskin eller en traktor som ut-           hänseende så att tiliäggsskatten inte behöver be-
6357: rustats tili motorredskap används för transport-         talas som en årlig skatt, utan i stället kan tilläggs-
6358: ändamål och inte som arbetsmaskin, och om den            skatten betalas även som dagsavgifter för de
6359:                                           KK 1542/1998 vp                                           5
6360: 
6361: dygn då traktorn har drivits med lätt brännolja.    långt över tio år. Beskattningspraxis är synnerli-
6362: Då dagsavgiften tillämpas kan traktorn använ-       gen vedertagen och ett bevis på detta är att det i
6363: das inte bara för det ändamål som i allmänhet är    fråga om pälsdjursuppfödare knappast alls har
6364: befriat från tilläggsskatt utan också för skatte-   fattats några efterskattningsbeslut gällande till-
6365: pliktig transportverksamhet utan att bränslet       läggsskatt. Det har inte heller under den tid då
6366: byts ut.                                            bestämmelserna varit i kraft skett någon sådan
6367:    Enligt regeringens uppfattning behöver inte      ändring av förhållandena som skulle ge skäl att
6368: bestämmelserna om tilläggsskatt ändras. Be-         omvärdera situationen.
6369: stämmelserna om användningen av traktorer och          Således bör pälsdjursuppfödare liksom många
6370: arbetsmaskiner bereddes mycket omsorgsfullt så      andra yrkesutövare iaktta den princip enligt vii-
6371: att de synpunkter som gäller jord- och skogsbru-    ken lätt brännolja kan användas som motor-
6372: kets specialförhållanden och synpunkterna gäl-      bränsle endast i arbetsmaskiner med beaktande
6373: lande konkurrensen mellan fordon som används        av de undantag som gäller användningen av trak-
6374: för transportändamål anpassades tili varandra.      torer i fråga om gårdsbruksidkare som bedriver
6375: Bestämmelserna har varit i kraft oförändrade        pälsdjursuppfödning som bisyssla.
6376:      Helsingforsden 10 februari 1999
6377:                                                                           Minister Jouko Skinnari
6378:                                             KK 1543/1998 vp
6379: 
6380: 
6381: Kirjallinen kysymys 1543
6382: 
6383: 
6384: 
6385: 
6386:                                     Pentti Tiusanen /vas: Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäämisestä ja
6387:                                        suullisen käsittelyn mahdollisuudesta työkyvyttömyyseläkeha-
6388:                                        kemusta käsiteltäessä
6389: 
6390: 
6391:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6392:    Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti           työkyvyttömyyseläkettä hakevan muuta osallis-
6393: kasvoi 1990-luvun alun jättityöttömyyden syn-          tumista asiansa käsittelyyn. Päätöksen tekevät
6394: nyn aikana huolimatta siitä, että työkyvyttö-          elimet eivät siis edes näe työkyvyttömyyseläkettä
6395: myyseläkehakemusten määrä laski. Samalla on            hakevaa.
6396: niin työkyvyttömyyseläkelausuntoja kirjoitta-             Suullinen käsittely olisi kuitenkin menettely,
6397: vien lääkäreiden kuin työkyvyttömyyseläkeha-           joka avaisi päätöksentekijöille mahdollisuuden
6398: kemuksen jättäneiden kansalaisten varsin vaikea        aiemmin paneutua asianosaisen terveydentilaan,
6399: saada luettavakseen perusteita, joilla hakemus         hänen sairautensa tai vammansa laatuun, haki-
6400: on hylätty.                                            jan työhön tai ammattiin liittyviin ongelmiin.
6401:    Huolimatta varsin laajoista hakijan tervey-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6402: dentilaan, jäljellä olevaan työkykyisyyteen, hä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6403: nen kuntouttamismahdollisuuksiinsa ja amma-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6404: tinja työn luonteeseen paneutuvista selvityksistä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6405: ja useamman erikoislääkärin yhtäpitävistä lau-
6406: sunnoista työkyvyttömyyseläkettä hakeva saa                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6407: käytännössä kieltävän vastauksen, jota ei ole pe-             ryhtyä tuodakseen suullisen käsittelyn
6408: rusteltu.                                                     osaksi työkyvyttömyyseläkkeen käsitte-
6409:    Oleellista on edelleen se, että ns. tarkastuslau-          lyä ja parantaakseen tällä tavalla työky-
6410: takunta- kuin myös vakuutusoikeusvaiheessa                    vyttömyyseläkepäätösten oikeudenmu-
6411: päätökset tehdään asiakirjojen pohjalta ilman                 kaisuutta?
6412: 
6413:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
6414:                                            Pentti Tiusanen /vas
6415: 
6416: 
6417: 
6418: 
6419:  280043
6420: 2                                           KK 1543/1998 vp
6421: 
6422: 
6423: 
6424: 
6425:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6426: 
6427:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuista työkyvyttömyyseläkehakemuksista 20,6%
6428: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevista hake-
6429: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        muksista 34,4 %. Vuonna 1997 vastaavat luvut
6430: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       olivat 24,5 %ja 34 %.
6431: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Näin tarkasteltuna työkyvyttömyyseläkkei-
6432: 1543:                                                  den hylkäysprosentit ovat vuodesta 1990 alkaen
6433:                                                        vuosi vuodelta jonkin verran kasvaneet kuiten-
6434:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kin siten, että yksilöllistä varhaiseläkkeitä koske-
6435:         ryhtyä tuodakseen suullisen käsittelyn         vien hakemusten hylkäysprosentit ovat käänty-
6436:         osaksi työkyvyttömyyseläkkeen käsitte-         neet selkeään laskuun vuonna 1996.
6437:         lyä ja parantaakseen tällä tavalla työky-          Eläketurvakeskus on lukuisissa tutkimuksis-
6438:         vyttömyyseläkepäätösten oikeudenmu-            saan tarkemmin selvittänyt niitä syitä, jotka ovat
6439:         kaisuutta?                                     saattaneet vaikuttaa tietyn eläketilastoluvun
6440:                                                        suuruuteen. Esimerkiksi se, että yksilöllisen var-
6441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           haiseläkkeen tilastollinen hylkäysprosentti on
6442: vasti seuraavaa:                                       kaikissa eläkejärjestelmissä suurempi kuin varsi-
6443:                                                        naisen työkyvyttömyyseläkkeen hylkäysprosent-
6444:    Sosiaali- ja terveysministeriön saamien tieto-      ti, saattaa johtua siitä, että yksilöllisen varhais-
6445: jen mukaan yksityisten alojen työeläkelaitoksista      eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on tervey-
6446: haettiin vuonna 1990 varsinaista työkyvyttö-           dellisten seikkojen lisäksi muun muassa se, että
6447: myyseläkettä 17 761 tapauksessa. Eläkelaitokset        hakijalla on niin sanottu tulevan ajan oikeus ja
6448: hylkäsivät niistä 13,6 %. Samana vuonna yksilöl-       hakija on ollut pitkään työelämässä. Jos nämä
6449: listä varhaiseläkettä haettiin 8 627 tapauksessa,      edellytykset eivät täyty, yksilöllistä varhaiselä-
6450: joista eläkelaitokset hylkäsivät 37 %. Vuonna          kettä koskeva hakemus on hylättävä. Mainittuja
6451: 1997 varsinaista työkyvyttömyyseläkettä haet-          edellytyksiä ei vaadita varsinaisen työkyvyttö-
6452: tiin 13 076 tapauksessa, joista hylättiin 21,2 %.      myyseläkkeen myöntämiseksi.
6453: Vastaavat luvut yksilöllisen varhaiseläkkeen               Edellä mainittuja lukuja tarkastellessa on
6454: osalta olivat 2 158 hakemusta, joista hylättiin        myös syytä muistaa, etteivät luvut kerro sitä,
6455: 32,4%.                                                 kuinka moni työkyvyttömyyseläkettä hakenut
6456:     Julkisella puolella haettiin vuonna 1990 val-      henkilö on kyseisinä vuosinajäänyt ilman työky-
6457: tion eläkelain (VEL) mukaista työkyvyttömyys-          vyttömyyseläkettä, koska sama henkilö on voi-
6458: eläkettä 2 606 ja kunnallisten viranhaltijain ja       nut hakea eläkettä useammasta tai jopa kaikista
6459: työntekijäin eläkelain (KVTEL) mukaista työ-           edellä mainituista eläkejärjestelmistä täyttämät-
6460: kyvyttömyyseläkettä 3 189 tapauksessa. Valtio-         tä eläkkeen saamisen edellytyksiä.
6461: konttori hylkäsi hakemuksista 14,8 %ja Kuntien             Julkisuudessa on viime aikoina käyty työky-
6462: eläkevakuutus 20,5 %. VEL:n mukaista yksilöl-          vyttömyyseläkehakemusten hylkäämisestä eri-
6463: listä varhaiseläkettä haettiin 3 189 tapauksessa ja    tyisen vilkasta keskustelua. Tästä keskustelusta
6464: KVTEL:n puolella 2 945 tapauksessa. Valtio-            on voinut syntyä se käsitys, että valtaosa työky-
6465: konttori hylkäsi hakemuksista 37,5% ja Kuntien         vyttömyyseläkehakemuksista hylätään. Näin ei
6466: eläkevakuutus 41,2 %. Vuonna 1997 haettiin             ole suinkaan asian laita, kuten edellä esitetyt lu-
6467: VEL:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä 1 521            vutkin osoittavat. Noin 70 %ensimmäisen ker-
6468: tapauksessa, joista hylättiin 23,6 %,ja yksilöllistä   ran tehdyistä työkyvyttömyyseläkehakemuksis-
6469: varhaiseläkettä 297 tapauksessa, joista hylättiin      ta hyväksytään jo eläkelaitoksissa. Lisäksi muu-
6470: 37%. Samana vuonna KVTEL:n mukaista työ-               toksenhakuelimet hyväksyvät noin viidesosan
6471: kyvyttömyyseläkettä haettiin 3 470 tapauksessa,        työkyvyttömyyseläkettä koskevista valituksista.
6472: joista hylättiin 32 %,ja yksilöllistä varhaiseläket-       Eläkelaitokset ja muutoksenhakuelimet ovat
6473: tä 583 tapauksessa, joista hylättiin 32 %.             sidottuja asianomaisten eläkelakien säännöksiin
6474:     Kansaneläkelaitos hylkäsi vuonna 1990 hae-         harkitessaan, täyttääkö eläkkeenhakija varsinai-
6475:                                            KK 1543/1998 vp                                             3
6476: 
6477: sen työkyvyttömyyseläkkeen tai yksilöllisen var-         Kysymys suullisesta käsittelystä on ollut esillä
6478: haiseläkkeen saamisen edellytykset. Eläkkeenha-       myös sosiaalivakuutusta koskevien asioiden
6479: kijaa hoitanut lääkäri ilmaisee antamassaan lau-      osalta. Eduskunta on 19.1.1999 eräin korjauksin
6480: sunnossa vain oman arvionsa hakijan työkyvyt-         hyväksynyt hallituksen esityksen laeiksi vakuu-
6481: tömyydestä. Hoitava lääkäri ei voi päättää sitä,      tusoikeudesta annetun lain ja eräiden muiden
6482: milloin eläkkeenhakija on eläkelakien mukaisesti      lakien muuttamisesta hallintolainkäyttö lain voi-
6483: työkyvytön. Eläkelakien säännösten tulkinta yk-       maantulonjohdosta (HE 83/1998 vp). Eduskun-
6484: sittäisiä eläkehakemuksia ratkaistaessa kuuluu        nan hyväksymiin lakeihin sisältyvät säännökset,
6485: asianomaisille eläkelaitoksille ja muutoksenha-       joiden mukaan vakuutusoikeudessa ja tarkastus-
6486: kuasteille.                                           lautakunnassa sen toimiessa ylimpänä muutok-
6487:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on kiinnitetty   senhakuasteena on yleensä järjestettävä suulli-
6488: huomiota         työkyvyttömyyseläkehakemuksia        nen käsittely, jos yksityinen asianosainen sitä
6489: koskevien hylkäävien päätösten perustelujen pa-       vaatii. Muissa asioissa tarkastuslautakunnassa ja
6490: rantamiseen. Eläkelaitoksia koskevat hallinto-        muissa vakuutusoikeuden alaisissa lautakunnis-
6491: menettelylain periaatteet eläkeasioiden käsitte-      sa voidaan tarvittaessa järjestää suullinen käsit-
6492: lyssä. Eläkelaitosten päätösten perustelut ovat-      tely asian selvittämiseksi. Tämä koskee myös
6493: kin viime vuosien aikana muuttuneet yksilölli-        työkyvyttömyyseläkeasioita. Eduskunnan hy-
6494: semmiksi siten, että eläkkeenhakija voisi suoraan     väksymät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan
6495: päätöksestä nähdä, minkä seikkojen vuoksijuuri        mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on
6496: hänen hakemuksensa on hylätty. Tätä ministeriö        hyväksytty ja vahvistettu.
6497: edellyttää eläkelaitosten päätäksiitä jatkossakin.
6498: 
6499:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
6500: 
6501:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
6502: 4                                          KK 1543/1998 vp
6503: 
6504: 
6505: 
6506: 
6507:                                         Tili Riksdagens Talman
6508: 
6509:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Av de ansökningar om invalidpension och
6510: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           individuell förtidspension som gjordes år 1990
6511: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       avslog folkpensionsanstalten 20,6 respektive
6512: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade skriftli-       34,4 %. År 1997 var motsvarande siffror 24,5
6513: ga spörsmål nr 1543:                                  respektive 34 %.
6514:                                                          Mot bakgrunden av det ovan relaterade har
6515:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        avslagsprocenterna i fråga om invalidpensioner
6516:        ta för att göra muntlig förhandling till ett   stigit något sedan 1990- beträffande de a vslags-
6517:        element i handläggningen av invalidpen-        procenter som gäller ansökningarna om indivi-
6518:        sionsansökningar i syfte att därmed öka        duell förtidspension kan dock noteras att en tyd-
6519:        rättvisan i fråga om invalidpensionsbe-        1ig nedgång inträtt 1996.
6520:        slut?                                             Pensionsskyddscentralen har i många av sina
6521:                                                       undersökningar mer ingående utrett de orsaker
6522:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som kan ha påverkat olika pensionsstatistiker.
6523: anföra följande:                                      Exempelvis den omständigheten att den statistis-
6524:                                                       ka avslagsprocenten i fråga om individuell för-
6525:     Enligt uppgifter som social- och hälsovårds-      tidspension inom alla pensionssystem är högre än
6526: ministeriet fått uppgick antalet fall som gällde      avslagsprocenten gällande egentlig invalidpensi-
6527: ansökan om egentlig invalidpension hos arbets-        on kan bero på att beviljandet av individuell
6528: pensionsanstalterna inom den privata sektorn till     förtidspension förutsätter inte bara till hälsan
6529: 17 761 år 1990. Av dessa ansökningar avslog           re1aterade orsaker, utan bl.a. också att sökanden
6530: pensionsanstalterna 13,6 %. Samma år uppgick          har rätt till s.k. återstående tid och att hon eller
6531: antalet fall som gällde ansökan om individuell        han har varit länge i arbetslivet. Om dessa villkor
6532: förtidspension ti118 627 och av dessa ansökningar     inte uppfylls skall en ansökan om individuell
6533: avslog pensionsanstalterna 37 %. År 1997 var          förtidspension avslås. Ovan nämnda faktorer
6534: motsvarande siffror för den egent1iga invalidpen-     krävs inte för beviljande av egentlig invalidpen-
6535: sionens dell3 076 ansökningar och 21,2% avslag        sion.
6536: samt för den individuella förtidspensionens del          Vid en analys av ovan nämnda siffror är det
6537: 2 158 ansökningar och 32,4% avs1ag.                   också skäl att minnas att siffrorna inte visar anta-
6538:     lnom den offentliga sektorn uppgick antalet       let inva1idpensionssökande som har blivit utan
6539: fall som gällde ansökan om invalidpension enligt      invalidpension under åren i fråga, eftersom en
6540: lagen om statens pensioner (StPL) till 2 606 år       och samma person kan ha sökt pension från flera
6541: 1990, medan ansökningarna om inva1idpension           eller t.o.m. alla ovan nämnda pensionssystem
6542: enligt 1agen om pension för kommunala tjänste-        utan att uppfylla villkoren för beviljande av pen-
6543: innehavare och arbetstagare (KT APL) uppgick          sion.
6544: till 3 189. Statskontoret avslog 14,8% av ansök-         1 offentligheten har under den senaste tiden
6545: ningarna och Kommunernas pensionsförsäkring           förts en synnerligen livlig debatt om avslagen på
6546: avslog 20,5 %. lndividuell förtidspension enligt      invalidpensionsansökningar. Debatten har even-
6547: StPL söktes i 3 189 fall och enligt KT APL i 2 945    tuellt lett till en uppfattning om att största delen
6548: fall. Av dessa ansökningar avslog statskontoret       av invalidpensionsansökningarna avslås. Att
6549: 37,5 % och Kommunernas pensionsförsäkring             detta ingaluoda är fallet visar emellertid bl.a. de
6550: 41,2 %. År 1997 söktes invalidpension enligt          ovan presenterade siffrorna. Av de invalidpen-
6551: StPL i 1 521 fall, varav 23,6 % avslogs, samt         sionsansökningar som görs första gången god-
6552: individuell förtidspension i 297 fall, varav 37 %     känns ca 70% redan i pensionsanstalterna. Dess-
6553: avs1ogs. Samma år söktes invalidpension enligt        utom godkänner besvärsinstanserna ca 20% av
6554: KTPL i 3 470 fall, varav 32 % avslogs, samt           de besvär som anförs i fråga om invalidpensio-
6555: individuell förtidspension i 583 fall, varav 32 %     ner.
6556: avslogs.
6557:                                           KK 1543/1998 vp                                               5
6558: 
6559:    Pensionsanstalterna och besvärsinstanserna          sökanden direkt i beslutet skall kunna utläsa
6560: är bundna av bestämmelserna i pensionslagarna          vilka faktorer som lett tili att just hennes eller
6561: när de prövar om en pensionssökande uppfyller          hans ansökan har avslagits. Ministeriet kommer
6562: villkoren för beviljande av egentlig invalidpen-       också framdeles att förutsätta detta motiverings-
6563: sion eller individuell förtidspension. Den läkare      förfarande från pensionsanstalternas sida.
6564: som behandlat pensionssökanden ger i sitt utlå-           Frågan om muntlig förhandling har diskute-
6565: tande enbart sin egen bedömning om sökandens           rats också när det gäller socialförsäkringsären-
6566: arbetsoförmåga. Den behandlande läkaren kan            den. Riksdagen har den 19 januari 1999 med vissa
6567: inte avgöra när en pensionssökande är arbets-          korrigeringar godkänt regeringens proposition
6568: oförmögen på det sätt som avses i pensionslaga-        med förslag tilllagar om ändring av lagen om för-
6569: rna. Den tolkning av bestämmelserna i pensions-        säkringsdomstolen och av vissa andra lagar på
6570: lagarna som sker vid avgörandet av de enskilda         grund av förvaltningsprocesslagens ikraftträ-
6571: pensionsansökningarna ankommer på de behöri-           dande (RP 83/1998 rd). 1 de lagar som riksdagen
6572: ga pensionsanstalterna och besvärsinstanserna.         antagit ingår bestämmelser, enligt vilka muntlig
6573:    Social- och hälsovårdsministeriet har upp-          förhandling, om en enskild part så begär, i all-
6574: märksammat behovet av att motiveringarna tili          mänhet skall ordnas i försäkringsdomstolen eller
6575: avslagsbeslut som gäller invalidpensionsansök-         prövningsnämnden när den är högsta besvärsin-
6576: ningar förbättras. Vid handläggningen av pen-          stans. 1 övriga ärenden i prövningsnämnden och
6577: sionsärenden utgör principerna i lagen om för-         i andra nämnder underställda försäkringsdom-
6578: valtningsförfarande rättesnöre för pensionsan-         stolen kan vid behov ordnas muntlig förhand-
6579: stalterna. Motiveringarna tili pensionsanstalter-      ling. Detta gäller också invalidpensionsärenden.
6580: nas beslut har under de senaste åren fått en indi-     Lagarna avses träda i kraft så snart som möjligt
6581: viduellare utformning: avsikten är att pensions-       efter det att de har antagits och blivit stadfåsta.
6582: 
6583:      Helsingforsden 3 februari 1999
6584:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
6585:                                              KK 1544/1998 vp
6586: 
6587: Kirjallinen kysymys 1544
6588: 
6589: 
6590: 
6591: 
6592:                                     Mikko Elo /sd: Työttömien koulutukseen hakeutumisen tukemi-
6593:                                        sesta
6594: 
6595: 
6596:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6597: 
6598:    Valtiovalta on tähän asti suhtautunut varsin         tön kummassakaan tapauksessa ole työmarkki-
6599: penseästi työttömien omaehtoiseen hakeutumi-            noiden käytettävissä.
6600: seen kursseille, joita työvoimaviranomaiset eivät          Useissa tapauksissa kuitenkin kurssit tai kou-
6601: ole järjestäneet. Niinpä useimmissa tapauksissa         lutustilaisuudet ovat työttömän kannalta yhtä
6602: työttömän on lähes mahdotonta hakeutua va-              mielekkäitä kuin työvoimaviranomaisten järjes-
6603: paaehtoisesti sellaisille kursseille, jotka eivät ole   tämä koulutus. Valtiovallan olisi perusteltua
6604: työvoimaviranomaisten järjestämiä. Osallistues-         muuttaa suhtautumistaan työttömien omaehtoi-
6605: saan tällaiselle kurssille työntekijä on lähes kai-     selle hakeutumiselle koulutukseen erityisesti,
6606: kissa tapauksissa menettänyt työttömyyskor-             kun on kyse lyhytkestoisista kursseista.
6607: vauksensa.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6608:     Syynä siihen, että työtön menettää työttö-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6609: myyskorvauksensa osallistuessaan omaehtoises-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6610: ti koulutukseen, on mainittu mm. se, ettei työtön       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6611: kurssille tai koulutukseen osallistuessaan ole työ-
6612: markkinoiden käytettävissä. Kuitenkin voidaan                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6613: perustellusti väittää, että työttömän hakeutumi-               ryhtyä mahdollistaakseen työttömien
6614: nen omaehtoisesti kurssille on käytännössä sama                omaehtoisen hakeutumisen lyhytkestoi-
6615: asia kuin työvoimaviranomaisten järjestämät                    seen koulutukseen ilman uhkaa työttö-
6616: kurssit. Periaatteessa voidaan väittää, ettei työ-             myyskorvauksen menettämisestä?
6617:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
6618: 
6619:                                               Mikko Elo /sd
6620: 
6621: 
6622: 
6623: 
6624: 280043
6625: 2                                           KK 1544/1998 vp
6626: 
6627: 
6628: 
6629: 
6630:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6631: 
6632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Niin sanottua koulutusvakuutusta on toteu-
6633: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva Puhemies,         tettu siten, että vuonna 1997 pitkäaikaistyöttö-
6634: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       mille tuli mahdollisuus hakeutua omaehtoiseen
6635: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Elon näin            koulutukseen samantasoisin toimeentuloetuuk-
6636: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1544:              sin kuin he saivat työttöminä ollessaan. Vuonna
6637:                                                        1998 käynnistyi koulutusvakuutuksen toinen
6638:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vaihe, jolla sama mahdollisuus laajennettiin kos-
6639:        ryhtyä mahdollistaakseen työttömien             kemaan vakiintuneesti työelämässä olleita muita
6640:        omaehtoisen hakeutumisen lyhytkestoi-           työttömiä. Soveltamisalan laajentaminen paran-
6641:        seen koulutukseen ilman uhkaa työttö-           taa entisestään työttömän henkilön taloudellisia
6642:        myyskorvauksen menettämisestä?                  mahdollisuuksia ammatillisten valmiuksiensa
6643:                                                        kehittämiseen. Työttömien omaehtoisen opiske-
6644:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lun tukijärjestelmässä tuettavien opintojen vä-
6645: vasti seuraavaa:                                       himmäiskesto on 20 opintoviikkoa, joten järjes-
6646:                                                        telmä mahdollistaa osallistumisen verrattain ly-
6647:    Työttömyysturvajärjestelmämme tarkoituk-            hyeenkin koulutukseen.
6648: sena on turvata työttömän henkilön työnhaun               Työllisyyden hoidon painopistettä on pyritty
6649: aikainen toimeentulo. Työttömyysturvaa ei sen          siirtämään työttömyyden tilapäisestä katkaisus-
6650: sijaan voida maksaa esimerkiksi päätoimisen            ta ammattitaidon kohentamiseen ja pysyvän
6651: opiskelun ajalta. Päätoimisesti opiskelevan hen-       työllistymisen edistämiseen koulutuksen avulla.
6652: kilön tulee turvata toimeentulonsa lähtökohtai-        Tässä tarkoituksessa työhallinto on viime vuosi-
6653: sesti opintososiaalisten etuuksien avulla. Työttö-     na varsin laajamittaisesti hankkinut työttömille
6654: myysturvalaissa mainitut päätoimisen opiskelun         koulutusta työvoimapoliittisena aikuiskoulu-
6655: rajat (25 tuntia/viikko tai 3 opintoviikkoa/kuu-       tuksena. Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuk-
6656: kausi) ovat yhdenmukaiset opintotukijärjestel-         sessakin itsestään selvänä lähtökohtana on hen-
6657: mässä sekä työttömien omaehtoisen koulutuk-            kilön oma halu ja hakeutuminen koulutukseen.
6658: sen tukijärjestelmissä asetettujen rajojen kanssa.     Tässä yhteydessä toteaisin väärinkäsitysten vält-
6659: Mikäli opintojen laajuus on alle 25 viikkotuntia       tämiseksi, että työvoimapoliittisessa aikuiskou-
6660: tai alle kolme opintoviikkoa kuukaudessa, hen-         lutuksessa ei ole kyse työhallinnon järjestämästä
6661: kilö on pääsääntöisesti oikeutettu työttömyys-         koulutuksesta, vaan koulutus hankitaan osto-
6662: turvaan. Mikäli taas opinnot ovat laajuudeltaan        palveluna yleisestä koulutustarjonnasta. Työvoi-
6663: yli mainittujen rajojen, henkilölle syntyy vastaa-     mapoliittisen tarpeen mukaan TE-keskus tai työ-
6664: vasti oikeus opintotukeen.                             voimatoimisto voi hankkia joko kokonaisen
6665:    On totta, että opintotukijärjestelmässä opin-       kurssin tai yksittäisen koulutuspaikan työttö-
6666: torahat ovat tasoltaan työttömyysetuuksia alem-        mälle.
6667: pia, eivätkä monissa tapauksissa kannusta riittä-         Edellä mainitsemissani tilanteissa henkilön
6668: västi työtöntä ryhtymään aikuisopiskelijaksi.          toimeentulo turvataan erillisistä etuusjärjestel-
6669: Tämän korjaamiseksi on kuluvan hallituskauden          mistä, joko koulutuspäivärahana tai työvoima-
6670: aikana toteutettu useita toimenpiteitä. Tässä yh-      poliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisilla
6671: teydessä haluan jyrkästi kiistää kysymyksessä          etuuksina, jotka molemmat tasoltaan vastaavat
6672: esitetyn väitteen siitä, että valtiovalta olisi suh-   vähintään henkilön työttömänä ollessaan saa-
6673: tautunut jotenkin penseästi työttömien hakeutu-        maa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatu-
6674: miseen koulutukseen, olipa kyseessä pitkäkestoi-       kea. Varsinaisella työttömyysturvana henkilöllä
6675: nen tai lyhytaikaisempi koulutus.                      on mahdollisuus osallistua muun muassa työvoi-
6676:     Ensinnä toteaisin, että työmarkkinatuen saa-       matoimiston niin sanottuihin ryhmäpalveluihin,
6677: misehtojen muutosten yhteydessä korotettiin            joita ovat informaatiotilaisuudet työnhakijoille
6678: nuorten, tarkemmin sanoen muualla kuin van-            sekä noin viikon mittaiset työnhakukurssit Tie-
6679: hempiensa taloudessa asuvien alle 20-vuotiaiden        dossani ei ole myöskään tapauksia, joissa työttö-
6680: opinto tukea.                                          myysturva olisi evätty työttömän osallistuttua
6681:                                           KK 1544/1998 vp                                            3
6682: 
6683: jonkin muun tahon kuin työvoimaviranomaisen          nä oleva 43 viikon työssäoloehto on suhteessa
6684: järjestämään informaatiotilaisuuteen tai työnha-     etuuden l 00 viikon enimmäiskestoon varsin lie-
6685: kukoulutukseen.                                      vä. Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä lain-
6686:     Kuten edellä olen todennut, koulutuksen tu-      kaan aikaisempaa työssäoloa. Tämä johtaa pai-
6687: keminen vähintään työttömyysturvan tasoisin          neeseen ilmoittautua työttömäksi ja opiskella
6688: toimeentuloetuuksin on erinomaisen perusteltua       työttömyysturvaa saaden, vaikka aikaisempi
6689: silloin, kun kyseessä on koulutus erityisellä työ-   työmarkkinoilla olo olisikin vähäistä. Sellainen
6690: voimapoliittisella perusteella, tai kun kyseessä     tilanne, jossa työvoimatoimistoon ilmoittautu-
6691: vakiintuneesti työmarkkinoilla ollut, työttömäk-     neella olisi mahdollisuus rahoittaa opintojansa
6692: sijoutunut henkilö. Muissa tilanteissa päätoimi-     erilaisella etuudella kuin vastaavassa elämänti-
6693: sen opiskelun ja työttömyysturvaan oikeuttavan       lanteessa olevat, alhaisemmalla opintotuella
6694: työttömyyden välinen rajanveto on varsin ongel-      opiskelevat, ei valtiontaloudellisesti eikä oikeu-
6695:  mallinen asia. Ongelmat johtuvat suomalaisen        denmukaisuusnäkökulmastakaan ole mahdolli-
6696: työttömyysturvan poikkeuksellisesta rakentees-       nen.
6697:  ta. Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykse-
6698: 
6699:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1999
6700:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
6701: 4                                           KK 1544/1998 vp
6702: 
6703: 
6704: 
6705: 
6706:                                          Tili Riksdagens Talman
6707: 
6708:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       för ungdomar under 20 år, närmare sagt för såda-
6709: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         na som bor annorstädes än i sina föräldrars hus-
6710: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       håll.
6711: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr                   Den så kallade utbildningsförsäkringen har
6712: 1544:                                                  verkställts så, att det 1997 blev möjligt för lång-
6713:                                                        tidsarbetslösa att söka sig till frivillig utbildning
6714:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         med utkomstförmåner av samma nivå som de
6715:        ta för att göra det möjligt för arbetslösa      fick som arbetslösa. År 1998 startade utbild-
6716:        att själva söka sig till kortvarig utbildning   ningsförsäkringens andra fas genom viiken sam-
6717:        utan risk för att gå miste om arbets1ös-        ma möjlighet utsträcktes till att gälla andra ar-
6718:        hetsersättning?                                 betslösa som varit stadigvarande anställda i ar-
6719:                                                        betslivet. Utvidgandet av tiliämpningsområdet
6720:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förbättrar arbetslösa personers ekonomiska möj-
6721: anföra följande:                                       ligheter att utveckla sina yrkesfårdigheter. Mini-
6722:                                                        milängden för studier som stöds genom stödsys-
6723:    Vårt system med arbetslöshetsskydd syftar tili      temet för arbetslösas frivilliga studier är 20 stu-
6724: att trygga arbets1ösa personers utkomst medan          dieveckor, varför systemet gör det möjligt att
6725: de söker arbete. Däremot kan arbetslöshets-            delta också i relativt kort utbildning.
6726: skydd inte utbeta1as t.ex. under heltidsstudier. En       Man har försökt förflytta tyngdpunkten i
6727: studerande på heltid bör i regel trygga sin ut-        skötse1n av sysselsättningen från ett tillfålligt
6728: komst med hjälp av studiesociala förmåner. De i        brytande av arbetslösheten till ett förbättrande
6729: lagen om utkomstskydd för arbetslösa nämnda            av yrkeskunskapen och främjande av permanent
6730: gränserna för studier på heltid (25 timmar/vecka       sysselsättning med hjälp av utbildning. 1 detta
6731: eller 3 studieveckor/månad) är överensstämman-         syfte har arbetsförvaltningen under de senaste
6732: de med de gränser som uppsatts i studiestödssys-       åren i mycket omfattande utsträckning skaffat de
6733: temet samt i stödsystemet för arbetslösas frivilli-    arbetslösa utbi1dning i form av arbetskraftspoli-
6734: ga utbildning. lfall studiernas omfattning är un-      tisk vuxenutbildning. Också i den arbetskrafts-
6735: der 25 veckotimmar eller mindre än tre studie-         politiska vuxenutbildningen är personens egen
6736: veckor per månad, är personen i fråga i rege1          vilja och ansökan till utbildning den självklara
6737: berättigad till arbetslöshetsskydd. Om däremot         utgångspunkten. 1 detta sammanhang vill jag för
6738: studierna till sin omfattning sträcker sig över        att undvika missförstånd konstatera att det i ar-
6739: nämnda gränser, blir personen på motsvarande           betskraftspo1itisk vuxenutbildning inte är fråga
6740: sätt berättigad till studiestöd.                       om utbildning arrangerad av arbetsförvaltning-
6741:    Visserligen är studiepenningen i studiestöds-       en, utan utbi1dningen anskaffas som en köpt
6742: systemet tili sin nivå lägre än arbetslöshetsförmå-    tjänst från det allmänna utbildningsutbudet. En-
6743: nerna och sporrar i många fall inte tillräckligt de    1igt det arbetskraftspo1itiska behovet kan T &E-
6744: arbetslösa att bli vuxenstuderande. F ör att korri-    centra1en eller arbetskraftsbyrån skaffa antingen
6745: gera detta har ett flertal åtgärder verkställts un-    en hel kurs eller en enski1d studieplats för den
6746: der nuvarande regeringsperiod. 1 detta samman-         arbetslöse.
6747: hang vill jag skarpt förneka det i spörsmålet             1 de situationer jag nämnt ovan tryggas en
6748: framförda påståendet att statsmakten skulle ha         persons utkomst genom skilda förmånssystem,
6749: förhållit sig på något sätt likgiltigt till att de     antingen som utbildningsdagpenning eller som
6750: arbetslösa söker sig till utbildning, antingen det     studiesociala förmåner i anslutning tili arbets-
6751: är fråga om långvarig eller kortvarigare utbild-       kraftspolitisk vuxenutbildning, vilka båda till sin
6752: ning.                                                  nivå motsvarar minst den arbetslöshetsdagpen-
6753:    F ör det första vill jag konstatera att man i       ning eller det arbetsmarknadsstöd personen får
6754: samband med ändringarna av villkoren för erhål-        medan han är arbets1ös. Med det egentliga ar-
6755: lande av arbetsmarknadsstöd höjde studiestödet         betslöshetsskyddet har personen möjlighet att
6756:                                             KK 1544/1998 vp                                             5
6757: 
6758: delta bl.a. i arbetskraftsbyråns så kallade grupp-     matisk. Problemen beror på det finländska ar-
6759: service, viiken omfattar informationsmöten för         betslöshetsskyddets exceptionella struktur. Vill-
6760: arbetssökande samt ca en veckas jobbsökarkur-          koret om 43 veckors tid i arbete, vi1ket är en
6761: ser. Jag har inte heller kännedom om fall där          förutsättning för erhållande av arbetslöshetsdag-
6762: arbetslöshetsskydd skulle ha förvägrats sedan          penning, är i relation tili förmånens maximitid på
6763: den arbetslöse deltagit i ett informationsmöte         100 veckor mycket lindrigt. Erhållandet av ar-
6764: eller i jobbsökarutbildning anordnad av någon          betsmarknadsstöd förutsätter alls inget tidigare
6765: annan instans än arbetskraftsmyndigheten.              arbete. Detta leder tili pressen att anmäla sig som
6766:    Såsom jag ovan konstaterat är stödjandet av         arbetslös och att studera i det att man får arbets-
6767: utbildning med utkomstförmåner av minst sam-           löshetsskydd, även om den tidigare tiden på ar-
6768: ma nivå som arbetslöshetsskyddet utomordent-           betsmarknaden varit knapp. En situation där
6769: ligt motiverat, då det är fråga om utbildning på       personer som anmält sig tili arbetskraftsbyrån
6770: speciell arbetskraftspolitisk grund, eller då det är   skulle ha möjlighet att finansiera sina studier med
6771: fråga om en person som varit stadigvarande an-         ett annorlunda stöd än de som är i motsvarande
6772: ställd på arbetsmarknaden och sedan blivit ar-         livssituation och studerar med lägre studiestöd är
6773: betslös. 1 övriga situationer är gränsdragningen       inte möjlig, varken ur statsekonomisk eller rätt-
6774: mellan studier på heltid och arbetslöshet som          vishetssynvinkel.
6775: berättigar tili arbetslöshetsskydd mycket proble-
6776: 
6777:      Helsingfors den 9 februari 1999
6778: 
6779:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
6780:                                             KK 1545/1998 vp
6781: 
6782: Kirjallinen kysymys 1545
6783: 
6784: 
6785: 
6786: 
6787:                                     Armas Komi /kesk: Työttömyysturvan hyväksikäytöstä kiinnijää-
6788:                                        neiden harmaan talouden työntekijöiden työttömyysturvan la-
6789:                                        jin selvittämisestä
6790: 
6791: 
6792:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6793: 
6794:    Uudenmaan veroviraston talousrikollisuuden             Mikäli tapauksista voitaisiin selvittää tämä
6795: ja harmaan talouden torjunnan projektiyksikkö          eroavaisuus, voitaisiin myös paremmin nähdä
6796: on esitellyt (tilaisuus 9.10.1998 eduskunnassa)        työttömyysturvan hyväksikäytön yhteys har-
6797: viisi tyypillistä kategoriaa käytännön harmaalle       maaseen talouteen.
6798: taloudelle- perinteinen harmaa talous, harmaa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6799: talous tavaroiden viennissä Venäjälle, osake-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6800: markkinoiden harmaa talous, yhteisökaupan              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6801: harmaa talous ja palkkaturvan väärinkäyttö.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6802:    Näistä perinteisessä harmaassa taloudessa
6803: esiintyy ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntejä.                  Miten jakautuvat työttömyysturvan
6804: Ei tehdä esimerkiksi työnantajailmoituksia ja                 väärinkäytöksistä kiinnijääneet työnteki-
6805: maksetaan pimeitä palkkoja.                                   jät ansioturvan, perusturvanja työmark-
6806:     Tarkastusiskuissa saadaan kiinni työnantajia              kinatuen osalta, sekä
6807: ja työntekijöitä. Mitään selvitystä siitä ei kuiten-             voitaisiinko projektiryhmän jatkaessa
6808: kaan ole, ovatko kiinnijääneet harmaan talou-                 nämä raportoida?
6809: den työntekijät ansioturvan vai perusturvan pii-
6810: rissä olevia henkilöitä. Selvityksen puuttuminen
6811: johtuu ymmärrettävästi resurssipulasta.
6812:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1999
6813: 
6814:                                            Armas Komi /kesk
6815: 
6816: 
6817: 
6818: 
6819: 280043
6820: 2                                           KK 1545/1998 vp
6821: 
6822: 
6823: 
6824: 
6825:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6826: 
6827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Uudenmaan veroviraston yhteydessä toimi-
6828: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          neesta projektiyksiköstä muodostettiin tämän
6829: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vuoden alusta Uudenmaan veroviraston verotar-
6830: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas             kastusyksikkö 2. Projektiyksikkö teki toimikau-
6831: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tensa aikana yhteensä 347 verotarkastusta.
6832: 1545:                                                  Näistä tehtiin 172 rikosilmoitusta ja 75 tapauk-
6833:                                                        sessa rikosilmoitus päätettiin jättää tekemättä.
6834:           Miten jakautuvat työttömyysturvan
6835:        väärinkäytöksistä kiinnijääneet työnteki-       Esille tulleiden työttömyysturvan ja muiden so-
6836:                                                        siaalietuuksien väärinkäytösten osalta poliisi
6837:        jät ansioturvan, perusturvanja työmark-
6838:        kinatuen osalta, sekä                           teki verorikoksen tutkinnan yhteydessä rikostut-
6839:           voitaisiinko projektiryhmän jatkaessa        kintaa koskevan päätöksen ilman erillistä rikos-
6840:                                                        ilmoitusta. Alioikeus on antanut 52 työttömyys-
6841:        nämä raportoida?
6842:                                                        turvaa ja sosiaalietuuksia koskevaa päätöstä.
6843:                                                        Näistä kaikki eivät ole vielä lopullisia. Verohal-
6844:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
6845:                                                        linnon tiedossa ei ole, kuinka monessa tapauk-
6846: taen seuraavaa:
6847:                                                        sessa Kela tai työttömyyskassa on ryhtynyt ta-
6848:    Työttömyysturvan väärinkäyttäjien jakautu-          kaisinperintään tai kuinka monesta tapauksesta
6849: mista kysymyksessä esitetyin tavoin ei ole tilas-      ei ole käynnistynyt rikosoikeudenkäyntiä. Luo-
6850: toitu.                                                 tettavat tiedot tilastointia varten ovat käytettä-
6851:    Verohallinnolla on oikeus salassapitosään-          vissä vasta, kun asiaan liittyvät kaikki sosiaali-
6852: nösten estämättä luovuttaa tehtävässään hal-           etuuden väärinkäyttöä koskevat oikeudenkäyn-
6853: tuunsa saamia tietoja verohallintolain 5 a §:ssä       nit ovat kokonaisuudessaan saaneet lainvoiman.
6854: (35111995) mainituille tahoille, jos on syytä epäil-   Tämä kaikki osoittaa, että näiden asioiden tilas-
6855: lä rikosta tai muuta puheena olevassa laissa tar-      tointi ei ole ongelmatonta.
6856: koitettua laiminlyöntiä,jonka selvittämiseksi tie-         Mahdollisten väärinkäytösten selvittäminen
6857: tojen luovuttaminen saattaa olla tarpeen. Tällä        kuuluu tietoja saaneiden viranomaisten toimi-
6858: perusteella verohallinto on voinut ilmoittaa           valtaan, eikä verohallinnolla voi ollakaan tietoa
6859: säännönmukaisessa verotuksessa ja verotarkas-          siitä, kuinka paljon väärinkäytöksiä on ilmennyt
6860: tuksissa havaitsemiaan tietoja mahdollisten Vää-       verohallinnon keräämien tietojen pohjalta. Näis-
6861: rinkäytästen selvittämiseksi asianomaisille vi-        tä syistä tilastoinnin olisijatkossakin oltava kun-
6862: ranomaisille.                                          kin etuja myöntävän viranomaisen asia.
6863:    Työnjako verohallinnon ja poliisin välillä on           Kuluvan vuoden alusta tuli voimaan työttö-
6864: ollut se, että poliisi on huolehtinut myös työttö-     myysturvalain muutos (1175/1998). Sen nojalla
6865: myysturvan väärinkäytösten tutkinnasta. Mui-           sosiaali- ja terveysministeriössä voidaan perus-
6866: den kuin veroasioiden osalta verohallinnon             taa henkilörekisteri muun muassa työttömyys-
6867: osuus rajoittuukin siihen, että verohallinto ha-       turvan toimeenpanon valvontaan ja työttömyys-
6868: vaitessaan muiden viranomaisten toimialaan             etuuksia koskevan lainsäädännön valmisteluun
6869: kuuluvan mahdollisen väärinkäytöksen, tekee            ja -seurantaan liittyvien tehtävien hoitamiseen.
6870: edellä tarkoitetun lainkohdan nojalla asiasta il-      Samalla sosiaali- ja terveysministeriön oikeutta
6871: moituksen, jonka jälkeen vastuu asian selvittä-        saada työttömyysturvan valvonnassa tarpeellisia
6872: misestä siirtyy tälle toiselle viranomaiselle. Tämä    tietoja täydennettiin siten, että ministeriö voi saa-
6873: koskee myös työttömyysturvan väärinkäytösti-           da tietoja myös Verohallitukselta. Hallituksen
6874: lanteita. Näissä tapauksissa viime kädessä työt-       esityksen perustelujen mukaan ministeriön suo-
6875: tömyyskassa tai Kela selvittävät, paljonko on          rittamassa valvonnassa on siten mahdollista kat-
6876: todella aiheutunut vahinkoa.                           tavasti selvittää muun muassa, onko työttömyys-
6877:                                             KK 1545/1998 vp                                           3
6878: 
6879: etuuden saajalla ollut sellaisia ansiotuloja tai so-      Omalta osaltaan verohallinnon tulee huoleh-
6880: siaalietuuksia, joita ei ole ilmoitettu työttömyys-    tia tietojen ilmoittamisesta työttömyysturvalain
6881: päivärahan maksajalle.                                 ja verohallintolain edellyttämällä tavalla.
6882: 
6883:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
6884: 
6885:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
6886: 4                                            KK 1545/1998 vp
6887: 
6888: 
6889: 
6890: 
6891:                                           Tili Riksdagens Ta/man
6892: 
6893:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Den projektenhet som arbetat i samband med
6894: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          Nylands skatteverk omvandlades vid ingången
6895: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        av år 1999 till skatteinspektionsenhet 2 vid Ny-
6896: man Armas Komi undertecknade skriftliga                 lands skatteverk. Projektenheten gjorde under
6897: spörsmål nr 1545:                                       sin mandatperiod sammanlagt 347 skatteinspek-
6898:                                                         tioner. På basis av dem gjordes 172 anmälningar
6899:            Hur förde1ar sig de arbetstagare som         om brott, och i 75 fall beslöt man att inte göra
6900:         blivit fast för missbruk av utkomstskyd-        polisanmälan. I fråga om missbruk som gällde
6901:         det för arbetslösa mellan missbruk i fråga      utkomstskyddet för arbetslösa och andra sociala
6902:         om utkomstskydd, grundskydd och ar-             förmåner fattade polisen i samband med utred-
6903:         betsmarknadsstöd, och                           ningen av skattbedrägeri beslut om brottsutred-
6904:            kan man, i och med projektgruppens           ning utan särskild anmälan om brott. Underrät-
6905:         fortsatta arbete, rapportera dessa?             ten har meddelat 52 beslut gällande utkomst-
6906:                                                         skyddet f6r arbetslösa och sociala förmåner.
6907:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Alla dessa beslut är ännu inte slutgiltiga. Skat-
6908: anföra följande:                                        teförvaltningen har inte uppgifter om antalet fall
6909:                                                         där folkpensionsanstalten eller arbetslöshetskas-
6910:     Fördelningen av dem som missbrukar ut-              sa har skridit till återkrav eller om antalet fall
6911: komstskyddet för arbetslösa på det sätt som an-         där straffprocess inte har inletts. Tillförlitliga
6912: ges i spörsmålet har inte statistikförts.               uppgifter för statistikföring finns tillgängliga
6913:     Skatteförvaltningen har rätt att utan hinder av     först när alla till saken relaterade rättegångar
6914: sekretessbestämmelserna till myndigheter m.fl.          om missbruk av en social förmån har vunnit laga
6915: som nämns i 5 a § 1agen om skatteförva1tningen          kraft i full utsträckning. Allt detta visar att sta-
6916: (351/1995) lämna uppgifter som skatteförvalt-           tistikföringen av dessa ärenden inte är problem-
6917: ningen fått vid fullgörandet av sina åligganden,        fri.
6918: ifall det finns skäl att misstänka sådant brott eller       Utredandet av eventuella missbruk faller un-
6919: sådan annan försummelse som avses i 1agen i             der de myndigheters kompetens som fått uppgif-
6920: fråga och för vars utredning uppgifterna kan            ter; skatteförvaltningen kan inte på basis av de
6921: behövas. Med stöd härav har skatteförvaltning-          uppgifter som den samlat in ha vetskap om anta-
6922: en för utredande av eventuella missbruk kunnat          let uppdagade missbruk. Statistikföringen bör
6923: anmäla uppgifter som skatteförvaltningen in-            därför också i framtiden ankomma på varje en-
6924: hämtat i den ordinarie beskattningen eller i skat-      skild förmånsbeviljande myndighet.
6925: teinspektioner till de behöriga myndigheterna.              Vid ingången av 1999 trädde en ändring av
6926:     Arbetsfördelningen mellan skatteförvaltning-        lagen om utkomstskydd för arbetslösa (1175/
6927: en och polisen har varit den att polisen har hand-      1998) i kraft. Med stöd av lagändringen kan vid
6928: haft också den utredning som gäller missbruk av         social- och hälsovårdsministeriet upprättas ett
6929: utkomstskyddet för arbetslösa. När det gäller           personregister som används för bl.a. skötsel av
6930: annat än skatteärenden begränsar sig skatteför-         uppgifter som hänför sig till tillsynen över verk-
6931: valtningens andel till att den, då den lägger märke     ställigheten av utkomstskyddet för arbetslösa
6932: till eventuella missbruk som faller under andra         samt till beredningen och uppföljningen av lag-
6933: myndigheters kompetens, gör en anmälan i ären-          stiftningen som gäller arbetslöshetsförmånerna.
6934: det med stöd av ovan nämnda lagrum, varefter            Samtidigt kompletterades social- och hälso-
6935: ansvaret för utredandet av ärendet övergår till         vårdsministeriets rätt att få uppgifter som behövs
6936: myndigheten i fråga. Detta förfarande gäller ock-       vid tillsynen över utkomstskyddet för arbetslösa
6937: så situationer då utkomstskyddet för arbetslösa         så, att ministeriet kan få uppgifter också från
6938: missbrukas. 1 dessa fall är det i sista hand arbets-    skattestyrelsen. Enligt motiveringen i regering-
6939: löshetskassa eller folkpensionsanstalten som re-        ens proposition blir det således möjligt att vid den
6940: der ut hur stor skada som skett i verkligheten.         tillsyn som ministeriet utövar på ett heltäckande
6941:                                          KK 1545/1998 vp                                            5
6942: 
6943: sätt bl.a. utreda om mottagaren av en arbetslös-      Skatteförvaltningen bör för egen del se till att
6944: hetsförmån har haft sådana förvärvsinkomster       uppgifterna anmäls på det sätt som lagen om
6945: eller sociala förmåner om vilka den som betalar    utkomstskydd för arbetslösa och lagen om skat-
6946: arbetslöshetsdagpenning inte har informerats.      teförvaltningen förutsätter.
6947: 
6948:      Helsingfors den 5 februari 1999
6949: 
6950:                                                                          Minister Jouko Skinnari
6951:                                              KK 1546/1998 vp
6952: 
6953: Kirjallinen kysymys 1546
6954: 
6955: 
6956: 
6957: 
6958:                                     Kari Kantalainen Jkok ym.: Wassenaar-sopimuksen vaikutuksista
6959:                                         tietotekniikkateollisuutemme toimintaedellytyksiin ja tietoyh-
6960:                                         teiskuntakehitykseen
6961: 
6962: 
6963:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6964: 
6965:     Kaksoiskäyttötuotteiden vientivalvontaa kos-        kunnallinen murros, joka koskettaa kaikkia suo-
6966: kevaa ns. Wassenaar-sopimusta laajennettiin             malaisia. Suomihan on lisäksi julistanut pyrki-
6967: 3.12.1998 Wienissä tehdyllä sopimuksella, jonka         vänsä EU:n tietoyhteiskuntalaboratorioksi. Tie-
6968: kaikki 33 Wassenaar-maata, Suomi mukaan lu-             toverkot ovat tietoyhteiskunnan keskeistä infra-
6969: kien, hyväksyivät. Vientivalvonnan piiriin kuu-         struktuuria, jonka kautta hoidetaan yhä suurem-
6970: luvat nyt myös massajakeluun tarkoitetut vah-           pi osa yhteiskunnan, yritysten ja yksityisten kan-
6971: vaa salausta käyttävät ohjelmistot.                     salaisten toiminnoista. Asiantuntijoiden mukaan
6972:     Tehty sopimus vaikuttaa välittömästi niihin         vahvan salauksen käyttö on ainoa taloudellinen
6973: teknologiayrityksiin, jotka harjoittavat sopi-          tapa suojata yhteiskunnan toiminnot, liikesalai-
6974: muksessa tarkoitettujen tuotteiden kehitystä,           suudet, verkoissa liikkuvat yhä suuremmat ta-
6975: valmistusta ja vientiä. Pitemmällä aikavälillä se       loudelliset arvot sekä kansalaisten yksityisyys
6976: vaikuttaa kielteisesti koko tietoliikenne- ja tieto-    tietoyhteiskunnassa. Niinpä vahvan salauksen
6977: tekniikkateollisuuteemme.                               käyttö on välttämätöntä, jotta yksityishenkilöi-
6978:     Tietotekniikkateollisuus on nopeimmin kas-          den ja yhteisöjen oikeudet voidaan käytännössä
6979: vava teollisuudena1amme. Sen kilpailukyvyn ja           turvata.
6980: toimintaedellytysten heikentäminen vaarantaa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6981: sekä työllisyyden että kansantalouden myöntei-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6982: sen kehityksen.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6983:     Asiantuntijanäkemyksen mukaan meillä                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6984: näyttää olevan vallalla käsitys, että Wassenaar-
6985: sopimuksen ainoat Suomelle kielteiset vaikutuk-                   Mitkä olivat ne syyt, joiden vuoksi
6986: set liittyisivät korkean teknologian, erityisesti sa-          Suomi liittyi Wassenaar-sopimukseen, ja
6987: laustuotteiden, vientiin. Samat määräykset ra-                    mikä on sopimuksen todellinen sisältö
6988: joittavat asiantuntijakäsityksen mukaan välittö-               ja merkitys suomalaiselle tietoliikenne- ja
6989: mästi myös suomalaisten kansainvälisten yritys-                tietotekniikkateollisuudelle sekä tietoyh-
6990: ten mahdollisuuksia suojata tehokkaasti liikesa-               teiskuntakehitykselle, sekä
6991: laisuutensa. Pitemmällä aikavälillä ne haittaavat                 miten tehty sopimus on yhteensovitet-
6992:  salaustuotteiden kehitystä ja rajoittavat tätä                tavissa Suomen hallituksen iltakoulus-
6993: kautta vahvan salauksen käyttöä myös koti-                     saan 7.10.1998 hyväksymän salauspolitii-
6994:  maassa. Tällä arvioidaan olevan merkittävä kiel-              kan kanssa, jonka mukaan salaustuottei-
6995:  teinen vaikutus tietoyhteiskuntakehitykseen ja                den kansallista käyttöä ei tulisi rajoittaa
6996:  tietoverkkojen kautta tapahtuvan kaupankäyn-                  lainsäädännöllä eikä kansainvälisin sopi-
6997:  nin sekä viranomaisasioinnin kehittymiseen.                   muksin?
6998:     Tietoyhteiskuntakehitys on merkittävä yhteis-
6999: 
7000:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1999
7001: 
7002:                       Kari Kantalainen /kok                      Markku Markkula /kok
7003: 
7004: 
7005: 
7006: 280043
7007: 2                                          KK 1546/1998 vp
7008: 
7009: 
7010: 
7011: 
7012:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7013: 
7014:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vientivalvonnan tarkoituksena on tukea so-
7015: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tilaallista avoimuutta ja pyrkiä estämään desta-
7016: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       bilisioivien asesiirtojen ja asekertymien muodos-
7017: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari             tumista. Wassenaar-järjestelyn edustama vienti-
7018: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       valvonta tukee myös keskeisesti joukkotuhoasei-
7019: myksen n:o 1546:                                      den ja niiden kantolaitteistojen leviämisen estä-
7020:                                                       mistä, ts. asesulkua, edistävää strategisten tuot-
7021:           Mitkä olivat ne syyt, joiden vuoksi         teiden vientivalvontaa.
7022:        Suomi liittyi Wassenaar-sopimukseen, ja            Yhdysvalloissa, joka keskeisesti ajoi salausoh-
7023:           mikä on sopimuksen todellinen sisältö       jelmistojen vientivalvontapäätöstä, katsotaan
7024:        ja merkitys suomalaiselle tietoliikenne- ja    salausohjelmistojen yhtenäinen vientivalvonta
7025:        tietotekniikkateollisuudelle sekä tietoyh-     turvallisuuspoliittiseksi välttämättömyydeksi.
7026:        teiskuntakehitykselle, sekä                    Yhdysvalloissa niin ikään arvioidaan informaa-
7027:           miten tehty sopimus on yhteensovitet-       tiosodankäynnin välineitä, joihin salausteknolo-
7028:        tavissa Suomen hallituksen iltakoulus-         gia myös kuuluu, keskeisinä sotilaallisina resurs-
7029:        saan 7.10.1998 hyväksymän salauspolitii-       seina. Näiden resurssien hillitsemätön leviämi-
7030:        kan kanssa, jonka mukaan salaustuottei-        nen riskimaiden käyttöön on Yhdysvalloille kes-
7031:        den kansallista käyttöä ei tulisi rajoittaa    keinen turvallisuuspoliittinen uhkakuva, jota
7032:        lainsäädännöllä eikä kansainvälisin sopi-      myös vientivalvonnan keinoin estetään.
7033:        muksin?                                            Suomi yhtyi em. näkökohtiin, joita Yhdysval-
7034:                                                       tojen lisäksi ajoivat Ranska, Iso-Britannia ja
7035:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Ruotsi, sekä niiden pohjalta muodostuneeseen
7036: vasti seuraavaa:                                      konsensukseen ensisijaisesti turvallisuuspoliitti-
7037:                                                       sin perustein.
7038:    Suomi yhtyi 33 keskeisen teollisuusmaan                On syytä korostaa, ettei Wassenaar-tuotelista
7039: muodostaman Wassenaar-järjestelyn vuosiko-            ole vientikielto, vaan lisensointia edellyttävä val-
7040: kouksessa 2.12.1998 teknisten asiantuntijoiden        vontaluettelo. Päätökset lisensoinnista, ts. vienti-
7041: valmistelemaan kompromissiehdotukseen, jon-           lupien myöntämisestä tekevät yksinomaan kan-
7042: ka perusteella ko. 33 maan kesken asetetaan yh-       salliset viranomaiset, Suomen tapauksessa kaup-
7043: tenäiset lähtökohdat salausteknologian vienti-        pa- ja teollisuusministeriö. Kauppa- ja teollisuus-
7044: valvonnalle.                                          ministeriö voi myös kuulla valtioneuvoston aset-
7045:    Osana tehtyä kompromissiratkaisua sovittiin,       tamaa vientivalvontaneuvottelukuntaa, jossa
7046: että salauspolitiikkaa koskeva päätös on määrä-       myös teollisuus on edustettuna. Kauppa- ja teol-
7047: aikainen ja raukeaa kahden vuoden kuluttua ellei      lisuusministeriön tarkoitus on varmistua siitä,
7048: siihen mennessä sovita uudesta menettelystä.          että salausteknologian viennissä voidaan sovel-
7049: Tänä aikana voidaan arvioida päätöksen lyhyt-         taa mahdollisimman laajasti yksinkertaistettuja
7050: aikaisia seurauksia ja soveltaa saatuja kokemuk-      lisensointimenettelyjä ja näin minimoida suoma-
7051: sia uusiin neuvotteluihin. Yhtenäisten lähtökoh-      laisyrityksille aiheutuvat tarpeettomat taloudel-
7052: tien kannalta on erittäin tärkeää, että EU toteut-    liset haittavaikutukset sekä ylimääräinen hallin-
7053: taa Suomen kansallisesti jo toimeenpaneroan ai-       nollinen työ.
7054: neettoman viennin valvonnan.                              Wassenaar-järjestelyn puitteet ovat laajat.
7055:    Vientivalvonnan eräänä tavoitteena on edis-        Sen perusteita koskeva n. 200-sivuinen teksti on
7056: tää kansainvälistä kauppaa ko. valvonnan alais-       nähtävissä      englanninkielisenä     Wassenaar-
7057: ten teknologioiden alalla varmistamalla sen, että     järjestelyn kotisivulla Internetissä: http://
7058: kaikki keskeiset toimittajamaat sitoutuvat yhte-      www.wassenaar.org. Suomenkielinen käännös
7059: näisiin vientivalvontaehtoihinja erilaiset luvitus-   voimassa olevasta valvontaluettelosta on julkais-
7060: menettelyt eivät vaikuta kilpailulähtökohtiin.        tu KTM:n vientivalvontakäsikirjassa. Siihen
7061:                                            KK 1546/1998 vp                                             3
7062: 
7063: joulukuussa tehdyt muutokset tullaan julkaise-        mainittuihin maihin (Australia, Japani, Kanada,
7064: maan myöhemmin kevään aikana päätöksen toi-           Norja, Sveitsi, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat) voi-
7065: meenpanon yhteydessä.                                 taisiin soveltaa voimassa olevaa yleislisenssiä.
7066:     Wassenaar-järjestelyn tekniseen liitteeseen nyt   Suomessa valtioneuvosto voi päättää yleislisens-
7067: tehtyjen muutosten vaikutukset suomalaisen tie-       sin käyttäjäoikeuden laajentamisesta.
7068: toliikenne- ja tietotekniikkateollisuuden kannal-        Kauppa- ja teollisuusministeriö on valmistau-
7069: ta ovat toisaalta valvontaa vähentäviä, toisaalta     tunut ottamaan käyttöön hallituksen salauspoli-
7070: lisääviä. Erityisesti tietoliikenneteknologian        tiikkalinjauksen periaatteiden mukaisesti mah-
7071: (tuoteryhmä 5-osa 1) osalta valvontaa vähennet-       dollisimman liberaalin lisensointipolitiikan siten,
7072: tiin huomattavasti poistamalla valvontalistalta       etteivät tarvittavat rajoitukset haittaisi kohtuut-
7073: useita kohtia ja korottamalla valvontakynnysten       tomasti teollisuuden ja yritysten normaalia ulko-
7074: rajoja. Ainoa valvontaa selvästi lisäävä muutos       maankauppaa.
7075: on massamarkkinoille tarkoitettujen vahvojen             Käyttämällä maksimaalisesti hyväksi yksin-
7076: salausohjelmistojen lisääminen valvontalistaan.       kertaistettuja lisensointimenettelyjä Euroopan
7077:      Tehdyn salauspolitiikkaa koskevan päätök-        yhteisön sallimissa puitteissa sekä vaikuttamalla
7078: sen pitkävaikutteisia seuraamuksia on vaikea ar-      EU:n ko. lainsäädännön laatimiseen ei Wasse-
7079:  vioida, erityisesti ottaen huomioon päätöksen        naar-järjestelyssä tehdyillä päätöksillä arvioida
7080:  määräaikaisuus. Salausteknologioiden käyttö          olevan välittömiä, taloudellisesti merkittäviä
7081:  tulee integroitumaan myös käyttöjärjestelmiin ja     seuraamuksia maamme tietoliikenne- ja tietotek-
7082:  tietoliikenteen ns. middleware-ohjelmistoihin.       niikkateollisuudelle.
7083:  Useiden arvioiden mukaan näillä ohjelmistoilla          Hallituksen käsittelemän salauspolitiikka-
7084:  tulee olemaan keskeinen merkitys seuraavan su-       muistion johtopäätösten mukaisesti Suomi ajoi
7085:  kupolven tietoliikenne- ja tietotekniikkaratkai-     valmisteluvaiheessa maksimaalisen vapaata sa-
7086:  suissa ja siten myös tietoyhteiskuntakehitykses-     lauspolitiikan valvonnan linjausta huolehtien sa-
7087:  sä. Tehdyn päätöksen vaikutusta tietotekniikka-      massa yhteydessä ko. salauspolitiikka-muistion
7088:  yritysten markkinoiden näkökulmasta on vaikea        linjausten mukaisesti myös siitä, että Suomen
7089:  arvioida vielä. Epävarmuustekijät saattavat vai-     oman turvallisuuspoliittisen edun ja tekemiem-
7090:  kuttaa markkinoiden odotusarvoihin.                  me kansainvälisten sitoumusten perusteella vält-
7091:      Suomen tietoliikenne- ja tietotekniikkateolli-   tämätön toimeenpanemamme vientivalvonnan
7092:  suuden kannalta seuraamukset tulevat riippu-         uskottavuus ja tehokkuus säilyivät. Tämä oli
7093:  maan erityisesti siitä, miten vientilupakäytäntö     välttämätöntä sen varmistamiseksi, että suoma-
7094:  toteutetaan Suomessa ja Euroopan unionissa.          laiset yritykset ja viranomaiset voivat saada Suo-
7095:      Lisensointimenettelyistä päätetään yleensä       mea tiukempaa salauspolitiikkaa ylläpitäviltä
7096:  kansallisella tasolla, mutta Euroopan unionin        mailta teknologiasiirtoja ja ostoja.
7097:  jäsenvaltioita sitovat myös neuvoston asetus            Wassenaar-järjestelyn salauspolitiikkaa kos-
7098:  (EY) N:o 3381/94 kaksikäyttötuotteiden vientiä       keva päätös ei rajoita salaustuotteiden kansallis-
7099:  koskevan yhteisön valvontajärjestelmän käyt-         ta käyttöä eikä maahantuontia vaan yksinomaan
7100:  töön ottamisesta sekä neuvoston päätös 94/942/       vientiä. Salaustuotteiden kansallista käyttöä ja
7101:  YUTP kaksikäyttötuotteiden viennin valvontaa         maahantuontia ei ole rajoitettu Suomessa.
7102:  koskevasta yhteisestä toiminnasta, jonka neu-           Hallituksen salauspolitiikkalinjaus on edel-
7103:  vosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn        leen voimassa eikä sitä ole muutettu. Hallitus
7104:  sopimuksen 1.3 artiklan perusteella.                 pyrkii em. linjauksensa periaatteiden mukaisesti
7105:      Euroopan unioni valmistelee parhaillaan neu-     mahdollisimman liberaaliin salauspolitiikkaan
7106:  voston päätöstä, jolla tehdyt salauspolitiikan       huomioiden kuitenkin sen, ettei vapaan kaupan
7107:   vientivalvontaa koskevat päätökset toimeenpan-      edistäminen saa heikentää Suomen ylläpitämän
7108:  naan EU:ssa. Tällä hetkellä näyttää todennäköi-      vientivalvonnan uskottavuutta. Tämä on tarkoi-
7109:   seltä, että Suomen tavoitteiden mukaisesti sa-      tus toteuttaa Wassenaar-järjestelyssä myös nyt
7110:   lausmassamarkkinatuotteiden kauppa yhteisön         tehdyn päätöksen jatkokäsittelyn yhteydessä
7111:   sisällä ei tulisi olemaan lisensoinnin alaista ja   kahden vuoden kuluttua ja kansallisessa lisen-
7112:   vastaavasti neuvoston päätöksen liitteessä II       sointimenettelyssä.
7113:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
7114: 
7115:                                                                              Ministeri Ole Norrback
7116: 4                                            KK 1546/1998 vp
7117: 
7118: 
7119: 
7120: 
7121:                                          Tili Riksdagens Talman
7122: 
7123:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        serande vapenöverföringar och uppbyggnad av
7124: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          vapenarsenaler. Exportkontrollen inom Wasse-
7125: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        naar-arrangemanget är också ett viktigt stöd för
7126: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade                den exportkontroll av strategiska produkter som
7127: skriftliga spörsmål nr 1546:                            förhindrar spridningen av massförstörelsevapen
7128:                                                         och materiel som kan användas som bärare av
7129:            Vilka var skälen tili att Finland anslöt     sådana vapen, dvs. rustningsstopp.
7130:         sig till Wassenaar-avtalet,                         Förenta Staterna arbetade aktivt för beslutet
7131:            vilket är avtalets verkliga innehåll och     om exportkontroll för krypteringsprogram.
7132:         faktiska betydelse för Finlands industri        USA anser att en enhetlig exportkontroll för
7133:         inom telekommunikation och datateknik           krypteringsprogram är en säkerhetspolitisk nöd-
7134:         samt för informationssamhället, och             vändighet. USA betraktar också utrustning för
7135:            hur kan avtalet sammanföras med den          informationskrigföring, däribland krypterings-
7136:         kryptopolitik som regeringen antog i sin        tekniken, som en central militär resurs. Att dessa
7137:         aftonskola 7.1 0.1998, enligt viiken den        resurser sprider sig okontrollerat till riskländerna
7138:         nationella användningen av kryptopro-           utgör en viktig säkerhetspolitisk hotbild i USA
7139:         dukter inte bör begränsas genom lagstift-       och denna hotbild motarbetas bl.a. genom ex-
7140:         ning eller internationella avtal?               portkontroll.
7141:                                                             De synpunkter som anförts ovan, vilka ocksä
7142:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt           Frankrike, Starbritaunien och Sverige, förutom
7143: anföra följande:                                        USA, arbetade för, och denkonsensus som upp-
7144:                                                         stod kring detta omfattades av Finland av främst
7145:    Vid Wassenaar-arrangemangets ärsmöte                 säkerhetspolitiska skäl.
7146: 2.12.1998 anslöt sig Finland tili det framlagda             Det är skäl att betona att Wassenar-förteck-
7147: kompromissförslaget enligt vilket ekvivalenta           ningen över produkter inte är ett exportförbud,
7148: utgängspunkter för exportkontroll av krypte-            utan en kontrollförteckning över produkter som
7149: ringsteknik skall gälla för alla 33 viktiga industri-   kräver licensiering. Besluten om licensiering, dvs.
7150: länder som utgör Wassenaar-arrangemanget.               om beviljande av exporttillstånd fattas uteslutan-
7151: Förslaget hade utarbetats av tekniska experter.         de av de nationella myndigheterna, i Finland av
7152:    1 kompromisslösningen ingick att det krypto-         handels- och industriministeriet. Handels- och
7153: politiska beslutet skall gälla för en bestämd tid       industriministeriet kan även höra statsrådets ex-
7154: och upphöra att gälla om tvä år om man inte till        portkontrolldelegation och i denna är även indu-
7155: dess har kommit överens om ett nytt förfarande.         strin företrädd. Handels- och industriministeriet
7156: U nder denna tidsperiod kan man bedöma kort-            vill säkerställa att man i så stor utsträckning som
7157: variga effekter av beslutet och tiliämpa erfaren-       möjligt skall kunna använda förenklade licensie-
7158: heterna på de nya förhandlingarna. För lika ut-         ringsförfaranden inom exporten av krypterings-
7159: gängspunkter är det mycket viktigt att EU ge-           teknik och på detta sätt minimera dels onödiga
7160: nomför den kontroll av immateriell export som           negativa ekonomiska effekter för de finska före-
7161: redan tillämpas nationellt i Finland.                   tagen, dels extra administrativt arbete.
7162:    Ett av exportkontrollens syften är att främja           Wassenaar-arrangemanget har ett brett man-
7163: den internationella handeln med ifrågavarande           dat. Motiveringen omfattar ca 200 sidor och den
7164: teknik genom att se tili att alla viktiga Iänder, som   engelska texten finns på webben på Wassenaars
7165: vilka leveransen görs, förbinder sig att följa lika-    hemsida: http://www.wassenaar.org. Gällande
7166: dana exportkontrollkrav och att olika licensie-         kontrollista har publicerats på finska i handels-
7167: ringsmetoder inte påverkar utgångspunkterna             och industriministeriet handbok i ämnet. Decem-
7168: för konkurrensen.                                       berändringarna av listan kommer att publiceras
7169:    Avsikten med exportkontrollen är att stödja          senare under vårens lopp i samband med att
7170: militär öppenhet och försöka förhindra destabili-       beslutet sätts i kraft.
7171:                                            KK 1546/1998 vp                                                5
7172: 
7173:     För den finska industrin inom telekommuni-        Schweiz, Nya Zeeland och USA) kommer att
7174: kation och datateknik betyder de ändringar som        kunna tiliämpa gällande allmänna Iicens. 1 Fin-
7175: nu gjorts i Wassenaar-arrangemangets tekniska         land kan statsrådet besluta om utvidgning av
7176: bilaga dels att kontrollen minskar, dels att den      rätten att använda den allmänna Iicensen.
7177: ökar. Särskilt i fråga om telekommunikations-            Handels- och industriministeriet har förberett
7178: teknologi (produktgrupp 5- del 1) minskas kon-        sig på att tai bruk en sä Iiberal Iicensieringspolitik
7179: trollen avsevärt genom att man tagit bort flera       som möjligt i enlighet med principerna i regering-
7180: punkter på listan och höjt kontrolltrösklarna.        ens kryptopolitiska Iinje sä att de begränsningar
7181: Den enda förändring som klart ökar kontrollen         som behövs inte oskäligt skall skada industrins
7182: är den som fogar tili listan starka krypteringspro-   och företagens normala utrikeshandel.
7183: gram, som är avsedda för en vid marknad.                 Genom att maximalt utnyttja förenklade Ii-
7184:     Det är svårt att bedöma det kryptopolitiska       censieringsförfaranden inom ramen för det som
7185: beslutets verkningar på Iång sikt, särskilt med       Europeiska gemenskapen tillåter och genom att
7186: hänsyn tili att beslutet inte är permanent. An-       päverka EU-lagstiftningen i denna fråga räknar
7187: vändningen av krypteringsteknik kommer att in-        man med att de beslut som har fattats inom
7188: tegreras även i operativsystem och s.k. middlewa-     Wassenaar-arrangemanget inte skall ha direkta,
7189: re-program inom telekommunikationen. Flera            ekonomiskt betydande effekter pä vårt Iands in-
7190: bedömare anser att denna programvara kommer           dustri inom telekommunikation och datateknik.
7191: att spela en viktig roll inom nästa generationens        1 enlighet med den kryptopolitiska promemo-
7192: telekommunikativa och informationsteknologi-          ria som regeringen behandlat arbetade Finland
7193: ska Iösningar och därigenom också för informa-        under beredningsskedet för en maximalt fri kryp-
7194: tionssamhällets utveckling. Tillsvidare är det        topolitisk kontrollinje samtidigt som man i enlig-
7195:  svårt att bedöma beslutets verkningar ur tele-       het med promemorians Iinje också såg tili att
7196: kommunikationsföretagens marknadsperspek-             bevara trovärdigheten och effektiviteten i vär
7197:  tiv. De osäkra faktorerna kan päverka markna-        exportkontroll, som behövs med hänsyn tili Fin-
7198:  dens förväntningar.                                  Iands egna säkerhetspolitiska intressen och vära
7199:      För Finlands industri inom telekommunika-        internationella förbindelser. Detta var nödvän-
7200:  tion och datateknik kommer följderna särskilt att    digt för att säkerställa att finska företag och
7201:  bli beroende av hur exportlicensförfarandet ge-      myndigheter skall kunna överföra och sälja tek-
7202:  nomförs i Finland och Europeiska unionen.            nologi tili Iänder som upprätthåller en striktare
7203:      Licensieringsförfarandet bestäms i allmänhet     kryptopolitik än vi.
7204:  pä det nationella planet, men medlemsstaterna i         Det kryptopolitiska beslutet inom Wassenaar-
7205:  Europeiska unionen är även bundna av rädets          arrangemanget begränsar inte den nationella an-
7206:  förordning (EG) nr 3381/94 om upprättandet av        vändningen av krypteringsprodukter och inte
7207:  en gemenskapsordning för kontroll av export av       heller importen av dem, utan enbart exporten.
7208:  varor med dubbla användningsomräden och av           Den nationella användningen och importen av
7209:  rådets beslut 94/942/GUSP om den gemensam-           krypteringsprodukter har inte begränsats i Fin-
7210:  ma ätgärd för kontroll av export av varor med        land.
7211:  dubbla användningsomräden som antagits av               Regeringens kryptopolitiska Iinje är fortfa-
7212:  rådet pä grundval av artikel J 3 i Fördraget om      rande i kraft och den har inte ändrats. 1 enlighet
7213:   Europeiska unionen.                                 med dess principer strävar regeringen efter en sä
7214:      Europeiska unionen arbetar som bäst med ett      liberal kryptopolitik som möjligt, dock med hän-
7215:   beslut av rådet som skall genomföra de krypto-      syn tili att främjandet av fri handel inte fär för-
7216:   politiska besluten om exportkontroll inom EU.       svaga trovärdigheten hos Finlands exportkon-
7217:   För närvarande verkar det sannolikt att det i       troll. Meningen är att detta skall genomföras
7218:   enlighet med de finska målen inte kommer att        också inom Wassenaar-arrangemanget i sam-
7219:   krävas Iicens inom gemenskapen för handel med       band med den fortsatta behandlingen om tvä år
7220:   massproducerade krypteringsvaror och att man        av det aktuella beslutet samt inom det nationella
7221:   pä de Iänder som omnämns i bilaga II tili rådets    Iicensieringsförfarandet.
7222:   beslut (Australien, Japan, Kanada, Norge,
7223: 
7224:       Helsingforsden 10 februari 1999
7225: 
7226:                                                                                Minister Ole Norrback
7227: 1
7228: 1
7229:  1
7230:  1
7231:   1
7232:   1
7233:    1
7234:    1
7235:     1
7236:     1
7237:      1
7238:      1
7239:       1
7240:       1
7241:        1
7242:        1
7243:         1
7244:         1
7245:          1
7246:          1
7247:           1
7248:           1
7249:            1
7250:            1
7251:             1
7252:             1
7253:                                             KK 1547/1998 vp
7254: 
7255: Kirjallinen kysymys 1547
7256: 
7257: 
7258: 
7259: 
7260:                                     Päivi Räsänen /skl: Syyttämättäjättämisvaltuuksien täsmentämi-
7261:                                         sestä
7262: 
7263: 
7264:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7265: 
7266:     Mikkelin johtava kihlakunnansyyttäjä on             oikeuden päätös. Rangaistusta määrättäessä on
7267: päättänyt jättää syyttämättä 86-vuotiasta mies-         toki mahdollista ottaa huomioon tekijän tervey-
7268: tä, jonka on tutkinnan perusteella todettu syyllis-     dentila. On kuitenkin vaarallista antaa kuva, että
7269: tyneen sukurutsaan ja lapseen kohdistuneeseen           pelkkä korkea ikä ilman todettuja sairauksia va-
7270: haureuteen uhrinaan alle 14-vuotias pojantytär.         pauttaisi tekijänsä kokonaan vastuusta. Syyttä-
7271: Syyttäjän mukaan oikeudenkäynti ja rangaistus           mättä jättäminen tällaisin perustein lähentelee
7272: olisivat kohtuuttomia ottaen huomioon tekijän           ikääntyneiden syrjintää.
7273: korkean iän.                                               Syyttämättäjättämisvaltuuksia on viime vuo-
7274:     Päätös syyttämättä jättämisestä tuntuu ylei-        sina laajennettu. Syyttäjien vastuu on kasvanut,
7275: sen oikeustajun mukaan kevyeltä. Ikään vetoa-           ja aika ajoin julkisuuteen nousee tapauksia, jois-
7276: misen ratkaisun perusteluna voisi ymmärtää pa-          sa yleisen oikeustajun mukaan teon törkeys ja
7277: remmin,jos olisi kysymys nuoruuden hairahduk-           yleinen etu vaatisi syyttämistä, mutta siitä on
7278: sesta taijos olisi todettu, että tekijän terveydenti-   luovuttu.
7279: lassa on tapahtunut oleellinen muutos rikoksen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7280: jälkeen. Jos asianomainen on kuusi vuotta sitten,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7281:  yli 80-vuotiaana kyennyt tekemään rikoksensa,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7282:  miksi hän ei pystyisi käymään läpi oikeuden-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7283:  käyntiä ja kärsimään myös tarvittaessa rangais-
7284:  tuksensa? Vankila kaikkine terveydenhoitopal-                    Onko Hallitus havainnut ongelmia
7285:  veluineen soveltuu terveydentilaltaan kohtuulli-              päätöksissä jättää syyttämättä silloinkin,
7286:  sessa kunnossa oleville ikääntyneille.                        kun yleinen oikeustaju ja yleinen etu edel-
7287:     Pedofiilirikosten kohdalla ikä ei valitettavasti           lyttäisivät oikeuden päätöstä, ja
7288:  yleensä vähennä taipumuksia, vaan piilossa ollut                 aikooko Hallitus ryhtyä näiden val-
7289:  taipumus voi korkealla iälläjopa vasta konkreti-              tuuksien täsmentämiseen niin, että yleistä
7290:  soitua teoiksi. Yleisen edun kannalta on tärkeää,             etua ja kansalaisten oikeustajua ei liian
7291:  että näissä tapauksissa rikoksesta edes saadaan               kevein perustein loukattaisi?
7292: 
7293:       Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1999
7294: 
7295:                                             Päivi Räsänen /skl
7296: 
7297: 
7298: 
7299: 
7300:  280043
7301: 2                                           KK 1547/1998 vp
7302: 
7303: 
7304: 
7305: 
7306:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7307: 
7308:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         syystä, että on jätetty syyttämättä tapauksessa,
7309: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jossa pitäisi syyttää. Yhtä lailla voidaan käytän-
7310: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nössä nostaa syyte tilanteissa, joissa näin ei pitäi-
7311: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         si tehdä. Kummassakin tapauksessa on käytettä-
7312: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vissä tehokas korjausmekanismi. Jos syyttämät-
7313: 1547:                                                  täjättämisen perusteet ovat riittämättömät, pää-
7314:                                                        töksestä voidaan kannella valtakunnansyyttä-
7315:             Onko Hallitus havainnut ongelmia           jänvirastoon, jolla on mahdollisuus tehdä asiassa
7316:          päätöksissä jättää syyttämättä silloinkin,    uusi syyteharkinta. Valtakunnansyyttäjänviras-
7317:          kun yleinen oikeustaju ja yleinen etu edel-   to voi myös omasta aloitteestaan ottaa syyterat-
7318:          lyttäisivät oikeuden päätöstä, ja             kaisun uudelleen harkittavaksi, jos se epäilee että
7319:             aikooko Hallitus ryhtyä näiden val-        on aiheellista tehdä syyteharkinta uudestaan.
7320:          tuuksien täsmentämiseen niin, että yleistä    Näin on käynyt esimerkiksi kysymyksessä tar-
7321:          etua ja kansalaisten oikeustajua ei liian     koitetussa tapauksessa. Jos syyte puolestaan on
7322:          kevein perustein loukattaisi?                 nostettu tapauksessa, jossa syyttämättä jättämi-
7323:                                                        nen olisi ollut perusteltua, tuomioistuin voijättää
7324:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            rikoksesta tuomitsematta rangaistukseen. Jos
7325: vasti seuraavaa:                                        syyte hylätään, syytetyllä on oikeus saada kor-
7326:                                                         vausta oikeudenkäyntikuluistaan valtion varois-
7327:    Syyttämättäjättämispäätöksiä on kahta pää-           ta.
7328: tyyppiä. Silloin kun rikoksesta ei ole riittävää            Rikoslajeja, joiden syytteeseen panemisesta
7329: näyttöä, päätös syyttämättä jättämisestä on teh-       joudutaan päättämään, on lukuisia. Yksittäises-
7330: tävä. Jos näyttö ylittää syyttämiskynnyksen, voi-       sä rikoksessa taas saattaa olla seikkoja, jotka
7331: daan tehdä ns. seuraamusluonteinen syyttämät-           puoltavat syyttämättä jättämistä, kun taas toiset
7332: täjättämispäätös. Epäillyn todetaan tällöin kyllä       perusteet saattavat vaatia syyttämistä. Käytän-
7333: syyllistyneen rikokseen, mutta syyte voidaan eri        nön tilanteiden monimuotoisuuden takia syyttä-
7334: perustein jättää nostamatta.                            mättäjättämissäännöksiin on pakko jättää mel-
7335:    Seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä           ko suuri harkintavalta lain soveltajalle, yksittäi-
7336: koskevalla säännöstöllä on kaksi pää tarkoitusta.       selle syyttäjälle.
7337: Ensinnäkin on haluttu käyttää syyttämättä jättä-            Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen on lähiai-
7338: mistä välineenä kohdistettaessa rikosoikeusjär-         koina tarkoitus käynnistää tutkimus syyttämät-
7339: jestelmän voimavaroja niihin asioihin, joissa nii-      täjättämiskäytännöstä. Tutkimuksen valmistut-
7340: den tarve on suurin. Toiseksi on haluttu antaa          tua on mahdollista kattavasti arvioida lainsää-
7341: syyttäjille mahdollisuus ottaa yksittäisiin rikok-      dännön mahdollisia muuttamistarpeita. Ratkai-
7342: siin liittyviä erityispiirteitä huomioon laajemmin      suja ei ole syytä tehdä ilman systemaattisesti
7343: kuin rikostunnusmerkistöjä laadittaessa on mah-         koottua tietoa syyttämättäjättämispäätöksistä.
7344: dollista.                                                   Oikeusministeriöoja valtakunnansyyttäjänvi-
7345:    Syyttämättäjättämispäätösten vuosittainen            raston välisissä kuluvaa vuotta koskevissa tulos-
7346: määrä on 20 OOO:n luokkaa, joista noin 7 000-           neuvotteluissa sovittiin syyttämättäjättämiskäy-
7347: 8 000 on seuraamusluonteisia. Näin suureen              tännössä sovellettavien kriteerien ja käytännön
7348: joukkoon sisältyy aina onnistuneita ja vähem-           yhdenmukaisuuden selvittämisestä. Valtakun-
7349: män onnistuneita päätöksiä. Joissakin tapauk-           nansyyttäjänvirasto seuraa tarkastustyönsä osa-
7350: sissa voi sekä lakimiesten että muiden kansalais-       na syyttämättäjättämiskäytäntöä. Lisäksi syyt-
7351: ten piirissä vallita laaja yksimielisyys siitä, että    tämättäjättämiskysymyksiä käsitellään valta-
7352: syyteharkinnassa olisi tullut päätyä toiseen lop-       kunnansyyttäjänviraston järjestämässä syyttäjä-
7353: putulokseen. Päätös voi olla kritiikille altis siitä    koulutuksessa.
7354: 
7355:         Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1999
7356: 
7357:                                                                       Oikeusministeri Jussi Järventaus
7358:                                              KK 1547/1998 vp                                                3
7359: 
7360: 
7361: 
7362: 
7363:                                           Tili Riksdagens Talman
7364: 
7365:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Likaså kan man i praktiken väcka åtal i sådana
7366: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           situationer då man inte borde göra detta. 1 bägge
7367: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         fallen finns det en effektiv rättelsemekanism att
7368: man Päivi Räsänen undertecknade skriftliga               tillgå. Om grunderna för väckande av åtal är
7369: spörsmål nr 1547:                                        otillräckliga, kan klagomål med anledning av
7370:                                                          beslutet anföras hos riksåklagarämbetet, som
7371:           Har Regeringen 1agt märke tili att det         kan utföra ny åtalsprövning i saken. Riksåkla-
7372:        skulle vara prob1em förknippade med det           garämbetet kan också på eget initiativ ompröva
7373:        faktum att beslut fattats om åtalseftergift       åtalsbeslutet, om det misstänker att det är befo-
7374:        också i sådana fall när det allmänna rätts-       gat att åtalsprövningen utförs på nytt. Så har
7375:        medvetandet och det allmänna intresset            skett t.ex. i det fall som avses i spörsmålet. Om
7376:        skulle förutsätta ett domslut, och                åtal däremot har väckts i ett sådant fall när åtals-
7377:           har Regeringen för avsikt att vidta åt-        eftergift skulle ha varit motiverad, kan domsto-
7378:        gärder för att precisera dessa befogenhe-         Ien avstå från att döma tili straff för brottet. Om
7379:        ter så att det allmänna intresset och med-        åtalet förkastas, har den åtalade rätt att få ersätt-
7380:        borgarnas rättsmedvetande inte kränks             ning för sina rättegångskostnader av statens me-
7381:        på alltför 1ätta grunder?                         del.
7382:                                                              De brottstyper beträffande vilka beslut måste
7383:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            fattas om väckande av åtal är många. Ett enskilt
7384: anföra fö1jande:                                         brott kan åter vara förknippat med omständighe-
7385:                                                          ter som talar för åtalseftergift, medan andra
7386:    Det finns två huvudtyper av beslut om åtalsef-        grunder däremot kan kräva att åtal väcks. På
7387: tergift. 1 sådana fall när det inte finns tillräckliga   grund av att de praktiska situationerna varierar i
7388: bevis för ett brott skall beslut om åtalseftergift       så hög grad måste den som tillämpar lagen, dvs.
7389: fattas. Om bevisningen överstiger åtalströskeln,         den enskilda åklagaren, ges en förhållandevis
7390: kan ett beslut om s.k. åtalseftergift av påföljdsna-     stor prövningsrätt i bestämmelserna om åtalsef-
7391: tur fattas. Den misstänkte konstateras då visser-         tergift.
7392: ligen ha gjort sig skyldig tili ett brott, men man           Rättspolitiska forskningsinstitutet har för av-
7393: kan på olika grunder avstå från att väcka åtal.          sikt att inom den närmaste framtiden starta en
7394:     Bestämmelserna om åtalseftergift av påföljds-         undersökning om åtalseftergiftspraxis. Efter att
7395: natur har två huvudsyften. För det första har             undersökningen blivit klar kan man på ett hel-
7396: man velat använda åtalseftergiften som ett medel          täckande sätt bedöma eventuella behov av änd-
7397: för att inrikta straffrättssystemets resurser på de       ringar i lagstiftningen. Det är inte skäl att fatta
7398: ärenden där behovet av dem är störst. För det             några beslut utan att man har tillgång till syste-
7399: andra har man velat ge åklagaren möjlighet att            matiskt insamlade uppgifter om besluten om
7400: beakta de särdrag som hänför sig tili de enskilda         åtalseftergift.
7401:  brotten i högre grad än vad som är möjligt när              1 resultatförhandlingarna mellan justitiemi-
7402: brottsrekvisiten utformas.                                nisteriet och riksåklagarämbetet för innevarande
7403:     Antalet beslut om åtalseftergift uppgår tili ca      år kom man överens om att utreda vilka kriterier
7404:  20 000 per år, varav ca 7 000-8 000 beslut är av         som tillämpas inom åtalseftergiftspraxis och hur
7405:  påföljdsnatur. 1ett så stort antal ingår alltid såväl    enhetlig denna praxis är. Riksåklagarämbetet
7406:  Iyckade som mindre lyckade beslut. 1 en del fall         följer som ett led i sitt granskningsarbete praxis
7407:  kan bland både jurister och andra medborgare             när det gäller besluten om åtalseftergift. Frågor
7408:  råda stor enighet om att man i åtalsprövningen           som gäller åtalseftergiften behandlas dessutom i
7409:  borde ha stannat för ett annat resultat. Ett beslut      den åklagarutbildning som riksåklagarämbetet
7410:  kan bli utsatt för kritik av den orsaken att åtals-      ordnar.
7411:  eftergift har meddelats när åtal borde väckas.
7412: 
7413:       Helsingfors den 8 februari 1999
7414: 
7415:                                                                         Justitieminister Jussi Järventaus
7416:                                           KK 1548/1998 vp
7417: 
7418: Skriftligt spörsmål1548
7419: 
7420: 
7421: 
7422: 
7423:                                   Pehr Löv /sv: Att möjliggöra sociala företag i Finland
7424: 
7425: 
7426: 
7427:                                        Tili Riksdagens Talman
7428: 
7429:    F öretag som anställer personer med olika han-    De sociala företagen åtnjuter vissa skattelättna-
7430: dikapp eller någon sjukdom som försämrar ar-         der, i ltalien lägre mervärdesskatt och arbetsgi-
7431: betsförmågan kan ansöka om stöd från olika           varavgifter, i jämförelse med andra företag. 1
7432: källor, bl.a. Europeiska socialfonden. Dessa stöd    dessa Iänder anser man att de sociala företagen
7433: är tidsbundna och knutna tili individen vilket       inte förvränger konkurrensen, eftersom de i vil-
7434: betyder att företaget som helhet inte kan ansöka     ket fall som helst inte verkar på lika vilikor som
7435: om bidrag från samhället. Eftersom stöden är         andra företag. Orsaken är att personerna som
7436: tidsbundna brukar den krassa verkligheten kom-       jobbar i de sociala företagen inte har samma
7437: ma emot efter cirka två år då stödet tar slut. De    produktionskapacitet som andra. Skattelättna-
7438: flesta företag får lov att sluta sin verksamhet då   der leder tili att man kan trygga rättigheten tili
7439: personerna med nedsatt arbetskapacitet inte kan      människovärdigt Iiv. Den rätten är inskriven
7440: tävla på samma villkor som andra på den fria         även i vår grundlag. Sociala företag erbjuder i
7441: marknaden. Människorna hamnar i arbetslös-           dessa Iänder jobb åt personer som annars skulle
7442: hetsregistret eller börjar åtnjuta någon annan       ha svårt att placera sig på arbetsmarknaden.
7443: form av stöd som inte förutsätter aktivitet. Det        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
7444: har visat sig att personerna med nedsatt arbets-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
7445: kapacitet både mår bättre och är i behov av          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
7446: mindre vård om de får jobba. Därför är det inte      följande spörsmål:
7447: önskvärt att de blir helt utan sysselsättning.
7448:    Många Iänder i Europa, t.ex. ltalien, Tyskland              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
7449: och Spanien, känner tili begreppet "sociala före-           ta för att möjliggöra sociala företag i Fin-
7450: tag". Detta är företag som anställer personer med           land?
7451: ovan nämnda orsaker tili nedsatt arbetsförmåga.
7452: 
7453:      Helsingforsden 21 januari 1999
7454: 
7455:                                              Pehr Löv /sv
7456: 
7457: 
7458: 
7459: 
7460: 280043
7461: 2                                            KK 1548/1998 vp
7462: 
7463: Kirjallinen kysymys 1548                                                                        Suomennos
7464: 
7465: 
7466: 
7467: 
7468:                                     Pehr Löv /r: Sosiaalisten yritysten mahdollistamisesta Suomessa
7469: 
7470: 
7471: 
7472: 
7473:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7474: 
7475:    Vammaisia tai jostakin työkykyä heikentäväs-         tä työkyvyn heikkenemiseen. Sosiaaliset yrityk-
7476: tä sairaudesta kärsiviä henkilöitä työllistävät yri-    set saavat eräitä verohelpotuksia muihin yrityk-
7477: tykset voivat hakea tukea eri lähteistä, mm. Eu-        siin verrattuna. Italiassa arvonlisävero ja työnan-
7478: roopan sosiaalirahastolta. Nämä tuet ovat mää-          tajamaksut ovat alhaisempia. Näissä maissa kat-
7479: räaikaisia ja yksilösidonnaisia, minkä vuoksi yri-      sotaan, että sosiaaliset yritykset eivät vääristä
7480: tys kokonaisuutena ei voi hakea avustusta yhteis-       kilpailua, koska ne eivät missään tapauksessa
7481: kunnalta. Tukien määräaikaisuuden vuoksi karu           toimi samoin ehdoin kuin muut yritykset. Syynä
7482: todellisuus on tavallisesti vastassa noin kahden        on se, että sosiaalisissa yrityksissä työskentelevil-
7483: vuoden kuluttua, jolloin tuki loppuu. Useimmat          lä henkilöillä ei ole samaa tuotantokapasiteettia
7484: yrityksetjoutuvat lopettamaan toimintansa, kos-         kuin muilla. Verohelpotusten avulla voidaan tur-
7485: ka henkilöt, joiden työkyky on heikentynyt, eivät       vata oikeus ihmisarvoiseen elämään. Tämä oi-
7486: voi kilpailla samoin ehdoin kuin muut vapailla          keus on kirjattu myös meidän perustuslakiimme.
7487: markkinoilla. Ihmiset joutuvat työttömyyskor-           Sosiaaliset yritykset tarjoavat näissä maissa työ-
7488: tistoon tai alkavat nauttia muunlaista tukea,           tä henkilöille, joiden olisi muuten vaikea sijoittua
7489: joka ei edellytä aktiivisuutta. On käynyt ilmi, että    työmarkkinoille.
7490: henkilöt, joiden työkyky on heikentynyt, sekä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7491: voivat paremmin että tarvitsevat vähemmän hoi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7492: toa, jos he saavat tehdä työtä. Tämän vuoksi ei         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7493: ole toivottavaa, että he ovat kokonaan vailla           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7494: työtä.
7495:     Monissa Euroopan maissa, esim. Italiassa,                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7496: Saksassa ja Espanjassa, tunnetaan käsite "sosi-                 ryhtyä mahdollistaakseen sosiaaliset yri-
7497: aaliset yritykset". Kyse on yrityksistä, jotka työl-            tykset Suomessa?
7498: listävät henkilöitä, joilla on edellä mainittuja syi-
7499: 
7500:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
7501: 
7502:                                                 Pehr Löv /r
7503:                                               KK 1548/1998 vp                                             3
7504: 
7505: 
7506: 
7507: 
7508:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
7509: 
7510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tys. Kuntien järjestämien suojatyöpaikkojen
7511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            määrä on vähentynyt. Joidenkin erityisryhmien
7512: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          osalta, jotka työntekoa haittaavan vamman tai
7513: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr                haitan laadun takia ovat vaikeuksissa avoimilla
7514: Lövin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           työmarkkinoilla, näillä työpaikoilla on ollut ja
7515: 1548:                                                    on edelleen olennainen merkitys. Valtionosuus-
7516:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          lainsäädännön muuttuessa kuntien kiinnostus
7517:         ryhtyä mahdollistaakseen sosiaaliset yri-        suojatyöjärjestelmää kohtaan kääntyi laskuun,
7518:         tykset Suomessa?                                 ja suojatyökeskuksia myös lakkautettiin. Niitä
7519:                                                          koskeva lainsäädäntö jäi ennalleen. Suojatyöhön
7520:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sovelletaan edelleen invalidihuoltolain (9071
7521:                                                          1946) suojatyötä koskevia säännöksiä. Vam-
7522: vasti seuraavaa:                                         maispalvelulain (380/1987) säätämisen yhteydes-
7523:     Huhtikuussa 1998 hyväksytty EU:n työlli-             sä invalidihuoltolain säädökset on muutoin ku-
7524: syyssuuntaviivojen mukainen Suomen työlli-               mottu. Tämä asiaintila ei ole ollut esteenä toi-
7525: syyspolitiikan toimintasuunnitelma sisälsi kolme         mintojen kehittämiselle.
7526: toimenpide-ehdotusta vajaakuntoisten henkilöi-              Suuntausta vammaisten työllistämiseksi ensi-
7527: den työelämään pääsyn edistämiseksi. Toiminta-           sijaisesti avoimille työmarkkinoille on pyritty
7528: suunnitelman ensimmäisestä ehdotuksesta, jon-            vahvistamaan työvoimapalveluja uudistamalla
7529: ka mukaan vajaakuntoiselle henkilölle pyritään           ja niiden keinovalikoimaa kehittämällä. Soveltu-
7530: antamaan mahdollisuus jättää kansaneläkkeen              via keinoja ei aina ole ollut käytettävissä. Vajaa-
7531: työkyvyttömyyseläke lepäämään vähintään puo-             kuntoisten ja vammaisten asema huononi työttö-
7532: leksi ja enintään kahdeksi vuodeksi, on tehty            myyden kasvun myötä. Näin ollen syntyi selvä
7533: marraskuussa lain muutos. Mainittuna työssä-             tarve kehittää uudenlaista toimintaa vajaakun-
7534: oloaikana henkilölle maksetaan erityisvammais-           toistenja vammaisten työllisyyden edistämiseksi.
7535: tuen määrää vastaavaa tukea. Vammaisten työl-            Myös kuntoutusjärjestelmää on kehitettävä.
7536: listymisen helpottamiseksi eduskunta hyväksyi            Kuntoutuksen yhteys työelämään ei ole ollut riit-
7537: samassa yhteydessä kuntoutusrahalain, kansan-            tävän vankka. Vammaista tai vajaakuntoista on
7538: eläkelain ja vammaistukilain muutokset. Niiden           voitu auttaa, hoitaa ja kouluttaa monin eri ta-
7539: mukaan kaikille 16-18-vuotiaille vammaisille             voin ja yksilöllisiä tarpeita huomioon ottaen.
7540: turvataan mahdollisuus ammatilliseen koulutuk-           Kuitenkaan työmahdollisuuksiin tai yritystoi-
7541: seen. Nuoret saavat työkyvyttömyyseläkkeen si-           minnan mahdollisuuksiin ei ole osattu kuntou-
7542: jasta kuntoutusrahaa henkilökohtaisen opiske-            tuksessa riittävän hyvin puuttua.
7543: lu- ja kuntoutussuunnitelman toteuttamiseksi.               Sosiaaliset yritykset tarjoavat yhden mahdol-
7544: Uudistukset tulevat voimaan 1.8.1999.                    lisuuden vajaakuntoisten työllistymismahdolli-
7545:     Toimintasuunnitelman muut ehdotukset kos-            suuksien kehittämiseksi. Sosiaalinen yritys toimii
7546:  kivat työhönsijoittumisvaiheen keinovalikoiman          aina jonkin sosiaalisen päämäärän hyväksi. Voi-
7547:  laajentamista ja sosiaalisten yritysten ja osuus-       ton tuottaminen ei ole tällaisen yrityksen pää-
7548:  kuntien verkoston kehittämistä sekä selvitystä ja       määränä, mutta se ei ole myöskään kiellettyä.
7549:  tiedonvälistystä vajaakuntoisten henkilöiden tu-        Hyvät liikeideat ovat sosiaalisen yrityksenkin
7550:  kimahdollisuuksista yrittäjänä. Vammaisyrittä-          toiminnan menestyksen ja jatkuvuuden takeena.
7551: jyyden esteitä koskeva selvitys toteutetaan kaup-        Sosiaaliset yritykset voivat olla jonkin järjestön
7552:  pa- ja teollisuusministeriön vastuulla ja se on         tai yhdyskunnan yrityksiä tai osuuskuntia. So-
7553:  vielä kesken.                                           siaalista yritystä on pidetty laajenevan kolman-
7554:     Suojatyöllä,joka on perinteisesti kuulunut so-       nen sektorin yritysmuotona. Sosiaalisella yrityk-
7555:  siaali- ja terveysalan piiriin, on ollut viime vuosi-   sellä on yhteys ns. tuettuun työllistämiseen. Hen-
7556:  na vajaakuntoisten työllistymisen kannalta mää-         kilö pyritään aina työllistämään tavalliseen työ-
7557:  rällisesti aikaisempaa selvästi vähäisempi merki-       suhteeseen.
7558: 4                                         KK 1548/1998 vp
7559: 
7560:    Uusien työllistämismallien esillenousu on teh-    ehdotuksista on osoitettu sosiaalisten yritysten
7561: nyt nykyisen lainsäädännön muutostarpeet vält-       kehittämiseksi. Eräissä mainittuun hankkeeseen
7562: tämättömiksi. Yhtä uutta mallia tai uutta järjes-    osallistuvista kunnista on edetty selkeästi sanois-
7563: telmää ei ole voitu kuitenkaan ryhtyä rakenta-       ta käytännön tekoihin. Kunnat ovat perustaneet
7564: maan asian monimutkaisen luonteen takia. So-         säätiöpohjaisia yhtiöitä, joiden tarkoituksena on
7565: siaalisten yritysten kehittämistyötä ei ole voitu    vanhamuotoisen suojatyön kehittäminen sosiaa-
7566: myöskään rakentaa jonkin yhden ja määrätyn           lisiksi yrityksiksi. Suomalaiskokemusten mu-
7567: rahoituskanavan tai tukimuodon varaan. Tällai-       kaan suojatyökeskusten osaaminen on ollut tär-
7568: sen yritystoiminnan rakentamisedellytysten tu-       keä apu uusien sosiaalisten yritysten perustami-
7569: keminen saattaa olla suoria tukia paremmin löy-      sessa.
7570: dettävissä sairausvakuutusta ja muuta sosiaali-          Tarvittavan sääntelyn ja tulevan toiminnan
7571: vakuutusta koskevan lainsäädännön puolelta ja        painopisteiden voidaankin nähdä suuntautuvan
7572: verohelpotuksista, mihin myös kysymyksen esit-       kahtaalle. On tarpeen kehittää olemassa olevia
7573: täjä viittaa.                                        säädöksiä niin, että tällainen toiminta tulee
7574:    Vajaakuntoisten työllistämismahdollisuuksil-      maamme kunnille helpommin ja joustavarumin
7575: le ja sosiaalisten yritysten kehittämistyölle on     toteutettavissa olevaksi ja edullisemmaksi. Toi-
7576: vuosikymmenen puolivälistä lähtien saatu hyviä       saalta on selkeästi pyrittävä rohkaisemaan yksi-
7577: virikkeitä Euroopan unionin piirissä tapahtuvas-     tyistä yritystoimintaa. Yritysten halua työllistää
7578: ta yhteistyöstä. Rakennerahastojen hankkeina         vajaakuntoisia ja vammaisia on rohkaistava ja
7579: on voitu käynnistää omia kansallisia hankkeita       tähän luodaan tarpeellisia välineitä tukien ja ve-
7580: ja eurooppalaisia yhteistyöhankkeita tämän toi-      rohelpotusten muodossa. Nämä toimintalinjat
7581: minnan kehittämiseksi. Horizon-yhteisöaloite         eivät ole keskenään ristiriidassa. Julkinen tuki
7582: on tarjonnut erinomaisen yhteistyövälineen tä-       tarvitaan kohderyhmän aseman helpottamiseksi.
7583: män aihealueen hanketoiminnalle. Uusia ideoita       Sosiaalisten yritysten suunnitteluvaiheen konsul-
7584: on voitu kokeilla osaavien eurooppalaisten           tointi- ja neuvontapalvelut sekä rahoitus on yh-
7585: kumppanien kanssa. Kokeilutoimintaan on osal-        distettävä osaksi työvoima- ja elinkeinohallin-
7586: listunut viranomaisten lisäksi oppilaitoksia, kun-   non normaaleja palveluja. Tuki- ja verosäädös-
7587: toutuslaitoksiaja -yksikköjä sekä järjestöjä. Laa-   ten uudistamistyö on tarkoituksenmukaista saat-
7588: ja-alainen hanke, joka toteutettiin ns. sateenvar-   taa liikkeelle niiden kokemusten pohjalta, joita
7589: johankkeena vuosien 1996-1998 aikana Stakesin        saadaan käynnissä olevista hankkeista. Suoja-
7590: koordinoimana, päätyi 34:ään toimenpide-ehdo-        työn uudelleenarvioinnin yhteydessä tullaan kä-
7591: tukseen vammaisten sosiaalisen ja taloudellisen      sittelemään toiminnan kehittämistä sosiaalisten
7592: integraation edistämiseksi Suomessa. Viisi näistä    yritysten suuntaan.
7593:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
7594: 
7595:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
7596:                                              KK 1548/1998 vp                                              5
7597: 
7598: 
7599: 
7600: 
7601:                                           Tili Riksdagens Talman
7602: 
7603:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             social- och hälsovårdssektorn, har under de se-
7604: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             naste åren haft klart mindre kvantitativ betydelse
7605: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         för handikappade personers sysselsättning än ti-
7606: dagsman Pehr Löv undertecknade skriftliga               digare. Antalet skyddade kommunala arbets-
7607: spörsmål nr 1548:                                       platser har minskat. Dessa arbetsplatser har varit
7608:                                                         och är fortfarande av stor betydelse för vissa
7609:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         specialgrupper som på grund av ett handikapp
7610:         ta för att möjliggöra sociala företag i Fin-    eller lyte som försvårar deras arbete har svårighe-
7611:         land?                                           ter på den öppna arbetsmarknaden. När lagstift-
7612:                                                         ningen om statsandelar ändrades började kom-
7613:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           munernas intresse för systemet med det skyddade
7614: anföra följande:                                        arbetet minska och några verkstäder för skyddat
7615:                                                         arbete lades ned. Lagstiftningen om sådana verk-
7616:    Finlands sysselsättningspolitiska verksam-           städer blev dock oförändrad. Det skyddade arbe-
7617: hetsplan, som motsvarar Europeiska unionens             tet regleras fortfarande av bestämmelserna om
7618: riktlinjer för sysselsättning och som godkändes i       skydda t arbete i lagen om in valid vård (90711946).
7619: april 1998, innehöll tre åtgärdsförslag för att         De andra bestämmelserna i lagen om invalidvård
7620: främja handikappade personers deltagande i ar-          upphävdes när lagen om service och stöd på
7621: betslivet. 1 november stadfåstes en lagändring          grund av handikapp (380/1987) stiftades. Detta
7622: som grundade sig på verksamhetsplanens första           har inte hindrat utvecklingen av aktiviteterna.
7623: förslag. Enligt detta förslag skulle en handikap-           Strävan att sysselsätta handikappade männis-
7624: pad person ges möjlighet att bli sysselsatt under       kor i första hand på den öppna arbetsmarknaden
7625: minst ett halvt år och högst två år i stället för att   har effektiverats genom att förnya sysselsätt-
7626: få invaliditetspension enligt folkpensionslagen.        ningsservicen och utveckla dess metoder. Lämp-
7627: Under en sådan sysselsättningsperiod får den            liga metoder har inte alltid varit tillgängliga. De
7628: handikappade personeo ett stöd som motsvarar            handikappades situation har försämrats i och
7629: specialhandikappbidraget. För att underlätta            med att arbetslösheten ökat. Därvid har det upp-
7630: handikappade personers sysselsättning godkän-           stått ett uppenbart behov av att utveckla nya
7631: de riksdagen i detta sammanhang också ändring-          slags aktiviteter för att främja sysselsättningen av
7632: ar i lagen om rehabiliteringspenning, folkpen-          handikappade människor. Också rehabilite-
7633: sionslagen och lagen om handikappbidrag. En-            ringssystemet måste förbättras. Hittills har reha-
7634: ligt dessa ändringar skall alla 16-18-åriga han-        biliteringen inte haft ett tillräckligt starkt sam-
7635: dikappade ungdomar garanteras möjlighet tili            band med arbetslivet. Handikappade personer
7636: yrkesutbildning. 1 stället för invaliditetspension      har kunnat hjälpas, vårdas och utbildas på
7637: får de rehabiliteringspenning för att genomföra         många olika sätt och med hänsyn tili deras indivi-
7638: en personlig studie- och rehabiliteringsplan. Lag-      duella behov. Deras möjligheter tili arbete eller
7639: ändringarna träder i kraft den 1 augusti 1999.          företagsverksamhet har dock inte kunnat iakttas
7640:    De två andra förslagen i verksamhetsplanen är        tillräckligt bra vid rehabiliteringen.
7641: att nya metoder skall införas för anställningsfa-           Sociala företag erbjuder en möjlighet att för-
7642: sen och ett nätverk av sociala företag och andels-      bättra handikappade personers sysselsättnings-
7643: lag skall byggas och att en utredning skall företas     möjligheter. Ett socialt företag fungerar alltid för
7644:  och information ges om handikappade männis-            att nå något socialt mål. Ett sådant företag strä-
7645:  kors möjligheter att få stöd för företagsverksam-      var inte efter att göra vinst, men detta är inte
7646:  het. En utredning om hindren för handikappade          heller förbjudet. Goda affårsideer garanterar
7647:  personers företagsverksamhet pågår som bäst            verksamhetens framgång och kontinuitet också i
7648:  under handels- och industriministeriets ansvar,        ett socialt företag. Sociala företag kan vara nå-
7649:  och den är ännu under arbete.                          gon organisations eller något samfunds företag
7650:     Skyddat arbete, som traditionellt har tillhört      eller andelslag. Det sociala företaget anses som
7651: 6                                          KK 1548/1998 vp
7652: 
7653: en företagsform för den växande tredje sektorn.         är avsedda att utveck1a den sociala företagsverk-
7654: Sociala företag har samband med den sk. stödda          samheten. Vissa kommuner som deltagit i detta
7655: sysselsättningen. Man försöker alltid sysselsätta       projekt har tydligt övergått från ord tili handling.
7656: personerna i fråga i ett vanligt arbetsförhållande.     Kommunerna har grundat stiftelsebaserade bo-
7657:     De nya sysselsättningsmodellerna kräver änd-        lag med avsikt att omforma det skyddade arbetet
7658: ring av den gällande lagstiftningen. Då frågan är       av gammal typ tili social företagsverksamhet.
7659: mycket komplicerad har det dock inte varit möj-         Enligt de erfarenheter som man fått i Finland har
7660: ligt att bygga en enda ny modell eller ett enda         kunnandet i verkstäderna för skyddat arbete va-
7661: system. Det har inte heller varit möjligt att bygga     rit tili stor hjälp när nya sociala företag har grun-
7662: den sociala företagsverksamheten på någon be-           dats.
7663: stämd finansieringskanal eller stödform. Såsom              Man kan se att tyngdpunkterna i den erforder-
7664: frågeställaren också hänvisar, kan detvara lätta-       liga regleringen och den kommande verksamhe-
7665: re att stöda förutsättningarna för utvecklingen av      ten riktas åt två olika håll. Den gällande lagstift-
7666: sådan företagsverksamhet genom lagstiftningen           ningen måste utvecklas så att det blir lättare,
7667: om sjukförsäkring och övriga socialförsäkringar         smidigare och biliigare för kommunerna i vårt
7668: och skattelättnader än genom direkta stöd.              land att inleda social företagsverksamhet. Å an-
7669:     Sedan mitten av decenniet har samarbetet            dra sidan måste den privata företagsverksamhe-
7670: inom Europeiska unionen gett nyttiga impulser           ten klart uppmuntras. Företagens vilja att syssel-
7671: för möjligheterna att sysselsätta handikappade          sätta handikappade människor måste förstärkas
7672: människor och utveckla den sociala företags-            och de erforderliga instrumenten för sysselsätt-
7673: verksamheten. Nationella projekt och europeis-          ning måste erbjudas i form av olika stöd och
7674: ka samarbetsprojekt för att stöda den sociala           skattelättnader. Dessa verksamhetslinjer strider
7675: företagsverksamheten har kunnat inledas som             inte mot varandra. Den offentliga sektorns stöd
7676: europeiska strukturfondsprojekt. Gemenskaps-            behövs för att underlätta målgruppens situation.
7677: initiativet Horizon har utgjort ett ypperligt sam-      Den konsultations- och rådgivningsservice som
7678: arbetsinstrument för projekten inom detta områ-         de sociala företagen behöver under planeringsfa-
7679: de. Man har kunnat experimentera med nya ideer          sen samt deras finansiering måste kombineras så
7680: tilisammans med kunniga europeiska partner.             att de blir en del av arbetskrafts- och näringsför-
7681: F örutom olika myndigheter har också läroinrätt-        valtningens normala service. Vid reformen av
7682: ningar, rehabiliteringsinrättningar och -enheter        stöd- och skattelagstiftningen är det ändamålsen-
7683: samt organisationer deltagit i experimenten. Ett        ligt att utgå från erfarenheterna av de pågående
7684: omfattande projekt som genomfördes åren 1996-           projekten. 1 samband med omvärderingen av det
7685: 1998 som ett sk. paraplyprojekt och koordinera-         skyddade arbetet kommer man att behandla frå-
7686: des av Stakes resulterade i 34 åtgärdsförslag för       gan om hur detta arbete skall utvecklas i riktning
7687: att främja de handikappades sociala och ekono-          mot social företagsverksamhet.
7688: miska integration i Finland. Fem av dessa förslag
7689:      Helsingforsden 11 februari 1999
7690: 
7691:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
7692:                                           KK 1549/1998 vp
7693: 
7694: Kirjallinen kysymys 1549
7695: 
7696: 
7697: 
7698: 
7699:                                   Hannu Takkula /kesk: Työntekijäin eläkelain muuttamisesta
7700: 
7701: 
7702: 
7703:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7704: 
7705:     Vuonna 1997 155 kansanedustajaa allekirjoit-     luavan ottaa asiaa käsiteltäväkseen, tulisi halli-
7706: ti lakialoitteen 54/1997 vp työntekijäin eläkelain   tuksen parlamentarismin pelisääntöjen mukai-
7707: muuttamiseksi. Tällä pyrittiin korjaamaan yli 65     sesti antaa eduskunnalle pikaisesti asiaa koskeva
7708: vuotta täyttäneiden eläkkeensaajien ns. taitetus-    esitys.
7709: ta indeksistä johtuneet epäkohdat ja palautta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7710: maan eläkkeiden indeksisidonta aikaisemmalle         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
7711: ns. puoliväli-indeksikannalle kaikkien eläkkeen-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7712: saajien osalta. Lähetekeskustelu asiasta käytiin     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7713: 27.5.1997, minkä jälkeen lakialoitteen käsittelyä
7714: on pitänytjatkaa sosiaali- ja terveysvaliokunnas-              Aikooko Hallitus toteuttaa eduskun-
7715: sa, minne se sittemmin lienee hautautunut.                  nan ilmaiseman selkeän kannanoton an-
7716:     Kun eduskunnan suuri enemmistö on ilmoit-               tamalla pikaisesti eduskunnalle esityksen
7717: tanut selkeän tahtonsa lakialoitteen 5711997 vp             työntekijäin eläkelain muuttamisesta, jol-
7718: muodossa työntekijäin eläkelain muuttamiseksi               la korjattaisiin eläkkeensaajien ns. taite-
7719: ja kun sosiaali- ja terveysvaliokunta ei näytä ha-          tusta indeksistä aiheutuvat epäkohdat?
7720: 
7721:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
7722:                                         Hannu Takkula /kesk
7723: 
7724: 
7725: 
7726: 
7727: 280043
7728: 2                                            KK 1549/1998 vp
7729: 
7730: 
7731: 
7732: 
7733:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7734: 
7735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          keikäisten osalta vuodesta 1999 alkaen ja ettei
7736: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           eläkeikäisille kompensoitaisi vuoden 1998 lop-
7737: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         puun mennessä toteutunutta eläkeikäisten in-
7738: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu              deksin jälkeenjääneisyyttä työikäisten indeksiin
7739: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           verrattuna.
7740: n:o 1549:                                                  Edellä mainitut säästösummat olisivat nykyti-
7741:                                                         lanteeseen verrattuna ansioeläkejärjestelmille li-
7742:            Aikooko Hallitus toteuttaa eduskun-          säkustannuksia, jos palaaminen ennen vuotta
7743:         nan ilmaiseman selkeän kannanoton an-           1996 voimassa olleeseen TEL-indeksijärjestel-
7744:         tamalla pikaisesti eduskunnalle esityksen       mään toteutettaisiin. Jos nämä lisäkustannukset
7745:         työntekijäin eläkelain muuttamisesta, jol-      rahoitettaisiin työeläkevakuutusmaksun koro-
7746:         la korjattaisiin eläkkeensaajien ns. taite-     tuksilla, vuoden 2030 lisäkustannus merkitsisi
7747:         tusta indeksistä aiheutuvat epäkohdat?          arviolta noin 1,6 prosenttiyksikön korotusta työ-
7748:                                                         eläkevakuutusmaksuun. Puolet työeläkevakuu-
7749:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tusmaksun korotuksesta tulisi työnantajien ja
7750: vasti seuraavaa:                                        puolet työntekijöiden maksettavaksi.
7751:                                                            TEL-indeksin entiselleen palauttamisen vai-
7752:    Työeläkkeiden indeksiturvassa siirryttiin vuo-       kutukset näkyisivät muutenkin kuin nyt eläkeiäs-
7753: den 1996 alusta niin sanottuun taitetun indeksin        sä olevien henkilöiden parantuvana tulokehityk-
7754: järjestelmään. Muutoksessa alle 65-vuotiaidenja         senä. Osa eläkeikäisille tulevasta eläkkeen lisäyk-
7755: 65 vuotta täyttäneiden eläkeindeksit eriytettiin        sestä olisi poissa muiden ryhmien eläkkeistä työ-
7756: siten, että työikäisten indeksin määräytymispe-         eläkelakeihin sisältyvien sopeutusmekanismien
7757: rusteet pysytettiin entisellään ja eläkeikäisten in-    vuoksi. Työeläkemaksun kasvu nimittäin pienen-
7758: deksin määräytymisperusteita muutettiin. Mo-            tää eläkkeen perusteena olevia työansioita ja in-
7759: lempien indeksien mukaan eläkkeisiin tehdään            deksitarkistuksia. Indeksin palauttaminen enti-
7760: vuosittain tarkistus, johon sisältyy hintojen muu-      selleen merkitsisi siten, että alle 65-vuotiaiden
7761: toksen lisäksi osa palkansaajien ansiotason reaa-       TEL-indeksin kehitys hidastuisi TEL-maksun
7762: limuutoksesta. Työikäisten indeksitarkistus             korotuksen neljänneksellä. Sama koskisi myös
7763: määräytyy puoliksi kuluttajahintaindeksin ja            työssäoloaikaisten ansioiden tarkistamisessa
7764: puoliksi ansiotasoindeksin muutosten perusteel-         käytettävää indeksiä. Lisäksi nyt työssä olevien
7765: la. Eläkeikäisten indeksitarkistus määräytyy 80-        eläkkeen perusteena olevat työansiot pienenisivät
7766: prosenttisesti kuluttajahintaindeksin ja 20-pro-        TEL-maksun korotuksen puolikkaalla.
7767: senttisesti ansiotasoindeksin muutosten perus-             TEL-indeksin entiselleen palauttamisesta
7768: teella.                                                 hyötyisivät suhteellisesti eniten vanhuuseläk-
7769:    Nykyisen taitetun indeksijärjestelmän säästöt        keellä jo olevat ja lähimmän vuosikymmenen
7770: verrattuna kysyjän esittämään tilanteeseen, jossa       kuluessa sille siirtyvät henkilöt. Hyöty pienenee
7771: eläkeikäisten indeksi palautettaisiin ennen vuo-        sitä enemmän, mitä nuorempi henkilö tällä het-
7772: den 1996 lainmuutosta olleen indeksin mukai-            kellä on.
7773: seksi eli niin sanotuksi puoliväli-indeksiksi, olisi-      Työeläkkeiden indeksiturvaan vuoden 1996
7774: vat koko TEL-indeksiin sidotun eläkemenon               alusta voimaan tullut muutos oli osa laajempaa
7775: osalta vuonna 1999 arviolta 250 miljoonaa mark-         työeläkejärjestelmän uudistushanketta, jolla py-
7776: kaa. Vuonna 2010 säästö olisi noin 2 200 miljoo-        ritään turvaamaan työeläkejärjestelmän talou-
7777: naa markkaa, vuonna 2020 noin 5 000 miljoonaa           dellinen vakaus tinkimättä järjestelmän pääta-
7778: markkaa ja vuonna 2030 noin 7 500 miljoonaa             voitteesta eli työssäoloaikaisen toimeentulota-
7779: markkaa. Näihin markkamääriin sisältyvät yksi-          son jatkuvuuden turvaamisesta, kun työansiot
7780: tyisen ja julkisen sektorin eläkkeiden lisäksi niin     vanhuuden, työkyvyttömyyden tai ikääntyneen
7781: sanotut SOLITA-eläkkeet. Säästöt on laskettu            työntekijän pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi
7782: olettaen, että puoliväli-indeksiin palattaisiin elä-    ovat lakanneet.
7783:                                             KK 1549/1998 vp                                              3
7784: 
7785:     Indeksimuutoksen ohella vuoden 1996 alusta         huuseläkeiän saavuttaneiden eläkkeet nousevat
7786: heikennettiin tulevan ajan karttumaa ja piden-         lähes kaikissa maissa vain elinkustannusindeksin
7787: nettiin eläkepalkan laskentajaksoa kymmeneen           verran.
7788: vuoteen. Muutokset suunniteltiin siten, että syn-          Kun taitetun indeksin järjestelmää tarkastel-
7789: tyvät säästöt kohdistuisivat mahdollisimman ta-        laan edellä mainitun työeläkelainsäädännön laa-
7790: sapuolisesti eri ryhmiin. Kun eläkeikäisten in-        jemman uudistushankkeen osana, niin ainakaan
7791: deksi kohdistuu nyt eläkeiässä oleviin, niin tule-     toistaiseksi hallituksen tiedossa ei ole sellaisia
7792: van ajan karttuman leikkaus ja ennen kaikkea           näkökohtia, joiden perusteella taitetun indeksin
7793: eläkepalkan laskusäännön muutos kohdistuvat            järjestelmää olisi syytä oleellisesti muuttaa. Vaik-
7794: nyt työssä oleviin. Jos taitetun indeksin järjestel-   ka kansantalouden kehitys on ollut viimeisten
7795: mästä palattaisiin eläkeikäisten osalta puoliväli-     vuosien aikana suotuisaa, perusteet vuoden 1996
7796: indeksiin, tästä aiheutuisi uusia eläketurvan hei-     alusta toteutetuille eläkelainsäädännön muutok-
7797: kennyksiä nykyisten työssä käyvien tuleviin eläk-      sille eivät ole muuttuneet. Väestömme ikääntyy
7798: keisiin.                                               edelleen, työttömyysaste on yhä korkea ja keski-
7799:     Voimassa oleva taitetun indeksin järjestelmä       määräinen eläkkeellesiirtymisikä on vieläkin
7800: on eduskunnan hyväksymä ja ehdotetut muutok-           noin viisi vuotta alhaisempi kuin yleinen van-
7801: set olivat myös perustuslakivaliokunnan arvioi-        huuseläkeikä. Nämä ovat merkittäviä kustan-
7802: tavana. Perustuslakivaliokunta katsoi, että in-        nuksia lisääviä tekijöitä työeläkejärjestelmäs-
7803: deksimuutokset voidaan tehdä tavallisessa lain-        sämme,ja ne jo pelkästään luovat tuleviin työelä-
7804: säätämisjärjestyksessä. Eduskunta kuitenkin            kevakuutusmaksuihin korotuspaineita.
7805: edellytti, että hallitus seuraa kahdesta erillisestä       Työmarkkinaosapuolten asiana on neuvotella
7806: indeksistä aiheutuvia ongelmia ja ryhtyy tarvit-       siitä, kuinka työnantaja- ja työntekijäpuolen yh-
7807: taessa toimenpiteisiin ongelmien ratkaisemisek-        teisesti rahoittamaa työeläkejärjestelmää tulee
7808: si.                                                    kehittää. Näiden neuvottelujen pohjalta valtio-
7809:     Nykyinen työeläkejärjestelmän mukainen elä-        valta valmistelee ja vahvistaa tarpeelliset lainsää-
7810: keikäisten indeksiturva vastaa aikaisempaa             däntöuudistukset.
7811: enemmän kansainvälistä käytäntöä, sillä van-
7812: 
7813:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1999
7814: 
7815:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7816: 4                                           KK 1549/1998 vp
7817: 
7818: 
7819: 
7820: 
7821:                                          Tili Riksdagens Talman
7822: 
7823:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       7 500 milj. mk. Förutom pensionerna inom den
7824: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         privata och den offentliga sektorn innehåller
7825: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       dessa siffror också de s.k. SOLITA-pensionerna.
7826: man Hannu Takkula undertecknade skriftliga             lnbesparingarna har beräknats som om åter-
7827: spörsmål nr 1549:                                      gången till fifty-fifty-indexet i fråga om dem som
7828:                                                        uppnått pensionsåldern skulle ske från och med
7829:           Ämnar Regeringen hörsamma riksda-            ingången av 1999. lnte heller räknar man då med
7830:        gens tydliga ställningstagande och utan         att till personer som uppnått pensionsåldern utge
7831:        dröjsmål avlåta en proposition med för-         någon kompensation för den eftersläpning som i
7832:        slag till sådan ändring av lagen om pen-        indexet för personer som uppnått pensionsåldern
7833:        sion för arbetstagare genom viiken de           ägt rum före utgången av 1998 om man jämför
7834:        missförhållanden som beror på det s.k.          med indexet för personer i arbetsför ålder.
7835:        brutna indexet för pensionstagare kunde            De nämnda inbesparingssummorna blir, då
7836:        avhjälpas?                                      man jämför med dagens läge, merutgifter för
7837:                                                        förvärvspensionssystemen om man genomför en
7838:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          återgång till det APL-indexsystem som var i kraft
7839: anföra följande:                                       före 1996. Om dessa merkostnader finansieras
7840:                                                        med höjda arbetspensionsförsäkringspremier,
7841:    För arbetspensionernas del har man då det           innebär merkostnaden för år 2030 att arbetspen-
7842: gäller indexskyddet från ingången av 1~_96 över-       sionsförsäkringspremien måste höjas med upp-
7843: gått till ett system med s.k. brutet index. Andring-   skattningsvis ca 1,6 procentenheter. Hälften av
7844: en innebar att man gjorde skillnad på pensionsin-      denna höjning betalas då av arbetsgivarna och
7845: dex mellan dem som inte hade fyllt 65 år och dem       hälften av arbetstagarna.
7846: som hade fyllt 65 år sålunda att indexgrunderna           Ett återställande av APL-index kommer att
7847: för personer i arbetsför ålder förblev oförändra-      märkas också på andra sätt, inte bara som en
7848: de medan indexgrunderna för personer som upp-          bättre inkomstutveckling för personer som upp-
7849: nått pensionsåldern ändrades. 1 vartdera fallet        nått pensionsåldern. En del av de pensionstillägg
7850: justeras pensionerna årligen, dels med hänsyn till     som tillkommer dessa personer betyder avdrag
7851: förändringarna i prisnivån, dels, till en del, med     från de övriga gruppernas pensioner till följd av
7852: tanke på den faktiska förändringen i löntagarnas       de jämkningsmekanismer som ingår i arbetspen-
7853: inkomstnivå. lndexjusteringen för personer i ar-       sionslagarna. En höjning av arbetspensionspre-
7854: betsför ålder stöder sig till hälften på förändring-   mien betyder nämligen att den pensionsgrundan-
7855: arna i konsumentprisindex och till hälften på          de arbetsinkomsten och indexjusteringarna blir
7856: förändringarna i förtjänstnivåindex. För dem           mindre. Ett återställande av indexet innebär så-
7857: som uppnått pensionsåldern fastställs justering-       lunda att APL-indexutvecklingen för dem som
7858: en till 80 % på basis av förändringarna i konsu-       inte har fyllt 65 år bromsas med en fjärdedel av
7859: mentprisindex och till 20 % på basis av föränd-        höjningen av APL-premien. Detsamma gäller
7860: ringarna i förtjänstnivåindex.                         även detindex som används vid justeringen av de
7861:    lnbesparingarna genom det nuvarande syste-          förvärvsaktivas inkomster. Dessutom minskar
7862: met med brutet index blir, då man jämför med           de pensionsgrundande arbetsinkomsterna för
7863: den situation som spörsmålsställaren lägger fram       dem som nu är i arbete med hälften av höjningen
7864: och enligt viiken index för personer som uppnått       av APL-premien.
7865: pensionsåldern skulle återgå till situationen före        De som relativt sett kommer att ha störst nytta
7866: lagändringen 1996, alltså till ett s.k. fifty-fifty-   av ett återställande av APL-indexet är de perso-
7867: index, uppskattningsvis ca 250 milj. mk år 1999        ner som redan har avgått med ålderspension och
7868: för den totala till APL-index bundna pensionsut-       de personer som kommer att avgå med ålders-
7869: giftens del. År 2010 blir inbesparingen ca 2 200       pension under nästa decennium. Ju yngre en per-
7870: milj. mk, år 2020 ca 5 000 milj. mk och år 2030 ca     son är i dag, desto mindre blir nyttan.
7871:                                              KK 1549/1998 vp                                              5
7872: 
7873:     Den ändring av arbetspensionernas index-              att regeringen vid behov vidtar åtgärder för att
7874: skydd som trädde i kraft vid ingången av 1996             lösa problemen.
7875: utgjorde en del a v en större arbetspensionsreform           Det indexskydd för personer som uppnått
7876: som syftar till att säkerställa den ekonomiska            pensionsåldern som i dag gäller enligt arbetspen-
7877: stabiliteten i arbetspensionssystemet utan att ge         sionssystemet motsvarar internationell praxis
7878: avkall på systemets viktigaste syfte, nämligen            bättre än det gamla systemet, eftersom pensio-
7879: tryggandet av en utkomstnivå som stämmer med              nerna för dem som uppnått ålderspensionsålder i
7880: nivån under tiden i arbetslivet då arbetsin-              så gott som alla Iänder höjs uteslutande enligt
7881: komsterna fallit bort på grund av ålderdom, in-           levnadskostnadsindex.
7882: validitet eller långtidsarbetslöshet för äldre ar-           När man ser på systemet med brutet index som
7883: betstagares del.                                          en del av den tidigare nämnda omfattande revi-
7884:     Utöver indexförändringen ändrades vid in-             deringen av arbetspensionslagstiftningen, har tili
7885: gången av 1996 räkneregeln för pensionstillväx-           regeringens kännedom åtminstone inte ännu
7886: ten under återstående tid i försämrande riktning          kommit sådana synpunkter som skulle föranleda
7887: och förlängdes ~~den för beräkning av pensions-           några '-:~sentliga ingrepp i systemet med brutet
7888: lönen tili tio år. Andringarna planerades så att de       index. Aven om samhällsekonomin har utveck-
7889: uppkomna inbesparingarna skulle gälla olika               lats gynnsamt under de senaste åren, har grun-
7890: grupper på ett så objektivt sätt som möjligt. Me-         derna för de ändringar som genomfördes i pen-
7891: dan index för personer som uppnått pensionsål-            sionslagstiftningen vid ingången av 1996 inte för-
7892: dern gäller dem som nu uppnått nämnda ålder,              ändrats. Vår befolkning blir fortfarande äldre,
7893: gäller nedskärningen i fråga om pensionstillväx-          arbetslöshetsgraden är fortfarande hög och folk
7894: ten under återstående tid, och framför allt änd-          avgår fortsättningsvis med pension i genomsnitt
7895:  ringen av reglerna för beräkningen av pensions-          ca fem år före den allmänna ålderspensionsål-
7896: lönen, dem som nu är i arbete. En återgång från           dern. Detta är faktorer som ökar kostnaderna
7897:  systemet med brutet index tili fifty-fifty-index för     inom vårt arbetspensionssystem väsentligt och
7898:  dem som uppnått pensionsåldern skulle innebära           som redan i sig skapar ett tryck i riktning mot
7899:  nya försvagningar i pensionsskyddet för dagens           höjda arbetspensionsförsäkringspremier i fram-
7900:  förvärvsaktiva och deras framtida pensioner.             tiden.
7901:     Gällande system med brutet index har antagits            Det ankommer på arbetsmarknadsparterna
7902:  av riksdagen och de föreslagna ändringarna var           att förhandla om hur vårt arbetspensionssystem,
7903:  även uppe i grundlagsutskottet. Grundlagsut-             som finansieras gemensamt av arbetsgivare och
7904:  skottet ansåg att indexförändringarna kan göras          arbetstagare, skall utvecklas. Utgående från
7905:  i vanlig lagstiftningsordning. Riksdagen förut-          dessa förhandlingar bereder och stadfåster stats-
7906:  satte dock att regeringen ger akt på de problem          makten behövliga revideringar av lagstiftningen.
7907:  som de två separata indexen ger upphov till och
7908: 
7909:       Helsingfors den 8 februari 1999
7910: 
7911:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
7912:                                           KK 1550/1998 vp
7913: 
7914: Kirjallinen kysymys 1550
7915: 
7916: 
7917: 
7918: 
7919:                                   Klaus Heliberg /sd: Lääkekaappien tarpeesta maaseudulla
7920: 
7921: 
7922: 
7923:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7924: 
7925:    Eduskunta sääti taannoin lääkelain,joka edel-     rin vaihdoksen johdosta. Miksi ruotsinpyhtää-
7926: lyttää, että potilaan on voitava halutessaan saada   läisten täytyisi lähteä aspiriininja yskänlääkkeen
7927: tietoja ostamastaan lääkkeestä. Lainmuutoksen        ostoon kymmenien kilometrien päähän Lovii-
7928: tarkoituksena oli parantaa lääkkeiden käyttäjien     saan tai Kotkaan, kun se kaiken järjen mukaan
7929: palvelua ja turvallisuutta.                          olisi täysin turvallista tehdä Ruotsinpyhtäällä,
7930:    Nyt näyttää siltä, että lain tarkoituksena oli-   valvotusta lääkekaapista?
7931: kin vain heikentää entisestään maaseudun palve-         Miten on mahdollista, että Lääkelaitoksen
7932: lutasoa. Muuhun tulokseen ei voi tulla, kun on       byrokraatit pääsevät tällä tavoin vaikeuttamaan
7933: kuullut, miten lääkekaappien on käymässä.            maaseudulla asumista? Tarvitaanko jälleen lää-
7934: Nämä lääkekaapithan sijaitsevat maaseutukun-         kelain muutosta, nyt toisin päin?
7935: nissa yleensä jonkin kaupallisen yrityksen tilois-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7936: sa, ja niistä voi ostaa reseptivapaita lääkkeitä.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7937:    Lääkelaitos käsitteli viime vuonna 50 lääke-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7938: kaappihakemusta, joista noin 30 sai kielteisen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7939: päätöksen. Myönteisiä päätöksiä saivat lähinnä
7940: eräät saaristokuntiin tulevat lääkekaapit.                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, että resepti-
7941:    Itä-Uudellamaalla on herättänyt tyrmistystä,             vapaata lääkettä myös tulevaisuudessa
7942: miksi Loviisan apteekkarin anomus jatkaa lää-               saa maaseudulta suhteellisen helposti
7943: kekaapin pitoa erään yrityksen tiloissa Ruotsin-            niin, että vanhuksien ja ilman autoa ole-
7944: pyhtään kirkonkylässä hylättiin, varsinkin kun              vien ihmisten ei tarvitse turhaan matkus-
7945: kyseessä oli lähinnä luvan uusiminen apteekka-              taa kaupunkiin?
7946:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
7947: 
7948:                                           Klaus Heliberg /sd
7949: 
7950: 
7951: 
7952: 
7953: 280043
7954: 2                                          KK 1550/1998 vp
7955: 
7956: 
7957: 
7958: 
7959:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7960: 
7961:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Myytäessä lääkkeitä lääkekaapeista lääkkeen
7962: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         käyttäjällä ei ole lain edellyttämää mahdollisuut-
7963: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ta saada lääkkeen käyttöön liittyvää neuvontaa.
7964: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus            Koska lääkekaapin hoitajalta ei vaadita lääke-
7965: Hellbergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       alan ammatillista koulutusta on myös aina vaa-
7966: n:o 1550:                                             rana, että maallikon luovuttaessa lääkkeitä
7967:                                                       asiakkaita informoidaan virheellisesti. Myös eri
7968:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että resepti-    lääkkeiden mahdolliset yhteensopimattomuudet
7969:        vapaata lääkettä myös tulevaisuudessa          tai lääkkeiden turha ja mahdollisesti myös haital-
7970:        saa maaseudulta suhteellisen helposti          linen päällekkäiskäyttö jäävät tällöin hyvin hel-
7971:        niin, että vanhuksien ja ilman autoa ole-      posti havaitsematta. Lääkärin hoitoon hakeutu-
7972:        vien ihmisten ei tarvitse turhaan matkus-      minen voi myös turhaan pitkittyä. Käsitykseni
7973:        taa kaupunkiin?                                mukaan lääkekaapeista tapahtuva lääkkeiden
7974:                                                       kuluttajille luovuttaminen ei olekaan sopusoin-
7975:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nussa lääkelain edellyttämän informaatiovaati-
7976: vasti seuraavaa:                                      muksen kanssa.
7977:                                                           Lisäksi voidaan todeta, että Lääkelaitoksen
7978:     Lääkelain 52 §:n 4 momentin perusteella           tietoon on tullut tapauksia, joissa lääkekaappien
7979: alueella, jolla ei ole apteekkia tai sivuapteekkia,   lääkkeiden käsittelyssä ja kuluttajille luovutta-
7980: voi olla Lääkelaitoksen tarkemmin määrittelemä        misessa on esiintynyt puutteita, jotka ovat hei-
7981: lääkekaappi. Lääkekaappi on tämän mukaisesti          kentäneet kuluttajien turvallisuutta. Lääkelai-
7982: Lääkelaitoksen lupaan perustuva erillinen lääke-      tokselle on muun muassa valitettu siitä, ettei lää-
7983: jakelupiste, josta voidaan luovuttaa kulutukseen      kekaapista tapahtuvassa lääkkeiden myynnissä
7984: itsehoitolääkkeitä. Lääkekaappiluvan myöntä-          aina ole noudatettu niitä rajoituksia, joita lääk-
7985: misen edellytyksenä on, että se sijaitsee alueella,   keiden luovuttamisesta on annettu. Lääkelaitok-
7986: josta on pitkä matka apteekkiin tai sivuapteek-       sen tekemien apteekkitarkastusten yhteydessä
7987: kiin tai puutteelliset julkiset kulkuyhteydet. Omi-   tapahtuvissa lääkekaappien tarkastuksissa on
7988: naista lääkekaapeille on niiden suppea ilman re-      jouduttu puuttumaan lääkkeiden virheellisiin,
7989: septiä myytävien lääkkeiden valikoima ja se, ettei    niiden laatua heikentäviin säilytysolosuhteisiin.
7990: lääkekaapin hoitajalta edellytetä mitään amma-        Lääkekaappien valikoimasta on jouduttu myös
7991: tillista koulutusta. Lääkekaapit toimivat yksit-      huomauttamaan, koska niistä on myyty lääkkei-
7992: täisten apteekkareiden vastuulla, mutta käytän-       tä, joiden kohdalla on ollut erityinen neuvonnan
7993: nössä lääkekaapeista tapahtuva lääkkeiden ku-         tarve tai väärinkäytön vaara.
7994: luttajille luovuttaminen tapahtuu täysin lääke-           Lääkekaapin pitämiseen luvat myöntävä Lää-
7995: kaapin hoitajan toimesta.                             kelaitos on arvioinut lääkekaappilupahakemuk-
7996:     Vuonna 1996 säädetyllä lääkelain muutoksel-       sia aikaisempaa tarkemmin sen jälkeen kun lää-
7997: la täsmennettiin lääkkeiden potilaalle toimitta-      kelakiin sisällytettiin lääkeneuvonnan tehosta-
7998: miseen liittyvää neuvontaa. Tämän muutoksen           mista koskeva säännös. Vuonna 1998 Lääkelai-
7999: tarkoituksena oli nimenomaan parantaa lääkkei-        toksessa käsiteltiin 48lääkekaappilupahakemus-
8000: den käyttäjien turvallisuutta, kuten kirjallisessa    ta, joista 22:ssa tapauksessa myönnettiin lupa ja
8001: kysymyksessä esitetään. Säännöksen mukaan             26:een annettiin kielteinen päätös. Kielteisissä
8002: apteekin farmaseuttisen henkilökunnan neuvoil-        päätöksissä oli yleensä syynä se, että lähialueiden
8003: la ja opastuksella on pyrittävä varmistumaan          apteekkitoimipisteiden voitiin katsoa tyydyttä-
8004: siitä, että lääkkeen käyttäjä on selvillä lääkkeen    vän myös lääkekaapille kaavaillun alueen lääke-
8005: oikeasta ja turvallisesta käytöstä. Säännöksen        huollon tarpeet. Myönteisen päätöksen saivat
8006: perusteluissa ei mainita, että informaatiovelvolli-   lääkekaappilupahakemukset, jotka sijaitsevat
8007: suus koskisi ainoastaan niitä tilanteita, joissa      useiden kymmenien kilometrien etäisyydellä ap-
8008: potilas haluaa tietoa ostamastaan lääkkeestä.         teekkitoimipisteistä tai joihin julkiset kulkuyh-
8009:                                            KK 1550/1998 vp                                           3
8010: 
8011: teydet olivat huonot. Luvan saaneita lääkekaap-          Lääkkeiden saatavuus on Suomessa yleisesti
8012: peja oli eri puolilla Suomea, ei ainoastaan saaris-   ottaen hyvä. Maassamme on noin 800 apteekkia
8013: tossa kuten kirjallisessa kysymyksessä esitetään.     ja sivuapteekkia. Suomen apteekkitiheys on Is-
8014: Kirjallisessa kysymyksessä esitetyssä tapaukses-      lantia lukuun ottamatta Pohjoismaiden tihein.
8015: sa ei toteutunut kumpikaan edellä mainituista         Käsitykseni mukaan lääkekaappien määrän pie-
8016: seikoista. Loviisan ja Ruotsinpyhtään etäisyys        ni vähentäminen ei asiallisesti heikennä lääkkei-
8017: on noin 17 kilometriä ja julkisia linja-autoyh-       den saatavuutta Suomessa.
8018: teyksiä on useita päivittäin.
8019:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
8020: 
8021:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
8022: 4                                             KK 1550/1998 vp
8023: 
8024: 
8025: 
8026: 
8027:                                           Till Riksdagens Talman
8028: 
8029:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tionsskyldigheten skall gälla endast sådana situa-
8030: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           tioner där patienten vill ha uppgifter om det
8031: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         läkemedel som han köper.
8032: man Klaus Heliberg undertecknade skriftliga                  När läkemedel säljs från medicinskåp har lä-
8033: spörsmål nr 1550:                                        kemedelsanvändaren inte den möjlighet som la-
8034:                                                          gen förutsätter att få råd gällande användningen
8035:             Vad ämnar Regeringen göra för att det        av läkemedel. Eftersom det inte krävs någon yr-
8036:         också i framtiden skall vara möjligt att         kesutbildning inom läkemedelsbranschen av den
8037:         relativt lätt få receptfria läkemedel på         som sköter medicinskåpet finns det alltid också
8038:         landsorten, så att åldringar och personer        den risken att kunderna, i och med att läkemed-
8039:         utan bil inte i onödan skall behöva åka in       len överlåts av en lekman, får felaktig informa-
8040:         till stan?                                       tion. Det blir också mycket svårt att upptäcka
8041:                                                          sådana fall där kunden använder olika läkemedel
8042:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            som eventuellt inte passar ihop eller om han an-
8043: anföra följande:                                         vänder flera läkemedel med liknande effekt i onö-
8044:                                                          dan, vilket eventuellt också kan vara skadligt.
8045:     Enligt 52§ 4 mom. läkemedelslagen kan det på         Kunden kan också i onödan vänta med att upp-
8046: ett område som saknar apotek eller filialapotek          söka läkare. Enligt min uppfattning står överlå-
8047: finnas medicinskåp som närmare definieras av             tandet av läkemedel från medicinskåp till kun-
8048: Läkemedelsverket. Ett medicinskåp är i enlighet          derna inte i harmoni med det krav på information
8049: härmed ett separat läkemedelsdistributionsställe         som läkemedelslagen förutsätter.
8050: för vilket tillstånd krävs av Läkemedelsverket               Dessutom kan det konstateras att Läkeme-
8051: och från vilket läkemedel för egenvård kan över-         delsverket har fått kännedom om fall där det har
8052: låtas till förbrukning. En förutsättning för att         förekommit sådana brister i hanteringen av läke-
8053: tillstånd till medicinskåp skall beviljas är att det     medel i medicinskåp och i överlåtandet av läke-
8054: finns på ett område från vilket det är lång väg till     medel till konsumenterna som har försvagat kon-
8055: ett apotek eller ett filialapotek eller att kollektiv-   sumenternas säkerhet. Läkemedelsverket har
8056: trafiken fungerar bristfålligt. Utmärkande för           bl.a. fått klagomål om att man inte alltid vid
8057: medicinskåpen är att sortimentet av receptfria           försäljningen av läkemedel från medicinskåp har
8058: läkemedel är begränsat och att det inte krävs            följt de begränsningar som givits angående över-
8059: någon som helst yrkesutbildning av den som skö-          låtandet av läkemedel. I de kontroller av medi-
8060: ter medicinskåpet. Medicinskåpen ligger på de            cinskåpen som företagits i samband med Läke-
8061: enskilda apotekarnas ansvar, men i praktiken             medelsverkets apoteksinspektioner har man va-
8062: sköts överlåtandet av läkemedel från medicin-            rit tvungen att påtala de förhållanden där läke-
8063: skåp tili konsumenterna helt och hållet av den           medlen förvaras eftersom de varit felaktiga och
8064: som sköter medicinskåpet.                                kvalitetsförsämrande. Man har också funnit skäl
8065:     Genom den ändring av läkemedelslagen som             att anmärka på läkemedelssortimentet i medi-
8066: gjordes 1996 preciserades den rådgivning som             cinskåpen eftersom man från dem har sålt sådana
8067: hänför sig till överlåtandet av läkemedel till pa-       läkemedel som skulle ha krävt särskild informa-
8068: tienter. Avsikten med denna ändring var uttryck-         tion eller i fråga om vilka risken för missbruk är
8069: ligen att förbättra säkerheten för läkemedelsan-         särskilt stor.
8070: vändarna, vilket också sägs i det skriftliga spörs-          Läkemedelsverket, som beviljar tillstånd att
8071: målet. Enligt bestämmelsen skall det om möjligt          hålla medicinskåp, har börjat granska tillstånds-
8072: med hjälp av råd och handledning av apotekets            ansökningarna noggrannare än tidigare efter det
8073: farmaceutiska personai säkerställas att den som          att bestämmelsen om effektivering av läkeme-
8074: skall använda läkemedlet känner till hur det skall       delsinformation togs in i läkemedelslagen. År
8075: användas på ett riktigt och tryggt sätt. I motive-       1998 behandlades vid Läkemedelsverket 48 an-
8076: ringen till bestämmelsen nämns inte att informa-         sökningar om tillstånd till medicinskåp av vilka
8077:                                          KK 1550/1998 vp                                            5
8078: 
8079: 22 godkändes och 26 avslogs. 1 de negativa beslu-   spörsmålet. 1 det fall som återges i spörsmålet
8080: ten var orsaken i allmänhet den att apoteken i      uppfylldes ingendera av ovan nämnda villkor.
8081: närområdena kunde anses tillgodose behoven i        A vståndet mellan Lovisa och Strömfors är ca 17
8082: fråga om läkemedelsförsörjning också inom det       kilometer och kollektivtrafiken består av flera
8083: område som planerats för medicinskåpet. An-         bussturer dagligen.
8084: sökningar om tillstånd tili medicinskåp som gäll-       Tillgången på läkemedel är allmänt taget god i
8085: de orter som ligger på tiotals kilometers avstånd   Finland. 1 vårt land finns ca 800 apotek och
8086: från närmaste apotek eller orter med dåligt         filialapotek. Om man bortser från lsland är Fin-
8087: fungerande kollektivtrafik fick däremot ett posi-   land det apotekstätaste landet i Norden. Enligt
8088: tivt beslut. Tillstånd beviljades för medicinskåp   min uppfattning försämrar en liten minskning av
8089: på olika håll i Finland och inte endast i skär-     antalet medicinskåp i grund och botten inte till-
8090: gårdskommuner som det påstås i det skriftliga       gången på läkemedel i Finland.
8091: 
8092:      Helsingforsden lO februari 1999
8093: 
8094:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
8095:                                             KK 1551/1998 vp
8096: 
8097: Kirjallinen kysymys 1551
8098: 
8099: 
8100:                                     Reijo Kallio /sd: Työllisyysmäärärahojen lisäämisestä Satakun-
8101:                                         nassa
8102: 
8103:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8104: 
8105:     Viimeisimmän työministeriön tilaston mu-           von, mutta tänä vuonna on käymässä toisin päin.
8106: kaan Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskuk-          Muutosta huonompaan kuvaa myös se, että kun
8107: sen alueella oli 20 400 työtöntä työnhakijaa. Se       viime vuonna Satakunnan osuus palkkaperustei-
8108: on 1 030 vähemmän kuin vuotta aiemmin eli Sa-          sista määrärahoista oli 5,3 %, niin tänä vuonna
8109: takunnassakin työllisyystilanne on ollut parane-       osuus on 5,0 %.
8110: massa. Satakunnan työttömyys on kuitenkin                  Kun ottaa huomioon Satakunnan vaikean,
8111: edelleen huomattavasti maan keskiarvon ylä-            huomattavasti maan keskiarvoa korkeamman
8112: puolella (vuoden lopussa 2,5 %-yksikköä).              työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömien osuu-
8113:     Yli vuoden työttömänä olleita oli Satakunnas-      den, niin tälle vuodelle tehtyä työllisyysmäärära-
8114: sa joulukuun lopulla 5 590. Myös pitkäaikais-          hojen kohdentamista ei voi hyväksyä. Kyllä
8115: työttömien määrä on parantuneen työllisyyske-          määrärahojen kohdentamisessa tulee keskeisenä
8116: hityksen myötä ollut laskussa, mutta pitkäaikais-      lähtökohtana olla alueen työttömyysaste ja sen
8117: työttömyys on suuri ongelma erityisesti Porin ja       rakenne.
8118: Rauman seuduilla.                                          Satakunnan osalta oman uhkatekijänsä muo-
8119:     Vaikeaa työllisyystilannetta ja erityisesti pit-   dostaa myös se, että alueen toimeentulo on suu-
8120: käaikaistyöttömien tilannetta helpotetaan työlli-      relta osin riippuvainen vientiteollisuudesta. Ja
8121: syysmäärärahojen avulla. Palkkaperusteisten            jos kansainvälisessä taloudessa esiintyy häiriöitä,
8122: työllisyysmäärärahojen mahdollistamin toimen-          mikä on mahdollisuuksien rajoissa, niin ne hei-
8123: pitein on kyetty katkaisemaan lukuisten ihmisten       jastuvat ensimmäiseksi juuri Satakunnan kaltai-
8124: pitkään kestänyt työttömyys. Ja tämä on ollut          sille alueille. Epäilemättä tämäntapaisilla häi-
8125: tärkeää paitsi henkilön toimeentulon niin myös         riöillä olisi vaikutuksia myös työllisyyteen.
8126: hänen työkuntoisuutensa kannalta.                          Kun taloutemme kasvu ja paraneva työllisyys
8127:     Palkkaperusteisia työllisyysmäärärahoja on         on paljolti riippuvainen kotimarkkinoistamme,
8128: viime vuosien aikana vähennetty runsaasti. Tä-         niin tämäkin merkinnee sitä, että vaikka mitään
8129: hän on osaltaan löytynyt perusteita parantunees-       kansainvälisen talouden häiriötekijöitä ei ilmeni-
8130: ta työllisyystilanteesta. Kun koko maassa vuon-        si, niin elinkeinorakenteen johdosta Satakunnan
8131: na 1996 oli käytössä palkkaperusteisia työllisyys-     työllisyys ei parane niin nopeasti kuin kotimark-
8132: määrärahoja 3,4 miljardia markkaa, niin tänä           kinateollisuus-ja palveluvaltaisten alueiden.
8133: vuonna niitä on 2 miljardia markkaa. Samaan                Tilanne on joka tapauksessa se, että palkkape-
8134: aikaan Satakunnan määrärahat ovat pudonneet            rusteisten työllisyysmäärärahojen leikkaus on
8135:  181 miljoonasta markasta 101 miljoonaan mark-         Satakunnan kohdalla ollut liian raju. Ne eivät
8136:  kaan.                                                 vastaa sitä tarvetta ja perusteltua osuutta, mikä
8137:     Erityisesti Satakunnan kohdalla työllisyys-        Satakunnalle tulisi osoittaa.
8138:  määrärahojen pudotus on ollut kohtuuttoman                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8139:  nopeaa ja perusteetonta. Kun vielä viime vuonna       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8140:  Satakunta sai määrärahoja työtöntä työnhakijaa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8141:  kohden yli maan keskiarvon (Satakunta 7 021           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8142:  mk, koko maa 6 824 mk), niin tänä vuonna tilan-
8143:  ne on kääntymässä päälaelleen (Satakunta 5 755                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8144:  mk, koko maa 6 000 mk).                                        ryhtyä, jotta Satakunta saa tänä vuonna
8145:     Sama kehitys näkyy myös, kun verrataan työl-                työttömyysasteen ja -rakenteen edellyttä-
8146:  lisyysmäärärahoja pitkäaikaistyötöntä kohden.                  män oikeudenmukaisen osuutensa palk-
8147:  Viime vuonna Satakunta sai yli maan keskiar-                   kaperusteisista työllisyysmäärärahoista?
8148: 
8149:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
8150: 
8151:                                              Reijo Kallio /sd
8152: 280043
8153: 2                                         KK 1551/1998 vp
8154: 
8155: 
8156: 
8157: 
8158:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8159: 
8160:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tä, joita tukityöllistetty henkilöstö hoitaa. Pääte-
8161: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tystä 3 000 kokonaismäärästä vuonna 1998 on
8162: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vakinaistettu 1 500, ja loput 1 500 vakinaistetaan
8163: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-      vuonna 1999. Vakinaistamisen toteuttamiseksi
8164: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        siirretään vuonna 1999 yhteensä 173 milj. mk
8165: 1551:                                                tukityöllisyysmäärärahoista eri hallinnonalojen
8166:                                                      toimintamenomomenteille. Näitä määrärahoja
8167:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ei leikata pois budjetista. Tarkoituksena on, että
8168:        ryhtyä, jotta Satakunta saa tänä vuonna       työpaikat eivät vähene vaan näin syntyy pysyvää
8169:        työttömyysasteen ja -rakenteen edellyttä-     työllistymistä. Kukin hallinnonala päättää itse-
8170:        män oikeudenmukaisen osuutensa palk-          näisesti vakinaistamisista.
8171:        kaperusteisista työllisyysmäärärahoista?          Määrärahojen koko maan mittakaavassa vä-
8172:                                                      hentyessä myös maan eri alueille on vähemmän
8173:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jaettavaa. Määrärahojen jaossa alueen työttö-
8174: vasti seuraavaa:                                     mien määrä ja työttömyysaste otetaan huo-
8175:                                                      mioon. Määrärahojenjakaminen TE-keskuksille
8176:     Koska työttömyys on laskenut merkittävästi       on toteutettu lisäksi siten, että väheneminen ei
8177: hallituskauden aikana, on työvoimapoliittisten       millään alueella ole kohtuuttoman suuri muihin
8178: toimenpiteiden volyymia voitu samalla alentaa.       alueisiin verrattuna. Mm. Satakunnassa palkka-
8179: Myös pitkäaikaistyöttömyys on alentunut ja           perusteiset määrärahat supistuvat jonkin verran
8180: jopa nopeammin kuin muu työttömyys. Vuodel-          keskimääräistä enemmän. Satakunta ei ole työt-
8181: le 1999 aktiivisten työvoimapoliittisten toimen-     tömyysongelman suhteen vaikeimpia alueita, ja
8182: piteitten määräksi on budjettiesityksessä arvioitu   sen suhteellinen työttömyys on verrattuna kaik-
8183: keskimäärin 107 000 henkilöä. Suurin osa vaiku-      kiin TE-keskuksiin suunnilleen keskivaiheilla.
8184: tuksesta toteutuu tukityöllistämisen ja työvoi-      Edelleen kuluvan vuoden määrärahojen jaossa
8185: mapoliittisen aikuiskoulutuksen hankkeissa mu-       on erityisen voimakkaasti otettu huomioon se,
8186: kaan lukien Euroopan sosiaalirahaston hank-          että alueelliset työttömyyserot ovat vaarassa kas-
8187: keet. Tavoitteiden alentaminen on samalla mer-       vaa merkittävästi. Tämän vuoksi määrärahoja
8188: kinnyt niihin käytettävissä olevien määrärahojen     on suhteellisesti selvästi enemmän kohdennettu
8189: pienennyksiä. Valtiontalouden määrärahojen           Itä- ja Pohjois-Suomen alueille. Vuoden 1999
8190: leikkaukset ovat koskeneet budjetin kaikkia          tulostavoitteista ja resurssijaosta on sovittu työ-
8191: osia, myös työllisyysmäärärahoja. Budjetti on        ministeriön ja Satakunnan TE-keskuksen työ-
8192: voitu tasapainottaa ilman lisälainanottotarvetta.    voimaosaston välisissä tulostavoiteneuvotteluis-
8193:     Vuonna 1998 kansalliseen palkkaperusteiseen      sa viime vuoden marraskuun alussa.
8194: työllistämistukeen on ollut käytettävissä yhteen-        Määrärahojen jaossa nyt tapahtuneen Itä- ja
8195: sä 2 730,85 milj. markkaaja vastaavasti vuodelle     Pohjois-Suomen painotuksen vuoksi muiden
8196: 1999 on budjetoitu yhteensä 2 227,0 milj. mark-      alueiden suhteelliset osuudet määrärahoista vas-
8197: kaa. Vähennys on yhteensä 503,85 milj. mark-         taavasti vähenivät. Satakunnan ohella näin ta-
8198: kaa. Työllistettyjen määrä vähenee vuoden 1998       pahtui useimpien muidenkin alueiden kohdalla,
8199: keskimäärin 55 000 henkilöstä 47 100 henkilöön       jolloin alueiden osuus määrärahoista pieneni
8200: eli yhteensä 7 900 henkilöllä. Työllistäminen vä-    muutamia prosentin kymmenyksiä. Mitään dra-
8201: henee kaikilla sektoreilla, valtiolla, kunnissa ja   maattisia vähennyksiä muihin verrattuna ei ta-
8202: yksityisellä sektorilla.                             pahtunut.
8203:     Työllistämistukimäärärahojen       vähentymi-        Työllisyysmäärärahoja kohdeunetaan erityi-
8204: seen vaikuttaa myös se, että hallituksen talous-     sesti työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin
8205: poliittisen ministerivaliokunnan periaatepäätök-     ryhmiin, kuten nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin,
8206: sen mukaisesti valtionhallinnossa vakinaistetaan     ikääntyneisiin ja vajaakuntoisiin. Ohjelmilla py-
8207: henkilöstövoimavaroja niistä pysyvistä tehtävis-     ritään osaamisen ja ammattitaidon parantami-
8208:                                            KK 1551/1998 vp                                            3
8209: 
8210: seen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja tehokkaiden          teellisuutta sekä yhteistyötä asiakkaan kanssa.
8211: työnhakutilanteiden aikaansaamiseen. Työ-             Palveluprosessin hyvä toimivuus luo perustan
8212: markkinatuen käyttöä on aktivoitu toteuttamal-        myös aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpi-
8213: la työllistymismahdollisuuksia yhdistelmätuen         teiden käytölle. Palvelujen hyvällä saatavuudella
8214: avulla pitkään työttömänä olleille. Yhdistelmä-       tuetaan työttömien tehokasta työnhakuaja pyri-
8215: tukea voidaan maksaa henkilöiden työllistämi-         tään työttömyysjaksojen lyhentämiseen.
8216: seen vapaaehtois- yms. järjestöihin, kotitalouk-         Työvoimapolitiikan uudistus parantaa sekä
8217: siin, kuntiin ja kuntayhtymiin sekä yrityksiin.       työnhakija- että työnantaja-asiakkaiden palve-
8218: Vuonna 1999 arvioidaan voitavan työllistää            luaja edistää palvelujen avulla sijoittumista työ-
8219: 10 000 erittäin vaikeasti muuten työmarkkinoille      markkinoille. Samalla kun työllistämistoimenpi-
8220: sijoittuvaa pitkäaikaistyötöntä.                      teiden määrällinen taso laskee, niin resursseja on
8221:    Työllisyyden hoidossa ja työttömien aktivoin-      siirretty uudistetun palveluprosessin hoitami-
8222: oissa on erityisesti syytä korostaa työvoimapoli-     seen. Työnantaja-asiakkaiden palvelussa erityis-
8223: tiikan toimeenpanossa toteutettua perusuudis-         huomio kiinnitetään hyvään ammattityövoiman
8224: tusta, joka tulee kokonaisuudessaan voimaan           saatavuuteen maan kaikilla työssäkäyntialueilla.
8225: vuoden 1999 loppuun mennessä. Vuoden 1999             Toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi vah-
8226: aikana palveluprosessin uudistaminen otetaan          vistetaan alueellista työmarkkinoiden muutosten
8227: täysimääräisesti käyttöön siten, että kaikissa työ-   ennakointia yhteistyössä elinkeinoelämän, työ-
8228: voimatoimistoissa vakiinnutettavaan palvelu-          markkinajärjestöjen ja eri viranomaisten kesken
8229: prosessiin sisältyvät määräaikaiset työnhaku-         osana työvoima- ja elinkeinokeskusten toimin-
8230: haastattelut, työnhakusuunnitelma, työnhaku-          taa. Työvoimapolitiikan toteutuksessa kehite-
8231: kirja, osaaruiskartoitus ja työnhakuryhmät. Työ-      tään yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavia
8232: voimapalvelulain mukaisesti kaikkien työttö-          työelämäläheisiä koulutus- ja kehittämishank-
8233: mien työnhakijoiden kanssa laaditaan työnhaku-        keita, ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä
8234: suunnitelma viimeistään työttömyyden kestettyä        tukevia koulutusratkaisuja sekä rotaatiota edis-
8235: viisi kuukautta. Samoin jokainen työtön työn-         tävää koulutusta. Rekrytointeja tukevia koulu-
8236:  hakija,joka on saanut 500 päivää työttömyyspäi-      tuksellisia palveluja suunnataan työvoiman saa-
8237:  värahaa tai työmarkkinatukea, on oikeutettu          tavuuden kannalta tärkeimmille aloille. Osaa-
8238:  uudistettuun työnhakusuunnitelmaan. Henkilö-         miskartoitusten avulla edistetään avointen työ-
8239:  asiakkaiden palvelussa painotetaan erityisesti       paikkojen täytön osuvuutta.
8240:  työnhakijan omaa aktiivisuutta, palvelun tavoit-
8241: 
8242:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1999
8243: 
8244:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
8245: 4                                        KK 1551/1998 vp
8246: 
8247: 
8248: 
8249: 
8250:                                        Tili Riksdagens Talman
8251: 
8252:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     manenta uppgifter som de stödsysselsatta sköter.
8253: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      Av den fastställda totala mängden på 3 000 år
8254: 1em av statsrädet översänt fö1jande av riksdags-    1998 har man permanentat 1 500, och de övriga
8255: man Reijo Kallio undertecknade skriftliga spörs-    1 500 kommer att permanentas år 1999. För att
8256: mä1 nr 1551:                                        verkställa permanentningen överförs är 1999
8257:                                                     sammanlagt 173 milj. mk av anslagen för stödsys-
8258:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-      selsättning tili olika förvaltningsområdens om-
8259:        ta för att Satakunta i är skall få sin av    kostnadsmoment. Dessa anslag skärs inte från
8260:        arbets1öshetsgraden och arbetslöshets-       budgeten. Meningen är att arbetsplatserna inte
8261:        strukturen förutsatta rättvisa ande1 av      minskar, utan på det här sättet uppstår bestående
8262:        lönebaserade sysselsättningsans1ag?          sysselsättning. Varje förvaltningsområde beslu-
8263:                                                     tar självständigt om en permanentning.
8264:   Som svar pä detta spörsmå1 får jag vördsamt           1 och med att anslagen med hela landet som
8265: anföra följande:                                    måttstock minskar, finns det också mindre att
8266:                                                     fördela åt de olika regionerna i landet. Vid fördel-
8267:     Eftersom arbetslösheten sjunkit betyd1igt un-   ningen av anslagen beaktas antalet arbetslösa
8268: der regeringsperioden, har man samtidigt kunnat     inom regionen och dess arbetslöshetsgrad. An-
8269: minska de arbetskraftspo1itiska åtgärdernas vo-     slagens fördelning tiliT &E-centralerna har dess-
8270: lym. Också långtidsarbetslösheten har sjunkit       utom verkställts på så sätt att minskningen inte
8271: och rentav snabbare än den övriga arbetslöshe-      inom någon region är orimligt stor i förhållande
8272: ten. För 1999 har mängden arbetskraftspolitiska     till de övriga regionerna. Bl.a. i Satakunta mins-
8273: åtgärder i budgetpropositionen uppskattats till i   kar de lönebaserade anslagen en aning mera än
8274: genomsnitt 107 000. Största de1en av effekten       den genomsnittliga minskningen. Satakunta hör
8275: verkställs genom projekt för stödsysse1sättning     inte i fråga om arbetslöshetsproblemet tili de
8276: och arbetskraftspolitisk vuxenutbildning ink1usi-   svåraste regionerna och dess relativa arbetslöshet
8277: ve Europeiska socialfondens projekt. Sänkandet      ligger ungefår på mitten jämfört med samtliga
8278: av målen har samtidigt inneburit en minskning av    T &E-centraler. Vidare har man vid fördelningen
8279: de anslag som står tili buds för dem. Nedskär-      av innevarande års anslag speciellt kraftigt tagit i
8280: ningarna i statsekonomins anslag har gällt bud-     beaktande att de regionala skilinaderna i arbets-
8281: getens alla delar, även sysselsättningsanslagen.    lösheten riskerar att öka betydligt. Av denna
8282: Budgeten har kunnat balanseras utan behov av        orsak har anslagen relativt sett betydligt mera
8283: tiliäggslån.                                        allokerats till regionerna i östra och norra Fin-
8284:     Är 1998 hade man för lönebaserat sysselsätt-    land. Då det gäller 1999 års resultatmål och re-
8285: ningsstöd tili sitt förfogande sammanlagt           sursfördelning har man kommit överens därom
8286: 2 730,85 milj. mark och för 1999 har man på         vid resultatmålsförhandlingar mellan arbetsmi-
8287: motsvarande sätt budgeterat sammanlagt              nisteriet och Satakunta T&E-central i början av
8288: 2 227,0 milj. mark. Minskningen är inalles 503,85   november i fjol.
8289: milj. mark. Antalet sysselsatta minskar frän i          På grund av den nu skedda betoningen av
8290: genomsnitt 55 000 personer år 1998 tili 47 100      östra och norra Finland då det gäller fördelning-
8291: personer, dvs. med sammanlagt 7 900 personer.       en av anslagen minskade de övriga regionernas
8292: Sysselsättningen minskarinomalla sektorer, hos      relativa andelar av anslagen på motsvarande sätt.
8293: staten, hos kommunerna och inom den privata         Vid sidan av Satakunta skedde detta också för de
8294: sektorn.                                            flesta andra regioner, varvid regionernas andel
8295:     Anslagen för sysselsättningsstöd minskar ock-   av anslagen minskade med några procents tion-
8296: sä på grund av det faktum att man i enlighet med    dedelar. Några dramatiska minskningar jämfört
8297: det principbeslut som tagits av regeringens fi-     med de andra skedde inte.
8298: nanspolitiska ministerutskott inom statsförvalt-        Sysselsättningsanslagen riktas speciellt tili
8299: ningen permanentar personalresurser av de per-      grupper som innehar en svag ställning på arbets-
8300:                                             KK 1551/1998 vp                                            5
8301: 
8302: marknaden, såsom ungdomar, långtidsarbetslö-           betjäningens målinriktning och samarbetet med
8303: sa, äldre arbetstagare och handikappade. Genom         kunden. En välfungerande serviceprocess skapar
8304: program försöker man förbättra kunnande och            också en grund för användandet av aktiva arbets-
8305: yrkeskunskap, förhindra utslagning och åstad-          kraftspolitiska åtgärder. Med god tillgång på ser-
8306: komma effektivajobbsökarsituationer. Använd-           vice stöder man en effektiv jobbsökning bland de
8307: ningen av arbetsmarknadsstöd har aktiverats ge-        arbetslösa och försöker man förkorta arbetslös-
8308: nom att man med hjälp av sammansatt stöd               hetsperioderna.
8309: åstadkommit sysselsättningsmöjligheter för                Den arbetskraftspolitiska reformen förbättrar
8310: långtidsarbetslösa. Sammansatt stöd kan utbeta-        servicen för både jobbsökar- och arbetsgivar-
8311: las för sysselsättning av personer inom frivilliga     kunder och främjar placeringen på arbetsmark-
8312: och andra dylika organisationer, i hushåll, hos        naden med hjälp av servicen. Samtidigt som sys-
8313: kommunerna och samkommunerna samt inom                 selsättningsåtgärdernas kvantitativa nivå sjun-
8314: företag. År 1999 beräknas man kunna sysselsätta        ker, har man överfört resurser till att sköta den
8315: 10 000 långtidsarbetslösa som annars är mycket         förnyade serviceprocessen. 1 betjäningen av ar-
8316: svåra att placera på arbetsmarknaden.                  betsgivarkunder fåsts speciell uppmärksamhet
8317:    Då det gäller skötseln av sysselsättningen och      vid tillgången på god yrkeskunnig arbetskraft
8318: aktiveringen av de arbetslösa, är det speciellt skäl   inom Iandets alla pendlingsregioner. F ör att ef-
8319: att poängtera den grundreform som genomförts i         fektivera verksamhetens slagkraft förstärks den
8320: verkställigheten av arbetskraftspolitiken och          regionala anteciperingen av förändringarna på
8321: som isin helhet träder i kraft före slutet av 1999.    arbetsmarknaden i samråd med näringslivet, ar-
8322: Under 1999 tas en förnyad serviceprocess i full        betsmarknadsorganisationerna och olika myn-
8323: utsträckning i bruk på så sätt att serviceproces-      digheter som ett Ied i arbetskrafts- och närings-
8324: sen, som skall permanentas hos alla arbetskrafts-      centralernas verksamhet. 1 verkställandet av ar-
8325: byråer, omfa ttar periodiska jo b bsökarintervj uer,   betskraftspolitiken utvecklas tillsammans med
8326: en jobbsökarplan, en jobbsökarbok, kompetens-          företagen genom samarbete genomförda arbets-
8327: analys och jobbsökargrupper. 1 enlighet med Ia-        livsnära utbildnings- och utvecklingsprojekt, ut-
8328: gen om arbetskraftsservice skall man med alla          bildningslösningar som stöder den äldre arbets-
8329: arbetslösa arbetssökande göra upp en jobbsö-           kraftens kvarstannande i arbetet samt rotations-
8330: karplan senast då arbetslösheten varat fem må-         främjande utbildning. Utbildningsmässig service
8331: nader. Likaså är varje arbetslös arbetssökande         som stöder rekryteringar inriktas på branscher
8332: som i 500 dagar fått arbetslöshetsdagpenning           som med tanke på tillgången på arbetskraft är de
8333: eller arbetsmarknadsstöd berättigad tili en för-       viktigaste. Genom kompetensanalyser främjar
8334:  nyad jobbsökarplan. Då det gäller personservice,      man träffsäkerheten då det gäller att besätta le-
8335: betonas speciellt arbetssökandens egen aktivitet,      diga arbetsplatser.
8336: 
8337:      Helsingfors den 9 februari 1999
8338: 
8339:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
8340:                                             KK 1552/1998 vp
8341: 
8342: Kirjallinen kysymys 1552
8343: 
8344: 
8345: 
8346: 
8347:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Miss Maailma -kilpailujen saamisesta Suo-
8348:                                         meen
8349: 
8350: 
8351:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8352: 
8353:    Valtio on antanut 2 miljardin markan takuut             Miss Maailma -kilpailut olisivat kansainväli-
8354: hiihtolajien olympiakisojen järjestämiseksi Hel-        sen julkisuuden kannalta jättipotti. Suomea esi-
8355: singissä vuonna 2006. Jo alunperinkin hanke oli         teitäisiin ennen kisoja mediassa ympäri maail-
8356: heikolla pohjalla siitä syystä, että kisat olisi jou-   maa tuntikaupalla, ja myös sellaisissa maissa,
8357: duttu järjestämään kahdessa maassa, kolmella            joissa hiihtoa ei arvosteta, kuten Argentiina ja
8358: eri paikkakunnalla. Nyt korruptiosotku on vie-          Norsunluurannikko. Kisojen aikaan tänne tulisi
8359: nyt loputkin mahdollisuudet. Rauha niiden               valtava määrä ihmisiä ja taloudellinen voitto olisi
8360: muistolle.                                              moninkertainen taloudellisiin uhrauksiin näh-
8361:    Olympiakisojen sijaan Suomeen tulisi ryhtyä          den.
8362: aktiivisesti hankkimaan Miss Maailma -kilpailu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8363: ja. Siihen on useitakin perusteita. Ensinnäkin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8364: Suomessa on maailman kauneimmat naiset, jot-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8365: ka ovat menestyneet kilpailuissa maailman tu-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8366: ruilla. Muistetaan vain Ester Toivonen, Armi
8367: Kuusela, Anne Pohtamo, Marita Lindahl, Leena                       Eikö Hallituksen olisi syytä luopua tu-
8368:  Brusiin, Lola Odusoga jne. Miss Maailma -kil-                  kemasta säiden armoilla ja korruption
8369:  pailuja ei koskaan ole kuitenkaan saatu Suomeen                riepoteltavana olevien olympiakisojen
8370: ja tämä on johtanut siihen, että maan kauneim-                  hankintaa Suomeen ja kohdistaa talou-
8371:  mat naiset eivät enää ilmoittaudu Miss Suomi                   dellinen ja yhteiskunnallinen tuki Miss
8372:  -kilpailuihin. Jos kilpailut saataisiin tänne, in-             Maailma -kilpailujen saamiseksi tänne
8373:  nostus olisi ennenkuulumaton, ja jos oma missi                 pohjoiseen isänmaahamme?
8374:  pärjäisi, niin jääkiekon MM-rieha olisi sen rin-
8375:  nalla kuin hyttysen surinaa. Missikisat eivät olisi
8376:  myöskään säiden ja lumenpuutteen armoilla.
8377: 
8378:       Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
8379: 
8380:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
8381: 
8382: 
8383: 
8384: 
8385:  280043
8386: 2                                        KK 1552/1998 vp
8387: 
8388: 
8389: 
8390: 
8391:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8392: 
8393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kisoista välitetään yli 130 maahan. Katsojia on
8394: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       päivittäin 669 miljoonaa eli yhteenlaskien
8395: olette toimitttanut valtioneuvoston asianomai-      10 704 000 000 katsojaa 16 päivän aikana.
8396: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo           Helsinki 2006 -talvikisahanke on urheilijan
8397: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      parhaasta lähtevä ja ympäristöarvoja korostava
8398: sen n:o 1552:                                       moderni hanke, jonka rahoitus on vakaana poh-
8399:                                                     jalla. Kisojen 2, 7 miljardin markan talousarvios-
8400:           Eikö Hallituksen olisi syytä luopua tu-   ta (vuoden 1998 rahanarvossa) valtaosa eli 2.1
8401:        kemasta säiden armoilla ja korruption        miljardia markkaa on turvattu Kansainvälisen
8402:        riepoteltavana olevien olympiakisojen        Olympiakomitean tekemien tv-sopimusten pe-
8403:        hankintaa Suomeen ja kohdistaa talou-        rusteella. Valtioneuvoston periaatepäätöksen
8404:        dellinen ja yhteiskunnallinen tuki Miss      29.1.1998 mukainen Helsingin kaupungille
8405:        Maailma -kilpailujen saamiseksi tänne        myönnettävä 2 miljardin markan takuu on siten
8406:        pohjoiseen isänmaahamme?                     tarpeen lähinnä force majeure -tilanteen varalle.
8407:                                                      Edellä mainitussa valtioneuvoston periaatepää-
8408:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnoittaen        töksessä todetaan myös, että kisojen mahdolli-
8409: seuraavaa:                                          sesti tuottamasta voitosta valtion osuus on 10 %,
8410:                                                      mikä ohjataan kansanterveyttä edistävän liikun-
8411:    Olympiakisat ovat yksi laajimmin seurattuja      nanharrastuksen tukemiseen.
8412: tapahtumia maailmassa ja niiden yhteiskunnalli-         Miss Maailma -kilpailuihin osallistuu kilpaili-
8413: nen ja taloudellinen merkitys on huomattava.        joita noin 80 maasta. Kilpailujen tv-lähetysten
8414: Urheilulla on pysyvä asema suomalaisten sydä-        katsojamääräksi arvioidaan 800 miljoonaa kat-
8415: missäja olympiakisojen samoin kuin muiden ur-        sojaa. Miss Maailma -kilpailujen järjestämisessä
8416: heilun kansainvälisten arvokilpailujen merkitys      on kysymys yksityisestä liiketoiminnasta. Kilpai-
8417: kansallisen identiteetin luojana on tärkeä. Suo-     lujen oikeudet omistaa englantilainen yritys, joka
8418: men menestys olympiakisoissa on väkilukuun           myy kilpailujen järjestämisoikeudet eri puolille
8419: suhteutettuna edelleen paras maailmassa.             maailmaa riippuen tarjouksen tehneistä yrityk-
8420:    Talviolympiakisoihin osallistuu arviolta 4 500    sistä. Mikään suomalainen yritys ei tiettävästi ole
8421: urheilijaa ja joukkueen jäsentä 70 eri maasta.       hakenut oikeutta Miss Maailma -kilpailujen jär-
8422: Vapaaehtoisten työntekijöiden määräksi on las-       jestämiseksi Suomessa.
8423: kettu 10 000. Myytävien lippujen määräksi voi-          Olympiakisojen ja Miss Maailma -kilpailujen
8424: daan arvioida 1,4 miljoonaa, jos arviointiperus-     järjestäminen ja rahoitus toimivat täysin eri pe-
8425: teena käytetään Lillehammerissa järjestettyjä        rustalta. Niitä ei voida pitää toistensa vaihtoeh-
8426: vuoden 1994 talviolympiakisoja. Median edusta-       toina.
8427: jien määrä on arviolta 10 000. Televisiolähetystä
8428: 
8429:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
8430: 
8431:                                                                         Ministeri Suvi-Anne Siimes
8432:                                             KK 1552/1998 vp                                             3
8433: 
8434: 
8435: 
8436: 
8437:                                         Tili Riksdagens Ta/man
8438: 
8439:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Ias tili över 130 länder. Antalet tittare uppgår
8440: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            dagligen tili 669 miljoner eller sammanlagt
8441: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        10 704 000 000 under 16 dagar.
8442: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-            Vinter-OS i Helsingfors 2006 är ett modernt
8443: ga spörsmål nr 1552:                                   projekt som utgår från idrottarnas bästa. Det
8444:                                                        framhåller miljövärden och finansieringen står
8445:           Vore det inte skäl för Regeringen att        på stadig grund. Av tävlingsbudgeten på 2, 7 mil-
8446:        avstå från att stöda arbetet med att få hit     jarder mark (enligt penningvärdet 1998) är mer-
8447:        de olympiska spe1en, utsatta som de är för      parten, dvs. 2,1 miljarder mark, tryggad genom
8448:        vädrets makter och hårt åtgångna av kor-        Internationella Olympiska Kommittens TV-
8449:        ruption, och i stället sätta in det ekono-      kontrakt. Den statsborgen om 2 miljarder mark
8450:        miska och samhälleliga stödet på att få         som enligt statsrådets principbeslut 29.1.1998
8451:        Miss World-tävlingarna tili vårt nordliga       kan beviljas Helsingfors stad är således nödvän-
8452:        fosterland?                                     dig närmast i fall av en force majeure-situation. 1
8453:                                                        statsrådets principbeslut konstateras också att
8454:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          statens andel av en eventuell vinst från täv1ingar-
8455: anföra följande:                                       na är 10 %. Dessa inkomster skall gå tili stöd för
8456:                                                        fo1khälsofrämjande motions- och idrottsverk-
8457:    De olympiska spe1en är en av de mest publik-        samhet.
8458: lockande händelserna i världen och den samhäi-             1 Miss World-tävlingarna medverkar tävlare
8459: Jeliga och ekonomiska betydelsen är stor. Idrot-       från cirka 80 länder. TV-sändningarna från täv-
8460: ten har en fast ställning i finländarnas hjärtan,      lingarna beräknas ha 800 miljoner tittare. 1 ar-
8461: och betydelsen av de olympiska spelen, liksom av        rangemangen kring Miss World-tävlingarna är
8462: andra stora internationella idrottstävlingar, är       det fråga om privat afTårsverksamhet. Tävlings-
8463: central när det gäller att skapa den nationella         rättigheterna ägs av ett engelskt företag som säl-
8464: identiteten. Finlands framgång i de olympiska          jer rätten att ordna tävlingarna tili olika håll i
8465: spelen är i relation tili folkmängden fortfarande       världen beroende på de offererande företagen.
8466: störst i världen.                                       Inget finländskt företag har veterligen ansökt om
8467:     1 vinter-OS deltar uppskattningsvis 4 500           rätten att få ordna Miss World-tävlingar i Fin-
8468: idrottare och 1agmedlemmar från 70 länder. An-          land.
8469: talet frivilliga medarbetare har beräknats tili            De olympiska spelen och Miss World-tävling-
8470:  10 000. Antalet sålda biljetter kan uppskattas tili   arna fungerar i fråga om arrangemang och finan-
8471:  1,4 miljoner, om man utgår från vinter-OS i Lille-     siering på helt olika grunder. De kan inte ses som
8472: hammar 1994. Medieföreträdarna uppskattas tili          alternativa.
8473:  10 000. TV-sändningar från tävlingarna förmed-
8474: 
8475:      Helsingfors den 10 februari 1999
8476: 
8477:                                                                            Minister Suvi-Anne Siimes
8478:                                           KK 1553/1998 vp
8479: 
8480: Kirjallinen kysymys 1553
8481: 
8482: 
8483: 
8484: 
8485:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentami-
8486:                                       sesta 13 vuoteen
8487: 
8488: 
8489:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8490:    Oikeusministeriön suunnasta on useitakin         vat varhaisessa iässä olevalle. Yksi tällainen olisi
8491: kertoja annettu lausuntoja, joiden mukaan alle      esimerkiksi arestirangaistus.
8492: 15-vuotiaiden piirissä kasvavalle rikollisuudelle      Olen jättänyt asiasta lakialoitteen eduskun-
8493: pitäisi tehdä jotakin. Mitään muita konkreettisia   nan keskusteltavaksi. Se vastaa samaa suuntaus-
8494: ehdotuksia ei ole syntynyt kuin että kotien vas-    ta kuin on jo valtaosassa Euroopan maita.
8495: tuuta korostetaan. Sitä taas on korostettu niin        On kuitenkin syytä kysyä taas kerran edellä
8496: kauan kuin muistan, mutta huonoin tuloksin.         olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen
8497: Kurittaa kun lasta ei saa, koska se on rikos.       37 §:n l momenttiin viitaten valtioneuvoston
8498:    Välttämätön toimenpide, joka sekään ei asiaa     asianomaiselta jäsenettä seuraava kysymys:
8499: kovin paljon paranna, on rikosoikeudellisen vas-
8500: tuun alarajan laskeminen nykyisestä 15 vuodesta                Mitä mieltä Hallitus on siitä, että meil-
8501: 13 vuoteen. Tämä ainakin mahdollistaa sen, että             lä monen muun Euroopan maan esimer-
8502: asioihin voidaan nykyistä paremmin puuttua.                 kin mukaisesti rikosoikeudellisen vas-
8503: Rangaistusjärjestelmä itsessään vaatii uutta ra-            tuun raja laskettaisiin 13 vuoteen ja ryh-
8504: kenteluaja uusia seuraamusmuotoja,jotka sopi-               dyttäisiin kehittelemään uusia tämän-
8505:                                                             ikäisille sopivia seuraamusmuotoja?
8506: 
8507:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
8508: 
8509:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
8510: 
8511: 
8512: 
8513: 
8514: 280043
8515: 2                                          KK 1553/1998 vp
8516: 
8517: 
8518: 
8519: 
8520:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8521: 
8522:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tys on yleisestävään pelotusvaikutukseen perus-
8523: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuvalla rangaistusjärjestelmällä.
8524: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentami-
8525: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        seen liittyisi myös muita ongelmia. Nykyiset seu-
8526: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         raamukset eivät sellaisenaan soveltuisi alle
8527: n:o 1553:                                              15-vuotiaille lapsille. Mikäli ikärajaa alennettai-
8528:                                                       siin, tulisi myös kehittää uusi, 13-vuotiaille lapsil-
8529:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että meil-   le soveltuva seuraamus. Uudeksi seuraamuksek-
8530:        lä monen muun Euroopan maan esimer-            si ei riittäisi se, että nykyisiä, alle 15-vuotiaisiin
8531:        kin mukaisesti rikosoikeudellisen vas-         lapsiin kohdistuvia sosiaali- ja terveydenhuollon
8532:        tuun raja laskettaisiin 13 vuoteen ja ryh-     toimia alettaisiin kutsua rangaistukseksi. Sosiaa-
8533:        dyttäisiin kehittelemään uusia tämän-          litoimen nykyisten toimenpiteiden nimittäminen
8534:        ikäisille sopivia seuraamusmuotoja?            rangaistuksiksi ei toisi keinovalikoimaan mitään
8535:                                                       uutta, mutta saattaisi vaarantaa nykyisten tuki-
8536:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toimien onnistumismahdollisuuksia.
8537: vasti seuraavaa:                                          Lisäksi on huomattava, että vaikka rikos-
8538:                                                       oikeudellinen vastuuikäraja on 15 vuotta, ulot-
8539:    Rikosoikeudellinen vastuuikäraja on Suo-           tuu siviilioikeudellinen vahingonkorvausvastuu
8540: messa - samoin kuin kaikissa muissa Pohjois-          myös tätä nuorempiin lapsiin. Tuomioistuimissa
8541: maissa- 15 vuotta. Kriminaalipoliittisessa kes-       on esimerkiksi alle 10-vuotiaita lapsia tuomittu
8542: kustelussa on viime aikoina esitetty tämän ikä-       maksamaan korvauksia aiheuttamastaan vahin-
8543: rajan alentamista. Näitä vaatimuksia on usein         gosta. Myös sovittelutoiminnassa käsitellään alle
8544: perusteltu väitteillä, joiden mukaan lasten rikol-     15-vuotiaiden juttuja, esimerkiksi vuonna 1997
8545: lisuus olisi kasvanut. Tilastotiedoista ei löydy      kaikista sovitteluun osallistuneista tekijöistä alle
8546: tukea tällaisille väitteille. Alle 15-vuotiaiden       15-vuotiaita oli 14 prosenttia.
8547: osuus kaikista rikoslakirikoksiin syyllisiksi             Rikoksentekotilaisuuksilla on tunnetusti vai-
8548: epäillyistä on ollut viimeisten kymmenen vuo-         kutusta rikosten määrään. Alle 15-vuotiaiden ri-
8549: den aikana (1988-1997) vakiintuneesti alle 5          kollisuudesta valtaosa on anastusrikoksia ja va-
8550: prosenttia.                                           hingontekoja. Osaan tällaista rikollisuutta- ku-
8551:    Vaikka alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten        ten autovarkauksiin- voidaan yksinkertaisesti,
8552: määrä ei ole tilastotietojen mukaan kasvanut,         tehokkaasti ja vähäisin kustannuksin vaikuttaa
8553: ongelmaa ei ole syytä vähätellä. Tästä ei kuiten-     omaisuutta suojaamalla.
8554: kaan vielä seuraa, että oikein ja tehokkain tapa         Rikoksentekotilaisuuksien vähentämistä- ja
8555: pyrkiä ratkaisemaan tätä ongelmaa olisi rikosoi-      rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentamista-
8556: keudellisen vastuuikärajan alentaminen. Ikära-        huomattavasti tärkeämpi vaikuttamiskeino alle
8557: jan alentaminen edellyttäisi vahvoja- mieluiten        15-vuotiaiden rikollisuuteen on kuitenkin syrjäy-
8558: tutkimukseen nojaavia - perusteluja sille, että       tymistilanteiden ennaltaehkäisy. Lasten ongel-
8559: näin olisi saavutettavissa merkittävää hyötyä         makäyttäytymiseen olisi tärkeä puuttua hyvin
8560: pyrittäessä vaikuttamaan lasten epäsosiaaliseen       varhaisessa vaiheessa, eli vielä silloin, kun ongel-
8561: käyttäytymiseen. Rikosoikeudellisen vastuuikä-        mat ovat suhteellisen pieniä. Vaikutusmahdolli-
8562: rajan laskemista vastaan on nimittäin esitettävis-    suuksia on myös olemassa, tutkimusten mukaan
8563: sä varsin monia näkökohtia.                           esimerkiksi koululla on itsenäinen, perheestä ir-
8564:    Erityisesti ikärajan laskemista vastaan puhuu      rallinen, merkitys lasten kehityksessä. Niin poh-
8565: se, että mitä nuoremmista epäsosiaalisesti käyt-      joismaiset kuin kotimaisetkin paikallistason esi-
8566: täytyvistä lapsista on kysymys, sitä suurempi         merkit osoittavat, että sosiaalitoimen, koulun ja
8567: merkitys on sosiaali- ja terveydenhuoliolla sekä      poliisin yhteistyöllä voidaan vaikuttaa nuorten
8568: koululla lasta tukevine ja sosiaalistavine työs-      ongelmakäyttäytymiseen. Myös rikoksentorjun-
8569: kentelytapoineen. Vastaavasti pienempi merki-         nan neuvottelukunnan tuoreessa ehdotuksessa
8570:                                             KK 1553/1998 vp                                              3
8571: 
8572: kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi koros-        kosoikeudellisista seuraamuksista ei sellaisenaan
8573: tetaan eri viranomaisten yhteistoiminnan merki-        soveltuisi alle 15-vuotiaille lapsille. Kaiken kaik-
8574: tystä silloin, kun parannetaan syrjäytymisvaa-         kiaan rikosoikeuden keinot ovat vähäiset pyrit-
8575: rassa olevien lasten ja nuorten elinolosuhteita.       täessä vaikuttamaan alle 15-vuotiaiden lasten
8576:    Unohtaa ei myöskään sovi perinteisiä sosiaali-      ongelmakäyttäytymiseen. Huomattavasti suu-
8577: huollon toimenpiteitä nuorille rikoksentekijöille.     rempi merkitys on sosiaali- ja terveydenhuollon,
8578: Avohuollossa nuori tai koko hänen perheensä            koulun ja nuorisotoiminnan toimenpiteillä. Nii-
8579: voidaan esimerkiksi ohjata tarvittaviin terapia-       den lasten osalta, jotka jo ovat vakavassa rikos-
8580: palveluihin, kuten kasvatus- ja perheneuvolan          kierteessä, on jo edellä mainittu esimerkkinä las-
8581: asiakkaiksi. Niin sanotussa toiminnallisessa so-       tensuojelulain mukaisen suljetun pakkohoidon
8582: siaalityössä järjestetään nuoren kasvun tukemi-        mahdollisuuksien tehostaminen. Merkittävim-
8583: seksi ja rikoksista ja päihteistä eroon pääsemi-       mät vaikutusmahdollisuudet lasten ongelma-
8584: seksi ohjelmia, joihin kuuluu esimerkiksi harras-      käyttäytymiseen ovat kuitenkin syrjäytymisti-
8585: tuskerhotoimintaa, leiritoimintaaja perhetapaa-        lanteiden ennaltaehkäisyssä viranomaisyhteis-
8586: misia. Voimakkaassa rikos- ja päihdekierteessä         työn avulla. Useissa kunnissa on havaittu, että
8587: oleva alaikäinen otetaan yleensä huostaan ja si-       poliisin, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotyön
8588: joitetaan lastensuojelulaitokseen. Sosiaali- ja ter-   ja koulun yhteistyöllä ennalta ehkäisevä toiminta
8589: veysministeriö on asettanut sijaishuollon pakko-       onnistuu parhaiten. Sekä valtion tuella käynnis-
8590: toimityöryhmän, jonka yhtenä tehtävänä on ar-          tettyjä että kuntien itse rahoittamia syrjäytymis-
8591: vioida lastensuojelulain nojalla toteutettavan         tilanteiden ennaltaehkäisyprojekteja on käynnis-
8592: suljetun hoidon tarvetta sekä toteuttamismah-          sä useissa kunnissa. Lisäksi on muistettava va-
8593: dollisuuksia ja -tapoja. Tavoitteena on muun           hingonkorvausvastuu ja sovittelutoiminnan
8594: muassa, että nuorten rikoskierre pystyttäisiin lai-    merkitys saatettaessa alle 15-vuotiaita lapsia vas-
8595:  toshoidolla nykyistä paremmin katkaisemaan.           tuuseen teoistaan. Edellä mainittujen syiden joh-
8596: Työryhmä jättää lähiaikoina mietintönsä.               dosta oikeusministeriön suunnitelmissa ei ole
8597:     Alle 15-vuotiaiden rikollisuus on ollut viimeis-   alentaa rikosoikeudellista vastuuikärajaa nykyi-
8598:  ten kymmenen vuoden ajan vakiintuneesti muu-          sestä 15 vuodesta.
8599:  taman prosentin luokkaa. Mikään nykyisistä ri-
8600: 
8601:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1999
8602: 
8603:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
8604: 4                                           KK 1553/1998 vp
8605: 
8606: 
8607: 
8608: 
8609:                                          Tili Riksdagens Talman
8610: 
8611:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nen och att göra dem till sociala individer. Ett
8612: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            straffsystem som grundar sig på en allmänpre-
8613: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ventiv avskräckande effekt har mindre betydelse.
8614: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-            En sänkning av gränsen för straffrättsligt an-
8615: ga spörsmål nr 1553:                                   svar skulle också vara förknippad med andra
8616:                                                        problem. De nuvarande påföljderna lämpar sig
8617:           Vad anser Regeringen om förslaget att        inte som sådana för barn under 15 år. Om ålders-
8618:        åldersgränsen för straffrättsligt ansvar        gränsen sänks, måste man också utveckla en ny
8619:        skall sänkas ti1113 år också hos oss, enligt    påföljd som lämpar sig för 13-åriga barn. Att de
8620:        exempel från många andra europeiska             nuvarande åtgärder inom social- och hälsovår-
8621:        länder, och att nya former av påföljder         den som riktar sig mot barn under 15 år skulle
8622:        som lämpar sig för personeri denna ålder        börja kallas straff skulle inte vara en tillräcklig ny
8623:        skall börja utvecklas?                          påföljd. Det att de nuvarande åtgärderna inom
8624:                                                        socialväsendet kaUas straff skulle inte tillföra ur-
8625:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          valet av medel någonting nytt, men det kunde
8626: anföra följande:                                       äventyra möjligheterna till att de nuvarande
8627:                                                        stödåtgärderna lyckas.
8628:    Åldersgränsen för straffrättsligt ansvar är i           Det bör dessutom noteras att det civilrättsliga
8629: Finland - liksom i alla de övriga nordiska län-        skadeståndsansvaret, trots att åldersgränsen för
8630: derna- 15 år. 1 den kriminalpolitiska debatten         straffrättsligt ansvar är 15 år, omfattar också
8631: har under den senaste tiden hörts förslag om att       yngre barn. Vid domstolarna har t.ex. barn som
8632: denna åldersgräns borde sänkas. Kraven har ofta        är yngre än 10 år dömts att betala ersättning för
8633: motiverats med påståenden om att brottsligheten        skador som de åsamkat. Också inom förliknings-
8634: bland barn skulle ha ökat. Statistikuppgifterna        verksamheten behandlas mål som gäller barn
8635: ger inget stöd för dylika påståenden. Av alla dem      under 15 år, och t.ex. 1997 var 14 procent av alla
8636: som varit misstänkta för strafflagsbrott har an-       de gärningsmän som deltog i förlikning yngre än
8637: delen personer som är yngre än 15 år under de          15 år.
8638: senaste tio åren (1988-1997) konstant hållit sig           Sam bekant påverkas antalet brott av de till-
8639: under 5 procent.                                       fållen som ges att begå brott. Majoriteten av de
8640:    Trots att antalet brott som har begåtts av          brott som begås av personer under 15 år är till-
8641: personer som är yngre än 15 år inte har ökat           grepp och skadegörelse. En del av denna brotts-
8642: enligt statistikuppgifterna, är det inte skäl att      lighet- t.ex. bilstölderna- kan enkelt, effektivt
8643: underskatta problemet. Av detta följer dock            och till låga kostnader motverkas genom att
8644: ännu inte att det bästa och effektivaste sättet att    egendomen skyddas.
8645: lösa detta problem skulle vara att sänka ålders-           Att förebygga utslagning är dock ett betydligt
8646: gränsen för straffrättsligt ansvar. En sänkning av     viktigare medel när man vill påverka brottslighe-
8647: åldersgränsen skulle förutsätta vägande motive-        ten bland personer under 15 år än att minska
8648: ringar- helst stödda av undersökningar - om            tillfållena att begå brott- och sänka åldersgrän-
8649: att sänkningen skulle vara till betydande nytta i      sen för straffrättsligt ansvar. Det är viktigt att
8650: strävan att påverka det asociala beteendet hos         barns problembeteende kan åtgärdas i ett mycket
8651: barn. Det finns nämligen många synpunkter som          tidigt stadium, dvs. medan problemen ännu är
8652: talar emot en sänkning av åldersgränsen för            relativt små. Det finns också möjligheter att på-
8653: straffrättsligt ansvar.                                verka, enligt undersökningar som gjorts har t.ex.
8654:    En omständighet som särskilt talar emot en          skolan en självständig, från familjen fristående,
8655: sänkning av åldersgränsen är att ju yngre de barn      betydelse för ett barns utveckling. Exempel på
8656: som beter sig asocialt är, desto större betydelse      den lokala nivån såväl i de nordiska länderna
8657: har social- och hälsovården samt skolan med            som här hemma visar att man genom samarbete
8658: sina arbetsmetoder, vilka syftar till att stöda bar-   mellan socialväsendet, skolan och polisen kan
8659:                                            KK 1553/1998 vp                                              5
8660: 
8661: inverka på problembeteende hos unga personer.            Brottsligheten bland personer under 15 år har
8662: Också i det fårska förslag tili ett nationellt pro-   under de senaste tio åren konstant hållit sig om-
8663: gram för brottsbekämpning som utarbetats av           kring några procent. Ingen av de nuvarande
8664: delegationen för brottsbekämpning betonas be-         straffrättsliga påföljderna lämpar sig som sådan
8665: tydelsen av myndighetssamarbete i arbetet med         för barn under 15 år. Allt som allt är de straff-
8666: att förbättra levnadsvilikoren för barn och ung-      rättsliga medlen fOr att påverka problembeteen-
8667: domar som hotas av utslagning.                        de hos barn under 15 år små. Åtgärderna inom
8668:     Man bör inte heller glömma de traditionella       social- och hälsovården, skolan och ungdoms-
8669: åtgärder inom socialvården som gäller unga gär-       verksamheten är av avsevärt större betydelse.
8670: ningsmän. Inom öppenvården kan t.ex. unga             När det gäller sådana barn som redan befinner
8671: personer och hela deras familj styras tili nödvän-    sig i en ond cirkel av brottsligt beteende, nämndes
8672: diga terapitjänster, t.ex. som klienter vid olika     redan ovan som ett exempel effektivering av möj-
8673: byråer för rådgivning i uppfostringsfrågor eller      ligheterna tili sluten tvångsvård enligt barn-
8674: familjerådgivningsbyråer. Inom det s.k. aktiva        skyddslagen. De största möjligheterna att påver-
8675: socialarbetet ordnas program som omfattar t.ex.       ka barns problembeteende består dock i att med
8676: verksamhet i fritidsklubbar, lägerverksamhet          myndighetssamarbete förebygga utslagning. 1
8677: och familjeträffar och vilkas syfte är att stöda      många kommuner har man märkt att den före-
8678: unga personeri deras växande och hjälpa dem ut        byggande verksamheten ger de bästa resultaten
8679: ur brottsligt beteende och rusmedelsanvändning.       om den bedrivs i samarbete mellan polisen, so-
8680: En minderårig som har hamnat i en ond cirkel av       cial- och hälsovårdsväsendet, ungdomsarbetet
8681: brottsligt beteende och rusmedel omhändertas i        och skolan. Projekt som syftar tili att förebygga
8682: allmänhet och placeras i en barnskyddsanstalt.        utslagning och som startats såväl med hjälp av
8683: Social- och hälsovårdsministeriet har tilisatt en     statligt stöd som med kommunernas egen finan-
8684: arbetsgrupp för tvångsåtgärder när det gäller         siering pågår i flera kommuner. Dessutom bör
8685: vård utom hemmet. En av arbetsgruppens upp-           man komma ihåg skadeståndsansvaret och för-
8686:  gifter är att uppskatta behovet av sluten vård som   likningsverksamhetens betydelse när barn under
8687:  lämnas med stöd av barnskyddslagen samt möj-         15 år ställs tili svars för sina gärningar. Av de
8688:  ligheterna och sätten att lämna sådan vård. Målet    ovan nämnda orsakerna har justitieministeriet
8689:  är bl.a. att man bättre än i dag genom sluten vård   inga p1aner på att sänka den nuvarande ålders-
8690:  skall kunna bryta den onda cirkel av brott som de    gränsen på 15 år för straffrättsligt ansvar.
8691:  unga befinner sig i. Arbetsgruppen kommer inom
8692:  kort att avge sitt betänkande.
8693: 
8694:      Helsingforsden 9 februari 1999
8695:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
8696:                                            KK 1554/1998 vp
8697: 
8698: Kirjallinen kysymys 1554
8699: 
8700: 
8701: 
8702: 
8703:                                    Sulo Aittoniemi lkesk: Piirrettyjen väkivaltafilmien vaikutuksesta
8704:                                        lapsiin
8705: 
8706: 
8707:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8708:    VäkivaltavideoilJa ja elokuvilla väitetään ole-    tajuntaan se mieli, että elämässäkin voi tehdä
8709: van negatiivinen vaikutus pienten lasten sielun-      näin ilman seurauksia.
8710: elämään ja tulevaan käyttäytymiseen. Näin var-           Aikanaan paheksuttiin sitä, että Aku Ankka
8711: masti on, mutta monellekaan ei ole tullut mie-        esiintyi ilman housuja. Se ei mitään, mutta väki-
8712: leen, että vielä negatiivisempi vaikutus on piirre-   valta myös ja erityisesti piirrettyjen kautta saat-
8713: tyillä filmeillä, jotka sisältävät väkivaltaa haus-   taa olla raaistavaa.
8714: kaksi tarkoitetussa muodossa. Ongelma niissä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8715: on se, että kaikki tapahtuu tavattoman nopeassa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8716: tempossa. Vaaleanpunaisen pantterin pitkä kau-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8717: la väännetään ruuville 30 kierrosta, mutta se kier-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8718: tyy takaisin yhdessä surauksessa eikä mitään va-
8719: hinkoa jää. Kippari-Kalle tai joku muu sankari                  Onko Hallituksen mieleen tullut, että
8720: iskee vainolaistaan nyrkillä niin, että tämä lentää          nuorisomme kasvava väkivalta saa poh-
8721: kymmeniä metrejä ja iskeytyy maahan kuin pan-                jansa piirretyistä filmeistä, joissa väkival-
8722: nukakku, mutta selviää, voi ihme, aivan vahin-               ta etenee nopeassa tempossa hauskaan
8723:  goittumattomana. Tiejyrä ajaa kanan yli, mutta              muotoon puettuna eikä siitä jää mitään
8724:  hetken kuluttua kotkottaja pöyhistelee entistä              vammoja, vaan väkivallan kohteet pullis-
8725:  ehompana. Listaa voisi jatkaa miten pitkään ta-             televat ulkoiset muotonsa takaisin saa-
8726:  hansa, mutta nämä esimerkkeinä. Pieni lapsi                 tuaan entistä ehompina?
8727:  menettää todellisuudentajuosa ja hänelle jää ali-
8728: 
8729:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
8730: 
8731:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
8732: 
8733: 
8734: 
8735: 
8736:  280043
8737: 2                                          KK 1554/1998 vp
8738: 
8739: 
8740: 
8741: 
8742:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8743: 
8744:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tava, mikäli ohjelma sisältää lasten kehitykselle
8745: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          haitalliseksi katsottua materiaalia.
8746: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Väkivaltaviihteen, tarkoittaen tässä liikkuvas-
8747: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         sa kuvassa esiintyvää väkivaltaa, vaikutusta las-
8748: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ten ja nuorten emotionaaliseen kehitykseen on
8749: n:o 1554:                                              tutkittu runsaasti. Tutkimukset ovat tässä asias-
8750:                                                        sa keskenään ristiriitaisia. Yleisesti on kuitenkin
8751:           Onko Hallituksen mieleen tullut, että        hyväksytty se näkökulma, että jatkuva väkival-
8752:        nuorisomme kasvava väkivalta saa poh-           lan katsominen vahingoittaa erityisesti lapsia ja
8753:        jaosa piirretyistä filmeistä, joissa väkival-   heidän emotionaalista kehitystään, mikäli lapsen
8754:        ta etenee nopeassa tempossa hauskaan            sosiaalinen ympäristö ei anna emotionaaliselle
8755:        muotoon puettuna eikä siitä jää mitään          kehitykselle riittävän turvallista pohjaa. Sen si-
8756:        vammoja, vaan väkivallan kohteet pullis-        jaan väite siitä, että pelkkä väkivaltaisen liikku-
8757:        televat ulkoiset muotonsa takaisin saa-         van kuvan katse Ieminen ilman muita väkivaltais-
8758:        tuaan entistä ehompina?                         ta käyttäytymistä lisääviä tekijöitä lisäisi lasten
8759:                                                        ja nuorten väkivaltaista käyttäytymistä, on to-
8760:    Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-            dettu riittämättömäksi syy-yhteydeksi tämän-
8761: nioittavasti seuraavaa:                                tyyppiselle käyttäytymiselle.
8762:                                                            Yhteiskunnan tulee huolehtia siitä, että kulut-
8763:    Lasten ja nuorten suojeleminen audiovisuaali-        tajille annetaan opastusta siitä, mitä elokuvat ja
8764: sen aineiston sisältämäitä väkivallalta on yksi         videot sisältävät. Nykyisten lakien mukaisesti
8765: nykyisin Suomessa harjoitettavan elokuviin ja           kuluttajia neuvotaan mm. antamalla elokuville
8766: videoihin kohdistuvan etukäteiskontrollin tehtä-       ja videoille ikärajoja. Näiden perusteella kulut-
8767: vistä. Nykyisen lain (29911965, muut. 6.3.1987/         taja saa tiedon, mitkä ovat lapsille ja nuorille
8768: 266 ja 697/1987) mukaan kaikki julkisesti esitet-       soveltuvia ja mitkä eivät. Tässä, niin kuin mones-
8769: tävät tai levitettävät elokuvat ja videot tulee tar-    sa muussakin asiassa, myös lasten ja nuorten
8770: kastaa ennakkoon, paitsi televisiossa esitettävät       vanhemmilla on lopullinen vastuu siitä, mitä lap-
8771: tai sisältönsä puolesta tarkastuksesta vapaute-         set ja nuoret tekevät. Yhteiskunnalla ei ole mi-
8772: tut. Tarkastuksessa näille elokuville ja videoille      tään keinoa ulottaa kontrollia ihmisten koteihin,
8773: annetaan ikärajat, joiden yhtenä tarkoituksena          eikä sellainen olisi suotavaakaan.
8774: on suojella lapsia ja nuoria heille haitalliseksi           Nykyistä lainsäädäntöä ollaan uudistamassa.
8775: katsotulta väkivallalta. Uuden, vuoden alussa           Valmisteilla olevan uudistuksen peruslähtökoh-
8776: voimaan tulleen televisio- ja radiolain mukaan          tana on keskittää ennakkotarkastus ainoastaan
8777: myös televisiossa esitettävistä ohjelmista on en-       lapsille ja nuorille suunnattuihin kuvaohjelmiin.
8778: nen ohjelman alkuaja ohjelmatiedoissa ilmoitet-
8779:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
8780: 
8781:                                                                            Ministeri Suvi-Anne Siimes
8782:                                              KK 1554/1998 vp                                             3
8783: 
8784: 
8785: 
8786: 
8787:                                           Tili Riksdagens Talman
8788: 
8789:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Det har gjorts många undersökningar om vii-
8790: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           ken inverkan våldsunderhåiiningen, här i bety-
8791: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-         delsen våld som förekommer i rörliga bilder, har
8792: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga             på barns och ungas emotioneiia utveckling. Un-
8793: spörsmål nr 1554:                                        dersökningarna är i detta hänseende motstridiga.
8794:                                                          Genereiit har man dock godtagit synpunkten att
8795:           Har Regeringen tänkt på att det tillta-        ett fortsatt tittande på våld skadar i synnerhet
8796:        gande vå1det bland ungdomen har sin               barn och deras emotionella utveckling, om inte
8797:        grund i tecknade filmer där våldet avan-          barnets sociala miljö ger den emotioneiia utveck-
8798:        cerar i snabbt tempo och iklätt en rolig          lingen en tillräckligt trygg grund. Däremot har
8799:        utformning och ingen tar skada, utan off-         påståendet att tittande på rörliga bilder med
8800:        ren fortsätter, efter att ha återfått sin yttre   våldsinslag ensamt utan andra faktorer om ökar
8801:        skepnad, än stroppigare än förut?                 det aggressiva beteendet skulle öka barns och
8802:                                                          ungas våldsamma beteende konstaterats vara ett
8803:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            otillräckligt orsakssammanhang för denna typ av
8804: anföra följande:                                         beteende.
8805:                                                              Samhäiiet bör se till att konsumenten fär väg-
8806:    Att skydda barn och unga från vå1det i de             ledning om vad filmer och videor innehåller. En-
8807: audivisuella medierna är en av uppgifterna i den         ligt gällande lagar ges konsumenterna råd bl.a.
8808: förhandskontroll av filmer och videor som ut-            genom att filmer och videor ges åldersgränser.
8809: övas i dagens Finland. Enligt gäiiande lag (299/         Utgående från dem får konsumenten informa-
8810: 1965, ändr. 6.3.1987/266 och 697/1987) skaii alla        tion om vilka som är lämpliga för barn och unga
8811: filmer och videor som visas eiier sprids offentligt      och vilka som inte är det. Här, liksom i så många
8812: förhandsgranskas, förutom de som visas i tele-           andra frågor, är det barnens och de ungas föräld-
8813: vision eller som med hänsyn tili innehåiiet är           rar som har det slutliga ansvaret för vad barnen
8814: befriade från granskning. 1 granskningen ges             och de unga gör. Samhället har inga medel att
8815: dessa filmer och videor åldersgränser, vars syfte        utsträcka kontrollen till människors hem, och det
8816: bl.a. är att skydda barn och unga från våld som          är inte heller önskvärt.
8817: anses skadligt för dem. Enligt den nya televi-               Den gäiiande lagstiftningen håiier på att för-
8818: sions- och radiolagen, som trädde i kraft vid            nyas. Den grundläggande utgångspunkten för
8819: årsskiftet, skaii det också i fråga om program            reformen är att förhandsgranskningen koncen-
8820: som visas i teve innan programmet börjar och i           treras enbart tili bildprogram som riktar sig tili
8821: programinformationen meddelas om det inne-                barn och unga.
8822:  håiier sådant materia) som anses skada barnens
8823:  utveckling.
8824:       Helsingforsden 10 februari 1999
8825: 
8826:                                                                              Minister Suvi-Anne Siimes
8827: 1
8828: 1
8829:  1
8830:   1
8831:   1
8832:    1
8833:     1
8834:     1
8835:      1
8836:       1
8837:       1
8838:        1
8839:         1
8840:         1
8841:          1
8842:           1
8843:           1
8844:            1
8845:             1
8846:             1
8847:              1
8848:               1
8849:               1
8850:                1
8851:                 1
8852:                 1
8853:                  1
8854:                   1
8855:                   1
8856:                    1
8857:                                        KK 1555, 1571/1998 vp
8858: 
8859: Kirjallinen kysymys 1555, 1571
8860: 
8861: N:o 1555
8862: 
8863: 
8864: 
8865:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen säi-
8866:                                       lyttämisestä itsenäisenä laitoksena
8867: 
8868: 
8869:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8870:    Puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennus-       nuslaitoksen tulisi jatkossakin vastata itsenäises-
8871: tointa on uudelleen ja uudelleen organisoitu yh-     ti sille kuuluvista tehtävistä.
8872: täjaksoisesti lähes 12 vuotta. Aika on ollut työn-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8873: tekijöille raskas, ainaisessa pelossa työpaikan      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
8874: menetyksestä.                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8875:    Kehityksen eri vaiheissa ei henkilöstön mieli-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8876: piteelle ole annettujuurikaan arvoa. Nyt on käy-
8877: mässä niin, että puolustushallinnon yksimielinen               Onko Hallitus harkinnassaan ottanut
8878: kannanotto Valtion kiinteistöhallintotyöryh-                huomioon, että puolustushallinnolla tuli-
8879: män muistiossa jää kokonaan huomioon otta-                  si säilyttää oma rakennuslaitos niin, että
8880: matta. Työryhmä esittää puolustuslaitoksen ra-              sitä ei yhdistettäisi osaksi Valtion kiin-
8881: kennuslaitoksen liittämistä osaksi Valtion kiin-            teistölaitosta, koska puolustushallinnon
8882: teistölaitosta vastoin puolustusvoimien, raken-             toiminnat kaikessaan muodostavat
8883: nuslaitoksen ja puolustusministeriön yksimielis-            muusta valtion rakennustoiminnasta eril-
8884: tä kantaa.                                                  lisen, erityistä osaamista edellyttävän yk-
8885:    On tärkeätä, että puolustuslaitoksella säilyte-          sikön?
8886: tään oma kiinteistötoimi. Näin ollen sen raken-
8887: 
8888:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
8889: 
8890:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
8891: 
8892: 
8893: 
8894: 
8895:  280043
8896: 2                                       KK 1555, 1571/1998 vp
8897: 
8898: 
8899: N:o 1571
8900: 
8901: 
8902: 
8903: 
8904:                                    Arja Ojala /sd ym.: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimin-
8905:                                        nan jatkuvuudesta
8906: 
8907: 
8908:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8909:    Puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennus-        varallisuuden hoidosta ja rakennuttamisesta.
8910: tointa on organisoitu uudelleen yhtäjaksoisesti       Vain tällä tavalla voidaan säilyttää ja turvata
8911: lähes 12 vuotta. Kyseinen aika on ollut hallin-       myös poikkeusoloissa tarvittava hyvin vaativa
8912: nonalan kiinteistönhoito-ja rakennusalan henki-       kiinteistöalan ammattitaito hallinnon sisällä.
8913: löille erittäin raskas pelon painaessa työpaikoista      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8914: ja ennen kaikkea tavasta, jolla organisointia on      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8915: viety eteenpäin.                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8916:     Nyt on käymässäjopa niin, että puolustushal-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8917: linnon yksimielinen kannanotto valtion kiinteis-
8918: töhallintotyöryhmän muistiossa jää kokonaan                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8919: huomioimatta. Kannanotossaan työryhmä esit-                  ryhtyä varmistaakseen, että puolustus-
8920: tää puolustushallinnon rakennuslaitoksen liittä-             hallinnon rakennuslaitos pystyy jatkos-
8921: mistä osaksi Valtion kiinteistölaitosta vastoin              sakin vastaamaan puolustusvoimien käy-
8922: puolustusministeriön, puolustusvoimien ja ra-                tössä olevan rakennus- ja kiinteistövaral-
8923: kennuslaitoksen yksimielistä tahtoa.                         lisuuden hoidosta ja rakennuttamisesta
8924:     Olisi ensiarvoisen tärkeätä säilyttää puolus-            sekä poikkeusoloissa tarvittavan hyvin
8925:  tushallinnon oma kiinteistötoimi. Rakennuslai-              vaativan kiinteistöalan ammattitaidon
8926:  toksen tulisi voida jatkossakin vastata puolustus-          säilymisestä ja turvaamisesta?
8927:  voimien käytössä olevan rakennus- ja kiinteistö-
8928: 
8929:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
8930:            Arja Ojala /sd            Reino Ojala /sd                    Jukka Gustafsson /sd
8931:            Eila Rimmi /vas           Tuija Pohjola /sd                  Reijo Lindroos /sd
8932:            Markku Vuorensola /kesk   Irja Tulonen /kok                  Kari Kantalainen /kok
8933:                      Mikko Kuoppa /va-r                        Sulo Aittaniemi /kesk
8934:                                        KK 1555, 1571/1998 vp                                           3
8935: 
8936: 
8937: 
8938: 
8939:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8940: 
8941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myös puolustushallinnon kiinteistötoimen kehit-
8942: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tämisen lähtökohdiksi. Työryhmän konkreetti-
8943: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      set toimenpide-ehdotukset ovat, kuten työryhmä
8944: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       muistiossaankin toteaa, puolustushallinnon
8945: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        osalta yleisluonteisia, eikä muistiossa ole tarkas-
8946: n:o 1555:                                            teltukaan eri toteutusvaihtoehtoja asetettujen ta-
8947:                                                      voitteiden saavuttamiseksi. Edellisen johdosta
8948:           Onko Hallitus harkinnassaan ottanut        on sovittu käynnistettäväksi jatkoselvitys yksi-
8949:        huomioon, että puolustushallinnolla tuli-     tyiskohtaisen ja puolustushallintoon soveltuvan
8950:        si säilyttää oma rakennuslaitos niin, että    toteuttamismallin kehittämiseksi.
8951:        sitä ei yhdistettäisi osaksi Valtion kiin-       Puolustushallinto poikkeaa muista julkisen
8952:        teistölaitosta, koska puolustushallinnon      sektorin ns. siviilihallinnonaloista. Tällä hallin-
8953:        toiminnat kaikessaan muodostavat              nonalalla toimivalta kiinteistöyksiköitä edellyte-
8954:        muusta valtion rakennustoiminnasta eril-      tään puolustusvoimien organisaation ja toimin-
8955:        lisen, erityistä osaamista edellyttävän yk-   nan yksityiskohtaista tuntemista, ja puolustus-
8956:        sikön?                                        voimien tarvitsemien kiinteistöpalvelujen tuotta-
8957:                                                      minen edellyttää jatkossakin omaa palvelutuo-
8958:   ja kansanedustaja Arja Ojalan ym. näin kuu-        tantoa erityisesti puolustusvoimien strategisesti
8959: luvan kirjallisen kysymyksen n:o 1571:               tärkeissä kohteissa. Puolustushallinnon kiinteis-
8960:                                                      tökannan erityisluonne ilmenee myös siinä, että
8961:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      huomattava osa rakennusvarallisuudesta poik-
8962:         ryhtyä varmistaakseen, että puolustus-       keaa luonteensa, käyttötarkoituksensa ja sijain-
8963:         hallinnon rakennuslaitos pystyy jatkos-      tinsa perusteella huomattavasti Valtion kiinteis-
8964:         sakin vastaamaan puolustusvoimien käy-       tölaitoksen hallitsemasta ja tavanomaisten kiin-
8965:         tössä olevan rakennus- ja kiinteistövaral-   teistömarkkinoiden tarjoamasta toimitilakan-
8966:         lisuuden hoidosta ja rakennuttamisesta       nasta.
8967:         sekä poikkeusoloissa tarvittavan hyvin           Edellä olevan johdosta puolustusministeriö
8968:         vaativan kiinteistöalan ammattitaidon        katsoo, että puolustushallintoa koskevan jatko-
8969:         säilymisestä ja turvaamisesta?               selvitystyön yhteydessä on tarkasteltava erilaisia
8970:                                                      organisaatiovaihtoehtoja. Kaikissa organisaa-
8971:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-         tio- ja kehittämisvaihtoehdoissa on kuitenkin
8972: vasti seuraavaa:                                     lähtökohtana oltava se, miten puolustusvoimien
8973:                                                      toiminnalliset edut parhaiten voidaan turvata
8974:     Valtiovarainministeriö asetti 15.5.1998 työ-     kiinteistöhallinnollisten asioiden osalta ja mitä
8975:  ryhmän arvioimaan uudelleen valtion kiinteistö-     todellista toiminnallista ja taloudellista lisäarvoa
8976:  hallinnon organisointia. Tavoitteena oli tehostaa   voidaan saada esimerkiksi keskittämällä toimin-
8977:  nykyisten kiinteistöyksiköiden koordinointia ja     toja Valtion kiinteistölaitokseen jättämällä kui-
8978:  supistaa yksiköiden lukumäärää. Työryhmä sai        tenkin sotilaalliset rakenteet puolustusvoimille.
8979:  tehtävänsä valmiiksi 31.12.1998.                    Tärkeintä on kuitenkin se, että puolustusvoimien
8980:     Työryhmän esittämät valtion kiinteistötoi-       varsinainen toiminta pystytään turvaamaan kai-
8981:  men yleiset kehittämistavoitteet soveltuvat puo-    kissa, niin rauhan- kuin poikkeusolosuhteissa-
8982:  lustusministeriön käsityksen mukaan hyvin           kin.
8983: 
8984:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
8985: 
8986:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
8987: 4                                       KK 1555, 1571/1998 vp
8988: 
8989: 
8990: 
8991: 
8992:                                         Tili Riksdagens Talman
8993: 
8994:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      betsgruppens konkreta åtgärdsförslag är, som
8995: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        arbetsgruppen även konstaterar i sin promemo-
8996: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ria, vad försvarsförvaltningen beträffar av all-
8997: man Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga          män natur, och i promemorian har inte heller
8998: spörsmål nr 1555:                                     några alternativ enligt vilka de uppställda målen
8999:                                                       kunde uppnås granskats. Som följd av vad som
9000:           Har Regeringen vid sin bedömning be-        anförts ovan har parterna kommit överens om
9001:        aktat att försvarsförvaltningen bör ha         att sätta i gång med fortsatta utredningar i syfte
9002:        kvar sitt eget byggverk på så sätt att det     att utveckla en detaljerad och för försvarsförvalt-
9003:        inte sammanslås med och blir en del av         ningen lämplig modell för det sätt på vilket målen
9004:        Statens fastighetsverk, eftersom försvars-     skall uppnås.
9005:        förvaltningens verksamhet i alla avseen-          Försvarsförvaltningen skiljer sig från den of-
9006:        den utgör en egen, från den övriga statliga    fentliga sektorns övriga s.k. civilförvaltningsom-
9007:        byggverksamheten avskild enhet som för-        råden. En fastighetsenhet som verkar på detta
9008:        utsätter särskilt kunnande?                    förvaltningsområde förutsätts ha detaljerad kun-
9009:                                                       skap om försvarsmaktens organisation och verk-
9010:   samt följande av riksdagsman Arja Ojala m.fl.       samhet, och produktioneo av den fastighetsservi-
9011: undertecknade spörsmål nr 1571:                       ce som försvarsmakten behöver förutsätter också
9012:                                                       i framtiden egen serviceproduktion speciell när
9013:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        det gäller sådana objekt som är strategiskt viktiga
9014:        ta i syfte att säkerställa att försvarsför-    för försvarsmakten. Den speciella karaktären
9015:        valtningens byggverk också i framtiden         hos försvarsförvaltningens fastighetsbestånd
9016:        förmår svara för skötseln av den bygg-         framgår också av att en betydande del av fastig-
9017:        nads- och fastighetsförmögenhet som            hetsförmögenheten på grundval av sin natur, sitt
9018:        försvarsmakten förfogar över och för           användningsändamål och sin lokalisering i an-
9019:        byggverksamheten i samband därmed,             märkningsvärd grad avviker från det bestånd av
9020:        samt för att den synnerligen krävande          lokaliteter som Statens fastighetsverk förfogar
9021:        yrkeskunskap på fastighetsområdet som          över och det som den vanliga fastighetsmarkna-
9022:        behövs i undantagsförhållanden skall bi-       den erbjuder.
9023:        behållas och tryggas?                              Med anledning av vad som anförts ovan anser
9024:                                                       försvarsministeriet att olika slag av organisa-
9025:   Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt         tionsalternativ bör granskas i samband med det
9026: anföra följande:                                      fortsatta utredningsarbete som gäller försvars-
9027:                                                       förvaltningen. I alla organisations- och utveck-
9028:    Finansministeriet tilisatte 15.5.1998 en arbets-   lingsalternativ bör utgångspunkten dock vara
9029: grupp med uppgift att göra en ny bedömning av         det sätt på vilket försvarsmaktens verksamhets-
9030: organiseringen av statens fastighetsförvaltning.      intressen bäst kan tryggas tili den del det gäller
9031: Syftet var att effektivera koordineringen av de       fastighetsförvaltningsfrågor och vilket funk-
9032: nuvarande fastighetsenheterna och att inskränka       tionsmässigt och ekonomiskt tilläggsvärde som
9033: antalet enheter. Arbetsgruppen blev fårdig med        kan erhållas t.ex. genom att koncentrera verk-
9034: sin uppgift 31.12.1998.                               samheten tili Statens fastighetsverk men låta de
9035:    De allmänna utvecklingsmål för statens fastig-     militära strukturerna kvarstå hos försvarsmak-
9036: hetsfunktion som arbetsgruppen föreslår lämpar        ten. Det viktigaste är likväl att försvarsmaktens
9037: sig enligt försvarsministeriets uppfattning väl       egentliga verksamhet alltid kan tryggas, såväl i
9038: också som utgångspunkter för utvecklingen av          fredstid som i undantagsförhållanden.
9039: försvarsförvaltningens fastighetsfunktion. Ar-
9040: 
9041:      Helsingforsden 12 februari 1999
9042: 
9043:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
9044:                                           KK 1556/1998 vp
9045: 
9046: Kirjallinen kysymys 1556
9047: 
9048: 
9049: 
9050: 
9051:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Tehokkaan palontorjuntalaitteiston hankki-
9052:                                       misesta
9053: 
9054: 
9055:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9056: 
9057:    Suomessa on kesäisin runsaasti metsäpaloja,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9058: myös suurpaloja. Vahingot saattavat olla hyvin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9059: kin mittavia ja mahdollisuudet suoranaiseen jät-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9060: tituhoon ovat olemassa, koska Suomi on metsäi-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9061: nen maa. Suomessa ei ole kuitenkaan huippuva-
9062: rustettua valtakunnallista palontorjuntaryhmää,                Katsooko Hallitus, että Suomeen tulisi
9063: joka tällaisissa tapauksissa pystyisi myös huip-            kouluttaa suurten metsäpalojen sammut-
9064: puvälineistön, erityisesti palontorjuntahelikop-            tamiseen tarkoitettu erikoisryhmä ja va-
9065: terien avulla massiiviseen toimintaan. Tällaisia            rustaa se kansainvälisen käytännön mu-
9066: helikoptereita ja muita laitteistoja on maailmalla          kaisilla huippuluokan palontorjuntava-
9067: olemassa, Suomessa ei. Ne varmasti maksavat                 rusteilla kuten palontorjuntahelikopte-
9068: niin sanotusti maltaita, mutta ajan mittaan mak-            reilla?
9069: savat hintansa takaisin.
9070: 
9071:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
9072: 
9073:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
9074: 
9075: 
9076: 
9077: 
9078: 280043
9079: 2                                          KK 1556/1998 vp
9080: 
9081: 
9082: 
9083: 
9084:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9085: 
9086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keskimäärin 1 355 hehtaaria vuodessa vuosina
9087: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         1961-1970. Vuosina 1971-1980 keskimääräi-
9088: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nen palanut pinta-ala oli 727 hehtaaria vuodessa.
9089: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        1981-1990 paloi keskimäärin ainoastaan 326
9090: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         hehtaaria vuosittain. 1991-1997 on keskimää-
9091: n:o 1556:                                             rin palanut 713 hehtaaria vuosittain. Yksittäisen
9092:                                                       metsäpalon keskimääräinen pinta-ala on ollut
9093:           Katsooko Hallitus, että Suomen tulisi       vuodesta 1980 lähtien alle hehtaari.
9094:        kouluttaa suurten metsäpalojen sammut-             Metsäpalojen aiheuttamat vahingot ovat ol-
9095:        tamiseen tarkoitettu erikoisryhmä ja va-       leet viime vuosina markkamääräisesti mitattuna
9096:        rustaa se kansainvälisen käytännön mu-         melko vähäiset. Vuosina 1994-1997 vahingot
9097:        kaisilla huippuluokan palontorjuntava-         ovat olleet yhteensä n. 12 miljoonaa markkaa eli
9098:        rusteilla kuten palontorjuntahelikopte-        n. 3 miljoonaa markkaa vuosittain. Tämä luku
9099:        reilla?                                        sisältää vain vahingoittuneelle omaisuudelle ai-
9100:                                                       heutuneet vahingot, joten siinä ei ole otettu huo-
9101:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           mioon sammutuskustannuksia. Metsäpalojen
9102: taen seuraavaa:                                       sammutuksessa on käytetty koko ajan mm. puo-
9103:                                                       lustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja yksityisten
9104:     Metsäpalot ovat todennäköisiä Suomessa ai-        yritysten helikopterikalustoa. Valtio on hankki-
9105: noastaan toukokuun alusta elokuun loppuun.            nut vesisäiliöitä helikopterisammutusta varten
9106: Erityisen suureksi vaara kasvaa kuivina aikoina.      ympäri Suomea. Kaiken kaikkiaan näitä säiliöitä
9107: Suomessa on painotettu tähän saakka lähinnä           on 21. Helikopterikalustoa on ollut aina saatavil-
9108: metsäpalojen ennaltaehkäisyyn liittyviä toimen-       la silloin, kun sitä on tarvittu. Helikopterisam-
9109: piteitä. Erityisen kuivana aikana maassa anne-        mutuksen lisäksi sisäasiainministeriö kehittää
9110: taan metsäpaloindeksiin perustuva metsäpalo-          parhaillaan lentokoneilla tapahtuvaa sammutus-
9111: varoitus, jolloin avotulen teko metsään tai sen       ta.
9112: välittömään läheisyyteen on kielletty. Kaikesta           Metsäpalojen sammuttamisessa on otettava
9113: huolimatta metsäpaloja syttyy ja tulee syttymään      huomioon kustannukset ja näillä kustannuksilla
9114: myös tulevaisuudessa.                                 saatava hyöty. Helikoptereita on käytetty sam-
9115:     Metsäpaloista puhuttaessa olennaista on met-      mutuksessa tehokkaasti jo joitakin vuosia. Tä-
9116: säpalojen nopea havaitseminen. Mitä nopeam-           män lisäksi normaalilla pelastuslaitosten kalus-
9117: min palo havaitaan, sitä pienemmiksi vahingot         tolla päästään melko lähelle palopaikkoja, koska
9118: jäävät. Suomessa metsäpalojen havaitsemiseen          Suomessa ei ole vuoristoja tai muita maantieteel-
9119: on käytetty tähystyslentoja. Tähystysreittejä on      lisiä esteitä. Myös metsäautotieverkosto on mel-
9120: koko Suomen alueella 26. Kokeiluluontoisesti on       ko kattava. Erikoisjoukkojen ylläpitäminen vain
9121: kehitetty myös satelliittivalvontaa metsäpalojen      metsäpalojen sammutusta varten kalustoineen ja
9122: havaitsemisessa.                                      miehistöineen on huomattavasti kalliimpaa kuin
9123:     Metsäpalojen määrä on lisääntynyt yleisesti       metsäpaloista aiheutuneet vahingot. Metsäpalo-
9124: ottaen 1990-luvulla, mutta toisaalta niiden           jen pinta-alan pieneneminen ja kansainväliset
9125: pinta-alat ovat pienentyneet. Palojen määrän ti-      vertailut viittaavat siihen, että nykyisellä järjes-
9126: lastolliseen lisääntymiseen on vaikuttanut osal-      telmällä on saatu hyviä tuloksia aikaan.
9127: taan se, että palojen tilastointi on kehittynyt en-       Kuitenkaan ei ole syytä todeta, ettei kehitys-
9128: tistä tarkemmaksi. Tämä on ollut seurausta tie-       työtä metsäpalojen torjunnassa tarvitsisi enää
9129: totekniikan kehittymisestä ja sen käyttöönotos-       tehdä. Tuloksia voidaan parantaa kohtuullisin
9130: ta.                                                   kustannuksin siten, että tihennetään toimipaik-
9131:     Paras mittari metsäpaloista puhuttaessa on        koja, joista helikoptereita on saatavissa, jolloin
9132: palanut pinta-ala silloin, kun ollaan kiinnostu-      sammutuksen aloittaminen tapahtuu nopeam-
9133: neita aiheutuneista vahingoista. Suomessa paloi       minja näin vahingotjäävät vielä entistä pienem-
9134:                                          KK 1556/1998 vp                                           3
9135: 
9136: miksi. Sisäasiainministeriön asettama helikopte-      Lentokaluston käyttöä metsäpaloissa tulee li-
9137: rityöryhmä on äskettäinjättämässään muistiossa     sätä, mutta ei kalustetun erikoisryhmän muodos-
9138: esittänyt nimenomaan helikopteritoimipaikko-       sa. Toimintamallina tulee olla se, että metsäpalo-
9139: jen lisäämistä. Puolustusvoimien tuleva helikop-   jen sammutuksessa voitaisiin käyttää lentokalus-
9140: terihankinta tulee osaltaan lisäämään metsäpa-     toa, jolla muina aikoina on muuta tehokasta
9141: lojen sammutukseen soveltuvaa helikopterika-       käyttöä.
9142: lustoa.
9143: 
9144:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
9145: 
9146:                                                            Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
9147: 4                                          KK 1556/1998 vp
9148: 
9149: 
9150: 
9151: 
9152:                                         Tili Riksdagens Talman
9153: 
9154:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den 1961-1970, medan den genomsnittliga areal
9155: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           som brann ner under perioden 1971-1980 var
9156: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       727 ha om Året. Åren 1981-1990 brann endast
9157: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-       326 ha om året. Under perioden 1991-1997 har
9158: ga spörsmål nr 1556:                                  i medeltal 713 ha om året brunnit ner. Den areal
9159:                                                       som i genomsnitt brunnit vid varje enskild skogs-
9160:           Anser Regeringen att Finland bör ut-        brand har fr.o.m. 1980 varit under en hektar om
9161:        bilda en specialgrupp för släckning av         året.
9162:        stora skogsbränder och förse den med               De skador som orsakats av skogsbränder har
9163:        högklassig brandskyddsutrustning, så-          under de senaste åren varit ganska ringa angivet i
9164:        som helikoptrar, i enlighet med interna-       mark. Under perioden 1994---1997 har skadorna
9165:        tionell praxis?                                uppgått tili sammanlagt ca 12 milj. mk, dvs. ca
9166:                                                       3 milj. mk årligen. Denna siffra omfattar endast
9167:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skador på egendom, dvs. släckningskostnaderna
9168: anföra följande:                                      har inte beaktats. Vid släckningen av skogsbrän-
9169:                                                       der har hela tiden utnyttjats bl.a. försvarsmak-
9170:    Sannolikhet för skogsbränder föreligger i Fin-     tens, gränsbevakningens och privata företags he-
9171: land endast från början av maj tili slutet av au-     likoptrar. Staten har skaffat vattentankar avsed-
9172: gusti. Faran blir överhängande under torrperio-       da för släckning från helikopter tili olika ställen i
9173: der. Finland har hittills närmast prioriterat före-   landet. Tankarna uppgår sammanlagt tili 21
9174: byggande åtgärder då det gäller skogsbränder.         stycken. Helikoptrar har alltid funnits att tillgå
9175: Under särskilt torra perioder utfårdas varning        när det funnits behov av sådana. Utöver släck-
9176: för skogsbrand som baserar sig på ett index för       ning med hjälp av helikopter utvecklar inrikesmi-
9177: skogsbränder. När varning för skogsbrand utfår-       nisteriet som bäst släckning med hjälp av flyg-
9178: dats är det förbjudet att göra upp öppen eld i        plan.
9179: skogen eller i dess omedelbara närhet. Det oaktat         När det gäller släckning av skogsbränder bör
9180: bryter skogsbränder ut och kommer sådana att          kostnaderna och den nytta som kan uppnås tili
9181: bryta ut också i framtiden.                           dessa kostnader beaktas. Helikoptrar har redan i
9182:    Då det gäller skogsbränder är det väsentligt att   ett antal år använts effektivt i släckningsarbetet.
9183: de upptäcks snabbt. Ju snabbare branden upp-          Man kommer dessutom ganska nära brandplat-
9184: täcks, desto mindre blir skadorna. För att skogs-     sen med räddningsverkens normala utrustning,
9185: bränder skall upptäckas har man i Finland ut-         eftersom det inte finns några höga berg eller
9186: nyttjat spaningsflyg. Totalt 26 olika spaningsrut-    andra geografiska hinder i vårt land. Också nätet
9187: ter i hela landet utnyttjas för detta ändamål. Man    av skogsbilvägar är ganska heltäckande. Upp-
9188: har också gjort försök med satellitövervakning        rätthållandet av specialstyrkor enbart för släck-
9189: för att upptäcka skogsbränder.                        ning av skogsbränder med den utrustning och
9190:    Antalet skogsbränder har allmänt taget ökat        bemanning det kräver kostar betydligt mycket
9191: under 1990-talet, men å andra sidan har de area-      mera än de skador skogsbränderna ger upphov
9192: ler som drabbats minskat. På den statistiska ök-      tili. Minskningen i nedbrunna skogsarealer och
9193: ningen av antalet bränder har bl.a. inverkat att      internationella jämförelser tyder på att goda re-
9194: statistikföringen av bränderna har utvecklats och     sultat har uppnåtts med nuvarande system.
9195: blivit noggrannare än förut. Detta är en följd av         Det är dock inte skäl att säga att något ytterli-
9196: datateknikens utveckling och ibruktagandet av         gare utvecklingsarbete då det gäller bekämpning-
9197: sådan teknik.                                         en av skogsbränder inte skulle behöva göras.
9198:    Ifall man är intresserad av vilka skador som       Resultaten kan förbättras tili skäliga kostnader
9199: uppstått är den bästa mätaren i fråga om skogs-       så att man ökar antalet stationeringsorter som
9200: bränder hur stor areal som brunnit. I Finland         kan ställa upp med helikoptrar, varvid släck-
9201: brann i genomsnitt 1 355 ha om året under perio-      ningsarbetet kan inledas snabbare och skadorna
9202:                                           KK 1556/1998 vp                                              5
9203: 
9204: därmed minskas ytterligare. Den av inrikesminis-        Användningen av flygmateriel vid bekämp-
9205: teriet tillsatta helikopterarbetsgruppen har i den   ningen av skogsbränder kommer att utökas men
9206: promemoria den nyligen framlagt föreslagit just      inte i form av en specialgrupp inklusive utrust-
9207: att antalet stationeringsorter som kan ställa upp    ning. Verksamhetsmodellen kommer att vara
9208: med helikoptrar skall utökas. Genom försvars-        den att det är möjligt att utnyttja flygmateriel vid
9209: maktens framtida helikopteranskaffningar kom-        släckningen av skogsbränder, men att flygmate-
9210: mer antalet helikoptrar som lämpar sig för släck-    rielen däremellan utnyttjas effektivt för andra
9211: ning av skogsbränder att öka.                        uppgifter.
9212: 
9213:      Helsingforsden 29 januari 1999
9214: 
9215:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
9216:                                       KK 1557, 1636/1998 vp
9217: 
9218: Kirjallinen kysymys 1557, 1636
9219: 
9220: N:o 1557
9221: 
9222: 
9223:                                  Sulo Aittaniemi /kesk: Ilmavoimien lentäjäpulasta
9224: 
9225: 
9226: 
9227:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9228: 
9229:    Ihmettelin taannoin kirjallisessa kysymykses-   sä suojaan. Ei tämmöinen peli vetele ja siksi ky-
9230: säni sitä, että ilmavoimien kouluttamat lentäjät   syn taas valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
9231: siirtyvät heti kohta kaikki Finnairin palveluk-    menttiin viitaten:
9232: seen. Ihmettelin, että vaikka on rahaa ostaa pa-
9233: rinkymmenen miljardin Hornetit, ei ole varaa                 Aikooko Hallitus nyt ryhtyä tositoi-
9234: niiden pitämiseen ilmassa. Puolustusministeri             miin estääkseen ilmavoimien koko lentä-
9235: Taina suhtautui vastauksessaan luottavaisesti             jäkaartia pestautumasta Finnairin palve-
9236: tulevaisuuteen.                                           lukseen, ja
9237:    Nyt Finnair on taas ottanut potin eli palkan-             mitä nämä tositoimien toimenpiteet
9238: nut 40 ilmavoimien kouluttamaa lentäjää siipien-          pitävät sisällään?
9239: 
9240:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
9241: 
9242:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
9243: 
9244: 
9245: 
9246: 
9247: 280043
9248: 2                                        KK 1557, 1636/1998 vp
9249: 
9250: N:o 1636
9251: 
9252: 
9253: 
9254: 
9255:                                   Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Puolustusvoimien lentäjäpulan eh-
9256:                                       käisemisestä
9257: 
9258: 
9259:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9260: 
9261:    Kolme vuotta sitten päätimme, että Suomi         män aukon paikkaaminen maksaa miljardi
9262: tarvitsee taistelulentokoneensa. Päätimme ostaa     markkaaja vie 20 vuotta. Lentäjien palkkavaati-
9263: 64 Hornetia. Jokainen suomalainen vauvasta          mukset olisivat maksaneet 34 miljoonaa mark-
9264: vaariin sijoitti väritelevision hinnan saadakseen   kaa, eikä puolustuskyky olisi vaarantunut.
9265: maalle parhaan mahdollisen ilmapuolustuksen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9266: yhteensä melkein 17 miljardilla markalla. Lentä-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9267: jät ovat vaatineet lisäpalkkaa niin, että nuorim-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9268: pien palkka nousisi 1 000 markkaa ja pisimpään      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9269: palveluksessa olleiden 8 400 markkaa kuukau-
9270: dessa. Se olisi heidän mielestään kohtuullinen                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lentä-
9271: korvaus palvelusidonnaisuudesta. Palkankoro-               jäkato saadaan keskeytettyä niin, että pit-
9272: tuksiin ei ole suostuttu ja näin ollen lähes 80            källä tähtäimellä se muodostuu edullisek-
9273: miestä on lähtenyt tai lähdössä. Pelkästään tä-            si ratkaisuksi kaikille?
9274: 
9275:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
9276: 
9277:            Pirjo-Riitta Antvuori /kok     Kalevi Lamminen /kok        Juhani Sjöblom /kok
9278:                                         KK 1557, 1636/1998 vp                                           3
9279: 
9280: 
9281: 
9282: 
9283:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9284: 
9285:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        virkauraan liittyvien kurssien toimeenpanoa. Sa-
9286: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         malla selvitetään myös muiden aselajien upsee-
9287: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       reiden siirtämistä ilmavoimiin sellaisiin tehtä-
9288: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        viin,joissa ei edellytetä lentäjän koulutusta. Tällä
9289: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tavoin on mahdollista vapauttaa ohjaajia esikun-
9290: n:o 1557:                                             tarutiineista laivuepalvelukseen.
9291:                                                          Ohjaajien palkkausta on parannettu työnan-
9292:            Aikooko Hallitus nyt ryhtyä tositoi-       tajapäätöksin siten, että kaikille ohjaajille on ke-
9293:         miin estääkseen ilmavoimien koko lentä-       säkuussa 1998 tehdyn päätöksen perusteella
9294:         jäkaartia pestautumasta Finnairin palve-      maksettu 1 000 markkaa kuukaudessa henkilö-
9295:         lukseen, ja                                   kohtaisena lisäpalkkiona. Lokakuussa 1998 pää-
9296:            mitä nämä tositoimien toimenpiteet         tettiin jatkositoumusmallin käyttöönotosta. Sen
9297:         pitävät sisällään?                            mukaisestijokaiselle jatkositoumuksen tehneelle
9298:                                                       ohjaajalle maksetaan yhteensä 120 000 markkaa
9299:   sekä kansanedustaja Pirjo-Riitta Antvuoren          kutakin kolmen vuoden palvelusjaksoa kohti,
9300: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          jonka he sitoutuvat palvelemaan ilmavoimissa
9301: 1636:                                                  10,5 vuoden sitoumusajan jälkeen. Helmikuussa
9302:                                                        1999 tehdyn viimeisen päätöksen perusteella
9303:             Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lentä-   nuoremmille, pääasiassa aktiivilentopalveluk-
9304:         jäkato saadaan keskeytettyä niin, että pit-   sessa oleville tullaan maksamaan edellä mainitun
9305:         källä tähtäimellä se muodostuu edullisek-     1 000 markan lisäksi 2 000 markkaa kuukaudes-
9306:         si ratkaisuksi kaikille?                      sa 10,5 vuoden sitoumusjakson päättymiseen
9307:                                                       saakka.
9308:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittaen            Ohjaajaupseereiden tehtävien virkaluokkia
9309: seuraavaa:                                            on tarkistettu nopeuttamaan virkauran kehitty-
9310:                                                       mistä. Lisäksi virkarakenteen kehittämiseksi pe-
9311:    Liikenneilmailun voimakas kasvu, lentäjän          rustettiin lokakuussa 1998 ilmavoimiin yksi
9312: ammattiin soveltuvien henkilöiden rajallinen          everstin A 27 palkkausluokan virka, kolme evers-
9313: määrä sekä liikennelentäjäkoulutuksen volyymi         tiluutnantin A 25 palkkausluokan virkaa sekä
9314: ovat tekijöitä, jotka ovat aikaansaaneet tilan-       viisi majurin A 23 palkkausluokan virkaa.
9315: teen, jossa yksityisille lentoyhtiöille on syntynyt       Puolustusvoimat asettaa myös kaksi työryh-
9316: tarve rekrytoida nopeasti lentäjiä siviili-ilmailun   mää. Toisessa selvitetään ilmavoimien ohjaajien
9317: tehtäviin. Myös eräät ohjaajaupseerin uraan liit-     koulutusjärjestelmän kehittämistarpeita sekä
9318: tyvät tekijät, määrärahojen vähäisyydestäjohtu-       toimenpiteitä poislähteneiden ohjaajien korvaa-
9319: va lentotuntien väheneminen sekä lentoyhtiöi-         miseksi ja toisessa toteutettujen palkkauksellis-
9320: den ohjaajilleen maksamat yhteiskunnan ylei-          ten ratkaisujen sekä sitoumusjärjestelmän vai-
9321: seen ansiotasoon verraten korkeat palkat ovat         kuttavuutta ja kehittämistarpeita. Molempien
9322: osaltaan syinä ilmavoimien ohjaajien hakeutu-         työryhmien tulee saada työnsä päätökseen vuo-
9323: miseen siviili-ilmailun tehtäviin. Tämän ilmavoi-     den 1999 aikana.
9324: mien toimintaa haittaavan kehityskulun katkai-            Koulutuksellisiin ratkaisuihin liittyvät myös
9325: semiseksi on ryhdytty useisiin toimenpiteisiin.       ilmavoimien lentäjien rekrytoimisenja koulutuk-
9326:    Lentotoiminnan turvaamiseksi budjettirahoi-        sen uudistukset. Tänä vuonna käynnistyvä uusi
9327: tusta on lisätty muun muassa vuoden 1998 toises-      koulutusjärjestelmä sisältää sekä varusmiesoh-
9328: sa lisäbudjetissa noin 85 miljoonaa markkaa.          jaajakoulutuksen että lentoupseerin ammatti-
9329: Vuoden 1999 määrärahojen jaossa ilmavoimien           koulutuksen uudistamisen. Vastaisuudessa ilma-
9330: toiminnan turvaamiseen kiinnitetään erityistä         voimiin ohjaajaksi voi hakeutua sekä ilmavoi-
9331:  huomiota. Ohjaajien laivuepalvelusaikaa piden-       mien varusmieskoulutuksen kautta että myös
9332: netään lentämisen lisäämiseksi myöhentämällä          muualla suoritetun varusmiespalveluksen kaut-
9333: 4                                     KK 1557, 1636/1998 vp
9334: 
9335: ta. Kaikki otetaan varusmiespalveluksenjälkeen         Ilmavoimien toiminnan turvaaminen käytös-
9336: noin neljäksi kuukaudeksi määräaikaiseen pal-      sä olevien voimavarojen puitteissa on ollut kes-
9337: velukseen, jonka jälkeen hakeudutaan Maan-         keinen lähtökohta niissä lukuisissa toimenpiteis-
9338: puolustuskorkeakouluun upseerin ammattikou-        sä, joilla ohjaajien asemaa ja sotilaslentäjän am-
9339: lutukseen.                                         matin kilpailukykyä on pyritty parantamaan.
9340:    Yhteiskunnan kustantamaa ammattilentäjien       Osa muutoksista vaikuttaa välittömästi. Laajem-
9341: koulutusta sekä pidemmän aikavälin ilmailun        pien rakenteellisten muutosten vaikutukset ovat
9342: koulutuksellisia perusratkaisuja selvittää par-    arvioitavissa vasta pidemmän ajan kuluessa.
9343: haillaan liikenneministeriön työryhmä, jonka           Uudistusten tavoitteena on parantaa sotilas-
9344: määräaika päättyy 26.2.1999. Työryhmässä ovat      lentäjien asemaa sekä palvelusuran houkuttele-
9345: edustettuina viranomaistahoina valtiovarainmi-     vuutta siten, että hallitsematon siirtyminen sivii-
9346: nisteriö, liikenneministeriö, opetusministeriö,    li-ilmailun tehtäviin voidaan pysäyttää ja taata
9347: puolustusministeriö, Pääesikunta, Ilmavoimien      ilmavoimille määrällisesti riittävä ja laadullisesti
9348: esikunta, Ilmailulaitos ja Rajavartiolaitos sekä   korkeatasoinen henkilöstö myös tulevaisuudes-
9349: liikenneilmailun osalta Finnair Oy ja Suomen       sa.
9350: Lentotoimenharjoittajien Liitto.
9351: 
9352:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
9353: 
9354:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
9355:                                           KK 1557, 1636/1998 vp                                             5
9356: 
9357: 
9358: 
9359: 
9360:                                           Tili Riksdagens Talman
9361: 
9362:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         betskarriären. Samtidigt utreds även möjlighe-
9363: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          terna att flytta officerare från andra vapenslag tili
9364: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        sådana uppgifter inom flygvapnet som inte förut-
9365: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga            sätter flygarutbildning. Piloter kan på så sätt
9366: spörsmål nr 1557:                                       frigöras från stabsrutiner och flyttas över tili flot-
9367:                                                         tiljtjänstgöring.
9368:           Ämnar Regeringen nu vidta kraftåt-                Piloternas löner har förbättrats genom arbets-
9369:        gärder i syfte att förhindra att flygvapnets     givarbeslut så att tili alla piloter, på grundval av
9370:        hela flygarkår tar anställning hos Finn-         ett beslut som fattades i juni 1998, har betalts
9371:        air, och                                         1 000 mk i månaden som personligt tiliäggsarvo-
9372:           vad innebär dessa kraftåtgärder?              de. 1 oktober 1998 fattades beslut om att tai bruk
9373:                                                         en modell som innebar förlängd förbindelse. En-
9374:   samt följande av riksdagsman Pirjo-Riitta             ligt den betalas tili alla piloter som omfattas av
9375: Antvuori m.fl. undertecknade skriftliga spörs-          den förlängda förbindelsen sammanlagt 120 000
9376: mål nr 1636:                                            mk för varje treårig tjänstgöringsperiod som de
9377:                                                         förbinder sig att fullgöra vid flygvapnet efter en
9378:            Vad ämnar Regeringen göra för att            förbindelsetid på 10,5 år. På grundval av det
9379:         bortfallet av flygare skall kunna hejdas så     senast fattade beslutet i februari 1999 utbetalas
9380:         att man på längre sikt får tili stånd en        tili yngre piloter som huvudsakligen är i aktiv
9381:         lösning som är förmånlig för alla?              flygtjänstgöring utöver det ovan nämnda tiliäg-
9382:                                                         get på 1 000 mk ytterligare 2 000 mk i månaden
9383:   Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt           tili utgången av den förbindelseperiod som om-
9384: anföra följande:                                        fattar 10,5 år.
9385:                                                             Tjänsteklasserna för uppgifter som sköts av
9386:     Trafikflygets kraftiga tiliväxt, det begränsade     flygofficerare har justerats i syfte att försnabba
9387: antalet personer som lämpar sig för flygaryrket         karriärutvecklingen. 1 syfte att utveckla tjänste-
9388: samt trafikflygarutbildningens volym är faktorer        strukturen inrättades dessutom vid flygvapnet i
9389: som har lett tili den situationen att de privata        oktober 1998 en tjänst för en överste i löneklass
9390: flygbolagen har fått behov av att snabbt kunna          A 27, tre överstelöjtnantstjänster i löneklass A 25
9391: rekrytera flygare för uppgifter inom den civila         samt fem majorstjänster i löneklass A 23.
9392: luftfarten. Också vissa faktorer som hänför sig             Två arbetsgrupper tilisätts också av försvars-
9393: tili pilotofficerens karriär, det minskade antalet      makten. 1 den ena utreds utvecklingsbehoven
9394: flygtimmar tili följd av de knappa anslagen samt        med tanke på utbildningssystemet för flygvap-
9395: de ijämförelse med den allmänna inkomstnivån i          nets pi1oter samt åtgärder i syfte att ersätta de
9396: samhället höga löner som flygbolagen betalar            piloter som flyttat, och i den andra verkningarna
9397: sina piloter är för sin del orsaker tili att flygvap-   av de genomförda löneavgörandena och förbin-
9398: nets piloter söker sig tili uppgifter inom den civila   delsearrangemanget samt därtili hörande utveck-
9399: luftfarten. 1 syfte att bryta denna för flygvapnets     lingsbehov. Bägge arbetsgrupperna skall slutföra
9400: verksamhet negativa utveckling har ett flertal          sitt arbete under år 1999.
9401: åtgärder inletts.                                           Till de avgöranden som gäller utbildningsfrå-
9402:     1 syfte att trygga flygverksamheten har bud-        gor hänför sig också reformerna beträffande re-
9403: getfinaniseringen ökats, bl.a. med ca 85 milj. mk       kryteringen av flygvapnets piloter och deras ut-
9404: i 1998 års andra tilläggsbudget. Vid fördelningen       bildning. Det nya utbildningssystem som tas i
9405: av 1999 års anslag kommer särskild uppmärk-             bruk i år inbegriper en förnyelse både av bevä-
9406: samhet att fåstas vid tryggandet av flygvapnets         ringsutbildningen och flygofficerens yrkesutbild-
9407: verksamhet. Piloternas tjänstgöringstid vid flot-       ning. 1 framtiden kan man söka sig tili pilotut-
9408: tiljerna förlängs i syfte att öka flygtiden genom       bildning vid flygvapnet via såväl flygvapnets be-
9409: senareläggning av kurser som hänför sig tili äm-        väringsutbildning som på annat håll fullgjord
9410: 6                                        KK 1557, 1636/1998 vp
9411: 
9412: beväringstjänst. Alla antas efter beväringstjäns-          Tryggandet av flygvapnets verksamhet inom
9413: ten på ca 4 månader till en tjänstgöring på viss tid,   ramen för tillgängliga resurser har varit den cen-
9414: varefter det är möjligt att söka sig till Försvars-     trala utgångspunkten i det stora antal åtgärder
9415: högskolan till yrkesutbildningen för flygofficer.       med hjälp av vilka man har försökt förbättra
9416:    Den av samhället bekostade utbildningen för          piloternas ställning och militärflygaryrkets kon-
9417: yrkespiloter samt de grundläggande avgörande-           kurrensförmåga. En del av refomerna inverkar
9418: na på längre sikt beträffande utbildningen inom         omedelbart. Verkningarna av de mera omfattan-
9419: lufarten utreds av en arbetsgrupp vid trafikminis-      de strukturella förändringarna kan bedömas
9420: teriet vars arbete skall vara slutfört 26.2.1999. 1     först efter att en längre tid har förflutit.
9421: arbetsgruppen ingår representanter från följande           Syftet med reformerna är att förbättra militär-
9422: myndigheter: finansministeriet, trafikministe-          flygarnas ställning och göra tjänstekarriären
9423: riet, undervisningsministeriet, försvarsministe-        mera lockande så att den obehärskade överflytt-
9424: riet, Huvudstaben, Staben för flygvapnet, Luft-         ningen till uppgifter inom den civila luftfarten
9425: fartsverket och Gränsbevakningsväsendet. Tra-           kan hejdas och flygvapnet ges garantier för en i
9426: fikflyget representeras av Finnair Oy och Suo-          kvantitativt avseende tillräcklig och kvalitativt
9427: men Lentotoimenharjoittajien Liitto.                    högklassig personai också i framtiden.
9428: 
9429:      Helsingforsden 11 februari 1999
9430: 
9431:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
9432:                                             KK 1558/1998 vp
9433: 
9434: Kirjallinen kysymys 1558
9435: 
9436: 
9437: 
9438: 
9439:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Hallituksen suhtautumisesta yritykseen os-
9440:                                        taa vuosikymmenen alussa tykinosia Venäjältä
9441: 
9442: 
9443:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9444: 
9445:     Maassamme on paljastunut melkein maanpe-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9446: tokseksi luokiteltu salakaupan yritys. Erikoisoh-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9447: jelma MOT kun paljasti, että Suomen puolustus-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9448: voimat ovat taannoin yrittäneet Scan-Auton, lii-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9449: kemies Niinivaaran, entisen puolustusministeri
9450: Melinin ja nykyisen puolustusvaliokunnan pu-                     Miten Hallitus suhtautuu puolustus-
9451: heenjohtajan, res. majuri Lammisen myötävai-                  voimien, Scan-Auton, Niinivaaran, Me-
9452: kuttamina salaisesti ostaa kenttätykin osia unka-             linin ja Lammisen epäonnistuneisiin ty-
9453:  rilaisen firman välityksellä Venäjältä, vaikka vii-          kinosakauppoihin kuluvan vuosikymme-
9454:  meksi mainitun maan ja Suomen välillä oleva                  nen alkupuolella?
9455:  valtiosopimus edellytti suoria kauppoja.
9456: 
9457:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
9458: 
9459:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
9460: 
9461: 
9462: 
9463: 
9464:  280043
9465: 2                                       KK 1558/1998 vp
9466: 
9467: 
9468: 
9469: 
9470:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
9471: 
9472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tarjousten perusteella Landimexilta hankit-
9473: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tiin vuoden 1993lopulla noin yhdellä miljoonalla
9474: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    markalla kiireisimmin tarvittavia varaosia. Lan-
9475: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     dimexin tarjous oli edullisin. Varaosat toimitet-
9476: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tiin Unkarin asevoimien varastosta ja puolustus-
9477: n:o 1558:                                          voimien materiaalilaitos tarkasti ne paikan pääl-
9478:                                                    lä.
9479:           Miten Hallitus suhtautuu puolustus-          Kesällä 1994 Landimex pyrki tuomaan vara-
9480:        voimien, Scan-Auton, Niinivaaran, Me-       osia myös Venäjältä. Siihen kuuluivat osana
9481:        linin ja Lammisen epäonnistuneisiin ty-     Scan-auton, liikemies Niinivaaran sekä entisen
9482:        kinosakauppoihin kuluvan vuosikymme-        puolustusministeri Melinin aktiiviset yhteyden-
9483:        nen alkupuolella?                           otot puolustusvoimien materiaalilaitokseen. On
9484:                                                    väitetty, että puolustusvoimat olisi antanut suul-
9485:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lisen toimeksiannon hankkia varaosia Landi-
9486: vasti seuraavaa:                                   mexin avulla Venäjältä. Puolustusvoimat ei käy-
9487:                                                    tä hankintamenettelyä, jossa toimeksianto anne-
9488:    Kysymyksessä mainitussa hankinnassa nou-        taan suullisesti.
9489: datettiin normaalia hankintamenettelyä. Puolus-        Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheen-
9490: tusvoimien materiaalilaitos lähetti vuonna 1993    johtaja Lamminen lähetti Venäjälle tämän hank-
9491: tarjouspyynnön kirjallisena kahdeksalle yrityk-    keen yhteydessä kirjelmän. Puolustusvoimat ei
9492: selle, yksi tarjouspyynnön saaneista yrityksistä    ollut aloitteen tekijä eikä osallistunut kirjelmän
9493: oli unkarilainen Landimex. Kirjallisen tarjouk-     valmisteluun.
9494: sen jätti seitsemän yritystä.
9495: 
9496:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
9497: 
9498:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
9499:                                            KK 1558/1998 vp                                              3
9500: 
9501: 
9502: 
9503: 
9504:                                         Tili Riksdagens Talman
9505: 
9506:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          På grundval av offerterna anskaffades i slutet
9507: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        av år 1993 för ca en miljon mark sådana reservde-
9508: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      lar i fråga om vilka behovet var mest brådskande.
9509: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga          Landimex offert var den förmånligaste. Reserv-
9510: spörsmål nr 1558:                                     delarna levererades från ungerska armlms upplag
9511:                                                       och försvarsmaktens materielverk inspekterade
9512:           Hur förhåller sig Regeringen tili för-      dem på platsen.
9513:        svarsmaktens, Scan-Autos, Niinivaaras,            På sommaren 1994 försökte Landimex impor-
9514:        Melins och Lamminens misslyckade han-          tera reservdelar också från Ryss1and. Tili projek-
9515:        del med reservdelar tili artilleripjäser i     tet hörde Scan-autos, atlårsmannen Niinivaaras
9516:        början av innevarande årtionde?                samt förra försvarsministern Melins aktiva kon-
9517:                                                       takter med försvarsmaktens materie1verk. Det
9518:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har påståtts att försvarsmakten muntligen skulle
9519: anföra följande:                                      ha gett uppdrag om upphandling av reservdelar
9520:                                                       från Ryssland med hjälp av Landimex. Försvars-
9521:    Vid den i spörsmålet nämnda anskaffningen          makten använder sig inte av ett upphandlingsför-
9522: iakttogs normalt upphandlingsförfarande. För-         farande där uppdraget ges muntligt.
9523: svarsmaktens materielverk sände år 1993 en               Ordföranden fOr riksdagens försvarsutskott
9524: skriftlig anbudsbegäran tili åtta företag, av vilka   Lamminen sände i samband med detta projekt en
9525: ett var det ungerska företaget Landimex. Skrift-      skrivelse till Ryssland. Försvarsmakten fungera-
9526: lig offert lämnades av sju företag.                   de inte som initiativtagare och deltog inte heller i
9527:                                                       beredningen av skrivelsen.
9528:      Helsingforsden 12 februari 1999
9529: 
9530:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
9531:                                             KK 1559/1998 vp
9532: 
9533: Kirjallinen kysymys 1559
9534: 
9535: 
9536: 
9537: 
9538:                                     Mikko Kuoppa /va-r: Toimeentulotuen riittävyydestä
9539: 
9540: 
9541: 
9542:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9543: 
9544:     Yksinäisen henkilön ja yksinhuoltajan toi-         sessa tutkimuksessa on yleensä korostettu tar-
9545: meentulotuen perusosa on tammikuun 1999                kastelun suhteuttamista yleiseen tulojen ja hyvin-
9546: alusta lähtien 2 047 markkaa ensimmäisessä             voinnin kehitykseen. Vaikka perustuslakivalio-
9547: kuntaryhmässä ja 1 959 markkaa toisessa kunta-         kunta on tulkinnut hallitusmuotoa siten, että toi-
9548: ryhmässä. Tämä perusosa voi jäädä vain 1 175           meentulotuen tasoon tehdyt leikkaukset eivät
9549: markkaan,jos sitä leikataan 40 prosentilla, kuten      loukkaa hallitusmuodossa määriteltyä perustoi-
9550: laki toimeentulotuesta tietyissä tapauksissa mah-      meentulon turvaa eivätkä ole edellyttäneet vai-
9551: dollistaa. Muiden aikuisten ja lasten perusosasta      keutettua säätämisjärjestystä, voidaan ajan ku-
9552: on katettava myös asumiskustannusten seitse-           luessa kysymys asettaa uudestaan, jos yleinen
9553: män prosentin omavastuu. Lasten perusosat              taloudellinen ja sosiaalinen kehitys antaa siihen
9554: ovat vuonna 1997 voimaan tulleiden leikkausten         aihetta. Viime vuosina talouskasvu on ollut voi-
9555: vuoksi yleensä aikaisempaa pienemmät.                  makasta ja erityisesti hyvätuloisten väestöryh-
9556:     Yksinäisen henkilön ja yksinhuoltajan perus-       mien tulot, kuten pääomatulot, ovat kasvaneet
9557: osa oli aikaisemmin 80 prosenttia täydestä kan-        tuntuvasti. Tuloerot ovat tulonjakotilastojen
9558: saneläkkeestä. Vuosina 1996-1998 voimassa ol-          mukaan kasvaneet vuosina 1996 ja 1997. Tämän
9559: leen indeksijäädytyksen vuoksi suhde on kuiten-        vuoksi toimeentulotuen perusosien nykyiset
9560: kin enää noin 78 prosenttia. Viime vuosina palk-       markkamäärät edustavat suhteellisesti alhaisem-
9561: kataso ja muut tulot ovat nousseet, jolloin toi-       pia tulotasoja kuin esimerkiksi vuonna 1996 käy-
9562: meentulotuen jälkeenjääneisyys yleisestä tuloke-       tettävissä olevien tietojen mukaan.
9563: hityksestä on suurentunut. Esimerkiksi Tilasto-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9564: keskuksen tulonjakotilaston mukaan vuonna              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9565: 1997 ylempien toimihenkilöiden tulot nousivat          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9566: 7,3 prosenttia.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9567:     Hallitusmuotoa täydennettiin vuonna 1995
9568: perusoikeuksia koskevilla määräyksillä, joiden                   Katsooko Hallitus, että toimeentulo-
9569: mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan                  tuen perusosan nykyiset markkamäärät
9570: ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on                  vastaavat hallitusmuodossa taattua ih-
9571: oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huo-                  misarvoisen elämän ja välttämättömän
9572: lenpitoon (15 a §:n 1 mom.). Kun sosiaaliturvan               toimeentulon vaatimusta?
9573:  riittävyyttä ja tasoa arvioidaan, Sosiaalipoliitti-
9574: 
9575:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
9576: 
9577:                                           Mikko Kuoppa /va-r
9578: 
9579: 
9580: 
9581: 
9582: 280043
9583: 2                                         KK 1559/1998 vp
9584: 
9585: 
9586: 
9587: 
9588:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9589: 
9590:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Todettakoon, että Ruotsin toimeentulotuki-
9591: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        järjestelmä uudistettiin 1.1.1998 lukien. Ruotsin
9592: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      uusi järjestelmä on sisällöltään miltei samanlai-
9593: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           nen kuin Suomen järjestelmä. Ainoa olennainen
9594: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ero on siinä, että Ruotsin toimeentulotuessa ei
9595: n:o 1559:                                            ole asumismenojen osalta omavastuuta, minkä
9596:                                                      määrä Suomessa on seitsemän prosenttia asu-
9597:           Katsooko Hallitus, että toimeentulo-       mismenoista. Verrattaessa Suomen perusosien
9598:        tuen perusosan nykyiset markkamäärät          tasoa (1.3.1998 lukien) Ruotsin perusosiin, voi-
9599:        vastaavat hallitusmuodossa taattua ih-        daan todeta, että yksinäisten henkilöiden osalta
9600:        misarvoisen elämän ja välttämättömän          Suomen perusosat ovat asumismenojen omavas-
9601:        toimeentulon vaatimusta?                      tuusta johtuen hieman alhaisempia kuin Ruot-
9602:                                                      sin. Sen sijaan lapsiperheille Suomen perusosat
9603:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         antavat Ruotsia paremman ostovoiman, vaikka
9604: vasti seuraavaa:                                     Suomenjärjestelmän asumismenojen omavastuu
9605:                                                      otetaan huomioon.
9606:    Toimeentulotuki on tarkoitettu turvaamaan             Toimeentulotuesta annetun asetuksen 2 §:n
9607: henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kan-        mukaan perusosien markkamääriä tarkistetaan
9608: nalta vähintään välttämätön toimeentulo. Sen         samasta ajankohdasta ja samassa suhteessa kuin
9609: tarkoituksena on paitsi turvata välttämätön toi-     täyden kansaneläkkeen määrää. Tätä elinkus-
9610: meentulo, myös antaa mahdollisuuksia osallis-        tannusindeksin muutoksiin perustuvaa tarkis-
9611: tua yhteiskunnan toimintaan ja edistää itsenäistä    tustapaa on pidettävä tällä hetkellä riittävänä
9612: selviytymistä.                                       keinona turvata toimeentulotuen perusosien re-
9613:    Toimeentulotukilain valmistelun yhteydessä        aaliarvo hintatason muuttuessa. Toimeentulo-
9614: sosiaali- ja terveysministeriössä tehtiin Tilasto-   tuen perusosien markkamääriä tarkistettaessa
9615: keskuksen kulutustutkimusaineistoon perustu-         vertauskohtana ei voida välittömästi pitää yh-
9616: via selvityksiä, joissa tarkasteltiin perusosien     teiskunnan talouskasvussa taijoidenkin henkilö-
9617: suuruutta suhteessa toteutuneeseen kulutukseen.      ryhmien tulotasossa viime aikoina tapahtuneita
9618: Selvitysten tulokset jaettiin lakiesityksen edus-    muutoksia.
9619: kuntakäsittelyn yhteydessä sosiaali- ja terveysva-       Samassa yhteydessä toimeentulotukisäännös-
9620: liokunnan sekä perustuslakivaliokunnan jäsenil-      ten uudistamisen kanssa tehtiin myös muita
9621: le. Selvitysten tuloksia voidaan pitää lähinnä       säännösmuutoksia, joilla parannettiin asumistu-
9622: suuntaa-antavina arvioitaessa toimeentulotuen        kea ja 18-vuotiaiden osalta opintotukea sekä ko-
9623: perusosien riittävyyttä kattamaan erityyppisten      rotettiin työttömyyspäivärahaa. Näiden uudel-
9624: kotitalouksien jokapäiväiseen toimeentuloon          leenjärjestelyjen keskeisenä tavoitteena oli siirtää
9625: kuuluvia välttämättömiä menoja. Niiden perus-        perusturvassa painopistettä ensisijaisiin etuuk-
9626: teella oli kuitenkin havaittavissa, että perusosat   siin ja saada toimeentulotuen saajien määrä ale-
9627: riittävät kattamaan välttämättömään toimeen-         nemaan.
9628: tuloon kuuluvat menot. Perustuslakivaliokunta            Eduskunta edellytti toimeentulotukea koske-
9629: totesi toimeentulotukilakiesityksestä (HE 2171       vasta lakiehdotuksesta antamassaan vastaukses-
9630:  1997 vp) antamassaan lausunnossa (PeVL 31/          sa, että lain käytännön soveltamista ja sen tavoit-
9631: 1997 vp), että esitetty toimeentulotuen suuruus      teiden toteutumista seurataan tiiviisti ja mahdol-
9632: on valiokunnan käsityksen mukaan sopusoin-           lisesti ilmeneviin epäkohtiin puututaan viivytte-
9633: nussa perustuslain kanssa, ja toimeentulotukijär-    lemättä. Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän
9634: jestelmä tältä osin turvaa sosiaalisesti hyväksyt-   sopimuksen mukaisesti Sosiaali- ja terveysalan
9635: tävää elintasoa, mikä useimmissa tapauksissa on      tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa Stakesissa
9636: enemmän kuin hallitusmuodon 15 a §:n 1 mo-           käynnistettiin vuoden 1998 alussa seurantatutki-
9637: mentissa taattu oikeus.                              mus perusturvamuutosten vaikutuksista, ja ra-
9638:                                           KK 1559/1998 vp                                             3
9639: 
9640: portti ensimmäisen seurantavaiheen tutkimustu-       vaikutukset ovat olleet erityyppisissä kotitalouk-
9641: loksista julkaistiin viime syyskuussa. Myös Suo-     sissa. Selvitysten on määrä valmistua keväällä
9642: men Kuntaliitto aloitti vuoden 1997 lopulla toi-     1999.
9643: meentulotukiuudistuksen vaikutusten seuraami-           Stakesissa on meneillään myös laaja vähim-
9644: seksi selvittämisprojektin. Näiden seurantaselvi-    mäisturvan tasoa koskeva tutkimusprojekti, mis-
9645: tysten alustavat tulokset on raportoitu sosiaali-    sä eri lähtökohdista käsin pyritään selvittämään
9646: ja terveysvaliokunnan jäsenille STM:n kirjeellä      kohtuullisen minimiturvan mitoitukseen liittyviä
9647: 16.11.1998.                                          seikkoja. Myös tähän kokonaisuuteen liittyvien
9648:    Alustavien seurantatulosten perusteella voi-      osaraporttien on määrä valmistua kevään 1999
9649: daan tehdä se johtopäätös, että esimerkiksi halli-   aikana. Edelleen sosiaali- ja terveysministeriössä
9650: tuksen esityksessä toimeentulotukilaiksi esitetyt    on valmisteilla vuosien 1994--1996 kotitalous-
9651: toimeentulotukimenojen alentumista koskevat          tiedusteluihin perustuva selvitys,jossa noin 7 000
9652: arviot ovat suuruusluokaltaan oikeita.               kotitalouden kulutusmenojen tasoa verrataan
9653:    Käynnissä olevien seurantaselvitysten jatko-      toimeentulotuen perusosien markkamääriin.
9654: vaiheissa on tarkoitus saada täsmällisempi kuva      Mikäli selvitykset antavat aihetta, ryhtyy minis-
9655: eri osatekijöiden vaikutuksesta kustannuskehi-       teriö tarvittaviin toimenpiteisiin tukijärjestelmän
9656: tykseen samoin kuin siitä, millaisia muutosten       kehittämiseksi.
9657: 
9658:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
9659: 
9660:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
9661: 4                                         KK 1559/1998 vp
9662: 
9663: 
9664: 
9665: 
9666:                                        Tili Riksdagens Talman
9667: 
9668:    I det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen           Konstateras kan att socia1tjänstsystemet i
9669: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          Sverige reviderades från och med den 1 januari
9670: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      1998. Detnya systemet i Sverige är tili sitt inne-
9671: dagsman Mikko Kuoppa undertecknade skriftli-         håll så gott som likadant som det finska systemet.
9672: ga spörsmål nr 1559:                                 Den enda väsentliga skilinaden är att det i det
9673:                                                      svenska systemet inte finns någon självriskandel i
9674:           Anser Regeringen att de nuvarande          fråga om boendekostnaderna. I Finland är själv-
9675:        markbeloppen av utkomststödets grund-         riskandelen sju procent av boendekostnaderna.
9676:        del motsvarar kraven på ett människo-         Vid en jämförelse av grunddelsnivån i Finland
9677:        värdigt Iiv och en oundgänglig utkomst,       (fr.o.m. den 1 mars 1998) och Sverige, kan man
9678:        vi1ka garanteras i regeringsformen?           konstatera att grundde1en för ensamstående i
9679:                                                      Finland på grund av självriskande1en i fråga om
9680:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        boendekostnaderna är något lägre än i Sverige.
9681: anföra fö1jande:                                     Däremot ger grunddelen i Finland barnfamiljer
9682:                                                      bättre köpkraft, trots att självriskandelen i det
9683:    Utkomststödet är avsett att trygga minst den      finska systemet beaktas.
9684: oundgäng1iga utkomst som en person och familj            Enligt 2 § förordningen om utkomststöd juste-
9685: behöver för ett människovärdigt liv. F örutom att    ras grunddelens markbelopp vid samma tid-
9686: trygga den oundgängliga utkomsten skall ut-          punkt och i samma proportion som beloppet av
9687: komststödet göra det möj1igt för mottagaren att      full folkpension. Detta justeringssätt som base-
9688: deltai samhällets verksamhet samt främja motta-      rar sig på förändringarna i 1evnadskostnadsindex
9689: garens möjligheter att klara sig på egen hand.       måste för närvarande anses vara ett tillräckligt
9690:    Vid beredningen av 1agen om utkomststöd           medel att trygga realvärdet av utkomststödets
9691: gjorde social- och hälsovårdsministeriet utred-      grunddel då prisnivån ändras. Vid justering av
9692: ningar baserade på materia! från Statistikcentra-    markbeloppen av utkomststödets grunddel kan
9693: 1ens undersökningar om konsumtionen. I utred-        man inte direkt som jämförelseobjekt ha de se-
9694: ningarna studerades grunddelens storlek i förhål-    naste förändringarna i samhällets ekonomiska
9695: lande tili den faktiska konsumtionen. Vid riks-      tillväxt eller i vissa persongruppers inkomstnivå.
9696: dagsbehand1ingen av lagförslaget delades resul-          I samband med att bestämmelserna om ut-
9697: taten av utredningarna ut tili medlemmarna i         komststödet reviderades gjordes också andra
9698: social- och hä1sovårdsutskottet och i grundlags-     ändringar i bestämmelserna. Genom ändringar-
9699: utskottet. Resultaten av utredningarna kan när-      na förbättrades bostadsbidraget och likaså stu-
9700: mast anses vara riktgivande när det gäller att       diestödet för 18-åringar och höjdes arbetslös-
9701: bedöma hur vä1 utkomststödets grunddel täcker        hetsdagpenningen. Det centrala syftet med dessa
9702: de nödvändiga utgifterna för den dagliga utkom-      reformer var att lägga tyngdpunkten i grund-
9703: sten i hushåll av o1ika typer. Utredningsresulta-    skyddet på primära förmåner och få antalet mot-
9704: ten gav dock för handen att grundde1en räcker tili   tagare av utkomststöd att minska.
9705: för att täcka de nödvändiga utgifterna för ut-           Riksdagen förutsatte i sitt svar med anledning
9706: komsten. Grund1agsutskottet konstaterade i sitt      av förslaget tili1ag om utkomststöd att man nog-
9707: ut1åtande (GrUU 31/1997 rd) om propositionen         grant följer upp hur lagen tiliämpas i praktiken
9708: med förs1ag tili lag om utkomststöd (RP 217/         och hur må1en uppnås, samt att man omedelbart
9709: 1997) att den i propositionen föres1agna storle-     ingriper i eventuella missförhållanden som kom-
9710: ken på utkomststödet enligt utskottets uppfatt-      mer fram. Enligt ett avtal mellan social- och häl-
9711: ning är i samklang med grundlagen, och att ut-       sovårdsministeriet och Forsknings- och utveck-
9712: komststödssystemet tili denna del tryggar en so-     lingscentralen för social- och hälsovården Stakes
9713: cialt acceptabellevnadsstandard, som i de flesta     inledde Stakes i början av år 1998 en uppfölj-
9714: fall går utöver rättigheten enligt 15 a § 1 mom.     ningsundersökning om konsekvenserna av för-
9715: regeringsformen.                                     ändringarna i grundskyddet, och en rapport om
9716:                                            KK 1559/1998 vp                                           5
9717: 
9718: undersöknings-resultaten för den första uppfölj-      vecklingen. Man kommer också att utreda hur
9719: ningsfasen publicerades i september i fjol. Också     förändringarna påverkat hushåll av olika slag.
9720: Finlands Kommunförbund inledde i slutet av år         Utredningarna skall vara fårdiga våren 1999.
9721: 1997 ett projekt för att utreda följderna av revi-       På Stakes pågår också ett omfattande forsk-
9722: deringen av utkomststödet. De preliminära resul-      ningsprojekt om nivån på minimiskyddet. Från
9723: taten av dessa uppföljningsundersökningar har         olika utgångspunkter försöker man utreda fakto-
9724: delgetts medlemmarna i social- och hälsovårds-        rer i samband med..dimensioneringen av ett skä-
9725: utskottet i SHM:s brev daterat den 16 november        ligt minimiskydd. Aven delrapporterna från det-
9726: 1998.                                                 ta projekt bör bli fårdiga under våren 1999. Yt-
9727:    Utgående från de preliminära resultaten av         terligare arbetar social- och hälsovårdsministe-
9728: uppföljningsundersökningarna kan man dra              riet på en utredning baserad på hushållsenkäter
9729: slutsatsen att t.ex. de beräknade sänkta utgif-       åren 1994-1996, i viiken nivån på konsumtions-
9730: terna får utkomststödet vilka läggs fram i rege-      utgifterna i ca 7 000 hushåll jämförs med mark-
9731: ringens proposition med förslag tili lag om ut-       beloppen av utkomststödets grunddel. Om ut-
9732: komststöd är i rätt storleksklass.                    redningarna visar att behov föreligger kommer
9733:    1 de följande faserna av uppföljningsunder-        ministeriet att vidta nödvändiga åtgärder för att
9734: sökningarna är avsikten att få en tydligare bild av   utveckla ett stödsystem.
9735: de olika delfaktorernas inverkan på kostnadsut-
9736: 
9737:      Helsingforsden 10 februari 1999
9738: 
9739:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
9740:                                               KK 1560/1998 vp
9741: 
9742: Kirjallinen kysymys 1560
9743: 
9744: 
9745: 
9746: 
9747:                                      Klaus Bremer /r: Kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n 5 momentin sekä
9748:                                          yhteisrekisterin jatkohankkeen toteutuksen kiireellisyydestä
9749: 
9750: 
9751:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
9752: 
9753:      Vuonna 1997 EU :n komissio antoi aloittavien         nustetaan standardisoivan nykyistä sekavaa tili-
9754: yritysten toimintaolosuhteiden parantamisesta             karttakäytäntöä. Tämä vähentää kirjanpidon
9755: ja yksinkertaistamisesta suosituksen (22.4.1997),         kustannuksia ja edistää tietojärjestelmien kehit-
9756: jossa se kehottijäsenmaita noudattamaan yhden             tämistä. Elektroninen tilinpäätös ja tilinpäätös-
9757: yhteyspisteen, yhden ilmoituslomakkeen ja yh-             ten yhteisrekisteri tuovat huomattavia kustan-
9758: den yritystunnuksen periaatteita.                         nussäästöjä sekä valtiolle että yrityksille. Lisäksi
9759:      Vuonna 1996 kauppa- ja teollisuusministeriö          tietojen jalostaminen nopeutuu ja virheet vä-
9760: (KTM) otti hallituksen Pk-yrityspoliittiseen              henevät. Muun muassa yritysten tunnuslukuti-
9761:  ohjelmaan (KTM:n neuvottelukuntaraportteja               lastot voidaan saada aiempaa nopeammin val-
9762:  111996) viranomaisten yhteisrekisterin. Idean            miiksi, ja yritysten verotusten valmistuminen no-
9763:  mukaisesti yritykset lähettävät samat yritystä           peutuu.
9764:  koskevat tiedot vain kerran yhteen viranomais-               Olen kirjallisissa kysymyksissäni (KK:t 1210
9765:  ten rekisteriin ja sellaisessa muodossa, että tiedot     ja 1289/1998 vp) joutunut kiirehtimään hanketta,
9766:  tyydyttävät samalla kaikkien viranomaisten tie-          kun osoittautui, että elinkeinoelämän järjestö-
9767:  totarpeet. Ilmoitukset voidaan myös lähettää             taho oli hanketta vastaan jäsenistönsä etujen vas-
9768:  sähköisesti. Suomen hallitus oli siis jo ennen           taisesti. Työryhmässä edustetut viranomaistahot
9769:  EU :n komission suositusta toteuttamassa yhden           edistivät aktiivisesti työn valmistumista, ja työ-
9770:  yhteyspisteen, ilmoituslomakkeen ja yritystun-           ryhmän jäsenenä toiminut KHT-tilintarkastaja
9771:  nuksen periaatteita. Lisäksi Suomessa mukaan             Pauli Vahtera kehitti ideaa edelleen ja kirjoitti
9772:  otettiin tietotekniikan tehokas hyödyntäminen.           työryhmän raportin. Kirjalliset kysymykseni -
9773:       Pelkkä ohjelma ei vielä merkitse mitään, jos        saanen näin tulkita - tuottivat tulosta, sillä ra-
9774:  sitä ei toteuteta. Kirjeissään 18.10.1996 ja             portti valmistui niiden jälkeen nopeasti ja on
9775:  21.10.1996 ministeri Antti Kalliomäelle ekonomi          sisällöltään erinomainen.
9776:   Lassi Mäkinen vetosi mainittuun hallituksen Pk-             Ministeri Kalliomäki sekä asiasta vastaavat
9777:  yrityspoliittiseen ohjelmaan ja pyysi ministeriä         virkamiehet ovat hankkeen ratkaisuvaiheessa
9778:   liittämään viranomaisten yhteisrekisteriä koske-        toimineet oivallisesti, joten haluan kiittää heitä.
9779:   van kohdan valmisteilla olevaan kirjanpitolakiin        Hanke ei kuitenkaan vielä ole lopussa. Työryh-
9780:   siten, että tilinpäätöstiedot voitaisiin lähettää vi-   märaportit ovat lausuntokierroksella, jonka jäl-
9781:   ranomaisten yhteisrekisteriinjoko sähköisesti tai       keen KTM tekee laissa määrätyn päätöksen.
9782:   yhdellä paperilomakkeella. Tällöin erilliset vero-      Päätöskään ei vielä toteuta itse yhteisrekisteriä,
9783:  ja tilastoilmoitukset jäisivät pois. Ministeri Kal-      vaan se luo sille perustan.
9784:   liomäenjohdolla ehdotus toteutettiin ja ao. koh-            Suomen tulisi olla edelläkävijä yritystietojen
9785:   ta tuli kirjanpitolain (1336/1997) 3 luvun 9 §:n 5      yhteisrekisterin toteuttamisessa ja siten osoittaa
9786:   momenttiin. Lakitekstin mukaan KTM antaa                 omalla osaamisellaan pyrkivänsä EU:n pienyri-
9787:   asiasta päätöksen.                                      tysystävällisimmäksi jäsenmaaksi. Parhaassa ta-
9788:       KTM asetti Tilinpäätössanoma-työryhmän               pauksessa Suomi on ensimmäinen yhteisrekiste-
9789:   valmistelemaan päätöstä. Työryhmä sai 4.1.1999          rin toteuttaja koko maailmassa.
9790:   valmiiksi raporttinsa "Elektroniset tilinpäätösil-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9791:   moitukset", joka jo heti julkaisemisen jälkeen sai       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9792:    kirjanpidon ammattilaisilta ylistäviä lausuntoja.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9793:    Raportti sisältää runkotililuettelon, jonka en-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9794: 
9795:  280043
9796: 2                                      KK 1560/1998 vp
9797: 
9798:          Milloin KTM tekee kirjanpitolain                    milloin Hallitus käynnistää jatko-
9799:       3 luvun 9 §:n 5 momentissa mainitun pää-           hankkeen tilinpäätöksiä koskevan viran-
9800:       töksen, ja                                         omaisten yhteisrekisterin toteuttamisek-
9801:                                                          si?
9802:     Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
9803: 
9804:                                        Klaus Bremer /r
9805:                                           KK 1560/1998 vp                                               3
9806: 
9807: 
9808: 
9809: 
9810:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9811: 
9812:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jallisiin kysymyksiin (KK 1034/1998 vp, 1210/
9813: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          1998 vp ja 128911998 vp) tuotiin esiin, että mai-
9814: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nittuun säännökseen perustuen ministeriö asetti
9815: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       vuonna 1997 työryhmän, jonka toimeksiantona
9816: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        oli tehdä ehdotus standardiksi,jota käyttäen yri-
9817: 1560:                                                 tykset voisivat lähettää konekielisesti viranomai-
9818:                                                       sille tilinpäätöstietosanoman. Standardin mää-
9819:            Milloin KTM tekee kirjanpitolain 3         rittely perustuisi viranomaisten lain mukaan tar-
9820:        luvun 9 §:n 5 momentissa mainitun pää-         vitsemiin tilinpäätöstietoihin.
9821:        töksen, ja                                          Edellä tarkoitettu työryhmä jätti 4.1.1999 päi-
9822:            milloin Hallitus käynnistää jatko-         vätyn raporttinsa ("Elektroniset tilinpäätöstie-
9823:        hankkeen tilinpäätöksiä koskevan viran-        dot") kauppa- ja teollisuusministeriölle kuluvan
9824:        omaisten yhteisrekisterin toteuttamisek-       vuoden tammikuun alussa.
9825:        si?                                                 Kauppa- ja teollisuusministeriö on puolestaan
9826:                                                       lähettänyt raportin lausuntokierrokselle, jotta
9827:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          erilaiset näkökannat asiasta saadaan mahdolli-
9828: vasti seuraavaa:                                       simman laajasti kartoitettua. Määräaika lausun-
9829:                                                        tojen antamiselle päättyy 15 päivänä maaliskuu-
9830:    Kansanedustaja Bremerin kirjallisen kysy-           ta 1999. Kuten vastauksissa edustaja Bremerin
9831: myksen ensimmäinen osa viittaa uuden kirjanpi-         kirjallisiin kysymyksiin 103411998 vp ja 1289/
9832: tolain (1336/1997) 3 luvun 9 §:n 5 momenttiin,         1998 vp todettiin, kauppa- ja teollisuusministe-
9833: jonka mukaan "Kauppa- ja teollisuusministeriö          riö varoo hätiköimästä asiassa ottaen huomioon
9834: päättää niistä menettelytavoista, joita tulee nou-     tilinpäätössääntelyn merkityksen yrityksille.
9835: dattaa toimitettaessa asiakirjoja koneellisessa        Tässä tarkoituksessa ministeriö pitää tarkoituk-
9836: muodossa patentti- ja rekisterihallitukselle".         senmukaisena, että jatkotoimista päätetään vas-
9837:    Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, kuten       ta, kun saadut lausunnot on huolellisesti arvioi-
9838: vastauksissa edustaja Bremerin aikaisempiin kir-       tu.
9839: 
9840:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
9841: 
9842:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
9843: 4                                         KK 1560/1998 vp
9844: 
9845: 
9846: 
9847: 
9848:                                        Tili Riksdagens Talman
9849: 
9850:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      den ovan nämnda bestämmelsen har handels-
9851: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        och industriministeriet år 1997 tillsatt en arbets-
9852: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      grupp som fick tili uppgift att utarbeta ett förslag
9853: man Klaus Bremer undertecknade skriftliga             tili en standard med hjälp av viiken företag kan
9854: spörsmål nr 1560:                                     tillställa myndigheterna sina bokslutsuppgifter i
9855:                                                       elektronisk form. Standarden skulle utformas så
9856:           När ämnar hande1s- och industriminis-       att den grundar sig på de bokslutsuppgifter som
9857:        teriet utfårda det beslut som nämns i          myndigheterna enligt lag skall ha.
9858:        3 kap. 9 § 5 mom. bokföringslagen och              Den ovan nämnda arbetsgruppen avlämnade
9859:           när ämnar Regeringen starta ett fort-       sin rapport ("Elektroniset tilinpäätöstiedot") da-
9860:        satt projekt i syfte att skapa ett register    terad den 4 januari 1999 till hande1s- och industri-
9861:        som är gemensamt för myndigheterna?            ministeriet i början av januari 1999.
9862:                                                           Handels- och industriministeriet å sin sida har
9863:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skickat rapporten på remiss för att i så stor ut-
9864: anföra följande:                                      sträckning som möjligt kunna kartlägga olika
9865:                                                       åsikter om saken. Tidsfristen för utlåtandena lö-
9866:    1 den inledande delen av det av riksdagsman        per ut den 15 mars 1999. Som det konstateras i
9867: Bremer undertecknade spörsm:ilet hänvisas tili        svaren på riksdagsman Bremers tidigare spörs-
9868: 3 kap. 9 § 5 mom. i den nya bokföringslagen           må1 SS 1034/1998 rdoch 1289/1998 rdärhande1s-
9869: (1336/1997) som lyder: "Handels- och industri-        och industriministeriet noga med att inte förhas-
9870: ministeriet beslutar om de förfaringssätt som         ta sig i detta ärende med tanke på hur stor bety-
9871: skall iakttas när handlingar lämnas tili patent-      delse de bestämme1ser som rör bokslut har för
9872: och registerstyrelsen i elektronisk form."            företagen. 1detta syfte anser ministeriet det ända-
9873:    Handels- och industriministeriet konstaterar,      målsenligt att beslut om fortsatta åtgärder fattas
9874: som det framgår av svaren på riksdagsman Bre-         först efter att inkomna utlåtanden noggrannt har
9875: mers tidigare spörsmål (SS 1034/1998 rd, 1210/        granskats.
9876: 1998 rd och 1289/1998 rd), att med anledning av
9877: 
9878:      Helsingforsden 12 februari 1999
9879: 
9880:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
9881:                                          KK 1561/1998 vp
9882: 
9883: Kirjallinen kysymys 1561
9884: 
9885: 
9886: 
9887: 
9888:                                  Matti Väistö /k.esk: Elintarvikesektorin tulevaisuuden turvaami-
9889:                                     sesta
9890: 
9891: 
9892:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9893: 
9894:     Kotimainen elintarvikesektori on joutunut       yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen liit-
9895: vaikeaan kurimukseen. Lipposen hallituksen to-      tyvät komission ehdotukset. Ilman erityistoimia
9896: teuttamat kansallisen tuen leikkaukset ovat osal-   Suomen maataloudella ei ole juurikaan selviyty-
9897: taan tuntuvasti heikentäneet maatalouden kan-       misen edellytyksiä. Maatalouden toimintaedelly-
9898: nattavuutta. Kaikkinensa on käynyt niin, että       tysten turvaamisella on kuitenkin kansalaisten
9899: maatalouden tulot ovat vuosittainjääneet miljar-    tuki, sillä 90 prosenttia pitää sitä tärkeänä edun-
9900: din verran laskelmissa ennakoitua alhaisemmik-      valvonta-asiana Euroopan unionissa.
9901: si.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9902:     Maatalouselinkeinon alhainen arvostus, heik-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9903: ko kannattavuus ja epävarmat tulevaisuusnäky-       nioittavasti     valtioneuvoston       asianomaisen
9904: mät ovat johtaneet sukupolvenvaihdosten ro-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9905: mahdukseen. Tulevaisuus näyttää erittäin epä-
9906: varmalta koko elintarvikesektorilla. Kun koti-                  Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
9907: mainen raaka-ainepohja supistuu, niin työpaikat             litus aikoo ryhtyä Agenda-neuvottelujen
9908: vähenevät myös jalostuksessa ja muissa maata-               tuloksekkaan loppuun saattamisen ohel-
9909: louteen liittyvissä toiminnoissa. Maataloudella             la, jotta koko maassa voidaan pitkäjän-
9910: ja elintarviketeollisuudella on myös merkittäviä            teisesti turvata maatalouden kannatta-
9911:  vaikutuksia maan alueelliseen kehitykseen ja               vuus ja jatkuvuus sekä samalla kansalli-
9912: työllisyyteen.                                              sesti elintärkeän oman elintarviketuotan-
9913:     Huolta tulevaisuudesta lisäävät entisestään             non tulevaisuus kokonaisuudessaan?
9914: 
9915:       Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
9916: 
9917:                                          Matti Väistö /kesk
9918: 
9919: 
9920: 
9921: 
9922:  280043
9923: 2                                          KK 1561/1998 vp
9924: 
9925: 
9926: 
9927: 
9928:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9929: 
9930:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pitkän aikavälin tavoitteita. Kaksi vuotta sitten,
9931: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tammikuussa 1997, antamassaan loppuraportis-
9932: olette toimittanut valtioneuvoston asianosaisen       sa työryhmä esitti useita yksityiskohtaisia toi-
9933: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            menpiteitä Suomen maatalouden kilpailukyvyn
9934: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          parantamiseksi. Hallitus katsoo, että tämän ra-
9935: n:o 1561:                                             portin kansalliset toimenpide-ehdotukset ovat
9936:                                                       edelleen ajankohtaisia. Niistä tärkeimpinä voi-
9937:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   daan mainita:
9938:        litus aikoo ryhtyä Agenda-neuvottelujen           - koko elintarvikeketjua koskeva aukoton
9939:        tuloksekkaan loppuun saattamisen ohel-         laatuketju, joka voidaan tarvittaessa sertifioida,
9940:        la, jotta koko maassa voidaan pitkäjän-            - kansallisen tuen oikea kohdentaminen,
9941:        teisesti turvata maatalouden kannatta-             - hyvään alkuun päässeen luonnonmukai-
9942:        vuus ja jatkuvuus sekä samalla kansalli-       sen viljelyn myönteisen kehityksen jatkaminen ja
9943:        sesti elintärkeän oman elintarviketuotan-          - sukupolvenvaihdosten edistäminen.
9944:        non tulevaisuus kokonaisuudessaan?                 Ensi asteen elintarviketeollisuudelle myönne-
9945:                                                       tään EU :n ja Suomen yhdessä rahoittamaa siirty-
9946:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mäkauden tukea vuosina 1995-1999. Tukioh-
9947: vasti seuraavaa:                                      jelman tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa
9948:                                                       elintarviketeollisuuden sopeutumista sisämark-
9949:    Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudis-        kinoille. Tukea voivat saada maataloustuotteita
9950: tamislinjan seurausvaikutukset ilman Suomea           jalostavat yritykset erityisesti kilpailukykyä pa-
9951: koskevia erityistoimia ovat olleet hallituksen tie-   rantaviin investointihankkeisiin. Siirtymäkau-
9952: dossa jo pitkän aikaa. Agendaneuvotteluissa ta-       den tukea myönnetään puhtaasti kansallisista
9953: voitellaan Suomen erityisolojen vuoksi sadan           varoista myös ko. yritysten kilpailukykyä paran-
9954: prosentin korvausta hallinnollisten hintojen          taviin kehittämishankkeisiin. Tärkeimmät tukea
9955: alentamisen korvaamiseksi. Neuvottelujen lop-          saavat sektorit ovat lihan, maidon, perunan, vi-
9956: puvaiheessa ei ole mitään syytä luopua tästä ta-      hannesten, marjojen ja kananmunien jalostus.
9957: voitteesta. Hallitus pitää erittäin tärkeänä, että     Tukea on myönnetty 31.1.1999 mennessä yhteen-
9958: helmi- ja maaliskuun aikana käytävissä neuvot-         sä 446 108 544 markkaa 363:lle hankkeelle.
9959: teluissa löydetään ratkaisut, jotka takaavat maa-         Hallitus katsoo, että edellä mainittujen maata-
9960: talouden kannattavuuden Suomessa Agendan               louden kilpailukyvyn parantamiseksi esitettyjen
9961: toteutumisen jälkeenkin.                               kansallisten toimenpiteiden ja jalostavan teolli-
9962:    Unionin maatalouspolitiikan uudistamiseen           suuden kilpailukykyä parantavien tukien avulla
9963: osittain liittyen asetettiin Suomessa vuonna 1995      markkinoiden sinänsä ohjaamaa rakennemuu-
9964: varsin laajapohjainen maatalouspoliittinen työ-        tosta voidaan ohjata hallitummin.
9965: ryhmä pohtimaan maatalouspolitiikan lyhyen ja
9966: 
9967:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
9968: 
9969:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9970:                                              KK 1561/1998 vp                                             3
9971: 
9972: 
9973: 
9974: 
9975:                                           Tili Riksdagens Talman
9976: 
9977:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-
9978: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-
9979:                                                         rapport som arbetsgruppen avgav för två     är se-
9980:                                                         dan, ijanuari 1997, presenterades flera detalJera-
9981: lem av statsrådet översänt följande av rik~da~s­        de åtgärder med syfte att förbättra det finska
9982: man Matti Väistö undertecknade sknfthga                 jordbrukets konkurrenskraft. Regeri.ngen !lnser
9983: spörsmål nr 1561:                                       att de nationella åtgärdsförslag som mgår t rap-
9984:                                                         porten fortfarande är aktu~lla. Som de viktigaste
9985:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-           bland dem kan nämnas fölJande:
9986:        geringen vidta vid sidan om ett fram-               - en kvalitetskedja som omfattar hela livs-
9987:        gångsrikt slutförande av Agendaför-              medelskedjan och som vid behov kan certifieras,
9988:        handlingarna för att det i hela Jandet skall        - rätt fördelning av det nationella stödet,
9989:        vara möjligt att långsiktigt trygga jord-           - en fortsatt positiv utveckling i fråga om
9990:        brukets lönsamhet och kontinuitet samt           den ekologiska odlingen, som kommit i gång väl
9991:        på samma gång den nationellt sett livsvik-       och
9992:        tiga egna livsmedelsproduktionens fram-             - främjande av generationsväxlingar.
9993:        tid i sin helhet?                                    Under åren 1995-1999 beviljas livsmedelsin-
9994:                                                         dustrin av första graden stöd under övergångs-
9995:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           perioden, vilket EU och Finland finansierar ge-
9996: anföra följande:                                        mensamt. Syftet med stödprogrammet är att un-
9997:                                                         derlätta och påskynda livsmedelsindustrins a!l-
9998:    Regeringen har redan en lång tid känt till v.ilka    passning tili den inre marknaden. Stöd kan bevtl-
9999: följder riktlinjerna för ~I? reform av Eu~opets.~a      jas företag som förädlar jordbruksprodukter,
10000: unionens jordbr~kspohtt~ får utan spectalåt~ar­         särskilt för investeringsprojekt som förbättrar
10001: der som gäller Fmland. Vtd Agen<_laforhan~ltt~g­        konkurrenskraften. Stöd under övergångsperio-
10002: arna eftersträvas, på grund av Fmlands sarfor-          den beviljas av helt och hållet nationella medel
10003: hållanden, hundraprocentig kompensation för             också för utvecklingsprojekt som förbättrar fö-
10004: sänkningen av de institutionelia priserna. 1 för-       retagens konkurrenskraft. De viktigaste sektorer
10005: handlingarnas slutskede finns det mg~n som helst        som får stöd är förädlingen av kött, mjölk, pota-
10006: anledning att frångå detta mål. Regenngen anser         tis, grönsaker, bär och ägg. Fr~~ tili den 31
10007: det ytterst viktigt att de f~)rh.~n~lingar som förs i   januari 1999 har 363 projekt bevtlJats samman-
10008: februari och mars leder ttlllosnmgar som garan-         lagt 446 108 544 mk i stöd.         ..         .
10009: terar att jordbruket i Finland är lönsamt också             Regeringen anser att med ovan namnda natw-
10010: efter att Agendareformen genomförts.                    nella åtgärder för förbättring av jordbrukets
10011:    Delvis i anknytning tili reformen av unionens        konkurrenskraft och med stöd som förbättrar
10012: jordbrukspolitik tillsattes i Finland år 1995 en        förädlingsindustrins konkurrenskraft kan struk-
10013: jordbrukspolitisk arbetsgrupp på ?re.d bas som          turomvandlingen, som marknaden i och för sig
10014: fick i uppdrag att dryfta de kortstkttga och de         styr, styras mera kontrollerat.
10015: långsiktiga jordbrukspolitiska målen. 1 den slut-
10016: 
10017:      Helsingfors den 2 februari 1999
10018: 
10019:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
10020:                                               KK 1562/1998 vp
10021: 
10022: Kirjallinen kysymys 1562
10023: 
10024: 
10025: 
10026: 
10027:                                      Erkki Pulliainen /vihr: Korkeimman oikeuden purkuhakemusten
10028:                                         johdosta tekemien ratkaisujen oikeellisuudesta
10029: 
10030: 
10031:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10032: 
10033:    Arsenal Oy:tä ollaan aivan oikein ajamassa             destään tunnettu yrittäjä ja häneen nähden
10034: alas. Vain tämä antaa mahdollisuuden selvittää            ylivertainen rahalaitos/omaisuudenhoitoyhtiö,
10035: perusteellisesti ne riitatapaukset,joiden ratkaisut··     joka oli ilmiselvästi syyllistynyt laittomiin toi-
10036: ovat syvästi järkyttäneet kansalaisten oikeusta-          miin tuottaen taloudellista vahinkoa ja henkistä
10037: jua. Arsenal Oy on osoittautunut nykyisellään             kärsimystä mm. rikoslaboratorionkin toteaman
10038: lähes kykenemättömäksi oikaisemaan havaittuja             asiakirjaväärennöksen seurauksena. Kun näin
10039: väärinkäytöksiä/kömmähdyksiä/virheitä/jne.                selvässä tapauksessa korkein oikeus ei ota asiaa
10040: Osa näistä onkin sittenjoutunut tuomioistuinten           lainkaan käsiteltäväkseen, on järjestelmässä jo-
10041: ratkottaviksi.                                            tain todella pahasti vialla. Eduskunnan oikeus-
10042:    Tämän kirjallisen kysymyksen taustana on oi-           asiamiestä vapaasti lainatakseni "ratkaisut eivät
10043: keustapaus, jossa Vaasan hovioikeuden lainvoi-            todellakaan näytä oikeilta".
10044: man saaneen tuomion jälkeen paljastui olennai-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10045: sia uusia asioita, niiden joukossa mm. allekirjoi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10046: tusväärennös, jonka rikoslaboratorio todistuk-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10047: senaan vahvisti tapahtuneeksi. Asiasta hankittiin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10048:  myös arvostetun juristiprofessorin lausunto,
10049: joka oli asiassa korkeimmalle oikeudelle tehdyn                     Aikooko Hallitus selvityttää korkeim-
10050: purkuhakemuksen perusteiden kanssa sisällöl-                     pien oikeuksien purkuhakemuksista te-
10051:  tään täysin yhteneväinen.                                       kemien, talouslamaan liittyvien kielteis-
10052:     Korkein oikeus kuitenkin hylkäsi hakemuk-                    ten päätösten oikeellisuuden, ja
10053:  sen käsittelemättä sitä lainkaan väittämällä, ettei                mihin toimiin Hallitus ylipäätään ryh-
10054:  uusia tietoja ja todisteita muka olisi esitetty, vaik-          tyy tuomioistuinten harkintavallan oi-
10055:  ka hakemuksen tukena ei ollut muuta kuin oi-                    keusturvaa Ioukkaavan käytännön pa-
10056:  keudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n mukaisia                      lauttamiseksi hallitusmuodon edellyttä-
10057:  uusia tietoja ja todisteita.                                    mälle kansalaisten yhdenvertaisen kohte-
10058:     Ko. tapauksessa ovat vastakkain rehellisyy-                  lun tasolle?
10059: 
10060:       Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
10061: 
10062:                                             Erkki Pulliainen /vihr
10063: 
10064: 
10065: 
10066: 
10067: 280043
10068: 2                                         KK 1562/1998 vp
10069: 
10070: 
10071: 
10072: 
10073:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10074: 
10075:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        daan purkaa myös, jos vedotaan seikkaan tai
10076: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja
10077: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut
10078: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       toiseen lopputulokseen.
10079: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Arvioitaessa tuomioistuinten ratkaisutoimin-
10080: 1562:                                                 taa yleisellä tasolla on kuitenkin syytä muistaa,
10081:                                                       että ratkaisutoimintaan kuuluu tietty harkinta-
10082:             Aikooko Hallitus selvityttää korkeim- valta ja harkintamahdollisuus. Tuomion purka-
10083:          pien oikeuksien purkuhakemuksista te- mista koskevaa asiaa käsitellessään korkein oi-
10084:          kemien, talouslamaan liittyvien kielteis- keus suorittaa ns. kokonaisharkinnan eli harkit-
10085:          ten päätösten oikeellisuuden, ja             see kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja ja arvioi,
10086:             mihin toimiin Hallitus ylipäätään ryh- olisiko uusi tieto johtanut todennäköisesti tai
10087:          tyy tuomioistuinten harkintavallan oi- otaksuttavasti toiseen lopputulokseen alemmas-
10088:          keusturvaa Ioukkaavan käytännön pa- sa tuomioistuimessa.
10089:          lauttamiseksi hallitusmuodon edellyttä-         Tuomiovallan käyttäminen kuuluu maassam-
10090:          mälle kansalaisten yhdenvertaisen kohte- me itsenäisille ja riippumattomille tuomioistui-
10091:          lun tasolle?                                 mille, ylimmässä asteessa korkeimmalle oikeu-
10092:                                                       delle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Riip-
10093:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- pumattomuudesta seuraa se, ettei hallinnollinen
10094: vasti seuraavaa:                                      viranomainen voi toimivaltansa puitteissa puut-
10095:                                                       tua tuomioistuinten ratkaisuihin. Sen sijaan on
10096:     Tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa anta- mahdollista oikeustieteellisen tutkimuksen kaut-
10097: maan tuomioon saadaan oikeudenkäymiskaaren ta selvittää muun muassa tuomioistuinten ratkai-
10098: säännösten mukaan hakea muutosta valittamal- sutoimintaa esimerkiksi korkeimman oikeuden
10099: la. Käräjäoikeuden tuomiosta haetaan muutosta tai korkeimman hallinto-oikeuden tuomionpur-
10100: hovioikeudelta ja hovioikeuden ratkaisuun hae- kua koskevien ratkaisujen osalta. Näin koottua
10101: taan muutosta korkeimmalta oikeudelta ns. vali- tutkimustietoa voidaan tarvittaessa käyttää hy-
10102: tuslupamenettelyn kautta. Useimmissa tapauk- väksi muun muassa lainvalmistelussa. Oikeusmi-
10103: sissa hovioikeuden ratkaisu jää lopulliseksi eli nisteriö on osaltaan valmis harkitsemaan tämän-
10104: tulee lainvoimaiseksi, sillä korkeimman oikeu- tyyppisen selvitystyön tarvetta.
10105: den rooli on muuttunut ns. ennakkopäätöstuo-             Kaikki tuomioistuimet käyttävät harkintaa
10106: mioistuimeksi.                                        tehdessään oikeudellisia ratkaisuja. Tämäjohtuu
10107:     Tuomion tultua lainvoimaiseksi saattaa kui- osaksi siitä, että on lähes mahdotonta kirjoittaa
10108: tenkin ilmetä sellaisia uusia seikkoja, joiden tie- lakeja siten, että niiden suora soveltaminen kaik-
10109: dossaolo olisi saattanut johtaa tuomioistuimen kiin elämässä ilmeneviin yksittäistapauksiin olisi
10110: ratkaisemaan asian toisella tavalla. Näitä tilan- mahdollista. Viime aikoina on lainsäädännössä
10111: teita varten on säädetty menettely, jota kutsu- alkanut esiintyä aiempaa enemmän ns. avoimia
10112: taan ylimääräiseksi muutoksenhauksi.                  säännöksiä. Näistä seikoista seuraa, että tuomi-
10113:     Ylimääräistä muutoksenhakua koskevien oi- oistuimella on useissa tapauksissa varsin laaja
10114: keudenkäymiskaaren säännösten mukaan lain- harkintavalta. Tuomioistuimen harkinta ei kui-
10115: voiman saanut, riita- tai rikosasiassa annettu, tenkaan ole "vapaata harkintaa" vaan se on si-
10116: tuomio voidaan tietyin edellytyksin purkaa tuo- dottua harkintaa, jonka tulee perustua lakiin,
10117: miovirheen perusteella. Lainvoiman saanut tuo- lainsäätäjän tahtoon eli lain esitöihin, vakiintu-
10118: mio voidaan riita-asiassa purkaa muun muassa neeseen oikeuskäytäntöön ja muihin oikeusläh-
10119: silloin, jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, teisiin sekä tulkintaperiaatteisiin. Tuomioistui-
10120: on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisäl- · men ratkaisusta tulee ilmetä mm. se, miten ja
10121: lykseltään totuudesta poikkeava. Tuomio voi- millä perusteilla tuomioistuin on ratkaissut
10122:                                           KK 1562/1998 vp                                            3
10123: 
10124: asian. Toisin sanoen siitä tulee ilmetä tuomiois-    sitä kautta lisäämään perusteluiden ymmärrettä-
10125: tuimen suorittama todisteiden ja oikeuskysymys-      vyyttä. Kansalaisten luottamus tuomioistuinlai-
10126: ten harkinta.                                        tosta kohtaan on tärkeä asia. Parhaillaan oikeus-
10127:    Tuomioiden perustelemiseen on kiinnitetty         ministeriön toimesta on käynnissä tutkimus, jos-
10128: huomiota erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja li-   sa haastatteluin ja lomaketiedustelun avulla sel-
10129: säksi oikeusministeriössä on vireillä hanke, jossa   vitetään kansalaisten luottamusta tuomioistuin-
10130: pyritään kehittämään tuomioiden rakennetta ja        laitosta kohtaan.
10131: 
10132:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1999
10133: 
10134:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
10135: 4                                           KK 1562/1998 vp
10136: 
10137: 
10138: 
10139: 
10140:                                          Tili Riksdagens Talman
10141: 
10142:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tidigare inte framlades och dess framläggande
10143: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         sannolikt hade medfört ett annat slut i saken.
10144: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-        När domstolarnas beslutsverksamhet utvär-
10145: damot Erkki Pulliainen undertecknade skriftliga        deras allmänt, är det dock skäl att komma ihåg
10146: spörsmål nr 1562:                                      att tili denna verksamhet hör en viss rätt och
10147:                                                        möjlighet tili prövning. När högsta domstolen
10148:           Ämnar Regeringen låta utreda riktig-         behandlar ett ärende som gäller återbrytande av
10149:        heten av de negativa beslut som de högsta       dom utför den en s.k. helhetsprövning, dvs. den
10150:        domstolarna fattat om resningsansök-            beaktar alla faktorer som påverkar fallet och
10151:        ningar som hänfört sig tili den ekonomis-       utvärderar om den nya informationen troligen
10152:        ka recessionen, och                             eller antagligen hade medfört ett annat slut i den
10153:           tili vilka åtgärder ämnar Regeringen         lägre domstolen.
10154:        överhuvudtaget skrida för att återställa           1 vårt land handhas domaremakten av själv-
10155:        den prövningspraxis vid domstolarna             ständiga och oberoende domstolar, i högsta in-
10156:        som kränker rättsskyddet tili den nivå i        stans av högsta domstolen och högsta förvalt-
10157:        regeringsformen som förutsätter att med-        ningsdomstolen. Oberoendet betyder att inom
10158:        borgarna skall behandlas lika?                  sin behörighet kan en förvaltningsmyndighet inte
10159:                                                        blanda sig i domst<darnas beslut. Däremot är det
10160:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          möjligt att genomjutidisk forskning utreda bl.a.
10161: anföra följande:                                       domstolarnas beslutsverksamhet, t.ex. vad angår
10162:                                                        de beslut av högsta domstolen eller högsta för-
10163:    Enligt rättegångsbalken får i ett beslut som en     valtningsdomstolen som gäller återbrytande av
10164: domstol fattat i ett brott- eller tvistemål ändring    dom. Den information som samlas på detta sätt
10165: sökas genom besvär. 1 tingsrättens dom söks            kan vid behov bl.a. användas under lagbered-
10166: ändring hos hovrätten och i hovrättens dom hos         ning. Justitieministeriet är redo att överväga be-
10167: högsta domstolen genom ett s.k. besvärstili-           hovet av dylik forskning.
10168: ståndsförfarande. 1 flesta fall blir hovrättens be-       Alla domstolar använder sig av prövning när
10169: slut det slutliga dvs. det vinner laga kraft, efter-   de fattar juridiska beslut. Detta beror delvis på
10170: som högsta domstolen har blivit en s.k. prejudi-       att det är närmast omöjligt att skriva lagar så att
10171: katdomstol.                                            det är möjligt att direkt tillämpa dem på alla
10172:    Efter att en dom har vunnit laga kraft kan det      särskilda fall som förekommer i livet. Under den
10173: dock komma fram nya faktorer, som kunde ha             senaste tiden har det börjat förekomma mer s.k.
10174: medfört att domstolen hade avkunnat en annan           öppna bestämmelser i lagstiftningen. Dessa fak-
10175: dom om de hade varit kända. F ör dylika situatio-      torer leder tili att domstolen ofta har en tämligen
10176: ner har det stiftats ett förfarande som kallas ex-     omfattande prövningsrätt. Domstolens pröv-
10177: traordinärt ändringssökande.                           ning är dock inte "fri prövning" utan bunden som
10178:    Enligt bestämmelserna i rättegångsbalken om         skall basera sig på lag, lagstiftarens vilja dvs.
10179: extraordinärt ändringssökande kan en laga kraft        förarbeten, etablerad rättspraxis och övriga
10180: vunnen dom i brott- eller tvistemål under vissa        rättskällor samt tolkningsprinciper. Av motive-
10181: förutsättningar undanröjas pga. domvilla. 1 ett        ringen tili domstolsbeslutet skall bl.a. framgå hur
10182: tvistemål kan en dom som vunnit laga kraft un-         och på vilka grunder domstolen har fattat beslu-
10183: danröjas bl.a. om en handling som använts som          tet i ärendet, dvs. den prövning av bevis och
10184: bevis varit falsk eller om den person som utgivit      rättsfrågor som domstolen utfört.
10185: handlingen vetat att den tili sitt innehåll avvikit       Vid olika slags kurser har det fåsts uppmärk-
10186: från sanningen. En dom kan även återbrytas om          samhet på motiveringen tili domar och dessutom
10187: det åberopas en omständighet eller ett bevis som       är ett projekt för att utveckla domstrukturen och
10188:                                              KK 1562/1998 vp                                             5
10189: 
10190: därmed öka motiveringens begriplighet anhäng-           domstolsväsendet som justitieministeriet satt i
10191: igt vid justitieministeriet. Medborgarnas tillit tili   gång och utförs med intervjuer och förfrågning-
10192: domstolsväsendet är en viktig fråga. Som bäst           ar.
10193: pågår en undersökning av medborgarnas tillit tili
10194: 
10195:      Helsingforsden 15 februari 1999
10196: 
10197:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
10198:                                                                                                     j
10199:                                                                                                 j
10200:                                                                                             j
10201:                                                                                         j
10202:                                                                                     j
10203:                                                                                 j
10204:                                                                             j
10205:                                                                         j
10206:                                                                     j
10207:                                                                 j
10208:                                                             j
10209:                                                         j
10210:                                                     j
10211:                                                 j
10212:                                             j
10213:                                         j
10214:                                     j
10215:                                 j
10216:                             j
10217:                         j
10218:                     j
10219:                 j
10220:             j
10221:         j
10222:     j
10223: j
10224:                                           KK 1563/1998 vp
10225: 
10226: Kirjallinen kysymys 1563
10227: 
10228: 
10229: 
10230: 
10231:                                   Mikko Kuoppa /va-r: Virtain kaupungissa opiskelevien asuntotilan-
10232:                                      teen parantamisesta
10233: 
10234: 
10235:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10236: 
10237:    Opiskelija-asuntojen tarve on nykyisin Vir-       opiskelijan tarpeita vastaava asunto luo edelly-
10238: roilla noin 300 ja koulutuksen pidentyminen          tykset menestykselliselle opiskelulle ja asuntojen
10239: merkitsee runsaan 100 uuden opiskelija-asunnon       riittävyys mahdollistaa osaltaan oppilaitoksen
10240: tarvetta. Ilman erityistoimia ei löydy riittävästi   jatkuvan kehityksen. Mahdollinen uudisraken-
10241: uusia opiskelijoille soveltuvia asuntoja, jolloin    taminen parantaisi osaltaan alueen vaikeaa työl-
10242: asuntopula saattaa estää opiskelun aloittamisen      lisyystilannetta.
10243: tai haitata kohtuuttomasti opiskelua sekä nostaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10244: opiskelija-asuntojen vuokratasoa. Virroilta on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10245: aikaisemmin löytynyt kohtuullisesti opiskelijoil-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10246: le asuntoja, mutta oppilaitoksenjatkuva kehittä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10247: minen edellyttää myös uusia pysyviä ratkaisuja
10248: opiskelija-asuntojen saannin turvaamiseksi riit-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10249: tävän läheltä oppilaitosta. Asuntojen soveltu-               ryhtyä riittävän ja kohtuuhintaisen opis-
10250: vuuteen opiskeltaviin Iinjoihin nähden on myös               kelija-asuntokannan aikaansaamiseksi
10251: kiinnitettävä riittävästi huomiota erityisesti               Virroille?
10252: tietotekniikkavalmiuksien osalta. Kunnollinen
10253: 
10254:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
10255: 
10256:                                          Mikko Kuoppa /va-r
10257: 
10258: 
10259: 
10260: 
10261:  280043
10262: 2                                         KK 1563/1998 vp
10263: 
10264: 
10265: 
10266: 
10267:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10268: 
10269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vuoden 1999 talousarviossa on vuodelle 1999
10270: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         varattu 3 900 miljoonan markan suuruinen ara-
10271: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       valainojen myöntämisvaltuus ja 3 000 miljoonan
10272: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            markan suuruinen korkotukiasuntolainojen hy-
10273: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           väksymisvaltuus.         Talousarvion     mukaisilla
10274: n:o 1563:                                             myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksilla on arvioi-
10275:                                                       tu voitavan lainaittaa noin 12 000 asunnon uus-
10276:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tuotanto ja noin 5 900 asunnon perusparantami-
10277:        ryhtyä riittävän ja kohtuuhintaisen opis-      nen.
10278:        kelija-asuntokannan aikaansaamiseksi              Talousarviossa kiinnitetään erityistä huomio-
10279:        Virroille?                                     ta voimistuneen muuttoliikkeen myötä kasva-
10280:                                                       neeseen asuntojen kysyntään kasvukeskusalueil-
10281:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          la. Aravalainojen ja asuntolainojen korkotuen
10282: vasti seuraavaa:                                      käyttöperusteet vahvistetaan vuosittain valtio-
10283:                                                       neuvoston päätöksellä (käyttösuunnitelma) val-
10284:     Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-        tion talousarvion tultua eduskunnassa hyväksy-
10285: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-      tyksi. Asuntojen kysynnän alueellisten erojen
10286: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,         vuoksi hallitus on 4 päivänä helmikuuta 1999
10287: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-      vahvistamassaan käyttösuunnitelmassa talous-
10288: toa sekä peruskorjaustoimintaa. Näin on myös          arvion mukaisesti edellyttänyt, että valtion tukea
10289: tapahtunut.                                           uustuotantoon kohdeunetaan vain niille alueille,
10290:     Virtain kaupungin väestönkehitys vuosina          joilla on kohtuuhintaisten asuntojen tarvetta ja
10291:  1990-1998 osoittaa, että Virtain väkiluku on         kysyntää ottaen huomioon alueen tuleva väes-
10292: alentunut 594 henkilöllä eli 6,5 prosenttia. Tilas-   tönkehitys sekä vapaarahoitteisten asuntojen
10293: tokeskuksen uusimman, vuoteen 2030 ulottuvan          hinta- ja vuokrataso. Asuntojen tarpeen arvioin-
10294: väestöennusteen mukaan, Virtain väkiluku ale-         nin perusteena on erityisesti vuokra-asuntoihin
10295: nee jatkossakin.                                      hakevien määrä. Opiskelija-asuntojen lainoja
10296:     Valtion asuntorahasto kerää vuosittain kun-       voidaan myöntää niille alueille, joilla on erityi-
10297:  nilta tietoja kuntien asuntomarkkinatilanteesta.     sesti tällaisten asuntojen tarvetta ottaen kuiten-
10298:  Rahaston vuoden 1998 lopussa kunnilta kerää-         kin huomioon paikkakunnan vuokra-asuntojen
10299:  mien tietojen mukaan Virtain kaupungissa oli          yleinen markkinatilanne.
10300:  marraskuussa 1998 vuokra-asuntojonossa 32 ha-            On myös huomattava, että asuntojen hinta- ja
10301:  kijaruokakuntaa, joista erittäin kiireeilisessä       vuokratasojen erot maan eri osien välillä ovat
10302:  asunnontarpeessa oli kaksi ruokakuntaa. Vir-          kasvaneet. Tämän vuoksi hallitus on edellä mai-
10303:  roilla vuokra-asunnon sai peräti 66,4 prosenttia      nitussa käyttösuunnitelmassa edellyttänyt myös,
10304:  hakijoista.                                           että niille alueille, joilla arava- ja korkotukilai-
10305:     Vuosina 1995-1998 Virroille on myönnetty           noitetun uustuotannon hinta- ja vuokrataso sel-
10306:  aravalainoja 29 asunnon uustuotantoon ja 157          västi ylittää alueen asuntomarkkinoilla vallitse-
10307:  asunnon perusparannukseen. Korkotukilainoja           van hintatason ja vapaarahoitteisten asuntojen
10308:  on hyväksytty Virtain kaupunkiin yhdeksän             vuokratason, asuntoja lainoitetaan vain erityi-
10309:  asunnon uustuotantoon ja yhdeksän asunnon             sestä syystä.
10310:  perusparantamiseen.
10311: 
10312:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
10313: 
10314:                                                                           Ministeri Sinikka Mönkäre
10315:                                           KK 1563/1998 vp                                                 3
10316: 
10317: 
10318: 
10319: 
10320:                                         Tili Riksdagens Talman
10321: 
10322:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       miljoner mark och att godkänna räntestödslån
10323: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        tili bostäder för sammanlagt 3 000 miljoner mark
10324: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      under är 1999. Med fullmakterna att bevilja ara-
10325: man Mikko Kuoppa undertecknade skriftliga             vaiän och godkänna räntestödslän, som ingär i
10326: spörsmål nr 1563:                                     budgeten, kommer man uppskattningsvis att
10327:                                                       kunna bevilja lån tili nyproduktion av ca 12 000
10328:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-        bostäder och tili ombyggnad av ca 5 900 bostä-
10329:        ta för att skapa tillräckligt bostadsbe-       der.
10330:        ständ tili skäligt pris i Virdois stad?            1 budgeten fåsts särskild vikt vid den allt kraf-
10331:                                                       tigare migrationen och därmed ökande efterfrä-
10332:   Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt         gan på bostäder i tillväxtcentra. Grunderna för
10333: anföra följande:                                      användning av aravaiän och av räntestöd för
10334:                                                       bostadslån fastställs årligen genom ett beslut av
10335:    Enligt regeringsprogrammet är det ett centralt     statsrådet (dispositionsplan) sedan riksdagen
10336: mål för regeringens längsiktiga bostadspolitik att    godkänt statsbudgeten. Pä grund av de regionala
10337: öka produktionen av bostäder tili skäligt pris,       skillnaderna i efterfrågan på bostäder har reger-
10338: särskilt hyresbostäder och bostadsrättsbostäder,      ingen i enlighet med budgeten i den den 4 februari
10339: samt ombyggnadsverksamheten. Sä har ocksä              1999 faställda dispositionsplanen förutsatt att
10340: skett.                                                statligt stöd tili nyproduktion enbart riktas tili de
10341:    Befolkningsutvecklingen i Virdois stad åren        områden där det finns behov av bostäder tili
10342: 1990-1998 visar en minskning pä 594 personer,          skäligt pris samt efterfrågan på sådana med be-
10343: dvs. 6,5 procent. Statistikcentralens nyaste be-      aktande av den kommande befolkningsutveck-
10344: folkningsprognos, som sträcker sig fram tili är        lingen samt pris- och hyresnivän för fritt finansie-
10345: 2030, anger en fortsatt minskning av befolkning-       rade bostäder. Bedömningen av bostadsbehovet
10346: en i Virdois.                                          baserar sig särskilt på antalet sökande tili hyres-
10347:    Statens bostadsfond samlar årligen in uppgif-       bostäder. Lån tili studiebostäder kan beviljas tili
10348: ter om situationen på bostadsmarknaden i kom-          sådana områden där det finns ett särskilt behov
10349: munerna. Enligt de uppgifter som fonden samla-         av detta slags bostäder, dock med beaktande av
10350: de in i s1utet av är 1998 stod i slutet av november    den allmänna marknadssituationen för hyresbo-
10351: 32 hushäll i Virdois stad i kö för hyresbostäder,      städer på orten.
10352: av vilka tvä hushäll var i brädskande behov av             Det är också skäl att lägga märke tili att skill-
10353: bostad. 1 Virdois fick rentav 66,4% av de sökan-       naderna i pris- och hyresniväerna för bostäder i
10354: de en hyresbostad.                                     olika delar av Jandet har ökat. Därför har reger-
10355:     Åren 1995-1998 har aravaiän beviljats tili         ingen i den förutnämnda dispositionsplanen för-
10356:  Virdois för nyproduktion av 29 bostäder och för       utsatt, att lån för bostäder kan beviljas enbart av
10357:  ombyggande av 157 bostäder. Tili Virdois stad         särskilda skäl tili sådana områden där pris- och
10358:  har räntestödslån godkänts för nyproduktion av        hyresnivån för nyproduktion med aravaiän eller
10359:  nio bostäder och för ombyggande av nio bostä-         räntestödslån är klart högre än den som råder på
10360:  der.                                                  bostadsmarknaden samt hyresnivån för fritt fi-
10361:     1 1999 ärs statsbudget har fullmakter reserve-     nansierade bostäder i området.
10362:  rats att bevilja aravaiän för sammanlagt 3 900
10363: 
10364:       Helsingforsden 10 februari 1999
10365: 
10366:                                                                            Minister Sinikka Mönkäre
10367:                                          KK 1564/1998 vp
10368: 
10369: Kirjallinen kysymys 1564
10370: 
10371: 
10372: 
10373: 
10374:                                   Mikko Kuoppa Iva-r: Myyntirajoituksista vapautuneiden vuokra-
10375:                                      aravatalojen vuokrien korotuksista
10376: 
10377: 
10378:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10379: 
10380:    Valtion varoin on lainoitettu huomattavan           Talossa asuu monia eläkeläisiä ja lapsiperhei-
10381: suuri vuokra-asuntokanta. Lainoituksen ehdois-      tä. Näin suuri vuokrankorotus on asukkaiden
10382: sa on ollut myös talojen myyntirajoituksia mää-     maksukykyyn nähden täysin kohtuuton ja pa-
10383: räajaksi. Vuokratalojen rakennusvaiheessa           kottaa heidät hakemaan edullisempaa asuntoa.
10384: vuokratalon omistajan oma rahoitusosuus oli         Tampereella on suuri kohtuuhintaisten vuokra-
10385: suhteellisen vähäinen. Valtio määritteli myös pe-   asuntojen pula, eikä edullisemman asunnon löy-
10386: rusteet vuokratasoksi,joka mahdollisti kohtuul-     täminen ole helppoa. Muutto aiheuttaa aina
10387: liset asumiskustannukset. Nyt myyntirajoitusten     myös ylimääräisiä kustannuksia.
10388: poistuessa ovat valtion lainoituksen avulla ra-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10389: kennettujen vuokratalojen omistajat ryhtyneet       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10390: myymään taloja omistustaloiksi, jolloin uusi        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10391: omistaja on nostanut vuokria usein huomatta-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10392: vasti.
10393:    Tampereella Hervannassa sijaitseva vuokra-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10394: talo Asunto Oy Sato-Sirkka myytiin yksityiselle            ryhtyä aravavuokratalojen vuokratason
10395: yritykselle, joka välittömästi ilmoitti huomatta-          säilyttämiseksi kohtuullisena ja ylisuur-
10396: vista vuokrankorotuksista. Eräästä talon huo-              ten vuokrankorotusten estämiseksi talo-
10397: neistosta perittiin vuokraa vesimaksuineen 2 250           jen myynnin yhteydessä?
10398: mk kuukaudessa. Uusi omistaja korotti kyseisen
10399: asunnon vuokraa 1 100 mk kuukaudessa eli uusi
10400: vuokra oli yhteensä 3 350 mk.
10401: 
10402:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
10403: 
10404:                                         Mikko Kuoppa /va-r
10405: 
10406: 
10407: 
10408: 
10409: 280043
10410: 2                                           KK 1564/1998 vp
10411: 
10412: 
10413: 
10414:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10415: 
10416:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         osalta 44,10 markasta/m 2/kk 46,00 markkaan/
10417: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          m2/kk. Aravavuokria voidaan keskimäärin pitää
10418: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        varsin kohtuullisina.
10419: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko                 Kysymyksessä viitataan Tampereella sijaitse-
10420: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            van Asunto Oy Sato-Sirkan erään huoneiston
10421: n:o 1564:                                              suureen vuokrankorotukseen. Em. yhtiö on enti-
10422:                                                        nen aravavuokratalo Kiinteistö Oy Satosirkka,
10423:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jonka omistivat Tampereen Sotaveteraanien
10424:        ryhtyä aravavuokratalojen vuokratason           Huolto- ja tukisäätiö s.r., Sotainvalidien Veljes-
10425:        säilyttämiseksi kohtuullisena ja ylisuur-       liiton Tampereen osasto r.y. ja Pirkanmaan
10426:        ten vuokrankorotusten estämiseksi talo-         Osuuskauppa. Yhtiön alkuperäiset aravarajoi-
10427:        jen myynnin yhteydessä?                         tukset päättyivät 30.9.1997. Aravarajoituslakia
10428:                                                        on muutettu kesällä 1997 (682/1997) siten, että
10429:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           eräitä aravarajoituksia pidennettiin 10 vuodella.
10430: vasti seuraavaa:                                       Rajoituksista jäivät voimaan asukasvalinta jos-
10431:                                                        kin jonkin verran väljemmin perustein ja luovu-
10432:    Aravavuokran määräytymisperusteista on              tuksensaajan nimeäminen. Sen sijaan jatkorajoi-
10433: säädetty aravavuokra-asuntojen ja aravavuok-           tusaikana ei enää sovelleta aravavuokranmääri-
10434: ratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilu-         tystä. Lain muutos tuli voimaan 1.9.1997. Arava-
10435: nastamisesta annetun lain eli aravarajoituslain        rajoituslain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu 10
10436: (119011193) 7 §:ssä. Pykälän 1 momentin mu-            vuoden jatkorajoitusaika alkoi kyseisen yhtiön
10437: kaan vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta        osalta 30.9.1997.
10438: vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan mui-               Aravarajoituslain 3 §:n 1 momentin mukaan
10439: den tuottojen ohella aravavuokra-asuntojen sekä        Valtion asuntorahaston on myönnettävä va-
10440: niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiin-   pautus jatkorajoitusajan aikaisista rajoituksista,
10441: teistönpidon mukaisiin menoihin. Tällaisia me-         jos rajoitustenjatkaminen mainittujen 10 vuoden
10442: noja ovat mm. kiinteistön rakentamisesta ja pe-        ajaksi tai niiden jatkuminen mainittuna aikana
10443: rusparantamisesta, ylläpidosta ja hoidosta sekä        loukkaisi omistajan oikeutta varallisuutensa
10444: varautumisesta tuleviin korjauskustannuksiin ai-       normaaliin, kohtuulliseen ja järkevään käyttöön
10445: heutuvat kustannukset ja omalle pääomalle              tai muodostuisi muutoin ilmeisen kohtuutto-
10446: maksettava korko.                                      maksi.
10447:     Käytännössä aravavuokra määritetään siten,             Valtion asuntorahasto vapautti 20.8.1998 te-
10448: että vuokratalon omistaja ja asukkaat laativat         kemällään päätöksellä Kiinteistö Oy Satosirkan
10449: talousarvion yhteistyössä. Asukkaiden valitse-         kokonaan kaikista aravarajoituksista, koska ra-
10450: malla asukastoimielimenä on yhteishallinnosta          joitusten jatkaminen loukkaisi omistajan oikeut-
10451: vuokrataloissa annetun lain (649/1990) 10 §:n          ta varallisuutensa normaaliin, kohtuulliseen ja
10452: mukaan oikeus osallistua talousarvioesityksen          järkevään käyttöön. Rajoituksista vapautumi-
10453: valmisteluun sekä neuvotella ja antaa lausunto         nen edellytti, että yhtiö maksaa valtion asunto-
10454: siitä talon omistajalle.                               lainat kokonaan takaisin.
10455:    Aravarajoituslain 7 §:n 3 momentin mukaan               Yhtiön omistajat perustelivat hakemustaan
10456: kunta valvoo vuokran enimmäismäärää koske-             sillä, että omistajayhteisöjen jäsenet sekä toimi-
10457: vien periaatteiden toteutumista.                       henkilöt ovat siinä asemassa ja sosiaalisessa ti-
10458:     Aravavuokrat olivat huhtikuussa 1998 keski-        lanteessa, etteivät enää tarvitse kyseistä asunto-
10459: määrin 36,20 mk/m 2/kk ja vapaarahoitteisten           järjestelyä eikä osakasyhteisöillä ole mieltymystä
10460: vuokra-asuntojen vuokrat 41,80 mk/m 2/kk Ti-           hallita tällaista varallisuutta. Asuntorahaston
10461: lastokeskuksen vuokratilaston mukaan. Tampe-           hakijalta saaman tiedon mukaan kiinteistön
10462: reella sijaitsevien vuokra-asuntojen vuokrat           vuokrauskäyttö tulee jatkumaan eikä ketään irti-
10463: vaihtelivat talon iän mukaan aravavuokrien             sanota.
10464: osalta 36,10 markasta/m 2/kk 39,60 markkaan/               Kiinteistö Oy Satosirkan vuokranmääritys
10465: m2/kk ja vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien         muuttui ns. omakustannusperiaatteen mukaises-
10466:                                            KK 1564/1998 vp                                             3
10467: 
10468: ta määrittelystä asuinhuoneiston vuokrauksesta           Selvityksen mukaan näyttäisi siltä, että kes-
10469: annetun lain (48111995) mukaiseksi siinä vaihees-     kustelua osapuolten kesken ja sopimista vuokran
10470: sa, kun alkuperäiset aravarajoitukset päättyivät      korotuksen määrästä olisi alettu käydä aikaisem-
10471: eli 30.9.1997 jälkeen. Vuokranmääritysjärjestel-      paa jonkin verran useammin varsinkin pääkau-
10472: män muuttuminen ei kuitenkaan vaikuta vuok-           punkiseudulla. Vuokrankorotukset toteutettiin
10473: rasopimuksen pysyvyyteen. Vuokra muodostuu            kuitenkin lähes kaikissa tapauksissa yhdessä
10474: ja muuttuu osapuolten keskeisin sopimuksin em.        erässä vuokranantajan ehdotuksen mukaan. Sel-
10475: lain mukaisesti.                                      vityksessä mukana olleiden tapausten valossa
10476:     Vuokrien tarkistamisen yhteydessä oli viime       kysymyksessä mainittua huoneiston näin suurta
10477: vuosina alkanut esiintyä sellaisia menettelyjä,       vuokrankorotusta on pidettävä yksittäisenä ta-
10478: joita ei voitu pitää hyväksyttävinä vuokrasopi-       pauksena.
10479: mussuhteissa. Tästä syystä hallitus antoi                Ympäristöministeriön käsityksen mukaan
10480:  11.6.1998 suosituksen eräistä asuinhuoneistojen      aravavuokrat ovat keskimäärin kohtuullisella
10481: vuokrien tarkistamistavoista (409/1998). Suosi-       tasolla ja aravavuokrien omakustannusperiaate
10482: tus koskee sekä valtion lainoittamien että vapaa-     toimii varsin hyvin eikä ministeriö pidä tarpeelli-
10483: rahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien tarkis-       sena muuttaa nykyistä aravavuokranmääritys-
10484: tamista.                                              järjestelmää. Ympäristöministeriössä ollaan kui-
10485:     Myös Kiinteistöliitto ry. katsoi olevan tarvet-   tenkin käynnistämässä projektia, jossa selvite-
10486: ta ottaa kantaa vuokrien korotusten yhteydessä        tään mm., onko eri asuntoviranomaisten suorit-
10487: ilmenneisiin epäkohtiin. Kiinteistöliitto ry. neu-    tama kuntien ohjaus riittävää ja miten kuntien
10488:  voteltuaan suurimpien vuokranantajien kanssa         valvonta toimii eri tilanteissa esimerkiksi arava-
10489:  otti kantaa mm. suuriin vuokrien kertakorotuk-       vuokrien enimmäismäärää koskevien periaattei-
10490:  siin ja pyrki omilla suosituksillaan kohtuullista-   den valvonnassa. Lisäksi eduskunnassa käsitel-
10491:  maan vuokrien korotusten menettelytapoja.            lään parhaillaan ns. yleishyödyllisten yhteisöjen
10492:     Hallitus otti suosituksia antaessaan tarkastel-   toimintaa koskevaa hallituksen esitystä. Siinä
10493:  tavaksi erityisesti sellaiset sopimusehtojen muu-    ehdotetaan mm., että yleishyödyllisen yhteisön
10494:  tosmenettelyt, joissa uhataan esimerkiksi vuok-      tulisijärjestää vuokra-asuntojensa omistus siten,
10495:  rasopimuksen irtisanomisella ja näin painoste-       että vuokrien tasaus olisi mahdollista. Tarkoi-
10496:  taan hyväksymään kohtuuttomia vuokria tai            tuksena on edistää pääomamenojen tasausta si-
10497:  korotuksia.                                          ten, että vuokrat vastaavat nykyistä paremmin
10498:      Suosituksissa keskitytään asiallisten sopimus-   niiden käyttöarvoa. Muutoinkin tässä esitykses-
10499:  neuvottelujen aikaansaamiseen ja korostetaan         sä tarkastellaan vuokrataloja omistavaa yhteisöä
10500:  hyvän vuokranantajatavan edellyttämiä menet-         yhtenä kokonaisuutena yksittäisten aravavuok-
10501:  telyjä. Suositusten mukaan mm. vuokralaisten         ratalojen sijasta. Tämä tulee olennaisesti paran-
10502:  maksukyky ja muut olosuhteet tulisi ottaa huo-       tamaan mahdollisuutta valvoa vuokrien koh-
10503:  mioon ja varata riittävästi aikaa sopimusehtojen     tuullista tasoa.
10504:  muutosneuvotteluille. Jos neuvottelut kuitenkin         Kysymyksessä mainitussa tapauksessa vuok-
10505:  kariutuvat, olisi silloinkin irtisanottaessa sopi-   ran korotuksen määrää on pidettävä korkeana.
10506:  mus sopimusehtojen, kuten vuokran, tarkistami-       Hallituksen suosituksella on pyritty estämään
10507:  seksi ilmoitettava, millä vuokralla sopimus voi      juuri tällaisia tapauksia. Asukkaalla on mahdol-
10508:  kuitenkin jatkua ja irtisanominen raukeaa.           lisuus saada asumistukea vuokrien maksamiseen
10509:      Saadakseen kuvan suosituksen vaikutuksista       ja tarvittaessa myös toimeentulotukea, jos asuk-
10510:  on ympäristöministeriö yhdessä Tilastokeskuk-        kaan maksama vuokra on hänen maksukykyyn-
10511:   sen kanssa laatinut vieläjulkaisemattoman selvi-    sä nähden kohtuuttoman korkea.
10512:   tyksen siitä, miten suositus vaikuttaa osapuolien      Ympäristöministeriö seuraa jatkuvasti, miten
10513:   käyttäytymiseen ja vuokrasuhteen ehtojen muo-       vuokrien tarkistamistavoista annettu suositus
10514:   dostumiseen. Kysely lähetettiin runsaaseen          toimii, ja tämän perusteella pyrkii kehittämään
10515:   10 000 vuokra-asuntoon. Selvityksessä oli muka-     vuokrien tarkistamistapaja siten, että voitaisiin
10516:   na 5 827 vastauslomakkeen tiedot.                   välttää kohtuuttomat vuokrien korotukset.
10517: 
10518:       Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1999
10519: 
10520:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
10521: 4                                          KK 1564/1998 vp
10522: 
10523: 
10524: 
10525: 
10526:                                         Tili Riksdagens Talman
10527: 
10528:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1 spörsmålet hänvisas till den stora hyreshöj-
10529: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ningen för en lägenhet som ägs av bostadsaktie-
10530: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      bolaget Asunto Oy Sato-Sirkka i Tammerfors.
10531: man Mikko Kuoppa undertecknade skriftliga             Bolaget är ett tidigare aravahyreshus, Kiinteistö
10532: spörsmål nr 1564:                                     Oy Satosirkka, som ägs av Tampereen Sotavete-
10533:                                                       raanien Huolto- ja tukisäätiö s.r., Sotainvalidien
10534:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Veljesliiton Tampereen osasto r.y. och Pirkan-
10535:        ta för att hålla hyresnivån i aravahyreshu-    maan Osuuskauppa. Bolagets ursprungliga ara-
10536:        sen skälig och för att förhindra överstora     vabegränsningar gick ut 30.9.1997. Lagen om
10537:        hyreshöjningar i samband med att husen         aravabegränsningar ändrades sommaren 1997
10538:        sä1js?                                         (68211997) så, att vissa aravabegränsningar för-
10539:                                                       längdes med tio år. Av begränsningarna kvarstod
10540:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         valet av boende, även om grunderna var något
10541: anföra följande:                                      lösare, och angivandet av överlåtelsetagaren.
10542:                                                       Men däremot tillämpas aravahyresbestämning-
10543:    Grunderna för bestämningen av aravahyran           en inte längre under den fortsatta begränsningsti-
10544: ingår i 7 § 1agen om användning, överlåtelse och      den. Lagändringen trädde i kraft 1.9.1997. Den i
10545: inlösen av aravahyresbostäder och aravahyres-         3 § 1 mom. avsedda fortsatta tioåriga begräns-
10546: hus dvs. 1agen om aravabegränsningar (1190/           ningstiden började för det ifrågavarande bolaget
10547: 1993). Enligt paragrafens 1 mom. får man hos          30.9.1997.
10548: hyresgästerna i hyra uppbära högst det belopp            Enligt 3 § 1 mom.lagen om aravabegränsning-
10549: som vid sidan av övriga intäkter behövs för utgif-    ar skall Statens bostadsfond bevilja befrielse från
10550: terna för finansiering av aravahyresbostäderna        begränsningarna under den fortsatta begräns-
10551: och lokalerna i anslutning till dem och för de        ningstiden, om förlängningen av begränsningar-
10552: utgifter som god fastighetshållning förutsätter.      na med 10 år eller deras fortsatta giltighet krän-
10553: Dessa utgifter ink1uderar b1and annat kostnader       ker ägarens rätt att använda sina tillgångar på ett
10554: för byggande och ombyggnad av fastigheter, un-        normalt, skäligt och förnuftigt sätt eller i övrigt
10555: derhåll och skötse1 av dem samt förberedelse för      blir uppenbart oskälig.
10556: kostnader som kommande ombyggnad orsakar                 Statens bostadsfond befriade genom ett beslut
10557: och ränta på eget kapital.                            20.8.1998 bolaget Kiinteistö Oy Satosirkka helt
10558:    1 praktiken bestäms aravahyran så att hyres-       och hållet från aravabegränsningarna, eftersom
10559: husets ägare och de boende i samråd lägger upp        förlängda begränsningar skulle ha kränkt äga-
10560: en budget. De boendeorgan som de boende har           rens rätt till normal, skälig och förnuftig använd-
10561: valt har enligt 10 § lagen om samförvaltning i        ning av sina tillgångar. Befrielsen från begräns-
10562: hyreshus (649/1990) rätt att ta del i beredningen     ningarna förutsatte att bolaget helt återbetalar
10563: av budgetförslaget, diskutera det och ge sitt utlå-   statens bostadslån.
10564: tande om dettili husets ägare.                           Fastighetens ägare motiverade sin ansökan
10565:    Enligt 7 § 3 mom. lagen om aravabegränsning-       med att ägarsamfundens medlemmar och an-
10566: ar är det kommunen som övervakar att principer-       ställda hade sådan status och befann sig i en
10567: na om maximihyra följs.                               sådan social situation att de inte längre är i nöd a v
10568:    Aravahyrorna uppgick enligt Statistikcentra-       de ifrågavarande bostadsarrangemangen, och att
10569: lens hyresstatistik i april 1998 i genomsnitt till    deltagarsamfunden inte var villiga att inneha en
10570: 36,20 mk/m 2/mån. och hyrorna för fritt finansie-     sådan förmögenhet. Enligt de uppgifter som bo-
10571: rade hyresbostäder ti1141,80 mk/m 2/mån. Hyror-       stadsfonden fick av den sökande skulle fastighe-
10572: na för hyreshusen i Tammerfors varierade enligt       ten alltjämt användas för uthyrning, och ingen
10573: husens ålder, för aravahyreshusen från 36,10 tili     skulle sägas upp.
10574: 39,60 mk/m 2/mån. och för fritt finansierade bo-         Hyresbestämningen för bolaget Kiinteistö Oy
10575: städer mellan 44,10 och 46,00 mk/m 2/mån. 1 ge-       Satosirkka förändrades från den så kallade själv-
10576: nomsnitt kan aravahyrorna anses riktigt skäliga.      kostnadsprincipen så att den följer lagen om hyra
10577:                                              KK 1564/1998 vp                                                5
10578: 
10579: av bostadslägenheter (481/1995) efter att de ur-           Enligt denna undersökning verkar det som om
10580: sprungliga aravabegränsningarna gick ut, dvs.           man något oftare än förut börjat föra diskussio-
10581: från 30.9.1997. Att systemet för hyresbestämning        ner mellan parterna och komma överens om
10582: förändras påverkar dock inte hyreskontraktets           hyresbeloppet, i synnerhet i huvudstadsregionen.
10583: beständighet. Hyran bildas och ändras genom             Men i sä gott som samtliga fall har hyreshöj-
10584: avtal mellan parterna enligt nämnda lag.                ningarna skett i en rat enligt hyresvärdens för-
10585:     1 samband med justeringen av hyrorna har det        slag. 1 ljuset av de fall som undersökningen gäller
10586: under de senaste åren börjat förekomma förfa-           mäste den i spörsmålet nämnda stora hyreshöj-
10587: randen som inte kan anses godtagbara i hyresav-         ningen anses som ett enstaka fall.
10588: talsförhållanden. Av denna anledning gav reger-             Enligt miljöministeriets uppfattning ligger
10589: ingen 11.6.1998 en rekommendation om hur hy-            aravahyrorna i genomsnitt pä en skälig nivå, och
10590: rorna för bostadslägenheter bör justeras (409/          självkostnadsprincipen för aravahyror fungerar
10591: 1998). Rekommendationen gäller justering av             mycket väl, och ministeriet anser det inte behöv-
10592: hyrorna för både statsbelänade och fritt finansie-      ligt att ändra det nuvarande systemet för arava-
10593: rade hyresbostäder.                                     hyresbestämning. Miljöministeriet håller i alla
10594:      Också Fastighetsförbundet ansåg att det fanns      fall på att starta ett projekt för att bl.a. undersöka
10595: skäl att fatta ställning tili olägenheter i samband     om den styrning som olika bostadsmyndigheter
10596: med hyreshöjningar. Efter att ha diskuterat sa-         riktar tili kommunerna är tillräcklig och hur den
10597: ken med de största hyresvärdarna tog förbundet          kommunala övervakningen fungerar i olika si-
10598: bl.a. ställning tili stora engångshöjningar av hy-      tuationer t.ex. när det gäller att övervaka de
10599: ran och försökte genom sina egna rekommenda-            principer som gäller maximibeloppen för arava-
10600: tioner göra sätten att höja hyror skäligare.            hyror. Dessutom behandlar riksdagen som bäst
10601:      Då regeringen gav sina rekommendationer            regeringens proposition om sä kallade allmän-
10602:  behandlade den särskilt sådana sätt att ändra          nyttiga samfunds verksamhet. Där föreslås bl.a.
10603:  avtalsvillkoren där man t.ex. hotar med uppsäg-        att allmännyttiga samfund borde lägga upp
10604:  ning av hyreskontraktet och pä detta sätt pressar      ägandet av sina hyresbostäder sä att hyresutjäm-
10605:  motparten att godta oskäliga hyror eller hyres-        ning blir möjlig. A vsikten är att verka för en
10606:  höjningar.                                             utjämning av kapitalutgifterna pä sä sätt att hy-
10607:      Rekommendationerna koncentreras på att få          rorna bättre än för närvarande motsvarar bruks-
10608:  tili stånd sakliga förhandlingar om avtalen, och       värdet. Också i övrigt behandlar propositionen
10609:  där poängteras sådana metoder som god hyres-           samfund som äger hyreshus som en helhet, i stäl-
10610:  värdssed förutsätter. Enligt rekommendationer-         let för enstaka aravahyreshus. Detta kommer att
10611:  na bör bl.a. hyresgästens betalningsförmäga och        leda tili en väsentlig förbättring av möjligheterna
10612:  andra omständigheter beaktas och tillräcklig tid       att övervaka att hyrorna hålls pä en skälig nivå.
10613:  reserveras för underhandlingar om ändringar i             1 det fall som spörsmålet talar om kan hyres-
10614:  hyresvilikoren. Om underhandlingarna dock              höjningsbeloppet anses högt. Regeringens pro-
10615:  strandar, bör man också vid uppsägning av avta-        position syftar tili att förhindra just sådana fall.
10616:  let, för att justera avtalsvillkor i stil med hyran,   Den boende har möjlighet att få bostadsbidrag
10617:  meddela med viiken hyra kontraktet dock kan            för betalning av hyran och vid behov också ut-
10618:  fortsätta och uppsägningen förfaller.                  komststöd, om den hyra som han betalar är oskä-
10619:      För att få en uppfattning av hur rekommenda-       ligt hög i relation tili hans betalningsförmåga.
10620:  tionerna verkat har miljöministeriet i samräd              Miljöministeriet följer kontinuerligt med hur
10621:  med Statistikcentralen gjort en undersökning           rekommendationen om sätten att höja hyrorna
10622:   som ännu inte publicerats och som gäller hur          fungerar och arbetar för att på denna grund ut-
10623:  rekommendationerna påverkar parternas bete-            veckla sätten att justera hyrorna så att det blir
10624:  ende och utformningen av villkoren i hyresför-         möjligt att undvika oskäliga hyreshöjningar.
10625:   hållandena. En förfrägan har sänts ut tili drygt
10626:   10 000 hyresbostäder. Undersökningen omfattar
10627:   uppgifter från 5 827 svarsblanketter.
10628: 
10629:       Helsingforsden 15 februari 1999
10630: 
10631:                                                                              Minister Sinikka Mönkäre
10632:                                 j
10633:                             j
10634:                             j
10635:                         j
10636:                         j
10637:                     j
10638:                     j
10639:                 j
10640:                 j
10641:             j
10642:             j
10643:         j
10644:         j
10645:     j
10646:     j
10647: j
10648: j
10649:                                                KK 1565/1998 vp
10650: 
10651: Kirjallinen kysymys 1565
10652: 
10653: 
10654: 
10655: 
10656:                                       Jouko Jääskeläinen /skl: Työllisyyspoliittisista toimenpiteistä
10657: 
10658: 
10659: 
10660:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
10661: 
10662:     Työttömyyden torjumiseksi työministeriö on               Hankkeisiin houkuttelu on yhdistysten pettä-
10663: kehittänyt työllisyyspoliittisen projektituen,jolla       mistä sekä niiden työttömien pettämistä, jotka
10664: mm. yhdistykset ja järjestöt voivat käynnistää            ovat lähteneet mukaan hankkeeseen. Yhdistys-
10665: erilaisia projekteja työttömyyden poistamiseksi           ten taloudelliset tilanteet ovat useimmiten kädes-
10666: ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.                tä suuhun elämistä.
10667:     On kuitenkin käynyt ilmi, että projektituen              Uusi päätös pudotti Porvoon Raittiusseuran
10668: saamisen ehdot ja jatkojen saaminen ovat tiukan           osalta tuen 65 %:iin kokonaiskustannuksista.
10669: byrokraattisia. Hyvin lähteneet ja edistyneet             Näin ollen Raittiusseuran kustaunettavaksi jää
10670: hankkeet ovat kaatumassa tiukan tulkinnan                 loppu, mikä on yhdistykselle katastrofaalinen,ja
10671: vuoksi, joita TE-keskukset ovat esittäneet.               hanke uhkaa kaatua.
10672:     Esimerkiksi Porvoossa käynnistyi koululais-              Toisaalta on myös käynyt ilmi, että vaikka
10673: ten iltapäivähoito elokuun alusta 1998. Porvoon           ihminen on ollut viisisataa päivää työttömänä,
10674: Raittiusseura lähti hankkeeseen projektinvetä-            häntä ei voida palkata yhdistelmätuella töihin,
10675: jäksi työvoimapoliittisin keinoin projektituella,         jos hän on aikaisemmin pudonnut työmarkkina-
10676: jossa projektinvetäjätaholle luvattiin henkilön           tuen ulkopuolelle puolison tulojen perusteella.
10677: palkkauskuluihin 100 %:n tuki ja hallinnollisiin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10678: kuluihin 75 %. Raittiusseurasta tuli näin projek-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10679: tityöntekijän työnantaja. Projektin eteneminen            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10680:  on kuitenkin nyt vaakalaudalla, vaikka työ on            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10681: edennyt suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen
10682:  ympärille on saatu useita pienempiä järjestöjä                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, että yhdis-
10683: mukaan palkkaamaan pitkäaikaistyöttömiä työ-                     tykset ylipäänsä voivat jatkaa projekte-
10684:  hön erilaisten työllisyyspoliittisten tukien avulla.            jaan, jos ne kaadetaan tiukan byrokra-
10685:  Kuitenkin TE-keskuksen tulkinta on, ettei ole                   tian puitteissa, ja
10686:  tarpeeksi saatu palkattua ihmisiä yhdistelmä-                      mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä
10687:  tuella, vaikka koko projekti piti sisällään ennen               yhdistelmätuen tai sen tulkinnan epäkoh-
10688: joululomia kahdeksan iltapäiväkerhoa, n. 200                     tien poistamiseksi, sekä
10689:  lasta, ja on työllistänyt II ihmistä erilaisilla työl-             miten turvataan se, etteivät satoja ih-
10690:  listämistuilla. Heti vuoden alusta alkoi kaksi uut-             misiä koskettavat projektit kaadu talou-
10691:  ta kerhoa kolmella uudella yhdistelmätuella työl-               dellisiin vaikeuksiin?
10692:  listettynä.
10693:       Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
10694: 
10695:                                            Jouko Jääskeläinen /skl
10696: 
10697: 
10698: 
10699: 
10700: 280043
10701: 2                                          KK 1565/1998 vp
10702: 
10703: 
10704: 
10705: 
10706:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10707: 
10708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työllistää työmarkkinatuesta annetun lain (1 542/
10709: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         1993) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja työmark-
10710: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kinatukeen oikeutettuja eli yhdistelmätuen avul-
10711: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko            la työllistettäviä henkilöitä. Projektituen määrää
10712: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       harkittaessa tulee ottaa huomioon hankkeen
10713: sen n:o 1565:                                         luonne, tavoitteet ja keinot, joilla työllisyyttä py-
10714:                                                       ritään edistämään. Lisäksi erityisesti työllistä-
10715:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että yhdis-      mishankkeissa tulee ottaa huomioon kohderyh-
10716:        tykset ylipäänsä voivat jatkaa projekte-       mään kuuluvien henkilöiden työttömyyden kes-
10717:        jaan, jos ne kaadetaan tiukan byrokra-         to ja työllistymisen vaikeus sekä se, kuinka mo-
10718:        tian puitteissa, ja                            nelle työttömälle hankkeen avulla pystytään tar-
10719:           mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä        joamaan työmahdollisuus ja/tai työmarkkina-
10720:        yhdistelmätuen tai sen tulkinnan epäkoh-       valmiuksia parantavaa toimintaa, kuten esimer-
10721:        tien poistamiseksi, sekä                       kiksi tukityöhön liittyvää lyhytkestoista koulu-
10722:           miten turvataan se, etteivät satoja ih-     tusta tai kuntoutusta. Korkein tukitaso on tar-
10723:        misiä koskettavat projektit kaadu talou-       koitettu ensi sijassa varsinaisille työllistämis-
10724:        dellisiin vaikeuksiin?                         hankkeille, jotka joko tarjoavat työntekomah-
10725:                                                       dollisuuden tai parantavat muuten erittäin vai-
10726:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keasti työllistettävien henkilöiden työmarkkina-
10727: vasti seuraavaa:                                      valmiuksia. Tällaisena voidaan pitää hanketta,
10728:                                                       jonka kohderyhmästä suurin osa on henkilöitä,
10729:     Projektituella rahoitettavien työllistämis-       joiden työllistymistä voidaan tukea yhdistelmä-
10730: hankkeiden lähtökohtana on uusien aktiivivaih-        tuen avulla. Jos hankkeen kohderyhmästä suurin
10731: toehtojen tarjoaminen työttömille, jolloin hank-      osa on muita pitkäaikaistyöttömiä kuin yhdistel-
10732: keiden tavoitteet ovat työmarkkinavalmiuksien         mätukeen oikeutettuja, tukitaso voidaan määrit-
10733: parantamisessa, työttömien syrjäytymisen estä-        tää 50-75 %:n väliin.
10734: misessä ja sosiaalisen kanssakäynnin edistämi-           Uudenmaan TE-keskuksen työvoimaosasto
10735: sessä. Erityisesti projektituella käynnistetään       myönsi kesäkuussa 1998 kysymyksen johdanto-
10736: hankkeita ns. kolmannella sektorilla, jossa järjes-   osassa mainittuun projektiin projektitukea vetä-
10737: tetään aktivointitoimenpiteitä työmarkkinatues-       jän palkkauskustannuksiin 100 %ja muihin ku-
10738: ta annetun lain (1542/1993) 2 §:n 2 momentissa        luihin 75%. Perusteluna maksimituen myöntä-
10739: tarkoitetuille työmarkkinatukeen oikeutetuille        miselle oli nimenomaan se, että projektin avulla
10740: pitkäaikaistyöttömille sekä muille pitkäaikais-       työllistettäisiin yhdistelmätuen piiriin kuuluvia
10741: työttömille, vajaakuntoisille ja nuorille. Tämän      työnhakijoita. Vuoden 1999 jatkohakemusta kä-
10742: lisäksi projektituella rahoitetaan hankkeita, joi-    siteltäessä kävi kuitenkin ilmi, että projekti oli
10743: den tavoitteena on paikallisen verkostoitumisen       työllistänyt vähemmän yhdistelmätuen piiriin
10744: ja kumppanuuden avulla järjestää aktivointitoi-       kuuluvia henkilöitä kuin projektitukea myönnet-
10745: menpiteitä työttömille. Kohderyhmänä oleville         täessä oli edellytetty. Koska ao. projektin kohde-
10746: työttömille suunnatut toimenpiteet rahoitetaan        ryhmä painottuu muihin kuin yhdistelmätuen
10747: työvoimatoimistojen käytössä olevista tukityöl-       piiriin kuuluviin työttömiin, Uudenmaan TE-
10748: listämiseen, työharjoitteluun, koulutukseen ja        keskus on myöntäessään vuoden 1999 projekti-
10749: kuntoutukseen varatuista määrärahoista.               tukea alentanut tukitason 65 prosenttiin.
10750:     Projektituki voi enimmillään olla 75% hank-          Yhdistelmätuessa normaalisti työnhakijalle
10751: keen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista,            maksettava työmarkkinatuki on aktivoitu siten,
10752: kunnalle ja kuntayhtymälle kuitenkin enintään         että tuki voidaan maksaa yhdessä työllistämis-
10753: 50 %. Hankkeen toteutuksesta vastaavan henki-         tuen osuuden kanssa työnantajalle, joka tekee
10754: lön palkkauskustannukset voidaan korvata ko-          työsopimuksen sellaisen työnhakijan kanssa, jol-
10755: konaisuudessaan, jos hankkeen tavoitteena on          le on maksettu työttömyyspäivärahaa tai työ-
10756:                                             KK 1565/1998 vp                                             3
10757: 
10758: markkinatukea 500 päivältä ja joka työllistet-         mätuen käytön liittäminen hankkeisiin, vaati
10759: täessä on oikeutettu työmarkkinatukeen. Yhdis-         kaikilta mukana olevilta tahoilta uusien asioiden
10760: telmätuen myöntämisen edellytyksenä on, että           ja yhteistyömuotojen oppimista. Projektitukea
10761: henkilölle on tosiasiallisesti maksettu työttömyy-     paikallisiin hankkeisiin myöntävät TE-keskus-
10762: tensä perusteella joko työttömyyspäivärahaa tai        ten työvoimaosastot neuvovat ja ohjaavat hen-
10763: työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä. Niitä         kilökohtaisesti lähes kaikkia projektituen haki-
10764: päiviä, joilta henkilölle ei esimerkiksi puolison      joita. Projektituen myöntämiseen liittyvän oh-
10765: tulojen vuoksi ole tosiasiallisesti maksettu työ-      jauksen lisäksi on tärkeää tiivistää yhteistyötä ja
10766: markkinatukea, ei lasketa mukaan em. 500 päi-          seurantaa projektin toteuttamisen aikana, jotta
10767: vän kertymään. Yhdistelmätuki on erityistuki-          projektille asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin.
10768: muotona kohdistettu kaikista syrjäytyneimmäs-             Työministeriö seuraa jatkuvasti projektituen
10769: sä asemassa oleviin työnhakijoihin. Työnhakijoi-       myöntämistä muun muassa seurantaraporttien
10770: den, jotka eivät kuulu yhdistelmätuen piiriin,         avulla. Saadun palautteen ja seurantaraporttien
10771: työllistymistä voidaan edistää muilla työvoima-        tietojen pohjalta projekti- ja yhdistelmätukea
10772: poliittisilla toimenpiteillä, kuten koulutuksella ja   koskevia ohjeita pyritään tarvittaessa selkiyttä-
10773: normaalilla tukityöllistämisellä.                      mään. Lisäksi projekti- ja yhdistelmätukea kos-
10774:    Kolmannen sektorin hankkeiden käynnistä-            kevia asioita käsitellään muun muassa alue- ja
10775: minen projektituella ja muiden työvoimapoliit-         paikallishallinnolle järjestettävissä työkokouk-
10776: tisten toimenpiteiden, ennen kaikkea yhdiste!-         sissa.
10777: 
10778:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1999
10779: 
10780:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
10781: 4                                           KK 1565/1998 vp
10782: 
10783: 
10784: 
10785: 
10786:                                          Tili Riksdagens Ta/man
10787: 
10788:    1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen         arbetsmarknadsstöd (1542/1993) är berättigade
10789: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            tili arbetsmarknadsstöd, dvs. personer som sys-
10790: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        selsätts med hjälp av sammansatt stöd. När be-
10791: dagsman Jouko Jääskeläinen undertecknade               1oppet av projektstöd övervägs skall man beakta
10792: skriftliga spörsmå1 nr 1565:                           projektets natur och syften samt på vilket sätt det
10793:                                                        främjar sysselsättningen. Och i synnerhet när det
10794:           Vad ämnar Regeringen göra för att            gäller sysselsättningsprojekt bör man beakta hur
10795:        föreningar överhuvud skall kunna fort-          länge de som hör till målgruppen har varit arbets-
10796:        sätta med sina projekt, om de fålls på den      lösa och hur svårsysselsatta de är samt hur många
10797:        stränga byråkratin, och                         arbetslösa projektet kan erbjuda en möjlighet till
10798:           vilka åtgärder ämnar man vidta för           arbete och/eller sådan aktivitet i samband med
10799:        avhjälpande av de missförhållanden som          stödarbete, såsom t.ex. kortvarig utbildning eller
10800:        hänför sig tili sammansatt stöd och dess        rehabilitering, som förbättrar deras arbetsmark-
10801:        tolkning, samt                                  nadsfårdigheter. Den högsta stödnivån är i första
10802:           hur ser man tili att projekt som berör       hand avsedd för egentliga sysselsättningsprojekt,
10803:        flera hundra människor inte skall falla på      som antingen erbjuder en möjlighet tili arbete
10804:        ekonomiska svårigheter?                         eller på annat sätt förbättrar mycket svårsyssel-
10805:                                                        satta personers arbetsmarknadsfårdigheter. Som
10806:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ett sådant projekt kan man anse ett projekt, vars
10807: anföra följande:                                       målgrupp tili största delen består av personer
10808:                                                        vilkas sysselsättning kan stödas med hjälp av
10809:    Utgångspunkten för de sysselsättningsprojekt        sammansatt stöd. Om majoriteten av målgrup-
10810: som finansieras med projektstöd är att erbjuda         pen består av andra långtidsarbetslösa än sådana
10811: arbetslösa nya aktiva alternativ, och därför är        som är berättigade tili sammansatt stöd, kan
10812: målsättningen för dessa projekt att förbättra ar-      nivån för projektstödet fastställas tili någonstans
10813: betsmarknadsfårdigheterna, förebygga utslag-           mellan 50 och 75%.
10814: ning av arbetslösa och främja socialt umgänge.             1 juni 1998 beviljade arbetskraftsavdelningen
10815: Med hjä1p av projektstöd inleds projekt särskilt       vid Nylands arbetskrafts- och näringscentral i
10816: inom den tredje sektorn, där man ordnar aktive-        projektstöd för det i spörsmålets inledning nämn-
10817: ringsåtgärder åt sådana 1ångtidsarbets1ösa som         da projektet 100 procent av lönekostnaderna för
10818: enligt 2 § 2mom. lagen om arbetsmarknadsstöd           projektledaren och 75 procent av de övriga kost-
10819: (1542/1993) är berättigade till arbetsmarknads-        naderna. Motiveringen tili att stödet beviljades
10820: stöd och andra långtidsarbetslösa, handikappa-         tili maximalt belopp var uttryckligen att projek-
10821: de och ungdomar. Med projektstöd finansieras           tet skulle sysselsätta sådana arbetssökande som
10822: dessutom projekt som syftar tili att genom lokala      omfattas av sammansatt stöd. När ansökan om
10823: nätverk och lokalt partnerskap ordna aktive-           fortsatt stöd för 1999 behandlades kom det dock
10824: ringsåtgärder åt arbets1ösa. Åtgärderna som är         fram att projektet hade sysselsatt fårre personer
10825: inriktade på arbetslösa i målgruppen finansieras       som omfattas av sammansatt stöd än vad som
10826: med det anslag som reserverats för arbetskrafts-       förutsattes när projektstödet beviljades. Efter-
10827: byråerna för att användas för stödsysselsättning,      som projektets målgrupp mestadels består av an-
10828: arbetspraktik, utbildning och rehabilitering.          dra arbetslösa än sådana som faller inom ramen
10829:    Projektstöd kan högst uppgå tili 75% av pro-        för sammansatt stöd, har Nylands arbetskrafts-
10830: jektets godtagbara totalkostnader, i fråga om          och näringscentral när den beviljat projektstöd
10831: kommuner och samkommuner dock högst 50                 för 1999 sänkt stödets nivå till65 procent.
10832: procent. Lönekostnaderna för den person som                Sammansatt stöd innebär att det arbetsmark-
10833: svarar för genomförandet av projektet kan ersät-       nadsstöd som normalt betalas tili arbetssökande
10834: tas i sin helhet, om projektets syfte är att syssel-   har aktiverats så att stödet kan tillsammans med
10835: sätta personer som enligt 2 § 2 mom. lagen om          sysselsättningsstöd betalas till arbetsgivare som
10836:                                             KK 1565/1998 vp                                           5
10837: 
10838: ingår ett arbetsavtal med en sådan arbetssökande       användning av sammansatt stöd, kombineras
10839: som erhållit arbetslöshetsdagpenning eller ar-         med projekten kräver av alla involverade inlär-
10840: betsmarknadsstöd i 500 dagar och som när han           ning av nya saker och samarbetsformer. Arbets-
10841: eller hon sysselsätts är berättigad tili arbetsmark-   krafts- och näringscentralernas arbetskraftsav-
10842: nadsstöd. En förutsättning för beviljande av           delningar som beviljar projektstöd för lokala
10843: sammansatt stöd är att tili personen i fråga fak-      projekt råder och instruerar personligen nästan
10844: tiskt har på basis av arbetslösheten betalts an-       alla sökande av projektstöd. Förutom handled-
10845: tingen arbetslöshetsdagpenning eller arbets-           ning vid beviljande av projektstöd är det viktigt
10846: marknadsstöd i minst 500 dagar. De dagar för           att intensifiera samarbetet och uppföljningen
10847: vilka personen tili exempel på grund av makens         under den tid projektet genomförs för att man
10848: eller makans inkomster faktiskt inte har erhållit      skall kunna nå de mål som uppställts för projek-
10849: arbetsmarknadsstöd, räknas inte in i de ovan           tet.
10850: avsedda 500 dagarna. Sammansatt stöd är en                Arbetsministeriet följer kontinuerligt bevil-
10851: specialstödform avsett för de mest utslagna ar-        jandet av projektstöd bland annat med hjälp av
10852: betssökandena. Sysselsättningen för de arbetssö-       uppföljningsrapporter. Utifrån den feedback
10853: kande som inte omfattas av sammansatt stöd kan         man fått och uppföljningsrapportens uppgifter
10854: främjas genom andra arbetskraftspolitiska åt-          försöker man vid behov ge nya klarare anvisning-
10855: gärder, såsom utbildning och normal stödsyssel-        ar om projektstöd och sammansatt stöd. Frågor
10856: sättning.                                              som rör projektstöd och sammansatt stöd be-
10857:     Det att projektstöd används för att sätta i gång   handlas också bland annat vid de arbetsmöten
10858:  projekt inom den tredje sektorn och att andra         som ordnas för personalen inom lokal- och re-
10859:  arbetskraftspolitiska åtgärder, först och främst      gionalförvaltningen.
10860: 
10861:      Helsingforsden 15 februari 1999
10862: 
10863:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
10864:                                           KK 1566/1998 vp
10865: 
10866: Kirjallinen kysymys 1566
10867: 
10868: 
10869: 
10870: 
10871:                                   Markku Vuorensola /kesk: Koulumatkatuen maksamisesta
10872: 
10873: 
10874: 
10875:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10876: 
10877:    Koulumatkatuen maksaminen kuuluu Kan-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10878: saneläkelaitokselle, joka määrää maksettavan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10879: tuen määrän liikenneministeriön vahvistaman          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10880: taksan mukaisesti. Haja-asutusalueilla, missä ei     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10881: ole julkista liikennettä tai linja-auton käyttämi-
10882: nen on aikataulusyistä mahdotonta, Kela korvaa                 Onko opetusministeriö antanut perus-
10883: koulumatkan omavastuun vähentämisen jäl-                    teluissa tarkoitetussa asiassa siinä kuva-
10884: keen.                                                       tun mukaisen soveltamisohjeen, ja
10885:    Mikäli kuitenkin oppilasta kuljetetaan omalla               mihin perustuu Kelan noudattama
10886: autolla, Kela muuttaa tulkintaansa siten, että              matkatuen määrän määrittely, sekä
10887: omavastuun lisäksi tukea vielä vähennetään.                    noudatetaanko tässä asiassa nyt haja-
10888: Tällöin maksettava tuki on vain 70% todellisesta            asutusalueen oppilaan kohdalla tasa-ar-
10889: linja-autokustannuksesta. Tämä merkitsee, että              voista menettelytapaa suhteessa muihin
10890: haja-asutusalueen oppilas on kovin eriarvoisessa            oppilaisiin?
10891: asemassa julkisia kulkuvälineitä käyttävään, pu-
10892: humatakaan lähellä koulua asuvaan oppilaaseen
10893:  verrattuna.
10894:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
10895: 
10896:                                       Markku Vuorensola /kesk
10897: 
10898: 
10899: 
10900: 
10901:  280043
10902: 2                                          KK 1566/1998 vp
10903: 
10904: 
10905:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10906: 
10907:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kun koulumatkoihin liittyvä odotusaika on kes-
10908: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kimäärin yli kaksi tuntia koulutyöpäivää kohden
10909: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kuukaudessa. Lisäksi voidaan ottaa huomioon
10910: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            myös ne tilanteet, joissa koulumatka muodostuu
10911: Vuorensolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         opiskelijalle liian vaikeaksi tai rasittavaksi.
10912: sen n:o 1566:                                              Jos opiskelija ei voi käyttääjoukkoliikennettä
10913:                                                        tai oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämää kulje-
10914:           Onko opetusministeriö antanut perus-         tusta, tuki on 70 prosenttia siitä tuesta, joka
10915:        teluissa tarkoitetussa asiassa siinä kuva-      maksetaan joukkoliikennettä tai oppilaitoksen
10916:        tun mukaisen soveltamisohjeen, ja               ylläpitäjän järjestämää koulukuljetusta käytet-
10917:           mihin perustuu Kelan noudattama              täessä. Alhaisempi korvaavuusaste perustuu sii-
10918:        matkatuen määrän määrittely, sekä               hen, että korvattava matka (kotiovelta oppilai-
10919:           noudatetaanko tässä asiassa nyt haja-        tokselle) esim. omaa autoa käytettäessä on pi-
10920:        asutusalueen oppilaan kohdalla tasa-ar-         tempi kuin kulkuneuvossa kuljettu matka, joka
10921:        voista menettelytapaa suhteessa muihin          otetaan huomioon opiskelijan käyttäessä muita
10922:        oppilaisiin?                                    matkustustapoja. Näin on tarkoitus saattaa eri
10923:                                                        matkustustapoja käyttävät samantasoisen tuen
10924:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           piiriin. Eri matkustustapojen yhdenvertaisuu-
10925: vasti seuraavaa:                                       teen nojaten omalla autolla koulumatkansa kul-
10926:                                                        kevan tuki ei voi muodostua muiden matkustus-
10927:     Kunnat saivat aiemmin valtionosuutta lukion        tapojen tukea paremmaksi.
10928: ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden              Koulumatkatukijärjestelmä           mahdollistaa
10929: koulukuljetusten järjestämiseen. Valtionosuutta        koulumatkakustannusten tukemisen valtion va-
10930: koskevien säännösten kaavamaisuuden ja laki-           roista lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulu-
10931: sääteisten velvoitteiden puuttumisen vuoksi            tuksen opiskelijoille aiempaa yhdenmukaisem-
10932: kaikki kunnat eivät kuitenkaan järjestäneet kul-       min periaattein paikkakunta- ja oppilaitoskoh-
10933: jetusetua. Tilanteen korjaamiseksi koulumatko-         taiset sekä liikennepoliittiset olosuhteet huo-
10934: jen tukemista uudistettiin 1.7.1997 voimaan tul-       mioon ottaen. Uudistuksen myötä kaikki lukion
10935: leella lailla lukioiden ja ammatillisten oppilaitos-   ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat, joilla
10936: ten opiskelijoiden koulumatkatuesta. Tuen mää-          on huomattavat koulumatkakustannukset ja pit-
10937: räytymisperusteista säädetään tarkemmin ase-           kä koulumatka pääsevät tuen piiriin. Tuen saaja-
10938: tuksella.                                              määrä vuosittain on noin 45 000 opiskelijaa.
10939:     Tuen saamisen keskeisenä edellytyksenä on,             Koulumatkatukeen on varattu vuonna 1999
10940: että yhdensuuntainen koulumatka on vähintään            valtion talousarviossa 140 miljoonaa markkaa.
10941:  10 kilometriä ja kuukausittaiset koulumatkakus-        Määrärahan niukkuuden vuoksi tukea makse-
10942: tannukset ylittävät 300 markkaa. Maksettava             taan vasta tiettyjen kilometri- ja kustannusra-
10943: tuki määräytyy joukkoliikenteen hinnan perus-          jauksien kautta muodostuvan opiskelijan oma-
10944: teella riippumatta opiskelijan matkustustavasta.        vastuuosuuden jälkeen. Nykyisen koulumatka-
10945: Opiskelijan kuukausittaisen omavastuun (250             tukeen varatun määrärahan puitteissa ei täten
10946: mk) ylittävät kustannukset korvataan matkusta-          ole mahdollista väljentää tuen määräytymispe-
10947: vasta riippuen joko matkalipun myyjälle, oppi-          rusteita. Nykymallissa on useita tuettavan mat-
10948: laitoksen ylläpitäjälle tai opiskelijalle itselleen.    kan määrittelyjä ja tuensaajatahoja. Uusien alu-
10949:     Tuki voidaan maksaa opiskelijalle itselleen         eellisten erityisolosuhteiden huomioon ottami-
10950: vain, jos muut mainitut matkustustavat eivät ole        nen koulumatkatuessa monimutkaistaisi järjes-
10951:  mahdollisia. Kysymykseen tulevat tällöin tilan-        telmää ja edellyttäisi nykyistä laajempaa tapaus-
10952:  teet, joissa opiskelijan koulumatkasta on jouk-        kohtaista harkintaa. Uuden koulumatkatuen
10953:  koliikenteen tai oppilaitoksen ylläpitäjän järjes-     toimivuutta toki seurataan, jotta voidaan saada
10954:  tämän koulukuljetuksen ulkopuolella yli viisi ki-      tietoa siitä, mitkä ovat mahdolliset lainsäädän-
10955:  lometriä yhdensuuntaista matkaa kohden tai             nön kehittämistarpeet.
10956:      Helsingissä ll päivänä helmikuuta 1999
10957: 
10958:                                                                            Ministeri Suvi-Anne Siimes
10959:                                              KK 1566/1998 vp                                                3
10960: 
10961: 
10962:                                           Tili Riksdagens Talman
10963: 
10964:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         soma i medeltal är över två timmar per skolar-
10965: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           betsdag i månaden. Dessutom kan sådana situa-
10966: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         tioner där skolresan blir alltför svår eller tung för
10967: man Markku Vuorensola undertecknade skriftli-            studeranden beaktas.
10968: ga spörsmål nr 1566:                                         Om en studerande inte kan anlita kollektivtra-
10969:                                                          fik eller transport som ordnas av läroanstaltens
10970:            Har undervisningsministeriet i det            huvudman, är stödet 70 procent av det stöd som
10971:        ärende som avses i motiveringen utfårdat          betalas ut då kollektivtrafik eller transport som
10972:        tillämpningsanvisningar enligt den givna          ordnas av läroanstaltens huvudman används.
10973:        beskrivningen, och                                Den lägre ersättningsnivån baserar sig på att den
10974:            på vad grundar sig den definition av          resa som skall ersättas (hemifrån tililäroanstal-
10975:        storleken på resestödet som FPA följer,           ten) vid användning av t.ex. egen bil, är längre än
10976:        samt                                              en sådan resa med något fortskaffningsmedel
10977:            iakttas nu i denna fråga när det gäller       som beaktas då studeranden använder sig av
10978:        elever som bor i glesbygden ett jämlikt           andra fårdsätt. På det här viset kommer stödet att
10979:        förfarande i förhållande tili övriga elever?      vara på samma nivå oberoende av vilket fårdsätt
10980:                                                          den studerande anlitar. Utgående från att olika
10981:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            fårdsätt skall behandlas lika kan stödet tili den
10982: anföra följande:                                         som använder egen bil för sin skolresa inte vara
10983:                                                          större än stödet för andra fårdsätt.
10984:     Kommunerna fick tidigare statsandel för att              Stödsystemet för skolresor gör det möjligt att
10985: ordna skolskjutsar för studerande i gymnasier            av statliga medel bevilja understöd för skolrese-
10986: och yrkesläsoanstalter. På grund av de stereoty-         kostnader tili studerande i gymnasieutbildningen
10987: pa bestämmelserna om statsandel och avsakna-             och yrkesutbildningen enligt enhetligare princi-
10988: den av lagstadgade skyldigheter ordnade likväl           per än förr med hänsyn tili fårhållandena på
10989: inte alla kommuner någon transportförmån. För            orten och i läroanstalten likväl som tili trafikpo-
10990: att rätta tili situationen reformerades stödet för       litiska omständigheter. I och med reformen kan
10991: skolresor genom lagen om stöd för skolresor för          alla sådana studerande i gymnasier och yrkeslä-
10992: studerande i gymnasier och yrkesläroanstalter,           roanstalter som har ansenliga kostnader för sina
10993: som trädde i kraft den 1 juli 1997. Närmare              skolresor och lång skolväg komma i åtnjutande
10994: föreskrifter om hur grunderna för stödet bestäms         av stöd. Antalet stödtagare är årligen cirka
10995: ingår i förordningen.                                    45 000.
10996:     Ett centralt villkor för att stöd skall fås är att      1 statsbudgeten för 1999 har 140 miljoner
10997: skolvägen i ena riktningen är minst 10 kilometer         mark reserverats för stöd för skolresor. På grund
10998: och de månatliga resekostnaderna överstiger 300          av det njugga anslaget betalas stöd först efter
10999: mark. Stödet bestäms enligt priset inom kollek-          studerandens betalningsandel, som beräknas en-
11000: tivtrafiken oberoende av studerandens färdsätt.          ligt vissa kilometer- och kostnadsgränser. lnom
11001:  De kostnader som överstiger studerandens må-            ramarna för det nuvarande anslaget är det såle-
11002:  natliga betalningsandel (250 mk) ersätts beroen-        des inte möjligt att mjuka upp bestämningsgrun-
11003: de på fårdsätt antingen till den som säljer biljet-      derna. 1 den nuvarande modellen ingår flera defi-
11004:  ten, Iäroanstaltens huvudman eller studeranden          nitioner på vilka resor som stöds och flera stödta-
11005:  själv.                                                  gargrupper. Skulle nya regionala specialförhål-
11006:     Stödet kan betalas ut tili studeranden själv         landen beaktas vid stödet för skolresor, skulle det
11007:  bara om det inte är möjligt att fårdas på annat         komplicera systemet och förutsätta en mer om-
11008:  omnämnt sätt. Det blir då fråga om situationer          fattande individuell prövning. Självfallet kon-
11009:  där över fem kilometer av studerandens skolväg i        trollerar man hur det nya stödet för skolresor
11010:  ena riktningen inte omfattas av kollektivtrafik         fungerar för att få information om eventuella
11011:  eller skolskjuts som ordnas av läroanstaltens hu-       behov av att utveckla lagstiftningen.
11012:  vudman, eller väntetiden i samband med skolre-
11013: 
11014:       Helsingforsden 11 februari 1999
11015: 
11016:                                                                               Minister Suvi-Anne Siimes
11017:                                             KK 1567/1998 vp
11018: 
11019: Kirjallinen kysymys 1567
11020: 
11021: 
11022: 
11023: 
11024:                                    Maija-Liisa Veteläinen /kesk: Yksityisten metsänostajien saattami-
11025:                                       sesta yhdenvertaiseen asemaan Metsähallituksen kanssa
11026: 
11027: 
11028:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11029: 
11030:    Metsähallitus ostaa vuosittain huomattavasti        tuloa, joten verokanta on vain 5,6 prosenttia.
11031: metsätalousmaata, esimerkiksi Pohjanmaan               Tämä merkittävä veroetu kannattaa metsämaan
11032: alueelta noin 8 000 hehtaaria. Pohjanmaan              myyjän noteerata."
11033: alueella Metsähallitus on vuonna 1998 tehnyt              Tällainen Metsähallituksen metsänoston mai-
11034: noin sata metsämaakauppaa. Myyjinä ovat ol-            nostaminen osaltaan vaikeuttaa yksityisten myy-
11035: leet pääasiassa yksityiset metsänomistajat. Ostet-     tävien tilojen hankintaa nykyisten toimivien
11036: tujen metsien rakenne on ollut pääosin nuorta          maa- ja metsätilojen lisämaiksi. Täytyyhän yksi-
11037: metsää ja taimikoi ta, eli metsiköitä, joista puun-    tyisen ostajan maksaa tilasta huomattavasti
11038: myyntitulot ovat kaukana tulevaisuudessa.              enemmän, jotta käteen jäävä osuus olisi sama
11039:     Metsähallitus ilmoittaa hinnoittelevansa maa-      kuin valtiolle myytäessä. Kauppahinnan samalla
11040: pohjan, puuston ja taimikot samoilla hinnoitte-        noustessa myös ostajan maksettavaksijäävä va-
11041: luperiaatteilla kuin muutkin ostajat. Kuitenkin        rainsiirtovero nousee. Tämä ei vaikuta reilultaja
11042: nykytilanteessa valtiolle myytäessä myyjä saa          tasapainoiselta kilpailulta.
11043: merkittävän veroedun.                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11044:     Metsähallitus on mainostanut asemaansa             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11045: metsänostajana seuraavasti (Metsähallituksen           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11046:  Pohjanmaan alueen asiakaslehti, n:o 4): "Metsä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11047:  maan myyntitulo on pääomatuloa, jossa vero-
11048:  kanta on 28 prosenttia. Yksityiselle myytäessä 50               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11049:  prosenttia myyntihinnasta on verotettavaa tu-                siin yksityisten metsänostajien saattami-
11050:  loa, eli verokanta on 14 prosenttia. Valtiolle myy-          seksi yhdenvertaiseen asemaan Metsä-
11051:  täessä 20 prosenttia myyntihinnasta on pääoma-               hallituksen kanssa?
11052: 
11053:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
11054: 
11055:                                       Maija-Liisa Veteläinen /kesk
11056: 
11057: 
11058: 
11059: 
11060:  280043
11061: 2                                          KK 1567/1998 vp
11062: 
11063: 
11064: 
11065: 
11066:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11067: 
11068:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hankittaessa, varsinkin kun lievempi verotus ei
11069: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ole sidottu edes hankittavan maan käyttötarkoi-
11070: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tukseen. Säännös saattaa vaikuttaa yksityisten
11071: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-       välisessä kaupassa maan hintaa nostavasti, jotta
11072: sa Veteläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      myyjän käteen jäävä osuus olisi sama kuin Met-
11073: sen n:o 1567:                                         sähallitukselle tapahtuvan myynnin yhteydessä.
11074:                                                       Kauppahinnan noustessa nousee myös ostajan
11075:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        maksettava varainsiirtovero, mikä lisää yksityi-
11076:        siin yksityisten metsänostajien saattami-      sen ja Metsähallituksen eriarvoisuutta maakau-
11077:        seksi yhdenvertaiseen asemaan Metsä-           poissa.
11078:        hallituksen kanssa?                                Metsähallitus hankkii maata lähinnä luon-
11079:                                                       nonsuojelutarkoituksiinja talousmetsiksi. Edus-
11080:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kunta asettaa vuosittain talousarvion yhteydessä
11081: vasti seuraavaa:                                      tavoitteet Metsähallituksen kautta tapahtuvalle
11082:                                                       luonnonsuojelualueiden hankinnalle. Tavoitteet
11083:    Valtion liikelaitoksena toimivan Metsähalli-       ovat olleet vaativia. Luonnonsuojelualueiden ja
11084: tuksen yksityistä maanomistajaa edullisempi           niiden vaihtomaiden hankinnassa Metsähallitus
11085: asema kiinteistön ostajana perustuu tuloverolain      toteuttaa sille annettua yhteiskunnallista tehtä-
11086: (TVL) luovutusvoittojen verotusta koskeviin           vää. Sen edistämistä myös verotuksellisin kei-
11087: säännöksiin. TVL 49 §:n 4 kohdan mukaan luo-          noin voidaan pitää edelleen tarkoituksenmukai-
11088: vutusvoiton veronalaista määrää laskettaessa          sena.
11089: luovutushinnasta vähennetään 80 prosenttia, jos           Veroetu koskee myös Metsähallituksen liike-
11090: omaisuus luovutetaan valtiolle, kunnalle tai kun-     toiminnassaan käyttämien talousmetsien han-
11091: ta yhtymälle. Mikäli kiinteistön ostaja on yksityi-   kintaa, mille ei voida katsoa olevan metsä- eikä
11092: nen maanomistaja, luovutushinnasta vähenne-           muitakaan yhteiskuntapoliittisia perusteita.
11093: tään TVL 46 §:n 1 momentin mukaan omaisuu-             Maaseudun elinvoiman säilymisen kannalta
11094: den hankintamenona vähintään 50 prosenttia.            asialla voi olla kielteistä vaikutusta. Hallitus pi-
11095: Kun pääomatulon verokanta on 28 prosenttia,            tää tuloverolain säännösten tarkistamista aina-
11096: muodostuu luovutusvoiton verotasoksi luovu-            kin tältä osin aiheellisena. Verotuksellisia esteitä
11097: tushinnasta laskettuna Metsähallitukselle tapah-       tarkistamiselle ei ole. Erikseen on hallituksen
11098: tuvan myynnin yhteydessä 5,6 prosenttiaja yksi-        mielestä selvitettävä, onko julkisyhteisöjen
11099: tyiselle 14 prosenttia.                                maanhankintaa koskeva veroetu syytä muuten
11100:     Säännös asettaa Metsähallituksen ja muutju1-       säilyttää muidenkin kuin luonnonsuojelualuei-
11101: kisyhteisöt muita parempaan asemaan maata              den hankinnan osalta.
11102: 
11103:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
11104: 
11105:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11106:                                            KK 1567/1998 vp                                               3
11107: 
11108: 
11109: 
11110: 
11111:                                         Tili Riksdagens Talman
11112: 
11113:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        skattningen inte ens är kopplad tili användnings-
11114: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ändamålet för den mark som köps. Bestämmel-
11115: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       sen kan resultera i att markpriset blir högre vid
11116: man Maija-Liisa Veteläinen undertecknade               försäljning tili en privatperson för att säljaren
11117: skriftliga spörsmål nr 1567:                           skall få samma summa i handen som vid försälj-
11118:                                                        ning tili Forststyrelsen. När köpesumman blir
11119:          Ämnar Regeringen vidta några åtgär-           högre stiger även den överlåtelseskatt som köpa-
11120:        der för att jämställa privata skogsköpare       ren skall betala, vilket ytterligare ökar ojämlikhe-
11121:        med Forststyrelsen?                             ten mellan privatpersoner och Forststyrelsen vid
11122:                                                        markköp.
11123:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Forststyrelsen köper mark närmast för natur-
11124: anföra följande:                                       skyddsändamål och för användning som ekono-
11125:                                                        miskog. 1anslutning till budgeten uppställer riks-
11126:    Forststyrelsen, som är ett statligt afTårsverk,     dagen årligen mål för den anskaffning av natur-
11127: har vid köp av fastigheter en förmånligare ställ-      skyddsområden som sker via Forststyrelsen.
11128: ning än privata markägare till följd av bestäm-        Målen har varit högt uppställda. Vid anskaff-
11129: melserna om beskattning av överlåtelsevinster i        ningen av naturskyddsområden och bytesmark
11130: inkomstskattelagen. När det skattepliktiga be-         sköter Forststyrelsen de samhälleliga uppgifter
11131: Joppet av en överlåtelsevinst räknas ut skall enligt   som ålagts den. Det kan alltjämt anses ändamåls-
11132: 49 § 4 mom. inkomstskattelagen från överlåtelse-       enligt att främja dessa även skattemässigt.
11133: priset dras av 80% om egendom överlåts till               Skatteförmånen omfattar även ekonomiskog
11134: staten, en kommun eller en samkommun. Om               som Forststyrelsen skaffar för sin afTårsverksam-
11135: den som köper fastigheten är en privat markäga-        het. För denna anskaffning kan det inte anses
11136: re skall enligt 46 § 1 mom. inkomstskattelagen         föreligga några skogspolitiska eller andra sam-
11137: från överlåtelsepriset dras av minst 50% som           hällspolitiska grunder. Med tanke på bibehållan-
11138: anskaffningsutgift för egendomen. Eftersom             det av landsbygdens livsduglighet kan saken ha
11139: skattesatsen för kapitalinkomster är 28 % blir         negativa verkningar. Regeringen anser att en
11140: skatten på överlåtelsevinsten 5,6% av överlåtel-       ändring av bestämmelserna i inkomstskattelagen
11141:  sepriset vid försäljning till Forststyrelsen och      åtminstone tili denna del är befogad. Det förelig-
11142:  14% av överlåtelsepriset vid försäljning tili pri-    ger inga skattemässiga hinder för ändringen. En-
11143:  vatpersoner.                                          ligt regeringen bör det särskilt utredas om det är
11144:     Bestämmelsen ger F orststyrelsen och andra         skäl att i övrigt bibehålla de offentliga samfun-
11145:  offentliga samfund en bättre ställning än andra       dens skatteförmån vid markförvärv i fråga om
11146:  vid markköp, i synnerhet då den lindrigare be-        även andra områden än naturskyddsområden.
11147: 
11148:       Helsingforsden 12 februari 1999
11149: 
11150:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11151:                                             KK 1568/1998 vp
11152: 
11153: Kirjallinen kysymys 1568
11154: 
11155: 
11156: 
11157: 
11158:                                     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: HIV-infektion kantajien ilmoitusvel-
11159:                                        vollisuudesta
11160: 
11161: 
11162:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11163: 
11164:     Tartuntatautilaissa ja -asetuksessa on määrät-     kantajia ilmaantuu useita, voi etenkin pieni kun-
11165: ty yleisvaarallisten tartuntatautien ilmoitusvel-      ta joutua taloudellisiin ongelmiin. Tähän voi-
11166: vollisuudesta. HIV-infektion osalta ilmoitusvel-       daan varautuajoko liittämällä kustannukset sai-
11167: vollisuus on poikkeuksellinen muihin tartunta-         raanhoitopiirin kalliin hoidon tasaukseen tai ke-
11168: tauteihin verrattuna. Laboratorio ilmoittaa posi-      hittää erillinen lääkekustannusten tasausjärjes-
11169: tiivisen vastauksen suoraan Kansanterveyslai-          telmä.
11170: tokselle. Hoitava lääkäri tekee tartuntatauti-il-         Tartunnan jäljittämisen ja hoitokustannuk-
11171: moituksen, joka myös menee Kansanterveyslai-           siin varautumisen kannalta on eduksi, että myös
11172: tokseen. Terveyskeskus ei saa ilmoitusta HIV-          terveyskeskus saa suoraan tiedon HI-viruksen
11173: infektiosta toisin kuin muista tartuntataudeista.      kantajista.
11174: Tällä poikkeusmenettelyllä on haluttu suojata             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11175: yksittäisiä HIV-infektion kantajia leimautumi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11176: selta varsinkin pienillä paikkakunnilla. Terveys-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11177: keskuksesta voidaan kuitenkin pyytää tartunnal-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11178: le altistuneiden jäljittämistä erillisenä pyynnöllä.
11179:     Terveyskeskus ei siis nykykäytännön mukaan                    Miten Hallitus aikoo parantaa kunnal-
11180: tiedä alueellaan olevista HIV:n kantajista. Välil-            lisen terveydenhoidon mahdollisuuksia
11181: lisesti tieto voi tulla apteekin kautta, kun ne tas-          hoitaa HIV-tartunnan saaneita ja estää
11182:  kuttavat kotikuntaa avohoidon lääkkeistä. Yh-                HIV-infektion leviämistä, ja
11183:  den potilaan vuotuiset lääkekustannukset ovat                   millä keinoin Hallitus parantaa kun-
11184: keskimäärin noin 50 000 markkaa, jotka koti-                  tien mahdollisuutta varautua HIV-infek-
11185:  kunta maksaa tartuntatautilain mukaan. Jos                   tioiden lääkehoidon kustannuksiin?
11186: 
11187:       Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
11188:                                       Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
11189: 
11190: 
11191: 
11192: 
11193:  280043
11194: 2                                          KK 1568/1998 vp
11195: 
11196: 
11197: 
11198: 
11199:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11200: 
11201:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tatautien ilmoitusmenettelystä (1997:34) tode-
11202: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taan, että hoitava lääkäri on ensisijaisesti vas-
11203: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuussa potilaan ja mahdollisesti muiden tartun-
11204: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-           nan saaneiden saattamisesta tutkimukseen ja
11205: Liisa Tykkyläisen näin kuuluvan kirjallisen kysy-     hoitoon. HIV-infektion kyseessä ollen varsin
11206: myksen n:o 1568:                                      yleinen käytäntö on, mikäli HIV-infektio tode-
11207:                                                       taan terveyskeskuksessa, että potilas saa kiireelli-
11208:            Miten Hallitus aikoo parantaa kunnal-      sen lähetteen erikoissairaanhoitoon. Tällöin voi
11209:        lisen terveydenhoidon mahdollisuuksia          tartunnan todennut terveyskeskuslääkäri hoito-
11210:        hoitaa HIV-tartunnan saaneita ja estää         vastuun siirtämisen ohella harkintansa mukaan
11211:        HIV-infektion leviämistä, ja                   myös siirtää tartunnanjäljitysvelvoitteen erikois-
11212:            millä keinoin Hallitus parantaa kun-       sairaanhoidon hoitavalle lääkärille. Hoitavan
11213:        tien mahdollisuutta varautua HIV-infek-        lääkärin tietoon tulevat luonnollisesti myös poti-
11214:        tioiden lääkehoidon kustannuksiin?             laan henkilötiedot. Tartuntatautien ilmoittamis-
11215:                                                       ta koskevassa STM:n määräyksessä todetaan
11216:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myös hoitavan lääkärin mahdollisuus pyytä& ter-
11217: vasti seuraavaa:                                      veyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin tartunta-
11218:                                                       taudeista vastaavalta lääkäriltä apua tehtävän
11219:     HIV-infektio on tartuntatautilaissa ja asetuk-    suorittamiseksi. Tarkoitukseen voidaan käyttää
11220: sessa luokiteltu ilmoitettavaksi tartuntataudiksi.    Kansanterveyslaitoksen lomaketta C. Mikälijäl-
11221: Tartuntatauti-ilmoituksen ovat velvollisia teke-      jitykseen pyydetään apua muulta kuin potilasta
11222: mään lääkärit, hammaslääkärit ja laboratoriot.        hoitavalta lääkäriltä, ei tälle saa ilman potilaan
11223:     Tartuntatauti-ilmoitusten tiedot talletetaan      lupaa ilmoittaa potilaan henkilötietoja, ainoas-
11224: tartuntatautirekisteriin, jota ylläpitää Kansan-      taan potilaan ilmoittamat tiedot muista mahdol-
11225: terveyslaitos. Tartuntatautirekisteriin talletetut    lisesti tartunnan saaneista. Kun tartuntavaaralle
11226: henkilötiedot on pidettävä salassa. Tartuntatau-      alttiina olleita kutsutaan tartunnan jäljitykseen
11227: tilain (583/1986, muutettu 70/1999) mukaan            liittyen tutkimuksiin, ei heille saa paljastaa poti-
11228: Kansanterveyslaitos voi kuitenkin luovuttaa val-      laan henkilöllisyyttä ilman hänen lupaansa.
11229: takunnallisesta tartuntatautirekisteristä sairaan-        HIV-infektion menestykselliselle hoidolle ja
11230: hoitopiirin vastaavalle lääkärille sairaanhoito-      leviämisen ehkäisylle oleellisen tärkeä seikka on
11231: piiriä ja terveyskeskuksen vastaavalle lääkärille     potilastietojen luottamuksellisuus. Kun tartun-
11232: terveyskeskusta koskevia tietoja siinä laajuudes-     nan jäljitys tehdään huolellisesti, ei terveyskes-
11233: sa kuin se on epidemioiden selvittämiseksi ja nii-    kukseen automaattisesti toimitetulla tiedolla
11234: den leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä.          alueensa HIV-infektion kantajista saada epide-
11235:     HIV-infektion leviämisen ehkäisyn eräs tär-       mian ehkäisemisessä merkittävää lisäarvoa. Var-
11236: keä keino on tartunnan jäljitys. Jäljityksellä tar-   sinkin pienten paikkakuntien terveyskeskuksissa
11237: koitetaan sellaista yleensä lääkärin ja potilaan      näin arkaluonteiseen henkilön terveydentilaa
11238: yhteistyönä tapahtuvaa toimintaa, jonka avulla        koskevaan tietoon kytketyt henkilötiedot voivat
11239: pyritään saamaan muut tartunnalle mahdollises-        olla vaikeasti käsiteltävissä. Tartuntatautilaki
11240: ti altistuneet henkilöt tutkimuksiin ja hoitoon.      kuitenkin nykyisessä uusitussa muodossaan an-
11241: Yleisvaaralliseen ja ilmoitettavaan tartuntatau-      taa tarvittaessa mahdollisuuden myös näiden tie-
11242: tiin sairastunut ja sairastuneeksi epäilty on vel-    tojen toimittamiseen, mutta ainoastaan siinä laa-
11243: vollinen tiedusteltaessa ilmoittamaan hoitavalle      juudessa kuin se on epidemioiden selvittämiseksi
11244: lääkärille käsityksensä todennäköisestä tartun-       ja niiden leviämisen ehkäisemiseksi välttämätön-
11245: nan kulusta. Tämän laissa mainitun potilaan vel-      tä.
11246: vollisuuden toteutuminen edellyttää luonnolli-            Kunnallisen terveydenhuollon mahdollisuuk-
11247: sesti, että hoitava lääkäri tiedustelee potilaalta    siin hoitaa HIV-tartunnan saaneita vaikuttaa
11248: tartunnan kulkua. STM:n määräyksessä tartun-          suuresti sen ammattihenkilöiden tällä alueella
11249:                                             KK 1568/1998 vp                                                3
11250: 
11251: hankkima kokemus ja tiedot. HIV-infektion lää-         tuotetuilla verotuloilla ja työn muulla tuottavuu-
11252: kehoito on hyvin nopeasti kehittyvä alue, jonka        della. Kuten kysymyksessä todetaan, voivat kun-
11253: hallitsemiseen tarvitaan sekä laajaa kansainvälis-     nat halutessaan päättää, että HIV-infektiosta
11254: ten tutkimustulosten seurantaa, uusien lääkkei-        koituvien hoitokustannusten tasaus toteutetaan
11255: den käyttöaiheiden ja sivuvaikutusten tuntemus-        erikoissairaanhoitolakiin perustuvan lakisäätei-
11256: ta että vaativia laboratoriotutkimuksia. Näin ol-      sen tasausjärjestelmän kautta. Sen sijaan erillisen
11257: len ei ainakaan nykyisessä epidemiologisessa ti-       tasausjärjestelmän luomista HIV-infektioiden
11258: lanteessa ole realistista vaatia terveyskeskuslää-     hoitokustannuksia varten ei nykyisessä epide-
11259: käreiltä kaikkien näiden valmiuksien ylläpitoa.        miologisessa tilanteessa voi pitää aiheellisena.
11260: Sen sijaan hyvä yhteistyö terveyskeskuksen ja              Kunnilla on mahdollisuus ja lakisääteinen vel-
11261: erikoissairaanhoidon välillä voi mahdollistaa          vollisuus järjestää alueellaan tartuntatautien
11262: toimivan työnjaon, jonka avulla myös terveys-          vastustamistyö osana kansanterveystyötä. Paras
11263: keskuksen mahdollisuudet osallistua potilaan           keino, jolla kunta voi parantaa mahdollisuuk-
11264: hoitoon ja seurantaan paranevat. Henkilökun-           siaan varautua HIV-infektioiden lääkehoidon
11265: nan koulutus on eräs tällaista toimintaa edistävä      kustannuksiin, on HIV-infektion ennaltaehkäi-
11266: tekijä. Sosiaali- ja terveysministeriön tuella jär-    sy. Kunnat voivat ennaltaehkäisyn tehostami-
11267: jestetäänkin vuosittain HIV-neuvojien koulutus-        seksi toimia monella tavalla. Sosiaali- ja terveys-
11268: tilaisuuksia, joihin osallistumalla erityisesti sai-   palvelujärjestelmä voi tehostaa riskiryhmien,
11269: raanhoitopiirien HIV-infektion hoidosta vastaa-        esim. todettujen tai epäiltyjen sukupuoliteitse
11270: vat ammattihenkilöt voivat pysytellä ajan tasalla      tarttuvien tautien vuoksi tutkimuksiin hakeutu-
11271: nopeasti muuttuvan HIV-tiedon alueella. Täten          vien tai päihdekäyttäytymisensä vuoksi riskiryh-
11272: heillä on myös paremmat mahdollisuudet tukea           missä olevien henkilöiden parissa tapahtuvaa
11273: terveyskeskuslääkäreitä alueellaan. Terveyden-         terveyskasvatusta. Kunta voi huolehtia itse sekä
11274: huollon käynnissä olevassa valtakunnallisessa          myös yhteistyössä apteekkien kanssa siitä, että
11275: kehittämishankkeessa kiinnitetään erityistä huo-       tartunnan leviämistä ei tapahtuisi siksi, että puh-
11276: miota saumattorniin palvelu- ja hoitoketjuihin-        taita ruiskuja ja neuloja ei ole saatavilla. Sosiaali-
11277:  tästä hankkeesta nousevia kokemuksia voidaan          ja terveysministeriö on käynnistänyt erilaisia tut-
11278:  käyttää hyödyksi myös HIV-potilaiden hoidos-          kimus- ja kehittämishankkeita, joiden avulla
11279:  sa.                                                   kunnille pyritään luomaan keinoja ja välineitä
11280:      HIV-infektion lääkehoito potilasta kohden         näihin vaikeisiin ja vaativiin haasteisiin vastaa-
11281:  vuodessa maksaa noin 50 000 mk. Suuruusluok-          miseen. HIV-epidemian leviämisen ehkäisy ja
11282:  ka on sama kuin esim. lonkan keinonivelleik-          torjuntatyö vaatii kuitenkin onnistuakseen laa-
11283:  kauksen kustannuksissa. Lääkehoitoa saavat            jaa yhteistyötä, niin valtiovallan ja kuntien kuin
11284:  potilaat pysyvät kuitenkin nykyään pitkään työ-       myös eri hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen-
11285:  kykyisinä, ja näin heidän hoitoosa kunnalle ai-       kin kesken.
11286:  heuttama kuormitus useimmiten kompensoituu
11287: 
11288:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
11289: 
11290:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11291: 4                                            KK 1568/1998 vp
11292: 
11293: 
11294: 
11295: 
11296:                                           Tili Riksdagens Ta/man
11297: 
11298:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sjukdom eller som misstänks ha insjuknat i så-
11299: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             dan, är skyldig att på förfrågan meddela vårdan-
11300: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         de läkare sin uppfattning om smittans sannolika
11301: dagsman Marja-Liisa Tykkyläinen underteckna-            förlopp. För att denna skyldighet enligt lag skall
11302: de skriftliga spörsmål nr 1568:                         kunna genomföras förutsätts givetvis att den vår-
11303:                                                         dande läkaren frågar patienten om smittans för-
11304:            Hur tänker Regeringen förbättra den          lopp. 1 social- och hälsovårdsministeriets före-
11305:         kommunala hälso- och sjukvårdens möj-           skrifter om förfarande vid anmälan av smittsam-
11306:         ligheter att vårda dem som blivit HIV-          ma sjukdomar (1997:34) konstateras att den vår-
11307:         smittade och förhindra att HIV-infektio-        dande läkaren i första hand är ansvarig för att
11308:         nen sprider sig,                                patienten och eventuella andra som fått smittan
11309:            och hur kommer Regeringen att för-           hänvisas tili undersökningar och vård. Då det
11310:         bättra kommunernas möjligheter att för-         gäller HIV-infektioner är en mycket allmän prax-
11311:         bereda sig på de kostnader som läkeme-          is att patienten får en brådskande remiss tili spe-
11312:         delsbehandlingen av HIV-infektioner             cialsjukvård ifall HIV-infektionen konstateras
11313:         förorsakar?                                     vid en hälsocentral. Då kan den läkare som kon-
11314:                                                         staterat smittan, utöver att överflytta vårdansva-
11315:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ret, enligt eget gottfinnande även överflytta skyl-
11316: anföra följande:                                        digheten att uppspåra smittan på den vårdande
11317:                                                         läkaren inom specialsjukvården. Den vårdande
11318:    1 lagen och förordningen om smittsamma               läkaren får naturligtvis även patientens person-
11319: sjukdomar är HIV-infektion klassifteerad som en         uppgifter. 1 social- och hälsovårdsministeriets
11320: anmälningspliktig smittsam sjukdom. Läkare,             föreskrifter om förfarande vid anmälan av smitt-
11321: tandläkare och laboratorier är skyldiga att göra        samma sjukdomar konstateras även att den vår-
11322: en anmälan om smittsam sjukdom.                         dande läkaren har möjlighet att be den läkare
11323:    Uppgifterna i anmälan om smittsam sjukdom            som ansvarar för smittsamma sjukdomar vid häl-
11324: antecknas i registret över smittsamma sjukdo-           socentralen eller sjukvårdsdistriktet om hjälp
11325: mar, som upprätthålls av Folkhälsoinstitutet.           med att utföra uppgiften. För detta ändamål kan
11326: Personuppgifter som införs i registret över smitt-      man använda Folkhälsoinstitutets blankett C.
11327: samma sjukdomar skall hållas hemliga. Enligt            lfall man ber andra än den vårdande läkaren om
11328: lagen om smittsamma sjukdomar (583/1986,                hjälp med uppspårningen, får man inte för denne
11329: ändrad 70/1999) kan Folkhälsoinstitutet dock ur         utan patientens tillstånd uppge patientens per-
11330: det riksomfattande registret över smittsamma            sonuppgifter, endast de uppgifter som patienten
11331: sjukdomar tili den ansvariga läkaren inom sjuk-         uppgett angående andra personer som eventuellt
11332: vårdsdistriktet lämna ut uppgifter om sjukvårds-        har fått smittan. Då man ber personer som varit
11333: distriktet i fråga och tili den ansvariga läkaren vid   utsatta för smitta att komma tili undersökningar-
11334: en hälsovårdscentral uppgifter om hälsovårds-           na i anslutning tili uppspårningen, får man inte
11335: centralen i fråga i den mån detta är nödvändigt         utan patientens tillstånd avslöja patientens iden-
11336: för utredande av epidemier och förebyggande av          titet för dem.
11337: deras spridning.                                           En väsentlig aspekt då det gäller att fram-
11338:    En viktig metod för att förebygga spridning av       gångsrikt behandla HIV-infektion och förebygga
11339: HIV-infektion är uppspårande av smittan. Med            dess spridning är att patientuppgifterna är
11340: detta a vses sådan verksamhet som vanligen sker         konftdentiella. Då uppspårningen av smittan
11341: som ett samarbete mellan läkaren och patienten          görs omsorgsfullt ger inte de uppgifter om
11342: och med hjälp av viiken man strävar efter att få        HIV-infektionsbärare på området som automa-
11343: andra personer som eventuellt även utsatts för          tiskt tiliställs hälsocentralen något märkbart
11344: smitta undersökta och under vård. Den som har           mervärde då det gäller att förebygga en epidemi.
11345: insjuknat i allmänfarlig och anmälningspliktig          1 synnerhet då det gäller hälsocentraler på mindre
11346:                                           KK 1568/1998 vp                                               5
11347: 
11348: orter kan det vara svårt att hantera personupp-      kostar per patient cirka 50 000 mk per år. Storle-
11349: gifter förknippade med såpass känsliga uppgifter     ken är den samma som kostnaderna vid t.ex.
11350: om en persons hälsotilistånd. Lagen om smitt-        operation för protes i höftleden. De patienter
11351: samma sjukdomar ger dock isin gällande form en       som får läkemedelsbehandling hålls dock nume-
11352: möjlighet att vid behov uppge även dessa uppgif-     ra Iänge arbetsföra och därför kompenseras de
11353: ter, men endast i den mån detta är nödvändigt för    kostnader som deras vård förorsakar kommunen
11354: utredande av epidemier och förebyggande av de-       oftast med skatteinkomster och annan produkti-
11355: ras spridning.                                       vitet av arbetet. Såsom det konstateras i spörsmå-
11356:     Hur den kommunala hälso- och sjukvården          Iet kan kommunerna om de så vill besluta att
11357: har möjlighet att vårda dem som fått HIV-smitta      utjämningen av de vårdkostnader som förorsa-
11358: är mycket beroende av den erfarenhet och kun-        kas av HIV -infektion genomförs via det lagstad-
11359: skap som den yrkesutbildade personalen har           gade systemet för utjämning av utgifter som
11360: inom detta område. Läkemedelsbehandlingen            grundar sig på Iagen om specialsjukvård. Men att
11361: beträffande HIV-infektioner är ett område som        skapa ett särskilt utjämningssystem för vårdkost-
11362: utvecklas mycket snabbt och för att behärska         naderna för HIV-infektioner kan inte anses moti-
11363: detta måste man noga följa med de internationel-     verat i det nuvarande epidemiologiska Iäget.
11364: Ia forskningsresultaten samt känna tili de nya          Kommunerna har möjlighet och Iagstadgad
11365: läkemedelspreparatens indikationer och biverk-       skyldighet att inom sitt område som en del av
11366: ningar, utöver detta behövs det även krävande        folkhälsoarbetet ordna verksamhet för att be-
11367: Iaboratorieundersökningar. Således är det inte       kämpa smittsamma sjukdomar. Det bästa sättet
11368: åtminstone i det nuvarande epidemiologiska Iä-       med vilket kommunerna kan förbättra sina möj-
11369: get realistiskt att kräva att hälsocentralläkarna    Iigheter att förbereda sig på de kostnader som
11370: upprätthåller beredskap beträffande alla dessa       Iäkemedelsbehandlingen a v HIV-infektioner för-
11371: faktorer. I stället kan ett gott samarbete mellan    orsakar är att förebygga HIV-infektioner. Kom-
11372: hälsocentralen och sjukvårdsdistriktet möjliggö-     munerna kan fungera på många olika sätt för att
11373:  ra en fungerande arbetsfördelning, med hjälp av     effektivera det förebyggande arbetet. Social- och
11374:  viiken även hälsocentralens möjligheter att delta   hälsovårdssystemet kan effektivera det hälso-
11375:  i vården och uppföljningen av patienten förbätt-    främjande arbetet som riktar sig tili riskgrupper-
11376:  ras. Personalens skolning är en faktor som främ-    na, t.ex. bland personer som sökt sig tili under-
11377: jar sådan verksarnhet. Därför ordnas årligen ut-     sökning på grund av konstaterade eller misstänk-
11378:  bildning för HIV-rådgivare, som social- och häl-    ta sjukdomar som smittar via könsumgänge eller
11379:  sovårdsministeriet stöder. Genom att deltai den-    som utgör en riskgrupp på grund missbruk.
11380:  na utbildning kan särskilt de yrkesutbildade per-   Kommunen kan själv eller i samarbete med apo-
11381:  soner som ansvarar för vården av HIV-infektio-      teken se tili att smittan inte sprider sig därför att
11382:  ner inom sjukvårdsdistrikten hålla sig a jour med   rena nålar och sprutor inte fmns att få. Social-
11383:  en situation där kunskapen om HIV snabbt för-       och hälsovårdsministeriet har startat olika forsk-
11384:  ändras. På så sätt har de även bättre möjligheter   nings- och utvecklingsprojekt, med vilka man
11385:  att inom sitt område stöda hälsocentralläkarna. I   strävar efter att för kommunerna skapa metoder
11386:  det riksomfattande projektet för utvecklande av     och medel att svara mot dessa svåra och krävan-
11387:  hälso- och sjukvården som pågår som bäst fåster     de utmaningar. Arbetet med att förebygga och
11388:  man särskild uppmärksarnhet vid smidiga servi-      bekämpa att en HIV-epidemi sprider sig kräver
11389:  ce- och vårdkedjor- de erfarenheter man får av      dock ett omfattande samarbete för att lyckas, ett
11390:  detta projekt kan utnyttjas även vid vård av HIV-   samarbete såväl mellan statsmakten och kom-
11391:  patienter.                                          munerna som mellan olika förvaltningsområden
11392:     Läkemedelsbehandlingen av HIV-infektioner        och medborgarorganisationer.
11393: 
11394:      Helsingforsden 11 februari 1999
11395: 
11396:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
11397:                                        KK 1569/1998 vp
11398: 
11399: Kirjallinen kysymys 1569
11400: 
11401: 
11402: 
11403: 
11404:                                 Hannu Takkula /kesk: Poronhoitajien yhteydenpitomahdollisuuk-
11405:                                    sien turvaamisesta
11406: 
11407: 
11408:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
11409: 
11410:    Poromiesten käytössä olevan ARP-puhelin-       muu vaihtoehtoinen, koko pohjoisen porohoito-
11411: verkon ylläpito loppuu suunnitelmien mukaan       aluetta kattava verkko rakennetaan.
11412: vuoden 1999lopussa. Tilanne on siten käymässä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11413: ongelmalliseksi poromiesten yhteydenpitomah-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11414: dollisuuksien kannalta, koska GSM-verkko ei       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11415: kata koko pohjoisen poronhoitoaluetta. Näin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11416: ollen ainakin Tanhuan ja Värriön sekä Ylä-La-
11417: pin paliskunnissa yhteydenpitomahdollisuudet                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11418: uhkaavat loppua. Tämä aiheuttaisi toteutues-             ryhtyä, jotta ARP-verkon lakkauttami-
11419: saan huomattavaa haittaa poroelinkeinon har-             sen jälkeen poromiesten yhteydenpito-
11420: joittamiselle, joten ARP-verkon ylläpitoa tulee          mahdollisuudet säilyvät koko pohjoisen
11421: mielestäni jatkaa niin kauan, kunnes GSM- tai            poronhoi toal ueella?
11422: 
11423:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
11424:                                       Hannu Takkula /kesk
11425: 
11426: 
11427: 
11428: 
11429:  280043
11430: 2                                       KK 1569/1998 vp
11431: 
11432: 
11433: 
11434: 
11435:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
11436: 
11437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    on supistettu siten, että yöaikaan välitetään käsi-
11438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies      välitteisenä ainoastaan hätäpuheluita. Lopullis-
11439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   ta päätöstä ARP-verkon lopettamisesta ei kui-
11440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu        tenkaan ole vielä tehty.
11441: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Liikenneministeriö neuvottelee parhaillaan
11442: n:o 1569:                                         Sonera Oyj:n kanssa ARP-verkon mahdollisesta
11443:                                                   supistamisesta. Mikäli ARP-verkon ylläpito tul-
11444:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    laan lopettamaan, on teleyritysten telemarkkina-
11445:        ryhtyä, jotta ARP-verkon lakkauttami-      lain velvoittamana huolehdittava siitä, että käyt-
11446:        sen jälkeen poromiesten yhteydenpito-      täjien saatavissa on heidän kohtuullisten tarpei-
11447:        mahdollisuudet säilyvät koko pohjoisen     densa mukaisia vaihtoehtoisia telepalveluita.
11448:        poronhoitoalueena ?                        Vaihtoehtoisena verkkona voisi tulla kysymyk-
11449:                                                   seen esim. jokin satelliittipuhelinjärjestelmä.
11450:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      Näissä puhelimissa on mahdollisuus käyttää
11451: vasti seuraavaa:                                  kahta verkkoa, jolloin toisena verkkona voisi
11452:                                                   toimia GSM-verkko, joka on jo nyt käyttökel-
11453:    Sonera Oyj on ilmoittanut suunnitelmistaan     poinen valtaosassa poronhoitoaluetta. Valmis
11454: supistaa autoradiopuhelinverkkonsa (ARP) yl-      satelliittijärjestelmä tulee kattamaan kaikki har-
11455: läpitoa. Tällä hetkellä pohjoisella poronhoito-   vaan asutut alueet myös Lapissa.
11456: alueella ARP-verkolla on muutama sata käyttä-         Hallitus katsoo, että ARP-verkon mahdolli-
11457: jää ja koko maassa noin kolme tuhatta. Jo nyt     nen lakkauttaminen ei vaaranna poromiesten yh-
11458: monet ARP:n käyttäjät ovat siirtyneet käyttä-     teydenpitomahdollisuuksia pohjoisella poron-
11459: mään uudempiaja kehittyneempiä matkaviestin-      hoitoalueella. Poromiehillä on myös tulevaisuu-
11460: verkkoja. Samalla ARP-verkon ylläpito on          dessa käytössään toimivat matkaviestinyhtey-
11461: muuttunut taloudellisesti kannattamattomaksi.     det.
11462: Kuluvan vuoden alusta ARP-verkon palveluja
11463: 
11464:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
11465: 
11466:                                                                   Liikenneministeri Kimmo Sasi
11467:                                          KK 1569/1998 vp                                               3
11468: 
11469: 
11470: 
11471: 
11472:                                        Tili Riksdagens Talman
11473: 
11474:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        har ARP-nätets tjänster skurits ned så att endast
11475: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         nödsamtal manuellt förmedlas nattetid. Ett defi-
11476: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     nitivt beslut om nedläggande av ARP-nätet har
11477: dagsman Hannu Takkula undertecknade skrift-         dock ännu inte fattats.
11478: liga spörsmål nr 1569:                                  Trafikministeriet förhandlar för närvarande
11479:                                                     med Sonera Abp om eventuella inskränkningar i
11480:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen      ARP-nätet. Ifall ARP-nätet läggs ned helt och
11481:        skrida för att renskötarnas kommunika-       hållet, skall teleföretagen i enlighet med åliggan-
11482:        tionsmöjligheter skall kvarstå på hela det   dena i telemarknadslagen tillse att användarna
11483:        nordliga renskötselområdet även efter att    tili sitt förfogande har alternativa teletjänster en-
11484:        ARP-nätet lagts ned?                         ligt deras skäliga behov. Som alternativt nät kan
11485:                                                     t.ex. något satellittelefonsystem komma i fråga.
11486:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Dessa telefoner ger möjlighet att använda två
11487: anföra följande:                                    nät, av vilka det ena nätet kunde vara ett GSM-
11488:                                                     nät, vilket redan nu är brukbart på huvuddelen
11489:    Sonera Abp har meddelat om sina planer på        av renskötselområdet. Ett fårdigt satellitsystem
11490: att skära ned sitt bilradiotelefonnät (ARP). För    kommer att täcka alla glesbygder även i Lapp-
11491: närvarande har ARP-nätet på det nordliga ren-       land.
11492: skötselområdet några hundra abonnenter.                 Regeringen anser att en eventuell nedläggning
11493: Abonnentantalet i hela Jandet är ca 3 000. Redan    av ARP-nätet inte äventyrar renskötarnas möj-
11494: nu har många ARP-användare övergått tili att        ligheter tili kommunikation på det nordliga ren-
11495: använda nyare och mer utvecklade mobiltelenät.      skötselområdet. Renskötarna har även i framti-
11496: Samtidigt har upprätthållandet av ARP-nätet         den tillgång tili fungerande mobilkommunika-
11497: blivit ekonomiskt olönsamt. 1 början på detta år    tionsförbindelser.
11498: 
11499:      Helsingforsden 12 februari 1999
11500: 
11501:                                                                         Trafikminister Kimmo Sasi
11502:                                             KK 1570/1998 vp
11503: 
11504: Kirjallinen kysymys 1570
11505: 
11506: 
11507: 
11508: 
11509:                                     Klaus Bremer /r: Ajoneuvohallintokeskuksen määräämien museo-
11510:                                         autoja koskevien maksuperusteiden kohtuuttomuudesta
11511: 
11512: 
11513:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11514: 
11515:     Useamman kirjallisen kysymyksen ja Ajoneu-         kilvet olisivat olemassa ja käytettävissä! Espoon
11516: vohallintokeskuksen (AHK) rahastussekoilujen           katsastuskonttorin antaman laskelman mukaan
11517: jälkeen AHK suostui inhimillistämään käytän-           rekisteröintikatsastus, -maksu ja kilvet tekevät
11518: töään ns. museoautoille historiallisesti tärkeiden     360mk.
11519: mustien rekisterikilpien kohdalla. Vastasäädetty          Epäkohta, joka ei AHK:n tiedotteen mukaan
11520: laki mahdollistaa museoauton mustien kilpien           korjaantunut, on ns. käyttömaksun palautumi-
11521: säilymisen, vaikka autoa ei jatkuvasti pidettäi-       nen, kun auto ei ole käytössä. Ei riitä - toisin
11522: sikään rekisterissä.                                   kuin lehdistö on asian tulkinnut -että auto on
11523:     Olisi kuvitellut, että kulttuurihistoriallisesti   ilmoitettu seisontavakuutukseen. Museoautokin
11524: tärkeä, mutta valtio- ja yritystaloudellisesti mer-    on poistettava rekisteristä säästyäkseen käyttö-
11525: kityksetön muutos olisi toteutettu herrasmies-         maksulta.
11526: mäisesti ja ilman ylimääräistä rahastushimoa.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11527: Tähän AHK:n "liikemiesmoraali" ei kuitenkaan           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
11528:  yltänyt.                                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11529:     Mustien kilpien säilyttämiseksi on määrätty        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11530:  nyt uusia rahanhimoisia ehtoja. Museoautokin
11531:  on katsastettavajoka vuosi, vaikkei sillä ajettaisi              Onko Hallituksen mielestä todellakin
11532:  metriäkään. Ennen riitti joka toinen vuosi. AHK               tarkoituksenmukaista ja valtiontaloudel-
11533:  on samalla kehittänyt automobiilihistorioitsijoi-             lisesti välttämätöntä rahastaa maamme
11534:  hin kohdistetun uuden rahastusautomaatin. Kil-                kulttuurihistoriaan kuuluvaa museoau-
11535:  vet voidaan jättää katsastuskonttoriin säilytettä-            tokantaakin viimeisen päälle rankasti,
11536:  viksi 20 mk/kk säilytysvuokraa (!) vastaan enin-              vai
11537:  tään vuodeksi. Mikäli auto otetaan tämän jäl-                    onko Hallituksella keinoja puuttua
11538:  keen uudestaan liikenteeseen, auto tulee uudes-               museoautojen kohdalla AHK:n rahas-
11539:  taan rekisteröintikatsastaa (?!)ja sille joudutaan            tukseen ja kohtuullistaa sitä?
11540:  Junastamaan uudet kilvet, vaikka alkuperäiset
11541: 
11542:       Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1999
11543: 
11544:                                              Klaus Bremer /r
11545: 
11546: 
11547: 
11548: 
11549:  280043
11550: 2                                         KK 1570/1998 vp
11551: 
11552: 
11553: 
11554: 
11555:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11556: 
11557:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sastusdirektiivin säännöksistä. Hallitus kuiten-
11558: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kin selvittää, kun katsastusdirektiivin muutosta
11559: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      seuraavan kerran valmistellaan, voitaisiinko kat-
11560: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      sastuksen vapaavuosisäännös ulottaa myös suo-
11561: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       malaisen määritelmän mukaisiin museoajoneu-
11562:  1570:                                               voihin.
11563:                                                          Kysyjä olettaa myös, että museoajoneuvo on
11564:           Onko Hallituksen mielestä todellakin       poistettava rekisteristä säästyäkseen ajoneuvo-
11565:        tarkoituksenmukaista ja valtiontaloudel-      verolta. Ajoneuvoverolain 8 §:n 3 kohdan mu-
11566:        lisesti välttämätöntä rahastaa maamme         kaan museoajoneuvoiksi rekisteröidyt ajoneuvot
11567:        kulttuurihistoriaan kuuluvaa museoau-         on kuitenkin vapautettu ajoneuvoverosta. Rekis-
11568:        tokantaakin viimeisen päälle rankasti,        teristä poistaminen ei siten ole museoajoneuvoik-
11569:        vai                                           si rekisteröityjen autojen osalta ajoneuvoveron
11570:            onko Hallituksella keinoja puuttua        välttämisen kannalta tarpeen.
11571:        museoautojen kohdalla AHK:n rahas-                Kysymyksessä kiinnitetään huomiota myös
11572:        tukseen ja kohtuullistaa sitä?                katsastusasemien perimiin maksuihin tilapäisesti
11573:                                                      rekisteristä poistettujen autojen kilpien säilyttä-
11574:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         misestä. Katsastustoiminta on asteittain vapau-
11575: vasti seuraavaa:                                     tettu kilpailulle vuodesta 1994lähtien. Täten ny-
11576:                                                      kyisin katsastusta hoitavat yhtiöt saavat katsas-
11577:    Kansanedustaja Bremer kiinnittää kysymyk-         tustoimintaa ohjaavien säännösten puitteissa
11578: sessään huomiota lähinnä Suomessa rekisterissä       tarjota vapaasti katsastustehtäviin liittyviä pal-
11579: olevien museoautojen verotus- ja katsastuskäy-       veluja ja periä näistä itse hinnoittelemaansa mak-
11580: täntöön. Kysyjä kiinnittää myös huomiota kat-        sua. Näin ollen Ajoneuvohallintokeskuksella tai
11581: sastusasemien rekisterikilpien säilyttämisestä pe-   liikenneministeriöllä ei ole mahdollisuutta vai-
11582: rimiin maksuihin.                                    kuttaa maksujen suuruuteen, eivätkä nämä tahot
11583:    Katsastuksen osalta kysyjä pitää epätarkoi-       luonnollisestikaan saa käyttöönsä tällä tavoin
11584: tuksenmukaisena, että museoautoa,jolla ajetaan       kerättyjä varoja.
11585: yleensä melko vähän, on katsastettava vuosit-            Koska edellä todetun mukaisesti rekisterikil-
11586: tain. Tämä vaatimus perustuu EU:n katsastusdi-       pien väliaikaisen säilytyksen palvelun tarjoavat
11587: rektiiviin (96/96/EY), jonka mukaan henkilöau-       ja säilytysmaksun sekä ajoneuvon uudelleen
11588: tot on pääsääntöisesti katsastettava vuoden vä-      käyttöön ottamiseen liittyvän katsastusmaksun
11589: lein. Poikkeuksen tähän muodostavat direktii-        perivät itse hinnoittelemina katsastustoimipai-
11590: vissä vain uudet autot, joille on annettu käyt-       kat eikä Ajoneuvohallintokeskus, ei Ajoneuvo-
11591: töönoton jälkeen muutamia ns. vapaavuosia             hallintokeskuksen maksuihin puuttumisella ole
11592: sekä ennen vuotta 1960 käyttöön otetut autot,        tähän asiaan vaikutusta. Hallitus katsoo, ettei
11593: joita tulee direktiivin mukaan katsastaa neljän      kysymys anna aihetta hallituksen taholta enem-
11594: vuoden välein. Suomella ei ole mahdollisuutta         piin toimenpiteisiin.
11595: kansallisesti poiketa lieveropään suuntaan kat-
11596: 
11597:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1999
11598: 
11599:                                                                      Liikenneministeri Kimmo Sasi
11600:                                              KK 1570/1998 vp                                                3
11601: 
11602: 
11603: 
11604: 
11605:                                           Tili Riksdagens Ta/man
11606: 
11607:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          undersöker emellertid, då en ändring i besikt-
11608: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           ningsdirektivet följande gång förbereds, om en
11609: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         utvidgning av direktivets bestämmelser beträf-
11610: man Klaus Bremer undertecknade skriftliga                fande friår kunde utvidgas tili att gälla även for-
11611: spörsmål nr 1570:                                        don, vilka enligt finländsk definition är museifor-
11612:                                                          don
11613:            Är det en1igt Regeringens åsikt verkli-          Spörsmålsställaren antar också att museifor-
11614:         gen ändamålsenligt och ur statshushåll-          don skall avregistreras för att slippa fordons-
11615:         ningens perspektiv nödvändigt att grovt          skatt. Enligt 8 § 3 punkten fordonsskattelagen
11616:         sko sig på museibilsparken som är en del         skall fordon som registrerats som museibilar
11617:         av vårt lands kulturhistoria, eller              dock befrias från fordonsskatt. Därmed är det
11618:            har Regeringen medel att i fråga om           inte nödvändigt att avregistrera museifordon för
11619:         museibilar ingripa i Fordonsförvalt-             att undvika fordonsskatten.
11620:         ningscentralens avgiftsuppbörd eller göra           1spörsmålet fåsts uppmärksamhet även vid de
11621:         den rimlig?                                      avgifter som besiktningsstationerna uppbär för
11622:                                                          uppbevaring av registerskyltar för fordon som
11623:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            avregistrerats. Besiktningsverksamheten har
11624: anföra följande:                                         stegvis öppnats för konkurrens sedan 1994. Där-
11625:                                                          med kan företag som utför besiktning numera
11626:    Riksdagsledamot Bremer fåster i sitt spörsmål         inom ramarna för de bestämmelser som styr be-
11627: uppmärksamhet närmast vid skatte- och besikt-            siktningsverksamheten fritt erbjuda tjänster i an-
11628: ningspraxisen i fråga om museibilar som är re-           slutning tili besiktningsuppgifterna, och företa-
11629: gistrerade i Finland. Spörsmålsställaren fåster          gen har rätt att uppbära avgifter som de själva
11630: även uppmärksamhet vid de avgifter som besikt-           fastställt för dessa tjänster. Därför har varken
11631: ningsstationerna uppbär för uppbevarande av              Fordonsförvaltningscentralen eller trafikminis-
11632: registerskyltar.                                         teriet någon möjlighet att påverka priserna, och
11633:    1fråga om besiktningen anser spörsmålsställa-         dessa kan naturligtvis inte heller få del av avgifter
11634: ren detvara oändamålsenligt att museibilar som           som uppburits på detta sätt.
11635: är ganska lite i trafik måste besiktigas årligen.           Eftersom besiktningsställen som erbjuder
11636: Detta krav grundar sig på EU :s besiktningsdirek-        tjänster för tilifållig uppbevaring av registerskyl-
11637: tiv (96/96/EG), enligt viiken personbilar i regel        tar i enlighet med ovanstående uppbär en besikt-
11638: skall besiktigas med ett års mellanrum. Ett un-          ningsavgift i samband med att fordonet på nytt
11639: dantag utgörs enligt direktivet endast av nya bi-        tas i bruk enligt priser som är satta av dessa
11640: 1ar, vilka har beviljats några s.k. friår efter ibruk-   besiktningsställen själva, inte av Fordonsförvalt-
11641: tagandet, samt bilar som tagits i bruk före 1960,        ningscentralen, inverkar en ändring av Fordons-
11642: vilka enligt direktivet skall besiktigas med fyra        förva1tningscentralens priser inte på detta. Re-
11643: års mellanrum. Finland har inga möj1igheter att          geringen anser att ärendet inte ger anledning till
11644: nationellt avvika från besiktningsdirektivets be-        ytterligare åtgärder från regeringens sida.
11645: stämmelser i en mildare riktning. Regeringen
11646: 
11647:      Helsingforsden 15 februari 1999
11648: 
11649:                                                                              Trafikminister Kimmo Sasi
11650:                                   KK 1571/1998 vp
11651: 
11652: Kirjallinen kysymys 1571
11653: 
11654: 
11655: 
11656: 
11657:                            Arja Ojala /sd ym.: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimin-
11658:                                nan jatkuvuudesta
11659: 
11660: 
11661: 
11662: 
11663:                            (Kysymyksen 1555 yhteydessä)
11664: 
11665: 
11666: 
11667: 
11668:  290142
11669:                                            KK 1572/1998 vp
11670: 
11671: Kirjallinen kysymys 1572
11672: 
11673: 
11674: 
11675: 
11676:                                    Janina Andersson /vihr ym.: Joukkoliikenteen arvonlisäveronkoro-
11677:                                        tuksen kompensoimisesta Turun kaupungin joukkoliikenne-
11678:                                        toimistolle
11679: 
11680: 
11681: 
11682:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11683: 
11684:     Joukkoliikenteen arvonlisäveroa korotettiin            YTV anoi täyttä korvausta arvonlisäveron
11685: kuudesta kahdeksaan prosenttiin 1.1.1998 al-           korotuksen johdosta eli 6 000 000 markkaa. Lii-
11686: kaen. Eduskunta päätti kompensoida arvonlisä-          kenneministeriön harkinnan perusteella Etelä-
11687: veron korotuksesta johtuvan lisäkustannuksen           Suomen lääninhallitus on 31.7.1998 tehnyt pää-
11688: lisäämällä 30 miljoonaa markkaa alueellisten           töksen (LNU2122A) myöntää 6 000 000 mark-
11689: palvelujen ostoon ja kaupunkiliikenteen valtion-       kaa valtionapua YTV:lle vuodelle 1998 käytettä-
11690: apuun lippujen hintoihin kohdistuvan kustan-           väksi joukkoliikenteen arvonlisäveronkorotuk-
11691: nuspaineen alentamiseksi sekä 5 miljoonaa              sen aiheuttaman kustannuspaineen alentami-
11692: markkaa kehittämishankkeisiin.                         seen. YTV:lle arvonlisäverokorotus korvattiin
11693:      Eduskunnan perustelut käyvät ilmi valtiova-       täysimääräisesti.
11694: rainvaliokunnan mietinnöstä (VaVM 42/1997 vp               Turun kaupungin joukkoliikennetoimisto
11695: -HE 100/1997 vp) kohdasta 57. Henkilöliiken-           joukkoliikennelautakunnan valtuuttamana anoi
11696: nepalvelun osto ja julkisen liikenteen kehittämi-      Länsi-Suomen lääninhallitukselta korvausta ar-
11697: nen:                                                   vonlisäveronkorotuksesta kuudesta kahdeksaan
11698:      "61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit-   prosenttiin johtuvasta lisäkustannuksesta yh-
11699: täminen (siirtomääräraha kolme vuotta)                 teensä 715 173,85 markkaa, joka oli kertynyt
11700:      Hallituksen arvonlisäverotusta koskevan esi-      myyntitilaston mukaan ajalla l.l.-14.6.1998.
11701: tyksen 111/1997 vp käsittelyn yhteydessä mietin-       Kaikki liikennemaksut Turussa olivat olleet edel-
11702: nössään 3511997 vp sekä energiaverotusta koske-        lisen vuoden tasolla.
11703:  van lainsäädännön muuttamista koskevan esi-               Toiseksi joukkoliikennetoimisto anoi kor-
11704:  tyksen 19411997 vp käsittelyn yhteydessä mietin-      vausta ajalta 15.6.-31.12.1998 koeottamatta
11705:  nössään 36/1997 vp lausumaansa viitaten valio-        jääneiden lippulajien osalta. Arvio korottamatta
11706:  kunta ehdottaa, että momentille lisätään 35 milj.     jääneiden lippujen arvonlisäverosta kuuden ja
11707:  mk. Lisäyksestä on tarkoitettu 30 milj. mk alueel-    kahdeksan prosentin erotus mukaan laskien on
11708:  listen palvelujen ostoon ja kaupunkiliikenteen         loppuvuoden osalta noin 400 000 markkaa. Las-
11709:  valtionapuun lipunhintoihin kohdistuvan kus-           ten, koululaisten, nuorten (15-19-vuotiaat),
11710:  tannuspaineen alentamiseksi sekä 5 milj. mk ke-        opiskelijoiden sekä kaikkien kausikorttien hin-
11711:  hittämishankkeisiin. Lisäys on tarkoitettu ar-         nat jäivät ennalleen. Sen sijaan 15.6. alkaen koro-
11712:  vonlisäverotuksen osittaiseksi korvaukseksi            tettiin aikuisten kertalipun ja arvokortin sekä
11713:  joukkoliikenteelle."                                   eläkeläisten arvokortin hintoja. Joukkoliikenne-
11714:      Viime vuodenvaihteessa Turussa oltiin korot-       toimisto anoi yhteensä siis 1 115 000 markkaa.
11715:  tamassa taksoja. Pääkaupunkiseudun yhteistyö-             Sen sijaan esimerkiksi Helsingin, Tampereen
11716:  valtuuskunta YTV oli menettelemässä samoin,           ja Vantaan sisäisen joukkoliikenteen arvonlisä-
11717:   mutta perui jo päätetyt korotukset syystä, että       veronkorotus on siirretty suoraan lippujen hin-
11718:   tuolloin liikenneministeriön taholta oli ilmoitet-    toihin vuoden 1998 alusta lukien, eivätkä nämä
11719:   tu saatavan niille kaupungeille ja kunnille val-      kaupungit ole hakeneet valtionapua. Espoo ei ole
11720:   tionapua, jotka eivät arvonlisäverotuksen koro-       tiettävästi hakenut valtionapua, vaikkei korotta-
11721:   tuksen johdosta nosta liikennemaksuja. Tähän          nutkaan lippujen hintoja.
11722:   tietoon perustuen myös Turun kaupungissa pää-            Valtionapupäätöksestä kysyttäessä on vastat-
11723:   tettiin olla nostamatta maksuja.                      tu, että Turun kaupungin joukkoliikennetoimis-
11724:  280043
11725: 2                                          KK 1572/1998 vp
11726: 
11727: to ei tule saamaan liikenneministeriön (henkilö-                Aikooko liikenneministeriö myöntää
11728: liikenneosasto) suullisen ilmoituksen perusteella            eduskunnan päättämin perustein Turun
11729: kaupunkiliikenteen valtionapua arvonlisävero-                kaupungin      joukkoliikennetoimistolle
11730: tuksen korotuksen johdosta lippujen hintoihin                kaupunkiliikenteen valtionapua arvonli-
11731: kohdistuvan kustannuspaineen alentamiseksi.                  säverotuksen korotuksenjohdosta lippu-
11732: Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan vielä ole tehty.          jen hintoihin kohdistuvan kustannuspai-
11733:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          neen alentamiseksi samoin perustein kuin
11734: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 YTV:lle on myönnetty valtionapua?
11735: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11736: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11737: 
11738:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
11739: 
11740:           Janina Andersson /vihr       Jukka Mikkola /sd          Marjaana Koskinen /sd
11741:           Ville Itälä /kok             Jukka Roos /sd             Annika Lapintie /vas
11742:                       Heikki Rinne /sd                   Virpa Puisto /sd
11743:                                             KK 1572/1998 vp                                              3
11744: 
11745: 
11746: 
11747: 
11748:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11749: 
11750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         jen lisäksi lääninhallitukset ovat myöntäneet
11751: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kaupungeille ja niiden työssäkäyntialueen kun-
11752: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nille valtionapua käytettäväksi mm. kaupunki-
11753: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina An-        ja seutulippualennuksiin sekä joukkoliikenneko-
11754: dersonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        keiluihin. Kaupunkilippualennuksia ei olla tuet-
11755: sen n:o 1572:                                          tu isoissa kaupungeissa Helsingin seudulla, Tu-
11756:                                                        russa eikä Tampereella sen johdosta, etteivät tar-
11757:           Aikooko liikenneministeriö myöntää           koitukseen varatut määrärahat riittäisi vastaa-
11758:        eduskunnan päättämin perustein Turun            vaan tukeen kuin keskisuurissa kaupungeissa ja
11759:        kaupungin      joukkoliikennetoimistolle        määrärahojen uudelleen jakaminen heikentäisi
11760:        kaupunkiliikenteen valtionapua arvonli-         oleellisesti tuen vaikuttavuutta.
11761:        säverotuksen korotuksenjohdosta lippu-              Liikenneministeriön käsityksen mukaan iso-
11762:        jen hintoihin kohdistuvan kustannuspai-         jen kaupunkienjoukkoliikenteen toimintaedelly-
11763:        neen alentamiseksi samoin perustein kuin        tysten tukeminen valtion talousarvion kautta on
11764:        YTV:lle on myönnetty valtionapua?               tarkoituksenmukaisempaaja tehokkaampaajär-
11765:                                                        jestää tukemalla erilaisiajoukkoliikenteen kehit-
11766:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tämistoimia kuin suoralla lipunhinta tuella, jon-
11767: vasti seuraavaa:                                       ka vaikuttavuus olisi varsin pieni ja jonka merki-
11768:                                                        tys ajan myötä lähes täysin häviäisi.
11769:    Lääninhallitukset jakavat kysymyksessä tar-             Turun kaupungin edustajien kanssa on asiasta
11770: koitettua kaupunkiliikenteen valtionapua kau-           myös keskusteltu ja heille on ilmoitettu, että lii-
11771: pungin anomuksesta. Lääninhallitus on ottanut           kenneministeriö ja lääninhallitus tulee suhtautu-
11772: Turun kaupungin anomuksen johdosta yhteyttä             maan erityisen myötämielisesti erilaisten kehittä-
11773: liikenneministeriöön periaatteellista kannanot-         mishankkeiden rahoitukseen kompensoidakseen
11774: toa varten eikä ole ratkaissut asiaa.                   arvonlisäveron korotuksesta aiheutuneita kus-
11775:     Lääninhallituksille kiintiöidyllä alueellisen ja    tannuspaineita. Myös YTV:n kanssa on keskus-
11776: paikallisen liikenteen palveluihin tarkoitetulla        teltu vastaavasta menettelytavasta vuoden 1999
11777: määrärahalla on suurimmaksi osaksi ostettu niin         osalta eikä suoraa kompensaatiota ole tarkoitus
11778: sanottua runkoliikennettä. Näiden palveluosto-          YTV:lle enää myöntää.
11779: 
11780:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1999
11781: 
11782:                                                                        Liikenneministeri Kimmo Sasi
11783: 4                                           KK 1572/1998 vp
11784: 
11785: 
11786: 
11787: 
11788:                                          Tili Riksdagens Talman
11789: 
11790:    I det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen         drag bl.a. för biljettrabatter inom stads- och regi-
11791: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ontrafiken samt för försök inom kollektivtrafi-
11792: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ken. Biljettrabatter inom stadstrafiken har inte
11793: dagsman Janina Andersson m.fl. undertecknade           fått understöd vare sig i de stora städerna i Hel-
11794: skriftliga spörsmål nr 1572:                           singforsregionen, i Åbo eller i Tammerfors, efter-
11795:                                                        som de för ändamålet reserverade ans1agen inte
11796:           Ämnar trafikministeriet på de grunder        skulle räcka till ett motsvarande stöd som i me-
11797:        som riksdagen beslutat bevilja Åbo stads        delstora städer och en omfördelning av ans1agen
11798:        kollektivtrafikkontor statsbidrag för           väsentligt skulle försvaga stödets verkningsfull-
11799:        stadstrafik för att sänka det kostnads-         het.
11800:        tryck på biljettpriserna som förorsakats           Enligt trafikministeriets uppfattning är det
11801:        av den höjda mervärdesbeskattningen, på         mera ändamålsenligt och effektivt att stöda verk-
11802:        samma grunder som SAO har beviljats             samhetsbetingelserna för kollektivtrafiken i sto-
11803:        statsbidrag?                                    ra städer genom att via statsbudgeten bevilja stöd
11804:                                                        för olika slags utvecklingsåtgärder inom kollek-
11805:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tivtrafiken, än genom att direkt stöda bi1jettpri-
11806: anföra följande:                                       serna, vilket skulle ha ytterst liten effekt och på
11807:                                                        1ång sikt nästan helt skulle sakna praktisk bety-
11808:    Länsstyrelserna beviljar det i spörsmålet av-       delse.
11809: sedda statsbidraget för stadstrafik på ansökan av         Oiskussioner har också förts med representan-
11810: städerna. Länsstyrelsen har med anledning av           ter för Åbo stad och de har meddelats att trafik-
11811: Åbo stads ansökan kontaktat trafikministeriet          ministeriet och länsstyrelsen kommer att förhålla
11812: och bett om ett principiellt ställningstagande och     sig särskilt positiva till finansiering avolika slags
11813: har inte fattat några beslut i frågan.                 utvecklingsprojekt för att kompensera det kost-
11814:    För det tilllänsstyrelserna kvoterade anslaget,     nadstryck som höjningen av mervärdesskatten
11815: avsett för tjänster inom regional och loka! trafik,    medfört. Oiskussioner har också förts med SAO
11816: har man tili största delen köpt så kallad stamtra-     om ett motsvarande förfarande för 1999 och nå-
11817: fik. Oärtill har länsstyrelserna beviljat städer och   gon direkt kompensation kommer inte längre att
11818: kommuner i städernas pendlingsregioner statsbi-        beviljas SAO.
11819: 
11820:      Helsingforsden 15 februari 1999
11821: 
11822:                                                                            Trafikminister Kimmo Sasi
11823:                                          KK 1573/1998 vp
11824: 
11825: Kirjallinen kysymys 1573
11826: 
11827: 
11828: 
11829: 
11830:                                  Maija Rask /sd ym.: Vuotoksen allasalueen uudelleen metsittämi-
11831:                                     sestä
11832: 
11833: 
11834:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11835: 
11836:    Lapin metsäkeskus on päätöksellään velvoit-      santaloudellisesti arveluttavaa viljellä metsää
11837: tanut Kemijoki Oy:n tekemään metsälain tar-         alueella, joka muutaman vuoden kuluessa mah-
11838: koittamia metsänuudistamistöitä suunnitellulla      dollisesti muutetaan tekojärveksi.
11839: Vuotoksen allasalueella. Uudistamistöitä edel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11840: lyttävät hakkuut on tehty 1990-luvun alussa ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11841: suurelta osin ennen alueen siirtymistä jokiyhtiön   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11842: omistukseen. Kemijoki Oy on hakenut muutosta        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11843: metsäkeskuksen päätökseen KHO:lta, koska
11844: Lapin lääninoikeus 10.2.1998 päätöksessään py-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että mah-
11845: sytti Lapin metsäkeskuksen aikaisemman pää-                dollisesti turhia metsänuudistamistöitä
11846: töksen.                                                    siirrettäisiin, kunnes Pohjois-Suomen ve-
11847:    Uudelleen metsityksen kustannuksiksi arvioi-            sioikeus on antanut päätöksen Vuotok-
11848: daan noin 5,5 miljoonaa markkaa. On myös kan-              sen tekoaltaan rakentamisasiassa?
11849: 
11850:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
11851: 
11852:           Maija Rask /sd                Ossi Korteniemi /kesk         Osmo Kurola /kok
11853:           Hannes Manninen /kesk         Maria KaisaA ula /kesk        Matti Huutola /vas
11854:                                         Hannu Takkula /kesk
11855: 
11856: 
11857: 
11858: 
11859:  280043
11860: 2                                        KK 1573/1998 vp
11861: 
11862: 
11863: 
11864: 
11865:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11866: 
11867:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vuoden 1997 alusta voimaan tulleessa uudes-
11868: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sa metsälaissa (1 093/1996) maankäyttömuodon
11869: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      muuttamisesta säädetään mainitun lain 3 §:ssä.
11870: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija           Sen 1 momentissa todetaan, että tämä laki ei estä
11871: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        metsätalousmaan ottamista muuhun käyttöön.
11872: sen n:o 1573:                                        Kyseisen pykälän 2 momentissa todetaan kuiten-
11873:                                                      kin, että milloin metsätalousmaan muuhun käyt-
11874:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että mah-      töön ottaminen sisältää sellaisen toimenpiteen,
11875:        dollisesti turhia metsänuudistamistöitä       johon vaaditaan viranomaisen lupa, alueeseen
11876:        siirrettäisiin, kunnes Pohjois-Suomen ve-     sovelletaan tämän lain säännöksiä siihen saakka,
11877:        sioikeus on antanut päätöksen Vuotok-         kunnes luvan myöntämistä koskeva päätös on
11878:        sen tekoaltaan rakentamisasiassa?             saanut lainvoiman tai kunnes lupaviranomainen
11879:                                                      on toimivaltansa rajoissa antanut luvan tällaisel-
11880:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         le toimenpiteelle. Lisäksi mainitun lain 28 §:n 1
11881: vasti seuraavaa:                                     momentista ilmenee, että ennen metsälain voi-
11882:                                                      maantuloa tehtyihin hakkuisiin sovelletaan yksi-
11883:    Kemijoen säännöstelyä ja allasvaihtoehtoja        tyismetsälain säännöksiä mm. siten, että yksityis-
11884: on tutkittu jo vuodesta 1953 lähtien. Kemihaa-       metsälain 1 ja 2 §:ssä tarkoitettu velvoite metsän
11885: ran altaan, joka sisältää myös Vuotoksen altaan,     uudistamiseen hakkuun jälkeen jatkuu ennen
11886: yksityiskohtainen suunnittelu aloitettiin vuonna      metsälain voimaantuloa voimassa olleiden sään-
11887: 1962. Vuonna 1991 hallituksen iltakoulussa pää-       nösten mukaisena.
11888: tettiin, että kauppa- ja teollisuusministeriö ryh-       Lapin metsäkeskus on jatkanut edellä mainit-
11889: tyy valmistelemaan ehdotusta valtioneuvoston          tujen metsälakien edellyttämien toimenpiteiden
11890: periaatepäätökseksi altaan rakentamisesta.            valmistelua niiden uudistamisalojen osalta, jotka
11891:    Valtioneuvosto päätti vuonna 1992 yleisistun-      vuosittain tulevat uudistamisvelvollisuuden alai-
11892: nossaan, että valtion puolesta Kemijoki Oy:n          siksi. Päätökset jatkotoimenpiteistä tehdään
11893: osakkaana ei ole estettä sille, että Kemijoki Oy      KHO:n annettua ratkaisunsa Kemijoki Oy:n te-
11894: ryhtyy hakemaan Vuotoksen altaan ja voimalai-         kemään valitukseen.
11895: toksen rakentamislupaa vesioikeudelta. Valtio-           Maa- ja metsätalousministeriö pitää kuitenkin
11896: neuvosto totesi myös, että yhtiö voi ryhtyä mui-      aiheellisena selvittää, olisiko tarkoituksenmu-
11897: hin tarvittaviin toimenpiteisiin Vuotos-hank-         kaista, että voimassa olevien säädösten edellyttä-
11898: keen toteuttamiseksi. Samana vuonna Kemijoki          mää uudistamisvelvollisuutta lykättäisiin siihen
11899: Oy jätti allashanketta koskevan hakemuksen            saakka kunnes Vuotoksen tekoaltaan rakenta-
11900: Pohjois-Suomen vesioikeuteen. Suunnitellun            misasiassa on annettu lainvoimainen päätös.
11901: Vuotoksen altaan vesioikeuskäsittely jatkuu           Lykkäämistä perustelisi myös se, ettei alueen
11902: edelleen.                                             metsänuudistamiseen voida käyttää kestävän
11903:     Yksityismetsälain soveltamisesta Vuotoksen        metsätalouden rahoituslain mukaisia metsänpa-
11904: alueella on tehty eduskunnan oikeusasiamiehelle       rannukseen tarkoitettuja valtion varoja. Uudis-
11905: vuosina 1992-1996 neljä tutkimuspyyntöä. Oi-          tamisvelvoitteen lykkääminen edellyttäisi voi-
11906: keusasiamiehen päätöksissä on todettu, että           massa olevan metsälainsäädännön muuttamista.
11907: alueella tulee noudattaa yksityismetsälaissa (412/
11908:  1967) tarkoitettua uudistamisvelvoitetta.
11909: 
11910:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
11911:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11912:                                           KK 1573/1998 vp                                              3
11913: 
11914: 
11915: 
11916: 
11917:                                        Tili Riksdagens Talman
11918: 
11919:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ligt lagen om enskilda skogar (412/1967) skall
11920: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          iakttas i området.
11921: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Den nya skogslag (1093/1996) som trädde i
11922: dagsman Maija Rask m.fl. undertecknade skrift-       kraft vid ingången av 1997 har i 3 §en bestämme1-
11923: liga spörsmål nr 1573:                               se om ändring av markanvändningsslag. Enligt
11924:                                                      1 mom. kan skogsbruksmark tas i annat bruk
11925:           Vad ämnar Regeringen göra för att          utan hinder av denna lag. 1 2 mom. sägs likväl att
11926:        skjuta upp eventuellt onödiga skogsför-       när skogsbruksmark tas i annat bruk genom en
11927:        nyelsearbeten tilis Norra Finlands vat-       åtgärd som kräver tillstånd av en myndighet till-
11928:        tendomstol har meddelat sitt beslut i frå-    lämpas denna lag på området tili dess tillstånds-
11929:        ga om byggandet av den konstgjorda            beslutet har vunnit laga kraft eller tili dess till-
11930:        bassängen i Vuotos?                           ståndsmyndigheten inom ramen får sina befo-
11931:                                                      genheter har givit sitt samtycke tili åtgärden.
11932:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Dessutom framgår av 28 § 1 mom. att bestämmel-
11933: anföra följande:                                     serna i lagen om enskilda skogar tillämpas på
11934:                                                      avverkningar som utförts före skogs1agens
11935:     Regleringen av Kemi älv och olika bassängal-     ikraftträdande bl.a. genom att den skyldighet att
11936: ternativ har undersökts alltsedan 1953. Detalj-      förnya skog efter avverkning som avses i 1 och 2 §
11937: planeringen av Kemihaarabassängen, där också         lagen om enskilda skogar fortgår enligt de be-
11938: Vuotosbassängen ingår, inleddes 1962. År 1991        stämmelser som gällt före skogslagens ikraftträ-
11939: bes1utades i regeringens aftonsko1a att hande1s-     dande.
11940: och industriministeriet börjar bereda ett förslag        Lapplands skogscentral har i fråga om de för-
11941: tili statsrådets principbes1ut om byggandet av       nye1seområden som varje år börjar beröras av
11942: bassängen.                                           skogsförnyelsesky1digheten fortsatt med de för-
11943:     Statsrådet bes1utade 1992 vid ett allmänt sam-   beredelser som de ovan nämnda skogslagarna
11944: manträde att staten som delägare i Kemijoki Oy        förutsätter. Beslut om fortsatta åtgärder fattas
11945: inte ser något hinder för att Kemijoki Oy hos        efter att högsta förvaltningsdomstolen har med-
11946: vattendomsto1en börjar ansöka om tillstånd att       delat sitt avgörande i fråga om Kemijoki Oy:s
11947: bygga en bassäng och ett kraftverk i Vuotos.          besvär.
11948: Statsrådet påpekade också att bo1aget kan vidta          Jord- och skogsbruksministeriet finner det
11949:  andra åtgärder som behövs för att Vuotosprojek-      ändå motiverat att utreda om det är ändamålsen-
11950:  tet skall kunna genomföras. Samma år 1ämnade         ligt att skjuta upp den skogsförnyelseskyldighet
11951:  Kemijoki Oy in sin ansökan i fråga om bassäng-       som de gällande bestämmelserna förutsätter tills
11952:  projektet tili Norra Finlands vattendomstol. Be-     ett lagakraftvunnet beslut har meddelats i fråga
11953:  handlingen av den planerade Vuotosbassängen          om byggandet av den konstgjorda bassängen i
11954:  pågår fortfarande i vattendomstolen.                 Vuotos. För en senareläggning talar också det
11955:     När det gäller tillämpningen av lagen om en-      faktum att sådana statliga medel för skogsför-
11956:  skilda skogar i Vuotosområdet har det under          bättring som avses i lagen om finansiering av
11957:  åren 1992-1996 fyra gånger lämnats in en begä-       hållbart skogsbruk inte kan användas för skogs-
11958:  ran om utredning tili riksdagens justitieombuds-     förnyelse i området. För att skogsförnyelseskyl-
11959:  man. 1 justitieombudsmannens beslut har det          digheten skall kunna skjutas upp krävs en änd-
11960:  konstaterats att skogsförnyelseskyldigheten en-      ring av den gällande skogslagstiftningen.
11961: 
11962:      Helsingforsden 5 februari 1999
11963: 
11964:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11965:                                           KK 1574/1998 vp
11966: 
11967: Kirjallinen kysymys 1574
11968: 
11969: 
11970: 
11971: 
11972:                                   Maija Rask /sd ym.: Toisesta ED-maasta tai Pohjoismaista palaa-
11973:                                      van terveydenhoitajan sairaanhoitajarekisteröinnin tunnusta-
11974:                                      misesta
11975: 
11976:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11977: 
11978:     Terveydenhoitajan koulutuksen kehittämises-         Euroopan unionin jäsenmaiden säätämien di-
11979: sä on huolehdittu siitä, että terveydenhoitajatut-   rektiivien mukaisesti Suomen on hyväksyttävä
11980: kinto täyttää Euroopan neuvoston yleissairaan-       toisessa ED-maassa saadut ammatinharjoitta-
11981: hoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuk-         misoikeudet (rekisteröinti) ja koulutus. Näin ol-
11982: sesta annettujen direktiivien vaatimukset. Ter-      len Suomi laillistaa sairaanhoitajiksi muista ED-
11983: veydenhoitajatutkinnon suorittaneet voivat työl-     maista tulevat, joilla on joko: a) yleissairaanhoi-
11984: listyä kansainvälisille työmarkkinoille tervey-      dosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta sää-
11985: denhoitajina direktiivin 89/48/ETY mukaan. Di-       televien direktiivien mukainen koulutus, b) sai-
11986: rektiivien 77/452/ETY, 7745/ETY ja niihin tehty-     raanhoitajan tai vastaava tutkinto tai c) rekiste-
11987: jen muutosten mukaisesti terveydenhoitaja on         röinti sairaanhoitajan ammatinharjoittajana toi-
11988: saanut yleissairaanhoidosta vastaavan sairaan-       sessa ED-maassa tai Pohjoismaassa. Suomi ei voi
11989: hoitajan/sairaanhoitajan rekisteröinnin (amma-       vaatia heiltä lisäkoulutusta tai työkokemusta,
11990: tinharjoittamisoikeudet) ED:n alueella. Pohjois-     vaan tutkinnot ja ammatinharjoittamisoikeudet
11991: maissa tutkintojen tunnustaminen, ammatinhar-        on hyväksyttävä sellaisina, kuin ne on toisessa
11992: joittamisoikeudet ja työvoiman liikkuvuus on         ED-maassa tai Pohjoismaissa annettu.
11993:  turvattu pohjoismaisella sopimuksella, jolloin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11994:  terveydenhoitaja on saanut ammatinharjoitta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11995:  misoikeudet (rekisteröinnin) terveydenhoitajana     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11996: ja/tai yleissairaanhoitajana.                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11997:     Terveydenhoitajatutkinnon suorittaneen pa-
11998:  lattua Suomeen hänelle ei ole myönnetty sairaan-              Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Suo-
11999:  hoitajana laillistusta, vaikka hänellä on toisen           messa tunnustetaan ED-maista tai Poh-
12000:  ED-jäsenmaan tai Pohjoismaan sairaanhoitajan               joismaista palaavan terveydenhoitajan
12001:  rekisteröintija Euroopan neuvoston hyväksymi-              sairaanhoitajan ammatinharjoittamisoi-
12002:  en direktiivien mukainen sairaanhoitajan koulu-            keudet, jotta Suomessa koulutuksensa
12003:  tus sekä lisäksi työkokemusta sairaanhoitajan              saanut terveydenhoitaja on tasa-arvoises-
12004:  työssä.                                                    sa asemassa ED-maissa yleissairaanhoi-
12005:                                                             tajakoulutuksen saaneiden kanssa?
12006: 
12007:       Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
12008: 
12009:                      Maija Rask /sd                           Marjut Kaarilahti /kok
12010: 
12011: 
12012: 
12013: 
12014:  280043
12015: 2                                        KK 1574/1998 vp
12016: 
12017: 
12018: 
12019: 
12020:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12021: 
12022:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koulutuksen perusteella. Suomessa tutkinnon
12023: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       suorittanutta terveydenhoitajaa ei laillisteta sai-
12024: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     raanhoitajaksi. Sairaanhoitajan kelpoisuuden
12025: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija          saaminen edellyttää sairaanhoitajan tutkinnon
12026: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       suorittamista. Henkilön kannalta tilanne ei muu-
12027: sen n:o 1574:                                       tu sen perusteella, että toinen EU :n jäsenvaltio
12028:                                                     on rekisteröinyt terveydenhoitajan sairaanhoi-
12029:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Suo-      tajaksi.
12030:        messa tunnustetaan EU-maista tai Poh-           Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden-
12031:        joismaista palaavan terveydenhoitajan        huollon oikeusturvakeskuksen ja opetusministe-
12032:        sairaanhoitajan ammatinharjoittamisoi-       riön yhteistyönä ollaan parhaillaan selvittämässä
12033:        keudet, jotta Suomessa koulutuksensa         terveydenhoitajakoulutuksen uudistamista, suh-
12034:        saanut terveydenhoitaja on tasa-arvoises-    detta sairaanhoitajakoulutukseen ja tutkintojen
12035:        sa asemassa EU-maissa yleissairaanhoi-       laillistamiskäytäntöä sekä miten toimitaan jo
12036:        tajakoulutuksen saaneiden kanssa?            koulutuksensa suorittaneiden terveydenhoita-
12037:                                                     jien kohdalla.
12038:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Suomen Kuntaliitto ja kunnallinen työmark-
12039: vasti seuraavaa:                                    kinalaitos ovat antaneet hoitohenkilöiden kel-
12040:                                                     poisuuksista 21.12.1998 yleiskirjeen (37/1998)
12041:    Terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne-        kunnille ja kuntayhtymille. Yleiskirjeessä on esi-
12042: tun lain (55911994) mukaan Terveydenhuollon         tetty periaatteet, joiden mukaan toimien työelä-
12043: oikeusturvakeskus myöntää Suomen kansalai-          mä voi valita kulloiseenkin hoitotyön osaamista
12044: selle hakemuksesta oikeuden harjoittaa tervey-      edellyttävään tehtävään parhaiten soveltuvan
12045: denhoitajan tai sairaanhoitajan ammattia laillis-   henkilön.
12046: tettuna ammattihenkilönä ammattiin johtavan
12047: 
12048:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
12049: 
12050:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
12051:                                            KK 1574/1998 vp                                             3
12052: 
12053: 
12054: 
12055: 
12056:                                         Tili Riksdagens Talman
12057: 
12058:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utbildad person på basis av en utbildning som
12059: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           leder tili yrket. En hälsovårdare som avlagt exa-
12060: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       men i Finland får inte legitimation som sjukskö-
12061: dagsman Maija Rask m.fl. undertecknade skrift-        tare. För att få sjukskötarbehörighet förutsätts
12062: liga spörsmål nr 1574:                                således att personen i fråga har avlagt sjukskötar-
12063:                                                       examen. Situationen för personen ändras inte av
12064:           Vad avser Regeringen göra för att man       att en annan EU-stat har registrerat hälsovårda-
12065:        i Finland skall erkänna rätten att utöva       ren som sjukskötare.
12066:        sjukskötaryrket när det gäller en hälso-          Social- och hälsovårdsministeriet, Rätts-
12067:        vårdare som återvänder från ett EU-land        skyddscentralen för hälsovården och undervis-
12068:        eller ett nordiskt land, så att en hälsovår-   ningsministeriet håller som bäst på att tillsam-
12069:        dare som fått sin utbildning i Finland         mans utreda en reformering av hälsovårdarut-
12070:        skall befinna sig i samma ställning som de     bildningen, förhållandet tili sjukskötarutbild-
12071:        som fått allmän sjukvårdarutbildning i ett     ningen och praxis vid legitimation av examina
12072:        EU-land?                                       samt hur man skall gå till väga i fråga om de
12073:                                                       hälsovårdare som redan har slutfört sin utbild-
12074:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ning.
12075: anföra följande:                                         Finlands Kommunförbund och korumunala
12076:                                                       arbetsmarknadsverket sände 21.12.1998 ett cir-
12077:    Enligt lagen om yrkesutbildade personer inom       kulär (37/1998) tili kommunerna och samkom-
12078: hälso- och sjukvården (559/1994) beviljar Rätts-      munerna om vårdpersonalens behörighet. 1 cir-
12079: skyddscentralen för hälsovården en finsk med-         kuläret ges principerna för hur arbetslivet kan
12080: borgare på ansökan rätt att utöva hälsovårdaryr-      välja den bäst lämpade personen för en uppgift
12081: ket eller sjukskötarryrket som legitimerad yrkes-     som kräver kunnande i vårdarbete.
12082: 
12083:      Helsingfors den 11 februari 1999
12084: 
12085:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
12086:                                          KK 1575/1998 vp
12087: 
12088: Kirjallinen kysymys 1575
12089: 
12090: 
12091: 
12092: 
12093:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Käytettyjen huumeruiskujen terveys- ja jäte-
12094:                                       haitoista
12095: 
12096: 
12097:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12098: 
12099:    Valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepää-        kilökunnan keskuudessa saattaa nousta. Lisäksi
12100: töksen huumausainepolitiikasta. Siinä kiinnite-     huumausaineiden käyttäjät parveilevat apteek-
12101: tään huomiota mm. tartuntatautien leviämisen        kien edustoilla. Heistä on aiheutunut haittaa
12102: ehkäisemiseen ja ongelmakäyttäjien tehokkaam-       muulle asiakaskunnalle.
12103: paan kiinnittymiseen palvelujärjestelmään. Yksi        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12104: yhteistyötaho näiden tavoitteiden toteuttamisek-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12105: si ovat apteekit.                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12106:    On ilmennyt, että huumeiden käyttäjät jättä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12107: vät usein käytetyt huumeruiskut ja -neulat aptee-
12108: kin lähistölle. Tämä johtaa apteekin lähiympä-                Onko huumausainepolitiikkaa koske-
12109: ristön roskaantumiseen. Käytettyjen neulojen               vaa periaatepäätöstä tehtäessä kiinnitetty
12110: kerääminen on terveysriski apteekin henkilöstöl-           huomiota perusteluissa mainittuihin on-
12111: le. Käytännössä juuri apteekkien henkilökunta              gelmiin, ja
12112: joutuu keräämään ja huolehtimaan neulajätteis-                miten ministeriö aikoo puuttua niihin?
12113: tä. Näin esimerkiksi HIV-infektioiden riski hen-
12114: 
12115:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
12116: 
12117:                                          Liisa Hyssälä /kesk
12118: 
12119: 
12120: 
12121: 
12122: 280043
12123: 2                                         KK 1575/1998 vp
12124: 
12125: 
12126: 
12127: 
12128:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12129: 
12130:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jekti on mm. toteuttanut koko maan kattavan
12131: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        apteekkikyselyn, jonka raportti Huumeiden
12132: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      käyttäjät apteekkien asiakkaina (A-klinikkasää-
12133: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      tiön moniste 12/1998) antaa hyvän kokonaisku-
12134: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       van apteekkien kokemuksista ja käsityksistä.
12135:  1575:                                                   Valtion huumausainepolitiikkaa koskevassa
12136:                                                      periaatepäätöksessä 22.12.1998 todetaan, että on
12137:           Onko huumausainepolitiikkaa koske-         edelleen kehitettävä ja otettava käyttöön toimin-
12138:        vaa periaatepäätöstä tehtäessä kiinnitetty    tamalleja,jotka ehkäisevät tartuntatautien leviä-
12139:        huomiota perusteluissa mainittuihin on-       mistä ja tehostavat ongelmakäyttäjien kiinnitty-
12140:        gelmiin, ja                                   mistä palvelujärjestelmään. Edelleen todetaan,
12141:           miten ministeriö aikoo puuttua niihin?     että palveluja laajennetaan siten, että niitä on
12142:                                                      saatavilla tarvetta vastaava määrä. Periaatepää-
12143:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         töksen tämän asiakohdan toteutusvastuussa
12144: vasti seuraavaa:                                     ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Kansanter-
12145:                                                      veyslaitos, kunnallinen sosiaali- ja terveyden-
12146:    Kesällä 1998 todettiin ensimmäiset selvästi       huolto, kansalaisjärjestöt ja apteekit.
12147: kotimaiseen huumeiden suonensisäiseen käyt-              Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Lääke-
12148: töön liittyneet HIV-tartunnat. Vuoden 1998lop-       laitoksen kanssa on käynnistänyt neuvottelut
12149: puun mennessä näitä tapauksia oli varmistunut        myös Apteekkariliiton kanssa siitä, että ruisku-
12150: yhteensä 16 kpl. Määrä vastaa 20 % koko vuo-         jenja neulojen esteetöntä myyntiä tulisijatkaaja
12151: den 1998 uusista HIV-tapauksista, joita kaik-        laajentaa. Myös käytettyjen välineiden palautus
12152: kiaan oli 80.                                        apteekeissa tai niiden välittömässä yhteydessä
12153:    Jo aiempina vuosina lisääntyneiden hepatiitti     tulee järjestää. Apteekkien kanssa yhteistyössä
12154: B- ja C-tapausten perusteella oli arvioitu, että     harkitaan myös uusien menettelytapojen käyt-
12155: suonensisäisten huumeiden käyttö on, paitsi to-      töönottoa, kuten selvitystä valmiiksi pakattujen
12156: dennäköisesti melko voimakkaasti lisääntynyt,        standardipakkausten käytöstä. Apteekkien
12157: myös kasvamassa merkittäväksi tartuntatauti-         kautta tapahtuva puhtaiden neulojen ja ruisku-
12158: riskiksi. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti   jen myynti on tällä hetkellä alueellisesti ja paikal-
12159: vuoden 1996 jälkipuoliskolla yhteistyössä Kan-       lisesti kattavinjärjestely,jonka avulla välineiden
12160: santerveyslaitoksen ja A-klinikkasäätiön kanssa      yhteiskäyttöä voidaan ehkäistä. Koska useissa
12161: huumeiden suonensisäisen käytön ja tartunta-         apteekeissa tilanne on kuitenkin lisääntyvässä
12162: tautien yhteyksiä selvittävän infektioriskiprojek-   määrin koettu ristiriitoja herättäväksi, tulee toi-
12163: tin. Tämän projektin osana on toteutettu vuosien     mintaa kehittää yhteistyössä terveyskeskusten ja
12164: 1997-1998 aikana Helsingissä terveysneuvonta-        mahdollisesti esim. kuntien jätehuollon sekä po-
12165: kokeilu, jossa tarttuvien tautien ehkäisyä koske-    liisin kanssa siten, ettei tämän asiakaskunnan
12166: van neuvonnan ja hepatiitti B-rokotusten lisäksi     kohtaamisesta ja käytettyjen välineiden keräämi-
12167: on ollut mahdollista vaihtaa käytettyjä neuloja ja   sestä aiheudu terveysriskejä apteekkihenkilö-
12168: ruiskuja puhtaisiin. Projektissa saatujen koke-      kunnalle.
12169: musten pohjalta Helsingin kaupunki on jatkanut           Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä
12170: terveysneuvontapisteen toimintaa syyskuusta          A-klinikkasäätiön kanssa käynnistämässä kou-
12171: 1998 alkaen.                                         lutustoimintaa terveysneuvontatyyppisen toi-
12172:    Terveysneuvontaprojektia        suunniteltaessa   minnan käynnistämiseksi valtakunnallisesti. Tä-
12173: eräs tavoite oli saada käytetyt välineet kerättyä    män koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä on
12174: pois aiheuttamasta vaaraa ympäristölle, mistä        terveydenhuollon ammattilaiset, lisäksi koulu-
12175: mainittakoon erityisesti puistot ja lasten leikki-   tusta on suunnitteilla em. ryhmän kanssa yhdes-
12176: paikat. Infektioriskiprojektiin on kuulunut myös     sä myös apteekkien henkilökunnalle. Vaikka ter-
12177: kiinteä yhteistyö Apteekkariliiton kanssa, ja pro-   veysneuvontaprojektin tyyppisiä pisteitä edelly-
12178:                                         KK 1575/1998 vp                                             3
12179: 
12180: tetään perustettavaksi ainakin suurille paikka-   tilannetta, jossa apteekkien toiminnan jatkami-
12181: kunnille,joissa suonensisäisten huumeiden käyt-   nen ja kehittäminen tällä alueella tulisi tarpeetto-
12182: tö on merkittävä ongelma, ei ole näköpiirissä     maksi.
12183: 
12184:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
12185: 
12186:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12187: 4                                         KK 1575/1998 vp
12188: 
12189: 
12190: 
12191: 
12192:                                        Tili Riksdagens Talman
12193: 
12194:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      lands Apotekareförbund och inom ramen för
12195: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       projektet har man bl.a. genomfört en apoteksen-
12196: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     kät som täckte hela landet och vars rapport
12197: man Liisa Hyssälä undertecknade skriftliga           Huumeiden käyttäjät apteekkien asiakkaina
12198: spörsmål nr 1575:                                    (Narkotikamissbrukare som apotekskunder) (A-
12199:                                                      klinikstiftelsens stencil 12/1998) ger en bra he1-
12200:           Fäste man uppmärksamhet vid de pro-        hetsbild över de erfarenheter och uppfattningar
12201:        b1em som nämns i spörsmå1ets motive-          som apoteken haft.
12202:        ringar då man fattade principbeslutet om         1principbeslutet 22.12.1998 om statens narko-
12203:        narkotikapolitik, och                         tikapolitik konstateras att man fortfarande skall
12204:           hur tänker ministeriet åtgärda prob1e-     utveckla och ta i bruk sådana verksamhetsmo-
12205:        men?                                          deller som förebygger spridning av smittsamma
12206:                                                      sjukdomar och som effektivare förbinder miss-
12207:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        brukare vid servicesystemet. Vidare konstateras
12208: anföra fö1jande:                                     att servicen utvidgas så att den fmns tillgänglig i
12209:                                                      enlighet med behovet. Social- och hälsovårdsmi-
12210:    Våren 1998 konstaterades de första                nisteriet, Folkhälsoinstitutet, den kommunala
12211: HIV-infektionerna som k1art hängde ihop med          social- och hälsovården, medborgarorganisatio-
12212: inhemskt intravenöst narkotikabruk. 1 slutet av      nerna och apoteken är ansvariga för genomfö-
12213: år 1998 hade sammanlagt 16 sådana fall bekräf-       randet av denna punkt i principbeslutet.
12214: tats. Anta1et motsvarar 20% av alla nya HIV-fall        Social- och hälsovårdsministeriet har tillsam-
12215: under hela år 1998, vi1ka sammanlagt var 80.         mans med Läkemedelsverket påbörjat förhand-
12216:    Redan på basis av de ökade fallen av hepatit B    lingar även med Apotekareförbundet om att man
12217: och C under tidigare år antog man att intravenöst    borde fortsätta med fri försäljning l;I:V sprutor och
12218: narkotikabruk, utöver att det sannolikt ökat rätt    nålar samt utvidga försäljningen. Aven återläm-
12219: så kraftigt, även håller på att bli en betydande     nande av använda sprutor och nålar till apoteken
12220: risk beträffande smittsamma sjukdomar. Under         eller i omedelbar närhet av dem skall ordnas. 1
12221: andra hälften av 1996 startade socia1- och hälso-    samarbete med apoteken överväger man även att
12222: vårdsministeriet i samarbete med Folkhä1soinsti-     tai bruk nya metoder, såsom en utredning angå-
12223: tutet och A-klinikstiftelsen ett projekt angående    ende användning av fårdigt packade standard-
12224: infektionsrisker för att utreda sambandet mellan     förpackningar. Försäljning av rena nålar och
12225: intravenöst bruk av narkotika och smittsamma         sprutor via apoteken är för tillfållet både region-
12226: sjukdomar. Som en del av detta projekt har man       alt och lokalt det mest täckande arrangemanget
12227: i Helsingfors under åren 1997-1998 genomfört         med hjälp av vilket man kan förhindra att dessa
12228: ett försök med hälsorådgivning, där det varit        är i gemensam användning. Men eftersom man i
12229: möjligt att, utöver rådgivning angående förebyg-     flera apotek i allt större utsträckning upplevt att
12230: gande av smittsamma sjukdomar samt hepatit B         det uppstått konflikter på grund av detta, borde
12231: vaccination, även byta använda nålar och spru-       verksamheten utvecklas i samarbete med hälso-
12232: tor mot rena. Utgående från de erfarenheter man      centralerna och eventuellt t.ex. med den kommu-
12233: fått av projektet har Helsingfors stad fortsatt      nala avfallshanteringen och polisen så att inte ett
12234: med hälsorådgivningsverksamheten fr.o.m. sep-        möte med detta klientel eller uppsamlingen av
12235: tember 1998.                                         använda sprutor och nålar förorsakar hälsoris-
12236:    Då man planerade hälsorådgivningsprojektet        ker för apotekspersonalen.
12237: var ett må1 att få använda nå1ar och sprutor            Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
12238: uppsamlade så a tt de inte orsakar fara för omgiv-   i samarbete med A-klinikstiftelsen starta en ut-
12239: ningen, särskilt bör här nämnas parker och lek-      bildning som siktar på en riksomfattande verk-
12240: platser för barn. 1 projektet angående infektions-   samhet i stil med hälsorådgivningen. Den huvud-
12241: risker har även ingått nära samarbete med Fin-       sakliga målgruppen för denna utbildning är den
12242:                                           KK 1575/1998 vp                                          5
12243: 
12244: yrkesutbildade personalen inom hälso- och sjuk-      grundas åtminstone på stora orter där intra-
12245: vården, dessutom planeras utbildning för den         venöst narkotikabrok utgör ett betydande pro-
12246: ovan nämnda gruppen även tillsammans med             blem, förefaller det inte som om det skulle bli
12247: apotekspersonalen. Trots att det förutsätts att en   onödigt för apoteken att fortsätta med sin verk-
12248: verksamhet i stil med hälsorådgivningsprojektet      samhet på detta område samt utveckla den.
12249: 
12250:      Helsingforsden II februari 1999
12251: 
12252:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
12253:                                             KK 1576/1998 vp
12254: 
12255: Kirjallinen kysymys 1576
12256: 
12257: 
12258: 
12259: 
12260:                                    Hannu Kemppainen /kesk ym.: Neuvostoliittoon sotien aikana van-
12261:                                       geiksi jääneiden suomalaisten kohtalon selvittämisestä
12262: 
12263: 
12264:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12265: 
12266:    Nykyinen suomalainen hyvinvointi on paljon          henkilö tutkimalla Venäjältä saatavissa olevia
12267: velkaa sille sukupolvelle, jonka ponnisteluilla vii-   lähteitä. Venäjän sota-aikojen arkistot ovat nyt
12268: me sotien aikana pystyttiin säilyttämään maam-         avautuneet, ja juuri nyt olisi mahdollista pienellä
12269: me itsenäisyys. Voimme osoittaa arvostuksemme          lisäpanostuksella saada oleellisesti nopeutettua
12270: tuon ajan tapahtumille siten, että kansakuntam-        selvitystyötä. Venäläisen työpanoksen käyttö
12271: me dramaattisimmista vaiheista kirjoitetaan niin       nopeuttaisi selvitystyötä ja olisi melko edullista
12272: tarkka historia kuin mahdollista ja selvitetään        ja kustannustehokasta. Kadonneiden omaiset
12273: kadonneiden kohtalot niin hyvin kuin se asiakir-       kokevat selvitystyön nopeuttamisen hyvin tar-
12274: joista ja saatavilla olevista lähteistä on mahdol-     peellisena. Heille katoamiset ovat edelleen hyvin
12275: lista. Rintamalle kaatuneina jääneiden etsintöjä       ajankohtaisia. Rintaman oman puolen viimeiset
12276: on toteutettu taistelupaikoilla ja useiden kymme-      tiedot ovat tarkasti tiedossa.
12277: nien kaatuneiden jäännöksiä on palautettu Suo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12278: meen ja haudattu sankarihautoihin. Tällaisessa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12279: selvitystyössä ei ole enää odotettavissa saatavan      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12280: tuloksia ainakaan helposti.                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12281:     Sotien aikana neuvostojoukkojen vangiksi
12282: joutuneista 1 600 ei palannut elävänä Suomeen.                    Aikooko Hallitus mm. edellä olevien
12283:  Tähän asti tehtyjen selvitysten tuloksena 600:n               perusteluiden takia ryhtyä toimenpitei-
12284:  kohtalo on saatu selvitettyä. Siis 1 000 vankita-             siin, joilla voidaan oleellisesti nopeuttaa
12285:  pausta on selvittämättä. Tällä hetkellä selvitys-             kadonneiden sotavankien kohtaloiden
12286:  työtä on tekemässä tiettävästi yksi suomalainen               selvittämistä?
12287: 
12288:       Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
12289: 
12290:                      Hannu Kemppainen /kesk                     Juhani Alaranta /kesk
12291:                      Jorma Kukkonen /sd                         Pauli Saapunki /kesk
12292: 
12293: 
12294: 
12295: 
12296:  280043
12297: 2                                         KK 1576/1998 vp
12298: 
12299: 
12300: 
12301: 
12302:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12303: 
12304:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sotavangit ry:llä on ollut tärkeä asema selvi-
12305: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tettäessä suomalaisten sotavankien kohtaloita
12306: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Venäjällä ja Saksassa. Tämän tutkimustyön tu-
12307: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu           loksena on pystytetty seitsemän muistomerkkiä
12308: Kemppaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       sotavankeudessa menehtyneiden suomalaisten
12309: myksen n:o 1576:                                     sotilaiden muistolle: Hietaniemen sankarihauta-
12310:                                                      alue Helsingissä, Tsherepovets, Hatsina, Oranki
12311:           Aikooko Hallitus mm. edellä olevien        ja Asbest Venäjällä, Karaganda Kazakstanissa
12312:        perusteluiden takia ryhtyä toimenpitei-       sekä Halleugen Norjassa. Muistomerkkien pys-
12313:        siin, joilla voidaan oleellisesti nopeuttaa   tytyksistä vastasi opetusministeriön asettama ja
12314:        kadonneiden sotavankien kohtaloiden           rahoittama muistomerkkityöryhmä, jonka pu-
12315:        selvittämistä?                                heenjohtaja oli Sotavangit ry:n puheenjohtaja.
12316:                                                          Sotavainajien etsintätoimintaaja muistonvaa-
12317:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         limistehtäviä hoitaneen neuvottelukunnan työn
12318: vasti seuraavaa:                                     päätyttyä on opetusministeriön esityksestä siir-
12319:                                                      retty edellä mainittuihin tehtäviin liittyvät täy-
12320:    Vuosikymmeniä vanhojen tietojen löytämi-          täntöönpanetoimet Sotavainajien muiston vaali-
12321: nen Neuvostoliitossa sotavankeudessa olleista        misyhdistys ry:lle. Kyseisen yhdistyksen tehtävä-
12322: henkilöistä on luonteeltaan tutkimustyötä, jota      nä on selvittää sotavainajien vaiheet, mukaan
12323: hidastavat ja vaikeuttavat monet tekijät, erityi-    lukien sotavankien kohtalot, sille osoitettujen
12324: sesti arkistojen puutteelliset hakemistot ja käy-    voimavarojen puitteissa.
12325: tettävissä olevat voimavarat. Suomalaisten sota-         Ministeriöiden välisessä työnjaossa sotavai-
12326: vankien kohtaloa koskeva tutkimustyö kuiten-         naja-asiat ovat kuuluneet opetusministeriölle ja
12327: kinjatkuu. Sota-arkistossa on puolustusvoimien       näihin liittyvät kansainväliset sopimus- ja oikeu-
12328: luovuttama sotavankeja koskeva aineisto. Sota-        delliset kysymykset ulkoasiainministeriölle.
12329: arkisto on laatinut sodissa 1939-45 menehtynei-          Ulkoasiainministeriö on pitänyt tärkeänä ja
12330: den tiedoston,joka sisältää tietoja myös sotavan-     osaltaan tukenut kaatuneiden vaiheiden selvittä-
12331: keudessa kuolleista. Tietoja on kaikkiaan noin        mistä ja sotavainajien muiston vaalimista koske-
12332: 660 menehtyneestä sotavangista. Entisten sota-        vaa työtä. Ulkoasiainministeriö pitää sotavaina-
12333: vankien etujärjestö Sotavangit ry. on osaltaan       jien muiston vaalimisen kannalta toivottavana,
12334: suorittanut arkistotutkimuksia niin Suomessa          että työ sotavankien kohtalon selvittämiseksi jat-
12335: kuin Venäjällä. Venäjällä asiaan liittyvää selvi-     kuu.
12336: tystyötä tekee tällä hetkellä professori Ohto
12337: Manninen opetusministeriön tukemana.
12338: 
12339:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1999
12340: 
12341:                                                                 Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
12342:                                             KK 1576/1998 vp                                              3
12343: 
12344: 
12345: 
12346: 
12347:                                          Tili Riksdagens Talman
12348: 
12349:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Tyskland. Föreningens forskningsarbete har lett
12350: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         tili att sju minnesmärken har rests över finska
12351: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       soldater som omkommit i krigsfångenskap: vid
12352: man Hannu Kemppainen m.fl. undertecknade               hjältegravarna i Sandudd i Helsingfors, i Tje-
12353: skriftliga spörsmål nr 1576:                           repovets, Hatjina, Oranki och Asbest i Ryssland,
12354:                                                        i Karaganda i Kazakstan och i Halleugen i
12355:           Ämnar Regeringen, bl.a. på grund av          Norge. För resandet av minnesmärkena svarade
12356:        de motiveringar som jag anfört, vidta åt-       en arbetsgrupp som var tillsatt och finansierad av
12357:        gärder som verkligen kunde påskynda ut-         undervisningsministeriet och som leddes av Sota-
12358:        redandet av försvunna krigsfångars öde?         vangit ry:s ordförande.
12359:                                                            Sedan delegationen för de stupade, som efter-
12360:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          forskade och värnade minnet av dem som avlidit
12361: anföra följande:                                       i krigen, avslutade sitt arbete har verkställigheten
12362:                                                        av dessa uppgifter på framställning av undervis-
12363:    Att hitta decenniegamla uppgifter om perso-         ningsministeriet överflyttats på föreningen Sota-
12364: neri sovjetisk krigsfångenskap är ett forsknings-      vainajien muiston vaalimisyhdistys ry. Denna
12365: arbete som av flera orsaker, särskilt bristflilliga    förening skall inom ramen för anvisade anslag
12366: arkivregister och till buds stående resurser, är       utreda vad som hänt de avlidna, inbegripet krigs-
12367: tidskrävande och svårt. Arbetet för att utreda         fångarnas öde.
12368: finska krigsfångars öde fortsätter ändå. 1 krigs-          Enligt arbetsfördelningen mellan ministerier-
12369: arkivet finns försvarsmaktens materia! om krigs-       oa har undervisningsministeriet haft hand om
12370: fångarna. Krigsarkivet har gjort upp ett register      frågor som gällt de i krigen avlidna, medan utri-
12371: över de personer som förlorades i krigen 1939-         kesministeriet skött internationella rättsliga frå-
12372: 1945. Registret innehåller uppgifter även om dem       gor och fördragsfrågor.
12373: som avled i krigsfångenskap. Uppgifter finns om            Utrikesministeriet har ansett det viktigt att
12374: sammanlagt ca 660 avlidna krigsfångar. Intresse-       utreda vad som hänt med de stupade och har för
12375: organisationen för forna krigsfångar, Sotavangit       sin del medverkat i arbetet för värnandet av de
12376: ry, har också forskat i arkiven i både Finland och     avlidnas minne. Med hänsyn tili värnandet av de
12377: Ryssland. Utredningsarbete i Ryssland görs för         i kriget avlidnas minne anser utrikesministeriet
12378: närvarande av professor Ohto Manninen med              det önskvärt att arbetet för utredande av krigs-
12379: stöd av undervisningsministeriet.                      fångarnas öde skall fortsätta.
12380:    Sotavangit ry har spelat en viktig roll för utre-
12381:  dandet av finska krigsfångars öde i Ryssland och
12382: 
12383:      Helsingfors den 8 februari 1999
12384: 
12385:                                                                        Utrikesminister Tarja Halonen
12386:                                             KK 1577/1998 vp
12387: 
12388: Kirjallinen kysymys 1577
12389: 
12390: 
12391: 
12392: 
12393:                                     Vuokko Rehn /kesk: Viljelijöiden vuosilomaoikeuden toteutu-
12394:                                        misesta
12395: 
12396: 
12397:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12398: 
12399:     Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa (Melas-       tettyjäja äkillistä sijaisapua ei saada, jäävät vilje-
12400: sa) on ensi kertaa selvitetty, miten viljelijöiden     lijöiden lomat pitämättä. Nelisen prosenttia vilje-
12401: vuosilomat toteutuvat Suomen kunnissa. Tulos-          lijöistä jättää myös tietoisesti lomaoikeutensa
12402: ten mukaan yli puolessa tutkituista kunnista           käyttämättä. Taustalla saattaa olla esimerkiksi
12403: vuosilomat jäivät vajaiksi. Vain 170 kunnassa          huono kokemus tilapäisestä lomittajasta, eikä
12404: viljelijät saivat täyden 22 päivän loman vuonna        viljelyksiä enää uskalleta antaa vieraiden hoi-
12405: 1997, kun 188 kunnassa vuosiloma jäi vajaaksi.         toon.
12406:     Melan tutkimuksen mukaan lomituskulttuuri              Vuoden 2000 alusta viljelijöiden lomitukset
12407: vaihtelee eri puolilla maatamme. Parhaiten vuo-        siirtyvät kokonaan Maatalousyrittäjien eläkelai-
12408: silomat toteutuivat Etelä-Pohjanmaalla ja ran-         toksen vastuulle. Käytännön toteutus jää kuiten-
12409: nikkoseudulla, missä kuukausipaikkaisten lo-           kin kuntiin. Melan tutkimuksen mukaan useissa
12410: mittajien ohella käytetään tuntilomittajia ja per-     kunnissa on jo nyt selviä ongelmia lomitusten
12411: heenjäseniä. Itä-Suomen ja Lapin kuntien Iomi-         järjestelemisessä ja sijaisavun saannissa. Varsin-
12412: tusjärjestelmissä ilmenee sen sijaan ongelmia.         kin pienissä kunnissa lomitus on häiriöaltista,
12413: Idän ja Lapin kunnat rakentavat lomitusjärjes-         kun päteviä lomittajia on vähän, eikä uusia vaki-
12414: telmänsä päätoimisten lomittajien varaan, jol-         naisia lomittajia taloudellisten säästöjen vuoksi
12415: loinjärjestelmä ei sopeudu nopeisiin muutoksiin.       palkata.
12416:     Lomittajapula on keskeisiä syitä siihen, miksi         Lomitusten epäkohdilla pelataan kuitenkin
12417: viljelijöiden lomitukset kangertelevat. Sijaisuu-      jatkuvasti ikääntyvien viljelijöiden terveyden
12418: det sitovat lomittajia syksyisin, kun viljelijät ke-   kustannuksella. Viljelijöiden täysien lomien kun-
12419: sän työkauden jälkeen hoidattavat sairauksiaan.        nollinen järjestyminen tuo varmasti myös ter-
12420: Vuosilomat siirtyvät monesti seuraavalle vuodel-       veystaloudellisia säästöjä yhteiskunnalle.
12421: le. Huhtikuunjälkeen lomaoikeus kuitenkin me-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12422: netetään.                                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12423:     Viljelijöiden kannalta on epäoikeudenmukais-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12424: ta, ettei heidän vähäinen 22 päivän vuosilomansa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12425: toteudu aina käytännössä. Maanviljelijän työ on
12426: ruumiillisesti raskasta ja kokopäiväisesti sitovaa                Aikooko Hallitus puuttua viljelijöiden
12427: työtä. Kiireisen työkauden jälkeen lyhytkin hen-               lomitusjärjestelmissä ilmenneisiin epä-
12428: gähdystauko on tarpeen. Lomitusjärjestelmän                    kohtiin,ja
12429: kangertelu estää kuitenkin monessa kunnassa                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12430: täyden loman pitämisen.                                        ryhtyä lomitusjärjestelmän parantami-
12431:     Kun vakinaiset lomittajat ovat täysin työllis-             seksi?
12432: 
12433:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
12434: 
12435:                                            Vuokko Rehn /kesk
12436: 
12437: 
12438: 
12439: 
12440: 280043
12441: 2                                           KK 1577/1998 vp
12442: 
12443: 
12444: 
12445: 
12446:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12447: 
12448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         myötä parantunut, lomittamatta jääneiden vuo-
12449: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          silomapäivien määrä laski keskimäärin noin nel-
12450: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jään prosenttiin. Vuonna 1996 määrä nousi jäl-
12451: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko            leen lähes 11 prosenttiin.
12452: Rehnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen                Suurimpana syynä vuoden 1996 nousuun lie-
12453: n:o 1577:                                              nee lomituspalvelusäännösten muuttaminen, jol-
12454:                                                        la pyrittiin toteuttamaan kyseiselle vuodelle ase-
12455:           Aikooko Hallitus puuttua viljelijöiden       tettu 250 miljoonan markan säästötavoite. Maa-
12456:        lomitusjärjestelmissä ilmenneisiin epä-         talousyrittäjälle säädettiin muun muassa velvoite
12457:        kohtiin,ja                                      osaltaan vastata lomittajan työajan täyttymises-
12458:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tä, jos yrittäjän tehtäväosuutta vastaava lomitus-
12459:        ryhtyä lomitusjärjestelmän parantami-           päivä jäi lyhyemmäksi kuin lomittajan täysi työ-
12460:        seksi?                                          päivä. Tavoitteena oli edistää lomittajien täysiai-
12461:                                                        kaista työllistymistä. Työllistämisvelvoitteen to-
12462:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teuttamiseksi maatalousyrittäjä saattoi esimer-
12463: vasti seuraavaa:                                       kiksi luopua osittain vuosilomapäivistään, mikä
12464:                                                        todennäköisesti lisäsi lomittamatta jääneiden
12465:    Kysymyksen perusteluista ilmenee huoli maa-         vuosilomapäivien määrää.
12466: talousyrittäjien vuosilomaoikeuden toteutumi-              Työllistämisvelvoitteesta luovuttiin vuoden
12467: sesta. Maatalousyrittäjällä on ollut niin kutsuttu      1997 alusta voimaan tulleessa uudessa maata-
12468: subjektiivinen oikeus vuosilomaan vuodesta             lousyrittäjien lomituspalvelulaissa (123111996),
12469: 1981, josta lukien toiminnan kustannukset on           sillä se oli osoittautunut käytännössä hankalaksi
12470: korvattu kunnille valtion talousarvioon varatus-       toteuttaa. Sen sijaan lomittajien täysiaikaista
12471: ta arviomäärärahasta. Aluksi maatalousyrittä-          työllistymistä pyrittiin edistämään muilla tavoin.
12472: jällä oli subjektiivinen oikeus enimmillään 14         Viimeisimmät tilastot vuodelta 1997 osoittavat,
12473: vuosilomapäivään. Päivien määrää lisättiin as-         että lomittamatta jääneiden päivien määrä on
12474: teittain niin, että nykyinen 22 päivän vuosiloma-      laskenut noin 5,4 prosenttiin, joten tilanne oli
12475: oikeus saavutettiin vuonna 1991.                       parantunut merkittävästi vuodesta 1996.
12476:    Lomituksen toteutumista on seurattu tilasto-            Lomituspalvelujen määrärahoja supistettiin
12477: tietojen valossa vuodesta 1985. Nykyisin tilastot      vuoden 1993 tasosta (1 290 miljoonaa markkaa)
12478: laatii Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela), jol-    niin, että määräraha oli vuosien 1997 ja 1998
12479: le lomitustoiminnan hallinnointi siirtyi vuoden        talousarvioissa enää 676 miljoonaa markkaa.
12480: 1996 alusta. Tilastotiedot osoittavat, että vuosi-     Tavoiteitua kustannustasoa ei kuitenkaan ole
12481: lomaoikeus on toteutunut vaihtelevasti eri aika-       toistaiseksi täysin saavutettu. Vuoden 1999 mää-
12482: kausina. Yleinen työllisyystilanne ja siihen liitty-   räraha onkin mitoitettu 120 miljoonaa markkaa
12483: vät muutokset lomittajien saatavuudessa ovat           edellisvuotisia suuremmaksi, jotta sen rajoissa
12484: heijastuneet vuosilomaoikeuksien toteutumi-            pysymiseen olisi aikaisempaa realistisemmat
12485: seen. Lisäksi siihen näyttävät vaikuttaneen val-       mahdollisuudet.
12486: tiontalouden säästötoimet, joita on toteutettu             Valtaosa lomituspalvelujen kustannuksista ai-
12487: vuodesta 1994.                                         heutuu kuntien palveluksessa olevien lomittajien
12488:    Vuosina 1985-1990, kun työllisyystilanne oli        palkkauksesta. Lomituspalveluihin varattujen
12489: varsin hyvä, lomittamatta jäi keskimäärin noin         määrärahojen supistuminen heijastuu siten lo-
12490: 10 prosenttia niistä vuosiloma päivistä, joihin        mittajien työllisyyteen ja ansiotasoon. Lomitta-
12491: maatalousyrittäjillä olisi ollut oikeus. Huonoim-      jien osa-aikaistamiset ovatkin selvästi lisäänty-
12492: millaan tilanne oli vuonna 1990, jolloin lomitta-      neet säästötoimien seurauksena. Vielä vuonna
12493: matta jääneiden päivien määrä oli noin 11,4 pro-       1994 kuntien vakinaisista lomittajista alle 13
12494: senttia. Vuosina 1991-1995, kun lomittajien            prosenttia oli osa-aikaisia. Vuonna 1997 vastaa-
12495: saatavuus oli työllisyystilanteen heikentymisen        va prosenttiosuus oli kasvanut jo yli 31 :n. Sen
12496:                                             KK 1577/1998 vp                                             3
12497: 
12498: sijaan vakinaisten lomittajien määrä suhteessa         suuksia ei kuitenkaan ehkä ole vielätäysin osattu
12499: lomaan oikeutettujen yrittäjien määrään on säi-        hyödyntää kunnissa. Tähän on syytä kiinnittää
12500: lynyt melko vakaana. Lomaan oikeutettujen              huomiota Melan kuntaohjauksessa.
12501: yrittäjien määrä on laskenut vuosina I994--I997            Lomituspalvelujen hallintoa on uudistettu
12502: noin 23 prosenttia. Vakinaisten lomittajien mää-       vaiheittain vuodesta I996. Vuoden 2000 alusta
12503: rä on vastaavana aikana supistunut vain hieman         vastuu palvelujen toimeenpanosta siirtyy Melal-
12504: enemmän eli noin 27 prosenttia.                        le. Kunnat voivat jatkaa palvelujenjärjestämistä
12505:    Lomituspalvelusäädöksillä on pyritty tehosta-       Melan kanssa tekemiensä toimeksiantosopimus-
12506: maan lomittajatyövoiman tehokasta ja taloudel-         ten perusteella. Tällä hetkellä näyttää siltä, että
12507: lista käyttöä kuitenkin niin, että lakisääteiset lo-   lomituspalvelut hoidetaan jatkossakin koko-
12508: maoikeudet voisivat mahdollisimman hyvin to-           naan kuntien hallinnoimina. Uudistuksen erää-
12509: teutua. Lomittajien täysiaikainen työllistäminen       nä tavoitteena on, että toimintaa hallinnoivien
12510: on kuitenkin ollut vaikeasti toteutettavissa, mikä     paikallisyksikköjen alueet käsittäisivät riittävän
12511: johtuu muun muassa siitä, että lomittajan työ-         suuren asiakaspohjan. Se edistäisi lomittajatyö-
12512: päivä jakautuu usein kahteen osaan. Tämä on            voiman tehokasta käyttöä ja lainmukaisten pal-
12513: aiheuttanut paineita lomittajien osa-aikaistami-       velujen toteutumista. Kunnat ovat jo hallinnon-
12514: seen. Osa-aikaistamiset taas lisäävät lomittajien      uudistuksen siirtymäkautena voineet siirtää laki-
12515: halua hakeutua paremmin palkattuihin tehtäviin         sääteisen järjestämisvastuunsa toiselle kunnalle.
12516: siellä, missä sellaisia on tarjolla. Lomituspalvelu-   Lomituspalveluja hallinnoivien kuntien määrä
12517: laki tarjoaa tosin keinoja lomittajien työajan         oli enimmillään lähes 450. Kuntien yhteistoimin-
12518: täyttämiseksi niin, että osa-aikaistamisen tarve       tasopimusten johdosta määrä oli laskenut vuo-
12519: jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Esimerkiksi           den 1999 alkuun mennessä yli sadalla.
12520: maksullisen lomittaja-avun käyttömahdolli-
12521:      Helsingissä II päivänä helmikuuta I999
12522:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12523: 4                                           KK 1577/1998 vp
12524: 
12525: 
12526: 
12527: 
12528:                                          Tili Riksdagens Talman
12529: 
12530:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Den största orsaken till ökningen 1996 torde
12531: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            vara förändringen av bestämmelserna för avby-
12532: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tarservice, genom viiken man strävade till att
12533: dagsman Vuokko Rehn undertecknade skriftliga           förverkliga det sparmål på 250 milj. mk som satts
12534: spörsmål nr 1577:                                      för året i fråga. Man bestämde bl.a. att lantbruks-
12535:                                                        företagaren var skyldig att för sin del svara för att
12536:           Tänker regeringen ingripa i de missför-      avbytaren fick full arbetstid, om avbytardagen
12537:        hållanden som kommit fram i avbytarsys-         som motsvarade företagarens uppgiftsandel blev
12538:        temet för jordbrukare, och                      kortare än en avbytares fulla arbetsdag. Målet
12539:           vilka åtgärder kommer regeringen att         var att främja avbytarnas heltidssysselsättning.
12540:        vidta för att förbättra avbytarsystemet?        För att fullgöra sysselsättningsskyldigheten kun-
12541:                                                        de lantbruksföretagaren t.ex. delvis avstå från
12542:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          sina semesterdagar, vilket sannolikt ökade anta-
12543: anföra följande:                                       let outtagna semesterdagar.
12544:                                                           1 den nya lagen om avbytarservice för lant-
12545:    1 motiveringen till spörsmå1et uttrycks en oro      bruksföretagare (123111996), som trädde i kraft
12546: för lantbruksföretagarnas semesterrätt. Lant-          från början av 1997, avstod man från sysselsätt-
12547: bruksföretagarna har sedan 1981, när kommu-            ningsskyldigheten eftersom den hade visat sig
12548: nerna började ersättas för kostnaderna för verk-       vara svår att fullgöra i praktiken. 1 stället försök-
12549: samheten av ett i statsbudgeten reserverat för-        te man främja avbytarnas heltidssysselsättning
12550: slagsanslag, haft s.k. subjektiv rätt till semester.   på andra sätt. Den senaste statistiken från 1997
12551: Till en början hade lantbruksföretagarna subjek-       visar att de outtagna semesterdagarnas andel har
12552: tiv rätt till högst 14 semesterdagar. Anta1et dagar    sjunkit till ca 5,4 %. Situationen har alltså för-
12553: ökades gradvis så att den nuvarande rätten till22      bättrats märkbart sedan 1996.
12554: semesterdagar nåddes 1991.                                Anslaget för avbytarservicen reducerades från
12555:    Verkställandet av avbytarservicen har följts i      1993 års nivå (1 290 milj. mk) så att anslaget i
12556: 1juset av statistiska uppgifter sedan 1985. Nu förs    budgetarna för 1997 och 1998 endast var 676
12557: statistiken av lantbruksföretagarnas pensions-         milj. mk. Den eftersträvade kostnadsnivån har
12558: ansta1t (LPA), som övertog administrationen av         dock tills vidare inte uppnåtts helt. Anslaget för
12559: avbytarserviceverksamheten i början av 1996.           1999 har dimensionerats så att det är 120 milj. mk
12560: Statistiken visar att semesterrätten har utnyttjats    större än året innan, för att man skall ha mera
12561: i omväxlande grad under olika tidsperioder. Det        realistiska möjligheter än tidigare att hålla sig
12562: allmänna sysselsättningsläget och förändringar i       inomramen.
12563: fråga om tillgången till avbytare i samband med            Största delen av kostnaderna för avbytarservi-
12564: det, har reflekterats i utnyttjandet av rätten till    cen förorsakas av löner för kommunalt anställda
12565: semester. Därtill ser det ut som om de statsekono-     avbytare. Reduceringen av de för avbytarservi-
12566: miska sparåtgärder som har vidtagits sedan 1994        cen reserverade anslagen reflekteras därmed i
12567: skulle ha inverkat på den.                             avbytarnas sysselsättnings- och förtjänstnivå.
12568:    Åren 1985-1990, när sysselsättningsläget var        Anställning av avbytare på deltid 4.ar tydligt ökat
12569: tämligen bra, förblev ca 10 % av de semesterda-        som en följd av sparåtgärderna. Annu 1994 var
12570: gar som lantbruksföretagarna hade haft rätt till       mindre än 13 % av kommunernas ordinarie av-
12571: outtagna. Sämst var situationen 1990, när de           bytare deltidsanställda. År 1997 hade motsva-
12572: outtagna dagarnas andel var ca 11,4 %. Åren            rande procentandel ökat till över 31. Däremot
12573: 1991-1995, när tillgången till avbytare hade bli-      har antalet ordinarie avbytare hållits relativt
12574: vit bättre i och med att sysselsättningsläget          konstant i förhållande till företagare med rätt till
12575: försämrats, sjönk antalet outtagna semesterda-         semester. Antalet företagare med rätt tili semes-
12576: gar till ca 4 %. År 1996 steg andelen igen till        ter har åren 1994---1997 sjunkit med ca 23 %.
12577: nästan 11 %.                                           Antalet ordinarie avbytare har under samma
12578:                                             KK 1577/1998 vp                                          5
12579: 
12580: tidsperiod minskat endast något mer, dvs. ca              Administrationen av avbytarservicen har steg-
12581: 27%.                                                   vis föroyats från 1996. Från början av år 2000
12582:     Med bestämmelseroa om avbytarservice har           överförs ansvaret för verkställandet av servicen
12583: man strävat tili att främja en effektiv och ekono-     på LPA. Korumuneroa kan fortsätta att arran-
12584: misk användning av avbytararbetskraften, dock          gera service på basis av uppdragsavtal med LPA.
12585: så att den lagstadgade rätten tili semester kunde      För tillfället ser det ut som om avbytarservicen
12586: utnyttjas så väl som möjligt. Det har ändå varit       även i fortsättningen kommer att administreras
12587: svårt att sysselsätta avbytaroa på heltid, vilket      helt av kommuneroa. Ett av målen för föroyelsen
12588: bl.a. beror på att en avbytares arbetsdag ofta         är att de lokala enheteroa som administrerar
12589: delas i två delar. Detta har förorsakat press på att   verksamheten skall omfatta en tillräckligt stor
12590: anställa avbytare på deltid. Deltidsanställning        kundbas. Det skulle främja en effektiv använd-
12591: ökar för sin del avbytaroas önskan att söka sig tili   ning av avbytararbetskraften och lämnandet av
12592: bättre avlönade uppgifter där sådana erbjuds.          lagenlig service. Korumuneroa har redan under
12593: Lagen om avbytarservice erbjuder dock ruedel           den administrativa reformens övergångsperiod
12594: för att fylla en avbytares arbetstid så att behovet    kunnat överföra det i lag stadgade ansvaret att
12595: av anställning på deltid förblir så litet som möj-     ordna avbytarservice på en annan kommun. An-
12596: ligt. Tili exempel möjligheten att använda av-         talet kommuner som administrerade avbytarser-
12597:  giftsbelagd avbytarhjälp har kanske ännu inte         vice var som störst nästan 450. På grund av kom-
12598: utnyttjats tili fullo i kommuneroa. 1 LPA:s kom-       muneroas samarbetsavtal hade antalet i början
12599:  munstyroing bör uppmärksamhet fåstas på det-          av 1999 minskat med över hundra.
12600:  ta.
12601:      Helsingforsden ll februari 1999
12602: 
12603:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
12604:                                             KK 1578/1998 vp
12605: 
12606: Kirjallinen kysymys 1578
12607: 
12608: 
12609: 
12610: 
12611:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Opintotuen asumislisän laajentamisesta
12612:                                       koskemaan kimppa-asumista
12613: 
12614: 
12615:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12616: 
12617:    Opintotukilain määräyksiä opintotuen asu-           menoista saadaan yleensä jakamalla koko asun-
12618: mislisästä tulkitaan siten, että ns. kimppa- tai       non vuokra asukkaiden lukumäärällä." (Opetus-
12619: yhteisasunnossa asuva ei voi saada asumislisää,        ministeriön työryhmien muistioita 23: 1998)
12620: ellei kyse ole asumisesta erillisen vuokrasopi-           Opintotuen asumislisän rajoitukset ja väliin-
12621: muksen perusteella kunnan, säätiön tai yleis-          putoamistilanteet vaikeuttavat erityisesti vähä-
12622: hyödyllisen yhteisön ylläpitämässä opiskelija-         varaisten opiskelijoiden opiskelua. Kun opiskeli-
12623: asuntolassa. Yhteisasunnossa asuva voi kylläkin        ja-asuntolapaikkoja on riittämättömästi ja kun
12624: periaatteessa saada yleistä asumistukea, mutta         vuokrat yleisillä asuntomarkkinoilla kohoavat,
12625: etenkin alle 18-vuotiaiden kohdalla tämä on lä-        yhteisasuminen on yksi sovelias asumismuoto,
12626: hinnä teoreettinen mahdollisuus.                       jonka käyttöä kuitenkin nykyinen opintotukilaki
12627:     Opintotuen asumislisän ja asumistuen yhteen-       ehkäisee.
12628: sovitusta pohtinut opetusministeriön työryhmä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12629: esittää asumistukijärjestelmään eräitä korjauk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12630: sia, jotta väliinputoamista ei tapahtuisi. Se esit-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12631: tää asumislisän laajentamista myös yhteisasun-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12632: nossa asuviin. Työryhmän säädösehdotuksessa
12633: nykyistä rajausta yksin asuviin ei ole, ja se sisäl-             Aikooko Hallitus korjata opintotuki-
12634: tää mm. seuraavan lauseen: "Jos opiskelija on                 lakia siten, että myös yhteis- ja kimppa-
12635: vuokrannut asunnon yhteisellä vuokrasopimuk-                  asuminen oikeuttaisi opintotuen asumis-
12636: sella muiden kanssa, opiskelijan osuus asumis-                Iisään?
12637: 
12638:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
12639: 
12640:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
12641: 
12642: 
12643: 
12644: 
12645:  280043
12646: 2                                        KK 1578/1998 vp
12647: 
12648: 
12649: 
12650: 
12651:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12652: 
12653:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Muut vuokra-asunnossa asuvat opiskelijat
12654: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       voivat saada asumistukilain mukaista asumistu-
12655: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kea. Asumistukea maksetaan ympärivuotisesti.
12656: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       Tukea myönnettäessä otetaan huomioon kaik-
12657: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       kien ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysy-
12658: myksen n:o 1578:                                    vät kuukausitulot, asunnon sijainti ja ruokakun-
12659:                                                     nan koko. Tukena maksetaan 80 prosenttia koh-
12660:           Aikooko Hallitus korjata opintotuki-      tuullisten asumismenojen määrästä. Pienin mak-
12661:        lakia siten, että myös yhteis- ja kimppa-    settava tuki on 100 mk/kk. Opiskelija, jolla on
12662:        asuminen oikeuttaisi opintotuen asumis-      oikeus maksuttomaan asuntolaan oppilaitoksen
12663:        lisään?                                      puolesta, ei kuulu kummankaan tukijärjestel-
12664:                                                     män piiriin.
12665:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Asumisen tukemisen erilaiset perusteet johta-
12666: vasti seuraavaa:                                    vat erilaiseen tuen tasoon ja jopa väliinputoamis-
12667:                                                     tilanteisiin riippuen opiskelijan asumistavasta.
12668:    Opiskelijat saavat tukea asumiseensa joko        Alle 18-vuotiaat opiskelijat eivät voi saada asu-
12669: opintotukilain mukaisena opintotuen asumisli-       mismuotonsa ja ikänsä vuoksi tukea kummasta-
12670: sänä tai asumistukilain mukaisena asumistuke-       kaan järjestelmästä asuessaan vuokralla asun-
12671: na. Tukijärjestelmä määräytyy asumismuodon          nossa, jossa asuu muita henkilöitä.
12672: mukaan. Lisäksi vaikuttaa se, onko opiskelija           Opiskelijoiden asumisen tukeen liittyviä kysy-
12673: perheellinen vai perheetön.                         myksiä on selvitetty useaan otteeseen. Opetusmi-
12674:    Opintotuen asumislisän piiriin kuuluvat per-     nisteriön asettama työryhmä esitti joulukuussa
12675: heettömät opiskelijat, jotka asuvat yksin vuok-     opetusministeriölle luovutetussa muistiossaan
12676: ralla, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa tai    Opintotuen asumislisän ja asumistuen yhteenso-
12677: erillisellä vuokrasopimuksella kunnan, säätiön      vitus (Opetusministeriön työryhmien muistiaita
12678: tai yleishyödyllisen yhteisön ylläpitämässä opis-   23: 1998) opiskelijoiden asumisen tukemisen uu-
12679: kelija-asuntolassa. Myös perheellinen opiskelija    distamista siten, että kaikki vuokra-asunnossa
12680: voi saada asumislisää, jos asuu opiskelun vuoksi    asuvat opiskelijat lapsiperheitä lukuun otta-
12681: eri paikkakunnalla kuin perheensä. Opintotuen       matta saisivat tuen asumiskustannuksiinsa opin-
12682: asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausil-       totuen asumislisänä. Tällöin myös kaikkien alle
12683: ta. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon ha-         18-vuotiaiden asumista tuettaisiin samanlaisin
12684: kijan omien tulojen lisäksi myös vanhempien tu-      perustein riippumatta siitä, asuuko opiskelija
12685: lot, kun hakija opiskelee muualla kuin korkea-       yksin vai osa-asunnossa tai asunnossa, jonka on
12686: koulussa, on perheetön ja alle 18-vuotias. Tuki     vuokrannut yhdessä muiden kanssa. Tavoitteena
12687: on 67% asumiskustannuksista eikä sitä myönne-        on, että työryhmän ehdotukset voitaisiin ottaa
12688: tä alle 200 markan kuukausivuokrasta eikä kuu-       huomioon valtion vuoden 2000 talousarvioesi-
12689: kausivuokran 1 275 markkaa ylittävästä osasta.       tyksen valmistelussa.
12690: 
12691:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
12692: 
12693:                                                                        Ministeri Suvi-Anne Siimes
12694:                                              KK 1578/1998 vp                                              3
12695: 
12696: 
12697: 
12698: 
12699:                                           Tili Riksdagens Ta/man
12700: 
12701:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  Övriga studerande som bor i hyresbostäder
12702: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              kan få bostadsbidrag enligt lagen om bostadsbi-
12703: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          drag. Bostadsbidraget betalas året om. När stö-
12704: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade                det beviljas beaktas de fasta månadsinkomsterna
12705: skriftliga spörsmål nr 1578:                             för alla som hör tili hushållet, bostadens läge och
12706:                                                          hushållets storlek. Stödet utgör 80 procent av
12707:            Ämnar Regeringen korrigera lagen om           beloppet av de skäliga boendeutgifterna. Minsta
12708:         studiestöd så att också boende i kollektiv       stöd som betalas är 100 mk/månad. En studeran-
12709:         skall berättiga tili bostadstillägg tili stu-    de som har rätt tili friplats på elevhem från läro-
12710:         diestödet?                                       anstaltens sida hör inte tili någotdera systemet.
12711:                                                              De olika grunderna när det gäller stöd för
12712:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            boende leder tili att nivån på stödet varierar och
12713: anföra följande:                                         tili situationer där studerande kan bli helt utan
12714:                                                          stöd beroende på hur han eller hon bor. Stude-
12715:    Studerande får stöd för boende antingen i             rande som inte har fyllt 18 år och bor i hyresbo-
12716: form av bostadstillägg tili studiestödet enligt la-      stad tillsammans med andra personer, kan inte få
12717: gen om studiestöd eller i form av bostadsbidrag          stöd via någotdera systemet på grund av sin ålder
12718: en1igt 1agen om bostadsbidrag. Stödsystemet be-          och boendeform.
12719: stäms enligt boendeformen. En faktor som dess-               Frågor som gäller boendestödet för studeran-
12720: utom inverkar är om studeranden har familj.              de har utretts i olika repriser. En av undervis-
12721:     De som kan få studiestödets bostadstillägg är        ningsministeriet tillsatt arbetsgrupp föreslog i
12722: studerande utan familj som bor ensamma på                december i sin promemoria tili undervisningsmi-
12723: hyra, i en bostadsrättsbostad eller köprättsbo-          nisteriet "Samordning av bostadstillägget inom
12724: stad eller som enligt ett särskilt hyresavtal bor i en   studiestödet och bostadsbidraget" (Promemori-
12725: studiebostad som en kommun, en stiftelse eller           or av undervisningsministeriets arbetsgrupper
12726: ett allmännyttigt samfund svarar för. Också en           23:1998) att stödet för de studerandes boende
12727: studerande med familj kan få bostadstillägg om           reformeras så att alla studerande i hyresbostäder,
12728: han eller hon på grund a v studierna bor på annan        barnfamiljer undantagna, skall få stöd för sina
12729: ort än den övriga familjen. Bostadstillägget beta-       boendekostnader i form av bostadstillägg tili stu-
12730: las bara för studiemånaderna. När stödet beviljas        diestödet. Alla studerande under 18 år skulle då
12731:  beaktas förutom den sökandes egna inkomster             få stöd för boendet enligt samma grunder obero-
12732: även föräldrarnas inkomster när den sökande              ende av om den studerande bor ensam, i en del av
12733:  studerar någon annanstans än vid högskola, är           en bostad eller i en bostad som han eller hon har
12734:  utan egen familj och inte har fyllt 18 år. Stödet är    hyrt tillsammans med andra. Målet är att arbets-
12735:  67 procent av boendekostnaderna och det bevil-          gruppens förslag skall kunna beaktas vid bered-
12736: jas inte om hyran understiger 200 mark i måna-           ningen av budgetpropositionen för 2000.
12737:  den och inte heller för den del av månadshyran
12738:  som överstiger 1 275 mark.
12739:       Helsingforsden 5 februari 1999
12740: 
12741:                                                                              Minister Suvi-Anne Siimes
12742:                                           KK 1579/1998 vp
12743: 
12744: Kirjallinen kysymys 1579
12745: 
12746: 
12747: 
12748: 
12749:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Eläkkeensaajien hoitotuen soveltamis-
12750:                                      alan laajentamisesta
12751: 
12752: 
12753:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12754: 
12755:    Kansaneläkelain perusteella eläkkeensaajille      sän lapsen äiti ja hän elää pelkän kansaneläkkeen
12756: voidaan myöntää hoitotukea,jonka suuruus täl-        varassa. Tässä tapauksessa Kansaneläkelaitos ja
12757: lä hetkellä on 281 markkaa kuukaudessa. Koro-        myöhemmin myös vakuutusoikeus eväsivät hä-
12758: tettuna hoitotukena voidaan maksaa 700 mark-         neltä oikeuden korotettuun hoitotukeen. Hänen
12759: kaa ja erityishoitotukena 1 400 markkaa. Syys-       on tyydyttävä normaaliin hoitotukeen, jolloin
12760: kuun lopussa 1998 näihin kolmeen eri hoitotuki-      hänen tulonsa yhdessä täyden kansaneläkkeen
12761: luokkaan kuului vastaavasti 611 529, 55 965 ja       kanssa ovat nykyisellä indeksitasolla 2 906
12762: 14 484 eläkeläistä.                                  markkaa kuukaudessa.
12763:    Laissa on määritelty edellytykset kullekin eri        Tällaisten esimerkkien valossa on ilmeistä,
12764: hoitotukiluokalle. Käytännössä lakia tulkitsee       ettäjoko hoitotuen tulkintalinjaa on väljennettä-
12765: Kansaneläkelaitos, jonka päätöksistä on mah-         vä tai sitten lakia on muutettava siten, että tällai-
12766: dollisuus valittaa viime kädessä vakuutusoikeu-      set kohtuuttomuudet voitaisiin välttää. Eläk-
12767: teen. Kelan tilastojen mukaan hoitotukihake-         keensaajan hoitotuki on tarkoitettu edistämään
12768: muksista hylätään keskimäärin noin 10 prosent-       vanhusten ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
12769: tia, mikä merkitsee nykyisin yli 4 000 hylättyä      itsenäistä selviytymistä ja avohoitoa. Hoitotukea
12770: hakemusta vuodessa.                                  ei makseta pysyvästi julkisessa laitoshoidossa
12771:    On ymmärrettävää, että hoitotukipäätöksiä         oleville. Liian tiukka hoitotuen perusteiden mää-
12772: tehtäessä tulee tulkintaongelmia. Eräät tiedossa-    rittely tai myöntämiskäytäntö voi olla esteenä
12773: ni olevat esimerkit viittaavat siihen, että nykyi-   avohoidon onnistumiselle.
12774: nen tulkintalinja on liian tiukka. Esimerkkinä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12775: voidaan mainita Lapissa asuva 89-vuotias nais-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12776: henkilö, jonka liikkumista vaikeuttaa lonkka-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12777: murtuma, jolla on sydän- ja verenpainetauti,         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12778: krooninen munuaistulehdusja sokeritauti ja jon-
12779: ka toinen silmä on sokeutunut. Lisäpiirteenä ta-               Mitä Hallitus aikoo tehdä joko lain-
12780: pauksessa on, että lonkkamurtuma syntyi hänen               säädäntöä kehittämällä tai sovelluskäy-
12781: pudotessaan 86-vuotiaana sairaalan laidatto-                täntöä muuttamalla, jotta eläkkeensaa-
12782: masta sängystä ja ettei hän tästä tapaturmasta              jien hoitotuen epäämisessä esiintyneet
12783: saanut mitään korvausta, ei edes sairaalamaksu-             kohtuuttomuudet voidaan välttää?
12784: jen palautusta. Kyseinen henkilö on ollut yhdek-
12785: 
12786:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
12787: 
12788:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
12789: 
12790: 
12791: 
12792: 
12793: 280043
12794: 2                                        KK 1579/1998 vp
12795: 
12796: 
12797: 
12798: 
12799:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12800: 
12801:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta erit-
12802: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       täin huomattavia erityiskustannuksia eli vähin-
12803: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tään 16 800 markkaa vuodessa vuoden 1999
12804: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       KEL-indeksitasossa.
12805: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-          KEL:n 30 a §:n 2 momentin mukaan, jos eläk-
12806: myksen n:o 1579:                                    keensaajana on oikeus hoitotukeen usealla 1-3
12807:                                                     kohdassa säädetyllä perusteella, hoitotuki mak-
12808:           Mitä Hallitus aikoo tehdä joko lain-      setaan sen kohdan markkamäärän mukaisena,
12809:        säädäntöä kehittämällä tai sovelluskäy-      johon eri tekijöiden yhteisvaikutus oikeuttaa.
12810:        täntöä muuttamalla, jotta eläkkeensaa-          Kansaneläkeasetuksen 4 a luvussa määritel-
12811:        jien hoitotuen epäämisessä esiintyneet       lään eläkkeensaajien hoitotuen osalta, mitä hen-
12812:        kohtuuttomuudet voidaan välttää?             kilökohtaisilla toiminnoilla, kotitaloustöillä ja
12813:                                                     asioinnilla kodin ulkopuolella tarkoitetaan.
12814:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Eläkkeensaajien hoitotuen tarkoituksena on
12815: tavasti seuraavaa:                                  sellaisen henkilön, jonka toimintakyky on pitkä-
12816:                                                     aikaisesti alentunut, kotihoidon tukeminen. Eri
12817:     Eläkkeensaajien hoitotuesta säädetään kan-      hoitotukien saamisen edellytyksiä ei ratkaista
12818: saneläkelain (KEL) 30 a §:ssä. Pykälän 1 mo-        pelkän sairausdiagnoosin perusteella, vaan rat-
12819: mentin mukaan henkilölle, jonka toimintakyvyn       kaisua tehtäessä otetaan huomioon laissa tarkoi-
12820: voidaan sairauden tai vammanjohdosta arvioida       tetulla tavalla henkilön toimintakyvyn alenemi-
12821: olevan yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan         nen, siitä johtuva avuntarve ja/tai sairaudesta tai
12822: alentunut, maksetaan tarvittavan hoidon ja pal-     vammasta johtuvat erityiskustannukset.
12823: velusten tai erityiskustannusten korvaamiseksi         Eläkkeensaajien hoitotukea koskevat hake-
12824: eläkkeensaajien hoitotukea. Hoitotukea makse-       mukset ratkaistaan Kansaneläkelaitoksen pai-
12825: taan kolmeen erisuuruiseen markkamäärään            kallistoimistoissa. Hoitotuen ratkaisukäytän-
12826: porrastettuna.                                      nössäjoudutaan lain ja asetuksen sallimissa puit-
12827:     Pienintä hoitotukea maksetaan eläkkeensaa-      teissa tapauksittain harkitsemaan hakijan oikeus
12828: jalle, joka tarvitsee henkilökohtaisissa toimin-    etuuteen. Koko maata koskevan yhdenmukaisen
12829: noissaan, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin     käytännön varmistamiseksi Kansaneläkelai-
12830: ulkopuolelle säännöllisesti toistuvaa toisen hen-   toksen eläke- ja toimeentuloturvaosasto on anta-
12831: kilön apua tai ohjausta ja valvontaa tai hänelle    nut ohjeet hoitotuen ratkaisuissa noudatettavista
12832: aiheutuu sairaudesta tai vammasta erityiskustan-    linjoista. Yhtenäisen käytännön toteutumista
12833: nuksia vähintään 3 372 markkaa vuodessa vuo-        selvitetään lisäksi ajoittain tehtävil.lä seurannoil-
12834: den 1999 KEL-indeksitasossa.                        la. Kun Kansaneläkelaitos ratkaisee hakemuk-
12835:     Korotetun hoitotuen saamisen edellytyksenä      sen perusteella, onko hakijana oikeus hoitotu-
12836: on, että eläkkeensaaja tarvitsee monissa henkilö-   keen tai ei, kysymys on oikeudellisesta päätök-
12837: kohtaisissa toiminnoissaan jokapäiväistä aikaa      sestä, josta on valitusoikeus tarkastuslautakun-
12838: vievää toisen henkilön apua, huomattavassa          taan ja sitten vakuutusoikeuteen. Viime kädessä
12839: määrin säännöllistä ohjausta ja valvontaa taikka    yksittäisen hakijan oikeudesta etuuteen päättä-
12840: hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta huo-      vät nämä muutoksenhakuasteet.
12841: mattavia erityiskustannuksia, joiden suuruus tu-       Eläkkeensaajien hoitotukea sai vuoden 1998
12842: lee olla vähintään 8 400 markkaa vuodessa vuo-      lopussa 145 516 henkilöä. Heistä alinta hoitotu-
12843: den 1999 KEL-indeksitasossa.                        kea sai 64 391, korotettua hoitotukea 56 958 ja
12844:     Suurimman eli niin sanotun erityishoitotuen     erityishoitotukea 15 153 henkilöä. Mainittuna
12845: saamiseksi edellytetään, että eläkkeensaaja on      vuonna hoitotukihakemuksista hylättiin 9,8 pro-
12846: yhtämittaisen hoidon ja valvonnan tarpeessa tai     senttia.
12847:                                            KK 1579/1998 vp                                            3
12848: 
12849:    Kysymys eläkkeensaajien hoitotukijärjestel-        jien lisäksi vammaisjärjestöjen edustajia. Työ-
12850: mästä oli selvitettävänä sosiaali- ja terveysminis-   ryhmä esitti vain vähäisiä eläkkeensaajien hoito-
12851: teriön asettamassa Vammaistyöryhmä '96:ssa,           tuen markkamääräiseen tasoon vaikuttavia
12852: joka sai työnsä valmiiksi 28.2.1997. Työryhmään       muutoksia.
12853: kuului eri sosiaalivakuutusjärjestelmien edusta-
12854: 
12855:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
12856: 
12857:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
12858: 4                                          KK 1579/1998 vp
12859: 
12860: 
12861: 
12862: 
12863:                                         Tili Riksdagens Talman
12864: 
12865:   1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen         der som uppgår tili minst 16 800 mark per år
12866: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           enligt FPL-indexnivån år 1999.
12867: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          1 30 a § 2 mom. folkpensionslagen bestäms att
12868: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade             om pensionstagaren har rätt tili vårdbidrag på
12869: skriftliga spörsmål nr 1579:                          flera av de grunder som stadgas i 1-3 punkten
12870:                                                       betalas bidraget tili det belopp enligt någon
12871:           Vad ämnar Regeringen göra, antingen         punkt som de olika omständigheterna samfållt
12872:        genom att utveckla lagstiftningen eller ge-    berättigar tili.
12873:        nom att ändra på tiliämpningspraxis, för          1 4 a kap. folkpensionsförordningen definieras
12874:        att undvika de orimligheter som före-          i fråga om vårdbidrag för pensionstagare vad
12875:        kommit då ansökningar om vårdbidrag            som avses med personliga rutiner, hushållsarbete
12876:        för pensionstagare avslagits?                  och skötsel av ärenden utanför hemmet.
12877:                                                          Syftet med vårdbidrag för pensionstagare är
12878:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att stöda hemvården av personer med långvarigt
12879: anföra följande:                                      nedsatt funktionsförmåga. Förutsättningarna
12880:                                                       för erhållande av olika vårdbidrag avgörs inte
12881:     Om vårdbidrag för pensionstagare finns be-        enbart utgående från sjukdomsdiagnoser, utan
12882: stämmelser i 30 a § folkpensionslagen (FPL).          vid avgörandet beaktas på det sätt som avses i
12883: Enligt paragrafens 1 mom. kan tili en person vars     lagen en persons nedsatta funktionsförmåga,
12884: funktionsförmåga på grund av sjukdom eller            därav föranlett behov av hjälp och/eller särskilda
12885: skada kan bedömas vara nedsatt åtminstone ett         kostnader som förorsakas av sjukdomen eller
12886: år utan avbrott i ersättning för behövlig vård och    skadan.
12887: service eller särskilda kostnader betalas vårdbi-        Ansökningar om vårdbidrag för pensionsta-
12888: drag för pensionstagare. Vårdbidraget är grade-       gare behandlas på folkpensionsanstaltens lokal-
12889: rat i tre kategorier med olika markbelopp.            byråer. Vid behandlingen av ansökningar måste
12890:     Det lägsta vårdbidraget betalas tili pensions-    man inom lagens och förordningens gränser från
12891: tagare som i sina personliga rutiner, i hushållsar-   fall tili fall överväga den sökandes rätt tili för-
12892: bete eller i skötseln av ärenden utanför hemmet       mån. För att säkerställa en enhetlig praxis i hela
12893: är i behov av regelbundet återkommande hjälp av       landet har avdelningen för pensioner och ut-
12894: någon annan eller av handledning och tilisyn,         komstskydd på folkpensionsanstalten gett anvis-
12895: eller om sjukdomen eller skadan vållar honom          ningar om de principer som skall följas vid beslut
12896: särskilda kostnader som uppgår tili minst 3 372       om vårdbidrag. Dessutom undersöks det med
12897: mark per år enligt FPL-indexnivån år 1999.            jämna mellanrum hur man lyckats med att ge-
12898:     Förutsättningen för erhållande av förhöjt         nomföra en enhetlig praxis. När folkpensions-
12899: vårdbidrag är att pensionstagaren i ett flertal       anstalten utgående från en ansökan avgör om
12900: personliga rutiner är i behov av daglig, tidskrä-     den sökande har rätt tili vårdbidrag eller inte, är
12901: vande hjälp av någon annan eller i betydande          det fråga om ett rättsligt beslut som får överkla-
12902: utsträckning av regelbunden handledning och           gas genom besvär hos prövningsnämnden och
12903: tillsyn, eller att sjukdomen eller skadan vållar      därefter hos försäkringsdomstolen. Det är i sista
12904: honom betydande särskilda kostnader som upp-          hand dessa besvärsinstanser som beslutar om en
12905: går tili minst 8 400 mark per år enligt FPL-index-    enskild sökande har rätt tili förmån.
12906: nivån år 1999.                                           Vårdbidrag för pensionstagare erhölls vid ut-
12907:     Förutsättningen för erhållande av det högsta      gången av år 1998 av 145 516 personer. Av dem
12908: vårdbidraget, det s.k. specialvårdbidraget, är att    erhöll 64 391 det lägsta vårdbidraget, 56 958 er-
12909: pensionstagaren är i behov av ständig vård och        höll förhöjt vårdbidrag och 15 153 personer er-
12910: tilisyn eller att sjukdomen eller skadan vållar       höll specialvårdbidrag. Under året i fråga avslogs
12911: honom synnerligen betydande särskilda kostna-         9,8 % av ansökningarna om vårdbidrag.
12912:                                           KK 1579/1998 vp                                             5
12913: 
12914:    Frågan om systemet med vårdbidrag för pen-          tanter för de olika socialförsäkringssystemen
12915: sionstagare utreddes i den av social- och hälso-       också representanter för handikapporganisatio-
12916: vårdsministeriet tillsatta Handikapparbetsgrup-        nerna. Arbetsgruppen föreslog endast små änd-
12917: pen '96, som slutförde sitt arbete den 28 februari     ringar som inverkar på nivån på markbeloppen
12918: 1997. 1 arbetsgruppen ingick förutom represen-         av vårdbidraget för pensionstagare.
12919: 
12920:      Helsingforsden II februari 1999
12921: 
12922:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
12923:                                            KK 1580/1998 vp
12924: 
12925: Kirjallinen kysymys 1580
12926: 
12927: 
12928: 
12929: 
12930:                                    Pia Viitanen /sd ym.: Valtion takauksesta yksityisille asuntolainan-
12931:                                        ottajille
12932: 
12933: 
12934:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12935: 
12936:     Julkisuuteen tulleen huhun mukaan valtiova-       rahoitteisilta asuntomarkkinoilta. Tässä tilan-
12937: rainministeriössä suunniteltaisiin valtion yksityi-   teessa moni nuori on jopa pakotettu valitsemaan
12938: sille henkilöille antaman asuntolainan takausjär-     omistusasumisen.
12939: jestelmän lopettamista. Järjestelmä tuli voimaan         Suunnitelman toteuttaminen hankaloittaisi
12940: vasta kolme vuotta sitten ja se on toiminut hyvin.    entisestään nuorten asuntotilannetta. Ei ole jär-
12941: Tähän mennessä takauksen on saanut 46 000             kevää vetää alas systeemiä, joka on toiminut
12942: lainanottajaa,ja lainojen takaisinmaksut on hoi-      hyvin, auttanut nuoria ensiasunnon hankkijoita
12943: dettu asiallisesti niin, ettei valtio ole joutunut    eikä kaiken lisäksi ole maksanut valtiolle mitään.
12944: maksamaan takauksia lainkaan.                            Asuntopolitiikan on perustuttava ihmisten
12945:     Järjestelmä ei ole maksanut valtiolle markkaa-    tarpeeseen eikä tiettyihin suhdannelukuihin, joi-
12946:  kaan, päinvastoin takaussummasta perityn 1,5         den takaa ei näy yhteiskunnallinen todellisuus
12947:  prosentin maksun vuoksi valtio on hyötynytjär-       kokonaisuudessaan eikä ihmisten todellinen elä-
12948: jestelmästä jo 31 miljoonaa markkaa. Käytän-          mäntilanne.
12949:  nössä takausta ovat käyttäneet etupäässä nuoret         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12950: ja nuoret perheet, joilla aiemmin saattoi olla vai-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12951:  keuksia saada riittäviä henkilötakauksia van-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12952:  hemmiltaan tai sukulaisiltaan.                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12953:      Nuorten asuntotilanne on monin puolin heik-
12954:  ko. Omistusasunnon hankintaa vaikeutti aiem-                   Miten Hallitus suhtautuu julkitullee-
12955:  min mm. juuri riittävien takuujärjestelyjen puu-            seen valtiovarainministeriön suunnitel-
12956:  te. Vuokra-asunnon hankintaa hankaloittavat                 maan lakkauttaa yksittäisten henkilöiden
12957:  valtaisat vuokra-asuntojonot, minkä lisäksi                 ottamien asuntolainojen valtiontakaus,
12958:  vuokrien hinnat ovat aivan liian korkealla. Väli-           ja
12959:  tyspalkkiot sekä takuu- ja ennakkovuokrat vai-                 aikooko Hallitus toimia niin, ettei ta-
12960:  keuttavat vuokra-asunnon hankkimista vapaa-                 kausjärjestelmää lakkauteta?
12961: 
12962:       Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
12963:           Pia Viitanen /sd                Reino Ojala /sd                Tuija Pohjola /sd
12964: 
12965: 
12966: 
12967: 
12968:  280043
12969: 2                                        KK 1580/1998 vp
12970: 
12971: 
12972: 
12973: 
12974:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12975: 
12976:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Takausmaksuna peritään lainan tai sen ensim-
12977: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mäisen erän nostamisen yhteydessä 1,5 prosent-
12978: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tia takauksesta. Takausmaksua ei peritä, jos val-
12979: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-     tio maksaa lainalle korkotukea.
12980: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Valtiontakauksia on myönnetty vuoden 1998
12981: n:o 1580:                                           loppuun mennessä 46 000 kappaletta. Takauksen
12982:                                                     sisältäviä kotitalouksien asuntoluottoja on
12983:           Miten Hallitus suhtautuu julkitullee-     myönnetty kaikkiaan noin 13,9 miljardia mark-
12984:        seen valtiovarainministeriön suunnitel-      kaa. Valtionvastuu lainoista on 2,46 miljardia
12985:        maan lakkauttaa yksittäisten henkilöiden     markkaa. Takausluottojen osuus uusista asunto-
12986:        ottamien asuntolainojen valtiontakaus,       luotoista oli viime vuonna 17,5 prosenttia, kun se
12987:        ja                                           vuoden 1997 aikana oli keskimäärin 15,8 pro-
12988:           aikooko Hallitus toimia niin, ettei ta-   senttia. Valtionvastuu ei ole realisoitunut yhdes-
12989:        kausjärjestelmää lakkauteta?                 säkään tapauksessa. Takausmaksuista on kerty-
12990:                                                     nyt tuloa Valtion asuntorahastolle 31,6 milj.
12991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        markkaa.
12992: vasti seuraavaa:                                        Omistusasuntolainojen      valtiontakauksista
12993:                                                     annetun lain 18 §:n mukaan valtiontakaukset ei-
12994:     Omistusasuntolainojen valtiontakauksesta        vät saa ylittää valtion talousarviossa vahvistet-
12995: annetun lain (204/1996) mukaan rajoitetun val-      tua enimmäismäärää. Ympäristöministeriö vah-
12996: tiontakauksen voi saada jokainen, joka ostaa        vistaa valtiontakausten enimmäismäärän jakau-
12997: itselleen tai perheelleen asunnon ja ottaa tätä     tumisen lainanmyöntäjien kesken Valtion asun-
12998: tarkoitusta varten omistusasuntolainan. Lainan      torahaston ehdotuksesta.
12999: voi saada niin tavallisen vapaarahoitteisen asun-       Vuoden 1999 valtion talousarvion mukaan
13000: non kuin ASP-korkotukiasunnon tai pienituloi-       vastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisis-
13001: sille tarkoitetun, korkotukilainoitetun asuunon-    sa ja ASP-lainoissa olla vuoden loppuun mennes-
13002: kin hankkimiseen. Mikäli kyseessä on vapaara-       sä yhteensä enintään 3 500 000 000 markkaa.
13003: hoitteinen asunto, takauksen edellytykseksi ei          Ympäristöministeriö on viimeksi jakanut ta-
13004: aseteta tuloihin, varallisuuteen tai asunnon ko-    kausvaltuutta 28.1.1999 tehdyllä päätöksellä si-
13005: koon liittyviä ehtoja.                              ten, että takausvaltuutta on tällä hetkellä käytet-
13006:     Valtiontakausjärjestelmän tavoitteena onpa-     tävissä yhteensä 3 032 200 000 markkaa. Loput
13007: rantaa asuntomarkkinoiden toimivuutta ja hel-       talousarviossa osoitetusta valtuudesta on tarkoi-
13008: pottaa asunnonhankinnan vakuusjärjestelyjä          tus jakaa myöhemmin tänä vuonna.
13009: niin, ettei henkilötakauksia enää tarvittaisi.          Jos takauksen piiriin tulevien asuntolainojen
13010:     Valtiontakauksen ehtona on, että ostettava      määrä kasvaa samaan tahtiin kuin viime vuonna,
13011: asunto on tarkoitettu omaksi tai perheen pää-        ei talousarviossa oleva takausvaltuus riitä koko
13012: asialliseksi asunnoksi. Takauksen kohteena ole-      loppuvuodeksi. Toiminnan häiriötön jatkumi-
13013: van omistusasuntolainan suuruus on enintään 85       nen tänä vuonna edellyttää näin ollen takausval-
13014: prosenttia asunnon hankintahinnasta. Lainan          tuuden lisäämistä lisätalousarviossa.
13015: ensisijaisena vakuutena ovat pääasiassa lainoi-         Ympäristöministeriön, jonka toimialaan val-
13016: tettavan asunnon osakkeet tai osuudet ja omako-      tiontakausjärjestelmä kuuluu, mielestä valtion
13017: titalon kyseessä ollessa kiinnitys kiinteistöön.     osatakaus on toteuttanut hyvin sille asetetut ta-
13018: Valtiontakauksen suuruus on enintään 20 pro-         voitteet. Sen avulla esimerkiksi nuoret ensiasun-
13019: senttia omistusasuntolainasta, kuitenkin enin-       non hankkijat ovat voineet saada lainaa tarvitse-
13020: tään 150 000 markkaa asuntoa kohden.                 matta turvautua sukulaisten antamiin henkilöta-
13021:     Takauksesta perittävä takausmaksu on tar-        kauksiin. Takausjärjestelmä on jatkossakin tar-
13022: koitettu kattamaan valtionvastuun perusteella        peellinen, minkä vuoksi se tulee säilyttää.
13023: mahdollisesti maksettavaksi tulevat korvaukset.
13024:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
13025: 
13026:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
13027:                                            KK 1580/1998 vp                                                3
13028: 
13029: 
13030: 
13031: 
13032:                                         Tili Riksdagens Talman
13033: 
13034:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1,5 procent av säkerheten när lånet eller lånets
13035: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            första rat lyfts. Borgensavgift uppbärs inte om
13036: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        staten betalar räntestöd för lånet.
13037: dagsman Pia Viitanen m.fl. undertecknade                    Fram tili slutet av 1998 hade statsborgen bevil-
13038: spörsmå1 nr 1580:                                      jats i 46 000 fall. Sammanlagt hade hushållen
13039:                                                        beviljats ca 13,9 miljarder mark i bostadskrediter
13040:           Hur förhåller sig Regeringen till de         med statsborgen. Statens ansvar för lånen upp-
13041:        uppgifter som läckt ut om att finansmi-         går tili 2,46 miljarder mark. Borgenskrediternas
13042:        nisteriet planerar att dra in statsborgen       andel av de nya bostadskrediterna var i fjol 17,5
13043:        för bostadslån som tecknats av privatper-       procent- 1997 var motsvarande andel i genom-
13044:        soner, och                                      snitt 15,8 procent. Statens ansvar har inte realise-
13045:           ämnar Regeringen agera så att syste-         rats i ett enda fall. 1 borgensavgifter har influtit
13046:        met med borgen inte slopas?                     31,6 miljoner mark tili statens bostadsfond.
13047:                                                             Enligt 18 § lagen om statsborgen för ägarbo-
13048:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stadslån får statsborgen inte överstiga ett maxi-
13049: anföra fö1jande:                                       mibelopp som fastställs i statsbudgeten. Miljömi-
13050:                                                        nisteriet fastställer fördelningen av maximibe-
13051:     Enligt lagen om statsborgen för ägarbostads-       1oppet av statsborgen mellan lånegivarna på för-
13052: lån (204/1996) kan var och en som köper en              slag av statens bostadsfond.
13053: bostad tili sig själv eller sin familj och för detta        Enligt budgetpropositionen för 1999 får det
13054: ändamål tar ett ägarbostadslån beviljas begrän-        totala beloppet av statens ansvar för fritt finan-
13055: sad statsborgen. Lån kan beviljas både för en          sierade och BSP-lån uppgå till högst
13056: vanlig fritt finansierad bostad och för en BSP-         3 500 000 000 mk i slutet av år 1999.
13057: räntestödsbostad eller för en bostad med ränte-             Miljöministeriet har senast fördelat bevili-
13058: stödslån som är avsedd för låginkomsttagare. 1          ningfullmakt genom ett beslut fattat 28.1.1999.
13059: fråga om en fritt finansierad bostad ställs inga        För närvarande är sammanlagt 3 032 200 000
13060: villkor på inkomster, f6rmögenhet eller bosta-          mark av bevillningsfullmakten i bruk. A vsikten
13061: dens storlek.                                          är att denna resterande del av den i budgetpropo-
13062:      Avsikten med systemet med statsborgen är att       sitionen anvisade fullmakten skall fördelas sena-
13063: åstadkomma en bättre fungerande bostadsmark-            re under året.
13064: nad och att underlätta säkerhetsarrangemangen i             Om de bostadslån som omfattas av borgen
13065: samband med bostadsköp så att personborgen              ökar i samma takt som i fjol, kommer inte bud-
13066: inte längre skall behövas.                              getpropositionens bevillningsfullmakt att räcka
13067:      Ett villkor för statsborgen är att bostaden är     till för hela året. För att verksamheten skall kun-
13068:  huvudsakligen avsedd för eget eller familjens          na fortsätta utan störningar krävs således att
13069:  bruk. Det ägarbostadslån som är föremål for            bevillningsfullmakten utökas i tilläggsbudgeten.
13070:  statsborgen motsvarar högst 85 procent av an-              Miljöministeriet, till vars verksamhetsområde
13071:  skaffningspriset på bostaden. Den primära sä-          systemet med statsborgen hör, anser att statens
13072:  kerheten för lånet är i huvudsak aktier eller ande-    partiella borgen väl har uppfyllt de mål som
13073:  lar i bostaden och i fråga om ett egnahemshus en       ställdes för systemet. Tack vare statsborgen har
13074:  inteckning i fastigheten. Statsborgen utgör högst      till exempel unga som skaffar sin första bostad
13075:  20 procent av ägarbostadslånet, dock högst             fått lån utan att de har behövt förlita sig tili
13076:  150 000 mark per bostad.                               personborgen som ställts av släktingar. Systemet
13077:      Den borgensavgift som uppbärs är avsedd att        är nödvändigt också i fortsättningen, varför det
13078:  täcka ersättningar som eventuellt måste betalas        skall bevaras.
13079:  till följd av statsborgen. 1 borgensavgift uppbärs
13080: 
13081:      Helsingforsden 12 februari 1999
13082: 
13083:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
13084:                                            KK 1581/1998 vp
13085: 
13086: Kirjallinen kysymys 1581
13087: 
13088: 
13089: 
13090: 
13091:                                    Matti Vanhanen /kesk: Kotitalouksien ja yritysten yhdenvertaisesta
13092:                                       kohtelusta ulkomaalaisten paikkaamisessa
13093: 
13094: 
13095:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13096: 
13097:    Eri kansallisuutta olevien ihmisten väliset        nut, sillä au pair -työntekijän sijasta perhe haki
13098: avioliitot ovat liikkuvuuden lisääntyessä myös        kokeneempaa lastenhoitajaa. Jos työlupaa olisi
13099: kasvaneet. Kun eri kansallisuutta oleville van-       kotitalouden sijasta hakenut yrityspuolankielen
13100: hemmille syntyy lapsia, kokevat vanhemmat             taitoiselle puolalaiselle työntekijälle, kun vastaa-
13101: usein tärkeäksi molempien vanhempien kieli- ja        vaa työntekijää ei olisi löytynyt Suomesta, niin
13102: kulttuuriperinteen siirtämisen jälkikasvulleen.       työlupa todennäköisesti olisi myönnetty.
13103: Jos perhe asuu jommankumman vanhemman                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13104: kotimaassa, helposti tämän maan kieli ja kult-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
13105: tuuri siirtyy hallitsevampana lapsille. Tämän         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13106: johdosta eräs Suomessa asuva suomalais-puola-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13107: lainen pariskunta olisi halunnut palkata lapsil-
13108: leen puolan kielen taitoisen lastenhoitajan. Suo-               Kohdellaanko lupakäytännöissä koti-
13109: mesta tällaista lastenhoitajaa ei löytynyt, mutta            talouksia yrityksiin verrattuna yhdenver-
13110: pariskunta löysi sopivan hoitajan Puolasta. Vuo-             taisesti ulkomaalaisten työntekijöiden
13111: den mittaisen työluvan saanti hoitajalle ei kuiten-          mahdollisina työnantajina?
13112: kaan Tikkurilan työvoimatoimistosta onnistu-
13113: 
13114:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1999
13115: 
13116:                                          Matti Vanhanen /kesk
13117: 
13118: 
13119: 
13120: 
13121: 280043
13122: 2                                        KK 1581/1998 vp
13123: 
13124: 
13125: 
13126: 
13127:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13128:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kijöiden työmarkkinoihin, mikä olisi seuraus, jos
13129: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       työlupia myönnettäisiin tehtäviin, jotka eivät
13130: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vaadi ammattitaitoa, ovat heikosti arvostettuja
13131: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti          ja palkattuja. Tästä kehityksestä on kokemuksia
13132: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       monissa maissa viime vuosikymmenien ajalta.
13133: n:o 1581:                                              Edellä selostetusta yleislinjauksesta seuraa,
13134:                                                     että työvoimatoimistot eivät yleensä puolla työ-
13135:           Kohdellaanko lupakäytännöissä koti-       lupien myöntämistä perheisiin kotiapulaisille ja
13136:        talouksia yrityksiin verrattuna yhdenver-    lastenhoitajille. Sen sijaan kansainvälisesti laa-
13137:        taisesti ulkomaalaisten työntekijöiden       jasti tunnettua ja käytettyä au pair -järjestelmää
13138:        mahdollisina työnantajina?                   sovelletaan myös Suomessa. Suomalainen perhe
13139:                                                     voi ottaa ulkomailta 18-30-vuotiaan henkilön
13140:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vuoden määräajaksi asumaan perheeseen ja osal-
13141: vasti seuraavaa:                                    listumaan samalla talous- ja lastenhoitotyöhön.
13142:                                                     Tämän järjestelmän puitteissa nuoret ammattiin
13143:    Ulkomaalaislain (378/1991) 26 §:n mukaan         ja koulutukseen katsomatta voivat viettää tietyn
13144: työluvan myöntää ulkomailla Suomen edustus-         ajan toisessa maassa, opiskella sen kieltä ja tutus-
13145: to, jollei siihen työviranomaisen kannan perus-     tua sen tapoihin ja kulttuuriin tai myös opettaa
13146: teella ole estettä. Ulkomaalaisasetuksen (142/      omaa kieltään isäntäperheessä. Mikäli perhe si-
13147: 1994) 19 §:n mukaan työnantajan on hankittava       toutuu noudattamaan Suomessa sovellettavia au
13148: aiotusta ulkomaisen työvoiman käyttämisestä         pair -ehtoja, työlupa myönnetään tällöin ilman
13149: työvoimatoimiston lausunto, joka on ulkomaa-        työvoimapoliittista harkintaa.
13150: laislaissa tarkoitettu työviranomaisen kanta työ-      Työvoimapoliittisten perusteiden ohella edel-
13151: luvan myöntävälle Suomen edustustolle.              lytyksenä työluvan myöntämiselle on, että ulko-
13152:    Ulkomaalaisasetuksen nojalla työministeriö       maisen työntekijän palkka- ja työehdot ovat voi-
13153: on antanut määräyksen (M 1/94 TM) työlupa-          massa olevien työehtosopimusten ja Suomen
13154: hakemusten käsittelyssä noudatettavasta menet-      työlainsäädännön mukaiset.
13155: telystä, työluvan myöntämisperusteista sekä ul-         Kirjallisessa kysymyksessä mainitussa ta-
13156: komaalaisten työntekoa koskevien säännösten         pauksessa työluvan hakija on 44 vuoden ikäinen
13157: valvonnasta. Työlupamenettelyllä säännellään        ja hänen ammattiaan ei työnantajan lausunto-
13158: ulkomaisen työvoiman käyttöä työvoimapoliit-        pyynnössä ole ilmoitettu. Hänelle on tarjottu
13159: tisen tarkoituksenmukaisuuden edellyttämällä        osa-aikatyötä (noin 20 h/v), palkkaa 2 400 mk/kk
13160: tavalla. Työvoimapoliittisen harkinnan perus-       sekä luontoisetuina asunto ja ruoka. Työministe-
13161: teella työlupia myönnetään ammattitaitoiselle       riön edellä mainitun määräyksen mukaan työlu-
13162: työvoimalle ammattitaitoa vaativaan työhön          van myöntämisen keskeisenä edellytyksenä on,
13163: kulloisenkin työvoiman tarjonta- ja kysyntäti-      että työstä maksettava palkka on riittävä takaa-
13164: lanteen mukaan. Työluvan myöntämisen edelly-        maan ulkomaalaisen toimeentulon ja että tästä
13165: tyksenä on siten, että työ, johon työlupaa hae-     syystä ei yleensä ole edellytyksiä työluvan myön-
13166: taan, vastaa hakijan ammattia ja koulutusta.        tämiseen osa-aikaiseen työhön Suomeen aiko-
13167: Tehtäviin, jotka eivät edellytä ammattikoulutuk-    valle.
13168: sen, harjoittelun tai työkokemuksen kauttahan-          Kirjallisessa kysymyksessä esitetään työluvan
13169: kittua erikoistumista, työlupia myönnetään ra-      myöntämistä perustelevana seikkana se, että ky-
13170: joitetusti eli lähinnä kausiluonteisen työvoiman    symyksessä on Suomen kansalaisen kanssa avioi-
13171: tarpeen perusteella.                                tunut Puolan kansalainen ja että perhe pitää tär-
13172:    Työlupamenettelyllä säännellään ja ohjataan      keänä molempien vanhempien kieli- ja kulttuu-
13173: ulkomaisen työvoiman sijoittumista työmarkki-       riperinteen siirtämisen lapsille, koska perheen
13174: noille siten, että vältetään työmarkkinoiden ja-    asuessa jommankumman vanhemman kotimaas-
13175: kautuminen suomalaisten ja ulkomaisten työnte-      sa tämän maan kieli ja kulttuuri siirtyy hallitse-
13176:                                           KK 1581/1998 vp                                           3
13177: 
13178: vampana lapsille. Kirjalliseen kysymykseen liit-    sijaisesti ammattitaitoiselle työvoimalle ammat-
13179: tyvästä lupahakemuksesta ei käynyt ilmi lasten-     titaitoa vaativaan työhön. Kotitalouksiin työtä
13180: hoitajaksi hakevan 44-vuotiaan ammatti ja päte-     hakevat kodinhoito- ja lapsenhoitajakoulutuk-
13181: vyys lastenhoidossa. Lapsen tarpeet puolan kie-     sen saaneet tai vastaavan pätevyyden aikaisem-
13182: len oppimisessa ja hallinnassa on mahdollista       man työkokemuksen avulla hankkineet täyttäisi-
13183: turvata selvittämällä kaksi olemassa olevaa vaih-   vät ammattitaitovaatimuksen.
13184: toehtoa. Työvoimatoimistoissa on tällä hetkellä         Haluan lopuksi informoida, että voimassa ole-
13185: työttömänä työnhakijana noin 100 Suomessa           via työlupamääräyksiä ja ohjeita tarkistetaan
13186: asuvaa puolalaista, minkä tarjoama mahdollinen      hallituksen esityksen uudeksi ulkomaalaislaiksi
13187: vaihtoehto on selvitettävissä hakijaperheen ja      tultua hyväksytyksi eduskunnassa. Muutoksia
13188: työvoimatoimiston yhteistyöllä. Kyseisen per-       on valmisteltu työministeriön ja sisäasiainminis-
13189: heen kannattaisi vielä harkita työvoimatoimis-      teriön yhteisessä työryhmässä. Työryhmä ehdot-
13190: ton suosittamaa au pair -työntekijävaihtoehtoa.     taa, että työvoimapoliittisen harkinnan lisäksi
13191: Järjestelmästä on pääsääntöisesti hyviä koke-       työlupamenettelyssä voitaisiin ottaa huomioon
13192: muksia ja Suomeen halukkaita au pair -työnteki-     ja korostaa myös muita syitä. Hallituksen esitys
13193: jöitä on saatavissa Puolasta.                       uudeksi ulkomaalaislaiksi on parhaillaan edus-
13194:    Mitä tulee kysymykseen siitä, kohdellaanko       kunnan käsiteltävänä, ja toivon, että esitys hy-
13195: lupakäytännöissä kotitalouksia yrityksiin ver-      väksytään vielä tällä istuntokaudella. Hallitus
13196: rattuna yhdenvertaisesti ulkomaalaisten työnte-     esittää ulkomaalaislakiin muutoksenhakuoi-
13197: kijöiden mahdollisina työnantajina, niin voidaan    keutta oleskelu- ja työlupapäätöksissä. Tällä rat-
13198: todeta, että kohtelussa sovelletaan samaa lin-      kaisulla vahvistetaan luvanhakijoiden oikeustur-
13199: jausta,jonka mukaan työlupia myönnetään ensi-       vaa merkittävästi.
13200: 
13201:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
13202: 
13203:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
13204: 4                                           KK 1581/1998 vp
13205: 
13206: 
13207: 
13208: 
13209:                                          Tili Riksdagens Talman
13210: 
13211:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kraft på arbetsmarknaden så att man skall kunna
13212: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         undvika en sådan uppdelning av arbetsmarkna-
13213: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       den i skilda arbetsmarknader för finländska och
13214: man Matti Vanhanen undertecknade skriftliga            utländska arbetstagare som skulle uppstå, om
13215: spörsmå1 nr 1581:                                      arbetstilistånd skulle beviljas för uppgifter som
13216:                                                        inte kräver yrkeskunnighet och som inte värderas
13217:             Behand1as hushålljämbördigt med fö-        högt och som är lågavlönade. Erfarenhet av en
13218:         retag när det gäller förfarandet att bevi1ja   sådan utveckling har man fått från många Iänder
13219:         tilistånd tili anställande av utländska ar-    under de senaste årtiondena.
13220:         betstagare?                                        En konsekvens av den allmänna 1inje som refe-
13221:                                                        rerades ovan är att arbetskraftsbyråerna i regel
13222:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          inte förordar beviljande av arbetstilistånd för
13223: anföra fö1jande:                                       hemiträden och barnsköterskor som söker arbete
13224:                                                        i familjer. Däremot tilllämpas det internationellt
13225:    En1igt 26 § ut1ännings1agen (378/1991) beviljas     kända och mycket använda au pair-systemet
13226: arbetstilistånd utomlands av finska beskickning-       också i Finland. En finländsk familj kan för ett
13227: ar, om inte hinder föreligger på grund av arbets-      års tid ta en 18-30 årig utländsk person för att
13228: myndighetens ståndpunkt. Enligt 19 § utlän-            bo hos familjen och samtidigt delta i hushålls-
13229: ningsförordningen (142/1994) skall en arbetsgi-        och barnvårdsarbete. lnom ramen för detta sys-
13230: vare inhämta arbetskraftsbyråns utlåtande om           tem kan ungdomar oavsett yrke eller utbildning
13231: planerad användning av utländsk arbetskraft.           tillbringa en viss tid i ett annat land, studera dess
13232: Detta utlåtande är en sådan arbetskraftsmyndig-        språk och bekanta sig med dess språk och kultur
13233: hetens ståndpunkt tili den finska beskickning          eller också lära värdfamiljen sitt modersmål. Om
13234: som beviljar arbetstilistånd som avses i utlän-        familjen förbinder sig att följa de au pair-villkor
13235: ningslagen.                                            som gäller i Finland, beviljas arbetstillstånd utan
13236:    Med stöd av utlänningsförordningen har ar-          tilllämpning av arbetskraftspolitisk prövning.
13237: betsministeriet meddelat en föreskrift (M 1/94             Utöver de arbetskraftspolitiska grunderna är
13238: AM) om förfarandet vid behandling av ansök-            en förutsättning för beviljande av arbetstilistånd
13239: ningar om arbetstillstånd, grunderna för bevil-        att den lön som betalas till utlänningen och övri-
13240: jande av arbetstillstånd och tilisyn. Med hjälp av     ga arbetsvillkor stämmer överens med de gällan-
13241: arbetstiliståndsförfarandet regleras användning-       de kollektivavtalen och den finländska arbets1ag-
13242: en av utländsk arbetskraft så att det sker på ett ur   stiftningen.
13243: arbetskraftspolitisk synpunkt ändamålsenligt               1 det fall som nämns i det skriftliga spörsmålet
13244: sätt. På grund av arbetskraftspolitisk prövning        är den person som söker arbetstillstånd 44 år
13245: beviljas yrkeskunig arbetskraft arbetstilistånd        gammal och hennes yrke framgår inte av det
13246: för sådant arbete som kräver yrkeskunnighet allt       utlåtande som arbetsgivaren begärt. Personen
13247: efter det aktuella läget inom utbudet av och efter-    har erbjudits deltidsarbete (ca 20 h/vecka), 2 400
13248: frågan på arbetskraft. En förutsättning för bevil-     mk/mån i lön samt bostad och mat i naturaför-
13249: jande av arbetstilistånd är således att det arbete     måner. Enligt nämnda föreskrift av arbetsminis-
13250: för vilket tilistånd söks motsvarar sökandens          teriet är en central förutsättning för beviljande av
13251: yrke och utbildning. För sådana uppgifter som          arbetstillstånd att den lön som betalas för arbetet
13252: inte förutsätter specialisering som skaffats ge-       är tillräcklig för att trygga utlänningens utkomst,
13253: nom yrkesutbildning, praktik eller arbetserfaren-      och därför finns det i allmänhet inte några förut-
13254: het beviljas arbetstilistånd i begränsad utsträck-     sättningar för beviljande av arbetstillstånd för en
13255: ning, dvs. främst på grund av säsongbetingat           person som ämnar arbeta på deltid i Finland.
13256: behov av arbetskraft.                                      Som en sak som förordar beviljandet av ar-
13257:    Arbetstillståndsförfarandet har som mål att         betstillstånd nämns i spörsmålet att det hand1ar
13258: reg1era och styra placeringen av utländsk arbets-      om en polsk medborgare som är gift med en finsk
13259:                                              KK 1581/1998 vp                                              5
13260: 
13261: medborgare och att familjen anser detvara vik-          stånd i första hand beviljas yrkeskunnig arbets-
13262: tigt att båda föräldrarnas språk- och kulturtradi-      kraft för arbete som kräver yrkeskunnighet. De
13263: tion förs över tili barnen, detta för att när famil-    personer som söker sig tili arbete i hushåll och
13264: jen bor i någondera förälderns hemland är det           som har utbildning inom huslig ekonomi eller
13265: detta lands språk och kultur som blir det domine-       barnvård eller som skaffat sig motsvarande be-
13266: rande för barnen. Av tillståndsansökningen som          hörighet genom tidigare arbetserfarenhet skulle
13267: fogats tili spörsmålet framgår inte vilket yrke och     uppfylla kvalifikationskra vet.
13268: viiken barnvårdskunnighet den 44-åring som sö-             Tili slut villjag informera att de gällande före-
13269: ker sig tili barnsköterska har. Barnets behov att       skrifterna och anvisningarna om arbetstillstånd
13270: lära sig och behärska polska kan tryggas genom          kommer att ses över sedan regeringens proposi-
13271: att överväga två alternativ som finns. Arbets-          tion med förslag tili en ny utlänningslag blivit
13272: kraftsbyråerna har för tillfållet bland de arbetslö-    godkänd av riksdagen. En arbetsgrupp inom ar-
13273: sa arbetssökandena ca 100 polacker som bor i            betsministeriet och inrikesministeriet har förbe-
13274: Finland, och vilka möjligheter detta erbjuder kan       rett ändringar. Arbetsgruppen föreslår att man
13275:  utredas genom samarbete mellan sökarfamiljen           vid förfarandet att bevilja arbetstillstånd kunde
13276: och arbetskraftsbyrån. Dessutom skulle det löna         beakta och lägga vikt vid även andra skäl än
13277: sig för familjen att överväga det av arbetskrafts-      arbetskraftspolitiska grunder. Propositionen
13278: byrån rekommenderade au pair-alternativet.              med förslag tili en ny utlänningslag håller som
13279:  Man har företrädesvis goda erfarenheter av sys-        bäst på att behandlas av riksdagen och jag hop-
13280: temet och det finns i Polen sökande som är villiga      pas att förslaget kommer att godkännas under
13281: att komma till au pair-arbete i Finland.                denna session. Regeringen föreslår att i utlän-
13282:     När det gäller frågan om huruvida hushåll           ningslagen intas besvärsrätt i beslut om uppe-
13283:  behandlas jämbördigt med företag vid förfaran-         hålls- och arbetstillstånd. Detta avgörande för-
13284:  det att bevilja tillstånd för anställande av utländ-   bättrar betydligt tillståndssökandenas rättssä-
13285:  ska arbetstagare, kan man konstatera att man           kerhet.
13286:  härvid tillämpar samma linje enligt viiken till-
13287: 
13288:      Helsingfors den 10 februari 1999
13289: 
13290:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
13291:                                              KK 1582/1998 vp
13292: 
13293: Kirjallinen kysymys 1582
13294: 
13295: 
13296: 
13297: 
13298:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Paluumuuttajien verotus- ja sv-maksukohte-
13299:                                        lusta
13300: 
13301: 
13302:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13303: 
13304:     Maastamme 1960- ja 1970-luvuilla läntisiin          holla odotetaan kiihkeästi selvityksen tulosta.
13305: teollisuusmaihin muuttaneet suomalaiset ovat            Välittömästi odotetaan tietoa siitä, minä päivänä
13306: eläkeiän saavutettuaan palaamassa joukoittain           selvitys on jaettavissa paluumuuttajille.
13307: takaisin syntymämaahansa. Nykytilaa ilmentää               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13308: hyvin tänne saapuneiden paluumuuttajien nopea           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13309: järjestäytyminen edunvalvontaorganisaatioksi,           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13310: jolla on jo sekä kansallista että kansainvälistä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13311: merkitystä. Yhtenä pontimena järjestäytymiseen
13312: on ollut paluumuuttajien epäoikeudenmukaisek-                     Voiko Hallitus ilmoittaa päivämää-
13313: si kokema vero- ja sv-maksukohtelu Suomessa.                   rän,jolloin ministeri Jouko Skinnarin lu-
13314:     Paluumuuttajien järjestöt ovat kääntyneet                  paama selvitys paluumuuttajien verotus-
13315:  toistuvasti valtioneuvoston jäsenten puoleen.                 ja maksukohtelusta on jaettavissa ko.
13316:  Joitakin aikoja sitten ministeri Jouko Skinnari               kohderyhmälle?
13317:  lupasi selvittää asian perusteellisesti. Nyt ko. ta-
13318:       Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1999
13319: 
13320:                                            Erkki Pulliainen /vihr
13321: 
13322: 
13323: 
13324: 
13325:  280043
13326: 2                                        KK 1582/1998 vp
13327: 
13328: 
13329: 
13330: 
13331:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13332: 
13333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Valtiovarainministeriössä on laadittu selvitys
13334: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Suomeen palaavien eläketulon verotuksesta ja
13335: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sairausvakuutusmaksun määräytymisestä. Selvi-
13336: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-     tyksen kohteeksi on valittu Ruotsista Suomeen
13337: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    palaava eläkeläinen, koska paluumuuttajista yli
13338:  1582:                                              90 prosenttia on nimenomaan Ruotsista muutta-
13339:                                                     via henkilöitä. Se, mitä selvityksessä on kerrottu
13340:           Voiko Hallitus ilmoittaa päivämää-        Suomessa asuvista samoin kuin sekä Suomesta
13341:        rän, jolloin ministeri Jouko Skinnarin lu-   että Ruotsista eläkettä saavien henkilöiden vero-
13342:        paama selvitys paluumuuttajien verotus-      tuksesta ja sairausvakuutusmaksusta, on sovel-
13343:        ja maksukohtelusta on jaettavissa ko.        tuvin osin voimassa myös muista EU-maista tai
13344:        kohderyhmälle?                               sellaisista maista Suomeen muuttaviin henkilöi-
13345:                                                     hin, joiden kanssa Suomella on eläkkeiden verot-
13346:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tamisen osalta samansisältöinen tuloverosopi-
13347: vasti seuraavaa:                                    mus. Edellä mainittu selvitys on tarkoitus jakaa
13348:                                                     kuluvan helmikuun 19. päivään mennessä.
13349: 
13350:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
13351: 
13352:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
13353:                                          KK 1582/1998 vp                                             3
13354: 
13355: 
13356: 
13357: 
13358:                                        Tili Riksdagens Talman
13359: 
13360:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     hur återflyttares pensionsinkomst skall beskattas
13361: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      och hur deras sjukförsäkringspremier skall be-
13362: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    stämmas. Sam föremål för utredningen har man
13363: man Erkki Pulliainen undertecknade skriftliga       valt en pensionär som flyttar tilihaka tili Finland
13364: spörsmål nr 1582:                                   från Sverige, eftersom mer än 90% av återflyttar-
13365:                                                     na är just personer som flyttar från Sverige. Det
13366:           Kan Regeringen meddela ett datum          som man i utredningen har sagt om personer
13367:        när den utredning av behandlingen av         bosatta i Finland, personer som får pension från
13368:        återflyttare i beskattnings- och avgifts-    både Sverige och Finland, och deras beskattning
13369:        hänseende som minister Jouko Skinnari        och sjukförsäkringspremier, gäller i tiiiämpliga
13370:        !ovat kan delasut tili målgruppen i fråga?   delar även i fräga om personer som flyttar frän
13371:                                                     andra EU-länder eller Iänder med vi1ka Finland
13372:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt       har ingätt ett Iikalydande inkomstskatteavtal om
13373: anföra följande:                                    pensionsbeskattningen. Avsikten är att den ovan
13374:                                                     nämnda utredningen skall delas ut senast den 19
13375:    Finansministeriet har gjort en utredning av      februari i år.
13376:      Helsingforsden 12 februari 1999
13377: 
13378:                                                                           Minister Jouko Skinnari
13379:                                           KK 1583/1998 vp
13380: 
13381: Kirjallinen kysymys 1583
13382: 
13383: 
13384: 
13385: 
13386:                                   Pentti Tiusanen /vas: Ajoneuvoveron kohdentumisesta
13387: 
13388: 
13389: 
13390:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13391: 
13392:    Valtiovalta on jatkanut alun perin väliaikai-     mahdotonta (claudicatio intermittens). Vuotui-
13393: seksi säädettyä ajoneuvoveron keräämistä. 500        seksi ajamatkaksi tulee korkeintaan 10 000 km.
13394: markan suuruinen vuotuinen kertavero on huo-         Samalla on hyvä, että tämänkaltaisen vaivan
13395: mattavan suuri summa pienituloisen maksetta-         vuoksi ei yleensä ole mahdollista saada ns. inva-
13396: vaksi.                                               lidiautoetua. Edelleen hän maksaa samansuurui-
13397:    Pienituloisten ihmisten, usein eläkeläisten ja    sen ajoneuvoveron kuin kalliilla autolla ajava
13398: työttömien, ajoneuvot ovat arvoltaan vaatimat-       hyvätuloinen, jonka yli 200 000 markan autolla
13399: tomia mutta omistajilleen välttämättömiä. Auto-      ajetaan vuodessa yli 40 000 km.
13400: jen ylläpito on ilman ajoneuvoveroakin pienitu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13401: loisille ihmisille raskasta.                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13402:    Samalla on syytä tähdentää ihmisten välisen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13403: eriarvoisuuden korostumista, kun pienituloinen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13404: kansalainen maksaa vaikkapa 20 000 markan
13405: ajoneuvostaan täsmälleen samanlaisen veron                     Mikä on valtioneuvoston käsitys ajo-
13406: kuin yli 500 000 markan vuosituloista nauttiva,             neuvoveron tulevaisuudesta ja siitä, että
13407: pääomaveroa maksava kansalainen yli kymme-                  se kohdennettaisiin auton käyvän hinnan
13408: nen kertaa kalliimmasta ajoneuvosta.                        mukaan ja niin, että sen maksamisesta
13409:    Pienituloinen kansalainen, vaikkapa eläkeläi-            vapautettaisiin pienituloiset kansalaiset
13410:  nen, tarvitsee autoa päivittäiseen kaupassa käyn-          ja vuosien 1939-1945 sotiemme veteraa-
13411: tiin ja muuta asioimista varten- muu liikkumi-              nit?
13412:  nen saattaa olla vaikkapa katkokävelyn vuoksi
13413: 
13414:       Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1999
13415: 
13416:                                          Pentti Tiusanen /vas
13417: 
13418: 
13419: 
13420: 
13421:  280043
13422: 2                                          KK 1583/1998 vp
13423: 
13424: 
13425: 
13426: 
13427:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13428: 
13429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suhteellisesti korkeampi kuin mitä sinänsä sa-
13430: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         man markkamäärän maksaminen on suhteutet-
13431: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuna korkeisiin tuloihin. Nämä ovat tämän vero-
13432: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      muodon keskeisiä ongelmia. Valtion talousar-
13433: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        vion valmistelun yhteydessä on pariinkin kertaan
13434:  1583:                                                harkittu, voitaisiinko ajoneuvoverosta juuri tä-
13435:                                                       män tapaisten ongelmienjohdosta luopua ja kor-
13436:           Mikä on valtioneuvoston käsitys ajo-        vata sen tuotto polttoaineveroa korottamalla.
13437:        neuvoveron tulevaisuudesta ja siitä, että      Lopputuloksena kuitenkin on ollut, että kysy-
13438:        se kohdennettaisiin auton käyvän hinnan        myksessä oleva runsaan miljardin markan suu-
13439:        mukaan ja niin, että sen maksamisesta          ruinen verotuotto kannetaan edelleenkin ajoneu-
13440:        vapautettaisiin pienituloiset kansalaiset      voveron kautta.
13441:        ja vuosien 1939-1945 sotiemme veteraa-             Ajoneuvoveron kantaminen auton käyvän
13442:        nit?                                           hinnan perusteella olisi vaikeaa, koska runsaan
13443:                                                       kahden miljoonan ajoneuvoveron alaisen ajo-
13444:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          neuvon hinnoista ei ole käytettävissä tietoja. Sitä
13445: vasti seuraavaa:                                      vaihtoehtoa, että ajoneuvovero riippuisi ajoneu-
13446:                                                       von omistajan tulotasosta, on monista syistä pi-
13447:    Ajoneuvovero otettiin käyttöön pysyvänä ve-        dettävä ongelmallisena, vaikka verottajan tie-
13448: rona vuoden 1994 keväällä. Veron tarkoituksena        dostoista periaatteessa voisi muodostaa tätä kos-
13449: oli korvata se verotulo, joka menetettiin, kun        kevaa tietopohjaa. Kysymyksessä esitettyä vero-
13450: autoveroa alennettiin vuoden 1993 keväällä 20          muutosta ei kuitenkaan ole pidetty toteuttamis-
13451: prosenttiyksiköllä. Myös tämä muutos oli pysy-        kelpoisena. Ympäristösyistä on sen sijaan ajoit-
13452: vä. Ajoneuvoverona on lähinnä fiskaalinen tar-         tain ehdotettu, että vanhempien autojen ajoneu-
13453: koitus.                                               voveron tulisi olla päinvastoin jopa korkeampi
13454:    Kysymyksen perusteluissa todetaan, että au-         kuin uuden auton veron.
13455: ton käytön määrä vaihtelee ja auton käyttäjät             Huolimatta edellä mainituista ongelmista ja
13456: ovat taloudellisesti toisiinsa nähden kovin erilai-    veroperusteen muutoksen vaikeudesta ajoneuvo-
13457: sessa asemassa. Kuitenkin ajoneuvoveron määrä          veroa on jatkossa pyrittävä kehittämään siten,
13458: on markkamääräisesti sama, joko 500 tai 700            että hallinnollisten mahdollisuuksien mukaan
13459: markkaa ajoneuvon iästä riippuen. Vähän aja-           veron epäkohdat poistuisivat. Pienituloisten
13460: vallevero muodostuu ajokilometriä kohden kor-          kansalaisten ja sotien veteraanien asemaan voi-
13461: keammaksi kuin sille, joka ajaa paljon. Tuloihin       taisiin valtiontalouden puitteissa etsiä myös mui-
13462: suhteutettunakin ajoneuvovero on vähätoloiselle        ta keinoja.
13463: 
13464:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
13465: 
13466:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
13467:                                           KK 1583/1998 vp                                             3
13468: 
13469: 
13470: 
13471: 
13472:                                         Tili Riksdagens Ta/man
13473: 
13474:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     hållande tili höga inkomster. Detta är de centrala
13475: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       problemen när det gäller denna skatteform. 1
13476: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     samband med beredningen av budgetpropositio-
13477: man Pentti Tiusanen undertecknade skriftliga         nen har man redan ett par gånger övervägt om
13478: spörsmål nr 1583:                                    det vore möjligt att avstå från fordonsskattenjust
13479:                                                      på grund av problem av denna typ och ersätta
13480:           Viiken är statsrådets uppfattning om       intäkterna genom en höjning av bränsleaccisen.
13481:        fordonsskattens framtid och om att den        Slutresultatet har dock varit att den aktuella
13482:        skulle vara beroende a v bilens gängse pris   drygt en miljard stora skatteintäkten fortsätt-
13483:        och om att låginkomsttagare och vetera-       ningsvis uppbärs genom fordonsskatten.
13484:        ner från krigen 1939-1945 skulle befrias          Att uppbära fordonsskatt enligt bilens gängse
13485:        från skatten?                                 pris skulle vara svårt, eftersom det inte finns
13486:                                                      tillgång tili uppgifter om priset på de drygt två
13487:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        miljoner fordon som omfattas av fordonsskat-
13488: anföra följande:                                     ten. Alternativet, att fordonsskatten skulle vara
13489:                                                      beroende av ägarens inkomstnivå, måste av
13490:    Fordonsskatten blev en permanent skatt vå-        många skäl anses vara problematiskt, även om
13491: ren 1994. A vsikten med skatten var att ersätta de   det i princip vore möjligt att skapa ett underlag
13492: skatteintäkter som gick förlorade när bi1skatten     för detta med hjälp av beskattarens databaser.
13493: sänktes med 20 procentenheter våren 1993. Ock-       Den ändring av skatten som föreslås i spörsmålet
13494: så denna ändring var permanent. Fordonsskat-         har dock inte ansetts möjlig att genomföra. Av
13495: ten är i första hand av fiskal betydelse.            miljöskäl har det däremot flera gånger föreslagits
13496:    1 spörsmålets motivering konstateras att det      att fordonsskatten på äldre bilar borde vara
13497: finns stora variationer i användningen av bil och    t.o.m. högre än skatten på nya bilar.
13498: användarnas ekonomiska förhållanden. Trots               Trots de ovan nämnda problemen och svårig-
13499: detta är fordonskatten lika stor, antingen 500       heten att ändra beskattningsgrunden måste man
13500: eller 700 mk beroende på fordonets ålder. För        i fortsättningen sträva efter att utveckla fordons-
13501: den som inte använder sin bil mycket blir skatten    skatten så att missförhållandena kunde avlägs-
13502: räknad per körki1ometer högre än för den som         nas i den mån det är administrativt möjligt. Med
13503: kör mycket. Också i förhållande tili inkomsterna     avseende på låginkomsttagarnas och krigsvetera-
13504: är fordonsskatten proportionellt högre för lågin-    nernas ställning kan man inom ramen för stats-
13505: komsttagare än vad samma belopp utgör i för-         ekonomin också söka andra lösningar.
13506: 
13507:      Helsingfors den 17 februari 1999
13508: 
13509:                                                                            Minister Jouko Skinnari
13510: 1
13511: 1
13512:  1
13513:  1
13514:   1
13515:   1
13516:    1
13517:    1
13518:     1
13519:     1
13520:      1
13521:      1
13522:       1
13523:       1
13524:        1
13525:        1
13526:         1
13527:         1
13528:          1
13529:          1
13530:           1
13531:           1
13532:            1
13533:            1
13534:             1
13535:             1
13536:                                             KK 1584/1998 vp
13537: 
13538: 
13539: Kirjallinen kysymys 1584
13540: 
13541: 
13542: 
13543: 
13544:                                Risto Kuisma /rem: Puhelinosakkeiden luovutusvoiton verotuksesta
13545: 
13546: 
13547: 
13548:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13549:     Viime vuosina on puhelinosuuskuntia ja vas-        musta eivätkä ole siitä myöskään tienneet. Nyt
13550: taavia muutettu osakeyhtiöiksi. Nyt kun kansa-         monet vähävaraiset henkilöt ovat suurissa vai-
13551: laiset ovat myyneet näitä osakkeita, heitä on ve-      keuksissa, kun heiltä jälkikäteen vaaditaan
13552: rotettu myyntivoitosta. Silloin, kun kysymys on        myyntivoiton veroja ja uhataan ulosotolla.
13553: yksityisen henkilön vuosiaja vuosikymmeniä sit-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13554: ten hankitusta puhelinosuudesta, on myyntivoi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13555: ton verotus kohtuutonta. Myyntivoiton verotus          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13556: perustuu verohallituksen virheelliseen ohjeeseen,      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13557: jossa vastoin varallisuusverolain nimenomaista
13558: säännöstä ei hyväksytä puhelinosaketta luetta-                  Kuinka on mahdollista perusteluissa
13559: vaksi siihen alle 30 000 markan verottomaan                   kuvattu virheellinen tulkinta, ja
13560: koti-irtaimistoon,joka ei ole tuloverotuksen pii-               mitä Hallitus aikoo tehdä kohtuutto-
13561:  rissä.                                                       man verotuksen oikaisemiseksi?
13562:     Vaikka tulo- ja varallisuusverolaki on eri asia,
13563: eivät kansalaiset hyväksy tällaista veroseuraa-
13564: 
13565:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1999
13566: 
13567:                                            Risto Kuisma /rem
13568: 
13569: 
13570: 
13571: 
13572:  280043
13573: 2                                         KK 1584/1998 vp
13574: 
13575: 
13576: 
13577: 
13578:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13579: 
13580:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puhelinliittymä on viime aikoina erotettu toisis-
13581: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        taan. Esimerkiksi Puhelinosuuskunta HPY:n
13582: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      (entinen Helsingin Puhelinyhdistys) osuustodis-
13583: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto           tus erotettiin 1.9.1998 puhelinliittymästä. Siten
13584: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         31.8.1998 saakka yhden Helsingin Puhelinyhdis-
13585: n:o 1584:                                            tyksenjäsenkirjan tai Puhelinosuuskunta HPY:n
13586:                                                      osuustodistuksen myynti oli yksityishenkilölle
13587:          Kuinka on mahdollista perusteluissa         verovapaa koti-irtaimiston myyntinä. Tämän
13588:        kuvattu virheellinen tulkinta, ja             jälkeen Puhelinosuuskunta HPY:n osuustodis-
13589:          mitä Hallitus aikoo tehdä kohtuutto-        tuksen myynnistä verotetaan samalla tavoin kuin
13590:        man verotuksen oikaisemiseksi?                yleensä arvopapereiden myynnistä, sillä osuusto-
13591:                                                      distukset eivät mitenkään enää eroa muista
13592:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         markkinoilla liikkuvista arvopapereista. Vero-
13593: vasti seuraavaa:                                     hallitus sekä puhelinyhteisöt ovat myös tiedotta-
13594:                                                      neet edellä selostetusta verotuskäytännöstä. Asia
13595:    Tuloverolain 48 §:n mukaan omaisuuden luo-        on myös muutoin ollutjulkisuudessa esillä. Siten
13596: vutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa,   mahdollinen myyntivoiton verotus ei asioita seu-
13597: jos verovelvollinen luovuttaa omassa ja perheen-     raavalle henkilölle tule yllätyksenä.
13598: sä käytössä ollutta tavanomaista koti-irtaimis-          Tuloverolakia on viime vuonna lisäksi muu-
13599: toa siltä osin kuin tällaisen omaisuuden luovu-      tettu siten, että myyntivoittoa laskettaessa omis-
13600: tuksista verovuonna saadut luovutusvoitot ovat       tusaika ei katkea siihen, kun taloudellinen yhdis-
13601: yhteensä enintään 30 000 markkaa. Varallisuus-       tys muutetaan osuuskunnaksi, eikä siihen, kun
13602: verolain 10 §:n mukaan veronalaisia varoja ei ole     osuuskunta muutetaan osakeyhtiöksi. Siten esi-
13603: yksinomaan verovelvollisen ja hänen perheensä         merkiksi myytäessä Puhelinosuuskunta HPY :n
13604: käyttöön tarkoitettu koti- ja muu irtaimisto mu-      osuustodistus 1.9.1998 jälkeen hankintahintana
13605: kaan lukien puhelinyhteisön osake, osuus- tai         voidaan vähentää vähintään 50 prosenttia myyn-
13606: jäsenkirja.                                           tihinnasta,jos verovelvollinen on hankkinut Hel-
13607:    Verohallitus on katsonut, että puhelinyhtei-       singin puhelinyhdistyksen jäsenkirjan ennen
13608: sön osake, osuus tai jäsenkirja kuuluu koti-ir-       vuotta 1989. Vuoden 1999 alusta lukien 50 pro-
13609: taimistoon niin kauan kuin puhelinosake,              sentin hankintameno-olettamaa sovelletaan
13610: -osuus tai jäsenkirja oikeuttaa puhelinliitty-        aina, kun omistusaika ennen myyntiä on ollut
13611:  mään. Eräissä puhelinyhteisöissä omistaminen ja      vähintään 10 vuotta.
13612: 
13613:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
13614: 
13615:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
13616:                                            KK 1584/1998 vp                                               3
13617: 
13618: 
13619: 
13620: 
13621:                                         Tili Riksdagens Ta/man
13622: 
13623:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dra. Tili exempel Telefonandelslaget HTF:s (tidi-
13624: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           gare Helsingfors telefonförening) andelsbevis
13625: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       skiljdes 1.9.1998 från telefonanslutningen. För
13626: dagsman Risto Kuisma undertecknade spörsmå1           privatpersoner var sålunda försäljningen av en
13627: nr 1584:                                              medlemsbok i Helsingfors telefonförening eller
13628:                                                       ett andelsbevis i Telefonandelslaget HTF fram
13629:           Hur är den felaktiga tolkning som be-       tili 31.8.1998 skattefri försäljning a v bohag. Efter
13630:        skrivs i motiveringen möjlig, och              detta datum beskattas försäljningen av Telefon-
13631:           vad ämnar Regeringen göra för att           andelslaget HTF:s andelsbevis på samma sätt
13632:        korrigera den orimliga beskattningen?          som försäljning av värdepapper i allmänhet, ef-
13633:                                                       tersom andelsbevisen inte längre på något sätt
13634:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skiljer sig från andra värdepapper som finns på
13635: anföra följande:                                      marknaden. Skattestyrelsen och telefonsamfun-
13636:                                                       den har också informerat om detta beskattnings-
13637:     Enligt 48 § inkomstskattelagen är inte vinst      förfarande. Frågan har också annars uppmärk-
13638: som erhållits vid överlåtelse av egendom skatte-      sammats offentligt. Sålunda kommer inte be-
13639: pliktig inkomst, om den skattskyldige överlåter       skattningen av eventuell vinst på försäljning som
13640: sedvanligt bohag som varit i hans egen eller hans     en överraskning för den som följer med vad som
13641: familjs användning, tili den del de under skatte-     sker.
13642: året erhållna överlåtelsevinsterna vid överlåtelser        Inkomstskattelagen ändrades dessutom i fjol
13643: av sådan egendom sammanlagt uppgår tili högst         så att ägartiden inte avbryts i samband med ut-
13644: 30 000 mark. Enligt 10 § förmögenhetsskattela-        räkningen av försäljningsvinsten när en ekono-
13645: gen är inte bohag och annat lösöre som är avsett      misk förening ändras tili andelslag eller när ett
13646: enbart för den skattskyldiges och hans familjs        andelslag ändras tili aktiebolag. Det innebär att
13647: personliga bruk, inberäknat aktier, andelsbrev        när t.ex. ett andelsbevis i Telefonandelslaget
13648: eller medlemsböcker i telefonsamfund, skatte-          HTF säljs efter 1.9.1998, kan minst 50 procent av
13649: pliktiga tiligångar.                                  försäljningspriset dras av som anskaffninsutgift,
13650:     Skattestyrelsen har ansett aktier, andelsbrev     om den skattskyldige har skaffat medlemsboken
13651: eller medlemsböcker i telefonsamfund vara bo-         i Helsingfors telefonförening före 1989. Från och
13652: hag så länge som telefonaktien, -andelen eller        med ingången av 1999 tillämpas den antagna 50
13653:  medlemsboken berättigar till en telefonanslut-       procents anskaffningsutgiften alltid när ägarti-
13654:  ning. 1 vissa telefonsamfund har ägandet och         den före försäljningen uppgår till minst 10 år.
13655:  telefonanslutningen nyligen skiljts från Varan-
13656: 
13657:      Helsingfors den II februari 1999
13658: 
13659:                                                                              Minister Jouko Skinnari
13660:                                           KK 1585/1998 vp
13661: 
13662: Kirjallinen kysymys 1585
13663: 
13664: 
13665: 
13666: 
13667:                                   Raimo Vistbacka /ps: Hautakylän tien peruskorjaamisesta Soinio
13668:                                      kunnassa
13669: 
13670: 
13671:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13672: 
13673:     Soinio Hautakylän kyläyhdistys on aktiivises-    dollista saada ennen mainittua ajankohtaa esi-
13674: ti ottanut yhteyttä Vaasan tiepiiriin ja myös Soi-   merkiksi ylläpitomäärärahoista, olisi kyläyhdis-
13675: nio kuntaan kylään johtavien Kukonkylän ja           tys valmis vaikkapa taikoomuotoiseen kunnos-
13676: Hautakylän välisen maantien sekä ltä-Ahtärin         tuksen aloittamiseen.
13677: paikallistien kunnostamiseksi. Kukonkylän ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13678: Hautakylän välille on laadittu peruskorjaus-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13679: suunnitelmat 8,5 kilometrin matkalle, mutta Itä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13680: Ähtärin paikallistien perusparantamiseen Ku-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13681: konkylästä alkaen suunnitelmat vielä puuttuvat.
13682: Tavoitteena kyläyhdistyksellä on, että Kukonky-                Mihin toimiin ja millä aikataululla
13683: län ja Hautakylän välinen tie saataisiin tiepiirin          Hallitus aikoo ryhtyä Soinio kunnan
13684: toiminta- ja taloussuunnitelmaan mahdollisim-               alueella kulkevan Hautakylän tien saami-
13685: man pian, kuitenkin viimeistään vuosille 2001-              seksi peruskorjatuksi?
13686: 2002. Mikälijonkinasteista rahoitusta olisi mah-
13687:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1999
13688: 
13689:                                          Raimo Vistbacka /ps
13690: 
13691: 
13692: 
13693: 
13694:  280043
13695: 2                                           KK 1585/1998 vp
13696: 
13697: 
13698: 
13699: 
13700:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13701: 
13702:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         nen. Runkokelirikkoa esiintyy lähes vuosittain.
13703: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Onnettomuuksia ei ole sattunut enempää kuin
13704: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        muillakaan vastaavilla vähäliikenteisillä teillä.
13705: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo                Tien parantamisesta on tehty suunnitelma
13706: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          1990-luvun alussa. Suunnitelmassa esitettiin tien
13707: sen n:o 1585:                                          geometrianja rakenteen parantamista sekä pääl-
13708:                                                        lystämistä. Alentunut perustienpidon rahoitus-
13709:           Mihin tmmnn ja millä aikataululla            taso ei kuitenkaan mahdollista hankkeen toteu-
13710:        Hallitus aikoo ryhtyä Soinin kunnan             tusta suunnitellussa tasossaan. Tiellä usein esiin-
13711:        alueella kulkevan Hautakylän tien saami-        tyvän runkokelirikon vuoksi välin Hautakylä-
13712:        seksi peruskorjatuksi?                          Kukko parantaminen tulee kuitenkin Vaasan tie-
13713:                                                        piirin lähivuosien täsmäohjattuun kelirikon
13714:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           poisto-ohjelmaan.
13715: vasti seuraavaa:                                          Hautakylän kyläyhdistys on tiedustellut tie-
13716:                                                        piiriitä ehtoja, joilla kyläyhdistys voisi aloittaa
13717:     Maantie 7091 Niemisvesi-Kukko on Hauta-            tien peruskorjauksen. Tiepiiri neuvottelee keli-
13718: kylän ja Kukonkylän välillä 6,2 metriä leveä so-       rikkakorjauksen yhteydessä Hautakylän kyläyh-
13719: ra tie. Osuudella on liikennettä keskimäärin run-      distyksen kanssa, miten yhdistys voisi osallistua
13720: saat 150 autoa/vrk, eli tie on varsin vähäliikentei-   tien parantamiseen talkootyönä.
13721: 
13722:      Helsingissä l 0 päivänä helmikuuta 1999
13723: 
13724:                                                                        Liikenneministeri Kimmo Sasi
13725:                                           KK 1585/1998 vp                                            3
13726: 
13727: 
13728: 
13729: 
13730:                                        Tili Riksdagens Talman
13731: 
13732:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1 början på 1990-talet har det uppgjorts en
13733: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       pian för förbättring av vägen. 1 planen föreslogs
13734: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     förbättringar av vägens geometri och struktur
13735: man Raimo Vistbacka undertecknade skriftliga         samt asfaltering. Den sänkta finansieringsnivån
13736: spörsmål nr 1585:                                    för basväghållning har dock omöjliggjort att pro-
13737:                                                      jektet genomförs i planerad omfattning. P.g.a. att
13738:            Hur och när ämnar Regeringen skrida       det ofta uppstår bastjälskador på vägen på
13739:        till åtgärder för att Hautakylävägen i Soi-   sträckan Hautakylä-Kukko, kommer Vasa
13740:        ni kommun skall grundförbättras?              vägdistrikt att föra in vägavsnittet på de närmas-
13741:                                                      te årens målinriktade program för avlägsnande
13742:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av tjälskador.
13743: anföra följande:                                        Hautakylä byaförening har hört sig för hos
13744:                                                      vägdistriktet om de villkor som gäller för att
13745:    Landsväg 7091 Niemisvesi-Kukko är på              byaföreningen skall kunna påbörja grundför-
13746: sträckan mellan Hautakylä och Kukonkylä en           bättringen av vägen. Vägdistriktet förhandlar i
13747: 6,2 meter bred grusväg. På sträckan uppgår trafi-     samband med åtgärdandet av tjälskador med
13748: ken i medeltal tili drygt 150 bilar/dygn, d.v.s.      Hautakylä byaförening om hur föreningen kan
13749: vägen är ganska glest trafikerad. Bastjälskador       delta i vägförbättringsarbetet som talkoarbete.
13750: uppstår så gott som årligen. Antalet olyckor har
13751: inte varit större än på andra motsvarande glest
13752: trafikerade vägar.
13753:      Helsingforsden 10 februari 1999
13754:                                                                         Trafikminister Kimmo Sasi
13755:                                             KK 1586/1998 vp
13756: 
13757: Kirjallinen kysymys 1586
13758: 
13759: 
13760: 
13761: 
13762:                                     Jorma Vokkolainen /vas: Aloittavan yrittäjän eläkevakuutusmak-
13763:                                        sun alennuksen laskentatavasta
13764: 
13765: 
13766:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13767: 
13768:    Yrittäjäeläkelain mukaan Suomessa asuva             ei ole täyttänyt 43 vuotta, maksuprosentti on
13769: yrittäjä on vakuutettava vanhuuden, työkyvyttö-        puolet normaalista vakuutusmaksusta aloitta-
13770: myyden ja kuoleman varalta. Kaikille 18-64-            misvuotenaja kahtena sitä seuraavana kalenteri-
13771: vuotiaille yrittäjille eläkeoikeus tuo pakollisen      vuotena (YEL 9 §:n 2 mom.). Tässä säännöksessä
13772: eläkevakuutusmaksuvelvollisuuden, mikäli yrit-         alennukseen oikeuttavaa aikaa ei lasketa kuu-
13773: täjätoiminta on jatkunut vähintään neljä kuu-          kausikohtaisesti, vaan alennuksen suuruus vaih-
13774: kautta (YEL 1 ja 2 §).                                 telee kolmena ensimmäisenä kalenterivuotena
13775:    Lain mukaan yrittäjän eläkkeen perustana            sen mukaan, missä kuussa vuodesta yritystoi-
13776: olevan työtulon määräämistä varten yrittäjälle         minta on aloitettu. Tämä laskentatapa, jossa
13777: vahvistetaan työtuloksi se palkka, joka kohtuu-        alennuksen saa vain kolmena ensimmäisenä ka-
13778: della olisi maksettava, jos hänen yrittäjäeläkelain    lenterivuotena, saattaa eri yrittäjät sangen erilai-
13779: mukaista työtään suorittamaan olisi patkattava         seen asemaan. Mikäli tietyn yrityksen toiminta
13780: vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se         on aloitettu vasta kalenterivuoden viimeisessä
13781: korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keski-           kuussa, tällaisen yrityksen alennus vakuutus-
13782: määrin vastaavan sanottua työtä. Vuotuista työ-        maksuissa kolmen ensimmäisen kalenterivuoden
13783: tuloa ei kuitenkaan vahvisteta 50 000 markkaa          toiminta-aikana on n. 30% pienempi kuin yrityk-
13784: suuremmaksi. Vakuutuksen alkaessa eläkelaitos          sellä, jonka toiminta on aloitettu saman aloitta-
13785: vahvistaa yrittäjän työtulon (YEL 7 §:n l ja 2         misvuoden alusta lukien.
13786: mom.). Yrittäjän työtulo vahvistetaan vuositulo-          Tämä epäkohta voitaisiin korjata muuttamal-
13787: naja eläkkeen perusteena oleva työtulo määrä-          la lakia niin, että kolmen vuoden aika laskettai-
13788: tään kuukautta kohden (YEA 6 §:n 1 mom.).              siin kalenterivuoden sijasta aloittavien yritysten
13789: Vuoden 1998 tasossa yrittäjien työtulo oli keski-      aloittamispäivästä lukien, jolloin kaikki saisivat
13790: määrin 2 313,38 markkaa kuukaudessa eli                suhteellisesti samansuuruisen edun.
13791: 27 760,56 markkaa vuodessa.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13792:    Yrittäjä on velvollinen suorittamaan vakuu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13793: tusmaksun, joka lasketaan vahvistetusta työtu-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13794: losta soveltamalla sosiaali- ja terveysministeriön     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13795: vahvistamaa maksuprosenttia. Maksuprosentin
13796: ministeriö vahvistaa vuosittain samaksi kuin se                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-
13797: prosenttimäärä, jonka voidaan arvioida vastaa-                mis ryhtymään, jotta aloittavien yrittä-
13798: van työntekijän eläkelain vähimmäisehtojen mu-                jien saama suhteellinen hyöty yrittäjäelä-
13799: kaisen vakuutuksen keskimääräistä vakuutus-                   kevakuutusmaksun alennuksissa saatai-
13800: maksua prosentteina palkoista (YEL 9 §:n                      siin samansuuruiseksi?
13801:  1 mom.). Ensi kertaa aloittavalle yrittäjälle, joka
13802: 
13803:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
13804: 
13805:                                         Jorma Vokkolainen /vas
13806: 
13807: 
13808: 
13809: 
13810: 280043
13811: 2                                          KK 1586/1998 vp
13812: 
13813: 
13814: 
13815: 
13816:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13817: 
13818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        nusta koskevaan ensimmäiseen kalenterivuoteen
13819: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yritystoiminnan aloittaminen sijoittuu. Jos yri-
13820: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tystoiminta aloitetaan kalenterivuoden alussa,
13821: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma            alennuksesta saatava hyöty on suurempi kuinjos
13822: Vokkolaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        yritystoiminta aloitetaan kalenterivuoden loppu-
13823: sen n:o 1586:                                         puolella. Tästä on saattanut myös seurata, että
13824:                                                       loppuvuodesta yrittäjätoimintansa aloittamista
13825:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-      suunnitellut yrittäjä on siirtänyt yrittäjätoimin-
13826:        mis ryhtymään, jotta aloittavien yrittä-       tansa aloittamisen ja vakuuttamisen seuraavan
13827:        jien saama suhteellinen hyöty yrittäjäelä-     kalenterivuoden alkuun saadakseen mahdolli-
13828:        kevakuutusmaksun alennuksissa saatai-          simman suuren hyödyn vakuutusmaksualennuk-
13829:        siin samansuuruiseksi?                         sesta.
13830:                                                           Edellä mainitut epäkohdat ovat olleet viimek-
13831:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          si esillä sosiaali- ja terveysministeriön vuonna
13832: vasti seuraavaa:                                      1995 asettamassa Yrittäjämaksutyöryhmä
13833:                                                        l996:ssa, joka sai työnsä valmiiksi 30.5.1997.
13834:     Yrittäjien eläkelain (YEL) mukaan vähintään       Paitsi edellä mainittuihin seikkoihin, työryhmä
13835: 18 vuotta täyttäneen yrittäjän, jonka yritystoi-      kiinnitti aloittavan yrittäjän vakuutusmaksujär-
13836: minta on mainitun iän täyttymisenjälkeenjatku-        jestelmän osalta huomiota myös siihen, että voi-
13837: nut yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta        massa olevassa laissa oleva alle 43-vuoden aloit-
13838: ja jonka työtulo kuukautta kohden YEL:n mu-           tamisikäraja on myös ongelmallinen, koska yri-
13839: kaisesta ansiotyöstä on arvioitava keskimäärin        tystoimintaansa aloittavat yrittäjät joutuvat ikä-
13840: vähintään 2 366,88 markaksi vuoden 1999 indek-        rajan vuoksi erilaiseen kilpailuasemaan. Työryh-
13841: sitasossa, on otettava eläketurvaa varten YEL-        mämuistion mukaan iäkkäiden henkilöiden työl-
13842: vakuutus. Vakuutusvelvollisuus päättyy viimeis-       lisyystilanne on nykyisin huono eikä kyseinen
13843: tään yrittäjän täyttäessä 65 vuotta.                  ikäraja välttämättä auta heitä työllistymään yrit-
13844:     Vuoden 1993 alusta YEL-vakuutusmaksuissa          täjinä.
13845: otettiin käyttöön niin sanottu aloittavan yrittä-         Yrittäjämaksutyöryhmä 1996 on muistios-
13846: jän eläkevakuutusmaksun alennusjärjestelmä.           saan ehdottanut, että tulisi erikseen selvittää,
13847: Sen mukaan alle 43-vuotias aloittava yrittäjä saa     onko vakuutusmaksualennukseen oikeuttava
13848: 50 prosentin alennuksen vakuutusmaksuunsa             aika mahdollista muuttaa kalenterivuosista riip-
13849: yrittäjätoiminnan aloittamisvuonna ja kahtena         pumattomiksi täysiksi vuosiksi. Samalla tulisi
13850: sitä seuraavana kalenterivuotena.                     selvittää, voidaanko aloittavan yrittäjän maksu-
13851:     Aloittavan yrittäjän vakuutusmaksun alen-         alennus laajentaa alle 50-vuotiaisiin tai voidaan-
13852: nusjärjestelmällä korvattiin tätä ennen voimassa      ko alennukseen liittyvä ikäraja kokonaan pois-
13853: ollut niin sanottu pienyrittäjäalennusjärjestelmä     taa. Työryhmä edellytti kuitenkin, että kun kysy-
13854: siinä ilmenneiden epäkohtien vuoksi. Kun aloit-       myksessä olevia lainmuutostarpeita selvitetään
13855: tavan yrittäjän vakuutusmaksun alennusjärjes-         tarkemmin, toteutettavien muutosten tulisi ta-
13856: telmää koskevaa lainsäädäntöä aikoinaan val-          pahtua siten, ettei valtiolle aiheutuisi muutoksis-
13857: misteltiin, lähtökohtana oli, että uudesta alen-      ta lisäkustannuksia. Työryhmän mukaan alen-
13858: nusjärjestelmästä aiheutuvat kustannukset py-         nukseen oikeuttava aika ja alennusprosentti tuli-
13859: syisivät saman suuruisina kuin tuolloin voimassa      si siten pyrkiä määrittelemään niin, että tasapai-
13860: olleen maksualennusjärjestelmän kustannukset.         no nykyisen ja uuden alennusjärjestelmän kus-
13861:     Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen ky-   tannusten välillä saavutetaan. Työryhmässä oli
13862: syjän esiintuomastaseikasta eli siitä, että vakuu-    sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainmi-
13863: tusmaksualennukseen oikeutettujen yrittäjien          nisteriön edustajien lisäksi eläkelaitosten sekä
13864: saama hyöty alennuksesta riippuu muun muassa          työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen edustus.
13865: siitä, mihin ajankohtaan vakuutusmaksualen-               Yrittäjäeläkejärjestelmän kehittämistä on sit-
13866:                                             KK 1586/1998 vp                                            3
13867: 
13868: temmin jatkettu Eläketurvakeskuksessa toimi-           työryhmä tulee tekemään sosiaali- ja terveysmi-
13869: vassa niin sanotussa YEL-kehitysryhmässä,joka          nisteriölle ehdotuksensa yrittäjäeläkejärjestel-
13870: on pohtinut laajemminkin yrittäjäeläkejärjestel-       män kehittämiseksi siten, että muun muassa va-
13871: mään liittyviä selvitettäviä asioita. Myös kirjalli-   kuutusmaksualennusta koskeva säännös toimisi
13872: sessa kysymyksessä esitetty ongelmakohta on            nykyistä tasapuolisemmin ja oikeudenmukai-
13873: parhaillaan vireillä tässä työryhmässä. Työryh-        semmin ja estäisi myös mahdollisen keinottelun
13874: män työ on edelleen kesken, ja sen valmistuttua        yritystoiminnan aloittamishetkestä.
13875: 
13876:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
13877: 
13878:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
13879: 4                                         KK 1586/1998 vp
13880: 
13881: 
13882: 
13883: 
13884:                                        Tili Riksdagens Talman
13885: 
13886:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     berättigade tili den nedsatta försäkringspremien
13887: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       drar av rabatten beror på bl.a. vid viiken tid-
13888: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     punkt företagsverksamheten in1eds under det
13889: man 1orma Vokkolainen undertecknade skriftli-        första kalenderåret då rabatten gäller. Om före-
13890: ga spörsmål nr 1586:                                 tagsverksamheten inleds i början av kalender-
13891:                                                      året, är nyttan av rabatten större än om verksam-
13892:           Vilka åtgärder är Regeringen beredd        heten inleds under den senare hä1ften av kalen-
13893:        att vidta för att den proportionella nyttan   deråret. Detta har också kunnat medföra att en
13894:        av de nedsatta premierna på företagar-        företagare som planerat att in1eda sin företags-
13895:        pensionsförsäkringarna skall bli lika stor    verksamhet i slutet av året har skjutit upp starten
13896:        för företagare som inleder sin verksam-       och försäkringen tili början av det följande kalen-
13897:        het?                                          deråret för att dra så stor nytta som möj1igt av
13898:                                                      den nedsatta försäkringspremien.
13899:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Dessa missförhållanden har senast tagits upp
13900: anföra följande:                                     av den av social- och hälsovårdsministeriet till-
13901:                                                      satta Arbetsgruppen för företagarpremier 1996,
13902:    Enligt lagen om pension för företagare (FöPL)     som b1ev klar med sitt arbete 30.5.1997. 1 fråga
13903: gäller skyldigheten att uppta FöPL-försäkring        om systemet med försäkringspremier för företa-
13904: för pensionsskydd företagare som fyllt minst 18      gare som in1eder verksamhet fåste arbetsgruppen
13905: år och vars företagsverksamhet sedan företaga-       uppmärksamhet förutom vid de ovan nämnda
13906: ren uppnått nämnda ålder har fortgått minst fyra     omständigheterna även vid det att också den
13907: månader utan avbrott och vars månatliga arbets-      gällande å1dersgränsen för inledandet, 43 år, är
13908: inkomst av förvärsarbete enligt FöPL kan upp-        prob1ematisk, eftersom företagare som inleder
13909: skattas till i medeltal minst 2 366,88 mk en1igt     sin verksamhet försätts i o1ika konkurrensläge tili
13910: indexnivån 1999. Sky1digheten att uppta försäk-      fö1jd av åldersgränsen. Enligt arbetsgruppens
13911: ring upphör när företagaren fyller 65 år.            promemoria är sysselsättningsläget för äldre per-
13912:    Vid ingången av 1993 infördes i fråga om          soner för närvarande då1igt och åldersgränsen i
13913: FöPL-försäkringspremierna ett system med s.k.        fråga hjälper dem inte nödvändigtvis att få arbete
13914: nedsatt pensionsförsäkringspremie för företaga-      som företagare.
13915: re som in1eder verksamhet. Systemet innebär att          Arbetsgruppen för företagspremier 1996 har i
13916: en företagare under 43 år som inleder verksamhet     sin promemoria föres1agit att man separat utre-
13917: får 50 % rabatt på sin försäkringspremie under       der möjligheten att ändra den tid som berättigar
13918: det första verksamhetsåret och under de två föl-     tili nedsatt försäkringspremie tili hela år som är
13919: jande ka1enderåren.                                  oberoende av kalenderåren. Samtidigt bör man
13920:    Systemet med nedsatt försäkringspremie för        utreda möj1igheten att utvidga premierabatten
13921: företagare som inleder verksamhet ersatte det        för företagare som in1eder verksamhet tili att
13922: tidigare systemet med rabatt för småföretagare       gälla dem som är under 50 år eller att helt slopa
13923: p.g.a. de missförhållanden som uppenbarat sig        åldersgränsen. Arbetsgruppen förutsatte dock
13924: där. När lagstiftningen om systemet med nedsatt      att man vid en närmare utredning av de behövliga
13925: försäkringspremie för företagare som in1eder         lagändringarna utgår från att de ändringar som
13926: verksamhet bereddes var utgångspunkten att de        skall företas inte kommer att medföra merkost-
13927: kostnader som föranleds av det nya rabattsyste-      nader för staten. Enligt arbetsgruppen bör man
13928: met skulle förbli lika stora som kostnaderna för     således försöka fastställa den tid som berättigar
13929: det dåvarande systemet med nedsatta premier.         till rabatt och rabattprocenten så att man når
13930:    Social- och hä1sovårdsministeriet är medvetet     ba1ans mellan kostnaderna för det nuvarande
13931: om den omständighet som spörsmålsställaren tar       och det nya rabattsystemet. 1 arbetsgruppen
13932: upp, dvs. att den nytta som de företagare som är     fanns representanter för social- och hälsovårds-
13933:                                           KK 1586/1998 vp                                              5
13934: 
13935: ministeriet, finansministeriet, folkpensionsan-        spörsmålet. Arbetsgruppen är ännu inte fårdig
13936: stalterna samt arbetsmarknads- och företagaror-        med sitt arbete, men när arbetet är klart kommer
13937: ganisationerna.                                        arbetsgruppen att föreslå för social- och hälso-
13938:    Den s.k. FöPL-utvecklingsgruppen vid Pen-           vårdsministeriet att pensionssystemet för företa-
13939: sionsskyddscentralen har sedermera fortsatt att        gare utvecklas så att bl.a. bestämmelsen om ned-
13940: utveckla pensionssystemet för företagare. Grup-        satt försäkringspremie fungerar mer jämlikt och
13941: pen har också mera vittgående funderat över de         rättvist än för närvarande samt förhindrar even-
13942: frågor som bör utredas i anslutning tili pensions-     tuell mygling i fråga om vid viiken tidpunkt före-
13943: systemet för företagare. Som bäst behandlar ar-        tagsverksamheten inleds.
13944: betsgruppen också det problem som nämns i
13945: 
13946:      Helsingforsden 12 februari 1999
13947: 
13948:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
13949:                                             KK 1587/1998 vp
13950: 
13951: Skriftligt spörsmål1587
13952: 
13953: 
13954: 
13955: 
13956:                                     Bjarne Kallis /fkf: Mervärdesskatten på konditionstest
13957: 
13958: 
13959: 
13960:                                          Tili Riksdagens Talman
13961: 
13962:    1 vårt land har konditionstester blivit allt van-   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
13963: ligare. Konditionstester utförs av kvalificerad        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
13964: personal, och ersätts delvis av Folkpensionsan-        följande spörsmål:
13965: stalten. De kan anses vara hälsofrämjande, efter-
13966: som de ofta leder till ökad motionsaktivitet.                       Är Regeringen medveten om att kon-
13967: Ändå beskattas verksamhet i mervärdesbeskatt-                    ditionstesten beskattas strängare än an-
13968: ningen med en skattesats på 22 % i stället för på                nan motionsfrämjande verksamhet, och
13969: 8 % som t.ex. vid konditionssalsverksamhet.                         ämnar Regeringen göra något åt detta
13970:    Hänvisande till det ovan anförda får jag i den                missförhållande?
13971: 
13972:      Helsingforsden 27 januari 1999
13973: 
13974:                                             Bjarne Kallis /fkf
13975: 
13976: 
13977: 
13978: 
13979: 280043
13980: 2                                         KK 1587/1998 vp
13981: 
13982: Kirjallinen kysymys 1587                                                                     Suomennos
13983: 
13984: 
13985: 
13986: 
13987:                                   Bjarne Kallis /skl: Kuntotestien arvonlisäverosta
13988: 
13989: 
13990: 
13991:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13992: 
13993:    Kuntotestit ovat tulleet maassamme yhä ylei-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13994: semmiksi. Pätevä henkilöstö suorittaa kuntotes-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13995: tit,ja Kansaneläkelaitos korvaa ne osittain. Niitä   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13996: voidaan pitää terveyttä edistävinä, koska ne joh-
13997: tavat usein liikunnan lisääntymiseen. Kuitenkin                   Onko Hallitus tietoinen, että kuntotes-
13998: toimintaa arvonlisäverotetaan 22 %:n verokan-                  tejä verotetaan ankarammin kuin muuta
13999: nan mukaan eikä 8 %:n verokannan mukaan ku-                    liikuntaa edistävää toimintaa, ja
14000: ten esim. kuntosalitoimintaa.                                     aikooko Hallitus tehdä jotakin tälle
14001:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             epäkohdalle?
14002: 
14003:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
14004: 
14005:                                           Bjarne Kallis /skl
14006:                                             KK 1587/1998 vp                                             3
14007: 
14008: 
14009: 
14010: 
14011:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14012: 
14013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hoito mahdollisesti sairausvakuutuslain nojalla.
14014: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Verovapaus koskee kuitenkin yksinomaan hoi-
14015: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        totoimen harjoittajan luovuttamia tavaroita ja
14016: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne            palveluja. Alihankkija, joka hoitotoiminnan har-
14017: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         joittajan lukuun luovuttaa verollisia tavaroita ja
14018: n:o 1587:                                              palveluja, on toiminnastaan verovelvollinen
14019:                                                        yleisten säännösten mukaisesti.
14020:           Onko Hallitus tietoinen, että kuntotes-         Yksityinen toiminta on näin ollen rajattu ve-
14021:        tejä verotetaan ankarammin kuin muuta           rotuksen ulkopuolelle siten, että verosta on va-
14022:        liikuntaa edistävää toimintaa, ja               pautettu vain yhteiskunnan valvonnan piiriin
14023:           aikooko Hallitus tehdä jotakin tälle         kuuluva hoitotoiminta. Verottornina terveyden-
14024:        epäkohdalle?                                    ja sairaanhoitopalveluina pidetään esimerkiksi
14025:                                                        työterveyshuoltoa ja lakisääteistä kuntoutusta.
14026:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Sen sijaan verovapaus ei koske muuta yksityistä
14027: vasti seuraavaa:                                       hoitola- tai virkistystoimintaa, vaikka toiminnan
14028:                                                        tarkoituksena olisi terveyden edistäminen.
14029:    Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan ar-               Arvonlisäverolain mukaan palveluihin, joilla
14030: vonlisäveroa suoritetaan periaatteessa kaikesta        annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittami-
14031: liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroi-          seen, sovelletaan alennettua 8 prosentin vero kan-
14032: denja palvelujen myynnistä. Verovelvollisia ovat       taa. Alennetun verokannan soveltamisalaan
14033: siten pääsääntöisesti kaikki verollisia tavaroita ja   kuuluu esimerkiksi erilaisten peli- ja salivuorojen
14034: palveluja liiketoiminnan muodossa myyvät yri-          kuten tennis-, golf-, jäähalli- ja liikuntavuorojen
14035: tykset ja ammatinharjoittajat. Tavaroiden ja pal-      sekä ohjatun liikunnan kuten voimistelu- ja aero-
14036: velujen myyntiin sovellettava yleinen verokanta        bictuntien myynti. Liikuntapalveluun saattaa
14037: on 22 prosenttia. Alennettua 17 prosentin vero-        joissain tilanteissa sisältyä myös liikuntapalve-
14038: kantaa sovelletaan elintarvikkeisiin ja rehuihin       luun kiinteästi liittyvää, erilaista liikunnan har-
14039: sekä 8 prosentin verokantaa eräisiin muihin hyö-       rastajan kunnon kehittymisen seurantaa, jolloin
14040: dykkeisiin. Vain eräät laissa nimenomaisesti lue-      myös siihen voidaan soveltaa alennettua vero-
14041: tellut hyödykkeet on vapautettu verosta.               kantaa.
14042:     Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myynti           Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-
14043: on arvonlisäverotonta. Arvonlisäverolaissa             pohjan laajuus ja verokannat on säädelty Suo-
14044: (150 1/1 993) terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla     mea sitovasti Euroopan yhteisöjen kuudennessa
14045: tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toimin-       arvonlisäverodirektiivissä (77/388/ETY). Arvon-
14046: ta- ja työkyvyn määrittämiseksi sekä terveyden         lisäverolain mukainen terveyden- ja sairaanhoi-
14047: ja toimintakyvyn palauttamiseksi tai ylläpitä-         topalvelujen verovapaus perustuu direktiivin 13
14048: miseksi tehtäviä toimenpiteitä. Verottomuus            artiklan A kohdan 1 alakohdan eri alakohtiin.
14049: koskee sekä julkista että yksityistä terveyden- ja     Arvonlisäverolain mukainen liikuntapalvelujen
14050:  sairaanhoitoa. Verottomuuden edellytyksenä            alennettu verokanta perustuu direktiivin liitteen
14051:  on, että kysymyksessä on valtion tai kunnan yllä-     H kohdan 13 säännökseen, jonka perusteella jä-
14052:  pitämässä terveydenhuollon toimintayksikössä          senmaat voivat soveltaa alennettua verokantaa
14053:  annettava hoito, yksityisestä terveydenhuollosta      urheilulaitosten käyttöä koskevan palvelun suo-
14054:  annetussa laissa tarkoitettu hoito tai sellaisen      ritukseen.
14055:  terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoi-             Arvonlisäverotuksessa noudatettavan yleisen
14056:  to, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustu-      tulkintaperiaatteen mukaan pääsääntöä koske-
14057:  van oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla         van poikkeuksen, kuten alennetun verokannan,
14058:  rekisteröity. Hoidon verokohtelua ei sen sijaan       soveltamisalaa on tulkittava suppeasti. Kunto-
14059:  ole oikeuskäytännössä asetettu riippuvaksi siitä,     testin myyntiä sellaisenaan ei voida pitää palvelu-
14060:  korvataanko lääkärin määräämä tutkimus tai            na,jolla annettaisiin mahdollisuus liikunnan har-
14061: 4                                        KK 1587/1998 vp
14062: 
14063: joittamiseen, vaan muuna palveluna, jonka          don piiriin kuuluvista toimenpiteistä, kuntotes-
14064: myynnistä suoritetaan veroa yleisen 22 prosentin   taus voi kuitenkin olla vapautettu verosta. Halli-
14065: verokannan mukaisesti. Tilanteissa, joissa on      tus kuitenkin seuraa tilannetta kysyjän tarkoitta-
14066: kysymys lakisääteisen terveyden- ja sairaanhoi-    masta näkökulmasta.
14067: 
14068:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999
14069: 
14070:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
14071:                                              KK 1587/1998 vp                                              5
14072: 
14073: 
14074: 
14075: 
14076:                                           Till Riksdagens Ta/man
14077: 
14078:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         enbart de varor och tjänster som den som bedri-
14079: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          ver vårdverksamhet över1åter. En underleveran-
14080: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        tör som för dens räkning som bedriver vårdverk-
14081: man Bjarne Kallis undertecknade skriftliga              samhet överlåter skattepliktiga varor och tjäns-
14082: spörsmå1 nr 1587:                                       ter är skyldig att betala skatt för sin verksamhet i
14083:                                                         enlighet med de allmänna bestämmelserna.
14084:            Är Regeringen medveten om att kon-               Privat verksamhet har således ställts utanför
14085:         ditionstesten beskattas strängare än an-        beskattningen, men på så sätt att endast sådan
14086:         nan motionsfrämjande verksamhet, och            vårdverksamhet som övervakas av samhället
14087:            ämnar Regeringen göra något åt detta         som är befriad från skatt. Skattefria hälso- och
14088:         missförhållande?                                sjukvårdstjänster är t.ex. företagshälsovård och
14089:                                                         lagstadgad rehabilitering. Däremot gäller skatte-
14090:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           friheten inte annan privat hälsohems- eller re-
14091: anföra följande:                                        kreationsverksamhet, även om avsikten med
14092:                                                         verksamheten är att främja hälsan.
14093:     En1igt mervärdesskatte1agen ( 150 1/1993) skall         Enligt mervärdesskattelagen tillämpas en ned-
14094: skatt i princip beta1as på all röre1semässig försä1j-   satt skattesats på 8 % på sådana tjänster som
14095: ning av varor och tjänster. Skattsky1diga är så1e-      möjliggör utövande av idrott. Den nedsatta skat-
14096: des i rege1 alla de företag och yrkesutövare som        tesatsen tillämpas t.ex. på försäljningen av olika
14097: bedriver röre1semässig försäljning av skatteplik-       spel- och saltider som tennis-, golf-, ishalls- och
14098: tiga varor och tjänster. Den allmänna skattesats        idrottsturer samt på försäljningen av handledd
14099: som tillämpas på försäljningen av varor och             idrott som gymnastik- och aerobictimmar.
14100: tjänster är 22 %. En nedsatt skattesats på 17 %         Idrottsservicen kan i vissa fall även omfatta så-
14101: tillämpas på livsmedel och foder medan en skat-         dan uppföljning av hur konditionen utvecklas
14102: tesats på 8 % tillämpas på vissa andra nyttighe-        hos dem som utövar olika former av idrott som
14103: ter. Endast vissa, i lagen uttryckligen angivna         hör nära samman med idrottsservicen. 1 sådana
14104: nyttigheter är befriade från skatt.                     fall kan den nedsatta skattesatsen tillämpas även
14105:     Mervärdesskatt betalas inte på försäljningen        på uppföljningen.
14106: av hälso- och sjukvårdstjänster. En1igt mervär-             Den skattebas och de skattesatser som skall
14107: desskattelagen (1501/1993) avses med hälso- och         tillämpas inom mervärdesbeskattningen har i
14108: sjukvårdstjänster åtgärder för att bestämma en          Europeiska gemenskapernas sjätte mervärdes-
14109: människas hälsotillstånd samt funktions- och ar-        skattedirektiv (77/388/EEG) reglerats på ett sätt
14110: betsförmåga samt för att återställa eller upprätt-      som är bindande för Finland. Skattefriheten i
14111: hålla hennes hälsa och funktionsförmåga. Skat-          fråga om hälso- och sjukvårdstjänster enligt mer-
14112: tefriheten gäller både offentlig och privat hälso-      värdesskattelagen grundar sig på olika stycken i
14113: och sjukvård. Förutsättningen för skattefrihet är       artikel 13.A punkt 1 i direktivet. Den reducerade
14114: att det är fråga om vård vid en verksamhetsenhet        skattesatsen för idrottsservice enligt mervärdes-
14115: för hälso- och sjukvård som upprätthålls av sta-        skattelagen grundar sig på bilaga H punkt 13 i
14116: ten eller kommunen, vård som avses i lagen om           direktivet, enligt viiken medlemsstaterna kan till-
14117: privat hä1so- och sjukvård eller vård som ges av        1ämpa en reducerad skattesats på tjänster som
14118: sådan yrkesutbildad person inom hälso- och              gäller användningen av sportanläggningar.
14119: sjukvården som bedriver sin verksamhet med                  Enligt den allmän tolkningsprincip som iakt-
14120: stöd av lagstadgad rätt eller som enligt lag är         tas inom mervärdesbeskattningen skall tillämp-
14121: registrerad. 1 rättspraxis har den skattemässiga        ningsområdet när det gäller undantag från hu-
14122: behandlingen av vården däremot inte gjorts be-          vudregeln, som t.ex. reducerad skattesats, toikas
14123: roende a v om den undersökning eller vård som en        snävt. Försäljningen av konditionstest kan som
14124: läkare ordinerar eventuellt ersätts med stöd av         sådan inte anses vara service som möjliggör ut-
14125: sjukförsäkringslagen. Skattefriheten gäller dock        övandet av idrott, utan annan service för vars
14126: 6                                        KK 1587/1998vp
14127: 
14128: försäljning skatt betalas i enlighet med den all-   befriad från skatt. Regeringen kommer dock att
14129: männa skattesatsen på 22 %. När det är fråga om     följa läget ur den synvinkel som spörsmålsställa-
14130: åtgärder som hör till den lagstadgade hälso- och    ren avser.
14131: sjukvården kan konditionstestning dock vara
14132: 
14133:      Helsingforsden 19 februari 1999
14134: 
14135:                                                                          Minister Jouko Skinnari
14136:                                             KK 1588/1998 vp
14137: 
14138: Skriftligt spörsmål 1588
14139: 
14140: 
14141: 
14142: 
14143:                                     Bjarne Kallis /fkf: Ersättningsprinciper som F olkpensionsanstalten
14144:                                         tiliämpar på konditionstest
14145: 
14146: 
14147:                                          Tili Riksdagens Talman
14148: 
14149:    1 vårt land har konditionstester blivit allt van-      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
14150: ligare. Testerna ersätts delvis av Folkpensions-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14151: anstalten om de uppfyller vissa grunder. Tili          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
14152: dessa krav hör bl.a. att den som utför testet skall    följande spörsmål:
14153: vara kvalificerad för uppgiften. Rätt att utföra
14154: testet har konditionsskötare, sjukskötare, fysio-                   Är Regeringen medveten om ovan
14155: terapeuter och läkare. En grupp yrkesutövare                     nämnda missförhållande gällande ersätt-
14156: som inte godkänns av Folkpensionsanstalten är                    ningsprinciperna som Folkpensionsan-
14157: magistrarna i gymnastisk och idrottsvetenska-                    stalten tiliämpar på konditionstest, och
14158: per. Detta innebär att om en företagare som är                      ämnar Regeringen göra något för att
14159: akademiskt utbildad magister i gymnastik och                     rätta tili dessa?
14160: idrottsvetenskaper vill utföra ett konditionstest,
14161: måste han anställa en konditionsskötare med
14162: lägre institutnivåexamen för att övervaka det.
14163:      Helsingforsden 27 januari 1999
14164: 
14165:                                             Bjarne Kallis /fkf
14166: 
14167: 
14168: 
14169: 
14170: 280043
14171: 2                                           KK 1588/1998 vp
14172: 
14173: Kirjallinen kysymys 1588                                                                      Suomennos
14174: 
14175: 
14176: 
14177: 
14178:                                     Bjarne Kallis /skl: Kansaneläkelaitoksen kuntotesteihin soveltamis-
14179:                                         ta korvausperiaatteista
14180: 
14181: 
14182:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14183: 
14184:     Kuntotestit ovat tulleet maassamme yhä ylei-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14185: semmiksi. Kansaneläkelaitos korvaa testit osit-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14186: tain, jos ne täyttävät tietyt vaatimukset. Näihin      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14187: kuuluu mm. testin suorittajan pätevyys tehtä-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14188: vään. Oikeus testin suorittamiseen on kuntohoi-
14189: tajilla, sairaanhoitajilla, lääkintävoimistelijoilla               Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
14190: ja lääkäreillä. Yhtenä ryhmänä, joita Kansanelä-                 mainitusta epäkohdasta koskien Kan-
14191: kelaitos ei hyväksy, ovat liikuntatieteiden mais-                saneläkelaitoksen kuntotesteihin sovelta-
14192: terit. Jos yrittäjä, joka on akateemisesti koulutet-             mia korvausperiaatteita, ja
14193: tu liikuntatieteiden maisteri, tahtoo suorittaa                    aikooko Hallitus tehdä jotakin näiden
14194: kuntotestin, hänen on patkattava kuntohoitaja,                   periaatteiden korjaamiseksi?
14195: jolla on alempi opistotason tutkinto, valvomaan
14196: testiä.
14197:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
14198: 
14199:                                             Bjarne Kallis /skl
14200:                                             KK 1588/1998 vp                                               3
14201: 
14202: 
14203: 
14204: 
14205:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14206: 
14207:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lon ammattihenkilöistä annetun lain nojalla har-
14208: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          joittaa itsenäisesti ammattiaan. Terveydenhuol-
14209: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lon ammattihenkilöistä annetun lain 2 § määritte-
14210: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne            lee, mitä ovat laillistetut, luvan saaneet ja nimike-
14211: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          suojatut ammattihenkilöt. Terveydenhuollon
14212: n:o 1588:                                              ammattihenkilöistä annetun asetuksen 1 § mai-
14213:                                                        nitsee tällaisena nimikesuojattuna ammattihen-
14214:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa        kilönä kuntohoitajan. Liikuntatieteen maisteri-
14215:         mainitusta epäkohdasta koskien Kan-            nimike on akateemisen oppiarvon merkki. Se ei
14216:         saneläkelaitoksen kuntotesteihin sovelta-      ole ammattinimike kuten esimerkiksi terveyden-
14217:         mia korvausperiaatteita, ja                    huollon ammattihenkilöistä annetussa asetuk-
14218:           aikooko Hallitus tehdäjotakin näiden         sessa ovat kuntohoitaja-, fysioterapeutti- ja sai-
14219:         periaatteiden korjaamiseksi?                   raanhoitaja-, hammaslääkäri- ja psykologi-ni-
14220:                                                        mikkeet. Siten pelkästään liikuntatieteen maiste-
14221:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rin tutkinnon suorittaminen ei pätevöitä henki-
14222: vasti seuraavaa:                                       löä ammattitoimintaan yksityisen terveyden-
14223:                                                        huollon piirissä, jota sairausvakuutuksesta mak-
14224:     Sairausvakuutuksesta korvataan vakuutetulle        settavat korvaukset koskevat.
14225: osa yksityisen terveydenhuollonpalvelujen, lää-            Kysymyksessä esitetylle kuntotestille ei käsit-
14226: kehoidon sekä sairauden vuoksi tehtyjen matko-         teenä ja toimenpiteenä kuntotesteille ole määrit-
14227: jen kustannuksista. Vakuutetulla on sairausva-         tynyt yksiselitteistä sisältöä. Termillä voidaan
14228: kuutuslain 4 §:n mukaan oikeus saada sairauden         tarkoittaa terveystarkastuksen osaa, esimerkiksi
14229: perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon       kävelytestiä tai toimintakyvyn muuta mittausta
14230: kustannuksista. Sairausvakuutuslain 6 §:ssä sää-       tai sairauden hoitoon ja tutkimukseen liittyvää
14231: detään sairaanhoidon kustannukset korvatta-            erikoislääkärin tutkimustoimenpidettä, esimer-
14232: viksi siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustan-     kiksi ergometritutkimusta.
14233: nuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kui-            Sairausvakuutuslaki määrittelee sairausva-
14234: tenkaan vaarantamatta, olisi tullut vakuutetulle       kuutuksesta korvattavat hoidot ja laki kansan-
14235: maksamaan.                                             eläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta
14236:     Sairausvakuutuslain 5 §:n 1 momentin 2 koh-        puolestaan kuntoutuksena korvattavat toimen-
14237: dan mukaan sairaanhoitona korvataan lääkärin           piteet. Sairausvakuutuksesta korvattava hoito
14238: antaman hoidon ohella muun muassa lääkärin             edellyttää, että tutkimuksen tai hoidon antaja on
14239:  määräämä, asetuksella tarkemmin säädetyssä            sairausvakuutusasetuksen 5 §:ssä määritelty am-
14240:  laitoksessa suoritettu tutkimus ja hoito. Lain        mattihenkilö. Fysioterapian suorittamista tutki-
14241:  8 §:n perusteella sairausvakuutuskorvausta suo-       muksista korvataan muun muassa "fysiotera-
14242:  ritetaan myös silloin, kun lääkärin määräämän         peuttinen tutkimus lausuntoineen", "liikkeen ja
14243:  tutkimuksen on suorittanut asianmukaisen am-          liikkumiskyvyn tutkimus ja arvio päivittäisestä
14244:  mattikoulutuksen saanut henkilö. Sairausva-           toimintakyvystä lausuntoineen" sekä "fysiotera-
14245:  kuutusasetuksen 5 §:ssä määritellään, ketkä ovat      peuttinen neuvonta kirjallisine ohjeineen". Ky-
14246:  sairausvakuutuslaissa tarkoitettuja, asianmukai-      symyksessä esille otettu kuntotestaus ei sisälly
14247:  sen ammattikoulutuksen saaneita henkilöitä.           sairausvakuutuslain perusteella korvattaviin fy-
14248:  Liikuntatieteen maisteria tai kuntohoitajaa ei ole    sioterapeuttisiin tutkimuksiin. Terveystarkas-
14249:  mainittu tässä asetuksessa.                           tuksia ei myöskään korvata sairausvakuutukses-
14250:     Laissa yksityisestä terveydenhuollosta määri-      ta.
14251:  tellään, mitä tarkoitetaan terveydenhuollon pal-          Työterveyshuoltolain 2 §:ssä on määritelty
14252:  veluilla ja itsenäisellä ammatinharjoittajalla. It-   työterveyshuollon sisältö. Työnantajan tulee jär-
14253:  senäisellä ammatinharjoittajalla tarkoitetaan         jestäessään hyvän työterveyshuoltokäytännön
14254:  lain 2 §:n mukaan henkilöä, joka terveydenhuol-       mukaisia työpaikkaterveyshuollon palveluja
14255: 4                                          KK 1588/1998 vp
14256: 
14257: käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja             Sosiaali- ja terveysministeriössä Työterveys-
14258: heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita.     huollon neuvottelukunnan jaosto selvittelee ter-
14259: Työterveyshuollossa terveydenhuollon ammatti-         veydenhuollon ammattihenkilöiden ja asiantun-
14260: henkilöillä tarkoitetaan työterveyshuollon eri-       tijoiden tarvittavaa työterveyshuollon koulutus-
14261: koislääkäreitä sekä laillistettuja lääkäreitä, ter-   ta sekä asiantuntijoiden tehtäviä. Jaoston selvi-
14262: veydenhuoltajia ja fysioterapeutteja, joilla on       tystyöhön sisältyy myös toisaalta työkykyä yllä-
14263: työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava           pitävään toimintaan ja toisaalta työpaikkater-
14264: koulutus.                                             veydenhuoltoon liittyvä liikunnan käsite ja
14265:                                                       asiantuntijoiden tehtäväalue.
14266: 
14267:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999
14268: 
14269:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
14270:                                             KK 1588/1998 vp                                             5
14271: 
14272: 
14273: 
14274: 
14275:                                          Tili Riksdagens Talman
14276: 
14277:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            om yrkesutbildade personer inom hälso- och
14278: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            sjukvården. I 2 § lagen om yrkesutbildade perso-
14279: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        ner inom hälso- och sjukvården föreskrivs vilka
14280: dagsman Bjarne Kallis undertecknade skriftliga         som är legitimerade yrkesutbildade personer, vil-
14281: spörsmå1 nr 1588:                                      ka som är yrkesutbildade personer och vilka som
14282:                                                        är yrkesutbildade personer med skyddad yrkes-
14283:           Är Regeringen medveten om ovan               beteckning. I 1 § förordningen om yrkesutbildade
14284:        nämnda missförhållande gällande ersätt-         personer inom hälso- och sjukvården nämns kon-
14285:        ningsprinciperna som Folkpensionsan-            ditionsskötare som en yrkesutbildad person med
14286:        stalten tillämpar på konditionstest, och        skyddad yrkesbeteckning. Beteckningen magis-
14287:           ämnar Regeringen göra något för att          ter i gymnastik och idrottsvetenskap avser en
14288:        rätta tili dessa?                               akademisk lärd grad. Den är inte en yrkesbeteck-
14289:                                                        ning på samma sätt som t.ex. beteckningarna
14290:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          konditionsskötare, fysioterapeut och sjukvårda-
14291: anföra följande:                                       re, tandläkare och psykolog, vilka nämns i för-
14292:                                                        ordningen om yrkesutbildade personer inom häl-
14293:     Från sjukförsäkringen betalas tili den försäk-     so- och sjukvården. Därför medför enbart ma-
14294: rade ersättning för en del av kostnaderna för          gisterexamen i gymnastik och idrottsvetenskap
14295: privat sjukvårdsservice, för läkemedelsvård samt       inte behörighet för en person att utöva yrke inom
14296: för resor som föranletts av sjukdom. En försäk-        den privata hälso- och sjukvården, viiken de er-
14297: rad har enligt 4 § sjukförsäkringslagen rätt att vid   sättningar som betalas från sjukförsäkringen gäl-
14298: sjukdom få ersättning för nödvändiga kostnader         ler.
14299: för sjukvård. I 6 § sjukförsäkringslagen bestäms          För det konditionstest som avses i spörsmålet
14300: att kostnaderna för sjukvård ersätts tili den del,     har inte något entydigt innehåll fastställts varken
14301: vartill kostnaderna för vården skulle ha uppgått       som begrepp eller åtgärd. Med termen kan avses
14302: för den försäkrade med undvikande av onödiga           en del av en hälsoundersökning, t.ex. ett gångtest
14303: kostnader, men utan äventyrande av den försäk-         eller någon annan mätning av funktionsförmå-
14304: rades hälsa.                                           gan eller en åtgärd som vidtas av en specialist i
14305:     Enligt 5 § 1 mom. 2 punkten sjukförsäkringsla-     anslutning till behandlingen och undersökningen
14306: gen ersätts såsom sjukvård av läkare föreskriven       av en sjukdom, t.ex. en undersökning med ergo-
14307: undersökning eller behandling i anstalter som          meter.
14308: närmare anges i förordning. På grundval av la-            Sjukförsäkringslagen fastställer vilka former
14309: gens 8 § betalas sjukförsäkringsersättning också       av vård som ersätts från sjukförsäkringen och
14310: då en av läkare föreskriven undersökning har           lagen om rehabilitering som ordnas av Folkpen-
14311: utförts av någon som har behörig yrkesutbild-          sionsanstalten fastställer för sin del vilka åtgär-
14312: ning. I 5 § sjukförsäkringsförordningen bestäms        der som ersätts såsom rehabilitering. Vård som
14313: vilka som är i sjukförsäkringslagen avsedda per-       ersätts från sjukförsäkringen förutsätter att den
14314: soner som har fått en behörig yrkesutbildning.         som utför undersökningen eller ger behandlingen
14315:  Magister i gymnastik och idrottsvetenskaper el-       är en i 5 § sjukförsäkringsförordningen avsedd
14316:  ler konditionsskötare nämns inte i denna förord-      yrkesutbildad person. Av de undersökningar
14317:  ning.                                                 som fysioterapin utför ersätts bl.a. fysioterapeu-
14318:     I lagen om privat hälso- och sjukvård fast-        tisk undersökning jämte utlåtanden, undersök-
14319:  ställs vad som avses med hälso- och sjukvårds-        ning av rörelse och rörelseförmåga och bedöm-
14320:  tjänster och med självständig yrkesutövare. Med       ning av den dagliga funktionsförmågan jämte
14321:  självständig yrkesutövare avses enligt 2 § lagen      utlåtanden samt fysioterapeutisk rådgivning
14322:  om privat hälso- och sjukvård en person som           jämte skriftliga anvisningar. Det konditionstest
14323:  självständigt utövar sitt yrke med stöd av lagen      som avses i spörsmålet hör inte tili de fysiotera-
14324: 6                                         KK 1588/1998 vp
14325: 
14326: peutiska undersökningar som ersätts på grund-          som har den utbildning som behövs för att bedri-
14327: val av sjukförsäkringslagen. Hälsoundersök-            va företagshälsovård.
14328: ningar ersätts inte heller från sjukförsäkringen.         Vid social- och hälsovårdsministeriet utreder
14329:    I 2 § lagen om företagshälsovård fastställs fö-     en sektion inom delegationen för företagshälso-
14330: retagshälsovårdens innehåll. En arbetsgivare           vård den utbildning inom företagshälsovården
14331: skall då han ordnar företagshälsovårdsservice          som yrkesutbildade personer inom hälso- och
14332: enligt god företagshälsovårdspraxis anlita yrkes-      sjukvården och sakkunniga behöver samt de sak-
14333: utbildade personer inom hälso- och sjukvården          kunnigas uppgifter. I sektionens utredningsarbe-
14334: och specialister som de anser vara nödvändiga.         te ingår också begreppet motion och de sakkun-
14335: Inom företagshälsovården avses med yrkesutbil-         nigas uppgiftsområde i anslutning till å ena sidan
14336: dade personer inom hälso- och sjukvården spe-          verksamhet som upprätthåller arbetsförmågan
14337: cialläkare inom företagshälsovården samt legiti-       och å andra sidan företagshälsovård.
14338: merade läkare, hälsovårdare och fysioterapeuter,
14339: 
14340:      Helsingforsden 19 februari 1999
14341: 
14342:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
14343:                                            KK 1589/1998 vp
14344: 
14345: Kirjallinen kysymys 1589
14346: 
14347: 
14348: 
14349: 
14350:                                    Erkki Partanen /sd: Sairauskuluvähennyksen palauttamisesta pie-
14351:                                       nituloisille
14352: 
14353: 
14354:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14355: 
14356:    Sairauskuluvähennyksen poisto on aiheutta-         voisi olla tulojen mukaan portaittain aleneva sai-
14357: nut monille paljon sairastaville pienituloisille ja   rauskuluvähennysjärjestelmä, joka poistuisi ko-
14358: invalideille merkittäviä taloudellisia vaikeuksia.    konaan tietyn suhteellisen alhaisen tulotason jäl-
14359: Erityisesti tämä on koskettanut pientä työeläket-     keen.
14360: tä saavia ja lapsiperheitä. Verottajan tiukka tul-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14361: kinta siitä, etteivät edes 12,5 %:n lääkekulut tu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14362: loista merkittävästi alenna henkilön veronmak-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14363: sukykyä, on vaikeuttanut useiden henkilöiden          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14364: päivittäistä selviämistä välttämättömiin lääkkei-
14365: siin sekä normaaliin elämään liittyvistä kuluista.              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
14366:    Kaikkien vaikeimmassa asemassa olevien ti-                jotta sairauskuluvähennys palautettaisiin
14367: lanteen korjaamiseksi tulisi ainakin osittainen              kaikkien pienituloisimpien osalta?
14368: sairauskuluvähennys palauttaa. Yhtenä keinona
14369: 
14370:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
14371: 
14372:                                           Erkki Partanen /sd
14373: 
14374: 
14375: 
14376: 
14377:  280043
14378: 2                                         KK 1589/1998 vp
14379: 
14380: 
14381: 
14382: 
14383:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14384: 
14385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nyt tosiasiallisesti sairauskuluvähennyksestä val-
14386: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tionverotuksessa mitään, koska valtionverotuk-
14387: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sen eläketulovähennyksen ja progressiivisen as-
14388: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Par-      teikon alarajan nousemisen vuoksi he eivät mak-
14389: tasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       saneet valtion veroa lainkaan. Lisäksi tosittein
14390: 1589:                                                osoitettava vähennys oli, paitsi verove1vollisille,
14391:                                                      myös verohallinnolle työläs. Vähennys vaikeutti
14392:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       myös pyrkimyksiä yksinkertaistaa verotusme-
14393:        jotta sairauskuluvähennys palautettaisiin     nettelyä ja ilmoittamisvelvollisuutta.
14394:        kaikkien pienituloisimpien osalta?               Huomattavat sairauskulut voidaan edelleen
14395:                                                      ottaa huomioon harkittaessa veronmaksukyvyn
14396:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alentumisvähennystä. Jos sairauskulut ovat vä-
14397: vasti seuraavaa:                                     hintään 4 000 markkaa ja samalla vähintään 10
14398:                                                      prosenttia verovelvollisen pääomatulojen ja an-
14399:    Sairauskuluvähennys kumottiin verotuksessa        siotulojen yhteismäärästä, verotusta toimitet-
14400: vuoden 1992 alusta sen jälkeen, kun vähennys oli     taessa on mahdollista myöntää veronmaksu-
14401: ollut voimassa yli neljäkymmentä vuotta. Vähen-      kyvyn alentumisvähennys. Samat syyt, joiden pe-
14402: nys oli paikallaan siihen aikaan, kun terveyden-     rusteella sairauskuluvähennyksestä luovuttiin,
14403: huollon tukijärjestelmät olivat vielä varsin puut-   ovat yhä olemassa. Vähennyksen kohdistaminen
14404: teellisia. Tukijärjestelmien kehityttyä muun         pienituloisiin olisi ongelmallista, koska esimer-
14405: muassa yleisen terveydenhuollon ja sairausva-        kiksi pelkkää kansaneläkettä saavat henkilöt ei-
14406: kuutusjärjestelmien kautta sairauskuluvähen-         vät maksa lainkaan veroa. Verovähennys ei toisi
14407: nyksestä voitiin luopua. Pyrkimyksenä oli myös       heille kaivattua helpotusta. Hallitus seuraa tilan-
14408: luopua päällekkäisistä tukijärjestelmistä. Vähen-    netta kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta ot-
14409: nyksen veroa huojentava vaikutus oli sitä suu-       tamalla huomioon myös muita keinoja parantaa
14410: rempi, mitä suuremmat olivat verovelvollisen tu-     pienituloisten taloudellista asemaa.
14411: lot. Esimerkiksi suuri osa eläkeläisistä ei hyöty-
14412: 
14413:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
14414: 
14415:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
14416:                                            KK 1589/1998 vp                                            3
14417: 
14418: 
14419: 
14420: 
14421:                                         Tili Riksdagens Talman
14422: 
14423:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          komstavdraget och den progressiva skatteskal-
14424: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ans stigande nedre gräns inte betalade någon
14425: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       statsskatt över huvud taget. Dessutom var avdra-
14426: dagsman Erkki Partanen undertecknade skrift-          get som beviljades mot uppvisande av kvitton
14427: liga spörsmål nr 1589:                                arbetsamt för både de skattskyldiga och skatte-
14428:                                                       förvaltningen. A vdraget försvårade också försö-
14429:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ken att förenkla beskattningen och anmälnings-
14430:        ta för att avdraget för sjukdomskostna-        skyldigheten.
14431:        der skall återinföras för de personer som         Betydande sjukdomskostnader kan fortsätt-
14432:        har de allra lägsta inkomsterna?               ningsvis beaktas vid prövningen för avdraget för
14433:                                                       nedsatt skattebeta1ningsförmåga. Om sjukdoms-
14434:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kostnaderna är minst 4 000 mark och samtidigt
14435: anföra följande:                                      utgör minst 10 procent av den skattskyldigas
14436:                                                       sammanlagda kapitalinkomster och förvärvs-
14437:    A vdraget för sjukdomskostnader slopades           inkomster, är det möjligt att vid beskattningen
14438: från och med 1992 efter det att avdraget hade         bevi1ja avdrag för nedsatt skattebeta1ningsför-
14439: varit i kraft i fyrtio år. A vdraget var befogat på   måga. Samma skäl som ledde tili att avdraget för
14440: den tid då hälso- och sjukvårdens stödsystem          sjukdomskostnader slopades existerar fortfaran-
14441: fortfarande var mycket bristfålliga. När stödsys-     de. Det skulle vara prob1ematiskt att ordna så att
14442: temen hade utvecklats bl.a. genom den allmänna        avdraget endast gäller låginkomsttagare, efter-
14443: hälso- och sjukvården och sjukförsäkringssyste-       som t.ex. personer vars enda inkomst är folkpen-
14444: men kunde avdraget för sjukdomskostnader slo-         sion inte betalar någon skatt. Skatteavdraget
14445: pas. Man ville också avskaffa överlappande stöd-      skulle inte innebära någon lättnad i deras situa-
14446: system. A vdragets skatteminskande inverkan var       tion. Regeringen följer situationen ur den synvin-
14447: desto större ju större inkomster den skattskyldiga    kel som spörsmålsställaren avser genom att beak-
14448: hade. T.ex. en stor del av pensionärerna hade i       ta även andra sätt att förbättra låginkomsttagar-
14449: praktiken ingen nytta alls av avdraget i statsbe-     nas ekonomiska situation.
14450: skattningen, eftersom de på grund av pensionsin-
14451:      Helsingfors den 17 februari 1999
14452: 
14453:                                                                             Minister Jouko Skinnari
14454: 1
14455: 
14456: 1
14457: 
14458: 1
14459: 
14460:     1
14461: 
14462:     1
14463: 
14464:     1
14465: 
14466:         1
14467: 
14468:         1
14469: 
14470:         1
14471: 
14472:             1
14473: 
14474:             1
14475: 
14476:             1
14477: 
14478:                 1
14479: 
14480:                 1
14481: 
14482:                 1
14483:                                             KK 1590/1998 vp
14484: 
14485: Kirjallinen kysymys 1590
14486: 
14487: 
14488: 
14489: 
14490:                                    Esa Lahtela /sd: Järjestysmieskortin myöntämisestä ikääntyneille
14491:                                        henkilöille
14492: 
14493: 
14494:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14495: 
14496:    Nykyiseksi järjestysmieskortin myöntämisen          kistä ja fyysistäkin kuntoa eri toiminnoillaan.
14497: ylimmäksi ikärajaksi on muotoutunut käytän-            Näissä tilaisuuksissa tarvitaan järjestysmiehiä.
14498: nön kautta 65 vuotta. Itse laissa tai asetuksissa ei   Koska keski-ikä on noussut, kohtuulliselta tun-
14499: tällaista yläikärajaa järjestysmieskortin myöntä-      tuisikin, että järjestysmieskortin saamisen ikära-
14500: miselle ole. Kysymys on siis vain siitä, kuinka        jaa voitaisiin nostaa huoletta vähintään 75 ikä-
14501: korttia myöntävät viranomaistahot ovat käyttä-         vuoteen. Kortin voimassaolon perusteena ei pi-
14502: neet harkintaa. Eräät nimismiespiirit ovat tämän       täisi ollakaan ikä, vaan harkinnassa tulisi enem-
14503: harkintansa puitteissa myöntäneetjärjestysmies-        män kiinnittää huomiota hakijan kuntoon, siis
14504: kortin vielä aina 70 vuoden ikään asti, mutta sen      miten tämä voi selvitä fyysisesti ja henkisesti jär-
14505: yli ei juuri lainkaan. Rajoituksena näille yli 65-     jestysmiestehtävistä.
14506: vuotiaille on ollut, että järjestysmiestehtäviä voi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14507: hoitaa vain eläkeläisten omissa tilaisuuksissa.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14508:    Säännösten mukaan järjestysmiehistä yli puo-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14509: lella tulee olla kortti. Kortin omaavilla järjestys-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14510: miehillä on myös järjestysmieslaissa ja -asetuk-
14511: sissa säädetty oikeuksia ja turvasäännöksiä,joita                 Onko Hallitus tietoinen niistä kaava-
14512: kortittomalla ei ole.                                          maisista ikään perustuvista rajoista, joilla
14513:     Eläkeläisjärjestöissä tästä ikärajakysymykses-             järjestysmieskortin ylin ikä on rajattu 70
14514: tä onkin tullut ongelma. Eläkeläisjärjestötjoutu-              ikävuoteen, ja
14515:  vat kouluttamaan ja kustantamaan jatkuvasti                       näkeekö Hallitus mahdollisena, että
14516: uusia järjestysmiehiä, vaikka mukana olisi vielä               järjestysmieskortin antamisesta ikäänty-
14517:  suhteellisen hyväkuntoisia henkilöitä, joilla ai-             neille henkilöille tehtäisiin asiaa valvovil-
14518:  noa este järjestysmieheksi on ikä. Pienille yhdis-            le viranomaisille suositus siitä, että kortin
14519:  tyksille nämä koulutusasiat aiheuttavat lisäksi               antamisperusteissa korostettaisiin enem-
14520:  kohtuuttomia ylimääräisiä kustannuksia.                       mänkin fyysisen ja henkisen selviytymi-
14521:     Eläkeläisjärjestöt toimivat koko maassa te-                 sen merkitystä järjestysmiestehtävien
14522:  hokkaasti pitäen yllä ikääntyneen väestön hen-                hoidossa, eikä niinkään ikää?
14523: 
14524:       Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
14525: 
14526:                                              Esa Lahtela /sd
14527: 
14528: 
14529: 
14530: 
14531:  280043
14532: 2                                          KK 1590/1998 vp
14533: 
14534: 
14535: 
14536: 
14537:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14538: 
14539:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuisissa tilaisuuksissa. Lainsäädännössä ei edel-
14540: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lytetä, että tietyn tilaisuuden järjestysmiehistä
14541: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tietyllä osalla tulee olla järjestysmieskortti. Jär-
14542: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        jestysmiehellä on samat oikeudet ja velvollisuu-
14543: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           det riippumatta siitä, onko hänet hyväksytty vain
14544: 1590:                                                  tiettyä tilaisuutta varten, vai määräajaksi tai tois-
14545:                                                        taiseksi.
14546:           Onko Hallitus tietoinen niistä kaava-            Ikä on otettava yhtenä tekijänä huomioon ar-
14547:        maisista ikään perustuvista rajoista, joilla    vioitaessa henkilön sopivuutta järjestysmiehen
14548:        järjestysmieskortin ylin ikä on rajattu 70      tehtävään. Järjestysmiehen tehtävänä on varmis-
14549:        ikävuoteen, ja                                  taa turvallisuus toimialueellaan tarvittaessa jopa
14550:           näkeekö Hallitus mahdollisena, että          pakko- ja voimakeinoja käyttämällä. Tilaisuu-
14551:        järjestysmieskortin antamisesta ikäänty-        den luonteesta riippuen järjestysmies saattaisi
14552:        neille henkilöille tehtäisiin asiaa valvovil-   olla korkeaan ikäänsä liittyen fyysisten ja henkis-
14553:        le viranomaisille suositus siitä, että kortin   ten ominaisuuksiensa puolesta kykenemätön
14554:        antamisperusteissa korostettaisiin enem-         täyttämään tätä tehtäväänsä. Edellä mainittu
14555:        mänkin fyysisen ja henkisen selviytymi-         korostuu hyväksyttäessä henkilö järjestysmie-
14556:        sen merkitystä järjestysmiestehtävien           heksi määräajaksi tai toistaiseksi.
14557:        hoidossa, eikä niinkään ikää?                        Mikäli henkilön ei katsota korkean ikänsä
14558:                                                         vuoksi kykenevän hoitamaan järjestysmiestehtä-
14559:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             viä kaikenluonteisissa tilaisuuksissa, häntä ei
14560: taen seuraavaa:                                         voida hyväksyä järjestysmieheksi määräajaksi
14561:                                                         tai toistaiseksi, vaan ainoastaan sellaisia tilai-
14562:     Julkisista huvitilaisuuksista annetun asetuk-       suuksia varten, joiden järjestysmiestehtävien
14563: sen (687/1968) 11 §:n 2 momentin mukaanjärjes-          hoitamiseen hänen kykynsä katsotaan riittävän.
14564: tysmiehen tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Voimas-       Henkilön järjestysmiestehtävään sopivuutta kos-
14565: sa olevassa lainsäädännössä ei ole asetettu järjes-     keva harkinta onkin tehtävä aina henkilö- ja
14566: tysmiehelle yläikärajaa. Eduskunnassa käsiteltä-        tapauskohtaisesti. Tällöin keskeisiksi tekijöiksi
14567: vänä on hallituksen esitys laiksi järjestyksenval-      muodostuvat henkilön fyysiset ja henkiset omi-
14568: vojista sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 148/1998    naisuudet sekä sen tilaisuuden luonne ja laajuus,
14569: vp). Lakiehdotuksen 10 §:n 1 momentin mukaan            jossa henkilö mahdollisesti tulee toimimaan jär-
14570: järjestyksenvalvojiksi voitaisiin hyväksyä tehtä-       jestysmiehenä.
14571: vään sopiva täysivaltainen henkilö. Myös tästä              Edellä mainitun johdosta sisäasiainministeriö
14572: seuraisi käytännössä 18 vuoden alaikäräja, mut-         ei ole antanut julkisista huvitilaisuuksista anne-
14573: ta ei ehdotonta yläikärajaa. Vartioimisliikelain-       tun asetuksen nojalla järjestysmieheksi hyväk-
14574: säädännössä vartijaksi hyväksymisen yläikära-           syttävän henkilön ikään koskevia tarkempia
14575: jaksi on säädetty 65 vuotta.                            määräyksiä tai ohjeita. Hallitus katsoo, ettei täl-
14576:     Järjestysmies voidaan hyväksyä joko määrät-         laisen yksittäisen hallintopäätöksen ratkaisuun
14577: tyä tilaisuutta varten, määräajaksi tai toistaisek-     liittyvien määräysten tai ohjeiden antaminen ole
14578: si. Määräajaksi tai toistaiseksi hyväksytylle jär-      tarkoituksenmukaista myöskään tulevaisuudes-
14579: jestysmiehelle annetaan järjestysmieskortti ja ky-      sa.
14580:  seinen henkilö voi toimiajärjestysmiehenäerilaa-
14581: 
14582:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1999
14583: 
14584:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
14585:                                                  KK 1590/1998 vp                                                  3
14586: 
14587: 
14588: 
14589: 
14590:                                              Tili Riksdagens Talman
14591: 
14592:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  fråga kan fungera som ordningsman vid o1ika
14593: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande                  s1ags tillställningar. 1 lagstiftningen förutsätts
14594: medlem av statsrådet översänt följande av riks-              inte att en viss andel av ordningsmännen vid en
14595: dagsman Esa Lahtela undertecknade skriftliga                 viss tillställning skall ha ordningsmannakort.
14596: spörsmål nr 1590:                                            Ordningsmän har samma rättigheter och skyl-
14597:                                                              digheter oberoende av om de godkänts endast för
14598:             Är Regeringen medveten om de stela               en viss tillställning, för viss tid eller tills vidare.
14599:         gränser, baserade på ålder, som fastställer              När man skall bedöma om en person är lämp-
14600:         den övre gränsen för ordningsmannakort               lig som ordningsman måste åldern beaktas som
14601:         tili 70 år, och                                      en faktor. Ordningsmannens uppgift är att tryg-
14602:             anser Regeringen att man i fråga om              ga säkerheten inom sitt tjänstgöringsområde, vid
14603:         beviljande av ordningsmannakort tili äld-            behov till och med genom att använda tvångs-
14604:         re personer kan ge övervakningsmyndig-               och maktmedel. Beroende på tillställningens ka-
14605:         heterna en rekommendation om att i                   raktär är det möjligt att en ordningsman på
14606:         grunderna för beviljande av kortet beto-             grund av fysiska och psykiska egenskaper i sam-
14607:         na vikten av fysisk och psykisk förmåga              band med sin höga ålder är oförmögen att utfora
14608:         vid skötsel av uppgiften som ordnings-               denna uppgift. Detta betonas då det gäller att
14609:         man snarare än åldern?                               godkänna en person som ordningsman f6r viss
14610:                                                              tid eller tills vidare.
14611:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                    Om en person på grund av sin höga ålder inte
14612: anföra följande:                                             kan anses f6rmögen att utföra sin uppgift som
14613:                                                              ordningsman vid alla slags tillställningar, kan
14614:    Enligt 11 § 2 mom. förordningen om offentliga             han inte godkännas som ordningsman för viss tid
14615: nöjestillställningar (687/1968) skall en ordnings-           eller tills vidare, utan endast f6r sådana tillställ-
14616: man ha fyllt 18 år. 1 den gällande lagstiftningen            ningar där han kan anses förmögen att utföra
14617: har ingen övre åldersgräns för ordningsmän fast-             sina uppgifter som ordingsman. Bedömningen av
14618: slagits. 1 riksdagen behandlas regeringens propo-            om en person är lämplig som ordningsman måste
14619: sition med förslag tili lag om ordningsvakter                också alltid göras från fall tili fall och beroende
14620: samt tili vissa lagar som har samband med den                på personen. Centrala faktorer är då en persons
14621: (RP 148/1998 rd). Enligt 10 § 1 mom. i lagförsla-            fysiska och psykiska egenskaper samt karaktären
14622: get får som ordningsvakt godkännas en för upp-               och omfattningen av den tillställning där perso-
14623: giften lämplig myndig person. Också av detta                 nen eventuellt kommer att vara ordningsman.
14624: följer i praktiken en nedre åldersgräns på 18 år,                Av de orsaker som nämnts ovan har inrikesmi-
14625: men ingen absolut övre åldersgräns. 1 lagstift-               nisteriet inte gett närmare bestämmelser eller an-
14626: ningen om bevakningsföretag har den övre ål-                 visningar om de personers ålder som med stöd av
14627: dersgränsen för väktare fastslagits tili 65 år.              förordningen om offentliga nöjestillställningar
14628:     En ordningsman kan godkännas antingen för                kan godkännas som ordningsmän. Regeringen
14629: en viss tillställning, för viss tid eller tills vidare. En   anser att det inte heller i fortsättningen är ända-
14630: ordningsman som godkänns för viss tid eller tills             målsenligt att ge bestämmelser eller anvisningar
14631: vidare får ett ordningsmannakort och personen i              om enskilda förvaltningsbeslut av detta slag.
14632: 
14633:       Helsingforsden 15 februari 1999
14634: 
14635:                                                                           Inrikesminister Jan-Erik Enestam
14636:                                           KK 1591/1998 vp
14637: 
14638: Kirjallinen kysymys 1591
14639: 
14640: 
14641: 
14642: 
14643:                                   Sinikka Hurskainen /sd: Psykoterapian saamisesta sairausvakuu-
14644:                                       tuskorvauksen piiriin
14645: 
14646: 
14647:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14648: 
14649:     Tiedot suomalaisten mielenterveyden tilasta      netta helpotettaisiin osaltaan ottamalla psykolo-
14650: ovat huolestuttavia. Masennusta sairastavien         gien antama hoito korvattavien terveyspalvelui-
14651: määrä kasvaa koko ajan, ja myös muut psyykki-        den piiriin. Samalla psykoterapiaa tarvitsevat
14652: set ongelmat ja sairaudet lisääntyvät. Kuitenkin     asiakkaat olisivat tasavertaisessa asemassa hoi-
14653: jopa 80 prosenttia masentuneistajää tutkimusten      don suhteen. Tällä hetkellä sairausvakuutuksen
14654: mukaan ilman asianmukaista hoitoa.                   korvaaman hoidon ulkopuolelle jäävät koko-
14655:     Riittävän ajoissa saatu psykologinen hoito       naan lapset, nuoret, vanhukset ja perheet, koska
14656: edistää merkittävästi ihmisen toipumista ja pa-      he eivät täytä nykyisen kuntoutuslain vaatimia
14657: luuta normaaliin elämään. Asianmukainen ja           kriteerejä. Nykymuodossaan harkinnanvarai-
14658: ajoissa aloitettu hoito vähentäisi näin myös yh-     nen psykoterapia on tarkoitettu edesauttamaan
14659: teiskunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia.        vain opiskelu- tai työkyvyn säilymistä ja ylläpitä-
14660: Tarvetta olisijuuri lyhytkestoisen kriisihoidon ja   mään sitä.
14661: psyykkisen avunjärjestämiseen osana sairausva-          Uudistus ei arvioiden mukaan lisäisi olennai-
14662: kuutuksen korvaamia terveyspalveluja.                sesti terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.
14663:     Tällä hetkellä sairausvakuutus korvaa laillis-   Ajoissa aloitettu hoito päin vastoin ehkäisee va-
14664:  tettujen psykologien tekemät lääkärin määrää-       kavampien sairauksien puhkeamista ja vähentää
14665:  mät tutkimukset, mutta ei itse hoitoa. Vain lää-    tätä kautta sairaus- ja eläkemenoja. Psykologien
14666:  kärin antama psykoterapia on sairausvakuutus-       antama hoito on jo Tanskassa, Saksassa ja Sveit-
14667:  korvauksen piirissä. Suomessa on tällä hetkellä     sissä sosiaalivakuutuksen piirissä.
14668:  noin 1 700 rekisteröityä psykoterapeuttia, joiden      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14669:  ammattitaitoa ei hyödynnetä osana mielenter-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14670:  veyden avohoitoa, vaikka terapiahoidon tarve ei     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14671:  suinkaan ole vähentynyt.                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14672:     Psykologisen hoidon painopiste on siirtynyt
14673:  laitoshoidosta psykososiaaliseen avohoitoon.                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta psy-
14674:  Avohoidon resursseja ei kuitenkaan ole lisätty             kologien antama hoito saatettaisiin sai-
14675:  vastaavassa määrin. Avohoidon vaikeaa tilan-               rausvakuutuksen piiriin?
14676:       Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
14677: 
14678:                                        Sinikka Hurskainen /sd
14679: 
14680: 
14681: 
14682: 
14683:  280043
14684: 2                                         KK 1591/1998 vp
14685: 
14686: 
14687: 
14688: 
14689:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14690: 
14691:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       logisen tutkimuksen suorittajan tulee olla laillis-
14692: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tettu psykologi.
14693: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne-
14694: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka         tun lain 2 § määrittelee, mitä ovat laillistetut,
14695: Hurskaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        luvan saaneet ja nimikesuojatut ammattihenki-
14696: sen n:o 1591:                                        löt Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myön-
14697:                                                      tää saman lain 5 §:n mukaisesti hakemuksesta
14698:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta psy-      psykologille oikeuden harjoittaa ammattia lail-
14699:        kologien antama hoito saatettaisiin sai-      listettuna henkilönä.
14700:        rausvakuutuksen piiriin?                         Sairausvakuutuslaki määrittelee sairausva-
14701:                                                      kuutuksesta korvattavat hoidot ja laki kansan-
14702:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         eläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta
14703: vasti seuraavaa:                                     puolestaan kuntoutuksena korvattavat toimen-
14704:                                                      piteet. Sairausvakuutuksesta korvattava hoito
14705:    Sairausvakuutus korvaa yksityislääkärin ja        edellyttää psykoterapian toteuttajan kykenevän
14706: muun yksityisen sairaanhoitopalvelun käytöstä        tarvittaessa arvioimaan kaikkia tarvittavia hoi-
14707: aiheutuneita kustannuksia. Sairausvakuutuslain       tomuotoja ja toteuttamaan näitä itsenäisesti.
14708: 5 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella vakuute-       Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
14709: tulle korvataan osa lääkärin antamasta hoidosta,     lain 22 §:ssä säädetään taudinmäärityksestä ja
14710: johon luetaan kuuluvaksi myös lääkärin suorit-       oikeudesta määrätä lääkkeitä sekä potilaan lää-
14711: tama mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoi-     ketieteellisestä tutkimuksesta. Näistä päättää
14712: don määrittelemiseksi tarpeellinen tutkimus sekä     mainitun lain mukaan aina lääketieteellisen hoi-
14713: tämän lain mukaisen etuuden hakemista varten         don kyseessä ollen laillistettu lääkäri. Tällaista
14714: tarvittava lääkärintodistus. Mainitun lainkoh-       oikeutta ei ole psykologeilla. Nykyisen lain pe-
14715: dan 2 kohdan perusteella lääkärin määräämä           rusteella sairaanhoidon korvaamisen edellytyk-
14716: asetuksella tarkemmin säädetyssä laitoksessa         senä on, että kyseessä on lääkärin tutkimukseen
14717: suoritettu tutkimus tai annettu hoito korvataan      ja hänen määrittelemäänsä hoidon tarpeeseen
14718: myös sairausvakuutuksesta sairaanhoitona.            perustuva hoito. Siten sairausvakuutuksen kan-
14719:    Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan vakuute-         nalta tarkasteltuna lääkärin ja psykologin am-
14720: tulla on oikeus saada sairauden perusteella kor-     matit eivät vastaa toisiaan psykoterapian toteut-
14721: vausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksis-      tajina.
14722: ta. Lain 6 §:n mukaan korvausta suoritetaan siltä       Voimassa olevassa sairausvakuutuslaissa
14723: osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia          taikka -asetuksessa ei mainita erikseen mitään
14724: välttäen vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan        psykoterapiasta. Psykologin antaman hoidon
14725: vaarantamatta olisi tullut vakuutetulle maksa-       osalta ei ole myöskään määräyksiä sairausva-
14726: maan. Sairausvakuutusasetuksen 5 §:ssä määri-        kuutuslaissa. Psykologin suorittama testaus tai
14727: tellään, ketkä ovat sairausvakuutuslaissa tarkoi-    muu psykologinen tutkimus korvataan sairaus-
14728: tettuja, asianmukaisen ammattikoulutuksen saa-       vakuutusjärjestelmästä silloin, kun tämä perus-
14729: neita henkilöitä.                                    tuu lääkärin määräämään tutkimukseen tai liit-
14730:    Lääkärin antamana hoitona pidetään hoitoa,        tyy lääkärin antamaan hoitoon.
14731: jonka on antanut henkilö,jolla on oikeus harjoit-        Sairausvakuutusjärjestelmää      kehitettäessä
14732: taa lääkärintointa Suomessa. Sairausvakuutus-        psykologien näkemykset on pyritty huomioi-
14733: asetuksen 5 §:n mukaan psykologia pidetään sai-      maan ottaen huomioon sairausvakuutusjärjes-
14734: rausvakuutuslain tarkoittamana asianmukaisen         telmän korvausperiaatteet. Tämän asian osalta
14735: ammattikoulutuksen saaneena henkilönä hänen          on käyty Suomen psykologiliiton kanssa keskus-
14736: suorittaessaan lääkärin määräämään tutkimuk-         teluja. Vuonna 1996 sairausvakuutuksesta kor-
14737: seen ja hoitoon liittyvää testausta tai muuta sii-   vattiin yli 30 000 vakuutetulle kaikkiaan 224 000
14738: hen verrattavaa psykologista tutkimusta. Psyko-      käyntiä psykiatrilla. Tilastojen mukaan näistä
14739:                                           KK 1591/1998 vp                                            3
14740: 
14741: vain noin 1 200 vakuutettua kävi vastaanotolla       toutussuunnitelmaa ja siten osa laajempaa koko-
14742: yli 50 kertaa vuodessa, mikä vastaa tiheyttä 1       naisuutta, jossa psykoterapeutti toimii osana tä-
14743: käynti viikossa. Näistä noin 40 vakuutetulle kor-    män toteutusta. Kuntoutuksesta annettavasta
14744: vattiin yli 160 käyntiä vuodessa vastaten 3-4        psykoterapiasta tehdään ehdotus lääkärin laati-
14745: käyntiä viikossa, joka on analyyttistä psykotera-    man SVB-lausunnon hoito- ja kuntoutussuunni-
14746: piaa vastaava käyntitiheys.                          telman osana. Näin psykologin kuntoutuksena
14747:    Sairausvakuutuksesta korvatun psykotera-          antama psykoterapia toteutuu osana laajempaa
14748: pian osuus kaikista lääkärin toimenpiteiden kor-     kokonaisuutta ja potilaan hoitoprosessi on lää-
14749: vauksista vuonna 1997 oli 6,6 miljoonaa mark-        ketieteellisessä valvonnassa.
14750: kaa eli noin 7,5 prosenttia korvausten kokonais-        Psykoterapia on voimakkaasti kehittyvä ja
14751: määrästä. Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksena         monelta osin vielä selkiintymätön hoitomuoto.
14752: korvattiin psykoterapiaa vuonna 1997 yhteensä        Myöskään sairausvakuutuksen kannalta lääkä-
14753: noin 47 miljoonalla markalla. Psykologien osuus      rin ja psykologin ammatteja psykoterapian to-
14754: näistä korvauksista on ollut vuosina 1994-1996       teuttajina ei voida rinnastaa keskenään. Tämän
14755: yli 50 prosenttia ja se on lisääntynyt jatkuvasti.   huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista
14756: Myös kuntoutuskustannukset maksetaan sai-            odottaa meneillään olevan psykoterapian tulok-
14757: rausvakuutusrahastosta.                              sellisuustutkimuksen tuloksia. Vasta tämän jäl-
14758:     Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksena kor-          keen on mahdollista arvioida psykoterapiapalve-
14759: vaama psykoterapia on aina osa laajempaa kun-        luiden korvauskäytännön muutostarpeet.
14760:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
14761:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
14762: 4                                          KK 1591/1998 vp
14763: 
14764: 
14765: 
14766: 
14767:                                         Tili Riksdagens Talman
14768: 
14769:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1 2 § lagen om yrkesutbildade personer inom
14770: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        hä1so- och sjukvården föreskrivs vilka som är
14771: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      legitimerade yrkesutbildade personer, vilka som
14772: man Sinikka Hurskainen undertecknade skriftli-        är yrkesutbildade personer som beviljats tilistånd
14773: ga spörsmå1 nr 1591:                                  och vi1ka som är yrkesutbildade personer med
14774:                                                       skyddad yrkesbeteckning. Enligt 5 § i nämnda lag
14775:           Vad ämnar Regeringen göra för att           beviljar rättsskyddscentralen för hä1sovården på
14776:        vård som ges av psykologer skall omfat-        ansökan psykologer rätt att utöva yrket som 1egi-
14777:        tas av sjukförsäkringen?                       timerad person.
14778:                                                           Sjukförsäkringslagen fastställer vilka former
14779:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av vård som ersätts från sjukförsäkringen och
14780: anföra följande:                                      lagen om rehabi1itering som ordnas av folkpen-
14781:                                                       sionsanstalten fastställer för sin del vilka åtgär-
14782:     Sjukförsäkringen ersätter kostnader som upp-      der som ersätts såsom rehabilitering. Vård som
14783: står då man anlitar privatläkares tjänster och        ersätts från sjukförsäkringen förutsätter att den
14784: annan privat sjukvårdsservice. På basis av 5 §        som ger psykoterapin vid behov förmår bedöma
14785: 1 mom. 1 punkten sjukförsäkringslagen ersätts         alla vårdformer som behövs och genomföra
14786: en del av av läkare given vård, vartill hänföres      dessa sjä1vständigt. 1 22 § lagen om yrkesutbilda-
14787: även av läkare företagen nödig undersökning för       de personer inom hälso- och sjukvården bestäms
14788: konstaterandet av eventuell sjukdom eller be-         om rätt att ställa diagnos och ordinera läkemedel
14789: stämmandet av vård samt för ansökan om enligt         samt om medicinska undersökningar av en pa-
14790: denna 1ag utgående förmån erforderligt läkarin-       tient. En legitimerad läkare fattar enligt nämnda
14791: tyg. På basis av 2 punkten i nämnda lagrum            lag alltid beslut om dessa när det är fråga om
14792: ersätts också av 1äkare föreskriven undersökning      medicinsk vård. Psykologer har inte denna rättig-
14793: eller behandling i anstalter som närmare anges i      het. På grundva1 av den nuvarande lagen är en
14794: förordning från sjukförsäkringen såsom sjuk-          förutsättning för att sjukvård skall ersättas att
14795: vård.                                                 det är fråga om vård som grundar sig på läkarun-
14796:     Enligt 4 § sjukförsäkringslagen har en försäk-    dersökning och på sådant behov av vård som en
14797: rad rätt att vid sjukdom få ersättning för nödvän-    läkare fastställt. Således motsvarar läkarens och
14798: diga kostnader för sjukvård. Enligt lagens 6 §        psykologens yrken, granskat ur sjukförsäkring-
14799: ersätts kostnaderna för sjukvård tili den del, var-   ens synvinkel, inte varandra när det gäller att
14800: till kostnaderna för vården skulle ha uppgått för     bedriva psykoterapi.
14801: den försäkrade med undvikande av onödiga                  Varken i den gällande sjukförsäkringslagen
14802: kostnader, men utan äventyrande av den försäk-        eller sjukförsäkringsförordningen nämns separat
14803: rades hälsa. 1 5 § sjukförsäkringsförordningen        något om psykoterapi. 1 sjukförsäkringslagen in-
14804: bestäms vilka som enligt sjukförsäkrings1agen är      går inte heller några bestämmelser om vård som
14805: personer som har fått en behörig yrkesutbild-         ges av en psykolog. Testning eller någon annan
14806: ning.                                                 psykologisk undersökning som genomförs av en
14807:     Såsom av läkare given vård anses vård som ges     psykolog ersätts från sjukförsäkringssystemet i
14808: av en person som har rättighet att utöva läkaryr-     det fall att den grundar sig på av läkare föreskri-
14809: ket i Finland. Enligt 5 § sjukförsäkringsförord-      ven undersökning eller anknyter tili av läkaren
14810: ningen anses en psyko1og vara en i sjukförsäk-        given vård.
14811: ringslagen avsedd person med behörig yrkesut-             När sjukförsäkringssystemet har utvecklats
14812: bi1dning då han utför testning eller annan där-       har man strävat efter att höra psykologernas
14813: med jämförbar psyko1ogisk undersökning i an-          åsikter med beaktande av ersättningsprinciperna
14814: slutning tili av läkare föreskriven undersökning      i sjukförsäkringssystemet. Denna fråga har dis-
14815: eller vård. Den som utför en psykologisk under-       kuterats med Fin1ands psykologförbund. År
14816: sökning skall vara legitimerad psykolog.              1996 fick drygt 30 000 försäkrade ersättning från
14817:                                          KK 1591/1998 vp                                              5
14818: 
14819: sjukförsäkringen för inalles 224 000 besök hos        teringsplan och därmed en del av en mera omfat-
14820: psykiater. Enligt statistiken besökte endast ca       tande helhet, där psykoterapeuten svarar för en
14821: 1 200 av dessa en mottagning mer än 50 gånger         del av genomförandet av denna helhet. Rehabili-
14822: per år, vi1ket motsvarar en besöksfrekvens på 1       tering i form av psykoterapi föreslås som en del
14823: besök/vecka. Av dessa fick ca 40 försäkrade er-       av vård- och rehabiliteringsplanen i ett s.k. SVB-
14824: sättning för mer än 160 besöklår, vilket motsva-      utlåtande som skrivs av en läkare. Detta innebär
14825: rar 3-4 besök/vecka, vilket är en besöksfrekvens      att psykoterapi som ges som rehabilitering av en
14826: som motsvarar analytisk psykoterapi.                  psykolog ingår i en större helhet och att patien-
14827:    År 1997 var psykoterapins andel av ersätt-         tens vårdprocess är under medicinsk övervak-
14828: ningarna från sjukförsäkringen för läkaråtgär-        ning.
14829: der 6,6 milj. mk, dvs. ca 7,5 % av det totala            Psykoterapin är en vårdform som utvecklas
14830: ersättningsbeloppet. Psykoterapi i form av reha-      kraftigt och som tili många delar fortfarande inte
14831: bilitering som ordnas av folkpensionsanstalten        är klarlagd. Inte heller sett ur sjukförsäkringens
14832: ersattes 1997 tili ett belopp av sammanlagt ca 47     synvinkel kan läkarens och psykologens yrken
14833: milj. mk. Psykologernas andel av dessa ersätt-        såsom personer som bedriver psykoterapi jäm-
14834: ningar har under åren 1994--1996 varit över 50        ställas med varandra. Med beaktande av detta är
14835: % och den har ökat oavbrutet. Också rehabilite-       det ändamålsenligt att invänta resultaten av den
14836: ringskostnaderna betalas ur sjukförsäkringsfon-       pågående undersökningen av psykoterapins re-
14837: den.                                                  sultat. Först härefter är det möjligt att bedöma
14838:    Sådan psykoterapi som ersätts såsom rehabili-      behoven av att förändra ersättningspraxis gällan-
14839: tering som ordnas av folkpensionsanstalten ut-        de psykoterapitjänster.
14840: gör alltid en del av en mera omfattande rehabili-
14841:      Helsingfors den 17 februari 1999
14842: 
14843:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
14844:                   j
14845:                  j
14846:                 j
14847:                j
14848:               j
14849:              j
14850:             j
14851:            j
14852:           j
14853:          j
14854:         j
14855:        j
14856:       j
14857:      j
14858:     j
14859:    j
14860:   j
14861:  j
14862: j
14863:                                            KK 1592/1998 vp
14864: 
14865: Kirjallinen kysymys 1592
14866: 
14867: 
14868: 
14869: 
14870:                                    Eila Rimmi /vas ym.: Elintarvikealan työpaikkojen säilyttämisestä
14871: 
14872: 
14873: 
14874:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14875: 
14876:     Lipposen hallitus otti tavoitteekseen työttö-     mittainen tarve mm. Pietarin, Petroskoin ja
14877: myyden puolittamisen. Nyt on selvää, että ta-         Murmanskin alueilla on tiedossamme. Viimeis-
14878: voitteeseen ei tämän eduskuntakauden aikana           tään nyt pitäisi hallituksen tehdä nopeita toimen-
14879: täydellisesti päästä. Sen sijaan on tullut huoles-    piteitä pelastaakseen elintarvikealan joukkomit-
14880: tuttavia uutisia laajoista irtisanomisista, tuo-      taisilta irtisanomisilta, joita tapahtuu ja on ta-
14881: reimmat niistä elintarviketeollisuuden alalta.        pahtumassa eri puolilla maata.
14882:    Suomen elintarviketeollisuus kamppailee               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14883: EU:n sisämarkkinoilla yhä kovenevassa kilpai-         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
14884: lussa heikommin lähtökohdin kuin kilpailija-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14885: maat. Suomen elintarvikkeiden arvonlisävero on        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14886: huomattavasti korkeampi kuin esim. Ruotsin,
14887: puhumattakaan EU:n keskitasosta. Kuluttajilla                    Onko Hallituksessa kiinnitetty huo-
14888: on päivittäin valittavanaan runsaasti kotimaisia              miota elintarvikealan työllisyystilantee-
14889: tuotteita halvempia sisämarkkinoilta tuotettuja               seen,ja
14890: vaihtoehtoja. Ainakin pienituloiset ovat pakotet-                aikooko Hallitus tehdä asialle jotain,
14891: tuja tekemään ostoksensa näiden tuotteiden                    ja
14892: eduksi, mikä puolestaan heikentää kotimaisten                    miten Hallitus aikoo hoitaa osuutensa
14893: tuotteiden kysyntää.                                          kansainvälisessä solidaarisuustyössä ruo-
14894:     Suomessa on erityisesti hallituksen taholta vä-           ka-avun toimittamisessa Venäjälle niin,
14895: hätelty arvonlisäveron vaikutusta, eikä ole ollut             että suomalaisen elintarviketeollisuuden
14896: kiinnostusta sen alentamiseen. Todellisuudessa                tuotteet tässä markkinoinnissa huomioi-
14897: arvonlisäveron vaikutus on huomattava kilpai-                 daan, ja
14898: lun yhä kiristyessä elintarvikesektorilla koko                   millaisia mahdollisuuksia ja haluja
14899: EU:n sisämarkkinoilla.                                        kauppa- ja teollisuusministeriöllä on vai-
14900:     Suomen Elintarviketeollisuuden Työnantaja-                kuttaa elintarvikeviennin ns. normalisoi-
14901: liitto ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL             tumiseen Venäjälle, sekä
14902: ry ovat molemmat vaatineet arvonlisäveron las-                   eikö nyt olisi kiireesti annettava vaik-
14903: kemista.                                                      kapa tilapäistä "telakkatukea" viennin ai-
14904:     Elintarvikealan vaikeuksia on lisännyt mm.                kaansaamiseksi ja työpaikkojen turvaa-
14905: Venäjän viennin romahtaminen,jokajohtuu Ve-                   miseksi elintarvikealalla?
14906:  näjän talousvaikeuksista. Elintarvikkeiden laaja-
14907: 
14908:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
14909: 
14910:           Eila Rimmi /vas                Matti Huutola /vas              Pekka Saarnio /vas
14911: 
14912: 
14913: 
14914: 
14915: 280043
14916: 2                                         KK 1592/1998 vp
14917: 
14918: 
14919: 
14920: 
14921:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14922: 
14923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kynsä ansiosta. Esimerkiksi tärkeimpien alatoi-
14924: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mialojen, lihan- ja maidonjalostuksen, tunnuslu-
14925: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vut osoittavat toiminnan olevan nyt huomatta-
14926: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-       vasti tehokkaampaa kuin ennen ED-jäsenyyttä.
14927: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Vasta viime syksynä, Venäjän talouskriisin seu-
14928: n:o 1592:                                            rauksena, työllisyyskehitys kääntyi selvästi huo-
14929:                                                      nompaan suuntaan. Monelle suomalaiselle elin-
14930:           Onko Hallituksessa kiinnitetty huo-        tarviketeollisuusyritykselle Venäjästä oli ehtinyt
14931:        miota elintarvikealan työllisyystilantee-     muodostua liikevaihtoon suhteutettuna huomat-
14932:        seen, ja                                      tava vientikohde. Lisäksi itänaapurin kysynnän
14933:           aikooko Hallitus tehdä asialle jotain,     pieneneminen lisäsi tarjontaa ja kiristi kilpailua
14934:        ja                                            EU-sisämarkkinoilla.
14935:           miten Hallitus aikoo hoitaa osuutensa          Sisämarkkinoiden tarjontaongelmaa pyritään
14936:        kansainvälisessä solidaarisuustyössä ruo-     yhteisötasolla helpottamaan Venäjän elintarvi-
14937:        ka-avun toimittamisessa Venäjälle niin,       keapupaketin kautta. Viimeisimpien tietojen no-
14938:        että suomalaisen elintarviketeollisuuden      jalla apupaketin toteutuminen on edelleen epä-
14939:        tuotteet tässä markkinoinnissa huomioi-       varmaa. Toteutuessaankaan se ei juuri helpotta-
14940:        daan, ja                                      ne suomalaisen elintarvikealan tilannetta.
14941:           millaisia mahdollisuuksia ja haluja        Euroopan unionin GATT/WTO -sitoumuksien
14942:        kauppa- ja teollisuusministeriöllä on vai-    johdosta toimitukset kohdistuisivat sellaisiin, vä-
14943:        kuttaa elintarvikeviennin ns. normalisoi-     hän jalostettuihin ja julkisesti tuetuissa varas-
14944:        tumiseen Venäjälle, sekä                      tointijärjestelmissä mukana oleviin tuotteisiin,
14945:           eikö nyt olisi kiireesti annettava vaik-   joita Suomessa ei ole tarjolla joko ollenkaan tai
14946:        kapa tilapäistä "telakkatukea" viennin ai-    ainakaan riittävän suuria eriä. Aputoimitusten
14947:        kaansaamiseksi ja työpaikkojen turvaa-        helpottava vaikutus sisämarkkinatarjonnan suh-
14948:        miseksi elintarvikealalla?                    teen on myös arvioitu hyvin rajalliseksi. Asiasta
14949:                                                      yhteisötasolla neuvoteltaessa Suomi on vaikutta-
14950:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nut aktiivisestijärjestelmän rakentamiseen sellai-
14951: vasti seuraavaa:                                     seksi, etteivät aputoimitukset häiritsisi normaa-
14952:                                                      lia kaupankäyntiä. Tätä riskiä on tarkoitus pie-
14953:     Kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää vii-     nentää jättämällä avun ulkopuolelle Pietari ja
14954: den ensimmäisen EU-jäsenyysvuoden ajan siirty-       Moskova, joihin suuri osa markkinaehtoisesta
14955: mäkauden tukia elintarviketeollisuudelle toimi-      viennistä kohdistuu ja joissa ruokahuolto toimii
14956: alan kansainväliseen kilpailuun sopeutumisen         muuta maata paremmin.
14957: helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Tuen myön-          Kauppa- ja teollisuusministeriön ensisijainen
14958: tämiseen liittyy myös alan taloudellisen tilanteen   tehtävä on kehittää elinkeinoelämän ja yritystoi-
14959: ja työllisyyden aktiivinen seuranta. Kokonaisuu-     minnan yleisiä toimintaedellytyksiä. Suotuisat
14960: tena elintarviketeollisuuden työllisyyskehitys oli   toimintaolosuhteet, esimerkiksi rahoitusmarkki-
14961: vuosina 1995- 1997 selvästi ennakoitua parempi.      noiden toimivuus, osaava työvoima ja riittävä
14962: Toimialan henkilöstömäärä pysyi ylikapasitee-        tutkimusrahoitus ovat tekijöitä, jotka takaavat
14963: tista ja kansainvälisen kilpailun avautumisesta      myös elintarviketeollisuudelle mahdollisuuden
14964: huolimatta liki ennallaan noin 40 000 henkilössä.    kehittää pitkän aikavälin reaalista kilpailuky-
14965: Tämän mahdollisti erityisesti hyvin sujunut Ve-      kyään. Viiden ensimmäisen EU-jäsenyysvuoden
14966: näjän vienti. Lisäksi elintarviketeollisuus pystyi   ajan elintarviketeollisuudelle myönnetään myös
14967: säilyttämään korkeat kotimarkkinaosuudet osin        ns. siirtymäkauden tukia investointeihin, kehit-
14968: imagoetunsa, osin parantuneen hintakilpailuky-       tämishankkeisiin, kansainvälistymiseen ja tuote-
14969:                                            KK 1592/1998 vp                                              3
14970: 
14971: kehitykseen. Tukipaketin tarkoitus on nopeuttaa        myös henkilöstöstrategioissaan kyetä näkemään
14972: aiemmin suljetuilla markkinoilla toimineen alan        väliaikaisia vaikeuksia pidemmälle.
14973: sopeutumista kiristyneeseen kilpailutilanteeseen          Työpaikkojen kannalta on keskeistä, että alati
14974: ja helpottaa jäsenyyden tarjoamien uusien mah-         tehostuvan perustuotannan katveeseen avautuu
14975: dollisuuksien hyödyntämistä.                           uutta tilaa joustavalle pk-sektorille. Myös val-
14976:     Edellä mainituilla valtiovallan toimilla voi-      tion toimien on jatkossa kohdistuttava pieniin ja
14977: daan vaikuttaa elintarvikealan pitkän aikavälin        keskisuuriin elintarvikealan yrityksiin, joilla on
14978: toimintaolosuhteisiin ja rakenteisiin. Jo valmiik-     mahdollisuus ylläpitää alan työllisyyttä keskitty-
14979: si kansainvälisesti kilpailukykyiset yritykset         mällä erikoistuotteisiin, jotka eivät ole täysin
14980: ovatkin paras vakuutus yllättäviä poikkeustilan-       riippuvaisia suurtuotannon eduista ja joille on
14981: teita vastaan. Sen sijaan akuutin Venäjän ongel-       potentiaalisia vientimarkkinoita. Kauppa- ja
14982: man helpottamiseksi kauppa- ja teollisuusminis-        teollisuusministeriö aikookin nostaa tulevalla ra-
14983: teriön ja koko Suomen hallituksen keinot ovat          kennerahastokaudella elintarviketeollisuudelle
14984: rajalliset, vaikuttaminen tapahtuu lähinnä kan-        kohdistettavien rahoituksellisten toimien paino-
14985: sainvälisiin rahoituspaketteihin osallistumisen        pisteiksi pk-yritysten uusien tuotteiden ja tuotan-
14986: kautta. Venäjän kaupan normalisoituminen on            tomenetelmien kehittämishankkeet, näihin liitty-
14987: kiinni ennen kaikkea Venäjän talouden vakautu-         vät investoinnit ja kansainvälistymiskynnyksen
14988: misesta.                                               alentamisen.
14989:     Elintarviketeollisuudelle räätälöityjä määrä-         Toimintatuen myöntäminen elintarviketeolli-
14990: aikaisia tukia myönnetään myös alan suurimmil-         suudelle ei ole kauppa- ja teollisuusministeriön
14991: le yrityksille, koska ne kantavat ensisijaisen vas-    näkökulmasta perusteltua. Toimintatuki olisi
14992:  tuun perustuotannan kilpailukyvystä ulkomai-          luonteeltaan rakenteita säilyttävääja epäterveitä
14993:  siin yrityksiin nähden. Osa ensi asteen elintarvi-    markkinapiirteitä korostavaa, kun yritykset yllä-
14994:  keteollisuuden suurimmista toimijoista onkin          pitäisivät toimintojaan julkisen tuen varassa. Se
14995: joutunut voimakkaasti ratianalisoimaan toimin-         olisi ristiriidassa elintarviketeollisuuden raken-
14996:  tojaan viime vuosina. Lyhyellä aikavälillä Venä-      teiden kehittämiseksi tehdyn työn ja vielä edessä
14997: jän ja Aasian talouskriisit ja pidemmällä tähtäi-      olevan rakennemuutostarpeen kanssa. Toimin-
14998:  mellä maailmankaupan vapautuminen merkitse-           tatuki teollisuudelle ei myöskään ole sallittua
14999:  vät tarvetta tuotannon tehostamiseen entises-         EU:n valtiontukisäädöksien nojalla, telakat
15000:  tään. Tämän vuoksi on todennäköistä, että elin-       muodostavat tästä ikävän poikkeuksen meneil-
15001:  tarviketeollisuuden suurten yritysten työllistävä     lään olevan kahden vuoden siirtymäjakson ajan.
15002:  vaikutus vähenee jatkossakin - koko EU:n              Pienenä maana ja kansantaloutena Suomella ei
15003:  alueella. V seimpien suomalaisten alan yritysten      ole varaa osallistua kansainväliseen tukikilpai-
15004:  taloudellinen asema on kuitenkin yhä vahva,           luun teollisuudenalojensa ylläpitämiseksi. Suo-
15005:  minkä vuoksi niiltä on lupa odottaa malttia           men etu on, ettei toimintatukien käyttöä laajen-
15006:  suunnitella toimintaansa pitkällä tähtäimellä ja      neta.
15007: 
15008:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
15009: 
15010:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
15011: 4                                           KK 1592/1998 vp
15012: 
15013: 
15014: 
15015: 
15016:                                          Tili Riksdagens Talman
15017: 
15018:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           del pä hemmamarknaden. Att den nuvarande
15019: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            verksamheten är betydligt effektivare än verk-
15020: medlem av statstrådet översänt följande av riks-       samheten före Finlands EU-medlemskap syns i
15021: dagsman Eila Rimmi m.fl. undertecknade skrift-         nyckeltalen för de viktigaste underliggande sek-
15022: liga spörsmål nr 1592:                                 torerna, kött- och mjölkförädling. Det var först
15023:                                                        under förra hösten som sysselsättningen, tili följd
15024:           Har man inom Regeringen fåst upp-            av den ekonomiska krisen i Ryssland, började
15025:        märksamhet vid sysselsättningsläget i           utvecklas i en klart negativare riktning. För
15026:        livsmedelsbranschen, och                        många finska företagare inom livsmedelsindu-
15027:           tänker Regeringen göra något åt detta        strin hade Ryssland hunnit bli ett viktigt export-
15028:        och                                             mäl med tanke pä företagets omsättning. Dess-
15029:           på vilket sätt tänker Regeringen sköta       utom hade den minskade efterfrägan i vårt östra
15030:        sin del av det internationella solidaritets-    grannland tili följd att utbudet ökade och kon-
15031:        arbete som består av att man skickar livs-      kurrensen hårdnade på den inre marknaden
15032:        medel tili Ryssland så att den finska livs-     inom EU.
15033:        medelsindustrins produkter kommer                  Problemet med det för stora utbudet pä den
15034:        att beaktas i denna marknadsföring samt         inre marknaden skalllindras på gemenskapsnivå
15035:           vilka slags möjligheter och hurudant         genom att man skickar en hjälpsändning bestä-
15036:        intresse har handels- och industriministe-      ende av ett livsmedelspaket tili Ryssland. Enligt
15037:        riet att medverka tili att livsmedelsexpor-     de senaste uppgifterna är det dock fortfar~nde
15038:        ten tili Ryssland så att säga normaliseras      osäkert om hjälpen skall skickas eller inte. Aven
15039:        och bör man nu inte snabbt bevilja t.ex.        om sändningen blir av ger det knappast nägon
15040:        temporärt "varvsstöd" för att åstadkom-         större lindring i den finska livsmedelssektorns
15041:        ma export och trygga arbetsplatserna            problematiska situation. På grund av de GATT/
15042:        inom livsmedelssektorn?                         WTO-förbindelser som den Europeiska unionen
15043:                                                        har iklätt sig kommer de eventuella leveranserna
15044:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          att innehålla sådana produkter som inte är så
15045: anföra följande:                                       långt förädlade och som omfattas av offentligt
15046:                                                        understödda upplagringssystem, och är sådana
15047:    Under de fem första åren av EU-medlemskap           att de antingen inte alls finns tiligängliga i Fin-
15048: beviljar handels- och industriministeriet livsmed-     land eller ätminstone inte i tillräckligt stora parti-
15049: elsindustrin stöd under övergångsperioden för          er. Den lindrande effekt som hjälpsändningarna
15050: att underlätta och försnabba sektorns anpass-          kan ha pä varuutbudet pä den inre marknaden
15051: ning till den internationella konkurrensen. I sam-     har också bedömts vara mycket begränsad. Vid
15052: band med att stöd beviljas följs också samtidigt       de förhandlingar som pä gemenskapsnivä har
15053: det ekonomiska läget och sysselsättningsläget          förts om saken har Finland försökt aktivt med-
15054: inom sektorn. Under åren 1995-1997 utveckla-           verka till att man skapar ett system för hjälp-
15055: des sysselsättningen inom livsmedelssektorn som        sändningar som så litet som möjligt stör den
15056: helhet i en klart positivare riktning än väntat.       normala handeln. Avsikten är att minska denna
15057: Trots överkapacitet och öppnandet av markna-           risk genom att lämna S:t Petersburg och Moskva
15058: den för den internationella konkurrensen skedde        utan hjälp, eftersom huvudparten av den mark-
15059: det nästan ingen ändring i antalet anställda inom      nadsbaserade exporten riktar sig just tili dessa
15060: sektorn, vilket uppgår tili ca 40 000. Detta möjlig-   städer där också matvaruförsörjningen fungerar
15061: gjordes närmast av det faktum att importen tili        bättre än någon annanstans i Ryssland.
15062: Ryssland gick bra. Dessutom lyckades livsmed-             Handels- och industriministeriets främsta
15063: elssektorn, dels tack vare sin image och dels tack     uppigft är att utveckla de allmänna verksamhets-
15064: vare att konkurrensförmågan i fråga om priser          betingelserna för näringslivet och företagsverk-
15065: hade förbättrats, behålla sin stora marknadsan-        samheten. Gynnsamma förhållanden t.ex. en
15066:                                            KK 1592/1998 vp                                              5
15067: 
15068: fungerande finansieringsmarknad, skickliga ar-         rande starkt, varför man kan förvänta sig av dem
15069: betstagare och tillräcklig finansiering av forsk-      att de har tålamod att planera sin verksamhet på
15070: ningen är faktorer som garanterar även livsmed-        längre sikt och också i sin personalpolitik kunna
15071: elsindustrin en möjlighet att på lång sikt utveckla    se längre än endast de tillfålliga svårigheter som
15072: sin reella konkurrenskraft. Under de fem första        nu finns.
15073: åren av EU-medlemskap beviljas livsmedelsin-              Ur arbetsplatsernas synvinkel är det viktigt att
15074: dustrin ett s.k. stöd under övergångsperioden för      den allt effektivare primärproduktionen lämnar
15075: investeringar, utvecklingsprojekt, internationali-     också rum för en flexibel sektor som består av
15076: sering och produktutveckling. Syftet med stödet        små och medelstora företag. Också de åtgärder
15077: är att försnabba denna sektors, som tidigare ope-      som staten i fortsättningen kommer att vidta
15078: rerade på en sluten marknad, anpassning tili en        måste riktas tili små och medelstora företag inom
15079: hårdare konkurrens och underlätta utnyttjandet         livsmedelssektorn vilka har möjlighet att upp-
15080: av de nya möjligheter som EU-medlemskapet              rätthålla sysselsättningen inom sektorn genom
15081: erbjuder.                                              att koncentrera sig på specialprodukter som inte
15082:     Genom de åtgärder enligt ovan som statsmak-        är helt beroende av de fördelar som massproduk-
15083: ten har vidtagit är det möjligt att på långt sikt      tion medför och för vilka det kan finnas en poten-
15084: påverka livsmedelsbranschens verksamhetsbe-            tien exportmarknad. Under den kommande
15085: tingelser och struktur. Företag som redan är in-       strukturfondsperioden ämnar handels- och
15086: ternationellt konkurrenskraftiga utgör den bästa       industriministeriet sålunda också i fråga om de
15087: garantin för att man kommer att klara sig i ovän-      finansieringsåtgärder som riktas tilllivsmedelsin-
15088: tade situationer. Däremot är handels- och indu-        dustrin prioritera sådana projekt vid små och
15089: striministeriets och hela regeringens medel att        medelstora företag som syftar tili utvecklande av
15090: lindra det akuta problemet med exporten tili           nya produkter och produktionsmetoder, investe-
15091: Ryssland begränsade. Eventuell påverkan kan            ringar i anslutning tili dessa och sänkning av
15092: ske framför allt genom deltagande i internatio-        tröskeln i fråga om företags internationalisering.
15093: nella finansieringspaket. För att handeln med             Ur handels- och industriministeriets synvin-
15094: Ryssland skall normaliseras förutsätts framför         kel är det inte motiverat att bevilja livsmedelsin-
15095: allt att det ekonomiska läget i Ryssland stabilise-    dustrin verksamhetsstöd. Verksamhetsstödet är
15096: ras.                                                   sådant tili sin natur att det tenderar att upprätt-
15097:     De tidsbundna stöd som skräddarsytts sär-          hålla nuvarande strukturer och framhäva osunda
15098:  skilts för livsmedelsindustrins behov beviljas        drag hos marknaden, eftersom företag upprätt-
15099: också de största företagen inom sektorn, efter-        håller sin verksamhet med hjälp av offentligt un-
15100:  som dessa bär det främsta ansvaret för att pri-       derstöd. Att bevilja verksamhetsstöd skulle stå i
15101: märproduktionen är konkurrenskraftig i jämfö-          strid med det arbete som gjorts för att utveckla
15102:  relse med utländska företag. En del av de största     livsmedelsindustrins struktur och det behov av
15103:  operatörerna inom den primära livsmedelsindu-         strukturomvandling inom sektorn som ännu fö-
15104:  strin har ju också varit tvungen att under de         rekommer. Det är inte heller tillåtet att bevilja
15105:  senaste åren kraftigt rationalisera sin verksam-      industrin verksamhetsstöd enligt EU:s bestäm-
15106:  hec Den ekonomiska krisen i Ryssland och i            melser om statligt stöd. Det enda beklagliga un-
15107:  Asien på kort sikt och liberaliseringen av världs-    dantaget utgörs av varvsstödet under den pågå-
15108:  handeln på längre sikt betyder att produktionen       ende övergångsperioden av två år. Som ett litet
15109:  måste ytterligare effektiveras. Av denna anled-       land med en liten ekonomi har Finland inte råd
15110:  ning är det troligt att den sysselsättningsskapan-    att deltai den internationella tävlingen som sker
15111:  de effekten av stora företag inom livsmedelsindu-     med hjälp av understöd i syfte att kunna upprätt-
15112:  strin kommer att minska också i fortsättningen        hålla sina industrigrenar. Det ligger i Finlands
15113:  - inom hela EU. Det ekonomiska läget för de           intresse att systemet med verksamhetsstöd inte
15114:  flesta finska företag inom sektorn är dock fortfa-    utvidgas.
15115: 
15116:      Helsingforsden 18 februari 1999
15117: 
15118:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
15119:                                               KK 1593/1998 vp
15120: 
15121: Kirjallinen kysymys 1593
15122: 
15123: 
15124: 
15125: 
15126:                                      Antero Kekkonen /sd: Ulkomaisten kuljettajien työluvista
15127: 
15128: 
15129: 
15130:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
15131: 
15132:     Kuljetusalan järjestöiltä on tullut viestejä, joi-   koska edelleenkin työttömänä on suuri joukko
15133: den mukaan Suomessa myönnetään liian helpos-             ammattitaitoisia kotimaisia kuljettajia. Osa kul-
15134: ti työlupia ulkomaisille autonkuljettajille. Erityi-     jetusliikkeistä on tätä kautta voinut lisätä omaa
15135: sen ongelmallisiksi muodostuvat virolaisille ja          kilpailukykyään palkkaamalla halvempaa työ-
15136: venäläisille myönnetyt luvat. Tietämäni mukaan           voimaa, mutta kokonaiskustannukset ja lisään-
15137: lupia myönnettäessä ei ilmeisestikään ole kaikilta       tyvät riskit kantaa koko Suomi.
15138: osin pidetty kiinni kuljettajille Suomessa asete-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15139: tuista ehdoista ja määräyksistä. Tämä ei varmas-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15140: tikaan ole omiaan lisäämään liikenneturvalli-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15141: suutta maamme teillä.                                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15142:     Ilmeisesti aikanaan on sovittu, että Suomen ja
15143: Venäjän välisessä tavaraliikenteessä noudate-                      Onko Hallitus tietoinen yhä lisäänty-
15144: taan tiettyä keskinäistä suhdetta, jota ei käy rik-             neistä ulkomaisten kuljetustyöntekijöi-
15145: kominen. Tiettävästi tästä suhteesta ei ole viime               den työluvista, ja
15146: aikoina pidetty kiinni. Jos työlupia on myönnetty                 miten se on vaikuttanut suomalaisten
15147: yli sopimusten edellyttämien määrien, on tilanne                kuljettajien työllisyystilanteeseen sekä lii-
15148: suomalaisten kuljettajien kannalta kohtuuton,                   kenneturvallisuuteen?
15149: 
15150:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
15151:                                            Antero Kekkonen /sd
15152: 
15153: 
15154: 
15155: 
15156: 280043
15157: 2                                           KK 1593/1998 vp
15158: 
15159: 
15160: 
15161: 
15162:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15163: 
15164:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ulkomaalaislain ja sen nojalla annettujen
15165: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          säännösten ja määräysten noudattamista valvoo
15166: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ulkomaalaisvirasto ja poliisi. Ulkomaalaisten
15167: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero            maahantuloa ja maastalähtöä koskevien sään-
15168: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nösten ja määräysten noudattamista valvovat
15169: n:o 1593:                                              myös passintarkastajat. Ulkomaalaisten työnte-
15170:                                                        koa koskevien säädösten ja määräysten noudat-
15171:          Onko Hallitus tietoinen yhä lisäänty-         tamista valvoo myös työviranomainen. Työ-
15172:        neistä ulkomaisten kuljetustyöntekijöi-         suojeluviranomainen valvoo ulkomaalaislain
15173:        den työluvista, ja                              työsuhteen ehtoja koskevien säännösten noudat-
15174:          miten se on vaikuttanut suomalaisten          tamista niin kuin työsuojelun valvonnasta ja
15175:        kuljettajien työllisyystilanteeseen sekä lii-   muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa
15176:        kenneturvallisuuteen?                           laissa (131/1973) on säädetty.
15177:                                                            Edellä esitettyjä työlupia koskevia määräyk-
15178:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           siä sovelletaan autonkuljettajiin, jotka suoritta-
15179: vasti seuraavaa:                                       vat rajan ylittävää henkilö- tai tavarankuljetusta,
15180:                                                        silloin kun he ovat suomalaisen työnantajan pal-
15181:     Ulkomaalaislain (378/1991) 26 §:n mukaan           veluksessa tai kuljettavat suomalaisen kuljetus-
15182: työluvan ulkomailla myöntää Suomen edustus-            liikkeen autoja ulkomaisen työnantajan palve-
15183: to, jollei siihen työviranomaisen kannan perus-        luksessa ollen, jolloin kysymyksessä on vuokra-
15184: teella ole estettä. Suomessa ulkomaalaisvirasto        työvoiman käyttö suomalaisen kuljetusliikkeen
15185: tai paikallispoliisi myöntää ulkomaalaiselle, jolla    ollessa työn teettäjän asemassa.
15186: ei ole oleskelulupaa, työluvan oleskeluluvan               Työlupaa ei vaadita ulkomaalaisasetuksen ja
15187: myöntämisen yhteydessä. Ulkomaalaisasetuk-             työministeriön määräyksen mukaan silloin, kun
15188: sessa (142/1994) säädetään, että työnantajan tai       ulkomaalainen kuljettaja ulkomaisen työnanta-
15189: toimeksiantajan on hankittava aikomastaan ul-          jan palveluksessa ollen tai itsenäisenä yrittäjänä
15190: komaisen työvoiman käyttämisestä työvoima-             Suomessa asumatta kuljettaa rajan ylittävässä
15191: toimiston lausunto. Lausuntopyynnössä on an-           liikenteessä työnantajansa tai itsensä omistamaa
15192: nettava selvitys työtehtävästä ja esitettävä perus-    ulkomailla rekisteröityä ajoneuvoa Suomessa ti-
15193: telut ulkomaisen työvoiman käyttämisestä. Sa-          lapäisesti, suomalaisen ja ulkomaisen paikka-
15194: moin lausuntopyynnössä on annettava ulkomaa-           kunnan välisessä reittiliikenteessä tai Suomen
15195: laislain 29 §:n edellyttämä vakuutus siitä, että       alueen kautta tapahtuvassa ulkomaisten paikka-
15196: ulkomaalaiselle maksettava palkka ja muut työ-         kuntien välisessä reittiliikenteessä. Työlupaa ei
15197: ehdot ovat voimassa olevien työehtosopimusten          vaadita myöskään silloin, kun Suomessa rekiste-
15198: mukaiset. Työvoimatoimiston antama lausunto            röity ajoneuvo on vuokrattu ulkomaiselle yrityk-
15199: on ulkomaalaislain tarkoittama työviranomai-           selle tai yksityiselle henkilölle kiinteää vuokra-
15200: sen kanta työluvan myöntävälle Suomen edus-            summaa vastaan eikä vuokranantaja ole vuok-
15201: tustolle.                                              raajaan työnantajan tai työn teettäjän asemassa.
15202:     Työministeriö on ulkomaalaisasetuksen no-          Työlupavelvollisuudesta vapauttaminen näissä
15203: jalla antanut määräyksen työlupahakemusten             tapauksissa vastaa kansainvälistä käytäntöä eikä
15204: käsittelyssä noudatettavasta menettelystä, työlu-      työluvan vaatimiseen olisi edellytyksiäkään sil-
15205: van myöntämisperusteista sekä ulkomaalaisten           loin, kun ulkomaalaisella työntekijällä ei ole
15206: työntekoa koskevien säännösten valvonnasta.            Suomessa työnantajaa tai työn teettäjää.
15207: Määräyksen mukaan työvoimatoimiston tulee                  Suomen ja Venäjän välisessä kansainvälistä
15208: antaa lausuntonsa työvoimapoliittisen harkin-          autoliikennettä koskevan sopimuksen perusteel-
15209: nan perusteella ottaen huomioon alan työllisyys-       la käydyissä neuvotteluissa sovitaan vuosittain
15210: tilanteen ja sen ohella kussakin tapauksessa esite-    kuljetuslupakiintiöt. Sopimus kuuluu liikenne-
15211: tyt erityiset perustelut.                              ministeriön toimivaltaan. Näissä neuvotteluissa
15212:                                                KK 1593/1998 vp                                            3
15213: 
15214: ei voida käsitellä tai sopia mistään työlupien            työsuojeluosastolta pyytämässä lausunnossa vii-
15215: myöntämiseen liittyvästä. Siten työlupien myön-           tataan siihen, että työsuojeluviranomaisten tie-
15216: tämisessä venäläisille kuljettajille noudatetaan          toon on tullut epäilyjä, että ulkomaiset ajoneuvot
15217: normaalia työlupaharkintaa.                               suorittaisivat ulkomaan kuljetuksen ohella ilman
15218:     Ministeriö on pyytänyt kysymyksen johdosta            työlupaa maan sisäisiä kuljetuksia. Ilmitulleita
15219: työvoima- ja elinkeinokeskusten kautta selvitys-          tapauksia on myös käsitelty oikeudessa. Ottaen
15220: tä työvoimatoimistoilta rekka-autonkuljettajille          huomioon kuljetustyön luonteen työvoimatoi-
15221: haetuista työluvista ja alan työllisyydestä sekä          miston valvontamahdollisuudet eivät ole käytän-
15222: työvoimatoimistojen mahdollisista väärinkäy-              nössä kovin suuret. Työvoimatoimistot pyrki-
15223: töksistä saamia tietoja. Saatujen vastausten pe-          vätkin ensisijaisesti jatkotyölupahakemusten kä-
15224: rusteella voidaan todeta, että ulkomaisten kuljet-        sittelyn yhteydessä selvittämään asianmukais-
15225: tajien työlupien määrä ei ole kovin merkittävä.           ten työehtojen noudattamisen.
15226: Useimmista toimistoista ei lainkaan ole pyydetty              Vastauksena kirjallisen kysymyksen suoma-
15227: lausuntoja työlupien saamisesta venäläisille tai          laisten kuljettajien työllisyyttä koskevan kysy-
15228: virolaisille kuljettajille. Niissä työvoimatoimis-        myksen osalta voidaan edellä esitetyn perusteella
15229: toissa, joihin lausuntopyyntöjä suomalaisilta             todeta, että ulkomaisten kuljetustyöntekijöiden
15230: kuljetusliikkeiltä oli tullut, puoltavia lausuntoja       määrässä ei ole tapahtunut olennaista lisäänty-
15231: oli annettu sillä perusteella, että kuljettajilta edel-   mistä ja että sillä ei ole ollut vaikutusta suoma-
15232: lytettiin venäjän kielen taitoa kuljetusten suun-         laisten kuljettajien työllisyystilanteen kannalta.
15233: tautuessa pitkälle Venäjän sisäosiin.                         (Liikenneministeriö on työministeriölle anta-
15234:     Työvoimatoimistojen kokemuksen perusteel-             massaan lausunnossa viitannut eräisiin tutki-
15235: la suomalaisista venäjän kielen taitoisista rekka-        muksiin, joiden mukaan ulkomaalaisten kuljet-
15236:  autonkuljettajista on pulaa. Lisäksi suomalais-          tajien onnettomuusriski on 5-7-kertainen suo-
15237:  ten kuljettajien saantia on myös vaikeuttanut se         malaisten kuljettajien onnettomuusriskiin ver-
15238:  seikka, että varsinkin Venäjän olosuhteiden ke-          rattuna. Raskaan liikenteen osalta merkittävä
15239:  hityksen myötä halukkuus ottaa vastaan työtä             riskitekijä on venäläisen ajokaluston heikko
15240:  autonkuljettajana Venäjälle suuntautuvissa kul-          kunto.)
15241: jetuksissa on selvästi vähentynyt. Viranomaisilla             Työministeriössä on parhaillaan valmisteilla
15242:  on myös mahdollisuus järjestää kuljettajakoulu-          työlupamääräysten uudistaminen. Eduskunnan
15243:  tusta Suomessa pysyvästi asuville venäjän kielen         käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen ulko-
15244:  hallitseville paluumuuttajille. Auto- ja kuljetus-       maalaislain muuttamisesta liittyy myös työlupa-
15245:  alan henkilöstökoulutukseen olisi mahdollista            menettelyn uudistaminen ja yksikertaistaminen.
15246:  sisällyttää kielikoulutusta venäjän kielessä, mikä       Työministeriö tulee lain tultua hyväksytyksi
15247:  olisi kotimaisen maantiekuljetuksen ja suoma-            asettamaan työryhmän selkiyttämään ja yksin-
15248:  laisten kuljettajienkin edun mukaista.                   kertaistamaan työlupamenettelyä. Tässä yhtey-
15249:     Väärinkäytöksistä oli tietoa vain muutamassa          dessä työryhmä tulee myös käsittelemään kulje-
15250:  yksittäistapauksessa, joita oli selvitelty yhteis-       tusalan työlupiin liittyvän valvonnan kehittämis-
15251:  työssä työsuojeluviranomaisten ja poliisin kans-         tarpeet ja viranomaisyhteistyön kiinteyttämistä
15252:  sa. Työministeriön sosiaali- ja terveysministeriön       työlupavalvonnassa yleensäkin.
15253: 
15254:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
15255: 
15256:                                                                          Työministeri Liisa Jaakonsaari
15257: 4                                           KK 1593/1998 vp
15258: 
15259: 
15260: 
15261: 
15262:                                          Tili Riksdagens Talman
15263: 
15264:    I det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen         utlänningslagen och de stadganden och bestäm-
15265: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            melser som utfårdats med stöd av den iakttas.
15266: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Också passkontrollanterna övervakar att stad-
15267: dagsman Antero Kekkonen undertecknade                  gandena och bestämme1serna om utlänningars
15268: skriftliga spörsmål nr 1593:                           inresa och utresa följs. Dessutom övervakar ar-
15269:                                                        betsmyndigheten att gällande författningar och
15270:           Är Regeringen medveten om ett allt           bestämmelser om utlänningars arbete iakttas.
15271:        större anta1 arbetstillstånd som beviljats      Arbetarskyddsmyndigheten övervakar att de be-
15272:        utländska arbetstagare inom transport-          stämme1ser i utlänningslagen som gäller anställ-
15273:        branschen, och                                  ningsvillkor följs på det sätt som föreskrivs i
15274:           hur har detta påverkat fin1ändska fö-        lagen om tillsynen över arbetarskyddet och om
15275:        rares sysselsättningssituation och trafik-      sökande av ändring i arbetarskyddsärenden
15276:        säkerheten?                                     (131/1973).
15277:                                                            Ovan avsedda bestämmelser och föreskrifter
15278:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          om arbetstillstånd tillämpas på sådana förare
15279: anföra följande:                                       inom gränsöverskridande person- och godstrans-
15280:                                                        port som är anställda i tjänst hos en finländsk
15281:     Enligt 26 § utlänningslagen (378/1991) beviljas    arbetsgivare eller som kör ett finländskt trans-
15282: arbetstillstånd utomlands av finska beskickning-       portföretags bilar i tjänst hos en utländsk arbets-
15283: ar, om inte hinder föreligger på grund av arbets-      givare, varvid det är fråga om användning av
15284: myndighetens ståndpunkt. En utlänning som              hyrd arbetskraft och det finländska transportfö-
15285: inte har uppehållstilistånd beviljas arbetstill-       retaget är i uppdragsgivarställning.
15286: stånd i Finland av utlänningsverket eller av den           Enligt utlänningsförordningen och arbetsmi-
15287: lokala polisen i samband med uppehållstilistån-        nisteriets föreskrift krävs inte arbetstillstånd av
15288: det. I utlänningsförordningen (142/1994) före-         en utländsk förare som är i tjänst hos en utländsk
15289: skrivs att en arbetsgivare eller en uppdragsgivare     arbetsgivare eller som egen företagare, utan att
15290: skall inhämta arbetskraftsbyråns utlåtande om          bo i Finland, i gränsöverskridande trafik framför
15291: planerad användning av utländsk arbetskraft.           ett i utlandet registrerat fordon som ägs av ar-
15292: Av begäran om utlåtande skall framgå arbets-           betsgivaren eller av honom själv, tillfålligt i Fin-
15293: uppgifterna och en motivering av användningen          land, i linjetrafik mellan en finländsk och en
15294: av utländsk arbetskraft. I begäran om utlåtande        utländsk ort eller i linjetrafik över Finland mellan
15295: skalllikaså finnas en sådan försäkran som förut-       två utländska orter. Arbetstillstånd krävs inte
15296: sätts i 29 § utlänningslagen om att den lön som        heller när det är fråga om ett i Finland registrerat
15297: skall betalas tili utlänningen och övriga arbets-      fordon, som för ett fast hyresbelopp har hyrts ut
15298: villkor stämmer överens med de gällande kollek-        till ett utländskt företag eller en utländsk enki1d
15299: tivavtalen. Arbetskraftsbyråns utlåtande är en         person utan att den som hyrt ut fordonet står i
15300: sådan arbetskraftmyndighetens ståndpunkt tili          vare sig arbetsgivar- eller uppdragsgivarställ-
15301: den finska beskickning som beviljar arbetstili-        ning till den som av honom hyrt fordonet. Befri-
15302: stånd som avses i utlänningslagen.                     elsen från skyldigheten att ha arbetstillstånd sva-
15303:     Arbetsministeriet har med stöd av utlännings-      rar i dessa fall mot internationell praxis och det
15304: förordningen meddelat en föreskrift om förfa-          finns inte ens förutsättningar för att kräva arbets-
15305: randet vid behandling av ansökningar om arbets-        tillstånd i de fall där en utländsk arbetstagare inte
15306: tillstånd, grunderna för beviljande av arbetstili-     har någon arbetsgivare eller uppdragsgivare i
15307: stånd och tillsyn. Enligt föreskriften skall arbets-   Finland.
15308: kraftsbyrån ge sitt utlåtande enligt arbetskrafts-         Vid de förhandlingar som förs på basis av en
15309: politisk prövning med beaktande av sysselsätt-         överkommelse om internationell biltrafik mellan
15310: ningsläget inom branschen och dessutom av så-          Finland och Ryssland kommer man överens om
15311: dana särskilda grunder som angetts i varje enskilt     de årliga kvoterna för transporttillstånd. Över-
15312: fall.                                                  enskommelsen hör tili trafikministeriets kompe-
15313:     Utlänningsverket och polisen övervakar att         tens. Vid dessa förhandlingar kan man varken
15314:                                            KK 1593/1998 vp                                              5
15315: 
15316: behandla eller komma överens om något som har         kommit till arbetarskyddsmyndigheternas kän-
15317: med beviljande av arbetstillstånd att göra. Ryska     nedom om att utländska fordon vid sidan om
15318: förare beviljas således arbetstillstånd enligt nor-   utrikestransporter också kör transporter inom
15319: mal arbetstillståndsprövning.                         Jandet utan arbetstillstånd. Uppdagade fall har
15320:    Med anledning av spörsmålet har ministeriet        också behandlats i rätten. Med beaktande av
15321: via arbetskrafts- och näringscentralerna bett ar-     transportarbetets natur är arbetskraftsbyråns
15322: betskraftsbyråerna ge en utredning om arbetstill-     tillsynsmöjligheter i praktiken inte särskilt stora.
15323: stånd som sökts för långtradarchaufförer, syssel-     Det är i första hand i samband med behandlingen
15324: sättningen inom branschen och eventuellt miss-        av ansökningar om förlängning av arbetstill-
15325: bruk som arbetskraftsbyråerna har fått veta om.       stånd som arbetskraftsbyråerna därför försöker
15326: På basis av de svar som man fått kan man konsta-      utreda att arbetsvillkoren iakttagits på behörigt
15327: tera att antalet arbetstillstånd som beviljats ut-    sätt.
15328: Iändska förare inte är särskilt stort. Av de flesta       Som svar på spörsmålet tili den del som gäller
15329: byråer har det inte alls begärts några utlåtanden     de finländska förarnas sysselsättning kan man på
15330: om beviljande av arbetstillstånd för ryska eller      basis av det ovan anförda konstatera att det inte
15331: estniska förare. De arbetskraftsbyråer, dit fin-      har skett någon väsentlig ökning i antalet utländ-
15332: Iändska transportföretag hade lämnat in sådan         ska arbetstagare inom transportbranschen och
15333: begäran, hade positiva utlåtanden getts med den       att detta inte har haft någon inverkan på de
15334: motiveringen att förarna förutsattes kunna ryska      finländska f6rarnas sysselsättningsläge.
15335: då transporterna riktade sig långt in i det inre av       (Trafikministeriet har i sitt utlåtande tili ar-
15336: Ryssland.                                             betsministeriet hänvisat tili vissa undersökningar
15337:     Enligt arbetskraftsbyråernas erfarenheter rå-     enligt vilka utländska förarares risk att råka ut
15338: der det brist på ryskkunniga långtradarchauffö-       för en olycka är 5-7 faldigjämfört med finländs-
15339: rer i Finland. Möjligheten att fä finländska förare   ka förare. 1 fråga om den tunga trafiken är den
15340: har dessutom försämrats av det faktum att i syn-      ryska vagnparkens däliga skick en signifikant
15341: nerhet utvecklingen i Ryssland har gjort att benä-    riskfaktor.)
15342: genheten att ta emot arbete som förare i samband          Arbetsministeriet arbetar som bäst på att revi-
15343: med transporter tili Ryssland har minskat klart.      dera föreskrifterna om arbetstiiiständ. Ett revi-
15344:  Myndigheterna har också möjlighet att ordna          derat och enklare arbetstillständsförfarande in-
15345: förarutbildning åt sådana återflyttare som är var-    går också som ett Ied i den regeringsproposition
15346:  aktigt bosatta i Finland och som behärskar rys-      med förslag tili ändring av utlänningslagen som
15347:  ka. 1 bil- och transportbranschens personalut-       behandlas som bäst av riksdagen. Sedan lagen
15348:  bildning kunde inkluderas språkutbildning i rys-     blivit antagen kommer arbetsministeriet att tiii-
15349:  ka, något som också skulle vara tili fördel för de   sätta en arbetsgrupp med uppgift att förtydliga
15350:  inhemska landsvägstransporterna och de fin-          och förenkla arbetstillståndsförfarandet. 1 detta
15351:  ländska förarna.                                     sammanhang kommer arbetsgruppen också att
15352:     Det fanns uppgifter om missbruk endast för        behandla behovet att utveckla tillsynen över ar-
15353:  några enstaka fall vilka man hade utrett i samråd    betstillstånd som beviljas inom transportbran-
15354:  med arbetarskyddsmyndigheter och polisen. 1          schen och intensifieringen av myndighetssamar-
15355:  det utlåtande som arbetsministeriet har begärt av    betet inom tiiisynen över arbetstillständ i allmän-
15356:  social- och hälsovårdsministeriets arbetar-          het.
15357:  skyddsavdelning hänvisas tili misstankar som
15358: 
15359:      Helsingfors den 17 februari 1999
15360: 
15361:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
15362:                                         KK 1594/1998 vp
15363: 
15364: Kirjallinen kysymys 1594
15365: 
15366: 
15367: 
15368: 
15369:                                  Bjarne Kallis /skl: Kuntien perimien elatustukimaksujen etuoikeu-
15370:                                      den poistamisesta
15371: 
15372: 
15373:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
15374: 
15375:    Tapauksissa, joissa elatusvelvolliseksi mää-    tajan (äidin) asema pysyy siis edelleen huonona.
15376: rätty henkilö ei pysty maksamaan elatusmaksua,     Elatusvelvollisen paremmasta maksukyvystä
15377: kunta maksaa elatustukea suoraan elatusta tar-     hän ei siis hyödy, koska ensin ulosmitataan kun-
15378: vitsevalle henkilölle. Kunnan maksamat elatus-     nan saatavat. Lapsen äiti saa edelleen tyytyä kun-
15379: tuet peritään sitten myöhemmin elatusvelvolli-     nalta saatavaan elatustukeen. Tästä tietenkin
15380: selta takaisin. Tämä on periaatteessa hyvä jär-    kärsii lapsi.
15381: jestelmä, muttajoissakin tapauksissa lapsen pää-      Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kunnan
15382: asiallisesta elatuksesta vastaava henkilö, eli     etu menee lapsen edun edelle.
15383: useimmiten lapsen äiti, saattaa joutua ahdin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15384: koon tämän järjestelmän epäkohtien takia.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15385:     Kunnan tarjoama elatustuki on yleensä pie-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15386: nempi kuin itse elatusmaksu. Kun elatusvelvolli-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15387: sen maksukyky mahdollisesti paranee, eli kun
15388: hän pystyisi maksamaan hänelle määrättyjä ela-                   Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
15389:  tusmaksujaan, hänelle on kuitenkin muodostu-                 tarkoitetusta epäkohdasta, joka voi koh-
15390:  nut uutta velkaa kunnalle: elatustukivelkaa.                 distua elatusta tarvitsevaan henkilöön, ja
15391:     Lain mukaan kunnalla on ulosotossa etuoi-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15392:  keus periä maksamiaan elatustukimaksujaan                    ryhtyä sen poistamiseksi?
15393:  pois ennen muita velkojia. Elatuksen vastaanot-
15394: 
15395:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
15396: 
15397:                                          Bjarne Kallis /skl
15398: 
15399: 
15400: 
15401: 
15402:  280043
15403: 2                                          KK 1594/1998 vp
15404: 
15405: 
15406: 
15407: 
15408:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15409: 
15410:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tehostamista koskeva uudistus. Osana uudistus-
15411: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ta muutettiin velkojien maksunsaantijärjestyk-
15412: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sestä annetun lain (1578/1992) 4 §:n 1 momentti.
15413: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne            Mainittu laki sääntelee sen keskinäisen järjestyk-
15414: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sen, jossa yksittäinen velkoja saa suorituksen
15415: n:o 1594:                                              ulosmitatuista tai konkurssiin luovutetuista va-
15416:                                                        roista silloin, jos velkojia on useita. Lainmuutok-
15417:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa        sella kunnan takautumissaatavan etuoikeusase-
15418:        tarkoitetusta epäkohdasta, joka voi koh-        ma parani huomattavasti, ja nyt tällaisella saata-
15419:        distua elatus ta tarvitsevaan henkilöön, ja     valla on sama oikeus maksunsaantiin kuin lapsen
15420:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         elatusavulla.
15421:        ryhtyä sen poistamiseksi?                            Laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä ei
15422:                                                        kuitenkaan sääntele sitä, miten ulosottotoimin
15423:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kertyneet varat jaetaan lapsen elatusapusaata-
15424: vasti seuraavaa:                                       vanja kunnan takautumissaatavan kesken, vaan
15425:                                                        tästä kysymyksestä säädetään elatusturvalain
15426:    Vuoden 1999 alusta voimaan tulleen elatus-           18 §:ssä. Säännöksen mukaan varoista, jotka
15427: turvalain (671/l998) mukaan lapselle voidaan           ovat kertyneet elatusvelvollisen vapaaehtoisina
15428: maksaa kunnan varoista elatustukea muun ohel-          suorituksina tai ulosottotoimin sinä aikana kun
15429: la silloin, kun elatusvelvollinen on laiminlyönyt       oikeus elatusavun perimiseen on kuulunut kun-
15430: elatusavun suorittamisen. Kun lapselle on tällä        nan toimielimelle, suoritetaan ensin elatusavun
15431: perusteella maksettu elatustukea, oikeus elatus-        saajalle eli lapselle saamatta jäänyt elatusapu ja
15432: apuun siirtyy maksetun elatustuen määrää vas-           sille mahdollisesti kertynyt viivästyskorko. Vasta
15433: taavalta osalta kunnan asianomaiselle toimieli-         lapsen saatavan tultua suoritetuksi voidaan va-
15434: melle. Tästä kunnalle siirtyvästä määrästä käyte-       roja käyttää kunnan takautumissaatavan kor-
15435: tään elatusturvalaissa nimitystä kunnan takau-          vaukseksi. Tällä säännöksellä on varmistettu se,
15436: tumissaatava.                                           että kunnan etu ei kertyneitä varoja jaettaessa
15437:     Elatusturvalain mukaan sen jälkeen, kun kun-        mene lapsen edun edelle.
15438: nan toimielin on päättänyt elatustuen maksami-              Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että
15439: sesta, toimielimellä on oikeus periä elatusvelvol-     jos elatusvelvolliselta samanaikaisesti ulosmita-
15440: liselta kaikki suorittamatta olevat elatusapuerät       taan sekä lapsen elatusapusaatavaa että kunnan
15441: viivästyskorkoineen. Tämä oikeus koskee sekä            takautumissaatavaa, lapsi saa kertyneistä varois-
15442: kunnan takautumissaatavaa että sen ylittävää            ta suorituksen ennen kuntaa niin kauan kunnes
15443:  osaa vahvistetusta elatusavusta. Takautumissaa-        lapsen saatava on suoritettu tai sitä koskeva oi-
15444: tavan ylittävä osa elatusavusta kuuluu oikeudel-        keus on vanhentunut. Jos kunta varoja jakaes-
15445: lisesti lapselle, ja kunnan toimielin on velvollinen    saan menettelee elatusturvalain 18 §:ssä tarkoite-
15446: tilittämään tämän osan peritystä elatusavusta           tulla tavalla, kirjallisessa kysymyksessä mainittu
15447: edelleen lapselle.                                      tilanne, jossa kunta saisi saatavaiteen suorituk-
15448:     Vuoden 1999 alusta tuli voimaan myös pit-           sen ennen lapsen saatavaa, ei voisi olla mahdolli-
15449:  kään vireillä ollut lapsen elatusavun perinnän         nen.
15450: 
15451:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1999
15452: 
15453:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
15454:                                            KK 1594/1998 vp                                              3
15455: 
15456: 
15457: 
15458: 
15459:                                         Tili Riksdagens Talman
15460: 
15461:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           innan den trädde i kraft varit aktuell redan en
15462: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           längre tid. Som ett led i reformen ändrades 4 § 1
15463: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       mom. lagen om den ordning i viiken borgenärer
15464: dagsman Bjarne Kallis undertecknade skriftliga        skall få betalning ( 1578/1992). Nämnda lag regle-
15465: spörsmål nr 1594:                                     rar den inbördes ordning enligt viiken en enskild
15466:                                                       borgenär får beta1ning av tillgångar som utmätts
15467:           Är Regeringen medveten om det miss-         eller överlämnats tili konkurs i sådana fall när det
15468:        förhållande som avses i spörsmålet och         finns flera borgenärer. Genom lagändringen för-
15469:        som kan drabba personer som behöver            bättrades förmånsrätten för kommunernas re-
15470:        underhåll, och                                 gressfordringar avsevärt, och en sådan fordran
15471:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       har nu samma ställning som underhållsbidraget
15472:        för att avhjälpa detta missförhållande?        för barn när det gäller rätten att få beta1ning.
15473:                                                          1 lagen om den ordning i viiken borgenärer
15474:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skall få betalning regleras dock inte hur de medel
15475: anföra följande:                                      som influtit genom utmätning skall fördelas mel-
15476:                                                       lan ett barns underhållsbidragsfordran och kom-
15477:     Enligt lagen om underhållstrygghet (6711          munens regressfordran, utan bestämmelser om
15478: 1998), som trädde i kraft vid ingången av 1999,       detta finns i 18 § lagen om underhållstrygghet.
15479: kan underhållsstöd av kommunens mede1 betalas         Enligt bestämmelsen betalas av de medel som den
15480: tili ett barn bl.a. om den underhållsskyldige har     underhållssky1dige frivilligt har betalt eller som
15481: försummat att betala underhållsbidrag. När un-        har influtit genom utmätning under den tid som
15482: derhållsstöd på denna grund har betalts tili ett      kommunens organ har haft rätt att driva in un-
15483: barn, övergår rätten tili underhållsbidraget på       derhållsbidraget, först det uteblivna underhålls-
15484: det behöriga organ som kommunen har utsett,           bidraget inklusive eventuell dröjsmålsränta tili
15485: tilidendel bidraget motsvarar det betalda under-      mottagaren av underhållsbidraget, dvs. tili bar-
15486: hållsstödet. Detta be1opp som överförs tili kom-      net. Först efter att barnets fordran har betalts
15487: munen kaUas i lagen om underhållstrygghet             kan medlen användas för att ersätta kommunens
15488: kommunens regressfordran.                             regressfordran. Genom denna bestämme1se har
15489:     Enligt lagen om underhållstrygghet har kom-       man säkerställt att kommunens intresse inte går
15490: munens organ, efter att det har beslutat om beta1-    före barnets intresse vid fördelningen av medlen.
15491: ning av underhållsstöd, rätt att hos den under-          Av de ovan nämnda bestämmelserna följer att
15492:  hållsskyldige driva in alla obetalda underhållsbi-   barnet får betalning av de influtna medlen före
15493:  drag inklusive dröjsmålsränta. Denna rätt gäller     kommunen i ett sådant fall då såväl ett barns
15494:  såväl kommunens regressfordran som dendel av          underhållsbidragsfordran som kommunens re-
15495:  det fastställda underhållsbidraget som överstiger    gressfordran samtidigt utmäts hos en underhålls-
15496:  den. Den del av underhållsbidraget som översti-      skyldig, tili dess att barnets fordran har betalts
15497:  ger regressfordran hör juridiskt sett tili barnet,   eller den rätt som gäller den har preskriberats.
15498:  och kommunens organ är skyldigt att redovisa         Om kommunen vid fördelningen av medlen för-
15499:  denna del av det indrivna underhållsbidraget tili    far på det sätt som avses i 18 § lagen om under-
15500:  barnet.                                              hållstrygghet, kan en sådan situation som nämns
15501:      Vid ingången av 1999 trädde också en reform      i spörsmålet, dvs. att kommunen får betalning
15502:  som syftar tili att effektivera indrivningen av      för sin fordran före barnet, inte vara möjlig.
15503:  underhållsbidrag tili barn i kraft. Reformen hade
15504: 
15505:      Helsingforsden 16 februari 1999
15506: 
15507:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
15508:                                            KK 1595/1998 vp
15509: 
15510: Kirjallinen kysymys 1595
15511: 
15512: 
15513: 
15514: 
15515:                                    Raimo Mähönen/sd: Postin ja Postipankin henkilöstön Avustuskas-
15516:                                       sa Yhteisa vulta saamatta jääneiden korvausten maksamisesta
15517: 
15518: 
15519:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15520: 
15521:    Posti- ja telelaitoksen ja Postipankin henkilös-   korvauksia kenellekään, on tätä kuitenkin mo-
15522: tön Avustuskassa Yhteisapu lopetti toimintansa        raalisesti pidettävä kohtuullisena ratkaisuna. Se
15523: vuonna 1990, kun se oli käytännössä ajautunut         olisi myös omiaan tehostamaan ilmeisen teho-
15524: konkurssiin. Konkurssin jälkeen kassan tuhan-         tonta valvontaa nykyisestään. Valtiontalouden
15525: silta jäseniltä jäi saamatta avustuksia.              näkökulmasta on kyse niin pienistä summista,
15526:     Lain mukaan kassan valvonta kuului sosiaali-      että niillä ei ole merkitystä.
15527: ja terveysministeriölle. Korkeimman oikeuden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15528: ratkaisun mukaan ministeriö oli laiminlyönyt sil-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15529: le kuuluvan valvontavelvollisuuden. Päätöksessä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15530: ei kuitenkaan velvoitettu ketään maksamaan            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15531: korvauksiajäsenmaksua vuosia maksaneille kas-
15532: san jäsenille. Oikeudenmukaisuuden ja tasapuo-                  Onko Hallituksella aikomus ryhtyä
15533: lisuuden nimissä korvaukset tulisi maksaa tästä              toimenpiteisiin Postin ja Postipankin
15534: huolimatta. Perusteena tälle voidaan pitää tosi-             henkilöstön Avustuskassa Yhteisavulta
15535: asiallisesti tapahtunutta valvontavelvollisuuden             saamatta jääneiden korvausten maksa-
15536: laiminlyöntiä. Vaikka se ei korkeimman oikeu-                miseksi tapahtuneen valvonnan laimin-
15537: den päätöksen perusteella velvoita suorittamaan              lyönnin perusteella?
15538: 
15539:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
15540: 
15541:                                          Raimo Mähönen /sd
15542: 
15543: 
15544: 
15545: 
15546: 280043
15547: 2                                           KK 1595/1998 vp
15548: 
15549: 
15550: 
15551: 
15552:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15553: 
15554:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Avustuskassa Yhteisavun jäsenet päättivät
15555: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          yksimielisesti kassan toiminnan jatkamisen sijas-
15556: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ta vapaaehtoisesta lopettamisesta varsinaisessa
15557: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             kassankokouksessaan 29.3.1990. Kyseessä ei siis
15558: Mähösen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            ollut ajautuminen konkurssiin. Päättäessään toi-
15559: n:o 1595:                                              minnan lopettamisesta päättivät kassan jäsenet
15560:                                                        samalla lopettaa sääntöjen tarkoittamien kor-
15561:            Onko Hallituksella aikomus ryhtyä           vausten rahoittamisen.
15562:         toimenpiteisiin Postin ja Postipankin              Korvaukset rahoitettiin siis yhteisvastuullises-
15563:         henkilöstön Avustuskassa Yhteisavulta          ti ja jälkikäteen keräämälläjäseniltä tapa usmak-
15564:         saamatta jääneiden korvausten maksa-           sua sen verran kuin kunkin vuoden hautaus- ja
15565:         miseksi tapahtuneen valvonnan laimin-          eroavustuskorvausmenoihin tarvittiin. Jäsenen
15566:         lyönnin perusteella?                           suorittama maksu meni siis aina toisen jäsenen
15567:                                                        korvauksen rahoittamiseen, eikä maksu sisältä-
15568:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nyt mitään henkilökohtaista säästöosaa jäsenen
15569: vasti seuraavaa:                                       omaa tulevaa korvausta varten. Tästä rahoitus-
15570:                                                        järjestelmästä johtuen mitään omia rahasto-
15571:     Kysymyksessä viitataan Posti- ja telelaitoksen     osuuksia ei kassaa purettaessa ollut jäsenille jaet-
15572: ja Postipankin henkilökunnanAvustuskassa Yh-           tavana.
15573: teisavun toiminnan lopettamiseen sekä korkeim-             Avustuskassa Yhteisavun jäsenen vahingon-
15574: man oikeuden tuomioon, jossa hylättiin Avus-           korvausvaatimus valtiota vastaan oli perustunut
15575: tuskassa Yhteisavun jäsenen vahingonkorvaus-           siihen, että hän ei ollut saanut avustusta puretus-
15576: vaatimus valtiota vastaan.                             ta kassasta. Korkein oikeus hylkäsi kanteen kai-
15577:     Avustuskassa Yhteisapu oli jäsentensä kes-         kilta osin ja vapautti valtion kaikesta korvausvel-
15578: kuudessa vapaaehtoista avustuskassatoimintaa           vollisuudesta. Korkein oikeus katsoi, ettei kas-
15579: harjoittava, avustuskassalain (471/1942) alainen       san toiminnan jatkamiselle enää ollut edellytyk-
15580: kassa. Sen perustamisesta, toiminnan jatkami-          siä 1980-luvun lopussa, mikä korkeimman oi-
15581: sesta ja lopettamisesta päättivät jäsenet itse. Kas-   keuden mukaan oli pääosaltaan johtunut teki-
15582: sa oli perustettu vuonna 1946 sulauttamaila pos-       jöistä, joihin ei ministeriön toimenpitein ollut
15583: ti- ja lennätinlaitoksen henkilöstön piirissä toimi-   mahdollista vaikuttaa, joskin pakkojäsenyyden
15584: neet hautausapurenkaat ja -kassat. Uusi kassa          poistamisen hyväksyminen oli jouduttanut kiel-
15585: jatkoi aiempaa toimintaa rengastyyppisenä jako-        teistä kehitystä. Korkeimman oikeuden mukaan
15586: perusteisena järjestelynä. Kassan sääntöjen mu-        ministeriön olisi kassan jäsenten tasapuolisen
15587: kaan korvauksiin oikeutettuja olivat jäsenen           kohtelun varmistamiseksi tullut lopettaa kassan
15588: kuoltua omaiset, joille maksettiin hautausavus-        toiminta jo ennen kuin kassa päätettiin asettaa
15589: tus (2 000 markkaa), sekäjäsen itse hänen siirryt-     suoritustilaan kassankokouksessa 29.3.1990.
15590: tyään eläkkeelle, jolloin kassa maksoi hänelle         Korkein oikeus ei kuitenkaan lausunut tuomios-
15591: eroavustuksen (7 000 markkaa). Korvaukset ra-          saan siitä, että ministeriöllä ei ollut lakiin perus-
15592: hoitettiin keräämällä muilta jäseniltä tapaus-         tuvaa oikeutta lakkauttaa kassan toimintaa niin
15593: maksua: kuolemantapauksen jälkeen l markan             kauan kuin jäsenet päättivät suorittaa kassan
15594: 60 pennin suuruista ja erotapauksen jälkeen 5          sääntöjen mukaista jäsenmaksua kassalle kassan
15595: markan 40 pennin suuruista tapausmaksua.               avustusten maksamista varten.
15596: Maksu oli pieni sen vuoksi, että siinä ei otettu           Vuoden 1993 alusta voimaan tulleen uuden
15597: huomioon tulevia kuoleman- ja erotapauksia.            lain, vakuutuskassalain (ll64/l992) nojalla on
15598: Tulevia korvauksia varten ei siis kerätty säästöjä,    edellytetty niiltä hautaus- ja eroavustuskassoilta,
15599: rahastoja. Tapausmaksukannoilla perittiin vuo-         joiden rahoitusjärjestelmät eivät ole ottaneet
15600: sittain se määrä, mikä tarvittiin avustusten suo-      huomioon tulevia vakuutustapahtumia tai ovat
15601: rittamiseen. Jäseniä kassassa oli noin 18 000.         ottaneet ne huomioon vain osittain, että kyseises-
15602:                                           KK 1595/1998 vp                                           3
15603: 
15604: tä rahoitustavasta aiheutunut vajaus on lain sai-   nan jatkumiseen. KunAvustuskassa Yhteisavun
15605: liman siirtymäajan kuluessa peitettävä. Voidak-     jäsenet päättivät lopettaa kassan toiminnan, ei
15606: seen saada toiminnan siirtymäajan kuluessa uu-      sen jälkeen jäseninä olleilla ollut oikeutta saada
15607: den lain mukaiseksi kukin kassa on joutunut         kassan sääntöjen tarkoittamia avustuksia muu-
15608: laatimaan vakuutustekniseen tutkimukseen pe-        altakaan.
15609: rustuvan kassakohtaisen suunnitelman vajauk-           Korkeimman oikeuden tuomiolauselman mu-
15610: sen peittämiseksi. Kyseessä olevat kassat ovat      kaan valtio vapautettiin kaikesta korvausvelvol-
15611: tämän vuoksi joutuneet korottamaan maksuja          lisuudesta. Valtio ei ole vastuussa Avustuskassa
15612: tai pienentämään avustuksia. Purkupäätöksiä         Yhteisavun entisille jäsenille kassan säännöissä
15613: uuden lain vakuutettujen etujen turvaavuutta li-    kassan toiminta-aikana luvatuista avustuksista
15614: säämään tarkoittamien rahoitusvaatimuksien          sen johdosta, ettäjäsenet itse kassankokouksessa
15615: vuoksi ei kassoissa ole tehty.                      päättivät purkaa kassan ja siis lopettaa sen toi-
15616:    Avustusten saantijakoperusteisessaja rengas-     minnan.
15617: tyyppisessä järjestelyssä perustuu aina toimin-
15618: 
15619:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999
15620: 
15621:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
15622: 4                                         KK 1595/1998 vp
15623: 
15624: 
15625: 
15626: 
15627:                                        Tili Riksdagens Ta/man
15628: 
15629:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gångar. De insam1ades alltså inga besparingar,
15630: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          fonder, för framtida ersättningar. Varje år upp-
15631: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      bars just det be1opp som behövdes för att beta1a
15632: dagsman Raimo Mähönen undertecknade skrift-          understöden. Kassans med1emmar uppgick till ca
15633: 1iga spörsmå1 nr 1595:                               18 000.
15634:                                                          Avustuskassa Yhteisapus med1emmar bes1öt
15635:           Ämnar Regeringen vidta några åtgär-        enhälligt vid det ordinarie kassamöte som hölls
15636:        der för att med1emmarna i understöds-         den 29 mars 1990 att frivilligt upphöra med verk-
15637:        kassan för Post- och te1everkets samt         samheten. Det var alltså inte fråga om någon
15638:        Postbankens persona1, Avustuskassa Yh-        konkurs. 1 och med att med1emmarna bes1öt att
15639:        teisapu, skall få den ersättning som till-    upphöra med verksamheten, bes1öt de samtidigt
15640:        kommer dem och som inte betalts ut på         att upphöra med den finansiering av understöd
15641:        grund av att tillsynen över kassan för-       som avsågs i stadgarna för kassan.
15642:        summats?                                          De understöd som beta1ades ut finansierades
15643:                                                      alltså kollektivt genom insam1ing b1and med1em-
15644:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        marna i efterskott för täckande av de samman-
15645: anföra fö1jande:                                     1agda utgifter varje begravning och avgång som
15646:                                                      inträffat under året gett upphov till. 1 avgiften
15647:    1 spörsmå1et hänvisas till avs1utandet av den     ingick inte någon person1ig reserv för kommande
15648: verksamhet som bedrivits av Avustuskassa Yh-         understöd till med1emmen sjä1v, utan med avgif-
15649: teisapu, understödskassa för Post- och te1ever-      ten finansierades alltid understöd till någon an-
15650: kets samt Postbankens persona1, samt Högsta          nan med1em eller en av1iden med1ems anhöriga.
15651: domsto1ens dom genom vi1ket det skadestånds-         På grund av det här finansieringssystemet fanns
15652: yrkande en med1em i Avustuskassa Yhteisapu           det inte några fondande1ar att de1a ut till med1em-
15653: har framställt gentemot staten förkastats.           marna då kassan upp1östes.
15654:    Avustuskassa Yhteisapu var en understöds-             Det skadeståndsyrkande som en med1em i
15655: kassa som omfattades av 1agen om understöds-         Avustuskassa Yhteisapu framställde gentemot
15656: kassor (471/1942) och bedrev frivillig under-        staten grundade sig på det faktum att han inte fått
15657: stödskasseverksamhet b1and sina med1emmar.           ut något understöd från den upp1östa kassan.
15658: Med1emmarna bestämde sjä1va över dess grun-          Högsta domsto1en förkastade ta1an till alla delar
15659: dande, dess fortsatta verksamhet och dess upp-       och befriade staten från all skadeståndssky1dig-
15660: hörande. Kassan hade grundats 1946 genom en          het. Högsta domsto1en ansåg att det i s1utet av
15661: sammans1agning av de grupper och kassor för          1980-ta1et inte 1ängre fanns några förutsättning-
15662: utbeta1ning av begravningsbidrag som bedrev          ar för kassans fortsatta verksamhet, vi1ket en1igt
15663: verksamhet b1and post- och telegrafverkets per-      Högsta domsto1en till största de1en berodde på
15664: sonal. Den nya kassan fortsatte att tillämpa ett     faktorer som inte kunde påverkas av de åtgärder
15665: finansieringssystem enligt tidigare förde1nings-     ministeriet hade möj1ighet att vidta, även om den
15666: grunder. Berättigade tili understöd var en1igt       negativa utveck1ingen hade påskyndats av att
15667: kassans stadgar de anhöriga, till vi1ka beta1ades    s1opandet av ob1igatoriskt med1emskap god-
15668: begravningsbidrag (2 000 mk) efter en med1ems        känts. En1igt Högsta domsto1en borde ministe-
15669: död, och med1emmen sjä1v när han gick i pension,     riet för att säkerställa en rättvis behand1ing av
15670: varvid kassan beta1ade avgångsbidrag (7 000          kassans med1emmar ha avs1utat kassans verk-
15671: mk). Ersättningarna finansierades genom insam-       samhet redan innan bes1ut om att försätta kassan
15672: ling b1and övriga med1emmar i efterskott; efter      i 1ikvidation fattades vid kassamötet den 29 mars
15673: ett dödsfall insam1ades en avgift på 1 mk 60 p och   1990. Högsta domsto1en yttrade sig i sin dom
15674: vid en avgång 5 mk 40 p. Avgiften var liten därför   dock inte därom att ministeriet inte hade någon
15675: att man inte beaktade framtida dödsfall och av-      på 1ag grundad rätt att inställa kassans verksam-
15676:                                             KK 1595/1998 vp                                             5
15677: 
15678: het så länge medlemmarna beslutade fortsätta att         1ösning av kassor på grund av de finansierings-
15679: erlägga sina medlemsavgifter tili kassan för utbe-       krav i den nya 1agen som är avsedda att trygga de
15680: talning av understöd.                                    försäkrade förmånerna har inte fattats.
15681:     Med stöd av den nya lag om försäkringskassor            Erhållandet av understöd en1igt förde1nings-
15682: (1164/1992), som trädde i kraft vid ingången av          systemet grundar sig på att verksamheten fort-
15683: 1993, förutsätts att de begravnings- och av-             går. När medlemmarna i Avustuskassa Yhteis-
15684: gångsbidragskassor vilka inte har beaktat kom-           apu bes1öt avs1uta kassans verksamhet hade de
15685: mande försäkringsfall eller som endast delvis har        som varit med1emmar inte 1ängre rätt att någon
15686: beaktat sådana i sitt finansieringssystem skall se       annanstans få de understöd som a vsågs i kassans
15687: tili att täcka det underskott som orsakats av            stadgar.
15688: finansieringssättet i fråga under den övergångs-            Enligt Högsta domsto1ens doms1ut befriades
15689: period som lagen tillåter. För att verksamheten          staten från all skadeståndssky1dighet. Staten är
15690: skall bli förenlig med bestämmelserna i den nya          inte ansvarig för de understöd som enligt kassans
15691: lagen före övergångsperiodens slut har varje kas-        stadgar utlovats de tidigare medlemmarna i
15692: sa tvingats göra upp en på en försäkringsteknisk         Avustuskassa Yhteisapu under kassans verk-
15693: undersökning grundad pian, som visar hur kas-            samhetstid, eftersom kassan själv vid sitt kassa-
15694: sans underskott skall täckas. Kassoma i fråga            möte beslutade att upplösa kassan och därmed
15695: har därför tvingats höja sina a vgifter eller minska     avsluta dess verksamhet.
15696: de bidrag som utbetalas. Några beslut om upp-
15697: 
15698:      Helsingforsden 19 februari 1999
15699: 
15700:                                                        Social- och hä1sovårdsminister Sinikka Mönkäre
15701:                                            KK 1596/1998 vp
15702: 
15703: Kirjallinen kysymys 1596
15704: 
15705: 
15706: 
15707: 
15708:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Lapin matkailuinvestointien hillitsemisestä
15709: 
15710: 
15711: 
15712:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15713: 
15714:    Ennen 1990-luvun alun lamaa varoittava esi-        viksi. Vuoden parin päästä on taas "pumpsis" ja
15715: merkki talouden ylikuumentumisesta näkyi La-          köyhä kansa maksaa tappiot pankkituen muo-
15716: pissa. Siellä Rukan rakennustoiminnassa mak-          dossa, ilman että olisi saanut edes lasketella.
15717: settiin jopa 270 markan tuntipalkkioita kirves-          Kysyn köyhän kansan puolesta huolestunee-
15718: miehelle, joka ei tiennyt, miten päin kirves ote-     na valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
15719: taan käteen. Nyt on sama meininki menossa Le-         viitaten kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
15720: villä, Ylläksellä ynnä muualla. Henkilöt, joilla ei   omaiselta jäseneltä seuraavan kysymyksen:
15721: alun perin ole ollut kuin hikiset nyrkit, tekevät
15722: kymmenien miljoonien rakennusinvestointeja ja                   Milloin Hallitus ryhtyy hillitsemään
15723: hotelliostoja kahden miljardin investoinnit kii-             Lapin mielettömäksi ryöstäytynyttä mat-
15724: karissa yhden vuoden aikana, eikä edes tiedetä,              kailubuumia ja siihen liittyviä investoin-
15725: mistä päin maailmaa on odotettavissa niiden tu-              teja?
15726: ristien tungos, joka tekee investoinnit kannatta-
15727: 
15728:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
15729:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
15730: 
15731: 
15732: 
15733: 
15734:  280043
15735: 2                                         KK 1596/1998 vp
15736: 
15737: 
15738: 
15739: 
15740:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15741: 
15742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pasiteettia lisääviin investointihankkeisiin ai-
15743: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         noastaan tapauksissa, joissa perusteluna on yri-
15744: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tyksen pitkän aikavälin kannattavuusedellytys-
15745: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      ten merkittävä paraneminen. Hanketta voidaan
15746: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       lisäksi puoltaa yrityksen omaa sijaintialuettaan
15747:  1596:                                                paremmalla majoitus- ja ravitsemuskapasiteetin
15748:                                                       käyttöasteella.
15749:           Milloin Hallitus ryhtyy hillitsemään           Ennakkotietojen mukaan matkailuyrityksille
15750:        Lapin mielettömäksi ryöstäytynyttä mat-        myönnettiin yritystukilain mukaisia investointi-,
15751:        kailubuumia ja siihen liittyviä investoin-     pienyritys-, kehittämis- ja toimintaympäristötu-
15752:        teja?                                          kia vuonna 1998 yhteensä 13,3 Mmk, josta
15753:                                                       2,8 Mmk Lappiin. Tuesta 7 Mmk oli investointi-
15754:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tukea, ja siitä Lapissa sijaitseviin projekteihin
15755: vasti seuraavaa:                                      kohdistettiin 2,1 Mmk. Näin ollen kysymyksessä
15756:                                                       esitetyt kahden miljardin investoinnit eivät pe-
15757:    Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa toimi-      rustu todellisiin tietoihin.
15758: alan kysyntä- ja tarjontatilanteen kehitystä tar-         Lapin TE-keskuksen työvoimaosaston anta-
15759: kasti ja sopeuttaa omat toimenpiteensä vallitse-      mien tietojen mukaan työministeriön kautta
15760: vaan tilanteeseen. Lähtökohtaisesti niin matkai-       Lappiin kohdentui tukea vuonna 1998 yhteensä
15761: luelinkeinon kuin muidenkin elinkeinojen osalta        30,5 Mmk. Tuki myönnettiin investointeihin, jot-
15762: tulevaisuutta koskevat ratkaisut ovat alan yritys-    ka eivät ole suoraan matkailualan investointeja,
15763: ten omalla vastuulla. Viime vuonna ministeriön         vaan niiden vaikutukset kohdentuvat osittain
15764: tukea kohdistettiin yritystukien myöntämisestä         matkailualalle ja palvelevat erityisesti matkailun
15765: annetun vuosiohjeen mukaisesti. Sen mukaan tu-         kehi ttämisedellyty ksiä.
15766: kea kohdistetaan majoitus- ja ravitsemusalan ka-
15767: 
15768:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
15769: 
15770:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
15771:                                              KK 1596/1998 vp                                               3
15772: 
15773: 
15774: 
15775: 
15776:                                          Tili Riksdagens Talman
15777: 
15778:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          sikt bedriva lönsam verksamhet betydligt för-
15779: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           bättras. Ett projekt kan dessutom understödjas
15780: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         med motiveringen att företagets beläggningsgrad
15781: man Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga             är högre än den genomsnittliga beläggningsgra-
15782: spörsmål nr 1596:                                        den hos andra företag inom samma region.
15783:                                                             Enligt preliminära uppgifter från 1998 bevilja-
15784:           När tänker Regeringen vidta åtgärder           des företag stöd enligt lagen om företagsstöd i
15785:        för att hejda den helt okontrollerade             form av investeringsstöd, utvecklingsstöd och
15786:        boomen inom turistnäringen i Lappland             stöd för förbättrande av företags verksamhets-
15787:        och investeringarna i anslutning tili den?        miljö till ett värde av 13,3 milj. mark, varav
15788:                                                          2,8 milj. mark beviljades sådana företag som är
15789:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            verksamma i Lappland. lnvesteringsstöd bevilja-
15790: anföra följande:                                         des tili ett sammanlagt värde av 7 milj. mark,
15791:                                                          varav 2,1 milj. mark kanaliserades till de projekt
15792:    Handels- och industriministeriet följer noga          som genomförs i Lappland. Sålunda baserar sig
15793: utvecklingen av utbud och efterfrågan inom sek-          uppgifterna i spörsmålet om att investeringarnas
15794: torn och anpassar sina egna åtgärder efter det           värde skulle ha uppgått tili två miljarder mark
15795: rådande läget. 1 fråga om såväl turistnäringen           inte på fakta.
15796: somalla andra näringar är det i princip företagen           Enligt de uppgifter som arbetskraftsavdel-
15797: inom sektorn som ansvarar för de beslut som              ningen vid Lapplands arbetskrafts- och närings-
15798: fattas inför framtiden. Under det gångna året har        central har lämnat från år 1998 kanaliserades via
15799: ministeri et kanaliserat stöd enligt de årliga anvis-    arbetsministeriet stöd tili ett sammanlagt värde
15800: ningarna om beviljande av företagsstöd. Enligt           av 30,5 milj. mark tili Lappland. Stödet bevilja-
15801: dem kan stöd riktas tili sådana investeringspro-         des för sådana investeringar som inte kan betrak-
15802: jekt inom inkvarterings- och förplägnadsverk-            tas som direkta investeringar i turistbranschen
15803: samheten som leder tili en kapacitetsökning en-          utan vilka endast delvis inverkar på turistnäring-
15804: dast i sådana fall där detta är motiverat med            en och särskilt syftar tili att förbättra förutsätt-
15805: tanke på att företagets förutsättningar att på lång      ningarna för utvecklande av turismen.
15806:      Helsingforsden 18 februari 1999
15807: 
15808:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
15809:                                          KK 1597/1998 vp
15810: 
15811: Kirjallinen kysymys 1597
15812: 
15813: 
15814: 
15815: 
15816:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Korkeimpien oikeuksien jäsenten sivutoin-
15817:                                      ten kieltämisestä
15818: 
15819: 
15820:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15821:    Suomalaisessa yhteiskunnassa on sellainen        enkä usko tällaisten palkkaukseen liittyvien kor-
15822: tapa, että jostakin asiasta puhutaan kiihkeästi     jausten ongelmaa hoitavan.
15823: aikansa ja sitten lopetetaan. Näin on, oli kysy-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15824: myksessä siten Sundqvistin jupakka, Sonera tai      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15825: jokin muu. Näinhän sen tietysti täytyy ollakin,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15826: eihän mitään voi ikuisesti jahkata.                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15827:    Oikeusneuvos Vuoren asia korkeimmasta oi-
15828: keudesta oli yksi tällainen. Samoin oikeusneu-                Mitä Hallitus on tehnyt ja tekee kor-
15829: vosten sivutoimet välimiesoikeuksissa ynnä                 keimman oikeuden ja korkeimman hal-
15830: muualla. Näiden korkeimman oikeuden ja kor-                linto-oikeuden presidenttien ja jäsenten
15831: keimman hallinto-oikeuden jäsenten ja presi-               estämiseksi ottamasta vastaan virkaansa
15832: denttien sivutointen hillitsemiseksi eduskunta on          kuulumattomia tehtäviä muun muassa
15833:  nyt hyväksynyt heidän palkkaustaan kohenta-               välimiesoikeuksien puheenjohtajina ja jä-
15834:  van lain. Ahneus ei kuitenkaan tunne rajoja,              seninä?
15835: 
15836:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
15837: 
15838:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
15839: 
15840: 
15841: 
15842: 
15843:  280043
15844: 2                                           KK 1597/1998 vp
15845: 
15846:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15847:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vutoimen harjoittaminen ei saa tosiasiallisesti
15848: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaarantaa eikä myöskään antaa vaikutelmaa,
15849: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        että se voisi vaarantaa tuomioistuimen tai tuo-
15850: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         marin riippumattomuutta.
15851: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Toimikunta katsoi kuitenkin, että tuomarei-
15852: n:ol597:                                               den toimimista välimiestehtävissä ei pidä koko-
15853:                                                        naisuudessaan kieltää. Esiin nousseet epäkohdat
15854:           Mitä Hallitus on tehnyt ja tekee kor-        olisi mahdollista poistaa kehittämällä tuomarei-
15855:        keimman oikeuden ja korkeimman hal-             den sivutoimilupakäytäntöä. Tämän mukaisesti
15856:        linto-oikeuden presidenttien ja jäsenten        toimikunta ehdotti, että tuomareiden kaikki si-
15857:        estämiseksi ottamasta vastaan virkaansa         vutoimet saatettaisiin luvanvaraisiksi muutta-
15858:        kuulumattomia tehtäviä muun muassa              malla valtion virkamieslakia. Toimikunta katsoi
15859:        välimiesoikeuksien puheenjohtajina ja jä-       myös, että kaikkia tuomareita tulisi tässä suh-
15860:        seninä?                                         teessa kohdella yhdenmukaisesti. Toimikunta
15861:                                                        ehdotti myös, että tuomareiden osallistuminen
15862:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           välimiesoikeuksiin säädettäisiin mahdolliseksi
15863: vasti seuraavaa:                                       ainoastaan yksittäistapauksessa myönnettävän
15864:                                                        luvan perusteella. Sivutoimiluvan myöntäjästä
15865:    Tuomareiden totmtmtsta välimiestehtävissä           ehdotettiin otettavaksi säännökset valtion virka-
15866: selvitti oikeusministeriön asettama tuomaritoi-        miesasetukseen.
15867: mikunta tuomareille suunnatun kyselyn avulla.             Toimikunnan esitysten ja saadun lausuntopa-
15868: Selvityksen mukaan kyselyyn vastanneista 785           lautteen jälkeen virkamieslain muutoksen val-
15869: tuomarista 49 (6,3 %) ilmoitti toimineensa väli-       mistelu siirrettiin oikeusministeriön ja valtiova-
15870: miestehtävissä viimeisten neljän vuoden (1994-         rainministeriön sopimuksella valtiovarainminis-
15871: 1997) aikana. Korkeimman oikeuden 20 jäsenes-          teriölle. Asiaa koskeva hallituksen esitys (HE
15872: tä seitsemällä ei ollut ollut välimiestehtäviä lain-   210/1998 vp) annettiin eduskunnalle 23.10.1998.
15873: kaan viimeisten neljän vuoden aikana. Viisi jä-            Esityksessä ehdotetaan, että tuomareiden ja
15874: sentä oli samana aikana toiminut yhdessä väli-         tuomioistuinten esittelijöiden kaikki sivutoimet
15875: miesoikeudessa ja kaksi kahdessa. Vastanneista         tulisivat luvanvaraisiksi. Siten sivutoimilupakäy-
15876: 20 jäsenestä 14 oli toiminut hyvin vähän tai ei        täntöä laajennettaisiin toimikunnan esityksestä.
15877: lainkaan välimiesoikeuksissa tarkastelujakson              Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan
15878: aikana. Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet           mm. seuraavaa: "Virkamiehen sivutoimilupaa
15879: eivät olleet toimineet lainkaan välimiestehtävis-      koskevan hakemuksen, kuten sivutoimi-ilmoi-
15880: sä. Myöskään korkeimman oikeuden ja kor-               tuksenkin, tulee olla niin yksilöity, että sen perus-
15881: keimman hallinto-oikeuden presidentit eivät ol-        teella on mahdollista harkita, onko sivutoimena
15882: leet toimineet välimiestehtävissä.                     sellaisia vaikutuksia, että sen harjoittamista ei
15883:    Tuomaritoimikunnan välimietintö (Komitean-          voida sallia. Välimiestehtävien osalta tämä mer-
15884: mietintö 1997:12) "Tuomarit välimiehinä" luo-          kitsee sitä, että kustakin välimiestoimeksiannos-
15885: vutettiin oikeusministeriölle kesäkuussa 1997.         ta on ennen tehtävän aloittamista ja siihen suos-
15886: Toimikunta totesi mietinnössään, että tuomarei-        tumista tehtävä erillinen hakemus. Hakemukses-
15887: den toimiminen välimiestehtävissä saattaa ai-          sa tulisi ilmoittaa tuomarin itsenäisyyden, riippu-
15888: heuttaa eräissä tapauksissa tiettyjä epäilyksiä        mattomuuden tai esteellisyyden arviointiin vai-
15889: tuomioistuinten ja tuomareiden puolueetto-             kuttavat seikat ja arvioida ennakoitu työmäärä."
15890: muuttaja riippumattomuutta kohtaan. Hallitus-              Hallituksen esitys on eduskunnan lakivalio-
15891: muodon ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen               kunnan käsiteltävänä ja saadun tiedon mukaan
15892: mukaan tuomioistuimen tulee olla riippumaton           eduskunta ei ehtine käsitellä esitystä ennen edus-
15893: ja itsenäinen. Tuomarin mahdollisuutta toimia          kunnan toimikauden päättymistä, minkä vuoksi
15894: välimiehenä ja harjoittaa muita sivutoimia tulisi      esitys tullee raukeamaan.
15895: tarkastella ensisijaisesti tästä näkökulmasta. Si-
15896:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
15897: 
15898:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
15899:                                            KK 1597/1998 vp                                               3
15900: 
15901: 
15902: 
15903:                                         Tili Riksdagens Talman
15904: 
15905:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ens ge intryck av att kunna äventyra, domstolens
15906: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           och domarens oavhängighet.
15907: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Kommissionen ansåg dock att domarna inte
15908: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade             totalt skall förbjudas att ta emot skiljemanna-
15909: skriftliga spörsmål nr 1597:                          uppdrag. De missförhållanden som kommit fram
15910:                                                       kan rådas bot på genom att utveckla bisysslotill-
15911:           Vad gör och har Regeringen gjort för        ståndspraxisen bland domarna. Därmed föreslog
15912:        att se till att presidenter och medlemmar i    kommissionen att domarnas alla bisysslor skall
15913:        högsta domstolen och högsta förvalt-           göras beroende av tillstånd genom en ändring av
15914:        ningsdomstolen inte tar emot uppdrag           statstjänstemannalagen. Kommissionen ansåg
15915:        som inte tillhör deras tjänster bl.a. som      även att alla domare skall behandlas jämlikt i
15916:        ordförande för och medlemmar av skilje-        detta hänseende. Den föreslog också att domar-
15917:        domstolar?                                     na skall kunna deltai skiljedomstolar endast med
15918:                                                       ett tillstånd som beviljas från fall till fall. Det
15919:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         föreslogs att bestämmelser om vem som beviljar
15920: anföra följande:                                      bisysslotillståndet skall fogas till statstjänste-
15921:                                                       mannaförordningen.
15922:    En domarkommission som tillsattes av justi-            Efter kommissionsförslagen och remissvaren
15923: tieministeriet utredde i viiken utsträckning do-      beslöt justitieministeriet och finansministeriet att
15924: mare tar emot skiljemannauppdrag med en för-          beredningen av ändringen av tjänstemannalagen
15925: frågan riktad tili dem. Av de 785 domare som          skall överföras till finansministeriet. En reger-
15926: besvarade förfrågan meddelade 49 (6,3 %) att de       ingsproposition (RP 210/1998 rd) förelades riks-
15927: hade varit skiljemän under de senaste fyra åren       dagen den 23 oktober 1998.
15928: (1994-97). Av 20 medlemmar i högsta domsto-               1 propositionen föreslås att tillstånd skall krä-
15929: len hade sju inte överhuvudtaget haft skiljeman-      vas för alla bisysslor som domarna och föredra-
15930: nauppdrag under denna tid, medan fem medlem-          gande vid domstolar sköter. Därmed skall bisyss-
15931: mar hade de1tagit i en skiljedomstol och två i två.   lotillståndspraxisen utvidgas enligt kommis-
15932: Av de 20 som besvarade förfrågan hade 14 myck-        sionsförslaget.
15933: et Jite eller inte alls deltagit i skiljedomstolar        1 motiveringen till regeringspropositionen
15934: under undersökningsperioden. Medlemmarna              konstateras bl.a. följande: "En tjänstemans ansö-
15935: av högsta förvaltningsdomstolen hade inte över-       kan om bisysslotillstånd, liksom också anmälan
15936: huvudtaget varit skiljemän. Presidenterna i de        om bisyssla, skall vara så specificerad att det
15937: högsta domstolarna hade inte heller varit skilje-     utifrån den går att pröva om bisysslan har sådana
15938:  män.                                                 verkningar att den inte kan tillåtas. För skilje-
15939:     Domarkommissionens delbetänkande (Kom-            mannauppdragen, Iiksom även för de övriga bi-
15940:  mittebetänkande 1997: 12) "Domarna som skilje-       sysslorna, betyder detta att en separat ansökan
15941:  män" överlämnades tili justitieministeriet i juni    skall göras för varje skiljemannauppdrag innan
15942:  1997. 1 betänkandet konstaterade kommissionen        uppdraget tas emot och inleds. 1 ansökan skall
15943:  att i vissa fall kan domarnas skiljemannauppdrag     anges de faktorer som inverkar på bedömningen
15944:  åstadkomma vissa misstankar mot domstolarnas         av domarens självständighet, oavhängighet och
15945:  och domarnas opartiskhet och oberoende. Enligt       jäv samt en uppskattning av arbetsbördan."
15946:  regeringsformen och den europeiska konventio-            Regeringspropositionen behandlas av riksda-
15947:  nen om de mänskliga rättigheterna skall domsto-       gens lagutskott och det ser ut som om riksdagen
15948:  larna vara oavhängiga och självständiga. Möjlig-      inte hinner behandla propositionen förrän riks-
15949:  heten för en domare att vara skiljeman och utöva      dagsmandatet tar slut, vilket innebär att proposi-
15950:  andra bisysslor måste i första hand bedömas ur        tionen kommer att förfalla.
15951:  denna aspekt. En bisyssla får inte äventyra, eller
15952: 
15953:      Helsingforsden 17 februari 1998
15954: 
15955:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
15956:                                             KK 1598/1998 vp
15957: 
15958: Kirjallinen kysymys 1598
15959: 
15960: 
15961: 
15962: 
15963:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Visa-kortin käyttöönotosta Alkon myymä-
15964:                                         löissä
15965: 
15966: 
15967:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15968:    Visa-kortti on kansainvälinen maksuväline,          Suomessa käyvät ulkomaiset turistit ovat kuiten-
15969: jonka käyttöä valvotaan hyvin tarkoin. Jos jättää      kin esittäneet asian johdosta ihmetyksensä, ja
15970: laskunsa maksamatta, Visa-kortin kanssa reh-           pikku hiljaa tässä alkaa myös suomalainen Visa-
15971: vastelu loppuu hyvin lyhyeen. Visa-kortti on           kortin omistaja toivoa, että viinan myynti va-
15972: käytössä Suomessa kaikissa isoimmissa ja lähes         pautettaisiin, jolloin sitä saisi ostaa Sokoksesta
15973: kaikissa pieneromissäkin myyntiyrityksissä. Ei         tai Anttilasta ruokaostosten myötä Visa-kortilla.
15974: kuitenkaan aivan kaikissa isoa liikevaihtoa teke-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15975: vissä firmoissa. Alko on sellainen firma, jossa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15976:  nykyajan kehitystä ei ole seurattu. Asiaa on Al-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15977: kon taholta selitelty milloin milläkin perusteella,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15978:  mutta tosiasia lienee se, että Alko tietää ihmisten
15979:  ostavan viinaosa joka tapauksessa rahalla tai                   Milloin Oy Alko Ab pääsee sivistyk-
15980:  pankkikortilla, joten Visa-kortin aiheuttamia li-            sessään niin pitkälle, että sen myymälöis-
15981:  säkustannuksia ei kannata kootolleen ottaa.                  tä voi ostaa tuotteita Visa-kortilla?
15982: 
15983:       Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
15984: 
15985:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
15986: 
15987: 
15988: 
15989: 
15990:  280043
15991: 2                                           KK 1598/1998 vp
15992: 
15993: 
15994: 
15995: 
15996:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15997: 
15998:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             a. yhteisöille, sekä
15999: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,              b. yksityishenkilöille Tuotevalvontakeskuk-
16000: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sen hyväksymiä luottojärjestelyjä noudattaen.
16001: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-
16002: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           keskuksen ohjeiden mukaan alkoholijuomia voi-
16003: n:o 1598:                                               daan myydä velaksi esimerkiksi kaupan hyväk-
16004:                                                         symää luottokorttia vastaan. Tämän mukaisesti
16005:           Milloin Oy Alko Ab pääsee sivistyk-           muun muassa kysymyksessä mainittu Visa-kortti
16006:        sessään niin pitkälle, että sen myymälöis-       olisi sallittu maksuväline Alko Oy:ssä.
16007:        tä voi ostaa tuotteita Visa-kortilla?               Oman ilmoituksensa mukaan Alko Oy:ssä on
16008:                                                         useaan otteeseen tutkittu ja harkittu luottokortin
16009:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            käyttöönottoa maksuvälineeksi. Yhtiö on päät-
16010: vasti seuraavaa:                                        tänyt olla hyväksymättä luottokorttia taloudelli-
16011:                                                         sista syistä. Esteeksi on yhtiön mukaan muodos-
16012:    Vuoden 1968 alkoholilaissa (459/1968) alko-          tunut provisio, joka on 1,3 %tuotteen vähittäis-
16013: holijuomien vähittäismyynti velaksi oli kielletty.      myyntihinnasta. Koska alkoholijuomavero ja ar-
16014: Tälle kieliolle oli vahvat sosiaalipoliittiset perus-   vonlisävero muodostavat alkoholijuomien vähit-
16015: teet, minkä johdosta kieltoa myös valvottiin tar-       täismyyntihinnasta merkittävän osan, väkevissä
16016: koin. Poikkeuksen velaksimyyntikiellosta muo-           alkoholijuomissa yli 80%, ja koska provisio olisi
16017: dosti keskiolut, koska sitä myytiin elintarvike-        siten maksettava verostakin, veisi edellä mainittu
16018: liikkeistä, joten katsottiin, että keskioluen mak-      provisio Alko Oy:n ilmoituksen mukaan sen
16019: sutapaa ei voitu pitää erillään muiden tavaroiden       myyntikatteesta huomattavan osan. Tämän joh-
16020: maksutavasta. Aluksi myös keskialueen pyrittiin         dosta yhtiö ei ole toistaiseksi hyväksynyt luotto-
16021: soveltamaan tätä kieltoa. Keskialueen sovellet-         korttia maksuvälineeksi.
16022: tiin muutoinkin muita alkoholijuomia vapaam-                Haluaisin lopuksi huomauttaa, että alkoholi-
16023: pia säännöksiä.                                         juomien erityistavaraluonne aiheuttaa sen, että
16024:     Myös nykyinen, 1.1.1995 voimaan tullut alko-        niiden myyntiin sovelletaan monilta osin erityis-
16025: holilainsäädäntö, jolla kumottiin edellä mainittu       määräyksiä. Näin ollen alkoholijuomien velaksi-
16026: vuoden 1968 alkoholilaki, kieltää lähtökohtai-          myyntikään ei ole ongelmaton asia. Tämän joh-
16027: sesti alkoholijuomien velaksimyynnin. Lain mu-          dosta myös nykyisessä alkoholilainsäädännössä
16028: kaan alkoholijuomia voidaan kuitenkin myydä             tämä on lähtökohtaisesti kielletty.
16029: velaksi kahdessa tapauksessa:
16030: 
16031:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
16032: 
16033:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
16034:                                           KK 1598/1998 vp                                               3
16035: 
16036: 
16037: 
16038: 
16039:                                         Tili Riksdagens Ta/man
16040: 
16041:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        a. tili samfund, samt
16042: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          b. tili enskilda personer med iakttagande av
16043: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     kreditsystem som Produkttillsynscentralen har
16044: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga         godkänt.
16045: spörsmål nr 1598:                                       Enligt de anvisningar som social- och hälso-
16046:                                                      vårdens produkttillsynscentral gett kan alkohol-
16047:          När blir Oy Alko Ab så civiliserat att      drycker säljas på kredit tili exempel mot kredit-
16048:        man i dess butiker kan köpa produkter         kort som godkänts inom handeln. 1enlighet med
16049:        med Visa-kort?                                detta skulle bland annat Visa-kortet som nämns i
16050:                                                      spörsmålet vara ett godtagbart betalningsmedel i
16051:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Oy Alko Ab.
16052: anföra följande:                                        Enligt uppgifter från Oy Alko Ab har man i
16053:                                                      bolaget flera gånger undersökt och övervägt möj-
16054:    Enligt alkohollagen 1968 (459/1968) var det       ligheten att ta i bruk kreditkort som betalnings-
16055: förbjudet att i detaljhandel sälja alkoholdrycker    medel. Bolaget har beslutat att av ekonomiska
16056: på kredit. Detta förbud hade starka socialpolitis-   skäl inte godkänna kreditkort. Enligt bolaget har
16057: ka grunder och därför övervakades även förbu-        provisionen, som utgör 1,3% av produktens de-
16058: det mycket noga. Mellanölet utgjorde ett undan-      taljförsäljningspris, varit ett hinder för detta. Ef-
16059: tag från förbudet mot att sälja alkoholdrycker på    tersom accisen på alkoholdrycker och mervär-
16060: kredit, eftersom det såldes i matvaruaffårer och     desskatten utgör en betydande del av deltaljför-
16061: därför ansågs det att man inte kunde avskilja        säljningspriset på alkoholdrycker, vid starka al-
16062: betalningssättet för mellanöl från betalningssät-    koholdrycker över 80 %, och eftersom provision
16063: tet för andra varor. 1 början försökte man tilläm-   således även borde betalas på skatt, skulle den
16064: pa förbudet även på mellanöl. På mellanöl tilläm-    ovan nämnda provisionen enligt uppgifter från
16065: pades även på annat sätt friare bestämmelser än      Oy Alko Ab utgöra en betydande del av bolagets
16066: på ~ndra alkoholdrycker.            . .              försäljningsbidrag. Därför har bolaget inte tills
16067:    A ven den gällande alkohollagsttftnmgen, som      vidare godkänt kreditkort som betalningsmedel.
16068: trädde i kraft 1.1.1995 och som upphävde den            Tili sist villjag ännu påpeka att alkoholdryck-
16069: ovan nämnda alkohollagen från år 1968, förbju-       ernas karaktär av specialvaror gör att man vid
16070: der i regel försäljning av alkoholdrycker på kre-    försäljningen av dem i många avseenden tilläm-
16071: dit. Enligt lagstiftningen kan dock alkoholdryck-    par specialbestämmelser. Sålunda skulle det inte
16072: er säljas på kredit i två fall:                      heller vara helt problemfritt att sälja alkohol-
16073:                                                      drycker på kredit. Därför är detta i regel förbju-
16074:                                                      det även i den gällande lagstiftningen.
16075: 
16076:      Helsingfors den 17 februari 1999
16077: 
16078:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
16079:                                             KK 1599/1998 vp
16080: 
16081: Kirjallinen kysymys 1599
16082: 
16083: 
16084: 
16085: 
16086:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Poronhoidon harjoittamisesta Etelä-Suo-
16087:                                         messa
16088: 
16089: 
16090:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16091:    Pohjoisessa Satakunnassa erityisesti Parka-             TE-keskukset eivät yhteiskunnassa paljon
16092: non ja Kihniön alueella on parin vuoden ajan            määrää, ja tärkeintä on seurata, miten asiaan
16093: suoritettu oloissamme merkittävää kokeilua, po-         suhtautuu maa- ja metsätalousministeriö, joka
16094: ronhoitoa eteläisessä Suomessa. Poronhoitohan           tähän saakka on suhtautunut myönteisemmin
16095: on perinteisesti kuulunut Lapin elinkeinoihin           karhujen ja susien rahtaamiseen pohjoisen Sata-
16096: eikä kenellekään ole tullut mieleen sen onnistu-        kunnan alueelle.
16097: minen etelässä. Myös valtiovallan taholta suh-             Ministeriön kannan selvittämiseksi ja seuraa-
16098: tauduttiin asiaan kielteisesti, ja Helsingin yliopis-   IDiseksi kysyn nyt valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
16099: ton asianomainen laitos piti yritystä epäilyttävä-      l momenttiin viitaten valtioneuvoston asian-
16100: nä.                                                     omaiselta jäseneltä:
16101:    Näkemykseni mukaan alueen TE-keskus lähti
16102: ensimmäisenä asiaan mukaan ennakkoluulotto-                       Miten valtioneuvosto ja lähinnä maa-
16103: masti, ja Parkanon patiskunnalle myönnettiin                   ja metsätalousministeriö nykyisin suh-
16104: jonkinlaista tukea. Nyt poronhoito on pohjoisen                tautuu pohjoisen Satakunnan nopeasti
16105: Satakunnan alueella kasvanut niin, että poroja                 kasvavaan ja menestyvään poronhoitoon
16106: on 200 päätä, ja siitä suunnitellaan paikalliselle             Parkanon ja Kihniön alueella?
16107: maataloudelle lupaavaa sivuelinkeinoa.
16108: 
16109:       Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
16110: 
16111:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
16112: 
16113: 
16114: 
16115: 
16116:  280043
16117: 2                                         KK 1599/1998 vp
16118: 
16119: 
16120: 
16121: 
16122:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16123:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       (Rangifer tarandus fennicus), koska tätä lajia ei
16124: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        esiinny muissa ED-maissa. Puhtaan metsäpeura-
16125: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kannan säilyttäminen ja Suomenselän metsäpeu-
16126: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       ran palautusistutus kuuluvat EU:n osarahoittei-
16127: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        seen ns. LIFE-Nature 98 -projektiin. Kyseisen,
16128: n:o 1599:                                            laajaa huomiota saaneen, projektin tarkoitukse-
16129:                                                      na on Suomessa ja Euroopan unionin alueella
16130:           Miten valtioneuvosto ja lähinnä maa-       elävien metsäpeurojen osapopulaatioiden peri-
16131:        ja metsätalousministeriö nykyisin suh-        mäpuhtauden säilyttäminen.
16132:        tautuu pohjoisen Satakunnan nopeasti             Metsäpeura ja poro risteytyvät helposti, ja
16133:        kasvavaan ja menestyvään poronhoitoon         koska risteytymiä on vaikea erottaa geneettisesti
16134:        Parkanoo ja Kihniön alueella?                 puhtaista yksilöistä suurimmaksi ongelmaksi
16135:                                                      peurakannan hoidossa ja osapopulaatioiden
16136:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suojelussa on muodostunut lajin perimäpuhtau-
16137: vasti seuraavaa:                                     den säilyttäminen. Kokemusten perusteella on
16138:                                                      osoitettavissa, ettei pysyvästi kyetä estämään tar-
16139:    Poronhoitolain (848/1990) 2 §:ssä määritel-       hattujen eläinten, mukaan luettuna porojen, pää-
16140: lään poronhoidon harjoittaminen ja poronhoi-         syä tarhaoloista luontoon. Samoin on osoitetta-
16141: toon tarkoitettu alue. Poronhoitoalueena poro-       vissa, että yksikin karannut poro saattaa aiheut-
16142: jen vapaa laiduntaminen on eräin rajoituksin         taa korvaamatonta ja pysyvää vahinkoa alueen
16143: mahdollista. Poronhoitoalueen ulkopuolella           pienelle metsäpeurakannalle. Koska Suomi on
16144: poro luetaan kotieläimeksi ja sen pitämistä sääte-   sitoutunut metsäpeuran hoitamiseen ja koska
16145: levät kotieläimiä koskevat säädökset. Poron va-      porotarhauksen aloittamisen mahdolliset seu-
16146: paa laiduntaminen ei ole mahdollista eikä sallit-    raukset ovat ristiriidassa metsäpeuran suojelu-
16147: tua ilman maanomistajan lupaa. Poron ympäri-         toimien kanssa ja vaarantavat onnistuneet palau-
16148: vuotinen tarhaaminen vastaa lähinnä muiden           tusistutukset, maa- ja metsätalousministeriö on
16149: peuralajien tarhaamista.                              katsonut, ettei tarhaushankkeita pohjoisessa Sa-
16150:    Suomella on erityisvastuu metsäpeurasta           takunnassa tule tukea valtion toimesta.
16151: 
16152:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
16153: 
16154:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16155:                                           KK 1599/1998 vp                                              3
16156: 
16157: 
16158: 
16159: 
16160:                                        Tili Riksdagens Talman
16161: 
16162:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          (Rangifer tarandus fennicus), som inte förekom-
16163: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          mer i något annat EU-land. Bevarandet av en ren
16164: medlem av statsrädet översänt följande av riks-      skogsrenstam och återinplanteringen av skogsre-
16165: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         nen i Suomenselkäområdet ingår i det delvis av
16166: mål nr 1599:                                         EU finansierade s.k. LIFE-Nature 98 projektet.
16167:                                                      Syftet med nämnda projekt, som fått stor upp-
16168:           Viiken är Regeringens och närmast          märksamhet, är att bevara arvsmassan ren hos
16169:        jord- och skogsbruksministeriets inställ-     de i Finland och inom EU-området levande del-
16170:        ning för närvarande tili den snabbt väx-      populationerna av skogsren.
16171:        ande och framgängsrika renskötseln                Skogsrenen och tamrenen korsar sig lätt och
16172:        inom Parkano- och Kihniöområdet i nor-        då det är svårt att skilja korsningarna från gene-
16173:        ra Satakunda?                                 tiskt rena individer har bevarandet av en ren
16174:                                                      arvsmassa hos arten blivit det största problemet
16175:   Säsom svar på detta spörsmäl får jag vördsamt      vid skötseln av skogsrenstammen och skyddet av
16176: anföra följande:                                     delpopulationerna. Erfarenheten har visat att det
16177:                                                      inte går att varaktigt hindra i farm uppfödda
16178:    1 2 § renskötsellagen (848/1990) definieras be-   djur, inklusive tamrenar, från att ta sig ut i natu-
16179: drivandet av renskötsel och det för renskötsel       ren från farmerna. Likaså kan det påvisas att tili
16180: avsedda omrädet. Inom renskötselområdet är fri       och med en enda förrymd tamren kan förorsaka
16181: betesgång för renar med vissa begränsningar          oersättlig och bestående skada inom områdets
16182: möjlig. Ytterom renskötselområdet hänförs re-        Iilla skogsrenstam. Då Finland har förbundit sig
16183: nen tili husdjuren och hållning av ren regleras av   att sköta skogsrenen och eftersom de eventuella
16184: bestämmelserna för husdjur. Fri betesgång för        följderna av att renfarmning inletts står i konflikt
16185: renar är inte möjlig och inte heller tilläten utan   skogsrenens skyddsåtgärder och äventyrar de
16186: markägarens tillstånd. Farmuppfödning av re-         lyckade återinplanteringarna har jordoch skogs-
16187: nar året om motsvaras närmast av farmning av         bruksministeriet funnit att farmprojekten i norra
16188: andra hjortarter.                                    Satakunda inte skall stödas av staten.
16189:    Finland har ett särskilt ansvar för skogsrenen
16190:      Helsingforsden II februari 1999
16191: 
16192:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16193:                                           KK 1600/1998 vp
16194: 
16195: Kirjallinen kysymys 1600
16196: 
16197: 
16198: 
16199: 
16200:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Opetusministeriön suhtautumisesta opetta-
16201:                                       jien lomautuksiin
16202: 
16203: 
16204:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16205: 
16206:    Vuonna 1998 tapahtuneet opettajien lomau-         Tästä syystä on hyvä jo aikaisessa vaiheessa vaa-
16207: tukset kunnissa herättivät vilkasta keskustelua,     tia hallitusta ja sen asianomaista ministeriötä ot-
16208: ja lomautuksiin liittyvät kuntien toimenpiteet       tamaan asiaan kantaa.
16209: saivat osakseen selkeän paheksunnan. Pahim-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16210: millaan tilanne tietyissä kunnissa johti siihen,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16211: että opettajat olivat pakkolomalla ja oppilaat       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16212: katselivat luokassa pornovideoita. Opetusminis-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16213: teri ja hänen ministeriönsä otti asioihin hyvinkin
16214: voimakkaasti kantaa, mutta itse toimenpiteet jäi-               Miten Hallitus ja sen asianomainen
16215: vät vähäisiksi. Loppujen lopuksi jäi varsin epä-            ministeriö tulee puuttumaan kevään ai-
16216: selväksi, olivatko kunnat toimineet laittomasti             kana todennäköisesti viime vuoden mal-
16217: vai eivät.                                                  lin mukaan uusiutuviin opettajien pakko-
16218:    Nyt näyttää ilmassa olevan taas sama henki, ja           lomiin, jotka jälleen romuttavat opetuk-
16219:  opettajien lomautukset tulevat kevään aikana il-           sen ja tekevät opetusluokista videonkat-
16220: meisesti ainakin joissakin kunnissa jatkumaan.              seluhuoneita?
16221: 
16222:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
16223:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
16224: 
16225: 
16226: 
16227: 
16228: 280043
16229: 2                                           KK 1600/1998 vp
16230: 
16231: 
16232: 
16233: 
16234:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16235: 
16236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tyillä edellytyksillä oppilas tulee siirtää erityis-
16237: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          opetukseen. Lisäksi lainsäädäntö turvaa oppi-
16238: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        laille oikeuden kouluateriaan, koulukyyteihin,
16239: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         koulunkäyntiavustajaan sekä eräisiin muihin
16240: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          etuuksiin ja palveluihin.
16241: n:o 1600:                                                  Koulutusta koskevissa laeissa ei säädetä opet-
16242:                                                        tajien lomautuksista, vaan Iomauttamiseen so-
16243:            Miten Hallitus ja sen asianomainen          velletaan, mitä kunnallisen viranhaltijan palve-
16244:        ministeriö tulee puuttumaan kevään ai-          lussuhdeturvasta annetussa laissa (484/1996),
16245:        kana todennäköisesti viime vuoden mal-          valtion virkamieslaissa (750/1994) ja työsopi-
16246:        lin mukaan uusiutuviin opettajien pakko-        muslaissa (320/1970) yleisesti viranhaltijoiden ja
16247:        lomiin, jotka jälleen romuttavat opetuk-        työntekijöiden Iomauttamisesta säädetään. Kui-
16248:        sen ja tekevät opetusluokista videonkat-        tenkin kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien
16249:        seluhuoneita?                                   tulee huolehtia, että edellä todetut koulutusta
16250:                                                        koskevassa lainsäädännössä säädetyt oppilaiden
16251:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           oikeudet toteutuvat kaikissa tilanteissa, myös
16252: vasti seuraavaa:                                       mahdollisten lomautusten aikana. Viime vuosina
16253:                                                        toteutetut opettajien lomautukset sekä niistä jo
16254:    Uudet koulutusta koskevat lait tulivat voi-         aikaisemmankin lainsäädännön pohjalta tehtyi-
16255: maan 1.1.1999. Uudet lait vahvistavat ja selkeyt-      hin kantetuihin annetut ratkaisut osoittavat, että
16256: tävät hallitusmuodon 13 §:ssä säädettyäjokaisen        opettajien Iomauttaminen koulussa, jossa ope-
16257: oikeutta perusopetukseen ja muuhun opetuk-             tusryhmät ovat normaalistikin suuria, johtaa lä-
16258: seen. Esimerkiksi perusopetuslain (628/1998)           hes aina koulutusta koskevan lainsäädännön
16259: 30 §:n 1 momentissa säädetään oppilaalle oikeus        vastaiseen tilanteeseen. Lääninhallitukset ovat
16260: saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja          kantetuihin antamissaan ratkaisuissaan ilmoitta-
16261: oppilaanohjausta kaikkina koulun työpäivinä            neet opetuksen järjestäjille järjestelyiden laitto-
16262: sekä 29 §:ssä oppilaan oikeudesta turvalliseen         muuksista ja edellyttäneet muun muassa pitä-
16263: opiskeluympäristöön. Perusopetuksen oppimää-           mättä jääneiden tuntien pitämistä myöhemmin.
16264: rään kuuluvat yhteiset oppiaineet luetellaan puo-      Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on to-
16265: lestaan lain 11 §:ssä ja eri oppiaineiden vähim-       dennut eräät lomautusratkaisut laittomiksi. Osa
16266: mäistuntimäärät valtioneuvoston päätöksessä            kanteluista on vielä ratkaisematta.
16267: peruskoulun tuntijaosta (834/1993). Perusope-              Jotta oppilaiden oikeuksien toteutuminen voi-
16268: tuksessa työpäivien määrä on lain 23 §:n mukaan        taisiin varmistaa ja laittomat ratkaisut ennalta
16269: 190. Opetuksen vuosittaisesta, viikoittaisesta ja      estää, lääninhallitukset ovat opetuksen järjestä-
16270: päivittäisestä määrästä säädetään perusopetus-         jille toimittamassaan kirjeessä edellyttäneet, että
16271: asetuksen (852/1998) 3 ja 4 §:ssä. Perusopetuslain     kunnat ja muut perusopetuksen järjestäjät il-
16272: 30 §:n 2 momentin mukaan opetusryhmät tulee            moittavat lääninhallituksille ennalta opettajien
16273: muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saa-         lomautuksista ja muista sellaisista henkilöstöme-
16274: vuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.       nojen leikkaamiseen tähtäävistä toimenpiteistä,
16275: Perusopetusasetuksen 2 §:ssä säädetään lisäksi         jotka merkitsevät opettajan tai rehtorin poissa-
16276: tarkemmin opetusryhmien enimmäiskoosta eri-            oloa opetuksesta. Lisäksi ilmoituksen ohella tu-
16277: tyisopetuksessa. Perusopetuslain 16 §:n mukaan         lee toimittaa suunnitelma siitä, miten opetus ja
16278: opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneelle tai muu-     opetukseen liittyvät järjestelyt toteutetaan lo-
16279: toin erityistä tukea tarvitsevalle tulee antaa tuki-   mautusten aikana. Lääninhallitus voi ilmoituk-
16280: opetusta. Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai     sen perusteella kieltää laittomiksi katsomansa
16281: sopeutumisvaikeuksia, on lain 17 §:n 1 momentin        järjestelyt. Lääninhallitus voi tehostaa kieltoa
16282: mukaan oikeus saada erityisopetusta muun ope-          asettamalla uhkasakon. Kieltoa rikkova kunta
16283: tuksen ohessa. Lain 17 §:n 2 momentissa sääde-         tai muun opetuksen järjestäjä voidaan tuomita
16284:                                          KK 1600/1998 vp                                             3
16285: 
16286: maksamaan uhkasakko sekä opetus- ja kulttuu-       mistä koskevan suunnitelman ennalta lävitse ja
16287: ritoimen rahoituksesta annetun lain (63511998)     tarkistamaan, että lomautusten aikaiset opetus-
16288: 57 §:n 1 momentin perusteella velvoittaa palaut-   järjestelyt täyttävät lainsäädännön määrittämät
16289: tamaan perusteettomasti saamansa valtion-          vaatimukset. Tarvittaessa lääninhallitukset ryh-
16290: osuus. Myös päätöksentekoon osallistuneet luot-    tyvät edellä todettuihin toimenpiteisiin.
16291: tamushenkilöt ja viranhaltijat voidaan saattaa        Opettajien lomautukset aiheuttavat lähes aina
16292: virkavastuuseen päätöksistään.                     häiriötä koulutyön suunnittelulle ja opetuksen
16293:    Opetusministeriön lääninhallituksilta kulu-     järjestämiseen. Valtioneuvoston mielestä opetta-
16294: van kuun alussa saamien tietojen mukaan vajaat     jien lomautuksia tulisi välttää ja tarvittavat kus-
16295: kymmenen kuntaa on tehnyt päätöksen opetta-        tannussäästöt tulisi löytää muilla tavoin. Opetus-
16296: jien Iomauttamisesta vuonna 1999. Vuonna 1998      viranomaiset eivät voi kieltää lomautuksia, mut-
16297: peruskoulun opettajia lomauttaneiden kuntien       ta opetusviranomaiset tulevat edellä todetuin
16298: määrä oli lähes 50. Osassa mainituista kymme-      keinoin puuttumaan sellaisiin järjestelyihin, jot-
16299: nestä kunnasta selvitetään edelleen myös muita     ka estävät oppilaille lainsäädännössä turvatun
16300: mahdollisuuksia henkilöstömenojen säästämi-        perusopetuksenja muun opetuksen sekä opetuk-
16301: seen lomautusten välttämiseksi. Lääninhallituk-    seen liittyvien lakisääteisten etujen ja palveluiden
16302: set tulevat käymään jokaisen lomautuksia suun-     saamisen.
16303: nittelevan kunnan laatiman opetuksen järjestä-
16304:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
16305: 
16306:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
16307: 4                                            KK 1600/1998 vp
16308: 
16309: 
16310: 
16311: 
16312:                                           Tili Riksdagens Talman
16313: 
16314:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        kor som anges i lagens 17 § 2 mom. skall överfö-
16315: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          ras till specialundervisning. Vidare garanterar
16316: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        lagstiftningen eleverna rätt till skolmåltider,
16317: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga            skolskjutsar, skolgångsbiträde samt vissa andra
16318: spörsmål nr 1600:                                       förmåner och tjänster.
16319:                                                            1 lagarna om utbildning ingår inte bestämmel-
16320:            Hur kommer Regeringen och vederbö-           ser om lärarpermitteringar, utan i fråga om per-
16321:         rande ministerium att ingripa i de lärar-       mitteringar tillämpas vad som allmänt bestäms
16322:         permitteringar som enligt fjolårets modell      om permittering av tjänsteinnehavare och arbets-
16323:         troligen kommer att äga rum under våren         tagare i lagen om korumunala tjänsteinnehavares
16324:         och som åter fördärvar undervisningen           anställningstrygghet (484/ 1996), statstjänste-
16325:         och gör klassrummen till videorum?              mannalagen (750/1994) och lagen om arbetsavtal
16326:                                                         (320/1970). Kommunerna och andra utbild-
16327:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ningsanordnare skall dock se till att de rättigheter
16328: anföra följande:                                        för eleverna som föreskrivs i ovan nämnda ut-
16329:                                                         bildningslagstiftning fullföljs i alla situationer,
16330:    De nya utbildningslagarna trädde i kraft             också vid eventuella permitteringar. De senaste
16331: 1.1.1999. De nya lagarna förstärker och precise-        årens lärarpermitteringar samt avgörandena gäl-
16332: rar bestämmelsen i 13 § regeringsformen om att          lande de klagomål som gjorts om dem utgående
16333: var och en har rätt att få grundläggande utbild-        från den tidigare lagstiftningen visar att lärarper-
16334: ning och annan utbildning. 1 30 § 1 mom. lagen          mitteringar i en skola där undervisningsgrupper-
16335: om grundläggande utbildning (628/1998) före-            na även i normala fall är stora, så gott som alltid
16336: skrivs t.ex. om elevens rätt att få undervisning        leder till en situation som strider med utbild-
16337: enligt läroplanen och elevhandledning under ar-         ningslagstiftningen. Länsstyrelserna har i sina
16338: betsdagarna samt i 29 § om elevens rätt till en         avgöranden gällande klagomålen meddelat ut-
16339: trygg studiemiljö. De gemensamma ämnen som              bildningsanordnarna det olagliga i arrange-
16340: ingår i den grundläggande utbildningens läro-           mangen och bl.a. förutsatt <l:~t timmar som inte
16341: kurs uppräknas i lagens 11 § och minimiantalet          hållits skall tas igen senare. Aven riksdagens bi-
16342: timmar i de olika läroämnena i statsrådets bes1ut       trädande justitieombudsman har funnit vissa
16343: om timfördelningen i grundskolan (834/1993).            permitteringslösningar olagliga. En del av klago-
16344: Anta1et arbetsdagar i den grundläggande utbild-         målen har ännu inte avgjorts.
16345: ningen är enligt lagens 23 § 190. Om undervis-             För att elevernas rättigheter skall kunna sä-
16346: ningens omfattning per år, per vecka och per dag        kerställas och olagliga lösningar förhindras har
16347: bestäms i 3 och 4 § förordningen om grundläg-           länsstyrelserna i ett brev till utbildningsanord-
16348: gande utbildning (852/1998). Enligt 30 § 2 mom.         narna förutsatt att kommunerna och andra ut-
16349: lagen om grundläggande utbildning skall under-          bildningsanordnare på förhand underrättar läns-
16350: visningsgrupperna sammanställas så att målen i          styrelsen om lärarpermitteringar och andra såda-
16351: läroplanen kan nås i undervisningen. 1 2 § förord-      na åtgärder i syfte att minska personalutgifterna
16352: ningen om grundläggande utbildning bestäms              som innebär att lärare eller rektor är frånvarande
16353: dessutom närmare om undervisningsgruppernas             från undervisningen. Utöver denna anmälan
16354: maximistorlek i specialundervisningen. Enligt           skalllänsstyrelsen också tillställas en plan för hur
16355: 16 § lagen om grundläggande utbildning skall            undervisningen och arrangemang i anslutning till
16356: elever som tillfålligt inte lyckas följa studietakten   undervisningen skall genomföras under permit-
16357: eller annars behöver särskilt stöd få stödunder-        teringarna. Länsstyrelsen kan på basis av anmä-
16358: visning. Elever med lindriga inlärnings- eller an-      lan förbjuda sådana arrangemang som den finner
16359: passningssvårigheter har enligt lagens 17 § 1           olagliga. Länsstyrelsen kan förstärka förbudet
16360: mom. rätt att få specialundervisning utöver den         genom att förelägga utbildningsanordnaren vite.
16361: övriga undervisningen. En elev som fyller de vill-      En kommun eller någon annan utbildningsan-
16362:                                           KK 1600/1998 vp                                            5
16363: 
16364: ordnare som bryter mot förbudet kan dömas tili       planerar permitteringar har gjort upp och kon-
16365: vite samt med stöd av 57§ 1 mom. 1agen om            trollera att undervisningsarrangemangen under
16366: finansiering av undervisnings- och ku1turverk-       permitteringen uppfyller de krav som anges i
16367: samhet (635/1998) åläggas atJ återbetala statsan-    lagstiftningen. Vid behov vidtar länsstyrelserna
16368: del som betalts utan grund. Aven förtroendeval-      ovan relaterade åtgärder.
16369: da och tjänsteinnehavare som har deltagit i be-         Permittering av lärare förorsakar nästan alltid
16370: slutsfattandet kan ställas tili svars.               störningar vid planeringen av skolarbetet och i
16371:    Enligt de uppgifter som undervisningsministe-     själva undervisningen. Enligt statsrådet bör lä-
16372: riet fått av Iänsstyrelserna i början av denna må-   rarpermitteringar undvikas och kostnadsinbe-
16373: nad har drygt tio kommuner fattat beslut om          sparingarna åstadkommas på annat sätt. Under-
16374: lärarpermitteringar 1999. Under 1998 uppgick         visningsmyndigheterna kan inte förbjuda per-
16375: antalet kommuner som permitterade grundskol-         mitteringar, men undervisningsmyndigheterna
16376: lärare tili inemot 50. 1 en del av de nämnda tio     kommer med ovan angivna medel att ingripa i
16377: kommunerna utreds fortfarande också andra            sådana arrangemang som hindrar eleverna att få
16378: möjligheter att spara personalutgifter för att       den grundläggande utbildning och övriga utbild-
16379: undvika permitteringar. Länsstyrelserna kom-         ning som tryggas i Jagstiftningen samt de lagstad-
16380: mer att på förhand gå igenom denpian för under-      gade förmåner och tjänster som anknyter tili
16381: visningsarrangemangen som en kommun som              undervisningen.
16382: 
16383:      Helsingforsden 18 februari 1999
16384: 
16385:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
16386:                                            KK 1601/1998 vp
16387: 
16388: Kirjallinen kysymys 1601
16389: 
16390: 
16391: 
16392: 
16393:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Hevosreservin hankkimisesta puolustusvoi-
16394:                                        mille
16395: 
16396: 
16397:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16398:    Olen aikanaan varmasti pariinkin kertaan           maanjoko selässään, rattailla tai reessä. Ei trak-
16399: kantanut kirjallisten kysymysten kautta huolta        torilla liikuta korpimaastossa, vihulainen kuulee.
16400: suomalaisen varusmiehen heikosta hiihtotaidos-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16401: ta ja kysynyt sitä, miten nykypäivänä mahdettai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16402: siin pärjätä Raatteen tiellä, jossa menestys perus-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16403: tui korpimaastossa suksipartioiden nopeisiin is-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16404: kuihin. Kun juuri avasin teksti-TV:n, havaitsin
16405: ilokseni, että puolustusvoimat on ottanut vaarin                Kun puolustusvoimat nyt onjärkiinty-
16406: ja perustaa hiihtokouluja tätä tarkoitusta varten.           nyt hiihtotaidon kartuttamiseksi asevel-
16407: Ei siis Raatteen tietä varten, vaan tarpeellisen             vollisille korpisotaa varten, niin miten
16408: hiihtotaidon saamiseksi asevelvollisille. Tämä               olisi kohtuullisen hevoskannan ylläpitä-
16409: oivallus on erinomainen asia.                                minen korpisoturin muonan ja varustei-
16410:     Mutta ei hiihtomiehiä ilman hevosia. Korpi-              den kuljettamiseen?
16411: soturi tarvitsee myös hevosen muonaa kuskaa-
16412: 
16413:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
16414:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
16415: 
16416: 
16417: 
16418: 
16419:  280043
16420: 2                                       KK 1601/1998 vp
16421: 
16422: 
16423: 
16424: 
16425:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
16426: 
16427:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tusten suorittamisessa. Hevosten keskeistä mer-
16428: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kitystä tuona aikana kuvastaa myös se, että tuol-
16429: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    loin oli voimassa erityinen hevosottolaki hevos-
16430: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     ten ottamiseksi puolustusvoimien käyttöön.
16431: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Sodan kuva on muuttunut viime sotien ajois-
16432: n:o 1601:                                          ta. Joukkojen liikkuvuuden lisääminen on yksi
16433:                                                    keskeinen kehittämiskohde. Sotatoimet suunni-
16434:           Kun puolustusvoimat nyt onjärkiinty-     tellaan toteutettaviksi siten, että päämäärään
16435:        nyt hiihtotaidon kartuttamiseksi asevel-    päästään tehokkaiden voimien käytöllä mahdol-
16436:        vollisille korpisotaa varten, niin miten    lisimman lyhyessä ajassa. Muun muassa tästä
16437:        olisi kohtuullisen hevoskannan ylläpitä-    syystä puolustusvoimien suunniteltuihin sodan
16438:        minen korpisoturin muonan ja varustei-      ajan huoltojärjestelmiin ei kuulu hevosia.
16439:        den kuljettamiseen?                             Valmiuslain mukaan hevosten ottaminen krii-
16440:                                                    sitilanteessa puolustusvoimien käyttöön on edel-
16441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       leen mahdollista, mikäli joskus tulevaisuudessa
16442: vasti seuraavaa:                                   sellainen katsottaisiin tarpeelliseksi. Puolustus-
16443:                                                    voimien varustukseen hevoset eivät kuitenkaan
16444:    Hevosilla oli omalta osaltaan arvokas rooli     tällä hetkellä kuulu.
16445: viime sodissa puolustusvoimien erilaisten kulje-
16446: 
16447:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999
16448:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
16449:                                          KK 1601/1998 vp                                              3
16450: 
16451: 
16452: 
16453: 
16454:                                        Tili Riksdagens Ta/man
16455: 
16456:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     olika slag av transporter. En bild av hästarnas
16457: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      centrala betydelse under tiden i fråga ger också
16458: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    den omständigheten, att en särskild lag om ut-
16459: man Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga        skrivning av hästar för krigsmaktens behov då
16460: spörsmål nr 1601:                                   var i kraft.
16461:                                                        Krigets bild har förändrats sedan tiden för de
16462:           Eftersom försvarsmakten nu har insett     senaste krigen. A tt öka truppernas rörlighet är ett
16463:        att det är önskvärt att förkovra de värn-    av de centrala utvecklingsmålen. Krigsopera-
16464:        pliktigas fårdigheter i skidåkning med       tionerna verkställs enligt planerna så, att syftet
16465:        tanke på ödemarkskrig vore det kanske        uppnås genom att effektiva styrkor sätts in under
16466:        skäl att upprätthålla en häststam av rim-    så kort tid som möjligt. Bland annat av denna
16467:        lig storlek för transport av ödemarkskri-    anledning hör det inte några hästar tili de krigsti-
16468:        garens proviant och utrustning?              da underhållssystem som planerats för försvars-
16469:                                                     makten.
16470:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Enligt beredskapslagen är det alltjämt möjligt
16471: anföra följande:                                    för försvarsmakten att utta hästar i en krissitua-
16472:                                                     tion, om detta någon gång i framtiden anses vara
16473:   Hästarna hade för sin del en värdefull roll       nödvändigt. Tili försvarsmaktens utrustning hör
16474: under de senaste krigen när det gällde att utföra   dock inte for närvarande några hästar.
16475: 
16476:      Helsingforsden 19 februari 1999
16477:                                                                     Försvarsminister Anneli Taina
16478:                                        KK 1602/1998 vp
16479: 
16480: Kirjallinen kysymys 1602
16481: 
16482: 
16483: 
16484: 
16485:                                Sulo Aittoniemi /kesk: Valmiuksista palata euroajasta takaisin va-
16486:                                    kaan markan markkinoille
16487: 
16488: 
16489:                                    Eduskunnan Puhemiehelle
16490: 
16491:    EU-huuma on nyt parhaimmillaan, mutta lo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16492: pun merkit ovat jo näkyvissä. Euroopan unionin   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16493: käy kuten Rooman valtakunnan aikoinaan. Se       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16494: mätänee omaan mahdottomuuteensa ja kaatuu        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16495: korruptioon. Olemme kuitenkin tekemässä par-
16496: haillaan koko ED-historian tähän saakka suu-                Minkälaiset valmiudet Suomelle jää
16497: rinta muutosta. Olemme vaihtamassa markkam-              palata vanhaan raha- ja pankkijärjestel-
16498: me euroon. Viimeistään vuosikymmenen kulut-              mään ja yleensä finanssipolitiikkaan, sit-
16499: tua palailemme kuin Eero ja Simeoni kaupunki-            ten kun euroaika viimeistään kymmenen
16500: matkaltaan takaisin vanhan markan aikaan.                vuoden kuluttua on ohi?
16501: Euro on vain menneisyyden muisto.
16502: 
16503:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
16504: 
16505:                                      Sulo Aittoniemi /kesk
16506: 
16507: 
16508: 
16509: 
16510: 280043
16511: 2                                         KK 1602/1998 vp
16512: 
16513: 
16514: 
16515: 
16516:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16517: 
16518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kehitykseen. Tämän vuosikymmenen alkuvuo-
16519: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sien kokemukset osoittavat, että erityisesti pienet
16520: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maat joutuivat kantamaan raha- ja valuutta-
16521: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       markkinahäiriöiden aiheuttamista kustannuk-
16522: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sista suhteellisesti raskaimman kuorman.
16523: n:o 1602:                                                Suomen sitoutuminen talouspolitiikassaan
16524:                                                      EU :n lähentymiskriteerien mukaisiin päämää-
16525:           Minkälaiset valmiudet Suomelle jää         riin - alhaiseen inflaatioon ja tasapainoiseen
16526:        palata vanhaan raha- ja pankkijärjestel-      julkiseen talouteen - on jo johtanut korkojen
16527:        mään ja yleensä finanssi politiikkaan, sit-   alenemiseen sekä tasapainoiseen ja työllisyyttä
16528:        ten kun euroaika viimeistään kymmenen         tukevaan talouden kasvuun. Suomen eurojäse-
16529:        vuoden kuluttua on ohi?                       nyys merkitsee astetta voimakkaampaa sitoutu-
16530:                                                      mista mainittuihin talouspolitiikan tavoitteisiin.
16531:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Lisäksi se tuo rahamarkkinoille sitä vakautta,
16532: vasti seuraavaa:                                     mitä kuluneen vuosikymmenen aikana on kai-
16533:                                                      vattu ja myös osaltaan varmistaa alhaisen korko-
16534:    Edustaja Aittoniemi povaa kysymyksessään          tason säilymisen.
16535: asiaa sen enempää perustelematta, että viimeis-          Mikäli edustaja Aittoniemi tarkoittaa finans-
16536: tään vuosikymmenen kuluttua palailemme               sipolitiikan osalta kysymyksessään palaamista
16537: eurosta kuin Eero ja Simeoni kaupunkimatkal-         vanhaan ja huolettomaan jakopolitiikkaan, niin
16538: taan takaisin vanhan markan aikaan. Mielestäni       tähän ei ole mahdollisuuksia sen enempää raha-
16539: asiaperusteet viittaavat kuitenkin kokonaan toi-     liitossa kuin sen ulkopuolellakaan. Täysin euro-
16540: senlaiseen kehityskuvaan.                            jäsenyydestä riippumatta joudumme jatkossakin
16541:    Maailma ympärillämme on seitsemän veljek-         harjoittamaan hyvin kurinalaista finanssipoli-
16542: sen ajoista kovasti muuttunut. Suurimmat muu-        tiikkaa. Yhteisen rahan oloissa finanssipolitiikan
16543: tokset toimintaympäristössä ovat tapahtuneet         teho kuitenkin kasvaa, koska korkoreaktiot ei-
16544: viimeisimmän 10--15 vuoden aikana. Näille            vät enää ole vesittämässä sen vaikutuksia.
16545: muutoksille on ollut ominaista kaikinpuolinen            Päinvastoin kuin edustaja Aittoniemi, uskon
16546: säännöstelyn purkaminen sekä kilpailun lisään-       että yhteisen rahan edut tulevat sitä ilmeisimmik-
16547: tyminen. Kaupan esteiden purkaminen on johta-        si, mitä enemmän kokemuksia siitä saadaan, ja
16548: nut kilpailun maailmanlaajuiseen kiristymiseen.      että muutaman vuoden kuluttua myös nyt ulko-
16549: Kilpailua on lisännyt myös rahoitusmarkkinoi-        puolelle jääneet EU:n jäsenmaat ovat siinä mu-
16550: den säätelyn purkaminen, minkä seurauksena           kana. Hyvin todennäköistä on, että vapaiden
16551: niin pääomien kuin tuotannonkin on ollut entistä     pääomaliikkeiden oloissa tämäntyyppinen yh-
16552: helpompi hakeutua kustannuksiltaan ja muilta         teistyö edelleen laajenee - ei vain Euroopassa,
16553: toimintaedellytyksiltään edullisimmille alueille.    vaan myös muualla.
16554:    Raha- ja valuuttakaupan vapauttaminen mer-            Euroalueen muodostaminen on nähtävä osa-
16555: kitsivät niin Suomen kuin muidenkin maiden           na sitä integraatiokehitystä,jonka yhtenä tavoit-
16556: osalta sitä, että kansainvälinen korkokehitys        teena on pystyä vastaamaan yhä kovenevaan
16557: sekä raha- ja valuuttakauppiaiden odotukset          maailmanlaajuiseen kilpailuun ja siten edistä-
16558: pääsivät vaikuttamaan sekä korkoihin että va-        mään alueen tasapainoista ja työllisyyttä tukevaa
16559: luutan ulkoiseen arvoon entistä tehokkaammin.        talouden kasvua. On välttämätöntä, että olemme
16560: Samanaikaisesti yksittäisen maan mahdollisuu-        tässä rakennustyössä mukana, koska vain siten
16561: det puolustaa valuuttansa ulkoista arvoa tai vai-    pystymme parhaiten valvomaan omia etujamme.
16562: kuttaa korkotasoon olennaisesti heikkenivät.             Emme me voi eristäytyä ja jäädä vain katsele-
16563: Epäluottamus maan kykyyn hoitaa talouttaan           maan maailman menoa sekä odottamaan, mitä
16564: johti helposti korkojen nousuun ja siten heikke-     tulevaisuus tuo tullessaan. Eivät tässä onnistu-
16565: nevään investointien, tuotannon ja työllisyyden      neet edustaja Aittoniemen mainitsemat Jukolan
16566:                                          KK 1602/1998 vp                                            3
16567: 
16568: veljeksetkään. Kyllä heidänkin oli aikanaan pak-   muuten, että alussa mainituilla Eerolla ja Simeo-
16569: ko opetella lukemaan ja palata Impivaaran erä-     nilla ei ollut kaupunkimatkalta palattuaan tas-
16570: maista takaisin ihmisten ilmoille. Todettakoon     kussa markkoja vaan kuusi kopeekkaa.
16571: 
16572:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
16573: 
16574:                                                              Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
16575: 4                                           KK 1602/1998 vp
16576: 
16577: 
16578: 
16579: 
16580:                                          Tili Riksdagens Talman
16581: 
16582:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       na att dra det proportionellt sett tyngsta lasset i
16583: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         fråga om kostnaderna för störningar på penning-
16584: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       och valutamarknaden.
16585: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga               Finlands åtagande att inom den ekonomiska
16586: spörsmål nr 1602:                                      politiken uppnå mål som motsvarar EU:s kon-
16587:                                                        vergenskriterier- en låg inflation och en balan-
16588:           Viiken beredskap att återgå tili det         serad offentlig ekonomi - har redan lett till
16589:        gamla mynt- och banksystemet och tili           räntefall och till ekonomisk tillväxt som stöder
16590:        den gamla finanspolitiken i allmänhet           sysselsättningen. Finlands medverkan i euroom-
16591:        återstår för Finland, när eurotiden är för-     rådet innebär en ytterligare upptrappning när det
16592:        bi senast om tio år?                            gäller utfåstelserna att uppnå de tidigare nämnda
16593:                                                        målen för den ekonomiska politiken. Den tillför
16594:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          också penningmarknaden den stabilitet som har
16595: anföra följande:                                       saknats under det gångna decenniet och bidrar
16596:                                                        tili att säkerställa att den låga räntenivån fortgår.
16597:    Riksdagsman Aittoniemi spår i spörsmålet                Om riksdagsman Aittoniemi för finanspolitik-
16598: utan desto vidare motivering att vi senast om ett      ens vidkommande i sitt spörsmål avser en åter-
16599: decennium kommer att återgå från euron till vår        gång tili den gamla och bekymmerslösa fördel-
16600: gamla mark, alldeles som Eero och Simeoni på           ningspolitiken så finns det inte möjligheter tili
16601: sin väg hem från staden. Jag anser dock att sak-       detta vare sig inom eller utanför den monetära
16602: skäl tyder på ett helt annat scenario.                 unionen. Helt oberoende av medlemskapet i
16603:    Väriden omkring oss har förändrats drastiskt        EMU är vi också i fortsättningen tvungna att
16604: sedan den tid Sju bröder utspelade sig i. De stör-     bedriva en mycket disciplinerad finanspolitik. 1
16605: sta förändringarna har skett under de 10-15            de Iänder som har en gemensam valuta blir dock
16606: senaste åren. Avreglering på alla pian och ökad        finanspolitiken effektivare, eftersom räntereak-
16607: konkurrens har varit utmärkande för dessa för-         tionerna inte längre urvattnar dess effekt.
16608: ändringar. Avskaffandet av handelshinder har               1 motsats tili riksdagsman Aittoniemi tror jag
16609: lett till att konkurrensen blivit allt hårdare glo-    att fördelarna med en gemensam valuta blir desto
16610: balt sett. Konkurrensen har också ökats genom          uppenbarare ju mera erfarenheter vi får och att
16611: avregleringen av finansmarknaden, vilket fått till     också de medlemsländer i EU som nu står utan-
16612: följd att det blivit allt lättare för både kapitalet   för EMU kommer att ansluta sig inom några år.
16613: och produktionen att söka sig till områdena med        Det är mycket sannolikt att samarbete av detta
16614: de lägsta kostnaderna och de i övrigt gynnsam-         slag kommer att vinna ännu större terräng i en
16615: maste verksamhetsbetingelserna.                        omgivning där kapitalet rör sig fritt- inte bara i
16616:    Avregleringen av penning- och valutahandeln         Europa utan också annanstans.
16617: innebar för såväl Finland som andra Iänder att             Euroområdets uppkomst skall ses som en del
16618: den internationella ränteutvecklingen samt pen-        av den integrationsutveckling för viiken ett av
16619: ning- och valutahandlarnas förväntningar kom           målen är att kunna vara med i den allt hårdare
16620: att påverka både räntorna och valutans externa         konkurrensen i hela världen och att på så sätt
16621: värde effektivare än förr. Möjligheterna för ett       främja en sådan balanserad ekonomisk tillväxt i
16622: enskilt land att försvara valutans externa värde       området som stöder sysselsättningen. Det är nöd-
16623: eller påverka räntenivån försvagades samtidigt         vändigt att vi deltar i detta uppbyggnadsarbete,
16624: avsevärt. Misstro mot ett lands förmåga att sköta      eftersom vi bara på så sätt bäst kan tillgodose
16625: sin ekonomi ledde lätt tili en ränteuppgång och        våra egna intressen.
16626: därmed till en utveckling med krympande inves-             Vi kan inte isolera oss, nöja oss med en åskå-
16627: teringar, produktion och sysselsättning. Erfaren-      darroll och invänta vad framtiden för med sig.
16628: heterna från de första åren av innevarande decen-      lnte heller bröderna i den skara som riksdagsman
16629: nium visar att i synnerhet små Iänder blev tvung-      Aittoniemi nämner lyckades med det. Nog var
16630:                                           KK 1602/1998 vp                                            5
16631: 
16632: också de tvungna att i sinom tid lära sig läsa och   nämnda Eero och Simeoni vid återkomsten från
16633: att återvända tili bebodda trakter från ödemar-      stadsresan inte hade mark utan sex kopek i fick-
16634: ken i Impivaara. Det kan för övrigt noteras att      an.
16635: 
16636:      Helsingforsden 18 februari 1999
16637: 
16638:                                                                      Finansminister Sauli Niinistö
16639:                                           KK 1603/1998 vp
16640: 
16641: Kirjallinen kysymys 1603
16642: 
16643: 
16644: 
16645: 
16646:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kerrostalojen paloturvallisuuden paranta-
16647:                                       misesta
16648: 
16649:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16650: 
16651:    Lahdessa parisen vuotta sitten tapahtuneen           Nyt kun palo- ja pelastustointa koskeva lain-
16652: tulipalon uhrina kuoli nuori tyttö, joka joutui      säädäntö on eduskunnassa, on syytä kysyä myös
16653: hyppäämään palavan kerrostalon parvekkeelta,         valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
16654: koska porraskäytävän kautta ei ollut enää mah-       ten valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä:
16655: dollisuutta paeta. Surulliseen tapahtumaan oli
16656: osasyynä se, että palokunnan tikasauto vaurioi-                Ovatko pelastusviranomaiset ryhty-
16657: tui, eikä pystynyt auttamaan tyttöä alas.                   neet taannoisen Lahden murhenäytel-
16658:    Tapahtuman jälkeen käytiin keskustelua ker-              män johdosta joihinkin toimiin tällaisen
16659: rostalojen pelastustoimien tehostamisesta sekä              tapahtuman toistumisen estämiseksi
16660: toisaalta myös sellaisten laitteiden hankkimises-           suunnittelemalla esimerkiksi kerrostalo-
16661: ta palokunnille, jotka voisivat mainitunlaisessa            jen parvekkeille poistumiskeinoja tulipa-
16662: tapauksessa olla avuksi. Puhuttiin esimerkiksi              lon varalta ja mahdollisesti palokunnille
16663: huoneistokohtaisten köysitikkaiden mahdolli-                tikasautojen lisäksi laitteita, joiden avulla
16664: suudesta ja palokuntien kohdalla taas siitä, että           parvekkeelle loukkuun jäänyt ihminen
16665: hankittaisiin hyppäämisen vaimentamiseksi il-               pelastetaan?
16666: malla täytettäviä patjoja tai sittenjoitakin muita
16667: hyppäämisen haittoja vähentäviä laitteita.
16668:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
16669:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
16670: 
16671: 
16672: 
16673: 
16674: 280043
16675: 2                                           KK 1603/1998 vp
16676: 
16677: 
16678: 
16679: 
16680:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16681: 
16682:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sa siten, että se saatetaan voimaan jo tänä vuon-
16683: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          na. Laissa korostetaan onnettomuuksien ennal-
16684: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taehkäisyä ja kansalaisten omaa vastuuta turval-
16685: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         lisuudesta. Konkreettisena toimenpiteenä mää-
16686: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 1603:              rätään tapauksesta riippuen omistaja, haltija tai
16687:                                                        asukas hankkimaan ja pitämään kunnossa riittä-
16688:           Ovatko pelastusviranomaiset ryhty-           vä määrä palovaroittimia kaikissa rakennuksissa
16689:        neet taannoisen Lahden murhenäytel-             ja huoneistoissa, joissa asutaan tai yövytään.
16690:        män johdosta joihinkin toimiin tällaisen            Palovaroitin on erittäin tehokas ja hinnaltaan
16691:        tapahtuman toistumisen estämiseksi              edullinen väline palokuolemien torjumiseksi ja
16692:        suunnittelemalla esimerkiksi kerrostalo-        vahinkojen vähentämiseksi. Puheena olevassa
16693:        jen parvekkeille poistumiskeinoja tulipa-       onnettomuudessa palovaroitinta ei ollut. Voi-
16694:        lon varalta ja mahdollisesti palokunnille       daan olettaa, että oikein sijoitettu ja toimiva pa-
16695:        tikasautojen lisäksi laitteita, joiden avulla   lovaroitin olisi voinut vaikuttaa merkittävästi ta-
16696:        parvekkeelle loukkuun jäänyt ihminen            pahtumien kulkuun Lahden kerrostalopalossa.
16697:        pelastetaan?                                        Suomessa käyttöön lähivuosina otettava uusi
16698:                                                        viranomaisradioverkko parantaa radiopuhelin-
16699:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           liikenteen luotettavuutta merkittävästi. Radio-
16700: vasti seuraavaa:                                       puhelimet eivät Lahden tulipalossa toimineet
16701:                                                        asianmukaisesti ja rakennuksessa olleet palomie-
16702:    Lahdessa syttyi joulukuussa 1996 seitsemän-         het eivät saaneet tietoa parvekkeella olevasta ty-
16703: nessä kerroksessa sijaitsevassa kerrostaloasun-        töstä.
16704: nossa tulipalo. Sen seurauksena kuoli kaksi ih-            Niinikään sisäasiainministeriö on uusinut vii-
16705: mistä. Toinen kuoli porraskäytävässä myrkylli-         me vuonna palotarkastusohjeen, jossa kiinnite-
16706: siin savukaasuihin ja toinen joutui tulen saarta-      tään erityistä huomiota mm. yli kolmikerroksis-
16707: mana pelastautumaan parvekkeelle, josta pelas-         ten asuinrakennusten turvallisuusjärjestelyihin.
16708: tustoimien epäonnistuttua kohtalokkain seu-            Kunnat ovat tarkistaneet asuinkerrostalojen
16709: rauksin putosi. Kymmeniä ihmisiä pelastettiin          rappukäytävien savunpoistojärjestelyt ja piha-
16710: savuisesta rappukäytävästä. Tämä onnettomuus           alueiden pelastustiet. Lisäksi ne ovat parantaneet
16711: tutkittiin sisäasiainministeriön toimesta perus-       omaa valmiuttaan kerrostaloista pelastamiseen
16712: teellisesti ja siitä on julkaistu selvitys.            hankkimalla nostolava- ja puomitikasautoja ja
16713:    Suurin osa tulipatoissa kuolleista menehtyy         hyppytyynyjä sekä harjoittelemalla niiden
16714: myrkyllisiin savukaasuihin. Korkealta putoami-         käyttöä.Onnettomuudesta saatu oppi on otettu
16715: nen tulipalon seurauksena on Suomessa erittäin         huomioon myös alan perus- ja täydennyskoulu-
16716: harvinaista eikä muita vastaavia tapauksia ole         tusta kehitettäessä. Uudisrakennuksen turvalli-
16717: tiedossa. Siitä huolimatta tähän parvekkeelta          suustaso tarkistetaan rakennuslupakäsittelyn
16718: putoamiseen on suhtauduttu äärimmäisen vaka-           yhteydessä. Rakennuksen paloturvallisuutta
16719: vasti ja siitä on otettu kaikki se oppi ja tieto,      koskevat määräykset edellyttävät, että palotilan-
16720: jonka avulla vastaavanlaiset onnettomuudet voi-        teessa tarvittava varatien järjestämisestä neuvo-
16721: daan vastaisuudessa ehkäistä. Kalliisiin raken-        tellaan aina tapauskohtaisesti paikallisen palovi-
16722: teellisten määräysten uusimiseen ei ole kuiten-        ranomaisen kanssa.
16723: kaan suinpäin syytä ryhtyä. Onnettomuuden tut-             Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö julkaisi
16724: kinnasta tehty selvitys on ollut ympäristöminis-       viime keväänä sisäasiainministeriön toimeksian-
16725: teriön käytössä sen uusiessa rakennusten palo-         nosta oppaan jo käytössä olevien kerrostalojen
16726: turvallisuutta koskevat määräykset viime vuon-         turvallisuuden parantamiseksi sekä muutama
16727: na.                                                    viikko sitten suppeamman esitteen tästä samasta
16728:    Uuden pelastustoimilain valmistelut ovat            aiheesta.
16729: edenneet sisäasiainministeriössä ja eduskunnas-            Vaikka uudessa pelastustoimilaissa koroste-
16730:                                           KK 1603/1998 vp                                           3
16731: 
16732: taan kansalaisten oman vastuun tärkeyttä tur-        että ensin olisi tehtävä kaikki mahdollinen sisä-
16733: vallisuusasioissa, nähdään korkealta pelastautu-     kautta tapahtuvan pelastamisen varmistamisek-
16734: minen köysitikkaiden ja vastaavien rakennusten       si. Ulkokautta pelastaudutaan yläkerroksista
16735: ulkopuolisten laitteiden avulla sisäasiainministe-   vain palokunnan avustamana.
16736: riössä niin vaikeana ja vaarallisena ratkaisuna,
16737:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1999
16738: 
16739:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
16740: 4                                             KK 1603/1998 vp
16741: 
16742: 
16743: 
16744: 
16745:                                           Tili Riksdagens Talman
16746: 
16747:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Beredningen av den nya lagen om räddnings-
16748: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           väsendet har framskridit i inrikesministeriet och i
16749: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         riksdagen så, att den sätts i kraft redan i år. 1
16750: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga             lagen framhävs förebyggandet av olyckor och
16751: spörsmål nr 1603:                                        medborgarnas eget ansvar för sin säkerhet. Som
16752:                                                          en konkret åtgärd åläggs beroende på fallet i
16753:            Har räddningsmyndigheterna, med               fråga ägaren, innehavaren eller den boende att
16754:         anledning av den tragedi som utspelades i        skaffa och underhålla ett tillräckligt antal brand-
16755:         Lahtis för några år sedan, vidtagit några        varnare i alla byggnader och lägenheter där nå-
16756:         åtgärder för att förhindra att händelser av      gon bor eller övernattar.
16757:         detta slag upprepas genom att planera               En brandvarnare är en ytterst effektiv och
16758:         t.ex. någon form av evakuering via bal-          billig anordning för att förebygga dödsfall i sam-
16759:         konger i flervåningshus i fall av eldsvåda       band med bränder och för att minska skadorna. 1
16760:         och att möjligtvis utöver stegbilar för          den ovan nämnda olyckan saknade lägenheten i
16761:         brandkårerna planera anordningar med             fråga brandvarnare. Man kan anta att en funge-
16762:         hjälp av vilka människor som har blivit          rande brandvarnare som var rätt placerad kunde
16763:         instängda på balkongen kan räddas?               ha påverkat händelsernas gång i betydande ut-
16764:                                                          sträckning i branden i Lahtis.
16765:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Det nya myndighetsradionät som skall tas i
16766: anföra följande:                                         bruk i Finland inom de närmaste åren kommer
16767:                                                          att förbättra radiotelefontrafikens tillförlitlighet
16768:     1 december 1996 uppstod en eldsvåda i en             i betydande utsträckning. Vid branden i Lahtis
16769: bostad på sjunde våningen i ett flervåningshus i         fungerade radiotelefonerna inte på behörigt sätt
16770: Lahtis. Tili följd av den omkom två personer.            och de brandmän som var inne i byggnaden fick
16771: Den ena dog i trapphuset på grund av giftiga             ingen information om flickan på balkongen.
16772: rökgaser och den andra som omringades av elden              lnrikesministeriet förnyade i fjol också brand-
16773: blev tvungen att ta sin tillflykt tili balkongen, från   syneanvisningen, där speciell uppmärksamhet
16774: viiken hon tili följd av att räddningsoperationen        ägnas bl.a. säkerhetsarrangemangen i bostads-
16775: misslyckades ramlade ner med ödesdigra följder.          hus som är högre än tre våningar. Kommunerna
16776: Flera tiotal människor räddades från det rökfyll-        har inspekterat rökevakueringen i bostadsflervå-
16777: da trapphuset. Denna olycka utreddes grundligt           ningshusens trapphus och räddningsvägarna på
16778: av inrikesministeriet och en utredning har publi-        gårdsplanerna. Dessutom har de förbättrat sin
16779: cerats om den.                                           egen beredskap att rädda folk från flervånings-
16780:     De flesta av alla som omkommer i eldsvådor           hus bl.a. genom att skaffa bilar med bakgaffellyft
16781: dör av giftiga rökgaser. 1 Finland är det ytterst        och bomstege och språngkuddar samt genom att
16782: ovanligt att någon ramlar ner från hög höjd tili         ordna övningar i hur de används. Den lärdom
16783: följd av en brand, och man känner inte tili några        som vi fått genom den ifrågavarande olyckan har
16784: andra motsvarande fall. Trots detta har vi förhål-       även beaktats när grund- och vidareutbildningen
16785: lit oss ytterst allvarligt tili att en person föll ner   utvecklats. Säkerhetsnivån på nybyggen inspek-
16786: från en balkong och vi har tagit all den lärdom          teras i samband med behandlingen av byggnads-
16787: och kunskap av detta enskilda fall som gör det           lov. Bestämmelserna om byggnaders brandsä-
16788: möjligt att i framtiden förebygga liknande olyck-        kerhet förutsätter förhandlingar från fall tili fall
16789: or. Det finns ingen orsak att förhastat revidera         med den lokala brandmyndigheten om ordnande
16790: kraven på dyra byggnadskonstruktioner. Rap-              av de reservutgångar som behövs vid en brand.
16791: porten om utredningen av olyckan fanns tili mil-            Räddningsbranschens Centralorganisation i
16792: jöministeriets förfogande då miljöministeriet re-        Finland publicerade våren 1998 på uppdrag av
16793: viderade bestämmelserna om byggnaders brand-             inrikesministeriet en handbok för att förbättra
16794: säkerhet i fjol.                                         säkerheten i de existerande flervåningshusen och
16795:                                               KK 1603/1998 vp                                            5
16796: 
16797: för några veckor sedan publicerades en mindre            motsvarande anordningar på byggnadernas utsi-
16798: omfattande broschyr i ämnet.                             da skall rädda sig på hög höjd, att man först
16799:    Fastän den nya lagen om räddningsväsendet             måste göra allt som är möjligt för att säkerställa
16800: framhäver vikten av medborgarnas eget ansvar             räddning som sker den inre vägen. På utsidan av
16801: när det gäller säkerhetsfrågor, anser inrikesmi-         en byggnad kan människor rädda sig från de övre
16802: nisteriet att det är en så svår och farlig lösning att   våningarna endast med brandkårens hjälp.
16803: kräva att människor med hjälp av repstegar och
16804: 
16805:      Helsingforsden 16 februari 1999
16806: 
16807:                                                                      Inrikesminister Jan-Erik Enestam
16808:                                             KK 1604/1998 vp
16809: 
16810: Kirjallinen kysymys 1604
16811: 
16812: 
16813: 
16814: 
16815:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: VR:n vaunukaluston uusimisesta
16816: 
16817: 
16818: 
16819:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16820:    Valtionrautatiet uudistaa vaunukalustoaan            wc:tä, jos hätä oli äkkipäätä uhkaava. Ei ollut
16821: sitä mukaa kuin varoja riittää. Ostot tapahtuvat        minulla, mutta joillakin näytti olevan.
16822: kotimaasta ja ulkomailta. Vaunuja on sekä yksi-             Tilanne voi hymyilyttää, mutta ei ole naurun
16823: kerroksisia että kaksikerroksisia. Vaunukalus-          arvoinen. Jos matkustaja ei pääse matkan aikana
16824: ton uusimisessa pitäisi kiinnittää tarkemmin            wc:hen eikä muoviämpäreitä ole hätäkäyttöön,
16825: huomiota siihen, että vaunut ovat toimivia, tule-       tilanne on todella ongelmallinen. Jopa ympäris-
16826: vat ne sitten mistä tahansa, mieluummin tietysti        tösyistä.
16827: kotimaasta.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16828:    Rautateiden nykyisessä kalustossa on surkean         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16829: huonoja vaunutyyppejä. Yksi sellainen on vau-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16830: nu, jonka kyljessä lukee InterCity. Ovet aukea-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16831: vat, jos aukeavat, ja joskus joutuu kulkemaan
16832: vaunukaupalla, että löytää oven, joka aukeaa.                     Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
16833: Surkeuksien surkeus oli kokemus 25.1.1998 mat-                 Valtionrautateiden nykyinen osin kelvo-
16834: kasta InterCity-junalla, joka lähtee Tampereelta               ton vaunukalusto saatetaan nykyajan
16835: Helsingin suuntaan kello 8.06. Ainakaan vau-                   vaatimuksia vastaavaan kuntoon ja että
16836: nussa 6 ei ollut yhtään wc:tä, jonka ovet olisivat             vastaisissa hankinnoissa hankitaan sellai-
16837: auenneet, ja tilanne lienee samanlainen myös                   sia vaunuja, joiden ovet aukeavat niin
16838:  naapurivaunuissa. Konduktööri, joka oli viimei-               wc:hen kuin uloskin, ja että jos nykyistä
16839:  sen päälle asiallinen henkilö, pahoitteli tilannetta          vaunukalustoa ei saada kuntoon, se va-
16840: ja sanoi ongelman johtuvan pakkasesta, jota oli                rustetaan muoviämpäreillä äkillisiä inhi-
16841: -9 astetta. Hän jopa tarjosi henkilökunnan                     millisiä tarpeita varten?
16842: 
16843:       Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
16844: 
16845:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
16846: 
16847: 
16848: 
16849: 
16850:  280043
16851: 2                                        KK 1604/1998 vp
16852: 
16853: 
16854: 
16855: 
16856:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16857: 
16858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16859: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vasti seuraavaa:
16860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
16861: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         VR on hankkinut kysymyksessä tarkoitettuja
16862: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       InterCity-vaunuja 1980-luvulla 80 kappaletta.
16863: n:o 1604:                                           Vaunut on suunniteltu ja rakennettu kotimaassa.
16864:                                                        InterCity-vaunujen ovien toiminnassa on
16865:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    esiintynyt häiriöitä. Osittain tämä johtuu epä-
16866:        Valtionrautateiden nykyinen osin kelvo-      tyydyttävästä teknisestä ratkaisusta ja osittain
16867:        ton vaunukalusto saatetaan nykyajan          ikääntymisongelmasta. Tämän vuoksi VR on
16868:        vaatimuksia vastaavaan kuntoon ja että       päättänyt uusia ovien toimintamekaniikan.
16869:        vastaisissa hankinnoissa hankitaan sellai-   Uusiruistyö alkaa kuluvana vuonna ja se kestää
16870:        sia vaunuja, joiden ovet aukeavat niin       kolme vuotta. Työ tehdään vaunujen normaalin
16871:        wc:hen kuin uloskin, ja että jos nykyistä    huoltokierron yhteydessä. Hankkeen kustannus-
16872:        vaunukalustoa ei saada kuntoon, se va-       arvio on 37 milj. mk.
16873:        rustetaan muoviämpäreillä äkillisiä inhi-
16874:        millisiä tarpeita varten?
16875: 
16876:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
16877:                                                                    Liikenneministeri Kimmo Sasi
16878:                                              KK 1604/1998 vp                                              3
16879: 
16880: 
16881: 
16882: 
16883:                                          Tili Riksdagens Talman
16884: 
16885:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
16886: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          anföra följande:
16887: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-
16888: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga               VR har införskaffat de i spörsmålet avsedda
16889: spörsmål nr 1604:                                       80 InterCityvagnarna på 1980-talet. Vagnarna
16890:                                                         har planerats och byggts i Finland.
16891:           Ämnar Regeringen se tili att Statsjärn-          Det har förekommit störningar i dörrfunktio-
16892:        vägarnas numera delvis odugliga vagns-           nerna i InterCityvagnarna. Detta beror delvis på
16893:        materiel försätts i ett skick som motsvarar      en otillfredsställande teknisk lösning och delvis
16894:        moderna krav och att det vid framtida            på förslitningar. Därför har VR beslutat förnya
16895:        anskaffningar köps in sådana vagnar,             dörrarnas funktionsmekanik. Förnyelsearbetet
16896:        vars toalettdörrar och utgångsdörrar går         inleds i år och tar tre år i anspråk. Arbetet utförs
16897:        att öppna, och ifall den nuvarande mate-         i samband med den normala servicekontrollen av
16898:        rielen inte fås i skick, att materielen utrus-   vagnarna. Projektets kostnadskalkyl uppgår tili
16899:        tas med plasthinkar för att betjäna hastigt      37 milj. mk.
16900:        påkomna mänskliga behov?
16901: 
16902:      Helsingforsden 12 februari 1999
16903:                                                                            Trafikminister Kimmo Sasi
16904:                                           KK 1605/1998 vp
16905: 
16906: Kirjallinen kysymys 1605
16907: 
16908: 
16909: 
16910: 
16911:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion lisärahoituksesta kuntien terveyden-
16912:                                       huoltoon
16913: 
16914: 
16915:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16916: 
16917:    Sosiaali- ja terveysministeri Mönkäre on tietä-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16918: mäni mukaan luvannut STT:n mediauutisissa            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16919: kunnille rutkasti rahaa terveydenhuollon ongel-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16920: mien korjaamiseen. Kysymys on jopa viiden mil-
16921: jardin markan summasta. Koska ministeri Mön-                   Aikooko Hallitus antaa vielä eduskun-
16922: käre ei voi luvata rahoja seuraavan hallituksen             nan loppupäivien aikana Iisätalousar-
16923: piikkiin, ilmeistä on, että tämä asia hoidetaan             vion, jolla toteutetaan se. ministeri Mön-
16924: vielä tämän hallituksen aikana esimerkiksi lisä-            käreen lupaus, että kuntien terveyden-
16925: budjetilla, jolla tosin alkaa olla kiire.                   huollon ongelmiin ollaan antamassa rut-
16926:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          kasti rahaa?
16927: 
16928:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
16929: 
16930:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
16931: 
16932: 
16933: 
16934: 
16935:  280043
16936: 2                                          KK 1605/1998 vp
16937: 
16938:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16939: 
16940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja viisi alueellista yhteistyöryhmää. Yhteistyö-
16941: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ryhmien tehtävänä on laatia alueelliset kehittä-
16942: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       misohjelmat ja huolehtia niiden toimeenpanosta
16943: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla. Alu-
16944: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         eelliset ohjelmat valmistuvat maaliskuun lop-
16945: n:o 1605:                                             puun 1999 mennessä. Niiden toimeenpanovaihe
16946:                                                       kestää vuoden 200lloppuun. Hankkeen ohjaus-
16947:           Aikooko Hallitus antaa vielä eduskun-       ryhmä arvioi saavutettuja tuloksia ja tekee ehdo-
16948:        nan loppupäivien aikana lisätalousar-          tukset jatkotoimenpiteiksi vuoden 2002 alku-
16949:        vion, jolla toteutetaan se ministeri Mön-      puolella.
16950:        käreen lupaus, että kuntien terveyden-             Vastuu terveydenhuollon kehittämisestä alu-
16951:        huollon ongelmiin ollaan antamassa rut-        eellisella ja paikallisella tasolla on terveyspalve-
16952:        kasti rahaa?                                   luista vastaavilla tahoilla eli kunnilla, sairaan-
16953:                                                       hoitopiireillä ja terveyskeskuksilla. Sosiaali- ja
16954:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          terveysministeriö tukee alueellisten kehittämis-
16955: vasti seuraavaa:                                      ohjelmien toimeenpanoa muiden ohella tuotta-
16956:                                                       malla tarvittavaa materiaalia ja tarjoamalla
16957:    Ennen eduskuntavaaleja hallitus ei aio antaa       muuta tietotukea sekä osallistumalla alueellisen
16958: lisätalousarvioesitystä, jolla lisättäisiin valtion   kehittämistyön rahoitukseen valtion talousar-
16959: taholta kunnallisen terveydenhuollon rahoitusta       vioon hyväksytyn määrärahan kautta.
16960: kuluvana vuonna. Uusi hallitus tekee tarpeelli-           Alueelliset ohjelmat rakennetaan paikallisten
16961: siksi katsomansa esitykset oman hallitusohjel-        ja alueellisten kehittämistarpeiden pohjalta. Val-
16962: mansa puitteissa.                                     takunnallisessa ohjelmassa on myös sellaisia toi-
16963:    Sosiaali- ja terveysministeriö on ryhtynyt kun-     menpiteitä, joiden toteuttaminen tullee olemaan
16964: nallisen terveyspalvelujärjestelmän puutteiden ja      keskeisellä sijalla kaikilla alueilla. Ne liittyvät
16965: epäkohtien korjaamiseen laajan kehittämisohjel-        esimerkiksi ei-kiireelliseen hoitoon pääsyyn pe-
16966: man avulla. Ohjelma perustuu sosiaali- ja ter-         rusterveydenhuollossa ja ei-kiireellisen hoidon
16967: veysministeriön vuonna 1997 yhdessä Suomen             tarpeen arviointiin erikoissairaanhoidossa, väes-
16968: Kuntaliiton kanssa käynnistämään terveyden-            tövastuisten toimintatapojen kehittämiseen pai-
16969: huollon kehittämisprojektiin,jonka tarkoitukse-        kallisten olosuhteiden mukaisesti, hoitoon liitty-
16970: na oli kartoittaa kunnallisten terveyspalveluiden      vän tiedon kulun varmistamiseen ja laadunhal-
16971: toimivuuteen ja terveydenhuollon asiakkaan ase-        linnan systemaattiseen kehittämiseen. Keskei-
16972: maan liittyvät epäkohdat sekä tehdä toimenpide-        seksi noussee myös henkilöstön ammatillisten
16973: ehdotukset niiden poistamiseksi. Projektiin liittyi    valmiuksien ylläpitäminen toimintayksiköissä
16974: koko maan kattava selvitystyö, jonka pohjalta          sekä valmiuksien kehittäminen täydennys- ja li-
16975: laadittiin valtakunnallinen kehittämisohjelma          säkoulutuksella.
16976: "Terveydenhuolto 2000-luvulle". Siinä määritel-           Puuttumatta kysymyksessä mainitun, asiayh-
16977: tiin tarvittavat toimenpiteet todettujen epäkoh-       teyksistään irrotetun yksittäisen toteamuksen
16978: tien korjaamiseksi ja niiden toteuttamisesta vas-      tulkintaan totean, että maamme terveydenhuol-
16979: tuussa olevat tahot. Toimenpiteet koskevat poti-       lon vahvuuksien säilyttäminen edellyttää valtion
16980: laan aseman vahvistamista, ennalta ehkäisevän          rahoituksen turvaamista vähintään nykyisenä.
16981: työn kehittämistä, hoitoon pääsyn ja terveyspal-       Näin todettiin myös OECD:n Suomea koskevas-
16982: veluiden toimivuuden parantamista, laadunhal-          sa maa-arviossa vuodelta 1998. Jotta kuntien ter-
16983: linnan ja tutkittuun tietoon perustuvan tervey-        veydenhuollon kustannuksia voidaan edelleen
16984: denhuollon kehittämistä, ammatillisen osaami-          hallita uusienkin palvelutarpeiden paineissa, on
16985:  sen ylläpitämistä ja terveyspalveluiden rahoituk-     ryhdyttävä kehittämisohjelman toimeenpanoon
16986: sen turvaamista.                                       ja mm. purettava tarpeettomia päällekkäisyyksiä
16987:     Parhaillaan on menossa kehittämisohjelman          ja tehostettava voimavarojen kohdentamista ny-
16988: toimeenpanovaihe. Sitä varten ministeriö asetti        kyistä tehokkaammin.
16989: lokakuussa 1998 valtakunnallisen ohjausryhmän
16990:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
16991: 
16992:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
16993:                                            KK 1605/1998 vp                                              3
16994: 
16995: 
16996: 
16997: 
16998:                                         Tili Riksdagens Talman
16999: 
17000:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningsinformation baserade hälso- och sjukvår-
17001: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           den, upprätthålla yrkeskunskaperna och trygga
17002: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       finansieringen för hälso- och sjukvårdstjänster.
17003: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skrift-            Utvecklingsprogrammet genomförs som bäst i
17004: liga spörsmål nr 1605:                                praktiken. För detta ändamål tillsatte social- och
17005:                                                       hälsovårdsministeriet i oktober 1998 en lednings-
17006:           Ämnar Regeringen ännu under de sista        grupp på riksnivå och fem regionala samarbets-
17007:        dagarna av riksdagens mandatperiod ge          grupper. Samarbetsgruppernas uppgift är att ut-
17008:        en tilläggsbudget för att uppfylla minister    arbeta regionala utvecklingsprogram och svara
17009:        Mönkäres löfte om att rejält med pengar        för att dessa genomförs på universitetssjukhu-
17010:        kommer att anslås för lösning av proble-       sens specialansvarsområden. De regionala pro-
17011:        men inom den kommunala hälso- och              grammen kommer att blir färdiga senast i slutet
17012:        sjukvården?                                    av mars 1999 och deras genomförandefas kom-
17013:                                                       mer att vara ända tili slutet av år 2001. Projektets
17014:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         Iedningsgrupp kommer att utvärdera de nådda
17015: anföra följande:                                      resultaten och föreslå fortsatta åtgärder under
17016:                                                       första hälften av år 2002.
17017:    Före riksdagsvalet ämnar Regeringen inte              Ansvaret för att utveckla hälso- och sjukvår-
17018: framlägga någon tiliäggsbudgetproposition ge-         den på regiona1 och 1okal nivå 1igger på de organ
17019: nom viiken staten skulle öka finansieringen för       som svarar för hälso- och sjukvårdstjänsterna,
17020: den kommunala hälso- och sjukvården under             dvs. kommunerna, sjukvårdsdistrikten och häl-
17021: innevarande år. Dennya regeringen kommer att          socentralerna. Social- och hälsovårdsministeriet
17022: framlägga de propositioner den anser nödvändi-        stöder genomförandet av de regionala utveck-
17023: ga inom ramen för sitt eget regeringsprogram.         lingsprogrammen genom att bl.a. producera er-
17024:    Social- och hälsovårdsministeriet har börjat       forderligt materia! och ge annat informations-
17025: avhjälpa brister och missförhållanden i det kom-      stöd samt genom att bidra tili finansieringen av
17026: munala systemet för hälso- och sjukvårdstjänster      det regionala utvecklingsarbetet med ett anslag
17027: med hjälp av ett omfattande utvecklingspro-           som intagits i statsbudgeten.
17028: gram. Programmet baserar sig på ett projekt för           De regionala programmen byggs upp utgåen-
17029: utvecklande av hälso- och sjukvården som minis-       de från lokala och regionala utvecklingsbehov.
17030: teriet inledde år 1997 tillsammans med Finlands       Det nationella programmet innefattar också så-
17031: Kommunförbund. Projektet syftade tili att kart-       dana åtgärder som torde prioriteras i alla regio-
17032: lägga missförhållandena i anslutning tili de kom-     ner. Dessa åtgärder gäller t.ex. att få vård i icke-
17033: munala hälso- och sjukvårdstjänsternas funktion       brådskande fall inom primärhälsovården och
17034: och klientens ställning i den kommunala hälso-        bedömning av behovet av icke-brådskande vård
17035: och sjukvården samt att föreslå åtgärder för att      inom den specialiserade sjukvården samt strävan
17036: avhjälpa dessa missförhållanden. Projektet inne-      att utveckla verksamhetssätt som baserar sig på
17037:  höll en riksomfattande utredning som utgjorde        befolkningsansvar utgående från de lokala för-
17038:  basis för ett nationellt utvecklingsprogram "Häl-    hållandena, att säkerställa information om vår-
17039:  so- och sjukvård för 2000-talet". Programmet         den och att systematiskt utveckla kvalitetskon-
17040:  definierade de åtgärder som behövs för att av-       trollen. Åtgärderna för att upprätthålla persona-
17041:  hjälpa de konstaterade missförhållandena och de      lens yrkesfårdigheter i verksamhetsenheterna
17042:  organ som ansvarar för att dessa åtgärder ge-         och att utveckla fårdigheterna genom fortbild-
17043:  nomförs. Åtgärderna syftar tili att förbättra kli-    ning torde också prioriteras.
17044:  enternas ställning, utveckla det förebyggande ar-        Utan att kommentera tolkningen av det lös-
17045:  betet, förbättra klienternas möj1ighet att få vård    ryckta, enskilda konstaterandet i spörsmålet vill
17046:  och hälso- och sjukvårdstjänsternas funktion,        jag påpeka att för att hälso- och sjukvården i vårt
17047:  utveckla kvalitetskontrollen och den på forsk-        Iand skall kunna behålla sin styrka måste statsfi-
17048: 4                                        KK 1605/1998 vp
17049: 
17050: nansieringen i fortsättningen hållas minst på den   kostnader måste kommunerna börja genomföra
17051: nuvarande nivån. Detta konstaterades också i        utvecklingsprogrammet, dvs. vidta åtgärder för
17052: OECDs länderrapport om Finland år 1998. För         att eliminera onödiga överlappningar och inrikta
17053: att ha kontroll över sina hälso- och sjukvårds-     sina resurser på ett effektivare sätt än tidigare.
17054: 
17055:      Helsingfors den 17 februari 1999
17056: 
17057:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
17058:                                             KK 1606/1998 vp
17059: 
17060: Kirjallinen kysymys 1606
17061: 
17062: 
17063: 
17064: 
17065:                                     Raimo Vistbacka /ps: Suomenselän metsäpeurojen aiheuttamien
17066:                                        vahinkojen korvaamisesta ja vähentämisestä
17067: 
17068: 
17069:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17070: 
17071:     Suomenselän alueelle siirrettiin parikymmen-           Metsäpeurojen pyyntilupia on myönnetty
17072: tä vuotta sitten noin kaksikymmentä metsäpeu-           alueelle kuusi kappaletta ja lihat käytetään yleis-
17073: raa. Kanta on kasvanut erittäin nopeasti jopa           hyödyllisesti sekä määrätyt sisäelimet lähetetään
17074: 20 o/o:n vuosivauhdilla. Tällä hetkellä peuroja on      tutkimustarkoituksiin. Viranomaiset ovat sitä
17075: arvioitu laskentojen perusteella olevan kuluvan         mieltä, että alueella voisi tulla toimeen vielä ny-
17076: talven vasonnanjälkeen noin 650 yksilöä. Metsä-         kyistä kantaa suurempikin metsäpeurakanta,
17077: peurojen istutukset tehtiin uskossa, että peurat        mutta niiden aiheuttamien vahinko- ja liikenne-
17078: käyttäisivät Suomenselän laajoja erämaita hy-           ongelmien takia pidetään metsästyksen lisäämis-
17079: väkseen. Tämä onkin toteutunut kesäisin ja syk-         tä ehdottomana edellytyksenä. Se suuntaisi met-
17080: syisin, mutta talvisin peurat kertyvät suuriin lau-     säpeurakannat asumattomille alueille vähentäen
17081: moihin ja vaeltavat talvehtimaan Perhon, Viro-          viljelysmaille koituvia vahinkoja ja sitouttaisi sa-
17082: pelin ja Alajärven kuntien rajamaille. Talvella         malla alueen väestöä nykyistä enemmän kannan
17083:  1998 peurat löytyivät vain noin 100 neliökilomet-      vaalimiseen. Myös kannan sekoittuminen poroi-
17084: rin suuruiselta alueelta mainituilta seuduilta.         hin ja salametsästys olisivat tuolloin paremmin
17085:     Eläinten opittua talvehtimaan asutuilla seu-        estettävissä.
17086:  duilla ne ovat siirtyneet ruokailemaan viljelyksil-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17087:  le, lähinnä nurmi- ja orasmaille. Kun jopa 200         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17088:  eläimen lauma viipyy joillain peltolohkoilla usei-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17089:  takin päiviä, ovat vahingot mittavia: peltojajou-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17090:  dutaan uudistamaan normaalia useammin, tai-
17091:  laantunut lumi muodostaa jääpeitteen aiheut-                      Kuinka Hallitus aikoo huolehtia siitä,
17092:  taen jääpoltetta jne. Kun vahingot ovat usein                  että metsäpeurojen Suomenselän alueella
17093:  vaikeasti todistettavissa varsinkin jääpoltteen                viljelyksille aiheuttamat vahingot korvat-
17094:  syyn osalta,jäävät maanomistajat liian usein täy-              taisiin nykyistä kattavammin, ja
17095:  sin vaille korvausta vahingoista. Lisäksi luomu-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-
17096:  viljelyyn siirtyneille tiloille ei korvausta makseta           säpeurojen metsästyksen lisäämiseksi
17097:  lainkaan. Siitä syystä, ettei eläimiä ole lainkaan             alueella?
17098:   metsästetty, ne eivät reagoi esimerkiksi paukku-
17099:   karkottimiin.
17100:       Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
17101: 
17102:                                            Raimo Vistbacka /ps
17103: 
17104: 
17105: 
17106: 
17107:  280043
17108: 2                                         KK 1606/1998 vp
17109: 
17110: 
17111: 
17112: 
17113:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17114: 
17115:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Metsästäjäin keskusjärjestön johtaman Met-
17116: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        säpeura-hankkeen eräänä tarkoituksena on va-
17117: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hinkojen estäminen. Tarkoituksena on mm. lisä-
17118: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           tä metsäpeura-alueiden väestön tietoa metsäpeu-
17119: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ran käyttäytymisestä, opastaa vahinkojen estä-
17120: sen n:o 1606:                                        ruistoimenpiteiden toteuttamisessa, tukea pa-
17121:                                                      himmissa vahinkokohteissa suoja-aitojen raken-
17122:           Kuinka Hallitus aikoo huolehtia siitä,     tamista sekä seurata metsäpeuran luontaisten
17123:        että metsäpeurojen Suomenselän alueella       laitumien riittävyyttä ja viime kädessä ohjata
17124:        viljelyksille aiheuttamat vahingot korvat-    kannan kehitystä metsästyksellä laitumien kesto-
17125:        taisiin nykyistä kattavammin, ja              kyvyn mukaan.
17126:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-           Metsäpeuran maataloudelle aiheuttamat va-
17127:        säpeurojen metsästyksen lisäämiseksi          hingot korvataan hirvieläinvahinkojen korvaa-
17128:        alueella?                                     misesta annetun valtioneuvoston päätöksen
17129:                                                      (319/82) mukaisesti. Korvausperusteisiin ei ole
17130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suunnitteilla muutoksia.
17131: vasti seuraavaa:                                         Kainuun ja Pohjanmaan riistanhoitopiirit
17132:                                                      ovat viime vuosina myöntäneet muutamia met-
17133:    Metsäpeura kuuluu Suomen alkuperäiseen            säpeuran pyyntilupia kannan rotupuhtauden
17134: eläimistöön ja hävisi liiallisen metsästyksen joh-   säilyttämiseksi sekä viljelyvahinkojen estämisek-
17135: dosta viime vuosisadan vaihteessa. Kanta palasi      si. Menettelyä on tarkoitus jatkaa. Pyyntilupien
17136: Suomeen 1950-luvulla Venäjän Karjalasta ja ny-       myöntäminen tapahtuu riistanhoitopiireille met-
17137: kyinen kanta Kainuussa, Suomenselällä ja Poh-        sästysoikeudenhaltijoiden huhtikuun loppuun
17138: jois-Karjalassa on alle 2 000 eläintä. Parhaillaan   mennessä jättämien hakemusten perusteella ja
17139: on käynnissä EU:n Life-varoista tukema hanke         lupamäärän mitoittaminen on ao. riistanhoito-
17140: metsäpeurakannan vakiinnuttamiseksi.                 piirien harkinnassa.
17141: 
17142:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1999
17143:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17144:                                            KK 1606/1998 vp                                              3
17145: 
17146: 
17147: 
17148: 
17149:                                         Tili Riksdagens Talman
17150: 
17151:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           leds av Jägarnas centralorganisation är att före-
17152: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           bygga skador. Avsikten är bl.a. att ge mer infor-
17153: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       mation om skogsvildrenarnas beteende tili be-
17154: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                 folkningen i områden där sådana förekommer,
17155: skriftliga spörsmål nr 1606:                          att ge råd när det gäller åtgärder f6r att förhindra
17156:                                                       skador, att stöda byggande av skyddsstängsel i
17157:           Hur ämnar Regeringen sörja för att de       sådana områden som drabbats mest av skador
17158:        skador som skogsvildrenarna förorsakar         samt att övervaka att skogsvildrenarnas naturli-
17159:        på odlingar i Suomenselkä skall ersättas i     ga betesmarker är tillräckliga och i sista hand att
17160:        större omfattning än vad som nu är fallet      styra beståndets utveckling genom jakt som an-
17161:        och                                            passas enligt hur mycket betesmarkerna tål.
17162:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för             De skador som skogsvildrenen förorsakar
17163:        att öka jakten på skogsvildren i området?      jordbruket ersätts enligt statsrådets beslut om
17164:                                                       ersättning för skador, orsakade av hjortdjur
17165:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       (319/82). Det finns inga planer på att ändra er-
17166: anföra följande:                                      sättningsgrunderna. ..
17167:                                                           Kajanalands och Osterbottens jaktvårdsdi-
17168:     Skogsvildrenen hör tili den ursprungliga fau-     strikt har under de senaste åren beviljat några
17169: nan i Finland, men den försvann vid sekelskiftet      jaktlicenser för skogsvildren för att bevara be-
17170: på grund av att den jagades för mycket. Bestån-        ståndet rent samt för att förebygga skador på
17171: det återvände tili Finland från ryska Karelen och     odlingar. Avsikten är att förfarandet skall fort-
17172: i dag omfattar beståndet i Kajanaland, Suomen-        sätta. Jaktlicenser beviljas på basis av de ansök-
17173: selkä och Norra Karelen knappt 2 000 djur. För         ningar som jakträttsinnehavarna lämnar in tili
17174: tillfållet pågår ett projekt för att befåsta skogs-   jaktvårdsdistrikten före utgången av april och
17175: vildrenbeståndet med stöd från EU:s Life-fond.        anpassningen av antalet licenser prövas av de
17176:     Ett syfte med det skogsvildrensprojekt som         berörda jaktvårdsdistrikten.
17177: 
17178:      Helsingfors den 8 februari 1999
17179:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17180:                                              KK 1607/1998 vp
17181: 
17182: Kirjallinen kysymys 1607
17183: 
17184: 
17185: 
17186: 
17187:                                     Eila Rimmi /vas: Pienituloisten asumisen turvaamisesta
17188: 
17189: 
17190: 
17191:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17192: 
17193:    Vuokrasääntelyn poistamisen seurauksena              va: joissain kunnissa takuuvuokraan annetaan
17194: vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet ja nou-          toimeentulotukea, toisissa se lainataan. On myös
17195: sevat edelleen huimasti. Jo tämä on rajoittanut         kuntia, joissa vuokratakuuseen ei anneta min-
17196: pienituloisten ihmisten asumismahdollisuuksia,          käänlaista rahallista apua.
17197: KELA kun ei maksa asumistukea muuta kuin                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17198: kohtuullisista vuokramenoista.                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17199:    Korkeiden vuokrien lisäksi lähes kaikki vuok-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17200: ranantajat ovat alkaneet vaatia yhä suurempia           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17201: takuuvuokria: normaali käytäntö on maksaa
17202: kolmen kuukauden vuokrat etukäteen. Työttö-                        Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
17203: mille, opiskelijoille ja muille pienituloisille juuri           mainitusta ongelmasta, ja
17204: tämä on usein esteenä asunnon saamiselle. Esim.                    mitä Hallitus aikoo tehdä pienitulois-
17205: 3 x 2 500 mk/kk = 7 500 mk on suuri summa ja                    ten asumisen turvaamiseksi sekä yhtenäi-
17206: mahdoton säästää, kun ei ole mistä ottaa.                       sen käytännön aikaansaamiseksi eri kun-
17207:    Kuntien suhtautuminen ongelmaan on kirja-                    nissa vuokratakuu-avustuksista?
17208: 
17209:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
17210:                                               Eila Rimmi /vas
17211: 
17212: 
17213: 
17214: 
17215: 280043
17216: 2                                        KK 1607/1998 vp
17217: 
17218: 
17219: 
17220: 
17221:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17222: 
17223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vain erityisestä syystä. Erityinen syy voi esimer-
17224: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kiksi olla se, että ennakkovuokrilla kunnoste-
17225: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     taan huoneistoa.
17226: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-         Vuokrasopimuksen velvoitteiden täyttämi-
17227: min näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        seksi annetusta vakuudesta sopiminen on mah-
17228: 1607:                                               dollista kumman tahansa sopimusosapuolen hy-
17229:                                                     väksi. Vuokranmaksun varmistamiseksi se alkaa
17230:            Onko Hallitus tietoinen perusteluissa    olla yleisesti käytössä oleva sopimusehto myös
17231:         mainitusta ongelmasta, ja                   aravavuokratalokannassa. Tällaisen sopimuseh-
17232:            mitä Hallitus aikoo tehdä pienitulois-   don etu on siinä, että vuokranantajan ei tarvitse
17233:         ten asumisen turvaamiseksi sekä yhtenäi-    mahdollisten tappioiden välttämiseksi välittö-
17234:         sen käytännön aikaansaamiseksi eri kun-     mästi ryhtyä sopimuksen purkamistoimiin, kun
17235:         nissa vuokratakuu-avustuksista?             vuokraa on maksamatta. Vuokranantaja voi va-
17236:                                                     kuusehdon vuoksi antaa vuokralaiselle aikaa
17237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        asioitten järjestämiseksi. Tällä hetkellä ongel-
17238: vasti seuraavaa:                                    maksi näyttää muodostuvan se, ettei kaikissa
17239:                                                     kunnissa vielä mielletä vakuuden merkitystä toi-
17240:     Pienituloisten asunnon saannin varmistami-      mivan sopimussuhteen osana silloinkaan, kun
17241: seksi myönnetään asumistukea asunnon koh-           kunnassa myönnetään myös tarveharkintaista
17242: tuullisten asumiskustannusten kattamiseksi ja       toimeentulotukea jo maksamatta olevien tai
17243: tarvittaessa annetaan myös toimeentulotukea.        maksamatta jäävien vuokrien maksamiseen.
17244: Vaikka asumistuen ja toimeentulotuen normit            Toimeentulotuesta annetun asetuksen (66/
17245: pyritään asettamaan siten, että kohtuullisen asu-   1998) 1 §:n mukaan tarveharkintaisen toimeen-
17246: mistason mukaiset menot saadaan katettua, ei        tulotuen lisäosalla katetaan tarpeellisen suurui-
17247: kuitenkaan käytännössä aina saavuteta tällaista     sena muun muassa muu kuin perusosaan sisälty-
17248: tilannetta. Niinpä asumiskustannusten maksa-        vä osuus asumistukilain (408/1975) 6 §:ssä tar-
17249: miseksi saatetaan tarvita myös tarveharkintaista    koitettujen asumismenojen määrästä ja muut
17250: toimeentulotukea.                                   asumisesta aiheutuvat menot. Perusosaan laske-
17251:    Vuokra-asunnon saannin pitämiseksi mah-          taan toimeentulotukilain (1412/1997) 7 §:n 2 mo-
17252: dollisena myös pienituloisille asunnontarvitsi-     mentin mukaisesti seitsemän prosenttia asumis-
17253: joille asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa      tukilain 6 §:ssä tarkoitetuista asumismenoista.
17254: laissa (48111995) rajoitetaan sekä oikeutta sopia      Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt
17255: ennakkoon maksettavan vuokran määrästä että         helmikuussa 1998 oppaan toimeentulotuesta
17256: sopimusehtojen täyttämiseksi, kuten vuokran         (STM: Oppaita 1998:2 fin) helpottaakseen kun-
17257: maksamiseksi, annettavan vakuuden määrästä.         nissa tapahtuvaa toimeentulotukilain sovelta-
17258: Ennakkoon maksettua vuokraa vastaan saadaan         mista. Vaikka oppaan kannanotot eivät ole kun-
17259: asunnon käyttöoikeutta eli vuokra-aikaa. Vuok-      tia sitovia, ovat ne suosituksina tarkoitetut tuke-
17260: ranmaksun turvaamiseksi annettu vakuus sitä         maan toimeentulotukiasioita käsiteltäessä kun-
17261: vastoin on käytettävissä vuokran maksamiseen        tien omaa päätöksentekoa. Oppaan sivuilla 25-
17262: vain, jos vuokraa on maksamatta. Vakuus saa-        26 todetaan muun muassa, että toimeentulotu-
17263: daan vuokrasuhteen päätyttyä lyhentämättömä-        kea myönnettäessä muut kuin asumistukilain
17264: nä takaisin, jos vuokrat on maksettu. Sekä en-      6 §:n mukaiset asumismenot otetaan huomioon
17265: nakkovuokran että vakuuden osalta on laissa         täysimääräisinä kohtuullisuusharkintaa noudat-
17266: säädetty, ettei kumpikaan saa määrältään olla       taen. Muina asumisesta aiheutuvina menoina
17267: enempää kuin mikä vastaa kolmen kuukauden           voidaan oppaan mukaan ottaa huomioon myös
17268: vuokraa.                                            takuuvuokra, vuokraennakko tai asunnonväli-
17269:     Ennakkovuokraa voidaan sopia perittäväksi       tyspalkkio toimeentulotuen yleisten periaattei-
17270: vain vuokrasopimusta tehtäessä ja tällöinkin        den mukaisesti. Takuuvuokralla tarkoitetaan
17271:                                            KK 1607/1998 vp                                           3
17272: 
17273: tässä yhteydessä asuinhuoneiston vuokrauksesta           Kysymyksessä erityisesti esille nostettu vuok-
17274: annetun lain mukaista vakuutta, joka on sovittu       ran maksamisen varmistamiseksi annettavaksi
17275: annettavaksi vuokran maksamisen varmistami-           sovittu vakuus on sosiaali- ja terveysministeriön
17276: seksi.                                                antamien suositusten mukaan toimeentulotuessa
17277:     Käytännössä kunnat voivat vakuuden anta-          huomioon otettavissa oleva menoerä. On selvää,
17278: misen hoitaa monella tavalla. Vakuudeksi voi-         että toimeentulotuen myöntämisen edellytysten
17279: daan sopia annettavaksi rahaa, talletus, sitou-       on muutoinkin täytyttävä, jotta tukea todella
17280: mus vuokrien maksamisesta, vastuuvakuuden             voisi saada. Mikäli toimeentulotukea hakenut on
17281: ylläpitäminen tai muu järjestely. Varsin tavalli-     tyytymätön kunnan tekemään päätökseen, hän
17282: nen jo on järjestely, jossa vakuudeksi sovittuja      on oikeutettu hakemaan päätökseen muutosta
17283: varoja ei luovuteta vuokranantajalle. Varat talle-    siten kuin sosiaalihuoltolain ?luvussa säädetään.
17284: tetaan kunnan tätä tarkoitusta varten avaamalle          Vaikka monen kunnan talous on tiukoilla,
17285: tilille. Vakuudeksi sovitun tilin käytöstä sovitaan   tulisi vuokranmaksun turvaava vakuusehto näh-
17286: vuokranantajan kanssa. Tilin vakuusluonne sel-        dä ennalta ehkäisevänä toimeentulotukena. Täl-
17287: vitetään myös luottolaitokselle.                      lainen vakuusehto helpottaa myös toimeentulo-
17288:     Jokainen kunta luonnollisesti ratkaisee itse,     tukiviranomaisten työtaakkaa puskuroimalla
17289: millaisen vakuusjärjestelyn se toteuttaa päätet-      seurauksia tilanteessa, jossa vuokralaisen mak-
17290: tyään myöntää vakuutta varten toimeentulotu-          sukyky on äkillisesti ja yllättäen romahtanut.
17291: kea. Tärkeää on kuitenkin huomata, että vakuu-        Tällöinhän yleensä vaaditaan ja odotetaan saata-
17292: den anto voidaan järjestää monella luotettavana       van nopeasti apua myös viranomaisilta. Vakuu-
17293: tavalla ja myös niin, ettei ole pelkoa siitä, että    den järjestäminen tulee myös lähes aina kunnalle
17294: vakuutta käytetään muiden velvoitteiden hoita-        edullisemmaksi kuin ne kustannukset ja tuet,jot-
17295: miseksi kuin mitä sen antamisen yhteydessä on         ka aiheutuvat asukkaan häädöstä ja uudelleen
17296: sovittu.                                              asuttamisesta.
17297: 
17298:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
17299: 
17300:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
17301: 4                                          KK 1607/1998 vp
17302: 
17303: 
17304: 
17305: 
17306:                                         Tili Riksdagens Talman
17307: 
17308:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Ett särskilt skäl kan t.ex. vara att förskottshyror-
17309: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        na ~nvänds för iståndsättning av lägenheten.
17310: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Overenskommelsen om en säkerhet för att för-
17311: man Eila Rimmi undertecknade skriftliga spörs-        pliktelserna i hyresavtalet skall uppfyllas kan gö-
17312: må1 nr 1607:                                          ras så att den gagnar vilkendera parten som helst.
17313:                                                       Också i fråga om beståndet av aravahyreshus
17314:            Är Regeringen medveten om de pro-          börjar en sådan överenskommelse vara allmän
17315:        blem som omtalas i motiveringen tili           praxis i syfte att säkra att hyran betalas. Fördelen
17316:        spörsmålet, och                                med ett sådant avtalsvillkor är att hyresvärden
17317:            vad avser Regeringen att göra för att      inte omedelbart behöver vidta åtgärder för att
17318:        säkra låginkomsttagarnas boende och få         häva hyresavtalet för att undvika eventuella för-
17319:        tili stånd en enhetlig praxis i kommuner-      luster, om hyran är obetald. Hyresvärden kan på
17320:        na i fråga om hyresgarantibidragen?            grund av vilikoret om säkerhet ge hyresgästen tid
17321:                                                       att reda upp sina angelägenheter. 1 detta nu ver-
17322:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kar det att bli ett problem att man inte i alla
17323: anföra följande:                                      kommuner inser betydelsen av säkerheten som en
17324:                                                       del av ett fungerande avtalsförhållande, inte ensi
17325:    1 syfte att säkra att låginkomsttagare får en      sådana fall då kommunen också beviljar pröv-
17326: bostad beviljas bostadsbidrag för att täcka de        ning underställt utkomststöd för betalning av
17327: skäliga boendekostnader!J.a, och vid behov bevil-     sådan hyra som redan ligger obetald eller som
17328: jas också utkomststöd. Aven om normerna för           kommer att förbli obetald.
17329: bostadsbidrag och utkomststöd så långt som                Enligt 1 § förordningen om utkomststöd (66/
17330: möjligt bestäms med avsikten att täcka de utgif-      1998) används tiliäggsdelen av det prövning un-
17331: ter som motsvarar en skälig boendenivå, är det        derställda utkomststödet i behövlig utsträckning
17332: dock i praktiken inte alltid möjligt att komma        för täckning bl.a. av den del av de i 6 § lagen om
17333: fram till en sådan situation. Därför kan också        bostadsbidrag (408/1975) avsedda boendekost-
17334: prövning underställt utkomststöd vara av nöden        naderna som inte ingår i grunddelen samt övriga
17335: för att boendekostnaderna skall kunna betalas.        utgifter som föranleds av boendet. 1 grunddelen
17336:    För att göra det möjligt också för bostadsbe-      inräknas enligt 7 § 2 mom. lagen om utkomststöd
17337: hövande som är låginkomsttagare att få en hyres-      (141211997) sju procent av de boendekostnader
17338: bostad begränsar lagen om hyra av bostadslägen-       som avses i 6 § lagen om bostadsbidrag.
17339: heter (481/1995) rätten att komma överens både           Social- och hälsovårdsministeriet har i februa-
17340: om förskottshyrans belopp och om den säkerhet         ri 1998 distribuerat en handledning om utkomst-
17341: som skall ges för att hyresvilikoren uppfylls, så-    stödet (Social- och hälsovårdsministeriets hand-
17342: som att hyran blir betald. Mot hyra som betalas i     ledningar 1998:2 fin) för att göra det lättare för
17343: förskott får man dispositionsrätt tili bostaden,      kom~).merna att tiliämpa lagen om utkomst-
17344: dvs. hyrestid. Däremot får den säkerhet som getts     stöd. Aven om ståndpunkterna i handledningen
17345: för att säkra hyresbetalningen endast användas        inte binder kommunerna, utgör de sådana re-
17346: för hyresbetalning, om hyran är obetald. Efter att    kommendationer som är avsedda tili stöd för
17347: hyresförhållandet har upphört återbetalas säker-      kommunerna i beslut som gäller utkomststöds-
17348: heten oavkortad, om hyran har betalats. Lagen         ärenden. 1 handledningen konstateras på sid.
17349: föreskriver i fråga om både förskottshyran och        25-26 bl.a. att man då utkomststöd beviljas
17350: säkerheten att ingendera får uppgå tili ett högre     också skall beakta andra än i 6 § lagen om bo-
17351: belopp än vad som motsvarar tre månaders hyra.        stadsbidrag avsedda boendekostnader tili fulla
17352:    Överenskommelse om uppbörd av förskotts-           beloppet och tiliämpa skälig prövning. Såsom
17353: hyra får enbart göras i samband med att hyresav-      andra utgifter som föranleds av boendet kan man
17354: talet ingås, och också då enbart av särskilda skäl.   beakta garantihyra, hyresförskott eller bostads-
17355:                                                 KK 1607/1998 vp                                              5
17356: 
17357: förmedlingsarvode enligt de allmänna principer-               Den säkerhet som överenskommits för att säk-
17358: na för utkomststödet. Med garantihyra avses i              ra hyresbetalningen som särskilt lyfts fram i
17359: detta sammanhang säkerheten enligt lagen om                spörsmålet är enligt social- och hälsovårdsminis-
17360: hyra av bostadslägenheter, om viiken man kom-              teriets rekommendationer en utgiftspost som be-
17361: mit överens for att säkra att hyran betalas.               aktas i utkomststödet. Det är klart att förutsätt-
17362:    1 praktiken kan kommunerna sköta denna sä-              ningarna för beviljande av utkomststöd även i
17363: kerhet på många sätt. Man kan komma överens                övrigt skall föreligga för att stödet faktiskt skall
17364: om att säkerheten är pengar, en deposition, en             betalas. Om någon som sökt utkomststöd är
17365: forbindelse om att hyran betalas, en ansvarsga-            missnöjd med kommunens beslut, har han rätt
17366: ranti eller något annat arrangemang. Det är re-            att söka ändring i beslutet så som 7 kap. social-
17367: dan helt vanligt att de medel som ställts som              vår9slagen föreskriver.
17368: säkerhet inte överlämnas tili hyresvärden. Dessa              A ven om ekonomin i många kommuner är
17369: medel deponeras på ett ~~:mto som kommunen                 stram, bör säkerhetsvillkoret som garanterar att
17370: öppnat för ändamålet. Overenskommelse om                   hyran betalas ses som förebyggande utkomst-
17371: användningen av detkanto där säkerheten depo-              stöd. Ett sådant säkerhetsvillkor gör också ar-
17372: neras träffas med hyresvärden. Också kreditin-             betsbördan lättare för de myndigheter som skö-
17373: rättningen skall informeras om kontots karaktär            ter utkomststödet genom att det buffrar följd-
17374: av säkerhet.                                               verkningarna av situationer då hyresgästens be-
17375:     Varje kommun avgör naturligtvis själv vilket           talningsförmåga plötsligt och överraskande har
17376: slags säkerhetsarrangemang den tillgriper efter            minskat. Då krävs i allmänhet, och man forvän-
17377: att ha beslutat bevilja utkomststöd för säkerhe-           tar sig också, snabb hjälp från myndigheterna.
17378: ten. Det är i alla fall viktigt att lägga märke tili att   Det blir nästan alltid lönsammare för kommunen
17379:  säkerheten kan ordnas på många tillförlitliga sätt        att ordna med en säkerhet än att stå för de kost-
17380:  och också så att det inte finns risk för att säkerhe-     nader och understöd som orsakas av att den
17381:  ten används för att sköta andra förpliktelser än          boende vräks och måste placeras i en annan bo-
17382:  vad man kommit överens om i samband med att               stad.
17383:  säkerheten gavs.
17384: 
17385:       Helsingforsden 12 februari 1999
17386: 
17387:                                                                                Minister Sinikka Mönkäre
17388:                                              KK 1608/1998 vp
17389: 
17390: Kirjallinen kysymys 1608
17391: 
17392: 
17393: 
17394: 
17395:                                     Eila Rimmi /vas: Naudanlihan tuonnin ja markkinoinnin valvon-
17396:                                         nasta
17397: 
17398: 
17399:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17400: 
17401:     Maahamme tuodaan runsaasti naudanlihaa              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17402: useista Euroopan maista, mm. Englannista, Ir-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17403: lannista ja Tanskasta. Tuonti sinällään on luon-
17404: nollista, jos- ja kun- kotimaista nautaa ei ole                    Onko Hallituksella tietoa siitä, ovatko
17405: riittävästi saatavilla.                                         valvontaviranomaisten voimavarat riit-
17406:    Ongelmaksi on tiettävästi muodostunut val-                   tävät ja toimiiko valvonta lain edellyttä-
17407: vonnan heikkous ja ns. läpi sormien katsominen                  mällä tavalla, ja
17408: silloin, kun kuluttajille pitäisi antaa oikeaa tietoa              onko Hallituksella tietoa siitä, noudat-
17409: tuotteen alkuperämaasta. Saamieni tietojen mu-                  tavatko yritykset määräyksiä tehdessään
17410: kaan juuri naudanlihan kohdalla tapahtuu vää-                   tuotemerkintöjä, ts. merkitsevätkö yri-
17411: ryyksiä. Naudat tuodaan ruhoina ja kuluttajille                 tykset rehellisesti alkuperämaan tuotese-
17412: lähtevät pakkaukset valmistetaan kansallisissa                  losteeseen, ja
17413: liha-alan laitoksissa.                                             mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
17414:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             korjaamiseksi?
17415: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
17416: 
17417:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
17418: 
17419:                                               Eila Rimmi /vas
17420: 
17421: 
17422: 
17423: 
17424:  280043
17425: 2                                          KK 1608/1998 vp
17426: 
17427: 
17428: 
17429: 
17430:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17431: 
17432:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        syntyneiden, kasvatettujen ja teurastettujen nau-
17433: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tojen liha merkitään sanoilla "suomalaista nau-
17434: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       danlihaa" sekä erätunnuksella, jonka perusteella
17435: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-        voidaan selvittää lihaerän leikkaus- tai pakkaus-
17436: min näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          ajankohta sekä niiden eläinten syntymätunnuk-
17437: 1608:                                                 set, joiden lihaa erässä voi olla. Merkintäjärjes-
17438:                                                       telmä ulottuu tilalta kuluttajalle asti. Järjestelmä
17439:            Onko Hallituksella tietoa siitä, ovatko    koskee vain naudanlihaa, ei lihavalmisteita. Mer-
17440:         valvontaviranomaisten voimavarat riit-        kintäjärjestelmää valvovat teurastamoissa ja nii-
17441:         tävät ja toimiiko valvonta lain edellyttä-    den yhteydessä olevissa laitoksissa valtion tar-
17442:         mällä tavalla, ja                             kastuseläinlääkäritja muissa laitoksissa sekä vä-
17443:            onko Hallituksella tietoa siitä, noudat-   hittäismyymälöissä kunnan viranomaiset. Suo-
17444:         tavatko yritykset määräyksiä tehdessään       messa naudanlihaa merkitsevän teurastamon,
17445:         tuotemerkintöjä, ts. merkitsevätkö yri-       teurastuspaikan, laitoksen ja yksittäisen vähit-
17446:         tykset rehellisesti alkuperämaan tuotese-     täismyymälän on haettava hyväksyntää merkin-
17447:         losteeseen, ja                                täjärjestelmälleen edellä mainituilta valvontavi-
17448:            mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen        ranomaisilta, jotka lähettävät tiedot hyväksyn-
17449:         korjaamiseksi?                                nästä EELAan. Kaupan ketjujen on haettava
17450:                                                       hyväksyntää merkintäjärjestelmälleen suoraan
17451:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         EELAlta. Epäkohtien ilmetessä hyväksyntä voi-
17452:                                                       daan peruuttaa.
17453:    Suomessa sekä koti- että ulkomaisen naudan-            Toisista EU:njäsenmaistaja EU:n ulkopuoli-
17454: lihan alkuperämerkintöjen valvontaajohtava vi-        sista maista tuotavan naudanlihan alkuperä voi-
17455: ranomainen on Eläinlääkintä- ja elintarvikelai-       daan merkitä Suomessa vain silloin, kun kyseisis-
17456: tos (EELA). Valvonnassa ei ole havaittu tarkoi-       sä maissa on käytössä komission hyväksymä
17457: tuksellisia väärinkäytöksiä merkintöjen suhteen.       naudanlihan merkintäjärjestelmä. Neuvoston
17458: Yksittäisissä tapauksissa on ilmennytjoko huoli-      asetuksen mukaan pakollinen naudanlihan mer-
17459: mattomuutta tai tietämättömyyttä. Tulevaisuu-         kintäjärjestelmä on oltava voimassa kaikissa
17460: dessa alkuperämerkintöihin liittyvää tiedotusta       EU :n jäsenmaissa vuoden 2000 alusta, jonka jäl-
17461: liha-alan laitoksille, vähittäiskauppiaille ja ku-    keen kaikessa toisiin jäsenvaltioihin vietävässä
17462: luttajille tehostetaan. Tiedotukseen pyritään saa-     naudanlihassa on oltava alkuperämerkintä.
17463: maan myös EU-varoja.                                      Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen tuotava liha
17464:    Neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 mukai-         ja muut eläimistä saatavat elintarvikkeet saapu-
17465: sesti kaikkiin EU:n jäsenmaihin on perustettava        vat ns. ensisaapumispaikkoihin, joiden on oma-
17466: pakollinen naudanlihan merkintäjärjestelmä vii-        valvonnassaan varmistettava, että kyseiset elin-
17467: meistään 1.1.2000. Järjestelmä ei koske jalostei-      tarvikkeet täyttävät lainsäädännön vaatimukset.
17468: ta. Ranskan ja Belgian lisäksi myös Suomessa on        Ensisaapumispaikkoja ja niiden omavalvonnan
17469: jo voimassa pakollinen, neuvoston asetuksen            toimivuutta valvovat teurastamoiden yhteydessä
17470: mukainen komission hyväksymä naudanlihan               toimivissa ensisaapumispaikoissa valtion tarkas-
17471: merkintäjärjestelmä.                                   tuseläinlääkärit ja muissa ensisaapumispaikoissa
17472:     Merkintäjärjestelmän mukaisesti Suomessa           kunnan valvontaviranomaiset.
17473: 
17474:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
17475: 
17476:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17477:                                            KK 1608/1998 vp                                              3
17478: 
17479: 
17480: 
17481: 
17482:                                         Tili Riksdagens Talman
17483: 
17484:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      märkas med orden "finskt nötkött" samt med en
17485: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        partiidentifikation. Utgående från partiidentifi-
17486: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      kationen kan man få reda på när ett köttparti
17487: man Eila Rimmi undertecknade skriftliga spörs-        styckats och förpackats och dessutom få reda på
17488: mål nr 1608:                                          födelseidentifikationen för de djur vilkas kött
17489:                                                       kan ingå i partiet. Märkningssystemet sträcker
17490:           Känner Regeringen tili huruvida till-       sig från uppfödningsgården ända tili konsumen-
17491:        synsmyndigheternas resurser är tillräckli-     ten. Systemet gäller endast nötkött, inte köttpro-
17492:        ga och utövas tillsynen på det sätt som        dukter. Märkningssystemet övervakas i slakteri-
17493:        lagen förutsätter, och                         er och anläggningar i anslutning tili dem av sta-
17494:           känner Regeringen tili huruvida före-       tens besiktningsveterinärer och i andra anlägg-
17495:        tagen fö1jer bestämme1serna då de gör          ningar samt i detaljhandeln av korumunala myn-
17496:        produktmärkningar, dvs. är företagen är-       digheter. 1 Finland skall slakterier, slaktplatser,
17497:        liga då de anger ursprungs1andet i varu-       anläggningar och enskilda detaljhandlar skaffa
17498:        dek1arationen, och                             godkännande för sitt märkningssystem hos ovan
17499:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-      nämnda tillsynsmyndigheter som skickar uppgif-
17500:        ta tili situationen?                           ter om godkännandet tili Anstalten för veterinär-
17501:                                                       medicin och livsmedel. Affärskedjorna skall
17502:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skaffa godkännande för sitt märkningssysten di-
17503: anföra följande:                                      rekt av Anstalten för veterinärmedicin och livs-
17504:                                                       medel. Om missförhållanden dyker upp kan god-
17505:    1 Finland utövas tillsynen i fråga om ur-          kännandet återkallas.
17506: sprungsmärkningen av såväl inhemskt som ut-              Ursprungslandet för kött som importeras från
17507: ländskt nötkött av Anstalten för veterinärmedi-       andra medlemsstater i EU och från Iänder utan-
17508: cin och livsmedel. 1 övervakningen har det inte       för EU kan anges i Finland endast då landet i
17509: kommit fram något avsiktligt missbruk när det         fråga har ett gällande märkningssystem för nöt-
17510: gäller märkningen. 1 några enstaka fall har det       kött som godkänts av kommissionen. Enligt rå-
17511: förekommit antingen vårdslöshet eller okun-           dets förordning skall ett obligatoriskt märk-
17512: skap. 1framtiden skall informationen tili anlägg-     ningssystem för nötkött vara i kraft i alla EU:s
17513: ningar i köttbranschen, detaljhandlare och kon-       medlemsstater från och med ingången av år 2000.
17514: sumenter angående ursprungsmärkningen effek-          Därefter skall allt nötkött som exporteras tili
17515: tiveras. Man försöker också få EU-medel för           andra medlemsstater vara ursprungsmärkt.
17516: informationen.                                           Kött och andra animaliska livsmedel som im-
17517:    Enligt rådets förordning (EG) Nr 820/97 skall      porteras tili Finland från en annan medlemsstat
17518: i alla EU:s medlemsländer inrättas ett obligato-      kommer tili s.k. första ankomstplatser, som med
17519: riskt märkningssystem för nötkött senast den l        egenkontroll skall säkerställa att Iivsmedlen i frå-
17520: januari 2000. Systemet gäller inte förädlade pro-     ga fyller kraven i lagstiftningen. De första an-
17521:  dukter. Utom i Frankrike och Belgien har man         komstplatserna och egenkontrollen övervakas av
17522:  också i Finland redan, i överensstämmelse med        statens besiktningsveterinärer när det är fråga
17523:  rådets förordning, tagit i bruk ett obligatoriskt    om sådana första ankomstplatser som finns i
17524:  märkningssystem för nötkött vilket godkänts av       anslutning tili slakterier och av korumunala till-
17525:  kommissionen.                                        synsmyndigheter när det gäller övriga första an-
17526:     Enligt märkningssystemet skall kött från nöt-     komstplatser.
17527:  kreatur som fötts, uppfötts och slaktats i Finland
17528: 
17529:       Helsingforsden 12 februari 1999
17530: 
17531:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17532:                                             KK 1609/1998 vp
17533: 
17534: Kirjallinen kysymys 1609
17535: 
17536: 
17537: 
17538: 
17539:                                     Hannes Manninen /kesk: Hirvien hoito- ja verotussuunnitelman
17540:                                        valmistelusta ja päättämisestä
17541: 
17542: 
17543:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17544: 
17545:    Hirvien hoito- ja verotussuunnitelma valmis-        hallitus muodostuu usein riistanhoitoyhdistysten
17546: tellaan perusteellisesti metsästysseurojen lasken-     puheenjohtajista, ovat valmistelijat ja päättäjät
17547: nan ja riistanhoitoyhdistysten puheenjohtajien,        samoja henkilöitä. Eräiden metsästäjien keskuu-
17548: johtokuntien sekä niiden alueellisten yhteistyö-       dessa on herännyt kysymys siitä, täyttääkö me-
17549: elimien toimesta. Asiasta käydään myös neuvot-         nettely oikeusturva- ja jääviyskysymysten osalta
17550: teluja riistanhoitopiirin kanssa.                      nykyaikaista hallintomenettelyä.
17551:    Neuvottelujen pohjalta riistanhoitopiirin hal-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17552: litus tekee jokaiselle riistanhoitoyhdistykselle ve-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17553: rotuksen raamit, joiden pohjalta riistanhoitoyh-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17554: distyksen johtokunta yhdessä metsästysseurojen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17555:  puheenjohtajien kanssa tekee hakemuksen riis-
17556:  tanhoitopiirin hallitukselle. Siinä yhteydessä                  Katsooko Hallitus, että nykyinen hir-
17557:  päätetään myös yhteislupahakijasta ja seurojen               vien hoito- ja verotussuunnitelman val-
17558:  välisestä kiintiöjaosta. Riistanhoitopiirin halli-           mistelu, päätöksenteko ja valitusmenet-
17559:  tus päättää esityksen pohjalta hoito- ja verotus-            tely täyttää julkisen vallan käytölle ase-
17560:  suunnitelmasta.                                              tettavat jääviys- ja oikeusturvasäännök-
17561:     Menettely on järjestäytynyttä ja on toiminut              set, vai onko tarvetta uudistuksiin?
17562:  yleisesti ottaen hyvin. Koska riistanhoitopiirin
17563:       Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
17564:                                          Hannes Manninen /kesk
17565: 
17566: 
17567: 
17568: 
17569:  280043
17570: 2                                          KK 1609/1998 vp
17571: 
17572: 
17573: 
17574: 
17575:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17576:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kysymyksessä mainitulla hirvien hoito- ja ve-
17577: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rotussuunnitelmalla tarkoitettaneen riistanhoi-
17578: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       topiirien ja riistanhoitoyhdistyksien suosituksia
17579: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes           pyyntilupien hakijoille ja lupapäätösten saajille.
17580: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Suositukset ovat tarpeellisia metsästyksen ohjaa-
17581: n:o 1609:                                             miseksi kantojen sekä eläinten aiheuttamien va-
17582:                                                       hinkojen kehityksen kannalta suotuisalla tavalla.
17583:           Katsooko Hallitus, että nykyinen hir-       Viime vuosina pyrkimyksenä on ollut tiukkojen
17584:        vien hoito- ja verotussuunnitelman val-        lupaehtojen sijasta ohjata metsästystä väljillä
17585:        mistelu, päätöksenteko ja valitusmenet-        suosituksilla paikallisten tarpeiden huomioon
17586:        tely täyttää julkisen vallan käytölle ase-     ottamiseksi ja metsästäjien oman harkinnan li-
17587:        tettavat jääviys- ja oikeusturvasäännök-       säämiseksi. Suositukset eivät kuitenkaan ole ha-
17588:        set, vai onko tarvetta uudistuksiin?           kijoita tai luvansaajia sitovia eivätkä loukkaa
17589:                                                       kenenkään oikeusturvaa.
17590:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Usean pyyntiluvan hakijan yhteinen ns. yh-
17591: vasti seuraavaa:                                      teislupahakemus on sen sijaan hakijoiden oma
17592:                                                       keskinäinen asia, eikä siihen puuttuminen kuulu
17593:    Hirvien kuten muidenkin hirvieläinten pyynti-      lausunnonantajalle tai pyyntiluvan myöntäjälle.
17594: lupien hakemisesta, hakemuksen käsittelemises-        Kysymyksessä mainittu eräs menettelytapamaJli
17595: tä, lupapäätöksen myöntämisestä ja muutoksen-         ei ole maa- ja metsätalousministeriön tiedossa,
17596: hausta säädetään metsästyslain (615/1993) 10,         eikä sen laillisuuden arviointi käytettävissä ole-
17597: 26, 27, 30 ja 90 §:ssä sekä metsästysasetuksen         villa tiedoilla ole siten mahdollista. HaJlintome-
17598: 6-9 §:ssä. Metsästysoikeuden haltija toimittaa        nettelylain (598/1982) esteellisyyssäännöksiä so-
17599: pyyntilupahakemuksen riistanhoitoyhdistyksel-         velletaan pyyntilupahakemuksia riistanhoitoyh-
17600: le. Riistanhoitoyhdistys toimittaa hakemuksen          distyksessä ja riistanhoitopiirissä käsiteltäessä.
17601: lausuntoineen riistanhoitopiirille, joka käsittelee    Menettelyvirheestä on mahdollista kannella
17602: ja ratkaisee hakemuksen. Riistanhoitopiirin pää-       maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle.
17603: tökseen saa hakea muutosta maaseutuelinkeino-
17604: jen valituslautakunnalta. Menettely täyttää hal-
17605: linnoJle asetettavat vaatimukset.
17606: 
17607:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1999
17608: 
17609:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17610:                                           KK 1609/1998 vp                                               3
17611: 
17612: 
17613: 
17614: 
17615:                                        Tili Riksdagens Talman
17616: 
17617:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Med den pian för vård och beskattning av
17618: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          älgstammen som nämns i spörsmålet avses tro-
17619: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      Jigtvis jaktvårdsdistriktens och jaktvårdsför-
17620: dagsman Hannes Manninen undertecknade                eningarnas rekommendationer tili dem som an-
17621: skriftliga spörsmå1 nr 1609:                         söker om jaktlicens och dem som erhåller ett
17622:                                                      beslut om licens. Rekommendationerna är nöd-
17623:           Anser Regeringen att den nuvarande         vändiga för att jakten skall kunna styras i en
17624:        beredningen av planen för vård och be-        riktning som är gynnsam med tanke på utveck-
17625:        skattning av älgstammen samt beslutsfat-      lingen av bestånden och de skador som djuren
17626:        tandet och besvärsförfarandet uppfyller       orsakar. På senare år har strävan varit att styra
17627:        de bestämmelser om jäv och rättsskydd         jakten genom fria rekommendationer i stället får
17628:        som gäller i fråga om utövande av offent-     genom strikta tillståndsvillkor. Syftet med detta
17629:        lig makt, eller finns det behov av föränd-    är att uppmärksamma de lokala behoven och
17630:        ringar?                                       utöka jägarnas egen bedömning. Rekommenda-
17631:                                                      tionerna är dock inte bindande för sökandena
17632:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      eller licensinnehavarna och kränker inte heller
17633: anföra följande:                                     någons rättsskydd.
17634:                                                          Om flera sökanden gemensamt ansöker om
17635:    1 10, 26, 27, 30 och 90 § jaktlagen (61511993)    licens är det deras egen sak och inte något som
17636: samt i 6-9 § jaktförordningen bestäms om sö-         den som ger utlåtande eller den som beviljar
17637: kande av jaktlicens för älgar liksom för andra       jaktlicens behöver befatta sig med. Det förfa-
17638: hjortdjur, behandlingen av ansökningarna, ut-        ringssätt som nämns i spörsmålet är inte bekant
17639: fårdande av tillståndsbeslut och om ändringssö-       för jord- och skogsbruksministeriet, och en ut-
17640: kande. Den som innehar jakträtten tillställer en     värdering av dess laglighet på basis av de uppgif-
17641: jaktvårdsförening sin ansökan om jaktlicens.         ter som ministeriet har tillgång tili är således inte
17642: Jaktvårdsföreningen sänder in ansökanjämte sitt       möjlig. Vid behandlingen av ansökningar om
17643: utlåtande tili jaktvårq.sdistriktet, som behandlar   jaktlicens i jaktvårdsföreningar och jaktvårdsdi-
17644: och avgör ansökan. Andring i jaktvårdsdistrik-        strikt tillämpas bestämmelserna om jäv i lagen
17645: tets beslut får sökas hos landsbygdsnäringarnas       om förvaltningsförfarande (598/1982). Fel i för-
17646: besvärsnämnd. Förfarandet uppfyller de krav           farandet får överklagas hos landsbygdsnäringar-
17647:  som ställs på förvaltningen.                         nas besvärsnämnd.
17648: 
17649:      Helsingfors den 8 februari 1999
17650: 
17651:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17652:                                           KK 1610/1998 vp
17653: 
17654: Kirjallinen kysymys 1610
17655: 
17656: 
17657: 
17658: 
17659:                                   Hannes Manninen /kesk: Lassin korvaamisesta sillalla Rovaniemen
17660:                                      maalaiskunnan Tapionkylässä
17661: 
17662: 
17663:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17664: 
17665:     Ounasjoki halkaisee Rovaniemen maalais-          kunta. Kylällä on uskoa ja luottamusta tulevai-
17666: kunnassa sijaitsevan Tapionkylän kahtia siten,       suuteen. Siksi olisi oikeus ja kohtuus, että Kuok-
17667: että länsipuolelle jäävät kauppa ja koulu. Kylä,     sajärven paikallistiellä sijaitseva 187 metrin mit-
17668: joka sijaitsee noin 30 km Rovaniemeltä, on lappi-    tainen lassiväli korvattaisiin sillalla mahdollisim-
17669: laisittain suuri, vilkas ja elävä. Kylällä toimii    man pian. Käsitykseni on, että Lapin tiepiirillä
17670: vielä useita maatiloja. Asutus jakaantuu joen        on kaikki valmiudet käynnistää työt pikaisesti.
17671: molemmin puolin.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17672:     Lassiliikenne jo sinänsä on kylän elämää mer-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17673: kittävästi vaikeuttava tekijä. Erityisen ongelmal-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17674: linen se on kelirikkoaikoina. Koulun oppilaat on     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17675: kierrätettävä Rovaniemen kaupungin kautta,
17676: jolloin päivittäiseksi matkaksi tulee noin 120 km.             Onko Hallitus valmis kiirehtimään
17677:  Itäpuolella asuvilla on silloin lähin kauppa Ro-           Tapionkylän sillan rakennustyön aloitus-
17678:  vaniemen kaupungissa.                                      ta Ounasjoen yli siten, että työ voisi alkaa
17679:     Tapionkylässä toimii aktiivinen kylätoimi-              jo kuluvana vuonna?
17680: 
17681:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
17682: 
17683:                                        Hannes Manninen /kesk
17684: 
17685: 
17686: 
17687: 
17688:  280043
17689: 2                                          KK 1610/1998 vp
17690: 
17691: 
17692: 
17693: 
17694:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17695: 
17696:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kustannusarvio on 15 milj. mk. Kustannusarvion
17697: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suhteellisen pienuuden johdosta hanke on tar-
17698: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koitus toteuttaa Tielaitoksen perustienpidon
17699: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes           määrärahalla (mom. 31.24.21) Tielaitoksessa
17700: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         suoritettavan priorisoinnin ja päätöksenteon
17701: n:o 1610:                                             pohjalta. Hanke on kannattava jo pelkästään
17702:                                                       lossiyhteyden ylläpito- ja pääomakustannusten
17703:           Onko Hallitus valmis kiirehtimään           poistumisen perusteella.
17704:        Tapionkylän sillan rakennustyön aloitus-          Hankkeen tiesuunnitelma on jo valmis, ja sil-
17705:        ta Ounasjoen yli siten, että työ voisi alkaa   tasuunnitelman arvioidaan valmistuvan touko-
17706:        jo kuluvana vuonna?                            kuussa. Tielinjalta on löytynyt vanha asuinalue,
17707:                                                       jonka museovirasto tutkii ensi tilassa sulan maan
17708:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          aikana. Hankkeelle on suunniteltu aloitusraha
17709: vasti seuraavaa:                                      kuluvalle vuodelle. Mikäli odottamattomia estei-
17710:                                                       tä ei ilmaannu, alkavat siltatyöt tämän vuoden
17711:    Ounasjoen yli liikennöivää Tapionkylän los-        syyskuussa eikä lossia tarvita enää kesällä 2000.
17712: sia korvaamaan on suunniteltu siltayhteys,jonka
17713: 
17714:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
17715: 
17716:                                                                      Liikenneministeri Kimmo Sasi
17717:                                          KK 1610/1998 vp                                             3
17718: 
17719: 
17720: 
17721: 
17722:                                        Tili Riksdagens Talman
17723: 
17724:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       milj. mk. P.g.a. kalkylens relativt låga kostnads-
17725: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        nivå avses projektet utföras med basväghåll-
17726: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    ningsanslag som beviljats Vägverket (mom.
17727: dagsman Hannes Manninen undertecknade              31.24.21) på basis a v prioriteringar och bes1ut vid
17728: skriftliga spörsmål nr 1610:                       Vägverket. Projektet är lönsamt redan genom att
17729:                                                    underhålls- och kapitalkostnaderna för fårjeför-
17730:          Är Regeringen redo att påskynda byg-      binde1sen försvinner.
17731:        gandet av Tapionkylä bro över älven            Vägplanen för projektet är redan klar och bro-
17732:        Ounasjoki så att arbetet kan inledas        planen förväntas bli klar i maj. På den planerade
17733:        redan i år?                                 vägsträckan har det hittats ett gammalt bosätt-
17734:                                                    ningsområde som museiverket undersöker så
17735:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      fort som möjligt då tjälen gått ur jorden. Det
17736: anföra följande:                                   finns planer på att bevilja projektet pengar för att
17737:                                                    inleda arbetet i år. Ifall inga oöverstigliga hinder
17738:   Tapiokylä fårja som går i trafik över älven      uppstår inleds broarbetena i september i år, och
17739: Ounasjoki skall enligt planerna ersättas av en     fårjan kommer inte längre att behövas sommaren
17740: broförbindelse vars kostnadskalkyl uppgår tilll5   år 2000.
17741: 
17742:      Helsingforsden 12 februari 1999
17743: 
17744:                                                                       Trafikminister Kimmo Sasi
17745:                                            KK 1611/1998 vp
17746: 
17747: Kirjallinen kysymys 1611
17748: 
17749: 
17750: 
17751: 
17752:                                    Paula Kokkonen /kok ym.: Terveydenhuollon asiakas- ja kotisai-
17753:                                       raalamaksuihin sekä omaishoidontuen järjestelyihin liittyvien
17754:                                       epäkohtien korjaamisesta
17755: 
17756: 
17757:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17758: 
17759:     Väestö vanhenee ja laitoshoitoa ajetaan kiih-     nen pienentää kansaneläkettä. Järjestelmän tar-
17760: tyvällä vauhdilla maassamme alas. Tavoitteena         koituksena lienee ollut edistää vanhusten ja sai-
17761: on toisaalta suoda ihmisille mahdollisuus asua        raitten kotona asumisen mahdollisuuksia eikä
17762: kotonaan myös vanhoina ja sairainaja toisaalta        kaventaa niitä?
17763: säästää kustannuksia.                                    3. Järjestelmämme mahdollistaa myös epäoi-
17764:     Tavoitteet ovat sinänsä hyvät ja hyväksyttä-      keudenmukaisen kohtelun siltä osin, että kun
17765: vät. Mutta ripeästi ja luovasti muuttuvan toimin-     jatkuvasta ja säännöllisesti annettavasta kotisai-
17766: nan kaikkia vaikutuksia ihmisten arkeen ja toi-       raanhoidosta voidaan periä palvelun laadun ja
17767: meentuloon ei ole ehditty ajatella loppuun saak-      määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä
17768: ka.                                                   perheen koon mukaan määräytyvä kuukausi-
17769:     1. Jo pitkään on ollut tiedossa epäkohta, joka    maksu, soveltavat eräät kunnat maksua määri-
17770: aiheutuu siitä, että kunnallisessa avohoidossa ei     tellessään säännöstä siten, että sairaan henkilön
17771: tunneta minkäänlaista maksukattoa. Tämä joh-          tulot ja myös terveen puolison tulot lasketaan
17772: taa pahimmillaan siihen, että ihmisillä ei ole va-    yhteen ja sairaanhoitomaksu määrätään puoli-
17773: raa sairastaa avohoidossa, koska heidät voidaan       soitten tulojen yhteissummasta. Näin perhe, jos-
17774: laskuttaa putipuhtaiksi. Varsinkin iäkkäämmillä       sa puoliso haluaa hoitaa toista puolisoa kotona
17775: ihmisillä on korkea kynnys hakeutua sosiaalitu-       ja siihen kykenee, on huonommassa asemassa
17776: kien pariin.                                          kuin sellainen perhe, jossa puoliso ei halua hoitaa
17777:     2. Kansaneläkelaitoksen hiljattain tekemä pe-     toista kotona tai ei siihen kykene. Laitoshoidos-
17778: riaateratkaisu, tulkita "kotisairaala" -otsikolla     sahan vain asianomaisen omat tulot otetaan
17779: annettava hoito laitoshoidoksi, on aiheuttanut        maksua määriteltäessä huomioon.
17780: erityisesti vanhuksille taloudellisia vaikeuksia ja      4. Kun työssä käyvä henkilö hoitaa omaista
17781: tulee myös jatkossa aiheuttamaan taloudellisia        kotona palkaten hoitajia ja saaden omaishoidon-
17782: ongelmia yhä suuremmalle joukolle potilaita.          tukea, lasketaan tukisumma työssä käyvän brut-
17783:     Uuden "kotisairaalajärjestelmän" parissa ole-     topalkkaan. Tästä "kokonaispalkasta" hän jou-
17784: vat potilaat kirjataan laitoshoidossa oleviksi. He    tuu maksamaan progressiivisen tuloveron. Ulko-
17785: asuvat kuitenkin edelleen kotonaan ja maksavat        puolisen palkkaamiseen ei olekaan enää käytet-
17786: itse elinkustannuksensa samalla tavalla kuin          tävissä täyttä tukimaksua. Seurauksena voi pa-
17787: kuka tahansa kotonaan asuva. Tämän lisäksi he         himmassa tapauksessa olla pakko turvautua lai-
17788: joutuvat maksamaan kotisairaanhoidosta 75 mk          toshoitoon, mikä on kaikille osapuolille huono
17789: päivältä. "Laitoshoito" -kirjauksen johdosta          ratkaisu. Tämän ongelman poistaisi palvelusete-
17790: Kansaneläkelaitos on tehnyt periaatepäätöksen,        lin käyttöönotto.
17791: jonka mukaan näiltä potilailta lopetetaan hoito-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17792: tuen maksaminen, koska he ovat "laitoshoidos-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17793: sa".                                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17794:     Elämäntilanteessa, joka sairauden vuoksi on       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17795: jo ongelmallinen, näitä ihmisiä rangaistaan kak-
17796:  sinkertaisella tulonmenetyksellä. He joutuvat                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17797:  maksamaan "sairaalamaksun" ja sen lisäksi nor-              ryhtyä terveydenhuollon asiakas- ja koti-
17798:  maalit kotona asumisesta aiheutuvat kustannuk-              sairaalamaksuihin sekä omaishoidon-
17799:  set, kuten vuokran, ravinnon, sekä muut hoito- ja           tuen järjestelyihin liittyvien epäkohtien
17800:  elämiskulut. Hoitotuen maksamisen lopettami-                pikaiseksi korjaamiseksi?
17801: 280043
17802: 2                                    KK 1611/1998 vp
17803: 
17804:     Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
17805: 
17806:         Paula Kokkonen /kok        Timo Ihamäki /kok            Irja Tulonen /kok
17807:         Tuija Nurmi /kok           Kirsti Ala-Harja /kok        Heikki Järvenpää /kok
17808:         Marjut Kaarilahti /kok     Anne Knaapi /kok             Riitta Korhonen /kok
17809:                                    Pirjo-Riitta Antvuori /kok
17810:                                           KK 1611/1998 vp                                             3
17811: 
17812: 
17813: 
17814: 
17815:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17816: 
17817:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n perusteella
17818: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maksuun voi tietyin edellytyksin hakea alennusta
17819: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tai maksun poistamista kokonaan.
17820: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula               Kotisairaalahoito on aivan viime aikoina
17821: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         käyttöön otettu erikoissairaanhoidon palvelu-
17822: myksen n:o 1611:                                     muoto. Tällaisesta toiminnasta ei kuitenkaan ole
17823:                                                      mitään säännöksiä, mikä näyttää aiheuttaneen
17824:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       joitakin käytännön ongelmia. Ongelmat liittyvät
17825:        ryhtyä terveydenhuollon asiakas- ja koti-     muun muassa toimintaa järjestävän sairaalan
17826:        sairaalamaksuihin sekä omaishoidon-           osallistumisesta potilaan ylläpitoon, toiminnan
17827:        tuen järjestelyihin liittyvien epäkohtien     vaikutukseen erilaisiin sosiaalivakuutusetuuk-
17828:        pikaiseksi korjaamiseksi?                     siin, lääkehuoltoon sekä asiakasmaksuihin.
17829:                                                      Näyttää siltä, että kotisairaalatoiminta edellyt-
17830:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tää jatkossa säännösten selkeyttämistä. Sen
17831: vasti seuraavaa:                                     vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö tulee pikai-
17832:                                                      sesti selvittämään asiaan liittyvät näkökohdat ja
17833:     Kysymyksessä on nostettu esiin eräitä tärkeitä   säädösmuutostarpeet.
17834: palvelujärjestelmän toimivuuteen liittyviä kysy-         Kysymyksessä todetun kansaneläkelaitoksen
17835: myksiä, jotka ovat tällä hetkellä osittain ratkai-   periaateratkaisun osalta voidaan todeta, että se
17836: sematta, näin erityisesti kotisairaalatoiminnan      on Kansaneläkelaitoksesta saadun tiedon mu-
17837: osalta.                                              kaan tehty tilanteessa, jossa kotisairaalahoitoa
17838:     Kunnallisessa avohoidossa palveluista perit-     antava kunta on itse päättänyt periä hoidosta
17839: tävät maksut määräytyvät sosiaali- ja terveyden-     laitoshoidon maksun. Tällaisessa tilanteessa rat-
17840: huollon asiakasmaksuista annetun asetuksen pe-       kaisun siitä, onko toiminta avohoitoa vai laitos-
17841: rusteella. Jatkuvasta pitkäaikaisesta kotipalve-     hoitoa, on tehnyt asianomainen kunta. Kansan-
17842: lusta ja kotisairaanhoidosta peritään tulojen ja     eläkelaitoksen ratkaisu seuraa kunnan päätöstä,
17843: palvelun määrän mukaan määräytyvä maksu.             mikä vastaa vuonna 1995 uudistetun lainsäädän-
17844: Kuitenkin kotipalvelun tukipalveluista voidaan       nön periaatteita. Tuolloin säännökset uudistet-
17845: periä kunnan päättämä maksu. Sen lisäksi esi-        tiin siten, että kuntien ja Kansaneläkelaitoksen
17846: merkiksi muista terveyspalveluista, kuten sairaa-    ratkaisut avohoidon ja laitoshoidon rajanvedos-
17847: lan poliklinikalla käynnistä tai terveyskeskuslää-   ta olisivat yhdenmukaiset.
17848: kärin vastaanotolla käynnistä peritään käynti-           Kotona annettavien palvelujen kuukausimak-
17849: kohtainen maksu. Sosiaali- ja terveysministeriön     su määräytyy tällä hetkellä yhteistaloudessa asu-
17850: tiedossa on, että tämä tilanne voi johtaa koko-      vien henkilöiden osalta molempien puolisoiden
17851: naisuudessaan kohtuuttoman suuriin maksui-           tulojen perusteella. Maksusäännökset tulivat
17852: hin.                                                 voimaan vuoden 1993 alusta ja ne perustuivat
17853:     Asian selvittämiseksi ministeriössä on työs-     vuosikymmenen alussa toteutettuun maksuko-
17854: kennellyt kotona annettavien palvelujen mak-         keiluun. Ajatuksena molempien puolisoiden tu-
17855: suja selvittänyt työryhmä. Tämä työryhmä esitti      lojen huomioon ottamisessa on keskeisesti näke-
17856: muun ohella avopalvelujen maksukattoa. Tois-         mys, jonka mukaan maksukyky määräytyy mo-
17857: taiseksi työryhmän ehdotuksia ei ole toteutettu,     lempien puolisojen tulojen perusteella. Tällainen
17858:  koska näkemykset ehdotusten toteuttamiskel-         maksujärjestelmä hyödyttää perheitä tilanteissa,
17859:  poisuudesta ovat olleet keskenään kovin erilai-     joissa parempituloinen tarvitsee palvelua ja toi-
17860:  sia. Ministeriön tarkoituksena on kuitenkin jat-    saalta korottaa maksua pienempituloisen ollessa
17861:  kaa selvitystyötä siitä, miten maksukatto voi-      palvelun käyttäjä.
17862:  taisiin toteuttaa. Tässä yhteydessä voidaan kui-        Omaishoidon tuen palkkio on tarkoitettu hoi-
17863:  tenkin todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon   topalkkioksi henkilölle, joka tosiasiallisesti toi-
17864: 4                                         KK 1611/1998 vp
17865: 
17866: mii hoitajana. Mikäli tällainen henkilö on per-      kahdenkertainen verotus ja rahojen tarpeeton
17867: heen ulkopuolinen, on tarkoituksenmukaista,          kierrättäminen. Omaishoidon tuen hoitopalkkio
17868: että hoitosopimus tehdään suoraan tosiasiallisen     on verotettavaa tuloa samoin kuin muutkin tu-
17869: hoitajan ja kunnan välille. Menettelyllä vältetään   lot.
17870: 
17871:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
17872: 
17873:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
17874:                                              KK 1611/1998 vp                                            5
17875: 
17876: 
17877: 
17878: 
17879:                                           Tili Riksdagens Talman
17880: 
17881:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Hemsjukhusvård är en helt ny serviceform
17882: ger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande med-          inom den specialiserade sjukvården. Denna verk-
17883: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        samhet regleras dock inte av några bestämmelser,
17884: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade                  vilket tycks ha orsakat vissa praktiska problem.
17885: skriftliga spörsmål nr 161 1:                           Problemen gäller bl.a. sjukhusets deltagande i
17886:                                                         patientens underhåll, verksamhetens inverkan på
17887:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         olika socialförsäkringsförmåner, läkemedelsför-
17888:         ta för att snabbt korrigera missförhållan-      sörjningen samt klientavgifterna. Hemsjukhus-
17889:         dena i anslutning tiii klient- och hemsjuk-     verksamheten tycks kräva en genomgång av be-
17890:         husavgifterna samt arrangemangen som            stämmelserna i fortsättningen. Därför skall soci-
17891:         gäller stödet för närståendevård?               al- och hälsovrådsministeriet snabbt utreda olika
17892:                                                         synpunkter och behovet av ändringar i författ-
17893:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ningarna.
17894: anföra följande:                                           Beträffande folkpensionsanstaltens princip-
17895:                                                         beslut, som nämns i spörsmålet, kan det konsta-
17896:    Spörsmålet tar upp några viktiga frågor i an-        teras att beslutet enligt uppgifter från folkpen-
17897: slutning tiii servicesystemet som för närvarande        sionsanstalten fattades i en situation då en kom-
17898: är delvis olösta, vilket särskilt gäller hemsjukhus-    mun som ordnat hemsjukhusvård själv hade be-
17899: verksamheten.                                           slutat att uppbära anstaltsvårdsavgift för vården.
17900:     De avgifter som uppbärs inom den kommuna-           1 detta fall har beslutet om att verksamheten är
17901: la öppenvården fastställs enligt förordningen om        öppenvård eller anstaltsvård fattats av kommu-
17902: klientavgifter inom social- och hälsovården. För        nen. Folkpensionsanstaltens beslut följer kom-
17903: fortgående långvarig hemservice och hemsjuk-            munens beslut, vilket överensstämmer med de
17904: vård uppbärs en avgift som bestäms enligt in-           principer som anges i den år 1995 reviderade
17905: komst och servicens omfattning. För stödservice         lagstiftningen. Bestämmelserna reviderades så
17906: i samband med hemservice kan dock en avgift             att kommunernas och folkpensionsanstaltens
17907: som fastställs av kommunen uppbäras. Dess-              beslut om gränsdragningen mellan öppenvård
17908: utom uppbärs avgifter för andra hälsovårds-             och anstaltvård skall vara överensstämmande.
17909: tjänster, t.ex. en avgift per besök för besök på           Månadsavgiften för hemservice bestäms för
17910: polikliniken vid ett sjukhus eller läkarbesök på        närvarande i fråga om personer som bor i ett
17911: hälsovårdscentral. Social- och hälsovårdsminis-         gemensamt hushåll på basis av bägge makarnas
17912: teriet känner tiii att dettakan leda tili situationer   inkomster. Bestämmelserna om avgifterna träd-
17913: där avgifterna sammanlagt blir orimligt höga.           de i kraft vid ingången av 1993 och de grundade
17914:     En arbetsgrupp som tiiisatts för att utreda         sig på försök som genomfördes i början av år-
17915: avgifterna för hemservice har utrett denna fråga        tiondet. Principen att bägge makarnas inkomster
17916: vid ministeriet. Arbetsgruppen föreslog bl.a. ett       skall beaktas baserar sig på åsikten att betal-
17917: tak för avgifterna för tjänster inom öppenvården.       ningsförmågan bestäms på basis av bägge ma-
17918: Arbetsgruppens förslag har tills vidare inte ge-        kars inkomster. Ett sådant betalningssystem gyn-
17919: nomförts, eftersom åsikterna om möjligheterna           nar familjerna i situationer då den av makarna
17920: att genomföra förslagen går i säri stor utsträck-       som har högre inkomster behöver service och
17921:  ning. Ministeriet har dock för avsikt att fortsätta    höjer å andra sidan avgiften när den make som
17922:  utreda på vilket sätt ett avgiftstak kunde införas.    har den lägre inkomsten behöver tjänsten.
17923: 1 detta sammanhang kan man dock konstatera                 Det arvode som utbetalas i anslutning tili stö-
17924:  att det enligt 11 § lagen om klientavgifter inom       det för närståendevård är ett vårdarvode avsett
17925:  social- och hälsovården är möjligt att under vissa     för denperson som är den faktiska vårdaren. Om
17926:  förutsättningar ansöka om nedsättning eller ef-        denna person inte hör tili familjen, är det ända-
17927:  terskänkning av avgiften.                              målsenligt att vårdavtalet sluts direkt mellan den
17928: 6                                     KK 1611/1998 vp
17929: 
17930: faktiska vårdaren och kommunen. Genom detta     anslutning tili stödet för närståndevård är skatte-
17931: förfarande undviker man dubbelbeskattning och   pliktig inkomst på samma sätt som andra inkom-
17932: onödig cirkulation av pengarna. Vårdarvodet i   ster.
17933: 
17934:     Helsingforsden 17 februari 1999
17935: 
17936:                                                               Minister Terttu Huttu-Juntunen
17937:                                            KK 1612/1998 vp
17938: 
17939: Kirjallinen kysymys 1612
17940: 
17941: 
17942: 
17943: 
17944:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lossin siirtämisestä Tielaitoksen hallin-
17945:                                       taan Räisälän kylässä Kemijärvellä
17946: 
17947: 
17948:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17949: 
17950:     Kemijärven Räisälän kylään kulkee Kemijär-        voisi osaltaan olla tukemassa matkailukeskuk-
17951: ven keskustasta tieyhteys ns. Räisälänsalmen          sen kehitystä.
17952: kautta. Räisälänsalmessa on talvisin Tielaitok-          Paikallisten asukkaiden yhteystarpeet kau-
17953: sen ylläpitämä jäätie ja kesäisin yksityinen lossi,   pungin keskustaan pysyvät vähintään nykyisellä
17954: jota tähän saakka on ylläpitänyt Räisälän kylä-       tasolla, koska Räisälästä puuttuvat peruspalve-
17955: läisten muodostama Räisälän lossi Oy. Maantien        lut elintarvikekauppaa lukuun ottamatta.
17956: 945 ja Räisälänsalmen välille on kunnostettu             Räisälän lossi Oy on ylläpitänyt lossia seitse-
17957: Soppelan ja Räisälän välinen metsätie, joka on        män vuoden ajan. Ylityksiä on lossin kirjanpidon
17958: vuonna 1994 muutettu yleiseksi tieksi (pt 19788       mukaan ollut keskimäärin 5 000-6 000 kpl kesä-
17959: Räisälän paikallistie).                               kaudessa. Lossi on ollut kesäisin toiminnassa
17960:     Räisälänsalmen kautta kulkeva yhteys lyhen-       neljä kuukautta seitsemänä päivänä viikossa.
17961: tää Räisälän ja Kemijärven keskustan välistä          Lossitoiminnan ylläpitäminen kyläläisten voi-
17962:  matkaa 18,5 km verrattuna valtatie 5:n kautta        min on kuitenkin käynyt ylivoimaiseksi.
17963:  kulkevaan tieyhteyteen. Matkan lyhenemisellä            Räisälän kylän lossin toiminnan jatkaminen
17964:  on suuri merkitys erityisesti sen johdosta, että     on välttämätöntä. Lossin toiminnasta vastaami-
17965:  Räisälän kylässä sijaitsee Suomun matkailukes-       nen tuleekin kesästä 1999lähtien ottaa Tielaitok-
17966:  kus.                                                 sen tehtäväksi.
17967:     Suomun matkailukeskuksen toiminta on                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17968:  uudelleen viriämässä ja alueen yrittäjät panosta-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17969:  vat myös kesäaikaan ja syksyyn, mikä lisää lossin    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17970:  käyttötarvetta. Liikenneyhteyden lyheneminen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17971:  parantaa Suomen matkailukeskuksen saavutet-
17972:  tavuutta Kemijärven keskustan ja Rovaniemen                    Onko liikenneministeriö valmis myö-
17973:  suunnasta (mm. yhteydet Rovaniemen lentoken-                tävaikuttamaan siihen, että Kemijärven
17974:  tälle). Suomun matkailukeskuksen kasvu-uralla               kaupungissa Räisälän kylässä kyläläisten
17975:  olevaa kehitystä tulisi Kemijärven kaupungin                ylläpitämä lossi siirtyy Tielaitoksen hal-
17976:  mielestä tukea kaikin mahdollisin keinoin. Lii-             lintaan ja hoidettavaksi ensi kesästä al-
17977:  kenneyhteyksien toimivuuden osalta Tielaitos                kaen?
17978: 
17979:       Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
17980: 
17981:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
17982: 
17983: 
17984: 
17985: 
17986:  280043
17987: 2                                          KK 1612/1998 vp
17988: 
17989: 
17990: 
17991: 
17992:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17993: 
17994:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tannuksilla,jotka lossinja lossipaikan kunnosta-
17995: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         misesta yleisen tien liikenteen vaatimuksia vas-
17996: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taavaksi aiheutuvat, sekä yleisenä tienä hoidetta-
17997: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         vien lossien huomattavasti yksityisenä hoidetta-
17998: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         via suuremmilla vuosikustannuksilla.
17999: myksen n:o 1612:                                          Liikenne jäätiellä ja lossipaikalla on suorite-
18000:                                                       tuissa laskennoissa todettu varsin vähäiseksi.
18001:           Onko liikenneministeriö valmis myö-         Jäätien liikenne ajalla 22.-25.4.1997 oli keski-
18002:        tävaikuttamaan siihen, että Kemijärven         määrin 55 autoa/vrkja lossiyhteyden ajalla 14.-
18003:        kaupungissa Räisälän kylässä kyläläisten       20.8.1997 50 autoa/vrk. Kemijärvelle suuntautu-
18004:        ylläpitämä lossi siirtyy Tielaitoksen hal-     van paikallistien liikenne on keskimäärin 50 au-
18005:        lintaan ja hoidettavaksi ensi kesästä al-      toa/vrk eli erittäin vähän.
18006:        kaen?                                              Räisälän Lossi Oy:n ehdotukseen lossin siirtä-
18007:                                                       misestä Tielaitoksen hoitoon Lapin tiepiiri on
18008:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          30.11.1998 suhtautunut niin ikään kielteisesti
18009: vasti seuraavaa:                                      seuraavin perustein:
18010:                                                           - Räisälänsalmen liikennemäärät eivät ole
18011:    Räisälän kylä sijaitsee noin 6 kilometrin etäi-    sitä suuruusluokka, että Tielaitos perustaisi
18012: syydellä valtatie 5:stä pistotiemäisen maantien       uuden lossipaikan Räisälään, ts. lossipaikan lii-
18013: 9452 päässä. Säännösteltyyn Kemijärveen kuu-          kennemäärät eivät täytä yleiseltä tieltä vaadit
18014: luvan Räisälänsalmen toiselta puolelta on pai-        tavia edellytyksiä.
18015: kallistieyhteys Kemijärven keskustan suuntaan             - Räisälän kylän ja varsinkin lähellä valta-
18016: sekä pieni Haaparannan kylä.                           tietä olevan Suomun matkailukeskuksen liiken-
18017:    Räisälänsalmessa on kesästä 1991lähtien yllä-       neyhteydet Kemijärvelle ovat kohtuulliset kor-
18018: pitänyt }ossiliikennettä Räisälän Lossi Oy. Räi-       keatasoisen valtatie 5:n kautta.
18019: sälänsalmi on runsaat 400 m leveä. Käytössä on            -Jäätien ylläpito nykyisessä määrärahatilan-
18020: vanha ja huonokuntoinen lossi, jonka Tielaitos         teessa on vielä mahdollista, mutta kesäaikainen
18021: on vuokrannut vastikkeetta yksityiskäyttöön.           lossin ylläpito on Tielaitokselle tarpeeseen ja
18022:    Tielaitos on vuodesta 1992 alkaen ylläpitänyt       määrärahoihin nähden liian kallista.
18023: salmessa yleistä jäätietä. Jäätien kustannukset            Tielaitos pitää Kemijärven kaupungin asiassa
18024: ovat 85 000 mk vuodessa. Jäätien ja lossilaittei-      tekemää aloitetta tielainsäädännön tarkoittama-
18025: den ylläpitoa vaikeuttaa Kemijärven säännöste-         na tiealoitteenaja vie asian käsittelyä eteenpäin
18026: lystä johtuva suuri vedenpinnan vaihtelu.              sen mukaisesti. Ennen lopullista kannanottoa on
18027:    Kemijärven kaupunki on v. 1997 kylätoimi-           tarkoitus myös selvittää mahdollisuudet ongel-
18028: kunnan esityksestä tehnyt aloitteen Jossitoimin-       mien ratkaisemiseen kokonaistalouden kannalta
18029: nan siirtämisestä Tielaitokselle. Lapin tiepiiri on    edullisemmin, kuten nykyistä lossitoimintaa
18030: 3.9.1997 lähettämässään kirjeessä suhtautunut          avustamana. Asian käsittely Tielaitoksessa on
18031: esitykseen kielteisesti perustellen asiaa mm. kus-     siis vielä kesken.
18032: 
18033:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
18034: 
18035:                                                                       Liikenneministeri Kimmo Sasi
18036:                                             KK 1612/1998 vp                                                3
18037: 
18038: 
18039: 
18040: 
18041:                                          Tili Riksdagens Talman
18042: 
18043:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             jan och fårjeläget så att de motsvarar kraven på
18044: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             en allmän väg samt med hänvisning tili de betyd-
18045: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ligt högre kostnaderna på årsnivå för en fårja på
18046: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade               allmän väg i jämförelse med en fårja som drivs
18047: skriftliga spörsmål nr 1612:                            privat.
18048:                                                              Trafiken på isvägen och vid fårjeläget har vid
18049:           Är trafikministeriet redo att bidra tili      de räkningar som gjorts visat sig vara ganska
18050:        att underhållet och skötseln av den fårja        gles. Trafiken på isvägen uppgick under tiden
18051:        som upprätthålls av byborna i Räisälä by         22-25 aprill997 tili i medeltal55 bilar/dygn och
18052:        i Kemijärvi stad överförs tili Vägverket         trafiken på fårjan under tiden 14-20 augusti
18053:        fr.o.m. i sommar?                                 1997 tili 50 bilar/dygn. Lokaltrafiken i riktning
18054:                                                         mot Kemijärvi uppgår i medeltal tili 50 bilar/
18055:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           dygn, d.v.s. mycket litet.
18056: anföra följande:                                             Lapplands vägdistrikt har även den 30 novem-
18057:                                                          ber 1998 ställt sig negativt tili aktiebolaget Räi-
18058:    Räisälä by är belägen på ett avstånd på ca 6 km       sälän Lassi Oy:s förslag att överföra fårjan tili
18059: från riksväg 5 i slutet på Iandsväg 9452 som har        Vägverket med följande motiveringar:
18060: karaktären av en avtagsväg. Från andra sidan av              - Trafikvolymen i sundet Räisälänsalmi är
18061: Räisälänsalmi sund, som ligger i den vattenregle-       inte så betydande att Vägverket skulle grunda ett
18062: rade sjön Kemijärvi, finns det en lokalvägsför-          nytt fårjeläge i Räisälä, d.v.s. fårjelägets trafik-
18063: bindelse i riktning mot Kemijärvi centrum samt           volymer uppfyller inte de krav som ställs på en
18064: den Iilla byn Haaparanta.                                allmän väg.
18065:    1 Räisäläusaimi sund har fårjetrafik upprätt-             - Trafikförbindelserna tili Kemijärvi cen-
18066: hållits sedan sommaren 1991 av aktiebolaget              trum från Räisälä by och Suommu turistcen-
18067: Räisälän Lassi Oy. Räisäläusaimi sund är drygt           trum, som ligger ganska nära riksvägen, sköts via
18068: 400 m brett. Den fårja som är i bruk är gammal           den rätt högklassiga riksväg 5.
18069: och i dåligt skick. Färjan har hyrts ut av Vägver-           - Underhållet av isvägen är ännu möjligt i
18070: ket för privat bruk utan vederlag.                       nuvarande anslagssituation, men sommartid är
18071:    Vägverket har sedan 1992 upprätthållit en all-        upprätthållandet av en fårja alltför dyrt i relation
18072: män isväg över sundet. Kostnaderna för isvägen           tili Vägverkets behov och anslag.
18073:  uppgår tili 85 000 mk per år. Underhållet av                Vägverket anser det initiativ Kemijärvi stad
18074: isvägen och fårjeanläggningarna försvåras av             tagit i ärendet vara ett sådant väginitiativ som
18075:  den stora variationen i vattennivån, vilket beror       avses i väglagstiftningen, och Vägverket vidare-
18076:  på vattenregleringen av sjön Kemijärvi.                 befordrar behandlingen av ärendet i enlighet med
18077:    Kemijärvi stad har 1997 på föredragning av            detta. Före en slutlig ståndpunkt fattas är det
18078:  byarådet föreslagit att fårjeverksamheten skall         även meningen att utreda möjligheterna tili att
18079:  överflyttas tiii Vägverket. Lapplands vägdistrikt       lösa problemen på ett sätt som är helhetsekono-
18080:  har i ett brev den 3 september 1997 ställt sig          miskt mer lönsamt, t.ex. genom att understöda
18081:  negativt till förslaget med bl.a. hänvisning tili de    den nuvarande fårjeverksamheten. Behandling-
18082:  kostnader som uppstår vid en förbättring av får-        en av ärendet pågår ännu vid Vägverket.
18083: 
18084:       Helsingforsden 12 februari 1999
18085: 
18086:                                                                             Trafikminister Kimmo Sasi
18087:                                                KK 1613/1998 vp
18088: 
18089: Kirjallinen kysymys 1613
18090: 
18091: 
18092: 
18093:                                    Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: Erisuuruisten investointitukien vai-
18094:                                        kutuksista kilpailuun Etelä- ja Pohjois-Suomen maatalouden
18095:                                        välillä
18096: 
18097:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18098: 
18099:     ED-neuvotteluissa Suomelle annettiin oikeus            Etelä-Suomen A-ja B-alueilla. Perusteena käy-
18100: tukea omilla kansallisilla varomaan pohjoista              tettiin sitä, että näiden alueiden maatalouden kil-
18101: maataloutta 62. leveyspiirin pohjoispuolella.              pailukykyongelma on vain rakenteellinen.
18102: Neuvottelujen viime vaiheessa Suomi sai maata-                 Käytännössä artiklan 141 toteuttaminen on
18103: loudelleen myös ns. vakavien vaikeuksien tuen,             johtanut merkittävään kilpailuhaittaan erityises-
18104: eli artiklan 141. Viimeksi mainittu oli tarkoitettu        ti sika- ja siipikarjataloudessa Etelä-Suomen (A-
18105: minkä tahansa ennalta arvaamattoman maata-                 ja B-alueiden) ja muun Suomen (C-alueet) välillä.
18106: louden sopeutusvaikeuden varalle.                              Esimerkiksi sikatalouden harjoittajien tuo-
18107:     Nykyinen hallitus neuvotteli kyseisen 141 ar-          tantoketjun investointien tukitasojen erot vuosi-
18108: tiklan koskemaan investointitukien korotuksia              na 1997-98 olivat seuraavat:
18109:                                                    1997                                         1998
18110:                                         A-B                  c                     A-B                         c
18111:                                 tuki-     josta   tuki-          josta     tuki-         josta         tuki-       josta
18112:                                 taso      avustus taso           avustus   taso          avustus       taso        avustus
18113:                                  %        %-yks.   %             %-yks      %            %-yks          %          %-yks
18114: Lisämaan hankinta                20                   10                    20                         20
18115: Salaojitus                       50           30      20                    50
18116: Kuivurio rakentaminen            60           40      20                    60             40          30            20
18117: Puimurin yhteishankinta          40           20      20                    40             20          20            20
18118: Sikalan uudistusrakennus         40           20      27                    38             24          24            24
18119: Konehalli                        40           20      20                    40             20          20
18120:    Lisäksi investointituen enimmäistasoja on vie-              Edellä selostetut tukierot maan eri osissa aset-
18121: lä korotettu eräissä kohteissa Etelä-Suomessa              tavat muutoin samanlaisissa oloissa toimivat vil-
18122: A-B-alueilla 5-10 prosenttiyksikköä nuorten                jelijät hyvin erilaiseen kilpailuasemaan EU:n
18123: viljelijöiden osalta. Tuettavien investointien             avoimilla markkinoilla. Esim. sikatalouden osal-
18124: enimmäismäärä on muualla Suomessa C-alueilla               ta päädytään 0,50-1,00 markan tuotantokus-
18125: 1 044 000 mk, kun A-B-alueilla ei vastaavaa                tannuseroon jokaiselta tuotetulta lihakilolta 12
18126: rajaa ole. Sikojen ja siipikarjan tuotantoraken-           vuoden poistoajalla.
18127: nusten investointituki päättyy C-alueilla v. 1999,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18128: kun ne A-B -alueilla voivat jatkua vielä kaksi             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18129: vuotta sen jälkeen.                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18130:    Vuosina 1997-98 A-ja B-alueilla on toteutet-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18131: tukin edullisilla investointituilla moninkertainen
18132: määrä sikalainvestointeja C-alueeseen verrattu-                       Miten Hallitus aikoo hyvittää C-aluei-
18133: na huomioon ottaen vielä siellä ollut mahdolli-                    den viljelijöille syntyneen kilpailuhaitan,
18134: suus myöntää takautuvia avustuksia vuosien                         ja
18135:  1995-96 investoinneille. Myös konehallien ra-                        miten Hallitus aikoo hoitaa vuosien
18136:  kentamisavustuksia on vuosina 1997-98 myön-                       2000-2001 osalta sikojen ja siipikarjan
18137:  netty lukumääräisesti neljä kertaa enemmän                        investointien tukemisen C-alueilla?
18138:  kuin C-alueelle.
18139: 
18140:       Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
18141: 
18142:           Aulis Ranta-Muotio /kesk            Eero Lämsä /kesk                     Kyösti Karjula /kesk
18143: 280043
18144: 2                                            KK 1613/1998 vp
18145: 
18146: 
18147: 
18148: 
18149:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18150:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ottamista täysimääräisesti käyttöön. Toisaalta
18151: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tukijärjestelmää piti hyödyntää ja Etelä-Suomen
18152: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          maatalouden rakennetta pyrkiä parantamaan,
18153: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran-          koska 141 artiklan mukaisen tukijärjestelmän
18154: ta-Muotion ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           jatkuvuudesta ei ainakaan järjestelmää hyväk-
18155: myksen n:o 1613:                                         syttäessä - kuten ei vieläkään ole - ollut var-
18156:                                                          muutta kuin vuoden 2001 loppuun saakka. Sen
18157:           Miten Hallitus aikoo hyvittää C-aluei-         sijaan C-tukialueen pohjoinen tuki sovittiin jo
18158:        den viljelijöille syntyneen kilpailuhaitan,       liittymisvaiheessa pitkäaikaiseksi. Vuonna 1997,
18159:        ja                                                jolloin 141-tukia ryhdyttiin myöntämään, tukita-
18160:           miten Hallitus aikoo hoitaa vuosien            soerot A- ja B-tukialueiden ja toisaalta C-tuki-
18161:        2000-2001 osalta sikojen ja siipikarjan           alueen välillä olivat suurimmillaan. Vuosina
18162:        investointien tukemisen C-alueilla?               1998 ja edelleen vuonna 1999 141 artiklan mukai-
18163:                                                          sia enimmäistukitasoja on A- ja B-tukialueilla
18164:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             alennettu verrattuna vuoteen 1997. Vastaavasti
18165: vasti seuraavaa:                                         C-tukialueella on tukitasoja joiltain osin nostet-
18166:                                                          tu. Tukimuotoja muutettiin vuonna 1998 avus-
18167:    Suomi sai Euroopan unioniin liittyessään oi-          tuspainotteiseen suuntaan; muun muassa sika-
18168: keuden liittymissopimuksen 142 artiklan nojalla          lainvestointeihin oli mahdollisuus saada avustus-
18169: myöntää pitkäaikaisia kansallisia tukia sen var-         ta myös C-tukialueella. Vuonna 1999 on mahdol-
18170: mistamiseksi, että maataloustoimintaa pidetään           lisuutta myöntää avustusmuotoista tukea vähen-
18171: yllä tietyillä erityisalueilla, jollaisiksi katsottiin   netty sekäA-ja B-tukialueilla että C-tukialueel-
18172: 62. leveyspiirin pohjoispuolella sijaitsevat maa-        la.
18173: talousalueet eli C-tukialue. Liittymissopimuksen             Vuosina 2000-2001 sovellettavan investoin-
18174: 141 artiklaan puolestaan sisältyi mahdollisuus           titukijärjestelmän osalta on moni asia vielä
18175: myöntää tuottajille kansallisia tukia, joilla helpo-     avoinna. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että 141
18176: tettaisiin näiden integroitumista yhteiseen maa-         artiklan mukaista investointitukea tullaan
18177: talouspolitiikkaan, jos liittymissopimuksen 138,         myöntämäänA-ja B-tukialueilla; tältä osin neu-
18178: 139, 140 ja 142 artiklan määräysten täysimittai-         vottelut komission kanssa on käytävä tänä vuon-
18179: sesta soveltamisesta huolimatta liittymisestä ai-        na. Muilta osin investointitukia myönnetään
18180: heutuu vakavia vaikeuksia.                               Agenda 2000 -uudistuksen osana syntyvän maa-
18181:     Hallitus aloitti neuvottelut 141 artiklan mu-         seudun kehittämisasetuksen mukaisesti. Kysei-
18182: kaisesta tukijärjestelmästä vuonna 1996 tavoit-           sestä asetuksesta on toistaiseksi olemassa luon-
18183: teenaan saada Etelä-Suomen maataloudelle 142             nos, jonka mukaan komissio ei ole rajaamassa
18184: artiklan mukaista tukijärjestelmää vastaava tu-           mitään tuotantosuuntia investointituen ulko-
18185: kijärjestelmä. Komission kannan mukaan tarvit-           puolelle; tosin tässä vaiheessa ei vielä ole tietoa,
18186: tiin muun muassa rakenteellisia toimia, joilla yl-        millaisia täytäntöönpanosäännöksiä komissio
18187: läpidetään ja parannetaan olemassa olevia tuo-            mahdollisesti tulee antamaan. Näyttää siltä, että
18188: tantotapoja. Yhtenä toimena komissio antoi                myös sian- ja siipikarjanlihan tuottamiseen tar-
18189: Suomelle mahdollisuuden vuosina 1997-2001                 koitettuja investointeja voitaisiin tukea vuosiin
18190: myöntää investointitukia sian- ja siipikarjanliha-        2000-2006 ulottuvalla seuraavalla rahastokau-
18191: sekä muna-alalla enintään 50 prosenttiaja muilla          della. Hallituksen tavoitteena on luoda tukijär-
18192: tuotannonaloilla enintään 75 prosenttia inves-           jestelmä,jossa maan eri osia kohdellaan mahdol-
18193: tointikustannuksista.                                     lisimman tasavertaisesti, olkoonkin, että maan
18194:     Jotta vältettäisiin tukitasoerojen kasvaminen         eri osissa myönnettäisiin tukia eri järjestelmien
18195: maan eri osien välillä kovin suuriksi, hallitus ei        perusteella.
18196: esittänyt 141 artiklan mukaisen investointituen
18197:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
18198: 
18199:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18200:                                             KK 1613/1998 vp                                             3
18201: 
18202: 
18203: 
18204: 
18205:                                          Tili Riksdagens Talman
18206: 
18207:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        kel 141 skulle utnyttjas fullt ut. Å andra sidan
18208: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         skulle stödsystemet utnyttjas och en förbättring
18209: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       av jordbrukets struktur i södra Finland skulle
18210: man Aulis Ranta-M uotio undertecknade skriftli-        eftersträvas, eftersom det åtminstone inte när
18211: ga spörsmå1 nr 1613:                                   systemet godkändes var säkert, liksom det inte
18212:                                                        heller nu är, om stödsystemet enligt artikel 142
18213:           Hur ämnar Regeringen ersätta den             skulle vara i kraft 1ängre än tili slutet av 2001.
18214:        konkurrensnackdel som drabbar odlare            Däremot träffade man redan i anslutningsskedet
18215:        inom region C och                               en överenskommelse om att det nordliga stödet
18216:           hur ämnar regeringen sköta investe-          för region C skulle vara 1ångvarigt. År 1997, när
18217:        ringsstödet för svin och fjäderfå inom re-      141-stöd började beviljas var nivåskillnaderna
18218:        gion C åren 2000-2001?                          mellan stöden tili å ena sidan regionerna A och B
18219:                                                        och å andra sidan region C som störst. Åren 1998
18220:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och 1999 har de maximala stödnivåerna enligt
18221: anföra följande:                                       artikel 141 för regionerna A och B sänkts jämfört
18222:                                                        med 1997. 1 stället har stödnivån för region C tili
18223:     1 och med ans1utningen tili Europeiska unio-       vissa delar höjts. Stödformerna ändrades 1998 i
18224: nen fick Finland enligt artike1 142 i anslutnings-     en mera bidragsbetonad riktning; bl.a. för inves-
18225: fördraget rätt att bevilja långsiktigt stöd på na-     teringar i svingårdar fanns möjlighet att få bidrag
18226: tionell nivå för att säkerställa att jordbruksverk-    även inom region C. År 1999 har möjligheten att
18227: samheten kan behållas i särskilda regioner tili        bevilja stöd i form av bidrag reducerats såvä1
18228: vi1ka jordbruksområden norr om 62 breddgra-            inom regionerna A och B som inom region C.
18229: den, dvs. region C, ansågs höra. 1 artikel 141 i          Beträffande det investeringsstöd som tiliäm-
18230: anslutningsfördraget ingick för sin del möjlighet      pas 2000---2001 är många frågor ännu öppna. 1
18231: att bevilja producenterna nationella stöd för att      detta skede ser det ut som om investeringsstöd
18232: underlätta deras integration i den gemensamma          enligt artikel 141 kommer att beviljas inom regio-
18233: jordbrukspolitiken, om anslutningen trots en           nerna A och B; tili denna del skall förhandlingar-
18234: fullständig tillämpning av artiklarna 138, 139,        na med kommissionen föras i år. Tili övriga delar
18235:  140 och 142 i anslutningsfördraget förorsakar         beviljas investeringsstöd enligt den nya förord-
18236: allvarliga svårigheter.                                ningen om utvecklande av landsbygden som ut-
18237:     Regeringen inledde 1996 förhandlingarna om         gör en del av Agenda 2000-reformen. Tili förord-
18238: ett särskilt stödsystem i enlighet med artikel 142.    ningen i fråga finns ett utkast enligt vilket kom-
18239:  Målet var att för jordbruket i södra Finland          missionen inte kommer att lämna några pro-
18240:  skapa ett särskilt stödsystem som motsvarar           duktionsinriktningar utanför investeringsstödet.
18241:  stödsystemet i artikel 142. Kommissionen ansåg        1 detta skede finns dock ännu inte information
18242:  att bl.a. strukturella åtgärder behövdes, med vil-    om hurdana bestämmelser om verkställigheten
18243:  ka befintlig produktionspraxis skulle upprätthål-     kommissionen möjligtvis kommer att ge. Det ser
18244:  las och förbättras. Som en åtgärd gav kommis-         ut som om även investeringar ämnade för pro-
18245:  sionen Finland möjlighet att åren 1997-2001           duktion av fjäderfå- och svinkött kunde stödas
18246:  bevilja investeringsstöd upp tili 50 % av investe-    under den följande fondperioden som sträcker
18247:  ringskostnaderna inom fjäderfå-, svin- och ägg-       sig över åren 2000-2006. Regeringens mål är att
18248:  branschen samt upp till75% av investeringskost-       skapa ett stödsystem där landets olika de1ar be-
18249:  naderna inom andra produktionsbranscher.              hand1as så jäm1ikt som möjligt, även om stödet
18250:     För att undvika en ökning av skillnaderna          skulle beviljas på basis avolika system i landets
18251:  mellan stödnivåerna i landets olika delar föreslog    olika delar.
18252:  regeringen inte att investeringsstödet enligt arti-
18253: 
18254:       Helsingfors den 18 februari 1999
18255: 
18256:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18257:                                           KK 1614/1998 vp
18258: 
18259: Kirjallinen kysymys 1614
18260: 
18261: 
18262: 
18263: 
18264:                                   Esko Helle /vas: Nuorten elinolojen parantamisesta ja nuorisotyö-
18265:                                      lain muuttamisesta
18266: 
18267: 
18268:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18269:    Nuorisotyölain (235/1995) 1 §:n mukaan tar-       prosenttiaja heitä uhkaajääminen köyhyyslouk-
18270: koituksena on parantaa nuorten elinoloja ja luo-     kuun. Vuokra-asuntopula kaupunkikeskuksissa
18271: da edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle.        on itsenäistymään pyrkivien nuorten kasvava
18272: Nuorisotyölaissa ei kuitenkaan yksilöidä nuor-       ongelma. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi tar-
18273: ten elinolojen parantamista, eikä sitä anneta mil-   vitaan määrätietoista valtiollista ja kunnallista
18274: lekään kunnalliselle hallintokunnalle tehtäväksi.    politiikkaa.
18275: Nuorisotyö vain kuuluu kunnan toimialaan.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18276: Näin yleisluontoinen nuorten elinolotehtävän         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18277: mainitseminen nuorisotyölaissa ei ole velvoitta-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18278: nut kuntia toimintaan nuorten elinolojen paran-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18279: tamiseksi. Kuntien toiminta tässä kysymyksessä
18280: ei vastaa nuoren sukupolven tarpeita ja ongel-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18281: mia. Nuoria on työttömänä lähes 50 000 ja nuor-              ryhtyä nuorisotyölain (235/1995) muut-
18282: ten työttömyys on edelleen noin kaksinkertainen              tamiseksi siten, että laki veivoittaisi kun-
18283: aikuisväestöön verrattuna. Nuorten alle 30-vuo-              nat toimenpiteisiin nuorten elinolojen pa-
18284: tiaiden osuus toimeentulotukiasiakkaista on 41               rantamiseksi?
18285:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
18286: 
18287:                                            Esko Helle /vas
18288: 
18289: 
18290: 
18291: 
18292: 280043
18293: 2                                            KK 1614/1998 vp
18294: 
18295: 
18296: 
18297: 
18298:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18299: 
18300:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sinkertaistunut (+ 120 %) 143 000 :een, kun koko
18301: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           väestössä 15-64-vuotiaissa vastaavat luvut ovat
18302: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         + 98 % ja 330 000 henkilöä. Alle 30-vuotiaita
18303: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Hel-          toimeentuloasiakkaista vuonna 1996 oli 43 %.
18304: teen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o               Kuntien merkittäviä toimenpiteitä nuorten
18305: 1614:                                                   elinolojen parantamisessa ovat olleet nuorten
18306:                                                         työpajojen perustaminen ja niiden kehittäminen.
18307:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Pajoja oli vuonna 1993 noin 60. Nyt niitä noin
18308:         ryhtyä nuorisotyölain (235/1995) muut-          350. Tämä on ollut kuntien, työvoimahallinnon
18309:         tamiseksi siten, että laki veivoittaisi kun-    ja opetusministeriön yhteinen projekti nuorten
18310:         nat toimenpiteisiin nuorten elinolojen pa-      elinolojen parantamiseksi. Työpajahankkeisiin
18311:         rantamiseksi?                                   on saatu varoja myös EU:n sosiaalirahastosta.
18312:                                                            Opetusministeriön asiantuntijaelimenä toimi-
18313:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            vaan nuorisoasiain neuvottelukuntaan perustet-
18314: vasti seuraavaa:                                        tiin vuonna 1997 nuorten syrjäytymisen ehkäisyn
18315:                                                         jaosto. Toimenpiteellä on pyritty tehostamaan
18316:     Nuorisotyölain (235/1995) tarkoituksena on          nuorisopoliittisten toimenpiteiden yhteensovit-
18317: parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä        tamista valtionhallinnossa sekä tuomaan keskus-
18318: nuorten kansalaistoiminnalle (1 §). Lain 2 §:n          teluun tärkeitä nuorten elinoloihin liittyviä ehdo-
18319: perusteella nuorisotyöllä tarkoitetaan sitä työtä,      tuksia ja kannanottoja, muun muassa nuorten
18320: jolla parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan          koulutukseen, työllisyyteen, asumiseen, toi-
18321: edellytyksiä nuorisotoiminnalle, ja edelleen lain       meentuloon jne. liittyen.
18322: 4 §:ssä säädetään, että nuorisotyö kuuluu kunnan           Nuorisoasiain neuvottelukunta on kehittänyt
18323: toimialaan. Nuorisotyölain 7 §:n 1 momentti             yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa nuorten
18324: (1165/1996) muutettiin vuoden 1997 alusta kuu-          elinoloja kuvaavan ja seuraavan indikaattorijär-
18325: lumaan seuraavasti:                                     jestelmän, jonka tiedot on myös alueellistettu.
18326:      "Kunnalle myönnetään valtionosuutta siten          Lääninhallitusten asettamien alueellisten nuori-
18327: kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta           soasiainneuvostojen keskeisenä tehtävänä on in-
18328: annetussa laissa (705/92) säädetään. Valtion-           dikaattorijärjestelmää hyväksi käyttäen arvioida
18329: osuus tulee käyttää 2 §:n mukaiseen toimin-             alueellisesti nuorten elinoloja ja tehdä tarvittavia
18330: taan .... "                                             ehdotuksia niiden parantamiseksi. Kuntien val-
18331:     Lisäksi nuorisotyölain 5 §:ssä on säädetty siitä,   tionosuusuudistuksen yhteydessä siirryttiin
18332: että nuorten elinolojen parantamiseksi tarpeellis-      maassamme kuntien normiohjauksesta infor-
18333: ten toimenpiteiden yhteensovittamisesta vastaa          maatio-ohjaukseen. Nuorisotyölaki säädettiin
18334: keskushallinnon osalta opetusministeriö, alueel-        vuonna 1995 osin tältä perustalta. Laki on siten
18335: lisesti lääninhallitukset ja paikallisesti kunnat.      puitelaki, joka määrittelee kunnan tehtäväksi
18336:    Edustaja Helle on kiinnittänyt kysymykses-           nuorten elinolojen parantamisen, mutta jättää
18337: sään huomiota ajankohtaiseen ja vakavaan on-            keinot ja toimenpiteet kuntien harkittavaksi.
18338: gelmaan. Nuorisotyöttömyys on helpottunut,              Vuoden 1997 muutoksella sidottiin nuorisotoi-
18339: mutta edelleen korkealla tasolla. Viimeisten tilas-     men valtionosuuden käyttö kunnan nuorisotoi-
18340: tojen (Työministeriö 12/1998) mukaan 50 000             men menoihin.
18341: alle 25-vuotiasta oli vailla työtä. Nuoret ovat            Edustaja Helteen kysymyksen ajatus nuoriso-
18342: köyhtyneet 1990-luvulla. 15-29-vuotiaiden ve-           työlain muuttamisesta siten, että laki veivoittaisi
18343: rotettavat tulot ovat pienentyneet vuodesta 1990        kunnat toimenpiteisiin nuorten elinolojen paran-
18344: vuoteen 1996 lähes neljänneksen kun 30-64-              tamiseksi, on ongelmallinen. Ei hyvän tarkoituk-
18345: vuotiaat ovat samanaikaisesti säilyttäneet tulo-        sensa vuoksi, vaan ongelman laajuuden ja toi-
18346: tasonsa. Samana aikajaksona toimeentulotukea            saalta myös kunnallisen itsehallinnon näkökul-
18347: saaneiden 15-29-vuotiaiden määrä on yli kak-            masta. Nuorisotyölailla ei ole mahdollista säätää
18348:                                          KK 1614/1998 vp                                            3
18349: 
18350: koulutuksesta, työllistämisestä, asumisesta, ter-   nuorten työpajaverkosto on näkyvin esimerkki
18351: veydenhuollosta eikä toimeentuloturvasta, siis      tästä työstä. Kaikissa kunnissa ei ole kuitenkaan
18352: nuorten elinolojen kannalta keskeisistä asioista.   riittävästi oivallettu nuorten elinolojen paranta-
18353:    Nuorisotoimessa valtion ja kuntien välisessä     miseksi tehtävän työn merkitystä. Tähän on kiin-
18354: työnjaossa opetusministeriö pyrkii nuorisotutki-    nitettävä jatkossa huomiota.
18355: muksen sekä erilaisten kehittämishankkeiden ja          Vastauksena kysymykseen hallitus toteaa,
18356: kehittämisohjelmien avulla tukemaan ja infor-       että se ei pidä tarkoituksenmukaisena edellä esi-
18357: maatio-ohjaamaan kuntien nuorisotyötä ja toi-       tettyä yksityiskohtaisempaa säätelyä valtion ja
18358: menpiteitä nuorten elinolojen parantamiseksi.       kunnan työnjaosta nuorten elinolojen hoitami-
18359: Vaikean nuorisotyöttömyyden oloissa luotu           sessa.
18360:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
18361: 
18362:                                                                        Ministeri Suvi-Anne Siimes
18363: 4                                        KK 1614/1998 vp
18364: 
18365: 
18366: 
18367: 
18368:                                       Tili Riksdagens Talman
18369: 
18370:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         samtidigt har bevarat sin inkomstnivå. Under
18371: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande         samma tid har antalet 15-29-åringar som fått
18372: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-     utkomststöd mer än fördubblats ( + 120 %) till
18373: dagsman Esko Helle undertecknade skriftliga         143 000, medan motsvarande siffror för hela be-
18374: spörsmå1 nr 1614:                                   folkningen i åldern 15-64 är +98% och 330 000
18375:                                                     personer. Av utkomststödstagarna 1996 var 43%
18376:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-      under 30 år.
18377:        ta för att ändra 1agen om ungdomsarbete          Bland kommunernas betydelsefulla åtgärder
18378:        (235/1995) så att 1agen förp1iktar kommu-    för att förbättra de ungas levnadsförhållanden
18379:        nerna att vidta åtgärder för att förbättra   återfinns inrättandet av verkstäder för unga och
18380:        de ungas 1evnadsförhållanden?                utvecklandet av dem. Antalet verkstäder var
18381:                                                     1993 cirka 60. Nu finns det cirka 350 verkstäder.
18382:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       Detta har varit kommunernas, arbetskraftsför-
18383: anföra fö1jande:                                    valtningens och undervisningsministeriets ge-
18384:                                                     mensamma projekt i arbetet med att förbättra de
18385:    Syftet med 1agen om ungdomsarbete (235/          ungas levnadsförhållanden. Projekten har bevil-
18386: 1995) är att förbättra de ungas 1evnadsförhållan-   jats bidrag även från europeiska socialfonden.
18387: den och skapa förutsättningar för medborgar-            Vid undervisningsministeriets sakkunnigor-
18388: verksamhet b1and ungdomen (1 §). En1igt 1agens      gan delegationen för ungdomsärenden inrättades
18389: 2 § avses med ungdomsarbete arbete för att för-     1997 en sektion för förebyggande av utslagning
18390: bättra de ungas 1evnadsförhållanden och skapa       av unga. Genom denna åtgärd har man velat
18391: förutsättningar för ungdomsverksamhet, och vi-      effektivera samordningen av de ungdomspolitis-
18392: dare bestäms i 4 § att ungdomsarbetet hör till      ka åtgärderna inom statsförvaltningen samt ta
18393: kommunens verksamhetsområde. Vid ingången           upp förs1ag och ställningstaganden i samband
18394: av 1997 ändrades 7 § 1 mom. i 1agen (1165/1966)     med de ungas levnadsförhållanden till debatt,
18395: och fick fö1jande orda1yde1se:                      bl.a. om frågor som gäller de ungas utbildning,
18396:    "Kommunen bevi1jas statsande1 för drifts-        sysselsättning, boende, utkomst osv.
18397: kostnader som gäller ungdomsarbete så som               Delegationen för ungdomsärenden har i sam-
18398: stadgas i 1agen om finansiering av undervisnings-   råd med Statistikcentralen utveck1at ett indika-
18399: och ku1turverksamhet (705/92). Statsandelen         torsystem som beskriver och följer de ungas 1ev-
18400: skall användas för verksamhet en1igt 2 §."          nadsförhållanden. Uppgifterna anges även regio-
18401:    Ytter1igare bestäms det i 5 § i 1agen om ung-    nalt. De regionala råd för ungdomsärenden som
18402: domsarbete att ansvaret för samordningen av de      tillsatts av länsstyrelserna har till centra1 uppgift
18403: åtgärder som är nödvändiga för att förbättra de     att med utnyttjande av indikatorsystemet på det
18404: ungas 1evnadsförhållanden, inom centra1förvalt-     regiona1a planet bedöma de ungas levnadsförhål-
18405: ningen finns hos undervisningsministeriet, regio-   landen och komma med nödvändiga förbätt-
18406: na1t hos 1änsstyre1serna och 1okalt hos kommu-      ringsförslag. 1 samband med reformen av stats-
18407: nerna.                                              andelarna till kommunerna tog man steget över
18408:    Riksdagsman Helle har i sitt spörsmå1 fåst       från normstyrning till informationsstyrning av
18409: uppmärksamhet vid ett prob1em som är både           kommunerna. Lagen om ungdomsarbete stifta-
18410: aktuellt och allvar1igt. Ungdomsarbets1ösheten      des 1995 delvis utgående från detta. Lagen är
18411: har 1ättat, men är fortfarande på en hög nivå.      således en ramlag som slår fast att förbättrandet
18412: En1igt den senaste statistiken (Arbetsministeriet   av de ungas levnadsförhållanden är kommuner-
18413: 12/1998) är 50 000 unga under 25 år utan arbete.    nas uppgift, men den låter kommunerna bestäm-
18414: De unga har blivit fattigare under 1990-talet. De   ma vad de skall göra och hur. Genom ändringen
18415: beskattningsbara inkomsterna i åldersgruppen        1997 bands användningen av statsandelen för
18416: 15-29 har från år 1990 till 1996 minskat med        ungdomsväsendet till kommunens utgifter för
18417: nästan en fjärdedel, medan 30-64-åringarna          ungdomsväsendet.
18418:                                           KK 1614/1998 vp                                             5
18419: 
18420:    Tanken i riksdagsman Helles spörsmål om att       jekt och utvecklingsprogram stöda och styra
18421: ändra lagen om ungdomsarbete så att den för-         kommunernas ungdomsarbete och åtgärder för
18422: pliktar kommunerna tili åtgärder för att förbätt-    att förbättra de ungas levnadsförhållanden. Det
18423: ra de ungas levnadsförhållanden är problema-         nätverk av verkstäder för unga som skapades i en
18424: tisk. Inte för den goda avsiktens skull, utan dels   situation av svår ungdomsarbetslöshet är det
18425: för att problemet är vittgående och dels med         mest synliga exemplet på detta arbete. 1 alla kom-
18426: tanke på kommunernas självstyre. Det är inte         muner har man likvä1 inte i tillräcklig grad insett
18427: möjligt att genom lagen om ungdomsarbete be-         betydelsen av arbetet med att förbättra levnads-
18428: stämma om utbildning, sysselsättning, boende,        förhållandena för de unga. Detta bör i fortsätt-
18429: hälsovård eller utkomstskydd, alltså om de frå-      ningen uppmärksammas.
18430: gor som är centrala med tanke på de ungas lev-          Som svar på spörsmålet får regeringen konsta-
18431: nadsförhållanden.                                    tera att den inte anser det ändamålsenligt med en
18432:    När det gäller ungdomsväsendet och arbets-        mer detaljerad reglering än den ovan beskrivna
18433: fördelningen mellan stat och kommun strävar          av statens och kommunens arbetsfördelning när
18434: undervisningsministeriet efter att med hjälp av      det gäller skötseln av de ungas levnadsförhållan-
18435: ungdomsforskning samt olika utvecklingspro-          den.
18436:      Helsingfors den 17 februari 1999
18437:                                                                          Minister Suvi-Anne Siimes
18438:                                           KK 1615/1998 vp
18439: 
18440: Kirjallinen kysymys 1615
18441: 
18442: 
18443: 
18444: 
18445:                                   Hannes Manninen /kesk: Arvonlisäverolain muuttamisesta elinkei-
18446:                                      notoiminnan kehittämiseksi raja-alueilla
18447: 
18448: 
18449:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18450: 
18451:     Euroopan yhteisön koodeksissa määritellään          Vaihtoehtona em. menettelylle on arvonlisä-
18452: sisäisenjalostuksen menettelystä, joka tarkoittaa    veron maksaminen tavarasta maahan tuotaessa,
18453: tavaran tuomista yhteisön ulkopuolelta jalostet-     mutta se on käytännössä mahdotonta useimmille
18454: tavaksi, korjattavaksi tai muutoin käsiteltäväksi    pienyrittäjille. Saamani tiedon mukaan monissa
18455: ja sen jälkeen vietäväksi takaisin yhteisön ulko-    Euroopan unionin jäsenvaltioissa ei edellytetä
18456: puolelle. Tässä menettelyssä ei peritä veroja eikä   tullimaksua kuten Suomessa. Poistamalla arvon-
18457: siihen sovelleta kauppapoliittisia toimenpiteitä.    lisäverolaista tullimaksu edellytyksenä sisäisen
18458: Tämä mahdollistaa rajaseuduilla esim. yli rajan      jalostuksen menettelylle voitaisiin luoda merkit-
18459: tapahtuvan koneiden ja laitteiden korjauksen ja      tävästi mahdollisuuksia saada lisätyötä saame-
18460: puutavaran jalostuksen ilman arvonlisäveroa.         laisalueen kuntiin sekä koko Itä-Suomen raja-
18461:     Yhteisön koodeksi ja soveltamisasetus mää-       alueelle.
18462: räävät tullimaksusta ja arvonlisäverolakimme            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18463:  arvonlisä verosta. Arvonlisäverolain 94 §:n 1 mo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18464:  mentin 12 kohdan mukaan sisäisen jalostuksen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18465:  menettelyn edellytyksenä Suomessa on, että ta-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18466:  vara on tullimaksun alainen. Norja on esimerkik-
18467:  si ETA-maa, jolloin kaikki maataloustavaroita                 Katsooko Hallitus mahdolliseksi
18468: ja kaloja lukuun ottamatta ovat tullittomia. Si-            muuttaa arvonlisäverolakia siten, että
18469:  säisen jalostuksen menettely ei siten ole mahdol-          yhteisön koodeksissa määritelty sisäisen
18470:  lista esim. autojen ja moottorikeikkojen korjauk-          jalostuksen menettely ei edellytä tuota-
18471:  sen tai porojen jalostuksen osalta. Vastaavasti            valta tavaralta tai vastaavalta tullimak-
18472:  Venäjältä ei voida tuodahonkaaja jalostaa sitä             sua, ja ellei,
18473:  huviloiksi sisäisenjalostuksen menettelyä hyväk-              mistä syistä tällaista vaikeimmille työt-
18474:  si käyttäen.                                               tömyysalueille työmahdollisuuksia tuo-
18475:                                                             vaa uudistusta ei voida toteuttaa?
18476:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
18477: 
18478:                                        Hannes Manninen /kesk
18479: 
18480: 
18481: 
18482: 
18483:  280043
18484: 2                                           KK 1615/1998 vp
18485: 
18486: 
18487: 
18488:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18489: 
18490:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          haittaa yhteisön omalle vastaavalle tuotannolle.
18491: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Tavaran korjausta tai palkkatyötä koskevissa
18492: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tapauksissa haittaa ei yleensä ole, ja lupa anne-
18493: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes             taankin rutiininomaisesti. Palkkatyöllä tarkoite-
18494: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           taan valmistusta, joka suoritetaan luvanhaltijan
18495: n:o 1615:                                               käyttöön asetetuille tuontitavaroille yhteisön ul-
18496:                                                         kopuolelle sijoittautuneen toimeksiantajan oh-
18497:           Katsooko Hallitus mahdolliseksi               jeiden mukaan ja tämän lukuun pelkästään val-
18498:        muuttaa arvonlisäverolakia siten, että           mistuskustannusten maksamista vastaan. Edellä
18499:        yhteisön koodeksissa määritelty sisäisen         mainitun luvan perusteella tuonti voidaan joko
18500:        jalostuksen menettely ei edellytä tuota-         vapauttaa tulleista ja veroista jo tuotaessa tai
18501:        valta tavaralta tai vastaavalta tullimak-        palauttaa ne jälleenvietäessä.
18502:        sua, ja ellei,                                       Suomen tullilaitos on aiemmin tulkinnut ky-
18503:           mistä syistä tällaista vaikeimmille työt-     seiseen menettelyyn liittyvää yhteisölainsäädän-
18504:        tömyysalueille työmahdollisuuksia tuo-           töä siten, ettei tullittoman tavaran kyseessä olles-
18505:        vaa uudistusta ei voida toteuttaa?               sa voida käyttää sisäisenjalostuksen menettelyä.
18506:                                                         Tullilaitos on kuitenkin muuttanut aikaisempaa
18507:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tulkintaansa sisäisen jalostuksen menettelyn
18508: vasti seuraavaa:                                        edellytyksistä vastaamaan jäsenmaiden enem-
18509:                                                         mistön sekä myös komission muuttunutta kan-
18510:     Euroopan yhteisön tullilainsäädännön mu-            taa asiassa. Edellä mainittu sisäisen jalostuksen
18511: kaan kolmannesta maasta yhteisöön tuotavat              mahdollisuutta koskeva tulkintaero johtuu yh-
18512: tavarat, jotka on tarkoitettu vietäväksi takaisin       teisölainsäädännön epätarkkuudesta ja erityises-
18513: yhteisössä tapahtuvan valmistuksen, korjauk-            ti siitä, ettei arvonlisäverotusta liene otettu huo-
18514: sen, huollon tai muun käsittelyn jälkeen, voidaan        mioon laadittaessa tullikoodeksin asianomaisia
18515: eräin edellytyksin asettaa niin sanottuun sisäisen       säännöksiä.
18516: jalostuksen menettelyyn. Tuoduista tavaroista ei            On lisäksi huomattava, että tullilainsäädäntö
18517: tällöin tarvitse suorittaa tullia eikä arvonlisäve-      on Euroopan yhteisön yksinomaiseen toimival-
18518: roa, tai jos tulli ja arvonlisävero on maksettu,         taan kuuluvaa ja siten suoraan sovellettavaa, jä-
18519: tulli palautetaan jälleenvietäessä valmistettu tai       senmaita ja erityisesti niiden tulliviranomaisia
18520: korjattu tavara. Viimeksi mainitussa tapaukses-          suoraan sitovaa, eivätkä jäsenmaat voi säätää
18521: sa arvonlisäveroa ei kuitenkaan palauteta, sillä         siitä poikkeavia säännöksiä.
18522: elinkeinonharjoittaja voi normaalein edellytyk-             Tullilaitos katsoo, että lupa sisäisen jalostuk-
18523: sin vähentää tuonnin yhteydessä suorittamaosa            sen menettelyyn voidaan myöntää myös niissä
18524: veron vastaavan kuukauden myynneistä suori-              tapauksissa joissa yhteisöön tuotava tavara on
18525: tettavasta arvonlisäverosta. Jos kyseisen kuu-           tulliton,joten kysymyksessä mainituissa tapauk-
18526: kauden vähennettävät verot ovat suuremmat                sissa (autojen ja moottorikeikkojen korjaus, hu-
18527: kuin suoritettavat verot, vähentämättä jäänyt            viloiden jalostaminen hongasta, poronlihan ja-
18528: määrä voidaan siirtää seuraavien kuukausien              lostus) on mahdollista käyttää sisäisen jalostuk-
18529: vähennykseksi tai hakea eräin edellytyksin en-           sen menettelyä muiden yleisten edellytysten täyt-
18530:  nakkopalautuksena takaisin jo tilikauden aika-          tyessä. Tosin elävien porojen tai poronlihan
18531: na. Verolliseen liiketoimintaan liittyvä vienti, oli-    tuontiin Norjasta tai Venäjältä liittyy muita ra-
18532: pa kysymys jälleenviennistä tai muusta, on vero-         joituksia tai tuontilupia, jotka tulee ottaa huo-
18533:  tonta.                                                  mioon käytettäessä sisäisenjalostuksen menette-
18534:     Sisäisenjalostuksen menettely tarvitsee etukä-       lyä.
18535:  teisluvan, jonka edellytyksenä on muun muassa               Hallitus seuraa tilannetta kysyjän tarkoitta-
18536:  se, ettei tullittomuudesta ja verottomuudesta ole       masta näkökulmasta.
18537: 
18538:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
18539: 
18540:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
18541:                                                KK 1615/1998 vp                                                 3
18542: 
18543: 
18544:                                             Tili Riksdagens Talman
18545: 
18546:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            tion. 1 fråga om reparation av varor och lönear-
18547: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-             bete är de knappast tili skada, och tillståndet
18548: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           beviljas rutinmässigt. Med lönearbete avses
18549: man Hannes Manninen undertecknade skriftliga               framstälining som gäller importvaror som ställts
18550: spörsmål nr 1615:                                          tili tiliståndsinnehavarens förfogande enligt en
18551:                                                            utanför gemenskapen belägen uppdragsgivares
18552:            Anser Regeringen det vara möjligt att           anvisningar och för dennes räkning endast mot
18553:         ändra mervärdesskattelagen så att defini-          betalning av framställningskostnaderna. Med
18554:         tionen på förädlingsförfarande i gemen-            det ovan nämnda tillståndet kan införseln av
18555:         skapens tullkodex inte förutsätter tullav-         varorna antingen befrias från tuli och skatt redan
18556:         gift för den importerade varan eller mot-          vid införseln eller så kan dessa återbetalas vid
18557:         svarande, och om inte,                             återutförseln.
18558:            av viiken anledning är det inte möjligt              1 Finland har tullverket tidigare tolkat gemen-
18559:         att genomföra en sådan reform som skul-            skapslagstiftningen i fråga om det aktuella förfa-
18560:         le skapa arbetstillfållen i områden där            randet så att tullfria varor inte kan placeras i
18561:         arbetslösheten är som svårast?                     förädlingsförfarande. Tullverket har dock änd-
18562:                                                            rat sin tidigare tolkning av vilikoren för föräd-
18563:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              lingsförfarande så att den motsvarar tolkningen i
18564: anföra följande:                                           majoriteten av medlemsländerna samt också
18565:                                                            kommissionens ändrade inställning. Den ovan
18566:     Enligt Europeiska gemenskapens tullagstift-             nämnda tolkningsskillnaden i fråga om möjlig-
18567: ning kan varor som importeras från ett tredje              heten tili förädlingsförfarande beror på gemen-
18568: land och som är avsedda att återsändas efter               skapslagstiftningens inexakthet och särskilt på
18569: framställning, reparation, service elier annan be-         att mervärdesbeskattningen inte tycks ha beak-
18570: arbetning inom gemenskapen, under vissa förut-              tats när de aktuella bestämmelserna i tullkodexen
18571: sättningar placeras i s.k. förädlingsförfarande.            kom tili.
18572: För införda varor behöver i så fall inte betalas tuli           Dessutom bör det uppmärksammas att tullag-
18573: elier mervärdesskatt, eller om tuli och mervär-            stiftningen hör tili Europeiska gemenskapens ex-
18574: dersskatt har betalts, återbetalas tullavgiften när         klusiva kompetensområde och därför är direkt
18575: den framställda eller reparerade varan återsänds.           tillämplig rätt, direkt bindande för medlemslän-
18576: 1 det senare fallet återbetalas dock inte mervär-           derna och särskilt för deras tullmyndigheter, och
18577: desskatten, eftersom näringsidkaren normalt                att medlemsländerna inte kan införa avvikande
18578: kan dra av den skatt som betalts vid importen               bestämmelser.
18579: från den mervärdesskatt som betalas på motsva-                  Tullverket anser att tillstånd för förädlingsför-
18580: rande månads försäljning. Om den ifrågavarande              farande kan beviljas också i de fall då varor som
18581: månadens avdragbara skatter överstiger de skat-             införs tili gemenskapen är tullfria, varför det i de
18582: ter som skall betalas, kan det oavdragna beloppet           fall som nämns i spörsmålet (reparation av bilar
18583:  dras av under de följande månaderna eller under            och snöskotrar, förädling av furor för villabyg-
18584:  vissa förutsättningar på ansökan återbäras i för-          gen, förädling av renkött) är möjligt att tillämpa
18585:  skott redan under räkenskapsperioden. Export i             förädlingsförfarandet när de övriga allmänna
18586:  anslutning tili skattepliktig afTårsverksamhet är          villkoren uppfylls. 1 fråga om import av levande
18587:  skattefri, oberoende om det gäller återutförsel            renar elier renkött från Norge eller Ryssland
18588:  eller annan utförsel.                                      finns det dock andra begränsningar eller import-
18589:      Förädlingsförfarandet förutsätter förhands-            tillstånd som måste beaktas vid förädlingsförfa-
18590:  tillstånd. En förutsättning för tillståndet är bl.a.       rande.
18591:  att tullfriheten eller skattefriheten inte är tili ska-        Regeringen kommer att följa läget ur den syn-
18592:  da för gemenskapens motsvarande egna produk-               vinkel som spörssmålsställaren avser.
18593: 
18594:       Helsingfors den 11 februari 1999
18595: 
18596:                                                                                    Minister Jouko Skinnari
18597:                    j
18598:                   j
18599:                  j
18600:                 j
18601:                j
18602:               j
18603:              j
18604:             j
18605:            j
18606:           j
18607:          j
18608:         j
18609:        j
18610:       j
18611:      j
18612:     j
18613:    j
18614:   j
18615:  j
18616: j
18617:                                            KK 1616/1998 vp
18618: 
18619: Kirjallinen kysymys 1616
18620: 
18621: 
18622: 
18623: 
18624:                                    Hannes Manninen lkesk: Ulkomaisen yrittäjän mahdollisuudesta
18625:                                       rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi valtuutetun edustajan
18626:                                       välityksellä Suomeen
18627: 
18628: 
18629:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18630: 
18631:    Arvonlisäverolain 94 b §:n mukaan tavaran             Vastaavasti suomalainen ostaja voi viedä
18632: maahantuonti on verotonta, jos tavara yhteisö-        Norjasta tai Venäjältä tulevan tavaran tullatta-
18633: myyntinä on veroton ja maahantuojana yhtei-           vaksi Haaparannalle ja muuttaa sen sisäkaupak-
18634: söön on elinkeinonharjoittaja, joka on merkitty       si ja tuoda Suomeen, jolloin tullimaksu menee
18635: arvonlisäverorekisteriin. Tässä menettelyssä tulli    Ruotsille ja yrittäjä saa alv:lle maksuaikaa. Useat
18636: maksetaan siinä maassa, missä tavara saapuu           esim. norjalaiset yrittäjät ovat tiedustelleet mah-
18637: yhteisön tullialueelle, mutta arvonlisävero mak-      dollisuutta tullata ja muuttaa sisäkaupaksi jo
18638: setaan vasta kulutuksen yhteydessä siinä yhteisö-     Suomessa, mutta arvonlisäverolain kankeuden
18639: maassa, jonne tavarat on myyty toimitettavaksi.       johdosta he eivät siihen ryhdy.
18640:    Edellä mainittua menettelyä Suomessa vai-             Jos Suomi muuttaisi arvonlisäverolain ulko-
18641: keuttaa se, että maahantuojan on rekisteröidyt-       maisen yrittäjän arvonlisäverovelvolliseksi rekis-
18642: tävä ja hänellä on oltava täällä veroedustaja.        teröitymistä koskevat säännökset vastaaviksi
18643: Samalla alv-numerolla voi olla vain yksi maa-         kuin Tanskassa ja Ruotsissa, tietäisi se lisää työtä
18644: hantuoja. Ensin Tanska ja sitten vuonna 1996          huolitsijoille ja toisi valtiolle lisää tullinkanto-
18645: myös Ruotsi ovat muuttaneet lainsäädäntöään           palkkioita.
18646: siten, että ulkomainen yrittäjä voi maahantuon-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18647: tia varten rekisteröityä arvonlisäverotukseen val-    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
18648: tuuttamansa edustajan välityksellä ja edustaja        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18649: rekisteröityy omissa nimissään yrittäjän lukuun.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18650: Mainittu edustaja, esim. huolintaliike, voi edus-
18651: taa samalla rekisterinumerolla useampia ulko-                    Onko Hallitus valmis muuttamaan ar-
18652: maisia yrittäjiä.                                             vonlisäverolakia ulkomaisen yrittäjän
18653:     Nyt vallitseva tilanne on Suomen kannalta                 verovelvolliseksi rekisteröitymistä koske-
18654: taloudellisesti epäedullinen, sillä se vie Suomesta           vien säännösten osalta Tanskan ja Ruot-
18655: pois työpaikkoja ja vähentää tullituloja sekä vii-            sin säädöksiä vastaaviksi, ja ellei,
18656: västyttää alv-maksuja. Kun esimerkiksi norjalai-                 mistä syistä valtio ei ole halukas otta-
18657: nen yrittäjä myy kalaa Keski-Eurooppaan, tulee                maan vastaan lisätuloja ja uusia työpaik-
18658: rekka-auto ensin Suomeen, mutta yrittäjä passi-               koja?
18659: tuksen avulla em. syistä tullaa sen vasta Ruotsis-
18660: sa Haaparannalla maksaen tullin Ruotsille ja
18661:  muuttaen kaupan samalla sisäkaupaksi.
18662: 
18663:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
18664: 
18665:                                        Hannes Manninen /kesk
18666: 
18667: 
18668: 
18669: 
18670: 280043
18671: 2                                         KK 1616/1998 vp
18672: 
18673: 
18674: 
18675: 
18676:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18677: 
18678:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ulkomaalainen voi myös tulla hakemuksesta
18679: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        verovelvolliseksi Suomessa harjoittamastaan
18680: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      myynnistä. Hakemuksen hyväksymisen edelly-
18681: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes          tyksenä on, että ulkomaalaisella on Suomessa
18682: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kotipaikan omaava veroviraston hyväksymä
18683: n:o 1616:                                            edustaja, joka hoitaa verovelvollisuudesta aiheu-
18684:                                                      tuvat hallinnolliset velvollisuudet. Edustaja ei
18685:           Onko Hallitus valmis muuttamaan ar-        kuitenkaan ole vastuussa ulkomaalaiselle määrä-
18686:        vonlisäverolakia ulkomaisen yrittäjän         tyn veron maksamisesta.
18687:        verovelvolliseksi rekisteröitymistä koske-       Arvonlisäverolain 94 b §:n nojalla tavaran
18688:        vien säännösten osalta Tanskan ja Ruot-       maahantuonti on verotonta, jos tavaran tuonti-
18689:        sin säädöksiä vastaaviksi, ja ellei,          kuljetus päättyy toisessa jäsenmaassa ja jos tava-
18690:           mistä syistä valtio ei ole halukas otta-   ra myydään yhteisömyyntinä ja maahantuojana
18691:        maan vastaan lisätuloja ja uusia työpaik-     on elinkeinonharjoittaja. Säännöksen perusteel-
18692:        koja?                                         la arvonlisäveroa ei kanneta tuonnin yhteydessä,
18693:                                                      vaan siinä maassa, jonne tavara on myyty toimi-
18694:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tettavaksi. Säännös perustuu kuudennen arvon-
18695: vasti seuraavaa:                                     lisäverodirektiivin (77/388/ETY) 28 c artiklan
18696:                                                      D kohtaan. Tarkoituksena on mahdollisimman
18697:     Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan ar-         yksinkertaisilla hallinnollisilla toimilla toteuttaa
18698: vonlisäveroa suoritetaan Suomessa liiketoimin-       arvonlisäverotus        määränpäämaaperiaatetta
18699: nan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palve-      noudattaen.
18700: luiden myynnistä ja tavaroiden maahantuonnis-           Edellä mainittua säännöstä voidaan soveltaa
18701: ta.                                                  esimerkiksi, jos maahantuojana on Suomessa ar-
18702:     Velvollinen suorittamaan veroa ulkomaalai-       vonlisä verovelvollisten rekisteriin merkitty elin-
18703: sen Suomessa ilman kiinteää toimipaikkaa myy-        keinonharjoittaja, joka myy tavaran toimitetta-
18704: mistä tavaroista ja palveluista on yleensä ostaja    vaksi toiseen jäsenvaltioon siellä arvonlisävero-
18705: eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Jos      rekisteriin merkitylle verovelvolliselle. Säännös-
18706: ulkomaalaisella on Suomessa kiinteä toimipaik-       tä voidaan soveltaa myös, jos maahantuojana on
18707: ka, hän on verovelvollinen Suomessa tapahtu-         määränpääjäsenvaltiossa arvonlisä verovelvollis-
18708: vasta myynnistä normaaliin tapaan. Hänet mer-        ten rekisteriin merkitty verovelvollinen, joka on
18709: kitään tällöin arvonlisäverovelvollisten rekiste-    myös Suomen arvonlisäverovelvollisten rekiste-
18710: riin samalla tavoin kuin suomalaiset elinkeinon-     rissä ja joka siirtää tavaran yhteisömyyntiin rin-
18711: harjoittajat ja häntä koskevat samat oikeudet,       nastettavana tavaran siirtona määränpääjäsen-
18712: velvollisuudet ja muut säännöt kuin verovelvolli-    valtioon. Säännös ei tule sovellettavaksi, jos ta-
18713: sia yleensä. Jos ulkomaalainen, jolla ei ole kiin-   vara siirretään ulkoista passitusmenettelyä käyt-
18714: teää toimipaikkaa Suomessa, tekee täällä yhtei-      täen määrämaahan.
18715: söhankintoja tai harjoittaa täällä yhteisömyyn-         Maahantuojan on näytettävä 94 b §:n mukai-
18716: tiä, hänet merkitään rekisteriin ilmoituksenanto-    set verottomuuden edellytykset toteen. Maahan-
18717: velvollisena.                                        tuoja merkitään rekisteriin omalla nimellään ja
18718:     Suomessa verovelvolliset ja ilmoituksenanto-     hänelle annetaan oma numerotunnus. Veroedus-
18719: velvolliset merkitään rekisteriin omissa nimis-      tajan asettaminen ei ole rekisteröimisen edelly-
18720: sään. Veroedustajan asettaminen ei edellä maini-     tyksenä. Ulkomaalainen voi niin halutessaan
18721: tuissa tilanteissa ole rekisteröinnin edellytykse-   valtuuttaa asiamiehen hoitamaan käytännöllisiä
18722: nä. Ulkomainen yrittäjä voi kuitenkin niin halu-     asioita. Tämän asiamiehen valintaa ei ole rajoi-
18723: tessaan valtuuttaa asiamiehen hoitamaan käy-         tettu arvonlisäverolaissa.
18724: tännön asioita Suomessa. Asiamies voi luonnolli-        Ruotsin verolainsäädännön mukaan verovi-
18725: sesti toimia usean ulkomaisen yrittäjän asiamie-     ranomaisen hyväksymä edustaja voi valtuutuk-
18726: henä.                                                sen nojalla edustaa ulkomaalaista verovelvollista
18727:                                             KK 1616/1998 vp                                             3
18728: 
18729: yrittäjää. Valtuutuksensa nojalla edustaja vastaa      tullit kuuluvat Euroopan unionin omiin varoi-
18730: ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä sekä muu-         hin. Kerätyt varat on annettava komission käyt-
18731: ten edustaa yrittäjää arvonlisäverotusta koske-        töön. Jäsenvaltiot pidättävät kuitenkin itselleen
18732: vissa asioissa. Veroviranomaiset voivat vaatia         kantopa1kkiona 10 prosenttia suoritettavista tul-
18733: vakuuden asettamista. Ulkomainen yrittäjä,             leista.
18734: joka tuo tavaran maahan yhteisömyyntiä varten,            Jos arvonlisäverovelvollinen yritys tuo tava-
18735: voi rekisteröityä siten, että edellä mainittu asia-    roita yhteisön veroalueen ulkopuolelta Suo-
18736: mies valtakirjan nojalla rekisteröityy omissa ni-      meen, on sen suoritettava veroa maahantuonnin
18737: missään yrittäjän lukuun. Edustaja voi samalla         yhteydessä. Vaikka tämä vero on sille yleisten
18738: rekisterinumerolla edustaa useita yrittäjiä.           sääntöjen mukaan vähennyskelpoinen, siitä ai-
18739:     Ulkomaisen yrityksen verovelvollisuutta ja         heutuu yritykselle rahoituskustannuksia. Jos yri-
18740: veroedustajan asettamista koskevat säännökset          tys sitä vastoin ilmoittaa yhteisön veroalueen ul-
18741: eroavat toisistaan erijäsenvaltioissa. Myös vero-      kopuolelta tuomansa tavarat tullattavaksi Ruot-
18742: edustajan käsitteen sisältö sekä hallinnollinen        sissa Suomeen päättyvää yhteisömyyntiä varten,
18743: menettely saattavat vaihdella jäsenvaltioittain        yritykselle ei aiheudu rahoituskustannuksia
18744: hyvinkin huomattavasti. Rekisteröinti ja siitä         maahantuonnin yhteydessä muutoin määrättä-
18745:  aiheutuvien velvoitteiden hoidon järjestäminen        västä verosta, vaan vero suoritetaan vasta Suo-
18746:  aiheuttaa ulkomaiselle yrittäjille kustannuksia       messa yhteisöhankintaa koskevien säännösten
18747:  riippumatta siitä, merkitäänkö asiamiestä käyt-       mukaisesti. Mahdollisuus tällaisiin järjestelyihin
18748:  tävä verovelvollinen rekisteriin omissa nimissään     perustuu yhteisökaupan arvonlisäverotuksen vä-
18749:  vai valtuutetaanko asiamies rekisteröitymään          liaikaisen järjestelmän rakenteeseen, josta on
18750:  omissa nimissään ulkomaisen yrittäjän lukuun.         säädetty kuudennessa arvonlisäverodirektiivis-
18751:  Suomen arvonlisäverolain mukainen rekiste-            sä, eikä eroavuuksiin Suomen ja Ruotsin kan-
18752:  röintimenettely on muiden jäsenvaltioiden sään-       sallisissa veroedustajaa koskevissa säännöksissä.
18753:  nöksiin nähden verrattain yksinkertainen. Ruot-       Yhteisökaupan väliaikaiseen järjestelmään liitty-
18754:  sin ja Suomen kansallisen arvonlisäverolainsää-       vät rakenteelliset ongelmat voidaan ratkaista
18755:  dännön rekisteröintiä ja edustajaa koskevien          vain siirtymällä lopulliseen yhteiseen arvonlisä-
18756:  säännösten erot eivät liene niin merkittäviä, että    verojärjestelmään.
18757:  ne sellaisinaan aiheuttaisivat lisätulojen ja työ-       Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, et-
18758:  paikkojen siirtymisen Ruotsiin kysymyksessä           tei tässä vaiheessa ole syytä muuttaa verovelvol-
18759:  esitetyllä tavalla.                                   lisen rekisteröintiä koskevia säännöksiä. Hallitus
18760:     Todettakoon selkeyden vuoksi, että jäsenval-       kuitenkin seuraa tilannetta kysyjän tarkoitta-
18761:  tioiden maahantuonnin yhteydessä keräämät             masta näkökulmasta.
18762:  tullit eivät jää jäsenvaltion omaan käyttöön, sillä
18763:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999
18764:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
18765: 4                                           KK 1616/1998 vp
18766: 
18767: 
18768: 
18769: 
18770:                                          Tili Riksdagens Talman
18771: 
18772:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ning för att ansökan skall godkännas är att utlän-
18773: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ningen har ett av länsskatteverket godkänt om-
18774: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       bud med hemort i Finland. Ombudet sköter de
18775: man Hannes Manninen undertecknade skriftliga           administrativa skyldigheter som skattskyldighe-
18776: spörsmål nr 1616:                                      ten föranleder. Ombudet ansvarar dock inte för
18777:                                                        betalningen av den skatt som påförts utlänning-
18778:           Är Regeringen beredd att ändra mer-          en.
18779:        värdesskattelagen så att bestämmelserna            Enligt 94 b § mervärdesskattelagen är impor-
18780:        om utländska företagares skyldighet att         ten av en vara skattefri, om importtransporten av
18781:        registrera sig som skattskyldiga motsva-        varan upphör i en annan medlemsstat och varan
18782:        rar författningarna i Danmark och               vid gemenskapsintern försäljning är skattefri och
18783:        Sverige, och om inte,                           importören är en näringsidkare. Med stöd av
18784:           varför är staten inte villig att ta emot     bestämmelsen uppbärs mervärdesskatt inte i
18785:        merinkomster och nya arbetsplatser?             samband med importen utan i det land till vilket
18786:                                                        varan har sålts för leverans. Bestämmelsen base-
18787:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rar sig på artikel28 c punkt D i det sjätte mervär-
18788: anföra följande:                                       desskattedirektivet (77/388/EEG). Avsikten är
18789:                                                        att med så enkla administrativa åtgärder som
18790:    Enligt mervärdesskattelagen (150 1/1993) skall      möjligt verkställa mervärdesbeskattningen med
18791: mervärdesskatt betalas på rörelsemässig försälj-       iakttagande av principen om destinationsland.
18792: ning av varor och tjänster i Finland samt på              Bestämmelsen kan tillämpas t.ex. om import-
18793: import av varor i Finland.                             ören är en näringsidkare som i Finland införts i
18794:    Bortsett från vissa undantagsfall är köparen i      registret över mervärdesskattskyldiga och som
18795: allmänhet skyldig att betala skatt på de varor och     säljer en vara för leverans till en annan medlems-
18796: tjänster som en utlänning som saknar ett fast          stat och till en skattskyldig som upptagits i mer-
18797: driftställe säljer i Finland. Om utlänningen har       värdesregistret där. Bestämmelsen kan också till-
18798: ett fast driftställe i Finland, är han eller hon på    lämpas om importören är en skattskyldig som i
18799: normalt sätt skattskyldig för försäljningen i Fin-     destinationslandet införts i registret över mervär-
18800: land. Utlänningen införs då i registret över mer-      desskattskyldiga, och också i Finland finns i re-
18801: värdesskattskyldiga på samma sätt som finländ-         gistret över mervärdesskattskyldiga, och som
18802: ska näringsidkare, och för utlänningen gäller          överför varan till destinationsstaten som en med
18803: samma rättigheter, skyldigheter och övriga regler      gemenskapsintern försäljning jämförbar varu-
18804: som för skattskyldiga överlag. Om en utlänning         överföring. Bestämmelsen tillämpas inte om va-
18805: som inte har ett fast driftställe i Finland gör        ran överförs till destinationslandet med externt
18806: gemenskapsinterna förvärv eller bedriver gemen-        förpassningsförfarande.
18807: skapsintern försäljning här, införs han eller hon i       lmportören skall bevisa att förutsättningarna
18808: registret som skyldig att lämna uppgifter.             för skattefrihet enligt 94 b § föreligger. lmport-
18809:    1 Finland införs de skattskyldiga och de som är     ören införs i registret under eget namn och han
18810: skyldiga att lämna uppgifter i registret under eget    eller hon får ett eget registreringsnummer. Re-
18811: namn. 1 ovan nämnda situationer förutsätter re-        gistreringen förutsätter inte att en skatterepre-
18812: gistreringen inte att en skatterepresentant till-      sentant tillsätts. En utlänning kan, om han eller
18813: sätts. Om utlänningen så önskar, kan han eller         hon så önskar, ge ett ombud fullmakt att sköta de
18814: hon dock ge ett ombud fullmakt att sköta de            praktiska angelägenheterna. Valet av ombud har
18815: praktiska angelägenheterna i Finland. Ombudet          inte begränsats i mervärdesskattelagen.
18816: kan självfallet vara ombud för flera utländska            Enligt skattelagstiftningen i Sverigekanen av
18817: företagare.                                            beskattningsmyndigheten godkänd representant
18818:    En utlänning kan också på ansökan bli skatt-        med stöd av fullmakt företräda en utländsk
18819: skyldig för sin försäljning i Finland. En förutsätt-   skattskyldig företagare. Med stöd av fullmakten
18820:                                            KK 1616/1998 vp                                             5
18821: 
18822: svarar representanten för att skyldigheten att        för medlemsstaten, eftersom tullarna hör tili Eu-
18823: lämna uppgifter fullgörs och företräder represen-     ropeiska unionens egna medel. De insamlade
18824: tanten företagaren i andra frågor som gäller mer-     medlen skall ställas tili kommissionens förfogan-
18825: värdesbeskattningen. Beskattningsmyndigheter-         de. Medlemsstaterna innehåller dock för eget
18826: na kan kräva att det ställs säkerhet. En utländsk     bruk l 0 procent av tullarna som uppbördspro-
18827: företagare som inför en vara tili landet för ge-      vision.
18828: menskapsintern försäljning kan registrera sig på         Om ett mervärdesskatteskyldigt företag inför
18829: så sätt att det ovan nämnda ombudet med stöd av       varor från ett område utanför gemenskapens
18830: fullmakten registrerar sig under eget namn för        skatteområde tili Finland, skall det betala skatt i
18831: företagarens räkning. Med ett och samma regist-       samband med importen. Trots att skatten enligt
18832: reringsnummer kan representanten företräda fle-       de allmänna reglerna är avdragsgili för företaget,
18833: ra företagare.                                        medför den dock finansieringskostnader för fö-
18834:     De olika medlemsstaternas bestämmelser om         retaget. Om företaget däremot anmäler de varor
18835: skattskyldigheten för utländska företag och om        för tullbehandling i Sverige som det inför från ett
18836: tilisättandet av en skatterepresentant skiljer sig    område utanför gemenskapens skatteområde för
18837: från varandra. Också innehållet i begreppet skat-     gemenskapsintern försäljning som avslutas i Fin-
18838: terepresentant liksom det administrativa förfa-       land, åsamkas företaget inga finansieringskost-
18839: randet kan variera t.o.m. betydligt i medlemssta-     nader för den skatt som annars skulle påföras i
18840: terna. Registreringen och ordnandet av skötseln       samband med importen, utan skatten betalas
18841: av de förpliktelser som följer därav medför kost-     först i Finland i enlighet med bestämmelserna om
18842: nader för utländska företagare, oavsett om den        gemenskapsinterna förvärv. Dylika arrange-
18843: skattskyldiga som använder ett ombud införs i         mang möjliggörs av strukturen i det temporära
18844: registret under eget namn eller om ombudet ges        systemet för mervärdesbeskattning vid gemen-
18845: fullmakt att registrera sig under sitt namn för den   skapshandel, vilket föreskrivs i det sjätte mervär-
18846: utländska företagarens räkning. Registrerings-        desskattedirektivet. Arrangemangen baserar sig
18847: förfarandet enligt mervärdesskattelagen i Fin-        alltså inte på skillnader mellan Sveriges och Fin-
18848: land är förhållandevis enkelt jämfört med be-         lands nationella bestämmelser om skatterepre-
18849:  stämmelserna i de övriga medlemsstaterna. Skill-     sentanter. Strukturella problem i anslutning tili
18850:  naderna mellan bestämmelserna om registrering        det temporära systemet för gemenskapshandel
18851:  och om representanter i den nationella lagstift-     kan lösas endast genom en övergång tili ett slut-
18852:  ningen om mervärdesskatt i Finland och Sverige       giltigt gemensamt mervärdesskattesystem.
18853:  torde inte vara så stora att de i sig medför att        Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-
18854:  merinkomster och arbetsplatser överförs tili         ingen att det i detta skede inte är motiverat att
18855:  Sverige på ett sådant sätt som anges i spörsmålet.   ändra bestämmelserna om registrering av skatt-
18856:     För tydlighetens skull kan det konstateras att    skyldiga. Regeringen kommer dock att följa läget
18857:  de tullar som medlemsstaterna uppbär i samband       ur den synvinkel som spörsmålsställaren avser.
18858:  med import inte blir kvar som disponibla medel
18859: 
18860:      Helsingforsden 19 februari 1999
18861: 
18862:                                                                             Minister Jouko Skinnari
18863:                                           KK 1617/1998 vp
18864: 
18865: Kirjallinen kysymys 1617
18866: 
18867: 
18868: 
18869: 
18870:                                   Martti Korhonen /vas ym.: Pitkäaikaistyöttömän oikeudesta yhdis-
18871:                                      telmätukeen
18872: 
18873: 
18874:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18875: 
18876:    Vuonna 1997 eduskunta hyväksyi työmarkki-         päivää työttömänä työnhakijana, hän ei ole oi-
18877: natukilain muutoksen ( 1354/1997), jolla mah-        keutettu myöskään yhdistelmätukeen.
18878: dollistettiin työmarkkinatuen maksaminen suo-           Työmarkkinatukilain 2 §:n 2 momenttiin sisäl-
18879: raan työnantajalle pitkään työttömänä olleen         tyvä säännös verrattuna saman lain 12 a §:n
18880: työllistämiseen. Uudessa järjestelmässä työ-         2 momenttiin nähden antaa yhdistelmätukeen
18881: markkinatuki voidaan määrätä maksettavaksi           oikeutetuista ristiriitaisen kuvan.
18882: yksinään tai yhdistettynä työllisyyslaissa ja sen       Lain soveltamisalasäännöstä tulisi muuttaa
18883: nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettuun        niin, että yhdistelmätukeen olisivat oikeutettuja
18884: työllistämistukeen työnantajalle (yhdistelmätu-      nykysäännökseen sisältyvien lisäksi kaikki sellai-
18885: ki). Tällöin työmarkkinatuki voidaan maksaa          set pitkäaikaistyöttömät, jotka olisivat voineet
18886: työnantajalle sellaisen työttömän osalta, joka on    saada työmarkkinatukea 500 päivän ajan, ellei
18887: saanut työttömyysturvan peruspäivärahaa tai          heiltä olisi evätty työmarkkinatuen saamista työ-
18888: ansiosidonnaista päivärahaa taikka työmarkki-        markkinatuen tarveharkintasäännöksen johdos-
18889: natukea 500 päivän ajan (työmarkkinatukilain         ta. Tällainen tarkennus lakiin ei merkitsisi muu-
18890: 2 §:n 2 momentti).                                   tosta voimassa olevan lain ajatukseen, mutta täl-
18891:    Viimeksi mainitusta säännöksestä huolimatta       lainen muotoilu vastaisi lopputulokseltaan ny-
18892: työmarkkinatukilain uuden 12 a §:n 2 momentti        kyistä paremmin lainmuutokselle asetettuja ta-
18893: muotoiltiin siten, että suoraan työnantajalle        voitteita.
18894: maksettavaan tukeen oikeutettu voisi olla muun          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18895: muassa sellainen työtön, jolle ei ole maksettu       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18896: välittömästi ennen työsuhteen alkamista tukea        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18897: työmarkkinatukilain tarveharkintasäännöksen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18898: nojalla eli puolison tulojen vuoksi (työmarkkina-
18899: tukilain 12 a §:n 2 momentti ja 24 §). Lainmuu-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18900: toksen nimenomaisena tarkoituksena oli mah-                 ryhtyä työmarkkinatukilain muuttami-
18901: dollistaa pitkäaikaistyöttömien työllistyminen.             seksi,jotta kaikki sellaisetkin pitkäaikais-
18902: Tästä huolimatta työministeriö on omaksunut                 työttömät, jotka eivät pelkästään tarve-
18903: lain soveltamisessa sen kannan, että jos työttö-            harkintasäännöksen nojalla ole voineet
18904: mälle ei ole maksettu työmarkkinatukea sen                  saada tukea, vaikka ovat olleet laissa mai-
18905: vuoksi, että hänen puolisonsa tulot ylittävät lain          nitun 500 päivän ajan työttöminä työnha-
18906: määräämän rajan, vaikka hän olisikin ollut 500              kijoina, olisivat oikeutettuja työmarkki-
18907:                                                             natukilain mukaiseen yhdistelmätukeen?
18908: 
18909:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
18910: 
18911:           Martti Korhonen /vas          Anne Huotari /vas              Eila Rimmi /vas
18912: 
18913: 
18914: 
18915: 
18916: 280043
18917: 2                                           KK 1617/1998 vp
18918: 
18919: 
18920: 
18921: 
18922:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18923: 
18924:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         markkinatukeen. Yhdistelmätuen myöntämisen
18925: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          edellytyksenä on, että henkilölle on tosiasiallises-
18926: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ti maksettu työttömyytensä perusteella joko
18927: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti            työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vä-
18928: Korhosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           hintään 500 päivältä. Niitä päiviä, joilta henkilöl-
18929: myksen n:o 1617:                                       le ei esimerkiksi puolison tulojen vuoksi ole tosi-
18930:                                                        asiallisesti maksettu työmarkkinatukea, ei laske-
18931:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ta mukaan em. 500 päivän kertymään. Toisaalta
18932:        ryhtyä työmarkkinatukilain muuttami-            500 päivältä työttömyysetuutta saanut voidaan
18933:        seksi, jotta kaikki sellaisetkin pitkäaikais-   työllistää yhdistelmätuen avulla, vaikka hänelle
18934:        työttömät, jotka eivät pelkästään tarve-        sen jälkeen ei enää työmarkkinatukea maksettai-
18935:        harkintasäännöksen nojalla ole voineet          sikaan esimerkiksi tarveharkinnan johdosta.
18936:        saada tukea, vaikka ovat olleet laissa mai-         Edellä sanottu on yksiselitteisesti säädetty
18937:        nitun 500 päivän ajan työttöminä työnha-        työmarkkinatuesta annetussa laissa, sen yhdis-
18938:        kijoina, olisivat oikeutettuja työmarkki-       telmätukea koskevissa 2 §:n 2 momentissa ja
18939:        natukilain mukaiseen yhdistelmätukeen?          12 a §:ssä, eikä siis perustu työministeriön tulkin-
18940:                                                        taan tai omaksumaan kantaan.
18941:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Työelämässä olleet voidaan siten aina työttö-
18942: vasti seuraavaa:                                       myyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä työllis-
18943:                                                        tää laissa säädetyin ehdoin yhdistelmätuella puo-
18944:    Työllisyyslain ja -asetuksen perusteella myön-      lison tuloista riippumatta, koska ansio- ja perus-
18945: nettävien työllistämistukien avulla voidaan tu-        päivärahaan ei sovelleta tarveharkintaa. Siten
18946: kea kaikkien työttömien työllistämistä, riippu-        työttömyyspäivärahalta "pudonneiden" asema
18947: matta siitä, minkä etuusjärjestelmän piirissä he       on yhdistelmätuen ehtojen osalta turvattu. Sa-
18948: ovat työttöminä ollessaan. Työllistämistuen            moin yhdistelmätuella voidaan aina työllistää
18949: myöntämisessä etusijalla ovat nuoret, pitkäai-         500 päivänjälkeen työelämän ulkopuolella olleet
18950: kaistyöttömät sekä muut työttömät, joiden työn-        työttömät, toisin sanoen ne, jotka eivät täytä
18951: saannin tarve on suurin. Siten tuki voidaan            työttömyyspäivärahan 43 viikon työssäoloeh-
18952: myöntää mainittujen säännösten ja määräraho-           toa, mutta joiden toimeentulo työttömyysaikana
18953: jen puitteissa myös sellaisen henkilön työllistämi-    on ollut riippuvainen työmarkkinatuesta.
18954: seen, joka työttömänä ollessaan esimerkiksi hä-            Sinänsä olen kysyjien kanssa samaa mieltä
18955: neen sovellettavan tarveharkinnan johdosta ei          työllistämistoimien tarpeellisuudesta myös nii-
18956: ole oikeutettu työmarkkinatukeen.                      den työttömien kohdalla, joille ei tarveharkinnan
18957:    Osana hallituksen pyrkimyksiä siirtää talou-        johdosta työttömyyden ajalta etuutta ole mak-
18958: dellisia voimavaroja passiivisesta toimeentulo-        settu. Lain muuttamista vastaan kysymyksessä
18959: turvasta aktiivisuuden tukemiseen ja osana työ-        tarkoitetulla tavalla puhuu kaksi seikkaa: yhdis-
18960: voimapolitiikan uudistamista otettiin vuoden           telmätuen käyttöönoton tarkoitus ja toisaalta ta-
18961: 1998 alusta käyttöön yhdistelmätuki, jolla kaik-       loudelliset realiteetit.
18962: kein pahimmassa syrjäytymisvaarassa oleville               Yhdistelmätuki on erityistukimuotona koh-
18963: pyrittiin luomaan uusia työmahdollisuuksia eri-        distettu kaikista syrjäytyneimmässä asemassa
18964: tyisesti kolmannella sektorilla. Yhdistelmätuessa      oleviin työnhakijoihin. Työttömyyspäivärahalta
18965: työnhakijalle maksettava työmarkkinatuki on            pudonneita tai työmarkkinatukea jo vähintään
18966: aktivoitu siten, että tuki voidaan siirtää makset-     500 päivää saaneita on työttömänä työnhakijana
18967: tavaksi yhdessä työllistämistuen osuuden kanssa        noin 100 000. En vähättele mitenkään tarvehar-
18968: työnantajalle, joka tekee työsopimuksen sellai-        kinnan johdosta työmarkkinatuen ulkopuolella
18969: sen työnhakijan kanssa, joka on saanut työttö-         olevien riskiä syrjäytyä työmarkkinoilta. Tarve-
18970: myyspäivärahaa tai työmarkkinatukea 500 päi-           harkinnan osalta on kuitenkin muistettava, että
18971: vältä ja joka työllistettäessä on oikeutettu työ-      sen perusteella evätään työmarkkinatuki vasta,
18972:                                           KK 1617/1998 vp                                              3
18973: 
18974: kun perheen käytettävissä olevat bruttotulot         sessa maksettaisiin työttömyyden perusteella,
18975: ovat toistakymmentätuhatta markkaa kuukau-           voidaan siirtää maksettavaksi työnantajalle. Tä-
18976: dessa. Pidän tässä vaiheessa ensisijaisena tarjota   män johdosta 300 miljoonan markan työllistä-
18977: työmahdollisuuksia mainitsemaani 100 000 ryh-        mistukipanostuksella työmarkkinatuen lisäksi
18978: mään kuuluville yksinhuoltajille ja kahden työt-     voidaan vuonna 1999 työllistää keskimäärin
18979: tömän tai muutoin pienituloisiin ruokakuntiin        10 000 työtöntä. Jos työllistäminen kohdennet-
18980: kuuluville. Mielestäni työvoimapoliittisen uudis-    taisiin työttömiin, jotka eivät työmarkkinatukea
18981: tuksen yhteydessä tältäkin osin omaksuttu            ole saaneet, lisäkustannukset olisivat yli kaksin-
18982: "marssijärjestys" on sopusoinnussa työllisyys-       kertaiset, tai työllistettyjen määrä alle puolet ny-
18983: lain periaatteen kanssa, jonka mukaan työnteko-      kyisestä.
18984: mahdollisuus on turvattava ensisijaisesti niille,       Työministeriö seuraa jatkuvasti yhdistelmä-
18985: joiden työnsaannin tarve on suurin.                  tuen myöntämiskäytäntöä muun muassa seuran-
18986:    Yhdistelmätuki on tasoltaan selvästi korkein      taraporttien avulla ja alue- ja paikallishallin-
18987: kaikista työnantajalle maksettavista työllistä-      noille järjestettävissä työkokouksissa. Saadun
18988: mistuista. Samoin syrjäytymisen ehkäiseminen         palautteen ja seurantaraporttien tietojen pohjal-
18989: edellyttää tavallista pitempää työllistämisjaksoa.   ta yhdistelmätukea pyritään kehittämään. Kui-
18990: Yhdistelmätuen 12 kuukauden enimmäiskesto            tenkin yhdistelmätuen soveltamisalan laajenta-
18991: on kaksinkertainen verrattuna tavanomaiseen          minen edellyttäisi mainitsemistani syistä huo-
18992: työllistämistukijaksoon. Yhdistelmätuki oli ta-      mattavia taloudellisia lisäpanostuksia valtion
18993: loudellisesti mahdollinen toteuttaa, koska henki-    varoista.
18994: lön työmarkkinatuki, joka hänelle joka tapauk-
18995: 
18996:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
18997:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
18998: 4                                             KK 1617/1998 vp
18999: 
19000: 
19001: 
19002: 
19003:                                           Tili Riksdagens Talman
19004: 
19005:    1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen           berättigad till arbetsmarknadsstöd. En förutsätt-
19006: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              ning för beviljande av sammansatt stöd är att till
19007: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          personeo i fråga faktiskt har på basis av arbets-
19008: dagsman Martti Korhonen m.fl. undertecknade              lösheten betalats antingen arbetslöshetsdagpen-
19009: skriftliga spörsmål nr 1617:                             ning eller arbetsmarknadsstöd i minst 500 dagar.
19010:                                                          De dagar för vilka personen till exempel på grund
19011:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          av makens eller makans inkomster faktiskt inte
19012:         ta för ändrande av lagen om arbetsmark-          har erhållit arbetsmarknadsstöd, räknas inte in i
19013:         nadsstöd så, att också alla sådana lång-         de ovan avsedda 500 dagarna. Å andra sidan kan
19014:         tidsarbetslösa som enbart med stöd av            en person som åtnjutit arbetslöshetsförmån i 500
19015:         bestämmelsen om behovsprövning inte              dagar sysselsättas med hjälp av sammansatt stöd,
19016:         har kunnat få stöd, även om de har varit         även om han eller hon därefter inte längre skulle
19017:         arbetslösa arbetssökande i 500 dagar så-         få arbetsmarknadsstöd till exempel på grund av
19018:         som det sägs i lagen, vore herättigade till      behovsprövning.
19019:         sammansatt stöd enligt lagen om arbets-             Det som sagts ovan är entydigt angivet i lagen
19020:         marknadsstöd?                                    om arbetsmarknadsstöd, i dess bestämmelser om
19021:                                                          sammansatt stöd 2 § 2 mom. och 12 a §, och
19022:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            bygger således inte på arbetsministeriets tolkning
19023: anföra följande:                                         eller ståndpunkt.
19024:                                                             De som varit med i arbetslivet kan således
19025:     Med hjälp av sysselsättningsstöd som beviljas        alltid sedan de fått arbetslöshetsdagpenning un-
19026: enligt sysselsättningslagen och -förordningen            der maximitiden, på de villkor som anges i lagen,
19027: kan man stöda sysselsättandet av alla arbetslösa,        sysselsättas med sammansatt stöd oberoende av
19028: oberoende av vilket förmånssystem de som ar-             makens eller makans inkomster, eftersom in-
19029: betslösa hör till. När sysselsättningsstöd beviljas      komstrelaterad dagpenning och grunddagpen-
19030: ges förtur åt ungdomar, långtidsarbetslösa och           ning beviljas utan behovsprövning. Sammansatt
19031: andra arbetslösa vilkas behov av arbete är störst.       stöd kan således alltid användas för dem som
19032: Enligt nämnda författningar och inom ramen för           "fallit" från arbetslöshetsdagpenning. Likaså kan
19033: tillgängliga anslag kan sysselsättningsstöd såle-        man med sammansatt stöd alltid sysselsätta de
19034: des beviljas för att sysselsätta också sådana per-       arbetslösa som efter 500 dagar varit utanför ar-
19035: soner som, när de blivit arbetslösa, på grund av         betslivet, dvs. de som inte uppfyller det arbetsvill-
19036: den behovsprövning som tillämpas på dem inte             kor om 43 veckor som gäller för arbetslöshets-
19037: är berättigade till arbetsmarknadsstöd.                  dagpenning, men vilkas utkomst under arbets-
19038:     Som ett led i regeringens strävanden att flytta      lösheten har varit beroende av arbetsmarknads-
19039: ekonomiska resurser från passivt utkomstskydd            stöd.
19040: till att stöda aktivitet och som ett led i den arbets-      1 och för sig håller jag med spörsmålsställarna
19041: kraftspolitiska reformen tog man i början av             om att sysselsättningsåtgärder behövs också för
19042: 1998 i bruk sammansatt stöd, som hade som mål            de arbetslösa som på grund av behovsprövning
19043: att skapa nya arbetsmöjligheter i synnerhet inom         inte fått någon arbetslöshetsförmån. Mot änd-
19044: den tredje sektorn för de personer vars risk för         rande av lagen på det sätt som avses i spörsmålet
19045: utslagning var störst. Sammansatt stöd innebär           talar två saker: själva syftet med införandet av
19046: att det arbetsmarknadsstöd som betalas till ar-          sammansatt stöd och å andra sidan ekonomiska
19047: betssökande har aktiverats så, att stödet, tillsam-      realiteter.
19048: mans med sysselsättningsstöd, kan betalas till              Sammansatt stöd är en form av specialstöd
19049: arbetsgivare som ingår ett arbetsavtal med en            avsedd för de arbetssökande vilkas risk för ut-
19050: sådan arbetssökande som erhållit arbetslös-              slagning är störst. Bland de arbetslösa arbetssö-
19051: hetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd i 500            kandena finns ca 100 000 personer som fallit från
19052: dagar och som när han eller hon sysselsätts är           arbetslöshetsdagpenning eller som redan erhållit
19053:                                             KK 1617/1998 vp                                               5
19054: 
19055: arbetsmarknadsstöd i minst 500 dagar. Jag vili         sysselsättningsstödperioden. Att det var ekono-
19056: inte på något sätt underskatta de människors risk      miskt möjligt att genomfOra sammansatt stöd
19057: för utslagning från arbetsmarknaden vilka på           berodde på att det arbetsmarknadsstöd som en
19058: grund av behovsprövning blir utan arbetsmark-          arbetslös i varje fall skulle få på grund av sin
19059: nadsstöd. 1 samband med behovsprövning bör             arbetslöshet kunde i stället betalas tili arbetsgiva-
19060: man dock komma ihåg att arbetsmarknadsstöd             ren. Därför kan man genom att satsa 300 miljo-
19061: förvägras på grund av behovsprövning först se-         ner mark på sysselsättningsstöd utöver arbets-
19062: dan familjens disponibla bruttoinkomster är            marknadsstödet sysselsätta i genomsnitt 10 000
19063: över tiotusen mark i månaden. Jag tycker att man       arbetslösa under 1999. Om sysselsättningen skul-
19064: i det här skedet i första hand skall erbjuda arbets-   le inriktas på arbetslösa som inte fått arbetsmark-
19065: möjligheter åt nämnda grupp på 100 000 perso-          nadsstöd, skulle det innebära över tvåfaldiga
19066: ner som består av ensamförsörjare, två arbetslö-       merkostnader eller att antalet sysselsatta skulle
19067: sa eller andra hushåll med låginkomsttagare. Jag       stanna vid under hälften av det nuvarande.
19068: anser att den "marschordning" som tillämpades i            Arbetsministeriet följer kontinuerligt bevil-
19069: samband med den arbetskraftspolitiska refor-           jandet av sammansatt stöd bland annat med
19070: men också i detta hänseende stämmer överens            hjälp av uppföljningsrapporter och arbetsmöten
19071: med sysselsättningslagens princip, enligt viiken       som ordnas för lokal- och regionalförvaltingen.
19072: möjlighet tili arbete bör tryggas i första hand dem    Utifrån den feedback man fått och uppföljnings-
19073: vilkas behov av arbete är störst.                      rapportens uppgifter försöker man utveckla det
19074:    Av de sysseslättningsstöd som betalas tili ar-      sammansatta stödet. Utvidgande av det sam-
19075: betsgivaren är sammansatt stöd tili sin nivå           mansatta stödets tillämpningsområde skulle
19076: högst. För att förhindra utslagning krävs dess-        emellertid av de skäl somjag redan nämnt förut-
19077: utom en längre sysselsättningsperiod än vanligt.       sätta betydande ekonomiska tilläggssatsningar
19078:  Det sammansatta stödets maximala längd på 12          med statens anslag.
19079: månader är det dubblajämförd med den normala
19080: 
19081:      Helsingforsden 18 februari 1999
19082: 
19083:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
19084:                                            KK 1618/1998 vp
19085: 
19086: Skriftligt spörsmål1618
19087: 
19088: 
19089: 
19090: 
19091:                                    Henrik Lax /sv: Åtgärder för att god förvaltningspraxis följs vid
19092:                                        Finlands beskickning i Lettland
19093: 
19094: 
19095:                                         Tili Riksdagens Talman
19096: 
19097:    1 Hufvudstadsbladetden 29 januari 1999 redo-          Incidenten väcker obehagliga frågor. Har am-
19098: gör Regina Illner i en insändare för besynnerliga     bassadpersonalen gjort sig skyldig tili maktmiss-
19099: omständigheter vid Finlands ambassad i Riga i         bruk? Eller är det fråga om diskriminerande be-
19100: samband med handläggningen av en ansökan om           handling av de sökande, eller Västra Nylands
19101: uppehållstillstånd för några lettiska studenter vid   folkhögskola som svenskspråkig läroinrättning?
19102: Lettlands Kulturakademi, som givits möjlighet            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
19103: att avgiftsfritt få studera vid Västra Nylands        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19104: folkhögskola. Ambassadpersonalens ovänliga            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
19105: och ogina uppträdande samt vägran att ge när-         följande spörsmål:
19106: mare upplysningar om behandlingsordningen
19107: och förutsättningarna för beviljande av uppe-                     Är Regeringen medveten om hur lettis-
19108: hållstillstånd i föreliggande fall bryter mot de              ka medborgare behandlas vid ambassa-
19109: mest grundläggande kraven på god förvaltnings-                den i Riga, då de ansöker om uppehålls-
19110: praxis. Dessutom står detta i bjärt kontrast tili             tillstånd för studier i Finland, och
19111: Finlands strävan att bygga ut samarbetet i öster-                 vad ämnar Regeringen göra för att ga-
19112: sjöregionen inom den sk. nordliga dimensionen                 rantera att god förvaltningspraxis följs
19113: för gemensamma EU-satsningar och skadar bil-                  vid Finlands beskickning i Lettland?
19114: den av vårt land som uppbygglig utvecklingsmo-
19115: tor i regionen.
19116: 
19117:      Helsingforsden 29 januari 1999
19118: 
19119:                                              Henrik Lax /sv
19120: 
19121: 
19122: 
19123: 
19124:  280043
19125: 2                                        KK 1618/1998 vp
19126: 
19127: Kirjallinen kysymys 1618                                                                 Suomennos
19128: 
19129: 
19130: 
19131: 
19132:                                  Henrik Lax /r: Hyvän hallintokäytännön noudattamisesta Suo-
19133:                                     men Latvian suurlähetystössä
19134: 
19135: 
19136:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19137:    Hufvudstadsbladetissa 29.1.1999 Regina Ill-         Tapahtuma herättää ikäviä kysymyksiä.
19138: ner selostaa yleisönosaston kirjoituksessa kum-     Onko lähetystön henkilökunta syyllistynyt val-
19139: mallisia tapahtumia Suomen suurlähetystössä         lan väärinkäyttöön? Vai onko kysymys hakijoi-
19140: Riiassa, jotka liittyvät joidenkin Latvian Kult-    den tai Västra Nylands folkhögskola -oppilai-
19141: tuuriakatemiassa opiskelevien latvialaisten opis-   toksen syrjimisestä ruotsinkielisenä oppilaitok-
19142: kelijoiden, jotka olivat saaneet mahdollisuuden     sena?
19143: opiskella ilmaiseksi Västra Nylands folkhögsko-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19144: la -nimisessä kansanopistossa, oleskelulupaha-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19145: kemuksen käsittelyyn. Lähetystöhenkilökunnan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19146: epäystävällinen ja töykeä käytös sekä kieltäyty-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19147: minen kyseisessä tapauksessa oleskeluluvan
19148: myöntämiseen liittyvien tarkempien tietojen an-              Onko Hallitus tietoinen siitä, miten
19149: tamisesta koskien käsittelyjärjestystä ja luvan            Latvian kansalaisia kohdellaan Riian
19150: ehtoja rikkoo aivan perustavia vaatimuksia hy-             suurlähetystössä heidän hakiessaan oles-
19151: västä hallintokäytännöstä. Lisäksi tämä on räi-            kelulupaa Suomeen opintoja varten, ja
19152: keässä ristiriidassa Suomen pyrkimysten kanssa               mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Suo-
19153: laajentaa Itämeren alueen yhteistyötä ns. pohjoi-          men Latvian lähetystössä noudatettaisiin
19154: sen ulottuvuuden puitteissa yhteisille EU-panos-           hyvää hallintokäytäntöä?
19155: tuksille sekä vahingoittaa maamme kuvaa alueen
19156: rakentavana kehitysmoottorina.
19157: 
19158:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
19159: 
19160:                                            Henrik Lax /r
19161:                                            KK 1618/1998 vp                                               3
19162: 
19163: 
19164: 
19165: 
19166:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19167: 
19168:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mesta soittamalla Ulkomaalaisvirastoonja haki-
19169: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         joita myös ohjattiin siinä, miten he itse voisivat
19170: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vaikuttaa hakemusten käsittelyyn.
19171: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik               Normaali oleskelulupien käsittelyaika on tällä
19172: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        hetkeJlä 4-6 viikkoa, joten ulkoasiainministe-
19173:  1618:                                                riön käsityksen mukaan suurlähetystö on asioita
19174:                                                       käsitellessään toiminut asiaan kuuluvalla ripey-
19175:          Onko Hallitus tietoinen siitä, miten         dellä.
19176:        Latvian kansalaisia kohdellaan Riian               Opiskelutarkoituksissa haettavien oleskelulu-
19177:        suurlähetystössä heidän hakiessaan oles-       pien käsittelyssä noudatettava menettely on
19178:        kelulupaa Suomeen opintoja varten, ja          sama riippumatta siitä millaisista opinnoista on
19179:          mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Suo-        kysymys.Vaikka opintojen laatu saattaa olla
19180:        men Latvian lähetystössä noudatettaisiin       merkittävä tekijä Ulkomaalaisviraston harkites-
19181:        hyvää hallintokäytäntöä?                       sa puolletaanko oleskeluluvan myöntämistä vai
19182:                                                       ei, hakuprosessin kannalta sillä ei ole merkitystä.
19183:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Suurlähetystön toimintaan ei ole siis mitenkään
19184: vasti seuraavaa:                                      vaikuttanut se, että kyseessä on ollut ruotsinkie-
19185:                                                       linen oppilaitos.
19186:    Kolme latvialaista opiskelijaa haki viime vuo-         Hakijoiden avustajana toiminut henkilö on
19187: den joulukuussa oleskelulupaa Suomeen tarkoi-         kertonut kokeneensa, että häntä oli kohdeltu
19188: tuksenaan opiskella Västra Nylands folkhögsko-        epäystävällisestija töykeästi Suomen Riian suur-
19189: la -nimisessä kansanopistossa.                        lähetystössä. Ulkoasiainministeriö pahoittelee
19190:     Käytännössä kaikki oleskelulupahakemukset         sitä. Ulkoasiainhallinnon yleisöpalvelutehtävis-
19191: alistetaan Ulkomaalaisvirastolle ja sen kantaa        sä toimivien henkilöiden koulutuksessa koroste-
19192: yleensä noudatetaan. Nyt kyseessä olevissa ta-        taan jatkuvasti ammattitaidon ohella myös eri-
19193: pauksissa Ulkomaalaisvirasto vastusti oleskelu-       tyisesti asiallisen ja kohteliaan yleisöpalvelun tär-
19194: lupien myöntämistä ja suurlähetystö hylkäsi ha-       keyttä ja näin tullaan tekemään jatkossakin.
19195: kemukset.                                                 Asian johdosta suorittamiensa selvitysten pe-
19196:     Hakemukset käsiteltiin suurlähetystössä kii-      rusteella ulkoasianministeriö katsoo, että Suo-
19197: reellisinä, koska käsittelyaikaa oli vain noin kak-   men Riiassa olevan suurlähetystön henkilökunta
19198: si viikkoa. Hakemuksetjätettiin suurlähetystöön       on oleskelulupa-asioita käsitellessään pyrkinyt
19199: joulukuun alussa, viimeinen vasta 18.12.1998,ja       tekemään parhaansa ja toiminut annettujen oh-
19200: opintojen piti alkaa jo 4.1. 1999. Hakemusten         jeiden ja hyvän hallintokäytännön mukaisesti.
19201: käsittelyä myös kiirehdittiin suurlähetystön toi-
19202: 
19203:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
19204: 
19205:                                                                   Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
19206: 4                                          KK 1618/1998 vp
19207: 
19208: 
19209: 
19210: 
19211:                                         Tili Riksdagens Talman
19212: 
19213:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      instruerade de sökande hur de själva kunde på-
19214: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        verka handläggningen av ansökningarna.
19215: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Den normala handläggningstiden för uppe-
19216: man Henrik Lax undertecknade skriftliga spörs-        hållstillstånd är för närvarande 4-6 veckor. En-
19217: mål nr 1618:                                          ligt utrikesministeriets uppfattning har ambassa-
19218:                                                       den handlagt frågorna med den snabbhet som
19219:            Är Regeringen medveten om hur lettis-      varit befogad.
19220:        ka medborgare behandlas vid ambassa-               Handläggningen av uppehållstillstånd för stu-
19221:        den i Riga, då de ansöker om uppehålls-        dier följer samma rutiner ob~_roende av vilket slag
19222:        tillstånd för studier i Finland, och           av studier det är fråga om. A ven om karaktären
19223:            vad ämnar Regeringen göra för att ga-      av studierna kan vara viktig då Utlänningsverket
19224:        rantera att god förvaltningspraxis följs       bedömer om verket skall förorda en ansökan
19225:        vid Finlands beskickning i Lettland?           eller inte, saknar denna faktor betydelse för an-
19226:                                                       sökningsprocessen. Ambassadens förfarande har
19227:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sålunda inte på något sätt kunnat påverkas av att
19228: anföra följande:                                      det var fråga om en svenskspråkig läroinrättning.
19229:                                                           Den person som hjälpte de sökande har berät-
19230:    1 december förra året sökte tre lettiska stude-    tat att hon upplevt att hon blivit ovänligt och
19231: rande uppehållstillstånd i Finland för att studera    ogint behandlad vid Finlands ambassad i Riga.
19232: vid Västra Nylands folkhögskola. 1 praktiken          Utrikesministeriet beklagar detta. Utbildningen
19233: underställs alla ansökningar om uppehållstill-        av utrikesförvaltningens personai i kundbetjä-
19234: stånd Utlänningsverket och verkets ståndpunkt         ningsuppgifter betonar ständigt inte bara yrkes-
19235: följs i regel. 1 de aktuella fallen var Utlännings-   skickligheten utan särskilt även betydelsen av
19236: verket emot beviljande av uppehållstillstånden        saklig och artig kundservice och detta kommer
19237: och ambassaden avslog ansökningarna.                  att ske även i fortsättningen.
19238:    Ambassaden behandlade ansökningarna i                  På basis av de utredningar som utrikesministe-
19239: brådskande ordning, eftersom endast ca två            riet har gjort med anledning av ärendet anser
19240: veckor fanns för handläggningen. Ansökningar-         ministeriet att personalen vid Finlands ambassad
19241: na ingavs tili ambassaden i början av december,       i Riga vid handläggningen av uppehållstill-
19242: den sista a v dem 18.12.1998, och det var mening-     ståndsärendena har försökt göra sitt bästa och
19243: en att studierna skulle inledas redan 4.1.1999.       att den har förfarit i enlighet med anvisningar
19244: Handläggningen av ansökningarna påskyndades           som utfårdats och god förvaltningspraxis.
19245: av ambassaden som ringde Utlänningsverket och
19246: 
19247:      Helsingforsden 18 februari 1999
19248: 
19249:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
19250:                                             KK 1619/1998 vp
19251: 
19252: 
19253: Kirjallinen kysymys 1619
19254: 
19255: 
19256: 
19257: 
19258:                                     Reijo Kallio /sd: Huumerikosten tutkiotamahdollisuuksien paran-
19259:                                         tamisesta
19260: 
19261: 
19262:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19263: 
19264:     Eräiden arvioiden mukaan vain noin viisi pro-         Huumausainerikollisuus ja erityisesti törkeä
19265: senttia huumausainerikoksista tulee poliisin tie-      huumausainerikollisuus ovat yleisimpiä ja jatku-
19266: toon. Huumausainerikollisuudessa on paljolti           vasti lisääntyviä ammattirikollisuuden muotoja.
19267: kyse piilorikollisuudesta. Poliisille ei tule tietoa      Suomessa poliisin käytössä olevat tutkiotaoi-
19268: tapauksista, vaan tekijät on paljastettava itse.       keudet ovat tuntuvasti kapeammat kuin muualla
19269: Yleensä huumevyyhti paljastuokin jonkin toisen         Euroopan unionissa. Tutkiotaoikeuksien laajen-
19270: rikoksen yhteydessä.                                   taminen ja saattaminen yleiseurooppalaiselle ta-
19271:     Järjestäytyneessä huumausainerikollisuudes-        solle antaisi poliisille huomattavasti nykyistä pa-
19272: sa ovat mukana ainakin aineita maahan toimitta-        remmat mahdollisuudet pureutua huumausaine-
19273: va organisaatio, tukkuporras, ylempi myyntipor-        rikollisuuteen.
19274: ras ja katutason myynti. Porrastus tekeekin ri-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19275: kosten selvittämisen ja välittäjien löytämisen po-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19276: liisille hyvin vaikeaksi.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19277:     Usein käykin niin, että vain yksittäiset käyttä-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19278: jätjäävät kiinni, eivätkä he oman henkilökohtai-
19279: sen turvallisuutensa takaamiseksi uskalla paljas-                  Mihin toimenpiteisiin ja millä aikatau-
19280: taa, kuka huumeita heille on kaupannut. Uhkai-                  lulla Hallitus aikoo ryhtyä luodakseen
19281: Iulla ja tarvittaessa väkivallalla suljetaan suut               poliisille nykyistä paremmat tutkinnalli-
19282:  tehokkaasti.                                                   set oikeudet ja mahdollisuudet torjua
19283:                                                                 huumausainerikollisuutta?
19284: 
19285:       Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
19286: 
19287:                                              Reijo Kallio /sd
19288: 
19289: 
19290: 
19291: 
19292:  280043
19293: 2                                          KK 1619/1998 vp
19294: 
19295: 
19296: 
19297: 
19298:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19299: 
19300:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         telyn ulkopuolella sekä alaikäisten henkilöiden
19301: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kuulemista rikosprosessissa koskevien säännös-
19302: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ten uudistaminen.
19303: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-            Näiden uudistusten jälkeen suomalainen ri-
19304: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          koksentorjuntasäännöstö on tutkinnallisesti
19305: 1619:                                                  kansainvälisesti vertailukelpoinen.
19306:                                                            Eräänä keinona tehostaa vakavien rikosten
19307:           Mihin toimenpiteisiin ja millä aikatau-      selvittämistä on todistajalle tai muulle henkilölle
19308:        lulla Hallitus aikoo ryhtyä luodakseen          maksettava rahallinen vihjepalkkio. Verohalli-
19309:        poliisille nykyistä paremmat tutkinnalli-       tuksen päätöksellä 4.3.1997, joka tuli voimaan
19310:        set oikeudet ja mahdollisuudet torjua           1.7.1997, viranomaisen rikoksen selvittämisen
19311:        huumausainerikollisuutta?                       yhteydessä maksamasta vihjepalkkiosta ei toimi-
19312:                                                        teta ennakonpidätystä. Poliisi on esittänyt, että
19313:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vihjepalkkion tulisi olla kokonaan veroton ja että
19314: vasti seuraavaa:                                       myös rikoksen asianomistajan tai vakuutusyh-
19315:                                                        tiön maksamalla vihjepalkkiolla olisi samanlai-
19316:    Sisäasiainministeriö asetti 11.3.1997 työryh-       nen kohtelu verotuksessa.
19317: män,jonka tehtävänä oli muun muassa selvittää              Valtioneuvosto teki 22.12.1998 periaatepää-
19318: poliisilain yksittäisiin säännöksiin liittyvät mah-    töksen valtakunnallisesta huumausainepolitii-
19319: dolliset muutostarpeet sekä uusien toimivalta-         kasta. Huumausaineisiin liittyvien haittojen ja
19320: säännösten tarve erityisesti vakavan rikollisuu-       rikollisuuden hillitsemiseksi toimintaohjelma
19321: den estämiseen liittyvien toimivaltuuksien osalta.     lähtee eri viranomaisten välisestä tehokkaasta
19322:    Työryhmän ehdotusten pohjalta on sisä-              yhteistyöstä. Poliisin osalta huumausainerikos-
19323: asiainministeriön poliisiosastolla valmistumassa       ten torjuntaa tehostetaan muun ohella kehittä-
19324: luonnos hallituksen esitykseksi laiksi poliisilain      mällä toimintamenetelmiä ja hyödyntämällä
19325: muuttamisesta ja siihen sisältyy myös ehdotus          kansainvälisen poliisiyhteistyön menetelmiä.
19326: siitä, että peitetoimintaa eli henkilön tai henkilö-    Strategiset päälinjat tältä osin ovat toisaalta huu-
19327: ryhmän toimintaan kohdistuvaa tarkkailua ja             meiden kysyntään vaikuttaminen ja toisaalta nii-
19328: soluttautumista sekä valeostoa koskevat sään-          den Suomeen salakuljetuksen estäminen yhteis-
19329: nökset lisättäisiin rikostorjunnallisina keinoina       toimin tullilaitoksen kanssa.
19330: poliisilakiin. Näitä uusia toimivaltuuksia käytet-         Kuluvan vuoden talousarviota käsiteltäessä
19331: täisiin pääasiassa huumausainerikollisuuden tor-       eduskunta päätti lisätä poliisille huumausaineri-
19332: junnassa. Esityksen tavoitteena on saada Suo-           kollisuuden torjuntaa varten viiden miljoonan
19333: men poliisin käytössä olevat rikostorjuntakeinot        markan määrärahan. Tämän summan käyttöä ja
19334: yleiseurooppalaiselle tasolle.                          kohdentamista erilaisiin huumausainerikolli-
19335:     Lakiluonnoksesta on pyydetty lausunnot eri          suutta ennalta estävään toimintaan liittyviin
19336: viranomaistahoilta ja esitys viimeistellään ottaen      hankkeisiin valmistellaan parhaillaan sisäasiain-
19337: huomioon lausunnoissa esiin tulleet seikat. Lo-         ministeriössä. Kaikilta poliisin yksiköiltä on pyy-
19338: pullinen hallituksen esitys on mahdollista antaa        detty suunnitelmat, ja päätöksiä asiassa voidaan
19339: tulevalle eduskunnalle ensi kesään mennessä.            tehdä jo kuluvan helmikuun aikana.
19340:     Vakavan rikollisuuden selvittämisen turvaa-            Hallituksen päämääränä on koko ajan ollut
19341: misessa on todistajan suojeleminen rikoksista           saada huumausainerikollisuus ja sen aiheutta-
19342: epäiltyjen taholta tulevaa mahdollista väkivallan       mat kärsimykset ja taloudelliset menetykset mi-
19343: uhkaa vastaan yhä useammin tarpeen myös Suo-            nimoiduiksi. Keskeinen tavoite on pitää huu-
19344: messa. Oikeusministeriössä on aloitettu tätä kos-       mausainerikollisuuden tilanne vähintäänkin niin
19345:  kevien säännösten valmistelu. Kysymykseen tuli-        hyvänä kuin se tällä hetkellä vielä on.
19346: sivat esimerkiksi todisteluo salliminen pääkäsit-
19347: 
19348:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
19349: 
19350:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
19351:                                             KK 1619/1998 vp                                                3
19352: 
19353: 
19354: 
19355:                                          Tili Riksdagens Talman
19356: 
19357:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            huvudförhandlingen skulle tillåtas samt att be-
19358: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            stämmelserna för hörande av minderåriga perso-
19359: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ner i brottsprocessen skulle revideras.
19360: dagsman Reijo Kallio undertecknade skriftliga             Efter dessa revideringar är de finska bestäm-
19361: spörsmål nr 1619:                                      melserna om brottsbekämpning i utredningshän-
19362:                                                        seende internationellt jämförbara.
19363:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Ett sätt att effektivera utredningen av allvarli-
19364:        ta och enligt viiken tidtabell, för att ge      ga brott är att en belöning for tips betalas till
19365:        poliserna mera omfattande rättigheter i         vittnen eller andra personer. Enligt skattestyrel-
19366:        undersökningshänseende och bättre möj-          sens beslut 4.3.1997, som trädde i kraft 1.7.1997,
19367:        ligheter att bekämpa narkotikabrottslig-        uppbärs inte förskottsinnehållning på belöning
19368:        heten?                                          för tips som en myndighet betalt i samband med
19369:                                                        utredning av brott. Polisen har föreslagit att belö-
19370:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          ningen borde vara helt skattefri och att även en
19371: anföra fö1jande:                                       belöning för tips som målsäganden i brottet eller
19372:                                                        ett försäkringsbolag betalt skulle behand1as lika-
19373:    lnrikesministeriet tillsatte 11.3.1997 en arbets-   dant i beskattningen.
19374: grupp vars uppgift bl.a. var att utreda eventuella        Statsrådet fattade 22.12.1998 ett principbeslut
19375: behov av ändringar av enski1da bestämmelser i          om den nationella narkotikapolitiken. För att
19376: polislagen samt behovet av nya bestämmelser om         skadoma och brottsligheten i samband med nar-
19377: behörighet, speciellt i fråga om behörighet att        kotika skall stävjas förutsätter handlingspro-
19378: förhindra allvarlig brottslighet.                      grammet att myndigheterna aktivt deltar i sam-
19379:    På basis av arbetsgruppens förs1ag blir ett ut-     arbetet. Polisens narkotikabrottsbekämpning ef-
19380: kast till en regeringsproposition med förs1ag till     fektiveras bl.a. genom att man utvecklar meto-
19381: lag om ändring av polislagen snart fårdigt vid         derna för verksamheten och utnyttjar de metoder
19382: inrikesministeriets polisavdelning. 1 det ingår        som används i det internationella polissamarbe-
19383: även ett förslag om att tili polislagen skall fogas    tet. De strategiska huvudlinjerna är å ena sidan
19384: bestämmelser om täckoperationer, dvs. observa-         att inverka på efterfrågan på narkotika och å
19385: tion av en persons eller en persongrupps verk-         andra sidan att i samarbete med tullverket för-
19386: samhet, infiltrering samt skenköp som medel för        hindra smuggling av narkotika tili Finland.
19387: att förhindra brott. Denna nya behörighet skulle           När budgeten för det innevarande året be-
19388: i huvudsak utnyttjas i samband med bekämpning          handlades beslöt riksdagen ge polisen ett anslag
19389: av narkotikabrottslighet. Propositionens mål är        på 5 milj. mk tili bekämpning av narkotikabrott.
19390: att de medel för brottsbekämpning som polisen i        lnrikesministeriet förbereder som bäst använd-
19391:  Finland har skall fås att motsvara den allmäneu-      ningen av detta anslag och fördelningen av dettili
19392: ropeiska nivån.                                        olika projekt som anknyter tili verksamhet som
19393:     Om utkastet tilllag har utlåtanden betts från      förebygger narkotikabrott. Polisens samtliga en-
19394: olika myndigheter och de ärenden som kommit            heter har ombetts att lägga fram planer och ett
19395: fram i utlåtandena beaktas när propositionen           beslut i saken kan fattas redan under februari
19396:  fårdigställs. Den slutliga regeringspropositionen     detta år.
19397:  kan överlåtas tili riksdagen före nästa sommar.           Regeringens mål har hela tiden varit att kunna
19398:     För att trygga utredningen av allvarliga brott     minimera narkotikabrottsligheten och det lidan-
19399:  är det även i Finland allt oftare nödvändigt att      de och de ekonomiska förluster som den förorsa-
19400:  skydda vittnen för våldshot från dem som är           kar. Ett centralt mål är att se tili att situationen i
19401:  misstänkta för brott. 1 justitieministeriet har be-   fråga om narkotikabrottsligheten är minst lika
19402:  redningen av bestämmelser som gäller detta in-        bra som den ännu för tillfållet är.
19403:  Ietts. Det kunde t.ex. tänkas att bevisning utanför
19404: 
19405:       Helsingfors den 17 februari 1999
19406: 
19407:                                                                     lnrikesminister Jan-Erik Enestam
19408:                                           KK 1620/1998 vp
19409: 
19410: Kirjallinen kysymys 1620
19411: 
19412: 
19413: 
19414: 
19415:                                   Matti HuutoJa /vas ym.: Ammattitutkintojen järjestämisestä
19416: 
19417: 
19418: 
19419:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19420: 
19421:    Suomessa laki ammattitutkinnoista tuli voi-       nelle työttömälle onkin tutkinnon puuttuminen
19422: maan 29.4.1994 ja siihen liittyvä asetus samalla     este työllistymiselle, vaikka ammattitaitoa olisi-
19423: päivämäärällä. Asetuksen lähtökohtana oli se,        kin. Tutkinnon merkitys korostuu aivan erityi-
19424: että ammattitaidon hankkimistavasta riippu-          sesti Euroopan unionin alueella, jossa tehdään
19425: matta kaikilla tulisi olla oikeus hankkia ammatti-   kehitystyötä eri ammattitutkintokriteerien yh-
19426: tutkinto.                                            distämiseksi. Pohjoismaissa tutkinnon esittämi-
19427:    Lain tarkoittamia tutkintoja ei kuitenkaan ole    nen on lähes ehdoton edellytys työpaikan saami-
19428: hankittu siinä määrin kuin lailla oli tarkoitettu.   seksi.
19429: Nykyinen työelämä kotimaassa ja Euroopassa              Työvoimapoliittiseen koulutukseen myönnet-
19430: vaatii kuitenkin todistettua ammattitaitotodis-      tyjen varojen edellytyksenä on tutkintoon täh-
19431: tusta,jossa tutkinnon suorittaminen on yksi kes-     täävä koulutus. Oppilaitokset tarjoavatkin tut-
19432: keisimmistä.                                         kintoon tähtäävää koulutusta, mutta jättävät
19433:    Laki onkin uudistettu 21.8.1998 (631/1998).       tutkinnot toteuttamatta.
19434: Asetuksella on täsmennetty tutkintokriteerejä ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19435: niiden hankintatapaa. Lain mukaan oppilaitok-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19436: set tekevät sopimuksen tutkinnon järjestäruisoi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19437: keudesta ammattialakohtaisen tutkintotoimi-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19438: kunnan kanssa. Kaikki oppilaitokset eivät kui-
19439: tenkaan ole hakeneet tutkinnon järjestämisoi-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19440: keuksia. On myös oppilaitoksia, joilla on tutkin-           ryhtyä niiden oppilaitosten osalta, jotka
19441: tojen järjestämisoikeus, mutta siitä huolimatta             eivät järjestä tutkintoja, vaikka koulu-
19442: tutkintoja ei järjestetä.                                   tukseen tarkoitettu rahoitus annetaan
19443:    Monet työnantajat edellyttävät kuitenkin tut-            vain tutkintoon tähtäävään koulutuk-
19444: kintoa, ennen kuin palkkaavat työvoimaa. Mo-                seen?
19445: 
19446:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
19447: 
19448:                      Matti Huutola /vas                       Anne Huotari /vas
19449:                      Jorma Vokkolainen /vas                   Kari Uotila /vas
19450: 
19451: 
19452: 
19453: 
19454: 280043
19455: 2                                           KK 1620/1998 vp
19456: 
19457: 
19458: 
19459: 
19460:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19461: 
19462:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         peruskoulutus rahoitetaan opetus- ja kulttuuri-
19463: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toimen rahoituslain (635/1998) mukaisesti val-
19464: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tionosuuksin. Ammatti- ja erikoisammattitut-
19465: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti             kintoon valmistava koulutus rahoitetaan amma-
19466: Huutolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           tillisen lisäkoulutuksen rahoituslain (1138/1996)
19467: myksen n:o 1620:                                       mukaisesti lääninhallitusten hankintatoiminta-
19468:                                                        na. Lisäksi kaikkiin näyttötutkintoihin valmista-
19469:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vaa koulutusta rahoitetaan opetus- ja kulttuuri-
19470:         ryhtyä niiden oppilaitosten osalta, jotka      toimen rahoituslain mukaisesti oppisopimus-
19471:         eivät järjestä tutkintoja, vaikka koulu-       koulutuksena.
19472:         tukseen tarkoitettu rahoitus annetaan              Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun
19473:         vain tutkintoon tähtäävään koulutuk-           lain 6 ja 8 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän
19474:         seen?                                          tulee järjestää näyttötutkintoon valmistavaan
19475:                                                        koulutukseen osallistuville mahdollisuus näyttö-
19476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tutkinnon suorittamiseen osana koulutusta.
19477: vasti seuraavaa:                                       Tämä velvoite koskee koulutuksen järjestäjää
19478:                                                        riippumatta siitä, onko se tehnyt tutkintojen jär-
19479:     Erityisesti aikuisväestölle tarkoitetuista am-     jestäruissopimuksen tutkintotoimikunnan kans-
19480: matillisista näyttötutkinnoista ja niihin valmista-    sa. Mikäli sillä ei itsellään ole järjestämissopi-
19481: vasta koulutuksesta säädetään ammatillisesta ai-       musta, se ostaa tutkintopalvelut koulutuksen jär-
19482: kuiskoulutuksesta annetussa laissa (63111998) ja       jestäjäitä tai muulta yhteisöltä,jolla sopimus on.
19483: asetuksessa (812/1998), jotka tulivat voimaan              Työvoimahallinto rahoittaa näyttötutkintoi-
19484: vuoden 1999 alusta. Aiemmin vastaavat sään-            hin valmistavaa koulutusta työvoimapoliittises-
19485: nökset sisältyvät ammattitutkintolakiin ja -ase-       ta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990)
19486: tukseen sekä lakiin ammatillisista oppilaitoksis-      nojalla. Työvoima- ja elinkeinokeskusten työ-
19487: ta.                                                    voimaosastoille lähettämässään vuoden 1999
19488:     Päätöksen näyttötutkintoina suoritettavista        hankintoja koskevassa kirjeessään työministeriö
19489: tutkinnoista tekee ammatillisesta aikuiskoulu-         toteaa, että ammattitutkintojärjestelmä on mer-
19490: tuksesta annetun lain 13 §:n mukaan opetusmi-          kittävä koulutuksen laadun varmistamisjärjes-
19491: nisteriö. Tutkintoja on nykyisin runsaat 300 ja ne     telmä ja että koulutus hankitaan tutkintoon tai
19492: jakautuvat kolmelle tasolle: ammatillisiin perus-      osatutkintoon tähtäävänä aina, kun se on työ-
19493: tutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisam-        voimapoliittisesti perusteltua ja muutoin mah-
19494: mattitutkintoihin. Tutkintojen perusteista (tut-       dollista. Työministeriö kehottaa työvoima- ja
19495: kintovaatimuksista) päättää lain 13 §:n nojalla        elinkeinokeskuksia lisäksi tuomaan tarjous-
19496: Opetushallitus. Näyttötutkintojen järjestämises-       pyynnössä ilmi, että opiskelijoille tulee järjestää
19497: tä ja valvomisesta vastaavat lain 7 §:n mukaisesti     näyttöjenautomahdollisuus osana opintoja.
19498: Opetushallituksen asettamat tutkintotoimikun-          Näyttötutkintoihin valmistava koulutus on kui-
19499: nat. Tutkintotoimikunnissa ovat edustettuina           tenkin vain osa työvoimapoliittisesta aikuiskou-
19500: alan työnantajat, työntekijät, opettajat ja itsenäi-   lutuksesta. Vuonna 1998 näyttötutkintoihin val-
19501: set ammatinharjoittajat. Tutkintotoimikuntia on        mistavan koulutuksen osuus oli noin 20 % työ-
19502: nykyisin 160. Tutkintotoimikunnat tekevät tut-         voimapoliittisen aikuiskoulutuksen ns. volyymi-
19503: kintojen käytännön järjestämisestä sopimuksia          hankinnoista. Arvio vuodelle 1999 on noin 40 %.
19504: koulutuksen järjestäjien sekä tarvittaessa mui-            Vaikka näyttötutkintojärjestelmä on lainsää-
19505: den yhteisöjen tai säätiöiden kanssa. Tutkintoto-      dännön vajaan viiden vuoden voimassaolon ai-
19506: distukset antaa tutkintotoimikunta.                    kana kokonaisuutena kehittynyt olennaiseksi
19507:     Opetushallitus rahoittaa näyttötutkintoon          osaksi kansallista tutkintorakennetta ja amma-
19508: valmistavaa koulutusta kolmella tavalla.               tillista aikuiskoulutusta, on käytännön toteutta-
19509:     Näyttötutkintoon valmistava ammatillinen           misessa myös ilmennytjoitakin epäkohtia. Oppi-
19510:                                            KK 1620/1998 vp                                             3
19511: 
19512: laitokset eivät ole aina tuoneet tutkintoon val-      jannut tutkintotoimikuntia tämän suuntaiseen
19513: mistavaan koulutukseen osallistuville selvästi        toimintaan. Se on korostunut, että kaikki valmis-
19514: ilmi, että koulutus on tutkintoon valmistavaaja       tavaa koulutusta vakiintuneesti järjestävät ja eh-
19515: että oppilaitosten lakisääteisenä velvollisuutena     dot täyttävät oppilaitokset tulisi saattaa sopi-
19516: on järjestää opiskelijoille mahdollisuus tutkin-      musmenettelyn piiriin. Opetushallitukselle on
19517: toon osallistumiseen. Tämä on vähentänyt tut-         mainitun asetuksen 4 §:ssä lisäksi annettu valtuus
19518: kintotilaisuuksiin osallistuvien määrää. Tutkin-      antaa tutkintotoimikunnille näyttötutkintojär-
19519: totilaisuuksien järjestämistä on hankaloittanut       jestelmän toimeenpanoa koskevia määräyksiä.
19520: se, että osa tutkintotoimikunnista on tehnyt hy-         Näyttöjen joustavia suoritusmahdollisuuksia
19521: vin niukasti tutkintojen järjestämissopimuksia        on edistetty sekä opetus- että työhallinnossa.
19522: oppilaitosten kanssa. Ongelmia on aiheutunut          Opetusministeriö on lääninhallituksia veivoitta-
19523: myös siitä, että tutkintotilaisuudet on järjestetty   vassa päätöksessään ammatillisen lisäkoulutuk-
19524: koko tutkintoa koskevina, yhtäjaksoisina tapah-       sen hankintatoiminnan yleisistä suuntaviivoista
19525: tumina, jolloin kynnys niihin osallistumiseen on      vuonna 1999 korostanut myös osatutkintoihin
19526: voinut nousta liian korkeaksi.                        valmistavan koulutuksen järjestämistä sekä
19527:     Ilmenneisiin epäkohtiin on puututtu monin         koko tutkintoon valmistavassa koulutuksessa
19528: tavoin.                                               näyttöjen osatutkinnoittaista hajauttamista
19529:     Opetusministeriö, Opetushallitus ja lääninhal-    koko koulutusajalle. Työministeriö on työvoi-
19530: litukset ovat koulutuksenjärjestäjille suunnatus-     ma- ja elinkeinokeskusten ohjeistuksessaan vuo-
19531: sa informaatio-ohjauksessaan kiinnittäneet va-        delle 1999 korostanut, että näyttötutkintoon val-
19532: kavaa huomiota oppilaitosten velvollisuuksiin         mistavaa koulutusta tulee hankkia sekä tutkin-
19533:  näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa.        toihin että osatutkintoihinjohtavana ja että näy-
19534:  Työministeriö on edellä kuvatulla ohjeistuksel-      töt tulee järjestää osatutkintokohtaisesti opinto-
19535:  laan kiinnittänyt työvoima- ja elinkeinokeskus-      jen kuluessa.
19536:  ten huomiota näyttöjenautomahdollisuuteen               Näyttöjen järjestäjien ja vastaanottajien am-
19537:  osana opintoja.                                      mattitaitoa on lisätty laajalla ammatillisten opet-
19538:      Aikaisemmista säännöksistä poiketen on vuo-      tajakorkeakoulujen toteuttamalla 15 opintovii-
19539:  den alusta voimaan tulleen ammatillisesta aikuis-    kon laajuisena lisäkoulutusohjelmalla, jossa on
19540:  koulutuksesta annatun asetuksen (81211998)           jo ollut lähes 2 000 osallistujaa. Koulutusohjel-
19541:  4 §:ään sisällytetty säännös, jonka mukaan tut-      ma jatkuu edelleen.
19542:  kintotoimikuntien tulee järjestämissopimuksia           Opetus- ja työhallinto seuraavat tiiviisti näyt-
19543:  soimiessaan huolehtia siitä, että tutkintoon osal-   tötutkintojärjestelmän toteutusta ja ryhtyvät tar-
19544:  listuville on olemassa riittävä määrä tutkintoti-    vittaessa lisätoimenpiteisiin.
19545:  laisuuksia. Opetushallitus on jo aikaisemmin oh-
19546: 
19547:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999
19548: 
19549:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
19550: 4                                          KK 1620/1998 vp
19551: 
19552: 
19553: 
19554: 
19555:                                         Tili Riksdagens Talman
19556: 
19557:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      der för en fristående examen finansieras enligt
19558: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        lagen om finansiering av undervisnings- och kul-
19559: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      turverksamhet (63511998) med statsandelar. Ut-
19560: man Matti Huuto1a m.fl. undertecknade skrift1i-       bildning som förbereder för yrkes- och specialyr-
19561: ga spörsmå1 nr 1620:                                  kesexamina finansieras enligt lagen om finansie-
19562:                                                       ring av yrkesinriktad tilläggsutbildning (1138/
19563:           Vi1ka åtgärder tänker Regeringen vid-       1996) genom länsstyrelsernas upphandlings-
19564:        ta i fråga om de läroanstalter som inte        verksamhet. Dessutom finansieras utbildning
19565:        ordnar examina trots att finansieringen        som förbereder för alla fristående examina enligt
19566:        för utbildningen ges bara för utbildning       lagen om finansiering av undervisnings- och kul-
19567:        som leder till en examen?                      turverksamhet såsom läroavtalsutbildning.
19568:                                                          Enligt 6 och 8 § i lagen om yrkesinriktad vux-
19569:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         enutbildning skall utbildningsanordnaren bere-
19570: anföra följande:                                      da den som deltar i yrkesinriktad tilläggsutbild-
19571:                                                       ning i form av läroavtalsutbildning möjlighet att
19572:     Bestämmelser om fristående yrkesinriktade         som en del av utbildningen delta i fristående
19573: examina som är avsedda särskilt för vuxna och         examina. Denna skyldighet gäller utbildnings-
19574: om den förberedande utbildningen för dem ingår        anordnarna oberoende av om de har träffat ett
19575: i lagen (631/1998) och förordningen (81211998)        avtal om ordnande av examen med en examens-
19576: om yrkesinriktad vuxenutbildning, som båda            kommission eller inte. Om utbildningsanordna-
19577: trädde i kraft vid ingången av 1999. Tidigare         ren inte själv har något avtal om att ordna exami-
19578: ingick motsvarande bestämme1ser i 1agen och           na, skall examenstjänsterna köpas av en utbild-
19579: förordningen om yrkesexamina samt lagen om            ningsanordnare eller annan sammanslutning
19580: yrkesläroanstalter.                                   som har ett sådant avtal.
19581:     Beslut om examina som avläggs genom fristå-          Arbetskraftsförvaltningen finansierar med
19582: ende examina fattas enligt 13 § i lagen om            stöd av lagen om arbetskraftspolitisk vuxenut-
19583: yrkesinriktad vuxenutbi1dning av undervisnings-       bildning (76311990) utbildning som förbereder
19584: ministeriet. Examina uppgår för närvarande till       för fristående examina. 1 sitt brev till arbets-
19585: drygt 300 och de fördelar sig på tre nivåer: yrkes-   krafts- och näringscentralernas arbetskraftsav-
19586: inriktade grundexamina, yrkesexamina och              delningar om anskaffningarna år 1999 konstate-
19587: specialyrkesexamina. Beslut om grunderna för          rar arbetsministeriet att yrkesexamenssystemet
19588: examina (examensfordringarna) fattas enligt la-       är viktigt för att säkra kvaliteten på utbildningen
19589: gens 13 § av utbildningsstyrelsen. Ansvaret för       och att utbildning som leder till en examen eller
19590: att ordna och övervaka de fristående examina          delexamen alltid skall anskaffas då det är arbets-
19591: bärs enligt lagens 7 § av examenskommissioner         kraftspolitiskt motiverat och i övrigt möjligt.
19592: som tillsätts av utbi1dningsstyrelsen. Examens-       Arbetsministeriet uppmanar också arbetskrafts-
19593: kommissionerna skall företräda branschens ar-         och näringscentralerna att alltid i en anbudsbe-
19594: betsgivare, arbetstagare, lärare och självständiga    gäran föra fram att de studerande skall ges
19595: yrkesutövare. Examenskommissionerna är nu-            möjlighet tili provprestationer som en del av stu-
19596: mera 160 till antalet. Examenskommissionerna          dierna. Den utbildning som förbereder för fri-
19597: träffar avtal med utbildningsanordnarna samt          stående examina är likväl bara en del av den
19598: vid behov med andra sammanslutningar och stif-        arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen. År
19599: telser om hur examina skall ordnas i praktiken.       1998 var andelen utbildning som förbereder för
19600: Examensbetygen utfårdas av examenskommis-             fristående examina ca 20 % av den s.k. volyman-
19601: sionerna.                                             skaffningen av arbetskraftspolitisk vuxenutbild-
19602:     Utbildningsstyrelsen finansierar utbildning       ning. Uppskattningen för 1999 är ca 40%.
19603: som förbereder för fristående examina på tre sätt.       Trots att systemet med fristående examina
19604:     Grundläggande yrkesutbildning som förbere-        under de knappt fem år som lagstiftningen varit i
19605:                                             KK 1620/1998 vp                                            5
19606: 
19607: kraft, som helhet har utvecklats tili en väsentlig     na riktning. Den har framhållit att alla läroan-
19608: del av den nationella examensstrukturen och            stalter som regelbundet ordnar förberedande ut-
19609: yrkesinriktade vuxenutbildningen, har det i det        bildning och fyller kraven borde fås att omfattas
19610: praktiska genomförandet också förekommit vis-          av avtalsförfarandet. Utbildningsstyrelsen har
19611: sa missförhållanden. Läroanstalterna har inte          dessutom i 4 § i förordningen bemyndgats att tili
19612: alltid gjort det klart för dem som deltagit i          examenskommissionerna utfårda bestämmelser
19613: examensförberedande utbildning att utbildning-         om verkställandet av systemet med fristående
19614: en förbereder för en examen och att det är läroan-     examina.
19615: staltens lagstadgade skyldighet att ordna med             Flexibla möjligheter att avlägga fårdighets-
19616: möjlighet att delta i examen. Detta har minskat        och kunskapsprov har främjats såväl inom ut-
19617: antalet deltagare i examenstillfållena. Examens-       bildnings- som arbetsförvaltningen. Undervis-
19618: arrangemangen har försvårats av att en del av          ningsministeriet har i ett beslut, som förpliktar
19619: examenskommissionena har varit mycket njugga           länsstyrelserna, om de allmänna riktlinjerna för
19620: med att ingå avtal om att ordna examina med            upphandlingsverksamheten i fråga om yrkesin-
19621: läroanstalterna. Det har också uppstått problem        riktad tiliäggsutbildning 1999 understrukit vik-
19622: då examenstillfållena har ordnats så att de gällt      ten av att det också ordnas utbildning som förbe-
19623: hela examen i en följd, och tröskeln att delta         reder för delexamina samt att proven inom den
19624: därför har kunnat bli för hög.                         examensförberedande utbildningen sprids över
19625:    Missförhållandena har påtalats på många             hela utbildningstiden. Arbetsministeriet har i
19626: sätt.                                                  sina instruktioner tili arbetskrafts- och närings-
19627:     Undervisningsministeriet, utbildningsstyrel-       centralerna för 1999 betonat att den utbildning
19628: sen och länsstyrelserna har i sin informations-        som förbereder för fristående examina bör upp-
19629: styrning tili utbildningsanordnarna fåst seriös        handlas dels i sådan form som leder tili en hei
19630: uppmärksamhet på läroanstalternas skyldighe-           examen och dels i sådan som leder tili delexamina
19631: ter i den utbildning som förbereder för fristående     och att proven skall ordnas som delexamina un-
19632: examina. Arbetsministeriet har genom sin ovan          der studiernas gång.
19633: beskrivna styrning fåst arbetskrafts- och nä-             Yrkeskompetensen hos dem som ordnar pro-
19634: ringscentralernas uppmärksamhet på möjlighe-           ven och tar emot prestationerna har ökats med
19635: ten tili provprestationer som en del av studierna.     ett omfattande tilläggsutbildningsprogram på 15
19636:     Med avvikelse från de tidigare bestämmelser-       studieveckor som genomförts av de yrkespeda-
19637:  na har det i 4 § i förordningen om yrkesinriktad      gogiska lärarhögskolorna och som redan haft
19638:  vuxenutbildning (812/l998), som trädde i kraft        inemot 2 000 deltagare. Utbildningsprogrammet
19639:  vid ingången av året, tagits in en bestämmelse        fortgår ännu.
19640:  enligt viiken examenskommissionerna då de in-            Utbildnings- och arbetsförvaltningen följer
19641:  går avtal om att ordna examina skall se tili att de   noga genomförandet av systemet med fristående
19642:  som deltar i en examen bereds tillräckligt många      examina och vidtar vid behov ytterligare åtgär-
19643:  examenstillfållen. Utbildningsstyrelsen har re-       der.
19644:  dan tidigare styrt examenskommissionerna i den-
19645: 
19646:       Helsingforsden 19 februari 1999
19647: 
19648:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
19649:                                           KK 1621/1998 vp
19650: 
19651: Kirjallinen kysymys 1621
19652: 
19653: 
19654: 
19655: 
19656:                                   Marjaana Koskinen /sd: Erityisympäristötuen myöntämisestä suo-
19657:                                      javyöhykkeisiin ja perinnemaisemiin Varsinais-Suomessa
19658: 
19659: 
19660:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19661: 
19662:    Vuodelle 1999 ei ole rahoitusta näillä näkymin    talousministeriössä valmistellaan esitystä pelkäs-
19663: muihin uusiin erityisympäristötukiin kuin luo-       tään luomun tuesta, kun jaetaan määrärahaa
19664: muun. Varsinkin Varsinais-Suomessa suojavyö-         maatalouden ympäristötukimomentin kohdalta
19665: hykkeiden ja perinnemaisemien hoitotuet ovat         (n. 5 milj. mk), tämä ei ole Saaristomeren vesien-
19666: tärkeitä. Kansalaisille on voitu lupailla vuodelle   suojelun kannalta järkevää. Saaristomeren rehe-
19667: 1999 parhaimpiin mahdollisiin erityistukikohtei-     vöitymisen estämiseksi perinnebiotooppituki ja
19668: siin rahoitusta (esimerkkinä ekologisen vesistö-     suojavyöhyketuki ovat erittäin tärkeitä.
19669: rakentamisen yleissuunnitelmat, suojavyöhyke-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19670: yleissuunnitelmat, Mynälahden alue jne.). Jos        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19671: erityistukien hakua (paitsi luomu) ei tule, muiden   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19672: erityistukien toimenpiteiden toteutus kärsii,ja on   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19673: muistettava, että Varsinais-Suomen TE-keskuk-
19674: sen nykyisetkään luomutuet eivät ole hallinnassa               Onko Hallituksen taholta ymmärretty,
19675: (on ongelmia valvonnassa, toteutuksessajne.)ja              että Varsinais-Suomen ja Saaristomeren
19676: että sopimuksia on jo nyt tehty riittävästi.                suojelun kannalta on erittäin tärkeää,
19677:     Varsinais-Suomessa keskeytyy myös mm. pe-               että myönnetään edelleen erityisympäris-
19678: rinnebiotooppienja suojavyöhykkeiden neuvon-                tötukea suojavyöhykkeisiin ja perinne-
19679:  ta täysin vuoden ajaksi eikä tämä varmastikaan             maisemiin eikä pelkästään luomuun niin,
19680:  ole aluepoliittisesti järkevää Varsinais-Suomea            että kaikki muut tukimuodot jäävät ko-
19681: ja Saaristomerta ajatellen. Mikäli maa- ja metsä-           konaan ilman?
19682: 
19683:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
19684: 
19685:                                        Marjaana Koskinen /sd
19686: 
19687: 
19688: 
19689: 
19690:  280043
19691: 2                                        KK 1621/1998 vp
19692: 
19693: 
19694: 
19695: 
19696:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mukset kuluttanevat noin 250 miljoonaa mark-
19698: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kaa. Yhteensä voimassa olevat perustukisitou-
19699: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mukset sekä vireillä ja voimassa olevat erityistu-
19700: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana       kisopimukset kuluttavat noin 1 675 miljoonaa
19701: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       markkaa vuonna 1999.
19702: n:o 1621:                                               Valtion talousarvion 1999 mukaan maatalou-
19703:                                                     den ympäristöohjelman mukaisiin vuonna 1999
19704:           Onko Hallituksen taholta ymmärretty,      tehtäviin uusiin sitoumuksiin ja sopimuksiin saa
19705:        että Varsinais-Suomen ja Saaristomeren       kulua vuosina 2000--2018 enintään 24 miljoo-
19706:        suojelun kannalta on erittäin tärkeää,       naa markkaa. Tämä merkitsee sitä, että uusia
19707:        että myönnetään edelleen erityisympäris-     erityistukisopimuksia voidaan tehdä vain noin 6
19708:        tötukea suojavyöhykkeisiin ja perinne-       miljoonan markan edestä. Ottaen huomioon
19709:        maisemiin eikä pelkästään luomuun niin,      määrärahan niukkuuden maa- ja metsätalousmi-
19710:        että kaikki muut tukimuodot jäävät ko-       nisteriö on päättänyt esittää valtioneuvostolle,
19711:        konaan ilman?                                että vuonna 1999 tehtäisiin sopimuksia valtuutta
19712:                                                     vastaavasti vain luonnonmukaisesta tuotannos-
19713:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta ja siihen siirtymisestä. Mikäli valtuus ei riitä
19714: vasti seuraavaa:                                    kaikkien uusien hakemusten käsittelyyn, asiaa
19715:                                                     harkitaan lisämenoarvioesityksen yhteydessä.
19716:     Euroopan unionin osarahoittamaan maata-             Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen
19717: louden ympäristötukeen on vuosittain ollut käy-     mukaan luonnonmukaisen tuotannon sopimus-
19718: tettävissä kansallinen rahoitus huomioon ottaen     ten teko edistää kokonaisvaltaisesti Saaristome-
19719: yhteensä l 690 miljoonaa markkaa. Tästä yh-         ren ja koko maan vesiensuojelua, koska tuotan-
19720: teensä 3,5 miljoonaa markkaa käytetään yhteis-      totavassa ei sallita kemiallisten väkilannoitteiden
19721: ten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekoh-     käyttöä kasvinravinteina peltoalueilla. Tämä vä-
19722: taiseen suunnitteluun, suojavyöhykkeiden yleis-     hentää merkittävästi Iiukoisten ravinteiden käyt-
19723: suunnitelmiin ja ympäristötuen toimeenpanosta       töä lannoituksessa ja samalla riskiä Iiukoisten
19724: aiheutuviin kustannuksiin.                          ravinteiden huuhtoutumisesta vesistöihin tai
19725:     Pääosa ympäristötuesta, vuonna 1998 noin        pohjavesiin. Perinnebiotooppien hoidosta tehtä-
19726:  1 410 miljoonaa markkaa, käytetään viljelijöille   villä sopimuksilla ei ole vastaavaa merkitystä,
19727: peltoalan mukaan maksettavaan perustukeen.          koska ne eivät rajoita tai vähennä väkilannoittei-
19728: Uusia perustukisitoumuksia on otettu vastaan        den käyttöä peltoalueilla. Suojavyöhykkeet taas
19729: kaikkina neljänä ympäristötuen voimassaolo-         toimivat ranta-alueiden ja rantapeltojen eroosio-
19730: vuonna. Maatilojen rakennekehitys huomioon          ta vähentäen sekä pysäyttäen pelloilta pintava-
19731: ottaen perustuen rahanmenon arvioidaan kasva-       luntavesien mukana kulkeutuvia ravinteita. Niil-
19732: van noin 1 425 miljoonaan markkaan vuonna            lä ei pystytä vähentämään esimerkiksi salaojava-
19733:  1999, vaikka uusia perustukisitoumuksia ei teh-    lunnan mukana kulkeutuvien Iiukoisten ravintei-
19734: täisi.                                               den määrää.
19735:     Tarkemmin kohdennettuja ympäristönhoito-            Maatalouden ympäristöohjelmaa vuosille
19736: toimia edellyttäviä erityistukisopimuksia oli        2000--2006 suunnittelee parhaillaan maa- ja
19737: vuoden 1998lopussa voimassa noin 17 000 kap-         metsätalousministeriön asettama työryhmä.
19738: paletta. Lisäksi samana ajankohtana työvoima-        Tarkoituksena on, että uusi ohjelma pitää sisäl-
19739: ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoilla vireillä    lään myös suojavyöhyke- ja perinnebiotooppi-
19740: olevia, käsittelemättömiä erityistukihakemuksia      tuen ja että ne otettaisiin käyttöön vuonna 2000.
19741:  oli lähes 2 000 kappaletta. Yhteensä voimassa       Tällöin voitaisiin myöntää tukea kumpaankin
19742:  olevat erityistukisopimukset ja vielä ratkaise-     toimenpiteeseen.
19743:  mattomat, hyväksymiskelpoiset erityistukihake-
19744: 
19745:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1999
19746: 
19747:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19748:                                            KK 1621/1998 vp                                               3
19749: 
19750: 
19751: 
19752: 
19753:                                         Tili Riksdagens Talman
19754: 
19755:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       avtalen om miljöbasstöd samt de anhängiga och
19756: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        gällande avtalen om miljöspecialstöd förbrukar
19757: Jem av statsrådet översänt följande av riksdags-      totalt ca 1 675 milj. mk år 1999.
19758: man Marjaana Koskinen undertecknade skriftli-             Enligt statsbudgeten för 1999 får högst 24 milj.
19759: ga spörsmå1 nr 1621:                                  mk användas mellan 2000 och 2018 för nya för-
19760:                                                       bindelser och nya avta1 som ingås år 1999 enligt
19761:           Har Regeringen insett att det är myck-      miljöprogrammet för jordbruket. Detta betyder
19762:        et viktigt för skyddandet av Egentliga         att nya avtal om miljöspecialstöd kan ingås för
19763:        Finland och Skärgårdshavet att det fort-       endast ca 6 milj. mk. Med beaktande av att ansla-
19764:        farande beviljas miljöspecialstöd för          get är snävt tilltaget har jord- och skogsbruksmi-
19765:        skyddszoner och kulturbiotoper och inte        nisteriet beslutat att föreslå för statsrådet att av-
19766:        enbart för ekologisk odling så att alla        tai inom ramen för fullmakten endast skall ingås
19767:        andra stödformer helt negligeras?              i fråga om ekologisk odling och omläggning till
19768:                                                       sådan 1999. Om fullmakten inte är tillräcklig för
19769:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         behandlingen av alla nya ansökningar, skall det-
19770: anföra följande:                                      ta övervägas i samband med tilläggsbudgetpro-
19771:                                                       positionen.
19772:     1det miljöstöd för jordbruket som delfinansie-        Enligt jord- och skogsbruksministeriets upp-
19773: ras av Europeiska unionen har, med beaktande          fattning främjar ingåendet av avtal om eko1ogisk
19774: av den nationella finansieringen, varje år stått      produktion på ett övergripande sätt vattenvår-
19775: totalt 1 690 milj. mk tili förfogande. Härav an-      den i Skärgårdshavet och hela 1andet, eftersom
19776: vänds totalt 3,5 milj. mk för projektvis utförd       det med detta produktionssätt inte är tillåtet att
19777: p1anering av gemensamma vattenhushållnings-           använda kemisk konstgödsel som växtnärings-
19778: åtgärder, för allmänna planer för skyddszoner         ämne på åkrarna. Detta minskar avsevärt an-
19779: och för kostnader på grund av verkställandet av       vändningen av lösliga näringsämnen vid göds-
19780: miljöstödet.                                          lingen och samtidigt risken för att lösliga närings-
19781:     Största delen av miljöstödet, ca 1 410 milj. mk   ämnen skall urlakas och hamna i vattendragen
19782: år 1998, används för det miljöbasstöd som beta-       och grundvattnet. Avtalen om skötsel av kultur-
19783: las enligt åkerareal tilljordbrukarna. Nya förbin-    biotoper har inte samma betydelse, eftersom de
19784: de1ser som gäller miljöbasstöd har emottagits         inte begränsar eller minskar användningen av
19785: under alla fyra år som miljöstödet har funnits.       konstgödsel på åkrarna. Skyddszonerna åter
19786:  Med beaktande av gårdsbruksenheternas struk-         fungerar så att de minskar erosionen på strand-
19787:  turella utveckling beräknas utgifterna öka tili ca   områden och strandåkrar samt hindrar närings-
19788:  1 425 milj. mk år 1999, även om några nya förbin-    ämnen från att följa med ytvattenavrinningen
19789:  delser om miljöbasstöd inte ingås.                   från åkrarna. Genom dem kan man inte minska
19790:     Vid utgången av 1998 var ca 17 000 sådana         den mängd 1ösliga näringsämnen som följer med
19791:  miljöspecialstödsavtal som kräver effektivare        avrinningen t.ex. i täckdiken.
19792:  miljövårdsåtgärder i kraft. Vid samma tidpunkt           En av jord- och skogsbruksministeriet tillsatt
19793:  fanns det ytterligare inemot 2 000 anhängiga,        arbetsgrupp planerar för tillfållet ett miljöpro-
19794:  obehandlade ansökningar om miljöspecialstöd          gram för jordbruket för åren 2000-2006. Avsik-
19795:  vid arbetskrafts- och näringscentralernas lands-     ten är att det nya programmet också skall inne-
19796:  bygdsavdelningar. De gällande avta1en om miljö-      hålla stöd för skyddszoner och ku1turbiotoper
19797:  specialstöd och de ansökningar om nämnda stöd        och att de skall tas i bruk år 2000. Då kan stöd
19798:  som ännu inte har avgjorts men som kan godkän-       beviljas för vardera åtgärden.
19799:   nas torde förbruka ca 250 milj. mk. De gällande
19800: 
19801:       Helsingforsden 15 februari 1999
19802: 
19803:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19804:                                            KK 1622/1998 vp
19805: 
19806: Kirjallinen kysymys 1622
19807: 
19808: 
19809: 
19810: 
19811:                                    Pentti Tiusanen /vas: Paikallispoliisin resurssien lisäämisestä Kot-
19812:                                       kan ja Haminan kihlakunnissa
19813: 
19814: 
19815:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19816: 
19817:    Eteläisessä Kymenlaaksossa on koko 1990-           ovat samalla järkyttäneet väkivallan teot, joiden
19818: luvun ajan huumerikollisuus olluterityisessä kas-     yhteys lisääntyneeseen lasten ja nuorten päihtei-
19819: vussa. Tästä kertovat huumerikosoikeuden-             denja huumeiden käyttöön on ilmeinen.
19820: käyntiluvut.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19821:    Huumerikosoikeudenkäyntien määrässä Kot-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19822: ka on sijoittunut ajoittain toiseksi Helsingin jäl-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19823: keen.                                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19824:    Samanaikaisesti poliisinvirkoja on käyttökiel-
19825: lossa. Kotkan kihlakunnan kirjavahvuus on 105                    Mitä Hallitus aikoo tehdä poistaak-
19826: poliisinvirkaa. Tosiasiassa käytettävissä on 82              seen Kotkan ja Haminan kihlakuntien
19827: virkaa. Vuonna 1989 Kotkan rikososastolla oli                paikallispoliisipulan ja luodakseen polii-
19828: 45 työntekijää - tällä hetkellä heitä on kymme-              sille mahdollisuuden omalta osaltaan te-
19829: nen vähemmän.                                                hostaa rikollisuuden, erityisesti huumeri-
19830:    Tilanne Haminan kihlakunnassa on vielä vai-               kollisuuden vastaista kamppailua, ja
19831: keampi. Haminassa on yhdeksän täyttökiellossa                    onko Hallituksella suunnitelma yhdis-
19832: olevaa virkaa.                                               tää ja koordinoida eri ministeriöiden, ku-
19833:    Rikoslakirikosten määrä on Kotkan kihla-                  ten sosiaali- ja terveysministeriön, ope-
19834: kunnan alueella ollut jatkuvasti kasvussa. Sa-               tusministeriön, sisäasiainministeriön ja
19835: manaikaisesti huumeiden levittämisestä nuori-                oikeusministeriön alainen viranomaistyö
19836: solle on tullut yhä ammattimaisempaa toimin-                 huumeidenkäytön ja huumerikollisuu-
19837: taa. Kaakkoista Suomea, erityisesti kotkalaisia,             den vastaiseksi toiminnaksi?
19838: 
19839:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
19840: 
19841:                                           Pentti Tiusanen /vas
19842: 
19843: 
19844: 
19845: 
19846: 280043
19847: 2                                         KK 1622/1998 vp
19848: 
19849: 
19850: 
19851: 
19852:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19853: 
19854:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rissa käytännössä työskentelevien lainvalvonta-
19855: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ja terveysviranomaisten asiantuntemus.
19856: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Huumausainepoliittisen ohjelman täytän-
19857: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     töönpano tulee käytännössä merkitsemään eri-
19858: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tyisesti sosiaali- ja terveystoimen, koululaitoksen
19859:  1622:                                               sekä poliisin välisen yhteistyön tiivistymistä. Oh-
19860:                                                      jelman mukaisin toimenpitein estetään toisaalta
19861:            Mitä Hallitus aikoo tehdä poistaak-       huumausaineiden kysyntää kiinnittämällä eri-
19862:        seen Kotkan ja Haminan kihlakuntien           tyistä huomiota aloittelevien huumausaineiden
19863:        paikallispoliisipulan ja luodakseen polii-    käyttäjien irrottamiseksi aineista ja tukemalla
19864:        sille mahdollisuuden omalta osaltaan te-      myös heidän perheitään. Toisaalta on pidettävä
19865:        hostaa rikollisuuden, erityisesti huumeri-    huolta huumausaineiden salakuljetuksen torjun-
19866:        kollisuuden vastaista kamppailua, ja          nasta ja paljastamisesta. Poliisi tulee ohjaamaan
19867:            onko Hallituksella suunnitelma yhdis-     toimintaansa katutason huumeilmiöihin puuttu-
19868:        tää ja koordinoida eri ministeriöiden, ku-    miseen.
19869:        ten sosiaali- ja terveysministeriön, ope-        Kotkan ja Haminan poliisilaitosten resurssien
19870:        tusministeriön, sisäasiainministeriön ja      osalta totean, että useassa aikaisemmassa vas-
19871:        oikeusministeriön alainen viranomaistyö       tauksessa kansanedustajien kirjallisiin kysymyk-
19872:        huumeidenkäytön ja huumerikollisuu-           siin on aivan äskettäin käsitelty poliisin toimin-
19873:        den vastaiseksi toiminnaksi?                  nan ja rahoituksen kehitystä ja niiden välisiä
19874:                                                      yhteyksiä kokonaisuutena. Vuoden 1999 talous-
19875:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         arvioneuvottelujen neuvottelupöytäkirjan mu-
19876: vasti seuraavaa:                                     kaan poliisin määrärahat mitoitetaan siten, että
19877:                                                      nykyisin käytössä olevat resurssit turvataan il-
19878:    Hallitus seuraa koko ajan huumausaineiden         man henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.
19879: käytön ja niihin liittyvän rikollisuuden kehitystä   Tämän toteutumista seurataan kehyspäätöksen
19880: maassamme. Vuotta 1998 koskevien ennakkotie-         ja vuoden 1999 mahdollisen lisätalousarvion val-
19881: tojen mukaan poliisin tietoon tulleiden huu-         mistelun yhteydessä.
19882: mausainerikosten määrä kasvoi koko maassa               Etelä-Suomen läänin poliisin lääninjohto on
19883: vuodesta 1997 vuoteen 1998 noin 14 prosenttia.       tehnyt laskelmia poliisitoimen virkojen kohden-
19884: Lukua arvioitaessa on otettava huomioon, että        tamisesta paikallispoliisin toiminnan laajuuden
19885: osa tästä kasvusta on johtunut poliisin omista       perusteella ja kohdentaa alueellaan poliisin käy-
19886: toimenpiteistä. Huumausainerikoksia ei yleensä       tettävissä olevat resurssit ottaen huomioon polii-
19887: kukaan tule poliisille ilmoittamaan, vaan ne on      sin palvelusten tasapuolisen tarjonnan koko lää-
19888: paljastettava valvontatoimenpitein.                  nin alueella. Lääninjohdon laskentaperusteina
19889:    Huumausaineiden käytön kasvun hillitsemi-         ovat olleet juuri ne tekijät, joita resurssitarpeita
19890: seksi hallitus teki 22.12.1998 periaatepäätöksen     arvioitaessa on yleisesti katsottu asianmukaisek-
19891: noudatettavasta huumausainepolitiikasta. Pää-        si käyttää. Lisäksi perusteissa ovat mukana eri-
19892: tökseen liittyvän toimintaohjelman eräs keskei-      tyistekijät, joita tarvitaan erityisolojen huo-
19893: nen ajatus on eri hallinnonalojen viranomaisten      mioon ottamiseksi.
19894: koordinoitu yhteistyö.                                  Sisäasiainministeriössä on käytetty vastaa-
19895:    Valtioneuvosto tulee lähiaikoina asettamaan       vanlaisia periaatteita paikallispoliisin rahoitusta
19896: eri ministeriöiden asiantuntijoista koostuvan        kohdennettaessa vuodesta 1992 eli siitä lähtien,
19897: huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän.           kun poliisitoimessa siirryttiin tulosohjaukseen.
19898: Edustettuina ovat ainakin sisäasiainministeriö,      Paikallispoliisin rahoitus mitoitetaan poliisin yli-
19899: sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö     johdossa lääneittäin. Etelä-Suomen läänin polii-
19900: sekä opetusministeriö. Lisäksi ryhmän käytettä-      sin lääninjohdon laskelmia on tarkasteltava laa-
19901: vissä on huumausaineongelmienja -rikosten pa-        jemmalta pohjalta eikä vain virkojen määrään
19902:                                            KK 1622/1998 vp                                             3
19903: 
19904: perustuvana. Resurssien mitoitukseen on syytä         dennetaan sitä vastaavasti. Sisäasiainministeriön
19905: käyttää mahdollisimman monipuolista ja asiaa          tehtävänä on myös valvoa mm. tulossopimusme-
19906: eri ulottuvuuksilta selvittävää aineistoa.            nettelyin ja muulla seurannalla, että resursseja
19907:    Sisäasiainministeriö vastaa osaltaan siitä, että   käytetään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti
19908: poliisipalvelusten taso on koko maassa riittäväl-     kaikissa poliisiyksiköissä. Poliisin lääninjohdolla
19909: lä tasolla ja että taloudelliset voimavarat koh-      on sama vastuu omassa läänissään.
19910: 
19911:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
19912: 
19913:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
19914: 4                                          KK 1622/1998 vp
19915: 
19916: 
19917: 
19918: 
19919:                                         Tili Riksdagens Talman
19920: 
19921:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          riet och undervisningsministeriet är representera-
19922: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           de i gruppen. Dessutom har gruppen tili sitt för-
19923: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       fogande sakkunskapen hos de lagövervaknings-
19924: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade skriftli-       och hälsovårdsmyndigheter som arbetar med
19925: ga spörsmål nr 1622:                                  narkotikaproblem och narkotikabrott i prakti-
19926:                                                       ken.
19927:           Vad ämnar Regeringen göra för att               Genomförandet av det narkotikapolitiska
19928:        åtgärda bristen på lokalpoliser i Kotka        programmet kommer i praktiken att innebära ett
19929:        och Fredrikshamn och för att skapa möj-        intensifterat samarbete speciellt mellan social-
19930:        ligheter för polisen att för egen del inten-   och hälsovårdsväsendet, skolväsendet och poli-
19931:        sifiera kampen mot brottsligheten, speci-      sen. Genom åtgärderna i programmet hejdas ef-
19932:        ellt narkotikabrottsligheten, och              terfrågan på narkotika genom att man lägger
19933:           har Regeringen planer på att samman-        särskild vikt vid att få nya användare att lämna
19934:        slå och koordinera samarbetet mellan           drogerna och genom att också stöda deras famil-
19935:        myndigheter som lyder under olika mi-          jer. Samtidigt måste man se till att smuggling
19936:        nisterier, t.ex. social- och hälsovårdsmi-     bekämpas och avslöjas. Polisen kommer att rikta
19937:        nisteriet, undervisningsministeriet, inri-     in sin verksamhet på att ingripa i narkotikafeno-
19938:        kesministeriet och justitieministeriet, till   men på gatunivå.
19939:        en gemensam verksamhet mot använd-                 Vad gäller polisinrättningarnas resurser i Kot-
19940:        ning av narkotika och narkotikabrotts-         ka och Fredrikshamn kanjag konstatera att frå-
19941:        lighet?                                        gan om poliseos verksamhet och finansiella ut-
19942:                                                       veckling och sambanden dem emellan som en
19943:   Som svar på detta spörsmål far jag vördsamt         helhet behandlats alldeles nyligen i flera tidigare
19944: anföra följande:                                      svar på riksdagsledamöternas skriftliga spörs-
19945:                                                       mål. Enligt förhandlingsprotokollet från budget-
19946:    Regeringen följer hela tiden hur användningen      förhandlingarna för år 1999 dimensioneras poli-
19947: av narkotika och brottsligheten i samband med         seos anslag så att de resurser som nu står tili
19948: narkotika utvecklas i vårt land. Enligt förhands-     poliseos disposition garanteras utan att någon ur
19949: uppgifter för år 1998 har antalet narkotikabrott      personalen permitteras eller sägs upp. Hur detta
19950: som kommit till poliseos kännedom ökat med ca         syfte uppnås kontrolleras i samband med rambe-
19951: 14 % från år 1997 tili år 1998 i hela landet. Vid     slutet och beredningen av en eventuell tiliäggs-
19952: bedömning av siffran måste man beakta att en del      budget för år 1999.
19953: av denna tillväxt beror på poliseos egna åtgärder.        Poliseos länsledning i Södra Finlands Iän har
19954: Narkotikabrott anmäls i allmänhet inte till poli-     gjort kalkyler över fördelningen av lokalpolis-
19955: sen utan de måste uppdagas genom övervak-             tjänster utgående från verksamhetens omfatt-
19956: ningsåtgärder.                                        ning och fördelar de resurser som står till polisens
19957:    För att hejda den ökade användningen av nar-       disposition jämnt över hela länets område. Tili
19958: kotika fattade regeringen den 22 december 1998        grund för länsledningens kalkyler ligger just de
19959: ett principbeslut om narkotikapolitiken. En cen-      faktorer som det allmänt anses ändamålsenligt
19960: tral tanke i åtgärdsprogrammet i anslutning tili      att använda vid bedömningen av resursbehovet.
19961: principbeslutet är ett koordinerat samarbete mel-     Dessutom ingår i grunderna också vissa special-
19962: lan myndigheterna inom de olika förvaltnings-         faktorer som behövs för att specialförhållanden
19963: områdena.                                             skall kunna beaktas.
19964:    Statsrådet kommer inom den närmaste framti-           1 inrikesministeriet har motsvarande principer
19965: den att tillsätta en narkotikapolitisk koordina-      iakttagits vid tilldelningen av medel för lokalpo-
19966: tionsgrupp som består av experter från de olika       lisen sedan år 1992, dvs. ända sedan man över-
19967: ministerierna. Åtminstone inrikesministeriet, so-     gick tili resultatstyrning inom polisväsendet. Fi-
19968: cial- och hälsovårdsministeriet, justitieministe-     nansieringen av lokalpolisen dimensioneras läns-
19969:                                             KK 1622/1998 vp                                             5
19970: 
19971: vis av polisens högsta ledning. De kalkyler som        polisiära servicenivån är tillräcklig i hela landet
19972: polisens länsledning i Södra Finlands Iän har          och för att de ekonomiska resurserna förde1as i
19973: gjort måste granskas på en bredare basis och inte      enlighet därmed. Inrikesministeriet har också tili
19974: grunda sig på enbart antalet tjänster. Vid dimen-      uppgift att med hjälp av resultatavtalsförfaran-
19975: sioneringen av resurserna är det skäl att använda      den och annan uppföljning se tili att resurserna
19976: ett material som belyser saken så mångsidigt och       används ändamålsenligt och effektivt vid alla
19977: ur så många aspekter som möjligt.                      polisenheter. Polisens Iänsledning har motsva-
19978:    Inrikesministeriet svarar för sin del för att den   rande ansvar i de egna länen.
19979: 
19980:      Helsingforsden 17 februari 1999
19981: 
19982:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
19983:                                              KK 1623/1998 vp
19984: 
19985: Kirjallinen kysymys 1623
19986: 
19987: 
19988: 
19989: 
19990:                                     Kimmo Kiljunen /sd: Rullaluistelijoiden ja -lautailijoiden muille
19991:                                        tienkäyttäjille ja itselleen aiheuttamien vaaratilanteiden estämi-
19992:                                        sestä
19993: 
19994:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19995: 
19996:     Rullalautailijat ja -luistelijat on tieliikenne-    töön tarkoitetuista väylistä. Kaikista vilkkaim-
19997: lainsäädännön perusteella tulkittu jalankulki-          min käytetyillä jalankulkuväylillä olisi harkitta-
19998: joiksi muun muassa kävelyteiden käytön osalta.          va joko rullaluistelun ja -lautailun kieltämistä tai
19999: Kyse on kuitenkin pyörillä varustetuilla välineil-      asian harrastajien ohjaamista pyöräteille tai mui-
20000: lä liikkuvista ihmisistä, joiden kulkuvauhti on         den tienkäyttäjien joukkoon pois jalankulkijoi-
20001: usein huomattavasti suurempi kuin jalankulki-           den seasta.
20002: joiden. Kaikki rullaluistelijat eivät ole osanneet         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20003: aseonoitua oikein muiden tiellä liikkujien turval-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
20004: lisuuteen, ja tästä on seurauksena vaaratilanteita      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20005: jalankulkijoiden ja rullalautailijoiden ja -luisteli-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20006: joiden käyttäessä samaa kulkuväylää.
20007:     Näiden vaaratilanteiden välttämiseksi olisi                   Onko Hallituksella aikomus tarkastaa
20008: syytä ainakin siellä, missä se rullaluistelijoiden             tieliikennelainsäädäntöä siten, että jalan-
20009: omaa terveyttä vaarantamatta ja muiden liiken-                 kulkijoiden turvallisuus rullaluistelun ja
20010: nejärjestelyjen kannalta suinkin on mahdollista,               -lautailun yleistyessä säilyy vähintään ny-
20011:  siirtyä käytäntöön, jossa jalankulkuväylät erote-             kyisellä tasollaan?
20012:  taan rullaluistelijoiden ja -lautailijoiden käyt-
20013: 
20014:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1999
20015: 
20016:                                            Kimmo Kiljunen /sd
20017: 
20018: 
20019: 
20020: 
20021: 280043
20022: 2                                            KK 1623/1998 vp
20023: 
20024: 
20025: 
20026: 
20027:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20028: 
20029:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          onkin käytännössä ohjautunut erityisille harjoit-
20030: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           telu- ja harrastusradoille.
20031: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Rullaluistelu on harrastusmuotona yleistynyt
20032: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo              vasta viime vuosina. Myös hallituksen piirissä on
20033: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           hankittu erityisasiantuntemusta ja kokemusta
20034: n:o 1623:                                               rullaluistelusta. Liikenneturvan tekemän haas-
20035:                                                         tattelun mukaan liikenne kävely- ja pyöräteillä ei
20036:            Onko Hallituksella aikomus tarkastaa         rullaluistelijoiden mielestä aiheuta kitkaa jalan-
20037:         tieliikennelainsäädäntöä siten, että jalan-     kulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa. Jalankulki-
20038:         kulkijoiden turvallisuus rullaluistelun ja      jat ja pyöräilijät eivät suhtaudu yhteispelin suju-
20039:         -lautailun yleistyessä säilyy vähintään ny-     vuuteen aivan yhtä myönteisesti. Joka neljäs ja-
20040:         kyisellä tasollaan?                             lankulkija ja joka viides pyöräilijä koki yhteisillä
20041:                                                         väylillä ongelmia pääasiassa rullaluistelijoiden
20042:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            vauhdin ja poukkoilun takia. Noin 60% haasta-
20043: vasti seuraavaa:                                        telluista rullaluistelijoista tiesi, että rullaluisteli-
20044:                                                         jan tulee noudattaa jalankulkijoita koskevia lii-
20045:    Tieliikennelain (267/1981) määritelmien mu-          kennesääntöjä. Neljännes luuli, että rullaluisteli-
20046: kaisesti jalankulkijana tarkoitetaan jalan, suksil-     joita koskevat pyöräilijöiden liikennesäännöt.
20047: la, rullasuksilla, luistimilla tai vastaavilla väli-    Valtaosa haastatelluista rullaluistelijoista piti
20048: neillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen,        luistelua turvallisena. Vajaa viidesosa oli joutu-
20049: leikkiajoneuvon, pyörätuolin tai vastaavan lait-        nut luistimilla vaaratilanteeseen, joka useimmi-
20050: teen kuljettajaa sekä polkupyörän tai mopon ta-         ten oli aiheutunut itsestä johtuneesta kaatumi-
20051: luttajaa. Saman lain 40 §:n mukaisestijalankulki-       sesta. Rullaluistelijoidenjajalankulkijoiden kon-
20052: jan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta.          fliktit olivat melko harvoin vaaratilanteen syynä.
20053: Hän ei kuitenkaan saa jalkakäytävällä taluttaa          Selvästi useammin konflikteja syntyi autojen
20054: polkupyörää tai mopoa, kuljettaa potkukelkkaa,          kanssa.
20055: hiihtää, luistella eikä kantaa kookasta taakkaa,            Edellä aikaisemmin mainittujen liikennesään-
20056: jos siitä voi aiheutua huomattavaa haittaa muille       töjen mukaan rullaluistelijan on jalkakäytävän
20057: jalankulkijoille. Missä jalkakäytävää tai pien-         sijasta siirryttävä käyttämään pyörätietä tai ajo-
20058: narta ei ole tai milloin sillä kulkeminen ei käy        radan reunaa, jos jalkakäytävän käyttämisestä
20059: haitatta päinsä,jalankulkijan on käytettävä pyö-        voi aiheutua huomattavaa haittaa muille jalan-
20060: rätietä tai ajoradan reunaa. Pyörätielläjalankul-       kulkijoille tai jos jalkakäytävää tai piennarta ei
20061: kijan on yleensä käytettävä sen reunaa. Ajora-          ole tai milloin sillä kulkeminen ei käy haitatta
20062: dalla jalankulkijan on ensisijaisesti käytettävä        päinsä. Edellä mainitut kriteerit ovat jossain
20063: sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttä-        määrin tulkinnanvaraisia, ja todennäköisesti rul-
20064: minen ole kulkureitin tai muiden syiden vuoksi          laluistelija useimmiten lisäksi käyttää valintape-
20065: turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa talutta-          rusteenaan sitä, millä tien osalla on tasaisin pääl-
20066: va saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa.        lyste.
20067:    Rullalautailu eroaa rullaluistelusta siinä, että         Erillisten väylien varaaminen rullaluistelijoille
20068: rullatauta ei ole yleensä kiinnitetty lautailijanjal-   ja -lautailijoille voisi periaatteessa olla hyvä rat-
20069: koihin, vaan rullatauta voi lähteä omille teilleen      kaisu, mutta tämän toteuttamista kaupunkiym-
20070: lautailijan horjahtaessa tai kaatuessa. Rullalau-       päristössä vaikeuttaa yleensä tilan puute. Kun
20071: tailua voidaankin pitää ulkopuolisille jopa vaa-        kaikille erillisryhmille ei ole mahdollista varata
20072: rallisempana kuin rullaluistelua. Poliisi onkin pi-     omaa tien osaansa, päädytään useimmiten rat-
20073: tänyt rullalautailua eräissä tapauksissa leikkimi-      kaisuun, jossa erillisen jalkakäytävän lisäksi voi
20074: senä, jonka paikka ei ole yleisellä tiellä tai jalka-   olla erillinen pyörätie tai pyöräkaista. Kulloisen-
20075: käytävällä. Takavuosina yleinen rullalautailu           kin poikkileikkausratkaisun valitseminen kuu-
20076:                                            KK 1623/1998 vp                                           3
20077: 
20078: luu yleisellä tiellä tielaitoksen ja kaupunkiympä-    Iistavat jo nykyisellään joustavan ja turvallisen
20079: ristössä kunnallisen päätösvallan piiriin. Sama       käyttäytymisen. Oikeaan ja turvalliseen liikku-
20080: koskee paikallista rullaluistelun tai -lautailun      miseen on ensisijaisesti pyrittävä vaikuttamaan
20081: kieltämistä.                                          tiedotuksen ja valvonnan avulla. Liikenneminis-
20082:    Liikenneministeriö katsoo, että rullaluistelu ja   teriö seuraa asiassa tapahtuvaa kehitystä ja on
20083: -lautailu ei ole käytettävissä olevien tietojen va-   valmis tarvittaessa harkitsemaan myös lainsää-
20084: lossa mainittava liikenneturvallisuusongelma.         dännöllisiä toimia.
20085: Tieliikennelaissa olevat liikennesäännöt mahdol-
20086: 
20087:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1999
20088: 
20089:                                                                      Liikenneministeri Kimmo Sasi
20090: 4                                          KK 1623/1998 vp
20091: 
20092: 
20093: 
20094: 
20095:                                         Tili Riksdagens Talman
20096: 
20097:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Rullskridskoåkningen har blivit Y.anlig som
20098: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           hobby först under de senaste åren. A ven inom
20099: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       regeringen finns det specialkunskaper och erfa-
20100: dagsman Kimmo Kiljunen undertecknade skrift-          renhet av rullskridskoåkning. Enligt intervjuer
20101: liga spörsmål nr 1623:                                gjorda av Trafikskyddet uppstår det enligt rull-
20102:                                                       skridskoåkarna inga friktioner med gående och
20103:           Har Regeringen för avsikt att revidera      cyklister i trafiken på gång- och cykelbanor.
20104:        vägtrafiklagstiftningen så att fotgängar-      Gående och cyklister uppfattar inte i samma mån
20105:        nas säkerhet bibehålls på åtminstone nu-       att samspelet skulle vara smidigt. Var fjärde gå-
20106:        varande nivå då rullskridskoåkning och         ende och var femte cyklist upplevde att det
20107:        rullbrädesåkning blir allt allmännare?         främsta problemen på gemensamma trafikleder
20108:                                                       var rullskridskoåkarnas fart och deras skutt.
20109:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Ungefår 60 % av de intervjuade rullskridsko-
20110: anföra följande:                                      åkarna visste att rullskridskoåkare måste efter-
20111:                                                       leva de trafikregler som gäller för gående. Var
20112:    Enligt definitionen i vägtrafiklagen (267 /1981)   fjärde trodde att trafikreglerna för cyklister gäller
20113: avses med gående (fotgängare) den som rör sig till    även rullskridskoåkare. Lejonparten av de inter-
20114: fots, på skidor, rullskidor, skridskor eller mot-     vjuade rullskridskoåkarna ansåg att deras hobby
20115: svarande redskap och den som för sparkstötting,       var trygg. Knappt en femtedel hade varit i fara på
20116: barnvagn, lekfordon, rullstol eller motsvarande       rullskridskor. Oftast var det då fråga om att
20117: samt den som leder cykel eller moped. Enligt 40 §     rullskridskoåkaren hade fallit. Konflikter mellan
20118: i samma lag skall fotgängare använda gångbana         rullskridskoåkare och gående var ganska sällan
20119: eller vägren. Gående får dock inte på gångbana        orsak till tillbuden. Konflikter med bilister upp-
20120: leda cykel eller moped, föra sparkstötting, åka       stod betydligt oftare.
20121: skidor, åka skridskor eller bära skrymmande               Enligt ovan nämnda trafikregler skall rull-
20122: börda, om dettakan medföra avsevärd olägenhet         skridskoåkaren i stället för gångbanan övergå till
20123: för andra gående. Där gångbana eller vägren inte      att använda cykelvägen eller körbanans kant om
20124: finns eller då gångbana eller vägren inte är fram-    det kan medföra avsevärd olägenhet för andra
20125: komlig utan olägenhet, skall gående använda           gående eller om det inte finns någon gångbana
20126: cykelbana eller körbanans kant. På cykelbana          eller vägren eller då det inte alls är möjligt att röra
20127: skall gående i allmänhet begagna dess kant. På        sig på gångbanan eller om det inte är möjligt utan
20128: körbana skall gående i främsta rummet begagna         olägenhet. Ovan nämnda kriterier är i viss mån
20129: dess vänstra kant, om inte högra kanten med           kontroversiella, och rullskridskoåkaren gör tro-
20130: hänsyn till fårdleden eller av andra skäl är trygg-   ligen oftast sitt vai utgående från viiken del av
20131: are. Den som leder cykel eller moped får dock         vägen som har den jämnaste ytan.
20132: begagna körbanans högra kant.                             Det kunde i princip vara en god lösning att
20133:    Rullbrädesåkning skiljer sig från rullskridsko-    reservera skilda trafikleder för rullskridskoåkare
20134: åkning genom att rullbrädet vanligen inte är fåst     och rullbrädesåkare, men en sådan lösning är
20135: vid åkarens fötter, utan rullbrädet kan rulla i väg   komplicerad p.g.a. den allmänna utrymmesbris-
20136: från åkaren medan denna vinglar till eller faller.    ten i stadsmiljö. Eftersom det inte är möjligt att
20137: Rullbrädesåkningen kan därför anses vara farli-       reservera en egen del av vägen för alla special-
20138: gare för utomstående än rullskridskoåkningen.         grupper, stannar man oftast för en lösning där
20139: Polisen har i vissa fall ansett rullbrädesåkningen    det förutom en skild gångbana kan finnas en
20140: vara en lek, vars rätta plats inte är på allmän väg   särskild cykelväg eller ett särskilt fålt för cyklis-
20141: eller på gångbana. Rullbrädesåkning, som för          ter. Valet bland dessa tvärsnittslösningar ankom-
20142: några år sedan var mycket allmän, har därför i        mer i fråga om allmänna vägar på Vägverket och
20143: praktiken styrts till särskilda övnings- och          i stadsmiljö på det korumunala beslutsfattandet.
20144: idrottsbanor.
20145:                                          KK 1623/1998 vp                                               5
20146: 
20147: Detsamma gäller införande av lokala förbud för      belt och tryggt beteende. En riktig och trygg
20148: rullskridskoåkning och rullbrädesåkning.            situation i trafiken skall i första hand eftersträvas
20149:    Trafikministeriet anser att rullskridskoåkning   genom information och övervakning. Trafikmi-
20150: och rullbrädesåkning i belysning av tillgänglig     nisteriet följer upp utvecklingen på området och
20151: information inte utgör något nämnvärt trafiksä-     är även redo att vid behov överväga lagstiftnings-
20152: kerhetsproblem. Bestämmelserna i vägtrafikla-       åtgärder.
20153: gen möjliggör redan i nuvarande form ett flexi-
20154: 
20155:      Helsingforsden 23 februari 1999
20156: 
20157:                                                                         Trafikminister Kimmo Sasi
20158:                                           KK 1624/1998 vp
20159: 
20160: Kirjallinen kysymys 1624
20161: 
20162: 
20163: 
20164: 
20165:                                   Kari Uotila /vas: Suomen Posti Oy:n ja Leonia Oyj:n yhteistyöneu-
20166:                                       votteluista
20167: 
20168: 
20169:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20170: 
20171:    Posti on myynyt pankkipalveluja konttoriver-        Samaan aikaan Leonia nähtävästi suunnitte-
20172: kostossaan kulloinkin voimassa olevan yhteis-       lee perustavaosa omia uusia konttoreitaan mah-
20173: työsopimuksen edellyttämässä laajuudessa.           dollisestijopa 100 kpl vuoteen 2000 mennessä. Ei
20174: 1990-luvun alussa yhteistyötä toteutettiin lähes    tunnu järkevältä, että valtion yritysten ollessa
20175: 3 OOO:ssa Postin konttorissa. Laajojen pankki-      kysymyksessä postikonttoreita suljetaan sen
20176: palvelujen saneeraustenjälkeen Leonian pankki-      vuoksi, että niistä viedään pankkipalvelut, ja sa-
20177: palveluja myydään tällä hetkellä 485:ssä Postin     maan aikaan rakennetaan pelkästään pankkitoi-
20178: konttorissa.                                        minnalle uusia konttoreita.
20179:    Pankkipalvelujen poistaminen on johtanut            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20180: Postin omien toimipisteiden rajuun vähentämi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20181: seen, toimintojen ulkoistamiseen ja henkilöstön     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20182: määrän laskuun 8 OOO:sta alle 3 800:aan.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20183:    Postilla ja Leonialla on vuoden 2000 loppuun
20184: jatkuva viisivuotinen yhteistyösopimus. Neuvot-                 Onko Suomen Posti Oy:n ja Leonia
20185: telut vuosien 1999-2000 osalta koskien verkos-               Oyj:n välisten yhteistyöneuvottelujen
20186: ton laajuutta, korvausperusteita ja korvaus-                 vaikeuksien takana tavoite ryhtyä myy-
20187: summaa ovat olleet tuloksettomia. Myöskään                   mään mahdollisimman pian Leoniaa ja
20188: yhteistyön jatkamisesta vuoden 2000 jälkeen ei               yksityistämään Postia,
20189: ole sovittu. Valtiovarainministeriö on asettanut                mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
20190: pankinjohtaja Matti Louekosken selvittämään                  seen postin työntekijöiden työllisyyden ja
20191: yhteistyöneuvottelujen ongelmakohtia.                        postipalvelujen saatavuuden nykyisessä
20192:    Vaikuttaa siltä, ettei Leonia halua jatkaa yh-            laajuudessaan ottaen huomioon maan ta-
20193: teistyötään Postin kanssa, mikäjohtaisi kilpailu-            sapuolisen kehittämisen, ja
20194: kyvyn heikkenemiseen, postikonttoreiden mää-                    millä tavalla Hallitus aikoo toteuttaa
20195: rän edelleen pienenemiseen, varsinkin syrjäseu-              selvitysmies Matti Louekosken ehdotuk-
20196: tujen palvelujen heikkenemiseen ja pahimmil-                 set?
20197: laan yli 1 500 henkilön irtisanomiseen.
20198:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1999
20199: 
20200:                                           Kari Uotila /vas
20201: 
20202: 
20203: 
20204: 
20205: 280043
20206: 2                                          KK 1624/1998 vp
20207: 
20208: 
20209: 
20210: 
20211:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20212: 
20213:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muissa säännöksissä. Suomen postipalveluiden
20214: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tason on kansainvälisissä vertailuissa ja säännöl-
20215: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lisissä mielipidemittauksissa Suomessa todettu
20216: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Uoti-       olevan erittäin korkealaatuinen. Esimerkkinä
20217: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Suomen Posti Oy:n palvelutasosta todettakoon,
20218: 1624:                                                 että l.luokan kirjeistä toimitettiin perille seuraa-
20219:                                                       vana työpäivänä eli tavoiteajassa 92-93 pro-
20220:           Onko Suomen Posti Oy:n ja Leonia            senttia.
20221:        Oyj:n välisten yhteistyöneuvottelujen              Suomen Posti Oy ylläpitää koko maan katta-
20222:        vaikeuksien takana tavoite ryhtyä myy-         vaa verkostoa, joka koostuu sekä postin omista
20223:        mään mahdollisimman pian Leoniaa ja            konttoreista että niin sanotuista asiamiesposteis-
20224:        yksityistämään Postia,                         ta. Perinteisen kirjeen lisäksi Suomen Posti Oy:llä
20225:           mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-         on tarjolla koko maassa laaja valikoima muita
20226:        seen postin työntekijöiden työllisyyden ja     postipalveluita, kuten paketit, lehtien jakelu,
20227:        postipalvelujen saatavuuden nykyisessä         suoramainontaposti, kirjatut ja vakuutetut lähe-
20228:        laajuudessaan ottaen huomioon maan ta-         tykset. Nykyaikaisemmista palvelumuodoista
20229:        sapuolisen kehittämisen, ja                    voidaan mainita e-kirje ja muut hybridipalvelut.
20230:           millä tavalla Hallitus aikoo toteuttaa      Suomen Posti Oy on tähän asti tarjonnut oman
20231:        selvitysmies Matti Louekosken ehdotuk-         postiverkostonsa Leonia Oyj:lle jakelutieksi
20232:        set?                                           pankkipalveluille, ja ne ovat tuoneet oman
20233:                                                       lisänsä postikonttoreiden palvelutarjontaan.
20234:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Vastauksena keskimmäiseen kysymykseen
20235: vasti seuraavaa:                                      hallitus toteaa, että Suomen Posti Oy on sitou-
20236:                                                       tunut noudattamaan säännöksiä ja toimilupaeh-
20237:    Leonia Oyj:n tytäryhtiö Leonia Pankki Oyj on       toja postin peruspalvelujen yleisen saatavuuden
20238: pankkitoimintaa postipankista annetun lain            turvaamiseksi koko maassa eikä hallituksella ole
20239: (972/1987) mukaisesti harjoittava valtion täysin      tiedossa mitään sellaista, minkä perusteella olisi
20240: omistama osakeyhtiö. Vastauksena kysymyksen           syytä epäillä, ettei Suomen Posti Oy toimisi sään-
20241: alkuosaan hallitus toteaa, ettei sillä ole vireillä   nösten ja toimiluvan mukaisesti.
20242: toimenpiteitä Leonia Oyj:n tai sen tytäryhtiön            Postipankista annetun lain 9 §:n 2 momentin
20243: Leonia Pankki Oyj:n osakkeiden myymiseksi.            mukaan nykyinen Leonia Pankki Oyj suorittaa
20244:    Suomen Posti Oy on valtion täysin omistama         nykyiselle Suomen Posti Oy:lle sen toimipaikko-
20245: osakeyhtiö, joka on saanut valtioneuvostolta          jen välityksellä tapahtuvasta Postipankki Oy:n
20246: 3.2.1994 postitoimintalaissa (90711993) tarkoite-     toiminnan harjoittamisesta korvausta sen mu-
20247: tun koko maan kattavan toimiluvan postitoimin-        kaan kuin nämä sopivat. Jollei korvauksesta
20248: nan harjoittamiseen. Hallituksella ei ole valtuut-    päästä sopimukseen, korvaus suoritetaan valtio-
20249: ta myydä Suomen Posti Oy:n osakkeita ilman            varainministeriön vahvistamien perusteiden mu-
20250: eduskunnan erillistä päätöstä. Hallituksella ei ole   kaan. Kuten kysymyksessä todetaan, korvausta
20251: vireillä toimenpiteitä myyntiluvan saamiseksi         edellä mainittujen tahojen välillä ei ole sovittu
20252: eduskunnalta eikä myöskään muita valmistelu-          yhteistyösopimuksen kahdelle viimeiselle voi-
20253: toimenpiteitä Suomen Posti Oy:n osakkeiden            massaolovuodelle eli vuosille 1999-2000.
20254: myymiseksi.                                               Valtiovarainministeriö on pyytänyt pankin-
20255:    Suomen Posti Oy:n toimiluvassa yritys on vel-      johtaja Matti Louekosken selvitysmieheksi sel-
20256: voitettu turvaamaan postin peruspalvelujen ylei-      vittämään korvausasiaa. Vastauksena viimei-
20257: sen saatavuuden koko maassa siten kuin siitä          seen kysymykseen hallitus toteaa, että Posti-
20258: säädetään postitoimintalaissa, Euroopan parla-        pankki Oy:n ja Suomen Posti Oy:n välinen kor-
20259: mentin ja neuvoston direktiivissä 97/67/EY sekä       vaus on ensi sijassa näiden yhtiöiden välinen asia.
20260:                                           KK 1624/1998 vp                                           3
20261: 
20262: Hallitus ei voi ennakoida selvitysmies Louekos-      seuraa tilannetta ja valtiovarainministeriö on
20263: ken ehdotusten sisältöä eikä sen vaikutusta edellä   tarvittaessa valmis ryhtymään säädösten edellyt-
20264: mainittujen yhtiöiden kannanottoihin. Hallitus       tämiin toimenpiteisiin.
20265: 
20266:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
20267: 
20268:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
20269: 4                                          KK 1624/1998 vp
20270: 
20271: 
20272: 
20273: 
20274:                                         Tili Riksdagens Talman
20275: 
20276:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      gelbundna nationella opinionsmätningar kon-
20277: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        staterats vara mycket hög. Som ett exempel pä
20278: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      Posten Finland Ab:s servicenivä kan det konsta-
20279: man Kari Uotila undertecknade skriftliga spörs-       teras att 92-93 % av förstaklassbreven var fram-
20280: mål nr 1624:                                          me hos mottagaren redan följande arbetsdag,
20281:                                                       som är den målsatta tiden.
20282:           Ligger en avsikt att snarast möjligt            Posten Finland Ab upprätthåller ett nätverk
20283:        inleda en försäljning av Leonia och priva-     som täcker hela landet och som bestär av både
20284:        tisera Posten bakom Posten Finland Ab:s        postens egna kontor och s.k. postombud. Förut-
20285:        och Leonia Abp:s svårigheter med samar-        om distribution av vanliga brevförsändelser er-
20286:        betsförhandlingarna,                           bjuder Posten Finland Ab ett brett utbud av
20287:           vad ämnar Regeringen göra för att           andra posttjänster över hela landet, t.ex. paket-
20288:        trygga sysselsättningen för arbetstagarna      förmedling, tidningsutdelning, direktreklams-
20289:        vid posten och tiligängen på posttjänster i    förmedling samt förmedling av rekommendera-
20290:        nuvarande omfattning med beaktande av          de och assurerade försändelser. Av de modernare
20291:        en jämlik utveckling av vårt land, och         serviceformerna kan nämnas e-post och andra
20292:           pä vilket sätt ämnar Regeringen ge-         hybridtjänster. Posten Finland Ab har hittilis
20293:        nomföra utredningsman Matti Loue-              tillhandahållit sitt eget nätverk av postkontor för
20294:        koskis förslag?                                distribution av Leonia Abp:s banktjänster och
20295:                                                       Leonia Abp har isin tur bidragit med egna tjäns-
20296:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt         ter tili postkontorens serviceutbud.
20297: anföra följande:                                          Som svar pä den mellersta delen av spörsmälet
20298:                                                       konstaterar regeringen att Posten Finland Ab
20299:    Leonia Abp:s dotterbolag Leonia Bank Abp           har förbundit sig att iaktta bestämmelserna och
20300: är ett av staten helägt aktiebolag som bedriver       koncessionsvillkoren för att den allmänna tili-
20301: bankverksamhet enligt lagen om Postbanken Ab          gången pä posttjänster skall kunna tryggas i hela
20302: (972/1987). Som svar pä spörsmålets första del        landet, och att tili regeringens kännedom inte har
20303: konstaterar regeringen att den inte har vidtagit      kommit nägot sädant som kunde ligga tili grund
20304: nägra ätgärder för att sälja aktier i vare sig Leo-   för nägon misstanke om att Posten Finland inte
20305: nia Abp eller dess dotterbolag Leonia Bank Abp.       följer bestämmelserna och koncessionsvilikoren.
20306:    Posten Finland Ab är ett av staten helägt ak-          Enligt 9 § 2 mom. lagen om Postbaoken Ab
20307: tiebolag som den 3 februari 1994 av statsrädet        skall nuvarande Leonia Bank Abp betala nuva-
20308: beviljats en sädan koncession att bedriva post-       rande Posten Finland Ab ersättning för den verk-
20309: verksamhet i hela landet som avses i postlagen        samhet som bedrivs genom förmedling av Posten
20310: (907/1993). Regeringen har inte befogenhet att        Finland Ab:s verksamhetsställen enligt vad de
20311: sälja aktier i Posten Finland Ab utan ett särskilt    bägge bolagen avtalar. Om nägot avtal inte näs,
20312: beslut av riksdagen. Regeringen har inte vidtagit     skall ersättningen betalas enligt grunder som fi-
20313: några ätgärder för att erhålla försäljningstili-      nansministeriet fastställer. Säsom konstateras i
20314: ständ av riksdagen och inte heller satt i gäng        spörsmålet, har de ovan nämnda parterna inte
20315: nägra andra förberedelser för en försäljning av       kunnat enas om nägot samarbetsavtal för de två
20316: aktier i Posten Finland Ab.                           sista åren av avtalets giltighetstid, dvs. åren
20317:    Enligt Posten Finland Ab:s koncession är fö-       1999-2000.
20318: retaget förpliktigat att trygga tillgången pä             Finansministeriet har bett bankdirektör Matti
20319: grundläggande posttjänster i hela landet pä det       Louekoski att fungera som utredningsman i er-
20320: sätt som anges i postlagen, i Europaparlamentets      sättningsärendet. Som svar på den sista delen av
20321: och rädets direktiv 97/67 /EG och i andra bestäm-     spörsmälet konstaterar regeringen att den ersätt-
20322: melser. Standarden pä posttjänsterna i Finland        ning Postbaoken Ab betalar tili Posten Finland
20323: har vid olika internationella jämförelser och re-     Ab i första hand är en sak mellan de bäda bola-
20324:                                           KK 1624/1998 vp                                           5
20325: 
20326: gen. Regeringen kan inte förutspå vad utred-        den. Regeringen ger akt på situationen och fi-
20327: ningsman Louekoskis förslag kommer att inne-        nansministeriet vidtar vid behov de åtgärder för-
20328: hålla och inte hellerviiken effekt det kommer att   fattningarna förutsätter.
20329: ha på de ovan nämnda bolagens ställningstagan-
20330: 
20331:      Helsingfors den 18 februari 1999
20332: 
20333:                                                                          Minister Jouko Skinnari
20334:                                             KK 1625/1998 vp
20335: 
20336: Kirjallinen kysymys 1625
20337: 
20338: 
20339: 
20340: 
20341:                                     Markku Pohjola /sd: Valtionyhtiö Finnair Oyj :n liiketoimista vero-
20342:                                        paratiisi- ja pöytälaatikkoyhtiöiden kanssa
20343: 
20344: 
20345:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20346: 
20347:    Valtionyhtiö Finnair Oyj on Helsingin Sano-         tiöiden ja säätiöiden toiminnan tarkastus on
20348: missa 2.2.1999 olleen artikkelin mukaan maksa-         usein todettu lähes mahdottomaksi.
20349: nut vähintään 300 miljoonaa markkaa vuokraa               Nyt herääkin kysymys siitä, mitä tavoitetta
20350: neljälle Caymansaarilla toimivalle veroparatiisi-      palvelee se, että valtionyhtiö Finnair Oyj vuok-
20351: yhtiölle sekä yhdelle yhdysvaltalaiselle pöytälaa-     raa lentokoneensa veroparatiisiyhtiöltä. Onko se
20352: tikkoyritykselle.                                      veroseuraamusten välttäminen meillä tai jossain
20353:    Finnairin talousjohdon mukaan kyseessä on           muussa valtiossa vai onko kyseessä tarve salata
20354: normaali toimintamalli, jota muutkin lentoyh-          rahoittajan tausta? Kiinnostavaa on se, että yh-
20355: tiöt käyttävät. Finnairin tapauksessa on kyse          tiön talousjohto on ollut järjestelystä tietoinen,
20356: kuudesta MD-82-lentokoneesta, joista osa on            mutta esimerkiksi Finnairin toimitusjohtaja sekä
20357: ensin myyty veroparatiisiyhtiölle ja sitten välittö-   hallituksen puheenjohtaja kuulevat asiasta en-
20358: mästi vuokrattu takaisin. Finnairin entinen toi-       simmäisen kerran vasta nyt. Toiminta on jatku-
20359: mitusjohtaja Antti Potila ei oman ilmoituksensa        nut kuitenkin jo vuodesta 1991. Liikenneministe-
20360: mukaan ole tiennyt veroparatiisiyhtiöiden käy-         rin tietoisuus asiasta ei ole vielä selvillä.
20361: töstä. Asia on tullut yllätyksenä myös Finnairin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20362: hallituksen puheenjohtajalle Harri Holkerille.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20363:     Veroparatiisiyhtiöiden käytöllä on mahdollis-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20364: ta saavuttaa kaksi keskeistä päämäärää. Ensin-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20365: näkin niiden avulla voidaan kiertää verotusta,
20366: toiseksi niiden avulla voidaan salata varojen tai               Onko liikenneministeri ollut tietoinen
20367: omaisuuden todellinen omistaja. Suomalaiset                   veroparatiisiyhtiöiden käytöstä Finnair
20368: pankit luotottavat edelleen miljardeilla markoil-             Oyj:n liiketoiminnassa ja onko vastaavia
20369: la erilaisissa veroparatiiseissa toimivia yrityksiä           käytäntöjä muissa valtion yrityksissä,
20370: ja pankkeja. Vuoden 1996lopussa suomalaisilla                 sekä
20371:  pankeilla oli näitä saatavia yli 13 miljardin mar-             mitä tarkoitusta varten näitä yhtiöitä
20372:  kan edestä. Verottaja on epäillyt, että muun                 käytetään, ja
20373:  muassa suomalaiset sijoittajat piilottaisivat va-              onko yhtiöiden takana suomalaisia
20374:  rallisuuttaan veroparatiisiyhtiöihin. Näiden yh-             yksityis- tai oikeushenkilöitä?
20375: 
20376:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
20377: 
20378:                                            Markku Pohjola /sd
20379: 
20380: 
20381: 
20382: 
20383:  280043
20384: 2                                           KK 1625/1998 vp
20385: 
20386: 
20387: 
20388: 
20389:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20390: 
20391:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vaihtoehto ja johtaa yleensä sopimuskauden
20392: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          päättyessä koneen lunastamiseen lentoyhtiön
20393: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        omistukseen. Käyttöleasingillä rahoitetaan ka-
20394: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            lustoa, jonka käyttöaika arvioidaan kestoltaan
20395: Pohjolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          lyhyemmäksi. Sitä käytetään mm. valmistaudut-
20396: n:o 1625:                                              taessa kaluston uudistamiseen, jolloin kone voi-
20397:                                                        daan myydä hyvässä kysyntätilanteessa ja vuok-
20398:            Onko liikenneministeri ollut tietoinen      rata takaisin suunnitellun käyttöjakson ajaksi.
20399:         veroparatiisiyhtiöiden käytöstä Finnair        Vuokrakauteen voidaan sopimuksessa varata
20400:         Oyj:n liiketoiminnassa ja onko vastaavia       jatkomahdollisuuksia.
20401:         käytäntöjä muissa valtion yrityksissä,            Yksikään Helsingin Sanomien mainitseman
20402:         sekä                                           lentokoneen rahoittajista ei ole suomalainen
20403:           mitä tarkoitusta varten näitä yhtiöitä       paitsi siltä osin kuin rahoituksessa on käytetty
20404:         käytetään, ja                                  pankkiluottoa, jonka Finnair vuonna 1990 on
20405:            onko yhtiöiden takana suomalaisia           ottanut kahdenkymmenen pankin muodosta-
20406:         yksityis- tai oikeushenkilöitä?                maita ryhmältä. Tähän pankkiryhmään kuului-
20407:                                                        vat Kansallis-Osake-Pankki ja Postipankki.
20408:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Mainitun pankkiluotan osalta Finnair maksoi
20409: vasti seuraavaa:                                       vuonna 1990 säädetyn lain mukaisen luottoveron
20410:                                                        Suomessa.
20411:     Leasingratkaisuja käytetään rahoitusmuoto-             Lentokoneiden leasingjärjestelyssä on varsin
20412: na yleisesti eri toimialoilla. Valtionyhtiöissä pää-   yleistä, että kone rekisteröidään yksinomaan tätä
20413: töksenteko noudattaa yksityisissä yhtiöissä käy-       tarkoitusta varten perustetun yhtiön nimiin. Jos
20414: tettyjä menettelyjä ja muun muassa leasing- ja         koneen rahoitukseen osallistuu eri valtioista ko-
20415: muut rahoituspäätökset käsitellään normaalisti         toisin olevia pääoman sijoittajia ja luotonantajia,
20416: yhtiön hallintoelimissä osakeyhtiölain mukaises-       on puolestaan yleistä, että tällaisen omistajayh-
20417: ti. Vuoden 1999 alusta lukien liikenneministeriön      tiön rekisteröinti suoritetaan valtiossa, joka ei
20418: edustaja on mukana kaikkien yhtiöidensä halli-         peri vuokrista tai lainan koroista lähdeveroa.
20419: tuksessa. Sitä aikaisemmin Finnair Oyj:n osalta        Muun muassa Euroopan eri valtioiden omista-
20420: liikenneministeriön edustaja on ollut mukana           mien vientiluottolaitosten hyväksymä tällainen
20421: vain hallintoneuvostossa.                              valtio on Caymansaaret.
20422:     Finnair on saadun selvityksen mukaan toimi-           Liikenneministeriön hallinnonalalla leasing-
20423: nut Suomen lakien mukaisesti ja on eri yhteyksis-      rahoitusta on käytetty myös Sonera-yhtymä
20424: sä selvittänyt leasingjärjestelyn verotuksellisen      Oyj:ssä. QTE-järjestely (Qualified Technology
20425: käsittelyn mm. hankkimalla vuonna 1985 kes-            Equipment) on yleisesti käytössä tietoliikenne-
20426: kusverolautakunnan ennakkotiedon suunnitte-            alan yrityksissä. QTE-järjestelyssään Sonera
20427: lemastaan lentokoneen vuokrauksesta ulkomai-           vuokraa laitteita amerikkalaiselle sijoittajalle,
20428: selta omistajalta. Liikenneministeriön päätöksel-      joka vuokraa laitteet takaisin Soneralle. Tässä
20429: lä on puolestaan myönnetty lupa merkitä Finnai-        järjestelyssä Sonera ostaa laitteet laitevalmistajil-
20430: rin käytössä ja ulkomaisessa omistuksessa olevat       ta ja omistusoikeus säilyy koko ajan Soneralla.
20431: koneet Suomen ilma-alusrekisteriin ilmailulain         Yhdysvaltalainen sijoittaja saa poistoja alkuvuo-
20432: edellyttämissä tapauksissa.                            sina ja veronmaksu tapahtuu myöhempinä vuo-
20433:     Leasing on lentokoneiden rahoitusmuotona           sina. Tämän verohyödyn sijoittajajakaa Soneran
20434: varsin yleinen ja useimpien lentoyhtiöiden laivas-     kanssa.
20435: tosta n. 30-50 prosenttia on leasingrahoitettua.          Allekirjoitushetkellä Sonera sai sijoittajalta
20436: Leasingrahoitusta on kaksi päämuotoa: rahoi-           leasingmaksun,joka oli yhtä suuri kuin laitteiden
20437: tusleasing ja käyttöleasing. Rahoitusleasing on        ostohinta. Sonera maksoi samalla hetkellä kaik-
20438: lähinnä lainapääomalla tapahtuvan ostamisen            ki tulevat vuokranmaksut pankille, joka hoitaa
20439:                                          KK 1625/1998 vp                                          3
20440: 
20441: tulevaisuudessa Soneran puolesta leasingmaksut         Mainitut Finnairin ja Soneran käyttämät lea-
20442: yhdysvaltalaiselle sijoittajalle. Ennakkomaksu     singrahoitusmuodot ovat osa normaalia yritys-
20443: pankille oli pienempi kuin saatu maksu ja tämä     ten rahoituksen hankintaa ja tämäntyyppiset jär-
20444: erotus oli Soneran hyöty kaupasta. Sonera haki     jestelyt ovat liiketoiminnassa maailmanlaajuises-
20445: ja sai konserniverokeskuksesta ennakkovero-        ti laajassa käytössä. Muissa liikenneministeriön
20446: päätöksen tälle järjestelylle. QTE-järjestely ei   hallinnonalan yhtiöissä vastaavaa leasingrahoi-
20447: vaikuta Soneran Suomessa maksamiin veroihin.       tusta ei ole käytetty.
20448: 
20449:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1999
20450: 
20451:                                                                   Liikenneministeri Kimmo Sasi
20452: 4                                            KK 1625/1998 vp
20453: 
20454: 
20455: 
20456: 
20457:                                           Tili Riksdagens Talman
20458: 
20459:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        köp med lånekapital och leder vanligen då avtals-
20460: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          tiden löper ut tili att planet löses in av flygbolaget.
20461: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Med bruksleasing finansieras materiel vars
20462: man Markku Pohjola undertecknade skriftlfga             brukstid beräknas vara kortvarigare. Det an-
20463: spörsmål nr 1625:                                       vänds bl.a. då en förnyelse av materielen bereds,
20464:                                                         varvid ett pian kan säljas i en situation av god
20465:            Har trafikministern varit medveten om        efterfrågan och hyras igen för den planerade
20466:         utnyttjandet av skatteparadisföretag i          brukstiden. Det är möjligt att i avtalet skriva in en
20467:         Finnair Abp:s affårsverksamhet, och             möjlighet tili fortsättning av hyrestiden.
20468:         finns motsvarande praxis vid andra stats-          Inte en enda av de flygplansfinansiärer som
20469:         bolag, samt                                     dagstidningen Helsingin Sanomat nämner är fin-
20470:            för vilket ändamål används dessa före-       ländsk, förutom då finansieringen består av
20471:         tag, och                                        bankkrediter som Finnair 1990 har lyft från en
20472:            står det några finländska privatperso-       bankgrupp bestående av 20 banker. Till denna
20473:         ner eller juridiska personer bakom dessa        bankgrupp hörde Kansallis-Osake-Pankki och
20474:         företag?                                        Postbanken. Vad gäller den nämnda bankkredi-
20475:                                                         ten betalade Finnair för denna en kreditskatt i
20476:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Finland i enlighet med en lag stiftad 1990.
20477: anföra följande:                                           Det är rätt vanligt i samband med leasingar-
20478:                                                         rangemang för flygplan att planet registreras av
20479:    Leasing används allmänt som finansierings-           företag som grundats enkom för detta ändamål.
20480: form på olika verksamhetsområden. l statsbola-          Om flera finansiärer och kreditgivare från olika
20481: gen efterlever beslutsfattandet de förfaranden          Iänder deltar i finansieringen av planet, är det å
20482: som används i privata företag och t.ex. leasing-        sin sida vanligt att ett sådant ägarbolag registre-
20483: och andra finansieringsbeslut behandlas normalt         ras i en stat som inte uppbär källskatt för hyrorna
20484: i bolagets förvaltningsorgan i enlighet med aktie-      eller låneräntorna. Ett exempel på en sådan stat
20485: bolagslagen. Fr.o.m. början av 1999 är trafikmi-        är Caymanöarna, som godkänns av statsägda
20486: nisteriets representerat i alla styrelser för bolagen   exportkreditinrättningar i olika europeiska sta-
20487: på sitt förvaltningsområde. Före det hade trafik-       ter.
20488: ministeriet varit representerat, i fråga om Finnair        På trafikministeriets förvaltningsområde har
20489: Abp, endast i förvaltningsrådet.                        leasingfinansiering tiligripits även i Sonerakon-
20490:    Finnair har enligt den inkomna utredningen           cernen Abp. QTE-arrangemanget (Qualified
20491: agerat i enlighet med lagarna i Finland och i olika     Technology Equipment) är allmänt i bruk i tele-
20492: sammanhang utrett beskattningen av leasingar-           kommunikationsföretag. l sina QTE-arrange-
20493: rangemanget bl.a. genom att 1985 inbegära cen-          mang hyr Sonera ut anläggningar tili en ameri-
20494: tralskattenämndens förhandsbesked om en pla-            kansk placer.are som isin tur hyr ut anläggningar-
20495: nerad hyrning av ett flygplan av en utländsk            na till Sonera. Enligt detta arrangemang köper
20496: ägare. Genom trafikministeriets beslut har det å        Sonera anläggningarna av tillverkaren och ägan-
20497: sin sida beviljats tilistånd att i sådana fall som      derätten ligger hela tiden hos Sonera. Placeraren
20498: avses i luftfartslagen införa flygplan som är i         i Förenta staterna får avdrag de första åren och
20499: utländsk ägo men används av Finnairi luftfar-           skatter betalas några år senare. Denna skatteför-
20500: tygsregistret.                                          mån kommer såväl placeraren som Sonera tili
20501:    Leasing är ett ganska allmänt sätt att finansie-     del.
20502: ra flygplan och i flera flygbolags flotta uppgår de        Vid signeringstilifållet fick Sonera en leasing-
20503: leasingfinansierade planen tili ca 30-50% av            avgift av placeraren. Denna avgift var lika stor
20504: flottan. Leasingfinansieringen finns i två huvud-       som anläggningens inköpspris. Sonera betalade i
20505: former: finansieringsleasing och bruksleasing.          samma stund alla kommande hyresavgifter tili
20506: Finansieringsleasing är närmast ett alternativ tili     banken, som i framtiden för Soneras del sköter
20507:                                           KK 1625/1998 vp                                          5
20508: 
20509: betalningen av leasingavgifterna tili placeraren i      De nämna finansieringsformen genom leasing
20510: Förenta staterna. Förskottsbetalningen tili ban-     som används av Finnair och Sonera är en del av
20511: ken var mindre än den erhållna betalningen, och      företagens normala anskaffning av finansiering
20512: denna skillnad drog Sonera nytta av i affåren.       och denna typ av arrangemang är inom affårs-
20513: Sonera ansökte om och fick från koncernskatte-       verksamheten flitigt använd internationellt. An-
20514: centralen ett beslut om förskottsskatt för detta     dra bolag på trafikministeriets förvaltningsom-
20515: arrangemang. QTE-arrangemanget påverkar              råde har inte använt motsvarande leasingfinan-
20516: inte de skatter som Sonera betalar i Finland.        siering.
20517: 
20518:      Helsingforsden 23 februari 1999
20519: 
20520:                                                                        Trafikminister Kimmo Sasi
20521: 1
20522: 
20523: 1
20524: 
20525: 1
20526: 
20527:     1
20528: 
20529:     1
20530: 
20531:     1
20532: 
20533:         1
20534: 
20535:         1
20536: 
20537:         1
20538: 
20539:             1
20540: 
20541:             1
20542: 
20543:             1
20544: 
20545:             1
20546: 
20547:                 1
20548:                                             KK 1626/1998 vp
20549: 
20550: Kirjallinen kysymys 1626
20551: 
20552: 
20553: 
20554: 
20555:                                    Irina Krohn /vihr: Vapaille teatteriryhmille jaettavan tuen lisäämi-
20556:                                        sestä ja jaon oikeudenmukaisuudesta
20557: 
20558: 
20559:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20560:    Maanantaina 1.2.1999 Teatteri Takomo ja             merkitys teatterikentällä on moneen kertaan to-
20561: Teatteri Universum (Aurinkoteatteri, Teater            dettu. Mutta yksittäisten taiteilijoiden saarnat sa-
20562: Mars, Teatteri Venus ja Sirius Teatern) allekir-       tunnaiset apurahat ja tunnustukset eivät takaa
20563: joittajinaan Tuuja Jänicke, Leea Klemola, Nik-         ryhmien työn jatkumista.
20564: las Häggblom, Frank Skog, Kristian Smeds ja               Nykyisessä tilanteessa lainsäädäntö ja käytän-
20565: Annamari Karjalainen julkaisivat avoimen kir-          tö eivät siis kerta kaikkiaan kohtaa. Suurin epä-
20566: jeen kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimekselle.         kohta on taiteilijoiden palkkaus. Allekirjoitta-
20567: Kirjeessä käy perustellusti ilmi, että vapaiden        neissa ryhmissä täysipäiväisesti toimivien ihmis-
20568: ryhmien asema teatterin rahoituksessa on jäänyt        ten kuukausipalkka jää vuodesta toiseen alle tu-
20569: huonolle hoidolle. Ohessa on kirje kokonaisuu-         hannen markan.
20570: dessaan:                                                  Käytännössä kaikkien viiden allekirjoittaneen
20571:                                                        ryhmän tulevaisuus on jokaisen produktion jäl-
20572:                                                        keen vaakalaudalla. Taiteilijoiden on tehtävä
20573:                                                        muita töitä elättääkseen itsensä ja perheensä.
20574: "Näyttämötaiteen kohtalonkysymys on tämä:              Yhteistä aikaa uusien teatteriesitysten tekemisel-
20575: Ollaanko teatterin toisinajattelijat tappamassa?       le on yhä vaikeampi löytää. Pitkän tähtäimen
20576:                                                        suunnitelmia on mahdoton tehdä. Pitkäjänteistä
20577: Avoin kysymys kulttuuriministeri Suvi-Anne             taiteellista linjaa on vaikea luoda. Koko ajan
20578: Siimekselle                                            täytyy etsiä uusia harjoitus- ja esitystiloja. Mini-
20579:                                                        maalisilla varoilla hankittuihin esityslistoihin ei
20580:    Yleisesti tunnustettu tosiasia on, että suuri osa   mahdu suuria katsojamääriä. Esityskertoja voi-
20581: tämän maan kiinnostavimmista ja koskettavim-           daanjärjestää vain rajoitettu määrä, koska niistä
20582: mista teatteriesityksistä on syntynyt ja yhä syn-      ei pystytä maksamaan kohtuullisia korvauksia.
20583: tyy pienissä ammattiteatteriryhmissä sekä in-          Olemattomat markkinointivarat herättävät kat-
20584: dependent-pohjalta toteutetuissa produktioissa,        sojat usein vasta viimeisiin esityksiin. Ryhmien
20585: eikä suinkaan koko maan kattavassa laitosteat-         taloudellinen kierre on mahdoton.
20586: terikentässä.
20587:    Vuonna 1992 synnytettyä teatterilakia voi-
20588: daan sanoa kuolemantuomioksi näille ryhmille.          Teatterialaa uudistavat voimat ovat vapaissa
20589: Veikkausvaroista teatterilain ulkopuolisille ryh-      ryhmissä - kyse on sananvapaudesta
20590: mille jaettavan toimintatuen osuus on 1 %koko
20591: potista. Rahassa tämä 1% on 1,6 miljoonaa                  Minne katoaa yli kolmekymppisten luovuus?
20592: markkaa. Vertailun vuoksi pienen ammattiteat-          Ei se katoa mihinkään, vaan se murtuu vallitse-
20593: terin (esim. Ryhmäteatteri) vuotuinen tukimäärä        van todellisuuden alle. On loukkaavaa, että
20594: on sekä valtion että kunnallinen tuki yhteenlas-       kauan alalla toimineiden jo tunnustettujen taitei-
20595: kettuna reilut 3 miljoonaa markkaa. Eli kaikki         lijoiden oletetaan tekevän taidettaan aina vain
20596: ulkopuoliset ryhmät eivät saa tukea edes puolia-       marginaalissa, mikäli he haluavat tehdä sitä
20597: kaan siitä, millä määrällä pieni teatteri oikeasti     omilla ehdoillaan. Työskenteleminen ryhmissä
20598: selviäisi.                                             on tietoinen ja vapaa taiteellinen valinta. Ryh-
20599:    Allekirjoittaneiden ryhmien taiteelliset näytöt     miin voi luoda työyhteisön, joka toimii täysin
20600: on jo annettu ja tunnustettu; lahjakkuus ja työn       omilla ehdoillaan; ja yhteisenä tavoitteena on
20601: 
20602: 
20603: 280043
20604: 2                                          KK 1626/1998 vp
20605: 
20606: maksimaalinen taiteellinen tulos - pohjimmil-         Vetoomuksemme teille- arvoisa kulttuuri-
20607: taan kyse on sananvapaudesta.                         ministeri
20608:    On tärkeää, että julkisista varoista tuetaan
20609: ammattiryhmiä silloin, kun ne ovat elinvoimaisia          Toivomme, että Te, arvoisa kulttuuriministe-
20610: ja niillä on tärkeää sanottavaa. Mielestämme          ri, vaikutatte siihen, että tämä näyttämötaiteel-
20611: teatterirahoituksen tulisi elää kentän muutosten      lista luovuutta ja sananvapautta rajoittava epä-
20612: mukaan. Tieteen, talouselämän ja yritysmaail-         kohta poistetaan. Katsomme, että vetoomuksen
20613: man parissa tuetaan nimenomaan uutta luovaa,          allekirjoittaneet teatteriryhmät tekevät maas-
20614: innovatiivista toimintaa. Teatterituen jakamisen      samme ainutlaatuista ja tärkeää taiteellista työtä.
20615: logiikan pitäisi olla samansuuntainen.                Kysymmekin Teiltä, miten aiotte vaikuttaa sii-
20616:                                                       hen, että niissä työskentelevät taiteilijat voisivat
20617:                                                       saada toiminnalleen inhimilliset puitteet ja työs-
20618: Väliinputoajat                                        tään kohtuullisen korvauksen? Miten näitä rat-
20619:                                                       kaisuja tehdessä tullaan ottamaan huomioon ti-
20620:     Katsomme, että allekirjoittaneet ryhmät ovat      lanteen akuutti luonne?"
20621: nykyisen teatterilakirakenteen pahimmat väliin-           Kirjeessä esitetyistä epäkohdista keskeinen on
20622: putoajat. Niiden sitkeää ja kunnianhimoista toi-      teatterilain ulkopuolisten ryhmien riittämätön
20623: mintaa käytetään puskurina vaadittaessa lisää         rahoitus ja siitä seuraavat turvattomat toiminta-
20624: rahaa lain piiriin kuuluville. Nämä ryhmät ovat       edellytykset.
20625: tehtailleet taiteellisia voittoja yli kymmenen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20626: vuotta odottaen toimintaolosuhteidensa parane-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20627: mista. Parasta taiteellista luoruiskauttaan elävän    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20628: taiteilijan elämässä kymmenen vuotta on pitkä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20629: aika. Samalla on muistettava, että teatteri on
20630: hetken taidetta. Kyse on viiden teatteriryhmän                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20631: eli noin 60 taiteilijan eloonjääruiskamppailusta ja            ryhtyä, ja
20632: kamppailusta sananvapauden puolesta. Kamp-                        missä aikataulussa Hallitus aikoo toi-
20633: pailun aikaraja on korkeintaan vuosi. Jos näiden               mia vapaiden teatteriryhmien oikeuden-
20634: ryhmien toimintaolosuhteissa ei tapahdu radi-                  mukaisen rahoituksen turvaamiseksi ja
20635: kaaleja muutoksia vuoden sisällä, niiden taistelu              teatteritaiteen tulevaisuuden varmista-
20636: on ohi.                                                        miseksi?
20637: 
20638:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
20639: 
20640:                                            Irina Krohn /vihr
20641:                                            KK 1626/1998 vp                                               3
20642: 
20643: 
20644: 
20645: 
20646:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20647: 
20648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valtion ohjaamat voimavarat teattereille kyettiin
20649: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         turvaamaan huomattavasti paremmin kuin mi-
20650: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hin ilman uutta lainsäädäntöä oltaisiin kyetty.
20651: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irina            Vuosikymmenen alun talousarvioiden leikkaus-
20652: Krohnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          paineet kohdistuivatkin myös kulttuuribudjetis-
20653: n:o 1626:                                             sa erityisesti harkinnanvaraisiin menoihin, mikä
20654:                                                       heijastui myös harkinnanvaraista tukea saavien
20655:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teattereiden toimintaedellytyksiin.
20656:        ryhtyä, ja                                        Teattereiden valtionosuuslain lähtökohtana
20657:           missä aikataulussa Hallitus aikoo toi-      on, että uusi teatteri voi perustamisvaiheessaanja
20658:        mia vapaiden teatteriryhmien oikeuden-         toimintansa alkuvaiheessa saada valtiolta har-
20659:        mukaisen rahoituksen turvaamiseksi ja          kinnanvaraista tukea. Toiminnan vakiinnuttua
20660:        teatteritaiteen tulevaisuuden varmista-        teatteri voidaan hyväksyä lakisääteistä tukea
20661:        miseksi?                                       saavaksi teatteriksi. Uusien teattereiden hyväk-
20662:                                                       syminen lakisääteiseen tukeen oikeutetuksi edel-
20663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lyttää, että valtion talousarviossa osoitetaan tar-
20664: vasti seuraavaa:                                      vittavat lisävarat ja että talousarvion yhteydessä
20665:                                                       päätettävää teattereiden henkilötyövuosikiintiö-
20666:     Vuonna 1993 voimaan tullut lainsäädäntö,          tä kasvatetaan.
20667: jonka perusteella teattereille, museoille ja orkes-      Päättyvällä vuosikymmenellä vallinnut val-
20668: tereille voitiin osoittaa lakisääteinen valtion-      tiontalouden tila on johtanut siihen, että tarvitta-
20669: osuus, oli myös teatteritaiteen toimintaedellytys-    via määrärahojen ja henkilötyövuosikiintiöiden
20670: ten turvaamisen ja tulevaisuuden näköalojen pa-       lisäyksiä ei talousarvioissa ole voitu hyväksyä
20671: rantamisen kannalta ratkaiseva uudistus. Laki-        siinä määrin kuin uusien teattereiden hyväksymi-
20672: sääteisen tuen mitoitus perustuu kyseisissä lai-      nen lakisääteistä tukea saavaksi olisi edellyttä-
20673: toksissa tehtävien henkilötyövuosien määrään.         nyt. Lain voimaantulosta lähtien ongelmana on
20674: Lain piiriin hyväksyttiin yhteensä 53 teatteria, ja   ollut, että valtionosuuksia ei ole voitu teattereille
20675: tällä hetkellä lakisääteistä tukea saavien teatte-    maksaa niin paljoa kuin niiden todelliset henkilö-
20676: reiden määrä on 57. Uudistuksen yhteydessä val-       työvuosimäärät edellyttäisivät. Näiden syiden
20677: tion tuki teattereille kasvoi yli 50 miljoonalla      johdosta on lain voimaantulon jälkeen voitu hy-
20678: markalla eli lähes 50 prosentilla. Laki on mah-       väksyä lakisääteistä tukea saavaksi vain kaksi
20679: dollistanut tanssi-, lasten-, nukke- ja muiden        uutta puhe- ja kolme tanssiteatteria.
20680: teattereiden kehittymisen, ja erityisesti lakisää-       Lain voimaan tullessa lakisääteisen tuen ulko-
20681: teistä tukea saavien pienten teattereiden kehitty-    puolelle jäi vain vähäinen määrä ammatillisia
20682: minen on ollut voimakasta.                            puhe- ja tanssiteattereita. Lakisääteisen tuen ul-
20683:     Yksi osoitus uuden lainsäädännön myöntei-         kopuolella olevien puhe- ja tanssiteattereiden
20684: sistä vaikutuksista on teattereille osoitettujen      määrä on lain voimaantulon jälkeen kuitenkin
20685: määrärahojen kehitys verrattuna koko kulttuuri-       voimakkaasti lisääntynyt koko maassa.
20686: budjetin kehitykseen. Valtiontalouden kehitys            Harkinnanvaraista valtion tukea saavien teat-
20687:  kuluvalla vuosikymmenellä on heijastunut kult-       tereiden valtiontukeen on varattu määrärahat
20688: tuuribudjettiin niin, että kulttuurimäärärahat        osana näyttämötaiteen edistämiseen osoitettua
20689:  olivat korkeimmillaan vuonna 1992, jolloin ne        määrärahaa. Vuoden 1998 talousarviossa tähän
20690:  olivat noin 1,8 mrd. markkaa. Tästä summasta         tarkoitukseen oli osoitettu 7 000 000 markkaa, ja
20691:  ne sitten laskivat ollen vuonna 1995 alle 1,5 mrd.   tästä määrärahasta voitiin osoittaa harkinnan-
20692:  markkaa. Vuonna 1999 ne ovat noin 1,6 mrd.           varaista tukea saaville teattereille 1 300 000
20693:  mk. Samaan aikaan teattereiden lakisääteinen         markkaa. Vuonna 1999 näyttämötaiteen tuke-
20694:  valtion tuki kasvoi 105 milj. markasta 168 milj.     miseen osoitetaan 7 300 000 markkaa, josta
20695:  markkaan. Valtionosuusjärjestelmän ansiosta          1 500 000 markkaa osoitetaan harkinnanvarais-
20696: 4                                           KK 1626/1998 vp
20697: 
20698: ta tukea saaville teattereille. Kuluvana vuonna        esitystä, joista 83% oli muiden kuin lakisääteistä
20699: näyttämötaiteen edistämiseen varatun tuen kas-         tukea saavien teattereiden tuotantoa. Teatterit
20700: vu kohdennetaan siis suurelta osin juuri laki-         työllistävät myös free lance -tehtävien kautta
20701: sääteisen tuen ulkopuolella toimiville, harkin-        merkittävän osan vapaissa ryhmissä työskentele-
20702: nanvaraista tukea saaville teattereille.               vistä taiteilijoista. Vuonna 1997 vierailutehtävien
20703:    Maamme taidekentässä teatteritaiteella on           määrä lain piirissä olevissa teattereissa oli 2 053.
20704: vahvat perinteet. Eräänä keskeisenä vahvuuste-         Yhteistoiminta on yksi kannatettava tapa paran-
20705: kijänä on ollut koko maan melko hyvin kattava          taa lakisääteisen tuen ulkopuolella olevien teat-
20706: teatteriverkosto, joka on omalta osaltaan taan-        tereiden ja niissä työskentelevien asemaa.
20707: nut teatteritaiteelle vahvan aseman koko kansan           Kaikkien taiteenalojen edustajat kohdistavat
20708: taidemuotona. Rahoituksessakin teatterin ase-          valtion vuoden 2000 talousarvioon suuria kasvu-
20709: ma näkyy siten, että enemmistöllä maamme teat-         odotuksia. Tulevan hallituksen tulisikin ohjel-
20710: tereista kunnan taloudellinen tuki on edelleen         massaan ottaa selkeästi tavoitteeksi kulttuurin
20711: valtion tukea suurempi.                                rahoituksen turvaaminen. Tämä on tärkeä niin
20712:    Lakisääteistä tukea saavat teatterit tuottivat      kulttuurin perusrahoituksen kuin myös riittävän
20713: vuonna 1998 yli 13 000 esitystä. Näissä kävi yh-       harkinnanvaraisen rahoituksen turvaamiseksi
20714: teensä n. 2,8 miljoonaa katsojaa. Näistä esityk-       luovalle ja innovatiiviselle toiminnalle.
20715: sistä oman teatteritalon ulkopuolella esitettiin          Nuorten teatteriryhmien toimintaedellytysten
20716: lähes 3 000 esitystä, joissa kävi lähes puoli mil-     parantamiseksi nopein tapa on yrittää lisätä va-
20717: joonaa katsojaa.                                       paiden ryhmien harkinnanvaraista tukea valtion
20718:    Lakisääteistä tukea saavilla teattereilla ja har-   ensi vuoden talousarviossa. Perusteiltaan laa-
20719: kinnanvaraista tukea saavilla teatteriryhmillä ja      jempi muutos edellyttää nykyisen valtionosuus-
20720: niissä työskentelevillä taiteilijoilla on laajaa yh-   järjestelmän arviointia ja tarvittaessa lainsää-
20721: teistoimintaa. Lain piirissä olevissa teattereissa     dännön muutoksia. Näihin toimenpiteisiin on
20722: toteutettiin vuonna 1997 yhteensä 650 Vierailu-        mahdollista ryhtyä uuden vaalikauden alkaessa.
20723: 
20724:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1999
20725: 
20726:                                                                            Ministeri Suvi-Anne Siimes
20727:                                            KK 1626/1998 vp                                               5
20728: 
20729: 
20730: 
20731: 
20732:                                         Tili Riksdagens Talman
20733: 
20734:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      början av årtiondet gällde även i kulturbudgeten
20735: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        särski1t de utgifter som prövas från fall till fall,
20736: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      vilket återspeglades också på verksamhetsbeting-
20737: man Irina Krohn undertecknade skriftliga spörs-       elserna för de teatrar som understöds enligt pröv-
20738: mål nr 1626:                                          ning.
20739:                                                           Utgångspunkten för statsandelslagen för teat-
20740:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        rarna är den att en ny teater i etableringsskedet
20741:        ta, och                                        och när den inleder sin verksamhet kan få under-
20742:           enligt viiken tidtabell ämnar Regering-     stöd av staten enligt prövning. När verksamheten
20743:        en hand1a för att trygga en rättvis finan-     är etablerad kan teatern godkännas som en teater
20744:        siering för de fria teatergrupperna och för    med lagstadgat understöd. För att nya teatrar
20745:        att säkra teaterkonstens framtid?              skall godkännas som berättigade tiliiagstadgat
20746:                                                       understöd krävs att det i statsbudgeten anvisas
20747:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nödvändiga tiliäggsmedel och att teatrarnas års-
20748: anföra följande:                                      verkeskvot som fastslås i samband med budgeten
20749:                                                       utökas.
20750:     Den 1agstiftning som trädde i kraft år 1993 och       Situationen i statsekonomin under det decen-
20751: på basis av viiken teatrar, museer och orkestrar      nium som snart är tiii ända har lett tili att de
20752: kunde anvisas Iagstadgad statsandel var också         nödvändiga ökningarna av anslagen och års-
20753: med tanke på tryggandet av teaterkonstens verk-       verkeskvoterna inte har kunnat godkännas i bud-
20754: samhetsbetingelser och förbättrandet av fram-         geten i den utsträckning som skulle ha krävts för
20755: tidsutsikterna en avgörande reform. Dimensio-         att godkänna nya te~.trar som mottagare av lag-
20756: neringen av det lagstadgade stödet grundar sig på     stadgat understöd. Anda sedan lagen trädde i
20757: det anta1 årsverken som utförs i dessa institutio-    kraft har problemet varit att statsandelar inte har
20758: ner. Sammanlagt berättigades 53 teatrar tili un-      kunnat betalas ut tili teatrarna i den grad som
20759: derstöd enligt denna lag och för närvarande är        deras faktiska årsverken skulle ha förutsatt. Av
20760: antalet teatrar som får lagstadgat stöd 57. I sam-    denna anledning har bara två nya tai- och tre nya
20761: band med reformen ökade statens stöd tili teat-       dansteatrar kunnat godkännas som berättigade
20762: rarna med över 50 miljoner mark, dvs. med näs-        tili lagstadgat understöd sedan lagen trädde i
20763: tan 50 procent. Lagen har gjort det möjligt för       kraft.
20764: dans-, barn-, dock- och andra teatrar att utveck-         När Iagen trädde i kraft var det bara ett Iitet
20765: 1as och i synnerhet utvecklingen av de små teat-      antal professionella tai- och dansteatrar som blev
20766: rarna med lagstadgat understöd har varit kraftig.     utanför det lagstadgade understödet. Antalet tal-
20767:     Ett prov på de gynnsamma verkningarna av          och dansteatrar som inte omfattas av det lagstad-
20768: den nya Iagstiftningen är utvecklingen av de an-      gade understödet har Iikväl sedan lagen trädde i
20769: slag som tiildelats teatrarna jämfört med utveck-     kraft ökat kraftigt i hela landet.
20770: lingen av hela kulturbudgeten. Statsekonomins             Anslagen för statsunderstödet tili teatrar som
20771: utveckling under detta årtionde har återspeglats      får statligt stöd enligt prövning har reserverats
20772: på kulturbudgeten så att kulturanslagen var som       som en del av anslaget för främjande av scen-
20773: högst år 1992, då de var ca 1,8 mrd mk. Från          konst. 1 budgeten för 1998 hade 7 000 000 mark
20774: denna summa sjönk de sedan och var 1995 under         reserverats för detta ändamål, och av anslaget
20775:  1,5 mrd. mk. År 1999 är deca 1,6 mrd. mk. Under      kunde 1 300 000 mark tilidelas teatrar som får
20776: samma tid ökade teatrarnas lagstadgade statsun-       stöd enligt prövning. År 1999 anslogs 7 300 000
20777: derstöd från 105 milj. mk tili 168 milj. mk. Tack     mark för stöd tili scenkonsten och av denna sum-
20778: vare statsandelssystemet kunde de resurser som        ma anvisas 1 500 000 mark tili teatrar med under-
20779: staten tilidelar teatrarna tryggas betydligt bättre   stöd enligt prövning. Innevarande år riktas alltså
20780: än vad som hade varit fallet utan den nya lagstift-   ökningen av stödet för främjande av scenkonst
20781: ningen. Pressen på att skära ned i budgeterna i       tili stor del just tili de teatrar som verkar utanför
20782: 6                                          KK 1626/1998 vp
20783: 
20784: det lagstadgade understödet och får understöd         selsätter också genom frilansuppdrag en ansenlig
20785: enligt prövning.                                      del av de konstnärer som arbetar inom de fria
20786:    Teaterkonsten har starka traditioner inom          grupperna. År 1997 var antalet gästuppdrag i de
20787: landets konstsektor. En central styrkefaktor har      teatrar som omfattas av lagen 2 053. Samverkan
20788: varit det nät av teatrar som rätt väl täckt hela      bör understödas som ett sätt att ge teatrarna
20789: landet och som för sin del garanterat teaterkon-      utanför det lagstadgade stödet och dem som ar-
20790: sten en stark ställning som hela folkets konst-       betar vid dem en bättre ställning.
20791: form. Också i finansieringen syns teaterns ställ-        Inom alla teaterbranscher finns stora förvänt-
20792: ning så att majoriteten av landets teatrar alltjämt   ningar om ökade anslag i statsbudgeten för 2000.
20793: får ett större kommunalt ekonomisk stöd än det        Den kommande regeringen bör därför i sitt pro-
20794: statliga.                                             gram ställa upp ett klart mål för att trygga finan-
20795:    De teatrar som får lagstadgat understöd pro-       sieringen för kulturen. Detta är viktigt för att
20796: ducerade 1998 över 13 000 föreställningar. Publi-     trygga både grundfinansieringen för kulturen
20797: ken uppgick till sammanlagt ca 2,8 miljoner män-      och en tillräcklig prövningsbaserad finansiering
20798: niskor. Av föreställningarna visades inemot           för kreativ och innovativ verksamhet.
20799: 3 000 utanför det egna teaterhuset och publiksiff-       För att förbättra unga teatergruppers verk-
20800: ran för dem var nästan en halv miljon.                samhetsförutsättningar är snabbaste sättet att
20801:    Teatrarna med lagstadgat stöd och de teater-       öka det behovsprövade stödet för fria grupper i
20802: grupper som får stöd enligt prövning och de           nästa års statsbudjet. En större grundläggande
20803: anställda konstnärerna har ett omfattande sam-        förändring förutsätter en värdering av det nuva-
20804: arbete. 1 de teatrar som omfattas av lagen genom-     rande statsandelssystemet och vid behov lagänd-
20805: fördes 1997 sammanlagt 650 gästföreställningar,       ringar. Det är möjligt att skrida till dessa åtgärder
20806: varav 83 % var produktioner av andra teatrar än       i början av den nya valperioden.
20807: sådana med lagstadgat understöd. Teatrarna sys-
20808: 
20809:      Helsingforsden 23 februari 1999
20810:                                                                            Minister Suvi-Anne Siimes
20811:                                          KK 1627/1998 vp
20812: 
20813: Kirjallinen kysymys 1627
20814: 
20815: 
20816: 
20817: 
20818:                                   Kyösti Karjula/kesk: Toimenpiteistä lennonjohtajien lakon lopetta-
20819:                                      miseksi
20820: 
20821: 
20822:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20823: 
20824:    Menossa oleva lennonjohtajien lakko on erit-     teissa korostuu entisestään, kun on kyseessä val-
20825: täin vahingollinen koko maamme talouselämän         tion omistama liikelaitos.
20826: ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Koko             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20827: talvikauden jatkunut epävarmuus lentoliiken-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20828: teen aikatauluissa on jo monella tavalla vaikeut-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20829: tanut ja jopa vahingoittanut yritysten sekä kan-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20830: salaisten toimintaa.
20831:    Näyttää siltä, että lennonjohtajat käyttävät               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20832: yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen tärkeää ase-          ryhtyä, jotta lennonjohtajien lakko lop-
20833: maansa osin kyseenalaisella tavalla omien etu-             puisi mahdollisimman nopeasti ja maam-
20834: jensa ajamiseen. Tämä on valitettavaa, sillä vas-          me lentoliikenteen toimintavarmuus pa-
20835: tuu toimintojen sujuvuudesta kaikissa olosuh-              lautuu?
20836: 
20837:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
20838: 
20839:                                         Kyösti Karjula /kesk
20840: 
20841: 
20842: 
20843: 
20844:  280043
20845: 2                                          KK 1627/1998 vp
20846: 
20847: 
20848: 
20849: 
20850:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20851:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry hylkä-
20852: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         si kuitenkin valtakunnansovittelijan ehdotuksen.
20853: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Sovintoehdotuksen hylkäämisen jälkeen on
20854: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti           käyty neuvotteluja sovittelijan johdolla. Neuvot-
20855: Karjulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         teluosapuolet ovat myös neuvotelleet keskenään.
20856: n:o 1627:                                             Jatkoneuvotteluissa ei kuitenkaan ole edistytty,
20857:                                                       koska lennonjohtajia edustavat neuvottelijat ei-
20858:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vät ole tinkineet vaatimuksistaan, jotka merkitsi-
20859:        ryhtyä, jotta lennonjohtajien lakko lop-       sivät kahden vuoden aikana yli 30 prosentin pal-
20860:        puisi mahdollisimman nopeasti ja maam-         kankorotuksia sisältäen autoedun heidän jäse-
20861:        me lentoliikenteen toimintavarmuus pa-         nistölleen.
20862:        lautuu?                                            Ilmailulaitos on lakon aikana pystynyt hoita-
20863:                                                       maan ulkomaan lentoliikenteestään noin 80 pro-
20864:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          senttia ja kotimaan lentoliikenteestään noin 20
20865: vasti seuraavaa:                                      prosenttia.
20866:                                                           Ilmailulaitos hoitaa lentoliikennettä lakon ai-
20867:     Ilmailulaitoksen ja Suomen Lennonjohtajien        kana pääasiassa niiden esimiesten avulla, jotka
20868: Yhdistys ry:n välisen virkaehtosopimuksen voi-        on valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/
20869: massaoloaika päättyi 31.10.1998. Tämänjälkeen         1987) nojalla määrätty työnantajavirkamiehiksi.
20870: loka-marraskuussa käydyt neuvottelut uuden            Keskuslentoasemilla ja lennonvarmistuskeskuk-
20871: virkaehtosopimuksen aikaansaamiseksi keskey-          sissa näitä ovat lennonjohtojen päälliköt ja apu-
20872: tyivät tuloksettomina 30.12.1998.                     laispäälliköt. Yhteistoimintalentoasemilla toimii
20873:     Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry jätti          lisäksi jonkin verran ilmavoimien lennonjohta-
20874: 4.1.1999 työnseisauksesta seuraavan ilmoituk-         jia,jotka palvelevat lakon aikana lähinnä sotilas-
20875: sen: "Tuloksettomien sopimusneuvottelujen ta-         liikennettä. Lakon aikana siviililiikenne on yh-
20876: kia Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry on             teistoimintalentoasemilla varsin vähäistä.
20877: päättänyt aloittaa työnseisauksen. Työnseisaus            Kirjallisen kysymyksen johdosta liikennemi-
20878: alkaa maanantaina 18.1.1999 klo 6 ja se koskee        nisteriölle antamassaan lausunnossa Ilmailulai-
20879: kaikkia yhdistyksenjäseniä sen hetkisistä työteh-     tos toteaa vielä, että se on tammikuussa 1999
20880: tävistä riippumatta".                                 ehdottanut työnantajayhdistykselleen (LTY)
20881:     Valtakunnansovittelija Juhani Salonius aloitti    valtion virkaehtosopimusasetuksen 10 §:n muut-
20882: työriidan sovittelun 7.1.1999. Työministeriö siir-    tamista siten, että osa Helsinki-Vantaan lento-
20883: si 14.1.1999 tekemällään päätöksellä lakon alka-      aseman sekä Etelä- ja Pohjois-Suomen lennon-
20884: maan 1.2.1999 klo 6.                                  varmistuskeskusten vuoropäälliköistä tulisi
20885:     Valtakunnansovittelija     Salonius       antoi   työnantajavirkamiesten piiriin. Liikelaitosten
20886: 29.1.1999 sovintoehdotuksen osapuolten väli-          työnantajayhdistys (LTY) on edelleen tehnyt
20887: seksi virkaehtosopimukseksi, jonka mukaan so-         asiasta esityksen valtiovarainministeriölle. Esitys
20888: pimus olisi ollut voimassa 29.1.1999-31.10.2001       ei ole johtanut toimenpiteisiin asetuksen muutta-
20889: välisen ajan. Sovintoehdotuksen korotusvaiku-         miseksi.
20890: tukset koko noin kolmivuotisella sopimuskau-              Liikenneministeriö toteaa asiasta seuraavan:
20891: della olisivat olleet noin 12 %. Viime vuosina            Lennonjohtajat ovat valtion liikelaitoksen vir-
20892: sopimuskorotukset ovat työmarkkinoilla olleet         kamiehiä ja heillä on Suomen oikeusjärjestyksen
20893: noin kahden prosentin vuositasoa. Sovintoehdo-        mukaan oikeus järjestäytyä ammatillisesti ja oi-
20894: tus olisi jo nykyisellä tulopoliittisella sopimus-    keus ryhtyä työtaisteluun. Heillä on myös oikeus
20895: kaudella (TUPO) ylittänyt jonkin verran tulopo-       vaihtaa työpaikkaa. Meneillään oleva työtaistelu
20896: liittisen sopimuksen raamin. Tästä huolimatta         ja sillä tuettavien palvelussuhteen ehtojen muu-
20897: Ilmailulaitos olisi, lakon seurausvaikutukset         tokset ovat kiistan ensisijaisten osapuolten, 11-
20898: huomioon ottaen, hyväksynyt sovintoehdotuk-           mailulaitoksen ja Suomen Lennonjohtajien Yh-
20899:                                            KK 1627/1998 vp                                                 3
20900: 
20901: distys ry:n välinen asia. Sen mukaisesti asiassa on   johtivat kiistan ratkeamiseen työmarkkinatoi-
20902: menetelty, neuvoteltu ja valtakunnansovittelija       minnan omilla ehdoilla.
20903: on asiaa sovitellut, mutta toistaiseksi tuloksetta.       Hallituksen lähtökohta on, että neuvottelujen
20904:    Lennonjohtajien lakossa on kuitenkin yleises-      ja sovittelun tie on ensisijainen. Mukana olevien
20905: tä työmarkkinalinjasta poikkeavia keskeisiä piir-     osapuolten olisi tunnettava vastuunsa myös jul-
20906: teitä. Esitetyt vaatimukset ylittävät täysin sen      kisten, yhteiskunnalle tärkeiden palvelujen tuot-
20907: tason, josta on sovittu Suomen talouspoliittista      tajana.
20908: linjaa vastuullisesti tukevassa tulopolitiikassa          Hallitus seuraa tiiviisti asiaa ja kiinnittää tässä
20909: työmarkkinoiden osapuolten kesken. Kyseessä           vaiheessa huomiota tilanteen edellä mainittuihin
20910: on liittoihin ja keskusjärjestöihin kuulumatto-       poikkeaviin piirteisiin. Liikenneministeriö toteaa
20911: man yhdistyksen työtaistelu, jossa henkilömää-        lisäksi, että Ruotsissa, osana sovittelutoimen
20912: rältään pieni avainryhmä voi, käyttäen hyväk-         vahvistamista koskevaa ehdotusta, on pidetty
20913: seen asemaansa palvelusten tuotantoketjussa, ai-      tärkeänä pyrkiä ottamaan käyttöön työtaisteluja
20914: heuttaa palvelujen käyttäjille huomattavaa va-        koskeva suhteellisuusvaatimus. Tämä tarkoittaa
20915: hinkoa. Työntekijäpuolen keskusjärjestöt ovat-        sitä, että rajoitettaisiin mahdollisuutta työtaiste-
20916: kin tuominneet lakon.                                 lutoimenpiteisiin, jotka aiheuttavat vähän kus-
20917:     Vahinkoja on vähennetty tehokkailla korvaa-       tannuksia toimeenpanijalle, mutta suuria kus-
20918: villa lennonjohtojärjestelyillä. Työtaistelu voi      tannuksia vastapuolelle ja kolmansille osapuo-
20919: kuitenkin pitkittyä. Tilanteessa on eräitä yhteisiä   lille. Suomen työmarkkina- ja tulopoliittisessa
20920: piirteitä runsaan vuoden takaisen palomieslakon       toiminnassa vastuu pidättäytymisestä kuuluu
20921: kanssa. Siinä toisaalta korvaavatjärjestelyt sekä     vastuullisille osapuolille. Tätä vastuuta hallitus
20922: toisaalta kansalaisten suhtautuminen työtaiste-       haluaa korostaa.
20923: luun ja sopeutuminen palvelujen karsimiseen
20924: 
20925:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1999
20926: 
20927:                                                                        Liikenneministeri Kimmo Sasi
20928: 4                                           KK 1627/1998 vp
20929: 
20930: 
20931: 
20932: 
20933:                                          Tili Riksdagens Talman
20934: 
20935:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kens följdverkningar, ha godkänt förlikningsför-
20936: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         slaget. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry för-
20937: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kastade dock riksförlikningsmannens förslag.
20938: man Kyösti Karjula undertecknade skriftliga                Efter att förlikningsförslaget förkastades har
20939: spörsmål nr 1627:                                      förhandlingar förts under förlikningsmannens
20940:                                                        ledning. Förhandlingsparterna har också för-
20941:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        handlat sinsemellan. Framsteg har dock inte
20942:         ta för att flyg1edarstrejken skall upphöra     gjorts vid de fortsatta förhandlingarna, eftersom
20943:         så snabbt som möj1igt och den finländska       de förhand1are som representerar flygledarna
20944:         flygtrafikens funktionssäkerhet återstäl-      inte har gett avkall på sina krav, som skulle
20945:         las?                                           innebära över 30 procents löneförhöjningar in-
20946:                                                        klusive bilförmån för medlemmarna under en
20947:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tvåårsperiod.
20948: anföra följande:                                           Under strejken har Luftfartsverket klarat av
20949:                                                        att sköta ca 80 procent av utrikesflyget och ca 20
20950:    Giltighetstiden för det tjänstekollektivavtal       procent av inrikesflyget.
20951: som Luftfartsverket ingått med Suomen Lennon-              Luftfartsverket sköter flygtrafiken under
20952: johtajien Yhdistys ry löpte ut 31.10.1998. De          strejken huvudsakligen med hjälp av de chefer
20953: förhandlingar som fördes därefter, i oktober-          som med stöd av förordningen om statens tjäns-
20954: november, för åstadkommande av ett nytt tjäns-         tekollektivavtal (1203/1987) förordnats tili ar-
20955: tekollektivavtal avbröts som resultatlösa              betsgivartjänstemän. Vid centralflygplatserna
20956: 30.12.1998.                                            och trafiktjänstcentralerna är dessa cheferna och
20957:    Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry lämna-           vice cheferna för flygtrafikledningen. Vid de sam-
20958: de 4.1.1999 fö1jande meddelande om arbetsin-           verkande flygplatserna finns dessutom ett antal
20959: ställelse: "På grund av de resultatlösa avtalsför-     av flygvapnets flygledare, som under strejken
20960: handlingarna har Suomen Lennonjohtajien Yh-            betjänar närmast militärtrafiken. Under strejken
20961: distys ry beslutat inleda en arbetsinställelse. Ar-    är den civila trafiken vid de samverkande flyg-
20962: betsinställelsen börjar måndagen 18.1.1999 kl. 6       platserna mycket blygsam.
20963: och gäller föreningens samtliga med1emmar, obe-            1 det utlåtande som Luftfartsverket har gett
20964: roende av deras arbetsuppgifter vid tidpunkten i       trafikministeriet med anledning av det skriftliga
20965: fråga".                                                spörsmålet konstaterar verket ytterligare att det i
20966:    Riksförlikningsman Juhani Salonius började          januari 1999 har föreslagit för sin arbetsgivar-
20967: media i arbetstvisten 7.1.1999. Arbetsministeriet      förening (Liikelaitosten työnantajayhdistys) att
20968: flyttade genom ett beslut som fattades 14.1.1999        10 § förordningen om statens tjänstekollektivav-
20969: fram strejkens början tili 1.2.1999 kl. 6.             tal skall ändras så, att en del av de skiftansvariga
20970:    Riksförlikningsman        Salonius      lämnade     på Helsingfors-Vanda flygplats samt vid Södra
20971: 29.1.1999 ett förlikningsförslag tili tjänstekollek-   Finlands trafiktjänstcentral och Norra Finlands
20972: tivavtal. Enligt förslaget skulle avtalet ha varit i   trafiktjänstcentral skall förordnas tili arbetsgi-
20973: kraft under tiden 29.1.1999-31.10.2001. Förlik-        vartjänstemän. Liikelaitosten työnantajayhdis-
20974: ningsförslagets lönehöjande inverkan under hela        tys (LTY) har lämnat in en framställning om
20975: den ungefår tre år långa avtalsperioden skulle ha      detta tili finansministeriet. Framställningen har
20976: varit ca 12 %. Under de senaste åren har avtals-       inte lett tili åtgärder för ändring av förordningen.
20977: förhöjningarna på arbetsmarknaden varit ca två             Trafikministeriet konstaterar följande angå-
20978: procent på årsnivå. F örlikningsförslaget skulle       ende ärendet:
20979: redan under den pågående inkomstpolitiska av-              Flygledarna är tjänstemän vid ett statligt af-
20980: talsperioden (INPO) ha överskridit ramarna för         fårsverk och de har enligt Finlands rättsordning
20981: det inkomstpolitiska avtalet något. Trots detta        rätt att organisera sig fackligt och rätt att inleda
20982: skulle Luftfartsverket, med beaktande av strej-        en arbetstvist. De har också rätt att byta arbets-
20983:                                            KK 1627/1998 vp                                                 5
20984: 
20985: plats. Den pågående arbetstvisten och de änd-         dan. Vid den ledde dels de ersättande arrange-
20986: ringar av anställningsvilikoren som den stöder är     mangen, dels medborgarnas inställning tili ar-
20987: en angelägenhet mellan huvudparterna i tvisten,       betstvisten och anpassning tili inskränkningen av
20988: Luftfartsverket och Suomen Lennonjohtajien            serviceutbudet tili att tvisten löstes på arbets-
20989: Yhdistys ry. Tillvägagångssättet och förhand-         marknadsverksamhetens egna vilikor.
20990: lingarna samt riksförlikningsmannens agerande            Regeringen utgår från att förhandlings- och
20991: har baserat sig på denna princip, men tilis vidare    förlikningsvägen är primär. De medverkande
20992: har detta inte lett tili resultat.                    parterna borde inse sitt ansvar också som produ-
20993:    Flygledarstrejken uppvisar dock viktiga drag       center av offentlig service som är viktig for sam-
20994: som avviker från den allmänna arbetsmarknads-         hället.
20995: linjen. De krav som framförts överskrider totalt         Regeringen följer noggrant upp händelseför-
20996: den nivå som arbetsmarknadsparterna överens-          loppet och fåster i detta skede uppmärksamhet
20997: kommit för en inkomstpolitik som ansvarsfullt         vid de ovan nämnda avvikande drag som situa-
20998: stöder Finlands ekonomisk-politiska linje. Det är     tionen uppvisar. Trafikministeriet konstaterar
20999: fråga om en arbetstvist som gäller en förening        dessutom att man i Sverige, som en del av ett
21000: viiken inte hör tili några förbund eller centralor-   förslag tili stärkande av förlikningsverksamhe-
21001: ganisationer, och arbetstvisten innebär att en        ten, har ansett att det är viktigt att sträva efter att
21002: nyckelgrupp med ett fåtal medlemmar kan ut-           införa ett skälighetskrav för arbetstvister. Detta
21003: nyttja sin ställning i servicekedjan och orsaka       innebär att man skulle begränsa möjligheten tili
21004: dem som anlitar servicen betydande skada. Ar-         stridsåtgärder som orsakar små kostnader för
21005: betstagarpartens centralorganisationer har där-       verkställaren men stora kostnader för motparten
21006: för fördömt strejken.                                 och tredje parter. 1 arbetsmarknadsverksamhe-
21007:     Skadorna har minskats genom effektiva ersät-      ten och inkomstpolitiska verksamheten i Finland
21008: tande flygledningsarrangemang. Arbetstvisten          vilar ansvaret för att avhålla sig från sådana
21009:  kan emellertid dra ut på tiden. Situationen uppvi-   stridsåtgärder på de ansvariga parterna. Detta
21010:  sar vissa drag som är gemensamma med den             ansvar vill regeringen betona.
21011:  brandmannastrejk som inföll för drygt ett år Se-
21012: 
21013:      Helsingfors den 23 februari 1999
21014: 
21015:                                                                            Trafikminister Kimmo Sasi
21016:                                              KK 1628/1998 vp
21017: 
21018: Kirjallinen kysymys 1628
21019: 
21020: 
21021: 
21022: 
21023:                                      Timo Ihamäki /kok ym.: Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen
21024:                                          liikunnan ja terveystiedon opetuksen toteuttamisesta
21025: 
21026: 
21027:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
21028:    Hyväksyessään 16.6.1998 koulutusta koske-             vuoksi liikunnan ja terveystiedon opetuksen ei
21029: van lainsäädännön eduskunta päätti lisätä lii-           tule olla kurssimuotoista, vaan koko opiskelu-
21030: kunnan ja terveystiedon oppiaineina lukio- ja            ajan kestävää.
21031: ammatillista koulutusta koskeviin lakeihin. Sa-             Tämä ei voi toteutua valtioneuvoston 1993
21032: ma11a eduskunta hyväksyi lausuman: "Eduskun-             tekemän tuntijakopäätöksen mukaan, koska
21033: ta edellyttää, että liikunnan ja terveystiedon ope-      yleisen liikunnan määrä lukioissa on kaksi kurs-
21034: tusta kehitetään siten, että oppiaineet jaksote-         sia eli 76 tuntia. Kolmivuotisessa koulutuksessa
21035: taan läpi koko lukiokoulutuksen. Tavoitteena on          on 104 viikkoa opiskelua ja niillä opiskelijoilla,
21036: vahvistaa terveitä elämäntapoja ja liikunnanhar-         jotka suorittavat lukion neljässä vuodessa, eli
21037: rastusta."                                               noin 10 %:lla oppilaista, kestää opiskelu 144 viik-
21038:     Kyseiset lait edellyttävät, että liikuntaa ja ter-   koa. Kummassakin tapauksessa 76 tuntia on täy-
21039: veystiedon opetusta on oltava säännöllisesti lu-         sin riittämätön määrä edes yhdelle liikuntatun-
21040: kion ja ammatillisen koulutuksen alusta lop-             nille viikossa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21041: puun. Säännöllisyys tarkoittaa minimissään ker-          ammatillisessa koulutuksessa noudatetaan sa-
21042: ran viikossa, jotta liikunnallisen elämäntavan           moja periaatteita kuin lukiokoulutuksessa.
21043: oppiminen ja terveystietojen omaksuminen olisi               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21044: vähimmässäkään määrin mahdollista.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21045:     Nykyisten opetussuunnitelmien ja tuntijako-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21046: jen mukaan monet opiskelijat suorittavat lukion          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21047: ja ammatillisen koulutuksen liikunnan 3-4 kuu-
21048:  kaudessa, jona aikana ei varmasti ehditä omak-                     Miten Hallitus aikoo toteuttaa lukioi-
21049:  sua liikuntaa elämäntavaksi. Myöskään yksi kes-                 den ja ammatillisen koulutuksen liikun-
21050:  kitetysti suoritettu (6-7 viikkoa) terveystiedon                nan ja terveystiedon opetuksen jaksote-
21051:  kurssi ei anna tarvittavaa vaikutusta. Tämän                    tusti läpi koko koulutuksen?
21052: 
21053:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
21054:                        Timo Ihamäki /kok                          Kalevi Olin /sd
21055: 
21056: 
21057: 
21058: 
21059:  280043
21060: 2                                          KK 1628/1998 vp
21061: 
21062: 
21063: 
21064: 
21065:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21066: 
21067:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kolmessa vuodessa. Jotta liikunnan opetuksessa
21068: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          voidaan saavuttaa opetussuunnitelman perus-
21069: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teissa asetetut tavoitteet, edellyttää tämä opetuk-
21070: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         sen jaksottamista vähintäänkin eri vuodenajoil-
21071: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          le.
21072: n:o 1628:                                                   Ammatillista koulutusta koskevien säännös-
21073:                                                        ten mukaan ammatillisena peruskoulutuksena
21074:           Miten Hallitus aikoo toteuttaa lukioi-       suoritettava tutkinto sisältää muun ohella liikun-
21075:        den ja ammatillisen koulutuksen liikun-         taa ja terveystietoa. Valtioneuvosto päättää
21076:        nan ja terveystiedon opetuksen jaksote-         opintojen laajuudesta ja opetushallitus opetuk-
21077:        tusti läpi koko koulutuksen?                    sen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Voimas-
21078:                                                        sa olevien päätösten mukaan ammatilliseen pe-
21079:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rustutkintoon sisältyy pakollisena liikuntaa ja
21080: vasti seuraavaa:                                       terveystietoa yhden opintoviikon verran. Tarkoi-
21081:                                                        tuksena on lisätä liikunnan ja terveystiedon opin-
21082:    Vuoden 1999 alussa voimaan tulleiden lukiota        tojen laajuutta. Opintojen tavoitteena on muun
21083: koskevien säännösten mukaan lukion oppimää-            ohella, että opiskelija oppii terveellisen, fyysises-
21084: rä sisältää muun ohella liikuntaaja terveystietoa.     ti, psyykkisesti ja sosiaalisesti aktiivisen elämän-
21085: Valtioneuvosto päättää opetukseen käytettävän          tavan sekä ymmärtää liikunnan merkityksen eri
21086: ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien       ikäkausina ja että opiskelija oppii valitsemaan
21087: opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako).         itselleen sopivia liikuntalajeja ja -muotoja. Pa-
21088: Opetushallitus päättää eri aineiden tavoitteista ja    kollisten opintojen lisäksi opiskelija voi osallis-
21089: keskeisistä sisällöistä. Voimassa olevan tuntija-       tua valinnaisiin liikunnan ja terveystiedon opin-
21090: kopäätöksen mukaan liikuntaa ja terveystietoa           toihin.
21091: on pakollisesti kolme kurssia (kurssi = 38 oppi-            Opetusministeriön tarkoituksena ei ole ottaa
21092: tuntia),joista yksi kurssi on terveystietoa. Lisäksi   lainsäädäntöön eikä sen nojalla annettuihin
21093: koulutuksen järjestäjän tulee tarjota valittavaksi      opintojen laajuutta koskeviin päätöksiin sään-
21094: vähintään kolme syventävää liikunnan ja ter-            nöksiä liikunnan ja terveystiedon opetuksen jak-
21095: veystiedon kurssia. Opetushallituksen vuonna            sottamisesta. Liikunnan ja terveystiedon opetuk-
21096: 1994 antamien lukion opetussuunnitelman pe-             sen hajauttamiseen ei ole säännöllisiä esteitä.
21097: rusteiden mukaan liikunnan pakollisten kurssien         Hallitus pyrkii toteuttamaan lukioiden ja amma-
21098: aikana perehdytään muun muassa eri vuodenai-            tillisen koulutuksen liikunnan ja terveystiedon
21099: kojen keskeisiin sisä- ja ulkoliikuntamuotoihin,        opetuksen tehostamalla koulutuksen järjestäjille
21100: pidetään yllä ja kehitetään liikuntataitoja ja edis-    suunnattua tiedotusta liikunnan opetuksen ta-
21101: tetään liikunnallista ilmaisua.                         voitteista sekä seuraamalla ja arvioimalla koulu-
21102:    Lukiota koskeviin säännöksiin sekä mainit-           tuksen järjestäjien toimintaa liikunnan ja ter-
21103: tuun tuntijakopäätökseen ei sisälly säännöksiä          veystiedon opetuksen järjestämisessä. Vuosina
21104: eikä määräyksiä minkään oppiaineen osalta ope-          1999-2001 toteutettavan ammatillisten perus-
21105: tuksen jaksottamisesta. Koulutuksen järjestäjät         tutkintojen uudistamisen yhteydessä opetus-
21106: päättävät paikallisten olosuhteiden mukaan              suunnitelman perusteita on tarkoitus muuttaa
21107: opintojen järjestämisestä ja tarjonnasta. Opetus        niin, että ammatillisiin opintoihin sisällytetään
21108: tulee järjestää kuitenkin siten, että opiskelija voi    työkykyä ylläpitävää toimintaa.
21109: suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot
21110: 
21111:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
21112: 
21113:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
21114:                                            KK 1628/1998 vp                                            3
21115: 
21116: 
21117: 
21118: 
21119:                                          Tili Riksdagens Talman
21120: 
21121:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     gymnasiets lärokurs på tre år. För att man inom
21122: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       gymnastikundervisningen skall kunna uppnå de
21123: lem av statsrådet översänt följande av riks-         mål som anges i grunderna för läroplanen, måste
21124: dagsman Timo Ihamäki m.fl. undertecknade             dock undervisningen periodiseras åtminstone
21125: skriftliga spörsmål nr 1628:                         enligt olika årstider.
21126:                                                         Enligt bestämmelserna om yrkesutbildning
21127:           På vilket sätt avser Regeringen genom-     omfattar en examen inom grundläggande yrkes-
21128:        föra undervisningen i gymnastik och           utbildning bl.a. gymnastik och hälsokunskap.
21129:        hä1sokunskap i gymnasierna och yrkesut-       Statsrådet beslutar om studiernas omfattning
21130:        bildningen så att läroämnena pe-              och utbildningsstyrelsen om målen för och det
21131:        riodiseras genom hela utbildningen?           centrala innehållet i undervisningen. Enligt gäl-
21132:                                                      lande beslut ingår en studieveckas obligatoriska
21133:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        studier i gymnastik och hälsokunskap i en yr-
21134: anföra fö1jande:                                     kesinriktad grundexamen. Avsikten är att studi-
21135:                                                      erna i gymnastik och hälsokunskap skall utökas.
21136:     Enligt de bestämmelser om gymnasiet som          Målet för studierna är bl.a. att den studerande lär
21137: trädde i kraft vid ingången av 1999 innehåller       sig en hälsosam och fysiskt, psykiskt och socialt
21138: gymnasiets lärokurs bl.a. gymnastik och hälso-       aktiv livsstil samt inser gymnastikens och mo-
21139: kunskap. Statsrådet beslutar hur den tid som         tionens betydelse under olika åldrar och att den
21140: används för undervisningen skall fördelas mellan     studerande lär sig välja sådana idrottsgrenar och
21141: undervisning i olika ämnen, ämnesgrupper och         idrottsformer som passar just honom eller henne.
21142: elevhandledning (timfördelning). Utbildnings-        Utöver de obligatoriska studierna kan den stude-
21143: styrelsen beslutar om målen för och det centrala     rande delta i valfria studier i gymnastik och häl-
21144: innehållet i de olika läroämnena. Enligt gällande    sokunskap.
21145: beslut om timfördelningen är de obligatoriska            Undervisningsministeriet har inte för avsikt
21146: kurserna i gymnastik och hälsokunskap tre tili       att ta in bestämmelser om periodisering av under-
21147: antalet (en kurs =38 lektioner), av vilka en kurs    visningen i gymnastik och hälsokunskap i lag-
21148: är hälsokunskap. Dessutom skall utbildnings-         stiftningen eller i de beslut om studiernas omfatt-
21149: anordnaren erbjuda minst tre valfria fördjupade      ning som utfårdats med stöd av den. Bestämmel-
21150: kurser i gymnastik och hälsokunskap. Enligt de       serna ställer inga hinder för att sprida ut under-
21151: av utbildningsstyrelsen 1994 utfårdade grunder-      visningen i gymnastik och hälsokunskap. Rege-
21152:  na för gymnasiets läroplan fördjupar sig eleveroa   ringen försöker genomföra undervisningen i
21153:  under de obligatoriska kurserna i de främsta        gymnastik och hälsokunskap i gymnasierna och
21154:  gymnastik- och idrottsgrenarna inomhus och          yrkesutbildningen genom att effektivera infor-
21155:  utomhus under olika årstider, upprätthåller och     mationen tili utbildningsanordnarna när det gäl-
21156:  utvecklar sina fysiska fårdigheter och förbättrar   ler målen för gymnastikundervisningen samt ge-
21157:  sin fysiska uttrycksförmåga.                        nom att följa och utvärdera utbildningsanord-
21158:     1 bestämmelserna om gymnasiet och i nämnda       narnas verksamhet vid ordnandet av undervis-
21159:  beslut om timfördelningen ingår inga bestämmel-     ningen i gymnastik och hälsokunskap. Avsikten
21160:  ser eller föreskrifter om periodisering av under-   är att i samband med den reform av de yrkesin-
21161:  visningen i något ämne. Utbildningsanordnarna       riktade grundexamina som genomförs 1999-
21162:  beslutar utgående från de lokala förhållandena      2001 ändra grunderna för läroplanen så att de
21163:  hur studierna skall ordnas och vilket utbudet är.   yrkesinriktade studierna också inbegriper verk-
21164:  Undervisningen skall dock ordnas så att en          samhet som upprätthåller arbetsförmågan.
21165:  studerande kan slutföra de studier som ingår i
21166: 
21167:       Helsingfors den 18 februari 1999
21168: 
21169:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
21170:                                           KK 1629/1998 vp
21171: 
21172: Kirjallinen kysymys 1629
21173: 
21174: 
21175: 
21176: 
21177:                                   Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Työkyvyttömyyseläkepäätösten
21178:                                      perustelemisesta
21179: 
21180: 
21181:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21182: 
21183:    Useissa kansalaisten yhteydenotoissa on           myyden toteavista lausunnoista huolimatta poti-
21184: noussut esiin työkyvyttömyyseläkkeiden myön-         laan arvioidaan vakuutusoikeuden hylkäävässä
21185: tämisessä ilmenneitä ongelmia. Monissa tapauk-       ratkaisussa pystyvän työhön. Tällöin potilasjou-
21186: sissa hoitavan lääkärin tai lääkäreiden toteamas-    tuu pitkille sairauslomille, joihin vedoten hänet
21187: ta työkyvyttömyydestä huolimatta hakemus työ-        voidaan irtisanoa.
21188: kyvyttömyyseläkkeestä hylätään Kansaneläke-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21189: laitoksessa ja/tai työeläkelaitoksessa. Sekä poti-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21190: laan että lääkärin kannalta pulmallista on se,       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21191: ettei tehtyä päätöstä perustella kunnolla. Ym-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21192: märrettävästi monet kokevat tämän perustele-
21193: mattomuuden Ioukkaavan ihmisoikeuksiaan.                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21194: Toisaalta näin meneteltäessä hoitava lääkäri ei             ryhtyä sen turvaamiseksi, että työkyvyt-
21195: saa palautetta, joka auttaisijatkossa arvioitaessa          tömyyttä arvioitaessa hoitavan lääkärin
21196: työkyvyttömyyttä. Vuosia kestävä hakuprosessi               sekä Kelan ja eläkelaitosten asiantuntija-
21197: valituksineen on sairaalle ihmiselle raskas. Eri-           lääkärien kriteerit työkyvyttömyydestä
21198: tyisen raskaaksi ja epäoikeudenmukaiseksi se                ovat yhteneväiset ja kansalaiset saavat
21199: muodostuu, kun lääkäreiden selvistä työkyvyttö-             kunnolla perustellut työeläkepäätökset?
21200: 
21201:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
21202: 
21203:          Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Ulla Anttila /vihr           Pertti Virtanen /evir
21204:          Janina Andersson /vihr        Satu Hassi /vihr           Erkki Pulliainen /vihr
21205:          Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Osmo Soininvaara /vihr     Pia Viitanen /sd
21206:          Säde Tahvanainen /sd          Riitta Prusti /sd          Raimo Vistbacka /ps
21207:                      Tuija Brax /vihr                     Maija Rask /sd
21208: 
21209: 
21210: 
21211: 
21212: 280043
21213: 2                                           KK 1629/1998 vp
21214: 
21215: 
21216: 
21217: 
21218:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21219: 
21220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sin pohjalta ei aina voida päätellä henkilön oi-
21221: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keutta työkyvyttömyyseläkkeeseen.
21222: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Eläkelaitosten ja muutoksenhakuelimien va-
21223: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauha-            kuutuslääkäreiden, jotka osallistuvat asiantunti-
21224: Maria Mertjärven ym. näin kuuluvan kirjallisen         jalääkärijäseninä työkyvyttömyyseläkkeitä kos-
21225: kysymyksen n:o 1629:                                   kevaan päätöksentekoon, tehtävänä on harkita
21226:                                                        eläkkeenhakijan työkyvyttömyyttä myös muihin
21227:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         työkyvyttömyyseläkkkeenhakijoihin nähden ta-
21228:        ryhtyä sen turvaamiseksi, että työkyvyt-        sapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tätä harkin-
21229:        tömyyttä arvioitaessa hoitavan lääkärin         taansa varten asiantuntijalääkärijäsen tarvitsee
21230:        sekä Kelan ja eläkelaitosten asiantuntija-      seikkaperäisesti laaditun lääkärintodistuksen,
21231:        lääkärien kriteerit työkyvyttömyydestä          jossa on riittävät tiedot. Asiantuntijalääkäreiden
21232:        ovat yhteneväiset ja kansalaiset saavat         pyrkimyksenä on olla ehdottoman objektiivisia.
21233:        kunnolla perustellut työeläkepäätökset?         Harkinnan tulee perustua havaittuihin tosiseik-
21234:                                                        koihin, ei vaikutelmiin. He eivät saa myöskään
21235:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           olla potilaan suoran tai epäsuoran·painostuksen
21236: vasti seuraavaa:                                       kohteena. Asiantuntijalääkäreillä tulee olla riit-
21237:                                                        tävän korkea ja ajanmukainen lääketieteellisen
21238:    Sairausvakuutuslaissa, kansaneläkelaissa ja         tiedon taso ja hyvä kokemus käytännön lääkärin
21239: työeläkelaeissa on nimenomaiset säännökset sii-        työstä.
21240: tä, milloin henkilöä voidaan pitää näiden lakien          Viime vuosina on hallitusohjelman mukaisesti
21241: mukaisesti työkyvyttömänä. Ratkaisuoikeus              lainsäädäntöä muutettu työkyvyn ylläpitoa ja
21242: tästä kuuluu ensi kädessä kysymyksessä olevia          kuntoutusta tehostaen. Lähtökohtana on pidetty
21243: etuuksia hoitaville eläkelaitoksille eli kansanelä-    työkykyä ylläpitävien ja kuntouttavien toimien
21244: kelaitokselle ja työeläkelaitoksille. Niiden pää-      ensisijaisuutta suhteessa eläkkeelle siirtymiseen.
21245: töksistä voi valittaa mainituissa laeissa säädetyil-   Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista
21246: le muutoksenhakuelimille.                              on haluttu myöhentää. Tähän liittyen myös hoi-
21247:    Eläkkeenhakijan hoitavan lääkärin lausunto          tavien lääkärien täytettäviksi tarkoitettuja lää-
21248: on yksi keskeinen selvitys päätettäessä hakijan        kärintodistuslomakkeita A ja B on muutettu si-
21249: oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Hoita-           ten, että lomakkeissa on varattu aikaisempaa
21250: van lääkärin lausunto on kuitenkin vain eläkelai-      enemmän tilaa kuntoutustarpeen selvittämiseen
21251: toksen päätöksentekoa varten tarvittava asia-          ja lisätietojen antamiseen, ja samalla on pyritty
21252: kirja, jossa diagnosoidaan potilaan sairaudet ja       ohjaamaan lausunnon laatijoita kuntoutuspai-
21253: kuvataan hänen sairauksiaan ja toimintaky-             notteiseen työkyvyn arvioon ja huomioimaan
21254: kyään. Hoitava lääkäri esittää lausunnossaan           kuntoutusmahdollisuudet ennen pysyvän työky-
21255: myös oman arvionsa potilaan työkyvystä ja              vyn arviointia.
21256: kuntoutusmahdollisuuksista.                               Samanaikaisesti uusittujen lääkärintodistus-
21257:    Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu ar-            lomakkeiden käyttöönoton kanssa vuoden 1996
21258: vioon hakijan kokonaistilanteesta. Tässä pää-          aikana toteutettiin laaja Huomisen työkyky
21259: töksenteossa arvioidaan hakijan jäljellä oleva         -koulutushanke, joka suunnattiin pääasiassa
21260: työkyky, kuntoutustoimenpiteiden tarve sekä se,        hoitaville lääkäreille. Tässä työkyvyn arviointi-
21261: minkälaiseen työhön hän jäljellä olevalla työky-       koulutuksessa korostettiin työelämän tuntemi-
21262: vyllään pystyisi. Tällöin otetaan terveydellisten      sen merkitystä työkykyarvioon ja luotiin edelly-
21263: seikkojen lisäksi huomioon esimerkiksi hakijan         tyksiä paikallistason yhteistyöhön julkisen ter-
21264: ikä, ammatti, koulutus, työkokemus, kotipaik-          veydenhuollon, työterveyshuollon ja sosiaaliva-
21265: kasidonnaisuus ja asuinpaikan työllisyystilanne.       kuutuksen eri toimijoiden välillä. Koulutuksella
21266: Näin ollen pelkästään lääketieteellisen diagnoo-       tavoitettiin noin 5 000 osallistujaa, joista 85 pro-
21267:                                           KK 1629/1998 vp                                              3
21268: 
21269: senttia oli lääkäreitä. Helsingin yliopiston kan-        Sosiaali- ja terveysministeriössä on kiinnitetty
21270: santerveystieteen laitoksen seurantaraportin mu-     huomiota myös työkyvyttömyyseläkehakemuk-
21271: kaan koulutuksen tavoitteet saavutettiin hyvin.      sia koskevien hylkäävien päätösten perustelujen
21272: Myös käytännön työkykyarvioinnissa ja B-lää-         parantamiseen. Ministeriö asetti jo vuonna 1984
21273: kärinlausunnoissa on tapahtunut toivotun suun-       työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ohjeet elä-
21274: taisia muutoksia.                                    kelaitoksia varten työkyvyttömyyseläkepäätös-
21275:    Myös muuta koulutusta on järjestetty. Muun        ten perustelemiseksi (STM työryhmämuistio
21276: muassa Työterveyslaitos on kouluttanut noin          1985:22). Eläkelaitokset alkoivat perustella mi-
21277: 4 900 työterveyshuollon ammattihenkilöä ja työ-      nisteriön ohjeiden jälkeen päätöksiä aiempaa
21278: paikkojen edustajaa. Myös Kansaneläkelaitos          yksilöllisemmin. Viimeksi yksityisten alojen työ-
21279: järjesti koulutusta vuonna 1996 terveydenhuol-       eläkelaitosten päätöksentekoon ja päätösten pe-
21280: lon yksiköitäjohtaville lääkäreille ja myös muille   rustelemiseen on kiinnitetty lainsäädäntötasolla
21281: työkyky- ja kuntoutusasioiden kanssa tekemisis-      huomiota, kun vuoden 1995 alusta voimaan tul-
21282: sä oleville lääkäreille. Yhteensä tähän koulutuk-    leilla lainmuutoksilla hallintomenettelylain
21283: seen osallistui 932lääkäriä. Työkyvyn arviointiin    säännöksissä ilmaistut periaatteet ulotettiin kos-
21284: ja työkyvyn turvaamiseen liittyvä koulutus on        kemaan myös yksityisten alojen työeläkelaitok-
21285: ollut Kansaneläkelaitoksen oman organisaation        sia eläkeasioiden käsittelyssä. Kansaneläkelai-
21286:  osalta eräs koulutuksen painopistealueita.          tosta hallintomenettelylaki on koskenut jo tätä
21287:     Sen lisäksi, että lääkärintodistuslomakkeiden    ennen. Eläkelaitosten päätösten perustelut ovat-
21288: uusimisella ja koulutuksella on pyritty tehosta-     kin viime vuosien aikana muuttuneet entistä yk-
21289:  maan edellä tarkoitettujen lainsäädännöllisten      silöllisemmiksi siten, että eläkkeenhakija voisi
21290:  tavoitteiden saavuttamista, niillä on pyritty       suoraan päätöksestä nähdä, minkä seikkojen
21291:  muun muassa siihen, että haitavien lääkäreiden      vuoksi juuri hänen hakemuksensa on hylätty.
21292:  arviot potilaidensa työkyvystä vastaisivat aiem-    Tätä ministeriö edellyttää eläkelaitosten anta-
21293:  paa paremmin voimassa olevien lakien mukaisia       mien hylkäävien eläkepäätösten perusteluosalta
21294:  käsitteitä työkyvystä ja työkyvyttömyydestä.        jatkossakin.
21295: 
21296:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999
21297:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
21298: 4                                         KK 1629/1998 vp
21299: 
21300: 
21301: 
21302: 
21303:                                        Tili Riksdagens Talman
21304: 
21305:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ten och sysselsättningssituationen på boningsor-
21306: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          ten. Sålunda kan man inte alltid enbart utgående
21307: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      från den medicinska diagnosen dra slutsatser om
21308: dagsman Rauha-Maria Mertjärvi m.fl. under-           en persons rätt till invalidpension.
21309: tecknade skriftliga spörsmål nr 1629:                   Pensionsanstalternas och besvärsorganens
21310:                                                      försäkringsläkare, vilka i egenskap av sakkun-
21311:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      nigläkarmedlemmar deltar i det beslutsfattande
21312:        ta för att se till att behandlande läkare     som gäller invalidpensioner, har till uppgift att
21313:        samt FPA:s och pensionsanstalternas           överväga pensionssökandens arbetsoförmåga
21314:        sakkunnigläkare använder enhetliga kri-       även i relation till andra invalidpensionssökan-
21315:        terier på arbetsoförmåga när de bedömer       den på ett jämlikt och rättvist sätt. För denna
21316:        arbetsoförmåga och att de beslut om           prövning behöver sakkunnigläkarmedlemmen
21317:        invalidpension som ges medborgarna är         ett detaljerat läkarintyg varav framgår tillräcklig
21318:        tillräckligt motiverade?                      information. Sakkunnigläkarna strävar efter att
21319:                                                      vara absolut objektiva. Prövningen skall grunda
21320:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sig på skönjbara fakta, inte på uppfattningar. De
21321: anföra följande:                                     får inte hellervara föremål för patientens direkta
21322:                                                      eller indirekta påtryckning. Sakkunnigläkarna
21323:    1 sjukförsäkringslagen, folkpensionslagen och     skall ha en tillräckligt hög och tidsenlig medi-
21324: arbetspensionslagarna ingår uttryckliga bestäm-      cinsk kunskapsnivå och god erfarenhet av läkar-
21325: melser för när en person kan anses vara arbets-      arbetet i praktiken.
21326: oförmögen i enlighet med ovan nämnda lagar.             Under de senaste åren har lagstiftningen i en-
21327: Beslutanderätten i denna fråga tillkommer i förs-    lighet med regeringsprogrammet ändrats så att
21328: ta hand de pensionsanstalter som sköter förmå-       upprätthållandet och rehabiliteringen av arbets-
21329: nerna i fråga, dvs. folkpensionsanstalten och ar-    förmågan har effektiverats. Utgångspunkten har
21330: betspensionsanstalterna. Besvär över deras be-       varit att åtgärder som upprätthåller och rehabili-
21331: slut kan anföras hos de besvärsinstanser som         terar arbetsförmågan är primära i förhållande tili
21332: nämns i lagarna.                                     pensionering. När det gäller permanent invalid-
21333:    Ett utlåtande av den läkare som behandlar den     pension har man velat uppskjuta tidpunkten för
21334: pensionssökande är en viktig utredning då man        pensioneringarna. 1 anslutning tili detta har även
21335: skall fatta beslut om sökandens rätt till invalid-   läkarintygsblanketterna A och B, vilka är avsed-
21336: pension. Utlåtandet av den behandlande läkaren       da att ifyllas av de behandlande läkarna, ändrats
21337: är likväl endast ett dokument som behövs för         så, att mera utrymme än tidigare har reserverats
21338: pensionsanstaltens beslutsfattande och i vilket      för utredning av rehabiliteringsbehovet och för
21339: patientens sjukdomar diagnostiseras och hans         lämnande av tilläggsuppgifter, och samtidigt har
21340: sjukdomar och funktionsförmåga beskrivs. Den         man försökt styra dem som skriver utlåtandena
21341: behandlande läkaren lägger i sitt utlåtande även     mot en mera rehabiliteringsbetonad bedömning
21342: fram sin egen bedömning av patientens arbets-        av arbetsförmågan och mot att beakta rehabilite-
21343: förmåga och rehabiliteringsmöjligheter.              ringsmöjligheterna innan den bestående arbets-
21344:    Beslutet om invalidpension grundar sig på en      förmågan bedöms.
21345: bedömning av sökandens helhetssituation. 1 det-         Samtidigt som de förnyade blanketterna för
21346: ta beslutsfattande bedöms sökandens återståen-       läkarintyg togs i bruk 1996 genomfördes ett om-
21347: de arbetsförmåga, behovet av rehabiliteringsåt-      fattande utbildningsprojekt (Huomisen työ-
21348: gärder samt hurdant arbete han med sin återstå-      kyky), vilket i huvudsak riktades till behandlande
21349: ende arbetsförmåga klarar av. 1 detta samman-        läkare. Utbildningen gällde bedömning av ar-
21350: hang beaktar man utöver de hälsomässiga fakto-       betsförmågan och i den framhävdes arbetslivs-
21351: rerna dessutom t.ex. sökandens ålder, yrke, ut-      kunskapens betydelse för bedömningen samti-
21352: bildning, arbetserfarenhet, bundenhet till hemor-    digt som det skapades förutsättningar för lokalt
21353:                                           KK 1629/1998 vp                                               5
21354: 
21355: samarbete mellan olika aktörer inom den offent-        pen arbetsförmåga och arbetsoförmåga i gällan-
21356: liga hälso- och sjukvården, företagshälsovården        de lagar.
21357: och socialf6rsäkringen. Med utbildningen nådde            Social- och hälsovårdsministeriet har också
21358: man ca 5 000 deltagare, varav 85 % var läkare.         fåst uppmärksamhet vid att motiveringen tili be-
21359: Enligt en uppföljningsrapport av institutionen         sluten med avslag på ansökningar om invalid-
21360: för folkhälsovetenskap vid Helsingfors universi-       pension borde förbättras. Redan 1984 tilisatte
21361: tet uppnåddes målen för utbildningen väl. Ä ven        ministeriet en arbetsgrupp som skulle utarbeta
21362: då det gäller praktiska bedömningar av arbets-         anvisningar för pensionsanstalterna om hur be-
21363: förmågan och läkarutlåtanden på blankett B har         sluten om invalidpension skall motiveras (SHM
21364: det skett förändringar i önskad riktning.              arbetsgruppspromemoria 1985:22). Efter att
21365:    Också annan utbildning har ordnats. Bland           pensionsanstalterna hade fått ministeriets anvis-
21366: annat har Institutet för arbetshygien ordnat ut-       ningar började de motivera besluten mer indivi-
21367: bildning för ca 4 900 yrkesutbildade personer          duellt än tidigare. På lagstiftningsnivå har upp-
21368: inom företagshälsovården och företrädare för           märksamhet senast fåsts vid beslutsfattandet och
21369: olika arbetsplatser. Folkpensionsanstalten ord-        motiveringen av beslut vid arbetspensionsanstal-
21370: nade år 1996 utbildning för de läkare som leder        terna inom den privata sektorn när principerna i
21371: hälso- och sjukvårdsenheter och även för andra         lagen om förvaltningsförfarande genom lagänd-
21372: läkare som arbetar med frågor som gäller arbets-       ringar som trädde i kraft vid ingången av 1995
21373: förmåga och rehabilitering. Sammanlagt 932 lä-         började gälla även behandlingen av pensions-
21374: kare deltog i denna utbildning. Beträffande Folk-      ärenden vid arbetspensionsanstalterna inom den
21375: pensionsanstaltens egen organisation har utbild-       privata sektorn. Folkpensionsanstalten har re-
21376: ningen i anknytning tili bedömningen och tryg-         dan före det omfattats av lagen om förvaltnings-
21377: gandet av arbetsförmågan varit ett av de viktigas-     förfarande. Under de senaste åren har pensions-
21378: te utbildningsområdena.                                anstalterna också motiverat sina beslut mer in-
21379:    Utöver det att man med förnyandet av läkar-         dividuellt än tidigare så att sökanden redan av
21380: intygsblanketterna och med utbildningen har            beslutet skall kunna se varf6r just hans eller hen-
21381: strävat efter att effektivare nå de ovan avsedda       nes ansökan har avslagits. Ministeriet förutsätter
21382: målen i fråga om lagstiftningen, har man med           att motiveringen tili pensionsanstalternas av-
21383: dessa åtgärder bl.a. försökt få de behandlande         slagsbeslut även i fortsättningen skall vara lika
21384: läkarnas bedömningar av sina patienters arbets-        individuella.
21385: f6rmåga att bättre än tidigare motsvara begrep-
21386: 
21387:      Helsingforsden 19 februari 1999
21388: 
21389:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
21390:                                              KK 1630/1998 vp
21391: 
21392: Kirjallinen kysymys 1630
21393: 
21394: 
21395: 
21396: 
21397:                                     Riitta Korhonen /kok: Pankkien omistamien kiinteistönvälitystoi-
21398:                                          mistojen eriarvoisesta asemasta asuntokauppamarkkinoilla
21399: 
21400: 
21401:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21402: 
21403:     Pankkien määräävä asema asuntokauppa-               erottaa, mikä on pankkitoimintaa ja mikä kiin-
21404: markkinoilla on pitkään vääristänyt kilpailuti-         teistön välitystä. Kyseisen markkina-aseman
21405: lannetta ja samalla estänyt kuluttajien mahdolli-       väärinkäyttö on osaltaan myös vaikuttamassa
21406: suuksia vapaasti valita, mistä he voivat hankkia        siihen, että yksityiset kiinteistönvälitystoimistot
21407: omistusasuntonsa. Tällä hetkellä lähes 90 %             eivät pysty kilpailemaan tasavertaisesti pankkien
21408: asuntolainoista rahoitetaan omia kiinteistönväli-       omistamien kiinteistönvälitysliikkeiden kanssa.
21409: tystoimistoja omistavien pankkien kautta.               Merkillepantavaa on myös se, että vastaavaajär-
21410:     Rahoitustarkastus on antanut ohjeet, joiden         jestelmää ei muissa Euroopan maissa ole. Euroo-
21411: mukaan pankit eivät saa asettaa lainansaajille          passa on ymmärretty kiinteistönvälityksen kuu-
21412: ehdoksi, että kuluttaja käyttäisi pankin omista-        luvan toimialana kauppa- ja palvelusektorin pii-
21413: man kiinteistönvälitystoimiston palveluita. Käy-        riin, joka poikkeaa oleellisesti pankkien rahoi-
21414: tännössä tilanne on kuitenkin ollut se, että kun        tus-, sijoitus- ja finanssitoimialasta.
21415: kuluttaja tulee omaan pankkiinsa keskustele-                Kyseinen menettely on käytännössä johtanut
21416: maan mahdollisuudesta rahoittaa (saada lainaa)          siihen, että asiakas kokee olevansa pakotettu os-
21417: jo löydettyyn vapaaseen asuntoon, pankin edus-          tamaan pankin välitysliikkeen kautta asuntonsa,
21418: taja ilmoittaa suullisesti, että asiakkaan tulisi ot-   koska muutoin rahoitus ei onnistu. Viranomai-
21419: taa yhteyttä pankin omistamaan kiinteistönväli-         silla ei ole keinoja puuttua tilanteeseen, koska
21420: tystoimistoon ja valita heidän kohteistaan sopiva       kuluttaja, joka on sidoksissa pankkiin, ei tule
21421: asunto, jolloin rahoituskin onnistuu. Joillakin         julkisuuteen kertomaan, että häntä on painostet-
21422: paikkakunnilla pankit lainvastaisesti ilmoittavat       tu, peläten, että hänen lainansa irtisanotaan tai
21423: asiakas- ja lainatietoja omien kiinteistönvälitys-      hänelle ei tulevaisuudessa myönnetä lainaa hä-
21424: toimistojensa myyntiedustajille. Toisaalta pank-        nen sitä tarvitessaan.
21425: kisateista on tullut markkinapaikka ja pankkien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21426: omistamat kiinteistönvälitysyritykset pitävät           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21427: mainoksiaan esillä ja järjestävät asuntoesittelyitä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21428: pankin tiloissa. Tämä on johtanut siihen, että          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21429:  yksityisten kiinteistönvälitysyritysten toiminta-
21430:  mahdollisuudet ovat vaikeutuneet ja kilpailuti-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä asunto-
21431:  lanne on vääristynyt ja samalla kuluttajansuo-                kauppamarkkinoilla vallitsevalle pank-
21432: jaksi tarkoitettu pankkisalaisuus voi rikkoontua.              kien määräävälle asemalle, joka vaaran-
21433:     Terveen kilpailutilanteen puuttuminen ei                   taa pankkisalaisuuden, vääristää kilpai-
21434:  myöskään ole kuluttajan edun mukaista. Tämä                   lutilannetta ja samalla estää kuluttajien
21435:  saattaa johtaa palvelutason heikkenemiseen ja                 mahdollisuuksia vapaasti valita, mistä he
21436:  samalla kuluttajan mahdollisuus tehdä hintaver-               voivat hankkia omistusasuntonsa, sekä
21437:  tailuja häviää. Pankkien ja pankkien omistamien               poikkeaa merkittävästi yleisestä euroop-
21438:  kiinteistönvälitysliikkeiden yhteistyö on tiivisty-           palaisesta käytännöstä?
21439:  nyt ja samalla kuluttajien on entistä vaikeampi
21440: 
21441:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
21442: 
21443:                                           Riitta Korhonen /kok
21444: 
21445: 
21446: 280043
21447: 2                                           KK 1630/1998 vp
21448: 
21449: 
21450: 
21451: 
21452:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21453: 
21454:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         ei viranomaisilla myöskään ole ollut huomautet-
21455: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tavaa sen suhteen, että luottolaitos ohjaa luotto-
21456: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        laitostoimintaansa liittyvät kiinteistönvälitys-
21457: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta            asiat (esim. vakuuden realisointi) joko kokonaan
21458: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tai osittain omistamansa kiinteistönvälitysyhtei-
21459: n:o 1630:                                              sön hoidettavaksi.
21460: 
21461:           Mitä Hallitus aikoo tehdä asunto-            Sopimusehdoista
21462:        kauppamarkkinoilla Vallitsevalle pank-
21463:        kien määräävälle asemalle, joka vaaran-            Luottolaitoslain 83 §kieltää taas luottolaitos-
21464:        taa pankkisalaisuuden, vääristää kilpai-        ta käyttämästä toiminnassaan sopimusehtoa,
21465:        lutilannetta ja samalla estää kuluttajien       joka ei kuulu luottolaitoksen toimintaan tai jota
21466:        mahdollisuuksia vapaasti valita, mistä he       sen sisältö, osapuolten asema tai olosuhteet huo-
21467:        voivat hankkia omistusasuntonsa, sekä           mioon ottaen on pidettävä asiakkaan kannalta
21468:        poikkeaa merkittävästi yleisestä euroop-        kohtuuttomana. Säännöstä koskevassa hallituk-
21469:        palaisesta käytännöstä?                         sen esityksessä (294/1992 vp) nimenomaisesti to-
21470:                                                        detaan, että luottolaitos ei saa esim. edellyttää
21471:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-           asiakkaan käyttävän asuntokaupassa talletus-
21472: vasti seuraavaa:                                       pankin osoittaman kiinteistönvälitysliikkeen
21473:                                                        palveluksia. Hallituksen esityksessä todetaan
21474: Luottolaitoksen liiketoiminta                          myös, että luottolaitos ei voi irtisanoa luottoa tai
21475:                                                        muuta asiakassuhdetta sen vuoksi, että asiakas
21476:    Luottolaitostoiminnasta annetun lain 20 §:ssä       ryhtyy sopimussuhteeseen jonkun muun elinkei-
21477: luetellaan ne liiketoiminta-alueet,joilla luottolai-   nonharjoittajan kanssa tai pidättäytyy ryhty-
21478: tos saa toimia. Säännöksen 8) kohdan mukaan            mästä sopimussuhteeseen luottolaitoksen ehkä
21479: luottolaitos saa harjoittaa notariaattitoimintaa,      osoittaman elinkeinonharjoittajan kanssa. Luot-
21480: johon on katsottu kuuluvan toimeksiantoon pe-          tolaitos ei myöskään saa käyttää sopimusehtoa
21481: rustuva omaisuuden hoitoon liittyvä liikeyritys-       tai muutoin toimia siten, että tuoton saamiseen
21482: ten ja kiinteistö- ja asunto-osakkeiden ja osuuk-      tai sen ehtoihin vaikuttaisivat asiakkaan muut,
21483: sien osto ja myynti (HE 208/1997 vp). Saman            luottolaitoksen toiminnan ulkopuoliset sopi-
21484: säännöksen 12) kohdan mukaan luottolaitos saa          mussuhteet.
21485: harjoittaa asuntosäästötoimintaan liittyvää               Valtiovarainministeriö ja Rahoitustarkastus
21486: asunto-osakkeiden ja -osuuksien sekä omakoti-          ovat tietoisia siitä, että aina silloin tällöin tulee
21487: kiinteistöjen välitystä, jollaista toimintaa ei kui-   esiin yksittäistapauksia, joissa on väitetty talle-
21488: tenkaan ole enää todettu olevan. Muunlainen            tuspankin edellyttäneen asunnon ostamista pan-
21489: kiinteistönvälitystoiminta ei ole sallittua luotto-    kin omistaman kiinteistönvälitysyrityksen kaut-
21490: laitoksille.                                           ta tai luottoa on luvattu alhaisemmalla korolla.
21491:     Luottolaitoksen oikeutta taas sijoittaa sellai-    Näissä yksittäistapauksissa viranomaiset ovat
21492: sen muun yrityksen kuin luotto- tai rahoitus-          ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin.
21493: laitoksen tai palveluyrityksen osakkeisiin tai
21494: osuuksiin on rajoitettu luottolaitoslain 21 §:ssä.     Liiketoimintatilat ja asiakkaansuoja
21495: Säännös siis tietyin edellytyksin antaa luottolai-
21496: tokselle mahdollisuuden omistaa esim. kiinteis-           Viranomaisilla ei myöskään ole ollut huo-
21497: tönvälitystä harjoittavan yhteisön koko osake-         mautettavaa siihen, että pankin toimitiloissa toi-
21498: kannan.                                                mii esim. kiinteistönvälitysliike tai vakuutusyh-
21499:    Valtiovarainministeriön ja Rahoitustarkas-          tiön myyntipiste. Toiminnalle on asetettu mm.
21500: tuksen tiedossa ei ole, että luottolaitokset rikkoi-   salassapitovelvollisuuteen, markkinointiin, pal-
21501: sivat edellä mainittuja säännöksiä. Tästä syystä       velussuhteisiin sekä tietotekniikkaan liittyviä eh-
21502:                                             KK 1630/1998 vp                                               3
21503: 
21504: toja ja rajoituksia sekä luottolaitoslainsäädän-       letty tapauksissa, joissa menettelyn katsotaan
21505: nössä olevat rangaistussäännökset On pidetty           olevan lain 7 §:n mukaista määräävään markki-
21506: erityisen tärkeänä sitä, että asiakas on koko ajan     na-aseman väärinkäyttöä. Muutoin sitomista ar-
21507: tietoinen siitä, kenen kanssa hän asioi.               vioidaan tapauskohtaisesti lain 9 §:n perusteella,
21508:                                                        jolloin rajoitukseen puututaan, jos sillä todetaan
21509: Kilpailu ja määräävä markkina-asema                    olevan laissa määriteltyjä vahingollisia vaikutuk-
21510:                                                        sia.
21511:    Kilpailuvirasto on myös omalta osaltaan sel-            Kilpailuvirasto ei ole kuitenkaan tutkimuksis-
21512: vittänyt kysymystä siitä näkökulmasta, sisältyy-       saan todennut, että luottolaitosten kiinteistönvä-
21513: kö luottolaitosten käyttämiin sopimusehtoihin          litystoiminnasta olisi kilpaileville kiinteistövälit-
21514: sellaista sidontaa, jolla kilpailurajoituslain 9 §:n   täjille aiheutunut sellaisia vahingollisia vaiku-
21515: tarkoittamalla tavalla olisi vahingollisia vaiku-      tuksia, että Kilpailuviraston olisi täytynyt ryhtyä
21516: tuksia. Sitominen on kilpailunrajoituslaissa kiel-     enempiin toimenpiteisiin.
21517: 
21518:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1999
21519: 
21520:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
21521: 4                                             KK 1630/1998 vp
21522: 
21523: 
21524: 
21525: 
21526:                                           Tili Riksdagens Ta/man
21527: 
21528:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         na inte heller något att anmärka på att ett kredit-
21529: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           institut i anslutning till sin kreditinstitutsverk-
21530: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         samhet antingen helt eller delvis dirigerar fastig-
21531: man Riitta Korhonen undertecknade skriftliga             hetsförmedllingsärenden (t.ex. realisering av sä-
21532: spörsmål nr 1630:                                        kerheter) tili ett fastighetsförmedlingsbolag i sin
21533:                                                          ägo.
21534:            Vad ämnar Regeringen göra åt ban-
21535:         kernas dominerande ställning på bo-              Avtalsvillkor
21536:         stadsmarknaden, en ställning som även-
21537:         tyrar bankhemligheten, snedvrider kon-               Enligt 83 § kreditinstitutslagen är det förbju-
21538:         kurrensen och samtidigt hindrar konsu-           det for ett kreditistitut att isin verksamhet använ-
21539:         menterna från att fritt välja var de skaffar     da avtalsvilikor som inte har samband med kre-
21540:         sin ägarbostad, samt dessutom avviker            ditinstitutets verksamhet eller som med hänsyn
21541:         betydligt från allmän europeisk praxis?          tili innehållet, parternas ställning eller förhållan-
21542:                                                          dena skall anses vara oskäligt från kundens syn-
21543:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            punkt. 1 regeringens proposition gällande be-
21544: anföra följande:                                         stämmelsen (295/1992 rd) framhålls uttryckligen
21545:                                                          att ett kreditinstitut t.ex. inte skall få förutsätta
21546: Kreditinstituts affårsverksamhet                         att kunden vid köp av bostad anlitar ett fastig-
21547:                                                          hetsförmedlingsföretag som depositionsbanken
21548:    1 20 § kreditinstitutslagen anges de områden          anvisar. 1 propositionen framhålls också att ett
21549: för affårsverksamhet inom vilka ett kredinstitut         kreditinstitut inte skall kunna säga upp en kredit
21550: får idka verksamhet. Enligt 8 punkten i bestäm-          eller ändra ett kundförhållande därfOr att kun-
21551: melsen får kreditinstitut bedriva notariatverk-          den ingår ett avta1sförhållande med någon annan
21552: samhet, till viiken anses höra köp och försäljning       näringsidkare eller låter bli att ingå ett avtalsför-
21553: av affårsföretag samt fastighets- och bostads-           hållande med någon näringsidkare som kreditin-
21554: aktier och -andelar i samband med fastighets-            stitutet måhända har fOreslagit. Kreditinstitutet
21555: förvaltningsuppdrag (RP 20811997 rd). Enligt 12          får inte heller använda något annat avtalsvillkor
21556: punkten i samma bestämmelse får ett kreditinsti-         eller annars agera på ett sätt som innebär att
21557: tut i anslutning till bostadssparande bedriva för-       kundens avtalsförhållanden utanför kreditinsti-
21558: medling av bostadsaktier och -andelar samt fas-          tutets verksamhet inverkar på erhållandet av kre-
21559: tigheter som kommer att användas som egen                dit eller kreditvillkoren.
21560: bostad. Det har dock konstaterats att sådan                  Finansministeriet och Finansinspektionen är
21561: verksamhet inte längre förekommer. Något an-             medvetna om att det alltid då och då förekommer
21562: nat slag av fastighetsförmedling är inte tillåten        enskilda fall där det hävdas att en depositions-
21563: för kreditinstitut.                                      bank har ställt upp som villkor att bostaden
21564:    Vad beträffar kreditinstitutens rätt att investe-     måste köpas genom det fastighetsförmedlingsfö-
21565: ra i aktier och andelar i andra företag än kreditin-     retag som banken äger eller att löfte har getts om
21566: stitut, finansiella institut eller tjänsteföretag, be-   kredit till lägre ränta. 1 dessa enskilda fall har
21567: gränsas den genom 21 § kreditinstitutslagen. Be-         myndigheterna vidtagit nödvändiga åtgärder.
21568: stämmelsen ger alltså kreditinstitutet möjlighet
21569: att under vissa förutsättningar äga hela aktie-          Verksamhetslokaler och kundskydd
21570: stocken i t.ex. ett bolag som idkar fastighetsför-
21571: medling.                                                    Myndigheterna har inte heller haft något att
21572:    Det har inte kommit till finansministeriets och       anmärka på att banker låter t.ex. fastighetsför-
21573: Finansinspektionens kännedom att kreditinsti-            medlingsföretag eller försäkringsbolag ha för-
21574: tuten skulle ha brutit mot de bestämmelser som           säljningsställen i bankens verksamhetslokaler.
21575: nämnts ovan. Av denna orsak har myndigheter-             För verksamheten gäller vissa vilikor och be-
21576:                                          KK 1630/1998 vp                                             5
21577: 
21578: gränsningar samt straffbestämmelserna enligt        enligt lagen om konkurrensbegränsningar för-
21579: kreditinstitutslagen i fråga om bl.a. sekretess,    bjuden i sådana fall där förfarandet anses utgöra
21580: marknadsföring, anställningsförhållanden samt       missbruk av dominerande marknadsställning en-
21581: datateknik. Det har ansetts vara synnerligen vik-   ligt lagens 7 §. 1 annat fall bedöms om bindning
21582: tigt att kunden hela tiden är medveten om vem       föreligger från fall tili fall utgående från lagens
21583: han har att göra med.                               9 §, varvid man ingriper i begränsningen om det
21584:                                                     konstaterats att den har sådana skadliga verk-
21585: Konkurrens och dominerande marknadsställ-           ningar som definieras i lagen.
21586:                                                        Konkurrensverket har dock inte i sina utred-
21587: ning                                                ningar kunnat konstatera att den fastighetsför-
21588:    Konkurrensverket har också för egen räkning      medlingsverksamhet som kreditinstituten bedri-
21589: utrett frågan ur den synvinkeln huruvida kredit-    ver skulle ha förorsakat konkurrerande fastig-
21590: institutens avtalsvillkor innefattar sådan bind-    hetsförmedlare sådana skadliga verkningar som
21591: ning som skulle ha skadlig inverkan enligt 9 §      hade föranlett vidare åtgärder från Konkurrens-
21592: lagen om konkurrensbegränsningar. Bindning är       verkets sida.
21593: 
21594:      Helsingforsden 23 februari 1999
21595: 
21596:                                                                           Minister Jouko Skinnari
21597:                                              KK 1631/1998 vp
21598: 
21599: Kirjallinen kysymys 1631
21600: 
21601: 
21602: 
21603: 
21604:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Vanhemmuuden kustannusten jakamisesta
21605: 
21606: 
21607: 
21608:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21609: 
21610:    Suuri, mutta julkisuudessa vähän esillä ollut        ten suhteen. Naisvaltaisilla palvelualoilla (mm.
21611: kysymys on "äitiyden hinta". Tällä hetkellä van-        parturi-kampaamot, fysikaaliset hoitolaitokset)
21612: hemmuudesta aiheutuvat kulut kohdistuvat vain           rasitus on suuri. Sitä vastoin suuret miesvaltaiset
21613: äidin työnantajaan. Eräs, alle kymmenen hengen          teollisuuslaitokset ovat ilman näitä kustannuk-
21614: naisvaltaista terveydenhoitoalan yritystä vetävä        sia. Toisaalta yleisesti odotetaan, että meille syn-
21615: naisyrittäjä on laskenut, että hänen yrityksetteen      tyisi uusia työpaikkojajuuri palvelualoille. "Kal-
21616: on aiheutunut viiden vuoden aikana II äitiydestä        liin" mahdollisen äitiyden hinta näkynee myös
21617: yli miljoonan markan kulut.                             naisten palkkatasossa, joka on keskimäärin vain
21618:    Summa koostui äitiys- ja vanhempainloma-             75% miesten palkkatasosta.
21619: aikana maksettavista palkoista, äitiyslomaa                 Vanhemmuuden kulujen tasapuolinen jaka-
21620: edeltävistä sairauslomakuluista sekä näiden lo-         minen lapsen molempien vanhempien työnanta-
21621: mien aikana kertyneiden vuosilomien palkoista           jien kesken edistäisi sekä lastentekoa että naisten
21622: ja mahdollisista lomarahoista sekä lomiin liitty-       tasa-arvoista pääsyä mukaan työelämään.
21623: vistä muista palkan sivukustannuksista. Keski-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21624: määrin lapsen hinnaksi yrittäjälle tuli 91 000          tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
21625: markkaa.                                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21626:     Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21627: valossa ei ole hämmästyttävää, että monet työn-
21628: antajat suhtautuvatkin "kalliiksi" tuleviin äitei-                Onko Hallitus selvittänyt äitiydestä ai-
21629: hin työntekijöinä vältellen. Yrityksessä saate-                heutuvia kustannuksia työnantajille, ja
21630: taan jopa vältellä nuorten naisten, mahdollisten                  aikooko Hallitus ryhtyä toimiin van-
21631: tulevien äitien, ottamista työhön ainakaan vaki-               hemmuudesta aiheutuvien kustannusten
21632: tuiseen työsuhteeseen.                                         jakamiseksi tasapuolisemmin lapsen mo-
21633:     Nais- ja miesvaltaiset alat ovat erilaisessa ase-          lempien vanhempien työnantajille?
21634: massa vanhemmuudesta aiheutuvien kustannus-
21635: 
21636:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
21637: 
21638:                                           Anu Vehviläinen /kesk
21639: 
21640: 
21641: 
21642: 
21643: 280043
21644: 2                                         KK 1631/1998 vp
21645: 
21646: 
21647: 
21648: 
21649:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21650: 
21651:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rahan, jos hän maksaa työntekijälle palkkaa. Äi-
21652: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tiysloma ja muut vanhemmuuteen liittyvät va-
21653: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     paat ovat lain mukaan palkattomia, mutta useis-
21654: le jäsenelle kansanedustaja Anu Vehviläisen näin     sa työ- ja virkaehtosopimuksissa osa tästä ajasta
21655: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1631:            (yleensä 2-3 kuukautta) on sovittu paikallisek-
21656:                                                      si. Myös tältä ajalta työnantaja saa itselleen äi-
21657:           Onko Hallitus selvittänyt äitiydestä ai-   tiyspäivärahan maksaessaan työntekijälle pal-
21658:        heutuvia kustannuksia työnantajille, ja       kan. Lisäksi on voimassa laki vanhempainpäivä-
21659:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin van-       raha-ajalta suoritettavien vuosilomakustannus-
21660:        hemmuudesta aiheutuvien kustannusten          ten korvaamisesta työnantajalle. Sen mukaan
21661:        jakamiseksi tasapuolisemmin lapsen mo-        työnantajalle maksetaan sairausvakuutusjärjes-
21662:        lempien vanhempien työnantajille?             telmästä korvausta, jos hän on maksanut työnte-
21663:                                                      kijälle vuosilomapalkkaa tai -korvausta sellaisel-
21664:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta ajalta, jona työntekijä on saanut äitiys- tai
21665: vasti seuraavaa:                                     vanhempainrahaa olematta työssä. Korvausta
21666:                                                      maksetaan äitiys- ym. päivärahan suuruisena 2,5
21667:    Hallitus on selvittänyt äitiydestä aiheutuvia     päivältä kalenterikuukautta kohden edellytyk-
21668: kustannuksia työnantajille ja pyrkinyt myös nii-     sin, että kalenterikuukautena on äitiys- ym. lo-
21669: den tasaamiseen kaikkien työnantajien kesken         malla ollessa kertynyt vuosilomaa ja päiväraha-
21670: nimenomaan edustaja Vehviläisen kysymykses-          päiviä ollut sanottuna kalenterikuukautena vä-
21671: sään esittämien perustelujen johdosta. Mm. Pal-      hintään 14. Korvaus rahoitetaan kokonaisuu-
21672: velutyönantajat ovat laskeneet ottaen huomioon       dessaan työnantajain sairausvakuutusmaksusta,
21673: kaikki kulut, kuten syntymää edeltävän sairastu-     jossa on ns. lisämaksu 0,15 % tätä tarkoitusta
21674: misen, vuosilomakulut ja lomarahan, äitiyslo-        varten.
21675: man paikallisuuden ja jopa äitiyslomasijaisen            Naisten työllisyystyöryhmä ehdotti vanhem-
21676: kouluttamisen, että kokonaiskustannus yksityis-      painlomien joustavoittamista siten, että isätkin
21677: alojen palvelualojen työnantajalle on hieman va-     saataisiin entistä enemmän käyttämään oikeuk-
21678: jaat 40 000 markkaa lasta kohden ja että esim.       siaan lasten hoitoon ja myös sitä, että edellä
21679: rahoitusalalla, jossa sopimusperusteiset palkat ja   kuvattu vuosilomapalkkaa koskeva kustannus-
21680: edut ovat keskiarvoja paremmat, kustannus on         tenjako kaikkien työnantajien kesken laajennet-
21681: noin 67 000 markkaa.                                 taisiin ja samalla selvitettäisiin, onko muita sel-
21682:    Asia oli esillä mm. muistiossa ja sen toimenpi-   laisia työnantajalle tulevia ylimääräisiä kustan-
21683: de-ehdotuksissa, jonka työministeriön naisten        nuksia, jotka voitaisiin jakaa.
21684: työllisyystyöryhmä jätti tammikuun lopussa               Tämän jälkeen tulopoliittisessa sopimuksessa
21685: 1997.                                                vuosille 1998-1999 sovittiin 24.11.1998 mm.
21686:    Naiset käyttävät lähes poikkeuksetta oikeuk-      seuraavaa: "Järjestöt ovat yhtä mieltä, että per-
21687: siaan vanhemmuuteen. Vain joka toinen isä            heenhuoltovelvollisuuksien ja -vapaiden jaka-
21688: käyttää isyyslomaaja ainoastaan 0,6% vanhem-         mista naisten ja miesten välillä nykyistä tasaisem-
21689: painlomaoikeuttaan. Esimerkiksi vuonna 1995          min tulisi pyrkiä edistämään ja isiä tulisi rohkais-
21690: käytetyistä lähes 17 miljoonasta vanhempainlo-       ta vapaiden käyttämiseen. Myös mahdollisuuk-
21691: mapäivästä isien osuus oli 3,5 %. Koska naiset       sia perhevapaiden jakamiseen ja nykyistä jousta-
21692: työskentelevät eri aloilla kuin miehet, jakautuvat   vampaan käyttöön tulisi selvittää. Edelleen jär-
21693: lastenhoitoonkin liittyvät kustannukset epäta-       jestöt ovat yhtä mieltä siitä, että vapaiden ajalta
21694: sai~~sti eri työnantajien kesken.                    työnantajille suoritettavien korvausten laajenta-
21695:    Aitiydestä aiheutuvia kuluja kuitenkin korva-     mismahdollisuuksia tulisi selvittää."
21696: taan jo nykyisin työnantajille. Mikäli äiti joutuu       Perhevapaiden käyttöoikeuksia onkin jousta-
21697: olemaan sairauslomalla ennen äitiysloman alka-       voitettu työsopimuslain uudella luvulla vuoden
21698: mista, saa työnantaja sairausvakuutuksen päivä-      1998 aikana. Parhaillaan on lisäksi selvitettävä-
21699:                                            KK 1631/1998 vp                                           3
21700: 
21701: nä, miten asiasta järjestetään yhdessä sosiaali- ja   dä tarpeelliseksi katsomiaan muutosesityksiä
21702: terveysministeriön ja mahdollisesti työmarkki-        lainsäädäntöön, joilla isien asemaa vahvistettai-
21703: naosapuolten kesken kampanja, jolla tehdään           siin. Tämän työn yhteydessä tulee myös harkitta-
21704: tunnetuksi uudet säädökset ja kannustetaan isiä       vaksi muun ohella isien vanhempainvapaan li-
21705: käyttämään vanhemmuuteen liittyviä oikeuk-            sääminen.
21706: siaan.                                                   Kysymyksessä esitetyt näkökohdat ovat tär-
21707:    Kustannusten jakoa tasaisemmin kaikkien            keitä, ja naisten työmarkkina-aseman paranta-
21708: työnantajien kesken selvitettiin keväällä 1998 so-    miseksija työnantajien velvollisuuksien tasaami-
21709: siaali- ja terveysministeriön toimesta yhdessä        seksi on edelleen pyrittävä jatkotoimenpiteisiin.
21710: työmarkkinaosapuolten kanssa, mutta asiasta ei        Yksi keskeinen tavoite on myös purkaa segregaa-
21711: päästy sellaiseen yksimielisyyteen, että ehdotuk-     tiota siten, että naiset ja miehet jakaantuisivat
21712: set olisivatjohtaneet voimassa olevia säännöksiä      tasaisemmin eri aloille. Tämä tavoite on esillä
21713: laajempiin lainsäädäntötoimiin. Sosiaali- ja ter-     mm. laadittaessa parhaillaan EU:n työllisyys-
21714: veysministeriö on lisäksi asettanut keväällä 1998     suuntaviivojen pohjalta kansallista työllisyyden
21715: isän aseman tukemista ja vahvistamista selvittä-      toimintasuunnitelmaa. Tässä työssä opetusmi-
21716: vän toimikunnan, jonka määräaika päättyy              nisteriön toimenpiteet ovat keskeisellä sijalla.
21717: 28.2.1999. Toimikunnan tehtävänä on mm. teh-
21718: 
21719:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
21720: 
21721:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
21722: 4                                            KK 1631/1998 vp
21723: 
21724: 
21725: 
21726: 
21727:                                           Tili Riksdagens Talman
21728: 
21729:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        emellertid redan numera åt arbetsgivarna. Ifall
21730: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          modern är tvungen att vara på sjukledighet innan
21731: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        moderskapsledigheten börjar, får arbetsgivaren
21732: man Anu Vehviläinen undertecknade skriftliga            sjukförsäkringens dagpenning, om arbetsgivaren
21733: spörsmål nr 1631:                                       betalar lön åt arbetstagaren. Moderskapsledig-
21734:                                                         heten och andra ledigheter som hänför sig tili
21735:            Har Regeringen utrett de kostnader           föräldraskap är oavlönade, men i många arbets-
21736:         som moderskap föranleder arbetsgiva-            och tjänstekollektivavtal är en del av denna tid (i
21737:         ren, och                                        allmänhet 2-3 månader) enligt överenskommel-
21738:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          se avlönad. Också för denna tid får arbetsgivaren
21739:         att kostnader som orsakas av föräldra-          själv moderskapspenning då han betalar lön åt
21740:         skap skall fördelas jämnare mellan ar-          arbetstagaren. Därtill gäller en lag om en tili
21741:         betsgivarna tili barnets vardera förälder?      arbetsgivaren betald ersättning för semesterkost-
21742:                                                         nader som betalas under den tid då föräldradag-
21743:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           penning lyfts. Enligt lagen betalas tili arbetsgiva-
21744: anföra följande:                                        ren ersättning från sjukförsäkringssystemet, ifall
21745:                                                         arbetsgivaren tili arbetstagaren betalt semester-
21746:    Regeringen har utrett de kostnader som mo-           lön eller semesterersättning under en sådan tid då
21747: derskap föranleder arbetsgivarna och har också          arbetstagaren fått moderskaps- eller föräldra-
21748: strävat efter att fördela dem jämnt mellan alla         penning utan att vara i arbete. En ersättning lika
21749: arbetsgivare uttryckligen på grund av den moti-         stor som moderskaps- och annan dylik dagpen-
21750: vering som riksdagsman Vehviläinen framför i            ning betalas för 2,5 dagar per kalendermånad
21751: sitt spörsmål. Bl.a. Servicearbetsgivarna har med       under förutsättning att det under kalendermåna-
21752: beaktande av alla utgifter, såsom sjukdom före          den medan personen i fråga varit på moderskaps-
21753: födseln, semesterkostnader och semesterpen-             och annan dylik ledighet intjänats semester och
21754: ning, avlöning för moderskapsledighet och t.o.m.        det under sagda kalendermånad funnits minst 14
21755: utbildning av moderskapsledighetsvikarie, be-           dagpenningsdagar. Ersättningen finansieras i sin
21756: räknat att totalkostnaderna för arbetsgivare            helhet via arbetsgivarnas sjukförsäkringsbetal-
21757: inom privata servicebranscher är något under            ning, där detfinnsen s.k. tilläggsavgift på 0,15%
21758: 40 000 mark per barn och att kostnaderna t.ex.          för detta ändamål.
21759: inom finansieringsbranschen, där avtalsbaserade            Sysselsättningsgruppen för kvinnor föreslog
21760: löner och förmåner är bättre än genomsnittet, är        att föräldraledigheterna skulle göras flexiblare
21761: ca 67 000 mark.                                         på så sätt att också fåderna skulle fås att mera än
21762:    Ärendet var uppe bl.a. i den promemoria som          förut använda sina rättigheter tili vård av barnen.
21763: arbetsministeriets sysselsättningsarbetsgrupp för       Likaså föreslog man att ovan beskrivna fördel-
21764: kvinnor överlämnade i slutet av januari 1997            ning gällande semesterlönen mellan alla arbetsgi-
21765: samt i dess åtgärdsförslag.                             vare skulle breddas och samtidigt skulle man
21766:    K vinnorna använder nästan utan undantag             utreda huruvida det finns andra sådana extra
21767: sina rättigheter tili föräldraskap. Endast varan-       kostnader för arbetsgivaren som kunde fördelas.
21768: nan fader använder faderskapsledighet och en-              Därefter kom man 24.11.1998 överens om i det
21769: dast 0,6% sin rätt tili föräldraledighet. T.ex. av de   inkomstpolitiska avtalet för 1998-1999 bl.a. föl-
21770: nästan 17 miljoner föräldraledighetsdagar som           jande: organisationerna är eniga om att man bör
21771: användes år 1995 utgjorde fådernas andel 3,5 %.         försöka främja fördelningen av familjeförsörj-
21772: Eftersom kvinnorna arbetar i andra branscher än         ningsskyldigheterna och familjeledigheterna
21773: männen, fördelar sig också de kostnader som             mellan kvinnor och män jämnare än vad nu är
21774: hänför sig tili barnavård ojämnt mellan olika           fallet och fåderna bör försöka uppmuntras tili att
21775: arbetsgivare.                                           använda ledigheterna. Man bör också utreda
21776:    Kostnader åsamkade av moderskap ersätts              möjligheterna att fördela familjeledigheterna och
21777:                                            KK 1631/1998 vp                                            5
21778: 
21779: möjligheterna att använda dessa flexiblare än nu.     melserna. Social- och hälsovårdsministeriet har
21780: Vidare är organisationerna eniga om att man bör       dessutom på våren 1998 tillsatt en kommission
21781: utreda möjligheterna att bredda de ersättningar       för att utreda stödjandet och befåstandet av få-
21782: som skall betalas tili arbetsgivarna under ledighe-   dernas ställning. Kommissionens mandat utgår
21783: terna.                                                28.2.1999. Kommissionen har bl.a.i uppgift att
21784:    F amiljeledigheternas användningsrä ttigheter      komma med sådana förslag tili ändringar i lag-
21785: har därför gjorts flexiblare under 1998 genom ett     stiftningen som den anser nödvändiga och som
21786: nytt kapitel i lagen om arbetsavtal. Som bäst         befåster fådernas ställning. 1 samband med detta
21787: håller man dessutom på att utreda hur man skall       arbete kommer man också vid sidan av annat att
21788: ordna en kampanj om frågan tillsammans med            överväga en ökning a v fådernas föräldraledighet.
21789: social- och hälsovårdsministeriet och eventuellt         De i spörsmålet framförda synpunkterna är
21790: mellan arbetsmarknadsparterna. Genom kam-             viktiga och man bör ytterligare sträva efter fort-
21791: panjen skulle man göra de nya författningarna         satta åtgärder för att förbättra kvinnornas ställ-
21792: kända och uppmuntra fåderna att använda sig av        ning på arbetsmarknaden och fördela arbetsgi-
21793: sina rättigheter som hänför sig tili föräldraskap.    varnas skyldigheter jämnt. Ett centralt mål är
21794:    En utredning om en jämnare kostnadsfördel-         också att bryta segregationen så, att kvinnorna
21795: ning mellan samtliga arbetsgivare gjordes våren       och männen skulle fördela sig jämnare mellan
21796: 1998 genom social- och hälsovårdsministeriets         olika branscher. Detta mål är uppe bl.a. då man
21797: försorg tillsammans med arbetsmarknadsparter-         som bäst uppgör den nationella handlingsplanen
21798: na, men man nådde inte sådan enhällighet att          för sysselsättning utgående från EU:s sysselsätt-
21799: förslagen skulle ha lett till lagstiftningsåtgärder   ningsriktlinjer. 1 detta arbete innehar undervis-
21800: som var mera omfattande än de gällande bestäm-        ningsministeriets åtgärder en central ställning.
21801: 
21802:      Helsingfors den 17 februari 1999
21803: 
21804:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
21805:                                             KK 1632/1998 vp
21806: 
21807: Kirjallinen kysymys 1632
21808: 
21809: 
21810: 
21811: 
21812:                                    Klaus Bremer /r: Ylinopeuden ja tilannenopeuden erosta sekä Jii-
21813:                                         kennerikkomusten kohtuuttomista rangaistuksista
21814: 
21815: 
21816:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21817: 
21818:     Lehtiuutisissa tavallinen otsikko "Liukas keli     lisuutta vieroksuvan, kaavamaisen ajokielto-oh-
21819: suisti auton ojaan" on vitsi, jolle nauretaan. Liu-    jeen Dnro 12/01 J/95 perusteella.
21820: kas keli ei suista autoa ojaan. Auton ajaja, joka ei        Seurauksena A, joka on elättänyt perhettään
21821: hallitse autoaan vallitsevana kelillä, on se, joka     taksiautoilijana 25 vuotta ajaen keskimäärin yli
21822: suistaa auton ojaan.                                   100 000 km vuodessa, jäi työttömäksi. Myös hä-
21823:     Samanlainen vitsi on peräti poliisijohtaja         nen vaimonsa oli tapahtuma-aikana työttömä-
21824: V:nkin suusta kuultu väite, että ylinopeus aiheut-     nä,jopa ilman toimeentulotukea. Koska A on ns.
21825: taa liikenneonnettomuuksia. Ylinopeus on to-           taksiliikenteestä vastaava ja koska hänen ajo-
21826: dellisuudessa vain tekninen termi, joka kuvaa          korttinsa hyllytys merkitsi myös taksiliitteen voi-
21827: määrätyn nopeusrajoituksen ylittävää nopeutta.         massaolon loppumista, A:n taksiauto ei periaat-
21828: Sitä vastoin onnettomuuksia aiheuttava nopeus          teessa voinut toimia ns. taksirenginkään ajama-
21829: on sellainen, jota auton ajaja ei hallitse vallitse-   na. Aja hänen perheensä siis riisuttiin työttömik-
21830: van kelin, Iiikenneympäristön, auton ominai-           si pelkkien ylinopeuksien vuoksi, teknisellä ter-
21831: suuksien ja oman ajotaitonsa yhdistelmänä. Sitä        millä,joiden todellista liikennevaaran aiheutusta
21832: nimitetään vääräksi tilannenopeudeksi. Väärä ti-       ei edes yritetty arvioida!
21833: lannenopeus aiheuttaa liikenneonnettomuuksia                Eihän tällä tavalla rangaista ns. sosiaalisesti
21834: yhtä lailla sekä vallitsevaa nopeusrajoitusta ylit-    työrajoitteisia, yhteiskunnan varoja kuluttavia
21835: tävillä kuin myös sitä alittavillakin nopeuksilla!     rikollisiakaan!
21836:     Ylinopeuden oikea olemus on osattu määritel-            Taksiautoilija H on ajanut 19 vuotta keski-
21837: lä hyvin eduskunnan liikennevaliokunnan (LiV)          määrin 100 000 km vuodessa Helsingin liiken-
21838: lausunnossa 611997 vp lakivaliokunnalle (La V)         teessä ilman kolaria. Sitten, pitkän työvuoron
21839: liikennerikoksia koskevasta lakiehdotuksesta           päätteeksi, hän erehtyi ajamaan päin punaisia ja
21840: (HE 32/1997 vp). LiV:n ylinopeusmääritelmä             kolaroi risteyksessä. Taksin matkustajalle tuli
21841:  näyttää kuitenkin ylittäneen myös LaV:n ym-            pintahaava otsaan. Vastapuolelle ei peltivahin-
21842:  märrystason. Liikennettä valvovan poliisin, po-       koa kummempaa.
21843:  Iiisijohtajastaan puhumattakaan, pitäisi kuiten-           Seurauksena poliisi hyllytti taksimiehen ajo-
21844:  kin ymmärtää ammattiinsa kuuluvien peruskä-           kortin "toistaiseksi", epämääräiseksi ajaksi.
21845:  sitteiden, ylinopeus ja tilannenopeus, ero.           Taksiauto jäi seisomaan, taksimies työttömäksi,
21846:     Ylinopeudesta langetettu rangaistus tulisi          perhe ilman elättäjää - ilman aavistustakaan
21847:  aina mitoittaa sen aiheuttamaan vaaraan, joka          "tuomion" pituudesta. Yritä siinä sitten hoitaa
21848:  aina tulostuu vallitsevan keliolosuhteen, liiken-      vastuita, perheen elatusta, taloutta ja tulevaisuu-
21849:  neympäristön, auton ominaisuuksien ja ajajan           den suunnittelua!
21850:  ajotaidon yhtälöstä. Se vain onkin liian vaikea            Hyllytys tapahtui 29.11.1998. Tämän kirjoit-
21851:  nähtävästi jopa poliisijohtajalle.                     tamiseen mennessä, 3.2.1999, taksiautoilija H ei
21852:     Taksiautoilijaa A rangaistiin kahden vuoden         ole saanut lopullista tietoa poliisin mielivaltaises-
21853:  aikana neljästä ylinopeudesta yhteensä 52 päivä-       ti langettaman rangaistuksen pituudesta. Hänen
21854:  sakolla, minkäjälkeen A:ta rangaistiin rankaise-       ajokorttinsa on ja näyttää pysyvän hyllyllä.
21855:  misesta päästyä vielä toistamiseen yhteisrangais-          Eihän näin käsitellä suurrikollisiakaan!
21856:  tuksella: ajokortin kahden viikon hyllytyksellä.           Taksiautoilija 8 ajoi reilua ylinopeutta Tuusu-
21857:  Hänen ylinopeuksiensa aiheuttamaa vaaraa ei            lan moottoritiellä erittäin hyvien keli- ja näky-
21858:  arvioitu- tavan mukaan -lainkaan, vaan A:n             vyysolosuhteiden vallitessa tyhjällä tiellä ilman
21859:  ajokortti hyllytettiin sisäasiainministeriön todel-    muuta liikennettä. Poliisi hyllytti hänen ajokort-
21860:  280043
21861: 2                                          KK 1632/1998 vp
21862: 
21863: tinsa oikeuskäsittelyä odottamaan. Viisi kuu-                    Pitääkö Hallitus autoilijoille ilman oi-
21864: kautta odotettuaan, työttömänä ja rahattomana,                keuskäsittelyä poliisin toimesta langetet-
21865: B sai asiansa oikeuteen. Se katsoi hänen rikko-               tuja rangaistuksia kohtuullisina ja aiheu-
21866: muksensa yhden (!) kuukauden ajokiellon arvoi-                tettuun todelliseen liikennevaaraan näh-
21867: seksi. Kaikkiaan B ja hänen perheensä joutuivat               den oikeudenmukaisina verrattuina
21868: kärsimään puolen vuoden työttömyydestä lii-                   muunlaisista rikoksista tuomittujen ran-
21869: kennerikkomuksen vuoksi, jossa ei millään taval-              gaistuksiin, ja
21870: la edes yritetty arvioida B:n aiheuttamaa todellis-              mitä Hallitus aikoo tehdä ylinopeus-
21871: ta liikennevaaraa.                                            käsitteen korjaamiseksi liikennevalio-
21872:     Näinhän ei rangaista edes raiskaajia, pahoin-             kunnan määritystä vastaavaksi ja ran-
21873: pitelijöitä ja varkaita!                                      gaistusten mitoittamiseksi ylinopeuden
21874:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           aiheuttamaa todellista liikennevaaraa
21875: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               vastaavaksi?
21876: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21877: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21878: 
21879:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
21880: 
21881:                                             Klaus Bremer /r
21882:                                           KK 1632/1998 vp                                            3
21883: 
21884: 
21885: 
21886: 
21887:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21888: 
21889:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nelain mukaan ajokieltoon on määrättävä ajo-
21890: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        oikeuden haltija, jos hän on vähintään neljästi
21891: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kahden vuoden tai kolmasti vuoden aikana syyl-
21892: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      listynyt tieliikennelain mukaan rangaistavaan te-
21893: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       koon lukuun ottamatta rikesakolla rangaistavia
21894:  1632:                                               ylinopeusrikkomuksia. Uusia kuljettajia varten
21895:                                                      tieliikennelaissa on edellistä tiukempi säännöstö.
21896:           Pitääkö Hallitus autoilijoille ilman oi-   Ajokiellon kestoa määrättäessä on otettava huo-
21897:        keuskäsittelyä poliisin toimesta langetet-    mioon ajokiellon vaikutukset kieltoon määrättä-
21898:        tuja rangaistuksia kohtuullisina ja aiheu-    vän toimeentuloon ja muihin olosuhteisiin.
21899:        tettuun todelliseen liikennevaaraan näh-          Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen liiken-
21900:        den oikeudenmukaisina verrattuina             nerikkomuksiin toistuvasti syyllistyneiden ajo-
21901:        muunlaisista rikoksista tuomittujen ran-      oikeuden peruuttamisesta. Tieliikennelain perus-
21902:        gaistuksiin, ja                               teella annetun ohjeen tarkoituksena on taata ajo-
21903:           mitä Hallitus aikoo tehdä ylinopeus-       kieltoon määrättävien yhdenmukainen ja oikeu-
21904:        käsitteen korjaamiseksi liikennevalio-        denmukainen kohtelu. Ministeriön käsityksen
21905:        kunnan määritystä vastaavaksi ja ran-         mukaan ohje on toiminut asetettuja odotuksia
21906:        gaistusten mitoittamiseksi ylinopeuden        vastaavasti.
21907:        aiheuttamaa todellista liikennevaaraa             Mikäli ajokieltoon määrätty haluaa valitta-
21908:        vastaavaksi?                                  malla saattaa poliisin ratkaisun ajokieltoasiassa
21909:                                                      oikeuden ratkaistavaksi, hän voi valittaa päätök-
21910:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sestä lääninoikeuteen ja edelleen korkeimpaan
21911: vasti seuraavaa:                                     hallinto-oikeuteen.
21912:                                                          Liikennevaliokunnan lausunto mm. ylinopeu-
21913:    Poliisin toimesta tapahtuvat ajokieltoon mää-     desta on sisältynyt eduskunnassa käsiteltävänä
21914: räämiset perustuvat tieliikennelakiin. Liikenne-     olleeseen liikennerikoksia koskevan lainsäädän-
21915: turvallisuuden kannalta ajokielto on turvaamis-      nön uudistamisesitykseen (HE 32/1997 vp).
21916: toimenpide, jota ei voida verrata muunlaisista       Eduskunta on asiallisesti hyväksynyt lakiesityk-
21917: rikoksista tuomittujen rangaistuksiin. Tieliiken-    sen.
21918: 
21919:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1999
21920: 
21921:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
21922: 4                                          KK 1632/1998 vp
21923: 
21924: 
21925: 
21926: 
21927:                                         Tili Riksdagens Talman
21928: 
21929:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      körförbud utfårdas för en innehavare av körrätt
21930: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        som minst fyra gånger under två år eller tre gång-
21931: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      er under ett år gjort sig skyldig tili en enligt
21932: man Klaus Bremer undertecknade skriftliga             vägtrafiklagen straffbar handling. Tili dessa
21933: spörsmål nr 1632:                                     handlingar räknas inte fortkörningsförseelser
21934:                                                       som bestraffas med ordningsbot. För nya förare
21935:           Anser Regeringen att de straff som          finns i vägtrafiklagen ett mera strikt regelverk än
21936:        polisen dömt bilister tili utan handlägg-      det nämnda. När körförbudets längd meddelas
21937:        ning i rätten är rimliga och rättvisa i för-   skall körförbudets inverkan på förarens inkomst
21938:        hållande tili den verkliga trafikfaran och i   och andra förhållanden tas i beaktande.
21939:        förhållande tili de straff som personer           lnrikesministeriet har gett en anvisning om
21940:        dömts till för andra slag av brott, och        återkallande av körrätt av personer som uppre-
21941:           vad ämnar Regeringen göra för att           pade gånger gör sig skyldiga tili trafikförseelser.
21942:        korrigera definitionen på begreppet fort-      Avsikten med anvisningen, som baserar sig på
21943:        körning så att det skulle motsvara trafik-     vägtrafiklagen, är att garantera att personer som
21944:        utskottets definition, och för att dimen-      meddelas körförbud skall behandlas enhetligt
21945:        sionera straffen så att de motsvarar den       och rättvist. Enligt ministeriets uppfattning har
21946:        verkliga fara som fortkörningen orsakat?       anvisningen motsvarat förväntningarna.
21947:                                                          Ifall den som meddelats körförbud vill föra
21948:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         polisens avgörande i körförbudsärendet tili dom-
21949: anföra följande:                                      stol kan han anföra besvär hos länsrätten och
21950:                                                       vidare hos högsta förvaltningsdomstolen.
21951:    De körförbud som polisen utfårdar baserar sig         Trafikutskottets utlåtande om bl.a. fortkör-
21952: på vägtrafiklagen. Ur trafiksäkerhetens synvin-       ning har ingått i förslaget till revidering av lag-
21953: kel är körförbudet en säkerhetsåtgärd som inte        stiftningen om trafikbrott (RP 32/1997) som be-
21954: kan jämföras med straff som döms ut för andra         handlats i riksdagen. Riksdagen har i sak god-
21955: slag av förbrytelser. Enligt vägtrafiklagen skall     känt lagpropositionen.
21956: 
21957:      Helsingforsden 25 februari 1999
21958: 
21959:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
21960:                                            KK 1633/1998 vp
21961: 
21962: Kirjallinen kysymys 1633
21963: 
21964: 
21965: 
21966: 
21967:                                    Matti Vanhanen /kesk: Viljelijäopiskelijoiden yhdenvertaisesta
21968:                                       kohtelusta
21969: 
21970: 
21971:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21972: 
21973:    Viljelijöillä on ollut mahdollisuus saada kou-     kevätjaksolla kolme hakemusta. Uudenmaan
21974: lutus- ja opintopäiviitään viljelijän aikuisopinto-   TE-keskus vetosi päätöksissään opiskelijoiden
21975: rahaa. Kuitenkin opintojaan täydentävien agro-        yhdenvertaiseen kohteluun sekä siihen, että ai-
21976: logiaikuisopiskelijoiden kohtelussa aikuisopin-       kuisopiskelijoiden opintoaika oli liian pitkä. TE-
21977: torahan suhteen on ilmennyt eroja eri työvoima-       keskus jätti kuitenkin huomioon ottamatta ai-
21978: ja elinkeinokeskusten välillä. Vanhanmallista         kuisopiskelijoille hyväksiluetut aiemmat opin-
21979: agrologikoulutusta (ei ammattikorkeakoulutut-         not, joiden ansiosta opintoajat eivät ylittäneet
21980: kinto) suorittavien opiskelijoiden aikuisopinto-      säädettyä (8 kk/vuosi) opiskeluaikaa.
21981: rahan saanti on ollut kiinni siitä, mistä TE-kes-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21982: kuksesta he ovat opintorahaa anoneet.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21983:     Uudenmaan maaseutuopistossa Järvenpäässä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21984: agrologien aikuiskoulutuksessa kurssilla 1997         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21985:  olevat opiskelijat kokosivat keskuudestaan tilas-
21986:  ton, miten TE-keskukset ovat kohdelleet viljeli-               Onko Hallitus tietoinen, että eri TE-
21987: jöiden aikuisopintorahaa anoneita. Tilaston mu-              keskukset ovat suhtautuneet eriarvoisesti
21988:  kaan syysjaksolla 1997 ja kevätjaksolla 1998 Ky-            viljelijöiden aikuisopintorahaa hakenei-
21989:  men TE-keskukselle osoitettiin kaksi anomusta,              siin,ja
21990: joista kaksi hyväksyttiin. Samoin tapahtui Hä-                  aikooko Hallitus toimia tilanteen kor-
21991:  meen TE-keskuksessa. Sitä vastoin Uudenmaan                 jaamiseksi?
21992:  TE-keskuksessa hylättiin syysjaksolla neljä ja
21993: 
21994:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
21995: 
21996:                                          Matti Vanhanen /kesk
21997: 
21998: 
21999: 
22000: 
22001:  280043
22002: 2                                          KK 1633/1998 vp
22003: 
22004: 
22005: 
22006: 
22007:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22008: 
22009:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaisena opintokokonaisuutena, eikä siten sillä
22010: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         seikalla ole ollut merkitystä, että valittajien koh-
22011: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       dalla koulutus on ollut lyhyempää (alle 8 kk/
22012: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            lukuvuosi) heille hyväksiluettujen opintoviikko-
22013: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         jen ansiosta.
22014: n:o 1633:                                                 Yhdenmukaista käytäntöä eri alueilla tulee
22015:                                                       edistää kaikin tavoin mm. tiedottamisen ja kou-
22016:           Onko Hallitus tietoinen, että eri TE-       luttamisen avulla. Maaseutuelinkeinojen valitus-
22017:        keskukset ovat suhtautuneet eriarvoisesti      lautakunta mm. ylläpitää valituspäätöksistään
22018:        viljelijöiden aikuisopintorahaa hakenei-       ennakkotapausrekisteriä. Rekisteriin tulevat
22019:        siin, ja                                       päätökset menevät tiedoksi kaikkiin TE-keskuk-
22020:           aikooko Hallitus toimia tilanteen kor-      siin, ja kyseiset ennakkotapaukset sitovat TE-
22021:        jaamiseksi?                                    keskuksissa tehtävää päätöksentekoa jatkossa.
22022:                                                           Valtioneuvoston maatalousyrittäjien opinto-
22023:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rahasta antaman päätöksen (408/1997) tarpeelli-
22024: vasti seuraavaa:                                      suutta ja mahdollisia muutostarpeita tarkastel-
22025:                                                       laan samassa yhteydessä, kun valmistellaan
22026:    Opintojaan täydentävien agrologin aikuis-          EU :n tulevalla rahastokaudella voimaan tulevan
22027: koulutusohjelman mukaisesti opiskelleiden opis-       maaseudun kehittämisasetuksen koulutusartik-
22028: kelijoiden kielteisistä tukipäätöksistä on tehty       lan (artikla 9) käyttöönottoa Suomessa.
22029: useampia valituksia maaseutuelinkeinojen vali-            Edellä mainittuun viitaten hallituksen ei ole
22030: tuslautakuntaan. Valituksia on tullut Uuden-           tarkoituksenmukaista ryhtyä tarkentamaan
22031: maan TE-keskuksen alueen lisäksi myös muiden           maatalousyrittäjien opintorahasta annettua val-
22032: TE-keskusten alueilta. Kaikki valitukset on hy-        tioneuvoston päätöstä ja sen johdosta annettuja
22033: lätty. Perusteluna on kaikissa tapauksissa käytet-     maa- ja metsätalousministeriön määräyksiä ja
22034: ty sitä, että opiskelujen pituutta on tarkasteltava    ohjeita eikä kysymyksenjohdosta täten ole aihet-
22035: opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun huo-            ta ryhtyä toimenpiteisiin.
22036: mioon ottaen normaalin koulutusohjelman mu-
22037: 
22038:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
22039: 
22040:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22041:                                             KK 1633/1998 vp                                                3
22042: 
22043: 
22044: 
22045: 
22046:                                          Tili Riksdagens Talman
22047: 
22048:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ningsprogram. Därför har det inte haft betydelse
22049: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         att utbildningen för de personers del som anfört
22050: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       besvär har varit kortare (under 8 mån./läsår) på
22051: man Matti Vanhanen undertecknade skriftliga            grund av antalet tillgodoräknade studieveckor.
22052: spörsmål nr 1633:                                          En enhetlig praxis inom olika områden skall
22053:                                                        på alla sätt främjas bl.a. med hjälp av informa-
22054:           Är Regeringen medveten om att olika          tion och utbildning. Landsbygdsnäringarnas be-
22055:        arbetskrafts- och näringscentraler (TE-         svärsnämnd för bl.a. ett register över precedens-
22056:        centraler) har förhållit sig olikvärdigt tili   fall som gäller beslut i besvärsfrågor. De beslut
22057:        personer som ansökt om vuxenstudiepen-          som förs in i registret går tili alla TE-centraler för
22058:        ning för Iantbrukare, och                       kännedom och dessa precedensfall binder i fort-
22059:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          sättningen TE-centralernas beslutsfattande.
22060:        att förbättra situationen?                          1 samband med förberedelserna för att i Fin-
22061:                                                        land införa utbildningsartikeln (artikel 9) i för-
22062:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ordningen om utvecklande av landsbygden, som
22063: anföra följande:                                       träder i kraft under EU :s kommande fondperiod,
22064:                                                        undersöks nödvändigheten av statsrådets beslut
22065:    Mot negativa stödbeslut när det gäller stude-       om studiepenning för lantbruksföretagare (408/
22066: rande som bedrivit kompletterande studier enligt       1997) och eventuella behov av ändringar i det.
22067: vuxenutbildningsprogrammet för agrologer har               Med hänvisning tili det ovan anförda är det
22068: flera besvär anförts hos landsbygdsnäringarnas         inte ändamålsenligt att regeringen preciserar
22069: besvärsnämnd. Besvär har anförts såväl inom            statsrådets beslut om studiepenning för lant-
22070: Nylands TE-centrals område som inom andra              bruksföretagare och de föreskrifter och anvis-
22071: TE-centralers områden. Alla besvär har förkas-         ningar som jord- och skogsbruksministeriet
22072: tats. 1 samtliga fall har motiveringen varit att       meddelat på grund av det. Därför finns det inte
22073: studiernas längd, med beaktande av en likvärdig        anledning att vidta åtgärder på grund av spörs-
22074: behandling av studerandena, bör granskas som           målet.
22075: en studiehelhet i enlighet med ett normalt utbild-
22076:      Helsingfors den 18 februari 1999
22077: 
22078:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22079:                                           KK 1634/1998 vp
22080: 
22081: Kirjallinen kysymys 1634
22082: 
22083: 
22084: 
22085: 
22086:                                   Klaus Heliberg /sd: Posti- ja peruspankkipalvelujen turvaamisesta
22087:                                       maaseudulla
22088: 
22089: 
22090:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22091: 
22092:    Postin ja Leonian välinen sopimus, jossa mää-     rauksena Postilla tuskin olisi mahdollisuuksia
22093: ritellään Leonian Postilie suorittama korvaus sen    ylläpitää näiden postien toimintaa. Lakkautus-
22094: toimipaikkojen välityksellä tapahtuvasta Leo-        uhan alla olisi näin jopa yli 200 postikonttoria.
22095: nian toiminnan harjoittamisesta on voimassa             Postin mahdollisuudet ylläpitää yksin pieniä
22096: vuoden 2000 loppuun.                                 maaseutukuntien ja haja-asutusalueiden posti-
22097:    Tällä hetkellä sopimuksen jatkuminen nykyi-       konttoreita ovat erityisen huonot, varsinkin kun
22098: sen kaltaisena näyttää epävarmalta, kun neuvot-      painostusta postinjakelun yksityistämiseenkin
22099: telut sopimuksen uusimisesta ovat takkuilleet.       on. Yrityksiä tuskin kuitenkaan kiinnostaa muu
22100:     Sopimuksen tekemisen ongelmallisuuden ta-        kuin suurten keskusten postinjakelu.
22101: kana on ilmeisesti eräiden tahojen pyrkimys edel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22102: leen parantaa Leonian tulosta, jotta sen myö-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22103: hemmin mahdollisesti tapahtuva yksityistämi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22104: nen voisi onnistuaja tuoda valtiolle mahdollisim-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22105: man paljon rahaa. Tämä pyrkimys voi olla vaa-
22106: raksi postipalvelujen alueelliselle saatavuudelle.             Miten Hallitus aikoo turvata edes ny-
22107:     Mikäli sopimukseen ei päästä, on vaarana,               kyiset postipalvelut ja niiden mukana pe-
22108: että Leonia vähentää toimintaansa useissa kym-              ruspankkipalvelut myös maaseutukun-
22109:  menissä, jopa sadoissa posteissa. Tämän seu-               nissa ja haja-asutusalueilla?
22110: 
22111:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
22112: 
22113:                                           Klaus Heliberg /sd
22114: 
22115: 
22116: 
22117: 
22118:  280043
22119: 2                                       KK 1634/1998 vp
22120: 
22121: 
22122: 
22123: 
22124:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
22125: 
22126:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     koko maan kattavaa verkostoa, joka koostuu
22127: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      sekä Postin omista konttoreista että niin sano-
22128: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tuista asiamiesposteista. Postin omissa kontto-
22129: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus         reissa on lisäksi tarjottu Leonia Pankki Oyj:n
22130: Hellbergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen    pankkipalveluja, joista yhtiöt ovat sopineet yh-
22131: n:o 1634:                                          teistyösopimuksessaan. Hallituksen tiedossa ei
22132:                                                    ole mitään sellaista, minkä perusteella olisi syytä
22133:           Miten Hallitus aikoo turvata edes ny-    epäillä, ettei Suomen Posti Oy toimisi säännösten
22134:        kyiset postipalvelut ja niiden mukana pe-   ja toimilupansa mukaisesti.
22135:        ruspankkipalvelut myös maaseutukun-            Koska Leonia Pankki Oyj ja Suomen Posti Oy
22136:        nissa ja haja-asutusalueilla?               eivät ole saavuttaneet yksimielisyyttä vuosien
22137:                                                     1999 ja 2000 yhteistyösopimuksen mukaisista
22138:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       korvauksista, pyysin pankinjohtaja Matti Loue-
22139: vasti seuraavaa:                                   kosken selvitysmieheksi selvittämään korvaus-
22140:                                                    asiaa ja esittämään myös käsityksensä yhteistyön
22141:    Suomen Posti Oy:n toimiluvassa yritys on vel-   jatkamisesta. Hallitus ei voi ennakoida selvitys-
22142: voitettu turvaamaan postin peruspalvelujen ylei-   mies Louekosken ehdotuksia eikä sen vaikutuk-
22143: nen saatavuus koko maassa siten kuin siitä sää-    sia edellä mainittujen yhtiöiden kannanottoihin.
22144: detään postitoimintalaissa, Euroopan parlamen-     Hallitus seuraa tilannetta ja on tarvittaessa val-
22145: tin ja neuvoston direktiivissä 97/67/EY sekä       mis ryhtymään säädösten edellyttämiin toimen-
22146: muissa säännöksissä. Suomen Posti Oy ylläpitää     piteisiin.
22147: 
22148:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
22149: 
22150:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
22151:                                           KK 1634/1998 vp                                           3
22152: 
22153: 
22154: 
22155: 
22156:                                        Tili Riksdagens Talman
22157: 
22158:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ett nätverk som täcker hela Jandet och som består
22159: anger har Ni, Fru talman, tili vederbörande med-     både av postens egna kontor och av s.k. postom-
22160: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     bud. 1 Postens egna kontor har därtill Leonia
22161: man Klaus Heliberg undertecknade skriftliga          Bank Abp:s banktjänster erbjudits enligt över-
22162: spörsmål nr 1634:                                    enskommelsen i bolagens samarbetsavtal. Reger-
22163:                                                      ingen är inte medveten om något som skulle ge
22164:           Hur ämnar Regeringen säkerställa att       anledning tili att misstänka att Posten Finland
22165:        ens de nuvarande posttjänsterna och med       Ab inte fungerar enligt koncessionen och bestäm-
22166:        dem den grundläggande bankservicen i          melserna.
22167:        landsortskommuner och glesbygdsområ-              Eftersom Leonia Bank Abp och Posten Fin-
22168:        den bibehålls?                                land Ab inte har nått enighet om ersättningarna
22169:                                                      enligt samarbetsavtalet för åren 1999 och 2000,
22170:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        badjag bankdirektör Matti Louekoski att i egen-
22171: anföra följande:                                     skap av utredningsman reda ut ersättningsfrågan
22172:                                                      och framföra sin uppfattning om ett fortsatt sam-
22173:    Enligt Posten Finland Ab:s koncession är fö-      arbete. Regeringen kan varken förutse utred-
22174: retaget skyldigt att i hela Jandet trygga den all-   ningsman Louekoskis förslag eller dess inverkan
22175: männa tillgången tili postens basservice enligt      på nämnda bolags ställningstaganden. Regering-
22176: bestämmelserna i postlagen, i Europaparlamen-        en följer situationen och är vid behov redo att
22177: tets och rådets direktiv 97/67/EG samt i andra       vidta de åtgärder som författningarna förutsät-
22178: bestämmelser. Posten Finland Ab upprätthåller        ter.
22179: 
22180:      Helsingforsden 12 februari 1999
22181:                                                                           Minister Jouko Skinnari
22182:                                             KK 1635/1998 vp
22183: 
22184: Kirjallinen kysymys 1635
22185: 
22186: 
22187: 
22188: 
22189:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä pe-
22190:                                       ledistutusten uudelleen aloittamisesta
22191: 
22192: 
22193:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22194: 
22195:    Lokan ja Porttipahdan tekojärvissä suoritetut       kojärville on rakenteilla asianmukaiset kalasata-
22196: peledin istutukset tuottivat tulosta. Kalaa tuli       mat ja myös kalojen jalostus ja myynti hallitaan.
22197: niin paljon, että jopa kymmenet ihmiset saivat         Valtion onkin nyt otettava vastuu ja osoitettava
22198: kalastuksesta toimeentulonsa kokonaan tai osit-        riittävästi rahaa peledin laajamittaisten istutus-
22199: tain. Kun istutukset lopetettiin, kala hävisi ja nyt   ten aloittamiseksi uudelleen.
22200: ollaan tilanteessa, jossa peled on loppunut ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22201: kalastuksesta elävät ovat suurissa vaikeuksissa.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22202:    Peledin katoaminen johtuu siitä, että tekojär-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22203: vien pinnanjyrkkä vaihtelu estää peledin luontai-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22204: sen uudistumisen. Kalan luontaista uudistumista
22205: vaikeuttavat säännöstelyhaitat pahenivat, kun                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
22206: Kemijoen uitto lopetettiin ja säännöstelyä jyr-               Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä pe-
22207: kennettiin.                                                   ledistutusten uudelleen aloittamiseksi vii-
22208:    Peledille olisi kysyntää eri puolilla maata. Te-           vyttelemättä?
22209: 
22210:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
22211: 
22212:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
22213: 
22214: 
22215: 
22216: 
22217:  280043
22218: 2                                         KK 1635/1998 vp
22219: 
22220: 
22221: 
22222: 
22223:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22224: 
22225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dan tekojärviin voimakkaat siikakannat, lopetet-
22226: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tiin peledsiikaistutukset näihin tekojärviin 1980-
22227: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      luvun ja 1990-luvun vaihteessa.
22228: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-            Neljänä vuonna kumpaankaan tekojärveen ei
22229: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        tehty peledsiikaistutuksia. Vahvojen siikaikä-
22230: myksen n:o 1635:                                     luokkien heikennyttyä peledsiikaistutukset aloi-
22231:                                                      tettiin kuitenkin uudelleen vuonna 1994 Portti-
22232:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      pahtaanja vuonna 1995 Lokkaan. Porttipahdan
22233:        Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä pe-        tekojärveen on viime vuosina Metsähallituksen.
22234:        ledistutusten uudelleen aloittamiseksi vii-   toimesta istutettu kesänvanhoja peledsiikoja
22235:        vyttelemättä?                                 190 000-400 000 kpl/v ja Lokan tekojärveen
22236:                                                      vastaavasti 82 000-410 000 kpl/v.
22237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
22238: vasti seuraavaa:                                     koska Porttipahdan ja Lokan tekojärviin on vii-
22239:                                                      me vuosina suoritettu vuosittain yksikesäisten
22240:   Kun peledsiikaistutuksetja peledsiian luontai-     peledsiikojen istutuksia, kysymys ei edellytä hal-
22241: nen lisääntyminen tuottivat Lokan ja Porttipah-      lituksen taholta toimenpiteitä.
22242: 
22243:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
22244: 
22245:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22246:                                           KK 1635/1998 vp                                             3
22247: 
22248: 
22249: 
22250: 
22251:                                        Tili Riksdagens Talman
22252: 
22253:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      dessa sjöar i decennieskiftet mellan 1980- och
22254: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       1990-talen.
22255: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Under fyra års tid utfördes inte utplantering
22256: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         av peledsik i någondera av sjöarna ifråga. Efter
22257: mål nr 1635:                                         att de kraftiga årgångarna av sik försvagats åter-
22258:                                                      upptogs dock utplanteringarna av sik år 1994 i
22259:           Tili vilka åtgärder skrider Regeringen     Porttipahta och år 1995 i Lokka. På åtgärd av
22260:        för att utplanteringen av peledsik i de       F orststyrelsen har det under de senaste åren årli-
22261:        konstgjorda sjöarna Lokka och Portti-         gen utplanterats 190 000-400 000 1-sommar
22262:        pahta utan dröjsmål skall återupptas?         gamla peledsikar i Porttipahta konstgjorda sjö
22263:                                                      och 82 000-410 000 motsvarande sättsikar i
22264:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Lokka konstgjorda sjö.
22265: anföra följande:                                        Med hänsyn tili det ovansagda kan det konsta-
22266:                                                      teras att eftersom det under de senaste åren årli-
22267:    Efter att utplanteringen av peledsik och peled-   gen har utförts utplanteringar av 1-sommar gam-
22268: sikens naturliga reproduktion producerat krafti-     la peledsikar i Porttipahta och Lokka konstgjor-
22269: ga sikbestånd i Lokka och Porttipahta konstgjor-     da sjöar föranleder spörsmålet inte åtgärder av
22270: da sjöar avslutades utplanteringen av peledsik i     regeringen.
22271: 
22272:      Helsingforsden 12 februari 1999
22273: 
22274:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22275:                                   KK 1636/1998 vp
22276: 
22277: Kirjallinen kysymys 1636
22278: 
22279: 
22280: 
22281: 
22282:                            Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Puolustusvoimien lentäjäpulan eh-
22283:                                käisemisestä
22284: 
22285: 
22286: 
22287: 
22288:                            (Kysymyksen 1557 yhteydessä)
22289: 
22290: 
22291: 
22292: 
22293:  290142
22294:                                            KK 1637/1998 vp
22295: 
22296: Kirjallinen kysymys 1637
22297: 
22298: 
22299: 
22300: 
22301:                                    Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Lähihoitajana annetun lymfatera-
22302:                                        pian arvonlisäverovapaudesta "·
22303: 
22304: 
22305:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22306: 
22307:     Lymfahoidolla pyritään ensisijaisesti tehosta-    työkyvyn määrittämiseksi taikka terveyden sekä
22308: maan kehon imusolmukenestekiertoa. Lymfate-           toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpi-
22309: rapiaa annetaan ihmisen terveydentilan hoitona        tämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, jos kysymyk-
22310: sekä toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi ja          sessä on sellaisen terveydenhuollon ammattihen-
22311: ylläpitämiseksi muun muassa syöpäleikkausten          kilön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa
22312: jälkihoitona, vyöruusun jälkihoitona, reuman li-      lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on
22313: sähoitona turvotusten helpottamiseksi, sääri-         lain nojalla rekisteröity.
22314: haavojen ja leikkausten turvotusten poistami-             Koska lymfaterapiaa ei ole pidettävä lähihoi-
22315: seen sekä hartia- ja niskakipujen aiheuttamien        tajan, kuntohoitajan ja perushoitajan laillistetun
22316: turvotusten poistamiseksi.                            toiminnan piiriin kuuluvana hoitona, se ei näin
22317:     Sairausvakuutuslain 58 §:n 1 momentin 2 koh-      ollen ole edellä mainituissa lainkohdissa tarkoi-
22318: dan mukaan sairaanhoitona korvataan lääkärin          tettua verotonta terveyden- ja sairaanhoitopal-
22319: määräämä asetuksella tarkemmin säädetyssä lai-        velua, vaan alv:ssa tarkoitettua verollista palve-
22320: toksessa suoritettu tutkimus tai annettu hoito.       lun myyntiä.
22321:     Saman lain 8 §:n 1 momentissa todetaan, että          Edellä mainittujen ammattihenkilöiden perus-
22322: 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta lääkä-      toimenkuvaan ei kuulu lymfaterapia, vaan lym-
22323: rin samalla kertaa määräämästä tutkimuksesta          faterapeutit saavat koulutuksensa Vodder-sää-
22324: tai hoidosta johtuvat kustannukset korvataan          tiön kurssikeskuksessa. Koulutusaika on sama
22325:  myös silloin, kun lääkärin määräämän tutki-          kaikille, myös kuntohoitajille, perushoitajille ja
22326:  muksen on suorittanut tai hoidon antanut asian-      lähihoitajille.
22327:  mukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö.              On kuitenkin epäoikeudenmukaista, että kun-
22328:     Sairausvakuutusasetuksen 5 §:n 1 momentissa       tohoitajan tai fysioterapeutin myymät palvelut
22329:  puolestaan todetaan, että asianmukaisen am-          ovat arvonlisäverosta vapaat ja he saavat tehdä
22330:  mattikoulutuksen saaneena henkilönä pidetään         myös Kela-korvattavaa hoitoa.
22331:  sitä, jonka Terveydenhuollon oikeusturvakeskus           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22332:  on sairaanhoitajana, terveydenhoitajana, kätilö-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22333:  nä, fysioterapeuttina, laboratorionhoitajana tai     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22334:  erikoishammasteknikkona merkinnyt tervey-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22335:  denhuoltohenkilöstöstä pitämäänsä luetteloon.
22336:     Arvonlisäverolain (alv) 34 §:n mukaan arvon-                Mitä Hallitus aikoo tehdä lähihoitajat
22337:  lisäveroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoito-          lymfaterapeuttien arvonlisäverovelvolli-
22338:  palvelun myynnistä. Lain 35 §:n 2 kohdan mu-                suuden poistamiseksi ja heidän antaman-
22339:  kaan terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoi-           sa hoidon saattamiseksi Kelan korvaa-
22340:  tetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja             maksi hoidoksi?
22341: 
22342:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
22343: 
22344:           Pirjo-Riitta Antvuori /kok     Riitta Prusti /sd               Maija Rask /sd
22345: 
22346: 
22347: 
22348: 
22349: 280043
22350: 2                                           KK 1637/1998 vp
22351: 
22352: 
22353: 
22354: 
22355:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22356:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         korvataanko lääkärin määräämä tutkimus tai
22357: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hoito mahdollisesti sairausvakuutuslain perus-
22358: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teella.
22359: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirjo-Riit-          Lähtökohtana verovapaan terveyden- ja sai-
22360: ta Antvuoren näin kuuluvan kirjallisen kysy-           raanhoidon laajuuden määrittelyssä on, että ve-
22361: myksen n:o 1637:                                       rovapaus mahdollisimman pitkälle noudattaa
22362:                                                        yleispoliittisia tavoitteita siitä, minkä tyyppisen
22363:            Mitä Hallitus aikoo tehdä lähihoitaja/      hoidon tulee kuulua yhteiskunnan tuen piiriin.
22364:         lymfaterapeuttien arvonlisäverovelvolli-       Verottomuus ei kohdistu yleisesti virkistystoi-
22365:         suuden poistamiseksi ja heidän antaman-        mintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan.
22366:         sa hoidon saattamiseksi Kelan korvaa-          Rajanveto verotuksessa on yksityisen toiminnan
22367:         maksi hoidoksi?                                osalta suoritettu siten, että verosta on vapautettu
22368:                                                        vain yhteiskunnan valvonnan piiriin kuuluva
22369:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hoitotoimin ta.
22370: vasti seuraavaa:                                          Lymfaterapiahoidon antamisesta on suoritet-
22371:                                                        tava arvonlisäveroa, koska lymfaterapeutteja ei
22372:    Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myynti         ole terveydenhuollon lainsäädännössä luettu ter-
22373: on arvonlisäverotonta. Arvonlisäverolaissa ter-        veydenhuollon ammattihenkilöiksi eikä lymfate-
22374: veyden- ja sairaanhoitopalveluilla tarkoitetaan        rapian antaminen siten pääsääntöisesti kuulu
22375: ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työky-        terveydenhuollon ammattihenkilöiden antaman
22376: vyn määrittämiseksi sekä terveyden ja toiminta-        laillistetun toiminnan piiriin. Lymfaterapian kat-
22377: kyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtä-       sominen verovapaaksi edellyttäisi siten sitä, että
22378: viä toimenpiteitä. Arvonlisäverotuksessa sovel-        mainittu hoito rinnastettaisiin terveydenhuolto-
22379: lettavan veropohjan laajuus on säännelty Suo-          lainsäädännössä perinteiseen terveyden- ja sai-
22380: mea sitovasti Euroopan yhteisöjen kuudennessa          raanhoitoon ja saatettaisiin yhteiskunnan val-
22381: arvonlisäverodirektiivissä (77/388/ETY). Arvon-        vonnan piiriin.
22382: lisäverolain mukainen terveyden- ja sairaanhoi-           Sairausvakuutuksesta korvataan vakuutetulle
22383: topalvelujen verovapaus perustuu direktiivin 13        osa yksityisen terveydenhuollonpalvelujen, lää-
22384: artiklan A kohdan 1 alakohdan eri alakohtiin.          kehoidon sekä sairauden vuoksi tehtyjen matko-
22385:    Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonli-       jen kustannuksista. Vakuutetulla on sairausva-
22386: säverottomuus koskee sekä julkista että yksityis-      kuutuslain 4 §:n mukaan oikeus saada sairauden
22387: tä terveyden- ja sairaanhoitoa. Verottomuuden          perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon
22388: edellytyksenä on, että kysymyksessä on valtion         kustannuksista. Sairausvakuutuslain 6 §:ssä sää-
22389: tai kunnan ylläpitämässä terveydenhuollon toi-         detään sairaanhoidon kustannukset korvatta-
22390: mintayksikössä annettava hoito, yksityisestä ter-      viksi siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustan-
22391: veydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu hoi-      nuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kui-
22392: to tai sellaisen terveydenhuollon ammattihenki-        tenkaan vaarantamatta, olisi tullut vakuutetulle
22393: lön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa         maksamaan.
22394: lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on            Sairausvakuutuslain 5 §:n mukaan sairaan-
22395: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa re-            hoitona korvataan lääkärin antaman hoidon
22396: kisteröity. Terveydenhuollon ammattihenkilöt           ohella muun muassa lääkärin määräämä, asetuk-
22397: on tarkemmin määritelty terveydenhuollon am-           sella tarkemmin säädetyssä laitoksessa suoritettu
22398: matinharjoittamista koskevassa lainsäädännös-          tutkimus ja hoito tai jos hoidon on antanut sai-
22399: sä. Sairaan- ja terveydenhoitopalvelujen verotto-      rausvakuutusasetuksessa määritelty asianmu-
22400: muus koskee vain laillistetun toiminnan piiriin        kaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö. Sai-
22401: kuuluvaa hoitoa. Arvonlisäverotusta koskevassa         rausvakuutusasetuksen 5 §:ssä määritellään puo-
22402: oikeuskäytännössä annetun hoidon verokohte-            lestaan tyhjentävästi, ketkä ovat sairaus\l.akuu-
22403: lua ei sen sijaan ole asetettu riippuvaiseksi siitä,   tuslaissa tarkoitettuja, asianmukaisen ammatti-
22404:                                           KK 1637/1998 vp                                             3
22405: 
22406: koulutuksen saaneita henkilöitä. Kuntohoitajaa,      toimivan sosiaalilääketieteellisen neuvottelu-
22407: lähihoitajaa tai lymfaterapeuttia ei ole mainittu    kunnan suosituksiin sekä sairausvakuutuslain 4
22408: tässä säännöksessä.                                  ja 6 §:n sisältämiin periaatteisiin. Neuvottelu-
22409:    Lymfaterapian kustannuksista on suoritettu        kunnassa on edustettuina sairausvakuutuksen
22410: sairausvakuutuskorvauksia poikkeustapauksis-         toteuttamisen kannalta tärkeimmät lääketieteen
22411: sa silloin, kun lymfajärjestelmän vaurioitumises-    erikoisalat sekä riittävä määrä sairausvakuutus-
22412: ta johtuvan lymfaödeeman on aiheuttanut rinta-       käytännön tuntevia lääkäreitä. Myös lääketie-
22413: syöpäleikkaus tai muu laaja kirurginen toimen-       teelliset tiedekunnat, lääkäreitä edustava järjestö
22414: pide, sädehoito nivustaipeeseen, lantioon tai kai-   ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ovat
22415: naloon, krooninen infektio taikka synnynnäinen       edustettuina neuvottelukunnassa.
22416: imusuoniston kehityshäiriö. Edellä esitetyn mu-         Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta on
22417: kaisesti lymfaterapia voi tulla korvattavaksi sai-   esittänyt, että sairausvakuutuksen piiriin ei tule
22418: raanhoitona, jos hoidon on antanut fysiotera-        ottaa muita kuin sellaisia hoitotoimenpiteitä,
22419: peutti tai sairaanhoitaja taikka yksityisestä ter-   joilla on toistetuin tieteellisin tutkimuksin voitu
22420: veydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu yk-     osoittaa olevan merkitystä sairauksien hoidossa.
22421: sityinen palvelun tuottaja.                          Lisäksi on edellytetty, että hoitomuoto on otettu
22422:     Nykyinen käytäntö lymfaterapian korvaami-        yleiseen kliiniseen käyttöön.
22423: sesta perustuu kansaneläkelaitoksen yhteydessä
22424: 
22425:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1999
22426: 
22427:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
22428: 4                                         KK 1637/1998 vp
22429: 
22430: 
22431: 
22432: 
22433:                                        Tili Riksdagens Ta/man
22434: 
22435:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    har däremot inte gjorts avhängig av huruvida av
22436: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      läkare föreskriven undersökning eller vård möj-
22437: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    ligtvis ersätts på grundval av sjukförsäkringsla-
22438: man Pirjo-Riitta Antvuori undertecknade skrift-     gen.
22439: liga spörsmål nr 1637:                                  Utgångspunkten när det gäller att fastställa
22440:                                                     omfattningen av skattefri hälso- och sjukvård är
22441:           Vad ämnar Regeringen göra för att         att skattefriheten så långt som möjligt följer all-
22442:        avskaffa mervärdesskatteskyldigheten         mänpolitiska mål för viiken typ av vård som skall
22443:        för närvårdare/lymfaterapeuter och för       omfattas av samhällets stöd. Skattefriheten gäl-
22444:        att den vård som de ger skall bli sådan      ler allmänt taget inte rekreationsverksamhet eller
22445:        vård som FPA ersätter?                       annan motsvarande verksamhet. 1 fråga om pri-
22446:                                                     vat verksamhet har gränsdragningen i beskatt-
22447:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningen gjorts så att endast vårdverksamhet som
22448: anföra följande:                                    är underställd samhällets övervakning är befriad
22449:                                                     från skatt.
22450:    Försäljningen av hälso- och sjukvårdstjänster        Mervärdesskatt skall betalas när lymfaterapi
22451: är fri från mervärdesskatt. 1 mervärdesskattela-    ges, eftersom lymfaterapeuterna i lagstiftningen
22452: gen avses med hälso- och sjukvårdstjänster åtgär-   för hälso- och sjukvård inte hänförs tili de yrkes-
22453: der för att bestämma en människas hälsotillstånd    utbildade personerna inom hälso- och sjukvår-
22454: samt funktions- och arbetsförmåga eller för att     den och lymfaterapi således i huvudsak inte hör
22455: återställa eller upprätthålla hennes hälsa samt     tili sådan legitimerad verksamhet som ges av yr-
22456: funktions- och arbetsförmåga. Omfattningen av       kesutbildade personer inom hälso- och sjukvår-
22457: den skattebas som tiliämpas i mervärdesbeskatt-     den. För att lymfaterapin skall betraktas som
22458: ningen har reglerats på ett för Finland bindande    skattefri förutsätts således att den nämnda vår-
22459: sätt i Europeiska gemenskapernas sjätte mervär-     den i hälsovårdslagstiftningen jämställs med den
22460: desskattedirektiv (77/388/EEG). Skattefriheten      traditionella hälso- och sjukvården och att den
22461: för hälso- och sjukvårdstjänster i enlighet med     omfattas av samhällets övervakning.
22462: mervärdesskattelagen grundar sig på olika styck-        Från sjukförsäkringen betalas tili den försäk-
22463: en i artikel 13 A l i direktivet.                   rade ersättning för en del av kostnaderna för
22464:    Mervärdesskattefriheten för hälso- och sjuk-     privat sjukvårdsservice, för läkemedelsvård samt
22465: vårdstjänster gäller såväl offentlig som privat     för resor som föranletts av sjukdom. En försäk-
22466: hälso- och sjukvård. En förutsättning för skatte-   rad har enligt 4 § sjukförsäkringslagen rätt att vid
22467: frihet är att det är fråga om vård som ges vid en   sjukdom få ersättning för nödvändiga kostnader
22468: verksamhetsenhet för hälso- och sjukvård som        för sjukvård. 1 6 § sjukförsäkringslagen bestäms
22469: upprätthålls av staten eller kommunen, vård som     att kostnaderna för sjukvård ersätts tili den del,
22470: avses i lagen om privat hälso- och sjukvård eller   vartill kostnaderna för vården skulle ha uppgått
22471: vård som ges av en sådan yrkesutbildad person       för den försäkrade med undvikande av onödiga
22472: inom hälso- och sjukvården som bedriver sin         kostnader, men utan äventyrande av den försäk-
22473: verksamhet med stöd av en lagstadgad rätt eller     rades hälsa.
22474: som är registrerad hos rättsskyddscentralen för         Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts såsom
22475: hälsovården. De yrkesutbildade personerna           sjukvård utöver vård som ges av läkare bl.a. av
22476: inom hälso- och sjukvården anges närmare i den      läkare föreskriven undersökning eller behand-
22477: lagstiftning som gäller utövande av yrke inom       ling i anstalter som närmare anges i förordning
22478: hälso- och sjukvården. Skattefriheten för sjuk-     eller om behandlingen ges av en i sjukförsäk-
22479: och hälsovårdstjänster gäller endast vård som       ringsförordningen föreskriven person som har
22480: hänför sig tilllegitimerad verksamhet. Den skat-    fått behörig yrkesutbildning. 1 5 § sjukfOrsäk-
22481: temässiga behandlingen av vård som ges inom         ringsförordningen bestäms återigen på ett uttöm-
22482: rättspraxis beträffande mervärdesbeskattningen      mande sätt vilka som är i sjukförsäkringslagen
22483:                                            KK 1637/1998 vp                                                5
22484: 
22485: avsedda personer som har fått behörig yrkesut-          folkpensionsanstalten samt på de principer som
22486: bildning. Varken konditionsskötare, närvårdare          ingår i 4 och 6 § sjukförsäkringslagen. I delegatio-
22487: eller lymfaterapeut nämns i denna bestämmelse.          nen sitter företrädare för de specialområden
22488:    Sjukförsäkringsersättningar har i undantags-         inom medicineo som är de viktigaste med tanke
22489: fall betalts for kostnader f6r lymfaterapi i sådana     på verkställandet av sjukförsäkringen samt ett
22490: fall då lymfödem tili följd av skador i lymfsyste-      tiliräckligt antal Jäkare som känner tili sjukför-
22491: met har orsakats av en bröstcanceroperation eller       säkringspraxis. Aven de medicinska fakulteter-
22492: något annat omfattande kirurgiskt ingrepp,              na, en organisation som f6reträder läkarna och
22493: strålbehandling i ljumsken, höften eller armhå-         rättsskyddscentralen för hälsovården är fore-
22494: lan, kronisk infektion eller medfödd utvecklings-       trädda i delegationen.
22495: störning i lymfsystemet. 1 enlighet med det ovan            Socialmedicinska delegationen har föreslagit
22496: anförda kan lymfaterapi ersättas som sjukvård,          att några andra behandlingsåtgärder än sådana
22497: om en fysioterapeut eller sjukvårdare eller en i        som med hjälp av upprepade vetenskapliga un-
22498: lagen om privat hälso- och sjukvård avsedd pri-         dersökningar har kunnat påvisas ha betydelse i
22499: vat serviceproducent har gett behandlingen.             behandlingen av sjukdomar inte skall hänföras
22500:     Nuvarande praxis i fråga om ersättning för          tili sjukförsäkringen. Dessutom har det forut-
22501: lymfaterapi grundar sig på rekommendationer             satts att behandlingsformen har tagits i allmänt
22502: av socialmedicinska delegationen i anslutning tili      kliniskt bruk.
22503: 
22504:      Helsingforsden 25 februari 1999
22505:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
22506:                                               KK 1638/1998 vp
22507: 
22508: Kirjallinen kysymys 1638
22509: 
22510: 
22511: 
22512: 
22513:                                      Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Huumeiden käyttäjien keskuudessa
22514:                                          esiintyvän HIV-epidemian poistamisesta ja uusien tartuntojen
22515:                                          ehkäisemisestä
22516: 
22517: 
22518:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
22519: 
22520:     Pääkaupunkiseudun narkomaanien keskuu-                   Kansanterveyslaitos on jakanut HIV-tartun-
22521: dessa on HIV-epidemia. Ruiskuhuumeen käyttä-             tavaarasta kertovaa kirjasta jo puolen vuoden
22522: jien parissa tavattiin viime vuonna jo 16 HIV-           ajan. On kuitenkin kornia, että pääkaupunkiseu-
22523: tartuntaa. Tartuntojen määrä saattaa nousta              dun apteekit jakavat sitä henkilöille, jotka käy-
22524: 20:een, kun viime vuoden tiedot tarkentuvat hel-         vät kysymässä neuloja tai ruiskuja, riippumatta
22525: mikuun loppuun mennessä.                                 siitä, myykö apteekki näitä tarvikkeita vai ei.
22526:     Kansanterveyslaitoksen tutkija Pekka Holm-           Puhtaan ruiskun tilalle annetaan opaskirja,jossa
22527: ström on arvioinut, että nyt on tultu kriittiseen        sanotaan, että voit välttyä HIV-tartunnalta käyt-
22528: pisteeseen. Narkomaanien keskuudessa neulojen            tämällä puhdasta ruiskua,jota emme kuitenkaan
22529: ja ruiskujen yhteiskäyttö on niin tavallista, että       sinulle anna.
22530: tarttuvat maksatulehdukset ja HIV voivat levitä              Helsingin puistoista on viime kesänä löytynyt
22531: räjähdyksenomaisesti. Tutkija Holmströmin                käytettyjä huumeruiskuja,jopa lähes viikoittain.
22532: mukaan huumeongelma onpamahtanut silmille.               Narkomaanien jäljiltä jää usein myös verisiä
22533: Nyt olisi aika toimia ja estää uudet narkomaa-           pyyhkeitä. Ruiskut ovat tartuntatautien takia
22534: nien HIV-tartunnat.                                      vaaraksi puistoissa leikkiville lapsille ja siivoojil-
22535:     Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiolo-           le. Alkukesästä kolmevuotias lapsi sai haavan
22536: gian osasto havaitsi viime kesänä uutena HIV-            käytetystä huumeruiskusta Kaivopuistossa.
22537: ilmiönä Suomessa ruiskuhuumeiden käytöstä                Lapsi on ollut hoidettavana Auroran sairaalassa
22538:  saadut tartunnat. Myös muutamat lääkärit soit-          ja on vielä vuoden kestävässä tarkkailussa siltä
22539: tivat sairaaloista ja kertoivat potilaista, jotka oli-   varalta, että ruiskusta olisi tarttunut hepatiitti-
22540: vat saaneet tällä tavalla tartunnan.                     tai HI-virus.
22541:     HIV-tartuntojen leviämisen estämiseksi on                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22542: tärkeää, että narkomaanit eivät käyttäisi samaa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22543: neulaaja ruiskua muiden kanssa. Osa apteekeista          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22544:  on kuitenkin kieltäytynyt myymästä välineitä, ja        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22545:  yömyynti on järjestyshäiriöiden pelossa lopetet-
22546:  tu lähes kaikissa apteekeissa.                                     Mitä Hallitus aikoo tehdä narkomaa-
22547:                                                                  nien HIV-epidemian poistamiseksi ja
22548:                                                                  uusien tartuntojen välttämiseksi?
22549: 
22550:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
22551: 
22552:           Pirjo-Riitta Antvuori /kok        Riitta Prusti /sd                Maija Rask /sd
22553: 
22554: 
22555: 
22556: 
22557: 280043
22558: 2                                           KK 1638/1998 vp
22559: 
22560: 
22561: 
22562: 
22563:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22564: 
22565:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuotatautien välttämistä että huumeiden käyttä-
22566: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jien tehostettua hoitoon ohjausta. Kansanter-
22567: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        veyslaitos laati elokuussa 1998 "huutomerkki"
22568: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirjo-Riit-       -tiedotteen, joka sisältää perustiedot ja -ohjeet
22569: ta Antvuoren ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       tartuntojen välttämisestä huumeiden käyttäjille
22570: myksen n:o 1638:                                       itselleen jaettavaksi. Huutomerkkitiedotteen ja-
22571:                                                        keluun ovat osallistuneet terveydenhuollon ja
22572:           Mitä hallitus aikoo tehdä narkomaa-          päihdehuollon toimipisteet ja järjestöt sekä pää-
22573:        nien HIV -epidemian poistamiseksi ja            kaupunkiseudun apteekit, tiedotetta on jaettu
22574:        uusien tartuntojen välttämiseksi?               20 000 kpl:een painos. Sisäasiainministeriössä
22575:                                                        tehdyn päätöksen perusteella poliisi ei kuiten-
22576:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaan osallistunut tiedotteen kenttäjakeluun.
22577: vasti seuraavaa:                                           Epidemian laajenemisen estämiseksi on tär-
22578:                                                        keää, etteivät narkomaanit huumeita ottaessaan
22579:     Heinä-elokuussa 1998 todettiin neljällä Hel-       käytä yhteisiä neuloja tai ruiskuja. Puhtaita väli-
22580: singin seudulla suoneosisäisesti huumeita käyttä-      neitä voi hankkia apteekeista, tosin monet aptee-
22581: neellä henkilöllä HIV -tartunta. Koko viime vuo-       kit ovat lopettaneet myynnin järjestyshäiriöiden
22582: den ajalta on varmistunut, että kaikkiaan 80:sta       pelossa. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituk-
22583: uudesta HIV -tartunnasta 17 on liittynyt huumei-       senajaA-klinikkasäätiön toteuttamana 1.4.1997
22584: den suoneosisäiseen käyttöön. Tapaukset ovat           alkaen on Helsingissä toiminut kokeiluluontei-
22585: keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Kansainvä-           nen terveysneuvontaprojekti, jossa tarttuvien
22586: listen kokemusten perusteella on syytä olettaa,        tautien ehkäisyä koskevan neuvonnan ja hepa-
22587: että tartuntoja kuitenkin on enemmän kuin tie-         tiitti B-rokotusten lisäksi on ollut mahdollista
22588: toon on tullut. Kaikkiaan koko HIV :n esiintymi-       vaihtaa käytettyjä neuloja ja ruiskuja puhtaisiin.
22589: sen alkamisesta lähtien 12.1.1999 mennessä on              Terveysneuvontaprojektia       suunniteltaessa
22590: Suomessa todettu yhteensä 939 HIV-infektiota,          eräs tavoite oli saada käytetyt välineet kerättyä
22591: viime vuosina noin 70 uutta tapausta vuodessa.         pois aiheuttamasta vaaraa ympäristölle, mistä
22592: Aiempinakin vuosina on esiintynyt joitakin (27         mainittakoon erityisesti puistot ja lasten leikki-
22593: kpl) suoneosisäiseen huumeiden käyttöön yhdis-         paikat. Projektissa saatujen kokemusten pohjal-
22594: tettyjä tapauksia, ne ovat kuitenkin olleet pää-       ta Helsingin kaupunki on kesäkuussa 1998 päät-
22595: osin ulkomailla tapahtuneita yksittäistartuntoja.      tänytjatkaa omalla kustannuksellaan neuvonta-
22596:     Jo aiempina vuosina lisääntyneiden hepatiitti      pisteen toimintaa 1.9.1998 alkaen. Tampereen
22597: B- ja C-tapausten perusteella oli arvioitu, että       kaupunki on myös käynnistänyt vastaavan neu-
22598: suoneosisäisten huumeiden käyttö on, paitsi to-        vonta- ja ruiskujenja neulojen vaihtotoiminnan.
22599: dennäköisesti melko voimakkaasti lisääntynyt,          Ulkomailla on tehty tutkimuksia ruiskujen ja
22600: myös kasvamassa merkittäväksi tartuntatauti-           neulojen vaihto-ohjelmien vaikutuksista ja osoi-
22601: riskiksi HIV -infektion suhteen.                       tettu niiden hidastavan HIV-epidemian leviämis-
22602:     Kansanterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysmi-     tä. Sen sijaan ne eivät ole vaikuttaneet huumei-
22603: nisteriö ovat kesän ja syksyn 1998 aikana järjes-      den käyttöä lisäävästi.
22604: täneet yhteisneuvotteluja sekä Helsingin kau-              Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä
22605: pungin että päihde- ja HIV-työtä tekevienjärjes-       A-klinikkasäätiön kanssa käynnistämässä kou-
22606: töjen kanssa epidemian torjuntatyön tehostami-         lutustoimintaa neuvontatoiminnan käynnistä-
22607: seksi. Tilanteesta on tiedotettu julkisten tiedotus-   miseksi valtakunnallisesti. Koulutus suuntautuu
22608: välineiden kautta, Kansanterveyslaitoksen suo-         terveydenhuollon ja apteekkien henkilökuntaan.
22609: ralla tiedotuksella sairaanhoitopiireille ja ter-          Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Lääke-
22610: veyskeskuksille, lisäksi Helsingin kaupunki on         laitoksen kanssa on käynnistänyt neuvottelut
22611: huolehtinut toimintaohjeista omalle henkilö-           myös Apteekkariliiton kanssa siitä, että ruisku-
22612: kunnalleen. Toimintaohjeet koskevat sekä tar-          jen ja neulojen esteetöntä myyntiä apteekeista
22613:                                              KK 1638/1998 vp                                              3
22614: 
22615: tulisi voida jatkaa ja laajentaa. Myös käytettyjen      kuitenkin myös ja aivan erityisesti kunnilla; tämä
22616: välineiden palautus apteekeissa tulee organisoi-        koskee niin huumeiden käyttäjiä kuin muutakin
22617: da.                                                     väestöä. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus
22618:    Valtioneuvoston         huumausainepolitiikkaa       järjestää alueellaan tartuntatautien vastustamis-
22619: koskevassa periaatepäätöksessä 22.12.1998 to-           työ osana kansanterveystyötä. Kunnat voivat
22620: detaan, että on edelleen kehitettävä ja otettava        ennaltaehkäisyn tehostamiseksi toimia monella
22621: käyttöön toimintamalleja, jotka ehkäisevät tar-         tavalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä voi
22622: tuntatautien leviämistä. Tärkeää on huomata,            tehostaa riskiryhmien, esim. todettujen tai epäil-
22623: että näin ehkäistään HIV-infektion lisäksi myös         tyjen sukupuoliteitse tarttuvien tautien vuoksi
22624: tarttuvia maksatulehduksia, hepatiitti B:tä ja          tutkimuksiin hakeutuvien tai päihdekäyttäyty-
22625: C:tä. Periaatepäätökseen sisältyy myös vieroitus-       misensä vuoksi riskiryhmissä olevien henkilöi-
22626: hoidon tutkimusta ja seurantaa koskeva osio,            den parissa tapahtuvaa terveyskasvatusta. Kun-
22627: jonka tarkoituksena on saada vieroitushoito hel-        ta voi huolehtia itse sekä myös yhteistyössä ap-
22628: pommin saatavaksi ja tehokkaammaksi.                    teekkien kanssa siitä, että sen alueella tapahtuisi
22629:     Sosiaali- ja terveysministeriö on myös käyn-        mahdollisimman vähän uusia HIV-tartuntoja
22630: nistänyt yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen            sen vuoksi, että puhtaita ruiskuja ja neuloja ei ole
22631: kanssa laajempia epidemiaan liittyviä selvityksiä       saatavilla.
22632: (nimettömät sylkitestit terveysneuvontaprojek-             Etsivän työn kehittäminen ja potilaiden hoi-
22633: tissa käyneille huumeiden käyttäjille: runsaan          toon kiinnittäminen on ensiarvoisen tärkeää ti-
22634: sadan otoksesta 3% oli HIV-positiivisia). Kan-          lanteessa,jossa huumeiden käyttäjillä jo on HIV-
22635: santerveyslaitos on käynnistänyt vankeinhoito-          tartuntoja. Sosiaali- ja terveysministeriö on
22636: laitoksen kanssa vankilatartuntojen ehkäisyyn           käynnistänyt tutkimus- ja kehittämishankkeita,
22637: tähtäävän selvitysprojektin.                            joiden avulla kunnille pyritään luomaan keinoja
22638:     Hyvän tartuntatautien seurantajärjestelmän          ja välineitä näihin vaikeisiin ja vaativiin haastei-
22639: ansiosta on ollut mahdollista reagoida tilantee-        siin vastaamiseen. HIV-epidemian leviämisen
22640:  seen nopeasti. Sosiaali- ja terveysministeriö ja       ehkäisy ja torjuntatyö vaatii kuitenkin onnis-
22641:  asiantuntijalaitoksena Kansanterveyslaitos sekä        tuakseen laajaa yhteistyötä, niin valtiovallan ja
22642:  päihdejärjestöt ovat olleet asiassa aktiivisia. Vas-   kuntien kuin myös eri hallinnonalojen ja kansa-
22643:  tuu uusien HIV-tartuntojen ehkäisemisestä on           laisjärjestöjenkin kesken.
22644:       Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1999
22645: 
22646:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22647: 4                                            KK 1638/1998 vp
22648: 
22649: 
22650: 
22651: 
22652:                                          Tili Riksdagens Talman
22653: 
22654:    I det syfte § 1 mom. riksdagsordningen anger         olika sätt att undvika smittsamma sjukdomar
22655: har Ni, Fru Talman, till vederbörande medlem av         och effektiverad vårdhänvisning av missbrukare.
22656: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pir-        Folkhälsoinstitutet publicerade i augusti 1998 ett
22657: jo-Riitta Antvuori m.fl. undertecknade skriftliga       "utropstecken"-meddelande med grundläggan-
22658: spörsmål nr 1638:                                       de uppgifter och anvisningar om hur infektioner
22659:                                                         kan undvikas. Meddelandet var avsett till miss-
22660:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         brukare och distribuerades i en upplaga på 20 000
22661:         ta för att stoppa HIV -epidemin bland           st. I distributionen deltog enheterna och organi-
22662:         narkomaner och för att förhindra nya            sationerna för hälso-och sjukvård och missbru-
22663:         smittor?                                        karvård samt apoteken i huvudstadsregionen.
22664:                                                         Inrikesministeriet beslöt däremot att polisen inte
22665:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           skulle delta i distributionen av meddelandet ute
22666: anföra följande:                                        på fåltet.
22667:                                                             För att hindra epidemin från att sprida sig är
22668:    1 juli-augusti 1998 konstaterades i Helsing-         det viktigt att missbrukarna vid injektion av nar-
22669: forsregionen att fyra personer som använt narko-        kotika inte använder gemensamma nålar eller
22670: tika intravenöst hade fått HIV-smitta. För hela         sprutor. Rena injektionsverktyg kan köpas på
22671: år 1998 fmns det bekräftade uppgifter om att 17         apotek, trots att många apotek av fruktan för
22672: av de 80 nya HIV-infektionsfallen hänger ihop           ordningsstörningar har slutat med försäljningen.
22673: med intravenöst narkotikabruk. Infektionerna            Sedan 1.4.1997 genomför A-klinikstiftelsen i
22674: är koncentrerade till huvudstadsregionen. På ba-        Helsingfors ett experimentellt hälsorådgivnings-
22675: sis av internationella erfarenheter är det dock         projekt som social- och hälsovårdsministeriet fi-
22676: skäl att anta att det verkliga antalet infektioner är   nansierar. Projektet innefattar rådgivning för
22677: större än det som konstaterats. Mellan den tid-         bekämpning av smittsamma sjukdomar samt he-
22678: punkt då HIV började förekomma och 12.1.1999            patit B vaccination, och dessutom är det möjligt
22679: konstaterades i Finland sammanlagt 939 HIV-             att byta använda nålar och sprutor mot rena.
22680: infektioner, under de senaste åren ca 70 nya fall           När hälsorådgivningsprojektet planerades var
22681: per år. Ett antal (27) fall som ansetts ha samband      ett a v målen att samla upp de använda injektions-
22682: med intravenöst narkotikabruk konstaterades             verktygen så att de inte orsakar fara för omgiv-
22683: också tidigare, men dessa var enskilda infektions-      ningen speciellt i parker och på lekplatser för
22684: fall som huvudsakligen härstammade från utlan-          barn. På basis av de erfarenheter man fått av
22685: det.                                                    projektet beslöt Helsingfors stad ijuni 1998 fort-
22686:    Redan på basis av de ökade fallen av hepatit B       sätta med hälsorådgivningsverksamheten fr.o.m.
22687: och C under tidigare år antog man att intravenöst       1.9.1998 på egen bekostnad. Tammerfors stad
22688: narkotikabruk, utöver att det sannolikt ökat rätt       har inlett motsvarande verksamhet med rådgiv-
22689: så kraftigt, även håller på att bli en betydande        ning samt byte av använda sprutor och nålar.
22690: smittrisk beträffande HIV -infektion.                   Verkningarna av dylika bytesprogram har un-
22691:    F ör att effektivera bekämpningen a v epidemin       dersökts utomlands. Dessa undersökningar ger
22692: ordnade Folkhälsoinstitutet och social- och häl-        vid handen att programmen bromsar upp HIV-
22693: sovårdsministeriet under sommaren och hösten            epidemins spridning men ökar inte narkotika-
22694: 1998 gemensamma förhandlingar med både Hel-             bruket.
22695: singfors stad och organisationerna för förebyg-             Social- och hälsovårdsministeriet startar som
22696: gande missbrukarvård och HIV-arbete. Infor-             bäst i samarbete med A-klinikstiftelsen en utbild-
22697: mation om situationen har förmedlats genom              ning som siktar på en riksomfattande rådgiv-
22698: massmedierna och Folkhälsoinstitutets direkta           ningsverksamhet. Målgrupperna för denna ut-
22699: information till sjukvårdsdistrikten och hälso-         bildning är personalen inom hälso- och sjukvår-
22700: centralerna. Dessutom har Helsingfors stad gett         den och apotekspersonalen.
22701: sin egen personai instruktioner som gäller både             Social- och hälsovårdsministeriet har tillsam-
22702:                                           KK 1638/1998 vp                                             5
22703: 
22704: mans med Läkemedelsverket päbörjat förhand-          Ansvaret för att förebygga nya HIV-infektioner
22705: lingar även med Apotekareförbundet om att man        ligger dock också - och alldeles speciellt - pä
22706: borde fortsätta med fri försäljning av sprutor och   kommunerna: detta gäller säväl missbrukarna
22707: nälar pä apotek samt utvidga försäljningen.          som den övriga befolkningen. Kommunerna har
22708: Ä ven äterlämnande av använda injektionsverk-        lagstadgad skyldighet att inom sitt omräde som
22709: tyg tili apoteken skall organiseras.                 en del av folkhälsoarbetet ordna verksamhet för
22710:     I statsrädets principbeslut 22.12.1998 om nar-   att förebygga smittsamma sjukdomar. Kommu-
22711: kotikapolitik konstateras att man fortfarande        nerna kan fungera på många sätt för att effektive-
22712: skall utveckla och tai bruk sädana verksamhets-      ra det förebyggande arbetet. Social- och hälso-
22713: modeller som förebygger spridning av smittsam-       värdssystemet kan effektivera det hälsofrämjan-
22714: ma sjukdomar. Det är viktigt att märka att man       de arbetet som riktar sig tili riskgrupperna, t.ex.
22715: pä sä sätt förebygger förutom HIV-infektion          bland personer som sökt sig tili undersökning pä
22716: ocksä de smittsamma leverinflammationerna he-        grund av konstaterade eller misstänkta sjukdo-
22717: patit B och C. Principbeslutet innehäller ocksä en   mar som smittar via könsumgänge eller som ut-
22718: del som handlar om undersökning och uppfölj-         gör en riskgrupp pä grund av missbruk. Kommu-
22719: ning av avvänjningsvärden och är avsedd att ef-      nen kan själv eller i samarbete med apoteken
22720: fektivera värden och göra den lättillgängligare.     minimera risken för HIV-infektioner därför att
22721:     I samarbete med Folkhälsoinstitutet har soci-    rena nälar och sprutor inte finns att få.
22722: al- och hälsovärdsministeriet även inlett mera          I en situation där många missbrukare redan
22723: omfattande utredningar av HIV-epidemin (ano-         har fått HIV-infektion är det av största vikt att
22724: nyma salivtester för missbrukare som besökt häl-     utveckla det uppsökande arbetet och fä patien-
22725: sorädgivningsprojektet: 3 % av ett urval pä drygt    terna i värd. Social- och hälsovårdsministeriet
22726: hundra missbrukare var HIV-positiva). Folkhäl-       har startat olika forsknings- och utvecklingspro-
22727:  soinstitutet har tillsammans med fängvårdsvä-       jekt, med vilka man strävar efter att för kommu-
22728:  sendet inlett ett utredningsprojekt som siktar på   nerna skapa metoder och medel att svara mot
22729:  att förebygga smittor i fångelserna.                dessa svära och krävande utmaningar. Arbetet
22730:     Tack vare ett effektivt uppföljningssystem för   med att förebygga och bekämpa att en HIV-
22731:  smittsamma sjukdomar har det varit möjligt att      epidemi sprider sig kräver dock ett omfattande
22732:  snabbt reagera mot situationen. Social- och häl-    samarbete för att lyckas, ett samarbete såväl mel-
22733:  sovärdsministeriet och Folkhälsoinstitutet som      lan statsmakten och kommunerna som mellan
22734:  ett sakkunninginstitut samt organisationerna för    olika förvaltningsområden och medborgarorga-
22735:  missbrukarvärd har varit aktiva i detta arbete.     nisationer.
22736:      Helsingfors den 24 februari 1999
22737: 
22738:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
22739:                                           KK 1639/1998 vp
22740: 
22741: Kirjallinen kysymys 1639
22742: 
22743: 
22744: 
22745: 
22746:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin sakotuskäytännöstä liikenneturvalli-
22747:                                       suutta valvottaessa
22748: 
22749: 
22750:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22751: 
22752:     Eduskunnan käsitellessä toisessa käsittelyssä    ton, mutta se on julkinen, ja siitä syystä on pakko
22753: hallituksen liikennerikoksia sekä sakkoa, rike-      kysyä.
22754: sakkoa ja sakon muuntorangaistusta koskevia             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22755: esityksiä eduskunnan täysistunnossa 3.2.1999         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22756: eräs kansanedustaja kertoi puheenvuorossaan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22757: saaneensa tietää eräältä nimeltä mainitsemaitaan     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22758: Helsingin poliisilaitoksen komisariolta, että po-
22759: liisin tavoite on tienata sakkorangaistuksilla                 Pitääkö paikkansa, että liikennettä
22760: vuodessa valtiolle 330 miljoonaa markkaa. Ko-               valvoville poliisipartioille määrätään esi-
22761: misarion mukaan yhdessä päivässä tavoite on                 merkiksi tietty rahamäärä, jonka edestä
22762: ilmeisesti yhden partion osalta kirjata sakkoja             sakkoja on kirjoitettava työvuoron aika-
22763:  100 000 markan arvosta.                                    na, ja jos näin on,
22764:     Jos tämä pitää paikkansa, on palattu aikoihin,             mitä tekemistä tällä määräyksellä on
22765: jollaisia on huhuttu olleen sodan jälkeen 1940-             liikenneturvallisuuden kanssa ja miten se
22766: luvulla. Sakkoja täytyy saada kirjoitettua mihin            vaikuttaa ihmisten oikeusturvaan?
22767: hintaan hyvänsä tietty määrä. Väite on uskoma-
22768: 
22769:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
22770: 
22771:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
22772: 
22773: 
22774: 
22775: 
22776:  280043
22777: 2                                         KK 1639/1998 vp
22778: 
22779: 
22780: 
22781: 
22782:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22783: 
22784:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           Poliisin ylijohto määrittelee vuosittain poliisin
22785: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        liikenneturvallisuustoiminnan tulostavoitteet ja
22786: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      valvonnan pääkohteet ja antaa tarvittavat oh-
22787: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       jeet. Viime vuosina ovat tärkeimmät valvonta-
22788: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kohteet olleet liikennejuopumus (yhä enenevässä
22789: n:o 1639:                                            määrin myös huumaantuneena ajaminen), liian
22790:                                                      suuret ajonopeudet ja turvavöiden käytön lai-
22791:           Pitääkö paikkansa, että liikennettä        minlyönti.
22792:        valvoville poliisipartioille määrätään esi-       Poliisin toiminnan tavoitteeksi on asetettu lii-
22793:        merkiksi tietty rahamäärä, jonka edestä       kennekuolemien määrän pitäminen alle vuoden
22794:        sakkoja on kirjoitettava työvuoron aika-       1998 tason, rattijuoppojen määrän pitäminen lii-
22795:        na, ja jos näin on,                           kennevirrassa alle 0,20 %:ssa ja nopeustason pi-
22796:            mitä tekemistä tällä määräyksellä on      täminen valta- ja kantateillä korkeintaan nykyi-
22797:        liikenneturvallisuuden kanssa ja miten se     senä. Suuria ylinopeuksia pyritään vähentämään
22798:        vaikuttaa ihmisten oikeusturvaan?             ja turvavöiden käyttöastetta nostamaan niin taa-
22799:                                                      jamissa kuin maanteilläkin.
22800:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Toiminnan tavoitteena ei ole suuri sakkojen
22801: vasti seuraavaa:                                      määrä tai suuruus vaan turvallisuuden paranta-
22802:                                                      minen vähentämällä rikkomuksia. Poliisin toi-
22803:    Poliisi kohdistaa liikennevalvonnan ja liiken-     mintaa voidaan pitää sitä tuloksellisempana,
22804: netiedotuksen sellaisiin liikennekäyttäytymisen      mitä vähemmän liikenteessä esiintyy rikkomuk-
22805: muotoihin, joilla aiheutetaan eniten liikenneon-      sia, ja epäonnistuneena, mikäli valvonta ei vä-
22806: nettomuuksia ja joista johtuen onnettomuuksien        hennä rikkomusten esiintymistiheyttä. Koska
22807: seuraukset muodostuvat vakaviksi. Valvontata-         sakkoa määrätään vain selvistä tieliikennelaissa
22808: pojen ja valvontakohteiden valinta perustuu           määritellyistä rikkomuksista, poliisi ei voi vai-
22809: muun ohessa tutkimusaineistoon, joka sisältää         kuttaa sakotettavien rikkomusten määrään,
22810: noin 10 000 liikennevahinkojen tutkijalautakun-       vaan määrä riippuu tienkäyttäjien käyttäytymi-
22811: tien tutkimaa kuolemaan päättynyttä lii~enne­         sestä. Sakkojen markkamääräinen suuruus taas
22812: onnettomuutta.                                        määräytyy lain sekä oikeusministeriön ja sisäasi-
22813:    Yleisin syy onnettomuuksiin on ollut hallin-       ainministeriön yhteisen ohjeiston perusteella.
22814: nan menetys, joka on saanut alkunsa liian suures-         Poliisille ei ole asetettu minkäänlaisia markka-
22815: ta ajonopeudesta ja/tai humalatilan alentamasta       tai kappalemääräisiä sakotusvelvoitteita eikä sel-
22816: ajokyvystä. Joka neljännessä kuolemaan päätty-        laisia voida edes asettaa. Sisäasiainministeriö on
22817: neessä moottoriajoneuvo-onnettomuudessa kul-          antanut vuonna 1997 suosituksen, jolla poliisia
22818: jettaja on ollut alkoholin tai huumeen vaikutuk-      on ohjattu puuttumaan aikaisempaa pienempiin
22819: sen alaisena. Turvavöiden käyttämättömyyden           ylinopeuksiin. Näistä seuraa pääsääntöisesti kir-
22820: vuoksi kuolee vuosittain kymmeniä kolareihin          jallinen huomautus tai rikesakko. Täten sakko-
22821: joutuneista ihmisistä ja arviolta tuhat ihmistä       tulot eivät ole kasvaneet, koska samalla valvon-
22822: vammautuu vaikeasti.                                  taresurssilla tuotetaan aikaisempaa enemmän
22823:    Moottoriajoneuvojen nopeuksilla on ratkai-         muita seuraamuksia kuin sakkoja. Tarkastel-
22824: seva merkitys taajamien kevyen liikenteen onnet-      taessa poliisin kenttätoimintaa katsotaan kirjal-
22825: tomuuksiin ja niiden seurausten vakavuuteen.          linen huomautus, rikesakko ja sakko samanar-
22826: Ylinopeus estää yleisesti ennalta-arvattavuuden       voisiksi ja saman työpanoksen vaativiksi suorit-
22827: toteutumisen liikenteessä.                            teiksi.
22828: 
22829:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1999
22830: 
22831:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
22832:                                             KK 1639/1998 vp                                              3
22833: 
22834: 
22835: 
22836: 
22837:                                          Tili Riksdagens Talman
22838: 
22839:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        het och de viktigaste objekten för övervakningen
22840: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         samt ger behövliga anvisningar. Under de senaste
22841: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       åren har övervakningen gällt rattfylleri (allt ofta-
22842: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga           re också körning under drogpåverkan), alltför
22843: spörsmål nr 1639:                                      höga hastigheter och underlåtenhet att använda
22844:                                                        bilbälte.
22845:           Stämmer det att polispatruller som              Som mål för poliseos verksamhet har upp-
22846:        övervakar trafiken föreskrivs t.ex. ett         ställts att antalet dödsfall i trafiken hålls under
22847:        visst belopp för vilket böter skall skrivas     nivån för 1998, att antalet rattfyllerister hålls
22848:        ut under ett arbetspass, och om så är           under 0,20 % i trafiken samt att hastighetsnivån
22849:        fallet,                                         på huvud- och stamvägarna hålls högst på den
22850:           vad har denna föreskrift att göra med        nuvarande nivån. Man försöker förhindra stora
22851:        trafiksäkerheten och hur påverkar den           överskridningar av de tillåtna hastigheterna och
22852:        människornas rättssäkerhet?                     höja användningsgraden i fråga om bilbälten
22853:                                                        både i tätorterna och på landsvägarna.
22854:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Målet för verksamheten utgörs inte av ett stort
22855: anföra följande:                                       antal böter eller bötesbeloppen utan syftet är att
22856:                                                        förbättra säkerheten genom att minska förseel-
22857:    Polisen inriktar trafikövervakningen och tra-       serna. Polisens verksamhet kan anses vara desto
22858: fikinformationen på sådana former av beteende i        framgångsrikare, ju fårre trafikförseelserna är,
22859: trafiken som förorsakar det flesta antalet trafiko-    och misslyckad, om övervakningen inte minskar
22860: lyckor och som medför att följderna av olyckor-        frekvensen av förseelser. Eftersom böter skrivs ut
22861: na blir allvarliga. Valet av övervakningssätt och      endast för klara förseelser som definieras i väg-
22862: övervakningsobjekt baserar sig bl.a. på ett forsk-     trafiklagen, kan polisen inte påverka antalet för-
22863: ningsmaterial som omfattar ca 10 000 trafik-           seelser som leder tili böter, utan antalet beror på
22864: olyckor med dödlig utgång vilka undersökts av          hur de som använder vägarna beter sig. Bötesbe-
22865: undersökningsnämnderna.                                loppen bestäms i sin tur enligt lag samt enligt
22866:     Den vanligaste orsaken tili olyckorna har varit    justitieministeriets och inrikesministeriet gemen-
22867: att föraren har förlorat kontrollen, vilket har        samma anvisningar.
22868: börjat med en alltför hög hastighet och/eller ned-        Polisen har inte påförts några som helst för-
22869: satt körförmåga på grund av berusningstillstånd.       pliktelser i fråga om böternas belopp eller antal,
22870: 1 var fjärde motorfordonsolycka med dödlig ut-         och sådana kan inte heller påföras. Inrikesminis-
22871:  gång har föraren varit påverkad av alkohoi eller      teriet har gett en rekommendation 1997, genom
22872:  droger. Till följd av att bilbälte inte används dör   viiken polisen har styrts tili att ingripa i mindre
22873:  årligen tiotals av de människor som råkat ut för      överskridningar av de tillåtna hastigheterna än
22874:  en krock och uppskattningsvis tusen människor         tidigare. Dessa leder vanligen tili en skriftlig an-
22875:  blir svårt invalidiserade.                            märkning eller ordningsbot. Inkomsterna av bö-
22876:     Motorfordonens hastigheter är av avgörande         ter har således inte ökat, eftersom polisen med
22877:  betydelse för o1yckorna inom den lätta trafiken i     samma övervakningsresurser producerar mera
22878:  tätorterna och för hur pass allvarliga följderna      andra påföljder än böter. När poliseos fåltarbete
22879:  blir. Fortkörning är ett allmänt hinder för förut-    granskas betraktas skriftlig anmärkning, ord-
22880:  sägbarheten i trafiken.                               ningsbot och bot som likvärdiga och som presta-
22881:     Poliseos högsta ledning fastställer årligen re-    tioner som kräver samma arbetsinsats.
22882:  sultatmålen för polisens trafiksäkerhetsverksam-
22883: 
22884:       Helsingfors den 22 februari 1999
22885: 
22886:                                                                     Inrikesminister Jan-Erik Enestam
22887:                                            KK 1640/1998 vp
22888: 
22889: Kirjallinen kysymys 1640
22890: 
22891: 
22892: 
22893: 
22894:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Puhelinosakkeen omistamisen vaikutuksista
22895:                                        toimeentulotukeen
22896: 
22897: 
22898:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22899: 
22900:    Puhelin on ihmiselle välttämätön väline nyky-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22901: yhteiskunnassa, yhtä välttämätön kuin asunto ja       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
22902: siinä välttämättömät huonekalut. Toimeentulo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22903: tukea on kuitenkin toistuvasti kieltäydytty mak-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22904: samasta, ellei toimeentulotuen hakija ole ensin
22905: myynyt puhelinosakettaanja käyttänyt siitä saa-                 Pitääkö Hallitus edelleen kiinni siitä
22906: mansa rahat elämiseen. Mielestäni menettely on               näkemyksestä, että puhelinosakkeen
22907: erinomaisen epäoikeudenmukainen, koska esi-                  omistaminen on toimeentulotuen saami-
22908: merkiksi Suomessa asuville pakolaisille hanki-               sen este?
22909: taan puhelimet ja jopa ajokortit ja siitä huolimat-
22910: ta he saavat kaiken elintulonsa yhteiskunnalta.
22911: 
22912:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
22913: 
22914:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
22915: 
22916: 
22917: 
22918: 
22919:  280043
22920: 2                                           KK 1640/1998 vp
22921: 
22922: 
22923: 
22924: 
22925:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22926: 
22927:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vaa omaisuutta. Puhelimen käyttöoikeuteen tai
22928: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           käyttökustannuksiin ei myöskään vaikuttanut
22929: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         se, omistiko puhelinliittymäasiakas puhelinyh-
22930: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          tiön osakkeen vai ei. Tämän vuoksi katsottiin,
22931: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           että näiden edellytysten täyttyessä puhelinyhtiön
22932: n:o 1640:                                               osakkeet voidaan ottaa varoina huomioon toi-
22933:                                                         meentulotukea myönnettäessä.
22934:           Pitääkö Hallitus edelleen kiinni siitä            Ministeriö katsoo, että puhelinosakkeet voi-
22935:        näkemyksestä, että puhelinosakkeen               daan edelleenkin toimeentulotukea myönnet-
22936:        omistaminen on toimeentulotuen saami-            täessä ottaa varoina huomioon edellyttäen, että
22937:        sen este?                                        osakkeiden rahaksi muuttaminen ei ole vaikeaa
22938:                                                         ja että osakkeen omistaminen ei vaikuta puheli-
22939:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            men käyttömenoihin tai käyttöoikeuteen. Täl-
22940: vasti seuraavaa:                                        löin puhelinyhtiön osaketta voidaan verrata mui-
22941:                                                         hin, helposti realisoitavissa oleviin osakkeisiin.
22942:     Toimeentulotukea myönnettäessä huomioon             Puhelinosaketta ei edellä esitetyn perusteella voi-
22943: otettavista varoista säädetään toimeentulotuki-         da pitää osana toimeentulotukilain 12 §:n tar-
22944: lain (141211997) 12 §:ssä, jonka mukaan varoina         koittamaa asuinirtaimistoa.
22945: otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten                Toimeentulotukea myönnettäessä menot, tu-
22946: toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä            lot ja varat otetaan pääsääntöisesti huomioon
22947: olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huo-          siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotu-
22948: mioon 1) henkilön tai perheen käytössä olevaa           ki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin toimeen-
22949: vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinir-           tulotukilain 15 §:n 2 momentin mukaan jakaa
22950: taimistoa, 2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä,   eriin otettavaksi huomioon useampana toimeen-
22951: 3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin       tulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon
22952: ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotukea            kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai
22953: myönnettäessä huomioon otettavat menot, eikä            käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullis-
22954: 4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen        ta. Puhelinyhtiön osakkeen myynnistä saatavaa
22955: jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.          ·         kertaluonteista tuloa voidaan kohtuullisuushar-
22956:     Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa toi-       kintaa noudattaen jaksottaa useammalle kuu-
22957: meentulotuen soveltajille (STM, Oppaita 1998:2)         kaudelle, edellyttäen että toimeentulotukea
22958: todetaan, että käytettävissä olevat varat, kuten        myönnettäessä muutoin menetellään siten, ettei
22959: säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoita-        henkilön tai perheen itsenäinen selviytyminen ja
22960: vissa oleva varallisuus otetaan huomioon koh-           vähintään välttämätön toimeentulo vaarannu.
22961: tuullisuusharkintaa käyttäen esimerkiksi siten,             Ministeriö korostaa, että toimeentulotukea
22962: että säästöistä voidaan vähäinen osa jättää hen-        myönnettäessä on aina meneteltävä siten, että
22963: kilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen tur-          toimeentulotukilaissa tarkoitetulla tavalla turva-
22964: vaamiseksi.                                              taan henkilön ja perheen vähintään välttämätön
22965:     Viime vuoden keväällä käytiin keskustelua sii-       toimeentulo ja edistetään itsenäistä suoriutumis-
22966: tä, ovatko Tampereen Puhelin oyj:n puhelin-              ta. Toimeentulotuen myöntämiseen liittyy aina
22967: osakkeet sellaista varallisuutta, joka otetaan toi-      tapauskohtaista tarveharkintaa, ja joissakin ta-
22968: meentulotukea myönnettäessä huomioon. So-                pauksissa voi olla perusteltua poiketa yleislinjan
22969:  siaali- ja terveysministeriö antoi asiasta 27. maa-     mukaisista ratkaisuista esimerkiksi ennalta eh-
22970: liskuuta 1998 tiedotteen, jossa todettiin, että ky-      käisevässä mielessä.
22971: seiset puhelinosakkeet ovat helposti realisoita-
22972: 
22973:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1999
22974: 
22975:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22976:                                             KK 1640/1998 vp                                                3
22977: 
22978: 
22979: 
22980: 
22981:                                          Tili Riksdagens Talman
22982: 
22983:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        lätt realiserbar egendom. Rätten att använda te-
22984: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         lefonen eller kostnaderna för användning av tele-
22985: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       fonen påverkades inte heller av huruvida den som
22986: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          hade telefonanslutningen ägde aktien i telefon-
22987: 1640:                                                  bolaget eller inte. Därför ansåg man att aktier i
22988:                                                        telefonbolaget kan beakats då utkomststöd be-
22989:           Står Regeringen fortfarande fast vid         viljas eftersom dessa förutsättningar föreligger.
22990:        åsikten att innehav av telefonaktie utgör           Ministeriet anser att telefonaktier fortsätt-
22991:        ett hinder för erhållande av utkomststöd?       ningsvis kan beaktas då utkomstöd beviljas, un-
22992:                                                        der förutsättning att det inte är svårt att omvand-
22993:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          la aktierna tili pengar, och att innehavet av aktien
22994: anföra fö1jande:                                       inte påverkar kostnaderna för användningen el-
22995:                                                        ler rätten att använda telefonen. Telefonaktien
22996:     Om tillgångar som skall beaktas då utkomst-        kan enligt det ovan anförda inte anses vara så-
22997: stöd beviljas bestäms i 12 § lagen om utkomststöd      dant bostadslösöre som avses i 12 § lagen om
22998: (1412/1997), enligt viiken ifrågavarande persons       utkomststöd.
22999: och familjemedlemmars disponibla tillgångar be-            Då utkomststöd beviljas beaktas i regel utgif-
23000: aktas då utkomststödet beviljas. Som tillgångar        ter, inkomster och tillgångar för den tidsperiod
23001: beaktas dock inte 1) den stadigvarande bostad          för viiken utkomststödet fastställs. Inkomsterna
23002: som är i personens eller fami1jens bruk och be-        kan dock enligt 15 § 2 mom. 1agen om utkomst-
23003: hövligt bostadslösöre, 2) nödvändiga arbets- och       stöd delas upp i poster som beaktas under flera
23004: studieredskap, 3) tillgångar som tillhör ett barn      sådana tidsperioder för vilka utkomststöd fast-
23005: under 18 år, tili den del dessa tillgångar är större   ställs, om det är skäligt med beaktande av in-
23006: än de utgifter som skall beaktas för hans del då        komstens engångsnatur eller grunden för den
23007: utkomststödet beviljas, samt 4) andra tillgångar       eller dess användningsändamål. Den inkomst av
23008: som anses nödvändiga för tryggande av fortsatt         engångsnatur som försäljningen av en telefonak-
23009: utkomst.                                                tie ger kan delas upp i poster som beaktas under
23010:     1 social- och hälsovårdsministeriets handbok       flera månader enligt skälighetsprövning, förut-
23011:  för tjänstemän som tillämpar utkomststödet            satt man då utkomststöd beviljas i övrigt går tili
23012:  (SHM Handböcker 1998:2) konstateras att dis-           väga så att ifrågavarande persons eller familjs
23013:  ponibla tillgångar, såsom inbesparingar, värde-        möjligheter att klara sig på egen hand och få
23014:  papper och andra lätt realiserbara tillgångar med     åtminstone en grundläggande utkomst inte även-
23015:  tillämpande av skälighetsprincipen beaktas t.ex.       tyras.
23016:  så att en ringa del av inbesparingarna kan lämnas          Ministeriet betonar att man då utkomststöd
23017:  obeaktad för att trygga en persons eller familjs       beviljas alltid måste gå tili väga så att man tryggar
23018:  möj1igheter att k1ara sig på egen hand.                personens eller familjens grundläggande utkomst
23019:      Senaste vår diskuterades frågan om Tampe-         och främjar deras möjligheter att klara sig på
23020:  reen Puhelin oyj:s te1efonaktier är sådana till-      egen hand. Beviljandet av utkomststöd är varje
23021:  gångar som beaktas då utkomstöd beviljas. So-          gång förenat med behovsprövning, och i vissa
23022:  cial- och hä1sovårdsministeriet pub1icerade den        fall kan det vara motiverat att avvika från den
23023:  27 mars 1998 ett medde1ande i vi1ket det konsta-       allmänna linjen t.ex. i förebyggande syfte.
23024:  terades att de ifrågavarande te1efonaktierna är
23025: 
23026:       Helsingfors den 24 februari 1999
23027: 
23028:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
23029:                                             KK 1641/1998 vp
23030: 
23031: Kirjallinen kysymys 1641
23032: 
23033: 
23034: 
23035: 
23036:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Presidentti-instituution tarpeellisuudesta
23037: 
23038: 
23039:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23040:    Suomessa on pitkään toiminut presidenttive-            Mielestäni historiallisesti arvokkaan instituu-
23041: toinen parlamentarismi. Se on toiminut hyvin ja        tion näivettäminen pikku hiljaa on tarpeetonta ja
23042: sen kautta on voitu ainakin jossain määrin estää       arvonvastaista. Yhtä hyvin voisi luopua koko
23043: kierojen poliittisten johtajien vallankähmintä ja      järjestelmästä.
23044: kassakaappisopimusten toteutuminen.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23045:    Nyt on useassa eri erässä presidentin valtaoi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23046: keuksia leikattu niin, että tällä menolla presi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23047: dentti on vain muodollisuus, joka käy vuosittain       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23048: kumartamassa eduskunnalle ja syömässä omalta
23049: lautaseltaan Euroopan unionin kokouksissa.                       Mitä mieltä Hallitus on siitä, että luo-
23050: Eräänlainen seremoniamestari niin kuin on kes-                vuttaisiin kokonaan pian merkityksettö-
23051: kusteluissa todettu. On puhuttu myös siitä, että              mäksi näivetetystä presidentti-instituu-
23052: tasavallan presidentti olisi tietyllä tavalla reser-          tiosta ja seremoniamestarista tämän pre-
23053: vissä pahojen päivien varalle. Haettaisiin esille ja          sidenttikauden jälkeen?
23054: puhdistettaisiin siis tomusta kuin isoisän olkihat-
23055: tu aikoinaan.
23056:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
23057: 
23058:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
23059: 
23060: 
23061: 
23062: 
23063:  280043
23064: 2                                         KK 1641/1998 vp
23065: 
23066: 
23067: 
23068: 
23069:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23070: 
23071:    Valtiopäiväjärestyksen 37 §:n 1 momentissa        tion päänä. Tasavallan presidentin keskeisistä
23072: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tehtävistä ja toimivaltuuksista säädetään vastai-
23073: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      suudessakin perustuslaissa. Perustuslakiehdo-
23074: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tuksen mukaan presidentti ja valtioneuvosto
23075: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        käyttävät Suomessa hallitusvaltaa. Tämän mu-
23076: n:o 1641:                                            kaisesti presidentillä on vastaisuudessakin mer-
23077:                                                      kittäviä valtiollisia toimivaltuuksia muun muas-
23078:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että luo-   sa ulkopolitiikassa, lainsäädäntömenettelyssä,
23079:        vuttaisiin kokonaan pian merkityksettö-       ennenaikaisten vaalien määrämisessä ja virkani-
23080:        mäksi näivetetystä presidentti-instituu-      mityksissä sekä puolustusvoimien ylipääJlikkö-
23081:        tiosta ja seremoniamestarista tämän pre-      nä. Presidentin sisäpoliittiset toimivaltuudet ko-
23082:        sidenttikauden jälkeen?                       rostavat presidentin asemaa ennen muuta poliit-
23083:                                                      tisen järjestelmän kriisi- ja häiriötilanteiden rat-
23084:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kaisemisessa tarvittavana voimavarana. Presi-
23085: taen seuraavaa:                                      dentin tehtäviä ei kuitenkaan luetella tyhjentä-
23086:                                                      västi uudessakaan perustuslaissa, vaan hänen
23087:    Eduskunta on 12 päivänä helmikuuta 1999           tehtävänsä voivat perustua myös muihin edus-
23088: hyväksynyt jätettäväksi lepäämään hallituksen        kunnan säätämiin lakeihin.
23089: esityksen uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi                Hallituksen mielestä kirjallisessa kysymykses-
23090: (HE 111998 vp) perustuslakivaliokunnan mietin-       sä esitettyä arvioita presidentti-instituution näi-
23091: nössä 10/1998 vp esitetyllä tavalla muutettuna.      vettymisestä merkityksettömäksi ei edellä esite-
23092: Uusi Suomen perustuslaki tulee voimaan 1 päi-        tyn perusteella voida pitää oikeaan osuneena.
23093: vänä maaliskuuta 2000, jos eduskunta vaalien         Hallitus ei myöskään aio arvioida presidentti-
23094: jälkeen kokoontuvilla varsinaisilla valtiopäivillä   instituution tarpeellisuutta uudelleen tilanteessa,
23095: vähintään kahden kolmasosan määräenemmis-            jossa eduskunta on suurella ääntenenemmistöllä
23096: töllä sen muuttamatta hyväksyy.                      hyväksynyt pitkään valmistellun perustuslain
23097:    Perustuslain kokonaisuudistuksen keskeisenä       kokonaisuudistuksen jätettäväksi lepäämään yli
23098: sisällöllisenä tavoitteena on Suomen hallitusjär-    vaalien. Sen sijaan hallitus tekee omalta osaltaan
23099: jestelmän parlamentaaristen piirteiden vahvista-      voitavansa uuden perustuslain täytäntöön pane-
23100: minen kuitenkin siten, että tasavallan presidentti   miseksi ja sen voimaantuloon varautumiseksi.
23101: säilyy edelleen merkittävänä valtioelimenä ja vai-
23102: 
23103:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1999
23104: 
23105:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
23106:                                          KK 1641/1998 vp                                               3
23107: 
23108: 
23109: 
23110: 
23111:                                        Tili Riksdagens Talman
23112: 
23113:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för republikens president bestäms även i fortsätt-
23114: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         ningen i grundlagen. Enligt grundlagspropositio-
23115: medlem av statsrädet översänt följande av riks-     nen utövar presidenten och statsrådet regerings-
23116: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-     makt. I enlighet med detta har presidenten även i
23117: ga spörsmäl nr 1641:                                fortsättningen betydande konstitutionella befo-
23118:                                                     genheter bland annat i utrikespolitiken, lagstift-
23119:           Vad anser Regeringen om tanken att        ningsförfarandet, bestämmandet om förtida vai
23120:        efter denna presidentperiod helt avstä       och tjänsteutnämningar samt i sin egenskap av
23121:        frän presidentinstitutionen, som urvatt-     försvarsmaktens överbefålhavare. Presidentens
23122:        nats sä att den blivit nästan betydelselös   inrikespolitiska befogenheter understryker presi-
23123:        och fätt en ceremonimästarroll ?             dentens ställning framför allt som en resurs som
23124:                                                     behövs vid lösningen av kris- och störningssitua-
23125:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt       tioner i det politiska systemet. Presidentens upp-
23126: anföra följande:                                    gifter uppräknas emellertid inte uttömmande i
23127:                                                     den nya grundlagen, utan hans uppgifter kan
23128:    Riksdagen har den 12 februari 1999 godkänt       också basera sig på andra av riksdagen stiftade
23129: att regeringens proposition tili en ny Regerings-   lagar.
23130: form för Finland (RP 111998 rd) lämnas vilande i       Enligt regeringen kan den bedömning som
23131: den ändrade form som föres1äs i grundlagsut-        görs i det skriftliga spörsmälet, dvs. att president-
23132: skottets betänkande 10/1998 rd. Finlands nya        institutionen skulle ha urvattnats sä att den blivit
23133: grundlag kommer att träda i kraft den 1 mars        betydelselös, tili följd av det ovan anförda inte
23134: 2000 om riksdagen vid den lagtima riksdag som       anses vara träffande. Regeringen har inte heller
23135: sammanträder efter valet godkänner den utan         för avsikt att omvärdera presidentinstitutionens
23136: ändringar med minst två tredjedels majoritet.       nödvändighet i en situation, i viiken riksdagen
23137:    Det centrala innehällsmässiga syftet med to-     med stor majoritet har godkänt att den grundlag
23138: talreformen av grundlagen är att stärka de parla-   som beretts under en läng tid lämnas vilande över
23139: mentariska dragen i Finlands statsskick, dock sä    valet. Däremot ämnar regeringen för sin del göra
23140: att republikens president även framöver förblir     sitt bästa för att verkställa den nya grundlagen
23141: ett betydande statsorgan och statsöverhuvud.        och för att förbereda sig på dess ikraftträdande.
23142: Om de centrala uppgifterna och befogenheterna
23143: 
23144:      Helsingforsden 15 februari 1999
23145: 
23146:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
23147:                                             KK 1642/1998 vp
23148: 
23149: Kirjallinen kysymys 1642
23150: 
23151: 
23152: 
23153: 
23154:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Lennonjohtajien lakon vaikutuksista
23155: 
23156: 
23157:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23158: 
23159:    Suhtaudun työntekijöiden etuja suojelevaan          mintaan kykenevää henkilökuntaa, tulisi sen
23160: lainsäädäntöön sekä työntekijöiden lakko-oi-           mahdollista käyttämistä harkita lennonjohto-
23161: keuteen positiivisesti, enkä suo niistä tingittävän.   tehtävissä niissä lakon aikana muuten työsken-
23162: Joskus asiat kuitenkin menevät yli ymmärryksen         televien lisäksi siten, että yhteiskunnallisesti tär-
23163: ja tulee mieleen epäilys, onko kysymyksessä            keät toiminnot saataisiin sujumaan tarvittavalla
23164: työntekijöiden vaijonkun lakkokeisarin etu. Täl-       tavalla.
23165: laisia epäilyksiä tuli minulle jo vuosikymmeniä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23166: sitten, kun nyt jo muilla alueilla työskentelevä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23167: lakkokeisari pysäytti maan toiminnat pienen,           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23168: mutta merkittävän eturyhmän avulla, mutta to-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23169: dennäköisesti vain omia sisäisiä tuntojaan pur-
23170: kaakseen.                                                         Aikooko Hallitus harkita sitä, että len-
23171:     Tällainen asia on lennonjohtajien lakko, jossa             nonjohtajien lakon pitkittyessä ja aiheut-
23172:  pyydetään huikeita palkankorotuksia siltä poh-                taessa yhteiskunnalle kohtuuttomia toi-
23173: jalta kiristäen, että heidän Iakkonsa aiheuttaa                minnallisia ja taloudellisia haittoja len-
23174:  yhteiskunnalle merkittäviä haittoja. Nämä haitat              nonjohtotoiminnassa käytetään siellä jo
23175:  ovat moninaisia ja jopa haittaavat Suomeen har-               lakon ulkopuolelle jääneiden lisäksi puo-
23176:  voin saatavien suurten kansainvälisten urheilu-               lustusvoimissa palvelevia, lennonjohta-
23177:  tapahtumien sujumista kuljetusten suhteen. Kun                jan pätevyyden omaavia henkilöitä?
23178:  puolustusvoimilla on tietääkseni lennonjohtotoi-
23179: 
23180:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
23181:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
23182: 
23183: 
23184: 
23185: 
23186:  280043
23187: 2                                          KK 1642/1998 vp
23188: 
23189: 
23190: 
23191: 
23192:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23193: 
23194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        turvata normaalit lennonvarmistuspalvelut noin
23195: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         45 %:lle raskaasta lento liikenteestä. Ilmailulaitos
23196: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       on pystynyt lakon aikana hoitamaan ulkomaan
23197: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        lentoliikenteestään noin 80 prosenttia ja koti-
23198: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         maan lentoliikenteestään noin 20 prosenttia.
23199: n:o 1642:                                                 Ilmavoimien lentoliikenne on lakon aikana
23200:                                                       voitu hoitaa lähes normaalisti lukuun ottamatta
23201:           Aikooko Hallitus harkita sitä, että len-    niin sanottuja IFR-matkalentoja, joita koskee
23202:        nonjohtajien lakon pitkittyessä ja aiheut-     samanlainen lupamenettely kuin muutakin lii-
23203:        taessa yhteiskunnalle kohtuuttomia toi-        kennettä. Sekä Ilmavoimien omat lennonjohta-
23204:        minnallisia ja taloudellisia haittoja len-     jat että ne Ilmailulaitoksen palveluksessa olevat
23205:        nonjohtotoiminnassa käytetään siellä jo        lennonjohtajat, jotka työskentelevät asianomai-
23206:        lakon ulkopuolelle jääneiden lisäksi puo-      sissa tukikohtalentoasemissa työnantajavirka-
23207:        lustusvoimissa palvelevia, lennonjohta-        miehinä, ovat antaneet lennonvarmistuspalve-
23208:        jan pätevyyden omaavia henkilöitä?             luja Ilmavoimien paikalliselle lentoliikenteelle.
23209:                                                       Lennonjohtajia ei ole myöskään mahdollista siir-
23210:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tää nopeasti työskentelemään toiselle lentoase-
23211: vasti seuraavaa:                                      malle, koska lennonjohtajien kelpuutukset ovat
23212:                                                       lentoasemakohtaisia.           Uusien kelpuutusten
23213:    Lennonjohtajien lakko alkoi 1.2.1999. Ilmai-       hankkiminen edellyttää koulutusta ja usean vii-
23214: lulaitoksen palveluksessa on kaikkiaan noin 260       kon harjoittelua uudella lentoasemalla.
23215: lennonjohtajaa, jotka kaikki ovat virkasuhteisia.         Suomen lennonjohtojärjestelmä on yhteinen
23216: Lakon ulkopuolella on 13 esimiesasemassa ole-          sekä siviileille että sotilaille. Tällä menettelyllä on
23217: vaa lennonjohtajaa; eräät lennonjohtojen päälli-       saavutettu kansantaloudellisesti edullinen järjes-
23218: köt ja apulaispäälliköt,jotka on määrätty valtion     telmä, jossa vähäinen määrä sotilaslennonjohta-
23219: virkaehtosopimusasetuksessa ( 1203/1987) edus-        jia tekee samaa lennonjohtotyötä samoin koulu-
23220: tamaan työnantajaa. Työnantajavirkamiehillä ei         tettuna ja samoilla kelpuutuksilla kuin siviililen-
23221: ole oikeutta osallistua työtaisteluun. Lisäksi la-     nonjohtajatkin. Ilmailulaitos myöntää kelpuu-
23222: kon ulkopuolelle on eri syistä jättäytynyt 12 11-     tukset. Ilmavoimien lennonjohtajat ovat pysty-
23223: mailulaitoksen palveluksessa olevaa lennonjoh-         neet lakon aikana takaamaan Ilmavoimien oman
23224: tajaa. Ilmailulaitoksen lennonjohtajien lisäksi Il-    lentotoiminnan tarpeet. Tämä henkilöstö ei kui-
23225: mavoimien palveluksessa on noin 20 työntekijää,        tenkaan riitä muun lentotoiminnan tarpeisiin
23226: joilla on lennonjohtajan pätevyys ja voimassa          eikä heidän kelpuutuksensa mahdollista Ilma-
23227: oleva kelpuutus. Nämä yhteensä noin 45lennon-          voimien käyttämien lentokenttien (Tampere,
23228: johtajaa hoitavat lakonaikaisen lennonjohtopal-        Halli, Jyväskylä, Kuopio, Kauhava ja Rovanie-
23229: velun, kuitenkin siten, että Ilmavoimien sotilas-      mi) ulkopuolista toimintaa. Näillä yhteistoimin-
23230: lennonjohtajat hoitavat Ilmavoimien oman len-          talentoasemilla Ilmavoimien lennonjohtajat an-
23231: totoiminnan tarpeet.                                   tavat lennonvarmistuspalveluja kaikelle lentolii-
23232:    Lakonaikainen lentoliikenne on määrätty             kenteelle.
23233: kauttaaltaan luvanvaraiseksi ja ilmatilan hallin-          Ilmavoimilla on tarkoitus pitää sotilaslennon-
23234: tamallia on oleellisesti yksinkertaistettu, jotta      johtajien määrä vastaisuudessakin suunnilleen
23235: käytettävissä olevien lennonjohtajien mahdollis-       nykyisessä määrässä. Sotilaslennonjohtajien li-
23236: tama lennonvarmistuskapasiteetti voidaan hyö-          säksi Ilmavoimilla on oman lentotoimintansa
23237: dyntää tehokkaasti. Lentokenttien aukioloai-           tarpeisiin taistelunjohtajia, joilla ei ole lennon-
23238: koja on myös muutettu. Tällä tavalla on voitu          johtokelpoisuutta.
23239: 
23240:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1999
23241: 
23242:                                                                        Liikenneministeri Kimmo Sasi
23243:                                             KK 1642/1998 vp                                                3
23244: 
23245: 
23246: 
23247: 
23248:                                          Tili Riksdagens Talman
23249: 
23250:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ändrats. På detta sätt har man kunnat trygga de
23251: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          normala flygtrafiktjänsterna för ca 45% av den
23252: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        tunga flygtrafiken. Luftfartsverket har under
23253: man Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga            strejken lyckats sköta ca 80 % av utrikesflygtrafi-
23254: spörsmå1 nr 1642:                                       ken och ca 20% av inrikesflygtrafiken.
23255:                                                             F1ygvapnets flygtrafik har kunnat skötas näs-
23256:           Ämnar Regeringen, nu då flygledar-            tan norma1t under strejken med undantag för de
23257:        strejken drar ut på tiden och förorsakar         s.k. IFR-flygningarna för vilka gäller ett likadant
23258:        samhället orimliga funktionella och eko-         tillståndsförfarande som för den övriga trafiken.
23259:        nomiska skador, överväga att i flygledar-        Både F1ygvapnets egoa flyg1edare och de flygle-
23260:        verksamheten utöver dem som redan                dare vid Luftfartsverket som arbetar på basflyg-
23261:        1ämnat sig utanför strejken an1ita sådana        platserna i egenskap av arbetsgivartjänstemän
23262:        personer inom försvarsmakten som har             har gett Flygvapnets lokala flygtrafik flygtrafik-
23263:        flyg1edarkompetens?                              tjänster. Det är inte heller möjligt att snabbt
23264:                                                         förflytta flyg1edare för att arbeta på en annan
23265:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           flygplats eftersom flygledarbehörigheten är knu-
23266: anföra följande:                                        ten tili en viss flygplats. För att få en ny behörig-
23267:                                                         het krävs utbildning och flera veckors övning på
23268:     Flyg1edarstrejken in1eddes den 1 februari           den den nya flygplatsen i fråga.
23269: 1999. Luftfartsverket har isin tjänst samman1agt            Flygledningssystemet i Finland är gemensamt
23270: ca 260 flyg1edare, varav samt1iga är anställda i        för såväl civila som militärer. På detta sätt har
23271: tjänsteförhållande. Utanför strejken står 13 flyg-      man åstadkommit ett i samhällsekonomiskt av-
23272: 1edare i förmansställning, dvs. vissa chefer och        seende förmånligt system där ett Iitet antal mili-
23273: biträdande chefer inom flygledningen som enligt         tärflygledare utför samma flygledningsarbete
23274: bestämmelserna i förordningen om statens tjäns-         med samma utbildning och samma behörighet
23275: tekollektivavtal (1203/1987) representerar ar-          som flygledarna på den civila sidan. Behörighet
23276: betsgivaren. Arbetsgivartjänstemännen har inte          beviljas av Luftfartsverket. Flygledarna inom
23277: rätt att deltai arbetskonflikten. Dessutom har 12       Flygvapnet har under strejken förmått tillgodose
23278: flygledare anställda vid Luftfartsverket av olika       behoven inom Flygvapnets egen flygverksamhet.
23279: orsaker 1ämnat sig utanför strejken. Förutom de         Denna personai räcker ändå inte tili för behoven
23280: flygledare som finns vid Luftfartsverket har            inom den övriga flygverksamheten och deras be-
23281:  F1ygvapnet i sin tjänst ca 20 arbetstagare som har     hörighet ger inga möjligheter tili utomstående
23282: flyg1edarkompetens och giltig behörighet. Dessa         verksamhet på de flygfålt som Flygvapnet använ-
23283:  sammanlagt 45 flygledare sköter flygledarservi-        der (Tammerfors, Halli, Jyväskylä, Kuopio,
23284:  cen under den tid strejken pågår, dock så att          Kauhava och Rovaniemi). På dessa samverkan-
23285:  militärflygledarna vid Flygvapnet tar hand om          de flygstationer ger flygledarna vid Flygvapnet
23286:  de behov som finns i Flygvapnets egen flygverk-        flygtrafiktjänster tili all flygtrafik.
23287:  samhet.                                                    Flygvapnet har för avsikt att också i fortsätt-
23288:      Under strejken är all flygtafik beroende av        ningen hålla antalet militärflygledare ungefår så
23289:  tillstånd och modellen för kontroll av luftrummet      stort som det är nu. Förutom militärflygledare
23290:  har förenklats i väsentlig grad för att den flygtra-   förfogar Flygvapnet över stridsledare för beho-
23291:  fiktjänstkapacitet som de tili buds stående flygle-    ven i den egoa flygverksamheten, men dessa har
23292:  darna förmår tillhandahålla skall kunna utnytt-        inte någon flyg1edarbehörighet.
23293:  jas effektivt. Också flygfåltens öppettider har
23294: 
23295:       Helsingfors den 23 februari 1999
23296: 
23297:                                                                             Trafikminister Kimmo Sasi
23298:                                             KK 1643/1998 vp
23299: 
23300: Kirjallinen kysymys 1643
23301: 
23302: 
23303: 
23304: 
23305:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Hartianseudun vaivojen hoitokustannusten
23306:                                        korvattavuudesta
23307: 
23308: 
23309:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23310: 
23311:     Ihmiset kärsivät hirveästi hartianseudun ki-           Asioihin pitäisi saada vähän järkeä ja lähteä
23312: vuista. Tämäjohtuu lihasjännityksestä,joka syn-        siitä, että ammattitaitoisen hierojan lääkärin lä-
23313: tyy esimerkiksi istuviHaan samassa asennossa           hetteellä tapahtuva palvelu korvattaisiin ilman
23314: tehtävästä työstä, kuten tekstinkäsittelystä. En-      sen kummempia hienouksia. Se lisäisi kansanter-
23315: nen vanhaan hyvään aikaan tällaisia ongelmia ei        veyttä huomattavasti vähäisemmillä kustannuk-
23316: tunnettu, kun ei ollut tekstinkäsittelyä eikä Inter-   sillaja olisi erityisen ansiokasta,jos hierojia vielä
23317: netiä ja ihmiset osasivat hoitaa itsensä. Esimer-      koulutuksessa opetettaisiin nostamaan lapaa ja
23318: kiksi maalaisoloissa saunan jälkeen isäntä ja          heittelemään rekillä lapoja irrottavia pyörähdyk-
23319: emäntä nostivat toistensa lapoja ja useassa talos-     siä.
23320: sa oli katosta kahden köyden varassa riippunut             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23321: puu tanko, jossa vanhat ämmätkin heittelivät la-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23322: poja irrottavia pyörähdyksiä. Nykyisin saunan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23323: jälkeen juodaan pullo kaljaa ja istutaan katsele-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23324:  maan Kauniita ja rohkeita.
23325:     Nykyajan lääketiedekään ei tunne näitä van-                   Aikooko Hallitus vihdoin ryhtyä toi-
23326:  han kansan menetelmiä. Onneksi tunnetaan vielä                menpiteisiin lääkärin lähetteellä tapahtu-
23327:  hieronta. Hierootapalvelujen käytössä on kui-                 van tavallisen hierontapalvelun saattami-
23328:  tenkin ongelma se, että Kela ei korvaa esimerkik-             seksi Kela-korvauksen piiriin sekä huo-
23329:  si hartiahierontaa, vaan siihen täytyy liittyä mui-           lehtimaan siitä, että hierojien koulutuk-
23330:  ta fysikaalisia hienouksia. Tämä fysikaalinen                 sessa aletaan kiinnittää huomiota ns.
23331:  hienous on se, että fysikaalisessa hoitolaitoksessa           vanhan kansan kehittämiin taitoihin, ku-
23332:  hartioiden päällä pidetään ennen hierontaa vart-              ten lavannostoon ym. erinomaisiin, mut-
23333:  titunti kuumaa parafiinihaudetta. Muuten palve-               ta unohdettuihin menetelmiin?
23334:  lu on sama eli hieronta, kuten tavallisella hiero-
23335:  jallakin, mutta kaksin- tai kolminkertaisesti kal-
23336:  liimpi, ja Kela kyllä maksaa.
23337:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
23338:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
23339: 
23340: 
23341: 
23342: 
23343:  280043
23344: 2                                          KK 1643/1998 vp
23345: 
23346: 
23347: 
23348:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23349: 
23350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         koitettuja, asianmukaisen ammattikoulutuksen
23351: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          saaneita henkilöitä.
23352: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Sairausvakuutuksesta korvataan lääkärin
23353: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         määräämä hieronta silloin, kun se on osa tera-
23354: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          peuttista hoitokokonaisuutta. Sairausvakuutus-
23355: n:o 1643:                                              lain perusteella korvattavaan fysioterapiaan
23356:                                                        kuuluu siten myös hieronta, ja se on sairausva-
23357:           Aikooko Hallitus vihdoin ryhtyä toi-         kuutuksen fysioterapiataksassa nimellä yksilölli-
23358:        menpiteisiin lääkärin lähetteellä tapahtu-      nen terapeuttinen harjoittelu ja siihen liittyvä hie-
23359:        van tavallisen hierontapalvelun saattami-       ronta. Tämä hoitokokonaisuus on kansaneläke-
23360:        seksi Kela-korvauksen piiriin sekä huo-         laitoksen tietojen mukaan yleisin sairausvakuu-
23361:        lehtimaan siitä, että hierojien koulutuk-       tuksesta korvattu fysioterapian muoto. Fysiote-
23362:        sessa aletaan kiinnittää huomiota ns.           rapiatoimenpiteistä suoritetut korvaukset muo-
23363:        vanhan kansan kehittämiin taitoihin, ku-        dostivat vuonna 1997 noin kolmanneksen kaikis-
23364:        ten lavannostoon ym. erinomaisiin, mut-         ta sairaanhoitovakuutuksen maksamista tutki-
23365:        ta unohdettuihin menetelmiin?                   muksen ja hoidon korvauksista eli kaikkiaan
23366:                                                        315,8 miljoonaa markkaa. Fysioterapia on sai-
23367:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rausvakuutuksesta korvatuin toimenpidemuoto
23368: vasti seuraavaa:                                       lukumääräisesti laskettuna, kun ei oteta huo-
23369:                                                        mioon lääkärin suorittamia hoitotoimenpiteitä.
23370:     Sairausvakuutuksesta korvataan vakuutetulle            Hyvän hoitokäytännön mukaisesti, johon si-
23371: osa yksityisen terveydenhuollonpalvelujen, lää-        sältyvät       sairausvakuutuskorvausjärjestelmän
23372: kehoidon sekä sairauden vuoksi tehtyjen matko-         johtavat periaatteet hoidon tarpeellisuudesta ja
23373: jen kustannuksista. Vakuutetulla on sairausva-         turvallisuudesta, fysioterapiassa pystytään kan-
23374: kuutuslain 4 §:n mukaan oikeus saada sairauden         nustamaan myös potilaita hoitamaan omaa fyy-
23375: perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon       sistä kuntoaan sekä aktivoitumaan oikeisiin
23376: kustannuksista. Sairausvakuutuslain 6 §:ssä sää-       omaehtoisiin toimiin.
23377: detään sairaanhoidon kustannukset korvatta-                Nykyinen käytäntö hieronnan korvaamisesta
23378: viksi siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustan-      perustuu kansaneläkelaitoksen yhteydessä toi-
23379: nuksia välttäen vakuutetun terveydentilaa kui-          mivan sosiaalilääketieteellisen neuvottelukun-
23380: tenkaan vaarantamatta olisi tullut vakuutetulle         nan suosituksiin sekä sairausvakuutuslain 4 ja 6
23381: maksamaan.                                             §:n sisältämiin periaatteisiin. Neuvottelukunnas-
23382:     Sairausvakuutuslain 5 §:n mukaan sairaanhoi-        sa ovat edustettuina sairausvakuutuksen toteut-
23383: tona korvataan lääkärin antaman hoidon ohella           tamisen kannalta tärkeimmät lääketieteen eri-
23384: muun muassa lääkärin määräämä, asetuksella              koisalat sekä riittävä määrä sairausvakuutus-
23385: tarkemmin säädetyssä laitoksessa suoritettu tut-        käytännön tuntevia lääkäreitä. Myös lääketie-
23386: kimus ja hoito. Sairausvakuutusasetuksen 6 §:n          teelliset tiedekunnat, lääkäreitä edustavajärjestö
23387: mukaan fysikaaliseksi hoidoksi katsotaan lääkä-        ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ovat
23388:  rin määräämä fysikaalinen liikuntahoito ja sii-        edustettuina neuvottelukunnassa.
23389: hen liittyvä tarpeellinen esikäsittely sekä lääkärin       Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta on
23390: määräämä muu fysikaalinen hoito. Fysikaalisen           esittänyt, että sairausvakuutuksen piiriin ei tule
23391: hoidon korvaamisen edellytyksenä on, että hoi-          ottaa muita kuin sellaisia hoitotoimenpiteitä,
23392: don on antanut fysioterapeutti tai hoito on an-         joilla on toistetuin tieteellisin tutkimuksin voitu
23393:  nettu fysikaalista hoitoa antamaan hyväksytyssä        osoittaa olevan merkitystä sairauksien hoidossa.
23394: lääketieteellisessä laboratoriossa. Sairausvakuu-       Lisäksi on edellytetty, että hoitomuoto on otettu
23395:  tusasetuksen 5 §:ssä määritellään puolestaan tyh-      yleiseen kliiniseen käyttöön.
23396: jentävästi, ketkä ovat sairausvakuutuslaissa tar-
23397:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1999
23398: 
23399:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
23400:                                            KK 1643/1998 vp                                               3
23401: 
23402: 
23403: 
23404:                                         Tili Riksdagens Talman
23405: 
23406:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             säkringsförordningen definieras åter uttömman-
23407: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             de vilka som är i sjukförsäkrings1agen avsedda
23408: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         personer med behörig yrkesutbildning.
23409: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-            Sjukförsäkringen ersätter av läkare ordinerad
23410: ga spörsmå1 nr 1643:                                    massage när den är en del av en terapeutisk vård-
23411:                                                         helhet. Tiliden fysioterapi som ersätts på basis av
23412:           Ämnar Regeringen änt1igen vidta åt-           sjukförsäkringslagen hör därmed även massage,
23413:        gärder för att norma1a massagetjänster           och den finns i sjukförsäkringens fysioterapitaxa
23414:        som ges på 1äkarremiss skall börja omfat-        under namnet rörelseterapi individuellt jämte
23415:        tas av FPA-ersättningen samt se tili att         massage. Denna vårdhelhet är enligt Folkpen-
23416:        man inom massörsutbildningen börjar              sionsanstaltens uppgifter den allmännaste av de
23417:        fåsta uppmärksamhet vid de fårdigheter           fysioterapiformer som sjukförsäkringen ersätter.
23418:        som folk av den gamla stammen, såsom             De utbetalda ersättningarna för fysioterapeutisk
23419:        att Iyfta skulderblad och andra förträffli-      behandling utgjorde 1997 ca en tredjede1 av alla
23420:        ga men bortglömda metoder?                       undersöknings- och vårdersättningar, dvs. sam-
23421:                                                         manlagt 315,8 milj. mk. Om man inte beaktar de
23422:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vårdåtgärder som utförts av läkare, är fysiotera-
23423: anföra följande:                                        pin tili antalet den åtgärdsform som mest har
23424:                                                         ersatts av sjukförsäkringen.
23425:    Sjukförsäkringen ersätter den försäkrade för            Enligt god vårdpraxis, som omfattar sjukför-
23426: en del av kostnaderna för privata hälso- och            säkringsersättningssystemets viktigaste principer
23427: sjukvårdstjänster, läkemedel samt resor föran-          om vårdens nödvändighet och säkerhet, kan man
23428: ledda av sjukdom. Enligt 4 § sjukförsäkringsla-         inom fysioterapin sporra även patienterna att
23429: gen har en försäkrad rätt att vid sjukdom få            sköta sin egen fysiska kondition samt aktivera
23430: ersättning för nödvändiga kostnader för sjuk-           dem tili riktiga självständiga åtgärder.
23431: vård. 1 6 § sjukförsäkrings1agen bestäms att kost-         Nuvarande praxis för ersättning av massage
23432: naderna för sjukvård ersätts tili den del, vartili      baserar sig på rekommendationer av socialmedi-
23433: kostnaderna för vården skulle ha uppgått för den        cinska de1egationen, som finns vid Fo1kpensions-
23434: försäkrade med undvikande av onödiga kostna-            anstalten, samt på principerna i 4 och 6 § sjuk-
23435: der, men utan äventyrande av den försäkrades            försäkringslagen. 1 delegationen är de för sjuk-
23436: hä1sa.                                                  försäkringen viktigaste medicinska specialområ-
23437:     Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts såsom       dena representerade. Där finns också ett tiliräck-
23438: sjukvård förutom av 1äkare given vård bl.a. av          ligt antalläkare som känner tili sjukförsäkrings-
23439: 1äkare föreskriven undersökning eller behand-           praxisen samt företrädare för de medicinska fa-
23440: ling i anstalter som närmare anges i förordning.        kulteterna, för en organisation som representerar
23441: Enligt 6 § sjukförsäkringsförordningen anses            1äkarna samt för Rättsskyddscentralen för hälso-
23442:  som fysikalisk behandling av 1äkare föreskriven        vården.
23443: fysika1isk motionsbehandling och därtill ans1u-            Den socialmedicinska delegationen har fram-
23444:  ten nödvändig förbehandling, samt av läkare fö-        fört att sjukförsäkringen inte bör omfatta andra
23445:  reskriven annan fysikalisk behandling. Förut-          vårdåtgärder än sådana som genom upprepade
23446:  sättningen för att fysikalisk behandling skall er-     vetenskap1iga undersökningar har påvisats ha
23447:  sättas är att behandlingen givits av en fysiotera-     betydelse för behandlingen av sjukdomar. Dele-
23448:  peut eller i ett medicinskt laboratorium som god-      gationen har dessutom förutsatt att vårdformen
23449:  känts att ge fysikalisk behandling. 1 5 § sjukför-     är i allmän klinisk användning.
23450: 
23451:      He1singfors den 24 februari 1999
23452: 
23453:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
23454:                                          KK 1644/1998 vp
23455: 
23456: Kirjallinen kysymys 1644
23457: 
23458: 
23459: 
23460: 
23461:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Työttömille järjestettävien työnhakukurs-
23462:                                      sien mielekkyydestä
23463: 
23464: 
23465:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23466: 
23467:    Työvoimahallinnon eräs keksintö on työnha-      ilmaisuja siitä, että kyseessä ovat pakottamisen
23468: kukurssien järjestäminen työttömille. Erään toi-   tai laittoman uhkauksen tunnusmerkit ja että
23469: sen tätä asiaa sivuavan kysymykseni yhteydessä     ainakin ihmisen itsemääräämisoikeus tällä ta-
23470: olen välittänyt työministeriölle kentältä näke-    voin riistetään perin pohjin. Pidän itse kyseisen-
23471: myksen siitä, että työnhakukursseilla saattaisi    laisia kursseja täysin tarpeettomina.
23472: olla merkitystä, jos sellainen järjestetään heti      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23473: työttömyysjakson alussa eikä vasta muutaman        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23474: työttömyysvuoden jälkeen.                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23475:    Yhä enemmän kuuluu kuitenkin soraääniä          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23476: tämän kurssimuodon suhteen. Kun työn hake-
23477: minen ja työhön pyrkiminen ovat ihmisen luon-                 Mitkä ovat Hallituksen mielestä ne
23478: taisia perustoimintoja, työnhakukursseja pide-             perusteet, joilla työttömiä ihmisiä pako-
23479: tään yhä kasvavassa määrin simputuksena,joilla             tetaan työnhakukursseille eli simputuk-
23480: ihmisen oma minä ja itsetunto murretaan ja näin            senomaisesti opiskelemaan sitä, mikä
23481: saadaan työttömistä yhä nöyrempiä. Kun työn-               luontaisesti kuuluu jokaisen työhön ha-
23482: hakukursseille osallistumisen laiminlyönnin seu-           lukkaan ihmisen perinteiseen keinovali-
23483: rauksena uhkaillaan suoraan tai epäsuorasti                koimaan ilman muutaman päivän kurssi-
23484: työnhaun katkeamisella ja työttömyysturvaseu-              tusta?
23485: raamuksilla, on työttömien taholla esitetty jopa
23486: 
23487:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1999
23488:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
23489: 
23490: 
23491: 
23492: 
23493: 280043
23494: 2                                           KK 1644/1998 vp
23495: 
23496: 
23497: 
23498: 
23499:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23500: 
23501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Työn hakeminen nykyisillä työmarkkinoilla
23502: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           on monenlaista osaamista vaativa prosessi. Eten-
23503: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kään pitkäaikaisesta työsuhteesta työttömäksi
23504: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         jääneet, jo aktiivisesta työnhausta luopuneet ja
23505: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ensi kertaa työmarkkinoille tulevat eivät usein
23506: n:o 1644:                                              osaa hakea työtä parhailla menetelmillä, oikeita
23507:                                                        hakukanavia käyttäen tai eivät saa tietoja työ-
23508:            Mitkä ovat Hallituksen mielestä ne          paikkavirrasta riittävän kattavasti. Työnhaku-
23509:         perusteet, joilla työttömiä ihmisiä pako-      valmiuksia parantavien ryhmäpalvelujen ja kou-
23510:         tetaan työnhakukursseille eli simputuk-        lutusten tarkoituksena on myös selvittää työnha-
23511:         senomaisesti opiskelemaan sitä, mikä           kijan omat vahvuudet ja osaaminen sekä profi-
23512:         luontaisesti kuuluu jokaisen työhön ha-        loida työnhakua, harjoitella työnhakuhaastatte-
23513:         lukkaan ihmisen perinteiseen keinovali-        lua, hakemusten ja ansioluetteloiden laadintaa
23514:         koimaan ilman muutaman päivän kurssi-          sekä suunnata työttömän työnhakijan toimintaa
23515:         tusta?                                         tehokkaaseen uudelleentyöllistymiseen.
23516:                                                           Työttömän työnhakijan oikeutena on saada
23517:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tukea työnhakuunsa työvoimatoimiston perus-
23518: vasti seuraavaa:                                       palveluista sekä työvoimapoliittisen harkinnan
23519:                                                        perusteella tarjottavista aktiiviohjelmista. Hä-
23520:     Työnhakuvalmiuksia parantava toiminta laa-         nellä on myös velvollisuus hakea työtä sekä yllä-
23521: jeni merkittävästi osana työvoimapolitiikan pe-        pitää ja parantaa työmarkkinavalmiuksiaan.
23522: rusuudistusta vuoden 1998 alusta lukien. Tuol-         Työnhakuvalmiuksien parantaminen ei ole työ-
23523: loin uudistettiin työttömän työnhakijan palvelu-       hallinnon toiminnassa vain irrallisten muutaman
23524: prosessia, aktiivisia työvoimapoliittisia ohjelmia,    päivän kurssien kysymys, vaan keskeinen toi-
23525: toimeentuloetuuksia sekä määriteltiin työttömän        mintapolitiikka läpi koko palveluprosessin.
23526: työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet. Eräänä         Työnhakijoille on jaettu työvoimatoimistosta
23527: keskeisenä uudistuksen linjauksena oli kasvattaa       työnhakukirja,johon on voinutkirjata ylös työn-
23528: työttömien työnhakijoiden tehokasta työnhaku-          hakutapahtumiaan ja koota työnhaussa tarpeel-
23529: käyttäytymistä. Tällä on puolestaan vankat ta-         lista materiaalia. Määräaikaisissa työnhaku-
23530: lous- ja työvoimapoliittiset perusteensa. Mikäli       haastatteluissa sovitaan yksityiskohtaisesti työn-
23531: työttömät hakevat aktiivisesti avoimia ja muita        hakusuunnitelman laadinnasta ja siinä tarvitta-
23532: työpaikkoja ja kilpailevat niistä työssä olevien       vista tukitoimista. Työnhakukoulutus kuuluu
23533: kanssa, on tämä omiaan pitämään palkka- ja             osana tähän palveluprosessin kokonaisuuteen.
23534: kustannusinflaation kurissa ja olosuhteet työlli-      Työttömällä työnhakijalla on työnhakuhaastat-
23535: syyden kasvulle ovat suotuisat. Mikäli työttömät       telussa mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä pal-
23536: työnhakijat eivät yleensä hakisi aktiivisesti työtä,   veluja ja aktiivitoimenpiteitä hän työnhakunsa
23537: ei työttömiä tarvitsisi ottaa huomioon palkka-         tueksi saa. Työvoimapalvelulain säädösten no-
23538: vaatimusten asetannassa, eikä työpaikkakilpailu        jalla myös ryhmäpalvelunajärjestettävästä työn-
23539: olisi työmarkkinoiden toimivuuden kannalta             hakukoulutuksesta kieltäytyminen voi johtaa
23540: riittävää. Työvoimapolitiikan uudistuksen yh-          työnhaun katkaisemiseen tai työttömyysturva-
23541: teydessä työttömyys määriteltiin yksilön ja val-       lain tai työmarkkinatukilain mukaisiin seuraa-
23542: tion välisenä suhteena päätoimiseksi työnhauksi.       muksiin.
23543: Työhallinnon rekrytointiongelmia koskevissa               Työnhakuvalmennusta järjestettiin vuoden
23544: selvityksissä erääksi työpaikkojen täyttövai-          1998 aikana ennakkotietojen mukaan ryhmäpal-
23545: keuksien syyksi on ilmoitettu hakijoiden puuttu-       veluina n. 36 800 henkilölle ja työvoimakoulu-
23546: minen. Kun työpaikkavirta julkiseen työnväli-          tuksena n. 56 600 henkilölle, yhteensä n. 93 400
23547: tykseen edelleen v. 1998 kasvoi, on työhallinnon       henkilölle. Toimintaa jatketaan vuonna 1999
23548: tehtävänä varmistaa työvoiman hyvä saatavuus.          korkealla määrällisellä tasolla.
23549:                                          KK 1644/1998 vp                                          3
23550: 
23551:   Työvoimapoliittisen järjestelmän uudistusta      täin kiittävää. Ryhmien sisäinen vuorovaikutus
23552: koskevan palautekyselyn tulosten mukaan työn-      on merkittävä tekijä työttömän työnhakijan itse-
23553: hakuvalmennus on otettu erittäin myönteisesti      tunnon ja työnhakumotivaation kannalta. Toi-
23554: vastaan. Työnhakukoulutuksesta laaditun tutki-     minnan vaikuttavuuden perusteellisemmaksi sel-
23555: muksen mukaan tällaisesta toiminnasta hyötyvät     vittämiseksi on käynnistetty seurantatutkimus,
23556: eniten ne, jotka ovat alun perin siihen vähiten    jossa tarkastellaan työnhakukoulutuksen tulok-
23557: motivoituneita. Asiakaspalaute työnhakukoulu-      sellisuutta.
23558: tuksesta on ollut pääosin myönteistä, jopa erit-
23559: 
23560:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1999
23561: 
23562:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
23563: 4                                           KK 1644/1998 vp
23564: 
23565: 
23566: 
23567: 
23568:                                          Tili Riksdagens Talman
23569: 
23570:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       förvaltningen se tili att tillgången på arbetskraft
23571: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         är god.
23572: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Att söka arbete på dagens arbetsmarknad är
23573: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga           en process som kräver mångsidigt kunnande. I
23574: spörsmål nr 1644:                                      synnerhet de som blivit arbetslösa efter ett lång-
23575:                                                        varigt arbetsförhållande, de som redan gett upp
23576:           På vilka grunder anser Regeringen att        att aktivt söka arbete och de som första gången
23577:        arbetslösa människor kan tvingas att del-       söker inträde på arbetsmarknaden är ofta sådana
23578:        ta i jobbsökarkurser, dvs. som ett slags        som inte kan söka arbete genom att använda de
23579:        pennalism studera sådant som normalt            bästa metoderna, rätta sökkanaler eller som inte
23580:        hör tili varje arbetsviliig persons åtgärds-    har tiligång tili tillräckligt täckande uppgifter om
23581:        arsenal utan att det behövs några dagars        lediga arbetsplatser. Den gruppservice och ut-
23582:        kurser?                                         bildning som skall förbättra fårdigheterna för
23583:                                                        jobbsökning har som mål att också kartlägga
23584:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          arbetssökandens starka sidor och · kunnande
23585: anföra följande:                                       samt profilera sökandet efter arbete, förbereda
23586:                                                        för en arbetsplatsintervju, hur man skriver en
23587:     Den verksamhet som förbättrar jobbsökarfår-        ansökning och meritförteckning samt att effek-
23588: digheterna utvidgades betydligt som ett led i den      tivt rikta den arbetslösa arbetssökandens aktivi-
23589: arbetskraftspolitiska grundreformen i början av        tet in på att på nytt komma in på arbetsmarkna-
23590: 1998. Reformen innabar att serviceprocessen för        den.
23591: arbetslösa arbetssökande, aktiva arbetskraftspo-          Tili den arbetslösa arbetssökandens rättighe-
23592: litiska program och utkomstförmåner revidera-          ter hör att få stöd i sin jobbsökning av arbets-
23593: des och att den arbetslösa arbetssökandens rät-        kraftsbyråns basservice och de aktiveringspro-
23594: tigheter och skyldigheter definierades. En central     gram som erbjuds enligt arbetskraftspolitisk
23595: linje i reformen var att öka effektivt jobbsökande     prövning. Han eller hon har också skyldighet att
23596: bland de arbetslösa arbetssökandena. För detta         söka arbete och upprätthålla och förbättra sina
23597: igen finns det starka ekonomisk- och arbets-           arbetsmarknadsfårdigheter. I arbetsförvaltning-
23598: kraftspolitiska grunder. Om arbetslösa aktivt sö-      ens verksamhet är förbättrande av jobbsökarfår-
23599: ker såväl lediga som andra arbetsplatser och           digheter inte någon fristående fråga om några
23600: konkurrerrar om dem med personer som har               dagars kurser utan en viktig grundprincip som
23601: arbete, blir resultatet att löne- och kostnadsinfla-   går igenom hela serviceprocessen. Arbetskrafts-
23602: tionen hålls nere och att förhållnadena för ökad       byrån har utdelat tili arbetssökande en jobb-
23603: sysselsättning är gynnsamma. Om arbetslösa ar-         sökarbok, i viiken man har kunnat skriva upp
23604: betssökande inte skulle aktivt söka arbete, skulle     sina jobbsökningshändelser och samlain sådant
23605: man inte behöva ta arbetslösa i betraktande vid        materia! som behövs vidjobbsökning. I samband
23606: uppställande av lönekrav och då skulle konkur-         med periodiska jobbsökarintervjuer kommer
23607: rensen om arbetsplatser inte vara tiliräcklig för      man överens i detalj om en jobbsökarplan som
23608: att arbetsmarknaden skall kunna fungera bra. I         skulle göras upp och de stödåtgärder som behövs
23609: samband med den arbetskraftspolitiska refor-           härvid. Jobbsökarutbildningen ingår som ett led
23610: men definierades arbetslöshet i relation mellan        i den omfattande serviceprocessen. Vid jobb-
23611: individen och staten som sökande efter arbete på       sökarintervjun har den arbetslösa arbetssökan-
23612: heltid. 1 de utredningar som gjorts om rekryte-        den möjlighet att påverka vilka tjänster och akti-
23613: ringsproblem inom arbetsförvaltningen har brist        va åtgärder han eller hon får som stöd för sin
23614: på sökande angetts som en orsak tili svårigheten       jobbsökning. Också vägran att delta i sådan
23615: att besätta arbetsplatser. Då tiliströmningen av       jobbsökarutbildning som ordnas i form av
23616: lediga platser tili den offentliga arbetsförmed-       gruppservive kan enligt lagen om arbetskrafts-
23617: lingen ytterligare ökade under 1998 skall arbets-      service leda tili att sökandet av arbete avbryts
23618:                                           KK 1644/1998 vp                                         5
23619: 
23620: eller tili sådana påföljder som avses i lagen om    mottagande. En1igt en undersökning omjobbsö-
23621: utkomstskydd för arbetslösa eller lagen om ar-      karutbildningen har de som ursprungligen varit
23622: betsmarknadsstöd.                                   minst motiverade haft mest nytta av denna verk-
23623:    Under 1998 ordnades enligt preliminära upp-      samhet. Den kundfeedback som man fått av
23624: gifter jobbsökarträning i form av gruppservice åt   jobbsökarutbildningen har varit mestadels posi-
23625: ca 36 800 personer och i form av arbetskraftsut-    tiv, tili och med berömlig. Gruppernas interna
23626: bildning åt ca 56 600 personer, vilket samman-      växelverkan är en signifikant faktor med tanke
23627: lagt gör 93 400 personer. Verksamheten fortgår      på den arbets1ösa arbetssökandens sjä1vkäns1a
23628: under 1999 på en kvantitativt hög nivå.             ochjobbsökningsmotivation. För en grundligare
23629:    Resultaten av den feedbackutredning som gäl-     utredning av verksamhetens effekter har man
23630: ler den arbetskraftspolitiska reformen visar att    startat en uppföljande undersökning omjobbsö-
23631: jobbsökarträningen har fått ett mycket positivt     karutbildningens effekter.
23632: 
23633:      Helsingforsden 15 februari 1999
23634: 
23635:                                                                Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
23636:                                              KK 1645/1998 vp
23637: 
23638: Kirjallinen kysymys 1645
23639: 
23640: 
23641: 
23642: 
23643:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Työttömän mieltämistä ongelmista työvoi-
23644:                                         mahallinnossa
23645: 
23646: 
23647:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23648: 
23649:   Työtön kansalainen Tampereelta on kirjoitta-          miset eivät jäisi masennuksessaan vain kotiin yö-
23650: nut:                                                    paidassa kuljeksimaanja odottamaan postia työ-
23651:                                                         voimahallinnolta, mitä Tampereella ainakin yli
23652: "Työllistämistuet                                       40-vuotiaan on turha odotella. Sen sijaan, jos olet
23653:                                                         19-vuotias ylioppilas ja jäänyt ensimmäisenä
23654:    Miksi firma, joka ilmoittaa työpaikan avoi-          vuonna vaille mieluista opiskelupaikkaa, ilmoit-
23655: meksi työvoimahallintoon tai lehden palstalla, ei       taudut työvoimatoimistoon ja postia tulee vii-
23656: ole oikeutettu saamaan tukia palkatessaan hen-          koittain pelkästään harrastustenkin pohjalta,
23657: kilön, joka olisi tukiin oikeutettu, ellei ole ilmoi-   vaikka on ilmiselvää, että menet opiskelemaan
23658: tuksessaan maininnut haluavansa palkata ni-             mahdollisesti jo vuoden kuluttua. Tällaisille kyl-
23659: menomaan tukityöllistetyn. Tämä on mielestäni           lä tarjotaan ihan vakituisia työpaikkoja. Tästä
23660: väärin! Nytkin avoimista paikoista vain n. 30 %         minulla on omakohtaiset kokemukset omassa
23661: ilmoitetaan julkiseen hakuun ja loput 70 % jae-         perheessäni.
23662: taan suhteilla ja tuttavankaupoilla. Uskon, että            Itse olen ilmoittautunut työnhakijaksi 1995
23663: ilmoittelu vähenee entisestään mitä enemmän tie-        tammikuussa ja ensimmäisen kerran pääsin työ-
23664: to tästä oikeudenmenetyksestä firmoihin leviää.         voimaneuvojan puheille vasta syyskuussa 1998.
23665: Työllistämistuki on useinkin työttömälle hyvä           Siellä sain tiedon koulutuksesta, johon pääsin.
23666: vetonaula työtä hakiessa eikä sillä pitäisi olla        Tähän koulutukseen sisältyi myös työnhaku ja
23667: merkitystä millä välityksellä on tiedon avoimesta       siellä sai paljon erilaista tietoa, mitä olisin kai-
23668: työpaikasta saanut. Mielestäni kaikilla firmoilla       vannut jo silloin, kun jäin työttömäksi.
23669: pitää olla oikeus saada tukea, jos palkattu henki-          Olen siis sitä mieltä, että työnhakukoulutus ja
23670: lö on tukiin oikeutettu ja firma muutoin täyttää        psyykkaus pitää järjestää välittömästi työttö-
23671: annetut ehdot, riippumatta siitä miten paikka on        myyden alussa, eikä vasta vuosien kuluttua kun
23672: ilmoitettu avoimeksi.                                   ei enää muuta keksitä.
23673:                                                             Karvaat kokemukset minulla on myös tila-
23674:                                                         päistyön tekemisestä. Kysyin työvoimatoimis-
23675: Kriisipala veri                                         tosta mitä se vaikuttaa työnhakuuni, jos menen
23676:                                                         muutamana iltana ravintolaan työhön. "Sehän
23677:    Kun sattuu joku suurempi liikenneonnetto-            on suorastaan kannattavaa eikä vaikuta miten-
23678: muus, alkavat kriisiryhmät välittömästi toimia.         kään työnhakuuni", minulle sanottiin. Toisin
23679: Näin pitäisi olla myös kun suuri määrä ihmisiä          kuitenkin kävi. Kun olin ollut kaksi vuotta työt-
23680: jää kerralla työttömiksi tai ihmiset, jotka ovat        tömänä, kysyin oikeuttani tulla tukityöllistetyk-
23681: palvelleet samaa firmaa jopa kymmeniä vuosia.           si. Ei käynyt, en ollutkaan ollut työtön koko
23682: Työttömäksi jäämisestä seuraa vähintään yhtä            aikaa. Mitä taas tulee kannattavuuteen, puolen
23683: suuri shokki kuin liikenneonnettomuudestakin.           vuoden aikana minkä tein ko. ilta- ja yötyötä,
23684: Tällaiseen kriisiryhmään pitäisi päästä välittö-        ansioni olivat n. 2 000 mk enemmän mitä olisin
23685: mästi eikä odotella ansiosidonnaisen päivien            saanut tekemättä mitään. Sen sijaan menetin tu-
23686: täyttymistä. (Esim. TAKK:ssa tuntuu olevan              kityöllistymisen,josta puolen vuoden aikana oli-
23687: hyvät psykologit kouluttajina). Tässä ryhmässä          sin ansainnut yli 30 000 mk. Kuukauden sairaus-
23688: valettaisiin heti uskoa omiin kykyihin, neuvottai-      loman ajalla ei myöskään ollut työtön. Tästä
23689: siin työnhaussa ja saisi tietoa koulutuksesta ja        seurasi vielä karenssi ja maksujen odotus uutta
23690: koulutustuista ym. mahdollisuuksista. Näin ih-          päivärahapäätöstä odotellessa. Samoin katso-
23691: 
23692: 280043
23693: 2                                         KK 1645/1998 vp
23694: 
23695: taan muutamana iltana opiskeleva työtön opis-                  Tunteeko Hallitus ja sen asianomainen
23696: kelijaksi, vaikka ei täytä opintorahan saamisen             ministeriö piston sydämessään työttö-
23697: ehtoja.                                                     män omakohtaisen kokemuksen perus-
23698:                                                             teella esittämästä arvostelusta työllistä-
23699:                                                             mistukimenettelyn ja työnhakukoulutuk-
23700: Nämä ovat pelkkiä typeriä tilastojen kaunis-                sen suhteen, ja
23701: tuksia!"                                                       saako Hallitus tästä aihetta menetel-
23702:                                                             mien parantamiseen työvoimahallinnon
23703:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          toiminnassa?
23704: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23705: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23706: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23707: 
23708:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
23709: 
23710:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
23711:                                             KK 1645/1998 vp                                               3
23712: 
23713: 
23714: 
23715: 
23716:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23717: 
23718:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         että työnantajan olisi ilmoituksessaan todettava
23719: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työpaikan olevan tukityöpaikka tai että työpaik-
23720: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ka on ilmoitettava avoimeksi työvoimatoimis-
23721: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         toon. Toivottavaa tietysti olisi, että mahdollisim-
23722: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          man moni työnantaja ilmoittaisi työpaikan avoi-
23723: n:o 1645:                                              meksi työvoimatoimistoon.
23724:                                                            Usein työnhakija, jonka työllistämisen edistä-
23725:           Tunteeko Hallitus ja sen asianomainen        miseen voidaan työvoimatoimiston harkinnan
23726:        ministeriö piston sydämessään työttö-           mukaan myöntää työllistämistukea, on aktiivi-
23727:        män omakohtaisen kokemuksen perus-              sesti itse etsinyt työpaikan ja vasta ao. tilanteessa
23728:        teella esittämästä arvostelusta työllistä-      on tullut harkittavaksi se, voiko työnantaja saa-
23729:        mistukimenettelynja työnhakukoulutuk-           da työnhakijan työllistämisen edistämiseksi työl-
23730:        sen suhteen, ja                                 listämistukea. Ko. tilanteessa työvoimatoimisto
23731:           saako Hallitus tästä aihetta menetel-        joutuu tietysti harkitsemaan, täyttyisikö työ-
23732:        mien parantamiseen työvoimahallinnon            paikka ilman työllistämistukeakin, jolloin tukea
23733:        toiminnassa?                                    ei työllisyysasetuksen 30 §:n mukaan voida
23734:                                                        myöntää. Työllistämistuen myöntäminen perus-
23735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuu aina työnantajan erikseen työvoimatoimis-
23736: vasti seuraavaa:                                       tolle tekemään hakemukseen.
23737:                                                           Kysymyksenjohdanto-osassa esitetty tilanne,
23738:    Työvoimapalvelujen avulla työkykyinen työ-          jossa henkilö on ilmoittautunut työnhakijaksi
23739: markkinoiden käytettävissä oleva työvoimatoi-          tammikuussa 1995 ja jossa ensimmäisen kerran
23740: mistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautu-         olisi päästy keskustelemaan työvoimaneuvojan
23741: nut henkilö pyritään ensisijaisesti työllistämään      kanssa syyskuussa 1998, jolloin työnhakija oli
23742: työssäkäyntialueellaan avoimiksi ilmoitettuihin        ohjattu työnhakukoulutukseen, tuntuu käsittä-
23743: työpaikkoihin. Jos työnhakijaa ei onnistuta yksi-      mättömän pitkältä. Ministeriön toimeenpano-
23744: löllisen tilanteen edellyttämillä tehostetuilla toi-   osasto on ollut asianjohdosta yhteydessä Pirkan-
23745: menpiteillä työllistämään edellä kerrotuin ta-         maan työvoima- ja elinkeinokeskukseen, jonka
23746: voin, voidaan hänen työllistymistään tukea työl-       tehtävänä on paikallistasolla valvoa oman toimi-
23747: lisyysmäärärahojen avulla. Työllisyysmäärära-          alueensa työvoimatoimistojen toimintaa.
23748: hoja kohdennetaan erityisesti nuorten ja pitkäai-          Eräs vuoden 1998 alusta voimaan tulleen työ-
23749: kaistyöttömien työllistämiseen sekä pitkäaikais-       voimapoliittisen järjestelmän kokonaisuudistuk-
23750: työttömyyden ennalta ehkäisemiseen. Kenellä-           sen päätavoitteista oli työvoimapalveluprosessin
23751: kään ei ole henkilökohtaista oikeutta työllistä-       tehostaminen. Uudistetun palveluprosessin
23752: mistuen avulla syntyvään työpaikkaan, vaan             myötä työnhakijan kanssa toteutetaan ensim-
23753: työvoimatoimisto harkitsee tapauskohtaisesti,          mäisen viiden työttömyyskuukauden aikana
23754: miten työnhakijan työmarkkinavalmiuksia voi-           mm. alkuhaastattelu, työnhakusuunnitelman
23755: taisiin parantaa, jotta voitaisiin edistää hänen       laatiminen, osaamiskartoitus sekä tarvittaessa
23756: työllistymistään etenkin avoimille työmarkki-          työnhakuvalmiuksia parantava koulutus. Mai-
23757: noille.                                                nitulla uudistuksella on pyritty nimenomaan sii-
23758:     Työllistämistuen myöntämisen edellytyksistä        hen, että työllistymisen esteet voidaan havaita ja
23759: säädetään työllisyysasetuksessa (1363/1997).           poistaa heti työttömyyden alkuvaiheessa.
23760:  Käytännössä työnantajat, jotka haluavat hakea            Vuonna 1995 luovuttiin työllisyysasetuksessa
23761: työllistämistukea työllistettävän palkkaamiseen        säännellystä ns. täsmätukijärjestelmästä, joka
23762: ilmoittavat työpaikan avoimeksi työvoimatoi-           sääteli yksityiskohtaisesti, millä edellytyksillä ja
23763: mistoon ja ilmoittavat samalla kyseessä olevan         minkä suuruisena työllistämistukea kussakin ti-
23764:  ns. työllistämistukityöpaikan. Työllistämistuen       lanteessa voitiin myöntää. Samassa yhteydessä
23765:  myöntämisen edellytyksenä ei kuitenkaan ole se,       työllisyysasetusta täsmennettiin siten, että yhtä-
23766: 4                                         KK 1645/1998 vp
23767: 
23768: jaksoisesti 12 kuukautta työttömänä olleen työn-     käaikaistyöttömän määritelmän ottamisella
23769: hakijan lisäksi pitkäaikaistyöttömänä voidaan        työllisyysasetukseen haluttiin nimenomaisesti
23770: pitää myös henkilöä, joka on useammassa työt-        antaa työvoimatoiroistoille liikkumavaraa siten,
23771: tömyysjaksossa ollut yhteensä vähintään 12 kuu-      ettei esimerkiksi lyhyestä koulutus- tai työssäolo-
23772: kautta työttömänä työnhakijana työvoimatoi-          jaksosta aiheutuva lyhytaikainen työttömyyden
23773: mistossa ja joka työttömyyden kokonaiskeston         katko heikennä henkilön mahdollisuuksia tuki-
23774: perusteella on rinnastettavissa yhtäjaksoisesti 12   työhön. Edellä selostetun perusteella työvoima-
23775: kuukautta työttömänä olleeseen työnhakijaan.         toimistot ovat myös tukityöllistäneet henkilöitä,
23776: Vastaava säännös on myös nykyisin voimassa           joiden työttömyyteen on tullut lyhyitä katkoja.
23777: olevassa uudistetussa työllisyysasetuksessa             Työministeriö on alue- ja paikallishallinnol-
23778: (1363/1997).                                         leen antamassaan koulutuksessa ja muun muassa
23779:     Työvoimatoimisto harkitsee tapauskohtaises-      työhallinnon tulostavoitteisiin liittyvässä ohjeis-
23780: ti, onko työllistämistuen myöntämistä pidettävä      tuksessa korostanut sitä, että rinnasteisena pit-
23781: kussakin tapauksessa työvoimapoliittisesti tar-      käaikaistyöttömänä pidettäviä työnhakijoita
23782: koituksenmukaisena ja henkilön työmarkkina-          voidaan perustellusti työllistää tukityöhön tilan-
23783: valmiuksia parantavana ja voidaanko henkilö          teissa, joissa pitkittynyt yhdenjaksoinen työttö-
23784: työttömyyden kokonaiskeston perusteella rin-         myys on työnhakijan oman aktiivisuuden seu-
23785: nastaa pitkäaikaistyöttömään. Rinnasteisen pit-      rauksena katkennut.
23786: 
23787:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1999
23788: 
23789:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
23790:                                              KK 1645/1998 vp                                              5
23791: 
23792: 
23793: 
23794: 
23795:                                           Tili Riksdagens Talman
23796: 
23797:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             sysselsättningsstöd är emellertid inte att arbetsgi-
23798: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             varen i sitt meddelande borde konstatera att ar-
23799: med1em av statsrådet översänt fö1jande, av riks-        betsplatsen är en stödarbetsplats eller att arbets-
23800: dagsman Sulo Aittoniemi underteckande spörs-            platsen bör anmälas som ledig tili arbetskraftsby-
23801: mål nr 1645:                                            rån. Det vore naturligtvis önskvärt att så många
23802:                                                         arbetsgivare som möjligt anmälde tili arbets-
23803:           Känner Regeringen och dess behöriga           kraftsbyrån om att de har en Iedig arbetsplats.
23804:        ministerium ett stygn i hjärtat på grund av         Ofta har en arbetssökande, som enligt arbets-
23805:        den kritik, baserad på en arbetslös per-         kraftsbyråns övervägande kan beviljas syssel-
23806:        sons personliga erfarenhet, som gäller           sättningsstöd för främjandet av arbetssökandens
23807:        förfarandet med sysselsättningsstöd och          sysselsättning, själv aktivt sökt en arbetsplats,
23808:        jobbsökarutbildning, och                         och först i den situation som uppkommit har man
23809:           får Regeringen härav anledning att            varit tvungen att överväga huruvida arbetsgiva-
23810:        förbättra metoderna inom arbetskrafts-           ren kan få sysselsättningsstöd för att sysselsät-
23811:        förvaltningens verksamhet?                       tandet av arbetssökanden skall främjas. I denna
23812:                                                         situation blir arbetskraftsbyrån naturligtvis
23813:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tvungen att överväga huruvida arbetsplatsen
23814: anföra följande:                                        skulle besättas även utan sysselsättningsstöd,
23815:                                                         varvid stöd enligt 30 § sysselsättningsförordning-
23816:     Med hjälp av arbetskraftsservice försöker ar-       en inte kan beviljas. Beviljandet av sysselsätt-
23817: betsföra personer som står tili arbetsmarknadens        ningsstöd baserar sig alltid på en skild ansökan
23818: förfogande och som anmält sig som arbetslösa            som arbetsgivaren gör tili arbetskraftsbyrån.
23819: arbetssökande i första hand anställas i arbets-             I den i spörsmålets ingress framförda situatio-
23820: platser som anmälts som lediga inom dessa per-          nen, där en person anmält sig som arbetssökande
23821: soners pendlingsregion. Ifall det inte lyckas att på    i januari 1995 och där denne för första gången
23822: ovan relaterade sätt sysselsätta arbetssökandena        fått tillfålle att samtala med arbetskraftskonsu-
23823: med sådana effektiva åtgärder som den individu-         lenten i september 1998, varvid arbetssökanden
23824: ella situationen förutsätter, kan sysselsättandet       anvisats jobbsökarutbildning, f6refaller tiden
23825: av dessa personer stödjas genom sysselsättnings-        obegripligt lång. Ministeriets verkställande av-
23826: anslag. Sysselsättningsanslagen riktas speciellt        delning har med anledning av ärendet varit i
23827: tili sysse1sättandet av ungdomar och långtidsar-        kontakt med Birka1ands arbetskrafts- och nä-
23828: bets1ösa samt tili att förebygga långtidsarbetslös-     ringscentral, vars uppgift är att på loka! nivå
23829: het. Ingen har personlig rätt tili en arbetsplats via   övervaka arbetskraftsbyråernas verksamhet
23830: sysselsättningsstöd, utan arbetskraftsbyrån             inom dess egen region.
23831: överväger i varje enskilt fall hur arbetssökandens          Ett av huvudmålen för det arbetskraftspolitis-
23832: arbetsmarknadsfårdigheter kunde förbättras, så          ka systemets he1hetsreform, viiken trädde i kraft
23833: att man kunde främja arbetssökandens syssel-            i början av 1998, var att effektivera arbetskrafts-
23834: sättning speciellt på den öppna arbetsmarkna-           serviceprocessen. I och med den förnyade servi-
23835: den.                                                    ceprocessen verkställs tillsammans med arbets-
23836:     Sysselsättningsförordningen          (1363/1997)    sökanden under de första fem arbetslöshetsmå-
23837: innehåller besämmelser om förutsättningarna             naderna bl.a. en inledande intervju, uppgörandet
23838: för beviljandet av sysselsättningsstöd. I prakti-       av en jobbsökarplan, kompetensanalys och vid
23839: ken gör de arbetsgivare som vill ansöka om sys-         behov utbildning som förbättrar jobbsökarfär-
23840:  selsättningsstöd för att avlöna en person som          digheterna. Med reformen har man uttryckligen
23841:  skall sysselsättas en anmälan om en ledig arbets-      strävat efter att hindren för sysselsättning kunde
23842:  plats tili arbetskraftsbyrån och meddelar samti-       observeras och elimineras genast i arbetslöshe-
23843:  digt att det är fråga om en s.k. sysselsättnings-      tens begynnelseskede.
23844:  stödsplats. Förutsättningen för beviljandet av             År 1995 avstod man från det i sysselsättnings-
23845: 6                                          KK 1645/1998 vp
23846: 
23847: förordningen reglerade systemet med s.k. preci-       nadsfårdigheter och om personen på basis av
23848: serat stöd, som detaljerat reglerade under vilka      arbetslöshetens totala varaktighet kan jämställas
23849: förutsättningar och tili vilket belopp sysselsätt-    med en långtidsarbetslös. Genom att i sysselsätt-
23850: ningsstöd kunde beviljas i varje enskild situation.   ningsförordningen inta definitionen på en jäm-
23851: 1 detta sammanhang preciserades sysselsätt-           ställd långtidsarbetslös ville man uttryckligen ge
23852: ningsförordningen så att inte bara en arbetssö-       arbetskraftsbyråerna spelrum så att ett kortva-
23853: kande som varit arbetslös 12 månader i ett sträck     rigt avbrott i arbetslösheten t.ex. på grund av en
23854: kan anses som långtidsarbetslös, utan också en        kort utbildningsperiod eller en kort tid i arbete
23855: person som i flera arbetslöshetsperioder varit ar-    inte försvagar personens möjligheter tili stödar-
23856: betslös arbetssökande hos arbetskraftsbyrån i         bete. På basis av det ovan relaterade har arbets-
23857: sammanlagt minst 12 månader och som på basis          kraftsbyråerna därför stödsysselssatt personer i
23858: av arbetslöshetens totala längd kan jämställas        vilkas arbetslöshet det blivit korta avbrott.
23859: med en arbetssökande som varit arbetslös i 12            Arbetsministeriet har i till sin regional- och
23860: månader i ett sträck. Motsvarande bestämmelse         lokalförvaltning givna utbildning och bl.a. i de
23861: finns också i den nu gällande reviderade syssel-      anvisningar som hänför sig till arbetsförvaltning-
23862: sättningsförordningen (1363/1997).                    ens resultatmål betonat att de arbetssökande som
23863:    Arbetskraftsbyrån överväger i varje enskilt        anses jämställda med långtidsarbetslösa med fog
23864: fall om beviljandet av sysselsättningsstöd skall      kan sysselsättas i stödarbete i situationer där
23865: anses som arbetskraftspolitiskt sett ändamålsen-      utdragen arbetslöshet som varar i ett sträck tili
23866: ligt och om det förbättrar personens arbetsmark-      följd av arbetssökandens egen aktivitet brutits.
23867: 
23868:      Helsingfors den 23 februari 1999
23869: 
23870:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
23871:                                           KK 1646/1998 vp
23872: 
23873: Kirjallinen kysymys 1646
23874: 
23875: 
23876: 
23877: 
23878:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Rannanomistajien asemasta ympäristölauta-
23879:                                       kuntien jäseninä rantayleiskaavan mitoitusperusteista päätet-
23880:                                       täessä
23881: 
23882:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23883: 
23884:    Uusien rakennus- ja kaavoitussäännösten              Asian selvittämisessä ei liene ongelmaa, koska
23885: myötä kuntien ympäristölautakunnissa ollaan          meillä on itseään hyvänä pitävä hallitus.
23886: virittelemässä keskustelua ja päätöksentekoa sii-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23887: tä, minkälaisia ohjeita ja mitoitusperusteita an-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23888: netaan rantayleiskaavojen laatimisen pohjaksi.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23889: Ympäristölautakuntienjäseninä on paljon sellai-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23890: sia luottamushenkilöitä,jotka ovat rannanomis-
23891: tajia kunnan alueella. Eräissä kunnissa saattaa                Voiko kunnan ympäristölautakunnan
23892: valtaosa lautakunnan jäsenistä olla rannanomis-             jäsenenä toimiva rannanomistaja osallis-
23893: tajia. On herännyt kysymys siitä, voivatko tällai-          tua ympäristölautakunnassa asiasta käy-
23894: set lautakunnanjäsenet osallistua lautakunnassa             tävään keskusteluun ja/tai päätöksente-
23895: asiasta käytävään keskusteluun ja päätöksente-              koon, kun on kysymys yleiskaavan laati-
23896: koon.                                                       misen ohjeiden ja mitoitusperusteiden
23897:                                                             käsittelystä?
23898: 
23899:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
23900: 
23901:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
23902: 
23903: 
23904: 
23905: 
23906:  280043
23907: 2                                          KK 1646/1998 vp
23908: 
23909: 
23910: 
23911: 
23912:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23913:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Maanomistajalle, jolla on kaava-alueella ra-
23914: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kentamatonta ranta-aluetta siinä määrin, että
23915: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tälle alueelle olisi mahdollista osoittaa lisää. ra-
23916: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kennusoikeutta, voi mitoitusperusteiden hyväk-
23917: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         syminen aiheuttaa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
23918: n:o 1646:                                             Päinvastaisessa tilanteessa voi olla maanomista-
23919:                                                       ja, joka omistaa ranta-alueella jo rakennetun
23920:           Voiko kunnan ympäristölautakunnan           tontin. Tällaisessa tilanteessa maanomistajana ei
23921:        jäsenenä toimiva rannanomistaja osallis-       yleensä ole enää odotettavissa hyötyä eikä vahin-
23922:        tua ympäristölautakunnassa asiasta käy-        koa mitoitusperusteista. Tällöinkään ei voida
23923:        tävään keskusteluun ja/tai päätöksente-        etukäteen arvioida sitä, onko jäsen esteellinen
23924:        koon, kun on kysymys yleiskaavan laati-        osallistumaan keskusteluun itse kaavaratkaisus-
23925:        misen ohjeiden ja mitoitusperusteiden          ta. On mahdollista, että tontin lähialueen maan-
23926:        käsittelystä?                                  käyttö suunnitellaan siten, että tästä ratkaisusta
23927:                                                       voi aiheutua hänelle erityistä hyötyä tai vahin-
23928:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koa.
23929: vasti seuraavaa:                                          Näiden tapausten väliinjää tilanteita, joihin ei
23930:                                                        voida antaa yleistä ohjetta.
23931:    Kysymyksessä tarkoitetaan sitä, olisiko ran-           Mahdollinen esteellisyys on aina ratkaistava
23932: taa omistava kunnan luottamuselimen jäsen es-         tapauskohtaisesti. Lautakunnan jäsenen on täl-
23933: teellinen käsittelemään yleiskaavaa tämän omis-       laisessa tilanteessa punnittava sitä hyötyä tai va-
23934: tuksensa vuoksi. Ympäristöministeriö ei voi yk-        hinkoa, jota käytettävistä mitoitusperusteista
23935: sittäistapauksessa sitovasti määrätä, miten kun-       hänelle tai hänen lähisukulaiselleen saattaa ai-
23936: nassa olisi toimittava. Sen sijaan voidaan esittää     heutua ja tällä perusteella harkittava, vaarantuu-
23937: niitä näkökohtia, joita asiassa tulisi ottaa huo-      ko hänen puolueettomuutensa tämän eturistirii-
23938: mioon.                                                 dan vuoksi. Mikäli lautakunnan jäsen katsoo
23939:    Esteellisyysperuste, joka kysymyksessä tar-         olevansa esteellinen osallistumaan asian käsitte-
23940: koitetussa·tapauksessa voi tulla esiin, on se, että    lyyn tai että kuntalaiset voisivat perustellusti
23941: asian ratkaisusta on lautakunnan jäsenelle tai        epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa, hä-
23942: hänen lähisukulaiselleen odotettavissa erityistä       nen tulee omaaloitteisesti jäävätä itsensä. Mah-
23943: hyötyä tai vahinkoa.                                   dollisen valituksen kautta asia ratkaistaan viime
23944:                                                        kädessä tuomioistuimessa.
23945: 
23946:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1999
23947: 
23948:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
23949:                                           KK 1646/1998 vp                                           3
23950: 
23951: 
23952: 
23953: 
23954:                                         Tili Riksdagens Talman
23955: 
23956:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             För en markägare som har så mycket obyggda
23957: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande         strandområden i ett planeområde att det kunde
23958: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     vara möjligt att anvisa ytterligare byggnadsrätter
23959: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-     tili området kan godkännandet av dimensione-
23960: ga spörsmål nr 1646:                                ringsgrunderna orsaka särskild nytta eller skada.
23961:                                                     Däremot kan en markägare som äger en redan
23962:           Kan en strandägare som fungerar som       byggd tomt i strandområdet befinna sig i motsatt
23963:        medlem av miljönämnden delta i nämn-         situation. 1 en sådan situation kan markägaren i
23964:        dens diskussioner och/eller beslutsfattan-   allmänhet varken vänta sig nytta eller skada av
23965:        de i ärendet, då det är fråga om behand-     dimensioneringsgrunderna. lnte heller då kan
23966:        ling av anvisningarna för utarbetande av     man i förväg bedöma huruvida medlemmen är
23967:        en generalpian och dimensionerinsgrun-       förhindrad att delta i diskussionen om sjäva
23968:        derna för den?                               planelösningen. Det är möjligt att markanvänd-
23969:                                                     ningen i närheten av tomten planeras så att avgö-
23970:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       randet orsakar vederbörande särskild nytta eller
23971: anföra följande:                                    skada.
23972:                                                         Mellan dessa ytterlighetssituationer finns an-
23973:    Spörsmålet avser om en medlem i ett kommu-       dra, för vilka allmänna anvisningar inte kan ges.
23974: nalt förtroendeorgan som äger strand på grund       Eventuellt jäv måste alltid avgöras från fall tili
23975: av sitt markinnehav är förhindrad att delta i       fall. Medlemmarna i eu nämnd bör i sådana fall
23976: behandlingen av en generalplan. Miljöministeriet    begrunda den nytta eller skada som dimensione-
23977: kan inte i enskilda fall ge bindande föreskrifter   ringsgrunderna kan orsaka dem eller deras nära
23978: om hur en kommun skall agera, men däremot           släktingar och mot denna bakgrund överväga
23979: kan ministeriet anföra sådana allmänna syn-         huruvida opartiskheten äventyras på grund av en
23980: punkter som bör beaktas i saken.                    sådan intressekonflikt. Om en medlem i nämn-
23981:    Den grund för jäv som kan vara aktuell i det     den anser sig förhindrad att deltai handläggning-
23982: fall som här avses är att avgörandet för medlem-    en av ett ärende, eller om kommuninvånarna har
23983: men eller för någon nära släkting kunde innebära    motiverade skäl att betvivla haJ!s opartiskhet,
23984: särskild nytta eller skada.                         bör han på eget initiativ jäva sig. Arendet avgörs
23985:                                                     i sista hand i en domstol efter eventuella besvär.
23986: 
23987:      Helsingfors den 25 februari 1999
23988: 
23989:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
23990:                  j
23991:                 j
23992:                j
23993:               j
23994:              j
23995:             j
23996:            j
23997:           j
23998:          j
23999:         j
24000:        j
24001:       j
24002:      j
24003:     j
24004:    j
24005:   j
24006:  j
24007: j
24008:                                             KK 1647/1998 vp
24009: 
24010: Kirjallinen kysymys 1647
24011: 
24012: 
24013: 
24014: 
24015:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Pirkanmaan ammattikorkeakoulun toimi-
24016:                                         luvasta
24017: 
24018: 
24019:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24020: 
24021:    Pirkanmaa ja erityisesti Tampereen seutu on         kaisua ei vielä tiedä, mutta jollakin tavoin jää
24022: koulutuksellisesti maan kehittyneimpiä alueita.        taas mieleen, että kysymys on tietyn maakunnan
24023: Siellä on sekä yliopisto että teknillinen korkea-      ja entisten "Hämeen hitaiden" sortamisesta.
24024: kouluja poliisikoulutus. Siellä valmistuvat maan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24025: parhaat lääkärit ja monesta muusta opinahjosta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24026: kyvykkäitä tekijöitä ammattiin kuin ammattiin.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24027: Pirkanmaa on kuitenkin vuosikaudet ollut sorre-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24028: tussa asemassa valtiovallan suunnasta. Esimer-
24029: kiksi lääkärikoulutuksen pysymisestä Tampe-                      Mistä johtuu Pirkanmaan jatkuva sor-
24030: reella on jouduttu taistelemaan oikein olan ta-               siminen valtiovallan taholta esimerkiksi
24031: kaa, mutta on pystytty kuitenkin pitämään tol-                koulutukseen liittyvien asioiden kehittä-
24032: pillaan, tosin määrällisesti kuihtuneena.                     misessä, ja
24033:    Viime päivinä on ollut esillä Pirkanmaan am-                  mitä vikaa esimerkiksi tällä kerralla on
24034: mattikorkeakoulu, jota ei arviointiryhmän mie-                ollut Pirkanmaan ammattikorkeakoulus-
24035: lestä ole katsottu soveltuvaksi saamaan vakituis-             sa, kun sitä ei ole suositettu vakinaisen
24036: ta toimilupaa. Ratkaisut tehdään lähipäivinä ja               toimiluvan saajaksi?
24037: lähetystöt ovat surffailleet edes sun takaisin. Rat-
24038: 
24039:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
24040: 
24041:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
24042: 
24043: 
24044: 
24045: 
24046:  280043
24047: 2                                          KK 1647/1998 vp
24048: 
24049: 
24050: 
24051: 
24052:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24053: 
24054:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Arviointineuvosto näki kehittämistarpeita
24055: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          muun muassa Pirkanmaan ammattikorkea-
24056: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        koulun kokonaisuuden toimivuudessa ja koulu-
24057: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tusohjelmien synergiassa, opiskelijoiden liikku-
24058: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vuudessa, heikkojen yksiköiden laatutason nos-
24059: n:o 1647:                                              tamisesssa, opettajien kelpoisuudessa sekä kir-
24060:                                                        jasto- ja tietopalveluissa.
24061:           Mistäjohtuu Pirkanmaanjatkuva sor-               Kokonaisuudessaan arviointineuvosto katsoi,
24062:        siminen valtiovallan taholta esimerkiksi        ettei hanke täytä vakinaisen ammattikorkea-
24063:        koulutukseen liittyvien asioiden kehittä-       koulun toimiluvan laadullisia vaatimuksia.
24064:        misessä, ja                                         Valtioneuvosto päätti 5.2.1999 myöntää toi-
24065:           mitä vikaa esimerkiksi tällä kerralla on     miluvan Pirkanmaan ammattikorkeakoululle.
24066:        ollut Pirkanmaan ammattikorkeakoulus-           Valtioneuvosto katsoi, että ammattikorkeakou-
24067:        sa, kun sitä ei ole suositettu vakinaisen       lulla on tärkeä alueellinen koulutustehtävä ja että
24068:        toimiluvan saajaksi?                            vain lyhyen aikaa väliaikaisena ammattikorkea-
24069:                                                        kouluna toimineen korkeakoulun kehittämistä
24070:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           on tarpeen jatkaa. Valtioneuvosto velvoitti Pir-
24071: vasti seuraavaa:                                       kanmaan ammattikorkeakoulun ryhtymään toi-
24072:                                                        menpiteisiin arviointineuvoston lausunnossa
24073:    Korkeakoulujen arviointineuvosto, joka ar-          mainituissa asiaryhmissä ja alistamaan tulokset
24074: vioi kaikki ammattikorkeakoulujen toimilupa-           noin kolmen vuoden kuluttua arviointineuvos-
24075: hakemukset, katsoi Pirkanmaan ammattikor-              ton uudelleen arvioitaviksi. Vastaavasti menetel-
24076: keakoulun vahvuuksiksi muun muassa korkea-              tiin muissakin arviointineuvoston lausunnosta
24077: tasoisen ja kansainvälisesti aktiivisen sosiaali- ja    poikkeavissa myönteisissä toimiluparatkaisuis-
24078: terveysalan koulutuksen, ammattikorkeakoulu-            sa.
24079: maisesti profiloituneen musiikinalan koulutuk-              Hallitus ei näin ollen ole sorsinut Pirkanmaa-
24080: sen, kehityshaJuisen henkilökunnan ja hyvän             ta, kuten ei myöskään maan muita alueita.
24081: henkilöstön kehittämisohjelman sekä hyviin ta-
24082: loudellisen pohjan.
24083:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
24084: 
24085:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
24086:                                           KK 1647/1998 vp                                              3
24087: 
24088: 
24089: 
24090: 
24091:                                         Tili Riksdagens Talman
24092: 
24093:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Utvärderingsrådet såg utvecklingsbehov bl.a.
24094: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      i det sätt på vilket yrkeshögskolan fungerar som
24095: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    helhet, synergin mellan utbildningsprogrammen,
24096: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga        de studerandes rörlighet, höjningen av kvalitets-
24097: spörsmål nr 1647:                                   nivån i svaga enheter, lärarnas behörighet samt
24098:                                                     biblioteks- och informationstjänsterna.
24099:           Vad beror det på att Birkaland stän-          Som helhet ansåg utvärderingsrådet att pro-
24100:        digt diskrimineras av statsmakten t.ex.      jektet inte fyller de kvalitativa krav som gäller för
24101:        vid utvecklandet av utbildningsärenden,      att yrkeshögskolan skall beviljas ordinarie sta-
24102:        och                                          tus.
24103:           vad var det t.ex. denna gång för fel på       Statsrådet beslöt 5.2.1999 att bevilja tillstånd
24104:        yrkeshögskolan Pirkanmaan ammatti-           för Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Statsrå-
24105:        korkeakoulu när den inte ansågs kunna        det ansåg att yrkeshögskolan har en viktig regio-
24106:        få tillstånd som ordinarie yrkeshögskola?    nal utbildningsuppgift och att det är skäl att
24107:                                                     fortsätta utvecklandet av högskolan då den fung-
24108:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       erat som temporär yrkeshögskola endast en kort
24109: anföra följande:                                    tid. Statsrådet förpliktigade Pirkanmaan ammat-
24110:                                                     tikorkeakoulu att vidta åtgärder i fråga om de
24111:    Rådet för utvärdering av högskolorna, som        områden som nämns i utvärderingsrådets utlå-
24112: bedömde alla ansökningar om yrkeshögskoletill-      tande och att inom ca tre år på nytt lägga fram
24113: ständ, ansåg att styrkeomrädena vid Pirkanmaan      resultaten för utvärderingsrädet för bedömning.
24114: ammattikorkeakoulu bl.a. var en kvalitativ och       Förfarandet var detsamma även i andra fall där
24115: internationellt aktiv utbildning i social- och      tillstånd beviljades trots utvärderingsrådets utlå-
24116: hälsovård, en yrkeshögskolemässigt profilerad        tande.
24117: utbildning i musik, en personai redo för utveck-        Regeringen har således inte diskriminerat Bir-
24118: ling och ett bra personalutvecklingsprogram          kaland och inte heller några andra regioner i
24119: samt en god ekonomisk bas.                          landet.
24120: 
24121:      Helsingfors den 17 februari 1999
24122: 
24123:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
24124:                                             KK 1648/1998 vp
24125: 
24126: Kirjallinen kysymys 1648
24127: 
24128: 
24129: 
24130: 
24131:                                    Timo Ihamäki lkok: Itä-Hämeen kansansivistystyönsäätiön omista-
24132:                                       man Hartolan opiston tilojen peruskorjauksesta
24133: 
24134: 
24135:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24136: 
24137:    Itä-Hämeen kansansivistystyönsäätiö ylläpi-         Linna-kiinteistössä on Hartolan opiston keittiö
24138: tää Hartolan opistoa, joka on kouluttanut Har-         ja ruokasali, liikuntasali, yksi opetustila sekä
24139: tolassa yli 90 vuotta. Tänä lukuvuonna opistossa       sauna. Lisäksi osa opiskelijoista majoittuu Lin-
24140: toimii lukio, kielten osasto, oikeusvaltiotieteelli-   na-kiinteistössä. Kyseinen Linna-kiinteistö kuu-
24141: nen osasto ja kasvatusaineiden osasto. Lisäksi         luu kiinteästi opistomiljööseen, ja sen hankinta
24142: Hartolan opisto järjestää työvoimapoliittista          säätiölle helpottaisi sekä nykyistä tilanahtautta
24143: koulutusta ja valtionavunalaista lyhytkurssitoi-       että jatkosuunnitelmien laatimista.
24144: mintaa. Hartolan opisto on mukana Suomi tieto-            Linna-kiinteistön hankintaan ja Hartolan
24145: yhteiskunnaksi -hankkeessa ja alueellisessa Päi-       opiston päärakennuksen saneeraukseen säätiö
24146: jät-Hämeen verkko-opisto -hankkeessa. Opiske-          tarvitsisi yhteensä 3,9 Mmk, josta päärakennuk-
24147: lijamäärä perusoppijaksolla 1998-1999 on 134,          sen o.suus on 1 Mmk ja Linnan osuus 2,9 Mmk.
24148: nousua edellisestä vuodesta 19 %.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24149:     Kasvavat opiskelijamäärät ja ryhmäkoot ovat        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24150: vaatineet tilojen saneeraamista opetuskäyttöön.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24151: Hartolan opiston päärakennus on vuodelta 1923          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24152: ja rakennettu osittain asuntolaksi. Pikaista kun-
24153: nostusta vaativat päärakennuksen ikkunat ja                      Mitä mahdollisuuksia Hallituksella on
24154: L VIS-järjestelmä.                                            avustaa Hartolan opiston päärakennuk-
24155:     Suuret opiskelijamäärät ovat aiheuttaneet tar-            sen saneerausta ja Linna-kiinteistön han-
24156:  peen myös lisätilojen vuokraamiseen kunnalta.                kintaa?
24157:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
24158:                                            Timo Ihamäki /kok
24159: 
24160: 
24161: 
24162: 
24163:  280043
24164: 2                                        KK 1648/1998 vp
24165: 
24166: 
24167: 
24168: 
24169:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24170: 
24171:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuotta 1999 koskevat valtionavustushakemuk-
24172: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sensa ja esityksensä vuosille 2000-2003 laadit-
24173: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tavaan rahoitussuunnitelmaan. Opetusministe-
24174: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-      riöön ei Hartolan opiston hankkeesta ole toimi-
24175: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tettu valtionavustushakemusta. Opiston rehto-
24176:  1648:                                              rilta saadun tiedon mukaan myöskään rahoitus-
24177:                                                     suunnitelmaesitystä ei ole toimitettu lääninhalli-
24178:           Mitä mahdollisuuksia Hallituksella on     tukseen. Rehtorin ilmoituksen mukaan opistolla
24179:        avustaa Hartolan opiston päärakennuk-        tunnetaan em. menettelyt valtionavustuksen ha-
24180:        sen saneerausta ja Linna-kiinteistön han-    kemiseksi perustamishankkeisiin.
24181:        kintaa?                                          Koska hankkeelle ei ole haettu valtionavus-
24182:                                                     tusta eikä sitä ole esitetty rahoitussuunnitel-
24183:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maan, ei hanketta voida ottaa huomioon valtion-
24184: vasti seuraavaa:                                    avustuksia myönnettäessä vuonna 1999 eikä seu-
24185:                                                     raavaa rahoitussuunnitelmaa valmisteltaessa.
24186:    Opetusministeriössä laaditaan vuosittain pe-     Mikäli opiston toiminnan järjestäjä eli Itä-Hä-
24187: rustamishankkeiden rahoittamista koskeva            meen kansansivistystyönsäätiö tekee rahoitus-
24188: suunnitelma seuraavia neljää vuotta varten. Op-     suunnitelmaesityksen vuoden 1999 loppuun
24189: pilaitoksia koskeva rahoitussuunnitelma vuosille    mennessä, hanke tulee arvioitavaksi vuonna
24190: 1999-2002 on opetusministeriössä vahvistettu        2000 laadittavassa rahoitussuunnitelmassa. Täs-
24191: 29.9 .1998. Hartolan opiston päärakennuksen sa-     sä vaiheessa ei voida arvioida, voidaanko hanke
24192: neerausta ja Linna-kiinteistön hankintaa koske-     tuolloin ottaa laadittavaan suunnitelmaan ja mil-
24193: va hanke ei sisälly vahvistettuun rahoitussuunni-   le vuodelle. Viime syksynä hyväksyttyyn suunni-
24194: telmaan.                                             telmaan voitiin ottaa vain pieni osa perustelluista
24195:    Koulutuksenjärjestäjien tuli vuoden 1998lop-     hanke-esityksistä.
24196: puun mennessä toimittaa lääninhallitukselle
24197: 
24198:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
24199:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
24200:                                           KK 1648/1998 vp                                             3
24201: 
24202: 
24203: 
24204: 
24205:                                         Tili Riksdagens Talman
24206: 
24207:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      2000-2003 tili länsstyrelsena före utgången av
24208: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       år 1998. Undervisningsministeritet har inte fätt
24209: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     någon ansökan om statsunderstöd för ett projekt
24210: man Timo Ihamäki undertecknade skriftliga            beträffande Hartola-institutet. Enligt uppgift av
24211: spörsmål nr 1648:                                    institutets rektor har inte heller någon framstäl-
24212:                                                      lan om finansieringsplan sänts tilllänsstyrelsen.
24213:           Vilka möjligheter har Regeringen att       Enligt rektorns meddelande känner man på insti-
24214:        understöda saneringen av Hartola-insti-       tutet tili ovan nämnda förfarande vid ansökan
24215:        tutets huvudbyggnad och anskaffningen         om statsunderstöd för anläggningsprojekt.
24216:        av fastigheten Linna?                            Eftersom det inte har ansökts om statsunder-
24217:                                                      stöd för projektet och projektet inte har fram-
24218:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ställts för finansieringsplanen, kan det inte beak-
24219: anföra följande:                                     tas då statsunderstöden beviljas år 1999 och inte
24220:                                                      heller då följande finansieringsplan bereds. Om
24221:    Vid undervisningsministeriet görs årligen upp     den som står för verksamheten vid institutet, dvs.
24222: en pian för finansieringen av anläggningsprojekt     stiftelsen Itä-Hämeen kansansivistyssäätiö, gör
24223: för de fyra följande åren. Finansieringsplanen för   en framställan om finansieringsplan före utgång-
24224: 1999-2002 för läroanstalterna fastställdes vid       en av 1999, kommer projektet att bedömas i
24225: ministeriet den 29 september 1998. Något projekt     samband med finansieringsplanen för år 2000.
24226: som gäller en sanering av Hartola-instituteteller    1 detta skede kan man inte bedöma om projektet
24227: anskaffning av fastigheten Linna ingår inte i den    då kan upptas i planen och under vilket år. 1 den
24228: fastställda finansieringsplanen.                     pian som godkändes i höstas kunde bara en liten
24229:    Utbildningsanordnarna skulle sända in sina        del av alla motiverade projektframställningar
24230: ansökningar om statsunderstöd för 1999 och           upptas.
24231: framställningar om finansieringsplaner för
24232: 
24233:      Helsingfors den 17 februari 1999
24234: 
24235:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
24236:                                              KK 1649/1998 vp
24237: 
24238: Kirjallinen kysymys 1649
24239: 
24240: 
24241: 
24242: 
24243:                                     Timo Ihamäki /kok: Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntou-
24244:                                        tuksesta ja laitoshuollosta
24245: 
24246: 
24247:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24248: 
24249:     Sotavammalaissa ja -asetuksessa määritellään        malain uudelleenarviointia siten, että se vastaisi
24250: yli 30-prosenttisesti vammautuneiden sotainvali-        paremmin kaikkien yli 80-vuotiaiden kuntoutta-
24251: dien laitoshoidosta ja rintamaveteraanien kun-          van hoidon tarpeita. Uudelleenarviointi voitai-
24252: toutusjaksoista. Sotavamman vaikeusaste ei kui-         siin toteuttaa sotavammalainsäädäntöä yksin-
24253: tenkaan enää määritä rintamaveteraanien tai so-         kertaistamaila ja kohdentamalla kustannuksia
24254: tainvalidien laitoshuollon eikä kuntoutuksen            oikein.
24255: tarvetta, sillä keski-ikä niin rintamaveteraaneilla        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24256: kuin sotainvalideillakin on jo 80 vuotta.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24257:     Sotainvalidien laitoshoidossa ja rintamavete-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24258: raanien kuntoutuksessa ei pitäisi enää näin van-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24259: hoissa ikäryhmissä nähdä eroja. Kaikki kuntou-
24260: tussairaaloissa ja sairaskodeissa tapahtuva toi-                  Onko tarkoitus uudelleenarvioida ja
24261: minta voitaisiin asettaa termin "kuntouttava hoi-              selkeyttää sotavammalaissa ja -asetuk-
24262: to" alle.                                                      sessa määriteltyjen sotainvalidien ja rin-
24263:     Kuntouttavan hoidon tulisi olla mahdollista                tamaveteraanien kuntouttavan hoidon
24264: kaikille sotiin osallistuneille veteraaneille, ei ai-          toteuttamista vastaamaan näiden yli 80-
24265: noastaan vaikeavammaisille sotainvalideille ja                 vuotiaiden kunniakansalaisten tarpeita?
24266: heidän puolisoilleen. Tämä edellyttäisi sotavam-
24267: 
24268:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
24269: 
24270:                                             Timo Ihamäki /kok
24271: 
24272: 
24273: 
24274: 
24275: 280043
24276: 2                                           KK 1649/1998 vp
24277: 
24278: 
24279: 
24280: 
24281:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24282: 
24283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vuoden 1998 lopussa 27 500 ja heidän keski-
24284: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ikänsä on n. 80 vuotta. Heistä arvioidaan olevan
24285: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        elossa vuonna 2 010 enää alle 10 000 sotainvali-
24286: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         dia.
24287: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Tällä hetkellä ja pitkälle vuoden 2000 jälkeen-
24288: 1649:                                                  kin sairas- ja veljeskotien käyttökapasiteetti on
24289:                                                        hyvä. Merkittävämmän laskun nykyisen asiakas-
24290:            Onko tarkoitus uudelleenarvioida ja         kunnan määrässä arvioidaan tapahtuvan vuo-
24291:         selkeyttää sotavammalaissa ja -asetuk-         den 2005 jälkeen.
24292:         sessa määriteltyjen sotainvalidien ja rin-         Rintamaveteraanien kuntoutusta toteutetaan
24293:         tamaveteraanien kuntouttavan hoidon            vuonna 1988 annetun lain rintamaveteraanien
24294:         toteuttamista vastaamaan näiden yli 80-        kuntoutuksesta (1184/1988) ja siitä annetun ase-
24295:         vuotiaiden kunniakansalaisten tarpeita?        tuksen (1348/1988) mukaisesti. Laissa on mää-
24296:                                                        räykset kuntoutukseen hakemisesta, kuntoutuk-
24297:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen tarkoituksesta, tavoitteista ja valinnan kri-
24298: vasti seuraavaa:                                       teereistä, palvelujen tuottamisesta, määrärahan
24299:                                                        jaon perusteista kunnille ja valtion korvausten
24300:    Sotainvalidien toimeentulon, hoidon ja kun-         suorittamisesta, matkakustannuksista ja muu-
24301: toutuksen korvaamisen perusteet määritellään           toksenhausta. Lisäksi kuntoutusta voi saada
24302: sotilasvammalaissa (404/1948). Laki määrittelee        myös eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtä-
24303: yksityiskohtaisesti korvaukseen oikeuttavat in-        vissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain
24304: validiteetin haitta-asteet ja niihin kohdistuneet      (1 039/1997) perusteella.
24305: etuudet. Sairaanhoitoon kuuluvista korvattavis-            Rintamaveteraanien kuntoutusta on toteutet-
24306: ta toimenpiteistä säädetään 6 §:ssä, ja näihin toi-    tu vuodesta 1977 alkaen, ja kuntoutukseen käy-
24307: menpiteisiin kuuluu myös sotainvalidien ja nii-        tetyt määrärahat ovat kasvaneet 5,0 miljoonasta
24308: den lievävammaisten sotainvalidien kuntoutus,           195 miljoonaan markkaan. Vuonna 1997 määrä-
24309: joiden työkyvyttömyysaste on vähintään 10 %.           rahoilla kuntoutettiin yhteensä 27 501 veteraa-
24310: Sairaanhoidon tulee olla lääkärin antamaa tai          nia, joista laitoskuntoutusta sai 17 074 veteraa-
24311: määräämää.                                             nia ja 1 418 veteraanin puolisoa, päiväkuntou-
24312:    Sotainvalidien kuntoutus toteutetaan etu-           tusta 1 627 sekä avokuntoutusta 7 382 veteraa-
24313: päässä laitoskuntoutuksena. Laitoskuntoutusta          nia. Erityisryhmien (laki 103911997) kuntoutuk-
24314: sai vuonna 1997 67% kaikista kuntoutusta saa-          seen v. 1998 hyväksyttiin 4 153 hakemusta.
24315: neista sotainvalideista ja 33,3 % sai päivä- tai           Rintamaveteraanien sairaanhoidon järjestä-
24316: avokuntoutusta (28 814 sotainvalidia, 1 046 sota-      minen kuuluu kunkin veteraanin asuinkunnalle,
24317: leskeä ja 150 sotainvalidien puolisoa). Pääosa         ja palvelujen tuottamisen kunta voi toteuttaa itse
24318: sotainvalidien kuntoutuksesta annettiin sotain-        tai hankkia palvelut ostopalveluina yksityiseltä
24319: validijärjestöjen tai niiden perustamien säätiöi-      palveluntuottajalta.
24320: den omistamissa kuntoutuslaitoksissa tai sairas-           Sotainvalidien Veljesliitto on esittänyt, että
24321: ja veljeskodeissa. Sotainvalidien sairas- ja veljes-   asetettaisiin laajapohjainen työryhmä pohti-
24322: kodeissa ja kuntoutuslaitoksissa,joita on yhteen-      maan sairas- ja veljeskotien tulevaisuutta. Veljes-
24323: sä 24, on 1 576 hoitopaikkaa. Paikoista noin           ja sairaskotien rakentamisen rahoitukseen sisäl-
24324: puolet on pitkäaikaispotilaiden käytössä ja lo-        tyy ehtoja, sillä 90 % rahoituksesta on saatu
24325: puilla paikoista annetaan lyhytaikaista kuntout-       Raha-automaattiyhdistyksen myöntämistä in-
24326: tavaa hoitoa, joka tukee kotona selviytymistä.         vestointiavustuksista ja valtion budjettirahoi-
24327: !kääntyneitä lievävammaisia sotainvalideja hoi-        tuksena. Asetetut ehdot koskevat sairas- ja vel-
24328: detaan kodeissa omaishoidon avulla, ja jonkin          jeskotien tulevaa käyttöä.
24329: verran heitä on terveyskeskusten vuodeosastoilla           Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt
24330: ja kunnan vanhainkodeissa. Sotainvalideja oli          sotainvalidien sairas- ja veljeskoteja koskevan
24331:                                          KK 1649/1998 vp                                            3
24332: 
24333: kokonaiskartoituksen. Selvitystyön valmistut-      sensa sairas- ja veljeskotien tulevasta käytöstä ja
24334: tua asetetaan esitetty työryhmä tekemään hallin-   mahdollisesti tarvittavista säädösmuutoksista.
24335: nolliset ja toiminnalliset toimenpide-ehdotuk-
24336: 
24337:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1999
24338: 
24339:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24340: 4                                            KK 1649/1998 vp
24341: 
24342: 
24343: 
24344: 
24345:                                           Tili Riksdagens Ta/man
24346: 
24347:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             av närståendevård och en del av dem vårdas på
24348: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             hälsovårdscentralernas bäddavdelningar och i
24349: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         kommunernas åldringshem. Vid utgången av
24350: dagsman Timo Ihamäki undertecknade skriftliga           1998 uppgick antalet krigsinvalider till 27 500
24351: spörsmål nr 1649:                                       och deras medelålder är ca 80 år. År 20 10 beräk-
24352:                                                         nas mindre än 10 000 av demvara vid Iiv.
24353:            Är det meningen att omvärdera och               Användningsgraden vid sjuk- och brödrahem-
24354:         förtydliga den rehabiliteringsvård för          men är för närvarande bra och kommer även att
24355:         krigsinvalider och frontveteraner som de-       vara det långt efter år 2000. En tydligare minsk-
24356:         finieras i lagen och förordningen om ska-       ning i det nuvarande underlaget beräknas ske
24357:         da, ådragen i militärtjänst, så att den mot-    först efter år 2005.
24358:         svarar behoven hos dessa över 80-åriga             Rehabiliteringen av frontveteraner genomförs
24359:         hedersmedborgare?                               i enlighet med 1988 års lag (1184/1988) och för-
24360:                                                         ordning (1348/1988) om rehabilitering av front-
24361:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           veteraner. 1 lagen ingår bestämmelser om ansö-
24362: anföra följande:                                        kan om rehabilitering, om rehabiliteringens syfte
24363:                                                         och mål, om kriterierna för urvalet till rehabilite-
24364:    1 lagen om skada, ådragen i militärtjänst (404/      ring, om producerandet av denna service, om
24365: 1948) anges grunderna för ersättande av ut-             grunderna för fördelning av anslag till kommu-
24366: komst, vård och rehabilitering för krigsinvalider.      nerna och om betalningen av ersättning av stats-
24367: Lagen innehåller detaljerade bestämmelser om            medel, om resekostnadsersättningarna och om
24368: de invaliditetsgrader som berättigar till ersätt-       ändringssökande. Dessutom kan rehabilitering
24369: ning samt om förmånerna i samband med dessa.            även ges med stöd av lagen om rehabilitering för
24370: 1 6 § föreskrivs om de åtgärder som ersätts såsom       personer som tjänstgjort i vissa uppdrag under
24371: sjukvård och dessa omfattar även rehabilitering         Finlands krig (1039/1997).
24372: av krigsinvalider och rehabilitering av sådana             Rehabiliteringen av frontveteraner har pågått
24373: krigsinvalider med lindriga skador vars invalidi-       sedan 1977 och rehabiliteringsanslagen har un-
24374: tetsgrad är minst 10 %. Sjukvården skall ges eller      der denna tid ökat från 5,0 milj. mk ti11195 milj.
24375: föreskrivas av läkare.                                  mk. År 1997 rehabiliterades sammanlagt 27 501
24376:    Rehabiliteringen av krigsinvalider genomförs         veteraner med dessa anslag. Av dessa fick 17 07 4
24377: i huvudsak som anstaltsrehabilitering. Av alla          veteraner och 1 418 makar anstaltsrehabilitering,
24378: krigsinvalider som rehabiliterades 1997 fick 67%        1 627 veteraner dagrehabilitering och 7 382 vete-
24379: anstaltsrehabilitering och 33,3 % dag- eller öp-        raner öppen rehabilitering. År 1998 godkändes
24380: penrehabilitering (28 814 krigsinvalider, 1 046         4 153 ansökningar om rehabilitering för special-
24381: krigsänkor och 150 makor till krigsinvalider).          grupper (lag 1039/1997).
24382: Rehabiliteringen av krigsinvalider gavs i huvud-           Ordnandet av sjukvård för frontveteraner an-
24383: sak vid sådana rehabiliteringsanstalter eller sjuk-     kommer på den kommun där veteranen är bosatt
24384: eller brödrahem som ägs av krigsinvalidorgani-          och kommunerna kan antingen själva producera
24385: sationer eller av stiftelser som inrättats av organi-   servicen eller skaffa servicen som köptjänster av
24386: sationerna. Vid sjuk- och brödrahemmen samt             privata serviceproducenter.
24387: rehabiliteringsanstalterna för krigsinvalider, vil-        Krigsinvalidernas Brödraförbund har föresla-
24388: ka sammanlagt är 24 till antalet, finns 1 576           git att det tillsätts en arbetsgrupp på bred basis
24389: vårdplatser. Av dessa upptas ca hälften av kroni-       för att klarlägga sjuk- och brödrahemmens fram-
24390: ker och de återstående platserna används för            tid. Finansieringen av byggandet av sjuk- och
24391: kortvarig rehabiliterande vår~ som stöd för vete-       brödrahem är förknippad med vissa villkor efter-
24392: raner som klarar sig hemma. Aldre krigsinvalider        som 90% av finansieringen fås i form av investe-
24393: med lindrigare skador vårdas hemma med hjälp            ringsbidrag som beviljas av Penningautomatför-
24394:                                           KK 1649/1998 vp                                             5
24395: 
24396: eningen och som budgetfinansiering från staten.      tet är slutfört tillsätts en arbetsgrupp i enlighet
24397: De uppställda villkoren gäller den framtida an-      med förslaget för att framställa administrativa
24398: vändningen av sjuk- och brödrahemmen.                och funktionella åtgärdsförslag om den framtida
24399:    Social- och hälsovårdsministeriet har inlett en   användningen av sjuk- och brödrahemmen och
24400: heltäckande kartläggning av sjuk- och brödra-        om de författningsändringar som eventuellt
24401: hemmen för krigsinvalider. När utredningsarbe-       kommer att behövas.
24402: 
24403:      Helsingforsden 24 februari 1999
24404: 
24405:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
24406:                                          KK 1650/1998 vp
24407: 
24408: Kirjallinen kysymys 1650
24409: 
24410: 
24411: 
24412: 
24413:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Teräaseiden yleistymisestä koululaisten kes-
24414:                                       kuudessa
24415: 
24416: 
24417:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24418:    Hiljattain Helsingissä eräällä raitiovaunupy-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24419: säkillä, vieläpä ohi ajavan ja pysäkille pysähty-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24420: neen raitiovaunun matkustajien näköpiirissä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24421: noin 14-vuotias poika asetti avatun linkkuveitsen   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24422: terän nuoremman pojan kaulalle ja vaati rahaa.
24423: Kun nuorempi oli kolmannen kerran vastannut,                  Onko Hallitus ja erityisesti sen opetus-
24424: ettei hänellä ole rahaa, linkkuveitsellä uhannut           ministeri tietoinen siitä, että yhä useampi
24425: päästi pojan vapaaksi.                                     kouluikäinen nuori hankkii itselleen ja
24426:    Ainakin Helsingissä on meneillään muoti-il-             pitää hallussaan teräasetta, nimenomaan
24427: miö tai jotakin muuta, jossa kouluikäiset pojat            taskuun helposti piilottuvaa linkkuveis-
24428: hankkivat haltuunsa linkkuveitsiä. Eräässä sel-            tä,ja
24429: laisessa paikassa, jossa sisään pääsemisen ehtona             minkälaisia toimia Hallitus suunnitte-
24430: on teräaseiden pois ottaminen, kouluikäisten               lee, että tämä ilmiö saataisiin pysähty-
24431: poikien käynti tuotti vahtimestarin haltuun mit-           mään ilman, että siihen liittyisi kasvavia
24432: tavan määrän linkkuveitsiä. Oli sitten kysymyk-            väkivallan piirteitä?
24433: sessä muoti-ilmiö tai ei, raitiovaunupysäkin esi-
24434: merkin valossa tilanne on huolestuttava ja saat-
24435: taa tuoda mukanaan ikäviä seurauksia.
24436: 
24437:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
24438: 
24439:                                        Sulo Aittoniemi lkesk
24440: 
24441: 
24442: 
24443: 
24444: 280043
24445: 2                                           KK 1650/1998 vp
24446: 
24447: 
24448: 
24449: 
24450:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24451:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suomalaista koulua voidaan pitää edelleen tur-
24452: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies           vallisena, on kirjallisessa kysymyksessä kuvatun
24453: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kaltaisiin tilanteisiin kiinnitettävä vakavaa huo-
24454: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         miota.
24455: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Rikosten määrän kasvu ja nuorten ongelmat
24456: n:o 1650:                                              eivät ole vain teräaseiden hallussapitoa koskeva
24457:                                                        ongelma eivätkä ainoastaan koulun ja kouluvi-
24458:            Onko Hallitus ja erityisesti sen opetus-    ranomaisten tai opettajien ongelma. Se on moni-
24459:         ministeri tietoinen siitä, että yhä useampi    tahoinen haaste koko yhteiskunnalle, jonka tulee
24460:         kouluikäinen nuori hankkii itselleen ja        toimiessaan hoitaa sairauden syitä eikä ainoas-
24461:         pitää hallussaan teräasetta, nimenomaan        taan sen oireita. Rikosten ennaltaehkäisy ja
24462:         taskuun helposti piilottuvaa linkkuveis-       puuttuminen ongelmiin ajautuneen nuoren elä-
24463:         tä,ja                                          mäntilanteeseen edellyttää saumatonta yhteis-
24464:            minkälaisia toimia Hallitus suunnitte-      työtä eri viranomaisten kesken; eikä vain viran-
24465:         lee, että tämä ilmiö saataisiin pysähty-       omaisten, vaan myös koulun, kodin ja vanhem-
24466:         mään ilman, että siihen liittyisi kasvavia     pien.
24467:         väkivallan piirteitä?                             Huumeiden leviämiselläja käytön lisääntymi-
24468:                                                        sellä on selvä yhteys myös nuorten tekemien ri-
24469:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kosten määrän kasvuun. Hallitus on tehnyt peri-
24470: vasti seuraavaa:                                       aatepäätöksen Suomen huumausainepolitiikasta
24471:                                                        4. päivänäjoulukuuta 1998. Periaatepäätös sisäl-
24472:     Tarkoitukseni ei ole käsitellä kysymystä polii-    tää toimenpideohjelman ja sitä koskevan seikka-
24473: sitoimen alaan kuuluvien säädöksien kannalta,          peräisen vastuutukse!). eri hallinnonalojen ja vi-
24474: vaan lähinnä koulun ja kouluturvallisuuden nä-         ranomaisten kesken. Askettäin on asetettu toimi-
24475: kökulmasta. Todettakoon kuitenkin tässä yhtey-         kunta, jonka keskeisiä tehtäviä on muun ohella
24476: dessä, että teräaseiden maahantuonnista, hallus-       selvittää, miten eri tahoja, kuten opettajia, nuori-
24477: sapidosta ja niihin liittyvistä rajoituksista sääde-   so-, liikunta-, sosiaali-, terveys- ja vapaaehtois-
24478: tään teräaselaissa (108/1977) ja -asetuksessa          työntekijöitä sekä laillisuusvalvonnasta vastaa-
24479: (409/1977). Teräaselain mukaan laissa vaaralli-        via viranomaisia ja nuorten vertaisryhmiä voi-
24480: seksi määriteltyä teräasetta ei saa pitää hallussa     daan paikallisesti saada mukaan huumeiden eh-
24481: yleisellä paikalla tai yleisessä kokouksessa taikka    käisytyöhön.
24482: muussa julkisessa tilaisuudessa, ellei hallussa pi-       Maassamme on viime vuosina käynnistetty
24483: tämiseen ole hyväksyttävää perustetta.                 useita hankkeita ja projekteja, joiden avulla pyri-
24484:     Uusi koulutusta koskeva lainsäädäntö on lin-       tään kehittämään lasten ja nuorten turvallista
24485: jannut koulutuksen perusturvaan liittyvät oikeu-       elinympäristöä. Projekteja on käynnistetty sekä
24486: det ja velvoitteet. Oppilaalla on lain mukaan          paikalliselta että valtakunnalliselta tasolta.
24487: oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä             Opetustoimen alalla on opetusministeriön ja
24488: merkitsee muun ohella sitä, että koulutuksen jär-      opetushallituksen tulossopimukseen perustuen
24489: jestäjän velvollisuutena on huolehtia siitä, ettei-    käynnissä laajoja hankkeita, jotka osaltaan täh-
24490: vät oppilaat joudu väkivallan tai kiusaamisen          täävät lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön
24491: kohteiksi koulussa tai muussa koulun toiminnas-        tukemiseen ja rikosten ennalta ehkäisyyn. Näistä
24492: sa.                                                    on syytä mainita muun muassa toimenpideohjel-
24493:     Kansainvälisten vertailujen pohjalta voidaan       ma nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja Ter-
24494: todeta, että Suomessa väkivaltaan liittyvät on-        ve itsetunto -projekti, erityisopetuksen laadulli-
24495: gelmat kouluympäristössä ovat vähäisempiä              sen kehittämisen hanke sekä kerhotoiminnan
24496: kuin monissa muissa Euroopan maissa. Toisaal-          kehittämishanke.
24497: ta koulujen rehtorit ja opettajat ovat yksittäisissä      Opetusministeriön toimeksiannosta laaditaan
24498: tapauksissa joutuneet viime vuosina ottamaan           erityinen selvitys peruskoulun oppilaiden turval-
24499: vastuuta hyvinkin vaikeista tilanteista. Vaikka        lisuustilanteesta huomioon ottaen erityisesti
24500:                                           KK 1650/1998 vp                                         3
24501: 
24502: koulukiusaaminen ja kouluväkivalta. Tarkoi-         luksen synnyttäminen oppilaassa on yksi koulun
24503: tuksena on lisätä koulunkäynnin turvallisuutta      ja kodin keskeisiä tehtäviä.
24504: ja kiinnittää erityistä huomiota uuden koululain-      Hallituksen laatimien strategioiden mukaises-
24505: säädännön velvoitteisiin.                           ti opetusministeriö ja muut asianomaiset hallin-
24506:    Turvallinen koulu on oppilaalle laissa määri-    nonalat tehostavat kaikkia niitä toimia, joilla
24507: telty oikeus, jonka toteutumista opetusviran-       voidaan ennalta ehkäistä nuorten syrjäytymistä,
24508: omaisten on syytä tarkoin seurata. Samalla on       huumeiden käyttöä ja rikoksia sekä parantaa
24509: muistettava kasvattajan näkökulma: Oppilaan         nuorten edellytyksiä terveen ja turvallisen elä-
24510: oikeuksien on merkittävä myös oppilaan vastuu-      män rakentamiseen.
24511: ta omasta itsestä ja lähimmäisestä. Tämän oival-
24512: 
24513:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1999
24514: 
24515:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
24516: 4                                            KK 1650/1998 vp
24517: 
24518: 
24519: 
24520: 
24521:                                           Tili Riksdagens Talman
24522: 
24523:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Det ökade antalet brott och problemen bland
24524: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             unga är inte ett problem som enbart berör inne-
24525: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         hav av eggvapen och inte eller ett problem enbart
24526: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-         för skolan och skolmyndigheterna eller lärarna.
24527: ga spörsmål nr 1650:                                    Det är en mångfasetterad utmaning för hela sam-
24528:                                                         hället, som då det tar sig an problemet bör sköta
24529:            Är Regeringen och särskilt undervis-         orsakerna till sjukdomen och inte enbart sympto-
24530:         ningsministern medveten om att allt fler        men. Att bekämpa brott och ingripa då en ung
24531:         skolungdomar skaffar sig och innehar            människa råkat i problem förutsätter ett smidigt
24532:         eggvapen, och då speciellt fållknivar som       samarbete mellan olika myndigheter; och inte
24533:         lätt kan gömmas i fickan, och                   bara myndigheterna, utan också mellan skolan,
24534:            vilka åtgärder planerar Regeringen för       hemmet och föräldrarna.
24535:         att sätta stopp för detta fenomen utan att         Det finns ett klart samband mellan ökad till-
24536:         följden blir tilltagande våld?                  gång till och användning av narkotika och anta-
24537:                                                         let brott som begås av unga. Regeringen fattade
24538:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           den 4 december 1998 ett principbeslut om Fin-
24539: anföra följande:                                        lands narkotikapolitik. Principbeslutet innehål-
24540:                                                         ler ett åtgärdsprogram och en detaljerad ansvars-
24541:     Min avsikt är inte att behandla spörsmålet          fördelning mellan olika förvaltningsområden
24542: utgående från de bestämmelser som hör till polis-       och myndigheter. Nyligen tillsattes en kommis-
24543: väsendet, utan närmast med utgångspunkt i sko-          sion vars viktigaste uppgifter bl.a. är att utreda
24544: lan och säkerheten i skolan. Det bör dock i detta       hur olika instanser, såsom lärare, ungdoms-,
24545: sammanhang konstateras att bestämmelser om              idrotts-, social-, hälso- och frivilligarbetare samt
24546: införsel och innehav av eggvapen och begrän-            myndigheter som svarar för laglighetsövervak-
24547: singarna i samband med detta ingår i lagen om           ning och grupper av likställda, lokalt kan fås med
24548: eggvapen (108/1977) och förordningen om egg-            i det narkotikaförebyggande arbetet.
24549: vapen (409/1977). Enligt lagen får farligt eggva-           Under de senaste åren har det startats flera
24550: pen inte innehas på allmän plats eller vid allmän       olika projekt där man försöker utveckla en trygg
24551: sammankomst eller vid annan offentlig tillställ-        livsmiljö för barn och unga. Projekten är både
24552: ning, om godtagbart skäl för innehavet inte före-       lokala och riksomfattande.
24553: ligger.                                                    Utgående från resultatavtalet mellan under-
24554:     Den nya utbildningslagstiftningen har dragit        visningsministeriet och utbildningsstyrelsen har
24555: upp linjerna för de rättigheter och skyldigheter        det inom undervisningssektorn startats flera om-
24556: som hänför sig till grundtryggheten i utbildning-       fattande projekt som siktar på att ge stöd för
24557: en. Enligt lagen har eleverna rätt till en trygg        narkotikaförebyggande arbete och brottsbe-
24558: studiemiljö. Detta innebär bl.a. att utbildnings-       kämpning bland barn och unga. Det är skäl att av
24559: anordnaren är skyldig att sörja för att eleverna        dem nämna bl.a. åtgärdsprogrammet för att hin-
24560: inte blir utsatta för våld eller mobbning i skolan      dra marginalisering bland unga, projektet Sund
24561: eller i annan skolverksamhet.                           självkänsla, projektet för kvalitetsutveckling
24562:     Utgående från internationella jämförelser kan       inom specialundervisningen samt projektet för
24563: man konstatera att våldsproblemen i skolmiljö i         utveckling av klubbverksamheten.
24564: Finland inte är lika utbredda som i många andra            På uppdrag av undervisningsministeriet görs
24565: europeiska länder. Å andra sidan har skolornas          en särskild lägesbedömning av grundskolelever-
24566: rektorer och lärare i enstaka fall under de senaste     nas säkerhet särskilt med beaktande av mobb-
24567: åren varit tv~ngna att ta ansvar för mycket svåra       ning och våld i skolan. Avsikten är att öka trygg-
24568: situationer. Aven om skolan i Finland fortfaran-        heten i skolan och fåsta särskild vikt vid skyldig-
24569: de kan anses vara trygg, är det skäl att förhålla sig   heterna i den nya utbildningslagstiftningen.
24570: allvarligt till de problem som beskrivs i spörsmå-         En trygg skola är en i lagen inskriven rättighet
24571: let.                                                    för eleven. Det är skäl för undervisningsmyndig-
24572:                                             KK 1650/1998 vp                                           5
24573: 
24574: heterna att noggrant följa att denna rätt fullföljs.      Enligt de av regeringen uppgjorda strategierna
24575: Samtidigt måste man se saken ur fostrarens syn-        effektiverar undervisningsministeriet och andra
24576: vinkel: Elevens rättigheter måste också innefatta      behöriga förva1tningsområden alla de åtgärder
24577: elevens ansvar f6r sig själv och sina medmännis-       med vilka man på förhand kan hindra marginali-
24578: kor. Det är en av skolans och hemmets viktigaste       sering, användning av narkotika och brott bland
24579: uppgifter att få eleven att inse detta.                unga samt förbättra de ungas förutsättningar att
24580:                                                        bygga upp ett sunt och tryggt Iiv.
24581: 
24582:      Helsingforsden 21 februari 1999
24583: 
24584:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
24585:                                             KK 1651/1998 vp
24586: 
24587: Kirjallinen kysymys 1651
24588: 
24589: 
24590: 
24591: 
24592:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kansanedustajien tekemien lakialoitteiden
24593:                                         saattamisesta ministeriöiden tietoon lainvalmistelussa huo-
24594:                                         mioon ottamista varten
24595: 
24596: 
24597:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24598: 
24599:     Kansanedustajat tekevät nykyisin valtiopäi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24600: vien aikana lähes 200 lakialoitetta. Lähes poik-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24601: keuksetta ne hautautuvat valiokunnan paperi-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24602: pinoihin, kellastuvat ja raukeavat. Vain osa, eli      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24603: ne, joihin on kerätty mittava määrä nimiä, saavat
24604: valiokunnassa muodollisen huomion. Joidenkin                     Tuntevatko Hallitus ja sen ministe-
24605: valiokuntien kansliat lähettävät lakialoitteet                riöiden lainvalmisteluosastot kiinnostus-
24606: asianomaiseen ministeriöön, suurimmaksi osak-                 ta kansanedustajien tekemiin lakialoittei-
24607: si eivät.                                                     siin niin, että Hallitus voisi tehdä edus-
24608:     Noissa aloitteissa saattaa hyvinkin olla asioita          kunnan suuntaan aloitteen kaikkien laki-
24609: ja virikkeitä, jotka ovat tärkeitä myös ministe-              aloitteiden saamiseksi ministeriöiden
24610: riön lainvalmisteluosaston tietää. Siksi olisi                lainvalmistelun käyttöön toimialansa
24611: hyvä, että hallitus ottaisi ikään kuin viran puoles-          mukaisesti jaettuna?
24612: ta vastaan kaikki eduskunnassa kullakin valtio-
24613: päivillä tehdyt lakialoitteet.
24614: 
24615:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
24616: 
24617:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
24618: 
24619: 
24620: 
24621: 
24622: 280043
24623: 2                                           KK 1651/1998 vp
24624: 
24625: 
24626: 
24627: 
24628:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24629:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suurehkoja lainuudistuksia. Tämän vuoksi on
24630: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tarpeellista, että edustaja voi tehdä toivomus-
24631: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        aioitteelia ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymi-
24632: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         sestä tarvitsematta laatia aloitetta valmiin la-
24633: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kiehdotuksen muotoon. Eduskunnan 12 päivänä
24634: n:o 1651:                                              helmikuuta 1999 hyväksymässä Suomen perus-
24635:                                                        tuslaissa toivomusaloite on tarkoitus korvata uu-
24636:           Tuntevatko Hallitus ja sen ministe-          della toimenpidealoitteella. Eduskunnan hyväk-
24637:        riöiden lainvalmisteluosastot kiinnostus-       symä toimenpidealoite kohdistuisi nimenomai-
24638:        ta kansanedustajien tekemiin lakialoittei-      sesti hallitukseen ja edellyttäisi hallituksen toi-
24639:        siin niin, että Hallitus voisi tehdä edus-      menpiteitä.
24640:        kunnan suuntaan aloitteen kaikkien laki-           Vaikka lakialoitteita koskevien virallisten me-
24641:        aloitteiden saamiseksi ministeriöiden           nettelyjen luomista eduskunnan ja hallituksen
24642:        lainvalmistelun käyttöön toimialansa            välille ei voida pitää perusteltuna, on silti mah-
24643:        mukaisesti jaettuna?                            dollista käytännön joustavilla toimilla huolehtia
24644:                                                        lakialoitteiden saattamisesta ministeriöiden
24645:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           käyttöön. Eräs, kysymyksessäkin mainittu me-
24646: vasti seuraavaa:                                       nettely on se, että eduskunnan valiokuntien
24647:                                                        kansliat toimittavat lakialoitteet asianomaiseen
24648:    Valtiosääntöjärjestelmämme mukaan lain              ministeriöön. Tämä menettely perustuu tietenkin
24649: säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituk-       täysin valiokuntien omaan harkintaan. On myös
24650: sen esityksellä tai kansanedustajan lakialoitteel-     huomattava, että sähköiset tiedonvälitysjärjes-
24651: la. Edustajan tekemä lakialoite on siten nimen-        telmät helpottavat ja nopeuttavat nykyisin mer-
24652: omaisesti eduskunnalle suunnattu aloite lain sää-      kittävästi tiedonhankintaa. Ministeriöt saavat
24653: täruisestä eikä hallitukseen kohdistuva ja sen toi-    käytännössä vaivattomasti ajantasaisen tiedon
24654: menpiteitä edellyttävä vaatimus. Eduskunnan            eduskunnan toiminnasta, muun muassa edusta-
24655: tehtävänä on päättää aloitteessa ehdotetusta           jien tekemistä lakialoitteista, eduskunnan kotisi-
24656: lainsäädännöstä. Tähän järjestelmään eivät siten       vuilta Internetissä.
24657: sovellu viralliset menettelyt, joilla lakialoitteet       Jokaisen Iainvalmistelijan tulee seurata
24658: saatettaisiin hallituksen tietoon.                     omaan alaansa liittyvää julkista keskustelua niin
24659:     Lakialoitteen tulee sisältää täydellisen säädös-   eduskunnassa kuin sen ulkopuolellakin. Tämä
24660: tekstin muotoon laadittu ehdotus lain säätämi-         kuuluu olennaisena osana hyvään lainvalmiste-
24661: sestä. Se voi tarkoittaa kokonaan uuden lain           lukulttuuriin. Myös valtioneuvoston vuonna
24662: säätämistä taikka voimassa olevan lain muutta-          1996 vahvistama lainvalmistelun kehittämisoh-
24663: mista tai kumoamista. Kansanedustajilla ei kui-        jelma edellyttää, että ministeriöt huolehtivat
24664: tenkaan ole käytettävissään lainvalmisteluun pe-        omaan hallinnonalaansa liittyvän julkisen kes-
24665: rehtynyttä henkilöstöä, joka voisi valmistella         kustelun jatkuvasta seurannasta.
24666: 
24667:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
24668: 
24669:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
24670:                                             KK 1651/1998 vp                                              3
24671: 
24672: 
24673: 
24674: 
24675:                                          Tili Riksdagens Talman
24676: 
24677:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       former. På grund av detta är det nödvändigt att
24678: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         en riksdagsledamot med en hemställningsmotion
24679: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       kan göra ett förslag för vidtagande av lagbered-
24680: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga           ningsåtgärder utan att behöva göra upp motio-
24681: spörsmål nr 1651:                                      nen i form av ett fårdigt lagförslag. 1 den av
24682:                                                        riksdagen den 12 februari 1999 godkända Fin-
24683:            Intresserar sig Regeringen och dess         lands grundlag avses att ersätta hemställnings-
24684:        ministeriers lagberedningsavdelningar           motionen med en ny åtgärdsmotion. En åtgårds-
24685:        för riksdagsledamöternas lagmotioner på         motion som riksdagen godkänt skulle rikta sig
24686:        sådant sätt att Regeringen skulle kunna         uttryckligen tili regeringen och skulle förutsätta
24687:        tili riksdagen väcka en motion för att alla     åtg~rder av regeringen.
24688:        lagmotioner skulle komma tili bruk vid              Aven om man inte kan anse det motiverat att
24689:        ministeriernas lagberedning, uppdelade i        skapa ett officiellt förfarande mellan riksdagen
24690:        enlighet med dessas verksamhetsområde?          och regeringen beträffande lagmotioner är det
24691:                                                        ändå möjligt att med hjälp av smidiga åtgärder i
24692:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          praktiken sörja för att lagmotionerna kommer
24693: anföra följande:                                       tili ministeriernas bruk. Ett förfarande, som ock-
24694:                                                        så nämns i spörsmålet, är att kanslierna för riks-
24695:    Enligt vår regeringsform anhängiggörs stif-         dagens utskott levererar lagmotionerna tili ved-
24696: tandet av en lag i riksdagen tili följd av en reger-   erbörande ministerium. Detta förfarande base-
24697: ingsproposition eller en lagmotion från en riks-       rar sig emellertid fullständigt på utskottens egen
24698: dagsledamot. En lagmotion som en riksdagsleda-         prövning. Det bör även konstateras att systemen
24699: mot väcker är därför en uttryckligen tili riksda-      för elektronisk informationsförmedling nuförti-
24700: gen riktad motion om stiftande av en lag och inte      den underlättar och försnabbar informationsan-
24701: ett tili regeringen riktat krav som förutsätter åt-    skaffningen märkbart. Ministerieroa får i utan
24702: gärder. Det är riksdagens uppgift att besluta om       svårighet aktuell information om riksdagens
24703: den i motionen föreslagna lagstiftningen. Ett of-      verksamhet, bl.a. om lagmotioner från riksdags-
24704: ficiellt förfarande, enligt vilket lagmotionerna       ledamöter, från riksdagens hemsidor i Internet.
24705: skulle bringas tili regeringens kännedom, lämpar           Varje lagberedare skall följa med den offentli-
24706: sig inte i detta system.                               ga diskussionen beträffande hans/hennes behö-
24707:    En lagmotion skall innehålla ett fullständigt, i    righetsområde såväl i riksdagen som utanför den.
24708: lagform fattat förslag om stiftande av en lag. Den     Detta utgör en väsentlig beståndsdel av god lag-
24709: kan avse stiftande av en helt ny lag eller en änd-     beredningskultur. Också det av statsrådet år
24710: ring eller ett upphävande av en existerande lag.       1996 godkända utvecklingsprogrammet för lag-
24711: Riksdagsledamöterna har emellertid inte tili sitt      beredning förutsätter att ministerieroa sköter om
24712: förfogande en personai som är förtrogen med            den kontinuerliga uppföljningen av den offentli-
24713: lagberedning och som kunde bereda större lagre-        ga diskussionen inom deras förvaltningsområde.
24714: 
24715:      Helsingfors den 17 februari 1999
24716: 
24717:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
24718:                                            KK 1652/1998 vp
24719: 
24720: Kirjallinen kysymys 1652
24721: 
24722: 
24723: 
24724: 
24725:                                    Maria Kaisa Aula /kesk: Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalve-
24726:                                       luiden järjestämisestä
24727: 
24728: 
24729:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24730:    Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannos-     laisten kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuk-
24731: ta Lapin lääninhallitus kartoitti yli vuosi sitten    sien toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuol-
24732: saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tilan-   lossa.
24733: netta, tarvetta ja sitä, miten saamelaiset kokevat        Ehdotukset olivat hyviä, mutta niiden toteut-
24734: selviytyvänsä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestel-   tamista ei ole aloitettu sosiaali- ja terveysministe-
24735: mässä. Yksimielinen loppuraportti otsikolla           riössä. Saamelaisalueen kuntien talous on kireäl-
24736: "Birge ja Eale Dearvan" luovutettiin ministeriölle    lä, jolloin kaksikielisten palveluiden toteuttami-
24737: 26.11.1997.                                           nen on erityisen vaikeaa. Sosiaali- ja terveyden-
24738:    Kartoituksen mukaan saamenkielisiä palve-          huollon valtionosuusjärjestelmä ei nyt ota lain-
24739: luita on järjestetty vähän. Saamenkielisistä ja       kaan huomioon monikielisten palveluidenjärjes-
24740: saamelaiskulttuuria tuntevista työntekijöistä on      tämisen aiheuttamia erityiskustannuksia.
24741: puutetta. Kiireellisimmistä palveluista, joissa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24742: saamen kielen ja kulttuurin taitoja tarvittaisiin,    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24743: tulivat esille lasten päivähoito ja vanhusten pal-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24744: velut.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24745:    Työryhmä esitti useita toimenpiteitä. Tär-
24746: keimpänä niistä oli ehdotus, jonka mukaan val-                  Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö
24747: tion tulee korvata kokonaisuudessaan saamen-                 ja milloin viedä eteenpäin saamelaisten
24748: kielisten palveluiden järjestämisestä aiheutuneet            sosiaali- ja terveyspalveluprojektin ehdo-
24749: erityiset kustannukset kunnille. Sosiaali- ja ter-           tuksia koskien erityisesti henkilöstön kie-
24750: veysalan työpaikoilla tuli viipymättä aloittaa               likoulutuksen mahdollistamista sekä so-
24751: työntekijöiden perehdyttäminen saamen kieleen                siaali- ja terveydenhuollon valtionosuus-
24752: ja kulttuuriin sekä asiantuntijatulkkien koulu-              järjestelmän muuttamista monikielisyy-
24753: tus. Saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita           den huomioivaksi?
24754: koskevia oppaita tarvitaan kiireellisesti.
24755:    Työryhmä esitti myös alan lainsäädännön täy-
24756: dentämistarpeita sekä jatkoselvityksiä saame-
24757: 
24758:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
24759: 
24760:                                         Maria Kaisa Aula /kesk
24761: 
24762: 
24763: 
24764: 
24765: 280043
24766: 2                                          KK 1652/1998 vp
24767: 
24768: 
24769: 
24770: 
24771:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24772: 
24773:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Selvitystyö oli prosessi, jonka aikana ja an-
24774: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siosta tietoisuus saamelaisväestön kielen ja kult-
24775: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuurin huomioon ottamisen tarpeesta lisääntyi
24776: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria            sekä sosiaali- ja terveyspalveluja järjestävien ta-
24777: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        hojen että niiden käyttäjien eli saamelaisväestön
24778: sen n:o 1652:                                         parissa. Työryhmän raportti jaettiin laajasti yh-
24779:                                                       teistyö kumppaneille ja sen toivotaan palvelevan
24780:           Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö      käsikirjana saamelaisten tarvitsemien palvelujen
24781:        ja milloin viedä eteenpäin saamelaisten        edelleen kehittämiseksi ja tietoisuuden edelleen
24782:        sosiaali- ja terveyspalveluprojektin ehdo-     vahvistamiseksi arkityössä.
24783:        tuksia koskien erityisesti henkilöstön kie-        Saamen kielen taitoisen sosiaali- ja terveyspal-
24784:        likoulutuksen mahdollistamista sekä so-        velujen henkilöstön puute havaittiin palvelujen
24785:        siaali- ja terveydenhuollon valtionosuus-      tarjonnan ongelmaksi. Selvityksen mukaan saa-
24786:        järjestelmän muuttamista monikielisyy-         menkielisten palvelujen tarve on suurin erityisesti
24787:        den huomioon ottavaksi?                        lasten ja vanhusten tarvitsemien palvelujen sekä
24788:                                                       mielenterveyspalvelujen alueilla. Kunnat ovat
24789:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jossakin määrin tukeneet henkilöstön saamen
24790: vasti seuraavaa:                                      kielen opetusta, mutta saamea äidinkielenään
24791:                                                       puhuvia henkilöitä tarvitaan jatkossa sekä so-
24792:     Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen jär-     siaali- että terveyspalveluyksikköihin. Henkilös-
24793: jestämisvastuu on kunnilla. Nykyisellään sosiaa-      tön rekrytoinnissa saamen kielen taidon arvosta-
24794: li- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ei eräitä sub-   minen erityisenä ansiona parantaa osaltaan ti-
24795: jektiivisia oikeuksia lukuun ottamatta sääntele       lannetta. Eräänä keinona työryhmä piti saame-
24796: yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä     laiskiintiön saamista Pohjois-Suomen sosiaali-
24797: tai toimintatapaa. Vuonna 1993 voimaan tulleen        alan ja terveydenhuollon oppilaitoksiin saame-
24798: laskennallisen valtionosuusjärjestelmän mukai-        laisväestön omakielisten palvelujen kehittämi-
24799: sesti valtionosuuksina myönnettävien varojen          seksi ja turvaamiseksi tulevaisuudessa.
24800: käyttöä ei ohjata sitovasti. Tätä lähtökohtaa ei          Palveluista tiedottamisen samoin kuin niiden
24801: muutettu vuoden 1997 uudistuksen yhteydessä.          tarjoamisen saamelaisväestölle tulee tapahtua
24802: Laskennallinen valtionosuusjärjestelmä antaa          mahdollisimman lähellä saamelaisväestöä, jotta
24803: kunnille mahdollisuuden palvelujen järjestämi-        väestön kulttuuriset tekijät voidaan parhaiten
24804: seen eri tavoin. Valtionosuuden määräytymispe-        ottaa huomioon. Sosiaali- ja terveysministeriön
24805: rusteissa on muiden tekijöiden lisäksi syrjäisyys-    esite "Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset
24806: kerroin,jonka kautta mm. Lapin kuntien olosuh-        palvelut" on käännetty pohjoissaameksi. Tavoit-
24807: teet voidaan ottaa huomioon.                          teena on päivittää ja kääntää mainittu esite tänä
24808:      Lapin lääninhallitus teki 23.3.1996-             vuonna yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa
24809: 30.9.1997 sosiaali- ja terveysministeriön aloit-      koltansaameksija jatkossa myös inarinsaameksi.
24810: teesta selvityksen saamenkielisen väestön sosiaa-     Ministeriön tiedotusaineiston kääntämiseen on
24811: li- ja terveyspalvelujen käyttämisestä. Projektin     varauduttu noin yhden tiedotteen vuosivauhdil-
24812: avulla kartoitettiin saamenkielisten palvelujen       la.
24813: määrä ja selvitettiin saamenkielisen väestön ko-          Nykyisen laskennallisen valtionosuusjärjes-
24814: kemukset palveluista. Näiden pohjalta projektin       telmän mukaisesti rahoitusta ei ole sidottu käyt-
24815: seurantaryhmä,johon kuului sosiaali- ja terveys-      tötarkoitukseen, vaan sosiaali- ja terveydenhuol-
24816: ministeriön ja Lapin lääninhallituksen edustajien     lon palvelujen järjestämistä koskeva päätöksen-
24817: lisäksi edustajia mm. Lapin ao. kunnista ja kun-      teko tapahtuu kunnassa. Sosiaali- ja terveysmi-
24818: tayhtymistä sekä saamelaiskäräjiltä, tuotti tietoa    nisteriön käsityksen mukaan valtionosuuksia ei
24819: palvelujen kehittämistarpeista ja esityksiä palve-    tulisi korvamerkitä jatkossakaan. Valtionosuu-
24820: lujen parantamiseksi.                                 den kohdentaminen erityiseen kohteeseen, esim.
24821:                                           KK 1652/1998 vp                                           3
24822: 
24823: saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin,     minen on vaikeaa. Sosiaali-ja terveysministeriös-
24824: aiheuttaisi nykyisessä taloudellisessa tilanteessa   sä on parhaillaan käynnissä valtionosuuksien
24825: samankokoisen vajeen sosiaali- ja terveyden-         määräytymisperusteiden oikeellisuuden tarkista-
24826: huollon valtionosuuteen. Lisäksi esim. saamen        minen. Tavoitteena on kuntien mahdollisimman
24827: kielestä aiheutuvien lisäkustannusten määrittele-    oikeudenmukainen kohtelu.
24828: 
24829:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1999
24830: 
24831:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24832: 4                                            KK 1652/1998 vp
24833: 
24834: 
24835: 
24836: 
24837:                                           Tili Riksdagens Talman
24838: 
24839:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             sammanställde utgående från erfarenheterna
24840: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              uppgifter om behoven att utveckla servicen samt
24841: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          framställde förslag till förbättring av servicen.
24842: dagsman Maria Kaisa Aula undertecknade                       Utredningsarbetet var en process under och
24843: skriftliga spörsmål nr 1652:                             till f6ljd av viiken man kom tili ökad insikt om
24844:                                                          behovet att beakta den samiska befolkningens
24845:           Ämnar social- och hälsovårdsministe-           språk och kultur när det gäller både de instanser
24846:        riet, och i så fall när, föra vidare de förslag   som tillhandahåller social- och hälsovårdstjäns-
24847:        som utarbetats inom ramen för projektet           ter och användarna av dessa tjänster, dvs. same-
24848:        gällande social- och hälsovårdstjänster           rna. Arbetsgruppens rapport delades ut tili ett
24849:        för samerna, i synnerhet till den del de          stort antal samarbetspartner och man hoppas att
24850:        hänför sig till personalens möjligheter att       den skall tjäna som handbok när det gäller att
24851:        deltai språkutbildning, samt ändra stats-         vidareutveckla den service som samerna behöver
24852:        andelssystemet för social- och hälsovår-          och ytterligare förbättra den kännedom om sa-
24853:        den så att det beaktar flerspråkighet?            ken som behövs i det dagliga arbetet.
24854:                                                              Det observerades att bristen på social- och
24855:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            hälsovårdspersonal som behärskar samiska ut-
24856: anföra följande:                                         gör ett problem när det gäller att tillhandahålla
24857:                                                          service. Enligt utredningen är behovet av service
24858:    Ansvaret för anordnandet av social- och häl-          på samiska störst inom den service som riktar sig
24859: sovårdsservice ankommer på kommunerna. Med               till barn och åldringar samt i fråga om mental-
24860: undantag för vissa subjektiva rättigheter reglerar       vårdstjänster. Kommunerna har i viss mån un-
24861: social- och hälsovårdslagstiftningen i sin nuva-         derstött undervisning i samiska för de anställda,
24862: rande form inte i detalj verksamhetens omfatt-           men personer med samiska som modersmål kom-
24863: ning, innehåll eller uppläggning. Enligt det kal-        mer framöver att behövas såväl vid enheterna för
24864: kylerade statsandelssystem som trädde i kraft            socialservice som vid enheterna för hälsovårds-
24865: 1993 styrs användningen av medel som beviljas            service. Det att kunskaper i samiska bedöms som
24866: som statsandelar inte på ett bindande sätt. Denna        en särskild merit vid personalrekryteringen bi-
24867: utgångspunkt ändrades inte i samband med den             drar för sin del till att förbättra situationen. Ar-
24868: revision som genomfördes 1997. Det kalkylerade           betsgruppen ansåg att införandet av en samisk
24869: statsandelssystemet ger kommunerna möjlighet             kvot vid läroanstalterna för det sociala området
24870: att ordna service på olika sätt. I grunderna för         och hälsovårdsläroanstalterna i Norra Finland
24871: bestämmande av statsandelen ingår utöver andra           vore en metod för att i framtiden utveckla och
24872: faktorer dessutom en fjärrortskoefficient med            trygga servicen för samebefolkningen på deras
24873: hjälp av viiken t.ex. förhållandena i Lapplands          eget språk.
24874: kommuner kan beaktas.                                        Informationen om liksom även tillhandahål-
24875:    Länsstyrelsen i Lapplands Iän gjorde under            landet av tjänster till samerna skall ske så nära
24876: tiden 23.3.1996---30.9.1997 på initiativ av social-      samebefolkningen som möjligt för att de kultu-
24877: och hälsovårdsministeriet en utredning om hur            rella faktorerna skall kunna beaktas på bästa
24878: den samiska befolkningen anlitar social- och häl-        möjliga sätt. Social- och hälsovårdsministeriets
24879: sovårdstjänster. Med hjälp av projektet kartlades        broschyr "De lagstadgade tjänsterna inom social-
24880: omfattningen av service på samiska och utreddes          och hälsovården" har översatts till nordsamiska.
24881: den samiska befolkningens erfarenheter av servi-         Målet är att under detta år i samarbete med
24882: cen. Projektuppföljningsgruppen, i viiken utöver         sametinget uppdatera och översätta nämnda
24883: företrädare för social- och hälsovårdsministeriet        broschyr till skoltsamiska och senare även till
24884: och länsstyrelsen i Lapplands Iän även ingick            enaresamiska. Tidtabellen för översättning av
24885: företrädare för bl.a. berörda kommuner och               ministeriets informationsmaterial är ca en bro-
24886: samkommuner i Lappland samt sametinget,                  schyr om året.
24887:                                          KK 1652/1998 vp                                             5
24888: 
24889:    1 enlighet med det nuvarande kalkylerade         skulle under rådande ekonomiska förhållanden
24890: statsandelssystemet har finansieringen inte bun-    åsamka ett lika stort underskott i statsandelen för
24891: dits vid bruksändamålet utan besluten beträffan-    social- och hälsovården. Dessutom är det svårt
24892: de ordandet av social- och hälsovårdstjänster       att fastställa storleken av de tilläggskostnader
24893: fattas i kommunerna. Enligt social- och hälso-      som t.ex. servicen på samiska föranledet. Vid
24894: vårdsministeriet bör statsandelarna inte heller i   social- och hälsovårdsministeriet håller man som
24895: fortsättningen öronmärkas. En sådan fördelning      bäst på att se över grunderna för fastställande av
24896: där statsandelarna riktas tili ett visst ändamål,   statsandelar. Målet är att kommunerna skall be-
24897: t.ex. social- och hälsovårdstjänster på samiska,    handlas så rättvist som möjligt.
24898: 
24899:      Helsingforsden 24 februari 1999
24900: 
24901:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
24902:                                          KK 1653/1998 vp
24903: 
24904: Kirjallinen kysymys 1653
24905: 
24906: 
24907: 
24908: 
24909:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Lapsen adoption kustannuksista
24910: 
24911: 
24912: 
24913:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24914:    Lapsettomuus on kipeä ongelma monille suo-       nukset jäävät kokonaisuudessaan perheen mak-
24915: malaisille perheille. Osa heistä päätyy adoptoi-    settavaksi.
24916: maan perheeseensä lapsen ulkomailta. Kansain-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24917: väliseen adoptioon päädytään perheissä myös         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24918: muista syistä. Suomen viranomaiset kartoittavat     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24919: perusteellisesti adoptiolasta hakevan perheen ta-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24920: loudellisen ja sosiaalisen tilanteen. Adoptiolas-
24921: taan perhe voi joutua odottamaan hyvinkin                     Onko sosiaali- ja terveysministeriö ai-
24922: kauan.                                                     keissa ryhtyä valmistelemaan esityksiä,
24923:    Adoption kustannukset perheelle ovat huo-               joilla valtio helpottaisi osaltaan kansain-
24924: mattavat. Kustannukset nousevat helposti usei-             välisen adoption perheille aiheuttamia
24925: siin kymmeniin tuhansiin markkoihin. Kustan-               kustannuksia?
24926: 
24927:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
24928: 
24929:                                          Liisa Hyssälä /kesk
24930: 
24931: 
24932: 
24933: 
24934:  280043
24935: 2                                         KK 1653/1998 vp
24936: 
24937: 
24938: 
24939: 
24940:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24941: 
24942:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       adoptoitu ulkomailta 1 258 lasta. Vuonna 1998
24943: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Suomeen saapui ulkomailta 181 ottolasta, joista
24944: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      59 tuli Venäjältä, 30 Kolumbiasta, 27 Thaimaas-
24945: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      ta ja 24 Kiinasta.
24946: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymykseen n:o         Kansainvälisestä lapseksiottamisesta aiheu-
24947: 1653:                                                tuu perheelle kustannuksia, jotka muodostuvat
24948:                                                      mm. asiakirjojen käännöksistä ja legalisoinneista
24949:           Onko sosiaali- ja terveysministeriö ai-    sekä palvelumaksuista,jotka kansainvälisen lap-
24950:        keissa ryhtyä valmistelemaan esityksiä,       seksiottamispalvelun antaja perii. Suurin meno-
24951:        joilla valtio helpottaisi osaltaan kansain-   erä kansainvälisessä lapseksiottamisessa on lap-
24952:        välisen adoption perheille aiheuttamia        sen noutomatka ja ulkomailla oleskelu tarvitta-
24953:        kustannuksia?                                 vien hallinnollisten ja oikeudellisten toimenpitei-
24954:                                                      den hoitamiseksi.
24955:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Kansainvälisen lapseksiottamisen kustannuk-
24956: vasti seuraavaa:                                     set vaihtelevat noin 10 000 markasta noin 65 000
24957:                                                      markkaan. Lähialueilta adoptoitaessa kustan-
24958:    Kansainvälisiä lapseksiottamisia koskevat         nukset ovat pienemmät kuin kaukaisista maista
24959: säännökset saatiin Suomen lainsäädäntöön             adoptoitaessa.
24960: vuonna 1985. Säännöksiä tarkistettiin vuonna             Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty selvi-
24961: 1997, kun Suomi liittyi lasten suojelua sekä yh-     tyksiä ja laskelmia adoptioavustuksesta. Tavoit-
24962: teistyötä kansainvälisissä lapseksiottamisasiois-    teena on jatkossa adoptioperheiden taloudellisen
24963: sa koskevaan yleissopimukseen. Kansainvälisten       tilanteen tukeminen, johon viimeaikainen tiukka
24964: lapseksiottamisten määrä on ollut tasaisessa kas-    valtiontaloudellinen tilanne ei ole antanut mah-
24965: vussa. Vuosien 1985-1998 aikana Suomeen on           dollisuuksia.
24966: 
24967:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1999
24968: 
24969:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24970:                                           KK 1653/1998 vp                                            3
24971: 
24972: 
24973: 
24974: 
24975:                                        Tili Riksdagens Talman
24976: 
24977:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      adoptivbarn tili Finland från utlandet. Av dessa
24978: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       kom 59 från Ryssland, 30 från Colombia, 27 från
24979: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     Thailand och 24 från Kina.
24980: man Liisa Hyssälä undertecknade skriftliga              Internationella adoptioner medför kostnader
24981: spörsmål nr 1653:                                    för adoptivfamiljerna. Kostoader förorsakas av
24982:                                                      bl.a. översättningen och legaliseringen av doku-
24983:           Ämnar social- och hälsovårdsministe-       ment samt de serviceavgifter som den internatio-
24984:        riet inleda beredningen av sådana propo-      nella adoptionsbyrån uppbär. Den största ut-
24985:        sitioner genom vilka staten för sin del       giftsposten vid en internationell adoption är den
24986:        skulle sänka de kostnader som internatio-     resa adoptivfamiljen gör för att hämta barnet och
24987:        nella adoptioner medför för familjerna?       kostnaderna för att sköta de administrativa och
24988:                                                      rättsliga arrangemang vistelsen i utlandet kräver.
24989:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Kostnaderna för en internationell adoption
24990: anföra fåljande:                                     varierar mellan ca 10 000 mk och ca 65 000 mk.
24991:                                                      Vid adoption från Finlands närområden är kost-
24992:    Bestämmelser om internationella adoptioner        naderna mindre än vid adoption från Iänder läng-
24993: togs in i Finlands lagstiftning 1985. Bestämmel-     re bort.
24994: serna reviderades 1997, då Finland anslöt sig tili      Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
24995: konventionen om skydd av barn och samarbete          gjort utredningar och kalkyler då det gäller bi-
24996: vid internationella adoptioner. De internationel-    drag för adoptioner. Syftet är att adoptivfamil-
24997: la adoptionernas antal har stadigt ökat i antal.     jernas ekonomi skall stödas i framtiden, vilket
24998: Under åren 1985-1998 har 1 258 utländska barn        den senaste tidens kärva statsekonomiska läge
24999: adopterats tili Finland. År 1998 anlände 181         inte har medgivit.
25000: 
25001:      Helsingforsden 24 februari 1999
25002: 
25003:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
25004: 1
25005: 
25006: 1
25007: 
25008: 
25009: 
25010: 
25011:     1
25012: 
25013:     1
25014: 
25015: 
25016: 
25017: 
25018:         1
25019: 
25020:         1
25021:                                            KK 1654/1998 vp
25022: 
25023: Kirjallinen kysymys 1654
25024: 
25025: 
25026: 
25027: 
25028:                                    Timo Ihamäki /kok: Sotainvalidien Veljesliiton laitosten ja veljes- ja
25029:                                       sairaskotien tulevaisuudesta
25030: 
25031: 
25032:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25033: 
25034:    1980-luvulla pääosin yhteiskunnan varoin ra-       sairaalat ja sairaskodit) vaikeuksissa. Edellä mai-
25035: kennetuissa veljes- ja sairaskodeissa (ml. Kau-       nittuihin laitoksiin voitaisiin perustaa kuntoutta-
25036: nialan sotavammasairaala, Kaskisaaren kuntou-         van hoidon keskuksia yleisempään yhteiskunnal-
25037: tuslaitos ja Kyyhkylän kuntoutussairaala) on          liseen käyttöön ajatellen mm. suuria ikäluokkia
25038: hoitopaikkoja yhteensä noin l 600. Sotainvali-        ja heidän kuntouttavan hoidon tarpeitaan. Mah-
25039: dien ja rintamaveteraanien määrän vähetessä           dollisen valtion tuen perusteella on laadittu näi-
25040: luonnollisen poistuman kautta on nähtävissä ris-      den laitosten toimintastrategiat Laitosten henki-
25041: ki, että nämä laadukasta, geriatrista kuntoutta-      lökunnan kannalta (n. 500-600 henkilöä) olisi-
25042: van hoidon työtä tekevät laitoksetjäävät tulevai-     vat nopeat ratkaisut myös tarpeellisia.
25043: suudessa tyhjilleen asiakkaita tuovien kuntou-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25044: tuksen maksujärjestelmien puuttuessa.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25045:    Kunnat suhtautuvat kustannuksien pelossa           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25046: varsin penseästi näiden laitosten ylläpitämiseen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25047: 2000-Iuvulla. Kansaneläkelaitoksen kuntoutus-
25048: toiminta on varsin vaatimatonta volyymiltään,                    Mikä on Hallituksen mielestä Sotain-
25049: eikä tule tarvitsemaan kaikkia näitä 1 600:aa                 validien Veljesliiton laitosten ja veljes- ja
25050: kuntouttavan hoidon paikkaa.                                  sairaskotien tulevaisuus, ja voidaanko
25051:     Ongelma on ratkaistava pikaisesti, sillä jo nyt           toiminnan jatkuvuutta kehittää valtion
25052:  ovat sotainvalideja ja rintamaveteraaneja kun-               tuella?
25053:  touttavat laitokset (Sotainvalidien Veljesliiton
25054: 
25055:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
25056: 
25057:                                           Timo Ihamäki /kok
25058: 
25059: 
25060: 
25061: 
25062:  280043
25063: 2                                           KK 1654/1998 vp
25064: 
25065: 
25066: 
25067:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25068: 
25069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kinnan mukaan periä takaisin, jos toiminta lope-
25070: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tetaan tai sairaskoti myydään.
25071: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Sairaskoteja perustettaessa lähdettiin siitä,
25072: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         että sairas- ja veljeskodit siirtyisivät osaksi kun-
25073: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          nallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja vanhus-
25074: 1654:                                                  huoltoa sitten kun niitä ei enää tarvita sotainvali-
25075:                                                        deja varten. Valtiokonttorin ja sairas- ja veljesko-
25076:           Mikä on hallituksen mielestä Sotain-         tien omistajayhteisöjen välillä on vuonna 1994
25077:        validien Veljesliiton laitosten ja veljes- ja   tehty sopimus siitä, että jos säätiö tai yhdistys
25078:        sairaskotien tulevaisuus, ja voidaanko          luopuu sairaskodin ylläpitämisestä, sitoutuu se
25079:        toiminnan jatkuvuutta kehittää valtion          luovuttamaan sairaskodin kunnalle tai kuntain-
25080:        tuella?                                         liitolle käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuol-
25081:                                                        lon tarpeisiin. Muussa tapauksessa tai milloin
25082:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           laitoksen toiminta muuttuu niin, ettei sitä voida
25083: vasti seuraavaa:                                       enää hyväksyä käytettäväksi tarkoitukseensa, tai
25084:                                                        säätiö toimii muutoin mainitun sopimuksen vas-
25085:    Sotilasvammalain (404/1948) 6 §:n perusteella       taisesti, on rakentamiseen otettujen lainojen kuo-
25086: sotainvalideille korvataan laissa tarkemmin            letuskustannuksiin maksettua valtionosuutta
25087: määritellyin edellytyksin laitoshuolto, osa-aikai-     vastaava osuus laitoksen arvosta palautettava
25088: nen laitoshuolto sekä kuntoutus valtion varoista.      valtiolle kuuden kuukauden kuluttua olosuhtei-
25089: Sotainvalidien Veljesliitto omistaa Kaunialan          den muuttumisesta.
25090: sotavammasairaalan, Kyyhkylän kuntoutussai-                 Tällä hetkellä ja pitkälle vuoden 2000 jälkeen-
25091: raalan sekä Kaskisaaren kuntoutuslaitoksen.            kin sairas- ja veljeskotien käyttöaste on erittäin
25092: Näiden lisäksi sotainvalidien laitoshoitoa ja kun-     hyvä. Vuonna 1998 kokonaiskäyttöaste oli 94
25093: toutusta annetaan sairas- ja veljeskodeissa, joita     prosenttia. Asteittaisen laskun nykyisessä asia-
25094: maassamme on yhteensä 21. Hoitopaikkoja lai-           kaskunnassa arvioidaan alkavan vasta vuoden
25095: toksissa on yhteensä noin 1 600. Sairas- ja veljes-    2005 jälkeen.
25096: kodit ovat säätiöiden tai yhdistysten omistamia,            Sosiaali- ja terveysministeriössä on hyvin tie-
25097: vain yksi on osakeyhtiöpohjainen.                      dostettu laitosten tulevaan käyttöön liittyvät
25098:    Sairas- ja veljeskodeista ensimmäiset raken-        haasteet. Ministeriö on pyytänyt Valtiokonttorin
25099: nettiin 1970-luvulla, valtaosa 1980-luvulla ja vii-     sotilasvamma-ja veteraaniasiat -yksiköitä perus-
25100: meiset aivan 1990-luvun alussa. Niiden rakenta-        kartoitusta sairas- ja veljeskotien nykytilanteesta
25101: misen rahoitus on tapahtunut pääosin Raha-au-          ja tulevan toiminnan suuntaamisesta. Kartoitus
25102: tomaattiyhdistyksen tuotosta myönnettyjen in-          valmistuu huhtikuun loppuun mennessä. Sosiaa-
25103: vestointiavustusten sekä valtion budjettirahoi-         li- ja terveysministeriön tarkoituksena on myös
25104: tuksen turvin. Raha-automaattiyhdistyksen              asettaa työryhmä työstämäänja seuraamaan sai-
25105: avustuksiin liittyy 20 vuotta voimassa oleva pa-        ras- ja veljeskotien tulevan käytön periaatelin-
25106: lautusehto, jonka mukaan avustus voidaan har-          jauksia ja vaihtoehtoja.
25107: 
25108:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1999
25109: 
25110:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25111:                                             KK 1654/1998 vp                                                3
25112: 
25113: 
25114: 
25115: 
25116:                                          Tili Riksdagens Talman
25117: 
25118:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            att sjuk- och brödrahemmen skulle överföras tili
25119: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            den kommunala social- och hälsovården och åld-
25120: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        ringsvården som en del därav i det skede då de
25121: dagsman Timo Ihamäki undertecknade skriftliga          inte längre behövs för krigsinvaliderna. Stats-
25122: spörsmål nr 1654:                                      kontoret och de sammanslutningar som äger
25123:                                                        sjuk- och brödrahemmen ingick 1994ett avtal om
25124:           Hurudan anser Regeringen att framti-         att stiftelsen eller föreningen, om den avstår från
25125:        den ser ut för Krigsinvalidernas Brödra-        att upprätthålla sjukhemmet, förbinder sig att
25126:        förbunds anstalter samt sjuk- och brödra-       överlåta sjukhemmet tili kommunen eller kom-
25127:        hem och är det möjligt att med statligt         munalförbundet så att det kan användas för soci-
25128:        stöd utveckla kontinuiteten i verksamhe-        al- och hälsovårdens behov. 1 annat fall eller när
25129:        ten?                                            verksamheten vid anstalten ändras i sådan ut-
25130:                                                        sträckning att det inte längre är möjligt att god-
25131:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          känna att anstalten används för sitt ursprungliga
25132: anföra följande:                                       syfte, eller om stiftelsen i övrigt agerar på ett sätt
25133:                                                        som strider mot nämnda avtal, skall den andel av
25134:     På grundval av 6 § 1agen om skada, ådragen i       anstaltens värde som motsvarar den av staten
25135: militärtjänst (40411948) betalas till krigsinvalider   betalda andelen av amorteringskostnaderna för
25136: ersättning med statliga medel för anstaltsvård,        de Iän som upptagits för byggandet återbetalas
25137: deltidsvård på anstalt samt rehabilitering på vill-    tili staten inom sex månader från det att omstän-
25138: kor som närmare fastställs i lag. Krigsinvalider-      digheterna förändrades.
25139: nas Brödraförbund äger Kaunia1a krigsinva1id-              För närvarande och långt in på 2000-talet ut-
25140: sjukhus, Kyyhkylä rehabiliteringssjukhus samt          nyttjas sjuk- och brödrahemmens kapacitet
25141: Svedjeholmens rehabiliteringsanstalt. Dessutom         mycket väl. År 1998 utnyttjades kapaciteten sam-
25142: ges krigsinvaliderna anstaltsvård och rehabilite-      manlagt tili 94 %. En successiv minskning av det
25143: ring på sjuk- och brödrahem, vilka är samman-          nuvarande antalet personer som vårdas på hem-
25144: 1agt 21 tili antalet i vårt land. Det finns samman-    men uppskattas börja först efter år 2005.
25145: 1agt ca 1 600 vårdplatser på anstalterna. Sjuk-            Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
25146: och brödrahemmen ägs av stiftelser eller för-          väl medveten om de utmaningar som är förknip-
25147: eningar, endast ett av dem av ett aktiebo1ag.          pade med den framtida användningen av anstal-
25148:     De första sjuk- och brödrahemmen byggdes           terna. Ministeriet har bett enheten för militärska-
25149: på 1970-ta1et, de flesta byggdes på 1980-ta1et och     de- och veteranärenden vid Statskontoret om en
25150: de sista alldeles i början av 1990-talet. Finansie-    grundläggande kartläggning av den nuvarande
25151: ringen av byggnadsarbetet skedde i huvudsak            situationen i fråga om sjuk- och brödrahemmen
25152: med stöd av investeringsbidrag beviljade av Pen-       och av den framtida inriktningen av verksamhe-
25153: ningautomatföreningens avkastning samt med             ten. Kartläggningen blir fårdig före utgången av
25154: stöd av statens budgetfinansiering. Till Penning-      april. Social- och hälsovårdsministeriet har för
25155: automatföreningens bidrag hänför sig ett återbe-       avsikt att även tillsätta en arbetsgrupp med upp-
25156:  talningsvillkor som är i kraft 20 år och enligt det   gift att bearbeta och följa upp de principiella
25157:  kan bidraget enligt prövning återkrävas, om           linjedragningarna och alternativen i fråga om
25158:  verksamheten upphör eller om sjukhemmet säljs.        den framtida användningen av sjuk- och brödra-
25159:     När sjukhemmen inrättades utgick man från          hemmen.
25160: 
25161:       Helsingfors den 25 februari 1999
25162: 
25163:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
25164:                                           KK 1655/1998 vp
25165: 
25166: Kirjallinen kysymys 1655
25167: 
25168: 
25169: 
25170: 
25171:                                   Timo Ihamäki /kok: Savonlinnan Ammatti-instituutin käsi- ja tai-
25172:                                      deteollisuuden koulutusyksikön liittämisestä Mikkelin ammat-
25173:                                      tikorkeakouluun
25174: 
25175: 
25176:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25177:    Savonlinnan Ammatti-instituutin käsi- ja          sia Etelä-Savon elinkeinorakenteen kehittämi-
25178: taideteollisuuden koulutusyksikössä, ARTE-           seen, kansainvälistymiseen ja maakunnalliseen
25179: MIA:ssa, on kolmen viimeisen vuoden aikana           hyvinvointiin.
25180: voimakkaasti kehitetty vaatetusalan koulutusta          ARTEMIA on luonut hyvät työelämäyhtey-
25181: ammattikorkeakoulukelpoiseksi. Kehittämis-           det jatkuvien alueellisten ja valtakunnallisten
25182: suunnitelman mukaista työtä on ollut tukemassa       projektien kautta. Yhteistyö on ollut vastavuo-
25183: ylläpitäjä, Savonlinnan kaupunki, Mikkelin am-       roista ja suunnannut opetussuunnitelmien kehit-
25184: mattikorkeakoulu, yhteistyötahot sekä opiskeli-      tämistä. Työllistyminen on tapahtunut projek-
25185: joiden yhdistykset Savonlinnassa ja Mikkelissä.      tien kautta solmittujen suhteiden tai työharjoit-
25186: Laatuvaatimuksiin, jotka arviointineuvosto on        telun avulla. Esimerkiksi kaikki keväällä 1998
25187: esittänyt raportissaan ammattikorkeakoulujen         valmistuneet vaatetusalan artenomit ovat työllis-
25188:  arvioinnista keväällä 1998, on ARTEMIA pysty-       tyneet.
25189:  nyt hyvin vastaamaan.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25190:     Mikkelin ammattikorkeakoululla on yhtenä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25191:  harvoista alan koulutusyksiköistä mahdolli-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25192:  suuksia profiloitua vahvaksi kulttuurialan osaa-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25193: jaksi Etelä-Savon alueella. Savonlinnan asema
25194:  yhtenä merkittävänä Suomen kulttuurikohtee-                  Mitä mahdollisuuksia on liittää
25195:  na, sekä jo valmiiksi Mikkelin ammattikorkea-              Savonlinnan Ammatti-instituutin käsi-
25196:  koulu sijaintipaikkana antavat hyvät edellytyk-            ja taideteollisuuden koulutusyksikkö,
25197:  set laajentumiselle. Laajennettu kulttuuriala yh-          AR TEMIA, osaksi Mikkelin ammatti-
25198:  dessä matkailun, liiketalouden, ympäristön sekä            korkeakoulua?
25199:  sosiaali- ja terveysalan kanssa luo mahdollisuuk-
25200: 
25201:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
25202:                                          Timo Ihamäki /kok
25203: 
25204: 
25205: 
25206: 
25207:  280043
25208: 2                                       KK 1655/1998 vp
25209: 
25210: 
25211: 
25212: 
25213:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
25214:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kokonaisuudessaan arviointineuvosto katsoi,
25215: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     ettei hanke täytä ammattikorkeakoulun laajen-
25216: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   nukselta vaadittavia laadullisia vaatimuksia.
25217: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        Valtioneuvosto päätti 5.2.1999 muuttaa Mik-
25218: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     kelin ammattikorkeakoulun toimilupaa niin,
25219: 1655:                                             että ammattikorkeakoulun uudeksi perustana
25220:                                                   olevaksi oppilaitokseksi otetaan Savonlinnan
25221:          Mitä mahdollisuuksia on liittää          Ammatti-instituutin käsi- ja taideteollisuuden
25222:        Savonlinnan Ammatti-instituutin käsi-      yksikkö. Valtioneuvosto katsoi, että ratkaisun
25223:        ja taideteollisuuden koulutusyksikkö,      johdosta Mikkelin ammattikorkeakoulun toimi-
25224:        ARTEMIA, osaksi Mikkelin ammatti-          ala ja ammattikorkeakoulun Savonlinnan sivu-
25225:        korkeakoulua?                              piste vahvistuisivat. Lisäksi Savonlinnan sivupis-
25226:                                                   tettä voitaisiin vahvistaa muun muassa kulttuuri-
25227:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      matkailun alueelle ja hyödyntää myös Joensuun
25228: vasti seuraavaa:                                  yliopiston, muun muassa käsityönopettajien
25229:                                                   koulutukseen erikoistuneen Savonlinnan koulu-
25230:    Korkeakoulujen arviointineuvosto, joka ar-     tuskeskuksen kanssa tehtävää yhteistyötä. Val-
25231: vioi kaikki ammattikorkeakoulujen toimilupa-      tioneuvosto velvoitti Mikkelin ammattikorkea-
25232: ja toimilupien muuttamista koskevat hakemuk-      koulun ryhtymään toimenpiteisiin arviointineu-
25233: set, katsoi Mikkelin ammattikorkeakouluun esi-    voston lausunnossa mainituissa asiaryhmissä ja
25234: tetyn Savonlinnan Ammatti-instituutin käsi- ja    alistamaan tulokset noin kolmen vuoden kulut-
25235: taideteollisuusyksikön vahvuuksiksi muun           tua arviointineuvoston uudelleen arvioitaviksi.
25236: muassa koulutuksen vetovoimaisuuden, alueelli-     Vastaavasti menetettiin muissakin arviointineu-
25237: set työelämäyhteydet, koulutuksen joustavuu-       voston lausunnosta poikkeavissa myönteisissä
25238: den ja ylläpitäjän sitoutuneisuuden.               toimiluparatkaisuissa.
25239:    Arviointineuvosto näki kehittämistarpeita          Savonlinnan Ammatti-instituutin käsi- ja tai-
25240: muun muassa opettajien koulutustasossa, koti-      deteollisuuden yksikkö on siten liitetty Mikkelin
25241: maisessa yhteistyössä, kansainvälisessä toimin-    ammattikorkeakouluun.
25242: nassa, kirjastopalveluissa ja toimitilakysymyk-
25243: sissä.
25244: 
25245:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
25246:                                                           Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
25247:                                           KK 1655/1998 vp                                               3
25248: 
25249: 
25250: 
25251: 
25252:                                         Tili Riksdagens Ta/man
25253: 
25254:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Som helhet ansåg utvärderingsrådet att pro-
25255: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       jektet inte fyller de kvalitativa krav som gäller för
25256: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     en utvidgning av yrkeshögskolan.
25257: man Timo Ihamäki undertecknade skriftliga                Statsrådet beslöt 5.2.1999 att ändra tillståndet
25258: spörsmål nr 1655:                                    för Mikkelin ammattikorkeakoulu så att enheten
25259:                                                      för hantverk och konstindustri vid Savonlinnan
25260:           Vilka är möjligheterna att införliva ut-   Ammatti-instituutti tas med som en ny läroan-
25261:        bildningsenheten för hantverk och konst-      stalt som bas för yrkeshögskolan. Statsrådet an-
25262:        industri ARTEMIA vid Savonlinnan              såg att verksamhetsområdet för Mikkelin am-
25263:        Ammatti-instituutti med Mikkelin am-          mattikorkeakoulu och yrkeshögskolans filial i
25264:        mattikorkeakoulu?                             Nyslott i och med denna lösning skulle stärkas.
25265:                                                      Dessutom kunde filialen i Nyslott förstärkas bl.a.
25266:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inom området kulturturism och också bedriva
25267: anföra fåljande:                                     samarbete med Joensuu universitet, bl.a. utbild-
25268:                                                      ningscentret i Nyslott som är specialiserat på
25269:    Rådet för utvärdering av högskolorna, som         utbildning av slöjdlärare. Statsrådet förpliktiga-
25270: bedömde alla ansökningar om yrkeshögskoletill-       de Mikkelin ammattikorkeakoulu att vidta åt-
25271: stånd och tillståndsändringar, ansåg att styrke-     gärder i fråga om de områden som nämns i utvär-
25272: områdena vid enheten för hantverk och konstin-       deringsrådets utlåtande och att inom ca tre år på
25273: dustri vid Savonlinnan Ammatti-instituutti, som      nytt lägga fram resultaten för utvärderingsrådet
25274: föreslagits ingå som del i Mikkelin ammattikor-       för bedömning. Förfarandet var detsamma även
25275: keakoulu, bl.a. var utbildningens attraktion, de     i andra fall där tillstånd beviljades trots utvärde-
25276: regionala arbetslivskontakterna, utbildningens        ringsrådets utlåtande.
25277: flexibilitet och huvudmannens engagemang.                Enheten för hantverk och konstindustri vid
25278:     Utvärderingsrådet såg utvecklingsbehov bl.a.     Savonlinnan Ammatti-instituutti har således in-
25279: i lärarnas utbildningsnivå, samarbetet i hemlan-      förlivats med Mikkelin ammattikorkeakoulu.
25280: det, den internationella verksamheten, biblio-
25281: teksservicen och rumsarrangemangen.
25282:      Helsingfors den 17 februari 1999
25283: 
25284:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25285:                                           KK 1656/1998 vp
25286: 
25287: Kirjallinen kysymys 1656
25288: 
25289: 
25290: 
25291: 
25292:                                   Veijo Puhjo /va-r: Aker Mäntyluoto Oy:n suunnittelemista lomau-
25293:                                       tuksista
25294: 
25295: 
25296:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25297: 
25298:    Aker Mäntyluoto Oy on antanut 2.2.1999lo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25299: mautusvaroituksen koko henkilöstölleen, noin         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25300: 600 työntekijälle ja toimihenkilölle. Syynä varoi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25301: tukseen lienee raakaöljyn maailmanmarkkina-
25302: hinnan romahtamisesta aiheutuva öljynporaus-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25303: lauttojen tilausten vähyys. Valtiolla on kuitenkin            ryhtyä uuden, mahdollisesti 600 henkilön
25304: eri tapoja tukea teollista toimintaa.                         joukkotyöttömyyden ehkäisemiseksi Po-
25305:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            rin Mäntyluodossa?
25306: 
25307:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
25308: 
25309:                                           Veijo Puhjo /va-r
25310: 
25311: 
25312: 
25313: 
25314:  280043
25315: 2                                        KK 1656/1998 vp
25316: 
25317: 
25318: 
25319: 
25320:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25321: 
25322:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Öljyn maailmanmarkkinahinnan laskeminen
25323: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        on vaikuttanut niin, että uusia investointeja on
25324: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jouduttu siirtämään ja samanaikaisesti ei uusia
25325: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veijo Puh-      tilauksia ole saatu. Nämä tekijät vaikuttavat vä-
25326: jon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         littömästi niin uusien lauttojen suunnitteluun
25327:  1656:                                               kuin niiden valmistukseenkin lykkäävästi.
25328:                                                           Aker Mäntyluoto on kauppa- ja teollisuusmi-
25329:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nisteriön saaman tiedon mukaan antanut koko
25330:        ryhtyä uuden, mahdollisesti 600 henkilön      henkilöstölleen ennakkoilmoituksen lomautuk-
25331:        joukkotyöttömyyden ehkäisemiseksi Po-         sista. Kauppa- ja teollisuusministeriön tiedon
25332:        rin Mäntyluodossa?                            mukaan neuvottelut henkilöstön kanssa on aloi-
25333:                                                      tettu. Ellei uusia tilauksia saada, lomautukset
25334:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alkavat kuluvan vuoden huhtikuussa.
25335: vasti seuraavaa:                                          Lomautusten ollessa kyseessä valtion aktiivi-
25336:                                                      set toimenpiteet ovat varsin rajoitetut ja ne voivat
25337:    Aker Mäntyluoto on norjalaisen Aker Mariti-       kohdistua etupäässä henkilöstön ammattitaidon
25338: me -yhtiön omistama Porissa toimiva yritys. Sen       kehittämiseen ja koulutukseen. Aker Mänty-
25339: pääasialliset tuotteet ovat öljyntuotantolautto-      luoto onkin aloittanut neuvottelut Satakunnan
25340: jen runkorakenteet. Yrityksen asiakkaat ovat          TE-keskuksen kanssa koulutuksesta ja siihen
25341: maailmanlaajuisesti toimivia öljy-yhtiöitä, joten     liittyvistä erityiskohdennuksista. Mahdollinen
25342: yrityksen toimivuus on osaksi riippuvainen öljyn      koulutus tullaan rahoittamaan TE-keskuksen ja
25343: maailmanmarkkinahinnoista. Yrityksen palve-           yrityksen yhteistyönä.
25344: luksessa Porissa on noin 600 henkeä.
25345:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1999
25346: 
25347:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
25348:                                            KK 1656/1998 vp                                              3
25349: 
25350: 
25351: 
25352: 
25353:                                         Tili Riksdagens Talman
25354: 
25355:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av-          Det att världsmarknadspriset på olja har sjun-
25356: ser har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         kit har påverkat läget så att man har blivit tvung-
25357: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       en att skjuta nya investeringar på framtiden och
25358: man Veijo Puhjo undertecknade skriftliga spörs-        samtidigt har inga nya beställningar erhållits.
25359: mål nr 1656:                                           Dessa faktorer inverkar direkt såväl på plane-
25360:                                                        ringen av nya plattformar som på tillverkningen
25361:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        av dem så att de måste skjutas upp.
25362:        sikt att vidta för att förhindra en ny mass-       Enligt de uppgifter handels- och industrimi-
25363:        arbetslöshet på eventuellt 600 personer i       nisteriet har fått har Aker Mäntyluoto gett hela
25364:        Mäntyluoto i Björneborg?                        personalen förhandsbesked om permittering.
25365:                                                        Enligt handels- och industriministeriets uppgif-
25366:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ter har förhandlingar med personalen inletts. Om
25367: anföra följande:                                       inga nya beställningar erhålls, verkställs permit-
25368:                                                        teringarna i april detta år.
25369:    Aker Mäntyluoto är ett företag som ägs av det          När det är fråga om permitteringar är de akti-
25370: norska bolaget Aker Maritime och som är verk-          va åtgärder staten kan vidta synnerligen begrän-
25371: samt i Björneborg. Företagets huvudsakliga pro-        sade och de kan huvudsakligen inriktas på att
25372: dukter är stomstrukturer tili oljeproduktions-         utveckla och utbilda personalens yrkesskicklig-
25373: plattformar. Företagets kunder är oljebolag som        het. Aker Mäntyluoto har inlett förhandlingar
25374: är verksamma globalt, vilket gör att hur väl före-     med Satakunta arbetskrafts- och näringscentral
25375: taget fungerar tili en del är beroende av världs-      om utbildning och specialinriktningar med an-
25376: marknadspriserna på olja. Företaget har ca 600         knytning tili den. Den eventuella utbildningen
25377: anställda i Björneborg.                                kommer att finansieras i samarbete mellan ar-
25378:                                                        betskrafts- och näringscentralen och företaget.
25379:      Helsingforsden 22 februari 1999
25380: 
25381:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
25382:                                          KK 1657/1998 vp
25383: 
25384: Kirjallinen kysymys 1657
25385: 
25386: 
25387: 
25388: 
25389:                                  Veijo Puhjo/va-r ym.: Eläkerahastojen käytöstä osakkeiden ostoon
25390: 
25391: 
25392: 
25393:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25394: 
25395:    Pääministeri Paavo Lipponen on jo toistami-     pänä sijoitusmuotona esim. vuokra-asuntotuo-
25396: seen maininnut, että eläkerahastojen varoista      tannon.
25397: voidaan käyttää 100 miljardia markkaa osakkei-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25398: den ostoa varten. Tähän asti on käsityksenä ol-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25399: lut, että vain murto-osaan tästä on valtuuksia.    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25400:    Eläkerahastoja on ollut tarkoitus kasvattaa     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25401: aina vuoteen 2010 asti, jolloin suurten ikäluok-
25402: kien eläkekulut alkavat tuntua varsin suurina                 Onko perusteluissa mainittu eläkera-
25403: eläkerahastojen menoissa.                                  hastojen 100 miljardin markan osakkei-
25404:    Kun maailmantalouden näkymät, myös Suo-                 den ostopäätös jo tehty, vai onko kysees-
25405: men talouden näkymät niistä osin riippuvaisina,            sä vasta suunnitelma, ja jos ostopäätös on
25406: ovat varsin epävarmat, niin näin suuren raha-              tehty, niin missä se on tehty ja millä val-
25407: määrän sijoittaminen osakkeisiin tuntuu melko              tuuksilla?
25408: riskialttiilta, ja näemmekin välttämättömäm-
25409:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
25410: 
25411:          Veijo Puhjo /va-r             Esko-Juhani Tennilä /va-r      Mikko Kuoppa /va-r
25412: 
25413: 
25414: 
25415: 
25416: 280043
25417: 2                                           KK 1657/1998 vp
25418: 
25419: 
25420: 
25421: 
25422:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25423: 
25424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jestelmässä 10 miljardin markan siirto eläkelai-
25425: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tosten toimintapääomiin (todellisuudessa noin
25426: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         12 miljardia markkaa). Edelleen todetaan, että
25427: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veijo Puh-        toimintapääomien kasvattaminen vahvistaa elä-
25428: jon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kevakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta ja auttaa
25429: n:o 1657:                                              osaltaan turvaamaan lakisääteisiä eläkkeitä. Elä-
25430:                                                        kevakuutusyhtiöiden mahdollisuudet sijoittaa
25431:            Onko perusteluissa mainittu eläkera-        aikaisempaa riskipitoisempiin sijoituskohteisiin
25432:         hastojen 100 miljardin markan osakkei-         kuten osakkeisiin paranevat, millä odotetaan
25433:         den ostopäätös jo tehty, vai onko kysees-      olevan myönteinen vaikutus Suomen pääoma-
25434:         sä vasta suunnitelma, ja jos ostopäätös on     markkinoiden kehittymiseen ja yritysten rahoi-
25435:         tehty, niin missä se on tehty ja millä val-    tushuoltoon. Osakkeisiin todetaan liittyvän ris-
25436:         tuuksilla?                                     kittömiin sijoituksiin verrattuna korkeammat
25437:                                                        tuotto-odotukset, ja toteutuessaan korkeammat
25438:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuotot helpottavat pitkällä aikavälillä työeläke-
25439: vasti seuraavaa:                                       maksun korotuspaineita.
25440:                                                           Työeläkelaitokset ovat itsenäisiä sijoitustoi-
25441:    Kysymyksen perusteluissa todetaan päämi-            mintaa koskevassa päätöksenteossaan, sijoitus-
25442: nisteri Paavo Lipposen toistamiseen maininneen,        suunnitelmansa puitteissa.
25443: että eläkerahastojen varoista voidaan käyttää             Sijoituspäätöksiä tehtäessä on kuitenkin otet-
25444: 100 miljardia markkaa osakkeiden ostoa varten.         tava huomioon vastuuvelan katetta koskevat
25445: Perustelujen mukaan tähän asti on käsityksenä          asetukset ja työeläkelaitoksen toimintapääoman
25446: ollut, että vain murto-osaan tästä on valtuuksia.      asettamat rajoitukset sijoitusten riskillisyydelle.
25447:    Lakisääteisen työeläkevakuutuksen toimeen-          Työeläkelaitos voi sijoittaa ainoastaan tiettyihin
25448: pano on Suomessa annettu yksityisille työeläke-        omaisuuslajeihin, eri omaisuuslajeille on asetettu
25449: Iaitoksille. Koska kysymyksessä on keskeinen           suhteelliset maksimiosuudet ja lisäksi työeläke-
25450: osa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää, on erit-         yhtiön oma vakavaraisuus rajoittaa useissa ta-
25451: täin tärkeää, että työeläkejärjestelmän rahoitus       pauksissa merkittävästi sijoittamista riskillisiin
25452: on kestävällä pohjalla ja työeläkelaitokset kyke-      sijoituskohteisiin. Esimerkiksi pörssiosakkeilla
25453: nevät täyttämään sitoumuksensa lyhyellä ja pit-        voidaan kattaa enintään puolet vastuuvelan
25454: källä aikavälillä.                                     bruttomäärästä. Minimimääristä ei ole säännök-
25455:    Työeläkelaitosten vakavaraisuutta ja sijoitus-      siä.
25456: toimintaa koskevat säännökset uudistettiin työ-           Työeläkelaitosten Liiton TELA Gulkaistu
25457: eläkevakuutusyhtiöiden osalta vuoden vaihtees-         16.2.1999) tilastojen mukaan työeläkelaitosten
25458: sa 1996/1997 sekä eläkesäätiöiden ja eläkekasso-       sijoituskannat ovat kehittyneet seuraavasti:
25459: jen osalta vuoden 1998 alusta siten, että vakava-      Osakkeiden suhteellinen osuus työeläkevakuu-
25460: raisuusvaatimuksia tiukennettiin ja koko vaka-         tusyhtiöiden, LEL Työeläkekassan ja Merimies-
25461: varaisuusmekanismi uudistettiin. Uudistuksilla         eläkekassan koko sijoituskannasta on kasvanut
25462: pyrittiin siihen, että työeläkelaitosten vakavarai-    5,0 prosentista vuonna 1994 noin 16,2 prosenttiin
25463: suus toimintapääomavaatimuksia korottamalla            vuonna 1998. Vastaavat markkamäärät ovat 6,2
25464: saadaan sellaiselle tasolle, että sijoituksia voi-     ja 31,4 miljardia markkaa. Jos Kuntien eläkeva-
25465: daan vakavaraisuutta vaarantamatta suunnata            kuutuksen vastaavat luvut lisätään edellä todet-
25466: sijoituskohteisiin, joihin liittyy mahdollisimman      tuihin kokonaismääriin, saadaan osakkeiden
25467: hyvät tuotto-odotukset.                                osuudeksi 5,4 prosenttia vuonna 1994 ja 18,7
25468:    Hallituksen esityksessä eläkelaitosten vakava-      prosenttia vuonna 1998. Vastaavat markkamää-
25469: raisuussäännösten uudistamisesta (HE 241/1996          rät ovat 7,9 ja 46,1 miljardia markkaa. Osakkei-
25470: vp) todetaan, että rahastoin ti tekniikan u udistuk-   den suhteellinen osuus on kasvanut voimakkaas-
25471: sesta seuraisi koko yksityisten alojen työeläkejär-    ti tarkastelujaksolla. On kuitenkin todettava,
25472:                                           KK 1657/1998 vp                                            3
25473: 
25474: että osakkeiden osuus sijoitusten kokonaismää-        1998 noin 15 miljardia markkaa, päädytään hy-
25475: rästä vaihtelee työeläkelaitoskohtaisesti.           vin varovaisestikin arvioiden vuonna 2010 yli 100
25476:     Eläkekassojen ja eläkesäätiöiden osakesijoi-     miljardin markan tasolle. Todennäköistä on, että
25477: tusten yhteenlaskettu markkamäärä vuonna             työeläkelaitosten osakesijoitusten kokonaismää-
25478: 1997 oli 2,5 miljardia markkaa.                      rä ylittää 100 miljardia markkaa huomattavasti
25479:     Tällä hetkellä käytettävissä olevien arvioiden   ennen vuotta 2010.
25480: mukaan lakisääteiseen työeläkejärjestelmään             Työeläkelaitokset tekevät itsenäisesti päätök-
25481: liittyvät rahastot kasvavat vuoteen 2010 mennes-     sensä joko kasvattaa tai vähentää osakesijoitus-
25482: sä noin 350-400 miljardin markan tasolle; Kun-       ten suhteellista tai markkamääräistä osuutta si-
25483: tien eläkevakuutuksen sijoituskanta ei sisälly       joituskannastaan. Eräät työeläkelaitokset ovat
25484: edellä mainittuun markkamäärään.                     julkisuudessa ilmaisseet suunnittelevansa osake-
25485:     Jos osakkeiden osuus sijoituskannasta säilyy     sijoitusten suhteellisen osuuden kasvattamista.
25486: nykyisellä tasolla tai kasvaa esimerkiksi 20 pro-    Tällä hetkellä voimassa olevat säännökset anta-
25487: senttiin, on työeläkelaitosten osake-sijoitusten     vat mahdollisuuden osakesijoittamisen lisäämi-
25488: kokonaismäärä vuonna 2010 suuruusluokaltaan          seen, mikäli työeläkelaitoksen vakavaraisuus sen
25489: 70-80 miljardia markkaa. Jos tähän lisätään          sallii ja osakesijoittamisen lisääminen on työelä-
25490: Kuntien eläkevakuutuksen osakesijoitukset, jot-      kelaitoksen sijoituspolitiikan mukaista.
25491: ka TELAn tilaston mukaan olivat jo vuonna
25492: 
25493:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1999
25494: 
25495:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
25496: 4                                           KK 1657/1998 vp
25497: 
25498: 
25499: 
25500: 
25501:                                          Tili Riksdagens Talman
25502: 
25503:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       privata sektorns arbetspensionssystem sker en
25504: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         överföring av 10 miljarder mark tili pensionsan-
25505: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       stalternas verksamhetskapital (i verkligheten ca
25506: man Veijo Puhjo m.fl. undertecknade skriftliga         12 mi1jarder mark). Vidare konstateras att utök-
25507: spörsmål nr 1657:                                      ningen av verksamhetskapitalen stärker pen-
25508:                                                        sionsförsäkringsbolagens solvens och bidrar tili
25509:           Har det beslut om pensionsfondernas          att trygga de 1agstadgade pensionerna. Pensions-
25510:        köp av aktier för 100 miljarder mark som        försäkringsbolagens möj1igheter att placera i mer
25511:        nämns i motiveringen redan fattats, eller       riskfyllda objekt än tidigare, t.ex. aktier, förbätt-
25512:        är det än så 1änge endast en pian, och om       ras, vilket väntas ha en positiv inverkan på den
25513:        inköpsbeslutet har fattats, var har det i så    inhemska kapitalmarknadens utveckling och på
25514:        fall fattats och med vilka fullmakter?          företagens kreditförsörjning. Det konstateras att
25515:                                                        aktier i jämförelse med riskfria placeringar är
25516:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förknippade med större förväntnignar på avkast-
25517: anföra följande:                                       ningen och att större avkastning på lång sikt
25518:                                                        1ättar behovet av att höja premierna.
25519:     1 motiveringen tili spörsmålet konstateras att        Arbetspensionsanstalterna fattar sjä1va beslu-
25520: statsminister Paavo Lipponen vid upprepade till-       ten om sin p1aceringsverksamhet, inom ramen
25521: fållen nämnt att 100 miljarder mark av pensions-       för sina placeringsplaner.
25522: fondernas medel kan användas till inköp av ak-            Placeringsbes1uten skall dock beakta de för-
25523: tier. Enligt motiveringen har uppfattningen hit-       ordningar som gäller täckandet av ansvarsskul-
25524: tilis varit att det finns fullmakter att använda       den och de begränsningar som arbetspensionsan-
25525: endast en bråkde1 av detta belopp.                     sta1tens verksamhetskapital ställer på placerings-
25526:     Verkställandet av den lagstadgade pensions-        risken. En arbetspensionsanstalt kan endast p1a-
25527: försäkringen har i Finland överlåtits tili privata     cera i vissa s1ag av egendom, det har fastställts
25528: försäkringsanstalter. Eftersom det gäller en cen-      proportionella maximiandelar för de o1ika egen-
25529: tral del av vårt socialförsäkringsystem, är det        domsslagen och dessutom begränsar arbetspen-
25530: mycket viktigt att finansieringen av arbetspen-        sionsanstaltens egen solvens i de flesta fall betyd-
25531: sionssystemet vilar på en stabil bas och att arbets-   ligt placeringen i riskfyllda p1aceringsobjekt.
25532: pensionsanstalterna kan sköta sitt åtagande på         T.ex. är det möjligt att täcka högst hä1ften av
25533: kort och på lång sikt.                                 ansvarskuldens bruttobe1opp med börsaktier.
25534:     Bestämmelserna gällande arbetspensionsan-          För minimiandelarnas storlek finns det inga reg-
25535: stalternas solvens och placeringsverksamhet re-        ler.
25536: viderades i fråga om pensionsförsäkringsbolagen           Enligt Arbetspensionsanstalternas förbund
25537: vid årsskiftet 1996/1997 och i fråga om pensions-      TELA:s statistik (publicerad 16.2.1999) har ar-
25538: stiftelserna och pensionskassorna vid ingången         betspensionsanstalternas p1aceringsbestånd ut-
25539: av 1998 så att so1venskraven skärptes och hela         vecklats på följande sätt. Aktiernas relativa andel
25540: solvensmekanismen förnyades. Avsikten med              av pensionsförsäkringsbolagens, LEL Arbets-
25541: dessa reformer var att genom att höja kraven på        pensionskassans och Sjömanspensionskassans
25542: verksamhetskapitalet fastställa en sådan nivå på       placeringsbestånd har ökat från 5,0 procent år
25543: arbetspensionsanstalternas solvens att placering-      1994 tili 16,2 procent år 1998. Motsvarande
25544: ar utan att solvensen äventyras kan riktas tili        markbelopp är 6,2 och 31,4 miljarder mark. Om
25545: placeringsobjekt med en så god förväntad av-           Kommunernas pensionsförsäkrings motsvaran-
25546: kastning som möjligt.                                  de siffror läggs tili dessa, var aktiernas andel 5,4
25547:     1 regeringens proposition med förslag tili nya     procent år 1994 och 18,7 procent år 1998 och
25548: solvensregler för pensionsanstalterna (RP 241/         motsvarande markbelopp 7,9 och 46,1 miljarder
25549: 1996 rd) konstateras att ändringen av finansie-        mark. Aktiernas relativa andel har ökat kraftigt
25550: ringstekniken har som följd att det inom hela den      under den aktuella perioden. Det måste dock
25551:                                           KK 1657/1998 vp                                              5
25552: 
25553: konstateras att aktiernas andel av hela place-         statistik uppgick till 15 miljarder mark redan år
25554: ringsbeståndet varierar från pensionsanstalt tili      1998, läggs till detta belopp ger också mycket
25555: pensionsanstalt.                                       försiktiga beräkningar vid handen att summan är
25556:     Pensionskassornas och pensionsstiftelsernas        över 100 miljarder mark år 2010. Troligtvis över-
25557: sammanlagda placeringar i aktier var 2,5 miljar-       stiger arbetspensionsanstalternas sammanlagda
25558: der mark år 1997.                                      aktieplaceringar 100 miljarder betydligt tidigare.
25559:     Enligt de uppskattningar som fOr närvarande           Arbetspensionsanstalterna fattar själva beslu-
25560: finns att tillgå kommer fonderna i anslutning tili     ten om att antingen öka eller minska aktieplace-
25561: det lagstadgade arbetspensionssystemet att öka         ringarnas relativa eller absoluta andel av place-
25562: tili ca 350-400 miljarder mark fram tili år 2010.      ringsbeståndet. Några arbetspensionsanstalter
25563: 1 denna siffra ingår inte Kommunernas pensions-        har offentligt meddelat att de planerar att öka
25564: försäkrings placeringsbestånd.                         aktieplaceringarnas relativa andel. De bestäm-
25565:     Om aktiernas andel av placeringsbeståndet          melser som gäller för närvarande möjliggör en
25566: stannar på nuvarande nivå eller ökar t.ex. till 20     ökning av aktieplaceringarna, om arbetspen-
25567: procent, uppgår arbetspensionsanstalternas             sionsanstaltens solvens tiliåter och om ökad pla-
25568: sammanlagda aktieplaceringar til170-80 miljar-         cering i aktier överensstämmer med arbetspen-
25569: der mark år 2010. Om Kommunernas pensions-             sionsanstilltens placeringspolitik.
25570: försäkrings aktieplaceringar, som enligt TELA:s
25571: 
25572:      Helsingforsden 26 februari 1999
25573: 
25574:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
25575:                                            KK 1658/1998 vp
25576: 
25577: Kirjallinen kysymys 1658
25578: 
25579: 
25580: 
25581: 
25582:                                    Juha Karpio /kok: Avoimessa yliopistossa opiskelevan oikeudesta
25583:                                       harjoittelupaikkaan tai opintotukeen
25584: 
25585: 
25586:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25587: 
25588:      Viranomaisten ristiriitaisten päätösten tulok-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25589: sena on syntynyt tilanteita, joissa nuori ei ole      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25590: oikeutettu opintotukeen eikä myöskään työhar-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25591: joitteluun työmarkkina tuella. Avoimessa yli-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25592: opistossa opiskelevalta henkilöltä evättiin opin-
25593: totuki, koska opiskelua ei katsottu päätoimisek-                Miten on mahdollista, että toinen vi-
25594: si. Kun sama henkilö haki oikeutta työmarkkina-               ranomainen tulkitsee saman tilanteen
25595: tuella työharjoitteluun, evättiin tämä työvoima-              opiskeluksija toinen ei, ja seurauksena on
25596: toimikunnan lausunnossa, koska toimikunnan                    putoaminen kummankin järjestelmän ul-
25597: mukaan henkilö on kokopäivätoiminen opiske-                   kopuolelle?
25598:  lija.
25599: 
25600:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
25601: 
25602:                                            Juha Karpio /kok
25603: 
25604: 
25605: 
25606: 
25607:  280043
25608: 2                                          KK 1658/1998 vp
25609: 
25610: 
25611: 
25612: 
25613:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25614: 
25615:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutettu henki-
25616: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lö, joka on katsottava päätoimiseksi opiskelijak-
25617: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       si. Henkilön työttömänä aloittamaa opiskelua
25618: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-        pidetään päätoimisena opiskeluna, jos opintojen
25619: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vaatima työmäärä ottaen huomioon koulutus-
25620: 1658:                                                 tai opetussuunnitelman laajuus, opiskelun sito-
25621:                                                       vuus, henkilön aikaisempi työssä ja aiemmin
25622:             Miten on mahdollista, että toinen vi-     hankkima koulutus, on niin suuri, että se on
25623:          ranomainen tulkitsee saman tilanteen         esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle
25624:          opiskeluksija toinen ei, ja seurauksena on   työmarkkinoilla yleisesti noudatettavin ehdoin.
25625:          putoaminen kummankinjärjestelmän ul-         Koulutusta pidetään aina päätoimisena, jos kou-
25626:          kopuolelle?                                  lutus- tai opetussuunnitelman edellyttämä työ-
25627:                                                       määrä on keskimäärin vähintään 25 opetustuntia
25628:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          viikossa tai keskimäärin vähintään kolme opin-
25629: vasti seuraavaa:                                      toviikkoa kuukaudessa. Rajoitusta ei sovelleta
25630:                                                       henkilöön, jonka opiskelu on harrastusluonteis-
25631:     Opintotukilain mukaista opintotukea voi kor-      ta. Avoimessa yliopistossa tapahtuvaa opiskelua
25632: keakoulussa saada tutkinnon, tieteellisen jatko-      pidetään yleensä harrastusluonteisena opiskelu-
25633: tutkinnon tai erillisen ammatillisen täydennys-       na, jolloin henkilön on mahdollista päästä työt-
25634: koulutusohjelman suorittamiseen. Yksittäisen          tömyysturvan piiriin opiskelusta huolimatta. Jos
25635: opintokokonaisuuden suorittamiseen opintotu-          opiskelu kuitenkin täyttää työttömyysturvalais-
25636: kea voidaan myöntää korkeakoulututkinnon              sa päätoimiselle opiskelulle määritellyt edelly-
25637: suorittaneelle, jos lisäopinnot tähtäävät amma-       tykset, työttömyysturvaa ei voida myöntää.
25638: tilliseen tai virkakelpoisuuteen. Avoimessa yli-          Avoimeen yliopistoon opiskelemaan hakeutu-
25639: opistossa suoritettaviin opintoihin opintotukea       vien tiedossa on, että avoimen yliopiston opintoi-
25640: ei voida myöntää. Kun nuorten mahdollisuuksia         hin ei voi saada opintotukea. Työttömyystur-
25641: opiskella avoimessa yliopistossa lisättiin 1990-      vaan avoimen yliopiston opiskelija on oikeutet-
25642: luvun alussa, tarkoituksena oli, että vaille koulu-   tu, jos opintojen edellyttämä työmäärä ja sito-
25643: tuspaikkaa jääneet nuoret voisivat harjoittaa si-     vuus arvioidaan vähäisiksi.
25644: vutoimisesti opintoja.                                    Opintotuen ja työttömyysturvan yhteensovi-
25645:     Työttömyysturvalain mukaan työttömyyspäi-          tusta on viime vuosina pyritty selkiyttämään
25646: värahaan on oikeus työvoimatoimistoon ilmoit-          muun muassa saattamalla opintotukilainsää-
25647: tautuneella, kokoaikatyötä hakevalla, työkykyi-        dännön ja työttömyysturvalain päätoimisen
25648: sellä työttömällä henkilöllä, joka on työmarkki-       opiskelun määritelmät mahdollisimman yhden-
25649: noiden käytettävissä ja jolle ei ole voitu osoittaa    mukaisiksi.
25650: työtä tai jota ei ole voitu osoittaa koulutukseen.
25651: 
25652:         Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1999
25653: 
25654:                                                                          Ministeri Suvi-Anne Siimes
25655:                                            KK 1658/1998 vp                                            3
25656: 
25657: 
25658: 
25659: 
25660:                                         Till Riksdagens Talman
25661: 
25662:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       arbets1öshetsdagpenning. Studierna för en per-
25663: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        son, viiken såsom arbetslös inleder studier, be-
25664: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      traktas som studier på heltid, om den arbets-
25665: man Juha Karpio undertecknade skriftliga              mängd som studierna kräver med beaktande av
25666: spörsmål nr 1658:                                     utbildnings- eller studieplanens omfattning, stu-
25667:                                                       diernas bindandenatur, den tid personen tidigare
25668:           Hur är det möjligt att en myndighet         har varit i arbete och den utbildning han tidigare
25669:        to1kar samma situation som studier och         förvärvat, är så stor att den utgör hinder för
25670:        en annan inte gör det och att fö1jden b1ir     mottagande av heltidsarbete på de villkor som
25671:        att personen i fråga faller utanför bägge      allmänt tillämpas på arbetsmarknaden. Utbild-
25672:        systemen?                                      ningen anses alltid ske på heltid, om den arbets-
25673:                                                       mängd som utbildnings- eller studieplanen förut-
25674:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sätter i genomsnitt utgör minst 25 undervisnings-
25675: anföra följande:                                      timmar i veckan eller i genomsnitt minst tre stu-
25676:                                                       dieveckor i månaden. Begränsningen tiliämpas
25677:    Studiestöd enligt lagen om studiestöd kan i en     inte på den vars studier har karaktären av hobby.
25678: högskola fås för avläggande av examen eller ve-       Studier vid öppet universitet anses i allmänhet
25679: tenskaplig päbyggnadsexamen eller för fullgö-         som intressebetingade studier, varvid personen
25680: rande av ett särskilt yrkesutbildande fortbild-       kan omfattas av arbetslöshetsskydd trots studier-
25681: ningsprogram. Den som avlagt högskoleexamen           na. Om studierna dock uppfyller kriterierna på
25682: kan få studiestöd för fullgörande av en enskild       heltidsstudier i lagen om utkomstskydd för ar-
25683: studiehelhet, om tilläggsstudierna ger yrkesbehö-     betslösa, kan arbets1öshetsskydd inte bevi1jas.
25684: righet eller tjänstebehörighet. Studiestöd kan inte      De som söker sig till studier vid öppet univer-
25685: beviljas för studier vid öppet universitet. När de    sitet är medvetna om att studiestöd inte kan fås
25686: ungas möjligheter att studera vid öppet universi-     för dessa studier. En studerande vid öppet uni-
25687: tet utökades i början av 1990-talet var avsikten      versitet har rätt tili arbetslöshetsskydd om den
25688: att ungdomar som blivit utan utbildningsplats         arbetsmängd som studierna kräver och studier-
25689: skulle kunna bedriva studier på deltid.               nas bindande natur bedöms vara Iiten.
25690:    Berättigad tili arbetslöshetsdagpenning är en-        Man har under de senaste åren försökt göra
25691: ligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa tili        sammanjämkningen av studiestödet och arbets-
25692: arbetskraftsbyrån anmäld, arbetsför arbetslös         löshetsskyddet k1arare bl.a. genom att ge heltids-
25693: person som söker heltidsarbete, står tili arbets-     studier en så enhetlig difinition som möjligt i
25694: marknadens förfogande och inte har kunnat an-         studiestödslagstiftningen och i lagen om ut-
25695: visas arbete eller utbi1dning. En person som skall    komstskydd för arbetslösa.
25696: anses vara studerande på heltid har inte rätt tili
25697: 
25698:      Helsingforsden 1 mars 1999
25699: 
25700:                                                                           Minister Suvi-Anne Siimes
25701:                                         j
25702:                                     j
25703:                                     j
25704:                                 j
25705:                                 j
25706:                             j
25707:                             j
25708:                         j
25709:                         j
25710:                     j
25711:                     j
25712:                 j
25713:                 j
25714:             j
25715:             j
25716:         j
25717:         j
25718:     j
25719:     j
25720: j
25721: j
25722:                                             KK 1659/1998 vp
25723: 
25724: Kirjallinen kysymys 1659
25725: 
25726: 
25727: 
25728: 
25729:                                     Eila Rimmi /vas: Työttömyyseläkkeen ns. eläkeputken jatkumisen
25730:                                         turvaamisesta
25731: 
25732: 
25733:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25734:      Jokin aika sitten julkisuuteen tulleiden tieto-       Rangaistuksen kohde on siis väärin valittu.
25735: jen mukaan ollaan valmistelemassa ns. eläkeput-         Jos toimenpiteitä eläkeputken vuotamisen estä-
25736: ken tukkimista. Tiedot ovat säikäyttäneetja luo-        miseksi tarvitaan, tulee ne mielestäni aloittaa ai-
25737: neet pelkoa ja turvattomuutta jo nyt työttömänä         van toiselta pohjalta. Yhtenä keinona saattaisi
25738: olevien sekä niiden keskuudessa, joiden työsuh-         olla uuden eläkemaksujärjestelmän luominen
25739: teen päällä leijuu suuriakin saneerausuhkia ja          työnantajille.
25740: niistä tehtyjä ilmoituksia.                                Toisaalta tulisi mielestäni vakavasti selvittää,
25741:      Työttömyyseläkeputken tukkimisen tarvetta          millaisin toimenpitein työnantajat saadaan palk-
25742: on perusteltu sillä, että työnantajat käyttävät sitä    kaamaan myös yli 45-vuotiaita työntekijöitä.
25743: kevyesti saneeraustoimenpiteenä. Sen on sanottu         Käytännöksi on osoittautunut heidänkin syrjin-
25744: olevan heille halvempi vaihtoehto päästä eroon          tänsä henkilöstöä palkattaessa.
25745: ikääntyvistä työntekijöistään kuin se, että he             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25746:  mahdollisesti joutuvat työkyvyttömyyseläkkeel-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25747:  le.                                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25748:      On käsittämätöntä ja mielestäni kyseenalaista      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25749:  ryhtyä rankaisemaan työttömyyden uhreiksijou-
25750:  tuneitajajoutuvia työntekijöitä. He ovat syyttö-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25751:  miä omaan työttömyyteensä. Jos työnantajat                    ryhtyä turvatakseen työttömyyseläkkeen
25752:  käyttävät työttömien kannalta välttämätöntä                   saantimahdollisuudet eli ns. eläkeputken
25753:  turvaa antavaa lakia väärin, pitää heille antaa               jatkumisen ja sen, että työnantajien vää-
25754:  "keppiä", ei työttömille.                                     rinkäytöksistä ei rangaista työttömiä?
25755: 
25756:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
25757: 
25758:                                              Eila Rimmi /vas
25759: 
25760: 
25761: 
25762: 
25763:  280043
25764: 2                                       KK 1659/1998 vp
25765: 
25766: 
25767: 
25768: 
25769:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
25770: 
25771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     hainen ja samanaikaisesti väestön ikääntymis-
25772: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vauhti on yksi Euroopan nopeimpia. 1990-luvun
25773: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    talouslaman seurauksena työssä olevien ja so-
25774: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-     siaalietuuksien varassa olevien suhde on vielä
25775: min näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       oleellisesti epäedullisempi kuin aikaisempina
25776: 1659:                                              vuosikymmeninä, mikä ylläpitää korkeaa vero-
25777:                                                    tuksen ja pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen
25778:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tasoa. Näiden syiden johdosta olemme yhteis-
25779:        ryhtyä turvatakseen työttömyyseläkkeen      kuntapolitiikassa pakotettuja sellaisiin toimen-
25780:        saantimahdollisuudet eli ns. eläkeputken    piteisiin, jotka edistävät työurien pidentymistä ja
25781:        jatkumisen ja sen, että työnantajien vää-   työmarkkinoilta vetäytymisen myöhentymistä.
25782:        rinkäytöksistä ei rangaista työttömiä?      On välttämätöntä, että sotien jälkeen syntyneet
25783:                                                    suuret ikäluokat jatkavat työelämässä selvästi
25784:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nykyistä pidempään.
25785: vasti seuraavaa:                                      Ratkaisut edellyttävät neuvotteluja työmark-
25786:                                                    kinajärjestöjen kanssa. Lähtökohtana on, että
25787:    Kansainvälisessä vertailussa keskimääräinen     ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien asema turva-
25788: työmarkkinoilta vetäytymisikä on Suomessa al-      taan riittävällä tavalla.
25789: 
25790:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1999
25791:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
25792:                                            KK 1659/1998 vp                                               3
25793: 
25794: 
25795: 
25796: 
25797:                                         Tili Riksdagens Ta/man
25798: 
25799:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ras befolkningen i en takt som hör tili de snabbas-
25800: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          te i Europa. Som en följd av den ekonomiska
25801: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        depressionen på 1990-talet är förhållandet mel-
25802: man Eila Rimmi undertecknade skriftliga spörs-          lan dem som arbetar och dem som är beroende av
25803: må1 nr 1659:                                            sociala förmåner avsevärt ogynnsammare än un-
25804:                                                         der de tidigare årtiondena, vilket medverkar tili
25805:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          att nivån vad gäller beskattningen och de obliga-
25806:        ta för att trygga möjligheterna att erhålla      toriska socialförsäkringsavgifterna är hög. Med
25807:        arbetslöshetspension, dvs. att den s.k.          anledning av dessa omständigheter är vi inom
25808:        pensionsslussen fortbestår, och för att de       samhällspolitiken tvungna att vidta sådana åt-
25809:        arbetslösa inte skall bestraffas för arbets-     gärder som främjar att arbetskarriärerna för-
25810:        givarnas missbruk?                               längs och att arbetstagarna lämnar arbetsmark-
25811:                                                         naden senare. Det är nödvändigt att de stora
25812:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           årskullarna som föddes efter krigen är yrkesverk-
25813: anföra fö1jande:                                        samma betydligt längre än vad som nu är fallet.
25814:                                                            Lösningarna kräver förhandlingar med ar-
25815:   Enligt internationella jämförelser är den ge-         betsmarknadsorganisationerna. Utgångspunk-
25816: nomsnittliga åldern då arbetstagarna lämnar ar-         ten är att situationen för äldre långtidsarbetslösa
25817: betsmarknaden låg i Finland och samtidigt åld-          skall tryggas på ett tillfredsställande sätt.
25818: 
25819:      Helsingfors den 25 februari 1999
25820: 
25821:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
25822:                                           KK 1660/1998 vp
25823: 
25824: Kirjallinen kysymys 1660
25825: 
25826: 
25827: 
25828: 
25829:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Valtion tuen myöntämisestä kanojen teuras-
25830:                                       tukseen ja vientiin
25831: 
25832: 
25833:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25834:    1,2 miljoonaa kanaa odottaa teurastusta il-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25835: man teurastamo-osoitetta. Tilanne on tällä het-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25836: kellä skandaalimaineoja muuttuu päivä päivältä
25837: kohti katastrofia. Samaan aikaan rajan toisella                Onko mitään mahdollisuutta valtion
25838: puolella Karjalassa nähdään nälkää.                         tukea teurastustoimintaaja kanojen vien-
25839:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          tiä ruoaksi Karjalaan nälkää näkeville?
25840: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25841: 
25842:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
25843:                                          Liisa Hyssälä /kesk
25844: 
25845: 
25846: 
25847: 
25848:  280043
25849: 2                                          KK 1660/1998 vp
25850: 
25851: 
25852: 
25853: 
25854:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25855: 
25856:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuontikieltoa Euroopan huonolla eläintautitilan-
25857: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          teella. Kielto on maailmanlaajuinen, joten se
25858: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        koskee myös Suomea, vaikka eläintautitilanne
25859: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        on maassamme erityisen hyvä.
25860: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Kauppa- ja teollisuusministeriö hallinnoi
25861: 1660:                                                  EU:nja Suomen yhdessä rahoittamaa investoin-
25862:                                                        titukiohjelmaa ensi asteen elintarviketeollisuu-
25863:           Onko mitään mahdollisuutta valtion           delle. Tukeen liittyvät ED-komission päättämät,
25864:        tukea teurastustoimintaaja kanojen vien-        yhteisestä maatalouspolitiikasta johdetut valin-
25865:        tiä ruoaksi Karjalaan nälkää näkeville?         takriteerit (94/173/EY), joilla huomattavasti ra-
25866:                                                        joitetaan tuen myöntämistä osalle sektoreista.
25867:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Esimerkiksi siipikarjan osalta tuen myöntämi-
25868: vasti seuraavaa:                                       nen teurastuskapasiteettia lisääviin hankkeisiin
25869:                                                        on kiellettyä. Valintakriteeristöä on noudatetta-
25870:    Siipikarjanliha-alan yhteisestä markkinajär-        va myös puhtaasti kansallisissa tuissa.
25871: jestelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY)               Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin-
25872: N:o 2777175 mukaan komissio voi jäsenvaltion           tä- ja elintarvikeosasto on aktiivisesti etsinyt
25873: pyynnöstä päättää vientituen asettamisesta tai         vaihtoehtoja muninnasta poistettujen kanojen
25874: muuttamisesta. Euroopan unionin vientitukijär-         teurastukseen ja lopettamiseen liittyvien ongel-
25875: jestelmä ei anna yksittäiselle jäsenvaltiolle mah-     mien ratkaisemiseksi. Tällä hetkellä käytössä
25876: dollisuutta maksaa kansallisesti vientitukea.          olevat menetelmät ovat kanojen toimittaminen
25877: Vientitukien alaiset tuotteet ovat lisäksi tarkoin     teurastamolle ja kanojen lopettaminen tilalla hii-
25878: määriteltyjä ja uusien tuotteiden saaminen tuote-       lidioksidia käyttämällä. Parhaillaan ministeriös-
25879: listalle on pitkällinen prosessi.                       sä selvitetään tilalla lopetettujen kanojen käsitte-
25880:     Venäjän elintarvikeapuohjelman tarjouskil-          lyvaihtoehtoja. Myös suoria yhteyksiä munan-
25881:  pailut jouduttiin juuri keskeyttämään Venäjän          tuottajienja pienten turkisrehukeittiöiden välillä
25882:  asettamien tiukkojen eläinlääkinnällisten ym.          yritetään lisätä.
25883: vaatimusten takia. Venäjän elintarvikeapuohjel-            Hallitus katsoo, että valtion mahdollisuudet
25884:  ma ei sisältänyt siipikarjanlihaa. Munintansa lo-      puuttua tilanteeseen kysyjän kuvaamalla tavalla
25885:  pettaneiden kanojen vienti ruoka-apuna Venä-           ovat erittäin pienet. Kanojen vienti ruoaksi Kar-
25886: jälle olisi vaikeaa, koska muiden laadukkaam-          jalan nälkää näkeville ruoka-apuna edellyttäisi
25887:  pienkin tuotteiden viennissä on ollut vaikeuksia.      avunsaajamaan virallista pyyntöä. Huomioitava
25888:  Lisäksi kaikessa elintarvikeavussa vaaditaan           on myös, että Venäjä asettaa vietäville tuotteille,
25889:  avunsaajamaan virallinen pyyntö komissiolle.           myös ruoka-apuun kuuluville tuotteille, korkeat
25890:     Vienti Venäjälle ei ole ollut aina muutenkaan       laatuvaatimukset. Kansallisen vientituen käyttä-
25891:  ongelmatonta. Huhtikuusta 1996 lähtien ihmis-          minen ei ole mahdollista eikä teurastustoimin-
25892:  ravinnoksi tarkoitettujen kananmunien tuonti           taan voida myöntää rakennetukea.
25893:  on ollut kielletty Venäjälle. Venäjä on perustellut
25894: 
25895:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1999
25896: 
25897:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
25898:                                           KK 1660/1998 vp                                             3
25899: 
25900: 
25901: 
25902: 
25903:                                         Tili Riksdagens Talman
25904: 
25905:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      motiverat importförbudet med den dåliga epi-
25906: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        zootisituationen i Europa. Förbudet är globalt
25907: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      och gäller därför också Finland, trots att epizoo-
25908: man Liisa Hyssälä undertecknade skriftliga            tisituationen i vårt land är speciellt bra.
25909: spörsmål nr 1660:                                         Handels- och industriministeriet administre-
25910:                                                       rar det av EU och Finland gemensamt finansiera-
25911:           Har staten någon möjlighet att stöda        de programmet för investeringsstöd tili Iivsme-
25912:        slaktverksamhet och export av höns tili        delsindustrin av första graden. Utgående från
25913:        mat åt de svältande i Karelen?                 den gemensamma jordbrukspolitiken har kom-
25914:                                                       missionen beslutat om urvalskriterier (94/173/
25915:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         EG) för stödet, genom vilka beviljandet av stöd
25916: anföra följande:                                      tili en del av sektorerna avsevärt begränsas. Tili
25917:                                                       exempel i fråga om fjäderfå är det förbjudet att
25918:    Enligt rådets förordning (EEG) nr 277717 5 om      bevilja stöd tili projekt som ökar slaktkapacite-
25919: den gemensamma organisationen av marknaden            ten. Urva1skriterierna måste iakttas också i rent
25920: för fjäderfåkött kan kommissionen på en med-          nationella stöd.
25921: 1emsstats begäran fatta beslut om att fastställa          Veterinär- och livsmedelsavdelningen vid
25922: eller ändra exportbidrag. Europeiska unionens         jord- och skogsbruksministeriet har aktivt sökt
25923: exportbidragssystem möjliggör inte för en en-         alternativa lösningar på problemen i samband
25924: skild medlemsstat att nationellt betala exportbi-     med slakt och avlivning av värphöns som tagits
25925: drag. De produkter som omfattas av exportbi-          ur produktion. De metoder som för tillfållet är i
25926: draget är dessutom noggrant definierade och att       bruk är att hönsen levereras tili slakterier eller
25927: få in nya produkter på produktlistan är en lång       avlivas på gårdarna med hjälp av koldioxid. På
25928: process.                                              ministeriet utreds som bäst olika alternativ för
25929:     Anbudsgivningen för programmet för livs-          hantering av höns som avlivats på gårdarna.
25930: medelshjälp tili Ryssland måste nyligen avbrytas       Man försöker också öka de direkta kontakterna
25931: på grund av de stränga veterinärmedicinska och        mellan äggproducenterna och små foderkök på
25932: andra krav som Ryssland infört. 1 programmet          pälsfarmer.
25933: för livsmedelshjälp tili Ryssland ingick inte fjä-        Regeringen anser att staten har ytterst små
25934: derfåkött. Export av höns som slutat värpa som        möjligheter att ingripa i situationen på det sätt
25935: Iivsmedelshjälp tili Ryssland skulle vara svår att    som spörsmålsställaren beskriver. För export av
25936:  genomföra eftersom det har varit svårt att expor-    höns som livsmedelshjälp tili de svältande i Kare-
25937:  tera också andra produkter av högre kvalitet. 1      len krävs en officiell begäran av biståndsmotta-
25938:  fråga om allt livsmedelsbistånd krävs dessutom       garen. Det bör också beaktas att Ryssland ställer
25939:  att biståndsmottagaren lämnar en officiell begä-      höga kvalitetskrav på exportprodukter, också på
25940:  ran tili kommissionen.                                produkter inom Iivsmedelsbiståndet. Att använ-
25941:     Exporten tili Ryssland har inte heller i övrigt   da nationella exportbidrag är inte möjligt och
25942:  alltid varit problemfri. Från och med april 1996      något strukturstöd kan inte beviljas för slakt-
25943:  har det varit förbjudet att importera hönsägg         verksamhet.
25944:  som människoföda tili Ryssland. Ryssland har
25945: 
25946:       Helsingforsden 22 februari 1999
25947: 
25948:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
25949:                                            KK 1661/1998 vp
25950: 
25951: Kirjallinen kysymys 1661
25952: 
25953: 
25954: 
25955: 
25956:                                    Hanna Markkuta-Kivisilta /kok ym.: Primalco Oy:n yksityistämi-
25957:                                       sestä
25958: 
25959: 
25960:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25961: 
25962:     Talouspoliittinen ministerivaliokunta val-            Primalco Oy on keskeinen yritys suomalaises-
25963: tuutti 24.6.1997 sosiaali- ja terveysministeriön       sa alkoholijuomateollisuudessa. Primalcon tuo-
25964: valmistelemaan ne toimenpiteet, joiden perus-          temerkit, erityisesti Finlandia Vodka ja Kosken-
25965: teella Alko Oy voidaan erottaa Alko-Yhtiöt kon-        korvan Viina ovat kiinnostavia tuotemerkkejä
25966: sernista niin, että erottaminen on myös valtion        niin ulkomaisten kuin kotimaistenkin alkoholi-
25967: omistuksen arvokehitys huomioon ottaen perus-          juomayhtiöiden kannalta. Tällaisen ostajan pää-
25968: teltua.                                                huomio olisi itse tuotemerkkien haltuunotossa,
25969:     Virkamiestyöryhmän selvityksen perusteella         ei siinä, missä tuotteet valmistetaan. Tämä olisi
25970: on tultu tilanteeseen, jossa Alko-Yhtiöt konserni      kohtalokas ratkaisu työllisyyden kannalta. Vai-
25971: jakautui osiin 4.1.1999. Alko Oy:stä tuli sosiaali-    kutus ulottuisi Primalcon henkilöstön lisäksi
25972: ja terveysministeriön alainen alkoholijuomien          tuotteiden jakelu- ja myyntiverkostoon ja lasi-
25973: jakelumonopoli. Primalco Oy ja sen sisaryhtiö          teollisuuteen sekä viljan kysynnän kautta maata-
25974: Havistra Oy muodostivat yhdessä uuden emo-             louteen. Myös Finlandia Vodka ja Koskenkor-
25975: yhtiön, Altia Group Oy:n kanssa Altia Group            van Viina -tuotemerkkien luisuminen suomalai-
25976: -alkoholijuomakonsernin. Alko-Yhtiöt konser-           sista käsistä olisi kansallisen identiteetin kannal-
25977: nin kiinteistöomaisuutta siirrettiin Valtion kiin-     ta menetys.
25978: teistölaitokselle.                                        Primalcon liikevaihto vuonna 1997 oli 1 086
25979:      Uuteen tilanteeseen liittyvät liiketoiminnalli-    Mmk ja henkilöstöä sillä oli 821. Primalcon tuo-
25980:  set ratkaisut ovat muotoutumassa. Alko Oy:n           tantolaitokset sijaitsevat Koskenkorvalla ja Ra-
25981:  monopolin irrottaminen Alko-Yhtiöt, nykyises-         jamäellä. Yhtiö käyttää vuosittain noin 170 mil-
25982:  tä Altia Group -konsernista merkitsee uuden lii-      joonaa kiloa kotimaista ohraa eli noin kymme-
25983:  ketoimintakokonaisuuden aseman arviointia al-         nesosan koko Suomen vuotuisesta ohrasadosta.
25984:  koholimarkkinoilla.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25985:      Valtiovarainministeriön asettaman omistaja-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25986:  ohjaustyöryhmän muistion (17.6.1997 VM 13/            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25987:  97) mukaan Alko-Yhtiöt Oy on yksityistettävien        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25988:  yhtiöiden joukossa, mikäli Alko Oy:n monopoli-
25989:  asema puretaan.                                                  Aikooko Hallitus toimia siten, että Pri-
25990:      Yksityistäminen voidaan toteuttaa monella                 malco Oy:n mahdollisessa yksityistäruis-
25991:  tavalla. Yhtiöstä voidaan tehdä pörssiyhtiö, jon-             prosessissa turvataan työpaikkojen säily-
25992:  ka osakeomistus jakautuu laajalle omistajajou-                minen kotimaassa sekä kansalliset perus-
25993:  kolle Suomessa ja ulkomailla tai yhtiö voidaan                intressit ja valtion omistuksen arvokehi-
25994:  tuotemerkkeineen myydä toiselle alan yrityksel-               tys?
25995:  le.
25996: 
25997:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
25998: 
25999:           Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok         Heikki Koskinen /kok       Markku Markkula /kok
26000:           Minna Karhunen /kok                   Ulla Anttila /vihr         Matti Vanhanen lkesk
26001:           Mari Kiviniemi /kesk                  Kirsti Ala-Harja lkok      Jukka Vihriälä /kesk
26002:           Riitta Prusti /sd                     Klaus Hellberg /sd         Ulla-Maj Wideroos /r
26003:                      Tarja Kautto /sd                           Kari Uotila /vas
26004: 
26005:  280043
26006: 2                                         KK 1661/1998 vp
26007: 
26008: 
26009: 
26010: 
26011:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26012: 
26013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suusministeriö on tehnyt perusselvitystä koskien
26014: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Altia-konsernin markkina-asemaa, kilpailuky-
26015: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kyä, rakennetta sekä taloudellista asemaa, jotta
26016: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hanna            ministeriöllä olisi riittävät valmiudet menestyk-
26017: Markkuta-Kivisillan ym. näin kuuluvan kirjalli-       sekkään omistajapolitiikan toteuttamiselle. Mi-
26018: sen kysymyksen n:o 1661:                              tään suunnitelmaa konsernin omistuspohjan laa-
26019:                                                       jentamiseksi ei kuitenkaan ole olemassa. Kaup-
26020:           Aikooko Hallitus toimia siten, että Pri-    pa- ja teollisuusministeriö luonnollisesti arvioi
26021:        malco Oy:n mahdollisessa yksityistämis-        omistajapolitiikkaa niin Altiassa kuin muissakin
26022:        prosessissa turvataan työpaikkojen säily-      hallintoansa kuuluvissa yhtiöissä.
26023:        minen kotimaassa sekä kansalliset perus-          Ministeriö pitää kysymyksessä esitettyjä nä-
26024:        intressit ja valtion omistuksen arvo kehi-     kökohtia tärkeinä ja tulee ottamaan ne huo-
26025:        tys?                                           mioon siinä vaiheessa kun omistusjärjestelyt Al-
26026:                                                       tian osalta tulevat ajankohtaisiksi. Mahdollisille
26027:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          omistusjärjestelyille tarvitaan eduskunnan suos-
26028: vasti seuraavaa:                                      tumus valtion osakasvallan käytöstä annetun
26029:                                                       lain mukaisesti. Tämä merkitsee luonnollisesti
26030:    Alko-Yhtiöiden jakautumisen tultua voimaan         myös sitä, että asia tulisi eduskunnan käsiteltä-
26031: 4.1.1999 siirtyi kauppa- ja teollisuusministeriön     väksi ja samalla eduskunta tulisi näin asiassa
26032: hallinnonalaiseksi Primalcosta ja Havistrasta         kuulluksi ja voisi määritellä kantansa omistus-
26033: muodostettu Altia-konserni. Kauppa- ja teolli-        pohjan suhteen.
26034: 
26035:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1999
26036: 
26037:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
26038:                                            KK 1661/1998 vp                                               3
26039: 
26040: 
26041: 
26042: 
26043:                                         Tili Riksdagens Talman
26044: 
26045:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ningsområde. Handels- och industriministeriet
26046: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         har gjort en basutredning gällande Altia-koncer-
26047: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       nens marknadsställning, konkurrenskraft, upp-
26048: man Hanna MarkkuJa-Kivisilta m.fl. underteck-          byggnad samt ekonomiska ställning för att mi-
26049: nade skriftliga spörsmål nr 1661:                      nisteriet skall ha tillräcklig beredskap att föra en
26050:                                                        framgångsrik ägarpolitik. Dock existerar det ing-
26051:           Har Regeringen för avsikt att agera så       en pian för att bredda koncernens ägarbas. Han-
26052:        att arbetsplatserna kvarstår inom Jandet        dels- och industriministeriet bedömer naturligt-
26053:        vid en eventuell privatiseringsprocess          vis ägarpolitiken både i Altia och i övriga bolag
26054:        som gäller Primalco Oy samt så att de           som hör tili ministeriets förvaltningsområde.
26055:        nationella grundintressena och värdeut-            Ministeriet anser att de synpunkter som tas
26056:        vecklingen i fråga om statens innehav           uppi spörsmålet är viktiga och kommer att beak-
26057:        säkras?                                         ta dem i det skede när ägararrangemang blir
26058:                                                        aktuella i fråga om Altia. För eventuella ägarar-
26059:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rangemang behövs riksdagens samtycke i enlig-
26060: anföra följande:                                       het med lagen om utövande av statens delägar-
26061:                                                        rätt. Detta innebär naturligtvis också att saken
26062:     Sedan uppdelningen av Alko-Bolagen hade            kommer att ges riksdagen för behandling och
26063: trätt i kraft den 4 januari 1999 överfördes koncer-    samtidigt blir riksdagen då hörd i saken och kan
26064: nen Altia, som bildats av Primalco och Havistra,       fastslå sin ståndpunkt i fråga om ägarbasen.
26065: tili handels- och industriministeriets förvalt-
26066: 
26067:      Helsingforsden 26 februari 1999
26068: 
26069:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
26070:                                              KK 1662/1998 vp
26071: 
26072: Kirjallinen kysymys 1662
26073: 
26074: 
26075: 
26076: 
26077:                                      Risto Kuisma /rem: Kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta tuo-
26078:                                          mioistuimissa
26079: 
26080: 
26081:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
26082: 
26083:     Pankkikriisi ja sen hoitotapa ovat syvästi lou-      teoistaan. Poliisi ei saa ummistaa silmiään rikok-
26084: kanneet kansalaisten oikeustajua. Suomesta hä-           silta, eikä poliisi saa odottaa, että rikokset van-
26085: visi 60 000 yritystä pankkikriisin yhteydessä,           henevat. Asiassa on aiheutettu erittäin suurta
26086: koska Suomen valtio oli pankeille varmempi               taloudellista vahinkoa lukuisille yrityksille ja yk-
26087: maksaja kuin talousvaikeuksissa olleet yrittäjät.        sityisille henkilöille ja äärettömän suurta henkis-
26088: Tämän takia monet sivullisetkin, kuten takaajat          tä kärsimystä rehellisille ihmisille. Rikosten suu-
26089: ja pankkien hallintoelinten luottamusmiesjä-             ruus ei saa olla rikosten selvittämisen esteenä.
26090: senet, joutuivat pankkikriisin uhreiksi ja velka-        Myös syyttäjän toiminta asian yhteydessä on sel-
26091: vankeuteen.                                              vitettävä.
26092:     Talonrakennusalalla Kera Oy ja pankit turva-             Korkein oikeus hylkäsi tuomion purkuhake-
26093: sivat sijoituksensa tietyissä talotehtaissa poista-      muksen käsittelemättä sitä lainkaan väittämällä,
26094: malla ylikapasiteettia talonrakennusalalta.              ettei hakemuksen tukena ollut riittäviä todisteita
26095: Kaikki ei ole tapahtunut rehellisesti ja lakien          oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n mukaisis-
26096: mukaan. On epäilyjä ja näyttöä väärinkäytöksis-          ta asioista, ja muuten asiaa perustelematta.
26097:  tä sekä asianajajien että Kera Oy:n häikäilemät-            Päätös on käsittämätön, koska näytöt ovat
26098: tömästä toiminnasta. Maan johtavat oikeusop-             selkeät ja relevantit poliisin puutteellisesta rikos-
26099: pineet ovat asiasta sitä mieltä, että konkurssipe-       tutkinnasta huolimatta. Korkein oikeus ei saa
26100: sän hoitajat ovat tehneet kyseessä olevassa ta-          suojella rikoksia tehneitä henkilöitä rehellisiä
26101:  pauksessa (PR-Teollisuus Oy) jopa prosessipe-           Suomen kansalaisia vastaan.
26102:  toksia. Tuloksena on siis ollut alioikeuden mate-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26103:  riaalisesti väärin tehtyjä lainvoimaisia päätöksiä.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26104:  Poliisi ei kuitenkaan tutki riittävän perusteelli-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26105:  sestijuttuja, koska tässä tapauksessa se on itsekin     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26106:  sotkeutunut juttuun aiheettoman kansainvälistä
26107:  rahanpesoa koskevan asian yhteydessä. On syytä                    Aikooko Hallitus lainsäädäntötoi-
26108:  epäillä, että poliisilla ei ole ollut käytettävissään           menpitein selkeyttää oikeudenkäymis-
26109:  riittävää talousrikoksiin erikoistunutta henkilös-              kaaressa olevan lainvoiman saaneen tuo-
26110:  töä, tai jokin muu syy estää perusteellisen rikos-              mion purkamisedellytyksiä siten, että
26111:  tutkinnan.                                                      kansalaiset olisivat nykyistä paremmin
26112:      Asiassa on suoritettava esteetön rikostutkin-               yhdenvertaisia tuomioistuimessa?
26113:  ta, jotta todelliset syylliset saadaan vastuuseen
26114: 
26115:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
26116: 
26117:                                              Risto Kuisma /rem
26118: 
26119: 
26120: 
26121: 
26122:  280043
26123: 2                                          KK 1662/1998 vp
26124: 
26125: 
26126: 
26127: 
26128:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26129: 
26130:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        säännökset on systemaattisesti jaettu siten, että
26131: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         erikseen on säännelty riita-asiassa annetun tuo-
26132: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mion purkuedellytyksistä, rikosasiassa annetun
26133: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto            tuomion purkuedellytyksistä syytetyn vahingok-
26134: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          si sekä rikosasiassa annetun tuomion purkuedel-
26135: n:o 1662:                                             lytyksistä syytetyn eduksi. Tuomion purkamisen
26136:                                                       edellytykset syytetyn vahingoksi on säädetty so-
26137:          Aikooko Hallitus lainsäädäntötoi-            veltamisalaltaan näistä suppeimmaksi. Lainvoi-
26138:        menpitein selkeyttää oikeudenkäymis-           maisen tuomion purkaminen myös syytetyn va-
26139:        kaaressa olevan lainvoiman saaneen tuo-        hingoksi on kuitenkin mahdollista.
26140:        mion purkamisedellytyksiä siten, että              Oikeudenkäymiskaaressa on muun muassa
26141:        kansalaiset olisivat nykyistä paremmin         säädetty, että lainvoiman saanut tuomio voidaan
26142:        yhdenvertaisia tuomioistuimessa?               syytetyn vahingoksi purkaa, jos kysymyksen ol-
26143:                                                       lessa rikoksesta, josta säännöllisen rangaistusas-
26144:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           teikon mukaan voi seurata ankarampi rangaistus
26145: taen seuraavaa:                                       kuin kaksi vuotta vankeutta tai josta voi seurata
26146:                                                       viraltapano, vedotaan seikkaan tai todisteeseen,
26147:     Tuomioistuimissa käsiteltävänä olevat riidat      jota ei ole aikaisemmin esitetty ,ja sen esittäminen
26148: ratkaistaan tuomiolla. Tuomiosta saa valittaa,        todennäköisesti olisi johtanut syytetyn tuomit-
26149: muttajos tuomiosta ei valiteta tai sitten säännön-    semiseen rikoksesta tai siihen, että rikokseen olisi
26150: mukainen muutoksenhakureitti käydään lop-             ollut sovellettava olennaisesti ankarampia ran-
26151: puun asti, tuomio tulee periaatteessa lopulliseksi    gaistussäännöksiä. Uuteen todisteluun vedot-
26152: eli lainvoimaiseksi. Oikeusriidoille on näin mää-     taessa ratkaisevaksi asiaksi saattaa nousta kysy-
26153: ritelty päätepiste,jonkajälkeen asian on käsitelty    mys uuden todisteen luotettavuusarvosta suh-
26154: loppuun, vaikka oikeudenkäynnin hävinnyt osa-         teessa jutussa aikaisemmin esitettyyn todiste-
26155: puoli edelleen katsoisi olleensa asiassa oikeassa.    luun.
26156: Yksi keskeisimmistä tuomioistuinlaitoksen teh-            Kaikki mainitut lainvoimaisen tuomion pur-
26157: tävistä nimenomaan on, että tuomioistuimilla on       kamisen edellytykset on säädetty siten, että niitä
26158: lopullinen valta ratkaista riitaisia ja vaikeita      sovelletaan kaikkiin tuomion purkamista hake-
26159: asioita.                                              viin samalla tavalla.
26160:     Oikeusjärjestykseemme sisältyy säännönmu-             Hallitus ei voi ottaa kantaa siihen, ovatko
26161: kaisen valitusreitin lisäksi niin sanottuja ylimää-   tietyssä yksittäisessä asiassa tuomion purkami-
26162: räisiä muutoksenhakukeinoja, joihin asianosai-        sen edellytykset olleet käsillä vai eivätkö ne ole
26163: nen voi turvautua vielä tuomion lainvoimaiseksi       olleet. Tuomion purkamista haetaan oikeuden-
26164: tulon jälkeenkin. Koska tuomio on jo kerran           käymiskaaren mukaan korkeimmalta oikeudel-
26165: tullut lopulliseksi täytyy lainvoimaisen tuomion      ta. Ratkaistessaan tuomion purkamista tarkoit-
26166: muuttamiseen olla painavat perusteet. Oikeu-          tavan hakemuksen kohtalosta korkein oikeus
26167: denkäymiskaaren tuomionpurkua tarkoittavat            toimii riippumattomana tuomioistuimena.
26168: 
26169:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
26170: 
26171:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
26172:                                             KK 1662/1998 vp                                               3
26173: 
26174: 
26175: 
26176: 
26177:                                          Tili Riksdagens Talman
26178: 
26179:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       att det fOreskrivs särskilt om fOrutsättningarna
26180: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         för återbrytande av en dom i tvistemål, återbry-
26181: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tande av en dom i brottmål tili men för den
26182: man Risto Kuisma undertecknade skriftliga              åtalade och återbrytande av en dom i brottmål tili
26183: spörsmål nr 1662:                                      förmån för den åtalade. Av dessa är tillämpnings-
26184:                                                        området snävast när det gäller förutsättningarna
26185:           Har Regeringen för avsikt att genom          för återbrytande av en dom tili men för den
26186:        lagstiftningsåtgärder klarlägga förutsätt-      åtalade. Det är dock möjligt att återbryta en
26187:        ningarna för återbrytande av lagakraft-         lagakraftvunnen dom också tili men för en åta-
26188:        vunnen dom enligt rättegångsbalken så           lad.
26189:        att medborgarna blir mera lika inför               1 rättegångsbalken bestäms bl.a. att en laga-
26190:        domstolarna än vad fallet är i dag?             kraftvunnen dom kan återbrytas tili men för den
26191:                                                        åtalade om, då det är fråga om ett brott på viiken
26192:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          enligt den regelmässiga straffskalan kan följa
26193: anföra följande:                                       strängare straff än fångelse i två år eller på vilket
26194:                                                        kan följa avsättning, åberopas omständigheter
26195:    De tvister som behandlas i domstolarna av-          eller bevis som inte tidigare har lagts fram, och
26196: görs genom en dom. En dom får överklagas, men          framläggandet av dem sannolikt hade lett tili att
26197: om ändring inte söks i domen eller om de ordina-       den åtalade dömts för brottet eller tili att på
26198: rie rättsmedlen utnyttjas tili fullo, blir domen i     brottet bort tiliämpas väsentligt strängare straff-
26199: princip slutlig, dvs. den vinner laga kraft. Det har   bestämmelser. Vid åberopandet av den nya bevis-
26200: således fastställts en ändpunkt för rättstvister,      ningen kan frågan om tillförlitlighetsvärdet hos
26201: varefter saken är slutbehandlad, även om den           de nya bevisen jämfört med den tidigare bevis-
26202: part som förlorat rättegången fortfarande skulle       ning som lagts fram i målet bli avgörande.
26203: anse att han haft rätt. En av domstolsväsendets           Alla de ovan nämnda förutsättningarna för
26204: viktigaste uppgifter består uttryckligen i att dom-    återbrytande av en lagakraftvunnen dom har be-
26205: stolarna har den slutliga makten att avgöra tvisti-    stämts så att de tillämpas på samma sätt på alla
26206: ga och svåra frågor.                                   dem som ansöker om återbrytande.
26207:     Förutom de ordinarie rättsmedlen omfattar             Regeringen kan inte ta ställning tili om det i ett
26208: vår rättsordning s.k. extraordinära rättsmedel,        visst enskilt mål funnits förutsättningar för åter-
26209: som en part kan tiligripa också efter att en dom       brytande av en dom eller inte. Enligt rättegångs-
26210: har vunnit laga kraft. Det måste finnas vägande        balken söks återbrytande av dom i högsta dom-
26211: grunder för att ändra en dom som har vunnit laga       stolen. Högsta domstolen avgör en ansökan om
26212: kraft, eftersom den redan en gång har blivit slut-     återbrytande av en dom i egenskap av oberoende
26213: Iig. Bestämmelserna om återbrytande av en dom          domstol.
26214: i rättegångsbalken har delats upp systematiskt så
26215: 
26216:      Helsingfors den 17 februari 1999
26217: 
26218:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
26219: 1
26220: 1
26221:  1
26222:  1
26223:   1
26224:   1
26225:    1
26226:    1
26227:     1
26228:     1
26229:      1
26230:      1
26231:       1
26232:       1
26233:        1
26234:        1
26235:         1
26236:         1
26237:          1
26238:          1
26239:           1
26240:           1
26241:            1
26242:            1
26243:             1
26244:                                              KK 1663/1998 vp
26245: 
26246: Kirjallinen kysymys 1663
26247: 
26248: 
26249: 
26250: 
26251:                                     Hannu Takkula lkesk: Sivukylien asuttamisesta
26252: 
26253: 
26254: 
26255:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26256: 
26257:     Muuttovirta maalta suuriin kasvukeskuksiin          maan, jos siihen vain olisi mahdollisuus. Esteeksi
26258: uhkaa autioittaa maaseudun ja jättää tätä kautta        monissa tapauksissa nousee heikko asuntotilan-
26259: asumattomiksi monet maamme teollisuuden                 ne. Kylät olisivat myös poikkeuksetta halukkaita
26260: kannalta tärkeät alueet. Myös pohjoisen ja itäi-        vastaanottamaan uusia asukkaita, koska sitä
26261: sen Suomen autioituminen on maanpuolustuk-              kautta kylän elinvoimaa vahvistetaan, ja monis-
26262: sellisesti huolestuttava asia. Kehitys ei ole toivot-   sa tapauksissa tällaisella muuttamisella saattaa
26263: tavaa myöskään suurten taajamien ja kaupun-             olla jopa ratkaiseva merkitys kylän peruspalvelu-
26264: kien kannalta, sillä se tuo mukanaan kasvavan           jen, kuten koulun tai kaupan kannalta. Tämän
26265: määrän sosiaalisia ongelmia. Tämän johdosta             johdosta olisikin toivottavaa, että myös maaseu-
26266: olisi perusteltua laatia erityinen ohjelma, jonka       dulle takaisinmuuttoa voitaisiin kannustaa eri-
26267: avulla maaseudun elävänä pitäminen ja sivuky-           laisin aluepoliittisin keinoin sekä turvaamalla
26268: lien asuttaminen sekä niiden palvelutarjonta tur-       myös maaseudulle riittävä vuokra-asuntotarjon-
26269: vattaisiin. Tämä tietäisi pr-yritystoiminnan ke-        ta.
26270: hittämistä ja sen hajauttamista kestävän aluepo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26271: litiikan pohjalta siten, että myös syrjäinen maa-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
26272: seutu ja siellä sijaitsevat kylät voisivat säilyttää    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26273: elinvoimansa. Tällä hetkellä tämäntapaisia alue-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26274: poliittisia ratkaisuja kaivataan kipeästi, koskapa
26275: elävän maaseudun selkärankana toimii vielä riit-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26276: tävä määrä perusmaatalouden yrityksiä.                          ryhtyä maaseutukylien asuttamisen edis-
26277:     Esimerkiksi Lapin kunnissa moni asukas olisi                tämiseksi ja maaltapaon estämiseksi?
26278: halukas siirtymään taajamasta sivukyliin asu-
26279: 
26280:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
26281: 
26282:                                            Hannu Takkula /kesk
26283: 
26284: 
26285: 
26286: 
26287:  280043
26288: 2                                           KK 1663/1998 vp
26289: 
26290: 
26291: 
26292: 
26293:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26294: 
26295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tämismäärärahat kanavoituisivat kylien hyö-
26296: mainitussa tarkoituksessa, Te Rouva Puhemies,           dyksi. Tämän hetken päämuodot ovat laaja kylä-
26297: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         verkkohanke, jolla rohkaistaan kyliä muodostu-
26298: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu              maan taloudellisiksi vastuuyksiköiksi ja pystyte-
26299: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tään alueellisia kylien yhteenliittymiä huolehti-
26300: n:o 1663:                                               maan kylien kehittämisen ohjelma- ja hankeva1-
26301:                                                         mistelusta. Suomen kylätoimintayhdistys vastaa
26302:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          myös POMO-ohjelman verkostokonttoritehtä-
26303:        ryhtyä maaseutukylien asuttamisen edis-          vistä.
26304:        tämiseksi ja maaltapaon estämiseksi?                 Kylätoiminta on ohjelmapolitiikan seurauk-
26305:                                                         sena vahvistunut. Paikoin kylien kehittämistyö
26306:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tuo niin paljon tulosta, että muuttoliike ei kohoa
26307: vasti seuraavaa:                                        epäterveen korkeaksi.
26308:                                                             Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä val-
26309:    Asutustoimenpiteiden seurauksena Suomen              mistui kesäkuussa 1998 Syrjäisen maaseudun ke-
26310: maatilojen lukumäärä ja tiloilla asuvien ihmisten       hittämisohjelma. Sen laati varta vasten asetettu
26311: määrä kasvoi vuoteen 1960 asti. Siitä lähtien           ja asiantuntijoista koottu teemaryhmä, jota työ-
26312: maatalousväestön määrä on suhteellisen nopeas-          muotoa käytetään myös ohjelman toteutuksessa.
26313: ti vähentynyt, mutta maatalous on toiminut              Paikallisia ja alueellisia kysymyksiä varten on
26314: maaseutuasutuksen runkona. Muutos vielä jat-            oma ryhmänsä, valtakunnallisesti edistettäviä
26315: kuu, joten maatalous ei enää yksinään pidä maa-         asioita varten omansa. Ohjelma sisältää runsaas-
26316: seutukyliä asuttuina. Välillisesti maatalous on         ti kylien elinoloja parantavia ehdotuksia.
26317: edelleen tärkeä osatekijä niissä toimenpiteissä,            Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän muista
26318: joita maaseutukylien elinvoiman säilyttämiseksi         toiminnoista erityisesti Ruoka-Suomi, Puu-Suo-
26319: voidaan tehdä. Maatalousväestö tulee jatkossa-           mi ja maaseutumatkailun, etätyön ja luontoyrit-
26320: kin muodostamaan maaseutuasetuksen rungon.               tämisen teemaryhmät vaikuttavat osaltaan ky-
26321:    Valtioneuvosto asetti keväällä 1995 maaseu-           lien elinoloja parantavasti. Myös uusien asukkai-
26322: tupolitiikan yhteistyöryhmän. Se on usean minis-         den saaminen kylille on yhä voimakkaammin
26323: teriön ja asiantuntijaorganisaation yhteiselin,          esillä useiden teemojen kehittämistyössä.
26324: jonka tehtävänä on valmistella maaseutupoliitti-             EU-osarahoitteiset tavoiteohjelmat 6 ja 5b
26325: sia ratkaisuja ja palvella aktiivisesti alueilla teh-    sekä yhteisöaloitteista etenkin LEADER ja sen
26326: tävää kehittämistyötä. Sillä on käytössään rahoi-        suomalainen vastine POMO ovat tuoneet kylien
26327: tusta kehittämishankkeiden eteenpäinviemiseen.           kehittämiseen määrärahoja. Kylien asema pai-
26328:  Useat yhteistyöryhmän teemaryhmät ja hank-              kallishallinnossa ja vanhojen yhdistysten kyky
26329:  keet liittyvät edustaja Takkulan kysymyksen             tarttua mahdollisuuteen eivät olleet aluksi riittä-
26330: esiinnostamaan asiaan, suorimmin Suomen Ky-              viä, mikä näkyi näiden toimenpidekokonaisuuk-
26331: 1ätoimintayhdistykselle kohdennettu hankera-             sien hitaana liikkeellelähtönä. Nyt tilanne on
26332:  hoitus sekä kesällä 1998 valmistunut syrjäisen          kohentunut. Prosessi ei ole valmis, mutta se on
26333:  maaseudun kehittämisohjelma.                            edennyt selvästi. Maa- ja metsätalousministeriö
26334:    Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja maa-             on voimakkaasti mukana tässä kehitystyössä ra-
26335: ja metsätalousministeriö ovat jo vuosia tukeneet         hoittamana Suomen oloissa suurehkoa kyläverk-
26336:  kylätoimintaa tavoitteena kylien aktivoituminen         kohanketta ja osallistumalla lukuisten edellä
26337: ja ohjelmapoliittisten valmiuksien vahvistami-           mainittujen ohjelmien kyläasioiden rahoituk-
26338:  nen, jotta EU-osarahoitteiset ja kansalliset kehit-      seen.
26339: 
26340:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1999
26341:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
26342:                                             KK 1663/1998 vp                                              3
26343: 
26344: 
26345: 
26346:                                          Tili Riksdagens Talman
26347: 
26348:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            vudsakliga verksamhetsformen ett omfattande
26349: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            byanätsprojekt genom vilket man vill uppmuntra
26350: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-        byarna att bilda ekonomiska ansvarsenheter och
26351: dagsman Hannu Takku1a undertecknade skriftli-          upprätta regionala sammanslutningar av byar
26352: ga spörsmå1 nr 1663:                                   som tar hand om beredningen a v byarnas utveck-
26353:                                                        lingsprogram och utvecklingsprojekt. Byaverk-
26354:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         samheten i Finland r.f. ansvarar också för upp-
26355:        ta för att främja bosättningen i byarna på      gifter i samband med nätverkskontoren inom
26356:        1andsbygden och för att hejda flykten           POMO-programmet.
26357:        från 1andsbygden?                                   Tili fö1jd av programpolitiken har byaverk-
26358:                                                        samheten förstärkts. Ställvis är resultaten av ut-
26359:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vecklingsarbetet så goda att flyttningsrörelsen
26360: anföra fö1jande:                                       inte antar osunda proportioner.
26361:                                                            Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp fick i
26362:     Tili fö1jd av ko1onisationsåtgärder ökade an-      juni 1998 fårdigt Utvecklingsprogrammet för
26363: ta1et gårdar i Finland och likaså anta1et männis-      den avlägset belägna landsbygden. Programmet
26364: kor som bodde på gårdarna fram tili år 1960.           utarbetades av en temagrupp som tillsatts enkom
26365: Därefter har jordbruksbefolkningen förhållan-          för detta ändamål och som bestod av sakkunni-
26366: devis snabbt minskat, menjordbruket har utgjort        ga. Temagrupper används också vid verkställan-
26367: stommen för bosättningen på landsbygden. För-          det av programmet. För lokala och regionala
26368: ändringen pågår fortfarande ochjordbruket kan          frågor finns en egen grupp och frågor som bör
26369: inte längre ensamt svara för att byarna på lands-      främjas på riksnivå har sin egen grupp. 1 pro-
26370: bygden är befolkade. lndirekt är jordbruket fort-      grammet ingår en stor mängd förslag som för-
26371: farande en viktig delfaktori de åtgärder som kan       bättrar levnadsfOrhållandena i byarna.
26372: vidtas för att bibehålla en livskraftig landsbygd.         Av samarbetsgruppens övriga funktioner ver-
26373: Jordbruksbefolkningen kommer också i fortsätt-         kar framfOr allt Mat-Finland, Trä-Finland och
26374:  ningen att utgöra stommen för bosättningen på         temagrupperna för landsbygdsturism, distansar-
26375:  landsbygden.                                          bete och naturföretagande för att förbättra Iev-
26376:      Statsrådet tillsatte våren 1995 en samarbets-     nadsförhållandena i byarna. Att få nya invånare
26377:  grupp för landsbygdspolitik. Gruppen, som är ett      tili byarna är också en allt centralare punkt i
26378:  gemensamt organ för flera ministerier och ex-         utvecklingsarbetet i många temagrupper.
26379:  pertorganisationer, har tili uppgift att bereda           Av gemenskapsinitiativen har framför allt
26380:  landsbygdspolitiska beslut och aktivt arbeta för      LEADER och dess finländska motsvarighet
26381:  det utvecklingsarbete som görs i områdena.            POMO gett anslag för utveckling av byarna, Iik-
26382:  Gruppen disponerar över finansieringsmedel för        som även de av EU delfinansierade målprogram-
26383:  de olika utvecklingsprojekten. Flera av samar-        men 6 och 5b. Byarnas ställning i den lokala
26384:  betsgruppens temagrupper och projekt har att          administrationen och de gamla föreningarnas
26385:  göra med de frågor som riksdagsman Takkula            förmåga att gripa tag i olika möjligheter var tili
26386:  tar upp, framför allt den projektfinansiering som     en början inte tillräckliga, vilket syntes genom att
26387:   riktats tili Byaverksamheten i Finland r.f. samt     dessa åtgärdshelheter kom i gång långsamt. Nu
26388:   utvecklingsprogrammet för den avlägset belägna       har läget förbättrats. Processen är inte slutförd,
26389:   landsbygden som b1ev fårdigt sommaren 1998.          men man har gjort klara framsteg. Jord- och
26390:      Landsbygdspo1itikens samarbetsgrupp och           skogsbruksministeriet deltar aktivt i detta ut-
26391:  jord- och skogsbruksministeriet har i flera år        vecklingsarbete genom finansiering av det för
26392:   stött byaverksamheten i syfte att aktivera byarna    finländska förhållanden relativt omfattande bya-
26393:   och förstärka deras programpolitiska fårdighe-       nätsprojektet och genom att delta i finansiering
26394:   ter, så att både de nationella och de av EU delfi-   av byavsnitten i flera av de ovan nämnda pro-
26395:   nansierade utveck1ingsans1agen kanaliseras tiJI      grammen.
26396:   byarnas förfogande. För närvarande är den hu-
26397: 
26398:       Helsingfors den 26 februari 1999
26399: 
26400:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
26401:                                            KK 1664/1998 vp
26402: 
26403: Kirjallinen kysymys 1664
26404: 
26405: 
26406: 
26407: 
26408:                                    Hannu Takkula lkesk: Harkinnanvaraisista valtionavuista kunnille
26409: 
26410: 
26411:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26412:    Harkinnanvaraisten valtionapujen maksami-          vat keskenään tasa-arvoisemmassa asemassa,
26413: nen kunnille ei toteudu nykyisin tasapuolisesti.      olisi mielestäni perusteltua luoda uusi ja yhden-
26414: On olemassa kuntia, joissa kunnallinen veroäyri       mukainen malli kunnille maksettavista harkin-
26415: lähentelee 20 penniä ja jotka eivät siitä huolimat-   nanvaraisista valtionavuista siten, että maan kes-
26416: ta taloudellisten vaikeuksiensa keskellä saa har-     kivertoveroäyrin alittavat kunnat eivät olisi oi-
26417: kinnanvaraista apua valtiolta. Sen sijaan jotkin      keutettuja harkinnanvaraiseen avustukseen.
26418: kunnat, jotka pitävät veroäyrinsä huomattavasti          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26419: alhaisempana, esim. 17 veroäyrin paikkeilla,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26420: ovat kuitenkin olleet oikeutettuja kattamaan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26421: budjettiinsa syntyneen vajeen harkinnanvarai-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26422: sesta valtionavusta, vaikka 1 veroäyripennin ko-
26423: rotuksella he pystyisivät itse tilanteen ratkaise-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26424: maan. Tällainen järjestelmä rankaisee sellaisia              ryhtyä, jotta kunnille maksettavat har-
26425: kuntia, jotka pyrkivät hoitamaan talouttaan                  kinnanvaraiset valtionavut toteutuisivat
26426: huolellisesti ja omavaraisesti. Jotta kunnat olisi-          tasapuolisesti?
26427:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
26428: 
26429:                                          Hannu Takkula /kesk
26430: 
26431: 
26432: 
26433: 
26434:  280043
26435: 2                                          KK 1664/1998 vp
26436: 
26437: 
26438: 
26439: 
26440:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26441: 
26442:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        kunnat olivat korottaneet kiinteistöveroprosent-
26443: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tejaan vuodelle 1999. Toisella kunnista otettiin
26444: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lisäksi myöntämisperusteena huomioon valtion-
26445: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            osuusuudistuksen aiheuttama valtionosuuksien
26446: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vähennys. Kaikilla muilla avustusta saaneilla
26447: n:o 1664:                                             kunnilla veroprosentti oli koko maan keskimää-
26448:                                                       rää korkeampi. Avustusta saaneista kunnista 48
26449:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        eli yli 70% oli sellaisia, joissa veroprosentti kulu-
26450:        ryhtyä, jotta kunnille maksettavat har-        valle vuodelle oli 18.50 tai korkeampi. Monilla
26451:        kinnanvaraiset valtionavut toteutuisivat       avustetuista kunnista tuloveroprosentti tai kiin-
26452:        tasapuolisesti?                                teistöveroprosentti oli myös noussut viimeisten
26453:                                                       kolmen vuoden aikana.
26454:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Vaikka veroprosentin taso kuvaa kunnan liik-
26455: vasti seuraavaa:                                      kumavaraa, tärkeätä on ottaa huomioon myös
26456:                                                       sen muutos ja muut liikkumavaran indikaattorit.
26457:    Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota erityi-       Avustusta ei ole tarkoituksenmukaista eikä tasa-
26458: sesti veroprosentin merkitykseen avustusten           puolista myöntää yksinomaan korkean veropro-
26459: myöntämisperusteena. Veroprosentit ovat sinän-        sentin perusteella esimerkiksi kunnalle, jonka
26460: sä kuvaavia kunnan taloudellisen liikkumavaran        velkamäärä ei ole korkea tai jonka vuosikate on
26461: arvioimiseksi. Harkinnanvaraisen avustuksen           huomattavasti suurempi kuin poistojen ja lai-
26462: valmistelussa kerätään tiedot kuntien veropro-        nanlyhennysten edellyttämä rahoitustarve.
26463: senteista ja niiden muutoksesta.                          Keskimääräisen veroprosentin alittavien kun-
26464:    Vuonna 1998 avustusta myönnettiin 67 kun-          tien rajaaminen ennalta avustuksen ulkopuolelle
26465: nalle, eli noin neljännekselle hakijoista. Avustet-    ei ole tasapuolista. Tällaisia kuntia on toisaalta
26466: tavien kuntien lukumäärän rajauksella pyrittiin        avustuksen saajina ollut myös pidemmällä aika-
26467: avustuksen kuntakohtaisen taloudellisen vaikut-        välillä hyvin vähän. Toisaalta mikään kunta ei
26468: tavuuden lisäämiseen. Avustustarpeen arviointi         voi olla automaattisesti oikeutettu avustukseen.
26469: perustui ensisijaisesti kuntien tilinpäätöstietoi-     Avustustarve ratkaistaan vuosittain lähinnä
26470: hin ja niistä laskettuihin tunnuslukuihin, joista      kuntien tilinpäätöksistä laskettujen yhtenäisten
26471: keskeisiä ovat veroprosentin lisäksi erityisesti       tunnuslukujen perusteella niin, että kaikki haki-
26472: vuosikate, pitkäaikainen velka ja rahoitusvaralli-    jat asetetaan samaan asemaan ja kunnan talou-
26473: suus.                                                  dellisen liikkumavaran arviointi tehdään yhte-
26474:    Avustusta saaneiden kuntienjoukossa oli vain        näisin perustein.Tarkoituksena on näin varmis-
26475: kaksi sellaista, joiden vuoden 1999 kunnallisve-       taa se, että avustuksen myöntäminen tapahtuu
26476: roprosentti 17.50 alitti koko maan keskimääräi-        mahdollisimman yhdenvertaisesti ja tasapuoli-
26477: sen painotetun veroprosentin 17.63. Nämäkin            sesti.
26478:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1999
26479: 
26480:                                                                              Ministeri Jouni Backman
26481:                                             KK 1664/1998 vp                                              3
26482: 
26483: 
26484: 
26485: 
26486:                                          Tili Riksdagens Talman
26487: 
26488:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hade höjt sin fastighetsskatteprocent för år 1999.
26489: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            1 fråga om den ena kommunen beaktades dessut-
26490: ruedlem av statsrådet översänt följande av riks-       om minskningen av statasandelar tili följd av
26491: dagsruan Hannu Takkula undertecknade skriftli-         statsandelsreformen. 1 alla andra kommuner
26492: ga spörsruål nr 1664:                                  som beviljades understödet var skatteprocenten
26493:                                                        högre än genomsnittet i hela landet. 1 48 av koru-
26494:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         muneroa eller 70 procent var skatteprocenten för
26495:        ta för att de statsunderstöd enligt pröving     innevarande år 18.50 eller högre. 1 många av de
26496:        som beta1as tili korumuneroa skall bevi1-       aktuella korumuneroa hade inkomstskattepro-
26497:        jas rättvist?                                   centen eller fastighetsskatteprocenten också sti-
26498:                                                        git under de senaste tre åren.
26499:   Soru svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Ä ven om skattesprocenten beskriver kommu-
26500: anföra följande:                                       nens spelrum, är det också viktigt att beakta
26501:                                                        förändringar i skatteprocenten och andra indika-
26502:     1spörsmålet fåsts särskild uppmärksamhet vid       torer för spelrummet. Det är inte ändamå1senligt
26503: skatteprocentens betydelse som grund för bevil-        eller rättvist att understödet endast på basis av en
26504: jandet av understöden. Skatteprocenteroa är i sig      hög skatteprocent beviljas t.ex. koruruuner vilkas
26505: beskrivande när det gäller att bedöma en kom-          skuldnivå inte är hög eller vilkas årliga täckning
26506: ruuns ekonoruiska spelruru. Under beredningen          är betydligt större än det finansieringsbehov som
26507: av beviljandet av statsunderstöd enligt prövning       avskrivningarna och låneamorteringarna förut-
26508: insamlas uppgifter om kommuneroas skattepro-           sätter.
26509: center och hur de har förändrats.                          Att på förhand ställa kommuner vilkas ge-
26510:     År 1998 beviljades 67 kommuner understödet,        nomsnittliga skatteprocent understiger den ge-
26511: dvs. ca en fjärdedel av de sökande. Syftet med         nomsnittliga skatteprocenten utanför möjlighe-
26512:  begränsningen av anta1et kommuner som får un-         terna att få understödet är intejäm1ikt. Det har å
26513:  derstödet var att öka den effekt som understödet      ena sidan i ett längre tidsperspektiv ruycket sällan
26514:  har på ekonomin i den enskilda kommunen. Be-          förekommit att sådana kommuner fått under-
26515:  döruningen av behovet av understödet baserade         stödet. Å andra sidan kan ingen korumun auto-
26516:  sig i första hand på kommuneroas bokslut och de       matiskt vara berättigad till understödet. Under-
26517:  nyckeltal som räknats ut på basis av boksluts-        stödsbehovet avgörs årligen närmast på basis av
26518:  uppgifteroa, de viktigaste förutom skatteprocen-      de enhetliga nycketal som baserar sig kommuner-
26519:  ten är då särskilt den årliga täckningen, den lång-   nas bokslut så att samtliga sökande har samma
26520:  fristiga skulden och de finansiella tillgångarna.     utgångsläge och bedömingen av kommunens
26521:     Bland de kommuner som fick understödet             ekonomiska spelrum sker på lika grunder. Syfter
26522:  fanns endast två kommuner vars korumunala             är att på detta sätt säkerställa att beviljandet av
26523:  skatteprocent 1999, 17.50, var lägre än 17.63,         understödet sker så jämställt och rättvist som
26524:  som är den genomsnittliga avvägda skattepro-          möjligt.
26525:  centen för hela landet. Också dessa kommuner
26526: 
26527:       Helsingforsden 24 februari 1999
26528: 
26529:                                                                               Minister Jouni Backman
26530:                                            KK 1665/1998 vp
26531: 
26532: Kirjallinen kysymys 1665
26533: 
26534: 
26535: 
26536: 
26537:                                    Seppo Kanerva /kok: Mahdollisuudesta osallistua 20 tunnin ristei-
26538:                                        lylle ilman passia
26539: 
26540: 
26541:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26542: 
26543:    Baltian maihin tarvitaan passi. Matkustajan        laista maaperää ja maamme määräysvallan ja
26544: lähtiessä 20 tunnin risteilylle suomalaiselle aluk-   lakien alainen, tiedustelen valtiopäiväjärjestyk-
26545: selle, joka poikkeaa Viroon, vaaditaan häneltä        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
26546: passi, vaikka henkilö ei aiokaan mennä maihin.        asianomaisen jäseneltä:
26547: Muutama vuosi sitten voitiin näille risteilyille
26548: osallistua ilman passia. Nyt ei enää. Tämän joh-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26549: dosta monet matkansa maksaneet passittomat                   ryhtyä, jotta 20 tunnin risteilylle osallis-
26550: jäävät satamaan laivan lähdettyä. Jos 20 tunnin              tuvat, jotka eivät ole ennakkoon ilmoit-
26551: risteilylle osallistuva ei ole ennakkoon ilmoit-             taneet pyrkivänsä maihin, voisivat osal-
26552: tanut poistuvansa maihin ja hän matkustaa suo-               listua risteilyyn ilman passia?
26553: malaisella aluksella, joka tavallaan on suoma-
26554: 
26555:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
26556: 
26557:                                           Seppo Kanerva /kok
26558: 
26559: 
26560: 
26561: 
26562:  280043
26563: 2                                          KK 1665/1998 vp
26564: 
26565: 
26566: 
26567: 
26568:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26569: 
26570:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kustusasiakirjaksi hyväksytyn henkilökortin.
26571: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Muiden henkilöllisyyttä osoittavien asiakirjojen
26572: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kohdalla tilanne ei ole tällainen, sillä ulkomaalai-
26573: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-        silla on mahdollisuus saada visuaalisesti saman-
26574: nervan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       laisia asiakirjoja kuirr Suomen kansalaisilla. Ky-
26575: 1665:                                                 seisistä asiakirjoista ei myöskään aina ilmene hal-
26576:                                                       tijan kansalaisuutta, eikä niiden sisältämiä tie-
26577:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       toja voida passintarkastuksen yhteydessä tarkas-
26578:        ryhtyä, jotta 20 tunnin risteilylle osallis-   taa koneellisesti, mikä on mahdollista passin ja
26579:        tuvat, jotka eivät ole ennakkoon ilmoit-       henkilökortin kohdalla. Kyseisten asiakirjojen
26580:        taneet pyrkivänsä maihin, voisivat osal-       käyttäminen matkustusasiakirjoina passin sijas-
26581:        listua risteilyyn ilman passia?                ta Viroon suuntautuvilla laivamatkoilla ei mah-
26582:                                                       dollistaisi matkustusoikeuden järkevää, asian-
26583:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           mukaista sekä luotettavaa tarkastamista. Passin-
26584: taen seuraavaa:                                       tarkastuksen suorittaminen hidastuisi myös
26585:                                                       olennaisesti henkilön kansalaisuuden selvittämi-
26586:     Passilain (642/1986) 2 §:n 1 momentin mukaan      sen johdosta.
26587: Suomen kansalaisella on matkustaessaan maasta             Edellä mainitun lisäksi Viron ja Suomen välil-
26588: oltava passi. Saman pykälän 2 momentin mu-            lä matkustajalaivaliikennettä harjoittavat neljä
26589: kaan Suomen kansalainen saa matkustaa muihin          varustamoa ovat erikseen ilmoittaneet sisä-
26590: Pohjoismaihin ilman passia. Lisäksi on mahdol-        asiainministeriölle kannattavansa passin edellyt-
26591: lista säätää asetuksella muista tapauksista, joissa   tämistä kaikilta niiltä henkilöiltä, jotka osallis-
26592: oikeutta matkustaa maasta ei tarvitse osoittaa        tuvat Viroon suuntautuville laivamatkoille. Yh-
26593: passilla.                                             tiöiden käsityksen mukaan passin edellyttämi-
26594:     Suomi on sopinut 15 Länsi-Euroopan valtion        sestä luopuminen aiheuttaisi sekaannuksia, kos-
26595: kanssa henkilökortin hyväksymisestä matkus-           ka pääosa niin sanottuina risteilyinä tai ostosris-
26596: tusasiakirjaksi. Kyseiset valtiot, joihin Suomen      teilyinä markkinoiduista laivamatkoista toteute-
26597: kansalaiset ovat voineet matkustaa 1.3.1999 lu-       taan edellytyksin, että matkustajat todella pois-
26598: kien käyttäen henkilökorttia passin sijasta mat-      tuvat aluksesta. Tällöin matkustajilla tulisi joka
26599: kustusasiakirjana, ovat Pohjoismaiden ulkopuo-        tapuksessa olla matkustusasiakirjana passi.
26600: liset Euroopan unionin jäsenvaltiot sekä Liech-            Eduskunta on hyväksynyt 15.6.1998 niin sa-
26601: tenstein, San Marinoja Sveitsi.                       notun Schengenin sopimuksiin liittymistä koske-
26602:     Euroopan unionin tullisäännökset mahdollis-       van hallituksen esityksen (HE 20/1998 vp). Ky-
26603: tavat verovapaan myynnin ainoastaan silloin,          seisten sopimusten hyväksymistä koskeva laki
26604: kun alus kiinnittyy unionin ulkopuolisen valtion      tulee voimaan myöhemmin asetuksella säädet-
26605: satamaan ja matkustajilla on mahdollisuus pois-       tävänä ajankohtana. Sopimukset eivät mahdol-
26606: tua aluksesta. Edellä mainitun johdosta lähes          lista muiden asiakirjojen kuin passin tai henkilö-
26607: kaikki Suomesta lähtevät matkustajalaivat käy-         kortin käyttämistä matkustusasiakirjana mat-
26608: vät vieraan valtion satamassa. Viroon suuntau-        kustettaessa Suomesta Euroopan unionin ulko-
26609: tuvat laivamatkat eivät siten ole enää risteilymat-    puolelle.
26610: koja, mikä merkitsee sitä, että Suomen kansalai-           Edellä mainitun johdosta hallituksen taholta
26611: silla on kyseisillä matkoilla oltava passi matkus-    ei ole pidetty tarkoituksemukaisena poiketa pas-
26612: tusasiakirjana.                                        sipakosta Viroon suuntautuvien laivamatkojen
26613:     Passintarkastuksen sekä matkustusoikeuden          osalta siten, että henkilö voisi osoittaa matkus-
26614: toteamisen yhteydessä henkilön kansalaisuudel-         tusoikeutensa jollakin muulla asiakirjalla kuin
26615: la ja sen selvittämisellä on keskeinen merkitys.       passilla, mikäli hän ei poistu aluksesta vieraan
26616:  Edellä mainitun johdosta ainoastaan Suomen            valtion satamassa.
26617: kansalainen voi saada Suomen passin tai mat-
26618: 
26619:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1999
26620: 
26621:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
26622:                                             KK 1665/1998 vp                                                3
26623: 
26624: 
26625: 
26626:                                          Ti/1 Riksdagens Talman
26627: 
26628:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-       personkort som godkänts som resedokument.
26629: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         Vad beträffar andra dokument som styrker iden-
26630: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       titeten är situationen en annan, eftersom utlän-
26631: man Seppo Kanerva undertecknade skriftliga             ningar kan få visuellt likadana dokument som
26632: spörsmål nr 1665:                                      finska medborgare. Av ifråga varande dokument
26633:                                                        framgår inte heller alltid innehavarens medbor-
26634:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         garskap, och uppgifterna i dokumenten kan inte
26635:        ta för att de som deltar i en 20 timmars        heller alltid i samband med passkontrollen gran-
26636:        kryssning och inte i förväg har uppgett att     skas maskinellt, något som det är möjligt att göra
26637:        de ämnar gå i land skall kunna delta i          med pass och personkort. Användning av dylika
26638:        kryssningen utan pass?                          dokument som resedokument i stället för pass på
26639:                                                        båtresor tili Estland möjliggör inte en förnuftig,
26640:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          behörig och tillförlitlig kontroll av rätten att resa.
26641: anföra följande:                                       Utförandet av passkontrollen skulle också bli
26642:                                                        väsentligt långsammare tili följd av att personens
26643:    Enligt 2 § 1 mom. passlagen (64211986) skall en     medborgarskap måste utredas.
26644: finsk medborgare inneha pass vid resa ut ur Jan-           Utöver det som anförs ovan har de fyra rederi-
26645: det. Enligt 2 mom. i samma paragraffår en finsk        er som bedriver passagerarfartygstrafik mellan
26646: medborgare resa tili de övriga nordiska länderna       Estland och Finland separat meddelat inrikesmi-
26647: utan pass. Det är dessutom möjligt att genom           nisteriet att de stöder kravet på pass av alla dem
26648: förordning bestämma om de andra fall då rätt att       som deltar i båtresor tili Estland. Enligt bolagens
26649: resa ut ur landet inte behöver styrkas med pass.       uppfattning skulle det uppstå förvirring om man
26650:    Finland har tillsammans med 15 västeuropeis-        avstod från kravet på pass, eftersom de flesta av
26651: ka stater kommit överens om att godkänna ett           de båtresor som marknadsförs som kryssningar
26652: personkort som resedokument. De stater tili vil-       eller shoppingkryssningar genomförs på det vill-
26653: ka finska medborgare fr.o.m. den 1 mars 1999           koret att passagerarna verkligen lämnar fartyget.
26654: kan resa med ett personkort i stället för pass som     Då skall passagerarna i vilket fall som helst ha ett
26655: resedokument är dels Europeiska unionens med-          pass som resedokument.
26656: lemsstater utanför de nordiska länderna, dels              Riksdagen godkände den 15 juni 1998 en re-
26657: Liechtenstein, San Marino och Schweiz.                 geringsproposition om Finlands ans1utning tili
26658:     Europeiska unionens tullbestämmelser möj-          Schengenavtalen (RP 20/1998 rd). Den lag som
26659: liggör skattefri försäljning endast i det fall att     gäller godkännandet av dessa avtal träder i kraft
26660: fartyget anlöper en hamn i en stat utanför unio-       senare vid en tidpunkt som anges genom förord-
26661: nen och att passagerarna kan lämna fartyget.           ning. A vtalen gör det inte möjligt att använda
26662:  Med anledning av det ovan nämnda anlöper så           några andra dokument än pass eller personkort
26663: gott som alla passagerarfartyg från Finland en         som resedokument när man reser från Finland
26664:  hamn i en främmande stat. Båtresorna tili Est-        tili ett land utanför Europeiska unionen.
26665:  land är således inte längre kryssningsresor, vilket       Med anledning av det ovan nämnda har reger-
26666:  innebär att finska medborgare på dessa resor          ingen ansett att det inte är ändamålsenligt att
26667:  måste ha ett pass som resedokument.                   avvika från passtvånget i fråga om båtresor tili
26668:     1samband med passkontrollen samt konstate-         Estland så att en person kunde styrka sin rätt att
26669:  randet av rätten att resa har personens medbor-       resa med något annat dokument än med pass,
26670:  garskap och klarläggandet av detta en viktig be-      ifall han inte avlägsnar sig från fartyget i hamnen
26671:  tydelse. Tili följd av det ovan nämnda kan endast     i en främmmande stat.
26672:  en finsk medborgare få ett finskt pass eller ett
26673: 
26674:       Helsingforsden 24 februari 1999
26675: 
26676:                                                                     Inrikesminister Jan-Erik Enestam
26677:                                             KK 1666/1998 vp
26678: 
26679: Kirjallinen kysymys 1666
26680: 
26681: 
26682: 
26683: 
26684:                                     Pentti Tiusanen /vas: Alaikäisen potilaan tietosuojasta ja vanhem-
26685:                                        pien oikeudesta saada lasta koskevia potilastietoja
26686: 
26687: 
26688:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26689: 
26690:     Eduskunta sääti vuonna 1992 lain potilaan          ranomaisilta. Näin ilmeisesti tilanne on ainakin
26691: asemasta ja oikeuksista (HE 185/1991 vp/               siinä tapauksessa, että alaikäinen potilas ei joudu
26692: 17 .8.1992/785). Lain ensisijaiseksi tehtäväksi        lastensuojelutoimenpiteiden kohteeksi ja hän ei
26693: määriteltiin edistää luottamuksellisen hoitosuh-       anna suostumustaan omien potilastietojensa luo-
26694: teen syntymistä potilaan ja ammattihenkilöstön         vuttamiseen omille vanhemmilleen tai huoltajil-
26695: välille sekä ehkäistä ristiriitojen syntymistä. Ni-    leen.
26696: menomaan todettiin, että potilaan edun tulee olla         Laissa lapsen huoliostaja tapaamisoikeudesta
26697: ensisijaista tulkinnallisissa asioissa (StVM 15/       sekä lastensuojelulaissa ensisijaisena lähtökohta-
26698: 1992 vp, s. 1/11 p).                                   na on lapsen edun huomioon ottaminen. Lapsen
26699:      Laissa määritellään myös potilaan edustajan       kasvattajina vanhemmat kantavat lain mukaan
26700: tai lähiomaisen tiedonsaantioikeus (9 §). Tähän        päävastuun lapsen kasvatuksesta. Jos lakia poti-
26701: yhteyteen kirjoitettiin myös sellaisten alaikäisten    laan asemasta ja oikeuksista tulkitaan yksin-
26702: potilaiden, jotka ikäänsä ja kehitystasoansa näh-      omaisestija sanatarkasti, tilanne hoito- ja kasva-
26703: den kykenevät päättämään hoidostaan, oikeus            tusvastuussa olevien kannalta saattaa muodos-
26704: kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien       tua sangen ristiriitaiseksi. Tieto päihdeongelmas-
26705: tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailli-    ta, sairauden vakavuudesta, hoitomahdollisuuk-
26706: selle edustajalleen. Lain selkeä kanta näyttää ole-    sista ja sairauteen liittyvistä tekijöistä on kasva-
26707: van se, että vain silloin, jos alaikäinen potilas ei   tusvastuussa olevien vanhempien kannalta ensi-
26708: kykene päättämään hoidostaan tai häntä ei ym-          arvoisen tärkeää.
26709: märretä kielen taikka aisti- tai puhevian vuoksi,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26710: terveydenhuoltoviranomaisten tulee antaa selvi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26711: tys alaikäisen terveydentilasta, hoidon merkityk-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26712:  sestä ja hoitovaihtoehdoista alaikäisen potilaan      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26713: huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle poti-
26714: Iaan suostumuksesta riippumatta. Laki ei yksise-                  Katsooko Hallitus, että nykyinen laki
26715:  litteisesti määrittele alaikärajaa, joka ilmentäisi          potilaan asemasta ja oikeuksista rajoittaa
26716:  riittävää kehitystasoa, josta lähtien potilaan tie-          liiaksi terveydenhuoltoviranomaisten it-
26717:  tosuojan murtaminen on oikeutettua.                          senäistä harkintavaltaa luovuttaa ala-
26718:      Erityisesti huumausaineiden käytön lisään-               ikäisen potilaan potilastietoja hänen
26719:  tyessä entistä nuorempien alaikäisten keskuudes-             huoltajalleen tai lailliselle edustajalleenja
26720:  sa ja perhesiteiden haurastuessa saattaa edellä              mikäli näin on,
26721:  mainitun lainsäännöksen tulkinta johtaa siihen,                  onko Hallitus valmis muuttamaan
26722:  että lapsen vanhemmat eivät saa tietää omien                 asianomaista lakia?
26723:  lastensa huumeriippuvuudesta edes terveysvi-
26724: 
26725:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
26726: 
26727:                                           Pentti Tiusanen /vas
26728: 
26729: 
26730: 
26731: 
26732: 280043
26733: 2                                            KK 1666/1998 vp
26734: 
26735: 
26736: 
26737: 
26738:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26739: 
26740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          syystä. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin,
26741: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kun hoidon järjestäminen on alaikäisen itsensä
26742: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kannalta ilmeisen perusteltua ja hänen etunsa
26743: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-        mukaista. Alaikäisen puhevallan käyttö päihde-
26744: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          huoltolakiin perustuvassa hoitoon määräämises-
26745: 1666:                                                   sä ratkaistaan hallintomenettelylain (598/1982)
26746:                                                         16 §:n säännösten nojalla. Jos alaikäinen on täyt-
26747:            Katsooko Hallitus, että nykyinen laki        tänyt 15 vuotta, hänellä ja hänen huoltajanaan
26748:        potilaan asemasta ja oikeuksista rajoittaa       on rinnakkainen puhevalta hänen henkilöään
26749:        liiaksi terveydenhuoltoviranomaisten it-         sekä henkilökohtaista etuaan tai oikeuttaan kos-
26750:        senäistä harkintavaltaa luovuttaa ala-           kevassa asiassa. Tätä nuoremman alaikäisen
26751:        ikäisen potilaan potilastietoja hänen            puolesta henkilöä koskevassa asiassa käyttää
26752:        huoltajalleen tai lailliselle edustajalleen ja   puhevaltaa hänen huoltajansa ja alaikäisenä on
26753:        mikäli näin on,                                  oikeus tulla kuulluksi.
26754:            onko Hallitus valmis muuttamaan                 Lastensuojelulain 16 §:ssä on yhtenä huos-
26755:        asianomaista lakia?                              taanoton perusteena mainittu lapsen oma päih-
26756:                                                         teiden käyttö, jolla hän vaarantaa vakavasti ter-
26757:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            veyttään tai kehitystään. Lastensuojelulakiin pe-
26758: vasti seuraavaa:                                        rustuvaa huostaanottoa on pidetty ensisijaisena
26759:                                                         vaihtoehtona silloin, kun päihdehuoltolain mu-
26760:    Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/        kaiset edellytykset hoitoon määräämiselle täytty-
26761: 1992, jäljempänä potilaslaki) säädetään keskei-         vät. Kun lapsi otetaan huostaan terveyden- tai
26762: sistä potilaan hoitoon ja kohteluun liittyvistä pe-     sairaudenhoidon turvaamistarkoituksessa, so-
26763: riaatteista. Potilaslaki on hoitoa koskeva yleisla-     siaalilautakunta on potilaslaissa tarkoitettu lap-
26764: ki. Alaikäisen potilaan asemaa tarkasteltaessa          sen laillinen edustaja, ja lasta on hoidettava yh-
26765: joudutaan sen ohella ottamaan huomioon erityi-          teisymmärryksessä sen kanssa. Jos huostaanotto
26766: sesti lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta an-        tapahtuu muulla perusteella, puhevalta alaikäi-
26767: netun lain (361/1983) sekä lastensuojelulain (683/      sen terveyttä koskevissa asioissa säilyy huoltajal-
26768: 1983) säännökset. Lisäksi alaikäisen hoidosta on        la. Lastensuojelulaissa on säädetty myös viran-
26769: annettu säännöksiä erityislainsäädännössä,              omaisen ilmoitusvelvollisuudesta esimerkiksi ti-
26770: muun muassa mielenterveyslaissa (1116/1993),            lanteessa, jossa lapsi käyttää päihteitä. Lain
26771: raskauden keskeyttämisestä annetussa laissa             40 §:n mukaan, jos sosiaali- ja terveydenhuollon,
26772: (239/1970) ja päihdehuoltolaissa (41/1986).             koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan pal-
26773:    Päihdehuoltolain 10 §:n mukaan myös alaikäi-         veluksessa taikka luottamustoimessa oleva hen-
26774: nen voidaan määrätä terveysvaaran vuoksi tah-           kilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää
26775: dostaan riippumatta hoitoon. Säännöksen mu-             ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuoje-
26776: kaan tämä on mahdollista, jos hoidon ja huollon         lun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoi-
26777: järjestämisessä vapaaehtoisuuteen perustuvat            tettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle.
26778: palvelut eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoit-          Edellä selostettuja tapauksia lukuun ottamat-
26779: tautuneet riittämättömiksi. Lisäksi edellytetään,       ta huumeita käyttävän alaikäisen itsemääräämis-
26780: että henkilö on ilman päihteiden käytön keskeyt-        oikeus hänen hoitoaan koskevissa asioissa mää-
26781: tämistä ja asianmukaista hoitoa hänellä olevan          räytyy pääsääntöisesti potilaslain mukaisesti.
26782: tai hänelle päihteiden käytöstä välittömästi ai-        Lain 7 §:n mukaan alaikäisen potilaan mielipide
26783: heutumassa olevan sairauden tai vamman joh-             hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun
26784: dosta välittömässä hengenvaarassa tai saamassa          se on hänen ikäänsä ja kehitystasoansa nähden
26785: vakavan, kiireellistä hoitoa vaativan terveydelli-      mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitysta-
26786: sen vaurion. Väkivaltaisuuden perusteella ala-          sonsa perusteella kykenee päättämään hoidos-
26787: ikäinen saadaan määrätä hoitoon vain erityisestä        taan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä
26788:                                              KK 1666/1998 vp                                              3
26789: 
26790: hänen kanssaan. Jos alaikäinen ei kykene päättä-           Potilaslain lähtökohtana on, että sen arvioimi-
26791: mään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisym-          nen, milloin alaikäinen kykenee ikänsä ja kehi-
26792: märryksessä hänen huoltajansataimuun laillisen          tystasonsa perusteella päättämään hoidostaan,
26793: edustajansa kanssa. Lain 9 §:n mukaan, jos ala-         kuuluu hoitavalle lääkärille tai muulle terveyden-
26794: ikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa näh-         huollon ammattihenkilölle. Arviointi on tehtävä
26795: den kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on           erikseen kussakin yksittäistapauksessa. Potilas-
26796: oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa           lain 5 §:n mukaan potilaalle on annettava selvitys
26797: koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai          hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä
26798: muulle lailliselle edustajalle.                         sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista,
26799:     Potilaslaissa ei ole säädetty ikärajasta, minkä     joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoidos-
26800: jälkeen alaikäinen voisi itse päättää hoidostaan        taan. Jos lääkäri arvioi alaikäisen kykenevän
26801: ja myös hoitoaan koskevien tietojen antamisesta.        päättämään hoidostaan, on hänelle selvitettävä
26802: Tällaista ikärajaa ei katsottu voitavan säätää,         hoidon merkitys ja hoitoon liittyvät muut seikat,
26803: koska sen määrittäminen alaikäisen osalta on            joihin alaikäisen kohdalla liittyy muun muassa
26804: miltei mahdotonta. Alaikäisen arviointikyky             huoltajan osuus hoidossa.
26805: omasta hoidostaan riippuu mm. asianomaisen                 Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
26806: kypsyydestä, eri elämäntilanteista sekä esimer-         kaan potilaslain 7 ja 9 §antavat riittävän harkin-
26807: kiksi sairaudesta, sen laadusta ja siihen liittyvistä   tavallan terveydenhuollon ammattihenkilöille
26808:  riskitekijöistä. Lakia valmisteltaessa todettiin,      sen arvioimisessa, milloin alaikäisellä ei ole itse-
26809:  että arviointikyky saattaa myös vaihdella ja että      määräämisoikeutta hoidostaan ja hänen mah-
26810:  tämä tulee varsin usein esille esimerkiksi silloin,    dollisesta hoitoon ottamisestaan on ilmoitettava
26811:  kun kysymys on alkoholi- ja huumeongelmaisis-          vanhemmille. Ministeriö ei siten katso potilaslain
26812:  ta nuorista.                                           muuttamista tältä osin tarpeelliseksi.
26813: 
26814:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1999
26815: 
26816:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
26817: 4                                          KK 1666/1998 vp
26818: 
26819: 
26820: 
26821: 
26822:                                         Tili Riksdagens Talman
26823: 
26824:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           får en minderårig förordnas till vård endast av
26825: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           särskilda skäl. En sådan situation är t.ex. när det
26826: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ur den minderårigas egen synvinkel är klart moti-
26827: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade skriftli-       verat och ligger i den minderårigas intresse att
26828: ga spörsmål nr 1666:                                  ordna vård. En minderårigs rätt att föra talan vid
26829:                                                       förordnande till vård enligt lagen om missbru-
26830:            Anser Regeringen att gällande lag om       karvård bestäms med stöd av 16 § lagen om
26831:        patientens ställning och rättigheter för       förvaltningsförfarande (598/1982). Om den min-
26832:        mycket begränsar hälso- och sjukvårds-         deråriga har fyllt 15 år harhan och hans förmyn-
26833:        myndigheternas självständiga prövnings-        dare rätt att var för sig föra talan i ett ärende som
26834:        rätt då det gäller att överlåta en minder-     gäller den minderårigas person eller hans person-
26835:        årig patients uppgifter tili hans vårdnads-    1iga fördel eller rättighet. I ett ärende som gäller
26836:        havare eller lagliga företrädare, och om så    en minderårig som är yngre än vad som anges
26837:        är,                                            ovan förs talan av hans förmyndare och den
26838:            är Regeringen beredd att ändra ifråga-     minderåriga har rätt att bli hörd.
26839:        varande lag?                                      I 16 § barnskyddslagen nämns som en förut-
26840:                                                       sättning för omhändertagande att barnet allvar-
26841:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         1igt äventyrar sin hälsa eller utveck1ing genom att
26842: anföra följande:                                      använda rusmedel. Omhändertagande enligt
26843:                                                       barnskydds1agen har ansetts som första alterna-
26844:     1 lagen om patientens ställning och rättigheter   tiv i det fall då förutsättningarna för vårdförord-
26845: (785/1992, nedan patientlagen) föreskrivs om          nande uppfylls en1igt lagen om missbrukarvård.
26846: viktiga principer som hänför sig tili vården och      När ett barn tas omhand i syfte att trygga hä1so-
26847: behandlingen av en patient. Patientlagen är en        och sjukvården är socialnämnden barnets lagliga
26848: allmän 1ag om vården. Vid bedömandet av en            företrädare en1igt patientlagen och barnet skall i
26849: minderårig patients ställning bör man förutom         ett sådant fall skötas i samförstånd med nämn-
26850: patientlagen även beakta bestämmelserna sär-          den. Om omhändertagandet sker på andra grun-
26851: skilt i lagen angående vårdnad om barn och um-        der har vårdnadshavaren rätt att föra ta1an i
26852: gängesrätt (361/1983) och barnskyddslagen (683/       ärenden som gäller den minderårigas hälsa. 1
26853: 1983). Dessutom har i speciallagstiftning, bl.a.      barnskyddslagen föreskrivs också om en myn-
26854: mentalvårdslagen (1116/1993), lagen om avbry-         dighets anmälningsskyldighet t.ex. då ett barn
26855: tande av havandeskap (239/1970) och lagen om          använder rusmedel. Enligt 40 § barnskyddslagen
26856: missbrukarvård (41/1986) utfårdats bestämmel-         skall den som är anställd eller innehar ett förtro-
26857: ser om vårdnaden om barn.                             endeuppdrag inom social- och hälsovården, skol-
26858:     Enligt 10 § lagen om missbrukarvård kan även      väsendet, polisväsendet eller en församling, om
26859: en minderårig oberoende av sin vilja förordnas        han vid handhavandet av sin tjänst eller befatt-
26860: tili vård på grund a v hälsorisk. Enligt bestämme1-   ning eller sitt uppdrag fått vetskap om att ett barn
26861: sen kan detta ske om det har visat sig omöj1igt att   är i uppenbart behov av familje- och individinrik-
26862: ordna vård och omsorg för honom genom sådan           tat barnskydd, utan dröjsmål anmäla detta till
26863: service som bygger på frivillighet, eller om den      socialnämnden.
26864: har visat sig otillräcklig. Dessutom förutsätts att       Med undantag av de fall för vilka redogörs
26865: personen, om inte bruket av rusmedel avbryts          ovan bestäms en minderårig narkotikamiss-
26866: och behövlig vård ges, tili följd av sjukdom eller    brukares rätt att sjä1v bestämma i ärenden som
26867: skada som han lider av eller genom sitt bruk av       gäller vården av honom huvudsakligen enligt
26868: rusmedel omedelbart håller på att ådra sig, är i      patientlagen. Enligt 7 § skall en minderårig pa-
26869: omedelbar livsfara eller håller på att ådra sig       tients åsikter om en vård- eller behandlingsåtgärd
26870: sådan allvarlig skada i fråga om sin hälsa som        utredas, om det med beaktande av patientens
26871: kräver brådskande vård. Till följd av våldsamhet      ålder eller utveckling är möjligt. Vården av en
26872:                                             KK 1666/1998 vp                                               5
26873: 
26874: minderårig patient skall ske i samförstånd med            Utgångspunkten för patientlagen är att det
26875: honom om han med beaktande av ålder eller              ankommer på den vårdande läkaren eller någon
26876: utveckling kan fatta beslut om vården. Om en           annan yrkesutbildad person inom hälso- och
26877: minderårig patient inte kan fatta beslut om vår-       sjukvården att bedöma när en minderårig patient
26878: den, skall han vårdas i samråd med sin vårdnads-       med beaktande av ålder och utvecklingsnivå kan
26879: havare eller någon annan laglig företrädare. En-       besluta om vården och behandlingen. Bedöm-
26880: ligt 9 § patientlagen har en minderårig patient        ningen skall ske separat i varje enskilt fall. Enligt
26881: som med beaktande av ålder och utveckling kan          5 § patientlagen har en patient rätt att få upplys-
26882: fatta beslut om vården rätt att förbjuda att upp-      ningar om sitt hälsotillstånd, vårdens och be-
26883: gifter om hans hälsotillstånd och vård ges tili        handlingens betydelse och om andra omständig-
26884: hans vårdnadshavare eller någon annan laglig           heter som hänför sig tili vården och behandlingen
26885: företrädare.                                           och som har betydelse då beslut fattas om hur
26886:    1 patientlagen ingår inte någon bestämmelse         patienten skall vårdas. Om läkaren bedömer att
26887: om en åldersgräns efter viiken en minderårig pa-       en minderårig kan besluta om vården och be-
26888: tient själv kan besluta om vården eller behand-        handlingen skall han få uppgifter om vårdens och
26889: lingen eller om lämnandet av uppgifter som gäller      behandlingens betydelse och andra omständig-
26890: vården. Det ansågs att det inte gick att föreskriva    heter som hänför sig tili vården och behandling-
26891: om en sådan åldersgräns för minderåriga efter-         en, vilket i en minderårigs fall innebär bl.a. vård-
26892: som det är nästan omöjligt att fastställa en dylik.    nadshavarens andel i vården.
26893: En minderårigs förmåga att själv bedöma viiken            Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
26894: vård eller behandling han behöver beror bl.a. på       fattning ger 7 och 9 § patientlagen tillräcklig
26895: hans mognad, olika Iivssituationer och t.ex. sjuk-     prövningsrätt för yrkesutbildade personer inom
26896: dom, sjukdomens art och de riskfaktorer som            hälso- och sjukvården att bedöma när en minder-
26897: hänför sig tili den. Vid beredningen av lagen          årig inte har självbestämmanderätt i fråga om
26898:  konstaterades att bedömningsförmågan kan va-          vården eller behandlingen och när föräldrarna
26899: riera och att den ofta gör det t.ex. i fråga om unga   skall informeras om han eventuellt måste tas in
26900:  med alkohol- och narkotikaproblem.                    för vård. Ministeriet anser således inte att pa-
26901:                                                        tientlagen behöver ändras tili denna del.
26902: 
26903:      Helsingfors den 25 februari 1999
26904: 
26905:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
26906:                                           KK 1667/1998 vp
26907: 
26908: Kirjallinen kysymys 1667
26909: 
26910: 
26911: 
26912: 
26913:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Jokivesien happamuuden torjunnasta
26914: 
26915: 
26916:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26917:   Sulfaattimaat ovat merkittäväjokivesien hap-          Happamuuden torjuntaan voidaan ja tulee
26918: pamuuden aiheuttaja. Maannousun seuraukse-           käyttää EU :n ympäristötukea. Pintakalkitus ja
26919: na uutta sulfaattimaata paljastuu jatkuvasti.        kalkkisuodinojitukset tulee säilyttää erityistuis-
26920: Käytetty salaojitus kerää tehokkaasti maaperän       sa. Säätösalaojitusta tulee kehittää osana happa-
26921: happamuuden ja metallit sekä ohjaa ne vesis-         muuden torjuntaa.
26922: töön. Näin salaojat muodostavat merkittävän             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26923: pistekuormittajan,jonka tuottama kuormitus on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26924: hallitsemattomassa kasvussa.                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26925:    Jokivesien happamuuden nousu vaikuttaa            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26926: kielteisesti arvokalakantoihin, joiden elvyttämi-
26927: seen käytetään vuosittain paljon yhteiskunnan                 Aikooko Hallitus kehittää voimak-
26928: yhteisiä varoja. Asetetut tavoitteetjäävät kuiten-          kaastijokivesien happamuuden torjunta-
26929: kin toteutumatta, jollei happamuuden torjun-                työtä ja käyttää tähän tarkoitukseen
26930: taan pikaisesti ja määrätietoisesti ryhdytä. Tor-           EU:n ympäristötukea?
26931: junnan on kohdistuttava vesiin, joissa on happa-
26932: muudesta kärsiviä eliöitä.
26933:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1999
26934: 
26935:                                         Erkki Pulliainen /vihr
26936: 
26937: 
26938: 
26939: 
26940:  280043
26941: 2                                          KK 1667/1998 vp
26942: 
26943: 
26944: 
26945: 
26946:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        torjunnan suhteen aika merkityksetön. Kalkki-
26948: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suodinojien tehokkuus on tehdyissä tutkimuksis-
26949: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sa osoittautunut hyvin lyhytaikaiseksi, ja lisäksi
26950: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       niiden mahdollisista haitallisista sivuvaikutuk-
26951: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      sista ei tiedetä. Jokiveden suora kalkitus on myös
26952:  1667:                                                suhteellisen tehotonta ja erittäin kallista.
26953:                                                           Säätösalaojituksista sekä pohjapatojen avulla
26954:           Aikooko Hallitus kehittää voimak-           tapahtuvasta pohjaveden pinnan säätelystä saa-
26955:        kaastijokivesien happamuuden torjunta-         dut tulokset ovat osoittautuneet lupaaviksi, ja
26956:        työtä ja käyttää tähän tarkoitukseen           tällä hetkellä nämä menetelmät näyttäisivät
26957:        EU:n ympäristötukea?                           kaikkein käyttökelpoisimmilta.
26958:                                                            Lisäksi on todettava, että vesistöjen suora kal-
26959:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kitusja pohjapatojen käyttö ei ilmeisesti soveltu-
26960: vasti seuraavaa:                                      ne EU:n maatalouden tukijärjestelmien kautta
26961:                                                       tuettavaksi.
26962:    Happamien sulfaattimaiden kuivatus aiheut-              Erilaisten happamuudentorjuntamenetelmien
26963: taa eräissä Pohjanmaan, Satakunnan ja                 tehokkuudesta on tällä hetkellä käynnissä useita
26964: Varsinais-Suomen joissa merkittäviä ympäristö-        tutkimuksia ja lisää tietoa niistä saadaan muuta-
26965: haittoja. Estämällä haittojen syntymistä ja torju-    man vuoden kuluessa. Tästä syystä nyt ei ole
26966: malla niiden vaikutuksia voidaan merkittävästi        perusteltua suunnata tukea laajasti happamien
26967: parantaa näiden jokivesistöjen käyttökelpoi-          sulfaattimaiden kalkitukseen, koska sen vaiku-
26968: suutta ja luonnontaloudellisia arvoja.                tukset vesistöjen tilaan ovat epävarmat.
26969:    Maataloudellisessa käytössä olevien maiden              Eräs mahdollisuus olisikin jättää happamat
26970: happamuushaittojen syntymisen ehkäisyyn ja            sulfaattimaat tällä hetkellä pois tuesta, mutta
26971: torjuntaan on käytetty pintakalkitusta, kalkki-        tehdä niille kokonaan uusi erillinen ohjelma
26972: suodinojia sekä säätösalaojitusta. Lisäksi itse jo-    myöhemmin uuden tukikauden aikana. Joissain
26973: kivesistössä on kokeiltu torjuntaa jokivesien suo-     tapauksissa tukea tulisi kuitenkin voida edelleen
26974: raa kalkitusta sekä pohjapatojen avulla tapahtu-       myöntää paikallisesti.
26975: vaa pohjaveden pinnan säätelyä.                            Maatalouden uutta ympäristöohjelmaa vuo-
26976:    Tällä hetkellä käytettävissä oleva tutkimustie-     sille 2000-2006 valmistelevassa työryhmässä
26977: to kaikkien näiden menetelmien osalta on vielä         tästä asiasta vallitsee yksimielisyys maa- ja met-
26978: melko puutteellista. Näyttää kuitenkin siltä, että     sätalousministeriön edustajien kanssa.
26979: pintakalkituksen tehokkuus on happamuuden
26980:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1999
26981:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
26982:                                            KK 1667/1998 vp                                             3
26983: 
26984: 
26985: 
26986: 
26987:                                         Tili Riksdagens Talman
26988: 
26989:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          försurningen vore relativt betydelselös. Effektivi-
26990: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           teten hos kalkfilterdikena har vid undersökning-
26991: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       arna visar sig kortvarig, och dessutom finns inga
26992: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade skrift-        uppgifter om eventuella skadliga biverkningar.
26993: liga spörsmål nr 1667:                                Direkt kalkning av åvatten är också relativt inef-
26994:                                                       fektivt och mycket dyrt.
26995:           Har Regeringen för avsikt att kraftigt         Resultaten av den reglerade täckdikningen
26996:        utveckla bekämpningen av försurningen          och av regleringen av grundvattennivån med till-
26997:        av vattnet i åar och älvar och att för detta   hjälp av bottendammar har visat sig lovande, och
26998:        ändamål använda EU:s miljöstöd?                för närvarande verkar dessa metoder vara de
26999:                                                       mest användbara.
27000:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Det bör ytterligare konstateras att varken di-
27001: anföra följande:                                      rekt kalkning av vattendragen eller användning
27002:                                                       av bottendammar verkar lämpa sig för stöd över
27003:    Torrläggningen av sura sulfatmarker, orsakar       EU:s stödsystem för jordbruket.
27004: avsevärda miljöolägenheter i vissa åar i Osterbot-       För närvarande pågår ett antal undersökning-
27005: ten, Satakunta och Egentliga Finland. Genom           ar som gäller effektiviteten hos olika metoder för
27006: att förebygga uppkomsten av dessa olägenheter         att bekämpa försurning, och ytterligare informa-
27007: och genom att bekämpa deras verkningar kan            tion kommer att föreligga om några år. Av denna
27008: dessa vattensystem göras avsevärt mer använd-         anledning är det inte motiverat att nu kanalisera
27009: bara och deras naturekonomiska värde höjas.           omfattande stöd tili kalkning av sura sulfatmar-
27010:    För att förebygga uppkomsten av och bekäm-         ker, eftersom verkningarna härav på vattendra-
27011: pa de olägenheter som försurning orsakar på jord      gen är osäkra.
27012: som används för jordbruksändamål har man till-           En möjlighet är att nu låta de sura sulfatmar-
27013: gripit ytkalkning, kalkfilterdiken och reglerad       kerna stå utanför stödet men i stället lägga upp
27014: täckdikning. Dessutom har man i själva vatten-        ett nytt helt separat program för dem under den
27015: dragen gjort försök med bekämpning så att             nya stödperioden. 1 vissa fall borde det dock
27016: åvattnen kaikas direkt och med tillhjälp av bot-      alltjämt vara möjligt att bevilja lokalt stöd.
27017: tendammar försökt reglera grundvattnets ytnivå.          Den arbetsgrupp som bereder det nya miljö-
27018:    Det forskningsmaterial som nu står tili förfo-     programmet för lantbruket för åren 2000-2006
27019: gande över alla dessa metoder är tills vidare rela-   är ense om detta med representanterna för jord-
27020: tivt bristfålligt. Det verkar i varje fall som om     och skogsbruksministeriet.
27021: effektiviteten av ytkalkning för bekämpning av
27022:      Helsingfors den 3 mars 1999
27023: 
27024:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
27025:                                               KK 1668/1998 vp
27026: 
27027: Kirjallinen kysymys 1668
27028: 
27029: 
27030: 
27031: 
27032:                                      Kimmo Kiljunen /sd ym.: Lääniuudistuksen onnistumisesta ja jat-
27033:                                         kosta
27034: 
27035: 
27036:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
27037: 
27038:     Eduskunta hyväksyi uuden lääninhallituslain          vuosien varrella on asetettu tavoitteeksi. Työryh-
27039: 10.12.1996 pidetyssä täysistunnossa (lääninhalli-        mä totesi, että tapauskohtaista päätöksentekoa
27040: tuslaki 22/1997). Lääniuudistuksen toimeenpa-            siirretään edelleen alue- ja paikallishallintoon.
27041: noa varten on annettu lisäksi mm. seuraavat sää-         Keskushallintotyöryhmä piti seuraavia seikkoja
27042: dökset, määräykset ja ohjeet: lääninhallitusase-         lähtökohtana tehtävien ja toimivallan siirtoa
27043: tus (120/1997), valtioneuvoston päätös läänin            koskeville esityksilleen:
27044: alueista sekä lääninhallituksen toimipaikoista ja            1. Nykyisen lääninhallinnon toiminta ja re-
27045: nimistä (12111997), SM:n kirje 17.12.1996: toi-          surssit turvataan ja aluehallinnon kehittämistä
27046: meenpanon aikataulut ja henkilöstöpoliittiset            jatketaan, mikä edistää tehtävien ja toimivallan
27047: ohjeet (Komiteanmietintö 1997:2 ja SM:n kirje            siirtämistä keskushallinnosta alue- ja paikallis-
27048: 17 .12.1996), Aluehallinto 2000 -hankkeen henki-         hallintoon.
27049: löstöpoliittinen ohjelma, SM:n kirje 11.2.1997:             2. Keskushallinnossa hyväksytään tämä kehi-
27050: suositus johtavien virkamiesten määräämisme-             tyksen suunta ja siirretään tehtäviä ja toimivaltaa
27051: nettelystä, valtioneuvoston periaatepäätös alue-         alue- ja paikallishallintoon silloin, kun se tehtä-
27052: jakojen yhtenäistämisestä 6.2.1997, SM:n kirje           vien luonne ja alue- ja paikallishallinnon organi-
27053: 12.2.1997: uudistukseen varautuminen, SM:n               saatiorakenteet huomioon ottaen on suinkin
27054: kirje 29.4.1997 ja 3.5.1997: läänikohtaisten val-        mahdollista.
27055: misteluryhmien asettaminen ja niiden työn ta-               3. Siirtojen yhteydessä varmistetaan se, että
27056: voitteet.                                                alue- ja paikallishallinnon henkilöresurssit ovat
27057:     Kaikki manner-Suomen viisi suurlääninhalli-          oikeassa suhteessa siirrettäviin tehtäviin.
27058: tusta uusivat organisaationsa vastaamaan uudis-             4. Hallinnonalan ohjauksessa otetaan huo-
27059: tuneita säädöksiä ja lääninhallitustenjohtamisen         mioon ministeriön alaisuudessa olevien tulosyk-
27060: kehittämisen vaatimuksia. Sisäasiainministeriön          siköiden erilaisuus.
27061: mukaan lääninhallitusten tuli uudistuneessa lää-            Tämän hallituksen aikana tehtävien lisäsiir-
27062: nin asiantuntijaorganisaatiossa omaksua tavoit-          rossa ei ole tapahtunut mitään. Keskushallinto
27063: teeksi verkosto- ja tiimityöskentely. Tämän toi-         pitää edelleen tehtävistään tiukasti kiinni.
27064:  mintamallin tuli tarjota parhaat mahdollisuudet            Lääniuudistus ei ole toteutunut toivotulla ta-
27065:  työn joustavalle, tehokkaalle ja laadukkaalle jär-      valla. Palaute suurläänien henkilöstön keskuu-
27066: jestelylle. Muutoksen tuli merkitä hierarkkisesta        desta kertoo tuskastumisesta edelleen voimis-
27067:  organisaatiosta matalaan organisaatioon siirty-         saan olevaan vanhakantaiseen byrokratiaan,
27068:  mistä. Tavoitteena oli, että lääninhallitukset to-      eräiden lääninhallitusten huonoon johtamiseen,
27069:  teuttavat keskushallinnon valtakunnallisia ja           tiedonkulun ongelmiin, virkamiesten matkusta-
27070:  alueellisia tavoitteita läänin alueen ja asukkaiden     misen lisääntymiseen toimipisteiden välillä, kou-
27071:  parhaaksi sekä huolehtivat alaisen hallinnon oh-        lutuksen vähäisyyteen, toimintakykyä rajoitta-
27072: jauksesta ja peruspalvelujen ja -oikeuksien tur-         viin resurssipuutteisiin ja lääninhallituksen ale-
27073:  vaamisesta. Lisäksi tavoitteena oli saada aikaan        nevaan resurssikehykseen. Tämänkään takia
27074:  taloudellista säästöä.                                  lääninhallitukset eivät ole kyenneet toteutta-
27075:     Lääniuudistuksen toimeenpanon jatkoa on              maan hallituksen politiikan ja päätösten valta-
27076:  käsitelty mm. keskushallintotyöryhmässä (VM:n           kunnallisten ja alueellisten tavoitteiden välttä-
27077:  työryhmämuistio 25/1997), joka totesi, että teh-        mätöntä informaatio-ohjausta.
27078:  tävien ja toimivallan siirtämistä paikallis- ja alue-      Peruspalvelujen välttämättömän arvioinnin
27079:  hallintoon ei ole toteutettu siinä laajuudessa kuin     ohella lääninhallitusten olisi tullut ohjata kuntia
27080: 
27081: 280043
27082: 2                                           KK 1668/1998 vp
27083: 
27084: ja kuntainliittoja huolehtimaan palveluksista ny-          Lääneillä on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä
27085: kyistä paremmin. Kunnat ja kuntainliitot koke-         alueellaan. Näin on kuitenkin vain silloin, jos
27086: vat paljossa lääninhallitukset turhina hallinto-       alueella on oma identiteetti ja se on myös maan-
27087: organisaatioina. Läänien liikunta- ja nuorisolau-      tieteellisesti hallittavissa ja luo edellytykset val-
27088: takuntien lakkauttaminen ja tehtävien siirtämi-        tion aluehallinnon keskittämiseksi yhtenäiselle
27089: nen lääniuudistuksessa lääninhallituksen sivis-        alueelle mahdollisimman suuressa määrin.
27090: tysosastoille on lyhyessä ajassa lopettanut aiem-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27091: min vireän liikuntapoliittisen ja nuorisopoliitti-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27092: sen alueellisen yhteistyön. Eräiden lääninhalli-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27093: tusten sivistysosastojen byrokraattiset johtamis-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27094: käytännöt ovat estäneet nuorten elinolojen pa-
27095: rantamiseksi aiotut hankkeet. Etelä-Suomen lää-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27096: ninhallituksen sivistysosasto ei ole esityksistä               ryhtyä joko lääniuudistuksen jatkami-
27097: huolimatta perustanut edes omaa tiimiä erikseen                seksi ja läänien kehittämiseksi, läänien
27098: liikuntaa ja erikseen nuorisotyötä varten.                     tulosohjauksen parantamiseksi ja tehtä-
27099:    Lääniuudistus on paljossa epäonnistunut,                    vienja lisäresurssien siirtämiseksi keskus-
27100: eikä sillä ole saavutettu aiottuja säästöjä, samalla           hallinnosta lääneihin, vai
27101: kun välimatkat läänien eri osien välillä ovat kas-                katsooko Hallitus, että toteutetusta
27102: vaneet aivan liian suuriksi, mikä samalla on vä-               lääniuudistuksesta tulisi läänien osalta
27103: hentänyt läänin etäisimpien alueiden lääniyh-                  palata maakuntajakoon, joka mm. toteu-
27104: teyttä ja identiteettiä. Lisäksi läänien resurssike-           tuu työvoima- ja elinkeinokeskusten
27105: hyksen jatkuva supistaminen on ajanut läänit                   osalta?
27106: entistä pahempaan kriisiin.
27107: 
27108:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1999
27109:                      Kimmo Kiljunen /sd                         Ilkka Kanerva /kok
27110:                                           KK 1668/1998 vp                                               3
27111: 
27112: 
27113: 
27114: 
27115:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27116: 
27117:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Aluehallintouudistuksen on myös arvioitu vah-
27118: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vistaneen lääninhallituksia. Esimerkiksi liiken-
27119: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nehallinto-, kilpailu-, kuluttaja- ja sivistystoimen
27120: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo            tehtäviä hoidetaan entistä kootummin. Läänin-
27121: Kiljusen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       hallitusten palveluihin aluehallintouudistus ei ole
27122: sen n:o 1668:                                         merkittävästi vaikuttanut puoleen eikä toiseen.
27123:                                                       Suurten läänien alueella palveluita tuotetaan
27124:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        monesta toimipisteestä.
27125:        ryhtyä joko lääniuudistuksen jatkami-              Lääninhallitukset ovat edelleen merkittäviä
27126:        seksi ja läänien kehittämiseksi, läänien      alueellisia toimijoita. Ne ovat side keskushallin-
27127:        tulosohjauksen parantamiseksi ja tehtä-        non ja paikallishallinnon välillä. Näyttää myös
27128:        vienja lisäresurssien siirtämiseksi keskus-    siltä, että lääninhallitusten rooli alueidensa pal-
27129:        hallinnosta lääneihin, vai                     veluita ja toimintaa arvioivina asiantuntijaviras-
27130:           katsooko Hallitus, että toteutetusta       toina tulee entisestään korostumaan. Peruspal-
27131:        lääniuudistuksesta tulisi läänien osalta      velujen arviointi on toiminut varsin hyvin ja ar-
27132:        palata maakuntajakoon,joka mm. toteu-         viointia kehitetään edelleen. Myös kunnissa on
27133:        tuu työvoima- ja elinkeinokeskusten           lääninhallitusten suorittama arviointi koettu
27134:        osalta?                                       voittopuolisesti myönteisenä. Lääninhallitukset
27135:                                                      ovat kantetujen perusteella puuttuneet tapauk-
27136:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         siin, joissa on ollut epäiltävissä säädösten vastai-
27137: vasti seuraavaa:                                     sia menettelyjä lähinnä kuntien säästötoimiin
27138:                                                      liittyen.
27139:    Lääninhallitukset ovat toimineet uudelleen             Lääniuudistukseen liittyy arvio saavutettavis-
27140: organisoidussa muodossa puolitoista vuotta.          ta säästöistä. Säästöt eivät ole toiminnallinen
27141: Uudistus jatkuu yhä sisällöllisiin tekijöihin kes-   tavoite eivätkä olennaisin osa lääniuudistusta.
27142: kittyen. Jo nyt voidaan kuitenkin arvioida, että     Kysyjien arvio, että aiottuja säästöjä ei olisi saa-
27143: uudistus on lähtenyt liikkeelle sen alkuperäisten    vutettu, ei pidä paikkaansa. Tähän mennessä 65
27144: tavoitteiden suuntaisesti.                           miljoonan arvioidusta vuotuisesta menosäästös-
27145:    Lääniuudistusta seurataan jatkuvasti. Uudis-      tä on toteutunut jo yli puolet. Ensimmäiset vä-
27146: tuksen ulkopuolisena arvioitsijana toimii Tam-       hennykset toteutettiin vuoden 1997 talousarvios-
27147: pereen yliopiston hallintotieteen laitos. Arvioin-   sa. Seuraavan vuoden talousarviossa toteutettiin
27148: titutkimuksen tarkoituksena on sekä koota tie-       varsin runsas vähennys. Tarkoituksena oli, että
27149: toa lääniuudistuksen tavoitteiden toteutumisesta     säästötoimista olisi vuoden 1998 aikana toteutet-
27150: että saada tietoa jatkuvia kehittämis- ja ohjaus-    tu 31 miljoonaa markkaa. Talousarvion käsitte-
27151: toimenpiteitä varten. Asiasta annetaan aikanaan      lyvaiheiden jälkeen säästöosuudeksi voidaan to-
27152: eduskunnalle selonteko.                              deta noin 32 miljoonaa markkaa. Tämän jyrkän
27153:    Arviointitutkimuksesta on olemassa eräitä         pudotuksen jälkeen määrärahojen väheneminen
27154: alustavia tietoja. Tiedot koskevat tässä vaiheessa   on kuluvana vuonna loivempaa. Vuoden 1999
27155: lääninhallitusten johdon ja lääninhallituksia oh-    säästöosuudeksi voidaan laskea runsaat 4 mil-
27156: jaavien ministeriöiden ja muiden virastojen käsi-    joonaa markkaa. Kuluvan vuoden loppuun men-
27157: tyksiä lääniuudistuksen tämänhetkisestä vai-         nessä säästöarviosta on siten toteutunut yli 36
27158: heesta. Nämä tiedot osoittavat, että oman työyk-     miljoonaa markkaa.
27159: sikön näkökulmasta uudistusta pidetään onnis-            Vuosina 1997 ja 1998 lääninhallituksista on
27160: tuneena. Näin arvioi yli kaksi kolmasosaa vas-       vähennetty yli 90 virkaa. Luonnollisen poistu-
27161: taajista. Keskeisimmät uudistuksen myönteisim-       man kautta on vähentynyt 36 henkilötyövuotta
27162: miksi koetut vaikutukset liittyvät henkilöstön       ja virkasiirtoina 55 henkilötyövuotta. Tämän li-
27163: asiantuntemuksen hyväksikäytön paranemiseen          säksi lääninhallitukset ovat vähentäneet määrä-
27164: sekä toimintamallien yhdenmukaistamiseen.            aikaisen työvoiman käyttöä.
27165: 4                                           KK 1668/1998 vp
27166: 
27167:     Johto-organisaation kevenemisenä on vähen-         kuntien tilalle on nimetty alueellisia asiantuntija-
27168: netty 17 virkaa, mikä sisältää kuuden maaherran        elimiä, liikunta- ja nuorisoasiain neuvostoja tai
27169: viran vähenemisen. Hallinto- ja tukipalveluista        neuvottelukuntia. Niiden määrä lääneittäin
27170: on lääninhallitusten ilmoitusten mukaan vähen-         vaihtelee. Länsi-Suomen läänissä on päädytty
27171: netty 41 henkilötyövuotta. Mainitut virat on suu-      maakuntapohjaiseen rakenteeseen. Etelä-Suo-
27172: rimmaksi osaksi lakkautettu tai siirretty muihin       men, Itä-Suomen, Lapin ja Oulun lääneissä on
27173: virastoihin. Osa on kohdennettu muihin tehtä-          päädytty läänikohtaiseen asiantuntijaelimeen.
27174: viin lääninhallituksen sisällä. Säästötoimet ovat      Asiantuntijaelinten työ on saadun kokemuksen
27175: siis tähän mennessä kohdentuneet lääniuudis-           mukaan tullut yleisesti ottaen entistä jänteväm-
27176: tuksen tavoitteiden mukaisesti.                        mäksi, kun turhaksi koettu paperityö on siirretty
27177:     Lääniuudistukseen liittyvät tehtävien muu-         pois. Erilaisten alueellisten ratkaisujen toimi-
27178: toksia koskevat ehdotukset ovat monin osin to-         vuutta on vielä vaikea arvioida. Maakunnallisen
27179: teutuneet. Lääniuudistuksen yhteydessä ehdote-         organisoinnin hyvänä puolena on tietynlainen
27180: tut tehtävien siirrot alaiseen hallintoon ovat         läheisyys, mutta strategisena kokonaisuutena
27181: edenneet kohtuullisen hyvin. Maistraatteihin ja        läänillä on etunsa. Asian merkitystä ei voida mi-
27182: muualle kihlakunnanvirastoihin on siirretty ni-        tata tiimien lukumääränä.
27183: miasioiden käsittely, venerekisteriasiat ja henki-        Lääniuudistuksen toteutuksessa tyytymättö-
27184: löauto- ja moottoripyöräkilpailuja koskevat            myyttä on aiheuttanut tyypillisesti tehdyn uudis-
27185: asiat. Tosin lääninkassa-asioiden siirto läänin-       tuksen raskaus. Uudistus on luonnollisesti kuor-
27186: hallituksesta odottaa vielä veronkantolain muu-        mittanut henkilöstöä. Onkin korostettava lää-
27187: tosta. Sen sijaan tehtävien siirrot keskushallin-      ninhallitusten henkilöstön erittäin suurta ja an-
27188: nosta lääninhallituksiin eivät ole toistaiseksi to-    siokasta panosta uudistuksen läpiviemisessä.
27189: teutuneet kuin vähäiseltä osin. Lääninhallitusten      Koko aluehallinnon uudistus on vielä kesken.
27190: tehtävät ovat kuitenkin lisääntyneet lainsäädän-       Siirtymävaihe päättyy vuonna 2001. Uudistuk-
27191: nön ja tulossopimusten kautta jonkin verran.           sen raskas alkuvaihe on kuitenkin nyt ohi ja
27192: Tehtävien delegoinnin tavoitteita ei ole suinkaan      toiminnan sisällölliseen kehittämiseen on läänin-
27193: hylätty ja hallituksen tarkoitus on edetä mm.          hallituksissa mahdollisuus panostaa entistä voi-
27194: keskushallintotyöryhmän ehdotusten mukaises-           makkaammin.
27195: ti.                                                       Katson, että lääniuudistusta voidaan jatkaa
27196:     Läänien liikunta- ja nuorisolautakuntien lak-      johdonmukaisesti eduskunnan päättämäitä poh-
27197: kauttaminen ja niiden tehtävien siirto lääninhal-      jalta. Keskushallintotyöryhmän ehdotukset ovat
27198: lituksille tapahtuivat Aluehallinto 2000 -uudis-       lääninhallitusten tehtäväkentän laajentamista
27199: tuksen yhteydessä. Perusteluna ei kuitenkaan ol-       koskevin osin kannatettavia ja ne samoin kuin
27200: lut läänien uusi organisaatio, vaan se, että tehtä-    tehtäviä vastaavat voimavarasiirrot pyritään to-
27201: väalan pääpaino oli ajan myötä siirtynyt kuntiin.      teuttamaan. Lääninhallitusten tehtävien kirjo on
27202: Näin ollen ei enää ollut tarvetta erilliselle viran-   paljon laajempi kuin esimerkiksi työvoima- ja
27203: omaispäätöksiä tekevälle lautakuntajärjestel-          elinkeinokeskusten. Tämän laaja-alaisuuden
27204: mälle. Viranomaispäätöksiä vaativa työ on siir-        vaatima asiantuntemus on koottava suurempiin
27205: retty lääninhallitusten normaaliksi virkatyöksi,       yksiköihin. Toteutunut lääniuudistus on vastaus
27206: mikä on selkeyttänyt työskentelyä. Yhteistyötä         tähän tarpeeseen.
27207: harjoitetaan edelleen. Liikunta- ja nuorisolauta-
27208: 
27209:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1999
27210: 
27211:                                                                              Ministeri Jouni Backman
27212:                                             KK 1668/1998 vp                                             5
27213: 
27214: 
27215: 
27216: 
27217:                                          Tili Riksdagens Ta/man
27218: 
27219:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        har stärkt länsstyrelserna. T .ex. trafikförvalt-
27220: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         ningens, konkurrens- och konsumentförvalt-
27221: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       ningens samt bildningsväsendets uppgifter sköts
27222: man Kimmo Kiljunen m.fl. undertecknade                 mera koncentrerat än tidigare. Regionalförvalt-
27223: skriftliga spörsmål nr 1668:                           ningsreformen har inte märkbart inverkat på
27224:                                                        länsstyrelsernas service. Ioom de stora länens
27225:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         områden produceras service vid flera olika verk-
27226:        ta för att fortsätta länsreformen och ut-       samhetsställen.
27227:        veckla länen, för att förbättra resultat-           Länsstyrelserna är fortfarande viktiga regio-
27228:        styrningen i länen samt för att överföra        nala aktörer. De är en länk mellan centralförvalt-
27229:        uppgifter och tilläggsresurser från statens     ningen och regionalförvaltningen. Det verkar
27230:        centralförvaltning tilllänen, eller             också som om länsstyrelsernas roll som expert-
27231:           anser Regeringen att man från den ge-        myndighet som utvärderar den regionala servi-
27232:        nomförda länsreformen för länens del            cen och verksamheten kommer att betonas mer
27233:        borde återgå till den landskapsindelning        än tidigare. Utvärderingen av basservicen har
27234:        som bl.a. gäller för arbetskrafts- och nä-      fungerat väl och den utvecklas vidare. Ä ven i
27235:        ringscentralernas del?                          kommunerna har den av länsstyrelserna utförda
27236:                                                        utvärderingen i huvudsak upplevts som positiv.
27237:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Länsstyrelserna har på basis av klagomål ingripit
27238: anföra följande:                                       i fall där det funnits orsak att misstänka att det
27239:                                                        förfars på ett sätt som strider mot författningar-
27240:    Länsstyrelserna har i ett och ett halvt år funge-   na, närmast i fråga om kommunernas sparåtgär-
27241: rat i den omorganiserade formen. Reformen fort-        der.
27242: sätter ännu med koncentration på innehållsliga             Tili länsreformen hör en uppskattning av de
27243: faktorer. Redan nu är det ändå möjligt att upp-        inbesparingar som kan nås. Inbesparingarna är
27244: skatta att reformen har gått i den riktning som        varken ett funktionellt mål eller den mest väsent-
27245: ursprungligen planerades.                              liga delen av länsreformen. Spörsmålsställarnas
27246:    Länsreformen följs kontinuerligt. Utifrån vär-      uppskattning att de planerade inbesparingarna
27247: deras reformen av institutionen för förvaltnings-      inte skulle ha nåtts stämmer inte. Hittills har
27248: vetenskaper vid Tammerfors universitet. A vsik-        redan mer än hälften av den uppskattade årliga
27249: ten med utvärderingsforskningen är såväl att           inbesparingen på 65 milj. mk av utgifterna för-
27250: samla information om hur länsreformens mål har         verkligats. De första minskningarna gjordes i
27251: nåtts som att erhålla information för fortlöpande      budgeten för 1997. 1 följande års budget gjordes
27252: utvecklings- och styrningsåtgärder. 1 sinom tid        en ansenlig minskning. A vsikten var att 31 milj.
27253: ges en redogörelse tili riksdagen.                     mk a v sparmå1en skulle ha nå tts år 1998. Efter de
27254:    Om utvärderingsforskningen finns en del pre-        olika faserna i budgetbehandlingen kan det kon-
27255: liminär information. lnformationen gäller i det        stateras att sparandelen var ca 32 milj. mk. Efter
27256: här skedet vad länsstyrelsernas ledning, de mi-        denna branta nedgång minskar anslagen mindre
27257: nisterier som styr länsstyrelserna och andra äm-       innevarande år. Som sparandel kan för 1999 räk-
27258: betsverk anser om länsreformens aktuella skede.        nas drygt 4 milj. mk. Därmed har vid utgången av
27259: Denna information visar att mer än två tredje-         innevarande år mer än 36 milj. mk av den upp-
27260: delar av dem som svarat anser reformen vara            skattade inbesparingen förverkligats.
27261: lyckad ur den egna arbetsenhetens synvinkel. De            Åren 1997 och 1998 har antalet tjänster inom
27262: mest centrala av de verkningar som upplevts            länsstyrelserna minskats med 90. Genom natur-
27263: som mest positiva är förknippade med att per-          lig avgång har antalet årsverken minskats med 36
27264: sonalens sakkunskap utnyttjas bättre och att           och genom omplacering med 55. Därtill har läns-
27265: verksamhetsmallarna har förenhetligats. Det            styrelserna minskat anlitandet av visstidsanställd
27266: bedöms också att regionalförvaltningsreformen          arbetskraft.
27267: 6                                          KK 1668/1998 vp
27268: 
27269:     Genom att en lättare ledningsorganisation in-     fortfarande. I stället för idrotts- och ungdoms-
27270: förts har antalet tjänster minskats med 17. I detta   nämnderna har regionala expertorgan, råd eller
27271: antal ingår 6landshövdingstjänster. Enligt läns-      delegationer får idrotts- och ungdomsärenden,
27272: styrelsernas uppgifter har antalet årsverken inom     tillsatts. Deras antal växlar i länen. Västra Fin-
27273: förvaltningstjänsterna och stödservicen minskat       lands Iän har stannat för ..en landskapsbaserad
27274: med 41. De nämnda tjänsterna har till största         struktur. Södra Finlands, Ostra Finlands, Lapp-
27275: delen dragits in eller flyttats till andra ämbets-    lands och Uleåborgs län har stannat för att ha ett
27276: verk. En del har hänförts till andra uppgifter        länsvis tillsatt expertorgan. Expertorganens ar-
27277: inom länsstyrelsen. Sparåtgärderna har alltså         bete har enligt erfarenhet blivit allmänt taget
27278: hittills riktats enligt länsreformens mål.            mera flexibelt när det pappersarbete som upp-
27279:     De förslag i samband med länsreformen som         levts som onödigt har flyttats bort. I detta skede
27280: gällde ändringar i uppgifterna har till stora delar   är det ännu svårt att uppskatta olika regionala
27281: förverkligats. De överföringar av uppgifter till      lösningars funktionsduglighet. Fördelen med en
27282: underlydande förvaltning som föreslogs i sam-         organisation landskapsvis är en viss närhet, men
27283: band med länsreformen har framskridit förhål-         ~pm strategisk helhet har länet vissa fördelar.
27284: landevis väl. Behandlingen av namnfrågor, båt-        Arendenas betydelse kan inte mätas i antalet
27285: registerärenden och ärenden som gäller bil- och       team.
27286: motorcykeltävlingar har överförts till magistra-          1 samband med länsreformen har missnöje
27287: ten och till andra ställen inom häradsämbetena.       förekommit på grund av att reformen genom-
27288: Visserligen väntar flyttningen av länskassaären-      förts på ett typiskt tungt sätt. Reformen har na-
27289: dena från länsstyrelsen på att lagen om skatte-       turligtvis belastat personalen. Den mycket stora
27290: uppbörd skall ändras. Däremot har tills vidare        och förtjänstfulla insats som länsstyrelsernas
27291: bara en liten del av uppgifterna överförts från       personai gjort i genomförandet av reformen bör
27292: centralförvaltningen till länsstyrelserna. Läns-      alltså betonas. Hela regio~!llförvaltningsrefor­
27293: styrelsernas uppgifter har ändå ökat något bero-      men är ännu inte slutförd. Overgångsskedet tar
27294: ende på lagstiftningen och resultatavtalen. Mä-       slut 2001. Reformens tunga inledande skede är
27295: len i fråga om delegering av uppgifter har dock       ändå förbi och inom länsstyrelserna finns möjlig-
27296: inte slopats och regeringens avsikt är att fram-      heten att starkare än tidigare betona betydelsen
27297: skrida enligt bl.a. centralförvaltningsarbetsgrup-    av att innehållsligt utveckla verksamheten.
27298: pens förslag.                                             Jag anser att länsreformen kan fortsätta kon-
27299:     Indragningen av länsidrotts- och länsung-         sekvent på den basis som riksdagen beslutat om.
27300: domsnämnderna och överföringen av deras upp-          Centralförvaltningsarbetsgruppens förslag bör
27301: gifter tilllänsstyrelserna sker i samband med pro-    understödas till dendel de gäller utvidgande av
27302: jektet Regionförvaltning 2000. Motiveringen för       länsstyrelsernas uppgiftsfålt. Ett förverkligande
27303: överföringen var inte länens nya organisation,        av dessa förslag och en överföring av resurserna
27304: utan det att uppgiftsområdets huvudvikt med           så att de motsvarar uppgifterna eftersträvas.
27305: tiden hade flyttats till kommunerna. Det fanns        Mångfalden hos länsstyrelsernas uppgifter är
27306: alltså inte mera behov av ett särskilt nämndsys-      mycket större än t.ex. inom arbetskrafts- och
27307: tem som fattar myndighetsbeslut. Arbete som           näringscentralerna. Den sakkunskap som denna
27308: kräver myndighetsbeslut har flyttats tilllänssty-     mångsidighet kräver bör koncentreras till större
27309: t:t?ls~rna som normalt tjänstearbete, vilket har      enheter. En genomförd länsreform är svaret på
27310: gjort arbetet mera överskådligt. Samarbete pågår      detta behov.
27311:      Helsingfors den 2 mars 1999
27312: 
27313:                                                                             Minister Jouni Backman
27314:                                            KK 1669/1998 vp
27315: 
27316: Skriftligt spörsmål1669
27317: 
27318: 
27319: 
27320: 
27321:                                   Margareta Pietikäinen /sv: Minskningen av folkpensionens basdel
27322:                                        två gånger
27323: 
27324: 
27325:                                         Tili Riksdagens Talman
27326: 
27327:    Pensionärerna tar upprepat kontakti folkpen-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27328: sionsfrågor. De konstaterar bl.a. att från den       följande spörsmål:
27329: arbets- eller tjänstepension som arbetspensions-
27330: anstalten betalar redan tidigare har avdragits ett              Ämnar Regeringen se till att folkpen-
27331: belopp som motsvarar folkpensionens basdel.                  sionens basdel inte minskas för en del
27332: Eftersom avdraget inte har återställts efter lag-            pensionärer två gånger och att de pensio-
27333: ändringen 1.1.1996, anser de att basdelens be-               närer som enligt tidigare beslut är berätti-
27334: lopp avdragits två gånger. Det här är ett problem.           gade til160 procent av sin pensionberätti-
27335:    Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den            gade lön faktiskt också erhåller den?
27336: ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27337: 
27338:      Helsingfors den 5 februari 1999
27339: 
27340:                                        Margareta Pietikäinen /sv
27341: 
27342: 
27343: 
27344: 
27345: 280043
27346: 2                                         KK 1669/1998 vp
27347: 
27348: Kirjallinen kysymys 1669                                                                 Suomennos
27349: 
27350: 
27351: 
27352: 
27353:                                   Margareta Pietikäinen /r: Kansaneläkkeen pohjaosan vähentämi-
27354:                                      sestä kahteen kertaan
27355: 
27356: 
27357:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27358: 
27359:    Eläkeläiset ottavat toistuvasti yhteyttä kan-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27360: saneläkekysymyksissä. He toteavat mm., että          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27361: työeläkelaitoksen maksamasta työ- tai virka-
27362: eläkkeestä on jo aikaisemmin vähennetty kan-                   Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
27363: saneläkkeen pohjaosaa vastaava määrä. Koska                 kansaneläkkeen pohjaosaa ei vähennetä
27364: vähennystä ei ole palautettu 1.1.1996 tapahtu-              osalta eläkeläisistä kahteen kertaan, ja
27365: neen lainmuutoksen jälkeen, heidän mielestään               että eläkeläiset, joilla on aikaisempien
27366: pohjaosaan kuuluva määrä on vähennetty kah-                 päätösten mukaan oikeus 60 prosenttiin
27367: teen kertaan. Tämä on ongelmallista.                        eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta, to-
27368:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          della myös saavat sen?
27369: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27370: 
27371:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
27372: 
27373:                                        Margareta Pietikäinen /r
27374:                                            KK 1669/1998 vp                                                3
27375: 
27376: 
27377: 
27378: 
27379:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27380: 
27381:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Mainitussa hallituksen esityksessä todettiin,
27382: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         että eläkkeensaajien kannalta pohjaosan suhteel-
27383: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       linen osuus kokonaiseläkkeestä on jatkuvasti
27384: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta         pienentynyt. Henkilöillä, joilla ei ole ollut oikeut-
27385: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ta lisäosaan, pohjaosan määrä on ollut korkeim-
27386: sen n:o 1669:                                          millaankin noin II prosenttia työeläkkeestä.
27387:                                                           Eri eläkejärjestelmiä koordinoi niin sanottu
27388:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että       yhteensovitus,joka asettaa työeläkkeiden yhteis-
27389:        kansaneläkkeen pohjaosaa ei vähennetä          määrälle ylärajan. Eläkkeiden yhteensovituksel-
27390:        osalta eläkeläisistä kahteen kertaan, ja        la on varmistettu se, että kokonaiseläke voi olla
27391:        että eläkeläiset, joilla on aikaisempien       enintään 60-66 prosenttia työntekijän koko-
27392:        päätösten mukaan oikeus 60 prosenttiin         naispalkasta.
27393:        eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta, to-            Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus
27394:        della myös saavat sen?                         perustui siihen, että kansaneläkettä oli aikoinaan
27395:                                                       päätetty maksaa kaikille eläkkeensaajille ainakin
27396:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pohjaosan verran. Koska henkilö voi saada elä-
27397: vasti seuraavaa:                                      kettä usean järjestelmän piiristä, lakisääteiselle
27398:                                                       eläkkeelle ei ole asetettu markkamääräistä kat-
27399:    Eduskunnan 18 päivänäjoulukuuta 1995 hy-           toa, vaan työeläkkeen enimmäistasoksi oli sää-
27400: väksymässä hallituksen esityksessä (11911995 vp)      detty 60 prosenttia palkasta ja julkisen sektorin
27401: laiksi kansaneläkelain muuttamiseksi (14911           eläkkeissä 66 prosenttia palkasta. Jotta koko-
27402: 1995) kansaneläkkeen pohjaosa muutettiin elä-         naiseläke, joka muodostui sekä kansaneläkkees-
27403: kevähenteiseksi. Tämän mukaisesti kansaneläk-         tä että työeläkkeestä, ei olisi ylittänyt mainittua
27404: keen pohjaosan vaikutus myös työeläkkeen yh-          60--66 prosentin tasoa työntekijän kaikista pal-
27405: teensovituksessa poistui. Vuoden 1997 alusta          koista, piti työeläkettä vastaavasti alentaa.
27406: kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin           Valtion eläkelain mukaisissa eläkkeissä elä-
27407: kansaneläkkeeksi.                                     kettä on voitu maksaa jo 63 ikävuodesta alkaen
27408:    Kansaneläkkeen pohjaosan muuttaminen               eli jo ennen kansaneläkelain 65 vuoden eläke-
27409: työeläkevähenteiseksi perustui valtiontalouden        ikää. Tällaisissa tapauksissa valtion eläkelain
27410: säästötarpeisiin sekä väistämättä edessä ollee-       mukaiseen eläkkeeseen on lisätty täydennysosa,
27411: seen tarpeeseen selkeyttää eläkejärjestelmän eri      joka on tavallaan vastannut kansaneläkkeen
27412: osien roolia. Uusille eläkkeen hakijoille, joiden     pohjaosaa. Jos yhteensovituksen johdosta elä-
27413: työeläketulot ylittävät puolisoilla 4 541 tai 4 732   kettä oli vähennettävä, tätä vähennystä vastaava
27414: markkaa kuukaudessa ja yksinäisenä henkilöllä         määrä suoritettiin täydennysosana eläkkeeseen
27415: 5 155 tai 5 380 markkaa kuukaudessa kuntaryh-         kansaneläkkeen alkamiseen saakka. Samoin
27416: mästä riippuen, ei myönnetä kansaneläkettä            kuin kansaneläkkeen pohjaosa, myös täydennys-
27417: enää lainkaan (markkamäärät vuoden 1999 ta-           osa poistuu asteittain samaan tapaan kuin pohja-
27418:  sossa).                                              osa.
27419:     Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin         Kansaneläkkeen pohjaosa on aikaisemmin
27420:  myös muutos siten, että pelkkää aikaisempaa          otettu täysimääräisesti huomioon työeläkkeen
27421:  kansaneläkkeen pohjaosaa saavien kansaneläke         yhteensovituksessa, kun palkka on ylittänyt
27422:  maksettiin 60 markalla vähennettynä vuonna            14 348 markkaa kuukaudessa. Tällöin kokonais-
27423:  1996. Tämän jälkeen kansaneläkkeen entistä           eläkettä vähennettiin pohjaosan määrällä. Poh-
27424:  pohjaosaa on pienenetty 20 prosentilla vuosina       jaosa kuitenkin maksettiin tällöin erikseen kan-
27425:  1997 ja 1998. Vuoden 1999 alussa kansaneläk-         saneläkejärjestelmästä. Jos palkka on ollut alle
27426:  keen entistä pohjaosa alennettiin 17,3 prosenttia.   7 065 markkaa kuukaudessa, pohjaosaa ei ole
27427:  Entinen pohjaosa poistuu viimeistään vuoden          otettu yhteensovituksessa huomioon lainkaan,ja
27428:  2002 alussa.                                         se ei ole siten vähentänyt työeläkkeen määrää.
27429: 4                                         KK 1669/1998 vp
27430: 
27431: Palkan ylittäessä edellä mainitun alemman tulo-         On myös muistettava, että julkisella sektorilla
27432: rajan, työeläkettä vähentävänä on otettu huo-        uusien työsuhteiden perusteella myönnettävien
27433: mioon 6 prosenttia ylitteestä.                       eläkkeiden tavoitetaso alennettiin 60 prosentiksi
27434:    Kun kansaneläkkeen pohjaosaa ei vuoden            1.1.1993 lukien, mikä vastaa yksityisen sektorin
27435: 1996 alusta lukien ole myönnetty enää kaikille,      työeläkkeiden tavoitetasoa. Sitä ennen julkisen
27436: eduskunta sääti uusia eläkkeensaajia koskevasta      sektorin työeläkkeiden enimmäistaso oli 66 pro-
27437: työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus-         senttia. Vuoden 1996 alusta voimaan tulleet
27438: säännön muuttamisesta. Siten vuoden 1996 alus-       muutokset ns. tulevan ajan ja eläkepalkan lasku-
27439: ta lukien kansaneläke ei ole enää vaikuttanut        tapaan alentavat kaikkien uusien työeläkkeiden
27440: työeläkkeen yhteensovitusrajaan.                     tasoa.
27441:    Eduskunta otti kansaneläkkeen pohjaosan              Lainmuutoksessa oli kyse kansaneläkemeno-
27442: vähenemisen julkisen sektorin työeläkkeissä          jen pienentämisestä valtiontaloudellisista syistä
27443: huomioon siten, että se lievensi valtion eläkelain   eikä työeläkkeen tavoitetason alentamisesta. Jos
27444: täydennysosan poistumaa. Täydennysosaa on            ennen 1.1.1996 työeläkkeelle jääneille olisi annet-
27445: maksettu ennen 65 vuoden ikää eläkkeelle jää-        tu kansaneläkkeen alentamisesta aiheutuva ko-
27446: neille kansaneläkkeen sijasta. Poistumassa nou-      rotus, se olisi merkinnyt pääasiassa valtion eläke-
27447: datetaan samaa toteuttamistapaa, millä maksus-       menojen kasvua eli todellisuudessa kansaneläke-
27448: sa olevat kansaneläkkeen pohjaosat vähenevät         menot olisivat tulleet maksuun eri nimellä julki-
27449: lainmuutoksen voimaantulovaiheessa.                  sista varoista.
27450: 
27451:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1999
27452: 
27453:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
27454:                                            KK 1669/1998 vp                                               5
27455: 
27456: 
27457: 
27458: 
27459:                                         Tili Riksdagens Talman
27460: 
27461:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      av den tota1a pensionen hela tiden har minskat.
27462: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        För de personer som inte har varit berättigade tili
27463: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tiliäggsdelen, har basdelen också dä den varit
27464: man Margareta Pietikäinen undertecknade               som störst utgjort ca 11 procent av arbetspensio-
27465: skriftliga spörsmål nr 1669:                          nen.
27466:                                                           De olika pensionssystemens arbetspensioner
27467:           Ämnar Regeringen se till att fo1kpen-       jämkas genom den s.k. samordningen, som sätter
27468:        sionens basdel inte minskas för en del         en övre gräns för arbetspensionemas samman-
27469:        pensionärer två gånger och att de pensio-      lagda belopp. Genom samordningen av pensio-
27470:        närer som enligt tidigare beslut är berätti-   nerna har det säkerställts att den totala pensio-
27471:        gade tili 60 procent av sin pensionsberät-     nen kan uppgå tili högst 60-66 procent av ar-
27472:        tigade lön faktiskt också erhåller den?        betstagarens sammanräknade löneinkomster.
27473:                                                           Samordningen av arbetspensionen och folk-
27474:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         pensionen grundade sig pä att avsikten ursprung-
27475: anföra fö1jande:                                      ligen var att alla pensionstagare skulle få ätmin-
27476:                                                       stone folkpensionens basdel. Eftersom en person
27477:    Fo1kpensionens basdel ändrades så att den          kan få pension frän flera pensionssystem, fast-
27478: blev beroende av arbetspensionens stor1ek i och       ställdes inte en Övre gräns i mark för den lagstad-
27479: med den regeringsproposition (11911995 rd) med        gade pensionen, utan arbetspensionens maximi-
27480: förslag tilllag om ändring av folkpensionslagen       nivå fastställdes tili60 procent a v lönen inom den
27481: (149111995) som riksdagen godkände den 18 de-         privata sektorn och 66 procent av lönen inom den
27482: cember 1995. En1igt ändringen slopades också          offentliga sektom. För att den totala pensionen,
27483: den inverkan beaktandet av folkpensionens bas-        dvs. arbetspensionen och fo1kpensionen, inte
27484: del hade vid samordningen av arbetspensionen.         skulle överstiga nämnda 60-66 procent av ar-
27485: Från och med 1997 s1ogs folkpensionens basdel         betstagarens samtliga löner, mäste arbetspensio-
27486: och tilläggsdel ihop tili en enda folkpension.        nen sänkas i motsvarande grad.
27487:    Att fo1kpensionen gjordes arbetspensionsav-            1 fräga om pensioner enligt lagen om statens
27488: hängig grundade sig på statsekonomins behov av        pensioner har sådana kunnat beviljas redan frän
27489: inbesparingar och på det oundvik1iga behovet att      63 års ä1der, alltså redan innan pensionsäldern
27490: klarlägga viiken roll pensionssystemets olika de-     en1igt folkpensionslagen, dvs. 65 år, har inträtt. 1
27491: lar spelar. Folkpension beviljas inte längre nya      sådana fall har till den pension som erhållits
27492: pensionstagare vars arbetpensionsinkomster be-        enligt lagen om statens pensioner fogats en kom-
27493: roende på kommungrupp överstiger 4 541 eller          p1etteringsdel, som pä sätt och vis har matsvarat
27494: 4 732 mark i månaden när pensionstagaren är gift      fo1kpensionens basdel. Om pensionen pä grund
27495: och 5 155 eller 5 380 mark i månaden när pen-         av samordningen måste minskas, utbetalades ett
27496: sionstagaren är ensamstående (beloppen på 1999        belopp motsvarande minskningen som komplet-
27497: års nivå).                                            teringsdel tili pensionen fram tili dess att folkpen-
27498:     Också de redan löpande folkpensionema änd-        sionsåldern uppnåtts. På motsvarande sätt som
27499:  rades så att pensionstagare som endast fick fo1k-    folkpensionens basdel bortfaller kompletterings-
27500:  pensionens basdel fick en folkpension som var 60     delen successivt.
27501: mark lägre 1996. Därefter har fo1kpensionens              Om lönen översteg 14 348 mark i månaden
27502:  före detta basdel minskats med 20 procent om         beaktades fo1kpensionens basde1 tidigare tili sitt
27503:  året 1997 och 1998. 1 början av 1999 minskades       fulla belopp vid arbetspensionssamordningen. 1
27504:  fo1kpensionens före detta basde1 med 17,3 pro-       sä fall minskades den sammanräknade pensionen
27505:  cent. Den före detta basdelen bortfaller helt se-    med beloppet av basdelen. Basde1en utbetalades
27506:  nast i början av 2002.                               dock separat från folkpensionssystemet. Om lö-
27507:     1 den ovan nämnda regeringspropositionen          nen understeg 7 065 mark i mänaden beaktades
27508:  konstaterades att basdelens proportionella ande1     basdelen inte vid samordningen och den verkade
27509: 6                                           KK 1669/1998 vp
27510: 
27511: alltså inte minskande på arbetspensionen. Om                Det är också skäl att komma ihåg att fr.o.m.
27512: lönen översteg minimigränsen beaktades 6 pro-            den 1 januari 1993 minskades målnivån för pen-
27513: cent av den överskjutande delen som minskande            sionsskyddet ti1160 procent för nya anställningar
27514: på arbetspensionen.                                      inom den offentliga sektorn, vilket motsvarar
27515:    Eftersom folkpensionens basdel fr.o.m. 1996           nivån för arbetspensioner inom den privata sek-
27516: inte längre betalas till alla pensionstagare, ändra-     torn. Dessförinnan var den maximala nivån för
27517: de riksdagen reglerna för samordningen av nya            arbetspensioner inom den offentliga sektorn 66
27518: pensionstagares arbetspension och folkpension.           procent. De ändringar som trädde i kraft fr.o.m.
27519: Fr.o.m. 1996 har därför folkpensionen inte läng-         1996 gällande s.k. återstående tid och sättet att
27520: re påverkat arbetspensionens samordningsgräns.           beräkna den pensionsgrundande lönen sänker
27521:    Riksdagen har beaktat slopandet av folkpen-           nivån på alla nya arbetspensioner.
27522: sionens basdel när det gäller den offentliga sek-           Lagändringen kom tili av statsekonomiska
27523: torns arbetspensioner genom att slopandet av             skäl för att utgifterna för folkpensionerna skulle
27524: den kompletteringsdel som utbetalas en1igt lagen         minska och inte för att målnivån för arbetspen-
27525: om statens pensioner sker successivt. Komplette-         sionerna skulle sänkas. Om man hade beviljat
27526: ringsdelen har betalts i stället för folkpensionens      dem som lyft arbetspension före den 1 januari
27527: basdel till pensionstagare som går i pension före        1996 en förhöjning som hade kompenserat
27528: den egentliga pensionsåldern, 65 år. Minskning-          minskningen av folkpensionen, skulle det till
27529: en sker enligt samma förfarande som minskning-           övervägande del ha inneburit en ökning av sta-
27530: en av de löpande folkpensionernas basdel i det           tens pensionsutgifter, dvs. utgifterna för folkpen-
27531: skede när lagändringen träder i kraft.                   sionen skulle i själva verket ha utbetalts av all-
27532:                                                          männa medel under annat namn.
27533: 
27534:      Helsingforsden 23 februari 1999
27535: 
27536:                                                        Social- och hä1sovårdsminister Sinikka Mönkäre
27537:                                             KK 1670/1998 vp
27538: 
27539: Kirjallinen kysymys 1670
27540: 
27541: 
27542: 
27543: 
27544:                                     Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Jalkaterapeuttien laillistamisesta
27545: 
27546: 
27547: 
27548:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27549: 
27550:    Suomen ammattikorkeakouluissa on aloitettu          Jalkaterapiasta joudutaan maksamaan arvon-
27551: jalkaterapeuttikoulutus vuonna 1996. Aiempi            lisävero, koska jalkaterapiaa ei ole laillistettu.
27552: koulutus vuosina 1971-1995 oli toisen asteen           Ammattikorkeakoulutasoisen          jalkaterapian
27553: jalkojenhoitajakoulutusta. Jalkojenhoitajat ovat       asiantuntijuus yhdessä arvonlisäveron kanssa
27554: asiantuntijoita mm. diabeteksen, reuman, pso-          nostaa palveluiden hintatasoa sekä yksilöasiak-
27555: riasiksen, sydän- ja verenkiertosairauksien ja         kaalle että ostopalveluissa varsin korkeaksi. Jal-
27556: erillisten jalankuormitusongelmien tuottamien          katerapeuttien laillistaminen terveydenhuollon
27557: ongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Jalkaterapia ei      ammattihenkilöksi mahdollistaisi myös hoidon
27558: ole jalkojen kauneudenhoitoa, vaan sairauksien         saamisen sairausvakuutuksesta korvattavaksi.
27559: ja vammojen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27560: yhteistyössä lääkärien ja muun sairaanhoito- ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27561: kuntoutushenkilöstön kanssa ja se pohjautuu            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27562: systemaattiseen tutkitun tieteellisen tiedon käyt-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27563: töön.
27564:    Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä                    Mitä sosiaali- ja terveysministeriö ai-
27565: (559/1994) mainitaan nimekesuojattuna jalko-                  koo tehdä jalkaterapeuttien laillistami-
27566: jenhoitaja. Jalkaterapeutti ei ole laillistettu ter-          seksi ja samalla heidän antamansa hoi-
27567: veydenhuollon ammattihenkilö, koska koulutus                  don saamiseksi arvonlisäverovapaaksi ja
27568:  on aloitettu vasta lain säätämisen jälkeen.                  sairausvakuutuksesta korvattavaksi hoi-
27569:    Jalkojenhoitajan työstä ei nimikesuojauksen                doksi?
27570:  (A 564/1994 1 §)vuoksi makseta arvonlisäveroa.
27571: 
27572:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
27573: 
27574:                      Pirjo-Riitta Antvuori /kok              Maija Rask /sd
27575:                      Suvi Linden /kok                        Timo Ihamäki /kok
27576:                                          Liisa Hyssälä /kesk
27577: 
27578: 
27579: 
27580: 
27581: 280043
27582: 2                                        KK 1670/1998 vp
27583: 
27584: 
27585: 
27586: 
27587:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27588: 
27589:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lua ei sen sijaan ole asetettu riippuvaiseksi siitä,
27590: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       korvataanko lääkärin määräämä tutkimus tai
27591: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     hoito mahdollisesti sairausvakuutuslain perus-
27592: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirjo-Riit-    teella.
27593: ta Antvuoren ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       Lähtökohtana verovapaan terveyden- ja sai-
27594: myksen n:o 1670:                                    raanhoidon laajuuden määrittelyssä on, että ve-
27595:                                                     rovapaus mahdollisimman pitkälle noudattaa
27596:           Mitä sosiaali- ja terveysministeriö ai-   yleispoliittisia tavoitteita siitä, minkä tyyppisen
27597:        koo tehdä jalkaterapeuttien laillistami-     hoidon tulee kuulua yhteiskunnan tuen piiriin.
27598:        seksi ja samalla heidän antamansa hoi-       Verottomuus ei kohdistu yleisesti virkistystoi-
27599:        don saamiseksi arvonlisäverovapaaksi ja      mintaan tai muuhun vastaavan toimintaan. Ra-
27600:        sairausvakuutuksesta korvattavaksi hoi-      janveto verotuksessa on yksityisen toiminnan
27601:        doksi?                                       osalta suoritettu siten, että verosta on vapautettu
27602:                                                     vain yhteiskunnan valvonnan piiriin kuuluva
27603:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hoitotoimin ta.
27604: vasti seuraavaa:                                       Koska jalkaterapeutteja ei ole terveydenhuol-
27605:                                                     lon lainsäädännössä luettu terveydenhuollon
27606:    Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden myynti     ammattihenkilöiksi eikä heidän antamansa hoito
27607: on arvonlisäverotonta. Arvonlisäverolaissa ter-     siten kuulu terveydenhuollon ammattihenkilöi-
27608: veyden- ja sairaanhoitopalveluilla tarkoitetaan     den antaman laillistetun toiminnan piiriin, ar-
27609: ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työky-     vonlisäveroa on suoritettava jalkaterapiahoidon
27610: vyn määrittämiseksi sekä terveyden ja toiminta-     antamisesta.
27611: kyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtä-       Jalkaterapian katsominen verovapaaksi edel-
27612: viä toimenpiteitä. Arvonlisäverotuksessa sovel-     lyttäisi sitä, että mainittu hoito rinnastettaisiin
27613: lettavan veropohjan laajuus on säännelty Suo-       terveydenhuoltolainsäädännössä perinteiseen
27614: mea sitovasti Euroopan yhteisöjen kuudennessa       terveyden- ja sairaanhoitoon ja saatettaisiin yh-
27615: arvonlisäverodirektiivissä (77/388/ETY). Arvon-     teiskunnan valvonnan piiriin. Se, mikä tervey-
27616: lisäverolain mukainen terveyden- ja sairaanhoi-     den- tai sairaanhoito kulloinkin katsotaan kuu-
27617: topalvelujen verovapaus perustuu direktiivin 13     luvaksi yhteiskunnan tuen ja valvonnan piiriin,
27618: artiklan A kohdan 1 alakohdan eri alakohtiin.       on mainittu terveydenhuoltoa koskevassa lain-
27619:    Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonli-    säädännössä. Vaikka terveyden- ja sairaanhoito-
27620: säverottomuus koskee sekä julkista että yksityis-   palvelujen arvonlisäverotusta koskevat kysy-
27621: tä terveyden- ja sairaanhoitoa. Verottomuuden       mykset eivät varsinaisesti liity sosiaali- ja ter-
27622: edellytyksenä on, että kysymyksessä on valtion      veysministeriön toimialaan, niin tarkoituksen-
27623: tai kunnan ylläpitämässä terveydenhuollon toi-      mukaista ei ole määritellä terveyden- ja sairaan-
27624: mintayksikössä annettava hoito, yksityisestä ter-   hoidon arvonlisäverovapautta verolainsäädän-
27625: veydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu hoi-   nössä itsenäisesti, vaan viittaamalla terveyden-
27626: to tai sellaisen terveydenhuollon ammattihenki-     huolto lainsäädäntöön.
27627: lön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa         Sairausvakuutuksesta korvataan vakuutetulle
27628: lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on      osa yksityisen terveydenhuollon palvelujen, lää-
27629: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa re-         kehoidon sekä sairauden vuoksi tehtyjen matko-
27630: kisteröity. Terveydenhuollon ammattihenkilöt        jen kustannuksista. Vakuutetulla on sairausva-
27631: on tarkemmin määritelty terveydenhuollon am-        kuutuslain 4 §:n mukaan oikeus saada sairauden
27632: matinharjoittamista koskevassa lainsäädännös-       perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon
27633: sä. Sairaan- ja terveydenhoitopalvelujen verotto-   kustannuksista. Sairausvakuutuslain 6 §:ssä sää-
27634: muus koskee vain laillistetun toiminnan piiriin     detään sairaanhoidon kustannukset korvatta-
27635: kuuluvaa hoitoa. Arvonlisäverotusta koskevassa      viksi siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustan-
27636: oikeuskäytännössä annetun hoidon verokohte-         nuksia välttäen vakuutetun terveydentilaa kui-
27637:                                            KK 1670/1998 vp                                             3
27638: 
27639: tenkaan vaarantamatta olisi tullut vakuutetulle       kunnassa ovat edustettuina sairausvakuutuksen
27640: maksamaan.                                            toteuttamisen kannalta tärkeimmät lääketieteen
27641:    Sairausvakuutuslain 5 §:n mukaan sairaan-          erikoisalat sekä riittävä määrä sairausvakuutus-
27642: hoitona korvataan lääkärin antaman hoidon             käytännön tuntevia lääkäreitä. Myös lääketie-
27643: ohella muun muassa lääkärin määräämä, asetuk-         teelliset tiedekunnat, lääkäreitä edustava järjestö
27644: sella tarkemmin säädetyssä laitoksessa suoritettu     ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ovat
27645: tutkimus ja hoito. Sairausvakuutuskorvausta           edustettuina neuvottelukunnassa.
27646: tutkimuksesta ja hoidosta suoritetaan myös sil-          Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta on
27647: loin, kun lääkärin määräämän tutkimuksen on           esittänyt, että sairausvakuutuksen piiriin ei tule
27648: suorittanut tai hoidon on antanut sairausvakuu-       ottaa muita kuin sellaisia hoitotoimenpiteitä,
27649: tusasetuksessa määritelty asianmukaisen am-           joilla on toistetuin tieteellisin tutkimuksin voitu
27650: mattikoulutuksen saanut henkilö. Sairausva-           osoittaa olevan merkitystä sairauksien hoidossa.
27651: kuutusasetuksen 5 §:n perusteella asianmukaisen       Lisäksi on edellytetty, että hoitomuoto on otettu
27652: ammattikoulutuksen saaneena henkilönä pide-           yleiseen kliiniseen käyttöön.
27653: tään sitä, jonka Terveydenhuollon oikeusturva-           Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tervey-
27654: keskus on sairaanhoitajana, terveydenhoitajana,       denhuollon ammattihenkilöiden valvontaviran-
27655: kätilönä, fysioterapeuttina, laboratoriohoitaja-      omaisena pitää keskusrekisteriä terveydenhuol-
27656:  na tai erikoishammasteknikkona merkinnyt ter-        lon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoi-
27657:  veydenhuoltohenkilöstöstä pitämäänsä luette-         tetuista ammattihenkilöistä. Voimassa oleva ter-
27658:  loon. Jalkojenhoitajaa tai jalkaterapeuttia ei ole   veydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki
27659:  mainittu tässä säännöksessä.                         ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu
27660:     Nykyinen käytäntö jalkaterapian korvaami-         asetus eivät mainitse jalkaterapeuttia, mutta ase-
27661:  sesta perustuu Kansaneläkelaitoksen yhteydessä       tuksen 1 §:n mukaan jalkojenhoitaja on nimike-
27662:  toimivan sosiaalilääketieteellisen neuvottelu-       suojattu ammattihenkilö. Parhaillaan sosiaali- ja
27663:  kunnan suosituksiin sekä sairausvakuutuslain 4       terveysministeriössä on selvitettävänä mainitun
27664: ja 6 §:n sisältämiin periaatteisiin. Neuvottelu-      lainsäädännön uudistamistarpeet.
27665: 
27666:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1999
27667:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
27668: 4                                          KK 1670/1998 vp
27669: 
27670: 
27671: 
27672: 
27673:                                         Tili Riksdagens Talman
27674: 
27675:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      rättspraxis gällande mervärdesbeskattningen har
27676: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        däremot inte gjorts avhängig av huruvida av lä-
27677: lern av statsrådet översänt följande av riksdags-     kare föreskriven undersökning eller vård möj-
27678: rnan Pirjo-Riitta Antvuori rn.fl. undertecknade       ligtvis ersätts på grundval av sjukförsäkringsla-
27679: skriftliga spörsmål nr 1670:                          gen.
27680:                                                           Utgångspunkten när det gäller att fastställa
27681:           Vad ämnar social- och hälsovårdsmi-         omfattningen av skattefri hälso- och sjukvård är
27682:        nisteriet göra för att legitirnera fotvårds-   att skattefriheten så långt sorn möjligt följer all-
27683:        terapeuterna och för att samtidigt få den      mänpolitiska mål för viiken typ av vård som skall
27684:        vård som de ger fri från mervärdesskatt        omfattas av samhällets stöd. Skattefriheten gäl-
27685:        samt att bli sådan vård som ersätts från       ler allrnänt taget inte rekreationsverksamhet eller
27686:        sjukförsäkringen?                              annan rnotsvarande verksamhet. I fråga om pri-
27687:                                                       vat verksamhet har gränsdragningen i beskatt-
27688:   Som svar på detta spörsrnål får jag vördsamt        ningen gjorts så att endast vårdverksamhet som
27689: anföra följande:                                      är underställd samhällets övervakning är befriad
27690:                                                       från skatt.
27691:    Försäljningen av hälso- och sjukvårdstjänster          Mervärdesskatt skall betalas när fotvård ges,
27692: är fri från mervärdesskatt. I mervärdesskattela-      eftersom fotvårdsterapeuterna i lagstiftningen
27693: gen avses med hälso- och sjukvårdstjänster åtgär-     om hälso- och sjukvård inte hänförs tili de yrkes-
27694: der för att bestärnma en människas hälsotillstånd     utbildade personerna inom hälso- och sjukvår-
27695: samt funktions- och arbetsförmåga eller för att       den och den vård som de ger således inte hör tili
27696: återställa eller upprätthålla hennes hälsa samt       sådan legitimerad verksamhet som ges av yrkes-
27697: funktions- och arbetsförmåga. Omfattningen av         utbildade personer inom hä1so- och sjukvården.
27698: den skattebas som tillämpas i mervärdesbeskatt-           För att fotvårdsterapin skall betraktas som
27699: ningen har reglerats på ett för Finland bindande      skattefri förutsätts således att den nämnda vår-
27700: sätt i Europeiska gemenskapernas sjätte mervär-       den i hälsovårdslagstiftningen jämställs med den
27701: desskattedirektiv (77 /388/EEG). Skattefriheten       traditionella hälso- och sjukvården och att den
27702: för hälso- och sjukvårdstjänster i enlighet med       omfattas av samhällets övervakning. Viiken typ
27703: mervärdesskattelagen grundar sig på olika styck-      av hä1so- och sjukvård som i varje enskilt fall
27704: en i artikel 13 A 1 i direktivet.                     anses omfattas av samhällets stöd och övervak-
27705:    Mervärdesskattefriheten för hälso- och sjuk-       ning nämns i den lagstiftning som gäller hälso-
27706: vårdstjänster gäller såväl offentlig som privat       och sjukvården. Fastän de frågor sorn gäller mer-
27707: hälso- och sjukvård. En förutsättning för skatte-     värdesbeskattningen av hälso- och sjukvårds-
27708: frihet är att det är fråga om vård som ges vid en     tjänster egentligen inte hör till social- och häl-
27709: verksarnhetsenhet för hä1so- och sjukvård som         sovårdsministeriets verksamhetsområde, är det
27710: upprätthålls av staten eller kommunen, vård som       inte ändamålsenligt att ange mervärdesskattefri-
27711: avses i lagen om privat hälso- och sjukvård eller     heten för hälso- och sjukvården självständigt i
27712: vård som ges av en sådan yrkesutbildad person         skattelagstiftningen, utan genom hänvisningar
27713: inom hälso- och sjukvården som bedriver sin           tili hälso- och sjukvårdslagstiftningen.
27714: verksamhet med stöd av en lagstadgad rätt eller           Från sjukförsäkringen betalas tili den försäk-
27715: som är registrerad hos rättsskyddscentralen för       rade ersättning för en del av kostnaderna får
27716: hälsovården. De yrkesutbildade personerna             privat sjukvårdsservice, för läkemedelsvård samt
27717: inom hälso- och sjukvården anges närmare i den        för resor som föran1etts av sjukdom. En försäk-
27718: lagstiftning som gäller utövande av yrke inom         rad har enligt 4 § sjukförsäkringslagen rätt att vid
27719: hälso- och sjukvården. Skattefriheten får sjuk-       sjukdom få ersättning för nödvändiga kostnader
27720: och hälsovårdstjänster gäller endast vård som         för sjukvård. 1 6 § sjukförsäkringslagen bestäms
27721: hänför sig tilllegitimerad verksamhet. Den skat-      att kostnaderna för sjukvård ersätts tili den del,
27722: ternässiga behandlingen av vård som ges inom          vartill kostnaderna för vården skulle ha uppgått
27723:                                             KK 1670/1998 vp                                               5
27724: 
27725: för den försäkrade med undvikande av onödiga             på verkställandet av sjukförsäkringen samt ett
27726: kostnader, men utan äventyrande av den försäk-           tillräckligt antal.Jäkare som känner tili sjukför-
27727: rades hälsa.                                             säkringspraxis. A ven de medicinska fakulteter-
27728:    Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts såsom         na, en organisation som företräder läkarna och
27729: sjukvård utöver vård som ges av läkare bl.a. av          rättsskyddscentralen för hälsovården är före-
27730: läkare föreskriven undersökning eller behand-            trädda i delegationen.
27731: ling i anstalter som närmare anges i förordning.             Socialmedicinska delegationen har föreslagit
27732: Sjukförsäkringsersättning för undersökning eller         att några andra behandlingsåtgärder än sådana
27733: behandling betalas också när av läkare föreskri-         som med hjälp av upprepade vetenskapliga un-
27734: ven undersökning eller behandling har utförts av         dersökningar har kunnat påvisas ha betydelse i
27735: en i sjukförsäkringsförordningen föreskriven             behandlingen av sjukdomar inte skall hänföras
27736: person som har fått behörig yrkesutbildning.             tili sjukförsäkringen. Dessutom har det förut-
27737: Enligt 5 § sjukförsäkringsförordningen betraktas         satts att behandlingsformen har tagits i allmänt
27738: såsom person med behörig yrkesutbildning den             kliniskt bruk.
27739: som Rättsskyddscentralen för hälsovården infört              Rättsskyddscentralen för hälsovården för i
27740: i förteckningen över hälsovårdspersonal såsom            egenskap av övervakningsmyndighet för yrkes-
27741: sjukskötare, hälsovårdare, barnmorska, fysiote-          utbildade personer inom hälso- och sjukvården
27742: rapeut, laboratorieskötare eller specialtandtek-         ett centralt register över de yrkesutbildade perso-
27743: niker. Varken fotvårdare eller fotvårdsterapeut          ner som avses i lagen om yrkesutbildade personer
27744: nämns i denna bestämmelse.                               inom hälso- och sjukvården. Varken gällande lag
27745:    Nuvarande praxis i fråga. om ersättning för           eller förordning om yrkesutbildade personer
27746: fotvårdsterapi grundar sig på rekommendationer           inom hälso- och sjukvården nämner fotvårdste-
27747: av socialmedicinska delegationen i anslutning tili       rapeuter, men enligt 1 § i förordningen är fot-
27748: folkpensionsanstalten samt på de principer som           vårdare yrkesutbildade personer med skyddad
27749: ingår i 4 och 6 § sjukförsäkringslagen. 1 delegatio-     yrkesbeteckning. Social- och hälsovårdsministe-
27750: nen sitter företrädare för de specialområden             riet utreder som bäst vilket behovet är att revide-
27751: inom medicinen som är de viktigaste med tanke            ra nämnda lagstiftning.
27752: 
27753:      Helsingforsden 3 mars 1999
27754: 
27755:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
27756:                                             KK 1671/1998 vp
27757: 
27758: Kirjallinen kysymys 1671
27759: 
27760: 
27761: 
27762: 
27763:                                     Annika Lapintie /vas: Eläkeputkeen liittyvistä ongelmista
27764: 
27765: 
27766:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27767: 
27768:     Työelämän rakennemuutosta, tuotannon jat-             Nyt työttömyyseläkeputkeen "päässeet" ovat
27769: kuvaa uudistamista ja voittojen maksimointia on        taloudellisesti melko turvattuja. Ne, jotka eivät
27770: edistetty niin sanotulla eläkeputkella, jossa tietty   ole vielä putkeen päässeet, saattavat syrjäytyä
27771: määrä työttömyyspäivärahapäiviä johtaa 55-             työelämästä lopullisesti. Heidän turvallisuutensa
27772: 59-vuotiaan työttömän eläkkeelle. Nyt ovat yhä         ja toimeentulomahdollisuutensa ovat vakavasti
27773: useammat tahot julkisuudessa vaatineet tämän           heikentyneet.
27774: eläkeputken tukkimista. Se tarkoittaisi, että             Työttömyysturvaan, kuntoutukseen ja eläk-
27775: ikääntyneiden työttömien työttömyyspäiväraha-          keisiin liittyvien lakien kokonaisuutta onkin no-
27776: kautta lyhennettäisiin ja työttömyyseläkkeelle         peasti korjattava, jotta väliinputoamisia ei ta-
27777: pääsyä vaikeutettaisiin.                               pahtuisi. Samoin on pikaisesti määriteltävä,
27778:     Yhteiskunnallisesti parempi vaihtoehto kui-        kuka on vastuussa työkyvyn arvioinnista ja sii-
27779: tenkin olisi, että ikääntyvien ihmisten kokemus        hen liittyvistä kuntoutus- ja koulutussuunnitel-
27780: ja taidot pidettäisiin työelämässä. Tämä voisi         mista ja kuka vastaa näiden suunnitelmien to-
27781: tapahtua esimerkiksi uudistamalla johtamista-          teuttamisesta niin, ettei väliinputoamisia pääse
27782: paja ja organisoimaila työn tekeminen myös             tapahtumaan.
27783: ikääntyvien työntekijöiden tarpeet huomioiden.            Työelämä on muuttunut vaativammaksi, ja
27784: Ikääntyvien työntekijöiden kuntoutuksessa              yhä useammat ovat uupuneet, "menettäneet hen-
27785: säästäminenkin aiheuttaa moninkertaiset kus-           kilökohtaisen kilpailukykynsä" koko ajan kove-
27786: tannukset muualla.                                     nevilla työmarkkinoilla. Näillä ihmisillä tulee
27787:     Suurille työnantajille eläkeputki on aina edul-    olla oikeus päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, ei
27788: lisempi kuin työttömyyseläkkeiden omavastuut.          epävarmoihin työttömyyseläkeputkiin.
27789: Myös kuntatyönantajat ovat laittamassa ikään-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27790: tyneitä työntekijöitään eläkeputkeen sankoin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27791: joukoin, vaikka tämä vaihtoehto on tehty kunta-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27792: työnantajille kalliimmaksi. Tällä hetkellä työn-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27793: antaja pääsee työntekijän kuntoon ja terveyteen
27794: liittyvistä vastuista liian helpolla siirtämällä hä-             Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-
27795: net eläkeputkeen.                                             seen työttömyysturvaan, kuntoutukseen
27796:     Työeläkejärjestelmän uudistuksia ei pitäisi to-           ja eläkkeisiin liittyvien lakien kokonai-
27797: teuttaa lyhytnäköisten taloudellisten säästöjen               suuden sellaiseksi, että se tukee ikäänty-
27798:  toivossa, vaan eläkepolitiikkaa on tarkasteltava             vien pysymistä työelämässä ja ehkäisee
27799:  koko yhteiskuntapolitiikan kannalta. Päätöksiä               väliinputoamista niissä tilanteissa, joissa
27800:  tehdessä tarvitaan realismia kustannusten laske-             työntekijä ei enää pysty jatkamaan työ-
27801:  misessa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.                  elämässä, sekä
27802:     Työttömyyseläkeläisten määrän arvioidaan                     mitä Hallitus aikoo tehdä selkeän vas-
27803:  kaksinkertaistuvan ja ikääntyvien työttömien                 tuutahon määrittelemiseksi sekä työky-
27804:  määrän kasvavan kolmellakymmenellätuhan-                     vyn arviointia varten että kuntoutuksen
27805:  nella vuoteen 2005 mennessä. Näyttää siltä, että             ja koulutuksen toteuttamiseksi?
27806:  myös työmarkkinatuen varassa vanhuuseläke-
27807:  ikään asti elävien määrä on kasvamassa.
27808: 
27809:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
27810:                                           Annika Lapintie /vas
27811: 280043
27812: 2                                         KK 1671/1998 vp
27813: 
27814: 
27815: 
27816: 
27817:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27818: 
27819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       eläkejärjestelmissä on 1990-luvulla kiinnitetty
27820: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        erityisesti huomiota työikäisen väestön kuntou-
27821: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tustoimenpiteiden tehostamiseen ja tämän väes-
27822: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika          tönosan työelämässä jaksamisen ja jatkamisen
27823: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       edistämiseen.
27824: n:o 1671:                                               Työkyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi
27825:                                                      tähtäävistä lainsäädäntötoimista erittäin merkit-
27826:           Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-       tävänä on pidettävä kuntoutuslainsäädännön
27827:        seen työttömyysturvaan, kuntoutukseen         kokonaisuudistusta, joka toteutettiin eläkejär-
27828:        ja eläkkeisiin liittyvien lakien kokonai-     jestelmissämme sekä tapaturmavakuutus- ja lii-
27829:        suuden sellaiseksi, että se tukee ikäänty-    kennevakuutusjärjestelmissämme vuoden 1991
27830:        vien pysymistä työelämässä ja ehkäisee        alusta, sekä vuoden 1996 alusta voimaan tulleita
27831:        väliinputoamista niissä tilanteissa, joissa   kuntoutusta ja työkyvyttömyyseläkkeitä koske-
27832:        työntekijä ei enää pysty jatkamaan työ-       via lainmuutoksia. Uudistuksilla selkeytettiin ja
27833:        elämässä, sekä                                tehostettiin viranomaisten ja eräiden yhteisöjen
27834:           mitä Hallitus aikoo tehdä selkeän vas-     ja laitosten kuntoutusvelvoitteita ja parannettiin
27835:        tuutahon määrittelemiseksi sekä työky-        kuntoutusajan toimeentuloturvaa. Uudistusten
27836:        vyn arviointia varten että kuntoutuksen       taustana on ollut ajatus, että työkyvyn ylläpitä-
27837:        ja koulutuksen toteuttamiseksi?               misen ja kuntoutuksen tulisi toimiakattavanaja
27838:                                                      tehokkaana järjestelmänä, joka alkaa työpaikal-
27839:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta ja kohdistuu kaikkiin työikäisiin tarpeiden
27840: vasti seuraavaa:                                     mukaisesti. Tavoitteena on, että mahdollisim-
27841:                                                      man moni työikäinen pystyisi osallistumaan työ-
27842:    Suomessa on viime vuosina kiinnitetty erityis-    elämään koko työikänsä.
27843: tä huomiota väestörakenteemme ikääntymiseen              Kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistuk-
27844: muun muassa sosiaali-, terveys- ja työvoimapoli-     sen myötä Kansaneläkelaitos ja työeläkelaitok-
27845: tiikan alueilla. Kymmenen vuoden kuluttuajoka        set ovat noudattaneet käytäntöä, jossa ammatil-
27846: neljäs suomalainen on yli 60-vuotias ja työikäisen   lisen kuntoutuksen aloittanut järjestelmä hoitaa
27847: väestön määrä alkaa nykykehityksen perusteella       myös kuntoutusprosessin loppuun. Kansanelä-
27848: vähetä jo tulevan vuosituhannen vaihteessa.          kelaitoksen ammatillinen kuntoutus koskee peri-
27849: Kansainvälisessä vertailussa keskimääräinen          aatteessa koko väestöä, joskin yksittäinen kun-
27850: työmarkkinoilta vetäytymisikä on Suomessa al-        toutuspäätös tehdään yksilöllisen harkinnan pe-
27851: hainen ja samanaikaisesti väestön ikääntymis-        rusteella. Työeläkejärjestelmä kuntouttaa työ-
27852: vauhti on yksi Euroopan nopeimpia. Lisäksi           elämään sijoittuneita työntekijöitä ja yrittäjiä.
27853: 1990-luvun talouslaman seurauksena työssä ole-       Työeläkekuntoutusta voi saada, jos työsuhde tai
27854: vien ja sosiaalietuuksien varassa olevien suhde on   yrittäjätoiminta jatkuu tai jos kuntoutuksen ha-
27855: vielä oleellisesti epäedullisempi kuin aikaisempi-   kijalla on vielä oikeus saada eläkkeeseensä tuleva
27856: na vuosikymmeninä. Näistä syistä olemme yh-          aika. Työeläkelaitoksilla on siten päävastuu työ-
27857: teiskuntapolitiikassamme pakotettuja sellaisiin      elämässä ja yritystoiminnassa olevien yksilölli-
27858: toimenpiteisiin, jotka edistävät työurien pidenty-   sestä ammatillisesta kuntoutuksesta perinteisen
27859: mistä ja työmarkkinoilta vetäytymisen myöhen-        työeläkekuntoutuksen alueella.
27860: tymistä.                                                Kuntoutuslainsäädännön uudistamiseen liit-
27861:    Tähän mennessä on jo useilla lainsäädännön        tynyt työterveyshuoltolain 2 §:n muutos korostaa
27862: uudistuksilla ja koulutuksella pyritty luomaan       työterveyshuollon roolia työntekijöiden työky-
27863: uusia keinoja ikääntyvien ja ikääntyneiden työs-     vyn ylläpitämisessä. Kansaneläkelaitos on vuon-
27864: sä jatkamisen mahdollistamiseksi ja työkyvyn         na 1992 aloittanut työkykyä ylläpitävän kuntou-
27865: parantamiseksi.                                      tustoiminnan, jonka keskeisenä elementtinä on
27866:    Eläkepoliittisin keinoin kansaneläke- ja työ-     kuntoutuksenaikainen yhteydenpito työpaikalle
27867:                                           KK 1671/1998 vp                                           3
27868: 
27869: ja työterveyshuoltoon. Myös työeläkelaitokset        tehty monia muitakin lainmuutoksia, joiden tar-
27870: tekevät yhteistyötä työterveyshuollon ja työnan-     koituksena on kannustaa ikääntyneiden työnte-
27871: tajien kanssa. Tämä yhteistyö on ollut vilkasta      kijöiden työssä jaksamista ja pysymistä. Muun
27872: etenkin 1996 alussa voimaan tulleiden lainmuu-       muassa työssäoloaikainen eläkkeen karttumis-
27873: tosten myötä ja kuntoutustoiminnan tukemises-       prosentti on korotettu 60-64-vuotiaiden koh-
27874: ta on tullut pysyvä osa työeläkelaitosten toimin-   dalla 1,5 prosentista 2,5 prosenttiin. Toisaalta
27875: taa. Työterveyshuollon alueella on käynnistetty     tulevan ajan eläkkeen karttumisprosentti alen-
27876: myös laajoja työterveyshuoltohenkilöstön ja         nettiin 1,5 prosentista 1,2 prosenttiin 50-59 ikä-
27877: muiden yhteistyötahojen koulutushankkeita,          vuosien kohdalla ja 0,8 prosenttiin 60-64 ikä-
27878: jotta työkykyä ylläpitävä toiminta tulisi osaksi    vuosien kohdalla. Viimeisimpinä työeläkelain-
27879: työpaikkojen omaehtoista toimintaa. Kuntou-         säädännöllisinä hankkeina on ollut osa-aikaelä-
27880: tustoiminnan on todettu onnistuvan parhaiten        keikärajan pudottaminen 58 ikävuodesta 56 ikä-
27881: silloin, kun se voidaan aloittaa jo hyvissä ajoin   vuoteen määräajaksi 1.7.1998-31.12.2000 sekä
27882: ennen kuin työkyvyn menettämisen uhka on il-        samaksi ajaksi säädetty laki 55 vuotta täyttäneen
27883: meinen.                                             työttömän työllistymisedellytysten parantami-
27884:     Kuntoutusasiain hoitamisen ja kuntoutuksen      sesta.
27885: jatkuvuuden edellyttämän kuntouttajatahojen             Painopisteen siirtäminen ikääntyneiden ja
27886: yhteistyön turvaamiseksi on säädetty laki kun-      ikääntyvien työssä pysymistä ja jaksamista sekä
27887: toutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä. Siinä on      työelämään palaamista tukeviin toimenpiteisiin
27888: otettu huomioon valtakunnallinen, alueellinen ja    eläkkeelle siirtymisen vaihtoehtona tulee tulevai-
27889: paikallinen yhteistoiminta viranomaisten, yhtei-    suudessa yhä korostumaan. Nämä ratkaisut
27890: söjen ja laitosten kesken. Valtakunnallisen tason   edellyttävät neuvotteluja työmarkkinajärjestö-
27891: yhteistoimintaelimenä on sosiaali- ja terveysmi-    jen kanssa. Lähtökohtana kuitenkin on, että
27892:  nisteriön yhteydessä toimiva kuntoutusasiain       ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien asema turva-
27893: neuvottelukunta, jossa eri yhteistyötahoilla, ku-   taan riittävällä tavalla. Parhaillaan työmarkki-
27894:  ten muun muassa Kansaneläkelaitoksella, Elä-       najärjestöt neuvottelevat eri varhaiseläkejärjes-
27895:  keturvakeskuksella ja työeläkelaitoksilla on       telmiin ja eläkevakuutusmaksujärjestelmään
27896: edustus. Alue- ja paikallistasolla toimii kuntou-   tehtävistä muutoksista, jotka entisestään edistäi-
27897:  tuksen yhteistyöryhmiä.                            sivät ikääntyneiden työntekijöiden työelämässä
27898:     Eläkejärjestelmissä on viime vuosien aikana     jatkamista.
27899:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
27900: 
27901:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
27902: 4                                         KK 1671/1998 vp
27903: 
27904: 
27905: 
27906: 
27907:                                        Tili Riksdagens Ta/man
27908: 
27909:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     fortsätta att arheta och för att deras arhetsförmå-
27910: ger har Ni, Fru Talman, till vederhörande med-       ga skall förhättras.
27911: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Inom folkpensions- och arhetspensionssyste-
27912: man Annika Lapintie undertecknade skriftliga         men har man på 1990-talet genom pensionspoli-
27913: spörsmål nr 1671:                                    tiska åtgärder fåst särskild uppmärksamhet vid
27914:                                                      en effektivare rehahilitering av personer i arhets-
27915:            Vad ämnar Regeringen göra för att         för ålder och vid åtgärder som hidrar till att
27916:        revidera den helhet som omfattar lagarna      denna del av hefolkningen skall orka och fortsät-
27917:        om utkomstskydd för arhetslösa, rehahi-       ta att arheta.
27918:        litering och pensioner så att den stöder de       Då det gäller lagstiftningsåtgärder i syfte att
27919:        äldres möjligheter att stanna i arhetslivet   upprätthålla och främja arbetsförmågan måste
27920:        och förhindrar att de hlir lidande i sådana   den tota1reform av rehahiliteringslagstiftningen
27921:        situationer då de inte längre förmår fort-    som genomfördes i våra pensionssystem samt i
27922:        sätta att arheta, samt                        våra olycksfallsförsäkrings- och trafikförsäk-
27923:            vad ämnar Regeringen göra för att         ringssystem vid ingången av 1991 och de lagänd-
27924:        klart ange en ansvarig myndighet såväl        ringar gällande rehahi1itering och invalidpension
27925:        för hedömning av arhetsförmågan som           som trädde i kraft vid ingången av 1996 anses
27926:        för genomförande av rehahilitering och        vara särskilt hetydelsefulla. Genom reformerna
27927:        uthildning?                                   förtydligades och effektiverades myndigheternas
27928:                                                      och vissa samfunds och anstalters skyldigheter
27929:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att ordna rehahilitering och förhättrades ut-
27930: anföra följande:                                     komstskyddet för rehahiliteringstiden. Bakom
27931:                                                      reformerna låg tanken att upprätthållande av
27932:    1 Finland har man under de senaste åren hl.a.     arhetsförmågan och rehahilitering skall vara ett
27933: inom social-, hälsovårds- och arhetskraftspoliti-    heltäckande och effektivt system som utgår från
27934: ken fåst särskild uppmärksamhet vid det faktum       arbetsplatserna och omfattar alla i arhetsför ål-
27935: att hefolkningen hlir allt äldre. Om tio år är var   der efter hehov. Syftet är att så många som möj-
27936: fjärde finländare över 60 och den nuvarande ut-      ligt skall kunna delta i arhetslivet under hela sin
27937: vecklingen innehär att antalet personer som är i     arbetsfOra ålder.
27938: arhetsför ålder hörjar minska redan vid millen-         1 och med totalreformen av rehahiliteringslag-
27939: nieskiftet. En internationell jämförelse visar att   stiftningen har Folkpensionsanstalten och ar-
27940: finländarna tidigt drar sig tilihaka från arhets-    hetspensionsanstalterna tagit i hruk en praxis
27941: marknaden, och utvecklingen mot en allt äldre        enligt viiken det system som inlett den yrkesinrik-
27942: hefolkning är samtidigt en av de snahhaste i Eu-     tade rehahiliteringen även slutför rehabi1iterings-
27943: ropa. På grund av den ekonomiska recessionen i       processen. Den yrkesinriktade rehahilitering som
27944: hörjan av 1990-talet är dessutom förhållandet        Folkpensionsanstalten ordnar gäller i princip
27945: mellan den del av hefolkningen som arhetar och       hela hefolkningen, även om enskilda rehahilite-
27946: dendel som lever på sociala förmåner hetydligt       ringsheslut fattas på hasis av individuell pröv-
27947: mindre fördelaktigt än under tidigare årtionden.     ning. Genom arhetspensionssystemet ordnas re-
27948: Av dessa orsaker har vi i vår samhällspolitik        hahilitering för arbetstagare och företagare som
27949: tvingats ta till åtgärder som främjar en förläng-    är placerade i arhetslivet. En sökande kan hevil-
27950: ning av karriären i arhetslivet och får arhetsta-    jas arhetspensionsrehahilitering om arhetsför-
27951: garna att dra sig tilihaka från arhetsmarknaden      hållandet eller företagarverksamheten fortgår el-
27952: senare.                                              ler om han ännu har rätt till återstående tid i fråga
27953:    Hittills har man redan med hjälp av flera lag-    om pensionen. Arbetspensionsanstalterna här
27954: stiftningsreformer och uthildning försökt skapa      således det huvudsakliga ansvaret för individuell
27955: nya medel fOr att äldre arhetstagare skall kunna     yrkesinriktad rehahilitering av arhetstagare och
27956:                                             KK 1671/1998 vp                                               5
27957: 
27958: företagare när det gäller traditionell arbetspen-        arbetar i ans1utning tili social- och hä1sovårdsmi-
27959: sionsrehabilitering.                                     nisteriet. 1 den finns representanter för de olika
27960:    Den ändring av 2 § 1agen om f0retagshä1so-            samarbetsorganen, såsom bl.a. folkpensionsan-
27961: vård som ans1uter sig tili rehabiliterings1agstift-      stalten, Pensionsskyddscentralen och arbetspen-
27962: ningsreformen understryker företagshä1sovår-             sionsanstalterna. På det regionala och 1oka1a p1a-
27963: dens roll i upprätthållandet av arbetstagarnas           net är samarbetsgrupper för rehabiliteringsfrå-
27964: arbetsförmåga. Fo1kpensionsanstalten in1edde             gor verksamma.
27965: 1992 en rehabiliteringsverksamhet för upprätt-               På senaste tid har många andra lagändringar
27966: hållande av arbetsförmågan vars centra1a e1e-            genomförts inom pensionssystemen i syfte att
27967: ment är kontakt mellan arbetsp1atsen och före-           bidra tili att äldre arbetstagare skall orka och
27968: tagshä1sovården under den tid rehabi1iteringen           fortsätta att arbeta. Bland annat har tiliväxtpro-
27969: pågår. Också arbetspensionsanstalterna upprätt-          centen för den pension som grundar sig på tid i
27970: håller samarbete med företagshä1sovården och             arbete höjts från 1,5 % tili 2,5 % för 60-64-
27971: arbetsgivarna. Detta samarbete har varit 1iv1igt, i      åringar. A andra sidan sänktes tillväxtprocenten
27972: synnerhet efter de 1agändringar som trädde i             för pension för återstående tid från 1,5 % tili
27973: kraft vid ingången av 1996, och stödjandet av            1,2% för 50--59-åringar och tili 0,8% för 60--
27974: rehabiliteringsverksamheten har b1ivit en bestå-         64-åringar. De senaste projekten gällande arbets-
27975: ende del av arbetspensionsansta1ternas verksam-          pensionslagstiftningen utgörs av en sänkning av
27976: het. Inom företagshälsovården har man också              åldersgränsen för deltidspension från 58 tili 56 år
27977: inlett omfattande projekt för utbildning av före-        för perioden 1.7.1998-31.12.2000 samt en lag
27978: tagshälsovårdspersona1en och andra samarbets-            om förbättrande om sysselsättningsförutsätt-
27979: partner för att verksamheten för upprätthållande         ningarna för 55 år fyllda arbetslösa, viiken är i
27980: av arbetsförmågan skall bli en del av den egna           kraft under samma tid.
27981: verksamheten på arbetsplatserna. Det har kon-                En överföring av tyngdpunkten från pensio-
27982: staterats att rehabiliteringsverksamheten lyckas         ner tili åtgärder som hjälper äldre arbetstagare
27983: bäst då den kan inledas i god tid innan det förelig-     att orka och fortsätta att arbeta samt återvända
27984: ger något uppenbart hot om att arbetsförmågan            tili arbetslivet kommer i framtiden att betonas
27985: skall gå förlorad.                                       allt mera. Dessa lösningar förutsätter förhand-
27986:     För att det samarbete mellan olika rehabilite-       lingar med arbetsmarknadsorganisationerna.
27987: ringsinstanser som handhavandet av rehabilite-           Utgångspunkten är dock den att de äldre långtid-
27988: ringsärenden och fortgående rehabilitering krä-          sarbetslösas ställning tryggas i tillräcklig ut-
27989: ver skall kunna säkerställas stiftades lagen om          sträckning. Arbetsmarknadsorganisationerna
27990:  rehabiliteringssamarbete. Den beaktar samver-           förhandlar som bäst om vilka förändringar som
27991:  kan mellan myndigheter, samfund och anstalter           skall göras i de olika förtidspensionssystemen
27992: på riksplanet, det regionala planet och det lokala       och i pensionsförsäkringssystemet för att på bäs-
27993:  planet. Som samarbetsorgan på riksplanet funge-         ta sätt gynna ä1dre arbetstagares kvarstående i
27994:  rar delegationen för rehabiliteringsärenden, som        arbetslivet.
27995:      Helsingfors den 4 mars 1999
27996:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
27997:                                            KK 1672/1998 vp
27998: 
27999: Kirjallinen kysymys 1672
28000: 
28001: 
28002: 
28003: 
28004:                                    Annika Lapintie /vas: Lapsille sopimattomista lehdistä
28005: 
28006: 
28007:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28008:    Vuodenvaihteessa voimaan tullut televisio- ja      sä ole laittomasta materiaalista. On kuitenkin
28009: radiotoimintaa koskeva laki säätää, että ohjel-       muistettava, että niin lehtien kuin TV:n tar-
28010: mien ennakkotiedoissa ja kuulutuksissa on mai-        joamat toimintatavat voivat toimia joillekin lap-
28011: nittava, jos ohjelma on haitallinen lapsille. Viime   sille käyttäytymisen mallina.
28012: kädessä vastuu siitä, mitä lapset TV:stä katsele-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28013: vat, on vanhemmilla, ja onkin hyvä, että etukä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28014: teistietoa ohjelmien sisällöstä on saatavilla.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28015:    Se, mitä pidetään lapsille haitallisena, vaihte-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28016: lee ajan ja moraalikäsitysten mukaan. Yleensä
28017: lapsille sopimattomana pidetään aineistoa, joka                  Aikooko Hallitus kiinnittää huomiota
28018: ehkä sosiaalistaa lasta sellaiseen maailmanku-               myös lehtien osalta siihen, mikä on lapsil-
28019: vaan ja ihmiskäsitykseen, jota hallitsevat väki-             le haitallista, ja
28020: valta, pornografia, toisen ihmisen alistaminen ja                mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta laillis-
28021: väheksyminen. Päivittäistavarakaupoissa, kios-               ta, mutta yleisen moraalikäsityksen mu-
28022: keissa, antikvariaateissa ja muissa kirjakaupois-            kaan lapsille sopimatonta aineistoa ei oli-
28023: sa tällaista maailmaa kaupittelevia lehtiä on ke-            si lasten saatavilla?
28024:  nen tahansa lapsen saatavilla. Kysymys ei yleen-
28025:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
28026: 
28027:                                          Annika Lapintie /vas
28028: 
28029: 
28030: 
28031: 
28032:  280043
28033: 2                                           KK 1672/1998 vp
28034: 
28035: 
28036: 
28037: 
28038:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28039:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         via tai kuvatallenteita, hänet on tuomittava su-
28040: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kupuolisiveellisyyttä Ioukkaavan kuvan levittä-
28041: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        misestä sakkoon tai vankeuteen enintään kah-
28042: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika            deksi vuodeksi. Rikoslain 17 luvun 20 §:n ran-
28043: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         gaistussäännös sukupuolisiveellisyyttä loukkaa-
28044: n:o 1672:                                              vasta markkinoinnista koskee niin sanottua ta-
28045:                                                        vanomaista pornografiaa. Sukupuolisiveellisyyt-
28046:            Aikooko Hallitus kiinnittää huomiota        tä loukkaavasta markkinoinnista rangaistaan
28047:        myös lehtien osalta siihen, mikä on lapsil-     muun muassa sitä, joka ansiotarkoituksessa luo-
28048:        le haitallista, ja                              vuttaa 15 vuotta nuoremmalle kuvan, kuvatal-
28049:            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta laillis-   lenteen tai esineen, joka sukupuolisiveellisyyttä
28050:        ta, mutta yleisen moraalikäsityksen mu-         loukkaavana on omiaan herättämään yleistä pa-
28051:        kaan lapsille sopimatonta aineistoa ei oli-     hennusta. Rangaistus on sakkoa tai vankeutta
28052:        si lasten saatavilla?                           enintään kuusi kuukautta. Laillisenkin porno-
28053:                                                        grafisen aineiston levittäminen alle 15-vuotiaille
28054:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            on siis selkeästi krimina1isoitu.
28055: taen seuraavaa:                                           Väkivaltaisen aineiston levittäminen on rikos-
28056:                                                        lain 17luvun 17 §:n mukaan rangaistavaa silloin,
28057:    Kysymyksessä kiinnitetään huomiota lehtiin,         kun kysymyksessä on liikkuvia kuvia sisältävä
28058: jotka sisältävät väkivaltaa, pornografiaa, toisen      tallenne. Yleensä on katsottu, että tarve krimi-
28059: ihmisen alistamista ja väheksymistä.                   nalisoida väkivaltaista aineistoa koskee juuri elo-
28060:    Rikoslain 17 luku on äskettäin uudistettu.          kuvia ja vastaavia tallenteita. Kysymyksessä
28061: Muutos tuli voimaan kuluvan vuoden alussa.             mainittu aineisto, jossa toista ihmistä alistetaan
28062: Rikoslain 17 luvun 18 §:ssä määritellään laitto-       ja väheksytään, saattaajoissain tapauksissa sisäl-
28063: man pornografian muodot: lapsi-, väkivalta- ja         tää kiihottamista kansanryhmää vastaan (rikos-
28064: eläinpornografia. Jos joku pitää kaupan tai muu-       lain 11 luvun 8 §). Tällaista aineistoa sisältävät
28065: ten levittää tällaista pornografiaa sisältäviä ku-     taikka väkivaltaiset lehdet eivät ole yleisiä.
28066: 
28067:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1999
28068: 
28069:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
28070:                                            KK 1672/1998 vp                                               3
28071: 
28072: 
28073: 
28074: 
28075:                                         Tili Riksdagens Ta/man
28076: 
28077:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bildupptagningar som innehåller sådan porno-
28078: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           grafi, skall han för spridning av pornografisk bild
28079: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       dömas tili böter eller fångelse i högst två år.
28080: dagsman Annika Lapintie undertecknade skrift-         Straffbestämmelsen om sedlighetssårande mark-
28081: liga spörsmål nr 1672:                                nadsföring i 17 kap. 20 § strafflagen gäller s.k.
28082:                                                       sedvanlig pornografi. För sedlighetssårande
28083:           Har Regeringen för avsikt att också för     marknadsföring skall bl.a. den straffas som i
28084:        tidningarnas del fåsta uppmärksamhet           förvärvssyfte tili en person som inte har fyllt 15 år
28085:        vid vad som är skadligt för barn, och          överlåter bilder, bildupptagningar eller föremål
28086:           vad ämnar Regeringen göra för att så-       som är sedlighetssårande och därigenom ägnade
28087:        dant materia] som är lagligt men som           att väcka allmän anstöt. Straffet är böter eller
28088:        enligt den gängse moraluppfattningen är        fångelse i högst sex månader. Spridning av också
28089:        olämpligt för barn inte skall finnas till-     lagligt pornografiskt material tili personer som är
28090:        gängligt för barn?                             yngre än 15 år har således entydigt kriminalise-
28091:                                                       rats.
28092:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Spridning av materia) som innehåller våld är
28093: anföra följande:                                      enligt 17 kap. 17 § strafflagen straffbart när det är
28094:                                                       fråga om upptagningar som innehåller rörliga
28095:    1 spörsmålet fåsts uppmärksamhet vid tid-          bilder. 1 allmänhet har det ansetts att behovet av
28096: ningar som innehåller våld och pornografi och         att kriminalisera materia} som innehåller våld
28097: där andra människor kränks och förnedras.             gäller uttryckligen filmer och motsvarande upp-
28098:    Strafflagens 17 kap. har nyligen reviderats.       tagningar. Det material som nämns i spörsmålet
28099: Ändringen trädde i kraft i början av detta år. 1 17   och där andra människor kränks och förnedras
28100: kap. 18 § strafflagen definieras formerna av olag-    kan i vissa fall omfatta hets mot folkgrupp (11
28101: lig pornografi: barn-, vålds- och djurpornografi.     kap. 8 § strafflagen). Tidningar som innehåller
28102: Om någon saluför eller annars sprider bilder eller    sådant materia] eller våld är inte vanliga.
28103: 
28104:      Helsingforsden 5 mars 1999
28105:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
28106:                                            KK 1673/1998 vp
28107: 
28108: Kirjallinen kysymys 1673
28109: 
28110: 
28111:                                    Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Lasten päivähoidon, varhaiskasva-
28112:                                        tuksen ja esiopetuksen arvioinnista
28113: 
28114: 
28115:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28116:     Eduskunnassa on valtiopäivillä 1995-1999          tella myös syrjäytymisvaarassa olevien perheiden
28117: keskusteltu varsin laajasti varhaiskasvatuksen ja     ja lasten tarpeita.
28118: esiopetuksen kehittämisestä. Kansanedustajat             Työryhmässä ovat edustettuina lukuisia kes-
28119: ovat esittäneet hallitukselle myös useita varhais-    keisiä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asian-
28120: kasvatuksen kehittämistä koskevia kysymyksiä          tuntijoita. Työryhmän toimeksianto päättyi
28121: joko kirjallisesti tai suullisesti.                   31.6.1998. Työryhmälle myönnettiin jatkoaikaa
28122:     Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittä-       ensin 31.10.1998 saakka ja sitten 28.2.1999 asti.
28123: minen on ollut laajasti esillä myös kansalaisten         Tiedossamme on, että työryhmän työ on yhä
28124: käymissä keskusteluissa mm. tiedotusvälineissä.       varsin pahasti keskeneräinen ja työryhmä ko-
28125: Lapsiperheet ovat kantaneet huolta varhaiskas-        koontuu yhä. Työryhmällä on ollut varsin pitkä
28126: vatuksen ja päivähoidon laadusta sekä varhais-        toimeksianto, mutta kuitenkin kokouksia koh-
28127: kasvatuksen kehittämisestä osana elinikäistä op-      tuullisen vähän, joten tästä syystä voidaan olet-
28128: pimista ja kasvatus- ja koulutuspolitiikkaa.          taa, että työryhmän työn viipymiseen on olemas-
28129:     Viime aikoina on asetettu kyseenalaiseksi, tu-    sa muu syy kuin että tehtävä on liian suuri annet-
28130: leeko varhaiskasvatuksen ja päivähoidon hallin-       tuun aikaan nähden.
28131: nointi kuulua sosiaali- ja terveysministeriön alai-       Viime vuosien aikana lasten päivähoitojärjes-
28132: suuteen. Euroopassa varhaiskasvatusta kehite-         telmä on muuttunut yhä enemmän sosiaalipalve-
28133:  tään, arvioidaan ja ohjataan osana opetusminis-      luista alle kouluikäisten lasten kasvatus- ja kou-
28134:  teriön hallintoa ja ohjausjärjestelmää. Myös         lutuspalveluksi. Varhaiskasvatustutkimus on
28135:  Ruotsi siirsi varhaiskasvatuksen ja lasten päivä-    tuottanut suuren määrän uutta tietoa laaduk-
28136:  hoidon muun kasvatus- ja koulutusjärjestelmän         kaan varhaiskasvatuksen merkityksestä ihmisen
28137:  yhteyteen, opetusministeriön alaisuuteen vuoden      myöhemmälle kehitykselle ja oppimiselle. Var-
28138:  1998 alusta. Koko kasvatus- ja koulutusjärjestel-    haiskasvatuksen ja lasten päivähoidon ja esiope-
28139:  män yhteinen hallinto on todettu monessa maas-        tuksen kehittäminen edellyttää ennakkoluulo-
28140:  sa sekä tehokkaaksi, tulokselliseksija taloudelli-   tonta nykytilanteen arviointia ja sen pohjalta
28141:  seksi.                                                uusien linjausten tekemistä.
28142:     Suuressa osassa päivähoitoa ja varhaiskasva-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28143:  tusta koskevien kysymysten vastauksia sosiaali-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28144:  ja terveysministeriö on vedonnut sosiaali- ja ter-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28145:  veysministeriön varhaiskasvatustyöryhmän työ-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28146:  hön ja sen mahdollisiin esityksiin.
28147:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.4.1997                Milloin sosiaali- ja terveysministeriön
28148:  (62/041197) työryhmän tarkastelemaan varhais-                varhaiskasvatustyöryhmä aikoo arvioida
28149:  kasvatuksen yhteiskunnallista asemaa ja tehtä-               lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuk-
28150:  viä. Työryhmän tehtäväksi annettiin laatia ehdo-             sen ja esiopetuksen sisällöllistä ja laadul-
28151:  tus lasten päivähoidon sisällön kehittämisestä               lista nykytilaa ja esittää kehittämisvaih-
28152:   sekä tarkastella päivähoidon toimintamuotoja ja             toehtoja poliittisen päätöksenteon poh-
28153:  yhteistyötarpeita sekä laatia niitä koskevat muu-            jaksi?
28154:   tosesitykset Työryhmä sai tehtäväkseen tarkas-
28155: 
28156:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
28157: 
28158:                      Pirjo-Riitta Antvuori /kok            Hanna Markkuta-Kivisilta /kok
28159:                      Martti Tiuri /kok                     Suvi Linden /kok
28160:                                        Kaarina Dromberg /kok
28161:  280043
28162: 2                                          KK 1673/1998 vp
28163: 
28164: 
28165: 
28166: 
28167:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28168:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        oltua nyt voimassa runsaat kolme vuotta voi-
28169: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         daan todeta, että vanhempien työssäkäynnistä ja
28170: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       opiskelusta johtuvaan hoidon tarpeeseen on pys-
28171: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirjo-Riitta     tytty lähes kaikissa kunnissa vastaamaan. Toi-
28172: Antvuoren ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         saalta julkisen talouden menojen supistamispai-
28173: myksen n:o 1673:                                      neessa tehdyt päivähoidon laajennukset ovat
28174:                                                       monissa kunnissa johtaneet laillisuuden rajoja
28175:            Milloin sosiaali- ja terveysministeriön    hipoviin henkilöstön mitoituksiinja tilojen mak-
28176:        varhaiskasvatustyöryhmä aikoo arvioida         simaaliseen käyttöön laadun kustannuksella.
28177:        lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuk-         Hoidon tarpeeseen vastaamisen ohella jokaisen
28178:        sen ja esiopetuksen sisällöllistä ja laadul-   lapsen oikeus korkeatasoiseen varhaiskasvatuk-
28179:        lista nykytilaa ja esittää kehittämisvaih-     seen on noussut entistä keskeisemmäksi päivä-
28180:        toehtoja poliittisen päätöksenteon poh-        hoidon järjestämisen lähtökohdaksi. Varhais-
28181:        jaksi?                                         kasvatusta järjestettäessä perusperiaatteena on
28182:                                                       ja tulee olla, että lapsen oikeudet toteutuvat koko
28183:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lapsiväestön ja jokaisen lapsen elämässä. Tämä
28184: vasti seuraavaa:                                      näkökulma tulee korostuneesti esiin esimerkiksi
28185:                                                       niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmat ovat
28186:    Kuten kysymyksessä on todettu, sosiaali- ja        työttömänä eikä yksiselitteistä hoidon tarvetta
28187: terveysministeriö on huhtikuussa 1997 asettanut       aina ole todennettavissa, mutta varhaiskasva-
28188: työryhmän selvittämään varhaiskasvatuksen yh-         tukseen osallistumisella voi olla ratkaiseva mer-
28189: teiskunnallista asemaa ja tehtävää. Tämä              kitys ehkäistäessä lapsen syrjäytymistä ja toisaal-
28190: laaja-alaisesti eri alojen asiantuntemusta edusta-    ta toteutettaessa hallitusmuodon 5 §:n lapselle
28191: va työryhmä on ottanut nimekseen "Varhaiskas-         turvaamaa oikeutta tulla yksilönä kohdelluksi
28192: vatustyöryhmä".                                       tasa-arvoisesti. Niin ikään tutkimustietoon poh-
28193:    Työryhmän työhön on kohdistettu paljon             jautuva käsitys pienten lasten oppimisesta ja ke-
28194: odotuksia. Sekä päivähoidon asiakkaat, kenttä-        hityksestä on ratkaisevasti muuttunut viime vuo-
28195: työntekijät, hallinto että poliittiset päättäjät       sikymmeninä.
28196: odottavat uusia linjauksia varhaiskasvatuksen              Varhaiskasvatustyöryhmä on nähnyt työnsä
28197: keskeisiin kysymyksiin. Sekä päivähoidon sisällä       laaja-alaisesti pyrkien muun muassa täsmentä-
28198: että ympäröivässä yhteiskunnassa on erityisesti        mään tarpeet lasten päivähoitoa koskevan lain-
28199: 1990-luvulla tapahtunut monia muutoksia, jotka         säädännön uudistamiseen, ohjaus- ja laadunhal-
28200: edellyttävät varhaiskasvatuksen linjausten             lintajärjestelmän sekä päivähoidon sisällön ke-
28201: uudelleenarviointia. Päivähoidon määrällinen           hittämiseen. Työryhmän loppuraportti on par-
28202: kehittäminen on vaatinut suuria ponnistuksia jo        haillaan viimeistelyvaiheessa, ja se on tarkoitus
28203: usean vuosikymmenen ajan. Vuoden 1996 alusta           luovuttaa maalis-huhtikuun vaihteessa, minkä
28204: voimaan tulleen kaikkia alle kouluikäisiä lapsia      jälkeen esitykset ovat käytettävissä tulevan po-
28205: koskevan niin kutsutun subjektiivisen oikeuden         liittisen päätöksenteon pohjana.
28206:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
28207: 
28208:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
28209:                                           KK 1673/1998 vp                                               3
28210: 
28211: 
28212: 
28213: 
28214:                                        Tili Riksdagens Talman
28215: 
28216:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1996, nu har tillämpats under drygt tre år kan
28217: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          man konstatera att nästan alla kommuner har
28218: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      lyckats tillfredsställa det vårdbehov som finns på
28219: dagsman Pirjo-Riitta Antvuori m.fl. underteck-       grund av föräldrarnas arbete eller studier. Där-
28220: nade skriftliga spörsmål nr 1673:                    emot har de utvidgningar av dagvården som
28221:                                                      gjorts samtidigt som det krävts att den offentliga
28222:           När ämnar den av social- och hälso-        ekonomins utgifter bör skäras ned i många kom-
28223:        vårdsministeriet tillsatta arbetsgruppen      muner lett till att dimensioneringen av persona-
28224:        med uppgift att utveckla småbarnsfost-        len börjar närma sig gränserna för vad som är
28225:        ran bedöma nuläget vad beträffar inne-        lagligt och att lokalerna utnyttjas maximalt. Det-
28226:        hållet i och kvaliteten på barndagvården,     ta sker på bekostnad av kvaliteten. Vid sidan av
28227:        småbarnsfostran och förskolverksamhe-         att man bör tillfredsställa vårdbehovet har varje
28228:        ten samt lägga fram utvecklingsalternativ     barns rätt tili småbarnsfostran av hög kvalitet
28229:        som utgångspunkt för det politiska be-        blivit en allt viktigare princip när man ordnar
28230:        slutsfattandet?                               småbarnsfostran. En grundläggande princip f6r
28231:                                                      småbarnsfostran är och bör vara att barnens
28232:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rättigheter förverkligas i fråga om hela barnbe-
28233: anföra följande:                                     folkningen och varje enskilt barn. Denna aspekt
28234:                                                      framträder tydligt t.ex. i fråga om barn tili arbets-
28235:    Så som det framgår av spörsmålet har social-      lösa föräldrar, då det inte alltid går att påvisa att
28236: och hälsovårdsministeriet i april 1997 tillsatt en   det finns ett entydigt behov av vård, men då
28237: arbetsgrupp som skall utreda viiken ställning och    deltagande i småbarnsfostran kan haen avgöran-
28238: uppgift småbarnsfostran har i samhället. Sak-        de betydelse för att förebygga utslagning bland
28239: kunskap från olika områden är brett represente-      barn och även för att tillgodose barnens rätt
28240: rad i denna arbetsgrupp som kallar sig "Varhais-     enligt 5 § regeringsformen att bemötas som jämli-
28241: kasvatustyöryhmä", arbetsgruppen f6r utveck-         ka individer. Den forskningsbaserade uppfatt-
28242: lande av småbarnsfostran.                            ningen om små barns inlärning och utveckling
28243:    Förväntningarna på arbetsgruppens arbete är       har också förändrats på ett avgörande sätt under
28244: stora. Kunderna, fåltarbetarna, förvaltningen å      de senaste årtiondena.
28245: ena sidan och de politiska beslutsfattarna å andra      Arbetsgruppen har uppfattat sitt arbetsområ-
28246: sidan väntar på nya riktlinjer för de viktigaste     de som brett och har bl.a. strävat efter att precise-
28247: frågorna inom småbarnsfostran. Särskilt på           ra behovet att förnya barndagvårdslagstiftning-
28248: 1990-talet har det både inom dagvården och i         en och att utveckla systemet för styrning och
28249: samhället i övrigt skett många förändringar som      kvalitetskontroll samt dagvårdens innehåll. Ar-
28250: kräver att riktlinjerna för småbarnsfostran om-      betsgruppens slutrapport finslipas för tillfållet
28251: värderas. Utvecklingen av dagvårdens omfatt-         och avsikten är att den skall överlämnas i må-
28252: ning har krävt stora ansträngningar redan under      nadsskiftet mars-april, varefter förslagen kan
28253: flera årtionden. Efter det att den s.k. subjektiva   användas som utgångspunkt för politiskt be-
28254: rätten tili dagvård, som berör alla barn under       slutsfattande framtiden.
28255: skolåldern och som trädde i kraft vid ingången av
28256: 
28257:      Helsingfors den 4 mars 1999
28258: 
28259:                                                                     Minister Terttu Huttu Juntunen
28260:                                           KK 1674/1998 vp
28261: 
28262: Kirjallinen kysymys 1674
28263: 
28264: 
28265: 
28266: 
28267:                                   Pentti Tiusanen /vas: Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamisesta
28268: 
28269: 
28270: 
28271:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28272: 
28273:     Uudet koululait ovat tulleet voimaan 1.1.1999   suus on tarkoitus turvata koulutuksen arvioin-
28274: lähtien. Koulutuksen alueellinen ja sosiaalinen     nilla. Jo suoritetuissa Opetushallituksen arvioin-
28275: epätasa-arvo uhkaa lisääntyä. Jo nyt lasten kou-    neissa on paljastunut suuria alueellisia eroja eten-
28276: lumenestystä selittää vahvimmin vanhempien          kin perusopetuksessa. Koulutuksen arviointi ei
28277: koulutus- ja varallisuustaso.                       sinällään takaa koulutuksen tasa-arvoisuutta. Se
28278:     Vastuu koulutuksen järjestämisestä siirtyy      vaatii arvioinnin jälkeisiä toimenpiteitä.
28279: uuden lainsäädännön myötä kunnille, kun valta-          Koululakien käsittelyn yhteydessä ei juuri-
28280: kunnallista normiohjausta ja ennakoilista sään-     kaan pohdittu sitä, miten aiotaan reagoida sellai-
28281: telyä on purettu. Samaan aikaan kun kuntien         siin arvioinnin tuloksiin, joissa havaitaan koulu-
28282: vastuu koulutuksesta kasvaa, niiden taloudelli-     tuksen alueellista, sosiaalista tai sukupuolten vä-
28283: nen tilanne kiristyy vuoteen 2002 mennessä 3--4     listä eriarvoistumista. Kunnat reagoivat koulu-
28284: miljardilla markalla. Erityisesti kuntien väliset   tuksen järjestäjinä alueellaan havaittaviin ongel-
28285: erot ovat kärjistymässä. Kuntaliiton kuntien        miin. Valtiolle kuuluu viime kädessä vastuu kou-
28286: vuoden 1998 tilinpäätösarvioissa puolet kunnista    lutuksen tasa-arvoisuuden toteutumisesta koko
28287: arvioi taloutensa kohentuneen tai pysyneen en-      maassa.
28288: nallaan. Toinen puoli arvioi vuosikatteensa hei-        Edellä olevan· perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28289: kentyneen. Suuremmilla kunnilla menee parem-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28290: min kuin pienemmillä.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28291:     Asukasluvultaan suurempien kuntien koulu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28292: tukselliset mahdollisuudet ovat myös pienempiä
28293:  kuntia paremmat. Oppilaitosten välisen yhteis-                Miten Hallitus aikoo reagoida sellai-
28294: työn toteuttamisessa suuren kunnan edut ovat                siin arvioinnin tuloksiin, joissa havaitaan
28295: merkittävät, samoin mahdollisuudet tarjota op-              alueellista tai sosiaalista eriarvoistumista
28296:  pilaille ainevalintoja ja painotettua opetusta.            koulutuksessa, sekä
28297:  Resurssierot näkyvät myös opetushenkilöstön                   miten Hallitus tukee niillä alueilla an-
28298:  kouluttamisessa. Tämä koskee myös tuki- ja eri-            nettavaa koulutusta, jotka jäävät jälkeen
28299:  tyisopetusta.                                              valtakunnallisesta opetuksen tasosta?
28300:     Uusissa koululaeissa koulutuksen tasa-arvoi-
28301: 
28302:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
28303: 
28304:                                         Pentti Tiusanen /vas
28305: 
28306: 
28307: 
28308: 
28309: 280043
28310: 2                                          KK 1674/1998 vp
28311: 
28312: 
28313: 
28314: 
28315:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28316: 
28317:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        lainsäädännön keino selvittää sitä, miten koulu-
28318: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuksen tavoitteet toteutuvat käytännössä. Kou-
28319: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lutuksen arviointi jakautuu ulkopuoliseen ar-
28320: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      viointiin, jonka toimeenpanosta vastaa pääosin
28321: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        Opetushallitus, ja koulutuksen järjestäjien itse-
28322: 1674:                                                 arviointiin, jonka toimeenpanosta koulutuksen
28323:                                                       järjestäjät huolehtivat. Koulutuksen arvioinnin
28324:           Miten Hallitus aikoo reagoida sellai-       tarkoituksena on tukea koulutuksen kehittämis-
28325:        siin arvioinnin tuloksiin, joissa havaitaan    tä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Uusien
28326:        alueellista tai sosiaalista eriarvoistumista   koululakien nojalla opetusministeriö on antanut
28327:        koulutuksessa, sekä                            päätöksen koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin
28328:           miten Hallitus tukee niillä alueillaan-     toimeenpanon ja arvioinnin kehittämisen perus-
28329:        nettavaa koulutusta, jotka jäävät jälkeen      teista. Tässä päätöksessä todetaan muun muas-
28330:        valtakunnallisesta opetuksen tasosta?          sa, että koulutusta tulee arvioida säännöllisesti ja
28331:                                                       koulutuksen tavoitteisiin nähden kattavasti. Ar-
28332:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vioinnin tulee olla menetelmiltään monipuolista
28333: vasti seuraavaa:                                      ja arvioinnin kohteisiin nähden oikeudenmu-
28334:                                                       kaista ja tasapuolista. Arviointi tulee toteuttaa
28335:    Suomalaisen koulutuspolitiikan keskeisiä ta-       taloudellisesti. Päätöksen mukaan valtakunnalli-
28336: voitteita on alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon    sessa ulkopuolisessa arvioinnissa tulee käyttää
28337: turvaaminen. Tämä tavoite on ollut silmämäärä-        hyväksi koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin
28338: nä myös koulutusta koskevien lakien uudistami-        tuloksia. Arviointitapoja ovat muun muassa
28339: sessa. Uudet koulutusta koskevat lait korostavat      koulutusindikaattorien tuottaminen, erityyppis-
28340: tasa-arvoa ja koulutuksellisia perusoikeuksia.        ten teema-arviointien ja tila-arviointien tekemi-
28341: Uusissa laeissa oppilaiden oikeuksia on selkey-       nen sekä oppimistulosten arviointi. Arvioinnin
28342: tetty ja täsmennetty. Uusien lakien mukaan oppi-      perustaksi kerätään tilastotietoja ja muita tie-
28343: lailla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen         toja. Mainittujen säädösten mukaan arvioinnin
28344: opetukseen ja oppilaan ohjaukseen kaikkina            keskeiset tulokset tulee julkistaa.
28345: koulun työpäivinä. Opetusryhmät tulee perus-             Opetushallitus täydentää tänä vuonna perus-
28346: opetuksessa muodostaa niin, että opetuksen ta-        koulun opetussuunnitelman perusteita määritte-
28347: voitteet voidaan saavuttaa. Tilapäisesti opin-        lemällä erityiset päättökriteerit eri oppiaineissa.
28348: noissa jälkeen jääneille oppilaille tulee antaa tu-   Uudet päättökriteerit sekä niiden saavuttamisen
28349: kiopetusta ja enemmän tuen tarpeessa oleville         arviointi tulevatjatkossa antamaan aiempaa tar-
28350: oppilaille tulee antaa erityisopetusta muun ope-      kempaa tietoa koulutuksen tuloksista eri puolilla
28351: tuksen yhteydessä tai siirtää oppilas kokonaan        maata. Tässä yhteydessä on korostettava, että
28352: erityisopetukseen.                                    tämä ei kuitenkaan merkitse niin sanotun päättö-
28353:    Uusiin lakeihin sisältyvät säännökset myös         kokeen tuomista perusopetukseen, vaan arvioin-
28354: tarvittavista oikeusturvakeinoista. Uusien lakien     ti suoritetaan aina otospohjaisesti. Tähän men-
28355: mukaisiin keskeisiin oppilasta koskeviin päätök-      nessä suoritetut arvioinnit osoittavat, että Suo-
28356: siin voi hakea muutosta valittamalla. Valitusvi-      messa koulusaavutusten erot ovat kansainväli-
28357: ranomainen on asiasta riippuen joko lääninoi-         sesti verrattuna pieniä ja että erot eivät ole sel-
28358: keus tai lääninhallitus. Kuntalain sekä valtion ja    keästi alueellisia tai kuntakohtaisia vaan pikem-
28359: yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta        minkin yksilö- ja koulukohtaisia.
28360: annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjien             Vastauksena kysymykseen voidaan edellä esi-
28361: toiminnasta voi myös kannella asianomaiseen           tetyn perusteella todeta, että arvioinnin päätar-
28362: lääninhallitukseen, joka tutkii, onko koulutuk-       koituksena on tukea koulutuksen kehittämistä.
28363: sen järjestäjä toiminut lakien mukaisesti.            Arvioinnista saadut tulokset vaikuttavat laajasti
28364:    Koulutuksen arviointi on eräs uuden koulu-         koulutusta koskeviin ratkaisuihin: lainsäädän-
28365:                                             KK 1674/1998 vp                                           3
28366: 
28367: nön ja muiden normien muuttamiseen, rahoitus-          sekä kansallisen opetushallinnon että paikallisen
28368: järjestelmään, kansallisiin opetussuunnitelman         koulutuksen järjestäjän tehtävänä etsiä edellä
28369: perusteisiin, opettajakoulutukseen sekä koulu-         mainitusta keinovalikoimasta sopivia menettely-
28370: tuksen järjestämistä koskeviin päätöksiin sekä         jä epäkohtien korjaamiseksi. Koulutukseen sijoi-
28371: valtakunnallisella, alueellisella että paikallisella   tettavien voimavarojen määrällä on tietenkin
28372: tasolla.                                               tässä yhteydessä huomattava merkitys.
28373:    Mikäli arvioinnissa havaitaan epäkohtia, on
28374:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
28375: 
28376:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
28377: 4                                           KK 1674/1998 vp
28378: 
28379: 
28380: 
28381: 
28382:                                          Till Riksdagens Talman
28383: 
28384:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            relsen svarar för verkställandet, och självutvär-
28385: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        dering, där de som ordnar utbildningen sköter
28386: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        om att utvärderingen verkställs. Syftet med ut-
28387: man Pentti Tiusanen undertecknade skriftliga            värderingen av utbildningen är att stödja utveck-
28388: spörsmål nr 1674:                                       lingen av utbildningen och förbättra förutsätt-
28389:                                                         ningarna för inlärning. Med stöd av de nya skol-
28390:           Hur tänker Regeringen reagera på så-          lagarna har undervisningsministeriet utfårdat ett
28391:        dana utvärderingsresultat som noterar re-        beslut om grunderna för verkställande av extern
28392:        gional eller social ojämlikhet i utbildning-     utvärdering av utbildning och för utveckling av
28393:        en, samt hur stöder Regeringen utbild-           utvärderingen. 1 beslutet konstateras bl.a. att ut-
28394:        ningen i de områden som inte når upp till        bildningen skall utvärderas regelbundet och med
28395:        riksnivån?"                                      hänsyn tili målen täckande. Utvärderingarna
28396:                                                         skall vad metoderna gäller vara mångsidiga och i
28397:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           fråga om objekten objektiva ochjämlika. Utvär-
28398: anföra följande:                                        deringarna skall genomföras ekonomiskt. Enligt
28399:                                                         beslutet skall resultaten av utbildningsanordnar-
28400:    Ett av de centrala målen i den finländska ut-        nas självutvärdering utnyttjas i riksomfattande
28401: bildningspolitiken är att trygga den regionala och      externa utvärderingar. Utvärderingssätten är
28402: sociala jämlikheten. Detta mål har varit en ambi-       bl.a. att producera utbildningsindikatorer, ut-
28403: tion också i revideringen av utbildningslagarna.        värdera olika typer av teman och utföra lokalut-
28404: De nya utbildningslagarna betonar jämlikhet             värderingar samt att bedöma inlärningsresulta-
28405: samt den grundläggande rätten till utbildning. 1        ten. Som grund för utvärderingarna insamlas
28406: de nya lagarna har elevernas rättigheter klarlagts      statistikuppgifter och annan upplysning. Enligt
28407: och preciserats. Enligt dem har eleveroa rätt tili      författningarna skall de viktigaste utvärderings-
28408: undervisning enligt läroplanen samt elevhandled-        resultaten offentliggöras.
28409: ning under alla arbetsdagar. Undervisnings-                Utbildningsstyrelsen kompletterar i år grun-
28410: grupperna skall i den grundlägande utbildningen         derna för grundskolans läroplan genom att defi-
28411: bildas så att målen för undervisningen kan upp-         niera särskilda slutkriterier i de olika läroämne-
28412: nås. Elever som tillfålligt blir efter i sina studier   na. De nya slutkriterierna samt bedömningen av
28413: skall ges stödundervisning och elever i behov av        när de uppfylls kommer i fortsättningen att ge
28414: mera stöd skall ges specialundervisning i sam-          närmare information om utbildningsresultaten
28415: band med den övriga undervisningen eller så skall       på olika håll i landet. Det bör i detta samman-
28416: eleven helt flyttas över tili specialundervisning.      hang framhållas att detta inte betyder att ett s.k.
28417:    De nya lagarna innehåller också bestämmelser         avgångsbetyg införs i den grundläggande utbild-
28418: om nödvändiga rättsskyddsmedel. 1 sådana cen-           ningen, utan utvärderingen utförs alltid på basis
28419: trala beslut enligt de nya lagarna som gäller en        av urval. De utvärderingar som hittilis utförts
28420: elev kan ändring sökas genom besvär. Besvärs-           visar att skilinaderna i skolframgång är små i en
28421: myndighet är beroende på ärendet antingen läns-         internationelljämförelse och att skillnaderna inte
28422: rätten eller länsstyrelsen. Enligt kommunallagen        är klart regionala eller kommunvisa utan snarare
28423: och lagen om förvaltning av utbildning som ord-         individuella och skolvisa.
28424: nas av staten och privata kan klagomål över en             Som svar på spörsmålet kan man utgående
28425: utbildningsanordnares verksamhet anföras hos            från det ovan anförda konstatera att huvudsyftet
28426: länsstyrelsen, som undersöker om utbildningsan-         med utvärderingen är att stödja utvecklingen av
28427: ordnaren har handlat enligt lagarna.                    utbildningen. Resultaten av utvärderingen har
28428:    Utvärderingarna av utbildningen är ett av den        vittgående verkningar på lösningar som gäller
28429: nya lagstiftningens medel att utreda hur utbild-        utbildningen: ändringar av lagstiftning och and-
28430: ningens mål uppnås i praktiken. Utvärderingarna         ra normer, finansieringssystemet, de nationella
28431: indelas i extern utvärdering, där Utbildningssty-       grunderna för läroplanen, lärarutbildningen
28432:                                           KK 1674/1998 vp                                          5
28433: 
28434: samt beslut om anordnande av utbildning såväl        narens uppgift att bland de nämnda medlen välja
28435: på riksnivå, regional nivå som lokal nivå.           lämpliga metoder att undanröja missförhållan-
28436:    Om missförhållanden kommer fram i utvärde-        dena. Mängden resurser som satsas på utbildning
28437: ringen, är det både den nationella utbildningsför-   är självfallet av stor betydelse i detta samman-
28438: valtningens som den lokala utbildningsanord-         hang.
28439: 
28440:      Helsingfors den 4 mars 1999
28441: 
28442:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
28443:                                             KK 1675/1998 vp
28444: 
28445: Kirjallinen kysymys 1675
28446: 
28447: 
28448: 
28449: 
28450:                                    Markku Pohjola /sd: Ilmavoimien lentäjien koulutuskustannusten
28451:                                       korvaamisesta takaisin valtiolle
28452: 
28453: 
28454:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28455: 
28456:     Valtionyhtiö Finnair Oyj on viime aikoina ol-      lussopimuksen siihen kohtaan, missä määrätään
28457: lut julkisuudessa, paitsi veroparatiisiyhtiöiden       ennenaikaisen irtisanoutumisen taloudellisista
28458: kanssa solmimiensa sopimusten vuoksi, lisäksi          seurauksista. Nykyisin tämä taloudellinen mene-
28459: myös siksi, että yhtiö on ottanut palvelukseensa       tys on noin 150 000---275 000 markkaa. Tämä ei
28460: ilmavoimien lentäjiä paikatakseen lentäjäpu-           estä ketään siirtymästä Finnairin tai muun, mah-
28461: laansa. Vaikka tähän ei ole mitään laillista estet-    dollisesti ulkomaisen lentoyhtiön palvelukseen.
28462: tä, menettelyä on pidettävä yhteiskunnan edun          Sopimussakon pitää siksi olla sellaisella tasolla,
28463: kannalta arveluttavana.                                että se paremmin vastaa koulutuskustannuksia.
28464:     Lentäjien palkkojen korotuksien ja urakier-        Esimerkiksi 35 prosentin osuus koulutuskustan-
28465: ron nopeuttamisen avulla ilmavoimat ovat yrit-         nuksista estäisi aidosti lentäjäkatoa. Mikäli Fin-
28466: täneet padota lentäjäkatoa mahdollisuuksien            nair tai vastaava ulkomainen taho tahtoisi ottaa
28467: mukaan. Mitään takuuta siitä, että tämä riittää        ilmavoimiemme piiotin palvelukseensa, täytyisi
28468: estämään siirtymisen siviiliin, ei ole.                sen ensin sopia siirtyvän lentäjän kanssa siitä,
28469:     Lentäjät on koulutettu veronmaksajien ra-          miten kyseinen sopimussakko tai osa koulutus-
28470: hoilla yhteiskunnan puolustustehtävään. Tämän          kustannuksista palautettaisiin valtiolle. Käytän-
28471: tehtävän suorittamisen he jättävät kesken ja kor-      nössä tämä johtaisi siihen, että vastaanottava
28472: jaavat koulutushyödyn kokonaisuudessaan                yritys joutuisi maksamaan koko summan tai ai-
28473:  omaksi hyödykseen. Tämä ei ole veronmaksajia          nakin suuren osan siitä. Näin ilmavoimat voisi-
28474:  kohtaan oikein. Huolestuttavaksi lentäjäkadon         vat lisätä uusien lentäjien koulutusta. On ainoas-
28475:  tekee se, että Finnairille siirtyvät lentäjät ovat    taan budjettitekniikasta kiinni, että lentäjän puo-
28476:  osinjuuri niitä pilotteja,jotka on koulutettu len-    lesta maksettujen korvausten veroseuraamusten
28477:  tämään uusimmalla kalustolla eli Horneteilla.         markkamäärä siirrettäisiin myös ilmavoimien
28478:  Puolustusvoimien johto on tullut tässä tilantees-     käyttöön koulutuskustannusten kattamiseksi.
28479:  sa lentäjiä vastaan yli sen, mitä kohtuudella voi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28480:  daan odottaa.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28481:     Kun ilmavoimat menettävät yhden huipputa-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28482:  son taistelulentäjän Finnairille lentämään char-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28483:  ter-lentoja aurinkorannoille, maanpuolustuk-
28484:  semme menettää samalla 10 miljoonan markan                       Onko tarkoitus sopia uusissa palvelus-
28485:  koulutuspanoksen. Finnair puolestaan säästää                  sopimuksissa ilmavoimiin lentäjäkoulu-
28486:  noin miljoonan saadessaan perusteellisesti kou-               tukseen tulevien osalta nykyistä huomat-
28487:  lutetun piiotin käyttöönsä. Tässä tilanteessa olisi           tavasti korkeammasta sopimussakosta
28488:  kohtuullista, että samalla kun ilmavoimien lentä-             tai koulutuskustannusten osittaisesta
28489:  jien palkkausta, urakiertoa sekä lentotuntien                 korvaamisesta?
28490:   määrää kohennetaan, puututtaisiin myös palve-
28491: 
28492:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
28493: 
28494:                                            Markku Pohjola /sd
28495: 
28496: 
28497: 
28498: 
28499:  280043
28500: 2                                            KK 1675/1998 vp
28501: 
28502: 
28503: 
28504: 
28505:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
28506: 
28507:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Iisilla ratkaisuilla. Työtä jatketaan muun muassa
28508: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            siten, että puolustusvoimat asettaa kaksi työryh-
28509: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          mää. Toisessa selvitetään ilmavoimien ohjaajien
28510: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku              koulutusjärjestelmän kehittämistarpeita sekä
28511: Pohjolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            toimenpiteitä poislähteneiden ohjaajien korvaa-
28512: n:o 1675:                                                miseksi ja toisessa toteutettujen palkkauksellis-
28513:                                                          ten ratkaisujen sekä sitoumusjärjestelmän vai-
28514:            Onko tarkoitus sopia uusissa palvelus-        kuttavuutta ja kehittämistarpeita. Viimeksi mai-
28515:         sitoumuksissa ilmavoimiin lentäjäkoulu-          nitussa työryhmässä on tarkoitus selvittää syväl-
28516:         tukseen tulevien osalta nykyistä huomat-         lisemmin eri vaihtoehtoisia malleja sitoumusjär-
28517:         tavasti korkeammasta sopimussakosta              jestelmän kehittämiselle ottaen huomioon myös
28518:         tai koulutuskustannusten osittaisesta            koulutusaika ja -kustannukset sekä sitoumuksen
28519:         korvaamisesta?                                   rikkomisesta maksettavat korvaukset. Molem-
28520:                                                          pien työryhmien tulee saada työnsä päätökseen
28521:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              vuoden 1999 aikana. Tuloksia pyritään hyödyn-
28522: taen seuraavaa:                                          tämään jo seuraavien koulutukseen otettavien
28523:                                                          lentäjien osalta.
28524:    Liikenneilmailun voimakas kasvu, lentäjän                 Yhteiskunnan kustantamaa ammattilentäjien
28525: ammattiin soveltuvien henkilöiden rajallinen             koulutusta sekä pidemmän aikavälin ilmailun
28526: määrä sekä liikennelentäjäkoulutuksen volyymi            koulutuksellisia perusratkaisuja on selvittänyt
28527: ovat tekijöitä, jotka ovat aikaansaaneet tilan-          liikenneministeriön työryhmä, jossa ovat olleet
28528: teen, jossa lentoyhtiöille on syntynyt tarve rekry-      edustettuina viranomaistahoina valtiovarainmi-
28529: toida nopeasti lentäjiä siviili-ilmailun tehtäviin.      nisteriö, liikenneministeriö, opetusministeriö,
28530: Tämän seurauksena lähes 70 ilmavoimien ohjaa-            puolustusministeriö, pääesikunta, Ilmavoimien
28531: jaa on siirtynyt tai siirtymässä siviili-ilmailun teh-   esikunta, Ilmailulaitos ja rajavartiolaitos sekä lii-
28532: täviin.                                                  kenneilmailun osalta Finnair Oyj ja Suomen
28533:    Tämän ilmavoimien toimintaa haittaavan ke-             Lentotoimenharjoittajien Liitto. Työryhmässä
28534: hityskulun katkaisemiseksi on ryhdytty useisiin           on käsitelty myös kysymystä koulutuskustan-
28535: toimenpiteisiin. Ohjaajaupseerin palvelusuran            nusten osittaisesta korvaamisesta. Työryhmä
28536: houkuttelevuutta on pyritty parantamaan sekä              luovuttaa raporttinsa maaliskuun loppuun men-
28537: koulutuksellisilla uudistuksilla että palkkauksel-        nessä.
28538: 
28539:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
28540: 
28541:                                                                         Puolustusministeri Anneli Taina
28542:                                             KK 1675/1998 vp                                               3
28543: 
28544: 
28545: 
28546: 
28547:                                          Tili Riksdagens Talman
28548: 
28549:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           svarsmakten tillsätter två arbetsgrupper. 1 den
28550: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ena utreds utvecklingsbehoven i fråga om utbild-
28551: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ningssystemet för flygvapnets piloter samt åtgär-
28552: dagsman Markku Pohjola undertecknade skrift-           der i syfte att ersätta de piloter som flyttat, och i
28553: Iiga spörsmål nr 1675:                                 den andra verkningarna av och utvecklingsbeho-
28554:                                                        ven i fråga om de lönemässiga avgöranden som
28555:           Är avsikten när det gäller dem som tas       fattats och förbindelsearrangemanget. 1 den sist-
28556:        in tili flygvapnets flygarutbildning att av-    nämnda arbetsgruppen skall olika alternativa
28557:        tala om betydligt högre avtalsböter än för      modeller för utveckling av förbindelsearrange-
28558:        närvarande i de nya tjänstgöringsförbin-        manget mera ingående utredas med beaktande
28559:        delserna eller om partiell ersättning för       också av utbildningstiden och -kostnaderna samt
28560:        utbildningskostnaderna?                         de ersättningar som skall utbetalas om förbindel-
28561:                                                        sen bryts. Bägge arbetsgrupperna skall slutföra
28562:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sitt arbete under år 1999. A vsikten är att utnyttja
28563: anföra följande:                                       resultaten redan vid nästa intagning tili flygarut-
28564:                                                        bildningen.
28565:    Trafikflygets kraftiga tillväxt, det begränsade         Den av samhället bekostade utbildningen för
28566: antalet personer som lämpar sig för flygaryrket        yrkespiloter samt de grundläggande avgörande-
28567: samt trafikflygarutbi1dningens volym är faktorer       na på Iängre sikt beträffande utbildningen inom
28568: som har 1ett tili den situationen att flygbolagen      luftfarten har utretts av en en arbetsgrupp vid
28569: snabbt måste kunna rekrytera flygare för uppgif-       trafikministeriet där myndigheterna represente-
28570: ter inom den civila luftfarten. Tili följd därav har   rats av finansministeriet, trafikministeriet, un-
28571: närmare 70 av flygvapnets piloter flyttat eller        dervisningsministeriet, försvarsministeriet, hu-
28572: håller på att flytta till uppgifter inom den civila    vwHaben, staben för flygvapnet, Iuftfartsverket
28573: luftfarten.                                            och gränsbevakningsväsendet samt trafikflyget
28574:    1 syfte att bryta denna för flygvapnets verk-       av Finnair Oy och Suomen lentotoimenharjoit-
28575: samhet negativa utveck1ing har ett flerta1 åtgär-      tajien Liitto. Arbetsgruppen har också behandlat
28576: der inletts. Man har försökt göra pilotofficerar-      frågan om partiell ersättning för utbildningskost-
28577: nas tjänstgöringskarriär akttraktivare såväl ge-       naderna. Arbetsgruppen överlämnar sin rapport
28578: nom utbildningsreformer som genom lönemässi-           före utgången av mars månad.
28579: ga lösningar. Arbetet fortsätts bl.a. så att för-
28580: 
28581:      Helsingfors den 4 mars 1999
28582: 
28583:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
28584:                                            KK 1676/1998 vp
28585: 
28586: Kirjallinen kysymys 1676
28587: 
28588: 
28589: 
28590: 
28591:                                    Reijo Kallio /sd: Telakkatukien myöntämiskäytännöstä
28592: 
28593: 
28594:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28595: 
28596:    Euroopan unionin jäsenmaissa on tarkoitus             Julkisuuteen on tullut myös tietoja, että kaup-
28597: lopettaa telakoille myönnettävä suora tilaustuki      pa- ja teollisuusministeriö olisi kiristänyt tuki-
28598: vuoden 2000 lopussa. Siihen asti tukikattona on       käytäntöään, millä omalta osaltaan olisi tilaus-
28599: 9%.                                                   ten saantia vaikeuttava vaikutus. Erityisesti on
28600:     Suomen telakkatuen jatkamisesta käytiin vii-      viitattu siihen, että meillä ei anneta Euroopan
28601: me vuoden lopulla niin eduskunnassa kuin yh-          unionin sallimaa korkeinta 9 %:n tukea.
28602: teiskunnassa laajemminkin perusteellinen kes-            Jos näin on, niin tämä ei mielestäni ole perus-
28603: kustelu. Tällöin hallitus ja eduskunta päättivät      teltua. Ei olisi johdonmukaista, että kilpailuti-
28604: siirtää silloin käyttämättä olleen tilausvaltuuden    lanteen kiristyttyä Suomessa toimivien telakoi-
28605: vuodelle 1999. Näin turvattiin telakkatuenjatka-      den mahdollisuuksia saada tilauksia vaikeutet-
28606: minen ilman katkoa. Tämä siirretty valtuus mah-       taisiin tuen myöntämiskäytäntöä kiristämällä.
28607: dollistaa noin 2 miljardin markan laivatilaukset.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28608:     Seuraavan eduskunnan ja hallituksen tehtävä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28609: nä on arvioida vuoden 2000 loppuun kestävän           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28610: siirtymäkauden tukitarve ja tehdä tältä osin tar-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28611:  vittavat päätökset. Lähtökohtana tässä pohdin-
28612:  nassa tulee olla tasavertaisten kilpailuedellytys-               Onko kauppa- ja teollisuusministe-
28613:  ten takaaminen Suomessa toimiville telakoille.                riössä tehty telakkatuen suhteen uusia
28614:     Suomessa toimivat telakat eivät viime aikoina              linjauksia ja kiristetty tuen myöntämis-
28615:  ole saaneet uusia tilauksia. Osaltaan tähän on                käytäntöä, ja jos on, niin mihin tämä pe-
28616:  vaikuttanut offshore-kysynnän vähäisyys öljyn                 rustuu?
28617:  hinnan alhaisuuden vuoksi. Myös kansainväli-
28618:  nen kilpailutilanne on ollut vaikea.
28619: 
28620:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
28621: 
28622:                                             Reijo Kallio /sd
28623: 
28624: 
28625: 
28626: 
28627:  280043
28628: 2                                          KK 1676/1998 vp
28629: 
28630: 
28631: 
28632: 
28633:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28634: 
28635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          edelleen suoran tilaustuen vuoden 2000 loppuun
28636: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tukikaton ollessa edelleen 9 %ja konversioiden
28637: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         osalta 4,5% aluksen sopimushinnasta. Kauppa-
28638: jäsenen vastattavaksi kansanedustajan Reijo             ja teollisuusministeriö on mahdollistanut asetuk-
28639: Kallion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            sen noudattamisen Suomessa ministeriön pää-
28640: n:o 1676:                                               töksellä telakkateollisuuden kilpailuedellytysten
28641:                                                         turvaamiseen myönnettävästä valtion avustuk-
28642:           Onko kauppa- ja teollisuusministe-            sesta annetulla päätöksellä. Se annettiin 14 päi-
28643:        riössä tehty telakkatuen suhteen uusia           vänä tammikuuta 1999 ja se on voimassa
28644:        linjauksia ja kiristetty tuen myöntämis-         31.12.1999 saakka. Valtioneuvoston raha-asiain-
28645:        käytäntöä, ja jos on, niin mihin tämä pe-        valiokunta puolsi mainittua ministeriön päätöstä
28646:        rustuu?                                          lausumalla siten, "että käytettävissä olevan mää-
28647:                                                         rärahan niukkuuden johdosta ei ole perusteltua
28648:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            maksaa täysimääräistä 9 %:n tukea laivanraken-
28649: vasti seuraavaa:                                        nustilauksista. Työllisyys- ja telakoiden tasaver-
28650:                                                         taisen kohtelun perusteella tukiprosenttien tulee
28651:    Kuten aikaisemminkin on todettu, niin suo-           olla enimmäismääriä alhaisempia ja kohdistua
28652: malaisen telakkatuen tarvetta on perusteltu kil-        mahdollisimman tasavertaisesti telakoiden kes-
28653: pailuedellytysten takaamisella Suomessa toimi-          ken." Joskaan lausumaa ei voida pitää ehdotto-
28654: ville telakoille ja työn turvaamisella telakoille ja    mana, niin kauppa- ja teollisuusministeriö kat-
28655: välillisesti niiden alihankkijoille. Tästä lähtökoh-    soo sen sitovan omaa päätöksentekoaan. Muilta
28656: dasta ei ole luovuttu. Telakoiden tuotantotukien        osin kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole kiristä-
28657: myöntämiskäytäntö sidottiin avustuksia annet-            nyt eikä nykyisen hallituksen aikana tule kiristä-
28658: taessa aluksi Euroopan unionin ns. seitsemän-            määnkään tukien myöntämiskäytäntöä. Sen si-
28659: teen laivanrakennusdirektiiviin ja sittemmin            jaan telakoiden tarjouskilpailutilanteiden seu-
28660: neuvoston asetukseen laivanrakennusteollisuu-            raamiseen tullaan kiinnittämään aikaisempaa
28661: delle myönnettävän tuen uusien sääntöjen vah-           enemmän huomiota, jotta kauppa- ja teollisuus-
28662: vistamisesta (EY) N :o 1540/98, joka annettiin 29        ministeriö, tuen myöntäjänä, voi olla vakuuttu-
28663: päivänä kesäkuuta 1998 ja joka tuli voimaan 1            nut tuen ratkaisevasta merkityksestä tilauksen
28664: päivänä tammikuuta 1999. Tämä asetus sallii              saamiselle Suomessa toimivalle telakalle.
28665: 
28666:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1999
28667: 
28668:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
28669:                                            KK 1676/1998 vp                                                3
28670: 
28671: 
28672: 
28673: 
28674:                                         Tili Riksdagens Talman
28675: 
28676:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            fråga om nybyggnad och 4,5 % när det är fråga
28677: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            om ombyggnad. Handels- och industriministe-
28678: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        riet har gjort det möjligt att följa förordningen i
28679: dagsman Reijo Kallio undertecknade skriftliga          Finland genom att utfårda ett ministeriebeslut
28680: spörsmå1 nr 1676:                                      om statligt understöd för tryggande av varvsin-
28681:                                                        dustrins konkurrensbetingelser. Detta beslut ut-
28682:           Har handels- och industriministeriet         fårdades den 14 januari 1999 och det gäller t.o.m.
28683:        stakat ut nya linjer i fråga om varvsstödet     den 31 december 1999. Statsrådets finansutskott
28684:        och skärpt bevillningspraxis i fråga om         förordade nämnda ministeriebeslut genom föl-
28685:        det, och om så är fallet, på vad baserar sig    jande uttalande om beslutet: "... att dettili följd
28686:        detta?                                          av det knappa anslag som står tili buds inte är
28687:                                                        motiverat att betala ut fulla 9 % i stöd för en
28688:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          byggnadsbeställning av ett fartyg. Utgående från
28689: anföra följande:                                       sysselsättningsaspekter och enjämlik behandling
28690:                                                        av varven bör stödprocenten vara lägre än maxi-
28691:    Som det också tidigare har konstaterats så har      mibeloppen q_ch så jämlikt som möjligt inriktas
28692: behovet av finskt varvsstöd motiverats med att         på varven." Aven om detta uttalande inte kan
28693: det garanterar konkurrensbetingelserna för de          anses ovillkorligt, anser handels- och industrimi-
28694: varv som är verksamma i Jandet och tryggar             nisteriet att det binder ministeriets eget bes1uts-
28695: arbete för varven och indirekt för deras under1e-      fattande. Tili övriga delar har handels- och indu-
28696: verantörer. Denna princip har inte övergetts.          striministeriet inte skärpt praxis för beviljande a v
28697: Praxis vid beviljandet av produktionsstöd tili         stöd och kommer inte heller att göra det under
28698: varven bands till en början vid Europeiska unio-       den nuvarande regeringens tid. Däremot kom-
28699: nens s.k. sjunde varvsdirektiv och sedermera vid       mer mera uppmärksamhet än tidigare att fåstas
28700: rådets förordning om fastställande av nya regler       vid bevakningen av de situationer där varven
28701: för stöd tili varvsindustrin (EG) nr 1540/98, som      konkurrerar genom offerter, för att handels- och
28702: gavs den 29 juni 1998 och trädde i kraft den 1         industriministeriet i egenskap av stödbeviljare
28703: januari 1999. Denna förordning tillåter fortsätt-      skall kunna försäkra sig om att stödet är av
28704: ningsvis ett direkt beställningsstöd tili utgången     avgörande betydelse för att en beställning skall
28705: av år 2000, medan maximistödet fortsättningsvis        fås tili ett varv som är verksamt i Finland.
28706: är 9% av det avtalade priset på fartyget när det är
28707: 
28708:      Helsingforsden 26 februari 1999
28709: 
28710:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
28711:                                              KK 1677/1998 vp
28712: 
28713: Kirjallinen kysymys 1677
28714: 
28715: 
28716: 
28717: 
28718:                                     Sulo Aittoniemi lkesk: Eläkeläisten ostovoiman jälkeenjääneisyy-
28719:                                          destä
28720: 
28721: 
28722:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28723: 
28724:     Vuosikymmenen alun laman maksumiehiksi              rausvakuutusmaksusta, ei ole luovuttu. Puhu-
28725: joutuivat erityisesti eläkeläiset. Ahon hallituksen     taan, että eläkeläisten reaaliansiot olisivat jää-
28726: aikana poistettiin eläkkeiden indeksikorotukset         neet palkansaajien reaalituloista jälkeen 1990-
28727: ja eläkeläisten maksettavaksi sälytettiin mm. yli-      luvun aikana 6-8 %. Hallitus varmasti tietää
28728: määräiset eläke- ja sairausvakuutusmaksut.              jälkeenjääneisyyden ja sen, miten asia voitaisiin
28729: Ahon hallituksen ansioksi on toki rehellisyyden         korjata.
28730: nimissä todettava se, että kaikkia tulonsaajaryh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28731: miä kohdeltiin tasapuolisesti. Suurituloiset jouti-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28732: vat tinkimään suhteessa saman verran pienitu-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28733: loisten kanssa.                                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28734:     Pitkässä juoksussa erityisesti pienituloiset elä-
28735: keläiset ovat eläkkeensä ostovoiman suhteenjää-                   Miten paljon eläkeläisten reaaliansiot
28736: neet merkittävästi jälkeen palkkatuloa saavista.               ja ostovoima ovat jääneet 1990-luvulla
28737: Tähän ovat vaikuttaneet Lipposen hallituksen                   jälkeen palkansaajien vastaavasta ansio-
28738: aikana tehdyt vähätuloisia rasittavat veroratkai-              kehityksestä ja miten tämä asia on tule-
28739:  sut sekä se, että pahimman laman aikana sälyte-               vaisuudessa korjattavissa?
28740:  tyistä lisämaksuista, kuten ylimääräisestä sai-
28741:      Helsingissä l 0 päivänä helmikuuta 1999
28742: 
28743:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
28744: 
28745: 
28746: 
28747: 
28748: 280043
28749: 2                                          KK 1677/1998 vp
28750: 
28751: 
28752: 
28753: 
28754:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28755: 
28756:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Eläketulojen kehitystä kuvaava TEL-indeksi
28757: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on noussut vuodesta 1990 vuoteen 1998 mennes-
28758: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sä työikäisten osalta 23,2 prosenttia ja eläkeikäis-
28759: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ten osalta 20,4 prosenttia. Samaan aikaan hinnat
28760: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ovat kohonneet 16,7 prosenttia, joten brutto-
28761: n:o 1677:                                             määräisiin eläkkeisiin on tullut reaalista korotus-
28762:                                                       ta alle 65-vuotiailla 6,5 prosenttia ja 65 vuotta
28763:           Miten paljon eläkeläisten reaaliansiot      täyttäneilläkin 3, 7 prosenttia. Tosin monta ker-
28764:        ja ostovoima ovat jääneet 1990-luvulla         taa on tullut esille, että eläkeläiset eivät joko tiedä
28765:        jälkeen palkansaajien vastaavasta ansio-       tai huomaa, että kansaneläkkeiden ja työeläkkei-
28766:        kehityksestä ja miten tämä asia on tule-       den ostovoima on turvattu hintojen nousulta.
28767:        vaisuudessa korjattavissa?                         Vuoden 1997 lopussa keskimääräinen koko-
28768:                                                       naiseläke oli 5 248 markkaa kuukaudessa, missä
28769:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ei ole mukana niin sanottuja SOLITA-eläkkeitä.
28770: vasti seuraavaa:                                      Vastaava kokonaiseläke oli vuoden 1990 lopussa
28771:                                                       3 896 markkaa kuukaudessa. Siten vuoden 1990
28772:    Eläkkeensaajien tulokehitykseen vaikuttaa          lopusta vuoden 1997 loppuun keskimääräinen
28773: kolme keskeistä asiaa: TEL- ja KEL-indeksitar-        eläke on bruttomääräisesti kasvanut 32 prosent-
28774: kistukset, verotus ja eläkkeensaajilta perittävä      tia, mikä merkitsee reaalista kasvua myös eläke-
28775: sairausvakuutusmaksu sekä se, että uudet eläk-        läiskotitalouksien keskimääräisissä nettotulois-
28776: keet ovat yleensä markkamääräisesti suurempia         sa.
28777: kuin aiemmin myönnetyt eläkkeet. Viimeksi mai-            Vastaavalla tavalla tarkasteltaessa palkansaa-
28778: nittu seikkajohtuu siitä, että työeläkejärjestelmä    jakotitalouksien keskimääräiset reaaliset netto-
28779: on vielä eläkkeen täysimääräiseen karttumiseen        tulot ovat kehittyneet eläkeläisiä heikommin.
28780: nähden voimaantulovaiheessa. Kansaneläkkeen           Eläkkeensaajakotitalouksien osalta keskimää-
28781: pohjaosaan tehdyt muutokset vaikuttavat lisäksi       räisen eläkkeen kasvuun on vaikuttanut myös se,
28782: keski- ja suurituloisten eläkkeensaajien eläkkei-     että uudet eläkkeet ovat yleensä suurempia kuin
28783: den kehitykseen.                                      aiempina vuosina myönnetyt eläkkeet. Tämän
28784:    Lamavuodet ja väestön ikääntyminenjohtivat         vuoksi eri eläkeläisryhmissä tilanne eläkkeiden
28785: aikanaan siihen, että eläketurvan rakenteita on       kehityksen osalta vaihtelee.
28786: jouduttu 1990-luvulla tarkistamaan sekä työ-              Kun tarkastellaan vuonna 1990 eläkkeellä ol-
28787: että kansaneläkejärjestelmässä. Näillä toimenpi-      leiden yksittäisten eläkkeensaajien nettoeläkkei-
28788: teillä on haluttu varmistaa eläkejärjestelmien        den kehitystä vuodesta 1990 vuoteen 1998, ovat
28789: etuuksien ja maksujen välinen tasapaino. Tar-         eläketulot nousseet nimellisesti. Nousu on ollut
28790: koituksena on ollut, että ihmisille kyetään mak-      eläketulojen suuruudesta riippuen 15 prosentista
28791: samaan lainsäädännön lupaamat eläkkeet jat-           runsaaseen 21 prosenttiin. Reaalisesti nettoeläk-
28792: kossakin ja ettei eläketurvaan jouduttaisi tulevai-   keet ovat keskimäärin pysyneet lähes ennallaan.
28793: suudessakaan tekemään sellaisia muutoksia, joi-       Pienimmät eläkkeet ovat kuitenkin kasvaneet.
28794: den vuoksi eläkeläisten työssäoloaikaisen toi-        Myös suurimmissa eläkkeissä reaalimuutos on
28795: meentulon tai perustoimeentulon turvaavan elä-        kääntynyt positiiviseksi. Sen sijaan keskimää-
28796: ketason säilyminen saattaisi vaarantua. Myös          räisten nettoeläkkeiden reaalinen muutos on
28797: julkisen talouden tuloja eli veroja ja sosiaaliva-    edelleen lievästi negatiivinen.
28798: kuutusmaksuja jouduttiin kaikkien väestöryh-              Vastaavan yksilökohtaisen näkökulman so-
28799: mien osalta lamavuosina väliaikaisesti lisää-         veltaminen palkansaajien tulokehitykseen on
28800: mään, mutta näitä verojen ja maksujen korotuk-        vaikeampaa. Palkansaajien tulokehitys ei ole sa-
28801: sia on kuitenkin myöhemmin voitu asteittain           malla tavalla vakaatakuin eläkeläisten. Esimerk-
28802: karsia.                                               kinä tästä on 1990-luvun suurtyöttömyys. Palk-
28803:                                           KK 1677/1998 vp                                             3
28804: 
28805: kakehitykseen vaikuttaa myös esimerkiksi uralla      tui kansaneläkkeen pohjaosan alentamisen aien-
28806: eteneminen. Yksi vertailutapa on seurata sopi-       tamisesta helmikuun alusta tammikuun alkuun.
28807: muspalkkojen nousua, jolloin työuralla etenemi-      Pohjaosan alentamista aiennettiin, jotta alennus
28808: nen ja määrävuosilisät eivät vaikuta tulokseen.      voi tapahtua samanaikaisesti vuoden 1999 vero-
28809: Sopimuspalkkojen ostovoiman muutos on vuo-           korttien voimaantulon kanssa. Aientamisesta ai-
28810: sina 1990-1999 ollut positiivinen, nettopalkat       heutuva eläketulon menetys korvattiin alenta-
28811: ovat kasvaneet reaalisesti keskimäärin noin          malla kansaneläkkeen pohjaosaa 20 prosentin
28812: 3 prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksi on      sijasta vain 17,3 prosenttia. Pohjaosasta jäljelle
28813: noussut tätä enemmin, mutta saman työnantajan        jäävä 2,7 prosenttia poistuu viimeistään vuoden
28814: palveluksessa samassa työtehtävässä ollen henki-     2002 alussa.
28815: lön tulokehitys ei välttämättä ole ollut niin hyvä      Kaikkiaan eläkkeensaajien tulokehitys on
28816: kuin ansiotasoindeksin kehitys osoittaisi.            1990-luvulla ollut vakaampaa kuin palkansaa-
28817:    Hallitus on pyrkinyt parantamaan eläkkeen-        jien. Lama ja työttömyys pienensivät 1990-luvun
28818: saajien ostovoimaa poistamalla vuoden 1996           alussa monien palkansaajien tuloja, mistä oli vai-
28819: kansaneläkejärjestelmän uudistuksen yhteydes-        kutuksia myös eläkkeiden rahoitukseen.
28820: sä kansaneläkevakuutusmaksun myös eläketu-              Vuosikymmenen loppupuolella palkansaajien
28821: loa saavilta. Eläkkeensaajien korotettua sairaus-    tulokehitys on ollut myönteistä. Siten talouden
28822: vakuutusmaksua alennettiin vuonna 1998 sai-          elpymisestä ja työllisyyden paranemisesta aiheu-
28823: rausvakuutusmaksun yleisen 0,40 pennin alen-         tuva palkkasumman kasvu takaa osaltaan myös
28824: nuksen lisäksi 0,30 penniä veroäyriltä ja vuonna     eläkkeiden tason säilymistä, sillä esimerkiksi työ-
28825:  1999 eläkkeensaajien korotettua maksua alen-        eläkkeiden indeksitarkistukset rahoitetaan palk-
28826: nettiin edelleen 0,30 penniä veroäyriltä.            katulon perusteella määräytyvillä työeläkemak-
28827:    Eduskunta on lisäksi 1.12.1998 hyväksynyt         suilla. Turvaamalla eläkkeiden riittävä rahoitus-
28828: lainmuutoksen, jolla korvattiin eläkkeensaajille     pohja pystytään takaamaan myös eläkkeensaa-
28829: vuonna 1999 se eläketulon menetys, joka aiheu-       jien tulotason säilyminen.
28830: 
28831:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
28832: 
28833:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28834: 4                                         KK 1677/1998 vp
28835: 
28836: 
28837: 
28838: 
28839:                                        Tili Riksdagens Talman
28840: 
28841:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     den offentliga ekonomin, dvs. skatterna och soci-
28842: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       alförsäkringsavgifterna, men dessa skatte- och
28843: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     avgiftshöjningar har dock senare stegvis kunnat
28844: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga         avskaffas.
28845: spörsmål nr 1677:                                        APL-indexet, som beskriver pensionsinkom-
28846:                                                      sternas utveckling, har stigit mellan 1990 och
28847:          Hur mycket har pensionärernas realin-       1998 med 23,2% för personer i arbetsför ålder
28848:        komster och köpkraft börjat släpa efter       och med 20,4 % för pensionärerna. Under sam-
28849:        på 1990-talet jämfört med löntagarnas         ma tid har priserna stigit med 16,7 %, vilket inne-
28850:        motsvarande förtjänstutveckling och hur       bär att pensionernas bruttobelopp har stigit reellt
28851:        kan detta korrigeras i framtiden?             med 6,5 % för personer under 65 år och med
28852:                                                      3, 7 % för personer som har fyllt 65 år. Det har
28853:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dock många gånger kommit fram att pensionä-
28854: anföra följande:                                     rerna antingen inte vet eller märker att folkpen-
28855:                                                      sionernas och arbetspensionernas köpkraft har
28856:    På pensionstagarnas inkomstutveckling inver-      skyddats mot prisstegringen.
28857: kar tre huvudsakliga faktorer, nämligen APL-             1 slutet av 1997 var den totala pensionen i
28858: och FP-indexjusteringarna, beskattningen och         genomsnitt 5 248 mk i månaden och då har man
28859: den sjukförsäkringspremie som uppbärs av pen-        inte räknat med de s.k. SOLITA-pensionerna.
28860: sionstagarna samt det faktum att markbeloppen        Motsvarande totala pension vid utgången av
28861: för de nya pensionerna i allmänhet är större än      1990 var 3 896 mk i månaden. Från utgången av
28862: för pensioner som har beviljats tidigare. Den        1990 tili utgången av 1997 hade den genomsnitt-
28863: sistnämnda omständigheten beror på att arbets-       liga pensionens bruttobe1opp således stigit med
28864: pensionssystemet ännu är i ikraftträdelseskedet      32 %, vilket innebär en reell ökning även i pen-
28865: när det gäller intjäning av full pension. De änd-    sionärshushållens genomsnittliga nettoinkom-
28866: ringar som gjorts i folkpensionens basdel inver-     ster.
28867: kar dessutom på pensionernas utveckling i fråga          På motsvarande sätt betraktat har utveckling-
28868: om pensionärer med medelhöga och höga in-            en för 1öntagarhushållens genomsnittliga reella
28869: komster.                                             nettoinkomster varit svagare än pensionärernas.
28870:    Depressionsåren och befolkningens åldrande        När det gäller pensionärshushållen har även det
28871: medförde på sin tid att pensionsskyddets upp-        faktum att de nya pensionerna i allmänhet är
28872: byggnad behövde ses över på 1990-talet inom          större än de pensioner som har beviljats under
28873: både arbets- och folkpensionssystemet. Med           tidigare år bidragit tili att den genomsnittliga
28874: hjälp av dessa åtgärder har man velat garantera      pensionen har blivit större. På grund av detta
28875: en viss balans mellan förmånerna och avgifterna      varierar pensionsutvecklingen för de olika pen-
28876: i pensionssystemen. Avsikten har varit att man       sionärsgrupperna.
28877: även i fortsättningen skall kunna beta1a de för-         Då man betraktar nettopensionernas utveck-
28878: måner som fastställs i lagstiftningen och att man    ling från 1990 ti111998 för enskilda pensionstaga-
28879: inte heller i framtiden skall bli tvungen att göra   re som var pensionerade 1~?0, har pensionsin-
28880: sådana ändringar i pensionsskyddet som kan           komsterna ökat nominellt. Okningen har varie-
28881: äventyra bibehållandet av pensionärernas ut-         rat mellan 15 % och drygt 21 % beroende på
28882: komst under den tid de arbetar eller den pen-        pensionsinkomsternas storlek. Reellt sett har
28883: sionsnivå som tryggar den grundläggande ut-          nettopensionerna i genomsnitt legat på ungefår
28884: komsten. Under den ekonomiska depressionen           samm~. nivå. De minsta pensionerna har dock
28885: blev det även nödvändigt i fråga omalla befolk-      stigit. Aven i fråga om de största pensionerna har
28886: ningsgrupper att tillfålligt öka inkomsterna inom    den reella förändringen svängt så att den blivit
28887:                                              KK 1677/1998 vp                                               5
28888: 
28889: positiv. Den reella förändringen för nettopensio-             Riksdagen godkände dessutom den 1 decem-
28890: nerna i genomsnitt är däremot fortfarande en              ber 1998 en lagändring genom viiken pensionsta-
28891: aning negativ.                                            garna betaldes ersättning 1999 för den pensions-
28892:    Det är svårare att tillämpa motsvarande indi-          inkomstförlust som berodde på att sänkningen
28893: vidbaserade perspektiv på löntagarnas inkomst-            av folkpensionens basdel tidigarelades från in-
28894: utveckling. Löntagarnas inkomstutveckling är              gången av februari tili ingången av januari. Sänk-
28895: inte stabil i samma avseende som pensionärernas.          ningen av basdelen tidigarelades för att den skall
28896: Den stora arbetslösheten under 1990-ta1et är ett          kunna ske samtidigt som skattekorten för 1999
28897: exempel på detta. T.ex. karriärutvecklingen in-           träder i kraft. Pensionsinkomstförlusten på
28898: verkar också på löneutvecklingen. En jämförel-            grund av tidigareläggningen ersattes genom att
28899: semetod är att följa med hur avtalslönerna har            folkpensionens basdel sänktes med endast 17,3 %
28900: ökat, varvid en framgångsrik karriär och årstill-         i stället för 20 %. Den del om 2, 7% som kvarstår
28901: läggen inte inverkar på resultatet. F örändringen i       av basdelen kommer att slopas senasti början av
28902: avtalslönernas köpkraft har varit positiv 1990-           2002.
28903:  1999, nettolönerna har reellt sett stigit med ca 3 %         På det hela taget har pensionstagarnas in-
28904: i genomsnitt. Löntagarnas förtjänstnivåindex              komstutveckling på 1990-talet varit stabilare än
28905: har stigit mer än så, men inkomstutvecklingen för         löntagarnas. Tili följd av den ekonomiska de-
28906: en person som har varit anställd hos samma                pressionen och arbetslösheten minskade många
28907: arbetsgivare och med samma uppgifter har inte             löntagares inkomster i början av 1990-talet, vil-
28908: nödvändigtvis varit så bra som utvecklingen av            ket även inverkade på finansieringen av pensio-
28909: förtjänstnivåindexet på visar.                            nerna.
28910:     Regeringen har strävat efter att förbättra pen-           Under slutet av årtiondet har löntagarnas in-
28911:  sionstagarnas köpkraft genom att i samband               komstutveckling varit positiv. Lönesummans
28912:  med reformen av folkpensionssystemet 1996 slo-           tillväxt, som beror på en förbättrad ekonomi och
28913:  pa folkpensionspremien även för personer som             sysselsättning, garanterar således för sin del även
28914:  har pensionsinkomster. Pensionstagarnas för-             att pensionsnivån bibehålls, eftersom t.ex. ar-
28915:  höjda sjukförsäkringspremie sänktes 1998 utöver          betspensionernas indexjusteringar finansieras
28916:  den allmänna sänkningen av sjukförsäkringspre-           med de arbetspensionsavgifter som fastställs på
28917:  mien på 0,40 penni med ytterligare 0,30 penni per        basis av löneinkomsten. Genom att trygga en
28918:  skatteöre, och 1999 sänktes pensionstagarnas             tillräcklig finansieringsgrund för pensionerna
28919:  förhöjda premie dessutom med 0,30 penni per              kan man även garantera att pensionstagarnas
28920:  skatteöre.                                               inkomstnivå bibehålls.
28921: 
28922:       Helsingfors den 4 mars 1999
28923: 
28924:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
28925:                                            KK 1678/1998 vp
28926: 
28927: Kirjallinen kysymys 1678
28928: 
28929: 
28930: 
28931: 
28932:                                    Sulo Aittoniemi lkesk: Elintarvikkeisiin käytettävien lisäaineiden
28933:                                        vaikutuksesta syövän yleistymiseen
28934: 
28935: 
28936:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28937: 
28938:    Suomessa pian joka kolmas ihminen kuolee              Syy on siis tiedossa, mutta mitään ei tehdä.
28939: syöpään. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten          Päinvastoin Euroopan unionin aikana lisäainei-
28940: tauti oli melkoisen tuntematon. Tosin sitä ei juuri   den käyttäminen on mennyt aivan mahdotto-
28941: tutkittukaan. Talon vanhaisäntä kun kuoli rinta-      maksi, eikä suomalaisten auta muu kuin pyristel-
28942: tautiin, todellinen syy jäi selvittämättä.            lä mukana.
28943:     Muutkin kuin hevosmiesten tietotoimisto              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28944: ovat kertoneet, että syövän räjähdysmäisen kas-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28945: vun syynä ovat elintarvikkeisiin käytettävät lisä-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28946: aineet, joilla parannetaan väriä, makua ja säily-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28947: mistä. Ennen vanhaan hyvään aikaan ei tällaisia
28948: ollut, kun maalla possu tai sonninkanttura kellis-              Tietääkö Hallitus, että syövän lisään-
28949: tettiin lahtipenkkiin ja lihat joko kuivattiin tai           tyminen on yhteydessä lisääntyvään lisä-
28950: pantiin suolaan säilymisen takaamiseksi. Ei ollut            aineiden käyttöön elintarvikkeissa, ja
28951: liiemmälti lisäaineita myöskään kaupunkilaisten                 onko Hallituksella mitään keinoja
28952: ruuassa, kun söivät suunnilleen samaa kuin maa-              tänä EU-orjuuden aikana asian korjaa-
28953: laisetkin.                                                   miseksi?
28954: 
28955:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
28956: 
28957:                                          Sulo Aittoniemi lkesk
28958: 
28959: 
28960: 
28961: 
28962: 280043
28963: 2                                           KK 1678/1998 vp
28964: 
28965: 
28966: 
28967: 
28968:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28969:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa             Maailman Syöpätutkimuksen Säätiön (World
28970: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Cancer Research Fund) ja Amerikan Syöpätut-
28971: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kimusinstituutin (American Institute for Cancer
28972: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Research) asiantuntijapaneeli on laajan tutki-
28973: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 1678:              musarvioinnin perusteella esittänyt suosituksia
28974:                                                        syöpäriskiä vähentäväksi ruokavalioksi. Ruoka-
28975:            Tietääkö Hallitus, että syövän lisään-      valion periaatteet noudattavat samoja linjauksia
28976:         tyminen on yhteydessä lisääntyvään lisä-       kuin yleisesti terveyden edistämisen kannalta
28977:         aineiden käyttöön elintarvikkeissa, ja         suositeltava ruokavalio. Pääpaino on oikeissa,
28978:            onko Hallituksella mitään keinoja           monipuolisissa elintarvikevalinnoissa. Syöpäris-
28979:         tänä ED-orjuuden aikana asian korjaa-          kiä vähentävään ruokavalioon suositetaan nor-
28980:         miseksi?                                       maalipainon ylläpitoa, runsaasti kasviksia ja he-
28981:                                                        delmiä, viljavalmisteita ja palkokasveja, lihaa ja
28982:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rasvaa säästellen, rasvaisia ruokia vältellen ja
28983: vasti seuraavaa:                                       suolaa rajoittaen. Homehtuneita ruokia ei tulisi
28984:                                                        nauttia ja käristettyjä ruokia ei tulisi syödä.
28985:    Useat asiantuntijatahot ovat arvioineet, että           Lisäaineiden merkityksen syöpäriskissä on ar-
28986: huonot ruokatottumukset ovat joka kolmannen            vioitu olevan minimaalisen ruokavalion koko-
28987: syöpätapauksen taustalla ja ovat antaneet suosi-       naisuuteen verrattuna, noin prosentin luokkaa
28988: tuksia ruokavalion muuttamiseksi siten, että sillä     riskistä. Edellä mainitut asiantuntijatahot ovat
28989: voidaan ehkäistä syöpäsairauksia yleisesti tai yk-     esittäneet kantanaan seuraavaa: "Milloin lisäai-
28990: sittäisiä syöpäsairauksia, kuten rintasyöpää tai       neiden, vierasaineiden tai muiden jäämien mää-
28991: paksusuolensyöpää.                                     rät ovat säädeltyjä, niiden esiintymisen ruoassa ja
28992:     Ravinnon ja syöpäriskin selvittämiseksi on         juomissa ei tiedetä olevan haitallista. Kuitenkin,
28993: tiedettävä, miten syöpä syntyy. Joka tapauksessa       säätelemätön tai sopimaton käyttö voi olla hai-
28994: kyse on pitkästä tapahtumasarjasta ja lukuisista       taksi terveydelle, erityisesti taloudellisesti kehit-
28995: mahdollisista tekijöistä, jotka saavat alulle ja yl-   tyvissä maissa."
28996: läpitävät tai toisaalta suojaavat solumuutoksia            Asiantuntijat päättelevät nykyisen tutkimus-
28997: (mutaatioita). Ihminen nauttii päivässä pari ki-       ten tiedon perusteella, että vakuuttavaa näyttöä
28998: loa ruokia ja juomia ja saa tästä määrästä luke-       ei ole siitä, että mikään elintarvikkeiden lisäaine
28999: mattomia erilaisia yhdisteitä, niiden joukossa         muuttaisi minkään syöpäsairauden riskiä eikä
29000: pieniä määriä elintarvikkeiden lisäaineita. Hai-       syy-seuraussuhteesta ei ole niin ikään ole näyttöä
29001: tallisten tekijöiden lisäksi ruoassa on myös erilai-   -ja edelleen, että väestötutkimuksiin perustu-
29002: sia suojaavia yhdisteitä. Nykyisen tiedon perus-       vaa näyttöä lisäaineiden oikean käytön syöpäris-
29003: teella ei voida varmuudella sanoa, mitkä yksittäi-     kiä lisäävistä vaikutuksista on erittäin vähän.
29004: set ruoat tai ruokien ainesosat parhaiten suojaisi-        Lisäaineiden käytöllä voidaan myös parantaa
29005: vat soluja muuttumasta syöpäsoluiksi.                  ruoan turvallisuutta, esimerkiksi käytettäessä
29006:    Ravinnon yksittäisiä ainesosia tutkittaessa         säilöntäaineita estämään homeiden kasvua ja si-
29007: löydetäänjatkuvasti lisää solumuutoksia aiheut-        ten syöpävaarallisten homemyrkkyjen muodos-
29008: tavia yhdisteitä, joista osa on todettu myös syö-      tusta.
29009: pää aiheuttaviksi. Ruoassa on koko joukko ai-              Lisäaineiden saantia, pitoisuuksia elintarvik-
29010: neksia, luonnostaan niissä olevia, saastumisen         keissaja siten myös turvallisuutta valvotaan huo-
29011: seurauksena niihin joutuvia tai esimerkiksi            lella. Lisäaineiden saanti Suomessa on selvästi
29012: ruoanvalmistuksessa niihin syntyviä, joiden tie-       alle niin sanottujen ADI-arvojen (hyväksyttävä
29013: detään lisäävän syöpäriskiä. Kysymys on siis lu-       päiväsaantitaso). Tutkimusten mukaan ainoas-
29014: kemattomien eri suuntiin vaikuttavien yhdistei-        taan nitriitin ja sekä keinotekoisina makeuttajina
29015: den yhteisvaikutuksesta, jossa yksittäiset pitoi-      käytettyjen sakkariinin ja syklamaatin määrät
29016: suudet ovat yleensä erittäin pieniä, mutta altis-      olivat lähellä tai yli ADI-arvojen. Näiden samoin
29017: tusaika on pitkä.
29018:                                           KK 1678/1998 vp                                          3
29019: 
29020: kuin monen muunkin lisäaineen saantiin voi jo-      sä arviointityössä samoin kuin siihen perustuvas-
29021: kainen vaikuttaa ruokavalinnoillaan.                sa säädösvalmistelussa niin koko maailmaa kos-
29022:    Lisäaineiden turvallisuuden varmistamiseksi      kevien elintarvikenormien (F AO/WHO Codex
29023: kansainväliset tutkijayhteisöt, kuten YK:n elin-    Alimentarius) kuin Euroopan unionin säädösten
29024: tarvike- ja maatalousjärjestön ja Maailman          osalta. Nyt voimassa olevat Suomen lisäainesää-
29025: terveysjärjestön     lisäaineasiantuntijakomiteat   dökset perustuvat pääosin ennen Suomen ED-
29026: (FAO/WHO/JECFA), Kansainvälinen Syöpä-              jäsenyyttä annettuihin ED-säädöksiin. Eräitä
29027: tutkimusjärjestö (IARC) ja ED:n Elintarvike-        ED-säädöksiä uudistetaan parhaillaan,ja Suomi
29028: asiain tiedekomitea sekä arvostetut kansalliset     osallistuu tähän uudistustyöhön muiden jäsen-
29029: asiantuntijatahot, esimerkiksi Yhdysvaltain         maiden rinnalla. ED:n Elintarvikeasioiden tiede-
29030: Elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) arvioivat yk-    komitea käsittelee ja antaa arvionsa lisäaineiden
29031: sittäisten aineiden vaikutuksia ja määrittelevät    turvallisuudesta ainekohtaisesti. Näiden arvioi-
29032: hyväksyttävän päiväsaannin määriä (ADI-ar-          den perusteella tehdään hallinnolliset päätökset.
29033: voja). Tässä arvioinnissa syöpävaarallisuus on      Suomi on tasavertaisena jäsenmaana mukana
29034: keskeistä.                                          valmistelutyössä.
29035:    Suomi on aktiivisesti mukana kansainvälises-
29036: 
29037:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
29038: 
29039:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
29040: 4                                           KK 1678/1998 vp
29041: 
29042: 
29043: 
29044: 
29045:                                          Tili Riksdagens Talman
29046: 
29047:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           terna i allmänhet ytterst låga men exponeringsti-
29048: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            den lång.
29049: med1em av statsrådet översänt följande av riks-           En panel av experter från världsfonden för
29050: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-        cancerforskning (World Cancer Research Fund)
29051: ga spörsmål nr 1678:                                   och det amerikanska cancerforskningsinstitutet
29052:                                                        (American Institute for Cancer Research) har på
29053:            Är Regeringen medveten om att ök-           basis av en omfattande forskningsutvärdering
29054:         ningen av cancer har samband med den           gett rekommendationer om kost som minskar
29055:         ökande användningen av tillsatsämnen i         cancerrisken. Dessa kostrekommendationer föl-
29056:         livsmedel, och                                 jer principiellt samma linjer som rekommenda-
29057:            har Regeringen under det nuvarande          tionerna om hälsosam kosti allmänhet. Huvud-
29058:         EU-slaveriet några medel för att rätta tili    vikten ligger på rätta, mångsidiga vai av livsme-
29059:         saken?                                         del. För minskning av cancerrisken rekommen-
29060:                                                        deras att man håller kroppsvikten normal, an-
29061:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vänder rikligt med vegetabilier och frukt, spann-
29062: anföra följande:                                       målsprodukter och baljväxter men undviker feta
29063:                                                        rätter och äter sparsamt med kött, fetter och sait.
29064:     Flera sakkunniga har uppskattat att vart tred-     Mögliga och brynta livsmedel bör inte intas.
29065: je cancerfall beror på dåliga kostvanor och gett          Det har uppskattats att livsmedelstillsatsernas
29066: rekommendationer om ändring av kosten så att           betydelse för cancerrisken är minimal jämfört
29067: den kan förebygga cancersjukdomar i allmänhet          med kosten som en helhet - ungefår en procent
29068: eller enskilda cancersjukdomar, t.ex. bröstcancer      av risken. Ovan nämnda experter har uttryckt
29069: eller tjocktarmscancer.                                följande ståndpunkt: "Det finns inga uppgifter
29070:     För att utreda sambandet mellan kosten och         om att tillsatsämnen, främmande ämnen eller
29071: cancerrisken måste man veta hur cancer utveck-         andra rester i mat och dryck skulle vara hälso-
29072: las. 1 varje fall är det fråga om en lång händelse-    skadliga när de används i reglerade mängder.
29073: kedja och ett stort antal möjliga faktorer som         Oreglerad eller olämplig användning kan dock
29074: sätter i gång och upprätthåller eller också skyd-      skada hälsan, speciellt i utvecklingsländer".
29075: dar cellförändringar (mutationer). Människan              Experterna anser på basis av de tiligängliga
29076: intar dagligen ett par kilo mat och dryck och          forskningsresultaten att det inte finns något över-
29077: därmed samtidigt en stor mängd olika förening-         tygande bevis på att någon livsmedelstilisats
29078: ar, bland dessa små mängder livsmedelstilisatser.      skulle ändra risken för någon cancersjukdom och
29079: Förutom skadliga faktorer innehåller maten ock-        att något orsakssammanhang inte heller har på-
29080: så olika skyddande föreningar. På basis av den         visats- och ytterligare att det finns endast mycket
29081: idag tiligängliga kunskapen kan man inte säga          svaga demografiska bevis på att rätt användning
29082: med säkerhet vilka enskilda födoämnen eller in-        av tilisatsämnen ökar cancerrisken.
29083: gredienser som bäst skyddar cellerna så att de            Med tillsatsämnen kan man också förbättra
29084: inte förvandlas tili cancerceller.                     livsmedelssäkerheten, t.ex. så att konserverings-
29085:    Vid undersökning av de enskilda ingredienser-       medel används för att förebygga mögeltillväxt
29086: na i näringen upptäcks kontinuerligt nya för-          och därmed bildning av mögelgifter som orsakar
29087: eningar som förorsakar cellförändringar. En del        cancerrisk.
29088: av dessa har också konstaterats vara cancerfram-          Tillförseln av tilisatsämnen, deras halter i livs-
29089: kallande. Man vet att en hei del av de ingredienser    medel och således också deras säkerhet överva-
29090: som maten innehåller - antingen ursprungligen          kas noggrant. Tillförseln av livsmedelstillsatser i
29091: eller tili följd av förorening eller exempelvis mat-   Finland underskrider tydligt de sk. ADI-värdena
29092: lagning- ökar cancerrisken. Det är alltså fråga        (acceptabelt dagligt intag). Enligt olika under-
29093: om samverkan mellan otaliga föreningar som             sökningar ligger endast mängderna av nitrit samt
29094: verkar i olika riktningar. Då är de enskilda hal-      sackarin och cyklamat, vilka används som konst-
29095:                                          KK 1678/1998 vp                                            5
29096: 
29097: gjorda sötningsmedel, nära ADI-värdena eller          Finland deltar aktivt i internationellt utvärde-
29098: överskrider dessa. Varochen kan påverka tillför-   ringsarbete och därpå baserad beredning av såväl
29099: seln av dessa ämnen, såsom många andra livs-       globalt gällande livsmedelsnormer (FAO/WHO
29100: medelstillsatser, genom sina egna vai av mat.      Codex Alimentarius) som Europeiska Unionens
29101:    För att garantera livsmedelstillsatsernas sä-   lagstiftning. Den gällande finländska lagstift-
29102: kerhet utvärderar internationella forskargemen-    ningen om tillsatsämnen grundar sig huvudsakli-
29103: skaper de enskilda ämnenas verkan och definie-     gen på sådan EU-lagstiftning som givits före Fin-
29104: rar värdena för acceptabelt dagligt intag (ADI-    lands EU-medlemskap. Viss EU-lagstiftning re-
29105: värden). Exempel på sådana forskargemenska-        videras som bäst och Finland deltar i revider-
29106: per är expertkommitteerna för tillsatsämnen vid    ingsarbetet tillsammans med andra medlemssta-
29107: FN :s livsmedel- och jordbruksorganisation och     ter. EU:s vetenskapliga kommitte för livsmedel
29108: Världshälsoorganisationen (FAO/WHO/JEC-            behandlar och utvärderar tillsatsämnenas säker-
29109: F A), Internationella cancerforskningsinstitutet   het ämnesvis. De administrativa besluten baserar
29110: (IARC) och EU:s vetenskapliga kommitte för         sig på dessa utvärderingar. Finland deltar i be-
29111: livsmedel samt uppskattade nationella expertor-    redningen som en jämlik medlemsstat.
29112: gan, t.ex. det amerikanska livsmedels- och läke-
29113: medelsverket (FDA). Vid denna utvärdering är
29114: cancerrisken en central fråga.
29115: 
29116:      Helsingforsden 4 mars 1999
29117: 
29118:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
29119:                                           KK 1679/1998 vp
29120: 
29121: Kirjallinen kysymys 1679
29122: 
29123: 
29124: 
29125: 
29126:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Uudentyyppisen laintarkastuskunnan perus-
29127:                                       tamisesta lainsäädännön tason hoitamiseksi
29128: 
29129: 
29130:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29131: 
29132:    Laintarkastuskunnan toiminta oli väliaikai-       voimaisempi kuin vuoteen 1996 toiminut fossiili.
29133: sesti peruutettuna muutamia vuosia, kunnes           Sillä pitäisi olla ammattitaitoista henkilökuntaa
29134: koko lautakunnasta luovuttiin vuonna 1996 an-        niin, että kaikki merkittävät lait kulkisivat sen
29135: netulla lailla. Laintarkastuskunnan työn tavoit-     kautta ennen eduskunnan käsittelyä, silti lain-
29136: teet olivat positiivisia, mutta se ei koko aikana    säädäntötyötä hidastamatta.
29137: toiminut kelvollisesti.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29138:    Lainsäädäntötyössä ja nimenomaan lainval-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29139: mistelussa on kuitenkin vakavia puutteita. Edus-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29140: kuntaan tulee usein lakiesityksiä, jotka ovat niin   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29141: huonoja, ettei niistä saa kelvollista kirvesmies-
29142: kään, vaan ne pitää ja ainakin pitäisi palauttaa               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29143: uuteen valmisteluun. Jos huonosta esityksestä               siin aikanaan lopetetun laintarkastus-
29144: yritetään eduskunnan poliittisessa kädenvään-               kunnan toiminnan elvyttämiseksi uudes-
29145: nössä saada aikaan jotakin, niistä tulee kompro-            sa muodossa niin, että kaikki merkittävät
29146: missien tuloksena vain entistä huonompia. Lain-             hallituksen lakiesitykset kulkisivat tämän
29147: valmistelua varten pitäisi siis kiireesti perustaa          tarkastuselimen kautta lainvalmistelu-
29148: uusi Iaintarkastuskunta, mutta erilainen ja elin-           työn surkean tason parantamiseksi?
29149: 
29150:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1999
29151: 
29152:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
29153: 
29154: 
29155: 
29156: 
29157:  280043
29158: 2                                          KK 1679/1998 vp
29159: 
29160:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29161:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Sillä on ammattitaitoista henkilökuntaa, ja kaik-
29162: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ki merkittävät hallituksen lakiesitykset kulkevat
29163: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sen kautta ennen eduskunnan käsittelyä, silti
29164: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         lainsäädäntötyötä hidastamatta. Tarkastuksessa
29165: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          voidaan olennaisestikin parantaa esitysehdotus-
29166: n:o 1679:                                              ten lakiteknistä tasoa ja kieliasua. Tarkastukses-
29167:                                                        sa ei kuitenkaan voida ryhtyä valmistelemaan
29168:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         esityksiä uudelleen. Kysymyksenkin johdannos-
29169:        siin aikanaan lopetetun laintarkastus-          sa katsotaan, että huonot esitykset pitäisi "pa-
29170:        kunnan toiminnan elvyttämiseksi uudes-          lauttaa uuteen valmisteluun". Hallitus onkin
29171:        sa muodossa niin, että kaikki merkittävät       kiinnittänyt lainvalmistelun kehittämistyössään
29172:        hallituksen lakiesitykset kulkisivat tämän      erityistä huomiota esitysten perusvalmistelun ta-
29173:        tarkastuselimen kautta lainvalmistelu-          son nostamiseen.
29174:        työn surkean tason parantamiseksi?                  Valtioneuvoston periaatepäätöksenä 30.5.
29175:                                                        1996 hyväksytyssä valtioneuvoston lainvalmiste-
29176:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lun kehittämisohjelmassa korostetaan, että ku-
29177: taen seuraavaa:                                        kin ministeriö vastaa ensi sijassa itse lainvalmis-
29178:                                                        teluosa laadusta. Ohjelman mukaan ministeriöi-
29179:    Laintarkastuskunnan toiminnan elvyttämi-            den yhtenä tulostavoitteena 1997-1999 on lain-
29180: seksi ei hallituksen piirissä eikä oikeusministe-      valmistelun laadun parantaminen. Ohjelma si-
29181: riössä ole ollut vireillä suunnitelmia. Sen sijaan     sältää yhteensä 33 eri toimenpide-ehdotusta.
29182: hallitus on ryhtynyt moniin muihin toimenpitei-        Ohjelman mukaisesti on muun muassa julkaistu
29183: siin lainvalmistelun kehittämiseksi. Lisäksi on        useita lainvalmisteluoppaita (esim. Lainlaatijan
29184: edelleenkin voimassa valtioneuvoston ohjesään-         opas 1996 ja Lainlaatijan EU-opas 1997). Sää-
29185: nön 40 §:n 1 momentin mukainen velvollisuus            dösehdotusten taloudellisten vaikutusten ja ym-
29186: toimittaa lakiehdotukset tarkastettaviksi oikeus-      päristövaikutusten arvioinnista on valtioneuvos-
29187: ministeriöön, jollei asian kiireellisyydestä välttä-   ton periaatepäätöksenä annettu erilliset ohjeet
29188: mättä muuta johdu. Tarkastuttamisvelvollisuus          kesäkuussa 1998 ja yritysvaikutusten arvioinnis-
29189: koskee sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä        ta 1999. On myös tehostettu lainvalmistelijoiden
29190: versioita. Tarkastuksesta oikeusministeriössä           koulutusta. Kehittämisohjelman mukaisten toi-
29191: vastaa lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto.         mien vaikutus lainvalmistelun laatuun ilmenee
29192:    Tarkastustoimistossa hallituksen esitykset           kuitenkin vasta pitemmällä aikavälillä. Ohjel-
29193: tarkastetaan lakitekniseltä ja kielelliseltä kannal-    massa korostetaankin, että lainvalmistelun ke-
29194: ta. Tarkastettujen lakien osuus säädöskokoel-           hittämisen tulee olla jatkuvaa toimintaa, joten
29195: massa julkaistuista laeista on 1990-luvulla ollut       lainvalmistelun kehittäminen jatkuu luonnolli-
29196: noin 80 prosenttia. Tarkastus on nykyisin myös          sesti myös vuoden 1999 jälkeen.
29197: varsin joutuisaa, niin että tarkastettaviksi lähete-       Kehittämisohjelma koskee lähinnä lakitek-
29198: tyt esitysehdotukset ja muut säädösehdotukset           niikkaa, ja vaikka lakitekniikka on siinä ymmär-
29199: tulevat tarkastetuiksi keskimäärin kahdessa vii-        retty hyvin laajassa merkityksessä, varsinaisen
29200: kossa, ja 80 prosenttia ehdotuksista tarkastetaan       politiikan puolelle siinä ei mennä. Hallitusohjel-
29201: 1-14 päivässä. Tarkastustoimistossa on vuonna           man ja lainvalmistelun kehittämisen yhteensovit-
29202: 1999 lainsäädäntöneuvos toimistopäällikkönä,            tamista samoin kuin kysymystä hallituksen lain-
29203: viisi muuta lainsäädäntöneuvosta, erityisasian-         säädäntöohjelmasta aikatauluineen käsitellään
29204: tuntija ja osastosihteeri. Toimistopäällikkö sekä       tammikuun 1999 lopulla oikeusministerille luo-
29205: kaksi muuta lainsäädäntöneuvosta ja erityis-            vutetussa työryhmän mietinnössä "Valtioneu-
29206: asiantuntija huolehtivat suomenkielisestä ja kol-       voston säädöspolitiikan muodostaminen". Mie-
29207: me lainsäädäntöneuvosta ruotsinkielisestä tar-          tinnössä tarkastellaan myös kysymystä hallituk-
29208: kastuksesta.                                            sen lainvalmistelutyön ja eduskunnan lainsää-
29209:     Tarkastustoimisto täyttää kysymyksen joh-           däntötyön yhteensovittamisesta.
29210: dannossa tarkastuselimene asetetut vaatimukset.
29211: 
29212:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1999
29213: 
29214:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
29215:                                           KK 1679/1998 vp                                             3
29216: 
29217: 
29218: 
29219: 
29220:                                        Tili Riksdagens Talman
29221: 
29222:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ställs på ett granskningsorgan i motiveringen tili
29223: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          spörsmålet. Byrån har en yrkeskunnig personai
29224: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      och de viktigaste regeringspropositionerna
29225: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-      granskas där innan de behandlas av riksdagen,
29226: ga spörsmål nr 1679:                                 utan att lagstiftningsarbetet genom detta skulle
29227:                                                      bli långsammare. Vid granskningen kan man tili
29228:           A vser Regeringen vidta åtgärder för       och med i väsentlig mån förbättra propositions-
29229:        att laggranskningrådet, vars verksamhet i     förslagens Iagtekniska nivå och språkdräkt. Men
29230:        tiderna upphörde, åter skall bli verksamt     man kan dock inte vid granskningen bereda pro-
29231:        i ny utformning så att regeringens alla       positionerna på nytt. 1 motiveringen tili spörsmå-
29232:        viktiga lagpropositioner kunde granskas       let anförs att de dåliga propositionerna borde
29233:        av detta organ i syfte att förbättra den      kunna återsändas för ny beredning. Regeringen
29234:        låga nivån på lagberedningen?                 har också i sitt arbete för utveckling av lagbered-
29235:                                                      ningen fåst särskild uppmärksamhet vid att för-
29236:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bättra den grundläggande beredningen av propo-
29237: anföra följande:                                     sitionerna.
29238:                                                          1 statsrådets program för utveckling av Iagbe-
29239:    Det har inte inom regeringen och inte heller      redningen, vilket godkändes 30.5.1996 som prin-
29240: inom justitieministeriet lagts fram några planer     cipbeslut, understryks att varje ministerium i
29241: på att återuppliva laggranskningsrådets verk-        första hand ansvarar för kvaliteten av den lagbe-
29242: samhet. Däremot har regeringen vidtagit många        redning som sker där. Enligt programmet är en
29243: andra åtgärder för att utveckla Jagberedningen.      av målsättningarna för ministerierna under åren
29244: Dessutom föreligger fortfarande skyldigheten         1997-1999 det att lagberedningens kvalitet för-
29245: enligt 40 § 1 mom. reglementet för statsrådet att    bättras. Programmet innehåller sammanlagt 33
29246: lämna lagförslagen för granskning tili justitiemi-   förslag tiii åtgärder.
29247: nisteriet, om inte ett ärendes brådskande natur          1 enlighet med programmet har bland annat
29248: ovillkorligen kräver annat. Granskningsskyldig-      flera handböcker om lagberedning publicerats
29249: heten gäller både de finskspråkiga och svensk-       (t.ex. Lainlaatijan opas 1996 och Lainlaatijan
29250: språkiga versionerna. För granskningen ansva-        EU-opas 1997). Som principbeslut har särskilda
29251: rar granskningsbyrån vidjustitieministeriets lag-    anvisningar i juni 1998 utfårdats om bedömning-
29252: beredningsa vdelning.                                en av författningsförslagens ekonomiska konse-
29253:     Vid granskningsbyrån granskas regeringspro-      kvenser och miljökonsekvenser och år 1999 om
29254: positionerna både ur lagteknisk och språklig syn-    bedömningen av företagskonsekvenser. Också
29255: vinkel. De granskade lagarnas andel av i författ-    utbildningen av lagberedare har gjorts effektiva-
29256: ningssamlingen publicerade lagar har under           re. lnverkan av alla dessa i utvecklingsprogram-
29257:  1990-talet rört sig kring 80 procent. Granskning-   met avsedda åtgärder på lagberedningen kom-
29258: en sker nuförtiden på ett mycket smidigt sätt så     mer dock att kunna skönjas först på längre sikt. 1
29259:  att propositioner om lagar och andra författning-   programmet betonar man också att utvecklandet
29260:  ar granskas på i genomsnitt två veckor och 80       av lagberedningen är en fortgående process som
29261: procent av dem inom 1-14 dagar. Vid gransk-          naturligtvis fortsätter även efter år 1999.
29262:  ningsbyrån arbetar år 1999 ett Iagstiftningsråd         Utvecklingsprogrammet gäller närmast lag-
29263:  som byråchef, fem andra lagstiftningsråd, en spe-   tekniken och även om lagstekniken i detta sam-
29264:  cialsakkunnig och en avdelningssekreterare. By-     manhang uppfattas i mycket vid bemärkelse, går
29265:  råchefen och två andra lagstiftningsråd samt den    man inte in på det egentliga politiska området.
29266:  specialsakkunnige sköter granskningen av de         Ett sammanjämkande av utvecklandet av lagbe-
29267:  finskspråkiga propositionerna och tre lagstift-     redningen och regeringsprogrammet liksom frå-
29268:  ningsråd de svenskspråkiga.                         gan om regeringens lagstiftningsprogram jämte
29269:     Granskningsbyrån uppfyller de krav som           dess tidtabell behandlas i ett betänkande om ut-
29270: 4                                         KK 1679/1998 vp
29271: 
29272: formingen av statsrådets författningspolitik vil-    handlas även frågan om sammanjämkandet av
29273: ket en arbetsgrupp överlämnade tili justitieminis-   regeringens lagberedningsarbete och riksdagens
29274: tern i slutet av januari 1999. 1 betänkandet be-     lagstiftningsarbete.
29275: 
29276:      Helsingfors den 5 mars 1999
29277: 
29278:                                                                   Justitieminister Jussi Järventaus
29279:                                           KK 1680/1998 vp
29280: 
29281: Kirjallinen kysymys 1680
29282: 
29283: 
29284: 
29285: 
29286:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Pekka Vennamon palauttamisesta Sonera
29287:                                       Oyj:n johtoon
29288: 
29289: 
29290:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29291: 
29292:    Tomu on pikkuhiljaa laskeutunut surkuhu-          sia on monenlaisia. Sonera suree Pekka Venna-
29293: paisan Sonera-jupakan raunioille. Saldona val-       moa, joviaalia johtajaa, kuten Jordania kunin-
29294: tion miljardimääräiset tappiot, yksi erotettu toi-   gastaan. Jordanian surua ei voi enää auttaa, So-
29295: mitusjohtaja ja yksi eronnut ministeri. On siinä     neran voi. Pekka Vennamo tulisi kaikessa hiljai-
29296: suomalaisittain tulosta kerrakseen.                  suudessa palauttaa takaisin firman johtoon.
29297:    Ministerin eron ymmärsi, koska hän oli sot-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29298: keutunut omiin silmukoihinsa. Vennamon erot-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29299: tamista taas ei, koska juuri hän oli nostanut So-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29300: neran sellaiseksi kuin se on, ja nähtyään, että      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29301: kaikki menee polkuhintaan ja ulkomaalaisille,
29302: oli luonnollisesti sijoittanut kaikki omansa ja                Milloin Hallitus aikoo tullajärkiinsä ja
29303: perheen likviditeetin osakkeiden pelastamiseksi             hoitaa asiat kaikessa hiljaisuudessa niin,
29304: edes vähäisessä määrin sinivalkoiseen omistuk-              että Pekka Vennamo palautetaan Sone-
29305: seen. Nyt on kuulunut huhuja, että Sonerassa ei             ran johtoon?
29306: kaikki enää menekään niin hyvin, vaan vaikeuk-
29307: 
29308:      Helsingissä II päivänä helmikuuta 1999
29309: 
29310:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
29311: 
29312: 
29313: 
29314: 
29315: 280043
29316: 2                                         KK 1680/1998 vp
29317: 
29318: 
29319: 
29320: 
29321:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29322: 
29323:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              että Pekka Vennamo palautetaan Sone-
29324: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,               ran johtoon?
29325: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
29326: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
29327: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vasti seuraavaa:
29328: n:o 1680:
29329:                                                        Soneran toimiva johto nauttii omistajan luot-
29330:          Milloin Hallitus aikoo tulla järkiinsä ja   tamusta.
29331:        hoitaa asiat kaikessa hiljaisuudessa niin,
29332: 
29333:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1999
29334: 
29335:                                                                     Liikenneministeri Kimmo Sasi
29336:                                         KK 1680/1998 vp                                         3
29337: 
29338: 
29339: 
29340: 
29341:                                      Tili Riksdagens Talman
29342: 
29343:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Pekka Vennamo åter ges plats i Soneras
29344: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               ledning?
29345: medlem av statsrådet översänt följande av riks-
29346: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
29347: ga spörsmå1 nr 1680:                              anföra följande:
29348: 
29349:            När ämnar Regeringen ta sitt förnuft      Soneras välfungerande ledning åtnjuter äga-
29350:        tili fånga och i det tysta ombesörja att   rens förtroende.
29351: 
29352:      Helsingfors den 2 mars 1999
29353: 
29354:                                                                     Trafikminister Kimmo Sasi
29355:                                            KK 1681/1998 vp
29356: 
29357: Kirjallinen kysymys 1681
29358: 
29359: 
29360: 
29361: 
29362:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Somalien palauttamisesta kotimaahansa
29363: 
29364: 
29365: 
29366:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29367: 
29368:    Lehdissä ja muussa mediassa on ehtimiseen          määriä takaisin palauttaminen koskee. Tämän
29369: juttuja sen toiveunen toteutumisesta, että täällä     vuoksi on syytä pitää sormi ajan hermolla ja
29370: pakolaisstatuksen turvin toimettomina ja yhteis-      tietyllä tavoin malttamattomana kysyä taas val-
29371: kunnan kustannuksella eläviä somalipakolaisia         tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
29372: alettaisiin palauttaa kotimaahansa. Ministeri         valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä:
29373: Enestam on antanut asiasta lausuntoja ja kaikki
29374: odottavat, milloin ensimmäinen lasti lähtee mat-                Milloin ensimmäiset somalipakolaisia
29375: kaan sinivalkoisin siivin. Tosin on todettava, että          takaisin Somaliaan kuljettavat koneet
29376: kyseessä ovat ilmeisesti tänne ns. somalimaasta              nousevat ilmaan sinivalkoisin siivin, ja
29377: tulleet henkilöt, jotkajossain määrin ovat tiettä-              miten monta somalia aiotaan takaisin
29378:  västi tunteneet kiinnostusta myös työntekoon,               kuljettaa nyt vireillä olevan operaation
29379: eivätkä varsinaisesti Somaliasta tulleet.                    yhteydessä, ja
29380:    Asiasta vaan puhutaan, eikä tietoa ole, milloin              onko porukassa ketään varsinaisesta
29381:  suunnitelmaa aletaan toteuttaa ja kuinka suuria             Somaliasta tänne tullutta?
29382: 
29383:      Helsingissä II päivänä helmikuuta I999
29384: 
29385:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
29386: 
29387: 
29388: 
29389: 
29390:  280043
29391: 2                                        KK 1681/1998 vp
29392: 
29393: 
29394: 
29395: 
29396:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29397: 
29398:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maan olosuhteet ovat sellaiset, että palauttami-
29399: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nen sinne on mahdollista.
29400: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Käännyttäminen ei koske Suomessa oleskelu-
29401: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      luvan jo saaneita henkilöitä. Käännyttää voi-
29402: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       daan ne henkilöt, joiden asiaa ei ole vielä ratkais-
29403: n:o 1681:                                           tu, mutta jotka tulevat saamaan täysin kielteisen
29404:                                                     päätöksen (ei turvapaikkaa eikä oleskelulupaa).
29405:           Milloin ensimmäiset somalipakolaisia      Koska turvapaikkahakemukset käsitellään ja
29406:        takaisin Somaliaan kuljettavat koneet        ratkaistaan yksilöllisesti, mahdollinen käännyt-
29407:        nousevat ilmaan sinivalkoisin siivin, ja     täminenkin toimeenpannaan tapauskohtaisesti
29408:           miten monta somalia aiotaan takaisin      sen jälkeen, kun päätös on tehty ja se on saanut
29409:        kuljettaa nyt vireillä olevan operaation     lainvoiman. Somalimaahan käännyttämisessä ei
29410:        yhteydessä, ja                               siis ole kyse isoa joukkoa koskevasta kertaluon-
29411:           onko porukassa ketään varsinaisesta       teisesta tapahtumasta, vaan toiminnasta, jota to-
29412:        Somaliasta tänne tullutta?                   teutetaan sitä mukaa kuin edellytykset siihen
29413:                                                     täyttyvät.
29414:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Koska turvapaikanhakijoiden määrää ei en-
29415: vasti seuraavaa:                                    nakolta tiedetä, ei mahdollisesti palautettavien-
29416:                                                     kaan määrää voida arvioida. Somalimaasta tule-
29417:    Ulkomaalaisvirasto on yhdessä sisäasiainmi-      vat turvapaikanhakijat ovat hyvin pieni osa kai-
29418: nisteriön ulkomaalaisosaston kanssa selvittänyt     kista turvapaikkaa hakeneista somalialaisista.
29419: Somalian pohjoisosan Somalimaan turvallisuus-       Viime vuonna somalialaisia hakijoita oli 135, ja
29420: tilannetta ja mahdollisuutta palauttaa Somali-       suurin osa heistä oli lähtöisin epävakaisilta
29421: maahan sieltä lähtöisin olevia turvapaikanhaki-     alueilta, kuten Mogadishusta.
29422: joita. Selvitykset ovat osoittaneet, että Somali-
29423: 
29424:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1999
29425:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
29426:                                            KK 1681/1998 vp                                                3
29427: 
29428: 
29429: 
29430: 
29431:                                         Tili Riksdagens Talman
29432: 
29433:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-      att förhållandena i Somaliland är sådana att det
29434: ger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande med-        är möjligt för asylsökande att återvända dit.
29435: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         A vvisning kommer inte i fråga för personer
29436: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga          som redan har fått uppehållstillstånd i Finland.
29437: spörsmål nr 1681:                                     Man kan avvisa sådana personer vilkas sak ännu
29438:                                                       inte har avgjorts men som kommer att få ett helt
29439:           När kommer de första flygplanen som         negativt heslut (varken asyl eller uppehållstill-
29440:        transporterar somaliska flyktingar tiliha-     stånd). Eftersom asylansökningarna behandlas
29441:        ka tili Somalia att lyfta på hlåvita vingar,   och avgörs individuellt verkställs även eventuella
29442:        och                                            avvisningar från fall tili fall efter det att besluten
29443:           hur många somalier kommer att trans-        har fattats och vunnit laga kraft. När det gäller
29444:        porteras tilihaka i anslutning tili den ak-    avvisning tili Somaliland är det således inte fråga
29445:        tuella operationen samt                        om någon engångsföreteelse som skulle heröra en
29446:           finns det hland dessa flyktingar någon      stor grupp, utan om en verksamhet som genom-
29447:        som verkligen har kommit hit från Soma-        förs allt eftersom förutsättningar därför förelig-
29448:        lia?                                           ger.
29449:                                                          Eftersom man inte känner tili antalet asylsö-
29450:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kande på förhand går det inte heller att hedöma
29451: anföra följande:                                      hur många människor som eventuellt kommer
29452:                                                       att avvisas. Asylsökandena från Somaliland ut-
29453:    Utlänningsverket har tillsammans med inri-         gör en mycket liten andel av alla somalier som
29454: kesministeriets utlänningsavdelning utrett hur        ansökt om asyl. 1 fjol var de somaliska sökandena
29455: tryggt läget är i Somaliland, i norra delen av        135, och största delen av dem kom från oroliga
29456: Somalia, och möjligheten att skicka tilihaka asyl-    områden, t.ex. Mogadishu.
29457: sökande från Somaliland. Utredningarna visar
29458: 
29459:      Helsingfors den 22 fehruari 1999
29460: 
29461:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
29462:                                             KK 1682/1998 vp
29463: 
29464: Kirjallinen kysymys 1682
29465: 
29466: 
29467: 
29468: 
29469:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Kotiuttamisrahan maksamisesta asevelvolli-
29470:                                         suuden suorittaneille
29471: 
29472: 
29473:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29474:     Kaikissa Pohjoismaissa maksetaan asevelvol-        Sen vuoksi tulisi edes sosiaalisin perustein ja ano-
29475: lisuutensa suorittaneille vapautumisen yhteydes-       muksesta myöntää mainitunlaista tukea armei-
29476: sä ns. kotiuttamisrahaa. Kotiuttamisraha on kai-       jan harrnaista vapautuneelle tuhannen markan
29477: kille sama siviilissä odottavista sosiaalisista olo-   verran.
29478: suhteista huolimatta. Myös Suomessa maksettiin            Toiveikkain mielin ja vaalien lähestyessä lä-
29479: tällaista kotiuttamisrahaa 1990-luvun alkupuo-         hestyn hallitusta valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
29480: lelle saakka, tosin määrällisesti kovin vaatimat-      1 momenttiin viitaten ja esitän valtioneuvoston
29481: tomana pohjoismaiseen tasoon verrattuna.               asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
29482: Ahon hallituksen ja laman aikana kotiuttamisra-        kysymyksen:
29483: ha poistettiin. Sitä ei ole saatu takaisin useista
29484: yrityksistä huolimatta.                                            Tulisiko Hallituksen mielestä asevel-
29485:     Asevelvollista siviilielämä kohtaa kovin erilai-            vollisuuden suorittaneille anomuksesta
29486: sena. Jo ammattiin hakeutunut tai rikkaista van-                maksaa harkinnanvaraista siviiliavustus-
29487: hemmista oleva on kokonaan toisessa asemassa                    ta armeijasta vapautumiseen liittyen, jot-
29488: kuin heti sosiaaliluukulle joutuva. Ukko kruunu                 ta edes jossain määrin seuraisimme muis-
29489: ei voi kohdella poikiaan niin sydämettömästi.                   sa Pohjoismaissa noudatettua käytäntöä?
29490: 
29491:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
29492: 
29493:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
29494: 
29495: 
29496: 
29497: 
29498:  280043
29499: 2                                          KK 1682/1998 vp
29500: 
29501: 
29502: 
29503: 
29504:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29505:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kysymyksen tarkoittamaa kotiuttamisrahaa
29506: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ryhdyttiin Suomessa maksamaan kotiuttamis-
29507: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vaiheessa asevelvollisille 1970-luvulla. Lakia sää-
29508: jäsenen vastattavaksi kansaedustaja Sulo Aitta-       dettäessä asetettiin tavoitteeksi, että kotiuttamis-
29509: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       rahan tulisi riittää asevelvollisen elatukseen kah-
29510: 1682:                                                 den viikon ajaksi kotiuttamisenjälkeen. Kotiutu-
29511:                                                       neen varusmiehen ensimmäisen palkan tai työt-
29512:           Tulisiko Hallituksen mielestä asevel-       tömyysturvan nähtiin olevan hänen käytettävis-
29513:        vollisuuden suorittaneille anomuksesta         sään vasta tämän ajan kuluttua. Kotiuttamisra-
29514:        maksaa harkinnanvaraista siviiliavustus-       ha maksettiin sosiaali- ja terveysministeriön
29515:        ta armeijasta vapautumiseen liittyen, jot-     määrärahasta kaikille samansuuruisena. Se oli
29516:        ta edes jossain määrin seuraisimme muis-       aluksi 150 markkaa ja korotettiin 300 markkaan
29517:        sa Pohjoismaissa noudatettua käytäntöä?        vuonna 1986. Kotiuttamisraha etuutena oli vähi-
29518:                                                       tellen jäänyt jälkeen elinkustannustasosta ja me-
29519:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nettänyt siten merkityksensä. Edellä mainituista
29520: vasti seuraavaa:                                      ja valtiontaloudellisista syistä kotiuttamisrahas-
29521:                                                       ta luovuttiin vuoden 1993 alusta lukien sosiaali-
29522:    Asevelvollisten sosiaalisenja taloudellisen ase-   ja terveysministeriön esityksestä.
29523: man kehittämiseksi eri viranomaiset toimivat              Kotiuttamisrahan poistumisen jälkeen ryh-
29524: kiinteässä yhteistyössä. Palvelusaikana asevel-       dyttiin sosiaali- ja työviranomaisten sekä puolus-
29525: vollisen ja hänen perheensä toimeentulo koostuu       tushallinnon viranomaisten kesken tehostamaan
29526: useista etuuksista.                                   erityisesti yhteistoimintaa kotiutuvien varus-
29527:     Varusmiesten palvelusaikauudistuksen yhtey-       miesten työvoimapalvelujen ja koulutuspalvelu-
29528: dessä toteutettiin samalla vuonna 1998 asevelvol-     jen tehokkaaksi järjestämiseksi. Samalla kotiu-
29529: listen päivärahan korotus, joka on viime vuosien      tuneitten harkinnanvarainen toimeentulotuen
29530: eräs merkittävin uudistus.                            saanti on pyritty varmistamaan ja tekemään
29531:     Varusmiesten toimeentulon kannalta on vielä       joustavammaksi.
29532: ratkaisematta ns. loma-ajan tai viikonlopun ruo-
29533: karaha. Valtiontaloudellisista syistä ruokarahaa
29534: ei ole sisällytetty talousarvioon.
29535: 
29536:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
29537: 
29538:                                                                      Puolustusministeri Anneli Taina
29539:                                          KK 1682/1998 vp                                                 3
29540: 
29541: 
29542: 
29543: 
29544:                                       Tili Riksdagens Talman
29545: 
29546:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         avgjorts. Av statsekonomiska orsaker har kost-
29547: anger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande         penningen inte inbegripits i budgeten.
29548: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Den hemförlovningspenning som avses i
29549: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-     spörsmålet började i Finland på 1970-talet utbe-
29550: ga spörsmål nr 1682:                                talas tili de värnpliktiga i hemförlovningsskedet.
29551:                                                     När lagen stiftades var avsikten att hemförlov-
29552:           Borde enligt Regeringens åsikt civilt     ningspenningen skulle räcka tili för den värn-
29553:        understöd enligt prövning på ansökan         pliktiges uppehälle under två veckors tid efter
29554:        utbetalas tili dem som fullgjort värnplik-   hemförlovningen. Man utgick från att den hem-
29555:        ten i samband med att de kommit ut från      förlovade värnpliktige skulle få tillgång tili sin
29556:        armen, så att vi åtminstone i någon mån      första lön eller utkomstskydd för arbetslösa först
29557:        följer den praxis som har iakttagits i de    efter förloppet av denna tid. Hemförlovnings-
29558:        övriga nordiska länderna?                    penningen utbetalades från social- och hälso-
29559:                                                     vårdsministeriets anslag och den var lika stort för
29560:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       alla. Den var tili en början 150 mk och höjdes tili
29561: anföra följande:                                    300 mk år 1986. Hemförlovningspenningen som
29562:                                                     förmån hade småningom blivit efter i relation tili
29563:    Olika myndigheter bedriver ett nära samarbe-     levnadskostnadsnivån och så1unda förlorat sin
29564: te när det gäller att utveckla de värnpliktigas     betydelse. Av ovan nämnda och av statsekono-
29565: sociala och ekonomiska ställning. Under tjänst-     miska orsaker slopades hemförlovningspenning-
29566: göringstiden är den värnpliktiges och hans fa-      en i början av år 1993 på framställning av social-
29567: miljs uppehälle sammansatt av ett flertal olika     och hälsovårdsministeriet.
29568: förmåner.                                              Efter att hemförlovningspenningen slopats
29569:    1 samband med reformen av beväringarnas          började social- och arbetsmyndigheterna samt
29570: tjänstgöringstid genomdrevs samtidigt år 1998 en    försvarsförvaltningens myndigheter intensifiera
29571: höjning av de värnpliktigas dagspenning. Detta      samarbetet särskilt i syfte att få tili stånd effektiva
29572: är en av de senaste årens mest betydande refor-     arrangemang för arbetskrafts- och utbildnings-
29573: mer.                                                tjänster för beväringar som hemför1ovades. Sam-
29574:    Vad beträffar de värnpliktigas försörjning har   tidigt har man strävat tili att säkra de hemförlo-
29575: frågan om den s.k. permissionskostpenningen el-     vades möjligheter att få utkomststöd enligt pröv-
29576: Ier kostpenningen under veckoslutet ännu inte       ning och försökt göra förfarandet smidigare.
29577: 
29578:      Helsingfors den 4 mars 1999
29579: 
29580:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
29581:                                              KK 1683/1998 vp
29582: 
29583: Kirjallinen kysymys 1683
29584: 
29585: 
29586: 
29587: 
29588:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Suomalaisten tavaraliikennöitsijöiden huo-
29589:                                          nontuneesta työtilanteesta Venäjän tavaraliikenteessä
29590: 
29591: 
29592:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29593: 
29594:    Taannoisina vuosina suomalaiset rekka-au-              Hämmästellen lopputulosta esitän edellä ole-
29595: toilijat kuljettivat melkein kaiken mitä Venäjälle      van perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
29596: rajan yli vietiin ja mitä sieltä tuotiin. Kuljetukset   1 momenttiin viitaten valtioneuvoston asian-
29597: koskivat niin kansallisia kuin kansainvälisesti         omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
29598: liikkuvia tavaramääriä. Lähimpinä viime vuosi-          myksen:
29599: na tavaraliikenteen piiristä Vaalimaalla ja muilla
29600: rajanylityspaikoilla on kuulunut vain rähinöintiä                Mikä on Hallituksen mielestä perim-
29601: ja näkynyt autojonoja. Nyt ollaan siinä tilantees-             mäinen syy siihen, että Venäjän tavaralii-
29602: sa, että Venäjän kuljetukset ovat lähes kokonaan               kenne on pian kokonaisuudessaan luista-
29603: loppu ja kalliisiin autoihin satsanneet liikennöit-            nut pois suomalaisten käsistä vieden lii-
29604: sijät ovat konkurssin partaalla, ja työttömiä on               kennöitsijöitä kasvavassa määrin kon-
29605: pian entistä enemmän.                                          kurssiin, ja
29606:    Suomen piti hyödyntää erityisosaamistaan ja                   mitä meillä on vielä tehtävissä asian
29607: Venäjän suhteitaan kaikessa ja jopa niin, että                 korjaamiseksi?
29608: siitä on hyötyä myös Euroopan unionille.
29609: 
29610:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
29611: 
29612:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
29613: 
29614: 
29615: 
29616: 
29617: 280043
29618: 2                                         KK 1683/1998 vp
29619: 
29620: 
29621: 
29622: 
29623:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29624: 
29625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       leen edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon
29626: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        verrattuna. Venäjän tuontikuljetukset myös
29627: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      muista maista tai muiden maiden kautta ovat
29628: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       laskeneet vastaavasti.
29629: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Devalvaatio teki venäläisten kuljetukset myös
29630: n:o 1683:                                            entistä edullisemmiksi suomalaisten kuljetuksiin
29631:                                                      verrattuna.
29632:          Mikä on Hallituksen mielestä perim-             Suomalaiskuljetusten vähentymiseen ovat
29633:        mäinen syy siihen, että Venäjän tavaralii-    vaikuttaneet myös monet tunnetut vaikeudet.
29634:        kenne on pian kokonaisuudessaan luista-       Niistä ajankohtaisimpia ovat erikoislupiin (yli-
29635:        nut pois suomalaisten käsistä vieden lii-     paino- ja ylimittaluvat) liittyvä käytäntö, erilai-
29636:        kennöitsijöitä kasvavassa määrin kon-         set tien päällä kannettavat maksut, joiden perus-
29637:        kurssiin, ja                                  teet usein vaihtelevat, sekä tullauksiin liittyvät
29638:          mitä meillä on vielä tehtävissä asian       vaikeudet.
29639:        korjaamiseksi?                                    Ylipaino- ja ylimittakysymyksessä Suomi on
29640:                                                      ratkaisuna ehdottanut siirtymistä maiden välisis-
29641:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sä kuljetuksissa käyttämään EU:n mittoja ja
29642: vasti seuraavaa:                                     -painoja eräin poikkeuksin (esim. puutavarakul-
29643:                                                      jetukset). Tämä ratkaisisi valtaosan erikoislupiin
29644:    Suomen ja Venäjän välinen tavaraliikenne on       liittyvistä ongelmista, mutta Venäjä ei ainakaan
29645: vuoden 1992 jälkeen kasvanut voimakkaasti aina       toistaiseksi ole tätä hyväksynyt.
29646: viime vuoden alkupuolelle saakka, jolloin kulje-         Tullauksissa ongelmia esiintyy lähinnä mää-
29647: tusten määrä rajanylityksinä laskettuna oli noin     rätullipaikoissa. Suomalaisia syrjivänä on pidet-
29648: kahdeksankertainen vuoden 1993 alun tasoon           tävä sitä, että venäläinen kuljetusliike voi saada
29649: verrattuna. Jakson alkuvaiheessa suomalaiset         nk. tullikuljettajastatuksen, mitä ulkomainen
29650: kuljettivat enemmän kuin venäläiset. Vuodesta        kuljettaja ei voi saada. Tullikuljettaja-aseman
29651:  1995 alkaen venäläisten osuus vientikuljetuksissa   avulla voidaan välttää mm. tullisaatto tai ylimää-
29652: on ollut suurempi, ja kolmen viimeksi kuluneen       räisten takuiden maksaminen tiettyjen tuottei-
29653: vuoden aikana se on ollut lähes 60 %ja suoma-        den kuljetuksissa.
29654: laisten noin kolmannes. Mukana venäläisten               Neuvotteluja kaikkien näiden ongelmien rat-
29655: osuudessa ovat myös suomalaisten Venäjällä re-       kaisemiseksi käydään jatkuvasti ao. viranomais-
29656: kisteröidyt ajoneuvot                                ten kesken. Maittemme väliset kuljetukset ovat
29657:    Tuontikuljetukset ovat kasvaneet saman ajan-      perustuneet vastavuoroisuuden periaatteelle,
29658: jakson kuluesssa noin viisinkertaisesti. Niiden      minkä mukaisesti vuosittaiset kuljetuslupakiin-
29659: määrä on kuitenkin pienempi kuin vientikulje-        tiöt määritellään yhtä suurina kummallekin osa-
29660: tusten ja ne ovat voittopuolisesti puutavaran        puolelle. Tähän asti käytäntöä on sovellettujous-
29661: tuontia. Tuontikuljetuksissa suomalaisten osuus      tavasti varsinkin kuljetusmäärienjatkuvasti kas-
29662: on ollut moninkertainen venäläisten osuuteen         vaessa. Mikäli epätasapaino kuitenkin edelleen
29663: verrattua.                                           jyrkkenee ja suomalaisten kuljetukset vaikeutu-
29664:    Vaikka suomalaisten osuus vientikuljetuksis-      vat, tulee myös lupien säätely paremman tasapai-
29665: sa on laskenut, ovat suomalaisten autojen kulje-     non saavuttamiseksi harkittavaksi.
29666: tukset Venäjälle kasvaneet vuosittain aina viime         Edellä kuvatut vaikeudet eivät ole pelkästään
29667: vuoden alkuun saakka.                                suomalaisten kuljetusyritysten huoli, vaan vas-
29668:    Suurin yksittäinen syy viime vuonna alkanee-      taavista ongelmista kärsivät myös muut Euroo-
29669: seen romahdukseen oli Venäjän taloudellinen tila     pan valtiot. EU:n ja Venäjän välisen nk. PCA-
29670: ja viime kädessä elokuun devalvaatio. Sen seu-       sopimuksen perusteella on muodostettu omat
29671: rauksena Suomen vientikuljetukset ja vielä           työryhmät sekä kuljetuksia että tullauskysy-
29672: enemmän transitkuljetukset laskivat noin puo-        myksiä varten, joissa edellä oleviin ongelmiin
29673:                                            KK 1683/1998 vp                                           3
29674: 
29675: pyritään etsimään ratkaisuja eurooppalaisella         maantalouden tilansa ja mitä keinoja se tulee
29676: tasolla.                                              siinä jatkossa käyttämään. Ilmeistä kuitenkin
29677:    Pitkällä tähtäyksellä Venäjän tuonnin määrä        on, että devalvaation vaikutukset tulevat vaikut-
29678: tulee valtaosiltaan riippumaan siitä, miten se pyr-   tamaan vielä pitkään Suomen vientikuljetusten
29679: kii ja toisaalta onnistuu tasapainottamaan ulko-      kannalta epäedullisesti.
29680: 
29681:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1999
29682: 
29683:                                                                      Liikenneministeri Kimmo Sasi
29684: 4                                           KK 1683/1998 vp
29685: 
29686: 
29687: 
29688: 
29689:                                          Tili Riksdagens Talman
29690: 
29691:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       lands importtransporter från andra Iänder eller
29692: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         via andra Iänder har minskat i motsvarande om-
29693: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       fattning.
29694: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga              Devalveringen gjorde de ryska transporterna
29695: spörsmål nr 1683:                                      ännu förmånligare än förut jämfört med de fin-
29696:                                                        ska..transporterna.
29697:           Vad anser Regeringen att är den egent-          Aven många kända svårigheter har inverkat
29698:        liga orsaken till att godstrafiken på Ryss-     på att antalet finska transporter har minskat. Till
29699:        land snart har glidit ur finska händer helt     de mest kända hör praxis när det gäller specialtill-
29700:        och hållet och försätter allt flera trafikid-   stånd (när största tillåtna vikt och mått över-
29701:        kare i konkurs och                              skrids), olika avgifter som uppbärs längs vägar-
29702:           vad kan göras för att förbättra situa-       na, vilkas motiveringar ofta växlar, samt svårig-
29703:        tionen?                                         heter i samband med tullprocedurerna.
29704:                                                           För att lösa frågan om överskridningar av
29705:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          största tillåtna vikt och mått har Finland föresla-
29706: anföra Iöljande:                                       git att man i transporterna länderna emellan
29707:                                                        skulle övergå tili att använda EU:s mått och
29708:    Godstrafiken mellan Finland och Ryssland            vikter med vissa undantag (t.ex. virkestranspor-
29709: har ökat kraftigt efter 1992 och ända tili början      ter). Detta skulle lösa största delen av de problem
29710: av förra året, när transporternas antal räknat i       som är förknippade med specialtillstånden, men
29711: antal gränsöverskridningar var ungefår åtta            Ryssland har åtminstone inte tills vidare godkänt
29712: gånger större än antalet i början a v 1993. 1 början   detta.
29713: av perioden transporterade finländarna mera än            1 samband med tullprocedurerna förekommer
29714: ryssarna. Från och med 1995 har ryssarnas andel        problem närmast på destinationstullplatserna.
29715: inom exporttransporterna varit större, under de        Eftersom en rysk trafikidkare kan få en sk. tullfö-
29716: tre senaste åren har den varit nästan 60 % och         rarstatus, vilket inte en utländsk forare kan få,
29717: finländarnas andel omkring en tredjedel. 1 den         kan man anse att finländarna diskrimineras. Med
29718: ryska andelen finns även finska, i Ryssland re-        hjälp av tullfOrarstatusen kan man bl.a. undvika
29719: gistrerade fordon medräknade.                          tulleskort eller undvika att betala extra garanti
29720:    lmporttransporterna har under samma tids-           för transporter av vissa varor.
29721: period ungefår femfaldigats. Dessa transporter,           Förhandlingar för att lösa alla dessa problem
29722: som tili största delen består av virkesimport, är      fortgår mellan behöriga myndigheter. Transpor-
29723: ändå av mindre omfattning än exporttranspor-           terna våra Iänder emellan har baserat sig på öm-
29724: terna. lnom importtransporterna har finländar-         sesidighet, och detta har gjort att det fastställs
29725: nas andel varit mångfaldigt större än ryssarnas        lika stora årliga transporttillståndskvoter för
29726: andel.                                                 båda parter. Hittills har denna praxis tillämpats
29727:    Även om finländarnas andel inom exporttran-         på ett flexibelt sätt, särskilt när transportmäng-
29728: sporterna har minskat har de finländska biltran-       derna kontinuerligt har ökat. Ifall obalansen
29729: sporterna ti11 Ryssland ökat varje år fram tili        trots allt blir värre och de finländska transporter-
29730: början av förra året.                                  na försvåras kommer även en reglering av till-
29731:    Den största enskilda orsaken tili den nedgång       stånden att övervägas för att en bättre balans
29732: som började förra året är Rysslands ekonomiska         skall nås.
29733: situation och i sista hand devalveringen som              De svårigheter som beskrivits ovan är inte
29734: skedde i augusti. Som en följd av den har Fin-         enbart de finländska trafikidkarnas problem,
29735: lands exporttransporter och särskilt transito-         utan även andra europeiska stater lider av mot-
29736: transporterna minskat tili ca hälftenj~mfört med       svarande problem. På basis av det s.k. PCA-
29737: motsvarande tidsperiod förra året. A ven Ryss-         avtalet mellan EU och Ryssland har egna arbets-
29738:                                             KK 1683/1998 vp                                          5
29739: 
29740: grupper bildats såväl för transportfrågor som för      balansera utlandsekonomin och vilka medel Jan-
29741: tullfrågor, vilka på europeisk nivå strävar till att   det kommer att använda i detta syfte i fortsätt-
29742: hitta lösningar på problemen ovan.                     ningen. Det är ändå klart att devalveringen ännu
29743:     På Iång sikt kommer Rysslands importmängd          länge kommer att inverka negativt på Finlands
29744: tili stor del att bero på Iandets strävanden och å     exporttransporter.
29745: andra sidan på dess framgångar när det gäller att
29746: 
29747:      Helsingforsden 5 mars 1999
29748: 
29749:                                                                          Trafikminister Kimmo Sasi
29750:                                           KK 1684/1998 vp
29751: 
29752: Kirjallinen kysymys 1684
29753: 
29754: 
29755: 
29756: 
29757:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Lääkärin asevelvollisena suorittaman työn
29758:                                       laskemisesta harjoitteluajaksi
29759: 
29760: 
29761:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29762: 
29763:    Yhä useampi lääkäriksi valmistunut asevel-        muuta estettä kuin asiasta päättävienjäykkänis-
29764: vollinen haluaa suorittaa asevelvollisuutensa si-    kaisuus.
29765: viilipalveluksena tai sitten aseellisena kuuden         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29766: kuukauden palveluksena, ilman että hyödyntää         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29767: suorittamiansa opintoja armeijan hyväksi. Ar-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29768: meijassa on pian lääkäripula, kun ne asevelvolli-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29769: set, jotka ovat lääkärin tehtäviä pitkälti hoita-
29770: neet, eivät enää siihen suostu. Myös lääkintäup-                Mikä Hallituksen mielestä on esteenä
29771: seerien koulutus Lahden Bennalassa kuivuu en-               sille, että ns. varusmieslääkärit eivät vie-
29772: nen pitkää tästä syystä. Kysymys on siitä, että             läkään saa hyödykseen armeijassa lääkä-
29773: nämä opinnollisesti valmiit lääkärit, esimerkiksi           rinä suorittamaansa palvelusta ns. orien-
29774: ne, jotka varsin itsenäisesti hoitavat varuskunta-          toivaa vaihetta laskettaessa, vaikka työ
29775: sairaalan lääkärin tehtäviä, eivät saa mitään hyö-          tapahtuu sairaalassa usein enemmän itse-
29776: dykseen ns. orientoivan vaiheen osana armeijas-             näisenä ja vastuullisena työnä kuin muus-
29777: sa tehdystä lääkärintyöstä. Asialle ei ole mitään           sa sairaalatyössä?
29778: 
29779:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
29780: 
29781:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
29782: 
29783: 
29784: 
29785: 
29786: 280043
29787: 2                                           KK 1684/1998 vp
29788: 
29789: 
29790: 
29791: 
29792:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29793: 
29794:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            3) osallistua säännöllisesti 1 ja 2 kohdassa tar-
29795: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          koitetun toimintayksikön toimipaikkakoulutuk-
29796: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       seen; sekä
29797: le jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja Sulo            4) suorittaa koulutusyksikön hyväksymä tai
29798: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         järjestämä vähintään 16 tunnin kurssimuotoinen
29799: sen n:o 1684:                                          koulutus, joka perehdyttää terveydenhuollon
29800:                                                        hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään.
29801:             Mikä Hallituksen mielestä on esteenä          Koulutuksesta voidaan enintään kuuden kuu-
29802:         sille, että ns. varusmieslääkärit eivät vie-   kauden palvelu suorittaa muussa koulutusyksi-
29803:         läkään saa hyödykseen armeijassa lääkä-        kön hyväksymässä, yleislääkärin tehtäviin suun-
29804:         rinä suorittamaansa palvelusta ns. orien-      tautuvassa terveydenhuollon laitoksessa tai yksi-
29805:         toivaa vaihetta laskettaessa, vaikka työ       kössä kuin 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoite-
29806:         tapahtuu sairaalassa usein enemmän itse-       tuissa toimintayksiköissä.
29807:         näisenä ja vastuullisena työnä kuin muus-         Asetuksen 5 §:n mukaan koulutukseen kuulu-
29808:         sa sairaalatyössä?                             van palvelun hyväksyy koulutusyksikkö.
29809:                                                           Varusmieslääkärin        varuskuntasairaalassa
29810:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suorittamaa palvelua ei ole voitu hyväksyä ter-
29811: vasti seuraavaa:                                       veyskeskuspalveluksi tai sairaalapalveluksi, kos-
29812:                                                        ka varuskuntasairaalan potilaat eivät riittävän
29813:     Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus        laajasti edusta terveyskeskuksen tai sairaalan
29814: perustuu Euroopan yhteisöjen lainsäädäntöön.           normaalia potilasjakaumaa eikä toimintaympä-
29815:     Lisäkoulutuksesta säädetään asetuksella lää-       ristö vastaa perusterveydenhuollon tai sairaalan
29816: kärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta          laajaa toimintakokonaisuutta. Varuskuntasai-
29817: (1435/1993), asetus tuli voimaan 1.1.1994. Kaksi-      raalan aineistosta puuttuvat mm. naisten, lasten
29818: vuotinen lisäkoulutus korvasi Suomessa aiem-           ja vanhusväestön sairauksien mukainen tutki-
29819: min voimassa olleen yhden vuoden kestävän lää-         mus- ja hoitotarve. Varuskuntasairaalan toimin-
29820: kärin käytännön työhön perehdyttävän ns.               taympäristö on myös suppeampi kuin terveys-
29821: orientoivan vaiheen.                                   keskuksen tai sairaalan toimintaympäristö.
29822:     Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää vas-           Varusmieslääkärin        varuskuntasairaalassa
29823: tavalmistunut lääkäri perusterveydenhuollossa          suorittama palvelu on sen sijaan aina hyväksytty
29824: toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon          lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuk-
29825: hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yh-      seen säädöksen mukaisena muussa koulutusyksi-
29826: teistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon         kön hyväksymässä terveydenhuollon laitoksessa
29827: alalla toimivan henkilöstön kanssa. Koulutus on        tai yksikössä hyväksyttävänä palveluna, hyväk-
29828: pääasiassa käytännön työssä tapahtuvaa.                symisen suurimpaan määrään eli kuuteen kuu-
29829:     Koulutuksen kesto kokopäivätoimisesti opis-        kauteen saakka.
29830: kellen on kaksi vuotta. Asetuksen (4 §:n 2 mom.)          Mikäli varusmieslääkärin tehtävät ovat olleet
29831: mukaisesti                                             normaalia selvästi laajemmat ja niistä on todis-
29832:    Koulutuksen suorittamiseksi lääkärin tulee:         tus, ovat yliopistot hyväksyneet palvelun esimer-
29833:     1) palvella lääkärin tehtävissä terveyskeskuk-     kiksi terveyskeskuspalveluksi.
29834: sessa tai muussa perusterveydenhuollon laitok-            Vuoden 1998 aikana anoi varusmieslääkärin
29835: sessa taikka yleislääkärin vastaanotolla ammat-        tehtävissä suoritettua palvelua yhteensä 32 lää-
29836: tia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lailliste-   käriä osaksi perusterveydenhuollon lisäkoulu-
29837: tun lääkärin valvonnassa kokopäiväisesti vähin-        tusta. Varusmieslääkärinä tehty palvelu hyväk-
29838: tään kuuden kuukauden ajan;                            syttiin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen
29839:    2) palvella lääkärin tehtävissä sairaalassa ko-     mukaiseksi muussa terveydenhuollon laitoksessa
29840: k?päiväisesti vähintään kuuden kuukauden               suoritetuksi palveluksi yhteensä 27 lääkärille,
29841: aJan;
29842:                                            KK 1684/1998 vp                                                  3
29843: 
29844: yhtä lukuun ottamatta 6 kuukauden laajuisena.         lääkärin työ poikkeaa asetuksen tarkoittamasta
29845: Lisäksi 5 lääkärille hyväksyttiin varusmieslääkä-     perusterveydenhuollon tai sairaalan työstä ja
29846: rinä tehty palvelu laajemman toimenkuvan pe-          koska varusmieslääkäripalvelua hyväksytään
29847: rusteella terveyskeskuspalveluksi (3 lääkärille) ja   perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen muussa
29848: sairaalapalveluksi (2 lääkärille).                    terveydenhuollon toimintayksikössä tapahtuva-
29849:    Vuoden 1998 aikana anoi siviilipalveluksena        na palveluna 6 kuukautta, ei hyväksymisperus-
29850: lääkärin tehtävissä suoritettua palvelua yhteensä     teiden muuttamiselle katsottu olevan perusteita.
29851: 3 henkilöä. Perusterveydenhuollon lisäkoulutuk-       Poikkeustapauksissa toimenkuvan ollessa laa-
29852: seen hyväksytyn palvelun muoto ja määrä riippui       jempi palvelua on voitu yksittäistapauksissa hy-
29853: suoritetun palvelun sisällöstä.                       v.äksyä myösterveyskeskus-tai sairaalapalveluk-
29854:    Hyväksyntäperusteista on keskusteltu valta-        SI.
29855: kunnallisessa erikoislääkärikoulutuksen ko-                 Siviilipalvelu on edelleenkin ollut vähäistä.
29856: kouksessa viimeksi 14.9.1998. Koska Varusmies-
29857: 
29858:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
29859: 
29860:                                                                  Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
29861: 4                                           KK 1684/1998 vp
29862: 
29863: 
29864: 
29865: 
29866:                                          Tili Riksdagens Talman
29867: 
29868:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               4) genomgå minst 16 timmars utbildning i
29869: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            kursform, som godkänts eller ordnas av utbild-
29870: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ningsenheten och som gör läkaren förtrogen med
29871: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-        hälsovårdsförvaltningen och socialskyddssyste-
29872: ga spörsmål nr 1684:                                   met.
29873:                                                            Av utbildningen kan högst sex månaders
29874:           Vad är enligt Regeringen orsaken till        tjänstgöring fullgöras i läkaruppgifter som god-
29875:        att de s.k. garnisonsläkarna fortfarande        känts av utbildningsenheten och som utförs vid
29876:        inte kan räkna till godo sin tjänstgöring       en annan på allmänläkaruppgifter inriktad in-
29877:        som läkare i armen när den s.k. oriente-        rättning eller enhet för hälso- och sjukvård än de
29878:        rande fasen beräknas, trots att arbetet         verksamhetsenheter som avses i 2 mom. 1 och 2
29879:        äger rum på sjukhus och ofta är mer själv-      punkten.
29880:        ständigt och ansvarsfullt än annat sjuk-            Enligt förordningens 5 § fattar utbildningsen-
29881:        husarbete?                                      heten beslut om godkännande av tjänstgöring
29882:                                                        som en del av utbildningen.
29883:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Tjänstgöring som garnisonsläkare på ett gar-
29884: anföra följande:                                       nisonssjukhus har inte kunnat godkännas som
29885:                                                        tjänstgöring vid hälsovårdscentral eller sjukhus,
29886:    Tilläggsutbildningen för läkare inom primär-        eftersom patienterna på ett garnisonssjukhus inte
29887: vården baserar sig på Europeiska gemenskaper-          i tillräcklig utsträckning representerar den nor-
29888: nas lagstiftning.                                      mala patientfördelningen vid en hälsovårdscen-
29889:    Om tilläggsutbildningen bestäms i förordning-       tral eller ett sjukhus och verksamhetsmiljön inte
29890: en om tilläggsutbildning för läkare inom primär-       motsvarar primärvårdens eller sjukhusets breda
29891: vården (1435/1993). Förordningen trädde i kraft        fålt. På ett garnisonssjukhus saknas bl.a. under-
29892: 1.1.1994. Den tvååriga tilläggsutbildningen er-        söknings- och vårdbehov när det gäller sjukdo-
29893: satte den s.k. orienterande fasen som tidigare         mar hos kvinnor, barn och äldre. Verksamhets-
29894: gällde i Finland, dvs. en ett år lång introduktion i   miljön för ett garnisonssjukhus är också mer in-
29895: läkararbetet i praktiken.                              skränkt än för en hälsocentral eller ett sjukhus.
29896:    Syftet med utbildningen är att göra en nyutex-          Tjänstgöring som garnisonsläkare på ett gar-
29897: aminerad läkare förtrogen med uppgifterna för          nisonssjukhus har däremot alltid godkänts som
29898: läkare inom primärvården, hälso- och sjukvår-          en del av tilläggsutbildningen för läkare inom
29899: dens förvaltning och socialskyddssystemet samt         primärvården som i förordningen angiven god-
29900: med samarbete med anställda inom hälso- och            tagbar tjänstgöring vid en annan inrättning eller
29901: sjukvården och socialvården. Utbildningen sker i       enhet för hälsovård som godkänts av utbild-
29902: huvudsak genom praktiskt arbete.                       ningsenheten upp till den längsta tid som kan
29903:    Utbildningen varar två år om den fullgörs på        godkännas, dvs. sex månader.
29904: heltid. Enligt förordningen (4 § 2 mom.) skall             Om en garnisonsläkares uppgifter varit betyd-
29905: läkaren för att fullgöra utbildningen                  ligt mer omfattande än normalt och det finns ett
29906:    1 ) tjänstgöra i läkaruppgifter vid en hälso-       intyg över detta, har universiteten godkänt
29907: vårdscentral eller annan inrättning för primär-        tjänstgöringen t.ex. som tjänstgöring vid hälso-
29908: vård eller vid en allmänläkares mottagning under       central.
29909: övervakning av en läkare som är legitimerad att            Under 1998 anhöll sammanlagt 32läkare om
29910: självständigt utöva yrket på heltid i minst sex        att tjänstgöring som fullgjorts i uppgifter som
29911: månader,                                               garnisonsläkare skulle godkännas som en del av
29912:    2) tjänstgöra i läkaruppgifter vid ett sjukhus      tilläggsutbildningen inom primärvård. Samman-
29913: på heltid i minst sex månader,                         lagt 27 läkare, med ett undantag, fick sin tjänst-
29914:    3) delta regelbundet i utbildning på arbetsplat-    göring som garnisonsläkare godkänd såsom till-
29915: sen vid den verksamhetsenhet som avses i 1 och 2       läggsutbildning i primärvård som fullgjorts vid
29916: punkten, samt                                          en annan inrättning för hälso- och sjukvård till en
29917:                                          KK 1684/1998 vp                                            5
29918: 
29919: omfattning av 6 månader. För 5läkare godkän-       bildningen senast 14.9.1998. Eftersom en garni-
29920: des dessutom tjänstgöringen som garnisonsläka-     sonsläkares arbete skiljer sig från det arbete inom
29921: re som tjänstgöring vid hälsocentral (3 läkare)    primärvården eller vid sjukhus som avses i för-
29922: och som tjänstgöring vid sjukhus (2 läkare) på     ordningen och eftersom garnisonsläkartjänstgö-
29923: basis av en mer omfattande befattningsbeskriv-     ring godkänns som en del av tilläggsutbildningen
29924: ning.                                              inom primärvård som fullgjorts vid en annan
29925:    Under 1998 anhöll sammanlagt 3 personer om      verksamhetsenhet inom hälso- och sjukvården
29926: godkännande av tjänstgöring som fullgjorts i lä-   upp tili 6 månader, har det inte ansetts föreligga
29927: karuppgifter inom ramen för civiltjänst. Formen    skäl att ändra grunderna. 1 vissa undantagsfall,
29928: och omfattningen på den tjänstgöring som god-      när befattningsbeskrivningen är mer omfattan-
29929: känts som tilläggsutbildning inom primärvården     de, har man kunnat godkänna tjänstgöringen
29930: beror på tjänstgöringens innehåll.                 som hälsocentrals- eller sjukhustjänstgöring.
29931:    Grunderna för godkännande diskuterades vid         Civiltjänstgöringen är fortfarande ringa tili
29932: ett riksomfattande möte kring specialläkarut-      omfattningen.
29933: 
29934:      Helsingforsden 4 mars 1999
29935: 
29936:                                                     U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
29937:                                            KK 1685/1998 vp
29938: 
29939: Kirjallinen kysymys 1685
29940: 
29941: 
29942: 
29943: 
29944:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Yhteiskunnassa avainasemassa olevien pien-
29945:                                        ryhmien lakko-oikeudesta
29946: 
29947: 
29948:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29949: 
29950:     Suomessa on tapana, että merkittävät pien-        monelta alalta esimerkiksi tulevan ED-puheen-
29951: ryhmät lamaannuttavat yhteiskunnan toiminnot          johtajuuden aikana.
29952: ryhtymällä lakkoon. Tapana on myös se, että              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29953: nämä pienryhmät suunnittelevat lakkonsa ajan-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29954: kohdan niin, että se vaikeuttaa mahdollisimman        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29955: paljon jotakin tärkeätä kansainvälistä tapahtu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29956: maa, jonka Suomi ja suomalaiset ovat saaneet
29957: järjestettäväkseen. Tuore ja meneillään oleva                   Pitäisikö Suomessa säätää laki, jolla
29958: lakko on lennonjohtajien lakko, joka on aiheut-              kohtuuttomia etuuksia tavoittelevat, tär-
29959: tanut suuria vaikeuksia ampumahiihdon maail-                 keässä asemassa olevat pienryhmät pys-
29960: manmestaruuskisoille.                                        tytään määräämään töihin tai sitten hei-
29961:     Suomi on hakemassa MM-hiihtoja vuodelle                  dän työpanoksensa korvataan muualta
29962:  2006. Jos Suomi ne saa, kuka menee takaamaan,               hankittavalla henkilöstöllä silloin, kun
29963: etteivät lennonjohtajat tee juuri silloin lakkoa ja          esimerkiksi jokin maassa järjestettävä
29964: pyydä 50 prosentin palkankorotuksia. Jos lento-              tärkeä kansainvälinen tapahtuma niin
29965:  toiminta ei toimi, miten järjestetään kansainväli-          vaatii?
29966:  set kisat? Esimerkkejä voi olla monia muita ja
29967: 
29968:      Helsingissä II päivänä helmikuuta I999
29969: 
29970:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
29971: 
29972: 
29973: 
29974: 
29975:  280043
29976: 2                                           KK 1685/1998 vp
29977: 
29978: 
29979: 
29980: 
29981:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29982: 
29983:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pakkosovittelu eli osapuolten on määrättäessä
29984: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tultava sovitteluun. Sen sijaan pakkosovintoa
29985: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Suomessa ei ole toteutettu työriitalaissa tarkoite-
29986: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          tuissa työriita-asioissa.
29987: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               Työriidan osapuolten ei ole siten pakko hy-
29988: n:o 1685:                                               väksyä sovittelijan mahdollisesti tekemää sovin-
29989:                                                         toehdotusta eikä sovittelija tai kukaan muukaan
29990:           Pitäisikö Suomessa säätää laki, jolla         voi määrätä yksipuolisesti jotakin työehtosopi-
29991:        kohtuuttomia etuuksia tavoittelevat, tär-        musta sovellettavaksi vastoin osapuolten yhteis-
29992:        keässä asemassa olevat pienryhmät pys-           tä käsitystä. Työriidan osapuolia sitova ja pakot-
29993:        tytään määräämään töihin tai sitten hei-         tava ratkaisu vastoin osapuolten yhteistä suostu-
29994:        dän työpanoksensa korvataan muualta              musta voidaan toteuttaa vain lailla. Tällaisia yk-
29995:        hankittavalla henkilöstöllä silloin, kun         sittäistä työriitaa koskevia lakeja ei ole toistai-
29996:        esimerkiksi jokin maassa järjestettävä           seksi säädetty.
29997:        tärkeä kansainvälinen tapahtuma niin                 Kolmannen osan työehtosopimusjärjestelmää
29998:        vaatii?                                          muodostaa työtuomioistuin, joka ratkaisee lo-
29999:                                                         pullisesti ainoana oikeusasteena työehtosopi-
30000:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            musten tulkintaa ja soveltamista koskevat asiat
30001: vasti seuraavaa:                                        sopimuskausien aikana.
30002:                                                             Suomen voimassa olevan työehtosopimusjär-
30003:     Suomen voimassa oleva työehtosopimusjär-            jestelmän pohjana on paitsi kansallisesti säädetty
30004: jestelmä rakentuu kolmesta osasta. Ensinnäkin           yhdistymisvapaus myös kansainvälisen työjär-
30005: lähtökohtana on työmarkkinajärjestöjen keski-           jestön ILO:n asiaa koskevat yleissopimukset.
30006: näinen neuvottelu- ja sopimustoiminta. Tavoit-           Pääsääntöisesti Suomen järjestelmä on toiminut
30007: teena on, että järjestöt neuvottelevat ja sopivat       hyvin. Viime vuosina on kuitenkin eri yhteyksis-
30008: työehtosopimuksista lainsäädännön antamissa              sä, erityisesti joidenkin työnseisausten yhteydes-
30009: rajoissa.                                                sä, kiinnitetty huomiota työehtosopimusjärjes-
30010:     Työmarkkinajärjestöjen vapaaehtoinen neu-            telmän toimivuuteen. Myös työmarkkinajärjes-
30011: vottelujärjestelmä ei aina johda työehtosopimus-         töjen piirissä asiaan on kiinnitetty huomiota.
30012: ten tekemiseen. Näitä tilanteita silmällä pitäen         Toistaiseksi työmarkkinajärjestöjen välillä ei ole
30013: on säädetty työriitojen sovittelusta annettu laki        löytynyt yleisesti hyväksyttyä menettelytapaa,
30014: (työriitalaki, 420/1962). Yhteiskunnan edun mu-          miten toimitaan joissakin poikkeuksellisissa työ-
30015: kaisena on pidetty sitä, että epäonnistuneita työ-       taistelutilanteissa.
30016: markkinaosapuolten keskinäisiä työehtosopi-                 Hallituksen tarkoituksena ei ole vastoin työ-
30017:  musneuvotteluja pyritään tukemaan valtiovallan          markkinajärjestöjen yhteistä näkemystä muut-
30018: asettaman sovittelukoneiston avulla.                     taa Suomen voimassa olevaa työehtosopimusjär-
30019:     Työriitalaissa tarkoitettu työriitojen sovittelu-    jestelmää. Tähän kuuluu se, että sovittelutoimen
30020: järjestelmä muodostaa työehtosopimusjärjestel-           odotetaan hoitavan myös vaikeiksi koetut työ-
30021:  män toisen osan. Sen olennainen elementti on se,        taistelutilanteet. Jos työmarkkinajärjestöjen nä-
30022:  että työriidan osapuolten on noudatettava laissa        kemykset asiassa lähentyvät toisiaan, hallitus on
30023:  säädettyä ilmoitusaikaa työnseisaukseen ryh-            valmis yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa
30024:  tyessään ja tultava sovittelijan määräämään so-         kehittämään suomalaista työehtosopimusjärjes-
30025:  vittelu-neuvotteluun. Suomessa on voimassa              telmää.
30026: 
30027:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
30028:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
30029:                                             KK 1685/1998 vp                                              3
30030: 
30031: 
30032: 
30033: 
30034:                                         Tili Riksdagens Talman
30035: 
30036:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            emot har tvångsförlikning inte verkställts i Fin-
30037: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            land i sådana arbetstvistsärenden som avses i
30038: medlem av statsrådet översänt följande, av riks-       arbetstvistslagen.
30039: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-            Parterna i arbetstvisten är sålunda inte tvung-
30040: ga spörsmål nr 1685:                                   na att godkänna ett medlingsförslag som förlik-
30041:                                                        ningsmannen eventuellt kommer med. Inte heller
30042:           Borde det i Finland stiftas en lag ge-       kan förlikningsmannen eller någon annan ensi-
30043:        nom viiken smågrupper som innehar en            digt bestämma att ett visst kollektivavtal skall
30044:        viktig ställning och som strävar efter          tillämpas tvärtemot parternas gemensamma
30045:        orimliga förmåner kan förordnas tili ar-        uppfattning. En för parterna i arbetstvisten bin-
30046:        bete, eller också ersätts deras arbetsinsats    dande och tvingande lösning i strid med parter-
30047:        med personai som anskaffas på annat håll        nas gemensamma samtycke kan verkställas en-
30048:        i fall då tili exempel en viktig internatio-    dast genom lag. Sådana lagar som gäller enskilda
30049:        nell händelse som ordnas i Iandet så krä-       arbetstvister har hittills inte stiftats.
30050:        ver?                                                Den tredje delen av kollektivavtalssystemet
30051:                                                        utgörs av arbetsdomstolen, som i egenskap av
30052:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          enda rättsinstans slutgiltigt avgör ärenden som
30053: anföra följande:                                       gällande tolkning och tillämpning av kollektiv-
30054:                                                        avtalen under avtalsperioderna.
30055:    Det kollektivavtalssystem som gäller i Finland          Det kollektivavtalssystem som gäller i Finland
30056: består av tre delar. För det första utgår man från     baserar sig förutom på nationellt förskriven för-
30057: arbetsmarknadsorganisationernas inbördes för-          eningsfrihet också på internationella arbetsorga-
30058: handlings- och avtalsverksamhet. Syftet är att         nisationen ILO:s konventioner om frågan. 1 regel
30059: organisationerna förhandlar och kommer över-           har det finländska systemet fungerat bra. Under
30060: ens om kollektivavtal inom de gränser som lag-         de senaste åren har man emellertid i olika sam-
30061: stiftningen tillåter.                                  manhang, speciellt i samband med en del arbets-
30062:    Arbetsmarknadsorganisationernas frivilliga          inställelser, fåst uppmärksamhet vi.~ kollektivav-
30063: förhandlingssystem leder inte alltid till ett ingå-    talssystemets funktionsduglighet. A ven inom ar-
30064: ende av kollektivavtal. Med tanke på dessa situa-      betsmarknadsorganisationerna har uppmärk-
30065: tioner har man stiftat en lag om medling i arbets-     samhet fåsts vid saken. Hittills har arbetsmark-
30066: tvister (arbetstvistslagen 420/1962). Man har an-      nadsorganisationerna sinsemellan inte funnit nå-
30067: sett det vara i samhällets intresse att man försö-     got allmänt acceptabelt förfaringssätt hur man
30068: ker stödja misslyckade kollektivavtalsförhand-         skall handla i vissa exceptionella arbetstvistssitu-
30069: lingar mellan arbetsmarknadsparterna med hjälp         ationer.
30070: av ett medlingsmaskineri som tillsatts av stats-           Regeringen har inte för avsikt att i strid med
30071: makten.                                                arbetsmarknadsorganisationernas gemensamma
30072:     Det system för medling av arbetstvister vilket     uppfattning ändra det kollektivavtalssystem som
30073: avses i arbetstvistslagen utgör kollektivavtalssys-    gäller i Finland. Hit hör även det faktum att
30074: temets andra del. Dess centrala element är att         medlingsfunktionen förväntas sköta också svår-
30075:  parterna i arbetstvisten bör iaktta den i lagen        upplevda arbetstvistssituationer. lfall arbets-
30076:  bestämda tiden för medde-lande då man inleder         marknadsorganisationernas synpunkter i frågan
30077:  arbetsinställelse och infinna sig tili medlingsför-    närmar sig varandra, är regeringen redo att till-
30078:  handling som förlikningsmannen bestämt. 1 Fin-        sammans med arbetsmarknadsorganisationerna
30079:  land gäller tvångsmedling, dvs. parterna måste         utveckla det finländska kollektivavtalssystemet.
30080:  infinna sig tili förhandling om så bestämts. Där-
30081: 
30082:       Helsingfors den 4 mars 1999
30083: 
30084:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
30085:                                           KK 1686/1998 vp
30086: 
30087: Kirjallinen kysymys 1686
30088: 
30089: 
30090: 
30091: 
30092:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Puun käytön lisäämisestä energiantuotan-
30093:                                       nossa
30094: 
30095: 
30096:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30097: 
30098:    Ministeriön virkamies varmasti raivostuu kun        Loppujen lopuksi asia ei ole kehittynyt suun-
30099: näkee tämän kysymyksen, mutta perheellisen on       taan eikä toiseen. Annan kuitenkin hallitukselle
30100: pakko yrittää ainakin näin vaalien alla. Energia-   näin lopputilityksen aikoihin mahdollisuuden
30101: kysymykset ovat aina ajankohtaisia, ja aina kun     lausua muutaman sanan siitä, mitä se on tehnyt
30102: puhutaan energiasta, puhutaan myös kotimai-         kotimaisen puun osuuden lisäämiseksi energian-
30103: sesta raaka-aineesta eli puusta, nimenomaan sii-    tuotannossa ja kysyn valtiopäiväjärjestyksen
30104: tä puusta, jota syntyy metsän raivauksessa ja       37 §:n 1 momenttiin viitaten:
30105: markkinapuun metsään jäävänä jätteenä. Koti-
30106: mainen puusta saatava energia on ollut kova                    Miten kotimaisen puun käyttö ener-
30107: sanajo kymmenet vuodet ja jokainen hallitus on              giantuotannossa on kehittynyt Lipposen
30108: korostanut ponnistelujaan sen osuuden lisäämi-              hallituksen aikana, ja
30109: seksi energian tuotannossa. Asian huomiotta jät-               minkälaisia tulevaisuuden näkymiä
30110: täminen on pyhäinhäväistys.                                 Hallitus tässä asiassa näkee lähivuosien
30111:                                                             aikana?
30112: 
30113:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
30114: 
30115:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
30116: 
30117: 
30118: 
30119: 
30120: 280043
30121: 2                                          KK 1686/1998 vp
30122: 
30123: 
30124: 
30125: 
30126:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30127: 
30128:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomessa käytettiin vuonna 1997 puuperäisiä
30129: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        polttoaineita 5,7 Mtoe, jotka olivat yhteensä
30130: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      noin 19 prosenttia koko maan primäärienergian
30131: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       kulutuksesta. Tästä 2,6 Mtoe oli hakkeen, kla-
30132: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        pien, sahanpurujen ja kuori en käyttöä ja 3,1
30133: n:o 1686:                                            M toe puunjalostusteollisuuden jäteliemien käyt-
30134:                                                      töä. Tällä osuudella puu on erittäin merkittävä
30135:           Miten kotimaisen puun käyttö ener-         energianlähde. Sähkön tuotannosta noin 10 pro-
30136:        giantuotannossa on kehittynyt Lipposen        senttia tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla.
30137:        hallituksen aikana, ja                           Parhaat edellytykset puun energiakäytön li-
30138:           minkälaisia tulevaisuuden näkymiä          säämiseen on kaukolämpösektorilla eli lämmi-
30139:        Hallitus tässä asiassa näkee lähivuosien      tysvoimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa, joissa
30140:        aikana?                                       puulla voidaan korvata joko öljyä tai turvetta.
30141:                                                      Tehtyjen selvitysten perusteella puun energia-
30142:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         käytön voidaan olettaa kasvavan lähes 40 pro-
30143: vasti seuraavaa:                                     sentilla vuoteen 2010 mennessä vuoden 1997 ta-
30144:                                                      soon verrattuna.
30145:    Puun ja muiden uusiutuvien kotimaisten ener-         Tähän asti puun energiakäytön edistymisen
30146: gianlähteiden käytön lisääminen on Suomen            esteenä, erityisesti lämmön ja sähkön yhteistuo-
30147: energiastrategian selkeä tavoite. Uusiutuvilla       tannossa, ovat olleet puun korkea hinta muihin
30148: energianlähteillä on tärkeä merkitys sekä hiilidi-   pohtoaineisiin verrattuna, suhteellisen suuret in-
30149: oksidipäästöjen rajoittamisen että energiata-        vestointikustannukset ja puupolttoaineen epä-
30150: loutemme huoltovarmuuden kannalta. Puun              varma saatavuus.
30151: käyttöön liittyy myös merkittäviä paikallisia           Verotuksella on vaikutettu merkittävästi
30152: työllisyysvaikutuksia.                               puun kilpailuasemaan. Vuoden 1997 alusta al-
30153:    Puun energiakäyttö on viime vuosina kasva-        kaen energiaveroissa siirryttiin verottaruaan säh-
30154: nut erityisesti puunjalostusteollisuuden tuotan-     kön kulutusta tuotannon sijasta. Lämmön tuo-
30155: non kasvun myötä. Puun energiakäyttö on li-          tannossa vero pysyi polttoaineiden verotuksessa,
30156: sääntynyt merkittävästi myös kaukolämpösek-          joka määräytyi osittain hiilidioksidipäästöjen
30157: torilla tutkimus- ja kehitystoiminnan, investoin-    mukaan. Puupolttoaineet ovat lämmön tuotan-
30158: tiavustusten ja verotuksellisten edistäruistoimien   nossa verovapaat.
30159: ansiosta. Nämä toimet ovat luoneet vahvan pe-           Vuoden 1997 alusta biopolttoaineilla tuotetun
30160: rustan koko alan edelleen kehittymiselle.            sähkön (alle 40 MWe laitokset) tuottajille on
30161:    Vuosikymmenen puolivälistä puun energia-          palautettu sähköveroa vastaava määrä vero tuke-
30162: käyttö kasvoi vuoteen 1997 mennessä vajaalla 15      na. Vuoden 1998 alusta voimaan tullut verotus
30163: prosentilla. Kaukolämmön ja -voiman tuotan-          suosi entuudestaankin puupolttoaineiden käyt-
30164: nossa puun käyttö kasvoi lähes 80 prosenttia         töä. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen verot
30165: vastaavana aikana. Nähtävissä onkin, että puun       nousivat lämmön tuotannossa. Palautettava ve-
30166: käytön lisääntyminen on vahvassa kasvussa.           rotuki nousi, ja sitä saavat ilman laitoskoon ylä-
30167: Tästä on osoituksena hakkuutähdehakkeen käy-         rajaa kaikki puuperäisillä polttoaineilla sähköä
30168: tön lähes kaksinkertaistuminen viimeisen vuo-        tuottavat laitokset.
30169: den aikana. Vuoteen 1995 verrattuna hakkuu-             Syyskuun alussa 1998 tuli voimaan uusi, edel-
30170: tähdehakkeen käyttö on miltei seitsenkertaistu-      leenkin puuenergiaa tukeva verolaki. Uusim-
30171: nut. Vaikkakin määrät ovat vielä pieniä, tämä on     massa verolaissa verotuki puulle sähkön tuotan-
30172: selvä viite hakkuutähdehakkeen kilpailukyvyn         nossa kasvoi ollen 25 mk/MWh (tuotettua säh-
30173: merkittävästä parantumisesta parin viime vuo-        köyksikköä kohti). Lämmön tuotannossa puun
30174: den aikana.                                          kanssa kilpailevien polttoaineiden, erityisesti
30175:                                            KK 1686/1998 vp                                               3
30176: 
30177: turpeen, verotus nousi tuntuvasti puun pysyessä        nähtävä kokonaisuudessaan uutena teknologise-
30178: verottomana. Turpeeseen verrattuna puulla on           na alana. Vaikka lähtökohdat alan voimakkaalle
30179: lämmön tuotannossa 9,0 mk/MWh (polttoaine-             kehittymiselle ovatkin kunnossa, vie aikansa,
30180: yksikköä kohti) etu ja hiileen verrattuna 35,2 mk/     että hakkeen koko korjuuketju, siihen liittyvä
30181: MWh.                                                   logistiikka ja puuta käyttävä laitoskanta saa-
30182:    Puun energiakäytön tuntuvaan, mutta kuiten-         daan syntymään laajamittaisesti Suomeen. Koko
30183: kin rajalliseen lisäämiseen on Suomessa hyvät          ketjun pitää voida kehittyä ja kasvaa tasapainos-
30184: mahdollisuudet. Jotta puupolttoaineet olisivat         sa, jotta mahdollisuuksien mukaan vältytään
30185: kilpailukykyisiä muuallakin kuin puunjalostus-         alan kehitykselle haitallisilta sivuvaikutuksilta ja
30186: teollisuudessa, tarvitaan edelleen tuntuvia ja jat-    takaiskuilta.
30187: kuvia edistämistoimia. Pitkäaikaisten, pysyvien           Kauppa- ja teollisuusministeriössä on käyn-
30188: hyödyntämistapojen aikaansaamiseksi on oleel-          nistynyt kokonaisohjelman valmistelu uusiutu-
30189: lista kehittää edelleen energiapuun korjuu- ja         vien energialähteiden edistämisestä. Ohjelma
30190: käyttöteknologioita ja tukea näihin liittyviä in-      kattaa kaikki uusiutuvat energialähteet On il-
30191: vestointeja. Tämän kaltaisilla toimilla saavute-       meistä, että bioenergialla tulee olemaan ohjel-
30192: taan pysyvää, kestävää kilpailuetua, vaikkakin         massa varsin keskeinen osuus. Lähtökohtana
30193: teknologian kehityksen ja investointien tukemi-        työlle on oma energiapoliittinen linjauksemme
30194: sen vaikutukset ilmenevätkin viiveellä. Hakkuu-        sekä toisaalta EU:n valkoinen kirja uusiutuvista
30195: tähteen käyttö energiantuotannossa on vielä            energialähteistä.
30196: 
30197:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1999
30198: 
30199:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
30200: 4                                           KK 1686/1998 vp
30201: 
30202: 
30203: 
30204: 
30205:                                          Tili Riksdagens Ta/man
30206: 
30207:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ningsrester nästan sjufaldigats. Ä ven om mäng-
30208: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         derna ännu är små är detta en klar antydan om
30209: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       att flis som härstammar från avverkningsrester i
30210: man Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga           hög grad har förbättrat sin konkurrenskraft un-
30211: spörsmål nr 1686:                                      der de senaste åren.
30212:                                                           1 Finland användes år 1997 träbaserade bräns-
30213:            Hur har användningen av den inhem-          len motsvarande 5,7 Mtoe, vilket totalt utgjorde
30214:         ska veden inom energiproduktionen ut-          ca 19 procent av den primärenergi som förbruka-
30215:         vecklats under den tid Lipponens reger-        des i hela landet. Av denna mängd härstammade
30216:         ing har suttit vid makten och                  2,6 Mtoe från flis, vedklabbar, sågspån och bark
30217:            hurdana framtida utsikter ser Reger-        och 3,1 Mtoe från avlut från träförädlingsindu-
30218:         ingen i denna sak under de närmaste            strin. Med denna andel utgör veden en mycket
30219:         åren?                                          viktig energikälla. Av elproduktionen består ca
30220:                                                        tio procent av träbaserade bränslen.
30221:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt             De bästa förutsättningarna för en ökad an-
30222: anföra följande:                                       vändning av ved för energiproduktion finns inom
30223:                                                        fjärrvärmesektorn, d.v.s. i kraftvärmeverk och
30224:    Ett klart mål i den finska energistrategin är att   värmecentraler, där antingen oljan eller torven
30225: utöka användningen av ved och andra förnybara          kan ersättas med ved. Utgående från de utred-
30226: inhemska energikällor. De förnybara energikäl-         ningar som har gjorts kan det antas att använd-
30227: lorna är viktiga både med tanke på att koldioxid-      ningen av ved för energiproduktion kommer att
30228: utsläppen skall kunna begränsas och med tanke          öka med närmare 40 procent fram till år 2010
30229: på försörjningsberedskapen i vår energiekonomi.        jämfört med nivån år 1997.
30230: Med användningen av ved sammanhänger också                Hittills har hinder för att främja användning-
30231: betydande lokala sysselsättningseffekter.              en av ved för energiproduktion, i synnerhet inom
30232:    Användningen av ved för energiproduktion            den kombinerade produktionen av el och värme,
30233: har under de senaste åren ökat i synnerhet i och       varit det höga priset på ved jämfört med andra
30234: med att produktionen inom träförädlingsindu-           bränslen, de relativt stora investeringskostnade-
30235: strin har ökat. Användningen av ved för energi-        rna och den osäkra tillgången på träbränsle.
30236: produktion har ökat i betydande grad också                Genom beskattningen har man märkbart kun-
30237: inom fjärrvärmesektorn tack vare de främjande          nat påverka vedens konkurrensställning. Från
30238: åtgärder som har vidtagits inom forskningen och        ingången av år 1997 övergick man inom energi-
30239: utvecklingen samt i fråga om investeringsunder-        beskattningen tili beskattning av elförbrukning-
30240: stöd och beskattning. Dessa åtgärder har skapat        en i stället för elproduktionen. Vid värmepro-
30241: en stark grund för vidareutveckling av hela bran-      duktionen däremot beskattades fortsättningsvis
30242: schen.                                                 bränslet, och denna accis fastställdes delvis enligt
30243:    Från medlet av decenniet t.o.m. år 1997 ökade       koldioxidutsläppen. Träbränslena är accisfria
30244: användningen av ved för energiproduktion med           vid värmeproduktionen.
30245: knappt 15 procent. lnom produktionen av fjärr-            Från ingången av år 1997 har ett belopp som
30246: värme och -kraft ökade användningen av ved             motsvarar accisen på elström återburits i form a v
30247: med nästan 80 procent under motsvarande tid.           ett accisstöd tili dem som producerar el med
30248: Följaktligen kan det skönjas att en ökande an-         biobränslen (kraftverk på under 40 MWe). Den
30249: vändning av ved är starkt på kommande. Ett             beskattning som trädde i kraft vid ingången av år
30250: bevis på detta är att användningen av flis som         1998 gynnade ännu mera än tidigare använd-
30251: härstammar från avverkningsrester nästan har           ningen av träbränslen. Accisen på fossila bräns-
30252: fördubblats under det senaste året. Jämfört med        len och torv vid värmeproduktionen steg. Det
30253: år 1995 har användningen av flis från avverk-          accisstöd som skall återbäras steg och alla kraft-
30254:                                           KK 1686/1998 vp                                               5
30255: 
30256: verk som producerar el med träbaserade bränslen       dessa stöds. Med åtgärder a v detta slag uppnås en
30257: får detta stöd utan någon övre gräns i fråga om       bestående, hållbar konkurrensfördel också om
30258: kraftverkets storlek.                                 effekterna av att utvecklandet av och investering-
30259:    Vid ingången av september 1998 trädde en ny        arna i teknologin stöds kan ses först i ett längre
30260: accislag i kraft som också den stöder träenergi. 1    perspektiv. Användningen av avverkningsrester i
30261: den nyaste accislagen ökade accisstödet för ved       energiproduktionen måste ännu i sin helhet ses
30262: vid elproduktion och uppgick då till25 mk/MWh         som ett nytt teknologiskt område. Också om
30263: (per producerad elenhet). Beskattningen av de         utgångspunkterna för en kraftig expansion inom
30264: bränslen som konkurrerar med veden inom vär-          branschen är goda tar det tid innan hela skörde-
30265: meproduktionen, i synnerhet torv, ökade känn-         kedjan för flis, den logistik som sammanhänger
30266: bart medan veden förblev accisfri. Jämfört med        med denna och en anläggningspark som använ-
30267: torv har veden vid värmeproduktionen en fördel        der ved kan fås tili stånd i stor skala inom landet.
30268: på 9,0 mk/MWh (per bränsleenhet) och jämfört          Hela kedjan måste kunna utvecklas och växa
30269: med koi 35,2 mk/MWh.                                  balanserat, för att man i mån av möjlighet skall
30270:    Det finns goda möjligheter att kännbart men        kunna undvika sådana sidoeffekter och bakslag
30271: dock i begränsad mån öka användningen av ved          som är skadliga för utvecklingen i branschen.
30272: för energiproduktion inom landet. För att trä-           Handels- och industriministeriet har påbörjat
30273: bränslena skall kunna vara konkurrenskraftiga         beredningen av ett program för främjandet av
30274: också på annat håll och inte bara inom träföräd-      förnybara energikällor. Programmet täcker alla
30275: lingsindustrin, behövs det fortsättningsvis känn-     förnybara energikällor. Det är uppenbart att bio-
30276: bara och fortgående åtgärder för att främja detta.    energin kommer att uppta en synnerligen central
30277: För att långfristiga bestående sätt att utnyttja      del av detta program. Utgångspunkt för arbetet
30278: veden skall kunna åstadkommas är det viktigt att      är å ena sidan vår egen energipolitiska linje samt
30279: teknikerna för att skörda och använda energived       å andra sidan EU:s vitbok om förnybara energi-
30280: utvecklas och att investeringar som anknyter tili     källor.
30281: 
30282:      Helsingforsden 26 februari 1999
30283: 
30284:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
30285:                                              KK 1687/1998 vp
30286: 
30287: Kirjallinen kysymys 1687
30288: 
30289: 
30290: 
30291: 
30292:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Turkiseläinten tarhausolojen parantamisesta
30293: 
30294: 
30295: 
30296:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30297:     En ole eläinaktivisti ja suhtaudun hyvin kriitti-   teluun. Valtiovallan taholta onkin lupailtu, että
30298: sesti moiseen toimintaan laillisen ammatinhar-          eläinten olosuhteiden parantamiseen tarhaukses-
30299: joittamisen haittaamiseksi. Olen kuitenkin jos-         sa pyritään.
30300: kus kirjallisessa kysymyksessäni kantanut huolta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30301: siitä, että esimerkiksi tarhattujen kettujen elin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30302: olosuhteet eivät ole kaikilta osin kunnossa. Eri-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30303: tyisesti olen tuonut esille sen, että ketut joutuvat    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30304: tassuttelemaan teräsverkon päällä, joka ei var-
30305: mastikaan vastaa eläimen luontaista tottumusta.                   Mitä Hallitus on valtakautensa aikana
30306: Oikein pahaa tekee, niin kuin sanotaan, kun nä-                tehnyt turkistarhoissa kasvatettavien
30307:  kee eläimen ravaavan pienessä kopissa teräsver-               eläinten, esimerkiksi kettujen elinolojen
30308:  kon päällä edestakaisin. Muutoinkin saattaa                   parantamiseksi, ja
30309: eläinten tarhausolosuhteissa olla parantamisen                    mitä Hallituksella on suunnitelmis-
30310:  varaa toimenpiteillä, jotka eivät tule kovin kal-             saan ja työn alla kyseisen asian hoitami-
30311:  liiksi. Näillä korjaustoimenpiteillä kuitenkin oli-           seksi?
30312:  si mahdollista vähentää aktivistien aiheita arvos-
30313: 
30314:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
30315: 
30316:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
30317: 
30318: 
30319: 
30320: 
30321:  280043
30322: 2                                          KK 1687/1998 vp
30323: 
30324: 
30325: 
30326: 
30327:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30328: 
30329:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tavista eläinsuojeluvaatimuksista. Päätös on tar-
30330: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          koitus antaa vielä tämän kevään kuluessa.
30331: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Kettujen turkistaloudellinen tarhaus tapah-
30332: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tuu verkkopohjaisissa häkeissä. Jalostuseläinten
30333: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ja useilla tarhoilla myös nahkottavien eläinten
30334: n:o 1687:                                              häkkien verkkopohja on valmistettu muovipääl-
30335:                                                        lysteisestä teräslangasta. Uusissa Euroopan neu-
30336:           Mitä Hallitus on valtakautensa aikana        voston kettujen kasvatusta koskevissa eläinsuo-
30337:        tehnyt turkistarhoissa kasvatettavien           jelumääräyksissä tullaan edelleen sallimaan
30338:        eläinten, esimerkiksi kettujen elinolojen       verkkopohjaisten häkkien käyttö. Häkkien pin-
30339:        parantamiseksi, ja                              ta-ala tulee kuitenkin olemaan oleellisesti suu-
30340:           mitä Hallituksella on suunnitelmis-          rempi kuin Suomessa tällä hetkellä käytössä ole-
30341:        saan ja työn alla kyseisen asian hoitami-       vissa häkeissä. Lisäksi edellytetään uusien pito-
30342:        seksi?                                          järjestelmien kehittämistä kettutarhaukseen sen
30343:                                                        jälkeen, kun tutkimuksen avulla on saatu riittä-
30344:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           västi tietoa uusista järjestelmistä.
30345: vasti seuraavaa:                                           Suomessa tehdään kettujen hyvinvointia ja
30346:                                                        pito-olosuhteita koskevaa tutkimustyötä esimer-
30347:     Eläinten pitoa, kohtelua ja käsittelyä koske-      kiksi Kuopion yliopistossa. Eräs tutkimuskoh-
30348: vista yleisistä vaatimuksista on säädetty eläin-       teista on kettujen häkeissä käytetyn verkkolat-
30349: suojelulaissa (247/1996) ja eläinsuojeluasetukses-      tian vertaaminen maapohjaan. Tutkimusten pe-
30350: sa (396/1996). Turkiseläinten pitoa koskevista          rusteella ei voida vielä varmasti päätellä, millai-
30351: tarkemmista vaatimuksista on säädetty tuotan-           nen pohja on tarhattavien kettujen hyvinvoinnin
30352: toeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen             kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Maa- ja
30353: yleissopimuksen (asetus 458/1992, SopS 47) no-          metsätalousministeriö pitää turkiseläinten hy-
30354: jalla annetuissa turkiseläinten pitoa koskevissa        vinvoinnin tutkimista tärkeänä ja osallistuukin
30355: määrä yksissä.                                          aktiivisesti turkiseläinten hyvinvointia koskevien
30356:     Turkiseläinten hyvinvointia koskevat eläin-         tutkimusten rahoittamiseen. Vuosina 1998-
30357: suojelumääräykset on vastikään uudistettu Eu-           1999 on myönnetty yhteensä noin miljoona
30358: roopan neuvoston tuotantoeläinten suojelua              markkaa tarhattujen kettujen kasvatusympäris-
30359: koskevan sopimuksen pysyvässä komiteassa.               tön kehittämistä koskevaan tutkimukseen sekä
30360: Uudet määräykset on tarkoitus hyväksyä viralli-         vertailevaan tutkimukseen siniketun kasvatuk-
30361: sesti vielä tänä vuonna. Maa- ja metsätalousmi-         sesta varjotalohäkissä ja aitauksessa. Maa- ja
30362: nisteriö on osallistunut aktiivisesti turkiseläinten    metsätalousministeriö seuraa tarkoin turkis-
30363: hyvinvointia koskevien määräyksien uudistami-           eläinten hyvinvointia koskevien tutkimusten
30364: seen ja on valmistellut niihin perustuvaa ministe-      edistymistä ja tulee käyttämään niistä saatua tie-
30365:  riön päätöstä turkiseläinten tarhaukselle asetet-      toa hyväksi lainsäädäntöä edelleen kehitettäessä.
30366: 
30367:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1999
30368: 
30369:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30370:                                           KK 1687/1998 vp                                             3
30371: 
30372: 
30373: 
30374: 
30375:                                        Tili Riksdagens Talman
30376: 
30377:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Farmuppfödning av rävar som pälsdjursnä-
30378: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ring idkas i burar med nätbotten. Nätbottnarna i
30379: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      burar för avelsdjur, och på många farmer även
30380: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-      för djur som flås, är tillverkade av plastbeklätt
30381: ga spörsmål nr 1687:                                 nät. 1 Europarådets nya djurskyddsbestämmel-
30382:                                                      ser om rävuppfödning kommer burar med nät-
30383:           Vad har Regeringen under sin tid gjort     botten alltjämt att tillåtas. Burarnas yta kommer
30384:        för att förbättra levnadsförhållandena        dock att vara väsentligt större än i de burar som
30385:        för djur, t.ex. rävar, som föds upp i päls-   för närvarande används i Finland. Dessutom för-
30386:        farmer, och                                   utsätts att nya system för djurhållningen utveck-
30387:           vilka planer har Regeringen och vad        las inom rävuppfödningen sedan man genom
30388:        gör den för att sköta saken?                  forskning fått tillräcklig kunskap om de nya sys-
30389:                                                      temen.
30390:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           1 Finland bedrivs forskning kring rävarnas
30391: anföra följande:                                     välbefinnande och förvaringsutrymmen för rä-
30392:                                                      var t.ex. vid Kuopio universitet. En undersök-
30393:    Djurskyddslagen (247/1996) och djurskydds-        ning går ut på att man jämför användningen av
30394: förordningen (396/1996) innehåller bestämmel-        nätbotten i burarna med inhägnader med jord-
30395: ser om allmänna krav på djurhållning och be-         botten. Undersökningen ger dock inte ännu till-
30396: handling och hantering av djur. Mera detaljerade     räcklig kunskap om viiken bottentyp som är den
30397: krav på djurhållningen när det gäller pälsdjur       bästa lösningen med tanke på rävarnas vä1befin-
30398: anges i bestämmelser om detta vilka utfårdats        nande. Enligt jord- och skogsbruksministeriets
30399: med stöd av den europeiska konventionen om           åsikt är forskningen kring pälsdjurens välbefin-
30400: skydd av animalieproduktionens djur (förord-         nande viktig och ministeriet deltar aktivt i finan-
30401: ning 458/1992, FördrS 47).                           sieringen av forskning gällande pälsdjurens väl-
30402:     Djurskyddsbestämmelserna om pälsdjurens          befinnande. Åren 1998-1999 har sammanlagt
30403: välbefinnande har nyligen reviderats i den ständi-   ca en miljon mark beviljats för forskning kring
30404: ga kommitte som tillsatts med stöd av Europarå-      utvecklande av den miljö där rävar föds upp samt
30405: dets konvention om skydd av animalieproduk-          för jämförande undersökningar om uppfödning
30406: tionens djur. Avsikten är att de nya bestämmel-      av blåräv i skugghusburar och inhägnader. Jord-
30407: serna skall godkännas officiellt ännu i år. Jord-    och skogsbruksministeriet följer noggrant upp
30408: och skogsbruksministeriet har aktivt deltagit i      hur undersökningarna om pälsdjurens välbefin-
30409: revideringen av bestämmelserna om pälsdjurens        nande framskrider och kommer att utnyttja den
30410: välbefinnande och har berett ett ministeriebes1ut    kunskap som erhållits genom dem när lagstift-
30411:  om djurskyddskrav på farmuppfödning av päls-        ningen utvecklas ytterligare.
30412:  djur vilket grundar sig på bestämmelserna. Av-
30413:  sikten är att beslutet skall utfårdas ännu i vår.
30414: 
30415:      Helsingfors den 1 mars 1999
30416: 
30417:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30418:                                         KK 1688/1998 vp
30419: 
30420: Kirjallinen kysymys 1688
30421: 
30422: 
30423: 
30424: 
30425:                                 Sulo Aittoniemi lkesk: Työttömälle tarjottavan työpaikan etäisyy-
30426:                                     destä kotipaikkakuntaan nähden
30427: 
30428: 
30429:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
30430: 
30431:    Työttömän on otettava vastaan tarjottu työ.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30432: Jos hän kieltäytyy työstä, on seurauksena ka-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30433: renssi, joka merkitsee työttömyyskorvauksen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30434: menettämistä. Epäselvyyttä on syntynyt siitä,     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30435: minkälainen työ on velvollisuus vastaanottaa.
30436: Joissakin tapauksissa on katsottu, että esimer-              Onko perheellinen nainen velvollinen
30437: kiksi Kurussa asuvan työttömän on otettava vas-           ottamaan vastaan työtä 50 kilometrin
30438: taan työ Virroilta, jonne on matkaa lähes 50              päästä asuinpaikkakunnaltaan työttö-
30439: kilometriä ja linja-autoyhteydet ovat heikot.             myyskorvauksen menettämisen uhalla,
30440: Työttömällä taas ei ole omaa autoa, jolla voisi           ottaen huomioon, että ainoa mahdolli-
30441: työmatkat kulkea, eikä viikoittainen yöpyminen            suus työmatkan kulkemiseen on Iinja-
30442: työpaikkakunnalla ole perheenäitinä mahdollis-            auto varsin huonojen aikataulujen poh-
30443: ta. Työn vastaanottamisen vaatiminen tuntuu               jalta?
30444: näissä olosuhteissa simputtamiselta.
30445: 
30446:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
30447: 
30448:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
30449: 
30450: 
30451: 
30452: 
30453:  280043
30454: 2                                             KK 1688/1998 vp
30455: 
30456: 
30457: 
30458: 
30459:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
30460: 
30461:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tävä esimerkiksi lastensa hoito tai työmatkansa
30462: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             kuten paikkakunnalla asuvat työssäkäyvätkin.
30463: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-              Lainsäädännössä asia on ilmaistu työmatko-
30464: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen              jen osalta työttömyysturvalain 10 §:ssä,jossa sää-
30465: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1688:            detään työssäkäyntialueesta. Työssäkäynti-
30466:                                                           alueena pidetään, jollei erityisistä syistä muuta
30467:            Onko perheellinen nainen velvollinen           johdu, henkilön asuinpaikkakuntaa sekä paikka-
30468:         ottamaan vastaan työtä 50 kilometrin              kuntia,joilla henkilön asuinpaikkakunnalta ylei-
30469:         päästä asuinpaikkakuunaltaan työttö-              sesti käydään töissä. Työssäkäyntialueensa sisäl-
30470:         myyskorvauksen menettämisen uhalla,               tä tarjotusta työstä ei henkilö voi päivärahaoi-
30471:         ottaen huomioon, että ainoa mahdolli-             keuttaan menettämättä kieltäytyä vetoamalla
30472:         suus työmatkan kulkemiseen on linja-              kulkuvaikeuksiin, kuten autottomuuteen, huo-
30473:         auto varsin huonojen aikataulujen poh-            nosti sopiviinjulkisiin kulkuyhteyksiin taijulkis-
30474:         jalta?                                            ten kulkuneuvojen puuttumiseen. Päätöksen sii-
30475:                                                           tä, onko työpaikka työssäkäyntialueella, tekee
30476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              työvoimatoimiston yhteydessä toimiva työvoi-
30477: vasti seuraavaa:                                           matoimikunta, joka edustaa paikallisten olosuh-
30478:                                                            teiden ja työelämän tuntemusta.
30479:    Työttömyysturvajärjestelmämme tarkoitus                    Työttömyyspäiväraha-asiassa        päätökseen
30480: on turvata työttömän työnhakijan toimeentulo               tyytymättömällä on luonnollisesti oikeus hakea
30481: siltä ajalta, jona hänelle ei ole tarjolla tietyt mini-    siihen valittamalla muutosta. Valitus tehdään
30482: mivaatimukset täyttävää työtä tai koulutusta.              työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen toi-
30483: Edellytyksenä työttömyyspäivärahan maksami-                miston päätöksestä työttömyysturvalautakun-
30484: selle on, että sen saaja on valmis ottamaan vas-           nalle, ja sen päätöksestä edelleen vakuutusoikeu-
30485: taan tarjolla olevan työpaikan työmarkkinoilla             delle. Lisäksi työttömällä työnhakijana on mah-
30486: yleisesti sovellettavin ehdoin.                            dollisuus ottaa yhteyttä työttömyysturva-asia-
30487:     Työttömyysturvan saaruisedellytykset raken-            mieheen, jollainen on jokaisen TE-keskuksen
30488: tuvat ns. normaalisuusperiaatteen varaan: työt-            työvoimaosastolla. Työttömyysturva-asiamie-
30489: tömän edellytetään poistavan työn vastaanotta-             hen lakisääteisenä tehtävänä on valvoa työvoi-
30490: miselle olevat esteet samassa ajassa ja laajuudes-         matoimistojen ja -toimikuntien käytännön lain-
30491: sa kuin työssäkäyvätkin ovat tehneet. Siten työ-           mukaisuutta ja yhtenäisyyttä.
30492: tarjouksen saatuaan työttömän on itse järjestet-
30493: 
30494:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1999
30495: 
30496:                                                                          Työministeri Liisa Jaakonsaari
30497:                                            KK 1688/1998 vp                                             3
30498: 
30499: 
30500: 
30501: 
30502:                                         Tili Riksdagens Talman
30503: 
30504:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              För arbetsresornas del har man i lagstiftning-
30505: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           en uttryckt saken i 10 § lagen om utkomstskydd
30506: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       för arbetslösa, där det finns en bestämmelse om
30507: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-       pendlingsregionen. Såsom pendlingsregion av-
30508: ga spörsmål nr 1688:                                  ses, om inte annat följer av särskilda skäl, en
30509:                                                       persons boningsort samt de orter där personer
30510:           Är en kvinna med familj skyldig att ta      från boningsorten allmänt har sina arbetsplatser.
30511:        emot arbete 50 kilometer från sin bo-          En person kan inte vägra ta emot arbete som
30512:        ningsort med risk för att mista arbetslös-     erbjuds inom dennes pendlingsregion utan att
30513:        hetsersättningen, med beaktande av att         mista sin rätt tili dagpenning genom att vädja tili
30514:        den enda möjligheten tili att göra arbets-     svårigheter att fårdas, såsom billöshet, olämpliga
30515:        resan är buss utgående från mycket dåliga      allmänna trafikförbindelser eller avsaknad av
30516:        tidtabeller?                                   kollektivtrafikmedel. Beslutet om huruvida ar-
30517:                                                       betsplatsen finns inom pendlingsregionen fattas
30518:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av arbetskraftskommissionen, som verkar i sam-
30519: anföra följande:                                      band med arbetskraftsbyrån och som företräder
30520:                                                       kännedom om lokala förhållanden och arbetsli-
30521:    A vsikten med vårt system med utkomstskydd         vet.
30522: för arbetslösa är att trygga arbetslösa arbetssö-        Den som är missnöjd med beslutet angående
30523: kandes utkomst under den tid då dessa inte kan        arbetslöshetsdagpenning har naturligtvis rätt att
30524: erbjudas arbete som uppfyller vissa minimikrav        söka ändring genom besvär. Besvären inlämnas
30525: eller utbildning. En förutsättning för utbetalning    genom beslut fattade av arbetslöshetskassan eller
30526: av arbetslöshetsdagpenning är att dess mottagare      folkpensionsanstalten byrå hos arbetslöshets-
30527: är redo att ta emot ett arbete på villkor som         nämnden, och genom dess beslut vidare hos för-
30528: allmänt tillämpas på arbetsmarknaden.                 säkringsdomstolen. Vidare har en arbetslös ar-
30529:    Förutsättningarna för mottagandet av arbets-       betssökande möjlighet att ta kontakt med ut-
30530: löshetsskydd bygger på den s.k. normalitetsprin-      komstskyddsombudet, som finns vid varje T&E-
30531: cipen: den arbetslöse förväntas avlägsna hindren      centrals arbetskraftsavdelning. Det är utkomst-
30532: för mottagandet av arbete på samma tid och i          skyddsombudets lagstadgade uppgift att överva-
30533: samma utsträckning som de arbetande också             ka att arbetskraftsbyråernas och arbetskrafts-
30534: gjort. Sålunda skall en arbetslös efter att ha fått   kommissionernas praxis är Jagenlig och enhetlig.
30535: ett arbetserbjudande själv ordna t.ex. sina barns
30536: skötsel eller sin arbetsresa såsom de arbetande
30537: som bor på orten gjort.
30538: 
30539:      Helsingfors den 5 mars 1999
30540: 
30541:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
30542:                        j
30543:                       j
30544:                      j
30545:                     j
30546:                    j
30547:                   j
30548:                  j
30549:                 j
30550:                j
30551:               j
30552:              j
30553:             j
30554:            j
30555:           j
30556:          j
30557:         j
30558:        j
30559:       j
30560:      j
30561:     j
30562:    j
30563:   j
30564:  j
30565: j
30566:                                           KK 1689/1998 vp
30567: 
30568: Kirjallinen kysymys 1689
30569: 
30570: 
30571: 
30572: 
30573:                                   Olavi Ala-Nissilä /kesk: Maatalouden kannattavuuden turvaami-
30574:                                      sesta
30575: 
30576: 
30577:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30578: 
30579:     Maatalouden peruskannattavuus on heiken-         tämätöntä. Markkinoilla on laajalla yhteistyöllä
30580: tynyt useista syistä. Kansallisesta ED-ratkaisun     saatava parempi tasapaino. Kansallinen maata-
30581: yhteydessä sovitusta tukiratkaisusta on kuluval-     loustuki on toteutettava alun perin sovitulla ta-
30582: la vaalikaudella leikattu yli 2,5 miljardia mark-    valla, ja veropolitiikassa on mm. sukupolven-
30583: kaa. EU:n maatalouspolitiikan ratkaisut eivät        vaihdosten ja varausmahdollisuuksien osalta
30584: ole huomioineet erityisolosuhteitamme riittäväs-     tehtävä myönteisiä ratkaisuja.
30585: ti. Kustannusten osalta ei ole toteutunut odote-        Tulevan hallituksen ohjelmaan on kirjoitetta-
30586: tunlainen kustannusten vähentyminen rahoitus-        va toimintalinjaksi maatalouden peruskannatta-
30587: kustannuksia lukuun ottamatta. Markkinatilan-        vuuden turvaaminen ja parantaminen.
30588: ne on ollut hyvin vaikea erityisesti kananmunan-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30589: tuotannossa,ja samoin kasvinviljelyn, sianlihan-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30590: tuotannon sekä maidontuotannon osalta hinta-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30591: kehitys on ollut heikko.                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30592:     Maatalouden peruskannattavuuden turvaa-
30593: minen on elinkeinon tulevaisuuden kannalta hy-                 Millaisiin kiireellisiin toimiin Hallitus
30594:  vin keskeistä. Kyseessä on myös taloudellisesti            on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä maatalou-
30595:  iso talous- ja työllisyyskysymys koko Suomessa             den turvaamiseksi edessä olevissa Agen-
30596: ja erityisesti Varsinais-Suomessa.                          da-neuvotteluissa, kansallisissa talousar-
30597:     Agenda 2000 -neuvottelujen sekä artikla 141 :n          vio- ja veropäätöksissä sekä markkinata-
30598:  mukaisen eteläisen Suomen maatalouden erityis-             sapainon edistämisessä?
30599:  tuen neuvottelujen onnistuminen on aivan vält-
30600: 
30601:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
30602: 
30603:                                        Olavi Ala-Nissilä /kesk
30604: 
30605: 
30606: 
30607: 
30608:  280043
30609: 2                                          KK 1689/1998 vp
30610: 
30611: 
30612: 
30613: 
30614:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30615: 
30616:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        johdosta yksikkökustannukset muodostuvat
30617: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         meillä korkeiksi. Yhteisen maatalouspolitiikan
30618: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tukimuodot eivät ota riittävästi huomioon Suo-
30619: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-       men pohjoisista olosuhteista johtuvia erityispiir-
30620: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         teitä. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudis-
30621: n:o 1689:                                             tuksen rahastokaudella harjoitettava maatalous-
30622:                                                       politiikka ottaisi nykyistä paremmin huomioon
30623:           Millaisiin kiireellisiin toimiin Hallitus   pohjoisten alueiden tuotanto-olosuhteet. Halli-
30624:        on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä maatalou-         tus on lähtenyt siitä, että uudistuksesta aiheutu-
30625:        den turvaamiseksi edessä olevissa Agen-        neet tulonmenetykset tulee korvata täysimääräi-
30626:        da-neuvotteluissa, kansallisissa talousar-     sesti yhteisörahoitteisesti.
30627:        vio- ja veropäätöksissä sekä markkinata-           EU :n yhteisen maatalouspolitiikan mukaista
30628:        sapainon edistämisessä?                        tukea täydennetään kansallisella tuella. Valtion-
30629:                                                       talouden yleisen säästötarpeen johdosta maata-
30630:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          louden kansallisen tuen tasoa jouduttiin alen-
30631: vasti seuraavaa:                                      tamaan alkuperäisen tukipaketin tasosta. Kun
30632:                                                       otetaan huomioon maatalouden tuotantomää-
30633:    Maataloustuotannon kannattavuuteen kes-             rien muutokset ja kansalliseen tukeen käytettä-
30634: keisesti vaikuttavia tekijöitä ovat markkinahin-      vissä olleiden määrärahojen lisäykset, voidaan
30635: nat, tuet ja tuotannosta aiheutuneet kustannuk-       arvioida, että vuosien 1995-99 tuotannolle
30636: set. Markkinahintojen taso määräytyy suurelta         maksettava maatalouden kansallisen tuen
30637: osin elintarvikkeita jalostavan teollisuuden kil-      kokonaismäärä jää yhteensä 1,9 mrd. markkaa
30638: pailukyvyn perusteella. Yritysten välinen kilpai-      alkuperäisen tukipaketin tasoa pienemmäksi.
30639: lutilanne niin yhteismarkkinoilla kuin kotimaas-          Etelä-Suomen maatalouden kansallisen tuen
30640: sakin heijastuu myös tuottajahintoihin. Yhteisel-     järjestelmästä vuodesta 2000 lähtien aloitetaan
30641: lä markkina-alueella toimittaessa valtiovallalla      liittymissopimuksen artiklan 141 mukaiset neu-
30642: ei ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa tuot-       vottelut siinä vaiheessa, kun yhteisen maata-
30643: tajahintojen tasoon eikä tasapainottaa markki-         louspolitiikan uudistuksen keskeinen sisältö tu-
30644: noita. Yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluva         kitasojen ja ehtojen osalta on selvillä. Suomen
30645: interventiojärjestelmä toimii eräänlaisena turva-      tavoitteena on saavuttaa näissä neuvotteluissa
30646: verkkona, jonka tavoitteena on turvata tietty          lopputulos, joka turvaa maatalouden kannatta-
30647: minimihintataso.                                       vuusedellytykset ja jatkuvuuden.
30648:    Suomen pohjoisten tuotanto-olosuhteiden
30649: 
30650:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1999
30651: 
30652:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30653:                                            KK 1689/1998 vp                                              3
30654: 
30655: 
30656: 
30657: 
30658:                                         Tili Riksdagens Talman
30659: 
30660:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         På grund av Finlands nordliga produktions-
30661: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        förhållanden blir styckkostnaderna höga hos oss.
30662: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Den gemensamma jordbrukspolitikens stödfor-
30663: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade skriftliga        mer tar inte tillräckligt i beaktande de speciella
30664: spörsmål nr 1689:                                     drag som beror på Finlands nordliga förhållan-
30665:                                                       den. Den jordbrukspolitik som bedrivs under
30666:           Vilka brådskande åtgärder har Reger-        fondperioden for förnyande av EU:s gemensam-
30667:        ingen vidtagit eller ämnar Regeringen          majordbrukspolitik skulle bättre än nu beakta de
30668:        vidta för att trygga jordbruket i de kom-      nordliga områdenas produktionsförhållanden.
30669:        mande Agenda-förhandlingarna och i             Regeringen har utgått ifrån att de inkomstbort-
30670:        nationella budget- och skattebeslut samt i     fall som beror på reformen skall ersättas tili fullo
30671:        samband med främjandet av marknads-            genom gemenskapsfinansiering.
30672:        balansen?                                          Stöd enligt EU :s gemensamma jordbrukspoli-
30673:                                                       tik kompletteras med nationellt stöd. Beroende
30674:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på statsekonomins allmänna sparbehov måste
30675: anföra följande:                                      nivån på det nationella stödet sänkas från nivån i
30676:                                                       det ursprungliga stödpaketet. När förändringar-
30677:    Faktorer som centralt inverkar på jordbruks-       na i jordbrukets produktionsmängder och ök-
30678: produktionens lönsamhet är marknadspriserna,          ningarna av de anslag som funnits tiligängliga för
30679: stöden och produktionskostnaderna. Marknads-          nationellt stöd tas i beaktande, kan totalbeloppet
30680: prisernas nivå bestäms till stora delar på basis av   av det nationella jordbruksstöd som betalas för
30681: Iivsmedelsindustrins konkurrenskraft. Konkur-         produktioneo åren 1995-99 uppskattas bli sam-
30682: renssituationen mellan fOretagen säväl på den         manlagt 1,9 mrd. mk lägre än i det ursprungliga
30683: gemensamma marknaden som i hemlandet re-              stödpaketet.
30684: flekteras även i producentpriserna. När verksam-          När det centrala innehållet i jordbruksrefor-
30685: heten sker inom det gemensamma marknadsom-            men för stödnivåernas och viiikoreus del är klart
30686: rådet har statsmakten just inga möjligheter att       påbörjas förhandlingar enligt artikell41 i anslut-
30687: inverka på producentpriserna eller att balansera      ningsavtalet om ett nationellt stödsystem f6r
30688: marknaden. Interventionssystemet, som hör tili        jordbruket i södra Finland från år 2000 framåt.
30689: den gemensamma jordbrukspolitiken, fungerar           Finlands mål är att i dessa förhandlingar nå ett
30690: som ett slags skyddsnät, vars mål är att trygga en    resultat som tryggar jordbrukets kontinuitet och
30691: viss minimiprisnivå.                                  förutsättningar för ett lönsamt jordbruk.
30692: 
30693:      Helsingforsden 3 mars 1999
30694: 
30695:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30696:         1
30697: 
30698: 
30699: 
30700: 
30701:     1
30702: 
30703:     1
30704: 
30705: 
30706: 
30707: 
30708: 1
30709: 
30710: 1
30711:                                          KK 1690/1998 vp
30712: 
30713: Kirjallinen kysymys 1690
30714: 
30715: 
30716: 
30717: 
30718:                                   Timo Ihamäki /kok: Itä-Savon sairaanhoitopiirin hallinnon yhdis-
30719:                                       tämisestä
30720: 
30721: 
30722:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30723: 
30724:    Itä-Savon sairaanhoitopiiri harkitsee terveys-   mahdollista. Yhtenäinen atk-järjestelmä nopeut-
30725: keskustenja Savonlinnan keskussairaalan hallin-     taisi paperiasioiden hoitoa ja tehostaisi tietosuo-
30726: tojen yhdistämistä. Hanke olisi ensimmäinen laa-    jaa.
30727: tuaan Suomessa. Alustavien suunnitelmien mu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30728: kaan perusterveydenhoito olisi kuitenkin oma        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30729: tulosalueensa ja terveyskeskukset säilyisivät       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30730: kunnissa entiseen tapaan.                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30731:    Hallinnon yhdistäminen poistaisi lähinnä hal-
30732: linnon päällekkäisyyksiä ja tehostaisi hankinto-              Miten Hallitus suhtautuu Itä-Savon
30733: jen kilpailuttamista. Luonnollisesti yhdistämi-            sairaanhoitopiirin suunnitelmiin terveys-
30734: nen toisi säästöjä, mutta päätavoitteena on jär-           keskusten ja Savonlinnan keskussairaa-
30735: jestelmän parantaminen potilaan kannalta. Poti-            lan hallintojen yhdistämisestä?
30736: laan tulee päästä oikeaan hoitoon niin pian kuin
30737: 
30738:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
30739: 
30740:                                         Timo Ihamäki /kok
30741: 
30742: 
30743: 
30744: 
30745:  280043
30746: 2                                          KK 1690/1998 vp
30747: 
30748: 
30749: 
30750: 
30751:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30752: 
30753:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        raanhoitopiirin kuntayhtymä tuottaa kansanter-
30754: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         veyslain mukaisia palveluja, kuten esimerkiksi
30755: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       laboratorio- tai kuvantamispalveluja. On myös
30756: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        mahdollista, että sairaanhoitopiirin kuntayhty-
30757: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         mä vastaisi kokonaisuudessaan alueensa kansan-
30758: 1690:                                                 terveystyön järjestämisestä. Tällöin sairaanhoi-
30759:                                                       topiirin kuntayhtymä toimisi myös kansanter-
30760:           Miten Hallitus suhtautuu Itä-Savon          veyslain 5 §:n 2 momentin mukaisena kansanter-
30761:        sairaanhoitopiirin suunnitelmiin terveys-      veystyön kuntayhtymänä. On kuitenkin tiedos-
30762:        keskusten ja Savonlinnan keskussairaa-         tettava perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-
30763:        lan hallintojen yhdistämisestä?                hoidon erilaiset tehtävät. Perusterveydenhuollon
30764:                                                       palvelujen tulee aina olla ensisijaisia ja lähellä
30765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          potilasta.
30766: vasti seuraavaa:                                          Kysymyksessä todetaan, että yhtenäinen atk-
30767:                                                       järjestelmä nopeuttaisi paperiasioiden hoitoa ja
30768:    Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymään         tehostaisi tietosuojaa. Potilasrekisterin pitoa
30769: kuuluu 13 jäsenkuntaa. Sosiaali- ja terveysminis-     koskevat potilaan asemasta ja oikeuksista anne-
30770: teriön saaman tiedon mukaan Rantasalmen pe-           tun lain säännökset lähtevät siitä, että kukin ter-
30771: rusturvalautakunta on esittänyt sairaanhoitopii-      veydenhuollon toimintayksikkö on erillinen re-
30772: rin kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien terveys-         kisterinpitäjä, ja tietoja voidaan luovuttaa toi-
30773: keskusten hallinnon ja toimintojen yhdistämistä       mintayksiköstä toiseen vain potilaan suostu-
30774: tuntuvien säästöjen aikaansaamiseksi. Kuntayh-        muksella. Terveydenhuollon toimintayksiköt on
30775: tymähallitus on käsitellyt asiaa kahdessa ko-         määritelty niin, että kansanterveyslaissa tarkoi-
30776: kouksessaan ja päättänyt jatkaa keskustelua sen       tettu terveyskeskus on oma toimintayksikkönsä
30777: jälkeen, kun Terveydenhuolto 2000-luvulle             ja erikoissairaanhoitolaissa tarkoitetut sairaalat
30778: -hankkeen alueellinen työryhmä on tehnyt esi-          samoin kuin mahdolliset muut sairaalasta erilli-
30779: tyksensä yhteistyökysymyksestä kuluvan vuo-            set sairaanhoidon toimintayksiköt ovat kukin
30780: den maaliskuun loppuun mennessä.                       oma toimintayksikkönsä. Hallinnonalojen yh-
30781:    On selvää, että sairaanhoitopiiri ei voi yksi-     distäminen ei siten oikeuta yhdistämään toimin-
30782: puolisesti päättää terveyskeskuksia koskevista         tayksiköiden potilasrekistereitä.
30783: asioista. Kysymyksessä esitetty suunnitelma               Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien työn-
30784: edellyttää, että terveyskeskuksia ylläpitävät kun-    jaon parantaminen ja päällekkäisten toimintojen
30785: nat ja kuntayhtymät ovat mukana asian valmis-          purkaminen on Terveydenhuolto 2000-luvulle
30786: telussa ja päätöksenteossa.                            -projektin keskeisiä osa-alueita. On kuntapäättä-
30787:    Erikoissairaanhoitolaki tai muutkaan sään-         jien asia ratkaista, edellyttääkö niiden toimeen-
30788: nökset eivät sinänsä aseta esteitä sille, että sai-    pano hallinnollisia uudelleenjärjestelyjä.
30789: 
30790:      Helsingissa 4 päivänä maaliskuuta 1999
30791: 
30792:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
30793:                                            KK 1690/1998 vp                                             3
30794: 
30795: 
30796: 
30797: 
30798:                                         Tili Riksdagens Talman
30799: 
30800:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           för ett sjukvårdsdistrikt från att producera tjäns-
30801: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ter i enlighet med folkhälsolagen, t.ex. laborato-
30802: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       rie- och röntgentjänster. Det är också möjligt för
30803: dagsman Timo Ihamäki undertecknade skriftliga         sjukvårdsdistriktets samkommun att helt och
30804: spörsmål nr 1690:                                     hållet svara för anordnandet av folkhälsoarbetet
30805:                                                       i regionen. Härvid fungerar samkommunen ock-
30806:           Hur förhåller sig Regeringen tili pla-      så som den samkommun för folkhälsoarbetet
30807:        nerna på en sammanslagning av förvalt-         som avses i 5 § 2 mom. folkhälsolagen. Man bör
30808:        ningarna för hälsovårdscentralerna i Öst-      dock vara medveten om primärvårdens och den
30809:        ra Savolax sjukvårdsdistrikt och central-      specialiserade sjukvårdens olika uppgifter. Pri-
30810:        sjukhuset i Nyslott?                           märvårdens tjänster måste alltid komma i första
30811:                                                       hand och vara lättillgängliga för patienterna.
30812:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             1 spörsmålet konstateras att ett enhetligt adb-
30813: anföra följande:                                      system skulle snabba upp pappersadministratio-
30814:                                                       nen och ge upphov tili ett effektivare integritets-
30815:    Tili samkommunen för Östra Savolax sjuk-           skydd. Bestämmelserna om patientregisterföring
30816: vårdsdistrikt hör 13 medlemskommuner. Enligt          i lagen om patientens ställning och rättigheter
30817: den information som social- och hälsovårdsmi-         utgår ifrån att varje verksamhetsenhet för hälso-
30818: nisteriet erhållit har grundskyddsnämnden i           och sjukvård har en separat registerförare, och
30819: Rantasalmi föreslagit en sammanslagning av för-       att uppgifter kan överlåtas från en verksamhets-
30820: valtningen och funktionerna vid sjukvårdsdi-          enhet tili en annan endast med patientens sam-
30821: striktets samkommun och medlemskommuner-              tycke. En verksamhetsenhet för hälso- och sjuk-
30822: nas hälsovårdscentraler för att på så sätt uppnå      vård har definierats så att en i folkhälsolagen
30823: kännbara inbesparingar. Samkommunens styrel-          avsedd hälsovårdscentral utgör en egen verksam-
30824: se har behandlat ärendet vid två av sina samman-      hetsenhet liksom i lagen om specialiserad sjuk-
30825: träden och beslutat fortsätta diskussionen efter      vård avsedda sjukhus och eventuella andra från
30826: att den regionala arbetsgruppen för projektet         sjukhuset fristående, separata verksamhetsenhe-
30827: Hälso- och sjukvård för 2000-talet i slutet av        ter för sjukvård. En sammanslagning av förvalt-
30828: mars i år har framlagt sitt förslag i samarbetsfrå-   ningsområdena berättigar alltså inte tili en sam-
30829: gan.                                                  manslagning av verksamhetsenheternas patient-
30830:    Det står klart att sjukvårdsdistriktet inte kan    register.
30831: fatta ensidiga beslut i frågor som gäller hälso-          En revidering av arbetsfördelningen mellan
30832: vårdscentralerna. Den pian som nämns i spörs-         hälsovårdscentralerna och sjukvårdsdistrikten
30833: målet förutsätter att de kommuner och samkom-         och en avveckling av överlappande funktioner är
30834: muner som upprätthåller hälsovårdscentralerna         några av de centrala delområdena i projektet
30835: deltar i beredningen och beslutsfattandet i ären-     Hälso- och sjukvård för 2000-talet. Det är de
30836: det.                                                  kommunala beslutsfattarnas sak att avgöra om
30837:    Varken lagen om specialiserad sjukvård eller       genomförandet av dessa förutsätter förvaltnings-
30838: andra bestämmelser hindrar i sig samkommunen          mässiga omorganisationer.
30839: 
30840:      Helsingfors den 4 mars 1999
30841: 
30842:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
30843:                                              KK 1691/1998 vp
30844: 
30845: Kirjallinen kysymys 1691
30846: 
30847: 
30848: 
30849: 
30850:                                      Timo Ihamäki /kok: Liikunnasta ja terveystiedosta lukion ja amma-
30851:                                         tillisen koulutuksen oppiaineina
30852: 
30853: 
30854:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
30855:     Valtioneuvoston vuonna 1993 tekemän lukion           "Lukion oppimäärä sisältää ... , äidinkieltä ja kir-
30856: tuntijakopäätöksen mukaan liikuntaa on kaksi             jallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vieraita kie-
30857: pakollista ja terveystietoa yksi pakollinen kurssi.      liä, ... , liikuntaa ja terveystietoa sekä taito- ja
30858: Opetushallituksen vuonna 1994 vahvistamien lu-           taideaineiden opintoja." Kuuleman mukaan
30859: kion opetussuunnitelman perusteiden mukaan               opetushallinnossa oppiaineluettelon ilmaus lii-
30860: sekä liikunta että terveystieto arvioidaan erik-         kunta ja terveystieto ollaan tulkitsemassa ja-sa-
30861: seen. Liikuntahan on pääasiassa harjoitusaine ja         nan vuoksi yhdeksi ainekokonaisuudeksi, josta
30862: terveystieto on reaaliaine, jonka kysymyksiä on          pitäisi antaa myös yhteinen numero. Tälle tulkin-
30863: ollut myös ylioppilaskirjoitusten reaalikokeessa.        nalle ei ole mitään järkevää perustelua. Voimassa
30864:     Liikunta ja terveystieto ovat siis kaksi erilaista   olevan lukion opetussuunnitelman perusteiden
30865: oppiainetta. Terveystieto antaa teoreettisen ja          mukaisen käytännön tulisi jatkua niin kauan
30866: osittain käytännön perusteet mm. työ- ja toimin-         kuin toisin siitä säädetään.
30867: takyvyn kehittämiselle ja säilyttämiselle, sai-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30868: rauksien ehkäisylle, itsehoidolle, psyykkiselle sel-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
30869: viytymiselle, päihteiden käytön ennaltaehkäisyl-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30870:  le ja lopettamiselle, seksuaali- ja työterveystie-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30871: dolle, työsuojelulle, ergonomialle ja ensiapuun.
30872:     16.6.1998 hyväksytyssä koululainsäädännös-                      Kuinka Hallitus aikoo toteuttaa ja ar-
30873:  sä lukio- ja ammatillista koulutusta koskevassa                 vioida liikuntaa ja terveystietoa lukioissa
30874:  laissa liikunta ja terveystieto on oppiaineluette-              ja ammatillisessa koulutuksessa, erillisinä
30875:  lossa mainittu nimeltä. Lukiolain 7 §:n mukaan                  oppiaineina vai ainekokonaisuutena?
30876: 
30877:       Helsingissä ll päivänä helmikuuta 1999
30878: 
30879:                                              Timo Ihamäki /kok
30880: 
30881: 
30882: 
30883: 
30884:  280043
30885: 2                                           KK 1691/1998 vp
30886: 
30887: 
30888: 
30889: 
30890:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30891: 
30892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          aineiden liittäminen yhteen sidossanalla merkit-
30893: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           see säännöksissä asianomaisen oppisisällön tul-
30894: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kitsemista yhdeksi oppiaineeksi. Tätä kirjoitta-
30895: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-          mistapaa on sovellettu samassa säännöksessä äi-
30896: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           dinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen.
30897:  1691:                                                      Hallituksen esityksessä (HE 86/1997 vp) edus-
30898:                                                         kunnalle lukion oppimäärään sisältyvät oppiai-
30899:           Miten Hallitus aikoo toteuttaa ja ar-         neet oli määritelty tältä osin aineryhminä. Ta-
30900:        vioida liikuntaa ja terveystietoa lukioissa      voitteena oli, että opiskelijoille pakolliset ai-
30901:        ja ammatillisessa koulutuksessa, erillisinä      neet säilyisivät entisellään. Liikunnan ja terveys-
30902:        oppiaineina vai ainekokonaisuutena?              tiedon opintojen katsottiin sisältyvän taito- ja
30903:                                                         taideaineiden ryhmään ja tarkoituksena oli, että
30904:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            liikunta ja terveystieto määriteltäisiin uudessa
30905: vasti seuraavaa:                                        tuntijaossa entiseen tapaan. Eduskunta hyväksyi
30906:                                                         kuitenkin liikuntaa ja terveystietoa koskevan
30907:    Vuoden 1999 alussa voimaan tulleiden sään-           säännöksen eri muodossa kuin mitä hallitus oli
30908: nösten mukaan lukion ja ammatillisen koulutuk-          esittänyt. Eduskunta totesi lisäksi lukiolain yksi-
30909: sen oppimäärät sisältävät liikuntaa ja terveystie-      tyiskohtaisten perustelujen (7 §) kohdalla, että
30910: toa. Valtioneuvosto päättää opetukseen käytet-          terveystietoon ja liikuntaan Iukiotaisten oppiai-
30911: tävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aine-        neena on kiinnitettävä huomiota. Myös tässä
30912: ryhmien opintoihin sekä opinto-ohjaukseen               kohdassa on liikunta ja terveystieto tulkittu yh-
30913: (tuntijako). Opetushallitus päättää eri aineiden        deksi oppiaineeksi. Valtioneuvoston vuonna
30914: tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Opetushalli-   1993 tekemän lukion tuntijakoa koskevan pää-
30915: tus päättää myös oppilaiden suoritusten arvioin-        töksen mukaan liikunnassa ja terveystiedossa on
30916: nista ja opinnoissa etenemisestä sekä oppilaiden        kolme pakollista kurssia, joista yksi kurssi on
30917: todistuksiin merkittävistä tiedoista. Lisäksi Ope-      terveystietoa.
30918: tushallitus määrää, mitkä oppiaineet voidaan ar-            Valtioneuvosto päätti 25.2.1999 tutkintojen
30919: vostella yhdessä. Säännösten mukaan opiskeli-           rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillises-
30920: jan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on        sa peruskoulutuksessa. Päätöksen mukaan kai-
30921: annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja       kille yhteisten liikunnan ja terveystiedon opinto-
30922: hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta mää-          jen laajuus on kaksi opintoviikkoa.
30923: rätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Arvos-               Edellä olevan perusteella opetusministeriö
30924: telu annetaan numeroin tai muulla opetussuun-           katsoo, että eduskunnan hyväksymän liikuntaa
30925: nitelmassa määrätyllä tavalla. Opetushallitus voi       ja terveystietoa koskevan säännöksen perusteella
30926: antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä opiske-         liikunta ja terveystieto on yksi oppiaine. Aikai-
30927: lijan etenemisestä opinnoissa.                          semman lainsäädännön nojalla annetut päätök-
30928:     Aikaisemmin voimassa olleiden lukiota kos-          set lukion tuntijaosta ja opetussuunnitelman pe-
30929: kevien säännösten (LL 18 §ja LA 32 §) mukaan             rusteista ovat kuitenkin edelleen voimassa ja nii-
30930: liikunta ja terveystieto olivat kaksi erillistä oppi-   tä noudatetaan siihen saakka, kunnes uuden
30931: ainetta. Eduskunta linjasi kuitenkin uudessa lu-        lainsäädännön mukaan toisin päätetään. Ope-
30932: kiolaissa (7 §) liikunnan ja terveystiedon oppiai-      tushallitus päättää tarvittaessa oppilaiden suori-
30933: nekäsitteitä uudelta pohjalta, sillä nämä aineet        tusten arvioinnista sekä todistuksiin merkittävis-
30934: sidottiin lainsäädännössä oppiainepariksi. Lähi-         tä tiedoista liikunnassa ja terveys tiedossa.
30935: 
30936:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1999
30937: 
30938:                                                                             Opetusministerin sijainen,
30939:                                                                             ministeri Suvi-Anne Siimes
30940:                                            KK 1691/1998 vp                                               3
30941: 
30942: 
30943: 
30944: 
30945:                                         Tili Riksdagens Talman
30946: 
30947:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nen fogas samman med ett bindeord innebär i
30948: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           bestämmelserna att lärostoffet i fråga toikas som
30949: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       ett läroämne. Detta skrivsätt har tillämpats i
30950: dagsman Timo Ihamäki undertecknade skriftliga         samma bestämmelse i fråga om läroämnet mo-
30951: spörsmål nr 1691:                                     dersmålet och litteratur.
30952:                                                          1 regeringens proposition (RP 86/1997 rd) tili
30953:           Hur avser Regeringen genomföra och          riksdagen hade de läroämnen som ingår i gymna-
30954:        bedöma undervisningen i gymnastik och          siets lärokurs tili denna del nämnts som ämnes-
30955:        hälsokunskap i gymnasiet och i yrkesut-        grupper. Avsikten var att de ämnen som är obli-
30956:        bildningen, som särski1da ämnen eller          gatoriska för de studerande skulle förbli samma
30957:        som en ämneshelhet?                            som tidigare. Studierna i gymnastik och hälso-
30958:                                                       kunskap ansågs ingå i gruppen konst- och fårdig-
30959:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         hetsämnen och avsikten var att gymnastik och
30960: anföra följande:                                      hälsokunskap i den nya timfördelningen skulle
30961:                                                       anges på samma sätt som förut. Riksdagen god-
30962:     Enligt de bestämmelser som trädde i kraft vid     kände dock bestämmelsen om gymnastik och
30963: ingången av 1999 ingår gymnastik och hälsokun-        hälsokunskap i annan form än regeringen hade
30964: skap i 1ärokurserna för gymnasiet och yrkesut-        föreslagit. Riksdagen konstaterade dessutom i
30965: bildningen. Statsrådet beslutar hur den tid som       fråga om detaljmotiveringen tili gymnasielagen
30966: används för undervisningen skall fördelas mellan      (7 §) att hälsokunskap och gymnastik skall upp-
30967: undervisning i olika ämnen, ämnesgrupper och          märksammas i gymnasiet. Också här har gym-
30968: studiehandledning (timfördelning). Utbildnings-       nastik och hälsokunskap to1kats som ett läroäm-
30969: styrelsen bes1utar om målen för och det centra1a      ne. Enligt statsrådets beslut om timfördelningen i
30970: innehållet i de olika 1äroämnena. Utbildningssty-     gymnasiet från 1993 ingår tre obligatoriska kur-
30971: relsen bes1utar också om bedömningen av de            ser i gymnastik och hälsokunskap, av vilka en
30972: studerandes prestationer och om framsteg i studi-     kurs är hälsokunskap.
30973: erna och de uppgifter som skall antecknas i bety-        Statsrådet beslöt 25.2.1999 om examinas upp-
30974: gen. Vidare bes1utar Utbildningsstyrelsen vilka       byggnad och de gemensamma studierna i den
30975: Iäroämnen som kan bedömas tillsammans. En-            grundläggande yrkesutbildningen. Enligt beslu-
30976: ligt bestämmelserna skall den studerande och          tet omfattar de för alla gemensamma studierna i
30977: hans vårdnadshavare tillräckligt ofta få uppgifter    gymnastik och hälsokunskap två studieveckor.
30978:  om hur den studerande arbetar och om hans                På basis av det ovanstående och utgående från
30979:  framsteg i studierna. Om lämnande av uppgifter       den bestämmelse som riksdagen godkänt anser
30980:  bestäms närmare i läroplanen. Bedömningen ges        undervisningsministeriet att gymnastiken och
30981:  antingen med siffror eller på något annat sätt som   hälsokunskapen är ett läroämne. De beslut om
30982:  bestäms i läroplanen. Utbildningsstyrelsen kan       timfördelningen i gymnasiet och om grunderna
30983:  vid behov utfårda närmare bestämmelser om            för läroplanen som har utfårdats med stöd av den
30984:  framsteg i studierna.                                tidigare lagstiftningen gäller dock fortfarande
30985:     Enligt tidigare gällande bestämmelser om          och skall enligt den nya lagstiftningen iakttas tills
30986:  gymnasiet (GyL 18 § och GyF 32 §) var gymnas-        något annat bestäms. Utbildningsstyrelsen be-
30987:  tik och hälsokunskap två skilda läroämnen. 1den      slutar vid behov om bedömningen av e1evernas
30988:  nya gymnasielagen (7 §) gav dock riksdagen läro-     prestationer och om vilka uppgifter som anteck-
30989:  ämnesbegreppet idrott och hä1sokunskap en ny          nas i betygen när det gäller gymnastik och hä1so-
30990:  innebörd, eftersom dessa ämnen i lagstiftningen      kunskap.
30991:   nu bildar ett läroämnespar. Att närstående äm-
30992: 
30993:       Helsingforsden 9 mars 1999
30994:                                                           Undervisningsministerns ställföreträdare,
30995:                                                                         minister Suvi-Anne Siimes
30996:                                           KK 1692/1998 vp
30997: 
30998: Kirjallinen kysymys 1692
30999: 
31000: 
31001: 
31002: 
31003:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Valtion velan korkojen maksamisesta
31004: 
31005: 
31006: 
31007:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31008: 
31009:    Valtion velan ilmoitettiin vuodenvaihteessa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31010: olevan 420,7 miljardia markkaa. Tästä aiheutu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31011: viksi korkomenoiksi on eri lähteistä koottuna
31012: ilmoitettu 28-31 miljardia markkaa. Suomen                     Paljonko valtio maksaa turhaan velan
31013: valtion kansainvälinen luottokelpoisuus on pa-              korkoja, kun on emissioitu kiinteitä, pit-
31014: rantunut viime vuosina. Tästäkin näkökulmasta               kiä korkoja, ja
31015: tarkasteltuna valtion velasta maksettava korko                 maksaako valtio piilopankkitukea lai-
31016: on huomattavan suuri. Yksi selitys tilanteeseen             naamaliaan rahalla, sekä
31017: lienee se, että velka on aikanaan sidottu suurelta             miten valtion velasta maksettavia kor-
31018: osin kiinteäkorkoisiin lainoihin.                           koja aiotaan pienentää lähitulevaisuu-
31019:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          dessa?
31020: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31021: 
31022:      Helsingissä II päivänä helmikuuta 1999
31023: 
31024:                                           Liisa Hyssälä /kesk
31025: 
31026: 
31027: 
31028: 
31029:  280043
31030: 2                                         KK 1692/1998 vp
31031: 
31032: 
31033: 
31034: 
31035:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31036: 
31037:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       huolimatta valtio ottaa lainaa markkinoilta aina
31038: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        markkinakorolla. Se, että eräitä lainoja emittoi-
31039: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      daan edelleen markkinahintaa korkeammalla ni-
31040: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      melliskorolla, ei merkitse valtion lainanoton kus-
31041: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tannustehottomuutta. Emitointihetkellä valtio
31042: 1692:                                                saa kassaansa lainan niroelliskorkoa ja markki-
31043:                                                      nakorkoa vastaavan emissiovoiton. Mikään val-
31044:           Paljonko valtio maksaa turhaan velan       tion kiinteäkorkoisena ottama laina ei siten mak-
31045:        korkoja, kun on emissioitu kiinteitä, pit-    sa lainan juoksuajalla tarkasteltuna enempää
31046:        kiä korkoja, ja                               kuin kulloinenkin markkinahinta tarkoittaa.
31047:           maksaako valtio piilopankkitukea lai-      Näillä markkinoilla valtio on !uomansa markki-
31048:        naamallaan rahalla, sekä                      najärjestelmän johdosta kustannustehokkain.
31049:           miten valtion velasta maksettavia kor-         Valtion velkakirjojen sijoittajakunnasta ei ole
31050:        koja aiotaan pienentää lähitulevaisuu-        olemassa täsmällisiä tietoja. Voidaan kuitenkin
31051:        dessa?                                        esittää arvio, että valtion kotimaisista velkakirja-
31052:                                                      lainoista on yli kaksi kolmasosaa joko eläkeva-
31053:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuutuslaitosten tai ulkomaisten sijoittajien hal-
31054: vasti seuraavaa:                                     lussa. Jäljelle jäävä kolmasosa jakautuu yrityk-
31055:                                                      siin, muihin vakuutuslaitoksiin ja yksityishenki-
31056:    Valtion velasta noin 6% on vaihtuvakorkois-       löihin. Siten valtion velasta maksamista korko-
31057: ta. Lisäksi lyhytaikaista alle yhden vuodenjuok-     menoista vain hyvin pieni osa kohdistuu kotimai-
31058: suajalla otettua lainaa on vajaat 7,5 % velan        sille pankeille, joten pankkitukikysymystä ei mil-
31059: määrästä. Muu osa on pitkäaikaisia kiinteäkor-       lään tavoin voi liittää tähän yhteyteen.
31060: koisia velkakirjoja.                                     Valtion korkomenot pienenevät, jos pysyvästi
31061:    Vuosikymmenen alkupuolella valtion netto-         päästään sellaiseen valtiontalouden hoitoon,
31062: lainanotto oli enimmillään lähes 78 mrd. mark-       joka perustuu ylijäämäisiin talousarvioihin. Il-
31063: kaa ja pysytteli sen ja 50 mrd. markan tuntumissa    man velan konvertointeja valtion velan hoitome-
31064: useita vuosia. Lainanottomäärät olivat niin suu-     nojen arvioidaan laskevan 22 mrd. markkaan
31065: ret, että käytännössä valtion ainoa mahdollisuus     vuoteen 2003 mennessä. Valtion velan konver-
31066: rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi olivat         toinnit alentavat velanhoitokuluja vuotuisissa
31067: pitkät kiinteäkorkoiset obligaatiolainat. Suomen     talousarvioissa pitkässä juoksussa, koska korko-
31068: rahoitusmarkkinoiden          kehittymättömyyden     menot myös talousarviossa tulevat markkinahin-
31069: johdosta valtion ei ollut mahdollista lainata suu-   nan tasolle. Konvertoinnit kuitenkin velan bud-
31070: ria määriä vaihtuvakorkoisena. Myös kansain-         jetointitekniikanjohdosta maksavat toisaaltajo-
31071: välisillä markkinoilla toimivin velkainstrumentti    takin konvertointivuonna ja kirjautuvat velan-
31072: oli kiinteäkorkoinen bullet-joukkovelkakirjalai-     hoitomenon lisäykseksi samalla tavoin kuin ai-
31073: na.                                                  kanaan ovat kirjautuneet velanhoitomenojen vä-
31074:     Valtion lainanoton kiinteäkorkoisuudesta         hennyksiksi merkittävät emissiovoitot.
31075: 
31076:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1999
31077: 
31078:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
31079:                                             KK 1692/1998 vp                                             3
31080: 
31081: 
31082: 
31083: 
31084:                                          Tili Riksdagens Talman
31085: 
31086:   1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen          marknadspriset betyder inte att statens upplå-
31087: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            ning är kostnadsineffektiv. 1 emissionsögon-
31088: medlem av statsrädet översänt följande av riks-        blicket får staten in en emissionsvinst som mot-
31089: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade skriftliga         svarar lånets nominella ränta och marknadsrän-
31090: spörsmä1 nr 1692:                                      tan. Granskat under lånets löptid kostar säledes
31091:                                                        inga av statens Iän med fast ränta mera än vad det
31092:           Hur mycket beta1ar staten i onödiga          aktuella marknadspriset innebär. På denna
31093:        räntor pä sku1den dä fasta, 1ängfristiga        marknad är staten på grund av det marknadssys-
31094:        räntor har emitterats, och                      tem som den skapat den mest kostnadseffektiva
31095:           använder staten de upplänade pengar-         aktören.
31096:        na tili att betala dolt bankstöd, och              Det finns ingen exakt information om dem
31097:           hur kommer man att minska pä rän-            som investerar i statens skuldebrev. Uppskatt-
31098:        torna på statsskulden inom den närmaste         ningsvis kan man dock säga att mer än tvä tredje-
31099:        framtiden?                                      delar av statens inhemska skuldebrevslän finns
31100:                                                        hos pensionsförsäkringsanstalter eller utländska
31101:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt          investerare. Den återstående tredjedelen fördelar
31102: anföra fö1jande:                                       sig på företag, andra försäkringsanstalter och
31103:                                                        privatpersoner. Säledes går endast en mycket li-
31104:     Av statsskulden bestär ca 6% av lån med rör-       ten del av de ränteutgifter staten betalar för sina
31105: lig ränta. Därtill bestär knappt 7,5% av skulden       Iän tili inhemska banker, och frägan om bankstö-
31106: av kortfristiga Iän med kortare löptid än ett är.      det kan inte pä nägot sätt kopplas tili samman-
31107: Resten är längfristiga skuldebrev med fast ränta.      hanget.
31108:     1 början av decenniet uppgick statens netto-          Statens ränteutgifter minskar om man kan
31109: uppläning som mest tili nästan 78 mrd. mk och          uppnå ett tillständ där skötseln av statsekonomin
31110: uppläningen höll sig kring denna summa och 50          kontinuerligt baserar sig pä överskott i statsbud-
31111: mrd. mk i flera är. De upplänade summorna var          geten. Utan konverteringar av lån uppskattas
31112: sä stora att statens enda möjlighet att i praktiken    utgifterna för skötseln av statsskulden sjunka tili
31113: trygga tillgången till finansiering var genom lång-    22 mrd. mk fram tili år 2003. Konverteringar av
31114: fristiga obligationslän med fast ränta. Pä grund       statsskulden minskar i längden pä utgifterna för
31115: av den underutvecklade finansmarknaden i Fin-          skötseln av skulden i de ärliga budgetarna, efter-
31116: land kunde staten inte låna upp stora summor tili      som ränteutgifterna ocksä i budgeten när samma
31117: rörlig ränta. Också på den internationella mark-       nivå som marknadspriserna. Av budgettekniska
31118:  naden var det effektivaste skuldinstrumentet bui-     orsaker kostar konverteringarna dock nägot un-
31119:  Ietmasskuldebrevslån med fast ränta.                  der konverteringsåret och bokförs som tiliägg tili
31120:     Trots att statens upplåning sker tili fast ränta   utgifterna för skötseln av skulden, pä samma sätt
31121:  Iånar staten alltid upp tili marknadsränta på         som emissionsvinsterna på sin tid bokfördes som
31122:  marknaden. Det faktum att vissa Iän fortfarande       avdrag från utgifterna för skötseln av skulden.
31123:  emitteras med nominella räntor som är högre än
31124: 
31125:      Helsingfors den 3 mars 1999
31126: 
31127:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
31128:                                           KK 1693/1998 vp
31129: 
31130: Kirjallinen kysymys 1693
31131: 
31132: 
31133: 
31134: 
31135:                                   Mikko Kuoppa /va-r ym.: Irtisanomisten perusteista työsopimuslain
31136:                                      mukaan
31137: 
31138: 
31139:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31140:    Useat suuryhtiöt ovat viime aikoina ilmoitta-     oleva työsopimus, jos työ on vähentynyt talou-
31141: neet henkilökunnan vähentämisestä ja irtisano-       dellisista, tuotannollisista tai muista niihin ver-
31142: misista. Voidaan kiinnittää erityistä huomiota       rattavista syistä vähäistä suuremmassa määrin ja
31143: sellaisiin tapauksiin, joissa henkilökunnan vä-      muutoin kuin tilapäisesti". Tätä lain kohtaa on
31144: hentäminen ei perustu tuotteiden tai palveluiden     vaikea tulkita siten, että se oikeuttaisi yksin-
31145: kysynnän vähentymiseen tai yhtiön taloudellisen      omaan yhtiön tuloksen parantamiseksi ja osake-
31146: tuloksen heikkenemiseen. Tällaisista henkilö-        kurssin nostamiseksi suoritettavat irtisanomiset,
31147: kunnan vähentämisohjelmista ovat ilmoittaneet        jos työn vähentymistä ei ole tapahtunut.
31148: mm. StoraEnso, Merita Nordhankeoja Pohjola.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31149:    Esimerkiksi StoraEnso kertoi vähentävänsä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31150: yhtiöstä 2 000 työpaikkaa, mikä on huomatta-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31151: vasti enemmän kuin fuusion yhteydessä ilmoitet-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31152: tu työvoiman vähentämistarve. Kuitenkin yhtiö
31153: on kertonut tuloksen parantumisesta vuonna                       Onko yhtiön tuloksen parantaminen ja
31154:  1998. Yhtiön osakekurssi nousi selvästi, kun hen-            osakekurssin nostaminen hallituksen
31155: kilökunnan vähentämissuunnitelma julkis-                      mielestä hyväksyttävä syy irtisanoa työn-
31156: tettiin.                                                      tekijöitä, jos työn vähentymistä ei ole ta-
31157:    Työsopimuslain 37 a §:n mukaan "työnanta-                  pahtunut?
31158: jalla on oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa
31159: 
31160:      Helsingissä II päivänä helmikuuta 1999
31161: 
31162:                      Mikko Kuoppa /va-r                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
31163:                                           Veijo Puhjo /va-r
31164: 
31165: 
31166: 
31167: 
31168:  280043
31169: 2                                          KK 1693/1998 vp
31170: 
31171: 
31172: 
31173: 
31174:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31175: 
31176:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nänsä voi olla kyseisen säännöksen sanamuoto
31177: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ottaen huomioon laissa tarkoitettu peruste irtisa-
31178: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nomiseen. Kuitenkin käytännössä näissä tilan-
31179: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            teissa irtisanominen usein perustetaan sellaisiin
31180: Kuopan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         tehtävien uudelleenjärjestelyihin, jotka vuoros-
31181: sen n:o 1693:                                         taan vähentävät yrityksen työvoiman tarvetta.
31182:                                                       Työlainsäädäntö ei sinänsä aseta estettä sellais-
31183:           Onkoyhtiön tuloksen parantaminen ja         ten liiketoimintaa koskevien päätösten tekemi-
31184:        osakekurssin nostaminen hallituksen            seen, joista käytännössä seuraa työvoimatarpeen
31185:        mielestä hyväksyttävä syy irtisanoa työn-      väheneminen. Vähennystarpeen on tällöin kui-
31186:        tekijöitä, jos työn vähentymistä ei ole ta-    tenkin perustuttava syihin, jotka johtuvat liike-
31187:        pahtunut?                                      toiminta päätöksestä, esimerkiksi tuotantolinjan
31188:                                                       lakkauttamisesta. Jos työ ei ole vähentynyt eikä
31189:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          edellä mainittuja taloudellistuotannollisia syitä
31190: vasti seuraavaa:                                      muutoinkaan ole, ei työvoiman vähentäminen
31191:                                                       ole lain mukaan sallittua. Viime kädessä irtisano-
31192:    Työsopimuslain (320/1970) 37 a §:n mukaan          misen laillisuus ratkaistaan tuomioistuimessa.
31193: työnantajana on oikeus irtisanoa toistaiseksi voi-       Valtioneuvosto on asettanut 9.11.1995 työso-
31194: massa oleva työsopimus, jos työ on vähentynyt         pimuslain uudistamista selvittävän komitean,
31195: taloudellisista, tuotannollisista tai muista niihin   jonka tehtävänä on selvittää mainitun lain uudis-
31196: verrattavista syistä vähäistä suuremmassa mää-        tamistarve ottaen huomioon yhteiskunnassa,
31197: rin ja muutoin kuin tilapäisesti eikä työntekijää     työelämässä, elinkeinoelämässä sekä lainsäädän-
31198: voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden             nössä tapahtunut kehitys. Komitean tulee saada
31199: kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uu-     työnsä päätökseen 31.10.1999 mennessä. Työ-
31200: siin tehtäviin.                                       suhteen laillisen päättämisen edellytykset tulevat
31201:    Kyseisen lainkohdan soveltamisesta on ole-         perusteellisen selvityksen kohteeksi komiteatyön
31202: massa laaja oikeuskäytäntö. Yhtiön tuloksen           aikana.
31203: parantaminen ja osakekurssin nostaminen ei si-
31204: 
31205:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1999
31206: 
31207:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
31208:                                            KK 1693/1998 vp                                             3
31209: 
31210: 
31211: 
31212: 
31213:                                        Tili Riksdagens Talman
31214: 
31215:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      stämmelses ordform i sig inte utgöra den grund
31216: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        för uppsägning som avses i lagen. 1 praktiken
31217: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      baseras emellertid uppsägning i dessa situationer
31218: man Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade skrift-          på en sådan omorganisering av uppgifterna vii-
31219: liga spörsmål nr 1693:                                ken i sin tur minskar behovet av arbetskraft vid
31220:                                                       företaget. Arbetslagstiftningen ställer i sig inget
31221:           Är förbättrandet av ett bolags resultat     hinder för sådana beslut som gäller affårsverk-
31222:        och höjandet av aktiekursen enligt Reger-      samhet vilka i praktiken leder tili ett minskat
31223:        ingens åsikt ett godtagbart skäl att säga      behov av arbetskraft. Minskningsbehovet bör
31224:        upp arbetstagare, ifall det inte skett nå-     härvid emellertid basera sig på orsaker som beror
31225:        gon minskning i arbetet?                       på ett affårsverksamhetsbeslut, t.ex. om nedläg-
31226:                                                       gandet av en produktionslinje. lfall arbetet inte
31227:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har minskat eller ifall ovan nämnda ekonomiska
31228: anföra följande:                                      skäl eller produktionsorsaker inte annars heller
31229:                                                       föreligger, är en minskning av arbetskraften en-
31230:    Enligt 37 a § lagen om arbetsavtal (320/1970)      ligt lagen inte tillåten. 1 sista hand avgörs en
31231: har en arbetsgivare rätt att säga upp ett arbetsav-   uppsägnings laglighet av domsto1en.
31232: tal som gäller tills vidare, om arbetet av ekono-        Statsrådet har 9.11.1995 tillsatt en kommitte
31233: miska skäl eller produktionsorsaker eller av an-      för att utreda en revision av lagen om arbetsavtal.
31234: dra med dem jämförbara skäl har minskat mera          Kommitten har i uppgift att utreda behovet att
31235: än endast obetyd1igt och inte endast tillfålligt,     revidera lagen i fråga med beaktande av utveck-
31236: och arbetstagaren med beaktande av hans yrkes-        lingen inom samhället, arbetslivet, näringslivet
31237: skicklighet och förmåga inte skäligen kan ompla-      och lagstiftningen. Kommitten bör få sitt arbete
31238: ceras eller utbildas för nya uppgifter.               fårdigt före 31.10.1999. Förutsättningarna för ett
31239:    Beträffande tillämpningen av lagrummet i frå-      lagligt avslutande av ett arbetsförhållande kom-
31240: ga finns det en omfattande rättspraxis. Förbätt-      mer att bli föremål för en grundlig utredning
31241: randet av ett bolags resultat och höjandet av         under kommittearbetet.
31242: aktiekursen kan med beaktande av denna be-
31243: 
31244:      Helsingforsden 2 mars 1999
31245: 
31246:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
31247:                                            KK 1694/1998 vp
31248: 
31249: Kirjallinen kysymys 1694
31250: 
31251: 
31252: 
31253: 
31254:                                    Esko-Juhani Tennilä Iva-r ym.: Alle 23-vuotiaiden työntekijöiden
31255:                                       eläkekarttumasta
31256: 
31257: 
31258:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31259: 
31260:    Työntekijän eläkelain (39511961) mukaan            nyt, kun palkkatyöntekijät itse maksavat eläke-
31261: työnantajan velvollisuus järjestää eläketurva         maksua (4,7% vuonna 1999) hyvin pienistäkin
31262: koskee jo 13 vuotta täyttäneitä työntekijöitä, jos    palkkatu1oista. Nuorilla työntekijöillä nämä elä-
31263: työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja           kemaksut eivät lainkaan kartuta omaa eläkettä.
31264: jos työansio ylittää tietyn vähimmäisrajan. Ly-          Eräiden selvitysten mukaan suomalaisille ker-
31265: hyemmätkin työsuhteet, joista saatava ansio voi       tyy työuraa alle 23 vuoden iässä keskimäärin 3,5
31266: alittaa TEL:n rajan, tulee vakuuttaa nykyisin         vuotta. Alle 23-vuotiaiden osuus TEL-palkka-
31267: taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien    summasta on noin neljä prosenttia. Ikärajan
31268: työntekijöiden eläkelain (662/1985) perusteella,      poistaminen lisäisi hieman eläkekustannuksia.
31269: jolloin ikärajana on 14 vuotta. Kuitenkin eläk-       Jos lakia muutettaisiin heti, nyt alle 23-vuotiaina
31270: keeseen oikeuttavana palvelusaikana otetaan           työskentelevien eläkeoikeus tulisi kuitenkin
31271: TEL:n mukaan huomioon vain se aika, jolloin           maksuun pääosin vasta vuoden 2030 jälkeen.
31272: työntekijä on täyttänyt 23 vuotta.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31273:     Alle 23-vuotiaiden työntekijöiden palkoista       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31274:  maksetaan täydet eläkevakuutusmaksut, mutta          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31275:  työ ei kuitenkaan kartuta eläkettä. Viime vuosi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31276:  na sosiaali- ja veropoliittisessa keskustelussa on
31277:  korostettu vakuutusperiaatetta, jonka mukaan                   Onko Hallituksen tavoitteena poistaa
31278:  vakuutusmaksujen ja etuuksien tulisi vastata                työeläkkeen karttumasta 23 vuoden ikä-
31279:  mahdollisimman hyvin toisiaan. Eläketurvan                  raja, jota nuorempana tehtyä ansiotyötä
31280:  ikärajat eivät nuorten kohdalla lainkaan vastaa             ei nyt oteta huomioon eläketurvassa?
31281:  tätä periaatetta. Ongelma on entistä selvempi
31282: 
31283:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
31284: 
31285:           Esko-Juhani Tennilä /va-r      Mikko Kuoppa /va-r              Veijo Puhjo /va-r
31286: 
31287: 
31288: 
31289: 
31290: 280043
31291: 2                                        KK 1694/1998 vp
31292: 
31293: 
31294: 
31295: 
31296:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31297: 
31298:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Työntekijäin eläkelain säätämisen jälkeen
31299: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       työuran aloittaminen on myöhentynyt opiskelun
31300: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ja ammattiin kouluttautumisen vuoksi. Esimer-
31301: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       kiksi vuonna 1970 työvoimaan kuului 15-19-
31302: hani Tennilän ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-     vuotiaista 52 prosenttia ja vuonna 1990 37 pro-
31303: symyksen n:o 1694:                                  senttia. Vuonna 1995 vastaava luku oli vain 24
31304:                                                     prosenttia, johon on vaikuttanut osittain myös
31305:           Onko Hallituksen tavoitteena poistaa      viime vuosien suurtyöttömyys. Työvoimaan
31306:        työeläkkeen karttumasta 23 vuoden ikä-       kuuluvien osuus 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä
31307:        raja, jota nuorempana tehtyä ansiotyötä      kasvoi hieman vuoteen 1990 saakka, mutta on
31308:        ei nyt oteta huomioon eläketurvassa?         sen jälkeen myös selvästi vähentynyt.
31309:                                                        Ennen varsinaisen työuran aloittamista työn-
31310:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teko on useimmiten väliaikaista, esimerkiksi ke-
31311: vasti seuraavaa:                                    sätyötä tai osa-aikatyötä. Siten esimerkiksi alle
31312:                                                     23-vuotiaiden osuus TEL-palkkasummasta oli
31313:     Kysymyksessä tarkoitettu 23 vuoden alaikä-      vuonna 1996 4,2 prosenttia. Tällaisissa töissä
31314: raja koskee pelkästään palkansaajien vanhuus-       myös työansiot jäävät useimmiten alhaisemmiksi
31315: eläkkeen karttumista. Alle 23-vuotiaat palkan-      kuin varsinaisen työuran aikaisissa töissä. LEL-
31316: saajat ovat muiden palkansaajien tavoin työelä-     ja TaEL-työsuhteissa alle 23 osuus palkkasum-
31317: kejärjestelmän mukaisen työkyvyttömyys- ja          masta oli kaksinkertainen TEL-työsuhteisiin
31318: perhe-eläketurvan piirissä sen kalenterivuoden      verrattuna. Eläketurvakeskuksen tilastojen mu-
31319: alusta, jona he täyttävät 14 vuotta. Mainittu 23    kaan vuoden 1995lopussa alle 23-vuotiaana teh-
31320: vuoden ikäraja on ollut voimassa työeläkelakien     tyä työtä oli keskimäärin 2,9 vuotta. Alle vuoden
31321: voimaantulosta lähtien.                             työskennelleitä näistä oli 15,5 prosenttia. Lukui-
31322:     Työeläke on osa sosiaalivakuutusta,jonka ra-    hin on laskettu TEL, YEL ja MYEL-työssäolo-
31323: hoituksesta työnantajat ja palkansaajat vastaa-     aika sekä LEL- ja TaEL-tilityskaudet.
31324: vat yhdessä. Työeläketurvassa pyritään sovelta-        Nykyisten säännösten mukaan vanhuuseläk-
31325: maan niin sanottua vakuutusperiaatetta, jonka       keen määrä lasketaan niistä työsuhteista saatu-
31326: mukaan vakuutusmaksut peritään niistä palkois-      jen palkkojen perusteella, jotka kartuttavat elä-
31327: ta, jotka oikeuttavat eläkkeeseen. Vakuutusmak-     kettä. Jos alle 23-vuotiaiden työskentely otettai-
31328: sujen taso ei kuitenkaan sosiaalivakuutuksessa      siin vanhuuseläkkeessä huomioon, tulisi myös
31329: määräydy yhtä yksilöllisesti kuin yksityisvakuu-    kysymyksessä olevasta työskentelystä maksetut
31330: tuksessa.                                           palkat ottaa huomioon, mikä saattaisi johtaa
31331:     Palkansaajien vanhuuseläkkeen ei välttämät-     joissakin tapauksissa jopa alhaisempaan eläke-
31332: tä tarvitse karttua ennen 23 vuoden ikää, jos       turvaan kuin nykyisten säännösten mukainen
31333: vanhuuseläketurva on muuten tasapuolisesti ja       eläketurva olisi.
31334: oikeudenmukaisesti järjestetty. Nykyinen järjes-       Vuoden 1994 alusta työeläkejärjestelmässä
31335: telmä perustuu ajatukselle, että täysimääräinen     otettiin käyttöön niin sanottu superkarttuma eli
31336: työeläke kertyy 40 vuodessa. Jos työ jatkuu 65-     vanhuuseläkettä karttuu työssäoloajalta sen
31337: vuotiaaksi saakka, täyden eläkkeen, joka on 60      vuoden alusta, jona työntekijä täyttää 60 vuotta
31338: prosenttia eläkepalkasta, saamiseen riittää va-     vanhuuseläkeikään saakka 2,5 prosenttia vuo-
31339: jaat 37 työvuotta. Enimmillään vanhuuseläkettä      dessa, kun vanhuuseläkettä muuten karttuu 23
31340: voi jo nykyisin karttua 23-vuotiaasta 65-vuo-       ikävuoden jälkeiseltä työssäoloajalta l ,5 pro-
31341: tiaaksi eli 42 vuoden ajalta. Kuitenkin, mitä pi-   senttia vuodessa. Tämän muutoksen yhtenä pe-
31342: tempi karttumisaika on, sitä useammin tulee ky-     rusteena oli varsinaisen työuran alkamisen myö-
31343: symykseen eläkkeiden yhteensovitus eli enim-        hentyminen aikaisempaan verrattuna. Muutos
31344: mäiseläkkeen rajaaminen 60 prosenttiin työai-       antaa mahdollisuuden ansaita eläketurvaa 12,5
31345: kaisista ansioista.                                 prosenttia kokonaiseläketurvasta vanhuuseläke-
31346:                                              KK 1694/1998 vp                                            3
31347: 
31348: ikää edeltäneeltä viideltä viimeiseltä vuodelta.        senttiyksikön ja vuoden 2070 jälkeen lisäys va-
31349: Näin ollen muutos parantaa niiden työntekijöi-          kiintuisi 1,5 prosenttiyksikön tasolle. Jos taas
31350: den eläketurvaa, jotka aloittavat työuran myö-          ennen 23 vuoden ikää karttuva eläke rahastoitai-
31351: häisemmällä iällä. Muutos parantaa myös niiden          siin, tästä aiheutuisi välitön, noin 0,1 prosent-
31352: työntekijöiden eläketurvaa, joiden työnteko on          tiyksikön suuruinen vakuutusmaksun nousupai-
31353: työnteon alkamisen jälkeen jostakin syystä ollut        ne. Kun viimeaikaisten työeläkeuudistusten yh-
31354: keskeytyneenä, mutta jatkuu myöhemmin van-              tenä päätavoitteena on ollut työeläkejärjestel-
31355: huuseläkeikään saakka. Myös kysymyksessä esi-           män tulojen ja menojen tasapainottaminen, pi-
31356: tetty ongelma on tämän muutoksen myötä pie-             täisi edellä mainittu kustannuslisäys kompensoi-
31357: nentynyt, koska se helpottaa 60 prosentin enim-         da jollakin vastaavansuuruisella säästöllä tai va-
31358: mäiseläketason saavuttamista.                           kuutusmaksun korotuksella.
31359:    Eläketurvakeskuksen mukaan, jos vanhuus-                Lyhytaikaiset työsuhteet saatettiin vuoden
31360: eläkkeen karttumista koskeva ikäraja alennettai-        1998 alusta aiempaa kattavarumin työeläketur-
31361: siin kysymyksessä esitetyn mukaisesti ja tämä           van piiriin. Tästä uudistuksesta saatujen koke-
31362: rahoitettaisiin tasausjärjestelmästä, tästä aiheu-      musten myötä on tarkoituksenmukaista kartoit-
31363: tuva eläkemenon lisäys kohoaisi asteittain vuo-         taa, onko kysymyksessä esitetyssä asiassa erityis-
31364: desta 2040 alkaen siten, että lisäys olisi ensin noin   ongelmia.
31365: puoli prosenttiyksikköä, vuonna 2050 noin pro-
31366:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1999
31367:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
31368: 4                                           KK 1694/1998 vp
31369: 
31370: 
31371: 
31372: 
31373:                                          Tili Riksdagens Talman
31374: 
31375:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Efter att lagen om pension för arbetstagare
31376: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         stiftades har inträdet i arbetslivet uppskjutits på
31377: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       grund av studier och yrkesutbildning. År 1970
31378: man Esko-Juhani Tennilä m.fl. undertecknade            hörde t.ex. 52% av 15-19-åringarna till arbets-
31379: skriftliga spörsmål nr 1694:                           kraften mot 37% år 1990. År 1995 var motsva-
31380:                                                        rande tal endast 24 %, vilket delvis beror på de
31381:            Har Regeringen som mål att i fråga om       senaste årens stora arbetslöshet. Andelen 20-
31382:         intjänandet av arbetspension avskaffa          24-åringar som hör till arbetskraften ökade nå-
31383:         den nedre åldersgränsen på 23 år, som          got fram till 1990, men har också därefter klart
31384:         innebär att förvärvsarbete som utförs          minskat.
31385:         före det för närvarande inte beaktas i             Innan det egentliga förvärvsarbetet inleds är
31386:         pensionsskyddet?                               arbetet oftast av tillfållignatur, t.ex. sommarjobb
31387:                                                        eller deltidsjobb. Sålunda var andelen av APL-
31388:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lönesumman t.ex. i fråga om dem som var under
31389: anföra följande:                                       23 år 4,2 % år 1996. I sådana arbeten blir också
31390:                                                        arbetsinkomsterna oftast 1ägre än i arbeten under
31391:     Den nedre åldersgränsen 23 år som avses i          det egentliga förvärvslivet. I KAPL- och KoPL-
31392: spörsmålet gäller endast intjänandet av ålders-        anställningarna var 23-åringarnas andel av löne-
31393: pension för lönetagare. Löntagare som är under         summan dubbel i jämförelse med APL-anställ-
31394: 23 år omfattas från ingången av det kalenderår de      ningarna. Enligt pensionsskyddscentralens sta-
31395: fyller 14 år av invalid- och familjepensionsskyd-      tistik uppgick vid utgången av 1995 andelen arbe-
31396: det enligt arbetspensionssystemet på samma sätt        te som utförts före 23 års ålder ti112,9 år. Andelen
31397: somalla andra löntagare. Nämnda 23 års ålders-         personer som arbetat kortare tid än ett år var
31398: gräns har gällt alltsedan arbetspensionslagarna        15,5 %. I dessa siffror ingår tiden i APL-, FöPL-
31399: trädde i kraft.                                        och LFöPL-anställningar samt KAPL- och
31400:     Arbetspensionen är en del av den socialförsäk-     KoPL-redovisningsperioderna.
31401: ring som finansieras gemensamt av arbetsgivarna            Enligt de gällande bestämmelserna räknas ål-
31402: och löntagarna. Inom arbetspensionsskyddet             derspensionsbeloppet ut på basis av de löner som
31403: strävar man efter att tillämpa den s.k. försäk-        erhållits i sådana anställningar för vilka pension
31404: ringsprincipen, enligt vilken försäkringspremier-      intjänas. Om det arbete som utförs av personer
31405: na uppbärs på de löner som berättigar till pen-        under 23 år skulle beaktas i ålderspensionen,
31406: sion. Inom socialförsäkringen fastställs dock ni-      borde de löner som betalats för det arbete det nu
31407: vån på försäkringspremierna inte lika individu-        är fråga om också beaktas, vilket i vissa fall
31408: ellt som i fråga om privatförsäkringar.                rentav kunde leda till ett pensionsskydd som är
31409:    Ålderspensionen för löntagare behöver nöd-          lägre än pensionsskyddet enligt de nuvarande
31410: vändigtvis inte intjänas före 23 års ålder, om         bestämmelserna.
31411: ålderspensionsskyddet i övrigt är jämlikt och              Vid ingången av 1994 togs i arbetspensionsys-
31412: rättvist ordnat. Det nuvarande systemet bygger         temet i bruk en s.k. supertillväxt, dvs. från in-
31413: på tanken att full arbetspension intjänas under en     gången av det år arbetstagaren fyller 60 år fram
31414: tid av 40 år. Om arbetet fortgår till 65 års ålder     till å1derspensionsåldern intjänar han eller hon
31415: räcker det med knappt 37 arbetsår för full pen-        2,5 % om året i ålderspension för tiden i arbete,
31416: sion, som är 60 % av pensionslönen. Som mest           medan den ålderspension som annars efter fyllda
31417: kan ålderspension redan nu intjänas från 23 till       23 år intjänas för tiden i arbete är 1,5 % om året.
31418: 65 års ålder, dvs. under 42 år. Likväl är det så att   En grund för denna ändring var att det ~gentliga
31419: ju längre intjäningstiden är, desto oftare kommer      förvärvsarbetet inleds senare än förut. Andring-
31420: en samordning av pensionerna i fråga, dvs. att         en ger möjlighet att intjäna ett pensionsskydd
31421: maximipensionen begränsas till 60% av inkoms-          som är 12,5% av det fulla pensionsskyddet under
31422: terna under arbetstiden.                               de fem sista åren före ålderspensionsåldern. Den
31423:                                             KK 1694/1998 vp                                              5
31424: 
31425: förbättrar sålunda pensionsskyddet för de ar-            skulle ökningen etab1eras på en nivå motsvaran-
31426: betstagare S<?.m kommer in i arbetslivet vid en          de 1,5 procentenheter. Om däremot den pension
31427: högre ålder. Andringen förbättrar pensionsskyd-          som intjänas före 23 års ålder fonderades, skulle
31428: det även för de arbetstagare vilkas arbete efter att     detta medföra ett direkt tryck på att höja försäk-
31429: de kommit ut i arbetslivet avbrutits av någon            ringspremien med 0,1 procentenheter. Eftersom
31430: anledning, men senare fortsatt fram till ålders-         ett huvudmål för de senaste arbetspensionsrefor-
31431: pensionsåldern. Också det problem som nämns i            merna har varit att balansera arbetspensionssys-
31432: spörsmålet har blivit mindre i och med denna             temets inkomster och utgifter, borde ovan nämn-
31433: ändring eftersom det har blivit lättare att uppnå        da kostnadsökning kompenseras med en lika stor
31434: maximipensionsnivån om 60 %.                             inbesparing eller med en höjning av försäkrings-
31435:    Pensionsskyddscentralen anser att om ålders-          premien.
31436: gränsen för intjänandet av ålderspension sänktes            Från ingången av 1998 har kortvariga anställ-
31437: på det sätt som föreslås i spörsmålet och detta          ningar mer heltäckande omfattats av arbetspen-
31438: finansierades med hjälp av utjämningssystemet,           sionsskyddet. I och med erfarenheterna av denna
31439: skulle ökningen i pensionsutgifterna tili följd där-     reform är det ändamålsenligt att kartlägga om
31440: av gradvis stiga från år 2040 så att ökningen tili       några särskilda problem är förknippade med den
31441: att börja med skulle vara ca en halv procentenhet,       fråga som tas upp i spörsmålet.
31442: år 2050 ca en procentenhet och efter år 2070
31443: 
31444:      Helsingfors den 5 mars 1999
31445: 
31446:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
31447:                                          KK 1695/1998 vp
31448: 
31449: Kirjallinen kysymys 1695
31450: 
31451: 
31452: 
31453: 
31454:                                  Esa Lahtela /sd: Kansaneläkelaitoksen omaperäisistä tulkinnoista
31455:                                      vanhuuseläkepäätöksissä
31456: 
31457:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31458: 
31459:     Sairaaloiden hoitopäivämaksua on lainmuu-         Tämä tulkinta ei voi olla hyväksyttävissä eikä
31460: toksenjälkeen voitu periä myös poislähtöpäiväl-    minkään oikeustajun mukainen.
31461: tä. Tämä muutos on aiheuttanut Kelalla merkil-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31462: lisiä tulkintoja vanhuuseläkkeen määrään.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31463:     Esimerkki: Henkilö sai kansaneläkettä, joka    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31464: tammikuussa 1999 oli 2 041 markkaa ja eri-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31465: tyishoitotukea 1 400 markkaa. Hän joutui sai-
31466: rautensajohdosta olemaan viikoittain jo vuoden                 Onko Hallitus ollut tietoinen Kansan-
31467: 1998 alkupuolelta asti viikonloppuisin sairaala-            eläkelaitoksen tekemistä tulkinnoista
31468: hoidossa. Hän meni perjantaisin sairaalaan puo-             vanhuuseläketapauksissa, ja
31469: lenpäivänjälkeen ja tuli maanantaisin pois ennen               mitä Hallitus aikoo tehdä ohjeiden sel-
31470: puolta päivää. Entisen asiakasmaksulain mu-                 keyttämiseksi, ettei sairaaloiden hoito-
31471: kaan hän maksoi hoitopäivämaksua kolmelta                   päivämaksun muutosta käytettäisi mieli-
31472: päivältä. Silloin hänet katsottiin avohoidossa              valtaisesti keppihevosena kansaneläk-
31473: olevaksi. Kun asiakasmaksut perittiin myös                  keen ja hoitotuen leikkaamiseen ja asia
31474: poislähtöpäivältä, hän joutui maksamaan hoito-              hoidettaisiin hallinnollisin toimin siten,
31475: päivämaksun neljältä päivältä. Kelan paikallis-             ettei asiaa jätettäisi yksittäisten ihmisten
31476: toimisto katsoi päätöksessään tämän henkilön                valitusten ja niistä saatavien ennakko-
31477: olevan laitoshoidossa. Itse asiassa kuitenkaan              päätösten varaan?
31478: tämän henkilön hoitoajoissa ei tapahtunut muu-
31479: tosta. Ainoa muutos oli se, että hoitopäivämak-
31480: sun voi periä myös lähtöpäivältä.
31481: 
31482:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
31483: 
31484:                                           Esa Lahtela /sd
31485: 
31486: 
31487: 
31488: 
31489: 280043
31490: 2                                           KK 1695/1998 vp
31491: 
31492: 
31493: 
31494: 
31495:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31496: 
31497:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olevalle eläkkeensaajalle ajalta, jonka hoito kes-
31498: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tää yli kolme kuukautta. Laitoshoidolla tarkoite-
31499: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taan ylläpidon, hoidon, ja huolenpidon sisältä-
31500: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        vää toimintaa sairaalassa, hoitolaitoksessa tai
31501: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           muussa vastaavassa toimintayksikössä.
31502: 1695:                                                     Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1995
31503:                                                        antamanaan perustepäätöksellä (1995:11) mää-
31504:            Onko Hallitus ollut tietoinen Kan-          rännyt ne perusteet, joiden mukaan ratkaistaan,
31505:         saneläkelaitoksen tekemistä tulkinnoista       milloin kunnan järjestämät sosiaali- ja tervey-
31506:         vanhuuseläketapauksissa, ja                    denhuollon palvelut ovat laitoshoitoa sekä mil-
31507:            mitä Hallitus aikoo tehdä ohjeiden sel-     loin toiminta on julkista ja hoito jatkuvaa. Kysei-
31508:         keyttämiseksi, ettei sairaaloiden hoito-       nen sosiaali- ja terveysministeriön päätös on voi-
31509:         päivämaksun muutosta käytettäisi mieli-        massa 31.12.1999 saakka. Kyseisen ministeriön
31510:         valtaisesti keppihevosena kansaneläk-          perustepäätöksen mukaan hoidon päättymispäi-
31511:         keen ja hoitotuen leikkaamiseen ja asia        vä on katsottu kotonaolopäiväksi. Toisaalta
31512:         hoidettaisiin hallinnollisin toimin siten,     avo- ja laitoshoidon rajanvetoa arvioitaessa on
31513:         ettei asiaa jätettäisi yksittäisten ihmisten   perustepäätöksen mukaan sosiaali- ja terveyden-
31514:         valitusten ja niistä saatavien ennakko-        huollon asiakasmaksuista annetun asetuksen
31515:         päätösten varaan?                              12ja 15 §:ssä tarkoitetun maksun perimistä poti-
31516:                                                        laalta pidetty osoituksena siitä, että kunta on
31517:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           itsekin katsonut järjestämänsä hoidon laitoshoi-
31518: vasti seuraavaa:                                       doksi. Mainituissa lainkohdissa on säädetty ly-
31519:                                                        hyt- ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista.
31520:     Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli-          Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-
31521: sen suunnitelman mukaan tavoitteena on laitos-         ta annettua asetusta on muutettu 1.11.1998 lu-
31522: valtaisen palvelurakenteen muuttaminen. Muu-           kien. Tässä yhteydessä muutettiin asetuksen 2 §:n
31523: tos toteutetaan lisäämällä erilaisia avohuollon        3 kohdassa olevaa hoitopäivän määritelmää si-
31524: palveluja ja purkamalla tämän seurauksena lai-         ten, että aikaisemmasta poiketen myös laitoshoi-
31525: toshuollon palveluja. Laitoshuollon vähentämi-         don lähtöpäivä katsotaan hoitopäiväksi. Ase-
31526: sellä on samalla vaikutus moniin Kansaneläke-          tuksen muutoksen tarkoituksena ei ole ollut
31527: laitoksen suorittamiin sosiaalivakuutusetuuk-          muuttaa avo- ja laitoshoidon välisen rajanvedon
31528: siin, sillä näitä etuuksia suoritetaan eri perustein   tulkintaperiaatteita. Kyseisessä asetuksessa sää-
31529: avohoidossa ja julkisessa laitoshoidossa tai vas-      detään siitä, miten hoitopäiviä lasketaan silloin,
31530: taavassa hoidossa oleville. Tämän vuoksi sosiaa-       kun maksu määräytyy hoitopäivien perusteella.
31531: li- ja terveydenhuollon palvelujen ja sosiaaliva-      Asetuksen säännöksellä ei oteta kantaa mihin-
31532: kuutusetuuksia koskevassa lainsäädännössä on           kään muuhun. Edelleen asetuksen muutoksesta
31533: yhdenmukaistettu laitoshoitoa koskevat sään-           huolimatta sairaalahoidossa laitoshoidon alka-
31534: nökset 1.4.1995 voimaan tulleilla laeilla (116-        minen ja päättyminen määräytyvät erikoissai-
31535: 126/1995). Muutoksen jälkeen lainsäädännössä           raanhoitolain 33 §:n mukaan lääkärin tekemällä
31536: oleva laitoshoidon määritelmä sitoo kuntaa ja          päätöksellä. Vastaavasti terveyskeskuksen vuo-
31537: kansaneläkelaitosta samalla tavalla. Näiden            deosastolla laitoshoito alkaa siitä, kun lääkäri on
31538: säännösten tavoitteena on ollut estää tilanteet,       tehnyt päätöksen hoitoon ottamisesta, ja hoito
31539: joissa palveluja käyttävät henkilöt jäisivät toisis-   päättyy, kun potilas lähtee uloskirjoituksen jäl-
31540: taan poikkea vien säännösten takia ilman tarpeel-      keen pois laitoksesta.
31541: lisia palveluja ja sosiaalivakuutusetuuksia.              Eläkeasioissa vain jatkuvana laitoshoidolla
31542:     Kansaneläkelain 42 a §:n mukaan eläkkeen-          on vaikutuksia etuuksien maksamiseen. Jatku-
31543: saajien hoitotukea ei makseta jatkuvassa julki-        vaa laitoshoitoa arvioitaessa huomiota kiinnite-
31544: sessa laitoshoidossa tai sitä vastaavassa hoidossa     tään kotonaolojaksojen ja laitosjaksojen pituu-
31545:                                             KK 1695/1998 vp                                             3
31546: 
31547: teen silloin, kun laitoshoito ei ole yhdenjaksoista.   taa Kansaneläkelaitoksen päätöksiä käsitteleviin
31548: Tämän vuoksi tulee Kansaneläkelaitoksen ilmoi-         muutoksenhakuasteisiin. Sosiaali- ja terveysmi-
31549: tuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön          nisteriön päätöksellä ei tähän yksittäiseen asiaan
31550: perustepäätöstä (1995: 11) arvioitaessa merkityk-      voida puuttua, koska kyse on laissa tarkoitetun
31551: selliseksi myös se, rinnastetaanko laitoksesta läh-    etuuden määrää koskevasta Kansaneläkelaitok-
31552: töpäivä sinne tulopäivään ja siellä olopäiviin vai     sen ratkaisusta.
31553: katsotaanko se kotonaolopäiväksi siitä huoli-             Kyseinen tulkintaristiriita ei yksittäisen etuu-
31554: matta, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-     densaajan kannalta ole kohtuullista. Esille on
31555: maksuja koskevan lainsäädännön mukaan se               tullut useita tapauksia, joissa kuntien kehittynyt
31556: katsotaan hoitopäiväksi. Sosiaali- ja terveysmi-       avohuoltojärjestelmä ei vastaa kansaneläke- ja
31557: nisteriön määräyksen mukaan hoidon päätty-             sairausvakuutuslain säännöksiä. Sen vuoksi so-
31558: mispäivä katsotaan kotonaolopäiväksi.                  siaali-ja terveysministeriössä parhaillaan valmis-
31559:    Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetussa ta-        tellaan edellä mainitun vuoden 1999 loppuun
31560: pauksessa Kansaneläkelaitos on kyseisten sään-         saakka voimassa olevan määräyksen uudistamis-
31561: nösten johdosta katsonut henkilön olleen vielä         ta ja sen yhteydessä tulee ensisijaisesti arvioida
31562: laitoksesta lähtöpäivänä laitoshoidossa. Tästä         muuttuneen avo- ja laitoshoitojärjestelmän edel-
31563: Kansaneläkelaitoksen tekemästä ratkaisusta             lyttämiä muutostarpeita.
31564: asianomaisella etuudensaajalla on oikeus valit-
31565: 
31566:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1999
31567:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
31568: 4                                         KK 1695/1998 vp
31569: 
31570: 
31571: 
31572: 
31573:                                        Tili Riksdagens Ta/man
31574: 
31575:   1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen        re som får fortgående offentlig anstaltsvård eller
31576: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          motsvarande vård för den tid vården varar över
31577: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-      tre månader. Med anstaltsvård avses verksamhet
31578: dagsman Esa Lahtela undertecknade skriftliga         som innefattar uppehälle, vård och omvårdnad
31579: spörsmål nr 1695:                                    på ett sjukhus, en vårdinrättning eller någon an-
31580:                                                      nan motsvarande verksamhetsenhet.
31581:           Är Regeringen medveten om de tolk-            Social- och hälsovårdsministeriet har genom
31582:        ningar F olkpensionsanstalten gjort i ål-     ett beslut (1995:11) år 1995 bestämt om de grun-
31583:        derspensionsfall, och                         der enligt vilka man avgör när social- och hälso-
31584:           vad ämnar Regeringen göra för att          vårdstjänsterna i en kommun är anstaltsvård och
31585:        skapa klarhet i anvisningarna så att de       när verksamheten är offentlig och vården fortgå-
31586:        ändrade vårddagsavgifterna inom sjuk-         ende. Beslutet är i kraft fram till den 31 decem ber
31587:        husen inte godtyckligt används som moti-      1999. Enligt beslutet räknas den dag då vården
31588:        vering för nedskärningar i folkpensionen      upphör som en dag som personen i fråga till-
31589:        och vårdbidraget, och för att se tili att     bringar hemma. Vid bedömning av gränsdrag-
31590:        frågan sköts genom administrativa åtgär-      ningen mellan öppenvård och anstaltsvård har
31591:        der så att den inte är beroende av enskilda   man å andra sidan i beslutet ansett att det faktum
31592:        människors besvär och därpå följande          att man av patienten uppbär de avgifter som
31593:        prejudikat?                                   avses i 12 eller 15 § förordningen om klientavgif-
31594:                                                      ter inom social- och hälsovården tyder på att
31595:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kommunen också själv har ansett vården vara
31596: anföra följande:                                     anstaltsvård. 1 de ovan nämnda lagrummen finns
31597:                                                      bestämmelser om avgifterna för kort- och lång-
31598:    Enligt den riksomfattande planen för social-      varig anstaltsvård.
31599: och hälsovården är målsättningen att ändra den          Förordningen om klientavgifter inom social-
31600: anstaltsdominerade servicestrukturen. Målet nås      och hälsovården har ändrats från och med den 1
31601: genom ett ökat utbud av öppenvårdstjänster och       november 1998. Samtidigt ändrades definitionen
31602: som en följd av detta genom en minskning av          av vårddag i 2 § 3 mom. i förordningen på så sätt
31603: tjänsterna inom anstaltsvården. En minskning av      att man till skillnad från tidigare räknar också
31604: tjänsterna inom anstaltsvården påverkar samti-       den dag då personen i fråga lämnar anstalten som
31605: digt många av folkpensionsanstaltens socialför-      vårddag. Avsikten med ändringen av förordning-
31606: säkringsförmåner, eftersom dessa förmåner be-        en har inte varit att ändra tolkningsprinciperna i
31607: viljas på olika grunder tili personer inom öppen-    fråga om gränsdragningen mellan öppenvård
31608: vården och den offentliga anstaltsvården eller       och anstaltsvård. 1 förordningen bestäms hur
31609: motsvarande vård. Därför har förordningarna          vårddagarna räknas då avgifterna bestäms enligt
31610: om anstaltsvård i lagstiftningen om social- och      vårddagarna. Med denna bestämmelse i förord-
31611: hälsovårdstjänster och socialförsäkringsförmå-       ningen tar man inte ställning till något annat.
31612: ner förenhetligats genom lagar som trätt i kraft     Trots ändringen av förordningen bestäms inle-
31613: den l aprill995 (116-126/1995). Efter ändring-       dandet och avslutandet av anstaltsvård inom
31614: en binder definitionen av anstaltsvård i lagstift-   sjukhusvården ytterligare enligt 33 § lagen om
31615: ningen kommunerna och folkpensionsanstalten i        specialiserad sjukvård genom läkares beslut. På
31616: lika mån. Syftet med dessa bestämmelser har          motsvarande sätt inleds anstaltsvården vid vård-
31617: varit att förhindra situationer där personer som     avdelningen på en hälsocentral då läkaren fattat
31618: anlitar denna service blir utan nödvändiga tjäns-    beslut om att ta in patienten för vård, och den
31619: ter och socialförsäkringsförmåner på grund av        avslutas då patienten efter utskrivning lämnar
31620: att bestämmelserna avviker från varandra.            anstalten.
31621:    Enligt 42 a § folkpensionslagen betalas vårdbi-      1 pensionsfrågor inverkar endast fortgående
31622: drag för pensionstagare inte till en pensionstaga-   anstaltsvård på betalningen av förmåner. Vid
31623:                                             KK 1695/1998 vp                                                5
31624: 
31625: bedömning av fortgående anstaltsvård tar man i           ten fär förmänstagaren överklaga genom besvär
31626: beaktande hur länge patienten vistas hemma och           hos de besvärsinstanser som behandlar folkpen-
31627: hur länge han eller hon vårdas på anstalt i fall där     sionsanstaltens beslut. Genom social- och hälso-
31628: anstaltsvården inte är fortgående. Vid bedöm-            värdsministeriets beslut kan man inte ingripa i
31629: ning av social- och hälsovårdsministeriets beslut        denna enskilda fräga, eftersom det är fräga om
31630: (1995:11) har det därför enligt folkpensionsans-         folkpensionsanstaltens avgörande i ett ärende
31631: taltens meddelande också betydelse om den dag            som gäller beloppet av den förmän som avses i
31632: då patienten lämnar anstalten likställs med den          lagen.
31633: dag då patienten tas in på anstalten och med                 Tolkningskonflikter av detta slag är inte rimli-
31634: vårddagarna på anstalten, eller om den dag då            ga med tanke på de enskilda förmånstagarna.
31635: patienten lämnar anstalten anses vara en dag som         Det har kommit fram flera fall där kommunernas
31636: patienten tillbringar hemma trots att den enligt         utvecklade öppenvärdssystem inte motsvarar be-
31637: lagstiftningen om klientavgifter inom social- och        stämmelserna i folkpensions- och sjukförsäk-
31638: hälsovården räknas som vårddag. Enligt social-           ringslagarna. Därför förbereds pä social- och
31639: och hälsovårdsministeriets föreskrift räknas den         hälsovärdsministeriet som bäst en revidering av
31640: dag då vården upphör som en dag som patienten            den ovan nämnda bestämmelsen, som är i kraft
31641: tillbringar hemma.                                       tili utgången av 1999. 1 samband med denna
31642:     1 det fall som avses i det skriftliga spörsmålet     revidering kommer man framf6r allt att bedöma
31643: har folkpensionsanstalten på grund av bestäm-            behovet av förändringar som föranleds av det
31644: melserna i fräga ansett att personeo den dag han         förändrade öppenvärds- och anstaltsvärdssyste-
31645: eller hon lämnade anstalten fortfarande var i            met.
31646: anstaltsvård. Detta beslut av folkpensionsanstal-
31647: 
31648:      Helsingfors den 5 mars 1999
31649:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
31650:                                              KK 1696/1998 vp
31651: 
31652: Kirjallinen kysymys 1696
31653: 
31654: 
31655: 
31656: 
31657:                                      Esa Lahtela /sd: Kelan korvausjärjestelmän kehittämisestä pienten
31658:                                          yritysten työntekijöiden sairausajanpalkan osalta
31659: 
31660: 
31661:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
31662: 
31663:      Pieniä alle viiden henkilön yrityksiä maassam-          Jotta tämä sairausajan palkkakysymys ei olisi
31664: me on yli 160 000. Nämä yritykset työllistävät           ylimääräisenä työllistämisen kynnyksenä pien-
31665: henkilöitä lähes 200 000. Nämä muutaman vie-             yrityksille ja jotta kaikille työntekijöille voitaisiin
31666: raan henkilön työllistävät yritykset ovat siten          taata kestoltaan ja tasoltaan työehtosopimusten
31667: merkittäviä työllistäjiä. Tulevaisuutta ajatellen        ja lain tasoinen sairausajanpalkka, Kelan kor-
31668: juuri tällaisiin pieniin yrityksiin, niiden laajentu-    vaus- ja rahastointijärjestelmää tulee kehittää.
31669: miseen ja uusien syntyyn asetetaankin suuria toi-            Järjestelmän voisi rakentaa esim. siten, että
31670: veita. Keskimäärin näiden yritysten omavarai-            viiden työntekijän tai sitä pienempien yritysten
31671: suusaste ei ole kovinkaan korkea, jolloin vieraan        työntekijöiden sairausajanpalkasta Kela maksai-
31672:  pääoman suuruudenjohdosta yrityksen on mak-             si nykyistä enemmän. Porrastus voisi lähteä vaik-
31673: settava pankeille huomattava määrä korkoja.              ka siten, että yhden työntekijän yrityksissä Kelan
31674: Toisena merkittävänä taloudellisena rasituksena          korvaus olisi koko sairausajan sen palkan suu-
31675:  ovat arvonlisäverot ja kolmantena suhteellisen          ruinen, mitä lain tai sopimuksien mukaan kuu-
31676:  korkeat työn sivukulut. Kaikilla näillä menoeril-       luu. Ja sitten yrityksen koon suuretessa korvaus
31677:  lä on oma "osoitteensa" ja tarkoituksensa, mistä        olisi kahden henkilön yrityksissä 80 %, kolmen
31678:  ne muodostuvat tai miksi ne aikanaan on säädet-         henkilön 60 %, neljän henkilön 40 % ja viiden
31679:  ty. Jos sosiaaliturvamme aiotaan pitää nykyisen         henkilön yrityksissä 20% sairausajan palkkakus-
31680:  tasoisena jatkossakin, jostakin työn sivukuluina        tannuksista. Maksu kerättäisiin suuremmitta yri-
31681:  perittävät maksut on joka tapauksessa perittävä.        tyksiltä, esim. yli 100 miljoonan markan vuosilii-
31682:  Aukkoja rahoitukseen ei tule tehdä. Jos jostain         kevaihdoltaan olevilta yrityksiltä korotettuna sv-
31683:  maksuja alennetaan, muualta on etsittävä mak-           maksuna. Toisena mittarina maksun perimiselle
31684:  saja tilalle.                                            voisi olla työntekijää kohden laskettu liikevaih-
31685:      Kysymys onkin painotuksesta. Maksu tulee-            to, esim. yli 1,2 miljoonaa markkaa. Maksu nou-
31686:  kinjatkossa saada kohdennettua enemmän suur-            sisi progressiivisesti sen mukaan, mitä suurempi
31687:  yritysten ja pitkälle automaatiota omaavien yri-         liikevaihto olisi syntynyt yhtä työntekijää koh-
31688:  tysten kontolle.                                        den. Näin menetellen lisämaksun kerääminen
31689:       Yhtenä merkittävänä sivukulunaja riskiteki-         kohdentuisi suhteellisen pitkälle automatisoi-
31690:  jänä muutaman hengen yrityksissä ovat sairaus-           tuun tuotantoon. Maksujen mitoitus tulee tehdä
31691:   ajan palkkakysymykset Jos esim. yrityksessä on          siten, että sillä voidaan hoitaa pienyritysten sai-
31692:   palkattuna vain yksi työntekijä ja hän sairastuu,       rausajan palkkavelvoitteet eikä Kelan rahoituk-
31693:   työnantajan on patkattava tilalle toinen henkilö        seen tule missään vaiheessa vajetta.
31694:  ja sairastuneelle kuuluu maksaa työehtosopi-                 Edellä mainittu malli soveltuisi myös ns. ro-
31695:   muksessa määritetty sairausajan palkka. Periaat-        bottiveroksi maksujen keruun suhteen. Sosiaali-
31696:   teessa siinä tilanteessa tätä pientyönantajaa rasit-    turvamaksut laajemminkin tultaisiin perimään
31697:   tavat tietyn ajan kaksinkertaiset työvoimakulut         sen mukaan, mikä liikevaihto tuotannollisissa
31698:   Eikä läheskään aina tämä tuuraaja pysty samoi-          yrityksissä olisi työntekijää kohden.
31699:   hin suorituksiin kuin vakinainen henkilö, useim-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31700:   missa tapauksissa vielä yrityksen tulot sitä kautta     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31701:   alenevat. Kun taas työntekijöiden lukumäärä             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31702:   yrityksessä on suurempi, yhden henkilön sairas-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31703:   tumisen kustannusten vaikutus jakaantuu ja ly-
31704:    hytaikaisissa tapauksissa ei tuuraajaakaan vält-                 Onko Hallitus tiedostanut pienten
31705:    tämättä tarvita.                                               työnantajien työllistämiskynnykset ja
31706:  280043
31707: 2                                      KK 1696/1998 vp
31708: 
31709:       onko esim. sairausajanpalkan osalta                    katsooko Hallitus olevan mahdollista
31710:       suunnitteillakaan ollut mitään sellaista            tehdä järjestelmä, jolla muidenkin satu-
31711:       uudistusta, mitä tämän kirjallisen kysy-            maksujen taso voisi kytkeytyä henkeä
31712:       myksen perusteluosassa mainitaan, ja                kohden syntyvään liikevaihtoon?
31713:     Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
31714: 
31715:                                         Esa Lahtela /sd
31716:                                            KK 1696/1998 vp                                             3
31717: 
31718: 
31719: 
31720: 
31721:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31722: 
31723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen porras-
31724: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taminen" (1995:11) ja "Työnantajamaksujen
31725: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       porrastaminen. Selvitysmiesraportti" (1997:1).
31726: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       Selvityksissä on pyritty löytämään sellaisia mak-
31727: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          sujen porrastusvaihtoehtoja, jotka parantaisivat
31728:  1696:                                                myös pienten yritysten työllistämismahdolli-
31729:                                                       suuksia. Raportit eivät ole toistaiseksi johtaneet
31730:          Onko Hallitus tiedostanut pienen             konkreettisiin toimenpiteisiin.
31731:        työnantajien työllistämiskysymykset ja             Työnantajamaksujen sitomista yrityksen lii-
31732:        onko esim. sairausajanpalkan osalta            kevaihdon määrään ei edellä mainituissa selvi-
31733:        suunnitteillakaan ollut mitään sellaista       tyksissä ole ehdotettu. Aikaisemmin on sen si-
31734:        uudistusta, mitä tämän kirjallisen kysy-       jaan selvitetty myös tällaisia vaihtoehtoja. Esillä
31735:        myksen perusteluosassa mainitaan, ja           ollut niin sanottu Kela-maksu perustuisi yrityk-
31736:           katsooko Hallitus olevan mahdollista        sen käyttökatteen ja palkkojen yhteismäärään,
31737:        tehdä järjestelmä, jolla muidenkin satu-       minkä katsottiin vastaavan yrityksen jalostusar-
31738:        maksujen taso voisi kytkeytyä henkeä           voa. Ongelmana tässä Kela-maksussa todettiin,
31739:        kohti syntyvään liikevaihtoon?                 että se on teknisesti monimutkaisempi kuin palk-
31740:                                                       kapohjainen maksu. Maksun lopullinen peruste
31741:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          selviäisi vasta yrityksen tilinpäätöksen valmistut-
31742: vasti seuraavaa:                                      tua. Tämän vuoksi maksua jouduttaisiin peri-
31743:                                                       mään ensin ennakkomaksuna ja tarkistamaan
31744:     Hallitusohjelman mukaan hallitus on pyrki-        sen määrää lopullisen maksupohjan varmistut-
31745: nyt muuttamaan verotusrakennetta selkeästi            tua.
31746: työn tekemistä ja työn teettämistä suosivaksi.            Tärkein este jalostusarvoon perustuvan so-
31747: Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että vähim-      siaaliturvamaksun käyttöönotolle on kuitenkin
31748: mäisturva rahoitetaan yleisin verovaroin ja että      se, että EU:n säännökset kieltävät käyttämästä
31749: yritysten työn tekemiseen liittymättömät sosiaa-      arvonlisäveron lisäksi muita veroja, jolla on
31750: liturvamaksut poistetaan asteittain.                  sama verotuspohja kuin arvonlisäverolla. Näin
31751:     Työn tekemiseen liittymättömien sosiaalitur-      ollen yrityksen liikevaihtoon sidottua veronluon-
31752: vamaksujen poistamisessa työnantajilta ei ole         teista sosiaaliturvamaksua ei voida periä.
31753: edetty, koska korvaavaa rahoitusta ei ole löydet-         Sairausajalta työnantajalle maksettavan Ke-
31754: ty. Työn tekemiseen liittymättäminä maksuina          lan sairauspäivärahan porrastamista yrityksen
31755: peritään työnantajilta kansaneläkemaksua, ja          työntekijöiden lukumäärän mukaan olisi käy-
31756: vain osa työnantajien sairausvakuutusmaksuilla        tännössä varsin hankala toteuttaa. Vaikeinta oli-
31757: rahoitettavista etuuksista on ansiosidonnaisia.       si löytää toimiva kustannusten tasausjärjestelmä
31758:     Hallitus on varsin laajasti pyrkinyt kartoitta-   työnantajien kesken siten, että työnantajien ko-
31759: maan erilaisia vaihtoehtoisia työnantajan sosiaa-     konaisosuus sairausvakuutuksen rahoituksesta
31760: liturvamaksujen porrastusvaihtoehtoja. Sosiaa-        ei kasvaisi.
31761: li- ja terveysministeriö on viime vuosina teettänyt       Kysymys työnantajien osallistumisesta sai-
31762: kolme erillistä selvitystä sosiaaliturvamaksujen      rausajanpalkan kustannuksiin kuuluu työmark-
31763: kokonaisuudesta. Erilaisia maksujen porrastus-        kinajärjestöjen neuvoteltaviin asioihin.
31764:  vaihtoehtoja sisältyy raportteihin "Työllisyys ja
31765:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1999
31766: 
31767:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
31768: 4                                           KK 1696/1998 vp
31769: 
31770: 
31771: 
31772: 
31773:                                          Tili Riksdagens Talman
31774: 
31775:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              en av arbetsgivarens socialförsäkringsavgifter"
31776: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              (1995:11) och i en utredningsmannarapport som
31777: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-          gäller differentiering av arbetsgivaravgifterna
31778: dagsman Esa Lahtela undertecknade skriftliga             ("Työnantajamaksujen porrastaminen, selvi-
31779: spörsmål nr 1696:                                        tysmiesraportti" 1997: l ). 1 utredningarna har
31780:                                                          man försökt hitta sådana alternativ för en diffe-
31781:           Är Regeringen medveten om de små               rentiering av avgifterna som också skulle förbätt-
31782:        arbetsgivarnas      sysselsättningströsk1ar       ~!l sysse1sättningsmöjligheterna för små företag.
31783:        och har det t.ex. i fråga om lön för sjuk-        An sä länge har rapporterna inte lett tili några
31784:        domstid ens planerats någon sådan revi-           konkreta åtgärder.
31785:        dering som nämns i motiveringen till det-             Nägra förslag om att binda arbetsgivarav-
31786:        ta skriftliga spörsmäl, och                       gifterna till företagets omsättning ingär inte i
31787:           anser Regeringen att det är möjligt att        ovan nämnda utredningar. Dylika alternativ har
31788:        utarbeta ett system där nivån även pä             däremot utretts tidigare. Den omtalade s.k. FPA-
31789:        andra socialskyddsavgifter kunde kopp-            avgiften skulle basera sig på det sammanlagda
31790:        las till omsättningen per person?                 beloppet av företagets driftsbidrag och löner,
31791:                                                          vilket skulle anses motsvara företagets föräd-
31792:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            lingsvärde. Ett problem i fräga om denna FPA-
31793: anföra fö1jande:                                         avgift konstaterades vara att den är tekniskt mer
31794:                                                          invecklad än en lönebaserad avgift. Den s1utliga
31795:    1 enlighet med regeringsprogrammet har re-            grunden för avgiften skulle klarna först då före-
31796: geringen strävat efter att ändra beskattningens          tagets bokslut blivit klart. Av denna orsak skulle
31797: struktur så att det klart lönar sig att utföra eller     man bli tvungen att först uppbära avgiften som
31798: låta utföra arbete. 1 regeringsprogrammet kon-           förskottsavgift och sedan justera den då den slut-
31799: stateras dessutom att minimiskyddet finansieras          liga avgiftsgrunden blivit klar.
31800: med allmänna skattemedel och att de socia1-                  Det viktigaste hindret för införande av en soci-
31801: skyddsavgifter som inte hänför sig till utförandet       alskyddsavgift som baserar sig på förädlingsvär-
31802: av arbete i företagen s1opas stegvis.                    det är dock att EU:s bestämmelser förbjuder att
31803:    Slopandet av de socialskyddsavgifter som inte         andra skatter än mervärdesskatten har samma
31804: hänför sig tili utförandet av arbete har inte fram-      beskattningsgrund som mervärdesskatten. Där-
31805: skridit, eftersom man inte har funnit någon ersät-       igenom är det inte möjligt att uppbära en sådan
31806: tande finansiering. En sådan avgift som inte hän-        socialskyddsavgift av skattenatur som är bunden
31807: för sig tili utförandet av arbete är den folkpen-        till företagets omsättning.
31808: sionsavgift som uppbärs av arbetsgivaren, och                Det skulle i praktiken vara mycket svårt att på
31809: endast en del av de arbetsgivarförmåner som              basis av antalet anställda i företaget differentiera
31810: finansieras med sjukförsäkringsavgifter är bero-         den sjukdagpenning som FPA betalar till arbets-
31811: ende av inkomsten.                                       givaren för sjukdomstiden. Svårast skulle det
31812:    Regeringen har i mycket stor omfattning för-          vara att hitta ett fungerande system som gör att
31813: sökt kartlägga vilka alternativ det finns för att        kostnaderna mellan arbetsgivarna kan utjämnas
31814: differentiera arbetsgivarens socialskyddsavgif-          så, att arbetsgivarnas totala andel av finansie-
31815: ter. Under de senaste åren har social- och hä1so-        ringen av sjukförsäkringen inte stiger.
31816: vårdsministeriet låtit utföra tre utredningar om             Frågan om arbetsgivarnas deltagande i kost-
31817: socialskyddsavgifterna som helhet. Olika alter-          naderna för lön under sjukdomstid hör tili de
31818: nativ för en differentiering av avgifterna ingår i       ärenden om vilka förhandlingar förs mellan ar-
31819: rapporten "Sysselsättningen och differentiering-         betsmarknadsorganisationerna.
31820: 
31821:      Helsingfors den 9 mars 1999
31822: 
31823:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
31824:                                            KK 1697/1998 vp
31825: 
31826: Kirjallinen kysymys 1697
31827: 
31828: 
31829: 
31830: 
31831:                                    Esa Lahtela /sd: Eräiden alueiden lääkäripulan ratkaisemisesta
31832: 
31833: 
31834: 
31835:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31836:    Pohjois-Karjalan maakunnassa on terveys-           sosiaali- ja terveysministeriön toimesta selvittää,
31837: keskuksia,joihinjostain syystä ei ole saatu riittä-   mitkä ovat ne kynnykset, joiden vuoksi paikkoja
31838: västi lääkäreitä. Tästä on seurauksena, että ihmi-    ei saada täytettyä, ja senjälkeen ryhtyä toimenpi-
31839: setjoutuvat hakemaansairauksiinsaapua hyvin-          teisiin asiantilan korjaamiseksi.
31840: kin kaukaa. Tästä seuraa ylimääräistä vaivaa ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31841: kustannuksia näille ihmisille. Samoin siitä on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31842: seurauksena sairausvakuutusmenojen turha kas-         nioittavasti     valtioneuvoston     asianomaisen
31843: vu verrattuna tilanteeseen, että lääkäripalvelut      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31844: olisivat kunnossa.
31845:    Jostakin selittämättömästä syystä maakun-                     Onko Hallitus ollut tietoinen lääkäri-
31846: nan vaikein tilanne lienee Juuassa. Lääkäreitä on             pulasta, joka koettelee joitakin terveys-
31847: haettu jatkuvasti, kuitenkaan siinä juurikaan                 keskuksia, ja
31848: onnistumatta. Kuntalaiset ovat olleet huolissaan                 mihin toimiin Hallitus ryhtyy tilanteen
31849: vallinneesta tilanteesta. Kansanterveyslaki ei                ratkaisemiseksi, sekä
31850: heidän kohdallaan ja heidän mielestään takaa                     onko mahdollista, että asianomainen
31851: riittävää hoidon saantia eikä ainakaan lähietäi-              ministeriö selvittää, mitkä ovat ne syyt,
31852: syydellä. Tähän päivään mennessä ns. "virallis-               ettei esim. Juuan terveyskeskus ole saanut
31853: ta" selitystä ei ole löytynyt, miksi Juuka ei kiin-           palkattua riittävää määrää lääkäreitäjat-
31854: nosta lääkäreitä. Jotta asia saataisiin ratkaistua            kuvista hakuyrityksistä huolimatta?
31855: edullisuuden ja lähipalveluiden hyväksi, tulisi
31856: 
31857:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
31858: 
31859:                                             Esa Lahtela /sd
31860: 
31861: 
31862: 
31863: 
31864:  280043
31865: 2                                         KK 1697/1998 vp
31866: 
31867: 
31868: 
31869: 
31870:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31871: 
31872:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käyttävän osa-aikaeläkkeen, varhennetun van-
31873: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        huuseläkkeen ja yksilöllisen varhaiseläkkeen
31874: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mahdollisuuksia siirtyä pois työelämästä. Lää-
31875: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      kärityövoiman tarvetta selvittäneessä työryh-
31876: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         mässä eräät kuultavina olleista asiantuntijoista
31877:  1697:                                               katsoivat, että julkisen sektorin mahdollisuuk-
31878:                                                      siin saada riittävästi lääkäreitä vaikuttavat riittä-
31879:           Onko Hallitus ollut tietoinen lääkäri-     vän koulutuksen ohella myös lääkäreiden palk-
31880:        pulasta, joka koettelee joitakin terveys-     kausrakenne sekä sairausvakuutusjärjestelmän
31881:        keskuksia, ja                                 korvauskäytännöt.
31882:           mihin toimiin Hallitus ryhtyy tilanteen        Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrä
31883:        ratkaisemiseksi, sekä                         vuosina 1980-1992 oli noin 500. Orastavan lää-
31884:           mitkä ovat ne syyt, ettei esim. Juuan      kärityöttömyyden takia niitä vähennettiin noin
31885:        terveyskeskus ole saanut palkattua riittä-    360:een vuosina 1993-1997. Keväällä 1997 edel-
31886:        vää määrää lääkäreitä jatkuvista haku-        lä mainittu lääkärityövoiman tarvetta selvittänyt
31887:        yrityksistä huolimatta?                       työryhmä esitti opetusministeriölle lääkärikou-
31888:                                                      lutuksen merkittävää lisäämistä ja aloituspaik-
31889:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kojen palauttamista ennen vuotta 1993 vallin-
31890: vasti seuraavaa:                                     neelle tasolle. Vuonna 1998 opetusministeriö
31891:                                                      nosti lääkärikoulutuksen aloituspaikkamäärän
31892:     Suomessa on noin 15 000 työikäistä lääkäriä      430:een, ja tämän vuoden syksyllä lääkäriksi
31893: eli yksi lääkäri 340 asukasta kohti. Määrä vastaa    opiskelun aloittaa 480 opiskelijaa.
31894: läntisten teollisuusmaiden keskitasoa. Työikäis-         Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että lää-
31895: ten lääkärien määrä Suomessa on kuitenkin            kärikoulutus on pidettävä vähintään nykyisen
31896: väestöön suhteutettuna Pohjoismaiden alhaisin.       suuruisena. Koulutus tulee toteuttaa kaikissa vii-
31897: Ruotsissa ja Tanskassa on yksi työikäinen lääkä-     dessä lääkärikoulutusta antavassa yliopistossa
31898: ri 320 asukasta kohti, Norjassa vastaavasti 310 ja   siten, että valmistuvien lääkärien alueellinen ja-
31899: Islannissa 300. Lääkäreiden alueellinen jakautu-     kauma on tasapuolinen. Lääketieteellisten tiede-
31900: ma on myös epätasainen. Kun Uudellamaalla on         kuntien ja niiden yhteydessä toimivien alueellis-
31901: yksi lääkäri noin 250 asukasta kohti, esimerkiksi    ten neuvottelukuntien tulisi yhdessä kartoittaa
31902: Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Lapissa        alueensa lääkäritilanne ja sen kehittyminen sekä
31903: asukkaita lääkäriä kohden on yli kaksinkertai-       sopia toimenpiteistä lääkäripulan poistamiseksi.
31904: nen määrä.                                           Ministeriö tukee kunnallisten työmarkkinaosa-
31905:     Vuosina l992-1996lääkäreitä valmistui vuo-       puolien hanketta uudistaa lääkärien palkkara-
31906: sittain noin 300 enemmän kuin työelämästä pois-      kennetta siten, että terveyspoliittiset tavoitteet
31907: tui. Tällä hetkellä vastaava luku on noin 200.       voisivat toteutua ja julkinen sektori pystyisi tasa-
31908: Lääkärityövoiman tarve on lisääntynyt. Lisäksi       päisesti kilpailemaan lääkärityövoimasta.
31909: lääkärikunta näyttää aikaisempaa enemmän
31910: 
31911:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
31912: 
31913:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31914:                                             KK 1697/1998 vp                                               3
31915: 
31916: 
31917: 
31918: 
31919:                                          Tili Riksdagens Talman
31920: 
31921:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sion och individuell förtidspension erbjuder att
31922: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         dra sig tilihaka från arbetslivet. Den arbetsgrupp
31923: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       som utredde behovet av läkararbetskraft fick av
31924: man Esa Lahtela undertecknade skriftliga spörs-        vissa av de experter som hördes i frågan veta att
31925: mål nr 1697:                                           den offentliga sektorns möjligheter att få tillgång
31926:                                                        tili ett tillräckligt stort antalläkare påverkas för-
31927:           Har Regeringen varit medveten om             utom av tillräcklig utbildning också a v lönestruk-
31928:        den läkarbrist som besvärar vissa               turen för läkare samt av sjukförsäkrings-
31929:        hälsovårdscentraler, och                        systemets ersättningspraxis.
31930:           vilka åtgärder kommer Regeringen att             Antalet nybörjarplatser inom läkarutbild-
31931:        vidta för att lösa problemet, samt              ningen uppgick åren 1980-1992 tili ca 500. Den
31932:           vilka är skälen tili att t.ex. hälsovårds-   gryende arbetslösheten bland läkarna ledde tili
31933:        centralen i Juga inte har kunnat anställa       att antalet platser minskades tili ca 360 åren
31934:        ett tillräckligt stort antalläkare trots upp-   1993-1997. Våren 1997 fOreslog den ovan
31935:        repade försök?                                  nämnda arbetsgruppen för undervisningsminis-
31936:                                                        teriet att läkarutbildningen skulle utökas betyd-
31937:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ligt och att nybörjarp1atserna åter skulle uppgå
31938: anföra följande:                                       tili samma antal som före 1993. År 1998 utökade
31939:                                                        undervisningsministeriet antalet nybörjarplatser
31940:    1 Finland finns ca 15 000 läkare i arbetsför        inom läkarutbildningen tili 430 och och denna
31941: ålder, dvs. en läkare per 340 invånare. Antalet        höst inleder 480 studerande sina läkarstudier.
31942: motsvarar den genomsnittliga nivån i industri-             Social- och hälsovårdsministeriet anser att lä-
31943: länderna i väst. Antalet läkare i arbetsför ålder är   karutbildningen måste bibehållas på åtminstone
31944: dock det lägsta i Norden i förhållande tili befolk-    nuvarande nivå. Utbildningen skall vid alla de
31945: ningens storlek. Sverige och Danmark har en            fem universitet som ger läkarutbildning genom-
31946: Iäkare i arbetsför ålder per 320 invånare, Norge       föras på ett sådant sätt att den regionala fördel-
31947: en per 310 och lsland en per 300. Också regionalt      ningen av läkare är jämlik. De medicinska
31948: sett är läkarna ojämnt fördelade. Medan det i          fakulteterna och de regionala delegationer som
31949: Nyland finns en läkare per ca 250 invånare, är         verkar i anslutning tili dem bör tillsammans kart-
31950: antalet invånare nära nog det dubbla i relation tili   lägga läkarsituationen inom sin region och dess
31951: läkarna i t.ex. Norra Karelen, Kymmenedalen            utveckling samt avtala om åtgärder för att råda
31952: och Lappland.                                          bot på läkarbristen. Ministeriet stöder de kom-
31953:    Åren 1992-1996 utexaminerades varje år ca           munala arbetsmarknadsparternas projekt för att
31954: 300 fler läkare än det antal som drog sig tillbaka.    revidera Iäkarnas lönestruktur så att de hälso-
31955: För närvarande är motsvarande siffra ca 200.           vårdspolitiska målen kan nås och den offentliga
31956: Behovet av läkare har ökat, och dessutom verkar        sektorn kan konkurrera på lika villkor om läkar-
31957: ett större antal läkare än tidigare utnyttja de        arbetskraften.
31958: möjligheter deltidspension, förtida ålderspen-
31959: 
31960:      Helsingfors den 4 mars 1999
31961: 
31962:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
31963:                                           KK 1698/1998 vp
31964: 
31965: Kirjallinen kysymys 1698
31966: 
31967: 
31968: 
31969: 
31970:                                   Hannu Kemppainen /kesk: Petojen aiheuttamien porovahinkojen
31971:                                      korvauksista vuodelta 1998
31972: 
31973: 
31974:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31975: 
31976:   Petojen aiheuttamien porovahinkojen korvaa-        sillä tavalla tarkasti kohdistettuja määrärahoja,
31977: misessa tehtiin uudistus, jolla vahinkojen korvaa-   että porotalouden harjoittajat voisivat saada
31978: minen tehtiin mahdolliseksi kahdesti vuodessa        heille lakisääteisesti kuuluvat korvaukset ajal-
31979: puolivuosittain. Lisäksi kotkien aiheuttamat po-     laan.
31980: rotuhot maksettaisiin vastaisuudessa ympäristö-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31981: ministeriön toimesta ja niin, että korvausten        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31982: määrä riippuisi kotkien määrästä alueella, jolloin   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31983: vahinkojen vaikea toteennäyttäminen jää pois.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31984:    Uudistuksista ja parannuksista huolimatta po-
31985: rotalouden harjoittajat eivät ole saaneet ollen-               Aikooko ympäristöministeriö ryhtyä
31986: kaan korvauksia vuoden 1998 porotuhoista.                   kiireellisiin toimenpiteisiin, joilla petojen
31987: Vaikka muutokset korvausjärjestelmään tehtiin,              vuonna 1998 porotaloudelle aiheuttamat
31988: hallitus ei varannut ollenkaan määrärahoja viime            vahingot saatetaan ministeriön vastuiden
31989: vuoden lisäbudjeteissa korvauksien maksami-                 osalta nopeasti maksuun ja että vastai-
31990: seen. Tilanne on siis oleellisesti huonontunut ai-          suudessa korvaukset maksetaan välittö-
31991: kaisemmasta. Myöskään tämän vuoden budjetis-                mästi lainsäädännön edellyttämällä ta-
31992: sa ei ole maa- ja metsätalousministeriön eikä               valla?
31993: myöskään ympäristöministeriön hallinnonalalla
31994: 
31995:       Helsingissä II päivänä helmikuuta 1999
31996: 
31997:                                       Hannu Kemppainen /kesk
31998: 
31999: 
32000: 
32001: 
32002:  280043
32003: 2                                           KK 1698/1998 vp
32004: 
32005: 
32006: 
32007: 
32008:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32009: 
32010:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keen tapahtuneisiin maakotkan aiheuttamiin va-
32011: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hinkoihin.
32012: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Saatujen lausuntojen perusteella päätösluon-
32013: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu             nosta muutettiin ja siitä neuvoteltiin useaan ot-
32014: Kemppaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          teeseen Paliskuntain yhdistyksen kanssa, viimek-
32015: sen n:o 1698:                                          si 11.2.1999. Yhdistys vaatii edelleen maakotkan
32016:                                                        pesintäajan ulkopuolella tappamien korvamer-
32017:           Aikooko ympäristöministeriö ryhtyä           kittyjen porojen korvaamista erikseen. Saame-
32018:        kiireellisiin toimenpiteisiin, joilla petojen   laiskäräjien kanssa käydyssä saamelaiskäräjä-
32019:        vuonna 1998 porotaloudelle aiheuttamat          lain (97 4/1995) 9 §:n 1 momentin mukaisessa neu-
32020:        vahingot saatetaan ministeriön vastuiden        vottelussa päästiin yksimielisyyteen ympäristö-
32021:        osalta nopeasti maksuun ja että vastai-         ministeriön päätösluonnoksesta.
32022:        suudessa korvaukset maksetaan välittö-              Metsähallitus on selvittänyt ympäristöminis-
32023:        mästi lainsäädännön edellyttämällä ta-          teriön kanssa tehdyn tulosohjaussopimuksen
32024:        valla?                                          mukaisesti jo usean vuoden ajan maakotkan pe-
32025:                                                        sintätilanteen. Päätöksen mukaisesti tätä käytet-
32026:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           täisiin reviirikohtaisen pisteytyksen laskentaan
32027: vasti seuraavaa:                                       ja korvauksen määräytymiseen. Vuoden 1998
32028:                                                        pesintätilanne oli tarkistettu loka-marraskuun
32029:     Ympäristöministeriö on valmistellut päätös-        vaihteessa. Korvaukset paliskunnille olisi voitu
32030: luonnoksen maakotkien porotaloudelle aiheut-           maksaa heti tämän jälkeen, jos päätöksestä olisi
32031: tamien vahinkojen korvaamisesta, ja se lähetet-        päästy ratkaisuun.
32032: tiin lausunnolle 16.6.1998. Eduskunta edellytti            Korvaukset maakotkien porotaloudelle ai-
32033: vastauksessaan (EV 22811997 vp) hallituksen esi-       heuttamista vahingoista maksetaan ympäristö-
32034: tykseen laiksi petoeläinten tappamien porojen          ministeriön hallinnonalan talousarvion momen-
32035: korvaamisesta annetun lain kumoamisesta, että          tilta 35.30.61 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät
32036: kotkien aiheuttamien porovahinkojen korvaa-            korvaukset.
32037: misessa siirrytään mahdollisuuksien mukaan pe-             Ympäristöministeriö viimeistelee parhaillaan
32038: sivien maakotkaparien lukumäärään perustu-             ehdotustaan valtioneuvoston päätökseksi maa-
32039: vaan korvausjärjestelmään. Ympäristöministe-           kotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen
32040: riön päätösluonnoksen mukaan yhdestä maa-              korvaamisesta. Päätös pyritään saamaan voi-
32041: kotkaparista määräytynyt korvaus laskettaisiin         maan niin, että korvaukset vuoden 1998 vahin-
32042: pesintätilanteenja pesän sijainnin mukaisella pis-     goista voidaan maksaa 31.3.1999 mennessä.
32043: teytyksellä. Päätöstä sovellettaisiin 1.1.1998 jäl-
32044: 
32045:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
32046: 
32047:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
32048:                                              KK 1698/1998 vp                                              3
32049: 
32050: 
32051: 
32052: 
32053:                                           Tili Riksdagens Talman
32054: 
32055:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               På basis av utlåtandena ändrades beslutsut-
32056: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             kastet, och många underhandlingar fördes med
32057: med1em av statsrådet översänt f61jande av riks-         renbeteslagsföreningen (Paliskuntain yhdistys),
32058: dagsman Hannu Kemppainen undertecknade                  senast 11.2.1999. Föreningen kräver alltjämt se-
32059: skrift1iga spörsmå1 nr 1698:                            parata ersättningar för de öronmärkta renar som
32060:                                                         dödas utanför kungsörnens häckningstid. 1 un-
32061:           Ämnar miljöministeriet vidta bråd-            derhandlingar med sametinget enligt 9 § 1 mom.
32062:        skande åtgärder genom vi1ka man i fråga          sametingslagen (974/1995) nåddes enighet om
32063:        om ministeriets ansvar snabbt kan utbe-          miljöministeriets utkast tili beslut.
32064:        ta1a de skador som rovdjur år 1998 har              Forststyrelsen har enligt resultatstyrnings-
32065:        orsakat renskötse1n och så att ersättning-       överenskomme1sen med miljöministeriet redan i
32066:        arna framgent beta1as omede1bart så som          flera års tid undersökt kungsörnens häckningssi-
32067:        1agstiftningen förutsätter?                      tuation. Enligt beslutet kommer detta att nyttjas
32068:                                                         då poängsättningen för reviren räknas ut och
32069:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ersättningarna bestäms. Häckningssituationen
32070: anföra fö1jande:                                        år 1998 har kontrollerats i månadsskiftet okto-
32071:                                                         ber-november. Ersättningarna tili renbetesla-
32072:    Miljöministeriet har berett ett utkast tili bes1ut   gen hade då omede1bart kunnat betalas, om över-
32073: om ersättning av de skador som kungsörnen or-           enskommelse om beslutet hade kunnat träffas.
32074: sakar renskötse1n 16.6.1998, och förs1aget sändes          Ersättningarna för de skador som kungsörnen
32075: ut på remiss 16.6.1998. Riksdagens förutsatte i         orsakar renskötse1n beta1as under budgetmo-
32076: sitt svar (RSv 228/1997 rd) på regeringens propo-       ment 35.30.61 inom miljöministeriets förva1t-
32077: sition med förs1ag tili upphävning av 1agen om          ningsområde, Vissa ersättningar i samband med
32078: ersättning för renar som dödats av rovdjur att          naturvården.
32079: ersättningarna för de skador som örnarna orsa-              Mi1jöministeriet 1ägger som bäst sista handen
32080: kar i renbeståndet framgent såvitt möjligt skall        vid sitt förslag tili statsrådsbeslut om ersättning
32081: bygga på ett ersättningssystem som baseras på           för de skador som kungsörnar orsakar rensköt-
32082: antalet häckande kungsörnspar. Enligt miljömi-          se1n. Strävan är att beslutet skall träda i kraft så
32083: nisteriets beslutsutkast räknas ersättningen för        att ersättningarna för 1998 års skador kan beta-
32084: ett kungsörnspar ut enligt ett poängsättningssys-       las före 31.3.1999.
32085: tem som baseras på häckningssituationen och
32086: boets läge. Beslutet är avsett att tillämpas på
32087: skador som kungsörnen orsakat efter 1.1.1998.
32088: 
32089:      Helsingfors den 4 mars 1999
32090: 
32091:                                                                         Miljöminister Pekka Haavisto
32092:                                           KK 1699/1998 vp
32093: 
32094: Kirjallinen kysymys 1699
32095: 
32096: 
32097: 
32098: 
32099:                                   Hannu Kemppainen /kesk: Petojen aiheuttamien porovahinkojen
32100:                                      korvausten viivästymisestä
32101: 
32102: 
32103:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32104: 
32105:     Petojen aiheuttamien porovahinkojen kor-         myöskään ympäristöministeriön hallinnonalalla
32106: vaamisessa tehtiin uudistus, jolla vahinkojen        sillä tavalla tarkasti kohdistettuja määrärahoja,
32107: korvaaminen tehtiin mahdolliseksi kahdesti vuo-      että porotalouden harjoittajat voisivat saada
32108: dessa puolivuosittain. Lisäksi kotkien aiheutta-     heille lakisääteisesti kuuluvat korvaukset ajal-
32109: mat porotuhot maksettaisiin vastaisuudessa ym-       laan.
32110: päristöministeriön toimesta ja niin, että korvaus-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32111: ten määrä riippuisi kotkien määrästä alueella,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32112: jolloin vahinkojen vaikea toteennäyttäminenjää       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32113: pois.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32114:     Uudistuksista ja parannuksista huolimatta
32115: porotalouden harjoittajat eivät ole saaneet ollen-             Aikooko maa- ja metsätalousministe-
32116: kaan korvauksia vuoden 1998 porotuhoista.                   riö ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin,
32117: Vaikka muutokset korvausjärjestelmässä tehtiin,             joiiia petojen vuonna 1998 porotaloudel-
32118:  hallitus ei varannut ollenkaan määrärahoja vii-            le aiheuttamat vahingot saatetaan minis-
32119:  me vuoden lisäbudjeteissa korvauksien maksa-               teriön osalta nopeasti maksuun ja että
32120:  miseen. Tilanne on siis oleellisesti huonontunut           vastaisuudessa korvaukset maksetaan
32121:  aikaisemmasta. Myöskään tämän vuoden budje-                välittömästi lainsäädännön edellyttämäl-
32122:  tissa ei ole maa- ja metsätalousministeriön eikä           lä tavalla?
32123:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
32124: 
32125:                                       Hannu Kemppainen /kesk
32126: 
32127: 
32128: 
32129: 
32130:  280043
32131: 2                                       KK 1699/1998 vp
32132: 
32133: 
32134: 
32135: 
32136:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
32137: 
32138:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Petoeläinten poroille aiheuttamien vahinko-
32139: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      jen johdosta suoritettavat korvaukset on aina
32140: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    maksettu vahinkojen aiheutumisvuotta seuraa-
32141: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu         vana vuonna. Vuoden 1998 alusta voimaan
32142: Kemppaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tulleen valtioneuvoston päätöksen (1367/1997)
32143: sen n:o 1699:                                      mukaisesti vahinkotiedot kerätään puolivuosit-
32144:                                                    tain. Menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa
32145:           Aikooko maa- ja metsätalousministe-      korvausten maksamisen nopeuttaminen aikai-
32146:        riö ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin,   semmasta puolella vuodella, mikäli vahinkojen
32147:        joilla petojen vuonna 1998 porotaloudel-    korvauksiin valtion talousarviossa momentilla
32148:        le aiheuttamat vahingot saatetaan minis-    30.41.42 (30.36.42) Petoeläinten aiheuttamien va-
32149:        teriön osalta nopeasti maksuun ja että      hinkojen korvaaminen osoitetut varat riittävät.
32150:        vastaisuudessa korvaukset maksetaan         Vuonna 1998 ko. määräraha ei ole riittänyt mak-
32151:        välittömästi lainsäädännön edellyttämäl-    satuksen nopeuttamiseen ja korvaukset makse-
32152:        lä tavalla?                                 taan aikaisemman käytännön mukaisesti kulu-
32153:                                                    van vuoden alussa vahinkotietojen valmistuttua.
32154:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Vastaisuudessa korvausten maksatuksen no-
32155: vasti seuraavaa:                                   peuttaminen on teknisesti mahdollista heti kun
32156:                                                    tarkoitukseen saadaan riittävät varat.
32157:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1999
32158:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32159:                                           KK 1699/1998 vp                                              3
32160: 
32161: 
32162: 
32163: 
32164:                                        Tili Riksdagens Talman
32165: 
32166:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      rovdjur förorsakat renar har alltid betalats ut
32167: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       året efter det år då skadorna uppstått. Enligt
32168: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     statsrådets beslut (1367/1997), som trädde i kraft
32169: man Hannu Kemppainen undertecknade skriftli-         vid ingången av 1998, skall uppgifter om skador-
32170: ga spörsmå1 nr 1699:                                 na samlas in halvårsvis. Avsikten med förfaran-
32171:                                                      det är att möjliggöra en snabbare utbetalning av
32172:           Ämnar jord- och skogsbruksministe-         ersättningar för den första delen av året, såvida
32173:        riet vidta brådskande åtgärder för att        de medel som anvisats för ersättning av skador
32174:        snabbt betala ut ersättningar för de ska-     under moment 30.41.42 (30.36.42) Ersättningför
32175:        dor som rovdjur förorsakat rennäringen        rovdjurs skadegörelse i statsbudgeten räcker tili
32176:        1998 och för att ersättningarna i fortsätt-   för ändamålet. År 1998 räckte anslaget i fråga
32177:        ningen skall betalas ut omedelbart på det     inte tili för en snabbare utbetalning, och ersätt-
32178:        sätt som Jagstiftningen förutsätter?          ningarna kommer att betalas ut i början av inne-
32179:                                                      varande år enligt tidigare praxis så snart uppgif-
32180:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        terna om skadorna har sammanställts.
32181: anföra följande:                                         1 fortsättningen är det tekniskt möjligt att be-
32182:                                                      tala ut ersättningarna i ett tidigare skede om bara
32183:    De ersättningar som betalas ut för skador som     tillräckliga medel står tili buds för ändamålet.
32184: 
32185:      Helsingforsden 15 februari 1999
32186:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32187:                                             KK 1700/1998 vp
32188: 
32189: Kirjallinen kysymys 1700
32190: 
32191: 
32192: 
32193: 
32194:                                     Pentti Tiusanen /vas: Puolustuslaitoksen rakennuslaitoksen toimin-
32195:                                        nan jatkumisesta ja henkilöstön asemasta
32196: 
32197: 
32198:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32199: 
32200:     Puolustuslaitoksen rakennuslaitosta suunni-           Puolustuslaitoksen rakennuslaitoksen tehtä-
32201: tellaan lakkautettavaksi. Sen omaisuus aiotaan         vien hoitaminen vaatii erityisosaamista ja puo-
32202: luovuttaa Valtion kiinteistölaitoksen omaisuu-         lustusvoimien salassapitosäännösten noudatta-
32203: deksi. Asian valmistelu on tapahtunut ilman hen-       mista. Parhaiten tämän luotettavuuden täyttää
32204: kilöstöryhmien kuulemista.                             puolustusvoimien alaisuudessa toimiva organi-
32205:     Kun puolustuslaitoksen rakennuslaitos perus-       saatio.
32206: tettiin neljä vuotta sitten, sen toiminnalle luvat-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32207: tiin jatkuvuutta. Uuden toiminnan käynnistämi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32208: sen jälkeinen kehitystyö on onnistunut. Lasken-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32209: ta- ja seurantajärjestelmät toimivat paremmin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32210: kuin muissa vastaavissa valtion yksiköissä. Puo-
32211: lustuslaitoksen rakennuslaitoksen toimintaa voi-                 Onko Hallituksella aikomus lakkaut-
32212: daan arvioida tehokkaaksi ja sillä on olemassa                taa hyvin toimiva puolustusvoimien ra-
32213:  oleva, toimiva organisaatio.                                 kennuslaitos ja siirtää sen tehtävät Val-
32214:     Rakennuslaitoksella on noin 1 800 työntekijää             tion kiinteistö laitokselle, ja jos aikoo,
32215:  ympäri maata. Laitoksen lopettaminen ja tehtä-                  miten se turvaa työntekijöiden aseman
32216:  vien siirtäminen Valtion kiinteistölaitokselle joh-          ja eläke-edut?
32217:  taisi henkilöstön epävarmaan asemaan ja eläke-
32218:  etujen vaarantumiseen.
32219:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
32220: 
32221:                                            Pentti Tiusanen /vas
32222: 
32223: 
32224: 
32225: 
32226:  280043
32227: 2                                          KK 1700/1998 vp
32228: 
32229: 
32230: 
32231: 
32232:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32233: 
32234:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tyiskohtaisen ja puolustushallintoon soveltuvan
32235: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         toteuttamismallin kehittämiseksi.
32236: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Puolustushallinto poikkeaa muista julkisen
32237: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      sektorin ns. siviilihallinnonaloista. Tällä hallin-
32238: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nonalalla toimivalta kiinteistöyksiköitä edellyte-
32239: 1700:                                                 tään puolustusvoimien organisaation ja toimin-
32240:                                                       nan yksityiskohtaista tuntemista ja puolustus-
32241:             Onko Hallituksella aikomus lakkaut-       voimien tarvitsemien kiinteistöpalvelujen tuotta-
32242:          taa hyvin toimiva puolustusvoimien ra-       minen edellyttää jatkossakin omaa palvelutuo-
32243:          kennuslaitos ja siirtää sen tehtävät Val-    tantoa erityisesti puolustusvoimien strategisesti
32244:          tion kiinteistö laitokselle, ja jos aikoo,   tärkeissä kohteissa. Puolustushallinnon kiinteis-
32245:             miten se turvaa työntekijöiden aseman     tökannan erityisluonne ilmenee myös siinä, että
32246:          ja eläke-edut?                               huomattava osa rakennusvarallisuudesta poik-
32247:                                                       keaa luonteensa, käyttötarkoituksensa ja sijain-
32248:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-          tinsa perusteella huomattavasti Valtion kiinteis-
32249: vasti seuraavaa:                                      tölaitoksen hallitsemasta ja tavanomaisten kiin-
32250:                                                       teistömarkkinoiden tarjoamasta toimitilakan-
32251:    Valtiovarainministeriö asetti 15.5.1998 työ-       nasta.
32252: ryhmän arvioimaan uudelleen valtion kiinteistö-           Edellä olevan johdosta puolustusministeriö
32253: hallinnon organisointia. Tavoitteena oli tehostaa     katsoo, että puolustushallintoa koskevan jatko-
32254: nykyisten kiinteistöyksiköiden koordinointia ja       selvitystyön yhteydessä on tarkasteltava erilaisia
32255: supistaa yksiköiden lukumäärää. Työryhmä sai          organisaatiovaihtoehtoja. Kaikissa organisaa-
32256: tehtävänsä valmiiksi 31.12.1998.                      tio- ja kehittämisvaihtoehdoissa on kuitenkin
32257:    Työryhmän esittämät valtion kiinteistötoi-         lähtökohtana oltava se, miten puolustusvoimien
32258: men yleiset kehittämistavoitteet soveltuvat puo-      toiminnalliset edut parhaiten voidaan turvata
32259: lustusministeriön käsityksen mukaan hyvin             kiinteistöhallinnollisten asioiden osalta ja mitä
32260: myös puolustushallinnon kiinteistötoimen kehit-       todellista toiminnallista ja taloudellista lisäarvoa
32261: tämisen lähtökohdiksi. Työryhmän konkreetti-          voidaan saada esimerkiksi keskittämällä toimin-
32262: set toimenpide-ehdotukset ovat, kuten työryhmä        toja Valtion kiinteistölaitokseen jättämällä kui-
32263: muistiossaankin toteaa, puolustushallinnon            tenkin sotilaalliset rakenteet puolustusvoimille.
32264: osalta yleisluonteisia, eikä muistiossa ole tarkas-   Tärkeinä on kuitenkin se, etta puolustusvoimien
32265: teltukaan eri toteutusvaihtoehtoja asetettujen ta-    varsinainen toiminta pystytään turvaamaan kai-
32266: voitteiden saavuttamiseksi. Edellisen johdosta        kissa, niin rauhan- kuin poikkeusolosuhteissa-
32267: on sovittu käynnistettäväksi jatkoselvitys yksi-       kin.
32268: 
32269:         Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
32270: 
32271:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
32272:                                             KK 1700/1998 vp                                            3
32273: 
32274: 
32275: 
32276: 
32277:                                          Tili Riksdagens Talman
32278: 
32279:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningen lämplig modell för det sätt på vilket målen
32280: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            skall nås.
32281: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Försvarsfårvaltningen skiljer sig från den of-
32282: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade skriftli-        fentliga sektorns övriga s.k. civilförvalt-
32283: ga spörsmål nr 1700:                                   ningsområden. En fastighetsenhet som verkar på
32284:                                                        detta förvaltningsområde förutsätts ha detalje-
32285:           Har Regeringen för avsikt att lägga ner      rad kunskap om försvarsmaktens organisation
32286:        försvarsmaktens väl fungerande bygg-            och verksamhet, och produktioneo av den fas-
32287:        verk och överföra dess uppgifter till Sta-      tighetsservice som försvarsmakten behöver för-
32288:        tens fastighetsverk, och om så är fallet,       utsätter också i framtiden egen serviceproduk-
32289:           hur skall arbetstagarnas ställning och       tion särskilt när det gäller sådana objekt som är
32290:        pensionsförmåner tryggas?                       strategiskt viktiga för försvarsmakten. Den spe-
32291:                                                        ciella karaktären hos försvarsförvaltningens fas-
32292:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tighetsbestånd framgår också av att en betydan-
32293: anföra följande:                                       de del av fastighetsförmögenheten på grundval
32294:                                                        av sin natur, sitt användningsändamål och sin
32295:    Finansministeriet tillsatte 15.5.1998 en arbets-    lokalisering i anmärkningsvärd grad avviker från
32296: grupp med uppgift att göra en ny bedömning av          det bestånd av lokaliteter som Statens fastighets-
32297: organiseringen av statens fastighetsförvaltning.       verk förfogar över och det som den vanliga fas-
32298: Syftet var att effektivera koordineringen av de        tighetsmarknaden erbjuder.
32299: nuvarande fastighetsenheterna och att inskränka           Med anledning av vad som anförts ovan anser
32300: antalet enheter. Arbetsgruppen blev fårdig med         försvarsministeriet, att olika slag av organisa-
32301: sin uppgift 31.12.1998.                                tionsalternativ bör granskas i samband med det
32302:     De allmänna utvecklingsmål för statens fas-        fortsatta utredningsarbete som gäller försvars-
32303: tighetsfunktion som arbetsgruppen föreslår läm-        förvaltningen. 1 alla organisations- och utveck-
32304: par sig enligt försvarsministeriets uppfattning väl    lingsalternativ bör utgångspunkten dock vara
32305: också som utgångspunkter för utvecklingen av           det sätt på vilket försvarsmaktens verksamhets-
32306: fårsvarsförvaltningens fastighetsfunktion. Ar-         intressen bäst kan tryggas till den del det gäller
32307: betsgruppens konkreta åtgärdsförslag är, som           fastighetsförvaltningsfrågor och vilket funk-
32308: arbetsgruppen även konstaterar i sin promemo-          tionsmässigt och ekonomiskt tilläggsvärde som
32309: ria, vad försvarsförvaltningen beträffar av all-       kan erhållas t.ex. genom att koncentrera verk-
32310: män natur, och i promemorian har inte heller           samheten tili Statens fastighetsverk men låta de
32311: några alternativ enligt vilka de uppställda målen      militära strukturerna kvarstå hos försvarsmak-
32312: kunde uppnås granskats. Som följd av vad som           ten. Det viktigaste är likväl att försvarsmaktens
32313: anförts ovan har parterna kommit överens om            egentliga verksamhet alltid kan tryggas, såväl i
32314: att sätta i gång med fortsatta utredningar i syfte     fredstid som i undantagsförhållanden.
32315:  att utveckla en detaljerad och för försvarsförvalt-
32316: 
32317:      Helsingfors den 4 mars 1999
32318: 
32319:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
32320:                                           KK 1701/1998 vp
32321: 
32322: Kirjallinen kysymys 1701
32323: 
32324: 
32325: 
32326: 
32327:                                   Ossi Korteniemi /kesk: Kyläkauppojen toimintaedellytysten tur-
32328:                                       vaamisesta
32329: 
32330: 
32331:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32332: 
32333:    Kysyin kyläkauppojen toimintaedellytysten         tutkimus valmistunut ja onko sen perusteella val-
32334: parantamisesta viime vuoden kesäkuussa. Kaup-        misteilla esityksiä, jotka merkitsisivät kyläkaup-
32335: pa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki kertoi   pojen toimintaedellytysten parantamista.
32336: vastauksessaan, että kauppa- ja teollisuusminis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32337: teriö on käynnistänyt huhtikuussa 1998 tutki-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
32338: muksen, jonka tarkoituksena on selvittää sekä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32339: ikääntyneiden väestöryhmien että haja-asutus-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32340: alueiden asukkaiden kauppapalvelujen saavutet-
32341: tavuus. Hankkeen tavoitteena on myös tehdä                     Onko iäkkäiden väestöryhmien ja
32342: esityksiä siitä, miten kauppapalvelujen saavutet-           haja-asutusalueiden asukkaiden kauppa-
32343: tavuutta voitaisiin ko. ryhmien osalta kehittää.            palveluja koskeva tutkimus valmistunut,
32344: Tutkimusten tulosten tuli olla käytettävissä vuo-           ja
32345: den 1998 lopulla.                                              onko sen perusteella tulossa lähiaikoi-
32346:    Ministeri Kalliomäen vastaus oli toiveita he-            na esityksiä, jotka merkitsevät kyläkaup-
32347: rättävä. Tähän mennessä ei ole kuitenkaan jul-              pojen toimintaedellytysten parantamis-
32348: kistettu tietoa siitä, onko vastauksessa mainittu           ta?
32349: 
32350:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
32351: 
32352:                                         Ossi Korteniemi /kesk
32353: 
32354: 
32355: 
32356: 
32357:  280043
32358: 2                                        KK 1701/1998 vp
32359: 
32360: 
32361: 
32362: 
32363:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32364: 
32365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jen tilaa haja-asutusalueilla erityisesti päivittäis-
32366: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tavaroiden osalta. Tutkimuksessa tarkastellaan
32367: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toisaalta kauppapalvelujen tarjontaa ja siinä vii-
32368: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-       meisten viiden vuoden aikana tapahtuneita muu-
32369: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        toksia sekä toisaalta sitä, miten tämän alueen
32370: n:o 1701:                                            väestö kokee päivittäistavaroiden kauppapal-
32371:                                                      velujen saavutettavuuden ja siinä viime vuosien
32372:           Onko iäkkäiden väestöryhmien ja            aikana tapahtuneet muutokset. Tutkimukseen
32373:        haja-asutusalueiden asukkaiden kauppa-        on valittu yksitoista esimerkkikuntaa. Tutkimus
32374:        palveluja koskeva tutkimus valmistunut,       on lisäksi tehty siten, että sen tuloksia voidaan
32375:        ja                                            verrata vuonna 1997 valmistuneeseen koko väes-
32376:           onko sen perusteella tulossa lähiaikoi-    tön kattaneeseen päivittäistavaroiden saavutet-
32377:        na esityksiä, jotka merkitsevät kyläkaup-     tavuustutkimukseen. Kyselyaineiston käsittely
32378:        pojen toimintaedellytysten parantamis-        on loppuvaiheessa ja hanke valmistuu maalis-
32379:        ta?                                           kuun loppuun mennessä.
32380:                                                         Tutkimus antanee valmistuttuaan hyvän pe-
32381:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rustan arvioida mahdollisten toimenpiteitten tar-
32382: vasti seuraavaa:                                     peellisuutta haja-asutusalueiden kauppapalvelu-
32383:                                                      jen kohdalla.
32384:    Kysymyksessä viitatun tutkimuksen tavoit-
32385: teena on selvittää monipuolisesti kauppa palvelu-
32386: 
32387:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1999
32388: 
32389:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
32390:                                            KK 1701/1998 vp                                              3
32391: 
32392: 
32393: 
32394: 
32395:                                         Tili Riksdagens Talman
32396: 
32397:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        reda ut hur läget är i fråga om butikstjänster i
32398: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         glesbygdsområdena i synnerhet vad gäller daglig-
32399: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       varor. 1 undersökningen granskas å ena sidan
32400: man Ossi Korteniemi undertecknade skriftliga           utbudet på butikstjänster och de ändringar som
32401: spörsmål nr 1701:                                      skett i det under de senaste fem åren samt å andra
32402:                                                        sidan hur befolkningen i detta område upplever
32403:           Har den undersökning som gäller bu-          tillgången på butikstjänster i fråga om dagligva-
32404:        tikstjänster tili de ålderstigna befolk-        ror och de ändringar som har skett i detta under
32405:        ningsgrupperna och invånarna i gles-            de senaste åren. För undersökningen har elva
32406:        bygdsområdena blivit klar, och                  exempelkommuner valts ut. Dessutom har un-
32407:           kommer det under den närmaste fram-          dersökningen gjorts på ett sådant sätt att resulta-
32408:        tiden att göras framställningar utgående        ten av den kanjämföras med en annan undersök-
32409:        från denna undersökning som innebär att         ning som blev klar år 1997. 1 den undersöktes
32410:        bybutikernas      verksamhetsbetingelser        hela befolkningens tillgång tili dagligvaror. Slut-
32411:        förbättras?                                     skedet av behandlingen av enkätmaterialet pågår
32412:                                                        som bäst och projektet blir klart före utgången av
32413:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          mars.
32414: anföra följande:                                           Sedan undersökningen har blivit klar torde
32415:                                                        den ge en god grund för att bedöma hur nödvän-
32416:    Syftet med den undersökning som det hänvi-          diga eventuella åtgärder är vad gäller butiks-
32417: sas tili i spörsmå1et är att på ett mångsidigt sätt    tjänster i glesbygdsområdena.
32418: 
32419:      Helsingfors den 5 mars 1999
32420: 
32421:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
32422:                                             KK 1702/1998 vp
32423: 
32424: Kirjallinen kysymys 1702
32425: 
32426: 
32427: 
32428: 
32429:                                     Tuija Nurmi lkok: Metsämaan puuston panttauksesta
32430: 
32431: 
32432: 
32433:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32434: 
32435:    Yritysten pääomahuollon toimivuuden kan-            da metsälainsäädäntöä uudistettaessa. Yleispe-
32436: nalta on tärkeää, että vieraan pääoman takaisin-       rustelujen mukaan tarkoituksena olisi, että met-
32437: maksulle voidaan asettaa riittävät vakuudet.           säviranomaiset, käytännössä metsäkeskukset,
32438: Maatilojen ja maaseudun muiden pienyritysten           ylläpitäisivät rekisteriä, johon kirjattaisiin kiin-
32439: kannalta tärkein vakuutusmuoto on kiinteistö-          teistön omistajan antama suostumus siitä, että
32440: kiinnitys, jota täydennetään tarvittaessa muilla       viranomainen voisi antaa velkojalle tiedon aio-
32441: vakuuksilla. Kiinteistökiinnityksiä täydentävä-        tusta metsän hakkuusta. Ehdotettu menettely
32442: nä lisävakuutena voitiin käyttää vuoden 1996           mahdollistaisi puuston käyttämisen lainojen va-
32443: loppuun saakka metsäkiinnitystä, jonka perus-          kuutena nykyistä paremmin ja parantaisi siten
32444: teella kiinnityksenhakija sai tavallista kiinteistö-   metsänomistajan Iuotonsaantimahdollisuuksia.
32445: kiinnitystä laajemmat periruismahdollisuudet ja        Myös rahoittajan asema parantuisi lisääntyvien
32446: vakuusvalvontakeinot puuston osalta. Metsä-            vakuuksien kautta.
32447: kiinnityslaki (39/1930) kumottiin maakaaren               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32448: voimaanpanosta annetulla lailla (541/1995).            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32449:    Koska metsämaan vakuusarvo muodostuu                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32450: yleensä suurimmalta osin kasvavan puuston ar-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32451: vosta, olisi edelleen tärkeää ylläpitää järjestel-
32452: mää, joka takaisi velkojalle mahdollisuuden val-                  Aikooko Hallitus toteuttaa hallituk-
32453: voa kiinnityksen kohteena olevan metsäkiinteis-                sen esityksen 214/1996 vp yleisperuste-
32454: tön puuston käyttöä ja pantin arvoa.                           luissa esitetyn mallin mukaisen puuston
32455:     Hallituksen esityksen yleisperusteluissa maa-              panttauksen mahdollistavan vakuusjär-
32456: kaaren voimaanpanosta annetun lain muuttami-                   jestelmän, ja jos aikoo,
32457:  sesta (HE 21411996 vp) esitetään, että metsäkiin-                niin millä aikataululla?
32458: nitysjärjestelmän korvaavajärjestelmä tulisi Iuo-
32459:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
32460: 
32461:                                             Tuija Nurmi /kok
32462: 
32463: 
32464: 
32465: 
32466:  280043
32467: 2                                         KK 1702/1998 vp
32468: 
32469: 
32470: 
32471: 
32472:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32473: 
32474:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       töjen vakuusarvojen laskua, mikä saattaa hei-
32475: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kentää maa- ja metsätaloutta harjoittavien luo-
32476: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tonsaantimahdollisuuksia ja heijastua kielteisel-
32477: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-      lä tavalla maatilojen kehittämiseen. Maakaaren
32478: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         voimaanpanosta annetun lain muuttamista kos-
32479: 1702:                                                kevan lakiesityksen yleisperusteluissa hallitus
32480:                                                      esittikin, että metsäkiinnityksen korvaava mutta
32481:             Aikooko Hallitus toteuttaa hallituk-     sitä yksinkertaisempi järjestelmä tultaisiin otta-
32482:          sen esityksen 214/1996 vp yleisperuste-     maan uuteen metsälainsäädäntöön. Tästä tavoit-
32483:          luissa esitetyn mallin mukaisen puuston     teesta ei ole luovuttu.
32484:          panttauksen mahdollistavan vakuusjär-           Suunnitellun metsäpanttausjärjestelmän mu-
32485:          jestelmän, ja jos aikoo,                    kaan luotonantajat ilmoittaisivat metsän pant-
32486:             niin millä aikataululla?                 tauksesta metsäkeskuksissa pidettävään atk-
32487:                                                      pohjaiseen rekisteriin, johon hakkuista tehtävän
32488:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         metsänkäyttöilmoituksen kiinteistötietoa verrat-
32489: vasti seuraavaa:                                     taisiin. Hakkuun kohdistuessa pantattuun kiin-
32490:                                                      teistöön, metsäkeskus ilmoittaisi asiasta luoton-
32491:    Puuston panttaamisen mahdollistanut metsä-        antajalle vakuusvalvontaa varten. Ilmoitus kiin-
32492: kiinnityslaki kumottiin vuoden 1997 alusta voi-      nitettyä metsäkiinteistöä koskevasta metsän-
32493: maan tulleella maakaariuudistuksella. Kumoa-          käyttöilmoituksesta tulisi lähettää luotonanta-
32494: misen perusteena oli metsäkiinnitysten käytön        jalle muutamassa päivässä, jotta vakuusvalvonta
32495: vähäisyys ja se, että velkojan vakuusoikeuden        vastaisi tarkoitustaan.
32496: katsottiin tulevan turvatuksi vakuuksia koske-           Se, ettei rekisteriä toistaiseksi ole voitu perus-
32497: vien maakaaren säännösten perusteella. Metsä-        taa, johtuu vireillä olevasta metsäkeskusten atk-
32498: kiinnitysjärjestelmä ei myöskään olisi ollut ilman   järjestelmien kehittämistyöstä, mikä on teknises-
32499: perusteellista uudistamista yhteensovitettavissa      ti monimutkainen ja taloudellisesti kallis hanke.
32500: maakaaren mukaiseen järjestelyyn.                     Työn arvioidaan kestävän vielä 1-2 vuotta.
32501:    Sittemmin metsäkiinnityksen tarve on noussut          Metsäpanttirekisterin toimivuuden ja metsä-
32502: uudelleen esille muun muassa pankkien ja maan-        keskusten muunkin toiminnan kannalta olisi tär-
32503: omistajajärjestön esille tuomana. Pankit suhtau-      keää, että metsäkeskusten käytettävissä on ajan-
32504: tuvat epäillen mahdollisuuksiinsa turvata etunsa      tasaiset kiinteistö- ja omistajatiedot Tämä edel-
32505: maakaaren säännösten perusteella, vaikka vel-         lyttää asianmukaisia yhteyksiä sekä kiinteistötie-
32506: kojalla on niiden mukaan oikeus hakea maksua          torekisteriin että lainhuuto- ja kiinnitysrekiste-
32507: heti, jos vakuutena olevan kiinteistön arvo alenee    riin. Järjestelyn toteuttaminen merkitsee noin
32508: velkojan saamisen vaarantavalla tavalla. Maan-        4-5 milj. markan investointia.
32509: omistajajärjestön taholla taas pelätään kiinteis-
32510: 
32511:         Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
32512:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32513:                                            KK 1702/1998 vp                                            3
32514: 
32515: 
32516: 
32517: 
32518:                                         Tili Riksdagens Talman
32519: 
32520:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      heternas säkerhetsvärde skall sjunka, vilket kan
32521: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        försämra jord- och skogsbrukarnas möjligheter
32522: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      att få kredit och ha negativa verkningar på ut-
32523: man Tuija Nurmi undertecknade skriftliga              vecklingen av gårdsbruksenheterna. 1 den all-
32524: spörsmål nr 1702:                                     männa motiveringen tili regeringens proposition
32525:                                                       med förslag tili lag om ändring av lagen om
32526:           Ämnar Regeringen införa ett sådant          införande av jordabalken f6reslog regeringen att
32527:        säkerhetssystem som gör det möjligt att        ett enklare system som ersätter skogsintecknings-
32528:        pantsätta trädbestånd och som överens-         systemet skulle intas i den nya skogslagstiftning-
32529:        stämmer med den modell som läggs fram          en. Detta mål har inte frångåtts.
32530:        i den allmänna motiveringen tili regering-         Enligt det planerade systemet för pantsättning
32531:        ens proposition 21411996 rd, och i så fall     av skog skulle kreditgivarna anmäla pantsätt-
32532:           enligt viiken tidtabell?                    ning av skog tili ett adb-baserat register vid
32533:                                                       skogscentralerna. Fastighetsuppgifterna i den
32534:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         anmälan om användning av skog som görs vid
32535: anföra följande:                                      avverkning skulle jämföras med uppgifterna i
32536:                                                       detta register. Om avverkningen gäller en pant-
32537:    Lagen om skogsinteckning, som gjorde det           satt fastighet skulle skogscentralen göra en an-
32538: möj1igt att pantsätta trädbestånd, upphävdes i        mälan om saken tili kreditgivaren som då kan
32539: samband med den revidering av jordabalken som         bevaka säkerheten. En ändamålsenlig bevakning
32540: trädde i kraft vid ingången av 1997. Lagen upp-       av säkerheten skulle förutsätta att skogscentra-
32541: hävdes eftersom skogsinteckningar utnyttjats i        len inom några dagar underrättar kreditgivaren
32542: mycket liten skala och eftersom borgenärernas         om att en sådan anmälan om användning av skog
32543: säkerhetsrätt ansågs bli tryggad med stöd av be-      som gäller en pantsatt skogsfastighet inkommit.
32544: stämmelserna om säkerheter i jordabalken.                 Det faktum att registret tills vidare inte har
32545: Skogsinteckningssystemet skulle inte heller utan      kunnat upprättas beror på det aktuella arbetet
32546: en grundlig revidering ha kunnat anpassas tili        med att utveckla skogscentralernas datasystem.
32547: regleringen enligt jordabalken.                       Detta är ett tekniskt invecklat och ekonomiskt
32548:     Senare har behovet av skogsinteckningar ta-       dyrt projekt. Arbetet beräknas pågå ytterligare
32549: gits upp på nytt bl.a. av bankerna och markägar-      l-2år.
32550: organisationen. Bankerna betvivlar sina möjlig-           Med tanke på funktionsdugligheten hos
32551: heter att trygga sina intressen på basis av bestäm-   skogspantregistret och skogscentralernas övriga
32552: melserna i jordabalken, trots att borgenären en-      verksamhet skulle det vara viktigt att skogscen-
32553: ligt dem har rätt att omedelbart söka betalning       tralerna har aktuella uppgifter om fastigheterna
32554:  när värdet på den fastighet som utgör säkerhet       och ägarna. Detta kräver behöriga kontakter
32555:  sjunker på ett sätt som äventyrar borgenärens        med såväl fastighetsregistret som lagfarts- och
32556:  möjlighet att få betalning för sin fordran. Mark-    inteckningsregistret. Om regleringen inf6rs inne-
32557:  ägarorganisationen å sin sidan befarar att fastig-   bär det en investering på ca 4-5 milj. mk.
32558: 
32559:      Helsingfors den 4 mars 1999
32560: 
32561:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32562:                                            KK 1703/1998 vp
32563: 
32564: Kirjallinen kysymys 1703
32565: 
32566: 
32567: 
32568: 
32569:                                    Mikko Elo /sd: Koulutettu hieroja -nimikkeen muuttamisesta hiero-
32570:                                        jaksi
32571: 
32572: 
32573:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32574: 
32575:     Vuonna 1940 ammattinimike "koulutettu hie-           Jos ammattinimike olisi hieroja, muut joutui-
32576: roja" sai lainvoiman ja samalla Lääkintöhallitus      sivat keksimään itselleen uusia nimikkeitä esim.
32577: alkoi pitää rekisteriä koulutetuista hierojista.      rentoutusterapeutti tai vaikkapa lihasterapeutti,
32578:     Vuonna 1994 koulutetusta hierojasta tuli ni-      jotka olisi kenen tahansa helppo erottaa ammat-
32579: mikesuojattu terveydenhuollon ammattilainen           titaitoisesta hierojasta.
32580: (asetus 564/1994 terveydenhuollon ammattihen-             Terveydenhuollon        oikeusturvakeskuksen
32581: kilöistä, l § nimikesuojatun ammattihenkilön          apulaisjohtaja Antti Marttila perusteli nimike-
32582: ammattinimikkeet).                                    muutoksen mahdottomuutta Hieroja-lehdessä 4/
32583:     Samaan koulutettu-kategoriaan liitettiin ki-       1998 perin teillä: "Asiasta on keskusteltu monet
32584: ropraktikot, osteopaatit ja naprapaatit. Muilla       kerrat, mutta tuloksetta. Monia tekijöitä pitäisi
32585: nimikesuojatuilla 21 ammattinimikkeellä ei etu-       muuttaa. Tällä saralla on yli 50-vuotiset tradi-
32586: liitettä ole (asetus 564/1994 terveydenhuollon        tiot." ja Marttila jatkaa: "Yrittää voi, mutta en
32587: ammattihenkilöistä l §nimikesuojatun ammatti-         usko koulutettu sanan poistuvan".
32588: henkilön ammattinimikkeet).                               Kuitenkin on vaikea hyväksyä muutostarpeen
32589:     Ammattinimikettä "hieroja" voi lain perus-         ainoaksi esteeksi sitä, että näin on ollut jo 50
32590: teella käyttää kuka tahansa, koska lailla suojattu    vuotta.
32591: nimike on koulutettu hieroja. Tämä johtaa esi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32592: merkiksi siihen, että lehtien sivulla iltapäiväseu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32593:  raa tarjoavat kutsuvat itseään hierojiksi. Myös       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32594: kaikki viikonloppukurssin käyneet ovat hierojia        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32595:  tai joitain hieroja-sanan johdannaisia. Asiakkai-
32596: den on mahdoton erottaa ammattilaisia hermo-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32597:  ratahierojien, shiatsuhierojien, hierontatera-                ryhtyä muuttaakseen voimassa olevaa
32598:  peuttien, trikkerpistehierojien ja koulutettujen              lainsäädäntöä siten, että koulutettu hie-
32599:  hierojien nimiviidakosta.                                     roja -nimike muutetaan hierojaksi?
32600: 
32601:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
32602: 
32603:                                                Mikko Elo /sd
32604: 
32605: 
32606: 
32607: 
32608:  280043
32609: 2                                        KK 1703/1998 vp
32610: 
32611: 
32612: 
32613: 
32614:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32615: 
32616:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rojista, jotka eivät koulutukseltaan täytä asetuk-
32617: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sessa säädettyjä nimikesuojauksen edellytyksiä.
32618: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Potilasturvallisuus- ja kuluttajansuojanäkö-
32619: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          kohdat edellyttävät, että näiden ammattihenki-
32620: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymykseen n:o      löiden antamien palvelujen käyttäjät voivat tode-
32621: 1703:                                               ta asianomaisen ammattinimikkeestä ammatti-
32622:                                                     henkilön aseman ja pätevyyden. Tämän vuoksi
32623:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mm. koulutettuhierojaon määritelty nimikesuo-
32624:        ryhtyä muuttaakseen voimassa olevaa          jatuksi ammattihenkilöksi. Nämä ammattihen-
32625:        lainsäädäntöä siten, että koulutettu hie-    kilöt saavat asetuksella säädettävän terveyden-
32626:        roja -nimike muutetaan hierojaksi?           huollon ammattihenkilön ammattinimikkeen
32627:                                                     käyttöoikeuden tutkintotodistuksensa perusteel-
32628:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        la.
32629: vasti seuraavaa:                                        Pelkkää hieroja-nimikettä ei ole katsottu voi-
32630:                                                     tavan ottaa nimikesuojauksen piiriin, koska se
32631:    Terveydenhuollon ammattihenkilöiden am-          on pitkän ajan kuluessa vakiintunut itseoppinei-
32632: matinharjoittamisoikeutta ja valvontaa koske-       den hierojien käyttöön ja heidän asiakkaittensa
32633: vat säännökset sisältyvät terveydenhuollon am-      tietoon. Vastaava ratkaisu on tehty myös koulu-
32634: mattihenkilöistä annettuun lakiin (559/1994).       tetun kiropraktikon, koulutetun naprapaatin ja
32635: Lain tarkoittamat laillistetut ja nimikesuojatut    koulutetun osteopaatin kohdalla.
32636: ammattihenkilöt kuuluvat viranomaisvalvon-              Terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne-
32637: nan piiriin. Laissa mainitut ammattinimikkeet        tussa laissa on säädelty luvattomasta terveyden-
32638: ovat suojattuja siten, että niitä voivat käyttää     huollon ammatinharjoittamisesta ja siitä seuraa-
32639: ainoastaan asianomaisen koulutuksen suoritta-        vista rangaistuksista. Tätä lainkohtaa sovelle-
32640: neet henkilöt.                                       taan mm. silloin, kun muu kuin asianomaisen
32641:    Tietyn ammatin ottaminen lainsäädännön ja         koulutuksen saanut henkilö esiintyy ammattitoi-
32642: siten myös viranomaisvalvonnan piiriin tapah-        minnassaan terveydenhuollon ammattihenkilö-
32643: tuu lain perusteluissa mainittujen kriteerien ja     nä tai suorittaa toimenpiteitä, jotka edellyttävät
32644: perusteiden pohjalta. Peruslähtökohta on, että       lain tarkoittamaa koulutusta ja ammatinharjoit-
32645: ammattiin johtaa selkeästi määriteltävä, viran-      tamisoikeutta.
32646: omaisen hyväksymä koulutus.                             Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden-
32647:    Hierojatkuuluvat terveydenhuollon ammatti-        huollon oikeusturvakeskus arvioivat parhaillaan
32648: henkilöistä annetussa asetuksessa (564/1994) lue-    terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan
32649: teltujen nimikesuojattujen ammattihenkilöiden        lainsäädännön toimivuutta ja uudistamistarpei-
32650: ryhmään. Hierojien kohdalla ammattinimikkee-         ta. Tässä yhteydessä on tarkoitus kiinnittää huo-
32651: nä on koulutettu hieroja. Tällä nimikkeellä· on      miota kirjallisessa kysymyksessä esitettyihin nä-
32652: haluttu selkeästi erottaa suojatun nimikkeen         kökohtiin.
32653: käyttöön oikeutetut hierojat itseoppineista hie-
32654: 
32655:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
32656: 
32657:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32658:                                            KK 1703/1998 vp                                            3
32659: 
32660: 
32661: 
32662: 
32663:                                         Tili Riksdagens Talman
32664: 
32665:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-      massörer, vilkas utbildning inte fyller de krav
32666: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        som det i förordningen bestämda skyddet för
32667: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      yrkesbeteckningen förutsätter.
32668: man Mikko Elo undertecknade skriftliga spörs-            Patientsäkerhets- och konsumentskyddssyn-
32669: mål nr 1703:                                          punkter förutsätter att personer som utnyttjar
32670:                                                       dessa yrkesutbildade personers tjänster kan kon-
32671:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        statera den yrkesutbildade personens ställning
32672:        ta för att ändra den gällande lagstiftning-    och kompetens på basis av yrkesbeteckningen.
32673:        en så att benämningen utbildad massör          Därför har t.ex. yrkesutbildad massör definierats
32674:        ändras tili massör?                            som en yrkesutbildad person med skyddad yr-
32675:                                                       kesbeteckning. Dessa yrkesutbildade personer
32676:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         får på basis av sitt examensbetyg i förordningen
32677: anföra följande:                                      angiven rätt att använda en yrkesbeteckning för
32678:                                                       en yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvår-
32679:    Bestämmelser om rätt att vara verksam som          den.
32680: yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvår-            Det har inte ansetts möjligt att ta med beteck-
32681: den och om tillsyn över denna verksamhet finns i      ningen massör bland de skyddade yrkesbeteck-
32682: lagen om yrkesutbildade personer inom hälso-          ningarna, eftersom den under tidens lopp har fått
32683: och sjukvården (559/1994). De legitimerade yr-        fåste i de självlärda massörernas bruk och i deras
32684: kesutbildade personer och yrkesutbildade perso-       klienters vetskap. En motsvarande lösning har
32685: ner med skyddad yrkesbeteckning som lagen av-         valts även i fråga om utbildade kiropraktiker,
32686: ser omfattas av myndighetsövervakning. De i           utbildade naprapater och utbildade osteopater.
32687: lagen nämnda yrkesbeteckningarna är skyddade,            1 lagen om yrkesutbildade personer inom häl-
32688: så att endast personer som fått behövlig utbild-      so- och sjukvården bestäms om olovlig verksam-
32689: ning kan använda dem.                                 het som yrkesutbildad person inom hälso- och
32690:    Ett visst yrke börjar omfattas av lagstiftningen   sjukvården och om de straff som följer därpå.
32691: och därmed även av myndighetsövervakningen            Detta lagrum tillämpas bl.a. när en person, som
32692: enligt de kriterier och grunder som nämns i moti-     inte fått behövlig utbildning, i sin yrkesverksam-
32693: veringen tilllagen. Den grundläggande utgångs-        het uppträder som yrkesutbildad person inom
32694: punkten är att en klart definierbar, av myndighe-     hälso- och sjukvården eller gör ingrepp som för-
32695: terna godkänd utbildning leder tili yrket.            utsätter sådan utbildning och sådan rätt att utöva
32696:    Massörerna hör tili den grupp yrkesutbildade       yrke som lagen hänvisar tili.
32697:  personer med skyddad yrkesbeteckning som                Social- och hälsovårdsministeriet och Rätts-
32698:  nämns i förordningen om yrkesutbildade perso-        skyddscentralen för hälsovården utvärderar som
32699:  ner inom hälso- och sjukvården (564/l994). Yr-       bäst hur lagstiftningen om yrkesutbildade perso-
32700:  kesbeteckningen är för massörernas del utbildad      ner inom hälso- och sjukvården fungerar och
32701:  massör. Med denna beteckning har man tydligt         behovet av reformer. A vsikten är att i detta sam-
32702:  velat skilja massörer med rätt att använda den       manhang fåsta uppmärksamhet vid de synpunk-
32703:  skyddade yrkesbeteckningen från självlärda           ter som framförts i det skriftliga spörsmålet.
32704: 
32705:      Helsingfors den 4 mars 1999
32706: 
32707:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
32708:                                           KK 1704/1998 vp
32709: 
32710: Kirjallinen kysymys 1704
32711: 
32712: 
32713: 
32714: 
32715:                                   Mikko Elo /sd: Kalastuksenhoitomaksuun liittyvistä lomakkeista
32716: 
32717: 
32718:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32719: 
32720:    Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt       laatia siten, että myös maksajalle jää oma kappa-
32721: kalastuksenhoitomaksun vuodelle 1999. Kalas-         le kuitiksi suoritetusta maksusta.
32722: tuksenhoitomaksuun on liite, jossa kehotetaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32723: pitämään todistus maksusta mukana aina, kun          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32724: kalastetaan. Ministeriön mukaan kuitti on todis-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32725: tus maksetusta kalastuksenhoitomaksusta.             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32726:    Mukana seuraa kuitenkin tilinsiirtolomake
32727: vain yhtenä kappaleena, joka on käytännössä                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32728: pankin kappale. Näin ollen maksajalle ei jää mi-            ryhtyä kalastuksenhoitomaksuun liitty-
32729: tään kuittia maksusta. Luonnollisesti sellaista             vien lomakkeiden laatimiseksi siten, että
32730: kuittia, jota ei saa, ei voi pitää mukanaan. Siksi          maksaja saa kuitin myös itselleen?
32731: kalastuksenhoitomaksuun liittyvä lomake tulisi
32732: 
32733:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
32734: 
32735:                                             Mikko Elo /sd
32736: 
32737: 
32738: 
32739: 
32740:  280043
32741: 2                                        KK 1704/1998 vp
32742: 
32743: 
32744: 
32745: 
32746:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32747: 
32748:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      valle kansalaiselle kalastuksenhoitomaksun
32749: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       maksamista ja kalastamista koskeva tietopaket-
32750: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ti, joka sisälsi esitäytetyn tilisiirtolomakkeen.
32751: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          Vastaava tietopaketti lähetettiin helmikuussa
32752: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       1999 miljoonalle satunnaisotannalla valitulle
32753:  1704:                                              suomalaiselle.
32754:                                                         Ongelmaksi osoittautui kuitenkin Suomen
32755:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Pankkiyhdistyksen tekemä päätös, jonka mu-
32756:        ryhtyä kalastuksenhoitomaksuun liitty-       kaan maksulomakkeeseen ei saa liittää enää kuit-
32757:        vien lomakkeiden laatimiseksi siten, että    tiosaa. Lähinnä aikataulullisista syistä ministe-
32758:        maksaja saa kuitin myös itselleen?           riöllä ei ollut mahdollista tässä vaiheessa suunni-
32759:                                                     tella uudelleen ja muuttaa tietopakettia vuoden
32760:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        1999 osalta. Tästä syystä ministeriö on tiedotus-
32761: vasti seuraavaa:                                    toiminnassaan korostanut sitä, että kalastuksen-
32762:                                                     hoitomaksun maksajan tulee erikseen huolehtia
32763:    Kalastuksenhoitomaksun maksamista on hel-        siitä, että hän saa maksun suorittamisesta todis-
32764: potettu viime aikoina tuntuvasti. Tällä hetkellä    tuksen, koska todistus on lain mukaan aina pi-
32765: on useita eri mahdollisuuksia maksaa kalastuk-      dettävä mukana kalastettaessa. Todistuksena
32766: senhoitomaksu. Maksun voi maksaa postissa ja        maksetusta kalastuksenhoitomaksusta voi olla
32767: rahalaitoksissa, lääninkonttoreissa, maksuauto-     kuitti maksusuorituksesta, maksuautomaatilta
32768: maateilla, kotimikroilla sekä maa- ja metsäta-      saatu kuitti, tiliotteessa näkyvä merkintä mak-
32769: lousministeriön tai työvoima- ja elinkeinokes-      susta tai valokopio maksetusta lomakkeesta.
32770: kusten nimeämien asiamiesten välityksellä.               Tällä hetkellä on jo käynnistetty vuoden 2000
32771:    Kysymyksessä tarkoitetut lomakkeet liittyvät      tietopaketin alustava suunnittelu pankkien kui-
32772: ministeriön toimesta toteutettavaan kalastuk-        tittomuuspyrkimyksistä johtuvien hankaluuk-
32773: senhoitomaksurekisterin kokoamiseen. Joulu-          sien vuoksi.
32774: kuussa 1998 lähetettiin 190 000 rekisterissä ole-
32775:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1999
32776:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32777:                                             KK 1704/1998 vp                                              3
32778: 
32779: 
32780: 
32781: 
32782:                                          Tili Riksdagens Talman
32783: 
32784:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            a v ministeriet. 1december 1998 distribuerades ett
32785: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            faktapaket gällande betalning av fiskevårdsav-
32786: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        giften och fisket tili 190 000 i registret införda
32787: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr            medborgare. 1 paketet ingick även en förhands-
32788: 1704:                                                  ifylld giroblankett. 1 februari 1999 sändes ett
32789:                                                        motsvarande faktapaket tili en miljon genom
32790:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        sampling valda finländare.
32791:        sikt att vidta för att de blanketter som            Ett av Bankföreningen i Finland fattat beslut
32792:        används för att betala fiskevårdsavgiften       om att en kvittodel inte mera får fogas tili giro-
32793:        får en sådan utformning att betalaren får       blanketten visade sig dock förorsaka problem.
32794:        ett eget kvitto?                                Närmast på grund av tidtabellsskäl hade ministe-
32795:                                                        riet inte möjligheter att i detta skede lägga om och
32796:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ändra faktapaketet för år 1999. Därför har minis-
32797: anföra följande:                                       teriet i sin information understrukit att betalaren
32798:                                                        av fiskevårdsavgiften särskilt skall sörja för att
32799:    Under de senaste tiderna har betalningen av         han eller hon erhåller ett bevis över sin betalning
32800: fiskevårdsavgiften förenklats avsevärt. För när-       eftersom ett sådant bevis enligt lagen om fiske
32801: varande finns det flera olika sätt att betala fiske-   alltid skall medföras vid fiske. Som bevis över
32802: vårdsavgiften. Betalningen kan ske på pasten,          erlagd fiskevårdsavgift tjänar ett kvitto över be-
32803: penninginrättningar eller länskontoren, med be-        talningen, ett från betalautomat erhållet kvitto,
32804: talautomater eller hemdatorer samt genom för-          anteckning på kontoutdrag om erlagd betalning
32805: medling av ombudsmän utsedda av jord- och              eller en ljuskopia av blankett varmed avgiften
32806: skogsbruksministeriet eller arbetskrafts- och nä-      betalats.
32807: ringscen tralerna.                                         På grund av de svårigheter som följt på ban-
32808:    De i spörsmålet avsedda blanketterna ansluter       kernas strävan tili kvittofria transaktioner har en
32809: sig tili sammanställningen av det register över        preliminär planering av faktapaketet för år 2000
32810: fiskevårdsavgifter som för närvarande byggs upp        redan inletts.
32811: 
32812:      Helsingforsden 25 februari 1999
32813: 
32814:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32815:                                            KK 1705/1998 vp
32816: 
32817: Kirjallinen kysymys 1705
32818: 
32819: 
32820: 
32821: 
32822:                                    Antero Kekkonen /sd: Geeniteknologian kehityksen ottamisesta
32823:                                        huomioon lainsäädännössä
32824: 
32825: 
32826:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32827: 
32828:    Geeniteknologian nopea kehitys on tuonut           Tämä herättää kysymyksen siitä, pitäisikö asias-
32829: mukanaan selvän tarpeen säädellä sitä asianmu-        ta säätää laki myös perustuslain puitteissa myö-
32830: kaisella tavalla. Geenitekniikalla tarkoitetaan       hemmässä vaiheessa, mikäli nykyinen sääntely
32831: menetelmää geenien tunnistamiseksi, eristämi-         katsotaan riittämättömäksi.
32832: seksi, muuntelemiseksija tuottamiseksi. Sovelta-         Geeniteknologian kehitys on tuonut muka-
32833: misaloja on useita, alkaen lääketieteestä ja päät-    naan tarpeen säädellä myös tällä teknologialla
32834: tyen elintarviketuotantoon.                           tehtyjen uusien kasvien ja muun muassa eläinten
32835:     Geeniteknologian kehitys on tuonut muka-          patentoimista. Asiasta on vireillä kansainvälisen
32836: naan sellaisia eettisiä ongelmia, joihin ei löydy     tason neuvotteluja, joiden lopputulos ei vielä ole
32837: ennalta pohdittuja ratkaisuja. Asia on uusi ja        täysin tiedossa.
32838: monimutkainen. Esimerkiksi kysymys sikiödiag-            Geeniteknologian nopea kehitys on johtanut
32839: nostiikan käytöstä herättää edelleen monia kysy-      siihen, että lainsäädäntömme on monilta osil-
32840: myksiä. Kuitenkin ihmisoikeussopimusten ja            taan jäänyt tai jäämässä jälkeen kehityksestä.
32841: biolääketieteen sopimusten perusteella esimer-        Tilannetta voi verrata 1900-luvun alkuun, kun
32842: kiksi hedelmöityshoidossa ei voida käsitellä sel-     autot alkoivat yleistyä. Tässä tilanteessa olisi tär-
32843: laisia alkioita, joiden geeniperimään on puutut-      keää saada aikaan yksi yhteinen selvitys lainsää-
32844: tu. Uutta tekniikkaa ja sen tuomia mahdolli-          dännöstämme ja siitä, miten geeniteknologia sii-
32845: suuksia ei kuitenkaan kannata tyrmätä tuoreel-        hen kokonaisuudessaan vaikuttaa. Mahdollisesti
32846: taan. Asiasta pitää herättää laajamittainen eetti-    geeniteknologian sääntely vaatii yhden yhtenäi-
32847: nen keskustelu ja sen perusteella toteuttaa tarvit-   sen geenilain tekemistä sen sijaan, että asiaa kos-
32848: tavat lainsäädännölliset uudistukset.                 keva sääntely ripotellaan erikseen lainsäädän-
32849:    Käsitellessään hallituksen esitystä laiksi yksi-   töömme vaihtelevalla menestyksellä.
32850: tyisyyden suojasta työelämässä perustuslakiva-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32851: liokunta piti valtiosääntöoikeudellisesti välttä-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
32852: mättömänä, että tässä vaiheessa geneettisiä tut-      nioittavasti    valtioneuvoston      asianomaisen
32853: kimuksia koskevat säännökset jätetään pois ky-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32854: seisestä laista. Valiokunta korosti kuitenkin,
32855: että asiaa koskevat säännökset on otettava erik-                 Onko Hallitus tietoinen geeniteknolo-
32856: seen asianmukaisesti valmisteltavaksi. Säännös-               gian nopean kehityksen vaikutuksista
32857: ten poistaminen ei merkinnyt myönteistä kan-                  lainsäädäntöömme, ja
32858:  nanottoa ihmiselle suoritettavien geenitestien                  onko tarkoitus tehdä kartoitusta lain-
32859: sallittavuudesta. Asian ratkaiseminen lainsää-                säädäntömme kehitystarpeista liittyen
32860: dännössä pikaisesti on myös käytännön syiden                  geeniteknologiaan?
32861:  vaatimaa, koska asiasta ei ole nyt säännöksiä.
32862:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
32863: 
32864:                                          Antero Kekkonen /sd
32865: 
32866: 
32867: 
32868: 
32869: 280043
32870: 2                                           KK 1705/1998 vp
32871: 
32872: 
32873: 
32874: 
32875:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32876: 
32877:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tään ihmiseen ja ihmisen alkioonja sikiöön koh-
32878: mainitussa tarjoituksessa Te, Rouva Puhemies,          distuvan lääketieteen tutkimuksen edellytyksistä
32879: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ja eettisistä toimikunnista. Laissa kielletään tut-
32880: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero            kimus, joiden tarkoituksena on kehittää menetel-
32881: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          miä periytyvien ominaisuuksien muuttamiseksi,
32882: n:o 1705:                                              ellei kysymyksessä ole tutkimus periytyvän vai-
32883:                                                        kean sairauden parantamiseksi tai ehkäisemisek-
32884:           Onko Hallitus tietoinen geeniteknolo-        si.
32885:        gian nopean kehityksen vaikutuksista                Laki tullee voimaan syksyllä 1999. Lain mu-
32886:        lainsäädäntöömme, ja                            kaan tutkimuslupahakemuksiin ennen tutki-
32887:           onko tarkoitus tehdä kartoitusta lain-       muksen aloittamista tulee saada eettisen toimi-
32888:        säädäntömme kehitystarpeista liittyen           kunnan myönteinen lausunto. Tutkimussuunni-
32889:        geeni teknologiaan?                             telman muutoksissa myös muutoksesta on ilmoi-
32890:                                                        tettava ja tarvittaessa on annettava uusi lausun-
32891:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           to. Alkio- ja sikiötutkimuksiin on saatava lupa
32892: vasti seuraavaa:                                       Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta.
32893:                                                            Tutkimussuunnitelmat arvioidaan riippumat-
32894:    Geenitutkimus on muuttanut käsitystämme             tomissa elimissä, ja tutkimukset voidaan aloittaa
32895: eliöstön rakenteesta ja toiminnasta. Kun 1980-         vasta, kun nämä elimet ovat hyväksyneet tutki-
32896: luvun alussa pystyttiin tutkimaan bakteereiden         mussuunnitelman. Näissä riippumattomissa eli-
32897: geenejä, nyt jo visioissa on nähtävissä kaikkien       missä eli geenitekniikkalautakunnassa sekä sai-
32898: ihmisen geenien rakenteen selvittäminen. Kas-          raanhoitopiirien eettisissä toimikunnissa tulee
32899: vien ja eläinten geenien tutkimus mahdollistaa jo      olla riittävä asiantuntemus arvioimaan tutki-
32900: nyt niiden perimän muokkaamisen ja Siirtogee-          muksen asianmukaisuus ja turvallisuus samoin
32901: nisten eläinten ja kasvien valmistuksen.               kuin lääketieteellisissä tutkimuksissa potilaan
32902:    Suomessa geenitekniikan käyttöä kasvi- ja           oikeudet.
32903: eläinjalostuksessa säätelee geenitekniikkalaki,            Geenitutkimus ja nopeutuva ja yhä paraneva
32904: joka on tullut voimaan 1.6.1995. Lain tavoittee-       tutkimuksen tekniikka ovat tuoneet mukanaan
32905: na on edistää geenitekniikan turvallista käyttöä       monia eettisiä ongelmia, joihin valmiita ratkaisu-
32906: ja kehittymistä eettisesti hyväksyttävänä tavalla      ja ei ole, mutta myös teknologia itse pyrkii ratkai-
32907: sekä ehkäistä ja torjua haittoja, joita geeniteknii-   semaan ongelmia. Geenitutkimuksen tieto on lo-
32908: kalla muunnettujen organismien käyttö voi ai-          pullista, eli ihmisellä on joko tutkittava perintö-
32909: heuttaa ihmisen terveydelle, eläimille, ominai-        tekijä tai sen muutos tai ei ole. Vaikeissa perin-
32910: suudelle ja ympäristölle. Lain mukaan geenitek-        nöllisissä sairauksissa voidaan tietää jo varhais-
32911: niikan käyttöä geneettisesti muunnelluissa orga-       raskaudessa, onko kehittyvällä lapsella tutkitta-
32912: nismeissa valvoo geenitekniikan lautakunta.            va tauti vai ei. Tällöin vanhemmatjoutuvat otta-
32913: Lautakunnalle on tehtävä ilmoitus geeniteknii-         maan vastaan tiedon taudista ja päättämään suh-
32914: kan käyttöönotosta tai käytön muutoksista, käy-        tautumisestaan raskauden keskeytykseen. Diag-
32915: tön tarkoituksesta, käytöstä vastaavasta henki-        noosi ennen hedelmöityneen alkion kiinnittymis-
32916: löstöstä, turvatoimista ym. Geenitekniikan lau-        tä kohtuun (ns. preimplantaatiotekniikka), joka
32917: takunta voi tehdä tutkimuslaitoksiin tarkastus-        on teknisesti vaikea, voi helpottaa vanhempien
32918: käyntejä ja rajoittaa toiminnanharjoittajaa tai        päätöstä suhtautumisestaan raskauden jatkami-
32919: tarvittaessa jopa kieltää toiminnanharjoittajaa        seen. Eräissä sairauksissa voidaan geenimuutok-
32920: jatkamasta geenitekniikan käyttöä.                     sen arvioida merkitsevän myös korkeaa kliinisen
32921:    Geenitekniikkalaki ei koske ihmisen perintö-        sairastumisen todennäköisyyttä, ja tällöin tieto
32922: aineksen tutkimista tai muuntamista geeni teknii-      sairasturuisriskistä voi olla vielä ongelmallisem-
32923: kalla. Vastikään eduskunta on hyväksynyt lain          paa.
32924: lääketieteellisestä tutkimuksesta. Laissa sääde-           Suomessa on geenitesteistä ja -seulonnasta
32925:                                             KK 1705/1998 vp                                            3
32926: 
32927: tehty mm. geeniseulontatyöryhmän mutstto               kielletään ihmisen kehon osien kaupallinen hyö-
32928: (STM:n muistio 1998:5), joka on ollut lausunto-        dyntäminen, ja EU:ssä on hyväksytty kesällä
32929: kierroksella syksyn 1998 aikana. Työryhmän             1998 biopatenttidirektiivi (98/44/EY), joka kiel-
32930: muistiossa todetaan, että geenitesteihin liittyy       tää ihmisen kloonaamismenetelmien, ihmisen
32931: monenlaisia ongelmia, joihin ei ole olemassa sel-      sukusolujen geneettistä identiteettiä muuttavien
32932: keitä ratkaisuja.                                      menetelmien patentoinnin sekä ihmisalkioiden
32933:    Kansainvälisissä sopimuksissa (mm. Euroo-           käytön teollisiin ja kaupallisiin tarkoituksiin.
32934: pan Neuvoston bioetiikkasopimus, ETS 164,              Erillisten ihmisen geenisekvenssien patentointi
32935: 1997) kielletään alkioiden luominen pelkästään         sen sijaan on direktiivin mukaan mahdollista.
32936: tutkimuskäyttöön. Niissä maissa ,joissa alkiotut-      Direktiivi implementoitaneen Suomen lainsää-
32937: kimus sallitaan, lainsäädännön tulee antaa al-         däntöön tämän vuoden kuluessa.
32938: kiolle riittävä suoja. Lain lääketieteellisestä tut-       Geenitutkimuksen kehitystä maassamme ja
32939: kimuksesta 13 §:n mukaan alkiota, jota on käy-         kansainvälisesti on syytä edelleen seurata tark-
32940: tetty tutkimukseen, ei saa siirtää kohtuun. Geeni-     kaan. Geeniteknologia tuo uusia sovelluksia
32941: hoitotekniikat ovat tällä hetkellä kokeiluasteella.    sekä lääketieteeseen että ympäröivään jokapäi-
32942: Kohdistetuissakin tutkimuksissa geenin siirto          väiseen elämään. Mahdollisuuksien kasvaessa
32943: kohdesoluun on vaikeaa, ja parhaissakin tapauk-        on pidettävä huoli ihmisten itsemääräämisoikeu-
32944: sissa nykyisin muunnettu geeni siirtyy vain osaan      desta ja tiedonsaanti oikeudesta, toisaalta oikeu-
32945: kohdesoluistaja toimii vain rajoitetun ajan.           desta henkilökohtaisten tietojen salassapitoon.
32946:     Geenitekniikan lääketieteellisiin sovellutuk-          Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ihmisen
32947: siin liittyy runsaasti taloudellista mielenkiintoa,    geenitutkimuksen kehitystä ihmisen itsemäärää-
32948: ja aika ajoin on ehdotettu myös ihmisen perintö-       misoikeuden, tiedonsaantioikeuden ja arkaluon-
32949: tekijöiden patentointia. Kansainvälisissä akatee-      teisten tietojen salassapidon kannalta. Sosiaali-
32950: misissa tutkimuspiireissä patentteihin suhtaudu-       ja terveysministeriö osallistuu ulkoasiainministe-
32951:  taan kuitenkin kielteisesti, ja esimerkiksi           riön koordinoimaan Euroopan Neuvoston bio-
32952:  HUGO-projektin piirissä, joka pyrkii ihmisgee-        etiikkasopimuksen toteutumiseksi tarvittavaan
32953:  nien kartoittamiseen, tutkijat tähtäävät geenitut-    säädöspohjan tarkistukseen ja ryhtyy tarvittaes-
32954:  kimustiedon käyttöön koko tiedeyhteisössä.            sa toimenpiteisiin lainsäädännön puutteiden
32955:  Suomen allekirjoittamassa Euroopan Neuvos-            korjaamiseksi.
32956:  ton bioetiikkasopimuksessa (ETS 164, 1997)
32957: 
32958:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
32959: 
32960:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32961: 4                                         KK 1705/1998 vp
32962: 
32963: 
32964: 
32965: 
32966:                                        Tili Riksdagens Talman
32967: 
32968:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     nyligen antagit en lag om medicinsk forskning.
32969: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       Lagen reglerar villkoren för medicinsk forskning
32970: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     där människor, mänskliga embryon och foster
32971: man Antero Kekkonen undertecknade skriftliga         utgör forskningsobjektet samt innehåller be-
32972: spörsmål nr 1705:                                    stämmelser om etiska kommitteer. Lagen förbju-
32973:                                                      der forskning som syftar till att utveckla metoder
32974:           Är Regeringen medveten om på vilka         för att förändra ärftliga egenskaper, ifall det inte
32975:        sätt den snabba utvecklingen inom gen-        är fråga om forskning som bedrivs i syfte att bota
32976:        tekniken inverkar på vår lagstiftning, och    eller förebygga en svår ärftlig sjukdom.
32977:           är det meningen att behoven av att            Lagen träder sannolikt i kraft hösten 1999.
32978:        utveckla vår lagstiftning i anknytning till   Enligt lagen bör en etisk kommitte avge ett posi-
32979:        gentekniken skall kartläggas?                 tivt utlåtande om en ansökan om forskningstill-
32980:                                                      stånd innan forskningen kan påbörjas. Om
32981:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        forskningsplanen ändras bör också ändringen
32982: anföra följande:                                     anmälas, och vid behov skall ett nytt utlåtande
32983:                                                      avges. För forskning gällande embryon och fos-
32984:    Genforskningen har förändrat vår uppfatt-         ter behövs tillstånd av Rättsskyddscentralen för
32985: ning om hur de levande organismerna är upp-          hälsovården.
32986: byggda och hur de fungerar. Medan man i början          Forskningsplanerna bedöms i oavhängiga or-
32987: på 1980-talet klarade av att undersöka bakterie-     gan, och forskningen kan påbörjas först efter det
32988: gener går dagens visioner ut på kartläggning av      att dessa organ har godkänt forskningsplanen.
32989: hur människans alla gener är uppbyggda. Gen-         Dessa oavhängiga organ, dvs. gentekniknämn-
32990: forskningen gör det redan möjligt att bearbeta       den och sjukvårdsdistriktens etiska kommitteer,
32991: det genetiska materialet hos växter och djur och     bör ha tillräcklig sakkunskap att bedöma hur
32992: att framställa transgena djur och växter.            adekvat och säker forskningen är samt vilka rät-
32993:    1 Finland regleras användningen av genteknik      tigheter patienten har i samband med de medicin-
32994: inom djuraveln och växtförädlingen genom gen-        ska undersökningarna.
32995: tekniklagen, som trädde i kraft 1.6.1995. Lagens        Genforskningen och den allt snabbare och
32996: syfte är att främja en säker och etiskt försvarbar   bättre forskningstekniken har fört med sig
32997: användning och utveckling av gentekniken samt        många etiska problem som det inte finns fårdiga
32998: att förebygga och avvärja de olägenheter för         lösningar på, men också gentekniken själv strä-
32999: människans hälsa, djur, egendom och miljö som        var efter att lösa problemen. De genetiska under-
33000: användningen av genetiskt modifierade organis-       sökningarna ger slutgiltig information; antingen
33001: mer kan medföra. Enligt lagen övervakas an-          har en människa det arvsanlag eller den genetiska
33002: vändningen av genteknik i genetiskt modifierade      förändring som man vili undersöka eller så har
33003: organismer av gentekniknämnden. Nämnden              hon det inte. Vid svåra ärftliga sjukdomar kan
33004: skall underrättas om ibruktagande av gentek-         man redan i ett tidigt skede av graviditeten veta
33005: nik, förändringar av användningen, använd-           om barnet har sjukdomen eller inte. Då blir för-
33006: ningens syfte, den personai som svarar för an-       äldrarna tvungna att ta emot vetskapen om sjuk-
33007: vändningen, skyddsåtgärderna m.m. Gentek-            domen och att besluta om sitt förhällningssätt tili
33008: niknämnden kan utföra inspektioner vid forsk-        ett avbrytande av havandeskapet. En diagnos
33009: ningsanläggningar och begränsa verksamheten          som ställs innan ett befruktat embryo fåster vid
33010: eller, vid behov, till och med förbjuda verksam-     livmodern (s.k. preimplantationsteknik) är tek-
33011: hetsidkaren att fortsätta med användningen av        niskt sett svår, men kan underlätta föräldrarnas
33012: genteknik.                                           beslut angående inställningen tili att låta gravi-
33013:    Gentekniklagen gäller inte forskning kring        diteten fortgå. Vid vissa sjukdomar kan man
33014: människans genetiska materia} eller modifiering      bedöma att en genetisk förändring också innebär
33015: av det med hjälp av genteknik. Riksdagen har         en stor risk för kliniskt insjuknande, och då kan
33016:                                             KK 1705/1998 vp                                            5
33017: 
33018: vetskapen om risken för insjuknande vara ännu          parådets bioetikkonvention (ETS 164, 1997),
33019: mera problematisk.                                     som Finland har undertecknat, förbjuds kom-
33020:    1 Finland har bl.a. en arbetsgrupp för              mersielit utnyttjande av människokroppens de-
33021: genscreening utarbetat en promemoria angående          lar, och EU har sommaren 1998 godkänt ett
33022: genetisk testning och screening (SHM-prome-            biopatentdirektiv (98/44/EG) som förbjuder pa-
33023: moria 1998:5) som remissbehandlats hösten              tentering av metoder för kloning av mänskliga
33024: 1998. 1 promemorian konstateras att gentesterna        varelser och metoder för ändring i den genetiska
33025: är förknippade med många olika problem som             identiteten hos mänskliga könsceller samt an-
33026: det inte finns några entydiga lösningar på.            vändningen av mänskliga embryon för industri-
33027:    1 internationella konventioner (bl.a. Europa-       ella och kommersielia ändamål. Patentering av
33028: rådets bioetikkonvention, ETS 164, 1997) för-          separata mänskliga gensekvenser är däremot
33029: bjuds framställande av embryon enbart för              möjlig, enligt direktivet. Direktivet genomförs
33030: forskningsändamål. 1 Iänder där embryoforsk-           troligen i lagstiftningen i Finland inom detta år.
33031: ning tillåts bör lagstiftningen ge embryot ett till-      Det är skäl att alltjämt ge noga akt på gen-
33032: räckligt skydd. Enligt 13 § lagen om medicinsk         forskningens utveckling i Finland och internatio-
33033: forskning får ett embryo som har använts tili          nelit. Gentekniken medför nya tillämpningar i
33034: forskning inte inplanteras i en Iivmoder. Gente-       fråga om både medicineo och det omgivande
33035: rapiteknikerna befinner sig för närvarande i ex-       dagliga livet. När möjligheterna ökar gälier det
33036: perimentstadiet. Också i riktade undersökningar        att slå vakt om människornas självbestämman-
33037: är det svårt att överföra gener tili målcelierna,      derätt och rätt att få information, men å andra
33038: och också i bästa fali går det för närvarande att      sidan också om rätten att hemlighålla personliga
33039: överföra en modifierad gen bara till en del av         uppgifter.
33040: målcelierna, och den fungerar bara en begränsad           Social- och hälsovårdsministeriet ger akt på
33041: tid.                                                   utvecklingen inom den genforskning som riktar
33042:    Stort ekonomiskt intresse hänför sig tili de        in sig på människor med avseende på människor-
33043: medicinska tillämpningarna av gentekniken, och         nas självbestämmanderätt, rätten att få informa-
33044: tidvis har också patentering av människans arvs-       tion och hemlighållandet av känsliga uppgifter.
33045: anlag föreslagits. lnternationelia akademiska          Social- och hälsovårdsministeriet deltar i den
33046: forskningskretsar är dock negativt instälida tili      översyn av lagstiftningen som behövs för att Eu-
33047: patent, och t.ex. forskarna inom projektet             roparådets bioetikkonvention skall genomföras
33048:  HUGO, som syftar tili att kartlägga människans        och som utrikesministeriet samordnar. Vid be-
33049: gener, siktar på att utnyttja genforskningsrönen       hov vidtar social- och hälsovårdsministeriet åt-
33050:  inom hela det vetenskapliga samfundet. 1 Euro-        gärder för avhjälpande av lagstiftningsbrister.
33051: 
33052:       Helsingfors den 4 mars 1999
33053: 
33054:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
33055: 1
33056: 
33057: 
33058: 1
33059:                                             KK 1706/1998 vp
33060: 
33061: Kirjallinen kysymys 1706
33062: 
33063: 
33064: 
33065: 
33066:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Perhehoitajien kulukorvauksen vaikutukses-
33067:                                         ta eläkekertymään
33068: 
33069: 
33070:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33071: 
33072:     Yhteiskunnassa on viime päivinä keskusteltu        epäoikeudenmukaista on se, että tuota kulukor-
33073: vilkkaasti eläkejärjestelmään liittyvistä epäoi-       vausta ei sen veronalaisuudesta huolimatta las-
33074: keudenmukaisuuksista erityisesti erään korkean,        keta perhehoitajan eläkekertymään.
33075: nyt kansainvälisen virkamiehemme eläke-etuihin            Asia pitäisi kiireesti korjata.
33076: liittyen. Vaikka tätä asiaa ei sellaisenaan voi yh-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33077: distää nyt esille tuomaani ongelmaan, sen vertai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33078: leminen kansan keskuudessa on kuitenkin ym-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33079: märrettävää.                                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33080:     Perhehoitajat tekevät tärkeätä yhteiskunnal-
33081: lista työtä pienellä palkalla antaen esimerkiksi                 Miten Hallitus selittää sen, että perhe-
33082: turvallisen sijaiskodin sitä tarvitsevalle lapselle.          hoitajan kulukorvausta, josta maksetaan
33083: Käyttämässäni esimerkkitapauksessa perhehoi-                  vero, ei lasketa mukaan eläkettä määrät-
33084: taja saa palkkaa 2 400 markkaa ja kulukorvausta               täessä, ja
33085: 2 385 markkaa kuukaudessa. Myös kulukor-                         aikooko Hallitus ryhtyä nopeisiin toi-
33086: vauksestajoutuu maksamaan veron, mikä jo sel-                 menpiteisiin tämän tilanteen korjaami-
33087: laisenaan on kyseenalaista. Merkillisintäja hyvin             seksi?
33088:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
33089: 
33090:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
33091: 
33092: 
33093: 
33094: 
33095:  280043
33096: 2                                         KK 1706/1998 vp
33097: 
33098: 
33099: 
33100: 
33101:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       konpidätyksen toimittamista voi vähentää tulon-
33103: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hankkimiskuluja. Vaikka perhehoitajan kulu-
33104: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      korvaus on ennakkoperinnän alaista, verotuk-
33105: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       sessa kuitenkin hyväksytään perhehoitajalle il-
33106: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        man tositteita vastaava määrä vähennyksenä.
33107: n:o 1706:                                                Eläkesäännön 5 d §:n mukaan eläkepalkkaa
33108:                                                      laskettaessa työansio määräytyy samojen perus-
33109:           Miten Hallitus selittää sen, että perhe-   teiden mukaan kuin veron ennakkoa pidätettäes-
33110:        hoitajan kulukorvausta, josta maksetaan       sä, kuitenkin niin, ettei kokouspalkkioita, kerta-
33111:        vero, ei lasketa mukaan eläkettä määrät-      luonteisista luennoista ja esitelmistä suoritetta-
33112:        täessä,ja                                     via luentopalkkioita eikä palvelussuhteen päät-
33113:           aikooko Hallitus ryhtyä nopeisiin toi-     tyessä maksettavaa vuosiloman korvausta oteta
33114:        menpiteisiin tämän tilanteen korjaami-        huomioon.
33115:        seksi?                                             Eläkkeeseen oikeuttava työansio määräytyy
33116:                                                      siis samojen perusteiden mukaan kuin veron en-
33117:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nakkoa pidätettäessä. Palkalla tarkoitetaan en-
33118: vasti seuraavaa:                                     nakkoperintälain 13 §:n mukaan mm. kaikenlais-
33119:                                                      ta palkkaa, palkkiota, etuuttaja korvausta, joka
33120:    Perhehoitajalain mukaisen toimeksiantosopi-       saadaan työ- ja virkasuhteessa. Pykälän 3 mo-
33121: muksen tehneen perhehoitajan eläketurva mää-         mentin mukaan palkkaan luetaan luontaisedut,
33122: räytyy peruseläketurvan mukaisesti. Kunnallis-       jotka arvioidaan tuloverolaissa säädetyllä taval-
33123: ten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mu-     la. Ennakkoperintälain 15 §:n mukaan palkan-
33124: kaan peruseläketurvan tulee määrältään vastata       saajalle maksettua välittömien kustannusten
33125: vähintään työntekijäin eläkelaissa (395/1961)        korvausta ei pidetä palkkana, jos se ei ylitä kus-
33126: säädettyjen perusteiden mukaista eläketurvaa.        tannusten selvitettyä tai arvioitua määrää.
33127: Eläketurvasta määrätään kunnallisen eläkelai-             Kustannusten määrän arvioimisesta verohal-
33128: toksen valtuuskunnan hyväksymällä eläkesään-         litus antaa tarkemmat ohjeet. Kustannusten kor-
33129: nöllä.                                               vaukset saattavat ylittää Verohallituksen ohjei-
33130:    Perhehoitajan oikeudesta hoidosta annetta-        den mukaiset määrät. Tällöin ylimenevä osuus
33131: vaan palkkioon säädetään perhehoitajalain            katsotaan ennakkoperinnässä palkaksi. Samoin
33132: 2 §:ssä ja kustannusten korvauksista 3 §:ssä. Hoi-   ylimenevä osuus otetaan huomioon eläkkeen pe-
33133: topalkkio on korvausta annetusta hoidosta, ja        rusteena olevissa ansioissa.
33134: vain palkkio kerryttää perhehoitajan eläketur-            Vaikka vuoden 1997 alusta voimaan tullut
33135: vaa.                                                 ennakkoperintälaki muutti perhehoitajien kus-
33136:    Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja yl-      tannusten korvaukset ennakkoperinnän alaisek-
33137: läpidosta aiheutuvat kustannukset korvataan           si, ei se kuitenkaan voi aiheuttaa muutosta va-
33138: perhehoitajalle eivätkä kustannukset jää perhe-       kiintuneeseen tulkintaan siitä, mitä eläkkeen pe-
33139: hoitajan lopullisesti vastattavaksi. Tuloverolain     rusteena olevana palkkana otetaan huomioon,
33140: (1535/1992) mukaan perhehoitajalle maksetta-          varsinkin kun verotuksessa toisaalta hyväksy-
33141: van hoitopalkkion ohella myös kustannusten            tään perhehoitajalla vastaava määrä vähennyk-
33142: korvaukset ovat veronalaista tuloa, koska ne ei-      senä.
33143: vät sisälly lain verovapaita sosiaalietuuksia kos-        Kuntien eläkelaitoksessa ei ole suunnitelmia
33144: kevaan luetteloon. Ennakkoperintälain (1118/          perhehoitajien kulukorvausten huomioon otta-
33145:  1996) perusteella ovat sekä hoitopalkkio että        misesta eläkepalkkaan luettaviin ansioihin.
33146: kustannusten korvaukset lain 25 §:n mukaista              Edellä esitetyn perusteella katson, ettei kysy-
33147: työkorvausta. Työkorvauksesta ei ennen enna-          mys anna aihetta toimenpiteisiin.
33148: 
33149:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
33150: 
33151:                                                                            Ministeri Jouni Backman
33152:                                            KK 1706/1998 vp                                             3
33153: 
33154: 
33155: 
33156:                                         Tili Riksdagens Talman
33157: 
33158:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           utan veritikat motsvarande belopp godkänt som
33159: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           avdrag vid beskattningen.
33160: med1em av statsrådet översänt följande av riks-          Av 5 d § pensionsstadgan framgår att vid ut-
33161: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-       räkning av den pensionsgrundande lönen be-
33162: ga spörsmål nr 1706:                                  stäms arbetsinkomsterna enligt samma grunder
33163:                                                       som vid förskottsinnehållning av skatt, likvä1 så
33164:           Hur förklarar Regeringen det faktum         att vare sig mötesarvoden, föreläsningsarvoden
33165:        att man inte räknar med familjevårdarnas       för föreläsningar eller föredrag av engångsnatur
33166:        skattepliktiga kostnadsersättning då de-       eller semesterersättning som skall erläggas när ett
33167:        ras pension bestäms, och                       arbetsförhållande upphör, skall beaktas.
33168:           ämnar Regeringen vidta brådskande               De arbetsinkomster som berättigar tili pension
33169:        åtgärder för att korrigera detta?              bestäms således enligt samma grunder som vid
33170:                                                       förskottsinnehållning. Med lön avses enligt 13 §
33171:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lagen om förskottsuppbörd varje slag av lön, ar-
33172: anföra följande:                                      vode, förmån och ersättning som fås i arbets- och
33173:                                                       tjänsteförhållande. Enligt paragrafens 3 mom.
33174:    Pensionsskyddet för familjevårdare som har         hänförs tilllönen naturaförmåner, som beräknas
33175: ingått ett i familjevårdarlagen avsett uppdragsav-    enligt vad som bestäms i inkomstskattelagen.
33176: tal bestäms enligt grundpensionsskyddet. Enligt       Enligt 15 § lagen om förskottsuppbörd skall så-
33177: lagen om pension för kommunala tjänsteinneha-         dan ersättning för direkta kostnader som betalts
33178: vare och arbetstagare skall grundpensionsskyd-        tilllöntagaren inte betraktas som lön, om ersätt-
33179: det tili sitt belopp åtminstone motsvara pensions-    ningen inte överstiger det utredda eller uppskat-
33180: skyddet enligt de grunder som fastställs i lagen      tade beloppet av kostnaderna.
33181: om pension för arbetstagare (395/1961 ). Om pen-          Skattestyrelsen utfårdar närmare anvisningar
33182: sionsskyddet bestäms i den pensionsstadga som         om beräkningen av kostnadsbeloppet. Ersätt-
33183: godkänts av den kommunala pensionsanstaltens          ningarna för kostnader kan överstiga de belopp
33184: delegation.                                           som anges i skattestyrelsens anvisningar. Härvid
33185:     Om familjevårdarnas rätt tili arvode för vår-     betraktas den överstigande delen som Iön vid
33186: den bestäms i 2 § och om ersättningar för kostna-     förskottsuppbörd. Den överstigande delen beak-
33187: derna i 3 § familjevårdarlagen. Vårdarvodet är en     tas också när det gäller inkomster som utgör
33188: ersättning för vården och endast arvodet ökar         grund för pension.
33189: familjevårdarens pensionsskydd.                           Även om lagen om förskottsuppbörd, som
33190:     Kostnaderna för vård och underhåll av en          trädde i kraft vid ingången av 1997, innebar en
33191:  person i familjevård ersätts tili familjevårdaren,   sådan förändring att förskottsuppbörd skall
33192:  som således inte ansvarar s1utgiltigt för kostna-    verkställas på familjevårdarnas kostnadsersätt-
33193:  derna. Enligt inkomstskattelagen (1535/1992) är,     ningar, kan nämnda lag dock inte förändra den
33194:  förutom det vårdarvode som betalas tili familje-     vedertagna tolkningen av hurdan lön som skall
33195:  vårdaren, även kostnadsersättningarna skatte-        beaktas som pensionsgrundande, i synnerhet inte
33196:  pliktig inkomst, eftersom de inte ingår i lagens     då familjevårdarna får motsvarande belopp god-
33197:  förteckning över skattefria sociala förmåner.        känt som avdrag vid beskattningen.
33198:  Med stöd av lagen om förskottsuppbörd (1118/             Vid Kommunernas pensionsförsäkring finns
33199:  1996) är både vårdarvodet och kostnadsersätt-        det inga planer på att familjevårdarnas kostnads-
33200:  ningarna sådan ersättning för arbete som avses i     ersättning skall börja beaktas som pensionsgrun-
33201:  Iagens 25 §. Avdrag för inkomstens förvärvande       dande inkomst.
33202:  kan inte göras från ersättningen får arbete innan        Med anledning av det ovan förelagda anser jag
33203:  förskottsinnehållning har verkställts. Trots att     att spörsmålet inte ger anledning tili några åtgär-
33204:  förskottsuppbörd verkställs på familjevårdarens      der.
33205:  kostnadsersättning, får familjevårdaren ändå
33206: 
33207:      Helsingfors den 4 mars 1999
33208: 
33209:                                                                             Minister Jouni Backman
33210:                                             KK 1707/1998 vp
33211: 
33212: Kirjallinen kysymys 1707
33213: 
33214: 
33215: 
33216: 
33217:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Puheterapeuttikoulutuksen lisäämisestä
33218: 
33219: 
33220: 
33221:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33222: 
33223:     Lasten puheen ja kielen tuottamiseen liittyvät     set,joita kuntoutuksen laiminlyönti usein aiheut-
33224: häiriöt ovat 1990-luvulla lisääntyneet huolestut-      taa.
33225: tavasti. Ongelman laajuus on oletettuakio suu-            Niin lasten kuin aikuistenkin tehokkaan kun-
33226: rempi. Perustasolla ongelmaan on yritetty puut-        toutuksen esteenä on puheterapeuttipula. Se on
33227: tua mm. järjestämällä koulutusta pienten lasten        jatkunut jo liian pitkään. Huolimatta epäviralli-
33228: kanssa työskenteleville ammattiryhmille, kuten         sista ja virallisista aloitteista puheterapeuttien
33229: päivähoitohenkilöstölle. Perustasolla työskente-       koulutusmäärää ei ole lisätty. Virkoja ei kuntiin
33230: levät tekevät yhteistyötä puheterapeutin kanssa.       perusteta, koska tiedetään, että niihin ei ole haki-
33231: Koulutuksessa Tampereen yliopiston Seinäjoen           joita. Myöskään ostopalveluina ei tarvetta pysty-
33232: täydennyskoulutusyksiköllä on ollut uranuurta-         tä tyydyttämään. Puheterapeuttipulan johdosta
33233: jan rooli.                                             myös ostopalvelujen hinnat ovat nousseet joilla-
33234:     Lasten puheen ja kielen tuottamiseen liittyvät     kin alueilla huomattavan korkeiksi.
33235: ongelmat saattavat vaikuttaa hyvinkin ratkaise-           On hyvin valitettavaa, että samaan aikaan kun
33236: vasti lapsen myöhempään kehitykseen. On ole-           monilla akateemisilla aloilla on työttömyyttä,
33237: massa tieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan          erilaisia uusia koulutusohjelmia käynnistetään
33238: mm. rikollisuuteen syyllistyneillä henkilöillä on      jne., puheterapeuttien koulutuksen lisääminen ei
33239: ollut lapsena puheen ja kielen kehitykseen liitty-     tunnu onnistuvan. Lääkärien, juristien jne. kou-
33240: viä häiriöitä. Varhainen ja oikea diagnostiikka ja     lutuksesta saadut kokemukset osoittavat, että
33241: sen pohjalta suunniteltu kuntoutus säästää yksi-       koulutuksen hajauttaminen eri yliopistoihin ta-
33242: löä monilta myöhemmiltä kärsimyksiltä. Yhteis-         kaa parhaiten sen, että koulutettujajää yliopisto-
33243: kunnan kannalta varhainen kuntoutus on hyvä            maakuntiin. Puheterapeuttikoulutuksen keskit-
33244: taloudellinen sijoitus tulevaisuuteen.                 tyminen Helsinkiin ja Ouluun ei näytä poistavan
33245:     Puheen ja kielen tuottamiseen liittyvät ongel-     puheterapeuttipulaa esim. Pirkanmaalta.
33246:  mat eivät koske vain lapsia ja nuoria, vaan lisään-      Toivon, että Pirkanmaan kansanedustajat
33247: tyvässä määrin myös ikääntyvää väestöä. Eri-           osaltaan tekisivät kaiken voitavansa puhetera-
33248:  laisten onnettomuuksien, vakavan sairauden, ai-       peuttipulan poistamiseksi pikaisesti.
33249: voinfarktin jne. seurauksena moni aikuinen ih-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33250:  minen menettää puhekykynsä. Tehokkaan kun-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33251:  toutuksen avulla monen ihmisen tilannetta voi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33252:  taisiin ratkaisevasti parantaa. Nyt ainakin osa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33253:  näistä ihmisistä jää laitoshoitoon tai palaa
33254:  omaistensa hoitoon. Voimme vain arvailla, mil-                  Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
33255:  laista tuskaa ja ahdistusta puhekyvyn menettä-               esitetystä puheterapeuttipulasta, ja
33256:  minen aiheuttaa potilaalle ja hänen läheisilleen.               mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
33257:  Inhimillisten kärsimysten ohella on syytä muis-              jaamiseksi?
33258:  taa myös huomattavat myöhemmät kustannuk-
33259: 
33260:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1999
33261: 
33262:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
33263: 
33264: 
33265: 
33266: 280043
33267: 2                                           KK 1707/1998 vp
33268: 
33269: 
33270: 
33271: 
33272:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33273: 
33274:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lausumia logopedian aloituspaikkojen lisäämi-
33275: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sestä yliopistoissa. Opetusministeriötä on erityi-
33276: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sesti viime keväänä usealta taholta lähestytty täs-
33277: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         sä asiassa ja osoitettu huolestuneisuutta siitä,
33278: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          että puheterapeutteja olisi riittämättömästi tar-
33279: n:o 1707:                                              jolla erityisesti lasten puheterapiapalvelujen tar-
33280:                                                        peeseen nähden. Yksi aloitteentekijöistä oli kan-
33281:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa        sanedustaja Aittoniemen kysymyksessä mainittu
33282:        esitetystä puheterapeuttipulasta, ja            Tampereen yliopiston Seinäjoen täydennyskou-
33283:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-         lutusyksikkö. Seinäjoen täydennyskoulutusyksi-
33284:        jaamiseksi?                                     kölle annetussa vastauksessa 17.4.1998 todettiin
33285:                                                        mm., että tämä ongelma on hyvin todellinen ja
33286:   Vastuksena kysymykseen esitän kunnioitta-            että opetusministeriö aikoo yhdessä sosiaali- ja
33287: vasti seuraavaa:                                       terveysministeriön kanssa selvittää, mitä tilan-
33288:                                                        teelle voidaan tehdä.
33289:    Puheterapeutin pätevyys saavutetaan suorit-             Suomen puheterapeuttiliitto järjesti 14.5.1998
33290: tamalla filosofian maisterin tutkinto logopedia        puheterapiapalveluiden saatavuutta ja katta-
33291: pääaineena. Humanistisista ja luonnontieteelli-        vuutta koskevan neuvottelutilaisuuden, johon
33292: sistä tutkinnoista annetun asetuksen (221/1994)         osallistuivat opetusministeriön, sosiaali- ja ter-
33293: mukaisesti logopediaa voidaan opiskella pääai-         veysministeriön, Terveydenhuollon oikeusturva-
33294: neena logopedian koulutusohjelmassa Helsingin          keskuksen sekä Helsingin yliopiston edustajat
33295: ja Oulun yliopistoissa. Helsingin yliopistolla on      (Oulun yliopiston edustaja oli estynyt osallistu-
33296: valtakunnallinen vastuu ruotsinkielisestä puhe-        masta). Puheterapeuttiliiton tekemän selvityksen
33297: terapiakoulutuksesta. Logopedian koulutusoh-           mukaan puheterapiapalvelut jakaantuvat epäta-
33298: jelma valmistaa monialaisia puheen ja kommuni-         saisesti maan eri osien välillä ja puheterapeuteis-
33299: kaation sekä niiden häiriöiden asiantuntijoita.        ta on myös selkeä pula: kuntien avoimia virkoja
33300: Logopedian koulutusohjelmaan otetaan vuosit-           on täyttämättä, sijaisia on vaikea saada ja yksi-
33301: tain Helsingissä 15-18 ja Oulussa 20 uutta opis-       tyisiä ammatinharjoittajia on kysyntään nähden
33302: kelijaa. Valmistuneita on vuosittain lähes sisään-     liian vähän. Yhteisesti todettiin, ettei ole mitään
33303: ottoja vastaava määrä.                                 keinoa nopeasti lisätä puheterapiapalveluja.
33304:    Suomessa puheterapeutin ammatti on tervey-          Työmarkkinapoliittisin, lähinnä palkkaukselli-
33305: denhuollon ammatti. Terveydenhuollon ammat-            sin keinoin, olisi ehkä mahdollista houkutella
33306: tihenkilöstöstä annetun lain (559/1994) 5 §:n mu-      alalle henkilöitä, joilla on puheterapeutin koulu-
33307: kaisesti terveydenhuollon oikeusturvakeskus            tus, mutta toimivat muissa tehtävissä. Neuvotte-
33308: (TEO) myöntää hakemuksesta oikeuden harjoit-           lussa todettiin myös, että logopedian koulutus-
33309: taa mm. puheterapeutin ammattia laillistettuna         ohjelmien aloituspaikkoja ei voida lisätä ilman
33310: ammattihenkilönä. Terveydenhuollon ammatti-            lisäresursseja; nykyisellä logopedian opetushen-
33311: henkilöiden keskusrekisterissä oli vuoden 1998         kilöstöllä ei voida kouluttaa nykyistä suurempaa
33312: lopussa 814 laillistettua puheterapeuttia.             opiskelijamäärää.
33313:    Viime aikoina on yhä enemmän tuotu julki-               Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Tervey-
33314: suudessa esiin huoli puheterapiapalvelujen riittä-     denhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukun-
33315: vyydestä maassamme. Yhtä työikäistä puhetera-          nan erityisammattien jaosto on lausunnossaan
33316: peuttia kohti on keskimäärin n. 7 000 asukasta.        21.9.1999 (STM 0287:00/15/07/99) Terveyden-
33317: Puhe-, kieli- tai äänihäiriöiden esiintyvyyden         huollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnalle
33318: mukaan arvioituna tämä merkitsee yhtä puhete-          todennut mm., että puheterapiapalveluja on tar-
33319: rapeuttia kohden n. 280 potentiaalista kun-            jolla riittämättömästi niin lapsille, nuorille kuin
33320: toutettavaa asiakasta.                                 aikuispotilaillekin, että kuntien välillä on suuria
33321:    Useat järjestöt ovat tehneet esityksiä tai julki-   eroja puheterapiapalvelujen saatavuudessa ja
33322:                                            KK 1707/1998 vp                                            3
33323: 
33324: että puheterapeuttien koulutusta tulisi lisätä sekä   heterapeuttipulasta ja että opetusministeriö tulee
33325: Helsingin että Oulun yliopiston logopedian kou-       neuvottelemaan logopedian aloituspaikkojen
33326: lutusyksiköissä.                                      määrän lisäämisestä 29.3.1999 Helsingin yliopis-
33327:    Yhteenvetona voin todeta, että opetusministe-      ton kanssa ja 12.4.1999 Oulun yliopiston kanssa
33328: riö on tietoinen kansanedustaja Aittoniemen kir-      käytävissä tulosneuvotteluissa koskien vuoden
33329: jallisen kysymyksen perusteluissa esitetystä pu-      2000 valtion talousarvioesitystä.
33330: 
33331:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1999
33332: 
33333:                                                                          Opetusministerin sijainen,
33334:                                                                          ministeri Suvi-Anne Siimes
33335: 4                                           KK 1707/1998 vp
33336: 
33337: 
33338: 
33339: 
33340:                                          Tili Riksdagens Ta/man
33341: 
33342:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           eller kommit med resolutioner om att antalet
33343: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            nybörjarplatser inom logopedi bör ökas vid uni-
33344: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        versiteten. Undervisningsministeriet kontakta-
33345: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-        des särskilt förra våren från många håll i den här
33346: ga spörsmål nr 1707:                                   saken. Man var bekymrad över att utbudet på
33347:                                                        talterapeuter inte var tiliräckligt i synnerhet i
33348:           Är Regeringen medveten om den brist          fråga om behovet av talterapitjänster för barn.
33349:        på talterapeuter som anges i motiverin-         En av initiativtagarna var Tammerfors universi-
33350:        garna,och                                       tets fortbildningsenhet i Seinäjoki, som riksdags-
33351:           vad tänker Regeringen göra för att av-       man Aittoniemi nämner i spörsmå1et. 1 svaret tili
33352:        hjälpa saken?                                   Seinäjoki fortbildningsenhet den 17 april 1998
33353:                                                        konstaterades bl.a. att problemet är mycket på-
33354:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tagligt och att undervisningsministeriet tilisam-
33355: anföra följande:                                       mans med social- och hälsovårdsministeriet avser
33356:                                                        utreda hur situationen kan åtgärdas.
33357:     Talterapeutkompetens fås genom att avlägga             Finlands talterapeutförbund ordnade den 14
33358: filosofie magistersexamen med logopedi som hu-         maj 1998 en rådplägning om tiligången på talte-
33359: vudämne. Enligt förordningen om humanistiska           rapitjänster och om hur täckande de är, med
33360: och naturvetenskapliga examina (22111994) kan          deltagare från undervisningsministeriet, social-
33361: logopedi läsas som huvudämne inom utbild-              och hälsovårdsministeriet, Rättsskyddscentralen
33362: ningsprogrammet för logopedi vid Helsingfors           för hälsovården samt Helsingfors universitet
33363: och Uleåborgs universitet. Helsingfors universi-       (deltagaren från Uleåborgs universitet hade för-
33364: tet har det riksomfattande ansvaret för den            hinder). En utredning som gjorts av talterapeut-
33365: svenskspråkiga talterapeututbildningen. Pro-           förbundet visar att talterapitjänsterna fördelar
33366: grammet för logopedi utbildar många olika slag         sig ojämt mellan landets olika delar och att det
33367: av tai- och kommunikationsexperter liksom sak-         råder en tydlig brist på talterapeuter: kommuner-
33368: kunniga när det gäller tai- och kommunikations-        nas vakanta tjänster är obesatta, det är svårt att
33369: störningar. Tili programmet antas årligen i Hel-       få vikarier och de privata yrkesutövarna är för få
33370: singfors 15-18 och i Uleåborg 20 nya studeran-         i förhållande till efterfrågan. Gemensamt konsta-
33371: de. Ungefår motsvarande antal utexamineras år-         terades att det inte finns något sätt att snabbt öka
33372: ligen.                                                 talterapitjänsterna. Med arbetsmarknadspolitis-
33373:    Talterapeutyrket är i Finland ett yrke inom         ka medel, i första hand lönemässiga, vore det
33374: hälsovården. Enligt 5 § i lagen om yrkesutbildade      kanske möjligt att locka sådana personer till
33375: personer inom hälso- och sjukvården (599/1994)         branschen som har talterapeututbildning, men
33376: beviljar rättsskyddscentralen för hälsovården på       arbetar inom andra uppgifter. Under rådpläg-
33377: ansökan rätt att utöva bl.a. talterapeutyrket så-      ningen konstaterades också att nybörjarplatser-
33378: som legitimerad yrkesutbildad person. Vid ut-          na inom utbildningsprogrammet för logopedi
33379: gången av 1998 upptog centralregistret över yr-        inte kan utökas utan extra resurser; med den
33380: kesutbildade personer inom hälsovården 814 le-         nuvarande undervisningspersonalen i logopedi
33381: gitimerade talterapeuter.                              kan inte ett större antal studerande utbildas.
33382:     Den senaste tiden har oron över att landets            Sektionen för specialyrken inom Delegationen
33383: talterapitjänster inte räcker tili allt oftare förts   för yrkesutbildad personai inom hälsovården,
33384: fram i offentligheten. Det finns en talterapeut i      som underlyder social- och hälsovårdsministe-
33385: arbetsför ålder på i genomsnitt ca 7000 invånare.      riet, har i sitt utlåtande den 21.9.1999 (SHM
33386: Enligt en uppskattning av förekomsten av tai-,         0287:00/15/07/99) till Delegationen för yrkesut-
33387: språk- eller röststörningar betyder detta en talte-    bildad personai inom hälsovården konstaterat
33388: rapeut på ca 280 potentiella kunder.                   bl.a. att det finns för få talterapeuttjänster såväl
33389:     Flera organisationer har gjort framställningar     för barn och unga som för vuxna, att det finns
33390:                                            KK 1707/1998 vp                                              5
33391: 
33392: stora skillnader mellan kommunerna i fråga om         på talterapeuter som riksdagsman Aittoniemi
33393: tillgången på talterapitjänster och att utbildning-   påtalar i sin motivering tili spörsmålet och att
33394: en av talterapeuter borde utökas i utbildningsen-     ministeriet kommer att förhandla om en ökning
33395: heterna för logopedi både vid Helsingfors och         av antalet nybörjarplatser i logopedi i de resultat-
33396: Uleåborgs universitet.                                förhandlingar rörande budgetpropositionen
33397:     Sammanfattningsvis får jag konstatera att un-     2000 som skall föras med Helsingfors universitet
33398: dervisningsministeriet är medvetet om den brist       29.3 och med Uleåborgs universitet 12.4.1999.
33399: 
33400:      Helsingfors den 9 mars 1999
33401: 
33402:                                                           Undervisningsministerns ställföreträdare
33403:                                                                        minister Suvi-Anne Siimes
33404:                                            KK 1708/1998vp
33405: 
33406: Kirjallinen kysymys 1708
33407: 
33408: 
33409: 
33410: 
33411:                                   Vuokko Rehn /kesk: Työvaltaisten palvelualojen verokannan alen-
33412:                                      tamisesta
33413: 
33414: 
33415:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33416: 
33417:    Tietojen mukaan Euroopan unionin puheen-          sa selvitetään parhaillaan tätä Saksan pyrkimys-
33418: johtajamaa Saksa pyrkii muuttamaan arvonlisä-        tä tukevan ehdotuksen sisältöa.
33419: veroa koskevaa direktiiviä niin, että jäsenvaltio       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33420: voisi halutessaan soveltaa matalampaa arvon-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33421: lisäveroprosenttia työvaltaisille palvelualoille.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33422: Kyse olisi alkuvaiheessa kokeilusta, joka kestäisi   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33423: vuoden 2000 alusta vuoden 2002 loppuun.
33424:    Jäsenvaltion tulisi ilmoittaa komissiolle aiko-             Aikooko Suomi ja millä tavoin edistää
33425: muksestaan muuttaa verotusta, ja neuvosto vah-              työvaltaisten palvelualojen alemman ar-
33426: vistaisi kokeilun kunkin jäsenmaan kohdalta.                vonlisäverokannan mahdollistavaa muu-
33427: Jäsenmaan tulisi tällöin osoittaa, että alempi ar-          tosta niin, että tästä saataisiin päätös jo
33428: vonlisäverokanta kohdistuu maan sisäiseen toi-              menossa olevan Saksan puheenjohtaja-
33429: mintaan eikä se vääristäisi kilpailua. Komissios-           kauden aikana?
33430: 
33431:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1999
33432: 
33433:                                          Vuokko Rehn /kesk
33434: 
33435: 
33436: 
33437: 
33438: 280043
33439: 2                                          KK 1708/1998 vp
33440: 
33441: 
33442: 
33443: 
33444:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33445: 
33446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kokeiluun, ilmoittamaan neuvoston pääsihtee-
33447: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ristölle ennen 1.10.1998 alat, jotka ne haluaisivat
33448: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kokeilun piiriin. Suomi ilmoitti tuolloin suh-
33449: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko           tautuvansa myönteisesti kokeilumahdollisuuden
33450: Rehnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           avaamiseen halukkaille jäsenvaltioille. Suomen
33451: n:o 1708:                                             hallitus ei ollut tehnyt päätöstä, tuleeko Suomi
33452:                                                       osallistumaan kokeiluun, jos tämä mahdollisuus
33453:           Aikooko Suomi ja millä tavoin edistää       toteutuu. Vastauksessaan Suomi kuitenkin ko-
33454:        työvaltaisten palvelualojen alemman ar-        rosti, että se haluaa pitää mahdollisuuden osallis-
33455:        vonlisäverokannan mahdollistavaa muu-          tua kokeiluun avoimena ja että Suomen kiinnos-
33456:        tosta niin, että tästä saataisiin päätös jo    tuksen kohteina ovat erityisesti ravintolapalvelut
33457:        menossa olevan Saksan puheenjohtaja-           sekä parturi- ja kampaamopalvelut.
33458:        kauden aikana?                                     Eurooppaneuvosto sisällytti 11.-12. joulu-
33459:                                                       kuuta 1998 Wienin kokouksessaan työllisyyden
33460:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          edistämisen erääksi Euroopan kansalaisia koske-
33461: vasti seuraavaa:                                      vaksi pääasiakseen, jossa tarvitaan nopeita toi-
33462:                                                       mia. Puheenjohtajan johtopäätelmissä kehotet-
33463:     EU :n komissio antoi 12. marraskuuta 1997         tiin komissiota sallimaan, jäsenmaiden niin halu-
33464: neuvostolle tiedonannon (SEK (97) 2089), jonka        tessa, kokeilla alennettua verokantaa työvoima-
33465: mukaan jäsenvaltiot voisivat ottaa rajoitetusti       valtaisiin palveluihin, jotka ovat paikallisia ei-
33466: kokeiluajanjaksoksi käyttöön alennetun vero-          vätkä ole rajoja ylittävän kilpailun alaisia.
33467: kannan tietyille työvoima vaitaisille palvelualoil-       Komissio on 17.2.1999 antanut direktiivieh-
33468: le, jotka ovat luonteeltaan paikallisia ja joiden     dotuksen, joka mahdollistaa jäsenmaille halutes-
33469: tarjonta kohdistuu pääasiassa suoraan kotita-         saan kokeellisesti ja valinnan mukaan soveltaa
33470: louksien kysyntään. Komission tiedonannossa           alennettua verokantaa työvoimavaltaisiin palve-
33471: mahdollisina kokeilukohteina mainittiin:              luihin. Ennakkoehtona tälle aioitteellisuudelle
33472:     - irtaimiin esineisiin (pl. moottoriajoneuvot)    olisi veroneutraalisuus sekä yhteismarkkinoiden
33473: liittyvät korjauspalvelut;                            joustava toiminta. Lisäksi kokeiluun osallistumi-
33474:     - asuntoihin liittyvät korjauspalvelut (pois-     seen halukkaiden jäsenmaiden olisi hankittava
33475: lukien uudisrakentaminen);                            neuvoston auktorisointi. Päätös neuvostossa oli-
33476:     - huvipuistot, siivous- ja pesulapalvelut sekä    si tehtävä yksimielisesti. Kokeilun aikana ko-
33477: kotihoitopalvelut, kuten kotiapu ja lasten, vam-      missio voisi esittää neuvostolle asianmukaisia
33478: maisten tai sairaiden hoito.                          toimenpiteitä, joiden tarkoituksena olisi lopettaa
33479:     Komission tiedonautoa on käsitelty Luxem-         alennetusta verokannasta aiheutuvat haitalliset
33480: burgin työllisyyshuippukokouksessa 20.-               vaikutukset. Näissä kysymyksissä neuvosto
33481: 21.11.1997,jossa asia päätettiin siirtää ECOFIN-      päättäisi määräenemmistöllä.
33482: neuvostoon. ECOFIN-kokouksessa 16.2.1998                 Työllisyyttä edistäväksi tarkoitetun kokeilun
33483: päätettiin, että teknistä työtä jatketaan mm. ko-     kestoksi on kaavailtu kolmea vuotta 1.1.2000
33484: keilun kohteena olevien palvelualojen määritte-       alkaen. Osallistujamaiden on suoritettava kokei-
33485: lyn osalta Coreper- ja työryhmätasolla, jonka         lun onnistumisesta kokonaisarviointi. Näiden
33486: jälkeen neuvoston oli tarkoitus päättää, pyytää-      raporttien pohjalta komissio vetää asianmukai-
33487: kö se komissiota antamaan asiaa koskevan di-          set johtopäätökset sekä tekee tarpeelliset esityk-
33488: rektiiviehdotuksen. Asiaa käsiteltiin neuvoston       set.
33489: finanssiasiain työryhmässä, mutta asiassa ei             Hallitus suhtautuu myönteisesti kokeilumah-
33490: päästy yksimielisyyteen.                              dollisuuden avaamiseen halukkaille jäsenval-
33491:     Finanssiasiain    työryhmän       kokouksessa     tioille ja tulee edistämään asian käsittelyä neu-
33492: 4.6.1998 puheenjohtaja pyysi niitä jäsenvaltioita,    vostossa. Hallitus ei ole vielä päättänyt, tuleeko
33493: jotka haluavat osallistua alennetun verokannan        Suomi osallistumaan kokeiluun. Kokeilusta ai-
33494:                                           KK 1708/1998 vp                                        3
33495: 
33496: heutuvat menot liittyvät vuoden 2000 ja sen          hestyvien eduskuntavaalien jälkeen muodostet-
33497: jälkeisten vuosien budjetteihin, joista vastaa lä-   tava uusi hallitus.
33498: 
33499:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
33500: 
33501:                                                                       Ministeri Jouko Skinnari
33502: 4                                          KK 1708/1998 vp
33503: 
33504: 
33505: 
33506: 
33507:                                        Tili Riksdagens Talman
33508: 
33509:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      retariat före 1.10.1998 uppge de sektorer som de
33510: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        vill att skall omfattas av försöket. Finland upp-
33511: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ga v vid detta tillfålle att man förhåller sig positivt
33512: man Vuokko Rehn undertecknade skriftliga              till möjligheten för intresserade medlemsstater
33513: spörsmål nr 1708:                                     att delta i försöket. Den finska regeringen hade
33514:                                                       inte fattat beslut om huruvida Finland kommer
33515:           Ämnar Finland, och på vilket sätt,          att delta, om denna möjlighet blir verklighet. 1 sitt
33516:        främja en förändring som möjliggör en          svar framhävde Finland emellertid att man vill
33517:        lägre mervärdesskattesats inom arbetsin-       att möjligheten att delta i försöket hälls öppen
33518:        tensiva servicesektorer så att ett beslut om   och att det finska intresset är riktat tilli synnerhet
33519:        detta kunde fattas redan under Tysklands       restaurangtjänster samt barberar- och frisörs-
33520:        pågående ordförandeperiod?                     tjänster.
33521:                                                           Europeiska rädet tog vid sitt möte i Wien 11-
33522:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         12.12.1998 främjandet av sysselsättningen som
33523: anföra följande:                                      en huvudfråga som gäller medborgarna i Europa
33524:                                                       och som kräver snabba ätgärder. 1 ordförandens
33525:     Europeiska unionens kommission avlät              slutsatser uppmanades kommissionen att läta de
33526: 12.11.1997 tili rådet ett meddelande (SEK (97)        medlemsstater som så önskar experimentera med
33527: 2089), enligt vilket medlemsstaterna under en         sänkt mervärdesskatt pä lokala arbetsintensiva
33528: begränsad försöksperiod skulle kunna ta i bruk        tjänster som inte är utsatta för gränsöverskridan-
33529: en nedsatt skattesats på vissa arbetskraftsintensi-   de konkurrens.
33530: va tjänster av lokal karaktär som i huvudsak              Kommissionen lade 17.2.1999 fram ett förslag
33531: tillhandahålls direkt tili hushållen. 1 kommissio-    till direktiv som gör det möjligt för medlems-
33532: nens meddelande nämndes som eventuella för-           staterna att, om de sä vili, i försökssyfte och enligt
33533: söksobjekt:                                           eget val tillämpa den nedsatta skattesatsen pä
33534:     - reparationstjänster avseende lösöre (ex-        arbetskraftsintensiva tjänster. Specialvillkoret
33535: klusive motorfordon),                                 för ett sädant initiativ skulle vara skatteneutrali-
33536:     - renoverings- och reparationstjänster av-        tet samt att verksamheten pä den gemensamma
33537: seende bostäder (med undantag för nybyggen),          marknaden inte störs. Dessutom bör de med-
33538:     - nöjesfålt, städtjänster, tvätterier och om-     lemsstater som är villiga att deltai försöket inför-
33539: sorgstjänster i hemmet, såsom hemtjänst, vård av      skaffa rådets auktorisering. Rädets beslut måste
33540: unga, funktionshindrade, gamla eller sjuka.           fattas enhälligt. Under försöket skall kommissio-
33541:     Kommissionens meddelande har behandlats           nen kunna föreslä behöriga ätgärder för rådet,
33542: vid sysselsättningstoppmötet i Luxemburg 20-          och syftet med dessa ätgärder skall vara att få slut
33543: 21.11.1997, där man beslöt överföra ärendet till      päde skadliga verkningar som beror pä den ned-
33544: Ecofin-rådet. Vid Ecofin-mötet 16.2.1998 fatta-       satta skattesatsen. Rädet skall fatta beslut i dessa
33545: des beslut om att det tekniska arbetet skall fort-    frägor med kvalificerad majoritet.
33546: sätta på Coreper- och arbetsgruppsnivå, bl.a. vad         Man har planerat att försöket, som är avsett
33547: beträffar bestämmandet av de servicesektorer          att främja sysselsättningen, skall pägå i tre år
33548: som skall beröras av försöket, varefter rådet hade    fr.o.m. 1.1.2000. De deltagande länderna skall
33549: för avsikt att besluta, huruvida det skall be kom-    göra en helhetsutvärdering av huruvida försöket
33550: missionen lägga fram ett förslag till direktiv i      var lyckat. Utgående frän dessa rapporter kom-
33551: saken. Ärendet behandlades i rådets arbetsgrupp       mer kommissionen att dra behöriga slutsatser
33552: för finansiella frågor, men enighet kunde inte nås    samt att lägga fram nödvändiga förslag.
33553: i frågan.                                                 Regeringen förhåller sig positiv till att intres-
33554:     Vid arbetsgruppens möte 4.6.1998 bad ordfö-       serade medlemsstater fär en möjlighet att delta i
33555: randen de medlemsstater som vill deltai försöket      försöket och kommer att främja behandlingen av
33556: med nedsatt skattesats att till rädets generalsek-    ärendet i rådet. Regeringen har inte ännu beslutat
33557:                                           KK 1708/1998 vp                                        5
33558: 
33559: om Finland kommer att delta i försöket. De ut-      budgeter ansvarar den nya regering som bildas
33560: gifter som försöket medför ansluter sig tili bud-   efter inkommande riksdagsval.
33561: geterna för 2000 och åren därefter, och för dessa
33562: 
33563:      Helsingforsden 4 mars 1999
33564: 
33565:                                                                        Minister Jouko Skinnari
33566:                                            KK 1709/1998 vp
33567: 
33568: Kirjallinen kysymys 1709
33569: 
33570: 
33571: 
33572: 
33573:                                    Annika Lapintie /vas: Paimionlahden ruoppauksesta
33574: 
33575: 
33576:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33577: 
33578:     Varsinais-Suomen arvokkaimpiin kuuluvalla             Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muka-
33579: lintualuella, Paimionlahdella, aiotaan ruopata        naolo tuntuu sikälikin oudolta, että se on yhdessä
33580: Natura-alueelle ja lintudirektiivien suojelemaan      Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen
33581: lahteen huomattavan syväyksen vaatima moot-           työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa sitoutu-
33582: toriveneväylä. Asianjohdosta on tehty valituksia      nut 8.2.1999 allekirjoittamanaan sopimuksella
33583: vesioikeuteen ja vesiylioikeuteen sekä lisäksi kor-   pelastamaan Saaristomerta rehevöitymiseltä.
33584: keimpaan hallinto-oikeuteen.                          Näiden viranomaisten allekirjoittamassa ohjel-
33585:     Paimionlahteen virtaavan Paimionjoen var-         masopimuksessa luvataan parantaa merialueen
33586: rella on ollut useita sahoja. On olemassa vaara,      tilaa. Ohjelmassa sanotaan, että allekirjoittajat
33587: että ruoppaustyöt laittaisivat liikkeelle pohjaker-   pyrkivät vaikuttamaan Saaristomeren tilan pa-
33588: roksiin saha-alueilta kertyneet dioksiinit ja kloo-   rantamiseksi muun muassa Itämeren tausta-
33589: rifenolit,jotka virtaisivat suoraan Saaristomerel-    kuormitukseen, ilmalaskeumaan, liikenteeseen,
33590: le Gullkronan selälle. Veneväylän vaikutuksista       haja- ja loma-asutukseen, kalankasvatukseen ja
33591: haitallisinta olisi ilmeisesti kuitenkin vilkas       muihin kuormitustekijöihin kuten ruoppauk-
33592: moottoriveneliikenne, joka häiritsisi pysyvästi       seen.
33593: lintujen pesimärauhaa.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33594:     Koska Paimionlahti on sekä Naturassa hy-          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
33595:  väksytty suojelualue että EU :n hyväksymä lintu-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33596:  direktiivikohde, ruoppaustoimi rikkoo pahasti        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33597:  sekä periaatteessa että todennäköisiltä seurauk-
33598:  siltaan suojelumääräyksiä.                                      Onko ympäristöministeriö tietoinen
33599:     Paimion kaupunki puoltaa veneväylän ruop-                Paimionlahden ruoppaushankkeesta ja
33600:  paamista. Erikoista huomiota on herättänyt se,              Lounais-Suomen ympäristökeskuksen
33601:  että hankkeella on julkisuudessa olleista haastat-          sille antamasta tuesta, ja
33602:  teluista päätellen Lounais-Suomen ympäristö-                    mihin toimiin se aikoo ryhtyä tämän
33603:  keskuksen tuki tai että ympäristökeskus ainakin             ympäristölle vaarallisen työn estämisek-
33604:  vähättelee ruoppauksen seurauksia.                          si?
33605: 
33606:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1999
33607: 
33608:                                          Annika Lapintie /vas
33609: 
33610: 
33611: 
33612: 
33613:  280043
33614: 2                                       KK 1709/1998 vp
33615: 
33616: 
33617: 
33618: 
33619:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
33620: 
33621:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa    keskus on lupautunut toteuttamaan hankkeen ja
33622: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     maksamaan puolet kustannuksista, kuitenkin
33623: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   enintään 125 000 mk. Tarkoitukseen käytettäi-
33624: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika       siin maa- ja metsätalousministeriön osoittamia
33625: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen    määrärahoja. Ympäristökeskuksen ja Paimion
33626: n:o 1709:                                         kunnan välillä ei ole asiaa koskevaa kirjallista
33627:                                                   sopimusta.
33628:            Onko ympäristöministeriö tietoinen        Toteutettavaksi aiotun suunnitelman mukaan
33629:        Paimionlahden ruoppaushankkeesta ja        väylä ruopattaisiin 10 metriä levänä ja ruoppaus-
33630:        Lounais-Suomen ympäristökeskuksen          massat läjitettäisiin maalle. Lounais-Suomen
33631:        sille antamasta tuesta, ja                 ympäristökeskus on aloittanut tutkimukset ruo-
33632:            mihin toimiin se aikoo ryhtyä tämän    pattavan sedimentin haitallisista aineista. Ympä-
33633:        ympäristölle vaarallisen työn estämisek-   ristökeskukse1ta saadun tiedon mukaan ruop-
33634:        si?                                        pauksia Paimionlahdella ei aloiteta ennen kuin
33635:                                                   ruopattavat massat on todettu vaarattamiksi ja
33636:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa
33637: vasti seuraavaa:                                  tehdystä valituksesta.
33638:                                                       Paimionlahden veneväylän ruoppaukselle
33639:     Paimion kaupunki on saanut luvan Paimion-     alun perin myönnetyn luvan aikoihin oli tiedos-
33640: lahden veneväylän ruoppaamiseen vesiylioikeu-     sa, että Paimionlahti on erityisen arvokas linnus-
33641: delta 12.8.1991. Työtä ei kuitenkaan vielä ole    ton suojelualue. Oli myös tiedossa, että Paimion-
33642: tehty ja kaupunki on hakenut ruoppauksen to-      lahti on mukana valtioneuvoston hyväksymässä
33643: teuttamiselle määräajan pidennystä. Vesiylioi-    valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa
33644: keus on myöntänyt määräajan pidennystä elo-       kansainvälisesti merkittävänä kohteena. Tämän
33645: kuun loppuun v. 2001, mutta päätöksestä on        jälkeen on tullut voimaan uusi luonnonsuojelula-
33646: valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vesi-   ki ja valtioneuvosto on hyväksynyt ehdotuksen
33647: ylioikeuden päätös on toimeenpanokelpoinen el-    Suomen Natura 2000 -verkostoksi. Ympäristö-
33648: lei korkein hallinto-oikeus päätöksellään toi-    ministeriö tulee korostamaan näiden asioiden
33649: meenpanoa kiellä. Korkein hallinto-oikeus on      merkitystä lausunnossaan korkeimmalle hallin-
33650: pyytänyt ympäristöministeriön lausuntoa asias-    to-oikeudelle.
33651: ta.                                                   Paimionlahden veneväylän syventäminen li-
33652:     Paimion kaupungilla on lupa ruepata Pai-      säisi veneliikennettä arvokkaana linnuston suo-
33653: mionlahdella 2,4 kilometriä pitkä ja 12 metriä    jelualueena ja aiheuttaisi lisääntyvää häiriötä lin-
33654: leveä veneväylä. Luvan mukaan ruoppaus on         nustolle. Ympäristöministeriö pitää hanketta
33655: tehtävä talviaikaan. Lounais-Suomen ympäris-      Natura 2000 -alueen suojelutavoitteiden vas-
33656: tökeskukselta saadun tiedon mukaan ympäristö-     taisena.
33657: 
33658:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1999
33659: 
33660:                                                             Ympäristöministeri Pekka Haavisto
33661:                                            KK 1709/1998 vp                                             3
33662: 
33663: 
33664: 
33665: 
33666:                                         Tili Riksdagens Talman
33667: 
33668:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sig att utföra arbetet och betala hälften av kost-
33669: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           naderna, dock högst 125 000 mk. Avsikten är att
33670: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       använda mede1 som jord- och skogsbruksminis-
33671: dagsman Annika Lapintie undertecknade skrift-         teriet anslagit. Det finns inget skriftligt avtal i
33672: liga spörsmål nr 1709:                                saken mellan miljöcentralen och Pemar stad.
33673:                                                          En1igt planen för utförandet skulle farleden
33674:           Är miljöministeriet medvetet om             muddras tilli 0 meters bredd och muddringsmas-
33675:        muddringsprojektet i Pemarviken och om         sorna deponeras på land. Sydvästra Fin1ands
33676:        det stöd som Sydvästra Finlands miljö-         miljöcentral har börjat undersöka eventuella
33677:        centra1 gett projektet, och                    skadliga ämnen i muddringssedimenten. Enligt
33678:           vilka åtgärder ämnar ministeriet tili-      uppgift från miljöcentralen inleds muddringen av
33679:        gripa för att förhindra detta miljöfarliga     Pemarviken inte förrän man har konstaterat att
33680:        projekt?                                       muddermassorna är ofarliga och högsta förvalt-
33681:                                                       ningsdomstolen har gett sitt utslag i fråga om
33682:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         besvären.
33683: anföra följande:                                         Då tillstånd tili muddring av en båtfar1ed i
33684:                                                       Pernarviken i tiden gavs var det känt att Pemarvi-
33685:    Pemar stad har fått tilistånd av vattenöver-       ken är ett särskilt värdefullt fåge1skyddsområde.
33686: domstolen 12.8.1991 att muddra båtfarleden i          Det var också känt att Pernarvik en ingick som ett
33687: Pemarviken. Arbetet har dock inte ännu utförts,       objekt av internationell betydelse i programmet
33688: och staden har ansökt om förlängning av den tid       för skydd a v fåge1rika ha vsvikar och insjöar, som
33689: som utsattes för muddringen. Vattenöverdom-           statsrådet godkänt. Därefter har den nya natur-
33690: stolen har förlängt tiden tili slutet av augusti      vårds1agen trätt i kraft, och statsrådet har god-
33691: 2001, men detta beslut har överklagats hos högs-      känt förs1aget tili Finlands nätverk Natura 2000.
33692: ta förva1tningsdomstolen. Vattenöverdomstol-          Miljöministeriet kommer i sitt utlåtande tili
33693: ens bes1ut får verkställas, om inte högsta förvalt-   högsta förvaltningsdomstolen att betona bety-
33694: ningsdomstolen beslutar förbjuda verkställan-         delsen av dessa fakta.
33695: det. Högsta förva1tningsdomstolen har begärt             En fördjupning av småbåtsleden i Pemarviken
33696: miljöministeriets utlåtande i ärendet.                skulle öka båttrafiken i ett värdefullt fågel-
33697:    Pemar stad har tilistånd att i Pemarviken          skyddsområde och orsaka fågelbeståndet mer
33698: muddra en 2,4 kilometer 1ång och 12 meter bred        störningar. Mi1jöministeriet anser att projektet
33699: småbåtsfarled. Enligt tiliståndet skall muddring-     strider mot målen för skyddet av detta Natura
33700: en göras vintertid. Enligt uppgift från Sydvästra     2000-område.
33701: Finlands miljöcentral har mi1jöcentralen erbjudit
33702: 
33703:      Helsingforsden 2 mars 1999
33704: 
33705:                                                                       Mi1jöminister Pekka Haavisto
33706:                         1
33707: 
33708:                         1
33709: 
33710: 
33711: 
33712: 
33713:                     1
33714: 
33715:                     1
33716: 
33717: 
33718: 
33719:                 1
33720: 
33721:                 1
33722: 
33723: 
33724: 
33725:             1
33726: 
33727:             1
33728: 
33729: 
33730: 
33731: 
33732:         1
33733: 
33734:         1
33735: 
33736: 
33737: 
33738:     1
33739: 
33740:     1
33741: 
33742: 
33743: 
33744: 1
33745:                                             KK 1710/1998 vp
33746: 
33747: Skriftligt spörsmål1710
33748: 
33749: 
33750: 
33751: 
33752:                                    Margareta Pietikäinen /sv: Utbildningsstyrelsens rapport om un-
33753:                                         dervisning på främmande språk
33754: 
33755: 
33756:                                          Tili Riksdagens Talman
33757: 
33758:     Språkbad startade i Finland år 1987. Målet         "det är inte oproblematiskt att man hos oss ar-
33759: med språkbad är funktionell tvåspråkighet och          rangerar språkbad i svenska, i det språk som en
33760: målgruppen är barn från enspråkiga hem i dag-          gång varit det dominerade språket i förvaltning-
33761: vården och skolan, som genom språkbadet får            en och i näringslivet". Utbildningsstyrelsen åbe-
33762: chansen att tillägna sig ett andra språk.              ropar en finländsk modell för språkbad. De ver-
33763:     Tvåspråkighetens fördelar lyfts fram allt ofta-    kar inte känna tili att vi har haft en framgångsrik
33764: re. Det gäller inte minst bland de tvåspråkiga         finländsk modell sedan 1987. Rapporten varnar
33765: familjerna med finska och svenska som hem-             också för riskerna i språkbad och anser att en
33766: språk i vårt land. Under 1960- och 1970-talet          människa inte kan ha två lika starka språk. 1
33767: ledde äktenskap över den s.k. språkgränsen i vårt      rapporten hänvisar man tili två kanadensiska
33768: land oftast tili att familjen blev finskspråkig. Det   språkbadsforskare Swain och Johnson som anser
33769: finns exempel på att barnläkare och rådgivnings-       det "osannolikt att man genom språkbad kan nå
33770: personal då oförutseende avrådde föräldrarna           fullständig tvåspr~kighet utan att samtidigt för-
33771: från att tala två språk med sina barn. Idag är         lora någonting". Andå har vi många exempe1 på
33772: situationen en annan. Språkforskningen betonar         det motsatta, fullständigt tvåspråkiga barn som
33773: fördelarna med tvåspråkigheten. De tvåspråkiga         inte anser sig ha förlorat någonting, tvärtom.
33774: fami1jerna får tillräckligt stöd och information          Rapporten ger en konstig bild av tvåspråkig-
33775: för att satsa på två språk för sina barn. De litar     heten i Finland och man kan inte låta bli att
33776: också på språkforskarnas tes om att barnens två        undra i vilket syfte den här rapporten har skrivits.
33777: språk utvecklas bäst om det språk som är svagare       Dessutom undrar man varför språkbadsforskar-
33778:  i närmiljön får mera stöd och blir skolspråk.         na vid Vasa universitet inte tilläts läsa igenom
33779:     Utbildningsstyrelsens färska rapport om äm-        texten före den trycktes.
33780:  nesundervisning på främmande språk vid fin-              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
33781:  ländska sko1or (utgiven enbart på finska Vie-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
33782:  raskielisen opetuksen järjestäminen peruskou-         ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
33783:  lussa ja lukiossa, Anna-Kaisa Mustaparta ja           följande spörsmål:
33784:  Anneli Tella l/1999) ger direkt felaktiga uppgif-
33785:  ter om språkbad bl.a. i svenska. Svenska anses i                På vilket sätt har man tänkt använda
33786:  rapporten för övrigt vara ett "främmande                      Utbildningsstyrelsens rapport, och
33787:  språk", vilket är det första grundläggande felet                hur rättas de direkta felaktigheterna
33788:  rapporten gör. Ytter1igare anser rapporten att                som framkommer i rapporten?
33789: 
33790:       Helsingforsden 15 februari 1999
33791: 
33792:                                         Margareta Pietikäinen /sv
33793: 
33794: 
33795: 
33796: 
33797:  280043
33798: 2                                          KK 1710/1998 vp
33799: 
33800: Kirjallinen kysymys 1710                                                                     Suomennos
33801: 
33802: 
33803: 
33804: 
33805:                                    Margareta Pietikäinen /r: Vieraskielisen opetuksen järjestämistä
33806:                                       koskevasta Opetushallituksen raportista
33807: 
33808: 
33809:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33810:     Kielikylpytoiminta käynnistettiin Suomessa         taan, että" ongelmatonta ei ole sekään, että varsi-
33811: vuonna 1987. Kie1iky1vyn tavoitteena on toimiva        naista kielikylpyä meillä järjestetään ruotsissa,
33812: kaksikielisyys ja kohderyhmänä päivähoidossa           hallintokulttuurimme, sivistyneistömme ja suu-
33813: ja koulussa yksikielisistä kodeista tulevat lapset,    ressa määrin myös talouselämämme entisessä
33814: jotka kielikylvyn ansiosta saavat mahdollisuu-         valtakielessä". Opetushallitus esittää kielikylvyl-
33815: den toisen vieraan kielen omaksumiseen.                le suomalaista mallia. He eivät näytä tuntevan
33816:     Kaksikielisyyden etuja korostetaan yhä             meillä jo vuodesta 1987 käytössä ollutta menes-
33817: useammin. Tämä koskee maassamme varsinkin              tyksellistä suomalaista mallia. Raportti varoittaa
33818: kaksikielisiä perheitä, joissa kotikielenä on suo-     myös kielikylvyn vaaroista ja katsoo, että ihmi-
33819: mi ja ruotsi. Yli ns. kielirajan solmitut avioliitot   sellä ei voi olla kahta yhtä vahvaa kieltä. Rapor-
33820: johtivat maassamme 1960- ja 1970-luvuilla              tissa viitataan kahteen kanadalaiseen kielentut-
33821: useimmiten siihen, että perheestä tuli suomenkie-      kijaan, Swainiin ja Johnsoniin, jotka pitävät
33822: linen. Meillä on esimerkkejä siitä, että lastenlää-    "epätodennäköisenä, että voitaisiin kielikylvyn
33823: kärit ja neuvolahenkilökunta varoittivat tuolloin      avulla saavuttaa kaksikielisyys menettämättä sa-
33824: ajattelemattomasti vanhempia puhumasta kahta           malla jotakin". Meillä on kuitenkin monia päin-
33825: kieltä lastensa kanssa. Nykyisin tilanne on toi-       vastaisia esimerkkejä, täysin kaksikielisiä lapsia,
33826: nen. Kielentutkimus korostaa kaksikielisyyden          jotka eivät katso menettäneensä mitään, pikem-
33827: etuja. Kaksikieliset perheet saavat riittävästi tu-    minkin päinvastoin.
33828:  kea ja valistusta panostaakseen kahden kielen             Raportti antaa kummallisen kuvan kaksikieli-
33829: antamiseen lapsille. He luottavat myös kielentut-      syydestä Suomessa, eikä voikaan olla kysymättä,
33830:  kijoiden teesiin siitä, että lasten molemmat kielet   missä tarkoituksessa tämä raportti on kirjoitettu.
33831:  kehittyvät parhaiten, jos lähimiljöössä heikom-       Lisäksi ihmetyttää, miksi Vaasan yliopiston kie-
33832:  pana oleva kieli saa enemmän tukea ja siitä tulee     likylpytutkijoiden ei annettu lukea tekstiä ennen
33833:  koulukieli.                                           sen painamista.
33834:     Suomen kouluissa vieraalla kielellä annetta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33835:  vaa aineopetusta käsittelevä Opetushallituksen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33836:  tuore raportti Gulkaistu ainoastaan suomeksi:         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33837:  Vieraskielisen opetuksen järjestäminen perus-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33838:  koulussa ja lukiossa, Anna-Kaisa Mustaparta ja
33839:  Anneli Tella 1/1999) antaa suorastaan virheelli-                 Millä tavalla Opetushallituksen ra-
33840:  siä tietoja kielikylvystä mm. ruotsin kielessä.               porttia on tarkoitus käyttää, ja
33841:  Ruotsia pidetään raportissa muuten "vieraana                     miten raportissa esiintyvät suoranaiset
33842:  kielenä", mikä on raportin ensimmäinen perusta-               virheellisyydet korjataan?
33843:  vaa laatua oleva virhe. Lisäksi raportissa katso-
33844: 
33845:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1999
33846: 
33847:                                         Margareta Pietikäinen /r
33848:                                               KK 1710/1998 vp                                                3
33849: 
33850: 
33851: 
33852: 
33853:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
33854: 
33855:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            konaisuutta. Toinen kokonaisuus käsittää luvun
33856: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             1Ohjeet Oppilaalle vieraalla kielellä opettamises-
33857: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           ta ja se on katsottava opetussuunnitelman perus-
33858: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta            teisiin liittyväksi viranomaistasoiseksi ohjeelli-
33859: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            seksi osuudeksi.
33860: sen n:o 1710:                                                 Toisen kokonaisuuden muodostavat luvut II
33861:                                                           Vieraskielisen opetuksen arvioinnista ja III
33862:            Millä tavalla Opetushallituksen ra-            Suunnittelusta käytäntöön. Ne ovat asianomais-
33863:         porttia on tarkoitus käyttää, ja                  ten kirjoittajien laatimia artikkeleita, jotka sisäl-
33864:            miten raportissa esiintyvät suoranaiset        tävät jossain määrin kiistanaJaisiakio arvioita.
33865:         virheellisyydet korjataan?                            Julkaisun yhtenä tavoitteena on ollut tuoda
33866:                                                           esiin sellaisiakin näkökulmia, joista ei ole meillä
33867:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              keskusteltu, mutta joiden mukaan ottamista on
33868: vasti seuraavaa:                                          pidetty tärkeänä pohdittaessa vieraskielisen ope-
33869:                                                           tuksen monipuolista kehittämistä Suomen kou-
33870:     Valtioneuvosto on vahvistanut vuosille                lulaitoksessa.
33871: 1995-2000 koulutuksen ja korkeakouluissa                      Opetushallitus on lähettänyt julkaisuosa suo-
33872: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-           menkielisiin kuntiin. Opetushallituksen tarkoi-
33873: man. Kehittämissuunnitelman mukaan vieraalla              tuksena on lähettää vielä julkaisun ohjeeilinen
33874: kielellä annettavaa opetusta lisätään ja kannuste-        osuus ja ruotsinkielinen tiedote kuntiin, joissa on
33875: taan kielikylpy-tyyppistä toimintaa etenkin mo-           ruotsinkielistä koulutusta.
33876: lemmilla kotimaisilla kielillä. Opetusministeriö              Lisäksi Opetushallitus on ilmoittanut pitävän-
33877: toteaa kieltenopetuksen ja koulutuksen kansain-           sä luontevana mahdollisen uuden painoksen yh-
33878: välistymistä koskevassa strategiaohjelmassaan,            teydessä tarkistaa tekstin ajantasaisuuden sekä
33879: että vieraskielisen opetuksen laatuun ja opetta-          pohtivansa samalla, missä määrin virheellisiksi
33880: jien valmiuksiin opettaa vieraalla kielellä on kiin-      väitetyt kohdat ovat virheitä vai ainoastaan eri-
33881: nitettävä erityistä huomiota.                             laisista näkökulmista nousevia kriittisiä tulkin-
33882:     Opetushallitus on saanut opetusministeriöltä          toja. Opetushallitus on myös ilmoittanut tämän
33883: tehtäväksi valmistella vieraskielisen opetuksen           prosessin tuloksena tekevänsä tekstiin muutok-
33884: perusteet. Näiden perusteiden laatiminen muulla           sia tai lisäyksiä tarpeen mukaan.
33885:  kuin oppilaan äidinkielellä annettavaa opetusta              Opetusministeriö katsoo, että Opetushallitus
33886:  varten on kirjattu opetusministeriön ja Opetus-          vastaa toimivaltansa puitteissa opetussuunnitel-
33887:  hallituksen vuosien 1998 ja 1999 tulossopimuk-           man perusteista ja niiden pitämisestä ajan tasalla.
33888:  siin.                                                    Opetusministeriön käsityksen mukaan oppilaal-
33889:     Tehtävän sovittiin aikoinaan tarkoittavan             le vieraalla kielellä annettavaa opetusta sekä ko-
33890:  sekä vierailla kieliilä että kotimaisilla kielillä an-   timaisilla kielillä annettavaakielikylpy-ja muuta
33891:  nettavan opetuksen perusteita. Nimikkeillä vie-          näillä kielillä annettavaa opetusta tulee edelleen
33892:  raskielinen opetus ja oppilaalle vieraalla kielellä      kehittää ja opetuksen laatuun sekä opettajien
33893:  annettava opetus ei ole otettu kantaa kotimaisten        valmiuksiin tulee kiinnittää huomiota. Opetus-
33894:  kielten erityisasemaan kansallisina kielinä.             ministeriö pitää Opetushallituksen asiasta anta-
33895:     Opetushallituksen julkaisu (Kehittyvä koulu-          maa selvitystä riittävänä ja julkaisun kehittämis-
33896:  tus 1/1999) vieraskielisen opetuksen järjestämi-         suunnitelmia asianmukaisina.
33897:  sestä peruskoulussa ja lukiossa sisältää kaksi ko-
33898:       Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1999
33899: 
33900:                                                                    Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
33901: 4                                          KK 1710/1998 vp
33902: 
33903: 
33904: 
33905: 
33906:                                         Tili Riksdagens Talman
33907: 
33908:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          visningen på främmande språk och bör ses som
33909: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ett riktgivande avsnitt som hänför sig tili grun-
33910: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       derna för läroplanen.
33911: dagsman Margareta Pietikäinen undertecknade              Den andra helheten bildas av kapitlet II Ut-
33912: skriftliga spörsmål nr 1710:                          värdering av undervisning på främmande språk
33913:                                                       och kapitlet III Från planering tili det praktiska
33914:          På vilket sätt har man tänkt använda         arbetet. De består av artiklar av skribenterna i
33915:        Utbildningsstyrelsens rapport, och             fråga och innehåller i någon mån också kontro-
33916:          hur rättas de direkta felaktigheterna        versiella bedömningar.
33917:        som framkommer i rapporten?                       Ett syfte med publikatien är att föra fram
33918:                                                       också sådana synpunkter som inte har varit före-
33919:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mål för diskussion hos oss. Det har dock ansetts
33920: anföra följande:                                      viktigt att de tas med när man funderar på en
33921:                                                       mångsidig utveckling av undervisningen på
33922:    Statsrådet har fastställt en plan för utveckling   främmande språk inom skolväsendet i Finland.
33923: av utbildningen och av forskningen vid högsko-           Utbildningsstyrelsen har distribuerat publika-
33924: lorna för åren 1995-2000. Enligt utvecklings-         tionen till de finska kommunerna. Utbildnings-
33925: planen skall undervisning som ges på något främ-      styrelsen har för avsikt att också sända publika-
33926: mande språk utökas och verksamhet av typen            tionens riktgivande avsnitt med ett meddelande
33927: språkbad understödjas framför allt på de båda         på svenskatili de kommuner som har svensksprå-
33928: inhemska språken. Undervisningsministeriet            kig utbildning.
33929: konstaterar i sitt strategiprogram för språkun-          Vidare har Utbildningsstyrelsen meddelat att
33930: dervisningens och utbildningens internationali-       den finner det naturligt att i samband med en
33931: sering att särskild uppmärksamhet bör ägnas           eventuell ny upplaga uppdatera texten och samti-
33932: kvaliteten på den undervisning som meddelas på        digt ta ställning till i viiken mån de punkter som
33933: främmande språk och lärarnas förmåga att un-          påståtts innehålla felaktigheter verkligen är in-
33934: dervisa på främmande språk.                           korrekta eller endast kritiska tolkningar som be-
33935:    Utbildningsstyrelsen har av undervisningsmi-       ror på olika synvinklar. U tbildningsstyrelsen har
33936: nisteriet fått i uppdrag att bereda grunderna för     också meddelat att den som resultat av denna
33937: undervisningen på främmande språk. Samman-            process kommer att göra ändringar i texten eller
33938: ställande av dessa grunder för undervisning på        komplettera den om det behövs.
33939: något annan språk än elevens modersmål finns             Undervisningsministeriet anser att Utbild-
33940: inskrivet i resultatavtalen mellan undervisnings-     ningsstyrelsen inom ramen för sin behörighet
33941: ministeriet och Utbildningsstyrelsen för 1998 och     svarar för grunderna för läroplanen och för att de
33942: 1999.                                                 hålls a jour. Enligt undervisningsministeriets
33943:    Man kom i tiden överens om att detta uppdrag       uppfattning skall den undervisning som ges på
33944: innefattar grunderna för undervisningen på            främmande språk samt språkbadsundervisning
33945: främmande språk och på de inhemska språken.           som ges på de inhemska språken och annan un-
33946: Med benämningen undervisning på främmande             dervisning på dessa språk ytterligare utvecklas.
33947: språk har man inte tagit ställning till de inhemska      Vidare skall uppmärksamhet fåstas vid under-
33948: språkens särställning som nationalspråk.              visningens kvalitet och lärarnas kompetens. Un-
33949:    Utbildningsstyrelsens publikatien (Kehittyvä       dervisningsministeriet anser att den utredning
33950: koulutus 111999) om hur undervisningen på             som Utbildningsstyrelsen lämnat i ärendet är till-
33951: främmande språk skall ordnas i grundskolan och        räcklig och planerna på att utveckla publikatio-
33952: i gymnasiet innehåller två helheter. Den ena hel-     nen adekvata.
33953: heten omfattar kapitlet 1 Anvisningar för under-
33954: 
33955:      Helsingforsden 16 mars 1999
33956: 
33957:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
33958:                                            KK 1711/1998 vp
33959: 
33960: Kirjallinen kysymys 1711
33961: 
33962: 
33963: 
33964: 
33965:                                    Esa Lahtela /sd: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työttö-
33966:                                        myysturvalain kehittämiseksi asetettujen tavoitteiden toteutta-
33967:                                        misesta
33968: 
33969: 
33970:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33971: 
33972:    Työttömyysturvan työssäoloehdon 16 viikon          kintaiselle työmarkkinatuelle, voi käydä, että
33973: kertyminen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk-        perhe joutuu elämään yhden hengen palkalla.
33974: sen osalta päättyi vuoden 1998 lopussa, vaikka        Pahimmilla työttömyysalueilla, joilla yksinker-
33975: eduskunnassa oli lakialoite, jossa on yli sadan       taisesti ei vain työtä ole ollut riittävästi tarjolla,
33976: kansanedustajan nimet. Ilmiselvästi suurin osa        työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on estänyt
33977: kansanedustajista olisi halunnut jatkaa lain voi-     syrjäytymistä ja tarjonnut samalla mahdollisuu-
33978: massaoloa. Asiassa kävi niin kuin kävi,joidenkin      den säilyä ansiosidonnaisen päivärahan piirissä.
33979: "pelaajien ja taktikoiden" temppujen johdosta         Siinä asiassa ei mielestäni ole mitään pahaa, mut-
33980: lain jatkon osalta aikataulullisesti asia jäi ennen   ta jotenkin sairaalloisesti joillakin tahoilla tun-
33981: joulua 1998 hoitamatta. Asian kolmannessa kä-         tuu olevan menossa hanke koko työttömyystur-
33982: sittelyssä hyväksyttiin kuitenkin ponsi, jolla hal-   van alasajamisesta.
33983: litus velvoitettiin ryhtymään riittäviin toimiin,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33984: joilla työvoimapoliittinen ammatillinen aikuis-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33985: koulutus turvataan. Ponsi ei sulkenut pois sitä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33986:  kään mahdollisuutta, että työssäoloehdon kerty-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33987:  mistä koulutuksen ajalta voitaisiin jatkaakin,
33988:  mikäli tarvetta ilmenee.                                        Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt
33989:     Eduskunnan ponsi oli sen verran velvoittava               joulukuussa 1998 eduskunnan ponnen
33990: ja kyse on kuitenkin työttömien osalta niin tär-              johdosta, jolla Hallitus velvoitettiin ryh-
33991:  keästä asiasta, ettei asiaa tule hallituksenkaan             tymään nopeisiin toimiin koulutusaktii-
33992:  unohtaa. Pahin ongelma työttömyyden pitkit-                  visuuden säilyttämiseksi siitä syystä, ettei
33993:  tyessä ovat taloudelliset vaikeudet, ansiosidon-             työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ker-
33994:  naisella päivärahalla asiat on monessa perheessä             rytä enää työssäoloehtoa vuodenvaih-
33995:  vielä voitu jotenkin hoitaa. Kun pudotaan työ-               teen jälkeen?
33996:  markkinatuelle ja myöhemmin vielä tarvehar-
33997: 
33998:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1999
33999: 
34000:                                             Esa Lahtela /sd
34001: 
34002: 
34003: 
34004: 
34005:  280043
34006: 2                                           KK 1711/1998 vp
34007: 
34008: 
34009: 
34010: 
34011:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34012: 
34013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         enintään 16 viikon ajalta, vaativat käytännössä
34014: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          useimmin sovellettavaksi erittäin pitkään työttö-
34015: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mänä olleet henkilöt. Enemmistö koulutusta
34016: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        työssäoloehtoon lukeneista oli ollut työttömänä
34017: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           vähintään 400 maksupäivää, eli yli 80 viikkoa.
34018: 1711:                                                     Sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön
34019:                                                        ja opetusministeriön välillä on käyty neuvotte-
34020:            Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt          luja toimenpiteistä, joilla lausumassa oleva tavoi-
34021:         joulukuussa 1998 eduskunnan ponnen             te pysyvien työllistymismahdollisuuksien paran-
34022:         johdosta, jolla Hallitus velvoitettiin ryh-    tamisesta voitaisiin toteuttaa juuri mainitun
34023:         tymään nopeisiin toimiin koulutusaktii-        työttömien ryhmän kohdalla. Neuvotteluissa on
34024:         visuuden säilyttämiseksi siitä syystä, ettei   mahdollisena vaihtoehtona ollut esillä koulutuk-
34025:         työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ker-        sen ja tuetun työntekomahdollisuuden yhdistä-
34026:         rytä enää työssäoloehtoa vuodenvaih-           minen. Se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi muut-
34027:         teen jälkeen?                                  tamalla työmarkkinatuesta annettua lakia siten,
34028:                                                        että poikkeuksellisen pitkään työttömänä olleen
34029:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           osallistuttua koulutukseen hänet voitaisiin työl-
34030: vasti seuraavaa:                                       listää heti koulutuksen jälkeen yhdistelmätuella,
34031:                                                        vaikkei ansioon suhteutetun työttömyyspäivära-
34032:    Eduskunnan lausumassa keskeiseksi tavoit-           han enimmäisaika olisikaan täyttynyt. Lisäksi
34033: teeksi on asetettu, että työvoimapoliittinen ai-       työministeriössä on erikseen selvitetty mahdolli-
34034: kuiskoulutus mahdollisimman hyvin palvelisi            suuksia parantaa näiden henkilöiden työllisty-
34035: koulutettavien työllistymistä ja että halukkuus        mismahdollisuuksia yhdistämällä työllisyysase-
34036: hakeutua kyseiseen koulutukseen ei vähene.             tuksen 33 §:n mukaisesti työvoimapoliittista ai-
34037: Työttömyysturvalain määräaikaista säännöstä,           kuiskoulutusta ja tukityötä säännöksen tarkoit-
34038: jonka mukaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulu-          tamaksi palvelukokonaisuudeksi.
34039: tukseen osallistuminen rinnastettiin työssäoloon
34040:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1999
34041: 
34042:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
34043:                                             KK 1711/1998 vp                                                 3
34044: 
34045: 
34046: 
34047: 
34048:                                          Tili Riksdagens Talman
34049: 
34050:   1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen            med tid i arbete. Majoriteten av dem som räkna-
34051: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              de in utbildning i arbetsvillkoret hade varit ar-
34052: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          betslösa minst 400 utbetalningsdagar, dvs. i mer
34053: dagsman Esa Lahtela undertecknade skriftliga             än 80 veckor.
34054: spörsmål nr 1711:                                           Social- och hälsovårdsministeriet, arbetsmi-
34055:                                                          nisteriet och undervisningsministeriet har för-
34056:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit         handlat om åtgärder genom vilka man kunde
34057:        i december 1998 med anledning av riksda-          uppnå uttalandets målsättning att förbättra möj-
34058:        gens kläm, i viiken Regeringen förplikta-         ligheterna tili fast sysselsättning för den åsyftade
34059:        des att vidta snabba åtgärder för att upp-        gruppen arbetslösa. Som ett alternativ har man
34060:        rätthålla utbildningsbenägenheten tili            under förhandlingarna tagit upp en sammanslag-
34061:        följd av att arbetskraftspolitisk vuxenut-        ning av utbildning och arbete som ordnas med
34062:        bildning inte längre räknas in i arbetsvill-      sysselsättningsstöd. Detta kunde genomföras tili
34063:        koret efter årsskiftet?                           exempel genom en ändring av lagen om arbets-
34064:                                                          marknadsstöd på så sätt att en person som varit
34065:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            arbetslös exceptionellt länge och som deltagit i
34066: anföra följande:                                         utbildning kunde sysselsättas med hjälp av ett
34067:                                                          sammansatt stöd genast efter att han eller hon
34068:    Det centrala målet i riksdagens uttalande är          deltagit i utbildningen, även om maximitiden för
34069: att den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen          inkomstrelaterad arbetslöshetsdagpenning inte
34070: på bästa möjliga sätt skall hjälpa kursdeltagarna        har gått tili ända. Därtill har man på arbetsminis-
34071: att få arbete och att benägenheten att söka sig tili     teriet särskilt utrett förutsättningarna att förbätt-
34072: utbildning av detta slag inte skall minska. 1 prak-      ra möjligheterna för dessa personer att få arbete
34073: tiken var det oftast personer som varit arbets1ösa       genom att i enlighet med 33 § sysselsättningsför-
34074: mycket länge som krävde att man skulle tillämpa          ordningen sammanslå arbetskraftspolitisk vux-
34075: den tidsbegränsade bestämmelsen i lagen om ut-           enutbildning och arbete som ordnas med syssel-
34076: komstskydd för arbetslösa, enligt viiken delta-          sättningsstöd till en servicehelhet av det slag som
34077: gande i arbetskraftspolitisk vuxenutbildning un-         avses i bestämmelsen.
34078: der en tid av högst 16 veckor kunde jämställas
34079: 
34080:      Helsingforsden 10 mars 1999
34081: 
34082:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
34083:                                              KK 1712/1998 vp
34084: 
34085: Kirjallinen kysymys 1712
34086: 
34087: 
34088: 
34089: 
34090:                                      Esa Lahtela /sd ym.: Tielaitoksen tuotannon kilpailuttamisesta
34091: 
34092: 
34093: 
34094:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
34095: 
34096:     Kirjalliseen kysymykseen 1538/1998 vp anta-          ten tietojen lisäksi myös asiakkaiden kokemukset
34097: massaan vastauksessa ministeri Kimmo Sasi on             ja ennen kaikkea toiminnalliset ja taloudelliset
34098: jättänyt huomioon ottamatta, mitä eduskunta              vertailut siitä, mitä on tapahtunut. Muuten ana-
34099: lausui vuoden 1999 budjettilinjauksissa Tielai-          lysointijää liian kapea-alaiseksi eikä käsityksem-
34100: toksen kilpailuttamisenjatkamisesta. Eduskunta           me mukaan täytä sitä vaadetta, mitä eduskunta
34101: edellytti, että ennen kuin alihankintoina suoritet-      kokonaiskannattavuudella tarkoitti.
34102: tuja ns. pilottiprojekteja ryhdytään laajenta-              Liikenneministeri jätti vastaamatta kysymyk-
34103: maan, tulee nykyiset projektit huolella analysoi-        seen, miksi eduskunnan tahtoa ei noudatettu. Jos
34104: da kokonaiskannattavuuden selvittämiseksi.               eduskunnan näkemykset strategisissa linjauksis-
34105:     Nyt kuitenkin ministeri Sasi vastauksessaan          sa muuttuvat, se näkyy budjetin ohjeina ja käsi-
34106:  toteaa Tielaitoksen analysoineen pilottihankkei-        tyksinä, jotka on otettava huomioon myös lii-
34107: den tulokset, ja siltä pohjalta Tielaitos on alusta-     kenneministeriössä.
34108:  vasti esittänyt yhdeksän uuden hoitourakan kil-            Onko ministeriössä ja ministerillä ote hallin-
34109:  pailuttamista kokeiluna tänä vuona. Tämä mää-           nassa, vai onko ministerin vastaus virkamiesten
34110:  rä lienee viimeisten tietojen mukaan vähennetty         tavoitehakuisuutta heidän omaksumaosa yksi-
34111:  viiteen.                                                tyistämisvimman toteuttamisessa?
34112:      Pyydämme liikenneministeriötä perustele-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34113:  maan tarkemmin analysointiosa pilottihankkei-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34114:  den tuloksista kokonaiskannattavuuden selvittä-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34115:  miseksi. Viisi tienhoidon kolmivuotista alue-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34116:  urakkaa avattiin kokeilumielessä 1.1 0.1998. Tie-
34117:  tääkseni niistä ei ole olemassa vielä taloudellisia               Mitä tavoin liikenneministeriö/minis-
34118:  tai toiminnallisia raportteja.                                 teri aikoo nopeasti ryhtyä toimiin, joilla
34119:      Liikenneministeriön/ministerin vastaus kier-               Tielaitoksen hoidon kilpailuttamisen uu-
34120:  tää sen, että eduskunnan tahdonilmaisu budjetis-               det pilottihankkeet vedetään "jäihin" ja
34121:  sa vuodelle 1999 muuttui ja poikkesi edellisen                 asiassa toimitaan eduskunnan vuoden
34122:   vuoden liberaalimmasta suhtautumisesta tien-                  1999 talousarvion käsittelyn yhteydessä
34123:   hoidon alueurakkakokeiluihin. Jos jotakin asiaa               hyväksytyn kannan mukaan?
34124:   pilottina kokeillaan, on siitä saatava hallinnollis-
34125: 
34126:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1999
34127: 
34128:                        Esa Lahtela /sd                            Tuija Pohjola /sd
34129: 
34130: 
34131: 
34132: 
34133:  280043
34134: 2                                           KK 1712/1998 vp
34135: 
34136: 
34137: 
34138: 
34139:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34140: 
34141:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Viime vuonna kilpailutetuista viidestä hoidon
34142: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pilottihankkeesta Tielaitoksen tuotanto voitti
34143: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        neljä.
34144: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-            Kilpailuttamisesta on saatu myönteisiä koke-
34145: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           muksia. Käynnissä olevat hoidon pilottikohteet
34146: n:o 1712:                                              on analysoitu ja niistä sekä muista kilpailutetuis-
34147:                                                        ta kohteista on laadittu viime vuoden lopun tilan-
34148:           Millä tavoin liikenneministeriö/minis-       netta vastaava yhteenvetoraportti. Tienkäyttä-
34149:        teri aikoo nopeasti ryhtyä toimiin, joilla      jien palautteissa kilpailutetuissa hoidon kohteis-
34150:        Tielaitoksen hoidon kilpailuttamisen uu-        sa ei ole tullut esille mitään poikkeavaa.
34151:        det pilottihankkeet vedetään "jäihin" ja            Kilpailutettujen hoidon pilottikohteiden kan-
34152:        asiassa toimitaan eduskunnan vuoden             nattavuus on kiistaton. Tärkeimmät kokemukset
34153:        1999 talousarvion käsittelyn yhteydessä         taloudellisuudesta saadaan yleensä jo tarjous-
34154:        hyväksytyn kannan mukaan?                       pyyntöjen valmistelussa, tarjousten vertailussa
34155:                                                        sekä hinta- että laatutekijöiden suhteen. Kilpai-
34156:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lutetussa hoitourakassa urakan hinta ja laatu-
34157: vasti seuraavaa:                                       vaatimukset ratkaistaan urakkasopimuksella
34158:                                                        kolmeksi vuodeksi. Viime vuonna kilpailutettu-
34159:    Vuoden 1999 talousarvion käsittelyssä edus-         jen kohteiden hinta oli noin 20 % normaalitasoa
34160: kunta lausui yleisten teiden tienpitoon liittyen       alhaisempi. Tällä on yleisten teiden hoidossa ai-
34161: mm., että "käytännön tienpito tulisi ensisijaisesti    van olennaista taloudellista merkitystä kireän
34162: hoitaa omana työnä. Ennen kuin alihankintoina          rahoituksen aikana. Kustannussäästöjen vastus-
34163: suoritettavia ns. pilottiprojekteja ryhdytään laa-     taminen tarkoittaa tiestön rappeutumisen tuke-
34164: jentamaan, tulee nykyiset projektit huolellisesti      mista.
34165: analysoida kokonaiskannattavuuden selvittämi-              Tielaitoksen tiehallinto seuraa tilaajana laa-
34166: seksi".                                                dun toteutumista sekä kilpailutetuissa että muis-
34167:    Liikenneministeriö on asettanut Tielaitoksen        sa hoidon alueurakkakohteissa. Jokaisessa koh-
34168: tiehallinnolle vuoden 1999 tavoitteeksi mm. lisä-      teessa pidetään päiväkirjaa tehdyistä toimenpi-
34169: tä "hallitusti kilpailuttamista pilottiprojektein,     teistä ja kirjataan ylös laatuvaatimuksiin liittyvät
34170: joihin Tielaitoksen tuotanto voi osallistua ja jois-    poikkeamat. Pilottikohteissa ei ole ilmennyt mi-
34171: sa aikaisempien pilottiprojektien kokemukset           tään poikkeavuutta normaalista.
34172: otetaan huomioon". Hoidon osalta tämä tarkoit-             Edellä sanotun perusteella on väärin olettaa,
34173: taa eduskunnan lausuma huomioon ottaen viittä          että johtopäätöksiä kokonaiskannattavuudesta
34174: uutta alueurakkaa. Viime vuoden pilottikohteet         voidaan tehdä vasta koko hoitourakan loppumi-
34175: huomioon ottaen hoidon pilottiprojekteja tulee          sen jälkeen.
34176: yksi kuhunkin tiepiiriin lukuun ottamatta Vaa-             Liikenneministeriö katsoo toimineensa edus-
34177: san tiepiiriä, johon niitä tulee kaksi. Yhteensä       kunnan vuoden 1999 talousarvion käsittelyn yh-
34178: nämä kymmenen pilottikohdetta kattavat noin             teydessä hyväksytyn kannan mukaisesti, eikä sen
34179: 7% yleisten teiden verkostosta.                         vuoksi näe syytä keskeyttää Tielaitoksen uusien
34180:                                                         hoidon pilottihankkeiden valmistelua.
34181: 
34182:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1999
34183: 
34184:                                                                         Liikenneministeri Kimmo Sasi
34185:                                            KK 1712/1998 vp                                             3
34186: 
34187: 
34188: 
34189: 
34190:                                         Tili Riksdagens Talman
34191: 
34192:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Erfarenheterna av konkurrensutsättning har
34193: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           varit positiva. De pilotobjekt som pågår inom
34194: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       driften har analyserats och en sammanfattande
34195: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade skrift-       rapport om dem samt övriga objekt som varit
34196: liga spörsmål nr 1712:                                föremål för konkurrensutsättning har utarbetats.
34197:                                                       Rapporten gäller situationen vid slutet av fjol-
34198:           På vilket sätt ämnar trafikministeriet/     året. Av den respons som vägtrafikanterna gett
34199:        ministern snabbt vidta åtgärder så att de      gällande de objekt som varit föremål för konkur-
34200:        nya pi1otprojekt som följde av konkur-         rensutsättning har det inte framkommit något
34201:        rensutsättningen av Vägverkets drift           avvikande.
34202:        läggs på "is" och så att förfaringssättet i       Lönsamheten hos de pilotobjekt inom driften
34203:        ärendet överensstämmer med den stånd-          som varit föremål för konkurrensutsättning är
34204:        punkt som riksdagen godkände vid be-           obestridlig. De viktigaste uppgifterna om den
34205:        handlingen av budgeten för 1999?               ekonomiska sidan framkommer i allmänhet re-
34206:                                                       dan vid beredningen av anbudsbegäran, jämfö-
34207:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         relsen av anbuden samt vid beaktande av förhål-
34208: anföra följande:                                      landet mellan pris och kvalitet. När det gäller en
34209:                                                       konkurrensutsatt driftsentreprenad fastslås en-
34210:    Vid behandlingen av budgeten för 1999 Uttala-      treprenadpriset och kvalitetskraven i ett entre-
34211: de riksdagen i fråga om väghållningen av allmän-      prenadavtal för tre år. 1 fjollåg priset i fråga om
34212: na vägar bl.a. att "den praktiska väghållningen i     de konkurrensutsatta objekten ca 20% under den
34213: första hand skall skötas med egna tjänster. Innan     normala nivån. 1 en tid då finansieringen åtstra-
34214: någon utvidgning av så kallade pilotprojekt, ut-      mas är detta av väsentlig ekonomisk betydelse för
34215: förda med tjänster som köpts från underleveran-       driften av de allmänna vägarna. Att motsätta sig
34216: törer företas, bör de nuvarande projekten analy-      kostnadsinbesparingarna vore detsamma som
34217: seras omsorgsfullt och deras totala lönsamhet         att låta vägnätet förfalla.
34218: utredas".                                                1 egenskap av beställare iakttar Vägverkets
34219:    F ör 1999 har trafikministeriet satt som mål för   vägförvaltning hur kvalitetskraven uppfylls både
34220: Vägverkets vägförvaltning att bl.a. kontrollerat      när det gäller objekt som är föremål för konkur-
34221: "utöka konkurrensutsättningen genom sådana            rensutsättning och andra objekt där driften ut-
34222: pilotprojekt i vilka Vägverkets produktion kan        förs genom områdesentreprenad. För varje ob-
34223: delta och i vilka erfarenheterna från tidigare pi-    jekt förs dagbok över utförda åtgärder och an-
34224: lotprojekt beaktas". För driftens del innebär det-    tecknas avvikelser från kvalitetskraven. Inom pi-
34225: ta, med beaktande av riksdagens uttalande, fem        lotobjekten har det inte framkommit något om
34226: nya områdesentreprenader. Då fjolårets pilotob-       avviker från det normala.
34227: jekt beaktas kommer varje vägdistrikt att ha ett         Med stöd av det ovan anförda kan man påstå
34228: pilotprojekt inom driften med undantag för Vasa       att det är fel att anta att slutledningar om den
34229: vägdistrikt som kommer att ha två. Dessa tio          totala lönsamheten kan dras först efter att en
34230: pilotobjekt täcker sammanlagt ca 7 % av det           driftsentreprenad har slutförts.
34231: allmänna vägnätet.                                       Trafikministeriet anser att det har handlat i
34232:     Av de fem pilotprojekt inom driften som i fjol    enlighet med den ståndpunkt som riksdagen god-
34233:  konkurrensutsattes fick Vägverkets produktion        kände vid behandlingen av budgeten för 1999
34234:  fyra.                                                och ser därför ingen orsak att avbryta beredning-
34235:                                                       en av Vägverkets nya pilotprojekt inom driften.
34236: 
34237:      Helsingfors den 5 mars 1999
34238: 
34239:                                                                          Trafikminister Kimmo Sasi
34240: 1
34241: 
34242: 1
34243: 
34244: 1
34245: 
34246:     1
34247: 
34248:     1
34249: 
34250:     1
34251: 
34252:         1
34253: 
34254:         1
34255: 
34256:         1
34257: 
34258:             1
34259: 
34260:             1
34261: 
34262:             1
34263: 
34264:                 1
34265:                                              KK 1713/1998 vp
34266: 
34267: Skriftligt spörsmål 1713
34268: 
34269: 
34270: 
34271: 
34272:                                     Henrik Lax /sv: Tryggande av optikerutbildningen på svenska
34273: 
34274: 
34275: 
34276:                                           Tili Riksdagens Talman
34277: 
34278:    1 Finland ges optikerutbildning (optometri)          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
34279: enbart på finska. Utbildningen är mycket popu-          följande spörsmål:
34280: lär och det är svårt att få utbildningsplats. Urva-
34281: let tili utbildningen sker i två steg. Tili inträdes-             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
34282: förhör kaUas fem gånger fler sökande än det finns              ta för att servicen på svenska inom opti-
34283: utbildningsplatser. Det här har lett tili att svensk-          kerbranschen tryggas, och
34284: språkiga är underrepresenterade på utbildnings-                   kunde inträdeskraven ändras så att
34285: linjen. Det är oroväckande om avsaknaden av                    man tili inträdesförhören kallade ett visst
34286: utbildning på svenska i förening med inträdes-                 antal svenskspråkiga, så att avgörandet
34287: kraven leder tili bristande utbud på optikertjäns-             om fördelningen av studieplatserna gjor-
34288: ter på svenska. Det vore skäligt att åtminstene                des i inträdesförhörsskedet och de
34289: låta ett visst antal svenskspråkiga deltai inträdes-           svenskspråkigas chanser att få en repre-
34290: förhören och inte gallra bort dem på förhand.                  sentativ del av utbildningsplatserna inte
34291:     Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den             grusades redan i kallelseskedet?
34292: ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
34293: 
34294:      Helsingfors den 16 februari 1999
34295: 
34296:                                               Henrik Lax /sv
34297: 
34298: 
34299: 
34300: 
34301:  280043
34302: 2                                          KK 1713/1998 vp
34303: 
34304: Kirjallinen kysymys 1713                                                                     Suomennos
34305: 
34306: 
34307: 
34308: 
34309:                                    Henrik Lax /r: Ruotsinkielisen optikkokoulutuksen turvaamisesta
34310: 
34311: 
34312: 
34313:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34314: 
34315:    Suomessa optikkokoulutusta (optometria)            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34316: annetaan ainoastaan suomen kielellä. Koulutus         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34317: on hyvin suosittua ja koulutuspaikan saaminen
34318: vaikeaa. Valinta koulutukseen tapahtuu kahdes-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34319: sa vaiheessa. Pääsykokeisiin kutsutaan viisi ker-            ryhtyä ruotsinkielisten palvelujen turvaa-
34320: taa enemmän hakijoita kuin koulutuspaikkoja                  miseksi optikkoalalla, ja
34321: on tarjolla. Tämä on johtanut ruotsinkielisten                   voitaisiinko pääsyvaatimuksia muut-
34322: aliedustukseen koulutuslinjalla. On huolestutta-             taa siten, että pääsykokeisiin kutsuttai-
34323: vaa, jos ruotsinkielisen koulutuksen puuttumi-               siin tietty määrä ruotsinkielisiä siten, että
34324: nen yhdessä pääsyvaatimusten kanssa johtaa                   ratkaisu koulutuspaikkojenjaosta tehtäi-
34325: puutteellisiin optikkopalveluihin ruotsin kielellä.          siin pääsykoevaiheessa ja että ruotsinkie-
34326: Olisi aiheellista antaa ainakin tietyn määrän                listen mahdollisuuksia edustavan osuu-
34327: ruotsinkielisiä osallistua pääsykokeisiin eikä               den saamiseen koulutuspaikoista ei ro-
34328: karsia heitä pois etukäteen.                                 mutettaisi jo kokeisiin kutsumisvaihees-
34329:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           sa?
34330: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
34331: 
34332:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1999
34333: 
34334:                                              Henrik Lax /r
34335:                                              KK 1713/1998 vp                                            3
34336: 
34337: 
34338: 
34339: 
34340:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34341: 
34342:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sen mukaan myös tältä pohjalta toteutetussa va-
34343: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           linnassa ruotsinkielisiä opiskelijoita on valittu,
34344: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         viime vuoden valinnassa tosin vain yksi elokuus-
34345: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik             sa alkaneeseen 18 opiskelijan aloitusryhmään.
34346: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Ammattikorkeakoulu korostaa myös, että optik-
34347:  1713:                                                  ko- ja optometristikoulutukseen kuuluva har-
34348:                                                         joittelu toteutetaan koko maassa, myös kaksikie-
34349:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          lisillä alueilla, sekä niin ikään Ahvenanmaalla ja
34350:        ryhtyä ruotsinkielisten palvelujen turvaa-       Ruotsissa, joten koulutuksen saaneilla on edelly-
34351:        miseksi optikkoalalla, ja                        tyksiä myös ruotsinkielisen väestönosan palve-
34352:           voitaisiinko pääsyvaatimuksia muut-           luun sen äidinkielellä. Niin ikään ammattikor-
34353:        taa niin, että pääsykokeisiin kutsuttaisiin      keakoulu tuo esille, että koko ala on vahvasti
34354:        tietty määrä ruotsinkielisiä siten, että rat-    kansainvälistynyt ja erityisesti pohjoismaalaistu-
34355:        kaisu koulutuspaikkojen jaosta tehtäisiin        nut.
34356:        pääsykoevaiheessa ja että ruotsinkielis-             Ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain
34357:        ten mahdollisuuksia edustavan osuuden            (255/1995) 15 §:n 1 momentin mukaan ammatti-
34358:        saamiseen koulutuspaikoista ei romutet-          korkeakoulun opiskelijavalinnan perusteista ja
34359:        taisi jo kokeisiin kutsumisvaiheessa?            valintakokeen järjestämisestä päättää ammatti-
34360:                                                         korkeakoulu. Hakijoihin on säännöksen mu-
34361:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kaan sovellettava yhdenvertaisia valintaperustei-
34362: vasti seuraavaa: ·                                      ta. Laissa ei ole, kuten uudessa yliopistolaissa
34363:                                                         (64511997), säädetty mahdollisuutta rajoitetusti
34364:     Optikko-, nyttemmin optometristikoulutusta          poiketa valintaperusteiden yhdenmukaisuudesta
34365: järjestetään optometrian koulutusohjelmissa             jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaami-
34366: kahdessa suomenkielisessä ammattikorkeakou-             seksi. Näin ollen kiintiöjärjestelmän soveltami-
34367: lussa, nimittäin Helsingin väliaikaisessa ammat-        nen puheena olevassa asiassa näyttää olevan nyt
34368: tikorkeakoulussa ja Oulun seudun ammattikor-            voimassa olevien säännösten pohjalta mahdo-
34369: keakoulussa. Molemmissa sisäänotettavien                tonta.
34370: uusien opiskelijoiden määrä on varsin pieni, min-           Mikäli ruotsinkielisten hakijoiden opiskeli-
34371: kä lisäksi Oulun seudun ammattikorkeakoulu ei           jaksi pääsyä ei voida turvata nykyisin järjeste-
34372: ota uusia opiskelijoita joka vuosi.                     lyin, voidaan harkita myös optometrian koulu-
34373:     Helsingin väliaikaisen ammattikorkeakoulun          tuksen järjestämistä yhteistyössä Arcada-Ny-
34374: pohjana oleva entinen Helsingin IV terveyden-           lands svenska yrkeshögskola -nimisen ammatti-
34375: huolto-oppilaitos on huolehtinut myös silloisen         korkeakoulun ja Helsingin ammattikorkea-
34376: opistoasteen optikkokoulutuksen järjestämises-          koulun kanssa. Opiskelijat otettaisiin esimerkiksi
34377:  tä ruotsinkielisille opiskelijoille. Käytäntänä on      vuorovuosin Arcadan opiskelijoiksi ja Arcada
34378: aikaisemmin pääsääntöisesti ollut kiintiöjärjes-        huolehtisi yleisopintojen ja yleisten terveyden-
34379:  telmä, jossa ruotsinkielisille hakijoille on varattu   huollon opintojen järjestämisestä ja Helsingin
34380:  10% aloituspaikoista. Myös erillinen ruotsinkie-       ammattikorkeakoulu taas varsinaisista optomet-
34381:  linen aloitusryhmä on kerran toteutettu. Ensin          rian ammattiopinnoista.
34382:  mainitussa tapauksessa opetus on järjestetty yk-           Opetusministeriön on tarkoitus selvittää kysy-
34383:  sinomaan ja jälkimmäisessäkin pääosin suomen            mystä ja neuvotella asiasta edellä mainittujen
34384:  kielellä.                                              ammattikorkeakoulujen kanssa kuluvan vuoden
34385:     Helsingin väliaikaisessa ammattikorkeakou-           maalis-huhtikuussa käytävissä tavoite- ja tulos-
34386:  lussa varsinaista kiintiöjärjestelmää ei ole toteu-     sopimusneuvotteluissa koskien vuoden 2000 toi-
34387:  tettu. Ammattikorkeakoulun antaman selvityk-            mintaa.
34388: 
34389:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
34390: 
34391:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
34392: 4                                         KK 1713/1998 vp
34393: 
34394: 
34395: 
34396: 
34397:                                        Tili Riksdagens Talman
34398: 
34399:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ligt en utredning av yrkeshögsko1an har svensk-
34400: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          språkiga studerande antagits också utan kvotsy-
34401: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      stem, vid antagningen senaste år visserligen en-
34402: dagsman Henrik Lax undertecknade skrift1iga          dast en tili den nybörjargrupp på 18 studerande
34403: spörsmå1 nr 1713:                                    som startade i augusti. Y rkeshögskolan vill också
34404:                                                      framhålla att den praktik som ingår i optiker- och
34405:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       optometristutbildningen äger rum i hela landet,
34406:        ta för att servicen på svenska inom opti-     också i tvåspråkiga områden, och dessutom på
34407:        kerbranschen tryggas, och                     Åland och i Sverige, vilket innebär att de som
34408:           kunde inträdeskraven ändras så att         genomgått utbildningen har förutsättningar att
34409:        man till inträdesförhören kallade ett visst   betjäna också den svenskspråkiga befolkningen
34410:        antal svenskspråkiga, så att avgörandet       på svenska. Yrkeshögskolan vill också betona att
34411:        om fördelningen av studieplatserna gjor-      hela branschen fått en mycket internationell och
34412:        des i inträdesförhörsskedet och de            i synnerhet nordisk inriktning.
34413:        svenskspråkigas chanser att få en repre-           Enligt 15 § 1 mom. i lagen om yrkeshögsko1e-
34414:        sentativ del av utbildningsplatserna inte     studier (255/1995) beslutar yrkeshögskolan om
34415:        grusades redan i kallelseskedet?              grunderna för intagningen av studerande och om
34416:                                                      ordnande av urvalsprov. På sökandena skall en-
34417:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ligt bestämme1sen tillämpas likvärdiga urva1s-
34418: anföra följande:                                     principer. 1 lagen bestäms inte, såsom i den nya
34419:                                                      universitetslagen (645/1997), om möjligheten att i
34420:    Optikerutbildning, numera optometristut-          begränsad utsträckning göra avvikelse från de
34421: bildning, ordnas i utbildningsprogram för opto-      likvärdiga antagningsgrunderna för att utbild-
34422: metri vid två finskspråkiga yrkeshögskolor i Hel-    ningsbehovet hos någon språkgrupp skall kunna
34423: singfors och Uleåborg, dvs. Helsingin väliaikai-      tillgodoses. Att tillämpa ett kvotsystem i det ak-
34424: nen ammattikorkeakoulu och Oulun seudun               tuella fallet förefaller således inte möjligt utgåen-
34425: ammattikorkeakoulu. Vid bägge yrkeshögsko-           de från gällande bestämmelser.
34426: lorna är antalet studerande som antas rätt litet.         Om svenskspråkiga sökandes tillträde tili ut-
34427: Dessutom tar yrkeshögskolan i Uleåborg inte in        bildningen inte kan tryggas med nuvarande ar-
34428: nya studerande varje år.                              rangemang kan man också överväga att ordna
34429:    Den läroanstalt som utgör grund för Helsing-       utbildningen i optometri i samarbete med Arca-
34430: fors temporära yrkeshögskola, dvs. f.d. Helsin-       da-Nylands svenska yrkeshögskola och Helsing-
34431: gin IV terveydenhuolto-oppilaitos, har sörjt ock-     fors yrkeshögskola. Studerande kunde antas tili
34432: så för den tidigare optikerutbildningen på insti-     Arcada t.ex. vartannat år och Arcada kunde sör-
34433: tutnivå för svenskspråkiga studerande. Praxis        ja för de allmänna studierna och de allmänna
34434: har tidigare i regel varit ett kvotsystem, där 10%    studierna i hälso- och sjukvård medan Helsing-
34435: av nybörjarplatserna har reserverats för svensk-      fors yrkeshögskola skulle stå för de egentliga
34436: språkiga sökande. En särskild svenskspråkig ny-       yrkesstudierna i optometri.
34437: börjargrupp har också ordnats en gång. 1 det              Undervisningsministeriet har för avsikt att ut-
34438: förstnämnda fallet har undervisningen ordnats         reda frågan och föra förhandlingar med nämnda
34439: helt på finska och i det senare fallet huvudsakli-    yrkeshögskolor vid de mål- och resultatdiskus-
34440: gen på finska.                                        sioner som förs i mars-april i år inför verksamhe-
34441:    Vid Helsingfors temporära yrkeshögskola har        ten år 2000.
34442: man inte använt något egentligt kvotsystem. En-
34443: 
34444:      Helsingfors den 10 mars 1999
34445: 
34446:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
34447:                                           KK 1714/1998 vp
34448: 
34449: Kirjallinen kysymys f714
34450: 
34451: 
34452: 
34453: 
34454:                                   Hannu Takkula /kesk: Perheverotuksen käyttöönotosta
34455: 
34456: 
34457: 
34458:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34459: 
34460:    Lapsiperheiden asemaa on kuluneella vaali-        silölliset tarpeet tulisivat paremmin huomioon
34461: kaudella heikennetty kohtuuttomasti. Tästä ovat      otetuiksi ja vanhemmille jäisi aidosti vaihtoehto-
34462: esimerkkeinä mm. kotihoidon tuen ja lapsilisien      ja päättää lasten hoidosta ja kasvatuksesta.
34463: leikkaukset, jotka ovat ajaneet useita perheitä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34464: taloudellisesti hyvinkin ahtaalle. Voimassa ole-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34465: vaa veromallia voidaan myös pitää lapsiperhei-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34466: den kannalta epäonnistuneena, koska se ei ota        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34467: huomioon lapsiperheiden tarpeita ja toivomuk-
34468: sia. Vanhemmilla tulisi olla mahdollisuus itsenäi-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34469: sesti valitajoko nykyisen veromallin tai perheve-           ryhtyä perheverotuksen käyttöönoton
34470: rotuksen välillä. Tällöin erilaisten perheiden yk-          edistämiseksi?
34471: 
34472:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1999
34473: 
34474:                                         Hannu Takkula /kesk
34475: 
34476: 
34477: 
34478: 
34479:  280043
34480: 2                                          KK 1714/1998 vp
34481: 
34482: 
34483: 
34484: 
34485:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34486: 
34487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         arvioimista pidetään meillä nykyään luonnollise-
34488: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          na, koska perheissä on pääsääntönä molempien
34489: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        puolisoiden työssäkäynti. Vaikka työllisyystilan-
34490: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu             ne onkin tällä vuosikymmenellä heikentynyt, rat-
34491: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kaisuksi ei ole ainakaan laajalti esitetty keinoja,
34492: n:o 1714:                                              joiden avulla naiset saataisiin uudelleen vetäyty-
34493:                                                        mään pois työelämästä. Yksi tällainen keino olisi
34494:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kysyjän ehdottama yhteisverotus, joka on kyllä
34495:        ryhtyä perheverotuksen käyttöönoton             silloin tällöin viime vuosien verokeskustella
34496:        edistämiseksi?                                  noussut taas esille. Aloitteissa on tavanmukaises-
34497:                                                        ti korostettu sitä, ettei kysymys ole naistenjäämi-
34498:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sestä kotiin, vaan kummasta puolisosta tahansa.
34499: vasti seuraavaa:                                       Käytännössä muutos kuitenkin koskisi nimen-
34500:                                                        omaan naisia, joiden yleensä pienempipalkkai-
34501:    Perheverotuksessa Suomi lähti uusille linjoille     sina kannattaisi miestä useammin valita kotiin
34502: vuonna 1976, jolloin meillä siirryttiin puolisoi-      jäämisen tai palaamisen vaihtoehto. Tämä olisi
34503: den yhteisverotuksesta ansiotulojen erillisvero-       kansantalouden voimavarojen käytön kannalta
34504: tukseen. Päätöstä edelsi monivuotinen vilkas yh-       tuhlausta, sillä vaikka miesten ja naisten palkka-
34505: teiskunnallinen keskustelu, jossa esitettiin argu-     erot ovat edelleen selvät, naiset alkavat tämän
34506: mentteja niin uudistuksen puolesta kuin sitä vas-      päivän Suomessa olla paremmin koulutettuja
34507: taankin. Uudistuksen kannattajat korostivat eri-       kuin miehet. Siten ei tulisi edistää toimia, joilla
34508: tyisesti sitä, että yhteisverotus on merkittävä este    heidän halukkuuttaan hakeutua työelämään tai
34509: naisten hakeutumiselle työelämään ja toimii siten       pysyä siinä heikennettäisiin.
34510: jarruna myös sukupuolten tasa-arvolle, josta               Yhteisverotukseen palaamisesta ei ole halli-
34511: noihin aikoihin käytiin vilkasta keskustelua var-       tuksen parissa keskusteltu eikä tämän suuntaisia
34512: sinkin Pohjoismaissa. Vastustajat taas katsoivat,       uudistuksia ole vireillä. Kysyjän tarkoittama
34513: ettei tulisi luopua tuloverotuksen klassisesta peri-    muutos olisi suomalaisessa yhteiskunnassa taka-
34514: aatteesta, jonka mukaan perheen veronmaksu-             peroista kehitystä. Yhteisverotukseen palaami-
34515: kyky tulee arvioida sen yhteenlaskettujen tulojen       nen ei olisi myöskään sopusoinnussa hallitusoh-
34516: mukaan. Uudistusta puoltavia näkökohtia pi-            jelman kanssa, jossa korostetaan työn tekemi-
34517: dettiin lopulta painavimpina, joten muutos to-          seenja yrittämiseen kannustavia toimia. Hanka-
34518: teutettiin ja laajennettiin myöhemmin koske-            luutena olisi myös uudistuksen toteuttaminen ve-
34519: maan myös pääomatuloja ja varallisuutta. Tällä          rokertymän kannalta neutraalisti, sillä muutos
34520: hetkellä yhteisverotuksen piirteitä on jäljellä lä-     olisi omiaan vähentämään tuloveron tuottoa.
34521: hinnä vähennysjärjestelmässä, jossa alijäämähy-         Vajaus pitäisi kattaa käytännössä verojärjestel-
34522: vitys eli käytännössä korkovähennys samoin              män sisäisin keinoin, joita ei olisi helppo löytää.
34523: kuin eläkevakuutusmaksuvähennys ovat tietyin            Uudistuksen tarpeellisuutta vähentää myös koti-
34524: edellytyksin vähennettävissä puolison verotuk-          hoidon tukijärjestelmä, jolla tuetaan samaa per-
34525: sessa.                                                  heiden ryhmää, joihin myös yhteisverotukseen
34526:    Ansiotulojen erillisverotus on ollut voimassa        palaaminen kohdistuisi. Kotihoidon tuellakin on
34527: jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Arvostelua           sen hyvistä piirteistä huolimatta työllistymiskyn-
34528: se on saanut osakseen verrattain vähän. Syynä on        nystä korottava vaikutus, joka tosin on vain väli-
34529: ilmeisesti se, että yksilöllisen veronmaksukyvyn        aikainen.
34530: 
34531:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1999
34532: 
34533:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
34534:                                              KK 1714/1998 vp                                              3
34535: 
34536: 
34537: 
34538: 
34539:                                           Tili Riksdagens Talman
34540: 
34541:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         sämrats under det här årtiondet, har man åtmin-
34542: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           stone inte i någon större utsträckning föreslagit
34543: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         sådana lösningar som skulle leda tili att kvinnor-
34544: man Hannu Takkula undertecknade skriftliga               na igen lämnar arbetslivet. En dylik metod skulle
34545: spörsmål nr 1714:                                        vara den sambeskattning som spörsmålsställaren
34546:                                                          föreslår och som då och då har aktualiserats i
34547:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           skattediskussioner under de senaste åren. 1 för-
34548:        ta för att främja att en familjebeskattning       slagen har det på sedvan1igt sätt betonats att det
34549:        tas i bruk?                                       inte är fråga om att kvinnan stannar hemma utan
34550:                                                          den ena av makarna. 1 praktiken skulle föränd-
34551:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ringen ändå uttryckligen gälla kvinnorna, efter-
34552: anföra följande:                                         som det oftast skulle löna sig för dem att stanna
34553:                                                          hemma eller att lämna arbetslivet igen med hän-
34554:     1 Finland började man tillämpa nya principer         syn till att kvinnornas löner i allmänhet är lägre
34555: inom familjebeskattningen 1976, då man över-             än männens. Detta vore slöseri med tanke på
34556: gick från sambeskattning av makar till särbe-            utnyttjandet av samhällsekonomiska resurser,
34557: skattning av förvärvsinkomster. Beslutet före-           eftersom även om det fortfarande finns tydliga
34558: gicks av en livlig samhällsdebatt där det argu-          löneskillnader mellan män och kvinnor, börjar
34559: menterades både för och emot reformen under              kvinnorna vara högre utbi1dade än männen i
34560: många år. Förespråkarna framhävde särskilt det           Finland i dag. Därför borde man inte främja
34561: faktum att sambeskattningen fungerar som ett             sådana åtgärder som försvagar kvinnornas vilja
34562: betydande hinder för att kvinnor skall söka sig          att söka sig tili arbetslivet eller att stanna kvar
34563: tili arbets1ivet och bromsar således även upp jäm-       där.
34564: ställdheten mellan könen, som 1ivligt debattera-            Inom regeringen har man inte diskuterat en
34565: des på den tiden särskilt i Norden. Motståndarna         återgång tili sambeskattning och det finns inte
34566: ansåg att man inte bör avstå från den klassiska          heller några anhängiga reformer i denna riktning.
34567:  principen inom inkomstbeskattningen enligt vii-         Följden av den typ av förändring som spörsmåls-
34568:  ken familjens skattebetalningsförmåga skall be-         ställaren avser vore en bakvänd utveckling i det
34569:  dömas en1igt dess samman1agda inkomster. De             finländska samhället. En återgång tili sambe-
34570:  synpunkter som talade för reformen ansågs slut-         skattning vore inte heller förenlig med regerings-
34571:  ligen väga tyngre, vilket ledde tili att reformen       programmet, i vilket åtgärder som sporrar tili
34572:  genomfördes och senare utvidgades så att den            arbete och företagsamhet betonas. Det vore ock-
34573:  också kom att beröra kapitalinkomster och för-          så besvärligt att genomföra reformen på ett neu-
34574:  mögenhet. För tillfållet kan drag av sambe-             tra1t sätt med tanke på de belopp som inflyter i
34575:  skattningen närmast skönjas i avdragssystemet           skatt, eftersom förändringen vore ägnad att min-
34576:  där gottgörelsen för underskott, dvs. i praktiken       ska intäkterna av inkomstskatten. Underskottet
34577:  ränteavdraget, och likaså pensionsförsäkrings-          borde i praktiken täckas med interna arrange-
34578:  premieavdraget under vissa förutsättningar kan          mang inom skattesystemet och sådana är inte så
34579:  avdras i makens beskattning.                            enkla att finna. Reformen blir även mindre nöd-
34580:      Särbeskattning av förvärvsinkomster har fö-         vändig på grund av att de familjer som omfattas
34581:  rekommit redan i drygt 20 års tid. Den har utsatts      av systemet med stöd för hemvård av barn är
34582:  för tämligen litet kritik. Orsaken är troligen att      samma grupp av familjer som även skulle beröras
34583:   det hos oss nu för tiden anses naturligt att skatte-   av en återgång tili sambeskattning. Stödet för
34584:   betalningsförmågan bedöms individuellt, efter-         hemvård av barn har trots sina fördelar även den
34585:   som det i de flesta familjer är så att båda makarna    effekten att sysselsättningströskeln höjs, även om
34586:   arbetar. Även om sysselsättningsläget har för-         den endast är tillnillig.
34587: 
34588:       Helsingfors den II mars 1999
34589: 
34590:                                                                                Minister Jouko Skinnari
34591:                                           KK 1715/1998 vp
34592: 
34593: Kirjallinen kysymys 1715
34594: 
34595: 
34596: 
34597: 
34598:                                   Pentti Tiusanen /vas: Kansaneläkkeen pohjaosan leikkausten kor-
34599:                                      vaamisesta
34600: 
34601: 
34602:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34603: 
34604:    Työeläkkeen ja kansaneläkkeen pohjaosan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34605: yhteensovittamisessa kymmenientuhansien suo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34606: malaisten työeläkettä on leikattu kansaneläk-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34607: keen pohjaosan verran. Tällöin toteutettiin eläk-
34608: keiden lakisääteinen taso.                                     Onko kansaneläkkeen pohjaosan kah-
34609:    Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaamisen jäl-               teen kertaan tapahtunut leikkaus Halli-
34610: keen työeläke tulee eläkkeensaajan näkökulmas-              tuksen mielestä oikeudenmukaista, ja
34611: ta leikatuksi toiseen kertaan kansaneläkkeen                   eikö tapahtunut tulisi korvata niin,
34612: pohjaosan verran. Samalla eläkkeen määrä pu-                että työeläkelaitos maksaa aiemmin yh-
34613: toaa aiemmin sovitun ja yhteensovitetun tason               teensovitetun, kansaneläkkeen pohja-
34614: alapuolelle.                                                osan suuruisen osan, mikä työntekijälle
34615:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          osana työeläkettä alun perinkin kuului?
34616:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1999
34617:                                          Pentti Tiusanen /vas
34618: 
34619: 
34620: 
34621: 
34622: 280043
34623: 2                                          KK 1715/1998 vp
34624: 
34625: 
34626: 
34627: 
34628:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34629: 
34630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Entinen pohjaosa poistuu viimeistään vuoden
34631: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         2002 alussa.
34632: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Mainitussa hallituksen esityksessä todettiin,
34633: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      että eläkkeensaajien kannalta pohjaosan suhteel-
34634: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        linen osuus kokonaiseläkkeestä on jatkuvasti
34635: 1715:                                                 pienentynyt. Henkilöillä, joilla ei ole ollut oikeut-
34636:                                                       ta lisäosaan, pohjaosan määrä on ollut korkeim-
34637:            Onko kansaneläkkeen pohjaosan kah-         millaankin noin 11 prosenttia työeläkkeestä.
34638:         teen kertaan tapahtunut leikkaus Halli-          Eri eläkejärjestelmiä koordinoi niin sanottu
34639:         tuksen mielestä oikeudenmukaista, ja          yhteensovitus,joka asettaa työeläkkeiden yhteis-
34640:            eikö tapahtunut tulisi korvata niin,       määrälle ylärajan. Eläkkeiden yhteensovituksel-
34641:         että työeläkelaitos maksaa aiemmin yh-        la on varmistettu se, että kokonaiseläke voi olla
34642:         teensovitetun, kansaneläkkeen pohja-          enintään 60-66 prosenttia työntekijän koko-
34643:         osan suuruisen osan, mikä työntekijälle       naispalkasta.
34644:         osana työeläkettä alun perinkin kuului?          Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus
34645:                                                       perustui siihen, että kansaneläkettä oli aikoinaan
34646:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          päätetty maksaa kaikille eläkkeensaajille ainakin
34647: vasti seuraavaa:                                      pohjaosan verran. Koska henkilö voi saada elä-
34648:                                                       kettä usean järjestelmän piiristä, lakisääteiselle
34649:    Eduskunnan 18 päivänä joulukuuta 1995 hy-          eläkkeelle ei ole asetettu markkamääräistä kat-
34650: väksymässä hallituksen esityksessä 119/1995 vp        toa, vaan työeläkkeen enimmäistasoksi oli sää-
34651: laiksi kansaneläkelain muuttamiseksi (1491/           detty 60 ja julkisen sektorin eläkkeissä 66 pro-
34652: 1995) kansaneläkkeen pohjaosa muutettiin elä-         senttia palkasta. Jotta kokonaiseläke,joka muo-
34653: kevähenteiseksi. Tämän mukaisesti kansaneläk-         dostui sekä kansaneläkkeestä että työeläkkeestä,
34654: keen pohjaosan vaikutus myös työeläkkeen yh-          ei olisi ylittänyt mainittua 60-66 prosentin tasoa
34655: teensovituksessa poistui. Vuoden 1997 alusta          työntekijän kaikista palkoista, piti työeläkettä
34656: kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin       vastaavasti alentaa.
34657: kansaneläkkeeksi.                                         Valtion eläkelain mukaisissa eläkkeissä elä-
34658:    Kansaneläkkeen pohjaosan muuttaminen               kettä on voitu maksaa jo 63 ikävuodesta alkaen
34659: työeläkevähenteiseksi perustui valtiontalouden        eli jo ennen kansaneläkelain 65 vuoden eläke-
34660: säästötarpeisiin sekä väistämättä edessä ollee-       ikää. Tällaisissa tapauksissa valtion eläkelain
34661: seen tarpeeseen selkeyttää eläkejärjestelmän eri      mukaiseen eläkkeeseen on lisätty täydennysosa,
34662: osien roolia. Uusille eläkkeen hakijoille, joiden     joka on tavallaan vastannut kansaneläkkeen
34663: työeläketulot ylittävät puolisoilla 4 541 tai 4 732   pohjaosaa. Jos yhteensovituksen johdosta elä-
34664: markkaa kuukaudessa ja yksinäisenä henkilöllä         kettä oli vähennettävä, tätä vähennystä vastaava
34665: 5 155 tai 5 380 markkaa kuukaudessa kuntaryh-         määrä suoritettiin täydennysosana eläkkeeseen
34666: mästä riippuen, ei myönnetä kansaneläkettä            kansaneläkkeen alkamiseen saakka. Samoin
34667: enää lainkaan (markkamäärät vuoden 1999 ta-           kuin kansaneläkkeen pohjaosa, myös täydennys-
34668: sossa).                                               osa poistuu asteittain samaan tapaan kuin pohja-
34669:    Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin      osa.
34670: myös muutos siten, että pelkkää aikaisempaa               Kansaneläkkeen pohjaosa on aikaisemmin
34671: kansaneläkkeen pohjaosaa saavien kansaneläke          otettu täysimääräisesti huomioon työeläkkeen
34672: maksettiin 60 markalla vähennettynä vuonna            yhteensovituksessa, kun palkka on ylittänyt
34673: 1996. Tämän jälkeen kansaneläkkeen entistä            14 348 markkaa kuukaudessa. Tällöin kokonais-
34674: pohjaosaa on pienennetty 20 prosentilla vuosina       eläkettä vähennettiin pohjaosan määrällä. Poh-
34675: 1997 ja 1998. Vuoden 1999 alussa kansaneläk-          jaosa kuitenkin maksettiin tällöin erikseen kan-
34676: keen entistä pohjaosa alennettiin 17,3 prosenttia.    saneläkejärjestelmästä. Jos palkka on ollut alle
34677:                                           KK 1715/1998 vp                                             3
34678: 
34679: 7 065 markkaa kuukaudessa, pohjaosaa ei ole              On myös muistettava, että julkisella sektorilla
34680: otettu yhteensovituksessa huomioon lainkaan, ja      uusien työsuhteiden perusteella myönnettävien
34681: se ei ole siten vähentänyt työeläkkeen määrää.       eläkkeiden tavoitetaso alennettiin 60 prosentiksi
34682: Palkan ylittäessä edellä mainitun alemman tulo-       1.1.1993 lukien, mikä vastaa yksityisen sektorin
34683: rajan työeläkettä vähentävänä on otettu huo-         työeläkkeiden tavoitetasoa. Sitä ennen julkisen
34684: mioon 6 prosenttia ylitteestä.                       sektorin työeläkkeiden enimmäistaso oli 66 pro-
34685:    Kun kansaneläkkeen pohjaosaa ei vuoden            senttia. Vuoden 1996 alusta voimaan tulleet
34686: 1996 alusta lukien ole myönnetty enää kaikille,      muutokset ns. tulevan ajan ja eläkepalkan lasku-
34687: eduskunta sääti uusia eläkkeensaajia koskevasta      tapaan alentavat kaikkien uusien työeläkkeiden
34688: työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus-         tasoa. Kansaneläkkeen pohjaosan poistamista
34689: säännön muuttamisesta. Siten vuoden 1996 alus-       työeläkkeen yhteensovituksessa ei ole tälläkään
34690: ta lukien kansaneläke ei ole enää vaikuttanut        perusteella pidettävä kohtuuttomana.
34691: työeläkkeen yhteensovitusrajaan.                         Lainmuutoksessa oli kyse kansaneläkemeno-
34692:    Eduskunta otti kansaneläkkeen pohjaosan           jen pienentämisestä valtiontaloudellisista syistä
34693: vähenemisen julkisen sektorin työeläkkeissä          eikä työeläkkeen tavoitetason alentamisesta. Jos
34694: huomioon siten, että se lievensi valtion eläkelain   ennen 1.1.1996 työeläkkeelle jääneille olisi annet-
34695: täydennysosan poistumaa. Täydennysosaa on            tu kansaneläkkeen alentamisesta aiheutuva ko-
34696: maksettu ennen 65 vuoden ikää eläkkeelle jää-        rotus, se olisi merkinnyt pääasiassa valtion eläke-
34697: neille kansaneläkkeen sijasta. Poistumassa nou-      menojen kasvua eli todellisuudessa kansaneläke-
34698: datetaan samaa toteuttamistapaa, millä maksus-       menot olisivat tulleet maksuun eri nimellä julki-
34699: sa olevat kansaneläkkeen pohjaosat vähenevät         sista varoista.
34700: lainmuutoksen voimaantulovaiheessa.
34701:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1999
34702: 
34703:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
34704: 4                                         KK 1715/1998 vp
34705: 
34706: 
34707: 
34708: 
34709:                                        Tili Riksdagens Talman
34710: 
34711:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         cent. Den före detta basdelen bortfaller helt se-
34712: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          nast i början av 2002.
34713: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-          1 den ovan nämnda regeringspropositionen
34714: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade skriftli-      konstaterades att basdelens proportionella andel
34715: ga spörsmål nr 1715:                                 av den totala pensionen hela tiden har minskat.
34716:                                                      F ör de personer som inte har varit berättigade tili
34717:           Anser Regeringen att den nedskärning       tiliäggsdelen har basdelen också då den varit som
34718:        som gjorts två gånger i folkpensionens        störst utgjort ca 11 procent av arbetspensionen.
34719:        basdel är rättvis, och                            De olika pensionssystemens arbetspensioner
34720:           borde inte det som skett ersättas så att   jämkas genom den s.k. samordningen, som sätter
34721:        arbetspensionsanstalten betalar en del        en övre gräns för arbetspensionernas samman-
34722:        som motsvarar folkpensionens tidigare         lagda belopp. Genom samordningen av pensio-
34723:        samordnade basdel och som ursprungli-         nerna har det säkerställts att den totala pensio-
34724:        gen kom arbetstagaren tili del som en del     nen kan uppgå tili högst 60-66 procent av ar-
34725:        av arbetspensionen?                           betstagarens sammanräknade löneinkomster.
34726:                                                          Samordningen av arbetspensionen och folk-
34727:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        pensionen grundade sig på att avsikten ursprung-
34728: anföra fö1jande:                                     ligen var att alla pensionstagare skulle få åtmins-
34729:                                                      tone fo1kpensionens basdel. Eftersom en person
34730:    Fo1kpensionens basde1 ändrades så att den         kan få pension från flera pensionssystem, fast-
34731: blev beroende av arbetspensionens storlek i och      ställdes inte en övre gräns i mark för den lagstad-
34732: med den regeringsproposition 119/1995 rd med         gade pensionen, utan arbetspensionens maximi-
34733: förslag ti111ag om ändring av folkpensions1agen      nivå fastställdes tili60 procent av lönen inom den
34734: (1491/1995) som riksdagen godkände den 18 de-        privata sektorn och 66 procent av lönen inom den
34735: cember 1995. Enligt ändringen slopades också         offentliga sektorn. För att den totala pensionen,
34736: den inverkan beaktandet av folkpensionens bas-       dvs. arbetspensionen och folkpensionen, inte
34737: del hade vid samordningen av arbetspensionen.        skulle överstiga nämnda 60-66 procent av ar-
34738: Från och med 1997 slogs folkpensionens basdel        betstagarens samtliga löner, måste arbetspensio-
34739: och tilläggsde1 ihop till en enda folkpension.       nen sänkas i motsvarande grad.
34740:    Att folkpensionens basdel gjordes arbetspen-          1 fråga om pensioner en1igt 1agen om statens
34741: sionsavhängig grundade sig på statsekonomins         pensioner har sådana kunnat beviljas redan från
34742: behov av inbesparingar och på det oundvikliga        63 års ålder, alltså redan innan pensionsåldern
34743: behovet att klarlägga viiken roll pensionssyste-     enligt fo1kpensionslagen, dvs. 65 år, har inträtt. 1
34744: mets olika delar spelar. Folkpension beviljas inte   sådana fall har till den pension som erhållits
34745: längre nya pensionstagare vars arbetspensionsin-     enligt lagen om statens pensioner fogats en kom-
34746: komster beroende på kommungrupp överstiger           pletteringsdel, som på sätt och vis har motsvarat
34747: 4 541 eller 4 732 mark i månaden när pensionsta-     folkpensionens basdel. Om pensionen på grund
34748: garen är gift och 5 155 eller 5 380marki månaden     av samordningen måste minskas, utbetalades ett
34749: när pensionstagaren är ensamstående (beloppen        belopp motsvarande minskningen som komplet-
34750: på 1999 års nivå).                                   teringsdel tili pensionen fram tili dess att folkpen-
34751:    Också de redan löpande folkpensionerna änd-       sionsåldern uppnåtts. På motsvarande sätt som
34752: rades så att pensionstagare som endast fick folk-    folkpensionens basdel bortfaller kompletterings-
34753: pensionens basdel fick en folkpension som var 60     de1en successivt.
34754: mark lägre 1996. Därefter har folkpensionens             Om lönen översteg 14 348 mark i månaden
34755: före detta basdel minskats med 20 procent om         beaktades folkpensionens basdel tidigare tili sitt
34756: året 1997 och 1998. 1 början av 1999 minskades       fulla belopp vid arbetspensionssamordningen. 1
34757: folkpensionens före detta basdel med 17,3 pro-       så fall minskades den sammanräknade pensionen
34758:                                             KK 1715/1998 vp                                             5
34759: 
34760: med beloppet av basdelen. Basdelen utbetalades            Det är också skäl att komma ihåg att fr.o.m.
34761: dock separat från folkpensionssystemet. Om lö-         den 1 januari 1993 minskades målnivån för pen-
34762: nen understeg 7 065 mark i månaden beaktades           sionsskyddet tili 60 procent för nya anställningar
34763: basdelen inte vid samordningen och den verkade         inom den offentliga sektorn, vilket motsvarar
34764: alltså inte minskande på arbetspensionen. Om           nivån för arbetspensioner inom den privata sek-
34765: Iönen översteg minimigränsen beaktades 6 pro-          torn. Dessförinnan var denmaximala nivån för
34766: cent av den överskjutande delen som minskande          arbetspensioner inom den offentliga sektorn 66
34767: på arbetspensionen.                                    procent. De ändringar som trädde i kraft fr.o.m.
34768:    Eftersom folkpensionens basdel fr.o.m. 1996         1996 gällande s.k. återstående tid och sättet att
34769: inte längre betalas tili alla pensionstagare, ändra-   beräkna den pensionsgrundande lönen sänker
34770: de riksdagen reglerna för samordningen av nya          nivån på alla nya arbetspensioner. Inte heller på
34771: pensionstagares arbetspension och folkpension.         denna grund kan det anses vara oskäligt att beak-
34772: Därför har folkpensionen fr.o.m. 1996 inte läng-       tandet av basdelen vid arbetspensionssamord-
34773: re påverkat arbetspensionens samordningsgräns.         ningen s1opades.
34774:    Riksdagen har beaktat slopandet av folkpen-            Lagändringen kom tili av statsekonomiska
34775: sionens basdel när det gäller den offentliga sek-      skäl för att utgifterna för folkpensionerna skulle
34776: torns arbetspensioner genom att slopandet av           minska och inte för att målnivån för arbetspen-
34777: den kompletteringsdel som utbetalas enligt lagen       sionerna skulle sänkas. Om man hade bevi1jat
34778: om statens pensioner sker successivt. Komplette-       dem som lyft arbetspension före den 1 januari
34779: ringsdelen har betalts i stället för folkpensionens    1996 en förhöjning som hade kompenserat
34780: basdel tili pensionstagare som går i pension före      minskningen av fo1kpensionen, skulle det tili
34781: den egentliga pensionsåldern, 65 år. Minsk-            övervägande del ha inneburit en ökning av sta-
34782: ningen sker enligt samma förfarande som minsk-         tens pensionsutgifter, dvs. utgifterna för folkpen-
34783: ningen av de löpande folkpensionernas basdel i         sionen skulle i själva verket ha utbetalts av all-
34784: det skede när lagändringen träder i kraft.             männa ruedel under annat namn.
34785: 
34786:      Helsingforsden 10 mars 1999
34787: 
34788:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
34789:                                              KK 1716/1998 vp
34790: 
34791: Kirjallinen kysymys 1716
34792: 
34793: 
34794: 
34795: 
34796:                                     Timo Ihamäki /kok: Ulkomailta adoptoivien perheiden tasavertai-
34797:                                          sesta kohtelusta
34798: 
34799: 
34800:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34801: 
34802:     Suomeen adoptoidaan ulkomailta noin 200             tään adoptioavustus, joka Tanskassa on yli
34803: lasta vuodessa. Kaikkiaan ulkomailta adoptoitu-         30 000 kruunua ja Ruotsissa 24 000 kruunua.
34804: ja lapsia on Suomessa arviolta 1 400. Ulkomailta        Suomessa tuetaan verovaroin biologisen lapsen
34805: adoptoitujen lasten lukumäärä on Pohjoismai-            synnyttämistä ylläpitämällä äitiysneuvolaver-
34806: den pienin, mikä osaltaan johtuu yhteiskunnan           kostoaja synnytyssairaaloita. Myös lääketieteel-
34807: vähäisestä tuesta adoptoiville perheille. Suomes-       lisiä lapsettomuustutkimuksia ja -hoitoja rahoi-
34808: sa adoptioperheiden oikeudet ovat huomatta-             tetaan julkisin varoin.
34809: vasti lapsensa itse synnyttäneiden oikeuksia hei-           Kansalaisten tulisi olla yhdenvertaisia lain
34810: kommat. Esimerkiksi vanhempainloma on                   edessä. Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oi-
34811: adoptiovanhemmilla lyhyempi ja vanhemmat                keuksien sopimuksen, jonka mukaan lapsen syn-
34812: joutuvat rahoittamaan kaikki adoptiokustan-             typerä ei saa vaikuttaa hänen oikeuksiinsa. Yh-
34813: nukset itse.                                            teiskunnan tulee kohdella adoptioperheitä tasa-
34814:     Ulkomailta adoptointi maksaa 20 000-                vertaisesti biologisten perheiden kanssa.
34815: 75 000 markkaa. Kustannuksia syntyy lapsen                  Ulkomailta adoptoitujen lasten asettaminen
34816: hakemiseen liittyvistä matka- ja oleskelukustan-        tasavertaiseen asemaan ei ole suuri taloudellinen
34817: nuksista, asiakirjojen hankkimisesta, käännättä-        kysymys, sillä Suomeen on enimmillään adoptoi-
34818:  misestä ja laillistamisesta sekä erilaisista oikeu-    tu 200 lasta vuodessa, mikä on 0,2 %biologisten
34819:  dellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä. Usein   synnytysten määrästä.
34820:  adoptiovanhemmat joutuvat myös maksamaan                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34821:  lapsensa hoidosta ennen hänen saapumistaan             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34822:  Suomeen. Em. kustannuksiin adoptiovanhem-              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34823:  mat eivät saa yhteiskunnalta mitään tukea. Näin        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34824:  ollen taloudelliset seikat karsivat pois monia,
34825:  joilla muutoin olisi erinomaiset edellytykset ot-                Mitä Hallitus aikoo tehdä ulkomailta
34826:  taa vastaan adoptiolapsi ulkomailta.                          adoptoivien perheiden saattamiseksi ta-
34827:     Muissa Pohjoismaissa adoptiovanhempien ja                  savertaisiksi biologisesti synnyttäneiden
34828:  biologisten vanhempien vanhempainloma on                      perheiden kanssa?
34829:  yhtä pitkä ja ulkomailta adoptoiville myönne-
34830: 
34831:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
34832: 
34833:                                             Timo Ihamäki /kok
34834: 
34835: 
34836: 
34837: 
34838:  280043
34839: 2                                          KK 1716/1998 vp
34840: 
34841: 
34842: 
34843: 
34844:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34845: 
34846:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty selvi-
34847: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tyksiä ja laskelmia adoptioavustuksesta. Tavoit-
34848: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teena on jatkossa adoptioperheiden taloudellisen
34849: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        tilanteen tukeminen, johon viimeaikainen tiukka
34850: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         valtiontaloudellinen tilanne ei ole antanut mah-
34851: 1716:                                                 dollisuuksia.
34852:                                                           Lapsen syntymän jälkeiseltä ajalta maksetta-
34853:          Mitä Hallitus aikoo tehdä ulkomailta         va päivärahakausi jakautu~ äitiysrahakauteen ja
34854:        adoptoivien perheiden saattamiseksi ta-        vanhempainrahakauteen. Aitiysrahakauden tar-
34855:        savertaiseksi biologisesti synnyttäneiden      koituksena on ennen kaikkea turvata äidin toi-
34856:        perheiden kanssa?                              puminen synnytyksestä. Vanhempainrahakau-
34857:                                                       den tarkoituksena taas on antaa vanhemmalle
34858:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mahdollisuus jäädä pois ansiotyöstä hoitaakseen
34859: vasti seuraavaa:                                      lastaan tai ottolastaan ja näin turvata lapsen ja
34860:                                                       vanhemman välisen siteen kehittymistä ja vah-
34861:    Kansainvälisiä lapseksiottamisia koskevat          vistumista. Vuoden 1997 alusta voimaan tulleella
34862: säännökset saatiin Suomen lainsäädäntöön              sairausvakuutuslain muutoksella toteutettiin ot-
34863: vuonna 1985. Säännöksiä tarkistettiin vuonna          tovanhempien asemaa koskevia parannuksia,
34864: 1997, kun Suomi liittyi lasten suojelua sekä yh-      mm. pidennettiin ottovanhemman vanhempain-
34865: teistyötä kansainvälisissä lapseksiottamisasiois-     rahakauden vähimmäisaikaa. Vanhempainra-
34866: sa koskevaan yleissopimukseen. Kansainvälisten        haa maksetaan ottovanhemmalle jokaiselta arki-
34867: lapseksiottamisten määrä on ollut tasaisessa kas-     päivältä siihen saakka kunnes lapsen syntymästä
34868: vussa. Vuosien 1985-1998 aikana Suomeen on            on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vähintään
34869: adoptoitu ulkomailta l 258 lasta. Vuonna 1998          180 arkipäivältä. Ottoisällä on oikeus isyysra-
34870: Suomeen saapui ulkomailta 181 otto lasta, joista      haan kuudelta arkipäivältä vanhempainraha-
34871: 59 tuli Venäjältä, 30 Kolumbiasta, 27 Thaimaas-       kauden aikana. Jos perheeseen tulee samalla ker-
34872: ta ja 24 Kiinasta.                                    taa useampi adoptiolapsi, pitenee vanhempain-
34873:    Kansainvälisestä lapseksiottamisesta aiheu-         rahakausi 60 arkipäivällä kutakin yhtä useam-
34874: tuu perheelle kustannuksia, jotka muodostuvat         paa adoptiolasta kohti.
34875: mm. asiakirjojen käännöksistä ja legalisoinneista         Ulkomailta adoptoidut lapset ovat harvoin
34876: sekä palvelumaksuista,jotka kansainvälisen lap-        aivan pieniä vauvoja, joten useimmiten heidän
34877: seksiottamispalvelun antaja perii. Suurin meno-        ottovanhemmilleen maksetaan vanhempainra-
34878: erä kansainvälisessä lapseksiottamisessa on lap-       haa 180 arkipäivältä eli noin seitsemän kuukau-
34879: sen noutomatka ja ulkomailla oleskelu tarvitta-        den ajan. Tätä aikaa voidaan yleisesti ottaen pi-
34880: vien hallinnollisten ja oikeudellisten toimenpitei-    tää riittävänä lapsen turvallisuudentarpeen tyy-
34881: den hoitamiseksi.                                      dyttämiseen sekä lapsen ja ottovanhemman kes-
34882:     Kansainvälisen lapseksiottamisen kustannuk-        kinäisen yhteyden luomiseen. Ajanjakso on hie-
34883: set vaihtelevat noin l 0 000 markasta noin 65 000      man pidempi kuin biologisen vanhemman van-
34884: markkaan. Lähialueilta adoptoitaessa kustan-           hempainrahakausi, joka on enimmillään 158 ar-
34885: nukset ovat pienemmät kuin kaukaisista maista          kipäivää.
34886: adoptoitaessa.
34887: 
34888:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
34889: 
34890:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34891:                                            KK 1716/1998 vp                                               3
34892: 
34893: 
34894: 
34895: 
34896:                                        Tili Riksdagens Talman
34897: 
34898:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
34899: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        gjort utredningar och kalkyler då det gäller bi-
34900: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      drag för adoptioner. Syftet är att adoptivfamil-
34901: man Timo Ihamäki undertecknade skriftliga             jernas ekonomi skall stödas i framtiden, vilket
34902: spörsmål nr 1716:                                     den senaste tidens kärva statsekonomiska läge
34903:                                                       inte har medgivit.
34904:           Vad ämnar Regeringen göra för att              Dagpenningsperioden efter ett barns födelse
34905:        föräldrar som adopterar barn från utlan-       indelas i en moderskapspenningsperiod och en
34906:        det skall vara jämställda med biologiska       föräldrapenningsperiod. Syftet med moder-
34907:        föräldrar?                                     skapspenningsperioden är framför allt att trygga
34908:                                                       moderns återhämtning efter förlossningen. Syf-
34909:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tet med föräldrapenningsperioden är att göra det
34910: anföra följande:                                      möjligt för föräldrarna att stanna hemma från
34911:                                                       förvärvsarbetet och sköta sitt barn eller adoptiv-
34912:     Bestämmelser om internationella adoptioner        barn och på så sätt trygga att bandet mellan
34913: togs in i Finlands Jagstiftning 1985. Bestämmel-      barnet och föräldern utvecklas och stärks. Adop-
34914: serna reviderades 1997, då Finland anslöt sig tili    tivföräldrarnas ställning förbättrades genom en
34915: konventionen om skydd av barn och samarbete           ändring av sjukförsäkringslagen som trädde i
34916: vid internationella adoptioner. De internationel-     kraft vid ingången av 1997. Bl.a. förlängdes mini-
34917: la adoptionernas antal har stadigt ökat i antal.      mitiden för adoptivförälderns föräldrapennings-
34918: Under åren 1985-1998 har 1 258 utländska barn         period. Föräldrapenning utbetalas tili adoptiv-
34919: adopterats tili Finland. År 1998 anlände 181          föräldern för varje vardag fram tili det att det
34920: adoptivbarn tili Finland från utlandet. Av dessa      förflutit 234 vardagar sedan barnets födelse,
34921: kom 59 från Ryssland, 30 från Colombia, 27 från       dock minst fOr 180 vardagar. Adoptivfadern har
34922: Thailand och 24 från Kina.                            rätt tili faderskapspenning för sex vardagar un-
34923:     Internationella adoptioner medfor kostnader       derföräldrapenningsperioden. Om familjen sam-
34924: för adoptivfamiljerna. Kostoader förorsakas av        tidigt adopterar flera barn, förlängs föräldrapen-
34925: bl.a. översättningen och Jegaliseringen av doku-      ningsperioden med 60 vardagar för varje adop-
34926: ment samt de serviceavgifter som den internatio-      tivbarn.
34927: nella adoptionsbyrån uppbär. Den största ut-              Barn som adopteras från utlandet är sällan
34928: giftsposten vid en internationell adoption är den     nyfödda, varför föräldrapenning betalas tili de-
34929: resa adoptivfamiljen gör fOr att hämta barnet och     ras adoptivföräldrar vanligen för 180 vardagar,
34930: kostnaderna för att sköta de administrativa och       dvs. ca sju månader. Dettakan allmänt sett anses
34931:  rättsliga arrangemang vistelsen i utlandet kräver.   vara tillräckligt för att tillfredsställa barnets be-
34932:     Kostnaderna för en internationell adoption        hov av trygghet samt för att skapa kontakten
34933:  varierar mellan ca JO 000 mk och ca 65 000 mk.       mellan barnet och adoptivföräldern. Perioden är
34934:  Vid adoption från Finlands närområden är kost-       något längre än biologiska föräldrars föräldra-
34935:  naderna mindre än vid adoption från Iänder läng-     penningsperiod, som maximalt är 158 vardagar.
34936:  re bort.
34937: 
34938:      Helsingfors den 4 mars 1999
34939: 
34940:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
34941:                                             KK 1717/1998 vp
34942: 
34943: Kirjallinen kysymys 1717
34944: 
34945: 
34946: 
34947: 
34948:                                     Risto Kuisma /rem: Suomalaisten lasten luovuttamisesta maasta
34949:                                         Haagin sopimuksen preusteella
34950: 
34951: 
34952:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34953: 
34954:     Kerstin Campoyn lasten huoltajuuskiistan           tinsä tahtoa, joka on suomalaisen oikeuden pää-
34955: yhteydessä on ilmennyt, että viranomaisten mie-        töksen mukaan lasten huoltaja, on täysin koh-
34956: lestä myös Suomen kansalaisia voidaan luovut-          tuuton ja oikeustajun vastainen. Suomalaisten
34957: taa vieraaseen maahan: tässä tapauksessa Yh-           viranomaisten toiminta tapauksen yhteydessä on
34958: dysvaltoihin. Perusteena näillä päätöksillä, joilla    ollut ristiriitaista. Lasten huoltajan, heidän äitin-
34959: on tosiasiassa karkoituksen luonne, on ns. Haa-        sä, on ollut vaikea saada apua ja tukea toimies-
34960: gin sopimus.                                           saan lastensa puolesta. Raskas tapahtumasarja
34961:     Suomen Hallitusmuoto kieltää Suomen kan-           on johtanut myös siihen, että lapset ovat joutu-
34962: salaisten luovuttamisen ulkomaille. Kun tässä          neet sairaalahoitoon.
34963: esimerkkitapauksessa Campoyn 6- ja 7-vuotiaat             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34964: lapset ovat syntyneet Suomessa ja asuneet myös         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34965: koko ikänsä, lukuun ottamatta kahta lyhyttä tu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34966: ristimatkaa, yhteensä muutaman kuukauden ai-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34967:  kaa, Suomessa, on viranomaisten kannalta las-
34968:  ten luovuttamisella vastoin lasten omaaja heidän                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34969:  äitinsä kantaa hallitusmuodon vastaisen karko-                ryhtyä, että edellä kuvattu Suomen kan-
34970:  tuksen luonne.                                                salaisten luovutus ulkomaille ei olisi mah-
34971:     Haagin sopimuksen ja Suomen perustuslain                   dollista, ja
34972:  välinen ristiriitaisuus ja toisaalta myös se menet-              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
34973:  tely,jolla mainittu sopimus on saatettu Suomessa              että Suomen kansalaisten oikeusturva ja
34974:  voimaan, on herättänyt epäilyjä Haagin sopi-                  mahdollisuus saada tehokasta oikeudel-
34975:  muksen soveltamisen asianmukaisuudesta.                       lista apua turvattaisiin näissä Haagin so-
34976:     Suomen kansalaisten luovuttaminen vieraa-                  pimuksen soveltamistapauksissa?
34977:  seen maahan vastoin heidän omaa ja heidän äi-
34978: 
34979:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
34980: 
34981:                                            Risto Kuisma /rem
34982: 
34983: 
34984: 
34985: 
34986:  280043
34987: 2                                          KK 1717/1998vp
34988: 
34989: 
34990: 
34991: 
34992:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34993: 
34994:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Haagin lapsikaappaussopimus perustuu niin
34995: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sanotulle asuinpaikkaperiaatteelle. Lapsen kan-
34996: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       salaisuudella ei sen vuoksi ole merkitystä lapsen
34997: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto            palauttamisesta päätettäessä. Toisenlainen rat-
34998: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kaisu olisikin ollut huonosti perusteltu, sillä lap-
34999: n:o 1717:                                             sikaappausten kohteeksi joutuvat lapset ovat
35000:                                                       useissa tapauksissa kahden valtion kansalaisia.
35001:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Kysymyksessä ehdotettu ratkaisu, jonka mu-
35002:        ryhtyä, että edellä kuvattu Suomen kan-        kaan Suomen kansalaisia ei palautettaisi, edellyt-
35003:        salaisten luovutus ulkomaille ei olisi mah-    täisi Haagin lapsikaappaussopimuksen irtisano-
35004:        dollista, ja                                   mista. Hallituksella ei ole tällaisia suunnitelmia.
35005:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        Lapsikaappaussopimus suojaa lasten etuja hillit-
35006:        että Suomen kansalaisten oikeusturva ja        semällä pyrkimyksiä ratkaista lapsen huoltoa
35007:        mahdollisuus saada tehokasta oikeudel-         koskevat riidat omavaltaisin keinoin. Sillä täh-
35008:        lista apua turvattaisiin näissä Haagin so-     dätään myös siihen, että lapsen huoltoa koskeva
35009:        pimuksen soveltamistapauksissa?                asia voidaan ratkaista lapsen asuinpaikkaval-
35010:                                                       tiossa, jolla on yleensä parhaatedellytykset antaa
35011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siinä lapsen edun mukainen ratkaisu. Osallistu-
35012: vasti seuraavaa:                                      malla kansainväliseen oikeusyhteistyöhön lapsi-
35013:                                                       kaappausten hillitsemiseksi toteutamme myös
35014:    Hallitusmuodon 7 §:n 3 momentin mukaan             osaltamme niitä velvoitteita, joita YK:n lapsen
35015: Suomen kansalaista ei saa karkottaa eikä vastoin      oikeuksien sopimus meille asettaa.
35016: tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan.            Kaappauksesta kärsimään joutuneen huolta-
35017: Tämä perusoikeus koskee myös alaikäisiä. Ala-         jan oikeusturvasta on Haagin sopimuksessa huo-
35018: ikäisillä ei kuitenkaan pääsäännön mukaan ole         lehdittu muun muassa siten, että keskusviran-
35019: oikeutta itse päättää asuin- tai oleskelupaikas-      omaisen palvelut ja pääsäännön mukaan myös
35020: taan, vaan alaikäisen perusoikeutta käyttää hä-       oikeudenkäynti ovat hakijalle maksuttomia.
35021: nen laillinen edustajansa eli huoltajansa.            Kaappaukseen syyllistyneen osapuolen mahdol-
35022:    Haagin lapsikaappaussopimuksen keskeisenä          lisuus tehokkaasti puolustautua Suomessa käy-
35023: velvoitteena on asuinpaikkavaltiostaan luvat-         tävässä oikeudenkäynnissä on turvattu yleisten
35024: tomasti eli ilman huoltajan suostumusta pois vie-     oikeusapuaja maksutonta oikeudenkäyntiä kos-
35025: dyn lapsen palauttaminen. Palauttamisella este-       kevien säännösten nojalla. Jos oikeudenkäynti
35026: tään kaappaajaa tekemästä tyhjäksi huoltajan          tapahtuu ulkomailla, Suomen yleinen oikeusapu
35027: oikeutta määrätä lapsen asuinpaikasta, ja turva-      kattaa pääsäännön mukaan vain yleisen oikeu-
35028: taan siten edellä mainitun perusoikeuden käyt-        dellisen neuvonnan. Uuteen yleisestä oikeus-
35029: töä.                                                  avusta annettuun lakiin (1 0411998) on kuitenkin
35030:    Haagin lapsikaappaussopimuksen ja Suomen           muun muassa lapsikaappausasioita silmällä pi-
35031: Hallitusmuodon välillä ei näin ollen ole ristirii-    täen otettu säännös, jonka nojalla valtio voi erit-
35032: taa. Haagin lapsikaappaussopimusta ei myös-           täin painavasta syystä osallistua ulkomailla hoi-
35033: kään ole saatettu voimaan Suomen lainsäädän-           dettavasta oikeudenkäyntiasiasta aiheutuviin
35034: nön kannalta puutteellisesti. Tätä koskeneet jul-     kustannuksiin. Kaappaajan mahdollisuuksissa
35035: kisuudessa esitetyt virheelliset tiedot on oikaistu    oikeusavun saamiseen ei siten ole kysymyksessä
35036: oikeusministeriön tiedotteessa 18.12.1998, johon      tarkoitettuja epäkohtia.
35037: kunnioittavasti viittaan.
35038: 
35039:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1999
35040: 
35041:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
35042:                                                KK 1717/1998 vp                                               3
35043: 
35044: 
35045: 
35046: 
35047:                                             Tili Riksdagens Talman
35048: 
35049:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                   Haag-konventionen om bortförande av barn
35050: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande                grundar sig på principen om hemvist. Ett barns
35051: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            nationalitet har sålunda inte någon betydelse då
35052: dagsman Risto Kuisma undertecknade skriftliga              man beslutar om återlämnande av barnet. Det
35053: spörsmål nr 1717:                                          skulle också vara svårt att motivera en tillämp-
35054:                                                            ning av någon annan princip eftersom de barn
35055:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            som bortförs i många fall är medborgare i två
35056:         ta för att ovan beskrivna utlämning av             stater. Den i spörsmålet anförda lösningen enligt
35057:         finska medborgare inte skall vara möjlig,          viiken finska medborgare inte skulle återlämnas
35058:         och                                                skulle förutsätta att man säger upp konventionen
35059:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           om bortförande av barn. Regeringen har inte
35060:         för att finska medborgares rättsskydd              några planer av detta slag. Konventionen tryggar
35061:         och möjlighet att erhålla effektiv juridisk        barnets bästa genom att förhindra att man ge-
35062:         hjälp tryggas i sådana fall av tillämpning         nom egenmäktiga åtgärder försöker lösa pro-
35063:         av Haag-konventionen?                              blem som gäller vårdnaden av barn. Ett av målen
35064:                                                            med konventionen är också att tvister om vård-
35065:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              naden av barn skall kunna avgöras i den stat där
35066: anföra följande:                                           barnet har sin hemvist eftersom man i denna stat
35067:                                                            i de flesta fallen har de bästa förutsättningarna
35068:    Enligt 7 § 3 mom. regeringsformen får en finsk          för att komma fram tili ett avgörande som tryg-
35069: medborgare inte landsförvisas eller mot sin vilja          gar barnets bästa. Genom att delta i internatio-
35070: utlämnas eller förflyttas tili ett annat land. Denna       nellt rättsligt samarbete för att förhindra olovliga
35071: grundrättighet gäller även minderåriga. Minder-            bortföranden av barn uppfyller vi också för vår
35072: åriga har dock enligt huvudregeln inte rätt att            del de skyldigheter som FN-konventionen om
35073: själva besluta om sin bonings- eller vistelseort,          barns rättigheter ställer upp för oss.
35074: utan denna grundrättighet utövas av den minder-               1 Haag-konventionen har man tryggat rätts-
35075: åriges lagliga representant, dvs. av dennes vård-          skyddet för vårdnadshavaren tili det barn som
35076: nadshavare.                                                bortförts bland annat genom att centralmyndig-
35077:    Den centrala förpliktelsen enligt Haag-kon-             hetens tjänster och enligt huvudrege1n även rätte-
35078: ventionen om olovligt bortförande av barn är att           gången är avgiftsfria för sökanden. Möj1igheten
35079: ett barn som olovligen, dvs. utan tillstånd av             för den part som bortfört ett barn a tt försvara sig
35080: vårdnadshavaren, bortförts från den stat där bar-          på ett effektivt sätt i en rättegång i Finland har
35081: net har sin hemvist skall återföras. Genom ett             tryggats genom bestämmelserna om allmän
35082: återförande förhindrar man bortföraren att om-             rättshjälp och fri rättegång. Om rättegången sker
35083: intetgöra vårdnadshavarens rätt att bestämma               utomlands, täcker finsk allmän rättsjälp enligt
35084: om barnets hemvist och tryggar därigenom utö-              huvudregeln enbart allmänjuridisk rådgivning. 1
35085: vandet av förutnämnda grundrättighet.                      den nya lagen om allmän rättshjälp (104/1998)
35086:    Haag-konventionens och den finska reger-                har, med tanke på bland annat ärenden som
35087: ingsformens bestämmelser är sålunda inte mot-              gäller bortförande av barn, införts en bestämmel-
35088: stridiga. Konventionen om bortförande av barn              se med stöd av viiken staten på mycket vägande
35089: har inte heller satts i kraft på ett bristfålligt sätt i   grunder kan delta i kostnaderna för ett rätte-
35090: den finska lagstiftningen. De felaktiga uppgifter          gångsärende som behandlas utomlands. 1bortfö-
35091: som har publicerats om detta korrigerades i ett            rarens möjligheter att erhålla rättshjälp finns så-
35092: meddelande av justitieministeriet 18.12.1998, vil-         lunda inte i spörsmålet avsedda missförhållan-
35093: ket jag vördsamt hänvisar tili.                            den.
35094: 
35095:       Helsingfors den II mars 1999
35096: 
35097:                                                                          Justitieminister Jussi Järventaus
35098:                                               KK 1718/1998 vp
35099: 
35100: Kirjallinen kysymys 1718
35101: 
35102: 
35103: 
35104: 
35105:                                      Helena Vartiainen /sd: Viallisten proteesien aiheuttamien vahinko-
35106:                                         jen minimoimisesta ja kulujen korvaamisesta
35107: 
35108: 
35109:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
35110: 
35111:    Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu            töönottoa. Ranskassa on käynnissä laaja oikeu-
35112: viallisten tekonivelten ja sydänläppien aiheutta-        denkäynti muun muassa maan entisiä ministerei-
35113: mista ongelmista. Rikkinäiset Ionkkaproteesit ja         tä vastaan, jossa pyritään selvittämään syyt sii-
35114: metalliset sydänläpät eivät ole olleet joko raken-       hen, miksi Ranskassa annettiin HIV-positiivista
35115: teeltaan tai materiaaliltaan sellaisia, että ne olisi-   verta muun muassa odottaville äideille. Ranskas-
35116: vat kestäneet käytössä tarkoitetulla tavalla.            sa valvonta tässä asiassa oli ilmeisesti pettänyt.
35117:    Esimerkiksi viallisten lonkkaproteesien koh-          Järjestelmä ei ollut aukoton, ja on sanottu, että
35118: dalla virheellinen materiaali on johtanut siihen,        ihmisten terveyteen ei taloudellisten etujen saa-
35119: että uusintaleikkauksiin on jouduttu muutamas-           vuttamiseksi ole kiinnitetty riittävää huomiota.
35120: sa vuodessa, vaikka laadukkaan proteesin pitäisi         Sama ei saa toistua Suomessa.
35121: kestää 15 vuotta. Metallisten sydänläppien on               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35122: havaittu murtuvan ja näin vaarantavan potilaan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35123: hengen. Myös tekoluun on havaittu olevan liian           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35124: haurasta.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35125:    Ihmisten terveyden vaarantuminen on asia,
35126: jota ei voida sivuuttaa. Järjestelmien, joissa ihmi-               Onko Hallitus tietoinen viallisten pro-
35127: sen terveyden kannalta välttämättömiä protee-                   teesien aiheuttamista terveydellisistä vaa-
35128: seja yms. hyväksytään käyttöön, täytyy olla au-                 roista,ja
35129:  kottomia. Ilman riittävää testausta ja tutkimusta                 onko tarkoitus selvittää, miten valvon-
35130:  markkinoille tuotavat tuotteet on pystyttävä py-               tajärjestelmämme toimivat näiden tuot-
35131:  säyttämään kontrolliin jo ennen niiden käyt-                   teiden ennakkotarkastuksen suhteen?
35132: 
35133:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
35134: 
35135:                                            Helena Vartiainen /sd
35136: 
35137: 
35138: 
35139: 
35140:  280043
35141: 2                                           KK 1718/1998 vp
35142: 
35143: 
35144: 
35145: 
35146:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35147: 
35148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden
35149: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaatimustenmukaisuudesta vastaa niiden val-
35150: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mistaja. Valmistaja laatii vaatimustenmukai-
35151: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena            suusvakuutuksen, jolla hän varmistaa ja vakuut-
35152: Vartiaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        taa, että laite tai tarvike täyttää sitä koskevat
35153: n:o 1718:                                              vaatimukset. Ennen markkinoilletuloa valmis-
35154:                                                        taja joutuu saattamaan tuotteen riippumatto-
35155:           Onko Hallitus tietoinen viallisten pro-      man ja päteväksi todetun arviointi- ja testauslai-
35156:        teesien aiheuttamista terveydellisistä vaa-     toksen eli niin sanotun ilmoitetun laitoksen arvi-
35157:        roista, ja                                      ointimenettelyyn. Tuote voidaan saattaa mark-
35158:           onko tarkoitus selvittää, miten valvon-      kinoille vain, jos ilmoitettu laitos on antanut val-
35159:        tajärjestelmämme toimivat näiden tuot-          mistajalle luvan CE-merkin kiinnittämiseen. 11-
35160:        teiden ennakkotarkastuksen suhteen?             moitetut laitokset osallistuvat myös tuotteiden
35161:                                                        suunnittelun ja valmistuksen valvontaan.
35162:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Lääkelaitoksen tehtävänä on terveydenhuol-
35163: vasti seuraavaa:                                       lon laitteiden ja tarvikkeiden suunnittelun, val-
35164:                                                        mistuksen, pakkaamisen ja merkitsemisen sekä
35165:    Ihmiseen asennettavista erilaisista implanteis-     ammattimaisen käytön ohjaus ja valvonta sekä
35166: ta, kuten tekonivelistä ja sydänläpistä, on säädet-    alan tuoteturvallisuutta edistävä tietopalvelu.
35167: ty Euroopan yhteisöjen direktiiveillä aktiivisista     Säädökset velvoittavat valmistajaa ja käyttäjiä
35168: implantoitavista laitteista (90/385/ETY) ja lää-       ilmoittamaan Lääkelaitokselle laitteiden ja tar-
35169: kinnällisistä laitteista (93/42/ETY). Kyseiset di-     vikkeiden käytön yhteydessä havaituista mate-
35170: rektiivit ovat ns. uuden menettylytavan mukaisia       riaali- ja muista virheistä. Lääkelaitos voi kieltää
35171: direktiivejä. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteen      vaatimusten vastaisen tai vaarallisen tuotteen
35172: ensivalvonta kuuluu valmistajalle, eikä markki-        markkinoinnin Suomessa tai asettaa käyttöä
35173: noilletulo edellytä erityisiä viranomaistoimenpi-      koskevia rajoituksia.
35174: teitä. Viranomaiset vastaavat markkinavalvon-             Terveydenhuollon yksiköiden on pidettävä
35175: nasta.                                                 luetteloa asentamistaan implanteista ja ilmoitet-
35176:     Kyseiset säädökset sisältyvät Suomessa lakiin      tava ne Lääkelaitoksen ylläpitämään implantti-
35177: 1505/1994 ja asetukseen 1506/1994 terveyden-           rekisteriin. Suomen endoproteesirekisteri on kat-
35178: huollon laitteista ja tarvikkeista. Aktiivisia im-     tavimpia maailmassa. Viime aikoina esiin tulleet
35179: plantoitavia laitteita ei ole voitu saattaa markki-    tapaukset lonkka- ja polviproteesien haittavai-
35180: noille Suomessa 1.1.1995 jälkeen ja muita im-          kutuksista ovat tulleet esiin nimenomaan endro-
35181: plantteja 14.6.1998 jälkeen, jos ne eivät ole edellä   proteesirekisteristä tehtyjen selvitysten perus-
35182: mainittujen säädösten mukaisia. Kirjallisessa ky-      teella. Selvitykset luovat perustan valita luotetta-
35183: symyksessä tarkoitetut tapaukset ovat sattuneet        va proteesi ja hoitopaikka.
35184: ennen edellä mainittujen harmonisoitujen sää-
35185: dösten voimaantuloa.
35186: 
35187:      Helsingissä ll päivänä maaliskuuta 1999
35188: 
35189:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35190:                                            KK 1718/1998 vp                                               3
35191: 
35192: 
35193: 
35194: 
35195:                                         Tili Riksdagens Talman
35196: 
35197:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningen för hälso- och sjukvård som ansvarar för
35198: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           deras överensstämmelse. Tillverkaren upprättar
35199: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       en försäkran om överensstämmelse genom viiken
35200: dagsman Helena Vartiainen undertecknade               han säkerställer och försäkrar att produkten eller
35201: skriftliga spörsmål nr 1718:                          utrustningen uppfyller de krav som ställts på den.
35202:                                                       Innan produkten kommer ut på marknaden skall
35203:           Är Regeringen medveten om de hälso-         tillverkaren få produkten utvärderad av ett obe-
35204:        risker som felaktiga proteser förorsakar,      roende utvärderings- och prövningsorgan som
35205:        och                                            konstaterats vara behörigt, dvs. ett anmält or-
35206:           är avsikten att utreda hur vårt system      gan. Produkten kan introduceras på marknaden
35207:        för övervakning fungerar när det gäller        endast om det anmälda organet har gett tillverka-
35208:        förhandsgranskningen av dessa produk-          ren tillstånd att utfåra CE-märkning. De anmäl-
35209:        ter?                                           da organen deltar även i övervakningen av pro-
35210:                                                       dukternas konstruktion och tillverkning.
35211:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Läkemedelsverket skall styra och övervaka
35212: anföra följande:                                      konstruktionen, tillverkningen, förpackningen
35213:                                                       och märkningen samt den yrkesmässiga använd-
35214:    Europeiska gemenskapernas direktiv om akti-        ningen av produkter och utrustning för hälso-
35215: va medicintekniska produkter för implantation         och sjukvård. Dessutom skall Läkemedeisverket
35216: (90/385/EEG) och om medicintekniska produk-           informera om hur produktsäkerheten inom om-
35217: ter (93/42/EEG) innehåller bestämmelser om oli-       rådet skall främjas. Författningarna förpiiktar
35218: ka implantat, t.ex. konstgjorda leder och hjärt-      tillverkaren och användarna att meddela Läke-
35219: klaffar, som implanteras i en människa. Dessa         medelsverket materiaifel och andra fel som upp-
35220: direktiv följer en s.k. ny procedur som innebär att   täckts vid användningen av produkterna och ut-
35221: produktens primärkontroll utförs av tillverka-        rustningen. Läkemedelsverket kan förbjuda
35222: ren, och att utsläppandet av produkten på mark-       marknadsföringen i Finland av produkter som
35223: naden inte förutsätter några särskilda åtgärder       inte uppfyller kraven eller som är farliga eller
35224: av myndigheterna. Myndigheterna ansvarar för          begränsa användningen av produkterna.
35225: övervakningen av marknaden.                               Enheterna för häiso- och sjukvården skall ha
35226:     I Finland ingår de nämnda rättsakterna i lagen    en förteckning över de implantat som de låter
35227:  150511994 och förordningen 150611994 om pro-         _insätta och anmäla dem tili det implantatregister
35228: dukter och utrustning för hälso- och sjukvård.        som Läkemedelsverket upprätthåller. Finiands
35229: Aktiva produkter för impiantation har inte kun-       endoprotesregister är ett av de mest heitäckande
35230: nat siäppas ut på den finska marknaden sedan          registren i världen. De fall av skadliga verkningar
35231: den I januari 1995 och andra implantat sedan den      av höft- och knäproteser som på senare tid har
35232:  I4 juni I998, om de inte har stämt överens med de    framkommit har blivit synliga just tili följd av
35233:  nämnda författningarna. De fall som avses i det      utredningar som gjorts på basis av endoprotesre-
35234:  skriftliga spörsmålet inträffade innan de harmo-     gistret. Utredningarna bildar en grund när det
35235:  niserade författningarna var i kraft.                gäller att väija en säker protes och en tillförlitlig
35236:     Det är tillverkaren av produkterna och utrust-    vårdplats.
35237: 
35238:      Helsingfors den II mars 1999
35239: 
35240:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
35241:                                         KK 1719/1998 vp
35242: 
35243: Kirjallinen kysymys 1719
35244: 
35245: 
35246: 
35247: 
35248:                                 Ulla Anttila /vihr ym.: Kuntoutus- ja sairausvakuutuslainsäädän-
35249:                                     nön pohjalta myönnettävien matkakustannusten omavastuu-
35250:                                     osuuksien yhdistämisestä
35251: 
35252:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
35253: 
35254:     Kansaneläkelaitos korvaa sekä kuntoutus-      eläkkeellä ja siten pienituloisia. Matkustaminen
35255: lainsäädännön että sairausvakuutuslainsäädän-     on kuitenkin heidän kannaltaan välttämätöntä.
35256: nön perusteella potilaan ja kuntoutujan matka-       Erittäin tärkeää vammaisten henkilöiden kan-
35257: kulut niin, että omavastuuosuus on 900 mk.        nalta olisi, ettei Kansaneläkelaitos laskisi erik-
35258: Omavastuuosuus lasketaan kummankin lainsää-       seen omavastuuosuutta sekä kuntoutukseen että
35259: dännön perusteella erikseen. Tämä tarkoittaa      terveydenhoitoon liittyvistä matkoista.
35260: sitä, että esimerkiksi vammainen henkilö, jolla      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35261: on sekä kuntoutukseen että terveydenhoitoon       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35262: liittyviä matkoja, joutuu maksamaan omavas-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35263: tuuosuuden kahteen kertaan. Sama henkilö voi      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35264: joutua käyttämään myös vammaispalvelulain
35265: mukaisia matkaetuuksia, joista maksetaan erik-               Miten Hallitus aikoo toimia, jotta
35266: seen omavastuuosuus.                                      kuntoutuslainsäädännön ja sairausva-
35267:     Nämä omavastuuosuudet muodostavat mo-                 kuutuslainsäädännön pohjalta myönnet-
35268: neen kertaan maksettuina varsin suuren sum-               tävien matkakustannusten omavastuu-
35269: man. Merkittävä osa vammaisista henkilöistä on            osuudet yhdistettäisiin?
35270: 
35271:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
35272: 
35273:                    Ulla Anttila /vihr                    Jouko Jääskeläinen /skl
35274:                                     Johannes Leppänen /kesk
35275: 
35276: 
35277: 
35278: 
35279: 280043
35280: 2                                         KK 1719/1998 vp
35281: 
35282: 
35283: 
35284: 
35285:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35286: 
35287:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sairausvakuutuksesta korvataan vakuutetun
35288: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        matkakustannuksia sen mukaan, minkä matka
35289: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      olisi tullut maksamaan käyttäen halvinta mat-
35290: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-     kustustapaa. Jos vakuutettu ei ole käyttänyt hal-
35291: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vinta matkustustapaa ja jos käytetyn matkustus-
35292: n:o 1719:                                            tavan katsotaan olleen sairauden tai liikenneolo-
35293:                                                      suhteiden vuoksi perusteltu, myönnetään kor-
35294:           Miten Hallitus aikoo toimia, jotta         vaus todellisten kustannusten mukaisina kuiten-
35295:        kuntoutuslainsäädännön ja sairausva-          kin enintään vahvistetun taksan määrään asti.
35296:        kuutuslainsäädännön pohjalta myön-               Sairausvakuutuslain nojalla korvattavien
35297:        nettävien matkakustannusten omavas-           matkakustannusten määrä on viime vuosina ol-
35298:        tuuosuudet yhdistettäisiin?                   lut kasvava. Korvauksia maksettiin vuonna 1996
35299:                                                      528 miljoonaa markkaa, vuonna 1997 549 mil-
35300:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          joonaa markkaa ja vuonna 1998 574 miljoonaa
35301: tavasti seuraavaa:                                   markkaa. Vuotuisen omavastuuosuuden ylittä-
35302:                                                      vistä matkakustannuksista maksettiin lisäkor-
35303:     Matkakustannusten korvaamisesta ja niiden        vausta vuonna 1996 yli 23 000 vakuutetulle yli 78
35304: omavastuuosuuksista säädetään sairausvakuu-          miljoonaa markkaa ja vuonna 1997 lähes 27 000
35305: tuslaissa ja laissa kansaneläkelaitoksen järjestä-   vakuutetulle yli 84 miljoonaa markkaa.
35306: mästä kuntoutuksesta.                                   Vakuutetun käydessä kuntoutuksessa hänelle
35307:     Sairausvakuutuslain 10 § :n mukaan vakuute-      korvataan kansaneläkelaitoksen järjestämästä
35308: tulle korvataan lääkäriin, hammaslääkäriin,          kuntoutuksesta annetun lain 7 a §:n perusteella
35309: sairaanhoitolaitokseen, laboratorioon, röntgen-      kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja koh-
35310: laitokseen tai asianmukaisen ammattikoulu-           tuulliset matkakustannukset siltä osin kuin ne
35311: tuksen saaneen henkilön luokse tehdyistä mat-        yhdensuuntaiselta matkalta ylittävät omavas-
35312: koista johtuvat matkakustannukset. Matkoista         tuuosuuden 45 markkaa. Mikäli kuntoutumises-
35313: aiheutuneet kustannukset korvataan kokonaan          ta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset matkus-
35314: siltä osin kuin ne ylittävät kultakin yhdensuun-     tuksesta aiheutuvat kustannukset saman ka-
35315: taiselta matkalta omavastuuosuuden 45 mark-          lenterivuoden aikana ylittävät vuotuisen oma-
35316: kaa, kuitenkin enintään vahvistetun taksan mu-       vastuuosuuden 900 markkaa, tämän ylittävä osa
35317: kaiseen määrään saakka. Jos vakuutetun sai-          näistä matkakustannuksista korvataan koko-
35318: rausvakuutuslain mukaan maksettavaksi jäävät         naan.
35319: enintään taksan mukaiset matkakustannukset              Omavastuujärjestelmä lisättiin kuntoutukses-
35320: saman kalenterivuoden aikana ylittävät vuotui-       ta aiheutuvien matkakustannusten korvausjär-
35321: sen omavastuuosuuden 900 markkaa, vuotuisen          jestelmään valtiontaloudellisten säästötoimenpi-
35322: omavastuuosuuden ylittävä osa matkakustan-           teiden yhteydessä vuoden 1996 alusta lukien.
35323: nuksista korvataan kokonaan kuitenkin enin-          Tämän toimenpiteen seurauksena kuntoutujille
35324: tään taksan mukaiseen määrään saakka. Lisäksi        suoritettavien matkakustannusten korvaukset
35325: vakuutettua hoitavan lääkärin erityisestä syystä     laskivat. Vuonna 1997 korvauksia suoritettiin
35326: antamasta määräyksestä erikseen tehdystä mat-        noin 38 000 kuntoutujalle yli 41 miljoonaa mark-
35327: kasta voidaan avustajan matkakustannukset            kaa. Viime aikoina matkakustannuksista aiheu-
35328: korvata vakuutetun kustannuksina laissa tar-         tuneet menot ovat nousseet jatkuvasti ja ne ovat
35329: kemmin määritellyin edellytyksin. Myös apuvä-        yksi nopeimmin kasvavista kustannuseristä. Syy-
35330: lineiden ja muiden laitteiden hankkimiseen ja        nä kustannusten nousuun on ollut asiakasmää-
35331: ylläpitämiseen liittyvät tarpeelliset matkat apu-    rän kasvamisen ohella avomuotoisena annetta-
35332: välineiden ja muiden laitteiden valmistus- ja        van kuntoutuksen yleistyminen.
35333: välityspaikkoihin voivat tulla sairausvakuutuk-         Sairaanhoidon korvauksiin ja siihen rinnas-
35334: sen matkakustannuksina korvattaviksi.                tettaviin korvausjärjestelmiin liittyy yleisesti va-
35335:                                          KK 1719/1998 vp                                            3
35336: 
35337: kuutetun omavastuuosuus. Korkeiden lääke- ja        vittäin, omavastuuosuudet ovat haitanneet kun-
35338: matkakustannusten vakuutetulle aiheuttamaa          toutuksen toteutumista. Myös vaikeavammais-
35339: taloudellista rasitusta on kevennetty siten, että   ten matkakustannusten omavastuuosuuksia on
35340: vuotuisen omavastuuosuuden ylittävät kohtuul-       pidetty kohtuuttomina. Heillä vuotuinen oma-
35341: liset kustannukset korvataan kuntoutuksen osal-     vastuuosuus täyttyy jo yleensä alkuvuodesta,
35342: ta kokonaan ja sairausvakuutuksesta taksan          koska avokuntoutusmatkoja on useita viikossa
35343: mukaiseen määrään saakka. Sairausvakuutus-          ja taksin tai erityiskulkuneuvon käyttö on heidän
35344: lain mukainen vuotuinen omavastuuosuus on           kohdallaan muita kuntoutujia yleisempää.
35345: pysynyt samalla tasolla vuodesta 1993 lukien.           Tämän vuoksi kansaneläkelaitoksessa on alet-
35346:     Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mukaan          tu selvittää sairausvakuutus- ja kuntoutuslain-
35347: omavastuuosuuden soveltaminen kuntoutuksen          säädännön matkakustannusten omavastuu-
35348: matkoihin on käytännössä koettu ongelmallisek-      osuuksien yhdistämisen tarvetta ja mahdolli-
35349: si. Avomuotoisessa kuntoutuksessa ja ikäänty-       suuksia. Tämän selvityksen valmistuttua on tar-
35350: neiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvi-     koituksenmukaista ratkaista lainsäädännön uu-
35351: tyksissä, joissa matkakustannuksia syntyy päi-      distamistarpeet.
35352: 
35353:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1999
35354:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
35355: 4                                            KK 1719/1998 vp
35356: 
35357: 
35358: 
35359: 
35360:                                           Tili Riksdagens Talman
35361: 
35362:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         varit motiverat på grund av sjukdom elier trafik-
35363: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          förhållanden, beviljas en ersättning enligt de fak-
35364: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        tiska resekostnaderna, dock högst tili ett belopp
35365: man Ulla Anttila m.fl. undertecknade skriftliga         enligt den fastställda taxan.
35366: spörsmål nr 1719:                                          De resekostnadsbelopp som ersatts med stöd
35367:                                                         av sjukförsäkringslagen har ökat under de senas-
35368:             Vad ämnar Regeringen göra för att           te åren. År 1996 betalades ersättningar tili ett
35369:         självriskandelarna för de resekostnader         belopp av 528 milj. mk, år 1997 549 milj. mk och
35370:         som beviljas med stöd av rehabi-                år 1998 574 milj. mk. För resekostnader som
35371:         literings1agstiftningen och sjukförsäk-         översteg den årliga självriskandelen beta1ades år
35372:         rings1agstiftningen skall samordnas?            1996 en tilläggsersättning på över 78 milj. mk tili
35373:                                                         mer än 23 000 försäkrade och år 1997 över 84
35374:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           milj. mk tili nästan 27 000 försäkrade.
35375: anföra fö1jande:                                           Om den försäkrade går på rehabilitering er-
35376:                                                         sätts han med stöd av 7 a § lagen om rehabilite-
35377:     Bestämmelser om ersättning av resekostnader         ring som ordnas av folkpensionsanstalten för
35378: och självriskandelarna för dessa finns i sjukför-       nödvändiga och skäliga resekostnader som reha-
35379: säkringslagen och lagen om rehabilitering som           biliteringen medför tili den del de för en resa i en
35380: ordnas av folkpensionsanstalten.                        riktning överstiger självriskande1en på 45 mk.
35381:     Enligt 10 § sjukförsäkringslagen skall den för-     Om de nödvändiga och skäliga resekostnader
35382: säkrade få ersättning för resekostnader som be-         som rehabiliteringen medför under ett och sam-
35383: ror på besök hos läkare, tandläkare, sjukvårds-         ma kalenderår överstiger den årliga självriskan-
35384: anstalt, laboratorium, röntgeninstitut eller hos        delen på 900 mk, skali den del av dessa rese-
35385: någon som har behörig yrkesutbildning. Full er-         kostnader som överstiger den årliga självriskan-
35386: sättning betalas tili den del kostnaderna för en        delen ersättas i sin helhet.
35387: enkelresa överstiger självriskandelen på 45 mk,            Självrisksystemet fogades tili ersättningssyste-
35388: dock högst till ett belopp enligt den fastställda       met för resekostnader som föranleds av rehabili-
35389: taxan. Om de resekostnader som den försäkrade           tering i samband med de statsekonomiska spar-
35390: själv skall beta1a enligt sjukförsäkrings1agen un-      åtgärderna vid ingången av 1996. Tili följd av
35391: der ett och samma kalenderår överstiger den årli-       denna åtgärd sjönk de resekostnadsersättningar
35392: ga självriskande1en på 900 mk skall den överskju-       som betalas tili rehabiliteringsklienter. År 1997
35393: tande delen helt och hållet ersättas, dock högst        betalades mer än 41 milj. mk ut i ersättningar till
35394: tili ett belopp enligt den fastställda taxan. Dessut-   ca 38 000 rehabi1iteringsklienter. På sista tiden
35395: om kan medhjälparens resekostnader för en sär-          har utgifterna för resekostnader stigit kontinuer-
35396: skild resa som företagits enligt en föreskrift som      ligt och de utgör en av de snabbast växande
35397: av någon särskild orsak givits av den försäkrades       kostnadsposterna. Orsaken tili kostnadsökning-
35398: läkare ersättas såsom den försäkrades kostnader         en har, förutom ett större antal klienter, varit att
35399: på de villkor som anges närmare i 1agen. Också          det har blivit allt vanligare att ge rehablitering
35400: nödvändiga resor som gäller anskaffning och             inom ramen för den öppna vården.
35401: underhåll av hjälpmedel och andra anordningar              Tili ersättningarna inom sjukvården och där-
35402: tili platser där sådana hjälpmedel och anordning-       med jämförbara ersättningssystem hänför sig all-
35403: ar tillverkas och förmedlas kan komma att er-           mänt en självriskandel för den försäkrade. Den
35404: sättas som resekostnader av sjukförsäkringen.           ekonomiska belastning som höga läkemedels-
35405:     Sjukförsäkringen ersätter den försäkrades re-       och resekostnader förorsakar den försäkrade har
35406: sekostnader enligt vad resan skulle ha kostat med       underlättats så tili vida att skäliga kostnader som
35407: det billigaste fårdmedlet. Om den försäkrade inte       överstiger den årliga självriskandelen ersätts för
35408: har utnyttjat det billigaste alternativet, och om       rehabiliteringens del tili fullt belopp och av sjuk-
35409: det fortskaffningsmedel som använts anses ha            försäkringen tili ett belopp enligt den fastställda
35410:                                           KK 1719/1998 vp                                               5
35411: 
35412: taxan. Den årliga självriskandelen enligt sjukför-     oskäliga. För deras del fylls den årliga självrisk-
35413: säkringslagen har varit på samma nivå alltsedan        andelen i allmänhet redan i början av året efter-
35414: 1993.                                                  som det, när det gäller rehabilitering inom den
35415:     Folkpensionsanstaltens uppfattning är att det      öppna vården, blir fråga om flera resor i veckan,
35416: i praktiken har upplevts som problematiskt att         och de använder också oftare än andra rehabili-
35417: tillämpa självriskandel på resor som hänför sig        teringsklienter taxi eller specialfordon.
35418: tili rehabilitering. Inom den öppna rehabilite-           Folkpensionsanstalten har därför börjat utre-
35419: ringen och vid undersökningar för att få reda på       da behovet av och möjligheterna tili en samord-
35420: servicebehovet bland äldre långtidsarbetslösa,         ning av självriskandelarna för resekostnader en-
35421: varvid resekostnader uppstår dagligen, har själv-      ligt sjukförsäkringslagstiftningen och rehabilite-
35422: riskandelarna gjort det svårare att genomföra          ringslagstiftningen. När denna utredning är får-
35423: rehabiliteringen. Också de gravt handikappades         dig är det ändamålsenligt att avgöra huruvida det
35424: självriskandelar för resekostnaderna har ansetts       finns behov att revidera lagstiftningen.
35425: 
35426:      Helsingforsden 12 mars 1999
35427: 
35428:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
35429:                                           KK 1720/1998 vp
35430: 
35431: Kirjallinen kysymys 1720
35432: 
35433: 
35434: 
35435: 
35436:                                   Hannu Takkula /kesk: Vanhusten ja veteraanien aseman paranta-
35437:                                      misesta
35438: 
35439: 
35440:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35441: 
35442:    Vuosi 1999 on nimetty vanhusten teemavuo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35443: deksi. Nykyisin vanhusten asemaa ei kuitenkaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35444: voida pitää hyvänä. Kuluneella vaalikaudella         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35445: heille kuuluneita eläkkeitä on leikattu jo kahteen   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35446: otteeseen. Myös nopeastijoukostamme väistyvä
35447: veteraanisukupolvi on jäänyt miltei kokonaan                   Millä tavoin Hallitus aikoo muistaa
35448: valtiovallan avustavien toimien ulkopuolelle.               sotaveteraanien yhä harvenevaa jouk-
35449: Sotiemme veteraanit ovat ikääntyneet ja tarvitse-           koa,ja
35450: vat näin ollen yhä enemmän hoitoa ja kuntoutus-                aikooko Hallitus toteuttaa kunniave-
35451: ta sekä apua arkipäivien askareisiin. Veteraanien           lan maksun sotiemme veteraaneille?
35452: kunniavelan maksamisesta on ollut puhetta jo
35453: pitkään, joten nyt olisi korkea aika päästä sa-
35454: noista tekoihin.
35455: 
35456:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
35457: 
35458:                                         Hannu Takkula /kesk
35459: 
35460: 
35461: 
35462: 
35463:  280043
35464: 2                                        KK 1720/1998 vp
35465: 
35466: 
35467: 
35468: 
35469:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35470: 
35471:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuntoutuksen kehittämisprojekti, joka jatkuu
35472: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vielä tämän vuoden. Tämän projektin puitteissa
35473: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     toteutetaan kaiken kaikkiaan 35 kuntoutuksen
35474: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu          kehittämishanketta eri puolilla maata. Veteraa-
35475: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       nien oikeutta saada korvausta hammashuollosta
35476: n:o 1720:                                           laajennettiin niin ikään vuonna 1998.
35477:                                                         Sekä veteraanien että sotainvalidien kannalta
35478:           Millä tavoin Hallitus aikoo muistaa       merkittävä parannus on ollut varojen kohdenta-
35479:        sotaveteraanien yhä harvenevaa jouk-         minen asuntojen perusparannuksiin ja muutos-
35480:        koa,ja                                       töihin. Oikeus sotilasvammalain mukaiseen kor-
35481:           aikooko Hallitus toteuttaa kunniave-      vaukseen asunnon muutostöistä on vuodesta
35482:        lan maksun sotiemme veteraaneille?           1997 ollut kaikilla niillä sotainvalideilla, joiden
35483:                                                     Valtiokonttorin vahvistama työkyvyttömyysaste
35484:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on vähintään 20 prosenttia. Muita veteraaneja
35485: vasti seuraavaa:                                    varten on kohdennettu määrärahoja, joita he
35486:                                                     ovat saaneet muuta väestöä helpommin.
35487:    Hallitus on hyvin tietoinen sotainvalidien ja        Kunniavelkaa veteraaneille on maksettu myös
35488: veteraanien maamme hyväksi suorittamistaan          myöntämällä rintama-avustuksia maamme so-
35489: uhrauksista ja pitää heitä erityisryhmänä.          tiin osallistuneille ulkomaalaisille vapaaehtoisil-
35490:    1990-luvun aikana maamme itsenäisyyden           le. Näitä avustuksia on myönnetty sosiaalisin
35491: juhlavuosina veteraaneja ja sotainvalideja on       perustein vaikeissa olosuhteissa Virossa ja
35492: muistettu monin tavoin. Esimerkiksi vuonna          muualla entisen Neuvostoliiton alueella asuville
35493: 1992 itsenäisyyden 75-juhlavuonna toteutettiin      rintamasotilaille.
35494: Kelan toimesta laaja veteraaneja ja heidän elin-        Sosiaali- ja terveysministeriössä on kannettu
35495: olosuhteitaan koskenut tutkimus. Itsenäisyytem-     erityistä huolta sotiemme veteraaneista. Erityi-
35496: me 80-vuotisjuhlavuoteen liittyen niin veteraa-     sen merkittävää on, että huolimatta valtion ta-
35497: nien kuin sotainvalidienkin etuisuuksia ja korva-   louden vaikeasta tilasta kuluneen vuosikymme-
35498: usturvaa on parannettu yhteensä l 00 miljoonan      nen aikana sekä lukuisista leikkauksista, joita
35499: markan edestä vuosittain. Näiden varojen turvin     sosiaaliturvajärjestelmässämme on jouduttu te-
35500: on muun muassa nopeutettu lievävammaisten           kemään, on veteraaneille erityisesti kuuluvat
35501: sotainvalidien kuntoutuskiertoa niin, että vuo-     edut pystytty säilyttämään koskemattomina.
35502: desta 1997 lähtien heilläkin on oikeus vuosittai-   Tällä hetkellä ministeriössä pidetään painopis-
35503: seen kuntoutukseen. Veteraanien kuntoutukseen        teenä veteraanien itsenäistä selviytymistä, ja sii-
35504: varattua määrärahaa korotettiin vuonna 1998         hen liittyen kuntoutusta on pyritty kehittämään
35505:  190 miljoonaan markkaan ja vuonna 1999 195         sekä ohjaamaan varoja asuntojen perusparan-
35506: miljoonaan markkaan. Vuonna 1997 aloitettiin         nuksiin ja muutostöihin.
35507: 
35508:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1999
35509: 
35510:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35511:                                            KK 1720/1998 vp                                               3
35512: 
35513: 
35514: 
35515: 
35516:                                         Tili Riksdagens Talman
35517: 
35518:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           raner höjdes 1998 tili 190 milj. mk och 1999 tili
35519: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           195 milj. mk. Det projekt i syfte att utveckla
35520: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       rehabiliteringen som inleddes 1997 pågår ännu i
35521: dagsman Hannu Takkula undertecknade skriftli-         år. lnom ramen för detta projekt genomförs allt
35522: ga spörsmål nr 1720:                                  som allt 35 projekt i syfte att utveckla rehabilite-
35523:                                                       ringen på olika håll i landet. Veteranernas rätt tili
35524:           På vilket sätt ämnar Regeringen kom-        ersättning för tandvård utvidgades Iikaså 1998.
35525:        ma ihåg den allt glesare skaran krigsve-          Anvisningen av medel för ombyggnader av
35526:        teraner, och                                   och ändringsarbeten i bostäderna utgjorde en
35527:           ämnar Regeringen genomföra betal-           betydande förbättring för både veteraner och
35528:        ningen av hedersskulden tili krigsvete-        krigsinvalider. Sedan 1997 haralla de krigsinva-
35529:        ranerna från våra krig?                        lider vars invaliditetsgrad av Statskontoret har
35530:                                                       fastställts tili minst 20 % rätt tili ersättning för
35531:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ändringsarbeten i bostaden enligt lagen om ska-
35532: anföra följande:                                      da, ådragen i militärtjänst. För övriga veteraner
35533:                                                       har anvisats anslag som de har haft lättare att få
35534:    Regeringen är mycket medveten om de upp-           än den övriga befolkningen.
35535: offringar som krigsinvaliderna och veteranerna           Hedersskulden tili veteranerna har också beta-
35536: gjort för vårt land och betraktar dem som en          lats i form av frontunderstöd tili utländska frivil-
35537: specialgrupp.                                         liga som deltagit i vårt lands krig. Dessa under-
35538:    På 1990-talet, under självständighetsjubi-         stöd har beviljats på sociala grunder tili frontmän
35539: Ieumsåren, har veteranerna och krigsinvaliderna       som lever i svåra omständigheter i Estland och på
35540: ihågkommits på många sätt. T.ex. 1992, jubi-          det tidigare Sovjetunionens område.
35541: leumsåret med anledning av vår 75-åriga själv-           Social- och hälsovårdsministeriet har haft sär-
35542: ständighet, Iät FPA genomföra en omfattande           skild omsorg om veteranerna från våra krig. Det
35543: undersökning om veteranerna och deras Ievnads-        är särskilt anmärkningsvärt att man har kunnat
35544: förhållanden. 1 anslutning tilljubileumsåret med      hålla de förmåner som tillkommer veteranerna
35545: anledning av vår 80-åriga självständighet för-        orörda trots statens svåra ekonomiska situation
35546: bättrades såväl veteranernas som krigsinvalider-      under det gångna årtiondet och de många ned-
35547: nas förmåner och ersättningsskydd för ett belopp      skärningar som drabbat vårt socialskyddssys-
35548: på sammanlagt JOO milj. mk per år. Med dessa          tem. Ministeriet lägger för närvarande tyngd-
35549: medel har bl.a. rehabiliteringen för krigsinvalider   punkten på veteranernas möjligheter att klara sig
35550: med mindre skador försnabbats så att även dessa       själva och därför har man försökt utveckla reha-
35551: sedan 1997 har rätt tili rehabilitering årligen. De   biliteringen och styra medel tili ombyggnader av
35552: anslag som reserverats för rehabilitering av vete-    och ändringsarbeten i bostäderna.
35553: 
35554:      Helsingfors den II mars 1999
35555: 
35556:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
35557:                                             KK 1721/1998 vp
35558: 
35559: Skriftligt spörsmål 1721
35560: 
35561: 
35562: 
35563: 
35564:                                     Henrik Lax /sv: Poängsättningen av språk vid antagning av stude-
35565:                                        rande tili yrkeshögskolor
35566: 
35567: 
35568:                                          Tili Riksdagens Talman
35569: 
35570:     Enligt regeringsformen 14 § har Finland två           Sättet att ge poäng vid antagningen av stude-
35571: nationalspråk, finska och svenska.                     rande tili yrkeshögskola visar klart på att man i
35572:     Utbildningsstyrelsen har nyligen gett ut an-       dag i mycket hög grad prioriterar kunskaper i
35573: sökningsguiden Ammattikorkeakoulut - Yr-               främmande språk framom kunskaper i landets
35574: keshögskolorna 1999. Denna innehåller infor-           nationalspråk finska och svenska.
35575: mation om antagningen av studerande tili yrkes-           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
35576: högskolorna. I kriterierna för antagningspoäng         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
35577: tili yrkeshögskolorna prioriteras främst kunska-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
35578: pen i modersmålet och främmande språk. För             följande spörsmål:
35579: kunskaper i det andra inhemska språket ges inga
35580: särskilda poäng inom ett enda utbildningsområ-                   Är Regeringen medveten om att kun-
35581: de, inte ens inom områden som berör turism,                   skaper i främmande språk prioriteras
35582: kosthåll, ekonomi, handel, social- och hälsovård.             högt, medan kunskaper i landets andra
35583: Dessa är alla sådana branscher där goda kunska-               inhemska språk prioriteras lågt vid an-
35584: per i det andra inhemska språket ger den stude-               tagningen av studerande tili yrkeshög-
35585: rande bättre beredskap och möjligheter att utöva              skolorna, och
35586: sitt yrke i framtiden.                                           anser Regeringen att vårt lands utbild-
35587:     I ansökningsguidens uttryck främmande                     ningsförvaltning bryter mot grundlagen
35588: språk ingår inte kunskaper i det andra inhemska               genom att prioritera kunskaper i främ-
35589: språket. 1 stället poängteras i flera sammanhang              mande språk framom kunskaper i det
35590: att "ifråga om främmande språk beaktas det bäs-               andra inhemska språket, antingen det
35591: ta vitsordet, inte det andra inhemska språket"                gäller kunskaper i finska eller svenska,
35592: eller "främmande språk, ej det andra inhemska                 och
35593: språket".                                                        vad avser Regeringen göra för att
35594:     Visserligen beaktas i poängsättningen medel-              åstadkomma den jämställdhet som
35595: talet från gymnasiets eller yrkesskolans avgångs-             grundlagen förutsätter?
35596: betyg, där för de flesta torde ingå även vitsord för
35597: kunskaper i det andra inhemska språket, men
35598: medeltalets betydelse för he1heten är ytterst liten.
35599: 
35600:      Helsingforsden 17 februari 1999
35601: 
35602:                                              Henrik Lax /sv
35603: 
35604: 
35605: 
35606: 
35607: 280043
35608: 2                                            KK 1721/1998 vp
35609: 
35610: Kirjallinen kysymys 1721                                                                       Suomennos
35611: 
35612: 
35613: 
35614: 
35615:                                     Henrik Lax /r: Kielistä annettavista pisteistä ammattikorkeakoulu-
35616:                                        jen opiskelijavalinnoissa
35617: 
35618: 
35619:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35620: 
35621:    Hallitusmuodon 14 §:n mukaan Suomessa on             merkitys on kokonaisuudessa äärimmäisen pie-
35622: kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi.                 ni.
35623:    Opetushallitus on äskettäin julkaissut haku-             Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen
35624: oppaan Ammattikorkeakoulut- Y rkeshögsko-               pisteytystapa osoittaa selvästi, miten suuri prio-
35625: lorna 1999. Oppaassa on tietoa ammattikorkea-           riteetti nykyään asetetaan vieraiden kielten tai-
35626: koulujen oppilasvalinnoista. Ammattikorkea-             dolle maan kansalliskielten, suomen ja ruotsin,
35627: koulujen valintapistekriteereissä priorisoidaan         taitoon nähden.
35628: ennen kaikkea äidinkieltä ja vieraita kieliä. Toi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35629: sen kotimaisen kielen taidosta ei anneta erityisiä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35630: pisteitä yhdelläkään koulutusalalla, ei edes mat-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35631: kailu-, ravitsemus- ja talousalalla, kaupan alalla      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35632: eikä sosiaali- ja terveysalalla. Kaikilla näillä
35633: aloilla toisen kotimaisen kielen hyvä taito antaa                 Onko Hallitus tietoinen, että vieraiden
35634: opiskelijalle paremmat valmiudet ja mahdolli-                  kielten taidolle annetaan korkea priori-
35635: suudet tulevan ammattinsa harjoittamiseen.                     teetti kun taas maan toiselle kotimaiselle
35636:    Hakuoppaassa käytettyyn ilmaisuun vieraat                   kielelle annetaan alhainen prioriteetti
35637: kielet ei sisälly toisen kotimaisen kielen taito. Sen          ammattikorkeakoulujen opiskelijavalin-
35638: sijaan useissa yhteyksissä korostetaan, että "kiel-            noissa, ja
35639: ten kohdalla otetaan huomioon paras vieraan                       katsooko Hallitus maamme opetus-
35640: kielen arvosana, ei toinen kotimainen" tai "vieras             hallinnon rikkovan perustuslakia priori-
35641: kieli, ei toinen kotimainen kieli".                            soimalla vieraiden kielten taitoa toiseen
35642:    Tosin pisteytyksessä otetaan huomioon lu-                   kotimaiseen kieleen, joko suomen tai
35643: kion tai ammattikoulun päästätodistuksen kes-                  ruotsin taitoon nähden, ja
35644: kiarvo, johon useimmilla sisältynee myös toisen                   mitä Hallitus aikoo tehdä perustuslain
35645: kotimaisen kielen arvosana, mutta keskiarvon                   edellyttämän tasa-arvon luomiseksi?
35646: 
35647:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1999
35648: 
35649:                                                Henrik Lax /r
35650:                                                KK 1721/1998 vp                                                3
35651: 
35652: 
35653: 
35654: 
35655:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
35656: 
35657:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            B 1-kieli, ei toinen kotimainen kieli) ja humanisti-
35658: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             senaja opetusalalla vieras kieli (Al-, A2- tai Bl-
35659: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           kieli, ei toinen kotimainen kieli). Kulttuurialan
35660: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik               opiskelijavalinnoissa ei yleensä oteta huomioon
35661: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            todistusarvosanoja, vaan valinta perustuu en-
35662:  1721:                                                    nakkotehtäviin ja valintakokeisiin.
35663:                                                               Opetushallitus toimittaa vuosittain "Ammat-
35664:             Onko Hallitus tietoinen, että vieraiden       tikorkeakoulut Yrkeshögskolorna" -julkaisun.
35665:         kielten taidolle annetaan korkea priori-          Siinä selostetaan mm. ammattikorkeakoulujen
35666:         teetti kun maan toiselle kotimaiselle kie-        itsensä päättämät valintaperusteet. Valitettavas-
35667:         lelle annetaan alhainen prioriteetti am-          ti ammattikorkeakoulut käyttävät valintaperus-
35668:         mattikorkeakoulujen        opiskelijavalin-       teissaan hieman horjuvasti ilmaisua "vieras kie-
35669:         noissa,ja                                         li". Toisin kuin kysymyksessä oletetaan, toinen
35670:             katsooko Hallitus maamme opetus-              kotimainen kieli otetaan yleisesti opiskelijavalin-
35671:         hallinnon rikkovan perustuslakia priori-          nassa huomioon "vieraana kielenä", vaikka sitä
35672:         soimalla vieraiden kielten taitoa toiseen         ei olisikaan valintaperusteissa ja koulutusopas-
35673:         kotimaiseen kieleen, joko suomen tai              tekstissä erikseen mainittu. Toista kotimaista
35674:         ruotsin taito on nähden, ja                       kieltä ei oteta huomioon vieraiden kielten yhtey-
35675:             mitä Hallitus aikoo tehdä perustuslain        dessä vain niillä aloilla, joilla on valintaperusteis-
35676:         edellyttämän tasa-arvon luomiseksi?               sa siitä erikseen maininta "ei toinen kotimainen
35677:                                                           kieli". Kuten kysymyksessä on todettu, toinen
35678:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              kotimainen kieli otetaan huomioon myös päättä-
35679: vasti seuraavaa:                                          todistuksen keskiarvoa hyödynnettäessä valinta-
35680:                                                           perusteena. Toisin kuin kysymyksessä on todet-
35681:     1) Vakinaisten ammattikorkeakoulujen opis-            tu, keskiarvon merkitys ei kuitenkaan ole "ää-
35682: kelijavalinnan perusteista ja valintakokeen jär-          rimmäisen pieni".
35683: jestämisestä päättää ammattikorkeakouluopin-                  Niillä aloilla, joiden opiskelijavalinnassa ei
35684: noista annetun lain (25511995) 15 §:n 1 momentin          huomioida toisen kotimaisen kielen arvosanaa
35685: mukaan ammattikorkeakoulu.                                vieraiden kielten yhteydessä, valintaperusteiden
35686:     Ammattikorkeakoulujen            rehtorineuvosto      kehittelyssä on lähdetty siitä, että Suomi on kak-
35687: (ARENE) on asettanut ammattikorkeakoulujen                sikielinen maa, ja valintaperusteissa otetaan
35688: opiskelijavalintojen kehittämistyöryhmän, jon-            kaikkien kohdalla tasapuolisesti huomioon äi-
35689: ka alakohtaisissa opiskelijavalintaprojekteissa           dinkieli, siis yleensä suomi tai ruotsi. Korkea-
35690:  on yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen                kouluopinnoissa käytetään yhä lisääntyvässä
35691: kanssa kehitelty alakohtaisia valintaperusteita.          määrin muun kuin suomen- tai ruotsinkielistä
35692:  ARENE on suositellut ammattikorkeakouluille              opetusmateriaalia, ja tämän vuoksi on haluttu
35693:  yhteisesti kehiteltyjen valintaperusteiden käyt-         äidinkielen lisäksi painottaa opiskelijavalinnassa
35694:  töä. Ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin itse-            hakijan muiden kuin kotimaisten kielten taitoja.
35695:  näisesti päättäneet, noudattavatko ne valtakun-              Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan valtakun-
35696:  nallisia valintaperustepohjia vai poikkeavatko           nallisissa opiskelijavalintaseminaareissa ammat-
35697:  ne niistä joiltakin osin tai kokonaan.                   tikorkeakoulukentän näkemys asiasta on ollut
35698:     Ammattikorkeakoulujen päättämien vuoden               yksimielinen. Valintaperusteet kohtelevat tässä
35699:  1999 valintaperusteiden mukaan luonnonvara-              suhteessa yhdenvertaisesti niin ruotsinkielisiä
35700:  alalla otetaan huomioon A 1-kieli, tekniikassa ja        kuin suomenkielisiäkin hakijoita. Ammattikor-
35701:  liikenteessä A 1-kieli, kaupassa ja hallinnossa vie-     keakoulun tulee käyttää opiskelijavalinnassa
35702:  ras kieli (A 1-kieli), matkailu-, ravitsemis- ja ta-     kaikkien hakijoiden kohdalla samoja, kyseiselle
35703:  lousalalla vieras kieli (ei toinen kotimainen kieli),    vuodelle vahvistamiaan valintaperusteita.
35704:  sosiaali- ja terveysalalla vieras kieli (A 1-, A2- tai       Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden valin-
35705: 4                                         KK 1721/1998 vp
35706: 
35707: taperusteet hakevat nykyisessä kehittelyvaihees-     (Dnro 22/011/97, 10.10.1997 ja 25.9.1998) on to-
35708: sa vielä muotoaan. Kehittämisen lähtökohtana         dettu, että eräillä aloilla otetaan huomioon vie-
35709: ei kuitenkaan voi olla se, että kaikilla aloilla     raat kielet (A- ja B-kielet). Tämä määritelmä
35710: hyödynnetään esimerkiksi päättötodistukseen si-      pitää sisällään myös toisen kotimaisen kielen ar-
35711: sältyvien kaikkien mahdollisten aineiden arvosa-     vosanan.
35712: noja tasaisesti. Kukin ala ja ammattikorkea-            Opetusministeriö on tietoinen, että eräillä
35713: koulu ottaa huomioon valintaperusteissaan ne         aloilla ammattikorkeakoulut niille säädetyn au-
35714: arvosanat, jotka se katsoo parhaiten erottelevan     tonomian puitteissa ja omista perustelluista syis-
35715: suuret hakijamäärät ja tuovan parhaan mahdol-        tä priorisoivat äidinkielen lisäksi muiden kuin
35716: lisen opiskelija-aineksen koulutukseen. Ammat-       kotimaisten kielten taitoja. Tämän ei voida kat-
35717: tikorkeakoulujen       opiskelijavalintaperusteita   soa rikkovan perustuslakia tai sen henkeä. Perus-
35718: koskevien päätösten ei voida katsoa rikkovan         tuslain edellyttämän tasa-arvon kannalta on
35719: perustuslakia ja sen henkeä.                         oleellista, että ammattikorkeakoulujen valinta-
35720:     2) Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen opis-     perusteet kohtelevat yhdenvertaisesti kumpaa-
35721: kelijaksi ottamisen perusteista päättää opetusmi-    kin kansalliskieltä, ruotsia ja suomea.
35722: nisteriö (L 487/1987, muut. 717/1992, 22 §:n 1          Opetusministeriön tarkoituksena on kuiten-
35723: mom.jaA491-501/1987, 147/1989ja 705-806/             kin kiinnittää ammattikorkeakoulujen huomiota
35724: 1995). Koulutuksen järjestäjä päättää ministe-       siihen, että molempien kotimaisten kielten asema
35725: riön päätösten pohjalta perusteiden painottami-      ammattikorkeakouluissa ja varsinkin palvelu-
35726: sesta. Ministeriön voimassa olevissa päätöksissä     aloilla turvataan.
35727:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1999
35728: 
35729:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
35730:                                          KK 1721/1998 vp                                            5
35731: 
35732: 
35733: 
35734: 
35735:                                       Tili Riksdagens Talman
35736: 
35737:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ket), inom turism-, kosthålls- och ekonomibran-
35738: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande         schen ett främmande språk (ej andra inhemska
35739: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-     språket), inom social- och hälsovårdsbranschen
35740: dagsman Henrik Lax undertecknade skriftliga         ett främmande språk (A1-, A2- eller Bl-språket,
35741: spörsmål nr 1721:                                   ej andra inhemska språket) och inom det huma-
35742:                                                     nistiska och pedagogiska området ett främman-
35743:           Är Regeringen medveten om att kun-        de språk (A1-, A2- eller Bl-språket, ej andra
35744:        skaper i främmande språk prioriteras         inhemska språket). I antagningen av studerande
35745:        högt, medan kunskaper i 1andets andra        inom kultursektorn beaktas i allmänhet inte be-
35746:        inhemska språk prioriteras lågt vid an-      tygsvitsord, utan antagningen baserar sig på i
35747:        tagningen av studerande till yrkeshög-       forväg gjorda uppgifter och antagningsprov.
35748:        sko1orna, och                                    Utbildningsstyrelsen utger år1igen boken
35749:           anser Regeringen att vårt lands utbi1d-   "Ammattikorkeakoulut          Y rkeshögskolorna".
35750:        ningsförvaltning bryter mot grundlagen       Den innehåller bl.a de antagningsgrunder som
35751:        genom att prioritera kunskaper i främ-       yrkeshögskolorna sjä1va har beslutat om. Tyvärr
35752:        mande språk framom kunskaper i det           använder yrkeshögsskolorna i sina antagnings-
35753:        andra inhemska språket, antingen det         grunder uttrycket "främmande språk" något
35754:        gäller kunskaper i finska eller svenska,     vack1ande. 1 motsats tili vad som antas i spörsmå-
35755:        och                                          let, beaktas det andra inhemska språket allmänt i
35756:           vad avser Regeringen göra för att         antagningarna som ett "främmande språk", även
35757:        åstadkomma den jämställdhet som              om det inte särskilt nämns i antagningsgrunder-
35758:        grundlagen förutsätter?                      na eller anvisningarna. Det är bara på de områ-
35759:                                                     den där dettai antagningsgrunderna särskilt ang-
35760:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       es med "ej andra inhemska språket" som det
35761: anföra följande:                                    andra inhemska språket inte beaktas i samband
35762:                                                     med främmande språk. Som det sägs i spörsmå-
35763:    1) En1igt 15 § 1 mom. i lagen om yrkeshögsko-    let, beaktas det andra inhemska språket också då
35764: lestudier (255/1995) beslutar yrkeshögskolan om     medeltalet på avgångsbetyget används som an-
35765: grunderna för antagningen av studerande tili de     tagningsgrund. Däremot är betydelsen av medel-
35766: ordinarie yrkeshögskolorna och om ordnandet         talet inte, som det sägs i spörsmålet, "ytterst
35767: av urvalsprov.                                      liten".
35768:    Rådet för yrkeshögskolornas rektorer (ARE-           På de områden där vitsordet i det andra in-
35769: NE) har tillsatt en arbetsgrupp för att utveckla    hemska språket inte i antagningen av studerande
35770: antagningen av studerande tili yrkeshögskolor-      beaktas i samband med de främmande språken,
35771: na. Arbetsgruppens branschvisa projekt har i        har man i arbetet med att utveckla antagnings-
35772: samarbete med olika yrkeshögskolor utvecklat        grunderna utgått från att Finland är ett tvåsprå-
35773: branschvisa antagningsgrunder. ARENE har re-        kigt land, och i antagningsgrunderna gäller för
35774: kommenderat yrkeshögskolorna att använda de         alla att modersmålet, alltså vanligen finska eller
35775: gemensamt utvecklade antagningsgrunderna.           svenska, beaktas jämlikt. 1 högskolestudierna
35776: Yrkeshögskolorna har likväl självständigt beslu-    används i allt högre utsträckning läromedel på
35777: tat huruvida de iakttar de riksomfattande princi-   andra språk än finska och svenska och därför har
35778: perna om antagningsgrunder eller om de delvis       man i antagningen av studerande utöver moders-
35779: eller helt avviker från dem.                        målskunskaperna velat betona de sökandes får-
35780:    Enligt de antagningsgrunder som yrkeshög-        digheter i andra än de inhemska spåken.
35781: skolorna fastställt för 1999 beaktar man inom           T.ex. på de riksomfattande antagningssemi-
35782: naturbruksområdet A 1-språket, inom teknik och      narierna inom social- och hälsovårdsbranschen
35783: kommunikation Al-språket, inom handel och           har yrkeshögskolefåltets synpunkt varit enhällig.
35784: administration ett främmande språk (A 1-språ-       Antagningsgrunderna behandlar i detta hänseen-
35785: 6                                          KK 1721/1998 vp
35786: 
35787: de svenska liksom finska sökande likvärdigt. Yr-      grunderna viktas. 1 gällande ministeriebeslut
35788: keshögskolorna skall i antagningen av studeran-       (Dnr 22/011/97, 10.10.1997 och 25.9.1998) sägs
35789: de tillämpa samma, för det aktuella året fastställ-   att man inom vissa områden skall beakta de
35790: da antagningsgrunder på alla sökande.                 främmande språken (A- och B-språken). Denna
35791:    Yrkeshögskolornas antagningsgrunder söker          definition inkluderar även vitsordet i det andra
35792: ännu i denna utvecklingsfas sina former. Utveck-      inhemska språket.
35793: lingsarbetet kan likväl inte utgå från att man på        Undervisningsministeriet är medvetet om att
35794: alla områden utnyttjar t.ex. vitsorden i alla äm-     yrkeshögskolorna på vissa områden, inom den
35795: nen lika. Varje bransch och yrkeshögskola beak-       föreskrivna autonomin och av egna motiverade
35796: tar i sina antagningsgrunder de vitsord som den       skäl utöver modersmålet prioriterar fårdigheter i
35797: anser ge det bästa urvalet bland det stora antalet    andra än de inhemska spåken. Detta kan inte
35798: sökande och det bästa möjliga elevmaterialet tili     anses strida mot grundlagen eller dess anda. Med
35799: utbildningen. Yrkeshögskolornas beslut oman-          tanke på denjämlikhet som grundlagen förutsät-
35800: tagningsgrunderna kan inte anses bryta mot            ter är det väsentligt att yrkeshögskolornas antag-
35801: grundlagen och dess anda.                             ningsgrunder behandlar bägge nationalspråken,
35802:    2) Om grunderna för antagningen av stude-          svenska och finska, lika.
35803: rande tili de temporära yrkeshögskolorna beslu-          Undervisningsministeriet har likväl för avsikt
35804: tar undervisningsministeriet (22 § 1 mom i L 4871     att göra yrkeshögskolorna uppmärksamma på
35805: 1987, ändr. 71711992 och F 491-50111987 och           att de båda inhemska språkens ställning i yrkes-
35806: 795-806/1995). Utbildningsanordnaren beslu-           högskolorna och i synnerhet inom servicebran-
35807: tar utgående från ministeriets beslut om hur          scherna tryggas.
35808:      Helsingfors den 10 mars 1999
35809: 
35810:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
35811:                                              KK 1722/1998 vp
35812: 
35813: Kirjallinen kysymys 1722
35814: 
35815: 
35816: 
35817: 
35818:                                     V aito Koski /sd: Lentäjäkoulutuksen epäkohtien poistamisesta
35819: 
35820: 
35821: 
35822:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35823: 
35824:     Lentäjäpako ilmavoimista Finnairin ja mui-          he suorittavat lentolupakirjaan oikeuttavan an-
35825: den lentoyhtiöiden palvelukseen aiheuttaa ongel-        siolentäjän tutkinnon. Tällaista koulutusta antaa
35826: mia nostaen samalla esille monia kysymyksiä,            mm. Helsingin ilmailuteoria- HIT Oy. Tästä
35827: joita on syytä laajemmin selvittää. Tällaisia asioi-    koulutuksesta lentolupakirjan hankkineet joutu-
35828: ta ovat Suomen turvallisuuspolitiikka, ilmavoi-         vat maksamaan koulutuksensa omilla varoillaan
35829: mien lentäjäkoulutukseen liittyvät epäkohdat,           saamatta siitä minkäänlaista vähennysoikeutta
35830: lentäjäkoulutussopimukset, sopimussakot ja nii-         verotuksessa.
35831: den verotuskohtelu sekä muun lentäjäkoulutuk-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35832: sen tasa-arvoinen asema.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35833:     Saamani tiedon mukaan ilmavoimista on siir-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35834: tymässä tai siirtynyt vuoden sisällä 80 lentäjää        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35835: siviili-ilmailun tehtäviin joko siviililentäjiksi tai
35836: Iennonjohtajiksi. Osa lentäjistä siirtyy kotimaan                   Onko Hallitus tietoinen ilmavoimien
35837: siviili-ilmailun palvelukseen, osa maan rajojen                 lentäjäkoulutukseen liittyvistä sopimuk-
35838: ulkopuolelle. Tämä on mahdollista purkamalla                    sista, sopimuksen purkamiseen liittyväs-
35839: palvelussopimus kesken sopimuskauden ja mak-                    tä verokohtelusta sekä sen ulkopuolisen
35840: samalla koulutuksesta jonkinasteinen sopimus-                   lentäjäkoulutuksen kohtelusta mm. vero-
35841:  sakko, jonka voi saamani tiedon mukaan vähen-                  asioissa,
35842:  tää verotuksessa. Palvelukelpoisuus siviili-ilmai-                 miten Hallitus aikoo menetellä, ettei
35843:  lun palvelukseen toteutuu varsin pienimuotoisen                Suomen turvallisuuspolitiikka tule ky-
35844:  perehdyttämiskoulutuksen avulla.                               seenalaiseksi lentäjäkoulutuksen epä-
35845:     Ilmavoimien lentäjäkoulutus kysyy paljon va-                kohtien takia, ja
35846:  roja. Sen päätarkoitus on tuottaa puolustusvoi-                    miten maamme lentäjäkoulutukseen
35847:  mien, ei siviili-ilmailun, käyttöön tarpeellinen               liittyvät epäkohdat aiotaan poistaa sekä
35848:  määrä lentäjiä niin, että puolustuslaitoksen teh-              koulutus toteuttaa tasa-arvoisesti kaikis-
35849:  tävä voidaan kaikissa oloissa turvata. Siviili-il-             sa koulutusmuodoissa niin, että se palve-
35850:  mailulla on omat koulutusjärjestelmänsä, joissa                lee tarkoitustaan kaikilla sektoreilla?
35851:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
35852:                                               Valto Koski /sd
35853: 
35854: 
35855: 
35856: 
35857: 280043
35858: 2                                             KK 1722/1998 vp
35859: 
35860: 
35861: 
35862: 
35863:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
35864: 
35865:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           prosentilla korotettujen lentoiisien muodossa ja
35866: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            työnantaja paremman palveluksessa pysymisen
35867: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kautta. Sitoumusehtojen mukaisesti sellainen
35868: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Valto Kos-          lentäjä, joka rikkoo sitoumuksensa ennen 10,5
35869: ken näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             vuoden täyttymistä esimerkiksi siirtyäkseen sivii-
35870:  1722:                                                   li-ilmailun tehtäviin, joutuu maksamaan kor-
35871:                                                          vauksena 75 kertaisen lentolisän määrän. Kor-
35872:             Onko Hallitus tietoinen ilmavoimien          vauksen suuruus vaihtelee 160 000 markasta
35873:         lentäjäkoulutukseen liittyvistä sopimuk-         273 000 markkaan. Sotilaslentäjät voivat tehdä
35874:         sista, sopimuksen purkamiseen liittyväs-         10,5 vuoden jälkeen jatkositoumuksia 3 vuoden
35875:         tä verokohtelusta sekä sen ulkopuolisen          jaksoissa ja niistä heille maksetaan lentoiisien
35876:         lentäjäkoulutuksen kohtelusta mm. vero-          lisäksi 40 000 markan vuotuinen korvaus. Mikäli
35877:         asioissa,                                        asianomainen rikkoo tämän sopimuksen, hänen
35878:             miten Hallitus aikoo menetellä, ettei        on maksettava korvauksena sopimusehtojen
35879:         Suomen turvallisuuspolitiikka tule ky-           mukaan 156 000 markkaa.
35880:         seenalaiseksi lentäjäkoulutuksen epä-                Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään
35881:         kohtien takia, ja                                4041/3/95 todennut, että ilmavoimien lentäjä,
35882:             miten maamme lentäjäkoulutukseen             joka oli rikkonut palvelussitoumuksensa ennen
35883:         liittyvät epäkohdat aiotaan poistaa sekä         10,5 vuoden sitoumusajan päättymistä ja joka oli
35884:         koulutus toteuttaa tasa-arvoisesti kaikis-       sitoumusehtojen mukaisesti korvannut valtiolle
35885:         sa koulutusmuodoissa niin, että se palve-        75 kertaisen lentolisän määrän, oli oikeutettu
35886:         lee tarkoitustaan kaikilla sektoreilla ?         niissä oloissa vähentämään maksetun korvauk-
35887:                                                          sen verotuksessa tulon hankkimisesta johtunee-
35888:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              na menona. Muilta osin lentäjien verotukseen tai
35889: taen seuraavaa:                                          koulutuskustannuksien verovähennysoikeuteen
35890:                                                          liittyvät ratkaisut eivät ole olleet selvitettävänä.
35891:     Liikenneilmailun voimakas kasvu, lentäjän                Suomen turvallisuuspolitiikassa puolustus-
35892: ammattiin soveltuvien henkilöiden rajallinen             voimilla on keskeinen asema. Ilmavoimat ovat
35893: määrä sekä liikennelentäjäkoulutuksen volyymi            osa puolustusvoimia. Sotilaslentäjien määrä ja
35894: ovat tekijöitä, jotka ovat aikaansaaneet tilan-          koulutustaso ovat merkittäviä ilmavoimien toi-
35895: teen,jossa lentoyhtiöille on syntynyt tarve rekry-       minnalle, mutta Suomen turvallisuuspolitiikkaa
35896: toida nopeasti lentäjiä siviili-ilmailun tehtäviin.      ne eivät kuitenkaan tee kyseenalaiseksi. Enna-
35897: Tämän seurauksena lähes 70 ilmavoimien ohjaa-            koimaton siirtyminen siviili-ilmailun tehtäviin
35898: jaa on siirtynyt tai siirtymässä siviili-ilmailun teh-   haittaa kuitenkin ilmavoimien toimintaa ja suun-
35899: täviin.                                                  nitelmallista kehittämistä.
35900:     Puolustusvoimissa sotilashenkilöstön amma-               Tämän kehityskulun katkaisemiseksi on ryh-
35901: tillinen peruskoulutus on voimassa olevien sää-          dytty useisiin toimenpiteisiin. Ohjaajaupseerin
35902: dösten perusteella oppilaille ilmaista. Toisaalta        palvelusuran houkuttelevuutta on pyritty paran-
35903: vastapainona ovat oppilaiksi hyväksyttyjen               tamaan sekä koulutuksellisilla uudistuksilla että
35904: kanssa tehdyt palvelussitoumukset.                       palkkauksellisilla ratkaisuilla. Työtä jatketaan
35905:     Sotilaslentäjän koulutus on erittäin kallista,       muun muassa siten, että puolustusvoimat asettaa
35906: mikä johtuu koulutuskaluston suurista käyttö-            kaksi työryhmää. Toisessa selvitetään ilmavoi-
35907: kustannuksista ja vuosia kestävästä koulutuk-            mien ohjaajien koulutusjärjestelmän kehittämis-
35908: sesta. Kaikkien sotilaslentäjäkoulutukseen hy-           tarpeita sekä toimenpiteitä poislähteneiden oh-
35909: väksyttyjen kanssa tehdään palvelussitoumus,             jaajien korvaamiseksi ja toisessa toteutettujen
35910: jossa koulutettava sitoutuu palvelemaan ilma-            palkkauksellisten ratkaisujen sekä sitoumusjär-
35911: voimissa tietyn, pisimmillään 10,5 vuoden ajan.          jestelmän vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita.
35912: Työntekijät hyötyvät palvelussitoumuksista 121           Viimeksi mainitussa työryhmässä on tarkoitus
35913:                                           KK 1722/1998 vp                                               3
35914: 
35915: selvittää syvällisemmin eri vaihtoehtoisia malleja   nisteriö, liikenneministeriö, opetusministeriö,
35916: sitoumusjärjestelmän kehittämiselle ottaen huo-      puolustusministeriö, pääesikunta, Ilmavoimien
35917: mioon myös koulutusaika ja -kustannukset sekä        esikunta, Ilmailulaitos ja rajavartiolaitos sekä lii-
35918: sitoumuksen rikkomisesta maksettavat kor-            kenneilmailun osalta Finnair Oyj ja Suomen
35919: vaukset. Molempien työryhmien tulee saada            Lentotoimenharjoittajien Liitto r.y. Työryhmäs-
35920: työnsä päätökseen vuoden I999 aikana. Tulok-         sä on käsitelty kaikkia ammattiientäjäryhmiä,
35921: sia pyritään hyödyntämään jo seuraavien koulu-       koulutusjärjestelmiä sekä koulutuskustannuk-
35922: tukseen otettavien lentäjien osalta.                 sia. Tavoitteena on löytää kaikkien osapuolien
35923:    Yhteiskunnan kustaotamaa ammattilentäjien         kannalta hyväksyttävissä olevat vaihtoehdot
35924: koulutusta sekä pidemmän aikavälin ilmailun          ammattilentäjien määrään ja koulutukseen liitty-
35925: koulutuksellisia perusratkaisuja on selvittänyt      vissä erityiskysymyksissä. Työryhmä luovuttaa
35926: liikenneministeriön työryhmä, jossa ovat olleet      raporttinsa maaliskuun loppuun mennessä.
35927: edustettuina viranomaistahoina valtiovarainmi-
35928:      Helsingissä II päivänä maaliskuuta I999
35929: 
35930:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
35931: 4                                           KK 1722/1998 vp
35932: 
35933: 
35934: 
35935: 
35936:                                          Tili Riksdagens Talman
35937: 
35938:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            viiken som längst är 10,5 år. Arbetstagarna drar
35939: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            nytta av tjänstgöringsförbindelserna i form av
35940: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        flygtillägg som är höjda med 121 procent, medan
35941: dagsman Valto Koski undertecknade skriftliga           nyttan för arbetsgivarnas del består i att det är
35942: spörsmål nr 1722:                                      lättare att få piloterna att stanna kvar i tjänst.
35943:                                                        Enligt förbindelsevillkoren skall en pilot som
35944:           Känner Regeringen till de avtal som          bryter sin förbindelse innan kravet på tjänstgö-
35945:        gäller flygvapnets flygarutbildning, be-        ring i 10,5 år uppfyllts, t. ex. genom överflyttning
35946:        handlingen i skattehänseende när ett av-        tili uppgifter inom den civila luftfarten, betala en
35947:        tai bryts samt behandlingen av flygvapnet       ersättning som utgör 75 gånger beloppet av flyg-
35948:        utomstående pilotutbildning bl.a. när det       tilläget. Storleken av ersättningen varierar mel-
35949:        gäller skattefrågor,                            lan 160 000 och 273 000 mk. Militärflygarna kan
35950:           hur ämnar Regeringen förfara för att         efter 10,5 år göra fortsatta förbindelser på perio-
35951:        Finlands säkerhetspolitik inte skall bli        derom 3 år, och fördem betalas deutöverflygtill-
35952:        ifrågasatt på grund av de missförhållan-        äggen en årlig ersättning om 40 000 mk. Den som
35953:        den som hänför sig tili flygarutbildning-       bryter mot detta avtal måste enligt avtalsvillko-
35954:        en, och                                         ren betala en ersättning på 156 000 mk.
35955:           hur ämnar man eliminera olägenheter-             Högsta förvaltningsdomstolen har i sitt beslut
35956:        na i samband med flygarutbildningen i           4041/3/95 konstaterat, att en av flygvapnets pilo-
35957:        vårt land samt förverkliga utbildningen         ter som hade brutit sin tjänstgöringsförbindelse
35958:        jämlikt inom alla utbildningsformer så att      innan förbindelsetiden på 10,5 år gått tili ända,
35959:        den tjänar sitt syfte på alla sektorer?         och som enligt förbindelsevillkoren hade ersatt
35960:                                                        staten med ett belopp som utgjorde 75 gånger
35961:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          flygtilläget, med tanke på dessa omständigheter
35962: anföra följande:                                       berättigad att dra av den betalda ersättningen i
35963:                                                        sin beskattning som utgift för inkomstens förvär-
35964:    Trafikflygets kraftiga tiliväxt, det begränsade     vande. 1 övrigt har avgöranden som gällt beskatt-
35965: antalet personer som lämpar sig för flygaryrket        ningen av piloterna eller deras rätt att i beskatt-
35966: samt trafikflygarutbildningens volym är faktorer       ningen dra av kostnader för utbildningen inte
35967: som har lett tili den situationen att flygbolagen      varit föremål för utredning.
35968: snabbt måste kunna rekrytera flygare för uppgif-           lnom den finländska säkerhetspolitiken har
35969: ter inom den civila luftfarten. Tili följd härav har   försvarsmakten en central ställning. Flygvapnet
35970: närmare 70 av flygvapnets piloter flyttat eller        utgör en del av försvarsmakten. Militärpiloter-
35971: håller på att flytta tili uppgifter inom den civila    nas antal och utbildningsnivå är av betydelse för
35972: luftfarten.                                            flygvapnets verksamhet, men dessa faktorer kan
35973:    lnom försvarsmakten är den militära persona-        dock inte sätta Finlands säkerhetspolitik i tvi-
35974: lens grundläggande yrkesutbildning enligt gäl-         velsmål. En oförutsebar överflyttning tili uppgif-
35975: lande bestämmelser avgiftsfri för eleverna. Som        ter inom den civila luftfarten innebär dock ett
35976: motvikt står å andra sidan de tjänstgöringsför-        men för flygvapnets verksamhet och för dess
35977: bindelser vilka ingås av dem som antagits tili         planmässiga utveckling.
35978: utbildningen.                                              1 syfte att bryta denna negativa utveckling har
35979:    Militärflygarens utbildning är synnerligen          ett flertal åtgärder inletts. Man har försökt göra
35980: dyr, beroende på de stora driftskostnaderna för        pilotofficerarnas tjänstgöringskarriär attrakti-
35981: utbildningsmaterielen och på att utbildningen tar      vare såväl genom utbildningsreformer som ge-
35982: många år i anspråk. Med alla som antagits tili         nom lönemässiga lösningar. Arbetet fortsätts
35983: militärflygarutbildningen görs en tjänstgörings-       bl.a. så att försvarsmakten tillsätter två arbets-
35984: förbindelse, där den som ges utbildning förbinder      grupper. 1 den ena utreds utvecklingsbehoven i
35985: sig att tjänstgöra inom flygvapnet en viss tid         fråga om utbildningssystemet för flygvapnets pi-
35986:                                            KK 1722/1998 vp                                             5
35987: 
35988: Ioter samt åtgärder i syfte att ersätta de piioter    na på Iängre sikt beträffande utbiidningen inom
35989: som flyttat, och i den andra verkningarna av och      Iuftfarten har utretts av en en arbetsgrupp vid
35990: utveckiingsbehoven i fråga om de Iönemässiga          trafikministeriet där myndigheterna represente-
35991: avgöranden som fattats och förbindeisearrange-        rats av finansministeriet, trafikministeriet, un-
35992: manget. 1 den sistnämnda arbetsgruppen skall          dervisningsministeriet, försvarsministeriet, hu-
35993: oiika aiternativa modeller för utveckiing av för-     vudstaben, Staben för flygvapnet, Luftfartsver-
35994: bindelsearrangemanget mera ingående utredas           ket och gränsbevakningsväsendet samt trafikfly-
35995: med beaktande också av utbiidningstiden och           get av Finnair Oy och Suomen Lentotoimenhar-
35996: -kostnaderna samt de ersättningar som skall ut-       joittajien Liitto. 1 arbetsgruppen haralla yrkespi-
35997: betaias om förbindeisen bryts. Bägge arbetsgrup-      Iotgrupper och utbiidningssystem samt utbiid-
35998: perna skall siutföra sitt arbete under år I999.       ningskostnader behandiats. Syftet är att finna för
35999: A vsikten är att utnyttja resultaten redan vid näs-   alla parter godtagbara alternativ i de speciaifrå-
36000: ta intagning tili flygarutbiidningen.                 gor som hänför sig tili yrkespiioternas antai och
36001:    Den av samhället bekostade utbiidningen för        utbiidning. Arbetsgruppen överlämnar sin rap-
36002: yrkespiioter samt de grundiäggande avgörande-         port före utgången av mars månad.
36003: 
36004:      Heisingfors den II mars I999
36005: 
36006:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
36007:                                           KK 1723/1998 vp
36008: 
36009: Kirjallinen kysymys 1723
36010: 
36011: 
36012: 
36013: 
36014:                                   Janne Viitamies /sd: Lievävammaisten sotainvalidien ja sotavete-
36015:                                      raanien laitoskuntoutuksesta
36016: 
36017: 
36018:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36019: 
36020:    Sotaveteraanien ja -invalidien järjestöt ovat     tama, valtiollisen itsenäisyyden puolesta taistel-
36021: toistuvasti kiinnittäneet valtiovallan huomiota      lut, jo ikääntyvä joukko suomalaisia.
36022: ns.lievävammaisten sotainvalidien ja ikääntyvän         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36023: sota veteraaniväestön laitoskuntoutuksen ongel-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36024: miin. Invalidien kohdalla kyse on siitä, että lai-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36025: toshoitoa ei korvata niille, joiden sotavamma on     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36026: aiheuttanut alle 30 %:n invaliditeetin. Myös
36027: ikääntyvä sotaveteraanien joukko tarvitsee yhä                 Kuinka perusteltuna Hallitus pitää lie-
36028: enemmän pitkäaikaista laitoshoitoa ja huolenpi-             vä vammaisten sotainvalidien ja sota vete-
36029: toa.                                                        raanien pitkäkestoisen laitoskuntoutuk-
36030:    Lievävammaisten sotainvalidien lyhytkestoi-              sen tarpeen ja mahdollisuuksien selvittä-
36031: nen kuntoutus on kiitettävästi mahdollistunut               mistä,ja
36032: Lipposen hallituksen kaudella. Nyt olisi syytä                 pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-
36033: selvittää perusteellisesti pitkäkestoisen laitos-           sena selvitystyön käynnistämistä lähitu-
36034: kuntoutuksen tukimahdollisuudet sekä lievä-                 levaisuudessa tarpeellisten uudistusten
36035: vammaisten sotainvalidien että sotaveteraanien              aikaansaamiseksi?
36036: osalta. Kyseessä on kansalaisten korkeasti arvos-
36037: 
36038:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
36039: 
36040:                                          Janne Viitamies /sd
36041: 
36042: 
36043: 
36044: 
36045:  280043
36046: 2                                          KK 1723/1998 vp
36047: 
36048: 
36049: 
36050: 
36051:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36052: 
36053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sesta (1040/1997). Rintamaveteraaneilla tarkoi-
36054: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tetaan henkilöitä, joille on annettu rintamasoti-
36055: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       las-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus kyseis-
36056: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-       ten tunnusten myöntämisestä annettujen asetus-
36057: tamiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ten mukaisesti. Kuntoutusta rintamaveteraanit
36058: n:o 1723:                                             voivat saada valtion talousarvioon tarkoitusta
36059:                                                       varten varatun määrärahan puitteissa. Tätä
36060:           Kuinka perusteltuna Hallitus pitää lie-     määrärahaa on pyritty lisäämään valtion talou-
36061:        vävammaisten sotainvalidien ja sotavete-       den sallimissa rajoissa.
36062:        raanien pitkäkestoisen laitoskuntoutuk-            Sotainvalideja ja jossain määrin myös sotave-
36063:        sen tarpeen ja mahdollisuuksien selvittä-      teraaneja kuntoutetaan muun ohella paitsi So-
36064:        mistä, ja                                      tainvalidien Veljesliiton omistamissa laitoksissa,
36065:           pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-         Kaunialan sotavammasairaalassa, Kyyhkylän
36066:        sena selvitystyön käynnistämistä lähitu-       kuntoutussairaalassa ja Kaskisaaren kuntoutus-
36067:        levaisuudessa tarpeellisten uudistusten        laitoksessa, myös sairas- ja veljeskodeissa, joita
36068:        aikaansaamiseksi?                              maassamme on yhteensä 21. Sairas- ja veljesko-
36069:                                                       deista ensimmäiset rakennettiin 1970-luvulla,
36070:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          valtaosa 1980-luvulla ja viimeiset aivan 1990-
36071: vasti seuraavaa:                                      luvun alussa.
36072:                                                           Sairas-ja veljeskoteja perustettaessa lähdettiin
36073:    Sotilasvammalain (404/1948) 6 §:n ja sitä täy-     siitä, että ne siirtyisivät osaksi kunnallista sosiaa-
36074: dentävän sotilasvammalain eräiden säännösten          li- ja terveydenhuoltoa ja vanhushuoltoa. Tällä
36075: soveltamisesta annetun asetuksen (1117/1985)          hetkellä sairas- ja veljeskotien käyttöaste on erit-
36076: 3 §:n mukaan korvataan sotainvalidille, jonka         täin hyvä, mutta asteittaisen laskun nykyisessä
36077: sotilasvammalain mukaan vahvistettu haitta-           asiakaskunnassa arvioidaan alkavan vuoden
36078: aste on vähintään 10 prosenttia, kuntoutus vuo-       2005 jälkeen. Sairas- ja veljeskotien tulevaan
36079: sittain.                                              käyttöön liittyen sosiaali- ja terveysministeriö on
36080:     Alun perin oikeus säännölliseen kuntoutuk-        pyytänyt Valtiokonttorin sotilasvamma-ja vete-
36081: seen oli vain vaikeavammaisilla eli vähintään 30      raaniasiat yksiköitä peruskartoitusta sairas- ja
36082: prosentin sotainvalideilla. Lievävammaisten eli       veljeskotien nykytilanteesta ja tulevan toiminnan
36083: 10-25 prosentin sotainvalidien asemaa on kulu-        suuntaamisesta. Kartoitus valmistuu huhtikuun
36084: neen vuosikymmenen aikana kuitenkin johdon-           loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministe-
36085: mukaisesti pyritty parantamaan. Vuonna 1992            riön tarkoituksena on myös asettaa työryhmä
36086: lievävammaisten oikeutta kuntoutukseen lisät-         työstämäänja seuraamaan sairas- ja veljeskotien
36087: tiin niin, että heillä oli oikeus kuntoutukseenjoka   tulevan käytön periaatelinjauksia, vaihtoehtoja
36088: toinen vuosi. Vuodesta 1997 heillä on ollut oi-        sekä mahdollisuuksia jatkossa hoitaa ja kuntout-
36089: keus vuosittaiseen kuntoutusjaksoon.                  taa myös lievävammaisia sotainvalideja ja vete-
36090:     Rintamaveteraanien kuntoutus puolestaan            raaneja.
36091: perustuu lakiin rintamaveteraanien kuntoutuk-
36092: 
36093:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1999
36094: 
36095:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36096:                                              KK 1723/1998 vp                                              3
36097: 
36098: 
36099: 
36100: 
36101:                                           Tili Riksdagens Talman
36102: 
36103:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             teraner (1040/1997). Med frontveteran avses den
36104: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             som har tilldelats frontmanna-, fronttjänst-, eller
36105: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         fronttecken i enlighet med förordningarna om
36106: dagsman Janne Viitamies undertecknade skriftli-         dessa tecken. Frontveteraner kan få rehabilite-
36107: ga spörsmål nr 1723:                                    ring inom ramen för det anslag som reserverats
36108:                                                         för ändamålet i statsbudgeten. Strävan har varit
36109:           Hur motiverat anser Regeringen det            att utöka detta anslag i den mån statsfinanserna
36110:        vara att utreda behovet av och möjlighe-         tillåter.
36111:        terna att ordna långvarig anstaltsrehabi-            Utöver på andra anstalter rehabiliteras krigs-
36112:        Iitering för krigsinvalider och krigsvetera-     invalider och i viss mån även krigsveteraner såväl
36113:        ner och                                          på anstalter som ägs av Krigsinvalidernas bröd-
36114:           anser Regeringen att det är ändamåls-         raförbund, Kauniala krigsinvalidsjukhus, Kyyh-
36115:        enligt att inom en snar framtid påbörja ett      kylä rehabiliteringssjukhus och Kaskisaari reha-
36116:        utredningsarbete för att få tili stånd de        biliteringsanstalt, som på sjuk- och brödrahem,
36117:        reformer som behövs?                             vilka det i Finland finns 21 stycken. De första
36118:                                                         sjuk- och brödrahemmen byggdes på 1970-talet,
36119:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           största delen på 1980-talet och de sista i början av
36120: anföra följande:                                        1990-talet.
36121:                                                             När sjuk- och brödrahemmen inrättades var
36122:     Enligt 6 § lagen om skada, ådragen i militär-       utgångspunkten att de skulle bli en del av den
36123: tjänst (404/1948) och 3 § förordningen om till-         kommunala social- och hälsovården och äldre-
36124: lämpning av vissa stadganden i lagen om skada,          omsorgen. För tillfållet är beläggningsgraden
36125: ådragen i militärtjänst (1117/1985), ersätts en         mycket god, men det nuvarande klientelet beräk-
36126: krigsinvalid rehabilitering årligen om den fast-        nas gradvis börja minska efter år 2005. 1samband
36127: ställda invaliditetsgraden enligt lagen om skada,       med sjuk- och brödrahemmens framtida använd-
36128: ådragen i militärtjänst är minst 10 %.                  ning har social- och hälsovårdsministeriet bett
36129:     Ursprungligen hade endast svårt invalidisera-       Statskontorets avdelning för militärskade- och
36130: de, dvs. krigsinvalider med en invaliditetsgrad på      veteranärenden om en grundläggande kartlägg-
36131: minst 30 %, rätt tili regelbunden rehabilitering.       ning av sjuk- och brödrahemmens nuvarande
36132: Under detta årtionde har man konsekvent för-            situation och av inriktningen av den framtida
36133: sökt förbättra de lindrigt invalidiserades, dvs.        verksamheten. Kartläggningen blir fårdig i slutet
36134: krigsinvalider med en invaliditetsgrad på               av april. Social- och hälsovårdsministeriets av-
36135:  10-25 %, ställning. 1992 utökades de lindrigt          sikt är även att tillsätta en arbetsgrupp som skall
36136: skadades rätt tili rehabilitering så att de hade rätt   utarbeta och följa principiella riktlinjer för sjuk-
36137: tili rehabilitering vartannat år. Från 1997 har de      och brödrahemmens framtida användning samt
36138:  haft rätt tili en rehabiliteringsperiod per år.        olika alternativ och möjligheter att i fortsättning-
36139:     Frontveteranernas rehabilitering baserar sig        en vårda och rehabilitera även krigsinvalider och
36140:  för sin del på lagen om rehabilitering av frontve-     krigsveteraner med lindrigare skador.
36141: 
36142:      Helsingfors den II mars 1999
36143: 
36144:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
36145:                                             KK 1724/1998 vp
36146: 
36147: Kirjallinen kysymys 1724
36148: 
36149: 
36150: 
36151: 
36152:                                    Ben Zyskowicz /kok: Oikeudenkäyntiasiamiehen vastuusta oikeu-
36153:                                         denkäyntikuluista
36154: 
36155: 
36156:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36157: 
36158:     Tupakkaoikeudenkäyntien yhteydessä Hel-            ruiskaaren 21 luvun säännöksiä tulisi nopeasti
36159: singin hovioikeus tuomitsi asianomistajien asia-       selkeyttää niin, että asiamiehet voidaan tuomita
36160: miehinä käyttämät kaksi juristia korvaamaan            korvausvelvollisiksi vain laissa erikseen luetel-
36161: vastapuolen oikeudenkäyntikulut 324 104 mar-           luissa tapauksissa.
36162: kalla sillä perusteena, että juristit olivat arvioi-      Oikeusministeriön kansliapäällikkö on ilmoit-
36163: neet oikeudenkäynnin menestymisen mahdolli-            tanut julkisuudessa, että ministeriö seuraa hovi-
36164: suudet. Hovioikeuden mukaan asianomistajat             oikeuden antaman tuomion etenemistä korkeim-
36165: eivät maallikkoina olisi kyenneet arviota teke-        paan oikeuteen. Kansliapäällikön mukaan ky-
36166: mään.                                                  seessä on asia, joka liittyy olennaisesti kansalais-
36167:     Hovioikeus tuomitsi lakimiehet käräjäoikeu-        ten oikeusturvaan. Kun juttu on yhä kesken,
36168: den osalta 88 816 markan kuluvastuuseen, kun           ministeriö ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa
36169: heidän ajamaosa asia päättyi syytteen hylkäämi-        ryhdy asian mahdollisesti vaatimiin lainsäädän-
36170: seen äänin 2-2. Kun lakimiehet laativat asian-         tötoimiin.
36171: omistajien puolesta valituskirjelmän hovioikeu-           Oikeusministeriön kommentit ovat sinänsä
36172: delle, heidät tuomittiin maksamaan 232 288 mar-        asianmukaisia. On kuitenkin huomattava, että
36173: kan korvaus vastapuolen oikeudenkäyntikuluis-          korkeimman oikeuden ratkaisu vireillä olevaan
36174: ta.                                                    juttuun saadaan todennäköisesti vasta vuonna
36175:     Hovioikeuden esittämät perustelut ilmentävät       2000. Helsingin hovioikeuteen ehtii sitä ennen
36176: erittäin laajaa kuluvastuusäännösten tulkintaa.        mennä päivittäin valituksia, joissa arvion jutun
36177: Tällaisenaan ne soveltuvat lähes kaikkiin käräjä-      oikeudellisista perusteista on tehnyt asianosaisen
36178: oikeuksissa ajettaviin ja hovioikeuksiin tuleviin      käyttämä avustaja.
36179: juttuihin. Kansalaiset käyttävät avustajinaan la-         Ede1lä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36180: kimiehiä juuri oikeudellisen asiantuntemuksen          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
36181:  vuoksi. Arvion oikeudenkäyntiin lähtemisestä,         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36182: oikeudenkäynnin jatkamisesta ja valittamisesta         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36183:  ylempään oikeusasteeseen suorittaa yleensä ni-
36184:  menomaan avustajaksi otettu lakimies.                            Onko Hallitus tietoinen siitä, että Hel-
36185:     Hovioikeuden omaksuman linjan mukaan                       singin hovioikeus on ns. tupakkaoikeu-
36186:  asianajajat ja muut oikeudenkäyntiasiamiehet                  denkäynteihin kuuluvassa 31.12.1998 an-
36187: joutuisivat lähes poikkeuksetta korvaamaan vas-                tamassaan tuomiossa soveltanut oikeu-
36188:  tapuolen oikeudenkäyntikulut, jos oma päämies                 denkäymiskaaren säännöksiä oikeuden-
36189:  häviää jutun. Tämä seikka puolestaan uhkaisi                  käyntikuluista tavalla, joka saattaa vaa-
36190:  tehdä asianajon harjoittamisen taloudellisesti                rantaa kansalaisten mahdollisuudet käyt-
36191:  mahdottomaksi ja saattaisi pahimmillaan johtaa                tää tuomioistuimissa lainoppineita avus-
36192:  siihen, että Suomen kansalaiset eivät voi turvau-             tajia, ja
36193:  tua lakimiesavustajiin tuomioistuimissa.                         mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
36194:     Tässä tarkoitettu Helsingin hovioikeuden tuo-              turvatakseen kansalaisten mahdollisuu-
36195:  mio on herättänyt suurta huomiota lakimiesten                 den jatkossakin käyttää tuomioistuimis-
36196:  keskuudessa. On mm. esitetty, että oikeudenkäy-               sa lainoppineita avustajia?
36197: 
36198:       Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
36199: 
36200:                                            Ben Zyskowicz /kok
36201:  280043
36202: 2                                          KK 1724/1998 vp
36203: 
36204: 
36205: 
36206: 
36207:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36208: 
36209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        päämiehensä korvattaviksi tulevia tarpeettomia
36210: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kustannuksia.
36211: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Asiamiehen ja avustajan kulukorvausvastuu
36212: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ben Zys-         on tarkoitettu sovellettavaksi sellaisissa tilanteis-
36213: kowiczin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sa, joissa asiamies tai avustaja on toiminut tietoi-
36214: n:o 1724:                                             sesti asianosaiselle kuuluvien oikeudenkäyntivel-
36215:                                                       vollisuuksien vastaisesti taikka joissa näiden vel-
36216:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Hel-    vollisuuksien rikkominen on johtunut huolimat-
36217:        singin hovioikeus on ns. tupakkaoikeu-         tomuudesta.
36218:        denkäynteihin kuuluvassa 31.12.1998 an-            Pykälässä tarkoitetusta menettelystä on kysy-
36219:        tamassaan tuomiossa soveltanut oikeu-          mys esimerkiksi silloin, kun asiamies aiheuttaa
36220:        denkäymiskaaren säännöksiä tavalla,            toiselle asianosaiselle tarpeettomia kustannuksia
36221:        joka saattaa vaarantaa kansalaisten mah-       toimimalla päämiehensä toimiohjeiden vastai-
36222:        dollisuudet käyttää tuomioistuimissa           sesti taikka asiamies esittää sellaista todistelua,
36223:        lainoppineita avustajia, ja                    jolla ei voi olla merkitystä asiassa tai sellaisen
36224:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         väitteen, jonka hän tietää tai hänen olisi pitänyt
36225:        turvatakseen kansalaisten mahdollisuu-         tietää aiheettomaksi tai menettelemällä muuten
36226:        den jatkossakin käyttää tuomioistuimis-        velvollisuutensa vastaisesti. Pykälässä tarkoite-
36227:        sa lainoppineita avustajia?                    tusta huolimattomuudesta on kysymys, kun asia-
36228:                                                       mies tai avustaja on unohtanut saapua tuomiois-
36229:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuimeen tai noudattaa tuomioistuimen antamia
36230: vasti seuraavaa:                                      määräyksiä.
36231:                                                           Tuomioistuin päättää viran puolesta edusta-
36232:     Asianosaisen oikeudenkäyntiavustajana saat-       jan, asiamiehen tai avustajan korvausvelvolli-
36233: taa joskus olla ratkaiseva merkitys oikeudenmu-       suudesta. Ennen korvausvelvollisuudesta päät-
36234: kaisen oikeudenkäynnin tavoitteina olevien kä-        tämistä tuomioistuimen on varattava sille, joka
36235: sittelyn joutuisuuden ja käsittelyn keskityksen       voidaan määrätä korvausvelvolliseksi, tilaisuus
36236: saavuttamatta jäämisessä. Asiamies saattaa esi-       tulla korvausvelvollisuudesta kuulluksi.
36237: merkiksi aiheuttaa lisäkustannuksia pitkittämäl-          Sen kysymyksen arvioiminen, onko asiamies
36238: lä aiheettomasti oikeudenkäyntiä. Näissä hyvin        tietyssä yksittäistapauksessa syyllistynyt edellä
36239: poikkeuksellisissa tilanteissa asiamiehen moitit-      mainitun kaltaiseen huolimattomaan menette-
36240: tava menettely saattaa aiheuttaa hänelle itselleen    lyyn, kuuluu asiaa käsittelevälle riippumatto-
36241: korvausvelvollisuuden aiheuttamistaan lisäkus-         malle tuomioistuimelle. Tuomioistuimet ovat
36242: tannuksista.                                          päätöksenteossaan sidottuja ainoastaan lakiin ja
36243:     Tämän ajatuksen mukaisesti oikeudenkäy-            muihin velvoittaviin oikeuslähteisiin. Hallitus ei
36244: miskaaren 21 luvun 6 §:ssä säädetään asianosai-        voi ottaa kantaa yksittäiseen tuomioistuimessa
36245: sen edustajan, asiamiehen tai avustajan veivoit-       vireillä olevaan juttuun. Jos kuitenkin ilmenee,
36246: tamisesta korvaamaan vastapuolelle aiheutetut          että voimassa olevien säännösten tulkinta johtaa
36247: oikeudenkäyntikulut yhteisvastuullisesti pää-          epätyydyttävään käytäntöön, asiaan puututaan
36248: miehensä kanssa. Korvausvelvollisuuden mää-            ehdottamalla lakia muutettavaksi. Niin kuin ky-
36249: rääminen edellyttää, että edustaja, asiamies tai       symyksen perusteJoissakin todetaan, oikeusmi-
36250: avustaja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 tai           nisteriö seuraa kysymyksessä tarkoitetun asian
36251: 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla omalla toiminnallaan     ratkaisua korkeimmassa oikeudessa. Muihin toi-
36252: tai laiminlyönnillään on tahallisesti tai huolimat-    menpiteisiin ei tässä vaiheessa oikeusministeriön
36253: tomuudesta aiheuttanut toiselle asianosaiselle         käsityksen mukaan ole aihetta ryhtyä.
36254: 
36255:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1999
36256: 
36257:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
36258:                                             KK 1724/1998 vp                                                 3
36259: 
36260: 
36261: 
36262: 
36263:                                          Tili Riksdagens Talman
36264: 
36265:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Avsikten är att ombudets och biträdets skyl-
36266: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          dighet att betala kostnadsersättning skall tilläm-
36267: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        pas i sådana situationer där ombudet eller biträ-
36268: man Ben Zyskowicz undertecknade skriftliga              det medvetet har handlat i strid med partens
36269: spörsmål nr 1724:                                       skyldigheter vid rättegången eller där han av
36270:                                                         oaktsamhet har brutit mot dessa skyldigheter.
36271:           Är Regeringen medveten om att Hel-               Det är fråga om ett sådant förfarande som
36272:        singfors hovrätt i sin dom av 31.12.1998 i       avses i paragrafen t.ex. när ombudet åsamkar
36273:        samband med de s.k. tobaksrättegångar-           den andra parten onödiga kostnader genom att
36274:        na har tillämpat bestämmelserna i rätte-         handla i strid med sin huvudmans anvisningar,
36275:        gångsbalken på ett sätt som kan äventyra         eller när ombudet framlägger bevisning som inte
36276:        medborgarnas möjligheter att anlita lag-         kan ha betydelse i saken eller framför sådana
36277:        farna biträden vid domstolarna, och              påståenden som han vet eller borde ha vetat att är
36278:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         grundlösa, eller när han annars handlar i strid
36279:        för att säkerställa medborgarnas möjlig-         med sina skyldigheter. Om oaktsamhet enligt
36280:        heter att också framöver anlita lagfarna         paragrafen är det fråga när ombudet eller biträ-
36281:        biträden vid domstolarna?                        det har glömt att inställa sig vid domstolen eller
36282:                                                         att följa domstolens förordnanden.
36283:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Domstolen beslutar å tjänstens vägnar om er-
36284: anföra följande:                                        sättningsskyldighet för företrädaren, ombudet
36285:                                                         eller biträdet. Innan den fattar beslut om ersätt-
36286:    En parts rättegångsbiträde kan ibland ha av-         ningsskyldigheten skall domstolen ge den som
36287: görande betydelse för att en snabb och koncen-          kan åläggas ersättningsskyldighet tillfålle att bli
36288: trerad handläggning, som är målsättning för en          hörd beträffande ersättningsskyldigheten.
36289: rättvis rättegång, inte uppnås. Biträdet kan tili           Frågan om ett biträde i ett enskilt fall har gjort
36290: exempel förorsaka merkostnader genom att utan           sig skyldig tili ovan beskrivet oaktsamt förfaran-
36291: orsak förlänga rättegången. 1 dessa ytterst excep-      de skall prövas av den oavhängiga domstol som
36292: tionella fall kan biträdets klandervärda beteende       handlägger målet. Domstolarna är i sitt besluts-
36293: medföra honom själv skyldighet att ersätta de           fattande bundna endast av lagar och andra för-
36294: merkostnader han åsamkat.                               pliktande rättskällor. Regeringen kan inte ta
36295:    1 enlighet med detta föreskrivs i 21 kap. 6 §        ställning tili ett enskilt mål som är anhängigt vid
36296: rättegångsbalken att en företrädare, ett ombud          en domstol. Om det likväl visar sig att tolkningen
36297: eller ett biträde för en part kan åläggas att solida-   av gällande bestämmelser Ieder tili en otillfreds-
36298: riskt med sin huvudman ersätta rättegångskost-          ställande praxis, åtgärdar man saken genom att
36299: nader som åsamkats motparten. För att det skall         föreslå en lagändring. Såsom också konstateras i
36300: kunna bestämmas om ersättningsskyldighet för-           motiveringen tili spörsmålet, följer justitieminis-
36301: utsätts det att företrädaren, ombudet eller biträ-      teriet avgörandet av det ärende som avses i spörs-
36302: det, på det sätt som avses i 21 kap. 4 eller 5 §        målet i högsta domstolen. Enligt justitieministe-
36303: rättegångsbalken, genom sitt eget agerande eller        riet finns det inte i detta nu orsak att vidta några
36304: sin försummelse uppsåtligen eller av oaktsamhet         andra åtgärder.
36305:  har åsamkat den andra parten onödiga kostna-
36306: der som huvudmannen skall ersätta.
36307: 
36308:      Helsingfors den 5 mars 1999
36309: 
36310:                                                                        Justitieminister Jussi Järventaus
36311:                                               KK 1725/1998 vp
36312: 
36313: Kirjallinen kysymys 1725
36314: 
36315: 
36316: 
36317: 
36318:                                      Pekka Kuosmanen /kok: Kuhan ja siian istutusten tehostamisesta
36319:                                         Kymenlaakson alueella
36320: 
36321: 
36322:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
36323: 
36324:     Kalanjalostus potee jatkuvaa raaka-ainepulaa         rauhoituksen poistaminen näkyy saalismäärissä
36325: koko maassa. Syömästämme kalasta jo lähes                niin selvästi, että ei ole epäilystäkään siitä, mistä
36326: puolet on tuontitavaraa. Erityisen vaikea tilanne        saalismäärien putoaminen vuosi vuodelta joh-
36327: on Kymenlaakson alueella. Suomenlahden vael-             tuu. Viime vuonna Kymenlaakson rannikolla is-
36328: lussiikakanta on ollut heikko viime vuosikymme-          tutettiin noin l 00 000 kuhan poikasta tukemaan
36329: ninä. Kutujokien patoamisen ja vesien kuormi-            kalan luontaista lisääntymistä. Kuha kasvaa hi-
36330: tuksenjohdosta niiden luontainen lisääntyminen           taasti ja on noin kilon painoinen vasta 6-8 vuo-
36331: on lähes olematonta. Suomenlahden siikakannat            den iässä.
36332: ovatkin lähes täysin istutusten varassa.                    Saalistilastoista voidaan päätellä, että saaliin
36333:     Nykyiset siian istutukset eivät ole riittäviä,       arvo on ollut suurempi kuin istukkaiden arvo.
36334: sillä saalismäärät ovat kasvaneet. Tehokkailla           Esimerkiksi vaellussiian syönnösalue on koko
36335: istutuksilla olisi vaellussiiasta mahdollista saada      Suomenlahti ja osa Itämerta, joten istutuksista
36336: merkittävä saalislaji. Siikakannan paraneminen           tuleva hyöty tulee kaikkien tällä alueella kalas-
36337: elvyttäisija monipuolistaisi Suomenlahden kuih-          tusta harjoittavien hyväksi. Kuten tiedämme,
36338: tuvaa ammattikalastusta. Kalakauppa ja -jalos-           kala on ravintona yhtä tärkeää kuin liha.
36339: tus kärsivät kovaa pulaa raaka-aineista, mm.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36340: siiasta. Istutusten ansiosta voitaisiin ulkomailta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36341: tuotu isokokoinen siika korvata kotimaisella.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36342:  Näin istutukset toisivat välillisesti myös lisää työ-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36343:  paikkoja kalakaupan ja -jalostuksen alalle.
36344:      Kuhakannat itäisellä Suomenlahdella ovat ol-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36345:  leet tavallista heikommat. Vuonna 1997 sitä saa-                ryhtyä tehostaakseen kuhan ja siian istu-
36346:  tiin saaliiksi Kymenlaakson rannikon kalastus-                  tuksia Kymenlaakson alueella?
36347:  kuntien vesialueilta noin 77 000 kiloa. Kuhan
36348: 
36349:       Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
36350: 
36351:                                           Pekka Kuosmanen /kok
36352: 
36353: 
36354: 
36355: 
36356:  280043
36357: 2                                          KK 1725/1998 vp
36358: 
36359: 
36360: 
36361: 
36362:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36363: 
36364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        merkitys kalakaupalle ja jalostukselle jää suh-
36365: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teellisen vähäiseksi.
36366: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Suomenlahdella siian velvoiteistutuksissa ei
36367: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka            ole näköpiirissä juurikaan kasvua. Valtio puoles-
36368: Kuosmasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          taan on istuttanut ED-rahoituksella jonkin ver-
36369: sen n:o 1725:                                         ran siikaa Suomenlahteen, mutta pysyvää käy-
36370:                                                       täntöä tästä ei tehdä. Sitä vastoin vireillä olevat
36371:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        itäisen Suomenlahden jokien alaosien kunnos-
36372:        ryhtyä tehostaakseen kuhan ja siian istu-      tukset tulevat osaltaan lisäämään myös vaellus-
36373:        tuksia Kymenlaakson alueella?                  siian luontaista lisääntymistä.
36374:                                                           Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
36375:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koska suurin osa siikasaaliista saadaan läheltä
36376: vasti seuraavaa:                                      rannikkoa, kalastuskuntien vesialueilta, on luon-
36377:                                                       tevaa, että siikaistutusten lisääminen tapahtuu
36378:     ltäiselle Suomenlahdelle on viime vuosina is-     lähinnä kalastusalueiden ja kalastuskuntien toi-
36379: tutettu vuosittain 700 000--800 000 yksikesäistä      mesta, niiltä osin kuin se katsotaan tarkoituksen-
36380: vaellussiian poikasta. Istutukset on tehty pää-       mukaiseksi.
36381: asiassa alueen jätevesikuormittajien ja jokien pa-        Kuhalie puolestaan on ominaista suuret erot
36382: toajien vesioikeudellisina velvoitteina sekä kalas-   lisääntymisen onnistumisessa eri vuosien välillä.
36383: tusalueiden ja kalastuskuntien rahoituksella.         Lämmin kesä on otollinen hyvän vuosiluokan
36384: Vuonna 1997 siikasaalis itäisellä Suomenlahdella      synnylle. Vaikka kuhaistutuksia on Suomessa
36385: ja Kymijoen alaosalla arvioitiin olleen 61 tonnia,    tehty viime vuosina yhä enenevässä määrin, ku-
36386: josta ammattikalastuksen osuus oli noin 30 %.         haistutusten tuloksellisuudesta ja taloudellisesta
36387: Siikasaaliista 70-80 % puolestaan saadaan lä-          kannattavuudesta merialueilla ei ole käytettävis-
36388: heltä jokisuita kutuvaelluksen aikana. Syönnös-       sä yksiselitteisiä tutkimustuloksia.
36389: vaelluksen aikana vaellussiian pyynti Suomen-             Itäisen Suomenlahden kuhaistutuksia on teh-
36390: lahdella on sen sijaan osoittautunut vaikeaksi.        ty pelkästään kalastusalueiden ja kalastuskun-
36391:     Ammattikalastajien saalisvalikoimaan vael-         tien rahoituksella. Myös parhaat pyyntialueet
36392: lussiika tuo oman lisänsä, mutta siian merkitystä      ovat kalastuskuntien vesillä. Näin ollen mikäli
36393: ammattikalastukselle rajoittaa saaliiden huipun        istutuksia halutaan lisätä, tulee tämänkin tapah-
36394:  rajoittuminen noin kahdelle kuukaudelle ja            tua ensisijaisesti kalastusalueiden ja kalastus-
36395: pyyntioikeuksien huono saatavuus läheltä joki-         kuntien toimesta. Valtion erillisrahoituksen
36396: suita. Suurin osa alueen siikasaaliista saadaan        käyttö kuhaistutuksiin ko. alueella ei ole tämän-
36397: nykyisin vapaa-ajankalastuksesta, joten siian          hetkisessä tilanteessa perusteltua.
36398: 
36399:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1999
36400: 
36401:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
36402:                                            KK 1725/1998 vp                                              3
36403: 
36404: 
36405: 
36406: 
36407:                                         Tili Riksdagens Talman
36408: 
36409:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           deln och förädlingen förblir därför relativt blyg-
36410: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           sam.
36411: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Några utsikter för att skyldighetsutplante-
36412: dagsman Pekka Kuosmanen undertecknade                 ringarna av sik skulle öka i Finska viken finns
36413: spörsmål nr 1725:                                     knappast. Staten har å sin sida med stöd av EU-
36414:                                                       finansiering utplanterat vissa mängder sik i Fin-
36415:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       ska viken, men dessa utplanteringar kommer inte
36416:        sikt att vidta för att effektivera utplante-   att leda tili någon permanent praxis. Däremot
36417:        ringen av gös och sik i Kymmenedalsre-         kommer de restaureringsarbeten som är anhäng-
36418:        gionen?                                        iggjorda i de nedre Joppen av älvarna vid östra
36419:                                                       Finska viken att bidra tili att även vandringssi-
36420:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kens naturliga reproduktion ökar.
36421: anföra följande:                                         Med hänsyn tili det ovan anförda kan det
36422:                                                       konstateras att eftersom största del en av sikfång-
36423:    U nder de senaste åren har det årligen utplante-   sten erhålls i närheten av kusten inom fiskelagens
36424: rats 700 000-800 000 stycken ensommargam-             vattenområden så är det naturligt att en ökning
36425: malt yngel av vandringssik. Utplanteringen har i      av sikutplanteringarna, tilidendel den anses vara
36426: huvudsak skett genom att institutioner som be-        ändamålsenlig, sker närmast på åtgärd av fiske-
36427: lastar älvarna med avloppsvatten eller har dämt       områdena och fiskelagen.
36428: upp dem fullgör sina vattenrättsliga åligganden          För gösens del ärdet typiskt med stora skilina-
36429: samt genom finansiering av fiskeområden och           der från år tili år i hur reproduktionen lyckas. En
36430: fiskelag. År 1997 uppskattades fångsten av sik i      varm sommar gynnar tillkomsten av en bra års-
36431: östra Finska viken och det nedre loppet av Kym-       klass. Trots att det under de senaste åren i tillta-
36432: mene älv tili 61 ton, varav yrkesfiskarnas andel      gande omfattning har utförts utplanteringar av
36433: uppgick tili cirka 30 %. Omkring 70-80 % av           gös i vårt land föreligger det inte entydiga forsk-
36434: sikfångsten erhålls i närheten av älvmynningarna      ningsresultat om hur framgångsrika och ekono-
36435: under Jekvandringen. Under den tid vandringssi-       miskt lönsamma utplanteringar av gös inom
36436: ken är ute på vandring i Finska viken för att äta     havsområdet är.
36437: upp sig har den däremot visat sig vara svårfång-         Inom Östra Finska viken har det enbart utförts
36438: ad.                                                   av fiskeområden och,. fiskelag finansierade ut-
36439:    Vandringssiken utgör ett speciellt inslag i yr-    planteringar av gös. A ven de bästa gösfiskplat-
36440: kesfiskarnas fångsturval, men sikens betydelse        serna finns inom fiskelagens vatten. Om en ökad
36441: för det yrkesmässigt bedrivna fisket begränsas av     utplantering av gös önskas bör sålunda även den-
36442: att fångsttoppen inskränks tili omkring två må-       na utplantering i första hand ske på åtgärd av
36443: nader samt av att tillgången på fiskerättigheter i    fiskeområden och fiskelag. 1 dagens situation är
36444: närheten av älvmynningarna är svag. Största de-       det inte motiverat att med stöd av särskild statlig
36445: len av sikfångsten i området erhålls i samband        finansiering utplantera gös inom området ifråga.
36446:  med fritidsfisket. Sikens betydelse för fiskhan-
36447: 
36448:      Helsingfors den 3 mars 1999
36449: 
36450:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
36451:                                            KK 1726/1998 vp
36452: 
36453: Kirjallinen kysymys 1726
36454: 
36455: 
36456: 
36457: 
36458:                                    Esa Lahtela /sd: EU-direktiivien kääntämisestä
36459: 
36460: 
36461: 
36462:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36463:    Kun suomalaiset yritykset käyvät kauppaa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36464: Euroopan maihin, tuotteiden on täytettävä kaik-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36465: ki direktiivin mukaiset ehdot. Esimerkkinä ol-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36466: koon vaikka yritys,joka rakentaa tiehöyliä. Mitä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36467: direktiivissä edellytetään ohjaamon ilmastoinnil-
36468: ta tai muilta turvalaitteilta? Pienelle yrittäjälle              Onko Hallitus ollut tietoinen niistä
36469: ylimääräiseksi kustannukseksi ja ongelmaksi on                vaikeuksista ja ylimääräisistä kustannuk-
36470: muodostunutkin se, ettei näitä direktiivejä saa               sista, joita EU:n direktiivien käännättä-
36471: suomenkie1isinä, vaan yrittäjäjoutuu käännättä-               misestä voi aiheutua yksittäiselle pien-
36472: mään tekstit. Tämä käännättäminen jo yhden                    yrittäjälle, ja
36473: direktiivin osalta saattaa maksaa useita tuhansia                aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, että
36474: markkoja. Osaltaan tämä on joissakin tapauksis-               nämä direktiivit käännettäisiin suoraan
36475: sa heikentämässä pitkien kuljetusmatkojen lisäk-              yhteiskunnan toimesta, jolloin kääntämi-
36476: si yrityksen hintakilpailukykyä keskisen Euroo-               sestä aiheutuvilla kustannuksilla ei osal-
36477: pan markkinoiiia.                                             taan vaaraunettaisi yrityksen hintakilpai-
36478:    Kohtuulliselta tuntuisikin, että tämä em. tyyp-            lukykyä?
36479: pinen käännättämistyö hoidettaisiin yhteiskun-
36480:  nan toimesta eikä tätä ylimääräistä kustannusta
36481: langetettaisi yksittäisen yrittäjän kontolle.
36482: 
36483:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
36484: 
36485:                                             Esa Lahtela /sd
36486: 
36487: 
36488: 
36489: 
36490:  280043
36491: 2                                        KK 1726/1998 vp
36492: 
36493: 
36494: 
36495: 
36496:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36497: 
36498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Euroopan unionin voimassa oleva lainsää-
36499: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        däntö on käännetty unionin toimesta kaikille
36500: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      unionin virallisille kielille mukaan lukien suo-
36501: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      men-ja ruotsinkielet. Unionin lainsäädäntö jul-
36502: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdes-
36503:  1726:                                               sä. Lehden L-sarja "Lainsäädäntö" sisältää pri-
36504:                                                      määri- ja sekundäärilainsäädännön sekä C-sarja
36505:           Onko Hallitus ollut tietoinen niistä       "Tiedonantoja ja ilmoituksia" erilaista unionin
36506:        vaikeuksista ja ylimääräisistä kustannuk-     toimielinten tuottamaa tietoa, kuten muun
36507:        sista, joita EU :n direktiivien käännättä-    muassa komission lainsäädäntöehdotukset.
36508:        misestä voi aiheutua yksittäiselle pien-         Ennen Suomen ED-jäsenyyttä eli ennen vuot-
36509:        yrittäjälle, ja                               ta 1995 hyväksytty lainsäädäntö on myös kään-
36510:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, että      netty suomen ja ruotsin kielille. Tämä lainsää-
36511:        nämä direktiivit käännettäisiin suoraan       däntö on julkaistu Euroopan yhteisöjen viralli-
36512:        yhteiskunnan toimesta, jolloin kääntämi-      sen lehden erityispainoksina vuonna 1994.
36513:        sestä aiheutuvilla kustannuksilla ei osal-       Euroopan yhteisöjen virallinen lehti on luetta-
36514:        taan vaaraunettaisi yrityksen hintakilpai-    vissa muun muassa Eduskunnan kirjastossa,
36515:        lukykyä?                                      Suomen Ulkomaankauppaliiton Euroneuvonta-
36516:                                                      keskuksessa sekä Euroopan yhteisöjen virallisten
36517:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         julkaisujen toimiston perustamilla EUR-Lex-in-
36518: vasti seuraavaa:                                     ternetsivuilla (http://europa.eu.int/eur-lex).
36519: 
36520:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1999
36521: 
36522:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
36523:                                           KK 1726/1998 vp                                             3
36524: 
36525: 
36526: 
36527: 
36528:                                        Tili Riksdagens Talman
36529: 
36530:   1det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen            EU:s gällande lagstiftning har översatts ge-
36531: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           nom unionens försorg tili unionens samtliga offi-
36532: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ciella språk inklusive finskan och svenskan. Lag-
36533: dagsman Esa Lahtela undertecknade skriftliga          stiftningen publiceras i Europeiska gemenska-
36534: spörsmål 1726:                                        pernas officiella tidning. L-serien "Lagstiftning"
36535:                                                       innehåller primär- och sekundärlagstiftningen
36536:           Har Regeringen varit medveten om vil-       och C-serien "Meddelanden" information av oli-
36537:        ka svårigheter och extra kostnader som         ka slag som producerats av EU-institutionerna
36538:        kan medföras för enskilda småföretagare        bl.a. kommissionens förslag tili ny lagstiftning.
36539:        av att man är tvungen att låta översätta          Den lagstiftning som hade blivit antagen före
36540:        EU:s direktiv och                              Finlands EU-medlemskap dvs. före 1995 har
36541:           ämnar Regeringen vidta några åtgär-         också översatts tili finska och svenska. Den har
36542:        der för att nämnda direktiv skall översät-     publicerats år 1994 som särtryck av Europeiska
36543:        tas direkt genom samhällets försorg, så        gemenskapernas offiella tidning.
36544:        att kostnaden för översättning för sin del         Europeiska gemenskapernas officiella tidning
36545:        inte skulle äventyra ett företags möjlighe-    finns tili påseende bl.a. på riksdagsbiblioteket,
36546:        ter tili priskonkurrens?                       Finlands Utrikeshandelsförbunds Euro-Info-
36547:                                                       Centre samt på Internet på de EUR-Lex-sidor
36548:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som Publikationsbyrån upprätthåller (http://
36549: anföra följande:                                      europa.eu.int/eur-lex).
36550: 
36551:      Helsingforsden 11 mars 1999
36552: 
36553:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
36554: 1
36555: 1
36556: 1
36557:     1
36558:     1
36559:     1
36560:         1
36561:         1
36562:         1
36563:         1
36564:             1
36565:             1
36566:             1
36567:                 1
36568:                 1
36569:                 1
36570:                     1
36571:                     1
36572:                     1
36573:                         1
36574:                                           KK 1727/1998 vp
36575: 
36576: Kirjallinen kysymys 1727
36577: 
36578: 
36579: 
36580: 
36581:                                   Mikko Elo /sd: Potilasvahinkojen korvausten käsittelyaikojen ly-
36582:                                      hentämisestä
36583: 
36584: 
36585:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36586: 
36587:    Terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä poti-     ta ja joutua jatkuviin hoitoihin ilman tietoa kor-
36588: laalle sattuneeseen henkilövahinkoon on mah-        vauksesta.
36589: dollista hakea potilasvakuutuksen mukaista kor-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36590: vausta. Potilasvahingon korvausta haetaan Poti-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36591: lasvahinkoyhdistykseltä. Korvauksen käsittely       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36592: on kaksiosainen: ensin tehdään päätös siitä,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36593: onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja tä-
36594: män jälkeen päätetään korvauksen suuruus. Po-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä potilasva-
36595: tilas vahingon käsittely voi kestää jopa kuusi              hinkojen korvausten käsittelyaikojen ly-
36596: kuukautta. Tänä aikana korvauksen hakija saat-              hentämiseksi?
36597: taa edelleen kärsiä hänelle sattuneesta vahingos-
36598: 
36599:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999
36600:                                            Mikko Elo /sd
36601: 
36602: 
36603: 
36604: 
36605: 280043
36606: 2                                          KK 1727/1998 vp
36607: 
36608: 
36609: 
36610: 
36611:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36612: 
36613:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muiden lakien mukaan myönnetyt korvaukset
36614: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vähennetään potilasvakuutuskorvauksesta. Li-
36615: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       säksi joudutaan erottelemaan potilasvahingon
36616: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            hoitoon liittyvät kustannukset niistä kuluista,
36617: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         jotka aiheutuvat potilaan muista sairauksista.
36618:  1727:                                                    Korvauskäsittely on väistämättä kaksiosai-
36619:                                                       nen: korvausperuste ratkaistaan ensin ja vasta
36620:           Mitä Hallitus aikoo tehdä potilasva-        sen jälkeen selvitetään maksettavien korvausten
36621:        hinkojen korvausten käsittelyaikojen ly-       määrä. Näin potilaan ei myöskään tarvitse tur-
36622:        hentämiseksi?                                  haan selvittää kulujen määrää ennen kuin hän on
36623:                                                       saanut myönteisen päätöksen. Jos potilas kuiten-
36624:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kin toimittaa potilasvakuutusyhdistykselle kulu-
36625: vasti seuraavaa:                                      selvitykset vahinkoilmoituksen liitteenä, vaati-
36626:                                                       mukset käsitellään ensimmäisen päätöksen yh-
36627:    Potilasvahingon korvausta koskeva käsittely        teydessä.
36628: käynnistyy potilasvakuutusyhdistyksessä poti-             Kun korvausperuste on ratkaistu, korvausten
36629: laan vahinkoilmoituksesta. Potilasvakuutusyh-         määrällinen selvittäminen on yleensä melko jou-
36630: distys rekisteröi ilmoituksen, jonka jälkeen se       tuisaa. Käsittelynjoutuisuuden lisäksi on pyritty
36631: hankkii selvitykset siitä terveydenhuollon toi-       kiinnittämään huomiota päätösten ymmärrettä-
36632: mintayksiköstä, jossa potilasvahingon on ilmoi-       vyyteen ja perustelujen riittävyyteen. Potilasva-
36633: tettu sattuneen. Selvitykset koostuvat potilasta      kuutusyhdistys on ilmoittanut, ettei potilaan toi-
36634: hoitaneen terveydenhuollon ammattihenkilön,           meentulo olisi yleensä vaarantunut korvauskä-
36635: useimmiten lääkärin vastineesta, sairauskerto-        sittelyn keston vuoksi. Sairausloma-aikaista toi-
36636: muksista, mahdollisista röntgenkuvista ja tutki-      meentuloa turvaavat joka tapauksessa sairaus-
36637: mustuloksista. Jos potilas on ollut hoidettavana      vakuutus- ja työeläkejärjestelmät.
36638: useammassa yksikössä, asiakirjat tilataan näistä          Potilasvakuutusyhdistykselle tehtiin vuonna
36639: kaikista. Asiakirjojen saaminen saattaa kestää         1998 kaikkiaan 6 686 potilasvahinkoilmoitusta.
36640: useita viikkoja.                                      Saman vuoden aikana ratkaistiin yhteensä 5 854
36641:     Kun päätöksentekoon tarvittavat asiakirjat        vahinkotapausta. Näistä 58,5% on ratkaistu alle
36642: on saatu, asiasta pyydetään potilasvakuutusyh-        viidessä kuukaudessa. Keskimääräinen käsitte-
36643: distyksen asiantuntijalääkärin kirjallinen lau-       lyaika oli 5,1 kuukautta. Näitä käsittelyaikoja
36644: sunto. Vaikeimmissa tapauksissa potilasvakuu-         laskettaessa on otettu huomioon aika vahingon
36645: tusyhdistys hankkii lausuntoja myös ulkopuoli-        ilmoituspäivästä päätöksenantopäivään. Tämä
36646: silta erikoisasiantuntijoilta. Näissä tapauksissa     tarkoittaa sitä, että myös lisäselvitysten hankki-
36647: asian käsittely kestää pidemmän aikaa.                miseen kulunut aika sisältyy tilastoituun käsitte-
36648:     Kaikki potilaan hoitoon liittyvät komplikaa-      lyaikaan.
36649: tiot ja seuraukset eivät kuulu potilasvahinkolain         Potilasvakuutusyhdistyksen vahinko-osastol-
36650: korvauspiiriin. Korvauskäsittelyssä on tästä          la työskentelee 21 päätoimista potilasvahinkokä-
36651: syystä aina ensin selvitettävä, onko kysymykses-      sittelijää. Yhdistyksen palveluksessa on 15 sivu-
36652: sä lain tarkoittama potilasvahinko ja mikä on         toimista asiantuntijalääkäriä, jotka antoivat
36653: mahdollisen potilasvahingon osuus potilaan ter-       vuonna 1998 yhteensä noin ll 300 asiantuntija-
36654: veydentilassa. Tältä osin potilasvakuutus eroaa       lausuntoa.
36655: muista lakisääteisistä korvausjärjestelmistä, ku-         Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että poti-
36656: ten liikenne- ja tapaturmavakuutuksesta, joissa       lasvahinkojärjestelmä on potilaan kannalta huo-
36657: itse vahinkotapahtuma vammaseurauksineen on           mattavasti nopeampi ja toimenpiteiltään tarkoi-
36658: yleensä yksiselitteisempää.                           tuksenmukaisempi järjestelmä kuin tuomiois-
36659:     Potilasvakuutuksen erityispiirteet tulevat ilmi   tuinteitse tapahtuva vahingonkorvauskäsittely.
36660: myös varsinaisessa korvauskäsittelyssä, sillä         Potilasvahinkolakia on juuri uudistettu. Kor-
36661:                                           KK 1727/1998 vp                                         3
36662: 
36663: vausasioiden mahdollisimman nopea käsittely         seuraavat potilasvakuutusyhdistyksen korvaus-
36664: on tärkeä näkökohta. Sosiaali- ja terveysministe-   toiminnan toteutumista.
36665: riö ja jatkossa myös Vakuutusvalvontavirasto
36666:      Helsingissä ll päivänä maaliskuuta 1999
36667: 
36668:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36669: 4                                          KK 1727/1998 vp
36670: 
36671: 
36672: 
36673: 
36674:                                         Tili Riksdagens Talman
36675: 
36676:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           en av skadeersättning eftersom de ersättningar
36677: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           som beviljats enligt andra lagar avdras från pa-
36678: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       tientförsäkringsersättningen. Dessutom måste
36679: dagsman Mikko Elo undertecknade skriftliga            de kostnader som hänför sig tili behandlingen av
36680: spörsmål nr 1727:                                     patientskadan skiljas från de kostnader som för-
36681:                                                       anleds av patientens övriga sjukdomar.
36682:           Vad ämnar Regeringen göra för att               Behandlingen av ersättningsärendet sker
36683:        förkorta behandlingstiden för ärenden          oundvikligen i två faser: först bestäms ersätt-
36684:        som gäller ersättning för patientskador?       ningsgrunden och därefter räknas den ersättning
36685:                                                       ut som skall betalas. På det här viset behöver inte
36686:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         patienten i onödan utreda beloppet av kostna-
36687: anföra följande:                                      derna innan han har fått ett positivt svar. Om
36688:                                                       patienten dock med skadeanmälan sänder pa-
36689:    Behandlingen av ett ärende som gäller ersätt-      tientförsäkringsföreningen en utredning över
36690: ning för patientskada inleds när patienten gör        kostnaderna, behandlas ersättningskravet i sam-
36691: skadeanmälan tili patientförsäkringsföreningen.       band med det första beslutet.
36692: Patientförsäkringsföreningen registrerar anmä-           När ersättningsgrunden har bestämts, går det
36693: lan varefter den skaffar uppgifter från den verk-     i allmänhet ganska snabbt att bestämma ersätt-
36694: samhetsenhet för hälso- ovh sjukvården där pa-        ningsbeloppet. Man har inte bara fåst uppmärk-
36695: tientskadan uppges ha inträffat. Uppgifterna be-      samhet vid att behandlingen skall gå snabbt utan
36696: står av bemötande av den yrkesutbildade person        också vid att besluten skall vara begripliga och
36697: inom hälso- och sjukvården, i allmänhet läkaren,      motiveringarna tillräckliga. Patientförsäkrings-
36698: som skött patienten, av uppgifter i sjukjournalen,    föreningen har meddelat att en patients utkomst
36699: eventuella röntgenbilder och undersökningsre-         vanligen inte varit hotad på grund av den tid det
36700: sultat. Om patienten har skötts vid flera enheter     har tagit att behandla en ersättning. 1 vilket fall
36701: skaffas dokumenten från alla dessa. Anskaff-          som helst tryggar sjukförsäkrings- och arbets-
36702: ningen av dokument kan ta flera veckor i an-          pensionssystemen utkomsten under sjukledighe-
36703: språk.                                                ten.
36704:    När man har fått alla dokument som fordras,           Patientförsäkringsföreningen mottog 1998
36705: begärs av patientförsäkringsföreningens sakkun-       sammanlagt 6 686 patientskadeanmälningar.
36706: nigläkare ett skriftligt utlåtande i ärendet. 1 de    Under samma år avgjordes sammanlagt 5 854
36707: svåraste fallen begär patientförsäkringsförening-     fall. Av dessa har 58,5% avgjorts inom mindre än
36708: en utlåtande även av utomstående specialsak-          fem månader. Den genomsnittliga behandlingsti-
36709: kunniga. 1 sådana fall räcker behandlingen av         den var 5,1 månader. När behandlingstiderna
36710: ärendet ännu längre.                                  beräknas beaktas tiden från anmälningsdagen tili
36711:    lnte alla komplikationer och följder av pa-        beslutsdagen. Det innebär att också den tid det
36712: tientvården berättigar tili ersättning enligt pa-     har tagit att skaffa fram ytterligare information
36713: tientskadelagen. Vid behandlingen av ett ersätt-      har beaktats i statistiken.
36714: ningsärende bör man därför alltid först klarlägga        På avdelningen för skadeärenden vid patient-
36715: om det är fråga om en patientskada som avses i        försäkringsföreningen tjänstgör 21 behandlare
36716: lagen och hur stor del av patientens hälsotillstånd   av patientskador i huvudsyssla. Föreningen har
36717: som beror på en eventuell patientskada. Tili den-     anställt ca 15 sakkunnigläkare i bisyssla som
36718: na del avviker patientförsäkringen från andra         1998 gav sammanlagt ca 11 300 sakkunnigutlå-
36719: lagstadgade ersättningssystem, t.ex. trafik- och      tanden.
36720: olycksfallsförsäkringarna, inom vilka själva             Social- och hälsovårdsministeriet anser att
36721: olyckan med skadeföljder vanligen är entydigare.      systemet med patientskadeersättning är betydligt
36722:    Patientförsäkringens särskilda egenskaper          snabbare med tanke på patienten och ändamåls-
36723: kommer fram även vid den egentliga behandling-        enligare i fråga om åtgärderna än den skadeer-
36724:                                           KK 1727/1998 vp                                          5
36725: 
36726: sättningsbehandling som sker via domstol. Pa-        m1msteriet och i fortsättningen även Försäk-
36727: tientskadelagen har nyligen reviderats. Det är en    ringsinspektionen följer hur patientförsäkrings-
36728: viktig synpunkt att ersättningsärendena behand-      föreningens ersättningsverksamhet genomförs.
36729: las så snabbt som möjligt. Social- och hälsovårds-
36730: 
36731:      Helsingfors den 11 mars 1999
36732: 
36733:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
36734:                    j
36735:                   j
36736:                  j
36737:                 j
36738:                j
36739:               j
36740:              j
36741:             j
36742:            j
36743:           j
36744:          j
36745:         j
36746:        j
36747:       j
36748:      j
36749:     j
36750:    j
36751:   j
36752:  j
36753: j
36754:                                            KK 1728/1998 vp
36755: 
36756: Kirjallinen kysymys 1728
36757: 
36758: 
36759: 
36760: 
36761:                                    Raimo Vistbacka /ps: Taksiluvan ehtojen noudattamisesta
36762: 
36763: 
36764: 
36765:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36766: 
36767:     Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä an-    tuessa poimien kyydit sieltä. Ravintolan sulkeu-
36768: netun lain mukaan liikenneluvan haltija on vel-       duttua nämä kuljettajat voivat poistua kotiin le-
36769: vollinen harjoittamaan liikennettä luvan mukai-       päämään, kun puolestaan varsinaisen taksiase-
36770: sesti ja muutoinkin asianmukaisesti. Henkilölii-      man ajovuorolistan mukaiset kuljettajat joutu-
36771: kennelain mukaan lääninhallitus voi määrätä           vat päivystämään mahdollisia ajoja ehkä tur-
36772: henkilöautolla harjoitettavan tilausliikenteen        haankin.
36773: hoidettavaksi taksiasemilta. Käytäntö eri puolil-        Kuvattu tilanne Ähtärissä ei voine olla lain ja
36774: la maata on sangen kirjava ja joissain tilanteissa    sen nojalla annettujen säännösten tarkoitus.
36775: saa väistämättä sen käsityksen, ettei kaikkialla      Paikkakunnalla vallitseva kestämätön tilanne ei
36776: määräysten toteuttamista valvota taksiasiakkai-       voine olla sellainen, etteikö sitä voitaisi laukaista
36777: den ja luvan haltijoiden edun tai tasa-arvoisen       ja saada asiat kuntoon niin, että alueen kaikki
36778: kohtelun mukaisesti.                                  luvanhaltijat olisivat tasavertaisessa asemassa ja
36779:     Ähtärin kaupungin alueella tilanne on sangen      noudattaisivat työvuorolistaa. Yksittäiset luvan-
36780: omituinen tällä hetkellä. Kaupungin keskustassa       haltijat ovat valmiita ottamaan kyselyssä maini-
36781: sijaitsee yhteensä kahdeksan luvanhaltijan yllä-      tun yhtiön ja sen omistajan auton samaan työ-
36782: pitämää taksiasemaa, jotka hoitavat tilaukset         vuorolistaan sekä taksiaseman käyttäjiksi, kun-
36783: asianmukaisesti ja huolehtivat päivystyksestä         han kyseiset autot osallistuisivat tasavertaisesti
36784: sovitun listan mukaisesti. Kyseisestä taksiase-       tämän varsinaisen taksiaseman juokseviin kus-
36785: masta noin 150 metrin päässä eräällä komman-          tannuksiin.
36786: diittiyhtiöllä on oma taksiasema. Yhtiöllä on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36787:  vain kaksi taksilupaa sekä yhtiöön kuuluvalla        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36788: henkilöllä yksi lupa. Eräässä näistä yhteensä kol-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36789:  mesta luvasta lienee asemapaikaksi määrätty          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36790:  Ähtärin kaupungin Ouluveden kylä.
36791:      Edellä kuvattu tilanne on aiheuttanut monia               .. Aikooko Hallitus puuttua mitenkään
36792:  ristiriitaisuuksia. Varsinaisella kahdeksan taksi-           Ahtärissä vallitsevaan taksiasemien väli-
36793:  luvan haltijan taksiasemalla noudatetaan ajo-                seen taksiluvan ehtojen noudattamiseen
36794:  vuorolistaa, kun taas toisen edellä mainitun yh-             liittyvään epäterveeseen kilpailutilantee-
36795:  tiön autot ovat ajossa vain sesonkiaikoina eli               seen, ja jos aikoo,
36796:  silloin, kun ajoja riittää eniten. Näin yhtiö ja                 kuinka tapauksessa       menetellään
36797:  siihen kuuluva henkilö voivat käytännössä "kuo-              asiakkaiden ja luvan haltijoiden etujen
36798:  ria kermat päältä" eli olla esimerkiksi päivystä-            varmistamiseksi?
36799:  mässä paikallisen ravintolan edessä sen sulkeu-
36800: 
36801:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999
36802: 
36803:                                          Raimo Vistbacka /ps
36804: 
36805: 
36806: 
36807: 
36808:  280043
36809: 2                                          KK 1728/1998 vp
36810: 
36811: 
36812: 
36813: 
36814:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36815: 
36816:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Saamieni tietojen mukaan kysymyksessä mainit-
36817: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tu kommandiittiyhtiö ei alun perin ollut noudat-
36818: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tanut lain määräystä taksiasemalla odottamises-
36819: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            ta, vedoten siihen, ettei yhtiön tai yhtiön osak-
36820: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kaan luvissa ollut mainintaa siitä, että liikennettä
36821: sen n:o 1728:                                         tulisi harjoittaa taksiasemalta. Lääninhallitus oli
36822:                                                       antanut yhtiölle kehotuksen siirtyä odottamaan
36823:         .. Aikooko Hallitus puuttua mitenkään         kyytejä taksiasemalta. Sittemmin yhtiö on hank-
36824:        Ahtärissä vallitsevaan taksiasemien väli-      kinut asianmukaisen luvan omalle taksiasemal-
36825:        seen taksiluvan ehtojen noudattamiseen         leen Ähtärin kaupunginhallitukselta. Yhtiö on
36826:        liittyvään epäterveeseen kilpailutilantee-     siten voinut toimia omalta taksiasemaltaan käsin
36827:        seen, ja jos aikoo,                            rikkomatta enää tältä osin henkilöliikennelain
36828:            kuinka     tapauksessa menetellään         tai lupaehtojen määräyksiä.
36829:        asiakkaiden ja luvan haltijoiden etujen           Tiedossani ei ole, onko poliisi vahvistanut ky-
36830:        varmistamiseksi?                               symyksessä mainitun kahdeksan taksiluvan hal-
36831:                                                       tijan ajovuorolistan vai ei. Mikäli poliisi on vah-
36832:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vistanut kyseisen ajovuorolistan, tulisi myös ky-
36833: vasti seuraavaa:                                      symyksessä mainitun yhtiön kuljettajien noudat-
36834:                                                       taa sitä riippumatta siitä, että yhtiö käyttää omaa
36835:    Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä an-     taksiasemaa.
36836: netun lain 13 §:n 1 momentin mukaan liikennelu-           Ajovuorojärjestyksen noudattamista valvoo
36837: van haltija on velvollinen harjoittamaan liiken-      asemapaikan poliisi. Mikäli todetaan, että yhtiö
36838: nettä luvan mukaisesti ja muutoin asianmukai-         ei ole noudattanut vahvistettua ajovuorojärjes-
36839: sesti. Mikäli näin ei toimita, voi lääninhallitus     tystä eikä siten ole harjoittanut liikennettä asian-
36840: saman lain 20 §:n 1 momentin nojalla peruuttaa        mukaisesti, voi lääninhallitus, edellä mainitun
36841: luvan määräajaksi tai kokonaan.                       lain 20 §:n nojalla peruuttaa yhtiön luvan joko
36842:     Lain 13 §:n 3 momentin mukaan asemapaikan         määräaikaisesti tai kokonaan.
36843: poliisi voi tarvittaessa taksiluvan haltijoiden tai       Mikäli taas ilmenee, että ajovuorolista, johon
36844: heidän enemmistöään edustavan yhteisön esityk-        on viitattu, ei ole poliisin vahvistama, ei nyt ky-
36845: sestä vahvistaa ajovuorojärjestyksen, jota on         seessä olevaa yhtiötä voi velvoittaa sitä noudat-
36846: noudatettava tilausliikennettä harjoitettaessa.       tamaan.
36847: Lain 16 §:n 4 momentin mukaan taas lääninhalli-           Katson, ottaen huomioon, että asia kuuluu
36848: tus voi määrätä henkilöautoilla harjoitettavan        lääninhallituksen ja poliisin toimivaltaan ja että
36849: tilausliikenteen hoidettavaksi taksiasemilta.          Länsi-Suomen lääninhallitus on antanut asiasta
36850: Ajoja tulee odottaa taksiasemalla, silloin kun        sekä kehotuksen että huomautuksen noudattaa
36851: sellainen on.                                         henkilöliikennelakia entistä tarkemmin, ettei ky-
36852:     Taksiaseman perustaminen vaatii tienpitäjän       symys anna aihetta toimenpiteisiin hallituksen
36853: suostumuksen liikennemerkin pystyttämiseksi.           taholta.
36854: 
36855:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1999
36856: 
36857:                                                                        Liikenneministeri Kimmo Sasi
36858:                                              KK 1728/1998 vp                                                3
36859: 
36860: 
36861: 
36862: 
36863:                                          Tili Riksdagens Talman
36864: 
36865:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Iet ursprungligen inte iakttagit lagens bestäm-
36866: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             melser om att körningar skall inväntas på taxista-
36867: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         tionen, med hänvisning till att det varken i bola-
36868: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                   gets eller delägarens tillstånd hade funnits något
36869: skriftliga spörsmål nr 1728:                            omnämnande om att trafiken skall bedrivas via
36870:                                                         taxistationen. Länsstyrelsen hade uppmanat bo-
36871:           Ämnar Regeringen på något sätt ingri-         laget att övergå tili att invänta körningar på taxi-
36872:        pa i den osunda konkurrenssituation mel-         stationen. Därefter har bolaget av stadsstyrelsen
36873:        lan taxistationerna i Etseri som gäller          i Etseri skaffat ett behörigt tillstånd för en egen
36874:        uppfyllandet av villkoren i taxitillståndet,     taxistation. Bolaget har således kunnat sköta tra-
36875:        och om den ämnar ingripa,                        fiken från sin egen taxistation utan att tili denna
36876:           hur skall man gå tili väga i detta fall för   dellängre bryta mot bestämmelserna i lagen om
36877:        att kundernas och tillståndshavarnas in-         persontrafik eller i tillståndsvillkoren.
36878:        tressen skall säkerställas?                         Jag känner inte tili om polisen har fastställt
36879:                                                         den i spörsmålet nämnda körturslistan för åtta
36880:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           innehavare av taxitillstånd eller inte. Om polisen
36881: anfåra fåljande:                                        har fastställt körturslistan bör också det i spörs-
36882:                                                         målet nämnda bolagets chaufförer iaktta denna
36883:     Enligt 13 § 1 mom. lagen om tillståndspliktig       oberoende av att bolaget använder en egen taxi-
36884: persontrafik på väg är innehavaren av ett trafik-       station.
36885: tillstånd skyldig att bedriva trafik enligt tillstån-      Polisen på stationsplatsen övervakar att kör-
36886: det och i övrigt på behörigt sätt. Om tillståndsha-     tursordningen följs. Om det konstateras att bola-
36887: varen inte förfar på detta sätt kan länsstyrelsen       get inte har iakttagit den fastställda körtursord-
36888: med stöd av 20 § 1 mom. i samma lag återkalla           ningen och sålunda inte heller har bedrivit trafik
36889: tillståndet helt eller för viss tid.                    på behörigt sätt, kan länsstyrelsen, med stöd av
36890:     Enligt lagens 13 § 3 mom. kan polisen på sta-       20 § i ovan nämnda lag, återkalla bolagets till-
36891: tionsplatsen vid behov på förslag av innehavarna        stånd antingen helt eller för viss tid.
36892: av taxitillstånd eller en sammanslutning som fö-            Om det igen framgår att körturslistan, som det
36893: reträder flertalet av dem fastställa körtursord-        hänvisats tili, inte är fastställd av polisen, kan det
36894: ningen, som skall iakttas vid bedrivande av be-         bolag som saken nu gäller inte åläggas att iaktta
36895: ställningstrafik. Enligt lagens 16 § 4 mom. kan         körturslistan.
36896: Iänsstyrelsen bestämma att den beställningstra-             Jag anser, med beaktande av att saken hör tili
36897: fik som bedrivs med personbilar skall skötas via        länsstyrelsens och polisens behörighet och att
36898: taxistationer. Körningarna skall inväntas på            länsstyrelsen i Västra Finlands Iän i denna fråga
36899: taxistationen, då en sådan finns.                        har gett såväl en uppmaning som en anmärkning
36900:     Grundande av en taxistation kräver väghålla-         om att bolaget bör iaktta lagen om persontrafik
36901:  rens samtycke för att ett trafikmärke skall kunna       noggrannare än tidigare, att spörsmålet inte för-
36902:  sättas upp. Enligt de uppgifter som jag har fått        anleder några åtgärder från regeringens sida.
36903:  hade det kommanditbolag som nämns i spörsmå-
36904: 
36905:       Helsingfors den 16 mars 1999
36906: 
36907:                                                                             Trafikminister Kimmo Sasi
36908:                                 j
36909:                             j
36910:                             j
36911:                         j
36912:                         j
36913:                     j
36914:                     j
36915:                 j
36916:                 j
36917:             j
36918:             j
36919:         j
36920:         j
36921:     j
36922:     j
36923: j
36924: j
36925:                                            KK 1729/1998 vp
36926: 
36927: Kirjallinen kysymys 1729
36928: 
36929: 
36930: 
36931: 
36932:                                    Kimmo Kiljunen /sd: Nuorten elinolosuhteiden parantamisesta
36933: 
36934: 
36935: 
36936:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36937: 
36938:    Valtion aluehallintouudistuksessa maahan           todetaan nuorisotyön kuuluvan kunnan toimi-
36939: perustettiin viisi suurlääniä. Sen seurauksena        alaan. Nuorisotyölain em. säädöksistä seuraa,
36940: lakkautettiin läänien liikunta- ja nuorisolauta-      että laki on monesti jäänyt vain julistukseksi,
36941: kuntajärjestelmä. Näiden tehtävät siirrettiin lää-    koska se ei velvoita mihinkään.
36942: ninhallituksille. Aikaisemmin hyvin toiminut ja          Eräiden lääninhallitusten sivistysosastojen
36943: alueellisesti ja asiantuntemukseltaan edustava        johtamiskäytännöt ovat vaikeuttaneet nuorten
36944: luottamushenkilöjärjestelmä lopetettiin ja siir-      elinolojen parantamiseksi aiottuja hankkeita.
36945: rettiin tämän tehtävät lääninhallituksen virka-       Esimerkiksi Etelä-Suomen lääninhallituksen si-
36946: miehille. Muutos on ollut selvä huononnus aikai-      vistysosasto ei ole perustanut edes omaa tiimiä
36947: sempaan lautakuntajärjestelmään verrattuna.           nuorisotyötä ja nuorten elinolotehtävää varten.
36948: Erityisen selvästi tämä on näkynyt nuorten elin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36949: olotehtävien hoitamisessa suurlääneissä.              tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
36950:    Lääninhallitusten virkamiesjohto ja suoritta-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36951: van portaan virkamiehet eivät ole olleet kykene-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36952: viä hoitamaan nuorisotyölain (235/l995) 1 §:n
36953: mukaista tehtävää "parantaa nuorten elinoloja"                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36954: sekä em. lain 5 §:n yhteensovitustehtävää. Lää-              ryhtyä nuorisotyölain muuttamiseksi si-
36955: ninhallituksilta olisi tarvittu kuntien nuorisotyö-          ten, että kunnat ja lääninhallitukset vei-
36956: tehtävän arvioinnin ohella selkeää kuntien oh-               voitetaan nuorten elinolojen parantami-
36957: jausta, sillä kuntien välillä on tämän tehtävän              seen, ja
36958: hoidossa huutavan suuret erot.                                  katsooko Hallitus, että lääneissä pitäi-
36959:    Nuorisotyölain (235/l995) ongelma kunnallis-              si palata vanhaan lautakuntajärjestel-
36960: hallinnon kannalta on siinä, että laki ei velvoita           mään, jossa läänin nuorisolautakunnalla
36961: kuntia nuorten elinolojen parantamiseen. Nuori-              oli itsenäinen päätösvalta?
36962: sotyölaki ilmaisee vain tavoitteen, minkäjälkeen
36963: 
36964:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999
36965: 
36966:                                          Kimmo Kiljunen /sd
36967: 
36968: 
36969: 
36970: 
36971: 280043
36972: 2                                            KK 1729/1998 vp
36973: 
36974: 
36975: 
36976: 
36977:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
36978: 
36979:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          asiantuntijaelimet läänin nuorisoasiainneuvos-
36980: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tot Länsi-Suomen läänissä näitä neuvostoja on
36981: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         asetettu alueelliselta pohjalta neljä. Muissa lää-
36982: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo              neissä niitä on yksi.
36983: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Opetusministeriö tulosohjaa ja resursoi tulos-
36984: n:o 1729:                                               sopimuksin lääninhallitusta nuorisotoimen
36985:                                                         asioissa opetusministeriön asiantuntijaelimenä
36986:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         toimiva valtioneuvoston asettama nuorisoasiain
36987:         ryhtyä nuorisotyölain muuttamiseksi si-         neuvottelukunta on kehittänyt yhteistyössä Ti-
36988:         ten, että kunnat ja lääninhallitukset vei-      lastokeskuksen kanssa nuorten elinoloja kuvaa-
36989:         voitetaan nuorten elinolojen parantami-         van ja seuraavan indikaattorijärjestelmän, jonka
36990:         seen, ja                                        tiedot on myös alueellistettu. Lääninhallitusten
36991:            katsooko Hallitus, että lääneissä pitäi-     asettamien alueellisten nuorisoasiainneuvosto-
36992:         si palata vanhaan lautakuntajärjestel-          jen keskeisenä tehtävänä on indikaattorijärjestel-
36993:         mään, jossa läänin nuorisolautakunnalla         mää hyväksi käyttäen arvioida alueellisesti nuor-
36994:         on itsenäinen päätösvalta?                      ten elinoloja ja tehdä tarvittavia ehdotuksia nii-
36995:                                                         den parantamiseksi.
36996:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Kuntien valtionosuusuudistuksen yhteydessä
36997: vasti seuraavaa:                                        siirryttiin maassamme kuntien normiohjaukses-
36998:                                                         ta informaatio-ohjaukseen. Nuorisotyölaki sää-
36999:    Nuorisotyölain (235/1995) tarkoituksena on           dettiin vuonna 1995 osin tältä perustalta. Laki on
37000: parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä        siten puitelaki, joka määrittelee kunnan tehtä-
37001: nuorten kansalaistoiminnalle (1 §). Lain 2 §:n          väksi nuorten elinolojen parantamisen, mutta
37002: perusteella nuorisotyöllä tarkoitetaan sitä työtä,      jättää keinot ja toimenpiteet kuntien harkitta-
37003: jolla parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan          vaksi. Vuoden 1997 muutoksella sidottiin nuori-
37004: edellytyksiä nuorisotoiminnalle ja edelleen lain        sotoimen valtionosuuden käyttö kunnan nuori-
37005: 4 §:ssä säädetään, että nuorisotyö kuuluu kunnan        sotoimen menoihin.
37006: toimialaan. Nuorisotyölain 7 §:n l momentti                Nuorisotyölailla ei ole mahdollista säätää
37007: (1165/1996) muutettiin vuoden 1997 alusta kuu-          koulutuksesta, työllistämisestä, asumisesta, ter-
37008: lumaan seuraavasti:                                     veydenhuollosta eikä toimeentuloturvasta, siis
37009:    "Kunnalle myönnetään valtionosuutta siten            nuorten elinolojen kannalta keskeisistä asioista.
37010: kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta           Siksi nuorisotyölakia ei ole mahdollista muuttaa
37011: annetussa laissa (705/92) säädetään. Valtion-           siten, että se veivoittaisi kuntia nykyistä enem-
37012: osuus tulee käyttää 2 §:n mukaiseen toimin-             män nuorten elinolojen parantamiseen.
37013: taan .... "                                                Nuorisotoimessa valtion ja kuntien välisessä
37014:    Lisäksi nuorisotyölain 5 §:ssä on säädetty siitä,    työnjaossa opetusministeriö pyrkii nuorisotutki-
37015: että nuorten elinolojen parantamiseksi tarpeellis-      muksen sekä erilaisten kehittämishankkeiden ja
37016: ten toimenpiteiden yhteensovittamisesta vastaa-         kehittämisohjelmien avulla tukemaan ja infor-
37017: vat keskushallinnon osalta opetusministeriö,            maatiohjaamaan kuntien nuorisotyötä ja toi-
37018: alueellisesti lääninhallitukset ja paikallisesti kun-   menpiteitä nuorten elinolojen parantamiseksi.
37019: nat.                                                    Vaikean nuorisotyöttömyyden oloissa luotu
37020:    Lääninhallintouudistuksen yhteydessä lää-            nuorten työpajaverkosto kunnissa on näkyvin
37021: nien nuorisolautakunnat lakkautettiin ja niiden         esimerkki tästä työstä. Kaikissa kunnissa ei ole
37022: tehtävät siirrettiin lääninhallituksille. Läänin        kuitenkaan riittävästi oivallettu nuorten elinolo-
37023: nuorisotoimi on sijoitettu Lapin lääniä lukuun          jen parantamiseksi tehtävän työn merkitystä.
37024: ottamatta sivistysosastojen yhteyteen. Läänit           Tähän on kiinnitettävä jatkossa huomiota.
37025: ovat asettaneet nuorisotoimen tueksi ja nuorten            Vastauksena kysymykseen hallitus toteaa,
37026: elinoloasioiden koordinoinnin parantamiseksi            että se ei pidä tarkoituksenmukaisena ja mahdol-
37027:                                          KK 1729/1998 vp                                                 3
37028: 
37029: lisena muuttaa nuorisotyölakia siten, että siinä    kita tarvittavia muutoksia lääninhallitusten teh-
37030: säädettäisiin nykyistä sitovarumin lääninhalli-     täviin. Lisäksi opetusministeriö seuraa, miten
37031: tusten ja kuntien tehtävistä nuorten elinolojen     nykyiset alueelliset nuorisoasiainneuvostot sel-
37032: parantamiseksi. Nuorisotyölakia jouduttaneen        viävät läänien asettamista tehtävistä. Opetusmi-
37033: kuitenkin tarkistamaan lähiaikoina mahdollis-       nisteriö seuraa myös sitä, että nuorten elinoloihin
37034: ten EU:n ohjelmiin liittyvien alueellisten tehtä-   liittyvät tehtävät tulevat eri lääneissä riittävästi ja
37035: vien osalta. Tässä yhteydessä on mahdollista har-   tasa-arvoisesti hoidetuiksi.
37036: 
37037:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1999
37038: 
37039:                                                                          Ministeri Suvi-Anne Siimes
37040: 4                                         KK 1729/1998 vp
37041: 
37042: 
37043: 
37044: 
37045:                                        Tili Riksdagens Talman
37046: 
37047:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att förbättra koordineringen av ärenden som gäl-
37048: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande         ler de ungas levnadsförhållanden tillsatt sakkun-
37049: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     nigorgan, länens råd för ungdomsärenden. 1
37050: dagsman Kimmo Kiljunen undertecknade skrift-        Västra Finlands län har man utifrån en regional
37051: liga spörsmål nr 1729:                              bas tillsatt fyra sådana råd. 1de övriga länen finns
37052:                                                     ett råd.
37053:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-        Undervisningsministeriet har hand om resul-
37054:        ta för att ändra lagen om ungdomsarbete      tatstyrningen av och resursfördelningen tillläns-
37055:        så att kommunerna och länsstyrelserna        styrelserna i fråga om ärenden inom ungdomsvä-
37056:        förpliktas att förbättra de ungas levnads-   sendet. Den av statsrådet tillsatta delegationen
37057:        förhållanden, och                            för ungdomsärenden som ett sakkunnigorgan
37058:           anser Regeringen att man i länen borde    vid undervisningsminsiteriet har i samverkan
37059:        återgå till det gam1a nämndsystemet där      med statistikcentralen utvecklat ett indikatorsys-
37060:        länets ungdomsnämnd har självständig         tem som beskriver och följer upp de ungas lev-
37061:        bes1utanderätt?                              nadsförhållanden. Uppgifterna anges även regi-
37062:                                                     onalt. De av länsstyrelserna tillsatta regionala
37063:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       råden för ungdomsärenden har till central upgift
37064: anföra följande:                                    att med utnyttjande av indikatorsystemet på det
37065:                                                     regionala planet bedöma de ungas levnadsförhål-
37066:    Syftet med lagen om ungdomsarbete (235/          landen och komma med nödvändiga förbätt-
37067: 1995) är att förbättra de ungas levnadsförhållan-   ringsförslag.
37068: den och skapa förutsättningar för medborgar-           1 samband med reformen av statsandelarna till
37069: verksamhet bland ungdomen (1 §). Enligt lagens      kommunerna tog man steget över från normstyr-
37070: 2 § avses med ungdomsarbete arbete för att för-     ning till informationsstyrning av kommunerna.
37071: bättra de ungas levnadsförhållanden och skapa       Lagen om ungdomsarbete stiftades 1995 delvis
37072: förutsättningar för ungdomsverksamhet, och vi-      utgående från denna grund. Lagen är således en
37073: dare bestäms i 4 § att ungdomsarbetet hör till      ramlag som slår fast att förbättrandet av de ung-
37074: kommunens verksamhetsområde. Vid ingången           as levnadsförhållanden är kommunernas upp-
37075: av 1997 ändrades 7 § 1 mom. i lagen (1165/1996)     gift, men den låter kommunerna bestämma vad
37076: och fick följande ordalydelse:                      de skall göra och hur. Genom ändringen 1997
37077:    "Kommunen beviljas statsandel för drifts-        bands användningen av statsandelen för ung-
37078: kostnader som gäller ungdomsarbete så som           domsväsendet till kommunens utgifter för ung-
37079: stadgas i lagen om finansiering av undervisnings-   domsväsendet.
37080: och kulturverksamhet (705/92). Statsandelen            Det är inte genom lagen om ungdomsarbete
37081: skall användas för verksamhet enligt 2 §... "       möjligt att bestämma om utbildning, sysselsätt-
37082:    Ytterligare bestäms det i 5 § i lagen om ung-    ning, boende, hälsovård eller utkomstskydd, allt-
37083: domsarbete att ansvaret för samordningen av de      så om de frågor som är centrala med tanke på de
37084: åtgärder som är nödvändiga för att förbättra de     ungas levnadsförhållanden. Därför kan lagen om
37085: ungas levnadsförhållanden, inom centralförvalt-     ungdomsarbete inte ändras så att den mer än nu
37086: ningen finns hos undervisningsminsiteriet, regi-    skulle förplikta kommunerna att förbättra de
37087: onalt hos länsstyrelserna och lokalt hos kommu-     ungas levnadsförhållanden.
37088: nerna.                                                 När det gäller ungdomsväsendet och arbets-
37089:    1 samband med länsförvaltningsreformen           fördelningen mellan stat och kommun strävar
37090: drogs ungdomsnämnderna in och deras uppgif-         undervisningsministeriet efter att med hjälp av
37091: ter överfördes på länsstyrelserna. Länens ung-      ungdomsforskning samt olika utvecklingspro-
37092: domsväsen har med undantag av Lapplands län         jekt och utvecklingsprogram stöda och styra
37093: placerats i samband med bildningsavdelningen.       kommunernas ungdomsarbete och åtgärder för
37094: Länen har till stöd för ungdomsväsendet och för     att förbättra de ungas levnadsförhållanden. Det
37095:                                          KK 1729/1998 vp                                           5
37096: 
37097: nätverk av verkstäder för unga som skapades i       torde emellertid inom kort bli nödvändigt att
37098: kommunerna i en situation av svår ungdomsar-        lagen om ungdomsarbete justeras i fråga om
37099: betslöshet är det mest synliga exemplet på detta    eventuella regionala uppgifter i samband med
37100: arbete. 1 alla kommuner har man likväl inte i       EU-program. 1 det sammanhanget är det möjligt
37101: tillräcklig grad insett betydelsen av arbetet med   att överväga behövliga ändringar i länsstyrelser-
37102: att förbättra levnadsf6rhållandena för de unga.     nas uppgifter. Vidare följer undervisningsminis-
37103: Detta bör i fortsättningen uppmärksammas.           teriet med hur de nuvarande regionala råden f6r
37104:     Som svar på spörsmålet får regeringen konsta-   ungdomsärenden klarar de uppgifter som de på-
37105: tera att den inte anser det ändamålsenligt och      förs av länen. Undervisningsministeriet kontrol-
37106: möjligt att ändra lagen om ungdomsarbete så att     lerar också att de uppgifter som angår de ungas
37107: den på ett mer bindande sätt skulle reglera läns-   levnadsförhållanden sköts tillfredsställande och
37108: styrelsernas och kommunernas uppgifter i syfte      jämlikt i de olika länen.
37109: att förbättra de ungas levnadsförhållanden. Det
37110: 
37111:      Helsingforsden 12 mars 1999
37112: 
37113:                                                                        Minister Suvi-Anne Siimes
37114:                                            KK 1730/1998 vp
37115: 
37116: Kirjallinen kysymys 1730
37117: 
37118: 
37119: 
37120: 
37121:                                    Mari Kiviniemi /kesk: Tullihallituksen alkoholinvalmistajille ja
37122:                                       maahantuojille asettamista pankkitakuista
37123: 
37124: 
37125:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37126: 
37127:    Alkoholinvalmistajien ja maahantuojien pitää       denmukainen kohtelu vääristää kilpailua erityi-
37128: antaa pankkitakuu Tullihallitukselle, jos ne ha-      sesti pienissä yrityksissä, koska kaikki alkoholi-
37129: luavat valmistaaja säilyttää tuotteitaan alkoholi-    juomien valmistajat eivät ole tasavertaisessa ase-
37130: verottomina. Alkoholituotteen verottomuus on          massa Tullihallitukselle annettavien pankkita-
37131: käytännössä pakollinen, jos esimerkiksi myy           kuiden markkamäärissä.
37132: tuotteita Alkolle ja tax free -laivoihin. Alkoholi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37133: tuotteet halutaan näin suojata mahdollisilta vää-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37134: rinkäytöksiltä.                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37135:    Tullihallituksen mukaan pankkitakuu mää-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37136: räytyy yrityksen riskialttiuden ja laskutuksen
37137: määrän perusteella. Pieniä ja tuntemattomia yri-                Onko Hallitus tietoinen pienten alko-
37138: tyksiä pidetään riskialttiimpina kuin suuria yri-            holin valmistusta ja maahantuontia har-
37139: tyksiä.                                                      joittavien yritysten kilpailuasemaa vai-
37140:     Pienen alkoholiyrityksen maksamat takuu-                 keuttavasta tilanteesta, jokajohtuu Tulli-
37141:  summat eivät kuitenkaan ole oikeassa suhteessa              hallituksen vaatimista pankkitakuista?
37142: maksettuihin veroihin nähden. Tämä epäoikeu-
37143: 
37144:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999
37145: 
37146:                                          Mari Kiviniemi /kesk
37147: 
37148: 
37149: 
37150:  Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37151: 
37152: 
37153: 
37154: 
37155:  280043
37156:                                             KK 1731/1998 vp
37157: 
37158: Kirjallinen kysymys 1731
37159: 
37160: 
37161: 
37162: 
37163:                                     Antero Kekkonen /sd: Itäisen Suomenlahden saariston liikenne- ja
37164:                                        kuljetuspalveluista
37165: 
37166: 
37167:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37168: 
37169:     Saariston liikenne- ja kuljetuspalveluiden jär-    käytännön kannalta mahdottomia. Sopimaton
37170: jestäminen perustuu siitä annettuun lakiin, jonka      kalusto on käytännössä johtanut siihen, että lii-
37171: mukaan valtion on huolehdittava vakinaiselle           kennejärjestelyt eivät ole täyttäneet lain asetta-
37172: väestölle jokapäiväisen elämisen kannalta riittä-      mia velvoitteita ja liikennepalveluiden taso on
37173: vät liikenne- ja kuljetuspalvelut. Tällä hetkellä      pudonnut selvästi. Tämä on merkittävästi vai-
37174: itäisellä Suomenlahdella merkittävimmät vaki-          keuttanut vakituisten asukkaiden elämää. Mikä-
37175: tuisen väestön asuttamat saaret ovat Kotkan            li tällainen kehitys jatkuu pitkään, vakituisista
37176:  Kuutsalo, Haapasaari ja Pyhtään Kaunissaari.          asukkaista autioituva saaristo on suuri uhka
37177: Näiden saarten asukkaille valtion tuella järjeste-     myös monipuoliselle ympäri vuoden toimivalle
37178:  tyt kuljetuspalvelut ovat olleet elintärkeitä.        saaristomiljöölle.
37179:     Vuoteen 1998 asti saariston liikenne- ja kulje-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37180:  tuspalvelut hoidettiin Kotkan ja Pyhtään osto-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37181:  palveluiden kautta. Lisäksi Merenkulkuhallitus        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37182:  myönsi tukea liikennettä harjoittavalle yrityksel-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37183:  le. Näillä järjestelyillä palvelut kyettiin turvaa-
37184:  maan tyydyttävästi. Kuntien säästötoimet ja                     Onko Hallitus tietoinen itäisen Suo-
37185:  kustannusten nousu ovat johtaneet siihen, että               menlahden liikenne- ja kuljetuspalveluis-
37186:  tänä vuonna liikenne- ja kuljetuspalvelut hoide-             sa ilmenneistä puutteista, ja
37187:  taan Kotkan ammattikorkeakoulun kalustolla.                     mihin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta
37188:   Käytännössä on kuitenkin huomattu, että am-                 lain edellyttämät riittävät ja kunnolliset
37189:  mattikorkeakoulun kalusto on ollut tarkoituk-                kuljetuspalvelut turvataan vakinaiselle
37190:  seen soveltumatonta ja liikenneaikataulut ovat               väestölle?
37191: 
37192:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999
37193: 
37194:                                           Antero Kekkonen /sd
37195: 
37196: 
37197: 
37198: 
37199:  280043
37200: 2                                         KK 1731/1998 vp
37201: 
37202: 
37203: 
37204: 
37205:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37206: 
37207:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Liikenneministeriön saamien tietojen mukaan
37208: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vuoden 1998 lopussa käydyissä neuvotteluissa
37209: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Kotkan kaupunki ja Pyhtään kunta eivät pääs-
37210: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero          seet yksimielisyyteen talviajan liikennettä hoita-
37211: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        neen yrittäjän kanssa vuoden 19991iikennepalve-
37212: n:o 1731:                                            lujen hinnoista. Koska muuta yksityistä kalustoa
37213:                                                      alueella ei ole käytettävissä, on liikenne hoidettu
37214:           Onko Hallitus tietoinen itäisen Suo-       Kotkan Merenkulkuoppilaitoksen aluksilla. Pal-
37215:        menlahden liikenne- ja kuljetuspalveluis-     velu ei ole ollut tyydyttävää eikä ratkaisu voi olla
37216:        sa ilmenneistä puutteista, ja                 pysyvä senkään takia, että tällainen liikennöinti
37217:           mihin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta       ei kuulu oppilaitoksen tehtäviin ja alukset ovat
37218:        lain edellyttämät riittävät ja kunnolliset    sopimattomia tällaiseen liikenteeseen. Talvilii-
37219:        kuljetuspalvelut turvataan vakinaiselle       kenteen jatko vuoden 1999 jälkeen on tällä het-
37220:        väestölle?                                    kellä avoin kysymys.
37221:                                                          Vuodesta 1999 alkaen saaristoliikenteen val-
37222:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tionavustus rahoitetaan kokonaan Merenkulku-
37223: vasti seuraavaa:                                     laitoksen käytössä olevista varoista. Tämä otet-
37224:                                                      tiin vuoden 1999 talousarviossa huomioon siten,
37225:    Kotkan ja Pyhtään saariston asiointiliikenne      että momentilta 31.60.61 siirrettiin 300 000
37226: on 1990-luvulla hoidettu yhteistyössä Kotkan         markkaa momentille 31.32.44. Tämä summa
37227: kaupungin, Pyhtään kunnan ja valtion kesken.         vastaa edellisvuosien kustannusten perusteella
37228: Liikennöinnin kustannukset on hoidettu valtion       noin puolta Kotkan ja Pyhtään talviajan saaris-
37229: ja kuntien rahoituksella sekä perityillä liiken-     toliikenteen kustannuksista.
37230: nöinti- ja postinkuljetusmaksuilla.                      Suurin osa Kotkan ja Pyhtään saaristoliiken-
37231:    Kesäkauden aikana liikennöinti saariin on ol-     teestä on Kotkan kaupungin sisäistä liikennettä.
37232: lut turistiliikenteen vuoksi kannattavaa. Kesäse-    On syytä todeta, että saaristoliikenneavustuksel-
37233: songin ulkopuolista liikennettä on hoidettu siten,   la ei tueta minkään kunnan sisäistä liikennettä.
37234: että liikennepalvelut on ostettu yksityiseltä lii-   Näin ollen mainittu 300 000 markan avustus-
37235: kennöitsijältä tarjouskilpailun perusteella. Lii-    määräraha tulisi kohdentaa Kotkan ja Pyhtään
37236: kenteen ylläpitämiseksi Kotkan kaupunki ja           Kaunissaaren välisen liikenteen tukemiseen, mi-
37237: Pyhtään kunta ovat saaneet valtionapua Etelä-        hin tarkoitukseen määrärahan voidaan katsoa
37238: Suomen lääninhallitukselta. Tuki on maksettu         riittävän.
37239: valtion talousarvion momentilta 31.60.61 (Jouk-          Lopuksi toteaisin, että itäisen Suomenlahden
37240: koliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen).       saariston liikenne- ja kuljetuspalveluissa ilmen-
37241: Kotkan ja Pyhtään Kaunissaaren välistä liiken-        neiden puutteiden ja ongelmien johdosta valtion
37242: nettä on tuettu Merenkulkulaitoksen myöntä-          vuoden 2000 talousarvioesityksen laatimisen yh-
37243: mällä saaristoliikennetuella (momentti 31.32.44,      teydessä on tarkoituksena selvittää lähemmin
37244: Saaristoliikenteen avustaminen).                     saaristoliikenteen avustamiseen tarkoitetun
37245:                                                       määrärahan suuruus ja käyttöperusteet.
37246: 
37247:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1999
37248: 
37249:                                                                       Liikenneministeri Kimmo Sasi
37250:                                           KK 1731/1998 vp                                              3
37251: 
37252: 
37253: 
37254: 
37255:                                        Tili Riksdagens Talman
37256: 
37257:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kunde Kotka stad och Pyttis kommun i förhand-
37258: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          lingar som i slutet av 1998 fördes med den företa-
37259: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      gare som skött trafiken under vintern inte nå
37260: dagsman Antero Kekkonen undertecknade                enighet om priserna på trafiktjänsterna under
37261: skriftliga spörsmål nr 1731:                         1999. Eftersom någon annan privat utrustning
37262:                                                      inte finns tillgänglig inom området i fråga har
37263:           Är Regeringen medveten om de brister       trafiken skötts med fartyg från Kotka sjöfartslä-
37264:        som framgått i fråga om trafik- och trans-    roansta1t. Servicen har inte varit tillfredsställan-
37265:        porttjänsterna i Östra Finska viken, och      de och lösningen kan inte vara permanent bl.a. av
37266:           vilka åtgärder ämnar den vidta för att     den anledningen att idkandet av denna typ av
37267:        den fasta befolkningen skall tryggas de i     trafik inte ingår i läroanstaltens uppgifter och att
37268:        lagen förutsatta tillräckliga och adekvata    fartygen inte lämpar sig för dylik trafik. Frågan
37269:        transporttjänsterna?                          om den fortsatta vintertrafiken efter 1999 är för
37270:                                                      närvarande öppen.
37271:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           Fr.o.m. ingången av 1999 finansieras statsun-
37272: anföra fö1jande:                                     derstödet för skärgårdstrafiken he1t och hållet
37273:                                                      med medel som Sjöfartsverket disponerar över.
37274:    Den trafik som idkas för att befolkningen i       Detta beaktades i budgeten för 1999 så, att från
37275: Kotka och Pyttis skärgård skall kunna sköta sina     moment 31.60.61 överfördes 300 000 mk tili mo-
37276: ärenden har på 1990-ta1et skötts i samarbete av      ment 31.32.44. Detta belopp motsvarar, mot
37277: Kotka stad, Pyttis kommun och staten. Kostna-        bakgrunden av kostnaderna för de föregående
37278: derna för trafiken har täckts med statlig och        åren, omkring hälften av kostnaderna för Kotka
37279: kommunal finansiering samt med uppburna tra-         och Pyttis skärgårdstrafik vintertid.
37280: fik- och posttransportavgifter.                         Största delen av Kotka och Pyttis skärgårds-
37281:    U nder sommarsäsongen hartrafiken till öarna      trafik består av Kotka stads interna trafik. Det är
37282: varit 1önsam tack vare turisttrafiken. Trafiken      skäl att konstatera att understödet för skärgårds-
37283: utanför sommarsäsongen har skötts så, att tjäns-     trafik inte är avsett att stöda en enskild kommuns
37284: terna på basis av anbudsförfarande har köpts av      interna trafik. Så1unda skall nämnda understöds-
37285: en privat trafikidkare. För upprätthållande av       anslag på 300 000 mk riktas tili att stöda trafiken
37286: trafiken har Kotka stad och Pyttis kommun fått       mellan Kotka och Pyttis Fagerö - för detta
37287: statsbidrag av länsstyrelsen i Södra Finlands Iän.   ändamål kan anslaget även anses vara tillräck-
37288: Bidraget har betalts på grundval av moment           1igt.
37289: 31.60.61 (Köp och utvecklande av kollektivtra-          Tili följd av de brister och prob1em som fram-
37290: fiktjänster) i statsbudgeten. Trafiken mellan        gått i fråga om trafik- och transporttjänsterna i
37291: Kotka och Pyttis Fagerö har stötts genom att         skärgården i östra Finska viken avser man att i
37292: Sjöfartsverket beviljat stöd på grundval av mo-      samband med uppgörandet av budgetpropositio-
37293: ment 31.32.44 (Understödjande av skärgårdstra-       nen för 2000 mer ingående utreda storleken av
37294: fik) i budgeten.                                     och användningsgrunderna för det anslag som är
37295:     Enligt uppgifter som trafikministeriet fått      avsett för understödjande av skärgårdstrafiken.
37296: 
37297:      Helsingforsden 12 mars 1999
37298: 
37299:                                                                         Trafikminister Kimmo Sasi
37300:                                             KK 1732/1998 vp
37301: 
37302: Kirjallinen kysymys 1732
37303: 
37304: 
37305: 
37306: 
37307:                                     Hannu Takkula /kesk: TV-kanavien näkyvyydestä Sodankylän
37308:                                        Orajärven alueella
37309: 
37310: 
37311:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37312: 
37313:    TV-kanavien heikko näkyvyys on jo hyvin                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37314: pitkään kiusannut Sodankylän kunnan Orajär-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37315: ven alueen asukkaita. TV-kuva näkyy siellä hei-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37316: jastuksina ja kuva muutenkin on tavattoman             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37317: epäselvä. Koska kyseisen alueen ihmiset maksa-
37318: vat tv-lupansa, olisi tasavertaista ja kohtuullista,            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37319: että tv-linkkiasemiin tehtäisiin sellaisia muutos-            ryhtyä, että tv-kuva näkyisi jatkossa
37320: töitä, että tv-kuva jatkossa näkyisi kyseisellä               moitteettomasti Sodankylän kunnan
37321: alueella moitteettomasti.                                     Orajärven alueella?
37322: 
37323:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999
37324: 
37325:                                           Hannu Takkula /kesk
37326: 
37327: 
37328: 
37329: 
37330: 280043
37331: 2                                       KK 1732/1998 vp
37332: 
37333: 
37334: 
37335: 
37336:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
37337: 
37338:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Yleisradio Oy on kirjallisen kysymyksen 1732/
37339: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      1998 vp johdosta antamassaan lausunnossa to-
37340: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    dennut saaneensa Sodankylän alueelta useita va-
37341: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu         lituksia huonosta televisionäkyvyydestä. Lapin
37342: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      alueen neuvontateknikko on käynyt Orajärvellä
37343: n:o 1732:                                          vuosina 1996-1998. Käyntien yhteydessä on voi-
37344:                                                    tu parantaa huonosta televisionäkyvyydestä va-
37345:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     littaneiden Ylläkseltä ja Pyhätunturiita vastaan-
37346:        ryhtyä, että tv-kuva näkyisi jatkossa       ottaman kuvan laatua vähintäänkin tyydyttä-
37347:        moitteettomasti Sodankylän kunnan           väksi. Tämä tyydyttävä kuvan laatu tarkoittaa
37348:        Orajärven alueella?                         Telehallintokeskuksen ohjeiden mukaan hyväk-
37349:                                                    syttävää vastaanottolaatua lähettimien peitto-
37350:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       alueella.
37351: vasti seuraavaa:                                       Vuodenaikojen ja säätilan vaihtelu aiheuttaa
37352:                                                    kuvanlaadun heikkenemistä vastaanotossa. Lä-
37353:    Yleisradio Oy:n julkisen palvelun yleisradio-   hetysantennien säädöillä ei saada oleellista pa-
37354: toiminnasta vastaa yhtiön hallintoneuvosto, jon-   rannusta koko peittoalue huomioiden. Alilähet-
37355: ka valitsee eduskunta.                             timien käyttö on alueen laajuuden ja haja-asu-
37356:                                                    tuksen vuoksi kuitenkin hyvin hankalaa ja erit-
37357:                                                    täin kallista.
37358: 
37359:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1999
37360: 
37361:                                                                   Liikenneministeri Kimmo Sasi
37362:                                           KK 1732/1998 vp                                              3
37363: 
37364: 
37365: 
37366: 
37367:                                        Tili Riksdagens Talman
37368: 
37369:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          konstaterat att det inkommit tlera klagomål om
37370: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          dålig sebarhet i Sodankylä-området. En rådgiv-
37371: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ningstekniker i Lappland har besökt Orajärvi
37372: dagsman Hannu Takkula undertecknade skriftli-        åren 1996-1998. 1 samband med besöken har
37373: ga spörsmål nr I732:                                 man kunnat förbättra bildkvaliteten för dem som
37374:                                                      klagat på dålig sebarhet när det gäller den tv-bild
37375:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       som mottagits från Ylläs och Pyhätunturi så att
37376:        ta för att TV-bilden i fortsättningen skall   den blivit åtminstone acceptabel. En acceptabel
37377:        vara oklanderlig inom Orajärvi-området        bildkvalitet innebär enligt Teleförvaltningscen-
37378:        i Sodankylä?                                  tralens anvisningar att mottagningskvaliteten är
37379:                                                      tillfredsställande inom sändarnas täckningsom-
37380:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        råde.
37381: anföra följande:                                         Växlingar i årstider och väderlek gör att mot-
37382:                                                      tagarnas bildkvalitet försämras. Justeringar av
37383:    För Rundradion Ab:s allmännyttiga rundra-         sändarantennerna medför inte någon väsentlig
37384: dioverksamhet ansvarar bolagets förvaltnings-        förbättring med avseende på hela täckningsom-
37385: råd, som utses av riksdagen.                         rådet. Att använda slavsändare är dock mycket
37386:    R undradion Ab har i ett utlåtande med anled-     svårt och synnerligen dyrt till följd av att området
37387: ning av det skriftliga spörsmålet I732/1998 rd       är så vidsträckt och glesbebyggt.
37388:      Helsingfors den II mars I999
37389: 
37390:                                                                         Trafikminister Kimmo Sasi
37391: 1
37392: 1
37393: 
37394: 
37395: 
37396: 
37397:     1
37398:     1
37399: 
37400: 
37401: 
37402: 
37403:         1
37404:         1
37405: 
37406: 
37407: 
37408: 
37409:             1
37410:             1
37411: 
37412: 
37413: 
37414: 
37415:                 1
37416:                 1
37417: 
37418: 
37419: 
37420: 
37421:                     1
37422:                                              KK 1733/1998 vp
37423: 
37424: Kirjallinen kysymys 1733
37425: 
37426: 
37427: 
37428: 
37429:                                     Maria Kaisa Aula /kesk: Työvoimapoliittisten toimenpiteidenjous-
37430:                                        tavasta käytöstä Suomen ja Ruotsin raja-alueella
37431: 
37432: 
37433:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37434:     Suomen ja Ruotsin raja-alueella Pohjois-Suo-        tännössä ylitsepääsemätön este työvoimapoliit-
37435: messa on esimerkiksi Haaparannalla ja Tornios-          tisten toimien käytölle joustavasti yli rajan. En-
37436: sa sekä työnantajia että työnhakijoi ta, jotka oli-     nen työministeriön laatimaa työllisyysasetuksen
37437: sivat kiinnostuneita työharjoittelusta, oppisopi-       soveltamista selostavaa ohjekirjettä oli raja-
37438: muskoulutuksesta sekä ns. tukityöstä rajan toi-         alueella mahdollisuus käyttää tervettä järkeä.
37439: sella puolella olevan yrityksen tai työntekijän         Sopivia ja hyödyllisiä harjoittelupaikkoja han-
37440: kanssa. Työharjoittelu Ruotsissa olisi suomalai-        kittiin suomalaisille myös Ruotsista. Nyt tämä
37441: sille hyvä tapa parantaa ruotsin kielen taitoa ja       toiminta on tyrehtynyt.
37442: näin työmarkkinakelpoisuuttaan.                             EU:n piirissä opetusministerit ovat hyväksy-
37443:     Yhteisten työmarkkinoiden kehittäminen              neetjoulukuussa päätöksen yhteisistä eurooppa-
37444: raja-alueella edellyttäisi, että työvoimapoliittisia    laisista koulutusjaksoista, jonka tavoitteena on
37445: toimenpiteitä voitaisiin joustavasti käyttää yli        lisätä koulutukseen osallistuvien henkilöiden
37446: rajan. Nykyiset Suomen työministeriön ohjeet            liikkuvuutta myös oppisopimus- ja vuorottelu-
37447: työllisyysasetuksen soveltamisesta kuitenkin es-        koulutuksessa. Nyt Suomessa ei voida toimia
37448: tävät käytännössä työharjoittelun, oppisopi-            asiakirjan tavoitteiden mukaisesti, koska työvoi-
37449: mukset sekä ns. tukityön yli rajan.                     mapoliittisia toimenpiteitä ei voida käyttääjous-
37450:     Työministeriön ohjeissa kohdassa "Tuki työ ja       tavasti yli rajan.
37451: työharjoittelu ulkomailla" edellytetään, että työ-          Lisäpulma on se, että Suomen ja Ruotsin lain-
37452: harjoittelun järjestäjän ja yrityksen, jolle työllis-   säädäntö oppisopimuksen osalta poikkeavat toi-
37453: tämistukea myönnetään, on oltava Suomessa re-           sistaan niin paljon, että varsinaisten oppisopi-
37454: kisteröitynyt yhteisö (osakeyhtiö, kommandiitti-        mustutkintojen suorittaminen Ruotsissa ei nyt
37455: yhtiö, avoin yhtiö tai rekisteröity yhdistys). Suo-     onnistu. Myös tässä olisi Suomen ja Ruotsin teh-
37456:  messa rekisteröityneitä ruotsalaisia yrityksiä on      tävä yhteistyötä ja löydettävä raja-alueelle sopi-
37457: kuitenkin hyvin harvoja.                                vat menettelytavat.
37458:     Alueen yritykset ovat pääosin pieniä. Niiden            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37459:  kannalta ei ole perusteltua rekisteröityä Suo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37460:  meen vain sen takia, että suomalainen työtön           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37461:  voisi tulla yritykseen harjoittelemaan, tukityö-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37462:  hön tai oppisopimusoppilaaksi. Nimittäin rekis-
37463:  teröityäkseen Suomessa ruotsalaisen yrityksen                    Aikooko Hallitus korjata säännökset
37464:  olisi käytännössä perustettava ulkomainen sivu-               ja niiden tulkinnat, jotka estävät käytän-
37465:  liike Suomeen ja maksettava rekisteröitymis-                  nössä työvoimapoliittisten toimenpitei-
37466:  maksut, tehtävä veroilmoitukset Suomeen ja il-                den joustavan käytön Pohjois-Suomessa
37467:  moittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi. Li-                Suomen ja Ruotsin raja-alueen yhteisillä
37468:  säksi kun ammatinharjoittajia ei tulkita yhtei-               työmarkkinoilla, ja
37469:  söiksi,jäävät monet pienet työnantajat jo tämän                  aikooko Hallitus tiivistää yhteistyötä
37470:  takia mahdollisuuksien ulkopuolelle.                          Ruotsin kanssa niin, että oppisopimus-
37471:      Rekisteröintimenettelyn vaatiminen on käy-                opiskelu raja-alueella helpottuisi?
37472: 
37473:       Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1999
37474: 
37475:                                           Maria Kaisa Aula /kesk
37476:  280043
37477: 2                                        KK 1733/1998 vp
37478: 
37479: 
37480: 
37481: 
37482:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37483: 
37484:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rekisteröimisvaatimus on jo ennen ministeriön
37485: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       suosituksen antamista ollut vallitseva sovelta-
37486: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     miskäytäntö, joka on katsottu tarpeelliseksi työ-
37487: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria          harjoittelun ja työllistämistuen valvonnan tur-
37488: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      vaamiseksi. Kansalaisten yhdenvertaisuuden
37489: sen n:o 1733:                                       vuoksi palkkaperusteisiin työllistämistukiin liit-
37490:                                                     tyvä päätöksenteko pitäisi tapahtua samoja peri-
37491:           Aikooko Hallitus korjata säännökset       aatteita ja menettelyjä noudattaen eri puolilla
37492:        ja niiden tulkinnat, jotka estävät käytän-   maata. Tämän vuoksi edellä viitattuun ministe-
37493:        nössä työvoimapoliittisten toimenpitei-      riön suositukseen on kirjalliseen muotoon kirjat-
37494:        den joustavan käytön Pohjois-Suomessa        tu ulkomailla suoritettavaan tukityöhön ja työ-
37495:        Suomen ja Ruotsin raja-alueen yhteisillä     harjoitteluun liittyviä linjauksia.
37496:        työmarkkinoilla, ja                              Työvoimatoimiston on myös harkitessaan ul-
37497:           aikooko Hallitus tiivistää yhteistyötä    komailla tapahtuvaa työharjoittelua kiinnitettä-
37498:        Ruotsin kanssa niin, että oppisopimus-       vä huomiota työvoimatoimiston mahdollisuuk-
37499:        opiskelu raja-alueella helpottuisi?          siin perehtyä harjoittelupaikan olosuhteisiin ja
37500:                                                     valvoa työharjoittelusopimuksen ehtojen toteu-
37501:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tumista. Työvoimatoimiston on lisäksi myös
37502: vasti seuraavaa:                                    pystyttävä valvomaan, että työllisyysasetuksen
37503:                                                     45 ja 46 §:ssä asetetut tuen myöntämisen yleiset
37504:    Kuten työministeriön 1.7.1998 antamassa          ja erityiset edellytykset täyttyvät. Se seikka, että
37505: työllisyysasetuksen soveltamista koskevassa         työharjoittelu tai tukityö toteutetaan ulkomailla,
37506: suosituksessa 195/000/98TM on todettu työlli-       ei voi johtaa työllisyysasetuksessa säädeltyjen
37507: syysasetuksen säännökset eivät sinänsä estä ul-     myöntämisedellytysten väljempään tulkintaan.
37508: komailla tapahtuvaa työharjoittelua tai tukityö-        Vaikka kysymyksen johdanto-osassa esitetys-
37509: tä, jos se katsotaan henkilön työmarkkinaval-       sä tilanteessa on kysymys varsin pienestä raja-
37510: miuksien kannalta työvoimapoliittisesti tarkoi-     alueesta, on erittäin tärkeää, että työvoimapoliit-
37511: tuksenmukaiseksi. Esimerkiksi työharjoittelun       tista yhteistyötä Suomen lähialueilla kehitetään
37512: ajaksi järjestettävä vakuutusturva tapaturman ja    ja edistetään. Tämän vuoksi työministeriön toi-
37513: vahingonkorvausvastuun varalta kattaa myös          meenpano-osasto aikoo kartoittaa tällä hetkellä
37514: ulkomailla tapahtuvan harjoittelun eräin poik-       ulkomailla toteutettavaan työharjoitteluun ja
37515: keuksin.                                            työllistämistukityöhön liittyvän lainsäädännön
37516:    Edellä mainitussa suosituksessa on todettu,      ja annetun ohjeistuksen tarkoituksenmukaisuu-
37517: että koska työharjoittelun järjestäjä on työhar-    den. Tehtävän kartoituksen tuloksen perusteella
37518: joittelusopimuksen toisena osapuolena sitoutu-      tehdään myös tarvittavat muutokset lainsäädän-
37519: nut noudattamaan työharjoittelusopimuksen eh-       töön ja ohjeistukseen.
37520: toja, työharjoittelijana on oltava Suomessa edus-       Työvoimatoimisto voi myöntää edellä selos-
37521: taja, joka voi kantaa ja vastata oikeudessa esi-    tettujen edellytysten täyttyessä työllistämistukea
37522: merkiksi mahdollisissa sopimusrikkomustilan-         myös ulkomailla toteutettavaan oppisopimus-
37523: teissa. Koska sopimusriidoissa oikeuspaikka         koulutukseen. Tehtävässä kartoituksessa tullaan
37524: määräytyy pääsääntöisesti vastaajan kotipaik-        kiinnittämään huomiota myös ulkomailla työllis-
37525: kakunnan mukaan, edellyttää tämä, että työhar-      tämistuella toteutettavan oppisopimuskoulutuk-
37526: joittelun järjestäjä on Suomessa rekisteröitynyt     sen toteuttamisen edellytyksiin. Oppisopimus-
37527: yhteisö. Myös työllistämistukityönantajan on ol-     koulutuksen yleinen kehittäminen ja eri maiden
37528: tava edellä selostetuin tavoin Suomessa rekiste-     välinen yhteistyö puolestaan kuuluu opetushal-
37529: röitynyt yhteisö. Edellä selostettu ns. yhteisön     linnolle, ylimpänä asteena opetusministeriölle.
37530: 
37531:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1999
37532: 
37533:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
37534:                                             KK 1733/1998 vp                                             3
37535: 
37536: 
37537: 
37538:                                         Till Riksdagens Ta!man
37539: 
37540:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            rådande tiliämpningspraxis, viiken ansetts nöd-
37541: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            vändig för att trygga övervakningen av arbets-
37542: medlem av statsrådet översänt följande, av riks-       praktik och sysselsättningsstöd. För medborgar-
37543: dagsman Maria Kaisa Aula undertecknade                 nas likställdhets skull borde beslutsfattandet i
37544: skriftliga spörsmål nr 1733:                           anslutning tili lönebaserade sysselsättningsstöd
37545:                                                        ske genom iakttagande av samma principer och
37546:           Ämnar Regeringen korrigera de be-            förfaranden på olika håll i landet. Av denna
37547:        stämmelser och deras tolkningar vilka i         anledning har man i ministeriets ovan nämnda
37548:        praktiken hindrar en flexibel användning        rekommendation i skriftlig form infört riktlinjer
37549:        av arbetskraftspolitiska åtgärder i norra       som hänför sig tili stödarbete och arbetspraktik
37550:        Finland på den gemensamma arbets-               utomlands.
37551:        marknaden i gränsområdet mellan Fin-               Arbetskraftsbyrån bör också då den övervä-
37552:        land och Sverige, och                           ger arbetspraktik i utlandet fåsta uppmärksam-
37553:           ämnar Regeringen intensifiera samar-         het vid arbetskraftsbyråns möjligheter att bekan-
37554:        betet med Sverige så, att läroavtalsstudi-      ta sig med praktikplatsens förhållanden och
37555:        erna i gränsområdet skulle underlättas?         övervaka att arbetspraktiksavtalets villkor upp-
37556:                                                        fylls. Arbetskraftsbyrån bör därtill kunna över-
37557:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vaka att de i 45 och 46 § sysselsättningsförord-
37558: anföra följande:                                       ningen uppställda allmänna och speciella förut-
37559:                                                        sättningarna för beviljande av stöd uppfylls. Det
37560:     Såsom konstaterats i arbetsministeriets re-        faktum att arbetspraktik eller stödarbete utförs
37561: kommendation 195/000/98AM av 1.7.1998 och              utomlands kan inte leda tili en friare tolkning av
37562: som gäller tillämpning av sysselsättningsförord-       de förutsättningar för beviljande vilka regleras i
37563: ningen, hindrar sysselsättningsförordningens be-       sys~.elsättningsförordningen.
37564: stämmelser i sig inte arbetspraktik eller stödarbe-        A ven om det i den situation som framförs i
37565: te som sker utomlands, ifall detta anses arbets-       spörsmålets ingress är fråga om ett mycket litet
37566: kraftspolitiskt sett ändamålsenligt med tanke på       gränsområde, är det synnerligen viktigt att det
37567: en persons arbetsmarknadsfårdigheter. T.ex. det        arbetskraftspolitiska samarbetet i Finlands när-
37568: försäkringsskydd som ordnas för arbetsprak-            områden utvecklas och främjas. Av denna anled-
37569: tikstiden i händelse av olycksfall och skade-          ning ämnar arbetsministeriets verkställande av-
37570: ståndsansvar täcker också praktik utomlands            delning kartlägga ändamålsenligheten med den
37571: med vissa undantag.                                    lagstiftning och de anvisningar som hänför sig till
37572:     1 ovan nämnda rekommendation har det kon-          arbetspraktik och arbete med sysselsättningsstöd
37573: staterats att eftersom arbetspraktiksarrangören i      som för närvarande sker utomlands. På basis av
37574: egenskap av arbetspraktiksavtalets ena part har        kartläggningens resultat kommer man också att
37575: förbundit sig att iaktta praktikavtalets villkor,      göra nödvändiga ändringar i lagstiftningen och i
37576: skall arbetspraktikanten i Finland haen företrä-       anvisningarna.
37577:  dare, som i rätten kan klaga och gå i svaromål            Då ovan beskrivna villkor uppfylls, kan ar-
37578:  t.ex. vid eventuella situationer då avtalsbrott fö-   betskraftsbyrån bevilja sysselsättningsstöd också
37579:  rekommit. Eftersom forumet vid avtalstvister i        för läroavtalsutbildning som verkställs utom-
37580:  regel bestäms enligt svarandens hemort, förutsät-     lands. 1 den kommande kartläggningen kommer
37581:  ter detta att arbetspraktiksarrangören är en i        man att fåsta uppmärksamhet också vid förut-
37582:  Finland registrerad sammanslutning. Ä ven den         sättningarna för läroavtalsutbildning utomlands
37583:  arbetsgivare som får sysselsättningsstöd bör i        som verkställs med sysselsättningsstöd. Det all-
37584:  enlighet med vad ovan relaterats vara en i Fin-       männa utvecklandet av läroavtalsutbildningen
37585:  land registrerad sammanslutning. Ovan beskriv-        och samarbetet mellan olika Iänder hör å sin sida
37586:  na krav på registrering av sammanslutning har         tili undervisningsförvaltningen, och tili undervis-
37587:   redan före ministeriets rekommendation varit         ningsministeriet som högsta instans.
37588: 
37589:       Helsingfors den II mars 1999
37590: 
37591:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
37592:                                             KK 1734/1998 vp
37593: 
37594: Kirjallinen kysymys 1734
37595: 
37596: 
37597: 
37598: 
37599:                                    Heikki Rinne/sd: Pakkolunastusmenettelyn aiheuttamien vahinko-
37600:                                       jen korvaamisesta
37601: 
37602: 
37603:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37604: 
37605:    Vuonna 1986 käynnisti maatilahallitus pak-          tapahtuneen pakkolunastusmenettelyn yhtey-
37606: kolunastusmenettelyn koskien erästä Luvian             dessä syntyneen taloudellisen vahingon korvaa-
37607: kunnassa sijaitsevaa maatilaa. Perusteluna me-         miseen. Sovintoa ei kuitenkaan valitettavasti
37608: nettelylle oli se, että pariskunta, joka harjoitti     syntynyt. Myöhemmin KKO on antanut vahin-
37609: kaalinviljelyä kyseisellä tilalla, ei ollut pystynyt   gonkorvausasiassa oman päätöksensä. Päätök-
37610: rahoitusvaikeuksien takia kunnostamaan tilan           sen perusteella vahingonkorvausta ei tarvitsisi
37611: asuinrakennuksia asumiskelpoiseen kuntoon.             maksaa.
37612: Tästä syystä muutto tilalle oli viivästynyt.               Koska tässä asiassa on kuitenkin selkeästi
37613:    Korkein hallinto-oikeus totesi maatilahalli-        osoitettavissa oleva virhe maatilahallituksen me-
37614: tuksen menettelyn vuonna 1987 tekemällään              nettelyssä ja tästä on todellisuudessa aiheutunut
37615: päätöksellä lainvastaiseksi ja kumosi lääninhalli-     vahinkoa ja koska asiasta on saatujen tietojen
37616: tuksen myöntämän lunastusluvan.                        mukaan olemassa myös tuoreempaa näyttöä,
37617:    Kaalinviljelijäpariskunnalle oli aiheutunut ai-     jota ei eri oikeusasteissa ole esitetty, on kohtuul-
37618: heettomasta lunastusmenettelystä vahinkoa              lista ja oikein, että tälle kaalinviljelijäpariskun-
37619: muun muassa siksi, että lunastusta odottaessaan        nalle korvataan heidän menetyksensä.
37620: oli pariskunnalta kaalinviljeleminen jäänyt ym-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37621: märrettävästi tekemättä.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37622:    Asian johdosta nostettiin vahingonkorvaus-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37623: kaime, joka menestyikin hovioikeudessa. Asias-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37624: sa pyrittiin myös sovintoratkaisuun siten, että
37625: vuoden 1989 lisämenoarvioon otettiin määrära-                     Onko perusteluissa kerrotussa asiassa
37626: ha vahingon korvaamista varten momentille                      menetelty oikein, ja
37627: 30.08.29. Momentin perustelujen mukaan sitä                       onko tarkoitus tehdä asialle jotain vie-
37628: voitiin käyttää myös maatilahallituksen toimesta               lä tällä hallituskaudella?
37629: 
37630:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1999
37631: 
37632:                                             Heikki Rinne /sd
37633: 
37634: 
37635: 
37636: 
37637: 280043
37638: 2                                         KK 1734/1998 vp
37639: 
37640: 
37641: 
37642: 
37643:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37644: 
37645:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Korkeimman oikeuden mukaan maatilahallituk-
37646: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sen ei voitu katsoa ryhtyessään tilan lunastamista
37647: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koskeviin toimenpiteisiin jättäneen noudatta-
37648: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki          matta toiminnalleen kohtuudella asetettavia vaa-
37649: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         timuksia. Valtio ei siten korkeimman oikeuden
37650: n:o 1734:                                            ratkaisun mukaan ole velvollinen korvaamaan
37651:                                                      viljelijäpariskunnalle vahinkoa, jonka he ovat
37652:           Onko perusteluissa kerrotussa asiassa      väittäneet aiheutuneen siitä, että maatilahallitus
37653:        menetelty oikein, ja                          on perusteettomasti pannut vireille lunastusme-
37654:           onko tarkoitus tehdä asialle jotain vie-   nettelyn.
37655:        lä tällä hallituskaudella?                       Vaikkajuridista velvoitetta vahingon korvaa-
37656:                                                      miseen ei ollut, valtio harkitsi kohtuulliseksi
37657:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maksaa kyseiselle viljelijäpariskunnalle harkin-
37658: vasti seuraavaa:                                     nanvaraisena korvauksena 385 000 markkaa.
37659:                                                         Tätä tarkoitusta varten vuoden 1993 talousar-
37660:    Maatilahallitus käynnisti 1986 kirjallisessa      vioesitykseen momentin 30.99.43 perusteluihin
37661: kysymyksessä tarkoitettua tilaa koskevan silloi-     lisättiin virke, jonka mukaan määrärahaa saa
37662: sen maanhankintaoikeuslain 13 §:ssä tarkoitetun      käyttää myös maatilahallituksen toimesta tapah-
37663: lunastusmenettelyn.                                  tuneen pakko1unastusmenettelyn yhteydessä
37664:    Lunastusmenettelystä viljelijäpariskunnalle       syntyneen taloudellisen vahingon korvaamiseen.
37665: aiheutuneesta vahingosta on käyty oikeutta eri           Edellä esitetynjohdosta valtioneuvosto ei kat-
37666: oikeusasteissa. Korkein oikeus on ratkaissut         so asian antavan aihetta enempiin toimenpitei-
37667: asian toukokuussa 1990 autamaliaan tuomiolla.        siin.
37668: 
37669:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1999
37670: 
37671:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37672:                                         KK 1734/1998 vp                                              3
37673: 
37674: 
37675: 
37676: 
37677:                                       Tili Riksdagens Talman
37678: 
37679:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        domstolen kunde jordbruksstyrelsen när den vid-
37680: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande        tog åtgärder för inlösning av lägenheten inte an-
37681: med1em av statsrådet översänt följande av riks-    ses ha försummat att iaktta sådana krav som
37682: dagsman Heikki Rinne undertecknade skriftliga      rimligen kan ställas på dess verksamhet. Staten är
37683: spörsmål nr 1734:                                  således inte enligt högsta domstolens avgörande
37684:                                                    skyldig att ersätta lantbrukarmakarna för den
37685:           Har förfarandet varit det rätta i det    skada som de påstått sig ha Iidit genom att jord-
37686:        ärende som avses i motiveringen, och        bruksstyrelsen utan grund anhängiggjort ett in-
37687:           ämnar man göra något åt saken under      lösningsförfarande.
37688:        denna regeringsperiod?                          Fastän det inte fanns någon juridisk förpliktel-
37689:                                                    se att ersätta skadan, ansåg staten detvara skäligt
37690:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      att tili Iantbrukarmakarna betala 385 000 mk i
37691: anföra följande:                                   ersättning enligt prövning.
37692:                                                        1 detta syfte fogades tili motiveringen för mo-
37693:   Jordbruksstyrelsen inledde år 1986 ett inlös-    ment 30.99.43 i budgetpropositionen för 1993 en
37694: ningsförfarande enligt 13 § i den dåvarande        mening enligt viiken anslaget får användas även
37695: markförvärvslagen gällande den lägenhet som        tili ersättning för ekonomisk skada som uppkom-
37696: avses i det skriftliga spörsmålet.                 mit i samband med ett expropriationsförfarande
37697:    Det har processats i olika rättsinstanser om    som jordbruksstyrelsen verkställt.
37698: den skada som inlösningsförfarandet vållat Iant-        Med stöd av vad som anförts ovan anser stats-
37699: brukarmakarna. Högsta domstolen har avgjort        rådet att ärendet inte föranleder vidare åtgärder.
37700: ärendet genom en dom i maj 1990. Enligt högsta
37701: 
37702:      Helsingforsden 16 mars 1999
37703: 
37704:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
37705:                                              KK 1735/1998 vp
37706: 
37707: Kirjallinen kysymys 1735
37708: 
37709: 
37710: 
37711: 
37712:                                     Antero Kekkonen /sd: Suomen Säästöpankin paloittelun tarkoituk-
37713:                                         sesta sekä pankkituen avoimuudesta ja vastikkeellisuudesta
37714: 
37715: 
37716:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37717: 
37718:     Valtion vakuusrahaston johtokunnan esityk-          asiantuntijaryhmiä selvittämään vielä kerran
37719: sestä valtioneuvosto hyväksyi 22.10.1993 SSP:n          pankkituen ja säästöpankkien pilkkomisen oi-
37720: myynnin neljän pankkiryhmän konsortiolle so-            keudenmukaisuutta. Selontekoa varten on tar-
37721: pimuksella, jonka myötä valtiolle tuloutui yh-          koitus löytää kaksi puolueetonta korkeatasoista
37722: teensä 6,9 miljardia markkaa.                           asiantuntijaa, yksi Suomesta ja toinen ulkomail-
37723:     Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus-        ta. Selvitys koskisi säästöpankkien pilkkomista
37724: kertomuksen mukaan myynnin tarkoituksena ei             sekä laajempaa kokonaisuutta pankkituesta ja
37725: ollut parhaan mahdollisen hinnan saaminen               pankkioikeudenkäynneistä yleensä. Tässä yhtey-
37726: vaan pankkisektorin tervehdyttäminen. Järjeste-         dessä on syytä selvittää, onko SSP:n pilkkomisen
37727: lylie asetetut tavoitteet rajoittivat tarkastusviras-   yhteydessä noudatettu pankkituen avoimuutta
37728: ton mukaan sitä hintaa, mikä SSP:n terveestä            ja julkisuutta koskevia periaatteita siten kuin
37729: liiketoiminnasta oli tarkoituksenmukaista vaa-          muun muassa Valtion vakuusrahaston hallinto-
37730: tia.                                                    neuvosto on edellyttänyt.
37731:      Valtion vakuusrahaston Suomen Pankin                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37732: pankkivaltuutetuista koostunut hallintoneuvos-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37733: to hyväksyi vuonna 1992 pankkitukitoimia kos-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37734: kevaksi yleiseksi periaatteeksi muun muassa sen,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37735: että pankkituki on avoin ta ja julkista. Nyt ei näin
37736:  ole ollut. SSP:n terveiden osien myyminen kilpai-                Onko SSP:n pilkkomisesta tehtävän li-
37737:  lijoille on pitänyt sisällään suoranaista pankkitu-           säselvityksen yhteydessä tarkoitus tutkia,
37738:  kea. Asiaa ei kuitenkaan ole ennen tarkastusvi-               onko pankkituen avoimuus, julkisuus ja
37739:  raston kertomusta otettu perusteellisesti esille.             vastikkeellisuus toteutunut muun muassa
37740:      Veroministeri Jouko Skinnarin mukaan val-                 Valtion vakuusrahaston hallintoneuvos-
37741:  tiovarainministeriö hakee parhaillaan uusia                   ton edellyttämällä tavalla?
37742: 
37743:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1999
37744: 
37745:                                            Antero Kekkonen /sd
37746: 
37747: 
37748: 
37749: 
37750:  280043
37751: 2                                        KK 1735/1998 vp
37752: 
37753: 
37754: 
37755: 
37756:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37757: 
37758:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      teossa tulee antaa selvitys valtiontalouden
37759: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tarkastusviraston suorittamasta Suomen Säästö-
37760: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     pankin liiketoiminnan luovutuksessa noudate-
37761: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero         tun menettelyn laillisuuden ja tarkoituksenmu-
37762: Kekkonen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kaisuuden tarkastuksesta. Selonteossa tulee li-
37763: n:o 1735:                                           säksi arvioida eri pankeille ja pankkiryhmitty-
37764:                                                     mille myönnetyn pääomatuen ehtojen tarkoituk-
37765:           Onko SSP:n pilkkomisesta tehtävän li-     senmukaisuus kokonaistaloudelliselta kannal-
37766:        säselvityksen yhteydessä tarkoitus tutkia,   ta".
37767:        onko pankkituen avoimuus, julkisuus ja           Olen jo aikaisemmin julkisuudessa todennut,
37768:        vastikkeellisuus toteutunut muun muassa      että edellä mainitun selonteon antaa eduskunta-
37769:        Valtion vakuusrahaston hallintoneuvos-       vaalien jälkeen toimintansa aloittava eduskun-
37770:        ton edellyttämällä tavalla?                  nan luottamusta nauttiva hallitus. Lähtökohta-
37771:                                                     na tulee mielestäni olla se, että ainakin pääosa
37772:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        uusista puolueettomien asiantuntijoiden laati-
37773: vasti seuraavaa:                                    mista selvityksistä olisi käytettävissä selonteon
37774:                                                     antamisen yhteydessä.
37775:    Valtioneuvosto tulee toimimaan kysymyksen            Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n alas-
37776: tarkoittamassa asiassa eduskunnan edellyttä-        ajoa on nopeutettu tapahtuvaksi tänä vuonna.
37777: mällä tavalla.                                      Lisäksi eduskunnan valitseman tarkastusvalio-
37778:    Kuten lähetekeskustelussa esitin eduskunnan      kunnan esityksen mukaisesti on nimetty ulko-
37779: talousvaliokunta antoi hallituksen esitykseen       puolinen selvittäjä Arsenalin toiminnasta. ·
37780: (HE 176/1998 vp) laeiksi eräistä viitekoroista           Valtiontalouden tarkastusvirasto on julkais-
37781: sekä korkolain muuttamista koskevassa mietin-       sut helmikuussa 1999 tarkastuskertomuksen
37782: nössään (Ta VM 2711998 vp) 24.11.1998 lausu-         SSP:n pilkkomisesta.
37783: man. Valiokunta muotoili ponnen näin:                   Olen omasta pyynnöstäni antanut selonteon
37784:    "Eduskunta toteaa, että suomalainen rahoi-        em. toimenpiteistä eduskunnan talousvaliokun-
37785: tusjärjestelmä on kaikkien saatujen selvitysten      nalle 11.2.1999. Talousvaliokunnalla ei ole ollut
37786: mukaan tervehtynyt siten, että pankkien voidaan      huomauttamista esittämieni julkistamis- yms.
37787: vastaisuudessa edellyttää pystyvän hoitamaan si-     periaatteiden johdosta.
37788: toumuksensa kaikissa olosuhteissa ilman Suo-             Eduskunnalle annettavan selonteon tarkempi
37789: men valtion antamaa takuuta. Eduskunnan              ajankohta määräytyy sen mukaan, miten Omai-
37790: vuonna 1993 hyväksymä lausuma, jonka mu-             suudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n alasajoa koske-
37791: kaan eduskunta tulee tarpeen vaatiessa myöntä-       vat viimeiset linjapäätökset kyetään tekemään
37792: mään riittävät määrärahat ja valtuudet hallituk-     talouspoliittisen ministerivaliokunnan 26.1.1999
37793: sen käyttöön pankkien vastuita koskevan si-          asettamien tavoitteiden mukaisesti.
37794: toumuksen täyttämiseen, on rauennut. Eduskun-            Uuden eduskunnan asianomaisilla valiokun-
37795: ta edellyttää, että valtioneuvosto antaa vuoden      nilla on mahdollisuus selonteon perusteella vaa-
37796:  1999 aikana selonteon eduskunnan pankkituen         tia haluamiaan tietoja tahtomassaan laajuudes-
37797: avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vastikkeelli-      sa.
37798: suutta koskevien ehtojen toteutumisesta. Selon-
37799: 
37800:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1999
37801:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
37802:                                             KK 1735/1998 vp                                             3
37803: 
37804: 
37805: 
37806: 
37807:                                          Tili Riksdagens Talman
37808: 
37809:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       och offentligt och ges mot vederlag, har uppfyllts.
37810: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         Redogörelsen skall också ge information om re-
37811: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       sultaten av de granskningar som statens revi-
37812: man Antero Kekkonen undertecknade skriftliga           sionsverk har gjort angående lagligheten och än-
37813: spörsmål nr 1735:                                      damålsenligheten i fråga om förfarandet när af-
37814:                                                        fårsverksamheten inom Sparbanken i Finland
37815:            Är avsikten att i samband med den           överläts. 1 redogörelsen skall ytterligare ingå en
37816:        tilläggsutredning som skall göras om del-       bedömning av hur lämpliga villkoren för kapital-
37817:        ningen av SBF undersöka om villkoren            stödet tili bankerna och bankgrupperna har varit
37818:        för bankstödet har uppfyllts så som bl.a.       sett i ett totalekonomiskt perspektiv."
37819:        förvaltningsrådet för Statens säkerhets-            Jag har redan tidigare i offentligheten konsta-
37820:        fond har förutsatt, dvs. om bankstödet          terat att den nämnda redogörelsen kommer att
37821:        har varit öppet, offenligt och getts mot        ges av den regering som efter valet inleder sin
37822:        vederlag?                                       verksamhet med riksdagens förtroende. Ut-
37823:                                                        gångspunkten bör enligt min mening vara att
37824:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          åtminstone en del av de nya utredningar som
37825: anföra följande:                                       obundna experter har gjort skall finnas tillgängli-
37826:                                                        ga när redogörelsen ges.
37827:    Statsrådet kommer i det ärende som avses i              Nedkörningen av Egendomsförvaltningsbola-
37828: spörsmålet att handla så som riksdagen har för-        get Arsenal Abp har påskyndats och kommer att
37829: utsatt.                                                ske i år. På förslag a v det granskningsutskott som
37830:    Så som jag framförde i remissdebatten gav           riksdagen valt har en extern utredare utsetts att
37831: riksdagens ekonomiutskott i sitt betänkande            reda ut Arsenals verksamhet.
37832: (EkUB 27/1998 rd) om regeringens proposition               Statens revisionsverk publicerade i februari
37833: med förslag tili lagar om vissa referensräntor         1999 en revisionsrapport om delningen av SBF.
37834: samt om ändring av räntelagen (RP 176/1998 rd)             Jag har på egen begäran den II februari 1999
37835: ett utta1ande den 24 november 1998. Utskottet          överlämnat en redogörelse om de nämnda åtgär-
37836: formu1erade klämmen som följer:                        derna tili riksdagens ekonomiutskott. Ekonomi-
37837:     "Riksdagen framhåller att det finansiella sys-     utskottet har inte haft något att anmärka med
37838: temet i Finland att döma av alla tillgängliga ut-      anledning av de principer om offentliggörande
37839: redningar har återhämtat sig i så hög grad att         och annat som jag har företett.
37840: bankerna hädanefter kan förutsättas klara av               Tidpunkten då redogörelsen skall överlämnas
37841: sina förpliktelser i alla lägen utan en garanti från   tili riksdagen bestäms närmare i enlighet med hur
37842: finska staten. Riksdagens uttalande från 1993 om       de sista linjebesluten om Egendomsförvaltnings-
37843: att riksdagen efter behov kommer att ge regering-      bolaget Arsenal Abp:s nedkörning kan fattas
37844: en adekvata resurser och nödvändiga fullmakter         med beaktande av de mål som finanspolitiska
37845:  för att fullgöra förpliktelserna i fråga om banker-   ministerutskottet har uppställt den 26 januari
37846:  nas ansvarsförbindelser har hävts. Riksdagen          1999.
37847:  förutsätter att statsrådet under 1999 lämnar en           Den nya riksdagen har genom behöriga ut-
37848:  redogörelse tili riksdagen om hur villkoren för       skott möjlighet att på basis av redogörelsen begä-
37849:  bankstödet, det vill säga att det skulle vara öppet   ra uppgifter i den omfattning som den önskar.
37850: 
37851:      Helsingfors den 16 mars 1999
37852: 
37853:                                                                              Minister Jouko Skinnari
37854:                                            KK 1736/1998 vp
37855: 
37856: Kirjallinen kysymys 1736
37857: 
37858: 
37859: 
37860: 
37861:                                    Antero Kekkonen /sd: Naisten työkyvyttömyyseläkehakemusten
37862:                                       korkeasta hylkäysasteesta tasa-arvon toteutumisen kannalta
37863: 
37864: 
37865:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37866: 
37867:    Naisten ja miesten välisen tasa-arvon kannal-      het sairastuvat vakavaan sydänsairauteen jo var-
37868: ta on pidettävä outona, että naisten pääseminen       haisessa työiässä, mikä on helppo osoittaa ja
37869: työkyvyttömyyseläkkeelle on tutkitusti huomat-        siten päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Naisten
37870: tavasti vaikeampaa kuin miehillä. Syytä siihen,       kohdalla työkyvyttömyyseläkettä haetaan usein
37871: että naisten tekemät työkyvyttömyyseläkehake-         erilaisten kipujen, masennuksen tai uupumuksen
37872: mukset hylätään useammin kuin miesten, ei ole         perusteella. Näitä on vaikeampi osoittaa ja todis-
37873: pystytty selvittämään.                                taa kuin selkeää fyysistä vikaa tai vammaa. Kui-
37874:    Tuoreen Suomen Akatemian rahoittaman tut-          tenkin työkyvyn menetys on varmasti aivan yhtä
37875: kimusprojektin mukaan miehet ovat huomatta-           konkreettinen molemmissa tapauksissa. Tasa-
37876: vasti halukkaampia jäämään eläkkeelle ennen           arvon kannalta on huolestuttavaa, että sukupuo-
37877: varsinaista eläkeikää naisiin verrattuna. Työky-      leen liittyvä ominaisuus sairastua eri tyyppiseen
37878: vyttömyyseläkkeen myöntämiseen tämän ei kui-          työkykyä alentavaan sairauteenjohtaa edun me-
37879: tenkaan pitäisi vaikuttaa. Naisten työkyvyttö-        netykseen.
37880: myyseläkehakemukset hylätään huomiota herät-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37881: tävän usein verrattuna miehiin.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37882:     Naisten eläkehakemusten hylkäyspäätösten          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37883: taustalta voi olla löydettävissä taustatekijöinä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37884: muun muassa naisten parempi terveydentila,
37885: mutta yksittäistapauksissa tämänkään ei pitäisi                 Onko tarkoitus selvittää työkyvyttö-
37886:  vaikuttaa. Kyseessä on aina yksilökohtainen ar-             myyseläkkeiden hylkäyspäätösten epä-
37887:  viointi.                                                    suhtaisen jakautumisen syyt miesten ja
37888:     Eräiden arvioiden mukaan nykyiseen käytän-               naisten välillä ja tehdä selvityksen perus-
37889:  töön on johtanut se, että miesten ja naisten työ-           teella tarvittavat muutokset eläkejärjes-
37890:  kyvyttömyyden perusteena on eri sairaudet. Mie-             telmäämme?
37891: 
37892:       Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1999
37893: 
37894:                                          Antero Kekkonen /sd
37895: 
37896: 
37897:  Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37898: 
37899: 
37900: 
37901: 
37902:  280043
37903:                                            KK 1737/1998 vp
37904: 
37905: Skriftligt spörsmål 1737
37906: 
37907: 
37908: 
37909: 
37910:                                    Henrik Lax /sv: Iakttagande av språklagstiftningen i Leonia Bank
37911: 
37912: 
37913: 
37914:                                         Tili Riksdagens Talman
37915: 
37916:    De båda statsägda bolagen Postbaoken och           tare kommer att sägas upp. 1 november 1998
37917: Finlands Exportkredit förenade sin verksamhet         kontaktade Folktinget Leonia Bank angående
37918: den 1januari 1998. Dennya banken, som den 23          dess kontor i Esbo centrum, vars skyltning tili
37919: april 1998 gavs namnet Leonia Bank, ägs tili 100      övervägande del är enspråkigt finsk. Samtidigt
37920: procent av staten.                                    påpekade Folktinget att också bankens kontor
37921:    Eftersom Leonia Bank är statsägd omfattas          vid Hagnäs torg har en enspråkigt finsk framto-
37922: den av språklagens 17 b §. Denna paragraf anger       ning. I februari 1999 fick Folktinget information
37923: att statliga affårsverk och bolag skall betjäna och   om att Leonias te1efonbank inte fungerar på
37924: informera allmänheten på finska och svenska. De       svenska, och att det finns tydliga problem med
37925: statliga bolagens ansvar för den språkliga servi-     bankens beredskap att ge muntlig betjäning på
37926: cen 1yftes också fram av statsminister Paavo Lip-     svenska. 1 mars 1999 besökte Folktingets språk-
37927: ponen i det brev har riktade tili ministerieroa       skyddssekreterare Leonias Hagnäskontor och
37928: (28.1.1997) angående användningen av finska           hänvisades tili va1utadisken då hon på svenska
37929: och svenska vid myndigheterna.                        frågade efter bakens verksamhetsberättelse.
37930:    Svenska Finlands folkting, som arbetar för en         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
37931: språk1ig jämställdhet mellan den finska och           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
37932: svenska befolkningen i landet, har upprepade          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
37933: gånger kontaktats angående brister i Leonia           följande spörsmål:
37934: Banks förmåga att betjäna och informera all-
37935: mänheten på svenska. Folktinget har som fö1jd                   Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
37936: av detta diskuterat ärendena med Leonia Bank. 1              att den statsägda baoken Leonia skall
37937: maj 1998 bekräftade VD Pentti Hakkarainen i ett              fö1ja gällande språklagstiftning?
37938: brev tili Folktinget att bankens samtliga översät-
37939: 
37940:       Helsingfors den 3 mars 1999
37941: 
37942:                                             Henrik Lax /sv
37943: 
37944: 
37945: Svart har inte givits innan riksdagen avslutades.
37946: 
37947: 
37948: 
37949: 
37950:  280043
37951: 2                                           KK 1737/1998 vp
37952: 
37953: Kirjallinen kysymys 1737                                                                      Suomennos
37954: 
37955: 
37956: 
37957: 
37958:                                    Henrik Lax /r: Kielilainsäädännön noudattaminen Leonia Pan-
37959:                                       kissa
37960: 
37961: 
37962:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37963: 
37964:    Molemmat valtion omistamat yhtiöt Posti-            nomaan. Marraskuussa 1998 Kansankäräjät otti
37965: pankki ja Suomen Vientiluotto yhdistivät toi-          yhteyttä Leonia Pankkiin. Asia koski pankin Es-
37966: mintansa 1. päivänä tammikuuta 1998. Valtio            poon keskustan konttoria, jonka kyltit ovat suu-
37967: omistaa sataprosenttisesti uuden pankin, jolle         rimmaksi osaksi pelkästään suomenkielisiä. Sa-
37968: annettiin 23. päivänä huhtikuuta 1998 nimi Leo-        malla Kansankäräjät huomautti, että myös pan-
37969: nia Pankki.                                            kin Hakaniementorin konttori on yleisilmeeltään
37970:    Koska Leonia Pankki on valtion omistukses-          pelkästään suomenkielinen. Helmikuussa 1999
37971: sa, sitä koskee kielilain 17 b §. Tämän pykälän        Kansankäräjiä informoitiin siitä, että Leonian
37972: mukaan valtion liikelaitoksen ja yhtiön on pal-        puhelinpankki ei toimi ruotsin kielellä ja pankin
37973: veltava yleisöä ja tiedotettava yleisölle suomeksi     valmiudessa suullisen palvelun antamiseen ruot-
37974: ja ruotsiksi. Myös pääministeri Paavo Lipponen         sin kielellä on selviä ongelmia. Maaliskuussa
37975: nosti esiin valtionyhtiöiden vastuun kielipalve-       1999 Kansankäräjien kieliturvasihteerin käydes-
37976: luista ministeriöille osoittamassaan kirjeessä,        sä Leonian Hakaniemen konttorissa hänet ohjat-
37977: joka koski (28.1.1997) suomen ja ruotsin kielen        tiin valuuttatiskille, kun hän pyysi ruotsiksi pan-
37978: käyttöä viranomaisissa.                                kin toimintakertomusta.
37979:    Suomenruotsalaisiin kansankäräjiin, joka te-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37980: kee työtä maan suomenkielisenja ruotsinkielisen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37981: väestön kielellisen tasa-arvon puolesta, on otettu     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37982: lukuisia kertoja yhteyttä koskien Leonia Pankin        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37983: kykyä palvella yleisöä ja tiedottaa yleisölle ruot-
37984: sin kielellä. Tämän johdosta Kansankäräjät on                     Aikooko hallitus ryhtyä toimenpitei-
37985: keskustellut asioista Leonia Pankin kanssa. Tou-               siin,jotta valtion omistama Leonia Pank-
37986: kokuussa 1998 toimitusjohtaja Pentti Hakkarai-                 ki noudattaisi voimassa olevaa kielilain-
37987: nen vahvisti Kansankäräjille osoittamassaan kir-               säädäntöä?
37988: jeessä, että pankin kaikki kääntäjät tullaan irtisa-
37989: 
37990:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1999
37991: 
37992:                                               Henrik Lax /r
37993: 
37994: 
37995: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37996:                                            KK 1738/1998 vp
37997: 
37998: Kirjallinen kysymys 1738
37999: 
38000: 
38001: 
38002: 
38003:                                    Jorma Kukkonen /sd: Harrastustavoitteiseen toimintaan osallistu-
38004:                                       vien ohjaajien ja toimitsijoiden verotuksesta
38005: 
38006: 
38007:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38008: 
38009:     Yleishyödyllisiä yhteisöjä on verotuksessa pe-    tusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun. Jos
38010: rinteisesti kohdeltu yrityksistä poikkeavana ta-      ohjaaja on alle 23-vuotias, eläkkeeseen oikeutta-
38011: valla. Yhteiskunnan näkökulmasta saavutetaan          via vuosia ei kerrymaksusta huolimatta. Jos vuo-
38012: suurempi hyöty vapaaehtoisten ihmisten sitoutu-       sipalkkio jää alle 3 650 mk, ohjaaja ei ole oikeu-
38013: neena työllä kuin että ryhdyttäisiin verottamaan      tettu korvauksiin maksuista huolimatta. Lisäksi
38014: yhdistysten kaikkia tuloja. Erityisen tärkeä ve-      työnantaja maksaa lakisääteisen lomakorvauk-
38015: rottomuus on nuorisotoimintaa harrastavien yh-        sen, jos työtunteja kertyy vuodessa kuusi tuntia.
38016: distysten keskuudessa.                                Työvuoden päätyttyä suorituksista tehdään ve-
38017:     Työelämää säätelevässä lainsäädännössä ote-       rottajalle palkkionsaajakohtainen vuosi-ilmoi-
38018: taan puutteellisesti huomioon yhdistystoimin-         tus. Yksinomaan urheiluseurojen parissa on
38019: nan omaleimaisuus. Yhdistysten palkkiotoimisia        500 000 vapaaehtoistyöntekijää, joista osa saa
38020: ohjaajia ja kulukorvauksia saavia vapaaehtois-        satunnaisia tai säännöllisiä palkkioita tai kulu-
38021: toimitsijoita kohdellaan tavallisina työntekijöi-     korvauksia.
38022: nä, mistä seuraa työntekijöille lakisääteiset oi-         Yhdistysten harrastetoimitsijoiden täysipai-
38023: keudet ja työnantajille säädetyt velvoitteet. Yh-     noinen sisällyttäminen työsuhdeturvan piiriin
38024: distyksissä suurin osa työntekijöistä on yhdistyk-    kasvattaa kustannusten ohella yhdistysten pa-
38025: sen jäseniä, myös he, jotka saavat palkkioita tai     kollista hallintoa. Tunnusomaista yhdistyksille
38026: kulukorvauksia. Perinteinen ammattiyhdistys-          on, että erityisesti talous- ja hallintotehtävät on
38027: toiminta sopii huonosti aatteellisiin yhdistyksiin,   hoidettu täysin vapaaehtoisvoimin. Niiden hoi-
38028: jollei kyse ole päätoimisista tai osapäivätoimisis-   taminen näin käy jatkossa vaikeaksi uusien vel-
38029: ta työntekijöistä.                                    voitteiden myötä. Ei löydy enää vapaaehtoisia.
38030:     Kun lyhytaikaisten työsuhteisten henkilöiden      Tällainen kehitys ei liene myöskään yhteiskun-
38031: työsuhdeturvaaja sosiaalivakuutusturvaa on vii-       nan intresseissä.
38032: me vuosina parannettu, turvaan on sisällytetty            Ongelman ratkaiseminen edellyttää yleishyö-
38033:  myös yhdistysten palkkiotoimiset ja kulukor-         dyllisten yhteisöjen maksamien, pienten kulu-
38034: vausta saavat ohjaajat, vetäjät, valmentajat ja       korvausluonteisten palkkioiden rajaamista pois
38035:  muut yhdistysten toimitsijat, vaikka he eivät        työlainsäädännön piiristä. Siksi asia tulisi käsi-
38036:  yleensä mieliä itseään työntekijöiksi vaan enem-     tellä mielestäni professori Tiitisen johtamassa
38037:  män aktiivisiksi harrastajiksi tai aatteen edistä-   komiteassa, joka on saanut jatkoaikaa vuoden
38038: jiksi. Yhdistyksille kohdistuvat lakisääteiset         l999loppuun.
38039:  työnantajatehtävät aiheuttavat lisäkustannuk-            Alaraja voisi yhden henkilön kohdalla olla
38040:  sia,jotka puolestaan kasvattavat yhdistysten va-     esimerkiksi 3 500 markkaa vuodessa samalta yh-
38041:  rainhankintatarvetta.                                distykseltä. Parasta olisi, että vuosittain tarkis-
38042:     Esimerkki: Jos ohjaaja saa kulukorvausluon-       tettava markkamääräinen alaraja olisi esimer-
38043:  teisen palkkion, joka on vaikkapa 50 mk kerran       kiksi asetuksessa. Rajaukset voisivat asetuksessa
38044:  viikossa tapahtuvasta ohjauskerrasta, maksusta       olla seuraavat: harrastusluonteinen tehtävä, kor-
38045:  toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan työn-        vaus ei vastaa todellisuudessa tehdyn työn mää-
38046:  antajan sosiaaliturvamaksu. Palkkiosta pidäte-       rää (ml. valmisteluun käytetty aika), korvaus on
38047:  tään työntekijän eläketurvamaksu ja työttö-          kulukorvauksen luonteinen ja aina samalta yh-
38048:  myysvakuutusmaksu. Työnantaja maksaa lyhyt-          distykseltä alle ko. rajan. - Mikäli asian hoita-
38049:  aikaisten työntekijöiden eläkemaksun (TaEL),         minen edellyttää nykyisen työehtosopimuslain
38050:  tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuu-             l §:n muuttamista, siihen voisi tehdä lisäyksen:
38051: 280043
38052: 2                                         KK 1738/1998 vp
38053: 
38054: "Tätä lakia ei sovelleta yleishyödyllisen yhteisön          ten, että heille voitaisiin maksaa 3 500
38055: harrastusluonteiseen palvelussuhteeseen, joka               markkaa vuodessa samalta yhdistykseltä
38056: tarkemmin määritellään asetuksella."                        ilman veroseuraamuksia ja työnantaja-
38057:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          velvoitteita, sekä
38058: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38059: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             ryhtyä nykykäytännön muuttamiseksi,
38060: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     jotta yhdistystoiminta välttyisi niiden toi-
38061:                                                             mintaan nähden kohtuuttoman suurten
38062:           Olisiko mahdollista harrastustavoit-              hallintokäytäntöjen em. syistä johtuvilta
38063:        teiseen toimintaan osallistuvien ohjaajien           vaikeuksitta?
38064:        ja toimitsijoiden kohdalla menetellä si-
38065: 
38066:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1999
38067: 
38068:                                         Jorma Kukkonen /sd
38069: 
38070: 
38071: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
38072:                                            KK 1739/1998 vp
38073: 
38074: Kirjallinen kysymys 1739
38075: 
38076: 
38077: 
38078: 
38079:                                    Pentti Tiusanen /vas: Kioton ilmastosopimuksen ratifiointi
38080: 
38081: 
38082: 
38083:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38084: 
38085:    Ensimmäinen globaali ilmastosopimus sol-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38086: mittiin joulukuussa 1997. Sen ratifioinnista kes-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38087: kustellaan parhaillaan Euroopan unionin minis-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38088: terineuvostossa. Ratifioinnissa on kysymys pit-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38089: kästä prosessista, joka vie parhaimmillaankin
38090: useamman vuoden.                                                Mitä hallitus tekee kiirehtiäkseen Kio-
38091:    Ilmakehäämme joutuu jatkuvasti enemmän ja                 ton sopimuksen ratifiointia Euroopan
38092: enemmän kasvihuonekaasuja. Niiden rajoitta-                  unionissa, ja
38093: miseen tähtäävä sopimus on todella tarpeellinen.                mikä on hallituksen käsitys Suomen
38094:                                                              ratifioinnin ajankohdasta?
38095: 
38096:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1999
38097: 
38098:                                           Pentti Tiusanen /vas
38099: 
38100: 
38101:  Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
38102: 
38103: 
38104: 
38105: 
38106:  280043
38107:                                           KK 1740/1998 vp
38108: 
38109: Kirjallinen kysymys 1740
38110: 
38111: 
38112: 
38113: 
38114:                                   Pentti Tiusanen /vas: Kansaneläkkeen toiseen kertaan tapahtuneen
38115:                                      leikkaamisen korjaamisesta
38116: 
38117: 
38118:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38119: 
38120:    Maassamme on noin 80 000 eläkeläistä, joiden         Työeläkelaitokset ovat jättäneet tältä osin
38121: kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan nyt toista        oman vastuunsa täyttämättä. Alkuperäisen elä-
38122: kertaa. Heidän kohdallaan työeläkettä on ker-        kesäännön mukaan työeläkkeen tuli olla 66 pro-
38123: taalleen vähennetty kansaneläkkeen pohjaosan         senttia palkkatulosta.
38124: verran. Heidän työeläkkeensä olisi riittänyt täyt-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38125: tämään vaadittavan 66 prosentin määrän palk-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38126: kasummasta. Kuitenkin ns. yhteensovittamisella       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38127: osa työeläkettä korvattiin kansaneläkkeen poh-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38128: jaosalla.
38129:    Julkisuudessa on toistuvasti todettu näiden ns.             Mitä Hallitus on tehnyt selvittääkseen
38130: kahteen kertaan leikattujen eläkkeensaajien                 mahdollisuuden siirtää aikanaan yhteen-
38131: identifioinnin olevan vaikeaa. Näin ei kuiten-              sovitetun kansaneläkkeen pohjaosan
38132: kaan ole.                                                   suuruisen työeläkkeen osan työeläkelai-
38133:                                                             tosten maksettavaksi?
38134: 
38135:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1999
38136: 
38137:                                          Pentti Tiusanen /vas
38138: 
38139: 
38140: 
38141: 
38142: 280043
38143: 2                                          KK 1740/1998 vp
38144: 
38145: 
38146: 
38147: 
38148:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38149: 
38150:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        että eläkkeensaajien kannalta pohjaosan suhteel-
38151: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         linen osuus kokonaiseläkkeestä on jatkuvasti
38152: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pienentynyt. Henkilöillä,joilla ei ole ollut oikeut-
38153: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      ta lisäosaan, pohjaosan määrä on ollut korkeim-
38154: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        millaankin noin 11 prosenttia työeläkkeestä.
38155: 1740:                                                     Eri eläkejärjestelmiä koordinoi niin sanottu
38156:                                                       yhteensovitus,joka asettaa työeläkkeiden yhteis-
38157:            Mitä Hallitus on tehnyt selvittääkseen     määrälle ylärajan. Eläkkeiden yhteensovituksel-
38158:         mahdollisuuden siirtää aikanaan yhteen-       la on varmistettu se, että kokonaiseläke voi olla
38159:         sovitetun kansaneläkkeen pohjaosan            enintään 60-66 prosenttia työntekijän koko-
38160:         suuruisen työeläkkeen osan työeläkelai-       naispalkasta.
38161:         tosten maksettavaksi?                            Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus
38162:                                                       perustui siihen, että kansaneläkettä oli aikoinaan
38163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          päätetty maksaa kaikille eläkkeensaajille ainakin
38164: vasti seuraavaa:                                      pohjaosan verran. Koska henkilö voi saada elä-
38165:                                                       kettä usean järjestelmän piiristä, lakisääteiselle
38166:     Eduskunnan 18 päivänä joulukuuta 1995 hy-         eläkkeelle ei ole asetettu markkamääräistä kat-
38167: väksymässä hallituksen esityksessä (HE 119/           toa, vaan työeläkkeen enimmäistasoksi oli sää-
38168: 1995 vp) laiksi kansaneläkelain muuttamiseksi         detty 60 ja julkisen sektorin eläkkeissä 66 pro-
38169: (1491/1995) kansaneläkkeen pohjaosa muutet-           senttia palkasta. Jotta kokonaiseläke,joka muo-
38170: tiin eläkevähenteiseksi. Tämän mukaisesti kan-        dostui sekä kansaneläkkeestä että työeläkkeestä,
38171: saneläkkeen pohjaosan vaikutus myös työeläk-          ei olisi ylittänyt mainittua 60-66 prosentin tasoa
38172: keen yhteensovituksessa poistui. Vuoden 1997          työntekijän kaikista palkoista, piti työeläkettä
38173: alusta kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdis-      vastaavasti alentaa.
38174: tettiin kansaneläkkeeksi.                                 Valtion eläkelain mukaisissa eläkkeissä elä-
38175:     Kansaneläkkeen pohjaosan muuttaminen              kettä on voitu maksaa jo 63 ikävuodesta alkaen
38176: työeläkevähenteiseksi perustui valtiontalouden        eli jo ennen kansaneläkelain 65 vuoden eläke-
38177: säästötarpeisiin sekä väistämättä edessä ollee-       ikää. Tällaisissa tapauksissa valtion eläkelain
38178: seen tarpeeseen selkeyttää eläkejärjestelmän eri      mukaiseen eläkkeeseen on lisätty täydennysosa,
38179: osien roolia. Uusille eläkkeen hakijoille, joiden     joka on tavallaan vastannut kansaneläkkeen
38180: työeläketulot ylittävät puolisoilla 4 541 tai 4 732   pohjaosaa. Jos yhteensovituksen johdosta elä-
38181: markkaa kuukaudessa ja yksinäisenä henkilöllä         kettä oli vähennettävä, tätä vähennystä vastaava
38182: 5 155 tai 5 380 markkaa kuukaudessa kuntaryh-         määrä suoritettiin täydennysosana eläkkeeseen
38183: mästä riippuen, ei myönnetä kansaneläkettä            kansaneläkkeen alkamiseen saakka. Samoin
38184: enää lainkaan (markkamäärät vuoden 1999 ta-           kuin kansaneläkkeen pohjaosa, myös täydennys-
38185: sossa).                                               osa poistuu asteittain samaan tapaan kuin pohja-
38186:     Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin     osa.
38187: myös muutos siten, että pelkkää aikaisempaa              Kansaneläkkeen pohjaosa on aikaisemmin
38188: kansaneläkkeen pohjaosaa saavien kansaneläke          otettu täysimääräisesti huomioon työeläkkeen
38189: maksettiin 60 markalla vähennettynä vuonna            yhteensovituksessa, kun palkka on ylittänyt
38190: 1996. Tämän jälkeen kansaneläkkeen entistä            14 348 markkaa kuukaudessa. Tällöin kokonais-
38191: pohjaosaa on pienennetty 20 prosentilla vuosina       eläkettä vähennettiin pohjaosan määrällä. Poh-
38192: 1997 ja 1998. Vuoden 1999 alussa kansaneläk-          jaosa kuitenkin maksettiin tällöin erikseen kan-
38193: keen entistä pohjaosaa alennettiin 17,3 prosent-      saneläkejärjestelmästä. Jos palkka on ollut alle
38194: tia. Entinen pohjaosa poistuu viimeistään vuo-        7 065 markkaa kuukaudessa, pohjaosaa ei ole
38195: den 2002 alussa.                                      otettu yhteensovituksessa huomioon lainkaan, ja
38196:     Mainitussa hallituksen esityksessä todettiin,     se ei ole siten vähentänyt työeläkkeen määrää.
38197:                                           KK 1740/1998 vp                                              3
38198: 
38199: Palkan ylittäessä edellä mainitun alemman tulo-      senttia. Vuoden 1996 alusta voimaan tulleet
38200: rajan työeläkettä vähentävänä on otettu huo-         muutokset ns. tulevan ajan ja eläkepalkan lasku-
38201: mioon 6 prosenttia ylitteestä.                       tapaan alentavat kaikkien uusien työeläkkeiden
38202:    Kun kansaneläkkeen pohjaosaa ei vuoden            tasoa. Kansaneläkkeen pohjaosan poistamista
38203: 1996 alusta lukien ole myönnetty enää kaikille,      työeläkkeen yhteensovituksessa ei ole tälläkään
38204: eduskunta sääti uusia eläkkeensaajia koskevasta      perusteella pidettävä kohtuuttomana.
38205: työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus-            Kansaneläkkeen pohjaosan poistamista kos-
38206: säännön muuttamisesta. Siten vuoden 1996 alus-       kevassa lainmuutoksessa oli kyse kansaneläke-
38207: ta lukien kansaneläke ei ole enää vaikuttanut        menojen pienentämisestä valtiontaloudellisista
38208: työeläkkeen yhteensovitusrajaan.                     syistä eikä työeläkkeen tavoitetason alentamises-
38209:     Eduskunta otti kansaneläkkeen pohjaosan          ta. Jos ennen 1.1.1996 työeläkkeelle jääneille olisi
38210: vähenemisen julkisen sektorin työeläkkeissä          annettu kansaneläkkeen alentamisesta aiheutu-
38211: huomioon siten, että se lievensi valtion eläkelain   va korotus, se olisi merkinnyt pääasiassa valtion
38212: täydennysosan poistumaa. Täydennysosaa on            eläkemenojen kasvua eli todellisuudessa kansan-
38213: maksettu ennen 65 vuoden ikää eläkkeelle jää-        eläkemenot olisivat tulleet maksuun eri nimellä
38214: neille kansaneläkkeen sijasta. Poistumassa nou-      julkisista varoista.
38215: datetaan samaa toteuttamistapaa, millä maksus-          Hyväksyessään lain, jolla kansaneläkkeen
38216: sa olevat kansaneläkkeen pohjaosat vähenevät         pohjaosan alentamista aiennettiin vuoden 1999
38217: lainmuutoksen voimaantulovaiheessa.                  alkuun, eduskunta edellytti hallituksen huolehti-
38218:     On myös muistettava, ettäjulkisella sektorilla   van muun muassa siitä, että pikaisesti selvitetään
38219: uusien työsuhteiden perusteella myönnettävien        niiden henkilöiden määrä, joiden työeläkettä on
38220: eläkkeiden tavoitetaso alennettiin 60 prosentiksi    vähennetty pohjaosan määrällä. Tarkoituksen-
38221:  1.1.1993 lukien, mikä vastaa yksityisen sektorin    mukaista on, että ensin selvitetään tällaisten hen-
38222: työeläkkeiden tavoitetasoa. Sitä ennen julkisen      kilöiden lukumäärä ja senjälkeen ryhdytään tar-
38223:  sektorin työeläkkeiden enimmäistaso oli 66 pro-     vittaessa asian edellyttämiin toimenpiteisiin.
38224:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1999
38225:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
38226: 4                                         KK 1740/1998 vp
38227: 
38228: 
38229: 
38230: 
38231:                                        Tili Riksdagens Talman
38232: 
38233:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av den totala pensionen hela tiden har minskat.
38234: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          F ör de personer som inte har varit berättigade tili
38235: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      tilläggsdelen har basdelen också då den varit som
38236: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade skriftli-      störst utgjort ca II procent av arbetspensionen.
38237: ga spörsmål nr 1740:                                     De olika pensionssystemens arbetspensioner
38238:                                                      jämkas genom den s.k. samordningen, som sätter
38239:           Vad har Regeringen gjort för att utre-     en övre gräns för arbetspensionernas samman-
38240:        da möjligheten att å1ägga arbetspensions-     lagda belopp. Genom samordningen av pensio-
38241:        anstalterna att betala ut en sådan del av     nerna har det säkerställts att den totala pensio-
38242:        arbetspensionen som motsvarar folkpen-        nen kan uppgå till högst 60-66 procent av ar-
38243:        sionens i tiden samordnade basdel?            betstagarens sammanräknade löneinkomster.
38244:                                                          Samordningen av arbetspensionen och folk-
38245:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        pensionen grundade sig på att avsikten ursprung-
38246: anföra följande:                                     ligen var att alla pensionstagare skulle få åtmins-
38247:                                                      tone folkpensionens basdel. Eftersom en person
38248:     Folkpensionens basde1 ändrades så att den        kan få pension från flera pensionssystem, fast-
38249: b1ev beroende av arbetspensionens storlek i och      ställdes inte en övre gräns i mark för den lagstad-
38250: med den regeringsproposition (RP 11911995 rd)        gade pensionen, utan arbetspensionens maximi-
38251: med förslag tilllag om ändring av folkpensions-      nivå fastställdes till60 procent av lönen inom den
38252: 1agen (1491/1995) som riksdagen godkände den         privata sektorn och 66 procent av lönen inom den
38253: 18 december 1995. Enligt ändringen slopades          offentliga sektorn. För att den totala pensionen,
38254: också den inverkan beaktandet av folkpen-            dvs. arbetspensionen och folkpensionen, inte
38255: sionens basdel hade vid samordningen av arbets-      skulle överstiga nämnda 60-66 procent av ar-
38256: pensionen. Från och med 1997 slogs folkpension-      betstagarens samtliga 1öner, måste arbetspensio-
38257: ens basdel och tilläggsdel ihop tili en enda folk-   nen sänkas i motsvarande grad.
38258: pension.                                                 1 fråga om pensioner enligt lagen om statens
38259:     Att folkpensionens basdel gjordes arbetspen-     pensioner har sådana kunnat beviljas redan från
38260: sionsavhängig grundade sig på statsekonomins         63 års ålder, alltså redan innan pensionsåldern
38261: behov av inbesparingar och på det oundvikliga        enligt fo1kpensionslagen, dvs. 65 år, har inträtt. 1
38262: behovet att klar1ägga viiken roll pensionssyste-     sådana fall har tili den pension som erhållits
38263: mets olika de1ar spelar. Folkpension bevi1jas inte   enligt lagen om statens pensioner fogats en kom-
38264: 1ängre nya pensionstagare vars arbetspensionsin-     pletteringsdel, som på sätt och vis har motsvarat
38265: komster beroende på kommungrupp överstiger           folkpensionens basdel. Om pensionen på grund
38266: 4 541 eller 4 732 mark i månaden när pensionsta-     av samordningen måste minskas, utbeta1ades ett
38267: garen är gift och 5 155 eller 5 380marki månaden     belopp motsvarande minskningen som komplet-
38268: när pensionstagaren är ensamstående (beloppen        teringsdel tili pensionen fram till dess att folkpen-
38269: på 1999 års nivå).                                   sionsåldern uppnåtts. På motsvarande sätt som
38270:     Också de redan löpande folkpensionerna änd-      folkpensionens basdel bortfaller kompletterings-
38271: rades så att pensionstagare som endast fick folk-    delen successivt.
38272: pensionens basdel fick en fo1kpension som var 60         Om lönen översteg 14 348 mark i månaden
38273: mark lägre 1996. Därefter har folkpensionens         beaktades folkpensionens basdel tidigare till sitt
38274: före detta basdel minskats med 20 procent om         fulla belopp vid arbetspensionssamordningen. 1
38275: året 1997 och 1998. 1 början av 1999 minskades       så fall minskades den sammanräknade pensionen
38276: fo lkpensionens före detta basdel med 17,3 pro-      med beloppet av basdelen. Basdelen utbetalades
38277: cent. Den före detta basde1en bortfaller helt se-    dock separat från folkpensionssystemet. Om lö-
38278: nast i början av 2002.                               nen understeg 7 065 mark i månaden beaktades
38279:     1 den ovan nämnda regeringspropositionen         basde1en inte vid samordningen och den verkade
38280: konstaterades att basdelens proportionella andel     alltså inte minskande på arbetspensionen. Om
38281:                                             KK 1740/1998 vp                                                5
38282: 
38283: lönen översteg minimigränsen beaktades 6 pro-            1996 gällande s.k. återstående tid och sättet att
38284: cent av den överskjutande delen som minskande            beräkna den pensionsgrundande lönen sänker
38285: på arbetspensionen.                                      nivån på alla nya arbetspensioner. Inte heller på
38286:    Eftersom folkpensionens basdel fr.o.m. 1996           denna grund kan det anses vara oskäligt att beak-
38287: inte längre betalas tili alla pensionstagare, ändra-     tandet av basdelen vid arbetspensionssamord-
38288: de riksdagen reglerna för samordningen av nya            ningen slopades.
38289: pensionstagares arbetspension och folkpension.              Den lagändring som gällde slopandet av folk-
38290: Därför har folkpensionen fr.o.m. 1996 inte läng-         pensionens basdel kom tili av statsekonomiska
38291: re påverkat arbetspensionens samordningsgräns.           skäl för att utgifterna för folkpensionerna skulle
38292:    Riksdagen har beaktat slopandet av folkpen-           minska och inte för att målnivån för arbetspen-
38293: sionens basdel när det gäller den offentliga sek-        sionerna skulle sänkas. Om man hade beviljat
38294: torns arbetspensioner genom att slopandet av             dem som lyft arbetspension före den 1 januari
38295: den kompletteringsdel som utbetalas enligt lagen         1996 en förhöjning som hade kompenserat
38296: om statens pensioner sker successivt. Komplette-         minskningen av folkpensionen, skulle det tili
38297: ringsdelen har betalats i stället för folkpension-       övervägande del ha inneburit en ökning av sta-
38298: ens basdel tili pensionstagare som går i pension         tens pensionsutgifter, dvs. utgifterna för folkpen-
38299: före den egentliga pensionsäldern, 65 år. Minsk-         sionen skulle i själva verket ha utbetalats av all-
38300: ningen sker enligt samma förfarande som minsk-           männa medel under annat namn.
38301: ningen av de löpande folkpensionernas basdel i              När riksdagen godkände den lag genom viiken
38302: det skede när lagändringen träder i kraft.               sänkningen av folkpensionens basdel tidigarela-
38303:    Det är också skäl att komma ihåg att fr.o.m.          des till ingången av 1999 förutsatte den att reger-
38304: den 1 januari 1993 minskades målnivån för pen-           ingen bl.a. ser tili att det med det snaraste utreds
38305: sionsskyddet ti1160 procent för nya anställningar        hur många personer som fått sin arbetspension
38306: inom den offentliga sektorn, vilket motsvarar            minskad med ett belopp som motsvarar basde-
38307: nivån för arbetspensioner inom den privata sek-          len. Det är ändamålsenligt att först ta reda på
38308: torn. Dessförinnan var den maximala nivån för            antalet sådana personer och därefter vid behov
38309:  arbetspensioner inom den offentliga sektorn 66          vidta de åtgärder ärendet kräver.
38310: procent. De ändringar som trädde i kraft fr.o.m.
38311: 
38312:      Helsingforsden 16 mars 1999
38313: 
38314:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
38315:                                             KK 1741/1998 vp
38316: 
38317: Kirjallinen kysymys 1741
38318: 
38319: 
38320: 
38321: 
38322:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sevettijärven kielipesän toiminnan tur-
38323:                                        vaaminen
38324: 
38325: 
38326:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38327: 
38328:     Inarin kunnan Sevettijärvellä on vuodesta             Kielipesän kaltaisella toiminnalla turvataan
38329: 19971ähtien toiminut projektirahoituksen turvin        koitaosaamen kielen ja kulttuurin säilymistä ja
38330: alle kouluikäisten kolttalaisten päiväkoti, ns. kie-   tulevaisuutta. Sen vuoksi asian tulisi olla myös
38331: li pesä. Kielipesän tarkoituksena on edistää ja        valtiovallan huolenaiheena.
38332: varmistaa koltansaamen kielen oppimista ja säi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38333: lymistä.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38334:     Kielipesän toiminnanjatko on ollut kuitenkin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38335: vaakalaudalla rahoitusvaikeuksien vuoksi. Vii-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38336: me aikoina jatkopäätöksiä on tehty jopa vain
38337: kuukausi kerrallaan. Inarin kunnassa on kaa-                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
38338: vailtu, että kielipesän toimintaa jatkettaisiin ke-           jotta kolttasaamelaisten "kielipesän" toi-
38339: vätkaudella 1999 kunnan omalla rahoituksella.                 minnan jatkuvuus Inarin Sevettijärvellä
38340: Sen jälkeen toiminnan tulevaisuus olisi jälleen               olisi turvattu?
38341: avoinna ja muualta mahdollisesti saatavien avus-
38342: tusten varassa.
38343: 
38344:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1999
38345: 
38346:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
38347: 
38348: 
38349: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
38350: 
38351: 
38352: 
38353: 
38354: 280043
38355:                                             KK 1742/1998 vp
38356: 
38357: Kirjallinen kysymys 1742
38358: 
38359: 
38360: 
38361: 
38362:                                    Marjaana Koskinen /sd: Kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertai-
38363:                                       sesta leikkauksesta
38364: 
38365: 
38366:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38367: 
38368:    Vuoden 1996 alusta toteutettiin kansaneläk-         manja Valmetin eläkesäätiön kassasta, varsinkin
38369: keen pohjaosan poistaminen. Kymmenettuhan-             nyt kun hänen kansaneläkkeensä pohjaosaa on
38370: net eläkeläiset eivät voi ymmärtää eivätkä voi         leikattu, vaikka todellisuudessa on ollut kyse hä-
38371: hyväksyä sitä, että eläkkeiden yhteensovituksen        nen työeläkkeestään.
38372: yhteydessä heidän kohdallaan kansaneläkkeen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38373: pohjaosa on jo kertaalleen vähennetty kokonais-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38374: eläkettä mitoitettaessa ja nyt vähennys on tehty       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38375: uudelleen pohjaosan poistamisen yhteydessä.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38376: Esimerkiksi henkilö, joka oli työskennellyt noin
38377: 40 vuotta työelämässä, joutui työttömäksi vuon-                  Hallituksen on pikaisesti ryhdyttävä
38378: na 1984 ja edelleen työttömyyseläkkeelle 1985                 toimenpiteisiin ja selvitettävä tarkoin,
38379: (työttömyyseläke koostui täydestä työeläkkees-                kuinka paljon on eläkeläisiä, joilta kan-
38380: tä). Kun hänelle myöhemmin maksettiin kansan-                 saneläkkeen pohjaosaa on leikattu kaksi
38381: eläkkeen pohjaosa, se vähennettiin työeläkkeestä              kertaa, ja
38382: niin, että eläkkeeksi tuli 60 prosenttia lasketuista             Hallituksen on huolehdittava siitä,
38383: vuosiansioista. Kyseinen henkilö protestoi poh-               että näille eläkeläisille, joilta kansaneläk-
38384: jaosaa vastaan, koska työeläke olisi ollut muu-               keen pohjaosa on leikattu "kaksi kertaa",
38385: tenkin täysi, ja hän kysyykin, milloin hänen tosi-            palautetaan heidän (tosiasiassa) työeläk-
38386: asiallista työeläkeHään palautetaan Eläke-Var-                keensä kunkin eläkekassasta.
38387: 
38388:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1999
38389: 
38390:                                          Marjaana Koskinen /sd
38391: 
38392: 
38393:  Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
38394: 
38395: 
38396: 
38397: 
38398:  280043
38399:                                            KK 1743/1998 vp
38400: 
38401: Kirjallinen kysymys 1743
38402: 
38403: 
38404: 
38405: 
38406:                                    Marjaana Koskinen /sd: Vesilaki liian tulkinnanvarainen
38407: 
38408: 
38409:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38410: 
38411:    Turun korjaustelakan ruoppausmassoissa on          Naantalin kaupungille ja Turun korjaustelakalle
38412: ollut valtavia määriä myrkyllistä tributyylitinaa.    560 000 kuution ruoppaus- ja läjitysluvan, joka
38413: Turun ympäristölautakunta on käsitellyt ruop-         koskee kaupungin kantasataman edustaa ja
38414: paukseenja läjitykseen liittyvää vesioikeuden lu-     Luonnonmaan satamaa.
38415: pahakemusta. Hakijoina ovat olleet korjauste-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38416: lakkaja Naantalin kaupunki eikä lautakunta ole        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38417: ollut valmis hyväksymään lupaa. Myrkyttynei-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38418: den massojen läjittämistä mereen vastustavat          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38419: myös Airiston kalastusalue sekä Turun elinkei-
38420: nokeskus.                                                        Onko vesilaki hallituksen mielestä
38421:     Naantalissa on joulukuussa 1998 ruopattu                 liian vaikeaselkoinen ja pitääkö sitä
38422: vanhojen lupien perusteella 60 000 kuutiometriä.             muuttaa siten, että vesien- ja ympäristön-
38423: Turun ympäristölautakunnan mielestä alue oli                 suojeluasiat nousevat entistä merkittä-
38424: toimenpidekiellossa jo marraskuussa korkeim-                 vämpään asemaan, sekä
38425: man hallinto-oikeuden päätöksellä.                               pitääkö ympäristövaikutuksen YV A-
38426:     Tributyylitinalla myrkyttyneiden massojen on             selvitys tehdä vielä perusteellisemmin en-
38427:  todettu olevan myrkyllisiä sekä kaloille että ve-           nen luvan myöntämistä?
38428:  sieliöille. Länsi-Suomen vesioikeus antoi 8/1996
38429: 
38430:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1999
38431: 
38432:                                         Marjaana Koskinen /sd
38433: 
38434: 
38435:  Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
38436: 
38437: 
38438: 
38439: 
38440:  280043
38441:                                             KK 1744/1998 vp
38442: 
38443: Kirjallinen kysymys 1744
38444: 
38445: 
38446: 
38447: 
38448:                                     Helena Vartiainen /sd: Syöpälääkkeiden korvaamisesta sairausva-
38449:                                         kuutuksesta
38450: 
38451: 
38452:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38453: 
38454:     Valtioneuvosto teki 8.10.1998 päätöksen kal-       määvät. Kyseessä on puhdas säästötoimenpide,
38455: liista lääkkeistä, joiden hoidollinen peruste on       jonka seurauksena lääkkeiden saatavuus raja-
38456: osoitettava potilaskohtaisesti etukäteen erillis-      taan minimiin niitä tarvitseviita ihmisiltä, jotka
38457: selvityksellä, ennen kuin niistä maksetaan sai-        taistelevat elämänsä puolesta.
38458: rausvakuutuksen peruskorvaus. Tämä päätös                 Kun arvioidaan lääkkeiden saatavuuden ra-
38459: ulotettiin koskemaan myös syöpälääkkeitä ku-           joittamisesta aiheutuvia säästöjä, pitää samalla
38460: ten paklitakselia ja muita kalliita solusalpaajia,     ottaa huomioon myös säästötoimenpiteistä ai-
38461: interferon alfaaja erytropoietiinia.                   heutuvat kulut. Tarvittaessa alanjohtavat asian-
38462:     Tämä päätös syöpälääkkeiden osalta estää           tuntijat ovat halukkaita antamaan lisätietoja
38463: syöpätaudeissa nopeasti tapahtuvan lääketie-           hoitojen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta -
38464: teellisen kehityksen hyväksikäytön sairauden           potilastietosuojan rajoissa. Valtioneuvoston
38465: hoidossa. Varsinkin vähävaraiset potilaat kärsi-       päätös 8.10.1998 on otettava uuteen harkintaan.
38466: vät päätöksestä. Edelleen yksityissektorilla ta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38467: pahtuvalla syöpälääkehoidolla ei enää ole entisiä      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
38468: toimintaedellytyksiä. Tukilääkkeinä käytettä-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38469:  vien interferonin ja erytropoietiinin käyttö syö-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38470:  päpotilaiden hyväksi tukehtuu byrokratiaan.
38471:     Kun lasketaan, että kyseisellä päätöksellä                   Onko tarkoitus arvioida uudestaan
38472:  säästetään ainoastaan noin 2-3 miljoonaa                     valtioneuvoston 8.10.1998 tekemää pää-
38473:  markkaa, kohoavat haitat säästöön nähden koh-                töstä kalliista lääkkeistä, joiden hoidolli-
38474:  tuuttomiksi.                                                 nen peruste on osoitettava potilaskohtai-
38475:     Valtioneuvoston päätöksen yhteydessä laadi-               sesti etukäteen erillisselvityksellä, ennen
38476:  tussa muistiossa (29.9.1998) on annettu ymmär-               kuin niistä maksetaan sairausvakuutuk-
38477:  tää, että kalliita sytostaatteja oltaisiin käytetty          sen peruskorvaus, siten, että syöpälääk-
38478:  harkitsemattomasti ja perustelemattomasti poti-              keiden saatavuus turvataan potilaille kai-
38479:  laiden hoidossa. Tämän alan asiantuntijat tyr-               kissa tilanteissa?
38480: 
38481:       Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1999
38482: 
38483:                                           Helena Vartiainen /sd
38484: 
38485: 
38486:  Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
38487: 
38488: 
38489: 
38490: 
38491:  280043
38492:                                            KK 1745/1998 vp
38493: 
38494: Kirjallinen kysymys 1745
38495: 
38496: 
38497: 
38498: 
38499:                                    Marjatta Vehkaoja /sd: Tukiasunnoissa asuvien oikeudesta saada
38500:                                       asumistukea
38501: 
38502: 
38503:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38504: 
38505:     Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluraken-       koitettu kenenkään pysyvien asumiskustannus-
38506: teen muutokseen on liittynyt eritasoisten asumis-     ten pääasialliseen kattamiseen, vaan sitä varten
38507: ja hoitopalvelujen järjestäminen avohoitona.          meillä on asumistuki.
38508: Asumistukea jaetaan kolmen eri lain kautta niil-         Kelan on ymmärrettävästi noudatettava la-
38509: le, jotka eivät selviä asumiskustannuksista omin      kia, mikä ei tältä kohdin ole muuttunut. Herättää
38510: tuloin.                                               kuitenkin ihmetystä, kuinka koko maassa on
38511:     Nykyisin asumistuen toimeenpanijana on            voitu perustaa tukiasuntojen verkosto pelkän
38512: Kansaneläkelaitos. Laitos on äskettäin muutta-        lain tulkinnan varaan. Yhteisvastuu edellyttää,
38513: nut tulkintaansa asumistuen osalta siten, ettei       että tukiasunnoissa asuvien asumistuki saadaan
38514: tukea enää makseta niille, joilla on tukiasunto.      kuntoon. Näyttää siltä, että tilanne on turvattava
38515: Tukiasunnossa asuvan kanssa ei tehdä asuinhuo-        lakia muuttamalla.
38516:  neiston vuokrauksesta annetun lain tarkoitta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38517: maa vuokrasopimusta, koska vuokranantajan             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38518:  on kyettävä nopeastikin reagoimaan muuttuviin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38519:  tilanteisiin. Tukiasuntoja on myönnetty etupääs-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38520:  sä psykiatrisille potilaille ja päihteiden väärin-
38521:  käyttäjille. Heidän pysyvä tulotasonsa on yhteis-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
38522:  kuntamme heikointa. He asuvat usein aivan sa-               tynyt tai aikoo ryhtyä asumistuen turvaa-
38523:  manlaisissa asunnoissa kuin muutkin kansalai-               miseksi tukiasunnoissa asumiseen, ettei-
38524:  set. Naapuri, jolla ei ole ko. vammaa ja tuen               vät nykyisissä tukiasunnoissa asuvat jou-
38525:  tarvetta, saa asumiseensa asumistuen.                       du tuuliajolle Kelan muuttuneen tulkin-
38526:      Kelan muuttuneen tulkinnan seurauksena                  nan seurauksena, ja
38527:  kunnat ovat joutuneet yllätyksen eteen: niillä ei              onko Hallituksen piirissä jo valmisteil-
38528:  ole varattuna määrärahoja tukiasumisen kustan-              la asumistukilainsäädännön muutoksia,
38529:  tamiseen ilman asumistukea. Tukiasunnossa                   joiila oikeus asumistukeen voidaan saada
38530:  asuva ei kykene asumisensa koko hintaa itse                 kattamaan kaikki sellaiset maassa asu-
38531:  maksamaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää                 vat, jotka eivät ole laitoshoidossa?
38532:  toimeentulotuki. Toimeentulotukea ei ole tar-
38533: 
38534:       Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1999
38535: 
38536:                                          Marjatta Vehkaoja /sd
38537: 
38538: 
38539:  Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
38540: 
38541: 
38542: 
38543: 
38544:  280043
38545:                                           KVN 1/1998 vp
38546: 
38547: Kysymys valtioneuvostolle 1
38548: 
38549: 
38550: 
38551: 
38552:                                  Marjaana Koskinen /sd ym.: Vammaispalvelulain tavoitteiden to-
38553:                                     teutumisesta kunnissa
38554: 
38555: 
38556:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38557: 
38558:    Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-        kriteeriä tiukentaenjajoskusjopa huonoa hallin-
38559: Leena Paunio on vaatinut sosiaali- ja terveysmi-   tomenettelyä noudattaen.
38560: nisteriöitä selvityksen 31.12.1998 mennessä, mi-
38561: hin toimenpiteisiin on ryhdytty sosiaalihuollon              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38562: valvonnan tehostamiseksi. Vammaispalvelula-               ryhtyä, että vammaisten subjektiiviset oi-
38563: kia on kunnissa sovellettu lähes miten sattuu ja          keudet toteutuvat yhdenvertaisesti eri
38564: vammaiset kuntalaiset ovat epätasa-arvoisessa             kunnissa eivätkä kunnat säästövimmois-
38565: asemassa. Esimerkiksijoissakin kunnissa vaikea-           saan heikennä vammaisten subjektiivis-
38566: vammaisten kuljetuspalveluiden saantiehtoihin             ten oikeuksien toteutumista?
38567: on tehty tiukennuksia mm. vaikeavammaisuus-
38568: 
38569:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
38570: 
38571:          Marjaana Koskinen /sd         Ville Itälä /kok             Maija Perho /kok
38572:          Esko-Juhani Tennilä /va-r     Timo Laaksonen /vas          Pentti Tiusanen /vas
38573:                                        Eero Lämsä /kesk
38574: 
38575: 
38576: 
38577: Ei vastausta, rauennut
38578: 
38579: 
38580: 
38581: 
38582: 290133
38583: 2                                          KVN 2/1998 vp
38584: 
38585: Kysymys valtioneuvostolle 2
38586: 
38587: 
38588: 
38589: 
38590:                                   Valto Koski /sd ym.: Oppisopimuskoulutukseen liittyvien epäkoh-
38591:                                       tien korjaamisesta
38592: 
38593: 
38594:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38595: 
38596:    Oppisopimusten käyttö koulutusmuotona on          vastaa lain ja asetuksen määräyksiä. Suurimpia
38597: lisääntynyt viime aikoina. Oppisopimuskoulutus       ongelmia esiintyy palkkauksessa, työajoissa ja
38598: toimii siltana työelämään ja vastaa yritysten spe-   työhön opastamisessa. Usein oppisopimusta
38599: sifeihin työvoimatarpeisiin. Koulutusjärjestel-      käytetään väärin palkattaessa uusia työntekijöi-
38600: män täydentämiseksi rakennettu järjestelmä on        tä, mikä johtaa eriarvoisuuteen työelämässä.
38601: sinänsä hyvä ja aikaansa sopiva. Se monipuolis-      Usein laiminlyödään tietoisesti oppisopimus-
38602: taa koulutusmuotoja ja mahdollistaa vaihtoeh-        koulutukse[.ta annetun lain 20 §:n säännöksiä.
38603: toisen koulutuksen niille, jotka haluavat suorit-    Ongelmat johtavat myös valtion varojen väärin-
38604: taa käytännöllispainotteisen ammattitutkinnon.       käytöksiin.
38605: Se on myös nopein tapa vastata työelämän tä-
38606: män päivän haasteisiin.                                        Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
38607:    Oppisopimusten määrän kasvu ei ole kuiten-               kuvatuista ongelmista, ja jos on,
38608: kaan ongelmatonta, sillä oppisopimusten lisään-                miten Hallitus aikoo menetellä ongel-
38609: tyminen on johtanut myös kasvaviin väärinkäy-               mien poistamiseksi, jotta oppisopimus-
38610: töksiinja resurssien puutteellisuuteen valvonnas-           koulutus toteutuu lain tarkoittamalla ta-
38611: sa. Oppisopimusten toteutuminen ei siten aina               valla?
38612: 
38613:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
38614: 
38615:                     Valto Koski /sd                           Kalevi Olin /sd
38616:                     Matti Saarinen /sd                        Esko Helle /vas
38617:                                          Kimmo Kiljunen /sd
38618: 
38619: 
38620: 
38621: Ei vastausta, rauennut
38622:                                           KVN 3/1998 vp                                             3
38623: 
38624: Kysymys valtioneuvostolle 3
38625: 
38626: 
38627: 
38628: 
38629:                                   Esko-Juhani Tennilä Iva-r ym.: Yhteisöveron jakoperusteiden
38630:                                      uudistamisesta
38631: 
38632: 
38633:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38634: 
38635:    Yhteisöverouudistus tulisi alustavasti pääte-       Selkeä, oikeudenmukainen ja kuntien elinkei-
38636: tyssä muodossa aiheuttamaan merkittäviä mene-       nopoliittista yhteistyötä edistävä ratkaisu on ja-
38637: tyksiä monille jo muutoinkin erittäin pahoissa      kaa yhteisövero kuntien osalta asukasluvun pe-
38638: talousvaikeuksissa oleville kunnille. Kaiken li-    rusteella.
38639: säksi esityksen rakenne on sellainen, että se ei
38640: edistä vaan vaikeuttaa kuntien välistä yhteistyö-             Tiedustelemme, onko Hallitus valmis
38641: tä. Esitykseen sisältyy myös täysin perusteeton            tällaisen esityksen antamiseen eduskun-
38642: ns. pääkonttorilisä.                                       nalle?
38643: 
38644:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
38645: 
38646:                      Esko-Juhani Tennilä /vas                Mikko Kuoppa /va-r
38647:                      Veijo Puhjo /va-r                       Hannu Takkula /kesk
38648: 
38649: 
38650: 
38651: Vastattu 12.3.1998
38652: 4                                           KVN 4/1998 vp
38653: 
38654: Kysymys valtioneuvostolle 4
38655: 
38656: 
38657: 
38658: 
38659:                                    Annika Lapintie /vas ym.: Vanhuksille tarkoitettujen hoitopalvelu-
38660:                                       jen turvaamisesta
38661: 
38662: 
38663:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38664: 
38665:     Julkisten sosiaalipalvelujen saatavuus ja taso    mikä varmasti vaikuttaa hoitotyöhön monella
38666: vaikuttavat ratkaisevasti ikääntyneiden ihmisten      tavalla.
38667: elämänlaatuun. Vanhusten hoito on inhimillises-          Myös yksityisiltä yrityksiltä ostettavan van-
38668: ti tärkeä asia ja samalla myös poliittinen ja mo-     huspalvelun laadun valvominen on osoittautu-
38669: raalinen kysymys, jota ei ratkaista vain rahalla.     nut ongelmaksi.
38670: Julkisessa keskustelussa on tullut selvästi esille       Virinnyt keskustelu osoittaa kansalaisten
38671: ainakin neljä vanhushoidon ongelmakohtaa:             odottavan julkiselta vailaita toimenpiteitä ja
38672:     Eri kunnat hoitavat vanhuksensa hyvin erita-      päätöksiä, jotka ovat myös inhimillisesti ja mo-
38673: soisesti.                                             raalisesti kestäviä.
38674:     Avopalveluja ei välttämättä riittävästi kehite-
38675: tä, vaikka ne kaikkien arvioiden mukaan ovat                    Onko Hallitus tietoinen vanhuspalve-
38676: edullisempia ja yleensä lisäävät tyytyväisyyttä.             lujen ongelmakohdista, ja
38677:     On myös esitetty, ettäjopa kolmasosa vanhus-                mitä Hallitus aikoo tehdä näiden pal-
38678: ten laitoshoidon työntekijöistä on tilapäisiä,               velujen laadun takaamiseksi?
38679: 
38680:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
38681: 
38682:           Annika Lapintie /vas       Eila Rimmi /vas              Ulla-Maj Wideroos /r
38683:           Helena Vartiainen /sd      Tuija Maaret Pykäläinen /vihr    Irja Tulonen /kok
38684:                    Anu Vehviläinen /kesk                Tuija Pohjola /sd
38685: 
38686: 
38687: 
38688: Ei vastausta, rauennut
38689:                                          KVN 5/1998 vp                                           5
38690: 
38691: Kysymys valtioneuvostolle 5
38692: 
38693: 
38694: 
38695: 
38696:                                 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Valtion omaisuuden myynnistä
38697: 
38698: 
38699: 
38700:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
38701: 
38702:    Suomen valtiolla on ns. Kekkosen perintönä     samalla menetetään omaisuuden tuotto, nykyi-
38703: huomattavan suuri omaisuus. Tällä omaisuudel-     sin usein ulkomaalaisille. Teollisuustuotannon
38704: la on ollut keskeinen merkitys työllisyyden ja    jatkuminen Suomessa samalla vaarantuu.
38705: koko maan asuttuna pysymisen kannalta. Vero-
38706: varoilla synnytetty valtion varallisuus tuottaa             Katsooko Hallitus, että pitkällä aika-
38707: tuloja, joilla voidaan keventää verorasitusta.           välillä on Suomen kansan edun mukaista
38708:    Hallitus on kiihdyttänyt valtion omaisuuden           se, että valtio myy tuottavan omaisuuten-
38709: myyntiä ja suunnittelee mm. Kansaneläkelaitok-           sa, joka suurelta osin siirtyy ulkomaiseen
38710: sen hallussa olevien osakkeiden mittavaa myyn-           omistukseen, samanaikaisesti kun yksi-
38711: tiä. Kekkosen perintö on häviämässä ennen kuin           tyistenkin yritysten siirtyminen ulkomaa-
38712: presidentin syntymästä on ehtinyt kulua 100              laisten omistukseen on erittäin nopeaa?
38713: vuotta. Omaisuus voidaan myydä vain kerran ja
38714: 
38715:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
38716: 
38717:          Toimi Kankaanniemi /skl      Tauno Pehkonen /skl           Markku Lehtosaari /kesk
38718:          Veijo Puhjo /va-r            Anu Vehviläinen /kesk         Seppo Kääriäinen /kesk
38719: 
38720: 
38721: 
38722: Ei vastausta, rauennut
38723: 6                                          KVN 6/1998 vp
38724: 
38725: Kysymys valtioneuvostolle 6
38726: 
38727: 
38728: 
38729: 
38730:                                   Anu Vehviläinen /kesk ym.: Ammattikorkeakoulujen tulevaisuu-
38731:                                      desta
38732: 
38733: 
38734:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38735: 
38736:    Viime vuosina Suomeen on luotu kattava am-           Ammattikorkeakoulujen kehittämisen ja laa-
38737: mattikorkeakouluverkosto. Tällä hetkellä maas-       dun takaamisen suurin este on kuitenkin riittä-
38738: samme toimii 30 vakinaista tai väliaikaista am-      mätön rahoitus. Ammattikorkeakoulujen yksik-
38739: mattikorkeakoulua. Huhtikuussa on tarkoitus          köhinnat ovat tuhansia markkoja todellisia kus-
38740: päättää uusista luvista ja laajennushankkeista.      tannuksia alhaisemmat.
38741:    Ammattikorkeakoulujen kehitystyö ja roolin
38742: etsintä on edelleen kovasti kesken. Oma kysy-                 Mikä on Hallituksen linja ammatti-
38743: myksensä on ammattikorkeakoulujen ylläpito-                 korkeakoulujen kehittämiseen, ja
38744: järjestelmä: osa toimii kuntapohjaisesti, osa kun-            miten Hallitus aikoo varmistaa, että
38745: tayhtymien ylläpitämänä ja osa osakeyhtiömal-               koulujen kehittämiseen ja laadun takaa-
38746: lin tai säätiön pohjalta. Ylläpitojärjestelmän yh-          miseen taataan riittävät voimavarat?
38747: tenäistämistä on esitetty monelta taholta.
38748: 
38749:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
38750: 
38751:          Anu Vehviläinen /kesk           Toimi Kankaanniemi /skl      Klaus Bremer /r
38752:          Annika Lapintie /vas            Pertti Virtanen /evir        Seppo Kääriäinen /kesk
38753:                                          Liisa Hyssälä /kesk
38754: 
38755: 
38756: 
38757: Ei vastausta, rauennut
38758:                                            KVN 7/1998 vp                                           7
38759: 
38760: Kysymys valtioneuvostolle 7
38761: 
38762: 
38763: 
38764: 
38765:                                   Hannu Takkula /kesk ym.: Asumisoikeusasuntojen riittävän tuo-
38766:                                        tannon varmistamisesta
38767: 
38768: 
38769:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38770: 
38771:     Huolestuttavat tiedot kertovat, että asumisoi-            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että erityi-
38772: keusasuntojen rakentaminen uhkaa tyrehtyä.                 sesti nuorten ja lapsiperheiden keskuu-
38773: Valtiovarainministeriö on tänä vuonna varannut             dessa suosittujen ja kaivattujen asumis-
38774: asumisoikeusasuntojen lainoihin 900 miljoonaa              oikeusasuntojen riittävä tuotanto turva-
38775: markkaa, mutta näillä näkymin tämä määrä ei                taan?
38776: riitä edes jo viime vuonna hyväksytyille hankkeil-
38777: le.
38778:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
38779: 
38780:                      Hannu Takkula /kesk                    Kyösti Karjula /kesk
38781:                      Matti Ryhänen /kesk                    Vuokko Rehn /kesk
38782: 
38783: 
38784: 
38785: Ei vastausta, rauennut
38786: 8                                         KVN 8/1998 vp
38787: 
38788: Kysymys valtioneuvostolle 8
38789: 
38790: 
38791: 
38792: 
38793:                                   Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym.: Tahallisten HIV -tartuntojen estä-
38794:                                      miseksi tarvittavista toimenpiteistä
38795: 
38796: 
38797:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38798: 
38799:    Kuopiossa pelätään jopa useiden kymmenien        esiintynyt myös muilla paikkakunnilla. Ilmeisesti
38800: henkilöiden saaneen HIV-tartunnan suojaamat-        tartuntalainsäädäntö ei ole riittävän tiukka estä-
38801: tomien, vapaamuotoisten seksuaalisuhteiden          mään kyseisten tapausten ilmaantumista.
38802: seurauksena. Vielä ei täsmällisesti tiedetä, onko
38803: taudin tahallisia levittäjiä enemmän kuin yksi.               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tahal-
38804: Viime aikoina vastaavanlaisia tapauksia on                 liset HIV-tartunnat kyetään estämään?
38805: 
38806:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
38807: 
38808:                     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd              Marjatta Vehkaoja /sd
38809:                     Olavi Ala-Nissilä /kesk                  Päivi Räsänen /skl
38810: 
38811: 
38812: 
38813: Ei vastausta, rauennut
38814:                                            KVN 9/1998 vp                                               9
38815: 
38816: Kysymys valtioneuvostolle 9
38817: 
38818: 
38819: 
38820: 
38821:                                   Päivi Räsänen /skl ym.: Yrittäjien sosiaaliturvan parantamisesta
38822: 
38823: 
38824: 
38825:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38826: 
38827:    Yrittäjien sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat        Samoin monen yrittäjäperheen tilannetta ovat
38828: ovat muodostumassa aiempaa suuremmaksi               vaikeuttaneet puutteet verotuksen oikeusturvas-
38829: epäkohdaksi. Yrittäjän tai hänen perheenjä-          sa. Kattava sosiaaliturvajärjestelmä on pohjois-
38830: senensä oikeudet perusturvaan poikkeavat huo-        maisen hyvinvointivaltion perusta. Kaikkien
38831: mattavasti muista kansalaisista. Ongelmat ovat       kansalaisten tulisi olla samalla tavoin oikeutet-
38832: kärjistyneet erityisesti puutteellisen työttömyys-   tuja perusturvaan. Yrittäjien sosiaaliturvan pa-
38833: turvan, sairausvakuutuksen ja työterveyshuol-        rantaminen loisi edellytyksiä yrittämiselle ja siten
38834: lon alueilla. Yrittäjä tai hänen perheenjäsenensä    myös myönteiselle työllisyyskehitykselle.
38835: jää usein yllättäen ilman työttömyysturvaa esi-
38836: merkiksi lomautusten aikana tai jos perheenjä-                  Onko Hallitus tietoinen yrittäjien so-
38837: sen jää työttömäksi yrityksen ulkopuolisesta                 siaaliturvan epäkohdista, ja
38838: palkkatyöstä. Tulosidonnaisten sosiaalietuuk-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38839: sien suuruuden määrityksessä on myös epäsel-                 ryhtyä epäkohtien korjaamiseksi?
38840: vyyksiä.
38841:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
38842:            Päivi Räsänen /skl            Outi Siimes /kok               Kyösti Karjula /kesk
38843:            Pauli Saapunki /kesk          Vuokko Rehn /kesk              Bjarne Kallis /skl
38844: 
38845: 
38846: 
38847: Ei vastausta, rauennut
38848: 
38849: 
38850: 
38851: 
38852: 2 290133
38853: 10                                       KVN 10/1998 vp
38854: 
38855: Kysymys valtioneuvostolle 10
38856: 
38857: 
38858: 
38859: 
38860:                                  Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Vanhuksille tarkoitettujen hoitopalve-
38861:                                      lujen turvaamisesta
38862: 
38863: 
38864:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38865: 
38866:    Viime aikoina on moitittu monien vanhusten-     nyt kuntien päättäjien asiaksi. Näyttää siltä, että
38867: huoltolaitosten riittämätöntä hoidon tasoa. Pal-   lyhyessä ajassa alueelliset erot ovat kasvaneet.
38868: velujen laatua vaarantavina seikkoina on tuotu
38869: esiin, että henkilökuntaa on riittämättömästi,                Kantaako Hallitus huolta lisäänty-
38870: henkilökunta on iäkästä ja sairastelevaa ja jopa           neistä palvelueroista, ja
38871: kolmasosa henkilökunnasta on sijaisia.                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38872:    Kun valtio on luopunut normiohjauksesta, on             ryhtyä vanhustenhuollon laadun varmis-
38873: palvelujen määrästä ja laadusta vastaaminen jää-           tamiseksi kunnissamme?
38874: 
38875:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
38876: 
38877:          Marjatta Vehkaoja /sd        Marja-Leena Viljamaa /sd  Pirkko Peltomo /sd
38878:          Anne Huotari /vas            Mikko Kuoppa /va-r        Maija Perho /kok
38879:                    Margareta Pietikäinen /r             Kari Uotila /vas
38880: 
38881: 
38882: 
38883: Ei vastausta, rauennut
38884:                                           KVN 11/1998 vp                                           II
38885: 
38886: Kysymys valtioneuvostolle 11
38887: 
38888: 
38889: 
38890: 
38891:                                   Kari Uotila /vas ym.: Yhteisöveron jakoperusteiden uudistamisesta
38892: 
38893: 
38894: 
38895:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38896: 
38897:    Yhteisöveron jakoperusteiden uudistamista        roolista on käyty ajoittain vilkasta keskustelua.
38898: pohtinut työryhmä on jättänyt yksimielisen eh-      Kuntaliitto on kuntia edustava etujärjestö, jolla
38899: dotuksensa yhteisöverotulojen jakamisesta. Työ-     on luonnollisesti oikeus esittää lausuntonaan
38900: ryhmässä olivat myös edustajat Kuntaliitosta.       mitä haluaa. Kysymme kuitenkin asianomaiselta
38901: Ehdotuksen mukainen päätös on tehty myös ta-        ministeriltä:
38902: louspoliittisessa ministerivaliokunnassa 3.2.
38903: 1998, ja esitys on saanut varsin suopean vastaan-              Millä tavalla Hallitus aikoo huomioi-
38904: oton myös eduskuntaryhmissä. Viime viikolla                da Kuntaliiton lausunnossa voimakkaas-
38905: Kuntaliiton hallitus kuitenkin päätyi lausunnos-           ti esitetyn, mm. pääkaupunkiseudun
38906: saan malliin, joka vie pääkaupunkiseudulta                 kuntien yhteisöverotuloja leikkaavan
38907: kymmeniä tai jopa satoja miljoonia työryhmän               ehdotuksen,
38908: ehdotukseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla,                   vai aikooko se pysyä asiaa perusteelli-
38909: jonka kunnat ovat suurissa taloudellisissa vai-            sesti miettineen työryhmän ja talouspo-
38910: keuksissa, neuvotellaanjoidenkin kuntien osalta            liittisen ministerivaliokunnan kannalla?
38911: jo mm. opettajien lomautuksista. Etujärjestöjen
38912: 
38913:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
38914: 
38915:                     Kari Uotila /vas                        Arja Alho /sd
38916:                     Osmo Soininvaara /vihr                  Marjatta Vehkaoja /sd
38917: 
38918: 
38919: 
38920: Ei vastausta, rauennut
38921: 12                                         KVN 12/1998 vp
38922: 
38923: Kysymys valtioneuvostolle 12
38924: 
38925: 
38926: 
38927: 
38928:                                    Liisa Hyssälä /kesk ym.: Lasten päivähoidon maksujärjestelmän
38929:                                        muuttamisesta
38930: 
38931: 
38932:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38933: 
38934:    Eduskunnan päättäessä uusista päivähoito-              Koska kuntatalouden kannalta kokonaisuu-
38935: maksuista sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti,   tena tarkastellen uudistus vaikuttaa maksumuu-
38936: että maksukäytäntöä ja siinä tapahtuvia muu-          tosten osalta olleen lähes kustannusneutraali,
38937: toksia seurataan. Suomen Kuntaliitto onkin teh-       ovat osalla perheistä maksut laskeneet, näin eri-
38938: nyt selvityksen uusista maksuista. Selvitys kattoi    tyisesti yksilapsisilla perheillä ja myös hyvätuloi-
38939: 77 prosenttia maamme alle kouluikäisistä lapsis-      silla perheillä.
38940: ta ja käsitti 139 kuntaa. Haastattelun avoimissa
38941: kysymyksissä kunnat toivat laajasti esiin sen, että             Mitä Hallitus aikoo tehdä, että selvi-
38942: maksujärjestelmän muutos on ollut epäoikeu-                  tyksessä esiin tulleet epäoikeudenmukai-
38943: denmukainenja etenkin monilapsisten perheiden                suudet lasten päivähoidon maksujärjes-
38944: osalta kohtuuton.                                            telmässä saataisiin korjattua?
38945: 
38946:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1998
38947: 
38948:           Liisa Hyssälä /kesk           Maija Rask /sd             Anne Huotari /vas
38949:           Marjatta Vehkaoja /sd         Marja-Leena Viljamaa /sd   Pirkko Peltomo /sd
38950:           Eero Lämsä /kesk              Ulla Anttila /vihr         Bjarne Kallis /skl
38951:           Mikko Kuoppa /va-r            Raimo Vistbacka /ps        Pehr Löv /r
38952:                     Pertti Virtanen /evir                  Tuija Nurmi /kok
38953: 
38954: 
38955: 
38956: Ei vastausta, rauennut
38957:                                           KVN 13/1998 vp                                          13
38958: 
38959: Kysymys valtioneuvostolle 13
38960: 
38961: 
38962: 
38963: 
38964:                                   Paula Kokkonen /kok ym.: Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vero-
38965:                                      kohtelusta
38966: 
38967: 
38968:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38969: 
38970:    Säästäminen vapaaehtoisten eläkevakuutus-        kuuluvalla tavalla. Sosiaali- ja terveysministeri
38971: ten avulla on antanut tuhansille suomalaisille      Mönkäre on kritisoinut järjestelmään liittyvää
38972: mahdollisuuden parantaa omaa tai puolisonsa         verovähennysoikeutta ja esittänyt sen heikentä-
38973: eläketurvaa omin ponnisteluin. Koska näin sääs-     mistä.
38974: tämällä saadusta eläketulosta on maksettu nor-
38975: maali vero, on vapaaehtoistajärjestelmää pidetty              Onko tällaisia heikennyksiä valmisteil-
38976: hyvänä tapana täydentää lakisääteistä eläketu-             la vai pidetäänkö kansalaisten omaan
38977: loa. Tämä on ollut myönteistä mm. perheenäi-               säästämiseen perustuva järjestelmä toi-
38978: deille,joiden kotona tehtävää työtä ei yhteiskun-          mivana ja kannustavana?
38979: nassa ja työeläkejärjestelmässä arvosteta sille
38980: 
38981:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
38982:                      Paula Kokkonen /kok                    Kimmo Sasi /kok
38983:                      Eila Rimmi /vas                        Margareta Pietikäinen lr
38984: 
38985: 
38986: 
38987: Vastattu 12.3.1998
38988: 14                                        KVN 14/1998 vp
38989: 
38990: Kysymys valtioneuvostolle 14
38991: 
38992: 
38993: 
38994: 
38995:                                  Tuija Pohjola /sd ym. : Rautatieliikenteen turvallisuudesta
38996: 
38997: 
38998: 
38999:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39000: 
39001:    Valtion menoista päätettäessä ovat julkiset      joittamalla rahaa automaattiseen kulunvalvon-
39002: investoinnit olleet koko vuosikymmenen ajan         taan. Vaikka taustalla viime kädessä olisikin in-
39003: säästöjen kohteena. Tarpeelliseksi tunnustettuja    himillinen erehdys, on yhteiskunnan omilla toi-
39004: perusrakenneinvestointeja on lykätty. Säästöt       millaan torjuttava tällaisten erehdysten mahdol-
39005: ovat vaikuttaneet ihmisten viihtyvyyteen ja hy-     lisuus.
39006: vinvointiin. Osa säästöistä on myös selkeästi
39007: heikentänyt yleistä turvallisuustasoa. Sekä pari              Mitä Hallitus aikoo tehdä nopeuttaak-
39008: vuotta sitten tapahtunut Jokelan junaturma että            seen rataverkon kunnostamista ja rau-
39009: Jyväskylässä 6. maaliskuuta tapahtunut suuron-             tateiden automaattisen kulunvalvonnan
39010: nettomuus olisi todennäköisesti voitu välttää si-          laajentamista uusille rataosuuksille?
39011: 
39012:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
39013: 
39014:          Tuija Pohjola /sd              Klaus Bremer /r               Jukka Vihriälä /kesk
39015:          Toimi Kankaanniemi /skl        Pekka Leppänen /vas           Satu Hassi /vihr
39016:                                         Arja Alho /sd
39017: 
39018: 
39019: 
39020: Ei vastausta, rauennut
39021:                                           KVN 15/1998 vp                                         15
39022: 
39023: Kysymys valtioneuvostolle 15
39024: 
39025: 
39026: 
39027: 
39028:                                   Vuokko Rehn /kesk ym.: Puuhakkeen käytön lisäämisestä
39029: 
39030: 
39031: 
39032:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39033: 
39034:    Uusiutuvan energian hyödyntäminen on Suo-        verotettuja. Puun käyttöä olisikin perusteltua
39035: melle paitsi energiapoliittinen myös kansanta-      vauhdittaa alentamalla energiapuun hankintaan
39036: loudellinen ja teollisuuspoliittinen kysymys.       liittyvää verotusta.
39037: Työllisyyden edistämiseksi pitäisi suosia erityi-
39038: sesti puuhakkeen hyödyntämistä. Kuitenkin                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39039: metsien jätepuusta tulevan polttohakkeen käy-              ryhtyä metsienjätepuusta tulevan poltto-
39040: tössä ollaan esimerkiksi Ruotsiin verrattuna pa-           hakkeen korjaamisen ja käytön edistämi-
39041: hasti jäljessä.                                            seksi, sekä
39042:    Energiapuun talteenottoon sisältyy monta                   aikooko Hallitus alentaa energiapuun
39043: vaihetta,jotka työvoimavaltaisina ovat raskaasti           hankintaan liittyvää verotusta?
39044: 
39045:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
39046: 
39047:          Vuokko Rehn /kesk              Aulis Ranta-Muotia /kesk     Markku Koski /kesk
39048:          Juhani Alaranta /kesk          Matti Väistö /kesk           Mauri Pekkarinen /kesk
39049: 
39050: 
39051: 
39052: Ei vastausta, rauennut
39053: 16                                        KVN 16/1998 vp
39054: 
39055: Kysymys valtioneuvostolle 16
39056: 
39057: 
39058: 
39059: 
39060:                                   Pentti Tiusanen /vas ym.: Vanhusten hoitopalvelujen turvaamisesta
39061: 
39062: 
39063: 
39064:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39065: 
39066:    Kunnat ovat vuosien ajan etsineet menosääs-         Vanhusten avohoito- ja laitospalvelut ovat
39067: töjä mm. vanhusten hoidosta. Työvoimaa on vä-       pääsääntöisesti kuntien vastuulla. Valtiovallalla
39068: hennetty vanhainkodeissa ja muissa vanhusten        on kuitenkin seurantavastuu ja tarpeen tullen
39069: hoitolaitoksissa. Vanhustenhoidon käyttöme-         velvollisuus puuttua vanhusten epäinhimilliseen
39070: noja on karsittu, mikä on osaltaan laskenut hoi-    kohteluun.
39071: don tasoa.
39072:    Maamme suurimman vanhainkodin johtajan                     Miten Hallitus aikoo puuttua asiaan
39073: ero protestina vanhustenhoidon resurssien riittä-          lopettaakseen julkisuuteen eri puolilla
39074: mättömyydelle on vakava hätähuuto myös val-                maata tulleet vanhusten hoidon laimin-
39075: tiovallan suuntaan. Vanhusten omaiset ovat sa-             lyönnit?
39076: moin kiinnittäneet huomiota hoidon tasoon ja
39077: riittämättömiin resursseihin.
39078: 
39079:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
39080: 
39081:                     Pentti Tiusanen /vas                 Kyösti Karjula /kesk
39082:                     Kalevi Olin /sd                      Kari Uotila /vas
39083:                                       Markku Markkula /kok
39084: 
39085: 
39086: 
39087: Ei vastausta, rauennut
39088:                                               KVN 17/1998 vp                                           17
39089: 
39090: Kysymys valtioneuvostolle 17
39091: 
39092: 
39093: 
39094: 
39095:                                      Irina Krohn /vihr ym.: Naisten ja lasten oikeuksista Afganistanissa
39096: 
39097: 
39098: 
39099:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
39100: 
39101:    Kuluvana YK:n ihmisoikeuksien juhlavuote-                      Mihin toimenpiteisiin Suomen hallitus
39102: na naisiin kohdistuva järjestelmällinen ihmisoi-               aikoo ryhtyä Euroopan unionissa, jotta
39103: keuksien riisto jatkuu Afganistanissa. Edes yk-                ihmisoikeuksien yleismaailmallista julis-
39104: sinhuoltajat tai lesket eivät saa käydä töissä ja              tusta naisten ja lasten oikeuksien turvaa-
39105: tyttölapsilta on koulunkäynti kielletty koko-                  miseksi noudatettaisiin myös Afganista-
39106: naan.                                                          nissa, ja
39107:    EU:n antama humanitaarinen apukaan ei ta-                      miten Suomen hallitus aikoo vaikuttaa
39108: voita naisia, sillä Taleban-sissit eivät salli naisten         siihen, että Afganistanin naiset pääsisivät
39109: noutaa ruokapaketteja itse.                                    ilman syrjintää osallisiksi kansainvälises-
39110:    ED-komissaari Emma Bonino käynnisti nais-                   tä humanitaarisesta avusta?
39111: tenpäivänä 8.3. myötätuntokampanjan "Anna
39112: kukka Kabulin naisille". Afganistanin naiset tar-
39113: vitsevat myötätunnon lisäksi ruokaa ja ennen
39114: kaikkea ihmisoikeutensa takaisin.
39115: 
39116:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
39117: 
39118:                       Irina Krohn /vihr                         Paavo Nikula /vihr
39119:                       Erkki Pulliainen /vihr                    Satu Hassi /vihr
39120: 
39121: 
39122: 
39123: Ei vastausta, rauennut
39124: 
39125: 
39126: 
39127: 
39128: 3 290133
39129: 18                                           SSR 18/1998 rd
39130: 
39131: Spörsmål tili statsrådet 18
39132: 
39133: 
39134: 
39135: 
39136:                                     Henrik Lax /sv m.fl.: Om fördelningen av samfundsskatten
39137: 
39138: 
39139: 
39140:                                          Tili Riksdagens Talman
39141: 
39142:    Förvirring har uppstått kring reformen av         garna för enskilda kommuner är i vissa fall helt
39143: fördelningen av samfundsskatten. Regeringen          olika i de båda modellerna.
39144: har stannat för en modell där hela avkastningen
39145: skulle gå tili företagens verksamhetskommuner,                   Kommer Kommunförbundets beslut
39146: men nu har Kommunförbundet, dvs. också de                     om hur avkastningen av samfundsskatten
39147: politiker som representerar regeringspartierna,               bör fördelas i framtiden att påverka den
39148: valt en modell där 25 % av avkastningen delas                 fortsatta beredningen av frågan i Reger-
39149: mellan alla kommuner, per capita. Förändrin-                  ingen?
39150: 
39151:      Helsingforsden 6 mars 1998
39152: 
39153:                         Henrik Lax /sv                         Ulla-Maj Wideroos /sv
39154:                         Margareta Pietikäinen /sv              Gunnar Jansson /sv
39155: 
39156: 
39157: 
39158: lnget svar, förfallit
39159:                                          KVN 18/1998 vp                                         19
39160: 
39161: Kysymys valtioneuvostolle 18                                                            Suomennos
39162: 
39163: 
39164: 
39165: 
39166:                                  Henrik Lax /r ym.: Yhteisöveron jakoperusteiden muuttamisesta
39167: 
39168: 
39169: 
39170:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39171: 
39172:   Yhteisöveron jakoa koskevasta uudistuksesta      kasluvun mukaisesti. Yksittäisiä kuntia koskevat
39173: on syntynyt sekaannusta. Hallitus on päätynyt      muutokset ovat kummassakin mallissa eräissä
39174: malliin, jossa koko tuotto menisi yritysten toi-   tapauksissa täysin erilaiset.
39175: mintakunnille. Nyt kuitenkin Kuntaliitto eli
39176: myös hallituspuolueita edustavat poliitikot ovat            Vaikuttaako Kuntaliiton päätös yhtei-
39177: valinneet mallin, jonka mukaan 25 prosenttia              söveron tulevasta jaosta asian jatkoval-
39178: tuotosta jaetaan kaikkien kuntien kesken asu-             misteluun hallituksessa?
39179: 
39180:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
39181: 
39182:                     Henrik Lax /r                          Ulla-Maj Wideroos /r
39183:                     Margareta Pietikäinen /r               Gunnar Jansson /r
39184: 
39185: 
39186: Ei vastausta, rauennut
39187: 20                                        KVN 19/1998 vp
39188: 
39189: Kysymys valtioneuvostolle 19
39190: 
39191: 
39192: 
39193: 
39194:                                 Raimo Tiilikainen /r ym.: Huumeiden käytön vieroitushoidon te-
39195:                                    hostamisesta
39196: 
39197: 
39198:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
39199: 
39200:   Suomessa on arviolta 10 000 kovien huumei-      tuslääkitystäjopa katukaupassa rikoksilla hank-
39201: den käyttäjää. Vaikka räjähdysmäistä kasvua en-   kimillaan rahoilla.
39202: nustetaan, on vieroitushoidon paikkoja vain
39203: 200-300. Lisäksi muualla maailmassa annettu                   Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo
39204: hoito on usein suomalaista halvempaa ja monin              ryhtyä huumeiden käytön vieroitushoi-
39205: verroin tuloksellisempaa. Suomen viranomaiset              don tehostamiseksi Suomessa ja uusien,
39206: suhtautuvat nuivasti uusien, lupaavien hoito-              muualla hyviä tuloksia antaneiden hoito-
39207: muotojen käyttöön vedoten mm. puuttuviin tut-              muotojen käyttöönoton nopeuttamiseksi
39208: kimuksiin. Samanaikaisesti hoitoa kaipaavat                edes kokeilumielessä myös meillä?
39209: huumeiden käyttäjät joutuvat ostamaan vieroi-
39210: 
39211:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
39212: 
39213:                    Raimo Tiilikainen /r                     Eva Biaudet /r
39214:                    Pehr Löv /r                              Håkan Malm lr
39215: 
39216: 
39217: 
39218: Ei vastausta, rauennut
39219:                                          KVN 20/1998 vp                                         21
39220: 
39221: Kysymys valtioneuvostolle 20
39222: 
39223: 
39224: 
39225: 
39226:                                  Hannu Takkula /kesk ym.: Transtech Oy:n toiminnan turvaami-
39227:                                     sesta
39228: 
39229: 
39230:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39231: 
39232:    Transtech Oy:n Taivalkosken tehtaalla suori-    konepajamahdollisuuksien kartoittamista sekä
39233: tetut 100 henkilön irtisanomiset ovatjohtamassa    tehtaiden nykyaikaistamistaja panostusta tuote-
39234: Taivalkosken ja Posion jo ennestään korkeiden      kehitykseen. Tämä kannattaisi, jotta voisimme
39235: työttömyysprosenttien sietämättömään kas-          säilyttää - kipeästi kaipaamamme - tuotan-
39236: vuun. Taivalkoskella työttömyysprosentti on        toon liittyvät työpaikkamme.
39237: nousemassa 31,9 prosentista jopa 44 prosenttiin.
39238:    Transtech Oy:n toiminnan loppuminen olisi                Aikooko Hallitus vielä etsiä uusia
39239: Suomelle merkittävä teollisuuspoliittinen tap-            mahdollisuuksia Transtech Oy:n toimin-
39240: pio. Transtechin toiminnan kilpailukykyisyyden            nan turvaamiseksi ja työpaikkojen säilyt-
39241: turvaaminen vaatisi maan hallitukselta uusien             tämiseksi?
39242: 
39243:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
39244: 
39245:                      Hannu Takkula lkesk                  Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
39246:                      Markku Koski /kesk                   Sakari Smeds /skl
39247:                                       Mari Kiviniemi /kesk
39248: 
39249: 
39250: 
39251: Vastattu 12.3.1998
39252: 22                                         KVN 21/1998 vp
39253: 
39254: Kysymys valtioneuvostolle 21
39255: 
39256: 
39257: 
39258: 
39259:                                   Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Psykologien antaman hoidon
39260:                                      saamisesta sairausvakuutuksen piiriin
39261: 
39262: 
39263:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39264: 
39265:    Tutkimukset ovat osoittaneet, että riittävän                Miksi hyvin koulutettujen, ammatti-
39266: ajoissa saatu psykologinen hoito edistää merkit-            taitoisten psykologien antama hoito ei
39267: tävästi toipumista vaikeasta elämänvaiheesta.               kuulu sv-korvausten piiriin? Se ei lisää
39268: Julkinen sektori ei pysty läheskään täyttämään              terveydenhuollon eikä sairausvakuutuk-
39269: tällaisen hoidon tarvetta. Psykologien antama               sen kokonaismenoja oleellisesti. Sen si-
39270: hoito on yksityisellä puolella osittain käyttämä-           jaan se tarjoaa mielenterveysongelmien
39271: tön resurssi. Tähän on johtanut osaltaan se, että           kanssa kamppaileville ihmisille parem-
39272: psykologinen hoito ei kuulu sv-korvausjärjestel-            man mahdollisuuden päästä koulutetun
39273: män piiriin. Tällöin hoitoa tarvitsevat hakeutu-            psykoterapeutin hoitoon. On myös enna-
39274: vat lääkäreiden vastaanotoille, joissa pääasialli-          koitavissa, että lääkekulut erityisesti ma-
39275: nen hoitomuoto on psyykelääkkeet.                           sennuslääkkeiden osalta vähenisivät ja
39276:                                                             lääkärien työ helpottuisi toimenpidevali-
39277:                                                             koiman laajentuessa psykologisella hoi-
39278:                                                             dolla.
39279: 
39280:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
39281: 
39282:          Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Ulla Anttila /vihr            Janina Andersson /vihr
39283:          Tuija Brax /vihr            Pertti Virtanen /evir         Irina Krohn /vihr
39284:          Eva Biaudet /r              Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Anneli Jäätteenmäki /kesk
39285: 
39286: 
39287: 
39288: Ei vastausta, rauennut
39289:                                           KVN 22/1998 vp                                       23
39290: 
39291: Kysymys valtioneuvostolle 22
39292: 
39293: 
39294: 
39295: 
39296:                                   Esko-Juhani Tennilä Iva-r ym.: Vuokrien kohtuuttomien korotus-
39297:                                      ten estämisestä
39298: 
39299: 
39300:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39301: 
39302:    Vuokrien nousu on kiihtynyt sen jälkeen, kun     heikompi ja vuokralaisten turvattomuus on li-
39303: vuokrasääntelystä luovuttiin vuonna 1995. Eri-      sääntynyt.
39304: tyisesti suurissa kaupungeissa ja muuttovoitto-
39305: alueilla vuokrapyynnöt ovat nousseet tuntuvasti.              Onko Hallitus valmis palauttamaan
39306: Esille on tullut koko joukko tapauksia, joissa             vuokrasääntelyn, jotta kohtuuttomat
39307: suuret vuokraisännät toteuttavat suuria vuok-              vuokrien korotukset voitaisiin estää ja
39308: rankorotuksia uhaten vuokralaisia irtisanomisil-           jotta vuokralaisten asumisturvallisuus
39309: la, elleivät nämä suostu korotuksiin. Vuokralais-          paranisi?
39310: ten irtisanomissuoja on olennaisesti aikaisempaa
39311: 
39312:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
39313: 
39314:                     Esko-Juhani Tennilä /va-r              Veijo Puhjo /va-r
39315:                     Mikko Kuoppa Iva-r                     Esa Lahtela /sd
39316:                                       Pentti Tiusanen /vas
39317: 
39318: 
39319: 
39320: Ei vastausta, rauennut
39321: 24                                         KVN 23/1998 vp
39322: 
39323: Kysymys valtioneuvostolle 23
39324: 
39325: 
39326: 
39327: 
39328:                                   Kimmo Kiljunen /sd ym.: Pörssin hallintarekisterin käyttömahdolli-
39329:                                      suuksista
39330: 
39331: 
39332:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39333: 
39334:     Helsingin pörssin listoilla olevista yhtiöistä   noteerattuja yhtiöitä ns. verokeidasyhtiöiden
39335: ulkomaalaisten omistuksessa on jo lähes puolet.      kautta. Näin voidaan kiertää esimerkiksi osin-
39336: Ulkomaalainen sijoittaja käyttää tavallisesti ns.    goista ja kauppavoitoista saatuja veroja. Kasvo-
39337: hallintarekisteriä, johon kirjataan ulkomaalais-     ton ta hallintarekisteriä voidaan muutenkin käyt-
39338: omistukset kasvottomina eli osakkeiden todel-        tää väärin mm. sisäpiirikaupoissa ja rahanpesus-
39339: lista omistajaa ei tiedetä. Hallintarekisteröidyt    sa.
39340: osakkeet oikeuttavat osinkojen nostoon ja osa-           Viranomaisten pitäisikin saada enemmän val-
39341: keantiin, mutta niillä ei ole äänivaltaa.            taa tutkia hallintarekisterin omistussuhteita.
39342:     Suomalaiset eivät saa käyttää hallintarekiste-
39343: rin kasvottomia palveluja. On kuitenkin tiedos-                Mihin toimiin Hallitus on ryhtymässä
39344: sa, että ulkomaalaisomistus ei suinkaan aina ole            estääkseen pörssin hallintarekisterin vää-
39345: todellista. Myös suomalaiset omistavat pörssissä            rinkäytön?
39346: 
39347:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1998
39348: 
39349:          Kimmo Kiljunen /sd             Jouko Jääskeläinen /skl        Satu Hassi /vihr
39350:          Seppo Kanerva /kok             Markus Aaltonen /sd            Arja Alho /sd
39351:                                         Tarja Filatov /sd
39352: 
39353: 
39354: 
39355: Ei vastausta, rauennut
39356:                                             KVN 24/1998 vp                                            25
39357: 
39358: Kysymys valtioneuvostolle 24
39359: 
39360: 
39361: 
39362: 
39363:                                    Pentti Tiusanen /vas ym.: Asuntorakentamiseen tarkoitettujen mää-
39364:                                       rärahojen käytöstä
39365: 
39366: 
39367:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39368: 
39369:    Asuntojen hinnat ovat nousseet erityisen voi-      ovat esittäneet rahan käyttöönottoa jo huhti-
39370: makkaasti. Vuokra-asumisen kustannukset ovat          kuussa 1998. Suurimmassa osassa maata ei ole
39371: tasolla, joka vaikeuttaa ennen kaikkea nuorten        nähtävissä merkkejä sellaisesta ylikuumenemi-
39372: ihmisten asunnon hankintaa. Erityisesti vuokral-      sesta, joka perustelisi 1,5 miljardin edelleen jää-
39373: la asumisen kalleus vaikuttaa mm. siihen, ettei       dyttämistä.
39374: työtä etsiväliä ole mahdollisuutta muuttaa paik-
39375: kakunnalle,jossa olisi avoimia työpaikkoja. Täs-                Huhtikuu on mennyt. Miksi Valtio-
39376: sä tilanteessa on erityisen kohtalokasta, että val-          neuvosto ei - vastoin eduskunnan kan-
39377: tioneuvosto hyllyttää edelleen 1 500 miljoonaa               taa - ota 1 500 miljoonan markan jää-
39378: markkaa asuntorahan erää. Eduskunnan ympä-                   dytettyä asuntorahaa käyttöön?
39379: ristövaliokunta kuten valtiovarainvaliokuntakin
39380: 
39381:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1998
39382: 
39383:                      Pentti Tiusanen /vas                      Tuija Brax /vihr
39384:                      Jaakko Laakso /vas                        Irina Krohn /vihr
39385: 
39386: 
39387: 
39388: Ei vastausta, rauennut
39389: 
39390: 
39391: 
39392: 
39393: 4 290133
39394: 26                                         KVN 25/1998 vp
39395: 
39396: Kysymys valtioneuvostolle 25
39397: 
39398: 
39399: 
39400: 
39401:                                    Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Yritysoptioista ja pääomatulojen
39402:                                       verotuksen nostamisesta
39403: 
39404: 
39405:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39406: 
39407:    Yhä useammat yritykset antavat johtajilleen        rotus on korkealla tasolla ja pelkän sosiaalitur-
39408: suuria optioita. Yrityksen menestymiseen on kui-      van varassa elävät ihmiset ovat joutuneet talou-
39409: tenkin aina vaikuttanut myös koko muu henki-          dellisesti yhä ahtaammalle.
39410: lökunta, jolle optioita tai muuta vastaavaa palk-        Optiojärjestelmään puuttuminen ja pääoma-
39411: kiota ei anneta. Henkilöstörahastojakin ollaan        tulojen verotuksen kiristäminen koettaisiin ylei-
39412: }opettamassa eräissä yrityksissä.                     sesti perustelluksi ja oikeudenmukaiseksi toi-
39413:    Yritysten tulosta on viime vuosina merkittä-       menpiteeksi.
39414: västi parantanut uudistettu yritysverotus. Pää-
39415: omatulojen verotus on Suomessa kansainvälises-                  Aikooko Hallitus puuttua kohtuutto-
39416: tikin vertaillen alhaisella tasolla. Voidaankin pe-          maksi koettuun optiojärjestelmään ja ai-
39417: rustellusti väittää, että yhteiskunta on veropoli-           kooko se nostaa pääomatulojen verotus-
39418: tiikalla suosinut yrityksiä samanaikaisesti, kun             ta?
39419: esimerkiksi pieni- ja keskituloisten ansiotulove-
39420: 
39421:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
39422: 
39423:          Toimi Kankaanniemi /skl         Jaakko Laakso /vas             Tauno Pehkonen /skl
39424:          Veijo Puhjo /va-r               Jukka Roos /sd                 Armas Komi /kesk
39425: 
39426: 
39427: 
39428: Ei vastausta, rauennut
39429:                                            SSR 26/1998 rd                                             27
39430: 
39431: Spörsmål tili statsrådet 26
39432: 
39433: 
39434: 
39435: 
39436:                                   Klaus Bremer /sv m.fl.: Konsekvenserna av valet av chef för Euro-
39437:                                       peiska centralbanken för bankens funktion
39438: 
39439: 
39440:                                         Tili Riksdagens Talman
39441: 
39442:    Valborgshelgens historiska EU-toppmöte om        derna, t.ex. i anslutning tili beslut om eurons yttre
39443: bildandet av euro-området förlöpte inte riktigt     värde.
39444: på det sätt man hade hoppats. Meningsskiljaktig-
39445: heterna kring utnämningen av chefför den Euro-                 Anser Regeringen att EMU-toppmö-
39446: peiska centralbanken (ECB) var inte tili fördel             tets konflikt kring utnämningen av chef
39447: med tanke på den omhuldade självständiga ställ-             för ECB har någon betydelse med tanke
39448: ning centralbanken ännu många gånger kommer                 på centralbankens förmåga att i framti-
39449: att behöva. Efter det skedda kan man fråga sig              den inte låta sig påverkas av politiska
39450: hur banken skall bemästra framtida politiska                konflikter mellan medlemsländerna?
39451: konflikter mellan särksilt de stora medlemslän-
39452: 
39453:      Helsingfors den 5 maj 1998
39454:                      Klaus Bremer /sv                        Ulla-Maj Wideroos /sv
39455:                      Pehr Löv /sv                            Gunnar Jansson /sv
39456: 
39457: 
39458: 
39459: Svar 7.5.1998
39460: 28                                         KVN 26/1998 vp
39461: 
39462: Kysymys valtioneuvostolle 26                                                                  Suomennos
39463: 
39464: 
39465: 
39466: 
39467:                                    Klaus Bremer /r ym.: Euroopan Keskuspankin pääjohtajan valin-
39468:                                       nan vaikutuksesta EKP:n toimintaan
39469: 
39470: 
39471:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39472: 
39473:    Vapun historiallinen euroalueen muodosta-          jotka liittyvät e'sim. euron ulkoisesta arvosta teh-
39474: mista koskenut EU:n huippukokous ei sujunut           tävään päätökseen.
39475: aivan toivotulla tavalla. Euroopan keskuspankin
39476: (EKP) pääjohtajan nimittämiseen liittyneet eri-                 Katsooko Hallitus EMU-huippuko-
39477: mielisyydet eivät olleet eduksi, kun otetaan huo-            kouksen Euroopan keskuspankin pää-
39478: mioon pankille turvattu itsenäinen asema, jota se            johtajan nimittämiseen liittyneenä kiis-
39479: tulee vielä monta kertaa tarvitsemaan. Tapahtu-              talla olevan merkitystä keskuspankin ky-
39480: neen jälkeen voikin kysyä, miten pankki pystyy               vylle asettautua tulevaisuudessa jäsen-
39481: tulevaisuudessa suoriutumaan erityisesti suurten             maiden välisten poliittisten ristiriitojen
39482: jäsenmaiden välisistä poliittisista ristiriidoista,          ulkopuolelle?
39483: 
39484:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
39485:                      Klaus Bremer /r                           Ulla-Maj Wideroos /r
39486:                      Pehr Löv /r                               Gunnar Jansson /r
39487: 
39488: 
39489: Vastattu 7.5.1998
39490:                                             KVN 27/1998 vp                                          29
39491: 
39492: Kysymys valtioneuvostolle 27
39493: 
39494: 
39495: 
39496: 
39497:                                     Annika Lapintie /vas ym.: Vanhustenhoidon palvelujen laadun pa-
39498:                                        rantamisesta
39499: 
39500: 
39501:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39502: 
39503:     Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja taso   laitoshoidon työntekijöistä on tilapäisiä, mikä
39504: vaikuttavat ratkaisevasti ikääntyneiden ihmisten       varmasti vaikuttaa hoitotyöhön monella tavalla.
39505: elämänlaatuun. Vanhusten hoito on inhimillises-        Myös yksityisiltä yrityksiltä ostettavan vanhus-
39506: ti tärkeä asia ja samalla myös poliittinen ja mo-      palvelun laadun valvonta on osoittautunut on-
39507: raalinen kysymys, jota ei ratkaista vain rahalla.      gelmaksi. Kansalaiset odottavat nyt julkiselta
39508: Julkisessa keskustelussa on tullut selvästi esille     vailaita toimenpiteitä ja päätöksiä, jotka ovat
39509: ainakin neljä vanhustenhoidon ongelmakohtaa:           myös inhimillisesti ja moraalisesti kestäviä.
39510: Eri kunnat hoitavat vanhuksensa hyvin eri tasoi-
39511: sesti. Avopalveluja ei välttämättä riittävästi kehi-             Onko Hallitus tietoinen vanhuspalve-
39512: tetä, vaikka ne kaikkien arvioiden mukaan ovat                lujen ongelmakohdista ja mitä se aikoo
39513: edullisempia ja yleensä lisäävät tyytyväisyyttä.              tehdä näiden palvelujen laadun takaami-
39514: On myös esitetty, ettäjopa kolmasosa vanhusten                seksi?
39515:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
39516: 
39517:           Annika Lapintie /vas            Jukka Gustafsson /sd          Jaakko Laakso /vas
39518:           Kari Rajamäki /sd               Mats Nyby /sd                 Marjut Kaarilahti /kok
39519:           Pia Viitanen /sd                Matti Vähänäkki /sd           Reino Ojala /sd
39520:                                           Kalevi Olin /sd
39521: 
39522: 
39523: 
39524: Vastattu 7.5.1998
39525: 30                                         KVN 28/1998 vp
39526: 
39527: Kysymys valtioneuvostolle 28
39528: 
39529: 
39530: 
39531: 
39532:                                    Liisa Hyssälä /kesk ym.: Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuperus-
39533:                                        teiden muutossuunnitelmista
39534: 
39535: 
39536:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39537: 
39538:    Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan hallitus        toa tarvitseva vanhus luopumaan säästöistään
39539: aikoo muuttaa maksuasetusta siten, että laitos-       tai kesämökistään. Pelkkä huhu maksu-uudis-
39540: hoitoa, kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa koske-      tuksesta on jo aiheuttanut suurta epävarmuutta
39541: vaa maksua määrättäessä otettaisiin huomioon          paitsi vanhusväestössä myös suurissa ikäluokis-
39542: omaisuus myös siltä osin kuin se ei tuota. Huhu-      sa, jotka suunnittelevat vanhuutensa turvaamis-
39543: jen mukaan omaisuudelle laskettaisiin kuuden          ta. Moni miettii aiheellisesti, kannattaako elää
39544: prosentin tuotto, vaikkei sitä todellisuudessa oli-   säästäväisesti ja sijoittaa tulojaan, jos ne myö-
39545: sikaan. Mikäli todellinen tuotto sitä vastoin olisi   hemmin otetaan hoitomaksuina pois.
39546: suurempi kuin kuusi prosenttia, maksu määräy-
39547: tyisi todellisen tuoton mukaan.                                 Aikooko Hallitus muuttaa sosiaali- ja
39548:    Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen             terveyspalvelujen maksuperusteita siten,
39549: maksut määräytyvät ansio-, eläke- ja pääomatu-               että säästöjen ja omaisuuden perusteella
39550: lojen perusteella. Todelliset pääomatulot vaikut-            voi joutua maksamaan enemmän lisä-
39551: tavat siis jo nyt maksuihin. Mikäli uudistus to-             maksua kuin mitä ne todellisuudessa
39552: teutetaan edellä esitettyjen suunnitelmien mu-               tuottavat?
39553: kaan,joutuisi moni pienituloinen pitkäaikaishoi-
39554: 
39555:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
39556: 
39557:                      Liisa Hyssälä /kesk                    Hannu Takkula /kesk
39558:                      Mari Kiviniemi /kesk                   Anne Knaapi /kok
39559:                                        Seppo Kääriäinen /kesk
39560: 
39561: 
39562: 
39563: Vastattu 7.5.1998
39564:                                            KVN 29/1998 vp                                           31
39565: 
39566: Kysymys valtioneuvostolle 29
39567: 
39568: 
39569: 
39570: 
39571:                                   Vuokko Rehn /kesk ym.: Euroopan Keskuspankin pääjohtajan va-
39572:                                      linnan vaikutuksesta EKP:n toimintaan
39573: 
39574: 
39575:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39576: 
39577:    Euroopan Keskuspankin on Maastrichtin so-         vioitu heikentävän EKP:n riippumattomuutta ja
39578: pimuksen mukaan oltava riippumaton, minkä            uskottavuutta, sillä on vaara, että tulevaisuudes-
39579: osoituksena on määrätty, että pankin pääjohta-       sakin on tällainen poliittisen pelin mahdollisuus.
39580: jan kausi on 8-vuotinen eikä sitä voi jakaa tai
39581: uusia. Mm. Suomen ja Saksan edustajat koros-                  Miten Hallitus näkee, että tämän jäl-
39582: tivat ennen viime viikonloppua, että tästä olisi            keen voidaan turvata EKP:n riippumat-
39583: pidettävä kiinni. Lopputulos oli kuitenkin poliit-          tomuus ja euroalueen vakaus, ja mitä
39584: tinen sopimus, jonka mukaan valittu pääjohtaja              vaikutuksia riippumattomuuden mah-
39585: Wim Duisenberg luovuttaa kauden puolivälissä                dollinen vaarantuminen voisi aiheuttaa
39586: paikkansa Ranskan edustajalle. Tämän on ar-                 Suomen kaltaiselle maalle?
39587: 
39588:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
39589:                      Vuokko Rehn /kesk                       Kyösti Karjula /kesk
39590:                      Riitta Korhonen /kok                    Risto Kuisma /rem
39591: 
39592: 
39593: 
39594: Ei vastausta, rauennut
39595: 32                                             KVN 30/1998 vp
39596: 
39597: Kysymys valtioneuvostolle 30
39598: 
39599: 
39600: 
39601: 
39602:                                       Päivi Räsänen /skl ym.: Euroopan Keskuspankin pääjohtajan valin-
39603:                                           nan vaikutuksesta Euroopan Keskuspankin toimintaan
39604: 
39605: 
39606:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
39607: 
39608:    EKP:n pääjohtajasopimus on herättänyt                  liittisesta pelistä riippumattomana rahalaitokse-
39609: useissa EMU-maissa voimakasta arvostelua.                 na. Suomen hallitus on korostanut Suomen mah-
39610: Pääjohtajan valinta muodostui kompromissiksi.             dollisuuksia tuoda Euroopan unionin pää-
39611: Sen tiedotuksessa todellinen poliittinen arvoval-         töksentekoon pohjoismaista avoimuutta.
39612: takiista peitettiin virallisen selityksen alle tavalla,
39613: joka on vieras demokraattiselle ja avoimelle jär-                   Mikä oli Suomen hallituksen tavoite ja
39614: jestelmälle. Kompromissin on epäilty olevan                      neuvottelustrategia pääjohtajavalinnas-
39615: Maastrichtin sopimuksen vastainen ja heikentä-                   sa, ja millaiseksi Suomen hallitus arvioi
39616: vän Euroopan keskuspankin uskottavuutta po-                      EMU-maiden yhteistyökyvyn jatkossa?
39617: 
39618:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
39619: 
39620:                        Päivi Räsänen /skl                         Toimi Kankaanniemi /skl
39621:                        Jouko Jääskeläinen /skl                    Sakari Smeds /skl
39622: 
39623: 
39624: 
39625: Ei vastausta, rauennut
39626:                                          KVN 31/1998 vp                                           33
39627: 
39628: Kysymys valtioneuvostolle 31
39629: 
39630: 
39631: 
39632: 
39633:                                  Pekka Saarnio /vas ym.: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien mah-
39634:                                     dollisuudesta päästä eläkkeelle
39635: 
39636: 
39637:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39638: 
39639:    Toimeentulotukeen turvautuvien kansalais-       kia heidän valmiutensa kuntoutua uudistuvan
39640: ten määrä on kääntynyt työllisyyden paranemi-      työelämän vaatimuksiin on olematon. Tällaisia
39641: sen myötä laskuun. Määräaikaiseksi ja tilapäi-     ihmisiä on yksinomaan Helsingissä eräiden ar-
39642: seksi tarkoitettu toimeentulotuki on kuitenkin     vioiden mukaan lähes 10 000. Heidän ja yhteis-
39643: muodostumassa erään kansalaisryhmän, lähin-        kunnan kannalta on tärkeätä, että olemassa ole-
39644: nä yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien vaki-   va asiantila tunnistetaan ja tunnustetaan.
39645: tuiseksi elämänlangaksi vuodesta toiseen.
39646:    Pitkään jatkunut työttömyys on heikentänyt                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39647: näiden ihmisten valmiuksia ottaa vastaan työtä            siin, joilla ikääntyneille pitkäaikaistyöt-
39648: ja selviytyä työssään. Heidän ammattitaitonsa             tömille tarjotaan mahdollisuus hakeutua
39649: on vanhentunut ja heikon pohjakoulutuksen ta-             eläkkeelle heidän sitä halutessaan?
39650:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1998
39651: 
39652:                     Pekka Saarnio /vas                     Reino Laine /vas
39653:                     Esko Helle /vas                        Eila Rimmi /vas
39654: 
39655: 
39656: 
39657: Ei vastausta, rauennut
39658: 
39659: 
39660: 
39661: 
39662: 5 290133
39663: 34                                         KVN 32/1998 vp
39664: 
39665: Kysymys valtioneuvostolle 32
39666: 
39667: 
39668: 
39669: 
39670:                                    Vaito Koski /sd ym.: Apteekkimaksujen poistamisesta ja lääkekus-
39671:                                        tannusten vähentämisestä
39672: 
39673: 
39674:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39675: 
39676:     Lääkelaitos on sosiaali- ja terveysministeriön    uudelleen tarkastelu, lääkkeiden ottaminen eri-
39677: määräyksestä tehnyt selvityksen siitä, millä edel-    tyiskorvattaviksi vasta määräajan jälkeen ja
39678: lytyksillä apteekkimaksu voitaisiin poistaa ja sa-    1.1.1999 toteutuva peruskorvauksen rajaaminen
39679: malla muuttaa lääketaksaa niin, että lääkkeiden       tietyissä tilanteissa. Osa näistä ehdotuksista on
39680: hinnat alenisivat. Asiaan liittyy myös sosiaali- ja   toteutunut, osa odottaa vielä toimenpiteitä kuten
39681: terveysministeriön lääkekustannustyöryhmän            apteekkimaksuja koskeva päätös.
39682: (muistio 1997:11) ehdotukset.
39683:     Lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi on                 Miten Hallitus aikoo menetellä, että
39684: toteutettu tai toteutumassa edellä mainitun työ-             lääkekustannuksia voitaisiin edelleen
39685: ryhmän esityksen pohjalta seuraavia toimenpi-                alentaaja näin myötävaikuttaa niiden ih-
39686: teitä: arvonlisäveron alennus, velvoitevarastoin-            misten toimeentuloon ja elämisen laa-
39687: tilisän poisto tukkuhinnoista, lääketaksan muu-              tuun, joille lääkekustannukset muodos-
39688: tos, korvattavien valmisteiden tukkuhintojen                 tuvat kohtuuttoman suuriksi?
39689: 
39690:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
39691: 
39692:                      Valta Koski /sd                        Esa Lahtela /sd
39693:                      Jorma Kukkonen /sd                    Raimo Mähönen /sd
39694:                                      Anneli Jäätteenmäki /kesk
39695: 
39696: 
39697: 
39698: Ei vastausta, rauennut
39699:                                          KVN 33/1998 vp                                             35
39700: 
39701: Kysymys valtioneuvostolle 33
39702: 
39703: 
39704: 
39705: 
39706:                                  Päivi Räsänen /skl ym.: Nuorison tekemistä pahoinpitely- ja huu-
39707:                                      mausainerikoksista
39708: 
39709: 
39710:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39711: 
39712:    Nuorten tekemät pahoinpitely- ja huumausai-     painottaen koulun samoin kuin ehkäisevän so-
39713: nerikokset ovat lisääntyneet koko 1990-luvun       siaali- ja terveyspolitiikan merkitystä. Kuitenkin
39714: ajan. Lasten ja nuorten päihteiden käyttö on       kunnat ovat joutuneet vähentämään koulujen
39715: myös lisääntynyt ja koskee yhä nuorempia. Kou-     tukiopetusta ja kerhotoimintaa, sosiaalityön re-
39716: lukiusaamisen kohteena arvioidaan olevan           surssit on sidottu toimeentulotuen käsittelyyn ja
39717: 50 000 peruskoululaista joka viikko. Lasten mie-   lähipoliisitoiminta ei voi toimia liian pienten re-
39718: lenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet lama-       surssien vuoksi.
39719: vuosien mukana aiheuttaen joootusta psykiatri-
39720: siin sairaaloihin.                                               Mitä Hallitus aikoo tehdä, että nuor-
39721:     Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan mu-                  ten pahoinvoinoin ehkäisyyn olisi myös
39722: kaan ongelman ratkaisuna olisi koko hyvinvoin-              käytännön tasolla resursseja käytettävis-
39723:                                                              .. ?
39724: tijärjestelmän toimiminen rikosten torjumiseksi             sa.
39725: 
39726:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
39727: 
39728:          Päivi Räsänen /skl            Reino Laine /vas                Matti Vanhanen /kesk
39729:          Toimi Kankaanniemi /skl       Satu Hassi /vihr                Pirjo-Riitta Antvuori /kok
39730:                                        Ulla Anttila /vihr
39731: 
39732: 
39733: 
39734: Ei vastausta, rauennut
39735: 36                                        KVN 34/1998 vp
39736: 
39737: Kysymys valtioneuvostolle 34
39738: 
39739: 
39740: 
39741: 
39742:                                   Kari Uotila /vas ym.: Asuntotilanteesta ja vuokrankorotusten koh-
39743:                                       tuullistamisesta
39744: 
39745: 
39746:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39747: 
39748:     Asuntopula pahenee ja asumisoikeus- ja vuok-    huoneenvuokralain muuttamiseksi, mikäli vuok-
39749: ra-asuntojonoissa on kymmeniätuhansia opiske-       rasääntelyn purku johtaa liialliseen vuokratason
39750: lijoita ja muita asunnonhakijoi ta. Asuntopula on   nousuun ja vuokralaisten aseman heikkenemi-
39751: johtanut vuokratason rajuun nousuun ja monet        seen. Hallituksen luettelossa tänä syksynä annet-
39752: vuokranantajat ovat yksipuolisilla päätöksillään    tavista lakiehdotuksista ei ole esitystä kohtuutto-
39753: nostaneet vuokria kohtuuttomasti.                   mien vuokrankorotusten estämisestä.
39754:     Hallitus pyrki hillitsemään kohtuuttomuuksia
39755: suosituksenaan kesäkuussa. Se on purrut huo-                 Aikooko Hallitus tuoda eduskunnan
39756: nostija varsinkin yksityiset vuokranantajat teke-          käsittelyyn lakiehdotuksen kohtuutto-
39757: vät edelleen huimia vuokrankorotuksia. Hallitus            mien vuokrankorotusten estämiseksi ja
39758: on ohjelmassaan luvannut ryhtyä toimenpiteisiin            vuokralaisten aseman parantamiseksi?
39759:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
39760: 
39761:                     Kari Uotila /vas                     Erkki Partanen /sd
39762:                     Matti Huutola /vas                   Arto Bryggare /sd
39763:                                       Pekka Leppänen /vas
39764: 
39765: 
39766: 
39767: Ei vastausta, rauennut
39768:                                           KVN 35/1998 vp                                            37
39769: 
39770: Kysymys valtioneuvostolle 35
39771: 
39772: 
39773: 
39774: 
39775:                                   Outi Siimes /kok ym.: Ulkoasiainministeriön turvajärjestelyiden
39776:                                      riittävyydestä vakoilutapauksissa
39777: 
39778: 
39779:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39780: 
39781:    Viime viikolla julkisuuteen tuli tapaus, jossa   johtavan myös muihin toimenpiteisiin kuin ky-
39782: ulkoministeriön virkamiehen epäillään syyllisty-    seisen tapauksen rikostutkintaan. Hallituksen
39783: neen vakoiluun. Tapauksen vaikutus Suomen           edustajat ovat kuitenkin todenneet nykyisten
39784: maineeseen varsin tuoreena EU-maana on tuskin       turvajärjestelyjen riittävän ja ilmoittaneet, ettei
39785: ainakaan myönteinen. Myös kansalaisten luotta-      tapauksen vuoksi ole tarvetta muutoksiin minis-
39786: mus virkakuntaa kohtaan on kärsinyt kolauk-         teriössä.
39787: sen. Väistämättä tulee mieleen kyseenalaistaa ul-
39788: koasiainministeriön turvajärjestelyiden pitävyys                Onko Hallitus edelleen tätä mieltä, vai
39789: sekä virkamiesten toimintatavat ja vaikuttimet.              aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin vastaa-
39790: Vaikka kyseessä on yksittäistapaus, on asian va-             vien tapausten ehkäisemiseksi tulevai-
39791: kavuus huomioon ottaen perusteltua olettaa sen               suudessa, ja jos, niin mihin?
39792: 
39793:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
39794: 
39795:                     Outi Siimes /kok                          Jukka Tarkka /nuors
39796:                     Sirkka Lekman /kok                        Suvi Linden /kok
39797:                                          Sakari Smeds /skl
39798: 
39799: 
39800: 
39801: Ei vastausta, rauennut
39802: 38                                       KVN 36/1998 vp
39803: 
39804: Kysymys valtioneuvostolle 36
39805: 
39806: 
39807: 
39808: 
39809:                                  Pentti Tiusanen /vas ym.: Nuorison tekemistä pahoinpitely- ja huu-
39810:                                     mausainerikoksista
39811: 
39812: 
39813:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39814: 
39815:    Viime aikoina tapahtuneet lasten ja nuorten     Päihdeongelma on lisääntynyt räjähdysmäisesti
39816: suorittamat väkivallanteot kertovat karua kiel-    nuorten keskuudessa.
39817: tään lasten ja nuorten maailman vääristymisestä.
39818: Uhrit, samoin kuin väkivallan käyttäjät ovat ol-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
39819: leet pääsääntöisesti alaikäisiä.                          estääkseen lasten ja nuorten keskuudessa
39820:    Murhenäytelmät ovat oire yhteiskunnan tilas-           jatkuvasti lisääntyvän päihteiden ja huu-
39821: ta. Väkivaltaisten ja ihmisarvosta piittaamatto-          meiden käytön, ja
39822: mien käyttäytymismallien tarjoamisesta lapsille              katsooko Hallitus nyt esillä olleiden
39823: ja nuorille on keskusteltu paljon, kuten myös             traagisten tapahtumien takana olevan
39824: perheiden jaksamisesta.                                   yhteiskunnan henkisten ja aineellisten ra-
39825:    Huumeiden ja päihteiden käyttö johtaa käyt-            kenteiden järkkyminen?
39826: täytymiseen, jonka seuraukset ovat tuhoisat.
39827:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
39828: 
39829:                     Pentti Tiusanen /vas                   Eila Rimmi /vas
39830:                     Sulo Aittoniemi /kesk                  Arto Bryggare /sd
39831:                                         Pekka Saarnio /vas
39832: 
39833: 
39834: 
39835: Ei vastausta, rauennut
39836:                                            KVN 37/1998 vp                                          39
39837: 
39838: Kysymys valtioneuvostolle 37
39839: 
39840: 
39841: 
39842: 
39843:                                   Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Ylivelkaantuneiden aseman paranta-
39844:                                      misesta
39845: 
39846: 
39847:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39848: 
39849:    Maassamme on laman seurauksena kymme-             man tiukalla. Velkojat eivät koskaan saa saata-
39850: niätuhansia ihmisiä, jotka ilman omaa syytään        viaan. Velkajärjestelylainsäädännön puutteet es-
39851: ovat ajautuneet niin suuren velkataakan alle, että   tävät ongelmien inhimillisen ratkaisun. Nykytila
39852: he eivät kykene maksamaan edes kaikkia velko-        ruokkii myös harmaata taloutta ja aiheuttaa
39853: jensa korkoja. Heidän taakkansa kasvaa joka          traagisia ihmiskohtaloita.
39854: päivä. Nämä ihmiset, joista monet ovat hyvin
39855: koulutettuja ja omaavat yrityskokemusta, eivät                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39856: voi aloittaa uutta yritystoimintaa. Heidän työpa-           ryhtyä rehellisten ylivelkaantuneitten ih-
39857: noksensa on poissa käytöstä. Veronmaksun si-                misten aseman parantamiseksi ja heidän
39858: jasta monen perhe elää sosiaaliturvan varassa.              patauttamisekseen normaaliin yhteiskun-
39859: Osa on eläkeläisiä, joiden talous on kohtuutto-             taelämään?
39860: 
39861:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
39862: 
39863:                      Toimi Kankaanniemi /skl              Tauno Pehkonen /skl
39864:                      Veijo Puhjo /va-r                     Päivi Räsänen /skl
39865:                                        Raimo Vistbacka /ps
39866: 
39867: 
39868: 
39869: Ei vastausta, rauennut
39870: 40                                        KVN 38/1998 vp
39871: 
39872: Kysymys valtioneuvostolle 38
39873: 
39874: 
39875: 
39876: 
39877:                                   Anu Vehviläinen /kesk ym.: Ammattikorkeakoulujen kehittämisestä
39878: 
39879: 
39880: 
39881:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39882: 
39883:    Viime vuosina Suomeen on luotu kattava am-         Viime päivinä opetusministeri Olli-Pekka Hei-
39884: mattikorkeakouluverkosto. Tällä hetkellä maas-      nosenjohdolla on keskusteltu siitä, pitäisikö am-
39885: samme on kolmisenkymmentä eri ylläpitoperus-        mattikorkeakouluissa harjoittaa tieteellistä tut-
39886: talta toimivaa vakinaista tai väliaikaista ammat-   kimustoimintaa vai ei.
39887: tikorkeakoulua.
39888:    Ammattikorkeakoulujen kehitystyö ja roolin                Mikä on Hallituksen linja ammatti-
39889: etsintä on edelleen kesken.                                korkeakoulujen kehittämiseen, ja
39890:    Ammattikorkeakoulujen kehittämisen ja laa-                miten Hallitus aikoo varmistaa, että
39891: dun takaamisen suurin este on riittämätön ra-              koulujen kehittämiseen taataan riittävät
39892: hoitus. Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat                voimavarat?
39893: ovat tuhansia markkoja todellisia kustannuksia
39894: alhaisemmat.
39895: 
39896:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
39897: 
39898:          Anu Vehviläinen /kesk          Mikko Kuoppa /va-r            Marja-Leena Viljamaa /sd
39899:          Aulis Ranta-Muotio /kesk       Mari Kiviniemi /kesk          Reino Laine /vas
39900:          Irja Tuloneo /kok              Matti Väistö /kesk            Juhani Alaranta /kesk
39901:          Matti Vanhanen /kesk           Jorma Huuhtanen /kesk         Mauri Pekkarinen /kesk
39902:                                         Kalevi Olin /sd
39903: 
39904: 
39905: 
39906: Ei vastausta, rauennut
39907:                                            KVN 39/1998 vp                                          41
39908: 
39909: Kysymys valtioneuvostolle 39
39910: 
39911: 
39912: 
39913: 
39914:                                  Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Nuorison tekemistä pahoin-
39915:                                      pitely- ja huumausainerikoksista
39916: 
39917: 
39918:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39919: 
39920:    Lasten ja nuorten väkivaltainen käyttäytymi-    vatuksesta, jolloin käsitys oikeasta ja väärästä,
39921: nen on muuttunut mm. poliisin mukaan aiempaa       vastuusta, välittämisestä ja lähimmäisen kun-
39922: raaemmaksi. Sen uhreiksi joutuu enenevässä         nioittamisesta on hämärtynyt.
39923: määrin sattumalta paikalle osuneita kansalaisia.
39924: Holtiton alkoholin ja huumeiden käyttö on vaa-                 Millaisia valtiovallan keinoja Hallitus
39925: rallisesti yleistymässä varhaisnuorten keskuu-              pitää mahdollisena syntyneen tilanteen
39926: dessa. Asiantuntijoiden mukaan tilanne on osa               korjaamisessa, ja
39927: lamavuosien perhevaikeuksien jälkilaskua. Tä-                  aikooko Hallitus tehostaa toimiaan
39928: män ohella pidämme merkittävänä selittäjänä                 lasten ja nuorten raaistuvan väkivalta-
39929: myös kollektiivisen arvopohjan katoamista kas-              käyttäytymisen vähentämiseksi?
39930: 
39931:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
39932: 
39933:            Tuija Maaret Pykäläinen /vihr    Ulla Anttila /vihr         Kari Uotila /vas
39934:            Olavi Ala-Nissilä /kesk          Arto Lapiolahti /sd        Matti Saarinen /sd
39935: 
39936: 
39937: 
39938: Vastattu 1.10.1998
39939: 
39940: 
39941: 
39942: 
39943: 6 290133
39944: 42                                          KVN 40/1998 vp
39945: 
39946: Kysymys valtioneuvostolle 40
39947: 
39948: 
39949: 
39950: 
39951:                                     Jorma Huuhtanen /kesk ym.: Maksukattojärjestelmän ottamisesta
39952:                                        käyttöön terveydenhuollossa
39953: 
39954: 
39955:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39956: 
39957:    Terveyspolitiikan tavoitteena on väestön pa-           Sairastuessaan vakavasti tämä väestönosa
39958: ras mahdollinen terveydentila ja sen tasainen ja-      joutuu maksamaan erittäin suuren osan tulois-
39959: kautuminen yhteiskunnassa. Tähän on pyritty            taan terveydenhuollon maksuina, koska meillä ei
39960: luomalla pääosin verovaroin rahoitettu kaikkien        ole käytössä terveydenhuollon maksukattojär-
39961: kansalaisten saatavilla oleva terveydenhoitojär-       jestelmää. Runsaan sairastumisen vuoksi maksut
39962: jestelmä. Suomalainen korkeatasoinen tervey-           saattavat jopa estää palvelun käytön. Näinhän ei
39963: denhuoltojärjestelmä on pystynyt toteuttamaan          saa olla.
39964: tämän tavoitteen kohtuullisen hyvin.                      Ministeri Huttu-Juntunen on joissakin yh-
39965:    Tilastot kuitenkin osoittavat, että eri sosiaali-   teyksissä antanut toiveita maksukattojärjestel-
39966: ryhmien välillä on suuria terveydellisiä eroja. Pie-   män luomisesta, mutta mitään ei ole tapahtunut.
39967: nituloisimmat ihmiset sairastavat useammin ja
39968: pidempään. Suomalaisessa yhteiskunnassa on                       Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
39969: tapahtunut 1990-luvulla raju sosiaalinen kahtia-              menpiteisiin maksukaton toteuttamiseksi
39970: jako. Väestöstä yksi kolmasosa on selvästi muita              terveydenhuollon maksuille, millä tur-
39971: huonommassa asemassa mm. tulojen, asumisen                    vattaisiin perusoikeuksien mukaiset ter-
39972: ja terveyden suhteen.                                         veyspalvelut koko väestölle?
39973: 
39974:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
39975: 
39976:           Jorma Huuhtanen /kesk           Hannes Manninen /kesk          Marja-Leena Viljamaa /sd
39977:           Eero Lämsä /kesk                Liisa Hyssälä /kesk            Paula Kokkonen /kok
39978:           Kari Kantalainen /kok           Kalevi Olin /sd                Reijo Kallio /sd
39979:           Mauri Pekkarinen /kesk          Anu Vehviläinen /kesk          Vuokko Rehn /kesk
39980:                                           Matti Väistö /kesk
39981: 
39982: 
39983: 
39984: Ei vastausta, rauennut
39985:                                              SSR 41/1998 rd                                         43
39986: 
39987: Spörsmål tili statsrådet 41
39988: 
39989: 
39990: 
39991: 
39992:                                     Håkan Malm /sv m.fl.: Om genomförande av naturskyddsprogram
39993: 
39994: 
39995: 
39996:                                         Tili Riksdagens Talman
39997: 
39998:    1 naturvårdslagen stadgas att det vid natur-      tili de ovannämnda behoven för Natura 2000
39999: skyddsplanering, dvs. uppgörande av natur-           -områdenas del medan det i naturvårdslagen inte
40000: skyddsprogram, och landskapsvård skall beak-         finns något stadgande som uttryckligen kräver
40001: tas ekonomiska, sociala och kulturella synpunk-      att detta görs i genomförandeskedet. Dessutom
40002: ter samt regionala och lokala särdrag. Detta gäl-    saknas närmare bestämmelser om hur dessa syn-
40003: ler Finlands förslag tili Natura 2000 -områden. 1    punkter skall beaktas.
40004: habitatdirektivet sägs att "åtgärder som vidtas i
40005: enlighet med detta direktiv skall ta hänsyn tili                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
40006: ekonomiska, sociala och kulturella behov och tili             ta för att ekonomiska, sociala och kultu-
40007: regionala och lokala särdrag". När natur-                     rella synpunkter skall beaktas vid genom-
40008: skyddsprogrammen skall genomföras uppstår si-                 förandet av naturskyddsprogrammen?
40009: tuationen att direktivet kräver att det tas hänsyn
40010:      Helsingforsden 29 september 1998
40011: 
40012:                         Håkan Malm /sv                         Pehr Löv /sv
40013:                         Gunnar Jansson /sv                     Klaus Bremer /sv
40014: 
40015: 
40016: 
40017: lnget svar, förfallit
40018: 44                                           KVN 41/1998 vp
40019: 
40020: Kysymys valtioneuvostolle 41                                                                  Suomennos
40021: 
40022: 
40023: 
40024: 
40025:                                     Håkan Malm /r ym.: Luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisesta
40026: 
40027: 
40028: 
40029:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40030: 
40031:     Luonnonsuojelulaissa säädetään, että luon-          nittujen tarpeiden huomioon ottamista Natura
40032: nonsuojelusuunnittelussa, siis luonnonsuojelu-          2000 -alueiden osalta, kun taas luonnonsuojelu-
40033: ohjelmien laatimisessa, ja maiseman suojelussa          laissa ei ole säännöstä,joka nimenomaan edellyt-
40034: on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja      täisi tämän tekemistä toteuttamisvaiheessa. Li-
40035: sivistykselliset näkökohdat sekä alueelliset ja pai-    säksi puuttuvat tarkemmat säännökset siitä, mi-
40036: kalliset erityispiirteet. Tämä koskee Suomen eh-        ten nämä näkökohdat tulisi ottaa huomioon.
40037: dotusta Natura 2000 -alueiksi. Luontodirektii-
40038: vissä todetaan, että "tämän direktiivin mukaises-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40039: ti toteutetuilla toimenpiteillä otetaan huomioon               ryhtyä, jotta taloudelliset, sosiaaliset ja
40040: taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaati-          sivistykselliset näkökohdat otettaisiin
40041: mukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiir-            huomioon luonnonsuojeluohjelmien to-
40042: teet". Luonnonsuojeluohjelmia toteutettaessa                   teuttamisessa?
40043: syntyy tilanne, jossa direktiivi vaatii edellä mai-
40044: 
40045:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
40046: 
40047:                       Håkan Malm /r                             Pehr Löv /r
40048:                       Gunnar Jansson /r                         Klaus Bremer /r
40049: 
40050: 
40051: 
40052: Ei vastausta, rauennut
40053:                                            KVN 42/1998 vp                                            45
40054: 
40055: Kysymys valtioneuvostolle 42
40056: 
40057: 
40058: 
40059: 
40060:                                   Iivo Polvi /vas ym.: Mahdollisuudesta käyttää luotollista pankkitiliä
40061:                                        tulojen salaamiseen velkojilta
40062: 
40063: 
40064:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40065: 
40066:    Erään julkisuudessakin olleen velkomista-                  Aikooko Hallitus pikaisesti esittää lain
40067: pauksen yhteydessä on valtakunnansyyttäjä kat-              muutosta, jotta Iuotoilisen pankkitilin
40068: sonut, ettei miinuksella pidetty Iuotoilinen pank-          edellä mainittu käyttö ei enää olisi mah-
40069: kitili, jonne kuitenkin on ohjautunut tuntuvia              dollista ja liittää siihen asianmukaisen ri-
40070: summia rahaa, ole ollut laiton keino välttää vel-           kosoikeudellisen seuraamuksen?
40071: vollisuuksista suoriutumista.
40072: 
40073:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
40074: 
40075:                     Iivo Polvi /vas                      Eila Rimmi /vas
40076:                     Timo Laaksonen /vas                  Matti HuutoJa /vas
40077:                                     Mauri Pekkarinen /kesk
40078: 
40079: 
40080: 
40081: Ei vastausta, rauennut
40082: 46                                         KVN 43/1998 vp
40083: 
40084: Kysymys valtioneuvostolle 43
40085: 
40086: 
40087: 
40088: 
40089:                                   Kimmo Sasi /kok ym.: InkeriJäisten maahanmuuttoedellytyksistä
40090: 
40091: 
40092: 
40093:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40094: 
40095:    Alun perin inkeriläisten maahanmuuton salli-        On todettava, että inkeriläiset eivät ole turva-
40096: minen oli oikein ottaen huomioon inkeriläisten       paikkaa tarvitsevia pakolaisia vaan maahan-
40097: kokemat historialliset vääryydet.                    muuttajia.
40098:     Kuitenkin tänä päivänä Suomeen tulevista in-       Nykyinen tilanne ei ole tarkoituksenmukai-
40099: keriläisistä paluumuuttajista vain noin viidesosa    nen suomalaisten eikä myöskään inkeriläisten
40100: osaasuomenkieltä ja monen yhteys Suomeen on          kannalta.
40101: tosiasiallisesti hyvin vähäinen. Heidän mahdolli-
40102: suutensa saada Suomessa työtä ovat muutoinkin                  Mihin toimenpiteisiin ja milloin Halli-
40103: hyvin heikot. Tämä tilanne on johtamassa siihen,            tus aikoo ryhtyä joko tiukentamalla inke-
40104: että Suomeen uhkaa syntyä työtön ja kielitaido-             riläisten Suomeen muuton ehtoja tai
40105: t on venäläinen vähemmistö, jota uhkaa syvä yh-             muin toimin, jotta tänne saapuvilla pa-
40106: teiskunnallinen syrjäytyminen. Inkeriläisnuor-              luumuuttajilla olisi nykyistä paremmat
40107: ten huumekierteestä ja siihen liittyvästä rikolli-          edellytykset selviytyä suomalaisessa yh-
40108: suudesta on jo olemassa hälyttävää tietoa.                  teiskunnassa?
40109: 
40110:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
40111: 
40112:                     Kimmo Sasi /kok                           Ben Zyskowicz /kok
40113:                     Ilkka Kanerva /kok                        Suvi Linden /kok
40114: 
40115: 
40116: 
40117: Ei vastausta, rauennut
40118:                                           KVN 44/1998 vp                                         47
40119: 
40120: Kysymys valtioneuvostolle 44
40121: 
40122: 
40123: 
40124: 
40125:                                   Jaakko Laakso /vas ym.: Suomen aseviennistä Turkkiin
40126: 
40127: 
40128: 
40129:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40130: 
40131:    Valtioneuvosto on antanut luvan viedä Turk-         Ruotsi on toistaiseksi pidättäytynyt asevien-
40132: kiin 6 000 kappaletta ilmatorjuntatykin valojuo-    nistä Turkkiin.
40133: vallisia harjoitusammuksia ja 6 000 kappaletta
40134: ilmatorjuntatykin sirpaleammuksia.                            Miksi Hallitus on päättänyt myöntää
40135:    Ammukset toimittaa suomalainen Vammas                   vientiluvan mm. sirpaleammuksille Turk-
40136: Defencetec ja ostajana on Turkin puolustusmi-              kiin, vaikka maan hallitus loukkaa kan-
40137: nisteriö.                                                  salaistensa ihmisoikeuksia, miehittää
40138:    Kansainvälinen yhteisö on jatkuvasti arvos-             Kyproksen pohjoisosaa ja käy sotaa
40139: tellut Turkin hallituksen ihmisoikeuspolitiikkaa,          maan kurdialueilla?
40140: sodankäyntiä maan kurdialueella, Kyproksen
40141: pohjoisosan miehitystä ja hyökkäyksiä Pohjois-
40142: Irakiin.
40143: 
40144:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
40145: 
40146:                     Jaakko Laakso /vas                         Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
40147:                     Reino Laine /vas                           Tarja Filatov /sd
40148:                                          Janne Viitamies /sd
40149: 
40150: 
40151: 
40152: Ei vastausta, rauenut
40153: 48                                       KVN 45/1998 vp
40154: 
40155: Kysymys valtioneuvostolle 45
40156: 
40157: 
40158: 
40159: 
40160:                                  Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Opiskeluoikeuden rajaamisesta tiet-
40161:                                     tyyn määräaikaan
40162: 
40163: 
40164:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
40165: 
40166:    Opintojen etenemistä selvittänyt työryhmä                  Kuinka ehdotus sopii yhteen elinikäi-
40167: luovutti muistionsa opetusministeri Olli-Pekka            sen oppimisen ja vaativien työmarkkinoi-
40168: Heinoselle viikko sitten. Työryhmän muistio eh-           den tarpeisiin, joiden mukaan oppimista
40169: dottaa opiskeluoikeuksia koskevia säädöksiä               ja uudistumista pitäisi tapahtuajatkuvas-
40170: uudistettavan niin, että opiskeluoikeus valitun           ti työn ohessa ja opiskeluajan työelämä-
40171: alan tutkintoon on oikeutettua vain määritellys-          kontaktien pitäisi alentaa työelämäkyn-
40172: sä ajassa. Tiedekunta voisi muistion mukaan so-           nystä, ja
40173: pia menettelyistä, joilla määräajan ylittänyt ja              kuinka muistion esitys toteutuessaan
40174: opiskeluoikeutensa menettänyt voisi saada eri-            takaa kaikkien opiskelijoiden yhdenver-
40175: tyisistä syistä opiskeluoikeuden uudelleen käyt-          taiset oikeudet ja estää mieli vallan?
40176: töönsä.
40177: 
40178:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
40179: 
40180:                     Anneli Jäätteenmäki /kesk              Jukka Mikkola /sd
40181:                     Valto Koski /sd                        Osmo Kurola /kok
40182: 
40183: 
40184: 
40185: Ei vastausta, rauennut
40186:                                             KVN 46/1998 vp                                             49
40187: 
40188: Kysymys valtioneuvostolle 46
40189: 
40190: 
40191: 
40192: 
40193:                                     Satu Hassi /vihr ym.: Tasa-arvon toteutumisesta professuurien kut-
40194:                                         sumenettelyssä
40195: 
40196: 
40197:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40198: 
40199:    Yliopistoissa ja korkeakouluissa on muuta-          telyn yleistymiseen huomiota yliopistolakia käsi-
40200: man vuoden ajan täytetty professuureja normaa-         teltäessä. Tohtoriksi väitelleistä tutkijoista oli
40201: lin hakuprosessin lisäksi niin sanotulla kutsumis-     viime vuonna 41 % naisia.
40202: menettelyllä. Se on tarkoitettu poikkeustapauk-
40203: sissa käytettäväksi, mutta tosiasiassa peräti puo-               Mitä toimia Hallitus on suunnitellut,
40204: let professuureista täytetään sillä. Kutsumenet-              jotta professorien valinta kutsumenette-
40205: telyllä valituista professoreista on miehiä suu-              lyllä ei vakiintuisi uudeksi naisia yliopis-
40206: rempi osa kuin normaalimenettelyllä valituista.               tomaailmassa syrjiväksi rakenteeksi, kos-
40207: Esimerkiksi viime vuonna normaalin haun kaut-                 ka onhan suomalaisen yhteiskunnan etu,
40208: ta valituista professoreista oli naisia 27 %, kutsu-          että myös naisten lahjakkuus niin tietees-
40209: tuista vain 17 %. Ongelma on ollut tiedossa vuo-              sä kuin muillakin aloilla pääsee esiin ja
40210: sia, myös eduskunta on kiinnittänyt kutsumenet-               käyttöön?
40211: 
40212:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
40213: 
40214:            Satu Hassi /vihr              Pirjo-Riitta Antvuori /kok   Aino Suhola /kesk
40215:            Ulla Anttila /vihr            Päivi Räsänen /skl           Tarja Filatov /sd
40216:                      Janne Viitamies /sd                     Liisa Hyssälä /kesk
40217: 
40218: 
40219: 
40220: Ei vastausta, rauennut
40221: 
40222: 
40223: 
40224: 
40225: 7 290133
40226: 50                                         KVN 47/1998 vp
40227: 
40228: Kysymys valtioneuvostolle 47
40229: 
40230: 
40231: 
40232: 
40233:                                   Antero Kekkonen /sd ym.: Rahoitusmarkkinoiden seurannasta
40234: 
40235: 
40236: 
40237:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40238: 
40239:    Kuluneen vuoden aikana kansainväliset ta-         nyt rauhallisena mm. EMU -jäsenyyden ja harjoi-
40240: lous- ja rahoitusmarkkinat ovat olleet voimak-       tetun talouspolitiikan seurauksena. Tästä huoli-
40241: kaiden paineiden alla. Aasiassa ja Etelä-Ameri-      matta rahoitusmarkkinatilanteen edelleen heik-
40242: kassa yksittäiset maat ovat joutuneet devalvoi-      keneminen voi heijastua myös Eurooppaan ja
40243: maan valuuttansa. Spekulaatioiden seurauksena        Suomeen ulkoisten tekijöiden seurauksena.
40244: kansalliset korot ovat nousseet huomattavasti ja
40245: osakekurssit laskeneet. Epävarmuuden lisäänty-                 Millaisena Hallitus näkee tilanteen, ja
40246: minen on heikentänyt rahoitusmarkkinoilla toi-              mihin toimiin on jatkossa ryhdyttävä
40247: mivien yritysten toimintaedellytyksiä ja ajanut             sekä kansallisella että kansainvälisellä ta-
40248: suuria rahastoja konkurssiin Yhdysvalloissa ja              solla tilanteen normalisoimiseksi rahoi-
40249: Japanissa. Suomessa tilanne on toistaiseksi säily-          tussektorilla?
40250: 
40251:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
40252: 
40253:          Antero Kekkonen /sd             Raimo Mähönen /sd             Erkki Partanen /sd
40254:          Reijo Kallio /sd                Matti Ryhänen /kesk           Risto Penttilä /nuors
40255:          Tuija Nurmi /kok                Matti Huutola /vas            Kalevi Lamminen /kok
40256: 
40257: 
40258: 
40259: Ei vastausta, rauennut
40260:                                            KVN 48/1998 vp                                          51
40261: 
40262: Kysymys valtioneuvostolle 48
40263: 
40264: 
40265: 
40266: 
40267:                                   Matti Väistö /kesk ym.: Suomen maatalouden erityisongelmien
40268:                                      ratkaisemisstrategiasta Euroopan unionissa
40269: 
40270: 
40271:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40272: 
40273:    Ratkaisu Suomen maatalouden erityisongel-         useimmat Suomen ehdottamat toimet, mm. yli-
40274: mista Euroopan unionissa on viipynyt huolimat-       määräisen kuivatustuen ja hehtaarituen.
40275: ta siitä, että hallitus lupasi ratkaisun komission
40276: kanssa jo viime pääsiäiseksi. Julkisuudessa ollei-             Kysymme, pitääkö Hallitus kiinni täy-
40277: den tietojen mukaan EU:n komissio on nyt saa-               simääräisestä kompensaatiosta ja sisäl-
40278: nut valmiiksi pitkään lupaamansa selvityksen                tääkö komission malli tämän mukaisen
40279: Suomen erityisongelmista.                                   tuen, ja
40280:    Tarkempaa tietoa komission mallin sisällöstä                millä keinoin täysimääräinen kompen-
40281: ei ole annettu, tiedot perustuvat komissaari                saatio saavutetaan, ja
40282: Franz Fischlerin ja maatalousministeri Kalevi                  miten Suomi aikoo huolehtia siitä, että
40283: Hemilän kahdenkeskisiin keskusteluihin. Tie-                Suomen ongelmat saadaan ratkaistua
40284: dossa on vain, että komissiossa myönnetään                  mahdollisimman nopeasti, viimeistään
40285: Suomella olevan erityisongelmia maan pohjoisen              tämän vaalikauden aikana niin, että asiat
40286: sijainnin ja lyhyen kasvukauden vuoksi. Komis-              eivät jää Suomen omalle puheenjohtaja-
40287: sio voi tietojen mukaan periaatteessa hyväksyä              kaudelle?
40288: 
40289:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
40290: 
40291:          Matti Väistö /kesk             Janne Viitamies /sd           Aino Suhola /kesk
40292:          Liisa Hyssälä /kesk            Seppo Kääriäinen /kesk        Kyösti Karjula /kesk
40293: 
40294: 
40295: 
40296: Vastattu 1.10.1998
40297: 52                                         SSR 49/1998 rd
40298: 
40299: Spörsmål tili statsrådet 49
40300: 
40301: 
40302: 
40303: 
40304:                                   Eva Biaudet /sv m.fl.: Om behovet av och beredskapen att ge huma-
40305:                                       nitärt bistånd tili Ryssland
40306: 
40307: 
40308:                                        Ti/1 Riksdagens Talman
40309: 
40310:    Den ryska kommunistledaren Gennadij Zju-          gett en klar bild av hur allvarligt regeringen ser på
40311: ganov beskrev i en intervju förra veckan situatio-   problematiken och vilka åtgärder man är beredd
40312: nen i Ryssland genom att tilispetsa de alternativ    tili.
40313: Finland och övriga Västeuropeiska Iänder står
40314: inför; livsmedels- och övrig humanitär hjälp eller              Viiken är Regeringens uppfattningjust
40315: flyktingström. Uttalandet innehåller naturligtvis            nu om Rysslands behov av humanitär
40316: en stor portion demagogi och har också en inri-              hjälp och hurudana beslut är Regeringen
40317: kespolitisk adress, men kan ändå inte tigas ihjäl.           beredd att fatta?
40318: Den diskussion som förts här hemma har inte
40319: 
40320:      Helsingfors den 29 september 1998
40321: 
40322:                      Eva Biaudet /sv                          Pehr Löv /sv
40323:                      Gunnar Jansson /sv                       Håkan Malm /sv
40324: 
40325: 
40326: 
40327: Svar 1.10.1998
40328:                                             KVN 49/1998 vp                                             53
40329: 
40330: Kysymys valtioneuvostolle 49                                                                  Suomennos
40331: 
40332: 
40333: 
40334: 
40335:                                     Eva Biaudet /r ym.: Humanitäärisen avun tarpeesta Venäjällä
40336: 
40337: 
40338: 
40339:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40340: 
40341:    Venäjän kommunistijohtaja Gennadi Zjuga-            telu ei ole antanut selvää kuvaa siitä, miten vaka-
40342: nov kuvasi eräässä haastattelussa viime viikolla       vasti hallitus suhtautuu ongelmaan ja mihin toi-
40343: Venäjän tilannetta kärjistämällä, että on kaksi        menpiteisiin sillä on valmius.
40344: Suomella ja muilla Länsi-Euroopan mailla
40345: vaihtoehtoa: elintarvike- ja muu humanitäärinen                  Mikä on Hallituksen käsitys juuri tällä
40346: apu tai pakolaisvirta. Lausuma sisältää tietysti              hetkellä Venäjän humanitäärisen avun
40347: aimo annoksen demagogiaa, ja se onkin tarkoi-                 tarpeesta ja millaisia päätöksiä Hallitus
40348: tettu sisäpoliittiseen käyttöön. Sitä ei voi kuiten-          on valmis tekemään?
40349: kaan kuitata hiljaisuudella. Meillä käyty keskus-
40350: 
40351:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
40352:                      Eva Biaudet /r                             Pehr Löv /r
40353:                      Gunnar Jansson lr                          Håkan Malm /r
40354: 
40355: 
40356: 
40357: Vastattu 1.10.1998
40358: 54                                          KVN 50/1998 vp
40359: 
40360: Kysymys valtioneuvostolle 50
40361: 
40362: 
40363: 
40364: 
40365:                                    Mauri Pekkarinen /kesk ym.: Verorikkomuksiin ja harmaaseen
40366:                                      talouteen puuttumisesta
40367: 
40368: 
40369:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40370: 
40371:    Verohallituksen tilastotietojen mukaan viime       saat 16 miljardia markkaa, vuonna 1994 runsaat
40372: vuoden lopussa valtiolla oli erääntyneitä vero-       20 miljardia markkaa.
40373: saatavia yhteensä 25 860 miljoonaa markkaa.               Merkittävässä osassa erääntyneistä maksa-
40374: Verrattuna esimerkiksi todettuihin sosiaalitur-       mattomista veroista kysymys on ilmeisesti tahal-
40375: van väärinkäytöksiin verovelvollisuuden laimin-       lisista laiminlyönneistä, veroviipistä tai suora-
40376: lyönnissä tai veroväärinkäytöksissä on kyse huo-      naisesta verotukseen liittyvästä rikollisuudesta.
40377: mattavasti suuremmasta asiasta.                           Verorikollisuuden ja vilpin lisäksi maassa re-
40378:    Osalle näistä miljardeista markoista löytyy        hottaa myös niin ikään yli kahdenkymmenen
40379: varmasti selitys. Syvän laman olosuhteissa moni       miljardin markan suuruinen harmaa talous.
40380: verovelvollinenjoutui syyttään taloudellisiin vai-
40381: keuksiin ja maksukyvyttömäksi.                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40382:    Sanotut tilastot osoittavat kuitenkin, että val-          ryhtyä valtion mittavien verosaatavien
40383: tion verosaatavien määrä on lisääntynyt, vaikka              perinnän parantamiseksi, asiaan liittyvän
40384: maan talous on kasvanut jo kuuden vuoden ajan.               rikollisuuden vähentämiseksi ja harmaan
40385: Verosaatavien määrä oli vielä vuonna 1992 run-               talouden pienentämiseksi radikaalisti?
40386: 
40387:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
40388: 
40389:          Mauri Pekkarinen /kesk          Jorma Huuhtanen /kesk          Kalevi Olin /sd
40390:          Vuokko Rehn /kesk               Iivo Polvi /vas                Olavi Ala-Nissilä /kesk
40391: 
40392: 
40393: 
40394: Ei vastausta, rauennut
40395:                                               KA 1/1998 vp
40396: 
40397: Keskustelualoite 1
40398: 
40399: 
40400:                                     Jukka Tarkka /nuors ym.: Pienyritysten toimintaedellytysten pa-
40401:                                         rantamisesta
40402: 
40403: 
40404:                                               Eduskunnalle
40405: 
40406:     Suomi elää suurta sekä ulkoista että sisäistä          Valtiontalouden vakava alijäämäisyys ja suo-
40407: murrosta. Lainsäädäntö on jäänyt pahasti sen           malaisten henkinen ahdistus johtuvat työttö-
40408: jalkoihin. Säännöksiä tarkistetaan joko pätkit-        myydestä. Ennätyksellinen nousukausi ei ole
40409: täin ja paloittain paikka paikan päälle -periaat-      korjannut tätä vinosuuntausta, kuten historialli-
40410: teella tai sitten korkealla ylätasolla liikkuvia       sen kokemuksen mukaan on oletettu ja toivottu.
40411: EU:n direktiivejä mekaanisesti kopioiden. Si-          Tuotannon ennennäkemätön kasvu ei nykyisin
40412: nänsä oikea pyrkimys reagoida ulkoisen ympä-           enää lisää työpaikkoja. Työllistämisen poten-
40413: ristön ja sisäisen toiminnan muutoksiin johtaa         tiaalia on vain uuden yrittämisen ja pienyritysten
40414: kiireen ja näköalattomuuden takia siihen, että         elvyttämisen suunnalla. Yrittäjyyden kannusta-
40415: monet käytännön elämän osoittamat suuret on-           minenja turhan byrokratian purkaminen on saa-
40416: gelmat jäävät huomioimatta. Kun muutoksen              tu vasta alkuun, ja tämän tien ensimmäiset aske-
40417: vauhti kasvaa, vanhalle kannalle jähmettyneet          leet ovat olleet kovin hitaita ja vaivalloisia.
40418: toimintakapeikot ahdistavat elämää entistä pa-             Elinkeinopolitiikan suunnan muutokseen tar-
40419: hemmin. Hallinnollinen vauhtisokeus estää ter-         vittava uusi lainsäädäntö ei vaatisi erioikeuksia
40420:  veen talonpoikaisjärjen käytön, ja päähuomio          eikä tukiaisia uusille tai jo toimiville pien yrityk-
40421:  rajautuu kapea-alaiseen byrokraattiseen puh-          sille. Niille asetettavat velvoitteet on mitoitettava
40422:  daslinjaisuuteen.                                     todellisen tarpeen mukaan ja niille on luotava
40423:     Yrittäjyyttä kannustavanilmapiirin luominen        normaalin yrittämisen edellytykset. Ei tarvita
40424: ja pienyritysten toimintaedellytysten parantami-       erioikeuksia. Oikeudet riittävät. Se riittää, että
40425:  nen on viime aikoina saanut toinen toistaan in-       yrittäjä pystyy keskittymään siihen, minkä hän
40426:  nostuneempia kannatuspuheenvuoroja hallituk-          osaaja minkä takia hän on yrittäjä. Pienyrittäjän
40427:  sen ohjelmassa, ministeriöiden linjaoksissa ja        itsensä ja viranomaisten tarvitsema informaatio
40428:  poliittisessa julistuksessa. Käytännössä ei ole ta-   yrityksen tilasta ja ominaisuuksista on tuotetta-
40429:  pahtunut muuta kuin säännösten monimutkais-           vissa nykyistä paljon yksinkertaisemmin mene-
40430:  tumista ja byrokratian puuroutumista. Pienyri-        telmin lisäämättä sen enempää yrittäjän kuinjul-
40431:  tykset joutuvat ponnistelemaan yhä epätoivoi-         kisen vallan kustannuksia tai tinkimättä min-
40432:  semmin täyttääkseen niiden toiminnan ja viran-        kään oleellisen tiedon saatavuudesta. Tämän
40433:  omaisten tiedonsaannin kannalta tarpeettomia          suunnanmuutoksen pikainen toteutus olisi no-
40434:  muotomääräyksiä, jotka ovat syntyneet mitta-          peasti vaikuttava työllistämisen muoto ja käytet-
40435:  suhteiltaan ja luonteeltaan kokonaan muunlai-         tävissä olevista työttömyyden torjuntakeinoista
40436:  sen yritystoiminnan tarpeista. Pienyritykset jou-     kaikkein tehokkain.
40437:  tuvat käyttämään yhä suuremman osan energias-             Edellä esitetyn perusteella esitämme,
40438:  taan voittaakseen ulkopuolelta asetetuista vaati-
40439:  muksista aiheutuvan organisaation sisäisen kit-                  että eduskunta kävisi ajankohtaiskes-
40440:  kan ja kestääkseen siitä aiheutuvat ylimääräiset              kustelun yrittäjyyden kannustamisesta ja
40441:  kulut.                                                        pienyritysten toimintaolosuhteiden hel-
40442:                                                                pottamisesta.
40443: 
40444:       Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
40445: 
40446:           Jukka Tarkka /nuors             Risto Penttilä /nuors           Risto Kuisma /nuors
40447:           Kyösti Karjula /kesk            Riitta Korhonen lkok            Vuokko Rehn /kesk
40448:           Kari Kantalainen /kok           Sakari Smeds /skl               Klaus Bremer /r
40449: 
40450: 
40451: Ajankohtaiskeskustelu 28.5.1998
40452: 281107
40453: 2                                            KA 2/1998vp
40454: 
40455: Keskustelualoite 2
40456: 
40457: 
40458: 
40459: 
40460:                                    Anu Vehviläinen /kesk ym.: Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumi-
40461:                                       sesta
40462: 
40463: 
40464:                                               Eduskunnalle
40465: 
40466:    Koulutuksen tasa-arvo on ollutjulkisessa kes-      hin kouluihin. Kriitikoiden mukaan uusi raami-
40467: kustelussa paljon viime aikoina. Osittain siksi,      lainsäädäntö tuo markkinatalouden ja uuslibera-
40468: että valtionosuusleikkaukset ovat aiheuttaneet        lismin suomalaiseen peruskouluun.
40469: kunnissa ennennäkemättömiä säästötoimia,                 Koululakipaketti annettiin eduskunnalle vii-
40470: mm. kymmenet kunnat ovat Iomauttaneet henki-          me vuoden kesäkuussa. Valiokunta aloitti asian-
40471: löstöään, myös opettajia. Vanhempien huoli pe-        tuntijoiden kuulemisen viime syyskuussa. Aivan
40472: ruskoulua tai lukiota käyvien lastensa oikeudes-      viime aikoina koulutuspolitiikan linjasta on ryh-
40473: ta saada asianmukaista opetusta on noussut ai-        dytty käymään keskustelua sekä valtakunnalli-
40474: heellisesti esille. Kysymys on siitä, saavatko lap-   sella että paikallisella tasolla. Valtakunnallinen
40475: set ja nuoret asuinpaikastaan ja kotitaustastaan      keskustelu on painottunut erityisesti koululakien
40476: riippumatta riittävää ja tasokasta opetusta. Kou-     ja koulutuksellisen tasa-arvon kysymyksiin. Pai-
40477: lutuksen tasa-arvon perusteet kärsivät olennai-       kallisella tasolla puolestaan keskustellaan konk-
40478: sesti siitä, että lomautettavissa kunnissa lapset     retiasta: miten lomautukset vaikuttavat lasten
40479: jäävät ilman ohjattua opetusta.                       saamaan opetukseen ja turvallisuudentunteeseen
40480:    Myös opettajien työssä jaksaminen on lomau-        sekä hyvinvointiin. Tässä vaiheessa olisi hyvä
40481: tusten, materiaalisupistusten, ryhmäkokojen           kartoittaa myös eduskunnan näkemyksiä kansa-
40482: suurentamisen ym. säästötoimien vuoksi tullut         laisia kiinnostavaan ajankohtaiseen asiaan. Eri-
40483: ajankohtaiseksi.                                      tyisen tärkeää tämä on koululakipaketin jatko-
40484:    Koulutuksen tasa-arvon on epäilty vaarantu-        käsittelyn kannalta.
40485: van myös uusien koululakien myötä. Muun                  Edellä olevan perusteella esitämme,
40486: muassa valinnaisuuden lisääntyminen, vanhem-
40487: pien mahdollisuuden valita lapselleen koulupaik-               että puhemiesneuvosto hyväksyisi
40488: ka yhä vapaammin ja luokattomuuden on epäilty                koulutuksen tasa-arvon ajankohtaiskes-
40489: vaarantavan lasten ja nuorten koulutuksellista               kustelun aiheeksi ja etsisi debatille sopi-
40490: tasa-arvoa. Kritiikin mukaan vaarana on, että                van ajankohdan mahdollisimman pian.
40491: syntyy yhä enemmän jakoa ns. hyviin ja huonoi-
40492: 
40493:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
40494: 
40495:     Anu Vehviläinen /kesk             Aino Suhola /kesk       Hannes Manninen /kesk
40496:     Erkki Pulliainen /vihr            Raimo Mähönen /sd       Pekka Leppänen /vas
40497:     Kalevi Lamminen /kok              Reijo Lindroos /sd      Kari Myllyniemi /kesk
40498:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd       Klaus Bremer /r         Mari Kiviniemi /kesk
40499:     Hanna Markkula-Kivisilta /kok Pentti Tiusanen /vas        Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk
40500:     Juhani Alaranta /kesk             Markku Markkula /kok Hannu Takkula /kesk
40501:     Sakari Smeds /skl                 Säde Tahvanainen /sd    Kalevi Olin /sd
40502:     Päivi Räsänen /skl                Ulla-Maj Wideroos /r    Liisa Hyssälä /kesk
40503:                      Matti Vanhanen /kesk                 Jorma Huuhtanen /kesk
40504: 
40505: 
40506: 
40507: Rauennut
40508:                                                DI3/1998vp                                                   3
40509: 
40510: Debattinitiativ 3
40511: 
40512: 
40513: 
40514: 
40515:                                     Eva Biaudet /sv: Beredningen av MAI-avtalet
40516: 
40517: 
40518:                                                Tili Riksdagen
40519: 
40520:     Med hänvisning till36 b § Riksdagsordningen            1 den offentliga debatten har också uppmärk-
40521: föreslås att talmanskonferensen fattar beslut om        sammats att Europaparlamentet intagit en
40522: att ordna en aktualitetsdiskussion om det sk.           mycket kritisk hållning tili avtalet. Finlands för-
40523: MAI-avtalet (Multilateral Agreement on Invest-          handlare kommer att föra fram en rad reservatio-
40524: ment) om internationella investeringar, som är          ner, bl.a. i anslutning tili miljö- och arbetslivsfrå-
40525: under beredning inom OECD.                              gor, och frågan har nyligen behandlats i regering-
40526:     A vsikten med avtalet är att få tili stånd inter-   ens ekonomisk-politiska ministerutskott. Inte
40527: nationellt bindande- men för varje land frivilli-       heller utrikesutskottet förespråkade ett fin-
40528: ga - regler om skydd för investeringar och ett          ländskt undertecknande av avtalet i föreliggande
40529: effektivt system för lösande av tvister i anslutning    form.
40530: tili dem.                                                  Debatten har också innehållit krav på att av-
40531:     Ärendet har behandlats i vissa av riksdagens        talsutkastet borde vara offentligt och tillgängligt
40532: utskott i samband med att utrikesutskottet far-         för allmänheten på finska och svenska. 1 enlighet
40533: digställt ett utlåtande tili utrikesministeriet. Den    med normal praxis för internationella avtal un-
40534: uppmärksamhet avtalet fått i offentligheten har         der pågående förhandlingar har så inte varit fallet
40535: dock varit av den omfattningen att också en             (däremot har engelskspråkig information på In-
40536: diskussion i plenum är motiverad. Det har näm-          ternet funnits att tillgå). Efter den diskussion som
40537: ligen visat sig svårt att skingra såväl misstankar      uppstått om MAI-avtalet borde man dock fråga
40538: om hemlighetsmakeri i anslutningen tili bered-          sig, om inte en bibehållen sekretess är ett större
40539: ningen som missuppfattningar om vad avtalet             hot mot avtalet än en uppluckrad.
40540: skulle betyda för suveräniteten för de Iänder som          En riksdagsdebatt vore i vilket fall som helst
40541: väljer att ansluta sig tili det.                        ett lämpligt sätt att öka offentligheten kring pro-
40542:                                                         cessen i vårt eget land.
40543: 
40544:      Helsingforsden 29 april 1998
40545: 
40546:                                               Eva Biaudet /sv
40547: 
40548: 
40549: 
40550: 
40551: Förfallit
40552: 4                                              KA 3/1998vp
40553: 
40554: Keskustelualoite 3                                                                             Suomennos
40555: 
40556: 
40557: 
40558: 
40559:                                     Eva Biaudet /r: MAJ-sopimuksen valmistelusta
40560: 
40561: 
40562:                                                Edusku, malle
40563: 
40564:    Valtiopäiväjärjestyksen 36 b §:ään viitaten eh-      huomiota Euroopan parlamentin hyvin kriitti-
40565: dotan, että puhemiesneuvosto tekisi päätöksen           seen suhtautumiseen sopimukseen. Suomen neu-
40566: ajankohtaiskeskustelunjärjestämisestä ns. MAJ-          vottelijat tulevat esittämään joukon varaumia
40567: sopimuksesta (Multilateral Agreement on Jn-             koskien mm. ympäristöasioita ja työelämän ky-
40568: vestment), joka koskee kansainvälisiä investoin-        symyksiä,ja asiaa on äskettäin käsitelty hallituk-
40569: teja ja jota valmistellaan 0 ECD:n piirissä.            sen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
40570:    Sopimuksen tarkoituksena on saada aikaan             Myöskään ulkoasiainvaliokunta ei suositellut,
40571: kansainvälisesti sitovia -mutta kullekin maalle         että Suomi allekirjoittaisi sopimuksen esitetyssä
40572: vapaaehtoisia- säännöksiä investointien suoje-          muodossa.
40573: lusta ja tehokas järjestelmä niihin liittyvien riito-       Keskustelussa on myös esitetty vaatimuksia
40574: jen ratkaisemiseksi.                                    siitä, että sopimusluonnoksen tulisi olla julkinen
40575:    Asiaa on käsitelty eräissä eduskunnan valio-         ja kansalaisten saatavissa suomenja ruotsin kie-
40576: kunnissa ulkoasiainvaliokunnan ulkoasiainmi-            lillä. Kansainvälisiä sopimuksia koskevien neu-
40577: nisteriölle valmisteleman lausunnon yhteydessä.         vottelujen ollessa käynnissä tämä ei ole ollut nor-
40578: Sopimukseen on kuitenkin julkisuudessa kiinni-          maalin käytännön mukaista (sen sijaan englan-
40579: tetty niin laajasti huomiota, että myös eduskun-        ninkielistä informaatiota on ollut saatavana Jn-
40580: nan täysistunnossa käytävä keskustelu on perus-         ternetistä). MAJ-sopimuksesta syntyneen kes-
40581: teltu. On nimittäin osoittautunut vaikeaksi häl-        kustelun vuoksi joutuukin kysymään, onko sa-
40582: ventää niin epäilyksiä valmisteluun liittyvästä         lassapito suurempi uhka sopimukselle kuin sen
40583: salailusta kuin väärinkäsityksiäkin siitä, mitä so-     raottaminen.
40584: pimus merkitsisi siihen liittyvien maiden suveree-          Eduskunnassa käytävä keskustelu olisi joka
40585: nisuudelle.                                             tapauksessa sopiva tapa lisätä prosessiin liittyvää
40586:    Julkisessa keskustelussa on myös kiinnitetty         julkisuutta omassa maassamme.
40587: 
40588:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
40589: 
40590:                                               Eva Biaudet /r
40591: 
40592: 
40593: 
40594: 
40595: Rauennut
40596:                                             KA 4/1998 vp                                             5
40597: 
40598: Keskustelualoite 4
40599: 
40600: 
40601: 
40602: 
40603:                                   Tuija Brax /vihr ym.: Perhepolitiikan sisällöstä
40604: 
40605: 
40606:                                              Eduskunnalle
40607: 
40608:     Me allekirjoittaneet kansanedustajat esitäm-     suuren salin käymä perhepoliittinen keskustelu
40609: me kunnioittaen, että eduskunnan syyskauden          voi luontevasti ylittää hallintosektorien rajat ja
40610: alussa käytäisiin ajankohtaiskeskustelu perhepo-     siten edesauttaa kokonaisvaltaisen perhepolitii-
40611: litiikasta 2000-luvun kynnyksellä. Asia on tärkeä    kan hahmottumista.
40612: ja ajankohtainen monesta syystä, sillä lähes kaik-       2000-luvun perhepolitiikasta keskusteltaessa
40613: ki globaalisoitumisen haasteet koskettavat per-      on yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen
40614: heitä hyvin konkreettisesti ja välittömästi.         riittävyyden ja niiden jaon lisäksi kyse myös pit-
40615:     Työelämän murros sekä verotukseen ja sen         kälti suomalaisen yhteiskunnan arvoista. Hyvin
40616: myötä hyvinvointipalveluiden rahoitukseen koh-       monet naiset kokevat oikeutensa yhteensovittaa
40617: distuvat paineet ovat tuoneet perheiden arkeen jo    perhe ja työ olevan uhattuna. Sukupuolten väli-
40618: nyt hyvin arkisia ongelmia mm. epätyypillisten       sen tasa-arvon lisäksi on perhepoliittisissa kes-
40619: työsuhteiden ja lastenhoidon yhteensovittami-        kusteluissa nostanut päätään myös sukupolvien
40620: sessa. Perheiden arjen reunaehdot vaihtelevat        välinen vastakkainasettelu siten, että usein van-
40621: suuresti myös kunnittain. Perheen perustamista       husten- ja lastenhoito on asetettu toisiaan vas-
40622: lykätään yhä myöhempään ikään,ja viime vuosi-        taan. Näistä uhkakuvista ja vastakkainasette-
40623: na syntyvyys on kääntynyt laskuun, minkä arvel-      luista on puhuttava, jotta niistä päästään, sillä
40624: laan johtuvan lisääntyneestä epävarmuudesta          perhepolitiikan, ja juuri perhepolitiikan, on pe-
40625: sen suhteen, millaista tulee olemaan suomalainen     rustuttava molempien sukupuolten ja kaikkien
40626: perhepolitiikka 2000-luvulla.                        sukupolvien yhteiseen etuun ja iloon.
40627:     Perheiden arkea koskevia kysymyksiä käsitel-         Edellä olevan perusteella esitämme,
40628: lään hyvin monessa ministeriössä. Eduskunnan
40629: eri valiokunnat ovat useissa yhteyksissä kiinnit-             että eduskunta kävisi ajankohtaiskes-
40630:  täneet huomiota ministeriöiden väliseen yhteis-            kustelun perhepolitiikasta 2000-luvun
40631:  työhön. Eri tahoilla on jopa mietitty erillisen            kynnyksellä.
40632:  perheministeriön tarpeellisuutta. Eduskunnan
40633: 
40634:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
40635: 
40636:           Tuija Brax /vihr            Irina Krohn /vihr                Pirjo-Riitta Antvuori /kok
40637:           Tuula Haatainen /sd         Tarja Filatov /sd                Maria Kaisa Aula /kesk
40638:           Arto Bryggare /sd           Janina Andersson /vihr           Ulla Anttila /vihr
40639:           Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Raimo Holopainen /sd             Vuokko Rehn /kesk
40640:           Erkki Partanen /sd          Pia Viitanen /sd                 Riitta Prusti /sd
40641:           Raimo Mähönen /sd           Esa Lahtela /sd                  Janne Viitamies /sd
40642:           Kimmo Sasi /kok             Päivi Räsänen /skl               Mari Kiviniemi /kesk
40643:           Anne Huotari /vas           Ulla-Maj Wideroos /r             Heikki Rinne /sd
40644:           Anu Vehviläinen /kesk       Matti Saarinen /sd               Reijo Kallio /sd
40645:           Marja-Leena Viljamaa /sd    Arja Alho /sd                    Tarja Kautto /sd
40646:           Pentti Tiusanen /vas        Annika Lapintie /vas             Kaarina Dromberg /kok
40647:           Irja Tulonen /kok           Kalevi Olin /sd                  Kimmo Kiljunen /sd
40648:           Mikko Elo /sd               Kari Uotila /vas                 Pekka Saarnio /vas
40649:           Jorma Huuhtanen /kesk       Jouko Jääskeläinen /skl          Matti Vanhanen /kesk
40650:           Matti Väistö /kesk          Tuulikki Hämäläinen /sd          Margareta Pietikäinen /r
40651: 6                                      KA4/1998 vp
40652: 
40653:         Jari Koskinen /kok            Jaakko Laakso /vas         Valto Koski /sd
40654:         Jorma Kukkonen /sd            Anneli Jäätteenmäki /kesk  Johannes Leppänen /kesk
40655:         Marjut Kaarilahti /kok        Johannes Koskinen /sd      Paula Kokkonen /kok
40656:         Leena Luhtanen /sd            Mauri Pekkarinen /kesk     Veijo Puhjo /va-r
40657:         Jukka Gustafsson /sd          Gunnar Jansson /r          Eva Biaudet /r
40658:         Ulla Juurola /sd              Esko Helle /vas            Eila Rimmi /vas
40659:         Markku Vuorensola /kesk       Pekka Kuosmanen /kok       Sakari Smeds /skl
40660:         Maija Perho /kok              Jukka Tarkka /nuors        Hannu Takkula /kesk
40661:                   Erkki Pulliainen /vihr                 Aino Suhola /kesk
40662: 
40663: 
40664: 
40665: 
40666: Ajankohtaiskeskustelu 24.9.1998
40667:                                             KA 5/1998 vp                                            7
40668: 
40669: Keskustelualoite 5
40670: 
40671: 
40672: 
40673: 
40674:                                   Martti Tiuri /kok ym.: Kasvigeenitekniikka ravinnontuotannossa
40675: 
40676: 
40677:                                             Eduskunnalle
40678: 
40679:    Tulevaisuusvaliokunnan puolesta esitämme             2. On mahdollista, että Suomen markkinoille
40680: kunnioittaen, että eduskunnan syysistuntokau-       tulee tulevaisuudessa geenitekniikalla muunne-
40681: den aikana käytäisiin ajankohtaiskeskustelu kas-    toista organismeista (GMO) valmistettuja elin-
40682: vigeenitekniikasta.                                 tarvikkeita. Geenitekniikalla muunnettujen eli
40683:    Tulevaisuusvaliokunta antoi keväällä 1997        siirtogeenisten kasvien viljely on EU:n ulkopuo-
40684: VTT:n teknologian tutkimuksen ryhmälle tehtä-       lella nopeasti laajentumassa, ja EU:n markki-
40685: väksi teknologian arvioinnin suorittamisen kas-     noille on hyväksytty siirtogeeninen maissi, rapsi,
40686: vigeenitekniikasta ravinnontuotannossa. Esisel-     soija ja sa1aattisikuri.
40687: vitys valmistui syksyllä 1997. Arviointiraportti        3. Monissa maissa siirtogeenisistä kasveista
40688: on valmistunut ja se luovutetaan eduskunnan         käydään laajaa keskustelua. Esimerkiksi kesä-
40689: puhemiehelle ja kansanedustajille syyskuun 10       kuussa 1998 Sveitsissä vietiin kansanäänestyk-
40690: päivänä 1998.                                       seen aloite, jonka hyväksyminen olisi olennaises-
40691:    Aihe on tällä hetkellä monestakin syystä ajan-   ti rajoittanut geeniteknisesti muunnettujen kas-
40692: kohtainen:                                          vien käyttöä.
40693:    1. Syksyllä 1998 eduskunnan käsiteltäväksi           Edellä olevan perusteella esitämme,
40694: tulee komission muutosehdotus direktiivistä 90/
40695: 220/ETY, joka koskee siirtogeenisten kasvien                  että puhemiesneuvosto hyväksyisi
40696: tarkoituksellista levittämistä ja markkinoille             ajankohtaiskeskustelun aiheeksi "kasvi-
40697: saattamista.                                               geenitekniikka ravinnontuotannossa".
40698: 
40699:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
40700: 
40701:                      Martti Tiuri /kok                      Tarja Filatov /sd
40702: 
40703: 
40704: 
40705: 
40706: Ajankohtaiskeskustelu 11.11.1998
40707: 8                                           KA 6/1998vp
40708: 
40709: Keskustelualoite 6
40710: 
40711: 
40712: 
40713: 
40714:                                   Minna Karhunen /kok ym.: Talousrikollisuuden ja harmaan talou-
40715:                                      den torjumisesta
40716: 
40717: 
40718:                                              Eduskunnalle
40719: 
40720:    Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-       maan talouden lieveilmiöinä lisääntyy koko ajan
40721: jelman yhdeksi tavoitteeksi on asetettu harmaan      myös muu rikollisuus, kuten salakuljetus, huu-
40722: talouden torjumisen tehostaminen. Valtioneu-         mausainekauppa sekä omaisuus- ja henkirikok-
40723: vosto teki vuonna 1996 periaatepäätöksen kaksi-      set.
40724: vuotisesta projektista talousrikollisuuden ja har-      Hallitus päättää harmaan talouden torjunnan
40725: maan talouden vähentämiseksi. Projekti päättyy       jatko-ohjelmasta vuosille 1999-2002 tämän
40726: tänä vuonna.                                         syksyn aikana. Koska kyse on yhteiskunnan kan-
40727:    Lakimuutosten, viranomaisyhteistyön ja val-       nalta merkittävästä ongelmasta, tulisi myös
40728: vonnan vaikutusta harmaaseen talouteen on vai-       eduskunnan omalta osaltaan ottaa kantaa ta-
40729: kea arvioida. Konkreettista tulosta sen sijaan on    lousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumi-
40730: tuottanut Uudenmaan lääninveroviraston yh-           seen käytettäviin keinoihin.
40731: teydessä toiminut projektiryhmä, joka on toi-           Edellä olevan perusteella esitämme,
40732: minnallaan tuottanut valtiolle jo noin 130 mil-
40733: joonan markan tulon.                                           että eduskunta kävisi ajankohtaiskes-
40734:    Arviot harmaan talouden valtiolle aiheutta-              kustelun talousrikollisuuden ja harmaan
40735: mista menetyksistä vaihtelevat 10 miljardista               talouden torjumisesta.
40736: jopa 40 miljardiin markkaan vuosittain. Har-
40737: 
40738:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1998
40739: 
40740:          Minna Karhunen /kok            Kari Uotila /vas              Klaus Heliberg /sd
40741:          Raimo Tiilikainen /r           Maija Perho /kok              Mari Kiviniemi /kesk
40742:          Päivi Räsänen /sk1             Sakari Smeds /skl             Reino Ojala /sd
40743:          Ulla Anttila /vihr             Janina Andersson /vihr        Hannu Takkula /kesk
40744:                                         Pekka Saarnio /vas
40745: 
40746: 
40747: 
40748: 
40749: Ajankohtaiskeskustelu 22.10.1998
40750:                                               KA 7/1998 vp                                               9
40751: 
40752: Keskustelualoite 7
40753: 
40754: 
40755: 
40756: 
40757:                                     Matti Ryhänen /kesk ym.: Nuorisorikollisuuden vähentämiseksi
40758:                                        tarvittavista toimenpiteistä
40759: 
40760: 
40761:                                               Eduskunnalle
40762: 
40763:     Viime aikoina on puhuttu paljon nuorisori-         lan presidentti Martti Ahtisaari on 6.10.1998
40764: kollisuudesta,joka on sekä lisääntynyt että raais-     Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin tapahtu-
40765: tunut. Tutkijoiden mukaan valitettavan ilmiön          massa kiinnittänyt huomiota.
40766: taustalla on yleensä nuorten toimettomuus.                Kuntien taloudellisten ongelmien johdosta
40767: Nuoret ovat aina aktiivisia. Jos heillä ei ole mie-    kaikkinainen nuorison harrastustoiminta on tul-
40768: lekästä ja kehittävää harrastetta, suuntautuu ak-      lut perheille kalliiksi. Monilapsisissa perheissä
40769: tiivisuus terveelle yhteiskuntaelämälle haitallisiin   on taloudellisista syistä jouduttu lopettamaan
40770: ilmiöihin.                                             harrastukset, vaikka niiden hyödyllisyys nuorten
40771:     Nuorisolle ei voida pukea pakkopaitaa. Kuri        kehitykseen tunnustetaan kaikkialla.
40772: ja järjestys sekä rajojen asettaminen ovat tieten-        Jotta Suomen nuoriso voisi kehittyä terveesti
40773: kin järjestäytyneen yhteiskunnan ja terveen kas-       niihin inhimillisiin mittoihin, jotka yksilötasolla
40774: vatuksen perusasioita. Niillä keinoilla yksin ei       ovat itse kunkin saavutettavissa, tulisi sille suoda
40775: saavuteta sellaisia kestäviä tuloksia, joita toivo-    nykyistä laajemmat mahdollisuudet monimuo-
40776: taan.                                                  toiseen, kehittävään ja nuorten tervettä kasvua
40777:     Nuoret on ohjattava terveisiin harrasteisiin,      edistävään harrastustoimintaan.
40778: joissa he voivat purkaa nuoruuden aikaan kuulu-           Edellä olevan perusteella esitämme,
40779: via tunteitaan ja aktiviteettiaan. Tällaisia harras-
40780: teita ovat mm. urheilu, seuratoiminta, näy-                      että eduskunta kävisi syysistuntokau-
40781: telmä-, musiikki- ym. harrastukset, nuorisokah-               della ajankohtaiskeskustelun nuorisori-
40782: vilat ja pelipaikat sekä monimuotoiset, valvotut              kollisuuden vähentämiseksi tarvittavista
40783: ja ohjatut kokoontumistilat, mihin myös tasaval-              toimenpiteistä.
40784: 
40785:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
40786:            Matti Ryhänen /kesk       Jari Koskinen /kok        Hannu Takkula /kesk
40787:            Mari Kiviniemi /kesk      Mikko Elo /sd             Erkki Pulliainen /vihr
40788:                      Toimi Kankaanniemi /skl            Anne Knaapi /kok
40789: 
40790: 
40791: 
40792: 
40793: Rauennut
40794: 
40795: 
40796: 
40797: 
40798: 2 281107
40799: 10                                          KA 8/1998 vp
40800: 
40801: Keskustelualoite 8
40802: 
40803: 
40804: 
40805: 
40806:                                   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Suomen kehitysmaapolitiikan
40807:                                       linjauksesta
40808: 
40809: 
40810:                                              Eduskunnalle
40811: 
40812:    Valtioneuvosto hyväksyi 15.10.1998 hallitus-      sitoutumisen tärkeyttä kehitysyhteistyössä.
40813: ohjelmaan perustuvan asiakirjan "Suomen kehi-        Kulttuurinäkökulman kautta voidaan parantaa
40814: tysmaapolitiikan linjaus". Sen keskeisenä tavoit-    kehitysyhteistyön tuloksellisuutta sekä myös li-
40815: teena on, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan,      sätä suvaitsevaisuutta Suomessa. ED-jäsenyys
40816: kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyön tavoitteet     on laajentanut kehitysmaasuhteitamme. Voidak-
40817: ovat sopusoinnussa keskenään. Kehitysyhteis-         semme tehokkaasti vaikuttaa EU:n päätöksiin
40818: työllä todetaan olevan tärkeä rooli ulkopolitii-     asiantuntemustamme on parannettava ja omia
40819: kan osana.                                           kehitysmaakontaktejamme on lisättävä.
40820:    Linjaus nostaa esille neljä keskeistä kehitys-       Pidämme siksi tärkeänä, että eduskunta saa
40821: maapolitiikan näkökulmaa: globaaliagendan,           mahdollisimman pian tilaisuuden keskustella
40822: kumppanuuden ja kulttuurinäkökulman kehi-            näistä kehitysmaapolitiikan uusista periaatteista
40823: tysyhteistyön perustana sekä Suomelle ED-jäse-       ja arvioida hallituksen asiaa koskevaa linjausta.
40824: nyyden myötä tulleen maailmanlaajuisen toimi-        Ajankohtaiseksi sen tekee myös lähestyvä EU-
40825: jan roolin kansainvälisessä politiikassa.            puheenjohtajuuskausi.
40826:    Globaaliagendan ydin on, että ympäristö-, ih-        Edellä olevan perusteella esitämme,
40827: misoikeus-, väestö-, köyhyys-, tasa-arvo- ja elin-
40828: tarviketurvallisuuteen liittyvät asiat riippuvat               että eduskunta kävisi mahdollisimman
40829: toisistaan ja ovat keskeisiä kehitykseen vaikutta-          pian ajankohtaiskeskustelun Suomen ke-
40830: via tekijöitä. Kumppanuus korostaa osapuolten               hitysmaapolitiikan linjauksista.
40831: 
40832:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
40833: 
40834:      Tuija Maaret Pykäläinen /vihr     Paula Kokkonen /kok       Toimi Kankaanniemi /skl
40835:      Jarmo Wahlström /vas              Kimmo Kiljunen /sd        Satu Hassi /vihr
40836:      Ulla Anttila /vihr                Eva Biaudet /r            Hannu Kemppainen /kesk
40837:      Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk Osmo Soininvaara /vihr       Maria Kaisa Aula /kesk
40838:      Marjatta Vehkaoja /sd             Tuija Brax /vihr          Irina Krohn /vihr
40839:                       Kari Uotila /vas                    Hannu Takkula /kesk
40840: 
40841: 
40842: 
40843: Rauennut
40844:                                                                                                       11
40845: 
40846:                                              KA 9/1998 vp
40847: Keskustelualoite 9
40848: 
40849: 
40850: 
40851: 
40852:                                    Ulla Juurola /sd ym.: Pankkituen avoimuudesta, julkisuudesta ja
40853:                                        vastikkeellisuudesta
40854: 
40855: 
40856:                                              Eduskunnalle
40857:    Julkaistut Suomen Säästöpankin SSP:n pilk-         lousarviossa todetaan selkeästi ne periaatteet,
40858: komiseen syksyllä 1993 liittyvät asiakirjat anta-     joiden mukaan pankkitukea myönnetään. Tuen
40859: vat aihetta epäillä, että tältä osin kaikki pankki-   myöntämisen ensimmäisenä ehtona oli, että
40860: kriisin ratkaisuun liittyvät päätökset eivät ole      pankkituki on avointa ja julkista. Vuoden 1993
40861: noudattaneet eduskunnan asettamia ehtoja.             valtion vakuusrahastolain muutoksen yhteydes-
40862:    Jo pilkkomisvaiheessa esitettiin myyntihin-        sä ja talousvaliokunnan mietinnössä 2911993 vp
40863: nasta erilaisia arvioita. Kauppahinnaksi sovittiin    todetaan, että valtion pankeille myöntämän tuen
40864: 5,6 mrd. markkaa, mutta julkisuudessa esitettiin      yleisenä edellytyksenä on aina oltava tuen vastik-
40865: riskeistä puhdistetun pankin arvoksi 15 mrd.          keellisuus.
40866: markkaa. Pilkkomisen yhteydessä tehdyt julkai-            Pankkikriisi ja sen keskeinen ratkaisu, SSP:n
40867: semattomat laskelmat viittaavat niinikään tähän       myynti, on yhteiskunnallisesti niin laaja asia ja
40868: korkeampaan pankin arvoon. Kauppaan liitty-           siihen liittyy monia selvittämättömiä kysymyk-
40869: vät muut järjestelyt herättävät niin ikään epäi-      siä, että ongelmasta olisi syytä käydä perusteelli-
40870: lyksiä toiminnan avoimuudesta ja vastikkeelli-        nen keskustelu.
40871: suudesta. Vastaanottajapankeilla oli suhteellisen         Koska eduskunnan tavoitteena oli tukea
40872: vapaat kädet siirtää SSP:n vastuita perustettuun      myöntäessään tuen avoimuus sekä vastikkeelli-
40873: omaisuudenhoitoyhtiöön aina vuoteen 1994 asti         suus ja kun nyt on tullut ilmi seikkoja, jotka
40874: ja eräin täsmennyksin tämän jälkeenkin. Tämän         herättävät epäilyn näiden periaatteiden toteutu-
40875: vuoden lopussa tiedetään vasta, kuinka paljon         misesta, olisi eduskunnassa syytä käydä keskus-
40876: omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n osalta kor-         telu tehdyistä linjauksista ja niiden toteutumises-
40877: vataan luottotappioita ns. alle miljoonan mar-        ta.
40878: kan taselainoista ostajapankeille jääneistä yri-          Edellä olevan perusteella esitämme,
40879: tyksistä.
40880:    Eduskunnassa on eri pankkitukipäätösten yh-                   että eduskunta kävisi ajankohtaiskes-
40881: teydessä useaan otteeseen painotettu valtion va-              kustelun pankkituen avoimuudesta, jul-
40882: roista myönnetyn tuenjulkisuutta ja vastikkeelli-             kisuudesta ja vastikkeellisuudesta.
40883:  suutta. Mm. vuoden 1993 ensimmäisessä lisäta-
40884: 
40885:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
40886: 
40887:           Ulla Juurola /sd               Leena Luhtanen /sd              Mikko Immonen /vas
40888:           Pirkko Peltomo /sd             Raimo Holopainen /sd            Maija Rask /sd
40889:           Riitta Prusti /sd              Reino Ojala /sd                 Arja Ojala /sd
40890:           Tarja Kautto /sd               Martti Korhonen /vas            Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
40891:           Matti Huutola /vas             Kari Rajamäki /sd               Reino Laine /vas
40892:           Pekka Leppänen /vas            Mats Nyby /sd                   Arto Bryggare /sd
40893:           Johannes Koskinen /sd          Reijo Laitinen /sd              Arto Lapiolahti /sd
40894:           Veijo Puhjo /va-r              Mikko Kuoppa /va-r              Tuula Haatainen /sd
40895:           Valto Koski /sd                Tarja Filatov /sd               Antero Kekkonen /sd
40896:           Pia Viitanen /sd               Matti Saarinen /sd              Jorma Rantanen /sd
40897:           Heikki Rinne /sd               Jukka Roos /sd                  Marja-Leena Viljamaa /sd
40898:           Erkki Pulliainen /vihr         Ulla Anttila /vihr              Helena Vartiainen /sd
40899: 12                                     KA 9/1998 vp
40900: 
40901:         Markku Pohjola /sd         Reijo Lindroos /sd            Lauri Metsämäki /sd
40902:         Jukka Gustafsson /sd       Iivo Polvi /vas               Timo Laaksonen /vas
40903:         Jorma Kukkonen /sd         Esa Lahtela /sd               Raimo Mähönen /sd
40904:         Klaus Heliberg /sd         Erkki Partanen /sd            Janne Viitamies /sd
40905:         Reijo Kallio /sd           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Eila Rimmi /vas
40906:         Arja Alho /sd              Virpa Puisto /sd              Matti Vähänäkki /sd
40907:                                    Jukka Mikkola /sd
40908: 
40909: 
40910: 
40911: 
40912: Ajankohtaiskeskustelu 26.11.1998
40913:                                             KA 10/1998 vp                                           13
40914: 
40915: Keskustelualoite 10
40916: 
40917: 
40918: 
40919: 
40920:                                   Matti Vanhanen /kesk ym.: Suomen tavoitteista EU :n Agenda 2000
40921:                                      -uudistuksessa
40922: 
40923: 
40924:                                              Eduskunnalle
40925: 
40926:     Ehdotamme kunnioittaen, että eduskunta käy       pääperiaatteita, mutta että Suomi tarvitsee eri-
40927: ajankohtaiskeskustelun Euroopan unionin              tyisesti maatalouden hinnan alennukseen täyden
40928: Agenda 2000 -uudistuksesta ennen vaalitaukoa,        kompensaation. Neuvotteluiden kokonaistilan-
40929: joka alkaa helmikuun 1999lopussa. Uudistus on        teesta annetun selvityksen pohjalta nyt olisi tar-
40930: laajakantoinen ja erittäin merkittävä, ja Suomen     peen käydä keskustelu, miten Suomi aikoo saa-
40931: linja ratkaisuvaiheissa yhdistää nykyistä ja maa-    vuttaa tavoitteensa uudistuksen ratkaisuvaiheis-
40932: liskuun 1999 vaaleissa valittavaa eduskuntaa.        sa.
40933:     Eduskunnan suuri valiokunta on saanut                Agenda 2000 -uudistus on ajankohtainen
40934: 29.1.1999 valtioneuvoston selvityksen "Agenda        myös siksi, että helmikuun 1999lopussa Saksa on
40935: 2000; selvitys kokonaistilanteesta tammikuussa       järjestämässä ylimääräisen huippukokouksen,
40936:  1999" (E 4411997 vp). Tämä on parhaillaan lau-      jossa valmistellaan 24. maaliskuuta Eurooppa-
40937: sunnoilla erikoisvaliokunnissa. Tässä vaiheessa      neuvostossa päätettävää ratkaisua.
40938: olisi hyvä, että koko eduskunta kävisi keskuste-         Edellä olevan perusteella esitämme,
40939: lun, jossa Suomen linja päivitettäisiin niin, että
40940: kaikki eduskuntaryhmät ottaisivat kantaa uudis-                  että puhemiesneuvosto hyväksyisi
40941: tukseen.                                                      ajankohtaiskeskustelun aiheeksi "Suo-
40942:     Eduskunta on joulukuussa 1997 linjannut,                  men tavoitteet EU:n Agenda 2000 -uudis-
40943: että se tukee EU:n itälaajenemista ja tiukkaa                 tuksessa".
40944:  taloudenpitoa sekä rakennerahastouudistuksen
40945: 
40946:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
40947: 
40948:           Matti Vanhanen /kesk           Timo Kalli /kesk               Aapo Saari /kesk
40949:           Jorma Huuhtanen /kesk          Matti Väistö /kesk             Jouko Jääskeläinen /skl
40950: 
40951: 
40952: 
40953: Rauennut
40954: