<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
85 Käyttäjää paikalla! 0.0085670948028564
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1999_1 | A_1999_2 | A_1999_3 | A_1999_4 | B_1999_1 | B_1999_2 | C_1999_1 | C_1999_2 | D_1999 | E_1999_1 | E_1999_2 | F_1999_1 | F_1999_2 | F_1999_3 | F_1999_4 | F_1999_5 | Hak_1999 | PTK_1999_1 | PTK_1999_2 | PTK_1999_3 | PTK_1999_4 |
1: Vuoden 1999
2:                            ••          ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: Fl
10: Kirjalliset kysymykset 1-210/1999 vp
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: 
17: HELSINKI
18:     ISSN 0783-991 X
19: OY EDIT A AB, HELSINKI 2000
20:            Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21: 
22: 
23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio-       on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia-
24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   kirjatyypistä on kysymys.
25: 
26: 
27: 
28:                                         ASIAKIRJAT A-F
29: 
30: A-osat:                                                    lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL)
31:                                                            vahvistamatta jääneet lait (VJL)
32:      hallituksen esitykset (HE)
33:                                                            hallituksen kirjelmät
34:      eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
35:      tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
36:      (VNP)                                            E-osat:
37:      valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja
38:      vai tieneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir-            lakialoitteet (LA)
39:      jelmät VN)                                            toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
40:                                                            toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
41:                                                            talousarvioaloitteet (TAA)
42: B-osat:                                                    lisätalousarvioaloitteet (LTA)
43:       eduskunnalle annetut kertomukset (K)
44:                                                       F-osat:
45: C-osat:
46:                                                            kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne-
47:       valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä asi-        tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset
48:       oista laaditut valiokuntien mietinnöt (VM)           keskustelualoitteet (KA)
49:       ja lausunnot (VL)                                    välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien
50: 
51: D-osat:                                                  Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes-
52:       eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät         tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
53:       (EK)                                            kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
54:       valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon-      reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
55:       annot (VNT)                                        A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
56:       puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE)              kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
57:       puhemiesneuvoston      laatimat   luettelot     jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
58:       (PNL)                                           E- ja F-osiin.
59:                                           PÖYTÄKIRJAT
60: 
61: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen         ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll         sam-
62: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan          mandrag (PR).
63: 
64: 
65: 
66:                                             HAKEMISTO
67: 
68: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö-         nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
69: hakemistoon.                                           la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
70:    Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1)       Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
71: asialuettelon ja 2) asiasanaston.                      sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio-
72:    1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin        päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
73: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie-   mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
74: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon            puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
75: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan-      jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
76: tuvat eri sidoksiin.                                   tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
77:    2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä           puheenvuorot.
78: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun-         Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
79: 
80: 
81: 
82:                                               INTERNET
83: 
84: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin         löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
85: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden         lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
86: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on            ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
87: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta           kaukolainana.
88:                                  SISÄLLYSLUETTELO
89: 
90: 
91: 
92: Kirjalliset kysymykset 1-210/1999 vp             KK 9/1999 vp - Henrik Lax /r
93:                                                  Suomen kansalaisuuden epääminen Tchakhovs-
94:                                                  kiin perheeltä
95: KK 111999 vp- Esa Lahtela /sd
96:                                                  Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
97: Rintamaveteraanien oikeus päästä kuntoutuk-
98: seen joka toinen vuosi                           KK 10/1999 vp - Pentti Tiusanen /vas
99: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet     Diabetes-potilaiden omahoitovälineiden maksut-
100:                                                  tomuus
101: KK 211999 vp -Pentti Tiusanen /vas
102:                                                  Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
103: Kotkan kaupungin soveltama asiakasmaksukäy-
104: täntö                                            KK 1111999 vp - Erkki Pulliainen /vihr
105: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet     Jokivesien happamuuden torjunta
106:                                                  Vastannut: Ministeri Satu Hassi
107: KK 311999 vp - Matti Kangas /vas
108: Valtion tukeman asuntorakentamisen lisääminen    KK 12/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
109: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes            Oman asunnon hankintaan myönnettävien laino-
110:                                                  jen korkotuesta säädetyn lain ja asetuksen ristirii-
111: KK 4/1999 vp- Risto Kuisma /rem
112:                                                  taisuus
113: Sosiaaliturvan väärinkäyttö
114:                                                  Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
115: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
116: Perho                                            KK 13/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
117:                                                  Sovitelluu päivärahan vaikutus työllisyyskoulu-
118: KK 5/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
119:                                                  tuksen ylläpitokorvaukseen
120: Lastensuojelun periaatteiden noudattaminen
121:                                                  Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
122: Campoyn tapauksessa
123: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen     KK 1411999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
124:                                                  Työttömyysturvan ja opintotuen rajanveto
125: KK 6/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
126:                                                  Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
127: Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevan Repoveden
128: luontoalueen tulevaisuus                         KK 15/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps
129: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi         Lapuan kunnassa kulkevan tien 7112 kunnosta-
130:                                                  maUoman osuuden kunnostaminen
131: KK 7/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
132:                                                  Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
133: Pohjanmaan maanmittausyksiköiden yhdistämis-
134:                                                  nen
135: suunnitelma
136: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
137:                                                  KK 16/1999 vp - Erkki Pulliainen /vihr
138: Hemilä
139:                                                  Tietojärjestelmiin kohdistuvan häirinnän krimi-
140: KK 8/1999 vp - Tanja Karpela /kesk               nalisointi
141: Kotihoidon tuen kuntalisät                       Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
142: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
143:                                                  KK 1711999 vp - Erkki Pulliainen /vihr
144: SS 911999 rd- Henrik Lax /sv                     Metsähallituksen käytössä olevien. kalatalousve-
145: Beslutet att förvägra familjen Tchakhovskii      sien hoitaminen
146: finskt medborgarskap                             Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
147: Besvarats av: Inrikesminister Kari Häkämies      Hemilä
148: Sisällysluettelo
149: 
150: 
151: KK 18/1999 vp- Esa Lahtela /sd                        KK 26/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
152: Suomen Pankin eläkesäännön muuttaminen ja             Altia-konsemin yksityistäminen
153: Sirkka Hämäläisen vetäminen pois Euroopan             Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
154: keskuspankista                                        Tuomioja
155: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
156:                                                       KK 27/1999 vp - Pentti Tiusanen /vas
157: KK 19/1999 vp - Esa Lahtela /sd                       Uuden ratayhteyden rakentaminen Helsingistä
158: Ylläpitokorvauksen maksaminen työnhakukou-            itään
159: lutuksen osalta                                       Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
160: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre               nen
161: 
162: KK 2011999 vp - Mikko Elo /sd                         KK 28/1999 vp- Esa Lahtela /sd
163: Henkilöjunaliikenteen aloittaminen Raumalta           Invalidien suojatyöpaikkojen turvaaminen
164: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-        Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
165: nen
166:                                                       KK 29/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
167: KK 2111999 vp- Raimo Vistbacka /ps                    Voimayhtiöiden toteuttamat velvoiteistutukset
168: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Seinä-          Kemijoessa ja Iijoessa
169: joelle Atria Oyj :n tuotantolaitosten ja Kivisaaren   Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
170: eritasoliittymän välille                              Hemilä
171: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
172: nen                                                   SS 30/1999 rd- Henrik Lax /sv
173:                                                       Löner och arbetsvillkor för utländska musiker
174: KK 22/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                    Besvarats av: Arbetsminister Sinikka Mönkäre
175: Leppäiän tien 17469 perusparannus ja muut lii-
176: kenneturvallisuutta lisäävät toimet Kuortaneella      KK 30/1999 vp- Henrik Lax /r
177: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-        Ulkomaisten muusikkojen palkat ja työehdot
178: nen                                                   Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
179: 
180: KK 23/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps                   KK 3111999 vp - Raimo Vistbacka /ps
181: Porasen paikallistien kunnostaminen Perhon            Turkistarhojen siirtäminen pohjavesialueilta
182: kunnassa                                              Vastannut: Ministeri Satu Hassi
183: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
184: nen                                                   KK 32/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk
185:                                                       Lempäälän yhdystien 17 469 perusparantaminen
186: KK 2411999 vp - Erkki Pulliainen /vihr                Kuortaneen kunnassa
187: Saariselän valtionmaiden hallintaoikeuden siirto      Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
188: val ti ovarainminis teriö lle                         nen
189: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
190: Hemilä                                                KK 33/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
191:                                                       Yrittäjän puolison oikeus saada vuorotteluvapaa-
192: SS 25/1999 rd- Pehr Löv /sv                           korvausta
193: Skälig självriskandel på BSP-lån                      Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
194: Besvarats av: Minister Suvi-Anne Siimes
195:                                                       KK 34/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps
196: KK 25/1999 vp- Pehr Löv /r                            Ilmailulaitoksen Rakennus Oy Lemminkäiselle
197: ASP-lainojen omavastuuosuuden kohtuullistami-         antaman lentokenttäurakan valvonta
198: nen                                                   Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
199: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes                 nen
200:                                                                                       Sisällysluettelo
201: 
202: 
203: KK 35/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk               KK 44/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
204: Maatilojen hakelämmityksen investointituet Ylä-     Lapsen tapaaruisoikeuden toteuttaminen
205: Savossa                                             Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
206: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
207: Hemilä                                              KK 4511999 vp - Sakari Smeds /skl
208:                                                     Peruskoulun arvosanojen korottamisen maksulli-
209: KK 36/1999 vp -Kari Rajamäki /sd                    suus
210: Suomen Posti Yhtymä Oy:n tytäryhtiön PT-Au-         Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
211: topalvelut Oy:n organisaatiouudistus
212:                                                     KK 46/1999 vp - Erkki Pulliainen /vihr
213: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
214:                                                     Sotilaallisten kurssien järjestäminen koululaisil-
215: nen                                                 le
216:                                                     Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
217: KK 3711999 vp- Pirkko Peltomo /sd
218: Bussiliikenteen turvallisuuden parantaminen         KK 47/1999 vp - Liisa Hyssälä /kesk
219: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-      Hoitoalan työllisyyden parantaminen
220: nen                                                 Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
221: 
222: KK 38/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                  KK 4811999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
223: Sodan aiheuttaman keliakian hoitokustannusten       Aurausmaksun periminen Kemijärven kaupun-
224: korvaaminen sotaveteraaneille                       grssa
225: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija      Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
226: Perho                                               nen
227: 
228: KK 3911999 vp - Risto Kuisma /rem                   KK 49/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
229: Sairausvakuutuskorvausten maksujärjestelmän         Holhouslain tulkinnan kirjavuus
230: uudistaminen                                        Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
231: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
232:                                                     KK 5011999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
233: Perho                                               Ministerin avustajien kaksoispalkkaus
234:                                                     Vastannut: Pääministeri Paavo Lipponen
235: KK 40/1999 vp- Raija Vahasalo /kok
236: Adoptiovanhempien saattaminen yhdenvertai-          KK 51/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
237: seen asemaan biologisten vanhempien kanssa          Räätälöidyt varhaiseläkkeet ja tasa-arvo
238: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet        Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
239:                                                     Perho
240: KK 4111999 vp- Kari Rajamäki /sd
241: !kääntyvän henkilöstön työmarkkinoilla ja työs-     KK 52/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
242: sä pysymisen turvaaminen                            Tasa-arvoisen tietoyhteiskuntakehityksen tur-
243: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre             vaaminen
244:                                                     Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
245: KK 4211999 vp- Tapio Karjalainen /sd                nen
246: Pohjan Sotilassairaalan toiminnan jatkaminen
247: Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam      KK 53/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
248:                                                     Vapaaehtoisten eläkevakuutusten verokohtelu
249:                                                     Vastannut: Ministeri Sauli Niinistö
250: KK 43/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
251: Lääkärin oikeus ilmoittaa ajokorttiviranomaisil-    KK 54/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk
252: le liikenneturvallisuutta vaarantavasta potilaas-   Sääksvesi-Hallapuro-paikallistien perusparan-
253: taan                                                taminen Vimpelin kunnassa
254: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-      Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
255: nen                                                 nen
256: Sisällysluettelo
257: 
258: 
259: KK 5511999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr         KK 64/ 1999 vp - J anina Andersson /vihr
260: Kuntoutusrahojen käytön julkistaminen ja kun-      Vierasvenesatamien jätehuollon organisointi
261: toutusta koskevan tutkimuksen kehittäminen         Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
262: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
263: Perho                                              KK 65/1999 vp - Janina Andersson /vihr
264:                                                    Pientalojen sakokaivojen tyhjentäminen
265: KK 5611999 vp - Mikko Kuoppa /vas                  Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
266: Omavastuuaika työmarkkinatuessa
267:                                                    KK 66/ 1999 vp - J anina Andersson /vihr
268: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
269:                                                    Geenimanipuloidun rehun merkitseminen
270:                                                    Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
271: KK 57/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
272:                                                    Hemilä
273: Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen
274: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              KK 67/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
275:                                                    Urheilijoiden lisenssimaksut
276: KK 58/1999 vp- Tuija Nurmi /kok                    Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
277: Odottavien äitien pysäköintimahdollisuuksien
278: parantaminen                                       KK 68/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
279: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Työllistämismäärärahojen riittävyys
280: nen                                                Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
281: 
282: KK 59/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk              KK 69/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
283: Sukupolvenvaihdokset maataloudessa                 Maanviljelijöiden sosiaaliturvan säilyttäminen
284: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
285: Hemilä                                             Perho
286: 
287:                                                    KK 70/1999 vp - Reijo Laitinen /sd
288: KK 60/1999 vp- Riitta Prusti /sd
289:                                                    Yleisradion tekstityspalvelut kuulovammaisille
290: Opiskelijoiden käytännön ohjauksesta maksetta-
291:                                                    Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
292: vien palkkioiden suuruus sosiaali- ja terveyden-
293:                                                    nen
294: huoltoalalla
295: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       KK 71/1999 vp- Veijo Puhjo /vas ym.
296:                                                    Neste Oy:n eläkejärjestelyt
297: KK 6111999 vp - Paula Kokkonen /kok ym.            Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
298: Työttömyyskorvausten maksatuksen joustavoit-       Tuomioja
299: taminen ja nopeuttaminen
300: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     KK 72/1999 vp - Tuula Haatainen /sd
301: Perho                                              Ruokamyrkytysten seurannan ja valvonnan re-
302:                                                    surssit
303: KK 62/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps                Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
304: Maantien 7056 kunnostaminen välillä Aution-
305:                                                    KK 73/1999 vp- Esa Lahtela /sd
306: mäki-Katteluskylä
307:                                                    Y ritystukien myöntäminen ja käytön valvonta
308: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
309: nen                                                Tuomioja
310: KK 63/1999 vp - Pentti Tiusanen /vas               KK 7411999 vp- Esa Lahtela /sd
311: Suomen vastaus komission lausuntoon lintujen       Sotilasammattihenkilöiden asema puolustusvoi-
312: kevätmetsästyksestä                                missa
313: Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen       Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
314:                                                                                       Sisällysluettelo
315: 
316: 
317: KK 7511999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl               KK 85/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
318: Yrittäjien vuorotteluvapaa                           Verkostomarkkinointia harjoittavien työttömien
319: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre              oikeusturva
320:                                                      Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
321: KK 76/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
322: Suomen Idäntyö UP ry:n kuljetustuen evääminen        KK 86/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
323: Vastannut: Ministeri Satu Hassi                      Lääkkeiden korvattavuus
324:                                                      Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
325: KK 77/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk                  Perho
326: Majavien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
327:                                                      KK 87/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
328: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
329:                                                      Hyväntuulentien ja Merituulentien välisen ram-
330: Hemilä
331:                                                      pin rakentaminen Kotkassa
332:                                                      Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
333: KK 78/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr ym.
334:                                                      nen
335: Kulttuuri- ja mielipidelehtien kohtelun tasapuoli-
336: suus                                                 KK 88/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
337: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden            Oppisopimuskoulutuksen voimavarojen riittä-
338:                                                      vyyden turvaaminen
339: KK 79/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk                Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
340: Itä-Suomen alueelle kohdeunettavat verotuksel-
341: liset erityistoimenpiteet                            KK 89/1999 vp - Matti Huutola /vas ym.
342: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes                Rakennusalan työntekijän oikeus työttömyyspäi-
343:                                                      värahaan
344: KK 80/1999 vp - Mari Kiviniemi /kesk                 Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
345: Maitoallergiaa sairastavien lasten kalkkivalmis-
346: tekulujen korvaaminen                                KK 90/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
347: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija       Ukrainaan suunniteltu suomalaisten SS-miesten
348: Perho                                                muistomerkki
349:                                                      Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
350: KK 8111999 vp- Raimo Vistbacka /ps
351:                                                      KK 91/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
352: Sosiaalialan ammattikorkeakoulun käyneiden
353:                                                      Isyysloman saattaminen oikeudenmukaiseksi
354: ammattinimikkeen puuttuminen
355:                                                      kaksos- ja kolmasperheissä
356: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
357:                                                      Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
358: KK 82/1999 vp- Anne Huotari /vas ym.                 KK 92/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
359: Vakuutusyhtiöiden vastuu työtapaturmatilanteis-      Inarinsaamen ja koitaosaamen kielipesien toi-
360: sa                                                   minnan turvaaminen Inarin kunnassa
361: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija       Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
362: Perho
363:                                                      KK 93/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
364: KK 83/1999 vp - Liisa Hyssälä /kesk                  Loimaan seutukunnan aluepoliittisen aseman tur-
365: Laadukkaiden terveyspalveluiden turvaaminen          vaammen
366: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet         Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
367:                                                      nen
368: KK 84/1999 vp- Klaus Heliberg /sd
369: Uudenmaan työvoimapiirin määrärahojen siirto         KK 94/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
370: Etelä-Savon työvoimapiirille                         Elintarvikkeiden valmistusmaan merkitseminen
371: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre              Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
372: Sisällysluettelo
373: 
374: 
375: KK 95/1999 vp- Tanja Karpela /kesk                 KK 10511999 vp- Mauri Salo /kesk
376: Kolmasperheiden aseman parantaminen                Poliisin virkojen ja määrärahojen oikeudenmu-
377: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       kainen kohdentaminen Länsi-Suomen läänissä
378:                                                    Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
379: KK 96/1999 vp- Liisa Jaakonsaari /sd
380: Ukrainaan suunniteltu suomalaisen SS-pataljoo-     KK 106/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
381: nan muistomerkki                                   Syöpäpotilaiden hoidon turvaaminen
382: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden          Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
383:                                                    Perho
384: KK 97/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
385: Anniskelupaikkojen toiminnassa esiintyvien epä-
386:                                                    KK 107/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
387: kohtien poistaminen
388:                                                    Metanolin käyttö pesunesteissä
389: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
390:                                                    Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
391: KK 98/1999 vp- Esa Lahtela /sd
392:                                                    KK 108/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
393: Yritysten investointihankkeiden rahoituksen tur-
394:                                                    Ruonan ja Menkijärven välisen tieosuuden kun-
395: vaaminen Pohjois-Karjalassa
396:                                                    nostaminen Kuortaneen ja Alajärven kunnissa
397: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
398:                                                    Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
399: Tuomioja
400:                                                    nen
401: KK 99/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl             KK 109/1999 vp- Esko Helle /vas
402: Kuntien antama vaalituki kansanedustajain vaa-     Suomen komissaariehdokkaan nimeäminen
403: leissa                                             Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
404: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
405: nen                                                KK 11011999 vp - Paula Kokkonen /kok ym.
406:                                                    Psykologin antaman hoidon saattaminen sairaus-
407: KK 100/1999 vp- Raimo Mähönen /sd                  vakuutuslain piiriin
408: Eturauhassyövän seulonnan järjestäminen            Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
409: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Perho
410: 
411: KK 101/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd              KK 11111999 vp- Pekka Ravi /kok ym.
412: Vammaisten ja vajaakuntoisten työnhakijoiden       Mielenterveyspalvelujen korvauskäytännön yh-
413: oikeus työhallinnon tukipalveluihin                denmukaistaminen
414: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre            Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
415:                                                    Perho
416: KK 102/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
417:                                                    KK 112/1999 vp - Kirsi Piha /kok
418: Lintujen kevätmetsästyksen kieltäminen
419:                                                    Teollisuussijoituksen rooli sinivalkoisen pää-
420: Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
421:                                                    oman turvaamiseksi
422:                                                    Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
423: KK 103/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
424:                                                    Tuomioja
425: Pääomatulo pienten yritystulojen ja maatilata-
426: louden tulojen verotuksessa                        KK 113/1999 vp- Raija Vahasalo /kok ym.
427: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              Luontaistuotteiden turvallisuus
428:                                                    Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
429: KK 104/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
430: Moottorikelkkailun salliminen lumipeitteisellä     KK 114/1999 vp- Mikko Elo /sd
431: metsätiellä                                        Pedofiliatapausten ennaltaehkäiseminen
432: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi           Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
433:                                                                                       Sisällysluettelo
434: 
435: 
436: KK 115/1999 vp- Mikko Elo /sd                       SS 125/1999 rd- Henrik Lax /sv
437: Työaikalain muuttaminen                             Ekonomiskt stöd för boende för att trygga
438: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre             umgängesrätten
439:                                                     Besvarats av: Minister Suvi-Anne Siimes
440: KK 116/1999 vp - Hannes Manninen /kesk
441: Määrärahojen varaaminen saamen kielen tulk-         KK 125/1999 vp- Henrik Lax /r
442: kaus- ja käännöstoimintaan                          Asumisen taloudellinen tukeminen lapsen tapaa-
443: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen        misoikeuden turvaamiseksi
444:                                                     Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
445: KK 117/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
446:                                                     KK 126/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
447: Hirvivahinkoja koskevat arviointikulut
448:                                                     Urheilutoiminnan ajautuminen bisnesmiesten kä-
449: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
450:                                                     siin
451: Hemilä                                              Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
452: KK 11811999 vp - Riitta Korhonen /kok               KK 12711999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
453: Palkansaajien tuloloukkujen poistaminen             Poliisin lisämäärärahojen kohdistaminen
454: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes               Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
455: 
456: KK 119/1999 vp - Riitta Korhonen /kok               KK 128/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
457: Velkajärjestelyn lopettaminen sopimuksella          Kosovon pakolaisten käyttöön annettujen tilojen
458: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen        korvaaminen entisille käyttäjille
459:                                                     Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
460: KK 120/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
461: Elektroniikka-alan korkeakoulutasoisen koulu-       KK 129/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
462: tuksen järjestäminen Kuopion yliopiston/Poh-        Taitetun indeksin vaikutus eläkeläisten tuloero-
463: jois-Savon ammattikorkeakoulun yhteyteen            jen kasvuun
464: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask               Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
465:                                                     Perho
466: KK 12111999 vp - Seppo Kanerva /kok
467:                                                     KK 130/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
468: Eläkeläisten välisten tuloerojen kasvu
469:                                                     Merkittävien urheilutapahtumien televisiointi
470: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
471:                                                     kotimaisten kanavien välityksellä
472: Perho                                               Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
473:                                                     nen
474: KK 122/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
475: Kuntien vesilaitokset ja laboratoriot veden laa-    KK 131/1999 vp - Katri Komi /kesk
476: dun valvojina                                       Suureläinklinikan päivystyksen säilyttäminen
477: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet        Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
478: 
479: KK 12311999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.             KK 132/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
480: Henkilöliikenteen säilyttäminen Hanko-Kar-          Pk-yritysten hallinnollisten rasitteiden keventä-
481: jaa-rataosuudella                                   mmen
482: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-      Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
483: nen
484:                                                     KK 133/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
485: KK 12411999 vp- Antero Kekkonen /sd                 Maantien 7071 parannus- ja päällystystöiden
486: Sosiaali- ja terveyshuollon rahoituksen turvaami-   aloittaminen välillä Rantatöysä-Kätkänjoki
487: nen                                                 Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
488: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet        nen
489: Sisällysluettelo
490: 
491: 
492: KK 134/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk           KK 144/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
493: Suurpetokannat Pohjois-Pirkanmaalla               Kansallisen elintarviketuotannon turvaaminen
494: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi    Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
495: Hemilä
496:                                                   KK 145/1999 vp- Erkki Kanerva /sd
497: KK 135/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk           Kuorma-auton kuljettajatutkinnon verotuskohte-
498: Lääkärien saatavuuden parantaminen                lu
499: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet      Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
500: KK 136/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok ym.          KK 146/1999 vp- Matti Väistö /kesk
501: Pilssi- ja jätevesien vastaanottomaksut           TV-lupamaksujen kohdentuminen
502: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi          Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
503:                                                   nen
504: SS 137/1999 rd- Håkan Nordman /sv m.fl.
505: Åtgärder för att avhjälpa läkarbristen            KK 147/1999 vp- Irja Tulonen /kok
506: Besvarats av: Omsorgsminister Eva Biaudet         Mielenterveystyön voimavarat
507:                                                   Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
508: KK 137/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.
509: Lääkäripulan helpottaminen                        KK 148/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
510: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet      Luottamusmiesten aseman vahvistaminen
511:                                                   Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
512: KK 138/1999 vp- Esa Lahtela /sd
513: Soviteltuun työttömyyspäivärahaan liittyvien      KK 149/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
514: epäkohtien korjaaminen                            Potilasasiakirjojen siirtäminen henkilön kulloi-
515: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija    senkin kotipaikan terveyskeskukseen
516: Perho                                             Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
517: 
518: KK 139/1999 vp --Esa Lahtela /sd                  KK 150/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
519: Puhelinosakkeen verotuskohtelu                    Työttömien itsensä kehittäminen ja opiskeluha-
520: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes             lukkuuden palkitseminen
521:                                                   Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
522: KK 140/1999 vp- Esa Lahtela /sd
523:                                                   KK 15111999 vp - Seppo Kanerva /kok
524: Tutkimusaineistojen siirtäminen asiakkaan pyyn-
525:                                                   Eläkeläisten ja palkannauttijoiden verotus
526: nöstä sairaanhoitopiiristä toiseen
527:                                                   Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
528: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
529:                                                   KK 15211999 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
530: KK 14111999 vp - Mari Kiviniemi /kesk ym.         Rintamaveteraanien vähimmäiseläketurvan pa-
531: Palo- ja pelastustoimen siirto valtiolle          rantaminen
532: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies      Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
533:                                                   Perho
534: KK 142/1999 vp - Raimo Mähönen /sd ym.
535: Kansalaisjärjestöjen maksamia kulukorvauksia      KK 153/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
536: koskeva verotuskäytäntö                           Työaikalain noudattamisen tehostaminen
537: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes             Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
538: 
539: KK 143/1999 vp- Jyri Häkämies /kok                KK 154/1999 vp - Ulla Anttila /vihr ym.
540: Rajatarkastusmaksujen korotus                     Vammaisen oikeus työllistämisetuuksiin kansan-
541: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi    eläkkeen ollessa lepäämässä
542: Hemilä                                            Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
543:                                                                                   Sisällysluettelo
544: 
545: 
546: KK 155/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk             KK 165/1999 vp - Seppo Kanerva /kok
547: Kulutusluottojen markkinoinnin hillitseminen      Taitetun indeksin vuosikustannukset
548: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi                   Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
549:                                                   Perho
550: KK 15611999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
551: Jokamiehenoikeuden rajoittaminen karhukantaa      KK 166/1999 vp- Esa Lahtela /sd
552: lisäämällä                                        Mahdollisuus kuukauden pituiseen kalastuslu-
553: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi    paan
554: Hemilä                                            Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
555:                                                   Hemilä
556: KK 157/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
557: Ruotsista Ahvenanmaalle vedettävän sähköyh-       KK 167/1999 vp- Matti Kangas /vas
558: teyden rahoittaminen                              Nuorisorikollisuuden torjuminen
559: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö   Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
560: 
561: KK 15811999 vp- Matti Vanhanen /kesk              SS 168/1999 rd- Gunnar Jansson /sv
562: Huumevieroituksen hoitopaikkojen riittävyys       Förbindelsebåtstrafiken i nordvästra åboländska
563: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet      skärgården
564:                                                   Besvarats av: Trafikminister Olli-Pekka Heino-
565: KK 159/1999 vp- Juha Korkeaoja /kesk              nen
566: Hylkeiden kalastajille aiheuttamien vahinkojen
567:                                                   KK 168/1999 vp- Gunnar Jansson /r
568: torjuminen
569:                                                   Yhteysalusliikenne Turunmaan luoteissaaristos-
570: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
571:                                                   sa
572: Hemilä
573:                                                   Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
574:                                                   nen
575: KK 160/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
576: Eläkkeiden taitetun indeksin poistaminen          KK 169/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
577: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija    Kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille
578: Perho                                             Teollisuustie-Tampere-Pirkkalan lentoasema
579:                                                   Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
580: KK 16111999 vp- Esa Lahtela /sd                   nen
581: Tullin takavarikoimien tavaroiden jakaminen
582: Kosovon pakolaisille                              KK 170/1999 vp- Reijo Kallio /sd
583: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes             Aravalainan koron alentaminen
584:                                                   Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
585: KK 162/1999 vp- Esa Lahtela /sd
586: Työttömyyseläkeputken säilyttäminen               KK 17111999 vp- Johannes Leppänen /kesk
587: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija    Postipalvelujen turvaaminen haja-asutusalueilla
588: Perho                                             Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
589:                                                   nen
590: KK 163/1999 vp - Erkki Pulliainen /vihr
591: Dioksiinilihan tuominen Suomeen                   KK 172/1999 vp - Susanna Rahkonen /sd
592: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi    VR-Yhtymän Hyvinkään konepajan toiminta-
593: Hemilä                                            edellytysten turvaaminen
594:                                                   Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
595: KK 164 11999 vp - Hannes Manninen /kesk           nen
596: Metsätyössä käytettävien koneiden vakuutus-
597: maksujen perusteet                                KK 173/1999 vp- Kari Myllyniemi /kesk
598: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija    Velkajärjestelyn myöntämisehtojen kiristäminen
599: Perho                                             Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
600: Sisällysluettelo
601: 
602: 
603: KK 17 4/1999 vp - Kari Myllyniemi /kesk              KK 183/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
604: Velkajärjestelyn selvittäjän kelpoisuusehtojen       Vuosina 1972-1988 syntyneiden lasten lapsili-
605: ti ukentaminen                                       sien maksaminen
606: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen         Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
607: 
608: SS 175/1999 rd- Henrik Lax /sv                       KK 184/1999 vp - Pentti Tiusanen /vas
609: Presstöd tili dagstidningar för synskadade           Belgialaiset dioksiinipitoiset elintarvikkeet sekä
610: Besvarats av: Trafikminister Olli-Pekka Heino-       dioksiinipitoiset jätteet
611: nen                                                  Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
612: 
613: KK 175/1999 vp- Henrik Lax /r                        KK 185/1999 vp- Klaus Bremer /r
614: Lehdistötuki näkövammaisten päivälehdille            Veteraaniautojen autoveron laskemista koske-
615: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-       van eduskunnan lausunnon noudattaminen
616: nen                                                  Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
617: KK 17 6/1999 vp - Jaakko Laakso /vas
618:                                                      KK 186/1999 vp - Seppo Kanerva /kok
619: Naton pääsihteerin valinta EU:n ulkopoliittisek-
620:                                                      Yksinelävien pienituloisten eläkeläisten tulotaso
621: si edustajaksi
622:                                                      Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
623: Vastannut: Pääministeri Paavo Lipponen
624:                                                      Perho
625: KK 177/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
626: Puolustusvoimien terveydenhoidon järjestämi-         KK 187/1999 vp- Marja Tiura /kok
627: nen                                                  Yliopistojen ja korkeakoulujenjatko-opiskelijoi-
628: Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam       den toimeentulo
629:                                                      Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
630: KK 17 8/1999 vp - Seppo Kanerva /kok
631: Eläkeläisiin kohdistuneiden säästöjen purkami-       KK 188/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
632: nen                                                  Valtionosuuksin toteutettujen päivähoitotilojen
633: Vastannut: Ministeri Eva Biaudet sosiaali- ja ter-   käyttötarkoitus
634: veysministerin sijaisena                             Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
635: 
636: KK 179/1999 vp - Lauri Kähkönen /sd ym.              SS 189/1999 rd- Håkan Nordman /sv m.fl.
637: Avohuollon palvelumaksut sosiaali- ja tervey-        Folkpension tili flyktingar
638: denhuollossa                                         Besvarats av: Social- och hälsovårdsminister
639: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet         Maija Perho
640: KK 180/1999 vp - Pekka Kuosmanen /kok
641:                                                      KK 189/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.
642: Valtatien 6 parantaminen
643:                                                      Kansaneläkkeen maksaminen pakolaisille
644: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
645:                                                      Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
646: nen
647:                                                      Perho
648: KK 181/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
649: Koulukiusaamisen ehkäiseminen                        KK 190/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
650: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask                Grillihiilien terveysriskit
651:                                                      Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
652: KK 182/1999 vp- Klaus Bremer /r
653: Ammattilentäjäkoulutuksen      valtiollistamisen     KK 191/1999 vp- Katri Komi /kesk
654: seuraukset ja Finnairin lentäjäkoulutuskaluston      Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen j ärj es-
655: tarkoituksenmukaisuus                                täminen
656: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask                Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
657:                                                                                        Sisällysluettelo
658: 
659: 
660: 
661: KK 192/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                    KK 202/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
662: Perustuslakituomioistuimen perustaruistarve           Edunvalvontakulut kaivospiiritoimituksessa
663: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen          Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
664:                                                       Tuomioja
665: KK 193/1999 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
666: Yhdistelmätuen käyttö                                 KK 20311999 vp - Anu Vehviläinen /kesk
667: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre               Ylioppilastutkinnon uudistaminen
668:                                                       Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
669: KK 194/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
670: Psyykkisesti sairaiden syytettyjen tuomitsemis-
671: käytäntö ja rangaistusmahdollisuuksien lisäämi-       KK 204/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
672: nen                                                   Työttömän oikeus valita kurssin ja tukityöpaikan
673: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen          välillä
674:                                                       Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
675: KK 19511999 vp- Seppo Lahtela /kesk
676: Kylien ja elävän maaseudun säilyttäminen nyky-        KK 205/1999 vp - Tanja Karpela /kesk ym.
677: Suomessateiden täsmäsuunnittelulla                    Työmatkojen verovähennysoikeus
678: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-        Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
679: nen
680: KK 196/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk                   KK 206/1999 vp - Aulis Ranta-Muotio /kesk
681: Nuorten elinolojen parantaminen kunnissa Ja           ym.
682: suurlääneissä                                         Suomen EU:n tavoite 2 -alueiden määrittäminen
683: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden             Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
684:                                                       nen
685: KK 19711999 vp - Seppo Lahtela /kesk
686: Lääninuudistuksen toteutuminen                        KK 207/1999 vp- Raimo Mähönen /sd
687: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-      Kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisen vie-
688: nen                                                   hekalastusluvan lunastuspaikkojen lisääminen
689:                                                       Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
690: KK 198/1999 vp- Riitta Korhonen /kok                  Hemilä
691: Proteesien korvaaminen
692: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija        KK 208/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
693: Perho                                                 Ajoneuvoveron harkinnanvaraisten palautuspää-
694:                                                       tösten viipyminen
695: KK 19911999 vp - Riitta Korhonen /kok
696:                                                       Vastannut: Ministeri S:~'. i-Anne Siimes
697: Valtion henkilöstöravintoloiden vuokraaminen
698: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
699:                                                       KK 209/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
700: KK 200/1999 vp - Seppo Kanerva /kok                   Palkansaajan päivärahan sekä liikkeen- ja amma-
701: Pitkäaikaishoitoon joutuvien henkilöiden tulo-        tinharjoittajan vastaavan verovähennyksen mää-
702: jen suojaosuus                                        rän erilaisuus
703: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet          Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
704: 
705: KK 20111999 vp- Klaus Bremer /r
706:                                                       KK 210/1999 vp - Erkki Pulliainen /vihr
707: Poliisin toiminta suhteessa esitutkintalakiinja oi-
708:                                                       Työttömän taloudelliset mahdollisuudet osallis-
709: keudenkäymiskaareen liikennenopeuksien kame-
710:                                                       tua vaalilautakunta- ja toimikuntatyöhön
711: ravalvonnassa sekä rangaistusten oikeudenmu-
712:                                                       Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
713: kaisuus
714:                                                       Perho
715: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
716:                            j
717:                           j
718:                          j
719:                         j
720:                        j
721:                       j
722:                      j
723:                     j
724:                    j
725:                   j
726:                  j
727:                 j
728:                j
729:               j
730:              j
731:             j
732:            j
733:           j
734:          j
735:         j
736:        j
737:       j
738:      j
739:     j
740:    j
741:   j
742:  j
743: j
744:                                                                    KK 111999 vp- Esa Lahtela /sd
745: 
746: 
747: 
748: 
749:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 1/1999 vp
750: 
751:                                            Rintamaveteraanien oikeus päästä kuntoutuk-
752:                                            seen joka toinen vuosi
753: 
754: 
755: 
756: 
757: Eduskunnan puhemiehelle
758: 
759: Ilman rintamaveteraanien aikanaan tekemiä uh-       Jotta kuntakohtaiset erot eivätkä "pärstäkerroin-
760: rauksia emme suomalaisina voisi tänä päivänä        erot" olisi niin suuret, kuntoutuslakia tulisi muut-
761: nauttia siitä hyvinvointi-Suomesta, jossa nyt       taa siten, että rintamaveteraaneilla olisi oikeus
762: elämme. Menneinä vuosikymmeninä tämän kun-          kahden vuoden välein tapahtuvaan kuntoutuk-
763: niavelan korvaamiseksi onkin tehty monia mer-       seen. Tasapuolisuuden turvaamiseksi se meidän
764: kittäviä lakeja asumisen, eläkkeiden, kuntoutuk-    tulisi tehdä ja sen me olemme yhdessä heille
765: sen ja monien muiden sosiaalisten etuuksien         "velkaa".
766: osalta, joiden vaikuttavuutta ei voi kiistää.
767:    Keski-iän noustessa veteraanienjoukko hupe-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
768: nee vuosittain yli kymmenentuhannen vuosi-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
769: vauhtia. Keski-iän nousu vaikuttaa myös siihen,     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
770: että avun tarve ja selviytymiskustannukset kas-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
771: vavat edelleen.
772:    Yksi merkittävistä veteraanietuuksista on kun-         Onko hallitus tietoinen veteraanikun-
773: toutus. Vaikka vuosittain kuntoutusvarojen                toutuksen ongelmista ja siitä, kuinka eri
774: osuus budjetissa onkin säilynyt lähes samalla ta-         paikkakunnilla pääsee kuntoutukseen, ja
775: solla, jopa joinakin vuosina vähän lisääntyenkin,
776: niin eri alueilla veteraanit pääsevät kuntoutuk-          näkeekö hallitus mahdolliseksi, että
777: seen kovin harvoin. Kunnasta ja veteraanista              kuntoutuslailla turvattaisiin rintamave-
778: riippuen kuntoutusväli voi olla jopa 5-6 vuotta.          teraaneille oikeus kahden vuoden välein
779:                                                           tapahtuvaan kuntoutukseen?
780: 
781: 
782: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1999
783: 
784:     Esa Lahtela /sd
785: 
786: 
787: 
788: 
789:                                                                                                Versio 2.0
790: KK 111999 vp- Esa Lahtela /sd                                                       Ministerin vastaus
791: 
792: 
793: 
794: 
795: Eduskunnan puhemiehelle
796: 
797: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa    Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että
798: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       veteraanilla, jonka vamma tai sairaus aiheuttaa
799: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     toimintakyvyn häiriöitä, on mahdollisuus päästä
800: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     kuntoutukseen. Lainsäädännön valmistelun läh-
801: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK     tökohtina olivat rintamaveteraanityöryhmän te-
802:  l/1999 vp:                                         kemät selvitykset (Muistio 1976:STM 7) ja kym-
803:                                                     menen veteraanikuntoutuksen toteutusvuoden
804:       Onko hallitus tietoinen veteraanikun-         tuomat kokemukset.
805:       toutuksen ongelmista ja siitä, kuinka eri         Vaikka veteraanikuntoutuksen määrärahat
806:       paikkakunnilla pääsee kuntoutukseen, ja       jaetaan vuosittain kunnille siellä asuvien veteraa-
807:                                                     nien määrän suhteessa (5 §), voi kuntoutukseen
808:        näkeekö hallitus mahdolliseksi, että         pääsy olla erilainen hakemuksensa jättäneiden
809:        kuntoutustailta turvattaisiin rintamave-     veteraanien kuntoutuksen tarpeen ja kiireellisyy-
810:        teraaneille oikeus kahden vuoden välein      den johdosta.
811:        tapahtuvaan kuntoutukseen?                       Kuntoutuksen tarpeen harkinnanvaraisuus
812: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lainsäädännössä näkyy myös siinä, että päätök-
813: vasti seuraavaa:                                    sen kuntoutukseen pääsystä tekee terveyslauta-
814:                                                     kunta tai muu vastaava monijäseninen elin. Kun-
815: Rintamaveteraanikuntoutus toteutettiin vuosina      toutus on osa terveyden- ja sairaanhoitoa ja tästä
816: 1977- 1986 valtion talousarvioon varatulla mää-     syystä hakemukseen edellytetään myös lääkärin-
817: rärahalla, jonka jälkeen laki rintamaveteraanien    todistus hakijan terveydentilasta.
818: kuntouttamisesta säädettiin joulukuussa 1988            Veteraanikuntoutuksesta annetun lain 3 §:n
819: (1184/1988) ja sitä uudistettiin vuonna 1993        mukaan lautakunta voi siirtää päätöksenteon
820: (1227/1993) sekä siihen tehtiin hallinnon ja ra-    alaiselleen viranhaltijalle. Kunnallisten toimi-
821: hoituksen muutoksia koskevat korjaukset sekä        elinten tulee myös veteraanikuntoutuksen pää-
822: ulkomailla asuvien veteraanien kuntouttamisen       töksenteossa noudattaa hallitusmuodon 5 §:n
823: toteuttamista omassa maassaan koskevat muu-         2 momentin edellyttämiä yhdenvertaisuusperi-
824: tokset vuonna 1997 ( 1040/ 1997).                   aatteita.
825:    Lakiin ei ole sisällytetty kuntoutuksen saan-        Vaikka viranhaltijan päätöksestä ei saa valitta-
826: nin subjektiivisia oikeuksia, joiden mukaan taat-   malla hakea muutosta (13 §), on viranhaltijan
827: taisiin kaikille veteraaneille tasapuolinen mah-    saatettava asia terveyslautakunnan ratkaistavak-
828: dollisuus kuntoutuspalveluihin, vaan lain 2 §:n     si, jos päätökseen tyytymätön 14 päivän kulues-
829: 2 ja 3 momentin mukaan kuntoutukseen voidaan        sa päätöksen tiedoksi saatuaan sitä kirjallisesti
830: valita rintamaveteraani, jolle kuntoutuksen anta-   vaatii. Lautakunnan päätöksentekoon ei saa ha-
831: minen toimintakyvyn edistämiseksi ja säilyttämi-    kea muutosta valittamalla veteraanikuntoutuk-
832: seksi tai muusta syystä on tarpeellista. Rintama-   sesta annetun lain 13 §:n mukaan.
833: veteraaneja kuntoutukseen valittaessa tulee ottaa       Veteraanikuntoutus on ensisijaisesti toiminta-
834: huomioon kuntoutuksen tarve ja kiireellisyys.       kykyä edistävää toimintaa, joka edellyttää onnis-
835: 
836: 
837: 2
838: Ministerin vastaus                                                    KK 1/1999 vp- Esa Lahtela /sd
839: 
840: 
841: tuakseen yksilökohtaisia toimintamuotoja. Tästä         maan ikääntyneiden veteraanien kuntoutuksen
842: syystä veteraanit ovat ikääntyessään kokeneet ja       sisältöä.
843: tuoneet sen esiin, etteivät kuntoutusjaksot ole ai-        Eräissä kunnissa onkin jo siirrytty räätälöi-
844: kaansaaneet toimintakyvyssä sellaisia parannuk-        mään toimintakyvyltään erilaisille veteraaneille
845: sia kuin oli odotettu.                                 heidän iälleen ja/tai sairaudelleen soveltuvia
846:    Veteraanien ikääntyessä eivät hyvässä fyysi-        kuntoutusohjelmia, jotka toteutetaan osin kun-
847: sessä kunnossa oleville suunnitellut ja suhteelli-     nallisten kuntoutusyksiköiden, liikuntatoimen ja
848: sen raskaat kuntoutusjaksot palvele sellaisenaan        lähellä toimivan kuntoutuslaitoksen yhteistoi-
849: ikääntyvien veteraanien moninaisia kuntoutus-          minnassa. Menettelyllä mahdollistetaan ikäänty-
850: tarpeita. Rintamaveteraanit ovat suhteellisen iäk-     neelle veteraanille välttämätön jatkuva tai aina-
851: käitä. Nais- ja miesveteraanit ovat vuoden 1999        kin toistuva kunnon ylläpito. Tähän räätälöityyn
852: lopussa kaikki jo ohittaneet eläkeiän. Heistä on n.    toimintaan käytetään, paitsi veteraanikuntoutuk-
853: 28 000 eli 17,9 % alle 75-vuotiaita. 80 vuotta         seen veteraanille myönnettyjä varoja (kuntoutus-
854: täyttäneitä on 52 430 eli 33,1 %ja yli 90-vuo-         laitokselta ostetut palvelut), myös kunnan ter-
855: tiaita hieman alle 5 000 veteraania eli 3 %. Suu-      veyden- ja sairaanhoitoonosoitettuja varoja.
856: rimman ryhmän muodostavat 75-79-vuotiaat,                  Veteraanikuntoutus toteutetaan valtion talous-
857: sillä heitä on n. 71 500 eli 46 %.                     arviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa,
858:    Veteraaniprojekti -97, joka valmisteli esityk-      jotka ne ovat tänä vuonna kaikkiaan 200 miljoo-
859: sen Suomen itsenäisyyden 80-juhlavuoden vete-          naa markkaa. Mikäli kirjallisessa kysymyksessä
860: raaneja koskeviksi toimenpiteiksi, esitti mm.          esitetty tavoite kuntoutusjaksoista joka toinen
861: käynnistettäväksi Raha-automaattiyhdistyksen           vuosi toteutettaisiin, tarvittaisiin vuosittain lisää
862: avustuksella veteraani-, kuntoutus- ja vanhusjär-      määrärahaa 3--4-kertainen määrä eli 600-800
863: jestöjen kanssa erilaisia avo-, päivä- ja laitoskun-   miljoonaa markkaa. Näin suureen yksittäisen
864: toutuksen kehittämishankkeita. Hankkeita käyn-         määrärahan korotukseen ei ole mahdollista ny-
865: nistyi 30, ja niistä saadut kokemukset, jotka val-     kyisessä taloudellisessa tilanteessa ja lyhyellä ai-
866: mistuvat tämän vuoden aikana, tulevat hyödyttä-        kavälillä.
867: 
868: 
869: 
870: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1999
871: 
872:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
873: 
874: 
875: 
876: 
877:                                                                                                           3
878: KK 111999 vp- Esa Lahtela /sd                                                             Ministems svar
879: 
880: 
881: 
882: 
883: Tili riksdagens talman
884: 
885: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         som krävs beaktas. Särskild uppmärksarnhet
886: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         skall fåstas vid att veteraner som har en skada
887: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa         eller sjukdom som orsakar stöming i funktions-
888: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        förmågan får möjlighet tili rehabilitering. Ut-
889: 111999 rd:                                              gångspunkter för beredningen av lagstiftningen
890:                                                         var de utredningar som gjorts av arbetsgruppen
891:        ir regeringen medveten om de problem             för frontveteraner (Arbetsgruppspromemoria
892:        som är förknippade med veteranrehabi-            1976:SHM 7) och erfarenhetema från tio år av
893:        literingen samt om hur man på olika or-          genomförd veteranrehabilitering.
894:        ter får rehabilitering, och                         Fastän anslagen för veteranrehabilitering var-
895:                                           -            je år delas ut till kommunema i förhållande till
896:        anser regeringen att det är möjligt att          antalet veteraner som är bosatta där (5 §) kan sät-
897:        rehabiliteringslagen kunde garantera            tet att bli beviljad rehabilitering variera beroen-
898:        frontveteraner rätt tili rehabilitering         de på behovet av rehabilitering och den
899:        med två års mellanrum?                          skyndsamhet som krävs bland de veteraner som
900: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        har lämnat in sin ansökan.
901: föra följande:                                             Det faktum att behovet av rehabilitering är un-
902:                                                        derkastat prövning i lagstiftningen syns också
903:  Rehabiliteringen av frontveteraner genomfördes        däri att beslutet om rehabilitering fattas av hälso-
904: åren 1977-1986 med ett anslag som reserverats          vårdsnämnden eller av något annat motsvarande
905: i statsbudgeten, varefter lagen om rehabilitering      kollegialt organ. Rehabiliteringen är en del av
906: av frontveteraner stiftades i december 1988            hälso- och sjukvården och till följd av detta förut-
907: (1184/1988) och reviderades 1993 (122711993).          sätts även att ett läkarutlåtande om sökandens
908: Korrigeringar som gäller förändringar i admi-          hälsotillstånd fogas till ansökan.
909: nistrationen och finansieringen samt ändringar             Enligt 3 § lagen om rehabilitering av frontve-
910: som gäller genomförandet av rehabiliteringen av        teraner kan nämnden överföra beslutsfattandet på
911: veteraner bosatta utomlands i deras eget land          en tjänsteinnehavare som är underställd nämn-
912: togs in i lagen år 1997 ( 1040/1997).                  den. Kommunala organ skall även i fråga om
913:    1 lagen har inte intagits bestämmelser om så-       beslutsfattande som gäller veteranrehabilitering
914: dana subjektiva rättigheter att erhålla rehabilite-    iaktta de principer om likställighet som förut-
915: ring enligt vilka alla veteraner skall garanteras en   sätts i 5 § 2 mom. regeringsformen.
916: jämbördig möjlighet till rehabiliteringstjänster,          Fastän ändring i en tjänsteinnehavares beslut
917: utan enligt lagens 2 § 2 och 3 mom. kan till reha-     inte får sökas genom besvär (13 §), skall tjän-
918: bilitering utses en frontveteran som behöver få        steinnehavaren föra ärendet till hälsovårdsnämn-
919: rehabilitering för att främja eller upprätthålla       den för avgörande, om den som är missnöjd med
920: funktionsförmågan eller av någon annan orsak.          beslutet skriftligen kräver detta inom 14 dagar ef-
921: Då frontveteraner utses för rehabilitering skall       ter att ha fått del av beslutet. Ändring i nämndens
922: behovet av rehabilitering och den skyndsamhet
923: 
924: 
925: 4
926: Ministems svar                                                      KK 111999 vp- Esa Lahtela /sd
927: 
928: 
929: 
930: beslut får enligt 13 § lagen om rehabilitering av     projekten skall användas medel från Penningau-
931: frontveteraner inte sökas genom besvär.               tomatföreningen. Inalles 30 projekt inleddes och
932:    Veteranrehabiliteringen är i första hand verk-     de erfarenheter av dessa som sammanställs i år
933: samhet som är avsedd att frärnja funktionsförmå-      kommer att gagna innehållet i fråga om rehabili-
934: gan och som, för att lyckas, kräver individuella      teringen av äldre veteraner.
935: verksamhetsformer. Av denna anledning har ve-            Vissa kommuner har redan övergått till att
936: teranema i takt med stigande ålder upplevt och        för veteraner med varierande funktionsförmåga
937: framhållit att rehabiliteringsperiodema inte har      skräddarsy rehabiliteringsprogram som lämpar
938: åstadkommit sådana förbättringar i funktionsför-      sig för deras å1der ochleller sjukdom. Dessa pro-
939: mågan som de väntat sig.                              gram genomförs delvis i samarbete med de kom-
940:     Till följd av veteranemas stigande ålder betjä-   muna1a rehabiliteringsenheterna, idrottsväsen-
941: nar de relativt tunga rehabiliteringsperiodema        det och en i närheten verksam rehabiliteringsan-
942: som är planerade för personeri god fysisk kondi-      sta1t. Förfarandet gör det möj1igt för äldre vete-
943: tion inte som sådana äldre veteraners mångfaset-      raner att kontinuerligt eller åtminstone perio-
944: terade behov av rehabilitering. Frontveteranema       diskt upprätthålla sin kondition, vilket är nödvän-
945: är relativt å1dersstigna. Såvä1 de kvinnliga som      digt för dem. För denna skräddarsydda verksam-
946: de manliga veteranerna har i slutet av 1999 alla      het används utöver mede1 som bevi1jats vetera-
947: redan passerat pensionså1dern. Av dessa är ca         nema för veteranrehabi1itering (tjänster köpta
948: 28 000, dvs. 17,9 %, yngre än 75 år. Samman-          hos rehabiliteringsanstalter) också medel som
949: lagt 52 430 veteraner, dvs. 33,1 %, har fyllt 80      anvisats för den kommunala hä1so- och sjukvår-
950: år och något under 5 000 veteraner, dvs. 3 %, är      den.
951: äldre än 90 år. Den största gruppen utgörs av 75-         Veteranrehabiliteringen genomförs inom ra-
952: 79-åringar, eftersom det finns ca 71 500, dvs.        men för de anslag som anvisats i statsbudgeten,
953: 46%, av dem.                                          och de uppgår i år till inalles 200 milj. mk. Om
954:     Veteranprojektet -97, som beredde ett förs1ag     den i det skriftliga spörsmålet föreslagna målsätt-
955: till åtgärder för veteranerna under 80-årsjubileet    ningen som gäller rehabiliteringsperioder vart
956: med an1edning av Fin1ands sjä1vständighet, fö-        annat år skulle genomföras, behövs varje år ett
957: res1og bl.a. rut:t olika projekt för utveck1ande av   tre- eller fyrfaldigt anslag, dvs. 600-800 milj.
958: öppen rehabilitering och dag- och anstaltsrehabi-     mk. Någon så stor enskild förhöjning av anslaget
959: 1itering skall in1edas tillsammans med veteran-,      går inte att genomföra i den nuvarande ekono-
960: rehabiliterings- och å1dringsorganisationer. För      miska situationen och på så kort sikt.
961: 
962: 
963: 
964: Helsingforsden 27 apri1 1999
965: 
966:     Omsorgsminister Eva Biaudet
967: 
968: 
969: 
970: 
971:                                                                                                       5
972:                                                                KK 2/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
973: 
974: 
975: 
976: 
977:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 2/1999 vp
978: 
979:                                              Kotkan kaupungin soveltama asiakasmaksu-
980:                                              käytäntö
981: 
982: 
983: 
984: 
985: Eduskunnan puhemiehelle
986: 
987: Kotkan kaupunki on ottanut käyttöön palveluse-           Varallisuuden ottaminen huomioon johtaa
988: telijärjestelmän, joka siirtää kustannuksia yhä       käytännössä siihen, että maksumiehiksi joutuvat
989: enemmän hoitoa tarvitseville. Omissa kodeis-          ne heikompiosaiset kuntalaiset, jotka eivät osaa
990: saan ja yksityisissä palveluasunnoissa asuvat         tai kykene järjestelemään varallisuuttaan.
991: vanhukset joutuvat tästä lähtien maksamaan ko-
992: tiavuista ja muista palveluista myös varallisuu-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
993: dellaan.                                              sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
994:    Vanhuksen varallisuutena on tarkoitus huo-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
995: mioida pankkitalletukset 20 000 markan ylittä-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
996: vältä osalta, helposti realisoitavat arvopaperit ja
997: muu asiakkaan välittömästi käytössä oleva varal-            Onko hallituksen näkemyksen mukaan
998: lisuus. Kotkan sosiaali- ja terveyslautakunnan              Kotkan kaupungin päättämä käytäntö
999: päättämä malli ei ole lain hengen mukainen.                 ottaa palvelusopimuksia soimiessaan
1000: Kunnan ostaessa palveluja yksityiseltä palvelun-            huomioon myös palveluntarvitsijan va-
1001: tuottajalta on tähän sovellettu samoja maksu-               rallisuus nykyisen lain kirjaimen ja hen-
1002: säännöksiä kuin kunnan omassakin palvelutuo-                gen mukainen?
1003: tannossa.
1004: 
1005: 
1006: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1999
1007: 
1008:     Pentti Tiusanen /vas
1009: 
1010: 
1011: 
1012: 
1013:                                                                                                Versio 2.0
1014: KK 2/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                      Ministerin vastaus
1015: 
1016: 
1017: 
1018: 
1019: Eduskunnan puhemiehelle
1020: 
1021: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        su palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin sääde-
1022: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn
1023: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mukaan. Järjestettäessä palvelu niin sanottuna
1024: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       ostopalveluna, on palvelun käyttäjäitä perittävä
1025: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        samat maksut kuin kunnan tai kuntayhtymän it-
1026: KK 2/1999 vp:                                          sensä järjestämistä palveluista.
1027:                                                           Kotkan suunnittelemassa vanhustenhuoltoa
1028:        Onko hallituksen näkemyksen mukaan              koskevassa palvelusetelijärjestelmän käyttöön-
1029:        Kotkan kaupungin päättämä käytäntö              otossa on tavoitteena tukea palvelujen käyttäjää
1030:        ottaa palvelusopimuksia soimiessaan             hänen hankkiessaan palveluja yksityisiltä palve-
1031:        huomioon myös palveluntarvitsijan va-           lujen tuottajilta. Yksityisten palvelujen tuotta-
1032:        rallisuus nykyisen lain kirjaimen ja hen-       jien käyttö on mahdollista nykyisen lainsäädän-
1033:        gen mukainen?                                   nön mukaan mm. seuraavissa tapauksissa:
1034:                                                            1) asiakas valitsee tietoisesti yksityiset palve-
1035: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          lut ja ottaa taloudellisen vastuun päätöksestään,
1036: ti seuraavaa:                                             2) ostopalvelusopimuksin, joilla kunta tukee
1037: Sosiaalihuoltolain (71 0/1982) mukaan kunnan on        yksityistä palvelujen tuottajaa siten, että asiak-
1038: huolehdittava sosiaalihuoltoon kuuluvina tehtä-        kaan maksuosuus on yhteneväinen kunnallisten
1039: vinä mm. kotipalvelujen, asumispalvelujen, per-        maksujen kanssa ja
1040: hehoidon, laitoshoidon ja omaishoidon tuen jär-           3) asiakkaalle myönnetään muutoin maksusi-
1041: jestämisestä.                                          toumus, joka turvaa sen, että hänen maksuosuu-
1042:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja     tensa ei ole suurempi kuin vastaavissa kunnalli-
1043: valtionosuudesta annetun lain (733/1992) mu-           sissa palveluissa.
1044: kaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveyden-          Kotkan suunnittelemassa mallissa asiakas ja
1045: huollon alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla toi-        palvelujen tuottaja solmivat sopimuksen palvelu-
1046: minnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan            jen käytöstä. Kunta tukee asiakasta taloudellises-
1047: taikka kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimin-       ti myöntämällä maksusitoumuksen, jota tässä yh-
1048: taa hoitavassa kuntainliitossa tai hankkimalla         teydessä kutsutaan palveluseteliksi. Palvelusete-
1049: palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntainlii-    lin arvoa määriteltäessä varoina Kotkan suunnit-
1050: tolta tai muualta julkiselta tai yksityiseltä palve-   telemassa mallissa otetaan huomioon asiakkaan
1051: lujen tuottajalta. Hankittaessa palveluja yksityi-     käytettävissä olevat varat, kuten pankkitalletuk-
1052: seltä palvelujen tuottajalta kunnan ja kuntainlii-     set, helposti realisoitavat arvopaperit ja muu
1053: ton on varmistuttava siitä, että hankittavat palve-    asiakkaan välittömästi käytössä oleva varalli-
1054: lut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaa-    suus. Talletukset otetaan huomioon 20 000 mar-
1055: valta kunnalliselta toiminnalta.                       kan ylittävältä osalta. Asiakas joutuu siten vas-
1056:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-       taamaan hoidostaan aiheutuneista kustannuksis-
1057: ta annetun lain (734/1992) mukaan kunnallisista        ta myös varallisuudellaan.
1058: sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä mak-
1059: 
1060: 2
1061: Ministerin vastaus                                       KK 2/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
1062: 
1063: 
1064:    Kotkan suunnitelmat ovat ristiriidassa vm-       Koska läänin alueella sosiaalihuollon ohjaus
1065: massa olevan maksulainsäädännön kanssa, sillä    ja    valvonta    kuuluvat    sosiaalihuoltolain
1066: asiakasmaksuasetuksen (912/1992) mukaan          (710/1982) 3 §:n mukaan lääninhallituksille, on
1067: muun muassa kotona annettavan palvelun ja pit-   sosiaali- ja terveysministeriö lähettänyt asian
1068: käaikaisen laitoshoidon maksu määräytyy asiak-   Etelä-Suomen lääninhallitukselle edelleen selvi-
1069: kaan maksukyvyn mukaan, ja maksukyky on si-      tettäväksi.
1070: dottu kuukausituloihin, ei varallisuuteen.
1071: 
1072: 
1073: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1999
1074: 
1075:    Peruspalveluministeri Eva Biaudet
1076: 
1077: 
1078: 
1079: 
1080:                                                                                                3
1081: KK 2/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                      Ministems svar
1082: 
1083: 
1084: 
1085: 
1086: Till riksdagens talman
1087: 
1088: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      uppbäras hos den som använder servicen, om inte
1089: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      något annat bestäms genom lag. Avgiften får
1090: statsrådet översänt följande av riksdagsman          uppbäras enligt användarens betalningsförmåga.
1091: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga      Om servicen ordnas såsom s.k. köptjänster, skall
1092: spörsmål SS 2/1999 rd:                               hos den som använder servicen uppbäras samma
1093:                                                      avgift som då servicen ordnas av kommunen eller
1094:       Anser regeringen att den praxis som            sarnkommunen.
1095:       Kotka stad beslutat tillämpa, dvs. att då          Syftet med det system med kommunal service-
1096:        ett serviceavtal ingås beaktas förmögen-      peng inom åldringsvården som Kotka stad har
1097:        heten hos den som behöver service, är         planerat införa är att stöda serviceanvändaren då
1098:       förenlig med andan i den gällande la-          han eller hon anskaffar service från privata servi-
1099:       gen?                                           ceproducenter. En1igt den gällande lagstiftning-
1100:                                                      en är anlitandet av privata serviceproducenter
1101: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      möjligt bl.a. då
1102: föra följande:                                           1) klienten medvetet väljer privat service och
1103: Enligt socialvårdslagen (71 0/ 1982) skall kom-      bär det ekonomiska ansvaret för sitt beslut,
1104: munen sörja för bl.a. hemservice boendeservice           2) ett avtal om köptjänster ingås, i vilket fall
1105: familjevård, anstaltsvård och 'stöd för när~         kommunen stöder den privata serviceproducen-
1106: ståendevård såsom tili socialvården hörande          ten så att klientens andel av avgiften är lika stor
1107: uppgifter.                                           som den kommunala avgiften, och
1108:    Enligt lagen om planering av och statsandel           3) klienten i övrigt beviljas en betalningsför-
1109: för social- och hälsovården (73311992) kan en        bindelse som säkerställer att hans eller hennes
1110: kommun ordna de uppgifter som hör tili social-       betalningsandel inte är större än betalningsande-
1111: och hälsovården genom att sköta verksamheten         len för motsvarande kommunala service.
1112: själv, genom avtal tillsammans med en annan              I den modeli som Kotka stad planerar ingår
1113: kommun elier andra kommuner, genom att vara          klienten och serviceproducenten ett avtal om an-
1114: medlem i ett kommunalförbund som sköter verk-        litande av service. Kommunen stöder klienten
1115: samheten eller genom att anskaffa service från       ekonomiskt genom att bevilja honom elier henne
1116: staten, en annan kommun, ett kommunalförbund         en betalningsförbindelse, som i detta samman-
1117: elier någon annan offentlig elier privat servi-      hang kallas kommunal servicepeng. När service-
1118: ceproducent. Vid anskaffning av service från en      pengens värde faststälis beaktas i den av Kotka
1119: privat serviceproducent skali kommunen eller         stad planerade modelien de medel som klienten
1120: kommunalförbundet försäkra sig om att servicen       har tili sitt förfogande, t.ex. bankdepositioner,
1121: motsvarar den nivå som krävs av motsvarande          lätt realiserbara värdepapper och annan förmö-
1122: kommunala verksamhet.                                genhet som klienten har omedelbar tiligång tili.
1123:    1 lagen om klientavgifter inom social- och häl-   Depositioner beaktas till den del de överstiger
1124: sovården (734/1992) föreskrivs att för kommu-        20 000 mk. Klienten är därmed tvungen att delta
1125: nala social- och hälsovårdsavgifter kan en avgift    i vårdkostnadema även med sin förmögenhet.
1126: 
1127: 
1128: 4
1129: Ministems svar                                              KK 2/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
1130: 
1131: 
1132:    Kotka stads planer strider mot den gällande         Eftersom ledningen och övervakningen av so-
1133: avgiftslagstiftningen, eftersom det i förordning-   cialvården inom länet enligt 3 § socialvårdslagen
1134: en om klientavgifter inom social- och hälsovår-     (71011982) ankommer på länsstyrelsen, har so-
1135: den (912/1992) föreskrivs att avgiften för bl.a.    cial- och hälsovårdsministeriet sänt ärendet till
1136: service i hemmet och långvarig anstaltsvård         länsstyrelsen i Södra Finlands Iän för vidare ut-
1137: uppbärs enligt klientens betalningsförmåga och      redning.
1138: att betalningsförmågan är bunden till månadsin-
1139: komstema, inte tili förmögenheten.
1140: 
1141: 
1142: 
1143: Helsingfors den 27 april 1999
1144: 
1145:     Omsorgsminister Eva Biaudet
1146: 
1147: 
1148: 
1149: 
1150:                                                                                                    5
1151:                                                                  KK 3/1999 vp- Matti Kangas /vas
1152: 
1153: 
1154: 
1155: 
1156:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 3/1999 vp
1157: 
1158:                                              Valtion tukeman asuntorakentamisen lisäämi-
1159:                                              nen
1160: 
1161: 
1162: 
1163: 
1164: Eduskunnan puhemiehelle
1165: 
1166: Suurissa kasvukeskuksissa (pääkaupunkiseutu,              Asuntojen tarpeen huomioon ottaen valtion
1167: Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu) asuntotilanne        budjettiin tälle vuodelle varattu valtion tuke-
1168: on vaikea. Valtion tuki asuntorakentamiseen ei        maan vuokra-asuntojen rakentamiseen tarkoitet-
1169: ole riittävää, kun otetaan huomioon asuntojen         tu määräraha tuntuu liian pieneltä. Asuntopula ja
1170: kysyntä. Tämä on vääristänyt vuokrien, samoin         asuntojen hintojen karkaaminen monilla paikka-
1171: kuin omistusasuntojen hintojen kehitystä. Erityi-     kunnilla on alueelle kohdistuvan nopean muutto-
1172: sesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saami-        liikkeen aikaansaama ilmiö. Aluepolitiikan kei-
1173: nen on lähes mahdotonta.                              noin voitaisiin tukea asuntojen hintojen tasapai-
1174:    Olisi ensiarvoisen tärkeää tarjota asuntoja        noista kehitystä.
1175: siellä, missä on työtä, koska näin tuettaisiin työ-
1176: markkinoiden toimintaa. Lisäksi edellä mainitut       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1177: kasvukeskukset sattuvat olemaan korkeakoulu-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1178: kaupunkeja, joissa on paljon opiskelijoita. Nuor-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1179: ten asunnonsaanti ei ole maassamme riittävän          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1180: hyvin järjestetty. Asuntojen määrän lisäksi jat-
1181: kossa olisi tärkeää kiinnittää enemmän huomiota             Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
1182: asuntojen laatuun. Kaikilla kansalaisilla pitäisi           valtion tukeman asuntorakentamisen li-
1183: olla mahdollisuus asunnon saantiin.                         säämiseksi ja laadun parantamiseksi?
1184: 
1185: 
1186: 
1187: 
1188:                                                                                                Versio 2.0
1189: KK 3/1999 vp- Matti Kangas /vas                                                      Ministerin vastaus
1190: 
1191: 
1192: 
1193: 
1194: Eduskunnan puhemiehelle
1195: 
1196: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        tämiseksi tärkeää, että uutta asuntotarjontaa saa-
1197: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         daan kasvavilla alueilla aikaan nopeasti, minkä
1198: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vuoksi korostetaan valtion tukemien vuokra- ja
1199: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan-       asumisoikeusasuntojen tuotantoa näillä alueilla.
1200: kaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Talousarvion hyväksymisen jälkeen valtio-
1201: KK 3/1999 vp:                                         neuvoston 4.2.1999 vahvistamassa lainoitusval-
1202:                                                       tuuksien käyttösuunnitelmassa sekä sen pohjalta
1203:        Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       Valtion asuntorahastossa 1.3.1999 tehdyssä val-
1204:        valtion tukeman asuntorakentamisen li-         tuuksien kunnittaisessa jaossa on talousarviossa
1205:        säämiseksi ja laadun parantamiseksi?           asetettujen linjausten mukaisesti suunnattu uus-
1206:                                                       tuotannon tuki erityisesti pääkaupunkiseudulle,
1207: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sen kehyskuntiin sekä muihin kasvukeskuksiin ja
1208: ti seuraavaa:                                         niiden työssäkäyntialueille asuntomarkkinoita
1209: Hallitusohjelman mukaan arava- ja korkotukilai-       tasapainottavasti.
1210: noitusta lisätään nykyisestä. Valtion tukema ja          Valtion asuntorahaston tekemässä lainajaossa
1211: rahoittama uustuotanto suunnataan erityisesti         on kuudelle kasvukeskusalueelle suunnattu
1212: pääkaupunkiseudulle, muihin kasvukeskuksiin           78,8 % uustuotannon markkamääräisistä myön-
1213: sekä muille tarvealueille ja opiskelija-asuntoi-      tämis- ja hyväksymisvaltuuksista, josta pääkau-
1214: hin. Valtion asuntorahaston rahoituksessa turva-      punkiseudun ja sen kehyskuntien osuus on
1215: taan tavoitteeksi asetettava valtion tukeman ja ra-   51,1 %. Valtuutta opiskelija-asuntojen uustuo-
1216: hoittaman asuntorakentamisen taso. Lisäksi laa-       tantoon on lainajaossa osoitettu yhteensä 931
1217: ditaan yhteistoimintasopimus valtion ja pääkau-       asunnon rakentamista varten, mikä on enemmän
1218: punkiseudun kuntien kesken valtion tukemien ja        kuin vuonna 1998.
1219: rahoittamien investointien aikataulusta ja sisäl-        Hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoit-
1220: löstä.                                                teena on edistää rakentamisen laadun parant~
1221:    Vuoden 1999 talousarviossa on vuodelle 1999        mista. Rakentamisen laatua koskevia uusia sään-
1222: varattu 3 900 miljoonan markan suuruinen ara-         nöksiä on 1 päivänä tammikuuta 2000 voimaan
1223: valainojen myöntämisvaltuus ja 3 000 miljoo-          tulevassa uudessa maankäyttö- ja rakennuslais-
1224: nan markan suuruinen korkotukiasuntolainojen          sa. Tämän vuoden aikana annetaan lakiin liittyvä
1225: hyväksymisvaltuus. Talousarvion mukaisilla            maankäyttö- ja rakennusasetr:s, JOssa annetaan
1226: myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksilla on arvioi-       täsmällisempiä säännöksiä laadun varmistami-
1227: tu voitavan lainaittaa noin 12 000 asunnon uus-       sesta ja virheettömyydestä. Uusimaankäyttö-ja
1228: tuotanto ja noin 5 900 asunnon perusparantami-        rakennuslaki sekä asetus asettaa lisäksi uusia
1229: nen.                                                  vaatimuksia suunnittelijoiden sekä työnjohdon
1230:    Talousarviossa kiinnitetään erityistä huomio-      pätevyydelle.
1231: ta voimistuneen muuttoliikkeen myötä kasvanee-           Tämän lisäksi ympäristöministeriö uudistaa
1232: seen asuntojen kysyntään kasvukeskusalueilla.         Suomen rakentamismääräyskokoelman osia si-
1233: Talousarvion mukaan on asuntoniukkuuden vält-         ten, että niihin tulee täsmällisempiä määräyksiä
1234: 
1235: 
1236: 2
1237: Ministerin vastaus                                            KK 3/1999 vp -    Matti Kangas /vas
1238: 
1239: 
1240: 
1241: laatua parantavista keinoista. Näitä keinoja ovat   siksi kaikessa rakentamisessa ja samalla myös
1242: muun muassa työmaan aloituskokoukset, tarkas-       kaikessa asuntotuotannossa vuoden 2000 alusta
1243: tusasiakirjan käyttö sekä laatua varmistavat sel-   lukien. Huoltokirja on ollut jo kaksi vuotta pa-
1244: vitykset.                                           kollinen kaikessa valtion tukemassa asuntotuo-
1245:    Ki.inteistönpidon laadun parantamiseksi kiin-    tannossa.
1246: teistön käyttö- ja huolto-ohjeet tulevat pakolli-
1247: 
1248: 
1249: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1999
1250: 
1251:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
1252: 
1253: 
1254: 
1255: 
1256:                                                                                                   3
1257: KK 3/1999 vp- Matti Kangas /vas                                                          Ministems svar
1258: 
1259: 
1260: 
1261: 
1262: Tili riksdagens talman
1263: 
1264: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        det för att undvika bostadsbrist viktigt att snabbt
1265: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        kunna skapa ett nytt utbud av bostäder i tillväxt-
1266: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-       centra, och därför framhävs produktionen av
1267: ti Kangas/vänst undertecknade skriftliga spörs-        statsstödda hyresbostäder och bostadsrättsbostä-
1268: mål SS 3/1999 rd:                                      der i dessa områden.
1269:                                                            Efter att budgeten godkändes har statsrådet
1270:         Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          4.2.1999 fastställt dispositionsplanen för full-
1271:        för att öka det statsstödda bostadsbyg-         maktema att bevilja lån, och på denna grund har
1272:        gandet och att Jörbättra dess kvalitet?         Statens bostadsfond 1.3.1999 fördelat fullmak-
1273:                                                        t~ma p~ kommunema i enlighet med linjedrag-
1274: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        nmgen 1 budgeten så att stödet till nyproduktion
1275: föra följande:                                         har särskilt riktats till huvudstadsregionen, dess
1276: Enligt regeringsprogrammet utökas beviljandet          kranskommuner och andra tillväxtcentra samt
1277: av arava- och räntestödslån från nuvarande nivå.       deras pendlingsområden på ett sätt som balanse-
1278: Den nyproduktion av bostäder som staten stöder         rar bostadsmarknaden.
1279: och finansierar inriktas mot i synnerhet huvud-            Av fullmaktema angivna i mark anvisats tili
1280: stadsområdet, andra tillväxtcentra och övriga          att bevilja och godkänna lån för nyproduktion har
1281: områden som har behov av bostadsproduktion             Statens bostadsfond riktat 78,8 % av lånefull-
1282: samt på att bygga studentbostäder. Genom den fi-       makter på sex tiliväxtcentra, av vilka 51,1 % tili
1283: nansiering som statens bostadsfond står för tryg-      huvudstadsregionen och dess kranskommuner.
1284: gas nivån på den bostadsproduktion som staten          Lånefullmakter för nyproduktion av studiebostä-
1285: har som mål att stöda och finansiera. Dessutom         der har vid fördelningen anvisats för byggande av
1286: utarbetas ett samarbetsavtal i vilket staten och       sammanlagt 931 studiebostäder, vilket är mer än
1287: huvudstadsregionens kommuner är avtalsparter           år 1998.
1288: angående tidtabellen för och omfattningen av de           Enligt regeringsprogrammet avser regeringen
1289: invensteringar som staten stöder och finansierar.      att främja kvalitet på byggandet. Nya bestämmel-
1290:    I 1999 års statsbudget har fullmakter reserve-      ser om byggkvalitet ingår i den nya markanvänd-
1291: rats att bevilja aravalån för sammanlagt 3 900         nings- och bygglagen, som träder i kraft den 1 ja-
1292: miljoner mark och att godkänna räntestödslån till      nuari 2000. I år ges markanvändnings- och bygg-
1293: bostäder för sammanlagt 3 000 miljoner mark            förordningen med närmare bestämmelser om
1294: under år 1999. Med fullmaktema att bevilja ara-        kvalitetssäkring och felfritt byggande. Den nya
1295: valån och godkänna räntestödslån, som ingår i          markanvändnings- och bygglagen jämte förord-
1296: budgeten, kommer man uppskattningsvis att kun-         ning ställer dessutom nya krav på planeramas
1297: na bevilja lån till nyproduktion av ca 12 000 bo-      och arbetsledningens kompetens.
1298: städer och till ombyggnad av ca 5 900 bostäder.           Dessutom fömyar miljöministeriet delar av
1299:    I budgeten fåsts särskild vikt vid den allt kraf-   Finlands byggbestämmelsesamling så att där förs
1300: tigare migrationen och därmed ökade efterfrågan        in exaktare bestämmelser om på vilka sätt kvali-
1301: på bostäder i tillväxtcentra. Enligt budgeten är       teten skall höjas. Sådana medel är bl.a. inledande
1302: 
1303: 
1304: 4
1305: Ministems svar                                                KK 3/1999 vp- Matti Kangas /vas
1306: 
1307: 
1308: möten på byggarbetsplats, användning av inspek-    ningar att bli obligatoriska i allt byggande samt i
1309: tionsprotokoll och utredningar som säkrar kvali-   all bostadsproduktion från och med år 2000. Un-
1310: teten.                                             derhållsboken har redan i två år varit obligato-
1311:    För att höja nivån på fastighetsunderhållet     risk i all statsstödd bostadsproduktion.
1312: kommer byggnadens bruks- och underhållsanvis-
1313: 
1314: 
1315: 
1316: Helsingfors den 27 april 1999
1317: 
1318:     Minister Suvi-Anne Siimes
1319: 
1320: 
1321: 
1322: 
1323:                                                                                                     5
1324:                                                                  KK 4/1999 vp -    Risto Kuisma /rem
1325: 
1326: 
1327: 
1328: 
1329:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 4/1999 vp
1330: 
1331:                                              Sosiaaliturvan väärinkäyttö
1332: 
1333: 
1334: 
1335: 
1336: Eduskunnan puhemiehelle
1337: 
1338: Sosiaaliturvan väärinkäyttö on lisääntyvä ongel-      omaisille kertonut henkilö on joutunut uhkailu-
1339: ma. Vaikka enemmistö sosiaaliturvan saajista on       jen kohteeksi. Kyseessä olevan työnantajaper-
1340: rehellisiä, jokainen epäily ja väärinkäytös on yh-    heen päämies on Kelan lausuntolääkäri. Työttö-
1341: teiskuntamoraalin kannalta huono asia.                mäksi joutunut siivooja ihmettelee viranomais-
1342:     Viranomaisten tietoon tulleisiin epäilyihin tu-   ten tehottomuutta selvittää tapahtunutta.
1343: lisi suhtautua vakavasti. Eräässä espoolaisessa
1344: perheessä oli perhesiivooja, joka korvattiin lehti-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1345: ilmoituksella valitulla kodinhoitajalla. Myöhem-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1346: min tuo irtisanottu siivooja sai tietää, että hänen   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1347: tilalleen valittu henkilö sai samanaikaisesti elä-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1348: kettä Kansaneläkelaitokselta.
1349:     Kansaneläkelaitoksen tiedusteluun työnantaja            Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta peruste-
1350: vastasi, ettei kyseessä ole työsuhde. Asia jäi vi-          luissa tarkemmin kuvatun tapaiset asiat
1351: ranomaisten toimesta sillensä ilman asianmukai-             tutkitaan tehokkaasti ja siten, että kan-
1352: sia toimia. Myöhemmin selvisi, että tämä pimeä              salaisten luottamus viranomaisten toi-
1353: työnteko jatkui vuosia. Viranomaiset ovat ilmei-            mintaan sosiaaliturvan valvonnassa säi-
1354: sesti tutkineet asiaa myöhemmin, koska työnan-              lyy ja ylipäänsä sosiaaliturvan väärin-
1355: tajana olevan perheen vaimo soitti entiselle sii-           käytökset saadaan estetyksi ja samalla
1356: voojalle ja uhkaili aiheuttavansa tälle ikävyyksiä.         taatuksi se, että kaikkia kansalaisia koh-
1357:     Pimeän työn suhteen toimenpiteisiin ei ole              dellaan lain edessä tasapuolisesti?
1358: tiettävästi ryhdytty, mutta tämä asiasta viran-
1359: 
1360: 
1361: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999
1362: 
1363:     Risto Kuisma /rem
1364: 
1365: 
1366: 
1367: 
1368:                                                                                                Versio 2.0
1369: KK 4/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                      Ministerin vastaus
1370: 
1371: 
1372: 
1373: 
1374: Eduskunnan puhemiehelle
1375: 
1376: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ohjelman mukaisen selvityshankkeen, jonka teh-
1377: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tävänä on selvittää harmaan talouden ja rikolli-
1378: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      suuden torjuntaa haittaavat osaamiseen, asentei-
1379: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuis-     siin, säännöstöön ja toimintatapoihin liittyvät es-
1380: man /rem näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        teet viranomaisyhteistyössä sekä tehdä ehdotus
1381: KK 4/1999 vp:                                        tarvittavista toimenpiteistä. Selvitysmies Hirvo-
1382:                                                      nen tulee antamaan ehdotuksensa toukokuun lop-
1383:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta peruste-     puun mennessä.
1384:        luissa tarkemmin kuvatun tapaiset asiat           Kysyjän esimerkkitapaus liittyy harmaaseen
1385:        tutkitaan tehokkaasti ja siten, että kan-     talouteen; työtulot on salattu viranomaisilta ja la-
1386:        salaisten luottamus viranomaisten toi-        kisääteiset verot ja maksut on jätetty suorittamat-
1387:        mintaan sosiaaliturvan valvonnassa säi-       ta. Kirjallisesta kysymyksestä ei selviä, mitä elä-
1388:        lyy ja ylipäänsä sosiaaliturvan väärin-       kettä esimerkkitapauksessa oleva henkilö sai.
1389:        käytökset saadaan estetyksi ja samalla        Todennäköisesti henkilön työtulot ovat jääneet
1390:        taatuksi se, että kaikkia kansalaisia koh-    niin alhaisiksi, että ne eivät olisi pienentäneet
1391:        dellaan lain edessä tasapuolisesti?           eläkettä. Tällä hetkellä kansaneläkelain 22 §:n 1
1392:                                                      momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saa-
1393: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           va henkilö voi ansaita työtuloa työkyvyttömyys-
1394: vasti seuraavaa:                                     eläkkeen alenematta noin 3 500 markkaa kuu-
1395: Valtiovarainministeriön asettama harmaan talou-      kaudessa. Jos henkilön työtulot ovat tätä suurem-
1396: den selvitystyöryhmä (työryhmämuistio 1995:6)        mat, Kansaneläkelaitos yleensä lakkauttaa eläk-
1397: arvioi harmaan talouden yhteiskunnalle aiheutta-     keen kokonaan.
1398: miksi verojen ja maksujen menetyksiksi ja tu-           Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
1399: kien väärinkäytön laajuudeksi noin 13 miljardia      16.12.1998 työryhmän selvittämään sosiaalitur-
1400: markkaa vuodessa. Tästä noin miljardi markkaa        van väärinkäyttöä. Työryhmän tehtävänä on sel-
1401: arvioitiin olevan perusteettomasti maksettuja so-    vittää sosiaaliturvan väärinkäytön laajuutta, syi-
1402: siaaliturvaetuuksia.                                 tä ja ehkäisymahdollisuuksia. Työryhmä on
1403:     Harmaan talouden paljastamisen ja torjunnan      käynnistänyt tarvittavat selvitykset ja esitykset
1404: tehokkuus on oleellinen osa sosiaaliturvan vää-      epäkohtien korjaamiseksi. Mahdollisuudet har-
1405: rinkäytösten torjumisen kannalta. Tällä hetkellä     maan talouden tunnistamiseen sosiaaliturvan
1406: mahdollisuudet harmaan talouden tunnistami-          väärinkäytöksissä ovat vähäiset. Väärinkäyttöä
1407: seen sosiaaliturvan väärinkäytöksissä eivät ole      koskeva selvitystyö edellyttää yhteistyötä sosiaa-
1408: riittävät. Tehostamalla eri viranomaisten välistä    liviranomaisten, Kansaneläkelaitoksen, työvoi-
1409: yhteistyötä voidaan parantaa sosiaaliturvan vää-     maviranomaisten, kuntien ja verottajan välillä.
1410: rinkäytösten, harmaan talouden ja talousrikolli-     Työryhmä tulee jättämään mietintönsä vuoden
1411: suuden tunnistamista.                                1999 loppuun mennessä.
1412:     Valtiovarainministeriö on asettanut valtioneu-      Hallitusohjelman mukaisesti hallitus tulee
1413: voston hyväksymän uuden talousrikostorjunta-         käynnissä olevan selvityksen perusteella teke-
1414: 
1415: 
1416: 2
1417: Ministerin vastaus                                           KK 4/1999 vp- Risto Kuisma /rem
1418: 
1419: 
1420: mään tarvittavat toimenpiteet sosiaaliturvan vää-   kehittämistä. Näin turvataan myös kansalaisten
1421: rinkäytösten ehkäisemiseksi. Tämä edellyttää        tasapuolinen kohtelu.
1422: säännösten, valvonnan ja viranomaisyhteistyön
1423: 
1424: 
1425: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1999
1426: 
1427:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
1428: 
1429: 
1430: 
1431: 
1432:                                                                                                 3
1433: KK 4/1999 vp -     Risto Kuisma /rem                                                    Ministems svar
1434: 
1435: 
1436: 
1437: 
1438: Tili riksdagens talman
1439: 
1440: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ekonomiska gråzonen och den ekonomiska
1441: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      brottsligheten.
1442: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ris-         Finansministeriet har i enlighet med det nya
1443: to Kuisma /ref undertecknade skriftliga spörsmål     programmet för bekämpning av den ekonomiska
1444: SS 4/1999 rd:                                        brottsligheten startat ett utredningsprojekt som
1445:                                                      statsrådet godkänt och vars uppgift är att utreda
1446:        Vad tänker Regeringen göra för att lik-       vilka de största problemen inom myndighets-
1447:        nande fall som det som beskrivs i moti-       samarbetet är i anslutning till myndighetemas
1448:        veringarna undersöks noga och på så           kunnande, attityder och verksamhetssätt samt
1449:        sätt att medborgarnas förtroende för          lagstiftningen, och hur dessa försvårar bekämp-
1450:        myndigheternas verksamhet beträffan-          ningen av den ekonomiska brottsligheten och den
1451:        de tillsynen över den sociala tryggheten      ekonomiska gråzonen samt att utarbeta ett förs-
1452:        bibehålls och att man överlag lyckas          lag till åtgärder som bör vidtas för att avhjälpa
1453:        hindra missbruk av den sociala trygghe-       problemen. Utredningsman Hirvonen överläm-
1454:        ten och samtidigt garantera att alla          nar sitt förslag inom maj månad.
1455:        medborgare behandlas lika inför lagen?            Det exempel spörsmålsställaren nämner har
1456:                                                      att göra men den ekonomiska gråzonen; arbetsin-
1457: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      komster har hemlighållits för myndighetema och
1458: föra följande:                                       man har låtit bli att betala lagstadgade skatter och
1459: Arbetsgruppen för utredning av den ekonomiska        avgifter. Av spörsmålet framgår inte viiken pen-
1460: gråzonen (promemoria 1995:6), som finansmi-          sion personen i exemplet fick. Personens ar-
1461: nisteriet tillsatte, uppskattade att förlustema av   betsinkomster har sannolikt varit så låga att de
1462: uteblivna skatter och avgifter, som den ekono-       inte skulle ha minskat på pensionen. I detta nu
1463: miska gråzonen förorsakar samhället, samt om-        kan en person som får invaliditetspension enligt
1464: fattningen av missbruket av den sociala trygghe-     22 § 1 mom. folkpensionslagen tjäna cirka 3 500
1465: ten uppgår till cirka 13 miljarder mark per år. Av   mark i månaden utan att invaliditetspensionen
1466: detta uppskattades cirka 1 miljard mark vara so-     minskar. Om personens arbetsinkomster är stör-
1467: ciala förmåner som betalts på felaktiga grunder.     re än detta inställer Folkpensionsanstalten i all-
1468:    Då det gäller att bekämpa missbruk av den so-     mänhet utbetalningen av pensionen.
1469: ciala tryggheten är det väsentligt hur effektivt         Social-    och hälsovårdsministeriet         har
1470: man lyckas avslöja och bekämpa den ekonomis-         16.12.1998 tillsatt en arbetsgrupp för att utreda
1471: ka gråzonen. I detta nu är inte möjlighetema att     missbruk av den sociala tryggheten. Arbetsgrup-
1472: identifiera den ekonomiska gråzonen beträffan-       pen har till uppgift att utreda hur allmänt det är
1473: de missbruk av den sociala tryggheten tillräckli-    att den sociala tryggheten missbrukas, orsakema
1474: ga. Genom att effektivera samarbetet mellan oli-     till missbruket och vilka möjligheter det finns att
1475: ka myndigheter kan man förbättra identifier-         förebygga missbruk. Arbetsgruppen har startat
1476: ingen av missbruk av den sociala tryggheten, den     nödvändiga utredningar och kommer att föreslå
1477:                                                      hur man kunde rätta till missförhållanden. Möj-
1478: 
1479: 
1480: 4
1481: Ministems svar                                               KK 4/1999 vp- Risto Kuisma /rem
1482: 
1483: 
1484: lighetema att identifiera den ekonomiska gråzo-       I enlighet med regeringsprogrammet kommer
1485: nen beträffande missbruk av den sociala trygghe-   regeringen att, utgående från den utredning som
1486: ten är små. Utredningsarbetet angående missbru-    pågår, vidta nödvändiga åtgärder för att förebyg-
1487: ket förutsätter samarbete mellan de sociala myn-   ga missbruk av den sociala tryggheten.
1488: dighetema, Folkpensionsanstalten, arbetskrafts-    Detta förutsätter att lagstiftningen, övervaknin-
1489: myndighetema, kommunema och skattemyn-             gen och myndighetssamarbetet utvecklas. På så
1490: dighetema. Arbetsgruppen avger sitt betänkande     sätt tryggar man även att alla medborgare be-
1491: före utgången av år 1999.                          handlas lika.
1492: 
1493: 
1494: 
1495: Helsingfors den 26 april 1999
1496: 
1497:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
1498: 
1499: 
1500: 
1501: 
1502:                                                                                                   5
1503:                                                            KK 5/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
1504: 
1505: 
1506: 
1507: 
1508:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 5/1999 vp
1509: 
1510:                                             Lastensuojelun periaatteiden noudattaminen
1511:                                             Campoyn tapauksessa
1512: 
1513: 
1514: 
1515: 
1516: Eduskunnan puhemiehelle
1517: 
1518: Kerstin ja Miguel Campoyn kiista kahden ala-         varaisesti, ettei toimenpiteellä aiheuteta vahin-
1519: ikäisen lapsen huoltajuudesta on ikävällä tavalla    koa lapsen suotuisalle kehitykselle. Lapsen etua
1520: kyseenalaistanut lasten oikeuksien toteutumisen      selvitettäessä on otettava huomioon lapsen omat
1521: ja lastensuojelun periaatteiden noudattamisen.       toivomukset ja mielipide.
1522:     Campoyn tapaus nousi julkisuuteen, kun äiti         Lasten hoidon tarpeen päättyminen ja lasten
1523: Kerstin Campoy toi lapsensa Alexanderin ja Jo-       luovuttaminen takaisin Yhdysvaltoihin sattuivat
1524: nathanin marraskuussa 1996 Yhdysvalloista Suo-       pahaan aikaan, kun lasten elämä oli juuri tasaan-
1525: meen lasten synnyinmaahan. Lapset ovat Suo-          tumassa. On syytä kysyä, ovatko lastensuojelulli-
1526: men ja Yhdysvaltain kansalaisia. Lasten isä Mi-      set periaatteet voimassa silloin, kun toimeenpan-
1527: guel Campoy vaati Haagin sopimuksen nojalla          naan oikeuden päätöksiä? Lasten vieminen pois
1528: lapsia palautettavaksi Yhdysvaltoihin. Yhdysval-     HaukkaJan sairaalasta Yhdysvaltoihin ei näyttäi-
1529: loissa Kerstin Campoyta pidetään lapsikaappa-        si olevan lasten edun mukaista.
1530: rina.    Korkeimman oikeuden päätöksessä
1531:  10.9.1997 todetaan, että lapset on välittömästi     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1532: palautettava Yhdysvaltoihin.                         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1533:     Lain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1534: virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapai-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1535: noiseenja monipuoliseen kehitykseen sekä etusi-
1536: ja erityiseen suojeluun. Lastensuojelulla on tuet-         Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
1537: tava lapsen vanhempien ja muiden lasta hoita-              tyä Campoyn lasten kaltaisten tapaus-
1538: vien henkilöiden kasvatusmahdollisuuksia lap-              ten välttämiseksi jatkossa ja lasten oi-
1539:  selle suotuisten kasvuolojen vakiinnuttamiseksi.          keuksien toteutumiseksi paremmin, kun
1540:  Lastensuojelussa on toimittava erityisen hieno-           pannaan täytäntöön lasten huoltajuutta
1541:                                                            koskevia päätöksiä?
1542: 
1543: 
1544: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1999
1545: 
1546:     Marjatta Vehkaoja /sd
1547: 
1548: 
1549: 
1550: 
1551:                                                                                               Versio 2.0
1552: KK 5/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd                                                Ministerin vastaus
1553: 
1554: 
1555: 
1556: 
1557: Eduskunnan puhemiehelle
1558: 
1559: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       ti myös palauttamispäätöstä täytäntöön pantaes-
1560: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        sa.
1561: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Täytäntöönpanon toteuttaminen kuuluu ulos-
1562: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        ottomiehelle, jolla on oikeus saada virka-apua
1563: Vehkaojan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy-        sosiaaliviranomaisilta. Täytäntöönpanovaihees-
1564: myksen KK 5/1999 vp:                                 sa ulosottomies ei ole oikeutettu tutkimaan täy-
1565:                                                      täntöönpanon perusteen eli tuomioistuimen anta-
1566:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      man palauttamismääräyksen oikeellisuutta.
1567:       tyä Campoyn lasten kaltaisten tapaus-              Ulosottomies on kuitenkin velvollinen täytän-
1568:       ten välttämiseksi jatkossa ja lasten oi-       töönpanolain 2 §:n mukaisesti ottamaan huo-
1569:       keuksien toteutumiseksi paremmin, kun          mioon 12 vuotta täyttäneen lapsen mielipiteen.
1570:       pannaan täytäntöön lasten huoltajuutta         Täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä vas-
1571:       koskevia päätöksiä?                            toin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lap-
1572:                                                      si on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voi-
1573: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        daan kiinnittää huomiota. Silloin, kun noutami-
1574: ti seuraavaa:                                        sen perusteena oleva tuomioistuimen määräys on
1575: Huoltajuutta koskevan päätöksen täytäntöönpa-        tuore, ulosottomiestä sitoo lapsen kehitystasoa
1576: nolla pyritään toteuttamaan se asiaintila, jonka     koskeva tuomioistuimen kanta. Sen sijaan ajan
1577: tuomioistuin on katsonut lapsen edun mukaisek-       kuluminen saattaa aiheuttaa sen, että ulosotto-
1578: si. Täytäntöönpano on siten lähtökohtaisesti lap-    mies voi päätyä lapsen kehitystason arvioinnissa
1579: sen etua ja oikeuksia toteuttava toimenpide.         tuomioistuimen kannasta poikkeavaan ratkai-
1580:     Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan      suun.
1581: päätöksen täytäntöönpanosta annetussa laissa             Ulosottomiehen on suoritettava palauttamis-
1582: ( täytäntöönpanolaki, 619/ 1996) on pyritty mo-      päätöksen täytäntöönpano noudattaen täytän-
1583: nin eri tavoin huolehtimaan siitä, ettei täytän-     töönpanolain 3 ja 4 §:ää. Niiden mukaan kaikki
1584: töönpano aiheuttaisi lapselle järkytystä ja ettei    lapseen kohdistuvat toimenpiteet on suoritettava
1585: täytäntöönpanoa toimitettaisi tapauksissa, joissa    mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttä-
1586: se olisi esimerkiksi olosuhteiden muuttumisen        mättä. Jos noutamista ei voida lapsen sairauden,
1587: vuoksi lapsen edun vastaista.                        järkyttyneen mielentilan tai muun syyn vuoksi
1588:     Haagin lapsikaappaussopimukseen perustu-         suorittaa, se on siirrettävä myöhempään ajankoh-
1589: vassa lapsen palauttamisessa ei ole kysymys          taan. Täytäntöönpanosta ei tällöin luovuta, mutta
1590: huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanosta,        noudon ajankohta siirretään lapselle sopivam-
1591: vaan lapsen palauttamisesta valtioon, jossa lap-     maksi. Näin meneteltiin myös kysymyksessä tar-
1592: sella katsottiin olevan asuinpaikka sieppauksen      koitetussa tapauksessa, jossa noudon ajankohtaa
1593: tapahtuessa, jotta lapsen huoltoa koskeva asia       siirrettiin lapsia hoitaneiden lääkäreiden näke-
1594: voitaisiin siellä ratkaista. Täytäntöönpanolaissa    mysten mukaisesti usealla kuukaudella.
1595: olevia lasta turvaavia säännöksiä sovelletaan sil-       Kansainväliset lapsikaappaukset ovat kansain-
1596:                                                      välisen vuorovaikutuksen lisääntymiseen liitty-
1597: 
1598: 
1599: 2
1600: Ministerin vastaus                                         KK 5/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
1601: 
1602: 
1603: vä ilmiö, jota ei viranomaisten toimenpitein voi-     antamassaan mietinnössä, millä tavoin kansain-
1604: da kokonaan välttää. Haagin lapsikaappaussopi-        välisten lapsikaappausten hoitamista voitaisiin
1605: mus ja sen voimaan saattamiseksi säädetyt lait        käytännön tasolla tehostaa. Työryhmän ehdotuk-
1606: antavat mahdollisuuden kaappausten selvittämi-        sista eräät, muun muassa lapsikaappauksia kos-
1607: seen inhimillisellä ja kaikkien osapuolten näkö-      kevan esitteen laatiminen, ovat parhaillaan to-
1608: kohdat huomioon ottavalla tavalla. Kysymys on         teuttamisvaiheessa. Esitteessä tulee olemaan tie-
1609: vain siitä, että lakeja osataan asianmukaisesti so-   toa muun muassa siitä, mitä vanhemmat voivat
1610: veltaa kaikissa niissä viranomaisissa, joita kaap-    itse tehdä uhkaavan lapsikaappauksen estämisek-
1611: pauksen selvittely saattaa koskettaa.                 si, sekä tietoa, joka auttaa vanhempia toimimaan
1612:    Ulkoasiainministeriön ja oikeusministeriön         oikein kaappauksen tapahduttua.
1613: yhteisesti asettama työryhmä selvitti 31.8.1998
1614: 
1615: 
1616: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1999
1617: 
1618:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
1619: 
1620: 
1621: 
1622: 
1623:                                                                                                      3
1624: KK 5/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd                                                      Ministerns svar
1625: 
1626: 
1627: 
1628: 
1629: Tili riksdagens talman
1630: 
1631: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       bestämmelser om skyddande av bamet som finns
1632: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       i verkställighetslagen.
1633: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-          Verkställigheten hör till utmätningsmannen,
1634: jatta Vehkaoja /sd undertecknade skriftliga           som har rätt att få handräckning av social-
1635: spörsmål SS 5/1999 rd:                                vårdsmyndigheterna. Vid verkställigheten har ut-
1636:                                                       mätningsmannen inte rätt att pröva grunderna för
1637:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          verkställigheten, dvs. om ett av domstolen med-
1638:       för att man i framtiden skall kunna und-        delat förordnande att ett barn skall återlämnas är
1639:       vika sådana fall som det med barnen             riktigt.
1640:       Campoy och för att barnens rättigheter              Utmätningsmannen är dock skyldig att enligt
1641:       skall tillvaratas bättre när beslut som         2 § verkstäliighetslagen beakta barnets åsikt, om
1642:       gäller vårdnad om barn verkställs?              barnet har fyllt 12 år. Om barnet är yngre än 12
1643:                                                       år, får verkställighet inte heller ske mot dess vil-
1644: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ja, om barnet är så utvecklat att avseende kan fås-
1645: föra följande:                                        tas vid dess vilja. I sådana fall när det domstols-
1646: Genom verkstäliigheten av ett vårdnadsbeslut          förordnande som hämtningen grundar sig på är
1647: strävar man efter att uppnå det faktiska tilistånd    fårskt, är utmätningsmannen bunden av domsto-
1648: som domstolen har ansett att överensstämmer           lens ställningstagande beträffande barnets ut-
1649: med bamets intresse. Verkstäliigheten är således      vecklingsnivå. Om det har hunnit gå en tid se-
1650: i princip en åtgärd genom viiken bamets intres-       dan förordnandet meddelades kan utmätnings-
1651: sen och rättigheter tilivaratas.                      mannen däremot vid bedömningen av bamets ut-
1652:    I lagen om verkstäliighet av beslut beträffan-     vecklingsnivå komma till ett annat resultat än
1653: de vårdnad om barn och umgängesrätt (verkstäl-        domstolen.
1654: lighetslagen, 61911996) har man på många olika            Utmätningsmannen skall verkställa beslutet
1655: sätt försökt säkerstälia att verkstäliigheten inte    om återlämnande med iakttagande av 3 och 4 §
1656: upprör barnet och att verkstäliighet inte skall ske   verkställighetslagen. Enligt paragraferna skall
1657: i sådana fall när den skulle strida mot barnets       alla åtgärder som gäller barn utföras så hänsyns-
1658: intresse t.ex. på grund av att omständigheterna       fulit som möjligt och på ett sätt som inte upprör
1659: har förändrats.                                       bamet. Om hämtningen inte kan ske på grund av
1660:    Vid återlämnande av barn på basis av Haag-         att barnet är sjukt eller i upprört sinnestillstånd
1661: konventionen om barnkidnappning är det inte           eller av någon annan orsak, skall den uppskjutas
1662: fråga om verkställighet av ett beslut om vårdnad      till en senare tidpunkt. Detta innebär inte att man
1663: om bam, utan om återlämnande av ett barn tili         avstår från verkställigheten, men tidpunkten för
1664: den stat där barnet anses ha haft sitt hemvist när    hämtningen skjuts upp så att den är lämpligare
1665: kidnappningen ägde rum så att frågan om vårdna-       för barnet. Så gick man till väga också i det fall
1666: den om barnet kan avgöras där. När beslutet om        som avses i spörsmålet, där tidpunkten för hämt-
1667: återlämnande verkställs tillämpas dock också de       ningen på basis av de läkares uppfattning som
1668: 
1669: 
1670: 
1671: 4
1672: Ministems svar                                            KK 5/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
1673: 
1674: 
1675: vårdade bamen flyttades fram med flera måna-            En arbetsgrupp som utrikesministeriet ochjus-
1676: der.                                                titieministeriet tillsatt gemensamt utredde i sitt
1677:    De intemationella bamkidnappningama är ett       betänkande av 31.8.1998 hur skötseln av intema-
1678: fenomen som hänför sig till de ökande intematio-    tionella bamkidnappningar skulle kunna effekti-
1679: nella kontaktema, och man kan inte helt få stopp    veras på den praktiska nivån. Vissa av arbets-
1680: på dem genom myndighetemas åtgärder. Haag-          gruppens förslag, bl.a. utarbetandet av en
1681: konventionen om barnkidnappning och de lagar        broschyr om bamkidnappningar, håller som bäst
1682: som stiftats för införandet av konventionen ger     på att genomföras. I broschyren kommer det bl.a.
1683: möjlighet att klara upp kidnappningama på ett       att finnas information om vad föräldrama själva
1684: humant sätt och så att alla parters synpunkter      kan göra för att förhindra en hotande barnkid-
1685: beaktas. Det gäller endast att kunna tillämpa la-   nappning, samt information som hjälper föräld-
1686: gama på behörigt sätt vid alla de myndigheter       rama att handla rätt efter att en kidnappning har
1687: som utredningen av en kidnappning kan beröra.       ägt rum.
1688: 
1689: 
1690: 
1691: Helsingfors den 28 april 1999
1692: 
1693:     Justitieminister Johannes Koskinen
1694: 
1695: 
1696: 
1697: 
1698:                                                                                                     5
1699:                                                                KK 6/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
1700: 
1701: 
1702: 
1703: 
1704:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 6/1999 vp
1705: 
1706:                                              Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevan Repove-
1707:                                              den luontoalueen tulevaisuus
1708: 
1709: 
1710: 
1711: 
1712: Eduskunnan puhemiehelle
1713: 
1714: Pohjois-Kymenlaaksossa, Valkealan ja Mänty-           alueelle kohdistuva rakentaminen aiheuttaa Re-
1715: harjun kuntien alueella sijaitsevan Repoveden         poveden luonnonarvoille ja tulevaisuudelle.
1716: erämaa- ja järvialueen luontoarvot ovat kiistatto-        Puolustusvoimat on julkisuudessa olleiden tie-
1717: mat. Siitä huolimatta, että alueen metsävarantoja     tojen mukaan käymässä neuvotteluja Repoveden
1718: on vuosikymmenien aikana hyödynnetty, siellä          alueen maanomistajien kanssa. Tarkoituksena on
1719: on säilynyt runsaasti alkuperäistä luontoa. Alue      laajentaa Pahkajärven ampuma-alueen suoja-
1720: on järvien pirstomaa jylhää erämaa-aluetta ja on      aluetta kohti länttä ja Repoveden aluetta. Hanke
1721: ainutlaatuinen Etelä-Suomessa.                        liittyy Pahkajärven ampuma-alueen lisääntynee-
1722:    Repoveden kehittämistä kansallispuistoksi on-      seen käyttöön.
1723: kin perustellusti esitetty lähes kahdenkymmenen
1724: vuoden ajan. Maamme kansallispuistoverkosto           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1725: on keskittynyt Pohjois- ja Itä-Suomeen samalla,       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1726: kun lajistoltaan runsaamman eteläisen Suomen          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1727: alkuperäistä luontoa on suojeltu puutteellisesti ja   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1728: metsäpinta-alasta suojelun piirissä on vain puoli
1729: prosenttia.                                                 Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy es-
1730:    Nyt Repoveden tulevaisuutta ollaan nakerta-              tääkseen Pahkajärven ampuma-alueen
1731: massa. Saarenpään Loma Ky on hakemassa lu-                  suoja-alueen laajentamisen tavalla,
1732: paa neljän lomamökin ja saunarakennuksen pys-               joka heikentää Repoveden alueen luon-
1733: tyttämiseksi Repoveden luontoalueen sisälle,                to- ja virkistvskäyttöä ja vaarantaa
1734: Mustalammen vuoren alueelle. Hankkeesta on                  alueen kehittamistå kansallispuistoksi,
1735: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus toistuvasti                 ja
1736: antanut kielteisen kannan. Ympäristöministeriö
1737: ei ole kuitenkaan lausunnossaan vastaavalla ta-             mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
1738: valla ottanut huomioon sitä ristiriitaa, jonka              tyä estääkseen Repoveden Mustalam-
1739:                                                             men vuoren alueelle kaavaillun loma-
1740:                                                             asutusrakentamisen?
1741: 
1742: 
1743: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1999
1744: 
1745:     Pentti Tiusanen /vas
1746: 
1747: 
1748:                                                                                                Versio 2.0
1749: KK 6/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                   Ministerin vastaus
1750: 
1751: 
1752: 
1753: 
1754: Eduskunnan puhemiehelle
1755: 
1756: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         Repoveden         rantojensuojeluohjelma-aluee-
1757: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        seen rajoittuvan Pahkajärven ampumaleirialueen
1758: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ja siihen liittyvän suoja-alueen laajentaminen on
1759: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     ollut vireillä useita vuosia. Laajentaminen on tul-
1760: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      lut ajankohtaisemmaksi ja entistä perustellum-
1761: KK 6/1999 vp:                                        maksi sen jälkeen, kun Itäisen Maanpuolustus-
1762:                                                      alueen valmiusyhtymäkoulutus on vuonna 1997
1763:       Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy es-      valmistuneen turvallisuus- ja puolustuspoliitti-
1764:        tääkseen Pahkajärven ampuma-alueen            sen selonteon mukaisesti päätetty keskittää Ve-
1765:       suoja-alueen laajentamisen tavalla,            karanjärvelle. Puolustusministeriö on saattanut
1766:       joka heikentää Repoveden alueen luon-          rantojensuojeluohjelman alueelle ulottuvat laa-
1767:        to- ja virkis(vskäyttöä ja vaarantaa          jennustarpeensa sekä ympäristöministeriön että
1768:       alueen kehittämistä kansallispuistoksi,        Metsähallituksen tietoon. Natura 2000 -ohjel-
1769:       ja                                             man valmistelun yhteydessä puolustusministeriö
1770:                                                      on edellyttänyt, että puolustusvoimien tarpeet
1771:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     otetaan huomioon Repoveden kohdetta toteutet-
1772:        tyä estääkseen Repoveden Mustalam-            taessa. Tämä sisältyy valtioneuvoston päätök-
1773:        men vuoren alueelle kaavaillun loma-          seen Natura 2000 Suomen ehdotuksesta. Puolus-
1774:        asutusrakentamisen?                           tusministeriö on vastaavasti sitoutunut laajen-
1775: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        nusalueneuvotteluja sekä valtion että yksityisten
1776: ti seuraavaa:                                        maanomistajien kanssa käydessään ottamaan
1777:                                                      huomioon sekä rantojensuojeluohjelman periaat-
1778: Huoli Valkealan Repoveden luontoalueen tule-         teet että Natura 2000 -ohjelman toteuttamistavan
1779: vaisuudesta on ymmärrettävää. Pohjois-Kymen-         Repoveden osalta.
1780: laakson järvi- ja metsäerämaaksi luonnehdittuun         Näillä "pelisäännöillä" on mahdollisuus tyy-
1781: alueeseen on parin viime vuosikymmenen aika-         dyttävästi sovittaa yhteen niin maanpuolustuk-
1782: na kohdistunut useita joko toisensa täysin pois-     selliset kuin luonnonsuojelullisetkin tarpeet kan-
1783: sulkevia tai keskenään osittain ristiriitaisia       sallisella tasolla.
1784: maankäyttöintressejä. Repoveden alueen arvok-           On selvää, että ampumaleirialueen suoja-
1785: kain ominaisuus ~ rantojen rakentamattomuus ~        aluetta ei voi laajentaa kovin paljoa nykyisestä il-
1786: on kuitenkin pääsääntöisesti turvattu valtioneu-     man, että se samalla vaikuttaisi alueen virkistys-
1787: voston vuonna 1990 vahvistamalla rantojensuo-        käyttöön. Sen sijaan alueen luonnonarvojen säi-
1788: jeluohjelmalla ja sitä täydentävällä kaavoituksel-   lyttämiseen se ei vaikuta. Viime vuosien aikana
1789: la. Valkealan Repovesi on sisällytetty myös val-     on ympäristöministeriölle tehty useita aloitteita
1790: tioneuvoston 20. elokuuta 1998 hyväksymään           kansallispuistojen perustamisesta eri puolelle
1791: Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkoston Suo-        Suomea. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä
1792: men ehdotukseen.                                     muistuttaa, että Repovesi ei sisältynyt valtioneu-
1793:                                                      voston vuonna 1978 ja 1980 tekemiin periaate-
1794: 
1795: 
1796: 2
1797: Ministerin vastaus                                           KK 6/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
1798: 
1799: 
1800: päätöksiin Suomen kansallis- ja luonnonpuisto-       ristöministeriön ja lääninhallituksen hylkäävät
1801: verkon kehittämisestä. Kymenlaaksosta siihen         päätökset ja siirsi asian Kaakkois-Suomen ympä-
1802: sisältyi kaksi kansallispuistoa- Itäisen Suomen-     ristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Pää-
1803: lahden kansallispuisto ja Kananiemensuon-Mu-         töksen perusteluissa todetaan mm., että hank-
1804: nasuon kansallispuisto. Edellinen perustettiin       keen sijainti ja normaalista loma-asumisesta
1805: vuonna 1982 ja jälkimmäinen- Valkmusa-nimi-          poikkeava käyttötarkoitus tukevat Repoveden
1806: senä- vuonna 1996. Valkmusan sekä osin myös          virkistyskäyttöä. Korkein hallinto-oikeus siirsi
1807: Itäisen Suomenlahden kansallispuiston maan-          asian Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle
1808: hankinnat ja palveluiden rakentaminen ovat vie-      uudelleen käsiteltäväksi. Käsittely on nyt eden-
1809: lä kesken. Mikäli luonnonsuojelualueiden hoi-        nyt viime vaiheeseen. Saarenpään Loma Ky:n
1810: toon ja palveluiden rakentamiseen ja ylläpitoon      poikkeusluvan mukainen rakennuslupahakemus
1811: käytettävissä olevia määrärahoja ei -valtion ta-     on jätetty Valkealan kunnalle 11.12.1998. Hake-
1812: loudellinen tilanne huomioon ottaen - ole mah-       mus on tällä hetkellä Kaakkois-Suomen ympäris-
1813: dollista lisätä lähivuosina, ei myöskään ole edel-   tökeskuksessa rakennusasetuksen 124 §:n 3 mo-
1814: lytyksiä perustaa uusia kansallispuistoja Kymen-     mentin mukaista lausunnonautoa varten. Synty-
1815: laaksoon.                                            neessä tilanteessa näyttää epätodennäköiseltä,
1816:    Saarenpään Loma Ky:n rakennushanke Repo-          että Valkealan kunta epäisi Saarenpään Loma
1817: veden Mustalamminvuoren tuntumassa on ollut          Ky:n rakennuslupahakemuksen, vaikka Kaak-
1818: vireillä viitisen vuotta. Ympäristöhallinto on       kois-Suomen ympäristökeskus ei lausunnossaan
1819: suhtautunut alun perin kielteisesti rakennushank-    rakennusluvan myöntämistä puoltaisikaan. Ra-
1820: keen ratkaisemiseen poikkeuslupamenettelyllä.        kennuslain keinoilla ei siten käytännössä enää
1821: Korkein hallinto-oikeus on sittemmin 24.3.1997       voida vaikuttaa rakennushankkeen toteutumi-
1822: tehnyt asiasta päätöksen, jolla se kumosi ympä-      seen.
1823: 
1824: 
1825: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1999
1826: 
1827:     Ympäristöministeri Satu Hassi
1828: 
1829: 
1830: 
1831: 
1832:                                                                                                    3
1833: KK 6/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                        Ministerns svar
1834: 
1835: 
1836: 
1837: 
1838: Tili riksdagens talman
1839: 
1840: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        gränsar till strandskyddsprogrammets Repove-
1841: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        siområde, har varit anhängig i flera år. Utvidg-
1842: statsrådet översänt följande av riksdagsman            ningen har blivit allt mer aktuell och motiverad i
1843: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga        och med att man i enlighet med den säkerhets-
1844: spörsmål SS 6/1999 rd:                                 och försvarspolitiska redogörelsen som blev får-
1845:                                                        dig år 1997 har beslutat koncentrera Östra För-
1846:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           svarsområdets utbildning för beredskapsförban-
1847:       för att hindra att skyddsområdet för             det till Vekarajärvi. Försvarsministeriet har in-
1848:       skytteträningsområdet i Pahkajärvi ut-           formerat såväl miljöministeriet som Forststyrel-
1849:       vidgas på ett sätt somförsvagar naturen          sen om att en utvidgning till strandskyddspro-
1850:       och rekreationen i Repovesiområdet och           grammets områden är behövlig. 1 samband med
1851:       äventyrar utvecklingen av området tili           beredningen av programmet Natura 2000 gick
1852:       en nationalpark, och                             försvarsministeriet in för att försvarsmaktens in-
1853:                                                        tressen skall beaktas då Repovesiområdet inrät-
1854:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            tas. Detta ingår också i statsrådets beslut om Fin-
1855:       för att hindra att den planerade fritids-        lands förslag till nätverket Natura 2000. Motsva-
1856:       bebyggelsen på berget vid Mustalampi i           rigt har försvarsministeriet i samband med sina
1857:       Repovesi inte kommer tili stånd?                 underhandlingar om utvidgningen såväl med
1858: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        statliga myndigheter som med privata markägare
1859: föra följande:                                         förbundit sig att i fråga om Repovesi både
1860:                                                        strandskyddsprogrammets principer och det sätt
1861: Det är förståeligt att man bekymrar sig för hur        på vilket programmet Natura 2000 avses bli ge-
1862: framtiden ser ut för naturområdet i Repovesi i         nomfört.
1863: Valkeala. Dessa insjö- och ödemarksskogar i                 Med tillhjälp av dessa "spelregler" blir det
1864: norra Kymmenedalen har under de senaste de-            möjligt att på ett tillfredsställande sätt järnka
1865: cennierna varit föremål för ett antal markanvänd-      samman de behov som föreligger inom försvaret
1866: ningsintressen som antingen helt exkluderar var-       respektive naturvården på det nationella planet.
1867: andra eller delvis står i strid med varandra. Den         Det är klart att skyddsområdet för skytteläg-
1868: viktigaste egenskapen hos Repovesiområdet,             ersområdet inte kan utvidgas kraftigt från det nu-
1869: nämligen de obebyggda stränderna, har i alla fall      varande utan att detta samtidigt påverkar möj-
1870: i regel tryggats genom det strandskyddsprogram         ligheterna till rekreationen i området. Däremot
1871: som statsrådet fastställde år 1990 och genom           inverkar det inte på naturvärdenas fortbestånd.
1872: kompletterande planläggning. Repovesi i Val-           Under de senaste åren har ett antal initiativ tagits
1873: keala ingår likaså i Finlands förslag till Europeis-   hos miljöministeriet till nationalparker i olika de-
1874: ka gemenskapens nätverk Natura 2000, som               lar av Finland. 1 detta sammanhang är det dock
1875: statsrådet godkände den 20 augusti 1998.               skäl att påminna om att Repovesi inte ingick i
1876:    En utvidgning av skyttelägersområdet i Pah-         statsrådets principbeslut åren 1978 och 1980 om
1877: kaj ärvi och det angränsande skyddsområdet, som        utvecklingen av nätet av nationalparker och na-
1878: 
1879: 
1880: 4
1881: Ministems svar                                                KK 6/1999 vp- Pentti Tinsanen /vas
1882: 
1883: 
1884: turparker i Finland. Dessa beslut omfattade två      upphävde miljöministeriets och länsstyrelsens
1885: nationalparker i Kymmenedalen, nämligen Östra        avslag på ansökan och förde över ärendet tili
1886: Finska vikens nationalpark och Kananiemensuo-        Sydöstra Finlands miljöcentral för ny behand-
1887: Munasuo nationalpark. Den förstnämnda inrätta-       ling. 1 motiveringen tili beslutet konstateras bl.a.
1888: des år 1982, den andra- under namnet Valkmusa        att projektets läge och dess bruksändamål, som
1889: (urspr. Falkmossen) - år 1996. Markförvärven         avviker från normal fritidsbosättning, stöder an-
1890: för Valkmusa och i viss utsträckning också Östra     vändningen av Repovesi för rekreationsändamål.
1891: Finska vikens nationalpark är inte slutförd, inte    Behandlingen går nu in i sitt sista skede. Saaren-
1892: helier har tjänstema byggts ut. Om anslagen för      pään Loma Ky har 11.12.1998 tili Valkeala kom-
1893: vård av naturskyddsområden och utbyggnad och         mun lämnat in en ansökan om byggnadslov i en-
1894: underhåli av servicen i dem inte ökas under de       lighet med undantagslovet. 1 detta nu ligger ansö-
1895: närmaste åren, finns det inte helier möjligheter     kan på Sydöstra Finlands miljöcentral för ut-
1896: att inrätta nya nationalparker i Kymmenedalen.       låtande enligt 124 § 3 mom. byggnadslagen. 1
1897:    Kommanditbolaget Saarenpään Loma Ky har i         den situation som uppstått verkar det osannolikt
1898: ca fem års tid haft ett byggprojekt anhängigt i      att Valkeala kommun avslår Saarenpään Loma
1899: närheten av Mustalamminvuori i Repovesi. Mil-        Ky:s ansökan om byggnadslov, även om Sydöst-
1900: jöförvaltningen har från första början stälit sig    ra Finlands miljöcentral i sitt utlåtande inte skul-
1901: negativ tili att avgörandet i frågan skali träffas   le förorda att byggnadslovet beviljas. Därige-
1902: genom ett förfarande med undantagslov. Högsta        nom är det i praktiken inte längre möjligt att
1903: förvaltningsdomstolen har sedermera, 24.3.1997,      påverka genomförandet av byggnadsprojektet
1904: fattat ett beslut i ärendet genom vilket den         med de medel som byggnadslagen erbjuder.
1905: 
1906: 
1907: 
1908: Helsingfors den 29 april 1999
1909: 
1910:     Miljöminister Satu Hassi
1911: 
1912: 
1913: 
1914: 
1915:                                                                                                       5
1916:                                                              KK 7/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
1917: 
1918: 
1919: 
1920: 
1921:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 7/1999 vp
1922: 
1923:                                            Pohjanmaan maanmittausyksiköiden yhdistä-
1924:                                            missuunnitelma
1925: 
1926: 
1927: 
1928: 
1929: Eduskunnan puhemiehelle
1930: 
1931: Pohjanmaan maanmittaustoimisto on tehnyt sel-           Alajärven toimipisteen osalta tilanne tulee en-
1932: vityksen toimipisteidensä määrästä ja sijainnis-    tistä kummastuttavammaksi, kun vertaillaan
1933: ta. Toimipistesuunnitelman mukaan Pohjanmaan        koko Pohjanmaan maanmittaustoimiston ja Ala-
1934: maanmittaustoimistossa olisi vuoden 2002 mar-       järven toimipisteen vuoden 1999 ensimmäisen
1935: raskuussa kolme toimipistettä nykyisten yhdek-      kuukauden taloudellista tulosta keskenään.
1936: sän sijaan. Hanke liittyy Maanmittauslaitoksen      Alueen yhteistuotto oli kuukaudessa 2 885 000
1937: laajempaan, koko valtakuntaa koskevaan              mk ja henkilöstöä sitä tekemässä oli yhteensä
1938: saneeraussuunnitelmaan. Pohjanmaalle tulisi-        265. Alajärven toimisto oli puolestaan helmi-
1939: vat jäämään toimipisteet Vaasaan, Seinäjoelle ja    kuun loppuun mennessä tuottanut 775 000 mk
1940: Kokkolaan.                                          yhdentoista työntekijän voimin. Toisin sanoen
1941:     Toimipisteverkon tarkistamista perustellaan     4 % henkilökunnasta teki noin 25 % koko tuotos-
1942: kustannusten säästöllä ilman, että kansalaisten     ta! Nyt ylivoimaisesti tuottoisinta (viisinkertai-
1943: palvelut heikkenisivät. Säästöt on tarkoitus saa-   nen koko alueeseen verrattuna) yksikköä ollaan
1944: da aikaan toimitila-, puhelin- ja hallintokustan-   yhdistämässä eli käytännössä lakkauttamassa.
1945: nuksista, joiden yhteismääräksi on arvioitu         Alajärven toimipisteen ylivoimaisuus tuloksen
1946: 2,1 miljoonaa markkaa. Maanmittaustoimistojen       teossa selittyy tarjottavien palvelujen sisällöllä ja
1947: asiakkaista pääosa on toimitusasiakkaita. Toimi-    tietysti pienen yksikön hyvällä hengellä. Lohko-
1948: tuksista 75 % on lohkomisia, joita ei ole tarvin-   misten lisäksi toimistot tarjoavat palvelujaan
1949: nut vuoden 1997 jälkeen enää erikseen hakea nii-    kauppakirjojen laatimisessa ja lainhuutojen ha-
1950: den käynnistyessä automaattisesti lainhuudon        kemisessa asiakkaiden toimeksiannosta. Maalis-
1951: hakemisella.                                        kuun loppuun mennessä kolmessa Etelä-Pohjan-
1952:     Maanmittauslaitoksen     toimipistesuunnitel-   maan toimipisteessä on haettu lainhuutoja yh-
1953: missa on esitetty kolmen toimipisteen (Alajärvi,    teensä 133 kpl, joista saatu tuotto oli yhteensä
1954: Lapua ja Kurikka) lakkauttamista yhdistämällä       133 000 mk. Alajärven toimipisteen osuus tästä
1955: ne kartastoyksikön kautta Seinäjoen toimipis-       oli 59 kpl ja 59 000 mk, kun esimerkiksi pääpai-
1956: teeksi. Kuten edellä todettiin, toimenpidettä pe-   kassa Vaasassa vastaavat luvut olivat vain 21 kpl
1957: rustellaan kustannussäästöillä. Alajärven toimi-    ja 21 000 mk!
1958: pisteen osalta Maanmittauslaitos on laskenut           Tästä kaikesta voidaan yksiselitteisesti päätel-
1959: säästöiksi noin 250 000 mk/v. Paikan päällä teh-    lä, että pienessä, motivoituneessa yksikössä pys-
1960: tyjen laskelmien mukaan todellinen säästö olisi     tytään saamaan aikaan huomattavasti parempi
1961: kuitenkin enimmillään 62 000 mk!v. Täysin mah-      tuotto kuin suuressa "kolhoosimaisessa" yksikös-
1962: dotonta ei olisi koko toimenpiteen tappiollisuus-   sä. Samoin tuntuu käsittämättömältä, että nykyi-
1963: kaan.                                               sellä kehittyneellä tietoliikenneaikakaudella yhä
1964: 
1965:                                                                                                 Versio 2.0
1966: KK 7/1999 vp -      Raimo Vistbacka /ps
1967: 
1968: 
1969: väkisin saneerataan pieniä tuottavia toimintayk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1970: siköitä yhteen suuriin asutuskeskuksiin massiivi-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1971: siksi laitoksiksi, joissa työteho ja -moraali on        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1972: heikko. Koko Maanmittauslaitoksen kannalta              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1973: tuntuisi järkevältä tukea hyvän tuloksen aikaan-
1974: saamista ja säilyttää tuottavimmat yksiköt itse-               Onko hallitus tietoinen Pohjanmaan
1975: näisinä. Toinen tapa olisi yhdistää niihin huo-               maanmittaustoimiston suunnitelmista
1976: nommin kannattavia yksiköitä riippumatta siitä,               yhdistää nykyisiä toimipisteitä niin, että
1977: minkä kokoisella paikkakunnalla ne toimivat.                  jäljelle jää vain kolme toimipistettä suu-
1978: Uskomattomalta tuntuvat myös väitteet palvelu-                riin asutuskeskuksiin, ja
1979: tason pysymisestä ennallaan varsinkin em. lisä-
1980: töiden osalta, sillä on aivan erilaista asioida lain-         kuinka tämä hallituksen mielestä tukee
1981: huuto- tai kauppakirja-asioissa omalla paikka-                tavoitetta lisätä laitoksen kannattavuut-
1982: kunnalla tai lähikunnassa kuinjossain lääninkes-              ta kysymyksessä esitetyn esimerkin va-
1983: kuksessa lähes sadan kilometrin päässä.                       lossa?
1984: 
1985: 
1986: 
1987: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1999
1988: 
1989:     Raimo Vistbacka /ps
1990: 
1991: 
1992: 
1993: 
1994: 2
1995: Ministerin vastaus                                            KK 7/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
1996: 
1997: 
1998: 
1999: 
2000: Eduskunnan puhemiehelle
2001: 
2002: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        ton toimipisteiden sijoittamista koskevaa päätök-
2003: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sentekoa ohjaa keskeisesti valtion talousarviossa
2004: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Maanmittauslaitokselle asetetuista yleisistä pal-
2005: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            velu- ja taloudellisuustavoitteista johtuva vaati-
2006: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-        mus toiminnan taloudellisuudesta ja kansalais-
2007: myksen KK 711999 vp:                                  ten palvelutason säilyttämisestä. Erityisesti vaa-
2008:                                                       timus toiminnan taloudellisuudesta korostuu,
2009:       Onko hallitus tietoinen Pohjanmaan              koska Maanmittauslaitos on nettobudjetoitu val-
2010:       maanmittaustoimiston suunnitelmista             tion virasto, jonka tulee kattaa yli puolet toimin-
2011:       yhdistää nykyisiä toimipisteitä niin, että      tamenoistaan asiakkailta saatavilla tuloilla.
2012:       jäljelle jää vain kolme toimipistettä suu-          Kysymyksessä mainitun Pohjanmaan maan-
2013:       riin asutuskeskuksiin, ja                       mittaustoimiston suunnitelman osalta on todetta-
2014:                                                       va, että Pohjanmaan maanmittaustoimiston toi-
2015:        kuinka tämä hallituksen mielestä tukee         mipistesuunnitelma on maanmittaustoimiston
2016:        tavoitetta lisätä laitoksen kannattavuut-      toimesta lähetetty lausunnolle Pohjanmaan
2017:        ta kysymyksessä esitetyn esimerkin va-         maanmittaustoimiston toimialueen kuntiin ja
2018:        lossa?                                         maakunnan liitoille sekä Maanmittauslaitoksen
2019: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         henkilöstöjärjestöille. Lausuntoaika päättyi
2020: ti seuraavaa:                                         23.4.1999.
2021:                                                          Kysymyksen osalta hallitus toteaa, että se on
2022: Maanmittauslaitoksen piirihallinnon toimintayk-       tietoinen kysymyksessä mainitusta Pohjanmaan
2023: sikköinä toimivien maanmittaustoimistojen luku-       maanmittaustoimiston suunnitelmasta ja toteaa,
2024: määrän, rajat ja hallintopaikat määrää maanmit-       että voimassa olevien säädösten mukaan päätän-
2025: tauslaitoksesta annetun lain (505/1991) 4 §:n         tävalta maanmittaustoimiston toimipisteistä on
2026: mukaan maa- ja metsätalousministeriö. Maan-           asianomaisella maanmittaustoimistolla.
2027: mittauslaitoksesta        annetun        asetuksen       Siltä osin kuin kysymys koskee suunnitelman
2028: (1631/1993) 2 §:ssä on mahdollistettu se, että        toteuttamisen taloudellisia vaikutuksia, hallitus
2029: maanmittaustoimistolla voi olla maa- ja metsäta-      toteaa, että paras taho arvioimaan, selvityksen ja
2030: lousministeriön määräämän hallintopaikan lisäk-       siitä saatujen lausuntojen perusteella, esityksen
2031: si muita toimipisteitä toimialueellaan. Näistä hal-   toteuttamiskelpoisuutta ja sitä, tukeeko suunni-
2032: lintopaikan ulkopuolisista toimipisteistä päättää     telman toteuttaminen myös tavoitetta lisätä lai-
2033: asianomainen maanmittaus toimisto.                    toksen kannattavuutta, on asianomainen maan-
2034:    Maanmittaustoimistojen toimipisteiden sijoit-      mittaustoimisto, jolla on taloudellinen ja palvelu-
2035: tamista koskevia säädöstasoisia erityisiä sään-       tasollinen tulosvastuu toimialueellaan.
2036: nöksiä ei ole. Käytännössä maanmittaustoimis-
2037: 
2038: 
2039: 
2040: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1999
2041: 
2042:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2043: 
2044:                                                                                                        3
2045: KK 7/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps                                                      Ministerns svar
2046: 
2047: 
2048: 
2049: 
2050: Tili riksdagens talman
2051: 
2052: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      fattandet när det gäller placeringen av lantmäte-
2053: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       ribyråns verksamhetsenheter av de krav som föl-
2054: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-      jer av de i statsbudgeten uppställda service- och
2055: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            ekonomimålen för Lantmäteriverket, dvs. att
2056: spörsmål SS 711999 rd:                                Lantmäteriverkets verksamhet skall vara lönsam
2057:                                                       och nivån på servicen för medborgarna skall bi-
2058:        ir regeringen medveten om att Öster-           behållas. Kravet på att verksamheten skali vara
2059:        bottens lantmäteribyrå planerar att slå        lönsam betonas särskilt eftersom Lantmäteriver-
2060:        samman nuvarande verksamhetsenheter            ket är ett nettobudgeterat statligt ämbetsverk som
2061:        så att endast tre verksamhetsenheter blir      skall täcka mer än hälften av sina omkostnader
2062:        kvar i stora bosättningscentra, och            med de inkomster som fås av kunderna.
2063:                                                           Vad gäller Österbottens lantmäteribyrå och
2064:        hur anser regeringen att detta, i ljuset       dess pian som nämns i spörsmålet bör det
2065:        av det i spörsmålet anförda exemplet,          framhållas att lantmäteribyrån har skickat ut sin
2066:        stöder målet att öka Lantmäteriverkets         pian som gäller verksamhetsenheterna på remiss
2067:        lönsamhet?                                     tili kommunerna inom sitt verksamhetsområde,
2068: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       tili landskapsförbunden och tili Lantmäteriver-
2069: föra följande:                                        kets personalorganisationer. Remisstiden gick ut
2070:                                                       23.4.1999.
2071: Lantmäteribyråerna fungerar som enheter för               Beträffande frågan konstaterar regeringen att
2072: Lantmäteriverkets distriktsförvaltning. Enligt        den är medveten om den i spörsmålet nämnda
2073: 4 § lagen om lantmäteriverket ( 505/1991) be-         planen och att lantmäteribyrån enligt gällande
2074: stämmer jord- och skogsbruksministeriet antalet       författningar har beslutanderätt när det gäller
2075: lantmäteribyråer, gränserna för byråernas för-        verksamhetsenheterna.
2076: valtningsområden och deras förvaltningsorter.             I fråga om den del av spörsmålet som gäller
2077: I 2 § förordningen om lantmäteriverket                den ekonomiska verkan som genomförandet av
2078: (1631/1993) ges möjlighet för lantmäteribyråer-       planen kommer att ha konstaterar regeringen att
2079: na att förutom de förvaltningsorter som jord- och     lantmäteribyrån är den instans som har resul-
2080: skogsbruksministeriet har bestämt ha andra verk-      tatansvar för ekonomin och servicen inom sitt
2081: samhetsställen inom sitt verksamhetsområde.           verksamhetsområde, i och med att den har de
2082: Lantmäteribyrån beslutar om dessa verksamhets-        bästa förutsättningarna att på basis av utred-
2083: enheter som är belägna utanför förvaltningsorter-     ningar och utlåtanden utvärdera huruvida försla-
2084: na.                                                   get kan förverkligas och om ett genomförande av
2085:    Om placeringen av lantmäteribyråernas verk-        planen stöder målet att öka Lantmäteriverkets
2086: samhetsenheter finns inga särskilda bestämmel-        lönsamhet.
2087: ser på författningsnivå. I praktiken styrs besluts-
2088: 
2089: 
2090: 
2091: Helsingfors den 3 maj 1999
2092: 
2093:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
2094: 4
2095:                                                                KK 8/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
2096: 
2097: 
2098: 
2099: 
2100:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 8/1999 vp
2101: 
2102:                                              Kotihoidon tuen kuntalisät
2103: 
2104: 
2105: 
2106: 
2107: Eduskunnan puhemiehelle
2108: 
2109: Valtio leikkasi lakisääteistä kotihoidon tukea ra-    olisi tärkeää, että valtion lakisääteisen kotihoi-
2110: justi viime vaalikaudella. Tämä lisäsi kuntien        don tuen taso olisi riittävä.
2111: paineita ottaa käyttöön omia kuntalisiä. Nyt kun-
2112: tien välillä on suuria eroja siinä, minkä suuruista   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2113: kotihoidon tukea perheet saavat. Naapurikun-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2114: tienkin kesken erot saattavat olla merkittäviä.       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2115: Perheiden kannalta tähän sisältyy eriarvoistuva       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2116: piirre. Kuntaraja voi nykyään vaikuttaa ratkaise-
2117: vasti siihen, onko perheellä taloudellisia mahdol-          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
2118: lisuuksia valita lastensa hoitomuotoa.                      tyä lakisääteisen kotihoidon tuen korot-
2119:    Kuntien talousvaikeudet ovat lisäksijohtaneet            tamiseksi siten, että kuntien tarve omiin
2120: siihen, että kunnat ovat verraten lyhytjänteisesti          kuntalisUn pienenisi, ja
2121: päättäneet kuntalisistä. Perheet eivät tästä syystä
2122: ole voineet luottaa omassa suunnittelussaan kun-            että perheiden näkökulmasta kuntara-
2123: taiisien pysyvyyteen ja tasoon. Tästäkin syystä             jan merkitys ei olisi niin suuri kuin se
2124:                                                             nyt vaihtelevien kuntaiisien takia on?
2125: 
2126: 
2127: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1999
2128: 
2129:     Tanja Karpela /kesk
2130: 
2131: 
2132: 
2133: 
2134:                                                                                                Versio 2.0
2135: KK 8/1999 vp- Tanja Karpela /kesk                                                    Ministerin vastaus
2136: 
2137: 
2138: 
2139: 
2140: Eduskunnan puhemiehelle
2141: 
2142: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        järjestämän lasten päivähoidon asiakasmaksujen
2143: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         määräytymisperusteet.
2144: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Uudistus tuli toteuttaa kustannusneutraalisti
2145: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tanja Kar-       eikä kuntien rahoitusvastuuta tullut lisätä laki-
2146: pelan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        sääteisiä palveluja lisäämällä tai tukijärjestel-
2147: sen KK 8/1999 vp:                                     män kokonaiskustannuksia kohottamalla.
2148:                                                           Elokuusta 1997 lähtien lasten kotihoidon tuen
2149:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo 1yh-      hoitoraha kalenterikuukaudessa on perheen yh-
2150:        tyä lakisääteisen kotihoidon tuen korot-       destä alle 3-vuotiaasta lapsesta 1 500 markkaa,
2151:        tamiseksi siten, että kuntien tarve omiin      perheen kustakin seuraavasta alle 3-vuotiaasta
2152:        kuntalisiin pienenisi, ja                      500 markkaaja perheen muista alle kouluikäisis-
2153:                                                       tä lapsista 300 markkaa.
2154:        että perheiden näkökulmasta kuntara-               Kotihoidon tuen hoitolisää maksetaan per-
2155:        jan merkitys ei olisi niin suuri kuin se       heen yhdestä hoitorahaan oikeuttavasta lapsesta
2156:        nyt vaihtelevien kuntaiisien takia on?         0-1 000 markkaa kuukaudessa. Täysimääräinen
2157: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           hoitolisä on alhaisempi kuin ennen uudistusta
2158: seuraavaa:                                            maksettu kotihoidon tuen lisäosa, mutta oikeus
2159:                                                       saada hoitolisää ulottuu laajemmalle tuloalueel-
2160: Kuten kysymyksessä todetaan, valtio leikkasi          le.
2161: lasten kotihoidon tukea viime vaalikaudella. Pää-         Kunnat voivat lakisääteisen lasten kotihoidon
2162: ministeri Paavo Lipposen hallitusohjelman lisä-       tuen lisäksi maksaa niin sanottuja kunnallisia li-
2163: pöytäkirjan (10.4.1995) mukaan lasten kotihoi-        siä. Kunnalliset lisät on lasten kotihoidon ja yk-
2164: don tukijärjestelmää tuli muuttaa siten, että tuki-   sityisen hoidon tuesta annetussa laissa määritel-
2165: järjestelmän kokonaiskustannuksia säästetään          ty kuntien harkintaan perustuviksi eikä niihin so-
2166: vuositasolla 700 miljoonaa markkaa. Lasten ko-        velleta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
2167: tihoidon tuesta annettua lakia (797 11992) muu-       lusta ja valtionosuudesta annettua lakia
2168: tettiin vuoden 1996 alusta alentamalla silloisen      (73311992). Näin ollen päätökset kunnallisen li-
2169: perusosan määrää 1 908 markasta 1 500 mark-           sän tarkoituksenmukaisuudesta, käyttöönotosta,
2170: kaan kuukaudessa hallitusohjelman tavoitteen          suuruudesta ja kohderyhmästä tehdään kunnassa.
2171: saavuttamiseksi.                                          Nykyisen hallituksen ohjelmassa ei esitetä
2172:    Osana valtiovarainministeriön niin sanottua        uusia leikkauksia, mutta sitoudutaan tiukkaan
2173: kannustinloukkuhanketta pienten lasten hoitojär-      budjettipolitiikkaan, mikä edellyttää säästäväi-
2174: jestelmää uudistettiin 1.8.1997. Hankkeen osana       syyttä valtiontalouden hoitamisessa. Tavoitteena
2175: vahvistettiin laki lasten kotihoidon ja yksityisen    on kuitenkin turvata vanhemmille monipuoliset
2176: hoidon tuesta (1128/1996). Samalla muuttamalla        vaihtoehdot lasten hoidon järjestämiseksi ja lisä-
2177: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista        tä päivähoidon joustavuutta. Hallitus tulee erityi-
2178: annettua lakia ( 1134/ 1996) uudistettiin kunnan      sesti panostamaan esiopetuksen kehittämiseen.
2179:                                                       Hallituksen on tarkoitus toteuttaa maksuton esi-
2180: 
2181: 
2182: 2
2183: Ministerin vastaus                                            KK 8/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
2184: 
2185: 
2186: opetus koko 6-vuotiaiden ikäluokalle. Uudistus        parhaillaan 1997 uudistuneen pienten lasten hoi-
2187: on tarkoitus käynnistää 1.8.2000. Oikeus mak-         tojärjestelmän toimivuudesta seurantatutkimus-
2188: suttomaan esiopetukseen ja kattava järjestämis-       ta. Tutkimus on laaja ja siinä selvitetään niin las-
2189: velvollisuus kunnille on tarkoitus säätää toteutet-   ten kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen, päi-
2190: tavaksi 1.8.2001 alkaen.                              vähoidon kuin vanhempain vapaiden käyttöä
2191:    Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannos-     sekä vanhempien kokemusta hoitojärjestelmäs-
2192: ta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja              tä. Vanhemmille tehdystä kyselytutkimuksesta
2193: kehittämiskeskus ja Kansaneläkelaitos tekevät         saadaan ensimmäisiä tuloksia kesään mennessä.
2194: 
2195: 
2196: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1999
2197: 
2198:     Peruspa1veluministeri Eva Biaudet
2199: 
2200: 
2201: 
2202: 
2203:                                                                                                         3
2204: KK 8/1999 vp- Tanja Karpela /kesk                                                         Ministerns svar
2205: 
2206: 
2207: 
2208: 
2209: Tili riksdagens talman
2210: 
2211: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        digt grunderna för hur klientavgifterna fastställs
2212: har Ni, Fru talman, till vederbörande med1em av        inom den kommunala barndagvården.
2213: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tan-           Avsikten var att reformen genomförs kost-
2214: ja Karpela /cent undertecknade skriftliga spörs-       nadsneutralt och att kommunernas finansie-
2215: mål SS 8/1999 rd:                                      ringsansvar inte utvidgas vare sig genom en
2216:                                                        utökning av de lagstadgade tjänsterna eller en hö-
2217:         Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          jning av stödsystemets totalkostnader.
2218:        för att höja det lagstadgade stödet för             Fr.o.m. augusti 1997 är vårdpenningen enligt
2219:        hemvård av barn så att kommunernas              stödet för hemvård av barn 1 500 mk för ett barn
2220:        behov av egna kommuntillägg minskar             under tre år i fami1jen och 500 mk för varje fö1-
2221:        och                                             jande barn under tre år samt 300 mk per kalender-
2222:                                                        månad för varje annat barn under skolåldern.
2223:        att kommungränsernas betydelse inte är              1 vårdtillägg en1igt stödet för hemvård av barn
2224:        så stor som den nu är ur familjernas syn-       betalas 0- 1 000 mk per månad för ett barn i fa-
2225:        vinkel på grund av att kommuntilläggen          mi1jen som berättigar tili vårdpenning. Vårdtill-
2226:        varierar?                                       läggets fulla be1opp är lägre än den tilläggsdel
2227: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        enligt stödet för hemvård av barn som beta1des
2228: föra fö1jande:                                         före reformen, men rätten till vårdtillägg sträcker
2229:                                                        sig till ett bredare inkomstområde.
2230: Såsom det sägs i spörsmå1et gjorde staten                 Kommunerna kan beta1a s.k. kommuntillägg
2231: nedskärningar i stödet för hemvård av barn un-         utöver det 1agstadgade stödet för hemvård av
2232: der den förra valperioden. Enligt tilläggsproto-       barn. Enligt lagen om stöd för hemvård och pri-
2233: kollet ( 10.4.1995) tili statsminister Paavo Lippo-    vat vård av barn baserar sig kommuntilläggen på
2234: nens regeringsprogram skulle systemet med stöd         kommunernas prövning, och på dessa tillägg till-
2235: för vård av barn i hemmet ändras så att man spa-       1ämpas inte 1agen om planering av och statsande1
2236: rar in 700 milj. mk i totalkostnader för stödsyste-    för social- och hälsovården (733/1992). Det är
2237: met årligen. Lagen om stöd för hemvård av barn         således kommunen som bes1utar om ändamålsen-
2238: (797 11992) ändrades vid ingången av 1996 så att       lighet, ibruktagande, storlek och målgrupp när
2239: grunddelens be1opp sänktes från 1908 till 1500         det gäller kommuntilläggen.
2240: mk i månaden för att målet enligt regeringspro-           1 den sittande regeringens program föreslås
2241: grammet skulle kunna uppnås.                           inga nya nedskärningar, men man förbinder sig
2242:    Som ett 1ed i finansministeriets projekt som        att föra en sträng budgetpolitik, vilket förutsätter
2243: gäller s.k. flitfallor reviderades systemet för vård   sparsamhet när det gäller skötse1n av statsekono-
2244: av småbarn den 1 augusti 1997. lnom ramen för          min. Avsikten är ändå att trygga mångsidiga al-
2245: projektet stadfastes lagen om stöd för hemvård         ternativ för förä1drarna när det gäller att ordna
2246: och privat vård av barn (1128/1996). Genom en          barndagvården och öka flexibiliteten inom dg-
2247: ändring av lagen om klientavgifter inom social-        vården. Regeringen kommer särskilt att satsa på
2248: och hä1sovården ( 1134/ 1996) reviderades samti-       en utveckling av förskoleundervisningen. Rege-
2249: 
2250: 
2251: 4
2252: Ministems svar                                                KK 8/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
2253: 
2254: 
2255: ringen har för avsikt att införa avgiftsfri försko-   stalten för tillfållet en uppföljningsundersökning
2256: leundervisning för alla 6-åringar. Avsikten är att    om funktionsdugligheten hos systemet för vård
2257: reformen skall inledas den 1 augusti 2000. Rät-       av småbam, vilket reviderades 1997. Undersök-
2258: ten till avgiftsfri förskoleundervisning och en       ningen är omfattande och inom ramen för den ut-
2259: heltäckande skyldighet fdr kommunema att              reds hur såväl stöd för hemvård av bam, privat
2260: anordna sådan undervisning avses bli införd från      vård, dagvård som föräldraledighet utnyttjas
2261: och med den 1 augusti 2001.                           samt föräldrarnas erfarenhet av vårdsystemet. De
2262:    På uppdrag av social- och hälsovårdsministe-       första resultaten av en rundfråga till föräldrarna
2263: riet utför Forsknings- och utvecklingscentralen       fås före sommaren.
2264: för social- och hälsovården och Folkpensionsan-
2265: 
2266: 
2267: Helsingfors den 29 april 1999
2268: 
2269:     Omsorgsminister Eva Biaudet
2270: 
2271: 
2272: 
2273: 
2274:                                                                                                       5
2275:                                                                     KK 9/1999 vp- Henrik Lax /sv
2276: 
2277: 
2278: 
2279: 
2280:                                             SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 9/1999 rd
2281: 
2282:                                             Beslutet att förvägra familjen Tchakhovskii
2283:                                             finskt medborgarskap
2284: 
2285: 
2286: 
2287: 
2288: Tili riksdagens talman
2289: 
2290: Boris Tchakhovskii flyttade från Ukraina tili Fin-   nast förflutna fem åren haft och fortfarande har
2291: landden 4.8.1990. Hans hustru Elena flyttade tili    sitt egentliga bo och hemvist i Finland. Med tan-
2292: Finland i januari 1991. Deras son Alexander föd-     ke på att Boris Tchakhovskii bott i Finland sedan
2293: des i Finland år 1996. De har varit stadigvarande    år 1990 och inte har några som helst planer på att
2294: bosatta i Sjundeå i snart 10 år. De har anpassat     flytta tilihaka tili Ukraina är beslutet ofattbart.
2295: sig väl tilllivet i Sjundeå och familjens utkomst
2296: är tryggad.                                          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
2297:     Den 10.7.1998 fattade Republikens President      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
2298: beslutet att inte bevilja Boris och Alexander        ver till vederbörande medlem av statsrådet stälia
2299: Tchakhovskii finskt medborgarskap (Dnr.              följande spörsmål:
2300: 1726/71 0/95). Anhållan föredrogs Republikens
2301: President som förkastande med motiveringen att              Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
2302: Boris Tchakhovskii inte uppfylier kravet i med-            för att utreda om beslutet att inte bevilja
2303: borgarskaps1agens (40 1/1968) 4 § 1 mom. 2 p.              Boris och Alexander Tchakhovskiifinskt
2304: Där bestäms att ett vilikor för finskt medborgar-          medborgerskap fattats på felaktiga
2305: skap är att den som ansöker om det under de se-            grunder?
2306: 
2307: 
2308: Helsingfors den 9 april 1999
2309: 
2310:     Henrik Lax /sv
2311: 
2312: 
2313: 
2314: 
2315:                                                                                                Versio 2.0
2316: Suomennos                                                             KK 9/1999 vp -     Henrik Lax /r
2317: 
2318: 
2319: 
2320: 
2321:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 9/1999 vp
2322: 
2323:                                              Suomen kansalaisuuden epääminen Tchakhovs-
2324:                                              kiin perheettä
2325: 
2326: 
2327: 
2328: 
2329: Eduskunnan puhemiehelle
2330: 
2331: Boris Tchakhovskii muutti Ukrainasta Suomeen          nen asunto ja koti on ollut viimeksi kuluneet vii-
2332: 4.8.1990. Hänen vaimonsa Elena muutti Suo-            si vuotta ja on edelleen Suomessa. Kun otetaan
2333: meen tammikuussa 1991. Heidän poikansa Ale-           huomioon, että Boris Tchakhovskii on asunut
2334: xander syntyi Suomessa vuonna 1996. He ovat           Suomessa vuodesta 1990 lähtien ja ettei hänellä
2335: asuneet vakinaisesti Siuntiossa lähes kymmenen        ole minkäänlaisia suunnitelmia muuttaa takaisin
2336: vuotta. He ovat sopeutuneet hyvin elämään Siun-       Ukrainaan, päätös on käsittämätön.
2337: tiossa, ja perheen toimeentulo on turvattu.
2338:    Tasavallan presidentti teki 10.7.1998 päätök-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2339: sen olla myöntämättä Boris ja Alexander Tchak-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2340: hovskiille     Suomen      kansalaisuutta     (DNo    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2341: 1726171 0/95). Hakemus esiteltiin tasavallan pre-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2342: sidentille hylättäväksi sillä perusteella, että Bo-
2343: ris Tchakhovskii ei täytä kansalaisuuslain                  Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
2344: (401/1968) 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa asetet-              tyä selvittääkseen, onko päätös olla
2345: tua ehtoa. Siinä Suomen kansalaisuuden ehdoksi              myöntämättä Suomen kansalaisuutta
2346: säädetään, että kansalaisuutta hakeneen varsinai-           Boris ja Alexander Tchakhovskiille teh-
2347:                                                             ty väärin perustein?
2348: 
2349: 
2350: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1999
2351: 
2352:     Henrik Lax /r
2353: 
2354: 
2355: 
2356: 
2357: 2
2358: Ministerin vastaus                                                     KK 9/1999 vp -Henrik Lax /r
2359: 
2360: 
2361: 
2362: 
2363: Eduskunnan puhemiehelle
2364: 
2365: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        jalle on myönnetty ensimmäinen pysyväisluon-
2366: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          teiseen oleskeluun tarkoitettu määräaikainen
2367: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        oleskelulupa (status A). Tällainen lupa edeltää
2368: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik La-        pysyvän oleskeluluvan myöntämistä. Tilapäistä
2369: xin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         oleskelua varten myönnettävää oleskelulupaa ku-
2370: 9/1999 vp:                                             vataan B-statuksella, ja lähtökohtana on, että täl-
2371:                                                        laisen luvan haltija luvan umpeuduttua poistuu
2372:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       maasta. Suomessa oleskelu on usein alkuvaihees-
2373:        tyä selvittääkseen, onko päätös olla            sa tilapäisluonteista, mutta pitempään jatkues-
2374:        myöntämättä Suomen kansalaisuutta               saan se voi oleskelun perusteen muututtua muut-
2375:        Boris ja Alexander Tchakhovskiille teh-         tua pysyväisluonteiseksi.
2376:        ty väärin perustein?                                Ulkomaalaisvirastolta saadun selvityksen mu-
2377:                                                        kaan myös kysymyksessä mainittujen henkilöi-
2378: Vastauksen kysymykseen esitän kunnioittavasti          den oleskelu on aluksi ollut perusteiltaan tila-
2379: seuraavaa:                                             päistä ja vasta myöhemmin oleskelun Suomessa
2380: Kansalaisuuslain (401/1968) 4 §:n 1 momentin           kestäessä muuttunut luonteeltaan pysyväksi.
2381: mukaan ulkomaalainen voidaan hakemuksesta                  Suomen Hallitusmuodon ja kansalaisuuslain
2382: ottaa Suomen kansalaiseksi, jos hän täyttää lain-      muutoksilla, jotka tulivat voimaan 15.8.1998,
2383: säännöksessä mainitut edellytykset. Kuten sään-        siirrettiin päätöksentekovalta kansalaisuusasiois-
2384: nöksen sanamuodosta ilmenee, ei Suomen kansa-          sa tasavallan presidentiltä Ulkomaalaisvirastol-
2385: laisuuden saamiseen sinänsä ole mitään ehdoton-        le. Samassa yhteydessä kansalaisuuslakiin lisät-
2386: ta oikeutta vaikka laissa mainitut edellytykset        tiin Ulkomaalaisviraston päätöksiä koskeva
2387: täyttyisivät. Lain 4 §:n 2 momentissa on Suo-          muutoksenhaku. Tasavallan presidentin päätös-
2388: men kansalaisuuden myöntämisen edellytyksek-           ten osalta oikeutta muutoksenhakuun ei ollut.
2389: si asetettu, että hakijan varsinainen asunto ja koti   Kielteisen kansalaisuuspäätöksen saanut hakija
2390: viimeksi kuluneina viitenä vuotena on ollut ja         voi uudelleen hakea Suomen kansalaisuutta. Täs-
2391: edelleen on Suomessa. Kansalaisuuslain vakiin-         tä mahdollisuudesta ilmoitetaan kielteisen kansa-
2392: tuneen soveltamiskäytännön mukaan vaaditta-            laisuuspäätöksen tiedoksiannon yhteydessä.
2393: van asumisajan laskeminen alkaa siitä, kun haki-
2394: 
2395: 
2396: 
2397: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1999
2398: 
2399:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
2400: 
2401: 
2402: 
2403: 
2404:                                                                                                         3
2405: KK 9/1999 vp- Henrik Lax /r                                                               Ministems svar
2406: 
2407: 
2408: 
2409: 
2410: Till riksdagens talman
2411: 
2412: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       tidsbegränsat uppehålistilistånd (status A) som är
2413: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       avsett för permanent vistelse i landet. Permanent
2414: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Hen-      uppehålistilistånd föregås av ett dylikt tilistånd.
2415: rik Lax /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS      Ett uppehålistillstånd som beviljas för temporär
2416: 9/1999 rd:                                            vistelse beskrivs med B-status, och utgångspunk-
2417:                                                       ten är att innehavaren av ett sådant tilistånd läm-
2418:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          nar landet när tillståndet går ut. Vistelsen i Fin-
2419:       för att utreda om beslutet att inte bevilja     land är ofta tili en början av tilifållig natur, men
2420:       Boris och Alexander Tchakhovskiifinskt          om den pågår en längre tid kan den bli av perma-
2421:       medborgerskap fattats på felaktiga              nent natur, om grunderna för vistelsen ändras.
2422:       grunder?                                           Enligt en utredning av Utlänningsverket har
2423:                                                       även de i spörsmålet nämnda personernas vistel-
2424: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       se tili en början varit tilifållig till sina grunder
2425: föra följande:                                        och först senare i och med att vistelsen i Finland
2426: Enligt 4 §          mom. medborgarskapslagen          har fortgått har den blivit permanent tili sin natur.
2427: (40 1/1968) kan en utlänning på ansökan upptas            Genom de ändringar av Regeringsformen för
2428: till finsk medborgare om han uppfyller de vilikor     Finland och medborgarskapslagen som trädde i
2429: som nämns i bestämmelsen. Såsom framgår av            kraft den 15 augusti 1998 överfördes besluts fat-
2430: ordalydelsen i bestämmelsen existerar det i och       tadet i medborgarskaps frågor från republikens
2431: för sig inte någon absolut rätt att erhålia finskt    president tili Utlänningsverket. I samband med
2432: medborgarskap fastän de i lagen nämnda villko-        detta fogades tili medborgarskapslagen be-
2433: ren uppfylls. I lagens 4 § 2 mom. stälis som vili-    stämmelser om besvärsrätt i fråga om beslut som
2434: kor för beviljande av finskt medborgarskap att        fattas av Utlänningsverket. I fråga om republi-
2435: sökanden under de senast förflutna fem åren haft      kens presidents beslut har besvärsrätt inte existe-
2436: och fortfarande har sitt egentliga bo och hemvist i   rat. Den som har ansökt om medborgarskap och
2437: Finland. Enligt vedertagen tiliämpningspraxis i       fått avslag på sin ansökan kan på nytt ansöka
2438: fråga om medborgarskapslagen börjar den erfor-        om finskt medborgarskap. I samband med
2439: drade tiden för bosättning i Finland beräknas från    delgivningen av avslag på ansökan om medbor-
2440: den tidpunkt då sökanden har beviljats ett första     garskap informeras om denna möjlighet.
2441: 
2442: 
2443: 
2444: Helsingfors den 26 april 1999
2445: 
2446:     Inrikesminister Kari Häkämies
2447: 
2448: 
2449: 
2450: 
2451: 4
2452:                                                             KK 10/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
2453: 
2454: 
2455: 
2456: 
2457:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 10/1999 vp
2458: 
2459:                                             Diabetes-potilaiden omahoitovälineiden mak-
2460:                                             suttomuus
2461: 
2462: 
2463: 
2464: 
2465: Eduskunnan puhemiehelle
2466: 
2467: Suomessa on 170 000 diabeetikkoa. Heistä noin        hoitoa. Tämä voi johtaa sairauden pahenemi-
2468: 60 000 käyttää päivittäin insuliinia. Kunnat ovat    seen, mikä puolestaan pitkällä aikavälillä lisää
2469: säästäneet diabetespotilaiden omahoitovälinei-       sairaanhoidon kustannuksia. Hoitovälinejakelu
2470: den jakelussa. Välinejakelu ei pohjaudu lakiin.      aiheuttaa kunnille noin 200 miljoonan markan
2471: Kunnat etsivätkin säästökohteita ei-lakisääteisis-   vuosittaiset kustannukset. Huonon hoidon seu-
2472: tä palveluista katsomatta niiden todellisia kus-     raukset on arvioitu vuositasolla huomattavasti
2473: tannuksia.                                           suuremmiksi.
2474:    Hoitovälineiden jako on oleellinen osa hoitoa
2475: ja sen merkitys on suuri potilaiden terveyden        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2476: kannalta. Hoidon puutteen seuraukset näkyvät         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2477: potilaissa heti ja myöhäisvaikutukset vuosien,       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2478: jopa vuosikymmenien kuluttua. Pahimmillaan           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2479: potilas sokeutuu, joutuu dialyysiin tai amputoita-
2480: vaksi.                                                     Onko hallitus valmis kehittämään lain-
2481:    Sairaanhoitotarvikkeista perittävät maksut              säädäntöä niin, että diabetespotilaiden
2482: vaikeuttavat monissa tapauksissa potilaan itse-            omahoitovälineiden maksuton saanti
2483:                                                            turvataan koko maassa?
2484: 
2485: 
2486: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1999
2487: 
2488:     Pentti Tiusanen /vas
2489: 
2490: 
2491: 
2492: 
2493:                                                                                               Versio 2.0
2494: KK 10/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                  Ministerin vastaus
2495: 
2496: 
2497: 
2498: 
2499: Eduskunnan puhemiehelle
2500: 
2501: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     terveyskeskuksissa on toimittu yleensä edelleen-
2502: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kin ohjekirjeiden periaatteiden mukaisesti.
2503: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Hyvin toimiva hoitovälinejakelu parantaa po-
2504: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     tilaan itsehoidon edellytyksiä sekä edistää poti-
2505: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      laan sitoutumista hoitoon, minkä johdosta saavu-
2506: KK 10/1999 vp:                                       tetaan paremmat hoitotulokset. Tämän seurauk-
2507:                                                      sena potilaiden työ- ja toimintakyky sekä elä-
2508:        Onko hallitus valmis kehittämään lain-        mänlaatu paranevat ja komplikaatioriski ja lääkä-
2509:        säädäntöä niin, että diabetespotilaiden       rissäkäyntien tarve vähenevät. Tällä on merkitys-
2510:        omahoitovälineiden maksuton saanti            tä myös yhteiskunnan sairaanhoitokustannuk-
2511:        turvataan koko maassa?                        sien kannalta.
2512:                                                          Koska eräät kunnat talousvaikeuksiinsa vedo-
2513: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ten ovat viime aikoina pyrkineet rajoittamaan
2514: ti seuraavaa:                                        hoitotarvike- ja välinejakelua, sosiaali- ja ter-
2515: Kansanterveyslain (66/ 1972) perusteella kunnan      veysministeriö on laatinut kunnille suosituksen
2516: tehtävänä on huolehtia alueensa kansanterveys-       (14.1.1999, Dno 94/59/98) terveyskeskusten hoi-
2517: työstä. Osana kansanterveystyötä kunnan tulee        totarvike- ja välinejakelusta asianmukaisen jake-
2518: järjestää asukkaidensa sairaanhoito.                 lukäytännön edistämiseksi ja potilaiden tasa-ar-
2519:    Vakiintuneena osana terveyskeskusten järjes-      von turvaamiseksi. Suomen Kuntaliitto on myös
2520: tämää sairaanhoitoa on eräiden pitkäaikaisten        toimittanut suosituksen tiedoksi kunnille. Suosi-
2521: sairauksien, esimerkiksi sokeritaudin hoidossa ja    tus noudattaa aikaisemmin käytäntönä olleita ja
2522: seurannassa tarpeellisten hoitovälineiden ja -tar-   toimiviksi todettuja jakeluperiaatteita.
2523: vikkeiden jakaminen vastikkeetta potilaille hei-         Sosiaali- ja terveysministeriö sekä lääninhalli-
2524: dän yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti. Aikai-    tukset seuraavat hoitotarvike- ja välinejakelun
2525: semmin jakelukäytäntöä ohjattiin yksityiskohtai-     toteutumista suosituksen periaatteiden mukaises-
2526: sesti lääkintöhallituksen ohjekirjeen mukaisesti.    ti. Seurannan perusteella sosiaali- ja terveysmi-
2527: Ohjekirjeiden kumouduttua 1990-luvun alussa          nisteriö arvioi mahdollisten jatkotoimenpiteiden
2528:                                                      tarpeen vuoden 2000 alussa.
2529: 
2530: 
2531: 
2532: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1999
2533: 
2534:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
2535: 
2536: 
2537: 
2538: 
2539: 2
2540: Ministems svar                                                  KK 10/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
2541: 
2542: 
2543: 
2544: 
2545: Tili riksdagens talman
2546: 
2547: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger            En väl fungerande överlåtelse av vårdförnö-
2548: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av          denheter förbättrar förutsättningarna för patien-
2549: statsrådet översänt följande av riksdagsman              ternas egenvård och bidrar tili att patienten för-
2550: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga          binder sig tili vården, vilket innebär att man upp-
2551: spörsmål SS 10/1999 rd:                                 når bättre vårdresultat. Som en följd av detta för-
2552:                                                         bättras patienternas arbets- och funktionsförmå-
2553:        Å.r regeringen beredd att utveckla lag-          ga samt livskvalitet samtidigt som risken för
2554:        stiftningen så att diabetespatienter i           komplikationer och behovet av att uppsöka läka-
2555:        hela landet garanteras en avgiftsfri till-       re minskar. Detta har betydelse även med tanke
2556:        gång tili förnödenheter för egenvård?            på samhällets sjukvårdskostnader.
2557:                                                             Eftersom vissa kommuner på senare tid med
2558: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         hänvisning tili sina ekonomiska problem har för-
2559: föra följande:                                          sökt begränsa överlåtelsen av hjälpmedel och
2560: Enligt folkhälsolagen (66/1972) skali kommu-            vårdförnödenheter, har social- och hälsovårdsmi-
2561: nen sörja för folkhälsoarbetet inom sitt område.        nisteriet i syfte att främja överlåtelsepraxisen och
2562: Som en del av folkhälsoarbetet skali kommunen           trygga patienternas jämlikhet utarbetat en rekom-
2563: ordna kommuninvånarnas sjukvård.                        mendation (14.1.1999, dnr 94/59/98) för kommu-
2564:    En vedertagen del av hälsocentralernas               nerna om överlåtelse av hjälpmedel och vårdför-
2565: sjukvård är att tili patienterna enligt deras indivi-   nödenheter vid hälsocentralerna. Finlands Kom-
2566: duelia behov avgiftsfritt överlåts sådana hjälp-        munförbund har även skickat rekommendatio-
2567: medel och vårdförnödenheter som är nödvändiga           nen tili kommunerna. Rekommendationen iakt-
2568: med tanke på behandling och uppföljning av vis-         tar sådana överlåtelseprinciper som tidigare till-
2569: sa långvariga sjukdomar, t.ex. diabetes. Tidigare       lämpats och konstaterats vara ändamålsenliga.
2570: styrdes denna överlåtelsepraxis detaljerat enligt           Social- och hälsovårdsministeriet samt läns-
2571: medicinalstyrelsens anvisningar. Efter att anvis-       styrelserna följer hur överlåtelsen av hjälpmedel
2572: ningarna upphävts i början av 1990-talet har man        och vårdförnödenheter förverkligas enligt princi-
2573: vid hälsocentralerna fortfarande i alimänhet            perna i rekommendationen. På basis av uppfölj-
2574: handlat i enlighet med principerna i anvisningar-       ningen utvärderar social- och hälsovårdsministe-
2575:                                                         riet behovet av eventuelia fortsatta åtgärder i bör-
2576: na.
2577:                                                         jan av år 2000.
2578: 
2579: 
2580: 
2581: Helsingfors den 4 maj 1999
2582: 
2583:     Omsorgsminister Eva Biaudet
2584: 
2585: 
2586: 
2587: 
2588:                                                                                                           3
2589:                                                             KK 11/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
2590: 
2591: 
2592: 
2593: 
2594:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 11/1999 vp
2595: 
2596:                                              Jokivesien happamuuden torjunta
2597: 
2598: 
2599: 
2600: 
2601: Eduskunnan puhemiehelle
2602: 
2603: Kysyin kirjallisella kysymyksellä KK 166711998        jastui; rinnan torjuntatyön kanssa tulee huolehtia
2604: vp ympäristöministeriitä "jokivesien happamuu-        sellaisten menetelmien kehittämisestä, jotka kos-
2605: den torjunnasta". Ministerin vastaukset voidaan       kevat ongelmamaiden kartoitusta, varsinaisia
2606: kiteyttää seuraavasti:                                torjuntamenetelmiä ja myös vesistövaikutuksia;
2607:    - maatalouden käytössä olevien maiden                 - toimenpiteet tulee kohdentaa happamuu-
2608: happamuushaittojen syntymisen ehkäisyyn ja            desta kärsivien vesistöjen valuma-alueille ja hap-
2609: torjuntaan on käytetty pintakalkitusta, kalkkisuo-    pamimmille peltolohkoille sekä toimenpiteiden
2610: dinojia ja säätösalaojitusta;                         mitoituksen tulee olla vesistön kannalta riittävä;
2611:    - pintakalkituksen tehokkuus on aika mer-          Ja
2612: kityksetön;                                              - torjunta tulee tehdä parhaalla käytettävis-
2613:    - kalkkisuodinojituksen tehokkuus on ollut         sä olevalla tekniikalla.
2614: eräiden tutkimusten mukaan lyhytaikainen -               Säätösalaojituksesta on saatu- kuten vastauk-
2615: niiden mahdollisesti haitallisia sivuvaikutuksia      sessakin todetaan - hyviä tuloksia. Jos happa-
2616: ei tunneta;                                           mien sulfaattimaiden happamuuden torjuntaan
2617:    - jokivesien suora kalkitus on suhteellisen        käytetään vain säätösalaojitusta, se merkitsee
2618: tehotonta ja erittäin kallista;                       olennaisilta osiltaan ongelman hoitamatta jättä-
2619:    - säätösalaojituksesta ja pohjapatojen avul-       mistä. Säätösalaojitus soveltuu vain hiekka-, hie-
2620: la tapahtuvasta pohjaveden pinnan säätelystä          ta- tai sitä harvemmille maille. Sulfaattimaat ovat
2621: saadut tulokset ovat lupaavia ja käyttökelpoisem-     pääsääntöisesti vettyviä ja vaativat tehokkaam-
2622: pia; ja                                               paa kuivatusta kuin mihin säätösalaojitus antaa
2623:    - ei ole perusteltua suunnata laajasti tukea       mahdollisuuden. Sulfaattimaista ainoastaan pie-
2624: happamien sulfaattimaiden kalkituksiin, koska         nialaiset esiintyvät urpasavialueet tulevat tällöin
2625: niiden vaikutukset vesistön tilaan ovat epävar-       kyseeseen.
2626: mat.                                                      Rinnan säätösalaojituksen kanssa tulee käyt-
2627:   Ministerin vastaus antaa väistämättä syytä vas-     tää muita menetelmiä, pintakalkitusta ja kalkki-
2628: takommentteihin. Niitä seuraavassa:                   suodinojitusta. Pintakalkituksen käyttö on perus-
2629:    - happamuusongelma on niin vaarallisessa           teltua, mikäli muokkauskerroksessa on happa-
2630: kehitysvaiheessa, että se vaatii kiireellisiä toi-    muutta. Kalkkisuodinojien käyttöä tulee jatkaa ja
2631: menpiteitä uhanalaisten kantojen ja luontotyyp-       parantaa niiden teknistä toteutusta sekä huoleh-
2632: pien turvaamiseksi sekä käynnissä olevan laajan       tia monipuolisista ja riittävän pitkistä seuran-
2633: jokikunnostuksen tavoitteiden toteutumiseksi;         noista. Toimintaan voi ja tulee käyttää EU:n ym-
2634:    - ongelman ratkaisu vaatii toisella tavalla        päristötukea.
2635: aktiivista otetta kuin ministerin vastauksesta hei-
2636: 
2637: 
2638:                                                                                                 Versio 2.0
2639: KK 11/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
2640: 
2641: 
2642:    Näin ollen on olemassa erityistä tarvetta tois-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2643: taa esitetty kysymys ja odottaa, että uusi hallitus   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2644: ja uusi ministeri ottavat asiaan asiantuntevam-
2645: man ja vakavamman otteen kuin edellinen halli-             Aikooko hallitus kehittää voimakkaasti
2646: tus.                                                       ja edellistä hallitusta oikeaoppisemmin
2647:                                                            jokivesien happamuuden torjuntatyötä
2648: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-         ja käyttää tähän tarkoitukseen EU:n ym-
2649: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-          päristötukea?
2650: 
2651: 
2652: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1999
2653: 
2654:     Erkki Pulliainen /vihr
2655: 
2656: 
2657: 
2658: 
2659: 2
2660: Ministerin vastaus                                        KK 11/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
2661: 
2662: 
2663: 
2664: 
2665: Eduskunnan puhemiehelle
2666: 
2667: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Tavanomaisilla käyttömäärillä pintakalkituk-
2668: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        sen vaikutus valumavesien happamuuteen on vä-
2669: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      häinen. Jos muokkauskerroksen happamuus on
2670: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      merkittävää, voi tehokas pintakalkitus vähentää
2671: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     valumavesien happamuutta, mutta tätä mekanis-
2672: sen KK 1111999 vp:                                   mia ei vielä tunneta yksityiskohtaisesti. Säätö-
2673:                                                      salaojalla, kalkkisuodinsalaojalla ja niiden yh-
2674:       Aikooko hallitus kehittää voimakkaasti         distelmällä on tehty onnistuneita, mutta myös
2675:       ja edellistä hallitusta oikeaoppisemmin        epäonnistuneita kokeita. Happamuutta vähentä-
2676:       jokivesien happamuuden torjuntatyötä           vä teho on saattanut jäädä lyhytaikaiseksi, vain
2677:       ja käyttää tähän tarkoitukseen EUn ym-         vuoden tai kaksi kestäväksi. Aiheutuneet kustan-
2678:       päristötukea?                                  nukset saavutettuun hyötyyn nähden ovat olleet
2679:                                                      korkeita.
2680: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Saadut kokemukset osoittavat eri menetel-
2681: ti seuraavaa:                                        mien vaativan tietyt olosuhteet, joissa ne toimi-
2682: Happamien sulfaattimaiden kuivatus aiheuttaa         vat. Toistaiseksi tutkimukset eivät riitä määrittä-
2683: eräissä Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-         mään näitä olosuhdevaatimuksia.
2684: Suomenjoissa merkittäviä ympäristöhaittoja. Es-         Happamien sulfaattimaiden kuivatusvesien ai-
2685: tämällä haittojen syntymistä ja torjumalla niiden    heuttamien haittojen torjunnan kehittäminen on
2686: vaikutuksia voidaan merkittävästi parantaa näi-      tärkeää. Tavoitteena tulee olla eri menetelmien
2687: denjokivesistöjen käyttökelpoisuutta ja luonnon-     olosuhdevaatimusten selvittäminen niin hyvin,
2688: taloudellisia arvoja.                                että voidaan peltolohkokohtaisesti suunnitella
2689:    Maatalouskäytössä olevien maiden happa-           tarvittavat toimenpiteet ja arvioida niiden kus-
2690: muushaittojen syntymisen ehkäisyyn ja torjun-        tannukset ja vesistövaikutukset Kehitystyö on
2691: taan on käytetty pintakalkitusta, kalkkisuodin-      nyt vaiheessa, jossa tarvitaan hyvinsuunniteltua
2692: ojia ja säätösalaojia. Lisäksi itse jokivesistössä   ja laaja-alaista koetoimintaa. Torjuntatoimien
2693: on kokeiltu suoraa kalkitusta sekä pohjapatojen      kehittäminen on kiireellisintä vesistöissä, joissa
2694: avulla tapahtuvaa pohjaveden pinnan säätelyä.        on arvokkaita suojelukohteita, kuten jokihelmi-
2695: Menetelmät ovat teknisesti kehittyneitä ja siten     simpukka, alkuperäinen taimenkanta tai nahkiai-
2696: käytteenotettavissa.                                 nen.
2697:    Menetelmien tehosta ja soveltuvuudesta eri           Ympäristöministeriön käsityksen mukaan
2698: olosuhteisiin on kuitenkin liian vähän tietoa laa-   happamuuden torjuntaa tulisi jatkaa rajoitetusti
2699:                                                      Lapv~~rtinjoella, Lestijoella, Perhojoen alaosal-
2700: jamittaisen toiminnan aloittamiseksi. Menetel-
2701: mien olosuhdevaatimusten suhteen tiedot ovat         la ja Ahtävänjoella. Asiaa koskeva tarkempi eh-
2702: ennallaan verrattuna edelliseen samaa asiaa kos-     dotus tehdään maatalouden ympäristötukiohjel-
2703: kevan kysymyksen vastaukseen, jonka ministeri        maa kaudelle 2000-2006 valmistelevassa työ-
2704: Haavisto antoi maaliskuussa.                         ryhmässä.
2705: 
2706: 
2707: 
2708: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1999
2709: 
2710:     Ministeri Satu Hassi                                                                              3
2711: KK 1111999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                    Ministerns svar
2712: 
2713: 
2714: 
2715: 
2716: Tili riksdagens talman
2717: 
2718: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Verkningarna av ytkalkning på surheten i av-
2719: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       rinningsvattnen är ringa med de mängder kalk
2720: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Erk-      som vanligen används. Om de bearbetade jord-
2721: ki Pulliainen 1gröna undertecknade skriftliga         lagren är mycket sura, kan effektiv ytkalkning
2722: spörsmå1 SS 1111999 rd:                               minska deras surhetsgrad, men denna mekanism
2723:                                                       är ännu inte undersökt i detalj. Försöken med reg-
2724:        A."mnar regeringen kraftigt, och mer ren-      leringstäckdikning, kalkfiltertäckdiken och kom-
2725:        lärigt än den föregående regeringen, ut-       binationer av dem har gett lyckade resultat, men
2726:        veckla arbetet med att bekämpa försur-         också misslyckanden har förekommit. Den sur-
2727:        ningen av åvattnen och för detta ända-         hetsminskande verkan har kunnat bli kortvarig så
2728:        mål använda EU:s miljöstöd?                    att den bara kommit tili synes i ett eller två år. 1
2729:                                                       relation tili nyttan har kostnaderna för detta varit
2730: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       höga.
2731: föra följande:                                           Erfarenheten visar att olika metoder fungerar
2732: Torrläggningen av sura sulfatmarker orsakar av-       under olika omständigheter. Tills vidare har vi
2733: sevärda miljöolägenheter i vissa åar i Österbot-      inte tillräckliga data för att kunna bestämma un-
2734: ten, Satakunta och Egentliga Finland. Genom att       der vilka omständigheter resultaten blir bäst.
2735: förebygga uppkomsten av dessa olägenheter och            Det är viktigt att vi utvecklar bekämpningen
2736: bekämpa verkningarna av dem kan man betyd-            av de olägenheter som dräneringsvattnen från
2737: ligt förbättra vattendragens användbarhet och de-     sura sulfatmarker orsakar. Målet bör vara att vi
2738: ras naturhushållningsvärde.                           undersöker när olika metoder bäst kan användas
2739:    1 syfte att förebygga uppkomsten av surhet på      så att vi för varje åkerteg kan planera de behövli~
2740: jordbruksmark och bekämpa den har ytkalkning,         ga åtgärderna och räkna ut kostnadema och verk-
2741: kalkfilterdiken och reglerande täckdikning till-      ningarna på vattnen. Utvecklingsarbetet är nu i
2742: gripits. Dessutom har man prövat på direkt kalk-      ett skede som kräver omfattande och väl plane-
2743: ning av åvattnen och reglering av grundvattnets       rad försöksverksamhet. Utvecklingen av be-
2744: nivå med tillhjälp av bottendammar. Dessa meto-       kämpningsåtgärder är mest brådskande i fråga
2745: der är tekniskt utvecklade och kan alltså tas i       om vattendrag med värdefulla skyddsobjekt i stil
2746: bruk.                                                 med flodpärlmussla, ursprungliga öringsbestånd
2747:    Vi har emellertid alltför bristfålliga uppgifter   eller nejonöga.
2748: om metodernas effekt och lämplighet för olika            Enligt miljöministeriets uppfattning borde be-
2749: omständigheter för att kunna inleda mer om-           kämpning av försurningen i begränsad omfatt-
2750: fattande aktiviteter. Med tanke på de omstän-         ning fortsättas i Lappfjärds å, Lestijoki, nedre de-
2751: digheter som metoderna kräver är uppgifterna de       len av Perho å samt Esse å. Ett mer ingående för-
2752: samma som tidigare, jämfört med det spörs-            slag om detta utarbetas i den arbetsgrupp som be-
2753: målssvar som minister Haavisto gav i mars.            reder miljöstödsprogrammet för jordbruket för
2754:                                                       perioden 2000-2006.
2755: 
2756: 
2757: Helsingfors den 7 maj 1999
2758: 
2759: 4   Minister Satu Hassi
2760:                                                            KK 12/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
2761: 
2762: 
2763: 
2764: 
2765:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 12/1999 vp
2766: 
2767:                                            Oman asunnon hankintaan myönnettävien lai-
2768:                                            nojen korkotuesta säädetyn lain ja asetuksen
2769:                                            ristiriitaisuus
2770: 
2771: 
2772: 
2773: 
2774: Eduskunnan puhemiehelle
2775: 
2776: ASP-lainasta ja sen korkotuesta on säädetty laki    Suomessa. Asiakkaiden- samoin kuinjulkisuu-
2777: ja sitä täydentävä asetus. Kyseiset säännökset      dessa - on annettu koko ajan ymmärtää, että
2778: ovat osoittautuneet käytännössä keskenään risti-    ASP-laina on edullisinta asuntolainaa ensiasun-
2779: riitaisiksi. Lain 5 §:ssä todetaan lainan korosta   non ostajalle. Nyt tämä ei kuitenkaan pidä paik-
2780: seuraavaa: "Rahalaitoksen korkotukilainasta pe-     kaansa ja laki ja sitä täydentävä asetus ovat risti-
2781: rimän koron tulee olla alempi kuin se korko, jota   riidassa keskenään.
2782: rahalaitos yleisesti kulloinkin soveltaa ensim-
2783: mäisen omistusasunnon hankkimista varten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2784: myönnettäviin vastaaviin lainoihin." Lakia täy-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2785: dentävän asetuksen 2 § :n 2 momentissa todetaan     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2786: samasta asiasta puolestaan seuraavaa: "Korko-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2787: tuen suuruus on kuitenkin enintään niin suuri,
2788: että lainansaajan maksettavaksi jäävä korko on            Onko hallitus tietoinen, että ASP-lai-
2789: vähintään 4,5% vuodessa korkotukilainan jäljel-           noista säädetyn lain 5 §ja sitä täydentä-
2790: lä olevasta pääomasta."                                   vän asetuksen 2 §:n 2 momentti ovat
2791:     Tällä hetkellä pankit tarjoavat asuntolainoja         käytännössä ristiriidassa keskenään ja
2792: yleisesti noin 4,15 %:n korolla. Tämä on merkit-          että tällä hetkellä tavallinen pankkilai-
2793: tävästi alempi kuin ASP-lainasta perittävä 4,5 %.         na on korkotasoltaan ASP-lainaa edulli-
2794: On otettava huomioon vielä se, että Euroopan              sempi, ja
2795: keskuspankin taannoinen koronalennus vaikut-
2796: taa edelleen alentavasti lainakorkoihin myös              mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tä-
2797:                                                           män asiantilan korjaamiseksi?
2798: 
2799: 
2800: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1999
2801: 
2802:     Raimo Vistbacka /ps
2803: 
2804: 
2805: 
2806: 
2807:                                                                                               Versio 2.0
2808: KK 12/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                 Ministerin vastaus
2809: 
2810: 
2811: 
2812: 
2813: Eduskunnan puhemiehelle
2814: 
2815: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       hintään 4,5 % vuodessa korkotukilainan jäljellä
2816: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       olevasta pääomasta. Korkotukea maksetaan kuu-
2817: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     delta ensimmäiseltä lainavuodelta.
2818: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              Omavastuukorkosäännöksen tarkoituksena on
2819: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-      säädellä eli rajoittaa valtion tukiosuutta korkotu-
2820: myksen KK 12/1999 vp:                               kilainalle. Yleisen korkotason vaihdellessa kor-
2821:                                                     kotuki pitää lainasta maksettavan koron määrän
2822:       Onko hallitus tietoinen, että ASP-lai-        lainansaajan kannalta suhteellisen vakaana ja
2823:       noista säädetyn lain 5 §ja sitä täyden-       helpommin ennakoitavana. Omavastuukoron tar-
2824:       tävän asetuksen 2 §:n 2 momentti ovat         koituksena ei ole määrittää lainasta perittävää
2825:       käytännössä ristiriidassa keskenään           korkoa, vaan korkotaso määräytyy lain perusteel-
2826:       sekä että tällä hetkellä tavallinen pank-     la. ASP-lainan korko voi siis olla alle 4,5 %. Mi-
2827:       kilaina on korkotasoltaan ASP-lainaa          käli ASP-lainan korko on 4,5 % tai vähemmän,
2828:       edullisempi, ja                               valtio ei maksa lainalle korkotukea.
2829:                                                         Suomen Pankin tilastojen mukaan vuoden
2830:        mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tä-       1998 lopussa uusien asuntolainojen keskikorko
2831:        män asiantilan korjaamiseksi?                oli 5,06 % ja koko asuntoluottokannan 5,63 %.
2832: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Helmikuussa 1999 uusien asuntolainojen keski-
2833: ti seuraavaa:                                       korko oli 4, 72 %ja koko asuntoluottokannan kes-
2834:                                                     kikorko 5,42 %.
2835: Nuorten ensiasunnon hankintaan voi luottolaitos        Valtiokonttorista saatujen tietojen mukaan
2836: myöntää ASP-lainaa. ASP-lainan enimmäisko-          vuoden 1998 lopussa ASP-lainojen jäljellä
2837: rosta säädetään oman asunnon hankintaan myön-       olevalla pääomalla painotettu keskikorko oli
2838: nettävien lainojen korkotuesta annetun lain         5,42 %. Toukokuun 1997 ja vuoden 1998 lopun
2839: (639/1982) 5 §:ssä, jonka mukaan lainasta perit-    välisenä aikana rekisteröidyistä yhteensä 8 698
2840: tävän koron tulee olla alempi kuin se korko, jota   ASP-lainasta ainoastaan 95 lainan vuotuinen kor-
2841: rahalaitos kulloinkin soveltaa ensimmäisen          ko oli 4,5 %tai sen alle. Lähes kaikkiin myönnet-
2842: omistusasunnon hankkimista varten myönnettä-        tyihin uusiin ASP-lainoihin sisältyy siis korkotu-
2843: viin vastaaviin lainoihin.                          kea.
2844:    Oman asunnon hankintaan myönnettävien lai-          Nykyisen matalan korkotason vallitessa ASP-
2845: nojen korkotuesta annetun asetuksen (672/1982)      lainansaajia tuetaan ensisijaisesti asuntolainojen
2846: 2 §:n mukaan korkotukea maksetaan 35 % vuo-         korkojen verovähennysoikeuden kautta. Ensi-
2847: dessa korkotukilainasta perittävästä korosta.       asunnon ostajat saavat vähentää verotuksessa
2848: Korkotuen suuruus on kuitenkin niin suuri, että     30 % maksamistaan asuntolainan koroista.
2849: lainansaajan maksettavaksi jäävä korko on vä-
2850: 
2851: 
2852: 
2853: 
2854: 2
2855: Ministerin vastaus                                       KK 12/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
2856: 
2857: 
2858:    Omavastuukoron suuruutta tarkasteltaessa tu-   tössä omavastuukorko. Tältä osin eri korkotuki-
2859: leekin kaikki kokonaistuen määräytymiseen vai-    järjestelmiä tulee siten tarkastella kokonaisuute-
2860: kuttavat tekijät ottaa huomioon. Myös muissa      na.
2861: asuntolainojen korkotukijärjestelmissä on käy-
2862: 
2863: 
2864: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1999
2865: 
2866:    Ministeri Suvi-Anne Siimes
2867: 
2868: 
2869: 
2870: 
2871:                                                                                                   3
2872: KK 12/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                     Ministerns svar
2873: 
2874: 
2875: 
2876: 
2877: Tili riksdagen
2878: 
2879: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     beta1a är minst 4,5 % om året av räntestöds1ånets
2880: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av     återstående kapital. Räntestöd beta1as för de sex
2881: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman         första 1åneåren.
2882: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga          Bestämme1sen om 1åntagarens sjä1vriskränta
2883: spörsmå1 SS 12/1999 rd:                             avser att reg1era, dvs. begränsa, den statliga stöd-
2884:                                                     ande1en i räntestöds1ånet. Medan den allmänna
2885:       A"r regeringen medveten om att det i          räntenivån varierar, håller räntestödet be1oppet
2886:       praktiken råder en konflikt mellan 5 §        av den ränta som skall beta1as på 1ånet re1ativt
2887:       lagen om BSP-lån och 2 § 2 mom. i den         stabi1 och 1ättare för 1åntagaren att förutse. Av-
2888:       kompletterande förordningen och att ett       sikten med 1åntagarens sjä1vriskränta är inte att
2889:       vanligt banklån i detta nu ligger på en       definiera räntan på 1ånet, utan räntenivån be-
2890:       förmånligare räntenivå än BSP-lånet,          stäms en1igt 1agen. Räntan på ett BSP-1ån kan
2891:       och                                           alltså vara 1ägre än 4,5 %. Om räntan på ett BSP-
2892:                                                     1ån är 4,5 % eller mindre än så beta1ar staten inte
2893:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         räntestöd för 1ånet.
2894:       för att tillrättalägga detta saliförhållan-      En1igt Fin1ands Banks statistik var i s1utet av
2895:       de?                                           år 1998 medelräntan på nya bostads1ån 5,06 %
2896: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-     och för samtliga bostads1ån 5,63 %. 1 februari
2897: föra fö1jande:                                      1999 var mede1räntan på nya bostads1ån 4,72 %,
2898:                                                     och på samtliga bostads1ån var mede1räntan
2899: Kreditinrättningar kan bevi1ja ungdomar BSP-        5,42 %.
2900: 1ån för anskaffning av den första bostaden. Be-        En1igt uppgifter från Statskontoret var i s1utet
2901: stämme1ser om maximiräntan för BSP-1ån ingår i      av år 1998 den kapita1viktade mede1räntan på
2902: 5 § 1agen om räntestöds1ån för anskaffande av       BSP-1ånen 5,42 %. Av de samman1agt 8 698
2903: ägarbostad ( 639/ 1982), som föreskriver att den    BSP-1ån som registrerades från maj 1997 tili s1u-
2904: räntan som en penninginrättning uppbär för ett      tet av år 1998 var det bara 95 1ån för vi1ka årsrän-
2905: räntestöds1ån skall vara 1ägre än den ränta som     tan 1åg på 4,5 % eller 1ägre. 1 så gott somalla nya
2906: penninginrättningen allmänt tillämpar på mot-       BSP-1ån ingår alltså räntestöd.
2907: svarande 1ån som bevi1jas för anskaffande av en        Under den nuvarande 1åga räntenivån kommer
2908: första ägarbostad.                                  stödet till BSP-1åntagarna i första hand genom
2909:    En1igt 2 § förordningen om räntestöds1ån för     rätten att avdra räntorna på bostads1ånen i be-
2910: anskaffande av ägarbostad (672/1982) i räntestö-    skattningen. De som köper sin första bostad kan i
2911: det beta1as årligen 35 % av den ränta som           beskattningen avdra 30 % av räntorna på sina
2912: uppbärs på räntestöds1ånet. Räntestöd är dock       bostads1ån.
2913: högst så stort att den ränta som 1åntagaren skall
2914: 
2915: 
2916: 
2917: 
2918: 4
2919: Ministems svar                                             KK 12/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
2920: 
2921: 
2922:    Då nivån av självriskräntan betraktas bör man     ponent av självriskräntan. 1 detta hänseende bör
2923: beakta samtliga faktorer som inverkar på be-         alltså olika räntestödssystem betraktas som en
2924: loppet av det totala stödet. Också de andra ränte-   helhet.
2925: stödssystemen för bostadslån innehåller en kom-
2926: 
2927: 
2928: 
2929: Helsingfors den 7 maj 1999
2930: 
2931:     Minister Suvi-Anne Siimes
2932: 
2933: 
2934: 
2935: 
2936:                                                                                                    5
2937:                                                        KK 13/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
2938: 
2939: 
2940: 
2941: 
2942:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 13/1999 vp
2943: 
2944:                                             Sovitelluo päivärahan vaikutus työllisyyskoulu-
2945:                                             tuksen ylläpitokorvaukseen
2946: 
2947: 
2948: 
2949: 
2950: Eduskunnan puhemiehelle
2951: 
2952: Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta anne-      kurssikeskuksessa, jossa normaalisti maksettai-
2953: tun asetuksen (5.10.1990/912) 14 §:n mukaan          siin ulkomaan ylläpitokorvaus.
2954: opiskelijalle ei makseta ylläpitokorvausta eikä         Mainitusta asetuksesta seuraa käytännössä,
2955: majoituskorvausta, jos hänen työttömyyspäivära-      että työllisyyskursseille osallistuvien ei juuri
2956: haansa tai työmarkkinatukeansa on vähennetty         kannata ottaa vastaan edes lyhytaikaisia keikka-
2957: tai soviteltu siten kuin asianomaisissa laeissa      töitä, sillä ansioiden ylittäessä neljän viikon jak-
2958: määrätään ja jos sovittelussa huomioon otettu        solla 750 mk he menettävät aina ylläpitokor-
2959: palkka- tai työtulo ylittää 750 markkaa. Sen ohel-   vauksen. Se on normaalisti 30 mk ja Övertor-
2960: la, että päivärahan sovittelu muutenkin mutkis-      neån kurssikeskuksessa 100 mk/päivä. Normaali
2961: taa työttömyysturvan maksatosta ja vähentää          majoituskorvaus on 30 mk/päivä ja myös sen so-
2962: kiinnostusta lisäansioihin, ylläpito- ja majoitus-   viteltua päivärahaa saava kurssilainen menettää.
2963: korvausten menettäminen vaikeuttaa tuntuvasti           Työllisyyspoliittisessa keskustelussa on pal-
2964: työllisyyskoulutukseen osallistumista.               jon korostettu työttömien "kannustamista", mut-
2965:    Esimerkkinä Lapista voidaan mainita työ-          ta tämä on yksi esimerkki siitä, miten monet
2966: markkinatuella oleva nuori työtön, joka hyväksy-     säännökset käytännössä rankaisevat työtöntä.
2967: tään työllisyyskurssille. Ennen kurssin alkamista
2968: hän onnistuu saamaan kahden viikon sesonki-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2969: työn hiihtokeskuksesta. Tästä seuraa, että hänen     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2970: koulutuspäivärahansa putoaa kahden ensimmäi-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2971: sen opiskeluviikon aikana normaalista 121 mar-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2972: kan työmarkkinatuesta 32 markkaan. Samalla
2973: hän menettää kahdelta viikolta ylläpitokorvauk-             Onko hallituksen tarkoituksena poistaa
2974: sen, joka tässä tapauksessa olisi 100 markkaa               työttömien aktiivisuutta rankaisevat
2975: vuorokaudelta. Ongelma on vielä kärjistyneempi              kohdat työvoimapoliittisesta aikuiskou-
2976: Lapissa, sillä monet opiskelevat Övertomeån                 lutuksesta annetun asetuksen 14 §:stä?
2977: 
2978: 
2979: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1999
2980: 
2981:     Esko-Juhani Tennilä /vas
2982: 
2983: 
2984: 
2985: 
2986:                                                                                                 Versio 2.0
2987: KK 13/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                              Ministerin vastaus
2988: 
2989: 
2990: 
2991: 
2992: Eduskunnan puhemiehelle
2993: 
2994: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa              Työvoimapoliittisessa      aikuiskoulutuksessa
2995: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          opiskelevalla on oikeus verovapaaseen kustan-
2996: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nuskorvaukseen, joka on kotimaassa järjestetys-
2997: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha-       sä koulutuksessa 30 markkaa arkipäivältä ja ul-
2998: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy-      komaan koulutuksessa suurempi. Pohjoiskalotin
2999: myksen KK 13/1999 vp:                                 koulutussäätiön järjestämässä koulutuksessa ma-
3000:                                                       joitus on maksuton, ja muihin kustannuksiin
3001:        Onko hallituksen tarkoituksena poistaa         maksettava ylläpitokorvaus on määrältään l 00
3002:        työttömien aktiivisuutta rankaisevat           markkaa päivässä.
3003:        kohdat työvoimapoliittisesta aikuiskou-           Yleisenä periaatteena sosiaaliturvassa ja sii-
3004:        lutuksesta annetun asetuksen 14 §:stä?         hen liittyvissä kustannuskorvauksissa on, ettei
3005:                                                       niitä makseta, jos henkilö omilla ansioillaan pys-
3006: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tyy elantokustannuksistaan suoriutumaan. Tä-
3007: ti seuraavaa:                                         män johdosta 750 markkaa ylittävät tulot johta-
3008: Sovitelluu työttömyyspäivärahan ja työttömyys-        vat työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta an-
3009: ajalta maksettavan työmarkkinatuen keskeinen          netun asetuksen 14 §:n mukaan siihen, ettei yllä-
3010: tarkoitus on kannustaa työtöntä hankkimaan lisä-      pitokorvauksia makseta kyseiseltä kuukaudelta.
3011: tuloa myös satunnaisista tai osa-aikaisista töistä.   Määrältään yli 750 markan työtulot siis johtavat
3012: Tavoitteena on, että henkilö pystyy viime kädes-      siihen, että kotimaassa enimmäismäärältään 645
3013: sä hankkimaan pääosan tai koko toimeentulonsa         markan etuus jää pois.
3014: työllään. Tämänjohdosta sovittelussa ei ole lain-        Edustaja Tennilän kuvaama, ulkomailla tapah-
3015: kaan ns. vapaaosaa, mutta ansaittu työtulo vähen-     tuvaan koulutukseen liittyvä yksittäistapaus on
3016: tää työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea         harvinaislaatuinen. Työttömyysaikaiset tulot ei-
3017: ainoastaan 50 prosentilla tulon määrästä.             vät nimittäin yleensä vaikuta koulutusaikaisiin
3018:    Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ai-          etuuksiin. Työttömyyspäivärahaan oikeutettu
3019: kaisten etuuksien lähtökohta on jossain määrin        henkilö siirtyy koulutusajaksi koulutustuelle.
3020: toisenlainen. Koulutukseen osallistuminen vaatii      Koska kyseessä on eri etuus, ei työtuloja vähen-
3021: pääsääntöisesti opiskelijalta niin merkittävän pa-    netä "ristiin". Työmarkkinatuessakin kysymyk-
3022: nostuksen, ettei ainakaan laajamittainen palkka-      sessä kuvattu tilanne voi syntyä ainoastaan satun-
3023: työ tai yritystoiminta ole opiskelun ohella mah-      naisen kokoaikatyön kohdalla, ei esimerkiksi
3024: dollista. Työskentely koulutusaikana lienee vie-      osa-aikatyötä tehneelle.
3025: lä harvinaisempaa silloin, kun koulutuspaikka si-        Kysymyksenjohdanto-osan tietojen perusteel-
3026: jaitsee ulkomailla. Tämän johdosta palkkatulot        la on kuitenkin laskettavissa, että kyseinen hen-
3027: vähennetään eri tavalla kuin työttömällä noudat-      kilö olisi työttömänä saanut työmarkkinatukena
3028: tamalla kysymyksessä mainittua 750 markan va-         ja ylläpitokorvauksina kyseiseltä kuukaudelta
3029: paaosaa. Tavoitteena on, että kannustusvaikutus       3 600-3 800 markkaa. Nyt hänen kahden vii-
3030: kohdistuisi koulutusaikana realistisesti mahdolli-    kon palkkatulonsa ovat olleet yli 3 800 markkaa
3031: seen tulotasoon.                                      ja kuukauden soviteltu työmarkkinatuki vajaat
3032: 
3033: 
3034: 2
3035: Ministerin vastaus                                   KK 13/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
3036: 
3037: 
3038: 700 markkaa, eli hänen käytettävissään olevat tu-   huomioon "menetettyjen" ylläpitokorvausten ve-
3039: lot kyseiseltä kuukaudelta ovat merkittävästi       rovapauskin.
3040: suuremmat kuin ilman työtä.                            Mikään selvitys ei myöskään viittaa etuuksien
3041:    Etuusjärjestelmä on kyseisessä, varsin harvi-    sovittelun vaikutukseen, joka mutkistaisi tai vii-
3042: naisessa tilanteessakin toiminut juuri niin kuin    västyttäisi etuuden maksatusta. Siten on vaikea
3043: sen on tarkoitettu toimivan. Työnteolla asian-      ymmärtää väitettä aktiivisuudesta rankaisemises-
3044: omainen henkilö on pystynyt suurempiin ansioi-      ta sen paremmin työvoimapoliittisesta aikuiskou-
3045: hin kuin ollessaan työtä vailla, vaikka otetaan     lutuksesta annetun asetuksen kuin kysymyksessä
3046:                                                     kuvatun tapauksen osalta.
3047: 
3048: 
3049: 
3050: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1999
3051: 
3052:     Työministeri Sinikka Mönkäre
3053: 
3054: 
3055: 
3056: 
3057:                                                                                                     3
3058: KK 13/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                                   Ministerns svar
3059: 
3060: 
3061: 
3062: 
3063: Tili riksdagens talman
3064: 
3065: 1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen an-       på 750 mark som närnns i spörsmålet. Avsikten är
3066: ger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem      att den sporrande effekten skall inrikta sig på en
3067: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        inkomstnivå som är realistisk för utbildningsti-
3068: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift-      den.
3069: liga spörsmål SS 13/1999 rd:                             Studerande som deltar i arbetskraftspolitisk
3070:                                                       vuxenutbildning har rätt till en skattefri kost-
3071:        Har regeringen för avsikt att avskaffa         nadsersättning, som är 30 mark per vardag för ut-
3072:        sådana punkter i 14 § förordningen om          bildning som ordnas i hemlandet och större när
3073:        arbetskraftspolitisk   vuxenutbildning         utbildningen ordnas utomlands. 1 den utbildning
3074:        som straffar arbetslösaför aktivitet?          som ordnas av stiftelsen Utbildning Nord är in-
3075:                                                       kvarteringen avgiftsfri, och den ersättning för up-
3076: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       pehälle som betalas för övriga kostnader uppgår
3077: föra följande:                                        då till 100 mark per dag.
3078: Ett centralt mål för att betala en jämkad arbets-        Den allmänna principen som gäller för den so-
3079: löshetsdagpenning och ett samordnat arbets-           ciala tryggheten och de kostnadsersättningar som
3080: marknadsstöd för den tid arbetslöshet varar är att    hänför sig till den är att ersättningar inte betalas,
3081: uppmuntra den arbetslösa att skaffa extra in-         om personen i fråga med sina egna inkomster kan
3082: komster också med hjälp av tillfålliga jobb eller     klara av sina levnadskostnader. Därför leder så-
3083: deltidsarbete. Syftet är att en människa i sista      dana inkomster som överstiger 750 mark enligt
3084: hand kan förvärva den huvudsakliga delen av sin       14 § förordningen om arbetskraftspolitisk vux-
3085: utkomst eller hela utkomsten genom arbete. Vid        enutbildning till att ersättningar för uppehälle
3086: samordnandet tillämpas därför inte någon s.k. fri     inte betalas för den aktuella månaden. Om arbet-
3087: kvot, men förvärva arbetsinkomster minskar ar-        sinkomsterna således överstiger 750 mark, blir
3088: betslöshetsdagpenningen        eller   arbetsmark-    resultatet att den förmån vars maximibelopp i
3089: nadsstödet endast med 50 procent av inkomstbe-        hemlandet är 645 mark faller bort.
3090: loppet.                                                  Det speciella fall, som riksdagsman Tennilä
3091:    Utgångspunkten för de förmåner som betalas         tar upp och som hänför sig till utbildning som
3092: under tiden för arbetskraftspolitisk vuxenutbild-     ordnas utomlands, är ovanligt. lnkomsterna un-
3093: ning är litet annorlunda. Deltagandet i utbild-       der arbetslöshetstiden inverkar nämligen i all-
3094: ningen kräver i regel en så stor arbetsinsats att     mänhet inte på de förmåner som betalas för ut-
3095: den studerande inte, åtminstone i någon större        bildningstiden. En person som är berättigad till
3096: grad, har möjlighet tilllönearbete eller företags-    arbetslöshetsdagpenning flyttas över till utbild-
3097: verksamhet vid sidan av studierna. 1 de fall där      ningsstöd under den tid han eller hon deltar i ut-
3098: utbildningen sker utomlands torde arbete under        bildning. Eftersom det gäller en annan förmån,
3099: utbildningstiden förkomma ännu mera sällan. 1         sänks inte arbetsinkomsterna "i kors". Också när
3100: dessa fall minskas således löneinkomsterna på ett     det gäller arbetsmarknadsstöd kan en sådan si-
3101: annat sätt än när det är fråga om en arbetslös per-   tuation som beskrivs i spörsmålet uppstå endast i
3102: son, dvs. genom tillämpning av en sådan fri kvot
3103: 
3104: 4
3105: Ministerns svar                                       KK 13/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
3106: 
3107: 
3108: samband med sporadiskt heltidsarbete, inte tili     sätt som avsikten varit. Personen i fråga har ge-
3109: exempel i samband med deltidsarbete.                nom sitt arbete kunnat få högre inkomster än om
3110:    På basis av uppgiftema i spörsmålets inled-      han hade varit utan arbete, även om man beaktar
3111: ning kan man dock räkna ut att personen i fråga     de skattefria ersättningar för uppehälle som han
3112: som arbetslös hade för den aktuella månaden fått    "gått miste om".
3113: 3 600-3 800 mark i arbetsmarknadsstöd och er-          Inte heller visar någon utredning som gjorts att
3114: sättningar för uppehälle. Nu har hans lönein-       samordnandet av förmånema skulle ha en kom-
3115: komster för två veckor överstigit 3 800 mark och    plicerande eller fördröjande inverkan på betal-
3116: det samordnade arbetsmarknadsstödet för måna-       ningen av förmånen. Därför är det svårt att förstå
3117: den har varit knappt 700 mark, eller med andra      påståendet om att arbetslösa straffas för aktivi-
3118: ord hans disponibla inkomster för den månaden       tet, varken när det gäller förordningen om arbets-
3119: har varit betydligt större än om han hade varit     kraftspolitisk vuxenutbildning eller det fall som
3120: utan arbete.                                        avses i spörsmålet.
3121:    Systemet med förmåner har i den relativt säll-
3122: synta situation saken gäller fungerat just på det
3123: 
3124: 
3125: Helsingfors den 11 maj 1999
3126: 
3127:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
3128: 
3129: 
3130: 
3131: 
3132:                                                                                                      5
3133:                                                       KK 14/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
3134: 
3135: 
3136: 
3137: 
3138:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 14/1999 vp
3139: 
3140:                                            Työttömyysturvan ja opintotuen rajanveto
3141: 
3142: 
3143: 
3144: 
3145: Eduskunnan puhemiehelle
3146: 
3147: Monet työttömät haluaisivat kehittää itseään ja     päätoimiseksi opiskeluksi, kun taas opintotuki-
3148: parantaa ammattitaitoaan esim. iltaopiskelun        viranomaiset tulkitsevat saman opiskelun sivu-
3149: avulla. Käytännössä työttömyysturvasäännökset       toimiseksi opiskeluksi. Seurauksena on, että työ-
3150: haittaavat tällaista oma-aloitteisuutta, vaikka     tön iltaopiskelija ei saa työttömyysturvaa eikä
3151: työttömyysturvan ja opintotuen rajanvetoa on        opinto tukea.
3152: 1990-luvulla täsmennetty.
3153:    Työttömyysturvalaissa on määräyksiä siitä,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3154: minkälainen opiskelu katsotaan päätoimiseksi        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3155: opiskeluksi, joka estää työttömyysturvan saan-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3156: nin. Yhtenä rajana mainitaan yli 25 tunnin opis-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3157: keluaika viikossa, mutta päätoimisen opiskelijan
3158: käsitteen määrittely riippuu myös opintojen tar-          Mitä hallitus aikoo tehdä, että työttö-
3159: koituksesta ja oppilaitoksesta. Toisaalta opinto-         myysturvan ja opintotuen rajanveto oli-
3160: tuen edellytyksenä on päätoiminen opiskelu, jos-          si niin yksikäsitteinen, ettei väliinputoa-
3161: ta on määritelmiä opintotukilaissa, opintotuki-           mista pääse tapahtumaan ja ettei esim.
3162: asetuksessa ja myös opintotukilautakunnan oh-             työttömien iltaopiskelulle aiheuteta kei-
3163: jeissa.                                                   notekoisia esteitä?
3164:    Käytännössä on ilmennyt tapauksia, jolloin
3165: työvoimaviranomaiset tulkitsevat iltaopiskelun
3166: 
3167: 
3168: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1999
3169: 
3170:     Esko-Juhani Tennilä /vas
3171: 
3172: 
3173: 
3174: 
3175:                                                                                              Versio 2.0
3176: KK 14/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                             Ministerin vastaus
3177: 
3178: 
3179: 
3180: 
3181: Eduskunnan puhemiehelle
3182: 
3183: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       ta työmäärästä ja vaativuudesta kuin siitä, mihin
3184: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        vuorokauden aikaan oppilaitos opetusta antaa.
3185: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Voimassa olevan 5 b §:n mukaan opiskelun
3186: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha-      ajankohdalla on edelleen merkitystä lukion, am-
3187: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy-     matillisen oppilaitoksen ja kansanopiston osalta.
3188: myksen KK 14/1999 vp:                                Niissä harjoitettu iltaopiskelu ei ole päätoimista,
3189:                                                      jollei henkilö itse menettelyllään, esimerkiksi
3190:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että työttö-       kieltäytymällä opiskelunsa johdosta työstä, muu-
3191:        myysturvan ja opintotuen rajanveto oli-       ta osoita. Sen sijaan korkeakoulututkintoon täh-
3192:        si niin yksikäsitteinen, ettei väliinputoa-   täävä ja tutkintotavoitteinen opiskelu ammatti-
3193:        mista pääse tapahtumaan ja ettei esim.        korkeakoulussa on vuorokauden ajasta riippu-
3194:        työttömien iltaopiskelulle aiheuteta kei-     matta päätoimista.
3195:        notekoisia esteitä?                               Muu kuin edellä mainittu opiskelu on päätoi-
3196:                                                      mista, jos opintojen laajuus oli vähintään 25 viik-
3197: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kotuntia tai kolme opintoviikkoa kuukaudessa.
3198: ti seuraavaa:                                        Myös tämä linjaus on kirjattu työttömyysturva-
3199: Työttömyysturvajärjestelmämme tarkoituksena          lain 5 b §:ään. Periaatteena on, että opiskelu on
3200: on turvata työttömän henkilön työnhaun aikai-        työttömyysturvajärjestelmässä päätoimista, jos
3201: nen toimeentulo. Työttömyysturvaa ei sen sijaan      sen laajuus ja sitovuus ottaen huomioon henki-
3202: voida maksaa esimerkiksi päätoimisen opiskelun       lön aiempi opiskelu ja työhistoria on niin merkit-
3203: ajalta. Päätoimisesti opiskelevan henkilön toi-      tävä, että opiskelu on esteenä kokoaikaisen
3204: meentulo turvataan lähtökohtaisesti opintoso-        työn vas taanottamiselle. Työttömyysturvalaissa
3205: siaalisten etuuksien avulla. Tällaisia omaehtoi-     omaksuttu periaate pää- ja sivutoimisen opiske-
3206: sen opiskelun ajalta työttömälle maksettavia         lun välillä on yhdenmukainen opintotukijärjes-
3207: etuuksia ovat opintotuen ja koulutus- ja erorahas-   telmän, koulutus- ja erorahajärjestelmän sekä
3208: ton tukimuotojen lisäksi pitkäaikaistyöttömien ja    työttömien omaehtoisen opiskelun tuesta annet-
3209: työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta         tujen lakien kanssa.
3210: annettujen lakien mukaiset etuudet.                     Kysymyksen johdanto-osassa on viitattu vä-
3211:    Käytännössä ilmenneiden epäkohtien johdos-        liinputoamisiin. Sen perusteella ei ole kuiten-
3212: ta työttömyysturvan päätoimista opiskelua kos-       kaan mahdollista selvittää, millaisista tilanteista
3213: kevat säännökset siirrettiin työttömyysturvalain     niissä on ollut kyse. Näin ollen on mahdotonta
3214: uuteen 5 b §:ään, joka tuli voimaan 1.8.1997.        myös arvioida, onko kyseisissä tapauksissa so-
3215: Muutoksella sovitettiin yhteen päätoimisen opis-     vellettu säännöksiä joltakin osin virheellisesti.
3216: kelun käsite työttömyyspäivärahassa ja työmark-      Säännöksen soveltamisen ja päätöksen oikeelli-
3217: kinatuessa ja toisaalta edellä mainitsemissani       suus on kaikissa työttömyys- ja opiskeluaikaisis-
3218: etuuksissa. Sillä pyrittiin saattamaan päätoimi-     sa tukijärjestelmissä mahdollista saada tutkitta-
3219: sen opiskelun käsite kaikissa järjestelmissä riip-   vaksi valitusmenettelyssä.
3220: puvaiseksi pikemminkin opiskelun tosiasiallises-
3221: 
3222: 2
3223: Ministerin vastaus                                    KK 14/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
3224: 
3225: 
3226:    Opiskelun muodot samoin kuin työttömien          lain tasolla päätoimisen opiskelun käsitettä tai eri
3227: elämäntilanteet poikkeavat toisistaan merkittä-     etuuksien yhteensovitusmekanismia voitaisiin
3228: västi. Tätä taustaa vasten on vaikea nähdä, miten   nykyisestä täsmentää.
3229: 
3230: 
3231: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1999
3232: 
3233:     Työministeri Sinikka Mönkäre
3234: 
3235: 
3236: 
3237: 
3238:                                                                                                       3
3239: KK 14/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                                  Ministems svar
3240: 
3241: 
3242: 
3243: 
3244: Tili riksdagens talman
3245: 
3246: 1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen an-      ende snarare av den arbetsmängd studiema krä-
3247: ger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em     ver och hur krävande studiema faktiskt är än av
3248: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman       det viiken tid på dygnet läroinrättningen medde-
3249: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift-     lar undervisning.
3250: liga spörsmål SS nr 14/1999 rd:                          Enligt gällande 5 b § har tidpunkten för stu-
3251:                                                      diema fortfarande betydelse i fråga om ett gym-
3252:        Vad ämnar regeringen göra för att få          nasium, en yrkesläroanstalt eller en folkhögsko-
3253:       gränsdragningen mellan utkomstskydd            la. Kvällsstudier vid närnnda läroinrättningar
3254:       för arbetslösa och studiestöd så entydig       betraktas inte som studier på heltid, om personen
3255:       att ingen blir lidande och att det inte        genom sitt eget förfarande, t.ex. genom att på
3256:       ställs konstgjorda hinder för t.ex. ar-        grund av studiema vägra ta emot arbete, inte vi-
3257:       betslösas kvällsstudier?                       sar något annat. Däremot anses studier som leder
3258:                                                      till en högskoleexamen och examensinriktade
3259: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      studier vid en yrkeshögskola, oberoende av vii-
3260: föra följande:                                       ken tid på dygnet de bedrivs, ske på heltid.
3261: Vårt utkomstskyddssystem har som mål att tryg-           Annan utbildning än den ovan nämnda anses
3262: ga utkomsten under den tid då en arbetslös per-      ske på heltid, om studiema omfattar minst 25 un-
3263: son söker arbete. Däremot kan utkomstskydd inte      dervisningstimmar i veckan eller tre studie-
3264: betalas till exempel under den tid den arbetslöse    veckor i månaden. Också denna linjedragning är
3265: bedriver heltidsstudier. Utkomsten för en person     inskriven i 5 b § lagen om utkomstskydd för ar-
3266: som bedriver studier på heltid tryggas i princip     betslösa. Principen är att studier enligt utkomst-
3267: med hjälp av studiesociala förmåner. Sådana för-     skyddssystemet anses som heltidsstudier, om stu-
3268: måner som betalas till arbetslösa under den tid      diemas omfattning och bindande natur, med
3269: denne bedriver frivilliga studier är förutom stu-    beaktande av den utbildning personen tidigare
3270: diestöd och bidragsformer som utbildnings- och       har förvärvat och hans eller hennes arbetshisto-
3271: avgångsbidragsfonden betalar även förmåner           ria är så stor att den utgör hinder för mottagande
3272: som avses i lagama om stödjande av långtidsar-       av heltidsarbete. Den princip om gränsen mellan
3273: betslösas och av arbetslösas frivilliga studier.     heltids- och deltidsstudier som omfattats i lagen
3274:     På grund av missförhållanden som förekom i       om utkomstskydd för arbetslösa går i linje med
3275: praktiken överfördes bestämmelsema om studier        studiestöds-utbildnings- och avgångsbidragssys-
3276: på heltid i lagen om utkomstskydd för arbetslösa     temen och lagama om stödjande av arbetslösas
3277: till en ny 5 b § som trädde i kraft 1.8.1997. Ge-    frivilliga studier.
3278: nom denna ändring skedde en samordning av                1 spörsmålets inledning hänvisas till fall där en
3279: begreppet studier på heltid i fråga om å ena sidan   del blir lidande. På basis av det här är det dock
3280: arbetslöshetsdagpenning        och     arbetsmark-   inte möjligt att utreda, vilka slags situationer det
3281: nadsstöd och å andra sidan de förmåner jag           har varit frågan om. Således är det också omöj-
3282: närnnde ovan. Syftet med detta var att göra          ligt att bedöma, om bestämmelser i de aktuella
3283: begreppet studier på heltid i alla systemen bero-    fallen till vissa delar tillämpats felaktigt. 1 samt-
3284: 
3285: 
3286: 4
3287: Ministems svar                                       KK 14/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
3288: 
3289: 
3290: liga stödsystemen för tiden för arbetslöshet och    denna bakgrund är det svårt att se hur begreppet
3291: studier är det möjligt att få tillämpningen av en   heltidsstudier eller olika förmåners samman-
3292: bestämmelse och riktigheten av ett beslut pröva-    jämkningsmekanism ytterligare kunde precise-
3293: de vid besvärsförfarande.                           ras genom lag.
3294:    Studieformer liksom också de arbetslösas livs-
3295: situationer avviker betydligt från varandra. Mot
3296: 
3297: 
3298: 
3299: Helsingfors den 5 maj 1999
3300: 
3301:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
3302: 
3303: 
3304: 
3305: 
3306:                                                                                                   5
3307:                                                             KK 15/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
3308: 
3309: 
3310: 
3311: 
3312:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 15/1999 vp
3313: 
3314:                                             Lapuan kunnassa kulkevan tien 7112 kunnosta-
3315:                                             maUoman osuuden kunnostaminen
3316: 
3317: 
3318: 
3319: 
3320: Eduskunnan puhemiehelle
3321: 
3322: Lapuan kunnan alueella kulkee tie 7112, koko-        kuitenkaan johtanut käytännön tuloksiin perus-
3323: naispituudeltaan noin 9 kilometriä. Tästä tiestä     korjauksen aloittamiseksi lähitulevaisuudessa.
3324: on puolet kunnostettu ja päällystetty 1980-luvun
3325: puolivälissä. Toinen puoli tiestä odottaa edelleen   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3326: kunnostamista, ja tämän johdosta se on varsinkin     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3327: kelirikkoaikaan todella huonossa kunnossa. Ke-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3328: vyelle liikenteelle kyseinen tieosuus on em. ajan-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3329: kohtana jopa vaarallinen autojen kierrellessä pa-
3330: himpia vauriopaikkoja. Tienkäyttäjien keskuu-              Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-
3331: dessa koottiin viime keväänä lyhyessä ajassa               litus aikoo ryhtyä peruskorjausta odot-
3332: (vain kaksi viikkoa) noin 250 henkilön allekirjoi-         tavan Lapualla kulkevan tien 7112 kun-
3333: tukset kunnostamista kiirehtivään adressiin, joka          nostamatta olevan osuuden kunnostami-
3334: luovutettiin Vaasan tiepiirille. Vetoomus ei ole           sen ja päällystämisen aloittamiseksi?
3335: 
3336: 
3337: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1999
3338: 
3339:     Raimo Vistbacka /ps
3340: 
3341: 
3342: 
3343: 
3344:                                                                                               Versio 2.0
3345: KK 15/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                   Ministerin vastaus
3346: 
3347: 
3348: 
3349: 
3350: Eduskunnan puhemiehelle
3351: 
3352: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        la ole lähivuosina mahdollisuutta, eikä tien pa-
3353: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         rantamisesta ole laadittu tiesuunnitelmaa. Sora-
3354: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tieosuuden kunnostaminen ja päällystäminen
3355: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            maksaa arviolta 3 milj. mk.
3356: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-           Tielaitoksen erääksi tulostavoitteeksi on kulu-
3357: myksen KK 15/1999 vp:                                 van vuoden talousarviossa määritelty runkokeli-
3358:                                                       rikkoisten teiden parantaminen siten, että niistä
3359:        Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-       liikenteelle aiheutuva haitta alenee 25 %. Tämä
3360:        litus aikoo ryhtyä peruskorjausta odot-        voi perustienpidon kokonaisrahoituksen kirey-
3361:        tavan Lapualla kulkevan tien 7112 kun-         destä huolimatta tapahtua suuntaamaHa korjaus-
3362:        nostamatta olevan osuuden kunnostami-          toimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti vilk-
3363:        sen ja päällystämisen aloittamiseksi?          kaimpiin pullonkaulakohtiin ja jättämällä paran-
3364:                                                       netut kohdat sorapintaisiksi. Maantien 7112 pa-
3365: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         rantamisen tarve on ilmeinen, mutta monien mui-
3366: ti seuraavaa:                                         den tarpeellisten kohteiden vuoksi sitä ei ole voi-
3367: Maantie 7112 on Lapuan Hirvikosken ja Laka-           tu sijoittaa vuoden 1999 parantamiskohteiden
3368: luoman kylien välinen yhdystie. Tien pituus on        joukkoon. Maantien 7112 vuoro tulee vuonna
3369: 9 km, josta 4 km kevytpäällysteistä ja loput sora-    2000 tai 2001, mikäli perustienpidon kokonaisra-
3370: pintaista. Tiellä on liikennettä keskimäärin 155      hoitus antaa mahdollisuudenjatkaa runkokelirik-
3371: autoa/vrk. Sorapintaisella osuudella esiintyy run-    koisten teiden parantamista.
3372: kokelirikkoa ja tielle on asetettu sen vuoksi usei-      Ennen tien parantamista se pyritään mahdolli-
3373: na vuosina painorajoitus.                             suuksien mukaan säilyttämään liikennettä tyy-
3374:    Sorapintaisen osuuden parantamiseen päällys-       dyttävässä kunnossa normaalein soratien hoito-
3375: tetyksi tieksi ei nykyisellä tienpidon rahoituksel-   toimin.
3376: 
3377: 
3378: 
3379: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1999
3380: 
3381:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
3382: 
3383: 
3384: 
3385: 
3386: 2
3387: Ministems svar                                               KK 15/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
3388: 
3389: 
3390: 
3391: 
3392: Tili riksdagens talman
3393: 
3394: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      vägsavsnittet med vägbe1äggning under de när-
3395: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av       maste åren, och det finns inte heller någon väg-
3396: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-      plan för förbättring av vägen. lståndsättande och
3397: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            beläggning av grusvägen kostar uppskattnings-
3398: spörsmål SS 15/1999 rd:                               vis 3 milj. mk.
3399:                                                          1 årets budget är ett av vägverkets resultatmål
3400:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta,         att förbättra tjälskadade grusvägar så att den olä-
3401:        och med viiken tidtabell, för att sätta i      genhet de orsakar trafiken minskar med 25 %.
3402:        skick och belägga den oreparerade de-          Dettakan trots den knappa helhetsfinansieringen
3403:        len av väg 7112 i Lappo som väntar på          av basväghållningen ske genom att reparationsåt-
3404:        ombyggnad?                                     gärdema kanaliseras effektivt tili de livligast tra-
3405:                                                       fikerade ställen som är flaskhalsar och de för-
3406: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       bättrade ställena förblir grusvägar. Landsvägen
3407: föra följande:                                        7112 behöver helt uppenbart förbättras, men på
3408: Landsvägen 7112 är en förbindelseväg mellan           grund av alla de andra nödvändiga objekten var
3409: byama Hirvikoski och Lakaluoma i Lappo. Vä-           det inte möjligt att uppföra den bland 1999 års
3410: gen är 9 km lång, varav 4 km har lättbeläggning       förbättringsobjekt. Landsvägen 7112 kommer i
3411: och resten är grusväg. Trafiken på vägen uppgår i     turen år 2000 eller 2001, om helhetsfinansie-
3412: genomsnitt tili 155 bilar/dygn. På grusvägen fö-      ringen av basväghållningen ger möjlighet tili för-
3413: rekommer tjälskador och viktbegränsningar har         bättring av tjälskadade vägar.
3414: därför införts för vägen under flera år.                 Tills vägen förbättras skall den i mån av möj-
3415:    Med den befintliga finansieringen för väghåll-     lighet med hjälp av normalt underhåll för grusvä-
3416: ning finns det inga möjligheter att förbättra grus-   gar bevaras i ett skick som motsvarar trafiken.
3417: 
3418: 
3419: 
3420: Helsingfors den 5 maj 1999
3421: 
3422:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
3423: 
3424: 
3425: 
3426: 
3427:                                                                                                         3
3428:                                                            KK 16/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
3429: 
3430: 
3431: 
3432: 
3433:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 16/1999 vp
3434: 
3435:                                             Tietojärjestelmiin kohdistuvan häirinnän kri-
3436:                                             minalisointi
3437: 
3438: 
3439: 
3440: 
3441: Eduskunnan puhemiehelle
3442: 
3443: Tietoyhteiskuntaan olennaisesti kuuluvat tieto-      ja tarjoamaan suojausteknologiaamme myös en-
3444: järjestelmät sisältävät myös merkittäviä turvalli-   tisen Neuvostoliiton alueelle. Toinen merkittävä
3445: suusriskejä. Samalla kun virusten kirjoittajat ke-   keino on kansainvälinen yhteistyö itse rikollisuu-
3446: hittävät omia "tuotteitaan", toisaalla kehitetään    den torjumiseksi ja rikollisten kiinnisaamiseksi.
3447: virustentorjuntateknologiaa. Tätä varten on ke-      Jotta tämä kokonaisuus toimisi, tarvitaan rikos-
3448: hittynyt myös oma yritysmaailmansa, johon kuu-       lakiin pykälät, jotka soveltuvat juuri tähän ai-
3449: luu kilpailevien yritystenkin kesken jatkuvaa        kaan ja lähitulevaisuuteen - virusten kirjoitta-
3450: kansainvälistä yhteistyötä.                          misesta tietojärjestelmiin on saatava tuntuva ran-
3451:    Virustentorjuntateknologian kehittäminen ei       gaistus. Rikoslainsäädäntömme tarvitsee tässä
3452: kuitenkaan parhaimmillaankaan riitä, vaan tur-       mielessä pikaista täydentämistä.
3453: vallisuusriskien vähentämiseen kuuluu tärkeänä
3454: osana suhtautuminen salaustekniikan käyttöön,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3455: EU- ja muu kansainvälinen yhteistyö sekä rikos-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3456: lainsäädännön kehittäminen.                          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3457:    Suomalaisiin tietojärjestelmiin kohdistuu suu-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3458: ria uhkia erityisesti maan rajojen ulkopuolelta.
3459: Todella vaaralliseksi tilanteen tekee se, että             Aikooko hallitus tuoda pikaisesti edus-
3460: asialla on sekä huumerikollisuus että itämafia.            kunnan käsiteltäväksi lakiesityksen, jol-
3461: Joudumme suojaamaan oman tietoliikenteemme                  la tehdään virusten kirjoittaminen tieto-
3462: ja järjestelmämme mahdollisimman tehokkaasti               järjestelmiin ankarasti rangaistavaksi
3463:                                                             teoksi?
3464: 
3465: 
3466: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1999
3467: 
3468:     Erkki Pulliainen /vihr
3469: 
3470: 
3471: 
3472: 
3473:                                                                                               Versio 2.0
3474: KK 16/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                            Ministerin vastaus
3475: 
3476: 
3477: 
3478: 
3479: Eduskunnan puhemiehelle
3480: 
3481: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3482: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      vasti seuraavaa:
3483: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
3484: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-    Hallitus on toukokuun 7 päivänä tänä vuonna an-
3485: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-   tanut eduskunnalle hallituksen esityksen HE
3486: sen KK 1611999 vp:                                 4/1999 vp laiksi rikoslain muuttamisesta. Esityk-
3487:                                                    sessä ehdotetaan, että rikoslain 34 lukuun lisä-
3488:       Aikooko hallitus tuoda pikaisesti edus-      tään 9 a § vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsit-
3489:       kunnan käsiteltäväksi lakiesityksen, jol-    telylle, jossa kriminalisoidaan tietokonevirusten
3490:       la tehdään virusten ki1joittaminen tieto-    valmistaminen, saatavaksi asettaminen ja levittä-
3491:       järjestelmiin ankarasti rangaistavaksi       mmen.
3492:       teoksi?
3493: 
3494: 
3495: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999
3496: 
3497:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
3498: 
3499: 
3500: 
3501: 
3502: 2
3503: Ministems svar                                          KK 16/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
3504: 
3505: 
3506: 
3507: 
3508: Tili riksdagens talman
3509: 
3510: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
3511: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av    föra följande:
3512: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk-
3513: ki Pulliainen /gröna undertecknade skrift1iga      Regeringen avlät den 7 maj i år tili riksdagen re-
3514: spörsmå1 SS 16/1999 rd:                            geringens proposition RP 411999 rd med förslag
3515:                                                    till lag om ändring av strafflagen. 1 propositio-
3516:       Har regeringenför avsikt att i brådskan-     nen föreslås att till 34 kap. strafflagen skall fogas
3517:       de ordning förelägga riksdagen en pro-       en 9 a §, som gäller orsakande av fara för infor-
3518:       position genom viiken konstruktion av        mationsbehandling och där tillverkning, ställan-
3519:       virus för datasystem blir en gärning som     de tili förfogande och spridning av datavirus kri-
3520:       bestraffas hårt?                             minaliseras.
3521: 
3522: 
3523: 
3524: Helsingfors den 26 maj 1999
3525: 
3526:     Justitieminister Johannes Koskinen
3527: 
3528: 
3529: 
3530: 
3531:                                                                                                       3
3532:                                                              KK 17/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
3533: 
3534: 
3535: 
3536: 
3537:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 17/1999 vp
3538: 
3539:                                               Metsähallituksen käytössä olevien kalatalous-
3540:                                               vesien hoitaminen
3541: 
3542: 
3543: 
3544: 
3545: Eduskunnan puhemiehelle
3546: 
3547: Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä ilmeisemmältä           taan samalle viivalle, niin ainoastaan talouska-
3548: näyttää, etteivät ekologisesti hyväksyttävät kes-      lastusvesien hoito osoittautuu kannattavaksi.
3549: tävän käytön ja hoidon periaatteet kosketa enää            Hallituksen velvollisuuksiin kuuluu kansallis-
3550: liikelaitostettuja valtion yksiköitä. Ne vetäytyvät    omaisuuden hoito. Valtion omistamat kalatalous-
3551: "liiketoiminta"-suojakilven avulla ministeriöi-        vedet ovat osa kansallisomaisuuttamme. Vähin-
3552: den ohjauksesta irrallisiksi, mistään välittämättö-    tä, mitä nykytilanteessa voi odottaa on, että maa-
3553: miksi toimijoiksi. Tästä havainnollinen esimerk-       ja metsätalousministeriö velvoittaa tulosneuvot-
3554: ki on Metsähallitus ja erityisesti sen "Villi Pohjo-   teluissa Metsähallituksen palaamaan entiseen hy-
3555: la" -toimintayksikkö. Sen käytössä on mm. laajo-       väksi koettuun kalatalousvesien hoitomalliin,
3556: ja vesialueita erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomes-     jossa asiansa osaavat kalastusmestarit vastaavat
3557: sa. Niiden pitäisi olla talouskalastusvesinä aktii-    suunnittelusta ja toteutuksesta. Samalla on otet-
3558: visessa hoidossa, mutta juuri mitään tällaista ei      tava käyttöön tarkka vesistönosakohtainen saa-
3559: enää ole. Tästä seuraavassa esimerkki:                 listilastointivelvollisuus.
3560:    Villi Pohjola myy laajoja verkkolupia koko-
3561: naisten kuntien alueille, mikä voi johtaa tilantee-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3562: seen, että kaikki luvan ostaneet keskittävät pyyn-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3563: tinsä samaan järveen. Lupaan ei liity saalisilmoi-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3564: tusvelvollisuutta eli saalisseuranta on hävinnyt.      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3565: Optimaaliseen tuottoon ja hyödyntämiseen täh-
3566: täävistä kalastusjärjestelyistä kalakantojen täs-            Onko hallitus tietoinen, että Metsähalli-
3567: mähoitoineen on luovuttu jopa irtisanomalla sen              tukseen kuuluva Villi Pohjola on laimin-
3568: osaavat tekijät, so. kalastusmestarit, ja siirrytty          lyönyt laajoilla alueilla kalatalousve-
3569: lähinnä pyyntikokoisten kalojen istutuksiin. Tätä            sien oikeaoppisen hoidon, ja jos on, niin
3570: kutsutaan nykyisin "kalavesien Juontaiseksi hoi-
3571: doksi". On kuitenkin ilmeisen varmaa, että jos               mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
3572: virkistyskalapaikat ja talouskalastusvedet asete-            tyä tämän laiminlyönnin korjaamiseksi?
3573: 
3574: 
3575: 
3576: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1999
3577: 
3578:     Erkki Pulliainen /vihr
3579: 
3580: 
3581: 
3582:                                                                                                 Versio 2.0
3583: KK 17/1999 vp -      Erkki Pulliainen /vihr                                             Ministerin vastaus
3584: 
3585: 
3586: 
3587: 
3588: Eduskunnan puhemiehelle
3589: 
3590: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         sa. Lisäksi ministeriöiden ja Metsähallituksen
3591: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           kanssakäyminen on säännöllistä ja tiivistä.
3592: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Metsähallituksella on sekä liiketoimintatehtä-
3593: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulli-       viä että yhteiskunnallisia tehtäviä. Ne on eriytet-
3594: aisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          ty toisistaan toiminnallisesti ja taloudellisesti it-
3595: sen KK 17/1999 vp:                                      senäisiksi tulosalueiksi. Villin Pohjolan toiminta
3596:                                                        sijoittuu liiketoimintatehtäviä hoitavaan tulos-
3597:        Onko hallitus tietoinen, että Metsähalli-       alueeseen. Siellä hoidetaan mm. Metsähallituk-
3598:        tukseen kuuluva Villi Pohjola on laimin-        sen maksulliset kalastusliiketoiminnot Villin
3599:        lyönyt laajoilla alueilla kalatalousve-         Pohjolan palveluksessa on Metsähallituksen pal-
3600:        sien oikeaoppisen hoidon, ja jos on, niin       veluksessa olevasta henkilöstöstä kolmisen pro-
3601:                                                        senttia, mutta Metsähallituksen kala-ammattilai-
3602:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       sista yli 70 %.
3603:        tyä tämän laiminlyönnin korjaamiseksi?              Metsähallituksen verkkolupa-asiakkaat ovat
3604: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Itä- ja Pohjois-Suomen paikallisia asukkaita,
3605: vasti seuraavaa:                                       kuntalaisia ja kunnassa lomailevia kesämökkiläi-
3606:                                                        siä, jotka kalastavat vapaa-aikanaan, virkistyk-
3607:  Metsähallituksesta tuli valtion liikelaitos vuoden    sekseen ja kotitarpeekseen. Metsähallitus on ka-
3608:  1994 alusta. Liikelaitoksen tehtäväksi säädettiin     lastajien toiveiden mukaisesti karsinut näistä lu-
3609: mm. hoitaa, käyttää ja suojella kestävästi ja tu-      pamenettelyistä turhan, vanhan byrokratian. Sen
3610:  loksellisesti hallinnassaan olevia luonnonvaroja      sijaan, että paikallinen kotitarvekalastaja joutui-
3611: ja muuta omaisuutta samoin kuin biologisen mo-         si ostamaan jokaiselle kotikuntansa valtion vesi-
3612: nimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukai-           alueelle oman verkkoluvan, hän voi nyt saada lu-
3613: nen lisääminen.                                        van, joka kattaa kunnassa olevat verkkokalastuk-
3614:     Laissa      säädettyjä     liikelaitostehtäviään   seen soveltuvat valtion vedet. Luvissa on tarpeen
3615: Metsähallitus toteuttaa omistajan edustajien,          mukaan järvikohtaisia rajoituksia, jotka on laa-
3616: eduskunnan ja valtioneuvoston päätösten mukai-         dittu yhteistyössä kalastusalueiden kanssa.
3617: sesti maa- ja metsätalousministeriön ja ympäris-           Metsähallituksen kotitarvekalastajilla ei ole
3618: töministeriön tulosohjauksessa. Metsähallituk-         saalisilmoitusvelvollisuutta. Saalistietojen keruu
3619: sen toimintaa ohjaa ja valvoo omistajan nimeä-         olisi mahdollista, mutta saatavilla tiedoilla ei ole
3620: mä johtokunta. Tämän lisäksi Metsähallituksen          käyttöä nykyisillä alhaisilla kalastuspaineilla.
3621: hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden käyttöä       Metsähallitus kerää sitä vastoin saalistiedot kai-
3622: koskevan päätöksenteon tukena toimii kolme             kilta ammattimaisilla pyydyksillä kalastavilta.
3623: alueellista neuvottelukuntaa Itä- ja Pohjois-Suo-      Nämä luvat annetaan vesistöaluekohtaisina. Saa-
3624: messa. Kaikki keskeiset omaisuuden käytön ja           listietoja kerätään ja kalastusselvityksiä tehdään
3625: hoidon linjaukset käsitellään Metsähallituksen         niiltä osin, kun on tarvetta sen selvittämiseksi,
3626: johtokunnassa ja alueellisissa neuvottelukunnis-       onko Villin Pohjolan vastuulla oleva kalastus
3627: 
3628: 
3629: 
3630: 2
3631: Ministerin vastaus                                           KK 17/1999 vp -      Erkki Pulliainen /vihr
3632: 
3633: 
3634: ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestä-   istutetaan pyyntikoisina ja istutusmäärät suh-
3635: vällä pohjalla.                                         teutetaan kalastajamääriin ja saalisodotuksiin.
3636:    Yli kahdesta miljoonasta vapaa-aikanaan ka-             Villin Pohjolan toimintastrategiana valtion
3637: lastavasta suomalaisesta vajaat 10 000 on Met-          omistamissa kalatalousvesissä on tällä hetkellä
3638: sähallituksen Villin Pohjolan maksullisilla verk-       uhanalaisten ja arvokkaiden kalakantojen vaali-
3639: koluvilla vapaa-aikanaan kalastavia henkilöitä.         minen, luontaiseen kalatuottoon pohjautuva ka-
3640: He kalastavat keskimäärin 4-5 verkolla. Verkot          lastus ja toiminnan liiketaloudellinen kannatta-
3641: jakautuvat yli 400 000 vesihehtaarille lukuisiin        vuus. Villi Pohjola on vielä nuori organisaatio,
3642: vesistöihin eri puolille maata.                         jonka toimintaa kehitetään sitä mukaa, kun tietoa
3643:     Lisäksi Metsähallitus toteuttaa kalavesien täs-     ja kokemuksia kartuu. Kalavesien hoitoon, mu-
3644: mähoitoa istuta ja ongi -tyyppisillä muutamien          kaan lukien kalastuksen järjestely, liittyvien toi-
3645: kymmenien hehtaarien virkistyskalastuskohteil-          mintojen kehittäminen Villissä Pohjolassa ei
3646: la, joita on vain murto-osa Metsähallituksen ve-        edellytä hallituksen taholta toimenpiteitä.
3647: sistä. Näissä saaliskalat-kirjolohet ja taimenet-
3648: 
3649: 
3650: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1999
3651: 
3652:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3653: 
3654: 
3655: 
3656: 
3657:                                                                                                          3
3658: KK 17/1999 vp -      Erkki Pulliainen /vihr                                               Ministerns svar
3659: 
3660: 
3661: 
3662: 
3663: Tili riksdagens talman
3664: 
3665: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        gen och skötseln av egendomen behandlas i
3666: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        Forststyrelsens styrelse och regionala delegatio-
3667: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk-       ner. Dessutom bedrivs ett regelbundet och inten-
3668: ki Pulliainen /gröna undertecknade spörsmål SS         sivt umgänge mellan ministerierna och Forststy-
3669: 1711999 rd:                                           relsen.
3670:                                                           Forststyrelsen har såväl affårsrelaterade som
3671:        ..,{r regeringen medveten om att enheten        samhällsrelaterade uppgifter. De har separerats
3672:         Vilda Norden vid Forsts(vrelsen inom           från varandra till självständiga resultatenheter
3673:        vidsträckta områden underlåtit att be-         såväl ifråga om verksamhet som ekonomi. Vilda
3674:        driva regelrättfiskevård inom .fzskevatt-      Norden är en affårsrelaterad resultatenhet. Inom
3675:        nen, och om så är,                             enheten sköts bland annat Forststyrelsens affårs-
3676:                                                       rörelse för avgiftsbelagt fiske. Enheten Vilda
3677:        till vilka åtgärder ämnar regeringen           Norden sysselsätter omkring 3 procent av Forst-
3678:        skrida för att dessa försummelser skall        styrelsens hela personal. Av Forststyrelsens fis-
3679:        korrigeras?                                    kerifackfolk hör över 70 % tili denna grupp.
3680: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Forststyrelsens kunder med nätfisketillstånd
3681: anföra följande:                                      utgörs av lokalbefolkning, kommuninvånare och
3682:                                                       i kommunen semestrande sommarstuguägare i
3683: Från och med början av år 1994 blev Forststyrel-      Östra och Norra Finland. De fiskar under sin fri-
3684: sen ett statligt affårsverk. Enligt de bestämmel-     tid i rekreationssyfte och för husbehov. Helt en-
3685: ser om affårsverket som då antogs skall Forststy-     ligt de fiskandes önskemål har Forststyrelsen
3686: relsen bland annat uthålligt och under resul-         gallrat bort all onödig gamma! byråkrati från till-
3687: tatansvar sköta, använda och skydda de natur-         ståndsförfarandet för fisket ifråga. Istället för att
3688: resurser och den övriga egendom verket har i sin      den lokala husbehovsfiskaren vore tvungen att
3689: besittning ävensom skydda och på ett ända-            lösa in ett särskilt nättillstånd för varje statligt
3690: målsenligt sätt öka den biologiska mångfalden.        vattenområde i sin hemkommun kan fiskaren nu
3691:    Forststyrelsen resultatstyrs av jord- och skogs-   få ett tillstånd som täcker alla för nätfiske lämp-
3692: bruksministeriet samt miljöministeriet vid verk-      liga statliga vatten i hemkommunen. Tili tillstån-
3693: ställandet av sina i lag fastställda uppgifter som    den ansluter sig vid behov tili enskilda sjöar rela-
3694: affårsverk i överensstämmelse med de beslut re-       terade begränsningar, som utarbetats i samråd
3695: presentanterna för ägaren, riksdagen och statsrå-     med fiskeområdena.
3696: det, fattar. Forststyrelsens verksamhet styrs och         Forststyrelsens husbehovsfiskare har inte nå-
3697: övervakas av en direktion som tillsatts av äga-       gon skyldighet att anmäla fångsten. Det vore
3698: ren. 1 Östra och Norra Finland fungerar ytterliga-    möjligt att samlain uppgifter om fångsterna, men
3699: re tre regionala delegationer som stöd för de be-     med nuvarande låga fisketryck finns det inte nå-
3700: slut som fattas om nyttjandet av land- och vatten-    gon användning för dessa uppgifter. Däremot
3701: områden som förvaltas av Forststyrelsen. Alla         samlar Forststyrelsen in fångstuppgifter av alla
3702: väsentliga principfrågor som gäller användnin-        som fiskar med yrkesmässiga fångstredskap.
3703: 
3704: 
3705: 4
3706: Ministems svar                                              KK 17/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
3707: 
3708: 
3709: Dessa tillstånd ges separat för respektive vat-        da arealen för dessa vatten utgör bara en bråkdel
3710: tendrag. Till den del det finns ett behov av att ut-   av de vatten Forststyrelsen totalt förvaltar. De
3711: reda huruvida det fiske som bedrivs under Vilda        fångstarter det är fråga om- regnbågsforeller och
3712: Nordens ansvar vilar på en ekologiskt, socialt         öringar - har nått fiskestorlek då de utplanteras
3713: och ekonomiskt hållbar grund samlas det in upp-        och utplanteringarnas omfattning anpassas till
3714: gifter och görs fiskeutredningar om fisket ifråga.     antalet fiskare och fångstförväntningama.
3715:    Av de över två miljoner finländare som fiskar          För närvarande är Vilda Nordens strategi för
3716: på sin fritid är det knappa 10 000 personer som        de av staten ägda fiskevattnen att slå vakt om de
3717: fritidsfiskar med stöd av avgiftsbelagda tillstånd     hotade och värdefulla fiskbestånden, bedriva ett
3718: för nätfiske som beviljats av Forststyrelsens Vil-     fiske som är grundat på den naturliga fiskproduk-
3719: da Norden. Dessa fiskare använder i genomsnitt         tionen och en verksamhet som är företagsekono-
3720: 4-5 nät. Näten fördelas på ett stort antal vat-        miskt lönsam. Vilda Norden är ännu en ung orga-
3721: tendrag runtom i landet med en sammanlagd vat-         nisation. Verksamheten inom enheten utvecklas i
3722: tenyta på över 400 000 hektar.                         takt med ökade insikter och erfarenheter. Utveck-
3723:     Utöver det ovan avsedda fisket praktiserar         lingen av de funktioner inom Vilda Norden som
3724: Forststyrelsen en selektiv fiskevård av typen          anknyter till vården av fiskevattnen, inklusive or-
3725: "plantera och fiska" vid rekreationsfiskeplatser       ganiserandet av fisket, fordrar inte åtgärder från
3726: av några tiotals hektars storlek. Den sammanlag-       regeringens sida.
3727: 
3728: 
3729: 
3730: Helsingfors den 3 maj 1999
3731: 
3732:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3733: 
3734: 
3735: 
3736: 
3737:                                                                                                         5
3738:                                                                   KK 18/1999 vp- Esa Lahtela /sd
3739: 
3740: 
3741: 
3742: 
3743:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 18/1999 vp
3744: 
3745:                                             Suomen Pankin eläkesäännön muuttaminen ja
3746:                                             Sirkka Hämäläisen vetäminen pois Euroopan
3747:                                             keskuspankista
3748: 
3749: 
3750: 
3751: 
3752: Eduskunnan puhemiehelle
3753: 
3754: Näinä aikoina kansalaiset kysyvät, onko millään      saada yhtäaikaisesti täyttä varhennettua eläkettä
3755: enää mitään väliä, mikä on oikein ja mikä väärin.    ja palkkaa.
3756: Maastamme näyttää solidaarisuus hävinneen lä-           Myös tehtyjä ratkaisuja pitää voida purkaa.
3757: hes tyystin. Monet viimeaikaiset teot ja tapahtu-    Sirkka Hämäläisen tapauksessa - vaikka hän ei
3758: mat ovat sen osoittaneet.                            mitään lainvastaista ole tehnytkään- tulee ryh-
3759:    Sonera-sopassa Aura antoi valtuudet Venna-        tyä toimiin, joilla hänet vedetään pois Euroopan
3760: mon yhtiölle erityisoikeuksin korjata jättipotti     keskuspankista, mikäli hän haluaa nauttia eläk-
3761: Soneran osakkeita, joiden voiton tiedettiin täy-     keestään. Suomen tulee täyttää paikka sellaisella
3762: dellä varmuudella olleen ostohetkellä huomatta-      henkilöllä, joka ei ole eläkkeellä.
3763: van suuri. Yhtiöt jakavat johtajilleen miljoona-
3764: luokan optioita ja viimeisimpänä Euroopan kes-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3765: kuspankkiin nimetty Sirkka Hämäläinen ilkeää         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3766: ottaa vastaan muhkean kuukausipalkkansa lisäk-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3767: si 60 000 markan kuukausieläkkeen samanaikai-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3768: sesti, kun tavalliselle kansalle joudutaan jaka-
3769: maan niukkuutta. Ei ole mikään ihme, jos kan-              Aikooko hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
3770: saneläkkeellä, työmarkkinatuella tai minimipal-            miin, että Suomen Pankin eläkesääntöä
3771: kalla oleva henkilö protestoisikin esimerkiksi             muutetaan siten, ettei Suomen Pankista
3772: jättämällä vaaleissa äänestämättä.                         voisi saada eläkettä samanaikaisesti, jos
3773:    Jotta kansalaisten luottamus, usko ja halu ra-          henkilö on täysipäiväisessä työssä
3774: kentaa yhteistä Suomea palautuisi, se tapahtuu             muualla, ja
3775: vain tekojen kautta.
3776:    Sellaiset varhaiseläkejärjestelmät, jotka Suo-          aikooko hallitus ryhtyä toimiin Sirkka
3777: men Pankillakin on, tulee pikaisesti muuttaa. Jos          Hämäläisen vetämiseksi pois Euroopan
3778: ollaan täysipäiväisessä työssä, ei ole mahdollista         keskuspankista, ja tämän siirron jäl-
3779:                                                            keen valita hänen tilalleen toisen henki-
3780:                                                            lön, joka ei ole eläkkeellä?
3781: 
3782: 
3783: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1999
3784: 
3785:     Esa Lahtela /sd
3786: 
3787:                                                                                               Versio 2.0
3788: KK 18/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                       Ministerin vastaus
3789: 
3790: 
3791: 
3792: 
3793: Eduskunnan puhemiehelle
3794: 
3795: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     että muissa maamme työeläkejärjestelmissä on
3796: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        vielä tietyissä ammateissa käytössä alempia elä-
3797: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keikiä, pääasiassa vanhemmilla työntekijöillä.
3798: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      Valtion eläkejärjestelmässä alempiin eläkeikiin
3799: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     ei liity varhaiseläkemahdollisuutta. Näin ei pitäi-
3800: KK 18/1999 vp:                                       si olla Suomen Pankissakaan.
3801:                                                          Työeläkejärjestelmän tarkoituksena ei ole,
3802:        Aikooko hallitus ryh(vä sellaisiin toi-       että ansaitaan alle 65 vuoden iässä samanaikai-
3803:        miin, että Suomen Pankin eläkesääntöä         sesti täysimääräistä eläkettä ja täyttä palkkaa.
3804:        muutetaan siten, ettei Suomen Pankista        Järjestelmän pitäisi estää tällaiset tilanteet. Näin
3805:        voisi saada eläkettä samanaikaisesti, jos     voi käydä silloin, kun sovelletaan alempia eläke-
3806:        henkilö on täysipäiväisessä      työssä       ikiä tai liian anteliaita varhaiseläkejärjestelyitä.
3807:        muualla, ja                                   Hämäläisen tapauksessa tilanne on hankalanoloi-
3808:                                                      nen vielä siksi, että periaatteessa Euroopan kes-
3809:        aikooko hallitus ryhtyä toimiin Sirkka        kuspankissa työskentely on uran jatkoa Suomen
3810:        Hämäläisen vetämiseksi pois Euroopan          Pankissa työskentelylle. Joten Hämäläinen jat-
3811:        keskuspankista, ja tämän siirron jäl-         kaa uraansa saaden kuitenkin uransa alkuosasta
3812:        keen valita hänen tilalleen toisen henki-     täyttä eläkettä.
3813:        lön, joka ei ole eläkkeellä?                     Suomen Pankin pankkivaltuusto harkitsee par-
3814: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        haillaan Suomen Pankin eläkesääntöön muutos-
3815: ti seuraavaa:                                        ta, joka estäisi vastaisuudessa vanhuuseläkkeen
3816:                                                      maksamisen Suomen Pankin palveluksesta sa-
3817: Yleinen eläkeikä maassamme on 65 vuotta. Van-        manaikaisesti Euroopan keskuspankissa tehdys-
3818: huuseläkkeellä oleva henkilö on kartuttanut eläk-    tä työstä maksetun palkan kanssa. Suomen Pank-
3819: keensä työllään ja kun hän on saavuttanut eläke-     ki on lähettänyt valtiovarainministeriölle tiedus-
3820: ikänsä, on hänellä oikeus eläkkeeseensä, vaikka      telun, jossa kysytään valtiovarainministeriön
3821: hän tekisi työtäkin. Tämä ei liene suuri yhteis-     kantaa asiaan. Valtiovarainministeriö aikoo kan-
3822: kunnallinen epäkohta, sillä pääsääntöisesti 65       nattaa ehdotusta.
3823: vuotta täyttäneet eivät ole enää työelämässä.           Sirkka Hämäläisen vetäminen pois Euroopan
3824:    Suomen Pankin eläkesäännön eläkeikä oli kui-      keskuspankista ei ole hallituksen päätettävissä.
3825: tenkin Sirkka Hämäläisen tapauksessa 60 vuotta.      Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenet ni-
3826: Hän otti lisäksi eläkkeensä hieman varhennettu-      mittää Euroopan unionin neuvosto. Johtokunnan
3827: na. Suomen Pankin eläkesääntö on soveltuvin          jäsenet voi erottaa ainoastaan Euroopan yhteisö-
3828: osin saman sisältöinen kuin valtion virkamiesten     jen tuomioistuin, jos he eivät enää täytä niitä pä-
3829: ja työntekijöiden eläkejärjestelmä (valtion eläke-   tevyysvaatimuksia, joita heille on asetettu, tai he
3830: järjestelmä). Sekä valtion eläkejärjestelmässä       ovat syyllistyneet vakavaan rikokseen.
3831: 
3832: 
3833: 
3834: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1999
3835: 
3836:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
3837: 2
3838: Ministems svar                                                     KK 18/1999 vp- Esa Lahtela /sd
3839: 
3840: 
3841: 
3842: 
3843: Tili riksdagens talman
3844: 
3845: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       betspensionssystemen tillämpas fortfarande
3846: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        lägre pensionsåldrar inom vissa yrken, i huvud-
3847: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa        sak gäller dessa äldre arbetstagare. 1 statens pen-
3848: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS       sionssystem ansluter sig ingen möjlighet att ta ut
3849: 18/1999 rd:                                           pensionen i förtid till de lägre pensionsåldrarna.
3850:                                                        Så borde det inte heller vara i Finlands Bank.
3851:       Å.mnar regeringen vidta sådana åtgär-               Syftet med arbetspensionssystemet är inte att
3852:       der att Finlands Banks pensionsstadga           man före 65 års ålder skall samtidigt åtnjuta full
3853:       ändras så att det inte är möjligt att få        pension och full lön. Systemet borde förhindra
3854:       pension från Finlands Bank samtidigt            sådana situationer. Dessa situationer kan uppstå
3855:       som man arbetar heltid på annat håll,           när man tillämpar en lägre pensionsålder eller
3856:       och                                             alltför generösa förtidspensionsarrangemang. 1
3857:                                                       Hämäläinens fall är situationen besvärlig också
3858:       ämnar regeringen vidta åtgärder för att         därför att arbetet i Europeiska centralbanken i
3859:       kalla tilihaka Sirkka Hämläinen från            princip är en fortsättning på hennes karriär i Fin-
3860:       Europeiska centralbanken, och efter             lands Bank. Hämäläinen fortsätter alltså sin kar-
3861:       dennaförflyttning i ställetför henne väl-       riär, men får också full pension för början av sin
3862:       ja en person som inte är pensionerad?           yrkeskarriär.
3863: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           Finlands Banks bankfullmäktige överväger för
3864: föra följande:                                        närvarande en ändring av Finlands Banks pen-
3865:                                                       sionsstadga som i framtiden skall göra det omöj-
3866: Den allmänna pensionsåldem i Finland är 65 år.        ligt att betala ut ålderspension för arbete i Fin-
3867: En person som får ålderspension har tjänat in sin     lands Bank samtidigt som lön utbetalas för arbe-
3868: pension genom sitt arbete och när han eller hon       te i Europeiska centralbanken. Finlands Bank har
3869: har uppnått pensionsåldem har han eller hon rätt      tillställt finansministeriet en förfrågan om minis-
3870: att få sin pension även om han eller hon arbetar.     teriets inställning till detta. Finansministeriet
3871: Detta torde inte vara ett stort socialt missförhål-   ämnar understöda förslaget.
3872: lande, eftersom personer som fyllt 65 år i regel          Regeringen kan inte fatta beslut om att kalla
3873: inte längre förvärvsarbetar.                          tilihaka Sirkka Hämäläinen från Europeiska cen-
3874:    1 Sirkka Hämäläinens fall var dock pensionsål-     tralbanken. Direktionsmedlemmarna i Europeis-
3875: dern enligt Finlands Banks pensionsstadga 60 år.      ka centralbanken utses av Europeiska unionens
3876: Hon tog dessutom ut sin pension något i förtid.       råd. Direktionsmedlemmarna kan avskedas en-
3877: lnnehållet i Finlands Banks pensionsstadga            dast av Europeiska gemenskapernas domstol, om
3878: överensstämmer i tillämpliga delar med pen-           de inte längre uppfyller de behörighetskrav som
3879: sionssystemet för statens tjänstemän och arbets-      har ställts på dem eller om de har gjort sig skyl-
3880: tagare (statens pensionssystem). Både i statens       diga till ett allvarligt brott.
3881: pensionssystem och de våra övriga nationella ar-
3882: 
3883: 
3884: 
3885: Helsingfors den 11 maj 1999
3886: 
3887:     Minister Suvi-Anne Siimes                                                                          3
3888:                                                                   KK 19/1999 vp- Esa Lahtela /sd
3889: 
3890: 
3891: 
3892: 
3893:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 19/1999 vp
3894: 
3895:                                             Ylläpitokorvauksen maksaminen työnhakukou-
3896:                                             lutuksen osalta
3897: 
3898: 
3899: 
3900: 
3901: Eduskunnan puhemiehelle
3902: 
3903: Työvoimatoimistot järjestävät työnhakukoulu-         non tai Kelan luukulta tai järjestettiinpä koulutus
3904: tusta joko ryhmäpalvelukoulutuksena, jonka toi-      ryhmäpalveluna tai työvoimakoulutuksena. Ky-
3905: misto itse hoitaa tai työvoimakoulutuksena, joka     symys on kuitenkin samasta koulutuksesta. Sen
3906: ostetaan joltakin konsulttifirmalta. Koulutuk-       vuoksi asetuksetkin tulee muuttaa yhteneviksi.
3907: seen osallistujalle koulutuksen ajalta saatavien
3908: etuisuuksien pitäisi olla samat, mutta tällä het-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3909: kellä näin ei ole.                                   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3910:     Ongelmaksi on tullut ainakin tilanne, jossa      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3911: koulutukseen osallistuja saa osatyökyvyttömyys-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3912: eläkettä ja siitä johtuen vajaata työmarkkinatu-
3913: kea. Työhallinnon puolella annettavan ryhmäpal-            Onko hallitus ollut tietoinen siitä, että
3914: velukoulutuksen ajalta henkilö saa 30 markan yl-           osatyökyvyttömyyseläkettä saavalle ei
3915: läpitokorvausta, vaikka työmarkkinatuki makset-            makseta ylläpitokorvausta työnhaku-
3916: taisiin vajaana, so. yhteensovitettuna osatyöky-           koulutuksen ajalta, jos työmarkkinatuki
3917: vyttömyyseläkkeen kanssa.                                  tai työttömyyspäiväraha on vajaa sen
3918:     Mutta jos työnhakukoulutukseen osallistuja             vuoksi, että se on yhteensovitettu osa-
3919: saa koulutuksen työvoimakoulutuksena, hän ei               työkyvyttömyyseläkkeen kanssa ja mak-
3920: saa ylläpitokorvausta Kelalta tai työttömyyskas-           sajana on Kela? Jos maksajana on työ-
3921: salta. Viime vuoden lopulla työnhakukoulutus-              voimahallinto, ylläpitokorvaus makse-
3922: ta/ylläpitokorvausta koskevan asetuksen muutos             taan.
3923: koski ainoastaan työhallintoa eikä jostain syystä
3924: Kelaa ja työttömyyskassoja.                                Onko tarkoitus l]lhtyä toimiin asetuksen
3925:     Jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuisi,         muuttamiseksi siten, että (vönhakukou-
3926: työnhakukoulutuksessa olevien henkilöiden yllä-            lutuksen ylläpitokorvauksen maksu olisi
3927: pitokorvaussaännöstö tulisi muuttaa yhtäläisek-            yhdenmukainen riippumatta siitä, kuka
3928: si, maksettiinpa ylläpitokorvaus työvoimahallin-           on koulutuksen antaja tai ylläpitokor-
3929:                                                            vauksen maksaja?
3930: 
3931: 
3932: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1999
3933: 
3934:     Esa Lahtela /sd
3935: 
3936: 
3937:                                                                                                Versio 2.0
3938: KK 19/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                     Ministerin vastaus
3939: 
3940: 
3941: 
3942: 
3943: Eduskunnan puhemiehelle
3944: 
3945: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa    nösten mukaisesti kuin työttömänä ollessaan. Li-
3946: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       säksi hänelle maksetaan ylläpitokorvausta. Yllä-
3947: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     pitokorvausta koskevassa asetuksessa ei ole
3948: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     säännöstä sen yhteensovittamisesta muihin tuloi-
3949: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK     hin, vaan henkilöllä on oikeus siihen muista hä-
3950: 19/1999 vp:                                         nelle maksettavista etuoksista riippumatta. Ryh-
3951:                                                     mäpalveluna järjestettävä koulutus on lähes ko-
3952:       Onko hallitus ollut tietoinen siitä, että     konaisuudessaan viikon tai enintään kaksi viik-
3953:       osatyökyvyttömyyseläkettä saavalle ei         koa kestävää työnhakukoulutusta.
3954:       makseta ylläpitokorvausta työnhaku-              Ryhmäpalveluna järjestettävän koulutuksen
3955:       koulutuksen ajalta, jos työmarkkinatuki       lyhyen keston ja siihen osallistuvien suuren mää-
3956:       tai työttömyyspäiväraha on vajaa sen          rän johdosta ylläpitokorvausten myöntämis- ja
3957:       vuoksi, että se on yhteensovitettu osa-       maksatusmenettely on tehty maksuviiveiden
3958:       työkyvyttömyyseläkkeen kanssa ja mak-         välttämiseksi mahdollisimman kevyeksi. Ylläpi-
3959:       sajana on Kela? Jos maksajana on työ-         tokorvaukset maksetaan koulutukseen osallistu-
3960:       voimahallinto, ylläpitokorvaus makse-         neille ilman eri hakemusta, joten heidän mahdol-
3961:       taan.                                         lisia muita tulojaan ei työvoimatoimisto tässä yh-
3962:                                                     teydessä selvitä.
3963:       Onko tarkoitus ryhtyä toimiin asetuksen          Työministeriön tiedossa on, että säännökset
3964:       muuttamiseksi siten, että työnhakukou-        saattavat eräissä, käytännössä tosin varsin harva-
3965:       lutuksen ylläpitokorvauksen maksu olisi       lukuisissa tapauksissa johtaa erilaisiin lopputu-
3966:       yhdenmukainen riippumatta siitä, kuka         loksiin, riippuen siitä toteutetaanko työnhaku-
3967:       on koulutuksen antaja tai ylläpitokor-        koulutus ryhmäpalveluna vai työvoimapoliittise-
3968:       vauksen maksaja?                              na aikuiskoulutuksena. Eroavaisuuksia on myös
3969: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       niin päin, että työvoimapoliittiseen aikuiskoulu-
3970: ti seuraavaa:                                       tuksen etuudet johtavat asianomaisen kannalta
3971:                                                     taloudellisesti hieman edullisempaan tulokseen.
3972: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen osalta on     Ryhmäpalvelujen ajalta maksettava ylläpitokor-
3973: säädetty koulutustuen ja koulutusaikaisen työ-      vaus on uusi etuus. Sitä koskeva asetus tuli voi-
3974: markkinatuen yhteensovituksesta työtulojen ja       maan kuluvan vuoden alusta. Työministeriö
3975: muiden sosiaalietuoksien kanssa. Jos muut tulot     luonnollisesti seuraa tarkasti etuuden kehittämis-
3976: alentavat koulutustukea tai työmarkkinatukea,       tarpeita, samoin kuin työnhakukoulutuksesta
3977: ylläpitokorvauksia ei tältä ajalta makseta. Sään-   saatavaa palautetta. Myönnän, ettei tilanne edus-
3978: nös asiasta on työvoimapoliittisesta aikuiskoulu-   taja Lahtelan esittämien poikkeamien johdosta
3979: tuksesta annetun asetuksen 14 §:ssä.                ole yhdenmukaisuuden kannalta täysin tyydyttä-
3980:    Työvoimatoimiston niin sanottuna ryhmäpal-       vä. Kuitenkin ylläpitokorvausten jatkokehittämi-
3981: veluna järjestämän koulutuksen aikana henkilö       sessä on punnittava myös mahdollisten muutos-
3982: on oikeutettu työttömyysturvaan samojen sään-
3983: 
3984: 
3985: 2
3986: Ministerin vastaus                              KK 19/1999 vp- Esa Lahtela /sd
3987: 
3988: 
3989: ten vaikutuksia etuuden joustavaan ja nopeaan
3990: maksatusmenettelyyn.
3991: 
3992: 
3993: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1999
3994: 
3995:    Työministeri Sinikka Mönkäre
3996: 
3997: 
3998: 
3999: 
4000:                                                                             3
4001: KK 19/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                           Ministems svar
4002: 
4003: 
4004: 
4005: 
4006: Tili riksdagens talman
4007: 
4008: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Under den tid arbetskraftsbyrån anordnar ut-
4009: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      bildning i form av s.k. gruppservice är personen i
4010: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa      fråga berättigad tili utkomstskydd för arbetslösa
4011: Lahtela /sd undertcknade skriftliga spörsmål SS      enligt samma bestämmelser som då denne var ar-
4012: 19/1999 rd:                                          betslös. Därtili får han eller hon ersättning för
4013:                                                      uppehälle. 1 förordningen om ersättning för uppe-
4014:       Har regeringen varit medveten om att           hälie ingår ingen bestämmelse om dess koordine-
4015:       personer som får delinvalidpension inte        ring med övriga inkomster, utan personen i fråga
4016:       får ersättningför uppehälle under jobb-        är berättigad därtill oberoende av andra förmå-
4017:       sökarutbildning,     !fall   arbetsmark-       ner som utbetalas åt denne. Utbildning som
4018:       nadsstödet eller arbetslöshetsdagpen-          anordnas i form av gruppservice är nästan i sin
4019:       ningen är knapp(t) för den skull att stö-      helhet jobbsökarutbildning som är en vecka eller
4020:       det eller penningen koordinerats med           högst två veckor lång.
4021:       delinvalidpensionen och utbetalaren va-           På grund av den korta tid som utbildning i
4022:       rit Fpa? Ifall arbetsförvaltningen varit       form av gruppservice varar och på grund av det
4023:       utbe talare, betalas ersättningför uppe-       stora deltagarantalet har förfarandet vid beviljan-
4024:       hälle.                                         de och utbetalning av ersättning för uppehälie
4025:                                                      gjorts möjligast enkelt för att undvika försenade
4026:       Kommer åtgärder att vidtas för att             betalningar. Ersättningama för uppehälle betalas
4027:       förordningen skall ändras så, att utbe-        åt utbildningsdeltagama utan skild ansökan, var-
4028:        tal ningen av ersättningen för uppehälle      för arbetskraftsbyrån inte utreder deras eventuel-
4029:        under jobbsökarut bildning skulle vara        la övriga inkomster i detta sammanhang.
4030:        enhetlig oberoende av vem som är ut-             Arbetsministeriet är medvetet om att bestäm-
4031:        bildningsproducent eller utbetalare av        melsema i vissa fali, vilka i praktiken visserligen
4032:       ersättningen för uppehälle?                    är få, kan leda tili olika slags slutresultat beroen-
4033: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      de på huruvida jobbsökarutbildningen verkstälis
4034: föra följande:                                       i form av gruppservice elier i form av arbets-
4035:                                                      kraftspolitisk vuxenutbildning. Det finns skiljak-
4036: Då det gäller arbetskraftspolitisk vuxenutbild-      tigheter också så tili vida att förmånema under
4037: ning, föreskrivs det att utbildningsstödet och ar-   arbetskraftspolitisk vuxenutbildning för den per-
4038: betsmarknadsstödet under studietiden skali koor      son det gäller leder tili ett ekonomiskt sett något
4039: dineras med arbetsinkomstema och andra socia-        förmånligare resultat. Ersättningen för uppehälie
4040: la förmåner. Ifali de övri ga inkomstema sänker      i anslutning till gruppservice är en ny förmån.
4041: utbildningsstödet eller arbetsmarknadsstödet, ut-    Förordningen därom trädde i kraft i början av
4042: betalas inga ersättningar för uppehälie under den-   året. Arbetsministeriet följer naturligtvis noga
4043: na tid. En bestämmelse om detta ingår i 14 §         med behoven att utveckla förmånen, liksom även
4044: förordningen om arbetskraftspolitisk vuxenut-        den respons man får från jobbsökarutbildningen.
4045: bildning.                                            Jag medger att situationen på grund av de av-
4046: 
4047: 
4048: 4
4049: Ministems svar                                                    KK 19/1999 vp- Esa Lahtela /sd
4050: 
4051: 
4052: vikelser som riksdagsman Lahtela framfört inte        överväga eventuella ändringars verkningar på det
4053: är fullt tillfredsställande med tanke på enhet-       smidiga och snabba förfarandet vid utbetalning
4054: ligheten. Vid det fortsatta utvecklandet av ersätt-   av förmånen.
4055: ningama för uppehälle bör man emellertid också
4056: 
4057: 
4058: 
4059: Helsingfors den 11 maj 1999
4060: 
4061:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
4062: 
4063: 
4064: 
4065: 
4066:                                                                                                     5
4067:                                                                   KK 20/1999 vp- Mikko Elo /sd
4068: 
4069: 
4070: 
4071: 
4072:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 20/1999 vp
4073: 
4074:                                            Henkilöjunaliikenteen aloittaminen Raumalta
4075: 
4076: 
4077: 
4078: 
4079: Eduskunnan puhemiehelle
4080: 
4081: Satakunnan rautateiden kuntoa on 1990-luvulla       piteisiin, joilla henkilöjunaliikenteen alkaminen
4082: kohennettu kiitettävästi. Tampere-Pori/Rauma-       turvattaisiin. Tämä lisäisi merkittävästi Raumal-
4083: radan peruskorjaus on loppuun suoritettu ja säh-    ta tulevien rautatiematkustajien lukumäärää.
4084: köistys on lähes valmis. Nämä toimenpiteet anta-
4085: vat mahdollisuuden rautatieliikenteen kehittämi-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4086: selle Satakunnassa. Niinpä radan peruskorjauk-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4087: sen ja sähköistyksen tulisikin mahdollisimman       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4088: nopeasti näkyä nopeampina junayhteyksinä maa-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4089: kunnastamme Tampereelle ja Helsinkiin.
4090:    Toisaalta peruskorjaus ja sähköistys mahdol-           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
4091: listavat myös henkilöjunaliikenteen aloittamisen          tyä henkilöjunaliikenteen aloittamiseksi
4092: Raumalta. Siksi tulisikin ryhtyä nopeasti toimen-         uudelleen Rauma/ta?
4093: 
4094: 
4095: 
4096: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1999
4097: 
4098:     Mikko Elo /sd
4099: 
4100: 
4101: 
4102: 
4103:                                                                                              Versio 2.0
4104: KK 20/1999 vp- Mikko Elo /sd                                                       Ministerin vastaus
4105: 
4106: 
4107: 
4108: 
4109: Eduskunnan puhemiehelle
4110: 
4111: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        Liikenneministeriö on yhteistyössä VR:n
4112: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      kanssa selvittänyt niitä rataosia, joiden liikennet-
4113: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tä olisi perusteltua hoitaa nykyistä kalustoa
4114: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko         kevyemmällä ja taloudellisemmalla kiskobussi-
4115: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      kalustolla. Rauma-Kokemäki-rataosan liiken-
4116: KK 20/1999 vp:                                     ne on näissä selvityksissä kuulunut mahdollisiin
4117:                                                    kiskobussiliikenteen laajennusvaiheisiin. Laa-
4118:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    jennusvaiheita harkitaan, kun kiskobussien käy-
4119:       tyä henkilöjunaliikenteen aloittamiseksi     töstä ja kiskobussiliikenteen kehittymisestä ol-
4120:       uudelleen Rauma/ta?                          laan saatu kokemuksia. Liikenneministeriön nä-
4121:                                                    kemys on, että mahdollisella uudelleen aloitetta-
4122: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      valla liikenteellä tulee olla realistiset mahdolli-
4123: ti seuraavaa:                                      suudet kehittyä kannattavaksi liikenteeksi.
4124: Henkilöjunaliikenne Kokemäki-Rauma-rata-              Tässä yhteydessä on syytä mainita, että kisko-
4125: osalla lakkautettiin aikanaan vähäisen kysynnän    bussiliikenteeseen sopivaa kalustoa ei tällä het-
4126: takia, minkä jälkeen yhteysliikenne Raumalta       kellä Suomessa ole. VR Osakeyhtiö on parhail-
4127: Kokemäelle on hoidettu busseilla. VR Osakeyh-      laan harkitsemassa kiskobussikaluston hankin-
4128: tiön mukaan sen suunnitelmissa ei tällä hetkellä   taa. Mahdollisen hankintapäätöksen jälkeen kes-
4129: ole Rauman junaliikenteen uudelleen aloittamis-    tänee noin kaksi vuotta ennen kuin kiskobussika-
4130: ta.                                                lusto on vakioliikenteessä.
4131: 
4132: 
4133: 
4134: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
4135: 
4136:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
4137: 
4138: 
4139: 
4140: 
4141: 2
4142: Ministems svar                                                    KK 20/1999 vp- Mikko Elo /sd
4143: 
4144: 
4145: 
4146: 
4147: Tili riksdagens talman
4148: 
4149: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Trafikministeriet har i samarbete med VR ut-
4150: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     rett de banavsnitt på vilka det är motiverat att
4151: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-    sköta trafiken med rälsbussar som är lättare ma-
4152: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS     teriel och mera ekonomiskt att använda. Trafi-
4153: 2011999 rd:                                         ken på banavsnittet Raumo-Kumo har i dessa
4154:                                                     utredningar ingått i de eventuella utvidgnings-
4155:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta        skedena av rälsbusstrafiken. Utvidgningsskede-
4156:       för att på nytt öppna persontågstrafik i      na kommer att övervägas när det finns erfarenhe-
4157:       Rauma?                                        ter av användningen av rälsbussar och utvecklin-
4158:                                                     gen av rälsbusstrafiken. Trafikministeriet anser
4159: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     att en eventuell nyupptagen trafik skall ha realis-
4160: föra följande:                                      tiska möjligheter att utvecklas tili en Iönsam tra-
4161: Persontågstrafiken på banavsnittet Kumo-Rau-        fik.
4162: mo drogs på sin tid in på grund av den ringa ef-       I detta sammanhang är det värt att nämna att
4163: terfrågan, varefter förbindelsetrafiken från Rau-   det inte finns lämplig materiel för rälsbusstrafik i
4164: mo till Kumo har ordnats med bussar. VR Aktie-      Finland för närvarande. VR Aktiebolag övervä-
4165: bolag har uppgett att bolaget för närvarande inte   ger just nu anskaffning av rälsbussmateriel. Ef-
4166: har planer på att ta upp tågtrafiken.               ter ett eventuellt anskaffningsbeslut tar det san-
4167:                                                     nolikt ca två år innan rälsbussmaterielet är i re-
4168:                                                     guljärtrafik.
4169: 
4170: 
4171: 
4172: Helsingfors den 12 maj 1999
4173: 
4174:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
4175: 
4176: 
4177: 
4178: 
4179:                                                                                                       3
4180:                                                               KK 21/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
4181: 
4182: 
4183: 
4184: 
4185:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 2111999 vp
4186: 
4187:                                               Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Seinä-
4188:                                               joelle Atria Oyj:n tuotantolaitosten ja Kivisaa-
4189:                                               ren eritasoliittymän välille
4190: 
4191: 
4192: 
4193: 
4194: Eduskunnan puhemiehelle
4195: 
4196: Seinäjoella sijaitsevat Atria Oyj :n tuotantolaitok-   tie 19:lle kevyen liikenteen väylän rakentamista
4197: set, joissa käy päivittäin töissä noin 1 600 työn-     välille Kivisaari- Teppo. Lisäksi toivotaan
4198: tekijää. Näistä noin 670 asuu Seinäjoella ja jou-      myös Nurmon kunnan osallistuvan hankkeen ra-
4199: tuu polkupyörällä liikkuessaan käyttämään tuo-         hoitukseen. Kyseinen kevyen liikenteen väylä tu-
4200: tantolaitosten ja Kivisaaren eritasoliittymän vä-      lisikin saada pikaisesti työn alle, ettei ko. tie-
4201: listä tietä, joka on maakunnan vilkasliikenteisim-     osuudella pääsisi tapahtumaan vielä vakavampia
4202: piä tieosuuksia. Kyseisellä tieosuudella sattui        onnettomuuksia.
4203: vuonna 1998 vain 3,2 kilometrin matkalla peräti
4204:  14 liikenneonnettomuutta, mikä johtuu suurelta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4205: osin vilkkaasta liikenteestä ja runsaasta kevyen       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4206: liikenteen määrästä. Tämä vaaratekijä onkin aja-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4207: nut monet polkupyörää käyttämään mielivät py-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4208: symään autokannassa työmatkoillaan. Seinäjoen
4209: keskustasta pääsee pyörätietä pitkin Hyllykal-               Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja millä
4210: liolle, mutta loppumatka, noin 4 km, on osin ajet-           aikataululla kevyen liikenteen väylän
4211: tava vilkasliikenteistä valtatie 19:ää pitkin.               rakentamiseksi Seinäjoelle valtatie
4212:    Atrian henkilökunnasta noin 700 on allekir-               19:/le välillä Kivisaari-Teppo?
4213: joittanut kansalaisadressin, jossa esitetään valta-
4214: 
4215: 
4216: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1999
4217: 
4218:     Raimo Vistbacka /ps
4219: 
4220: 
4221: 
4222: 
4223:                                                                                                 Versio 2.0
4224: KK 21/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                               Ministerin vastaus
4225: 
4226: 
4227: 
4228: 
4229: Eduskunnan puhemiehelle
4230: 
4231: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa    seisellä Kivisaaren ja Tepon liittymien välillä on
4232: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,     lähes 10 000 autoa/vrk. Valtatie on hyvätasoi-
4233: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   nen, valaistu ja 12 metriä leveä, ja sen nopeusra-
4234: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo        joitus on 100 km/h. Tieosuudella vuosina 1992-
4235: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-    1997 sattuneissa liikenneonnettomuuksissa vain
4236: myksen KK 21/1999 vp:                             yhdessä on ollut osallisena kevyt liikenne.
4237:                                                      Kevyen liikenteen käytettävissä on valtatien
4238:       Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja millä    suuntaisia paikallis- ja kaavateitä, mutta myös
4239:       aikataululla kevyen liikenteen väylän       helpompaan ja suorempaan reittiin valtatien rin-
4240:       rakentamiseksi Seinäjoelle valtatie         nalla on tarvetta. Tällaista hanketta ei perustien-
4241:       19:lle välillä Kivisaari-Teppo?             pidon nykyisellä rahoitustasolla ole kuitenkaan
4242:                                                   ollut mahdollista sijoittaa toteuttamisohjelmiin.
4243: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Esisuunnittelussa kevyen liikenteen väylän kus-
4244: vasti seuraavaa:                                  tannuksiksi on arvioitu 2,5 milj. mk. Tiepiiri neu-
4245: Valtatie 19 Seinäjoen ja Nurmon välillä on        vottelee hankkeen edistäruismahdollisuuksista
4246: alueen liikenteen pääväylä. Liikennemäärä ky-     Nurmon kunnan kanssa.
4247: 
4248: 
4249: 
4250: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1999
4251: 
4252:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
4253: 
4254: 
4255: 
4256: 
4257: 2
4258: Ministems svar                                            KK 21/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
4259: 
4260: 
4261: 
4262: 
4263: Tili riksdagens talman
4264: 
4265: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    och Teppo är nästan 10 000 bilar/dygn. Huvud-
4266: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av    vägen är av god kvalitet, belyst och 12 meter
4267: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-   bred, och hastighetsbegränsningen är 100 km/h.
4268: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga         Vid de trafikolyckor som åren 1992\1997 in-
4269: spörsmå1 SS 21/1999 rd:                            träffade på vägavsnittet var den lätta trafiken en-
4270:                                                    dast en gång delaktig.
4271:       Har regeringen för avsikt att vidta åt-         Den lätta trafiken har tillgång till bygde- och
4272:       gärder, och med viiken tidtabell, för att    byggnadsplanevägar som följer huvudvägens
4273:       bygga en led för lätt trafik i Seinäjoki     sträckning, men det finns också behov av en lät-
4274:       längs huvudväg 19 mellan Kivisaari och       tare och rakare rutt invid huvudvägen. Ett dy1ikt
4275:       Teppo?                                       projekt har inte kunnat införas i åtgärdsprogram-
4276:                                                    men med den nuvarande finansieringsnivån för
4277: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    basväghållningen. 1 den preliminära p1aneringen
4278: föra följande:                                     har kostnaderna för en led för lätt trafik uppskat-
4279: Huvudväg 19 mellan Seinäjoki och Nurmo är den      tats tili 2,5 milj. mk. Vägdistriktet förhandlar
4280: viktigaste trafikleden på området. Trafikmäng-     med Nurmo kommun om möjligheterna att gå vi-
4281: den på vägen mellan anslutningarna Kivisaari       dare med projektet.
4282: 
4283: 
4284: 
4285: Helsingfors den 5 maj 1999
4286: 
4287:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
4288: 
4289: 
4290: 
4291: 
4292:                                                                                                     3
4293:                                                               KK 22/1999 vp -Raimo Vistbacka /ps
4294: 
4295: 
4296: 
4297: 
4298:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 22/1999 vp
4299: 
4300:                                              Leppäiän tien 17469 perusparannus ja muut lii-
4301:                                              kenneturvallisuutta lisäävät toimet Kuortaneel-
4302:                                              la
4303: 
4304: 
4305: 
4306: 
4307: Eduskunnan puhemiehelle
4308: 
4309: Kuortaneen kunnan alueella kulkee ns. Leppäiän        rallisia varsinkin talvisaikaan siksi, että tie on ka-
4310: tie 17469, joka on pituudeltaan 6,673 kilometriä.     pea. Suurin osa rekoista on myös tanskalaisia tai
4311: Vuonna 1997 tien liikennetiheys oli 663 ajoneu-       venäläisiä, joten kuljettajien paikallisten tieolo-
4312: voa vuorokaudessa. Määrään kuuluu erittäin pal-       suhteiden tuntemus on heikko. Näiden edellä
4313: jon raskasta liikennettä, mm. ulkomaisia rek-         mainittujen syidenjohdosta tulisi kyseinen tie pi-
4314: koja, traktoriliikennettä sekä kevyttä liikennettä.   kaisesti saada peruskorjatuksi ja oiotuksi ja sen
4315: Tien varrella sijaitsee suuri tanskalainen oviteh-    sivuun tulisi rakentaa kevyen liikenteen väylä.
4316: das, johon tuodaan raaka-aineita sekä alihankin-
4317: tatuotteita ulkomailta saakka ja valmiita tuotteita   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4318: viedään tiheään raskailla rekoilla. Tien varrella     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4319: toimii myös 40 maatilaa ja useita pienyrityksiä,      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4320: joille kaikille tien hyvä kunto on tärkeä.            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4321:    Leppäiän tie on tällä hetkellä erittäin mutkai-
4322: nen, kapea ja pinnoitteeltaan huono. Päivittäin              Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja millä
4323: muodostuu runsaasti vaaratilanteita, koska esi-              aikataululla Kuortaneen kunnan alueel-
4324: merkiksi traktorin ohittaminen rekalla turvalli-             la kulkevan Leppäiän tien 17469 perus-
4325: sesti on mahdotonta. Raskaan liikenteen ja ke-               korjaamiseksi ja muiden liikenneturval-
4326: vyen liikenteen kohtaustilanteet ovat myös vaa-              lisuutta parantavien toimien suorittami-
4327:                                                              seksi?
4328: 
4329: 
4330: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1999
4331: 
4332:     Raimo Vistbacka /ps
4333: 
4334: 
4335: 
4336: 
4337:                                                                                                   Versio 2.0
4338: KK 22/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                Ministerin vastaus
4339: 
4340: 
4341: 
4342: 
4343: Eduskunnan puhemiehelle
4344: 
4345: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      kennemäärä on 660 autoalvrk, josta raskaan lii-
4346: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       kenteen osuus on 6 %. Tie on mäkinenja mutkai-
4347: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nen, ja sillä on Leppäiänkylän taajamarajoitusta
4348: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          lukuun ottamatta 80 km/h:n perusnopeusrajoi-
4349: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-      tus. Leppäiänkylän kohdalla on tievalaistus.
4350: myksen KK 22/1999 vp:                               Vuosina 1992-1997 tiejaksolla on sattunut kak-
4351:                                                     si liikenneonnettomuutta.
4352:       Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja millä         Tiepiiri kunnostaa tiellä olevan kevytpäällys-
4353:       aikataululla Kuortaneen kunnan alueel-        teen kesällä 1999. Sen sijaan tien oikominen tai
4354:       la kulkevan Leppäiän tien 17469 perus-        kevyen liikenteen väylien rakentaminen ei ole
4355:       korjaamiseksi ja muiden liikenneturval-       suunnitelmissa. Vähäliikenteisten teiden tason
4356:       lisuutta parantavien toimien suorittami-      nostoon ei tienpidon nykyisellä rahoitustasolla
4357:       seksi?                                        ole mahdollisuuksia. Vieraista tielläliikkujista
4358:                                                     aiheutuva liikenneturvallisuusriski on pyrittävä
4359: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          torjumaan ensi sijassa muilla keinoin.
4360: vasti seuraavaa:
4361: Leppäiänkylän paikallistie on 6,6 km pitkä ja
4362: 6,7 m leveä kevytpäällysteinen yhdystie. Sen lii-
4363: 
4364: 
4365: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1999
4366: 
4367:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
4368: 
4369: 
4370: 
4371: 
4372: 2
4373: Ministerns svar                                           KK 22/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
4374: 
4375: 
4376: 
4377: 
4378: Tili riksdagens talman
4379: 
4380: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    fikmängden på vägen uppgår till 660 bilar/dygn,
4381: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    varav den tunga trafikens andel är 6 %. Vägen är
4382: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-   backig och krokig, och den har med undantag för
4383: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga         tätortsbegränsningen vid Leppäiänkylä bashas-
4384: spörsmål SS 2211999 rd:                            tighetsbegränsningen 80 km/h. Vägen har belys-
4385:                                                    ning vid Leppälänkylä. Åren 1992-1997 sked-
4386:       Amnar regeringen vidta åtgärder, och         de det två trafikolyckor på vägavsnittet.
4387:       med viiken tidtabell, för att grundför-         Vägdistriktet sätter i skick lättbeläggningen på
4388:        bättra Leppälävägen 17469 på Kuorta-        sommaren 1999. Däremot finns det inga planer
4389:       ne kommuns område eller för att genom-       på att räta ut vägen eller bygga leder för lätt tra-
4390:       föra andra åtgärder som förbättrar tra-      fik. Med den nuvarande finansieringsnivån finns
4391:       fiksäkerheten?                               det inte möjligheter att höja standarden på vägar
4392:                                                    med låg trafiktäthet. Trafiksäkerhetsrisken som
4393: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    härrör sig från främmande trafikanter bör istället
4394: föra följande:                                     motverkas främst med andra medel.
4395: Leppälä bys bygdeväg är en 6,6 km lång och 6,7
4396: m bred förbindelseväg med lättbeläggning. Tra-
4397: 
4398: 
4399: 
4400: Helsingfors den 5 maj 1999
4401: 
4402:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
4403: 
4404: 
4405: 
4406: 
4407:                                                                                                      3
4408:                                                            KK 23/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
4409: 
4410: 
4411: 
4412: 
4413:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 23/1999 vp
4414: 
4415:                                            Porasen paikallistien kunnostaminen Perhon
4416:                                            kunnassa
4417: 
4418: 
4419: 
4420: 
4421: Eduskunnan puhemiehelle
4422: 
4423: Perhon kunnan alueella kulkee ns. Porasen pai-      korvannut myöntäen näin tien huonon kunnon.
4424: kallistie 17803, jonka pituus on hieman alle 20     Kyseisen tien korjaushanke olisi pikaisesti saata-
4425: kilometriä. Perhon kirkonkylän suunnasta tietä      va käyntiin, ettei tiellä tapahtuisi muita autojen
4426: on peruskorjattu vajaan kymmenen kilometrin         vaurioitumisia tai jopa suoranaisia onnettomuuk-
4427: matkalta ja siinä on kunnossa oleva sirotepinta.    sia.
4428: Noin kymmenen kilometrin osuus välillä Halla-
4429: puro- Haarajoenperä on kuitenkin päässyt käy-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4430: tännössä ainakin osan vuodesta liikennekelvotto-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4431: maan kuntoon. Tästä on todisteena mm. elokuus-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4432: sa 1998 tiellä tapahtunut henkilöauton vaurioitu-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4433: minen. Auto ajoi tiehen ilmestyneeseen, ilman
4434: varoitusmerkkiä olleeseen kuoppaan, josta ai-             Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-
4435: heutuneita korjauskuluja Vaasan tiepiiri onkin            litus aikoo ryhtyä Porasen tien perus-
4436:                                                           korjaamiseksi Perhon kunnassa?
4437: 
4438: 
4439: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1999
4440: 
4441:     Raimo Vistbacka /ps
4442: 
4443: 
4444: 
4445: 
4446:                                                                                              Versio 2.0
4447: KK 23/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                Ministerin vastaus
4448: 
4449: 
4450: 
4451: 
4452: Eduskunnan puhemiehelle
4453: 
4454: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nushankkeeseen ei nykyisellä tienpidon rahoi-
4455: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      tuksella kuitenkaan ole lähivuosina mahdolli-
4456: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    suutta, eikä tien parantamisesta ole laadittu tie-
4457: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo         suunnitelmaa.
4458: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-        Tielaitoksen erääksi tulostavoitteeksi on kulu-
4459: myksen KK 23/1999 vp:                              van vuoden talousarviossa määritelty runkokeli-
4460:                                                    rikkoisten teiden parantaminen siten, että niistä
4461:       Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-     liikenteelle aiheutuva haitta alenee 25 %. Tämä
4462:       litus aikoo ryhtyä Porasen tien perus-       voi perustienpidon kokonaisrahoituksen kirey-
4463:       korjaamiseksi Perhon kunnassa?               destä huolimatta tapahtua suuntaamaHa korjaus-
4464:                                                    toimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti vilk-
4465: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaimpiin pullonkaulakohtiin ja jättämällä paran-
4466: vasti seuraavaa:                                   netut kohdat sorapintaisiksi. Vimpelin-Perhon
4467: Porasen kylän kautta kulkeva Sääksjärven-Per-      paikallistietä ei monien muiden tarpeellisten
4468: hon paikallistie 17803 on kaikkiaan noin 30 km     kohteiden vuoksi ole kuitenkaan voitu sijoittaa
4469: pitkä yhdystie Vimpelin ja Perhon kunnissa. Tie    vuoden 1999 parantamiskohteiden joukkoon. Sen
4470: on pääosin sorapintainen ja leveydeltään 5-6       vuoro tulee kuitenkin lähivuosina, mikäli perus-
4471: metriä. Liikennettä on keskimäärin 65-125 au-      tienpidon kokonaisrahoitus antaa mahdollisuu-
4472: toa/vrk. Tiellä esiintyy paikoin runkokelirikkoa   den jatkaa runkokelirikkoisten teiden paranta-
4473: ja sen vuoksi on asetettu painorajoitus viimeksi   mista.
4474: vuonna 1998.                                          Ennen tien parantamista se pyritään mahdolli-
4475:    Sorapintaisen tien rakenteen parantaminen ja    suuksien mukaan säilyttämään liikennettä tyy-
4476: päällystäminen 15 kilometrin matkalla Hallapu-     dyttävässä kunnossa normaalein soratien hoito-
4477: rasta Koskelan paikallistien liittymästä Perhon    toimin.
4478: suuntaan maksaisi arviolta 3-5 milj. mk. Paran-
4479: 
4480: 
4481: 
4482: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1999
4483: 
4484:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
4485: 
4486: 
4487: 
4488: 
4489: 2
4490: Ministems svar                                             KK 23/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
4491: 
4492: 
4493: 
4494: 
4495: Till riksdagens talman
4496: 
4497: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     mk. Med den nuvarande finansieringen av
4498: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     väghållningen finns det emellertid inte möjlighet
4499: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-    tili förbättringsprojekt under de närmaste åren.
4500: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga          Det finns heller ingen vägplan upplagd för för-
4501: spörsmål SS 23/1999 rd:                             bättringen av vägen.
4502:                                                         I statsbudgeten har vägverket som ett resultat-
4503:       Vilka åtgärder och med viiken tidtabell       mål under detta år att förbättra bastjälskadade vä-
4504:       avser regeringen vidta åtgärder för att       gar så att olägenheten för trafiken minskar med
4505:       grundförbättra Poranenvägen i Perho           25 %. Detta kan ske trots den strama helhets-
4506:       kommun?                                       finansieringen av basväghållningen genom att
4507:                                                     man kanaliserar reparationsåtgärdema så effek-
4508: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     tivt som möjligt tili de livligast trafikerade stäl-
4509: föra följande:                                      len som är flaskhalsar och bevarar de förbättrade
4510: Sääksjärvi-Perho bygdeväg 17803 som går gen-        avsnitten som grusvägar. Bygdevägen Vimpeli
4511: om byn Poranen är en totalt ca 30 km lång förbin-   -Perho kunde inte uppföras på listan över det
4512: de1seväg i Vimpeli och Perho kommuner. Vägen        som skall förbättras 1999 på grund av att det
4513: är huvudsakligen en grusväg och 5-6 meter           fanns så många andra nödvändiga objekt. Det blir
4514: bred. Trafiken uppgår i genomsnitt till 65-125      vägens tur inom de närmaste åren, om helhets-
4515: bilar/dygn. Vägen är ställvis bastjälskadad och     finansieringen av basväghållningen ger möj-
4516: belades därför med viktbegränsning senast 1998.     lighet att fortsätta med att förbättra bastjälskada-
4517:    En förbättring och beläggning av grusvägen på    de vägar.
4518: ett avsnitt av 15 kilometer från Hallapuro invid        Tills vägen förbättras skall den i mån av möj-
4519: Koskela bygdevägs anslutning i riktning mot         lighet bevaras i ett skick som motsvarar trafiken
4520: Perho skulle uppskattningsvis kosta 3-5 milj.       med hjälp av normalt underhåll för grusvägar.
4521: 
4522: 
4523: 
4524: Helsingfors den 5 maj 1999
4525: 
4526:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
4527: 
4528: 
4529: 
4530: 
4531:                                                                                                       3
4532:                                                             KK 24/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
4533: 
4534: 
4535: 
4536: 
4537:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 24/1999 vp
4538: 
4539:                                              Saariselän valtionmaiden hallintaoikeuden siir-
4540:                                              to valtiovarainministeriölle
4541: 
4542: 
4543: 
4544: 
4545: Eduskunnan puhemiehelle
4546: 
4547: Saariselän tunturialue Inarin ja Sodankylän kun-      tojen ohjailuun. Tätä näyttääkin käytetyn varsin
4548: tien rajamailla on lähes yksinomaan valtion           reippaasti joidenkin hyväksi ja joidenkin vähin-
4549: omistuksessa. Urho Kekkosen kansallispuisto           täänkin mielipahaksi. Esimerkkinä ansioUoman
4550: pysyy käyttötarkoituksessaan, mutta sen länsi-        arvonnousun tuottamasta hyödystä on julkisuu-
4551: puolella oleva alue on muuttumassa käytöltään         dessa esitetty tapaus, jossa paikallinen kylpylä-
4552: voimakkaasti. Sinne on noussut ruutukaavoitettu       yrittäjä sai 7 500 neliön rakennusoikeuden kau-
4553: lomakeskus. Kaunispään rakennuskaavassa on            palla noin 15 milj. markan voiton ilman markan-
4554: kokonaisrakennusoikeutta ainakin noin 120 000         kaan panostusta. Tietysti samaisen yrittäjän pyr-
4555: km2 ja rantakaavoissa yhteensä 40 000 km 2• Saa-      kimyksiä yhteiskunta on tukenut investointiavus-
4556: riselällä lienee nykyisin yli 8 000 vuodepaikkaa      tuksilla. Tässä siis vain yksi esimerkki.
4557: ja keväällä 1993 vahvistetussa Saariselän yleis-         Metsäntutkimuslaitoksen toimialaan ja sen
4558: kaavassa lienee laskennallisesti varauduttu noin      ylijohtajan valtaan ei voi kuulua edellä kuvattu
4559: 22 000 vuodepaikkaan.                                 toiminta eikä liioin maa- ja metsätalousministeri
4560:     "Saariselän lomakaupungin" odotetaan siis         ole oikea taho antamaan siunausta kuvatulle toi-
4561: kasvavan ainakin yli kaksinkertaiseksi vuodepai-      minnalle. Ko. valtion omistaman maan hallinta
4562: koilla mitattuna. Toteutuneena tämä tuottaisi         on siirrettävä valtiovarainministeriölle. Samalla
4563: merkittävän jätevesiongelman, mutta myös on-          Valtiontalouden tarkastusviraston tulisi perus-
4564: gelmia jätehuollossa sekä liikenteen päästöjä (ih-    teellisesti tutkia, mitä maakeinottelurintamalla
4565: misethän tulevat raikasta tunturi-ilmaa hengittä-     (lue: maanvuokraus-ja rakennusoikeuskeinotte-
4566: mään!), maaston kulumista ja roskaantumista.          lurintamalla) on ko. alueella tähän mennessä ta-
4567: Samalla odotettavissa oleva tilanne tarjoaa mai-      pahtunut.
4568: nion maa- ja gryndauskeinottelun mahdollisuu-
4569:  den. Kunta on voinut ja voi edelleenkin antaa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4570: kaavajärjestelyillä tälle vauhtia lisäämällä raken-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4571:  nusoikeutta.                                         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4572:     Valtion omistajanoikeutta Saariselällä on         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4573:  käyttänyt Metsäntutkimuslaitos, joka taas kuu-
4574:  luu maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen.            Onko hallitus tietoinen valtion omista-
4575:  Näin Metsäntutkimuslaitos sekä maa- ja                     malla maalla Saariselän tunturialueen
4576:  metsätalousministeriö käyttävät tässä asiassa              reunassa tapahtuneesta maanvuokraus-
4577:  poikkeuksellisen suurta omistajanvaltaa, mikä              ja rakennusoikeuskeinottelusta, ja jos
4578:  tarjoaa mahdollisuuden valintojen kautta rahavir-          on, niin
4579: 
4580: 
4581:                                                                                                Versio 2.0
4582: KK 24/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
4583: 
4584: 
4585:       aikooko hallitus siirtää ~ asian saatta-   maan hallintaoikeuden Metsäntutkimus-
4586:       miseksi hallintaan ~ ko. alueen valtion-   laitokset ta valtiovarainministeriölle?
4587: 
4588: 
4589: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1999
4590: 
4591:     Erkki Pulliainen /vihr
4592: 
4593: 
4594: 
4595: 
4596: 2
4597: Ministerin vastaus                                       KK 24/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
4598: 
4599: 
4600: 
4601: 
4602: Eduskunnan puhemiehelle
4603: 
4604: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          Jätevesiongelma ja jätehuolto voidaan hel-
4605: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       pommin hoitaa tiiviisti rakennetussa ympäristös-
4606: olette 21 päivänä huhtikuuta 1999 päivätyn kir-     sä kuin haja-asutusalueella. Myös maaston kulu-
4607: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ruisriski on voitu arvioida ja kulumista estää ra-
4608: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliai-   kentamalla alueelle kulutusta estäviä rakenteita
4609: sen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      ja palveluvarustusta. Hyvällä reitistöllä on voitu
4610: KK 24/1999 vp:                                      ohjata matkailijoiden liikkumista.
4611:                                                         Metsäntutkimuslaitoksesta      annetun    lain
4612:       Onko hallitus tietoinen valtion omista-       ( 65 3/197 6) mukaan Metsäntutkimuslaitoksen
4613:       malla maalla Saariselän tunturialueen         tehtävänä on suorittaa metsätaloutta sekä metsä-
4614:       reunassa tapahtuneesta maanvuokraus-          varojen ja metsien tarkoituksenmukaista käyttöä
4615:       ja rakennusoikeuskeinottelusta, ja jos        edistävää tutkimusta. Asetuksen (374/1991) mu-
4616:       on, niin                                      kaan Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on hoi-
4617:                                                     taa hallinnassaan olevia tutkimus- ja suojelu-
4618:        aikooko hallitus siirtää - asian saatta-     alueita. Tutkimus- ja suojelualueita koskevat ta-
4619:        miseksi hallintaan - ko. alueen valtion-     voitteet asetetaan vuosittain Metlan ja maa- ja
4620:        maan hallintaoikeuden Metsäntutkimus-        metsätalousministeriön sekä ympäristöministeri-
4621:        laitokselta valtiovarainministeriölle?       ön välisissä tulosohjausneuvotteluissa.
4622: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Valtion metsäomaisuuden hallinnan keskittä-
4623:                                                     mistä selvittäneen työryhmän loppuraportissa
4624: seuraavaa:
4625:                                                     (KTM 1996:9) edellytettiin, että valtion virastot
4626: Saariselän matkailukeskus sijaitsee olennaisim-     ja laitokset pystyvät esittämään yksilöidyt käyt-
4627: milta osiltaan Metsäntutkimuslaitoksen (Metla)      tötarpeet niillä hallinnassaan olevaan valtion
4628: Laanilan tutkimusalueen mailla. Matkailusta ai-     maaomaisuuteen. Talouspoliittisen ministeriva-
4629: heutuvat tehtävät käsittävät noin kolmanneksen      liokunnan päätöksen 14.5.1996 mukaan valtion
4630: Laanilan tutkimusalueen kokonaistyömäärästä.        tulisi realisoida sellainen omaisuus, jonka pitä-
4631: Metlan tutkimusmetsäverkostossa on Saariselän       minen valtion omistuksessa ei ole enää tarpeen
4632: lisäksi monia muita tunnettuja alueita ja kansal-   eikä perusteltua. Ministeriöiden välisestä työn-
4633: lismaisemiamme, joihin maamme matkailuhisto-        jaosta päätettiin, että koordinointivastuu maa- ja
4634: rian synty liittyy.                                 metsäomaisuuden myynnistä on maa- ja metsäta-
4635:    Metsäntutkimuslaitos on aktiivisesti kehittä-    lousministeriöllä.
4636: nyt Saariselän matkailukeskusta 1970-luvulta al-        Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kä-
4637: kaen. Tunturikylän ja sitä täydentävien laajen-     siteltiin kesäkuussa 1996 ympäristöministeriön
4638: nusten kokonaisuus on osoittautunut maan-           esityksestä vahvistettujen luonnonsuojeluohjel-
4639: käytöllisesti ja yhdyskuntataloudellisesti kestä-   mien toteuttamista ja siihen tarvittavaa rahoitus-
4640: väksi. Tutkimuksin on voitu osoittaa, että mat-     ohjelmaa vuosille 1996-2007. Luonnonsuojelu-
4641: kailukeskuksen ja ympäröivän luonnon kokonai-       ohjelmien rahoitustarve on 3,3 mrd. markkaa,
4642: suuteen ollaan tyytyväisiä.                         josta Metsähallituksen maanmyynneistä ja -vaih-
4643: 
4644: 
4645:                                                                                                     3
4646: KK 24/1999 vp -     Erkki Pulliainen /vihr                                           Ministerin vastaus
4647: 
4648: 
4649: doista kertyvillä tuloilla on tarkoitus kattaa 1,09   sä. Vuokralaisella on oikeus käydä kauppaa sopi-
4650: mrd. markkaa. Metsähallituksen toimintaedelly-        musoikeudesta, mikä on yleistä yhdyskuntara-
4651: tysten tasapainottamiseksi sille siirretään talous-   kentamisessa erityisesti silloin, kun rakennustoi-
4652: metsiä ja muuta maaomaisuutta muilta valtion vi-      minta on vilkastumaan päin ja odotusarvot kas-
4653: rastoilta ja laitoksilta.                             vamassa. Maan haltija ei voi puuttua käytävään
4654:    Päätös merkitsi sitä, että myös Metsäntutki-       kauppaan maanvuokraussopimuksilla.
4655: muslaitoksen pitää osallistua rahoitustalkoisiin.        Valtion kiinteistöhallinnon uudistus käynnis-
4656: Metlan osalta merkittävimmän yksittäisen myyn-        tyi keväällä 1998, jolloin talouspoliittinen minis-
4657: tikohteen muodostavat Saariselän loma-alueen          terivaliokunta päätti valtion kiinteistöomaisuus-
4658: vuokratontit, joiden myynti annettiin Metsähalli-     strategian toimintalinjoista. Valtiovarainministe-
4659: tuksen tehtäväksi. Tavoitteena on saada loma-         riön alaisuuteen perustettiin vuodenvaihteessa
4660: tonttien myynnistä myyntituloa noin 30 milj.          osakeyhtiömuotoinen kiinteistökonserni, Kapi-
4661: markkaa.                                              teeli Oy, johon siirretään sellaista valtion kiin-
4662:    Lomatonttien kysyntä on vilkastunut viime          teistöomaisuutta, joka ei ole tarpeen valtionhal-
4663: vuosina. Kysynnän pääpaino on kohdistunut             linnon eikä valtionyhtiöiden toiminnalle.
4664: maanvuokraukseen, mutta tontteja myös myy-               Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen
4665: dään kolmatta vuotta. Kaavoituksella luodaan          mukaan Metla huolehtii Saariselän matkailukes-
4666: uusia rakennuspaikkoja kysyntää ennakoiden.           kuksen ja sen tarvitseman palvelualueen tasapai-
4667:    Maanvuokrauksen osalta Metlaa sitoo maan-          noisesta kehittämisestä hyvässä yhteistyössä Ina-
4668: vuokralaki sekä maa- ja metsätalousministeriön        rin kunnan kanssa. Metsäntutkimuslaitoksen hal-
4669: ohjeet ja päätökset sekä aiemmin myös alueneu-        linnassa olevat maa-alueet ovat sen toiminnan
4670: vottelukunnan ohjeet. Metla on yhdessä Metsä-         kannalta tarpeellisia eikä sen hallinnassa ole sel-
4671: hallituksen kanssa pyrkinyt linjaamaan maan-          laista omaisuutta, joka tulisi siirtää Kapiteeli
4672: vuokrauksen ja -myynnin ehtoja ja hinta tasoa.        Oy:lle.
4673:    Maanvuokrasopimusten on noudatettava käy-
4674: pää vuokratasoa ja ne ovat vapaasti siirrettävis-
4675: 
4676: 
4677: 
4678: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1999
4679: 
4680:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4681: 
4682: 
4683: 
4684: 
4685: 4
4686: Ministerns svar                                            KK 24/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
4687: 
4688: 
4689: 
4690: 
4691: Tili riksdagens talman
4692: 
4693: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Problemet med avloppsvatten och avfallshan-
4694: har Ni, Fru talman, med Er skrivelse av den 21        teringen kan skötas lättare i en tätbebyggd miljö
4695: april 1999 till vederbörande medlem av statsrå-       än i glesbygder. Också risken för slitage i ter-
4696: det översänt följande av riksdagsman Erkki Pul-       rängen har kunnat bedömas och slitage förhind-
4697: liainen 1gröna undertecknade skriftliga spörsmål      ras genom att på området byggts sådana konst-
4698: SS 24/1999 rd:                                        ruktioner och serviceanordningar som förhindrar
4699:                                                       slitage. Genom väl utmärkta rutter har man kun-
4700:        ir regeringen medveten om den speku-           nat styra turisterna och hur de rör sig på området.
4701:        lation i arrenden och byggnadsrätt som             Enligt lagen om skogsforskningsinstitutet
4702:        ägt rum på statsägd mark invid Saarisel-       (653/197 6) skall Skogsforskningsinstitutet bedri-
4703:        kä jjällområde, och om den är medveten         va forskning som främjar skogshushållningen
4704:        därom,                                         samt en ändamålsenlig användning av skogstill-
4705:                                                       gångarna och skogarna. Enligt förordningen
4706:        ämnar den - för att få kontra II över sa-     (3 74/1991) skall Skogsforskningsinstitutet sköta
4707:        ken - överföra besittningsrätten tili          de forsknings- och naturskyddsområden som
4708:        statsjord inom området från Skogsforsk-        forskningsinstitutet har i sin besittning. Målen i
4709:        ningsinstitutet tili finansministeriet?        fråga om forsknings- och skyddsområdena upp-
4710: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ställs årligen i de resultatförhandlingar som förs
4711: föra följande:                                       mellan Skogsforskningsinstitutet och jord- och
4712:                                                      skogsbruksministeriet samt miljöministeriet.
4713: Saariselkä turistcentrum ligger till största delen       1 den slutrapport som överlämnades av en ar-
4714: på Skogsforskningsinstitutets, närmare bestämt       betsgrupp som skulle utreda en centraliserad be-
4715: Laanila forskningsområdes, marker. De uppgif-        sittning av statens skogsegendom (HIM 1996:9)
4716: ter som hänför sig till turismen utgör ca en tred-   förutsatte man att statens ämbetsverk och inrätt-
4717: jedel av den totala arbetsmängden på Laanila         ningar kan lägga fram specificerade använd-
4718: forskningsområde. lnstitutets nätverk av forsk-      ningsbehov för den statliga jordegendom som de
4719: ningsskogar omfattar förutom Saariselkä många        har i sin besittning. Enligt ett beslut som det fi-
4720: andra kända områden och nationallandskap som         nanspolitiska ministerutskottet fattade den 14
4721: landets turisthistoria och dess uppkomst har an-     maj 1996 borde staten rea1isera sådan egendom
4722: knytning tili.                                       som det inte längre är nödvändigt eller motiverat
4723:    Skogsforskningsinstitutet har aktivt utvecklat    att staten äger. Angående arbetsfördelningen
4724: Saariselkä turistcentrum alltsedan 1970-talet.       mellan ministerierna beslöt man att koordine-
4725: Den helhet som bildas av fjällbynjämte komplet-      ringsansvaret i fråga om försäljningen av jord-
4726: terande utvidgningar har visat sig vara hållbar      och skogsegendom ligger hos jord- och skogs-
4727: med hänsyn till markanvändning och samhälls-         bruksministeriet.
4728: ekonomi. Genom undersökningar har man kun-               1 det finanspolitiska ministerutskottet behand-
4729: nat påvisa att man är nöjd med den helhet som tu-    lades i juni 1996 fullföljandet av naturskyddspro-
4730: ristcentret och naturen runtomkring utgör.           gram som fastställts på framställning av miljömi-
4731: 
4732: 
4733:                                                                                                        5
4734: KK 24/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                    Ministems svar
4735: 
4736: 
4737: nisteriet och det finansieringsprogram som be-         linjerna för de villkor och den prisnivå som skall
4738: hövs för detta under åren 1996-2007. Behovet           gälla inom arrendering och markförsäljning.
4739: av finansiering i fråga om naturskyddsprogram-            Arrendeavtalen skall följa gängse hyresnivå
4740: men uppgår til13,3 mrd. mk, varav en1igt p1aner-       och de kan fritt överföras. Arrendatorerna har rätt
4741: na 1,09 mrd. mk skall täckas med de inkomster          att göra affårer som gäller avtalsrätten, vilket är
4742: som inflyter av Forstyre1sens markförsä1jning          vanligt när samhällen skall byggas, särskilt då ett
4743: och markbyten. För att få Forststyrelsens verk-        uppsving är att vänta i byggverksamheten och av-
4744: samhetsbetingelser i balans överförs på styrelsen      kastningsvärdena håller på att stiga. Den som be-
4745: ekonomiskogar och annan jordegendom från an-           sitter marken kan inte genom arrendeavtal in-
4746: dra statliga ämbetsverk och inrättningar.              gripa i de köp som görs.
4747:    Beslutet innebar att också Skogsforsknings-            Reformen av statens fastighetsförvaltning
4748: institutet måste deltai finansieringen. För institu-   påbörjades våren 1998 när det finanspolitiska mi-
4749: tets del utgör arrendetomtema på Saariselkä se-        nisterutskottet fattade beslut om riktlinjerna för
4750: mesterområde det mest betydande enskilda för-          verksamheten i strategin rörande statens fas-
4751: säljningsobjektet och Forststyrelsen har fått i        tighetsegendom. Vid årsskiftet grundades en fas-
4752: uppgift att sköta försäljningen av dessa tomter.       tighetskoncem i aktiebolagsform, Kapiteeli Oy,
4753: Målet är att försäljningen av fritidstomter skall      som underlyder finansministeriet, och till denna
4754: ge en försäljningsvinst på ca 30 milj. mk.             koncern överförs sådan statlig fastighetsegen-
4755:    Efterfrågan på fritidstomter har ökat under de      dom som inte är nödvändig för statsförvaltnin-
4756: senaste åren. Efterfrågan gäller huvudsakligen         gen eller statsbolagens verksamhet.
4757: arrendering men man säljer också tomter nu för            Enligt jord- och skogsbruksministeriets upp-
4758: tredje året. Genom planering skapar man nya            fattning ser Skogsforskningsinstitutet i gott
4759: byggplatser med tanke på den efterfrågan som           samarbete med Enare kommun till att Saariselkä
4760: kommer att finnas i framtiden.                         turistcentrum och den service centret behöver ut-
4761:    När det gäller arrendering måste Skogsforsk-        vecklas på ett balanserat sätt. De markområden
4762: ningsinstitutet följa jordlegolagen och jord- och      som Skogsforskningsinstitutet har i sin besitt-
4763: skogsbruksministeriets anvisningar och beslut          ning är nödvändiga för dess verksamhet och
4764: samt tidigare också markdelegationens anvis-           institutet besitter inte någon sådan egendom som
4765: ningar. Skogsforskningsinstitutet har tillsam-         borde överföras till Kapiteeli Oy.
4766: mans med Forststyrelsen försökt dra upp rikt-
4767: 
4768: 
4769: Helsingfors den 17 maj 1999
4770: 
4771:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4772: 
4773: 
4774: 
4775: 
4776: 6
4777:                                                                       KK 25/1999 vp- Pehr Löv /r
4778: 
4779: 
4780: 
4781: 
4782:                                             SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 25/1999 rd
4783: 
4784:                                             Skälig självriskandel på BSP-lån
4785: 
4786: 
4787: 
4788: 
4789: Tili riksdagens talman
4790: 
4791: De senaste årens räntesänkningar har inneburit       fogad, men det är inte rättvist om människor i
4792: att bostadssparare hamnat i en ofördelaktig si-      åratal får dras med en betydligt högre ränta än an-
4793: tuation. Marknadsräntan har redan under flera år     dra enbart för att de då, i en tid med högre ränta,
4794: legat långt under självriskandelen på 4,5 % som      råkat befinna sig i en livssituation där det varit
4795: gäller för gamla BSP-lån. Det här har i praktiken    naturligt att investera i ett eget hem.
4796: inneburit att grundräntesänkningama under förra
4797: regeringen inte sänkt räntan för äldre BSP-lånta-    Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
4798: gare som erhåller räntestöd. Eftersom räntoma        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
4799: fortsättningsvis är på sjunkande och när t.o.m.      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
4800: Sverige, som inte hör tili euroområdet, har räntor   följande spörsmål:
4801: som är betydligt lägre än 4,5 % är det motiverat
4802: att se över även vår självriskandel. Primeräntan           Amnar regeringen vidta åtgärder för att
4803: var för några dagar sedan 3,2 %.                           självriskandelen sänks för BSP-lån som
4804:    Situationen idag kan inte jämföras med de om-           varit oskäligt dyra redan i många år och
4805: ständigheter som rådde då dessa BSP-sparare                att självrisksandelen i fortsättningen
4806: upptog lån. Då var självriskandelen på 4,5 % be-           bättre följer med primeräntan?
4807: 
4808: 
4809: Helsingfors den 21 april 1999
4810: 
4811:     Pehr Löv /sv
4812: 
4813: 
4814: 
4815: 
4816:                                                                                                Versio 2.0
4817: Suomennos                                                              KK 25/1999 vp -Pehr Löv /r
4818: 
4819: 
4820: 
4821: 
4822:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 25/1999 vp
4823: 
4824:                                              ASP-lainojen omavastuuosuuden kohtuullista-
4825:                                              minen
4826: 
4827: 
4828: 
4829: 
4830: Eduskunnan puhemiehelle
4831: 
4832: Viime vuosien koronalennukset ovat merkinneet         oli perusteltu. Ei ole kuitenkaan oikeudenmu-
4833: asuntosäästäjien joutumista epäedulliseen ase-        kaista, että ihmiset joutuvat vuosikausia maksa-
4834: maan. Markkinakorko on jo usean vuoden ajan           maan huomattavasti muita korkeampaa korkoa
4835: ollut pitkälti alle 4,5 o/o:n omavastuuosuuden,       ainoastaan sen vuoksi, että he korkean koron ai-
4836: joka koskee vanhoja ASP-lainoja. Tämä on mer-         kana olivat elämäntilanteessa, jolloin oli luon-
4837: kinnyt käytännössä, että peruskoron alennukset        nollista investoida omaan kotiin.
4838: edellisen hallituksen aikana eivät ole alentaneet
4839: vanhempien korkotukea saavien ASP-lainansaa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4840: jien korkoa. Koska korot ovat edelleen alenemas-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4841: sa ja jopa euroalueen ulkopuolella sijaitsevassa      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4842: Ruotsissa on huomattavasti alle 4,5 o/o:n korkoja,    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4843: myös meidän omavastuuosuuttamme on perus-
4844: teltua tarkistaa. Prime-korko oli joitakin päiviä           Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
4845: sitten 3,2 %.                                               jo monia vuosia kohtuuttoman kalliiden
4846:    Nykyistä tilannetta ei voida verrata niihin olo-         ASP-lainojen omavastuuosuuden alen-
4847: suhteisiin, jotka vallitsivat ASP-säästäjien ot-            tomiseksi ja saadakseen omavastuu-
4848: taessa lainaa. Tuolloin 4,5 %:n omavastuuosuus              osuuden jatkossa seuraamaan parem-
4849:                                                             min prime-korkoa?
4850: 
4851: 
4852: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1999
4853: 
4854:     Pehr Löv /r
4855: 
4856: 
4857: 
4858: 
4859: 2
4860: Ministerin vastaus                                                     KK 25/1999 vp- Pehr Löv /r
4861: 
4862: 
4863: 
4864: 
4865: Eduskunnan puhemiehelle
4866: 
4867: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        lisen vakaana ja helpommin ennakoitavana.
4868: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          Omavastuukoron tarkoituksena ei ole korkotuki-
4869: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lainan koron määräytyminen. Korko määräytyy
4870: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-          oman asunnon hankintaan myönnettävien laino-
4871: vin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        jen korkotuesta annetun lain (639/1982) 5 §:n
4872: 25/1999 vp:                                           perusteella, jonka mukaan rahalaitoksen korko-
4873:                                                       tukilainasta perimän koron tulee olla alempi kuin
4874:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin          se korko, jota rahalaitos yleisesti kulloinkin so-
4875:       jo monia vuosia kohtuuttoman kalliiden          veltaa ensimmäisen omistusasunnon hankkimis-
4876:       ASP-lainojen omavastuuosuuden alen-             ta varten myönnettäviin lainoihin. Vanhan ASP-
4877:       tamiseksi ja saadakseen omavastuu-              järjestelmän mukaisissa tainoissa korko saa olla
4878:       osuuden jatkossa seuraamaan parem-              enintään sen koron suuruinen, jota rahalaitos
4879:       min prime-korkoa?                               yleisesti kulloinkin soveltaa samanlaisiin tarkoi-
4880:                                                       tuksiin myönnettäviin lainoihin, kuitenkin siten,
4881: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         että korko saa pääsääntöisesti ylittää peruskoron
4882: ti seuraavaa:                                         enintään 1 112-prosenttiyksiköllä.
4883: Oman asunnon hankintaan myönnettävien laino-              ASP-lainansaajan korkotukilainasta maksama
4884: jen korkotuesta annetun asetuksen (672/1982)          korko voi siis hyvinkin olla alle 4,5 prosenttia eli
4885: 2 §:n mukaan korkotukea maksetaan toistaisek-         alle omavastuukoron suuruuden. Omavastuukor-
4886: si 35 prosenttia vuodessa korkotukilainasta perit-    kosäännös tarkoittaa käytännössä vain sitä, että
4887: tävästä korosta. Jos ASP-sopimus on tehty ennen       valtio ei maksa korkotukea lainalle, jos lainan
4888: vuotta 1993 (peruskorkosidonnainen ns. vanha          korko on 4,5 prosenttia tai vähemmän.
4889: ASP-järjestelmä), korkotukea maksetaan toistai-           Nykyisen matalan korkotason vallitessa ASP-
4890: seksi 3,5 prosenttia vuodessa korkotukilainan         lainansaajia tuetaan ensisijaisesti asuntolainojen
4891: jäljellä olevasta pääomasta. Korkotuen suuruus        korkojen verovähennysoikeuden kautta. Ensi-
4892: on sekä uuden että vanhan ASP-järjestelmän mu-        asunnon ostajat saavat vähentää verotuksessa
4893: kaisissa tainoissa kuitenkin enintään niin suuri,     30 % maksamistaan asuntolainan koroista.
4894: että lainan saajan maksettavaksi jäävän koron             Omavastuukoron suuruutta tarkasteltaessa tu-
4895: osuus on vähintään 4,5 prosenttia vuodessa kor-       leekin kaikki kokonaistuen määräytymiseen vai-
4896: kotukilainan jäljellä olevasta pääomasta.             kuttavat tekijät ottaa huomioon. Myös muissa
4897:    Asetuksen 2 §:n omavastuukorkosäännöksen           asuntolainojen korkotukijärjestelmissä on käy-
4898: tarkoituksena on säädellä eli rajoittaa valtion tu-   tössä omavastuukorko. Tältä osin eri korkotuki-
4899: kiosuutta korkotukilainalle. Yleisen korkotason       järjestelmiä tulee siten tarkastella kokonaisuute-
4900: vaihdellessa korkotuki pitää lainasta maksetta-       na.
4901: van koron määrän lainansaajan kannalta suhteel-
4902: 
4903: 
4904: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1999
4905: 
4906:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
4907: 
4908:                                                                                                         3
4909: KK 25/1999 vp -     Pehr Löv /r                                                         Ministems svar
4910: 
4911: 
4912: 
4913: 
4914: Tili riksdagens talman
4915: 
4916: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       stäms enligt 5 § lagen om räntestödslån för an-
4917: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       skaffande av ägarbostad (639/1982), enligt vii-
4918: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pehr      ken den ränta som en penninginrättning uppbär
4919: Löv /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS          för ett räntestödlån skall vara lägre än den ränta
4920: 25/1999 rd:                                           som penninginrättningen allmänt tillämpar på
4921:                                                       motsvarande lån som beviljas för anskaffande av
4922:        imnar regeringen vidta åtgärder för att        en första ägarbostad. I fråga om lån som beviljas
4923:        självriskandelen sänks för BSP-lån som         enligt det gamla BSP-systemet får räntan vara
4924:        varit oskäligt dyra redan i många år och       högst så stor som den ränta som penninginrätt-
4925:        att självriskandelen i fortsättningen          ningen allmänt tillämpar på lån som beviljas för
4926:        bättre följer med primeräntan?                 samma ändamål, dock så, att räntan i regel får
4927:                                                       överstiga grundräntan med högst 1 1/2 procent-
4928: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       enhet.
4929: föra följande:                                            Den ränta som en låntagare betalar för ett
4930: Enligt 2 § förordningen om räntestödslån för an-      BSP-lån kan således mycket väl vara lägre än 4,5
4931: skaffande av ägarbostad ( 672/1982) betalas i rän-    procent, dvs. mindre än självriskandelen. Be-
4932: testöd tills vidare 35 procent om året av den ränta   stämmelsen som gäller självriskandelen innebär i
4933: som uppbärs på räntestödslånet. Om BSP-avtalet        praktiken endast att staten inte betalar räntestöd
4934: har ingåtts före 1993 (det s.k. gamla BSP-syste-      för ett lån om låneräntan är 4,5 procent eller läg-
4935: met som är bundet tili grundräntan), betalas i rän-   re.
4936: testöd tills vidare 3,5 procent om året av ränte-         Då räntan för närvarande ligger på en låg nivå
4937: stödslånets återstående kapital. Enligt både det      stöds personer med BSP-lån främst via beskatt-
4938: gamla och det nya BSP-systemet är räntestödet         ningen eftersom räntan på bostadslån är avdrags-
4939: dock högst så stort att den ränta som låntagaren      gill. Personer som köpt sin första ägarbostad får i
4940: skall betala är minst 4,5 procent om året av rän-     beskattningen dra av 30 procent av räntan på bo-
4941: testödslånets återstående kapital.                    stadslånet.
4942:    Syftet med bestämmelsen om självriskandel i            Vid en granskning av självriskandelens stor-
4943: förordningens 2 § är att reglera, dvs. begränsa       lek bör alla faktorer som inverkar på faststäl-
4944: andelen statsstöd för räntestödslånet. Då den all-    landet av det totala stödet beaktas. Även inom
4945: männa räntenivån varierar hålls den ränta som         övriga system med räntestöd för bostadslån till-
4946: skall betalas för lånet tack vare räntestödet på en   lämpas en självriskandel. I detta avseende bör
4947: relativt stabil nivå som är lättare att förutse för   alltså räntestödssystemen granskas som en hel-
4948: låntagaren. Syftet med självriskandelen är inte att   het.
4949: bestämma räntan på räntestödslånet. Räntan be-
4950: 
4951: 
4952: 
4953: Helsingfors den 14 maj 1999
4954: 
4955:     Minister Suvi-Anne Siimes
4956: 
4957: 
4958: 4
4959:                                                          KK 26/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
4960: 
4961: 
4962: 
4963: 
4964:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 26/1999 vp
4965: 
4966:                                                 Altia-konsernin yksityistäminen
4967: 
4968: 
4969: 
4970: 
4971: Eduskunnan puhemiehelle
4972: 
4973: Edellisillä valtiopäivillä on tehty kaksi kirjallista    riskit työpaikkojen menettämisestä ovat olemas-
4974: kysymystä Primalco Oy:n yksityistämisestä.               sa?
4975:      Kauppa- ja teollisuusministerin vastauksessa            Altia-konsernin työntekijöitä, suomalaisia ve-
4976: (20.1.1999) kansanedustaja Vanhasen kysymyk-             ronmaksajia ja päättäjiä todella kiinnostaa, mikä
4977: seen todetaan, että Primalcon ja Havistran muo-          sisältö on johtaja Tapion sanonnalla (Snapsi
4978: dostamasta Altia-konsernista on tehty vain mark-          1199) "Valtiolla yritysomistajana on elinkeinopo-
4979: kina-asemaa, kilpailukykyä, rakennetta ja talou-         liittinen taijopa laajempikin näkökulma. Ei tuijo-
4980: dellista asemaa koskevaa perusselvitystä, jotta          teta pelkkään tuottoon, vaan otetaan huomioon
4981: ministeriöllä olisi riittävät valmiudet menestyk-        myös, miten eri ratkaisut vaikuttavat ympäröi-
4982: sekkään omistajapolitiikan toteuttamiselle. Vas-         vään talouteen ja yhteiskuntaan ... ".
4983: tauksessa kielletään sellaisten suunnitelmien ole-           Koskenkorvan ja Rajamäen tehtailla on paik-
4984: massaolo, joiden tarkoituksena olisi konsernin           kakunnillaan suuri merkitys työllistäjänä. Välil-
4985: omistuspohjan laajentaminen. Vastauksessa täh-           liset vaikutukset ovat vielä suuremmat. Esimer-
4986: dennetään, että Altian omistajapolitiikkaa seura-        kiksi ohran käyttäjänä ja rehujen tuottajana Kos-
4987: taan, kuten muidenkin ministeriön hallintoon             kenkorva vaikuttaa 10 000 tilan toimintaan. Vai-
4988: kuuluvien yritysten omistajapolitiikkaa. Vielä to-       kutuksia on myös jakelu- ja myyntiverkostoon
4989: detaan, että kun omistusjärjestelyt tulevat Altian       sekä lasiteollisuuteen. Pelkästään Koskenkor-
4990: osalta ajankohtaisiksi, järjestelyille tarvitaan         van tehtaalta lähtee noin 24 rekkaa vuorokaudes-
4991: eduskunnan suostumus.                                    sa. Nimenomaan Koskenkorvalla ja sen lähiseu-
4992:      Kuten huomataan, vastauksesta tulee läpi tiet-      duilla olisi vaikeaa luoda korvaavia työpaikkoja,
4993: ty ristiriitaisuus. Huhujen todenperäisyys kielle-       jos tehtaan toiminta yksityisomistukseen siirty-
4994: tään, mutta ei kuitenkaan kokonaan. Kun tähän            misen seurauksena edelleen supistuu tai lakkaa.
4995: vielä lisätään kauppa- ja teollisuusministeriön
4996: johtajan Markku Tapion puheenvuoro Snapsi-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4997: lehdessä ( 1199, maaliskuu), näyttää ilmeiseltä,         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
4998: etteivät puheet yhtiön yksityistäruisestä ole täy-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4999: sin tuulesta temmattuja. Johtaja Tapio toteaa, että      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5000: " ... mitään sellaisia omistuspohjaa koskevia rat-
5001: kaisuja ei ole pohdittu, jotka merkitsisivät väli-             Mikä on tämänhetkinen tilanne Altia-
5002: töntä riskiä työpaikoille ... ". Hänkään ei siis kiel-         konsernin yksityistämisen osalta, ja
5003: lä, etteikö yksityistämistä olisi paitsi selvitetty,
5004: myös pohdittu. Tärkeä ja huolestuttava sana joh-               onko sellainen vaihtoehto vielä olemas-
5005: taja Tapion viestissä on "välitöntä". Tarkoittaa-              sa, että yksityistämissuunnitelmasta luo-
5006: ko tämä kannanotto, että pitemmällä aikavälillä                vutaan, ja
5007: 
5008: 
5009:                                                                                                   Versio 2.0
5010: KK 26/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
5011: 
5012: 
5013:       miten konsernin kehitys kansainvälisen       millä tavalla valtio-omistaja voisi turva-
5014:       kilpailun kiristyessä voitaisiin turvata     ta sen, ettei omistuspohjaa koskevilla
5015:       valtionyhtiönä, sekä                         mahdollisesti uusilla ratkaisuilla riskee-
5016:                                                    rata työpaikkoja Suomessa?
5017: 
5018: 
5019: 
5020: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1999
5021: 
5022:     Marjatta Vehkaoja /sd                        Ulla-Maj Wideroos /r
5023:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                     Pertti Mäki-Hakola /kok
5024:     Riitta Prusti /sd                            Jukka Vihriälä /kesk
5025:     Kimmo Kiljunen /sd                           Håkan Nordman /r
5026:     Raimo Vistbacka /ps                          Petri Salo /kok
5027:     Klaus Heliberg /sd                           Harry Wallin /sd
5028:     Kari Urpilainen /sd                          Hanna Markkula-Kivisilta /kok
5029:     Bjarne Kallis /skl                           Matti Vanhanen /kesk
5030:     Tanja Karpela /kesk                          Mari Kiviniemi /kesk
5031:     Risto Kuisma /rem                            Anneli Jäätteenmäki /kesk
5032:     Hannu Aho /kesk                              Susanna Rahkonen /sd
5033:     Mika Lintilä /kesk                           Tero Rönni /sd
5034:     Jouko Jääskeläinen /skl                      Ola Rosendahl /r
5035:     Nils-Anders Granvik lr                       Kari Uotila /vas
5036:     Pehr Löv /r                                  Tero Mölsä /kesk
5037: 
5038: 
5039: 
5040: 
5041: 2
5042: Ministerin vastaus                                  KK 26/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
5043: 
5044: 
5045: 
5046: 
5047: Eduskunnan puhemiehelle
5048: 
5049: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       kauppa- ja teollisuusministeriö arvioi Altia-kon-
5050: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        sernin omistajapolitiikkaa samoin kuin se tekee
5051: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      muidenkin hallinnonalaansa kuuluvien yhtiöi-
5052: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        den osalta.
5053: Vehkaojan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-         Edelleen kansanedustaja Vanhasen kysymyk-
5054: symyksen KK 2611999 vp:                             seen annetussa vastauksessa todetaan, että siinä
5055:                                                     vaiheessa kun omistusjärjestelyt tulevat Altian
5056:       Mikä on tämänhetkinen tilanne Altia-          osalta ajankohtaisiksi, tarvitaan järjestelyille
5057:       konsernin yksityistämisen osalta, ja          eduskunnan suostumus valtion osakasvallan käy-
5058:                                                     töstä annetun lain mukaisesti. Tämä merkitsee
5059:       onko sellainen vaihtoehto vielä olemas-       edelleen myös sitä, että asia tulisi eduskunnan
5060:       sa, että yksityistämissuunnitelmasta luo-     käsiteltäväksi. Kuten edellä on todettu, mitään
5061:       vutaan, ja                                    yksityistämissuunnitelmaa ei kuitenkaan ole ole-
5062:       miten konsernin kehitys kansainvälisen        massa.
5063:       kilpailun kiristyessä voitaisiin turvata          Altia-konserni toimii kilpailluilla markkinoil-
5064:       valtionyhtiönä, sekä                          la, ja sen toimintaympäristö määrittelee ne teki-
5065:                                                     jät, joiden avulla konserni voi menestyksekkääs-
5066:       millä tavalla valtio-omistaja voisi turva-    ti toimia. Konsernin markkina-asema, kilpailu-
5067:       ta sen, ettei omistuspohjaa koskevilla        kyky, rakenne ja taloudellinen asema on pidettä-
5068:       mahdollisesti uusilla ratkaisuilla riskee-    vä tasolla, joka mahdollistaa konsernin menes-
5069:       rata työpaikkoja Suomessa?                    tyksekkään toiminnan. Kauppa- ja teollisuusmi-
5070:                                                     nisteriö luonnollisesti arvioi näitä tekijöitä omis-
5071: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tajapolitiikkaansa toteuttaessaan. Omistusjärjes-
5072: ti seuraavaa:                                       telytkään eivät ole poissuljettuja, jos ne osoittau-
5073:                                                     tuvat yhtiön kehityksen kannalta perustelluiksi ja
5074: Kysymyksessä viitatussa kansanedustaja Vanha-
5075:                                                     jos eduskunta antaa niille suostumuksensa.
5076: sen kysymykseen (KK 1470/1998 vp) annetussa
5077:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää kysy-
5078: vastauksessa todetaan, että kauppa- ja
5079:                                                     myksessä esitettyjä näkökohtia konsernin vaiku-
5080: teollisuusministeriö on tehnyt perusselvitystä
5081:                                                     tuksesta työllisyyteen tärkeinä ja ottaa ne huo-
5082: koskien Altia-konsernia sekä ettei suunnitelmaa
5083:                                                     mioon siinä vaiheessa, jos omistusjärjestelyt tuli-
5084: konsernin yksityistämiseksi kuitenkaan ole ole-
5085:                                                     sivat Altian osalta ajankohtaiseksi.
5086: massa. Tältä osin tilanne on ennallaan, sillä
5087: 
5088: 
5089: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1999
5090: 
5091:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
5092: 
5093: 
5094: 
5095:                                                                                                       3
5096: KK 26/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.                                               Ministems svar
5097: 
5098: 
5099: 
5100: 
5101: Tili riksdagens talman
5102: 
5103: I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nen oförändrad, eftersom handels- och industri-
5104: anger har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med-      ministeriet bedömer ägarpolitiken i Altia på sam-
5105: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ma sätt som i övriga bolag som hör till ministe-
5106: man Marjatta Vehkaoja /sd m.fl.undertecknade          riets förvaltningsområde.
5107: skriftliga spörsmål SS 26/1999 rd:                       Det konstateras vidare i det ovan nämnda sva-
5108:                                                       ret på det av riksdagsman Vanhanen underteck-
5109:        Hurudant är läget för närvarande i frå-        nade spörsmå1et att i det skede när ägararrange-
5110:        ga om privatiseringen av Altia-konser-         mangen blir aktuella för Altias del, behövs riks-
5111:        nen, och                                       dagens samtycke till arrangemangen i en1ighet
5112:                                                       med lagen om utövande av statens delägarrätt.
5113:       finns det fortfarande ett alternativ som        Detta innebär naturligtvis också att saken kom-
5114:        innebär att man avstår från privatise-         mer att ges riksdagen för behandling. Som det
5115:       ringsplanen, och                                konstaterades förut finns det dock ingen plan att
5116:       på vilket sätt skall man kunna säkerstäl-       privatisera koncemen.
5117:       la att koncernen utvecklas som statsbo-            Altia-koncemen opererar på en konkurrensut-
5118:       lag medan den internationella konkur-           satt marknad och dess verksamhetsmiljö avgör
5119:       rensen hårdnar samt                             vilka de faktorer är som möjliggör en framgångs-
5120:                                                       rik operation för koncemens del. Koncemens
5121:       på vilket sätt skall staten/ägaren kunna        marknadsställning, konkurrenskraft, uppbygg-
5122:       säkerställa att inga arbetsplatser riske-       nad och ekonomiska ställning skall hållas på en
5123:       rar att gå förlorade i Finland genom            sådan nivå som möjliggör en framgångsrik ope-
5124:       eventuella nya lösningar som gäller             ration. Handels- och industriministeriet bedömer
5125:       ägarbasen?                                      naturligtvis de nämnda faktorema vid genomfö-
5126:                                                       randet av sin ägarpolitik. Ägararrangemang kan
5127: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       inte heller uteslutas om de ur utvecklingssynvin-
5128: föra följande:                                        kel visar sig vara välmotiverade och om riksda-
5129:                                                       gen ger sitt samtycke tili dem.
5130: I svaret på det av riksdagsman Vanhanen under-
5131:                                                          Handels- och industriministeriet anser att de
5132: tecknade spörsmål (KK 1470/1999 rd) som det
5133:                                                       synpunkter som i spörsmålet framförs på koncer-
5134: hänvisas tili i det aktuella spörsmålet konstateras
5135:                                                       nens inverkan på sysselsättningen är viktiga och
5136: att handels- och industriministeriet har gjort en
5137:                                                       att ministeriet kommer att ta dem i beaktande
5138: basutredning gällande Altia-koncemen samt att
5139:                                                       ifall några ägararrangemang blir aktuella för Al-
5140: det dock inte existerar någon pian för att bredda
5141:                                                       tia-koncemens del.
5142: koncemens ägarbas. I fråga om detta är situatio-
5143: 
5144: 
5145: Helsingfors den 7 maj 1999
5146: 
5147:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
5148: 
5149: 
5150: 4
5151:                                                             KK 27/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
5152: 
5153: 
5154: 
5155: 
5156:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 27/1999 vp
5157: 
5158:                                             Uuden ratayhteyden rakentaminen Helsingistä
5159:                                             itään
5160: 
5161: 
5162: 
5163: 
5164: Eduskunnan puhemiehelle
5165: 
5166: Historiallisten syiden vuoksi pääkaupunkiseu-        väylänä ja liiketoimintakeskuksena ja toteuttaa
5167: dulta itään ei ole suoraa ratayhteyttä, vaan pää-    sitä tukevia infrastruktuurihankkeita". Näin hal-
5168: kaupunkiseudulta itään ja Venäjän rajalle kulkee     litus vahvistaa ohjelmassaan Suomen asemaa
5169: raskas liikenne kumipyörillä. Liikenteen suju-       "idän porttina".
5170: vuutta on ratkaistu moottoritierakentamisella.           "Liikennepolitiikan lähtökohtana on kestävä
5171: Kuitenkaan pitemmällä tähtäimellä raskaan ku-        kehitys. Liikennepolitiikalla tuetaan kansanta-
5172: mipyöräliikenteen lisääntymisen aiheuttamia on-      louden kasvua, parannetaan ympäristön tilaa ja
5173: gelmia ei pystytä estämään rakentamalla lisää        luodaan edellytyksiä logistisen kilpailukyvyn pa-
5174: moottoriteitä.                                       ranemiselle." Itä on pääkaupunkiseudun ainut il-
5175:    Maan tasapainoinen kehittäminen on kaikkien       mansuunta, jossa voidaan logistisin ratkaisuin
5176: etu. Pääkaupunkiseutu kehityksen moottorina to-      parantaa kilpailukykyä. Raskaan liikenteen siir-
5177: teutuu parhaiten siellä, minne pääkaupunkiseu-       täminen maanteiltä kiskoille on hallitusohjelman
5178: dulta johtaa ratayhteys. Itään rakennettava, ran-    peräänkuuluttamaa kestävää kehitystä.
5179: nikkoa seuraava uusi nykyaikainen ratayhteys            "Liikenteestä tulevien päästöjen vähentämi-
5180: kehittäisi samalla vahvaa logistista yhteyttä pää-   seksi lisätään joukkoliikenteen suhteellista
5181: kaupunkiseutumme ja Pietarin alueen välillä.         osuutta henkilöliikenteessä ja rautateiden osuut-
5182:    Samalla uusi, Helsingistä itään suuntautuva       ta tavaraliikenteessä." Kysymys ei ole pelkäs-
5183: ratayhteys toisi Kaakkois-Suomen aidolla taval-      tään tavaraliikenteestä. Haminasta, Kotkasta, Lo-
5184: la osaksi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuet-       viisasta ja Porvoosta käy päivittäin pääkaupunki-
5185: ta ja muuttaisi ratkaisevalla tavalla kaakkoisen     seudulla työssä tuhansia ihmisiä.
5186: Suomen logistista asemaa.
5187:    Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelmassa      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5188: todetaan:                                            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5189:    "Suomi hyödyntää asemaansa Euroopan unio-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5190: nin ja Venäjän välisenä luonnollisena liikenne-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5191: 
5192: 
5193: 
5194: 
5195:                                                                                               Versio 2.0
5196: KK 27/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
5197: 
5198: 
5199:       Onko hallitus valmis selvittämään edel-   niistä uusista logistisista mahdollisuuk-
5200:       lytykset   pääkaupunkiseudulta itään      sista, joita se tarjoaa?
5201:       suuntautuvan ratayhteyden tarpeesta ja
5202: 
5203: 
5204: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1999
5205: 
5206:     Pentti Tiusanen /vas
5207: 
5208: 
5209: 
5210: 
5211: 2
5212: Ministerin vastaus                                            KK 27/1999 vp- Pentti Tinsanen /vas
5213: 
5214: 
5215: 
5216: 
5217: Eduskunnan puhemiehelle
5218: 
5219: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         lisuuden vaiheittaiseen toteuttamiseen, ts. Mik-
5220: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          kelin oikaisusta voidaan rakentaa aluksi vain sen
5221: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kannattavin osuus Keravalta Lahteen. Lisäksi
5222: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-        Lahden kautta kulkeva ratayhteys hyödynsi ra-
5223: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        danvarteen jo keskittyneitä talousalueita ja yh-
5224: KK 27/1999 vp:                                         disti parhaiten itäisen Suomen alueet pääkaupun-
5225:                                                        kiseutuun sekä Länsi-Suomeen. Ratkaisu tuki jo
5226:        Onko hallitus valmis selvittämään edel-         syntyneiden kehityskäytävien voimistumista sel-
5227:        lytykset pääkaupunkiseudulta itään              keyttäen maankäytöllisiä, liikenteenisiä sekä ta-
5228:        suuntautuvan ratayhteyden tarpeesta ja           loudellisia kehittämismahdollisuuksia tasapuoli-
5229:        niistä uusista logistisista mahdollisuuk-       sesti koko itäisen Suomen alueella.
5230:        sista, joita se tarjoaa?                            Liikenneministeriön hankepäätöksen perus-
5231:                                                        teella rataoikaisusta Kerava\Lahti on laadittu to-
5232: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          teutuspäätöstä edeltävät suunnitelmat ympäristö-
5233: ti seuraavaa:                                          vaikutusten arviointiselostuksineen. Tämä oikai-
5234: Rataverkon kehittämisestä itäisen Suomen ja Pie-       su on niinikään otettu mukaan Euroopan unionin
5235: tarin suuntaan valmistui tarveselvitys vuonna          priorisoiman ns. Pohjolan kolmion liikenneyh-
5236: 1992. Siinä on vertailtu nykyisen radan peruspa-       teyksien kehittämishankkeisiin. Rataoikaisu
5237: rantamista kolmeen uuteen kehittämisvaihtoeh-          Lahti\Mikkeli on taas suunniteltu ympäristövai-
5238: toon, jotka olivat rataoikaisut Helsinki -Lahti-       kutusselvityksineen sillä tarkkuudella, että rata-
5239: Mikkeli (Mikkelin oikaisu), Helsinki - Kouvola         linjaus on voitu merkitä alustavana varauksena
5240: (Kouvolan oikaisu) ja Helsinki - Kotka - Luu-          oikaisualueen seutukaavoihin.
5241: mäki (Kotkan oikaisu, rantarata).                          Tarveselvityksen perusteella tehtyyn liikenne-
5242:     Tarveselvitys osoitti, että itäisen suunnan rai-   ministeriön hankepäätökseen on jätetty varau-
5243: deliikenteen kehittäminen on rautatieliikenteen        ma, jonka mukaan rantaratavaihtoehto saattaa
5244: kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä ja yhteis-        tulla ajankohtaiseksi, jos yhteiskuntarakenne
5245: kuntataloudellisesti kannattavaa.                      itäisellä Uudellamaalla ja Kymen rannikko-
5246:     Liikenneministeriö teki 4.2.1994 tarveselvi-       alueella muuttuu oleellisesti. Tässä suhteessa ei
5247: tyksen perusteella hankepäätöksen, jossa se piti       tarveselvityksen valmistumisen jälkeen ole ta-
5248: ensisijaisena tavoitteena nykyisen rataverkon          pahtunut mitään sellaista, joka antaisi aihetta
5249: riittävän kunnon ylläpitämistä ja kehittämistä,        muuttaa päätöstä itäsuunnan raideliikenteen ke-
5250: mutta asetti tavoitteeksi rataverkon kehittämisen      hi ttämisra tkaisusta.
5251: myös itäisen Suomen osalta.                                Liikenneministeriön hankepäätöksen mukaan
5252:     Hankepäätöksessä rataverkon kehittäminen           itäisen Suomen ja Pietarin yhteyksien kehittämi-
5253: itäiseen Suomeen ja Pietariin perustui rataoikai-      nen tulee perustua rataoikaisuun Keravalta Lah-
5254: suun Helsinki - Lahti\Mikkeli. Tämä ratayhteys         teen. Tämän vaihtoehdon yleissuunnittelussa ja
5255: oli yhteiskuntataloudellisesti selvästi kannatta-      ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole tullut
5256: vampi kuin rantaratavaihtoehto ja antoi mahdol-        esiin mitään sellaista, joka antaisi aihetta muut-
5257: 
5258: 
5259:                                                                                                        3
5260: KK 27/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                             Ministerin vastaus
5261: 
5262: 
5263: taa tätä päätöstä. Liikenneministeriön mielestä    delleen edellytyksiä rantaratayhteyden tarpeesta
5264: nyt ei ole ajankohtaista lähteä selvittämään uu-   ja logistisista mahdollisuuksista.
5265: 
5266: 
5267: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1999
5268: 
5269:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
5270: 
5271: 
5272: 
5273: 
5274: 4
5275: Ministerns svar                                              KK 27/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
5276: 
5277: 
5278: 
5279: 
5280: Tili riksdagens talman
5281: 
5282: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      än alternativet för kustbanan och medgav också
5283: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       en genomföring stegvis, dvs. av S:t Michels ban-
5284: statsrådet översänt följande av riksdagsman           rätning kan först byggas bara det mest lönsamma
5285: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga       avsnittet från Kervo tili Lahtis. Banförbindelsen
5286: spörsmål SS 27/1999 rd:                               över Lahtis använde dessutom häst de ekono-
5287:                                                       miområden som koncentrerats invid hanan och
5288:       Ar regeringen beredd att reda ut förut-         förenade häst Östra Finlands områden med hu-
5289:       sättningarna för behovet av en banför-          vudstadsregionen och västra Finland. Avgöran-
5290:       bindelse österut från huvudstadsregio-          det stödde förstärkningen av de redan tilikomna
5291:       nen och de nya logistiska möjligheterna         utvecklingskorridorerna och klarlade utveck-
5292:       det erbjuder?                                   lingsmöjligheterna      markanvändningsmässigt,
5293:                                                       trafikmässigt och ekonomiskt j ämlikt på hela öst-
5294: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ra Finlands område.
5295: föra följande:                                           Utifrån trafikministeriets projektheslut har
5296: En behovsutredning gavs ut 1992 om utveck-            planer för genomföringsheslut med miljökonse-
5297: lingen av bannätet i riktningen Östra Finland och     kvensutredning lagts upp för hanrätningen Ker-
5298: S:t Petersburg. 1 utredningen jämförs ombygg-         vo\Lahtis. Denna hanrätning har också införts i
5299: nad av den nuvarande banan med tre nya utveck-        de projekt för utveckling av trafikförhindelserna
5300: lingsalternativ; banrätningarna Helsingfors\ Lah-     som prioriteras av Europeiska unionen inom den
5301: tis\S:t Michel (S:t Michels banrätning), Helsing-     s.k. nordiska triangeln. Banrätningen Lahtis\S:t
5302: fors\Kouvola (Kouvola banrätning) och Helsing-        Michel har för sin del planerats så noggrant med
5303: fors\Kotka\Luumäki (Kotka banrätning, kustba-         miljökonsekvensutredning att linjedragningen
5304: nan).                                                 för hanan preliminärt har kunnat införas som pre-
5305:    Behovsutredningen visade att det är nödvän-        liminär reservering på regionplanerna för linje-
5306: digt för järnvägstrafikens konkurrenskraft och        dragningsområdet.
5307: samhällsekonomiskt lönsamt att utveckla den              I trafikministeriets beslut som togs utgående
5308: spårbundna trafiken i östlig riktning.                från hehovsutredningen har lämnats en reserva-
5309:    Trafikministeriet tog 4.2.1994 ett projektbe-      tion, som säger att kusthansalternativet kan hli
5310: slut på basis av behovsutredningen. Trafikminis-      aktuelit om samhälisstrukturen i den Östra delen
5311: teriet har satt som främsta mål i beslutet att        av Nyland och Kymmene kustområde ändras vä-
5312: upprätthålla det nuvarande bannätet i ett tillräck-   sentligt. På denna punkt har det inte skett något
5313: ligt gott skick och utveckla nätet, men satte ock-    sådant efter hehovsutredningen som kunde ge or-
5314: så som mål att utveckla bannätet för östra Fin-       sak tili att ändra heslutet om utveckling av den
5315: lands del.                                            spårhundna trafiken i östlig riktning.
5316:     I beslutet bygger utvecklingen av bannätet tili      Enligt trafikministeriets projektheslut skali ut-
5317: Östra Finland och S:t Petersburg på banrätningen      vecklingen av förhindelserna tili Östra Finland
5318: Helsingfors\Lahtis\S:t Michel. Denna banförbin-       och S:t Petershurg hygga på hanrätningen från
5319: delse var samhällsekonomiskt k1art 1önsammare         Kervo tili Lahtis. Vid uppgörande av genera1p1a-
5320: 
5321: 
5322:                                                                                                         5
5323: KK 27/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                     Ministems svar
5324: 
5325: 
5326: nen och utvärderingen av miljökonsekvensema         anser att det inte nu är aktuellt att på nytt reda ut
5327: har det inte kommit fram något sådant som kun-      behovet av kustbansförbindelsen och de logistis-
5328: de ge orsak att ändra beslutet. Trafikministeriet   ka möjlighetema.
5329: 
5330: 
5331: Helsingfors den 11 maj 1999
5332: 
5333:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
5334: 
5335: 
5336: 
5337: 
5338: 6
5339:                                                                     KK 28/1999 vp -      Esa Lahtela /sd
5340: 
5341: 
5342: 
5343: 
5344:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 28/1999 vp
5345: 
5346:                                               Invalidien suojatyöpaikkojen turvaaminen
5347: 
5348: 
5349: 
5350: 
5351: Eduskunnan puhemiehelle
5352: 
5353: Pohjois-Karjalassa Honkalammen kuntayhtymä             jotka hän työssä käydessään kustansi suojatyöstä
5354: on suojatyön järjestämisessä lähtenyt tielle, joka     saamaliaan palkalla.
5355: maalaisjärjellä ajatellen poikkeaa suojatyön pe-          Siirtyminen markkinaehtoiseen toimintaan
5356: rimmäisestä tarkoituksesta. Juhta-peräkärryjä          suojatyössä johti tämän henkilön osalta siihen,
5357: valmistavan Joensuun Teekoo-tuotteen markki-           että hän joutui sosiaaliluukkujen varaan ja koko-
5358: nointiosastosta tehtiin osakeyhtiö 1.1.1999.           naisuutena yhteiskunnan kannalta huomattavasti
5359: Osakkaana yhtiössä on Honkalammen kuntayh-             kalliimman vaihtoehdon varaan. Eihän em. toi-
5360: tymä ja hiljattain perustettu Honkalampisäätiö.        minnassa voi olla päätä eikä häntää. Jos kunnat ja
5361: Yhtenä syynä järjestelyille lienee ollut, että yh-     kuntayhtymät eivät ota vastuuta myös invalidien
5362: tiöpohjaisena sen tarkoitus olisi toimia kuin mikä     suojatyön järjestämisestä, se on valtiovallan
5363: muu yritys hyvänsä. Ajatuksen vinouma on vain          säännöksin ja ohjeistuksin turvattava.
5364: siinä, että samassa yhteydessä ns. suojatyön idea         Omalaatuiselta uutuudelta em. toimintaa vas-
5365: koko hommasta näyttää häviävän.                        ten verrattuna tuntuu kuntayhtymän toiminta sil-
5366:     Entisen työkeskuksen luhta-markkinointia           tä osin, kun se itse on vähentämässä suojatyössä
5367: kahdeksan vuotta hoitanut 90-prosenttinen lii-         olevia vajaakuntoisia ja vaikeavammaisia yrit-
5368: kuntavammainen invalidi Jukka Honkanen hei-            täen sitten "myydä ja välittää" ulos yrityksiin täl-
5369: tettiin pois töistä muutoksen yhteydessä. Hänen        laisia henkilöitä.
5370: tilalleen otettiin kolme henkilöä, joista yksi pal-       Sekin on muistettava, ettei tk-tuotteista kos-
5371: kattiin Feniks-projektin rahoilla ja kaksi työllis-    kaan voida tehdä täysin markkinaehtoisesti toi-
5372: tämistuella. Heistä kukaan ei ole vajaakuntoinen       mivia, koska niihin joudutaan eri tavoin ohjaa-
5373: tai invalidi. Todettakoon, että toisen työllistämis-   maan yhteiskunnan tukea. Siksi koko toimintaan
5374: tuella palkatun Honkanen itse koulutti tähän teh-      suhtautumisenkin tulee sisältää aimo annos so-
5375: tävään.                                                siaalista ajattelua.
5376:     Pitkän työuransa aikana Honkanen loi periaat-
5377: teessa koko markkinoinnin ja hoiti taitavasti ja       Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjestyk-
5378: tehokkaasti sitä liikuntarajoitteisuudestaan huo-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5379: limatta. Eikä työsuhteen päättymisen syynä nyt-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5380: kään ollut se, etteivätkö asiat olisi hoituneet,       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5381: vaan syynä olivat yhtiöittämisjärjestelyt. Esi-
5382: merkkitapauksessa kävi vain niin, ettei Honka-                Onko hallitus ollut tietoinen siitä, miten
5383: sella ole enää työpaikkaa. Olosuhteiden pakosta               esim. Pohjois-Karjalassa Honkalam-
5384: hän joutuu nyt turvautumaan täysin sosiaalitu-                men kuntayhtymän Juhta-peräkärryjä
5385: kien varaan ja vaikeasti invalidisoituneena hänel-            valmistavan Teekoo-tuotteen toiminnas-
5386: lä on oikeus vaikeavammaisten tukipalveluihin,                ta on häviämässä suojatyön luonne, ja
5387: 
5388:                                                                                                   Versio 2.0
5389: KK 28/1999 vp- Esa Lahtela /sd
5390: 
5391: 
5392:       mitä hallitus aikoo tehdä, ettei suojatyö-   mahdollisuus turvattaisiin lailla ja ase-
5393:       tä jätettäisi kokonaan markkinavoimien       tuksella?
5394:       tallottavaksi, vaan invalidien suojatyön
5395: 
5396: 
5397: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1999
5398: 
5399:     Esa Lahtela /sd
5400: 
5401: 
5402: 
5403: 
5404: 2
5405: Ministerin vastaus                                                  KK 28/1999 vp- Esa Lahtela /sd
5406: 
5407: 
5408: 
5409: 
5410: Eduskunnan puhemiehelle
5411: 
5412: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa        lihuollon lainsäädännön voimakas kehitys ja val-
5413: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           tionosuusuudistus 1980-luvun puolivälissä lisä-
5414: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sivät kuntien itsenäistä päätöksentekoa sosiaali-
5415: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        ja terveydenhuollossa. Suojatyölainsäädäntöä ei
5416: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         uudistettu vammaispalvelulain säätämisen yhtey-
5417: 28 /1999 vp:                                            dessä 1987 eikä yhtenäistä näkemystä työkeskus-
5418:                                                         ten asemasta tai tarpeesta vammaisten työllistä-
5419:        Onko hallitus ollut tietoinen siitä, miten       misessä ollut. Vammaisten työllistämislainsää-
5420:        esim. Pohjois-Karjalassa Honkalam-               dännön uudistamistarve on edelleen ajankohtai-
5421:        men kuntayhtymän Juhta-peräkärryjä               nen haaste. Työkeskuksia ylläpitävät pääasiassa
5422:        valmistavan Teekoo-tuotteen toiminnas-           kunnat ja kuntayhtymät ja järjestöt. Työkeskuk-
5423:        ta on häviämässä suojatyön luonne, ja            silla on ns. avoimia markkinoita suuremmat val-
5424:                                                         miudet yhteensovittaa vammaisten työntekijöi-
5425:        mitä hallitus aikoo tehdä, ettei suojatyö-       den yksilölliset tarpeet ja työn vaatimukset. Erää-
5426:        tä jätettäisi kokonaan markkinavoimien           nä vammaispoliittisena tavoitteena on ollut työ-
5427:        tallottavaksi, vaan invalidien suoja~vön        hön osallistuminen.
5428:        mahdollisuus turvattaisiin lailla ja ase-            1990-luvun alussa sosiaali- ja terveysministe-
5429:        tuksella?                                       riössä toiminut työryhmä selvitti työkeskusten
5430: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          asemaa ja etsi ratkaisuja suojatyökeskusten ke-
5431: ti seuraavaa:                                          hittämiseksi. Työryhmä suositteli mm. palvelu-
5432:                                                        jen tehostamista, erikoistumista sekä uusien toi-
5433: Vammaispolitiikan ja vammaiskäsitteen muuttu-          mintamuotojen, yhteistyömuotojen ja yhtiömuo-
5434: minen erityisesti 1980-luvulla on vaikuttanut si-      tojen kokeilemista suojatyötoiminnan jatkami-
5435: ten, että kaikki hallinnonalat ovat saaneet vas-       seksi. EU:n HORIZON-yhteisöaloitteeseen liit-
5436: tuun vammaisten kansalaisten tarvitsemien pal-         tyen käynnistettiin lukuisia työllistämishankkei-
5437: velujen ja tukitoimien järjestämisestä. Myös           ta, joiden tulokset alkavat nyt olla hyödynnettä-
5438: vammaisuuden aiheuttamien haittojen kohtaa-            vissä. Suojatyökeskusten toiminta on monimuo-
5439: mistapa on muuttunut siten, että nykyään vam-          toistunut kehityshankkeiden seurauksena. Perin-
5440: maisten henkilöiden palvelut ja tukitoimet pyri-       teisen, melko pysyväluonteisen suojatyön osuus
5441: tään integroimaan osaksi tavanomaisia palvelu-         on vähentynyt suhteessa uusiin toimintamuotoi-
5442: ja. Tavoitteena on siirtyä erityisestä yleiseen, eli   hin.
5443: vammaisille ihmisille pyritään järjestämään tar-           Joensuun TeeKoo-tuote on laajentanut toimin-
5444: vittavat tukitoimet, jotta he voisivat osallistua      taansa alun perin invalidien suojatyöstä terapeut-
5445: kaikkeen mihin muutkin kansalaiset ja elää ja toi-     tiseen työtoimintaan, mielenterveyskuntoutujien
5446: mia samoissa toimintaympäristöissä muiden              ja kehitysvammaisten työhön valmennukseen ja
5447: kanssa.                                                avoimille työmarkkinoille sijoittamiseen. Toi-
5448:     Suojatyö on perinteinen tapa kohdata vam-          minnan kehittämisedellytysten parantamiseksi
5449: maisten kansalaisten työllistämishaaste. Sosiaa-       Honkalammen kuntayhtymä ja Honkalampi-sää-
5450: 
5451: 
5452:                                                                                                          3
5453: KK 28/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                      Ministerin vastaus
5454: 
5455: 
5456: tiö perustivat marraskuussa 1998 yleishyödylli-       työn edellytysten turvaamiseksi. Honkalammen
5457: sen Juhta Oy:n tehostaakseen suojatyökeskusten        kuntayhtymään kuuluva Kontiolahden kunta on
5458: tuotteiden markkinointia. Juhta Oy ei itse tuota      varautunut kolmen suojatyöpaikan kustantami-
5459: suojatyöpalveluja, vaan sen tarkoituksena on aut-     seen vuosittain, koska suojatyöntekijöiden toivo-
5460: taa suojatyökeskusten toimintaa. Vuoden 1999          taan siirtyvän ns. avoimille työmarkkinoille. Ta-
5461: alussa Honkalammen kuntayhtymä siirsi Joen-           voitteena on, että useammat vammaiset henkilöt
5462: suun TeeKoo-tuotteen toiminnan vuonna 1991            saisivat mahdollisuuden työllistyä suojatyön kei-
5463: perustetulle Honkalampi-säätiölle. Kaikki työn-       noin.
5464: tekijät siirtyivät tällöin uuden työnantajan palve-      Saadun selvityksen mukaan Kontiolahden
5465: lukseen.                                              kunnan ja Honkalampi-säätiön edustajien neu-
5466:    Joensuun TeeKoo-tuotteen siirtyminen Hon-          vottelu Honkasen kanssa ei johtanut edellä mai-
5467: kalampi-säätiölle ei merkitse perinteisen suoja-      nittujen edellytysten mukaisen työsuhteen jatka-
5468: työn päättymistä. Kuntayhtymä ja Joensuun kau-        miseen Honkasen kieltäydyttyä hänelle tarjotuis-
5469: punki pitävät muutosta välttämättömänä suoja-         ta vaihtoehdoista työsuhteen jatkamiseksi.
5470: 
5471: 
5472: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1999
5473: 
5474:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
5475: 
5476: 
5477: 
5478: 
5479: 4
5480: Ministems svar                                                     KK 28/1999 vp- Esa Lahtela /sd
5481: 
5482: 
5483: 
5484: 
5485: Tili riksdagens talman
5486: 
5487: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Skyddat arbete är ett traditionellt sätt att
5488: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       bemöta utmaningen att ordna sysselsättning för
5489: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa       medborgare med handikapp. Den intensiva ut-
5490: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      vecklingen inom socialvårdslagstiftningen och
5491: 28/1999 rd:                                           reformen av statsandelssystemet i mitten av
5492:                                                        1980-talet ökade kommunemas självständiga
5493:        Har regeringen varit medveten om hur           beslutsfattande inom social- och hälsovårdssek-
5494:        verksamheten t.ex. vid Teekoo-tuote,           torn. Lagstiftnignen som skyddat arbete revidera-
5495:        som tillverkar Juhtasläpvagnar i               des inte i samband med införandet av lagen om
5496:        Hanklampi samkommun i Norra Kare-              service och stöd på grund av handikapp 1987,
5497:        len, håller på att förlora karaktären av       och det fanns inte någon helhetssyn som omfatta-
5498:        skyddat arbete, och                            de de för ändamålet inrättade verkstädema eller
5499:                                                       behovet av dessa verkstäder när det gällde att
5500:        vad ämnar regeringen göra för att inte         sysselsätta handikappade. Behovet av en reform
5501:        låta det skyddade arbetet bli överkört av      av den lagstiftning som gäller sysselsättningen av
5502:        marknadskrafterna, utan för att i stället      handikappade är fortsättningsvis en aktuell utma-
5503:        se tili att möjligheten tili skyddat arbete    ning. Verkstäderna för skyddat arbete upprätt-
5504:       för invalider trygga s genom lag och            hålls i huvudsak av kommuner och samkommu-
5505:       förordning?                                     ner och organisationer. Dessa verkstäder har
5506: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       större beredskap än den s.k. öppna marknaden att
5507: föra följande:                                        samordna de handikappade arbets-tagarnas indi-
5508:                                                       viduella behov och de krav som arbetet ställer.
5509: De ändringar som skett inom handikappolitiken         Ett av handikappolitikens mål har varit de handi-
5510: och som också gällt begreppet handikapp särskilt      kappades möjlighet till arbete.
5511: under 1980-talet har lett tili att alla förvalt-         1 början av 1990-talet gjorde en arbetsgrupp
5512: ningsområden har fått ta ansvar för ordnandet av      vid social- och hälsovårdsministeriet en utred-
5513: service och stöd för medborgare med handikapp.        ning om verkstädernas ställning. Samtidigt för-
5514: Också sättet att bemöta de svårigheter som ett        sökte den finna utvecklingsalternativ. Arbets-
5515: handikapp medför har förändrats på så sätt att av-    gruppen rekommenderade bl.a. effektivering av
5516: sikten numera är att integrera service och stöd för   servicen, specialisering och försök med nya verk-
5517: handikappade med den allmänna servicen. Mål-          samhetsformer, samarbetsformer och bolagsfor-
5518: sättningen är en övergång från särskild tili all-     mer som en fortsättning på det skyddade arbetet
5519: män service, dvs. att ordna sådana stödåtgärder       som verksamhetsform. 1 anslutning till EU:s HO-
5520: för handikappade som behövs för att de skall          RIZON-gemenskapsinitiativ inleddes flera sys-
5521: kunna delta i alla aktiviteter som andra medbor-      selsättningsprojekt och resultaten av dem börjar
5522: gare och leva och verka i samma verksamhets-          nu ge utdelning. Till följd av utvecklingsprojek-
5523: miljöer tillsammans med andra.                        ten har verksamheten vid verkstäderna för skyd-
5524:                                                       dat arbete blivit mångsidigare. Det traditionella,
5525: 
5526: 
5527:                                                                                                       5
5528: KK 28/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                            Ministerns svar
5529: 
5530: 
5531: relativt permanenta skyddade arbetets andel har           Att Joensuun TeeKoo-tuote överfördes tili
5532: minskat i förhållande tili de nya verksamhetsfor-      Honkalampi-stiftelsen betyder inte att den tra-di-
5533: merna.                                                 tionella verksamheten med skyddat arbete upp-
5534:    Joensuun TeeKoo-tuote har utvidgat sin verk-        hör. Samkommunen och Joensuu stad anser
5535: samhet från den ursprungliga verksamhetsiden,          ändringen vara nödvändig för att förutsättningar-
5536: att ordna skyddat arbete för invalider, tili arbets-   na för det skyddade arbetet skall vara tryggade.
5537: terapi, arbetsträning för rehabiliteringsklienter      Kontiolahti kommun, som hör tili Honkalampi
5538: inom mentalvården och för utvecklingsstörda            samkommun, är beredd att finansiera tre skydda-
5539: med tanke på placering på den öppna arbetsmark-        de arbetsplatser per år, eftersom avsikten är att
5540: naden. För att förbättra möjligheterna att utveck-     arbetstagarna skall slussas vidare tili den s.k.
5541: la verksamheten grundade Honkalampi samkom-            öppna arbetsmarknaden. Målet är att fler handi-
5542: mun och stiftelsen Honkalampi-säätiö i novem-          kappade personer skall få möjligheten att syssel-
5543: ber 1998 det allmännyttiga bolaget Juhta Oy, som       sättas genom skyddat arbete. Enligt erhållen ut-
5544: skulle effektivera marknadsföringen av verksta-        redning ledde inte förhandlingarna mellan repre-
5545: dens produkter. Juhta Oy producerar inte själv         sentanter för Kontiolahti kommun och Honka-
5546: tjänster i form av skyddat arbete, utan bolagets       lampi-säätiö och Honkanen tili en fortsättning på
5547: uppgift är att stöda verksamheten vid verkstaden       ett arbetsförhållande som skulle motsvara de
5548: för skyddat arbete. 1 början av 1999 överförde         ovan nämnda förutsättningarna eftersom Honka-
5549: Honkalampi samkommun verksamheten vid                  nen inte accepterade de alternativ tili en fortsätt-
5550: Joensuun TeeKoo-tuote tili stiftelsen Honkalam-        ning på arbetsförhållandet som erbjöds honom.
5551: pi-säätiö, som grundats 1991. Dennya arbetsgi-
5552: varen övertog samtidigt alla arbetstagare.
5553: 
5554: 
5555: Helsingfors den 11 maj 1999
5556: 
5557:     Omsorgsminister Eva Biaudet
5558: 
5559: 
5560: 
5561: 
5562: 6
5563:                                                             KK 29/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
5564: 
5565: 
5566: 
5567: 
5568:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 29/1999 vp
5569: 
5570:                                              Voimayhtiöiden toteuttamat velvoiteistutukset
5571:                                              Kemijoessa ja Iijoessa
5572: 
5573: 
5574: 
5575: 
5576: Eduskunnan puhemiehelle
5577: 
5578: Vesioikeuden päätöstä Kemijoen ja Iijoen valj as-     tään liian suurta eläinmäärää suhteessa tarjolla
5579: tamisesta seuraavista velvoiteistutuksista saatiin    olevaan ravintoon. Arkikielellä ilmaistuna poika-
5580: odottaa pitkään. Päätösten vihdoin tultua voi-        sia pidetään nälässä; niiltä loppuu ravinto jo elo-
5581: mayhtiöt ovat hoitaneet asiaa muodollisena kysy-      kuussa. Tätä ilmiötä kutsutaan eläinrääkkäyksek-
5582: myksenä. Ne säästävät rahaa istuttamalla "näen-       si, ja se koskettaa näin ollen myös maa- ja metsä-
5583: näispoikasia".                                        talousministeriötä- myös kalataloudellisesti.
5584:    Vesioikeuden päätöksen nojalla Kemi- ja Ii-
5585: joen velvoitteena pitää istuttaa mereen yhteensä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5586: 4,3 miljoonaa kesän vanhaa siikaa vuosittain.         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5587: Valitettavasti istutettaville siianpoikasille ei      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5588: määrätty aikanaan alamittaa-vesioikeus ilmei-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5589: sesti luotti toimijoiden älylliseen rehellisyyteen.
5590: Se on sittemmin osoittautunut erittäin niukaksi             Onko hallitus tietoinen, että voimayh-
5591: luonnonvaraksi, sillä istukkaat ovat todella heik-          tiöt istuttavat Perämereen velvoiteistu-
5592: kokuntoisia. Ne painavatkin vain kolmesta vii-              tuksilla erittäin heikkokuntoisia siian-
5593: teen grammaan, kun luonnonvaraiset, samanikäi-              poikasia, jotka on nälässä pitämällä
5594: set poikaset painavat keskimäärin 11 grammaa.               saatettu tähän tilaan, ja jos on,
5595: On selvää, etteivät heikkokuntoiset poikaset pär-
5596: jää hyväkuntoisten veroisesti ankarassa olemas-             mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
5597: saolon taistelussa. Niinpä eräänkin selvityksen             tyä tämän eläinrääkkäyksen lopettami-
5598: mukaan vain 1,5 prosenttia istukkaista oli hen-             seksi ja kalataloudellisesti mielettömän
5599: gissä vuoden kuluttua.                                      toiminnan saattamiseksi velvoiteistutus-
5600:    Mistä tällainen pienikokoisuus sitten johtuu?            ten hengen mukaiseen tilaan?
5601: Se johtuu siitä, että kasvatuslammikoissa pide-
5602: 
5603: 
5604: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1999
5605: 
5606:     Erkki Pulliainen /vihr
5607: 
5608: 
5609: 
5610: 
5611:                                                                                                 Versio 2.0
5612: KK 29/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                Ministerin vastaus
5613: 
5614: 
5615: 
5616: 
5617: Eduskunnan puhemiehelle
5618: 
5619: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa      tymistä, jonka määrästä on kuitenkin suhteelli-
5620: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sen vähän tietoa käytettävissä. Tilannetta mutkis-
5621: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taa lisäksi sisävesiin suoritetuista istutuksista
5622: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       mereen vaeltavat istukkaat.
5623: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Saalistilastoista voidaan kuitenkin päätellä,
5624: sen KK 29/1999 vp:                                    että saaliin arvo on ollut suurempi kuin istukkai-
5625:                                                       den arvo. Vaellussiikaistutusten tuloksellisuutta
5626:       Onko hallitus tietoinen, että voimayh-          osoittaa sekin, että istutuksilla on kyetty palaut-
5627:       tiöt istuttavat Perämereen velvoiteistu-        tamaan vaellussiikakantoja sellaisiin jokiin, jois-
5628:       tuksina erittäin heikkokuntoisia siian-         ta ne ovat hävinneet, sekä ylläpitämään kantoja
5629:       poikasia, jotka on nälässä pitämällä            sellaisissa joissa, missä ei ole vaellussiian luon-
5630:       saatettu tähän tilaan, ja jos on,               taista lisääntymistä enää jäljellä.
5631:                                                          Siikaistukkaiden merkintään ei ole ollut käy-
5632:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      tettävissä sopivaa menetelmää. Paraikaa on kui-
5633:        tyä tämän eläinrääkkäyksen lopettami-          tenkin meneillään kaksi seurantatutkimusta, jois-
5634:        seksi ja kalataloudellisesti mielettömän       sa on värimerkkausmenetelmällä merkitty huo-
5635:        toiminnan saattamiseksi velvoiteistutus-       mattava määrä siikaistukkaita. Eteläisen Peräme-
5636:        ten hengen mukaiseen tilaan?                   ren merkinnät suoritettiin vuosina 1995 ja 1996
5637: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sekä Kemijoen edustan merkinnät vuosina 1996,
5638: ti seuraavaa:                                         1997 ja 1998. Merkintätuloksia ei ole vielä tässä
5639:                                                       vaiheessa käytettävissä.
5640: Perämereen suoritetaan vuosittain mittavat vael-         Kemi- ja Iijoen voimalaitosten vaellussiikais-
5641: lussiikaistutukset Pelkästään vesituomioistuin-       tutuksissa on pyritty vähintään 9 cm:n mittaiseen
5642: ten Kemi- ja Iijoen voimalaitoksille määräämät        istukkaaseen ja siihen, että alle 8 cm:n mittaisia
5643: vuotuiset vaellussiian istutusvelvoitteet ovat yh-    istukkaita ei hyväksyttäisi lainkaan velvoiteis-
5644: teensä 4,3 miljoonaa kesänvanhaa siianpoikasta.       tukkaiksi. Tätä istukkaan kokotavoitetta on pi-
5645: Nämä istutukset on tehty maa- ja metsätalousmi-       detty toistaiseksi tarkoituksenmukaisena.
5646: nisteriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti.            Siikaistukkaan koosta ja laadusta on kuiten-
5647:    Suurista istutusmääristä huolimatta Peräme-        kin keskusteltu viime aikoina paljon. Viimeksi
5648: ren siikaistutusten tuloksellisuudesta ei ole tark-   asiaa on käsitellyt maa- ja metsätalousministe-
5649: kaa kuvaa. Myöskään ei tiedetä täsmällisesti si-      riön syksyllä 1997 asettama kalaistukkaiden laa-
5650: tä, mitkä tekijät ovat istutusten tuloksellisuuden    tutyöryhmä 26.3.1999 päivätyssä muistiossaan.
5651: kannalta keskeisiä. Johtopäätösten tekoa vaikeut-     Työryhmän esitykset tullaan arvioimaan ministe-
5652: taa se, että kesänvanhojen siikojen lisäksi istute-   riössä ja niiden pohjalta tullaan päättämään, tar-
5653: taan myös vastakuoriutuneita siianpoikasia. Li-       vitseeko istukaspoikasten kokoon ja laatuun liit-
5654: säksi useassa joessa on jäljellä luontaista lisään-   tyvää ohjeistusta muuttaa ja/tai täydentää.
5655: 
5656: 
5657: 
5658: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1999
5659: 
5660:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5661: 2
5662: Ministems svar                                               KK 29/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
5663: 
5664: 
5665: 
5666: 
5667: Tili riksdagens talman
5668: 
5669: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         duktion i flera älvar. Om hur stor omfattning den-
5670: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         na har föreligger det dock relativt sparsamt med
5671: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk-        uppgifter. Situationen kompliceras därtill av att
5672: ki Pulliainen /gröna undertecknade spörsmål SS          en del av den sättfisk som planteras ut i insjövatt-
5673: 29/1999 rd:                                             nen vandrar ut i havet.
5674:                                                            Av statistiken över fångstema kan vi dock dra
5675:        Å.r regeringen medveten om att kraftbo-          den slutsatsen att värdet av fångsten har varit
5676:        lagen vid fullgörandet av sin fiske-             högre än sättfiskens värde. Ä ven det faktum att
5677:        vårdsskyldighet i Bottenviken planterar          bestånden av vandringssik kunnat återupplivas i
5678:        ut sikyngel som är i ytterst dålig konditi-      älvar från vilka de försvunnit, samt att bestånden
5679:        on genom att det fått hungra, och                kunnat upprätthållas i älvar där det inte mera fö-
5680:                                                         rekommer naturlig reproduktion av vandringssik
5681:        vilka åtgärder har regeringen för avsikt         visar att utplanteringama av vandringssik varit
5682:        att vidta för att få ett slut på detta djur-     resultatrika.
5683:        plågeri ochfå denna ifiskeriekonomiskt              Det har inte funnits någon lämplig metod för
5684:        avseende huvudlösa verksamhet att ske           märkning av siksättfisken. För närvarande pågår
5685:        under former som motsvarar andeme-              dock två uppföljande studier som grundar sig på
5686:        ningen i skyldighetsutplanteringen?             att en avsevärd mängd siksättfisk har märkts med
5687: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hjälp av en viss fårgmärkningsmetod. Märkning
5688: anföra följande:                                       utfördes i de södra delama av Bottenviken åren
5689:                                                         1995 och 1996 samt i området utanför Kemi älv
5690: 1 Bottenviken utförs det årligen omfattande ut-        under åren 1996, 1997 och 1998. Resultat från
5691: planteringar av vandringssik. Redan enbart den         dessa märkningar föreligger inte ännu i detta ske-
5692: skyldighet att årligen plantera ut vandringssik        de.
5693: som ålagts kraftbolagen i Kemi och ljo älvar av            Vid de utplanteringar kraftverken i Kemi och
5694: vattendomstolama uppgår till sammanlagt 4,3            ljo älvar har utfört har målet varit att sättfisken
5695: miljoner sommargammalt sikyngel. Dessa ut-             skall fylla minst 9 cm och att sättfisk som inte
5696: planteringar har genomförts enligt en av jord-         fyller 8 cm inte godkänns över huvudtaget som
5697: och skogsbruksministeriet godkänd plan.                sättfisk vid skyldighetsutplantering. Tillsvidare
5698:    Trots de omfattande utplanteringama har det         har denna målsatta storlek för sättfisken ansetts
5699: inte gått att få en noggrann bild av hur fram-         vara ändamålsenlig.
5700: gångsrika utplanteringama av sik i Bottenhavet            Under de senaste tidema har det dock förts en
5701: egentligen har varit. Man vet inte heller exakt vil-   livlig diskussion om siksättfiskamas storlek och
5702: ka faktorer det är som avgör hur utplanteringama       kvalitet. Frågan har senast behand1ats i en prome-
5703: lyckas. Analysen av utplanteringama försvåras          moria som är daterad den 26.3.1999 och har utar-
5704: även av att det utöver den sommargamla sättfis-        betats av den arbetsgrupp för uppföljning av sätt-
5705: ken också planteras ut nykläckt sikyngel. Ytter-       fiskens kvalitet, som tillsattes av jord- och skogs-
5706: ligare förekommer det fortfarande naturlig repro-      bruksministeriet hösten 1997. De förslag arbets-
5707: 
5708: 
5709:                                                                                                          3
5710: KK 29/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                Ministems svar
5711: 
5712: 
5713: gruppen gjort kommer att utvärderas inom minis-     ändra och/eller komplettera tidigare givna anvis-
5714: teri et och utgående från dem kommer det att fat-   ningar om storlek och kvalitet för sättyngel.
5715: tas beslut om huruvida det finns anledning att
5716: 
5717: 
5718: Helsingfors den 6 maj 1999
5719: 
5720:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5721: 
5722: 
5723: 
5724: 
5725: 4
5726:                                                                         KK 30/1999 vp- Henrik Lax /r
5727: 
5728: 
5729: 
5730: 
5731:                                                 SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 30/1999 rd
5732: 
5733:                                                 Löner och arbetsvillkor för utländska musiker
5734: 
5735: 
5736: 
5737: 
5738: Tili riksdagens talman
5739: 
5740: Det förekommer många oegentligheter i arbets-            de beviljar arbetstillstånd. Resltatet är att utländ-
5741: förhåliandena melian utländska musiker och fin-          ska musiker arbetar i Finland utan att de får
5742: ska agenturer. Lönen per dag kan gå ner tili 200         avtalsenliga löner och de som kräver avtalsenli-
5743: mk/dag elier tili och med 150 mk/dag. Det finns          ga löner går utan arbete.
5744: "falska" kontrakt, dvs. musikema har aldrig sett
5745: kontrakten det hänvisas tili. Det fuskas med skat-       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
5746: tebetalningen, t.ex. genom att agenturen betalar         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
5747: en medlem i orkestem som har firma. Denna be-            skriver till vederbörande medlem av statsrådet
5748: talar lön tili de andra utan att skatter betalas. Frå-   ställa följande spörsmål:
5749: gor av det här slaget har varit uppe i rätten, men
5750: enligt facket är det svårt att bevisa olagligheter-             Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
5751: na trots att de känner tili dem. Arbetskraftsbyrå-             för att utländska musiker i Finland skall
5752: ema utgår ifrån att avtalsenliga löner betalas när             anställas med avtalsenliga löner och ar-
5753:                                                                betsvillkor?
5754: 
5755: 
5756: Helsingfors den 22 april 1999
5757: 
5758:     Henrik Lax /r
5759: 
5760: 
5761: 
5762: 
5763:                                                                                                     Versio 2.0
5764: Suomennos                                                         KK 30/1999 vp -     Henrik Lax /r
5765: 
5766: 
5767: 
5768: 
5769:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 30/1999 vp
5770: 
5771:                                            Ulkomaisten muusikkojen palkat ja työehdot
5772: 
5773: 
5774: 
5775: 
5776: Eduskunnan puhemiehelle
5777: 
5778: Ulkomaisten muusikkojen ja suomalaisten agen-       misesta myöntäessään työluvan. Tuloksena on,
5779: tuurien välisissä työsuhteissa on monia epäkoh-     että ulkomaiset muusikot työskentelevät Suo-
5780: tia. Päiväpalkka voi painua 200 markkaan tai        messa saamatta sopimuksen mukaista palkkaa ja
5781: jopa 150 markkaan päivässä. Liikkeellä on "vil-     tätä vaativat ovat työttöminä.
5782: pillisiä" sopimuksia, eli muusikot eivät ole kos-
5783: kaan nähneet sopimuksia, joihin viitataan. Ve-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5784: ronmaksussa menetellään vilpillisesti esim. si-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5785: ten, että agentuuri maksaa yhdelle orkesterin jä-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5786: senelle, jolla on toiminimi. Tämä maksaa palk-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5787: kaa muille maksamatta veroja. Tämän kaltaisia
5788: asioita on ollut oikeuskäsittelyssä, mutta liiton         Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
5789: mukaan laittomuuksia on vaikea todistaa, vaikka           tyä, jotta ulkomaisia muusikkoja palkat-
5790: niitä tiedetään esiintyvän. Työvoimatoimistot             taisiin Suomessa sopimuksen mukaisin
5791: lähtevät sopimusten mukaisten palkkojen maksa-            paikoin ja työehdoin?
5792: 
5793: 
5794: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1999
5795: 
5796:     Henrik Lax /r
5797: 
5798: 
5799: 
5800: 
5801: 2
5802: Ministerin vastaus                                                   KK 30/1999 vp- Henrik Lax /r
5803: 
5804: 
5805: 
5806: 
5807: Eduskunnan puhemiehelle
5808: 
5809: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            myös muusikoiden työnantajilta. Lausuntoa an-
5810: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          taessaan työvoimatoimisto soveltaa työvoimapo-
5811: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        liittista harkintaa eli ottaa huomioon alan työlli-
5812: jäsenen vastattavaksi     kansanedustaja Henrik        syystilanteen.
5813: Laxin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Työsuojeluviranomaiset ovat antaneet työvi-
5814: KK 30/1999 vp:                                         ranomaisille ulkomaalaislain 29 §:ssä tarkoitet-
5815:                                                        tujen työlupaehtojen selvittämiseksi lausuntoja
5816:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh-        asiaa koskevista säännöksistä, vähimmäisehdois-
5817:       tyä, jotta ulkomaisia muusikkoja palkat-         ta ja suomalaisiin työntekijöihin noudatettavasta
5818:       taisiin Suomessa sopimuksen mukaisin             käytännöstä. Jos kysymys on työehtosopimuk-
5819:       paikoin ja työehdoin?                            sen yleissitovuuden arvioinnista, sellainen pyri-
5820:                                                        tään mahdollisuuksien mukaan myös antamaan.
5821: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-              Ulkomaalaislain 73 §:n mukaan ulkomaalais-
5822: ti seuraavaa:                                          ten työntekoa koskevien säädösten ja määräys-
5823: Niiden ulkomaisten muusikoiden, jotka eivät ole        ten noudattamista valvoo myös työviranomainen.
5824: Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvien val-              Työsuhteen ehtojen noudattamisen osalta työ-
5825: tioiden kansalaisia, työskentely Suomessa edel-        voimatoimisto suorittaa tätä valvontaa siten, että
5826: lyttää työlupaa. Heihin sovelletaan ulkomaalais-      työnantajilta pyydetään selvityksiä mm. palkan-
5827: laissa (3 78/1991) ja -asetuksessa säädettyä työlu-   maksusta sekä muiden työnantajavelvoitteiden
5828: pamenettelyä. Ulkomailla työluvan myöntää             (työeläkemaksut, sosiaaliturvamaksut, ennakon-
5829: Suomen edustusto, ellei tähän työviranomaisen         pidätykset, lähdevero) hoitamisesta.
5830: kannan perusteella ole estettä. Työnantajan, joka          Mikäli työnantajan työvoimatoimistolle anta-
5831: aikoo ottaa palvelukseensa työntekijän ulkomail-      mat tiedot työsuhteen ehdoista jälkikäteisvalvon-
5832: ta, tulee hankkia siitä työvoimatoimiston lausun-     nassa osoittautuisivat olleen virheellisiä ja har-
5833: to. Työvoimatoimiston lausunto on ulkomaalais-        haanjohtavia, kyse on ulkomaalaislain 64 a §:n
5834: laissa tarkoitettu työviranomaisen kanta työlu-        1 momentin mukaan rangaistavasta teosta. Pykä-
5835: van myöntävälle edustustolle. Maassa olevalle         län momentin nojalla työvoimatoimisto voi myös
5836: työluvan myöntää paikallispoliisi tai ulkomaa-        päättää, että toistuvasti virheellisiä ja harhaan-
5837: laisvirasto hankittuaan lausunnon työvoimatoi-        johtavia tietoja antaneen työnantajan työhön pi-
5838: mistolta. Muusikkojen työluvista lausunnon an-        dättäydytään työlupien myöntämisestä määrä-
5839: tava työvoimatoimisto on Helsingin työvoima-          ajaksi tai toistaiseksi.
5840: toimisto.                                                 Työsuojeluviranomaisten valvottaviin sään-
5841:     Työnantajan on annettava sekä ulkomailla että     nöksiin kuuluu muun muassa työsopimuslain
5842: Suomessa haettavan työluvan osalta työvoima-           17 §:n säännös yleissitovan työehtosopimuksen
5843: toimistolle ulkomaalaislain 29 §:n edellyttämä        määräysten noudattamisvelvollisuudesta työsuh-
5844: vakuutus siitä, että ulkomaalaiselle maksettava       teen vähimmäisehtoina. Työsuojeluviranomaiset
5845: palkka ja muut työehdot ovat voimassa olevien         valvovat työsuhteen vähimmäisehtojen noudatta-
5846: työehtosopimusten mukaiset. Tätä edellytetään         mista ensi sijassa neuvoja ja ohjeita antamalla.
5847: 
5848: 
5849:                                                                                                         3
5850: KK 30/1999 vp- Henrik Lax /r                                                     Ministerin vastaus
5851: 
5852: 
5853: Työsuojeluviranomaisten toiminta perustuu var-       Ulkomailta tuleviin työntekijöihin sovelletta-
5854: sinkin palkkaa koskevien ehtojen osalta yleensä   vien työehtojen määräytymiseen liittyy myös Eu-
5855: asianomaisten osapuolten yhteydenottoihin. Ul-    roopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
5856: komaisten työntekijöiden osalta on mahdolli-      (96171/EY) palvelujen tarjoamisen yhteydessä
5857: suuksien mukaan pyritty kotimaista työvoimaa      tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työ-
5858: enemmän viranomaisaloitteeseen ohjaukseen ja      hön toiseen jäsenvaltioon. Direktiivin, joka on
5859: valvontaan.                                       täytäntöönpantava jäsenvaltioissa viimeistään
5860:    Pääosa ulkomaisista muusikoista palkataan       16.12.1999, tavoitteena on työlainsäädännön so-
5861: Uudenmaan alueelle. Uudenmaan työsuojelupii-      veltamiskäytäntöjen selkeyttäminen tilanteissa,
5862: rin työsuojelutoimisto on äskettäin kohdistanut   joissa työntekijä palvelussuhteen omaan työnan-
5863: ulkomaisia muusikkoja välittäviin ohjelmatoi-     tajaan jatkuessa tilapäisesti siirtyy työskentele-
5864: mistoihin vähimmäistyöehtoja koskevan valvon-     mään toiseen jäsenvaltioon. Direktiivin täytän-
5865: taiskun, jolla on vaikutusta sopimusten mukais-   töönpanoa valmistellaan parhaillaan työministe-
5866: ten palkkojen ja työehtojen noudattamiseen. Uu-   riön johdolla kolmikantaisessa neuvotteluryh-
5867: denmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on    mässä. Valmistelussa ovat osaltaan esillä myös
5868: myös tehnyt ulkomaisten työntekijäin työsyrjin-   vähimmäistyöehtojen valvontaan liittyvät kysy-
5869: nästä ilmoituksia syyttäjälle.                    mykset.
5870: 
5871: 
5872: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1999
5873: 
5874:     Työministeri Sinikka Mönkäre
5875: 
5876: 
5877: 
5878: 
5879: 4
5880: Ministems svar                                                        KK 30/1999 vp- Henrik Lax /r
5881: 
5882: 
5883: 
5884: 
5885: Tili riksdagens talman
5886: 
5887: 1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen            med de gäliande koliektivavtalen. Detta förut-
5888: anger har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med-        sätts också av musikernas arbetsgivare. Arbets-
5889: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       kraftsbyrån utför arbetskraftspolitisk prövning,
5890: man Henrik Lax /sv undertecknade skriftliga            dvs. ger sitt utlåtande med beaktande av syssel-
5891: spörsmål SS 3011999 rd:                                sättningssituationen inom branschen.
5892:                                                            För utredande av de i 29 § utlänningslagen
5893:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           avsedda vilikoren för arbetstiliståndet har arbe-
5894:       för att utländska nJUsiker i Finland skall       tarskyddsmyndigheterna gett arbetsmyndigheter-
5895:       anställas med avtalsenliga löner och ar-         na utlåtanden om aktuelia bestämmelser, minimi-
5896:       betsvillkor?                                     vilikor och den praxis som tiliämpas på finländ-
5897:                                                        ska arbetstagare. När det gälier bedömning av
5898: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        kollektivavtalets allmängiltighet strävar man ef-
5899: föra följande:                                         ter att, om möjligt, också ge en sådan.
5900: Av de utländska musiker som inte är medborgare             Enligt 73 § utlänningslagen övervakar också
5901: i en stat som hör tili det Europeiska ekonomiska       arbetsmyndigheten att gäliande författningar och
5902: samarbetsområdet (EES) krävs arbetstilistånd för       bestämmelser om utlänningars arbete iakttas.
5903: att kunna arbeta i Finland. På dem tiliämpas det           I fråga om övervakning av huruvida anstäli-
5904: arbetstiliståndsförfarande som föreskrivs i utlän-     ningsvilikoren har följts förfar arbetskraftsbyrån
5905: ningslagen (3 78/1991) och utlänningsförord-           så att den ber arbetsgivaren ge en utredning om
5906: ningen. Utomlands beviljas arbetstilistånd av den      bl.a. utbetalning av lön samt huruvida de övriga
5907: finska beskickningen, om det inte föreligger hin-      arbetsgi varskyldigheterna (arbetspensionsavgif-
5908: der på grund av arbetsmyndighetens ståndpunkt.         ter, socialskyddsavgifter, förskottsinnehålining,
5909: Arbetsgivare som ämnar anstälia en utländsk ar-        käliskatt) blivit fullgjorda.
5910: betstagare, skali inhämta ett utlåtande av arbets-        Ifali de uppgifter om anstäliningsvilikoren
5911: kraftsbyrån. Arbetskraftsbyråns utlåtande är i ut-     som arbetsgivaren i samband med en efterhands-
5912: länningslagen åsyftad ståndpunkt som arbets-           kontroli ger arbetskraftsbyrån visar sig ha varit
5913: myndigheten meddelar tili den beskickning som          felaktiga eller vilseledande, är det enligt 64 a § 1
5914: beviljar arbetstillståndet. Utlänningar som vistas     mom. fråga om en straftbar gärning. Enligt sam-
5915: i Finland beviljas arbetstilistånd av den lokala       ma moment kan arbetskraftsbyrån också besluta
5916: polisen elier utlänningsverket, efter att ha skaffat   att man under en bestämd tid elier tills vidare lå-
5917: arbetskraftsbyråns utlåtande. Helsingfors arbets-      ter bli att bevilja arbetstilistånd för arbete hos en
5918: kraftsbyrå är den arbetskraftsbyrå som ger utlå-       arbetsgivare som upprepade gånger har gett såda-
5919: tanden om musikernas arbetstilistånd.                  na felaktiga eller vilseledande uppgifter.
5920:    Oberoende av om arbetstilistånd söks utom-             Tili de bestämmelser som arbetarskyddsmyn-
5921: lands elier i Finland skali arbetsgivaren enligt       digheterna har tilisyn över hör bland annat be-
5922: 29 § utlänningslagen ge arbetskraftsbyrån en           stämmelsen i 17 § lagen om arbetsavta1 om skyl-
5923: försäkran om att den lön som betalas tili utlän-       digheten att iaktta bestämmelserna i det allmänt
5924: ningen och övriga arbetsvilikor stämmer överens        bindande koliektivavtalet som minimivillkor för
5925: 
5926: 
5927:                                                                                                           5
5928: KK 30/1999 vp -     Henrik Lax /r                                                       Ministerns svar
5929: 
5930: 
5931: ett arbetsförhållande. Arbetarskyddsmyndighe-        skyddsbyrå har också anmält till åklagaren dis-
5932: terna övervakar i första hand genom att ge råd       krimineringsfall av utländska arbetstagare.
5933: och instruktioner, om minimivillkoren för arbets-       Till fastställande av de arbetsvillkor som till-
5934: förhållandena följts. Arbetarskyddsmyndigheter-      lämpas på utländska arbetstagare anknyter också
5935: nas verksamhet, särskilt i fråga om lönevillkor,     Europaparlamentets        och     rådets    direktiv
5936: baserar sig i allmänhet på kontakter från den part   (96/71/EG) om utstationering av arbetstagare i
5937: som saken gäller. I fråga om utländska arbetsta-     samband med tillhandahållande av tjänster. Di-
5938: gare har man i ännu högre grad än i fråga om den     rektivet, som skall vara implementerat i med-
5939: inhemska arbetskraften strävat efter att styr-       lemsländerna senast den 16.12.1999, har som
5940: ningen och övervakningen skulle ske på myndig-       mål att göra tillämpningspraxisen gällande ar-
5941: heternas initiativ.                                  betslagstiftning klarare i de situationer där en ar-
5942:    Största delen av de utländska musikerna an-       betstagare vars anställning hos den egna arbetsgi-
5943: ställs inom Nyland. Arbetarskyddsbyrån vid Ny-       varen fortgår, tillfålligt börjar arbeta i en annan
5944: lands arbetarskyddsdistrikt har nyligen genom-       medlemsstat. Verkställigheten av direktivet be-
5945: fört ett övervakningstillslag gällande minimiar-     reds som bäst i en trepartssammansatt förhand-
5946: betsvillkor hos de agenturer som förmedlar ut-       lingsgrupp under ledning av arbetsministeriet.
5947: ländska musiker. Dessa har betydelse när det gäl-    Under beredningsarbetet behandlas också frågor
5948: ler iakttagandet av avtalsenliga löner och arbets-   som hänför sig till övervakning av minimiarbets-
5949: villkor. Nylands arbetarskyddsdistrikts arbetar-     villkor.
5950: 
5951: 
5952: 
5953: Helsingfors den 21 maj 1999
5954: 
5955:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
5956: 
5957: 
5958: 
5959: 
5960: 6
5961:                                                                 KK 3111999 vp- Raimo Vistbacka /ps
5962: 
5963: 
5964: 
5965: 
5966:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 3111999 vp
5967: 
5968:                                                Turkistarhojen siirtäminen pohjavesialueilta
5969: 
5970: 
5971: 
5972: 
5973: Eduskunnan puhemiehelle
5974: 
5975: Vesi- ja ympäristöpiirit tekevät jatkuvasti pohja-      luokkaan: kriittiset heti siirrettävät ja vähemmän
5976: vesikartoituksia. Varsinkin Pohjanmaalla näitä          kiireelliset. Tämän jaon perusteista ei tarhureille
5977: kartoituksia on tehty runsaasti pohjavesialueilla,      ole annettu selvitystä ja rajanveto tuntuu vaikeal-
5978: joiden läheisyydessä sjaitsee turkistarhoja. Tut-       ta, jopa mielivaltaiselta. Mainittakoon, että kaik-
5979: kimusten syyksi piiri on ilmoittanut valtioneu-         ki toimivat tarhat ovat saaneet toimintaansa lu-
5980: voston päätöksen, jonka mukaan tarhat olisi siir-       van nyt siirtoon painostavalta vesi- ja ympäristö-
5981: rettävä pois pohjavesialueilta. Tarhaajille on          piiriltä.
5982: vesi- ja ympäristöpiirin taholta ilmoitettu, että           Kustannukset tarhojen siirtämisestä toiseen
5983: turkistarhat ovat riskisaastuttajia ja niitä on uhat-   paikkaan, jopa usean kilometrin päähän aikai-
5984: tu vesioikeudella, mikäli tarhat eivät suostu           semmasta paikasta, ovat tuntuvat. Tarhaa koh-
5985: muuttamaan.                                             den kulut nousevat miljooniin markkoihin, ja
5986:     Tarhaajat ovat tiedustelleet ympäristöministe-      kaikkien sadan tarhan siirtokulut kohoavat jopa
5987: riöstä, onko olemassa selvityksiä turkistarhojen        useaan sataan miljoonaan markkaan. Ympäristö-
5988: aiheuttamasta vaarasta pohjavesille. Kyseisestä         ministeriöllä ei ole ilmoituksensa mukaan kui-
5989: asiasta ei ole tehty ministeriönkään mukaan mi-         tenkaan lainkaan määrärahoja avustuksiksi tai
5990: tään perusteellista selvitystä, mutta myönnetään        korvauksiksi tarhoille siirtokustannuksia varten.
5991: toisaalta pyrkimys saada siirretyksi turkistarhat       On täysin kohtuutonta edellyttää, että tarhaajat
5992: pois pohjavesialueilta. Ongelmaksi muodostuu-           pystyisivät maksamaan siirtokulut itse, sillä pie-
5993: kin se, ettei valtiolla ole varattuna minkäänlaisia     nenkin tarhan kustannukset nousevat rakennus-
5994: määrärahoja korvauksiksi tarhoille ja tarhaajille       ten ja siirtokulujen osalta satoihin tuhansiin
5995: pakkomuutosta aiheutuviin kustannuksiin ja              markkoihin. Tärkeintä olisi nyt kuitenkin, että
5996: mahdollisiin tuotonalentumiskorvauksiin.                turkistarhaajille kerrottaisiin avoimesti ja rehelli-
5997:      Esimerkkinä mainittakoon, että pelkästään          sesti, kuuluuko heidän tarhansa pohjavesien suo-
5998: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin alueella toimii       jelun johdosta pakkosiirrettäviin tarhoihin vai ei.
5999: 48 tarhaa ja koko Suomessa noin sata tarhaa, jot-       Tämänjälkeen voitaisiin aloittaa keskustelut siir-
6000:  ka ovat siirtouhan alla. Erikoista suunnittelutoi-     toehdoista ja kustannuksista sekä niiden jakami-
6001: missa on se, että niitä on tehty salassa: on ilmoi-     sesta.
6002:  tettu, että kunnille toimitetaan tieto tutkimuksis-
6003:  ta ja niiden tuloksista. Kunnat ovat kuitenkin täy-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6004:  sin tietämättömiä ja ilmoittavat, ettei niille ole     sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6005:  vesi- ja ympäristöpiirin toimesta lähetetty mi-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6006:  tään papereita tutkimusten pohjalta. Siirrettäviä      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6007:  tarhoja ollaan ilmeisesti jakamassa kahteen eri
6008: 
6009: 
6010:                                                                                                     Versio 2.0
6011: KK 31/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
6012: 
6013: 
6014: 
6015:       Pitävätkö paikkansa tiedot, että hallitus   jos tieto pitää paikkansa, kuka vastaa
6016:       suunnittelee pohjavesialueilla sijaitse-    siirron aiheuttamista kustannuksista?
6017:       vien turkistarhojen pakkosiirtämistä, ja
6018: 
6019: 
6020: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1999
6021: 
6022:     Raimo Vistbacka /ps
6023: 
6024: 
6025: 
6026: 
6027: 2
6028: Ministerin vastaus                                           KK 31/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
6029: 
6030: 
6031: 
6032: 
6033: Eduskunnan puhemiehelle
6034: 
6035: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       mistapaukset. Pilaantumista ja sen vaaraa ovat
6036: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         aiheuttaneet turkiseläinten lannan sisältämät typ-
6037: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       piyhdisteet
6038: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               Turkistarhojen varjotalojen alta maaperään
6039: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-        imeytyvä jätevesi on ravinnepitoisuudeltaan
6040: myksen KK 31/1999 vp:                                 kymmeniä kertoja väkevämpää kuin tavallinen
6041:                                                       käsittelemätön asumajätevesi. Vesilaki sisältää
6042:        Pitävätkö paikkansa tiedot, että hallitus      varsin tiukan pohjaveden pilaamiskiellon, joka
6043:        suunnittelee pohjavesialueilla sijaitsevi-     koskee myös pohjaveden vaarantamista tärkeillä
6044:        en turkistarhojen pakkosiirtämistä, ja         ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjave-
6045:                                                       sialueilla.
6046:       jos tieto pitää paikkansa, kuka vastaa             Saatujen kokemusten perusteella varsinkin
6047:       siirron aiheuttamista kustannuksista?           vanhoja turkistarhoja on pidettävä pohjavesien
6048: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         suojelun kannalta riskikohteina, jotka saattavat
6049: ti seuraavaa:                                         aiheuttaa ainakin pohjaveden pilaamiskiellossa
6050:                                                       tarkoitettua pohjaveden vaarantumista tai jopa
6051: Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuo-        pilaantumista. Ne on siten tarkastettava vesilain
6052: jelun tavoitteista vuoteen 2005 esitetään erääksi     valvontamielessä ja havaitut epäkohdat korjatta-
6053: turkistarhoja koskevaksi tavoitteeksi, että tar-      va. Varsinkin vanhoilla tarhoilla, jollaisia valta-
6054: hauksen pohjavesille aiheuttama pilaantumisvaa-       osa pohjavesialueilla sijaitsevista turkistarhoista
6055: ra poistetaan. Päätöksen perusteluosassa esite-       on, tarkoituksenmukaisimmaksi ratkaisuksi tode-
6056: tään, että tärkeillä ja muilla vedenhankintaan so-   taan usein tarhaustoiminnan siirtäminen pohjave-
6057: veltuvilla pohjavesialueilla olevat tarhat siirre-   sialueen ulkopuolelle. Kaikki tarhoilta vaaditta-
6058: tään vähitellen pohjavesialueiden ulkopuolelle       vat toimenpiteet perustuvat kuitenkin vesilakiin
6059: nykyisten tarharakenteiden kestoiän päätyttyä,       ja tapauskohtaiseen harkintaan.
6060: kuitenkin viimeistään vuoden 2005 loppuun                Maamme kaikkia pohjavesialueita koskeva
6061: mennessä.                                            kartoitus- ja luokitusprojekti valmistui 1990-lu-
6062:    Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuoje-       vun puolivälissä. Sitä ennen oli tärkeimmät poh-
6063: lun tavoitteista ei ole toiminnanharjoittajia suo-   javesialueet kartoitettu 1980-luvun alussa. Mo-
6064: raan sitova eikä sillä ole muutoinkaan samanlai-     lempien kartoitusten tavoitteena oli maamme
6065: sia sanktiovaikutuksia kuin laeilla ja tuomiois-     pohjavesivarojen kartoittaminen riippumatta sii-
6066: tuinten päätöksillä. Se toimii ohjeena ympäristö-    tä, oliko kyseisillä pohjavesialueilla turkistarho-
6067: hallinnon viranomaistoiminnassa.                     ja vai ei. Kartoituksen yhteydessä luetteloitiin ja
6068:    Valtioneuvoston asettama tavoite edellyttää       paikannettiin kaikki pohjavesialueilla olevat ris-
6069: turkistarhoista pohjavesille aiheutuvan pilaantu-    kikohteet, mukaan luettuna turkistarhat, myö-
6070: misvaaran poistamista ohjelmakaudella. Tavoit-       hempiä tarkastus- ym. toimia varten.
6071: teen asettamisen perusteena ovat tiedossa olevat         Vaikka kaikkien turkistarhojen pohjavesivai-
6072: turkistarhojen aiheuttamat pohjavesien pilaantu-     kutuksia ei maassamme ole tutkittu, on erillista-
6073: 
6074: 
6075:                                                                                                       3
6076: KK 31/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                   Ministerin vastaus
6077: 
6078: 
6079: pauksia koskevissa selvityksissä kertynyt riittä-    naan myöntämä sijoituspaikkalupa. Joissakin ta-
6080: västi tietoa, jonka perusteella varsinkin vanhoja    pauksissa kunta on pyytänyt silloiselta vesipiirin
6081: suojaamattomia turkistarhoja voidaan pitää vaka-     vesitoimistolta tai vesi- ja ympäristöpiiriitä lau-
6082: vana uhkana pohjaveden laadulle. Eräässä tapa-       sunnon lupahakemusta käsitellessään.
6083: uksessa turkistarhauksen päästöt ovat jopa ai-          Turkistarhojen vesiensuojelutoimenpiteiden
6084: heuttanut yhdyskunnan pohjavedenottamon              aiheuttamat kustannukset on selvitettävä tapaus-
6085: muuttumisen käyttökelvottomaksi. Pilaantuneen        kohtaisesti. Suomessa kuten useimmissa muissa-
6086: pohjaveden puhdistamisesta ja vedenhankinnan         kin Euroopan maissa sovelletaan vesiensuojelus-
6087: uudelleenjärjestämisestä aiheutuneet kustannuk-      sa aiheuttamis- eli likaaja maksaa -periaatetta.
6088: set ovat kokonaan toista suuruusluokkaa kuin tar-    Sen mukaan kustannukset kuuluvat pääsääntöi-
6089: haustoiminnan siirtämisestä keskimäärin aiheu-       sesti vesien pilaantumista aiheuttavan toiminnan
6090: tuisi.                                               harjoittajalle. Tästä pääsäännöstä on tosin poi-
6091:    Alueelliset ympäristökeskukset ja niitä edeltä-   kettu, ja yhteiskunta on eräissä tapauksissa avus-
6092: neet vesi- ja ympäristöpiirit eivät myönnä turkis-   tanut toiminnanharjoittajia mm. avustuksin, kor-
6093: tarhoille minkäänlaisia lupia. Turkistarhat tuli-    kotukilainoinja valtion ympäristötöin. Myös tur-
6094: vat ympäristölupavelvollisiksi vuonna 1992 ja        kistarhauksen vesiensuojelussa olisi näitä mah-
6095: ennakkoilmoitusvelvollisiksi vuonna 1989. Ym-        dollisuuksia tutkittava tarkemmin kohtuutto-
6096: päristöluvan myöntää kunnan ympäristöviran-          mien tilanteiden välttämiseksi. Ympäristöminis-
6097: omainen. Ennakkoilmoituksesta alueellinen ym-        teriö tuleekin selvittämään, missä määrin ja mil-
6098: päristökeskus antaa lausunnon, kyseessä ei ole       lä tavoin valtio voisi osallistua turkistarhojen ve-
6099: lupamenettely. Nykyisin lähes kaikki pohjavesi-      siensuojelutoimenpiteistä aiheutuviin kustan-
6100: alueilla sijaitsevat turkistarhat ovat vanhoja, ja   nuksiin.
6101: niillä on ainoastaan terveyslautakunnan aikoi-
6102: 
6103: 
6104: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1999
6105: 
6106:     Ministeri Satu Hassi
6107: 
6108: 
6109: 
6110: 
6111: 4
6112: Ministems svar                                                KK 3111999 vp- Raimo Vistbacka /ps
6113: 
6114: 
6115: 
6116: 
6117: Tili riksdagens talman
6118: 
6119: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         kas av de kväveföreningar som ingår i pä1sdju-
6120: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         rens avföring.
6121: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Rai-           Näringsha1ten i det av1oppsvatten som sugs
6122: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga              upp i markgrunden under pä1sfarmemas skugg-
6123: spörsmå1 SS 3111999 rd:                                 hus är tiota1s gånger mer koncentrerad än i van-
6124:                                                         1igt obehand1at av1oppsvatten från bosättning.
6125:        Stämmer uppgifterna om att regeringen            Vatten1agen innehåller ett mycket strikt farbud
6126:        planerar en tvångsförjlyttning av päls-          mot grundvattensförorening, som också gäller
6127:        fanner som är belägna i grundvatten-             äventyrande av grundvattnet i viktiga och andra
6128:        områden, och                                     för vattentäkt 1ämp1iga grundvattensområden.
6129:                                                            På basis av erfarenheterna kan vi säga att sär-
6130:        om de stämmer, vem svarar för de kost-           skilt gam1a pä1sfarmer med tanke på skyddet av
6131:        nader somförjlyttningen orsakar?                grundvattnen måste anses som risker; de kan åt-
6132: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-         minstone äventyra eller rentav förorena grund-
6133: föra fö1jande:                                          vattnet på det sätt som avses i vatten1agens för-
6134:                                                        bud mot förorening av grundvattnen. De bör allt-
6135: 1 statsrådets principbes1ut om må1en för vatten-       så inspekteras en1igt vatten1agen, och befintliga
6136: vården fram till år 2005 är ett av de må1 som          o1ägenheter måste 1äggas till rätta. 1 synnerhet i
6137: ställs för pä1sfarmer att den risk för förorening av   fråga om gam1a farmer, dvs. största de1en av de
6138: grundvattnet som farmningen medför skall avh-          farmer som 1igger i grundvattensamråden, är den
6139: jä1pas. 1 motiveringen till bes1utet står att farmer   mest rationella 1ösningen ofta att farmningen
6140: som 1igger i viktiga och andra för vattentäkt          flyttas utanför grundvattensamrådet. Alla de åt-
6141: 1ämp1iga grundvattensamråden småningom skall           gärder som krävs på farmerna bygger i alla fall på
6142: flyttas utanför grundvattensområdena efter att de      vatten1agen och på prövning från fall till fall.
6143: befintliga farmkonstruktionemas brukså1der är              Projektet far inventering och k1assificering av
6144: förbi, dock senast före utgången av år 2005.           samtliga grundvattensamråden i 1andet s1utför-
6145:    Statsrådets principbes1ut om må1en för vatten-      des i medlet av 1990-talet. Dessförinnan hade de
6146: vården är inte direkt bindande för verksamhetsid-      viktigaste grundvattensområdena inventerats i
6147: kama och har inte heller annars 1ikadana sank-         början av 1980-ta1et. Vardera inventeringen
6148: tionsfö1jder som 1agar och domsto1sbes1ut. Det         avsåg att ta reda på var grundvattenstillgångama
6149: fungerar som riktlinje för myndighetsverksamhe-        i landet ligger, oavsett om det fanns pälsfarmer i
6150: ten inom mi1jöförvaltningen.                           områdena eller inte. 1 samband med invente-
6151:    Statsrådets må1 kräver att den risk för grund-      ringen kata1ogiserades och lokaliserades alla
6152: vattensförorening som pä1sfarmning medför av-          tänkbara riskobjekt i grundvattensområdena,
6153: hjä1ps under programperioden. Grunden för må1-         inklusive pälsfarmerna, med tanke på senare
6154: sättningen är de fall av grundvattensförorening        inspektioner och andra åtgärder.
6155: orsakad av pä1sfarmer som vi nu har kännedom               Ä ven om de verkningar som pälsfarmema i
6156: om. Föroreningen och risken för förorening orsa-       landet har på grundvattnen inte har undersökts i
6157: 
6158: 
6159:                                                                                                         5
6160: KK 3111999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                      Ministerns svar
6161: 
6162: 
6163: samtliga fall, har det vid utredningar i separata    verksamheten som hälsovårdsnämnden i tiden
6164: fall samlats in tillräckligt med uppgifter som vi-   har beviljat. 1 vissa fall har kommunen begärt ett
6165: sar att i synnerhet gamla oskyddade pälsfarmer       utlåtande av det dåvarande vattendistriktets vat-
6166: kan anses som ett allvarligt hot mot grundvatt-      tenbyrå, eller av vatten- och miljödistriktet, då
6167: nets kvalitet. 1 ett fall har utsläppen från päls-   den behandlat tillståndsansökan.
6168: farmning rentav lett till att grundvattensläkten         De kostnader som vattenskyddsåtgärder på
6169: till ett samhälle blev odugligt. Kostnaderna för     pälsfarmerna orsakar måste undersökas från fall
6170: sanering av förorenat grundvatten och omlägg-        till fall. 1 Finland, liksom i de flesta andra euro-
6171: ning av vattenförsörjningen ligger i en helt an-     peiska länder, tillämpas inom vattenvården den
6172: nan storleksklass än vad som genomsnittligt kan      så kallade förorsakarprincipen, vilket innebär att
6173: orsakas av att farmningen flyttas annorstädes.       förorenaren betalar. Enligt detta belastar kostna-
6174:     De regionala miljöcentralerna och deras före-    derna i regel den verksamhetsidkare som har or-
6175: gångare, vatten- och miljödistrikten, beviljar       sakat vattenföroreningen. Det finns visserligen
6176: inga som helst tillstånd till pälsfarmning. År       undantag, och i vissa fall har samhället biträtt
6177: 1992 blev pälsfarmerna underställda skyldighe-       verksamhetsidkarna bl.a. med understöd, räntes-
6178: ten att ha miljötillstånd, år 1989 förelåg skyl-     tödslån och statliga miljövårdsarbeten. Också när
6179: dighet att farhandsanmäla om verksamheten.           det gäller vattenvård inom pälsfarmningen borde
6180: Miljötillstånd beviljas av kommunens miljömyn-       dessa möjligheter undersökas närmare för att vi
6181: dighet. Den regionala miljöcentralen ger utlåtan-    skall kunna undvika oskäliga situationer. Miljö-
6182: den om förhandsanmälningarna; det är alltså inte     ministeriet kommer att utreda i viiken omfatt-
6183: fråga om ett tillståndsförfarande. 1 dag är nästan   ning och på vilka sätt staten kunde deltaide kost-
6184: alla pälsfarmer i grundvattensområdena gamla,        nader som vattenvårdsåtgärder på pälsfarmerna
6185: och de har enbart ett tillstånd till placering av    orsakar.
6186: 
6187: 
6188: Helsingfors den 20 maj 1999
6189: 
6190:     Miljöminister Satu Hassi
6191: 
6192: 
6193: 
6194: 
6195: 6
6196:                                                             KK 32/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk
6197: 
6198: 
6199: 
6200: 
6201:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 32/1999 vp
6202: 
6203:                                             Leppäiän yhdystien 17469 perusparantaminen
6204:                                             Kuortaneen kunnassa
6205: 
6206: 
6207: 
6208: 
6209: Eduskunnan puhemiehelle
6210: 
6211: Leppäiän yhdystien 17469 pituus on 6,6 kilomet-          Tien mutkaisuus on aiheuttanut useita vaara-
6212: riä. Liikennemäärä vuonna 1997 oli 663 ajoneu-       tilanteita, samoin teollisuusyrityksen trukit ovat
6213: voa vuorokaudessa. Tiellä on runsaasti raskasta      joutuneet joka talvi antamaan hinausapua tieltä
6214: liikennettä. Myös traktori- ja polkupyöräliiken-     suistuneille autoille. Perusteltua olisikin tien pe-
6215: ne on merkittävää. Tien vaikutusalueella on noin     rusparantaminen sekä pahimpien mutkien oikai-
6216: 40 maatilaa ja lukuisia pienyrityksiä.               semmen ja myös kevyen liikenteen väylän saa-
6217:     Leppäiänkylässä sijaitsee tanskalainen Kils-     minen.
6218: gaard Oy:n sisäovia valmistava teollisuusyritys,
6219: jonka työntekijämäärä on 95 ja liikevaihto           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6220: 110 milj. markkaa. Tehdas valmistaa korkealaa-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6221: tuisia sisäovia päivittäin noin 100-1 200 yksik-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen Jasenen
6222: köä. Tuotteista pääosa, 70 %, menee vientiin.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6223: Tehtaalta lähtee päivittäin rekkakuljetuksina
6224: ovia sekä alihankkijoiden valmistamia tuotteita            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6225: kolme autokuormaaja tehdas vastaanottaa raaka-             tyä Leppäiän yhdystien 17469 perus-
6226: ainetoimituksia kaksi rekka-autollista päivittäin.         korjaamiseksi Kuortaneen kunnassa?
6227: 
6228: 
6229: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1999
6230: 
6231:     Jukka Vihriälä /kesk
6232: 
6233: 
6234: 
6235: 
6236:                                                                                                 Versio 2.0
6237: KK 32/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk                                                Ministerin vastaus
6238: 
6239: 
6240: 
6241: 
6242: Eduskunnan puhemiehelle
6243: 
6244: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tehtaalle on ajettava Leppäiän paikallistietä lä-
6245: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       hestymissuunnasta riippuen joko noin 2 km tai
6246: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     4 km. Tehtaan tuotannosta aiheutuva päivittäi-
6247: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-     nen raskas liikenne - kolme kuormaa valmiita
6248: riälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     tuotteita ja kaksi kuormaa raaka-aineita- ei ole
6249: sen KK 32/1999 vp:                                  kovin merkittävä erityistoimien perusteluksi.
6250:                                                     Syynä tieltäsuistumisiin voi olla osittain jonkin-
6251:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     asteinen vauhtisokeus, joka on syntynyt hyvällä
6252:       tyä Leppäiän yhdystien 17469 peruskor-        tiestöllä Kuortanetta lähestyttäessä. Leppäiän
6253:       jaamiseksi Kuortaneen kunnassa?               paikallistien alempi luokitus korostuu erityisesti
6254:                                                     talvikelillä.
6255: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Tiepiiri kunnostaa tiellä olevan kevytpäällys-
6256: ti seuraavaa:                                       teen kesällä 1999. Sen sijaan tien oikominen tai
6257: Leppäiänkylän paikallistie on 6,6 km pitkä ja       kevyen liikenteen väylien rakentaminen ei ole
6258: 6,7 m leveä kevytpäällysteinen yhdystie. Sen lii-   suunnitelmissa. Vähäliikenteisten teiden tason
6259: kennemäärä on 660 autoa/vrk, josta raskaan lii-     nostoon ei tienpidon nykyisellä rahoitustasolla
6260: kenteen osuus on 6 %. Tie on mäkinen ja mutkai-     ole mahdollisuuksia. Vieraista tielläliikkujista
6261: nen, ja sillä on Leppäiänkylän taajamarajoitusta    aiheutuva liikenneturvallisuusriski on pyrittävä
6262: lukuun ottamatta 80 km/h:n perusnopeusrajoi-        torjumaan ensi sijassa muilla keinoin. Esimerkik-
6263: tus. Leppäiänkylän kohdalla on tievalaistus.        si ulkomaalaisille kuljetusautoille tulisi korostaa
6264: Vuosina 1992-1997 tiejaksolla on sattunut kak-      kuljetusten tilausten yhteydessä reitin lyhyen
6265: si liikenneonnettomuutta.                           loppuosuuden paikallista sekä erityistä varovai-
6266:    Kysymyksessä mainitulle Leppäiänkylässä si-      suutta vaativaa luonnetta.
6267: jaitsevalle Kilsgaard Oy:n omistamalle sisäovi-
6268: 
6269: 
6270: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
6271: 
6272:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
6273: 
6274: 
6275: 
6276: 
6277: 2
6278: Ministerns svar                                           KK 32/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk
6279: 
6280: 
6281: 
6282: 
6283: Tili riksdagens talman
6284: 
6285: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     beroende på vilket håll man kommer från. Den
6286: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     tunga trafik som dagligen belastar vägen på
6287: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juk-    grund av fabriksproduktionen- tre laster fårdi-
6288: ka Vihriälä /cent undertecknade skriftliga spörs-   ga produkter och två laster råmaterial - är inte
6289: mål SS 32/1999 rd:                                  av betydelse som motivering tili specialåtgärder.
6290:                                                     En orsak tili dikeskörningarna kan delvis vara
6291:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta        någon slags fartblindhet, som har uppstått på vä-
6292:       för att grundförbättra Leppälä förbin-        gar av god standard på fården mot Kuortane. Den
6293:       delseväg 17469 i Kuortane kommun?             lägre klassificeringen av Leppälä bygdeväg
6294:                                                     märks speciellt vid vinterföre.
6295: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        Vägdistriktet kommer att sätta lättbelägg-
6296: föra följande:                                      ningen i skick på sommaren 1999. Däremot finns
6297: Leppälä bys bygdeväg är en 6,6 km lång och 6, 7     det inga planer på att räta ut vägen eller bygga
6298: m bred förbindelseväg med lättbeläggning. Tra-      leder för lätt trafik. Med den nuvarande finansie-
6299: fikmängden på vägen uppgår tili 660 bilar/dygn,     ringsnivån finns det inte möjligheter att höja
6300: varav den tunga trafikens andel är 6 %. Vägen är    standarden på vägar med låg trafiktäthet. Trafik-
6301: backig och krokig, och den har med undantag för     säkerhetsrisken som härrör sig från främmande
6302: tätortsbegränsningen vid Leppäiänkylä bashas-       trafikanter bör istället motverkas främst med
6303: tighetsbegränsningen 80 km/h. Vägen har belys-      andra medel. Tili exempel utländska transportbi-
6304: ning vid Leppälänkylä. Åren 1992-1997 sked-         lar bör i samband med beställningen göras upp-
6305: de det två trafikolyckor på vägavsnittet.           märksamma på att den korta sista del av rutten är
6306:    Tili inomhusdörrfabriken Kilsgaard Oy i Lep-     av lokal karaktär som kräver särskild försiktig-
6307: pälänkylä, som nämns i spörsmålet, kör man          het.
6308: längs Leppälä bygdeväg antingen ca 2 eller 4 km
6309: 
6310: 
6311: 
6312: Helsingfors den 12 maj 1999
6313: 
6314:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
6315: 
6316: 
6317: 
6318: 
6319:                                                                                                     3
6320:                                                        KK 33/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
6321: 
6322: 
6323: 
6324: 
6325:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 33/1999 vp
6326: 
6327:                                              Yrittäjän puolison oikeus saada vuorottelu-
6328:                                              vapaakorvausta
6329: 
6330: 
6331: 
6332: 
6333: Eduskunnan puhemiehelle
6334: 
6335: Hyvinkääläinen palkansaaja sai Riihimäen työ-         hänellä ei ole mitään oikeutta miehensä omistus-
6336: voimatoimiston työvoimatoimikunnalta kieltei-         osuuteen yrityksessä.
6337: sen päätöksen hakemukseensa vuorotteluvapaas-
6338: ta. Perusteluna kielteiselle päätökselle työvoima-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6339: toimikunta ilmoitti, että hakija harjoittaa päätoi-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
6340: mista yritystoimintaa.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6341:     Hakijan antamien tietojen mukaan hänellä on       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6342: ammatillinen koulutus ja hän on 53-vuotiaana ol-
6343: lut ikänsä palkkatyöntekijänä. Hän meni töihin              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6344: yritykseen,    josta     hänen     aviopuolisonsa           tyä vuorotteluvapaajärjestelmän muut-
6345: omistaa 50 prosenttia ja haki myöhemmin vuo-                tamiseksi siten, että puolison toiminta
6346: rotteluvapaakorvausta. Ilmoituksensa mukaan                 yrittäjänä ei vaikuttaisi henkilön oikeu-
6347:                                                             teen saada vuorotteluvapaata?
6348: 
6349: 
6350: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1999
6351: 
6352:     Matti Vanhanen /kesk
6353:     Tanja Karpela /kesk
6354: 
6355: 
6356: 
6357: 
6358:                                                                                                Versio 2.0
6359: KK 33/1999 vp -     Matti Vanhanen /kesk ym.                                        Ministerin vastaus
6360: 
6361: 
6362: 
6363: 
6364: Eduskunnan puhemiehelle
6365: 
6366: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          Yrittäjän määritelmä vastaa vuorotteluvapaan
6367: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        osalta työttömyysturvalaissa omaksuttua määrit-
6368: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      telyä. Sen mukaan yrittäjänä pidetään henkilöä,
6369: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Van-      joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä it-
6370: hasen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      sellään, hänen perheenjäsenillään tai hänellä yh-
6371: myksen KK 33/1999 vp:                                dessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään
6372:                                                      puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamas-
6373:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      ta äänivallasta. Perheenjäseneksi katsotaan muun
6374:       tyä vuorotteluvapaajärjestelmän muut-          muassa puoliso, joka asuu samassa taloudessa.
6375:       tamiseksi siten, että puolison toiminta        Yrittäjäksi tulkitseminen edellyttää siis perheen
6376:       yrittäjänä ei vaikuttaisi henkilön oikeu-      omistusosuuden lisäksi asumista samassa talou-
6377:       teen saada vuorotteluvapaata?                  dessa ja asianomaisen henkilön työskentelyä per-
6378:                                                      heen yrityksessä.
6379: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Päätöksen vuorottelukorvausasiassa antaa
6380: ti seuraavaa:                                        työttömyyskassa tai kansaneläkelaitoksen toi-
6381: Puolison toiminta yrittäjänä ei vaikuta nykyisen-    misto, jolle työvoimatoimisto tai työvoimatoimi-
6382: kään lainsäädännön mukaan palkansaajana ole-         kunta antaa lausuntonsa. Päätökseen tyytymättö-
6383: van henkilön oikeuteen saada vuorotteluvapaata       mällä asianosaisella on luonnollisesti oikeus ha-
6384: ja vuorottelukorvausta. Sen sijaan yrittäjätoimin-   kea valittamalla muutosta. Valitus tehdään työt-
6385: nasta vapaalle ei voi jäädä, vaan järjestelmä on     tömyysturvalautakunnalle, jonka päätöksestä on
6386: rajoitettu vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain    edelleen mahdollisuus valittaa vakuutusoikeu-
6387: 1 §:ssä koskemaan työsuhteessa tehtyä työtä.         delle.
6388:    Vuorotteluvapaan ja sen edistämiseksi mak-           Vuorotteluvapaakokeilusta annettu laki onni-
6389: settavan vuorottelukorvauksen tavoitteena on,        mensä mukaisesti voimassa määräaikaisena ko-
6390: että työntekijä vetäytyy työelämästä "sapatille"     keiluna, jonka voimassaolo päättyy vuoden 2000
6391: tai kehittääkseen itseään esimerkiksi koulutuk-      lopussa. Kokeilusta saatujen kokemusten perus-
6392: sen avulla, ja samalla luovuttaa työmahdollisuu-     teella päätetään yhteistyössä työmarkkinaosa-
6393: den työttömälle. Siten vuorottelukorvaukseen ei      puolten kanssa työnvuorottelun kehittämisestä.
6394: myöskään ole oikeutta tilanteessa, jossa henkilö     Lain soveltamisalan laajentamista koskemaan
6395: palkkatyöstä vapaalle jäätyään jatkaisi työelä-      yritystoiminnassa työskenteleviä tai vapaan ai-
6396: mässä esimerkiksi työskentelemällä perheyrityk-      kaista työskentelyä yritystoiminnassa pidän kui-
6397: sessä.                                               tenkin varsin periaatteellisena ja ainakin nykyis-
6398:                                                      ten kokemusten valossa epätodennäköisenä muu-
6399:                                                      toksena.
6400: 
6401: 
6402: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1999
6403: 
6404:     Työministeri Sinikka Mönkäre
6405: 
6406: 
6407: 2
6408: Ministems svar                                           KK 33/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
6409: 
6410: 
6411: 
6412: 
6413: Tili riksdagens talman
6414: 
6415: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger             Då det gälier alterneringsledighet, motsvarar
6416: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av         definitionen av företagare den definition som
6417: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-        finns i lagen om utkomstskydd för arbetslösa.
6418: ti Vanhanen /cent m.fl. undertecknade skriftliga        Enligt denna anses en person vara företagare, om
6419: spörsmål SS 33/1999 rd:                                 han arbetar i ett aktiebolag där han själv, hans fa-
6420:                                                         miljemedlemmar ensamma elier tilisammans
6421:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           med honom har minst hälften av aktiekapitalet
6422:        för att systemet med alterneringsle-             elier den rösträtt som aktierna medför. Som fa-
6423:        dighet ändras så att makans eller ma-            miljemedlem betraktas bl.a. maka elier make som
6424:        kens verksamhet som företagare inte in-          bor i samma hushåli. Tolkningen av en person
6425:        verkar på personens rätt att få alterne-         som företagare förutsätter således inte bara att fa-
6426:        ringsledighet?                                   miljen har egendomsandel, utan också att de bor i
6427:                                                         samma hushåli och att personen i fråga arbetar i
6428: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         familjens företag.
6429: föra följande:                                              Beslut i ärenden gällande alterneringsersätt-
6430: Makans elier makens verksamhet som företagare           ning ges av arbetslöshetskassan elier av folkpen-
6431: inverkar inte helier enligt nuvarande lagstiftning      sionsanstaltens byrå, till viiken arbetskrafts-
6432: på löntagarens rätt att få altemeringsledighet och      byrån elier arbetskraftskommissionen ger sitt
6433: altemeringsersättning. Däremot kan man inte få          yttrande. En part som är missbelåten över beslu-
6434: ledighet från företagsverksamhet, utan systemet         tet har naturligtvis rätt att söka ändring genom
6435: har begränsats till att gälia arbete utfört i arbets-   besvär. Besvären anförs hos arbetslöshetsnämn-
6436: förhåliande enligt 1 § lagen om försök med alter-       den, vars beslut det ytterligare är möjligt att
6437: neringsledighet.                                        överklaga hos försäkringsdomstolen.
6438:    Syftet med altemeringsledigheten och alterne-           Lagen om försök med altemeringsledighet är i
6439: ringsersättningen, som betalas för att främja al-       enlighet med sitt namn i kraft som ett tidsbundet
6440: temeringsledigheten, är att arbetstagaren skali         försök, vars giltighet upphör i slutet av år 2000.
6441: dra sig tillbaka ur arbetslivet på "sabbat" elier för   På basis av erfarenhetema från försöket kommer
6442: att utveckla sig själv t.ex. genom utbildning sam-      man i samråd med arbetsmarknadspartema att
6443: tidigt som han elier hon åt en arbetslös överlåter      besluta om utvecklandet av arbetsalterneringen
6444: en möjlighet att arbeta. Sålunda har personen inte      Utvidgandet av lagens tiliämpningsområde till
6445: helier rätt tili alterneringsersättning, ifali han      att gälla personer som sysslar med företagsverk-
6446: elier hon efter att ha blivit ledig från avlönat ar-    samhet elier fritidssysselsättning i företagsverk-
6447: bete skulie fortsätta i arbetslivet t.ex. genom att     samhet anser jag dock som en mycket principieli
6448: arbeta i ett familjeföretag.                            ändring, som åtminstone i ljuset av de nuvarande
6449:                                                         erfarenheterna är osannolik.
6450: 
6451: 
6452: 
6453: Helsingfors den 11 maj 1999
6454: 
6455:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
6456: 
6457:                                                                                                           3
6458:                                                                KK 34/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
6459: 
6460: 
6461: 
6462: 
6463:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 34/1999 vp
6464: 
6465:                                               Ilmailulaitoksen Rakennus Oy Lemminkäiselle
6466:                                               antaman lentokenttäurakan valvonta
6467: 
6468: 
6469: 
6470: 
6471: Eduskunnan puhemiehelle
6472: 
6473: Ilmailulaitos rakennuttaa tilaajana Vantaalle          koska alkuvuoden maksut jäivät tulematta. Tä-
6474: Seutulan lentokentän lisäkiitorataa. Ilmailulaitos     män jälkeen aliurakoitsijat kääntyivät ROYL:n
6475: antoi urakan Rakennus Oy Lemminkäiselle, joka          puoleen vedoten urakkasopimuksiinsa liitettyyn
6476: puolestaan hankki rakennustyötä käytännössä te-        Lemminkäisen "takaussitoumukseen". Yllättäen
6477: kevien aliurakoitsijoiden ja itsensä väliin nk. hui-   ROYL kieltäytyi maksamasta aliurakoitsijoiden
6478: vaaniyhtiön nimeltään Hemara Oy. Hemara Oy             erääntyneitä saatavia ja irtisanoi itsensä ja Hema-
6479: teki varsinaiset aliurakointisopimukset useiden        ra Oy:n välisen urakkasopimuksen.
6480: eri maansiirtourakoitsijoiden kanssa kaivuidenja           Tällä hetkellä tilanne on se, etteivät aliurakoit-
6481: maanajon suorittamisesta. Jälkikäteen on käynyt        sijat ole saaneet vieläkään saataviaan huolimatta
6482: selville, että väliurakoitsijana toiminut Hemara       siitä, että heidän maksetuista palkkioistaan on
6483: Oy otti urakan alihinnalla, mikä on myös Lem-          Hemara Oy pidättänyt itselleen vakuudeksi 10 %
6484: minkäinen Oy:n (ROYL) taholta myöhemmin                ja edelleen Lemminkäinen Hemara Oy:lle mak-
6485: myönnetty.                                             samistaan urakkamaksuista 15 %. Näillä vakuus-
6486:    Töiden jatkuttua jonkin aikaa joutui mainittu       maksuilla olisivat aliurakoitsijat saaneet käytän-
6487: väliurakoitsija maksuvaikeuksiin eikä pystynyt         nössä suurimman osan saatavistaan Hemara
6488: maksamaan aliurakaitsijoille heidän työlasku-          Oy:ltä. Mainitut vakuudet ovat juuri tämän kal-
6489: jaan. Maksurästejä oli kertynyt kaikkiaan noin         taisia tilanteita varten, mutta nyt niitä ei ole jos-
6490: kymmenelle aliurakoitsijayritykselle joulukuu-         tain syystä suostuttu vapauttamaan aliurakoitsi-
6491: hun 1998 mennessä yhteensä noin 1,4 miljoonaa          joiden saatavien maksamiseksi. Mainittakoon
6492: markkaa. Maksurästien takia aliurakoitsijat kes-       vielä, että Rakennus Oy Lemminkäisen tulos on
6493: keyttivät työt joulukuussa. Tällöin 21.12.1998         ollut hyvä. Voittoa kertyi viime tilikaudelta noin
6494: pidetyssä tilaisuudessa ROYL:n paikalla ollut ra-      neljä miljoonaa markkaa.
6495: kennuspäällikkö allekirjoitti yhdessä Hemara              Ilmailulaitoksen tulisi työn tilaajana valvoa,
6496: Oy:n edustajan kanssa aliurakoitsijoiden ja He-        että sen antaman työn urakointi hoidetaan asialli-
6497: mara Oy:n välisiin kirjallisiin sopimuksiin liite-     sesti ja laillisin keinoin. Ilmailulaitoksen vas-
6498: tyn sitoumuksen, jossa ROYL sitoutuu vastaa-           tuun hoidosta antaa varsin erikoisen kuvan, mi-
6499: maan Hemara Oy:n puolesta mahdolliset maksa-           käli syyttömät aliurakoitsijat jätetään yksin kan-
6500: mattajääneet maksusuoritukset, ellei Hemara Oy         tamaan vastuu pääurakoitsijan huivaaniyrityk-
6501: siihen pysty.                                          sen konkurssin seurauksista. Onko tämä uusi kei-
6502:    Tämän sopimuksen ja sen liitteenä olevan si-        no saada valtiojohtoisten laitosten tilaamat ura-
6503: toumuksen turvin aliurakoitsijat jatkoivat työ-        kat riittävän edullisin hinnoin? Mikäli Ilmailulai-
6504: tään tammi- ja helmikuun ajan. Maaliskuussa ali-       tos haluaa säilyttää rehellisen maineensa ja toi-
6505: urakoitsijat joutuivat jälleen keskeyttämään työt,     mia tinkimättömän laillisesti, sen tulee välittö-
6506: 
6507:                                                                                                    Versio 2.0
6508: KK 34/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
6509: 
6510: 
6511: mästi vaatia pääurakoitsijana toimivalta Raken-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6512: nus Oy Lemminkäiseltä sitä, että tämä vastaa an-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6513: tamastaan takaussitoumuksesta ja että vakuutena
6514: pidätetyt varat käytetään aliurakoitsijoiden rästi-         Onko hallitus tietoinen perusteluissa
6515: saatavien maksuun. Jos ROYL ei tähän suostu,                esitetyistä Ilmailulaitoksen tilaamaan
6516: tulee Ilmailulaitoksen purkaa koko urakkasopi-              lentokenttäurakkaan liittyvistä talous-
6517: mus ja saattaa asia oikeuden ratkaistavaksi.                epäselvyyksistä, ja
6518: 
6519: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-          mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
6520: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-           ta tapauksesta taloudellisesti kärsineet
6521:                                                             aliurakoitsijat saavat heille sopimusten
6522:                                                             mukaan kuuluvat saatavansa?
6523: 
6524: 
6525: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1999
6526: 
6527:     Raimo Vistbacka /ps
6528: 
6529: 
6530: 
6531: 
6532: 2
6533: Ministerin vastaus                                             KK 34/1999 vp -       Raimo Vistbacka /ps
6534: 
6535: 
6536: 
6537: 
6538: Eduskunnan puhemiehelle
6539: 
6540: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          sopimuksellista mahdollisuutta puuttua riippu-
6541: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           mattomien yhtiöiden keskenään tekemiin sopi-
6542: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         muksiin ja niiden toteutumiseen. Rakennus Oy
6543: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              Lemminkäinen on liikenneministeriön saaman
6544: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-          selvityksen mukaan toteuttanut työtä Ilmailulai-
6545: myksen KK 34/1999 vp:                                   toksenja Rakennus Oy Lemminkäisen kanssa so-
6546:                                                         vitun urakkasopimuksen mukaisesti sekä noudat-
6547:        Onko hallitus tietoinen perusteluissa            tanut työhön liittyviä lakeja, asetuksia ja norme-
6548:        esitetyistä Ilmailulaitoksen tilaamaan           Ja.
6549:        lentokenttäurakkaan liittyvistä talous-              Esiin tuodussa asiassa aliurakoitsijat esittävät
6550:        epäselvyyksistä, ja                              tehneensä sopimuksen Hemara Oy:n ja Raken-
6551:                                                         nus Oy Lemminkäisen kanssa niin, että Raken-
6552:        mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-        nus Oy Lemminkäinen vastaa Hemara Oy:n puo-
6553:        ta tapauksesta taloudellisesti kärsineet         lesta maksamattomista saatavista. Kiistattomien
6554:        aliurakoitsijat saavat heille sopimusten         saatavien maksua tulisi esittää Rakennus Oy
6555:        mukaan kuuluvat saatavansa?                      Lemminkäiselle, joka on ko. sopimuksen osa-
6556: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           puoli ja jonka taloudellinen tilanne on todettu
6557: ti seuraavaa:                                           kirjelmässä hyväksi. Oikeudellisesti vain aliura-
6558:                                                         koitsijat voivat vaatia saataviaan Hemara Oy:ltä
6559: Ilmailulaitos on Rakennus Oy Lemminkäisen               ja edelleen Rakennus Oy Lemminkäiseltä.
6560: kanssa 29.7.1998 solmitun urakan kyselyssä, so-             Kyseessä olevassa tapauksessa Ilmailulaitos ei
6561: pimuksessa ja valvonnassa noudattanut julkisis-         ole saanut tilanteesta taloudellista hyötyä, koska
6562: ta hankinnoista annettuja lakeja ja asetuksia sekä      saatava koskee Hemara Oy:tä ja Rakennus Oy
6563: Suomessa yleisesti hyväksyttyjä ja käytössä ole-        Lemminkäistä. Ilmailulaitos on noudattanut
6564: via menettelytapoja. Urakoitsijailta ja heidän ali-     omassa sopimuskäytännössään ja urakan valvon-
6565: urakoitsijoiltaan on edellytetty todistukset julkis-    nassa rehellisyyttä ja laillisuutta. Koska tiedossa
6566: ten maksujen suorittamisesta sekä velvollisuutta        ei ole todisteita tai indisioita siitä, että Rakennus
6567: hyväksyttää aliurakoitsijat rakennuttajana.             Oy Lemminkäinen olisi rikkonut Ilmailulaitok-
6568:    Rakennus Oy Lemminkäinen on toteuttanut              senja Rakennus Oy Lemminkäisen välillä tehtyä
6569: urakkaa käyttäen omia resursseja sekä aliurakoit-       sopimusta tai toiminut sopimussuhteessa lainvas-
6570: sijoita, kuten Hemara Oy:tä. Ilmailulaitos on so-       taisesti, Ilmailulaitoksella ei ole sopimukseen tai
6571: pimussuhteessa vain Rakennus Oy Lemminkäi-              lakiin perustuvaa syytä eikä mahdollisuutta pur-
6572: seen eikä sillä ole sopimussuhdetta sen aliura-         kaa urakkasopimusta tai saattaa esiin tuotu asia
6573: koitsijoihin. Ilmailulaitoksella ei ole laillista tai   oikeuden ratkaistavaksi.
6574: 
6575: 
6576: 
6577: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
6578: 
6579:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
6580: 
6581:                                                                                                            3
6582: KK 34/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                       Ministerns svar
6583: 
6584: 
6585: 
6586: 
6587: Tili riksdagens talman
6588: 
6589: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       förhållande till dess underleverantörer. Luftfarts-
6590: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       verket har ingen laglig eller avtalsenlig möj-
6591: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-      lighet att befatta sig med oberoende företags in-
6592: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            terna avtal och hur de genomförs. Rakennus Oy
6593: spörsmål SS 34/1999 rd:                               Lemminkäinen har enligt den utredning trafikmi-
6594:                                                       nisteriet har fått genomfört arbetet enligt Luft-
6595:        Är regeringen medveten om de ekono-            fartsverkets och Rakennus Oy Lemminkäinens
6596:        miska oklarheterna i motiveringstexten         entreprenadavtal samt följt de lagar, förord-
6597:        som gäller denflygfältsentreprenad som         ningar och normer som gäller arbete.
6598:        Luftfartsverket har beställt, och                 1 detta ärende framlägger underleverantörerna
6599:                                                       att de har ingått avtal med Hemara Oy och Ra-
6600:       vilka åtgärder avser regeringen vidta           kennus Oy Lemminkäinen så att Rakennus Oy
6601:       för att de underleverantörer som lidit          Lemminkäinen svarar för Hemara Oy för obetal-
6602:       ekonomiska förluster får ut de ford-            da fordringar. Betalning av obestridliga ford-
6603:       ringar som tillhör dem enligt avtalen?          ringar skall framläggas för Rakennus Oy Lem-
6604: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       minkäinen som är part i sagda avtal, vars ekono-
6605: föra följande:                                        miska situation i skrivelsen har konstaterats vara
6606:                                                       god. Rättsligt kan bara underleverantörerna krä-
6607: Luftfartsverket har vid efterfrågan, avtal och        va sina fordringar av Hemara Oy och vidare av
6608: övervakning av den med byggföretaget Raken-           Rakennus Oy Lemminkäinen.
6609: nus Oy Lemminkäinen 29.7.1998 tecknade en-               1 detta fall har Luftfartsverket inte gagnats
6610: treprenaden följt lagar och förordningar om of-       ekonomiskt av situationen eftersom fordringen
6611: fentlig upphandling samt i Finland allmänt god-       gäller Hemara Oy och Rakennus Oy Lemminkäi-
6612: känt och använt förfarande. Av entreprenören          nen. Luftfartsverket har för sin del i sin avtals-
6613: och dess underleverantörer har krävts intyg över      praxis och övervakning av entreprenaden varit
6614: att offentliga avgifter har erlagts samt skyldighet   ärlig och laglig. Eftersom det inte finns bevis
6615: att låta godkänna underleverantörerna hos             eller indicier om att Rakennus Oy Lemminkäi-
6616: byggherren.                                           nen skulle ha brutit mot avtalet mellan Luftfarts-
6617:    Rakennus Oy Lemminkäinen har genomfört             verket och Rakennus Oy Lemminkäinen eller
6618: entreprenaden genom att använda egna resurser         agerat olagligt i avtalsförhållande, har Luftfarts-
6619: samt underleverantörer som Hemara Oy. Luft-           verket varken enligt avtalet eller lagen orsak eller
6620: fartsverket är i avtalsförhållande bara till Raken-   möjlighet att säga upp entreprenadavtalet eller
6621: nus Oy Lemminkäinen och verket har inte avtals-       föra saken för avgörande i domstol.
6622: 
6623: 
6624: 
6625: Helsingfors den 12 maj 1999
6626: 
6627:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
6628: 
6629: 4
6630:                                                         KK 35/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
6631: 
6632: 
6633: 
6634: 
6635:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 35/1999 vp
6636: 
6637:                                            Maatilojen hakelämmityksen               investointituet
6638:                                            Ylä-Savossa
6639: 
6640: 
6641: 
6642: 
6643: Eduskunnan puhemiehelle
6644: 
6645: Puun energiakäytön tuntuvaan lisäämiseen suo-       ta. Hakelämmitykseen siirtyväksi aikoville ei ole
6646: malaisilla maatiloilla- myös Ylä-Savossa- on        enää tarjolla riittävästi tukea tarvittavien inves-
6647: olemassa hyvät mahdollisuudet. Ne edellyttävät      tointien käynnistämiseen. Ensi vuoden osalta-
6648: kuitenkin tuntuvia ja jatkuvia julkisen vallan      kaan tähän tarkoitukseen käytettävissä olevista
6649: edistämistoimia, esimerkiksi hakelämmitysin-        varoista ei ole mitään tietoa.
6650: vestointien avustamista. Julkisella tuella voi-
6651: daan ratkaisevasti vaikuttaa pienkiinteistöjen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6652: polttoainevalintoihin, lisätä kotimaisen puun       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6653: osuutta energiantuotannossa ja saavuttaa sen li-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6654: sääntyvällä käytöllä useita muitakin merkittäviä    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6655: etuja, kuten energiantuotannon omavaraisuuden
6656: ja varmuuden kasvua sekä metsänhoidollisen ti-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6657: lan paranemista. Julkinen tuki lisää myös yritys-         tyä turvatakseen hakelämmitykseen siir-
6658: ja elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia varsin-              tymässä oleville maatilataloudenhar-
6659: kin haja-asutusalueella ja parantaa työllisyyttä.         joittajille myönnettavzen investointi-
6660:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hyvin           avustusten riittävyyden Ylä-Savossa, ja
6661: alkanutta hakelämmitykseen siirtymistä yläsavo-
6662: laisilla maatiloilla uhkaa Pohjois-Savon työvoi-          aikooko hallitus tarkistaa tässä mieles-
6663: ma- ja elinkeinokeskukselta saatavien 5 b -tuki-          sä tukipolitiikkaansa hakelämmitykseen
6664: alueen avustusrahojen loppuminen tältä vuode!-            siirtymistä houkuttelevaan suuntaan?
6665: 
6666: 
6667: 
6668: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1999
6669: 
6670:     Seppo Kääriäinen /kesk
6671: 
6672: 
6673: 
6674: 
6675:                                                                                               Versio 2.0
6676: KK 35/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk                                               Ministerin vastaus
6677: 
6678: 
6679: 
6680: 
6681: Eduskunnan puhemiehelle
6682: 
6683: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      kaikkia rahoitusehdot täyttäviä hankkeita. Inves-
6684: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tointihakemusten priorisointi tehdään maakun-
6685: olette toimittanut asianomaiselle valtioneuvos-      nan yhteistyöryhmän yritystukityöryhmässä ja
6686: ton jäsenelle vastattavaksi jäljennöksen kansan-     EMOTR-rahoitteisten toimenpiteiden osalta TE-
6687: edustaja Seppo Kääriäisen /kesk näin kuuluvan        keskuksen maaseutuosaston esityksestä.
6688: kirjallisen kysymyksen n:o 35/1999 vp:                  Ylä-Savon alueelle on kuluvalle vuodelle va-
6689:                                                      rattu maatilojen hakelämmitysinvestointeihin
6690:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      5b-avustusvaroja 800 000 markkaa. Myönnettä-
6691:        tyä turvatakseen hakelämmitykseen siir-       vä avustus on enintään 35% investoinnin suuruu-
6692:        tymässä oleville maatilataloudenhar-          desta. Rahoitus riittää noin kahdenkymmenen in-
6693:       joittajille myönnettävien investointi-         vestoinnin rahoittamiseen, mitä ministeriö pitää
6694:       avustusten riittävyyden Ylä-Savossa, ja        kohtuullisena, kun ottaa huomioon käytettävissä
6695:                                                      olevat määrärahat, eri toimialojen hankehake-
6696:       aikooko hallitus tarkistaa tässä mieles-       musten suuren kokonaismäärän sekä mahdolli-
6697:       sä tukipolitiikkaansa hakelämmitykseen         suuden käyttää maaseutuelinkeinolain mukaista
6698:       siirtymistä houkuttelevaan suuntaan?           rahoitusta.
6699: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Parasta aikaa ollaan myös Ylä-Savossa val-
6700: seuraavaa:                                           mistelemassa vuosille 2000-2006 uutta tavoite 1
6701:                                                      -ohjelmaa, jossa jokainen maakunta voi painot-
6702: Maatilojen lämpökeskusten rakentamiseen voi-         taa alueen kannalta tärkeitä toimenpiteitä ja siten
6703: daan rahoitustukea myöntää sekä 5b- ja 6 -ohjel-     varmistaa niiden rahoituksen ja toteutuksen.
6704: man mukaisina investointiavustuksilla että kan-         Maaseutuelinkeinolain mukaan maatilan läm-
6705: sallisena rahoituksena maaseutuelinkeinolain         pökeskuksen rakentamiseen ja uusimiseen voi-
6706: kautta.                                              daan koko maassa myöntää korkotukilainaa enin-
6707:    Alueellisten tavoiteohjelmien 5b ja 6 toteutus    tään 70 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksis-
6708: päättyy vuoden 1999 lopussa. Ylä-Savon seutu-        ta siten, että lainasta kertyvä korkotuen koko-
6709: kunta kuuluu tavoite 5b -ohjelma-alueeseen.          naismäärä vastaa 20 prosentin avustusta. Koska
6710: Pohjois-Savossa samoin kuin suurimmassa osas-        hakelämmitykseen siirtyminen vaatii pitkäkes-
6711: sa tavoite 5b -ohjelmaa toteuttavia maakuntia        toisia kattila- ym. laiteinvestointeja, lainamuo-
6712: maaseutuhallinnon rahoitustyökaluja eli kehittä-     toinen tuki sopii hyvin alentamaan investoinnis-
6713: misprojekteja ja niihin liittyviä investointihank-   ta koituvia rahoituskustannuksia. Maaseutuelin-
6714: keita on opittu käyttämään kuluvalla ohjelma-        keinolain mukaisten korkotukilainojen myöntö-
6715: kaudella hyvin. Tämä näkyy siinä, että useim-        valtuutta on tänä vuonna riittävästi käytettävissä
6716: pien maakuntien tavoite 5b -ohjelma-asiakirjan       lämpökeskusinvestointeihin.
6717: mukaiset rahoituskehykset eivät riitä kattamaan
6718: 
6719: 
6720: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1999
6721: 
6722:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6723: 
6724: 2
6725: Ministerns svar                                         KK 35/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
6726: 
6727: 
6728: 
6729: 
6730: Tili riksdagens talman
6731: 
6732: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     uppfyller finansieringsvillkoren. Prioriteringen
6733: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      av investeringansökningama görs i fOretagsstöd-
6734: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-     gruppen i landskapets samarbetsgrupp och i frå-
6735: po Kääriäinen /cent undertecknade skriftliga         ga om åtgärder som finansieras av EUGFJ på
6736: spörsmå1 SS 35/1999 rd:                              föredragning av TE-centralens landsbygdsavdel-
6737:                                                      mng.
6738:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            För flisuppvärmningsinvesteringar på gårdar-
6739:       för att trygga tillräckliga investerings-     na i Övre Savolax har under innevarande år reser-
6740:        bidrag tili gårdsbruksidkare som håller      verats 800 000 mk av mål 5b-bidragen. 1 bidrag
6741:       på att övergår tili flisuppvärmning i         beviljas högst 35 % av investeringama. Finansie-
6742:        Övre Savolax och                             ringen räcker tili finansiering av ca tjugo investe-
6743:                                                     ringar, vilket ministeriet anser vara skäligt, med
6744:       ämnar regeringen ändra sin stödpolitik i      beaktande av de anslag som står tili förfogande
6745:       detta hänseende i en riktning som lockar      och det stora totala antalet projektansökningar
6746:       dem att övergå tili jlisuppvärmning?          samt möjligheten att använda finansiering enligt
6747: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     landsbygdsnäringslagen.
6748: föra följande:                                          Som bäst håller man även i Övre Savolax på
6749:                                                     att förbereda det nya mål 1-programmet åren
6750: Gårdama kan beviljas finansieringsstöd för byg-     2000-2006, inom vilket varje landskap kan föra
6751: gande av värmecentraler i form av investerings-     fram åtgärder som är viktiga för regionen och på
6752: bidrag enligt mål 5b- och 6- programmen samt        så sätt trygga finansieringen och genomförandet
6753: nationell finansiering enligt landsbygdnäringsla-   av åtgärderna.
6754: gen.                                                   Enligt landsbygdsnäringslagen kan för byg-
6755:    Genomförandet av de regionala målprogram-        gande och renovering av ett gårdsbruks värme-
6756: men 5b- och 6- programmen upphör vid ut-            central i hela Jandet beviljas räntestödslån tili
6757: gången av år 1999. Den ekonomiska regionen          högst 70 % av de godtagbara kostnadema så att
6758: Övre Savolax hör till området för mål 5b-pro-       det totala räntestödet av lånet motsvarar ett bi-
6759: grammet. I norra Savolax liksom i de flesta         drag på 20 %. Eftersom en övergång tili flisupp-
6760: landskap som genomför mål 5b-programmet har         värmning kräver långsiktiga investeringar i vär-
6761: man under den pågående programperioden lärt         mepannor och andra anordningar, är ett stöd i
6762: sig att använda landsbygdsförvaltningens finan-     form av lån lämpligt då det gälier att sänka de fi-
6763: siella instrument, dvs. utvecklingsprojekten och    nansieringskostnader som föranleds av investe-
6764: de investeringsprojekt som hänför sig tili dem.     ringarna. Fulimakten att bevilja räntestödslån en-
6765: Detta framgår av att de ekonomiska ramama en-       ligt landsbygdsnäringslagen är i år tiliräckligt
6766: ligt programdokumentet för mål 5b i de flesta       stor för att täcka värmecentralinvesteringarna.
6767: landskapen inte räcker tili för alla projekt som
6768: 
6769: 
6770: 
6771: Helsingfors den 7 maj 1999
6772: 
6773:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6774:                                                                                                       3
6775:                                                                  KK 36/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
6776: 
6777: 
6778: 
6779: 
6780:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 36/1999 vp
6781: 
6782:                                               Suomen Posti Yhtymä Oy:n tytäryhtiön PT-
6783:                                               Autopalvelut Oy:n organisaatiouudistus
6784: 
6785: 
6786: 
6787: 
6788: Eduskunnan puhemiehelle
6789: 
6790: Suomen Posti Yhtymä Oy eli Suomen PT Oy on             Jo. Henkilöstön määrä näissä korjaamaissa on
6791: valtion omistama yhtiö, joka aloitti toimintansa       yhteensä noin 65. Henkilöstön asemaa selvittä-
6792: 1.1.1994. Sille on siirretty koko Posti- ja telelai-   mään on perustettu työryhmä, johon kuuluu myös
6793: toksen liiketoiminta ja omaisuus. Suomen PT Oy         ammattiliittojen edustajia.
6794: omistaa muun muassa leasing-, huolto- ja korjaa-          Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista
6795: mopalveluja tarjoavan PT-Autopalvelut Oy:n.            saada selvitys siitä, miksi korjaamotoiminnan
6796: Suomen PT Oy vastaa emoyhtiönä myös PT-                alasajo on tapahtumassa juuri niillä alueilla, joil-
6797: Autopalvelut Oy:n strategisesta johtamisesta. Li-      la muutenkin on pulaa työpaikoista, ja miksi esi-
6798: säksi se vastaa rahoituksesta ja yhteisestä henki-     merkiksi hallinnon atk-alan työt siirretään Hel-
6799: löstöpolitiikasta.                                     sinkiin, jossa on jo nyt vaikeaa löytää alan am-
6800:    PT -Autopalvelut on siis Suomen PT Oy:n ty-         mattilaisia.
6801: täryhtiö. PT-Autopalvelut omistaa pääsääntöi-
6802: sesti Posti-konsernin ja Sonera-konsernin ajo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6803: neuvot, joita on yhteensä noin 5 500 kappaletta,       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6804: sekä vastaa niiden huollosta ja korjauksesta. Yh-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6805: tiön liikevaihto on noin 320 miljoonaa markkaa         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6806: ja sen palveluksessa on noin 450 henkilöä.
6807:    Nyt PT-Autopalvelut Oy:n piirissä on vireillä              Onko PT-Autopa!velut Oy:n organisaa-
6808: organisaatiomuutoksia, joiden seurauksena kor-                tiouudistuksen henkilöstövaikutukset ja
6809: jaamotoimintaa on tarkoitus keskittää ja eriyttää             toiminnan alasajon vaikutukset tutkittu
6810: leasing- ja korjaamotoiminta toisistaan. Korjaa-              tarvittaval!a tarkkuudella, ja
6811: mot on tarkoitus lopettaa tässä yhteydessä seu-
6812: raavilta paikkakunnilta: Porvoo, Savonlinna, Ke-             aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
6813: mijärvi, Imatra, Pieksämäki, Kajaani, Kotka,                 korjaamotoiminnan säilyttämiseksi ny-
6814: Kokkola, Sodankylä, Mikkeli, Kuusamo ja Iva-                 kyisessä laajuudessaan?
6815: 
6816: 
6817: 
6818: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1999
6819: 
6820:     Kari Rajamäki /sd
6821: 
6822: 
6823: 
6824: 
6825:                                                                                                   Versio 2.0
6826: KK 36/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                       Ministerin vastaus
6827: 
6828: 
6829: 
6830: 
6831: Eduskunnan puhemiehelle
6832: 
6833: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         nalta ovat parhaat, sekä suurimpien asiakkaiden-
6834: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          Posti-konsernin ja Sonera-konsernin mahdolli-
6835: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        simman hyvä asiakaspalvelu.
6836: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-           PT-Autopalvelut      Oy:n      hallitus    päätti
6837: mäen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          27.1.1999 keskittää korjaamotoiminnan niille
6838: KK 36/1999 vp:                                         seitsemälle paikkakunnalle, joilla toimii Postin
6839:                                                        terminaali. Lisäksi selvitetään yhdeksän muun
6840:        Onko PT-Autopalvelut Oy:n organisaa-            korjaamon toiminnan jatkamisen edellytykset,
6841:        tiouudistuksen henkilöstövaikutukset ja         joissa arviointiperusteina ovat kannattavuus,
6842:        toiminnan alasajon vaikutukset tutkittu         pääasiakkaiden eli Posti-konsernin ja Sonera-
6843:        tarvittavalla tarkkuudella, ja                  konsernin palvelutaso ja ulkoinen liikevaihto.
6844:                                                           Yhtiön hallitus päätti erillisen suunnitelman
6845:        aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin         mukaan lopettaa kahdentoista korjaamon toimin-
6846:        korjaamotoiminnan säilyttämiseksi ny-           nan seuraavilla paikkakunnilla: Porvoo, Savon-
6847:        kyisessä laajuudessaan?                         linna, Kemijärvi, Imatra, Pieksämäki, Kajaani,
6848: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Kotka, Kokkola, Sodankylä, Mikkeli, Kuusamo
6849: ti seuraavaa:                                          ja Ivalo. Näiden korjaamoiden osalta omien ajo-
6850:                                                        neuvojen huolto- ja korjaamotoiminta on viime
6851: PT-Autopalvelut Oy on Posti-Yhtymä Oy:n ko-            vuosina vähentynyt merkittävästi ja niiden ulkoi-
6852: konaan omistama tytäryhtiö, joka siirtyi Posti-        nen korjaamotoiminta on vähentynyt yli puolella.
6853: konserniin Suomen PT:njakautumisen myötä ke-              Yhtiö on perustanut työryhmän edistämään
6854: sällä 1998. Sen suurimmat asiakkaat ovat Posti-        henkilöstön asemaa ja sopeutumista muutoksiin.
6855: konserni ja Sonera-konserni. Vuonna 1998 PT-           Työryhmässä ovat edustettuina henkilöstö, pal-
6856: Autopalvelujen liikevaihto oli 321 milj. markkaa       kansaajajärjestöt, työantajaliitto ja yhtiön johto.
6857: ja henkilöstön määrä oli 435.                             Selvitettäessä henkilöstön asemaa on sovittu
6858:    PT-Autopalvelut Oy:n toiminta-ajatuksena on         toukokuun alkuun mennessä muun muassa siitä,
6859: antaa asiakkailleen ajoneuvopalveluita - täys-         että neljän korjaamon liiketoiminta myydään toi-
6860: leasing- ja korjaamopalveluita- kilpailukykyi-         mivalle johdolle. Nämä korjaamot tulevat työllis-
6861: sesti ja liiketaloudellisesti kannattavasti. Ajoneu-   tämään lähes kaikki nykyiset työntekijänsä, yh-
6862: vojen ylläpitopalvelut tuotetaan kustannustehok-       teensä noin 20 henkilöä. Yhtiö käy myös useilla
6863: kaasti ja edullisesti sekä hyvän kokonaispalve-        paikkakunnilla, joissa korjaamo lopetetaan, neu-
6864: lun periaatetta noudattaen. Korjaamotoimintaa          votteluja valtion omistaman Raskone Oy:n kans-
6865: on pystyttävä kehittämään nykyistä enemmän             sa töiden ja henkilöstön siirtymisestä Raskone
6866: vastaamaan kilpailukykyisesti alaa. Tähän liitty-      Oy:lle sekä muustakin PT-Autopalvelut Oy:n ja
6867: vät muun muassa arvioinnit siitä, mitkä vaihtoeh-      Raskone Oy:n korjaamoverkostojen mahdolli-
6868: dot korjaamoiden lukumäärän ja sijainnin kan-          sesta verkottumisesta.
6869: 
6870: 
6871: 
6872: 
6873: 2
6874: Ministerin vastaus                                           KK 36/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
6875: 
6876: 
6877:    PT-Autopalvelut Oy:n organisaatio uudiste-       kilöstölle muutoksista aiheutuvat ongelmat mah-
6878: taan vastaamaan aikaisempaa paremmin sen pää-       dollisimman vähäisiksi, jatkaa työtään. PT -Auto-
6879: asiakkaan Suomen Posti Oy:n organisaatiota.         palvelut Oy:llä on Helsingissä, Seinäjoella, Tu-
6880: Alueorganisaation lakkauttamisella vähennetään      russa ja Lappeenrannassa joitakin avoimia auto-
6881: hallinnon päällekkäisyyttä, ja kehittyneiden tie-   mekaanikon työpaikkoja ja eräillä korjaamoilla
6882: tojärjestelmien avulla esimerkiksi leasinglasku-    löytyy esimiestehtäviä, joita on tarjottu varsin-
6883: tus toimii keskitetysti jatkossa. Kysymyksessä      kin lakkautettavien korjaamoiden työntekijöille.
6884: mainitut atk-alan työpaikat, joita on kolme, si-    PT-Autopalvelut Oy on myös valmis eri tavoin
6885: jaitsevat Helsingissä ja tulevat myös pysymään      tukemaan työntekijöiden siirtymistä toiselle
6886: pääkaupungissa.                                     paikkakunnalle.
6887:    YT-neuvottelut jatkuvat ja myös uudelleensi-
6888: joitustyöryhmä, jonka tavoitteena on saada hen-
6889: 
6890: 
6891: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1999
6892: 
6893:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
6894: 
6895: 
6896: 
6897: 
6898:                                                                                                    3
6899: KK 36/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                        Ministerns svar
6900: 
6901: 
6902: 
6903: 
6904: Tili riksdagens talman
6905: 
6906: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          PT-Biltjänster Ab:s styrelse beslöt 27.1.1999
6907: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      koncentrera reparationsverksamheten till de sju
6908: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari     orter som har postterminal. Dessutom utreds för-
6909: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål       utsättningarna vilka möjligheterna är att fortsät-
6910: SS 3611999 rd:                                       ta verksamheten på nio andra verkstäder. Grun-
6911:                                                      den för utvärderingen är lönsamhet, huvudkun-
6912:        Har verkningarna av PT-Biltjänster            dernas Postkoncernens och Sonerakoncernens
6913:        Ab:s organisationsomläggning på per-          servicenivå och yttre omsättning.
6914:        soTwlen och nedkörningen av verksam-              Bolagets styrelse beslöt enligt en särskild plan
6915:        heten undersökts med behövlig nog-            lägga ned verksamheten vid tolv reparations-
6916:        grannhet, och                                 verkstäder på följande orter: Borgå, Nyslott, Ke-
6917:                                                      mijärvi, Imatra, Pieksämäki, Kajana, Kotka, Kar-
6918:        avser regeringen vidta åtgärder för att       leby, Sodankylä, S:t Michel, Kuusamo och Iva-
6919:        bevara verksamheten vid reparations-          lo. Service- och reparationsverksamheten för
6920:        verkstäderna i nuvarande omfattning?          verkstädernas egna fordons del har minskat be-
6921: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      tydligt under de senaste åren och deras yttre repa-
6922: föra följande:                                       rationsverksamhet har minskat med drygt hälf-
6923:                                                      ten.
6924: PT-Biltjänster Ab är Posten Finland Gruppen              Bolaget har tillsatt en arbetsgrupp som skall
6925: Ab:s helägda dotterbolag som övergick till Post-     arbeta för personalens ställning och anpassning
6926: koncernen när PT Finland delades sommaren            till förändringarna. I arbetsgruppen finns företrä-
6927: 1998. Dess största kunder är Postkoncernen och       dare för personalen, löntagarorganisationerna,
6928: Sonerakoncernen. PT-Biltjänster omsatte 321          arbetsgivarförbundet och bolagets ledning.
6929: milj. mark 1998 och antalet anställd uppgick till        Vid utredning av personalens ställning kom
6930: 435.                                                 man i början av maj överens bland annat om att
6931:     PT-Biltjänster Ab har som verksamhetside att     företagsrörelsen vid fyra reparationsverkstäder
6932: tillhandahålla fordonstjänster för kunderna -        säljs till den operativa ledningen. Dessa repara-
6933: fulleasing- och verkstadstjänster - på ett kon-      tionsverkstäder kommer att sysselsätta nästan
6934: kurrenskraftigt och ekonomiskt lönsamt sätt. Un-     alla nuvarande anställda, totalt ca 20 personer.
6935: derhållstjänsterna för fordon produceras kostnad-    Företaget förhandlar också på flera orter, där re-
6936: seffektivt och förmånligt och iakttagande princi-    parationsverkstaden dras in, med det statsägda
6937: pen om god helhetsservice. Verkstadsverksam-         Raskone Oy om överföring av personal och arbe-
6938: heten behöver utvecklas alltmer för att svara mot    ten till Raskone Oy samt om annan möjlig nät-
6939: branschen konkurrenskraftigt. Till detta hänförs     bildning med Raskone Oy:s reparationsverkstä-
6940: bland annat utvärderingarna vilka alternativ som     der.
6941: är de bästa i fråga om antalet reparationsverkstä-       PT-Biltjänster Ab:s organisation läggs om för
6942: der och deras läge samt en maximalt god kund-        att bättre motsvara organisationen hos dess hu-
6943: tjänst för Postkoncernen och Sonerakoncernen.        vudkund Posten Finland Ab. Genom indragning
6944: 
6945: 
6946: 4
6947: Ministems svar                                               KK 36/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
6948: 
6949: 
6950: av distriktsorganisationen minskas överlapp-        för personalen skall vara så små som möjligt,
6951: ningen av administrationen och med hjälp av         fortsätter också sitt arbete. PT -Biltjänster Ab har
6952: avancerade datasystem fungerar tili exempellea-     några lediga arbetsplatser för bilmekaniker i Hel-
6953: singfaktureringen koncentrerat i fortsättningen.    singfors, Seinäjoki, Åbo och Villmanstrand och
6954: De nämnda databranscharbetsplatsema, som är         på en del reparationsverkstäder finns det för-
6955: tre, är belägna i Helsingfors och kommer också      mansuppgifter som har erbjudits främst de an-
6956: att förbli i huvudstaden.                           ställda som arbetar på de indragningshotade
6957:     Samarbetsförhandlingarna fortsätter. Ompla-     verkstäderna. PT-Biltjänster Ab är också berett
6958: ceringsarbetsgruppen, som har satt som mål att se   att på olika sätt stöda de anställdas förflyttning
6959: tili att de problem som förändringama leder tili    tili en annan ort.
6960: 
6961: 
6962: 
6963: Helsingfors den 17 maj 1999
6964: 
6965:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
6966: 
6967: 
6968: 
6969: 
6970:                                                                                                      5
6971:                                                                  KK 37/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd
6972: 
6973: 
6974: 
6975: 
6976:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 37/1999 vp
6977: 
6978:                                                Bussiliikenteen turvallisuuden parantaminen
6979: 
6980: 
6981: 
6982: 
6983: Eduskunnan puhemiehelle
6984: 
6985: Heinolan bussionnettomuus on järkyttänyt koko               Kuljettajien ammattitaidon valvonta on puut-
6986: maata. Tapahtunutta onnettomuutta ei enää voi           teellista eikä nykyinen käytäntö, jossa raskaan
6987: estää, mutta vastaavien tapausten ehkäiseminen          ajoneuvon kuljettaja tästä ammatistaan työkyvyt-
6988: on mahdollista.                                         tömyyseläkkeelle päästyään alkaa tehdä keikka-
6989:    Heinolan bussionnettomuutta tutkitaan tällä          kuljetuksia, vaikuta tavallisen ihmisen kannalta
6990: hetkellä perusteellisesti, kuten asiaan kuuluu.         perustellulta.
6991: Ensimmäiset tiedot tutkimuksen tuloksista ovat              Asiaan liittyy liikenneturvallisuuden lisäksi
6992: kertoneet, että bussinjarruista ei vielä ole löydet-    epäilyksiä harmaasta taloudesta. Ajetaan keikko-
6993: ty mitään vikaa. Onnettomuuden syy on näiltä            ja ja nautitaan samalla eläkettä tai muuta etuutta,
6994: osin siis vielä epäselvä, sillä jarrujen tutkimuk-      vaikka siihen ei olisi oikeutta. Tästä ei ole ole-
6995: set ovat kuitenkin vielä osin kesken.                   massa mitään tarkempia tutkimuksia tai tietoja.
6996:    Riippumatta siitä, mitä tämä tutkimushaara           Epäilykset kuitenkin elävät.
6997: osoittaa, on huomiota kiinnitettävä paitsi itse
6998: bussin rakenteellisten puutteiden ja vikojen li-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväj ärj estyk-
6999: säksi myös muihin olosuhteisiin. Mikään ei ole          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7000: osoittanut, että onnettomuus edes osittain olisi        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7001: ollut bussia kuljettaneen sairauseläkkeellä olleen      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7002: kuljettajan syy tai vika. On kuitenkin pohdittava,
7003: mitä vaikutusta liikenneturvallisuuteen on sillä,             Aikooko hallitus puuttua raskaan liiken-
7004: että tieliikenteessä on jatkuvasti liikkeellä raskai-         teen ja bussien kuljetukseen oikeutta-
7005: ta ajoneuvoja sekä busseja, joiden kuljettajina               vien ajolupien myöntämiseen ja ajo-oi-
7006: toimii joko työkyvyttömyyseläkkeellä olevia tai               keuden säilymiseen eläkkeelle siirtymi-
7007: muuten ainoastaan harvoin näitä ajoneuvoja kul-               sen jälkeen siten, että kuljettajien am-
7008: jettavia ns. keikkakuskeja.                                   mattitaito ja kyky vastata liikenneturval-
7009:                                                               lisuudesta on varmistettu?
7010: 
7011: 
7012: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1999
7013: 
7014:     Pirkko Peltomo /sd
7015: 
7016: 
7017: 
7018: 
7019:                                                                                                    Versio 2.0
7020: KK 37/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd                                                     Ministerin vastaus
7021: 
7022: 
7023: 
7024: 
7025: Eduskunnan puhemiehelle
7026: 
7027: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        seen lakkaa 70 vuoden iässä. Tämänjälkeen ajo-
7028: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         korttia ei voida enää myöntää tai uudistaa linja-
7029: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       auton kuljettamiseen oikeuttavana. Linja-auton
7030: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Pel-      ajokortin saamiseksi suoritettavaan kuljettajan-
7031: tomon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tutkintoon pääsemiseksi vaaditaan joko säädetty
7032: KK 37/1999 vp:                                        koulutus tai ajokokemus. Ajokorttiluokkaa D
7033:                                                       koskevan koulutuksen vähimmäismäärä on 300
7034:        Aikooko hallitus puuttua raskaan liiken-       tunnin luokkaa. Ajoneuvon koon ja kuljetusteh-
7035:        teen ja bussien kuljetukseen oikeutta-         tävän luonteen johdosta opetukseen sisältyy laa-
7036:        vien ajolupien myöntämiseen ja ajo-oi-         jalti ajoneuvon kuljettamiseen ja liikenneturval-
7037:        keuden säilymiseen eläkkeelle siirtymi-        lisuuteen liittyviä aiheita. Pienoislinja-auton eli
7038:        sen jälkeen siten, että kuljettajien am-       luokan Dl ajokorttia varten vaaditun koulutuk-
7039:        mattitaito ja kyky vastata liikenneturval-     sen määrä on pienempi, 35 tuntia, minkä lisäksi
7040:        lisuudesta on varmistettu?                     edellytetään ensiapukoulutusta. D !-luokan ajo-
7041:                                                       neuvolla tarkoitetaan tällöin ajoneuvoa, jossa on
7042: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         istuinpaikka enintään 16 matkustajalle kuljetta-
7043: ti seuraavaa:                                         jan lisäksi. Vaihtoehto koulutukselle on ajokoke-
7044: Linja-autoliikenne on Suomessa ollut liikenne-        mus. Yhden vuoden päätoiminen ajokokemus
7045: muodoista turvallisimpia ja kuolemaan johtaneet       vaatimukset täyttäväliä raskaan kaluston ajoneu-
7046: onnettomuudet ovat olleet harvinaisia. Linja-au-      volla on yhteisön lainsäädännön mukainen.
7047: ton ajokortin saamista koskevat vaatimukset ovat          Ajokortin voimassapysymisen edellytysten,
7048: ajokorttivaatimuksista tiukimpia ja täyttävät         eli ajotaidon ja ajokyvyn, seurannasta vastaa po-
7049: myös Euroopan yhteisöjen lainsäädäntöön sisäl-        liisi. Ajo-oikeuden haltijalle on tieliikennelaissa
7050: tyvät vähimmäisvaatimukset.                           asetettu velvollisuus tarvittavien selvitysten esit-
7051:    Linja-auton kuljettamista koskevat vaatimuk-       tämiseksi poliisille tämän seurannan toteuttami-
7052: set ovat samat sekä yksityis- että ammattiajossa      seksi. Velvollisuus perustuu joko suoraan lakiin
7053: toimiville kuljettajille. Raskaan kaluston kuljet-    tai poliisin lain nojalla antamaan määräykseen
7054: tajille on asetettu tiukemmat terveydelliset vaati-   epäillessään ajotaidon tai ajokyvyn säilymistä.
7055: mukset kuin mitkä koskevat henkilöauton kuljet-       Linja-auton ajokortin saamisen jälkeen ajo-oi-
7056: tamista. Terveydellisten edellytysten olemassa-       keuden voimassa pysyttäminen ei edellytä jatko-
7057: olo arvioidaan ajokortin hakemisen ja myöhem-         koulutusta. Tällaisen koulutuksen hankkiminen
7058: min ikäkausitarkastusten yhteydessä. Linja-au-        on täysin vapaaehtoista. Ajokortin voimassaolon
7059: ton kuljettajan kohdalla ikäkausitarkastukset al-     edellyttämä terveydentilan seuranta soveltuu
7060: kavat 45 vuoden iässä näkökykyä koskevan to-          osaksi työntekijän työterveydenhuoltoa. Amma-
7061: distuksen esittämisellä ja jatkuvat sen jälkeen 50    tin edellyttämien tietojen ja taitojen ylläpitämi-
7062: vuoden iästä lähtien aina viiden vuoden välein        nen, esimerkiksi koulutuksen avulla, on taas pit-
7063: velvollisuutena esittää lääkärin antama todistus      kälti työnantajasta riippuvaa.
7064: terveydentilasta. Oikeus linja-auton kuljettami-
7065: 
7066: 2
7067: Ministerin vastaus                                             KK 37/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd
7068: 
7069: 
7070:    Tieliikennelainsäädännössä edellytettyjen ter-     keelle siirtymisen erilaisten syitten johdosta. Mi-
7071: veystarkastusten tulokset tulevat kuitenkin ajo-      käli eläkkeelle siirtymisen syyt ovat sillä tavoin
7072: korttiviranomaisen tietoon vain lääkärintodistuk-     terveydelliset, ettei ajo-oikeuden haltija enää täy-
7073: sen esittämisvelvollisuuden muodossa. Muun            tä ajokortin saamisen edellytyksiä, ei hänellä
7074: tarkastuksen tai hoidon yhteydessä tehdyt ha-         myöskään ole enää edellytyksiä ajo-oikeuden
7075: vainnot ja löydökset eivät välity ajokorttiviran-     voimassa pysyttämiseen. Tällaisissa tapauksissa
7076: omaiselle, ellei lääkäri tai ajo-oikeudenhaltija      ajo-oikeuteen puuttuminen edellyttää tiedon vä-
7077: itse sitä erikseen ilmoita. Lääkärin kohdalla näin    littymistä ajokorttiviranomaiselle. Ajokorttilain-
7078: ei useinkaan tapahdu, koska siihen velvoittavaa       säädännön harmonisoinnista ja kansallisten ajo-
7079: säännöstä ei ole. Syynä menettelyn puuttumi-          korttien laajentuneesta kelpoisuudesta ETA-mai-
7080: seen on se, että terveydenhoidon alalla ei sellais-   den alueella seuraa, että ulkomailla annettuihin
7081: ta ole pidetty suotavana sen vaarantaessa lääkä-      ajokortteihin tulisi tällöin suhtautua samalla ta-
7082: rin ja potilaan välistä luottamussuhdetta ja hoi-     valla. Tämä on kuitenkin vaikeaa, koska tiedon
7083: toon hakeutumista.                                    välittyminen eläkkeelle siirtymisestä ja sen syis-
7084:     Yhteisön lainsäädännössä on säädetty linja-       tä olisi sattumanvaraista.
7085: auton ajokortin vähimmäisikää koskevista vaati-           Viime aikoina on tapahtunut joitakin linja-
7086: muksista, joista ei voida kansallisesti poiketa.      auto-onnettomuuksia, joiden tutkinta on parhail-
7087: Mainittu lainsäädäntö mahdollistaa yläikärajasta      laan käynnissä. Liikenneministeriö seuraa ylei-
7088: säätämisen, koska ajokortin voimassaolo on jä-        sen linja-autoliikenteen turvallisuustilanteen
7089: senvaltion päätäntävallassa. Suomessa linja-au-       ohella onnettomuustutkinnan tuloksia onnetto-
7090: ton ajo-oikeudelle kansallisesti säädetty yläikä-     muuksien syistä, ja on valmis ryhtymään sellai-
7091: raja ei ole sidottu mihinkään yleiseen eläke-         siin kuljettajana toimimista koskeviin toimenpi-
7092:  ikään. Ajo-oikeuden voimassaolon sitominen           teisiin, joihin tarvetta ilmenee.
7093:  eläkkeelle siirtymiseen olisi ongelmallista eläk-
7094: 
7095: 
7096: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1999
7097: 
7098:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
7099: 
7100: 
7101: 
7102: 
7103:                                                                                                         3
7104: KK 37/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd                                                       Ministerns svar
7105: 
7106: 
7107: 
7108: 
7109: Tili riksdagens talman
7110: 
7111: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       D är ca 300 timmar. Beroende på fordonet och
7112: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       transportuppgiften ingår det i undervisningen
7113: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pirk-     gott om ämnen som gäller framförande av fordon
7114: ko Peltomo /sd undertecknade skriftliga spörs-        och trafiksäkerhet. För körkort för minibuss dvs.
7115: mål SS 37/1999 rd:                                    klass D 1 är utbildningen mindre, 35 timmar, som
7116:                                                       dessutom krävs förstahjä1psutbi1dning. Med for-
7117:       Avser regeringen vidta åtgärder för att         don av D1-klass avses då fordon som har sittplat-
7118:       påverka beviljandet av körkortstillstånd        ser för högst 16 passagerare utöver föraren. Al-
7119:       som gäller den tunga trafiken och kör-          ternativet för utbildning är körerfarenhet. Ett års
7120:        rättens bevarande efter pensionering, så       huvudsaklig körerfarenhet med ett fordon som
7121:        att chaufförernas yrkesskicklighet och         fyller kraven på tung materiel följer gemenska-
7122:       förmåga att svara för trafiksäkerheten          pens lagstiftning.
7123:        tryggas?                                          Polisen svarar för uppföljningen av att förut-
7124:                                                       sättningarna för körkortet, dvs. körskickligheten
7125: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       och körförmågan, upprätthålls. Vägtrafiklagen
7126: föra följande:                                        föreskriver om skyldighet för innehavaren av
7127: Busstrafiken har i Finland hört till de tryggaste     körrätten att för polisen framlägga nödvändiga
7128: formerna av trafik och olyckor med dödlig ut-         utredningar för att genomföra denna uppfölj-
7129: gång har varit ovanliga. De krav som ställs för att   ning. Skyldigheten bygger antingen direkt på la-
7130: få busskörkort är de strängaste av körkortsfor-       gen eller på polisens order given med stöd av la-
7131: dringarna och fyller också minimikraven på Eu-        gen vid tveksamhet om körskickligheten eller
7132: ropeiska gemenskapernas lagstiftning.                 körförmågan upprätthålls. När busskörkort har
7133:    Kraven på framförande av buss är samma för         beviljats krävs ingen fortbildning för att upprätt-
7134: chaufförer i både privat- och yrkeskörning. Hä1-      hålla körrätten. Det är fullständigt frivilligt att
7135: sokraven för chaufförer av tung materiel är strän-    skaffa sig en sådan utbildning. Uppföljningen av
7136: gare än kraven för framförande av personbil. Fö-      det hälsotillstånd som körkortet förutsätter kan
7137: refintliga hälsoskäl bedöms när man ansöker om        delvis anpassas tili den anställdas företagshälso-
7138: körkort och senare i samband med hälsokontrol-        vård. Underhåll av den kunskap och de fårdighe-
7139: ler. För busschaufförer börjar ålderskontrollerna     ter som yrket förutsätter, till exempel med hjälp
7140: vid 45 år genom att ett intyg för synförmåga skall    av utbildning, är för sin del mycket beroende av
7141: företes och fortsätter sedan från 50 år genom att     arbets gi varen.
7142: ett läkarintyg över hälsotillståndet skall företes       Resultaten av de hälsokontroller som vägtra-
7143: vart femte år. Rätten att köra buss upphör vid 70     fiklagstiftningen förutsätter kommer körkorts-
7144: år. Efter detta kan inte körkort med rätt att fram-   myndigheterna till kännedom bara i samband
7145: föra buss längre beviljas eller förnyas. För att få   med skyldigheten att förete läkarintyg. Observa-
7146: delta i förarexamen för busskörkort krävs an-         tioner och fynd i samband med andra kontroller
7147: tingen föreskriven utbildning eller körerfaren-       eller annan vård kommer inte tili körkortsmyn-
7148: het. Minimitiden för utbildning för körkortsklass     digheternas kännedom om inte läkaren eller inne-
7149: 
7150: 
7151: 4
7152: Ministems svar                                                  KK 37/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd
7153: 
7154: 
7155: havaren av körrätten själv meddelar om det sär-        är hälsoskäl, så att innehavaren av körrätten inte
7156: skilt. Vad gäller läkare sker det inte ofta, för det   längre fyller kraven för beviljande av körkort, har
7157: finns inte en förpliktigande bestämmelse därom.        han inte heller längre förutsättningar för att
7158: Orsaken till att förfarandet inte finns är att det     upprätthålla körrätten. 1 dylika fall förutsätter
7159: inom hälsovårdsbranschen inte har ansett vara          ingrepp i körrätten att informationen förmedlas
7160: tillrådligt för förtroendet mellan läkare och pati-    till körkortsmyndigheten. Harmoniseringen av
7161: ent och kan äventyra uppsökandet av vård.              körkortslagstiftningen och de nationella körkor-
7162:     1 gemenskapens lagstiftning har bestämts om        tens giltighet inom EES förutsätter att inställnin-
7163: de krav som gäller minimiåldem för innehav av          gen till körkort som beviljats utomlands skall
7164: busskörkort och som man inte nationellt kan            vara densamma. Detta är i varje fall svårt för att
7165: avvika från. Lagen möjliggör en bestämmelse om         informationen om pensioneringen och orsakema
7166: en övre åldersgräns, för att körkortets giltighet är   därtill skulle vara slumpartad.
7167: en fråga för medlemsstaten. Den i Finland natio-           Under densenaste tiden har det inträffat en del
7168: nellt föreskrivna övre åldersgränsen för körrät-       bussolyckor, som undersöks för närvarande. Pa-
7169: ten för buss är inte bunden vid den allmänna pen-      rallellt med den allmänna säkerheten inom
7170: sionsåldem. Att binda körrättens giltighet till        busstrafiken följer trafikministeriet med resulta-
7171: pensioneringen skulle vara problematiskt efter-        ten av olycksfallsundersökningama och orsaker-
7172: som orsakema för pensioneringen är av många            na till olyckorna och är beredd att vidta åtgärder
7173: slag. Om orsakema för pensionering på olika sätt       som gäller föramas agerande vid behov.
7174: 
7175: 
7176: 
7177: Helsingfors den 21 maj 1999
7178: 
7179:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
7180: 
7181: 
7182: 
7183: 
7184:                                                                                                         5
7185:                                                              KK 38/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
7186: 
7187: 
7188: 
7189: 
7190:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 38/1999 vp
7191: 
7192:                                              Sodan aiheuttaman keliakian hoitokustannus-
7193:                                              ten korvaaminen sotaveteraaneille
7194: 
7195: 
7196: 
7197: 
7198: Eduskunnan puhemiehelle
7199: 
7200: Nuorimmilla sotaveteraani-ikäluokilla on yhtenä       haiseksi. Alimmillaan se on tällä hetkellä vain
7201: yleisenä sairautena vilja-allergia eli keliakia.      vajaat 2 500 markkaa kuukaudessa, ja laajalti se
7202: Tämä johtuu siitä, että hyvin monet sotilaista sai-   liikkuu 3 000--4 000 markan tasolla. Tämän ta-
7203: rastivat vuonna 1944 punataudin, johon kuului         kia keliakian aiheuttamat normaalia korkeammat
7204: oireena verenvuoto suolistossa. Tämä puolestaan       ruokakustannukset muodostuvat monille veteraa-
7205: kuivatti tautiin sairastuneiden suolistoa. Myö-       neille liian korkeiksi, ja he joutuvat laiminlyö-
7206: hemmin on todettu, että se jätti alun tai alttiuden   mään oikean ruokavalion noudattamisen. Tällöin
7207: tulevalle keliakialle.                                vaivat pahenevat ja syöpäriski kasvaa. Siksi yh-
7208:    Keliakia ei ole sinänsä tappava sairaus, mutta     teiskunnan olisikin tultava ainakin pienituloisim-
7209: siitä aiheutuu monesti epämääräisiä kiputiloja        pia veteraaneja vastaan ja myönnettävä esimer-
7210: suolistoon ja muuallekin elimistöön. Lisäksi se       kiksi erityinen ruokalisä keliakiaa sairastaville
7211: voi pitkittyessään johtaa osalla potilaista syövän    sotaveteraaneille. Kunnat suhtautuvat useimmi-
7212: kehittymiseen. Keliakian hoito tulee sitä Sairasta-   ten torjuvasti niin sotaveteraanien kuin muiden-
7213: valle myös kalliiksi, koska se vaatii erityisruoka-   kin keliaakikkojen anomuksiin saada korvausta
7214: valion, jossa ei ole viljatuotteita. Mainittakoon,    erityisruokavaliokustannuksiinsa kuntoutusmää-
7215: että viljan korvaavat jauhot maksavat noin viisin-    rärahoista, mikä olisi lain mukaan mahdollista.
7216: kertaisesti sen, minkä normaalit jauhotuotteet
7217: Lähes samassa suhteessa kalliimpia ovat myös          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7218: muut keliaakikoille tarkoitetut erityistuotteet.      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7219: Voidaan karkeasti arvioida, että keliakiaa sairas-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7220: tavien elintarvikekustannukset kohoavat vähin-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7221: tään 500-600 markkaa kalliimmiksi kuin tervei-
7222: den henkilöiden. Lisäksi tulevat vielä sairauden            Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ke-
7223: hoitoon tarpeellisten lääkkeiden kustannukset.              liakiaa sairastaville sotaveteraaneille
7224:    Sotaveteraanit ovat kaikki jo eläkkeellä, ja             myönnettävän erityisen ruokalisän kor-
7225: monilla heistä on eläkkeiden taso jäänyt hyvin al-          vaamiseksi pikaisesti?
7226: 
7227: 
7228: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1999
7229: 
7230:     Raimo Vistbacka /ps
7231: 
7232: 
7233: 
7234:                                                                                                Versio 2.0
7235: KK 38/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                   Ministerin vastaus
7236: 
7237: 
7238: 
7239: 
7240: Eduskunnan puhemiehelle
7241: 
7242: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        makseta myöskään yleisistä kauppatavaroista.
7243: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         Keliaakikoiden erityisruokavaliossa ovat kysy-
7244: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       myksessäjokapäiväiset elintarvikkeet, kuten glu-
7245: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             teenittomat jauhot tai erityisvalmisteiset makaro-
7246: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-        nit, jotka eivät täytä SVL:n korvausperusteita.
7247: myksen KK 38/1999 vp:                                     Kansaneläkelaitos maksaa kansaneläkelain
7248:                                                       30 a §:n perusteella eläkkeensaajalle hoitotu-
7249:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ke-        kea, jos hänen toimintakykynsä on vähintään
7250:        liakiaa sairastaville sotaveteraaneille        vuoden ajan alentunut. Lisäksi edellytetään, että
7251:        myönnettävän erityisen ruokalisän kor-         hän tarvitsee säännöllisesti toistuvaa toisen hen-
7252:        vaamiseksi pikaisesti?                         kilön apua, ohjausta tai valvontaa kotitaloustöis-
7253:                                                       sä, asioinneissa ja henkilökohtaisissa toiminnois-
7254: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sa. Hoitotukea myönnettäessä otetaan huomioon
7255: ti seuraavaa:                                         toimintakykyä alentavasta sairaudesta aiheutu-
7256: Sairausvakuutuslain (SVL) 5 §:n mukaan sai-           vat kustannukset. Keliakian ei katsota alentavan
7257: raanhoitona korvataan lääkärin määräämät lääk-        henkilön toimintakykyä, joten pelkästään sen pe-
7258: keet sekä vaikean sairauden hoitoon tarpeelliset      rusteella ei eläkkeensaajan hoitotukea myönnetä.
7259: lääkärin määräämät ja apteekista tai sairaalasta          Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Vam-
7260: hankitut kliiniset ravintovalmisteet ja niitä vas-    maistyöryhmä 96 (STM 1997:6) on käsitellyt
7261: taavat tuotteet. Korvattavalla lääkkeellä tarkoite-   yleensä keliakiaa sairastavien henkilöiden tilan-
7262: taan lääkelain mukaista lääkemääräystä edellyt-       netta. Työryhmä ei ole pitänyt perusteltuna erilli-
7263: tävää lääkettä, joka on tarkoitettu parantamaan ja    sen tukijärjestelmän perustamista pelkästään ke-
7264: helpottamaan sairautta tai sen oireita ja jolle on    liaakikoille.
7265: vahvistettu kohtuullinen korvausperusteeksi hy-           Mikäli keliakia on syntynyt sodassa sairaste-
7266: väksyttävä tukkuhinta. Korvattavalla lääkkeellä       tun punataudin seurauksena tai sen vaikutukses-
7267: tarkoitetaan myös niitä STM:n päätöksessä mai-        ta, voi keliaakikko saada korvausta sairaudes-
7268: nittuja lääkkeitä, joita saadaan myydä ilman lää-     taan sotilasvammalain nojalla joko seurannais-
7269: kemääräystä ja joille on vahvistettu kohtuullinen     tai liitännäissairautena. Lääketieteellisen näytön
7270: korvausperusteeksi hyväksytty tukkuhinta. Kor-        tulee kuitenkin olla selvä, eli henkilön täytyy
7271: vattavalla kliinisellä ravintovalmisteella tarkoi-    pystyä osoittamaan, että on sodassa sairastanut
7272: tetaan valmistetta, jota käytetään sairauden hoi-     punataudin ja että keliakia on sen vaikutuksesta
7273: dossa korvaamaan tai täydentämään ruokavalio-         tullut. Tällaisen näytön osoittaminen saattaa kui-
7274: ta tai sen osaa ja jolle on vahvistettu korvauspe-    tenkin olla vaikeaa.
7275: rusteeksi hyväksytty tukkuhinta. Korvausta ei
7276: 
7277: 
7278: 
7279: 
7280: 2
7281: Ministerin vastaus                                       KK 38/1999 vp -     Raimo Vistbacka /ps
7282: 
7283: 
7284:    Keliakiaa sairastavat voivat hakea myös vam-    erityisravinnosta tai erityisvalmisteista, joita
7285: maispalvelulain mukaista korvausta erityisruo-     henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja pää-
7286: kakustannuksiin. Vammaiselle henkilölle korva-     sääntöisesti.
7287: taan ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat
7288: 
7289: 
7290: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1999
7291: 
7292:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
7293: 
7294: 
7295: 
7296: 
7297:                                                                                                   3
7298: KK 38/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                          Ministems svar
7299: 
7300: 
7301: 
7302: 
7303: Tili riksdagens talman
7304: 
7305: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         används dagligen, t.ex. glutenfritt mjöl elier spe-
7306: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av         cialtiliverkade makaroner, vilka inte uppfylier
7307: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Rai-        sjukförsäkringslagens vilikor för ersättning.
7308: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga                  Med stöd av 30 a § folkpensionslagen beta-
7309: spörsmå1 SS 38/1999 rd:                                 lar Folkpensionsanstalten ett vårdbidrag tili pen-
7310:                                                         sionstagare vars funktionsförmåga är nedsatt åt-
7311:         Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           minstone under ett år. Dessutom förutsätts att
7312:        för att det särskilda mattillskott krigsve-      pensionstagaren i sina personliga rutiner, i hus-
7313:        teraner som lider av celiaki behöver             hålisarbete eller i skötseln av ärenden utanför
7314:        snart skall ersättas?                            hemmet är i behov av regelbundet återkomman-
7315:                                                         de hjälp av någon annan elier av handledning och
7316: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         tillsyn. Kostnader som vålias av den sjukdom
7317: föra följande:                                          som är anledningen tili den nedsatta funktions-
7318: Enligt 5 § sjukförsäkringslagen (SFL) ersätts           förmågan tas i beaktande när vårdbidraget bevil-
7319: som sjukvård läkemedel som ordinerats av läka-          jas. Celiaki anses inte verka nedsättande på funk-
7320: re samt kliniska näringspreparat och motsvaran-         tionsförmågan, varför vårdbidrag för pensionsta-
7321: de produkter som behövs vid behandling av svår          gare inte beviljas enbart på grundval av celiaki.
7322: sjukdom, som ordinerats av läkare och anskaf-               Handikappsarbetsgruppen 96 (SHM 1997:6),
7323: fats på apotek eller sjukhus. Med läkemedel som         som tillsatts av social- och hälsovårdsministe-
7324: skali ersättas förstås ett i läkemedelslagen avsett     riet, har behandlat situationen för personer som
7325: receptbelagt läkemedel vars ändamål är att bota         lider av celiaki alimänt. Arbetsgruppen ansåg det
7326: elier lindra sjukdom elier sjukdomssymptom och          inte vara befogat att skapa ett särskilt ersättnings-
7327: för vilket faststälits ett skäligt partipris som kan    system enbart för personer som lider av celiaki.
7328: godtas som ersättningsgrund. Med läkemedel                  Ifall celiakin har uppkommit tili följd av eller
7329: som skall ersättas avses också sådana i SHM:s           under inflytande av dysenteri som en person har
7330: beslut nämnda läkemedel som inte är receptbe-           insjuknat i under kriget, kan han få ersättning för
7331: lagda och för vilka faststälits ett skäligt partipris   sin sjukdom med stöd av lagen om skada, ådra-
7332: som kan godtas som ersättningsgrund. Med kli-           gen i militärtjänst, antingen på grund av
7333: niskt näringspreparat förstås ett preparat som vid      följdsjukdom elier accessorisk sjukdom. Den me-
7334: behandling av sjukdom används för att helt elier        dicinska bevisningen måste dock vara tydlig,
7335: delvis ersätta eller komplettera diet och för vil-      dvs. han måste kunna bevisa att han har haft dy-
7336: ket ett skäligt partipris som kan godtas som er-        senteri under kriget och att celiakin har uppkom-
7337: sättningsgrund har faststälits. Ersättning betalas      mit tili följd av denna. Det kan dock vara svårt att
7338: inte helier för alimänna handelsvaror. Celiakier-       finna sådana bevis.
7339: nas specialdiet består av sådana livsmedel som
7340: 
7341: 
7342: 
7343: 
7344: 4
7345: Ministerns svar                                            KK 38/1999 vp -     Raimo Vistbacka /ps
7346: 
7347: 
7348:    Personer som lider av celiaki kan också ansö-     kostnader som föranleds av specialkost eller spe-
7349: ka om ersättning för kostnader för specialkost en-   cialprodukter som han måste använda under en
7350: ligt lagen om service och stöd på grund av handi-    lång tid och regelbundet.
7351: kapp. Den handikappade får ersättning för extra
7352: 
7353: 
7354: 
7355: Helsingfors den 20 maj 1999
7356: 
7357:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
7358: 
7359: 
7360: 
7361: 
7362:                                                                                                     5
7363:                                                              KK 39/1999 vp -Risto Kuisma /rem
7364: 
7365: 
7366: 
7367: 
7368:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 39/1999 vp
7369: 
7370:                                            Sairausvakuutuskorvausten              maksujärjestel-
7371:                                            män uudistaminen
7372: 
7373: 
7374: 
7375: 
7376: Eduskunnan puhemiehelle
7377: 
7378: Yksityisen kansalaisen käyttäessä yksityisiä ter-   sellä tai järjestelmän kokonaan uudelleenarvioin-
7379: veyspalveluja, fysikaalista hoitoa ja muita Kan-    ti.
7380: saneläkelaitoksen korvaamia palveluja on kus-
7381: tannusten korvaustaso alhainen ja korvausten ha-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7382: keminen ja maksatus monimutkaista, työlästä ja      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7383: byrokraattista. Monen kansalaisen mielestä jär-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7384: jestelmän kustannukset ja työmäärä ovat koh-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7385: tuuttoman suuria suhteessa maksettaviin kor-
7386: vauksiin.                                                 Onko hallitus tietoinen sairausvakuu-
7387:    Kansalaisten mielestä nykyinen korvausmalli            tuskorvausten maksujärjestelmän epä-
7388: on menettänyt merkityksensä ja se tulisi korvata          kohdista, ja
7389: yksinkertaisemmalla mallilla, jossa korvaus vä-
7390: hennettäisiin suoraan perittävästä bruttomaksus-          aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
7391: ta ilman eri anomuksia tai muuta byrokratiaa.             kalliin ja bruttokustannuksiltaan suh-
7392: Toisaalta koko järjestelmä voitaisiin korvata ot-         teettoman järjestelmän korjaamiseksi
7393: tamalla käyttöön verovähennysmalli.                       tai korvaamiseksi jollain muulla järjes-
7394:    Mikäli terveysmenoista on tarpeen tehdä sääs-          telyllä, joka paremmin ja tehokkaam-
7395: töjä, olisivat varteenotettavat vaihtoehdot tämän         min vastaisi kansalaisten tarvetta saada
7396: korvauskäytännön korvaaminen verovähennyk-                tukea hoito- ja sairauskuluihin?
7397: 
7398: 
7399: 
7400: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1999
7401: 
7402:     Risto Kuisma /rem
7403: 
7404: 
7405: 
7406: 
7407:                                                                                              Versio 2.0
7408: KK 39/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                     Ministerin vastaus
7409: 
7410: 
7411: 
7412: 
7413: Eduskunnan puhemiehelle
7414: 
7415: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       vaamisessa jo 1. syyskuuta 1970 lähtien nouda-
7416: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tettu suorakorvausjärjestelmää, jonka perusteel-
7417: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       la asiakas maksaa korvattavasta lääkkeestä ap-
7418: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuis-      teekille sairausvakuutuskorvauksella alennetun
7419: man /rem näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        hinnan ja kansaneläkelaitos apteekille sairausva-
7420: KK 39/1999 vp:                                        kuutuskorvauksen tilityksen perusteella. Voi-
7421:                                                      massa oleva järjestelmä lääkekustannusten osal-
7422:        Onko hallitus tietoinen sairausvakuu-         ta mahdollistaa sen, ettei asiakkaan tarvitse asioi-
7423:        tuskorvausten maksujärjestelmän epä-          da kansaneläkelaitoksen toimistossa.
7424:        kohdista, ja                                      Terveydenhuollon palvelujen tuottajien ja
7425:                                                      kansaneläkelaitoksen välisellä valtakirjamenet-
7426:        aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin       telyllä on muiden sairaanhoitokorvausten maksa-
7427:        kalliin ja bruttokustannuksiltaan suh-        misessa sovellettu edellä kuvattua lääkekorvaus-
7428:        teettoman järjestelmän korjaamiseksi          ten maksamista vastaavaa korvauskäytäntöä.
7429:        tai korvaamiseksi jollain muulla järjes-      Valtakirj asopimusmenettelyssä potilas maksaa
7430:        telyllä, joka paremmin ja tehokkaam-          palvelujen tuottajalle ainoastaan omavastuu-
7431:        min vastaisi kansalaisten tarvetta saada      osuuden ja kansaneläkelaitos suorittaa palvelu-
7432:        tukea hoito- ja sairauskuluihin?              jen tuottajalle potilaan antaman valtakirjan nojal-
7433: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        la sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vas-
7434: ti seuraavaa:                                        taavasti kuin lääkekorvauksissa apteekille. Ku-
7435:                                                      vatunlaisia sopimuksia on tehty yksityisten lää-
7436: Sairausvakuutuslain perusteella maksetaan kor-       käreiden ja hammaslääkäreiden, erikoishammas-
7437: vausta muun muassa hammashoidon kuluista,            teknikoiden, fysioterapeuttien sekä lääkärikes-
7438: alle vuoden kestävän lyhytaikaisen sairauden tai     kusten kanssa kaikkiaan yli 800 kappaletta. Kan-
7439: työkyvyttömyyden aiheuttamasta ansionmene-           saneläkelaitos on tehnyt edellä kuvattua valtakir-
7440: tyksestä sekä sairaanhoidon kuluista, jotka käsit-   jasopimusmenettelyä koskevan runkosopimuk-
7441: tävät lääkärinpalkkiot, tutkimus- ja hoitokulut,     sen muun muassa Suomen Hammaslääkäriliiton
7442: lääkkeet ja matkakustannukset Kansaneläkelai-        ja Erikoishammasteknikkoliiton kanssa, ja neu-
7443: toksen tilastojen mukaan muun muassa yksityis-       vottelut muiden palveluntuottajajärjestöjen ja
7444: lääkärin palkkiokorvauksia saa koko väestöstä        kansaneläkelaitoksen välillä ovat parhaillaan
7445: vuosittain noinjoka neljännes. Vuonna 1998 sai-      käynnissä.
7446: rausvakuutuskorvauksen osuus lääkärinpalkki-             Kysymyksessä on esitetty, että nykyinen sai-
7447: oista oli keskimäärin 38,2 prosenttia, hammas-       rausvakuutuksen korvausjärjestelmä korvattai-
7448: hoidosta keskimäärin 48,9 prosenttia ja yksityi-     siin ottamalla käyttöön verovähennysmalli. Sai-
7449: sestä tutkimuksesta ja hoidosta keskimäärin 43,1     rauskulujen vähentäminen verotuksessa johtaisi
7450: prosenttia.                                          tuloverotuksen progressiivisuuden vuoksi sitä
7451:    Sairaanhoitokorvauksissa on sairausvakuutus-      suurempaan tukeen, mitä suurempituloisesta
7452: lain 30 a §:n (8111969) nojalla lääkkeiden kor-      henkilöstä on kyse. Tämä oli keskeisimpiä syitä,
7453: 
7454: 
7455: 2
7456: Ministerin vastaus                                          KK 39/1999 vp- Risto Kuisma /rem
7457: 
7458: 
7459: kun verotuksesta poistettiin sairauskulujen vä-     huollon palvelujen käyttäjä pääsee tämän järjes-
7460: hennysoikeus vuonna 1992. Sosiaalisin perus-        telmän piiriin. Tavoitteena on kehittää mainittua
7461: tein myönnetyn tuen kanavoiunista verojärjestel-    toimintaa edelleen niin, että se tapahtuu atk-
7462: män kautta on luovuttu asteittain viimeksi kulu-    avusteisesti terveydenhuollon palvelun tuottajan
7463: neen vuosikymmenen aikana lähes kaikilta osin.      ja kansaneläkelaitoksen välillä. Edellä kuvatuin
7464:    Kansaneläkelaitoksen tarkoituksena on valta-     tavoin toimintaa edelleen kehittämällä pyritään
7465: kirjasopimusmenettelyn laajentaminen edelleen       vielä nykyistä joustavampaan sairausvakuutus-
7466: siten, että entistä useampi yksityisen terveyden-   korvausmenettelyyn.
7467: 
7468: 
7469: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1999
7470: 
7471:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
7472: 
7473: 
7474: 
7475: 
7476:                                                                                                    3
7477: KK 39/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                        Ministerns svar
7478: 
7479: 
7480: 
7481: 
7482: Tili riksdagens talman
7483: 
7484: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      system innebär att kunden för det ersättningsgi1-
7485: har Ni, Fru talman, tili vederbörande med1em av       1a läkemed1et betalar apoteket ett pris från vi1ket
7486: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ris-      sjukförsäkringsersättningen dragits av och fo1k-
7487: to Kuisma /ref undertecknade skriftliga spörsmå1      pensionsanstalten betalar sjukförsäkringsersätt-
7488: SS 39/1999 rd:                                        ningen tili apoteket mot redovisning. Tack vare
7489:                                                       det gäliande systemet behöver kunden inte gå tili
7490:        ir regeringen medveten om missförhål-          folkpensionsanstaltens byrå för att få ersättning
7491:        landena i systemet för utbetalning av          för 1äkemede1skostnader.
7492:        sjuliförsäkringsersättningar, och                  Genom fulimaktsförfarandet mellan folkpen-
7493:                                                       sionsanstalten och producenterna av hälsovårds-
7494:        ämnar regeringen vidta åtgärder för att        service har i betalningen av sjukvårdskostnader
7495:        avhjälpa missförhållandena i det dyra          tillämpats en praxis som motsvarar den ovan be-
7496:        och tili sina bruttokostnader opropor-         skrivna i fråga om ersättning av 1äkemede1skost-
7497:        tionerliga systemet, eller för att ersätta     nader. En1igt fullmaktsavta1sförfarandet betalar
7498:        systemet med något annat, som bättre           patienten serviceproducenten endast sjä1vriskde-
7499:        och effektivare motsvarar medborgar-           1en och fo1kpensionsanstalten beta1ar servicepro-
7500:        nas behov av att få stöd för behand-           ducenten en ersättning enligt sjukförsäkringsla-
7501:        lings- och sjukdomskostnader?                  gen på basis av den fullmakt som patienten givit,
7502: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       på motsvarande sätt som läkemedelsersättningar
7503: föra fö1jande:                                        betalas till apotek. Samman1agt mer än 800 dyli-
7504:                                                       ka avta1 har ingåtts med privatläkare och tand1ä-
7505: På basis av sjukförsäkringslagen betalas ersätt-      kare, specialtandtekniker, fysioterapeuter och 1ä-
7506: ning för bl.a. tandvårdskostnader, inkomstbort-       karcentraler. Fo1kpensionsanstalten har med bl.a.
7507: fali som orsakats av kortvarig sjukdom elier ar-      Finlands Tandläkarförbund och specialtandtekni-
7508: betsoförmåga som varat mindre än ett år, samt för     kernas förbund (Erikoishammasteknikkoliitto)
7509: sjukvårdskostnader, som omfattar 1äkararvoden,        ingått ett ramavtal som gäller det ovan beskrivna
7510: undersöknings- elierbehand1ingskostnader, läke-       fullmaktsavtalsförfarandet och förhandlingar
7511: mede1 och resekostnader. En1igt fo1kpensions-         mellan folkpensionsanstalten och andra servi-
7512: anstaltens statistik får ca en fjärdedel av befolk-   ceproducentorganisationer pågår som bäst.
7513: ningen årligen ersättning bl.a. för privatläkares        1 spörsmålet föreslås att det nuvarande syste-
7514: arvoden. År 1998 var sjukförsäkringsersättning-       met för sjukförsäkringsersättning skall ersättas
7515: ens andel av läkararvodena i ruedeltai 38,2 %, av     med en skatteavdragsmodell. Eftersom in-
7516: tandvårdens kostnader i medelta1 48,9 % och av        komstbeskattningen är progressiv skulie ett av-
7517: kostnaderna för undersökning och behand1ing i         drag av sjukdomskostnader i beskattningen in-
7518: privat regi i medelta143,1 %.                         nebära att personer med större inkomster skulle
7519:    Med stöd av 30 a § (8111969) sjukförsäk-           få större avdrag. Detta var en av de mest centrala
7520: rings1agen har sedan den 1 september 1970 till-       orsakerna till att man år 1992 s1opade rätten att
7521: 1ämpats ett system med direkt ersättning. Detta       dra av sjukdomskostnader i beskattningen. Un-
7522: 
7523: 
7524: 4
7525: Ministems svar                                               KK 39/1999 vp- Risto Kuisma /rem
7526: 
7527: 
7528: der det innevarande årtiondet har man gradvis så     tas av detta system. Målet är att utveckla verk-
7529: gott som helt avstått ifrån att kanalisera ett bi-   samheten så att den fungerar datorstött mellan
7530: drag som beviljats på sociala grunder genom          folkpensionsanstalten och producenten av hälso-
7531: skattesystemet.                                      vårdsservice. Genom att på detta sätt vidareut-
7532:    Fo1kpensionsanstaltens avsikt är att vidare ut-   veck1a verksamheten eftersträvas ett ännu mera
7533: vidga fullmaktsavtalsförfarandet så att allt flera   flexibelt förfarande när det gäller sjukförsäk-
7534: som anlitar privat hälsovård skall kunna omfat-      ringsersättningar.
7535: 
7536: 
7537: 
7538: Helsingfors den 19 maj 1999
7539: 
7540:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
7541: 
7542: 
7543: 
7544: 
7545:                                                                                                   5
7546:                                                              KK 40/1999 vp - Raija Vahasalo /kok
7547: 
7548: 
7549: 
7550: 
7551:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 40/1999 vp
7552: 
7553:                                             Adoptiovanhempien saattaminen yhdenvertai-
7554:                                             seen asemaan biologisten vanhempien kanssa
7555: 
7556: 
7557: 
7558: 
7559: Eduskunnan puhemiehelle
7560: 
7561: Suomessa tapahtuu vuosittain noin 200 adop-          vanhempien vastaavaan lomaan. Adoptioisällä
7562: tiota eli lapseksiottamista. Suurin osa lapsista     on oikeus vain kuuden päivän mittaiseen isyys-
7563: adoptoidaan ulkomailta Interpedian, Pelastakaa       lomaan, mikä on puolet vähemmän biologisten
7564: lapset ry:n tai Helsingin kaupungin sosiaaliviras-   isien oikeuksiin verrattuna. Äitiysavustus anne-
7565: ton kautta. Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuu     taan vain alle 1-vuotiaan lapsen vanhemmille.
7566: kustannuksia, joista suurimmat ovat lapsen hake-     Lisäksi kotihoidon tukea ja hoitovapaata anne-
7567: misesta aiheutuvat matkakulut. Adoptoinnista ai-     taan vain alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmille.
7568: heutuvat kustannukset vaihtelevat 32 000-               Ikään sidotut tukimuodot asettavat adoptio-
7569: 75 000 markkaan ja ne jäävät vanhempien itse         lapset ja -vanhemmat eriarvoiseen asemaan bio-
7570: maksettaviksi. Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa      logisten perheiden kanssa. Tänä päivänä yhä
7571: ulkomailta adoptoivat vanhemmat saavat adop-         useammat lapset adoptoidaan Suomeen sen ver-
7572: tioavustusta kattamaan adoptiosta aiheutuvia         ran vanhempana, että he putoavat pois lapsiper-
7573: kustannuksia.                                        heille tarkoitetusta tukiverkosta. Kuitenkin ulko-
7574:    Yhteiskunta tukee monin eri tavoin biologisen     mailta Suomeen adoptoitu lapsi tarvitsee sopeu-
7575: lapsen synnyttämistä. Alle kouluikäisten lasten      tuakseen erityishoitoa ja -tukea. Adoptiovan-
7576: vanhemmille on luotu lisäksi monipuoliset äi-        hemmat tarvitsevat muiden vanhempien tapaan
7577: tiys-, isyys- ja vanhempainlomaetuudet. Lapsi-       vanhempainlomaa ja mahdollisuuden hoitaa itse
7578: perheitä tuetaan myös rahallisesti äitiys-, isyys-   omaa lastaan. Lapsen iän ei tulisi rajata oikeutta
7579: ja vanhempainrahalla, lapsilisärahalla ja kotihoi-   saada yhteiskunnalta lapsiperheille suunnattuja
7580: don tuella.                                          lapsen hoito- ja tukimuotoja.
7581:    Yhteiskunnan tuki lapsiperheille on sidottu
7582: lapsen ikään. Oikeus vanhempainlomaan ja -ra-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7583: haan on vain alle 7-vuotiaan lapsen vanhemmil-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7584: la. Lisäksi adoptiovanhempien vanhempainloma         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7585: on kuukauden lyhyempi verrattuna biologisten         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7586: 
7587: 
7588: 
7589: 
7590:                                                                                               Versio 2.0
7591: KK 40/1999 vp- Raija Vahasalo /kok
7592: 
7593: 
7594:       Mitä hallitus aikoo tehdä adoptiovan-   aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
7595:       hempien aseman parantamiseksi, ja       joilla adoptiovanhempien ja biologisten
7596:                                               vanhempien välinen epätasa-arvo pois-
7597:                                                tetaan?
7598: 
7599: 
7600: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1999
7601: 
7602:     Raija Vahasalo /kok
7603: 
7604: 
7605: 
7606: 
7607: 2
7608: Ministerin vastaus                                            KK 40/1999 vp- Raija Vahasalo /kok
7609: 
7610: 
7611: 
7612: 
7613: Eduskunnan puhemiehelle
7614: 
7615: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        oikeudellisten toimenpiteiden hoitamiseksi. Lä-
7616: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          hialueilta adoptoitaessa kustannukset ovat pie-
7617: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nemmät kuin kaukaisista maista adoptoitaessa.
7618: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raija Va-            Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty sel-
7619: hasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       vityksiä ja laskelmia adoptioavustuksesta. Ta-
7620: seen KK 40/1999 vp:                                    voitteena on jatkossa adoptioperheiden taloudel-
7621:                                                        lisen tilanteen tukeminen, johon viimeaikainen
7622:        Mitä hallitus aikoo tehdä adoptiovan-           tiukka valtiontaloudellinen tilanne ei ole antanut
7623:        hempien aseman parantamiseksi, ja              mahdollisuuksia.
7624:                                                           Lapsen syntymän jälkeiseltä ajalta maksetta-
7625:       aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,        va päivärahakausi jakautuu äitiysrahakauteen ja
7626:       joilla adoptiovanhempien ja biologisten         vanhempainrahakauteen. Äitiysrahakauden tar-
7627:        vanhempien välinen epätasa-arvo pois-          koituksena on ollut turvata äidin toipuminen syn-
7628:        tetaan?                                        nytyksestä. Tärkeintä on kuitenkin äidin ja lap-
7629: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sen välisen läheisen suhteen syntyminen. Van-
7630: ti seuraavaa:                                         hempainrahakauden tarkoituksena on antaa van-
7631:                                                       hemmalle mahdollisuus jäädä pois ansiotyöstä
7632: Kansainvälisiä adoptioita koskevat säännökset         hoi taakseen lastaan tai ottolastaan ja näin turvata
7633: saatiin Suomen lainsäädäntöön vuonna 1985.            lapsen ja vanhemman välisen siteen vahvistumis-
7634: Säännöksiä tarkistettiin vuonna 1997, kun Suo-        ta. Vuoden 1997 alusta voimaan tulleella sairaus-
7635: mi liittyi lasten suojelua sekä yhteistyötä kan-      vakuutuslain muutoksella toteutettiin ottovan-
7636: sainvälisissä lapseksiottamisasioissa koskevaan       hempien asemaa koskevia parannuksia, mm. pi-
7637: yleissopimukseen. Kansainvälisten adoptioiden         dennettiin ottovanhemman vanhempainrahakau-
7638: määrä on vuosittain jatkuvasti kasvanut. Vuonna       den vähimmäisaikaa. Vanhempainrahaa makse-
7639: 1998 Suomeen tuli ulkomailta 181 ottolasta, jois-     taan ottovanhemmalle jokaiselta arkipäivältä sii-
7640: ta 59 tuli Venäjältä, 30 Kolumbiasta ja 27 Thai-      hen saakka, kunnes lapsen syntymästä on kulu-
7641: maasta. Yli puolet vuonna 1998 Suomeen tulleis-       nut 234 arkipäivää, kuitenkin vähintään 180 arki-
7642: ta lapsista oli alle kolmivuotiaita. Yksivuotiaana    päivältä. Ottoisällä on oikeus isyysrahaan kuu-
7643: tai tätä vanhempana Suomeen tulleita lapsia oli       delta arkipäivältä vanhempainrahakauden aika-
7644: yhteensä 143. Seitsemänvuotiaana tai tätä van-        na. Jos perheeseen tulee samalla kertaa useampi
7645: hempana Suomeen tulleita lapsia oli 19.               adoptiolapsi, pitenee vanhempainrahakausi 60
7646:    Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuu perheel-      arkipäivällä kutakin yhtä useampaa adoptilasta
7647: le kustannuksia, jotka muodostuvat mm. asiakir-       kohti.
7648: jojen käännöksistä ja legalisoinneista sekä palve-        Ulkomailta adoptoidut lapset ovat harvoin ai-
7649: lumaksuista, jotka kansainvälisen lapseksiotta-       van pieniä vauvoja, joten useimmiten heidän ot-
7650: mispalvelun antaja perii. Suurin menoerä kan-         tovanhemmilleen maksetaan vanhempainrahaa
7651: sainvälisessä adoptiossa on lapsen noutomatka ja      180 arkipäivältä eli noin seitsemän kuukauden
7652: ulkomailla oleskelu tarvittavien hallinnollisten ja   ajan. Ajanjakso on hieman pidempi kuin biologi-
7653: 
7654: 
7655:                                                                                                         3
7656: KK 40/1999 vp- Raija Vahasalo /kok                                                       Ministerin vastaus
7657: 
7658: 
7659: sen vanhemman vanhempainrahakausi, joka on                Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lap-
7660: enimmillään 158 arkipäivää. Ottovanhemman                 sensa hoitamiseksi siihen saakka, kunnes lapsi
7661: vanhempainrahakausi on kuitenkin lyhyempi                 täyttää kolme vuotta. Osittaista hoitovapaata on
7662: kuin biologisen vanhemman äitiys- ja vanheim-             oikeus saada sen kalenterivuoden loppuun, jona
7663: painrahakausi yhteensä. Sosiaali- ja terveysmi-           lapsi aloittaa peruskoulun. Perheet, joissa on ot-
7664: nisteriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuuk-         tolapsia, ovat samoin perustein kuin perheet,
7665: sia pidentää ottovanhemman vanhempainraha-                joissa on biologisia lapsia, oikeutettuja saamaan
7666: kautta vastaamaan biologisen vanhemman äi-                kotihoidon tukea. Vastaavasti ottovanhemmilla
7667: tiys- ja vanhempainrahakautta. Lisäksi selvite-           on oikeus saada hoitovapaata sekä osittaista hoi-
7668: tään mahdollisuuksia luoda järjestelmä, joka ta-          tovapaata samoin perustein kuin biologisilla van-
7669: kaisi kaikille isille, sekä biologisille että ottoisil-   hemmilla.
7670: le, oikeuden omaan kuukauden kestävään van-                  Äitiysavustus on perinteisesti nähty raskau-
7671: hempainlomaan.                                            teen ja lapsen syntymään liittyvänä tukena. Äi-
7672:     Pienten lasten hoidon tukijärjestelmän tarkoi-        tiysavustuksen yhtenä tavoitteena on ollut saada
7673: tuksena on tarjota vanhemmille mahdollisuus va-           raskaana olevat naiset riittävän varhaisessa vai-
7674: lita lapselleen sopivin hoitomuoto. Kunnan jär-           heessa terveystarkastusten piiriin. Oikeus äitiys-
7675: jestämän päivähoidon vaihtoehtona perhe voi va-           avustukseen on myös alle yksivuotiaan lapsen ot-
7676: lita lasten kotihoidon tuen, jos perheessä on alle        tovanhemmalla. Lapsilisää sen sijaan maksetaan
7677: kolmivuotias lapsi. Tällöin oikeus tukeen on              kaikkien Suomessa asuvien alle 17-vuotiaiden
7678: myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista.         lasten elatusta varten.
7679: 
7680: 
7681: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1999
7682: 
7683:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
7684: 
7685: 
7686: 
7687: 
7688: 4
7689: Ministems svar                                               KK 40/1999 vp- Raija Vahasalo /kok
7690: 
7691: 
7692: 
7693: 
7694: Tili riksdagens talman
7695: 
7696: 1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen an-       När adoptivbarnet kommer från närområdena är
7697: ger har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em      kostnaderna lägre än vid adoption från fjärran
7698: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman        länder.
7699: Raija Vahasalo /saml undertecknade skriftliga            Social- och hälsovårdsministeriet har utfört
7700: spörsmål SS 40/1999 rd:                               utredningar och beräkningar med tanke på ett
7701:                                                       adoptionsbidrag. 1 fortsättningen är målet att
7702:        Vad ämnar regeringen göra för att för-         ekonomiskt stöda familjer som adopterar bam,
7703:        bättra adoptivföräldrarnas ställning           vilket inte har varit möjligt i den senaste tidens
7704:        och                                            strama statsekonomiska situation.
7705:                                                          Dagpenningsperioden efter ett barns födelse
7706:        ämnar regeringen vidta åtgärder som            indelas i en moderskapspenningsperiod och en
7707:        undanröjer ojämlikheten mellan adop-           föräldrapenningsperiod. Syftet med moderskaps-
7708:        tivföräldrar och biologiskaföräldrar?          penningsperioden har varit att trygga moderns
7709: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       återhämtning efter förlossningen. Det viktigaste
7710: föra följande:                                        är att det uppstår ett nära förhåliande mellan mo-
7711:                                                       dem och bamet. Syftet med föräldrapenningspe-
7712: Bestämmelser om intemationelia adoptioner fo-         rioden är att göra det möjligt för föräldrama att
7713: gades tili finsk lagstiftning 1985. Bestämmelser-    stanna hemma från förvärvsarbetet och sköta sitt
7714: na ändrades 1997 när Finland anslöt sig tili kon-    bam elier adoptivbarn och på så sätt trygga att
7715: ventionen om skydd av bam och samarbete vid          bandet melian bamet och föräldern stärks. Adop-
7716: intemationelia adoptioner. Antalet intemationel-     tivföräldrarnas stälining förbättrades genom en
7717: la adoptioner har ökat årligen. År 1998 adoptera-    ändring av sjukförsäkringslagen som trädde i
7718: des 181 barn från utlandet tili Finland, av vilka    kraft vid ingången av 1997. Bland annat fcirläng-
7719: 59 kom från Ryssland, 30 från Colombia och 27        des minimitiden för adoptivförälderns föräldra-
7720: från Thailand. Över hälften av de barn som kom       penningsperiod. Föräldrapenning utbetalas till
7721: till Finland 1998 var under tre år. Sammanlagt       adoptivföräldern för varje vardag fram tili det att
7722: 143 barn kom tili Finland som ettåringar elier       det förflutit 234 vardagar sedan barnets födelse,
7723: äldre och 19 bam kom tili Finland när de var sju     dock minst för 180 vardagar.
7724: år elier äldre.                                          Adoptivfadern har rätt till faderskapspenning
7725:     En internationeli adoption medfcir kostnader     för sex vardagar under föräldrapenningsperio-
7726: för familjen. Kostnaderna består bl.a. av över-      den. Om familjen samtidigt adopterar flera barn,
7727: sättning av dokument och legaliseringar samt         förlängs föräldrapenningsperioden med 60 var-
7728: betjäningsavgifter som tas ut av de organ som        dagar för varje adoptivbarn.
7729: sköter internationeli adoptionstjänst. Den största       Bam som adopteras från utlandet är sälian ny-
7730: utgiftsposten vid internationeli adoption utgörs     födda, varför föräldrapenning betalas tili deras
7731: av resan för att hämta barnet och vistelsen utom-    adoptivföräldrar vanligen för 180 vardagar, dvs.
7732: lands under den tid som det tar att vidta de nöd-    ca sju månader. Perioden är något längre än bio-
7733: vändiga administrativa och juridiska åtgärderna.     logiska föräldrars föräldrapenningsperiod, som
7734: 
7735: 
7736:                                                                                                      5
7737: KK 40/1999 vp- Raija Vahasalo /kok                                                            Ministerns svar
7738: 
7739: 
7740: maximalt är 158 vardagar. Adoptivföräldrars             barn i familjen som ännu inte är i skolåldern. En
7741: föräldrapenningsperiod är dock kortare än biolo-        arbetstagare har rätt till vårdledighet för att sköta
7742: giska föräldrars moderskapspenningsperiod och           sitt barn fram till det att barnet fyller tre år. En ar-
7743: föräldrapenningsperiod sammanlagt. Vid social-          betstagare har rätt till partiell vårdledighet till ut-
7744: och hälsovårdsministeriet utreds som bäst möj-          gången av det kalenderår då barnet börjar
7745: lighetema att förlänga adoptivföräldrars föräld-        grundskolan. Familjer med adoptivbarn är på
7746: rapenningsperiod så att den motsvarar biologis-         samma grunder som familjer med biologiska
7747: ka föräldrars moderskapspenningsperiod och              barn berättigade till hemvårdsstöd. På motsva-
7748: föräldrapenningsperiod. Dessutom utreds möj-            rande sätt har adoptivföräldrar rätt till vårdle-
7749: lighetema att skapa ett system som garanterar           dighet och partiell vårdledighet på samma grun-
7750: alla fader, såväl biologiska fader som adoptivfa-       der som biologiska föräldrar.
7751: der, rätt till en egen föräldraledighet på en må-          Moderskapsunderstödet har traditionellt setts
7752: nad.                                                    som ett stöd i samband med graviditet och föd-
7753:    Syftet med stödsystemet för vård av småbam           sel. Ett av syftena med moderskapsunderstödet
7754: är att erbjuda föräldrarna en möjlighet att välja       har varit att gravida mödrar i ett tillräckligt tidigt
7755: den vårdform som passar deras barn bäst. Som ett        skede skall omfattas av hälsoundersökningar.
7756: alternativ till den kommunala dagvården kan fa-         Rätt till moderskapsunderstöd har också en adop-
7757: miljen välja stödet för hemvård av barn om det          tivförälder till ett barn under ett år. Barnbidrag
7758: finns ett barn som är under tre år i familjen. 1 det-   betalas däremot för underhåll av alla barn under
7759: ta fall har familjen rätt till stöd också för övriga    17 år som bor i Finland.
7760: 
7761: 
7762: Helsingfors den 20 maj 1999
7763: 
7764:     Omsorgsminister Eva Biaudet
7765: 
7766: 
7767: 
7768: 
7769: 6
7770:                                                               KK 4111999 vp- Kari Rajamäki /sd
7771: 
7772: 
7773: 
7774: 
7775:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 4111999 vp
7776: 
7777:                                             !kääntyvän henkilöstön työmarkkinoilla ja
7778:                                             työssä pysymisen turvaaminen
7779: 
7780: 
7781: 
7782: 
7783: Eduskunnan puhemiehelle
7784: 
7785: Lipposen II hallitus on sitoutunut ohjelmassaan      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7786: toteuttamaan muutoksia, jotka kannustavat työn-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7787: antajia pitämään palveluksessaan ja ottamaan         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7788: palvelukseensa myös ikääntyvää henkilöstöä ja        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7789: edistävät ikääntyvien työntekijöiden työssä ja
7790: työmarkkinoilla pysymistä. Tämän on tulkittu               Miten hallitus aikoo toteuttaa ikäänty-
7791: tarkoittavan mm. niin kutsutun eläkeputken tuk-            vien työntekijöiden pysymisen työssä ja
7792: kimista. Ikääntyvien työntekijöiden siirtäminen            työmarkkinoilla, ja
7793: pois työelämästä puhtaana yritysten saneeraus-
7794: keinona ei ole perusteltua. Eläkkeelle siirty-             miten se varmistaa, ettei ratkaisu johda
7795: misikää nostettaessa on kuitenkin varmistettava            ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien mää-
7796: ikääntyvien työntekijöiden toimeentulon turva ja           rän kasvuun ja toimeentulo-ongelmiin?
7797: huolehdittava siitä, ettei ratkaisu johda ikäänty-
7798: vien pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymiseen.
7799: 
7800: 
7801: 
7802: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1999
7803: 
7804:     Kari Rajamäki /sd
7805: 
7806: 
7807: 
7808: 
7809:                                                                                               Versio 2.0
7810: KK 41/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                    Ministerin vastaus
7811: 
7812: 
7813: 
7814: 
7815: Eduskunnan puhemiehelle
7816: 
7817: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      jöihin, heidän terveytensä ja työkykynsä paranta-
7818: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        miseen, myös työtehtäviin ja työoloihin, mm.
7819: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      työturvallisuuteen, sekä työyhteisöihin, kuten
7820: le jäsenelle kansanedustaja Kari Rajamäen /sd        johtamistapojen kehittämiseen. Tyky-baromet-
7821: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              rin ennakkotietojen mukaan tyky-toiminta onkin
7822: 4111999 vp:                                           ilahduttavasti vahvistunut ja on edelleen vahvis-
7823:                                                      tumassa.
7824:        Miten hallitus aikoo toteuttaa ikäänty-           Työolojen kehitystä koskevissa tutkimuksissa
7825:        vien työntekzjöiden pysymisen työssä ja       on tullut esiin työkiireen jatkuva yleistyminen
7826:        työmarkkinoilla, ja                           työpaikoilla, mikä on juuri ikääntyvien työnteki-
7827:                                                      jöiden kannalta ongelmallista. Hallitus tuleekin
7828:        miten se varmistaa, ettei ratkaisu johda      valmistelemaan yhteistyössä työmarkkinajärjes-
7829:        ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien mää-        töjen kanssa kokonaisvaltaisen, käytännön toi-
7830:        rän kasvuun ja toimeentulo-ongelmiin?         miin keskittyvän työssä jaksamisen tutkimus- ja
7831: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toimenpideohjelman. Hallitus tulee myös edistä-
7832: vasti seuraavaa:                                     mään työaikapolitiikassa työaikasuojelua, työlli-
7833:                                                      syyttä ja monipuolisia työaikajärjestelyjä.
7834: Ikääntyvien pysyminen nykyistä kauemmin työs-            Ikääntyvien tuottavuuden kannalta ovat olen-
7835: sä ja työmarkkinoilla on keskeistä paitsi ikäänty-   naisia, paitsi heidän terveytensä ja työkykynsä,
7836: vien itsensä myös muiden kansalaisryhmien kan-       myös heidän ammattitaitonsa. Ikääntyvillä on ar-
7837: nalta. Jos ikääntyvät siirtyvät nykyiseen tahtiin    vokasta työkokemusta ja ammattitaitoa, jonka
7838: pois työelämästä, muodostuvat riittämättömät         menettämiseen suomalaisella työelämällä ei ole
7839: työvoimavarat taloudellisen kasvun esteeksi ensi     varaa. Ikääntyvien osallistuminen työnantajien
7840: vuosikymmenellä. Työmarkkinoilta poisturuis-         järjestämään henkilöstökoulutukseen onkin
7841: iän myöhentäminen onkin saanut hallitusohjel-        yleistynyt huomattavasti kuluvalla vuosikymme-
7842: massa tärkeän aseman.                                nellä. Ikääntyvien keskuudessa on kuitenkin eni-
7843:    Ikääntyvien pysyminen nykyistä kauemmin           ten henkilöitä, jotka ovat hankkineet ammattitai-
7844: työelämässä edellyttää heidän tuottavuutensa py-     tonsa työelämässä. Heidän koulutuksensa rajoit-
7845: symistä korkealla tasolla. Työikäisten suomalais-    tuu pelkästään kansakouluun. Kun työtehtävissä
7846: ten terveys on kehittynyt kansainvälisesti poik-     tapahtuu suurempia muutuksFl, voivat pelkäs-
7847: keuksellisen myönteisesti. Työelämän loppuvuo-       tään työelämässä hankitut ammatilliset valmiu-
7848: sina toimintakykyä haittaavat sairaudet kuiten-      det muodostua esteeksi muutoksiin sopeutumi-
7849: kin yleistyvät. Näiden hoito ja varsinkin ennalta-   selle. Talouden toimintaympäristö, erityisesti
7850: ehkäisy ovat ensiarvoisia. Vuoteen 2002 voimas-      kasvanut globalisaatio, tulevat takaamaan sen,
7851: sa olevan Kansallisen Ikäohjelman yhtenä kes-        että työelämän muutos tulee jatkossa olemaan
7852: keisenä pyrkimyksenä onkin vahvistaa työkykyä        voimakasta. Onkin ensiarvoista, että koulutustoi-
7853: edistävää toimintaa (ns. tyky-toimintaa) työpai-     menpiteillä pyritään parantamaan ikääntyvien
7854: koilla. Tyky-toiminta kohdistuu paitsi työnteki-     ammatillisten perusvalmiuksien puutteita. Halli-
7855: 
7856: 
7857: 2
7858: Ministerin vastaus                                             KK 4111999 vp- Kari Rajamäki /sd
7859: 
7860: 
7861: 
7862: tusohjelmassa painotetaankin aikuiskoulutuksen        hen, ettei ikääntyvien työntekijöiden siirtäminen
7863: sekä jatkuvan ammatillisen kehittymisen ja oppi-      pois työelämästä puhtaana yritysten saneeraus-
7864: misen merkitystä.                                     keinona ole perusteltua. Juuri valmistuneessa
7865:     Työelämässä olevien työssä pysymisen piden-       Kansallisen Ikäohjelman ensimmäisessä seuran-
7866: täminen on ensiarvoista, sillä se on myös tehok-      taraportissa osoitetaankin tilastoihin perustuen,
7867: kainta työllisyyspolitiikkaa. Kun ikääntyvät ovat     että ns. eläkeputki on lisännyt ikääntyvien siirty-
7868: joutuneet työttömiksi, on heidän tukemisensa ta-      mistä työttömiksi.
7869: kaisin työelämään palaamisessa osoittautunut             Edustaja Rajamäki toteaa myös, että nostet-
7870: vaikeaksi. Työvoimapolitiikan aktiiviset toimen-      taessa eläkkeellesiirtymisikää tulisi huolehtia sii-
7871: piteet ovat kuitenkin osoittautuneet tuloksellisik-   tä, ettei ratkaisu johda ikääntyvien pitkäaikais-
7872: si, kun toimenpiteissä otetaan huomioon ikäänty-      työttömyyden lisääntymiseen. Näkökantaa on
7873: vien erityistarpeet. Toimien tulee olla yksilöityjä   perusteltu ikääntyvien vaikeutena siirtyä työttö-
7874: ja "räätälöityjä". Työvoimapolitiikassa tullaan       myydestä takaisin avoimille työmarkkinoille.
7875: jatkamaan tällä tiellä. Hallitusohjelmassa koros-     Muutosten edellytyksenä tulee olla toimenpiteet,
7876: tetaankin työviranomaisten, Kelan, työeläkelai-       joilla ikääntyneiden työntekijöiden työssäpysy-
7877: tosten ja kuntien yhteistyön kehittämistä mm.         mistä voidaan edistää sekä luoda toimivat vaihto-
7878: kuntoutus- ja koulutustoimenpiteissä.                 ehdot työttömille ikääntyville. Näiden vaihtoeh-
7879:     Edustaja Rajamäki kiinnittää aiheellisesti huo-   tojen valmisteluun ollaankin ryhdytty.
7880: miota myös ns. eläkeputken tukkimiseen ja sii-
7881: 
7882: 
7883: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
7884: 
7885:     Työministeri Sinikka Mönkäre
7886: 
7887: 
7888: 
7889: 
7890:                                                                                                         3
7891: KK 41/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                          Ministerns svar
7892: 
7893: 
7894: 
7895: 
7896: Tili riksdagens talman
7897: 
7898: 1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen an-        för det nationella åldersprogrammet som pågår
7899: ger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem       till ingången av 2002 är därför att förstärka verk-
7900: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman         samheten för upprätthållande av arbetsförmågan
7901: Kari Rajamäki /sd undertecknade skriftliga             (s.k. tyky-verksamhet) på arbetsplatserna. Tyky-
7902: spörsmål SS 41/1999 rd:                                verksamheten inriktas på förutom arbetstagare,
7903:                                                        förbättring av hälsan och arbetsförmågan, även
7904:        På vilket sätt ämnar regeringen uppå            på arbetsuppgifter och arbetsförhållanden, inkl.
7905:        målet att äldre arbetstagare kan stanna         skydd i arbetet, samt arbetsgemenskaper, utveck-
7906:        kvar i arbete och på arbetsmarknaden,           lingen av ledningsmetoderna medräknade. En-
7907:        och                                             ligt förhandsuppgifter från tyky-barometern har
7908:                                                        denna verksamhet stärkts på ett glädjande sätt
7909:        på vilket sätt försäkrar den att lösning-       och håller på att stärkas ytterligare.
7910:        en inte leder tili en ökning av antalet             1 samband med undersökningar om utvec-
7911:        äldre långtidsarbetslösa och utkomst-           lingen av arbetsförhållandena har det kommit
7912:        problem?                                        fram att brådska i arbetet är allt vanligare på ar-
7913: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        betsplatserna, vilket är problematiskt med tanke
7914: föra följande:                                         på just de äldre arbetstagarna. Regeringen bere-
7915:                                                        der i samarbete med arbetsmarknadsorganisatio-
7916: Det är viktigt förutom för de äldre själva, även       nerna ett övergripande forsknings- och åt-
7917: för de övriga medborgargrupperna att äldre ar-         gärdsprogram som koncentrerar sig på praktiska
7918: betstagare ges möjlighet att stanna kvar i arbete      åtgärder i fråga om hur de anställda orkar i arbe-
7919: och på arbetsmarknaden längre än vad som nu är         tet. Vidare kommer regeringen att i sin arbets-
7920: fallet. Om äldre personer lämnar arbetslivet med       tidspolitik främja arbetstidsskyddet, sysselsätt-
7921: den takt som nu, kommer otillräckliga arbets-          ningen och mångsidiga arbetstidsarrangemang.
7922: kraftsresurser att utgöra ett hinder för den ekono-        Väsentliga frågor när det gäller äldre arbetsta-
7923: miska tillväxten nästa årtionde. Målet att den ål-     gares produktivitet är förutom deras hälsa och ar-
7924: der då arbetstagare lämnar arbetsmarknaden sti-        betsförmåga också deras yrkeskunskap. De äldre
7925: ger har därför fått en viktig ställning i regerings-   har sådan värdefull arbetserfarenhet och yrkes-
7926: programmet.                                            kunskap som det finländska samhället inte har
7927:    För att äldre arbetstagare skall kunna stanna       råd att mista. Äldre arbetstagare deltar under det
7928: kvar i arbetslivet längre än nu skall deras produk-    här årtiondet betydligt mer än tidigare i perso-
7929: tivitet hållas på en hög nivå. Hälsotillståndet för    nalutbildning som ordnas av arbetsgivaren. Ändå
7930: finländarna i arbetsför ålder visar internationellt    har majoriteten av de äldre förvärvat sin yrkes-
7931: sett en exceptionellt positiv utveckling. Under de     kunskap i arbetslivet. De har endast folkskoleut-
7932: sista åren i arbetslivet förekommer dock allmänt       bildning. När det sker större förändringar i ar-
7933: sjukdomar som försämrar funktionsförmågan.             betsuppgifterna kan sådan yrkesmässig fårdighet
7934: Att dessa behandlas, och speciellt att de före-        som enbart skaffats genom arbetslivserfarenhet,
7935: byggs är oerhört viktigt. Ett av de främsta må1en      förhindra anpassningen tili förändringarna. Om-
7936: 
7937: 
7938: 4
7939: Ministems svar                                                    KK 41/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
7940: 
7941: 
7942: världen för ekonomin, i synnerhet ökad globali-            Riksdagsman Rajamäki fåster med rätta upp-
7943: sering, gör att arbetslivet i fortsättningen kom-       märksamhet också vid att den s.k. pensionsslus-
7944: mer att förändras kraftigt. Därför är det särskilt      sen skall täppas till samt vid det omotiverade
7945: viktigt att satsa på utbildningsåtgärder för att        med att äldre arbetstagare förflyttas utanför ar-
7946: kunna upphjälpa brister i äldre arbetstagares           betslivet som en ren saneringsåtgärd för företag.
7947: grundläggande yrkesfårdigheter. 1 regeringspro-         Första uppföljningsrapporten i anslutning till det
7948: grammet betonas både vuxenutbildningen och att          nationella åldersprogrammet har blivit fårdigt
7949: människoma kontinuerligt lär sig och utvecklas          och visar i ljuset av statistiska uppgifter att pen-
7950: yrkesmässigt.                                           sionsslussen har ökat äldre personers arbetslös-
7951:     Att människomas aktiva arbetslivsperiod för-        hetsfall.
7952: längs är ytterst viktigt och samtidigt mycket ef-          Riksdagsman Rajamäki konstaterar också att
7953: fektiv sysselsättningspolitik. När äldre personer       när man höjer pensionsåldem bör man samtidigt
7954: blivit arbetslösa, har det varit svårt att hjälpa dem   se till att lösningen inte leder till ökad långtidsar-
7955: till en ny start i arbetslivet. Aktiva arbetskrafts-    betslöshet för äldre personer. Denna synpunkt
7956: politiska åtgärder har dock visat sig ha effekt,        kan motiveras med att det brukar vara svårt för
7957: ifall att äldre personers särskilda behov blivit        äldre arbetslösa att återinträda på den öppna ar-
7958: beaktade. Åtgärdema skall vara specificerade            betsmarknaden. Förändringar kräver åtgärder
7959: och "skräddarsydda". Den här linjen kommer att          som ger äldre arbetstagare bättre möjligheter att
7960: fortsätta i arbetskraftspolitiken. 1 regeringspro-      stanna kvar i arbetslivet samt att det skapas
7961: grammet lägger man vikt vid att samarbetet mel-         fungerande alternativ för arbetslösa äldre perso-
7962: lan arbetsmyndighetema, folkpensionsanstalten,          ner. Beredningen av sådana alternativ har redan
7963: arbetspensionsanstalterna och kommunema ut-             inletts.
7964: vecklas bl.a. när det gäller rehabiliterings- och
7965: utbildningsåtgärder.
7966: 
7967: 
7968: 
7969: Helsingfors den 28 maj 1999
7970: 
7971:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
7972: 
7973: 
7974: 
7975: 
7976:                                                                                                             5
7977:                                                            KK 42/1999 vp- Tapio Karjalainen /sd
7978: 
7979: 
7980: 
7981: 
7982:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 42/1999 vp
7983: 
7984:                                             Pohjan Sotilassairaalan toiminnan jatkaminen
7985: 
7986: 
7987: 
7988: 
7989: Eduskunnan puhemiehelle
7990: 
7991: Oulussa toimiva Pohjan Sotilassairaala aiotaan       tavat sitä, että Pohjan Sotilassairaalan toiminnan
7992: lakkauttaa vuodenvaihteessa 1999-2000. Jos           olisi jatkuttava.
7993: sairaala lakkautetaan, sen myötä häviää noin
7994: 70 työpaikkaa. Korvaavien työpaikkojen saanti        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7995: on vaikeaa. Lisäksi häviää sotilaslääketieteellis-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7996: tä osaamista.                                        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7997:     Pohjan sotilassairaalan lakkauttaminen mer-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7998: kitsee sitä, että pohjoissuomalaisten varusmies-
7999: ten erikoissairaanhoidon saanti vaikeutuu suures-          Miten hallitus aikoo varmistaa sen, että
8000: ti. Puolustushallinnon suunnitelmat hajautetuista          varusmiesten tarvitsema erikoissairaan-
8001: ostopalveluista on vaikea toteuttaa. Esimerkiksi           hoito Pohjois-Suomessa järjestetään, ja
8002: Kainuun keskussairaala ei pysty nykyresursseil-
8003: la vastaamaan usean tuhannen varusmiehen eri-              miten hallitus aikoo toimia mahdollises-
8004: koissairaanhoidosta. Edellä mainitut seikat puol-          ti työttömäksi jäävien Pohjan Sotilassai-
8005:                                                            raalan henkilökunnan korvaavien työ-
8006:                                                            paikkojen j ärj estämiseksi?
8007: 
8008: 
8009: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1999
8010: 
8011:     Tapio Karjalainen /sd
8012: 
8013: 
8014: 
8015: 
8016:                                                                                               Versio 2.0
8017: KK 42/1999 vp- Tapio Karjalainen /sd                                               Ministerin vastaus
8018: 
8019: 
8020: 
8021: 
8022: Eduskunnan puhemiehelle
8023: 
8024: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa     lanteeseen. Sairaaloiden kanssa käytyjen neuvot-
8025: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       telujen perusteella on myös syytä olettaa, että va-
8026: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     rusmiesten osalta voidaan turvata riittävän nopea
8027: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio Kar-     hoitoonpääsy sekä riittävät resurssit puolustus-
8028: jalaisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     voimien hoitotarpeen tyydyttämiseksi.
8029: sen KK 4211999 vp:                                     Sodankylässä palveleva varusmies joutuu täl-
8030:                                                     lä hetkellä matkustamaan Ouluun tai pahimmas-
8031:       Miten hallitus aikoo varmistaa sen, että      sa tapauksessa jopa Helsinkiin asti päästäkseen
8032:       varusmiesten tarvitsema erikoissairaan-       hoitoon puolustusvoimien omaan erikoissairaa-
8033:       hoito Pohjois-Suomessa järjestetään, ja       laan. Näin ollen lähimpään sairaalaan tukeutumi-
8034:                                                     nen on selkeä parannus nykyiseen, paitsi poti-
8035:       miten hallitus aikoo toimia mahdollises-      laan hoitoonpääsyn kannalta, myös siksi, että
8036:       ti työttömäksijäävien Pohjan Sotilassai-     matkustamiseen ja palvelusta poissa olemiseen
8037:       raalan henkilökunnan korvaavien työ-          sitoutuvan ajan minimointi on korostunut enti-
8038:       paikkojen järjestämiseksi?                    sestään varusmiesten lyhentyneiden palvelusai-
8039: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kojen vuoksi. Tätä tavoitetta tukevat myös edellä
8040: ti seuraavaa:                                      mainittujen keskussairaaloiden päiväkirurgiaan
8041:                                                    painottuvat hoitokäytännöt.
8042: Puolustusvoimat valmistelee parhaillaan esitystä       Uudelleenjärjestelyn valmisteluun liittyen
8043: Oulussa sijaitsevan Pohjan Sotilassairaalan toi-   puolustusministeriö on lähettänyt pääesikunnal-
8044: mintojen uudelleen järjestämisestä. Suunnittelun    le kirjeen, jossa painotetaan erityisesti Pohjan
8045: lähtökohtana on siirtyminen varusmiesten tarvit-   Sotilassairaalan nykyisen henkilöstön aseman
8046: semien erikoissairaanhoidon palvelujen ostami-     huomioon ottamista uudistuksen toteutuksessa.
8047: seen Pohjois-Suomessa.                             Pääesikunnan suunnitelmiin sisältyvät henkilös-
8048:    Ostopalvelumallissa puolustusvoimat pyrkii      töjärjestelyt tarkentuvat käynnissä olevassa yh-
8049: hankkimaan tarvitsemansa erikoissairaanhoidon      teistoimintamenettelyssä, ja puolustusministeriö
8050: palvelut lähimmästä keskussairaalasta eli lähin-   onkin kirjeessään edellyttänyt, että uudelleenjär-
8051: nä Rovaniemellä sijaitsevasta Lapin keskussai-     jestelyssä vapautuvan henkilöstön osalta tulee:
8052: raalasta sekä Kajaanissa sijaitsevasta Kainuun         - kattavasti kartoittaa mahdollisuudet sijoit-
8053: keskussairaalasta. Palveluksessa olevien varus-    taa henkilöstöä muualle puolustusvoimiin;
8054: miesten määrän perusteella arvioiden erikoissai-       - selvittää, missä määrin Kainuun keskus-
8055: raanhoidon palvelujen ostaminen tulee selkeästi    sairaala ja Lapin keskussairaala voivat työllistää
8056: painottumaan Kainuun keskussairaalaan.             järjestelyssä vapautuvaa henkilöstöä ottaen huo-
8057:    Molemmat edellä mainitut sairaalat edustavat    mioon niiden lisääntyvät tehtävät ostopalveluun
8058: palveluiltaan hyvää keskussairaalatasoa. Ne ky-    siirtymisen myötä; sekä
8059: kenevät tarjoamaan lähes kaikkien erikoisalojen        - selvittää yhteistyössä mm. työvoimaviran-
8060: palveluja ympäri vuorokauden kaikkina vuoden-      omaisten kanssa muut mahdollisuudet työllistää
8061: aikoina, mikä on selkeä parannus nykyiseen ti-     vapautuvaa henkilöstöä.
8062: 
8063: 
8064: 2
8065: Ministerin vastaus                                       KK 42/1999 vp- Tapio Karjalainen /sd
8066: 
8067: 
8068: Näiden toimenpiteiden täysipainoinen toteutta-      vapautuvan henkilöstön uudelleensijoittumisek-
8069: minen osana yhteistoimintamenettelyä on kes-        si työelämään.
8070: keinen keino etsittäessä ratkaisuja järjestelyssä
8071: 
8072: 
8073: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1999
8074: 
8075:     Puolustusministeri Jan Erik Enestam
8076: 
8077: 
8078: 
8079: 
8080:                                                                                                 3
8081: KK 42/1999 vp- Tapio Karjalainen /sd                                                     Ministerns svar
8082: 
8083: 
8084: 
8085: 
8086: Tili riksdagens talman
8087: 
8088: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     rande situation. På grundval av de förhandlingar
8089: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       som förts med sjukhusen är det också skäl att anta
8090: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ta-      att beväringarna kan garanteras möjligheter att få
8091: pio Karjalainen /sd undertecknade skriftliga          vård tillräckligt snabbt samt att resurserna räcker
8092: spörsmål SS 42/1999 rd:                              tili för att tillgodose försvarsmaktens vårdbehov.
8093:                                                          Enligt nuvarande system måste en beväring
8094:        Hur ämnar regeringen säkerställa, att         som tjänstgör i Sodankylä resa till Uleåborg eller
8095:        den specialsjukvård som beväringarna          i värsta fall t.o.m. ända tili Helsingfors för att få
8096:        behöver ordnas i norra Finland, och           vård vid försvarsmaktens eget centralsjukhus.
8097:                                                      Sålunda utgör köp av tjänsten från närmaste cen-
8098:        hur ämnar regeringen gå tillväga för att      tralsjukhus en uppenbar förbättring jämfört med
8099:        arrangera ersättande arbetsplatser åt         nuvarande situation både när det gäller pati-
8100:        den del av personalen vid Pohjan Soti-        entens möjlighet att få vård och minimering av
8101:        lassairaala som eventuellt blir arbets-       den tid som går åt till resor och frånvaro från
8102:         .. ?
8103:        1os.                                          tjänstgöringen. Den sistnämnda omständigheten
8104: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      har fått allt större betydelse på grund av bevär-
8105: föra följande:                                       ingarnas förkortade tjänstgöringstider. Ett stöd
8106:                                                      för köpmodellen utgör också den vårdpraxis som
8107: Försvarsmakten förbereder som bäst ett förslag       tillämpas vid de ovan nämnda sjukhusen och i
8108: som gäller omorganiseringen av de funktioner         viiken dagkirurgin ges prioritet.
8109: som sköts vid Pohjan sotilassairaala i Uleåborg.         I samband med beredningen av omorganise-
8110: Utgångspunkt för planeringen är att försvaret        ringen har försvarsministeriet sänt huvudstaben
8111: övergår till att köpa de specialsjukvårdstjänster    ett brev där beaktandet av ställningen för den nu-
8112: som beväringama i norra Finland behöver.             varande personalen vid Pohjan Sotilassairaala i
8113:    I den modell som omfattar köpta tjänster avser    samband med att reformen genomförs särskilt be-
8114: försvarsmakten att köpa de specialsjukvårds-         tonas. De personalarrangemang som ingår i hu-
8115: tjänster som behövs från närmaste centralsjuk-       vudstabens planer preciseras i det pågående sam-
8116: hus, dvs. främst från Lapplands centralsjukhus i     arbetsförfarandet och försvarsministeriet har
8117: Rovaniemi samt Kajanalands centralsjukhus i          också i sitt brev utgått från, att arrangemangen
8118: Kajana. Enligt en uppskattning som baserar sig       beträffande den personai som frigörs i samband
8119: på antalet tjänstgörande beväringar kommer spe-      med omorganiseringen förutsätter
8120: cialsjukvårdstjänstema uppenbart att köpas i för-       - en heltäckande kartläggning av möjlighe-
8121: sta hand från Kajanalands centralsjukhus.            terna att placera personalen på andra håll inom
8122:    Bägge ovan nämnda sjukhus representerar vad       försvarsmakten,
8123: tjänsterna beträffar en god centralsjukhusnivå.         - en utredning av i viiken mån Lapplands
8124: De kan erbjuda tjänster på nästan alla special-      och Kajanalands centralsjukhus kan sysselsätta
8125: områden dygnet runt under alla tider av året, vil-   personai som frigörs i samband med arrange-
8126: ket är en uppenbar förbättring jämfört med nuva-
8127: 
8128: 
8129: 4
8130: Ministems svar                                        KK 42/1999 vp- Tapio Karjalainen /sd
8131: 
8132: 
8133: mangen, med beaktande av att uppgiftema ökar i   Dessa åtgärder utgör, om de vidtas på ett fullvär-
8134: och med övergången tili köpta tjänster,          digt sätt som en del av samarbetsförfarandet, ett
8135:   - en utredning i samarbete med bl.a. arbets-   centralt medel när det gäller att finna lösningar
8136: kraftsmyndighetema av övriga möjligheter att     för omplacering av den frigjorda personalen i ar-
8137: sysselsätta den personai som frigörs.            betslivet.
8138: 
8139: 
8140: Helsingfors den 18 maj 1999
8141: 
8142:     Försvarsminister Jan-Erik Enestam
8143: 
8144: 
8145: 
8146: 
8147:                                                                                                  5
8148:                                                                 KK 43/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
8149: 
8150: 
8151: 
8152: 
8153:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 43/1999 vp
8154: 
8155:                                              Lääkärin oikeus ilmoittaa ajokorttiviranomai-
8156:                                              sille liikenneturvallisuutta vaarantavasta poti-
8157:                                              laastaan
8158: 
8159: 
8160: 
8161: 
8162: Eduskunnan puhemiehelle
8163: 
8164: Uuden tieliikennelain myötä ovat ajokortin halti-     den kokemuksen mukaan tietosuojalaki on liian
8165: joiden määräaikaiset lääkärintarkastukset vähen-      tiukka. Lääkärit eivät voi puuttua tilanteeseen,
8166: tyneet oleellisesti. Saatuaan 18-vuotiaana ajokor-    jos potilas ohjeista huolimatta jatkaa ajamista.
8167: tin henkilön tulee toimittaa poliisille seuraava
8168: lääkärintodistus vasta 60-vuotiaana ja ajokortti      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8169: on uudistettava 70-vuotiaana. Todistus näköky-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8170: vystä tulee toimittaa 45-vuotiaana, jonka jälkeen     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8171: raskaampien ajoneuvoyhdistelmien, kuorma-             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8172: auton- ja linja-autonkuljettajien tulee viedä lää-
8173: kärintodistus poliisille viiden vuoden välein.              Mitä hallitus aikoo tehdä tieliikenteen
8174:     Lääkärin salassapitovelvollisuus estää lääkä-           turvaamiseksi siten, että lääkäreillä oli-
8175: riä kertomasta poliisille sellaisista potilaistaan,         si oikeus ilmoittaa sairauksista ajokort-
8176: jotka vaarantavat liikennettä, jos potilas ei ole           tiviranomaisille, kun kuljettajan ajoky-
8177: antanut kirjallista suostumustaan.                          ky on merkittävästi heikentynyt?
8178:     Ruotsissa lääkäreillä on velvollisuus kertoa
8179: liikenteen kannalta riskikuljettajista. Lääkärei-
8180: 
8181: 
8182: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1999
8183: 
8184:     Päivi Räsänen /skl
8185: 
8186: 
8187: 
8188: 
8189:                                                                                                Versio 2.0
8190: KK 43/1999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                       Ministerin vastaus
8191: 
8192: 
8193: 
8194: 
8195: Eduskunnan puhemiehelle
8196: 
8197: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          henkilön luotettavuuden, sopivuuden taikka lu-
8198: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          van voimassaolon muun edellytyksen tai lupaan
8199: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sisältyvän ehdon täyttymisen arvioimiseksi.
8200: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä-           Ajoneuvon kuljettajan ajoterveyden valvon-
8201: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nassa voimassa olevat salassapitomääräykset
8202: KK 43/1999 vp:                                         ovat liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalli-
8203:                                                        sia. Lääkärillä ei ole oikeutta ilmoittaa liikenne-
8204:        Mitä hallitus aikoo tehdä tieliikenteen         turvallisuutta vaarantavasta sairaudesta ilman
8205:        turvaamiseksi siten, että lääkäreillä oli-      potilaan suostumusta, ellei poliisi nimenomaan ja
8206:        si oikeus ilmoittaa sairauksista ajokort-       yksilöidysti pyydä potilaan terveystietoja.
8207:        tiviranomaisille, kun kuljettajan ajoky-            Lääkärin oikeudesta tai velvollisuudesta il-
8208:        ky on merkittävästi heikentynyt?                moittaa potilaansa ajokykyä haittaavasta tervey-
8209:                                                        dentilasta ajokorttiviranomaisille on paljon kes-
8210: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          kusteltu, erityisesti tällaisen toimenpiteen vaiku-
8211: ti seuraavaa:                                          tuksesta lääkäri-potilassuhteeseen ja mahdolli-
8212: Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain          seen hoitoonhakeutumisen vähenemiseen tai es-
8213: mukaan terveyden- ja sairaanhoitopalveluita            tymiseen. Eduskunnan liikennevaliokunta on ot-
8214: käyttävää tai muuten niiden kohteena olevaa hen-       tanut asiaan kantaa mietinnössään LiVM
8215: kilöä koskevat hänen terveydentilaansa kuvaavat        12/1997 vp. Liikennevaliokunta on kannanotos-
8216: tai muita henkilökohtaisia asioita sisältävät tie-     saan pitänyt tärkeänä, että välittömästi selvite-
8217: dot ovat salassapidettäviä. Terveydenhuollon           tään mahdollisuudet lainsäädännön muuttami-
8218: ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toi-           seksi siten, että lääkärillä olisi oikeus tai velvol-
8219: mintayksikössä työskentelevä taikka tehtäviä           lisuus ilmoittaa ajokorttiviranomaisille selkeästä
8220: suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallis-    ajohaitasta ja tarpeen vaatiessa on ryhdyttävä toi-
8221: ta suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakir-      menpiteisiin asianomaisen lainsäädännön muut-
8222: joihin sisältyviä tietoja. Tällaisia tietoja saadaan   tamiseksi.
8223: kuitenkin antaa tuomioistuimelle sekä muulle vi-           Eräissä EU:n jäsenvaltioissa, muun muassa
8224: ranomaiselle tai yhteisölle, jolla on tiedon saan-     Ruotsissa ja Englannissa, lääkäreille on säädetty
8225: tiin laissa säädetty oikeus.                           ilmoitusvelvollisuus potilaittensa ajoterveyteen
8226:     Poliisilain mukaan poliisilla on muun ohella       merkittävästi vaikuttavista sairauksista. Sosiaa-
8227: ajo-oikeuden voimassaolon harkitsemiseksi oi-          li- ja terveysministeriö on parhaillaan selvittä-
8228: keus saada perustellusta pyynnöstä henkilön ter-       mässä, mikä on kansainvälinen tilanne lääkärei-
8229: veydentilaan, päihteiden käyttöön tai väkivaltai-      den ilmoitusoikeuden tai -velvollisuuden suh-
8230: seen käyttäytymiseen liittyviä tietoja salassapito-    teen tällä hetkellä.
8231: velvollisuuden estämättä, jos on syytä epäillä,           Suomessa ajoneuvon kuljettajien terveydenti-
8232: että henkilö ei enää täytä luvan saannin edelly-       lan valvonta perustuu, toisin kuin esimerkiksi
8233: tyksiä. Tämän säännöksen perusteella saatuja sa-       Ruotsissa, määräaikaisiin lääkärintarkastuksiin.
8234: lassapidettäviä tietoja poliisi saa käyttää vain       Liikenneministeriö selvittää parhaillaan suoma-
8235: 
8236: 
8237: 2
8238: Ministerin vastaus                                         KK 43/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
8239: 
8240: 
8241: laisen järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta       kastusten korvaamiseen jollakin muulla järjestel-
8242: muun muassa kansalaisten ja hallinnon kustan-     mällä, jolla voidaan turvata liikenteeseen sovel-
8243: nusten kannalta. Siinä yhteydessä tulee esille    tumattomien kuljettajien ajo-oikeuden lopettami-
8244: myös mahdollisuus rutiininomaisten lääkärintar-   nen.
8245: 
8246: 
8247: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1999
8248: 
8249:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
8250: 
8251: 
8252: 
8253: 
8254:                                                                                                  3
8255: KK 43/1999 vp -       Päivi Räsänen /skl                                                     Ministerns svar
8256: 
8257: 
8258: 
8259: 
8260: Tili riksdagens talman
8261: 
8262: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          ståndshavarens pålitlighet eller lämplighet, övri-
8263: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          ga förutsättningar för att tillståndet skall förbli i
8264: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päi-         kraft eller av om ett villkor för tillståndet är upp-
8265: vi Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörs-          fyllt.
8266: mål SS 43/1999 rd:                                          Sekretessbestämmelserna som gäller fordons-
8267:                                                          förares körhälsa är ur trafiksäkerhetssynvinkel
8268:         Vad avser regeringen göra för att tryg-          problematiska. Läkare har inte rätt att meddela
8269:        ga vägtrafiken så att läkare har rätt att         om en sjukdom som äventyrar trafiksäkerheten
8270:        anmäla om sjukdomar tili körkortsmyn-             utan patientens samtycke, om polisen inte sär-
8271:         digheter när förares körförmåga har              skilt och specificerat ber om en patients hälso-
8272:        försvagats i avsevärd grad?                       uppgifter.
8273:                                                             Frågan om läkarens rätt eller skyldighet att
8274: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          meddela körkortsmyndigheterna om en patients
8275: föra följande:                                           hälsotillstånd som stör körförmågan har diskute-
8276: Enligt lagen om patientens ställning och rättighe-       rats mycket, särskilt om hur en sådan åtgärd in-
8277: ter är uppgifter om hälsotillstånd eller andra per-      verkar på förhållandet mellan läkare och patient
8278: sonliga uppgifter som gäller den som anlitar häl-        och om uppsökningen av vård minskar eller för-
8279: so- och sjukvårdstjänster eller som annars är fö-        hindras därigenom. Riksdagens trafikutskott har
8280: remål för sådana tjänster sekretessbelagda. En           tagit ställning till frågan i sitt betänkande TraUB
8281: yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvår-            1211997 rd. Trafikutskottet har i sitt ställningsta-
8282: den eller någon annan som arbetar vid en verk-           gande ansett det vara viktigt att omedelbart utre-
8283: samhetsenhet för hälso- och sjukvård eller utför         da möjligheterna att ändra lagen så att läkare har
8284: uppdrag för den får inte utan patientens skriftliga      rätt eller skyldighet att meddela körkortsmyn-
8285: samtycke till utomstående lämna sådana uppgif-           digheterna om ett uppenbart körhinder och vid
8286: ter som ingår i journalhandlingarna. Sådana upp-         behov vidta åtgärder för att ändra lagen.
8287: gifter får lämnas tili domstolar, andra myndighe-           1 en del av EU:s medlemsstater, bland annat
8288: ter eller sammanslutningar som har lagstadgad            Sverige och England, har för läkarna stadgats
8289: rätt att få sådana uppgifter.                            skyldighet att anmäla om patienters sjukdomar
8290:     Enligt polislagen har polisen vid sidan av öv-       som i avsevärd grad inverkar på körhälsan. So-
8291: rigt rätt, för att avgöra om en körrätt skall förbli i   cial- och hälsovårdsministeriet håller på att utre-
8292: kraft, att på motiverad begäran få uppgifter om en       da om vad som är den internationella situationen
8293: tillståndshavares hälsotillstånd, bruk av rusme-         vad gäller läkares anmälningsrätt eller -skyl-
8294: del eller våldsamma uppförande, om det finns             dighet för närvarande.
8295: skäl att befara att tillståndshavaren inte längre           1 Finland bygger övervakningen av förarnas
8296: motsvarar förutsättningarna för beviljandet av           hälsotillstånd, i motsats tili Sverige, på tidsbund-
8297: tillståndet. Uppgifter som polisen erhållit med          na läkarkontroller. Trafikministeriet reder för
8298: stöd av detta stadgande och som skall hållas hem-        närvarande ut ändamålsenligheten med det fin-
8299: liga får endast användas för bedömning av till-          ländska systemet bland annat för medborgarna
8300: 
8301: 
8302: 4
8303: Ministems svar                                             KK 43/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
8304: 
8305: 
8306: och med tanke på förvaltningskostnadema. 1 det    med något annat system, som kan trygga indrag-
8307: sammanhanget kommer det också fram en möj-        ningen av de för trafiken olämpliga föramas kör-
8308: lighet att ersätta rutinmässiga läkarkontroller   rätt.
8309: 
8310: 
8311: 
8312: Helsingfors den 21 maj 1999
8313: 
8314:    Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
8315: 
8316: 
8317: 
8318: 
8319:                                                                                                 5
8320:                                                                 KK 44/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
8321: 
8322: 
8323: 
8324: 
8325:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 44/1999 vp
8326: 
8327:                                              Lapsen tapaaruisoikeuden toteuttaminen
8328: 
8329: 
8330: 
8331: 
8332: Eduskunnan puhemiehelle
8333: 
8334: Lapsella on lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain      haitallista joutua sopimattomaan ympäristöön
8335: mukaan vanhempansa tapaamisoikeus, jonka to-          eikä se ole myöskään lapsen edun mukaista. Lais-
8336: teuttaminen on vanhempien yhtäläinen velvolli-        sa tulisi olla säädös, ettei lasta tule luovuttaa ta-
8337: suus. On lapsen edun mukaista voida luottaa sii-      paamiseen vastaanottavan vanhemman kunnon
8338: hen, että tapaaminen tapahtuu tiettynä ajankohta-     ollessa huono.
8339: na. Pettymykset eivät kasvata luottamusta van-
8340: hempaan.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8341:    Saamani palautteen mukaan ongelmaksi on            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8342: kuitenkin noussut se, että erolasta tapaavalle van-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8343: hemmalle ei ole lakia, joka vaatisi noudattamaan      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8344: oikeuden päätöstä tai kirjallista tapaamissopi-
8345: musta. Sen sijaan lapsen luona asuvalle vanhem-             Mitä hallitus aikoo tehdä, että erolasta
8346: malle on uhkasakkoja ja pakotteita vankilaa                 tapaava vanhempi noudattaa oikeuden
8347: myöten, ellei hän toteuta tapaamisoikeutta vah-             päätöstä tai kirjallista sopimusta tapaa-
8348: vistetussa muodossa.                                        misesta, ja
8349:    Toiseksi ongelmaksi on noussut tapaamis-
8350: oikeutetun vanhemman sellainen kunto, jossa                  miten hallitus aikoo toimia sen toteutta-
8351: hän ei pysty hoitamaan eikä huolehtimaan lap-                miseksi, ettei lasta luovuteta tapaamis-
8352: sesta. Lapsen kehityksen ja kasvun kannalta on               oikeuden perusteella huonossa kunnos-
8353:                                                              sa olevalle vanhemmalle?
8354: 
8355: 
8356: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1999
8357: 
8358:     Päivi Räsänen /skl
8359: 
8360: 
8361: 
8362: 
8363:                                                                                                  Versio 2.0
8364: KK 44/1999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                       Ministerin vastaus
8365: 
8366: 
8367: 
8368: 
8369: Eduskunnan puhemiehelle
8370: 
8371: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              misoikeutta vain sen vuoksi, että hänet on siihen
8372: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            uhkasakoilla pakotettu.
8373: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Kysymyksen perusteluista heijastuva ajatus,
8374: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä-         että tapaamisen laiminlyöntiin pitäisi reagoida
8375: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            samalla tavoin kuin huoltajan toimesta tapahtu-
8376: KK 44/1999 vp:                                           vaan tapaamisen estämiseen, ei edellä mainituis-
8377:                                                          ta syistä ole perusteltu. Tapaamisen laiminlyönti
8378:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että erolasta          on yleensä oire tapaajan, tavallisesti isän, elä-
8379:        tapaava vanhempi noudattaa oikeuden               mänhallinnan ongelmista tai siitä, ettei läheistä
8380:        päätöstä tai kirjallista sopimusta tapaa-         suhdetta lapsen ja tapaavan vanhemman välille
8381:        misesta, ja                                       ole aikaisemmin muodostunut. Näihin ongelmiin
8382:                                                          ei voida välittömästi vaikuttaa lainsäädännöllä.
8383:        miten hallitus aikoo toimia sen toteutta-         Kysymys on paljolti siitä, että nykyajan elämän-
8384:        miseksi, ettei lasta luovuteta tapaamis-          tyyli sisältää mekanismeja, joiden kautta osa isis-
8385:        oikeuden perusteella huonossa kunnos-             tä syrjäytyy lastensa elämästä. Näitä kysymyksiä
8386:        sa olevalle vanhemmalle?                          on sivuttu sosiaali- ja terveysministeriölle kulu-
8387: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           van vuoden maaliskuussa luovutetussa isätoimi-
8388: ti seuraavaa:                                            kunnan mietinnössä. Sosiaali- ja terveysministe-
8389:                                                         riössä harkitaan parhaillaan, millaisiin jatkotoi-
8390: Se, että lasta tapaava vanhempi noudattaa tapaa-         menpiteisiin mietinnön ehdotukset antavat aihet-
8391: misoikeudesta tehtyjä sopimuksia tai päätöksiä,         ta.
8392: on lapsen kannalta tähdellistä, kuten kysymyk-              Mitä tulee kysymyksen jälkiosassa tarkoitet-
8393: sen perusteluissa todetaankin. Tapaamisaikojen          tuun ongelmaan, lapsen huollosta ja tapaamisoi-
8394: säännöllinen noudattaminen on tärkeää myös sen          keudesta annetussa laissa ei ole nimenomaista
8395: vuoksi, että lasta huoltava vanhempi voisi suun-        säännöstä siitä, että lasta huoltava vanhempi ei
8396: nitella omaa ajankäyttöään.                             ole velvollinen luovuttamaan lasta tapaamiseen,
8397:    Pohdittaessa keinoja, joilla tapaamisen sään-        jos tapaajan kunto esimerkiksi juopumuksen
8398: nöllisyyttä voitaisiin edistää, uhkasakkojen ja         vuoksi on niin huono, ettei hän kykene lapsesta
8399: muiden pakotteiden käyttämistä ei kuitenkaan            huolehtimaan. Silti on epäilyksetöntä, että lakia
8400: ole katsottu hyväksi ratkaisuksi. Sellainen tapaa-      on näin tulkittava. Tämä seuraa jo siitä, että huol-
8401: minen, johon vanhempi saapuisi vastoin tah-             tajan velvollisuutena on turvata lapselle muun
8402: toaan ja ainoastaan välttääkseen uhkasakon tuo-         muassa lapsen kehitystasoon nähden tarpeelli-
8403: mitsemisen, ei varmaankaan edistäisi lämpimän           nen valvonta ja huolenpito.
8404: ja luottamuksellisen suhteen luomista lapsen ja             Jos huoltaja edellä kuvatussa tilanteessa jättää
8405: tapaavan vanhemman välille, mikä on tapaamis-           luovuttamatta lapsen tapaamiseen, sitä ei voida
8406: oikeuden tarkoitus. Myös lapsesea saattaisi olla        tulkita tapaamispäätöksen rikkomiseksi. Huolta-
8407: masentavaa ajatella, että isä tai äiti käyttää tapaa-   jahan noudattaa vain velvollisuuttaan huolehtia
8408:                                                         lapsesta. Perusteita pakkokeinojen käytölle ei
8409: 
8410: 
8411: 2
8412: Ministerin vastaus                                            KK 44/1999 vp - Päivi Räsänen /skl
8413: 
8414: 
8415: tällöin ole, jos lasta huoltavan vanhemman me-       Ohjeiden mukaan noudosta tulee luopua, jos ha-
8416: nettelyä voidaan objektiivisesti katsoen pitää pe-   kija tulee paikalle esimerkiksi päihtyneenä eikä
8417: rusteltuna. Lapsen vastaanottavan vanhemman          täten kykene asianmukaisesti huolehtimaan lap-
8418: kyky huolehtia lapsesta on otettu huomioon myös      sesta. Asiaa koskevassa sääntelyssä ei siten ole
8419: oikeusministeriön ohjeissa, jotka koskevat lap-      sellaisia epäkohtia, jotka edellyttäisivät valtio-
8420: sen noutamista (18.10.1996, 3553/36/96 OM).          neuvoston toimenpiteitä.
8421: 
8422: 
8423: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1999
8424: 
8425:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
8426: 
8427: 
8428: 
8429: 
8430:                                                                                                      3
8431: KK 44/1999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                          Ministerns svar
8432: 
8433: 
8434: 
8435: 
8436: Tili riksdagens talman
8437: 
8438: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger             Den tanke som kommer till uttryck i motive-
8439: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          ringen till spörsmålet och enligt viiken man bor-
8440: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päi-         de reagera på försummelse av umgängesrätten på
8441: vi Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörs-          samma sätt som när vårdnadshavaren hindrar den
8442: mål SS 44/1999 rd:                                       andra föräldern från att träffa sitt barn, är inte
8443:                                                         motiverad av de orsaker som anges ovan. Det att
8444:         Vad ämnar regeringen göra för att en            en förälder, vanligtvis pappan, försummar
8445:        förälder i umgänget med sitt skilsmässo-         umgänget med sitt barn är i allmänhet ett symp-
8446:        barn skall iaktta domstolens beslut eller        tom på att föräldern har problem med att hantera
8447:        det skr~ftliga avtalet om umgänget, och          sin livssituation eller på att det inte tidigare har
8448:                                                         uppstått någon nära relation mellan barnet och
8449:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            föräldern. Dessa problem kan man inte direkt
8450:        för att ett barn inte med stöd av um-            påverka genom lagstiftning. Det är i hög grad frå-
8451:        gängesrätten skall lämnas tili en föräl-         ga om att dagens livsstil innefattar mekanismer
8452:        der som är i dåligt skick?                       genom vilka en del av papporna utesluts från sina
8453: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         barns liv. Dessa frågor berörs i det betänkande av
8454: föra följande:                                          pappakommissionen som överlämnades till so-
8455:                                                         cial- och hälsovårdsministeriet i mars i år. Vid
8456: Det att en förälder i umgänget med sitt barn föl-       social- och hälsovårdsministeriet överväger man
8457: jer de avtal eller beslut som gäller umgängesrät-       som bäst vilka fortsatta åtgärder som förslagen i
8458: ten är av yttersta vikt för barnet, vilket också        betänkandet ger anledning till.
8459: konstateras i motiveringen till spörsmålet. Det är          När det gäller det problem som tas upp i den
8460: viktigt att umgängestiderna iakttas på regelbun-        senare delen av spörsmålet kan man konstatera
8461: den basis också för att den förälder som har vård-      att det i lagen angående vårdnad om barn och
8462: naden om barnet skall kunna planera sin tidsan-         umgängesrätt inte finns någon uttrycklig bestäm-
8463: vändning.                                               melse enligt viiken den förälder som har vårdna-
8464:    När man har övervägt medel för att främja att        den om ett barn inte är skyldig att lämna ifrån sig
8465: umgänget är regelbundet har användningen av             barnet till den andra föräldern om denna, på
8466: vite och andra sanktioner dock inte ansetts vara        grund av t.ex. onykterhet, är i så dåligt skick att
8467: någon god lösning. Ett möte till vilket föräldern       han eller hon inte kan ta hand om barnet. Trots
8468: kommer mot sin vilja och endast för att undvika         det råder det ingen tvekan om att lagen skall toi-
8469: att vite döms ut främjar säkert inte uppkomsten         kas på detta sätt. Detta följer redan av det faktum
8470: av ett varmt och förtroendefullt förhållande mel-       att det är vårdnadshavarens skyldighet att bl.a.
8471: lan barnet och föräldern i fråga, vilket ju är syftet   garantera barnet en med hänsyn till dess utveck-
8472: med umgängesrätten. Också för barnet kan det            ling behövlig tillsyn och omsorg.
8473: vara deprimerande att tänka att pappan eller                Det att vårdnadshavaren i en sådan situation
8474: mamman utnyttjar umgängesrätten endast för att          som den som beskrivs ovan inte lämnar ifrån sig
8475: han eller hon har tvingats till detta vid vite.         barnet kan inte toikas som ett brott mot beslutet
8476: 
8477: 
8478: 4
8479: Ministems svar                                                  KK 44/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
8480: 
8481: 
8482: om umgängesrätt. Vårdnadshavaren fullgör en-          ( 18.10.1996, 3553/36/96 OM). Enligt anvis-
8483: dast sin skyldighet att ha omsorg om bamet. Det       ningarna skall man avstå från hämtningen om
8484: finns då inga grunder för att använda tvångsme-       den som hämtar bamet t.ex. är berusad och såle-
8485: del, om det objektivt sett kan anses finnas fog för   des inte kan ta hand om det på ett tillbörligt sätt. 1
8486: vårdnadshavarens förfarande. Frågan om den            fråga om den reglering som gäller saken finns så-
8487: förälder som tar emot barnet är kapabel att sköta     ledes inga sådana missförhållanden som skulle
8488: om barnet har beaktats också i justitieministe-       förutsätta åtgärder från statsrådets sida.
8489: riets anvisningar som gäller hämtning av barn
8490: 
8491: 
8492: Helsingfors den 21 maj 1999
8493: 
8494:     Justitieminister Johannes Koskinen
8495: 
8496: 
8497: 
8498: 
8499:                                                                                                          5
8500:                                                                KK 45/1999 vp -      Sakari Smeds /skl
8501: 
8502: 
8503: 
8504: 
8505:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 45/1999 vp
8506: 
8507:                                             Peruskoulun          arvosanojen           korottamisen
8508:                                             maksullisuus
8509: 
8510: 
8511: 
8512: 
8513: Eduskunnan puhemiehelle
8514: 
8515: Tämän vuoden alusta voimaan tulleet uudet kou-       si. Tänäkin vuonna opisto on saanut kyseisestä
8516: lulait korostavat elinikäisen oppimisen periaatet-   koulutuksesta useita tiedusteluja, mutta hiukan
8517: ta. Uuden tiedon omaksuminen on nähty yhtenä         varttuneemmille opiskelijoille peruskoulutodis-
8518: keskeisenä tulevaisuuden menestystekijänä.           tuksen täydentämisen maksullisuus on noussut
8519: Koululakien pohjalta säädetty perusopetusasetus      esteeksi. Aiempien vuosien kokemus on kuiten-
8520: vaikeuttaa kuitenkin ainakin yhdeltä osaltaan        kin osoittanut, että tällaiset opiskelijat olisivat
8521: elinikäisen oppimisen periaatteen soveltamista.      henkinen tuki ja selkäranka myös ryhmän nuo-
8522: Perusopetusasetuksen mukaan perusopetuksen           remmille opiskelijoille. Riittävät peruskoulutie-
8523: lisäopetusta voivat nimittäin saada maksuHornas-     dot ja -taidot ovat varmasti myös olennainen osa
8524: ti vain ne ikäryhmät, joiden varsinainen perus-      syrjäytymisen estämistä, johon hallitus on omas-
8525: koulu on päättynyt samana tai edellisenä vuonna      sa ohjelmassaan halunnut sitoutua.
8526: (perusopetusasetus 852/1998, 3 §). Tämä mää-
8527: räys heikentää peruskoulunsa jo useita vuosia sit-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8528: ten päättäneiden ehkä kipeästikin tarvitsemaa pe-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8529: ruskoulutodistuksen arvosanojen parantamista.        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8530: Tilanne johtaa varsin helposti koulutukselliseen     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8531: epätasa -arvoon.
8532:     Esimerkiksi Kymenlaaksossa SiJaitsevassa               Onko hallitus tietoinen peruskouluase-
8533: Valkealan kristillisessä kansanopistossa on mah-           tuksen muutoksen aiheuttamasta epä-
8534: dollisuus opiskella vaihtoehtoisella kymppiluo-            kohdasta aikuisten peruskouluopintojen
8535: kalla. Tämän vaihtoehdon ovat valinneet monet              täydentämisessä, ja
8536: sellaiset aikuiset, joiden on ollut vaikea selvitä
8537: työelämässä heikon peruskoulutodistuksen vuok-             mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8538:                                                            tyä tilanteen korjaamiseksi?
8539: 
8540: 
8541: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1999
8542: 
8543:     Sakari Smeds /skl
8544: 
8545: 
8546: 
8547: 
8548:                                                                                                Versio 2.0
8549: KK 45/1999 vp- Sakari Smeds /skl                                                      Ministerin vastaus
8550: 
8551: 
8552: 
8553: 
8554: Eduskunnan puhemiehelle
8555: 
8556: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        vuonna. Opetushallitus on päättänyt lisäopetuk-
8557: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          sen tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä antamis-
8558: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        saan lisäopetuksen opetussuunnitelman perus-
8559: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari            teissa 1999.
8560: Smedsin /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           Muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä
8561: sen KK 45/1999 vp:                                     perusopetuksesta säädetään perusopetuslain
8562:                                                        46 §:ssä. Pykälän mukaan opetus, oppikirjat ja
8563:        Onko hallitus tietoinen peruskouluase-          muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet ovat
8564:        tuksen muutoksen aiheuttamasta epä-             vastaavasti kuin oppivelvollisuusikäisille annet-
8565:        kohdasta aikuisten peruskouluopintojen         tavassa opetuksessa ja lisäopetuksessa maksutto-
8566:        täydentämisessä, ja                            mia. Pykälän mukaan oppilaaksi voidaan ottaa
8567:                                                       myös sellainen henkilö, jonka tarkoituksena on
8568:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      ainoastaan yhden tai useamman perusopetuksen
8569:        tyä tilanteen korjaamiseksi?                   oppimäärään kuuluvan oppiaineen suorittami-
8570: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         nen. Näiltä niin sanotuilta aineopiskelijoilta voi-
8571: ti seuraavaa:                                         daan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja.
8572:                                                       Opetusministeriön eräiden oppilailta ja opiskeli-
8573: Uudet koulutusta koskevat lait tulivat voimaan        joilta perittävien maksujen perusteista antaman
8574:  1.1.1999. Perusopetuksesta ja sen yhteydessä jär-    päätöksen ( 1096/1998) mukaan aineopiskelijalta
8575: jestettävästä esiopetuksesta, lisäopetuksesta ja      voidaan periä opetuksesta maksua, joka on enin-
8576: maahanmuuttajille tarkoitetusta perusopetuk-          tään 50 prosenttia kurssin järjestämisestä aiheu-
8577: seen valmistavasta opetuksesta säädetään perus-       tuvista keskimääräisistä oppilasta kohden laske-
8578: opetuslaissa (628/ 1998) ja perusopetusasetukses-     tuista vuosikustannuksista. Kansanopistojen
8579: sa (852/1998). Perusopetuslain 1 §:n mukaan li-       opiskelijat voivat hakea opintoja varten opintotu-
8580: säopetusta annetaan perusopetuksen oppimäärän         kea sen mukaan kuin opintotukilaissa (65/1994)
8581: suorittaneille ja lain 9 §:n mukaan lisäopetuksen     ja -asetuksessa (260/1994) säädetään.
8582: laajuus on vuosi. Lain 31 §:n mukaan lisäopetus           Opetuksenjärjestäjät ovat opetus- ja kulttuuri-
8583: ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimate-       toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998)
8584: riaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaal-   mukaan oikeutettuja saamaan perusopetuksen
8585: le maksuttomia. Lain 32 ja 33 §:n perusteella li-     koko oppimäärää ja lisäopetusta saavista oppi-
8586: säopetusta saavalla oppilaalla on oikeus koulu-       laista oppilaiden lukumäärän ja oppilaskohtaisen
8587: matka- ja majoitusetuun vastaavilla perusteilla       yksikköhinnan mukaan määräytyvän valtion-
8588: kuin perusopetuksen oppilailla. Perusopetusase-       osuuden. Sen sijaan aineopiskelijoista ei valtion-
8589: tuksen 3 §:n mukaan lisäopetusta annetaan vä-         osuutta myönnetä.
8590: hintään 1 100 tuntia vuodessa. Samassa pykäläs-           Lisäopetus eli niin sanottu peruskoulun 10.
8591: sä säädetään lisäksi, että lisäopetukseen voidaan     luokka kehitettiin 1970-luvulla. Lisäopetus on
8592: ottaa oppilaaksi nuori, joka on saanut perusope-      tarkoitettu erityisesti sellaisille peruskoulun
8593: tuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä        päättäneille nuorille, jotka eivät ole päässeet pyr-
8594: 
8595: 
8596: 2
8597: Ministerin vastaus                                               KK 45/1999 vp- Sakari Smeds /skl
8598: 
8599: 
8600: kimäänsä oppilaitokseen tai eivät ole vielä saa-       näin ollen yhdellekin oppilaalle. Uudet säännök-
8601: vuttaneet jatko-opintojen edellyttämää ikää, joi-       set antavat myös lisäopetuksen järjestämispai-
8602: den jatko-opintosuunnitelmat eivät vielä ole sel-      kan valintaan lisää mahdollisuuksia. Lisäopetus
8603: kiytyneet tai joilla ei ole halukkuutta jatko-opin-    voidaan järjestää erillisessä ryhmässä annetta-
8604: toihin ja heidän koko elämäntilanteensa on sel-        van opetuksen lisäksi esimerkiksi yhdysluokka-
8605: kiytymätön. Lisäksi lisäopetus on tarkoitettu sel-     opetuksena perusopetuksen oppilaiden kanssa tai
8606: laisille maahanmuuttajanuorille, joiden suomen         ammatillisten oppilaitosten yhteydessä. Uudet
8607: tai ruotsin kielen taito ei ole riittävä. Tänä vuon-   opetussuunnitelman perusteet antavat lisää väl-
8608: na lisäopetukseen arvioidaan osallistuvan noin         jyyttä opetuksen sisällön suunnittelussa ja ope-
8609: 3 000 oppilasta. Lisäopetuksen painopiste on           tuksen toteuttamisessa.
8610: muuttumassa perusopetuksen yhdeksännen vuo-                Lisäopetus ei ole tarkoitettu korvaamaan ai-
8611: siluokan kertaamista muistuttavasta eri oppiai-        kuisille aikuislukioissa, kansalaisopistoissa, kan-
8612: neiden arvosanojen parantamisesta uranvalinnan         sanopistoissa ja muissa oppilaitoksissa annetta-
8613: selkeyttämiseen ja syrjäytymisvaaran ehkäi-            vaa perusopetusta. Uuden lainsäädännön mu-
8614: syyn. Tavoitteena on, että jokainen nuori, joka ei     kaanjokaisella on iästä riippumatta oikeus saada
8615: ole syystä tai toisesta aloittanut toisen asteen       maksutta opetusta perusopetuksen oppimäärän
8616: opintoja, saa lisäopetuksessa mahdollisuuden           suorittamiseksi. Ne, jotka ovat aikaisemmin pe-
8617: suunnitella tulevaisuuttaan ja valmentautua sii-       rusopetuksen tai sitä vastaavan aikaisemman op-
8618: hen.                                                   pimäärän eli peruskoulun tai kansakoulun oppi-
8619:     Vuoden 1998 loppuun saakka voimassa olleen         määrän suorittaneet, voivat aineopiskelijoina ko-
8620: peruskoulussa järjestettävän lisäopetuksen pe-         rottaa aikaisempia arvosanojaan ja suorittaa sel-
8621: rusteista annetun opetusministeriön päätöksen          laisten oppiaineiden arvosanoja, joita he eivät ole
8622: ( 573/1991) mukaan lisäopetukseen voitiin ottaa        aikaisemmin opiskelleet. Aineopiskelijoilta voi-
8623: oppilaaksi samana kalenterivuonna peruskoulun          daan periä kohtuullisia maksuja. Aikuisopiskeli-
8624: päästätodistuksen saanut oppilas. Lisäksi päätök-      joiden koulutustarpeet ovat yksilöllisiä. Niiden
8625: sessä todettiin, että lisäopetusluokka voidaan         tyydyttämiseen yksittäisten aineiden opiskeluun
8626: muodostaa, jos opetukseen osallistuu asianomai-        perustuva opiskelumalli soveltuu paremmin
8627: sen peruskoulun yläasteen piiristä vähintään 10        kuin oppimäärältään vuoden laajuinen vähin-
8628: sellaista oppilasta, joita ei ole sijoitettu lukioon   tään 1 100 tuntia sisältävä lisäopetus.
8629: eikä ammatilliseen oppilaitokseen.                         Edellä olevan perusteella uudessa perusope-
8630:     Uudessa perusopetuslainsäädännössä lisäope-        tuslainsäädännössä on, toisin kuin kysymykses-
8631: tuksen järjestämismahdollisuuksia laajennettiin.       sä ja sen perusteluissa todetaan, laajennettu mah-
8632: Kuten jo edellä todetaan, uusien säännösten mu-        dollisuuksia lisäopetuksen järjestämiseen. Halli-
8633: kaan lisäopetukseen voidaan ottaa samana kalen-        tuksen tarkoituksena ei ole laajentaa lisäopetusta
8634: terivuonna päättötodistuksen saaneen oppilaan          yleiseksi aikuisopiskelijoiden opiskelumuodok-
8635:  lisäksi myös sellainen nuori, joka on saanut pe-      si. Hallitus katsoo, että nykyinen lainsäädäntö
8636: rusopetuksen päättötodistuksen edellisen kalen-        turvaa riittävällä tavalla aikuisopiskelijoiden
8637: terivuoden aikana. Uuteen lainsäädäntöön ei si-        mahdollisuudet perusopetuksen oppimäärän suo-
8638: sälly myöskään säännöstä vähimmäisoppilas-             rittamiseen ja aikaisempien opintojen täydentä-
8639: määrästä, jonka tulisi täyttyä, jotta lisäopetusta     mtseen.
8640: voitaisiin järjestää. Lisäopetusta voidaan antaa
8641: 
8642: 
8643: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1999
8644: 
8645:     Opetusministeri Maija Rask
8646: 
8647: 
8648:                                                                                                         3
8649: KK 45/1999 vp- Sakari Smeds /skl                                                      Ministems svar
8650: 
8651: 
8652: 
8653: 
8654: Tili riksdagens talman
8655: 
8656: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     minst 1 100 timmar per år. 1 samma paragraf
8657: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av     bestäms också att en ung elev som har fått av-
8658: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Sa-     gångsbetyg från den grundläggande utbi1d-
8659: kari Smeds /fkf undertecknade skriftliga spörs-     ningen samma eller föregående år kan antas till
8660: må1 SS 45/1999 rd:                                 påbyggnadsundervisningen. I läroplansgrunder-
8661:                                                    na för påbyggnadsundervisningen 1999 har ut-
8662:       ir regeringen medveten om det missför-       bildningsstyrelsen beslutat om målen för och det
8663:       hållande som uppstått genom ändringen        viktigaste innehållet i påbyggnadsundervis-
8664:       av grundskoleförordningen när det gäl-       ningen.
8665:       ler vuxnas möjligheter att komplettera           Om grundläggande utbildning för andra än lä-
8666:       grundskolestudierna, och                     ropliktiga bestäms i 46 § lagen om grundläggan-
8667:                                                    de utbildning. Enligt paragrafen är undervisning,
8668:       vilka åtgärder avser regeringen vidta        läroböcker och andra läromedel, arbetsredskap
8669:       för att rätta tili situationen?              och arbetsmaterial avgiftsfria på samma sätt som
8670: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    i undervisningen för läropliktiga och i påbygg-
8671: föra följande:                                     nadsundervisningen. Som elev kan också antas
8672:                                                    den som endast har för avsikt att slutföra ett eller
8673: De nya utbildningslagama trädde i kraft            flera av de läroämnen som ingår i den grundläg-
8674: 1.1.1999. Bestämmelser om grundläggande ut-        gande utbildningens lärokurs. Av dessa s.k. äm-
8675: bi1dning samt undervisning som ordnas i sam-       nesstuderande kan skäliga avgifter tas ut för ut-
8676: band med den, såsom försko1eundervisning, på-      bildningen. Enligt undervisningsministeriets
8677: byggnadsundervisning och förberedande under-       beslut om grundema för vissa avgifter som tas ut
8678: visning som ordnas för invandrare inför den        av elever och studerande (l 096/ 1998) kan av en
8679: grundläggande utbildningen, ingår i lagen om       ämnesstuderande tas ut en avgift för undervis-
8680: grundläggande      utbi1dning (628/1998) och       ningen som utgör högst 50 procent av de ge-
8681: förordningen om grundläggande utbildning           nomsnittliga årliga kostnadema per elev för ord-
8682: (852/1998). Enligt 1 § lagen om grundläggande      nandet av kursen. Studerande vid folkhögskolor
8683: utbildning ges påbyggnadsundervisning dem          kan ansöka om studiestöd för studiema enligt vad
8684: som s1utfört den grund1äggande utbildningens lä-   som bestäms i lagen (6511994) och förordningen
8685: rokurs. En1igt lagens 9 § omfattar påbygg-         (260/1994) om studiestöd.
8686: nadsundervisningen ett år. Enligt 1agens 31 § är      Utbildningsanordnama har enligt lagen om fi-
8687: påbyggnadsundervisningen samt läroböcker och       nansiering av undervisnings- och kulturverksam-
8688: andra läromedel och arbetsredskap och arbetsma-    het (635/1998) rätt till statsandel för de elever
8689: terial som behövs vid undervisningen avgiftsfria   som genomgår den grundläggande utbildningens
8690: för e1evema. På basis av lagens 32 och 33 § har    hela lärokurs och för elever i påbyggnadsunder-
8691: en elev som får påbyggnadsundervisning rätt till   visning. Statsandelen bestäms på basis av antalet
8692: skolrese- och inkvarteringsförmån på samma         elever och priset per enhet per elev. Däremot be-
8693: grunder som elever i grundläggande utbildning.     viljas inte statsandel för ämnesstuderande.
8694: Enligt 3 § förordningen om grundläggande ut-          Påbyggnadsundervisningen, eller grundsko-
8695: bildning ges påbyggnadsundervisning under          lans tionde klass som den också kallas, utveckla-
8696: 
8697: 4
8698: Ministerns svar                                                     KK 45/1999 vp- Sakari Smeds /skl
8699: 
8700: 
8701: des på 1970-ta1et. Påbyggnadsundervisningen är            nadsundervisning kan således ges också tili en
8702: avsedd särskilt för sådana ungdomar som gått ut           enda elev. De nya bestämmelsema ger också fler
8703: grundsko1an och inte kommit in vid den 1äroan-            möjligheter när det gäller valet av plats där på-
8704: stalt de sökt till elier som som ännu inte uppnått        byggnadsundervisning kan ordnas. Påbygg-
8705: den ålder som fordras för fortsatta studier, ung-         nadsundervisning kan förutom i en särskild
8706: domar som saknar klara planer för fortsatta stu-          grupp också ordnas t.ex. som undervisning i sam-
8707: dier elier som är ointresserade av sådana och vars        mansatt klass tillsammans med eleveri grundläg-
8708: hela livssituation är ostrukturerad. Påbygg-              gande utbildning elier i samband med yrkesläro-
8709: nadsundervisningen är också avsedd för sådana             anstalter. De nya läroplansgrunderna ger mer rö-
8710: unga invandrare som inte har tillräckliga kunska-         relsefrihet vid planeringen av undervisningen
8711: per i finska elier svenska. 1 år beräknas ca 3 000        och i själva undervisningen.
8712: elever delta i påbyggnadsundervisningen.                     Påbyggnadsundervisningen är inte avsedd att
8713: Tyngdpunkten i påbyggnadsundervisningen hål-              ersätta den grundläggande utbildning för vuxna
8714: ler på att förskjutas från försök att förbättra           som ges i vuxengymnasier, medborgarinstitut,
8715: vitsorden i o1ika ämnen, vilket närmast påminner          folkhögskolor och andra läroanstalter. Enligt den
8716: om en repetition av nionde årskursen, till klarläg-       nya lagstiftningen har var och en oberoende av
8717: gande av yrkesvalet och motverkande av utslag-            ålder rätt att avgiftsfritt få undervisning för att
8718: ning. Syftet är att alla unga som av ett eller annat      genomföra den grundläggande utbildningens lä-
8719: skäl inte har inlett studier på andra stadi et skall få   rokurs. De som tidigare har slutfört den grund-
8720: möjlighet att i påbyggnadsundervisningen plane-           läggande utbildningens lärokurs eller motsvaran-
8721: ra sin framtid och förbereda sig inför den.               de tidigare lärokurs, dvs. grundskolans eller
8722:     Enligt undervisningsministeriets beslut om            folkskolans lärokurs, kan som ämnesstuderande
8723: grunderna för den påbyggnadsundervisning som              höja sina tidigare vitsord och ta vitsord i sådana
8724: anordnas i grundskolan (573/1991 ), som gällde            ämnen som de inte studerat tidigare. Skäliga av-
8725: till utgången av 1998, kunde till påbyggnadsun-           gifter kan tas ut av ämnesstuderande. De vuxna
8726: dervisning antas en elev som samma kalenderår             studerandenas utbildningsbehov är individuella.
8727: erhållit avgångsbetyg från grundskolan. 1 beslu-          För att tilifredsställa dem passar modellen som
8728: tet konstaterades dessutom att en påbyggnads-             baserar sig på studier i enstaka ämnen bättre än
8729: klass kan bildas om minst 10 elever från ifråga-          påbyggnadsundervisningen, som omfattar minst
8730: varande grundskolas högstadiedistrikt deltar i            1 100 timmar under ett år.
8731: undervisningen, då dessa elever inte fått plats i            På basis av det ovan anförda har möjligheter-
8732: gymnasiet eller vid en yrkesläroanstalt.                  na att ordna påbyggnadsundervisning breddats i
8733:     1 den nya lagstiftningen om grundläggande ut-         den nya lagstiftningen om grundläggande utbild-
8734: bildning har möjlighetema att ordna påbygg-               ning, till skillnad från vad som konstateras i
8735:  nadsundervisning breddats. Så som konstateras            spörsmålet och i motiveringarna tili det. Rege-
8736:  ovan kan till påbyggnadsundervisning antas en            ringen har inte för avsikt att utvidga påbygg-
8737:  ung elev som har fått avgångsbetyg från den              nadsundervisningen till en allmän studieform för
8738:  grundläggande utbildningen samma kalenderår,             vuxenstuderande. Regeringen anser att den nuva-
8739:  men också en sådan som fått avgångsbetyg före-           rande lagstiftningen på ett tillräckligt sätt tryg-
8740:  gående kalenderår. 1 den nya lagstiftningen ingår        gar vuxna studerandes möjligheter att fullgöra
8741:  inte heller någon bestämmelse om det minimian-           den grundläggande utbildningens lärokurs och
8742:  tal elever som måste uppnås för att påbygg-              komplettera tidigare studier.
8743:  nadsundervisning skall kunna ordnas. Påbygg-
8744: 
8745: 
8746: 
8747: Helsingfors den 20 maj 1999
8748: 
8749:      Undervisningsminister Maija Rask
8750: 
8751:                                                                                                            5
8752:                                                            KK 46/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
8753: 
8754: 
8755: 
8756: 
8757:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 46/1999 vp
8758: 
8759:                                             Sotilaallisten kurssien järjestäminen koululai-
8760:                                             sille
8761: 
8762: 
8763: 
8764: 
8765: Eduskunnan puhemiehelle
8766: 
8767: Koillissanomien (26.4.1999) mukaan "Kuusa-           opiskelijat saivat yhden opintoviikon suorituk-
8768: mon valmiusosasto" järjesti äskettäin Kuusamon       sen kurssilla mukanaolosta. Kurssilaiset itse ver-
8769: Sarvivaaran ampumaradalla "neljännen valmius-        tasivat kurssia varusmiespalveluun.
8770: kurssin" 44 kurssilaiselle, joista 13 oli naisia.       Kuusamon kurssin tausta, rakenne ja tarkoitus
8771: Kurssin kohderyhmänä olivat tällä kertaa lukion      sekä tarkoituksenmukaisuus on aiheellista selvit-
8772: ja ammatti-instituutin nuoret. Kurssilla annettiin   tää perusteellisesti.
8773: "ajankohtaista tietoa turvallisuuspolitiikasta,
8774: maanpuolustuksesta sekä sotilaallisissa ja muis-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8775: sa poikkeusoloissa tarvittavista yksilön turvalli-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8776: suutta lisäävistä taidoista".                        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8777:    Kurssin mielenkiintoa herättäviin yksityis-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8778: kohtiin kuului rynnäkkökiväärin käsittely (ml.
8779: ampuminen). Äskettäinhän tapahtui harjoitus-               Onko hallitus tietoinen, että "Kuusa-
8780: tilanteessa varusmiehen kuolemaan johtanut am-             mon valmiusosastoksi" itseään kutsuva
8781: pumistapaus, jota vastaan tätäkin harjoitusta on           ryhmä jäljestää paikkakunnalla mm. lu-
8782: peilattava. Saadun tiedon mukaan Kuusamon                  kiolaisille kursseja rynnäkkökiväärin
8783: kurssilaisia ei ollut edes vakuutettu harjoituksen         käytössä, ja, jos on,
8784: ajaksi. Mielenkiintoa herättää sekin, että lehti-
8785: uutisessa katsotaan aiheelliseksi todistaa, ettei          mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä täl-
8786: kurssi ollut luonteeltaan "militaarinen". Edel-            laisen militaristisen kurssitoiminnan lo-
8787: leen mielenkiintoista on, että ammatti-instituutin         pettamiseksi?
8788: 
8789: 
8790: 
8791: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1999
8792: 
8793:     Erkki Pulliainen /vihr
8794: 
8795: 
8796: 
8797: 
8798:                                                                                               Versio 2.0
8799: KK 46/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                Ministerin vastaus
8800: 
8801: 
8802: 
8803: 
8804: Eduskunnan puhemiehelle
8805: 
8806: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      annetaan vain täysi-ikäisille Suomen kansalaisil-
8807: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        le. Toisaalta asevelvollisuuslain ikämääritelmän
8808: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mukaisesti mies on asevelvollinen sen vuoden
8809: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki          alusta, jolloin hän täyttää 17 vuotta. Myös naiset
8810: Pulliaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysy-    voivat hakeutua vastaavan ikäisinä vapaaehtoi-
8811: myksen KK 46/1999 vp:                               seen asepalvelukseen. MPK ry:n koulutusohjeen
8812:                                                     mukaisesti alle 18-vuotiaille ei opeteta taistelu-
8813:       Onko hallitus tietoinen, että "Kuusa-         välineiden käsittelyä eikä rynnäkkökivääriam-
8814:       mon valmiusosastoksi" itseään kutsuva         muntaa.
8815:       ryhmä järjestää paikkakunnalla mm. lu-            Kysymyksen aiheena olleessa tapauksessa
8816:       kiolaisille kursseja rynnäkkökiväärin         kurssin järjestäjät, MPK ry:n kurssin johtaja ja
8817:       käytössä, ja, jos on,                         sotilaallisen jakson tuen antaja olivat toimineet
8818:                                                     ohjeiden mukaisesti, mutta eivät olleet varmista-
8819:       mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä täl-      neet kaikkien ammuntaan osallistuneiden kurssi-
8820:       laisen militaristisen kurssitoiminnan lo-     laisten täysi-ikäisyyttä: heistä kaksi ei ollut täyt-
8821:       pettamiseksi?                                 tänyt kahdeksaatoista vuotta.
8822: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           MPK ry:n yleisen valmiuskurssin hyväksyt-
8823: ti seuraavaa:                                       tyyn ohjelmaan ja aiheisiin kuuluu sotilaallisella
8824:                                                     jaksolla asekoulutus ja ammunta. MPK ry:n soti-
8825: Maanpuolustuskoulutus ry (MPK ry) tekee omal-       laallisen jakson, jossa käsitellään puolustusvoi-
8826: ta osaltaan vapaaehtoista maanpuolustustyötä        mien aseita, johtaa aina ammattisotilas. Tapahtu-
8827: täydentämällä asevelvollisten koulutusta ja val-    mien turvallisuustaso on samaa luokkaa kuin
8828: mentamalla tehtävänsä hallitsevia miehiä ja nai-    muussakin puolustusvoimien toiminnassa. Li-
8829: sia puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan           säksi kaikilla MPK ry:n kursseilla kurssilaiset on
8830: poikkeusolojen organisaatioihin ao. viranomais-     vakuutettu järjestäjän toimesta koko kurssin
8831: ten ohjauksessa. Lisäksi se antaa vapaaehtoisille   ajaksi.
8832: yli 15-vuotiaille Suomen kansalaisille tietoja ja       Vapaaehtoisen maanpuolustustyön tavoittee-
8833: taitoja poikkeusoloja varten. MPK ry on järjestä-   na on lujittaa maanpuolustustahtoa, edistää puo-
8834: nyt kurssitoimintaa vuodesta 1992 alkaen. Näillä    lustuskykyä ja tukea viranomaisten varautumista
8835: kursseilla käy vuosittain noin 10 000 kansalais-    poikkeusoloihin. Vapaaehtoista maanpuolustus-
8836: ta. Kysymyksen aiheena ollut Kuusamon val-          koulutusta kehitetään edelleen. Koulutus saate-
8837: miusosaston kurssi on MPK ry:n järjestelmään        taan viranomaisten parempaan valvontaan samal-
8838: kuuluva valmiuskurssi.                              la, kun toimintaan varattuja määrärahoja lisä-
8839:    Puolustusvoimien ohjeistuksen mukaisesti         tään. Sotilaslääneissä toimintaa ohjaavat puolus-
8840: MPK ry:n toimeenpanemien kurssien sotilaallis-      tusvoimien alueupseerit, jotka ovat tiiviissä yh-
8841: ten jaksojen aikana puolustusvoimien sotilas-       teistyössä Maanpuolustuskoulutus ry:n piiripääl-
8842: aseilla tapahtuvasta ase- ja ampumakoulutukses-     liköiden kanssa.
8843: ta vastaa aina puolustusvoimat. Em. koulutusta
8844: 
8845: 
8846: 2
8847: Ministerin vastaus                       KK 46/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
8848: 
8849: 
8850: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1999
8851: 
8852:    Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
8853: 
8854: 
8855: 
8856: 
8857:                                                                             3
8858: KK 46/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                    Ministems svar
8859: 
8860: 
8861: 
8862: 
8863: Tili riksdagens talman
8864: 
8865: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       bi1dningen i fråga ges endast myndiga finska
8866: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av       medborgare. Å andra sidan är en man enligt väm-
8867: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Erk-      pliktslagens åldersdefinition vämpliktig från in-
8868: ki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga         gången av det år då han fyller 17 år. Också kvin-
8869: spörsmå1 SS 46/1999 rd:                               nor kan i motsvarande ålder ansöka om frivillig
8870:                                                       militärtjänst. Enligt Försvarsutbildning rf:s ut-
8871:       Ar regeringen medveten om, att en               bi1dningsanvisning undervisas de som är under
8872:       grupp som kallar sig "Kuusamon val-              18 år inte i hanteringen av stridsmateriel eller
8873:        miusosasto" ordnar kurser på orten bl. a.      skjutning med stormgevär.
8874:       för gymnasister i användningen av                   I det fall som spörsmålet gäller hade kursens
8875:       stormgevär, och, om så är fallet,               organisatörer, Försvarsutbildning rf:s kurs1edare
8876:                                                       och denperson som gav hand1edning för det mi-
8877:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i        litära avsnittet, agerat enligt anvisningama, men
8878:        syfte att få ett slut på detta slag av mili-   underlåtit att försäkra sig om att alla kursdeltaga-
8879:        taristisk kursverksamhet?                      re var myndiga: två av deltagama hade inte fyllt
8880: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        18 år.
8881: föra fö1jande:                                            Tili det godkända programmet för och de äm-
8882:                                                       nen som ingår i Försvarsutbildning rf:s allmänna
8883: Försvarsutbildning rf utför för egen del frivilligt   beredskapskurs hör vapenutbi1dning och skjut-
8884: försvarsarbete genom att komplettera de väm-          ning under det militära avsnittet. Försvarsutbild-
8885: pliktigas utbildning och träna män och kvinnor så     ning rf:s militära avsnitt, där försvarsmaktens va-
8886: att de behärskar sin uppgift i försvarsmaktens        pen behandlas, leds alltid av en yrkesmilitär. Sä-
8887: och det övriga samhällets organisationer i undan-     kerhetsnivån vid de aktuella tillfållena är av sam-
8888: tagsförhållanden under ledning av myndigheten i       ma klass som även när det gäller försvarsmak-
8889: fråga. Dessutom ger föreningen frivilliga, 15 år      tens övriga verksamhet. Dessutom är deltagama i
8890: fyllda finska medborgare kunskaper och får-           alla Försvarsutbildning rf:s kurser försäkrade för
8891: digheter med tanke på undantagsförhållanden.          hela kurstiden på arrangörens försorg.
8892: Försvarsutbildning rfhar ordnat kurser fr.o.m. år         Det frivilliga försvarsarbetets målsättning är
8893: 1992. 1 dessa kurser deltar årligen ca 10 000         att stärka försvarsviljan, främia försvarsförmå-
8894: medborgare. Den kurs som är föremål för spörs-        gan och stöda myndighetem,ls beredskap med
8895: målet och som arrangerades av Kuusamo be-             tanke på undantagsförhållanden. Den frivilliga
8896: redskapsavdelning är en beredskapskurs som hör        försvarsutbi1dningen utvecklas alltjämt. Under-
8897: tili Försvarsutbildning rf:s organisation.            visningen blir föremål för bättre övervakning
8898:     Enligt försvarsmaktens instruktion är det all-    från myndighetemas sida samtidigt som de an-
8899: tid försvarsmakten som ansvarar för vapen- och        slag som reserverats för verksamheten ökas. Imi-
8900: skjututbi1dningen med användning av försvars-         litärlänen handleds verksamheten av försvars-
8901: maktens vapen under de militära avsnitten av de       maktens regionofficerare, som samarbetar inten-
8902: kurser som ordnas av Försvarsutbildning rf. Ut-
8903: 
8904: 
8905: 4
8906: Ministems svar                                  KK 46/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
8907: 
8908: 
8909: sivt med distriktschefema för Försvarsutbild-
8910: ning rf.
8911: 
8912: 
8913: Helsingfors den 21 maj 1999
8914: 
8915:    Försvarsminister Jan-Erik Enestam
8916: 
8917: 
8918: 
8919: 
8920:                                                                                    5
8921:                                                              KK 47/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
8922: 
8923: 
8924: 
8925: 
8926:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 47/1999 vp
8927: 
8928:                                            Hoitoalan työllisyyden parantaminen
8929: 
8930: 
8931: 
8932: 
8933: Eduskunnan puhemiehelle
8934: 
8935: Hoitoalan työttömyys on edelleen vakava. Te-        ten myötä, kun koulutetut hoitoalan ihmiset säi-
8936: hy:n selvityksen ennakkotiedot nuorten työllisty-   lötään työttömyyskortistoon.
8937: misestä hoitoaloilla kertovat, että vain noin 10       Kuntien valtionosuuksiin tehtyjen leikkausten
8938: prosenttia tänä keväänä valmistuvista hoitoalan     jäljiltä monen kunnan taloustilanne on erittäin
8939: ammattilaisista löytää heti työpaikan. Samaan ai-   vaikea. Kuntapäättäjillä ei ole aina taloudellisia
8940: kaan hoitoalan työpaikoilla kärsitään työuupu-      mahdollisuuksia tehdä hoitoalan työllisyyttä pa-
8941: muksesta. Terveyden- ja sosiaalihuollon tehtä-      rantavia päätöksiä.
8942: vissä on yksinkertaisesti liian vähän henkilökun-
8943: taa suhteessa palvelujen kysyntään. Kansalaisten    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8944: kannalta on kestämätöntä, että hoitoonjoutuujo-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8945: nottamaan usein kohtuuttoman pitkiä aikoja. Li-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8946: säksi hälyttävät viestit esimerkiksi vanhusten-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8947: huollon epäkohdista ovat olleet valtioneuvoston
8948: ulottuvilla. Koulutetut hoitoalan ammattilaiset           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8949: joutuvat hakeutumaan töihin ulkomaille. Julki-            tyä hoitoalan työllisyyden parantami-
8950: selle taloudelle aiheutuu huomattavia kustannuk-          seksi ja hoitopalveluiden laadun turvaa-
8951: sia sosiaaliturvamenojen ja verotulojen menetys-          miseksi?
8952: 
8953: 
8954: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1999
8955: 
8956:     Liisa Hyssälä /kesk
8957: 
8958: 
8959: 
8960: 
8961:                                                                                              Versio 2.0
8962: KK 47/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                    Ministerin vastaus
8963: 
8964: 
8965: 
8966: 
8967: Eduskunnan puhemiehelle
8968: 
8969: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Työaikakokeilujen tulokset olivat pääasiassa
8970: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           myönteisiä. Kokeiluilla oli työllistävä vaikutus,
8971: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sillä kokeilukuntiin palkattiin nuorta ja ammatti-
8972: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Rys-        taitoista lisätyövoimaa. Mukana olleen vakitui-
8973: säiän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          sen henkilöstön työuupumus väheni sekä työmo-
8974: sen KK 47/1999 vp:                                     tivaatio ja -tyytyväisyys lisääntyivät. Uudet työ-
8975:                                                        aikajärjestelyt helpottivat myös työn ja perheen
8976:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       yhteensovittamista. Kokeilujen puutteena oli pit-
8977:        tyä hoitoalan työllisyyden parantami-           käaikaistyöttömien melko pieni osuus työlliste-
8978:        seksi ja hoitopalveluiden laadun turvaa-        tyistä. Myöskään työn uudelleen organisointia ja
8979:        miseksi?                                        palveluiden tarjontaa ei kehitetty riittävästi.
8980:                                                            Suurin osa kokeiluun osallistuneista työnteki-
8981: Vastausena kysymykseen esitän kunnioittavasti          jöistä olisi valmis jatkamaan niissä. Kuntien
8982: seuraavaa:                                             edustajat ovat sitä mieltä, että kokeilujen jatka-
8983: Hallitus on seurannut terveysalan työttömyysti-        minen ei ole mahdollista ilman valtion tukea
8984: lannetta ja on tietoinen siitä, että alan työllisyys   vaan ne tarvitsevat edelleen valtion rahoitusta Ii~
8985: ei ole parantunut yhtä nopeasti kuin muilla aloil-     sähenkilöstön palkkaukseen.
8986: la. Myös terveysalan ammatillisesta koulutukses-           Työaikakokeiluista saatujen hyvien kokemus-
8987: ta valmistuneiden sijoittuminen työelämään on          ten hyödyntämiseksi ja uusien ratkaisujen löytä-
8988: vaikeaa, tosin erot koulutusyksiköiden välillä         miseksi tarvitaan edelleen kehittämis- ja eri vi-
8989: ovat suuret. Tilanteeseen liittyy muiden ohella        ranomaistahojen yhteistyötä. Tätä varten työmi-
8990: se, että osa terveysalan koulutetusta työvoimasta      nisteriön työaikapoliittinen työryhmä, johon
8991: hakeutuu töihin ulkomaille.                            kuuluvat myös sosiaali- ja terveysministeriön,
8992:     Osana hallituksen työllisyysohjelmaa työmi-        Suomen Kuntaliiton ja työmarkkinajärjestöjen
8993: nisteriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö toteut-   edustajat, tekee heinäkuun 1999 loppuun men-
8994: tivat 19 kunnassa erilaisia työaikamalleja koske-      nessä ehdotukset työaikapoliittisista kehittämis-
8995: van kokeilun vuosina 1996-1998. Kokeilukun-            toimenpiteistä. Kehittämisen painopistettä on
8996: nille myönnettiin työllistämistukea työttömien         siirrettävä uusien työtapoihin, työaikajärjestelyi-
8997: työntekijöiden palkkaamiseksi. Samalla sovittiin       hin ja muihin työn joustoon liittyviin ratkaisui-
8998: vakinaisten työntekijöiden työajan lyhentämises-       hin, joilla olisi vaikutusta työssä jaksamiseen,
8999: tä. Kokeiluihin osallistui noin 1 300 vakituista       perheen ja työn yhteensovittamisen helpottami-
9000: työntekijää, ja heille palkattiin sijaiseksi noin      seen, työuupumukseen liittyvien terveysriskien
9001: 500 työtöntä työnhakijaa. Kokeiluja toteutettiin       vähentämiseen ja palveluiden laatuun. Nykyinen
9002: pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Suu-       käytäntö, joka suosii pysyväisluonteisten tehtä-
9003: rimmat mukana olleet ammattiryhmät olivat ko-          vien hoitoa lyhytaikaisia sijaisia palkkaamalla, ei
9004: dinhoitajat, perus- ja lähihoitajat, kotiavustajat,    turvaa terveyspalveluiden pitkäjänteistä kehittä-
9005: lastentarhan opettajat, lastenhoitajat, hammas-        mistä. Näin ollen terveysalan työllisyyden paran-
9006: hoitajat ja terveydenhoitajat                          taminen edellyttää myös, että työministeriön
9007: 
9008: 
9009: 2
9010: Ministerin vastaus                                               KK 47/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
9011: 
9012: 
9013: työllisyysmäärärahoja suunnattaisiin terveyden-         tulokset arvioidaan ja tarvittavat jatkotoimenpi-
9014: huollon lisähenkilöstön palkkaamiseksi aikai-           de-ehdotukset tehdään vuonna 2002.
9015: sempaa pitempiin työsuhteisiin.                             Terveyspalvelujen laadunvarmistusta ja -hal-
9016:     Kirjallinen kysymys koskee myös terveyspal-         lintaa ohjataan myös Stakesin, sosiaali- ja ter-
9017: veluiden saatavuuteen ja laatuun liittyviä epä-         veysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton yhteis-
9018: kohtia. Sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä         työssä laatimien sosiaali- ja terveydenhuollon
9019: Suomen Kuntaliiton kanssa vuonna 1997 käyn-             valtakunnallisten laatusuositusten avulla. Uudis-
9020: nistämä terveydenhuollon kehittämisprojekti             tetut suositukset on vastikään lähetetty maamme
9021: "Terveydenhuolto 2000-luvulle" kohdistuu mui-           kaikkiin sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Laa-
9022: den ohella terveyspalveluiden saatavuuden, toi-         dunhallinnan kehittämistä jatketaan hallitusoh-
9023: mivuuden ja laadun parantamiseen sekä henki-            jelman mukaisesti laatimalla laatukriteereitä so-
9024: löstön jaksamisen tukemiseen. Hankkeeseen liit-         siaali- ja terveydenhuollon eri sektoreille.
9025: tyi koko maan kattava selvitystyö, jonka perus-             Jatkossa hallitus etsii uusia keinoja terveys-
9026: teella määriteltiin ensisijaisesti toteutettavat ter-   alan työllisyyden parantamiseksi ja palveluiden
9027: veydenhuollon kehittämistoimenpiteet. Parhail-          laadun turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysminis-
9028: laan on meneillään hankkeen toimeenpanovaihe,           teriössä valmistellaan parhaillaan kuntien sosiaa-
9029: joka kestää vuoden 2001 loppuun. Tuohon men-            li- ja terveydenhuollon henkilöstöohjelmaa, jon-
9030: nessä palveluiden saatavuuteen liittyen tavoittee-      ka tarkoituksena on henkilöstön jaksamisen,
9031: na on varmistaa ei-kiireelliseen hoitoon pääsy          osaamisen ja alan työllisyyden parantaminen
9032:  sekä terveyskeskuksissa että sairaaloissa samo-        osana pääministeri Paavo Lipposen II hallituk-
9033: jen periaatteiden mukaisesti koko maassa. Hoi-          sen ohjelman toimeenpanoa. Kuntien henkilös-
9034:  don laatuun liittyvänä tavoitteena on systemaatti-     tön jaksamisen, osaamisen ja työllisyyden paran-
9035:  sen laadunhallintajärjestelmän käyttöön ottami-        tamista käsitellään myös valmisteilla olevassa
9036:  nen kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköis-        sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimin-
9037:  sä. Toimenpiteiden toteuttaminen perustuu              taohjelmassa vuosille 2000-2003, jonka perus-
9038:  alueellisen ja paikallisen tason toimijoiden laati-    teella hallitus, kunnat sekä sosiaali- ja terveyden-
9039:  miin kehittämisohjelmiin, jotka kattavat viiden        huollon toimijat sitoutuvat koko hallituskautta
9040:  yliopistosairaalan erityisvastuualueet. Hankkeen       koskeviin ratkaisuihin.
9041: 
9042: 
9043: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1999
9044: 
9045:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
9046: 
9047: 
9048: 
9049: 
9050:                                                                                                           3
9051: KK 4 7/1999 vp -    Liisa Hyssälä /kesk                                                Ministerns svar
9052: 
9053: 
9054: 
9055: 
9056: Tili riksdagens talman
9057: 
9058: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     barnträdgårdslärare, barnskötare, tandskötare
9059: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      och hälsovårdare.
9060: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lii-         Resultaten av arbetstidsförsöken var i huvud-
9061: sa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörs-     sak positiva. Försöken hade en sysselsättande ef-
9062: mål SS 47/1999 rd:                                   fekt, eftersom man i försökskommunerna anstäli-
9063:                                                      de unga och yrkeskunniga som tiliäggsarbets-
9064:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         kraft. Utbrändheten hos den ordinarie personalen
9065:       för att förbättra sysselsättningen inom        som var med i försöket minskade och arbetsmo-
9066:       vårdsektorn och för att trygga vårdser-        tivationen och förnöjsamheten ökade. De nya ar-
9067:       vicens goda kvalitet?                          betstidsarrangemangen gjorde det även lättare att
9068:                                                      förena arbete och familjeliv. Nackdelen med för-
9069: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      söket var att andelen långtidsarbetslösa av de
9070: föra följande:                                       sysselsatta var ganska liten. Omorganiseringen
9071: Regeringen har följt arbetslöshetssituationen        av arbetet och serviceutbudet utvecklades inte
9072: inom hälsovårdssektorn och är medveten om att        helier tiliräckligt.
9073: sysselsättningen inom sektorn inte har för-              Största delen av de arbetstagare som deltog i
9074: bättrats lika snabbt som inom andra branscher.       försöket skulie vara villiga att fortsätta. Kommu-
9075: Även för dem som blir utexaminerade från yr-         nernas representanter ansåg att det inte är möj-
9076: kesutbildningar inom hälsovårdssektorn är det        ligt att fortsätta försöken utan statens stöd, utan
9077: svårt att komma in i arbetslivet. Skillnaderna       kommunerna behöver fortfarande statens finan-
9078: melian olika utbildningsenheter är dock stora.       siering för att kunna anstälia mera personal.
9079: Tili situationen hör även att en del av den utbil-       För att kunna utnyttja de goda erfarenheter
9080: dade arbetskraften inom hälsovårdssektorn söker      som arbetstidsförsöket förde med sig och för att
9081: sig tili arbete utomlands.                           hitta nya lösningar behövs fortfarande samarbete
9082:     Som en del av regeringens sysselsättningspro-    inom utvecklingen och melian olika myndig-
9083: gram genomförde arbetsministeriet och social-        hetsinstanser. Därför lämnar arbetsministeriets
9084: och hälsovårdsministeriet 1996-1998 i 19 kom-        arbetstidspolitiska arbetsgrupp, dit även repre-
9085: muner ett försök som gälide olika arbetstidsmo-      sentanter för social- och hälsovårdsministeriet
9086: delier. Kommunerna som deltog i försöket bevil-      Finlands kommunförbund och arbetsmarknads~
9087: jades sysselsättningsstöd för anstälining av ar-     organisationerna hör, före utgången av juli 1999
9088: betslösa. Samtidigt träffades en överenskommel-      sina förslag tili åtgärder för att utveckla arbets-
9089: se om att förkorta de ordinarie anstälidas arbets-   tidspolitiken. Tyngdpunkten för utvecklingen
9090: tid. Ca 1 300 ordinarie anstälida deltog i försö-    bör flyttas tili nya arbetssätt, arbetstidsmodelier
9091: ken och ca 500 arbetslösa arbetssökanden an-         och tili andra lösningar som har att göra med ar-
9092: stälides som vikarier för dem. Försöken gälide i     betets flexibilitet. Dessa lösningar inverkar på
9093: huvudsak social- och hälsovårdstjänster. Av de       hur de anstälida orkar med arbetet, gör det lättare
9094: grupper som deltog bestod de största av hemvår-      att förena arbete och familjeliv, minskar hälsoris-
9095: dare, primärskötare, närvårdare, hemhjälpare,        ker som förknippas med utbrändhet och höjer
9096: 
9097: 
9098: 4
9099: Ministems svar                                                   KK 47/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
9100: 
9101: 
9102: servicens kvalitet. Nuvarande praxis, som gyn-          sjukhus specia1ansvarsområden. Projektets resu1-
9103: nar anstäliningen av korttidsvikarier för skötseln      tat utvärderas och förslag till nödvändiga fortsat-
9104: av uppgifter av varaktig natur, tryggar inte en         ta åtgärder ges 2002.
9105: långsiktig utveckling av hälsovårdstjänstema.               Hälsovårdstjänsternas kva1itetssäkring och
9106: Därför förutsätter en förbättring av sysselsättnin-     -ledning styrs även med hjälp av nationella kva-
9107: gen inom hälsovårdssektom även att arbetsminis-         litetsrekommendationer för social- och hälsovår-
9108: teriets sysselsättningsanslag riktas tili anstäli-      den vilka gjorts upp i samarbete melian forsk-
9109: ning av mera personai inom hälsovården för              nings- och utveck1ingscentralen för social- och
9110: längre arbetsförhållanden än tidigare.                  hälsovården (Stakes), social- och hälsovårdsmi-
9111:    Spörsmålet gäller även missförhållandena i           nisteriet och Finlands Kommunförbund. De för-
9112: fråga om tillgången till hälsovårdstjänster och         nyade rekommendationerna har nyligen sänts tili
9113: tjänstemas kvalitet. Det projekt för utvecklande        alla sjukhus och hälsovårdscentraler i vårt land.
9114: av hälsovården under 2000-talet ("Terveyden-            Utvecklingen av kvalitetsledningen fortsätter i
9115: huolto 2000-luvulle") som social- och hälso-            enlighet med regeringsprogrammet i och med att
9116: vårdsministeriet startade 1997 tillsammans med          kva1itetskriterier för social- och hälsovårdens
9117: Finlands Kommunförbund strävar bl.a. till att           olika sektorer utarbetas.
9118: förbättra tillgången till hälsovårdstjänster, deras         I fortsättningen söker regeringen nya sätt att
9119: funktionalitet och kvalitet samt att hjälpa perso-      förbättra sysselsättningen inom hälsovårdssek-
9120: nalen att orka med sitt arbete. Till projektet hör-     torn och för att säkerstälia kvaliteten. Som ett led
9121: de ett utredningsarbete som omfattar hela landet.       i verkställandet av programmet för statsminister
9122: På basis av utredningen definierades de utveck-         Paavo Lipponens II regering bereds i social- och
9123: lingsåtgärder som i första hand skall vidtas. Pro-      hälsovårdsministeriet som bäst ett personalpro-
9124: jektet pågår som bäst, och det fortsätter till slutet   gram för kommunernas social- och hälsovård,
9125: av 2001. Målet för servicens tiligänglighet är att      vars syfte är att hjälpa personalen att orka med
9126: det skali vara möjligt att få icke-brådskande vård      sitt arbete och att förbättra kunnandet och syssel-
9127: både på hälsovårdscentraler och sjukhus enligt          sättningen inom sektorn. Dessa faktorer behand-
9128: samma principer i hela landet. Målet angående           las även i social- och hälsovårdens mål- och åt-
9129: vårdens kvalitet är att ett kvalitetsledningssys-       gärdsprogram för åren 2000-2003 som är under
9130: tem skall tas i bruk inom hälsovårdens alla verk-       arbete och på basis av vilket regeringen, kommu-
9131:  samhetsenheter. Åtgärderna baserar sig på ut-          nerna samt social- och hälsovårdens aktörer för-
9132: vecklingsprogram som regionala och lokala aktö-         binder sig till lösningar som gäller hela rege-
9133: rer gjort upp och som täcker fem universitets-          ringsperioden.
9134: 
9135: 
9136: 
9137: Helsingfors den 21 maj 1999
9138: 
9139:     Omsorgsminister Eva Biaudet
9140: 
9141: 
9142: 
9143: 
9144:                                                                                                           5
9145:                                                        KK 48/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
9146: 
9147: 
9148: 
9149: 
9150:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 48/1999 vp
9151: 
9152:                                             Aurausmaksun periminen Kemijärven kaupun-
9153:                                             gissa
9154: 
9155: 
9156: 
9157: 
9158: Eduskunnan puhemiehelle
9159: 
9160: Kemijärven kaupungissa on päätetty ryhtyä peri-      si on tarpeen kuulla hallituksen kanta Kemijär-
9161: mään aurausmaksua yksityisteiden varrella asu-       ven kaupungin eriarvoisuutta lisäävään menette-
9162: viita talouksilta. Aurausmaksu olisi 150 markkaa     lyynja sen perusteluun.
9163: vuodessa ja sitä joutuisi maksamaan noin tuhat
9164: taloutta. Näiden talouksien asukkaiden suuri tyy-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9165: tymättömyys päätökseen on ymmärrettävää ja           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9166: perusteltua, sillä maaseudulla asuessaan heillä on   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9167: jo muutoinkin ylimääräisiä kustannuksia, kun he      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9168: joutuvat ajamaan omalla autolla kaupungin kes-
9169: kustaan palveluja tarvitessaan. Aurausmaksu li-            Pitääkö hallitus hyväksyttävänä Kemi-
9170: sää edelleen eriarvoisuutta kuntalaisten välillä,          järven kaupungin päättämää auraus-
9171: sillä myös uuden maksun maksajilta kerätään                maksun perimistä kaupungin alueella
9172: kiinteistö veroa.                                          yksityisteiden varrella asuviita talouk-
9173:    Kemijärven kaupungin taholta aurausmaksua               silta, joilla on jo muutoinkin selvästi
9174: perustellaan sillä, että valtio on leikannut kau-          suuremmat pakolliset kustannukset, kun
9175: pungille tulevia valtionosuuksia niin rankasti,            he joutuvat hakemaan palvelut kaupun-
9176: ettäjostakin on saatava lisää rahaa. Tämän vuok-           gin keskustasta?
9177: 
9178: 
9179: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1999
9180: 
9181:     Esko-Juhani Tennilä /vas
9182: 
9183: 
9184: 
9185: 
9186:                                                                                               Versio 2.0
9187: KK 48/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                               Ministerin vastaus
9188: 
9189: 
9190: 
9191: 
9192: Eduskunnan puhemiehelle
9193: 
9194: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Yksityisteiden avustaminen on kuntien val-
9195: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tionosuuksia koskevien uudistusten mukaisesti
9196: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       siirtynyt entistä suuremmassa määrin kuntien
9197: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha-       maksettavaksi.
9198: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy-         Liikenneministeriön saamien tietojen mukaan
9199: myksen KK 48/1999 vp:                                 Kemijärven kaupunki on aikaisemmilla päätök-
9200:                                                       sillään ottanut kustannuksellaan vastuulleen
9201:       Pitääkö hallitus hyväksyttävänä Kemi-           kaikkien yksityisteiden talviaurauksen, myös sel-
9202:       järven kaupungin päättämää auraus-              laisten, joille ei ole perustettu yksityistiekuntaa.
9203:       maksun perimistä kaupungin alueella             Kaupunki on huolehtinut mm. urakoitsijoiden
9204:       yksi(visteiden varrella asuviita talouk-        kilpailuttamisesta, ja yksityisteiden osakkaat
9205:       silta, joilla on jo muutoinkin selvästi         ovat näin saaneet kaupungin toimenpiteisiin pe-
9206:       suuremmat pakolliset kustannukset, kun          rustuvaa avustusta.
9207:       he joutuvat hakemaan palvelut kaupun-              Auraamalia avustamisesta on tehty hoitosopi-
9208:       gin keskustasta?                                mukset kaikkien yksityistienpitäjien kanssa, joko
9209:                                                       tiekunnan edustajien kanssa tai sellaisen puut-
9210: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tuessa jokaisen yksittäisen talouden kanssa.
9211: ti seuraavaa:                                            Nyt on tehty esitys 150 markan aurausmaksun
9212: Yksityistien kunnossapitoon on mahdollista saa-       perimisestä jokaiselta yksityisteiden aurauspal-
9213: da valtion avustusta, jos sille on muodostettu tie-   velun piirissä olevalta taloudelta. Jos esitys hy-
9214: kunta ja jos lisäksi eräät muut yksityistielainsää-   väksytään valtuustossa, tehdään jokaisen tiekun-
9215: dännössä määritellyt perusteet täyttyvät. Yksi-       nan tai sen puuttuessa yksittäisen talouden kans-
9216: tyisteiden valtionapumääräraha on kuitenkin           sa uusi sopimus. Jos 150 mk tuntuu kalliilta, ei
9217: vuoden 1995 jälkeen supistunut voimakkaasti, ja       sopimuksen tekemiseen ole minkäänlaista pak-
9218: se on tarkoitettu ensisijassa vain parantamistöi-     koa, vaan tiekunnat tai vastaavat voivat vapaasti
9219: hin, kuten siltojen ja rumpujen korjaamiseen, ei      hankkia aurauspalvelunsa myös omatoimisesti.
9220: yksityisteiden yleiseen kunnossapitoon.               Kemijärven kaupungin suunnittelema auraus-
9221:                                                       maksu on noin 10 % aurauksen todellisista kus-
9222:                                                       tannuksista.
9223: 
9224: 
9225: 
9226: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1999
9227: 
9228:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
9229: 
9230: 
9231: 
9232: 
9233: 2
9234: Ministems svar                                          KK 48/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
9235: 
9236: 
9237: 
9238: 
9239: Tili riksdagens talman
9240: 
9241: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       allt högre grad övergått till kommunema att beta-
9242: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       la.
9243: statsrådet översänt följande av riksdagsman               Enligt de uppgifter trafikministeriet har fått
9244: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift-      har Kemijärvi stad tidigare beslutat ta på sig
9245: liga spörsmål SS 48/1999 rd:                          kostnaderna för vinterplogning av alla enskilda
9246:                                                       vägar, också sådana vägar som inte har ett privat
9247:       Anser regeringen att det är godtagbart          väglag. Staden har bl.a. ordnat tävling mellan
9248:       när Kemijärvi stad har beslutat uppbä-          entreprenörernas anbud och delägarna i enskilda
9249:       ra plogningsavgift av hushåll invid en-         vägar har på detta sätt fått stöd genom stadens åt-
9250:       skilda vägar på stadens område, då des-         gärder.
9251:       sa hushåll i övrigt också har klart större          Staden har tecknat underhållsavtal om under-
9252:       obligatoriska utgifter för att servicen         stöd för plogningen med alla väghållare av en-
9253:       jinns tillgänglig bara i stadens centrum?       skilda vägar, antingen med väglagets företrädare
9254:                                                       eller med varje hushåll enskilt, där väglag inte
9255: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       existerar.
9256: föra följande:                                            Nu har det framlagts ett förslag om att uppbä-
9257: För underhåll av en enskild väg är det möjligt att    ra 150 mark i plogningsavgift för varje hushåll
9258: få statsunderstöd om det har bildats ett väglag för   som omfattas av plogningsservicen för enskilda
9259: vägen och om vissa andra grunder i lagama om          vägar. Om förslaget godkänns i fullmäktige kom-
9260: enskilda vägar uppfylls. Statsanslaget för enskil-    mer ett nytt avtal att undertecknas med varje väg-
9261: da vägar har emellertid sedan 1995 dragits ned        lag eller varje hushåll enskilt, där väglag inte
9262: kraftigt och anslaget är främst avsett för för-       existerar. Om 150 mk förefaller dyrt, är det inget
9263: bättringsarbete, som reparation av broar och          tvång att teckna avtal, utan väglagen eller mot-
9264: trummor, inte för allmänt underhåll av enskilda       svarande kan fritt ordna med plogningsservice
9265:                                                       också på egenhand. Den plogningsavgift som Ke-
9266: vägar.
9267:    Understöd av enskilda vägar har som en följ d      mijärvi stad har planerat motsvarar ca 10 % av de
9268: av omläggningen av kommunemas statsandelar i          verkliga kostnaderna för plogningen.
9269: 
9270: 
9271: 
9272: Helsingfors den 18 maj 1999
9273: 
9274:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
9275: 
9276: 
9277: 
9278: 
9279:                                                                                                        3
9280:                                                                 KK 49/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps
9281: 
9282: 
9283: 
9284: 
9285:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 49/1999 vp
9286: 
9287:                                                Holhouslain tulkinnan kirjavuus
9288: 
9289: 
9290: 
9291: 
9292: Eduskunnan puhemiehelle
9293: 
9294: Holhouslain mukaan lastensa ainoaksi holhoo-            tekee se, että myös tavanomaisista elämiskuluis-
9295: jaksi jäänyt leski joutuu tekemään vuosittain           ta joudutaan pitämään kirjanpidonomaista eritte-
9296: asuinpaikkakuntansa holhouslautakunnalle tili-          lyä oman ja lasten talouden välillä. Esimerkkinä
9297: tyksen huollettaviensa eli lastensa omaisuuden          voidaan mainita vaikkapa yhdessä lasten kanssa
9298: hoidosta. Holhouslautakunta toimittaa tilityksen        omistetun omakotitalon hoitokulujen (lämmitys,
9299: sen tuomiokunnan käsiteltäväksi, jossa holhotta-        sähkö, puhelin, kiinteistövero jne.) jakaminen oi-
9300: vat asuvat. Mikäli tilitys ei tyydytä tuomiokun-        keassa suhteessa omistussuhteen kanssa. Näiden
9301: taa, se pyytää kunnan holhouslautakunnan väli-          kulujen osalta joutuu tekemään tilityksen lasten
9302: tyksellä mahdollisia lisäselvityksiä. Kuluvan           varojen, mukaan lukien lapsilisät, käytöstä nii-
9303: vuoden joulukuun alussa voimaan tuleva uusi             hin. Perhe, jossa molemmat vanhemmat elävät
9304: laki ei tuo tilanteeseen merkittäviä muutoksia          yhdessä tai ovat eronneet, ei joudu "tekemään ke-
9305: muutoin kuin siltä osin, että tilitys voidaan toi-      nellekään tiliä" siitä, mihin esimerkiksi lapsilisät
9306: mittaa suoraan maistraattiin, jolloin ikäväksi          käytetään. On mahdollista, jopa yleistäkin, että
9307: koettu oman paikkakunnan käsittelyvaihe jää             ne kuluvat koko perheen yhteisiin menoihin tai
9308: pots.                                                   jopa monesti vanhempien "kaljaostoihin". Tähän
9309:     Lain tarkoituksena on turvata puoliorvoiksi         ei ole kenellekään mitään mahdollisuutta puut-
9310: jääneiden, täysin orpojen tai muutoin holhouk-          tua, ellei lasten huolenpitoa lyödä laimin koko-
9311: senalaiseksijoutuneiden omaisuuden hoidon taso          naan.
9312: niin, ettei sitä aiheettomasti kuluteta tai vaaran-        Monet lesket kokevatkin käytännön nöyryyt-
9313: neta. Holhoojiksi nimitetään joko elossa oleva          tävänä ja jopa "rangaistuksena" leskeksi jäämi-
9314:  isä tai äiti, uskottu henkilö tai virkaholhooja. On-   sestään. Ääriesimerkkinä voidaan kuvitella tilan-
9315:  gelmallisimmaksi tilanne on koettu juuri ensiksi       ne, jossa perheen isä kuolee jonkun henkilön sur-
9316: mainittujen tapausten osalta, jolloin aviopuoli-        maamana ilman omaa syytään. Tällöin surmaaja
9317:  son kuoltua yksin lastensa holhoojaksijäänyt les-      voi selvitä teostaan muutaman vuoden vankeus-
9318:  ki joutuu ikään kuin "yhteiskunnan tarkkailuun"        tuomiolla ja vapautua ehdonalaiseen varsin pian.
9319: ja tekemään tiliä taloudenpidostaan. Monien les-        Kärsittyään nämä rangaistukset häntä ei enää ku-
9320:  kien kohdalla tämä tilanne on äärimmäisen kiu-         kaan valvo eikä vaadi "tilitystä hänen elämäs-
9321:  sallinen ja painostava: kun leskeksi jäämisen tus-     täänja taloudenpidostaan". Surmatun puoliso jää
9322:  ka ja murhe sekä huoli vastuusta painavat päälle,      leskeksi ja ainoaksi holhoojaksi lapsilleen. Jos
9323:  siihen lisätään vielä yhteiskunnan vaateet tilityk-    lapset ovat pieniä, hän joutuu "tilivelvolliseksi
9324:  sistä, luvan pyytämisistä omaisuuden käytöstä          yhteiskunnalle" jopa lähes 20 vuodeksi. Kaikki
9325:  holhouslautakunnalta jne.                              tämä siksi, että joku sattui surmaamaan hänen
9326:      Edellä olevien tapausten osalta ongelmallisek-     puolisonsa! Tilannetta ja käytäntöä ei voida pi-
9327:  si ja joskus jopa äärimmäisen vaikeaksi tilanteen      tää leskien oikeuksien kannalta kohtuullisena,
9328: 
9329:                                                                                                    Versio 2.0
9330: KK 49/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
9331: 
9332: 
9333: sillä joutuvathan he syyttään ikään kuin "henki-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9334: sesti jälkeenjääneiden" kanssa samaan asemaan.         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9335:    Tilannetta on käytännössä kärjistänyt ja pa-
9336: hentanut vielä se, että eri tuomiokunnat kohtele-            Onko hallitus tietoinen siitä, että nykyi-
9337: vat leskiä eri tavoin noudattamalla eritasoista lin-         nen holhouslaki ja mitä ilmeisimmin
9338: jaa tilitysten tarkastamisen ja valvonnan tiukkuu-           myös 1.12.1999 voimaan tuleva uusi laki
9339: den osalta. Joissain tuomiokunnissa valvonta on              asettavat yksin lastensa holhoojiksi jää-
9340: käytännössä rutiininomaista byrokratiaa, kun                 neet lesket yhteiskunnan kohtuuttoman
9341: taas toisissa vaaditaan todellakin kaikista kustan-          valvonnan ja henkisen paineen alaisiksi
9342: nuksista tarkka kirjanpitomainen erittely ja jako            omaisuuden käytön osalta, sekä että val-
9343: lesken ja huollettavien kustannusosuudesta.                  vonnasta vastaavat tuomiokunnat nou-
9344:                                                              dattavat toisistaan poikkeavaa tiukkuut-
9345: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-           ta valvonnassaan ja tekevät näin kansa-
9346: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-            laiset eriarvoisiksi heidän asuinpaikas-
9347:                                                              taan riippuen, ja
9348:                                                              mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tä-
9349:                                                              män kohtuuttomaksi koetun tilanteen
9350:                                                              korjaamiseksi?
9351: 
9352: 
9353: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1999
9354: 
9355:     Raimo Vistbacka /ps
9356: 
9357: 
9358: 
9359: 
9360: 2
9361: Ministerin vastaus                                         KK 49/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps
9362: 
9363: 
9364: 
9365: 
9366: Eduskunnan puhemiehelle
9367: 
9368: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          on hänen isänsä tai äitinsä, tili saa holhouslain
9369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies         52 §:n mukaan olla yleispiirteinen.
9370: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Kysymyksen perustelujen mukaan monet les-
9371: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          ket kokevat nykyisen käytännön rangaistuksena
9372: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-       leskeksi jäämisestään, ja pitävät tilivelvollisuut-
9373: myksen KK 49/1999 vp:                                ta perusteettomana, kun otetaan huomioon, että
9374:                                                     eronneet vanhemmat eivät joudu tekemään ke-
9375:       Onko hallitus tietoinen siitä, että nykyi-    nellekään tiliä esimerkiksi lapsilisien käytöstä.
9376:       nen holhouslaki ja mitä ilmeisimmin           Näin ajateltaessa ei ole ymmärretty, mistä tilivel-
9377:       myös 1.12.1999 voimaan tuleva uusi laki       vollisuudessa on kysymys.
9378:       asettavat yksin lastensa holhoojiksi jää-         Se, että vanhempi toisen vanhemman kuoltua
9379:       neet lesket yhteiskunnan kohtuuttoman         joutuu tilivelvollisuuden piiriin, ei johdu leskey-
9380:       valvonnan ja henkisen paineen alaisiksi       tymisestä sinänsä, vaan siitä, että alaikäiselle tu-
9381:       omaisuuden käytön osalta, sekä että val-      lee vanhempansa kuollessa perintönä omaisuut-
9382:       vonnasta vastaavat tuomiokunnat nou-          ta, jonka määrä voi useassa tapauksessa olla huo-
9383:       dattavat toisistaan poikkeavaa tiukkuut-      mattava. Tällöin on alaikäisen etu, että perintö-
9384:       ta valvonnassaan ja tekevät näin kansa-       omaisuutta hoidetaan hyvin ja valvotaan sitä, et-
9385:       laiset eriarvoisiksi heidän asuinpaikas-      tei omaisuus sekaannu lesken varallisuuteen ja
9386:       taan riippuen, ja                             kulu hänen tarpeisiinsa.
9387:                                                         Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa tilivelvolli-
9388:       mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tä-       suuden avulla. Kun otetaan huomioon, että hol-
9389:       män kohtuuttomaksi koetun tilanteen           hoojana oleva lapsen vanhempi on pääsäännön
9390:       korjaamiseksi?                                mukaan velvollinen antamaan ainoastaan yleis-
9391: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       katsauksellisen tilin, tilivelvollisuutta ei voida
9392: ti seuraavaa:                                       pitää vanhemman kannalta kohtuuttoman työlää-
9393:                                                     nä. On tosin mahdollista, että tulkinta siitä, mil-
9394: Nykyisen, kuluvan vuoden marraskuun loppuun         lainen yleiskatsauksellisen tilin tulee olla, ei ole
9395: asti voimassa olevan holhouslainsäädännön mu-       kaikissa noin 400:ssa holhouslautakunnassa ol-
9396: kaan alaikäisen holhous merkitään holhouskir-       lut sama.
9397: jaan, jos alaikäinen saa perintönä tai muulla ta-       Eduskunta hyväksyi joulukuussa 1998 hol-
9398: voin omaisuutta. Holhouksen tultua merkityksi       houslainsäädännön uudistamista koskevat lait,
9399: holhouskirjaan holhouslautakunnan velvollisuu-      jotka tulevat voimaan 1.12.1999. Holhoustoi-
9400: tena on valvoa, että holhooja hoitaa omaisuutta     mesta annetun lain (442/1999) 66 §:n mukaan
9401: asianmukaisesti. Valvonta toteutetaan holhousti-    alaikäisen edunvalvonta on merkittävä hol-
9402: lien avulla. Holhooja on velvollinen tekemään       housasioiden rekisteriin, kun alaikäisellä on
9403: vuosittain toimenpiteistään tilin, jonka holhous-   omaisuutta vähäistä suurempi määrä. Rekisteriin
9404: lautakunta tarkastaa. Jos alaikäisen holhoojana     merkitsemisestä seuraa edunvalvojana olevalle
9405:                                                     vanhemmalle velvollisuus tehdä vuositili, joka
9406: 
9407: 
9408:                                                                                                       3
9409: KK 49/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                      Ministerin vastaus
9410: 
9411: 
9412: voi holhousviranomaisen mm päätettyä olla               rekisteriin. Näin voidaan estää se, että tilivelvol-
9413: yleispiirteinen.                                        lisuuden piiriin tulisivat sellaisetkin edunvalvon-
9414:    Uuden lain säännökset lapsensa edunvalvoja-          nat, joissa ei ole riittävää aihetta edellyttää van-
9415: na olevan vanhemman tilivelvollisuudesta ovat           hemmalta tiliä.
9416: siten pääpiirteiltään samanlaiset kuin vielä nyt           Holhouslainsäädännön uudistuksen tultua voi-
9417: voimassa olevassa holhouslaissa. Uusi lainsää-          maan on luonnollisesti syytä valvoa, millaisiksi
9418: däntö turvaa kuitenkin nykyistä huomattavasti           käytännöt sen pohjalta muodostuvat. Jos havai-
9419: paremmin käytännön yhdenmukaisuuden. Yh-                taan, että vanhemman tilivelvollisuutta koske-
9420: denmukaisuutta edistää jo se, että holhousviran-        vien säännösten tulkinnat alkavat kirjavoitua, oi-
9421: omaisten määrä tulee uudistuksen voimaan tul-           keusministeriö voi holhoustoimen sisällöstä vas-
9422: tua olemaan nykyistä olennaisesti pienempi. Hol-        taavana ministeriönä puuttua asiaan ohjeistamal-
9423: housviranomaisina toimivat holhoustoimesta an-          la käytäntöä. Holhousviranomaisen päätöksiin
9424: netun lain 84 §:n mukaan maistraatit, joiden lu-        voidaan luonnollisesti myös hakea muutosta ja
9425: kumäärä on 37. Uudistukseen liittyvässä asetuk-         saada siten tuomioistuimen kanta siihen, mikä on
9426: sessa on lisäksi tarkoitus säätää siitä, milloin ala-   mainittujen säännösten oikea tulkinta. Kysymyk-
9427: ikäisen varojen määrää on pidettävä niin vähäise-       sessä tarkoitettu asia ei siten tässä vaiheessa anna
9428: nä, ettei edunvalvontaa merkitä holhousasioiden         aihetta valtioneuvoston toimenpiteisiin.
9429: 
9430: 
9431: 
9432: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
9433: 
9434:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
9435: 
9436: 
9437: 
9438: 
9439: 4
9440: Ministems svar                                             KK 49/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
9441: 
9442: 
9443: 
9444: 
9445: Tili riksdagens talman
9446: 
9447: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    ligen redovisa för sina åtgärder och förmynder-
9448: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av     skapsnämnden granskar redovisningen. Om den
9449: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Rai-    minderåriges förmyndare är dennes far eller mor,
9450: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga          kan redovisningen enligt 52 § förmynderskaps-
9451: spörsmå1 SS 49/1999 rd:                             lagen vara översiktlig.
9452:                                                         Enligt motiveringama i spörsmålet upp1ever
9453:       Å.r regeringen medveten om att den nu-        många änk1ingar/änkor nuvarande praxis som ett
9454:       varande förmynderskapslagen och up-           straff för att ha blivit änklingar/änkor och anser
9455:       penbarligen också den nya lag som trä-        redovisningsskyldigheten vara ogrundad då man
9456:       der i kraft 1.12.1999 ställer en efterle-     beaktar att föräldrar som är skilda inte behöver
9457:        vande make som blivit ensam förmynda-        redovisa för någon t.ex. i fråga om bambidragen.
9458:       re för sina barn under oskälig samhälle-      Då man resonerar på ovan beskrivna sätt har man
9459:        lig övervakning och psykisk belastning i     inte uppfattat viiken redovisningsskyldighet det
9460:       fråga om användning av egendom samt           egentligen är fråga om.
9461:       att de domkretsar som svarar för över-           Det att en förä1der sedan den andra förä1dem
9462:        vakningen iakttar varierande grad av         avlidit blir redovisningsskyldig beror inte på att
9463:       stränghet i sin övervakning och genom         denne blivit änkling/änka utan på att den min-
9464:       detta försätter medborgarna i ojämlik         derårige vid sin ena förälders död genom arv kan
9465:       ställning beroende på deras boningsort,       komma att bli ägare till egendom som många
9466:        och                                          gånger är av betydande värde. Då är det i den
9467:                                                     minderåriges intresse att den ärvda egendomen
9468:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         sköts väl och att man övervakar att denna egen-
9469:       för att rätta till denna situation som upp-   dom inte blandas med den efterlevande makens
9470:       levs som oskälig?                             egendom och inte används för dennes behov.
9471: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        Detta mål kan man uppnå genom redovis-
9472: föra följande:                                      ningsskyldigheten. Då man beaktar att en föräl-
9473:                                                     der som är förmyndare för sitt bam enligt hu-
9474: Enligt den nuvarande förmynderskapslagstift-        vudregeln är skyldig att göra bara en översiktlig
9475: ningen som är i kraft till s1utet av november må-   redovisning, kan inte redovisningsskyldigheten
9476: nad innevarande år antecknas en minderårigs för-    ur denna förälders synvinkel anses vara oskäligt
9477: mynderskap i förmynderskapsboken om den             arbetsdryg. Det är dock möjligt att tolkningen av
9478: minderårige erhåller egendom i arv eller på an-     hurudan en översiktlig redovisning skall vara inte
9479: nat sätt. Efter att förmynderskapet antecknats i    är likadan i alla 400 förmynderskapsnämnder.
9480: förmynderskapsboken är det förmynderskaps-             Riksdagen antog i december 1998 de 1agar
9481: nämndens skyldighet att övervaka att förmynda-      som ansluter sig till reformen av förmynder-
9482: ren sköter egendomen på ett behörigt sätt. Över-    skapslagstiftningen och dessa träder i kraft
9483: vakningen genomförs med hjä1p av förmynder-         1.12.1999. En1igt 66 § 1agen om förmyndarverk-
9484: skapsredovisning. Förmyndaren är sky1dig att år-    samhet (442/1999) skall en intressebevakning in-
9485: 
9486: 
9487:                                                                                                     5
9488: KK 49/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                         Ministerns svar
9489: 
9490: 
9491: 
9492: föras i registret över förmynderskapsärenden, om       att en intressebevakning inte skall införas i re-
9493: den minderårige har egendom med ett värde som          gistret över förmynderskapsärenden. Genom det-
9494: är mer än ringa. För den förälder som är intresse-     ta kan man förhindra att också en sådan intresse-
9495: bevakare medför en anteckning i registret en           bevakning där det inte finns tillräcklig grund för
9496: skyldighet att göra upp en årsredovisning som          att ålägga en förälder redovisningsskyldighet un-
9497: om förmynderskapsmyndigheten så beslutat kan           derkastas sådan.
9498: vara översiktlig.                                         När reformen av förmynderskapslagstift-
9499:    Den nya lagens bestämmelser om redovis-             ningen har trätt i kraft är det naturligtvis skäl att
9500: ningsskyldighet för den förälder som är sitt barns     övervaka hur praxis utifrån den utformas. Om
9501: intressebevakare är således i huvuddrag likadana       man kan iaktta att bestämmelserna om en föräl-
9502: som bestämmelserna i den nu gällande förmyn-           ders redovisningsskyldighet börjar toikas på va-
9503: derskapslagen. Den nya lagen tryggar emellertid        rierande sätt, kan justitieministeriet så som det
9504: avsevärt bättre än den nuvarande enhetligheten i       ministerium som svarar för förmyndarverksam-
9505: praxis. Enhetligheten befrämjas redan av att an-       hetens innehåll ingripa i saken genom att ge an-
9506: talet förmynderskapsmyndigheter efter att refor-       visningar om praxis. 1 förmynderskapsmyn-
9507: men har trätt i kraft kommer att vara väsentligt       dighetens beslut kan man naturligtvis också an-
9508: mindre än i dag. Som förmynderskapsmyndighe-           söka om ändring och på så sätt få en domstols
9509: ter fungerar enligt 84 § lagen om förmyndar-           ståndpunkt till viiken den riktiga tolkningen av
9510: verksamhet magistraterna vilkas antal är 37. Av-       nämnda bestämmelser är. Den i spörsmålet
9511: sikten är att i den förordning som ansluter sig till   avsedda frågan ger således inte i detta skede nå-
9512: reformen utfårda bestämmelser om när en min-           gon anledning till åtgärder från regeringens sida.
9513: derårig persons tillgångar skall anses vara så små
9514: 
9515: 
9516: 
9517: Helsingfors den 25 maj 1999
9518: 
9519:     Justitieminister Johannes Koskinen
9520: 
9521: 
9522: 
9523: 
9524: 6
9525:                                                           KK 50/1999 vp- Eero Akaan-Ptnttilä /kok
9526: 
9527: 
9528: 
9529: 
9530:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 50/1999 vp
9531: 
9532:                                                Ministerin avustajien kaksoispalkkaus
9533: 
9534: 
9535: 
9536: 
9537: Eduskunnan puhemiehelle
9538: 
9539: Lehtitiedon mukaan (IS 30.4.1999) eduskunta on          olisi syytä kiinnittää huomiota myös ministerien
9540: päättänyt maksaa kauppa- ja teollisuusministeri         lähimpien avustajien sidonnaisuuksiin. Kaksois-
9541: Erkki Tuomiojan erityisavustajalle, vanhempi            palkkaus muodostaa selkeästi sidonnaisuuden."
9542: eduskuntasihteeri Tuula Sivoselle hänen edus-              Vastauksessa edustaja Hassin kysymykseen
9543: kuntapalkkansa ja erityisavustajapalkkansa väli-        silloinen pääministeri Lipponen lausui, että "kak-
9544: sen erotuksen.                                          soispalkkausta ei ole pidettävä suotavana". Edel-
9545:    Eduskunta perustelee menettelyään sillä, että        leen hän totesi: "Kysymyksessä tarkoitetussa ta-
9546: "Sivonen erityisavustajana ollessaan myös sel-          pauksessa asianomainen erityisavustaja on ryhty-
9547: vittää, miten eduskunnan kanslian ja valtioneu-         nyt toimenpiteisiin kaksoispalkkauksen lopetta-
9548: voston kanslian välisiä yhteydenpito- ja yhteis-        miseksi. Asia ei sen vuoksi anna aihetta toimen-
9549: toimintamenetelmiä voitaisiin edelleen kehittää         piteisiin."
9550: hallituksen esitysten, kertomusten, tiedonanto-
9551: jen, selontekojen ja muiden asioiden suunnitel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9552: mallisen käsittelyn varmistamiseksi ja tehostami-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9553: seksi". Kuitenkin em. lehtijutussa Sivonen itse         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9554: korostaa, että "hän on kokopäivätoimisesti mi-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9555: nisteri Tuomiojan erityisavustaja".
9556:    Käytännössä asiassa on joka tapauksessa kyse               Onko ministeri Tuomiojan erityisavus-
9557: tyypillisestä ns. kaksoispalkkaustilanteesta. Täl-            tajan kaksoispalkkaus jälleen yksittäis-
9558: lainen asia on aikaisemmin ollut esillä viime syk-            tapaus vai onko kyseessä yleisempikin
9559: synä, jolloin silloinen kansanedustaja Satu Hassi             käytäntö, ja
9560: teki asiasta hallitukselle kirjallisen eduskuntaky-
9561: symyksen. Kysymyksessään edustaja Hassi lau-                  hyväksyykö valtioneuvosto kyseisen kal-
9562: sui mm. seuraavaa: "Kysymys on mielestäni pe-                 taisen kaksoispalkkauksen, ja jos ei,
9563: riaatteellisesti erittäin tärkeästä asiasta. Nyt, kun         mitä valtioneuvosto aikoo tehdä asian
9564: ministereiden sidonnaisuuksia on alettu valvoa,               johdosta?
9565: 
9566: 
9567: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1999
9568: 
9569:     Eero Akaan-Penttilä /kok
9570: 
9571: 
9572: 
9573: 
9574:                                                                                                  Versio 2.0
9575: KK 50/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok                                             Ministerin vastaus
9576: 
9577: 
9578: 
9579: 
9580: Eduskunnan puhemiehelle
9581: 
9582: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          toimikauden alusta. Uudistus valmisteltiin pää-
9583: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        ministeri Holkerin hallituksen aikana ja hyväk-
9584: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      syttiin vuoden 1991 valtion talousarviossa. Eri-
9585: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero            tyisavustajien palkkatasoa korotettiin osaksi sii-
9586: Akaan-Penttilän /kok näin kuuluvan kirjallisen       tä syystä, että pyrittiin välttämään aiemmin ylei-
9587: kysymyksen KK 50/1999 vp:                            siä kaksoispalkkauksia. Nimenomaista kieltoa
9588:                                                      kaksoispalkkauksesta ei kuitenkaan ole annettu.
9589:        Onko ministeri Tuomiojan erityisavus-         Erityisavustajille mahdollisesti maksettavista
9590:        tajan kaksoispalkkaus jälleen yksittäis-      muista palkoista tai palkkioista valtioneuvoston
9591:        tapaus vai onko kyseessä yleisempikin         kanslialla ei ole tietoa.
9592:        käytäntö, ja                                     Erityisavustajat ovat määräaikaiseen virka-
9593:                                                      suhteeseen nimitettyjä valtion virkamiehiä. Hei-
9594:        hyväksyykö valtioneuvosto kyseisen kal-       tä koskevat virkamieslain (750/1994) säännökset
9595:        taisen kaksoispalkkauksen, ja jos ei,         sivutoimista. Sen sijaan virkamieslain säännök-
9596:       mitä valtioneuvosto aikoo tehdä asian          set sidonnaisuuksien ilmoittamisesta koskevat
9597:                                                      vain ylimpiä virkamiehiä, joihin erityisavustajat
9598:       johdosta?
9599:                                                      eivät kuulu.
9600: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Virkamieslain 18 §:n mukaan virkamies ei
9601: vasti seuraavaa:                                     saa ottaa vastaan eikä pitää sivutointa, joka edel-
9602:                                                      lyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuulu-
9603: Kysymyksessä tarkoitettu palkkausjärjestely on       vien tehtävien hoitamiseen, ellei asianomainen
9604: valtioneuvoston kanslian tietojen mukaan tällä       viranomainen myönnä hänelle siihen lupaa.
9605: hetkellä yksittäistapaus. Asianomainen erityis-      Muunlaisesta sivutoimesta virkamiehen on tehtä-
9606: avustaja on virkavapaana eduskunnasta vanhem-        vä ilmoitus asianomaiselle viranomaiselle. Har-
9607: man eduskuntasihteerin virasta. Eduskunnan           kittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otetta-
9608: kansliatoimikunta on päättänyt maksaa erityis-       va huomioon, että virkamies ei saa sivutoimen
9609: avustajalle vanhemman eduskuntasihteerin ja          vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoi-
9610: ministerin erityisavustajan palkkojen erotuksen.     mi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasa-
9611: Kansliatoimikunnan asettamana ehtona on, että        puolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan
9612: eduskuntasihteeri ollessaan erityisavustajana sel-   haitata tehtävän asianmukaista hoitamista taikka
9613: vittää, miten eduskunnan kanslian ja valtioneu-      kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa
9614: voston kanslian välisiä yhteydenpito- ja yhteis-     työnantajaa. Samoilla perusteilla viranomainen
9615: toimintamenetelmiä voitaisiin edelleen kehittää      voi kieltää sivutoimen vastaanottamisen ja pitä-
9616: hallituksen esitysten, kertomusten, tiedonanto-      mlsen.
9617: jen, selontekojen ja muiden asioiden suunnitel-         Ministerien erityisavustajat ovat neuvoa-anta-
9618: mallisen käsittelyn varmistamiseksi ja tehostami-    vassa asemassa. Heillä ei ole ratkaisuvaltaa ei-
9619: seksi.                                               vätkä he toimi valtioneuvostossa tai ministeriös-
9620:    Ministerien erityisavustajien palkkausjärjes-     sä esittelijänä.
9621: telmä uudistettiin pääministeri Ahon hallituksen
9622: 
9623: 2
9624: Ministerin vastaus                                    KK 50/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
9625: 
9626: 
9627:    Kysymyksessä tarkoitettu entytsavustaja on        koitetussa tapauksessa asianomainen erityisavus-
9628: tehnyt valtioneuvoston kanslialle, joka huolehtii    taja on tehnyt säädetyn sivutoimi-ilmoituksen.
9629: mtmsterien erityisavustajien palvelussuhde-          Eduskunnan antamasta toimeksiannosta ja mak-
9630: asioista, sivutoimi-ilmoituksen tehtävästä, jota     samasta palkkiosta ei ole katsottava johtuvan int-
9631: hän hoitaa eduskunnan toimeksiannosta ja jonka       ressiristiriitaa erityisavustajan tehtävää ajatel-
9632: perusteella eduskunnan kanslia maksaa hänelle        len, eikä sivutoimi muutenkaan haittaa erityis-
9633: palkkojen erotuksen. Erityisavustaja on ilmoitta-    avustajan tehtävän asianmukaista hoitamista.
9634: nut, että sivutoimi ei edellytä työajan käyttämis-   Valtioneuvoston kanslia ei katso voivansa puut-
9635: tä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen.      tua eduskunnan kansliatoimikunnan asiassa teke-
9636:    Erityisavustajien kaksoispalkkausta ei ole        miin ratkaisuihin.
9637: yleisesti pidettävä suotavana. Kysymyksessä tar-
9638: 
9639: 
9640: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1999
9641: 
9642:     Pääministeri Paavo Lipponen
9643: 
9644: 
9645: 
9646: 
9647:                                                                                                      3
9648: KK 50/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok                                                   Ministems svar
9649: 
9650: 
9651: 
9652: 
9653: Tili riksdagens talman
9654: 
9655: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. i riksdagsordningen an-       men bereddes under statsminister Ho1keris rege-
9656: ger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em       ringsperiod och godkändes i statsbudgeten för
9657: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman          1991. Lönenivån för specia1medarbetama höjdes
9658: Eero Akaan-Pentti1ä /sam1 undertecknade skrift-        de1vis på grund av att man försökte undvika de ti-
9659: 1iga spörsmå1 SS 50/1999 rd:                           digare van1iga fallen av dubbelavlöning. Något
9660:                                                        uttryck1igt förbud mot dubbe1av1öning utfårda-
9661:        ir dubbelavlöningen av minister Tuomi-          des dock inte. Statsrådets kansli känner inte till
9662:        ojas specialmedarbetare ytterligare ett         eventuella andra löner eller arvoden som beta1as
9663:        enstaka fall eller är det fråga om en all-      till specialmedarbetare.
9664:        männare praxis, och                                 Specia1medarbetare är statstjänstemän som ut-
9665:                                                        nämnts till tjänsteförhållande för viss tid. På spe-
9666:        godkänner statsrådet dubbelavlöning av          cialmedarbetare tillämpas bestämmelsema om
9667:        detta slag, och om inte,                        bisyssla i statstjänstemannalagen (750/1994).
9668:        vad ämnar statsrådet göra med anled-            Däremot gäller bestämmelsema om anmälan om
9669:                                                        bindningar i statstjänstemanna1agen endast de
9670:        ning av saken?
9671:                                                        högsta tjänstemännen, till viiken grupp specia1-
9672: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        medarbetama inte hör.
9673: föra fö1jande:                                             Enligt 18 § statstjänstemannalagen får en
9674:                                                        tjänsteman inte ta emot eller inneha en bisyssla
9675: Det av1öningsarrangemang som avses i spörsmå-          som kräver att arbetstid används för uppgifter
9676: let är enligt statsrådets kanslis uppgifter för        som hör till bisysslan, om inte myndigheten på
9677: tillfållet ett enstaka fall. Specialmedarbetaren i     ansökan beviljar honom tillstånd därtill. Oman-
9678: fråga är tjänstledig från sin tjänst som äldre riks-   nan bisyssla skall tjänstemannen göra anmälan
9679: dagssekreterare vid riksdagen. Riksdagens kans-        till myndigheten i fråga. Vid prövning av om bi-
9680: likommission har beslutat att beta1a special-          sysslotillstånd skall beviljas skall det beaktas att
9681: medarbetaren mellanskillnaden mellan lönema            tjänstemannen inte på grund av bisyss1an får b1i
9682: för äldre riksdagssekreterare och specialmedar-        jävig i sina uppgifter. Bisysslan får inte heller
9683: betare. Kanslikommissionen har ställt villkoret        äventyra förtroendet för opartjskheten i skötse1n
9684: att riksdagssekreteraren under sin tid som spe-        av uppgiftema och den får inte heller annars in-
9685: cialmedarbetare utreder hur kontakt- och samar-        verka menligt på skötse1n av uppgiftema eller ut-
9686: betsmetodema mellan riksdagens kansli och              göra sådan konkurrerande verksamhet som up-
9687: statsrådets kansli kunde vidareutvecklas i syfte       penbart skadar arbetsgivaren. På samma grunder
9688: att säkerställa och effektivera den planmässiga        kan myndigheten förbjuda en tjänsteman att ta
9689: behandlingen av regeringens propositioner, be-         emot och inneha en bisyssla.
9690: rättelser, meddelanden, redogörelser och andra             Ministramas specialmedarbetare är i en rådgi-
9691: ärenden.                                               vande position. De har inte beslutanderätt och de
9692:     Avlöningssystemet för ministramas special-         är inte föredragande i statsrådet eller i ministe-
9693: medarbetare reviderades i början av mandatpe-          riet.
9694: rioden för statsminister Ahos regering. Refor-
9695: 
9696: 4
9697: Ministems svar                                         KK 50/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
9698: 
9699: 
9700:    Specialmedarbetaren i fråga har lämnat stats-      spörsmålet har specialmedarbetaren i fråga gjort
9701: rådets kansli, som har hand om frågor som gäller      den föreskrivna anmälan om bisyssla. Det upp-
9702: ministramas specialmedarbetares tjänsteförhål-        drag som riksdagen gett och det arvode som riks-
9703: landen, en anmälan om bisyssla om den uppgift         dagen betalar kan inte anses stå i en intressekon-
9704: som specialmedarbetaren sköter på uppdrag av          flikt med uppgiften som specialmedarbetare, och
9705: riksdagen och på grund av viiken riksdagens           bisysslan inverkar inte heller i övrigt menligt på
9706: kansli betalar mellanskillnaden mellan lönema.        en behörig skötsel av uppgiften som special-
9707: Specialmedarbetaren har meddelat att bisysslan        medarbetare. Statsrådets kansli anser sig inte
9708: inte kräver att arbetstid används för uppgifter       kunna ingripa i de beslut som riksdagens kansli-
9709: som hör tili bisysslan.                               kommission fattat i frågan.
9710:    Dubbelavlöning av specialmedarbetare kan
9711: inte anses allmänt önskvärt. I det fall som avses i
9712: 
9713: 
9714: 
9715: Helsingfors den 24 maj 1999
9716: 
9717:     Statsminister Paavo Lipponen
9718: 
9719: 
9720: 
9721: 
9722:                                                                                                       5
9723:                                                     KK 5111999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
9724: 
9725: 
9726: 
9727: 
9728:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 5111999 vp
9729: 
9730:                                            Räätälöidyt varhaiseläkkeet ja tasa-arvo
9731: 
9732: 
9733: 
9734: 
9735: Eduskunnan puhemiehelle
9736: 
9737: Julkisuudessa esille tullut Nesteen ex-toimitus-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9738: johtajan varhaiseläkkeen suuruus ihmetyttää         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
9739: kansalaisia. Lehtitietojen mukaan räätälöity elä-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9740: ke nousisi vuodessa 700 000 markkaan, mikä on       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9741: kuukaudessa noin 55 000 markkaa. Tätä varhais-
9742: eläkettä voi saada 65-vuotiaaksi asti.                    Mitä hallitus aikoo tehdä yli viisikym-
9743:     Muistissa on taannoinen julkisuuteen noussut          menvuotiaitten työttömiksi jääneiden
9744: keskustelu Euroopan keskuspankinjäsenen Sirk-             yleensä epätasa-arvoisen kohtelun pois-
9745: ka Hämäläisen palkan suuruudesta ja se, että hän          tamiseksi, ja
9746: nauttii myös yhtä aikaa eläkettä Suomen Pankis-
9747: ta.                                                       onko poissuljettua, että ylisuuren var-
9748:     Suomessa työttömyysluvut ovat edelleen py-            haiseläkkeen saaja mahdollisesti töitä
9749: syneet korkeina ja kipeimmin sen kokevat useat            saadessaan ei voisi nauttia edelleen
9750: yli viisikymppiset henkilöt. Useat heistä myös            myös kyseistä eläkettä, sekä
9751: ottaisivat mielellään työttömiksi jouduttuaan             pitääkö hallitus menettelyä ja tehtyä
9752: "kultaisia kädenpuristuksia" ja varhaiseläkkeitä,         sopimuksen tasoa asianmukaisena?
9753: mutta voittopuolisesti se on mahdotonta.
9754: 
9755: 
9756: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1999
9757: 
9758:     Jouko Jääskeläinen /skl
9759:     Sakari Smeds /skl
9760: 
9761: 
9762: 
9763: 
9764:                                                                                              Versio 2.0
9765: KK 5111999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.                                         Ministerin vastaus
9766: 
9767: 
9768: 
9769: 
9770: Eduskunnan puhemiehelle
9771: 
9772: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen
9773: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        Sirkka Hämäläisen Suomen Pankilta saama elä-
9774: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ke perustuu Pankkivaltuuston vahvistamaan Suo-
9775: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääs-     men Pankin eläkesääntöön ja on myönnetty tä-
9776: keläisen /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-    män eläkesäännön määräysten mukaisesti hänen
9777: myksen KK 51/1999 vp:                                erottuaan Suomen Pankin palveluksesta. Hämä-
9778:                                                      läisen eläkettä koskeva asia on ollut eduskunnan
9779:        Mitä hallitus aikoo tehdä yleensä epäta-      asettaman Pankkivaltuuston käsiteltävänä. Pank-
9780:        sa-arvoisen kohtelun poistamiseksi yli        kivaltuusto on päättänyt edellyttää, että "Suo-
9781:        viisikymmenvuotiaitten työttömiksi jää-       men Pankinjohtokunta valmistelee Suomen Pan-
9782:        neiden kohdalla, ja                           kin eläkesäännön ja mahdollisesti siihen liitty-
9783:                                                      vän lainsäädännön muutoksen, joka estäisi sa-
9784:        onko poissuljettua, että ylisuuren var-       manaikaisen palkan ja eläkkeen maksamisen
9785:        haiseläkkeen saaja mahdollisesti töitä        EKPJ:n piirissä tehtystä työstä". Asian valmiste-
9786:        saadessaan ei voisi nauttia edelleen          lutyö on edelleen kesken.
9787:        myös kyseistä eläkettä, sekä                     Paavo Lipposen II hallituksen ohjelman mu-
9788:       pitääkö hallitus menettelyä ja tehtyä so-      kaan "Työelämässä, työkykyä ylläpitävässä toi-
9789:       pimuksen tasoa asianmukaisena?                 minnassa ja koulutuspolitiikassa sekä eläke- ja
9790:                                                      työttömyysturvajärjestelmissä toteutetaan muu-
9791: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        toksia, jotka kannustavat työnantajia pitämään
9792: ti seuraavaa:                                        palveluksessaan ja ottamaan palvelukseensa
9793:                                                      myös ikääntyvää henkilöstöä sekä edistävät
9794: Mitä tulee Neste Oy:n entisen toimitusjohtajan       ikääntyvien työntekijöiden työssä ja työmarkki-
9795: Jukka Viinasen eläkkeeseen, kysymyksessä on          noilla pysymistä. Tavoitteena on lisätä työssä
9796: mainitun työnantajana olleen yhtiön ja sen toimi-    olevien osuutta työikäisestä väestöstä ja myöhen-
9797: tusjohtajan väliseen sopimukseen sisältynyt          tää pitkällä aikavälillä keskimääräistä työmark-
9798: etuus siltä varalta, että toimitusjohtajan tehtävä   kinoilta poistumisikää 2-3 vuodella, lähemmäs
9799: päättyisi. Kysymyksessä ei siis ole normaali elä-    normaalia vanhuuseläkeikää ja siten vähentää
9800: kejärjestelmään sisältyvä eläke, vaan toimitus-      eläkemaksujen nousupainetta." Sosiaalivakuu-
9801: johtajasopimukseen perustuva erillinen korvaus.      tuslainsäädännön kehittämistä jatketaan kiinteäs-
9802: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja        sä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja
9803: on antanut ministeriössään selvitettäväksi, onko     valmistelutyön tässä vaiheessa pakollisen sosiaa-
9804: kysymyksessä oleva sopimus asianmukaisesti           livakuutuksen mahdollisista muutoksista ei ole
9805: käsitelty yhtiön hallintoelimissä ja onko sopimus    muuta lausuttavissa. Hallitusohjelmassa mainit-
9806: siten oikeudellisesti pätevä. Ministeri Tuomioja     tujen tavoitteiden toteutuminen luonnollisesti
9807: on myös lähettänyt ministeriönsä hallinnonalalla     edellyttää, että myös vapaamuotoisissa sopimus-
9808: toimiville valtion omistamille yhtiöille kirjeen,    perusteisissa eläkejärjestelyissä noudatetaan
9809: jossa hän on korostanut vastaavien sopimusten
9810: kohdalla kohtuullisuuden noudattamista.
9811: 
9812: 2
9813: Ministerin vastaus                                  KK 51/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
9814: 
9815: 
9816: eläkkeellesiirtymisiän ja eläketason suhteen mal-   siotuloja ei ole lainkaan tai ne ovat vähäiset. Sen
9817: tillisuutta.                                        sijaan vanhuuseläkeaikana saadut ansiotulot ei-
9818:     Eläkkeitä koskeva lainsäädäntö lähtee siitä,    vät enää vaikuta eläkkeen maksuun. Sosiaali- ja
9819: että eläkettä maksetaan pois jäävän ansion tilal-   terveysministeriö pyrkii omalta osaltaan vaikut-
9820: le. Pakollisessa eläketurvassa varhaiseläkkeet on   tamaan siihen, että vastaavaa periaatetta nouda-
9821: säännelty siten, että täysimääräisenä eläke voi-    tettaisiin myös muissa eläkejärjestelyissä kuin
9822: daan maksaa vain silloin, kun työstä saatuja an-    lakisääteisissä järjestelmissä.
9823: 
9824: 
9825: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999
9826: 
9827:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
9828: 
9829: 
9830: 
9831: 
9832:                                                                                                      3
9833: KK 5111999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.                                               Ministerns svar
9834: 
9835: 
9836: 
9837: 
9838: Tili riksdagens talman
9839: 
9840: 1 det syfte § 1 mom. riksdagsordningen anger har       det av måttlighet när det gäller motsvarande av-
9841: Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av            tai.
9842: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jou-           Den pension som Finlands Bank betalar till di-
9843: ko Jääskeläinen /fkf undertecknade skriftliga          rektionsmedlemmen i Europeiska centralban-
9844: spörsmål SS 51/1999 rd:                                ken, Sirkka Hämäläinen grundar sig på Finlands
9845:                                                        Banks pensionsstadga som har godkänts av
9846:        Vad ämnar regeringen göra rent all-             Bankfullmäktige, och pensionen har beviljats på
9847:        mänt för att avskaffa den ojämlika be-          grundval av denna pensionsstadga när hon läm-
9848:        handiingen av arbetslösa över femtio år,        nade sin tjänst vid Finlands Bank. Hämäläinens
9849:        och                                             pension har behandlats av Bankfullmäktige, ett
9850:                                                        organ som tillsätts av riksdagen. Bankfullmäkti-
9851:        är det uteslutet att en person somfår en        ge har beslutat att frirutsätta att Finlands Banks
9852:        överdimensionerad förtidspension inte           direktion bereder en ändring av Finlands Banks
9853:        skall få fortsätta att åtnjuta denna pen-       pensionsstadga och eventuellt en ändring av lag-
9854:        sion när han eller hon börjar arbeta,           stiftningen i anslutning till denna, som skall
9855:        samt                                            hindra en samtidig utbetalning och lön för arbete
9856:        anser regeringen att förfarandet och ni-        i Europeiska centralbankens direktion. Bered-
9857:        vån på det ingångna avtalet är lämpli-          ningen av ärendet har inte ännu slutförts.
9858:        ga?                                                1 programmet för Paavo Lipponens II regering
9859:                                                        konstatt>ras följande: "1 arbetslivet, i den verk-
9860: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        sarnhet som syftar till upprätthållande av arbets-
9861: föra följande:                                         förmågan och i utbildningspolitiken samt i syste-
9862:                                                        men med pensionsskydd och utkomstskydd för
9863: Beträffande Neste Oy:s förre VD:s, Jukka Viina-        arbetslösa genomförs ändringar, som uppmunt-
9864: nens pension är det fråga om en förmån som in-         rar arbetsgivama att behålla och anställa även
9865: går i ett avtal som ingåtts mellan sagda arbetsgi-     äldre arbetstagare samt främjar möjlighetema för
9866: varfriretag och VD:n i händelse av att VD-uppd-        äldre arbetstagare att kvarstå i arbete och på ar-
9867: raget skulle ta slut. Det är alltså inte fråga om en   betsmarknaden. Målet är att öka den sysselsatta
9868: pension som ingår i ett allmänt pensionssystem,        andelen av befolknignen i arbetsför ålder och att
9869: utan en särskild ersättning som grundar sig på ett     på lång sikt uppnå att den genomsnittliga ålder då
9870: VD-avtal. Handels- och industriminister Erkki          arbetstagare lämnar arbetsmarknaden stiger med
9871: Tuomioja har gett sitt ministerium i uppdrag att       2-3 år, dvs. närmare den normala pensionsåldern
9872: utreda om det aktuella avtalet har behandlats på       förr ålderspension, och därigenom minska
9873: behörigt sätt i företagets förvaltningsorgan och       trycket på att höja pensionsavgiften." Utvecklan-
9874: om avtalet så till vida är juridiskt giltigt. Minis-   det av socialförsäkringslagstiftningen fortsätter i
9875: ter Tuomioja har också sänt ett brev till de stats-    nära samarbete med arbetsmarknadsorganisatio-
9876: ägda bolag som är verksamma inom ministeriets          nema. 1 detta skede finns inget annat att tillägga
9877: förvaltningområde, där han poängterar iakttagan-       om beredningen av eventuella ändringar i den ob-
9878: 
9879: 
9880: 4
9881: Ministerns svar                                       KK 5111999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
9882: 
9883: 
9884: 
9885: ligatoriska socialförsäkringen. Ett uppnående av      pension kan utbetalas endast när pensionstaga-
9886: de i regeringsprogrammet nämnda målen frirut-         ren inte har några förvärvsinkomster alls eller en-
9887: sätter naturligtvis att det också i icke formbund-    dast små förvärvsinkomster. På pensionsutbetal-
9888: na pensionsordningar som grundar sig på avtal         ningen inverkar däremot inte sådana förvärvsin-
9889: iakttas måttlighet i fråga om pensioneringsålder      komster som pensionstagaren har under ål-
9890: och pensionsnivå.                                     derspensionstiden. Social- och hälsovårdsminis-
9891:    Pensionslagstiftningen utgår från principen att    teriet försöker för egen del arbeta för att motsva-
9892: pension betalas i stället för utebliven förvärvsin-   rande princip skall iakttas också i andra
9893: komst. 1 det obligatoriska pensionssystemet har       pensionsordningar än i de lagstadgade pensions-
9894: fartidspensionerna reglerats på så sätt att full      systemen.
9895: 
9896: 
9897: 
9898: Helsingfors den 26 maj 1999
9899: 
9900:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
9901: 
9902: 
9903: 
9904: 
9905:                                                                                                        5
9906:                                                             KK 52/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
9907: 
9908: 
9909: 
9910: 
9911:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 52/1999 vp
9912: 
9913:                                               Tasa-arvoisen tietoyhteiskuntakehityksen tur-
9914:                                               vaaminen
9915: 
9916: 
9917: 
9918: 
9919: Eduskunnan puhemiehelle
9920: 
9921: Tietoverkkojen merkitys tämän päivän yhteis-           sen yhteiskunnan luomiseen ei riitä se, että päi-
9922: kunnassa on lähes yhtä mullistava ja tärkeä kuin       väkodeissa tai kouluissa lapsille opetetaan tieto-
9923: tiestö oli teollisen yhteiskunnan aikana. Pääsy        koneen käyttötaitoja mahdollisimman nuorena.
9924: tietoverkkoihin ja tietoverkkojen sekä sieltä saa-     Oleellista on, että kehitykseen pääsee mukaan
9925: tavan tiedon käyttötaito ovat oleellisia tulevai-      myös ikääntyvä väestö ja tekniikan opettelun li-
9926: suuden selviytymisedellytyksiä ja toisaalta myös       säksi harjoitetaan myös tietoverkkojen sisältöjen
9927: uhka kansalaisten tasa-arvoisille lähtökohdille.       luku- ja tuottamistaitoja.
9928: Jo tänä päivänä suuri osa esimerkiksi työpaikko-           Suomessa on ollut meneillään kokeiluhank-
9929: jen ja asuntojen välityksestä tai jopa demokra-        keita, joissa huomiota onkin kiinnitetty edellä to-
9930: tiasta (esim. kansanedustajien valtiopäivätoimin-      dettuihin asioihin. Esimerkiksi Oppiva Ylä-Kar-
9931: nan seuraaminen Internetin välityksellä) tapah-        jala -projektin avulla on pyritty hakemaan koko
9932: tuu tietoverkoissa. Riittävän tehokkaat tietover-      maassa tietotekniikan käytön edistämiseksi so-
9933: kot luovat uusia mahdollisuuksia muun muassa           vellettavaa mallia. Ylä-Karjalassa vuoden toimi-
9934: sijainnista riippumattomaan etätyöhön. Pääsy           neen kansalaisverkon tavoitteena on ehkäistä ih-
9935: tietoverkkoihin tai niiden käyttötaito voivat siis     misten syrjäytymistä. Kansalaisverkko on avoin
9936: olla suoranaisesti kansalaisia osallistujiin ja syr-   kaikille Nurmeksen, Juuanja Valtimon asukkail-
9937: jäytyjiin jakavia tekijöitä.                           le. He voivat käyttää verkkoa kotoa, työpaikal-
9938:    Suomi on ollut merkittävä maa tietotekniikan        taan tai yli 30 kioskipisteestä. Päivittäin verk-
9939: kehittämisessä. Nyt elämme ratkaisun hetkiä sen        koa käyttäneiden määrä on jopa ylittänyt asetetut
9940: suhteen, pystyykö Suomi olemaan esimerkkimaa           tavoitteet. Tällä hetkellä alueen 20 000 asukkaas-
9941: ja luomaan suuntaviivoja demokraattiselle ja           ta verkon käyttäjiksi on rekisteröitynyt yli 3 100
9942: tasa-arvoiselle tietoyhteiskunnalle, jossa kaikilla    käyttäjää. Hankkeelle on saatu rahoitusta Sitral-
9943: kansalaisilla on mahdollisuus osallistua täysipai-     ta, koulutuskuntayhtymältä, kunnilta sekä työl-
9944: noisesti tietoyhteiskunnan elämään varallisuu-         listämistukena.
9945: desta, asuinpaikasta tai iästä riippumatta. Tällai-
9946: 
9947: 
9948: 
9949: 
9950:                                                                                                  Versio 2.0
9951: KK 52/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
9952: 
9953: 
9954: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   Ia kansalaisilla olisi iästä, asuinpaikas-
9955: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    ta ja varallisuudesta riippumatta pääsy
9956: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         tietoverkkoihin ja riittävät taidot niiden
9957: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  sisältöjen käyttämiseen ja tuottamiseen?
9958: 
9959:       Miten hallitus aikoo edetä tietoyhteis-
9960:       kunnan kehittämisessä niin, että kaikil-
9961: 
9962: 
9963: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1999
9964: 
9965:     Anu Vehviläinen /kesk
9966: 
9967: 
9968: 
9969: 
9970: 2
9971: Ministerin vastaus                                         KK 52/1999 vp -Anu Vehviläinen /kesk
9972: 
9973: 
9974: 
9975: 
9976: Eduskunnan puhemiehelle
9977: 
9978: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           yhteiskunnan toteuttamisessa. Tämä tarkoittaa
9979: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies          että esimerkiksi sähköisten palvelujen sekä kult~
9980: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuuri- ja tietosisältöjen kehittämistä helppokäyt-
9981: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehvi-       töisiksi ja turvallisiksi kaikkien käyttöön yhtä-
9982: läisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       lailla mikrotietokoneen, digitaalisen television ja
9983: sen KK 52/1999 vp:                                    matkaviestimen avulla. Tavoitteena on, että
9984:                                                       osaamiseen ja tietoon nojaava kehitys hyödyntää
9985:       Miten hallitus aikoo edetä tietoyhteis-         maan kaikkia alueita ja kansalaisia.
9986:       kunnan kehittämisessä niin, että kaikil-           Keväällä valmistunut liikenneministeriön
9987:       la kansalaisilla olisi iästä, asuinpaikas-      teettämä tutkimus osoittaa, että maamme Inter-
9988:       ta ja varallisuudesta riippumatta pääsy         net-palveluiden palveluntarjonta on erittäin laa-
9989:       tietoverkkoihin ja riittävät taidot niiden      ja. Valtakunnallisia palveluntarjoajia on yhdek-
9990:       sisältöjen käyttämiseen ja tuottamiseen?        sän sekä näiden lisäksi maassamme toimii myös
9991:                                                       useita alueellisia palveluntarjoajia. Suomessa on
9992: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         väkilukuun suhteutettuna eniten Internet-yhteyk-
9993: ti seuraavaa:                                         siä maailmassa. Myös Internet-palveluiden hin-
9994: Suomi on kansainvälisesti vertaillen yksi tietoyh-    tataso on kansainvälisesti vertaillen kohtuulli-
9995: teiskuntakehityksen kärkimaista. Meillä panoste-      nen. Viimeisten OECD:n tilastotietojen mukaan
9996: taan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehityk-      Suomi oli sekä ostovoima että puhelukustannuk-
9997: seen. Suomalaista tietoyhteiskuntaa rakennetaan       set huomioiden edullisin maa Internet-palvelui-
9998: eri toimialueilla ja näiden välisellä yhteistyöllä    den käyttäjälle. Ilta-aikaan suomalaisen käyttä-
9999: niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Suoma-      jän kustannukset olivat jopa selvästi halvimmat
10000: laisen tietoyhteiskunnan kehittämisen päämäärä-       kaikista OECD-maista. Lisäksi monet kunnat tar-
10001: nä on kaikkien kansalaisten yleisen hyvinvoin-        joavat kirjastoissaan vapaan, maksuUoman pää-
10002: nin lisääminen. Jokaiselle tarjotaan mahdollisuu-     syn tietoverkkoihin. Niitä, joilla ei vielä ole riit-
10003: det tiedon hankintaan sekä sen käyttöön ja tuotta-    täviä taitoja tietoyhteiskunnan palveluiden käyt-
10004: miseen. Hallituksen tavoitteena on säilyttää          tämiseen, opastetaan tähän.
10005: maamme kärkiasema tietoyhteiskuntien joukos-             Hallituksen tavoitteena on jatkuvasti edistää
10006:                                                       vapaata ja avointa kilpailua sekä siten lisätä uu-
10007: sa.
10008:     Nykyisessä hallitusohjelmassa tavoitteena on,     sien ja keskenään kilpailevien vaihtoehtoisten
10009: että koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityk-        tietoyhteiskuntapalveluiden tarjontaa. Käyttäjil-
10010: sen kautta kasvavat voimavarat hyödyntävät ta-        le on jo nyt lisääntyvässä määrin saatavilla lukui-
10011: louden kasvua, mutta myös kannustavat nuori-          sia ilmaisia tai kaupallisin perustein tarjottavia
10012: soa ja aikuisväestöä parantamaan tietojaan ja tai-    palveluita ja palveluiden käyttöön valmentavia
10013: tojaan. Maastamme rakennetaan tietoyhteiskun-         kursseja. Sähköisen kaupankäynnin voimakas
10014: ta, jossa tieto ja osaaminen ovat osa sivistystä ja   kasvu on jo eräissä maissa luonut kaupallisin pe-
10015: keskeisin tuotannontekijä. Suomi haluaa olla          rustein tarjottavia ilmaispalveluita. Myös meillä
10016: edelläkävijä ihmisystävällisen ja kestävän tieto-     on saatavilla Internet-palveluita pienehköllä liit-
10017: 
10018: 
10019:                                                                                                          3
10020: KK 52/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                               Ministerin vastaus
10021: 
10022: 
10023: tymismaksulla ja puheluhinnalla ilman kuukausi-     den tarjoaminen kaikille, verkkojen monipuoli-
10024: maksuja tai aikaveloitusta.                         sen hyväksikäytön edistäminen opiskelussa ja
10025:    Hallitus on jo usean vuoden pyrkinyt siihen,     opetuksessa, digitaalisen tietopääoman kartutta-
10026: että kaikilla kansalaisilla on mahdollisimman       minen sekä edelleen tietoyhteiskunnan rakentei-
10027: helppo pääsy tietoverkkoihin sekä myös riittävät    den vahvistaminen.
10028: taidot verkkojen käyttöön. Kansalaisilla on olta-      Hallitus katsoo, että kansalaisilla on hyvät,
10029: va tietoverkkopalveluiden käyttämisen ohella        jatkuvasti parantuvat ja kansainvälisesti vertail-
10030: mahdollisuudet myös uuden sisällön tuottami-        lenjopa erinomaiset mahdollisuudet päästä tieto-
10031: seen. Opetusministeriön vuonna 1995 valmistu-       verkkoihin ja kouluttautua niiden käyttämiseen.
10032: neen koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian     Myös palveluiden käytöstä aiheutuvat kustan-
10033: puitteissa on tämän vuoden loppuun mennessä         nukset ovat kansainvälisesti katsoen kohtuullisia
10034: käytetty miljardi markkaa. Näillä varoilla on       ja ne pyritään pitämään sillä tasolla. Vaikka Suo-
10035: vahvistettu tietoyhteiskunnan rakenteita niin       mi on tietoverkkojen käytössä kärkimaita, halli-
10036: kouluissa, yliopistoissa kuin kirjastoissakin.      tus on jatkanut tietoyhteiskunnan rakenteiden
10037: Opetusministeriö on edelleen jatkanut strategia-    vahvistamista. Myös tietoverkojen monipuolista
10038: työtä ja kuluvan vuoden huhtikuussa julkaistiin     hyväksikäyttöä edistetään ja siten luodaan entis-
10039: ehdotus koulutuksen ja tutkimuksen tietostrate-     tä paremmat mahdollisuudet tele- ja tietoverkko-
10040: giaksi vuosille 2000-2004. Tämän esityksen          jen käyttämiseen ja uuden sisällön tuottamiseen.
10041: painopistealueet ovat tietoyhteiskuntapalvelui-
10042: 
10043: 
10044: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
10045: 
10046:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
10047: 
10048: 
10049: 
10050: 
10051: 4
10052: Ministems svar                                            KK 52/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
10053: 
10054: 
10055: 
10056: 
10057: Tili riksdagens talman
10058: 
10059: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       tionsinnehållet utvecklas så att de bekväma och
10060: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       trygga för alla att använda med hjälp av dator, di-
10061: statsrådet översänt följande av riksdagsman Anu       gital-TV och mobila teleapparater. Målet är att en
10062: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs-    utveckling som stöder sig på kompetens och
10063: mål SS 5211999 rd:                                   kunskap gagnar landets alla ornråden och med-
10064:                                                       borgare.
10065:        Hur avser regeringen avancera med ut-             En undersökning som trafikministeriet låtit ut-
10066:        vecklingen av IT-samhället så att alla         föra visar att utbudet av lntemettjänster är
10067:        medborgare, oavsett ålder, boningsort         mycket brett i landet. Det finns nio landsom-
10068:        och förmögenhet, har tillgång tili data-      fattande tjänsteproducenter och dessutom finns
10069:        nät och tillräckliga färdigheter att an-      det också många regionala tjänsteproducenter.
10070:        vända och producera dem?                      Finland har i förhållande till befolkningsmäng-
10071:                                                      den mest lnternetförbindelser i världen. Prisni-
10072: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      vån på lnternettjänsterna är rimlig också i inter-
10073: föra följande:                                       nationell jämförelse. Enligt den senaste OECD-
10074: Finland är en av de Iänder som går i spetsen för     statistiken var Finland både vad gäller köpkraf-
10075: utvecklingen av IT -samhället intemationellt sett.   ten och samtalskostnaderna det förmånligaste
10076: Vi satsar på utbildning, forskning och produktut-    landet för användare av lntemettjänster. Kvälls-
10077: veckling. Det finska IT -samhället byggs ut i oli-   tid var finländska användares kostnader till och
10078: ka branscher och genom samverkan mellan dem          med klart billigast jämfört med alla OECD-Iän-
10079: både nationellt och intemationellt. Målet för ut-    der. Många kommuner erbjuder dessutom all-
10080: byggnad av det finländska IT -samhäliet är att öka   män, kostnadsfri tillgång till datanäten på biblio-
10081: alla medborgares allmänna välfård. Alla erbjuds      teken. De som inte ännu har tillräcklig kunskap
10082: möjligheter att skaffa sig kunskap och att an-       för att använda IT -samhällets tjänster får hand-
10083: vända och producera den. Regeringens mål är att      ledning i det.
10084: bevara landets position bland de främsta IT-sam-         Regeringens mål är att fortsättningsvis främja
10085: hällena.                                             fri och öppen konkurrens och därmed öka utbu-
10086:    Målet i regeringens program är att de resurser    det av nya och sinsemellan konkurrerande IT-
10087: som växer fram genom utbildning, forskning och       samhällstjänster. För användare finns det redan
10088: produktutveckling gagnar ekonomin, men spor-         nu i allt högre grad tillgång till otaliga, gratis
10089: rar också ungdomen och de vuxna att förbättra        eller på kommersiella grunder, tillhandahållna
10090: sin kunskap och sina fårdigheter. 1 vårt land        tjänster och kurser som lär ut användning av
10091: byggs ett IT -samhället, där kunskap och kompe-      tjänsterna. Den starka tillväxten av den elektro-
10092: tens är en del av bildningen och en viktig produk-   niska handeln har i en del Iänder redan skapat
10093: tionsfaktor. Finland vill vara föregångare vid ut-   gratistjänster som tillhandahålls på kommersiel-
10094: byggnaden av ett människovänligt och hållbart        la grunder. Också vi har tillgång tili lnternet-
10095: IT-samhälle. Detta betyder tili exempel att de       tjänster mot en liten anslutningsavgift och sam-
10096: elektroniska tjänstema samt kultur- och informa-     talspris utan månadsavgifter eller tidsdebitering.
10097: 
10098: 
10099:                                                                                                        5
10100: KK 52/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                      Ministerns svar
10101: 
10102: 
10103:    Regeringen har under ett flertal år eftersträvat     samhällstjänster för alla, främja allsidig använd-
10104: att göra det möjligt för alla medborgare att på det     ning av näten i studier och undervisning, förkov-
10105: lättast möjliga sättet komma åt datanäten och           ran av de digitala kunskapsresurserna och vidare
10106: också få tillräckliga fårdigheter att använda nä-       stärkande av IT -samhällets strukturer.
10107: ten. Medborgare behöver parallellt med använd-              Regeringen anser att medborgarna har goda,
10108: ningen av datanätstjänsterna ha möjligheter att         successivt bättre och i internationell jämförelse
10109: också producera innehåll. Inom ramen för den            till och med utomordentliga möjligheter till åt-
10110: kunskapsstrategi för utbildning och forskning,          komst av datanäten och inlärning av hur de an-
10111: som slutfördes 1995, har undervisningsministe-          vänds. Kostnaderna för användning av tjänsterna
10112: riet, fram tili slutet av detta år, använt en miljard   är också internationellt sett rimliga och avsikten
10113: mark. Med dessa medel har IT-samhällets struk-          är att hålla nivån. Även om finländarna soman-
10114: turer stärkts i skolor, universitet och bibliotek.      vändare av datanät är bland de främsta går rege-
10115: Undervisningsministeriet har fortfarande fortsatt       ringen vidare med att stärka IT-samhällets struk-
10116: med strategiarbetet och i april publicerades ett        turer. Också datanätens allsidiga användning
10117: förslag till kunskapsstrategi för utbildning och        skall främjas och därmed förbättras också möj-
10118: forskning för åren 2000-2004. Tyngdpunkten              ligheter att använda tele- och datanät och produ-
10119: för detta förslag ligger på att tillhandahålla IT-      cera nytt innehåll.
10120: 
10121: 
10122: Helsingfors den 25 maj 1999
10123: 
10124:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
10125: 
10126: 
10127: 
10128: 
10129: 6
10130:                                                           KK 53/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
10131: 
10132: 
10133: 
10134: 
10135:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 53/1999 vp
10136: 
10137:                                             Vapaaehtoisten eläkevakuutusten verokohtelu
10138: 
10139: 
10140: 
10141: 
10142: Eduskunnan puhemiehelle
10143: 
10144: Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja on            kin yksi keino turvata mm. kotiäitien eläketur-
10145: voinut vähentää verotuksessa tietyin rajoituksin.    vaa, kun työeläkettä kartuttaviin työsuhteisiin on
10146: Maksujen on tarvinnut kohdistua nimenomaan           tullut katkoksia. Tasa-arvoisen vanhuuden kan-
10147: tulevan eläkkeen säästämiseen, mutta niin, että      nalta on kannatettavaa, että työssä käyvä puoliso
10148: eri eläkemuodot saavat yhteenlaskettuina yltää       on huolehtinut kotona lasten kanssa olevan
10149: korkeintaan 66 prosenttiin eläkepalkasta. Mak-       kumppaninsa eläketurvasta. Tätä tasa-arvoa yh-
10150: suja on saanut vähentää enintään 50 000 mark-        teiskunta on tukenut suomalla oikeuden vähen-
10151: kaa vuodessa. Tyypillisesti vapaaehtoisen eläke-     tää myös puolison vapaaehtoisesta eläkevakuu-
10152: vakuutuksen ottaneet vähentävät vuodessa noin        tuksesta koituneita maksuja verotuksessa.
10153: 11 000 markkaa vakuutusmaksuja verotukses-              Toiseksi tärkein motiivi vapaaehtoisen eläke-
10154: saan. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vero-           vakuutuksen ottamiselle on ollut varata mahdol-
10155: vähennysoikeuden voidaan katsoa olevan ns.           lisuus siirtyä työelämästä aikaisemmin eläkkeel-
10156: siirrettyä verotusta. Kun eläke aikanaan noste-      le. Tämä on erityisen tärkeä entistä kiireisem-
10157: taan, maksetaan säästetystä eläkkeestä sekä sille    mäksi ja kuluttavammaksi muuttuneessa työelä-
10158: kertyneistä koroista veroa.                          mässä. Vaihtoehto omaehtoiselle eläkkeelle siir-
10159:    Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottaneiden         tymiselle saattaakin usein olla työkyvyttömyys-
10160: tärkeimpänä motiivina vakuutuksen ottamiselle        eläke. Kolmanneksi tärkein motiivi eläkevakuu-
10161: on ollut kunnollisen eläkkeen tason varmistami-      tuksen ottamiselle on ollut turvata puolisoille
10162: nen eli oman eläketurvan täydentäminen. Erityis-     sama eläkeikä. Vasta neljänneksi tärkein motiivi
10163: tä tarvetta oman eläketurvan varmistamiselle on      vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottamiselle on
10164: esimerkiksi yksityisillä ammatinharjoittajilla tai   ollut maksujen verovähennysoikeus. Verovähen-
10165: henkilöillä, joilla on katkoja työsuhteissa. Työ-    nysoikeus ei ole tärkein kannuste eläkkeen otta-
10166: suhteiden muuttuminen määräaikaisiksi ja katko-      neiden määrään, sillä silloinhan eläkkeen ottanut
10167: naisemmiksi näkynevätkin siinä, että vapaaehtoi-     maksaisi veron samasta summasta sekä eläkettä
10168: sen eläkevakuutuksen ottaneiden määrät ovat          säästäessään että myöhemmin sitä nostaessaan.
10169: nousseet nimenomaan nuoremmissa ikäluokissa.            Hallitusohjelman mukaan vapaaehtoisten elä-
10170: Aiemmin lähes puolet vakuutuksen ottaneista on       kevakuutusten maksujen verotukea supistetaan
10171: ollut 40-49-vuotiaita. Myös painopiste vakuu-        mm. rajoittamalla mahdollisuutta vähentää puo-
10172: tuksen ottaneiden sukupuolen suhteen on muut-        lison eläkevakuutusmaksuja sekä muuttamalla
10173: tunut siten, että nykyään yli puolet vakuutetuista   eläketasolle ja eläkeiälle asetettuja edellytyksiä.
10174:  on naisia. Vapaaehtoinen eläkevakuutus on ollut-
10175: 
10176: 
10177: 
10178: 
10179:                                                                                                Versio 2.0
10180: KK 53/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
10181: 
10182: 
10183: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10184: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10185: 
10186:                                                            Miten, miksi ja milloin hallitus aikoo
10187:                                                            muuttaa vapaaehtoisten eläkevakuutus-
10188:                                                            ten verovähennysoikeuden perusteita?
10189: 
10190: 
10191: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1999
10192: 
10193:     Anu Vehviläinen /kesk
10194: 
10195: 
10196: 
10197: 
10198: 2
10199: Ministerin vastaus                                         KK 53/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
10200: 
10201: 
10202: 
10203: 
10204: Eduskunnan puhemiehelle
10205: 
10206: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       tusmaksuista on vähennyskelpoista 60 prosenttia
10207: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         30 000 markkaan asti.
10208: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Puoliso voi vähentää myös toisen puolison va-
10209: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehvi-       paaehtoiset eläkevakuutusmaksut Jos verovel-
10210: läisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       vollinen vaatii vähennettäväksi sekä omia että
10211: sen KK 53/1999 vp:                                    puolisonsa vakuutusmaksuja, hänen vähennysoi-
10212:                                                       keutensa enimmäismäärä on 50 000 markkaa.
10213:       Miten, miksi ja milloin hallitus aikoo          Peruseläketurvan ylittyessä voidaan vähentää 60
10214:       muuttaa vapaaehtoisten eläkevakuutus-           prosenttia vakuutusmaksusta, kuitenkin enintään
10215:       ten verovähennysoikeuden perusteita?            30 000 markkaa. Vähennys myönnetään yleensä
10216:                                                       sille puolisolle, joka on vähennystä vaatinut. Va-
10217: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kuutusmaksu voidaan myös jakaa puolisoiden
10218: vasti seuraavaa:                                      kesken verotuksessa.
10219: Tuloverolain 96 §:n mukaan vapaaehtoiset elä-            Yksilöllisiä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia
10220: kevakuutusmaksut ovat vähennyskelpoisia koko          on tällä hetkellä noin 220 000 kappaletta. Noin
10221: määrästään 50 000 markkaan asti vuodessa edel-        80 prosentissa sopimuksista eläkeikä on alle 60
10222: lyttäen että:                                         vuotta. Hallituksen pyrkimyksenä on nostaa kes-
10223:    -eläke alkaa aikaisintaan vakuutetun täytet-       kimääräistä eläkkeelle siirtymisikää, joka on ny-
10224: tyä 58 vuotta ja                                      kyisin noin 59 vuotta. Koska myöskään vapaaeh-
10225:    -eläke yhdessä muun pakollisen ja vapaaeh-         toisella eläkevakuutuksella ei tulisi suosia var-
10226: toisen eläketurvan kanssa on enintään 66 % tu-        haista eläkkeelle jäämistä, yksilöllisen eläkeva-
10227: losta, jonka perusteella vakuutetun lakisääteinen     kuutuksen verotukea tullaan esittämään supistet-
10228: eläke laskettaisiin, jos hän olisi vakuutuksen ot-    tavaksi.
10229: tamisvuonna tullut työkyvyttömäksi.                      Nykyistä ilman vakuutusyhtiön selvitystä saa-
10230:    Jos eläkkeen alkamisikä on alle 65 vuotta, vä-     tavaa enintään 15 000 markan vähennysoikeutta
10231: hennetään eläkkeen enimmäisprosenttimäärää            on perusteltu erityisesti hallinnollisella helppou-
10232: 3,3 prosenttiyksiköllä jokaista alkavaa vuotta        della. Jotta yksilölliseen vapaaehtoiseen eläkeva-
10233: kohden, jolla eläkeikä alittaa 65 vuotta. Ilman va-   kuutukseen sisältyvä verotuki entistä selvemmin
10234: kuutusyhtiön selvitystä peruseläketurvasta vero-      koskisi niitä tilanteita, joissa muutoin vajaaksi
10235: velvollinen saa vähentää yksilöllisen, vapaaeh-       käyvää eläketurvaa täydennetään, hallitus tulee
10236: toisen eläkevakuutuksen maksuja 10 prosenttia         harkitsemaan tämän rajan tarkistamista.
10237: hänen puhtaan ansiotulonsa määrästä, kuitenkin           Tulo- ja varallisuusverotuksessa puolisoita ve-
10238: enintään 15 000 markkaa vuodessa. Edellytyk-          rotetaan pääsääntöisesti erikseen. Toisen puoli-
10239: senä on, että vanhuuseläke alkaa aikaisintaan va-     son tulot ja vähennykset eivät yleensä vaikuta
10240: kuutetun täytettyä 58 vuotta. Jos eläkevakuutuk-      toisen puolison tuloihin tai vähennyksiin. Puoli-
10241: sen perusteella saatava kokonaiseläketurva ylit-      soiden eläkevakuutusmaksujen laaja verovähen-
10242: tää edellä tarkoitetun peruseläketurvan, vakuu-       nysoikeus on tästä poikkeus. Tämän vuoksi halli-
10243: 
10244: 
10245: 
10246:                                                                                                        3
10247: KK 53/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                              Ministerin vastaus
10248: 
10249: 
10250: tus tulee harkitsemaan myös puolison vähennys-     sia vakuutuksen osapuolille. Tämän vuoksi halli-
10251: oikeuden rajoittamista.                            tus harkitsee, olisiko uutta ikärajaa ja eläketasoa
10252:    Suurimmassa osassa nykyisistä vapaaehtoisis-    syytä soveltaa vanhoihin vakuutuksiin.
10253: ta eläkevakuutussopimuksista eläkkeen alkamis-        Hallituksen tarkoituksena on antaa vapaaeh-
10254: ikä on sovittu alle 60 vuodeksi. Vakuutusmaksu-    toisten eläkevakuutusmaksujen verovähennysoi-
10255: jen vähennyskelpoisuuden muutos aiheuttaisi so-    keutta koskeva muutosesitys eduskunnalle vielä
10256: pimusten uudistamistarvetta ja suuria kustannuk-   kuluvan kevätistuntokauden aikana.
10257: 
10258: 
10259: 
10260: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999
10261: 
10262:     Ministeri Sauli Niinistö
10263: 
10264: 
10265: 
10266: 
10267: 4
10268: Ministems svar                                              KK 53/1999 vp -Anu Vehviläinen /kesk
10269: 
10270: 
10271: 
10272: 
10273: Tili riksdagens talman
10274: 
10275: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        basis av pensionsförsäkringen överstiger det
10276: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        grundpensionsskydd som avses ovan, är 60 % av
10277: stadsrådet översänt följande av riksdagsman Anu        försäkringspremien avdragsgill upp till 30 000
10278: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftiliga            mk.
10279: spörsmål SS 53/1999 rd:                                    Den försäkrades make kan också dra av pre-
10280:                                                        miema för den frivilliga pensionsförsäkringen.
10281:        Hur, på vilka grunder och när ämnar re-         Om en skattskyldig önskar dra av såväl sina egna
10282:        geringen ändra grunderna för rätten att         som sin makes försäkringspremier, är det avdrag-
10283:        dra av frivilliga pensionsförsäkringar i        bara maximibeloppet 50 000 mk. Till den del
10284:        beskattningen?                                  grundpensionsskyddet överskrids kan 60 % av
10285:                                                        försäkringspremien dras av, dock högst 30 000
10286: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        mk. Avdraget beviljas i allmänhet den make som
10287: föra följande:                                         har yrkat avdraget. Makama kan också dela upp
10288: Enligt 96 § inkomstskattelagen är premiema för         försäkringspremien sinsemellan i beskattningen.
10289: frivilliga pensionsförsäkringar avdragbara i be-          Antalet individuella, frivilliga pensionsför-
10290: skattningen till hela sitt belopp upp till 50 000      säkringsavtal uppgår för närvarande till ca
10291: mk årligen under förutsättning att                     220 000. 1 ca 80 % av avtalen är pensionsåldem
10292:    - pensionen börjar betalas ut tidigast när den      lägre än 60 år. Regeringen har för avsikt att höja
10293: försäkrade har fyllt 58 år och                         den genomsnittliga pensionsåldem, som för när-
10294:    - pensionen tillsammans med de pensioner            varande är 59 år. Då förtidspension inte heller
10295: som grundar sig på den försäkrades övriga obli-        bör gynnas genom frivilliga pensionsförsäk-
10296: gatoriska och frivilliga pensionsskydd utgör           ringar, kommer det att föreslås att det skattestöd
10297: högst 66 % av den inkomst på basis av viiken den       som erhålls genom individuella pensionsför-
10298: försäkrades lagstadgade pension skulle beräknas        säkringar skall minskas.
10299: i det fall att han blivit arbetsoförmögen det år då       Den nu gällande rätten att dra av högst 15 000
10300: försäkringen tecknades.                                mk om utredning från försäkringsbolaget saknas
10301:    Om pensionen börjar löpa innan pensionstaga-        grundar sig i synnerhet på att avdragsrätten är lätt
10302: ren fyllt 65 år, minskas pensionens maximipro-         att tillämpa i administrativt hänseende. För att
10303: cent med 3,3 procentenheter för varje begynnan-        det skattestöd som erhålls genom individuella,
10304: de år varmed pensionsåldem underskrider 65 år.         frivilliga pensionsförsäkringar ännu klarare än ti-
10305: Utan en av ett försäkringsbolag lämnad utred-          digare skall gälla sådana fall då ett annars alltför
10306: ning över grundpensionsskyddet får den skatt-          knappt tilltaget pensionsskydd kompletteras,
10307: skyldige dra av 10 % av sin nettoförvärvsin-           kommer regeringen att överväga att gränsen för
10308: komst för premiema för en frivillig pensionsför-       avdraget skall justeras.
10309: säkring, dock högst 15 000 mk om året. En förut-          Inom inkomst- och förmögenhetsbeskatt-
10310: sättning för detta är att ålderspensionen börjar ut-   ningen beskattas makar i allmänhet var för sig.
10311: betalas tidigast då den försäkrade har fyllt 58 år.    Den ena makens inkomster och avdrag inverkar i
10312: Om det totala pensionsskydd som kan erhållas på        allmänhet inte på den andra makens inkomster
10313: 
10314: 
10315:                                                                                                          5
10316: KK 53/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                   Ministems svar
10317: 
10318: 
10319: och avdrag. Rätten tili omfattande skatteavdrag       nyas och ger därmed upphov till stora kostnader
10320: för pensionsförsäkringspremier är ett undantag        för avtalspartema. Regeringen överväger därför
10321: från denna regel. Därför kommer regeringen att        huruvida det är skäl att tillämpa den nya ålders-
10322: överväga en begränsning också av makens rätt att      gränsen och pensionsnivån på redan befintliga
10323: göra avdrag.                                          försäkringar.
10324:    Tili största delen understiger pensionsåldem i        Regeringen ämnar under innevarande ses-
10325: de frivilliga pensionsförsäkringsavtal som nu är i    sionsperiod avlåta en proposition till riksdagen
10326: kraft 60 år. Ändringen i fråga om rätten att dra av   om ändring av rätten att dra av premiema för fri-
10327: försäkringspremier innebär att avtalen måste för-     viliiga pensionsförsäkringar i beskattningen.
10328: 
10329: 
10330: Helsingfors den 26 maj 1999
10331: 
10332:     Minister Sauli Niinistö
10333: 
10334: 
10335: 
10336: 
10337: 6
10338:                                                             KK 54/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk
10339: 
10340: 
10341: 
10342: 
10343:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 54/1999 vp
10344: 
10345:                                             Sääksvesi-Hallapuro-paikallistien               peruspa-
10346:                                             rantaminen Viropelin kunnassa
10347: 
10348: 
10349: 
10350: 
10351: Eduskunnan puhemiehelle
10352: 
10353: Vimpelin kunnassa Hallapuron kylään on ns.           taille. Tavara on toimitettava puolentoista kilo-
10354: koulun risteykseen saakka päällystetty tie Pietar-   metrin päähän päällystetylle tielle. Raskas kalus-
10355: saaren tieltä. Kylän läpi kulkeva paikallistie       to aiheuttaa tienvarren asukkaille runsaasti pöly-
10356: 17803 Sääksvesi-Hallapuro-Perho on hyvin             haittoja.
10357: huonokuntoinen erityisesti kelirikon aikana.
10358: Tiellä on kelirikkaaikana 8 tonnin painorajoitus.    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10359: Kylässä on J. Nuolikoski Oy:n teollisuutta, jon-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10360: ka liikevaihto on 5 milj. markkaa. Tiellä on erit-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10361: täin vilkas rekkaliikenne, joka suuntautuu pää-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10362: asiassa Pohjois- sekä Keski-Suomeen: tiellä kul-
10363: kee päivittäin lähes 100 autoa.                            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
10364:    Kelirikkaaikana rahtiautot eivät voi ajaa Finn-         tyä Sääksvesi-Hallapuro-paikallistien
10365: fasad-tuotteita tekevän J. Nuolikoski Oy:n teh-            17803 korjaamiseksi Vimpelin kunnas-
10366:                                                            sa?
10367: 
10368: 
10369: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1999
10370: 
10371:     Jukka Vihriälä /kesk
10372: 
10373: 
10374: 
10375: 
10376:                                                                                               Versio 2.0
10377: KK 5411999 vp- Jukka Vihriälä /kesk                                                  Ministerin vastaus
10378: 
10379: 
10380: 
10381: 
10382: Eduskunnan puhemiehelle
10383: 
10384: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       hankkeeseen ei nykyisellä tienpidon rahoituksel-
10385: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         la kuitenkaan ole lähivuosina mahdollisuutta,
10386: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       eikä tien parantamisesta ole laadittu tiesuunnitel-
10387: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-       maa.
10388: riälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Tielaitoksen erääksi tulostavoitteeksi on kulu-
10389: sen KK 54/1999 vp:                                    van vuoden talousarviossa määritelty runkokeli-
10390:                                                       rikkoisten teiden parantaminen siten, että niistä
10391:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      liikenteelle aiheutuva haitta alenee 25 %. Tämä
10392:        tyä Sääksvesi-Hallapuro-paikallistien          voi perustienpidon kokonaisrahoituksen kirey-
10393:        17803 korjaamiseksi Vimpelin kunnas-           destä huolimatta tapahtua suuntaamaila korjaus-
10394:        sa?                                            toimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti vilk-
10395:                                                       kaimpiin pullonkaulakohtiin ja jättämällä paran-
10396: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            netut kohdat sorapintaisiksi. Viropelin-Perhon
10397: vasti seuraavaa:                                      paikallistietä ei monien muiden tarpeellisten
10398: Hallapuron kylän kautta kulkeva Sääksjärven-          kohteiden vuoksi ole kuitenkaan voitu sijoittaa
10399: Perhon paikallistie 17803 on kaikkiaan noin           vuoden 1999 parantamiskohteidenjoukkoon. Sen
10400: 30 km pitkä yhdystie Viropelin ja Perhon kunnis-      vuoro tulee kuitenkin lähivuosina, mikäli perus-
10401: sa. Tie on pääosin sorapintainen ja leveydeltään      tienpidon kokonaisrahoitus antaa mahdollisuu-
10402: 5-6 metriä. Liikennettä on keskimäärin 65-            den jatkaa runkokelirikkoisten teiden paranta-
10403: 125 autoalvrk. Tiellä esiintyy paikoin runkokeli-     mista.
10404: rikkoa ja sen vuoksi on asetettu painorajoitus vii-      Sääksjärven-Perhon paikallistie pyritään en-
10405: meksi vuonna 1998.                                    nen varsinaisia parannustoimenpiteitä säilyttä-
10406:    Sorapintaisen tieosuuden Sääksjärvi-Halla-         mään liikennettä tyydyttävässä kunnossa nor-
10407: puro-Haarojenperä pituus on 24 km ja sen ra-          maalein soratien hoitotoimin. Kysymyksessä
10408: kenteen parantamisen ja päällystämisen kustan-        mainitulta Nuolikoski Oy:n tehtaalta on päällys-
10409: nuksiksi arvioidaan 5-8 milj. mk. Parannus-           tetylle tielle vain runsaan kilometrin matka.
10410: 
10411: 
10412: 
10413: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1999
10414: 
10415:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
10416: 
10417: 
10418: 
10419: 
10420: 2
10421: Ministerns svar                                             KK 54/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk
10422: 
10423: 
10424: 
10425: 
10426: Tili riksdagens talman
10427: 
10428: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      möjlighet till förbättringsprojekt under de när-
10429: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      maste åren. Det finns heller ingen vägplan upp-
10430: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juk-     lagd för förbättringen av vägen.
10431: ka Vihriälä /cent undertecknade skriftliga spörs-       I statsbudgeten har vägverket som ett resultat-
10432: mål SS 54/1999 rd:                                   mål under detta år att förbättra bastjälskadade vä-
10433:                                                      gar så att olägenheten för trafiken minskar med
10434:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta         25 %. Detta kan ske trots den strama helhets-
10435:       för att reparera bygdevägen 17803,             finansieringen av basväghållningen genom att
10436:       Sääksvesi-Hallapuro i Vimpeli kom-             man kanaliserar reparationsåtgärdema så effek-
10437:       mun?                                           tivt som möjligt till de livligast trafikerade stäl-
10438:                                                      len som är flaskhalsar och bevarar de förbättrade
10439: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      avsnitten som grusvägar. Bygdevägen Vimpeli
10440: föra följande:                                       -Perho kunde inte uppföras på listan över det
10441: Sääksjärvi-Perho bygdeväg 17803 som går gen-         som skall förbättras 1999 på grund av att det
10442: om byn Hallapuro är en totalt ca 30 km lång för-     fanns så många andra nödvändiga objekt. Det blir
10443: bindelseväg i Vimpeli och Perho kommuner. Vä-        vägens tur inom de närmaste åren, om helhets-
10444: gen är huvudsakligen en grusväg och 5-6 meter        finansieringen av basväghållningen ger möj-
10445: bred. Trafiken uppgår i genomsnitt till 65-125       lighet att fortsätta med att förbättra bastjälskada-
10446: bilar/dygn. Vägen är ställvis bastjälskadad och      de vägar.
10447: belades därför med viktbegränsning senast 1998.         Före de egentliga förbättringsåtgärderna skall
10448:     Grusvägen Sääksjärvi-Hallapuro-Haaro-            Sääksjärvi-Perho bygdeväg bevaras i ett skick
10449: jenperä är ett vägavsnitt på 24 km och en förbätt-   som tillfredsställer trafiken med hjälp av normalt
10450: ring och beläggning av vägen uppskattas uppgå        underhåll för grusvägar. Från det i spörsmålet
10451: till 5-8 milj. mk. Med den nuvarande finansie-       nämnda Nuolikoski Oy är det till den belagda vä-
10452: ringen av väghållningen finns det emellertid inte    gen bara en dryg kilometer.
10453: 
10454: 
10455: 
10456: Helsingfors den 18 maj 1999
10457: 
10458:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
10459: 
10460: 
10461: 
10462: 
10463:                                                                                                        3
10464:                                      j
10465:                                      j
10466:                                  j
10467:                                  j
10468:                              j
10469:                              j
10470:                          j
10471:                          j
10472:                      j
10473:                      j
10474:                  j
10475:                  j
10476:              j
10477:              j
10478:          j
10479:          j
10480:         j
10481:     j
10482:     j
10483: j
10484: j
10485:                                                      KK 55/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
10486: 
10487: 
10488: 
10489: 
10490:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 55/1999 vp
10491: 
10492:                                             Kuntootusrahojen käytön julkistaminen ja
10493:                                             kuntoutusta koskevan tutkimuksen kehittämi-
10494:                                             nen
10495: 
10496: 
10497: 
10498: 
10499: Eduskunnan puhemiehelle
10500: 
10501: Tunnusomaista suomalaiselle kuntoutusjärjestel-          Kuntoutuskustannusten jakautuminen tulee
10502: mälle on, että kuntoutus järjestetään osana usean     saada julkiseksi, jotta resurssien oikeudenmukai-
10503: viranomaisen tehtävää. Kansaneläkelaitos hank-        nen ja tuloksia tuottava jako voidaan turvata.
10504: kii tarvitsemaansa kuntoutusta ostopalveluina         Kyse on myös kansalaisten oikeudesta veron-
10505: puolueiden ja ay-liikkeiden omistamista kuntou-       maksajina tietää, minne kuntoutukseen käytettä-
10506: tuskeskuksista. Vuonna 1997 kuntoutukseen             vät rahat menevät.
10507: käytettiin 6,3 mrd. markkaa. Kuitenkin se, mikä
10508: osuus kuntoutuskustannuksista suuntautuu mille-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10509: kin kuntoutuskeskukselle, on Kelan edustajan          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10510: mukaan liikesalaisuus.                                tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10511:    Kuntoutuslaitoksia omistavat puolueet ja ay-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10512: liikkeet eivät ole olleet kiinnostuneita julkista-
10513: maan kuntoutuslaitostensa saamia rahoja. Yhä                Onko hallituksella aikomusta muuttaa
10514: edelleenkään ne eivät ole kiinnostuneita tutki-             säädöksiä niin, että Kansaneläkelaitok-
10515: maan annetun kuntoutuksen todellisia vaikutuk-              sen kuntoutuskustannusten jakautumi-
10516: sia. Kelan oman tutkijan mukaan tällaiseen tutki-           nen eri laitoksille saatetaan julkiseksi,
10517: mukseen suunnatut rahat ovat olleet huomatta-               ja
10518: van vähäisiä. Tutkimuksissa on lähinnä tutkittu
10519: ihmisten suhtautumista kuntoutukseen, ei kun-               että kuntoutusta koskevaa tutkimusta ke-
10520: toutuksen todellisia vaikutuksia esimerkiksi työ-           hitetään todellisia vaikutuksia koske-
10521: kykyyn.                                                     vaksi?
10522: 
10523: 
10524: 
10525: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1999
10526: 
10527:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
10528: 
10529: 
10530: 
10531: 
10532:                                                                                                Versio 2.0
10533: KK 55/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr                                           Ministerin vastaus
10534: 
10535: 
10536: 
10537: 
10538: Eduskunnan puhemiehelle
10539: 
10540: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       1997, ja Kela, joka käytti vaikeavammaisten lää-
10541: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kinnälliseen kuntoutukseen ja harkinnanvarai-
10542: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       seen kuntoutukseen yhteensä noin 660 miljoonaa
10543: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauha-Ma-        markkaa vuonna 1997. Osa viimeksi mainituista
10544: ria Mertjärven /vihr näin kuuluvan kirjallisen ky-    menoista oli avohoidossa annettua kuntoutusta.
10545: symyksen KK 55/1999 vp:                                  Kelan keskushallinto vahvistaa yleiset palve-
10546:                                                       lujen hankinnan periaatteet. Kuntoutuksessa käy-
10547:        Onko hallituksella aikomusta muuttaa           tetään lähinnä yksityisiä palveluntuottajia. Vain
10548:       säädöksiä niin, että Kansaneläkelaitok-        poikkeustilanteissa Kela ostaa julkisia palveluja.
10549:       sen kuntoutuskustannusten jakautumi-           Tätä mahdollisuutta on käytetty lasten tarvitse-
10550:       nen eri laitoksille saatetaan julkiseksi,      missa palveluissa ostamalla eräiltä valtion eri-
10551:       ja                                             tyiskouluilta kuntoutus- ja sopeutumisvalmen-
10552:                                                      nuskursseja.
10553:        että kuntoutusta koskevaa tutkimusta ke-          Laki julkisista hankinnoista velvoittaa Kelaa
10554:        hitetään todellisia vaikutuksia koske-        ostamaan palvelut julkisen kilpailun perusteella.
10555:        vaksi?                                        Kilpailuttaminen aloitettiin vuonna 1992 vaikea-
10556: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vammaisten avokuntoutuspalveluista. Laitos-
10557: vasti seuraavaa:                                     muotoisten kuntoutuspalvelujen kohdalla järjes-
10558:                                                      tettiin ensimmäinen kilpailukierros vuonna 1996.
10559: Valtioneuvoston vuonna 1998 antamassa kuntou-        Noin 90 % kuntoutustoimenpiteistä, joita Kela
10560: tusselonteossa on todettu, että kuntoutukseen        järjestää, ostetaan jo kilpailuttamalla. Palvelujen
10561: vuonna 1997 käytettyyn 6,3 miljardiin markkaan       hankintaan käytettävästä rahamäärästä kilpailu-
10562: sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kuntou-     tettujen palvelujen osuus on noin 60 %.
10563: tus- ja vammaispalvelut sekä suojatyö- ja työhön         Vuonna 1998 palveluntuottajina toimii yh-
10564: kuntoutus, Kansaneläkelaitoksen (Kela) ja mui-       teensä 54 kuntoutus- tai tutkimuslaitosta tai työ-
10565: den vakuutuslaitosten kustantamat kuntoutustoi-      klinikkaa. Vaikeavammaisten avokuntoutuspal-
10566: menpiteet ja kuntoutuksen aikainen toimeentulo-      velujen hankkimista varten oli vuonna 1997 voi-
10567: turva, sotainvalidien ja rintamaveteraanien kun-     massa noin 2 300 ostosopimusta. Sopimukset
10568: toutus, kuntoutuspalveluihin ja kuntoutusinves-      tehdään Kelan aluekeskusten tai toimistojen
10569: tointeihin kohdistuvat Raha-automaattiyhdistyk-      yleensä 1-3 vuoden välein järjestämän tarjous-
10570: sen avustukset, peruskoulun erityisopetuksesta       kilpailun perusteella.
10571: aiheutuvat lisäkustannukset, ammatillisen eri-           Palvelujen hankinta tarjouskilpailua käyttäen
10572: tyisopetuksen kustannukset sekä työhallinnon         edellyttää, että tarjoukset ovat Vertailtavia han-
10573: toimenpiteet vajaakuntoisten työllistämiseksi.       kintapäätöksen tekemiseksi. Yleisenä lain mää-
10574:    Suurimmat kuntoutuslaitoshoitojen rahoitta-       räämänä hankintaedellytyksenä on, että hyväksy-
10575: jat ovat Valtiokonttori, jonka kautta sotainvali-    tään halvin tai kokonaistaloudellisesti edullisin
10576: dien ja rintamaveteraanien kuntoutus kustanne-       palvelu. Kelan selvityksen mukaan Kela ei tee
10577: taan, yhteensä 500 miljoonaa markkaa vuonna          hankintasopimuksia halvimman hinnan perus-
10578: 
10579: 
10580: 2
10581: Ministerin vastaus                                    KK 55/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
10582: 
10583: 
10584: teella, vaan tarjousten yhteydessä selvitetään pal-       Kuntoutusselonteossa valtioneuvosto on nos-
10585: velun laatua sekä hinnan ja laadun suhdetta, eli       tanut esiin kuntoutusta koskevan tutkimuksen
10586: kokonaistaloudellisuus on ratkaiseva. Tarjouk-         yhdeksi kuntoutuksen keskeiseksi kehittämisen
10587: sen hyväksyessään Kela tekee palveluntuottajan         ja tehostamisen kohteeksi. Selonteossa todetaan,
10588: kanssa sopimuksen palvelun sisällöstä, hinnasta        että kuntoutusmenetelmien vaikuttavuuden sel-
10589: ja muista ehdoista. Sopimuksessa ei kuitenkaan         vittämiseksi on välttämätöntä tehdä tieteelliset
10590: sitouduta tietyn määrän ostamiseen, koska yksit-       kriteerit täyttäviä riittävän laajoja tutkimuksia ja
10591: täisen kuntoutujan kohdalla päätöksen ja valin-        koordinoida nykyiset resurssit itsenäisen korkea-
10592: nan hyväksyttyjen palveluntuottajien kesken te-        tasoisen tutkimuksen edistämiseksi.
10593: kee Kelan toimisto. Kuntoutujien tarkkaa mää-             Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Ke-
10594: rää ei voida myöskään etukäteen ennakoida.             lan ja muiden kuntoutusta järjestävien tahojen
10595:    Kelan oikeus ja velvollisuus saada tietoja ja       kanssa käynnistänyt selonteon edellyttämät sel-
10596: luovuttaa niitä samoin kuin noudatettavasta sa-        vitykset tutkimusresurssien kokoamisesta kun-
10597: lassapidosta on kirjattu Kelan etuuslakeihin, joi-     toutuksen tarvetta, kohdentumista ja vaikutta-
10598: ta tarkistetaan mahdollisesti muuttuvan lainsää-       vuutta koskevan tutkimuksen koordinoimiseksi
10599: dännön sisältöä vastaavaksi.                           ja tehostamiseksi.
10600: 
10601: 
10602: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1999
10603: 
10604:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
10605: 
10606: 
10607: 
10608: 
10609:                                                                                                          3
10610: KK 55/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr                                                Ministerns svar
10611: 
10612: 
10613: 
10614: 
10615: Tili riksdagens talman
10616: 
10617: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       man1agt ca 660 miljoner mark 1997 för medi-
10618: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       cinsk rehabilitering och rehabilitering enligt
10619: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rau-      prövning av gravt handikappade. En del av de
10620: ha-Maria Mertjärvi /gröna undertecknade skrift-       senare utgifterna föranleddes av rehabilitering
10621: liga spörsmål SS 5511999 rd:                          som gavs inom den öppna vården.
10622:                                                          Fo lkpensionsanstaltens         centralförvaltning
10623:        Å.mnar regeringen ändra författningar-         bekräftar de allmänna principerna för upphand-
10624:        na så att fördelningen av folkpensions-        lingen av tjänster. lnom rehabiliteringen anlitas
10625:        anstaltens       rehabiliteringskostnader      främst privata tjänsteproducenter. Endast i un-
10626:        görs offentlig, och                            dantagsfall köper FP A offentliga tjänster. Denna
10627:                                                       möjlighet har använts när det gälit tjänster för
10628:        att forskningen om rehabilitering ut-          barn genom att man köpt rehabiliterings- och an-
10629:        vecklas tili att gälla rehabiliteringens       passningsträningskurser av vissa statliga speci-
10630:        verkliga effekter?                             alskolor.
10631: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Lagen om offentlig upphandling förpliktar
10632: föra följande:                                        FPA att köpa tjänsterna genom en offentlig an-
10633:                                                       budstävling. Konkurrensutsättningen inleddes
10634: 1 statsrådets redogörelse om rehabiliteringen från    1992 med rehabiliteringstjänster för gravt handi-
10635: 1998 konstateras att de 6,3 miljarder mark som        kappade inom den öppna vården. Vad beträffar
10636: användes tili rehabilitering 1997 omfattar rehabi-    rehabiliteringstjänster i anstaltsform arrangera-
10637: literings- och handikapptjänster samt skyddat ar-     des den första anbudstävlingen 1996. Cirka 90 %
10638: bete och arbetsrehabilitering inom social- och        av de rehabiliteringsåtgärder som FPA arrange-
10639: hälsovården, rehabiliteringsåtgärder och ut-          rar köps redan genom konkurrensutsättning. Av
10640: komstskydd under rehabiliteringen vilka bekos-        det belopp som används för upphandling av
10641: tats av Folkpensionsanstalten (Fpa) och andra         tjänster går ca 60 % tili tjänster som anskaffats
10642: försäkringsanstalter, rehabilitering av krigsinva-    genom konkurrensutsättning.
10643: lider och frontveteraner, Penningautomatför-             1998 var sammanlagt 54 rehabiliterings- elier
10644: eningens understöd tili rehabiliteringstjänster       undersökningsanstalter         och     arbetskliniker
10645: och investeringar i rehabilitering, tilläggskostna-   tjänsteproducenter. För anskaffning av rehabi1i-
10646: der för specialundervisning i grundskolan, kost-      teringstjänster för gravt handikappade inom den
10647: nader för specialundervisning inom yrkesutbild-       öppna vården var 1997 ca 2 300 köpeavtal i kraft.
10648: ningen samt arbetsförvaltningens åtgärder för att     A vtalen ingås utgående från den anbudstävling
10649: sysselsätta personer som är begränsat arbetsföra.     som FPA:s kretscentraler och byråer ordnar, van-
10650:    De största finansiärerna av behandlingar i re-     ligen med 1-3 års melianrum.
10651: habiliteringsinrättningar är Statskontoret, genom        Upphandling av tjänster genom anbudstävling
10652: vilket rehabiliteringen av krigsinvalider och         förutsätter att offerterna är jämförbara med tanke
10653: frontveteraner bekostas, med sammanlagt 500           på upphandlingsbeslutet. En alimän förutsätt-
10654: miljoner mark 1997, och FP A, som använde sam-        ning för upphandling som föreskrivs i lagen är att
10655: 
10656: 
10657: 4
10658: Ministems svar                                         KK 55/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
10659: 
10660: 
10661: det anbud som har det lägsta priset eller som till       ras så att de motsvarar innehållet i de eventuella
10662: sin totala lönsamhet är billigast godkänns. Enligt       ändringar som görs i lagstiftningen.
10663: FPA:s redogörelse ingår FPA inte upphand-                   1 redogörelsen om rehabiliteringen har statsrå-
10664: lingsavtal utgående från det lägsta priset, utan i       det lyft fram forskning om rehabilitering som ett
10665: samband med anbudsförfarandet utreds tjänstens           viktigt föremål för utveckling och effektivering. 1
10666: kvalitet samt förhållandet mellan pris och kvali-        redogörelsen konstateras att det för att man skall
10667: tet. Således är det den totala lönsamheten som är        kunna utreda rehabiliteringsmetodemas effekti-
10668: avgörande. När FP A godkänner ett anbud ingår            vitet är nödvändigt att utföra tillräckligt om-
10669: FPA ett avtal med tjänsteproducenten om tjäns-           fattande undersökningar som uppfyller veten-
10670: tens innehåll, pris och andra villkor. FP A förbin-      skapliga kriterier och koordinera de nuvarande
10671: der sig dock inte i avtalet att köpa en viss kvanti-     resursema för att främja en högklassig oberoen-
10672: tet av tjänsten, eftersom det i fråga om enskilda        de forskning.
10673: rehabiliteringsklienter är FPA-byråema som fat-             Social- och hälsovårdsministeriet har tillsam-
10674: tar beslut om och väljer mellan de godkända              mans med FPA och andra institutioner som ar-
10675: tjänsteproducentema. Det exakta antalet rehabili-        rangerar rehabilitering enligt vad som förutsätts i
10676: teringsklienter kan heller inte förutses.                redogörelsen inlett utredningama om ett samlan-
10677:     FPA:s rätt och skyldighet att få och lämna           de av forskningsresursema i syfte att koordinera
10678: uppgifter samt den sekretess som skall iakttas           och effektivera forskningen om behovet av reha-
10679: finns angivna i FPA:s förmånslagar, som juste-           bilitering, om hur rehabiliteringen inriktas och
10680:                                                          om rehabiliteringens effektivitet.
10681: 
10682: 
10683: 
10684: Helsingfors den 27 maj 1999
10685: 
10686:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
10687: 
10688: 
10689: 
10690: 
10691:                                                                                                           5
10692:                                                                KK 56/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
10693: 
10694: 
10695: 
10696: 
10697:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 56/1999 vp
10698: 
10699:                                              Omavastuuaika työmarkkinatuessa
10700: 
10701: 
10702: 
10703: 
10704: Eduskunnan puhemiehelle
10705: 
10706: Lakiin työmarkkinatuesta ( 1542/ 1993) lisättiin      kinatuen varassa oleva pitkäaikaistyötön joutuu
10707: vuonna 1996 annetulla lailla (665/ 1996) omavas-      "maksamaan" vuosittain uuden omavastuuajan,
10708: tuuaikaa koskeva 22 a §. Pykälän sanamuodosta         jos hän on onnistunut saamaan silloin tällöin esi-
10709: seuraa mm., että työttömän pudotessa ansio-           merkiksi kuukauden pituisen työsuhteen. Tämä
10710: sidonnaiselta työttömyysturvalta hänelle määrä-       on yksi tekijä, joka voi hillitä kiinnostusta lyhyt-
10711: tään viiden päivän omavastuuaika, ennen kuin          aikaisiin työsuhteisiin soviteltuun päivärahaan
10712: hänelle voidaan maksaa työmarkkinatukea. Sen          liittyvien hankaluuksien ohella. Suhteessa tällai-
10713: ohella, että päiväraha tuntuvasti pienenee, oma-      sesta pätkätyöstä saatavaan ansioon omavastuu-
10714: vastuuaika aiheuttaa työttömälle lisämenetyksen.      ajan tuoma menetys voi olla melkoinen. Karens-
10715:    Ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa oma-         sien yhteydessä omavastuuaika voi johtaa erään-
10716: vastuuaika asetetaan kerran päivärahan 500 päi-       laiseen lisärangaistukseen, koska karenssipäiviä
10717: vän enimmäismaksuaikaa kohden. Työmarkkina-           ei hyväksytä omavastuuajaksi.
10718: tuessa sen sijaan omavastuuaika on voimassa
10719: vain vuoden kerrallaan, ellei henkilö ole yhtäjak-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10720: soisesti työmarkkinatuen saajana tai jos oikeus       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10721: työmarkkinatukeen katkeaa välillä enintään            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10722: 13 päiväksi. Tästä seuraa, että melko lyhyetkin       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10723: työsuhteet tai muut jaksot, jolloin henkilö on pois
10724: työmarkkinoilta, voivat johtaa uuden omavastuu-              Mitä hallitus aikoo tehdä työmarkkina-
10725: ajan määräämiseen. Tästä seuraa, että työmark-               tuen omavastuuaikaan liittyvien koh-
10726:                                                              tuuttomuuksien poistamiseksi?
10727: 
10728: 
10729: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1999
10730: 
10731:     Mikko Kuoppa /vas
10732: 
10733: 
10734: 
10735: 
10736:                                                                                                  Versio 2.0
10737: KK 56/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                    Ministerin vastaus
10738: 
10739: 
10740: 
10741: 
10742: Eduskunnan puhemiehelle
10743: 
10744: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       myyspäivää, mutta omavastuu edellytetään ai-
10745: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         noastaan kerran 500 päivän enimmäismaksujak-
10746: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      soa kohti. Muutoksen taustalla oli pyrkimys
10747: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Kuopan /vas         muuttaa omavastuuaikaa koskeva säätely jousta-
10748: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               vammaksi ja kannustavammaksi. Vastaavaa
10749: 56/1999 vp:                                           muutosta ei ollut ilman huomattavan suuria talo-
10750:                                                       udellisia vaikutuksia mahdollista tehdä työmark-
10751:        Mitä hallitus aikoo tehdä työmarkkina-         kinatuen omavastuun osalta, koska työmarkkina-
10752:        tuen omavastuuaikaan liittyvien koh-           tuessa ei ole enimmäiskestoa. Työmarkkinatu-
10753:        tuuttomuuksien poistamiseksi?                  kea voidaan periaatteessa maksaa 17 vuoden iäs-
10754:                                                       tä vanhuuseläkeikään saakka, eli 48 vuoden ajan.
10755: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Näin ollen omavastuuta koskevia periaatteita ei
10756: ti seuraavaa:                                         työmarkkinatuessa muutettu, vaan aiemmat sään-
10757: Työttömyysturvan kokonaisuudistus, johon              nökset sisällytettiin työmarkkinatuesta annet-
10758: edustaja Kuopan kysymyksessä tarkoitettu työ-         tuun lakiin. Karenssiaikojen ja omavastuun yh-
10759: markkinatuesta annetun lain muutoskin liittyy,        teensovitus muutettiin samalla tavoin kuin työt-
10760: tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Ennen uudis-         tömyysturvassa, jossa omavastuuaikaan ei lueta
10761: tusta omavastuuaikaa koskevat säädökset olivat        työstä eroamisesta tai muusta vastaavasta menet-
10762: samanlaiset niin ansioon suhteutetussa työttö-        telystä asetettuja karenssiaikoja. Siten omavas-
10763: myyspäivärahassa, peruspäivärahassa kuin työ-         tuuta koskevat säännökset työmarkkinatuesta an-
10764: markkinatuessa. Omavastuuaika oli kestoltaan          netun lain 22 a §:ssä ovat samat kuin mitä työ-
10765: viisi työttömyyspäivää ja oli voimassa kalenteri-     markkinatukeen sovellettiin vuonna 1996.
10766: vuoden, jonka aikana se oli hankittu. Jos oikeus         Muutoksena, jonka omavastuuta koskevan
10767: etuuteen ei katkennut vähintään 14 päiväksi,          sääntelyn muuttaminen aiheutti, oli kuitenkin se,
10768: omavastuuaika oli voimassa myös seuraavana            että vastapainoksi työttömyysturvan omavas-
10769: kalenterivuonna. Tässä yhteydessä on aiheellista      tuun väljentämiselle edellytetään työmarkkinatu-
10770: todeta, ettei oikeus katkea sellaisen satunnaisen     keen uusi omavastuuaika, jos henkilöllä on täyt-
10771: tai osa-aikaisen työn johdosta, jonka ajalta henki-   tynyt työttömyysturvan 500 päivän enimmäis-
10772: löllä on oikeus soviteltuun työttömyyspäivära-        maksuaika. Omavastuuta ei kuitenkaan näissä-
10773: haan tai soviteltuun työmarkkinatukeen.               kään tilanteissa edellytetä, jos henkilö hakeutuu
10774:    Työttömyysturvaa uudistettaessa omavastuu-         aktiiviseen työvoimapoliittiseen toimenpitee-
10775: aikaa työttömyyspäivärahan osalta muutettiin si-      seen, kuten työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk-
10776: ten, että sen pituudeksi tuli seitsemän työttö-       seen tai työharjoitteluun.
10777: 
10778: 
10779: 
10780: 
10781: 2
10782: Ministerin vastaus                                           KK 56/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
10783: 
10784: 
10785:    Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen         Työ hallituksen piirissä on jo käynnistynyt, ja
10786: ohjelmassa todetaan, että hallitus jatkaa selvityk-   sen yhteydessä tullaan varmasti käymään läpi
10787: siään omatoimisuuden ja kannustavuuden edistä-        erityisesti työmarkkinatuen saamisedellytysten
10788: miseksi siten, että tarvittavat esitykset voidaan     kannustinvaikutukset
10789: antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2000.
10790: 
10791: 
10792: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
10793: 
10794:     Työministeri Sinikka Mönkäre
10795: 
10796: 
10797: 
10798: 
10799:                                                                                                    3
10800: KK 56/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                         Ministems svar
10801: 
10802: 
10803: 
10804: 
10805: Tili riksdagens talman
10806: 
10807: 1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen an-       500 dagar för viiken dagpenning betalas. Denna
10808: ger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em      förändring berodde på strävan att förändra själv-
10809: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman        risktiden i en mer flexibel och sporrande rikt-
10810: Mikko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga          ning. I fråga om arbetsmarknadsstödets själv-
10811: spörsmå1 SS 56/1999 rd:                               risktid var motsvarande ändring inte möjlig utan
10812:                                                       avsevärt stora ekonomiska verkningar, eftersom
10813:        Vad ämnar regeringen göra för avskaf-          det inte finns någon fastslagen maximitid för ar-
10814:       fande av oskäligheter i samband med ar-         betsmarknadsstödet. Arbetsmarknadsstöd kan i
10815:       betsmarknadsstödets självrisktid?               princip betalas från det en person har fyllt 17 år
10816:                                                       tills han eller hon når ålderspensionsåldem, dvs. i
10817: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       48 år. Därför förändrades inte principema som
10818: föra fö1jande:                                        gäller självrisktiden i arbetsmarknadsstödet, utan
10819: Den tota1revidering av utkomstskyddet för ar-         de gamla bestämmelsema intogs i den nya lagen
10820: betslösa som den i riksdagsman Kuoppas spörs-         om arbetsmarknadsstöd. Samordningen mellan
10821: mål nämnda ändringen av lagen om arbetsmark-          karenstider och självrisktider ändrades på sam-
10822: nadsstöd också anknyter till, trädde i kraft i bör-   ma sätt som i utkomstskyddet för arbetslösa, en-
10823: jan av 1997. Före reformen var bestämmelsema          ligt vilket de karenstider som uppkommit på
10824: om självrisktid desamma både i fråga om in-           grund av att personen lämnat arbetet eller av an-
10825: komstrelaterad dagpenning, grunddagpenning            nat motsvarande skäl, inte räknas in i självriskti-
10826: och arbetsmarknadsstöd. Självrisktiden var fem        den. Således är bestämmelsema om självrisktid i
10827: arbetslöshetsdagar och den var i kraft tili ut-       22 a § lagen om arbetsmarknadsstöd desamma
10828: gången av det kalenderår, under vilket den hade       som de som gällde för arbetsmarknadsstödet år
10829: uppkommit. Om rätten till förmån inte avbröts         1996.
10830: för minst 14 dagar, var självrisktiden i kraft även       Den förändring som de ändrade bestämmelser-
10831: under följande kalenderår. I detta sammanhang är      na om självrisktid medförde var dock att det, som
10832: det skäl att påpeka att rätten tili förmån inte       motvikt till de lindrade självriskreglema enligt
10833: avbryts på grund av ett sådant sporadiskt arbete      utkomstskyddet för arbetslösa, i arbetsmark-
10834: eller deltidsarbete, under vilket personen i fråga    nadsstödet infördes en ny självrisktid, när den
10835: har rätt till jämkad dagpenning eller jämkat ar-      maximala tiden på 500 dagar för viiken arbetslös-
10836: betsmarknadsstöd.                                     hetsdagpenning utbetalas gått till ända. Inte hel-
10837:    I samband med revideringen av utkomstskyd-         ler i dessa situationer förutsätts dock själv-
10838: det för arbetslösa förändrades självrisktiden för     risktid, om personen i fråga söker sig till en aktiv
10839: arbetslöshetsdagpenning så att dess varaktighet       arbetskraftspolitisk åtgärd, såsom arbetskrafts-
10840: blev sju arbetslöshetsdagar, men självrisk förut-     politisk vuxenutbildning eller arbetspraktik.
10841: sätts endast en gång per den maximala tiden på
10842: 
10843: 
10844: 
10845: 
10846: 4
10847: Ministems svar                                              KK 56/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
10848: 
10849: 
10850:    1 programmet för statsminister Paavo Lippo-       sionen år 2000. Arbetet inom regeringen har re-
10851: nens II regering heter det att regeringen fortsät-   dan inletts och i samband med detta kommer man
10852: ter utredningama gällande främjandet av egen         säkert att särskilt gå igenom vilka sporrande ef-
10853: aktivitet och sporrande verksamhet så, att propo-    fekter förutsättningama för erhållande av arbets-
10854: sitioner kan avlåtas till riksdagen under vårses-    marknadsstödet har.
10855: 
10856: 
10857: 
10858: Helsingfors den 28 maj 1999
10859: 
10860:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
10861: 
10862: 
10863: 
10864: 
10865:                                                                                                     5
10866:                                                          KK 57/1999 vp -Lauri Kähkönen /sd ym.
10867: 
10868: 
10869: 
10870: 
10871:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 57/1999 vp
10872: 
10873:                                              Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen
10874: 
10875: 
10876: 
10877: 
10878: Eduskunnan puhemiehelle
10879: 
10880: Esko Ahon hallituksen esityksestä korotettiin             Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen
10881: elintarvikkeiden arvonlisäveroa vuoden 1995           olisi kaikkein sosiaalisin tapa alentaa verotusta ja
10882: alusta lukien 12 %:sta 17 %:iin. Elintarvikkei-       se lisäisi kuluttajien ostovoimaa. Samoin toimen-
10883: den arvonlisävero on Suomessa noin 10 prosent-        pide mm. parantaisi elintarvikeketjun työllisyyt-
10884: tiyksikköä korkeampi kuin ED-maiden keski-            tä ja vähentäisi laitonta harmaatuontia.
10885: määräinen verokanta. Ilmoituksen mukaan koro-
10886: tuksen piti olla tilapäinen. Lupauksista huolimat-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10887: ta korotus näyttää jääneen pysyväksi, sillä edelli-   sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme kun-
10888: nenkään hallitus ei tuonut ko. alv:n alentamisesi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10889: tystä eduskuntaan. Elintarvikkeiden alv:n palaut-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10890: taminen korotusta edellyttävälle tasolle maksaisi
10891: valtiolle ao. momentin verokertymistä runsaat               Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
10892: kaksi miljardia markkaa. Summa kuitenkin suu-               elintarvikkeiden arvonlisäveron alenta-
10893: rimmaksi osaksi palautuisi kulutukseen ja myös              miseksi?
10894: lisäisi valtion muita verotuloja.
10895: 
10896: 
10897: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1999
10898: 
10899:     Lauri Kähkönen /sd                                    Tapio Karjalainen /sd
10900:     Erkki Kanerva /sd                                     Esa Lahtela /sd
10901: 
10902: 
10903: 
10904: 
10905:                                                                                                 Versio 2.0
10906: KK 57/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.                                                 Ministerin vastaus
10907: 
10908: 
10909: 
10910: 
10911: Eduskunnan puhemiehelle
10912: 
10913: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          Suomen liityttyä Euroopanunioniin 1 päiväs-
10914: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tä tammikuuta 1995 alkaen alkutuotevähennys-
10915: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      järjestelmästä luovuttiin ja se korvattiin sovelta-
10916: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Käh-      malla elintarvikkeiden myyntiin alennettua vero-
10917: kösen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kantaa. Elintarvikkeiden verokannaksi säädettiin
10918: myksen KK 5711999 vp:                                 17 prosenttia. Tarkoituksena oli, että vuoden
10919:                                                      1998 alusta siirryttäisiin 12 prosentin verokan-
10920:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin       taan. Tämä tarkoitus ei kuitenkaan toteutunut.
10921:        elintarvikkeiden arvonlisäveron alenta-          Elintarvikkeiden myyntiin sovellettava alen-
10922:        miseksi?                                      nettu 17 prosentin verokanta säädettiin pysyväk-
10923:                                                      si vuoden 1998 alusta lukien. Tuossa yhteydessä
10924: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           todettiin, että valtiontaloudellisista syistä elintar-
10925: vasti seuraavaa:                                     vikkeiden verokantaa ei ole mahdollista alentaa.
10926: Arvonlisäverolain (150 111993) nojalla sovellet-     Samat valtiontaloudelliset syyt ovat edelleen ole-
10927: tava yleinen verokanta on 22 prosenttia. Elintar-    massa. Elintarvikkeiden verokannan alentami-
10928: vikkeisiin ja rehuihin sovelletaan alennettua 17     nen 17 prosentista 12 prosenttiin merkitsisi vuo-
10929: prosentin verokantaa ja eräisiin muihin hyödyk-      den 1999 tasolla arvioituna noin 2,25 miljardin
10930: keisiin 8 prosentin verokantaa.                      markan vuotuista verotuoton menetystä valtiolle.
10931:     Arvonlisäverojärjestelmän tullessa voimaan 1        Hallitusohjelman mukaan talouden kasvun ja
10932: päivänä kesäkuuta 1994 elintarvikkeiden myyn-        työllisyyden edellytyksiä parannetaan suuntaa-
10933: tiin sovellettiin yleistä 22 prosentin verokantaa.   maila verojen ja veronluonteisten maksujen ke-
10934: Elintarvikkeiden muita tavaroita lievempi arvon-     vennykset vaalikauden aikana ansiotuloihin ja
10935: lisäverotus oli toteutettu alkutuotevähennysjär-     välillisiin työvoimakustannuksiin. Tämä merkit-
10936: jestelmän avulla. Alkutuotevähennysjärjestel-        see sitä, että muiden verojen alentamismahdolli-
10937: män johdosta elintarvikkeiden hintoihin sisältyi     suudet ovat valtiontalouden tasapaino huomioon
10938: veroa vainjalostuskustannusten ja kaupan myyn-       ottaen rajoitetut.
10939: tipalkkion osalta.                                      Edellä esitetyistä syistä hallitus katsoo, että
10940:                                                      elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentami-
10941:                                                      nen ei lähivuosina näytä mahdolliselta.
10942: 
10943: 
10944: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1999
10945: 
10946:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
10947: 
10948: 
10949: 
10950: 
10951: 2
10952: Ministerns svar                                        KK 57/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
10953: 
10954: 
10955: 
10956: 
10957: Tili riksdagens talman
10958: 
10959: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tes i stäliet med en nedsatt skattesats på försälj-
10960: ger har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em    ningen av livsmedel. Skattesatsen för livsmedel
10961: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      fastälides tili 17 procent. Avsikten var att skat-
10962: Lauri Kähkönen /sd m.fl. undertecknade spörs-       tesatsen vid ingången av 1998 skulie ändras tili
10963: mål SS 57/1999 rd:                                   12 procent. Denna avsikt nåddes dock inte.
10964:                                                         Den sänkta skattesatsen 17 procent för för-
10965:       Å.mnar Regeringen vidta åtgärder för att      säljningen av livsmedel blev permanent från och
10966:       sänka mervärdesskatten på livsmedel?          med ingången av 1998. 1 anslutning tili detta
10967:                                                     konstaterades att det på grund av statsekonomis-
10968: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     ka orsaker inte var möj1igt att sänka skattesatsen.
10969: föra följande:                                      Samma statsekonomiska orsaker existerar fort-
10970: Den alimänna skattesatsen som tillämpas med         farande. En sänkning av skattesatsen för livsme-
10971: stöd av mervärdesskattelagen (150111993) är 22      del från 17 procent tili 12 procent skulie på 1999
10972: procent. På livsmedel och foder tiliämpas en        års nivå innebära att staten förlorar 2,25 miljar-
10973: sänkt skattesats på 17 procent och på vissa andra   der mark av den årliga skatteintäkten.
10974: nyttigheter en skattesats på 8 procent.                Enligt regeringsprogrammet förbättras förut-
10975:    När mervärdesskattesystemet trädde i kraft       sättningama för en ekonomisk tillväxt och sys-
10976: den 1 juni 1994 tiliämpades den alimänna skat-      selsättningen genom att skattelättnader och
10977: tesatsen på 22 procent på livsmedel. En lindriga-   reduktion av avgifter av skattenatur under man-
10978: re mervärdesbeskattningen av livsmedel än av        datperioden gälier förvärvsinkomster och indi-
10979: andra varor hade åstadkommits genom systemet        rekta arbetskraftskostnader. Detta betyder att
10980: med avdrag för primärproduktion. Tili följd av      möjlighetema att genomföra sänkningar av an-
10981: systemet med avdrag för primärproduktion inne-      dra typer av skatter är begränsade med beaktande
10982: höll priset på livsmedel skatt endast i fråga om    av statsekonomins jämvikt.
10983: förädlingskostnader och handelns försäljnings-         Till följd av de ovan nämnda orsakema anser
10984: provision.                                          regeringen att det inte är troligt att mervärdes-
10985:    När Finland anslöt sig tili Europeiska unionen   skattesatsen för livsmedel sänks under de när-
10986: från och med den 1 januari 1995 slopades syste-     maste åren.
10987: met med avdrag för primärproduktion och ersat-
10988: 
10989: 
10990: 
10991: Helsingfors den 27 maj 1999
10992: 
10993:     Minister Suvi-Anne Siimes
10994: 
10995: 
10996: 
10997: 
10998:                                                                                                      3
10999:                                                                KK 58/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
11000: 
11001: 
11002: 
11003: 
11004:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 58/1999 vp
11005: 
11006:                                             Odottavien äitien pysäköintimahdollisuuksien
11007:                                             parantaminen
11008: 
11009: 
11010: 
11011: 
11012: Eduskunnan puhemiehelle
11013: 
11014: Suomi tunnetaan lapsiystävällisenä maana, jossa         Liikennemerkeistä määrätään asetuksella. Nyt
11015: neuvolat toimivat, päivähoito on järjestetty ja      olisi mahdollisuus tehdä yksi myönteinen liiken-
11016: lasten koulutuskin on kunnossa aina koulu-           nemerkki lisää. Se voisi olla odottava äiti -park-
11017: ruokaitua myöten. Ikäluokkiin kuuluu noin            kipaikanmerkki (odottava äiti valkoisin kirjai-
11018: 60 000 lasta vuosittain. Lisäksi naiset käyvät       min sinisellä pohjalla ja ohessa valkoinen p park-
11019: runsaslukuisesti töissä verrattuna muihin mai-       kipaikanmerkiksi).
11020: hin. Yhteiskunnan autoistuessa olisikin harkitta-
11021: va keinoja kehittää lapsiperheiden arkea edel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11022: leen. Odottavien äitien asioiden hoitoa helpotet-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11023: taisiin järjestämällä heille autojen paikoitus lä-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11024: helle esim. kauppojen ja postin sisäänkäynnin        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11025: luo odottava äiti -parkkikiekolla. Näin voisivat
11026: esim. odotusajan viimeisellä kolmanneksella ole-           Onko aiheellista tutkia mahdollisuutta
11027: vat naiset hoitaa perheen asioita joustavammin ja          helpottaa odottavien äitien autoitua ja
11028: turvallisemmin, ja yhteiskunta osoittaisi myötä-           asioiden hoitoa parantamalla heidän
11029: mielisyyttään perheenlisäyksen vuoksi. Ovathan             pysäköintimahdollisuuksiaan?
11030: pienentyneet ikäluokat myös ongelmamme.
11031: 
11032: 
11033: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1999
11034: 
11035:     Tuija Nurmi /kok
11036: 
11037: 
11038: 
11039: 
11040:                                                                                               Versio 2.0
11041: KK 58/1999 vp- Tuija Nurmi /kok                                                     Ministerin vastaus
11042: 
11043: 
11044: 
11045: 
11046: Eduskunnan puhemiehelle
11047: 
11048: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          Edellä mainitut säännöt on pääosin valmistel-
11049: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tu kansainvälisessä yhteistoiminnassa ja tähän
11050: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      perustuen samat oikeudet myönnetään myös
11051: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-      muun maan kansalaiselle edellyttäen, että hänen
11052: men /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ajoneuvossaan on ulkomaisen viranomaisen
11053: KK 58/1999 vp:                                       myöntämä lupa, jossa on kansainvälinen vam-
11054:                                                      maisen tunnus.
11055:       Onko aiheellista tutkia mahdollisuutta            Tieliikenneasetuksen 53 §:n mukaisesti tielii-
11056:       helpottaa odottavien äitien autoitua ja        kennelain 28 b §:ssä tarkoitettuna vammana pi-
11057:       asioiden hoitoa parantamalla heidän            detään:
11058:       pysäköintimahdollisuuksiaan?                       1) sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvaa
11059:                                                      haittaa, jonka voidaan arvioida estävän henkilöä
11060: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        itsenäisesti kävelemästä ja joka kokonaisuudes-
11061: ti seuraavaa:                                        saan tarkastellen on arvioitu tapaturmavakuutus-
11062: Voimassa olevan tieliikennelainsäädännön mu-         lain 18 a §:n perusteella vähintään haittaluok-
11063: kaan on pysäköintiä koskeva erityiskohtelu           kaan 11; tai
11064: myönnetty ainoastaan vaikeasti vammaiselle              2) näön tarkkuutta, joka voidaan paremmassa
11065: henkilölle. Tieliikennelain (267 11981) 28 b §:n     silmässä arvioida enintään arvoon 0,1 tai joka on
11066: mukaisesti poliisi voi myöntää vaikeasti vam-        näkökykyä kokonaisuudessaan arvioiden vähin-
11067: maiselle henkilölle tai vaikeasti vammaisen hen-     tään tapaturmavakuutuslain 18 a §:n haittaluo-
11068: kilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Ase-     kan 17 mukainen.
11069: tuksella säädetään tarkemmin vamman laatu ja            Vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista
11070: vaikeusaste. Tällä luvalla, tai vastaavalla asian-   varten lupa voidaan myöntää, jos kuljetettavalla
11071: omaisen ulkomaisen viranomaisen myöntämällä          on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve
11072: luvalla, jossa on kansainvälinen vammaisen tun-      eikä hän selviydy kuljetuksenjälkeen ilman saat-
11073: nus, saa ajoneuvon pysäköidä:                        tajaa.
11074:     1) maksulliselle pysäköintipaikalle maksua          Tieliikenneasetuksella on niin ikään vahvistet-
11075: suorittamatta;                                       tu erityinen lisäkilpi 836 "Invalidin ajoneuvo".
11076:     2) alueelle, missä pysäköinti on liikennemer-    Lisäkilven tarkoittamana invalidin ajoneuvona
11077: kein kielletty, niin kuin asetuksella tarkemmin      pidetään ajoneuvoa, joka on cr'lyisesti varustettu
11078: säädetään; ja                                        invalidien käyttöön tai kuljetukseen taikka jossa
11079:     3) sellaiselle pysäköintipaikalle, jossa pysä-   on poliisin myöntämä liikuntavammaisen pysä-
11080: köinoin enimmäisaikaa on liikennemerkein rajoi-      köintilupa. Lisäkilpeä käytetään esimerkiksi lii-
11081: tettu, rajoitusta pitemmäksi ajaksi.                 kennemerkin 521 "Pysäköintipaikka" yhteydes-
11082:     Maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suo-     sä, jolloin pysäköintipaikka on varattu invalidin
11083: rittamatta saa vammaisen matkustajan ottamista       ajoneuvolle.
11084: ja jättämistä varten pysäyttää myös taksin ja in-       Kuten edellä esitetystä käy ilmi, lainsäädän-
11085: vataksin.                                            nössä on pysäköintiä koskeva erityiskohtelu ra-
11086: 
11087: 
11088: 2
11089: Ministerin vastaus                                              KK 58/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
11090: 
11091: 
11092: jattu tiukasti koskemaan vain invalidia tai vai-         Liikenneministeriö katsoo, että kun nykyinen
11093: keasti vammaista henkilöä. Odottava äiti on           lainsäädäntö perustuu kansainväliseen käytän-
11094: yleensä suhteellisen nuori ja terve. Jos odottaval-   töön ja sitä kohtaan ei ole esitetty juuri lainkaan
11095: le äidille myönnettäisiin vastaavat etuisuudet, tu-   kritiikkiä, ei ole aiheellista lainsäädännön muut-
11096: lisi epäilemättä suuri joukko muita tienkäyttäjä-     tamiseen. Paikallisella tasolla on mahdollista tut-
11097: ryhmiä perustellusti vaatimaan samoja etuisuuk-       kia mahdollisuutta helpottaa odottavien äitien
11098: sia. Monille erityisryhmille varattavat pysäköin-     autoilua ja asioiden hoitoa. Mitään lainsäädän-
11099: tipaikat aiheuttaisivat pysäköintipaikkojen lisä-     nöllistä estettä ei ole sille, että liikennemerkin
11100: tarvetta, mikä useimmiten kaupunkiolosuhteissa        521 "Pysäköintipaikka" alle asetettavalla tekstil-
11101: on käytännössä mahdotonta tai ainakin erittäin        lisellä lisäkilvellä varataan tietty pysäköintipaik-
11102: kallista.                                             ka odottaville äideille.
11103: 
11104: 
11105: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
11106: 
11107:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
11108: 
11109: 
11110: 
11111: 
11112:                                                                                                         3
11113: KK 58/1999 vp- Tuija Nurmi /kok                                                           Ministerns svar
11114: 
11115: 
11116: 
11117: 
11118: Tili riksdagens talman
11119: 
11120: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Bestämmelserna ovan har i regel beretts i in-
11121: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       ternationellt samarbete och med denna motive-
11122: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tui-      ring bevilj as också medborgare i andra Iänder
11123: ja Nurmi /saml undertecknade skriftliga spörs-        samma rättigheter under förutsättning att fordo-
11124: mål SS 58/1999 rd:                                    net har ett av utländsk myndighet beviljat till-
11125:                                                       stånd med den internationella handikappsymbo-
11126:        ir det motiverat att undersöka mo;-            len.
11127:        ligheterna att göra det lättare för gravi-         Enligt 53 § vägtrafikförordningen är det han-
11128:        da kvinnor att röra sig med bil och sköta      dikapp som avses i 28 b § vägtrafiklagen
11129:        ärenden genom att ordna med parke-                 1) av sjukdom, skada eller handikapp beroen-
11130:        ringför dem?                                   de men som kan bedömas hindra en person att gå
11131:                                                       självständigt och vilket som en helhet bedömt har
11132: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       hänförts till invaliditetsklass 11 enligt 18 a § la-
11133: föra följande:                                        gen om olycksfallsförsäkring, eller
11134: Enligt gällande vägtrafikförfattningar har bara           2) en synskärpa som på det bättre ögat är högst
11135: gravt handikappade personer prioriterats vid par-     0, 1 eller som med beaktande av synförmågan
11136: kering. Med stöd av 28 b § vägtrafiklagen             som helhet motsvarar invaliditetsklass 17 enligt
11137: (267 11981) kan polisen bevilja parkeringstill-       18 a § lagen om olycksfallsförsäkring.
11138: stånd för gravt handikappade eller för transport          För transport av en gravt handikappad person
11139: av gravt handikappade. Genom förordning be-           kan tillstånd beviljas, om den transporterade har
11140: stäms närmare arten och svårighetsgraden av           ett regelbundet eller ofta förekommande behov
11141: handikappet. Med detta tillstånd, eller med ett       av transport och han inte klarar sig efter transpor-
11142: motsvarande av behörig utländsk myndighet be-         ten utan en följeslagare.
11143: viljat tillstånd som är försett med den internatio-       Genom vägtrafikförordningen har också fast-
11144: nella handikappsymbolen får ett fordon parkeras       ställts en särskild tilläggsskylt 836 "Invalidfor-
11145:    1) på avgiftsbelagda parkeringsplatser utan att    don". Invalidfordon som tilläggsskylten avser är
11146: avgift erläggs,                                       ett fordon som är särskilt utrustat för att an-
11147:    2) på områden där parkering är förbjuden ge-       vändas av invalider eller för befordran av invali-
11148: nom vägmärken, enligt vad som närmare be-             der eller som åtföljs av ett parkeringstillstånd för
11149: stäms genom förordning,                               rörelsehindrad som beviljats av polisen. Till-
11150:    3) på parkeringsplatser där denmaximala par-       läggsskylten används i kombination till exempel
11151: keringstiden har begränsats med vägmärke, för         med märket 521 "Parkeringsplats" när en parke-
11152: längre tid än begränsningen.                          ringsplats är reserverad för invalidens fordon.
11153:    Också taxibilar och invalidtaxibilar får stan-        Som ovan framgår är prioriteringen vid parke-
11154: nas på avgiftsbelagda parkeringsplatser utan att      ring i lagstiftningen strängt begränsat till att gäl-
11155: avgift erläggs, om en handikappad passagerare         la bara invalider och gravt handikappade perso-
11156: skall stiga på eller av.                              ner. En gravid kvinna är vanligen relativt ung och
11157:                                                       frisk. Om gravida kvinnor beviljades samma för-
11158: 
11159: 
11160: 4
11161: Ministems svar                                                  KK 58/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
11162: 
11163: 
11164: måner skulle det utan tvekan leda till att en stor    praktik och kritik inte har framförts mot den i nå-
11165: skara andra trafikantgrupper på goda grunder          gon högre grad, är det inte motiverat att ändra
11166: krävde samma förmåner. Parkeringsplatser reser-       författningen. På lokal nivå är det möjligt att un-
11167: verade för många specialgrupper skulle leda tili      dersöka möjlighetema att göra det lättare för gra-
11168: utökat behov av parkeringsplatser, vilket oftast är   vida kvinnor att röra sig med bil och sköta ären-
11169: omöjligt i stadsförhållanden eller åtminstone         den. Ingen lagstiftning hindrar att vägmärke 521
11170: mycket dyrt.                                          "Parkeringsplats" kompletteras med en text-
11171:    Trafikministeriet anser att, eftersom den nuva-    försedd tilläggsskylt som reserverar en särskild
11172: rande författningen bygger på intemationell           parkeringsplats för gravida kvinnor.
11173: 
11174: 
11175: 
11176: Helsingfors den 28 maj 1999
11177: 
11178:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
11179: 
11180: 
11181: 
11182: 
11183:                                                                                                        5
11184:                                                           KK 59/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
11185: 
11186: 
11187: 
11188: 
11189:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 59/1999 vp
11190: 
11191:                                              Sukupolvenvaihdokset maataloudessa
11192: 
11193: 
11194: 
11195: 
11196: Eduskunnan puhemiehelle
11197: 
11198: Maatilojen sukupolvenvaihdosten määrä on Suo-         maatalousomaisuuden arvostussäännöt on hajau-
11199: messa laskenut huolestuttavan alhaiselle tasolle.     tettu osiin tilanpidonjatkajaa suosivalla tavalla.
11200: Nykyisin tehtävät sukupolvenvaihdokset eivät             Lipposen II hallitus on 15.4.1999 päivätyssä
11201: riitä maatalouden jatkuvuuden turvaamiseen            hallitusohjelmassaan luvannut toimia maatalou-
11202: elinkeinona vastaisuudessa. Tarvitaan nopeita,        den sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Nopei-
11203: konkreettisia toimia, joilla nuorten viljelijöiden    ta toimenpiteitä tässä suhteessa tarvitaankin. Su-
11204: alalla pysyminen voidaan turvata ja taata.            kupolvenvaihdos on nykyisin kohtuuttoman ras-
11205:     Syitä sukupolvenvaihdosten määrän romahta-        kas tapahtuma.
11206: miseen ovat maatalouden epävarmat tulevaisuu-
11207: dennäkymät ja sukupolvenvaihdosten kalleus.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11208: Nykyinen malli, jossa jokaisen sukupolven on          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11209: ostettava maatila - siis työpaikka - itselleen,       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11210: aiheuttaa merkittäviä taloudellisia rasitteita esi-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11211: merkiksi sisarosuuksien lunastamisen muodos-
11212: sa. Lisäksi valtiovalta lisää vielä omilla toimil-          Aikooko hallitus edistää maatalouden
11213: laan sukupolvenvaihdosten kustannuksia kanta-               sukupolvenvaihdoksia, ja
11214: malla tilojen luovutuksista perintö- tai lahjave-
11215: roa. Vertailun vuoksi voi todeta, että esimerkiksi          aikooko hallitus muuttaa sukupolven-
11216: Saksassa kansallisen perintö- ja lahjaverolain              vaihdoksen perintö- ja lahjaverotuslain-
11217: korkeiden ja päällekkäisten vapaaosien vuoksi               säädäntöä niin, että se on kilpailukykyi-
11218: sukupolvenvaihdosten yhteydessä ei käytännös-               nen muiden EU-maiden verotuskäytän-
11219: sä makseta lainkaan perintö- ja lahjaveroa. Myös            nön ja maatalousomaisuuden arvostus-
11220: perintö- ja lahjaveroon keskeisesti vaikuttavat             sääntöjen kanssa?
11221: 
11222: 
11223: 
11224: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1999
11225: 
11226:     Seppo Kääriäinen /kesk
11227: 
11228: 
11229: 
11230: 
11231:                                                                                                Versio 2.0
11232: KK 59/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk                                                Ministerin vastaus
11233: 
11234: 
11235: 
11236: 
11237: Eduskunnan puhemiehelle
11238: 
11239: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa          Käynnistystukea myönnetään neuvoston ase-
11240: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tuksen 950/97 10 artiklan nojalla. Artiklan mää-
11241: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       räykset ovat suomalaisen viljelijän kannalta joil-
11242: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kää-       tain osin varsin tiukkoja. Muun muassa päätoimi-
11243: riäisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      suusvaatimus (viljelijän pitäisi saada tuloistaan
11244: sen KK 59/1999 vp:                                    vähintään puolet tilalta, samoin kuin käyttää vä-
11245:                                                       hintään puolet työajastaan tilalla tehtävään työ-
11246:        Aikooko hallitus edistää maatalouden           hön), estää tuen myöntämisen monelle sivutoi-
11247:        sukupolvenvaihdoksia, ja                       menaan tilaansa viljelevälle. Samoin määräys,
11248:                                                       että tukea myönnetään ensimmäiseen tilanpidon
11249:        aikooko hallitus muuttaa sukupolven-           aloittamiseen, rajaa tuen ulkopuolelle monet
11250:        vaihdoksen perintö- ja lahjaverotuslain-       aiemmin sivutoimenaan maataloutta harjoitta-
11251:        säädäntöä niin, että se on kilpailukykyi-      neet.
11252:        nen muiden EU-maiden verotuskäytän-                Tilanpidon aloittajia on Suomen EU:iin liitty-
11253:        nön ja maatalousomaisuuden arvostus-           misen jälkeen ollut huomattavasti vähemmän
11254:        sääntöjen kanssa?                              kuin vielä 1990-luvun alussa. Suomalaisen maa-
11255: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         taloustuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi on
11256: ti seuraavaa:                                         avoimesti pohdittava mahdollisia keinoja roh-
11257:                                                       kaista nuoria ryhtymään viljelijöiksi. Käynnis-
11258: Merkittävin yhteiskunnan tukitoimi nuorelle, ti-      tystukijärjestelmä on keskeinen väline helpottaa
11259: lanpitoa aloittavalle viljelijälle on Suomen Eu-      tilanpidon aloittamista. Järjestelmään ei kuiten-
11260: roopan unionin jäseneksi liittymisen jälkeen          kaan enää tänä vuonna ole mahdollista saada
11261: käyttöön otettu EU:n lainsäädännön mukainen           muutoksia. EU:n komissio nimittäin ilmoitti al-
11262: nuorten viljelijöiden käynnistystukijärjestelmä.      kuvuodesta, että se ei ota käsiteltäväkseen
11263: Tuella voidaan kattaa muun muassa tilan ja tar-        12.3.1999 annettua maaseutuelinkeinojen rahoi-
11264: peellisen irtaimiston hankkimisesta koituneita        tuslakia, jossa esitettiin parannuksia tukijärjes-
11265: kustannuksia. Osa tuesta maksetaan avustuksena        telmään.
11266: ja osa on valtionlainalle (enintään 250 000 mar-         Käynnistystukijärjestelmä muuttuu joka ta-
11267: kan suuruinen) myönnettävää korkoetuutta. Sekä        pauksessa perusteellisesti seuraavan EU:n raken-
11268: avustuksena että valtionlainan korkoetuutena          nerahastokauden, joka käsittää vuodet 2000-
11269: maksettavan tuen enimmäismäärä on 70 000              2006, alusta alkaen. Komissio muuttaa yhteisön
11270: markkaa eli yhteensä nuori, tilanpitoa aloittava      rakennerahastolainsäädännön käytännössä koko-
11271: viljelijä voi saada tukea 140 000 markkaa. Tilan      naan. 1.1.2000 alkaen sovellettava keskeinen
11272: kauppahinta on varainsiirtoverosta vapaa. Lisäk-      neuvoston rakenneasetus tullee voimaan touko-
11273: si A- ja B-tukialueilla voidaan myöntää osana         kuun loppupäivinä.
11274: liittymissopimuksen 141 artiklan mukaista vaka-          Asetuksen mukaan alle 40-vuotiaille tilanpi-
11275: vien vaikeuksien tukea nuorille viljelijöille käyn-   toa ensi kertaa aloittaville nuorille viljelijöille
11276: nistystukeen liittyvää lisä tukea, jonka suuruus on   voidaan edelleen myöntää käynnistystukea.
11277: 30 000 markkaa.                                       Edellytyksenä on riittävä ammattitaito ja päte-
11278:                                                       vyys. Tilan tulee olla taloudellisesti kannattava
11279: 
11280: 2
11281: Ministerin vastaus                                         KK 59/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
11282: 
11283: 
11284: ja täyttää vähimmäisehdot ympäristönsuojelun,           naan verotusarvoa vastaava vero, kuitenkin vä-
11285: hygienian ja eläinten hyvinvoinnin suhteen. Tuki        hintään 5 000 markkaa. Jos verotusarvo ylittää
11286: voidaan myöntää, kun viljelijä aloittaa tilan joh-      käyvän arvon, veronhuojennusta ei myönnetä.
11287: tajana. Erityisin ehdoin tukea voidaan myöntää             Maatilojen sukupolvenvaihdosten yhteydessä
11288: myös silloin, kun nuori viljelijä ei ole yksin vas-     suoritettavaksi tulevaa lahjaveroa lievennettiin
11289: tuussa tilan johtamisesta.                              osana maatalouden sopeutumista EU:n jäsenyy-
11290:     Käynnistystuen myöntämisen ehdot ovat väl-          teen vuoden 1995 alusta voimaan tulleella lailla.
11291: jemmät kuin nykyisin. Kehittämissuunnitelmaa           Lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan lahjavero
11292: ja kirjanpitoa koskevat vaatimukset poistuvat,         jätetään sukupolvenvaihdostilanteissa maksuun-
11293: samoin päätoimisuusvaatimus; tukea voidaan siis        panematta, jos vastike on enemmän kuin
11294: myöntää myös osa-aikaisille viljelijöille. Avus-       50 prosenttia käyvästä arvosta.
11295: tuksen enimmatsmaara nousee nykyisestä                     Oikeusministeriöstä saadun tiedon mukaan
11296:  15 000 eurosta 25 000 euroon. Samoin nousee            tarkoituksena on lähiaikoina antaa eduskunnalle
11297: tilanpidon aloittamisesta aiheutuneisiin kustan-       uudelleen perintökaaren 7 luvun 3 §:n muutta-
11298: nuksiin mahdollisesti myönnettävän korkotuen           mista tarkoittava esitys, jota ei ehditty käsitellä
11299:  enimmäismäärä.                                        vuoden 1998 valtiopäivillä.
11300:     Käynnistystuen monista yksityiskohdista                Verotuksen neutraalisuussyyt edellyttävät,
11301:  määrätään tavoiteohjelmissa ja maaseudun kehit-       että perintö- ja lahjavero kohdistuu samansuurui-
11302:  tämissuunnitelmissa, joille on saatava komission      sena kaikenlaiseen omaisuuteen. Perintö- ja lah-
11303:  hyväksyntä.                                           javerotuksessa noudatettavia arvostussäännök-
11304:     Lähikuukausina selvinnee, kuinka paljon            siä on voitava soveltaa kaikkiin perintö- ja lahja-
11305:  EU:n eri rakennerahastoista on mahdollista saa-       verotilanteisiin, sillä samaan pesään kuuluu
11306:  da varoja eri kohteisiin, muun muassa nuorten         yleensä muitakin kuin toimintaa jatkamaan ryh-
11307:  viljelijöiden käynnistystukeen. Vasta tuolloin        tyviä perillisiä. Myös sukupolvenvaihdostilan-
11308:  päätetään, minkä suuruisena käynnistystukea           teissa myönnettäviä huojennuksia on arvioitava
11309:  ryhdytään myöntämään.                                 siten, että säilytetään tasapaino verotuksen tasa-
11310:     Verotusta koskevan kysymyksen osalta halli-        puolisuuden ja yritystoimintaa jatkavien aseman
11311:  tus haluaa korostaa verolainsäädäntöön jo nyt si-     helpottamista koskevien näkökohtien välillä.
11312:  sältyvien sukupolvenvaihdoksia suosivien sään-        Maatalouden sukupolvenvaihdoksissa jo nykyi-
11313:  nösten merkitystä. Maatilan ja muun yrityksen         sin myönnettävät veronhuojennukset merkitse-
11314:  sukupolvenvaihdostilanteissa perintö- ja lahjave-     vät huomattavaa veroetua muihin perinnönsaa-
11315:  rosta voidaan tietyin edellytyksin osajättää mak-     jiin verrattuna.
11316:  suunpanematta. Huojennettavan veron määrän                Valtio panostaa maatalouden sukupolvenvaih-
11317:  laskemista varten maatalouteen kuuluvat varat         doksiin pääasiassa käynnistystuen ja eläkejärjes-
11318:  arvostetaan sekä käypään arvoon että verotusar-       telyjen avulla. Hallituksen on tarkoitus antaa pe-
11319:  voon, ja näitä arvoja verrataan toisiinsa. Jos käy-   rintökaaren 7 luvun 3 §:n ns. suosiolahjaa kos-
11320:  vän arvon mukaan laskettu vero on enintään            keva muutos eduskunnalle lähiaikoina. Tällä het-
11321:   5 000 markkaa, koko määrä maksuunpannaan.            kellä hallitus ei valmistele muita sukupolven-
11322:  Jos määrä ylittää 5 000 markkaa, maksuunpane-         vaihdosten perintö- ja lahjaverotusta koskevia
11323:  matta jätetään käyvän arvon ja verotusarvon mu-       muutoksia.
11324:   kaan laskettujen verojen erotus eli maksuunpan-
11325: 
11326: 
11327: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1999
11328: 
11329:      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11330: 
11331: 
11332:                                                                                                         3
11333: KK 59/1999 vp -      Seppo Kääriäinen /kesk                                                Ministems svar
11334: 
11335: 
11336: 
11337: 
11338: Tili riksdagens talman
11339: 
11340: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Startstöd beviljas med stöd av artikel 10 i rå-
11341: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         dets förordning 950/97. Bestämmelsema i arti-
11342: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-        keln är tili vissa delar synnerligen stränga sett ur
11343: po Kääriäinen /cent undertecknade skriftliga            finländska odlares synvinkel. Bl.a. kravet på att
11344: spörsmål SS 59/1999 rd:                                jordbruket skall vara huvudsysselsättning ( odla-
11345:                                                        ren borde få minst hälften av sin totala inkomst
11346:        .Åmnar regeringen främja generations-            från lägenheten, liksom även kravet på att han
11347:        växlingen inom jordbruket och                   borde använda minst hälften av sin arbetstid till
11348:                                                        det arbete som utförs på lägenheten) förhindrar
11349:        ämnar regeringen ändra arvs- och                att stöd beviljas till många deltidsjordbrukare.
11350:        gåvoskattelagstiftningen i fråga om ge-         Bestämmelsen att stöd beviljas för första table-
11351:        nerationsväxling så att den är konkur-          ring på lägenheten lämnar likaså många del-
11352:        renskraftig med beskattningspraxis och          tidsjordbrukare utanför stödet.
11353:        regler om värdering av jordbruksegen-               Efter Finlands anslutning till EU har antalet
11354:        dom i andra EU- länder?                         personer som etablerat sig som jordbrukare varit
11355: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        betydligt mindre än ännu i början av 1990-talet.
11356: föra följande:                                         För att man skali kunna trygga kontinuiteten i
11357:                                                        den finländska jordbruksproduktionen måste
11358: Den mest betydande stödåtgärden som samhäliet          man öppet diskutera tänkbara medel att uppmunt-
11359: riktar till unga personer som etablerar sig som        ra unga att etablera sig som jordbrukare. Syste-
11360: jordbrukare är det system med startstöd för unga       met med startstöd har stor betydelse när det gäl-
11361: jordbrukare som ingår i EG-lagstiftningen och          ler att underlätta etableringen som jordbrukare.
11362: som togs i bruk efter det att Finland gick med i       Det är dock inte möjligt att ändra på systemet
11363: Europeiska unionen. Med detta stöd kan man             mera i år. EU- kommissionen tillkännagav näm-
11364: bl.a. täcka kostnader för anskaffning av lägenhet      ligen i början av året att den inte kommer att be-
11365: och nödvändigt lösöre. En del av stödet betalas i      handla lagen om finansiering av landsbygdsnä-
11366: form av understöd och en del i form av ränteför-       ringar, som gavs den 12 mars 1999 och som in-
11367: måner på statliga lån (högst 250 000 mk). Maxi-        nehålier förslag till förbättring av stödsystemet.
11368: mibeloppet av både det stöd som betalas i form             Systemet med startstöd kommer i varje fall att
11369: av understöd och ränteförmånema på statliga lån        ändras grundligt fr.o.m. EU:s följande struktur-
11370: är 70 000 mk, följaktligen kan en ung person           fondsperiod, som omfattar åren 2000-2006.
11371: som etablerar sig som jordbrukare få samman-           Kommissionen kommer i praktiken att ändra
11372: lagt 140 000 mk i stöd. Köpeskillingen för lä-         unionens lagstiftning om strukturfonder helt och
11373: genheten är inte belagd med överlåtelseskatt.          håliet. 1 slutet av maj torde en viktig förordning
11374: Som en del av det stöd för alivarliga svårigheter      av rådet angående utvecklingen av landsbygden
11375: som avses i artikell41 i anslutningsfördraget kan      träda i kraft. Den skall tillämpas från och med
11376: dessutom unga odlare inom A- och B-stödområ-           den 1 januari 2000.
11377: dena beviljas ett kompletterande stöd till startstö-       Enligt förordningen kan unga jordbrukare un-
11378: det, vilket uppgår tili 30 000 mk.                     der 40 år som etablerar sig första gången fortfa-
11379:                                                        rande beviljas startstöd. En förutsättning för det-
11380: 
11381: 4
11382: Ministems svar                                            KK 59/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
11383: 
11384: 
11385: ta är tillräck1ig yrkeskunskap och kompetens. Lä-      man debiterar den skatt som motsvarar beskatt-
11386: genheten skall vara ekonomiskt 1önsam och upp-         ningsvärdet, dock minst 5 000 mk. Om beskatt-
11387: fylla minimikraven i fråga om mi1jövård, hygien        ningsvärdet överstiger det gängse värdet, bevil-
11388: och djurens vä1befinnande. Stödet kan bevi1jas        jas ingen skattelättnad.
11389: då jordbrukaren etab1erar sig som 1edare för före-         Den gåvoskatt som skall beta1as i samband
11390: taget. På särski1da villkor kan stöd även bevi1jas     med generationsväxling på gårdsbrukslägenhe-
11391: då den unga od1aren inte ensam ansvarar för 1ed-       ter sänktes som ett led i jordbrukets anpassning
11392: ningen av företaget.                                   tili EU-medlemskapet genom en lag som trädde i
11393:     Villkoren för bevi1jande av startstöd kommer       kraft från början av år 1995. Tililagen fogades en
11394: att mjukas upp jämfört med dagens vil1kor. De          bestämmelse enligt viiken gåvoskatten lämnas
11395: krav som berör utveck1ingsp1an och bokföring           odebiterad vid generationsväxling om vederlaget
11396: kommer att s1opas, 1ikaså kravet på huvudsysse1-       utgör mer än 50 % av det gängse värdet.
11397: sättning. Stöd kan m.a.o. även bevi1jas de1-               Enligt uppgift frånjustitieministeriet är avsik-
11398: tidsjordbrukare. Understödets maximibe1opp             ten att inom den närmaste framtiden på nytt avlå-
11399: höjs från nuvarande 15 000 euro till 25 000 eu-        ta den proposition till riksdagen med förslag till
11400: ro. Maximibe1oppet av det räntestöd som eventu-        lag om ändring av 7 kap. 3 § ärvdabalken som
11401: ellt bevi1jas för kostnader som etab1eringen fö-      man inte hann behandla under 1998 års riksdag.
11402: rorsakat kommer också att höjas.                           Beskattningens neutralitet förutsätter att arvs-
11403:     Om de många deta1jer som hänför sig till           och gåvoskatten är lika stor för alla slag av egen-
11404: startstödet bestäms i må1programmen och ut-           dom. De värderingsbestämmelser som iakttas
11405: veck1ingsp1anema för landsbygden, vilka kräver         inom arvs- och gåvobeskattningen skall vara tili-
11406: kommissionens godkännande.                             lämpliga på alla situationer som gäller arvs- och
11407:     Under de närmaste månadema torde det bli          gåvoskatt, eftersom det i allmänhet i samma bo
11408: klart hur mycket medel det går att få från EU:s       även finns andra arvingar än de som fortsätter
11409: olika strukturfonder för olika ändamål, bl.a. för     med verksamheten. Även de lättnader som bevil-
11410: startstöd för unga odlare. Först då kommer man        jas vid generationsväxling skall bedömas så att
11411: att besluta om storleken på startstödet.              man upprätthåller balansen mellan lika beskatt-
11412:     Vad gäller frågan om beskattningen vill rege-     ning och sådana synpunkter som underlättar si-
11413: ringen framhäva betydelsen av de redan befintli-      tuationen för dem som fortsätter med företags-
11414: ga bestämmelser i skattelagstiftningen som gyn-       verksamheten. De lättnader som redan nu bevil-
11415: nar generationsväxling. Under vissa förutsätt-        jas vid generationsväxling inom jordbruket in-
11416: ningar kan en del av arvs- och gåvoskatten läm-       nebär en avsevärd skatteförmån jämfört med de
11417: nas odebiterad vid generationsväxling på              andra arvtagama.
11418: gårdsbruksenheter och i andra företag. För att             Staten satsar på generationsväxlingen inom
11419: man skall kunna räkna ut beloppet av skattelätt-      jordbruket i huvudsak i form av startstöd och
11420: naden värderas de tillgångar som hör tili j ordbru-   pensionsarrangemang. Regeringen har för avsikt
11421: ket tili både sitt gängse värde och beskattnings-     att inom den närmaste framtiden avlåta en propo-
11422: värde och dessa värden jämförs med varann. Om         sition tili riksdagen med förs1ag till lag om
11423:  den skatt som beräknas enligt det gängse värdet      ändring av 7 kap. 3 § ärvdabalken som gäller s.k.
11424:  är högst 5 000 mk, debiteras hela beloppet. Om       gynnande gåva. Regeringen har för tillfållet inga
11425: beloppet överstiger 5 000 mk lämnas skilinaden        andra ändringar som berör arvs- och gåvoskatt
11426:  mellan den skatt som beräknats enligt det gängse     vid generationsväxling under beredning.
11427:  värdet och beskattningsvärdet odebiterad, dvs.
11428: 
11429: 
11430: 
11431: Helsingfors den 27 maj 1999
11432: 
11433:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11434:                                                                                                          5
11435:                                                                   KK 60/1999 vp -     Riitta Prusti /sd
11436: 
11437: 
11438: 
11439: 
11440:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 60/1999 vp
11441: 
11442:                                              Opiskelijoiden käytännön ohjauksesta makset-
11443:                                              tavien palkkioiden suuruus sosiaali- ja tervey-
11444:                                              denhuoltoalalla
11445: 
11446: 
11447: 
11448: 
11449: Eduskunnan puhemiehelle
11450: 
11451: Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitosten           Ongelmana on myös se, että kunnallisissa pai-
11452: opetukseen kuuluu käytännön opiskelua erilaisis-      koissa kerätyt maksut eivät kuitenkaan mene
11453: sa kuntien ylläpitämissä tai yksityisissä hoiva- ja   opetusta antavan yksikön käyttöön, vaan ne ohja-
11454: huoltoalan laitoksissa. Oppilaitokset maksavat        taan kunnan yleiselle tilille.
11455: harjoittelupaikoissa saatavasta opetuksesta kor-
11456: vauksia, joiden suuruus perustuu STM:n ja am-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11457: mattijärjestöjen tekemään sopimukseen. Näitä          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11458: ohjaajan palkkioita ovat oppilaitokset maksaneet      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11459: jo pitkään, mutta viime vuosina palkkiot ovat         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11460: nousseet huomattavasti. Palkkiot ovat tällä het-
11461: kellä 200~250 mk viikko/opiskelija ja melkoi-               Mitä ministeriö aikoo tehdä, etteivät
11462: nen menoerä kouluille lukukausittain. Opiskeli-             käytännön opiskelusta maksettavat mak-
11463: jat ovat joka lukukausi käytännön opiskelussa               sut nouse kohtuuttomasti ja vaaranna
11464: 5~7 viikkoa ja ryhmiä oppilaitoksesta riippuen              näin hoiva- ja huoltoalan opiskelijoiden
11465: tulee useita lukukaudessa.                                  käytännön opiskelumahdollisuuksia?
11466: 
11467: 
11468: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1999
11469: 
11470:     Riitta Prusti /sd
11471: 
11472: 
11473: 
11474: 
11475:                                                                                                Versio 2.0
11476: KK 60/1999 vp- Riitta Prusti /sd                                                    Ministerin vastaus
11477: 
11478: 
11479: 
11480: 
11481: Eduskunnan puhemiehelle
11482: 
11483: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     tyi kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttö-
11484: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kustannuksiin maksettavaan valtionosuuteen.
11485: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitok-
11486: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Prus-    set tekevät sairaaloiden ja terveyskeskusten
11487: tin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK      kanssa sopimukset opiskelijoiden käytännön har-
11488: 60/1999 vp:                                          joittelun ohjauksesta ja järjestämisestä aiheutu-
11489:                                                      vien kustannusten korvaamisesta niille.
11490:        Mitä ministeriö aikoo tehdä, ette1vat             Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen
11491:        käytännön opiskelusta maksettavat mak-        käytännön harjoittelun kustannusten korvauksiin
11492:        sut nouse kohtuuttomasti ja vaaranna          liittyvistä ongelmista. Koska uudelleenjärjeste-
11493:        näin hoiva- ja huoltoalan opiskelijoiden      lyyn ei liittynyt yhtenäistä hinnoittelu- ja sopi-
11494:        käytännön opiskelumahdollisuuksia?            muskäytäntöä, koulutus- ja toimintayksiköt ovat
11495:                                                      sopineet keskenään kustannusten korvaamisesta.
11496: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Terveydenhuollon toimintayksiköt laskuttavat
11497: ti seuraavaa:                                        kustannukset koulutusyksiköiltä käytettyjen
11498: Työelämässä tapahtuva käytännön harjoittelu          opintoviikkojen mukaan. Järjestely on johtanut
11499: muodostaa merkittävän osan terveysalan koulu-        siihen, että sopimuskäytännöt ja korvaukset ovat
11500: tuksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon käytän-      muodostuneet varsin erilaisiksi.
11501: nön harjoittelun kustannukset sisältyvät nykyi-          Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neu-
11502: sin ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle ja amma-       vottelukunnan asettama ammatillisen koulutuk-
11503: tillisen koulutuksen järjestäjälle lasketun yksik-   sen ja ammattikorkeakoulututkintojen jaosto teki
11504: köhinnan laskentapohjiin ja niille maksettavaan      terveysalan käytännön opiskelun toteuttamista,
11505: rahoitukseen. Rahoituksen maksaa valtio, mutta       edellytyksiä ja kehittämistarpeita koskevan kyse-
11506: myös kunnat osallistuvat siihen asukaskohtaises-     lyn terveydenhuollon toiminta- ja koulutusyksi-
11507: sa kunnan rahoitusosuudessaan. Valtionosuus-         köille vuonna 1997. Kyselyn tulosten perusteella
11508: lainsäädännön uudistuksen yhteydessä vuonna          neuvottelukunta teki viime syksynä ehdotuksen
11509: 1994 siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriön     yhtenäisen korvaus- ja sopimusjärjestelmän ai-
11510: momentilta opetusministeriön momentille 83           kaansaamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö
11511: miljoonaa markkaa sosiaali- ja terveydenhuollon      sekä opetusministeriö valmistelevat parhaillaan
11512: käytännön opiskelun ohjausta varten. Ennen           valtakunnallisesti yhtenäistä järjestelmää.
11513: uudistusta tarkoitukseen varattu määräraha sisäl-
11514: 
11515: 
11516: 
11517: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1999
11518: 
11519:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
11520: 
11521: 
11522: 
11523: 2
11524: Ministems svar                                                     KK 60/1999 vp- Riitta Prusti /sd
11525: 
11526: 
11527: 
11528: 
11529: Tili riksdagens talman
11530: 
11531: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       högsko1oma och yrkes1äroanstaltema ingår avtal
11532: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       med sjukhusen och hälsovårdscentra1ema om hur
11533: statsrådet översänt följande av riksdagsman Riit-     de sistnämnda skall ersättas de kostnader som
11534: ta Prusti /sd undertecknade skriftliga spörsmå1       åsamkas dem av hand1edningen av studerande i
11535: SS 60/1999 rd:                                        praktiska övningar och arrangemangen i anslut-
11536:                                                       ning tili detta.
11537:       Vad ämnar ministeriet göra för att de               Social- och hä1sovårdsministeriet känner tili
11538:       avgifter som betalas för praktiska stu-         problemen när det gäller ersättandet av kostna-
11539:       dier inte skall stiga oskäligt mycket och       der som föran1eds av de praktiska studiema. Ef-
11540:       således äventyra möjligheterna tili             tersom de nya arrangemangen inte innehöli nå-
11541:       praktiska studier för studerande inom           got enhetligt prissättnings- och avta1sförfarande,
11542:       omsorgs- och vårdbranschen?                     har utbi1dnings- och verksamhetsenhetema
11543:                                                       sinsemelian kommit överens om hur kostnadema
11544: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       skali ersättas. Hälso- och sjukvårdens verksam-
11545: föra följande:                                        hetsenheter fakturerar utbi1dningsenhetema för
11546: Praktiken i arbets1ivet är en viktig del av utbild-   kostnadema i en1ighet med det anta1 studie-
11547: ningen inom hä1sovårdsbranschen. Kostnadema           veckor som använts. Arrangemanget har 1ett tili
11548: för praktik inom social- och hälsovården ingår        att avta1sförfarandena och ersättningama är täm-
11549: numera i kalky1eringsgrundema för det pris per        1igen olika.
11550: enhet som räknats ut för huvudmännen för yrkes-          Den sektion för yrkesutbildning och yrkeshög-
11551: högsko1or och arrangörema av yrkesutbi1dning          skoleexamina som tilisatts av de1egationen för
11552: samt i finansieringen tili dem. Finansieringen        yrkesutbildade personer inom hä1so- och sjukvår-
11553: står staten för, men även kommunema de1tar i          den gjorde 1997 en förfrågan tili hälso- och
11554: den genom kommunemas finansieringsande1,              sjukvårdens verksamhets- och utbi1dningsenhe-
11555: som räknas ut per invånare. 1 samband med refor-      ter om genomförandet, förutsättningama och ut-
11556: men av statsande1slagstiftningen 1994 överför-        vecklingsbehoven när det gäller de praktiska stu-
11557: des 83 mi1j. mk från socia1- och hä1sovårdsminis-     diema inom hä1sovårdsbranschen. På basis av re-
11558: teriets moment tili undervisningsministeriets         sultaten av förfrågan presenterade de1egationen
11559: moment för handledningen i de praktiska studier-      förra hösten ett förs1ag i syfte att få tili stånd ett
11560: na inom social- och hä1sovården. Före reformen        enhetligt ersättnings- och avta1ssystem. Socia1-
11561: ingick det anslag som reserverats för ändamålet i     och hälsovårdsministeriet samt undervisningsmi-
11562: den statsandel som beta1ades tili kommunema för       nisteriet bereder som bäst ett system som skali
11563: social- och hä1sovårdens driftskostnader. Yrkes-      vara enhetligt på riksp1anet.
11564: 
11565: 
11566: 
11567: Helsingfors den 27 maj 1999
11568: 
11569:     Omsorgsminister Eva Biaudet
11570: 
11571:                                                                                                           3
11572:                                                         KK 61/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
11573: 
11574: 
11575: 
11576: 
11577:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 6111999 vp
11578: 
11579:                                               Työttömyyskorvausten maksatuksen                   jousta-
11580:                                               voittaminen ja nopeuttaminen
11581: 
11582: 
11583: 
11584: 
11585: Eduskunnan puhemiehelle
11586: 
11587: Henkilö X irtisanottiin työstään vuoden 1998 lo-          X sai 29.3. päätöksen päivärahasta. Rahat saa-
11588: pulla. Hän meni Helsingin työvoimatoimistoon           puivat X:n tilille seuraavana päivänä.
11589: 25.1. (I käynti), kirjautui työnhakijaksi ja ilmoit-      Em. yhdeksän viikon aikana X joutui maksa-
11590: tautui työnhakijan opastus tilaisuuteen, johon hän     maan lopputilistään kahden kuukauden vuokrat,
11591: sai työvoimatoimistoon ajan 28.1.                      sähkölaskun, televisioluvan, kahden lapsen lu-
11592:    Opastustilaisuus 28.1. (II käynti) kesti kaksi      kion kurssikirjat ja ruokarahat Toimeentulotu-
11593: tuntia. Työnhakija perehdytettiin työnhakukan-         kea olisi periaatteessa voinut hakea, mutta käsit-
11594: sioonja hänelle varattiin aika 2.2. henkilökohtai-     telyaika olisi pääkaupungissa ollut noin pari kuu-
11595: seen tapaamiseen "omahenkilön" kanssa.                 kautta ja asiakirjoja olisi pitänyt hankkia ainakin
11596:    Omahenkilön tapaaminen järjestyi suunnitel-         sama määrä kuin työvoimatoimistoa varten. X
11597: man mukaisesti 2.2. (III käynti). Tällöin valmis-      joutui vippailemaan rahaa tuttaviltaan. Kaikilla
11598: teltiin päivärahan hakemista ja alettiin selvittää     työttömillä ei ole tuttavia, joilta voi saada kuu-
11599: X:n tammi-helmikuun vaihteeseen sopiman                kausien vipin.
11600: kahdeksan päivän keikkatyön (pätkätyö) sekä               Palvelu sinänsä oli kaikkialla ystävällistä,
11601: maaliskuun 8.-21. päivään ajoittuvan vapaaeh-          mutta sillä ei elä maamme pääkaupungissa.
11602: toisen vaalitoimistotyön vaikutuksia päivä-               Esimerkkitapauksen henkilö X on tehnyt juuri
11603: rahaaoja työnhakijan statukseen.                       niin kuin hallitus toivoo jokaisen työttömän teke-
11604:    X kävi jälleen työvoimatoimistossa 16.2. (IV        vän eli on ottanut pätkätyötä vastaan ja pätkä-
11605: käynti) selvittäen pätkätyön kestoa. Päivärahaha-      työn puuttuessa hän on tehnyt vapaaehtoistyötä.
11606: kemusta ei otettu vastaan, koska pätkätyön teet-          Kuten esimerkkitapauksesta ilmenee, X on
11607: täjä ei ollut vielä toimittanut työtodistusta ja       joutunut osittain yksityisen työnantajan hitauden
11608: palkkakuittia. Työvoimapoliittista lausuntoa ei        ja osittain byrokratian jähmeyden takia elämään
11609: voitu myöskään antaa vaalityöstä, koska X:llä ei       yhdeksän viikkoa ilman tuloja. X:n tilannetta oli-
11610: ollut kirjallista aikataulua tulevasta työstään.       si huomattavasti helpottanut se, että hänelle olisi
11611:    X oli 16.2.-5.3. lähes päivittäin yhteydessä        "selvitysaikana" voitu esim. maksaa työttömän
11612: pätkätyönantajaan työ- ja palkkatodistusten saa-       peruspäivärahaa. Senjälkeen kun kaikki tarpeel-
11613: miseksi, jotka aina luvattiin toimittaa pikaisesti.    liset tiedot olisi saatu, olisi voitu laskea ansio-
11614: X saiko. todistukset postitse 9.3.1999.                sidonnaisen päivärahan määrä ja vähentää siitä jo
11615:    X meni 24.3. työvoimatoimistoon (V käynti)          maksettu päiväraha.
11616: ja jätti kirjallisen selvityksen ajankäytöstään va-
11617: paaehtoisessa vaalitoimistotyössä 8.-21.3.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11618:    Niinikään 24.3. X jätti Kelan toimistoon päi-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
11619: värahahakemuksen, joka nyt otettiin vastaan.
11620: 
11621:                                                                                                  Versio 2.0
11622: KK 61/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
11623: 
11624: 
11625: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-     seen työttömyyskorvausten maksatusta
11626: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:             kansalaisten toimiessa hallituksen toi-
11627:                                                     vomalla tavalla ja sommitellessa itsel-
11628:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     leen "epätyypillisiä työ- ja toimintayh-
11629:       tyä joustavoittaakseen ja nopeuttaak-         distelmiä" työttömyyden vaihtoehdoksi?
11630: 
11631: 
11632: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1999
11633: 
11634:     Paula Kokkonen /kok                           Ola Rosendahl /r
11635:     Tuija Nurmi /kok                              Nils-Anders Granvik /r
11636:     Kari Kantalainen /kok                         Pekka Kuosmanen /kok
11637:     Juha Karpio /kok                              Esko Kurvinen /kok
11638:     Riitta Korhonen /kok                          Eero Akaan-Penttilä /kok
11639:     Pekka Ravi /kok                               Sari Sarkamaa /kok
11640:     Pehr Löv /r                                   Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
11641:     Klaus Bremer lr                               Pertti Hemmilä /kok
11642:     Olli Nepponen /kok                            Lasse Viren /kok
11643:     Raija Vahasalo /kok                           Jouni Lehtimäki /kok
11644:     Kalervo Kummola /kok                          Jyri Häkämies /kok
11645:     Timo Seppälä /kok                             Jyrki Katainen /kok
11646:     Jari Vilen /kok
11647: 
11648: 
11649: 
11650: 
11651: 2
11652: Ministerin vastaus                                     KK 61/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
11653: 
11654: 
11655: 
11656: 
11657: Eduskunnan puhemiehelle
11658: 
11659: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           män pyynnöstä viipymättä palkkatodistus, josta
11660: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         ilmenee maksetun palkan suuruus. Jos työnanta-
11661: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ja tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö
11662: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Kok-       mainitun velvollisuutensa, syyllistyy hän työso-
11663: kosen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        pimuslakirikkomukseen, joka on säädetty ran-
11664: myksen KK 6111999 vp:                                 gaistavaksi työsopimuslain 54 §:ssä. Työsopi-
11665:                                                       muslain 54 §:n 4 momentissa todetaan, että
11666:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai
11667:       tyä joustavoittaakseen ja nopeuttaak-           huolimattomuudesta rikkoo 24 §:n 4 momenttia
11668:       seen työttömyysturvan maksatusta kan-           on tuomittava työsopimuslakirikkomuksesta sak-
11669:       salaisten toimiessa hallituksen toivo-          koon.
11670:       malla tavalla ja sommitellessa itselleen           Kokemukset päivärahojen maksusta osoitta-
11671:        "epätyypillisiä työ- ja toimintayhdistel-      vat vieläkin, että kaikki työnantajat eivät ole tie-
11672:       miä" työttömyyden vaihtoehdoksi?                toisia kyseisestä velvollisuudestaan. Informaa-
11673:                                                       tiota työnantajille on eri tavoin lisätty, jotta käy-
11674: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tännöt saataisiin korjattua. Viime kädessä ryhdy-
11675: ti seuraavaa:                                         tään ottamaan yhteyttä niskuroiviin työnantajiin
11676: Työttömyyskassojen käsittelyaikatilastojen mu-        työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen il-
11677: kaan soviteltua päivärahaa koskevista hakemuk-        moitusten perusteella. Sosiaali- ja terveys-
11678: sista 30 prosenttia käsitellään viikon kuluessa ja    ministeriö jatkaa tiedotusta ja informaatio-oh-
11679: keskimäärin 60 prosenttia kahden viikon kulues-       jausta yhteistyössä niin työntekijä- kuin työnan-
11680: sa siitä, kun hakemus on saapunut työttömyys-         tajajärjestöjen kanssa, jotta työnantajat tietäisi-
11681: kassaan. Tilasto sisältää sellaiset soviteltua päi-   vät velvollisuutensa toimittaa palkkatodistus vii-
11682: värahaa koskevat hakemukset, jotka vaativat           pymättä ja työntekijät osaisivat sitä pyytää.
11683: maksuperusteiden muutoksia esimerkiksi tilan-            Sosiaali- ja terveysministeriössä on viimeksi
11684: teissa, joissa ansiotulo vaihtelee kuukausittain.     vuoden 1996 työttömyysturvauudistukseen liit-
11685: Kassojen jatkuvan valvonnan tehostamisen kaut-        tyen selvitetty mahdollisuuksia kehittää sovitel-
11686: ta on tähänkin kirjallisessa kysymyksessä esitet-     lun päivärahan maksatusta koskevia säännöksiä
11687: tyyn ongelmaan saatu parannusta aikaan.               ottaen huomioon eri tahoilta esitetyt vaihtoeh-
11688:    Sovitelluu päivärahan maksamisen viivästy-         dot. Toistuvasti on esitetty muun muassa ennak-
11689: minen johtuu useimmissa tilanteissa siitä, että       komaksun käyttöön ottamista. Kyseessä on sa-
11690: työnantaja jättää toimittamatta päivärahan mak-       mantapainen malli, johon kysymyksessäkin vii-
11691: samisen edellytyksenä olevan palkkatodistuk-          tataan. Sen mukaan soviteltua päivärahaa voitai-
11692: sen. Tämä oli myös kysymyksessä selostetussa          siin maksaa ilman palkkatodistusta hakijan oman
11693: esimerkkitapauksessa pääasiallisin syy. Tämän         ilmoituksen perusteella. Jos päivärahaa myöhem-
11694: ongelman       korjaamiseksi       työsopimuslain     min saadun palkkatodistuksen mukaan laskien on
11695: 24 §:ään lisättiin 31.5.1996 säännös, jonka mu-       maksettu liikaa, kuitattaisiin se seuraavan mah-
11696: kaan työnantajan on annettava työntekijälle tä-       dollisen sovitelluu päivärahan maksatuksen yh-
11697: 
11698: 
11699:                                                                                                          3
11700: KK 61/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.                                               Ministerin vastaus
11701: 
11702: 
11703: teydessä. Kiinteän summan, esimerkiksi kysy-          Kun päivärahan suuruudesta on annettava vali-
11704: myksessä esitetyn peruspäivärahan markkamää-          tuskelpoinen päätös, merkitsisi se kaksinkertais-
11705: rän käyttäminen ei kuitenkaan olisi käytännössä       ta päätöksentekomenettelyä työttömyyskassois-
11706: toimiva järjestelmä, koska soviteltuna maksetta-      sa ja Kansaneläkelaitoksen toimistoissa: ensiksi
11707: va päiväraha riippuu ansiotulojen määrästä ja on      väliaikainen päätös hakijan ilmoituksen perus-
11708: useissa tilanteissa pienempi kuin peruspäivära-       teella ja lopullinen valituskelpoinen päätös palk-
11709: han määrä. Liikamaksu- ja takaisinperintätilan-       katodistuksen saavuttua. Lisäksi niissä suhteelli-
11710: teet olisivat siten hyvin yleisiä.                    sen usein toistuvissa tilanteissa, joissa henkilö
11711:    Lisäksi oikeusturvanäkökohtien huomioon ot-        sovittelujakson jälkeen ei enää tule uudelleen
11712: taminen tekisi tällaisesta järjestelystä ja muista-   päivärahan hakijaksi, jouduttaisiin liikaa makset-
11713: kin esillä olleista vaihtoehdoista kohtuuttoman       tu päiväraha tavalla tai toisella perimään takai-
11714: raskaita- erityisesti niiden kassojen osalta, joil-   sin, mikä edellyttäisi säädösmuutoksia myös täs-
11715: la päivärahan maksatuksesta huomattava osa,           sä suhteessa.
11716: jopa yli puolet, koskee soviteltua päivärahaa.
11717: 
11718: 
11719: 
11720: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
11721: 
11722:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
11723: 
11724: 
11725: 
11726: 
11727: 4
11728: Ministerns svar                                         KK 61/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
11729: 
11730: 
11731: 
11732: 
11733: Tili riksdagens talman
11734: 
11735: 1 det syfte § 1 mom. riksdagsordningen anger har       om arbetsavtal en bestämmelse enligt viiken ar-
11736: Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av            betsgivaren på arbetstagarens begäran utan dröjs-
11737: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pau-       mål skali ge arbetstagaren ett löneintyg av vilket
11738: la Kokkonen /saml undertecknade skriftliga             framgår beloppet av den lön som betalts till ar-
11739: spörsmål SS 61/1999 rd:                                betstagaren. Om arbetsgivaren uppsåtligen eller
11740:                                                        av oaktsamhet underlåter att uppfylla denna skyl-
11741:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           dighet, gör han sig skyldig tili överträdelse av la-
11742:       för att göra utbetalningen av utkomst-           gen om arbetsavtal och kan bestraffas för detta i
11743:       skyddet för arbetslösa smidigare och             enlighet med 54 § lagen om arbetsavtal. 1 54 §
11744:       snabbare i de fall då medborgarna age-           4 mom. lagen om arbetsavtal konstateras att en
11745:       rar enligt regeringens önskan och som            arbetsgivare eller företrädare för denne som upp-
11746:       alternativ tili arbetslösheten själva kmn-       såtligen eller av oaktsamhet bryter mot 24 §
11747:       binerar olika atypiska arbetsförhållan-          4 mom. skali dömas tili böter för överträdelse av
11748:       den och sysselsättningar?                        lagen om arbetsavtal.
11749:                                                           Erfarenhetema av utbetalningen av dagpen-
11750: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ning visar dock att alla arbetsgivare fortfarande
11751: föra följande:                                         inte är medvetna om denna skyldighet. lnforma-
11752: Enligt statistiken över ärenden som behandlats av      tionen tili arbetsgivama har på olika sätt utökats
11753: arbetslöshetskassorna behandlas 30% av ansök-          för att det rådande, felaktiga braket skall frångås.
11754: ningama om jämkad dagpenning inom en vecka             1 sista hand kommer man att kontakta de tred-
11755: och i medeltal 60 % av ansökningama inom två           skande arbetsgivama utgående från arbetslös-
11756: veckor efter det att ansökan har anlänt tili arbets-   hetskassomas och folkpensionsanstaltens upp-
11757: löshetskassan. Statistiken omfattar sådana ären-       gifter. Social- och hälsovårdsministeriet fortsät-
11758: den beträffande jämkad dagpenning som kräver           ter med informationsspridningen och stymingen i
11759: ändringar i betalningsgrundema, t.ex. i situatio-      samarbete med såväl arbetstagar- som arbetsgi-
11760: ner då förvärvsinkomsten varierar från månad tili      varorganisationema för att arbetsgivama skall bli
11761: månad. Den fortgående effektiveringen av tilisy-       medvetna om sin skyldighet att ofördröjligen
11762: nen över kassoma har lett till förbättringar också     lärnna ut löneintyg och för att arbetstagama skali
11763: då det gälier det problem som nämns i spörsmå-         veta att de skall begära sådana intyg.
11764: let.                                                      Social- och hälsovårdsministeriet har senast
11765:     Fördröjningar i utbetalningen av jämkad dag-       1996 i samband med revideringen av utkomst-
11766: penning beror i de flesta fali på att arbetsgivaren    skyddet för arbetslösa utrett möjlighetema att ut-
11767: försummar att lärnna ut löneintyget, som utgör         veckla bestämmelsema om utbetalning av jäm-
11768: förutsättningen för att dagpenning skali betalas       kad dagpenning med beaktande av de altemativ
11769: ut. Detta var också den huvudsakliga orsaken till      som föreslagits av olika instanser. Bl.a. ibrukta-
11770: fördröjningen i det fall som anförs som exempel i      gandet av förhandsutbetalningar har föreslagits
11771: spörsmålet. För att komma tili rätta med detta         upprepade gånger. Det är fråga om samma sorts
11772: problem fogades den 31 maj 1996 till 24 § lagen        modeli som man hänvisar tili i spörsmålet. En-
11773: 
11774: 
11775:                                                                                                          5
11776: KK 6111999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.                                                Ministerns svar
11777: 
11778: 
11779: ligt den kunde jämkad dagpenning utbetalas utan     för de kassor vilkas utbetalningar till övervägan-
11780: löneintyg på basis av den sökandes egna uppgif-     de del, t.o.m. över hälften, utgörs av jämkad dag-
11781: ter. Om det av löneintyget senare framgår att en    penning. Då ett överklagbart beslut om dagpen-
11782: för stor dagpenning har utbetalts, sker en utjäm-   ningens storlek måste ges, innebär det ett förfa-
11783: ning i samband med följande eventuella utbetal-     rande med dubbla beslutsomgångar för arbetslös-
11784: ning av jämkad dagpenning. Att använda ett fast     hetskassorna       och    folkpensionsanstalternas
11785: belopp, t.ex. grunddagpenningens belopp såsom       byråer: först ett temporärt beslut på basis av den
11786: föreslås i spörsmålet, skulle dock inte fungera i   sökandes uppgifter och sedan ett slutgiltigt be-
11787: praktiken, eftersom den jämkade dagpenningen        slut som kan överklagas efter att löneintyget in-
11788: är anpassad enligt förtjänsten och ofta är mindre   kommit. I de relativt ofta förekommande fall då
11789: än grunddagpenningen. Det skulle därmed bli         en person inte ansöker om dagpenning på nytt ef-
11790: mycket vanligt med för stora utbetalningar och      ter jämkningsperiodens slut och en alltför stor
11791: återkrav.                                           dagpenning betalats ut, skall den överskjutande
11792:    Beaktandet av rättsskyddsaspekterna gör dess-    delen dessutom återkrävas på ett eller annat sätt,
11793: utom arrangemang av denna typ och andra föres-      vilket också det förutsätter lagändringar.
11794: lagna alternativ alltför krävande - i synnerhet
11795: 
11796: 
11797: 
11798: Helsingfors den 28 maj 1999
11799: 
11800:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
11801: 
11802: 
11803: 
11804: 
11805: 6
11806:                                                              KK 62/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
11807: 
11808: 
11809: 
11810: 
11811:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 62/1999 vp
11812: 
11813:                                              Maantien 7056 kunnostaminen välillä Aution-
11814:                                              mäki-Katteluskylä
11815: 
11816: 
11817: 
11818: 
11819: Eduskunnan puhemiehelle
11820: 
11821: Alavuden ja Virtain kuntien alueella kulkevasta       rakennetaan lähes 2 milj. markan arvoista palve-
11822: maantiestä 7056 on kunnostettu ja päällystetty        lutaloa. Esimerkiksi tämän talon markkinointi
11823: molemmat päät, Virroilta Alavuden rajalle saak-       ulkopuolisille hankaloituu, jos sinne kulkeva tie
11824: ka ja toisesta päästä Alavudelta Autiomäelle as-      on lähes liikennöimättömässä kunnossa. On
11825: ti. Näiden kahden kunnostetun osuuden väliinjää       myös muistettava, että huonokuntoistenkin tei-
11826: noin 13 kilometrin mittainen kunnostamaton            den varrella asuvat maksavat yhtä suuren veron
11827: osuus, joka on mutkainen ja todella huonokuntoi-      tuloistaan kuin hyväkuntoisten teiden varrella
11828: nen. Varsinkin keväisin kyseinen tieosuus routii      asuvat, mutta heidän verovarojensa vastineeksi
11829: vähintään kaksi kuukautta, jolloin autot juuttu-      tuleva yhteiskunnan tiepalvelu ei ole tasapuoli-
11830: vat kiinni tiehen, pakoputket katkeilevat ja iskun-   nen.
11831: vaimentimet vaurioituvat.
11832:     Maantiellä 7056 on paljon liikennettä, kulkee-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11833: han se kahden maakunnan puolella eli Etelä-Poh-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11834: janmaalla ja Pirkanmaalla. Tietä pitkin kuljete-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11835: taan puutavaraa isoille sahoille mm. Alavudelle,      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11836: koulukyyditys on vilkasta, meijeri- ja rehuautot
11837: kulkevat tietä pitkin sekä joukkoliikenteen vuo-            Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-
11838: roja liikennöi sen kautta. Tien varrella on myös            litus aikoo ryhtyä maantien 7056 kun-
11839: aktiivisia kyliä kuten Kattelus, jonne parhaillaan          nostamiseksi ja päällystämiseksi välillä
11840:                                                             Autionmäki-Kattelus kylä?
11841: 
11842: 
11843: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1999
11844: 
11845:     Raimo Vistbacka /ps
11846: 
11847: 
11848: 
11849: 
11850:                                                                                                Versio 2.0
11851: KK 62/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                   Ministerin vastaus
11852: 
11853: 
11854: 
11855: 
11856: Eduskunnan puhemiehelle
11857: 
11858: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       korajoituksiajoudutaan keväästä riippuen asetta-
11859: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        maan noin 4 000-6 000 tiekilometrille.
11860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Maantien 7056 sorapintaisen osuuden kunnos-
11861: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           taminen ja päällystäminen maksaisi arviolta 10
11862: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-       milj. mk. Hanketta ei nykyisellä perustienpidon
11863: myksen KK 6211999 vp:                                rahoitustasolla, joka vuosikymmenen alun tasol-
11864:                                                      ta on alentunut noin 25 %, voida sijoittaa lähi-
11865:       Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-       vuosien parantamisohjelmiin eikä sille ole laadit-
11866:       litus aikoo ryhtyä maantien 7056 kun-          tu tiesuunnitelmaakaan.
11867:       nostamiseksi ja päällystämiseksi välillä          Tien runkokelirikkoiset, sorapintaiset kohdat
11868:       Autionmäki-Katteluskylä?                       on kuitenkin tarkoitus parantaa lähivuosina, mi-
11869:                                                      käli rahoitustilanne sen sallii. Toistaiseksi Tielai-
11870: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tos pyrkii hoito- ja kunnostustoimin pitämään
11871: ti seuraavaa:                                        tien jatkuvasti liikennekelpoisena sekä minimoi-
11872: Maantie 7056 palvelee lähinnä Alavuden ja Kil-       maan mahdollisesti tarvittavista tilapäisistä pai-
11873: linkosken taajaman välisenä yhdystienä. Tien pi-     norajoituksista aiheutuvat haitat.
11874: tuus on 27 km, ja sen Alavuden kunnan alueella          Erään mahdollisuuden parannushankkeen ai-
11875: sijaitseva 12 kilometrin pituinen osuus Aution-      kaistamiseen voi tarjota EU:n aluekehitysrahas-
11876: mäki-Katteluskylä on sorapintaista. Sorapintai-      tosta saatava osarahoitus. Vaasan tiepiiri neuvot-
11877: sen osan liikennemäärä on 200-350 autoa/vrk.         teleekin parhaillaan Etelä-Pohjanmaan liiton
11878: Tämä osuus on paikoin erittäin mutkainen, ja sil-    kanssa mahdollisuudesta saada tiehanke vuodet
11879: le on useina vuosina jouduttu asettamaan paino-      2000-2006 kattavaan Länsi-Suomen yhteistyö-
11880: rajoitus runkokelirikon vuoksi. Tällaisia kelirik-   alueen EU:n tavoite 2 -ohjelmaan.
11881: 
11882: 
11883: 
11884: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
11885: 
11886:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
11887: 
11888: 
11889: 
11890: 
11891: 2
11892: Ministems svar                                              KK 62/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
11893: 
11894: 
11895: 
11896: 
11897: Tili riksdagens talman
11898: 
11899: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Att underhålla och belägga den grusbelagda
11900: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av      sträckan av landsväg 7056 skulle kosta ungefår
11901: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-     10 milj. mk. Projektet kan inte med nuvarande
11902: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga           nivå på anslagen för basväghållning, som under
11903: spörsmål SS 6211999 rd:                              de senaste fem åren minskat med 25 %, skrivas in
11904:                                                      i förbättringsprogrammen för de närmaste åren.
11905:       Genom vilka åtgärder och med viiken            Det har heller inte uppgjorts någon vägplan för
11906:       tidtabell avser regeringen underhålla          ändamålet.
11907:       och belägga landsvägen 7056 på avsnit-            Förbättringen av de menföresskadade ställena
11908:       tet Autionmäki-Katteluskylä?                   i vägkroppen skall i varje fall genomföras som
11909:                                                      grusbeläggning under de närmaste åren om finan-
11910: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      sieringen kan ordnas. Tillsvidare eftersträvar
11911: föra följande:                                       Vägverket att med hjälp av service och underhåll
11912: Landsväg 7056 fungerar närmast som en förbin-        se till att vägen alltid är trafikduglig samt att mi-
11913: delseväg mellan tätortema Alavo och Killinkos-       nimera eventuella olägenheter som beror på nöd-
11914: ki. Vägens längd är 27 km och dess 12 km långa       vändiga, tillfålliga viktbegränsningar.
11915: sträcka Autionmäki-Katteluskylä på Alavo                En möjlighet att tidigarelägga vägförbättrings-
11916: kommuns område är grusbelagd. Trafikmängden          projektet kan erbjudas genom delfinansiering av
11917: på det grusbelagda vägavsnittet uppgår till200-      Europeiska regionala utvecklingsfonden. Vasa
11918: 350 bilar per dygn. Denna sträcka är på sina stäl-   vägdistrikt förhandlar för närvarande med Södra
11919: len mycket kurvig och har under flera år pålagts     Österbottens förbund om möjligheten att få
11920: viktbegränsning till följd av tjälskador. Sådana     vägprojektet med i Europeiska mål 2 -program-
11921: hastighetsbegränsningar tili följd av menföre        met i Västra Finlands samarbetsområde för åren
11922: måste beroende på våren införas på cirka             2000-2006.
11923: 4 000-6 000 vägkilometer.
11924: 
11925: 
11926: 
11927: Helsingfors den 25 maj 1999
11928: 
11929:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
11930: 
11931: 
11932: 
11933: 
11934:                                                                                                         3
11935:                                                              KK 63/1999 vp -Pentti Tiusanen /vas
11936: 
11937: 
11938: 
11939: 
11940:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 63/1999 vp
11941: 
11942:                                             Suomen vastaus komission lausuntoon lintujen
11943:                                             kevätmetsästyksestä
11944: 
11945: 
11946: 
11947: 
11948: Eduskunnan puhemiehelle
11949: 
11950: Euroopan yhteisöjen komissio on lähettänyt Suo-      olevien lehtitietojen mukaan ministeri Hemilä ei
11951: men valtiolle 28 päivänä huhtikuuta 1999 päivä-      ole muuttanut suhtautumistaan lintujen kevät-
11952: tyn lausunnon, joka koskee allin, haahkan, tel-      metsästykseen.
11953: kän, tukkakoskelon, isokoskelon, pilkkasiiven,
11954: tukkasotkan ja lehtokurpan kevätmetsästystä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11955: Manner-Suomessa ja Ahvenanmaan maakunnas-            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11956: sa. Komissio kiinnittää huomiota myös siihen,        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11957: että Suomen uusi metsästysasetus 869/1998 ei ta-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11958: kaa riittävästi "rauhoittamattomien" lintulajien
11959: suojelua niidenpesimä-ja poikaskasvatusaikana.             Aikooko Suomen hallitus edelleen pitää
11960:    Komission mukaan Suomi on jättänyt täyttä-              kiinni lintujen kevätmetsästystä salli-
11961: mättä luonnonvaraisista linnuista 2 päivänä huh-           vasta kannastaan Ahvenanmaalla ja
11962: tikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin                 myös osin Manner-Suomen alueella sii-
11963: 79/409/ETY velvollisuudet. Komissio toteaa                 tä huolimatta, että Euroopan unionin
11964: edelleen, että Suomen vetoamat taloudelliset ja            komission käsityksen mukaan metsästys
11965: kulttuuriperinneperustelut eivät ole kestäviä. Ko-         on EU:n lintudirektiivin vastainen, ja
11966: missio katsoo myös osoitetun, ettei metsästys ta-
11967: pahdu "tiukasti valvotuissa oloissa". Kolmannek-           onko Suomen hallitus valmis siihen
11968: si komissio katsoo, ettei lintujen metsästyksessä          mahdollisuuteen, että komissio haastaa
11969: ole kyse "pienistä määristä". Nyt käytettävissä            Suomen Euroopan yhteisöjen tuomiois-
11970:                                                            tuimeen 2 8. 6.1999 jälkeen?
11971: 
11972: 
11973: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1999
11974: 
11975:     Pentti Tiusanen /vas
11976: 
11977: 
11978: 
11979: 
11980:                                                                                               Versio 2.0
11981: KK 63/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                   Ministerin vastaus
11982: 
11983: 
11984: 
11985: 
11986: Eduskunnan puhemiehelle
11987: 
11988: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       kuten variksille, harakoille, harmaalokeille, me-
11989: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         rilokeille, kesykyyhkyille ja räkättirastaille, on
11990: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       liian lyhyt. Toiseksi komissio huomauttaa, että
11991: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      direktiivin 9 artikla on puutteellisesti täytäntöön-
11992: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       pantu Ahvenanmaan maakunnassa, koska direk-
11993: KK 63/1999 vp:                                        tiivin 9 artiklan ilmaisuja "ei muuta tyydyttävää
11994:                                                       ratkaisua" ja "pieninä määrinä" vastaavia peri-
11995:        Aikooko Suomen hallitus edelleen pitää         aatteita ei ole saatettu Ahvenanmaan kevätmet-
11996:        kiinni lintujen kevätmetsästystä salli-        sästystä koskevaan maakuntalainsäädäntöön.
11997:        vasta kannastaan Ahvenanmaalla ja                 Komission näkemyksen mukaan Suomi ei
11998:        myös osin Manner-Suomen alueella sii-          myöskään sovella lintudirektiivin 9(1) artiklan
11999:        tä huolimatta, että Euroopan unionin           poikkeusperustetta oikein. Ensinnäkin komissio
12000:        komission käsityksen mukaan metsästys          katsoo, että Suomi ei ole osoittanut, että muuta
12001:        on EU:n lintudirektiivin vastainen, ja         tyydyttävää ratkaisua ei ole kuin metsästää
12002:                                                       alleja, haahkoja, telkkiä, tukkakoskeloita ja iso-
12003:        onko Suomen hallitus valmis siihen             koskeloita Manner-Suomessa sekä Ahvenan-
12004:        mahdollisuuteen, että komissio haastaa         maalla niiden lisääntymiskautena keväisin. Ko-
12005:        Suomen Euroopan yhteisöjen tuomiois-           missio katsoo, että Suomi ei myöskään ole pysy-
12006:        tuimeen 28.6.1999 jälkeen?                     nyt osoittamaan, että muuta tyydyttävää ratkai-
12007: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sua ei ole kuin metsästää pilkkasiipiä, tukkasot-
12008: vasti seuraavaa:                                      kiaja lehtokurppia Ahvenanmaan maakunnassa
12009:                                                       niiden lisääntymiskautena keväisin. Toiseksi ko-
12010: Euroopan yhteisöjen komissio on 28.4.1999 an-         missio katsoo, että Suomi rikkoo lintudirektiivin
12011: tanut Suomelle perustellun lausunnon, jossa se        9( 1) artiklaa, koska allin, haahkan, telkän, tukka-
12012: katsoo, että Suomen metsästyslainsäädäntö on          koskelon, isokoskelon, pilkkasiiven, tukkasot-
12013: ristiriidassa tiettyjen luonnonvaraisten lintujen     kan ja lehtokurpan kevätmetsästystä ei valvota
12014: suojelusta annetun direktiivin 79/409/ETY 7(4)        Ahvenanmaalla tiukasti. Komissio katsoo myös,
12015: ja 9( 1) artiklan kanssa. Perusteltu lausunto on      Suomi rikkoo direktii vin 9(1) artiklaa, koska
12016: toinen vaihe komission valvontamenettelyssä.          haahkan, telkän, tukkakoskelon ja isokoskelon
12017: Komissio antoi Suomelle asiaa koskevan viralli-       kevätmetsästys on merkittävää Manner-Suomes-
12018: sen huomautuksen 19.2.1998.                           sa ja Ahvenanmaalla. Myös pilkkasiiven, tukka-
12019:    Perustellussa lausunnossaan komissio katsoo,       sotkan ja lehtokurpan kevätmetsästys on merkit-
12020: että lintudirektiivin 7(4) ja 9(1) artikla on pantu   tävää Ahvenanmaalla.
12021: Suomessa puutteellisesti täytäntöön kansallises-         Mikäli Suomi ei toteuta komission vaatimia
12022: sa lainsäädännössä. Ensinnäkin komissio toteaa,       toimenpiteitä komission asettamaan määräai-
12023: että Suomen lainsäädäntö ei ole direktiivin 7(4)      kaan 28.6.1999 mennessä, komissiolla on perus-
12024: artiklan mukainen, koska rauhoitusajanjakso           tamissopimuksen 226 EY artiklan (aiemmin 169
12025: (1.5.-30.6.1999) rauhoittamattomille linnuille,       artikla) nojalla mahdollisuus viedä Suomi Euroo-
12026: 
12027: 
12028: 2
12029: Ministerin vastaus                                          KK 63/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
12030: 
12031: 
12032: pan yhteisöjen tuomtotstuimeen. Lopullisesti         asiaa käsitellään oikeudelliset kysymykset -jaos-
12033: asian ratkaisee yhteisöjen tuomioistuin.             tossa ja ED-asioiden komiteassa. Suomen kanta
12034:    Suomen hallituksen vastauksen valmistelu on       vahvistetaan EU-ministerivaliokunnassa toden-
12035: aloitettu kyseessä olevien lintujen kantatietojen,   näköisesti 11.6.1999. Näin ollen vielä tässä vai-
12036: pyyntilupien määrän ja alueellisten erojen selvit-   heessa ei ole mahdollista selvittää eduskunnalle
12037: tämisellä. Asian valmistelu edellyttää myös          niitä mahdollisia toimia, joihin Suomen hallitus
12038: koordinointia Ahvenanmaan maakuntahallituk-          ryhtyy Suomen lainsäädännön muuttamiseksi.
12039: sen kanssa. Asiaa valmistellaan ulkoasiainminis-     Suomen hallitus informoi eduskuntaa Suomen
12040: teriönjohdolla yhteistyössä muiden toimivaltais-     hallituksen kannan vahvistuttua.
12041: ten tahojen kanssa. Selvitysten valmistuttua
12042: 
12043: 
12044: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
12045: 
12046:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
12047: 
12048: 
12049: 
12050: 
12051:                                                                                                     3
12052: KK 63/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                        Ministems svar
12053: 
12054: 
12055: 
12056: 
12057: Tili riksdagen talman
12058: 
12059: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         havstrut, tamduva och björktrast är alltför kort.
12060: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         För det andra påpekar kommissionen att artikel 9
12061: statsrådet översänt följande av riksdagsman             i direktivet har fått bristande tillämpning i land-
12062: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga         skapet Åland eftersom principer som motsvarar
12063: spörsmål SS 63/1999 rd:                                uttrycken "inte någon annan lämplig lösning"
12064:                                                         och "i litet antal" i artikel 9 inte har införts i
12065:        Tänker Finlands regeringfortsättnings-           landskapslagstiftningen om vårjakten på Åland.
12066:        vis hålla fast vid ståndpunkten som tillå-          Enligt kommissionens uppfattning är tillämp-
12067:        ter vårjakt på fågel på Åland och delvis         ningen i Finland inte heller korrekt vad gäller kri-
12068:        också på det finska fastlandet trots att        teriema för undantag i artikel 9.1 i fågeldirekti-
12069:        Europeiska unionens kommission anser            vet. För det första anser kommissionen att Fin-
12070:        att jakten strider mot EU:s fågeldirek-          land inte har påvisat att det inte finns någon an-
12071:        tiv, och                                        nan lämplig lösning än att jaga alfågel, ejder, kni-
12072:                                                        pa, småskrake och storskrake på finska fastlan-
12073:        är regeringen beredd på möjligheten att         det och på Åland under fåglamas häckningsperi-
12074:        kommissionen stämmer Finland inför              od på våren. Kommissionen anser att Finland inte
12075:        Europeiska gemenskapernas domstol ef-           heller har kunnat påvisa att det inte finns någon
12076:        ter 28.6.1999?                                  annan lämplig lösning än att jaga svärta, vigg och
12077: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        morkulla i landskapet Åland under deras häck-
12078: föra följande:                                         ningen på våren. För det andra anser kommissio-
12079:                                                        nen att Finland bryter mot artikel9.1 i fågeldirek-
12080: Europeiska gemenskapemas kommission har av-            tivet eftersom vårjakten på alfågel, ejder, knipa,
12081: givit ett motiverat yttrande till Finland              småskrake, storskrake, svärta, vigg och morkulla
12082: 28.4.1999, i vilket den anser att den finskajakt-      inte kontrolleras strängt på Åland. Kommissio-
12083: lagstiftningen strider mot artiklama 7.4 och 9.1 i     nen anser också att Finland bryter mot artikel 9.1
12084: direktiv nr 79/409/EEG om bevarande av vilda           i direktivet eftersom vårjakten på ejder, knipa,
12085: fåglar. Det motiverade yttrandet är steg två i         småskrake och storskrake sker i betydande om-
12086: kommissionens övervakningsförfarande. En for-          fattning på finska fastlandet och på Åland. Vår-
12087: mell underrättelse i ärendet överlämnades till         jakten på svärta, vigg och morkulla är likaså om-
12088: Finland 19.2.1998 av kommissionen.                     fattande på Åland.
12089:    1 sitt motiverade yttrande anser kommissionen           Om Finland inte genomför de åtgärder som
12090: att artiklama 7.4 och 9.1 i det s.k. fågeldirektivet   kommissionen kräver inom den utsatta tiden
12091: har fått en bristande tillämpning i Finland i den      28.6.1999, har kommissionen med stöd av arti-
12092: nationella lagstiftningen. För det första påpekar      kel 226 EG (tidigare artikel 169) i EG-fördraget
12093: kommissionen att den finska lagstiftningen inte        möjlighet att föra ärendet vidare till EG-domsto-
12094: överensstämmer med artikel 7.4 i direktivet ef-        len. Det slutliga avgörandet fattas av domstolen.
12095: tersom skyddsperioden ( 1.5-30.6.1999) för icke            Arbetet med den finska regeringens svar har
12096: fredade fågelarter som kråka, skata, gråtrut,          inletts med utredning av förekomst, antal jaktli-
12097: 
12098: 
12099: 4
12100: Ministems svar                                             KK 63/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
12101: 
12102: 
12103: censer och regionala skillnader i fråga om de ak-   fastställs i EU-ministerutskottet sannolikt
12104: tuella fågelartema. Beredningen av ärendet          11.6.1999. 1 detta skede är det sålunda inte möj-
12105: förutsätter också samordning med Ålands             ligt att för riksdagen förklara de eventuella åtgär-
12106: landskapsstyrelse. Ärendet handläggs under utri-    der som regeringen kommer att vidta för att ändra
12107: kesministeriets ledning i samverkan med övriga      den finska lagstiftningen. Regeringen kommer
12108: behöriga instanser. När utredningama är klara tas   att informera riksdagen när regeringens stånd-
12109: frågan upp i sektionen för rättsliga frågor och i   punkt har fastställts.
12110: kommitten för EU-ärenden. Finlands ståndpunkt
12111: 
12112: 
12113: 
12114: Helsingfors den 28 maj 1999
12115: 
12116:     Utrikesminister Tarja Halonen
12117: 
12118: 
12119: 
12120: 
12121:                                                                                                       5
12122:                                                         KK 64/1999 vp- Janina Andersson /vihr
12123: 
12124: 
12125: 
12126: 
12127:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 64/1999 vp
12128: 
12129:                                            Vierasvenesatamien jätehuollon organisointi
12130: 
12131: 
12132: 
12133: 
12134: Eduskunnan puhemiehelle
12135: 
12136: Maamme vierasvenesatamia on kuluvan ja viime        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12137: vuosikymmenen mittaan määrätietoisesti ja hy-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12138: vällä menestyksellä kehitetty. Palvelut on useis-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12139: sa satamissa saatu aina kansainväliselle tasolle.   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12140: Vierasvenesatamien jätehuoltoa ei kuitenkaan
12141: ole loppuun asti systematisoitu. Varsinkaan käy-          Miten maamme vierasvenesatamien
12142: mäläjätteiden imutyhjennysmahdollisuutta ei tar-          jätehuolto saataisiin säädösteitse yh-
12143: jota läheskään kaikissa veneilysatamissa, jolloin         denmukaiselle, viihtyvyys- ja ympäristö-
12144: lähes ainoaksi vaihtoehdoksi jää jätteen tyhjen-          kriteerit täyttävälle tasolle?
12145: nys mereen. Myöskään ongelmajätteiden vas-
12146: taanottopisteiden määrää ei voida pitää riittävä-
12147: nä.
12148: 
12149: 
12150: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1999
12151: 
12152:     Janina Andersson /vihr
12153: 
12154: 
12155: 
12156: 
12157:                                                                                              Versio 2.0
12158: KK 64/1999 vp- Janina Andersson /vihr                                                Ministerin vastaus
12159: 
12160: 
12161: 
12162: 
12163: Eduskunnan puhemiehelle
12164: 
12165: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        semisestä (300/1979) edellyttää satamilta val-
12166: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         miutta ottaa vastaan satamaa käyttäviltä aluksil-
12167: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ta tulevat jätteet. Käytännössä kaikilta venesata-
12168: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina An-       mitta ei ole niiden erilaisuuden takia edellytetty
12169: derssonin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysy-       kaikkia säännösten vaatimia vastaanottojärjeste-
12170: myksen KK 64/1999 vp:                                 lyjä.
12171:                                                          Hallitus on antanut 21 päivänä toukokuuta
12172:        Miten maamme vierasvenesatamien jä-             1999 esityksen aluksista aiheutuvan vesien pi-
12173:        tehuolto saataisiin säädösteitse yhden-        taantumisen ehkäisemisestä annetun lain muutta-
12174:        mukaiselle, viihtyvyys- ja ympäristökri-       misesta (HE 15/1999 vp). Tarkoituksena on pan-
12175:        teerit täyttävälle tasolle?                    na täytäntöön Itämeren merellisen ympäristön-
12176:                                                       suojelua koskevan yleissopimuksen IV liitteen
12177: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         muutos. Muutetuilla säännöksillä velvoitettai-
12178: ti seuraavaa:                                         siin alukset jättämään alusperäiset jätteensä sata-
12179: Venesatamienjätehuolto on viime vuosina kehit-        maan satamakäynnin yhteydessä.
12180: tynyt hyvään suuntaan. Tämä koskee niin vieras-          Suurin venesatamien jätehuollon ongelma on
12181: vene- kuin kotisatamiakin. Kehityksestä huoli-        sen laatutason parantaminen käytännössä ja var-
12182: matta venesatamien jätehuollossa on edelleen          sin pikaisessa aikataulussa, eikä niinkään sitä
12183: korjaamista edellyttäviä puutteita, erityisesti ve-   koskeva lainsäädäntö. Edellä tarkoitetut rajoituk-
12184: neiden käymäläjäte-ja pilssivesihuollossa.            set on tarkoitus saattaa voimaan jo 1 päivänä hei-
12185:    Satamaa käyttävien alustenjätteiden ja jäteve-     näkuuta 2000. Ongelmana on myös valvonnan
12186: sien vastaanottovelvollisuutta koskevat säännök-      puute. Valvontaa onkin lainmuutoksen jälkeen
12187: set ovat pääosin ajanmukaiset ja riittävät. Laki      tarpeen tehostaa.
12188: aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäi-
12189: 
12190: 
12191: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
12192: 
12193:     Ympäristöministeri Satu Hassi
12194: 
12195: 
12196: 
12197: 
12198: 2
12199: Ministems svar                                          KK 64/1999 vp- Janina Andersson /vihr
12200: 
12201: 
12202: 
12203: 
12204: Tili riksdagens talman
12205: 
12206: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     reskriver att hamnama skall ha beredskap att ta
12207: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     emot avfallet från de anlöpande fartygen. 1 prak-
12208: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jani-   tiken har det inte krävts att alla småbåtshamnar
12209: na Andersson 1gröna undertecknade skriftliga        skall ställa upp med samtliga mottagningsanord-
12210: spörsmål SS 64/1999 rd:                             ningar som föreskriftema bestämmer om, efter-
12211:                                                     som hamnama är så olika.
12212:       På vilket sätt kunde avfallshanteringen i         Regeringen av1ät den 21 maj 1999 tili riksda-
12213:       våra gästhamnar lagstiftningsvägen fö-        gen en proposition med förslag till lag om
12214:       ras tili en enhetlig nivå som fyller kra-     ändring av lagen om förhindrande av vattnens
12215:       ven på trivsamhet och miljökraven?            förorening, förorsakad av fartyg (RP 15/1999 rd).
12216:                                                     A vsikten är att genomföra en ändring i bilaga IV
12217: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     till konventionen om skydd av Östersjöområdets
12218: föra följande:                                      marina miljö. De ändrade bestämmelsema för-
12219: Under de senaste åren har avfallshanteringen i      pliktar fartygen att, då de besöker en hamn, sam-
12220: småbåtshamnama utvecklats i positiv riktning.       tidigt avlämna det avfall som uppstått ombord.
12221: Detta gäller både gästhamnar och hemhamnar.             Det största problemet med avfallshanteringen
12222: Trots denna utveckling finns det alltämt brister    i småbåtshamnar är hur man i praktiken skall
12223: som måste avhjälpas, särskilt i fråga om hante-     kunna höja kvalitetsnivån och göra det snabbt,
12224: ringen av båtamas toalettavfall och slagvatten.     inte egentligen lagstiftningen. De ovan avsedda
12225:    De bestämmelser som gäller hamnamas skyl-        begränsningama avses träda i kraft redan den 1
12226: dighet att ta emot avfall och avloppsvatten från    juli 2000. Ett annat problem är också bristen på
12227: anlöpande båtar är i huvudsak tiliräckliga och      övervakning. Efter lagändringen bör övervak-
12228: tidsenliga. Lagen om förhindrande av vattnens       ningen effektiveras.
12229: förorening, förorsakad av fartyg (300/1979) fö-
12230: 
12231: 
12232: Helsingfors den 28 maj 1999
12233: 
12234:     Miljöminister Satu Hassi
12235: 
12236: 
12237: 
12238: 
12239:                                                                                                    3
12240:                                                          KK 65/1999 vp- Janina Andersson /vihr
12241: 
12242: 
12243: 
12244: 
12245:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 65/1999 vp
12246: 
12247:                                             Pientalojen sakokaivojen tyhjentäminen
12248: 
12249: 
12250: 
12251: 
12252: Eduskunnan puhemiehelle
12253: 
12254: Suomessa haja-asutusalueilla on jätevedenkäsit-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12255: telynä perinteisesti käytetty sakokaivoerotusta ja   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12256: maahanimeyttämistä. Yleensä sakokaivot tyhjen-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12257: netään loka-autoilla 1-2 kertaa vuodessa ja lie-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12258: te viedään edelleen joko jätevedenpuhdistamolle
12259: tai kaatopaikalle. Tyhjennyspiikit ajoittuvat              Kun maassamme on jo pientaloille voi-
12260: yleensä muutamaan viikkoon keväisin ja syksyi-             massa hyvin toimiva, lakisääteinen nuo-
12261: sin. Käytännössä on kuitenkin usein niin, että tuo         housvelvoite, eikö olisi mahdollista ot-
12262: 1-2 kerran vuosittainen tyhjennys ei ole riittä-           taa käyttöön vastaavanlainen järjestel-
12263: vä, vaan sakokaivo tukkeutuu ja liete pääsee va-           mä sakokaivojen tyhjennyksen osalta?
12264: lumaan sakokaivoa ympäröivään maaperään.
12265: 
12266: 
12267: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1999
12268: 
12269:     Janina Andersson /vihr
12270: 
12271: 
12272: 
12273: 
12274:                                                                                               Versio 2.0
12275: KK 65/1999 vp- Janina Andersson /vihr                                                 Ministerin vastaus
12276: 
12277: 
12278: 
12279: 
12280: Eduskunnan puhemiehelle
12281: 
12282: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            voitteisiin pääsemiseksi. Haja-asutuksen jäteve-
12283: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           sikuormituksen vähentämiseksi ja kiinteistökoh-
12284: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taisten jätevedenpuhdistamoiden hoidon tehosta-
12285: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina An-        miseksi toimenpideohjelmaan sisällytetään usei-
12286: derssonin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysy-        ta osin jo pitkällekin valmisteltuja toimia. Ta-
12287: myksen KK 65/1999 vp:                                  voitteena on, että haja-asutuksen uusien asuin-
12288:                                                        kiinteistöjen jätevedet käsitellään parhaan käyt-
12289:        Kun maassamme on jo pientaloille voi-           tökelpoisen tekniikan mukaisesti sekä käytössä
12290:        massa hyvin toimiva, lakisääteinen nuo-         olevien asuinkiinteistöjen vanhentuneita ja huo-
12291:        housvelvoite, eikö olisi mahdollista ot-        nokuntoisia puhdistamoja nykyaikaistetaan. Li-
12292:        taa käyttöön vastaavanlainen järjestel-         säksi varmistetaan, että puhdistuslaitteiden hoito
12293:        mä sakokaivojen tyhjennyksen osalta?            ja toiminnan tarkkailu on järjestetty asiantunte-
12294:                                                        vasti.
12295: Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:                  Valmisteilla olevaan ympäristönsuojelulakiin
12296: Yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella ole-          on tarkoitus sisällyttää säännös jätevesien ylei-
12297: viennoin 1,1 miljoonan asukkaan vesistökuormi-         sestä puhdistusvelvollisuudesta, jonka lisäksi an-
12298: tuksen on arvioitu olevan selvästi jätevesiverkos-     nettaisiin valtuus asetuksella säätää talousjäteve-
12299: toihin liittyneen noin 4 miljoonan asukkaan ve-        den puhdistuslaitteista ja menetelmistä, umpikai-
12300: sistökuormitusta suurempi. Haja-asutuksen jäte-        voista, laitteiden käytöstä ja kunnossapidosta,
12301: vesien puhdistus ei ole edennyt toivotulla taval-      imeytysalueesta ja lietteen poistamisesta. Täten
12302: la, johon osaltaan vaikuttaa kysymyksessäkin           kiinteistökohtaisten puhdistuslaitteiden asianmu-
12303: esitetty puhdistuslaitteiden puutteellinen hoidos-     kaisen hoidon ja huollon järjestäminen muodos-
12304: ta ja lietteenpoistosta aiheutuvat ongelmat.           tuisi lakisääteiseksi. Myös kunnille on tarkoitus
12305:    Valtioneuvoston 19.3.1998 tekemän periaate-         ehdottaa valtuuksia antaa paikallisia kunnan ym-
12306: päätöksen mukaan vesien suojelun tavoitteista          päristönsuojelumääräyksiä haja-asutuksen asian-
12307: vuoteen 2005, haja- ja vapaa-ajan asutuksenjäte-       mukaista jätevesien puhdistuksesta ja puhdistus-
12308: vesien kuormitusta vähennetään biologisen ha-          laitteiden hoidosta. Hallituksen esitys ympäris-
12309: penkulutuksen osalta 60 %ja fosforikuormituk-          tönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi
12310: sen osalta 30% 1990-luvun alkupuolen kuormi-           pyritään antamaan eduskunnalle syksyllä 1999.
12311: tuksesta. Tavoitteet ovat kireät ja edellyttävät te-       Tarkempia määräyksiä haja-asutuksen kiin-
12312: hokkaita toimia haja-asutuksen jätevesien puh-         teistökohtaisten jätevesipuhdistamoiden hoidos-
12313: distuksen parantamiseksi. Tämä koskee erityi-          ta on tarkoitus valmistella heti ympäristönsuoje-
12314: sesti kiinteistökohtaisten puhdistuslaitteiden hoi-    lulain hyväksymisen jälkeen. Teknologian kehit-
12315: don tehostamista, jota esitetty kirjallinen kysy-      tämiskeskuksen (TEKES) Vesihuolto 2001 -tek-
12316: myskin käsittelee.                                     nologiaohjelman puitteissa toteutetaan laaja
12317:    Ympäristöministeriössä viimeistellään vesien        haja-asutuksen vesihuollon jätevedenpuhdistuk-
12318: suojelun toimenpideohjelmaa vuoteen 2005, jos-         sen tehostamisen tutkimushanke, jossa selvite-
12319: sa selvitetään tarvittavat toimet asetettuihin ta-     tään myös, miten erilaisten kiinteistökohtaisten
12320: 
12321: 
12322: 2
12323: Ministerin vastaus                                       KK 65/1999 vp- Janina Andersson /vihr
12324: 
12325: 
12326: puhdistamoiden asiantunteva hoito ja valvonta        tarkoitus haja-asutuksen jätevesihuoltoa koske-
12327: voidaan järjestää taloudellisesti. Saatavat tulok-   vien määräysten valmistelun yhteydessä ohjeis-
12328: set otetaan huomioon haja-asutuksen jätevesien       taa sakokaivolietteiden järjestetty jätteen kuljet-
12329: käsittelyä ja puhdistuslaitteiden hoitoa koske-      taminen siten, että sillä tuettaisiin haja-asutuk-
12330: vien määräyksien valmistelussa.                      sen jätevesihuollon asianmukaiseksi järjestämi-
12331:    Sakokaivoliete on asumisessa syntynyttä jätet-    seksi tarvittavien vesihuoltopalvelujen kehittä-
12332: tä. Sakokaivolietteen kuljetus tulisi siten hoitaa   mistä. Myös mahdollisuudet vähentää haja-asu-
12333: jätelain 10 §:n mukaan joko kunnan järjestämä-       tusalueiden vesistökuorrutusta kompostikäymä-
12334: nä jätteenkuljetuksena tai sopimusperusteisena       Iöiden avulla tulee selvittää.
12335: jätteenkuljetuksena. Ympäristöministeriössä on
12336: 
12337: 
12338: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
12339: 
12340:     Ympäristöministeri Satu Hassi
12341: 
12342: 
12343: 
12344: 
12345:                                                                                                       3
12346: KK 65/1999 vp- Janina Andersson /vihr                                                    Ministems svar
12347: 
12348: 
12349: 
12350: 
12351: Tili riksdagens talman
12352: 
12353: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       till år 2005, som innehåller de åtgärder som krävs
12354: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       för måluppfyllelse. 1 syfte att minska belast-
12355: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jani-     ningen från avloppsvattnen från glesbebyggel-
12356: na Andersson /gröna undertecknade skriftliga          sen och effektivera skötseln av avloppsvattenre-
12357: spörsmål SS 65/1999 rd:                               ningen på individuella fastigheter ingår i åt-
12358:                                                       gärdsprogrammet ett antal åtgärder som redan
12359:       Eftersom vi i Finland redan har en              förberetts länge. Målet är att avloppsvattnen från
12360:        lagstadgad förpliktelse tili sotning, som      nya bebodda fastigheter skall behandlas med bäs-
12361:       fungerar väl, vore det inte möjligt att ta i    ta användbara teknik och att befintliga föråldra-
12362:        bruk ett motsvarande system för töm-           de reningsverk som är i dåligt skick skall moder-
12363:        ningen av sedimenteringsbrunnar?               niseras. Dessutom är det meningen att säkerstäl-
12364:                                                       la att skötseln av reningsanläggningama och
12365: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       övervakningen av verksamheten ordnas på ve-
12366: föra följande:                                        derbörligt sätt.
12367: Man har räknat med att belastningen på vattnen            Miljöskyddslagen, som är under beredning,
12368: från de ca 1,1 miljoner personer som inte har till-   kommer att innehålla en bestämmelse om en all-
12369: gång till de allmänna avloppsnäten är klart större    män skyldighet till rening av avloppsvatten, och
12370: än vad som kommer från de ca 4 miljoner perso-        dessutom ges befogenhet att genom förordning
12371: ner som anlitar kommunalt avlopp. Reningen av         föreskriva om reningsanläggningar och -metoder
12372: avloppsvattnen från glesbebyggelsen har inte ut-      som gäller avloppsvatten från hushåll, uppsam-
12373: vecklats enligt förhoppningama, vilket delvis be-     lingsbrunnar, användning och underhåll av an-
12374: ror på den bristfålliga skötseln av reningsanlägg-    läggningama, dräneringsfålt och avlägsnande av
12375: ningama och avlägsnandet av slammet, som är           slam. Detta gör att det blir ett lagstadgat krav att
12376: vad som avses i spörsmålet.                           reningsanläggningama på individuella fastighe-
12377:    Enligt statsrådets principbeslut 19.3.1998 om      ter sköts och underhålls som sig bör. Avsikten är
12378: målen för vattenvården fram till år 2005 bör be-      också att föreslå att kommunema skall få befo-
12379: lastningen från avloppsvattnen från glesbebyg-        genhet att utfårda lokala kommunala miljö-
12380: gelse och fritidsbosättning minskas med 60 % i        skyddsbestämmelser för att avloppsvattnen från
12381: fråga om den biologiska syreförbrukningen och         glesbebyggelsen skall renas och reningsanlägg-
12382: med 30% i fråga om fosforbelastningen jämfört         ningama skötas. Regeringens proposition med
12383: med belastningen i början av 1990-talet. Målet är     förslag till revidering av miljövårds- och vatten-
12384: krävande och förutsätter effektiva åtgärder för       lagstiftningen föreläggs såvitt möjligt riksdagen
12385: bättre rening av avloppsvattnen från glesbebyg-       redan hösten 1999.
12386: gelsen. Detta gäller särskilt effektiverad skötsel        Närmare bestämmelser om skötseln av av-
12387: av reningsanläggningama på individuella fas-          loppsvattenreningen på fastigheter i glesbebyg-
12388: tigheter, som spörsmålet gäller.                      gelsen kommer att beredas så snart miljö-
12389:    Miljöministeriet lägger som bäst sista handen      skyddslagen har antagits. lnom ramen för
12390: vid ett åtgärdsprogram för skydd av vattnen fram      Teknologiska utvecklingscentralens (TEKES)
12391: 
12392: 
12393: 4
12394: Ministerns svar                                          KK 65/1999 vp- Janina Andersson /vihr
12395: 
12396: 
12397: teknologiprogram för vattenvård 2001 pågår ett       gen, antingen som kommunalt ordnad av-
12398: omfattande projekt kring effektiverad rening av      fallstransport eller enligt avtal. Miljöministeriet
12399: avloppsvatten från glesbebyggelse, som också         avser att i samband med beredningen av bestäm-
12400: går ut på ekonomisk uppläggning av sakkunnig         melser om behandlingen av avloppsvatten från
12401: vård och övervakning av reningsanläggningar på       glesbebyggelse ge anvisningar om hur transpor-
12402: individuella fastigheter. Resultaten beaktas i be-   ten av slammet kan organiseras så att detta stö-
12403: redningen av bestämmelserna om behandling av         der utvecklingen av de vattenvårdstjänster som
12404: avloppsvatten från glesbebyggelse och skötsel av     behövs för vederbörlig behandling av avlopps-
12405: reningsanläggningarna.                               vattnen från glesbebyggelsen. Också möjlighe-
12406:    Slam från sedimenteringsbrunnar för avlopps-      terna att med tillhjälp av komposterande toalet-
12407: vatten är avfall från boendet. Transporten av        ter minska glesbebyggelsens belastning på vatt-
12408: slammet bör alltså skötas enligt 10 § avfallsla-     nen bör undersökas.
12409: 
12410: 
12411: 
12412: Helsingfors den 28 maj 1999
12413: 
12414:     Miljöminister Satu Hassi
12415: 
12416: 
12417: 
12418: 
12419:                                                                                                       5
12420:                                                             KK 66/1999 vp- Janina Andersson /vihr
12421: 
12422: 
12423: 
12424: 
12425:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 66/1999 vp
12426: 
12427:                                                Geenimanipuloiduo rehun merkitseminen
12428: 
12429: 
12430: 
12431: 
12432: Eduskunnan puhemiehelle
12433: 
12434: Geenimanipuloidun ruoan ja raaka-aineiden mer-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12435: kitseruisestä on olemassa suhteellisen selvät peli-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12436: säännöt. Sen sijaan eläinrehun kohdalla ei vas-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12437: taavaa säännöstöä ole. Toisin sanoen kotieläin-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12438: ten pitäjällä ei ole mahdollisuutta saada tietoa sii-
12439: tä, onko hänen eläimilleen syöttämänsä rehu val-              Onko mahdollista saada merkintä myös
12440: mistettu geenimanipulaatiota hyväksi käyttäen                 eläinrehuihin siitä, että tuotteen valmis-
12441: va1 e1.                                                       tuksessa on käytetty geenimanipuloiluja
12442:                                                               raaka-aineita?
12443: 
12444: 
12445: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1999
12446: 
12447:     Janina Andersson /vihr
12448: 
12449: 
12450: 
12451: 
12452:                                                                                                  Versio 2.0
12453: KK 6611999 vp- Janina Andersson /vihr                                                Ministerin vastaus
12454: 
12455: 
12456: 
12457: 
12458: Eduskunnan puhemiehelle
12459: 
12460: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Euroopan yhteisöjen komissiossa on valmis-
12461: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         teilla erityisiä rehuaineita (novel feed) koskeva
12462: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       direktiiviehdotus. Tähän direktiiviin on tarkoitus
12463: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina An-       sisällyttää geenitekniikalla muunnettujen rehu-
12464: derssonin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysy-       jen hyväksyruismenettelyä ja merkintöjä koske-
12465: myksen KK 66/1999 vp:                                 vat säännökset. Komissio on ilmoittanut, että eh-
12466:                                                       dotus annetaan Euroopan unionin neuvostolle tä-
12467:        Onko mahdollista saada merkintä myös           män vuoden syys- tai lokakuussa Suomen pu-
12468:        eläinrehuihin siitä, että tuotteen valmis-     heenjohtajakaudella uuden komission aloittaessa
12469:        tuksessa on käytetty geenimanipuloiluja        toimintansa. Komissiossa myös selvitetään par-
12470:        raaka-aineita?                                 haillaan, onko mahdollista, että rehuainedirektii-
12471:                                                       vin merkintäsäännösten perusteella voitaisiin
12472: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kansallisesti päättää geenitekniikalla muunnettu-
12473: vasti seuraavaa:                                      jen rehujen merkinnöistä.
12474: Rehujen merkintää koskevista vaatimuksista on            Asian ollessa valmisteilla yhteisötasolla maa-
12475: säädetty rehulaissa. Rehulain mukaan maa- ja          ja metsätalousministeriö ei ole kuitenkaan katso-
12476: metsätalousministeriö päättää tarkemmin tie-          nut tarkoituksenmukaiseksi päättää geeniteknii-
12477: doista, jotka myyjän on ilmoitettava rehuista os-     kalla muunnettujen rehujen hyväksymisestä ja
12478: tajalle. Ministeriön merkintää koskevien mää-         merkinnästä, vaan asiassa on tässä vaiheessa ha-
12479: räysten on oltava rehuaineiden markkinoinnista        luttu odottaa yhteisökäsittelyn tulosta. Päätösten
12480: annettujen EY-direktiiveihin sisältyvien merkin-      antamista ei ole myöskään pidetty asianmukaise-
12481: täsäännösten mukaisia. Rehulain kokonaisuudis-        na ottaen huomioon EY :n lainsäädännön valmis-
12482: tuksen yhteydessä geenitekniikalla muunnettu-         telua koskevat yleiset periaatteet.
12483: jen rehujen hyväksyntä- ja merkintäsäännökset            Hallitus aikoo Suomen EU:n puheenjohtaja-
12484: otettiin huomioon siten, että laissa annettiin maa-   kaudella aktiivisesti ajaa komission direktiivieh-
12485: ja metsätalousministeriölle valtuudet päättää tar-    dotusta, jotta tarvittavat geenitekniikalla muun-
12486: kemmin asiasta.                                       nettuja rehuja koskevat säännökset saataisiin hy-
12487:                                                       väksytyiksi mahdollisimman nopeasti EU:ssa.
12488: 
12489: 
12490: 
12491: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1999
12492: 
12493:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
12494: 
12495: 
12496: 
12497: 
12498: 2
12499: Ministems svar                                           KK 66/1999 vp- Janina Andersson /vihr
12500: 
12501: 
12502: 
12503: 
12504: Tili riksdagens talman
12505: 
12506: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      derämnen (novel feed) under beredning. Avsik-
12507: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      ten är att i detta direktiv inkludera bestämmelser
12508: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Jani-    om förfarandet med godkännande samt märk-
12509: na Andersson /gröna undertecknade skriftliga         ning när det gäller genetiskt modifierat foder.
12510: spörsmå1 SS 66/1999 rd:                              Kommissionen har meddelat att förslaget skall
12511:                                                      överlämnas till Europeiska unionens råd i sep-
12512:       ir det möjligt att även på djurfoderfå en      tember eller oktober i år när den nya kommissio-
12513:       märkning om att genmanipulerade råva-          nen inleder sin verksamhet under Finlands EU-
12514:       ror har använts vid tillverkningen av          ordförandeskapsperiod. Kommissionen utreder
12515:       produkten?                                     även som bäst om det är möjligt att på basis av fo-
12516:                                                      derämnesdirektivets bestämmelser om märkning
12517: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      fatta nationella beslut om märkningen av gene-
12518: föra följande:                                       tiskt modifierat foder.
12519: Bestämmelser om de krav som gäller märk-                Eftersom ärendet har beretts på gemenskaps-
12520: ningen av foder ingår i foderlagen. Enligt foder-    nivå har jord- och skogsbruksministeriet inte an-
12521: lagen bestämmer jord- och skogsbruksministe-         sett det vara ändamålsenligt att fatta några beslut
12522: riet närmare om de uppgifter om foder som för-       om godkännande och märkning av genetiskt mo-
12523: säljaren skall lämna köparen. Ministeriets bes-      difierat foder, utan man har i detta skede velat in-
12524: tämmelser om märkning skall överensstämma            vänta resultatet av gemenskapens behand1ing av
12525: med de bestämmelser om märkning som ingår i          ärendet. Med beaktande av de allmänna princi-
12526: EG-direktiven om marknadsföring av foderråva-        perna om beredning av EG-rättsakterna har det
12527: ror. 1 samband med totalreformen av foderlagen       inte heller ansetts vara ändamålsenligt att utfårda
12528: beaktades bestämmelsema om godkännande och           några beslut.
12529: märkning av genetiskt modifierat foder så att           Regeringen ämnar under Finlands EU-ordfö-
12530: jord- och skogsbruksministeriet i lagen gavs be-     randeskapsperiod aktivt föra fram kommissio-
12531: fogenheter att fatta närmare beslut i ärendet.       nens förslag till direktiv för att behövliga bestäm-
12532:    Inom Europeiska gemenskapemas kommis-             melser om genetiskt modifierat foder skall god-
12533: sion är ett förslag till direktiv om speciella fo-   kännas inom EU så snabbt som möjligt.
12534: 
12535: 
12536: 
12537: Helsingfors den 27 maj 1999
12538: 
12539:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
12540: 
12541: 
12542: 
12543: 
12544:                                                                                                        3
12545:                                                            KK 67/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
12546: 
12547: 
12548: 
12549: 
12550:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 67/1999 vp
12551: 
12552:                                             Urheilijoiden lisenssimaksut
12553: 
12554: 
12555: 
12556: 
12557: Eduskunnan puhemiehelle
12558: 
12559: Urheiluseuroissa harrastaa liikuntaa eri lajeissa        Liikuntaseuran toimintaan osallistumista ei tu-
12560: yli miljoona suomalaista. Lapsia ja nuoria heistä    lisi rajoittaa lisenssimaksuin. Lajiliittojen tulisi
12561: on 376 000. Urheiluseuroihin kuuluvat mukaan         pyrkiä välttämään tarpeettomia lisenssimaksuja
12562: lukien kaiken kaikkiaan neljä viidestä suomalai-     ja valtiovallan tehtävänä on tukea erityisesti lap-
12563: sesta 3-18-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta har-      si- ja nuorisoliikuntaa. Tämän perusteella lisens-
12564: rastaa liikuntaa.                                    simaksuja koskeva opetusministeriön valtion-
12565:    Urheiluseuroihin kuuluminen ja etenkin kil-       apukriteeri tulisi poistaa liikuntaa ja urheilua
12566: pailutoimintaan osallistuminen edellyttävät usein    koskevasta tulosohjaussäännöstöstä. Lisäksi ope-
12567: urheilijalisenssin hankkimista. Lisenssiin voi si-   tusministeriön tulisi tukea yhtenäisen yhden li-
12568: sältyä vakuutus urheilusta koituvien tapaturmien     senssin lunastamiseen perustuvan lisenssijärjes-
12569: ja vammojen varalta, ja tämän lisäksi lajiliitot     telmän luomista, joka kattaisi koko urheilun toi-
12570: myös rahoittavat usein toimintaansa lisenssimak-     mialan.
12571: suin.
12572:    Lisenssimaksut ovat lisääntyneet sen jälkeen,     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12573: kun opetusministeriön yhdeksi valtionapukritee-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12574: riksi määriteltiin lunastettujen lisenssien määrä.   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12575: Tämä on johtanut etenkin lasten ja nuorten koh-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12576: dalla ongelmiin seuratoimintaan osallistumises-
12577: sa. Vähävaraisten perheiden lasten osallistumis-           Aikooko opetusministeriö muuttaa lii-
12578: mahdollisuus on kaventunut osallistumismaksu-              kuntaa ja urheilua koskevaa tulosoh-
12579: jen noustessa. Lisäksi ne lapset ja nuoret, jotka          jauskriteeristöä siten, että lunastettujen
12580: tahtoisivat osallistua useamman lajin toimin-              lisenssien määrä ei olisi tulosohjauskri-
12581: taan, eivät useiden lisenssimaksujen vuoksi voi            teeri, ja
12582: aina osallistuakaan.
12583:                                                             aikooko ministeriö edesauttaa yhden li-
12584:                                                             senssin lisenssijärjestelmän syntymistä?
12585: 
12586: 
12587: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1999
12588: 
12589:     Säde Tahvanainen /sd
12590: 
12591: 
12592: 
12593: 
12594:                                                                                                 Versio 2.0
12595: KK 67/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd                                                  Ministerin vastaus
12596: 
12597: 
12598: 
12599: 
12600: Eduskunnan puhemiehelle
12601: 
12602: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      lussa otetaan tulosperusteisesti huomioon järjes-
12603: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tön toiminnan laatu ja laajuus. Lisäksi otetaan
12604: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      huomioon toiminnan yhteiskunnallinen merkitys
12605: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-       sekä hakijan avustuksen tarve. Ministeriö voi
12606: vanaisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      vahvistaa tarkemmin käytettävät arviointiperus-
12607: sen KK 67/1999 vp:                                   teet
12608:                                                         Opetusministeriön tulosohjauskriteereissä ei
12609:       Aikooko opetusministeriö muuttaa lii-          ole mainintaa, jonka mukaisesti lisenssien määrä
12610:       kuntaa ja urheilua koskevaa tulosoh-           olisi tulosohjauskriteeri. Opetusministeriö nojaa
12611:       jauskriteeristöä siten, että lunastettujen     harkinnassaan pääsääntöisesti järjestöjen ilmoit-
12612:       lisenssien määrä ei olisi tulosohjauskri-      tamiin jäsenmääriin sekä määräaikoina tehtyihin
12613:       teeri, ja                                      Gallup-tutkimuksien tuloksiin. Lisenssien määrä
12614:                                                      antaa tarkan kuvan liittojen toiminnassa aktiivi-
12615:       aikooko ministeriö edesauttaa yhden li-        simmin olevista jäsenistä. Lisenssitiedot eivät
12616:       senssin lisenssijärjestelmän syntymistä?       kuitenkaan anna tarkkaa kuvaa kaikista lajia har-
12617: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          rastavista tai toiminnan piirissä muuten olevista
12618: seuraavaa:                                           nuorista.
12619:                                                         Lajiliitot päättävät itsenäisesti niistä velvoit-
12620: Liikuntalain (1 054/1998) 2 §:n mukaisesti           teista, joista jäsenet joutuvat vastaamaan. Seuro-
12621: "Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on       jen jäsenmaksut on useassa lajissa korvattu li-
12622: valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämi-    senssijärjestelmällä. Lisenssi ei ole vakuutus.
12623: sestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt."       Usein kuitenkin urheilijoiden lisensseihin on lii-
12624:    Uuden liikuntalain periaate yhteiskunnan ja       tetty vakuutusturva, joka kussakin lajissa on va-
12625: liikuntajärjestöjen välisestä työnjaosta vastaa jo   kuutusyhtiön toimesta mitoitettu suhteessa lajis-
12626: pitkään Suomessa noudatettua liikuntapolitiik-       sa esiintyvään riskiin.
12627: kaa. Liikunnan kansalaisjärjestöjen autonomiaa          Lisenssimaksut ovat liitoille tärkeä omarahoi-
12628: kunnioitetaan ja liikuntajärjestöt itse pyrkivät     tuskohde. Järjestöjen tulisi mitoittaa lisenssi-
12629: ratkaisemaan toimintaan liittyvät asiat keske-       maksut siten, ettei lisenssimaksun ja vakuutus-
12630: nään.                                                turvan yhteinen määrä nousisi liian korkeaksi ja
12631:    Liikunta-asetuksen ( 1055/1998) 2 §:n 2 mo-       estäisi lasten ja nuorten urheilun harrastusta.
12632: mentin mukaan valtionavustuksen määrää harkit-          Maksujen määrääminen järjestöjen sisällä on
12633: taessa otetaan huomioon se, mitenjärjestö toimii     kuitenkin ensisijaisestijärjestöjen omaan päätök-
12634: liikuntalain 1 §:ssä säädetyn lain tarkoituksen      sentekoon kuuluva asia.
12635: toteuttamiseksi. Hakijoiden keskinäisessä vertai-
12636: 
12637: 
12638: 
12639: 
12640: 2
12641: Ministerin vastaus                                          KK 67/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
12642: 
12643: 
12644:    Opetusministeriö käy vuosittain tulosneuvot-        taan liittyviä asioita. Opetusministeriö tulee neu-
12645: telut liikunnan toimialajärjestöjen kanssa. Lisäk-     votteluissa erityisesti Suomen Liikunnan ja Ur-
12646: si vuosittaisilla liikuntajärjestöjen neuvottelupäi-   heilun kanssa kiinnittämään huomiota kysymyk-
12647: villä käsitellään ajankohtaisia liittojen toimin-      sessä esitettyihin ongelmakohtiin.
12648: 
12649: 
12650: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
12651: 
12652:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
12653: 
12654: 
12655: 
12656: 
12657:                                                                                                         3
12658: KK 67/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd                                                       Ministems svar
12659: 
12660: 
12661: 
12662: 
12663: Tili riksdagens talman
12664: 
12665: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        nernas verksamhet beaktas utgående från resulta-
12666: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av        tet. Dessutom beaktas verksamhetens samhälleli-
12667: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Säde       ga betydelse samt sökandens behov av under-
12668: Tahvanainen /sd undertecknade skriftliga spörs-         stöd. Ministeriet kan närmare fastställa de under-
12669: mål SS 6711999 rd:                                     stödsgrunder som skall användas.
12670:                                                            l undervisningsministeriets resultatstymings-
12671:        Avser undervisningsministeriet ändra            kriterier anges inte att antalet licenser skulle ut-
12672:        kriterierna i resultatstyrningen av idrot-      göra ett resultatstymingskriterium. Undervis-
12673:        ten och kulturen så att antalet inlösta li-     ningsministeriet stöder sig i regel på de med-
12674:        censer inte är ett resultatkriterium, och       lemsantal som organisationerna har uppgett samt
12675:                                                        på resultat av Gallup-undersökningar som utförs
12676:        avser ministeriet bidra till uppkomsten         med jämna mellanrum. Antalet licenser ger en
12677:        av ett system med en enda licens?               exakt bild av de aktivaste medlemmarna i förbun-
12678: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        dens verksamhet. Uppgifterna ger däremot inte
12679: föra följande:                                         en exakt bild av alla som utövar en gren eller av
12680:                                                        de ungdomar som annars är med i verksamheten.
12681: 1 2 § i idrottslagen (1054/1998) sägs "Staten och          Grenförbunden beslutar självständigt om de
12682: kommunerna skall skapa de allmänna förutsätt-          skyldigheter som medlemmama skall svara för.
12683: ningarna för idrott. ldrottsverksamheten skall i       Föreningarnas medlemsavgifter har inom flera
12684: huvudsak skötas av idrottsorganisationerna."           grenar ersatts av ett licenssystem. Licensema är
12685:    Principen om samarbete mellan samhället och         inte försäkringar. Ofta har emellertid ett för-
12686: idrottsorganisationerna som finns i den nya            säkringsskydd fogats tili licenserna och det har
12687: idrottslagen motsvarar den redan länge iakttagna       inom varje gren dimensionerats av försäkrings-
12688: idrottspolitiken i landet. Den autonomi som till-      bolaget i förhållande tili risken inom grenen.
12689: kommer medborgarorganisationerna på idrottens              Licensavgiftema är viktiga självfinansie-
12690: område respekteras och idrottsorganisationerna         ringsobjekt för förbunden. Organisationerna bör
12691: sjä1va strävar efter att sinsemellan avgöra frågor i   dimensionera avgifterna så att licensavgiften och
12692: samband med verksamheten.                              försäkringsskyddet tillsammans inte uppgår tili
12693:    1 2 § 2 mom. i idrottsförordningen                  en alltför hög summa och hindrar barn och unga
12694: ( 1055/ 1998) sägs att då statsunderstödets belopp     från att utöva idrott.
12695: övervägs skall det beaktas hur organisationen              Hur avgifterna fastställs inom organisationer-
12696: verkar för att nå det syfte idrottslagen har enligt    na är dock i första hand en sak som organisatio-
12697: lagens 1 §. När de sökande jämförs sinsemellan         nema själva beslutar om.
12698: skall kvaliteten och omfattningen av organisatio-
12699: 
12700: 
12701: 
12702: 
12703: 4
12704: Ministems svar                                           KK 67/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
12705: 
12706: 
12707:    Undervisningsministeriet för årligen resultat-   Undervisningsministeriet kommer i förhand-
12708: förhandlingar med branschorganisationema            lingama med i synnerhet med Finlands Idrott att
12709: inom idrotten. Också på idrottsorganisationemas     fåsta uppmärksamhet på de problem som fram-
12710: årliga rådplägningsdagar behandlas aktuella frå-    förts i spörsmålet.
12711: gor som anknyter tili förbundens verksamhet.
12712: 
12713: 
12714: 
12715: Helsingfors den 25 maj 1999
12716: 
12717:     Kulturminister Suvi Linden
12718: 
12719: 
12720: 
12721: 
12722:                                                                                                  5
12723: 1
12724: 
12725: 1
12726: 
12727: 1
12728: 
12729:     1
12730: 
12731:     1
12732: 
12733:     1
12734: 
12735:         1
12736: 
12737:         1
12738: 
12739:         1
12740: 
12741:             1
12742: 
12743:             1
12744: 
12745:             1
12746: 
12747:                 1
12748: 
12749:                 1
12750: 
12751:                 1
12752: 
12753:                     1
12754:                                                                  KK 68/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
12755: 
12756: 
12757: 
12758: 
12759:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 68/1999 vp
12760: 
12761:                                                Työllistämismäärärahojen riittävyys
12762: 
12763: 
12764: 
12765: 
12766: Eduskunnan puhemiehelle
12767: 
12768: Työttömyyden lieventämiseen tarkoitetut määrä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12769: rahat ovat tarpeen vaikeimmin työllistyvien hen-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12770: kilöiden, erityisesti matalasti koulutettujen ja pit-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12771: käaikaistyöttömien tilanteen parantamisessa.            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12772: Työllistämiseen tarkoitetut määrärahat kuluvalle
12773: vuodelle ovat monin paikoin loppumassa. Määrä-                Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työttö-
12774: rahojen loppuminen uhkaa entisestään kärjistää                myyden hoitoon tarkoitettuja määrä-
12775: työttömyyttä alueellisena ongelmana, etenkin                  rahoja on riittävästi myös kuluvan vuo-
12776: pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Työttömyyden                  den loppupuolella?
12777: lieventämiseen tarkoitettuja määrärahoja on pi-
12778: kaisesti tarkistettava niin, että työllistämistoimet
12779: voivat jatkua myös loppuvuonna.
12780: 
12781: 
12782: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1999
12783: 
12784:     Kari Rajamäki /sd
12785: 
12786: 
12787: 
12788: 
12789:                                                                                                  Versio 2.0
12790: KK 68/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                     Ministerin vastaus
12791: 
12792: 
12793: 
12794: 
12795: Eduskunnan puhemiehelle
12796: 
12797: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           127 miljoonalla markalla juuri vaikeimpien työt-
12798: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva puhemies,        tömyysalueiden aseman helpottamiseksi.
12799: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        Työttömänä työnhakijana työvoimatoimistos-
12800: le jäsenelle kansanedustaja Kari Rajamäen /sd        sa olevien määrä aleni huhtikuusta 1998 huhti-
12801: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              kuuhun 1999 yli 32 000 henkilöllä. Pitkäaikais-
12802: 68/1999 vp:                                          työttömyys aleni vastaavana ajankohtana
12803:                                                       16 OOO:lla, eli 14 prosenttia. Avoimia työpaik-
12804:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työttö-      koja työvoimatoimistoissa oli huhtikuun 1999lo-
12805:        myyden hoitoon tarkoitettuja määrära-         pussa noin 50 000. Siten työllisyyden kehityk-
12806:        hoja on riittävästi myös kuluvan vuoden       sessä ei vuoden aikana ole tapahtunut enna-
12807:        loppupuolella?                                koimattomia muutoksia, jotka edellyttäisivät
12808:                                                      muutoksia työllisyysmäärärahojen suuruusluok-
12809: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kaan, joskin hallitus luonnollisesti seuraa kehi-
12810: ti seuraavaa:                                        tystä tarkasti ja turvaa riittävät voimavarat aktii-
12811: Työllisyyden hoitoon ja työvoimapoliittiseen ai-     viselle työvoimapolitiikalle.
12812: kuiskoulutukseen varattuja määrärahoja on jos-          Valtioneuvosto jakaa talousarvion puitteissa
12813: sain määrin supistettu. Supistamista on puolta-      työllisyysmäärärahat TE-keskuksittain. Keskei-
12814: nut avoimien työmarkkinoiden vilkastuminen,          siä jakoperusteita on yhtäältä työttömyysaste ja
12815: työllisyyden kasvu ja työttömyyden aleneminen.       toisaalta työttömien määrä. TE-keskukset jaka-
12816: Vastaavasti työttömyyden alentuessa on raken-        vat määrärahat tulosohjausprosessissa sovituin
12817: teeltaan ongelmallisen työttömyyden osuus kas-       periaattein edelleen alueensa työvoimatoimis-
12818: vamassa. Tästä syystä mainittuja määrärahoja ei      toille. Selvää on, että vuosittain aiheutuu ennalta
12819: ole alennettu samassa suhteessa kuin työllisyys      arvaamattomia tilanteita, joiden johdosta on tar-
12820: on parantunut, vaan nimenomaisena tarkoitukse-       vetta siirtää määrärahoja joko alueelta toiselle tai
12821: na on ollut ja on turvata aktiivisen työvoimapoli-   tukilajista toiseen. Siirtojen joustavaan valmiste-
12822: tiikan voimavarat työmarkkinoilta syrjäytymi-        luun ja toteuttamiseen TE-keskusorganisaatio ja
12823: sen estämiseksi, ottaen kuitenkin huomioon työt-     talousarviossa annettu niin sanottu ristiinkäyttö-
12824: tömyyden määrässä ja rakenteessa tapahtuvat          mahdollisuus antavat hyvät mahdollisuudet.
12825: muutokset.                                              Työvoimatoimistoilla on laaja harkintavalta
12826:    Valtion vuoden 1999 talousarvio on mitoitettu     työllisyysmäärärahojen käytöstä. Määrärahojen
12827: siten, että työvoimapoliittisissa toimenpiteissä     tarve alkuvuodesta on kuitenkin yleensä suurem-
12828: on edelleen keskimäärin 107 000 henkilöä. Jos        pi kuin loppuvuodesta. Tämä johtuu siitä, että
12829: mukaan lasketaan työllisyyspoliittisen projekti-     aiemman korkeamman toimenpidevolyymin
12830: tuen ja ESR-hankkeiden arvoitu työllisyysvaiku-      puitteissa loppuvuodesta 1998 tehdyt työllistä-
12831: tus, työllistettynä ja koulutuksessa on vuoden ai-   mistukipäätökset ulottuvat osittain vuodelle
12832: kana keskimäärin 114 000 henkilöä. Työllistä-        1999, koska työllistämisen keskimääräinen kes-
12833: mistukiin varattua määrärahaa lisättiin talousar-    to on noin kuusi kuukautta. Lisäksi työllistämis-
12834: vioesityksen käsittelyn loppuvaiheissa yhteensä      tuissa painopistettä on kuluvana vuonna siirretty
12835: 
12836: 
12837: 2
12838: Ministerin vastaus                                          KK 68/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
12839: 
12840: 
12841: yksityissektorin tukiin. Tavoitteena on avoimille   hojen loppuminen kesken vuoden saattaa johtua
12842: työmarkkinoille työllistymisen edistäminen työl-    niiden tietoisesta käyttämisestä yli budjetoidun
12843: lisyysasteen nostamistavoitteen suuntaisesti.       määrän. Työministeriö on määrärahojenjaon yh-
12844: Kustannuksiltaan yksityissektorin työllistämi-      teydessä ja järjestämässään koulutuksessa tehnyt
12845: nen on merkittävästi halvempaa kuinjulkisyhtei-     tiettäväksi, ettei tällainen menettely ole sopu-
12846: sölle myönnetty tuki. Kuitenkin on aiheellista      soinnussa lainsäädännön eikä tulosohjausjärjes-
12847: myös todeta, että joissakin tapauksissa määrära-    telmän kanssa.
12848: 
12849: 
12850: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
12851: 
12852:     Työministeri Sinikka Mönkäre
12853: 
12854: 
12855: 
12856: 
12857:                                                                                                   3
12858: KK 68/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                          Ministems svar
12859: 
12860: 
12861: 
12862: 
12863: Till riksdagens talman
12864: 
12865: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        för att underlätta just de svåraste arbets1öshets-
12866: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        områdenas ställning.
12867: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Kari          Anta1et arbetsösa arbetssökande vid arbets-
12868: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål         kraftsbyråema minskade från apri1 1998 till april
12869: SS 68/1999 rd:                                          1999 med över 32 000 personer. Långtidsarbets-
12870:                                                        lösheten minskade under motsvarande tidpunkt
12871:        Vad ämnar regeringen göra för att an-           med 16 000, dvs. 14 procent. I s1utet av april
12872:        slagen för skötseln av arbetslösheten            1999 fanns det ca 50 000 1ediga arbetsplatser vid
12873:        skall förslå också i slutet av året?            arbetskraftsbyråema. Sålunda har det i utveck-
12874:                                                        lingen av sysselsättningen under årets lopp inte
12875: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        skett några oförutsedda förändringar, vilka sku1-
12876: föra följande:                                         1e förutsätta ändringar i ans1agens storleksklass,
12877:  De anslag som reserverats för skötseln av syssel-     även om regeringen naturligtvis noga följer med
12878:  sättningen och arbetskraftspolitisk vuxenutbild-      utvecklingen och säkerställer tillräckliga resur-
12879:  ning har reducerats en aning. Den livligare öpp-      ser för en aktiv arbetskraftspolitik.
12880:  na arbetsmarknaden, den ökade sysselsättningen           Inom ramen för budgeten allokerar statsrådet
12881:  och den sjunkande arbetslösheten har taiat för en     sysselsättningsanslagen per T&E-central. Cen-
12882: minskning av anslagen. Medan arbetslösheten            tra1a fördelningsgrunder är å ena sidan arbetslös-
12883: minskar, håller den andel av arbetslösheten som        hetsgraden och å andra sidan antalet arbetslösa.
12884:  till sin struktur är problematisk på motsvarande      T&E-centralema allokerar anslagen vidare till
12885:  sätt på att öka. Av denna orsak har nämnda an-        arbetskraftsbyråema inom sina områden i en-
12886: slag inte reducerats i samma proportion som sys-       lighet med de principer som överenskommits i
12887: selsättningen förbättrats, utan den uttryckliga av-    resultatstymingsprocessen. K1art är att det år-
12888: sikten har varit och är att trygga den aktiva ar-      ligen uppkommer oväntade situationer på grund
12889: betskraftspolitikens resurser för att hindra utslag-   av vilka det finns behov att överföra ans1ag an-
12890: ning från arbetsmarknaden, dock med beaktande          tingen från ett område tili ett annat eller från en
12891: av förändringama i arbetslöshetens volym och           stödtyp till en annan. T&E-centralsorganisatio-
12892: struktur.                                              nen och möjligheten till s.k. korsbruk som givits i
12893:      Statsbudgeten för 1999 har dimensionerats så      budgeten ger goda möj1igheter tili att flexibelt
12894: att de arbetskraftspolitiska åtgärdema fortfaran-      bereda och verkställa överföringama.
12895: de omfattar i genomsnitt 107 000 personer. Ifall          Arbetskraftsbyråema har omfattande pröv-
12896: man inkluderar det sysselsättningspolitiska pro-       ningsrätt då det gäller användningen av syssel-
12897: jektstödets och ESF-projektens beräknade sys-          sättningsanslagen. Behovet av anslag är i början
12898: selsättningseffekt, omfattas i genomsnitt              av året dock i allmänhet större än i slutet av året.
12899:  114 000 personer under året av sysselsättning         Detta beror på att besluten om sysselsättnings-
12900: och utbildning. I slutskedet av budgetpropositio-      stöd som fattades inom ramen för den tidigare
12901: nens behandling utökades anslaget för sysselsätt-      större åtgärdsvolymen i slutet av 1998 delvis
12902: ningsstöd med sammanlagt 127 miljoner mark             sträcker sig tili 1999, eftersom sysselsättningen i
12903: 
12904: 
12905: 4
12906: Ministems svar                                               KK 68/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
12907: 
12908: 
12909: genomsnitt varar ca sex månader. Dessutom har       fentliga samfund. Det är ändå skäl att också kon-
12910: man då det gäller sysselsättningsstöden i år för-   statera att det faktum att anslagen i en del fall ta-
12911: flyttat tyngdpunkten till stöden inom den privata   git slut mitt i året kan bero på att man medvetet
12912: sektom. Målet är att främja sysselsättningen på     överskridit det budgeterade beloppet. Arbetsmi-
12913: den öppna arbetsmarknaden i riktning med målet      nisteriet har i samband med allokeringen av an-
12914: att höja sysselsättningsgraden. Tili sina kostna-   slagen och ordnandet av utbildning meddelat att
12915: der är sysselsättningen inom den privata sektorn    dett dylikt förfarande inte står i samklang med
12916: betydligt billigare än det stöd som beviljats of-   lagstiftningen eller resultatstyrningssystemet.
12917: 
12918: 
12919: 
12920: Helsingfors den 28 maj 1999
12921: 
12922:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
12923: 
12924: 
12925: 
12926: 
12927:                                                                                                        5
12928:                                                                 KK 69/1999 vp -     Liisa Hyssälä /kesk
12929: 
12930: 
12931: 
12932: 
12933:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 69/1999 vp
12934: 
12935:                                               Maanviljelijöiden sosiaaliturvan säilyttäminen
12936: 
12937: 
12938: 
12939: 
12940: Eduskunnan puhemiehelle
12941: 
12942: Lipposen 1 hallitus leikkasi maatalousyrittäjien       Kuitenkin julkisuuteen tulleen tiedon mukaan
12943: lomituksesta 250 milj. markkaa. MYEL-järjes-           MYEL-järjestelmään ja lomitukseen on kaavail-
12944: telmästä säästöt olivat 150 milj. markkaa. Lisäk-      tu yhteensä 100 milj. markan leikkausta.
12945: si viljelijöiden tapaturmavakuutuksen kattavuut-
12946: ta heikennettiin 3 milj. markan edestä. Myös           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12947: yleiset sosiaaliturvan heikennykset, kuten mini-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12948: misairauspäivärahan poisto ja kotihoidon tuen          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12949: leikkaus kohdistuivat moniin viljelijäperheisiin.      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12950: Nämä yhdessä kotimaiseen tukipakettiin kohdis-
12951: tuneen leikkauksen kanssa heikensivät monin ta-              Toteutetaanko MYEL-järjestelmään ja
12952: voin viljelijäväestön taloutta ja turvaa.                    maatalouslomituksiin kohdistuva /eik-
12953:    Nyt lomituksessa on noin 1 000 1omittajatyö-              kaus,ja
12954: paikan vajaus. Viljelijöiden sairastavuus on li-
12955: sännyt sijaisaputarvetta. Lipposen II hallitus va-           miten hallitusohjelman lause "Lomitus-
12956: kuutti aloittaessaan, ettei leikkauslistoja tarvita.         järjestelmän nykyiset edut turvataan"
12957:                                                              voidaan toteuttaa?
12958: 
12959: 
12960: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1999
12961: 
12962:     Liisa Hyssälä /kesk
12963: 
12964: 
12965: 
12966: 
12967:                                                                                                 Versio 2.0
12968: KK 69/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                    Ministerin vastaus
12969: 
12970: 
12971: 
12972: 
12973: Eduskunnan puhemiehelle
12974: 
12975: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         kautta aikojen heijastuneet lomituspalvelujen to-
12976: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          teutumisessa. Lomitusta koskevilla säädöksillä ei
12977: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        voida merkittävästi parantaa lomittajien saata-
12978: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        vuutta. Siihen vaikuttaa ennen muuta lomittajien
12979: sälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        palkan kilpailukyky verrattuna muusta lomittajil-
12980: sen KK 69/1998 vp:                                    le tarjolla olevasta työstä maksettavaan palk-
12981:                                                        kaan. Lomittajien palkkaus määräytyy työehto-
12982:        Toteutetaanko MYEL-järjestelmään ja             sopimuksen mukaan. Valtion korvaus maatalous-
12983:        maatalouslomituksiin kohdistuva leik-          yrittäjien lomituspalveluista aiheutuneisiin kus-
12984:        kaus,ja                                         tannuksiin maksetaan pääsääntöisesti niihin kus-
12985:                                                        tannuksiin, jotka aiheutuvat lomittajien työehto-
12986:       miten hallitusohjelman lause "Lomitus-          sopimuksen mukaisesta palkkauksesta.
12987:       jäljestelmän nykyiset edut turvataan"               Vuoden 2000 alusta toteutuva lomituksen pai-
12988:       voidaan toteuttaa?                               kallishallintouudistus saattaa tuoda jonkin ver-
12989: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ran helpotusta lomitusten järjestämiseen. Uudis-
12990: ti seuraavaa:                                         tuksen tavoitteena on, että paikallishallinto jär-
12991:                                                       jestettäisiin riittävän suuren asiakaspohjan käsit-
12992: Kysymyksen perusteluissa todetaan, että julki-        tävissä paikallisyksiköissä. Suurella paikallisyk-
12993: suuteen tulleen tiedon mukaan MYEL-järjestel-         siköllä on pientä yksikköä joustavammat mah-
12994: mään ja lomitukseen on kaavailtu yhteensä 100         dollisuudet järjestää palveluja käytettävissä ole-
12995: miljoonan markan leikkausta. Valtioneuvosto an-       van lomittajatyövoiman avulla.
12996: toi 6.5.1999 hallinnonalakohtaiset menokehyk-             Hallitusohjelmassa on sitouduttu toteutta-
12997: set vuosille 2000-2003. Kehysneuvottelujen            maan eräitä eläkepoliittisia ja muita toimenpitei-
12998: yhteydessä ei sovittu MYEL-järjestelmään eikä         tä, joista saattaa aiheutua muutoksia myös
12999: lomitukseen kohdistuvasta leikkauksesta. Ke-          MYEL-järjestelmään. Sen sijaan ohjelmassa ei
13000: hyksiin sisältyviä yksittäisiä menoeriä koskevat      ole mainittu sellaisia toimenpiteitä, jotka koskisi-
13001: ratkaisut tehdään valtion vuoden 2000 talousar-       vat yksinomaan MYEL-järjestelmää tai joiden
13002: vioesityksestä päätettäessä.                          tavoitteena olisi pelkästään siihen kohdistuvat
13003:    Hallitusohjelman mukaan lomituksen nykyi-          leikkaukset.
13004: set edut turvataan. Hallitus on näin ollen sitoutu-       Hallitusohjelmassa todetaan esimerkiksi, että
13005: nut pidättäytymään sellaisista säädösmuutoksis-       työelämässä, työkykyä ylläpitävässä toiminnas-
13006: ta, jotka merkitsisivät lomitusetuuksien saamis-      sa ja koulutuspolitiikassa sekä eläke- ja työttö-
13007: edellytysten, määrän ja rakenteen muuttamista         myysturvajärjestelmissä toteutetaan muutoksia,
13008: viljelijän kannalta epäsuotuisaan suuntaan.           joiden tavoitteena on lisätä työssä olevien osuut-
13009:    Lomittajapula saattaa tosin joillakin alueilla     ta työikäisestä väestöstä ja myöhentää pitkällä ai-
13010: vaarantaa lomitusetuuksien toteutumista käytän-       kavälillä keskimääräistä työmarkkinoilta poistu-
13011: nössä. Yleinen työllisyystilanne ja siihen liitty-    misikää 2-3 vuodella lähemmäksi normaalia
13012: vät muutokset lomittajien saatavuudessa ovat          vanhuuseläkeikää ja siten vähentää eläkemaksu-
13013: 
13014: 
13015: 2
13016: Ministerin vastaus                                         KK 69/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
13017: 
13018: 
13019: jen nousupaineita. Lisäksi todetaan, että eräitä   siin liittyviä kysymyksiä selvitetään ja eläkejär-
13020: hallitusohjelmassa tarkemmin lueteltuja eläkkei-   jestelmissä esiintyvät ongelmat kartoitetaan.
13021: 
13022: 
13023: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1999
13024: 
13025:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
13026: 
13027: 
13028: 
13029: 
13030:                                                                                                    3
13031: KK 69/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                      Ministems svar
13032: 
13033: 
13034: 
13035: 
13036: Tili riksdagens talman
13037: 
13038: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ning ändras i en riktning som är ogynnsam för
13039: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       lantbrukama.
13040: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lii-         Eristen på avbytare kan dock försvåra utnytt-
13041: sa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörs-     jandet av avbytarförmånema i vissa regioner. Det
13042: mål SS 69/1999 rd:                                    allmänna sysselsättningsläget och de ändringar i
13043:                                                      anslutning härtill som inverkar på tillgången på
13044:        Genomförs nedskärningen i LFöPL-sys-          avbytare har alltid avspeglat sig i hur avbytarser-
13045:        temet och systemet med lantbruksavby-         vicen genomförs. Man kan inte nämnvärt öka till-
13046:        tarverksamheten, och                          gången på avbytare genom lagstiftning. Den
13047:                                                      avgörande faktom är framför allt viiken konkur-
13048:        på vilket sätt är det möjligt att förverk-    renskraft avbytamas löner har i förhållande till
13049:        liga den mening i regeringsprogrammet         lönema för andra jobb som står avbytama till
13050:        som lyder "De nuvarande fördelarna            buds. Avbytamas löner bestäms enligt kollek-
13051:        inom systemet med avbytare tryggas "?         tivavtalet. Den ersättning staten betalar för de
13052: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      kostnader avbytarservicen ger upphov till utbeta-
13053: föra följande:                                       las i regel enligt de kollektivavtalsenliga lönema
13054:                                                      till avbytama.
13055: 1 motiveringen till spörsmålet sägs att det enligt       Den ändring av den lokala förvaltningen av
13056: uppgifter som kommit till allmänhetens kän-          avbytarverksamheten som träder i kraft vid in-
13057: nedom har planerats nedskämingar om samman-          gången av år 2000 kan i någon mån göra det lät-
13058: lagt 100 milj. mk i LFöPL-systemet och lant-         tare att ordna avbytare. Syftet med ändringen är
13059: bruksavbytarverksamheten. Statsrådet avlät den       att den lokala förvaltningen indelas ilokala enhe-
13060: 6 maj 1999 utgiftsramar för de olika förvalt-        ter som är baserade på ett tillräckligt stort kund-
13061: ningsområdena för åren 2000-2003. 1 samband          underlag. Stora lokala enheter har bättre möj-
13062: med förhandlingama om utgiftsramama gjordes          ligheter än små att ordna service med hjälp av de
13063: inte några överenskommelser om minskade ut-          avbytare som står till buds.
13064: gifter, varken i fråga om LFöPL-systemet eller           1 regeringsprogrammet har man förbundit sig
13065: lantbruksavbytarsystemet. De slutliga lösningar-     att genomföra vissa pensionspolitiska och andra
13066: na i fråga om enskilda utgiftsposter i ramavtalet    åtgärder som kan inverka också på LFöPL-syste-
13067: görs i samband med att budgetpropositionen för       met. Däremot nämns inte några sådana åtgärder i
13068: år 2000 fastslås.                                    programmet som skulle gälla enbart LFöPL-sys-
13069:    Enligt regeringsprogrammet tryggas de nuva-       temet eller som syftar till nedskämingar enbart i
13070: rande fördelama inom systemet med avbytare.          detta system.
13071: Regeringen har därmed förbundit sig att avstå            1 regeringsprogrammet framhålls t.ex. att det i
13072: från sådana lagändringar som skulle innebära att     arbetslivet, i den verksamhet som syftar till upp-
13073: förutsättningama för erhållande av avbytarför-       rätthållande av arbetsförmågan och i utbildnings-
13074: måner, förmånemas belopp eller deras utform-         politiken samt i systemen med pensionsskydd
13075: 
13076: 
13077: 
13078: 4
13079: Ministems svar                                               KK 69/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
13080: 
13081: 
13082: och utkomstskydd för arbetslösa genomförs            ålderspension, och därigenom minska trycket på
13083: ändringar för att öka den sysselsatta andelen av     att höja pensionsavgiftema. Därutöver framhålls
13084: befolkningen i arbetsför ålder och för att på lång   att vissa i regeringsprogrammet närmare specifi-
13085: sikt uppnå att den genomsnittliga ålder då arbets-   cerade frågor i anslutning tili pensionema kom-
13086: tagare lämnar arbetsmarknaden stiger med 2-3         mer att utredas och att de problem som förekom-
13087: år, dvs. närmare den normala pensionsåldem för       mer i pensionssystemen skall kartläggas.
13088: 
13089: 
13090: Helsingfors den 2 juni 1999
13091: 
13092:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
13093: 
13094: 
13095: 
13096: 
13097:                                                                                                    5
13098:                                                                KK 70/1999 vp- Reijo Laitinen /sd
13099: 
13100: 
13101: 
13102: 
13103:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 70/1999 vp
13104: 
13105:                                             Yleisradion tekstityspalvelut kuulovammaisille
13106: 
13107: 
13108: 
13109: 
13110: Eduskunnan puhemiehelle
13111: 
13112: Yleisradio on julkista täyden palvelun yleisradio-   tetty. Kaupalliset kanavat eivät tekstitä suomen-
13113: toimintaa harjoittava osakeyhtiö. Yleisradion        kielisiä ohjelmia.
13114: tehtävään kuuluu huolehtia ohjelmatarjonnasta           Nykyaikainen tietotekniikka antaa erinomai-
13115: myös niille kansalaisryhmille, jotka jäävät huo-     set mahdollisuudet tekstityksen toteuttamiseen.
13116: miotta kaupallisten tv-kanavien ohjelmatarjon-       Myös tarvittavaa osaamista on sekä Teksti-tv:ssä
13117: nassa. Suomessa on noin 500 000-700 000 ih-          että Kuulonhuoltoliitossa. Kuulovammaisten
13118: mistä, jotka kärsivät kuulovioista. Vaikeasti huo-   tekstityspalveluiden järjestämisessä onkin kysy-
13119: nokuuloiset eivät pysty edes apuvälineiden avul-     mys tahdosta ottaa huomioon kansalaisten yh-
13120: la seuraamaan televisio-ohjelmia muutoin kuin        denvertaisuus. Julkisen täyden palvelun yleisra-
13121: tekstityksen tai viittomakielen avulla.              diotoiminnan kannalta on tärkeää, että Ylen pal-
13122:    Ylen Teksti-TV tekstittää suomeksi TV l:nja       velut saavuttavat mahdollisimman monet suoma-
13123: TV 2:n ohjelmia noin 8 tuntia viikossa. Tekstitet-   laiset.
13124: tyjä uutislähetyksiä on runsaat 3 tuntia viikossa.
13125: Teksti-TV:n katselua mittaavien tutkimusten          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13126: mukaanjopa 132 000 katsojaa voi seurata teksti-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13127: tyspalvelun avulla kotimaisia ohjelmia kuulo-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13128: vammastaan huolimatta.                               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13129:    Kaikissa länsimaissa tekstitetään tv-ohjelmia.
13130: Ruotsissa tekstitettyjen ohjelmien määrä on yli            Miten hallitus aikoo ottaa huomioon
13131: 60 prosenttia ja Iso-Britanniassa tekstitystavoit-         Yleisradion tekstityspalveluiden tar-
13132: teena on tänä vuonna tekstittää vähintään puolet           peen kuulovammaisia varten, ja
13133: ohjelmista. TV 1:n ja TV 2:n suomenkielisestä
13134: ohjelmatuotannosta noin 10 prosenttia on teksti-           aikooko hallitus omalta osaltaan toimia
13135:                                                            niin, että tekstitettyjen ohjelmien osuut-
13136:                                                            ta nostetaan?
13137: 
13138: 
13139: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1999
13140: 
13141:     Reijo Laitinen /sd
13142: 
13143: 
13144: 
13145: 
13146:                                                                                               Versio 2.0
13147: KK 70/1999 vp- Reijo Laitinen /sd                                                    Ministerin vastaus
13148: 
13149: 
13150: 
13151: 
13152: Eduskunnan puhemiehelle
13153: 
13154: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Oy on julkisen palvelun yhtiönä tarjonnut tämän
13155: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         palvelun ainoana suomalaisista televisiopalvelu-
13156: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jen tuottajista.
13157: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Laiti-        Vuonna 1999 Yleisradio Oy:n suomenkielisis-
13158: sen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       tä ohjelmista tekstitetään noin 10 prosenttia.
13159: 70/1999 vp:                                           Ruotsinkielisiä ohjelmia on tekstitetty vuosittain
13160:                                                       noin puolisen tuntia viikossa.
13161:        Miten hallitus aikoo ottaa huomioon               Yleisradio Oy:n Teksti-TV on laatinut suunni-
13162:        Yleisradion tekstityspalveluiden tar-          telman tekstityksen määrän nostamiseksi poh-
13163:        peen kuulovammaisia varten, ja                 joismaiselle tasolle lähimpien vuosien aikana.
13164:                                                       Teksti-TV:nkatselumahdollisuus on nyt noin 65
13165:        aikooko hallitus omalta osaltaan toimia        prosentissa suomalaistalouksista.
13166:        niin, että tekstitettyjen ohjelmien osuut-        Yleisradio Oy suunnittelee parhaillaan digi-
13167:        ta nostetaan?                                  taalisen television uusia palveluja. Digitaalisten
13168: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lähetysten yhteydessä on mahdollista lähettää
13169: vasti seuraavaa:                                      monipuolisesti tekstityspalveluja siten, että ne
13170:                                                       ovat kaikkien saatavissa. Kuulovammaisille
13171: Yleisradio Oy:n julkisen palvelun yleisradiotoi-      suunnattujen tekstitysten lisäys on siten kiinni
13172: minnasta vastaa yhtiön hallintoneuvosto, jonka        vain Yleisradio Oy:n talousarvioihin tähän tar-
13173: valitsee eduskunta.                                   koitukseen suunnattavista varoista. Yhtiö on il-
13174:    Yleisradio Oy on omana vastauksenaan teksti-       moittanut pitävänsä kuulovammaistekstitystä yh-
13175: tyspalveluista todennut, että yhtiö on tekstittänyt   tenä tärkeänä osanajulkisen palvelun yhtiön toi-
13176: omatuotantoisia ohjeimiaan kuulovammaiskatso-         mintaa ja pyrkivänsä mahdollisuuksiensa mu-
13177: jia varten vuodesta 1983 alkaen. Tekstitettävien      kaan lisäämään tekstityksiä, jotta kansalaisten
13178: ohjelmien määrää on lisätty vuosittain toimin-        yhdenvertaisuus toteutuisi tältäkin osin entistä
13179: taan myönnettyjen varojen puitteissa. Yleisradio      paremmm.
13180: 
13181: 
13182: 
13183: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
13184: 
13185:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
13186: 
13187: 
13188: 
13189: 
13190: 2
13191: Ministems svar                                                KK 70/1999 vp- Reijo Laitinen /sd
13192: 
13193: 
13194: 
13195: 
13196: Tili riksdagens talman
13197: 
13198: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    den enda av producentema av finländska televi-
13199: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     sionstjänster.
13200: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rei-        Av Rundradion Ab:s finskspråkiga program
13201: jo Laitinen /sd undertecknade skriftliga spörsmål   textades ca 10 procent 1999. Av de svenskspråki-
13202: SS 70/1999 rd:                                      ga programmen har årligen textats ca en halv tim-
13203:                                                     me per vecka.
13204:       Hur avser regeringen beakta de hörsel-            Rundradion Ab:s Text-TV har lagt upp en pian
13205:       skadades behov av Rundradions text-           för att öka mängden textning så att den når upp
13206:       ningstjänster, och                            tili den nordiska nivån under de närmaste åren. I
13207:                                                     dag har nu ca 65 procent av de finländska hushål-
13208:        avser regeringen för sin del agera så att    len möjligheter att se Text-TV.
13209:        andelen textade program ökas?                    Rundradion Ab planerar för närvarande nya
13210: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     tjänster för digital television. I samband med di-
13211: föra följande:                                      gitala sändningar är det möjligt att allsidigt sända
13212:                                                     textningstjänster så att de är tillgängliga för alla.
13213: För Rundradion Ab:s allmännyttiga verksamhet        Ökningen av textning för hörselskadade är bara
13214: svarar bolagets förvaltningsråd, som väljs av       en fråga om att i Rundradion Ab:s budget avsätta
13215: riksdagen.                                          medel för detta ändamål. Bolaget har meddelat
13216:    Rundradion Ab har i sitt eget svar om text-      att textning för hörselskadade är en viktig del av
13217: ningstjänstema fört fram att bolaget har textat     det allmännyttiga bolagets verksamhet och bola-
13218: egenproducerade program för hörselskadade tit-      get eftersträvar att i så hög grad som möjligt av-
13219: tare från 1983. Mängden textade program har         ser att öka textningen så att medborgarnas jäm-
13220: utökats årligen inom ramen för de medel som be-     likhet också på detta sätt allt bättre kan förverkli-
13221: viljas verksamheten. Rundradion Ab har som ett      gas.
13222: allmännyttigt bolag tillhandahållit tjänsten som
13223: 
13224: 
13225: 
13226: Helsingfors den 28 maj 1999
13227: 
13228:     Trafikministeriet Olli-Pekka Heinonen
13229: 
13230: 
13231: 
13232: 
13233:                                                                                                        3
13234:                                                               KK 71/1999 vp- Veijo Puhjo /vas ym.
13235: 
13236: 
13237: 
13238: 
13239:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 7111999 vp
13240: 
13241:                                               Neste Oy:n eläkejärjestelyt
13242: 
13243: 
13244: 
13245: 
13246: Eduskunnan puhemiehelle
13247: 
13248: Neste Oy:n toimitusjohtaja Jukka Viinanen on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13249: päässyt kahden vuoden työsuhteestaan ennen-            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
13250: aikaiselle eläkkeelle 14 vuotta ennen yleistä elä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13251: keikää 10 milj. markan eduilla.                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13252:    Tämä on vahvasti ristiriidassa hallituksen esit-
13253: tämään periaatteeseen pyrkiä myöhentämään                     Onko Neste Oy:n päätös toimitusjohtaja
13254: eläkkeelle siirtymistä, jolloin eläkeputken kat-             Jukka Viinasen eläkepäätöksestä yhtiö-
13255: kaisussa tuhannet työttömät joutuvat käytännös-              järjestyksen mukaan ollut laiton, ja
13256: sä tuuliajolle.
13257:    Eduskunnan kyselytunnilla 6.5.1999 kävi                   mitkä ovat valtion eli Neste Oy:n omis-
13258: ilmi, että nyt epäselvät hallinnolliset vastuut tul-         tajan lainmukaiset mahdollisuudet pur-
13259: laan selvittämään ja että päätösvalta eläkejärjes-           kaa Neste Oy:n tekemä ja nyt Fortum
13260: telystä olisi kuulunut yksiselitteisesti hallinto-           Oyj:n toteuttama eläkepäätös?
13261: neuvostolle eli valtio-omistajan edustajalle.
13262: 
13263: 
13264: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1999
13265: 
13266:     Veijo Puhjo /vas
13267:     Mikko Kuoppa /vas
13268:     Esko-Juhani Tennilä /vas
13269: 
13270: 
13271: 
13272: 
13273:                                                                                                 Versio 2.0
13274: KK 71/1999 vp- Veijo Puhjo /vas ym.                                                   Ministerin vastaus
13275: 
13276: 
13277: 
13278: 
13279: Eduskunnan puhemiehelle
13280: 
13281: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        sen toimitusjohtajasopimuksen voitu osoittaa
13282: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          syntyneen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen
13283: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vastaisesti. Sopimus on siten Nestettä ja sittem-
13284: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veijo Puh-        min Fortum Oyj:tä sitova, eikä oikeudellisia
13285: jon /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        edellytyksiä sopimuksen purkamiseksi ole. Hal-
13286: sen KK 71/1999 vp:                                     lintoneuvosto katsoi, että asia on loppuun käsitel-
13287:                                                        ty.
13288:        Onko Neste Oy:n päätös toimitusjohtaja              Kauppa- ja teollisuusministeriön kannalta
13289:       Jukka Viinasen eläkepäätöksestä yhtiö-           Fortumin hallintoneuvoston päätös on yksiselit-
13290:       järjestyksen mukaan ollut laiton, ja             teinen: Viinasen toimitusjohtajasopimukseen ei
13291:                                                        voida puuttua.
13292:        mitkä ovat valtion eli Neste Oy:n omis-             Kauppa- ja teollisuusministeriö on kuitenkin
13293:        tajan lainmukaiset mahdollisuudet pur-          ilmoittanut, ettei Viinasen toimitusjohtajasopi-
13294:        kaa Neste Oy:n tekemä ja nyt Fortum             mukseen sisältynyt eläkeratkaisu, joka ei ollut ai-
13295:        Oyj:n toteuttama eläkepäätös?                   kaisemmin ministeriön tiedossa, ole valtion
13296: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             omaksuman yleisen linjan mukainen ja että mi-
13297: vasti seuraavaa:                                       nisteriö tulee entistä tarkemmin valvomaan hal-
13298:                                                        linnonalansa valtionyhtiöiden toimitusjohtajaso-
13299: Fortum      Oyj:n     hallintoneuvosto     käsitteli   pimusten ehtoja. Samoin ministeriö edellyttää
13300: 11.5.1999 ja 25.5.1999 Nesteen entisen toimitus-       kaikkien, valtiota eri yhtiöiden toimielimissä
13301: johtajan Jukka Viinasen toimitusjohtajasopimus-        edustavien henkilöiden valvovan sitä, että toimi-
13302: ta ja siihen sisältynyttä eläkkeellejääntioikeutta.    elimet tekevät asianmukaisesti kirjattavat pää-
13303: Hallintoneuvosto käsittelisi asiaa hankkimiensa        töksensä toimivaltansa puitteissa riittävän esitte-
13304: oikeudellisten asiantuntijalausuntojen ja yhtiön       lyaineiston pohjalta.
13305: omien selvitysten pohjalta ja totesi, ettei Viina-
13306: 
13307: 
13308: 
13309: Helsingissä l päivänä kesäkuuta 1999
13310: 
13311:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
13312: 
13313: 
13314: 
13315: 
13316: 2
13317: Ministems svar                                              KK 7111999 vp- Veijo Puhjo /vas ym.
13318: 
13319: 
13320: 
13321: 
13322: Tili riksdagens talman
13323: 
13324: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      och konstaterade att det inte kan påvisas att Vii-
13325: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      nanens avtal har ingåtts i strid med lagen om ak-
13326: statsrådet översänt följande av riksdagsman Vei-     tiebolag och bolagsordningen. Avtalet binder
13327: jo Puhjo /vänst m.fl. undertecknade spörsmål SS      därmed Neste och sedermera Fortum Abp, och
13328: 7111999 rd:                                          några juridiska förutsättningar att häva avtalet
13329:                                                      föreligger inte. Förvaltningsrådet ansåg att saken
13330:       Var Neste Oy:s beslut om verkställande         var slutbehandlad.
13331:       direktör Jukka Viinanens pension                  Ur handels- och industriministeriets perspek-
13332:       olagligt enligt bolagsordningen, och           tiv är Fortums förvaltningsråds beslut entydigt: I
13333:                                                      Viinanens verkställandedirektörsavtal kan man
13334:       vilka är statens, dvs. Neste Oy:s äga-         inte ingripa. Handels- och industriministeriet har
13335:       res, lagenliga möjligheter att häva det        dock meddelat att den pensionslösning som in-
13336:       pensionsbeslut som Neste Oy har fattat         gick i Viinanens avtal, och som ministeriet inte
13337:       och Fortum Abp nu realiserar?                  kände till tidigare, inte stämmer överens med den
13338: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      allmänna linje som staten har tillägnat sig och att
13339: föra följande:                                       ministeriet noggrannare än tidigare kommer att
13340:                                                      övervaka villkoren i de avtal som gäller verkstäl-
13341: Fortum Abp:s förvaltningsråd behandlade den 11       lande direktörema i statsbolagen på ministeriets
13342: maj 1999 och den 25 maj 1999 det verkställande-      förvaltningsornråde. Ministeriet förutsätter ock-
13343: direktörsavtal som gäller Nestes f.d. verkställan-   så att alla personer som representerar staten i oli-
13344: de direktör Jukka Viinanen och den rätt att gå i     ka bolagsorgan övervakar att organen fattar sina
13345: pension som ingår i detta avtal. Förvaltningsrå-     beslut, som registreras på adekvat sätt, inom ra-
13346: det behandlade frågan utgående från de juridiska     men för sin behörighet utgående från ett tillräck-
13347: sakkunnigutlåtanden som rådet hade skaffat sig       ligt föredragningsmaterial.
13348: och utredningar som bolaget självt hade företagit
13349: 
13350: 
13351: 
13352: Helsingfors den 1 juni 1999
13353: 
13354:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
13355: 
13356: 
13357: 
13358: 
13359:                                                                                                        3
13360:                                                              KK 72/1999 vp -Tuula Haatainen /sd
13361: 
13362: 
13363: 
13364: 
13365:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 72/1999 vp
13366: 
13367:                                              Ruokamyrkytysten seurannan ja valvonnan
13368:                                              resurssit
13369: 
13370: 
13371: 
13372: 
13373: Eduskunnan puhemiehelle
13374: 
13375: Elintarvikkeiden ja juomaveden välityksellä le-       tutkimukset voivat varojen puutteessa jäädä teke-
13376: viävät sairaudet ovat lisääntyneet Suomessa huo-      mättä.
13377: lestuttavasti. Kuluvan kevään aikana olemme              Kuntien ja valtion asiantuntijalaitosten henki-
13378: voineet lukea lehdistöstä mm. kahdesta voin vä-       löstö tarvitsee jatkuvaa lisäkoulutusta epidemioi-
13379: lityksellä levinneestä listeria-epidemiasta, joissa   den ehkäisytyön parantamiseksi ja epidemioiden
13380: ainakin viisi ihmistä on menehtynyt ja kymme-         selvittämiseksi.
13381: net ovat sairastuneet. Koulujen ja sairaaloiden
13382: ruokailusta on aiheutunut laajoja virusepidemioi-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13383: ta. Kansanterveyslaitoksen tilastot paljastavat,      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13384: että kampylobakteeri-infektiosta on tullut Suo-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13385: messa salmonellaa tärkeämpi taudinaiheuttaja.         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13386:    Ruokamyrkytyksiin liittyy merkittäviä kustan-
13387: nuksia, joiden suuruusluokaksi sosiaali- ja ter-            Ovatko ruokamyrkytysten ehkäisyyn va-
13388: veysministeriön työryhmä vuonna 1997 arvioi                 ratut voimavarat hallituksen mielestä
13389: 500 milj. markkaa. Valtion talousarviossa ei kui-           riittävät vai tulisiko viime vuosien kehi-
13390: tenkaan ole esitetty erityisiä määrärahoja tämän            tys huomioon ottaen suunnata lisää voi-
13391: alueen hoitoon.                                             mavaroja tälle alueelle, ja
13392:    Elintarvikkeiden ja vesien välityksellä leviää
13393: ns. uusia taudinaiheuttajia, kuten kalikivirus,             miten hallitus varmistaa, että erilaisten
13394: kampylobakteri tai listeria, joiden ehkäisytyön             ruokamyrkytysten aiheuttajamikrobien
13395: tehostamiseksi tarvitaan runsaasti tutkimustyötä            tutkimukseen löytyy riittävän korkea-
13396: niin ihmis- kuin eläinlääketieteessä.                       tasoiset tutkimusresurssit, sekä
13397:    Ruokamyrkytysten selvitystyö kuuluu kun-                 miten hallitus varmistaa, että kunnat
13398: tien vastuulle. Laaja tai harvinaisen taudinaiheut-         saavat riittävästi tukea vaikeiden ja kal-
13399: tajan aiheuttama epidemia voi aiheuttaa yhden               liiden vesi- tai elintarvikeperäisten epi-
13400: kunnan kohdalle huomattavat tutkimuskustan-                 demioiden selvittämiseksi?
13401: nukset Pahimmassa tapauksessa välttämättömät
13402: 
13403: 
13404: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1999
13405: 
13406:     Tuula Haatainen /sd
13407: 
13408: 
13409:                                                                                                Versio 2.0
13410: KK 72/1999 vp- Tuula Haatainen /sd                                                   Ministerin vastaus
13411: 
13412: 
13413: 
13414: 
13415: Eduskunnan puhemiehelle
13416: 
13417: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa         Ruokamyrkytysepidemioita raportoitiin 1990-
13418: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        luvun alkupuolella vuosittain kolmisenkymmen-
13419: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tä. Vuonna 1997 raportoitiin 68 epidemiaa ja
13420: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula Haa-      vuonna 1998 kunnalliset viranomaiset tekivät
13421: taisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      124 epäilyilmoitusta ruokamyrkytys- tai vesipe-
13422: KK 72/1999 vp:                                       räisistä epidemioista Kansanterveyslaitokseen.
13423:                                                      Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 1997
13424:        Ovatko ruokamyrkytysten ehkäisyyn va-         uudet ohjeet ruokamyrkytysten seurannasta ja il-
13425:        ratut voimavarat hallituksen mielestä         moittamisesta (Sosiaali- ja terveysministeriön
13426:        riittävät vai tulisiko viime vuosien kehi-    päätös 1/02111997). Näissä ohjeissa kansanter-
13427:        tys huomioon ottaen suunnata lisää voi-       veyslaitokselle asetettiin suositus pitää yllä epäi-
13428:        mavaroja tälle alueelle, ja                   lyilmoitusrekisteriä ja Elintarvikevirastolle vel-
13429:                                                      voite pitää yllä ruokamyrkytysten selvitysilmoi-
13430:        miten hallitus varmistaa, että erilaisten     tusrekisteriä. Ruokamyrkytysten ja vesiperäisten
13431:        ruokamyrkytysten aiheuttajamikrobien          epidemioiden selvitysvastuu on kunnallisilla vi-
13432:        tutkimukseen löytyy riittävän korkeata-       ranomaisilla.
13433:        soiset tutkimusresurssit, sekä                    Raportoitujen ruokamyrkytystenja vesiperäis-
13434:       miten hallitus varmistaa, että kunnat          ten epidemioiden määrän lisääntymisen taustalla
13435:       saavat riittävästi tukea vaikeiden ja kal-     saattaa osittain olla seurantajärjestelmän tehostu-
13436:       liiden vesi- tai elintarvikeperäisten epi-     minen. Syitä ruokamyrkytysten lisääntymiseen
13437:       demioiden selvittämiseksi?                     ovat myös muuttuneet ruokailutottumukset,
13438:                                                      muutokset elintarviketuotannossa ja lisääntynyt
13439: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kansainvälinen elintarvikekauppa. Lisääntynei-
13440: ti seuraavaa:                                        den ruokamyrkytysten johdosta sosiaalija ter-
13441:                                                      veysministeriö on esittänyt vuosien 1998 ja 1999
13442: Ruokamyrkytyksenä tarkoitetaan tarttuvaa sai-        talousarvioehdotukseen, että ruokamyrkytysten
13443: rautta tai myrkytystä, joka on saatu, tai jonka      selvittämiseen ohjattaisiin lisää taloudellisia voi-
13444: epäillään saadun, ruoan tai talousveden nauttimi-    mavaroja. Näitä lisäresursseja ei ole saatu. So-
13445: sen välityksellä. Ruokamyrkytyksen aiheuttaja        siaali- ja terveysministeriö on kuitenkin pyrkinyt
13446: voi olla mikrobi tai muu infektiivinen partikkeli    tehostamaan olemassa olevien voimavarojen
13447: sekä niiden tuottamat myrkyt eli toksiinit, para-    käyttöä. Tämä on tapahtunut yhteistyössä mui-
13448: siitti, myrkyllinen eläin, kasvi tai sieni tai muu   den ministeriöiden ja keskusviranomaisten kans-
13449: kemiallinen aine. Ruokamyrkytysepidemiassa           sa.
13450: vähintään kaksi henkilöä sairastuu samanlaisin           Ruokamyrkytysten ehkäisemiseksi on sosiaa-
13451: oirein syötyään samaa ruokaa tai juotuaan samaa      li- ja terveysministeriön, maa- ja metsätalousmi-
13452: alkuperää olevaa vettä ja kyseinen ruoka tai juo-    nisteriön, Kansanterveyslaitoksen, Eläinlääkin-
13453: ma voidaan epidemiologisesti todeta sairauden        tä- ja elintarvikelaitoksen ja Elintarvikeviraston
13454: lähteeksi.                                           yhteistyönä tänä vuonna valmistunut ohjeistus
13455: 
13456: 
13457: 2
13458: Ministerin vastaus                                            KK 72/1999 vp- Tuula Haatainen /sd
13459: 
13460: 
13461: kunnallisille ja alueellisille viranomaisille elin-     laboratorioverkoston luominen edellyttää kuiten-
13462: tarvikkeisiin liittyvistä vaaratilanteista ilmoitta-    kin lisäresursseja.
13463: misesta ja tiedottamisesta. Tätä ohjeistusta tul-           Kuntia on pyritty tukemaan vaikeiden ja kal-
13464: laan lisäämään ja täydentämään seuraavina vuo-          liiden vesi- ja elintarvikeperäisten epidemioiden
13465: sina. Edellä mainittujen tahojen välillä on lisäksi     selvittämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on
13466: olemassa yhteistyöverkostot mm. yksittäisten            osallistunut suurten epidemioiden selvittämiseen
13467: taudinaiheuttajien seurantaa ja epidemioiden no-        ohjaamalla varoja tutkimuksiin. Erityisesti so-
13468: peaa rajaamista varten. Vaikka maassamme ei             siaali- ja terveysministeriö on erilaisin sopimuk-
13469: olekaan erityistä ruokamyrkytyksiin keskittynyt-        sin huolehtinut siitä, että kansanterveyslaitokses-
13470: tä organisaatiota, kuten esimerkiksi Tanskan            sa on jatkuvasti henkilöstöä, joka pystyy anta-
13471: zoonoosikeskus, muodostavat nämä yhteistyö-            maan asiantuntija-apua vesiepidemioiden selvit-
13472: verkostot zoonoosi- ja ruokamyrkytyskeskuk-            tämiseksi. Vuosina 1998 ja 1999 sosiaali- ja ter-
13473: sen. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että       veysministeriö on sopimuksin järjestänyt lisäre-
13474: tätä yhteistyöverkostoa edelleen kehittämällä           sursseja myös Elintarvikevirastolie ruokamyrky-
13475: voidaan ilman mittavia lisävoimavaroja taata           tysten selvittämiseen liittyen. Sosiaali- ja ter-
13476: ruokamyrkytysten ehkäisytyön onnistuminen.             veysministeriö on tukenut ja pyrkii annettujen re-
13477:     Yhdessä muiden ministeriöiden, keskusviras-         surssien asettamissa rajoissa lisäämään vuonna
13478: tojen ja yliopistojen kanssa sosiaali- ja terveys-     2000 kunnallisten ruokamyrkytysten selvitys-
13479: ministeriö on aloittanut neuvottelut ja sopinut        työntekijöiden jatkokoulutusta ja erikoistumis-
13480: järjestelyistä, jotka koskevat erityislaboratoriois-   mahdollisuuksia edellä mainittujen keskusviras-
13481: sa tehtäviä taudinaiheuttajien tutkimuksia. Tär-       tojen kautta. Lisäresurssien tarve ruokamyrky-
13482: keimpien ruokamyrkytysbakteerien, kuten sal-           tysten selvitystyöhön sekä paikallisella että kes-
13483: monellan, osalta laboratoriokapasiteettia voi-         kusviranomaistasolla on tästä huolimatta ilmei-
13484: daan pitää riittävänä. Myös kampylobakteeri epi-       nen.
13485:  demiaa varten on olemassa toimintaohjeet ja re-           Kuntien taloudelliset resurssit ruokamyrky-
13486:  surssit näytteiden tutkimiseen erityislaborato-       tysten ehkäisyyn ja seurantaan ovat vähentyneet
13487: rioissa. Tämän lisäksi laboratoriokapasiteettia on     kuntien huonon taloudellisen tilanteen johdosta.
13488:  olemassa mm. listeria ja EHEC-bakteerianalyy-         ED-jäsenyyden myötä ruokamyrkytysten selvi-
13489:  sejä varten. Uusien ja entistä tarkempien mene-       tyksestä vastaaville kunnallisille viranomaisille
13490:  telmien käyttöönotto on lisännyt tarvetta ylläpi-     on tullut runsaasti muita elintarvikevalvontaan
13491:  tää korkeatasoista valmiutta. Kemiallisten ruoka-     liittyviä tehtäviä. Elintarvikevalvonnan uudel-
13492:  myrkytysten aiheuttajien tutkimusvalmiudet ovat       leen järjestäminen maassamme onkin otettu nyt
13493:  tällä hetkellä riittävät. Laboratorioiden välistä     mukaan hallitusohjelmaan. Ruokamyrkytysten
13494:  yhteistyötä tehostamalla ja verkostoitumalla on       selvittäminen ja ehkäisy ja elintarvikevalvonta
13495:  ministeriön käsityksen mukaan pystytty toimi-         ovat osa kunnallista ympäristöterveydenhuoltoa,
13496:  maan tyydyttävästi. Nykyistä laajemman erityis-       jonka resurssikysymykset tullaan selvittämään jo
13497:                                                        aloitetuissa resurssikartoituksissa.
13498: 
13499: 
13500: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1999
13501: 
13502:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
13503: 
13504: 
13505: 
13506: 
13507:                                                                                                          3
13508: KK 72/1999 vp- Tuula Haatainen /sd                                                         Ministerns svar
13509: 
13510: 
13511: 
13512: 
13513: Tili riksdagens talman
13514: 
13515: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger           1 början av 1990-talet rapporterades ett trettio-
13516: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av         tal matförgiftningsfall årligen. År 1997 rapporte-
13517: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tuu-        rades 68 epidemier och år 1998 gjorde de kom-
13518: la Haatainen /sd undertecknade skriftliga spörs-        muna1a myndigheterna 124 anmälningar om
13519: mål SS 7211999 rd:                                      misstänkta matförgiftningsepidemier eller epide-
13520:                                                         mier orsakade av vatten till Folkhälsoinstitutet.
13521:        Anser regeringen att de resurser som re-         Social- och hälsovårdsministeriet meddelade år
13522:        serverats för förebyggande av matför-            1997 nya anvisningar om uppföljning och anmäl-
13523:        giftningar är tillräckliga eller borde           ningar i samband med matförgiftningar (Social-
13524:        man med beaktande av utvecklingen un-            och hälsovårdsministeriets beslut 1/021/1997). 1
13525:        der de senaste åren rikta mera resurser          dessa anvisningar rekommenderades Folkhäl-
13526:        för detta ändamål, och                           soinstitutet att upprätthålla ett register över an-
13527:                                                         mälningar om misstänkta fall och ålades Livsme-
13528:        hur säkerställer regeringen att det finns        delsverket att upprätthålla ett register över an-
13529:        tillräckligt högklassiga fors kningsresur-       mälningar om utredningar. De kommunala myn-
13530:        ser för att undersöka de mikrober som            digheterna ansvarar för utredningen av matför-
13531:        orsakar matförgiftning, samt                     giftningsepidemier och epidemier orsakade av
13532:        hur säkerställer regeringen att kommu-           vatten.
13533:        nerna får tillräckligt stöd för att utreda          Det ökade antalet rapporterade mat-
13534:        svåra och dyra epidemier som härrör              förgiftningar och epidemier orsakade av vatten
13535:        från vatten och livsmedel?                       kan delvis bero på att uppföljningssystemet bli-
13536:                                                         vit effektivare. Andra orsaker till att matförgift-
13537: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         ningarna ökat är ändrade matvanor, ändringar i
13538: föra följande:                                          livsmedelsproduktionen och ökad internationell
13539:                                                         livsmedelhandel. På grund av de ökade matför-
13540: Med matförgiftning avses en smittsam sjukdom            giftningarna har social- och hälsovårdsministe-
13541: eller förgiftning, som orsakats av, eller som man       riet i sitt budgetförslag för åren 1998 och 1999
13542: misstänker att har orsakats av, mat eller hushålls-     framfört att mera ekonomiska resurser skall rik-
13543: vatten. Matförgiftning kan orsakas av en mikrob         tas för utredning av matförgiftningar. Dessa till-
13544: eller annan infektiv partikel samt gifter, dvs. to-     läggsresurser har man inte fått. Social- och hälso-
13545: xiner, som dessa producerar eller av en parasit,        vårdsministeriet har dock strävat efter att effekti-
13546: ett giftigt djur, en växt eller svamp eller något an-   vera användningen av de befintliga resurserna.
13547: nat kemiskt ämne. Vid en matförgiftningsepide-          Detta har skett i samarbete med andra ministerier
13548: mi insjuknar minst två personer i likadana sym-         och centrala ämbetsverk.
13549: tom efter att ha ätit samma mat eller druckit vat-         Social- och hälsovårdsministeriet, jord- och
13550: ten med samma ursprung och om maten eller               skogsbruksministeriet, Folkhälsoinstitutet, An-
13551: drycken i fråga kan epidemiologiskt konstateras         stalten för veterinärmedicin och livsmedel samt
13552: vara orsak till sjukdomen.                              Livsmedelsverket har i år tillsammans gjort upp
13553: 
13554: 
13555: 4
13556: Ministems svar                                               KK 72/1999 vp- Tuula Haatainen /sd
13557: 
13558: 
13559: anvisningar för kommunala och regionala myn-          omfattande nätverk av speciallaboratorier be-
13560: digheter om anmälningar och information i sam-        hövs dock tilläggsresurser.
13561: band med risksituationer i anslutning tilllivsme-        Man har strävat efter att stöda kommunema
13562: del. Dessa anvisningar kommer att kompletteras        vid utredning av svåra och dyra epidemier som
13563: under de närmaste åren. De ovan nämnda myn-           härrör från vatten eller livsmedel. Social- och
13564: digheterna har bildat samarbetsnätverk för bl.a.      hälsovårdsministeriet har deltagit i utredningen
13565: uppföljning av enskilda sjukdomsalstrare och för      av stora epidemier genom att styra resurser tili
13566: en snabb begränsning av epidemier. Även om det        undersökningama. Social- och hälsovårdsminis-
13567: inte i vårt land finns någon organisation som         teriet har med olika avtal särskilt sörjt för att det
13568: särskilt är inriktad på mathdrgiftningar, såsom       vid Folkhälsoinstitutet kontinuerligt skall finnas
13569: t.ex. zoonoscentret i Danmark, bildar dessa sam-      personai som kan ge sakkunnighjälp vid utred-
13570: arbetsnätverk ett zoonos- och matförgiftnings-        ning av epidemier orsakade av vatten. Social-
13571: center. Social- och hälsovårdsministeriet anser       och hälsovårdsministeriet har under åren 1998
13572: att man genom att vidareutveckla dessa samar-         och 1999 genom avtal ordnat tilläggsresurser
13573: betsnätverk utan större tilläggsresurser kan ga-      även för Livsmedelsverket i anslutning tili utred-
13574: rantera att arbetet för att förebygga matförgift-     ning av matförgiftningar. Social- och hälso-
13575: ningar lyckas.                                        vårdsministeriet har via de ovan nämnda centrala
13576:     Social- och hälsovårdsministeriet har tillsam-    ämbetsverken stött, och strävar efter att år 2000
13577: mans med de andra ministerierna, centrala äm-         inom ramen för de givna resursema öka, fortbild-
13578: betsverken och universiteten påbörjat förhand-        ningen och möjligheterna tili specialisering för
13579: lingar och kommit överens om arrangemang be-          de arbetstagare i kommunema som har hand om
13580: träffande undersökningar av sjukdomsalstrare          utredning av matförgiftningar. Behovet av till-
13581: som görs vid speciallaboratorier. Beträffande de      läggsresurser för utredningsarbetet både på lokal
13582: viktigaste matförgiftningsbakteriema, såsom sai-      nivå och på ämbetsverksnivå är trots detta uppen-
13583: monella, kan laboratoriekapaciteten anses vara        bart.
13584: tillräcklig. Även för campylobactepidemier finns         Kommunemas ekonomiska resurser för att fö-
13585: det instruktioner om och resurser för undersök-       rebygga och följa upp matförgiftningar har mins-
13586: ning av prover i speciallaboratorier. Dessutom        kat som en följd av kommunemas dåliga ekono-
13587: finns det laboratoriekapacitet för bl.a. analyse-     miska situation. 1 och med EU- medlemskapet
13588: ring av listeria- och EHEC-bakterier. lbruktagan-     har de kommunala myndigheterna som svarar för
13589: det av nya och mera exakta metoder har ökat be-       utredningen av matförgiftningar fått en hel del
13590: hovet av att upprätthålla en högklassig be-           andra uppgifter i anslutning tili livsmedelstillsy-
13591: redskap. Beredskapen för undersökning av ke-          nen. Omorganiseringen av livsmedelstillsynen i
13592: miska orsaker tili matförgiftning är för närvaran-    vårt land har därför nu tagits med i regeringspro-
13593: de tillräcklig. Genom att effektivera samarbetet      grammet. Utredningen och förebyggandet av
13594: mellan laboratoriema och genom att bilda nät-         matförgiftningar samt livsmedelstilisynen utgör
13595: verk har man enligt ministeriet kunnat fungera på     en del av det kommunala miljö- och hälsoskyd-
13596: ett tillfredsställande sätt. För att skapa ett mera   det, vars resurser kommer att utredas i den redan
13597:                                                       påbörjade kartläggningen av resurserna.
13598: 
13599: 
13600: 
13601: Helsingforsden 1 juni 1999
13602: 
13603:     Omsorgsminister Eva Biaudet
13604: 
13605: 
13606: 
13607: 
13608:                                                                                                          5
13609:                                                                     KK 73/1999 vp- Esa Lahtela /sd
13610: 
13611: 
13612: 
13613: 
13614:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 73/1999 vp
13615: 
13616:                                               Yritystukien myöntäminen ja käytön valvonta
13617: 
13618: 
13619: 
13620: 
13621: Eduskunnan puhemiehelle
13622: 
13623: Viime aikoina yhä useamman pk-yrityksen toi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13624: mintapolitiikkaa on reivattu siihen suuntaan, että     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13625: pyritään pääsemään irti kiinteästä omaisuudesta.       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13626: Kaikki yrityksen pääomat halutaan saada helpos-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13627: ti liikuteitavaan muotoon. Tällaisia hankkeita on
13628: Itä-Suomessa tälläkin hetkellä menossa. Kuntia               Onko hallitus ollut tietoinen siitä, kuin-
13629: kiristetään ostamaan teollisuushalleja kovaan                ka jotkut yritykset häikäilemättömästi
13630: hintaan uhkauksella, että muuten toiminta tul-               kiristävät kuntia ostamaan tuotantotilat
13631: laan lopettamaan. Samanaikaisesti toisella paik-             itseltään uhaten, että muuten toiminta
13632: kakunnalla sama firma rakentaa jo toista hallia              lopetetaan, ja vaikka kunta ostaisikin
13633: valtiovallan ja kunnan tuella.                               hallit, vuokrasopimus tehdään vain
13634:     Tällaiset tapaukset vain osoittavat, ettei jos-          muutamaksi vuodeksi, sekä
13635: tain syystä logiikka yhteiskunnan puolella toimi.
13636: Firmat käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen                mitä hallitus aikoo tehdä, ettei tämän
13637: kilpailua, jota käydään kuntien välillä työpaikko-           saman .firman olisi mahdollista saada
13638: jen saamiseksi. Jostain syystä kauppa- ja teolli-            valtiovallan investointitukea uusien
13639: suusministeriön nykyiset tukien myöntämisjär-                teollisuustilojen rakentamiseen toiselle
13640: jestelmät ja sopimukset eivät pysty takaamaan si-            paikkakunnalle?
13641: tä, etteikö yritys voi lopettaa toimintaansa toisel-
13642: la paikkakunnalla.
13643: 
13644: 
13645: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1999
13646: 
13647:     Esa Lahtela /sd
13648: 
13649: 
13650: 
13651: 
13652:                                                                                                 Versio 2.0
13653: KK 73/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                      Ministerin vastaus
13654: 
13655: 
13656: 
13657: 
13658: Eduskunnan puhemiehelle
13659: 
13660: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      20 % tai vähintään 10 %, jos siihen on erityisiä
13661: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       aluepoliittisia syitä ja hanke on kustannuksiltaan
13662: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     yrityksen kokoon nähden merkittävä, tai että
13663: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     hankkeessa perustetaan vähintään 10 uuden työ-
13664: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        paikan toimintayksikkö.
13665: 73/1999 vp:                                            Edellä sanottua säännöstä on pidettävä suh-
13666:                                                     teellisen vaativana tukikelpoisen hankkeen edel-
13667:       Onko hallitus ollut tietoinen siitä, kuin-    lytyksenä. Kun yritys laajentaa toimintaansa sa-
13668:       ka jotkut yri~vkset häikäilemättömästi        malle tai uudelle paikkakunnalle, edellä mainittu
13669:       kiristävät kuntia ostamaan tuotantotilat      säännös ehkäisee osaltaan tuen käyttöä keinotte-
13670:       itseltään uhaten, että muuten toiminta        lumielessä.
13671:       lopetetaan, ja vaikka kunta ostaisikin           Yritystoiminnan siirtymistä koskevissa ta-
13672:       hallit, vuokrasopimus tehdään vain            pauksissa lähtökohtana on, että mikäli sellainen
13673:       muutamaksi vuodeksi, sekä                     yritys, jolla on toimintaa jollakin alueella, hakee
13674:                                                     investointitukea uuden yksikön perustamiseen,
13675:       mitä hallitus aikoo tehdä, ettei tämän        tulee aina selvittää, mitä vaikutuksia tällä on ole-
13676:       saman firman olisi mahdollista saada          massa olevaan toimintaan. Jos esimerkiksi on ky-
13677:       valtiovallan investointitukea uusien          symys toiminnan siirtymisestä kehitysalueen si-
13678:       teollisuustilojen rakentamiseen toiselle      sällä paikkakunnalta toiselle, ei tukea lähtökoh-
13679:       paikkakunnalle?                               taisesti myönnetä siirtyvän toiminnan osalta.
13680: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Kansallisen lainsäädännön mukaan valtion-
13681: ti seuraavaa:                                       avun myöntäjä on velvollinen valvomaan sekä
13682:                                                     tuen lainmukaisuutta että sen tarkoituksenmukai-
13683: Yritystuesta annetussa laissa (1136/1993) tarkoi-   suutta. Sen lisäksi EU:n yhteisölainsäädäntö si-
13684: tettujen tukimuotojen osalta on joko laissa tai     sältää varojen käytön laillisuutta ja tarkoituksen-
13685: valtioneuvoston päätöksessä asetettu määrätyt,      mukaisuutta sekä valvontaa ja tarkastusta koske-
13686: tuettavan hankkeen laatua koskevat vähimmäis-       via säädöksiä, jotka ovat Suomea sitovia.
13687: edellytykset tuen myöntämiselle. Esimerkiksi           Yritystuesta annettu laki on tarkoituksenmu-
13688: kehitysalueen investointituen myöntämisen edel-     kaisuussyistä luonteeltaan melko yleinen, joten
13689: lytyksenä on mm., että kysymyksessä on joko         pääpaino kehittämistyössä kohdistuu lakia alem-
13690: yritystoiminnan aloittaminen tai laajentaminen      manasteisten määräysten ja erityisesti ohjeiden
13691: taikka käyttöomaisuuden uudistaminen ja että        kehittämiseen. Tärkeimmän osan näistä muodos-
13692: laajentamisen tai uudistamisen arvioidaan ai-       tavat yritystukihakemusten käsittelyä sekä niitä
13693: heuttavan ko. toimintayksikön työpaikkojen, tuo-    koskevien tukien myöntämistä ja maksamista
13694: tannon jalostusarvon tai palvelusten olennaisen     koskevat ns. käsikirjaohjeet, jotka on pyritty laa-
13695: lisäyksen (lain 4 §). Yritystuesta annetussa val-   timaan riittävän yksityiskohtaisiksi käytännön
13696: tioneuvoston päätöksessä (1689/1993, 6 §)olen-      monimuotoisuus huomioon ottaen, sekä avustus-
13697: naiseksi lisäykseksi on määritelty vähintään        päätöksiin liittyvät tukiehdot Merkittävä yritys-
13698: 
13699: 
13700: 2
13701: Ministerin vastaus                                                KK 73/1999 vp- Esa Lahtela /sd
13702: 
13703: 
13704: tukien käytön tarkoituksenmukaisuutta paranta-       myksessä mainitun kaltaisen menettelyn ehkäise-
13705: va hanke on ollut yritystukihankkeiden hankesel-     miseksi uudistanut tukien käyttöä koskevia mää-
13706: vityksen ja yritystutkimuksen uudistaminen.          räyksiä ja ohjeita sekä tehostanut tukien myöntä-
13707: Tämä kehittämishanke saatettiin voimaan viime        misen ja maksamisen valvontaa.
13708: vuonna ja tavoitteena on nostaa yritystukihank-         Hallitusohjelman mukaisesti hallitus kehittää
13709: keiden käsittelytasoa, mikä onnistuessaan edis-      edelleen yritystukijärjestelmän toimivuutta pa-
13710: tää hankekäsittelyn laillisuus- ja tarkoituksenmu-   rantamalla tukiohjelmien seurantaa ja valvontaa.
13711: kaisuustavoitteen saavuttamista.                        Edellä mainitun johdosta ei hallitus näe ai-
13712:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on yritystues-    heelliseksi ryhtyä esitetyn kirjallisen kysymyk-
13713: ta annetussa laissa tarkoitettujen tukien valvon-    sen vuoksi erityisiin toimenpiteisiin ko. asioissa.
13714: nan tehostamiseksi sekä väärinkäytösten ja kysy-
13715: 
13716: 
13717: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1999
13718: 
13719:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
13720: 
13721: 
13722: 
13723: 
13724:                                                                                                       3
13725: KK 73/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                            Ministerns svar
13726: 
13727: 
13728: 
13729: 
13730: Tili riksdagens talman
13731: 
13732: I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen         stöd (1689/1993, 6 §) har som väsentlig ökning
13733: anger har Ni, Fru talman, tili vederbörande med-      definierats minst 20 % elier minst 10 %, om det
13734: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      finns särskilda regionalpolitiska skäl tili detta,
13735: man Esa Lahtela /sd undertecknade skriftliga          och projektet tili sina kostnader är ansenligt i för-
13736: spörsmål SS 73/1999 rd:                               håliande tili företagets storlek, elier att i projek-
13737:                                                       tet inrättas en verksamhetsenhet med åtminstone
13738:       Ar regeringen medveten om hur en del            10 nya arbetsplatser.
13739:       företag hänsynslöst idkar utpressning              Ovan anförda bestämmelse måste ses som ett
13740:        mot kommunerna för att de skall köpa           relativt krävande vilikor för att ett projekt skali
13741:       produktionslokaliteterna av dem med             vara berättigat tili stöd. När företaget breddar sin
13742:        hot om att företagen i annat fall upphör       verksamhet på samma elier en ny ort, förhindrar
13743:       med verksamheten och att också om               ovan nämnda bestämmelse för sin del använd-
13744:       kommunen skulle köpa hallarna så in-            ningen av stödet i svindlerisyfte.
13745:       gås hyreskontraktet endast för några år            I de fali som gälier förflyttning av företags-
13746:       samt                                            verksamhet är utgångspunkten den att, ifali ett
13747:                                                       sådant företag som har verksamhet i något områ-
13748:       vad har regeringen för avsikt att göra          de ansöker om investeringsstöd för att inrätta en
13749:       för att samma .firma inte skall kunna få        ny enhet, det alitid skali utredas vilka effekter
13750:       investeringsstöd av statsmakten för att         detta har på den redan existerande verksamhe-
13751:       bygga nya industrilokaliteter på en an-         ten. Om det t.ex. är fråga om förflyttning av verk-
13752:       nan ort?                                        samheten från en ort tili en annan inom ett ut-
13753: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       vecklingsområde är principen den att stöd inte
13754: föra följande:                                        beviljas för den verksamhet som flyttas.
13755:                                                          Enligt den nationelia lagstiftningen är den som
13756: I fråga om de stödformer som avses i lagen om         beviljar statsstöd skyldig att övervaka både stö-
13757: företagsstöd ( 1136/1993) har antingen i lagen        dets lagenlighet och dess ändamålsenlighet.
13758: elier i ett statsrådsbeslut stälits vissa minimi-     Dessutom innehålier EU:s gemenskapslagstift-
13759: förutsättningar för att stöd skali beviljas. Dessa    ning rättsakter som gälier medelanvändningens
13760: gälier arten av det projekt som skali understödas.    laglighet och ändamålsenlighet samt tilisyn och
13761: Tili exempel är ett vilikor för att investerings-     granskning och dessa rättsakter binder Finland.
13762: stöd för utvecklingsområde skali beviljas bl.a. att      Lagen om företagsstöd är av ändamålsen-
13763: det är frågan om att antingen inleda elier utvidga    lighetsskäl av ganska alimän art, vilket gör att
13764: företagsverksamhet elier att förnya anläggnings-      huvudvikten vid utvecklingsarbetet ligger på att
13765: tiligångarna och att utvidgningen elier förnyan-      utveckla bestämmelser på lägre nivå än lagen,
13766: det beräknas medföra en väsentlig ökning av an-       och i synnerhet anvisningar. Den viktigaste de-
13767: talet arbetsplatser, produktionens förädlingsvär-     len av dessa utgör de s.k. handboksanvisningar-
13768: de elier tjänsterna vid verksamhetsenheten i frå-     na, som gälier behandlingen av ansökningar om
13769: ga (4 § i lagen). I statsrådets beslut om företags-   företagsstöd samt beviljandet och utbeta1ningen
13770: 
13771: 
13772: 4
13773: Ministems svar                                                    KK 73/1999 vp- Esa Lahtela /sd
13774: 
13775: 
13776: av de stöd som gäller dessa samt de stödvillkor      vändningen av stöd samt effektiverat övervak-
13777: som anknyter tili understödsbesluten. Dessa          ningen av beviljandet och utbetalningen av stöd
13778: handboksanvisningar har man försökt utarbeta         för att övervakningen av de stöd som avses i la-
13779: tillräckligt i detalj med beaktande av den mång-     gen om företagsstöd skall bli effektivare samt för
13780: sidighet som praktiken uppvisar. Ett betydande       att missbruk av stöd och ett förfarande av det slag
13781: projekt som förbättrar ändamålsenligheten vid        som nämns i spörsmålet skall kunna förhindras.
13782: användningen av företagsstöd har varit att revi-         I enlighet med regeringsprogrammet vidareut-
13783: dera projektutredningen och företagsanalysen i       vecklar regeringen företagsstödssystemets funk-
13784: samband med företagsstödsprojekt. Detta ut-          tion genom att förbättra uppföljningen av och
13785: vecklingsprojekt inleddes i fjol och syftet med      tillsynen över stödprogrammen.
13786: det är att höja nivån på behandlingen av företags-       Med anledning av det som anförs ovan anser
13787: stödsprojekten, vilket när det lyckas främjar möj-   regeringen att det inte är motiverat att vidta sär-
13788: lighetema att nå laglighets- och ändamålsen-         skilda åtgärder i dessa frågor till följd av det
13789: lighetsmålet vid behandlingen av projekten.          ställda skriftliga spörsmålet.
13790:     Handels- och industriministeriet har fömyat
13791: de föreskrifter och anvisningar som gäller an-
13792: 
13793: 
13794: 
13795: Helsingfors den 31 maj 1999
13796: 
13797:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
13798: 
13799: 
13800: 
13801: 
13802:                                                                                                       5
13803:                                                                    KK 74/1999 vp- Esa Lahtela /sd
13804: 
13805: 
13806: 
13807: 
13808:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 74/1999 vp
13809: 
13810:                                              Sotilasammattihenkilöiden asema puolustusvoi-
13811:                                              missa
13812: 
13813: 
13814: 
13815: 
13816: Eduskunnan puhemiehelle
13817: 
13818: Sotilasammattihenkilöt ovat sotilasviroissa Ja        osasto toimittaa lääkärin ja joukko-osaston ko-
13819: erikoiskoulutusta tai kokemusta vaativissa soti-      mentajan lausunnoilla varustetun hakemuksen
13820: laallisissa tehtävissä. He kuuluvat sotilaseläke-     pääesikunnan henkilöstöosastoon hakuilmoituk-
13821: järjestelmän piiriin niin kuin kaikki muutkin so-     sessa olevaan viimeiseen hakupäivään mennessä.
13822: tilasviran haltijat. Sotilasammattihenkilöiden            Nykyisellään sotilasammattihenkilöt menevät
13823: eläkeikä/eroamisikä on niin miehillä kuin naisil-     rauhanturvatehtäviin reserviläisinä ja miehistön
13824: lakin 55 vuotta.                                      tehtäviin kuuluvaan jääkärin arvoon eikä siis sii-
13825:     Miehillä ja varusmiespalveluksen suorittaneil-    hen arvoon, jossa he Suomessa palvelevat soti-
13826: la naisilla on käytössään palvelusarvot kersantti,    laallisissa tehtävissä, kun taas muut sotilasviran-
13827: ylikersantti ja vääpeli. Reservin sotilasarvot säi-   haltijat menevät joko samaan tai ylempään ar-
13828: lyvät, ja ylentäminen tapahtuu reservin ylentä-       voon kuin heidän sotilasarvonsa Suomessa on.
13829: misperusteiden mukaisesti. Palvelus ja sotilasar-     Tämä asia vaikuttaa sotilasammattihenkilöiden
13830: vot eivät vaikuta palkkaukseen.                       kohdalla suoraan palkkaukseen, koska rauhantur-
13831:     Sotilasammattihenkilöitä on monipuolista val-     vapalveluksessa palkka on suhteessa arvoon.
13832: miutta edellyttävissä tehtävissä. He työskentele-         Tähän epäkohtaan halutaan erityisesti kiinnit-
13833: vät monilla tehtävänimikkeillä, kuten kansimies,      tää huomiota. Tavoite tulisi olla, että rauhantur-
13834: konemies, kuljetusmies, käytönohjaaja, lentoko-       vapalvelusasia saataisiin sotilasammattihenkilöi-
13835: nehuoltomies, ohjusmies, taistelusukeltaja, var-      den kohdalla samanarvoiseksi kuin muillakin so-
13836: tiomies, talousmies, pääluottamusmies jne.            tilasviranhaltijoilla on. Muutokset palvelusar-
13837:     Valtaosa sotilasammattihenkilöistä palvelee       voon ja sitä kautta palkkaukseen toisivat sotilas-
13838: vartiotehtävissä ja valvontatehtävissä. Työ on        ammattihenkilöille mahdollisuuden hakeutua ak-
13839: yleensä vuorotyötä. Sotilasammattihenkilöt tule-      tiivisemmin rauhanturvapalvelukseen, ja samal-
13840: vat puolustushallinnon palvelukseen yleensä am-       la rauhanturvatehtäviin hakeutuisi entistä enem-
13841: matillisen koulutuksen saaneina. Puolustusvoi-        män Suomessa sotilasvälinetekniikan hyvin tun-
13842: mat kouluttaa heidät ammattiinsa peruskurssin ja      tevia ammattilaisia.
13843: erikoiskurssien avulla. Lisäksi annetaan tehtä-
13844:  vien vaatimaa täydennyskoulutusta.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13845:     Sotilasammattihenkilöt hakeutuvat rauhantur-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13846:  vatehtäviin oman joukko-osaston kautta täyttä-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13847:  mällä reserviläisille tarkoitetun hakukaavak-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13848:  keen. Muut sotilasviranhaltijat kuin sotilasam-
13849:  mattihenkilöt hakeutuvat käyttämällä lomaketta              Onko hallitus tietoinen puolustusvoi-
13850:  Hakemus YK:n rauhanturvatehtäviin. Joukko-                  mien sisällä olevasta palkkauksellisesta
13851: 
13852:                                                                                                 Versio 2.0
13853: KK 74/1999 vp- Esa Lahtela /sd
13854: 
13855: 
13856:       eriarvoisuudesta sotilasammattihenki-       onko hallituksella tarkoitus korjata em.
13857:       löiden ja sotilasviranhaltijoiden välillä   epäkohta siten, että sotilasammattihen-
13858:       niissä tilanteissa, jolloin henkilöt ha-    kilöt saisivat rauhanturvatehtäviin men-
13859:       keutuvat rauhanturvatehtäviin, ja           tyään myös niistä tehtävistä suomalai-
13860:                                                   sen sotilasarvonsa mukaista palkkaa?
13861: 
13862: 
13863: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1999
13864: 
13865:     Esa Lahtela /sd
13866: 
13867: 
13868: 
13869: 
13870: 2
13871: Ministerin vastaus                                                 KK 74/1999 vp- Esa Lahtela /sd
13872: 
13873: 
13874: 
13875: 
13876: Eduskunnan puhemiehelle
13877: 
13878: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa      tehtävistä voivat hakeutua muutkin kuin edellä
13879: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         mainitut henkilöt, mm. puolustusvoimissa palve-
13880: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       levat sotilasammattihenkilöt tai reserviläiset.
13881: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       Nykyisissä rauhanturvaoperaatioissa ei ole ni-
13882: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       menomaisesti sotilasammattihenkilöiden tehtä-
13883: 74/1999 vp:                                           viä. On kuitenkin mahdollista, että tulevaisuu-
13884:                                                       dessa sellaisia tehtäviä perustetaan.
13885:        Onko hallitus tietoinen puolustusvoi-              Suomalaisen rauhanturvatoiminnan edun mu-
13886:        mien sisällä olevasta palkkauksellisesta       kaista on, että rauhanturvatehtäviin saadaan
13887:        eriarvoisuudesta sotilasammattihenki-          myös sotilasammattihenkilöitä, jotka edustavat
13888:        löiden ja sotilasviranhaltijoiden välillä      omalla alallaan hyvin koulutettua ja osaavaa hen-
13889:        niissä tilanteissa, jolloin henkilöt ha-       kilöstöä.
13890:        keutuvat rauhanturvatehtäviin, ja                  Rauhanturvahenkilöstön       palkkausjärjestel-
13891:                                                       mää on uusittu. Vanhassa järjestelmässä palk-
13892:       onko hallituksella tarkoitus korjata em.        kaus määräytyi henkilön palvelusarvon mukaan.
13893:       epäkohta siten, että sotilasammattihen-             Suomalaiset rauhanturvajoukot ovat asteittain
13894:       kilöt saisivat rauhanturvatehtäviin men-        siirtyneet uuteen palkkausjärjestelmään, jossa
13895:       tyään myös niistä tehtävistä suomalai-          palkkaus määräytyy tehtävän vaativuuden perus-
13896:       sen sotilasarvonsa mukaista palkkaa?            teella. Palvelusarvo rauhanturvatehtävissä tai so-
13897: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tilasarvo puolustusvoimissa ei siis enää vaikuta
13898: vasti seuraavaa:                                      rauhanturvaajien palkkaukseen. Palvelusarvo
13899:                                                       rauhanturvatehtävässä määräytyy uudessa palk-
13900: Rauhanturvatehtäviin pyritään hakemusten pe-          kausjärjestelmässä tehtävän mukaan.
13901: rusteella valitsemaan mahdollisimman pätevää             Uusi palkkausjärjestelmä mahdollistaa sen,
13902: henkilöstöä. Eräät rauhanturvatehtävät edellyttä-     että myös sotilasammattihenkilöille voidaan ny-
13903: vät sellaista sotilaskoulutusta ja pätevyyttä, että   kyisin maksaa heidän tehtäväänsä ja ammattitai-
13904: niihin valitaan vain puolustusvoimissa tai raja-      toaan vastaavaa palkkaa. Tämä edesauttanee pä-
13905: vartiolaitoksessa palvelevia upseereita, erikois-     tevien sotilasammattihenkilöiden hakeutumista
13906: upseereita tai opistoupseereita, mutta valtaosaan     rauhanturvatehtäviin.
13907: 
13908: 
13909: 
13910: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999
13911: 
13912:     Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
13913: 
13914: 
13915: 
13916: 
13917:                                                                                                        3
13918: KK 7411999 vp- Esa Lahtela /sd                                                         Ministerns svar
13919: 
13920: 
13921: 
13922: 
13923: Tili riksdagens talman
13924: 
13925: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      andra än de ovan närnnda personerna, bl.a. av in-
13926: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      nehavare av militär specialtjänst som tjänstgör
13927: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa      inom försvarsmakten elier av reservister. 1 de nu-
13928: Lahtela /sd underteckande skriftliga spörsmål SS     varande fredsbevarande operationerna ingår inte
13929: 74/1999 rd:                                          uppgifter som uttryckligen är avsedda för inneha-
13930:                                                      vare av militär specialtjänst. Det är dock möjligt
13931:       Känner regeringen tili den bristande           att sådana uppgifter inrättas i framtiden.
13932:       jämlikheten vad lönerna beträffar inom            Det är förenligt med den finländska fredsbeva-
13933:       försvarsmakten när det gäller dels inne-       rande verksamhetens intresse, att också sådana
13934:        havarna av militär specialtjänst, dels in-    innehavare av militär specialtjänst som på sitt
13935:       nehavarna av militär tjänst i de situatio-     eget område representerar väl utbildad och kun-
13936:       ner då en person söker sig tili fredsbeva-     nig personai engageras i fredsbevarande uppgif-
13937:        rande uppgifter, och                          ter.
13938:                                                         Avlöningssystemet för den fredsbevarande
13939:       har regeringen för avsikt att avhjälpa         personalen har förnyats. 1 det gamla systemet
13940:       den ovan nämnda olägenheten så att in-         faststälides lönen enligt en persons tjänstgörings-
13941:       nehavarna av militär specialtjänst efter       grad.
13942:       att ha inlett tjänstgöringen i fredsbeva-         De finländska fredsbevarande styrkorna har
13943:       rande uppgifter får en Iän också för des-      stegvis övergått tili det nya avlöningssystemet,
13944:       sa uppgifter som motsvarar deras fin-          där avlöningen faststälis på grundval av de krav
13945:       ländska militärgrad?                           som uppgiften stälier. Tjänstgöringsgraden i
13946: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      fredsbevarande uppgifter elier den militära gra-
13947: föra följande:                                       den inom försvarsmakten inverkar såleds inte
13948:                                                      längre på den fredsbevarande personalens avlö-
13949: När det gälier de fredsbevarande uppgifterna är      ning. Tjänstgöringsgraden i en fredsbevarande
13950: målsättningen att välja en så kompetent personai     uppgift faststälis i det nya avlöningssystemet en-
13951: som möjligt på grundval av ansökningarna. Vis-       ligt uppgiften.
13952: sa fredsbevarande uppgifter förutsätter sådan mi-       Detnya avlöningssystemet möjliggör, att ock-
13953: litär utbildning och kompetens, att man tili dessa   så innehavare av militär specialtjänst numera kan
13954: uppgifter väljer endast officerare, specialoffice-   få en lön som motsvarar deras uppgift och yrkes-
13955: rare elier institutofficerare som tjänstgör inom     kunskap. Detta kommer säkert att bidra tili att
13956: försvarsmakten elier gränsbevakningsväsendet,        kompetenta innehavare av militär specialtjänst
13957: men merparten av uppgifterna kan sökas också av      söker sig tili fredsbevarande upgifter.
13958: 
13959: 
13960: 
13961: Helsingfors den 26 maj 1999
13962: 
13963:     Försvarsminister Jan-Erik Enestam
13964: 
13965: 4
13966:                                                           KK 75/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
13967: 
13968: 
13969: 
13970: 
13971:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 75/1999 vp
13972: 
13973:                                              Yrittäjien vuorotteluvapaa
13974: 
13975: 
13976: 
13977: 
13978: Eduskunnan puhemiehelle
13979: 
13980: Yrittäjät ovat joutuneet kohtuuttomasti yhteis-       poliittisen toimenpiteen työttömän työllistämi-
13981: kunnan laman maksumiehiksi. Yrittäjien asemas-        seksi.
13982: sa on varsin suuria lainsäädännöllisiä heikkouk-
13983: sia. Yrittäjien tukeminen mm. vaikkapa itsensä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13984: kehittämisessä ei tahdo onnistua. Tietoomme tul-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13985: lut esimerkki kertoo perheenjäsenen osalle tul-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13986: leesta kohtelusta, joka vaikuttaa hyvin epäoikeu-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13987: denmukaiselta menettelyltä.
13988:    Ikärajoitteinen (53 v.) henkilö joutui työttö-           Onko hallitus tietoinen perusteluissa
13989: mäksi tehtyään töitä yrityksessä, josta hänen               tarkemmin kuvatun luonteisista tapahtu-
13990: puolisonaan oli omistusosuutta 50 %. Sittem-                mista ja yrittäjien epäoikeudenmukai-
13991: min tämä ikärajoitteinen henkilö halusi lähteä              sesta kohtelusta heidän yrittäessään
13992: vuorotteluvapaalle ja kouluttaa itseään sekä tar-           omalta osaltaan työllistää myös työttö-
13993: jota samalla työtä toiselle työttömälle henkilölle.         miä ihmisiä vuorotteluvapaajärjestel-
13994: Hanke kaatui tietomme mukaan siihen, että ky-               män avulla, ja
13995: seinen henkilö luokiteltiin yrittäjäksi, vaikka hän
13996: ei omista yhtään kyseisen yhtiön osaketta.                  mitä hallitus aikoo tehdä kyseisen epä-
13997:    Työvoimatoimiston työvoimapoliittinen lau-               kohdan korjaamiseksi sekä pienyrittä-
13998: sunto epää kyseisen henkilön pääsyn vuorottelu-             jien ja toisen palveluksessa olevien
13999: vapaalle ja torjuu näin jossain määrin työvoima-            palkkatyötä tekevien aseman saattami-
14000:                                                             seksi lakisääteisesti samanarvoiseen
14001:                                                             asemaan?
14002: 
14003: 
14004: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1999
14005: 
14006:     Jouko Jääskeläinen /skl
14007: 
14008: 
14009: 
14010: 
14011:                                                                                                Versio 2.0
14012: KK 75/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl                                               Ministerin vastaus
14013: 
14014: 
14015: 
14016: 
14017: Eduskunnan puhemiehelle
14018: 
14019: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     määräytymisellä on kiinteä yhteys työttömyys-
14020: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        päivärahajärjestelmään.
14021: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Työttömyysturvalain 1 a §:n (22.12.1994/
14022: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääs-      1317) mukaan yritystoimintaa harjoittavaksi
14023: keläisen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     henkilöksi katsotaan henkilö, joka päätointaan
14024: sen KK 75/1999 vp:                                   varten on yrittäjien eläkelain ( 468/ 1969) tai maa-
14025:                                                      talousyrittäjien eläkelain (467/1969) mukaisesti
14026:        Onko hallitus tietoinen perusteluissa         velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen
14027:        tarkemmin kuvatun luonteisista tapahtu-       vakuutuksen, sekä näiden lisäksi henkilö,
14028:        mista ja yrittäjien epäoikeudenmukai-             1) joka työskentelee johtavassa asemassa osa-
14029:        sesta kohtelusta heidän yrittäessään          keyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään
14030:        omalta osaltaan työllistää myös työttö-        15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hä-
14031:        miä ihmisiä vuorotteluvapaajärjestel-         nellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vä-
14032:        män avulla, ja                                hintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osak-
14033:                                                      keiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vas-
14034:       mitä hallitus aikoo tehdä kyseisen epä-        taava määräämisvalta; tai
14035:       kohdan korjaamiseksi sekä pienyrittä-             2) joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hä-
14036:       jien ja toisen palveluksessa olevien           nellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai
14037:       palkkatyötä tekevien aseman saattami-          hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vä-
14038:       seksi lakisääteisesti samanarvoiseen           hintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden
14039:       asemaan?                                       tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava
14040: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           määräämisvalta; tai
14041: vasti seuraavaa:                                         3) joka edellä 1 tai 2 kohdassa säädetyllä ta-
14042:                                                      valla työskentelee muussa yrityksessä tai yhtei-
14043: Vuorotteluvapaakokeilu perustuu lakiin vuorot-       sössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään
14044: teluvapaakokeilusta ( 1663/ 1995). Vuorotteluva-     tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa
14045: paalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä    katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua
14046: työnantajansa kanssa tekemänsä vuorottelusopi-       vastaava määräämisvalta.
14047: muksen mukaisesti määräaikaisesti vapautetaan            Henkilön katsotaan olevanjohtavassa asemas-
14048: palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suoritta-     sa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitus-
14049: misesta ja jossa työnantaja samalla sitoutuu vas-    johtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyh-
14050: taavaksi ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistos-       tiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on
14051: sa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. La-      vastaavassa asemassa.
14052: kia sovelletaan työntekijöihin, virkamiehiin ja         Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työs-
14053: viranhaltijoihin. Rajanveto yrittäjän ja työnteki-   kentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on
14054: jän välillä tapahtuu samoin kuin työttömyystur-      yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua
14055: valakia sovellettaessa. Vuorotteluvapaan ajalta      suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja
14056: maksettavalla vuorottelukorvauksella ja sen          asuu henkilön kanssa samassa taloudessa. Avio-
14057: 
14058: 
14059: 2
14060: Ministerin vastaus                                      KK 75/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
14061: 
14062: 
14063: puolisoita, jotka välien rikkoutumisen vuoksi        kestänyt vähintään vuoden välittömästi ennen
14064: asuvat pysyvästi erillään, ei pidetä puolisoina.     vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaalta
14065:    Henkilön, joka on aikaisemmin työllistynyt        palaavalla työntekijällä on oikeus vuorotteluva-
14066: päätoimisesti 1 a §:ssä mainitussa yritystoimin-     paan päätyttyä palata aikaisempaan tai siihen rin-
14067: nassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työs-      nastettavaan työhön.
14068: sään, katsotaan työllistyvän 1 momentissa tarkoi-       Vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain voi-
14069: tetulla tavalla siihen ajankohtaan asti, jona hän    massaoloa on jatkettu 31.12.2000 asti.
14070: on todistettavasti toiminnan kokonaan lopettanut     Työministeriö on 16.3.1999 asettanut kolmikan-
14071: (TTL 5 a §). Vuorottelukorvaukseen ei vuorot-        taisen työvuorottelun seurantaryhmän, jonka teh-
14072: teluvapaakokeilusta annetun lain 6 §:n mukaan        tävänä on arvioida työvuorottelujärjestelmän toi-
14073: ole oikeutta siltä ajalta, jona henkilö harjoittaa   mivuutta ja vaikuttavuutta toisella kokeilukau-
14074: päätoimista yritystoimintaa. Työvoimatoimikun-       della, ottaa kantaa kokeilun jatkamisen tai vaki-
14075: ta antaa asiasta työttömyyskassaa tai Kelaa sito-    naistamisen puolesta sekä tehdä ehdotuksia muu-
14076: van lausunnon. Kassan tai Kelan päätöksestä voi      tostarpeista. Koska kyseessä on määräaikainen
14077: valittaa työttömyysturvalautakuntaan.                kokeilu, sen vaikutuksia pyritään arvioimaan eri
14078:    Vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain mu-        näkökulmista yhteistyössä työmarkkinajärjestö-
14079: kaan vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että         jen kanssa myös yritystoimintaa harjoittaviin
14080: työntekijän kokoaikainen työssäolo ja palvelus-      henkilöihin liittyvät kysymykset huomioon ot-
14081: suhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti        taen.
14082: 
14083: 
14084: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
14085: 
14086:     Työministeri Sinikka Mönkäre
14087: 
14088: 
14089: 
14090: 
14091:                                                                                                      3
14092: KK 75/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl                                                    Ministerns svar
14093: 
14094: 
14095: 
14096: 
14097: Tili riksdagens talman
14098: 
14099: 1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen an-       sättning som betalas för tiden av alterneringsle-
14100: ger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem      digheten har nära anknytning tili systemet med
14101: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        arbetslöshetadagpenning.
14102: Jouko Jääskeläinen /fkf undertecknade skriftliga          Enligt 1 a § lagen om utkomstskydd för ar-
14103: spörsmål SS 75/1999 rd:                               betslösa (22.12.1994/1317) anses såsom en per-
14104:                                                       son som idkar företagsverksamhet en person som
14105:        Å.r regeringen medveten om att det hän-        för sin huvudsyssla är skyldig att uppta för-
14106:        der sådant som närmare beskrivits i mo-        säkring enligt lagen om pension för företagare
14107:        tiveringen och om att företagare bemöts        (468/1969) eller lagen om pension för lantbruks-
14108:        orättvist när också de för sin del försö-      företagare (4671 1969) och dessutom en person,
14109:        ker sysselsätta arbetslösa människor           som
14110:        med hjälp av systemet med alternerings-            1) arbetar i ledande ställning i ett aktiebolag
14111:        ledighet, samt                                 där han själv har minst 15 procent eller hans fa-
14112:                                                       miljemedlemmar ensamma eller tillsammans
14113:        vad ämnar regeringen göra för att rätta        med honom har minst 30 procent av aktiekapta-
14114:        tili detta missförhållande samt för att se     let eller av den rösträtt som aktierna medför, eller
14115:        tili att småföretagare och personer som        annars motsvarande bestämmanderätt i bolaget,
14116:        u~för avlönat arbete i en annans tjänst
14117:                                                       eller
14118:        skall vara i samma situation i lagstift-           2) arbetar i ett aktiebolag där han själv eller
14119:        nings hänseende?                               hans familjemedlemmar ensamma eller tillsam-
14120: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       mans med honom har minst hälften av aktiekapi-
14121: föra följande:                                        talet eller den rösträtt som aktierna medför, eller
14122:                                                       annars motsvarande bestämmanderätt i bolaget,
14123: Försöket med alterneringsledighet grundar sig på      eller
14124: lagen om försök med alterneringsledighet                  3) så som stadgas i 1 och 2 punkten arbetar i ett
14125: (1663/ 1995). Med alterneringsledighet avses ett      annat företag eller en annan sammanslutning där
14126: arrangemang genom vilket en arbetstagare enligt       han eller hans familjemedlemmar ensamma eller
14127: ett alterneringsavtal som han ingått med sin ar-      tillsamamns med honom anses ha en sådan be-
14128: betsgivare för viss tid befrias från de uppgifter     stämmanderätt som avses i de nämnda punkterna.
14129: som hör till anställningsförhållandet och arbets-         En person anses ha ledande ställning i ett före-
14130: givaren samtidigt för motsvarande tid förbinder       tag om han är verkställande direktör eller styrel-
14131: sig att anställa en arbetslös arbetssökande via ar-   semedlem i ett aktiebolag eller om han har mot-
14132: betskraftsbyrån. Lagen tillämpas på tjänstemän        svarande ställning i ett aktiebolag eller ett annat
14133: och andra arbetstagare samt tjänsteinnehavare.        företag eller en annan sammanslutning.
14134: Gränsdragning mellan företagare och arbetstaga-           Som familjemedlem till den som arbetar i ett
14135: re är densamma som gäller vid tillämpning av la-      företag anses hans make eller en person som är
14136: gen om utkomstskydd för arbetslösa. Utbetal-          hans släkting i rätt upp- eller nedstigande led och
14137: ningen och fastställandet av den alterneringser-      bor tillsammans med honom i gemensamt hus-
14138: 
14139: 
14140: 4
14141: Ministems svar                                            KK 75/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
14142: 
14143: 
14144: håll. Makar som till följd av söndring varaktigt      te och stått i anställningsförhållande till samma
14145: bor åtskiljs betraktas inte som makar.                arbetsgivare i minst ett år utan avbrott. En arbets-
14146:    En person som tidigare såsom huvudsyssla har       tagare som återvänder från altemeringsledighe-
14147: idkat företagsverksarnhet som avses i 1 a § eller     ten när ledigheten har upphört har rätt att återgå
14148: på motsvarande sätt har varit sysselsatt i eget ar-   till sitt tidigare arbete eller därmed jämförbart ar-
14149: bete, anses vara sysselsatt enligt 1 mom. tills han   bete.
14150: bevisligen helt och hållet har upphört med verk-          Giltighetstiden för lagen om försök med alter-
14151: sarnheten (UAL 5 a §). Enligt 6 § lagen om för-       neringsledighet har förlängts till 31.12.2000. Ar-
14152: sök med alterneringsledighet har en person inte       betsministeriet har 16.3.1999 tillsatt en treparts-
14153: rätt till alterneringsersättning för den tid under    sammansatt uppföjningsgrupp med uppgift att ut-
14154: viiken han idkar företagsverksarnhet som hu-          värdera hur altemeringsledigheten fungerar och
14155: vudsyssla. Arbetskraftskommissionen ger ett           vilka verkningar den har under den andra för-
14156: bindande utlåtande om saken till arbetslöshets-       söksperioden, ta ställning till om försöket skall
14157: kassan eller folkpensionsanstalten. 1 arbetslös-      fortsättas eller permanentas samt komma med
14158: hetskassans eller folkpensionsanstaltens beslut       förslag till behovet av ändringar. Då det handlar
14159: får man söka ändring genom besvär hos arbets-         om ett tidsbestämt försök, skall man tillsammans
14160: löshetsnämnden.                                       med arbetsmarknadsorganisationerna bedöma
14161:    En förutsättning för alterneringsledighet är en-   dess verkningar från olika synpunkter med
14162: ligt lagen att arbetstagaren omedelbart innan al-     beaktande också av de frågor som rör personer
14163: temerigsledigheten börjar har varit i heltidsarbe-    som idkar företagsverksarnhet.
14164: 
14165: 
14166: 
14167: Helsingfors den 28 maj 1999
14168: 
14169:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
14170: 
14171: 
14172: 
14173: 
14174:                                                                                                          5
14175:                                                             KK 76/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
14176: 
14177: 
14178: 
14179: 
14180:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 76/1999 vp
14181: 
14182:                                             Suomen Idäntyö UP ry:n kuljetustuen eväämi-
14183:                                             nen
14184: 
14185: 
14186: 
14187: 
14188: Eduskunnan puhemiehelle
14189: 
14190: Suomen Idäntyö UP ry on vuonna 1994 perustet-         vuonna 1997 yhdistys koordinoi avustusoperaa-
14191: tu järjestö, jonka työhön kuuluu lähialueilla ole-    tionsa Karjalan ja Pietarin alueille yhdessä Suo-
14192: vien köyhien ja vammaisten auttaminen. Avus-          men Punaisen Ristin kanssa. Yhteenvetona Suo-
14193: tuskohteita ovat katulapset, lastensairaalat, sai-   men Idäntyö UP:n lähialuetyöstä voidaan todeta,
14194: raalat, lastenkodit, koulut, vammaiskodit, vanki-     että yhdistys on ollut toimintansa aikana Suomen
14195: lat, puutteenalaiset ihmiset, kuten inkeriläiset      lähialueiden suurin avustusjärjestö. Avun määrä
14196: vanhukset sekä yksinhuoltajat lapsineen - riip-       on ollut joka vuosi monin verroin suurempi kuin
14197: pumatta heidän rodustaan, uskonnostaan tai po-        Suomen valtion, SPR:n ja Kirkon Ulkomaan-
14198: liittisesta vakaumuksestaan. Apua saavia alueita      avun yhteensä.
14199: ovat olleet Pietarin alue, Inkerinmaa, Venäjän           Suomen Idäntyö UP ry on saanut toimintansa
14200: Karjala, Eesti, Latvia, Liettua, Murmanskin alue,     tukemiseksi vuosina 1997 ja 1998 ulkoasiain-
14201: Moskova, Tverin alue, Mordva, Krasnojarskin          ministeriön kehitysyhteistyöosastolta valtion ta-
14202: alue, Romania, Bulgaria, Ukraina, Moldova ja          lousarvioon varatuista kuljetustuista avustusta
14203: Kosovon pakolaisleirit. Kussakin kohteessa yh-       300 000 mk. Järjestö haki 500 000 markan avus-
14204: distys on toiminut yhteistyössä paikallisten so-     tusta myös kuluvalle vuodelle, mutta sai
14205: siaali- ja diakoniatyöntekijöiden kanssa. Yhdis-      16.10.1998 kielteisen vastauksen. Siinä todettiin
14206: tyksen työntekijät toimivat täysin vapaaehtois-      ministeriön aikovan tänä vuonna kanavoida hu-
14207: pohjalla eivätkä saa palkkaa tai palkkiota työs-     manitääristä apua Suomen lähialueille vain Suo-
14208: tään.                                                men Punaisen Ristin ja Kirkon Ulkomaanavun
14209:     Suomen Idäntyö UP ry on vienyt avustuskoh-       kautta. Päätös on hämmästyttävä, kun otetaan
14210: teisiinsa apua viime vuoden loppuun mennessä         huomioon em. tosiasiat avun volyymistä. Avun
14211: yhteensä 57 miljoonan markan edestä. Tässä lu-       määrällä mitattuna Suomen Idäntyö UP ry:tä suu-
14212: vussa ei ole otettu huomioon lainkaan toimitettu-    rempaa avustusjärjestöä ei Suomessa ole, ja toi-
14213: jen vaatteidenjajalkineiden arvoa. Apu on toimi-     saalta yhdistys on koordinoinut SPR:n kanssa
14214: tettu kohteisiinsa lähinnä lääkkeinä, ruokana, hy-   avustustyönsä niin, ettei päällekkäisyyksiä ole
14215: gieniatuotteina ja vammaisapuvälineinä. Vuo-         ollut. Ministeriön päätöksestä voi vetää vain sen
14216: desta 1997 lähtien on keskitytty lähinnä ruoan       johtopäätöksen, että se haluaa antaa SPR:lle ja
14217: toimittamiseen, jonka osuus kuluneena vuonna         KUA:lle monopolin veronmaksajien varoilla teh-
14218: oli 79,5 % avustusten kokonaismäärästä. Tava-        tävään avustustyöhön Suomen lähialueilla. Mis-
14219: ran määrässä ilmaistuna järjestö on toimittanut      sä tämänkaltaisesta linjauksesta on päätetty?
14220: kahden viimeisimmän työvuotensa aikana avus-         Päätös vaarantaa kyseisen yhdistyksen avustus-
14221: tustarvikkeita kohteisiinsa vähintään rekka-au-      toiminnanjatkumisenja uhkaa pilata mm. sen va-
14222: tollisen joka viikko. Mainittakoon vielä, että       rastossa olevan 500 kuutiometrin elintarvike-
14223: 
14224:                                                                                               Versio 2.0
14225: KK 76/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
14226: 
14227: 
14228: erän, joka sisältää mm. huomattavan määrän las-      pien vuosien tapaan Suomen lähialueil-
14229: tenruokaa.                                           le tehtävää avustustyötä varten, vaikka
14230:                                                      yhdistys on ollut tällä alalla ylivoimai-
14231: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   sesti suurin avustusjärjestö maassam-
14232: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    me,ja
14233: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14234: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tä-
14235:                                                      män lähialueittemme avustustoimintaa
14236:       Mihin perustuu hallituksen päätös hylä-        monopolisoivan päätöksen muuttami-
14237:       tä Suomen Idäntyö UP ry:n hakemus              seksi?
14238:       saada ulkoasiainministeriön kehitysyh-
14239:       teistyöosastolta kuljetustukea aikaisem-
14240: 
14241: 
14242: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1999
14243: 
14244:     Raimo Vistbacka /ps
14245: 
14246: 
14247: 
14248: 
14249: 2
14250: Ministerin vastaus                                        KK 76/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
14251: 
14252: 
14253: 
14254: 
14255: Eduskunnan puhemiehelle
14256: 
14257: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § 1 momentissa mai-      200 miljoonan markan vuotuisesta määrärahasta,
14258: nitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olet-   ja todennäköisesti avun tarve jatkuu. Ministeriö
14259: te toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jä-     on aiemmin tänä vuonna ilmoittanut Suomen
14260: senen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vist-      Idäntyö UP:lle, että ministeriö aikoo tänä vuon-
14261: backan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       na kanavoida humanitaarista apua Suomen lähi-
14262: sen KK 76/1999 vp:                                  alueille vain Suomen Punaisen Ristin ja Kirkon
14263:                                                     Ulkomaanavun kautta.
14264:       Mihin perustuu hallituksen päätös hylä-          Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaan-
14265:       tä Suomen Idäntyö UP ry:n hakemus             apu tähtäävät avustustoiminnassaan paikallisten
14266:       saada ulkoasiainministeriön kehitysyh-        valmiuksien tukemiseen vastaanottavissa mais-
14267:       teistyöosastolta kuljetustukea aikaisem-      sa. Suomen Punaisen Ristin paikallisina kumppa-
14268:       pien vuosien tapaan Suomen lähialueil-        neina ovat Karjalan ja Murmanskin Punaisen
14269:       le tehtävää avustustyötä varten, vaikka       Ristin yhdistykset. Kirkon Ulkomaanapu taas
14270:       yhdistys on ollut tällä alalla ylivoimai-     toimii Karjalassa ja Murmanskissa olevien luteri-
14271:       sesti suurin avustusjärjestö maassam-         laisten ja ortodoksisten seurakuntien oman avus-
14272:       me,ja                                        tustyön tukena. Suomen Punainen Risti ja Kir-
14273:                                                    kon Ulkomaanapu eivät pyri avustustavaroiden
14274:       mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tä-      toimittamiseen Suomesta, vaan pääsääntöisesti
14275:       män lähialueittemme avustustoimintaa         tavarat, kuten lääkkeet ja ruokatarvikkeet, hanki-
14276:       monopolisoivan päätöksen muuttami-           taan paikallisesti Karjalassa ja Murmanskissa.
14277:       seksi?                                       Hallituksen arvion mukaan Venäjän ja sen lähi-
14278: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      alueiden suurin ongelma ei ole elintarvikkeiden
14279: ti seuraavaa:                                      saatavuus, vaan erityisesti köyhimmän väes-
14280:                                                    tönosan ostovoiman puute.
14281: Suomen humanitaarisen avun varoja on suunnat-          Suomen Idäntyö UP:n toimintaperiaate on lah-
14282: tu Venäjän lähialueille 4,8 miljoonaa markkaa      joitettujen avustustarvikkeiden, pääasiassa ruo-
14283: vuonna 1997 ja 5,8 miljoonaa markkaa vuonna        katavaroiden, kuljetus Suomesta lähialueille.
14284: 1998. Avun kanavina ovat olleet Suomen Punai-      Kuljetusta suoritetaan sekä yhdistyksen järjestä-
14285: nen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu. Riihimäen         minä kuljetuksina että noutokuljetuksina yhdis-
14286: seurakunnan Idäntyölle, joka on sittemmin jatka-   tyksen varastosta Riihimäeltä. Samanlaista avus-
14287: nut toimintaansa nimellä Suomen Idäntyö UP, on     tustavaroiden toimittamista Suomesta lähialueil-
14288: mainittuina kahtena vuotena myönnetty tukea        le tekevät lukuisat vapaaehtoisorganisaatiot. Us-
14289: avustuskuljetuksiin.                               konnollisten yhteisöjen avustusvolyymistä tiede-
14290:    Ulkoasiainministeriö saa runsaasti avustus-     tään, että viime vuonna helluntaiseurakunnat toi-
14291: pyyntöjä, eikä varojen niukkuuden vuoksi avus-     mittivat avustustarvikkeita lähialueille noin
14292: tuksia voida myöntää kaikille hakemuksille. Yk-    4 200 kuutiometriä ja Lähetyksen Kehitysapu
14293: sinomaan Kosovon kriisiin on tänä vuonna käy-      1 300 kuutiometriä, kun Suomen Idäntyö UP:n
14294: tetty 43 miljoonaa markkaa humanitaarisen avun     kuljetukset olivat 3 400 kuutiometriä. Vuodelle
14295: 
14296: 
14297:                                                                                                    3
14298: KK 76/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                     Ministerin vastaus
14299: 
14300: 
14301: 1999 tukea lähialueiden humanitaarisiin avustus-        Venäjälle 5 800 miljoonan markan edestä ruoka-
14302: kuljetuksiin ovat hakeneet Suomen Idäntyö UP:n          apua, josta aiheutuvien kustannusten jakamiseen
14303: lisäksi myös Lähetyksen Kehitysapu ja Suomi-            myös Suomi osallistuu EU:n jäsenmaana.
14304: Venäjä-Seura. Ulkoasiainministeriön mielestä               Lisäksi on syytä mainita, että kansalaisjärjes-
14305: nämä vapaaehtoisorganisaatiot tekevät arvokas-          töjen kehitysyhteistyövaroista on myönnetty
14306: ta ja pyyteetöntä avustustyötä, mutta ministeriö        avustustoimintaan lähialueilla neljä miljoonaa
14307: ei silti edellämainituista syistä harkitse tarkoituk-   markkaa 60 suomalaisen kansalaisjärjestön kaut-
14308: senmukaiseksi kuljetustuen myöntämisen jatka-           ta vuonna 1997 ja neljä miljoonaa markkaa 63
14309: mista. Asiaan vaikuttaa myös se, että Euroopan          suomalaisen kansalaisjärjestön kautta vuonna
14310: unioni ja Yhdysvallat toimittavat tänä vuonna           1998.
14311: 
14312: 
14313: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1999
14314: 
14315:     Ministeri Satu Hassi
14316: 
14317: 
14318: 
14319: 
14320: 4
14321: Ministems svar                                               KK 76/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
14322: 
14323: 
14324: 
14325: 
14326: Tili riksdagens talman
14327: 
14328: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       gare i år meddelat Suomen Idäntyö UP att minis-
14329: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        teriet i år kommer att kanalisera den humanitära
14330: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-      hjälpen tili Finlands närområden via Finlands
14331: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            Röda Kors och Kyrkans Utlandshjälp.
14332: spörsmål SS 76/1999 rd:                                   Finlands Röda Kors och Kyrkans Utlands-
14333:                                                       hjälp inriktar sig i sin hjälpverksamhet på att stö-
14334:       På vad grundar sig regeringens beslut           da den lokala beredskapen i de mottagande län-
14335:       att avslå Suomen Idäntyö UP ry:s ansö-          dema. Finlands Röda Kors lokala sa~narbetspart
14336:       kan om transportstöd från utrikesminis-         ner är Karelens och Murmansks Röda Kors-före-
14337:       teriets biståndsavdelning för att liksom        ningar. Kyrkans Utlandshjälp stöder de lokala
14338:       under tidigare år bedriva hjälparbete i         lutherska och ortodoxa församlingamas hjälpar-
14339:       Finlands närområden, trots att före-            bete. Finlands Röda Kors och Kyrkans Utlands-
14340:       ningen inom detta område varit den              hjälp har inte som verksamhetside att sända ma-
14341:       överlägset största hjälporganisationen i        teriel från Finland, utan att företrädesvis skaffa
14342:       vårt land, och                                  varor, såsom mediciner och matvaror, lokalt i
14343:                                                       Karelen och Murmansk. Enligt regeringens be-
14344:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           dömning är det största problemet i Ryssland och
14345:       för att ändra detta beslut som monopoli-        våra närområden inte tiligången på livsmedel
14346:       serar hjälpverksamheten i våra när-             utan den bristande köpkraften hos framför alit
14347:        områden?                                       den fattigaste delen av befolkningen.
14348: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           Suomen Idäntyö UP:s verksamhetsprincip är
14349: föra följande:                                        att transportera donerade fömödenheter, främst
14350:                                                       matvaror, från Finland tili närområdena. Detta
14351: Finland har anvisat 4,8 miljoner mark 1997 och        sker både så att transporteroa ordnas av före-
14352: 5,8 miljoner mark 1998 för humanitär hjälp i när-     ningen och så att varoma hämtas från lagret i Rii-
14353: områdena i Ryssland. Kanaler för hjälpen harva-       himäki. Liknande transporter av hjälpsändningar
14354: rit Finlands Röda Kors och Kyrkans Utlands-           från Finland tili närområdena ordnas av ett stort
14355: hjälp. Riihimäki församlings hjälporganisation        antal frivilliga organisationer. Om volymen på de
14356: Idäntyö, som sedan har fortsatt sin verksamhet        religiösa samfundenas hjälpsändningar vet man
14357: under namnet Suomen Idäntyö UP, har beviljats         att pingstförsamlingamas hjälpsändningar i fjol
14358: stöd för hjälptransporten under samma år.             omfattade ca 4 200 kubikrneter och Lähetyksen
14359:    Utrikesministeriet får många ansökningar om        Kehitysapus l 300 kubikrneter varor, medan
14360: understöd. På grund av de knappa medlen kan un-       Suomen Idäntyö UP:s transporter uppgick tili
14361: derstöd inte beviljas alla sökande. Enbart för kri-   3 400 kubikrneter. Understöd för humanitära
14362: sen i Kosovo har i år använts 43 miljoner mark av     hjälpsändningar tili närområden under 1999 sök-
14363: det årliga anslaget för humanitär hjälp, som är       tes förutom av Suomen Idäntyö UP också av Lä-
14364: 200 miljoner mark, och behovet av hjälp kom-          hetyksen Kehitysapu och samfundet Finland-
14365: mer uppenbarligen att fortgå. Ministeriet har tidi-   Ryssland. Utrikesministeriet anser att dessa fri-
14366: 
14367: 
14368:                                                                                                         5
14369: KK 76/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                     Ministems svar
14370: 
14371: 
14372: villigorganisationer utför ett värdefullt och osjäl-   också Finland att delta i kostnadema för dessa
14373: viskt hjälparbete, men ministeriet finner det trots    hjä1psändningar.
14374: detta inte ändamålsenligt att fortsätta beviljandet       Dessutom är det skä1 att närnna att det 1997
14375: av transportstöd. Beslutet påverkas också av att       bevi1jades fyra mi1joner mark av medborgarorga-
14376: Europeiska unionen och USA i år kommer att             nisationemas biståndsmedel för hjälpverksam-
14377: sända livsmedel till ett värde av 5 800 miljoner       het i närområdena via 60 finländska medborgar-
14378: mark till Ryssland. Som medlem i EU kommer             organisationer och fyra miljoner mark 1998 via
14379:                                                        63 fin1ändska medborgarorganisationer.
14380: 
14381: 
14382: Helsingfors den 1 juni 1999
14383: 
14384:     Minister Satu Hassi
14385: 
14386: 
14387: 
14388: 
14389: 6
14390:                                                                KK 77/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14391: 
14392: 
14393: 
14394: 
14395:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 77/1999 vp
14396: 
14397:                                               Majavien aiheuttamien vahinkojen korvaami-
14398:                                               nen
14399: 
14400: 
14401: 
14402: 
14403: Eduskunnan puhemiehelle
14404: 
14405: Eräät ikaalislaiset maanomistajat ovat tehneet         kannat ovat seurausta vuosina 1935-1937 teh-
14406: Metsähallituksen Länsi-Suomen luontopalveluil-         dyistä siirtoistutuksista. Suurin kanta Itä- ja Jär-
14407: le korvausvaatimuksen majavien aiheuttamista           vi-Suomessa on peräisin kanadalaisista istuk-
14408: vahingoista heidän omistamillaan alueilla. Kor-        kaista, jotka myöhemmin todettiin omaksi lajik-
14409: vausvaatimus lähtee siitä, että majavat ovat pe-       seen. Euroopanmajavan (siis kotimaisen), jonka
14410: räisin Metsähallituksen vuosina 1995-1996              kanta on vajaat 1 000 yksilöä, ydinalueet ovat Sa-
14411: Seitsemisen kansallispuistoon tekemistä maja-          takunnassa. Lähin todennäköinen euroopanmaja-
14412: van siirtoistutuksista. Metsähallituksen hylkää-       van esiintymispaikka on Aurejärvestä Kyrösjär-
14413: vää päätöstä on perusteltu muun muassa seuraa-         veen laskeva Aurejoki.
14414: van sisältöisellä kirjeellä, jonka on allekirjoitta-       Luonnoneläimiä ei omista kukaan, mutta esi-
14415: nut aluejohtaja Jorma Koivurinne:                      merkiksi riistaeläinten hoitoa varten on olemassa
14416:    "Olette yhtäaikaisesti eräiden muiden maan-         omat organisaationsa ja metsästysoikeus perus-
14417: omistajien kanssa lähettäneet Metsähallituksen         tuu maanomistukseen. Riistan hoitoon kuuluu
14418: Länsi-Suomen luontopalveluille korvaushake-            myös eläinkantojen ohjailu metsästyksellä, ku-
14419: muksen majavien aiheuttamista tuhoista omista-         ten tässäkin tapauksessa on asianlaita rh-piirin
14420: millanne alueilla Ikaalisissa.                         myönnettyä paikalliselle metsästysseuralle maja-
14421:    Korvaushakemuksenne lähtee siitä, että tuhot        vien kaatoluvan.
14422: johtuisivat Metsähallituksen vuosina 1995-                Ottamatta kantaa edellä mainittuun asiayhtey-
14423:  1996 Seitsemisen kansallispuistoon tekemistä          teen tai esitettyjen vaatimusten sisältöön totean,
14424: majavan siirtoistutuksista. Siirtojen seurauksena      että majavan osalta ei Suomessa ole olemassa
14425: puistoon jäi neljä elävää euroopanmajavaa. Siir-       (luonnoneläinten aiheuttamien) vaikutusten tai
14426: to oli kokeiluluontoinen ja perustui Seitsemisen       vahinkojen korvauskäytäntöä eikä korvauksia
14427: kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaan.        näin ollen valitettavasti voida suorittaa. Tilanne
14428: Siirron tarkoituksena oli pyrkiä vaikuttamaan sii-     on sama kuin esim. jänisten ja myyrien kohdal-
14429: hen, että alueelle kotiutuisi alkuperäinen suoma-      la."
14430: lainen laji kanadanmajavan sijasta. Kanadan-              Kyseisestä kirjelmästä ei parhaalla tahdolla-
14431: majavaa esiintyy jo mm. Kurussa. Kun majavien          kaan saa mitään selvää siitä, ovatko korvausha-
14432: todettiin parin vuoden kuluessa hävinneen puis-        kemuksessa esitetyt vahingot kanadalaisen, eu-
14433: tosta, siirrot keskeytettiin ja nyt odotetaan maja-    rooppalaisen vaiko jostakin kumpujen yöstä haa-
14434: van tuloa omalla aikataulullaan.                       mun tavoin rynnänneen, jo sukupuuttoon kuol-
14435:    Alkuperäinen majava, joka on aikoinaan ollut        leeksi luullun suomalaisen majavan aiheuttamia.
14436: tärkeä riistaeläin, metsästettiin Suomesta suku-       Varmaa kuitenkin on, että korvaushakemuksen
14437: puuttoon 1800-luvun lopulla. Nykyiset majava-
14438: 
14439:                                                                                                   Versio 2.0
14440: KK 77/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14441: 
14442: 
14443: perusteena olevat vahingot ovat jonkin majavaro-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14444: dun tekemiä.                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14445:    Tapahtumat ja korvauskäytäntö etenevät ajan,
14446: tapahtumien ja vahinkoja aiheuttavien eläin-               Osaako hallitus selittää, mitä edellä jäl-
14447: lajien kasvun myötä. Karhun ihmiselle aiheutta-           jennetyssä kirjelmässä tarkoitetaan eri
14448: mista vahingoista ei ole minkäänlaista lainsää-           majavalajien osuudella suomalaisessa
14449: däntöä, mutta viimekesäisten raatelutapausten             majavakannassa,
14450: myötä tiettävästi sellaista lakia nyt valmistel-
14451: laan. Samoin on mielestäni asia majavan suh-               mikä majavakanta mahdollisesti on
14452: teen. Jos niiden lisääntymistä tuetaan valtion va-         syyllinen tämän kyselyn pohjana oleviin
14453: roilla, valtion on myös oltava valmis vastaamaan           vahinkoihin, ja
14454: niiden aiheuttamista aineellisista vahingoista.
14455:                                                           aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
14456:                                                           tämäntyyppisten vahinkojen korvaami-
14457: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14458:                                                           seksi valtion varoista?
14459: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14460: 
14461: 
14462: 
14463: Helsingissä ll päivänä tuokokuuta 1999
14464: 
14465:     Sulo Aittaniemi /alk
14466: 
14467: 
14468: 
14469: 
14470: 2
14471: Ministerin vastaus                                        KK 77/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14472: 
14473: 
14474: 
14475: 
14476: Eduskunnan puhemiehelle
14477: 
14478: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     noin 1 200 yksilöä ja kanadanmajavan kannan
14479: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      määräksi noin 8 000 yksilöä. Euroopanmajava
14480: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    esiintyy Satakunnassa sekä vähäisessä määrin
14481: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-   eräillä sitä lähellä olevilla Pohjois-Hämeen ja
14482: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     Pohjanmaan alueilla. Euroopanmajava kuuluu
14483: sen KK 7711999 vp:                                 EU:n luontodirektiivin ns. tiukasti suojeltuihin
14484:                                                    lajeihin, joskin Suomella on tältä osin poikkeus.
14485:       Osaako hallitus selittää, mitä edellä jäl-   Kuitenkin euroopanmajava on pyritty pitämään
14486:       jennetyssä kirjelmässä tarkoitetaan eri      erillään esiintymisalueensa itäpuolella olevista
14487:        majavalajien osuudella suomalaisessa        kanadanmajavaesiintymistä. Samoin kanadan-
14488:        majavakannassa,                             majava on pyritty poistamaan Lapista.
14489:                                                       Kysymyksessä mainitun Metsähallituksen
14490:       mikä majavakanta mahdollisesti on            erään toimihenkilön kirjelmän tulkintaan voi an-
14491:       syyllinen tämän kyselyn pohjana oleviin      taa vastauksen vain sen kirjoittaja.
14492:       vahinkoihin, ja                                 Euroopanmajavan itäisimmät todetut esiinty-
14493:       aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      mät ovat Ylöjärven Mutalassa, Kurun Poikeluk-
14494:       tämäntyyppisten vahinkojen korvaami-         sessa, Riuttasilla ja Karjulassa, Ruoveden Hauk-
14495:       seksi valtion varoista?                      kamaalla sekä Virtain Vaskivedellä. Kun näiden
14496:                                                    esiintymien länsipuolella ei ole tavattu kanadan-
14497: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      majavia, ovat Ikaalisissa vahinkoa aiheuttaneet
14498: ti seuraavaa:                                      majavat hyvin todennäköisesti euroopanmaja-
14499:                                                    via. Ko. eläimiä ja niiden luontoon jättämiä
14500: Suomen nykyinen majavakanta on peräisin 1930-      merkkejä tarkkailemalla asia on helposti selvitet-
14501: luvulla Norjasta tuoduista euroopanmajavan ja      tävissä.
14502: USA:sta tuoduista kanadanmajavan istutuksista.        Vahinkojen korvausmenettelyyn ei ole suun-
14503: Suoritettujen laskentojen perusteella euroopan-    nitteilla muutoksia.
14504: majavan kannan määräksi arvioidaan nykyisin
14505: 
14506: 
14507: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1999
14508: 
14509:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
14510: 
14511: 
14512: 
14513: 
14514:                                                                                                    3
14515: KK 77/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerns svar
14516: 
14517: 
14518: 
14519: 
14520: Tili riksdagens talman
14521: 
14522: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    kunta samt i ringa omfattning inom till Satakunta
14523: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    angränsande områden i Österbotten och de norra
14524: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo   delarna av Tavastland. Den europeiska bävern
14525: Aittoniemi /alk undertecknade spörsmål SS          hör enligt EU:s habitatdirektiv till de arter som
14526: 77/1999 rd:                                        kräver noggrant skydd, även om Finland till den-
14527:                                                    na del beviljats ett undantag. Strävan har dock
14528:       Kan regeringen redogöra för vad som          varit att hålla stammen av europeisk bäver åt-
14529:       avses med i bilagda kopia av skrivelse       skils från förekomsterna av kanadensisk bäver.
14530:       nämnda andelar av olika bäverarter           Den senare artens utbredningsområde ligger ös-
14531:       som ingår i den finska stammen av bä-        terom den europeiska bäverns utbredningsområ-
14532:       ver,                                         de. På motsvarande sätt har målsättningen varit
14533:                                                    att avlägsna den kanadensiska bävern från Lapp-
14534:       viiken bäverstam som eventuellt är skyl-     land.
14535:       dig tili de skador som utgör grunden för         Svaret på den tolkning som nämns i spörsmå-
14536:       detta spörsmål, samt                         let och som framförts i en skrivelse av en vid
14537:       huruvida regeringen har för avsikt att       Forststyrelsen anställd funktionär kan endast ges
14538:       skrida tili åtgärder för att få skador av    av författaren till skrivelsen.
14539:       denna typ ersatta med statsmedel?               De östligaste konstaterade förekomsterna av
14540:                                                    europeisk bäver finns i Mutala i Ylöjärvi, i Poik-
14541: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kelus, Riuttanen och Karjula i Kuru, i Haukka-
14542: anföra följande:                                   maa i Ruovesi samt i Vaskivesi i Virdois. Efter-
14543:                                                    som det inte påträffats kanadensisk bäver väster
14544: Den nuvarande bäverstammen i vårt land här-        om dessa förekomstplatser är det högst sannolikt
14545: stammar från på 1930-talet utförda utplantering-   att de bävrar som förorsakat skador i Ikalis är eu-
14546: ar av från Norge införd europeisk bäver och från   ropeiska bävrar. Genom att göra observationer av
14547: USA införd kanadensisk bäver. Utgående från ut-    djuren ifråga och av de spår de lämnar i naturen
14548: förda räkningar uppskattas stammen av euro-        är denna fråga enkel att utreda.
14549: peisk bäver idag till cirka 1 200 individer och       Någon ändring av skadeersättningsförfaran-
14550: stammen kanadensisk bäver till cirka 8 000 indi-   det är inte under p lanering.
14551: vider. Den europeiska bävern förekommer i Sata-
14552: 
14553: 
14554: 
14555: Helsingfors den 24 maj 1999
14556: 
14557:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14558: 
14559: 
14560: 
14561: 
14562: 4
14563:                                                          KK 78/1999 vp -     Erkki Pulliainen /vihr ym.
14564: 
14565: 
14566: 
14567: 
14568:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 78/1999 vp
14569: 
14570:                                                Kulttuuri- ja mielipidelehtien kohtelun tasa-
14571:                                                puolisuus
14572: 
14573: 
14574: 
14575: 
14576: Eduskunnan puhemiehelle
14577: 
14578: Valtio tukee opetusministeriön kautta jaettavalla       ilmeisen poliittisen painostuksen tuloksena pois-
14579: määrärahalla kulttuuri- ja mielipidelehtiä. Osa         tanut myynnistä julkaisijan tahdon vastaisesti
14580: tuesta, vuosittain säännönmukaisesti 30 000-            mielipidelehden, jonka voidaan luonnehtia käsit-
14581: 50 000 markkaa, on annettu Helsingissä toimi-           televän vastuullista elämäntapaa ja ruohonjuuri-
14582: valle Akateemiselle Kirjakaupalle lehtien myyn-         tason ihmisoikeuksia.
14583: tipisteen ylläpitoon. Tällä on haluttu varmistaa,          Eri ihmisten mielestä kyseinen lehti voi olla
14584: että valtakunnassa on edes yksi lehtien myynti-         hyvä tai huono, oikea tai väärä, loukkaava, kehu-
14585: hylly, johon kaikki halukkaat kulttuuri- ja mieli-      va, herjaava tai ylistävä tai jotain siltä väliltä,
14586: pidelehtien tekijät voivat toimittaa hengentuot-        mutta ymmärrämme, että lehden myynnistä pois-
14587: teensa yleisön vapaasti saataville.                     taminen mielipidelehtitukea vastaanottavan
14588:     Kulttuuri- ja mielipidelehtien levikin estämi-      kauppiaan suullisella päätöksellä sotii jyrkästi
14589: nen, myyntiin otettavien lehtien valikointi kritee-     kulttuuri- ja mielipidelehtituen ja sananvapau-
14590: rillä millä tahansa ja sensurointi yhdellä tai toi-     den ideaa vastaan.
14591: sella perusteella on kulttuurilehtituelle vieras
14592: ajatus. Tällaisia pyrkimyksiä varten Suomessa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14593: ovat voimassa erillislait, kuten painovapauslaki        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
14594: ja rikoslaki. Niissä on määritelty menettelytavat,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14595: jos joku haluaa kieltää jonkin julkaisun tai jon-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14596: kin esitetyn ajatuksen tai väitteen tai on niistä eri
14597: mieltä.                                                       Mitä hallitus aikoo tehdä kulttuuri- ja
14598:     On käynyt ilmi, että saamastaan mielipideleh-             mielipidelehtien tasapuolisen kohtelun
14599: tituesta huolimatta Akateeminen Kirjakauppa on                takaamiseksi?
14600: 
14601: 
14602: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1999
14603: 
14604:     Erkki Pulliainen /vihr                                  Kirsi Ojansuu /vihr
14605:     Janina Andersson /vihr                                  Ulla Anttila /vihr
14606:     Osmo Soininvaara /vihr                                  Gunnar Jansson /r
14607:     Merikukka Forsius /vihr
14608: 
14609: 
14610: 
14611: 
14612:                                                                                                   Versio 2.0
14613: KK 78/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr ym.                                             Ministerin vastaus
14614: 
14615: 
14616: 
14617: 
14618: Eduskunnan puhemiehelle
14619: 
14620: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa             Vuonna 1998 opetusministeriö myönsi 4,5
14621: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          miljoonaa markkaa kulttuurilehtien tukemiseen.
14622: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Jakelun edistämiseen tukea myönnettiin seuraa-
14623: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        vasti: Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnalle
14624: liaisen /vihr ym. näin kuuluvan kysymyksen KK           10 000 markkaa Vanhan lehtikahvilan mielipi-
14625: 78/1999 vp:                                            de- ja aikauslehtien ylläpitämiseen, Kulttuuri-,
14626:                                                        mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:lle
14627:        Mitä hallitus aikoo tehdä kulttuuri- ja          160 000 markkaa vuoden 1998 toimintaan
14628:        mielipidelehtien tasapuolisen kohtelun          Osuuskunta Turun Kirjakahvilalle 10 000 mark~
14629:        takaamiseksi?                                   kaa kulttuurilehtipisteen ylläpitoon, Stockmann
14630:                                                        Oy Ab:lle 30 000 markkaa vähälevikkisen ai-
14631: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          kauslehdistön jakelupisteen ylläpitämiseen sekä
14632: ti seuraavaa:                                          Kirjastopalvelu Oy:lle 701 000 markkaa kult-
14633: Kulttuurilehtien tukemiseen osoitetun määrära-         tuurilehtien ostotukikokeilun jatkamiseen kirjas-
14634: han jakoperusteista ja avustusten hakemista kos-       toissa.
14635: kevan opetusministeriön päätöksen (28/0 11195)             Stockmann Oyj Apb toteaa pyydetyssä selvi-
14636: mukaan kulttuurilehdellä tarkoitetaan laaduk-          tyksessään 20.5.1999, että Akateemisen Kirja-
14637: kaasti toimitettua painetussa taikka muussa muo-       kaupan mielipidelehtihyllyssä on myytävänä lä-
14638: dossa Suomessa ilmestyvää maksua vastaan jo-           hes kolmesataa nimikettä ja tilaa varataan jatku-
14639: kaisen saatavissa olevaa lehteä. Avustettavan          vasti myös uusille julkaisuille. Akateeminen Kir-
14640: lehden tulee ylläpitää kulttuurista, tieteestä, tai-   jakauppa on ottanut myyntiin kahteen otteeseen
14641: teesta tai uskonnollisesta elämästä käytävää yh-       lehteä, johon kysymyksessä on viitattu, ensin 20
14642: teiskunnallista keskustelua.                           kappaletta ennakkotilauksella ja lisäkappaleita
14643:    Päätöksen mukaan avustusta voidaan myön-            12.5.1999. Ennakkotilatut 20 lehteä myytiin lop-
14644: tää valtion talousarvion rajoissa vaikeassa talou-     puun. Tilausten välillä julkaisijan tarjottua leh-
14645: dellisessa asemassa olevalle kulttuurilehden kus-      teä myytäväksi Akateeminen Kirjakauppa ei ot-
14646: tantajalle lehden toimitus-, painatus-, jakelu- ja     tanut sitä myyntiin hiljentyneen kysynnän vuok-
14647: kuljetuskustannusten peittämiseen. Avustusta           si. Hallituksen saamien tietojen mukaan lehteä ei
14648: voidaan myöntää myös kulttuurilehden levikin           ole poistettu myynnistä poliittisen painostuksen
14649: edistämiseen                                           vuoksi. Lehteä on otettu myyntiin vaihtelevan
14650:    Opetusministeriö myöntää avustuksen kuul-           kysynnän mukaisesti.
14651: tuaan tähän tarkoitukseen kolmivuotiskaudeksi              Kulttuurilehtien jakelun edistämiseen tarkoi-
14652: nimettyä kulttuurilehtilautakuntaa.                    tetun tuen avulla opetusministeriö pyrkii luo-
14653:    Valtion vuoden 1999 tulo- ja menoarviossa on        maan edellytyksiä kulttuurilehtien, erityisesti vä-
14654: varattu 4,5 miljoonaa markkaa kulttuurilehtien         hälevikkisten julkaisujen saatavuuden paranta-
14655: tukemiseen. Opetusministeriö ei ole vielä tehnyt       miseksi ja tasapuolisen tarjonnan lisäämiseksi.
14656: päätöstä määrärahan jaosta.                            Myönnettyjen avustusten rajallisuuden vuoksi ei
14657:                                                        kuitenkaan ole mahdollista, että tuetuissa lehti-
14658: 
14659: 
14660: 2
14661: Ministerin vastaus                                   KK 78/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr ym.
14662: 
14663: 
14664: pisteissä olisi tarjolla kaikki Suomessa ilmesty-    tää tarjolla oleva nimikkeitä ja niiden kappale-
14665: vät kulttuurilehdet. Lehtipisteen ylläpitäjä päät-   määriä koskevista valinnoista.
14666: 
14667: 
14668: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1999
14669: 
14670:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
14671: 
14672: 
14673: 
14674: 
14675:                                                                                                    3
14676: KK 78/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr ym.                                                   Ministems svar
14677: 
14678: 
14679: 
14680: 
14681: Tili riksdagens talman
14682: 
14683: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        nions- och andra tidskrifter till tidningskafeet i
14684: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         Gamla studenthuset, förbundet för kultur-, opi-
14685: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk-        nions- och vetenskapstidskrifter Kultti 160 000
14686: ki Pulliainen /gröna m.fl. undertecknade skriftli-      mk för verksamheten 1998, Andelslaget Åbo
14687: ga spörsmål SS 7811999 rd:                              bokkafe 10 000 mk för att driva en kulturtid-
14688:                                                         skriftshöma, Stockmann Oy Ab 30 000 mk för
14689:        Vad tänker regeringen göra för att ga-           distribution av tidskrifter med liten upplaga samt
14690:        rantera en objektiv behandling av kul-           Kirjastopalvelu Oy 701 000 mk för fortsatt för-
14691:        tur- och opinionstidskrifter?                    sök med stöd för inköp av kulturtidskrifter i bib-
14692:                                                         liotek.
14693: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-            Stockmann Oyj Apb uppger i en begärd utred-
14694: föra följande:                                          ning 20.5.1999 att det på Akademiska Bokhan-
14695: Med kulturtidskrifter avses enligt undervisnings-       delns hylla för opinionstidskrifter finns inemot
14696: ministeriets beslut om grundema för fördelning          trehundra titlar till salu och att det ständigt reser-
14697: av anslaget för understödjande av kulturtidskrif-       veras plats också för nya tidningar. Akademiska
14698: ter och om sökande av understöd (28/0 11/95)            bokhandeln har i två repriser tagit den tidning till
14699: högtstående redigerade tidskrifter som antingen i       försäljning som det hänvisas till i spörsmålet,
14700: tryckt eller annan form utkommer i Finland och          först 20 exemplar genom förhandsbeställning
14701: som envar kan få mot avgift. Tidskrifter som får        och 12.5.1999 ytterligare exemplar. De 20 för-
14702: understöd skall föra en samhällelig debatt om           handsbeställda tidningama såldes slut. När utgi-
14703: kultur, vetenskap, konst eller religion.                varen mellan beställningama erbjöd tidningen till
14704:    1 beslutet anges att understöd kan beviljas          försäljning tog Akademiska Bokhandeln den inte
14705: inom statsbudgetens ramar till kulturtidskrifts-        på grund av att efterfrågan hade avtagit. Enligt de
14706: förläggare i en svår ekonomisk ställning för att        uppgifter som regeringen fått har försäljningen
14707: täcka kostnadema för redigering, tryckning,             av tidningen inte upphört på grund av politisk
14708: distribution och transport av en tidning. Under-        påtryckning. Tidningen har saluförts enligt varia-
14709: stöd kan också beviljas för att främja upplagan.        tioner i efterfrågan.
14710:    Undervisningsministeriet beviljar understöd             Med hjälp av stödet för främjande av distri-
14711: efter att hört kulturtidskriftsnärnnden, som är till-   butionen av kulturtidningar försöker undervis-
14712: satt för ändamålet för en treårsperiod.                 ningsministeriet skapa förutsättningar för en
14713:    1 1999 års budget har 4,5 milj. mk reserverats       bättre tillgång till och ett ökat objektivt utbud av
14714: för stöd till kulturtidskrifter. Undervisningsmi-       kulturtidningar, i synnerhet publikationer med li-
14715: nisteriet har inte ännu fattat beslut om fördel-        ten upplaga. På grund av de beviljade understö-
14716: nin~en av anslaget.
14717:                                                         dens begränsningar är det likväl inte möjligt att i
14718:    Ar 1998 beviljade ministeriet 4,5 milj. mk till      den understödda tidningsförsäljningen erbjuda
14719: stöd för kulturtidskrifter. Distributionsfrämjan-       alla kulturtidningar som utkommer i Finland.
14720: de stöd beviljades enligt följande: Helsingfors         Den som driver försäljningen beslutar om valet
14721: Universitets Studentkår 10 000 mk för opi-
14722: 
14723: 4
14724: Ministems svar                                    KK 78/1999 vp -   Erkki Pulliainen /vihr ym.
14725: 
14726: 
14727: av vilka titlar utbudet omfattar och om antalet
14728: exemplar.
14729: 
14730: 
14731: Helsingfors den 2 juni 1999
14732: 
14733:    Kulturminister Suvi Linden
14734: 
14735: 
14736: 
14737: 
14738:                                                                                             5
14739:                                                            KK 79/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
14740: 
14741: 
14742: 
14743: 
14744:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 79/1999 vp
14745: 
14746:                                               Itä-Suomen alueelle kohdeunettavat verotuk-
14747:                                               selliset erityistoimenpiteet
14748: 
14749: 
14750: 
14751: 
14752: Eduskunnan puhemiehelle
14753: 
14754: Kunta- ja alueministeri Martti Korhonen on jul-           Muuttoliike Itä-Suomessa jatkuu edelleen niin
14755: kisuudessa suhtautunut myönteisesti alueellisiin       voimakkaana, että perustelut erityistoimien käyt-
14756: erityistoimiin siinä tapauksessa, kun jonkin           töönottoon koko ajan vahvistuvat. Keinoista te-
14757: alueen kehitys näyttää uhkaavalta. Itä-Suomi on        hokkaimmat ovat nimenomaan veropoliittisia.
14758: juuri tällainen alue. Ministeri Korhonen on pitä-
14759: nyt mahdollisena, että Itä-Suomen näivettymis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14760: kehityksen katkaisemiseksi voitaisiin ottaa käyt-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14761: töön yritysten investointeja houkuttelevia erityi-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14762: siä veropoliittisia keinoja.                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14763:      Tällainen olisi esimerkiksi vapaa poisto-
14764: oikeus joksikin määräajaksi. Tätä Itä-Suomen                 Miten hallitus suhtautuu alue- ja kunta-
14765: työryhmänkin ehdotukseen kuulunutta esitystä                 ministeri Korhosen julkisuudessa esittä-
14766: on valtiovarainministeri Niinistö vastustanut sil-           miin kannanottoihin alueellisesti sovel-
14767: lä argumentilla, että eri puolilla maata ei voi olla         lettavista erityisistä verokohteluista, ja
14768: erilaisia verotuskäytäntöjä. Tämä perustelu ei ole
14769: pätevä, sillä esimerkiksi kotityön verokohtelussa            onko ensi vuoden budjettiin tulossa tä-
14770:  on sovellettu erilaista käytäntöä eri puolilla maa-         hän liittyviä esityksiä?
14771:  ta.
14772: 
14773: 
14774: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1999
14775: 
14776:     Seppo Kääriäinen /kesk
14777: 
14778: 
14779: 
14780: 
14781:                                                                                                 Versio 2.0
14782: KK 79/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk                                                Ministerin vastaus
14783: 
14784: 
14785: 
14786: 
14787: Eduskunnan puhemiehelle
14788: 
14789: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa      elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 ja
14790: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         34 §:ssä säädetyistä poistojen enimmäismääris-
14791: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tä. Tämä korotettu poisto-oikeus koskee suurta
14792: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kää-       osaa Itä- ja Pohjois-Suomen kunnista ja olisi voi-
14793: riäisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      massa päällekkäin kysymyksessä ehdotetun va-
14794: sen KK 79/1999 vp:                                   paan poisto-oikeuden kanssa. Kahden vaikutuk-
14795:                                                      siltaan samanlaisen veroedun rakentaminen yri-
14796:        Miten hallitus suhtautuu alue- ja kunta-       tysverotukseen ei ole tarkoituksenmukaista.
14797:        ministeri Korhosen julkisuudessa esittä-          Poistojärjestelmä suosii jo nykyään voimak-
14798:        miin kannanottoihin alueellisesti sovel-       kaasti pääomavaltaisia yrityksiä työvaltaisiin yri-
14799:        lettavista erityisistä verokohteluista, ja     tyksiin verrattuna. Poisto-oikeuksien lisääminen
14800:                                                      voiruistaisi tätä kehitystä edelleen. Tuki kohdis-
14801:        onko ensi vuoden budjettiin tulossa tä-       tuisi perinteisiin teollisuusinvestointeihin, mutta
14802:        hän liittyviä esityksiä?                      ei hyödyttäisi työvaltaisia palveluyrityksiä tai
14803: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tutkimus- ja kehitystoimintaan panostavia yrityk-
14804: ti seuraavaa:                                        siä.
14805:                                                          Valtiontukien myöntämistä rajoittavat EY:n
14806: Yritysverotuksessa toteutetuissa uudistuksissa       valtiontukia koskevat säännökset. Niiden mu-
14807: keskeisenä tavoitteena on ollut veropohjan laa-      kaan valtiontuki, joka voi vääristää kilpailua suo-
14808: jentaminen ja yhteisöverokannan alentaminen.         simalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, on yh-
14809: Sen mukaisesti tuloksentasausmahdollisuuksia         teisöoikeuden vastainen. Tukitoimen käsittee-
14810: on kavennettu ja yhteisöverokantaa alennettu.        seen voi sisältyä myös yrityksille annettava ve-
14811: Pyrkimyksenä on ollut saada aikaan neutraali ve-     ronhuojennus. Komission hyväksynnän saami-
14812: rojärjestelmä, joka ei ohjaa investointipäätöksiä.   seksi myös nykyistä kehitysalueelle tehtävien in-
14813:    Verolainsäädännön sallimat enimmäispoistot        vestointien korotetuista poistoista annettua lakia
14814: ylittävät kuitenkin edelleen taloudellisesta kulu-   jouduttiin muuttamaan siten, että lain sovelta-
14815: misesta aiheutuvan poistotarpeen, mikä johtuu        misalueesta rajattlin pois niin sanotut herkät toi-
14816: erityisesti poistojen etupainotteisuudesta. Vaik-    mialat, joilla kilpailun vääristyminen on vaara-
14817: ka verotekijän vaikutus investointeihin on pie-      na. Verotuksen kautta annettavien tukien hyväk-
14818: nentynyt verokannan laskiessa, nykyisen poisto-      syttävyyttä arvioidaan EU:n piirissä korostetusti
14819: järjestelmän voidaan katsoa jo tukevan inves-        myös verokilpailun näkökulmasta. Lisäksi alue-
14820: tointeja.                                            tukia säädettäessä on kiinnitettävä huomiota sii-
14821:    Kehitysalueelle tehtäviä investointeja on tuet-   hen, että tuet eivät ylitä EU:n sallimia aluetukien
14822: tu lisäksi erityisten veronhuojennusten avulla.      enimmäismääriä.
14823: Tällä hetkellä on voimassa laki kehitysalueelle          Investointeihin vaikuttavat verotuksen lisäksi
14824: tehtävien investointien korotetuista poistoista.     lukuisat muut tekijät, ja siksi poisto-oikeuksien
14825: Sen mukaan kehitysalueelle tehtävien investoin-      tai muiden veronhuojennusten vaikutusten ar-
14826: tien poisto-oikeutta on korotettu 50 prosentilla     viointi on hankalaa. Tehdyt tutkimukset antavat
14827: 
14828: 
14829: 2
14830: Ministerin vastaus                                        KK 79/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
14831: 
14832: 
14833: kuitenkin viitteitä siitä, että investointikannusti-       Hallitusohjelmaan merkityn tavoitteen mukai-
14834: mien tuoma hyöty on yleensä vähäinen menetet-          sesti hallitus jatkaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehit-
14835: tyihin verotuloihin verrattuna. On epätodennä-         tämistä sekä rakenteellisten ongelmien ratkaise-
14836: köistä, että poisto-oikeuksien laajentaminen li-       mista tehtyjen periaatepäätösten ja strategioiden
14837: säisi investointeja olennaisesti tietyllä alueella.    pohjalta. Hallitusohjelman mukaan tasapainoi-
14838: On myös mahdollista, että korotetut poisto-oi-         sen alueellisen kehittämisen lähtökohta on kui-
14839: keudet johtavat heikkotuottoisten investointien        tenkin aluetalouksien vahvistaminen parantamal-
14840: toteuttamiseen, mikä ei liene kokonaistaloudelli-      la kasvua ja työllisyyttä koko maassa.
14841: sesti toivottavaa.                                         Hallitus ei pidä perusteltuna ottaa käyttöön
14842:     Verotuksen tulee kohdella tasapuolisesti eri       erityisiä veropoliittisia keinoja, joilla houkutel-
14843: alueilla toimivia yrityksiä. Alueelliset erot vero-    taisiin yrityksiä investoimaan Itä-Suomen alueel-
14844: tuksessa saattavat johtaa merkittäviin kilpailun       le. Ensi vuoden budjetti ei näin ollen tule sisältä-
14845: vääristymiin. Kuten kysymyksessä todetaan, ko-         mään siihen liittyviä esityksiä. Työllisyyden
14846: titaloustyön väliaikaisesta verotuesta annetussa       edistämisessä on verotuksen osalta keskeistä hal-
14847: laissa verotuksessa on sovellettu erilaista käytän-    litusohjelmaan sisältyvät suunnitelmat ansiotulo-
14848: töä eri puolilla maata. Tuen taloudellinen määrä       jen verotuksen ja välillisten työvoimakustannus-
14849: on kuitenkin ollut likimain sama molemmissa            ten alentamisesta. Näiden toimenpiteiden vaiku-
14850: järjestelmissä. Eri järjestelmien tarkoituksena on     tukset kohdistuvat myös itäsuomalaisiin yrityk-
14851: ollut vain testata eri käytäntöjen toimivuutta,        siin.
14852: eikä kyse ole sinänsä erilaisesta verokohtelusta.
14853: 
14854: 
14855: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1999
14856: 
14857:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
14858: 
14859: 
14860: 
14861: 
14862:                                                                                                          3
14863: KK 79/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk                                                    Ministems svar
14864: 
14865: 
14866: 
14867: 
14868: Tili riksdagens talman
14869: 
14870: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       vecklingsområdet. Enligt lagen har det maximi-
14871: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        belopp som i 30 och 34 § lagen om beskattning
14872: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-       av inkomst av näringsverksamhet anges för rät-
14873: po Kääriäinen /cent undertecknade spörsmål SS          ten tili avskrivningar på investeringar höjts med
14874: 79/1999 rd:                                            50 % inom utvecklingsområdet. Den ökade av-
14875:                                                        skrivningsrätten gälier en stor del av kommuner-
14876:        Hur förhåller sig regeringen till de            na i Östra och norra Finland och skulie överlappa
14877:        ståndpunkter som region- och kommun-            den fria avskrivningsrätt som föreslås i spörsmå-
14878:        minister Korhonen framfört i offent-            let. Det är inte ändamålsenligt att skapa två skat-
14879:        ligheten om att vissa regioner kunde få         teförmåner med samma verkan inom företagsbes-
14880:        särskild behandling vid beskattningen           kattningen.
14881:        och                                                 Avskrivningssystemet gynnar redan nu de ka-
14882:                                                        pitalintensiva företagen mycket mera än de
14883:        kommer förslag som hänför sig tili detta        arbetsintensiva. En ökning av avskrivningsrätten
14884:        att tas in i nästa års budget?                  skulie ytterligare stöda denna utveckling. Stödet
14885: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        skulie riktas tili traditionella industriinveste-
14886: föra följande:                                         ringar, men skulie inte vara tili någon nytta för
14887:                                                        arbetsintensiva serviceföretag elier sådana före-
14888: Det centrala målet vid revideringen av företags-       tag som satsar på forsknings- och utvecklings-
14889: beskattningen har varit att utvidga skattebasen        verksamhet.
14890: och sänka samfundsskattesatsen. Enligt detta har          Beviljandet av statsunderstöd begränsas av
14891: möjligheterna att utjämna resultatet begränsats        EU:s bestämmelser om statligt stöd. Enligt dessa
14892: och samfundsskattesatsen sänkts. Syftet har varit      strider statsunderstöd som snedvrider eller hotar
14893: att få tili stånd en neutralt skattesystem som inte    att snedvrida konkurrensen genom att gynna vis-
14894: styr investeringsbesluten.                             sa företag eller viss produktion mot gemenskaps-
14895:    De maximala avskrivningar som skattelag-            rätten. I begreppet stödåtgärder kan ingå även
14896: stiftningen tillåter överskrider dock fortfarande      skatteiattnader som beviljas företag. För att er-
14897: de avskrivningsbehov som föranleds av ekono-           hålla kommissionens godkännande måste även
14898: misk förslitning, närmast på grund av att avskriv-     den gällande lagen om höjda avskrivningar på in-
14899: ningarna koncentreras tili de första åren. Trots att   vesteringar inom utvecklingsområdet ändras så
14900: beskattningens inverkan på investeringarna har         att från lagens tillämpningsområdet uteslöts s.k.
14901: minskat när skattesatsen har sjunkit kan det nu-       känsliga verksamhetsområden där det finns risk
14902: varande avskrivningssystemet redan anses stöda         för snedvriden konkurrens. Vid bedömningen av
14903: investeringar.                                         via beskattningen givna stöds godtagbarhet fås-
14904:    lnvesteringar som görs inom utveck-                 ter EU stort avseende även vid skattekonkurren-
14905: lingsområdet har dessutom stötts med särskilda         sen. Vid regleringen av regionala stöd bör dess-
14906: skattelättnader. För närvarande gälier lagen om        utom uppmärksamhet fåstas vid att stöden inte
14907: höjda avskrivningar på investeringar inom ut-
14908: 
14909: 
14910: 4
14911: Ministerns svar                                         KK 79/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
14912: 
14913: 
14914: överskrider de maximala belopp som EU tillåter       ma i båda systemen. Syftet med de olika syste-
14915: för de regionala stöden.                             men har bara varit att testa hur de fungerar i prak-
14916:    På investeringarna inverkar förutom beskatt-      tiken, och det är inte i sig fråga om olika behand-
14917: ningen många andra faktorer och därför är det        ling vid beskattningen.
14918: svårt att bedöma verkningarna av avskrivnings-          Enligt de mål som uppställts i regeringspro-
14919: rätten och andra skattelättnader. De undersök-       grammet fortsätter regeringen den utveckling
14920: ningar som gjorts ger dock vid handen att den        samt lösandet av de strukturella problem som
14921: nytta som investeringssporrarna för med sig i all-   hänför sig till östra och norra Finland utgående
14922: mänhet är ringa i förhållande till de uteblivna      från befintliga principbeslut och stragier. Enligt
14923: skatteinkomstema. Det är osannolikt att en           regeringsprogrammet är utgångspunkten för en
14924: utvidgning av avskrivningsrätten skulle öka in-      balanserad regional utveckling att de regionalal
14925: vesteringarna avsevärt inom en viss region. Det      ekonomierna stärks genom att tillväxten och sys-
14926: är också möjligt att en utvidgning av avskriv-       selsättningen förbättras i hela landet.
14927: ningsrätten leder till investeringar som ger låg        Regeringen anser inte att det är motiverat att
14928: avkastning, vilket knappast vore önskvärt med        införa särskilda skattepolitiska medel med hjälp
14929: tanke på samhällsekonomin.                           av vilka företagen lockas att investera i Östra Fin-
14930:    Företag inom olika regioner skall behandlas       land. Nästa års budget kommer således inte att in-
14931: lika i fråga om beskattningen. Regionala skillna-    nehålla några förslag om detta. Då det gäller
14932: der i beskattningen kan leda till avsevärda sned-    främjandet av sysselsättningen är de planer för en
14933: vridningar av konkurrensen. Såsom konstateras i      sänkning av förvärvsinkomstskatten och av de
14934: spörsmålet har vid beskattningen enligt lagen om     indirekta arbetskraftskostnaderna som ingår i re-
14935: temporärt skattestöd för hushållsarbete tilläm-      geringsprogrammet viktiga med tanke på be-
14936: pats olika praxis på olika håll i landet. Stödets    skattningen. Dessa åtgärder påverkar även före-
14937: ekonomiska belopp har dock varit nästan detsam-      tagen i Östra Finland.
14938: 
14939: 
14940: 
14941: Helsingfors den 27 maj 1999
14942: 
14943:     Minister Suvi-Anne Siimes
14944: 
14945: 
14946: 
14947: 
14948:                                                                                                        5
14949:                                                            KK 80/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk
14950: 
14951: 
14952: 
14953: 
14954:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 80/1999 vp
14955: 
14956:                                             Maitoallergiaa sairastavien lasten kalkkival-
14957:                                             mistekulujen korvaaminen
14958: 
14959: 
14960: 
14961: 
14962: Eduskunnan puhemiehelle
14963: 
14964: Lehmänmaitoallerginen lapsi on allerginen mai-       valmisteiden vuoksi huomattavia lisäkustannuk-
14965: don valkuaiselle. Kun maitoallergia on todettu,      sia, joita hoitotukikaan ei riitä korvaamaan.
14966: niin ruokavaliosta on syytä poistaa maito ja muut
14967: maitotaloustuotteet kokonaan. Maidottomassa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14968: ruokavaliossa kalkin saanti on turvattava koko       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14969: kasvuiän.                                            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14970:    Kalkin saannin turvaamiseksi maitoallergis-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14971: ten lasten on käytettävä kalliita kalkkivalmistei-
14972: ta. Kalkkivalmisteet ovat maitoallergisille yhtä           Onko hallitus tietoinen maitoallergiaa
14973: pakollisia kuin lääkkeiden käyttö joissain muissa          sairastavien lasten suurista kalkkival-
14974: sairauksissa. Korvausta kalkkivalmisteisiin ei             mistekuluista, ja
14975: kuitenkaan saa Kansaneläkelaitokselta. Muuten-
14976: kin jo vaativaan allergiahoitoon syntyy kalkki-            aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin asias-
14977:                                                            sa?
14978: 
14979: 
14980: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1999
14981: 
14982:     Mari Kiviniemi /kesk
14983: 
14984: 
14985: 
14986: 
14987:                                                                                               Versio 2.0
14988: KK 80/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk                                                     Ministerin vastaus
14989: 
14990: 
14991: 
14992: 
14993: Eduskunnan puhemiehelle
14994: 
14995: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         lääkkeellä tarkoitetaan lääkelain mukaista lääke-
14996: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           määräystä edellyttävää lääkettä, joka on tarkoi-
14997: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tettu joko sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä pa-
14998: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-         rantamaan tai helpottamaan sairautta tai sen oi-
14999: niemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         retta ja jolle on vahvistettu kohtuullinen korvaus-
15000: sen KK 80/1999 vp:                                     perusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta, ei kuiten-
15001:                                                         kaan rohdosvalmistetta eikä homeopaattista ja
15002:        Onko hallitus tietoinen maitoallergiaa          antroposofista valmistetta. Korvattavalla lääk-
15003:        sairastavien lasten suurista kalkkival-          keellä tarkoitetaan lisäksi niitä sosiaali- ja ter-
15004:        mistekuluista, ja                               veysministeriön päätöksessä mainittuja lääkkei-
15005:                                                         tä, joita saadaan myydä ilman lääkemääräystä ja
15006:        aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin asias-        joille on vahvistettu kohtuullinen korvausperus-
15007:        sa?                                             teeksi hyväksyttävä tukkuhinta. Korvausten pii-
15008: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          riin eivät kuulu sairauden ehkäisyyn tai tervey-
15009: ti seuraavaa:                                          dentilan ylläpitämiseen tarkoitetut hoidot.
15010:                                                            Lääkkeen kohtuullisen, korvausperusteeksi
15011: Lehmänmaitoallergia on pikkulasten sairaus.            hyväksyttävän tukkuhinnan vahvistaa sosiaali- ja
15012: Useimmat sitä potevat sietävät lehmänmaitoa            terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkei-
15013: kahden vuoden ikään tultuaan. Lehmänmaidolle           den hintalautakunta.
15014: allergisten lasten hoito perustuu lehmänmaidon             Valtioneuvoston päätöksen (243/1999) vai-
15015: poistamiseen ruokavaliosta. Tällöin lehmänmai-         keista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävis-
15016: to korvataan maidon vastikkeella, joka ei sisällä      tä kliinisistä ravintovalmisteista, joihin suorite-
15017: maitovalkuaista, mutta sisältää maidolle ominai-       taan sairausvakuutuslain mukaista korvausta,
15018: sia ravintotekijöitä kalsium mukaan lukien.            mukaan lehmänmaitoallergiassa tarpeelliset klii-
15019:     Sairausvakuutuslain 4 §:n perusteella vakuu-       niset ravintovalmisteet ovat sairausvakuutukses-
15020: tetulla on oikeus saada sairauden perusteella kor-     ta erityiskorvattavia 75 prosentin korvausluokan
15021: vausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksis-        mukaan. Tällöin vakuutetun tarpeellisen sairaan-
15022: ta. Lain 6 §:n mukaan korvausta sairaanhoidon          hoidon kustannuksista suoritetaan korvausta
15023: kustannuksista suoritetaan siltä osin, minkä hoi-      75 prosenttia 25 markkaa ylittävästä määrästä
15024: to tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuute-        kultakin ostokerralta, kun kysymyksessä on vai-
15025: tun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, oli-      kean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvitta-
15026: si tullut vakuutetulle maksamaan.                      va välttämätön lääke. Lehmänmaitoallergiassa
15027:     Sairausvakuutuslain 5 §:n mukaan sairaan-          oikeus kliinisten ravintovalmisteiden erityiskor-
15028: hoitona sairausvakuutuksesta korvataan lääkärin        vattavuuteen voidaan yleensä myöntää kahden
15029: määräämät lääkkeet sekä vaikean sairauden hoi-         vuoden ikään saakka.
15030: toon tarpeelliset, lääkärin määräämät ja apteekis-         Pienellä osalla lehmänmaidolle allergisista
15031: ta tai sairaalasta hankitut kliiniset ravintovalmis-   lapsista allergia jatkuu yli kaksi vuotiaana. Jos yli
15032: teet ja niitä vastaavat tuotteet. Korvattavalla        kaksivuotias lapsi joutuu käyttämään lehmän-
15033: 
15034: 
15035: 2
15036: Ministerin vastaus                                         KK 80/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk
15037: 
15038: 
15039: maitoallergian takia kalliita ravintovalmisteita,    kä tavanomaisen ravinnon lisänä käytettävät kal-
15040: hänelle voidaan myöntää taloudellisen ja muun        siumvalmisteet ole siten sairausvakuutuksesta
15041: rasituksen määrästä riippuen hoitotukea, korotet-    korvattavia.
15042: tua tai erityishoitotukea. Hoitotukeen voi leh-         Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksis-
15043: mänmaidolle allergiselle lapselle syntyä oikeus      sa kuten lisäkilpirauhasen vajaatoimintaa sekä
15044: jo noin vuoden ikäisenä, vaiheessa, jossa hän        D-vitamiinin kroonista aineenvaihduntahäiriötä
15045: ikänsä puolesta voisi käyttää normaalia ruokava-     sairastavat voivat tarvita kalsiumia suurempia
15046: liota. Hoitotuen määrä on vuonna 1999 420            määriä kuin tavanomaisesta ravinnosta on mah-
15047: markkaa kuukaudessa, korotetun hoitotuen 980         dollista saada. Nämä tautitilat sisältyvät valtio-
15048: markkaa kuukaudessa ja erityishoitotuen 1 819        neuvoston päätökseen erityiskorvattavista lääk-
15049: markkaa kuukaudessa.                                 keistä (34/1994) ja sosiaali- ja terveysministe-
15050:     Jos lehmämaitoallergiajatkuu lapsella kahden     riön päätökseen (876/1997). Näissä erityiskor-
15051: ikävuoden jälkeen ja arvioidaan, ettei hän saa ra-   vattavissa, useimmiten aikuisten sairastamissa
15052: vinnosta riittävästi kalsiumia, lapsen ruokavalio-   sairauksissa erityiskorvatusta kalsiumista aiheu-
15053: ta voidaan täydentää tabletteina saatavalla kal-     tuu vuodessa noin 550 markan kustannus.
15054: siumilla. Tästä aiheutuva kustannus on lapsille         Useimpien lehmänmaidolle allergisten lasten
15055: suositelluin annoksin valittavasta kalsiumval-       kalsiumin saanti voidaan turvata erityiskorvatta-
15056: misteesta riippuen jatkuvasti käytettynä vähin-      vien kliinisten ravintovalmisteiden avulla. Kah-
15057: tään noin 250 markkaa vuodessa.                      den ikävuodenjälkeen vaikeasti oireilevat, kallii-
15058:     Apteekista saatavilla olevat ravinnon lisänä     ta ravintovalmisteita tarvitsevat lapset voivat
15059: käytettävät kalsiumvalmisteet ovat ilman lääke-      saada hoitotukea 420 markasta 1 819 markkaan
15060: määräystä myytäviä. Siten edellä esitetyn perus-     kuukaudessa. Ravintovalmisteiden lisäksi mah-
15061: teella niiden korvattavuus perustuu sosiaali- ja     dollisesti vielä tarvittavista kalsiumvalmisteista
15062: terveysministeriön päätökseen (876/1997). Ta-        aiheutuva kustannus on hoitotukeen verrattuna
15063: vanomainen suomalainen ruokavalio sisältää riit-     melko vähäinen ja hoitotuki riittänee näissä ta-
15064:  tävästi kalsiumia, joten tablettimuodossa nautit-   pauksissa yleensä korvaamaan kaikki perheelle
15065: tava kalsiumlisä ei ole useimmille tarpeen eivät-    koituvat ylimääräiset kustannukset.
15066: 
15067: 
15068: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1999
15069: 
15070:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
15071: 
15072: 
15073: 
15074: 
15075:                                                                                                       3
15076: KK 80/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk                                                         Ministerns svar
15077: 
15078: 
15079: 
15080: 
15081: Tili riksdagens talman
15082: 
15083: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        lagen avsett receptbelagt läkemedel vars ända-
15084: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        mål är att vid invärtes eller utvärtes bruk bota
15085: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mari       eller lindra sjukdom eller sjukdomssymtom och
15086: Kiviniemi /gröna undertecknade skriftliga spörs-        för vilket har fastställts ett skäligt partipris som
15087: mål SS 80/1999 rd:                                     kan godtas som ersättningsgrund, dock inte na-
15088:                                                        turmedel eller homeopatiska och antroposofiska
15089:        ir regeringen medveten om de stora              preparat. Med läkemedel som skall ersättas för-
15090:        kostnaderna för kalkpreparat för barn           stås även ett sådant i social- och hälsovårdsmi-
15091:        som lider av mjölkallergi och                   nisteriets beslut nämnt läkemedel som får säljas
15092:                                                        utan recept och för vilket ett skäligt partipris som
15093:        ämnar regeringen vidta åtgärder i sa-           kan godtas som ersättningsgrund har fastställts.
15094:        ken?                                            Vård som är avsedd för förebyggande av en sjuk-
15095: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        dom eller för upprätthållande av hälsotillståndet
15096: föra följande:                                         ersätts inte.
15097:                                                            Det skäliga partipris för ett läkemedel som kan
15098: Komjölksallergi är en småbarnssjukdom. De              godtas som ersättningsgrund fastställs av läke-
15099: flesta som lider av den tål komjölk efter det att de   medelsprisnämnden, som verkar i samband med
15100: har fyllt två år. Vården av barn som lider av ko-      social- och hälsovårdsministeriet.
15101: mjölksallergi går ut på att komjölk lämnas bort            Enligt statsrådets beslut om svåra sjukdomar
15102: från barnens diet. Härvid ersätts komjölken med        samt om kliniska näringspreparat som används
15103: komjölksersättning som inte innehåller mjölk-          vid behandling av dessa och som ersätts enligt
15104: protein, men däremot näringsfaktorer som är ty-        sjukförsäkringslagen (243/ 1999) är de kliniska
15105: piska för mjölk inklusive kalcium.                     preparat som behövs vid behandling av ko-
15106:    Enligt 4 § sjukförsäkringslagen har en för-         mjölksallergi specialersättningsgilla och ersätts
15107: säkrad rätt att vid sjukdom få ersättning för nöd-     med 75 procent från sjukförsäkringen. Enligt det-
15108: vändiga kostnader för sjukvård. Enligt 6 § er-         ta ersätts den försäkrades kostnader för nödvän-
15109: sätts kostnaderna för sjukvård till den del, vartill   dig sjukvård med 75 procent av det belopp som
15110: kostnaderna för vården skulle ha uppgått för den       vid varje inköpstillfålle överstiger 25 mk då det
15111: försäkrade med undvikande av onödiga kostna-           är fråga om ett nödvändigt läkemedel som be-
15112: der, men utan äventyrande av den försäkrades           hövs vid behandling av en svår och långvarig
15113: hälsa.                                                 sjukdom. Vid komjölksallergi kan rätt till specia-
15114:    Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts från        lersättning för kliniska näringspreparat i allmän-
15115: sjukförsäkringen såsom sjukvård av läkare or-          het beviljas till dess patienten fyller två år.
15116: dinerade läkemedel samt kliniska näringsprepa-            Hos en liten del av barn med komjölksallergi
15117: rat och motsvarande produkter som behövs vid           fortsätter allergin efter det att barnet fyllt två år.
15118: behandling av svår sjukdom, ordinerats av läkare       Om ett barn som har fyllt två år måste använda
15119: och anskaffats på apotek eller sjukhus. Med läke-      dyra näringspreparat på grund av komjölksaller-
15120: medel som skall ersättas förstås ett i läkmedels-      gi kan barnet beroende på den ekonomiska och
15121: 
15122: 
15123: 4
15124: Ministems svar                                              KK 80/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk
15125: 
15126: 
15127: övriga belastningen få antingen vårdbidrag, för-         Vid vissa svåra och långvariga sjukdomar,
15128: höjt vårdbidrag eller specialvårdbidrag. Ett bam      t.ex. nedsatt funktion i bisköldkörteln och kronis-
15129: med komjölksaliergi kan få rätt tili vårdbidrag re-   ka D-vitaminämnesomsättningsstörningar, kan
15130: dan vid ca ett års ålder, i det skede då bamet med    det behövas större mängder kalcium än vad pati-
15131: tanke på åldem kan föra normal diet. Vårdbidra-       enterna eventuelit får från normal näring. Dessa
15132: get uppgår tili 420 mk i månaden, det förhöjda        sjukdomsformer ingår i statsrådets beslut om
15133: vårdbidraget tili 980 mk i månaden och special-       specialersättningsgilla läkemedel (34/1994) och
15134: vårdbidraget tilli 819 mk i månaden år 1999.          social- och hälsovårdsministeriets beslut
15135:     Om komjölksallergin fortsätter efter det att      (876/ 1997). Vid dessa specialersättningsgilla
15136: bamet har fyllt två år och man misstänker att det     sjukdomar, som oftast vuxna insjuknar i, föranle-
15137: inte får tillräckligt mycket kalcium från sin         der ersättningsgilit kalcium en kostnad på ca 550
15138: näring kan bamets kost kompletteras med kalci-        mk om året.
15139: um i tablettform. Den kostnad som detta föranle-         Tillgången på kalcium för barn som är aller-
15140: der är, beroende på vilket kalciumpreparat som        giska mot komjölk kan i de flesta fall tryggas
15141: väljs och den dos för bam som rekommenderas           med hjälp av specialersättningsgilla kliniska nä-
15142: för kontinuerligt bruk, minst ca 250 mk om året.      ringspreparat. Barn över två år som har svåra
15143:     Kalciumpreparat som används som närings-          symtom och behöver dyra näringspreparat kan få
15144: tillskott och som fås på apotek får säljas utan re-   vårdbidrag från 420 mk tili 1 819 mk i månaden.
15145: cept. På basis av vad som anförts ovan ersätts        Den kostnad som föranleds av sådana kalcium-
15146: dessa enligt social- och hälsovårdsministeriets       preparat som eventuelit behövs utöver närings-
15147: beslut (876/1997). Normal finländsk kost in-          preparaten är rätt liten jämfört med vårdbidraget
15148: nehålier tiliräckligt med kalcium varför de flesta    och vårdbidraget torde i dessa fall i allmänhet
15149: inte behöver äta kalcium i tablettform och kalci-     täcka familjens samtliga extra kostnader.
15150: umpreparat som används som normalt närings-
15151: tillskott inte ersätts av sjukförsäkringen.
15152: 
15153: 
15154: Helsingfors den 7 juni 1999
15155: 
15156:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
15157: 
15158: 
15159: 
15160: 
15161:                                                                                                        5
15162:                                                                KK 81/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
15163: 
15164: 
15165: 
15166: 
15167:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 8111999 vp
15168: 
15169:                                                Sosiaalialan ammattikorkeakoulun käyneiden
15170:                                                ammattinimikkeen puuttuminen
15171: 
15172: 
15173: 
15174: 
15175: Eduskunnan puhemiehelle
15176: 
15177: Ammattikorkeakoulututkinto sijoittuu yliopis-               Ammattikorkeakoulututkinnoille on vahvis-
15178: toissa suoritettavan alemman ja ylemmän kor-            tettu sekä ns. vanhoja nimikkeitä, kuten insinöö-
15179: keakoulututkinnon alapuolelle, mutta ammatti-           ri ja sairaanhoitaja, että uusia, kuten tradenomi.
15180: oppilaitos- tai opistotasoisen koulutuksen ylä-         Sosiaalialan nimikkeen osalta sekä koulutusyksi-
15181: puolelle. Sosiaalialalla AMK-tutkinnon suoritta-        köt että opiskelijat ovat jo vuosia tutkineet ja
15182: neilla on mahdollisuus päästä työskentelemään           miettineet sopivaa ammattinimikettä. Opetusmi-
15183: lasten, nuorten, vanhusten, vammaisten, perhei-         nisteriö ei ole kuitenkaan toistaiseksi vahvista-
15184: den, päihdeongelmaisten, mielenterveysongel-            nut alan koulutukselle mitään virallista ammatti-
15185: maisten ja kriminaalien pariin ohjaus- ja johto-        nimikettä. Eräs ehdotus on ollut sosionomi
15186: tehtäviin. Lisäksi valmiuteen kuuluu työskentely        AMK, mutta muitakin on ollut esillä. Kysymys
15187: erilaisissa sosiaalialan projekteissa.                  ammattinimikkeestä on kuitenkin polttava ja
15188:     Sosiaalialan AMK-koulutusta on annettu              ajankohtainen niin opiskelijoille, koulutusta to-
15189: maassamme jo useita vuosia ja sen suorittaneita         teuttaville kuin myös työelämällekin. Nimik-
15190: on kymmenittäin. Ongelmaksi on kuitenkin muo-           keen puutteen on todettu merkittävästi heikentä-
15191: dostunut alan työpaikkojen suhtautuminen sosi-          neen työnsaantia ja jatkossa laskevan myös kiin-
15192: aalialan AMK-tutkinnon suorittaneisiin työn-            nostusta koulutukseen hakeutumiseen. Nimik-
15193: hakij oihin. Sosiaaliohjaaj at, las tentarhanopetta-    keen vahvistamista tulisikin kiirehtiä niin, että
15194: jat ja kehitysvammaohjaajat saavat yleensä alan         uudet valmistuvat saisivat virallisen nimikkeen
15195: työpaikan nopeasti, mutta ammattikorkeakoulun           heti.
15196: sosiaalialan koulutuksen saaneita karsastetaan.
15197:  Selityksenä tähän on esitetty lähinnä koulutuk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15198:  sen liiallista teoreettisuutta ja laajuutta sekä en-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15199: nen kaikkea tutkinnon suorittaneilta puuttuvaa          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15200:  selkeää ammattinimikettä.                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15201: 
15202: 
15203: 
15204: 
15205:                                                                                                  Versio 2.0
15206: KK 8111999 vp- Raimo Vistbacka /ps
15207: 
15208: 
15209: 
15210:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että   jotta nimikkeen puuttumisestajohtuneis-
15211:       sosiaalialan ammattikorkeakoulututkin-       ta haitoista päästäisiin eroon ja alan
15212:       non suorittaneille mahdollisimman pi-       koulutuksen arvostus lisääntyisi?
15213:       kaisesti vahvistettaisiin ammattinimike,
15214: 
15215: 
15216: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
15217: 
15218:     Raimo Vistbacka /ps
15219: 
15220: 
15221: 
15222: 
15223: 2
15224: Ministerin vastaus                                         KK 81/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
15225: 
15226: 
15227: 
15228: 
15229: Eduskunnan puhemiehelle
15230: 
15231: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      osaamisella ja näin ollen erityisesti koulutuksen
15232: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       sisällöllisillä ratkaisuilla.
15233: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammatilli-
15234: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          sia korkeakoulututkintoja. Opetusministeriön eri
15235: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-      asiantuntijatahoilta saamien palautteiden perus-
15236: myksen KK 8111999 vp:                               teella sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen
15237:                                                     tuottamaa laaja-alaista osaamista kuvaa parhai-
15238:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että     ten yksi yhteinen ammattinimike. Nimikevaihto-
15239:       sosiaalialan ammattikorkeakoulututkin-        ehtoja on tuotu esille useita, joista eniten on saa-
15240:       non suorittaneille mahdollisimman pi-         nut kannatusta sosionomi AMK ja sosiopedago-
15241:       kaisesti vahvistettaisiin ammattinimike,      gi AMK. Näistä sosiopedagogi-nimike ei kuiten-
15242:       jotta nimikkeen puuttumisestajohtuneis-       kaan kata käsitteellisesti koulutuksessa hankit-
15243:       ta haitoista päästäisiin eroon ja alan        tua laaja-alaiseen tietoperustaan perustuvaa am-
15244:       koulutuksen arvostus lisääntyisi?             matillista osaamista. Muiden esille tulleiden am-
15245:                                                     mattinimikkeiden kannatus on jäänyt melko vä-
15246: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       häiseksi.
15247: ti seuraavaa:                                          Asian kiireellisyyden tiedostaen opetusminis-
15248: Ammattinimikkeellä on viestinnällisenä ja am-       teriön tavoitteena on tehdä päätös sosiaalialan
15249: matti-identiteettiin vaikuttavana tekijänä tärkeä   ammattinimikkeestä kesäkuun 1999 aikana sa-
15250: merkitys ammattiin valmistuville, ammatissa toi-    massa yhteydessä, kun päätetään vuoden 2000
15251: miville, työelämälle ja palvelujen käyttäjille.     ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista ja ni-
15252: Työllistymisen ja arvostuksen kannalta olennai-     mikkeistä. Oikeus ammattinimikkeen käyttöön
15253: nen merkitys on myös koulutuksen tuottamalla        on tarkoitus antaa kaikille ammattikorkeakoulu-
15254:                                                     tutkinnon sosiaalialalla suorittaneille koulutuk-
15255:                                                     sen aloittamisajankohdasta riippumatta.
15256: 
15257: 
15258: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
15259: 
15260:     Opetusministeri Maija Rask
15261: 
15262: 
15263: 
15264: 
15265:                                                                                                       3
15266: KK 81/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                     Ministems svar
15267: 
15268: 
15269: 
15270: 
15271: Tili riksdagens talman
15272: 
15273: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      delse och då i synnerhet de innehållsmässiga lös-
15274: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      ningama i utbildningen.
15275: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Rai-        Yrkeshögskoleexamina är yrkesinriktade hög-
15276: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga           sko1eexamina. Enligt de kommentarer som un-
15277: spörsmål SS 81/1999 rd:                              dervisningsministeriet har fått från olika expert-
15278:                                                      håll beskriver en gemensam yrkesbenärnning
15279:       Vilka åtgärder avser Regeringen vidta          bäst det breda kunnande som yrkeshögskoleut-
15280:       så att en yrkesbenämning så snart som          bildningen på det sociala området ger. Flera al-
15281:       möjligt fastställs för dem som avlagt yr-      temativa benämningar har förts fram och de som
15282:       keshögskoleexamen inom det sociala             fått mest stöd är socionom YH och sociopedagog
15283:       området och problemen på grund av att          YH. Av de här två täcker benämningen sociope-
15284:       yrkesbenämning saknas kan undanröjas           dagog likväl inte begreppsmässigt den yrkes-
15285:       och utbildningenfå högre uppskattning?         kompetens på bred kunskapsbas som utbild-
15286:                                                      ningen ger. De övriga förslagen till yrkesbenäm-
15287: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ningar har inte rönt nämnvärt understöd.
15288: föra följande:                                          Undervisningsministeriet har medvetet om att
15289: Yrkesbenärnningama är med tanke på kommuni-          ärendet är brådskande för avsikt att fatta ett be-
15290: kationen och yrkesidentiteten faktorer av stor be-   slut om yrkesbenärnning för det sociala området i
15291: tydelse för dem som skall utexamineras, för yr-      juni 1999 i samband med att beslutet om yrkes-
15292: kesutövama, för arbetslivet och för dem soman-       högskolomas utbildningsprogram och benäm-
15293: vänder tjänstema. Ser man till möjligheten att få    ningar för år 2000 fattas. Det är meningen att rät-
15294: arbete och röna uppskattning är också den kom-       ten att få använda yrkesbenärnningen skall ges
15295: petens som utbildningen ger av väsentlig bety-       alla som avlagt yrkeshögskoleexamen inom det
15296:                                                      socia1a området oberoende av när utbildningen
15297:                                                      inleddes.
15298: 
15299: 
15300: 
15301: Helsingfors den 25 maj 1999
15302: 
15303:     Undervisningsminister Maija Rask
15304: 
15305: 
15306: 
15307: 
15308: 4
15309:                                                            KK 82/1999 vp -Anne Huotari /vas ym.
15310: 
15311: 
15312: 
15313: 
15314:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 82/1999 vp
15315: 
15316:                                              Vakuutusyhtiöiden vastuu työtapaturmatilan-
15317:                                              teissa
15318: 
15319: 
15320: 
15321: 
15322: Eduskunnan puhemiehelle
15323: 
15324: Yritykset maksavat pakollista työtapaturmava-         teilla etenkin pätkätöitä tekeville henkilöille.
15325: kuutusta vakuutusyhtiöille. Erityisesti rakennus-     Tästä on lukuisia esimerkkejä rakennusalalla.
15326: alalla tapahtuu keskimääräistä enemmän työtapa-       Muun muassa viiden vuoden aikaisia työttö-
15327: turmia. Vakuutusyhtiöillä näyttää kuitenkin ole-      myysjaksoja voidaan käyttää perusteena, vaikka
15328: van täysin oma tulkintavapautensa siitä, mitä ne      tämän päivän työllisyystilanne on aivan toinen.
15329: korvaavat. Esimerkkitapauksena eräs työtapatur-       Esimerkiksi rakennusalan työtapatunnissa louk-
15330: ma, jossa rakentaja loukkasi olkapäänsä nostaes-      kaantuneet joutuvat kohtuuttomiin tilanteisiin
15331: saan työssä ovea. Hän toimi työmaan työsuojelu-       siksi, että rakennusalalla oli yleinen lama useita
15332: valtuutettuna ja oli osallistunut koulutustilai-      vuosia 1990-luvulla. Nyt kun työllisyystilanne
15333: suuksiin tietäen varsin hyvin, miten raskaita         on parempi, vakuutusyhtiöt kuitenkin käyttävät
15334: taakkoja tulee käsitellä. Kuitenkin olkapäähän        vanhoja tietoja alentaakseen korvaustasoa.
15335: sattui ja hän joutui leikkaukseen, jossa todettiin
15336: jänteen katkenneen.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15337:     Vakuutusyhtiö päätyi päätökseen, että kysees-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
15338: sä oli venähdys ja korvasi vain kahden viikon sai-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15339: rausloman. Potilas on joutunut maksamaan kaik-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15340: ki kustannukset itse, vaikka hoitava lääkäri sel-
15341: keästi oli sitä mieltä, että jänteen katkeaminen on         Mitä hallitus aikoo tehdä, että vakuutus-
15342: johtunut työtapaturmasta. Nyt potilas joutuu                yhtiöt toimisivat oikeudenmukaisesti
15343: maksamaan myös kuntoutuksensa itse ja parantu-              työtapaturmien korvauskysymyksissä ei-
15344: minen voi kestää kuukausia. Hän menettää kuu-               vätkä mielivaltaisesti, kuten nyt näyttää
15345: kaudessa noin 3 000 mk suoraa korvausta ja sen              tapahtuvan ja
15346:  lisäksi muut kustannukset tulevat hänen makset-
15347:                                                             pitäisikö työtapaturmien korvausperus-
15348:  tavakseen.
15349:     Lisäksi vakuutusyhtiöt määrittelevät korvauk-           teita tarkastella uudelleen, etteivät la-
15350:  sen perusteena olevan palkan useilla eri perus-            manaikaiset työttömyysjaksot pienentäi-
15351:                                                             si kohtuuttomasti korvaustasoa?
15352: 
15353: 
15354: 
15355: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
15356: 
15357:     Anne Huotari /vas
15358:     Mikko Immonen /vas
15359:     Jorma Vokkolainen /vas
15360:                                                                                                Versio 2.0
15361: KK 82/1999 vp- Anne Huotari /vas ym.                                                Ministerin vastaus
15362: 
15363: 
15364: 
15365: 
15366: Eduskunnan puhemiehelle
15367: 
15368: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ta on kuitenkin tulkintavaikeuksien välttämisek-
15369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         si poikettu ja korvausperusteista säädetty erik-
15370: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       seen. Eräistä työtapaturmina korvattavista vam-
15371: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne Huo-        moista annetun asetuksen (852/1948) perusteella
15372: tarin /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        korvataan muun muassa työliikkeen yhteydessä
15373: myksen KK 82/1999 vp:                                 lyhyenä aikana ilman selkeää tapatormaa tapah-
15374:                                                       tuneet lihaksen tai jänteen kipeytymiset. Korva-
15375:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että vakuutus-     usta maksetaan näissä tapauksissa niin kauan
15376:        yhtiöt toimisivat oikeudenmukaisesti           kuin kudoksen paraneminen yleisen lääketieteel-
15377:        työtapaturmien korvauskysymyksissä ei-         lisen kokemuksen mukaan kestää. Korvausta ei
15378:        vätkä mielivaltaisesti, kuten nyt näyttää     kuitenkaan makseta siltä osin kuin oireet johtu-
15379:        tapahtuvan ja                                 vat muusta sairaudesta.
15380:                                                          Tapaturmavammojen syy-yhteyden toteami-
15381:       pitäisikö työtapaturmien korvausperus-         nen ei valtaosassa tapauksista tuota erityisiä vai-
15382:       teita tarkastella uudelleen, etteivät la-      keuksia. Ongelmia esiintyy tapauksissa, joissa
15383:       manaikaiset työttömyysjaksot pienentäi-        vamma tai sairaus on selkeässä epäsuhteessa ta-
15384:       si kohtuuttomasti korvaustasoa?                paturman sattumismekanismiin tai voimakkuus-
15385: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        asteeseen samoin kuin tapaukset, joihin liittyy
15386: ti seuraavaa:                                        rappeuma- tai muita sairausperäisiä löydöksiä.
15387:                                                      Muuhun sairauteen viittaavista löydöksistä huo-
15388: Työtapaturmana korvataan tapaturmavakuutus-          limatta korvaus maksetaan, jos tapaturma on
15389: lain (608/1948) perusteella vamma tai sairaus,       luonteeltaan sellainen, että se voi ilman muiden
15390: jonka äkillinen, odottamaton ulkoinen tekijä ai-     tekijöiden myötävaikutustakin aiheuttaa vam-
15391: heuttaa työntekijälle työssä tai työstä johtuvissa   man. Korvausta maksetaan niin kauan kuin oirei-
15392: olosuhteissa. Ainoastaan työtapaturman aiheutta-     den voidaan katsoajohtuvan tapaturmasta. Mikä-
15393: ma vamma tai sairaus korvataan. Tämän vuoksi         li toipuminen pitkittyy muusta syystä, korvaus
15394: korvausratkaisuja tehtäessä joudutaan aina sel-      katkaistaan.
15395: vittämään tapaturmasta ja mahdollisista muista,          Koska korvausperusteet perustuvat vallitse-
15396: kuten sairaus- tai rappeumaperäisistä syistä ai-     vaan lääketieteelliseen tietoon, korvauskäytäntö
15397: heutuneet seuraukset.                                voi joustavasti ja nopeasti mukautua lääketie-
15398:    Korvauksen myöntäminen edellyttää, että           teessä tapahtuvaan kehitykseen. Korvauskäytän-
15399: vamman tai sairauden voidaan katsoa olevan to-       nön lain- ja yhdenmukaisuutta valvovat tapatur-
15400: dennäköisessä lääketieteellisessä syy-seuraus-       mavakuutusjärjestelmän muutoksenhakuelimet,
15401: suhteessa tapaturmaan. Syy-yhteyden arviointi-       joiden arvioitavaksi vakuutettu voi vakuutuslai-
15402: perusteita ei ole laissa tarkemmin määritelty. Ky-   toksen päätöksen saattaa. Korvauskäytännön yh-
15403: symys on jätetty vallitsevan yleisen lääketieteel-   denmukaisuutta edistää myös vakuutuslaitoksil-
15404: lisen tiedon perusteella ratkaistavaksi. Eräiltä     le ohjeita ja lausuntoja antava tapaturma-asiain
15405: osin lääketieteellisen syy-yhteyden vaatimukses-     korvauslautakunta, jossa ovat edustettuina muun
15406: 
15407: 
15408: 2
15409: Ministerin vastaus                                           KK 82/1999 vp- Anne Huotari /vas ym.
15410: 
15411: 
15412: muassa työmarkkinajärjestöt ja sosiaali- ja ter-        tapaturmaan mennessä, työn todennäköinen jat-
15413: veysministeriö. Tapaturmavakuutuksen muutok-            kuminen sekä tapaturmaa edeltävä työhistoria.
15414: senhakutilastot eivät viittaa siihen, että vakuutus-    Mikäli tapaturmahetken ansiotason jatkuminen
15415: laitokset poikkeaisivat olennaisesti yleisestä kor-     pidempään ei näiden tietojen perusteella ole to-
15416: vauskäytännöstä.                                        dennäköistä, arvioidaan vakiintuneeksi katsotta-
15417:     Vuosityöansion käsitettä selkeytettiin vuoden       va vuosityöansio ottaen huomioon myös tapatur-
15418: 1993 alusta, koska haluttiin, että tapaturmava-         maa edeltävien vuosien ansiot.
15419: kuutuksen ansionmenetyskorvaus vastaisi pa-                 Tämän vuosikymmenen poikkeuksellisen
15420: remmin tapaturmasta aiheutuvaa todellista mene-         syvä ja pitkään jatkunut lama sekä pätkätyösuh-
15421: tystä sekä ohimenevissä että pysyvissä työkyvyt-        teiden yleistyminen ovat tuoneet korostetusti
15422: tömyystapauksissa. Sen vuoksi lakiin otettiin eri       esiin kysymyksen siitä, miten työttömyyteen ja
15423: säännökset ansionmenetyskorvauksen määräyty-            sen aiheuttamaan ansiotason laskuun tulisi vuosi-
15424: misestä tapaturmaa seuraavan neljän viikon ajan         työansion määrittelyssä suhtautua. Periaatteena
15425: jatkuvan työkyvyttömyyden ja tätä pidemmän              on ollut, ettei yleisestä työllisyystilanteesta ai-
15426: työkyvyttömyyden ajalta. Ensin mainituissa ta-          heutuvia menetyksiä voida asettaa pysyvästi ta-
15427: pauksissa, joita valtaosa työkyvyttömyyttä ai-          paturmavakuutusjärjestelmän vastattavaksi. Jär-
15428: heuttavista tapaturmista on, päivärahakorvaus           jestelmä on luotu korvaamaan vain tapaturmasta,
15429: maksetaan sairausajan palkan suuruisena. Tä-            ei yleisestä työllisyystilanteesta johtuvaa ansion-
15430: män jälkeiseltä työkyvyttömyysajalta päivära-           menetystä. Työttömyyden aiheuttamaan ansio-
15431: han ja tapaturmaeläkkeen perusteena siirrytään          tason laskuun on suhtauduttu samoin perustein
15432: käyttämään työntekijän tapaturmahetken vuosi-           kuin muista syistä johtuvaan ansioiden pienenty-
15433: työansiota. Täyden työkyvyttömyyden mukai-              miseen. Niin kauan kuin työttömyys tai muu syy
15434: nen päiväraha on vuositasolla vuosityöansion            voidaan katsoa vahingoittuneen kohdalla poik-
15435: suuruinen ja täysi tapaturmaeläke 85% vuosityö-         keukselliseksi, sen aiheuttama tilapäinen ansio-
15436: ansiosta.                                               tason lasku ei pienennä vuosityöansiota.
15437:     Eräille aloille, kuten rakennusalalle, on luon-         Lamasta johtuvan pitkän työttömyyden vaiku-
15438: teenomaista ansioiden ja tarjolla olevan työn voi-      tus vuosityöansion määrittelyssä vähenee sitä
15439: makas vaihtelu alan suhdannetilanteen mukaan.           mukaa, kun työntekijän työ- ja ansiotilanteen
15440: Työn määrään voi vaikuttaa myös vuodenaiko-             voidaan arvioida selkeästi muuttuneen. Osoituk-
15441: jen vaihtelu. Työsuhteen kesto määräytyy usein          sena muutoksesta ei ole kuitenkaan pidetty vielä
15442: työkohteen mukaan, ja työsuhteiden välille saat-        muutaman kuukauden kestoista määräaikaista
15443: taajäädä työttömyysjaksoja. Työ on lisäksi usein        työsuhdetta entisellä suhdanneherkällä alalla.
15444: urakkaluonteista. Uudistuksen yhtenä tavoittee-         Sen jälkeen, kun tällainen työ on jatkunut tapa-
15445: na oli vaikuttaa siihen, ettei ansionmenetyskor-        turmaan mennessä pitempään taikka työntekijä
15446: vaus määräytyisi tällaisilla aloilla ali- tai ylikom-   on pitkän työttömyydenjälkeen työllistynyt alal-
15447: pensoivaksi. Tämän vuoksi tapaturmavakuutus-            le, jolla työn jatkuminen voidaan arvioida aikai-
15448: lakiin lisättiin vakiintuneen vuosityöansion käsi-      sempaa pysyvämmäksi, vuosityöansio voidaan
15449: te.                                                     määrätä pelkästään tämän työn ansioiden perus-
15450:     Vuosityöansiona käytetään lähtökohtaisesti          teella.
15451: tapaturman sattuessa saatua ansiota. Mikäli tämä           Vuosityönsion osalta noudatetut periaatteet
15452: ansio on kuitenkin poikkeuksellisesta syystä kor-       ovat sopusoinnussa vakiintuneen ansiotason kä-
15453: keampi tai alhaisempi kuin työntekijän vakiintu-        sitteen kanssa. Ne ehkäisevät sen, ettei pidem-
15454: nut ansiotaso, käytetään vakiintunutta ansiota-         män ajan ansionmenetyskorvaus muodostu työn-
15455: soa. Poikkeuksellisuutta arvioidaan sen mukaan,         tekijälle sattumanvaraisesti kohtuuttoman pie-
15456: miten todennäköistä tapaturmahetken ansiotason          neksi eikä myöskään ylimitoitetuksi siitä riip-
15457: jatkuminen olisi ollut ilman tapaturmaa. Arvios-        puen, millaisen suhdannetilanteen vallitessa ta-
15458: sa otetaan huomioon työsuhteen luonne ja kesto          paturma sattuu.
15459: 
15460: 
15461:                                                                                                          3
15462: KK 82/1999 vp- Anne Huotari /vas ym.                                              Ministerin vastaus
15463: 
15464: 
15465:    Tapaturmavakuutusjärjestelmää      kehitetään    tautilainsäädännön         kehittämistyöryhmän
15466: yhteisymmärryksessä        työmarkkinajärjestöjen   (STM0585 :00/15/011 1998) selvittämään tapatur-
15467: kanssa. Tapaturmavakuutuksen korvausperus-          mavakuutusjärjestelmän       uudistamistarpeita.
15468: teet ovat siten asia, jonka tarkistamisesta työ-    Työryhmän määräaika päättyy kuluvan vuoden
15469: markkinaosapuolet       tekevät    ehdotuksensa.    lopussa. Mikäli työmarkkinaosapuolet sitä esittä-
15470: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut vuo-    vät, myös nämä kysymykset on mahdollista ottaa
15471: den 1998 loppupuolella Tapaturma- ja ammatti-       esille työryhmän työn yhteydessä.
15472: 
15473: 
15474: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1999
15475: 
15476:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
15477: 
15478: 
15479: 
15480: 
15481: 4
15482: Ministerns svar                                            KK 82/1999 vp- Anne Huotari /vas ym.
15483: 
15484: 
15485: 
15486: 
15487: Tili riksdagens talman
15488: 
15489: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        från kravet på medicinsk kausalitet för undvikan-
15490: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        de av tolkningssvårigheter, och särskilda bestäm-
15491: statsrådet översänt följande av riksdagsman            melser om ersättningsgrunderna har utfårdats an-
15492: Anne Huotari /vänst m.fl. undertecknade skriftli-      gående dem. Med stöd av förordningen angåen-
15493: ga spörsmål SS 82/1999 rd:                             de vissa skador, som böra ersättas såsom olycks-
15494:                                                        fall i arbete (852/ 1948) ersätts bland annat sådan
15495:        Vad ämnar regeringen göra för att för-          ömhet i muskler eller senor som uppkommit i
15496:       säkringsbolagen i frågor som gäl/er er-          samband med rörelse vid utförandet av arbete,
15497:       sättningför o/ycksfa/1 i arbete skal/för-        när ömheten uppstått under en kort tid utan något
15498:       fara rättvist i stäl/et för godtyckligt, vil-    entydigt olycksfall. 1 dessa fall betalas ersättning
15499:       ket nu tycks vara fal/et, och                    under en så lång tid som enligt allmän medicinsk
15500:                                                       erfarenhet behövs för att vävnaden skall läkas.
15501:        borde ersättningsgrunderna för o/ycks-         Ersättning betalas dock inte till den del symto-
15502:       fa/1 i arbete ses över så, att arbetslös-       men beror på någon annan sjukdom.
15503:        hetsperioder som infallit under den eko-           1 de flesta fall vållar konstaterandet av o1ycks-
15504:        nomiska depressionen inte sänker er-           fallsskadornas kausalitet inga särskilda svårighe-
15505:       sättningsnivån oskäligt mycket?                 ter. Problem uppträder i sådana fall där skadan
15506: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       eller sjukdomen står i uppenbar disproportion till
15507: föra följande:                                        det sätt på vilket olycksfallet inträffat eller till
15508:                                                       olycksfallets grad av allvarlighet, liksom i såda-
15509: Som olycksfall i arbete ersätts med stöd av lagen     na fall som är förknippade med fynd relaterade
15510: om olycksfallsförsäkring ( 608/1948) en skada         till degeneration eller andra sjukdomar. Trots
15511: eller sjukdom som en plötslig och oväntad yttre       fynd som tyder på andra sjukdomar betalas er-
15512: faktor förorsakar en arbetstagare i arbetet eller     sättning, om olycksfallet är av sådant slag att det
15513: under förhållanden som härflyter av arbetet. En-      också utan andra faktorers medverkan kan leda
15514: dast sådana skador eller sjukdomar som förorsa-       till skadan. Ersättning betalas under så lång tid
15515: kats av arbetsolycksfall ersätts. När ersättnings-    som symtomen kan anses bero på olycksfallet.
15516: frågor avgörs blir man därför alltid tvungen att      Om återhämtningen förlängs av andra orsaker
15517: utreda vad som är följden av olycksfallet och vad     avbryts utbeta1ningen av ersättning.
15518: som eventuellt är följden av annat, exempelvis            Eftersom ersättningsgrunderna går tillbaka på
15519: sjukdom eller degeneration.                           den rådande medicinska kunskapen kan ersätt-
15520:    Beviljandet av ersättning förutsätter att ska-     ningspraxis smidigt och snabbt anpassas till den
15521: dan eller sjukdomen kan anses stå i ett sannolikt     medicinska utvecklingen. Ersättningspraxisens
15522: medicinskt kausalitetsförhållande till o1ycksfal-     lagenlighet och enhetlighet övervakas av
15523: let. Grunderna för bedömning av kausaliteten de-      besvärsinstanserna inom systemet med olycks-
15524: finieras inte närmare i lagen. Frågan avgörs ut-      fallsförsäkring;      den försäkrade kan få
15525: gående från den rådande allmänna medicinska           försäkringsanstaltens beslut prövat av dem. Er-
15526: kunskapen. Till vissa delar har man dock avvikit      sättningspraxisens enhetlighet främjas också av
15527: 
15528: 
15529:                                                                                                         5
15530: KK 82/1999 vp- Anne Huotari /vas ym.                                                        Ministems svar
15531: 
15532: 
15533: ersättningsnämnden för olycksfallsärenden, som          denna dock av skäl som avviker från det normala
15534: ger försäkringsanstaltema anvisningar och ut-            är högre eller lägre än arbetstagarens stabilisera-
15535: låtanden. 1 nämnden är bl.a. arbetsmarknadsorga-        de förtjänstnivå används den stabiliserade för-
15536: nisationema och social- och hälsovårdsministe-           tjänstnivån. När förekomsten av skäl som avvi-
15537: riet representerade. Statistiken över sökande av        ker från det normala bedöms utgår man från hur
15538: ändring i olycksfallsförsäkringsärenden tyder            sannolikt det är att arbetstagaren, om olycksfal-
15539: inte på att försäkringsanstaltema skulle avvika          let inte hade inträffat, skulle ha bibehållit den
15540: väsentligt från den ersättningspraxis som är all-        förtjänstnivå han hade vid tiden för olycksfallet. 1
15541: män.                                                    bedömningen beaktas arbetsförhållandets art och
15542:    Begreppet årsarbetsförtjänst klarlades vid in-       varaktighet fram till olycksfallet, arbetets sanno-
15543: gången av 1993, eftersom man ville att ersätt-          lika fortbestånd samt arbetshistorien före olycks-
15544: ningen för inkomstbortfall i samband med                 fallet. Om det utifrån dessa uppgifter inte är san-
15545: olycksfallsförsäkringen bättre skulle svara mot         nolikt att den förtjänstnivå som rådde vid tiden
15546: det faktiska bortfall som olycksfall medför, både       för olycksfallet skulle ha fortgått någon längre tid
15547: vid tidsbegränsad och vid varaktig arbetsoförmå-        bedöms den årsarbetsförtjänst som skall betrak-
15548: ga. Därför kompletterades lagen med separata            tas som stabiliserad så att man tar hänsyn också
15549: bestämmelser om hur ersättningen för in-                till förtjänsterna under åren före olycksfallet.
15550: komstbortfall bestäms vid arbetsoförmåga som                Den exceptionellt djupa och långvariga eko-
15551: pågår i fyra veckor efter olycksfallet och vid ar-      nomiska depressionen under detta årtionde samt
15552: betsoförmåga som varar längre än så. 1 de först-        det faktum att kortjobben blivit allmännare har
15553: nämnda fallen, som står för merparten av de             accentuerat frågan om hur man borde förhålla sig
15554: olycksfall som leder till arbetsoförmåga, betalas       till arbetslösheten och till den därav följande ned-
15555: dagpenning som är lika stor som lönen för sjuk-         gången i förtjänstnivån när årsarbetsförtjänsten
15556: domstiden. För den tid av arbetsoförmåga som            definieras. Principen har varit att bortfall som be-
15557: följer på detta används arbetstagarens årsarbets-       ror på det allmänna sysselsättningsläget inte
15558: förtjänst vid tiden för olycksfallet som grund för      varaktigt kan kompenseras genom systemet med
15559: dagpenningen och olycksfallspensionen. Den              olycksfallsförsäkring. Systemet har upprättats
15560: dagpenning som betalas vid full arbetsoförmåga          bara för ersättande av sådana inkomstbortfall
15561: är på årsnivå lika stor som årsarbetsförtjänsten,       som beror på olycksfall, inte för ersättande av så-
15562: och full olycksfallspension är lika med 85 % av         dana som beror på det allmänna sysselsättnings-
15563: årsarbetsförtj änsten.                                  läget. lnställningen till den nedgång i förtjänstni-
15564:    Karakteristiskt för vissa branscher, såsom           vån som beror på arbetslöshet har följt samma
15565: byggbranschen, är att förtjänstema och till-            princip som inställningen till förtjänstminsk-
15566: gången på arbete varierar kraftigt enligt konjunk-      ningar som skett av andra orsaker. Så länge som
15567: turema. Också årstidsväxlingama kan inverka på          arbetslöshet eller något annat skäl kan anses
15568: arbetsmängden. Arbetsförhållandets längd är             avvika från det normala för den skadades vid-
15569: ofta beroende av arbetsprojektet, och arbetslös-        kommande minskar den därav föranledda tillfål-
15570: hetsperioder kan infalla mellan arbetsförhållan-        liga nedgången i förtjänstnivån inte årsarbetsfört-
15571: dena. Dessutom görs arbetet ofta på ackord. Ett         jänsten.
15572: av målen för reformen bestod i att bidra till att er-       Den inverkan som långvarig arbetslöshet på
15573: sättningen för inkomstbortfall inte skulle leda till    grund av den ekonomiska depressionen har vid
15574: vare sig under- eller överkompensation inom             bestämmandet av årsarbetsförtjänsten minskar
15575: branscher av detta slag. Därför fogades begreppet       efter hand som det kan bedömas att arbetstaga-
15576: stabiliserad årsarbetsförtjänst till lagen om           rens arbets- och förtjänstsituation avgjort har
15577: olycksfallsförsäkring.                                  förändrats. Det har dock inte ansetts att ett några
15578:    Principen är att förtjänsten vid tiden för           månader långt tidsbundet arbetsförhållande inom
15579: olycksfallet används som årsarbetsförtjänst. Om         samma konjunkturkänsliga bransch som förr är
15580: 
15581: 
15582: 6
15583: Ministems svar                                             KK 82/1999 vp- Anne Hnotari /vas ym.
15584: 
15585: 
15586: ett teeken på en förändring. Efter att arbete av         Olycksfallsförsäkringssystemet utvecklas i
15587: detta slag har fortgått en längre tid fram tili       samförstånd med arbetsmarknadsorganisationer-
15588: olycksfallet eller efter att arbetstagaren efter      na. Ersättningsgrundema inom olycksfallsför-
15589: långvarig arbetslöshet har blivit sysselsatt inom     säkringen är därmed något som arbetsmarknads-
15590: en bransch där arbetet kan bedömas vara varakti-      partema kan föreslå en översyn av. Social- och
15591: gare än förr kan årsarbetsförtjänsten bestämmas       hälsovårdsministeriet har i slutet av 1998 till-
15592: utifrån enbart de förtjänster som detta arbete ger.   satt en arbetsgrupp för utvecklande               av
15593:    Principema i fråga om årsarbetsförtjänsten         olycksfalls- och yrkessjukdomslagstiftningen
15594: står i samklang med begreppet stabiliserad för-       (STM0585:00/15/0l/1998), som skall utreda be-
15595: tjänstnivå. De motverkar en utveckling där er-        hoven av att revidera olycksfallsförsäkringssys-
15596: sättningen för en längre tids inkomstbortfall         temet. Arbetsgruppens mandat upphör vid ut-
15597: slumpmässigt blir oskäligt liten eller överdimen-     gången av innevarande år. Om arbetsmarknads-
15598: sionerad, beroende på konjunkturema vid               partema föreslår det, är det möjligt att ta upp ock-
15599: olyckstillfållet.                                     så dessa frågor i samband med arbetsgruppens ar-
15600:                                                       bete.
15601: 
15602: 
15603: 
15604: Helsingfors den 7 juni 1999
15605: 
15606:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
15607: 
15608: 
15609: 
15610: 
15611:                                                                                                         7
15612:                                                                KK 83/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
15613: 
15614: 
15615: 
15616: 
15617:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 83/1999 vp
15618: 
15619:                                              Laadukkaiden terveyspalveluiden turvaaminen
15620: 
15621: 
15622: 
15623: 
15624: Eduskunnan puhemiehelle
15625: 
15626: Viime vuosina tapahtuneet yhteiskunnalliset ja        kun 35 000 hoiva-alan koulutuksen saanutta on
15627: taloudelliset muutokset ovat aiheuttamassa ter-       työttömänä. Tämä on yhteiskunnan voimavaro-
15628: veydenhuoltoon suuria haasteita. Suurtyöttö-          jen hukkaamista. Vastavalmistuneiden hoiva-
15629: myyden, väestön nopean ikääntymisen ja muut-          alan ammattilaisten ammattitaidon ja työkyvyn
15630: toliikkeen vaikutukset terveydenhuoltoon tule-        ylläpitämiseen tulisi kiireellisesti etsiä ratkaisu.
15631: vat näkymään jo lähivuosina. Jo nyt olemassa             Sosiaali- ja terveydenhuollossa poistuu yli
15632: olevilla voimavaroilla on vaikeaa ylläpitää ter-      50 000 työntekijää eläkkeelle vuoteen 2015 men-
15633: veyspalvelujen entistä tasoa. Tämä näkyy mm.          nessä. Suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle
15634: leikkausjonojen kasvuna.                              ensi vuosituhannen alkupuolella. Samaan aikaan
15635:    Uutena ongelmana on noussut esiin terveyden-       hoivapalvelujen tarve lisääntyy, kun terveyspal-
15636: huollon henkilöstön riittävyys. Viime aikoina on      velujen suurkäyttäjien, yli 75-vuotiaiden, osuus
15637: eri puolilta maata saatu hälyttäviä viestejä sekä     väestöstä kasvaa nopeasti. Terveys- ja hoivapal-
15638: terveyskeskuslääkäri- että erikoislääkäripulasta.     velujen turvaaminen edellyttää, että ammatti-
15639: Lääkärivajaus on pahentunut nopeasti ja näkyy         taitoista henkilöstöä ryhdytään työllistämään
15640: nyt eri puolilla maata täyttämättä jääneinä virkoi-   valtion erityistoimenpitein.
15641: na. Esimerkiksi Turun kaupungissa on ollut vai-          Hallitusohjelmassa todetaan, että julkisen val-
15642: keuksia saada terveyskeskuksiin sijaislääkäreitä.     lan järjestäruisvastuulla olevien sosiaali- ja ter-
15643: Lääkäripalvelujen puuttuminen aiheuttaa turvat-       veyspalvelujen on oltava kaikkien saatavilla.
15644: tomuutta ja lisää osaltaan väestön muuttohaluk-       Mielestäni tämä tavoite on lähivuosina uhattuna
15645: kuutta suuriin keskuksiin.                            useilla paikkakunnilla, jollei siihen lähivuosina
15646:    Siirryttäessä 2000-luvulle on näköpiirissä lää-    varauduta lääkärikoulutusta ja hoitohenkilöstön
15647: kärien saatavuuden nopea huononeminen, kun            työhönottoa lisäämällä.
15648:  1970-luvun alussa lääkärikoulutusta lisättiin tun-
15649: tuvasti ja nämä lääkärit ovat jäämässä tällöin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15650: eläkkeelle. Lisäksi lääkärivajausta lisää runsas      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15651: halukkuus osa-aikaeläkkeelle ja hoitovapaille.        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15652:    Terveydenhuollon hoitohenkilöstö potee työ-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15653: uupumusta ja liiallista kiirettä samaan aikaan,
15654: 
15655: 
15656: 
15657: 
15658:                                                                                                  Versio 2.0
15659: KK 83/1999 vp- Liisa Hyssälä lkesk
15660: 
15661: 
15662:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta lääkä-    ovat kaikkien kansalaisten saatavilla
15663:       rien riittävyys joka puolella maata tur-   asuinpaikasta riippumatta?
15664:       vataan ja laadukkaat terveyspalvelut
15665: 
15666: 
15667: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
15668: 
15669:     Liisa Hyssälä /kesk
15670: 
15671: 
15672: 
15673: 
15674: 2
15675: Ministerin vastaus                                              KK 83/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
15676: 
15677: 
15678: 
15679: 
15680: Eduskunnan puhemiehelle
15681: 
15682: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         poistunut. Vuosikymmenen loppupuolella lääkä-
15683: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          rityöttömyyttä esiintyi tilapäisesti. Viime vuosi-
15684: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        na lääkärityöttömyyttä ei käytännöllisesti kat-
15685: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        soen ole ollut.
15686: sälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Orastavan lääkärityöttömyyden vuoksi lääkä-
15687: sen KK 83/1999 vp:                                     rikoulutuksen aloituspaikkoja supistettiin vuosi-
15688:                                                        na 1993-1997 150:llä 360:een. Seuraavien vii-
15689:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta lääkä-         den vuoden aikana lääkäreitä valmistuu siten
15690:        rien riittävyys joka puolella maata tur-        vuosittain 150 vähemmän kuin tähän saakka. Mi-
15691:        vataan ja laadukkaat terveyspalvelut            käli ennuste lääkärien ennenaikaisesta eläköity-
15692:        ovat kaikkien kansalaisten saatavilla           misestä toteutuu, lääkäripula pahenee lähivuosi-
15693:        asuinpaikasta riippumatta?                      na.
15694:                                                           Lääkärityövoiman tarvetta selvittäneen työ-
15695: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          ryhmän ehdotusten pohjalta lääkärikoulutuksen
15696: ti seuraavaa:                                          aloituspaikkoja lisättiin viime vuonna 430:een, ja
15697: Lääkäripula on kiistaton tosiasia. Erikoislääkä-       ensi syksynä lääkärikoulutuksen aloittaa 480 uut-
15698: reistä, erityisesti silmälääkäreistä, psykiatreista,   ta opiskelijaa. Tämän vuoden alusta voimaan tul-
15699: kirurgeista, anestesialääkäreistä, radiologeista ja    lut erikoislääkärikoulutusta koskeva asetus te-
15700: patologeista on puutetta kaikissa sairaanhoitopii-     hostaa määrällisesti ja sisällöllisesti erikoislää-
15701: reissä yliopistosairaaloita lukuun ottamatta. Ter-     kärikoulutusta.
15702: veyskeskuslääkäripulaa on yliopistosairaalaseu-           Yksinomaan lääkärikoulutuksen lisääminen ei
15703: tukuntia lukuun ottamatta koko Suomessa, eni-          poista lääkäripulaa. Riittävän koulutuksen ohel-
15704: ten kaksikielisellä Pohjanmaalla ja pienissä ter-      la lääkärityövoiman rekrytointiin vaikuttavat
15705: veyskeskuksissa.                                       monet muut seikat. Sosiaali- ja terveysministeriö
15706:    Suomessa on lääkäreitä asukasmäärään suh-           on ollut yhteydessä työmarkkinajärjestöihin ter-
15707: teutettuna lähes saman verran kuin OECD-mais-          veyspoliittisia päämääriä tukevasta lääkärien
15708: sa keskimäärin. Maamme lääkäritiheys on Skan-          palkkaussuhteiden ehdoista siten, että lääkärien
15709: dinavian alhaisin. Viime vuonna työikäisiä lää-        kiinnostus hakeutua julkisiin virkoihin lisääntyi-
15710: käreitä oli Suomessa noin 15 000 eli yksi työ-         si erityisesti niillä erikoisaloilla, joissa lääkäri-
15711: ikäinen lääkäri 340 asukasta kohti. Vastaava luku      pula on pahin. Neuvotteluja asiasta tullaan jatka-
15712: oli Ruotsissa ja Tanskassa 320, Norjassa 310 ja        maan. Palkkauksen ohella tulisi myös etsiä kei-
15713: Islannissa 300.                                        noja ennenaikaisen eläköitymisen vähentämisek-
15714:                                                        SI.
15715:    Lääkärit sijoittuvat alueittain epätasaisesti.
15716: Uudellamaalla ja yliopistosairaalaseutukunnilla           Hoitoalalla tilanne on toisenlainen. Työminis-
15717: väestöön suhteutettu lääkärimäärä on noin kak-         teriön tilastojen mukaan terveydenhuollon hoito-
15718: sinkertainen muuhun maahan verrattuna.                 henkilökuntaan kuuluvia työttömiä työnhakijoi-
15719:    Lääkäreitä on valmistunut 1990-luvulla vuo-         ta oli tämän vuoden huhtikuun lopussa 16 821 ja
15720: sittain 200-300 enemmän kuin työelämästä on            avoimia työpaikkoja 907. Erityisesti vastaval-
15721: 
15722: 
15723:                                                                                                           3
15724: KK 83/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                               Ministerin vastaus
15725: 
15726: 
15727: mistuneiden työllistyminen on vaikeaa. Yhtä        täminen. Kymmenen vuoden kuluessa lisääntyvä
15728: avointa työpaikkaa kohti työttömiä työnhakijoita   palvelutarve ja hoitohenkilöstön eläköityminen
15729: oli Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa noin       ennakoivat alan täystyöllisyyttä ja mahdollisesti
15730: kymmenen, kun muualla heitä oli noin kaksikym-     työvoimapulaa.
15731: mentä. Ahvenanmaalla sen sijaan avoimia työ-          Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministe-
15732: paikkoja oli 50, mutta työttömiä vain kuusi.       riö, työministeriö ja Suomen Kuntaliitto hakevat
15733:    Hoitohenkilöstön työttömyyden ohella keskei-    parhaillaan yhdessä ratkaisua siirtymävaiheen
15734: siä kysymyksiä ovat koulutuksen tuottaman          ajan hoitohenkilöstön työllistämiseen, täyden-
15735: osaamisen ja palvelujärjestelmän tarpeiden koh-    nyskoulutukseenja työttömien ammattitaidon yl-
15736: taaminen sekä työttömien ammattitaidon ylläpi-     läpitämiseen.
15737: 
15738: 
15739: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
15740: 
15741:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
15742: 
15743: 
15744: 
15745: 
15746: 4
15747: Ministems svar                                                   KK 83/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
15748: 
15749: 
15750: 
15751: 
15752: Tili riksdagens talman
15753: 
15754: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         vet. 1 början av årtiondet förekom arbetslöshet
15755: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av         tilifålligt bland läkama. Under de senaste åren
15756: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lii-        har det praktiskt taget inte förekommit någon ar-
15757: sa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörs-        betslöshet bland läkama.
15758: mål SS 83/1999 rd:                                          På grund av den gryende arbetslösheten bland
15759:                                                         läkama minskades antalet studieplatser inom lä-
15760:        Vad ämnar regeringen göraför att tryg-           karutbildningen med 150 ti11360 st 1993-1997.
15761:        ga tillgången på läkare överallt i landet        Fö1jaktligen kommer 150 fårre läkare varje år un-
15762:        och för att alla medborgare skall ha till-       der de fem följande åren att avlägga examen. Om
15763:        gång tili högklassiga hälsovårdstjäns-           prognosen om förtida pensionering bland läkar-
15764:        ter oberoende av boningsort?                     na slår in kommer läkarbristen att förvärras un-
15765:                                                         der de närmaste åren.
15766: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-             Utgående från de förslag som den arbetsgrupp
15767: föra följande:                                          som utredde behovet av läkararbetskraft gav ut-
15768: Läkarbristen är ett obestridligt faktum. Det är         ökades antalet studieplatser inom läkarutbild-
15769: brist på specialläkare, särskilt ögonläkare, psy-       ningen i fjol tili 430, och i höst kommer 480 nya
15770: kiatrer, kirurger, anestesiläkare, radiologer och       studerande att påbörja sin läkarutbildning. Den
15771: patologer i alla sjukvårdsdistrikt med undantag         förordning angående specialläkarutbildning som
15772: för universitetssjukhusen. Förutom i de ekono-          trädde i kraft vid årets början effektiverar kvanti-
15773: miska regioner som har universitetssjukhus är det       tativt och innehållsmässigt specialläkarutbild-
15774: brist på hälsovårdscentralläkare i hela landet,         ningen.
15775: mest i det tvåspråkiga Österbotten och vid små              Läkarbristen går inte att avhjälpa enbart med
15776: hälsovårdscentraler.                                    en utökning av läkarutbildningen. Utöver en
15777:    1 Finland är antalet läkare i förhållande tili in-   tiliräcklig utbildning inverkar många andra fak-
15778: vånarantalet ungefår detsamma som i genomsnitt          torer på rekryteringen av läkararbetskraft. So-
15779: i OECD-ländema. Vårt land har den lägsta läkar-         cial- och hälsovårdsministeriet har varit i kon-
15780: tätheten av de skandinaviska ländema. lfjol var         takt med arbetsmarknadsorganisationema när det
15781: antalet läkare i arbetsför ålder i Finland ca           gäller sådana villkor för läkamas anställningsför-
15782: 15 000, dvs. en läkare i arbetsför ålder per 340        hållanden som stöder hälsopolitiska mål så att lä-
15783: invånare. Motsvarande siffror i Sverige och Dan-        kamas intresse att ansöka om offentliga tjänster
15784: mark var 320, i Norge 310 och på lsland 300.            skulle öka i synnerhet inom sådana specialområ-
15785:    Läkama fördelar sig ojämnt regionalt sett. 1         den som har den största läkarbristen. Förhand-
15786: Nyland och i de ekonomiska regioner som har             lingama kommer att fortsätta. Utöver lönefrågan
15787: universitetssjukhus är antalet läkare i förhållan-      borde man också eftersträva sådana medel med
15788: de tili invånarantalet ungefår det dubbla jämfört       hjälp av vilka den förtida pensioneringen avtar.
15789: med landet i övrigt.                                        Inom vårdbranschen är läget ett annat. Enligt
15790:    På 90-talet var det årligen 200-300 fler läkare      arbetsministeriets statistik fanns det 16 821 ar-
15791: som avlade examen än de som lämnade arbetsli-           betslösa arbetssökande bland vårdpersonalen
15792: 
15793: 
15794:                                                                                                           5
15795: KK 83/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                      Ministems svar
15796: 
15797: 
15798: inom hälso- och sjukvården och 907 lediga ar-         arbetslösa kan upprätthållas. Det faktum att det
15799: betsplatser i slutet av april i år. De som nyss har   inom tio år kommer att ske en ökning i servicebe-
15800: blivit klara med studiema har särskilt svårt att få   hovet och att vårdpersonal går i pension tyder på
15801: arbete. Antalet arbetslösa arbetssökande var ca       full sysselsättning och möjligtvis brist på arbets-
15802: 10 för varje ledig arbetsplats i Nyland och Egent-    kraft i branschen.
15803: liga Finland, då antalet var ca 20 i andra regio-        Social- och hälsovårdsministeriet, undervis-
15804: ner. På Åland fanns det däremot 50 lediga ar-         ningsministeriet, arbetsministeriet och Finlands
15805: betsplatser men bara 6 arbetslösa.                    Kommunförbund samarbetar nu under över-
15806:    Andra viktiga frågor förutom arbetslösheten        gångsskedet för att nå en lösning när det gäller
15807: bland vårdpersonalen är hur väl utbildningens in-     sysselsättning av vårdpersonalen, kompletteran-
15808: nehåll stämmer överens med behoven inom ser-          de utbildning och upprätthållande av yrkeskun-
15809: vicesystemet och hur yrkeskunskapen bland de          skapen bland de arbetslösa.
15810: 
15811: 
15812: Helsingforsden 4 juni 1999
15813: 
15814:     Omsorgsminister Eva Biaudet
15815: 
15816: 
15817: 
15818: 
15819: 6
15820:                                                               KK 84/1999 vp -     Klaus Heliberg /sd
15821: 
15822: 
15823: 
15824: 
15825:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 84/1999 vp
15826: 
15827:                                             Uudenmaan työvoimapiirin määrärahojen
15828:                                             siirto Etelä-Savon työvoimapiirille
15829: 
15830: 
15831: 
15832: 
15833: Eduskunnan puhemiehelle
15834: 
15835: Valtioneuvosto päätti huhtikuussa, että Etelä-       Pitkäaikaistyöttömyys on vakava ongelma myös
15836: Savon palkkaperusteisia tukityöllistämisrahoja       Etelä-Suomessa. Hallituksen onkin pikaisesti pa-
15837: lisätään ottamalla ne Uudeltamaalta. Tämän pää-      lautettava Uudenmaan työvoimapiiriitä pois siir-
15838: töksen tiimoilta Uudenmaan työvoimatoimistot         retyt tukityöllistämiseen tarkoitetut rahat, esi-
15839: menettävät yhteensä 10 miljoonaa markkaa. Pel-       merkiksi lisätalousarviossaan.
15840: kästään Porvoon työvoimatoimiston menetys on
15841: noin 950 000 markkaa.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15842:     Kysymys ei ole mistään pikkuasiasta, sillä       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15843: Porvoon seudulla työllistetään näillä tukimar-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15844: koilla tällä hetkellä lähes 200 pitkäaikaistyötön-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15845: tä. Määrärahan siirrolla saatetaan asettaa vaaka-
15846: laudalle pitkäaikaistyöttömyyden laskusuunta               Mitä hallitus aikoo tehdä, että Uuden-
15847: Porvoossa, kun käytössä on nyt miljoonan verran            maan työvoimapiiri saisi jälleen käyt-
15848: vähemmän tukirahaa. Näillä näkymin tukirahat               töönsä ne tukityöllistämiseen tarkoite-
15849: riittävät enimmillään alkusyksyyn.                         tut 10 miljoonaa markkaa, jotka siltä on
15850:     On tärkeää, että työvoimaviranomaiset ym-              siirretty Etelä-Savon piirille?
15851: märtävät, kuinka tärkeistä rahoista on kysymys.
15852: 
15853: 
15854: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
15855: 
15856:     Klaus Heliberg /sd
15857: 
15858: 
15859: 
15860: 
15861:                                                                                               Versio 2.0
15862: KK 84/1999 vp- Klaus Heliberg /sd                                                   Ministerin vastaus
15863: 
15864: 
15865: 
15866: 
15867: Eduskunnan puhemiehelle
15868: 
15869: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ty. Edustaja Hellbergin kysymys saattaa selittyä
15870: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sillä, että helmikuussa tehty jakopäätös poikkesi
15871: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      mainittujen TE-keskusten osalta alkuperäisistä
15872: le jäsenelle kansanedustaja Klaus Hellbergin /sd      esityksistä.
15873: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                  Työllisyyden hoitoon varattuja kokonaismää-
15874: 84/1999 vp:                                           rärahoja on jossain määrin supistettu. Supista-
15875:                                                      mista ovat puoltaneet avoimien työmarkkinoi-
15876:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että Uuden-         den vilkastuminen, työllisyyden kasvu ja työttö-
15877:        maan työvoimapiiri saisi jälleen käyt-        myyden aleneminen. Vastaavasti työttömyyden
15878:        töönsä ne tukityöllistämiseen tarkoite-       alentuessa on rakenteeltaan ongelmallisen työttö-
15879:        tut 10 miljoonaa markkaa, jotka siltä on      myyden osuus kasvamassa. Tästä syystä mainit-
15880:        siirretty Etelän-Savon piirille?              tuja määrärahoja ei ole alennettu samassa suh-
15881:                                                      teessa kuin työllisyys on parantunut, vaan nimen-
15882: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        omaisena tarkoituksena on jo pääministeri Paavo
15883: ti seuraavaa:                                        Lipposen II hallituksen ohjelmankin mukaan tur-
15884: Valtioneuvosto jakaa vuosittain valtion talousar-    vata aktiivisen työvoimapolitiikan voimavarat
15885: vion puitteissa työllisyysmäärärahat TE-keskuk-      työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi, ot-
15886: sittain niiden työvoimaosastoille. Keskeisiä jako-   taen kuitenkin huomioon työttömyyden määräs-
15887: perusteita on työvoimapolitiikan linjausten lisäk-   sä ja rakenteessa tapahtuvat muutokset.
15888: si toisaalta työttömyysaste ja toisaalta työttö-         Työttömyyden aleneminen on jatkunut. Työt-
15889: mien määrä. TE-keskukset jakavat määrärahat          tömänä työnhakijana työvoimatoimistossa ole-
15890: tulosohjausprosessissa sovituin periaattein edel-    vien määrä aleni huhtikuusta 1998 huhtikuuhun
15891: leen alueensa työvoimatoimistoille. Tänäkin           1999 yli 32 000 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttö-
15892: vuonna valtion talousarvion momenttien               myys aleni vastaavana ajankohtana 16 OOO:lla,
15893: 34.06.02 (Palkkaperusteinen työllistämistuki         eli jopa muuta työttömyyttä nopeammin. Avoi-
15894: valtionhallinnolle), 34.06.30 (Palkkaperusteinen     mia työpaikkoja työvoimatoimistoissa oli huhti-
15895: työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille) ja      kuun 1999 lopussa noin 50 000. Selvästi eniten
15896: 34.06.62 (Valtionapu työttömyyden lieventämi-        työttömyys laski juuri Uudenmaan TE-keskuk-
15897: seen) määrärahojen alueellinen jako päätettiin       sen alueella, jossa työttömiä oli 16 % vähemmän
15898: valtioneuvoston yleisistunnossa aiempien vuo-        kuin vuotta aiemmin. Vastaavasti Etelä-Savossa
15899: sien tapaan yhtenä kokonaisuutena. Yhteensä          työttömyys aleni 6 %, joka on selvästi alle maan
15900: 2 227 miljoonan markan määrärahat jaettiin           keskiarvon.
15901:  18.2.1999 tehdyllä päätöksellä niin, että kysy-         Siten työllisyyden kehityksessä ei ole tapahtu-
15902: myksessä tarkoitettujen TE-keskusten osuudeksi       nut ennakoimattomia muutoksia, joskin hallitus
15903: tuli Uudenmaan osalta 321,1 miljoonaa markkaa        luonnollisesti seuraa kehitystä tarkasti ja turvaa
15904: ja Etelä-Savon osalta 102,8 miljoonaa markkaa.       riittävät voimavarat aktiiviselle työvoimapolitii-
15905: Mainitun jakopäätöksen jälkeen ei päätöksiä          kalle myös alueellisesti. Arvioitaessa määräraho-
15906: määrärahajaon muutoksista ole hallituksessa teh-     jen alueellista jakautumaa on otettava huo-
15907: 
15908: 
15909: 2
15910: Ministerin vastaus                                        KK 84/1999 vp- Klaus Hellberg /sd
15911: 
15912: 
15913: mioon, että Uudenmaan alueella sinne osoitettu-   osin muodostuu työnantajalle maksettavasta työ-
15914: ja työllisyysmäärärahoja on viime vuosina jää-    markkinatuesta, osalta tavoitteita ei Uudella-
15915: nyt käyttämättä kymmeniä miljoonia markkoja.      maalla ole onnistuttu saavuttamaan.
15916: Samoin niin sanotun yhdistelmätuen, joka pää-
15917: 
15918: 
15919: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
15920: 
15921:     Työministeri Sinikka Mönkäre
15922: 
15923: 
15924: 
15925: 
15926:                                                                                                3
15927: KK 84/1999 vp- Klaus Heliberg /sd                                                      Ministerns svar
15928: 
15929: 
15930: 
15931: 
15932: Tili riksdagens talman
15933: 
15934: I det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen an-      har man inom regeringen inte fattat beslut om
15935: ger har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem     några förändringar i anslagsfördelningen. Riks-
15936: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       dagsman Helibergs spörsmål kan förklaras ge-
15937: Klaus Heliberg /sd undertecknade skriftliga          nom att fördelningsbeslutet från februari för
15938: spörsmål SS 84/1999 rd:                              nämnda T &E-centralers del avvek från det ur-
15939:                                                      sprungliga förslaget.
15940:        Vad ämnar regeringen göra för att Ny-             Det totala anslaget för skötseln av sysselsätt-
15941:        lands arbetskraftsdistrikt åter skall få      ningen har minskat i någon mån. Nedskärningen
15942:        till sitt förfogande de 10 miljoner mark,     motiveras av att den öppna arbetsmarknaden har
15943:        avsedda för stödsysselsättning som flyt-      blivit livligare, att sysselsättningen har ökat och
15944:        tats över från Nylands till Södra Savo-       att arbetslösheten har sjunkit. Men samtidigt som
15945:        fax distrikt?                                 arbetslösheten går ner håller den strukturellt
15946:                                                      problematiska arbetslösheten på att öka. Av den-
15947: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      na anledning har det aktuelia anslaget inte sku-
15948: föra följande:                                       rits ner i samma proportion som sysselsättningen
15949: Statsrådet fördelar årligen inom ramen för stats-    har förbättrats, utan det uttryckliga syftet är re-
15950: budgeten sysselsättningsanslagen tili T &E-cen-      dan enligt programmet för statsminister Paavo
15951: tralernas arbetskraftsavdelningar. De centrala       Lipponens II regering att för att hindra utslag-
15952: fördelningsprinciperna är förutom den arbets-        ning på arbetsmarknaden säkerstälia resurser för
15953: kraftspolitiska målsättningen dels arbetslöshets-    en aktiv arbetskraftspolitik, med beaktande av
15954: graden och dels antalet arbetslösa. T &E-centra-     den utveckling som inträffat i fråga om arbetslös-
15955: lerna delar ut anslaget tili arbetskraftsbyråerna    hetens omfattning och struktur.
15956: inom sitt område enligt principer som man kom-           Arbetslösheten har fortsatt att minska. Antalet
15957: mit överens om i samband med resultatstyrnings-      arbetslösa arbetssökande vid arbetskraftsbyrån
15958: processen. Beslutet om den regionala fördelning-     sjönk med över 32 000 personer från april 1998
15959: en av anslagen under momenten 34.06.02 (Lö-          till april 1999. Långtidsarbetslösheten sjönk un-
15960: nebaserat sysselsättningsstöd tili statsförvalt-     der samma period med 16 000, dvs. till och med
15961: ningen), 34.06.30 (Lönebaserat sysselsättnings-      snabbare än den övriga arbetslösheten. Antalet
15962: stöd tili kommuner och samkommuner) och              lediga arbetsplatser vid arbetskraftsbyråerna
15963: 34.06.62 (Statsunderstöd för lindrande av arbets-    uppgick i slutet av april 1999 till omkring
15964: lösheten) fattades i år på samma sätt som tidigare   50 000. Klart mest sjönk arbetslösheten just
15965: år av statsrådets alimänna sammanträde och gäli-     inom Nylands T &E-centrals område, där antalet
15966: de en klumpsumma. Anslaget på sammanlagt             arbetslösa var 16 % mindre än året innan. På
15967: 2 227 miljoner mark fördelades genom beslutet        motsvarande sätt sjönk arbetslösheten i Södra Sa-
15968: den 18.2.1999 så att de i spörsmålet nämnda          volax med 6 %, dvs. klart under den genomsnitt-
15969: T &E-centralernas andelar var 321,1 miljoner         liga nivån för hela landet.
15970: mark för Nyland och 102,8 miljoner mark för              Det har således inte inträffat några oförutsed-
15971: Södra Savolax. Efter nämnda fördelningsbeslut        da förändringar i sysselsättningsutvecklingen,
15972: 
15973: 
15974: 4
15975: Ministems svar                                                KK 84/1999 vp- Klaus Heliberg /sd
15976: 
15977: 
15978: men regeringen kommer givetvis att noga följa        har tiotals miljoner mark blivit oanvända på
15979: utvecklingen och säkerställa tillräckliga resurser   senare år. Likaså när det gäller det s.k. samman-
15980: för den aktiva arbetskraftspolitiken också regio-    satta stödet, av vilket största delen är arbetsmark-
15981: nalt. Vid bedömning av den regionala fördelning-     nadsstöd som betalas till arbetsgivaren, har man
15982: en av anslagen skall man tai betraktande att av de   inte lyckats uppnå de uppställda målen för Ny-
15983: sysselsättningsanslag som anvisats till Nyland       land.
15984: 
15985: 
15986: 
15987: Helsingfors den 3 juni 1999
15988: 
15989:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
15990: 
15991: 
15992: 
15993: 
15994:                                                                                                        5
15995:                                                            KK 85/1999 vp -     Eero Lämsä /kesk ym.
15996: 
15997: 
15998: 
15999: 
16000:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 85/1999 vp
16001: 
16002:                                              Verkostomarkkinointia          harjoittavien     työttö-
16003:                                              mien oikeusturva
16004: 
16005: 
16006: 
16007: 
16008: Eduskunnan puhemiehelle
16009: 
16010: Työttömyysturvalain mukaan työttömän henki-           gelmia, totesi vain, että työvoimakunnat ratkai-
16011: lön on mahdollista työttömyysturvaoikeuttaan          sevat asiat tapauskohtaisesti.
16012: menettämättä aloittaa yritystoiminta tai työllis-         Työttömien harjoittamaan verkostomarkki-
16013: tyä omassa työssään silloin, kun toiminnan vaati-     nointiin suhtaudutaan edelleen hyvinkin eri ta-
16014: ma työmäärä ei ole esteenä kokoaikaisen työn          voin. Esimerkiksi Kiuruveden työvoimatoimi-
16015: vastaanottamiselle. Mikäli toiminnan vaatima          kunnan linjan mukaan työtön, joka työttömänä
16016: työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikai-      ollessaan aloittaa verkostomarkkinoinnin, katso-
16017: sen työn vastaanottamisen, ei työttömyysturvaan       taan aina päätoimiseksi yrittäjäksi riippumatta
16018: ole oikeutta. Työllistävyyden arvioi paikallinen      siitä, paljonko myyntiin käytetään aikaa tai pal-
16019: työvoimatoimikunta.                                   jonko siitä maksetaan provisioon perustuvaa
16020:    Verkostomarkkinointi on viime vuosina yleis-       palkkiota.
16021: tynyt Suomessa. Verkostomarkkinoinnista moni              Jos taas muussa työssä oleva verkostomarkki-
16022: työtönkin on löytänyt tavan hankkia lisäansioita.     noija joutuu päätyöstään työttömäksi, katsotaan
16023: Työvoimaviranomaisten kanta verkostomarkki-           hänet aluksi sivutoimiseksi yrittäjäksi. Linjauk-
16024: nointiin kuitenkin vaihtelee paikkakunnittain.        sen mukaan työvoimatoimisto voi harkintansa
16025: Kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä teki asiasta       mukaan myöntää starttirahaa työttömälle, joka
16026: kirjallisen kysymyksen maaliskuussa vuonna            aloittaa verkostomarkkinoinnin. Joissain kunnis-
16027:  1997. Silloinen työministeri Liisa Jaakonsaari to-   sa taas työttömällä verkostomarkkinoijana ei ole
16028: tesi vastauksessaan, että verkostomarkkinoinnin       mitään mahdollisuuksia saada starttirahaa. Työt-
16029: kaltaisten uusien toimintamuotojen entistä laaja-     tömien verkostomarkkinoijien oikeusturva ei siis
16030: mittaisempi käyttöönotto on nähtävä erittäin          ole yhtenäinen. Kaikille samojen pelisääntöjen
16031: myönteisenä. Verkostomarkkinoinnin aloittavi-         puuttuminen ei myöskään rohkaise työttömiä et-
16032: en työttömien oikeusturvassa hän ei nähnyt on-        simään uusia tapoja työllistyä.
16033: 
16034: 
16035: 
16036: 
16037:                                                                                               Versio 2.0
16038: KK 85/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
16039: 
16040: 
16041: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ver-
16042: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-       kostomarkinointiin osallistuvien työttö-
16043: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-      mien oikeusturvaa koskevien säännös-
16044: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:              ten yhtenäistämiseksi?
16045: 
16046:       Mikä on hallituksen kanta verkosto-
16047:       markkinoinnin kaltaisiin uusiin työllis-
16048:       tymistapoihin, ja
16049: 
16050: 
16051: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
16052: 
16053:     Eero Lämsä /kesk
16054:     Esko-Juhani Tennilä /vas
16055:     Matti Huutola /vas
16056: 
16057: 
16058: 
16059: 
16060: 2
16061: Ministerin vastaus                                       KK 85/1999 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
16062: 
16063: 
16064: 
16065: 
16066: Eduskunnan puhemiehelle
16067: 
16068: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          Jos verkostomarkkinointia on harjoitettu ko-
16069: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        koaikaisen palkkatyön ohessa, sitä pidetään
16070: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      yleensä sivutoimisena henkilön tultua palkka-
16071: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-       työn päätyttyä työttömäksi työnhakijaksi. Työn-
16072: sän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        hakija on tällöin palkkatyöllään osoittanut ver-
16073: myksen KK 8511999 vp:                                kostomarkkinoinnin sivutoimisuuden.
16074:                                                         Arvio aloitetun toiminnan työllistävyydestä
16075:       Mikä on hallituksen kanta verkosto-            sekä toiminnan pää- tai sivutoimisuudesta teh-
16076:       markkinoinnin kaltaisiin uusiin työllis-       dään paikallisessa työvoimatoimikunnassa. Työ-
16077:       tämistapoihin, ja                              voimatoimikunnille suunnatussa koulutuksessa
16078:                                                      on useaan otteeseen korostettu, että verkosto-
16079:       mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ver-       markkinoinnin aloittaminen ei sinällään tee työn-
16080:       kostomarkkinointiin osallistuvien työt-        hakijasta päätoimista yrittäjää, vaan huomio tu-
16081:       tömien oikeusturvaa koskevien säännös-         lee kiinnittää aloitetun toiminnan työllistävyy-
16082:       ten yhtenäistämiseksi?                         teen. Samoin on korostettu palkkatyön ohessa ta-
16083: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       pahtuneen verkostomarkkinoinnin sivutoimi-
16084: ti seuraavaa:                                        suutta.
16085:                                                         Työvoimatoimistot voivat myöntää ns. startti-
16086: Verraten uutena työllistymisen muotona verkos-      rahaa verkostomarkkinoinnin aloittaneen työnha-
16087: tomarkkinointi voi tarjota joko pää- tai ainakin    kijan toimeentulon turvaamiseksi. Ehdotonta oi-
16088: sivutoimisen toimeentulon lukuisille työnhaki-      keutta starttirahaan työnhakijana ei ole, vaan
16089: joille. Verkostomarkkinoinnin samoin kuin mui-      työvoimatoimisto tekee päätöksen tuen myöntä-
16090: den uusien työntekomuotojen yleistyminen on         misestä sille kuuluvan tarkoituksenmukaisuus-
16091: nähtävä hyvin myönteisenä kehityksenä. Koska        harkinnan perusteella.
16092: verkostomarkkinointi on yritystoimintaa, tulee          Koska kyse verkostomarkkinoinnin työllistä-
16093: siihen kuitenkin soveltaa samoja työttömyystur-     vyyden tai starttirahan saaruisedellytysten ar-
16094: vasäännöksiä kuin yritystoimintaan yleensäkin.      vioinnissa on aina yksittäistapauksesta, työvoi-
16095:    Työttömän henkilön aloittaessa verkosto-         maviranomaisten ratkaisut voivat sisällöltään
16096: markkinointitoiminnan hänen oikeutensa työttö-      poiketa toisistaan. Verkostomarkkinointia har-
16097: myysturvaan säilyy, jos toiminnan työllistävyys     joittava henkilö on kuitenkin täysin yhdenvertai-
16098: on niin vähäistä, ettei se ole esteenä kokoaikai-   sessa asemassa muihin yritystoimintaa harjoitta-
16099: sen työn vastaanottamiselle. Jos työllistävyys on   viin henkilöihin nähden. Verkostomarkkinointia
16100: tätä suurempaa, kyseessä on päätoiminen yritys-     koskevat säännökset ja tulkinnat ovat yhtenäiset,
16101: toiminta, jonka ajalta työttömyysturvaa ei voida    joten kyse on tapauskohtaisesta harkinnasta, ei
16102: maksaa.                                             epäyhtenäisestä ratkaisukäytännöstä.
16103: 
16104: 
16105: 
16106: 
16107:                                                                                                     3
16108: KK 85/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.                                          Ministerin vastaus
16109: 
16110: 
16111:    Työministeriö tulee paikallisia työvoimavi-    noinnin, niin myös muun työttömänä aloiteHa-
16112: ranomaisia ohjeistaessaan jatkossakin korosta-    van yritystoiminnan kyseessä ollessa.
16113: maan joustavaa tulkintaa paitsi verkostomarkki-
16114: 
16115: 
16116: 
16117: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1999
16118: 
16119:     Työministeri Sinikka Mönkäre
16120: 
16121: 
16122: 
16123: 
16124: 4
16125: Ministerns svar                                             KK 85/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
16126: 
16127: 
16128: 
16129: 
16130: Tili riksdagens talman
16131: 
16132: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        het som bisyssla sedan personen i fråga efter det
16133: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        att lönearbetet upphört blivit arbetslös arbets-
16134: statsrådet översänt följande av riksdagsman Eero       sökande. Arbetssökanden har härvid genom sitt
16135: Lämsä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs-      lönearbete påvisat att nätverksmarknadsföringen
16136: mål SS 85/1999 rd:                                     varit en bisyssla.
16137:                                                            Uppskattningen av verksamhetens syssel-
16138:        Viiken är regeringens ställning till nya        sättande effekt och av huruvida verksamheten är
16139:        sysselsättningssätt i likhet med nät-           en huvud- eller bisyssla görs av den lokala ar-
16140:        verksmarknadsföring, och                        betskraftskommissionen. 1 utbildningen för ar-
16141:                                                        betskraftskommissionerna har det i flera repriser
16142:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            betonats att inledande av nätverksmarknadsfö-
16143:       för att förenhetliga bestämmelserna om           ring i sig inte gör arbetssökanden tili en heltids-
16144:       rättssäkerhet för de arbetslösa som del-         företagare, utan uppmärksamheten bör fåstas på
16145:       tar i nätverksmarknadsföring?                    den inledda verksamhetens sysselsättande ef-
16146: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        fekt. Likaså har man betonat att nätverksmark-
16147: föra följande:                                         nadsföring som skett vid sidan av lönearbete är
16148:                                                        en bisyssla.
16149: Som en jämförelsevis ny form av sysselsättning            Arbetskraftsbyråerna kan bevilja s.k. startpen-
16150: kan nätverksmarknadsföringen erbjuda ett flertal       ning för att trygga utkomsten för en arbetssökan-
16151: arbetssökande utkomst antingen på heltid eller         de som inlett nätverksmarknadsföring. Absolut
16152: åtminstone på deltid. Det faktum att nätverks-         rätt tili startpenning har arbetssökanden inte,
16153: marknadsföring, i likhet med andra nya arbets-        utan arbetskraftsbyrån fattar beslut om beviljan-
16154: former, blivit allt allmännare bör ses som en          det av stödet på basis av den ändamålsenlighets-
16155: mycket positiv utveckling. Eftersom nätverks-         prövning som tillkommer byrån.
16156: marknadsföring är företagsverksamhet, bör där-            Eftersom det vid uppskattningen av nätverks-
16157: på dock tillämpas samma bestämmelser om ut-           marknadsföringens sysselsättande effekt eller av
16158: komstskydd för arbetslösa som på företagsverk-        förutsättningarna för erhållande av startpenning
16159: samhet i allmänhet.                                   alltid är fråga om enskilda fall, kan arbetskrafts-
16160:    Då en arbetslös person inleder nätverksmark-       myndigheternas avgöranden tili sitt innehåll
16161: nadsföring, bibehålls hans rätt tili utkomstskydd     avvika från varandra. En person som bedriver
16162: för arbetslösa, ifall verksamhetens sysselsättan-     nätverksmarknadsföring är emellertid i en helt
16163: de effekt är så liten att den inte utgör något hin-   jämlik ställning med andra personer som bedri-
16164: der för mottagandet av heltidsarbete. lfall den       ver företagsverksamhet. Bestämmelserna om och
16165: sysselsättande effekten är större än så är det frå-   tolkningarna av nätverksmarknadsföring är en-
16166: ga om företagsverksamhet som heltidssyssla för        hetliga, varför det är fråga om prövning per en-
16167: viiken tid arbetslöshetsskydd inte kan utbetalas.     skilt fall, inte om en oenhetlig avgörandepraxis.
16168:    Ifall nätverksmarknadsföring bedrivits vid si-         Arbetsministeriet kommer vid sina anvis-
16169: dan av lönearbete på heltid, anses detta i allmän-    ningar tilllokala arbetskraftsmyndigheter också i
16170: 
16171: 
16172:                                                                                                         5
16173: KK 85/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.                                                 Ministems svar
16174: 
16175: 
16176: fortsättningen att betona en flexibel tolkning inte   också när det är fråga om annan företagsverk-
16177: bara då det gäller nätverkmarknadsföring utan         samhet som inleds av arbetslösa.
16178: 
16179: 
16180: Helsingfors den 2 juni 1999
16181: 
16182:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
16183: 
16184: 
16185: 
16186: 
16187: 6
16188:                                                                KK 86/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
16189: 
16190: 
16191: 
16192: 
16193:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 86/1999 vp
16194: 
16195:                                               Lääkkeiden korvattavuus
16196: 
16197: 
16198: 
16199: 
16200: Eduskunnan puhemiehelle
16201: 
16202: Viime vuosien aikana lääkkeet ovat tulleet käyt-          Tilanne lääkkeiden käyttäjien kannalta on
16203: täjilleen entistä kalliimmiksi. Monet lääkkeet on      ongelmallinen. Suomessa potilaat maksavat
16204: poistettu kokonaan korvattavien lääkkeiden ryh-        lääkkeistään huomattavasti korkeampaa hintaa
16205: mästä ja siirretty vähemmän korvattavaan ryh-          kuin Euroopan unionissa. Samalla ovat tiedossa
16206: mään. Aikaisempaa vaikeiden sairauksien hoi-           Kansaneläkelaitoksen jatkuvasti kasvavat lääke-
16207: toon käytettävien lääkkeiden 80 prosentin kor-         korvausmenot
16208: vaustaso on muutettu 75 prosentin tasoksi. Nämä           Tiedossa on edelleen se, että uudet, käyttöön
16209: muutokset ovat tapahtuneet jo vuonna 1994 val-         otettavat lääkkeiden hinnat ovat kehittämiskus-
16210: tioneuvoston päätöksellä.                              tannusten rasittamat. Tiedossa ovat edelleen ne
16211:     Edelleen joukko lääkevalmisteita ja niiden         toimenpiteet, jotka sosiaali- ja terveysministeriö
16212: pakkauskokojaon kokonaan poistunut peruskor-           edellisen eduskuntakauden aikana teki lääkkei-
16213: vauksen piiristä sen vuoksi, ettei niillä ole resep-   den hintojen kohtuullistamiseksi. Ilmeisestikään
16214: tipakkoa. Tällaisia lääkkeitä ovat mm. hinnak-         ne eivät ole olleet riittäviä.
16215: kaat H2-reseptoriestäjät ja H+-ionipumpun estä-
16216: jät. Tämä koskee myös kroonisen säärihaavan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16217: hoitoon käytettäviä lääkevalmisteita.                  sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16218:    Hyväksi havaitut lääkevalmisteet, vaikkapa          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16219: Litalgin R, on samoin pudotettu kokonaan kor-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16220: vattavuuden ulkopuolelle. Aikaisempi, varsin
16221: edullinen lääkkeen hinta kuului korvauskäytän-               Onko valtioneuvosto tietoinen, että var-
16222: nön piiriin. Korotettu hinta ei saadun tiedon mu-            sin monet perinteiset ja pitkään käytös-
16223: kaan lainkaan kuulu korvauskäytännön piiriin.                sä olleet lääkkeet ovat pudonneet pois
16224:    Lääkevalmiste Ventoline evohaler 0.1                      Kansaneläkelaitoksen suorittaman kor-
16225: mg/annos ei kuulu tällä hetkellä lainkaan                    vauksen piiristä, ja
16226: korvauskäytännön piiriin. Syynä lienee se, ettei
16227: lääkkeen hintaa ole hintalautakunnan vaatimalla              että lääkkeiden korkea hinta muodostaa
16228: tavalla alennettu.                                           usein esteen potilaan asianmukaiselle
16229:                                                              hoidolle?
16230: 
16231: 
16232: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
16233: 
16234:     Pentti Tiusanen /vas
16235: 
16236: 
16237:                                                                                                 Versio 2.0
16238: KK 86/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                 Ministerin vastaus
16239: 
16240: 
16241: 
16242: 
16243: Eduskunnan puhemiehelle
16244: 
16245: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      sen tukkuhinnan, potilas saa asioidessaan aptee-
16246: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kissa lääkkeestään sairausvakuutuslain mukai-
16247: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen korvauksen. Lääkkeiden hintalautakunta toi-
16248: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     mii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä.
16249: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Lääke jää kokonaan potilaan maksettavaksi,
16250: KK 86/1999 vp:                                       jos lääkkeen korvausperusteeksi esitetty hinta on
16251:                                                      kohtuuton eikä lääkkeiden hintalautakunta voi
16252:        Onko valtioneuvosto tietoinen, että var-      sitä hyväksyä tai jos myyntiluvan haltija ei hae
16253:        sin monet perinteiset ja pitkään käytös-      lääkkeelle korvausperusteeksi hyväksyttävän
16254:        sä olleet lääkkeet ovat pudonneet pois        tukkuhinnan vahvistusta. Menettely on ollut
16255:        Kansaneläkelaitoksen suorittaman kor-         mahdollista ETA-sopimuksen tultua voimaan
16256:        vauksen piiristä, ja                          vuoden 1994 alussa, josta ajankohdasta lääkkeen
16257:                                                      hinnan kohtuullisuus ei enää ole ollut myyntilu-
16258:        että lääkkeiden korkea hinta muodostaa        van saannin ja lääkkeen kauppaan pääsyn estee-
16259:        usein esteen potilaan asianmukaiselle         nä. Myyntiluvan saaneen lääkkeen markkinointi
16260:        hoidolle?                                     on siten mahdollista ilman, että sillä on viran-
16261: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        omaisen vahvistama tukkuhinta.
16262: ti seuraavaa:                                           Myyntiluvan haltija voi lääkkeiden hintalauta-
16263:                                                      kunnalle etukäteen ilmoitettuaan myös poistaa
16264: Sairausvakuutuslain 5 a §:n mukaan korvatta-         korvausjärjestelmän piiriin kuuluvan valmisteeo-
16265: valla lääkkeellä tarkoitetaan lääkelain mukaista     sa korvattavien lääkkeiden listalta ja hinnoitella
16266: lääkemääräystä edellyttävää lääkettä, joka on tar-   sen vapaasti. Lääketehtaat ovat voineet siirtää
16267: koitettu joko sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä   vapaaseen hinnoitteluun valmisteita esimerkiksi
16268: parantamaan tai helpottamaan sairautta tai sen oi-   siten, että pienin pakkauskoko hinnoitellaan va-
16269: reita ja jolle on vahvistettu kohtuullinen, kor-     paasti, mutta suuremmalla pakkauskoolla on kor-
16270: vausperusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta. Kor-        vausperusteeksi hyväksytty tukkuhinta.
16271: vattavalla lääkkeellä tarkoitetaan lisäksi niitä        Itsehoitolääkkeiden määrä on nopeasti lisään-
16272: asianomaisen ministeriön päätöksessä mainittuja      tynyt viime vuosina kaikkialla läntisessä maail-
16273: lääkkeitä, joita saadaan myydä ilman lääkemää-       massa. Lisääntynyt yleistieto sairauksista ja nii-
16274: räystä ja joille on vahvistettu kohtuullinen, kor-   den hoidoista antaa mahdollisuuksia myös oma-
16275: vausperusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta.             toimiseen hoitoon, ja itsehoidolla voidaan par-
16276:     Lääkeyrityksellä on kaksi tapaa hinnoitella      haimmillaan välttää tarpeettomia käyntejä lääkä-
16277: valmisteeosa Suomessa, joko vapaa hinnoittelu        rin luona. Esimerkiksi kysymyksen esittäjän mai-
16278: tai hakea korvausperusteena olevaa kohtuullista      nitsemista eräistä liikahappoisuusoireisiin käy-
16279: tukkuhintaa. Jos lääkkeelle on haettu ja lääkkei-    tettävistä valmisteista lääkeainepitoisuudeltaan
16280: den hintalautakunta on hyväksynyt lääkkeiden         miedoimmat, pienimmät pakkauskoot kuuluvat
16281: hintalautakunnasta annetun asetuksen mukaises-       itsehoitolääkkeisiin ja isommat pakkauskoot ovat
16282: ti lääkkeelle korvausperusteena olevan kohtuulli-    edelleen reseptilääkkeitä. ltsehoitolääkkeinä vai-
16283: 
16284: 
16285: 2
16286: Ministerin vastaus                                            KK 86/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
16287: 
16288: 
16289: misteet ovat vapaasti hinnoiteltuja, jolloin ne jää-       Lääkkeiden vähittäishinnat muuttuivat vuo-
16290: vät kokonaan potilaan maksettaviksi. Sen sijaan        den 1998 aikana vähintään kaksi kertaa potilai-
16291: isommissa pakkauksissa valmisteilla on resepti-        den ja sairausvakuutuksen eduksi. Lääkkeiden
16292: lääkkeinä hankittuina lääkkeiden hintalautakun-        arvonlisäveroprosentti pieneni 12:sta 8 prosent-
16293: nan hyväksymät tukkuhinnat ja ne ovat sairaus-         tiin. Tämä merkitsi kaikkien lääkkeiden loppu-
16294: vakuutuksesta korvattavia.                             hintoihin 3,6 prosentin alennusta. Lisäksi mm.
16295:    Litalgin-nimisen valmisteen lääketehdas on          tiettyjä verenkiertoelinten, hengityselinten ja
16296: siirtänyt vapaasti hinnoiteltavaksi lääkkeeksi         neurologistensairauksien lääkkeitä koskenut vel-
16297: 1.1.1995 alkaen, mistä ajankohdasta valmisteen         voitevarastointilisä poistui tukkuhinnoista. Lisä
16298: hinnasta ei ole ollut mahdollisuutta maksaa sai-       oli suurimmillaan 11 prosenttia tukkuhinnasta.
16299: rausvakuutuskorvausta.                                 Huhtikuun alussa muuttui lääkkeiden vähittäis-
16300:    Suurin osa Suomessa asuvista saa vuosittain         hinnan määrittelevän taksan rakenne, jolloin
16301: sairausvakuutuksen lääkekorvauksia. Vuonna             kaikkein halvimpien lääkkeiden hinnat kohosi-
16302: 1998 maksettiin yli 3,2 miljoonalle suomalaisel-       vat, mutta tukkuhinnaltaan 14,55 markan rajan
16303: le lääkekorvauksia noin 5,5 miljardin markan           ylittäviltä ne laskivat. Keskimäärin taksan muu-
16304: lääkeostoista 3,4 miljardia markkaa. Korvausjär-       tos alensi korvausjärjestelmän piiriin kuuluvien
16305: jestelmän piiriin kuuluvien lääkkeiden kustan-         lääkkeiden hintoja noin 3 prosentilla.
16306: nuksista sairausvakuutus korvasi keskimäärin
16307: noin 61 prosenttia.
16308: 
16309: 
16310: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1999
16311: 
16312:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
16313: 
16314: 
16315: 
16316: 
16317:                                                                                                       3
16318: KK 86/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                      Ministems svar
16319: 
16320: 
16321: 
16322: 
16323: Tili riksdagens talman
16324: 
16325: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       delsprisnämnden är verksam i anslutning tili so-
16326: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       cial- och hälsovårdsministeriet.
16327: statsrådet översänt följande av riksdagsman              Patienten måste själv betala läkemedlet i sin
16328: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga       helhet om det pris som föreslagits som ersätt-
16329: spörsmål SS 86/1999 rd:                               ningsgrund för läkemedlet är oskäligt och läke-
16330:                                                       medelsprisnämnden inte kan godkänna det, eller
16331:        Å.r statsrådet medvetet om att tämligen        om innehavaren av försäljningstillståndet inte
16332:        många traditionella läkemedel som har          ansöker om att ett skäligt partipris skall faststäl-
16333:        använts under en lång tid inte längre er-      las för läkemedlet. Förfarandet har varit möjligt
16334:        sätts av Folkpensionsanstalten, och            sedan EES-avtalet trädde i kraft vid ingången av
16335:                                                        1994. Från denna tidpunkt har skäligheten i fråga
16336:        att det höga priset på läkemedel ofta är       om priset på ett läkemedel inte längre varit något
16337:        ett hinder för en ändamålsenlig vård av        hinder för erhållande av försäljningstillstånd och
16338:        patienterna?                                   utsläppande av läkemedlet på marknaden. Det är
16339: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       därför möjligt att marknadsföra ett läkemedel för
16340: föra följande:                                        vilket har beviljats försäljningstillstånd men för
16341:                                                       vilket myndighetema inte har fastställt något par-
16342: Enligt 5 a § sjukförsäkringslagen förstås med         tipris.
16343: läkemedel som skall ersättas ett i läkemedelsla-         Innehavaren av ett försäljningstillstånd kan
16344: gen avsett receptbelagt läkemedel vars ändamål        även, när läkemedelsprisnämnden har underrät-
16345: är att bota eller lindra sjukdom eller sjukdoms-      tats om saken på förhand, avföra ett preparat som
16346: symptom och för vilket har fastställts ett skäligt    omfattas av ersättningssystemet ur förteckning-
16347: partipris som kan godtas som ersättningsgrund.        en över de läkemedel som ersätts och fritt prissät-
16348: Med läkemedel som skall ersättas förstås även         ta preparatet. Läkemedelsfabrikema har kunnat
16349: sådana i vederbörande ministeriums beslut             överföra preparat till fri prissättning t.ex. så att
16350: nämnda läkemedel som får säljas utan recept och       den minsta förpackningsstorleken prissätts fritt
16351: för vilka ett skäligt partipris som kan godtas som    medan den större förpackningsstorleken har ett
16352: ersättningsgrund har fastställts.                     partipris som godtagits som ersättningsgrund.
16353:     Läkemedelsföretagen kan prissätta sina prepa-        På senare år har mängden egenvårdsläkeme-
16354: rat på två olika sätt i Finland, antingen genom att   del ökat snabbt i hela västvärlden. Den ökade all-
16355: tillämpa fri prissättning eller genom att ansöka      männa kunskapen om sjukdomar och deras be-
16356: om att ett skäligt partipris fastställs som ersätt-   handling möjliggör även vård på eget initiativ,
16357: ningsgrund. Om det för ett läkemedel har an-          och genom egenvård kan i bästa fall onödiga be-
16358: sökts om och läkemedelsprisnämnden enligt för-        sök hos läkaren undvikas. T.ex. när det gäller vis-
16359: ordningen om läkemedelsprisnämnden har god-           sa av de preparat som spörsmålsställaren nämner
16360: känt ett skäligt partipris som ersättningsgrund,      och som används vid hyperaciditetssymptom är
16361: får patienten vid besök på apotek ersättning för      de mindre förpackningsstorlekama, som har en
16362: läkemedlet enligt sjukförsäkringslagen. Läkeme-       lägre hait av läkemedelssubstans, egenvårdsläke-
16363: 
16364: 
16365: 4
16366: Ministems svar                                                  KK 86/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
16367: 
16368: 
16369: medel medan de större förpackningsstorlekama             kostnadema för de läkemedel som omfattas av
16370: fortfarande är receptbelagda läkemedel. Som              ersättningssystemet.
16371: egenvårdsläkemedel är preparaten fritt prissatta,           Under 1998 ändrades läkemedlens minutpri-
16372: vilket innebär att patienten själv måste betala          ser åtminstone två gånger till förmån för patien-
16373: dem i sin helhet. Preparat som skaffas som re-           tema och sjukförsäkringen. Mervärdesskatten för
16374: ceptbelagda läkemedel i större förpackningar har         läkemedel sjönk från 12 till 8 %. Detta medförde
16375: däremot partipris som godkänts av läkemedels-            att det slutliga priset på alla läkemedel sjönk med
16376: prisnärnnden, och de ersätts således ur sjukför-         3,6 %. Dessutom slopades tillägget för obligato-
16377: säkringen.                                               risk upplagring av läkemedel i partiprisen när det
16378:    Den läkemedelsfabrik som tillverkar prepara-          gäller bl.a. vissa sjukdomar i cirkulationsorga-
16379: tet Litalgin har den 1 januari 1995 överfört pre-        nen, andningsorganen samt neurologiska sjukdo-
16380: paratet tili de preparat som prissätts fritt, och från   mar. Tillägget var som mest 11 % av partipriset. 1
16381: denna tidpunkt har det inte varit möjligt att beta-      början av april ändrades strukturen i fråga om
16382: la sjukförsäkringsersättning för preparatet.             den taxa som bestämmer läkemedlens minutpris
16383:    Största delen av dem som bor i Finland får år-        så, att prisen på de allra billigaste läkemedlen
16384: ligen läkemedelsersättningar ur sjukförsäk-              steg medan prisen för de läkemedel vars partipris
16385: ringen. Under 1998 beta1ades i 1äkemede1sersätt-         överskrider en gräns på 14,55 mk sjönk. Änd-
16386: ningar 3,4 mrd. mk för läkemedelsinköp på ca 5,5         ringen av taxan medförde att prisena på läkeme-
16387: mrd. mk till mer än 3,2 miljoner finländare. Sjuk-       del som omfattas av ersättningssystemet sjönk
16388: försäkringen ersatte i genomsnitt ca 61 % av             med ca 3% i genomsnitt.
16389: 
16390: 
16391: 
16392: Helsingfors den 7 juni 1999
16393: 
16394:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
16395: 
16396: 
16397: 
16398: 
16399:                                                                                                          5
16400:                                                                KK 87/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
16401: 
16402: 
16403: 
16404: 
16405:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 87/1999 vp
16406: 
16407:                                               Hyväntuulentien ja Merituulentien                 välisen
16408:                                               rampin rakentaminen Kotkassa
16409: 
16410: 
16411: 
16412: 
16413: Eduskunnan puhemiehelle
16414: 
16415: Valtatieltä E 18 Kotkan Mussalon satamaan              väylän, Hyväntuulentien kautta. Tämän on tapah-
16416: suuntautuva rekkaliikenne tulee huomattavasti          duttava ennen Mussalon kanttiterminaalin val-
16417: lisääntymään vuonna 2001, kun Mussaloon val-           mistumista vuonna 200 l.
16418: mistuu uusi konttiterminaali. Hietasen sataman            Tielaitoksella on olemassa valmiit suunnitel-
16419: kanttiliikenne siirtyy tällöin kokonaisuudessaan       mat Hyväntuulentien ja Merituulentien yhdistä-
16420: siirtymään Mussaloon. Liikenteen volyymia kas-         västä suorasta rampista, ns. Haukkavuoren haa-
16421: vattaa myös Stevecon päätös siirtää Haminan sa-        raumasta, joka mahdollistaisi raskaan liikenteen
16422: taman kautta kulkeva kanttiliikenne Kotkaan.           sujuvan liikennöimisen Hyväntuulentien kautta
16423:    Nyt Mussalon sataman jatkoliikenne kulkee           Mussa1on satama-alueelle.
16424: kapeaa ja raskaalle liikenteelle suunnittelema-
16425: tonta Mussalontietä pitkin, joka kulkee asutuk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16426: sen läpi. Hyväntuulentien ja Merituulentien väli-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16427: nen yhteys on hankala raskaalle liikenteelle.          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16428: Kehnot risteysjärjestelyt estävät liikenteen siirty-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16429: misen Hyväntuulentielle.
16430:    Liikenneturvallisuuden kannalta on välttämä-              Aikooko hallitus ohjeistaa Tielaitosta
16431: töntä ohjata Mussalon satamaan suuntautuva ras-              rakentamaan tarvittavat rampit Kotkan
16432: kas liikenne kulkemaan Kotkan pääsisääntulo-                 Hyväntuulentien ja Merituulentien välil-
16433:                                                              le?
16434: 
16435: 
16436: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
16437: 
16438:     Pentti Tiusanen /vas
16439: 
16440: 
16441: 
16442: 
16443:                                                                                                 Versio 2.0
16444: KK 87/1999 vp -     Pentti Tiusanen /vas                                             Ministerin vastaus
16445: 
16446: 
16447: 
16448: 
16449: Eduskunnan puhemiehelle
16450: 
16451: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Mussalontie puolestaan on sopimaton kasva-
16452: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         van raskaan liikenteen väyläksi mm. kadun ka-
16453: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       peuden, monien liikennevalojen ja alueen asutus-
16454: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      luonteen vuoksi.
16455: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Hyväntuulentien (vt 15) ja sen liityntöjen pa-
16456: KK 87/1999 vp:                                        rantamisesta Kotkansaarelle sekä Merituulentien
16457:                                                       kautta Mussalon suuntaan on laadittu tiesuunni-
16458:        Aikooko hallitus ohjeistaa Tielaitosta         telma. Hanke on 3.12.1998 valmistuneessa lii-
16459:        rakentamaan tarvittavat rampit Kotkan          kenneinfrastruktuurin ministerityöryhmän mie-
16460:        Hyväntuulentien ja Merituulentien välil-       tinnössä kuitenkin voitu kustannusarviolla 85
16461:        le?                                            milj. mk sijoittaa vain ns. mahdollisten lisähank-
16462:                                                       keiden ryhmään, mikä tarkoittaa aloitusmahdol-
16463: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lisuutta vasta vuoden 2003 jälkeen, jollei tiever-
16464: ti seuraavaa:                                         kon kehittämisen rahoitustasoa voida nostaa mer-
16465: Liikenneministeriö on tietoinen Kotkan sataman        kittävästi.
16466: ja erityisesti Mussaloon valmistuvan konttitermi-        Kotkan sisääntuloyhteyksien parantaminen on
16467: naalin maaliikenneyhteyksien parantamistar-           perusteltua monesta näkökulmasta. Hankkeen
16468: peesta. Raskas liikenne tulee lisääntymään sata-      hyötykustannussuhteeksi on laskettu 2,2.
16469: maan johtavilla teillä merkittävästi.                    Kansanedustaja Tiusasen kysymyksessä esi-
16470:    Kotkan pääyhteydeksi valtatielle 7 (E 18) on       tetty ratkaisu tarkoittaa hankkeen eteläpäässä
16471: tarkoitettu Kotkansaarelta (keskusta) alkava val-     olevan Haukkavuoren haarauman ramppien irrot-
16472: tatie 15 eli Hyväntuulentie, joka liittyy valtatie-   tamista erilliseksi toteutusvaiheeksi. Tämä olisi
16473: hen 7 Kyminlinnassa. Mussalon syväsataman lii-        teknisesti mahdollista, mutta hankkeen taloudel-
16474: kenne käyttää kuitenkin nykyisin pääosin Mussa-       lisen toteutuksen kannalta olisi järkevintä päät-
16475: lontie-nimistä katua, joka liittyy valtatiehen 7      tää kerralla laajemman kokonaisuuden toteutta-
16476: Sutelan eritasoliittymässä. Yhteys Kotkansaarel-      misesta eikä vain rampeista.
16477: la valtatien 15 päätepisteestä Mussaloon johta-          Kun hanke ei voi perustellusti ohittaa jo ohjel-
16478: valle Merituulentielle on hankala erityisesti ras-    moituja tienpitotoimia, sen eteneminen on kiinni
16479: kaalle liikenteelle.                                  tienpidon yleisestä rahoitustasosta.
16480: 
16481: 
16482: 
16483: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
16484: 
16485:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
16486: 
16487: 
16488: 
16489: 
16490: 2
16491: Ministems svar                                              KK 87/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
16492: 
16493: 
16494: 
16495: 
16496: Tili riksdagens talman
16497: 
16498: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     tie som leder till Mussalo är besvärlig särskilt för
16499: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      den tunga trafiken.
16500: statsrådet översänt följande av riksdagsman             Mussalontie är för sin del olämplig som tra-
16501: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga      fikled för den tunga trafiken bl.a. för att gatan är
16502: spörsmål SS 87/1999 rd:                              smal och försedd med många trafikljus och områ-
16503:                                                      det är av bosättningstyp.
16504:       Avser regeringen ge Vägverket anvis-              Det finns en vägplan för förbättring av Hyvän-
16505:       ningar om att bygga behövliga ramper           tuulentie (hv 15) med anslutningar till Kotkan-
16506:       mellan Hyväntuulentie och Merituulen-          saari och viaMerituulentie i riktning mot Mussa-
16507:       tie i Kotka?                                   lo. 1 ministerarbetsgruppens betänkande om tra-
16508:                                                      fikinfrastrukturen från 3.12.1998 kunde projek-
16509: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      tet kostnadsberäknat till 85 milj. mk bara place-
16510: föra följande:                                       ras i gruppen för s.k. eventuella tilläggsprojekt,
16511: Trafikministeriet är medvetet om att det finns be-   som innebär att projektstarten kan läggas först
16512: hov att förbättra landtrafikförbindelsema mellan     efter 2003 om inte finansieringsnivån för utveck-
16513: Kotka hamn och främst den nya containertermi-        ling av vägnätet kan höjas i avsevärd grad.
16514: nalen i Mussalo. Den tunga trafiken kommer att          Förbättring av infartsförbindelsema till Kotka
16515: öka avsevärt på de vägar som leder till hamnen.      är motiverat ur många synvinklar. Nyttokost-
16516:    Som Kotkas huvudförbindelse till huvudväg 7       nadsförhållande är beräknat till 2,2.
16517: (E18) har avsetts huvudväg 15 som börjar på             Den lösning som framlagts i riksdagsman Tiu-
16518: Kotkansaari (centrum) dvs. Hyväntuulentie och        sanens fråga avser att separat bygga ut rampema
16519: som ansluter till huvudväg 7 i Kyminlinna. Trafi-    vid Haukkavuori avtag i projektets södra del.
16520: ken till och från Mussalo djuphamn använder nu-      Detta är tekniskt möjligt, men för projektekono-
16521: förtiden i regel en gata vid namn Mussalontie,       min vore det klokast att ta beslut om utbyggnad
16522: som ansluter till huvudväg 7 vid den planskilda      av en större helhet och inte bara rampema.
16523: trafikplatsen Sutela. Förbindelsen från slutändan       Eftersom projektet inte motiverat kan förbigå
16524: av huvudväg 15 på Kotkansaari till Merituulen-       redan schemalagda väghållningsåtgärder grun-
16525:                                                      dar sig genomföringen på väghållningens all-
16526:                                                      männa finansieringsnivå.
16527: 
16528: 
16529: 
16530: Helsingfors den 28 maj 1999
16531: 
16532:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
16533: 
16534: 
16535: 
16536: 
16537:                                                                                                        3
16538:                                                               KK 88/1999 vp -Esa Lahtela /sd ym.
16539: 
16540: 
16541: 
16542: 
16543:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 88/1999 vp
16544: 
16545:                                              Oppisopimuskoulutuksen voimavarojen riittä-
16546:                                              vyyden turvaaminen
16547: 
16548: 
16549: 
16550: 
16551: Eduskunnan puhemiehelle
16552: 
16553: Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutus (sisältää         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16554: ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot ja          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
16555: muun lisäkoulutuksen) on kiintiöity vuodelle          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16556: 1999. Pohjois-Karjalassa ainakin nyt asetettu         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16557: kiintiö ei täytä alkuunkaan sitä kysyntää, joka on
16558: olemassa. Tämänhetkiseen kiintiötasoon verrat-              Onko hallitus ollut tietoinen siitä, että
16559: tuna kysyntä on noin kaksinkertainen. Jos ottaa             oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutus-
16560: huomioon yleisen työttömyystilanteen ja siitä               kiintiö ei täytä puoltakaan siitä, mitä
16561: selviytymisen, merkittäväksi keinoksi nousee                Pohjois-Karjalassa tarvittaisiin, ja
16562: osaamisen tason kohottaminen. Tässä oppi-
16563: sopimuskoulutus on yksi keino. Kohtuuttomalta               onko hallituksen tarkoitus uudelleen
16564: tuntuukin, että vaikka Itä-Suomessa on olemassa             kohdentamalla tai lisätalousarviolla
16565: oppisopimuskoul utusakti vi teettia lisäkoul utuk-          hoitaa asia tarvittavien resurssien osal-
16566: sen osalta, siihen ei sitten ole löytymässä riittä-         ta kuntoon?
16567: vää rahallista panostusta yhteiskunnan toimesta.
16568: 
16569: 
16570: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1999
16571: 
16572:     Esa Lahtela /sd                                      Erkki Kanerva /sd
16573:     Marjaana Koskinen /sd                                Lauri Kähkönen /sd
16574: 
16575: 
16576: 
16577: 
16578:                                                                                                Versio 2.0
16579: KK 88/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                Ministerin vastaus
16580: 
16581: 
16582: 
16583: 
16584: Eduskunnan puhemiehelle
16585: 
16586: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      neet, vuoden 1998 toteutuman ollessa lähes 650
16587: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       miljoonaa markkaa.
16588: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Vuonna 1997 oppisopimuksia tehtiin 22 509
16589: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     vuotuisen paikan edestä, missä oli 41 % lisäystä
16590: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      vuoteen 1996 verrattuna. Vastaavasti vuonna
16591: sen KK 8811999 vp:                                  1998 solmittujen sopimusten määrä oli 26 655
16592:                                                     vuotuista paikkaa, missä on lisäystä edellisvuo-
16593:       Onko hallitus ollut tietoinen siitä, että     teen 18 %.
16594:       oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutus-             Ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi paino-
16595:       kiintiö ei täytä puoltakaan siitä, mitä      pistealueeksi on nostettu myös työttömien oppi-
16596:       Pohjois-Kat:falassa tarvittaisiin, ja         sopimuskoulutus.          Rakennerahastokaudella
16597:                                                     1995-1999 työttömien oppisopimuskoulutusta
16598:       onko hallituksen tarkoitus uudelleen         tuetaan erityisesti osana EU:n sosiaalirahaston
16599:       kohdentamalla tai lisätalousarviolla         tavoite 3-ohjelmaa. Tukea saavat työttömille
16600:       hoitaa asia tarvittavien resurssien osal-     nuorille, alle 20-vuotiaille suunnattu peruskoulu-
16601:       ta kuntoon?                                   tus sekä alle 25-vuotiaille suunnattu lisäkoulu-
16602: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tus. Vuosittaiseksi tavoitteeksi on asetettu 2 000
16603: ti seuraavaa:                                      peruskoulutus- ja 3 000 lisäkoulutuspaikkaa.
16604:                                                        Oppisopimusten määrän kasvu ei ole kaikilta
16605: Ammatillisen koulutuksen kehittämisen keskei-      osin kohdentunut hallituksen painopisteeksi aset-
16606: nen tavoite on koulutuksen työelämävastaavuu-      tamille oppisopimuskoulutuksen alueille. Am-
16607: den lisääminen. Tähän tavoitteeseen pyritään       matillisen peruskoulutuksen ja työttömien oppi-
16608: mm. lähentämällä ammatillista koulutusta ja työ-   sopimuskoulutuksen lisäksi myös ammattitutkin-
16609: elämää. Tarkoituksena on helpottaa opiskelijoi-    toon valmistava lisäkoulutus on lisääntynyt mer-
16610: den siirtymistä työelämään sekä vahvistaa elin-    kittävästi.
16611: keino- ja työelämän luottamusta ammatillisen           Lisäkoulutuksena annettava oppisopimuskou-
16612: koulutuksen suorittaneiden osaamiseen.             lutus kattaa monia hyvin erilaisia henkilöryh-
16613:    Oppisopimuskoulutus on poikkeuksellisen         miä. Yhtäältä oppisopimus voidaan tehdä työttö-
16614: työvaltainen ammatillisen koulutuksen muoto.       män henkilön tai muun uuden työntekijän kans-
16615: Oppisopimuskoulutuksen määrällinen ja laadul-      sa. Usein oppisopimus kuitenkin koskee jo työ-
16616: linen kehittäminen onkin yksi koko ammatillisen    elämässä olevia henkilöitä. Yritysten henkilöstö-
16617: koulutuksen kehittämisen keskeisistä painopiste-   koulutuksen tarve on luonnollisesti erittäin laa-
16618: alueista. Oppisopimuskoulutuksen suhteellista      jaa. Koulutuksen talouden pitämiseksi hallinnas-
16619: osuutta ammatillisesta koulutuksesta lisätään.     sa on katsottu tarpeelliseksi asettaa lisäkoulutuk-
16620:    Oppisopimusten määrä onkin 1990-luvulla yli     sena (ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkin-
16621: kolminkertaistunut. Vuodesta 1995 oppisopi-        toon valmistava sekä muu ei-tutkintotavoittei-
16622: muskoulutukseen opetusministeriön pääluokasta      nen lisäkoulutus) toteutettavalle oppi sopimus-
16623: ohjatut valtionosuudet ovat yli kaksinkertaistu-
16624: 
16625: 
16626: 2
16627: Ministerin vastaus                                           KK 88/1999 vp -      Esa Lahtela /sd ym.
16628: 
16629: 
16630: koulutukselle valtion talousarviossa vuosittai-      kokonaispaikkamäärän perusteella enimmats-
16631: nen kiintiö.                                         määräksi on opetusministeriön päätöksessä mää-
16632:    Vuonna 1999 tämä kiintiö on yhteensä 9 000        rätty 300 paikkaa, mikä vastaa 75% Pohjois-Kar-
16633: oppisopimuspaikkaa. Lisäksi on huomattava, että      jalan koulutuskuntayhtymän ilmoittamasta tar-
16634: vuoden 1998 aikana solmitut ja aloitetut oppiso-     peesta. Lisäksi on huomattava, että lisäkoulutus-
16635: pimukset saatetaan loppuun sopimushetkellä voi-      paikoista yhteensä n. 400 on kohdennettu valta-
16636: massa olleen lainsäädännön mukaisesti. Tämä          kunnallisesti toimiville erityisoppilaitoksille.
16637: tarkoittaa sitä, että ammattitutkintoon valmista-    Näistä paikoista osa tullaan todennäköisesti to-
16638: van oppisopimuskoulutuksen "hännät" eivät rasi-      teuttamaan Pohjois-Karjalan alueella.
16639: ta lisäkoulutuskiintiötä vuonna 1999.                   Vuoden 1999 kiintiöstä on jätetty jakamatta
16640:    Opetusministeriö on päätöksellään (2/0 11199,     yhteensä 200 paikka, jotka on tarkoitus kohden-
16641: 19 .2.1999) määrännyt oppisopimuskoulutukse-         taa alkusyksystä niille alueille, joilla lisäpaikko-
16642: lla toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen       jen tarve on perustelluin.
16643: enimmäismäärät alueittain vuonna 1999. Enim-            Tarkasteltaessa työttömille suunnattavan op-
16644: mäismäärät on jaettu hakemusten perusteella ot-      pisopimuskoulutuksen määrällistä riittävyyttä on
16645: taen huomioon työikäisen väestön sekä työttö-        huomattava, että peruskoulutuksena järjestettä-
16646: mien alle 25-vuotiaiden määrät. Huomioon on          välle oppisopimuskoulutukselle ei ole asetettu
16647: otettu myös opetusministeriön asettamat eri-         minkäänlaista kiintiötä, toisin sanoen oppisopi-
16648: tyiskriteerit, joiden avulla on pyritty varmista-    muksia voidaan tehdä rajattomasti kysyntää vas-
16649: maan oppisopimuskoulutuksen ja alueellisten          taava määrä.
16650: tarpeiden vastaavuus, oppisopimuskoulutuksen            Oppisopimuskoulutuksella järjestettävän lisä-
16651: toimeenpano sekä annettavan koulutuksen laatu.       koulutuksen tarvetta ja toteutumaa tullaan seu-
16652: Näitä erityiskriteereitä ovat koulutuksenjärjestä-   raamaan sekä valtakunnallisesti että alueittain.
16653: jien alueelliset yhteistyösopimukset, koulutuk-      Mikäli koulutuksen kysyntä tulee jatkossa ole-
16654: sen sekä työ- ja elinkeinoelämän välinen yhteis-     maan huomattavasti tarjontaa suurempaa, voi tar-
16655: työ sekä oppisopimuskoulutuksen kehittämis- ja       vetta lisäkoulutuksen määrällisen kehyksen tar-
16656: laadunparantamishankkeet.                            kistamiseen. Opetusministeriö on jo ensi vuoden
16657:    Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ha-         talousarviovalmistelussaan asettanut tavoitteek-
16658: kemuksessaan ilmoittama lisäkoulutuspaikkatar-       si lisäkoulutuskiintiön nostamisen 14 000 paik-
16659: ve on 400 vuotuista oppisopimuspaikkaa. Edellä       kaan.
16660: mainittujen kriteerien sekä käytettävissä olevan
16661: 
16662: 
16663: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
16664: 
16665:     Opetusministeri Maija Rask
16666: 
16667: 
16668: 
16669: 
16670:                                                                                                        3
16671: KK 88/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                         Ministems svar
16672: 
16673: 
16674: 
16675: 
16676: Tili riksdagens talman
16677: 
16678: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         dubblats i och med att slutsumman för 1998 upp-
16679: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         går tili nästan 650 milj. mk.
16680: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa             År 1997 ingicks 22 509 läroavtal om årliga
16681: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-       platser, vilket är 41 % mer än 1996. År 1998 in-
16682: mål SS 88/1999 rd:                                      gicks på motsvarande sätt 26 655 avtal om år-
16683:                                                         liga platser, dvs. en ökning på 18 % sedan året
16684:        Har regeringen varit medveten om att             förut.
16685:        tilläggsutbildningskvoten för läroav-                Förutom den grundläggande yrkesutbildning-
16686:        talsutbildningen inte fyller ens hälflen         en har läroavtalsutbildningen för arbetslösa prio-
16687:        av behovet i Norra Karelen, och                  riterats. Strukturfondsperioden 1995-1999 un-
16688:                                                         derstöds läroavtalsutbildning för arbetslösa särs-
16689:        avser regeringen genom en onifördel-             kilt som en del av europeiska socialfondens mål
16690:        ning eller tilläggsbudget få saken om-           3-program. Stödet ges för grundutbildning som
16691:        skött i fråga om de behövliga resurser-          riktar sig tili arbetslösa unga, personer under 20
16692:        na?                                              samt för tilläggsutbildning som riktar sig tili per-
16693: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         soner under 25 år. Det årliga målet är 2 000 plat-
16694: föra följande:                                          ser för grundläggande yrkesutbildning och 3 000
16695:                                                         platser för tiliäggsutbildning.
16696: Det centrala målet i utvecklingen av yrkesutbild-           Ökningen av antalet läroavtal har inte till alla
16697: ningen är att utbildningen bättre skall motsvara        delar gällt de områden inom läroavtalsutbild-
16698: arbetslivet. Detta mål försöker man nå bl.a. ge-        ningen som regeringen prioriterat. Förutom den
16699: nom att närma yrkesutbildningen och arbetsli-           grundläggande yrkesutbildningen och läroavtals-
16700: vet. Avsikten är att göra det lättare för studeran-     utbildningen för arbetslösa har också sådan tili-
16701: dena att gå över tili arbetslivet samt att stärka nä-   läggsutbildning som förbereder inför en yrkes-
16702: rings- och arbetslivets förtroende för de utexami-      examen ökat avsevärt.
16703: nerades kompetens efter genomgången yrkesut-                Den läroavtalsutbildning som ges i form av
16704: bildning.                                               tilläggsutbildning täcker många väldigt olika
16705:     Läroavtalsutbildningen är en speciellt arbets-      persongrupper. Å ena sidan kan ett läroavtal in-
16706: dominerad form av yrkesutbildning. Att utveckla         gås med en arbetslös eller någon annan ny arbets-
16707: läroavtalsutbildningen både kvantitativt och kva-       tagare. Men ofta gäller ett läroavtal personer som
16708: litativt är också en av de viktigaste prioriteringar-   redan är ute i arbetslivet. Företagens behov av
16709: na i utvecklingen av hela yrkesutbildningen. Lä-        personalutbildning är naturligtvis väldigt stort.
16710: roavtalsutbildningen skall få en relativt sett stör-    För att hålla styr på ekonomin i utbildningen har
16711: re andel av yrkesutbildningen.                          det ansetts nödvändigt att i budgeten fastställa en
16712:    Antalet läroavtal har mer än tredubblats på          årlig kvot för läroavtalsutbildning som genom-
16713: 1990-talet. Sedan 1995 har de statsandelar under        förs såsom tiliäggsutbildning (tiliäggsutbildning
16714: undervisningsministeriets huvudtitel som dirige-        för yrkesexamina och specialyrkesexamina, samt
16715: rats tili läroavtalsutbildningen mer än för-            annan icke-examensinriktad tilläggsutbildning).
16716: 
16717: 
16718: 4
16719: Ministems svar                                                 KK 88/1999 vp - Esa Lahtela /sd ym.
16720: 
16721: 
16722:    År 1999 var denna kvot sammanlagt 9 000 lä-         budsstående totala antalet platser har maximian-
16723: roavtalsplatser. Dessutom bör observeras att de        talet i undervisningsminsiteriets beslut fastställts
16724: läroavtal som ingicks och påbörjades under 1998        ti11300, vilket motsvarar 75 % av det behov som
16725: slutförs en1igt den lagstiftning som gällde då av-     utbildningssamkommun för Norra Karelen upp-
16726: talen ingicks. Detta innebär att "svansama" i den      gett. Vidare bör noteras att sammanlagt ca 400 av
16727: läroavtalsutbildning som förbereder för en yrkes-      tilläggsutbildningsplatsema har tilldelats speci-
16728: examen inte belastar tilläggsutbildningskvoten år      alläroanstalter som är riksomfattande. Av dessa
16729: 1999.                                                  platser kommer sannolikt en del att finnas inom
16730:    Undervisningsminsiteriet har genom ett bes-         Norra Karelen.
16731: lut (2/0 11199, 19.2.1999) fastställt den regionala        Av kvoten för 1999 har sammanlagt 200 plat-
16732: maximikvantiteten yrkesinriktad tilläggsutbild-        ser lämnats ofördelade och avsikten är att i bör-
16733: ning som genomförs som läroavtalsutbildning för        jan av hösten fördela demtili regioner där beho-
16734: 1999. Maximikvantitetema har fördelats på ba-          vet av tilläggsplatser är mest underbyggt.
16735: sis av inkomna ansökningar med beaktande av                När man granskar om läroavtalsutbildningen
16736: antalet personer i arbetsför ålder samt antalet ar-    för arbetslösa är av tillräcklig omfattning bör
16737: betslösa under 25 år. Man har också beaktat de         man observera att det för läroavtalsutbildning
16738: särskilda kriterier som undervisningsministeriet       som ordnas som grundläggande yrkesutbildning
16739: ställt upp och med vars hjälp man velat säkra att      inte har ställts upp några kvoter, dvs. läroavtal
16740: läroavtalsutbildningen och de regionala behoven        kan ingås i den utsträckning som svarar mot ef-
16741: motsvarar varandra, att läroavtalsutbildningen         terfrågan.
16742: verkställs samt att utbildningen är av god kvali-          Behovet och utfallet av sådan tilläggsutbild-
16743: tet. Sådana särskilda kriterier är utbildnings-        ning som ordnas i form av läroavtalsutbildning,
16744: anordnamas regionala samarbetsavtal, samarbe-          såväl nationellt som regionalt, kommer att följas.
16745: tet mellan utbildningen och arbets- och näringsli-     Om efterfrågan på denna utbildning i fortsätt-
16746: vet samt projekt för att förbättra kvaliteten på och   ningen blir betydligt större än utbudet, kan det
16747: annars utveckla läroavtalsutbildningen.                finnas behov av att justera den kvantitativa ra-
16748:     Utbildningssamkommunen för Norra Karelen           men för tiliäggsutbildningen. Undervisningsmi-
16749: har i sin ansökan uppgett behovet av tilläggsut-       nisteriet har redan i sin budgetberedning för näs-
16750: bildningsplatser till 400 årliga läroavtalsplatser.    ta år satt som mål att kvoten för tiliäggsutbild-
16751: På basis av ovan nämnda kriterier samt det tili-       ning skall höjas tilil4 000 platser.
16752: 
16753: 
16754: 
16755: Helsingfors den 4 juni 1999
16756: 
16757:     Undervisningsminister Maija Rask
16758: 
16759: 
16760: 
16761: 
16762:                                                                                                          5
16763:                                                         KK 89/1999 vp- Matti Huntola /vas ym.
16764: 
16765: 
16766: 
16767: 
16768:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 89/1999 vp
16769: 
16770:                                            Rakennusalan työntekijän oikeus työttömyys-
16771:                                            päivärahaan
16772: 
16773: 
16774: 
16775: 
16776: Eduskunnan puhemiehelle
16777: 
16778: Rakennusalan ammattilaisen rakentaessa itsel-       evätä oikeus työttömyyspäivärahaan vain raken-
16779: leen omaa rakennusta työvoimatoimikunnilla on       nusalan ammattilaiselta, joka rakentaa omaan
16780: toisistaan poikkeavia päätöksiä arvioidessaan       käyttöön tarkoitettua rakennusta, vaikka hän ky-
16781: oikeutta rakentajan työttömyysturvaan. Oikeu-       kenee omasta rakennustyömaastaan huolimatta
16782: desta päivärahaan ko. tilanteessa työvoimatoimi-    olemaan työmarkkinoiden käytettävissä, kuten
16783: kunnat ovat saaneet ohjeita, joiden mukaan talon    muutkin työttömät.
16784: valmistumisaste ratkaisisi oikeuden työttömyys-
16785: turvaan. Esimerkiksi siten, että 50 %:n valmistu-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16786: misen jälkeen rakennusalan ammattilaiselle syn-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
16787: tyy oikeus päivärahaan. Työttömiltä, jotka eivät    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16788: omaa rakennusalan ammattia, ei evätä oikeutta       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16789: työttömyyspäivärahaan heidän rakentaessaan
16790: omaa rakennustansa. Monet rakentajat suoritta-            Miksi rakennusalan ammattilaisilta evä-
16791: vat rakennustyöt omana työnä eikä ulkopuolista            tään oikeus työttömyysturvaan heidän
16792: työvoimaa käytetä muissa kuin niissä töissä, jot-         ollessaan työttömänä ja rakentaessaan
16793: ka edellyttävät luvanvaraisuutta. Käytännössä             omaa rakennusta, ja
16794: nykyaikainen omakotirakentaminen on element-
16795: tirakentamista. Muutoinkaan rakennustekniikan             aikooko sosiaali- ja terveysministeriö
16796: kehittyminen ei sido valmistumista johonkin tiet-         evästää työvoimatoimikunnat yhtenäi-
16797: tyyn päivään tai vuodenaikaan. On kohtuutonta             seen käytäntöön ko. asiassa?
16798: 
16799: 
16800: 
16801: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
16802: 
16803:     Matti Huutola /vas                                 Raimo Mähönen /sd
16804:     Valto Koski /sd                                    Mikko Immonen /vas
16805: 
16806: 
16807: 
16808: 
16809:                                                                                              Versio 2.0
16810: KK 89/1999 vp- Matti Huutola /vas ym.                                               Ministerin vastaus
16811: 
16812: 
16813: 
16814: 
16815: Eduskunnan puhemiehelle
16816: 
16817: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        ohessa, kyse on sivutoimisesta yritystoiminnas-
16818: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         ta. Sivutoiminen yritystoiminta ei estä työttö-
16819: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       myysturvan maksamista.
16820: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Huu-          Työttömyysturva-asioissa         ensimma1senä
16821: tolan /vas ym. näin .kuuluvan kirjallisen kysy-       muutoksenhakuasteena toimivan työttömyys-
16822: myksen KK 89/1999 vp:                                 turvalautakunnan ratkaisukäytännössä taloa ra-
16823:                                                      kentavan rakennusalan ammattilaisen on usein
16824:        Miksi rakennusalan ammattilaisilta evä-       katsottu työllistyvän yritystoimintaa vastaavalla
16825:        tään oikeus työttömyysturvaan heidän           tavalla omassa työssään. Tämä siksi, että amma-
16826:        ollessaan työttömänä ja rakentaessaan         tilliset valmiudet rakennusalalta mahdollistavat
16827:        omaa rakennusta, ja                           kokopäiväisen työllistymisen rakennustyömaal-
16828:                                                      la. Muiden työnhakijoiden valmiudet rakennus-
16829:        aikooko sosiaali- ja terveysministeriö        työhön osallistumiseen ovat yleensä huomatta-
16830:        evästää työvoimatoimikunnat yhtenäi-          vasti rajoitetummat, jolloin pääosa työstä joudu-
16831:        seen käytäntöön ko. asiassa?                  taan teettämään ulkopuolisilla urakoitsijoilla.
16832: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Tällöin työllistyminen rakennuksella jää usein
16833: vasti seuraavaa:                                     niin vähäiseksi, ettei sillä ole vaikutusta työnha-
16834:                                                      kijan työttömyysturvaoikeuteen.
16835: Työttömyysturvaa maksetaan työnhaun aikaisen             Arvioitaessa esim. omalla rakennustyömaalla
16836: toimeentulon turvaamiseksi. Työttömyysetuu-          työllistymisen vaikutusta henkilön työttömyys-
16837: den vastineeksi työnhakijan tulee hakea työtä        turvaoikeuteen ratkaisevaa on työllistymisen
16838: päätoimisesti. Työttömyysturvaa ei voida mak-        määrä. Pelkästään rakennusalalla hankittu am-
16839: saa tilanteissa, joissa päätoiminen työnhaku         matillinen pätevyys ei tee omalla työmaaliaan
16840: syystä tai toisesta estyy.                           työskentelevästä työnhakijasta päätoimista yrit-
16841:     Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysturvaan     täjää. Jos työllistyminen on vähäistä, oikeus työt-
16842: päätoimisen yritystoiminnan ajalta. Päätoimista      tömyysturvaan säilyy. Jos työllistyminen raken-
16843: yritystoiminta on silloin, kun toiminnan vaatima     nuksella estäisi kokoaikaisen työn vastaanotta-
16844: työmäärä estää kokoaikaisen työn vastaanottami-      misen, oikeutta työttömyysturvaan ei ole. Täs-
16845: sen. Työttömyysturvaan ei ole oikeutta myös-         mälleen samoja säännöksiä sovelletaan myös
16846: kään silloin, kun henkilön katsotaan työllistyvän    muihin työnhakijoihin kuin rakennusalan ammat-
16847: päätoimista yritystoimintaa vastaavalla tavalla      tilaisiin.
16848: omassa työssään. Mainitulle toiminnalle on omi-          Työministeriö kouluttaa jatkuvasti työvoima-
16849: naista yritystoimintaan rinnastettavan työn teke-    toimistoja ja työvoimatoimikuntia. Koulutukses-
16850: minen omaan lukuun toiminimeä tai yhtiötä pe-        sa on yritystoimintaan liittyvien kysymysten
16851: rustamatta.                                          osalta painotettu, että huomiota tulee kiinnittää
16852:     Jos työttömänä aloitetun yritystoiminnan työl-   ensisijaisesti toiminnassa työllistymisen mää-
16853: listävyys on niin vähäistä, että toimintaa olisi     rään. Työllistymisen määrän vaihdellessa tapaus-
16854: mahdollista harjoittaa kokoaikaisen palkkatyön       kohtaisesti on selvää, että työvoimaviranomai-
16855: 
16856: 
16857: 2
16858: Ministerin vastaus                                       KK 89/1999 vp- Matti Huutola /vas ym.
16859: 
16860: 
16861: sen ratkaisutkin voivat tällöin poiketa toisistaan.   epäyhtenäisestä ratkaisukäytännöstä, vaan ta-
16862: Kyse ei kuitenkaan ole työvoimatoimikuntien           pauskohtaisesta harkinnasta.
16863: 
16864: 
16865: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
16866: 
16867:     Työministeri Sinikka Mönkäre
16868: 
16869: 
16870: 
16871: 
16872:                                                                                                  3
16873: KK 89/1999 vp- Matti Huutola /vas ym.                                                       Ministerns svar
16874: 
16875: 
16876: 
16877: 
16878: Tili riksdagens talman
16879: 
16880: 1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen an-            Om den företagsverksarnhet som personen
16881: ger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande mediem       såsom arbetsiös inleder kräver en så obetydlig ar-
16882: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         betsmängd att verksamheten kunde idkas vid si-
16883: Matti Huutola /vänst m.fl. undertecknade skrift-       dan av lönearbete på heltid, är det fråga om före-
16884: liga spörsmåi SS 89/1999 rd:                           tagsverksamhet som är bisyssia. Sådan företags-
16885:                                                        verksamhet utgör inget hinder för betalning av
16886:        Varför förvägras yrkesmän i byggbran-           arbetsiöshetsförmån.
16887:        schen rätt till utkomstskydd för arbets-           Eniigt den avgörandepraxis som används av
16888:        lösa när de som arbetslösa bygger ett           arbetsiöshetsnämnden, som är den första be-
16889:        eget hus, samt                                  svärsinstansen i utkomstskyddsärenden, har en
16890:                                                        yrkesman i byggbranschen som bygger eget hus
16891:        ämnar social- och hälsovårdsministe-            ofta ansetts vara sysseisatt i eget arbete på ett sätt
16892:        riet ge arbetskraftskommissionerna an-          som motsvarar företagsverksarnhet. Detta för att
16893:        visningar om en enhetlig praxis i frå-          yrkesfårdigheter som personen har skaffat i
16894:        gan?                                            byggbranschen ger honom möjlighet att syssel-
16895: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        sätta sig på heltid på bygget. Andra arbetssökan-
16896: föra följande:                                         de har i regel betydligt mer begränsade möjlighe-
16897:                                                        ter att delta i byggarbetet, varför största delen av
16898: Arbetsiöshetsskydd betalas för tryggande av den        arbetet måste låta utföras av utomstående entrep-
16899:  arbetsiösas utkomst medan denne söker arbete.         renörer. 1 dessa fall biir sysseisättningsinsatsen
16900:  Som motprestation för sin arbetslöshetsförmån         på bygget ofta så obetydiig att den inte har någon
16901:  skall personen söka arbete på heltid. Arbetsiös-      inverkan på arbetssökandens rätt till arbetsiös-
16902: hetsskydd kan inte betalas i situationer där           hetsförmån.
16903:  sökande efter arbete på heltid av en eller annan         Vid bedömning av viiken betydeise sysseisätt-
16904: orsak förhindras.                                      ningen på t.ex. eget husbygge har för personens
16905:     En person är inte berättigad till arbetslöshets-   rätt till arbetsiöshetsskydd, är det avgörande i vii-
16906: skydd för den tid han eller hon såsom huvudsyss-       ken mån arbetet sysselsätter personen i fråga. En-
16907: Ia idkar företagsverksarnhet. Företagsverksam-         hart den yrkeskunskap som skaffats genom arbe-
16908: heten anses vara personens huvudsyssla, om ar-         te i byggbranschen gör inte en person som arbe-
16909: betsinsatsen är så stor att den hindrar personen att   tar på sitt eget husbygge till företagare i huvuds-
16910: ta emot heltidsarbete. lnte heller då, när en per-     yssla. Om arbetsinsatsen är obetydiig, bibehålls
16911: son på motsvarande sätt anses vara sysseisatt i        rätten till arbetsiöshetsskydd. Om sysselsätt-
16912: eget arbete, är denne berättigad till arbetslös-       ningen på bygget skulle hindra personen från att
16913: hetsskydd. Betecknande för en sådan verksam-           ta emot arbete på heltid, föreligger ingen rätt tili
16914: het är att personen för egen räkning och utan att      arbetslöshetsskydd. Exakt samma regier som gäl-
16915: grunda en firma eller ett boiag utför arbete som är    ler för yrkesfolket i byggbranschen tillämpas
16916: jämförbart med företagsverksamhet.                     även på andra arbetssökande.
16917: 
16918: 
16919: 
16920: 4
16921: Ministems svar                                           KK 89/1999 vp- Matti Huutola /vas ym.
16922: 
16923: 
16924:    Arbetsministeriet utbildar fortlöpande arbets-    tersom detta varierar från fall till fall är det klart
16925: kraftsbyråer och arbetskraftskommissioner. 1         att också arbetskraftsmyndighetens avgöranden
16926: denna utbildning har man i samband med frågor        kan avvika från varandra. Det är dock inte fråga
16927: som rör företagsverksamhet betonat att uppmärk-      om att arbetskraftskommissionema skulle ha
16928: samhet i första hand skall fåstas vid i viiken mån   oenhetlig avgörandepraxis, utan om att övervä-
16929: verksamheten sysselsätter personen i fråga. Ef-      gandet sker fall för fall.
16930: 
16931: 
16932: 
16933: Helsingfors den 4 juni 1999
16934: 
16935:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
16936: 
16937: 
16938: 
16939: 
16940:                                                                                                          5
16941:                                                              KK 90/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
16942: 
16943: 
16944: 
16945: 
16946:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 90/1999 vp
16947: 
16948:                                             Ukrainaan suunniteltu suomalaisten SS-mies-
16949:                                             ten muistomerkki
16950: 
16951: 
16952: 
16953: 
16954: Eduskunnan puhemiehelle
16955: 
16956: Ukrainassa vuosina 1941-1943 Natsi-Saksan            sikkönä. Kuitenkin juuri ns. varsinaisen armei-
16957: armeijaa palvelleille suomalaisille SS-miehille      jan toimet loivat edellytykset harjoittaa äärim-
16958: puuhataan opetusministeriön rahoituksella muis-      matsen häikäilemätöntä miehityspolitiikkaa
16959: tomerkkiä Ukrainaan. Aloitteen asiassa on teh-       tuhoamisleireineen ja joukkoteloituksineen.
16960: nyt entisten SS-miesten muistoyhdistys Veljes-          Waffen-SS:n keskeisen roolin takia olisi uh-
16961: apu ry. Hanketta tukee Sotavainajien muiston         rien häpäisyä käyttää opetusministeriön varoja
16962: vaalimisyhdistys, joka puolestaan on saanut ope-     muistomerkkihankkeeseen.
16963: tusministeriön kautta valtionapua noin puoli mil-       Hankkeen yhteydessä ei tiettävästi ole oltu yh-
16964: joonaa markkaa. Opetusministeriötä edustaa yh-       teydessä Ukrainan viranomaisiin. Selvää on, että
16965: distyksen neuvottelukunnassa hallitusneuvos          kansalaismielipide Ukrainassa on laajasti entis-
16966: Heikki Rosti.                                        ten hyökkääjien ja miehittäjien muiston vaali-
16967:    Saksan asevoimissa palveli vapaaehtoisena         mista vastaan.
16968: kaikkiaan 1 407 suomalaista. He osallistuivat
16969: Natsi-Saksan asevoimissa hyökkäykseen Neu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16970: vostoliittoonja hyökkäystä seuranneeseen miehi-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16971: tykseen. Waffen-SS, jonka riveissä suomalaiset       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16972: palvelivat, oli elimellinen osa Natsi-Saksan sota-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16973: koneistoa.
16974:    Natsi-Saksan sotatoimet aiheuttivat mm. Uk-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
16975: rainassa miljoonien ihmisten kuoleman ja suun-              tyä estääkseen opetusministeriön varo-
16976: natonta taloudellista hävitystä. Julkisuudessa             jen käytön suomalaisten SS-miesten
16977: Waffen-SS yritetään esittää tavallisena sotilasyk-         muistolaatan pystyttämiseksi Ukrai-
16978:                                                            naan?
16979: 
16980: 
16981: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
16982: 
16983:     Jaakko Laakso /vas
16984: 
16985: 
16986: 
16987: 
16988:                                                                                               Versio 2.0
16989: KK 90/1999 vp- Jaakko Laakso /vas                                                    Ministerin vastaus
16990: 
16991: 
16992: 
16993: 
16994: Eduskunnan puhemiehelle
16995: 
16996: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           riska Samfundet r.f. ja Suomen Sotaveteraaniliit-
16997: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         to ry.
16998: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Suomen-Saksan vapaaehtoisten huoltoyhdis-
16999: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           tys Veljesapu ry,joka on perustettu vuonna 1955,
17000: Laakson /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       on hyväksytty yhdistyksenjäseneksi 10.3.1998.
17001: sen KK 90/1999 vp:
17002:                                                       Yhdistyksen tarkoitus
17003:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       Yhdistyksen tarkoituksena on sääntöjensä mu-
17004:       tvä estääkseen opetusministeriön varo-          kaan vaalia vuosien 1939-1945 sodissa ja nii-
17005:       jen käytön suomalaisten SS-miesten              den sotavankeudessa menehtyneiden, Suomen
17006:       muistolaatan pystyttämiseksi Ukrai-             alueen ulkopuolelle jääneiden suomalaisten sota-
17007:       naan?                                           vainajien muistoa, edistää muiden tekemää vaali-
17008:                                                       ruistyötä Suomessa ja ulkomailla sekä toimia eri-
17009: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
17010:                                                       tyisesti sen hyväksi, että omaiset saisivat tietoja
17011: ti seuraavaa:
17012:                                                       sotavainajien vaiheista ja hautapaikoista sekä
17013:                                                       mahdollisuuden käydä heille pystytetyillä muis-
17014: Sotavainajien muiston vaalimisasioidenjärjes-
17015:                                                       tomerkeillä.
17016: tely Suomessa
17017:                                                          Yhdistys toimii yhteistyössä opetusministe-
17018: Kirjallisessa kysymyksessä käsitellyn asian ym-       riön kanssa ja ottaa toiminnassaan huomioon sii-
17019: märtämiseksi ja kysymykseen liittyvien eräiden        hen liittyvät Suomen kansainväliset sopimukset
17020: virheellisten tietojen oikaisemiseksi on tarpeen      sekä opetusministeriön vaalimistyölle vahvista-
17021: valottaa sotavainajien muiston vaalimiseen liitty-    mat periaatteet ja yhdistykselle luovuttaman ai-
17022: viä yleisiä järjestelyjä Suomessa.                    neiston.
17023:    Sotavainajien muiston vaaliruistehtäviä on
17024: opetusministeriö hoitanut vuoden 1998 alkupuo-        Yhdistyksen organisaatio
17025: lelle saakka. Tämän jälkeen perustivat ministe-
17026:                                                       Hallituksen puheenjohtajana toimii FT h.c. mult.
17027: riön tuella keskeiset veteraani- ja vainajien omai-
17028:                                                       Jaakko Numminen. Hallitukseen kuuluvat lisäk-
17029: sia edustavat järjestöt Sotavainajien muiston vaa-
17030:                                                       si perustajajärjestöjen edustajina varapuheenjoh-
17031: limisyhdistyksen 8.1.1998. Sotavainajien muis-
17032:                                                       tajana toiminnanjohtaja Jaakko Valve Suomen
17033: ton vaalimiseen liittyvät viranomaistehtävät jäi-
17034:                                                       Sotaveteraaniliitosta sekä muina jäseninä talous-
17035: vät edelleen opetusministeriön hoidettaviksi.
17036:                                                       neuvos Teuvo Alava Sotavangit ry:stä, FT, kou-
17037:    Yhdistyksen perustajajärjestöjä olivat Kaatu-
17038:                                                       luneuvos Jouko Kauranne Sotilaspoikien perin-
17039: neiden Muistosäätiö, Kaatuneitten Omaisten
17040:                                                       neliitosta, ekonomi Paavo Koponen Karjalan Lii-
17041: Liitto ry, Karjalan Liitto ry, Rintamamiesvete-
17042:                                                       tosta, kenraalimajuri Pentti Lehtimäki Kaatuneit-
17043: raanien liitto - Frontmannaveteranemas för-
17044:                                                       ten Omaisten Liitosta ja rovasti Väinö Salokorpi
17045: bund r.y., Rintamanaisten Liitto ry, Sotainvalidi-
17046:                                                       Sotainvalidien Velj esliitosta.
17047: en Veljesliitto - Krigsinvalidemas Brödraför-
17048:                                                          Toiminnanjohtajana on hum. kand. Heikki Ha-
17049: bund ry, Sotilaspoikien perinneliitto ry, Sotavan-
17050:                                                       kala ja tutkimussihteerinä FM Tomi Eskola.
17051: git ry, Sotahistoriallinen Seura r.y.- Krigshisto-
17052: 
17053: 2
17054: Ministerin vastaus                                            KK 90/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
17055: 
17056: 
17057:    Yhdistyksen neuvottelukunnan puheenj ohta-         jien vaiheista ja hautapaikoista sekä mahdolli-
17058: jana on Sotaveteraaniliiton kunniapuheenjohta-         suuden käydä heille pystytetyillä muistokivillä.
17059: ja, varatuomari Simo Kärävä. Neuvottelukunnan         Yhdistyksen mukaan kyseessä ei siis ole muiden
17060: varapuheenjohtajina ovat kenttäpiispa Hannu           näkökohtien esiintyminen, saati sodan ihannoin-
17061: Niskanen ja pääsihteeri Marjatta Nykänen (Nais-       ti tai tuomittavien tekojen väheksyminen. Yhdis-
17062: ten Valmiusliitto) sekä jäseninä kunnallisneuvos      tyksen hallitus on todennut ainakin seuraavien
17063: Heikki Oksanen (Rintamamiesveteraanien liit-           seikkojen puoltaneen vaalimistoiminnan mah-
17064: to), terveydenhuoltoneuvos Laine-Maire Kyösti-        dollisuuksien selvittämistä:
17065: lä (Rintamanaisten Liitto ja Veljesapu), eversti          Waffen-SS:ssä palvelleet suomalaiset taisteli-
17066: Pekka Kurenmaa (Sotahistoriallinen Seura), leh-       vat vieraan valtion asevoimissa Suomen silloista
17067: distöneuvos Mikko Pohtola (Kaatuneiden Muis-          vihollista vastaan Suomen hallituksen tekemien
17068: tosäätiö), sosiaalineuvos Tellervo Suomalainen        ratkaisujen perusteella. Tämän vuoksi heidät on
17069: (Kaatuneitten Omaisten Liitto), maankäyttöpääl-       vuonna 1956 annetulla lailla ja vuonna 1986 an-
17070: likkö Markku Kiikka (Kirkkohallitus), apulais-        netulla asetuksella etuusasioissa rinnastettu Suo-
17071: piispa Panteleimon (Ortodoksinen kirkollishalli-      men puolustusvoimissa palvelleisiin. Suomalais-
17072: tus), hallitusneuvos Lauri Lehtonen (opetusmi-        ten SS-vapaaehtoisten ei tiedetä syyllistyneen so-
17073: nisteriö), hallitusneuvos Pekka Pitkänen (puolus-     tarikoksiin.
17074: tusministeriö) ja linjanjohtaja Rene Nyberg (ul-          Yhdistys toteaa, että Saksan liittotasavalta on
17075: koasiainministeriö).                                  valtiosopimuksin tai muulla tavoin sopinut usei-
17076:                                                       den kymmenien valtioiden, muun muassa Bel-
17077: Yhdistyksen toiminta                                  gian, Valko-Venäjän, Tanskan, Norjan, Viron,
17078: Yhdistys on opetusministeriön valtuuttamana et-       Ranskan, Ison-Britannian, Kroatian, Alankomai-
17079: sinyt viime sotien kentälle jääneitä suomalaisia      den, Puolan, Venäjän federaation ja Ukrainan
17080: sotilaita Karjalan tasavallasta ja Leningradin alu-   kanssa sotilashautojen merkitsemisestä ja hoita-
17081: eelta. Löydetyt tuntemattomat sotilaat on haudat-     misesta toisen sopimuspuolen alueella sekä
17082: tu Lappeenrannan sankarihautausmaalle.                muistomerkkien pystyttämisestä hauta-alueille.
17083:    Vuodesta 1992 lähtien on opetusministeriö              Saksalaisia sotilashautoja, joista useihin on
17084: pystyttänyt muistomerkit kuudelle kenttähau-          haudattu sekä Wehrmachtin että SS-joukkojen
17085: tausmaalle ja viidelle sotavankien hautausmaal-       sotilaita, ja heille pystytettyjä muistomerkkejä on
17086: le. Yhdistys pystytti vuonna 1998 sotavanki-          yli 100 maassa, muun muassa Venäjällä ja Ukrai-
17087: muistomerkin Uralille Asbestin kaupunkiin, jol-       nassa. Hautoja ja muistomerkkejä hoitaa sekä
17088: loin katsottiin sotavankimuistomerkkien pysty-        omaisten niillä käyntejä edistää kansalaisjärjestö
17089: tyksen tulleen päätökseen.                            Volksbund Deutsche Kriegsgräberfiirsorge, joka
17090:    Yhdistys on opetusministeriölle jättämässään       on perustettu vuonna 1919 ja toimii valtion tuen
17091: vuoden 1999 toiminta-avustushakemuksessaan            turvin.
17092: ilmoittanut muun ohessa ryhtyvänsä valmistele-            Suomi ja Venäjä ovat 11.7.1992 tehneet sopi-
17093: maan Saksan asevoimissa toisessa maailmanso-          muksen sotavainajien muiston vaalimisesta. Sak-
17094: dassa vapaaehtoisina palvelleiden ja kentälle jää-    san ja Suomen keskisestä yhteistyöstä vaalimis-
17095: neiden suomalaisten muistomerkkiä, muistolaat-        asioissa on verbaalinootti 11.5.1959. Suurin Suo-
17096: taa tai vastaavaa Veljesapu ry:n tuella.              men saksalaisista sotilashautausmaista ja muisto-
17097:    Yhdistys on opetusministeriölle 19.5.1999 il-      merkeistä on Rovaniemen maalaiskunnan Norva-
17098: moittanut katsovansa muistokivien toteuttavan         järvellä, jonne on koottu noin 2 500 saksalaisen
17099: yhdistyksen säännöissä määriteltyä tarkoitusta        sotavainajan-entisen sotakumppanin tai vihol-
17100: vaalia sodissa 1939-1945 menehtyneiden, Suo-          lissotilaan - jäänteet Suomalaisten SS-vapaa-
17101: men alueen ulkopuolelle jääneiden suomalaisten        ehtoisten muistokivi paljastettiin Helsingin Hie-
17102: sotavainajien muistoa sekä toimia erityisesti sen     taniemen sankarihautausmaalla 4.6.1983.
17103: hyväksi, että omaiset saisivat tietoja sotavaina-
17104: 
17105:                                                                                                        3
17106: KK 90/1999 vp- Jaakko Laakso /vas                                                    Ministerin vastaus
17107: 
17108: 
17109:    Yhdistys toteaa, että edellä viitatuista seikois-    Yhdistyksen valtionavustus
17110: ta ja näkökannoista huolimatta on muistokivi-           Vuodelle 1998 opetusministeriö on myöntänyt
17111: hankkeesta virinneessä keskustelussa esitetty           Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykselle
17112: mielipiteitä, joissa on katsottu muistokivien voi-      500 000 markan avustuksen ja eräitä lähinnä toi-
17113: van loukata sodan uhrien omaisia ja väheksyvän          minnan käynnistämiseen liittyneitä avustuksia.
17114: Saksan toisessa maailmansodassa etenkin juuta-          Ministeriö on myöntänyt yhdistykselle vuoden
17115: laisiin kohdistamaa vainoa.                             1999 toiminta-avustuksen ennakkona 21.12.1998
17116:    Yhdistys ilmoittaa, että kun asiasta siis näyt-      ja 12.4.1999 yhteensä 200 000 markkaa. Minis-
17117: tää vallitsevan eri mielipiteitä, joista jotkin saat-   teriö on myöntänyt 21.5.1999 yhdistykselle var-
17118: tavat ilmaista epätietoisuutta tai epäluuloja Sota-     sinaisena toiminta-avustuksena 500 000 mk, jos-
17119: vainajien muiston vaalimisyhdistyksen päämää-           ta edellä mainitut ennakot vähennetään.
17120: riä ja toimintaa kohtaan, hallituksensa päättä-            Edellä olevaan selvitykseen viitaten hallitus
17121: neen 19.5.1999, että se ei jatka muistokivihan-         toteaa, ettei kansanedustaja Laakson kysymys
17122: ketta.                                                  anna aihetta toimenpiteisiin.
17123: 
17124: 
17125: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
17126: 
17127:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
17128: 
17129: 
17130: 
17131: 
17132: 4
17133: Ministems svar                                                  KK 90/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
17134: 
17135: 
17136: 
17137: 
17138: Tili riksdagens talman
17139: 
17140: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Föreningen för finsk-tyska frivilliga, Veljes-
17141: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         apu ry, som grundades 1955, antogs som medlem
17142: statsrådet översänt följande av riksdagsman             i föreningen 10.3.1998.
17143: Jaakko Laakso /vänst undertecknade skriftliga
17144: spörsmål SS 90/1999 rd:                                 Föreningens syfte
17145:                                                         Föreningens syfte är enligt dess stadgar att vårda
17146:        Vilka åtgärder avses regeringen vidta            minnet av de finländska stupade som dog i
17147:       för att hindra att undervisningsministe-          1939-1945 års krig och i krigsfångenskap och
17148:       riets medel används för resande av en             som blivit kvar utanför finskt territorium, att
17149:        minnestavla över finländska SS-män i             främja det arbete för att vårda minnet av stupade
17150:        Ukraina?                                         som utförs av andra både i Finland och utom-
17151:                                                         lands samt särskilt arbeta för att de anhöriga skall
17152: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
17153:                                                         få uppgifter om de stupades öden och var de är
17154: föra följande:
17155:                                                         begravna samt kunna besöka de minnesmärken
17156:                                                         som rests för att hedra dem.
17157: Hur ärenden som gäller vårdandet av de stupa-
17158:                                                             Föreningen arbetar i samarbete med undervis-
17159: des minne sköts i Finland
17160:                                                         ningsministeriet och tar i sin verksamhet hänsyn
17161: För att förstå det som behandlas i det skriftliga       till Finlands internationella fördrag i denna fråga
17162: spörsmålet och för att rätta till vissa felaktiga up-   samt de principer som undervisningsministeriet
17163: pgifter i samband med spörsmålet är det nö~v~n         fastställt för arbetet och det materia! som minis-
17164: digt att belysa de allmänna arrangemangen.t Fm-         teriet överlåtit tili föreningen.
17165: land när det gäller att vårda de stupades mmne.
17166:    Uppgifter som hänför sig till vårdandet av de        Föreningens organisation
17167: stupades minne sköttes ända fram till början av
17168:                                                         Ordförande för föreningen är FD h.c. mult. Jaak-
17169: 1998 av undervisningsministeriet. Efter detta
17170:                                                         ko Numminen. Tili föreningen hör dessutom fö-
17171: grundade de centrala veteranorganisationema
17172:                                                         reträdare för de stiftande organisationerna: vice
17173: och andra organisationer som företräder de stu-
17174:                                                         ordförande verksamhetsledare Jaakko Valve från
17175: pades anhöriga med stöd från undervisningsmi-
17176:                                                         Finlands Krigsveteranförbund samt medlemmar-
17177: nisteriet Krigsdödas minnesförening 8.1.1998.
17178:                                                         na ekonomierådet Teuvo Alava från Sotavangit
17179: De myndighetsuppgifter som gäller vårdandet av
17180:                                                         ry FD skolrådet Jouko Kauranne från Sotilas-
17181: de stupades minne kvarstår vid undervisningsmi-
17182: nisteriet.
17183:                                                         p;ikie~ perinneliitto, ekonom Paavo Koponen
17184:                                                         från Karjalan Liitto, generalmajor Pentti Lehti-
17185:    Med om att grunda föreningen var Kaatunei-
17186:                                                         mäki från Kaatuneitten Omaisten Liitto och pros-
17187: den Muistosäätiö, Kaatuneitten Omaisten Liitto
17188:                                                         ten Väinö Salokorpi från Krigsinvalidernas bröd-
17189: ry, Karjalan Liitto ry, Frontmannaveteranem~s
17190:                                                         raförbund.
17191: förbund rf, Rintamanaisten Liitto ry, Krigsinvah-
17192:                                                            Verksamhetsledare är hum.kand. Heikki Ha-
17193: dernas Brödraförbund ry, Sotilaspoikien Perin-
17194:                                                         kala och forskningssekreterare FM Tomi Eskola.
17195: neliitto ry, Sotavangit ry, Krigshistoriska Sam-
17196: fundet rf och Finlands Krigsveteranförbund rf.
17197: 
17198:                                                                                                           5
17199: KK 90/1999 vp- Jaakko Laakso /vas                                                         Ministerns svar
17200: 
17201: 
17202:    Ordförande i föreningens delegation är Krigs-      krig samt att särskilt arbeta för att de anhöriga får
17203: veteranförbundets hedersordförande, vicehärads-       kännedom om de stupades öden och var de är be-
17204: hövdning Simo Kärävä. Vice ordförande för de-         gravna samt att de anhöriga ges möjlighet att be-
17205: legationen är fåltbiskop Hannu Niskanen och ge-       söka de minnesstenar som rests över de stupade.
17206: neralsekreterare Marjatta Nykänen (Naisten Val-       Enligt föreningen är andra synpunkter således
17207: miusliitto) samt medlemmar kommunalrådet              inte aktuella och det är inte heller fråga om att
17208: Heikki Oksanen (Frontmannaveteranernas för-           glorifiera kriget eller att förringa oförsvarliga
17209: bund), hälsovårdsrådet Laine-Maire Kyöstilä           handlingar. Föreningens styrelse har konstaterat
17210: (Rintamanaisten Liitto och Veljesapu), överste        att åtminstone följande omständigheter taiat för
17211: Pekka Kurenmaa (Krigshistoriska samfundet),           att möjligheterna att vårda de stupades minne ut-
17212: pressrådet Mikko Pohtola (Kaatuneiden Muisto-         reds:
17213: säätiö), socialrådet Tellervo Suomalainen (Kaa-           De finländare som tjänade i Waffen-SS stred i
17214: tuneitten Omaisten Liitto), markanvändnings-          en främmande stats arme mot Finlands dåvaran-
17215: chef Markku Kiikka (Kyrkostyrelsen), biträdan-        de fiende på basis av de beslut finska regeringen
17216: de biskop Panteleimon (Ortodoxa kyrkostyrel-          fattat. De har därför genom en lag som gavs 1956
17217: sen), regeringsrådet Lauri Lehtonen (undervis-        och en förordning som gavs 1986 i förmånsfrå-
17218: ningsministeriet), regeringsrådet Pekka Pitkänen      gor jämställts med sådana som tjänat i Finlands
17219: (försvarsministeriet) och linjechef Rene Nyberg       försvar. Det är inte känt att de finska SS-frivilli-
17220: (utrikesministeriet).                                 ga skulle ha gjort sig skyldiga tili krigsförbrytel-
17221:                                                       ser.
17222: Föreningens verksamhet                                   Föreningen konstaterar att Tyska förbundsre-
17223: Föreningen har, befullmäktigad av undervis-           publiken genom statsfördrag eller på annat sätt
17224: ningsministeriet, letat efter finska soldater som     avtalat med ett tiotal stater, bl.a. med Belgien,
17225: blivit kvar på fåltet under senaste krig. Eftersök-   Vitryssland, Danmark, Norge, Estland, Frankri-
17226: ningar har gjorts i Karelska republiken och i         ke, Storbritannien, Kroatien, Nederländema, Po-
17227: området kring Leningrad. Funna soldater som           len, Ryska federationen och Ukraina om att sol-
17228: inte kunnat identifieras har begravts på hjältebe-    datgravar skall märkas ut och skötas om på den
17229: gravningsplatsen i Villmanstrand.                     andra avtalspartens område samt att minnesmär-
17230:     Sedan 1992 har undervisningsministeriet rest      ken skall resas på gravområdena.
17231: minnesmärken vid sex fåltbegravningsplatser              Tyska soldatgravar, där ofta soldater både från
17232: och fem begravningsplatser för krigsfångar. För-      Wehrmacht och SS-trupper är begravna och min-
17233: eningen reste 1998 en minnesmärke över krigs-         nesmärken över dem finns i över 100 länder, bl.a.
17234: fångar i Ural, i staden Asbest. Därmed ansågs re-     i Ryssland och Ukraina. Gravarna och minnes-
17235: sandet av sådana minnesmärken avslutat.               märkena sköts och de anhörigas besök vid dem
17236:     Föreningen har i sin ansökan tili undervis-       främjas av medborgarorganisationen Volksbund
17237: ningsministeriet om verksamhetsunderstöd för          Deutsche Kriegsgräberfiirsorge, som grundades
17238: 1999 meddelat att den bl.a. börjar förbereda ett      1919 och får statsstöd.
17239: minnesmärke, en minnesplatta eller något mot-            Finland och Ryssland ingick 11.7.1992 ett av-
17240: svarande över finländare som tjänat som frivilli-     tai om vårdandet av de stupades minne. Om sam-
17241: ga i Tysklands arme under andra världskriget och      arbetet mellan Tyskland och Finland i dessa
17242: blivit kvar på fåltet. Veljesapu ry ger understöd     ärenden finnsen verbalnot 11.5.1959. Den stör-
17243: tili proj ektet.                                      sta begravningsplatsen och det största minnes-
17244:     Föreningen meddelade undervisningsministe-        märket när det gäller tyska stupade i Finland
17245: riet 19.5.1999 att den ansåg minnesstenarna fylla     finns i Rovaniemi landskommun i Norvajärvi,
17246: det syfte som anges i föreningens stadgar, dvs. att   där man samlat lärnningarna av ca 2 500 tyska
17247: vårda minnet av de finländska stupade som blev        stupade - tidigare bundsförvanter eller fiender.
17248: kvar utanför finskt territorium i 1939-1945 års       En minnessten över finländska SS-frivilliga av-
17249: 
17250: 
17251: 6
17252: Ministems svar                                                KK 90/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
17253: 
17254: 
17255: täcktes vid hjältegravama i Sandudd i Helsing-         Statsbidrag tili föreningen
17256: fors 4.6.1983.                                         Undervisningsministeriet har för 1998 beviljat
17257:    Föreningen konstaterar att det trots ovan           Krigsdödas minnesförening ett understöd på
17258: nämnda omständigheter och synpunkter fram-             500 000 mark och därtill vissa understöd som
17259: förts åsikter i samband med diskussionen om            närmast hänför sig verksamhetsstarten. Ministe-
17260: minnesstensprojektet enligt vilka minnesstenar-        riet beviljade 21.12.1998 och 12.4.1999 för-
17261: na kan upplevas som sårande av de anhöriga till        eningen sammanlagt 200 000 mark som förskott
17262: krigets offer och anses förringa den förföljelse i     på verksamhetsunderstödet för 1999. Ministeri et
17263: synnerhet judama blev utsatta för i Tyskland un-       beviljade 21.5.1999 föreningen 500 000 mark i
17264: der andra världskriget.                                egentligt verksamhetsunderstöd, från vilket ovan
17265:    Då det alltså förefaller att råda olika åsikter i   närnnda förskott avdras.
17266: frågan, av vilka en del uttrycker bristande kun-          Med hänvisning till ovan nämnda utredning
17267: skap om eller misstro mot föreningens syften och       konstaterar regeringen att riksdagsman Laaksos
17268: verksamhet, meddelar föreningen att dess styrel-       spörsmål inte ger anledning till åtgärder.
17269: se 19.5.1999 beslutat att den inte fortsätter min-
17270: nesstensprojektet.
17271: 
17272: 
17273: Helsingfors den 3 juni 1999
17274: 
17275:     Kulturminister Suvi Linden
17276: 
17277: 
17278: 
17279: 
17280:                                                                                                      7
17281:                                                     KK 91/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
17282: 
17283: 
17284: 
17285: 
17286:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 9111999 vp
17287: 
17288:                                            Isyysloman saattaminen oikeudenmukaiseksi
17289:                                            kaksos- ja kolmosperheissä
17290: 
17291: 
17292: 
17293: 
17294: Eduskunnan puhemiehelle
17295: 
17296: Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan isyys-           merkityksen pienelle lapselle jo muunakin kuin
17297: lomaa voi pitää vauvan/vauvojen ensimmäisten        äidin apulaisena. Kaksos- ja koiroosperheissä
17298: 105 elinpäivän aikana 6~12 päivää ja vielä          lapsi saattaa jäädä vaille tarvitsemaansa turvalli-
17299: 6 päivää joko tällä samalla 105 päivän jaksolla     suuden tunnetta ja läheisyyttä, kun äidin kaksi
17300: tai sitten seuraavien 150 päivän jaksolla.          kättä eivät aina riitä lastenhoitoon. Äidin uupu-
17301:    Isyysloman pituus saattaa kuitenkin olla koh-    mus saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa on-
17302: tuuttoman lyhyt, jos perheeseen syntyy kerralla     nettomuuksiin.
17303: kolme tai vaikkapa vain kaksikin lasta. Lyhyen
17304: isyysloman jälkeen jää lastenhoito lähes täysin     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17305: äidin vastuulle. Kolmoslapset syntyvät usein kes-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17306: kosina, useimmiten 32~36 raskausviikolla, ja        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17307: vaativat pienuutensa vuoksi useita syöttöjä vuo-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17308: rokauden ympäri sekä tarkkaa seurantaa ruoka-
17309: määrien suhteen. Äitikin tarvitsee aikaa toipuak-         Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä paran-
17310: seen synnytyksestä ja voimia vievästä raskaudes-          taakseen kolmaslapsisen perheen ase-
17311: taan.                                                     maa saattamalla isyysloma vastaamaan
17312:     Joka toinen mies käyttää mahdollisuutensa             perheen todellista tarvetta?
17313: isyyslomaan. Vanhemmat ovat ymmärtäneet isän
17314: 
17315: 
17316: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
17317: 
17318:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
17319: 
17320: 
17321: 
17322: 
17323:                                                                                               Versio 2.0
17324: KK 9111999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok                                                 Ministerin vastaus
17325: 
17326: 
17327: 
17328: 
17329: Eduskunnan puhemiehelle
17330: 
17331: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           tämisestä yhtä useamman lapsen syntyessä sa-
17332: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           malla kertaa ei ole säännöksiä.
17333: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Useamman vauvaikäisen lapsen yhtäaikainen
17334: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kai-         hoito asettaa perheelle yleensä suuria vaatimuk-
17335: sa Harkimon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysy-         sia, joiden täyttäminen saattaa edellyttää sekä äi-
17336: myksen KK 91/1999 vp:                                    din että isän yhtäaikaista työstä poissaoloa.
17337:                                                         Isyysvapaa onkin pidettävissä samanaikaisesti
17338:        Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä paran-           äidin 105 päivää jatkuvan äitiysvapaan sekä sen
17339:        taakseen kolmaslapsisen perheen ase-             jälkeen äidin käytettävissä olevan 158 päivää jat-
17340:        maa saattamalla isyysloma vastaamaan             kuvan vanhempainvapaan aikana. Isyysvapaan
17341:        perheen todellista tarvetta?                     pituus on tosin yhteensä enintään 18 arkipäivää.
17342:                                                             Työsopimuslain perhevapaasäännöksiä jous-
17343: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           tavoitettiin vuonna 1998. Lainmuutosten tavoit-
17344: ti seuraavaa:                                           teena oli vastata muun muassa useampilapsisten
17345: Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaetuudesta sää-         perheiden tarpeisiin lisäämällä lasten vanhem-
17346: detään sairausvakuutuslaissa. Mainitussa laissa         pien oikeutta olla samanaikaisesti poissa työstä
17347: säädetään myös rahakauden pituudesta ja jaksot-         lasten hoitamiseksi. Työsopimuslain 35 c §.n
17348: tumisesta. Työsopimuslain perhevapaita koske-           mukaan yksi hoitovapaajakso on pidettävissä sa-
17349: vassa 2 a luvussa puolestaan säädetään työnteki-        manaikaisesti toisen vanhemman ollessa äitiys-
17350: jän oikeudesta saada työstä vapaaksi sairausva-         tai vanhempainvapaalla. Käytännössä tämä tar-
17351: kuutuslaissa säädetyt äitiys-, erityisäitiys-, isyys-   koittaa sitä, että äidin ollessa äitiys- tai vanhem-
17352: ja vanhempainrahakaudet.                                painvapaalla isä voi osallistua täyspäiväisesti
17353:    Sairausvakuutuslain 23 §:n 3 momentin mu-            lasten hoitoon hoitovapaajärjestelyn turvin. Vas-
17354: kaan lapsen isällä on oikeus yhteensä kuudelta          taavasti jos perheen isä käyttää oikeuttaan van-
17355: arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan joko äi-        hempainvapaaseen, äiti voi samanaikaisesti olla
17356: tiys- tai vanhempainrahakaudella. Tämän lisäksi         yhden jakson hoitovapaalla. Hoitovapaajakson
17357: isällä on oikeus äitiysrahakaudella pitää isyyslo-      vähimmäispituus on yksi kuukausi, elleivät työn-
17358: maa vähintään kuusi ja enintään 12 arkipäivää.          antaja ja työntekijä sovi kuukautta lyhyemmästä
17359: Sairausvakuutuslain 23 §:ssä tarkoitettua van-          jaksosta. Työsopimuslain 35 c §:ssä toteutettu
17360: hempainrahaa maksetaan puolestaan lapsen äi-            järjestely helpottaa siten niidenkin perheiden
17361: dille tai isälle äitiysrahakauden päättymisestä lu-     asemaa, joihin kerralla syntyy yhtä useampi lap-
17362: kien, kunnes äitiysrahakauden alkamisesta on en-        si.
17363: simmäinen suorituspäivä mukaan lukien kulunut               Perhevapaita koskevat säännökset ovat edel-
17364: 263 arkipäivää. Kun lapsia on kerralla syntynyt         leen kehittämistyön kohteena. Paavo Lipposen II
17365: useampi kuin yksi, pidennetään vanhempainra-            hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus sel-
17366: han suorittamisaikaa 60 arkipäivällä kutakin yhtä       vittää mahdollisuuksia luoda järjestelmä, joka ta-
17367: useampaa lasta kohden. Isyysrahakauden piden-           kaisi isälle oikeuden omaan kuukauden kestä-
17368:                                                         vään vanhempainlomaan. Niin ikään selvitettä-
17369: 
17370: 
17371: 2
17372: Ministerin vastaus                               KK 91/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
17373: 
17374: 
17375: vänä on, voidaanko äitiys- ja vanhempainvapai-
17376: den käyttö mahdollistaa myös osa-aikaisena.
17377: 
17378: 
17379: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
17380: 
17381:    Työministeri Sinikka Mönkäre
17382: 
17383: 
17384: 
17385: 
17386:                                                                                       3
17387: KK 91/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok                                                   Ministerns svar
17388: 
17389: 
17390: 
17391: 
17392: Tili riksdagens talman
17393: 
17394: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         derskapspenningsperioden då flera än ett barn
17395: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         fötts på samma gång finns inga bestämmelser.
17396: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lee-           En samtidig skötsel av flera barn i spädbarns-
17397: na-Kaisa Harkimo /saml undertecknade skriftli-          ålder uppställer i allmänhet stora krav på famil-
17398: ga spörsmål SS 91/1999 rd:                              jen. Uppfyllandet av kraven kan förutsätta att
17399:                                                         både modern och fadern samtidigt är borta från
17400:        Vad ämnar statsrådet göra för att för-           arbetet. Faderskapsledighet kan därför hållas
17401:        bättra ställningen för familjer med tril-        samtidigt med moderns moderskapsledighet på
17402:        lingar genom att bringa faderskapsle-             105 dagar och därefter under den för modern till-
17403:        digheten att bemöta familjernas verkli-          budsstående förä1draledigheten på 158 dagar. Fa-
17404:        ga behov?                                        derskapsledighetens längd är visserligen sam-
17405:                                                         manlagt högst 18 vardagar.
17406: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-            De i lagen om arbetsavtal ingående bestäm-
17407: föra följande:                                          melserna om familjeledighet gjordes smidigare
17408: I sjukförsäkringslagen ingår bestämmelser om            1998. Lagändringarna syftade bl.a. till att bemö-
17409: moderskaps-, faderskaps- och föräldrapennings-          ta behoven hos familjer med flera barn genom att
17410: förmåner. I lagen bestäms även om penningperi-          öka föräldrarnas rätt att samtidigt vara borta från
17411: odens längd och indelning. I lagens kapitel 2 a         arbetet för att sköta barnen. Enligt 35 c § lagen
17412: om familjeledighet däremot finns bestämme1ser           om arbetsavtal kan en period vårdledighet tas ut
17413: om arbetstagarens rätt att från sitt arbete få ledigt   samtidigt medan den ena föräldern är på moder-
17414: under de i sjukförsäkringslagen bestämda mo-            skaps- eller föräldraledighet. 1 praktiken innebär
17415: derskaps-, specialmoderskaps-, faderskaps- och          detta att fadern tack vare vårdledighetsarrange-
17416: föräldrapenningsperioderna.                             manget på heltid kan delta i vården av barnen
17417:     Enligt 23 § 3 mom. sjukförsäkringslagen har         medan modern är på moderskaps- eller föräldra~
17418: fadern rätt till faderskapspenning för samman-          ledighet. På motsvarande sätt kan modern samti-
17419: lagt sex vardagar antingen under moderskaps-            digt ta ut en period vårdledighet, ifall fadern ut-
17420: eller föräldrapenningsperioden. Dessutom har fa-        nyttjar sin rätt till föräldraledighet. Minimiläng-
17421: dern rätt att under moderskapspenningsperioden          den för en period vårdledighet är en månad, om
17422: hålla faderskapsledighet under minst sex och            inte arbetsgivaren och arbetstagaren kommer
17423: högst 12 vardagar. Den i 23 § sjukförsäkringsla-        överens om en period som är kortare än en må-
17424: gen avsedda föräldrapenningen betalas däremot           nad. Ett arrangemang som verkställts enligt
17425: till barnets moder eller fader från utgången av         35 c § lagen om arbetsavtal underlättar sålunda
17426: moderskapspenningsperioden tills 263 vardagar           också de farniljers ställning där fler än ett barn
17427: har förflutit från periodens början, den första ut-     fötts.
17428: betalningsdagen medräknad. Om flera än ett barn            Bestämmelserna om familjeledighet är fortfa-
17429: har fötts på samma gång, förlängs den tid för vii-      rande föremål för utveckling, Enligt regerings-
17430: ken föräldrapenning betalas med 60 vardagar för         programmet för Paavo Lipponens regering II ut-
17431: varje barn utöver ett. Om en förlängning av fa-         reder regeringen möjligheterna att skapa ett sys-
17432: 
17433: 
17434: 4
17435: Ministems svar                                    KK 9111999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
17436: 
17437: 
17438: 
17439: tem som kunde garantera fadem rätt till en egen   man om användningen av moderskaps- och för-
17440: föräldraledighet på en månad. Likaså utreder      äldraledighet kunde möjliggöras också på deltid.
17441: 
17442: 
17443: 
17444: Helsingfors den 3 juni 1999
17445: 
17446:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
17447: 
17448: 
17449: 
17450: 
17451:                                                                                                 5
17452:                                                                KK 92/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
17453: 
17454: 
17455: 
17456: 
17457:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 92/1999 vp
17458: 
17459:                                               Inarinsaamen ja koltansaamen kielipesien toi-
17460:                                               minnan turvaaminen Inarin kunnassa
17461: 
17462: 
17463: 
17464: 
17465: Eduskunnan puhemiehelle
17466: 
17467: Saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa Suomes-         menkielisten lasten saamenkielistä päivähoitoa,
17468: sa. Suomen saamelaisia on kaikkiaan 6 400, jois-       vaan jo osittain kadonneen inarinsaamen tai kol-
17469: ta 4 000 asuu saamelaisten kotiseutualueella.          tansaamen kielten siirtämistä lapsille, jotka eivät
17470: Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan noin           enää kotona ole kieltä oppineet. Kielitestien mu-
17471: 70 OOOjakautuneena Suomen, Ruotsin, Norjanja           kaan toiminta on ollut hyvin tuloksellista.
17472: Venäjän alueille.                                          Rahoitusta tälle hankkeelle haettiin lukuisista
17473:    Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä:           eri lähteistä, kunnes Lapin TE-keskus myönsi
17474: inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame. Suu-         kielipesätoiminnalle EMOTR-rahoitusta ajalle
17475: rin osa kaikista saamelaisista puhuu pohjoissaa-        1.1.1997-28.2.1999. Jatkorahoitusta hankkeel-
17476: mea. Inarinsaame on käytössä vain Suomessa.            le on haettu useista eri lähteistä siinä kuitenkaan
17477: Kieliperusteisen saamelaismääritelmän mukaan           onnistumatta. Kunnan omalla rahoituksella toi-
17478: inarinsaamelaisia arvioidaan olevan alle tuhat,        minta jatkuu näillä näkymin 5.6.1999 saakka,
17479: mahdollisesti vain 500, joista noin kolmannes          jonka jälkeen toiminnasta ei ole minkäänlaista
17480: puhuu inarinsaamea. Kouluikäisiä inarinsaamen          varmuutta.
17481: puhujia on alle 10 ja alle kouluikäisiä ei yhtään.         Yksittäiselle kunnalle on kohtuuton kuorma
17482: Kolttasaamelaisia lasketaan olevan Suomessa            erityistoimin turvata alkuperäiskansojen oikeus
17483: noin 500. Koltansaamea äidinkielenään puhuvia          omaan kieleen, kuten inarinsaameen ja koltan-
17484: alle 25-vuotiaita ei ole yhtään.                       saameen. Valtionrahoitus turvaisi kielipesien jat-
17485:    Kielet ovat tällä hetkellä hyvin uhanalaisessa      kuvan toiminnan, edistäisi inarinsaamen ja kol-
17486: asemassa ja niiden säilyminen ja kehittyminen          tansaamen kielten asemaa yleisesti sekä elvyttäi-
17487: vaativat eriytistoimenpiteitä ja erityistä tukea.      si ja rikastuttaisi inarinsaamen ja koltansaamen
17488:    Inarinsaamen ja koltansaamen kielen elvyttä-        kieliä lasten todelliseksi äidinkieleksi. Valtionra-
17489: miseksi ja säilyttämiseksi Inarin kunnassa perus-      hoitus antaisi myös inarinsaamelaisille ja koltan-
17490: tettiin vuonna 1992 kielipesähanke. Kielipesä on       saamelaisille lapsille edellytyksiä peruskoulun
17491: alle kouluikäisille inarinsaamelaisille ja koltan-     saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen
17492: saamelaisille lapsille tarkoitettua toimintaa, jos-    osallistumiselle, antaisi lapsille inarinsaa-
17493: sa lapsille pyritään siirtämään luonnollisella ta-     men/koltansaamen henkiseen ja aineelliseen
17494: valla kieli, jota lapsen kotona ja muussa ympäris-     kulttuuriin, elinkeinoihin ja luontoon liittyviä vi-
17495: tössä käytetään vähän tai ei ollenkaan. Kielipe-       rikkeitä sekä vahvistaisi saamelaista identiteet-
17496: sässä kieltä hyvin taitavat aikuiset lisäävät ja ak-   tiä. Ennen kaikkea kielipesien toimintaan myön-
17497: tivoivat lapsen kielitaitoa arkipäivän toimien,        nettävä valtionavustus turvaisi ainutlaatuisten
17498: leikkienja askartelun avulla. Kielipesä ei ole saa-    mutta uhanalaisten kielten säilymisen.
17499: 
17500: 
17501:                                                                                                   Versio 2.0
17502: KK 92/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
17503: 
17504: 
17505: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   tansaamen kielipesätoiminnan Inarin
17506: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    kunnassa?
17507: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17508: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17509: 
17510:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
17511:       tyä turvatakseen inarinsaamen ja kol-
17512: 
17513: 
17514: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
17515: 
17516:     Kimmo Kiljunen /sd
17517: 
17518: 
17519: 
17520: 
17521: 2
17522: Ministerin vastaus                                           KK 92/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
17523: 
17524: 
17525: 
17526: 
17527: Eduskunnan puhemiehelle
17528: 
17529: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            men kielen opetusta nykyistä enemmän. Valtion-
17530: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          avustus on määrällisesti sidottu toteutuneen ope-
17531: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuksen määrään. Tällainen rahoitusjärjestely on
17532: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo             poikkeus kuntien valtionosuusjärjestelmän ylei-
17533: Kiljusen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        sistä periaatteista. Opetusalan poikkeuksellista
17534: sen KK 92/1999 vp:                                     rahoitusjärjestelyä luotaessa ei kuitenkaan tar-
17535:                                                        koitettu, että korvamerkittyjä valtionosuuksia eri
17536:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        aloille lisättäisiin.
17537:       tyä turvatakseen inarinsaamen ja kai-                Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännös-
17538:       lansaamen kielipesätoiminnan Inarin              sä on joitakin erityissäännöksiä, jotka velvoitta-
17539:       kunnassa?                                        vat viranomaisia järjestämään palveluja saamen
17540:                                                        kielellä, muun muassa lasten päivähoidosta anne-
17541: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tun lain (36/1973) II §:n 2 momentin mukaan
17542: ti seuraavaa:                                          kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivä-
17543: Vuonna 1993 voimaan tulleen laskennallisen val-       hoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä oleval-
17544: tionosuusjärjestelmän mukaisesti valtionosuuk-         la suomen-, ruotsin tai saamenkielellä
17545: sina myönnettävien varojen käyttöä ei ohjata si-       (87511981 ). Sosiaali- ja terveysministeriössä on
17546: tovasti. Tätä lähtökohtaa ei muutettu vuoden           lisäksi valmisteilla laki sosiaalihuollon asiak-
17547: 1997 uudistuksen yhteydessä. Sosiaali- ja ter-        kaan asemasta ja oikeudesta, jossa korostetaan
17548: veydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu on         muun muassa äidinkielen ja kulttuuritaustan huo-
17549: kunnilla. Nykyisellään sosiaali- ja terveyden-        mioon ottamista.
17550: huollon lainsäädäntö ei eräitä subjektiivisia oi-         Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannos-
17551: keuksia lukuun ottamatta sääntele yksityiskohtai-     ta Lapin lääninhallitus selvitti vuonna 1997 saa-
17552: sesti toiminnan laajuutta, sisältöä tai toimintata-   menkielisen väestön saamia sosiaali- ja terveys-
17553: paa. Laskennallinen valtionosuusjärjestelmä an-       palveluja. Projektin avulla kartoitettiin saamen-
17554: taa kunnille mahdollisuuden palvelujen järjestä-      kielisten palvelujen määrä ja selvitettiin saamen-
17555: miseen eri tavoin. Valtionosuuden määräytymis-        kielisen väestön kokemukset palveluista. Saa-
17556: perusteissa on muiden tekijöiden lisäksi syrjäi-      men kielen taitoisen sosiaali- ja terveyspalvelu-
17557: syyskerroin, jonka kautta muun muassa Lapin           jen henkilöstön puute havaittiin palvelujen tar-
17558: kuntien olosuhteet voidaan ottaa huomioon.            jonnan ongelmaksi. Selvityksen mukaan saamen-
17559:    Lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukses-     kielisten palvelujen tarve on suurin erityisesti
17560: ta annetun lain muuttamisesta (1186/ 1998) on         lasten ja vanhusten tarvitsemien palvelujen sekä
17561: otettu säännökset saamenkieliseen ja saamen kie-      mielenterveyspalvelujen alueilla. Projektin jat-
17562: len opetukseen erikseen myönnettävästä valtion-       kotoimenpiteinä esitettiin muun muassa, että
17563: avustuksesta. Laki tuli voimaan vuoden 1999           Suomen saamelaisyhdistysten keskusjärjestö
17564: alussa. Tavoitteena on parantaa saamen kielen         käynnistäisi saamenkielisten lasten varhaiskas-
17565: asemaa kannustamalla saamelaisten kotiseutu-          vatusprojektin, joka suuntautuisi lasten päivähoi-
17566: alueen kuntia järjestämään saamenkielistä ja saa-     don ja neuvolatoiminnan kehittämiseen. Sosiaa-
17567: 
17568: 
17569:                                                                                                        3
17570: KK 92/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd                                                    Ministerin vastaus
17571: 
17572: 
17573: li-ja terveysministeriön ja opetusministeriön tar-   töönpanoa seurataan ja ryhdytään tarpeen mu-
17574: koituksena on lisäksi selvittää mahdollisuuksia      kaan toimenpiteisiin hallitusohjelman hengen
17575: saamenkielisenja saamen kielen opetuksen lisää-      mukaan. Siinä todetaan, että saamelaisten kielel-
17576: misestä sosiaalialan ja terveydenhuollon oppilai-    listen ja kulttuurillisten perusoikeuksien toteutta-
17577: toksissa. Projektin jatkotoimenpiteiden täytän-      misesta huolehditaan.
17578: 
17579: 
17580: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
17581: 
17582:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
17583: 
17584: 
17585: 
17586: 
17587: 4
17588: Ministems svar                                               KK 92/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
17589: 
17590: 
17591: 
17592: 
17593: Tili riksdagens talman
17594: 
17595: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      undervisning på samiska och i samiska än nu är
17596: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        fallet. Statsunderstödsbeloppet är bundet till den
17597: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Kim-      genomförda undervisningens omfattning. Ett så-
17598: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs-       dant finansiellt arrangemang utgör ett undantag
17599: må1 SS 92/1999 rd:                                    från de allmänna principerna för systemet med
17600:                                                       statsandelar till kommunema. När det exceptio-
17601:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          nella finansiella arrangemanget inom undervis-
17602:       för att trygga språkboverksamheten i            ningssektorn upprättades var avsikten ändå inte
17603:       Enare kommun i fråga om enaresamis-             att utöka de öronmärkta statsandelarna till olika
17604:       ka och skoltsamiska?                            sektorer.
17605:                                                           Social- och hälsovårdslagstiftningen innehål-
17606: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ler en del specialbestämmelser som förpliktar
17607: föra följande:                                        myndigheterna att ordna service på samiska.
17608: 1 enlighet med det system med kalkylerade stats-      Exempelvis skall kommunen enligt 11 § 2 mom.
17609: andelar som trädde i kraft 1993 styrs använd-         (875/1981) lagen om barndagvård (36/1973) sör-
17610: ningen av medel som beviljas som statsandelar         ja för att dagvård står till buds på bamets moders-
17611: inte på ett bindande sätt. Denna utgångspunkt         mål, då detta är finska, svenska eller samiska.
17612: ändrades inte i samband med 1997 års reform.          Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår dess-
17613: Ansvaret för att ordna social- och hälsovårdsser-     utom beredningen av en lag om klientens ställ-
17614: vice vilar på kommunema. 1 sin nuvarande ut-          ning och rättigheter inom socialvården. 1 den
17615: formning reglerar lagstiftningen om social- och       kommer bl.a. beaktandet av modersmålet och
17616: hälsovården, frånsett vissa subjektiva rättighe-      kulturbakgrunden att betonas.
17617: ter, inte i detalj verksamhetens omfattning och           På uppdrag av social- och hälsovårdsministe-
17618: innehåll eller verksamhetssättet. Systemet med        riet utredde länsstyrelsen i Lapplands Iän 1997
17619: kalkylerade statsandelar ger kommunema möj-           social- och hälsovårdsservicen för den samisk-
17620: lighet att ordna servicen på olika sätt. 1 grunder-   språkiga befolkningen. Med hjälp av projektet
17621: na för bestämmande av statsandelen ingår utöver       kartlades hur mycket service som ges på samis-
17622: andra faktorer en fjärrortskoefficient genom vii-     ka, och den samiskspråkiga befolkningens erfa-
17623: ken t.ex. förhållandena i de lappländska kommu-       renheter av servicen utreddes. Bristen på sådan
17624: nerna kan beaktas.                                    personai inom social- och hälsovården som talar
17625:    1 lagen om ändring av lagen om finansiering        samiska konstaterades vara ett problem när det
17626: av undervisnings-        och kulturverksamhet         gäller serviceutbudet. Enligt utredningen är be-
17627: (1186/1998) ingår bestämmelser om statsunder-         hovet av service på samiska störst särskilt när det
17628: stöd som beviljas separat för undervisning på sa-     gäller barn och åldringar samt mentalhygien.
17629: miska och i samiska. Lagen trädde i kraft vid in-     Som fortsatta åtgärder föreslogs bl.a. att central-
17630: gången av 1999. Syftet är att förbättra samiskans     organisationen för sameföreningarna i Finland
17631: ställning genom att uppmuntra kommunema               skulle starta ett projekt som gäller förskolepeda-
17632: inom samemas hembygdsområde att ordna mera            gogik för samiskspråkiga barn och som är inrik-
17633: 
17634: 
17635:                                                                                                        5
17636: KK 92/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd                                                   Ministems svar
17637: 
17638: 
17639: tat på att utveckla bamdagvården och rådgiv-        vårdsläroanstalter. Verkställigheten av de fort-
17640: ningsverksamheten. Social- och hälsovårdsmi-        satta åtgärdema följs, och åtgärder vidtas efter
17641: nisteriet och undervisningsministeriet har dess-    behov i regeringsprogrammets anda. 1 regerings-
17642: utom för avsikt att utreda möjlighetema att utöka   programmet konstateras att förverkligandet av
17643: undervisningen på samiska och i samiska i läro-     samemas språkliga och kulturella grundläggan-
17644: anstalter för det sociala området och hälso-        de fri- och rättigheter ombesörjs.
17645: 
17646: 
17647: Helsingfors den 4 juni 1999
17648: 
17649:     Omsorgsminister Eva Biaudet
17650: 
17651: 
17652: 
17653: 
17654: 6
17655:                                                           KK 93/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
17656: 
17657: 
17658: 
17659: 
17660:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 93/1999 vp
17661: 
17662:                                             Loimaan seutukunnan aluepoHittisen aseman
17663:                                             turvaaminen
17664: 
17665: 
17666: 
17667: 
17668: Eduskunnan puhemiehelle
17669: 
17670: Hallitus on päättämässä tavoite 2 -alueen tulevis-      Tavoite 2 -alueeseen voidaan ottaa kotimais-
17671: ta alueista.                                         ten rakennetukialueiden lisäksi lisää 400 000
17672:    Loimaan seutukunta on ollut kokonaisuudes-        asukasta. Tiettävästi tavoite 2 -alueeseen olisi
17673: saan 5 b -aluetta. Alue tarvitsee maaseudun ja       valmistelussa ollut esillä alueita, joissa esimer-
17674: palveluelinkeinojen murroksen takia välttämättä      kiksi bkt-luku on Loimaan seutukuntaa paljon
17675: kehi ttämisvälinei tä.                               parempi ja joissa on menossa voimakas kasvu-
17676:    Alkutuotantotyöpaikkojen lukumäärä sekä           vaihe. Tämä ei Loimaan seutukunnan kehittämi-
17677: osuus kaikista työpaikoista on Loimaan seutu-        sen kannalta eikä yleensäkään voi olla kohtuulli-
17678: kunnalla poikkeuksellisen korkea. Tutkimuksen        nen ja tasa-arvoinen linja.
17679: mukaan seutukunnasta häviäisi nykyisellä pois-          Loimaan seutukunnassa on käynnistynyt nyt
17680: tumisvauhdilla 212 maatalouden työpaik-              hyvä seutukuntayhteistyö. Seutukunta tarvitsee
17681: kaalvuosi ja vuoteen 2006 mennessä yli 1 000         välineitä korvaavien teollisten ja palvelualan työ-
17682: työpaikkaa. Maatalouden murros vaikuttaa myös        paikkojen luomiseen. Loimaan seutukunnan
17683: voimakkaasti seutukunnan keskuksessa Loi-            aluepoliittisen aseman huonontaminen ei ole pe-
17684: maan kaupungissa olevien kaupan ja palvelutyö-       rusteltua.
17685: paikkojen tulevaisuuteen.
17686:    Seutukunnan bkt/asukas täyttää selvästi yk-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17687: köstukialueen kriteerit ja seutukunta kokonaisuu-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17688: dessaan täyttää tavoite 2 -alueen kriteerit. Naa-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17689: puriseutukunnat Forssaja Vakka-Suomi ovatko-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17690: timaisia tukialueita ja Turun sekä Salon seudulla
17691: on Loimaan seutukuntaa paljon parempi vetovoi-             Aikooko hallitus turvata Loimaan seutu-
17692: ma. Erityinen elintasoero on bkt-luvuissa Loi-             kunnan aluepoliittisen aseman tasaver-
17693: maan ja Salon seutukuntien välillä.                        taisesti aluepoliittisten tukialueiden
17694:                                                            määrittelyssä?
17695: 
17696: 
17697: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
17698: 
17699:     Olavi Ala-Nissilä /kesk
17700: 
17701: 
17702: 
17703: 
17704:                                                                                                Versio 2.0
17705: KK 93/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk                                               Ministerin vastaus
17706: 
17707: 
17708: 
17709: 
17710: Eduskunnan puhemiehelle
17711: 
17712: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Hallitus päättää lähiaikoina Suomen ehdotuk-
17713: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        sesta EU :n tavoite 2 -alueiksi vuosiksi 2000-
17714: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      2006. Nämä alueet voivat olla ongelmallisia
17715: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-      maaseutualueita (kuten 5b-alueet tällä ohjelma-
17716: Nissilän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-       kaudella) tai teollisuuden rakennemuutosalueita
17717: myksen KK 93/1999 vp:                                (kuten tavoite 2 -alueet tällä hetkellä). Kun ko-
17718:                                                      missio, tällä tietoa kesäkuun lopussa, on vahvis-
17719:       Aikooko hallitus turvata Loimaan seutu-        tanut Suomen tavoite 2 -alueiden enimmäisväes-
17720:       kunnan aluepoliittisen aseman tasaver-         töpeiton, hallituksen hallinnon ja aluekehittämi-
17721:       taisesti aluepoliittisten tukialueiden         sen ministerivaliokunta tekee Suomen ehdotuk-
17722:       määrittelyssä?                                 sen.
17723:                                                         Jos lähtökohtaisesti kaikkia tulevan tavoite 1
17724: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        -alueen ulkopuolisia kansallisia tukialueita (eli
17725: ti seuraavaa:                                        käytännössä tukialuetta 3) ehdotetaan myös EU:n
17726: Edellisen hallituksen talouspoliittinen ministeri-   tavoite 2 -alueiksi, on sen lisäksi mahdollista täl-
17727: valiokunta päätti 2.3.1999 Suomen ehdotuksesta       lä tietoa ehdottaa tavoite 2 -alueiksi ns. valkoisia
17728: Euroopan komissiolle kansallisiksi tukialueiksi      seutukuntia niin paljon, että niiden väestöosuus
17729: 2000-2006. Sen valmistelun yhteydessä vertail-       on enintään 448 000 eli 8, 7 %maan väkiluvusta.
17730: tiin kaikkia 68:aa Itä-Suomen ulkopuolista seutu-    Lopullisesti tämä varmistuu vasta komission ke-
17731: kuntaa komission antamaan menetelmää käyt-           säkuun lopun kokouksen jälkeen.
17732: täen. Tässä tarkastelussa Loimaan seutukunta ei         Tavoite 2 -ehdotus tehdään seutukuntatasolla
17733: millään viidestä tunnusluvusta ollut niin ongel-     samoin kuin tukialue-ehdotuskin. Ministerivalio-
17734: mallinen, että sitä komission antaman menetel-       kunnan päätökseen Suomen ehdotuksesta vaikut-
17735: män mukaan olisi voitu ehdottaa tukialueeksi.        tanee tunnuslukutarkastelun lisäksi se, onko
17736: Tunnusluvut olivat 1) kolmen vuoden keskimää-        mahdollista saada kokonaisia maakuntia EU:n ta-
17737: räinen työttömyysaste, 2) nuoriso- ja pitkäaikais-   voitealueiksi 1 tai 2 sekä minkälaiset ovat eri
17738: työttömien osuus, 3) jalostustyöpaikkojen vähe-      seutukuntien mahdollisuudet hyödyntää uuden
17739: neminen vuodesta 1985, 4) nettomuutto sekä 5)        tavoite 2 -ohjelman osaamiseen ja teknologian
17740: maaseutuongelmien yhdistelmäindikaattori, jon-       kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä ja vieläpä
17741: ka osina olivat bkt/asukas, alkutuotannon amma-      niin, että niistä hyötyisivät myös ympäröivät
17742: teissa toimivien osuus ja huoltosuhde (työhön        alueet.
17743: osallistumattomien suhde työssäoleviin).
17744: 
17745: 
17746: 
17747: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1999
17748: 
17749:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
17750: 
17751: 
17752: 2
17753: Ministems svar                                            KK 93/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
17754: 
17755: 
17756: 
17757: 
17758: Tili riksdagens talman
17759: 
17760: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Regeringen kommer inom kort att fatta sitt be-
17761: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      slut om Finlands förslag tili EU:s mål
17762: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ola-         2-områden för perioden 2000-2006. Dessa
17763: vi Ala-Nissilä /cent undertecknade skriftliga        områden kan vara problematiska landsbygdsom-
17764: spörsmål SS 93/1999 rd:                              råden (liksom 5b-områdena denna program-
17765:                                                      period) eller struktur-omvandlingsområden för
17766:       Å'mnar regeringen garantera Loimaa             industri (liksom mål 2-områdena för närvaran-
17767:       ekonomiska region en regionalpolitiskt         de ). När kommissionen, efter vad man just nu vet
17768:       jämbördig ställning när de regionalpoli-       i slutet av juni, har fastställt den maximala be-
17769:       tiska stödområdena slås fast?                  folkningstäckningen för Finlands mål 2-områ-
17770:                                                      den kommer ministerarbetsgruppen för förvalt-
17771: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ning och regional utveckling att lämna in Fin-
17772: föra följande:                                       lands förslag.
17773: Den förra regeringens finanspolitiska ministerut-       Om i princip alla nationella stödområden som
17774: skott fattade den 2 mars 1999 ett beslut om Fin-     inte omfattas av det framtida mål 1-området (dvs.
17775: lands förslag tili Europeiska kommissionen om        i praktiken stödområde 3) föreslås också som
17776: nationella stödområden 2000-2006. 1 samband          EU:s mål2-områden, är det efter vad man nu vet
17777: med beredningen av förslaget jämfördes alla 68       därtili möjligt att som mål 2-områden föreslå ett
17778: ekonomiska regioner utanför östra Finland sins-      så stort antal s.k. vita ekonomiska regioner (såda-
17779: emellan genom en metod som kommissionen till-        na som inte hör tili något stödområde) att deras
17780: handahåller. 1 denna granskning var Loimaa eko-      befolkningsandel är högst 448 000, dvs. 8,7 %
17781: nomiska region inte i fråga om någon av de fem       av folkmängden i landet. Detta blir slutgiltigt
17782: indikatorema så problematisk att regionen skulle     klart först sedan kommissionen sammanträtt i
17783: ha kunnat föreslås som stödområde enligt kom-        slutet av juni.
17784: missionens metod. lndikatorema var 1) den ge-           Förslaget som gäller mål 2 görs inom de eko-
17785: nomsnittliga arbetslöshetsgraden under en peri-      nomiska regionema liksom förslaget tili stödom-
17786: od om tre år, 2) andelen unga arbetslösa och lång-   råden. På ministerarbetsgruppens beslut om Fin-
17787: tidsarbetslösa, 3) minskningen av antalet arbets-    lands förslag torde förutom granskningen av in-
17788: platser inom förädlingsbranschen sedan 1985, 4)      dikatorema dessutom inverka frågan om det är
17789: nettoflyttningen samt 5) en kombinerad indika-       möjligt att hela landskap blir EU:s målområden 1
17790: tor för landsbygdsproblem viiken består av de-       eller 2, samt vilka de olika ekonomiska regioner-
17791: lama bnp/invånare, andelen personer i yrken          nas möjligheter är att dra nytta av det nya mål 2-
17792: inom primärproduktion och försörjningsförhål-        programmets åtgärder i anslutning till utvecklan-
17793: landet (förhållandet mellan den sysselsatta och      det av kunnande och teknologi, rentav så att även
17794: den arbetslösa arbetskraften).                       omkringliggande områden kunde ha nytta av
17795:                                                      dem.
17796: 
17797: 
17798: 
17799: Helsingfors den 7 juni 1999
17800: 
17801:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
17802:                                                                                                       3
17803:                                                             KK 94/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
17804: 
17805: 
17806: 
17807: 
17808:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 94/1999 vp
17809: 
17810:                                             Elintarvikkeiden valmistusmaan merkitsemi-
17811:                                             nen
17812: 
17813: 
17814: 
17815: 
17816: Eduskunnan puhemiehelle
17817: 
17818: Tutkimukset osoittavat, että suomalainen kulut-      näköisesti osin harkitustikin. Kuluttajalta vaatii
17819: taja haluaa yhä useammin valita ensisijaisesti ko-   erityistä valveutuneisuutta ja hoksaavaisuutta
17820: timaisen elintarvikkeen. Syinä ovat paitsi luotta-   osata valita esimerkiksi margariinihyllyltä suo-
17821: mus laatuun, puhtauteen ja tuotannon eettisyy-       malainen tuote (Keiju) eikä ruotsalainen (Flora
17822: teen, myös lisääntyvä halu vaikuttaa työllisyy-      tai Kevyt linja) tai tietää, että Spar Mariekeksi ei
17823: teen Suomessa kuluttajavalintojen kautta.            ole kotimainen toisin kuin Spar kaurakeksi!
17824:    Kuluttajan mahdollisuudet saada tietoa elin-
17825: tarvikkeiden alkuperästä eivät ole ongelmatto-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17826: mat. Alkuperämaan ilmoittaminen ei pääsääntöi-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17827: sesti ole pakollista. Valmistaja, maahantuoja tai    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17828: pakkaaja voivat toki kuluttajaa palvellakseen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17829: merkitä alkuperämaan vapaaehtoisesti. Näin ei
17830: vain kovin usein menetellä varsinkaan tuontielin-          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
17831: tarvikkeiden osalta. Valmistajaa ei ole pakko il-           tyä elintarvikkeiden valmistusmaamer-
17832: moittaa, vaan voidaan ilmoittaa pakkaajan tai              kintöjen näkyvyyden parantamiseksi,
17833: Suomessa toimivan myyjän nimi, toiminimi ja                jotta kuluttajan mahdollisuudet valita
17834: osoite.                                                    halutessaan kotimainen tuote paranisi-
17835:    Monet tuotenimet ja usein myös merkkien                 vat?
17836: markkinointi johtavat kuluttajaa harhaan, toden-
17837: 
17838: 
17839: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
17840: 
17841:     Tanja Karpela /kesk
17842: 
17843: 
17844: 
17845: 
17846:                                                                                                 Versio 2.0
17847: KK 94/1999 vp- Tanja Karpela /kesk                                                    Ministerin vastaus
17848: 
17849: 
17850: 
17851: 
17852: Eduskunnan puhemiehelle
17853: 
17854: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Merkintäsäännösten noudattamista valvovat
17855: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kunnalliset       elintarvikevalvontaviranomaiset
17856: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Elintarvikevirasto johtaa ja ohjaa valvontaa. Vi-
17857: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tanja Kar-       rasto valmistelee pakkausmerkintöjä koskevia
17858: pelan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        julkaisuja ja antaa valvontaa koskevia suosituk-
17859: sen KK 94/1999 vp:                                    sia. Viime vuonna tarkastettiin, osana valtakun-
17860:                                                       nallista elintarvikevalvontaohjelmaa, sisämark-
17861:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       kinaelintarvikkeiden pakkausmerkintöjä. Mer-
17862:        tyä elintarvikkeiden valmistusmaamer-          kinnät tarkastettiin yhteensä 655 näytteestä.
17863:       kintöjen näkyvyyden parantamiseksi,             Näistä 15 %:ssa (96 näytteestä) todettiin vakavia
17864:       jotta kuluttajan mahdollisuudet valita          virheitä. Vakavaksi virheeksi luokiteltiin tässä
17865:       halutessaan kotimainen tuote paranisi-          tarkastuksessa esimerkiksi, jos jokin tärkeä laki-
17866:       vat?                                            sääteinen tieto puuttui, jos tiedon puuttuminen
17867:                                                       saattoi aiheuttaa terveydellistä haittaa tai jos
17868: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           merkinnät olivat selvästi kuluttajaa harhaanjoh-
17869: seuraavaa:                                            tavia. Vain 36% näytteistä (233 näytettä) oli täy-
17870: Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä annetun          sin virheettömiä.
17871: asetuksen (794/1991) mukaan pakkauksessa on              Lakisääteisten alkuperämerkintöjen lisäksi
17872: ilmoitettava mm. elintarvikkeen valmistajan,          elinkeinonharjoittajien käytössä on erilaisia koti-
17873: pakkaajantai myyjän nimi ja osoite. Lisäksi pak-      maisuustunnuksia, joilla vapaaehtoisesti tiedote-
17874: kaukseen tulee merkitä elintarvikkeen alkuperä-       taan elintarvikkeiden alkuperästä. Tällainen mer-
17875: maa tai -alue, jos tällaisen merkinnän puuttumi-      kintä on esim. joutsenlippu-tunnus, jota voi käyt-
17876: nen voi johtaa ostajaa harhaan tuotteen alkupe-       tää, jos elintarvike on valmistettu Suomessa pää-
17877: rän suhteen. Alkuperä tulee ilmoittaa esimerkik-      osin kotimaisista raaka-aineista. Näiden tunnus-
17878: si silloin, kun markkinoinnin yhteydessä annetut      ten käyttö on melko yleistä, joten myös niiden
17879: tiedot saattavat muutoin antaa ostajalle väärän       avulla kuluttaja saa tietoa elintarvikkeen koti-
17880: käsityksen siitä, missä elintarvike on tuotettu tai   maisesta alkuperästä.
17881: valmistettu. Kaikkien pakkaukseen tehtäviksi             Hallitus pitää tärkeänä, että kuluttajan tarvit-
17882: säädettyjen merkintöjen tulee olla selviä. Ne on      seman oleellisen tiedon saanti elintarvikkeista
17883: tehtävä riittävän isokokoisin kirjaimin siten, että   varmistetaan. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää
17884: ne ovat helposti luettavia ja ymmärrettäviä. Pak-     merkintöjen selkeyteen ja havaittavuuteen sekä
17885: kausmerkintöjen luettavuus edellyttää muun            elintarvikkeiden alkuperämerkintöihin. Valtion
17886: muassa, että merkinnät erottuvat selvästi taustas-    talousarviossa vuodelle 1999 Elintarvikevirastol-
17887: taan.                                                 ie onkin asetettu tätä tarkoittava tulostavoite.
17888:    Hallitus toteaa, että Suomen pakkausmerkin-           Tulostavoitteen toteuttamiseksi Elintarvikevi-
17889: töjä koskevat säännökset perustuvat Euroopan          rasto on jo käynnistänyt kaksi projektia. Näistä
17890: unionin pakkausmerkintädirektiiviin.                  toinen on valvontaprojekti, jossa tarkistetaan,
17891:                                                       että kuluttajan kannalta oleellisiksi katsotut laki-
17892: 
17893: 
17894: 2
17895: Ministerin vastaus                                            KK 94/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
17896: 
17897: 
17898: sääteiset pakkausmerkintätiedot ilmenevät asian-       valintojensa tueksi lakisääteisten pakkausmer-
17899: mukaisesti pakkausmerkinnöistä. Toisessa pro-          kintöjen lisäksi muita tietoja elintarvikkeista.
17900: jektissa tullaan selvittämään, mitä pakkausmer-           Hallitus pitää toteutettuja valvontatoimia tar-
17901: kintätietoja kuluttajat eniten käyttävät tai tarvit-   koituksenmukaisina ja edellyttää, että niitä jatke-
17902: sevat. Samoin selvitetään, tarvitseeko kuluttaja       taan ja tehostetaan esitettyjen suunnitelmien mu-
17903:                                                        kaisesti.
17904: 
17905: 
17906: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
17907: 
17908:     Ministeri Kimmo Sasi
17909: 
17910: 
17911: 
17912: 
17913:                                                                                                         3
17914: KK 94/1999 vp- Tanja Karpela !kesk                                                         Ministerns svar
17915: 
17916: 
17917: 
17918: 
17919: Tili riksdagens talman
17920: 
17921: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger             De kommunala livsmede1stillsynsmyndighe-
17922: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         terna övervakar att märkningsbestämmelserna
17923: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tan-        ~?ljs. Livsmedelsverket leder och styr tillsynen.
17924: ja Karpela /cent undertecknade skriftliga spörs-        Ambetsverket bereder publikationer om förpack-
17925: mål SS 94/1999 rd:                                      ningspåskrifter och ger rekommendationer om
17926:                                                         tillsynen. I fjol granskades förpackningspåskrif-
17927:        Vilka åtgärder har regeringenför avsikt          terna på livsmedel på den inre marknaden som en
17928:        att vidta för att göra märkningarna om           del av det riksomfattande programmet för livs-
17929:        livsmedlens ursprungsland synligare så           medelstillsyn. Påskrifterna granskades genom to-
17930:        att konsumenten får bättre möjligheter           talt 655 prov. Av dessa konstaterades allvarliga
17931:        att välja en inhemsk produkt om han el-          fel i 15% (96 prov). Som allvarligt fel klassifice-
17932:        ler hon så vill?                                 rades vid denna kontroll t.ex. det att någon vik-
17933:                                                         tig, lagstadgad uppgift saknades, att avsaknaden
17934: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         av uppgiften kunde medföra men för hälsan eller
17935: föra följande:                                          att påskrifterna klart vilseledde konsumenten.
17936: Enligt förordningen om påskrifter på livsmedels-        Endast 36% av proven (233 st) var helt utan fel.
17937: förpackningar (79411991) skall på en förpack-               Utöver lagstadgade ursprungsmärkningar har
17938: ning finnas bl.a. namnet och adressen i fråga om        näringsidkarna till sitt förfogande olika symbo-
17939: tillverkaren, förpackaren eller försäljaren av livs-    ler som visar att produkten är inhemsk och ge-
17940: medlet. Dessutom skall på förpackningen anges           nom vilka man på frivillig basis kan informera
17941: livsmedlets ursprungsland eller ursprungsregi-          om livsmedlens ursprung. En sådan märkning är
17942: on, ifall ett utelämnande kan vilseleda köparen i       t.ex. svanflaggan, som kan användas om livs-
17943: fråga om livsmedlets ursprung. Ursprunget skall         medlet har tillverkats i Finland och huvudsakli-
17944: också meddelas t.ex. i ett sådant fall då de upp-       gen av inhemska råvaror. Dessa symboler an-
17945: gifter som ges i samband med marknadsföring i           vänds rätt allmänt, vilket gör att konsumenten
17946: annat fall kan ge köparen fel uppfattning om var        också genom dem får information om livsmed-
17947: livsmedlet är producerat eller tillverkat. Alla         lets inhemska ursprung.
17948: märkningar, om vilka bestäms att de skall finnas            Regeringen anser det viktigt att det kan säker-
17949: på en förpackning, skall vara tydliga. De skall         ställas att konsumenten får den väsentliga infor-
17950: göras med tillräckligt stora bokstäver så att de är     mation om livsmedlen som han eller hon behö-
17951: lätta att läsa och förstå. För att påskrifterna på en   ver. Särskild uppmärksamhet bör fåstas vid att
17952: förpackning skall vara läsbara förutsätts bl.a. att     märkningarna är tydliga och lätta att observera
17953: påskrifterna klart skiljer sig från bakgrunden.         samt vid att livsmedlen har påskrifter som anger
17954:     Regeringen konstaterar att de finska bestäm-        deras ursprung. I statsbudgeten för år 1999 har
17955: melserna om förpackningspåskrifter grundar sig          följaktligen ett resultatmål som avser detta ställts
17956: på Europeiska unionens direktiv om märkning av          för Livsmedelsverket.
17957: förpackningar.                                             För att nå detta resultatmål har Livsmedelsver-
17958:                                                         ket redan inlett två projekt. Av dessa är det ena
17959: 
17960: 
17961: 4
17962: Ministems svar                                                KK 94/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
17963: 
17964: 
17965: ett tillsynsprojekt, där det granskas att de lagstad-   konsumenten behöver andra uppgifter om livs-
17966: gade uppgifter som förpackningspåskriftema              medlet utöver de lagstadgade förpackningspå-
17967: skall innehålla, och som har ansetts väsentliga ur      skriftema för att kunna träffa sina vai.
17968: konsumentens synvinkel, framgår på adekvat sätt            Regeringen anser att de genomförda tillsynsåt-
17969: av förpackningspåskriftema. 1 det andra projek-         gärderna är ändamålsenliga och förutsätter att de
17970: tet kommer man att utreda vilka slag av uppgifter       fortgår och effektiveras i enlighet med de planer
17971: konsumentema använder eller behöver mest på             som företetts.
17972: förpackningspåskriftema. Det utreds också om
17973: 
17974: 
17975: 
17976: Helsingfors den 4 juni 1999
17977: 
17978:     Minister Kimmo Sasi
17979: 
17980: 
17981: 
17982: 
17983:                                                                                                        5
17984:                                                            KK 95/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
17985: 
17986: 
17987: 
17988: 
17989:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 95/1999 vp
17990: 
17991:                                            Kolmosperheiden aseman parantaminen
17992: 
17993: 
17994: 
17995: 
17996: Eduskunnan puhemiehelle
17997: 
17998: Kaksosten tai kolmosten syntyminen perheeseen       huomiota mm. kotihoidon tuen sisaruskorotuk-
17999: aiheuttaa perheelle uuden tilanteen. Työmäärä ja    sen (500 mk) alhaisuuteen ja odottavat, että jo-
18000: myös kustannukset poikkeavat yhteen lapseen         kaisesta lapsesta maksettaisiin kotihoidon tuen
18001: verrattuna selvästi. Erityisesti kolmosten synty-   perusosa, joka on nykyään 1 500 markkaa.
18002: minen aiheuttaa hyvin poikkeavan tilanteen, jo-         3) Lisäksi kolmasperheet kiinnittävät huomio-
18003: hon myöskään yhteiskunnan perhepoliittiset tu-      ta siihen, että autoverotuksemme ei ota suurper-
18004: kitoimet eivät ehkä riittävästi anna apua. Kol-     heitä lainkaan huomioon. Tavallinen henkilö-
18005: masperheiden oma yhdistys on kirjannut omia ta-     auto on turvavöineen suunniteltu viisihenkiselle
18006: voitteitaan asemansa parantamiseksi. He kiinnit-    perheelle, jolloin kuudetta varten tarvitaan jo
18007: tävät huomiota erityisesti seuraaviin kolmeen ky-   tila-auto tai pikkubussi. Kolmasperheet esittävät-
18008: symykseen.                                          kin ratkaisuksi, että monilapsiset perheet saisi-
18009:     1) Kolmoset syntyvät usein keskosina, mikä      vat autoveron palautusta aivan kuten liikuntaes-
18010: edellyttää erityistä hoitoa. Myös äiti tarvitsee    teiset saavat.
18011: aikaa toipumiseen paljon. !syysloma on kuiten-
18012: kin kolmosten isällä sama kuin muilla, vaikka       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18013: isän apua tarvittaisiin enemmän. Kolmasperheet      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18014: toivovatkin isyyslomansa pidentämistä kolmin-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18015: kertaiseksi.                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18016:     2) Kolmasperheillä tavanomaisten lasten va-
18017: rusteiden hankinnasta aiheutuu tavanomaista               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
18018: enemmän kuluja. Erityisesti vaunut ovat kalliit,          tyä kolmasperheiden erityistarpeiden
18019: samoin kaikkea muuta on hankittava kolmin kap-            huomioonottamiseksi, mm. isyysloman
18020: palein. Vanhemmilta sisaruksilta mahdollisesti            pidentämiseksi, kotihoidon tuen määrän
18021: periytyvät sängyt, vaatteet ym. eivät myöskään            kohottamiseksi ja autoveron palautusoi-
18022: riitä. Kolmosiasten perheet ovatkin kiinnittäneet         keuden antamiseksi suurperheille?
18023: 
18024: 
18025: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999
18026: 
18027:     Tanja Karpela /kesk
18028: 
18029: 
18030: 
18031: 
18032:                                                                                              Versio 2.0
18033: KK 95/1999 vp- Tanja Karpela /kesk                                                  Ministerin vastaus
18034: 
18035: 
18036: 
18037: 
18038: Eduskunnan puhemiehelle
18039: 
18040: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rahan pituudessa keskosina syntyvät lapset ja
18041: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        monisynnytykset on voimassa olevassa lainsää-
18042: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      dännössä jo huomioitu. Myös erityishoitoraha
18043: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tanja Kar-      antaa tietyin edellytyksin tukea lapsen sairaan-
18044: pelan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       hoitoon sairaalassa osallistumiseen.
18045: sen KK 9511999 vp:                                      Työsopimuslaissa on säädetty työntekijän oi-
18046:                                                      keudesta       perhevapaisiin.    Työsopimuslain
18047:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      35 a §:n mukaan isällä on oikeus saada isyysva-
18048:       tyä kolmasperheiden erityistarpeiden           paaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut
18049:       huomioonottamiseksi, mm. isyysloman            isyysrahakaudet.
18050:       pidentämiseksi, kotihoidon tuen määrän            Suomessa on vuositasolla arviolta alle 20 kol-
18051:       kohottamiseksi ja autoveron palautusoi-        mossynnytystä.
18052:       keuden antamiseksi suurperheille?                 Kolmaslapset joutuvat usein olemaan pitkään
18053:                                                      sairaalahoidossa. Kolmasperheiden ja muiden
18054: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          monikkoperheiden auttaminen ja tukeminen
18055: seuraavaa:                                           esim. kunnallisten palvelujen kautta voisi koh-
18056:                                                      dentaa avun ja tuen perheelle sopivalla tavalla.
18057: !syys loman pidentäminen                                Sosiaali- ja terveysministeriön asettama isä-
18058: Sairausvakuutuslain 21 §:n 3 momentin perus-         toimikunta on 16.3.1999 julkaisemassaan mietin-
18059: teella isyysrahaan on oikeus lapsen isällä, joka     nössä ehdottanut, että vanhempainrahakautta pi-
18060: osallistuu lapsen hoitoon eikä ole ansiotyössä tai   dennettäisiin nykyisestä 25 arkipäivällä siten,
18061: muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa työs-      että pidennyksen voisi käyttää vain isä. Nykyi-
18062: sä. Lapsen isällä on oikeus isyysrahaan vähin-       nen äitiysrahakaudella pidettävä 6-12 arkipäi-
18063: tään 6 ja enintään 12 arkipäivältä äitiysrahakau-    vän isyysrahakausi säilyisi ehdotuksen mukaan
18064: della. Lisäksi isällä on oikeus kuudelta arkipäi-    entisellään kuitenkin niin, että isyysrahakaudet
18065: vältä suoritettavaan isyysrahaan joko äitiys- tai    tulisi pitää aina vähintään 6 arkipäivän pituisina
18066: vanhempainrahakaudella. Isyysrahakaudet muo-         jaksoina. Myös Paavo Lipposen II hallituksen
18067: dostuvat kahdesta maksujaksosta ja ne voi käyt-      hallitusohjelman mukaan tarkoitus on selvittää
18068: tää peräkkäin. Siten isä voi saada isyysrahaa yh-    mahdollisuuksia luoda järjestelmä, joka takaisi
18069: teensä 18 arkipäivältä, eikä tämä vaikuta per-       isälle oikeuden omaan kuukauden kestävään van-
18070: heen eli äidin tai isän käytettävissä olevan van-    hempainlomaan.
18071: hempainrahakauden pituuteen.
18072:    Sairausvakuutuslakia muutettiin ( 1109/ 1987)     Lasten kotihoidon tuen korottaminen
18073: vuonna 1988 siten, että useamman lapsen saman-       Lasten kotihoidon tukea maksetaan silloin, kun
18074: aikaisen syntymisen vuoksi vanhempainraha-           perheessä on alle 3-vuotias lapsi, joka ei ole kun-
18075: kautta pidennettiin 60 arkipäivällä. Vuodesta        nan järjestämässä päivähoidossa. Myöntämispe-
18076: 1997 lukien tämä pidennys on ollut lapsikohtai-      rusteet ovat yhteneväiset niin monikko- kuin ei-
18077: nen siten, että kautta pidennetään 60 arkipäivällä   monikkoperheillä. Kotihoidon tukeen kuuluu
18078: kutakin yhtä useampaa lasta kohti. Vanhempain-
18079: 
18080: 2
18081: Ministerin vastaus                                            KK 95/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
18082: 
18083: 
18084: hoitoraha, joka maksetaan erikseenjokaisesta tu-       palautus samoin kuin kaavailtu uusi autotukikin
18085: keen oikeuttavasta lapsesta ja joka näin ottaa         koskevat vain vaikeasti vammaisia kansalaisia.
18086: huomioon myös monilapsiset perheet, sekä tulo-         Esitetyt perustelut koskisivat kuitenkin myös
18087: sidonnainen hoitolisä, jota maksetaan vain yh-         monikkoperheille mahdollisesti järjestettävää tu-
18088: destä lapsesta.                                        kea.
18089:    Kotihoidon tuen tason korottamisen sijasta so-
18090: siaali- ja terveysministeriössä on virkamiestyönä      Muut toimenpiteet monikkoperheiden tukemi-
18091: selvitetty, voitaisiinko monikkoperheiden kus-         seksi
18092: tannuksia lasten syntymän yhteydessä kompen-           Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 1998 ai-
18093: soida korotetuna äitiysavustuksella. Tämäntapai-       kana käynyt neuvotteluja eri tahojen kanssa mo-
18094: sen muutoksen lasketaan aiheuttavan nom                nikkoperheiden aseman parantamiseksi sekä tie-
18095: 660 000 markan kustannukset vuosittain.                don lisäämiseksi monikkoperheiden erityistar-
18096:                                                        peista. Yhteistyötä on pyritty käynnistämään eri
18097: Autoveron palautus                                     järjestöjen kesken. Ministeriön tavoitteena on
18098: Autoverolain 51 § :n mukaan eräille suhteellisen       myös käynnistää perhekasvatuksen kehittämis-
18099: rajatuille vammaisryhmille myönnetään osittai-         hanke, jonka yhteydessä voidaan kiinnittää huo-
18100: nen vapautus autoverosta. Veronpalautusta ei ole       miota myös monikkoperheiden tarpeisiin. Talou-
18101: pidetty kovin hyvin nykyisiin olosuhteisiin so-        dellisen tuen vähäisyyden ohella monikkoper-
18102: veltuvana tukimuotona. Yleinen trendi on pyrkiä        heet kokevat keskeisenä ongelmana sen, etteivät
18103: välillisistä tukimuodoista selkeämpiin suoriin tu-     he lasten syntymän yhteydessä ja pikkulapsivai-
18104: kimuotoihin. Muun muassa tämän johdosta so-            heessa saa riittävästi henkistä eivätkä käytännön
18105: siaali- ja terveysministeriön asettama Vammais-        tukea. Tärkeää olisikin parantaa perheiden mah-
18106: työryhmä 96 esitti muistiossaan 15.4.1997 (so-         dollisuutta saada kunnallisia kotipalveluja, joilla
18107: siaali- ja terveysministeriön työryhmämuistiaita       voidaan tukea perheiden omatoimista selviyty-
18108:  1997:6) vammaisten autoveronpalautuksen kor-          mistä. Lapsiperheiden mahdollisuus saada kun-
18109: vaamista kansaneläkelaitoksen hallinnoiroalla          nallisia kotipalveluja on kuitenkin huomattavasti
18110: suoralla, osittain tulosidonnaisella tuella. Muisti-   vähentynyt. Ministeriön mahdollisuus vaikuttaa
18111: ossa on perusteellisesti selvitetty näkökohtia, joi-   siihen, kenelle kotipalveluja tarjotaan, toteutuu
18112: den vuoksi tämän tapaisen tuen tulisi olla suoraa      tällä hetkellä lähinnä informaatio-ohjauksen
18113: tukea verotuen sijasta. Tämä ehdotus ei ole tois-      kautta.
18114: taiseksi edennyt. Nykyinen osittainen autoveron-
18115: 
18116: 
18117: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1999
18118: 
18119:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
18120: 
18121: 
18122: 
18123: 
18124:                                                                                                         3
18125: KK 95/1999 vp- Tanja Karpela /kesk                                                         Ministerns svar
18126: 
18127: 
18128: 
18129: 
18130: Tili riksdagens talman
18131: 
18132: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       för varje barn särskilt så att den tid för viiken för-
18133: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       äldrapenning betalas förlängs med 60 vardagar
18134: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tan-      för varje barn utöver ett. 1 fråga om föräldrapen-
18135: ja Karpela /cent undertecknade skriftliga spörs-      ningsperiodens längd har i den gäliande lagstift-
18136: mål SS 95/1999 rd:                                    ningen redan beaktats prematurer och flerbarns-
18137:                                                       förlossningar. Även specialvårdspenningen kan
18138:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          under vissa förutsättningar vara ett stöd för delta-
18139:       för att trillingfamiljernas särskilda be-       gandet i vården av barn på sjukhus.
18140:       hov skall beaktas bl.a. när det gäller för-         1 lagen om arbetsavtal ingår bestämmelser om
18141:       längning av faderskapsledigheten, höj-          arbetstagares rätt tili familjeledighet. Enligt
18142:        ning av stödet för hemvård av barn och         35 a § lagen om arbetsavtal har barnets far rätt
18143:       rätten för stoifamiljer tili återbäring av      tili faderskapsledighet från arbetet under sådana
18144:       bilskatt?                                       faderskapspenningsperioder som avses i sjukför-
18145:                                                       säkringslagen.
18146: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           Antalet trillingfödslar per år i Finland är en-
18147: föra följande:                                        ligt uppskattning fårre än 20.
18148:                                                           Triliingar måste ofta vårdas på sjukhus under
18149: Förlängning av faderskapsledigheten                   en längre tid. Genom att t.ex. via korumunala
18150: Rätt tili faderskapspenning har enligt 21 § 3         tjänster hjälpa och stöda familjer med trillingar
18151: mom. sjukförsäkringslagen barnets far om han          och andra flerlingsfamiljer kunde hjälpen och
18152: deltar i vården av barnet och inte är i förvärvsar-   stödet riktas på ett sätt som passar familjen bäst.
18153: bete elier annat arbete utanför hemmet. Barnets           Pappakommissionen, som tilisatts av social-
18154: far har rätt tili faderskapspenning under minst 6     och hälsovårdsministeriet, har i sitt betänkande,
18155: och högst 12 vardagar under moderskapspen-            som publicerats den 16 mars 1999, föreslagit att
18156: ningsperioden. Dessutom har fadern rätt tili fa-      föräldrapenningsperioden skulie förlängas med
18157: derskapspenning som betalas för 6 vardagar an-        25 vardagar så att endast fadern kan tiligodogöra
18158: tingen under moderskaps- elier föräldrapen-           sig förlängningen. Enligt förslaget kvarstår den
18159: ningsperioden. F aderskapspenningsperioderna          nuvarande        faderskapspenningsperioden om
18160: består av två betalningsperioder som kan utnytt-      6--12 vardagar som skali hålias under mo-
18161: jas efter varandra. Således kan barnets far få fa-    derskapspenningsperioden som sådan, dock så
18162: derskapspenning för sammanlagt 18 vardagar,           att faderskapspenningsperioderna alltid skali hå1-
18163: och detta påverkar inte längden på den föräldra-      las i perioder om minst 6 vardagar. Enligt reger-
18164: penningsperiod som familjen, dvs. modern elier        ingsprogrammet för Paavo Lipponens II regering
18165: fadern, kan utnyttja.                                 är avsikten även att reda ut möj1igheterna att ska-
18166:    Sjukförsäkringslagen ändrades (11 09/1987) år      pa ett system som skulle garantera fadern rätt tili
18167: 1988 så att om flera än ett barn fötts på samma       en egen föräldraledighet på en månad.
18168: gång förlängdes föräldrapenningsperioden med
18169: 60 vardagar. Sedan 1997 har förlängningen gälit
18170: 
18171: 
18172: 4
18173: Ministems svar                                               KK 95/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
18174: 
18175: 
18176: Höjning av stödet för hemvård av barn                 rekt, delvis inkomstbundet stöd som administe-
18177: Stöd för hemvård av bam betalas när det i famil-      ras av folkpensionsanstalten. 1 promemorian ut-
18178: jen finns ett bam under tre år som inte är i kom-     reds grundligt aspektema på varför denna typ av
18179: munal dagvård. Grundema för beviljande är             stöd bör vara ett direkt stöd i stället för ett skat-
18180: överensstämmande såväl när det gäller flerlings-      testöd. Förslaget har hittills inte framskridit. Den
18181: familjer som icke-flerlingsfamiljer. 1 hemvårds-      nuvarande partiella skatteåterbäringen, liksom
18182: stödet ingår en vårdpenning som betalas särskilt      det nya planerade bilstödet, gäller endast gravt
18183: för varje stödberättigat bam och som således be-      handikappade medborgare. De motiveringar som
18184: aktar även flerbamsfamiljema samt ett inkomst-        framförts skulle dock även gälla det eventuella
18185: bundet vårdtillägg som betalas för endast ett         stödet till flerlingsfamiljema.
18186: bam.
18187:    1 stället för en höjning av nivån på stödet för    Övriga åtgärder för stödjande av jlerlingsfa-
18188: hemvård av bam har vid social- och hälsovårds-        miljer
18189: ministeriet som tjänsteuppdrag utretts om kost-       Social- och hälsovårdsministeriet har under 1998
18190: nadema för flerlingsfamiljer i samband med bar-       förhandlat med olika parter i syfte att förbättra
18191: nens födelse kunde kompenseras genom ett för-         flerlingsfamiljemas ställning och öka kunskapen
18192: höjt moderskapsunderstöd. De kostnader som            om dessa familjers särskilda behov. Man har strä-
18193: föranleds av en sådan förändring uppskattas vara      vat efter att inleda samarbete mellan olika orga-
18194: ungefår 660 000 mark.                                 nisationer. Ministeriet har också som mål att star-
18195:                                                       ta ett projekt för att utveckla familjefostran, i
18196: Återbäring av bilskatt                                samband med vilket man även kan beakta fler-
18197: Enligt 51 § bilskattelagen beviljas vissa relativt    lingsfamiljemas behov. Ett problem som fler-
18198: begränsade handikappgrupper partiell befrielse        lingsfamiljema upplever som centralt, utöver det
18199: från bilskatten. Skatteåterbäring anses vara en       ringa ekonomiska stödet, är att familjema i sam-
18200: stödform som inte är så vällämpad under nuva-         band med bamens födelse och i spädbamsskedet
18201: rande omständigheter. Den allmänna trenden är         inte får tillräckligt mentalt eller praktiskt stöd.
18202: att från indirekta stödformer försöka övergå till     Därför vore det viktigt att förbättra familjemas
18203: klarare och direkta stödformer. Bl.a. av denna an-    förutsättningar att få kommunal hemservice ge-
18204: ledning har Handikapparbetsgruppen 96, som            nom viiken man kan stöda familjema så att de
18205: tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet, fö-   klarar sig på egen hand. Bamfamiljemas möjlig-
18206: reslagit i sin promemoria av den 15 april 1997        heter att få kommunal hemservice har dock mins-
18207: (social- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupps-     kat betydligt. Ministeriets möjligheter att inver-
18208: promemorior 1997:6) att återbäringen av bilskat-      ka på vem som erbjuds hemservice begränsas för
18209: ten till handikappade skall ersättas med ett di-      tillfållet främst till informationsstyming.
18210: 
18211: 
18212: 
18213: Helsingforsden 21 juni 1999
18214: 
18215:     Omsorgsminister Eva Biaudet
18216: 
18217: 
18218: 
18219: 
18220:                                                                                                          5
18221:                                                            KK 96/1999 vp- Liisa Jaakonsaari /sd
18222: 
18223: 
18224: 
18225: 
18226:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 96/1999 vp
18227: 
18228:                                            Ukrainaan suunniteltu suomalaisen SS-patal-
18229:                                            joonan muistomerkki
18230: 
18231: 
18232: 
18233: 
18234: Eduskunnan puhemiehelle
18235: 
18236: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan viime so-    ottoja monessa Euroopan maassa. Suomessa on
18237: dissa kaatuneiden suomalaisten rintamamiesten       viime vuosina entistä paremmin ymmärretty an-
18238: muistoa vaaliva yhdistys on päättänyt muisto-       taa tunnustusta sotiemme veteraaneille. Tätä ar-
18239: merkin hankkimisesta Ukrainassa ja Tshetshe-        vonantoa ja tunnustusta ei tulisi kyseenalaistaa ja
18240: niassa SS-pataljoonan palveluksessa kaatuneille.    vaarantaa sekoittamalla suomalaiset sotaveteraa-
18241: Kyseinen joukko-osasto ja siihen kuuluneet mie-     nit natsi-Saksan valloituspolitiikkaan ja rikok-
18242: het on Niimbergin sotasyyllisyysoikeudenkäyn-       sun.
18243: tien tutkimuksissa vapautettu sotarikos-ja muis-       Ukrainaan tulevaan SS-joukoissa kaatuneiden
18244: ta syytteistä. Koska palvelu kyseisessä pataljoo-   muistomerkkiin on haettu tukea opetusministe-
18245: nassa tapahtui Suomen valtiojohdon hyväksymä-       riöltä. Mikäli tukea annetaan, muuttuu muisto-
18246: nä ja Suomea vastaan sodassa olleen Neuvosto-       merkkihanke omaisten ja kaatuneiden muistojär-
18247: liiton sotavoimia vastaan, on kyseisen pataljoo-    jestön hankkeesta valtiovallan tukemaksi toi-
18248: nan miehille annettu tunnus rintamapalvelusta.      meksi.
18249: Pataljoonan suomalaisveteraanien omaa kunniaa
18250: ja siinä kaatuneiden miesten omaisten oikeutta      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18251: muiston vaalimiseen ei voi eikä saa kyseenalais-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18252: taa.                                                tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18253:     Edellä sanotusta huolimatta muistomerkin an-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18254: taminen SS-joukko-osastolle on vähintäänkin
18255: kyseenalaista. Waffen SS-joukot - ja niiden               Onko SS-patu!j,Hmassa kaatuneiden
18256: kansainväliset yksiköt - muodostettiin palvele-           suomalaisten muistomerkille valmistel-
18257: maan kansallissosialistisen Saksan poliittisia ja         tu valtion rahallisen tuen antamista ~
18258: ideologisia tavoitteita. Niiden oli määrä symbo-          ja mikäli rahoitusta ollaan antamassa,
18259: loida koko Euroopan asettumista Saksan valtio-            voiko hallitus uudelleen harkita tuki-
18260: johdon tavoitteiden tueksi.                               päätöstä?
18261:     SS-joukkojen muistomerkit ovat aiheellisesti
18262: herättäneet keskustelua ja kielteisiä kannan-
18263: 
18264: 
18265: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1999
18266: 
18267:     Liisa Jaakonsaari /sd
18268: 
18269: 
18270:                                                                                               Versio 2.0
18271: KK 96/1999 vp- Liisa Jaakonsaari /sd                                                 Ministerin vastaus
18272: 
18273: 
18274: 
18275: 
18276: Eduskunnan puhemiehelle
18277: 
18278: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           riska Samfundet r.f. ja Suomen Sotaveteraaniliit-
18279: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         to ry.
18280: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Suomen-Saksan vapaaehtoisten huoltoyhdis-
18281: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Jaa-       tys Veljesapu ry,joka on perustettu vuonna 1955,
18282: konsaaren /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy-         on hyväksytty yhdistyksen jäseneksi 10.3.1998.
18283: myksen KK 96/1999 vp:
18284:                                                       Yhdistyksen tarkoitus
18285:        Onko SS-pataljoonassa kaatuneiden              Yhdistyksen tarkoituksena on sääntöjensä mu-
18286:        suomalaisten muistomerkille valmistel-         kaan vaalia vuosien 1939-1945 sodissa ja nii-
18287:        tu valtion rahallisen tuen antamista -         den sotavankeudessa menehtyneiden, Suomen
18288:        ja mikäli rahoitusta ollaan antamassa,         alueen ulkopuolelle jääneiden suomalaisten sota-
18289:        voiko hallitus uudelleen harkita tuki-         vainajien muistoa, edistää muiden tekemää vaali-
18290:        päätöstä?                                      mistyötä Suomessa ja ulkomailla sekä toimia eri-
18291:                                                       tyisesti sen hyväksi, että omaiset saisivat tietoja
18292: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
18293:                                                       sotavainajien vaiheista ja hautapaikoista sekä
18294: ti seuraavaa:
18295:                                                       mahdollisuuden käydä heille pystytetyillä muis-
18296:                                                       tomerkeillä.
18297: Sotavainajien muiston vaalimisasioidenjärjes-
18298:                                                          Yhdistys toimii yhteistyössä opetusministe-
18299: tely Suomessa
18300:                                                       riön kanssa ja ottaa toiminnassaan huomioon sii-
18301: Kirjallisessa kysymyksessä käsitellyn asian ym-       hen liittyvät Suomen kansainväliset sopimukset
18302: märtämiseksi on tarpeen valottaa sotavainajien        sekä opetusministeriön vaalimistyölle vahvista-
18303: muiston vaalimiseen liittyviä yleisiä järjestelyjä    mat periaatteet ja yhdistykselle luovuttaman ai-
18304: Suomessa.                                             neiston.
18305:    Sotavainajien muiston vaalimistehtäviä on
18306: opetusministeriö hoitanut vuoden 1998 alkupuo-        Yhdistyksen organisaatio
18307: lelle saakka. Tämän jälkeen perustivat ministe-
18308:                                                       Hallituksen puheenjohtajana toimii FT h.c. mult.
18309: riön tuella keskeiset veteraani- ja vainajien omai-
18310:                                                       Jaakko Numminen. Hallitukseen kuuluvat lisäk-
18311: sia edustavat järjestöt Sotavainajien muiston vaa-
18312:                                                       si perustajajärjestöjen edustajina varapuheenjoh-
18313: limisyhdistyksen 8.1.1998. Sotavainajien muis-
18314:                                                       tajana toiminnanjohtaja Jaakko Valve Suomen
18315: ton vaalimiseen liittyvät viranomaistehtävät jäi-
18316:                                                       Sotaveteraaniliitosta sekä muina jäseninä talous-
18317: vät edelleen opetusministeriön hoidettaviksi.
18318:                                                       neuvos Teuvo Alava Sotavangit ry:stä, FT, kou-
18319:    Yhdistyksen perustajajärjestöjä olivat Kaatu-
18320:                                                       luneuvos Jouko Kauranne Sotilaspoikien perin-
18321: neiden Muistosäätiö, Kaatuneitten Omaisten
18322:                                                       neliitosta, ekonomi Paavo Koponen Karjalan Lii-
18323: Liitto ry, Karjalan Liitto ry, Rintamamiesvete-
18324:                                                       tosta, kenraalimajuri Pentti Lehtimäki Kaatuneit-
18325: raanien liitto - Frontmannaveteranemas för-
18326:                                                       ten Omaisten Liitosta ja rovasti Väinö Salokorpi
18327: bund r.y., Rintamanaisten Liitto ry, Sotainvali-
18328:                                                       Sotainvalidien Veljesliitosta.
18329: dien Veljesliitto- Krigsinvalidemas Brödraför-
18330:                                                          Toiminnanjohtajana on hum. kand. Heikki Ha-
18331: bund ry, Sotilaspoikien perinneliitto ry, Sotavan-
18332:                                                       kala ja tutkimussihteerinä FM Tomi Eskola.
18333: git ry, Sotahistoriallinen Seura r.y.- Krigshisto-
18334: 
18335: 2
18336: Ministerin vastaus                                         KK 96/1999 vp- Liisa Jaakonsaari /sd
18337: 
18338: 
18339:    Yhdistyksen neuvottelukunnan puheenjohta-          jien vaiheista ja hautapaikoista sekä mahdolli-
18340: jana on Sotaveteraaniliiton kunniapuheenjohta-        suuden käydä heille pystytetyillä muistokivillä.
18341: ja, varatuomari Simo Kärävä. Neuvottelukunnan         Yhdistyksen mukaan kyseessä ei siis ole muiden
18342: varapuheenjohtajina ovat kenttäpiispa Hannu           näkökohtien esiintyminen saati sodan ihannointi
18343: Niskanen ja pääsihteeri Marjatta Nykänen (Nais-       tai tuomittavien tekojen väheksyminen. Yhdis-
18344: ten Valmiusliitto) sekä jäseninä kunnallisneuvos      tyksen hallitus on todennut ainakin seuraavien
18345: Heikki Oksanen (Rintamamiesveteraanien liit-          seikkojen puoltaneen vaaliruistoiminnan mah-
18346: to), terveydenhuoltoneuvos Laine-Maire Kyösti-        dollisuuksien selvittämistä:
18347: lä (Rintamanaisten Liitto ja Veljesapu), eversti         Waffen-SS:ssä palvelleet suomalaiset taisteli-
18348: Pekka Kurenmaa (Sotahistoriallinen Seura), leh-       vat vieraan valtion asevoimissa Suomen silloista
18349: distöneuvos Mikko Pohtola (Kaatuneiden Muis-          vihollista vastaan Suomen hallituksen tekemien
18350: tosäätiö), sosiaalineuvos Tellervo Suomalainen        ratkaisujen perusteella. Tämän vuoksi heidät on
18351: (Kaatuneitten Omaisten Liitto), maankäyttöpääl-       vuonna 1956 annetulla lailla ja vuonna 1986 an-
18352: likkö Markku Kiikka (Kirkkohallitus), apulais-        netulla asetuksella etuusasioissa rinnastettu Suo-
18353: piispa Panteleimon (Ortodoksinen kirkollishalli-     men puolustusvoimissa palvelleisiin. Suomalais-
18354: tus), hallitusneuvos Lauri Lehtonen (opetusmi-        ten SS-vapaaehtoisten ei tiedetä syyllistyneen so-
18355: nisteriö), hallitusneuvos Pekka Pitkänen (puolus-     tarikoksiin.
18356: tusministeriö) ja linjanjohtaja Rene Nyberg (ul-         Yhdistys toteaa, että Saksan liittotasavalta on
18357: koasiainministeriö).                                 valtiosopimuksin tai muulla tavoin sopinut usei-
18358:                                                       den kymmenien valtioiden, muun muassa Bel-
18359: Yhdistyksen toiminta                                  gian, Valko-Venäjän, Tanskan, Norjan, Viron,
18360: Yhdistys on opetusministeriön valtuuttamana et-      Ranskan, Ison-Britannian, Kroatian, Alankomai-
18361: sinyt viime sotien kentälle jääneitä suomalaisia     den, Puolan, Venäjän federaation ja Ukrainan
18362: sotilaita Karjalan tasavallasta ja Leningradin       kanssa sotilashautojen merkitseruisestä ja hoita-
18363: alueelta. Löydetyt tuntemattomat sotilaat on hau-    misesta toisen sopimuspuolen alueella sekä
18364: dattu Lappeenrannan sankarihautausmaalle.            muistomerkkien pystyttämisestä hauta-alueille.
18365:    Vuodesta 1992 lähtien on opetusministeriö             Saksalaisia sotilashautoja, joista useihin on
18366: pystyttänyt muistomerkit kuudelle kenttähau-         haudattu sekä Wehrmachtin että SS-joukkojen
18367: tausmaalle ja viidelle sotavankien hautausmaal-      sotilaitaja heille pystytettyjä muistomerkkejä, on
18368: le. Yhdistys pystytti vuonna 1998 sotavanki-         yli 100 maassa, muun muassa Venäjällä ja Ukrai-
18369: muistomerkin Uralille Asbestin kaupunkiin, jol-      nassa. Hautoja ja muistomerkkejä hoitaa sekä
18370: loin katsottiin sotavankimuistomerkkien pysty-       omaisten niillä käyntejä edistää kansalaisjärjestö
18371: tyksen tulleen päätökseen.                           Volksbund Deutsche Kriegsgräberfiirsorge, joka
18372:    Yhdistys on opetusministeriölle jättämässään      on perustettu vuonna 1919 ja toimii valtion tuen
18373: vuoden 1999 toiminta-avustushakemuksessaan           turvin.
18374: ilmoittanut muun ohessa ryhtyvänsä valmistele-           Suomi ja Venäjä ovat 11.7.1992 tehneet sopi-
18375: maan Saksan asevoimissa toisessa maailmanso-         muksen sotavainajien muiston vaalimisesta. Sak-
18376: dassa vapaaehtoisina palvelleiden ja kentälle jää-   san ja Suomen keskisestä yhteistyöstä vaaliruis-
18377: neiden suomalaisten muistomerkkiä, muistolaat-       asioissa on verbaalinootti 11.5.1959. Suurin Suo-
18378: taa tai vastaavaa Veljesapu ry:n tuella.             men saksalaisista sotilashautausmaista ja muisto-
18379:    Yhdistys on opetusministeriölle 19.5.1999 il-     merkeistä on Rovaniemen maalaiskunnan Norva-
18380: moittanut katsovansa muistokivien toteuttavan        järvellä, jonne on koottu noin 2 500 saksalaisen
18381: yhdistyksen säännöissä määriteltyä tarkoitusta       sotavainajan-entisen sotakumppanin tai vihol-
18382: vaalia sodissa 1939-1945 menehtyneiden, Suo-         lissotilaan - jäänteet Suomalaisten SS-vapaa-
18383: men alueen ulkopuolelle jääneiden suomalaisten       ehtoisten muistokivi paljastettiin Helsingin Hie-
18384: sotavainajien muistoa sekä toimia erityisesti sen    taniemen sankarihautausmaalla 4.6.1983.
18385: hyväksi, että omaiset saisivat tietoja sotavaina-
18386: 
18387:                                                                                                       3
18388: KK 96/1999 vp- Liisa Jaakonsaari /sd                                                 Ministerin vastaus
18389: 
18390: 
18391:    Yhdistys toteaa, että edellä viitatuista seikois-    Yhdistyksen valtionavustus
18392: ta ja näkökannoista huolimatta on muistokivi-           Vuodelle 1998 opetusministeriö on myöntänyt
18393: hankkeesta virinneessä keskustelussa esitetty           Sotavainajien muiston vaaliruisyhdistykselle
18394: mielipiteitä, joissa on katsottu muistokivien voi-      500 000 markan avustuksen ja eräitä lähinnä toi-
18395: van loukata sodan uhrien omaisia ja väheksyvän          minnan käynnistämiseen liittyneitä avustuksia.
18396: Saksan toisessa maailmansodassa etenkin juuta-          Ministeriö on myöntänyt yhdistykselle vuoden
18397: laisiin kohdistamaa vainoa.                             1999 toiminta-avustuksen ennakkona 21.12.1998
18398:    Yhdistys ilmoittaa, että kun asiasta siis näyt-      ja 12.4.1999 yhteensä 200 000 markkaa. Minis-
18399: tää vallitsevan eri mielipiteitä, joista jotkin saat-   teriö on myöntänyt 21.5.1999 yhdistykselle var-
18400: tavat ilmaista epätietoisuutta tai epäluuloja Sota-     sinaisena toiminta-avustuksena 500 000 mk, jos-
18401: vainajien muiston vaaliruisyhdistyksen päämää-          ta edellä mainitut ennakot vähennetään.
18402: riä ja toimintaa kohtaan, hallituksensa päättä-            Edellä olevaan selvitykseen viitaten hallitus
18403: neen 19.5.1999, että se ei jatka muistokivihan-         toteaa, ettei kansanedustaja Jaakonsaaren kysy-
18404: ketta.                                                  mys näin ollen anna aihetta toimenpiteisiin.
18405: 
18406: 
18407: 
18408: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
18409: 
18410:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
18411: 
18412: 
18413: 
18414: 
18415: 4
18416: Ministems svar                                            KK 96/1999 vp- Liisa Jaakonsaari /sd
18417: 
18418: 
18419: 
18420: 
18421: Tili riksdagens talman
18422: 
18423: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Föreningen för finsk-tyska frivilliga, Veljes-
18424: har Ni Fru ta1man, till vederbörande medlem av      apu ry, som grundades 1955, antogs som medlem
18425: statsrådet översänt följande av riksdagsman Liisa   i föreningen 10.3.1998.
18426: Jaakonsaari /sd undertecknade skriftliga spörs-
18427: mål SS 96/1999 rd:                                  Föreningens syfte
18428:                                                     Föreningens syfte är enligt dess stadgar att vårda
18429:       Finns det planer på att ge finansiellt        minnet av de finländska stupade som dog i
18430:       stödfrån statens sidaför ett minnesmär-       1939-1945 års krig och i krigsfångenskap och
18431:       ke över finländska stupade som ijänat i       som blivit kvar utanför finskt territorium, att
18432:       en SS-bataljon- och i detfall attfinan-       främja det arbete för att vårda minnet av stupade
18433:       siering är aktuell, kan regeringen            som utförs av andra både i Finland och utom-
18434:       ompröva sitt beslut?                          lands samt särskilt arbeta för att de anhöriga skall
18435:                                                     få uppgifter om de stupades öden och var de är
18436: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
18437:                                                     begravna samt kunna besöka de minnesmärken
18438: föra följande:
18439:                                                     som rests för att hedra dem.
18440:                                                         Föreningen arbetar i samarbete med undervis-
18441: Hur ärenden som gäller vårdandet av de stupa-
18442:                                                     ningsministeriet och tar i sin verksamhet hänsyn
18443: des minne sköts i Finland
18444:                                                     till Finlands iritemationella fördrag i denna fråga
18445: För att förstå det som behandlas i det skriftliga   samt de principer som undervisningsministeriet
18446: spörsmålet är det nödvändigt att belysa de all-     fastställt för arbetet och det materia! som minis-
18447: männa arrangemangen i Finland när det gäller att    teriet överlåtit till föreningen.
18448: vårda de stupades minne.
18449:    Uppgifter som hänför sig till vårdandet av de    Föreningens organisation
18450: stupades minne sköttes ända fram till början av
18451:                                                     Ordförande för föreningen är FD h.c. mult. Jaak-
18452: 1998 av undervisningsministeriet. Efter detta
18453:                                                     ko Numminen. Till föreningen hör dessutom fö-
18454: grundade de centrala veteranorganisationema
18455:                                                     reträdare för de stiftande organisationema: vice
18456: och andra organisationer som företräder de stu-
18457:                                                     ordförande verksamhetsledare Jaakko Valve från
18458: pades anhöriga med stöd från und.ervisningsmi-
18459:                                                     Finlands Krigsveteranförbund samt medlemmar-
18460: nisteriet Krigsdödas minnesförenmg 8.1.1998.
18461:                                                     na ekonomierådet Teuvo Alava från Sotavangit
18462: De myndighetsuppgifter som gäller vårdandet av
18463:                                                     ry, FD, skolrådet Jouko Kauranne från Sotilas-
18464: de stupades minne kvarstår vid undervisningsmi-
18465:                                                     poikien perinneliitto, ekonom Paavo Koponen
18466: nisteriet.
18467:                                                     från Karjalan Liitto, generalmajor Pentti Lehti-
18468:    Med om att grunda föreningen var Kaatunei-
18469:                                                     mäki från Kaatuneitten Omaisten Liitto och pros-
18470: den Muistosäätiö, Kaatuneitten Omaisten Liitto
18471:                                                     ten Väinö Salokorpi från Krigsinvalidemas bröd-
18472: ry, Karjalan Liitto ry, Frontmannavet~ra?em~s
18473:                                                     raförbund.
18474: förbund rf, Rintamanaisten Liitto ry, Kngsmvah-
18475:                                                        Verksamhetsledare är hum.kand. Heikki Ha-
18476: demas Brödraförbund ry, Sotilaspoikien Perin-
18477:                                                     kala och forskningssekreterare FM Tomi Eskola.
18478: neliitto ry, Sotavangit ry, Krigshistoriska Sam-
18479: fundet rf och Finlands Krigsveteranförbund rf.
18480: 
18481:                                                                                                       5
18482: KK 96/1999 vp- Liisa Jaakonsaari /sd                                                      Ministerns svar
18483: 
18484: 
18485:    Ordförande i föreningens delegation är Krigs-      krig samt att särskilt arbeta för att de anhöriga får
18486: veteranförbundets hedersordförande, vicehärads-       kännedom om de stupades öden och var de är be-
18487: hövdning Simo Kärävä. Vice ordförande för de-         gravna samt att de anhöriga ges möjlighet att be-
18488: legationen är fåltbiskop Hannu Niskanen och ge-       söka de minnesstenar som rests över de stupade.
18489: neralsekreterare Marjatta Nykänen (Naisten Val-       Enligt föreningen är andra synpunkter således
18490: miusliitto) samt medlemmar kommunalrådet              inte aktuella och det är inte heller fråga om att
18491: Heikki Oksanen (Frontmannaveteranernas för-           glorifiera kriget eller att förringa oförsvarliga
18492: bund), hälsovårdsrådet Laine-Maire Kyöstilä           handlingar. Föreningens styrelse har konstaterat
18493: (Rintamanaisten Liitto och Veljesapu), överste        att åtminstone följande omständigheter taiat för
18494: Pekka Kurenmaa (Krigshistoriska samfundet),           att möjligheterna att vårda de stupades minne ut-
18495: pressrådet Mikko Pohtola (Kaatuneiden Muisto-         reds:
18496: säätiö), socialrådet Tellervo Suomalainen (Kaa-          De finländare som tjänade i Waffen-SS stred i
18497: tuneitten Omaisten Liitto), markanvändnings-          en främmande stats arme mot Finlands dåvaran-
18498: chef Markku Kiikka (Kyrkostyrelsen), biträdan-        de fiende på basis av de beslut finska regeringen
18499: de biskop Panteleimon (Ortodoxa kyrkostyrel-          fattat. De har därför genom en lag som gavs 1956
18500: sen), regeringsrådet Lauri Lehtonen (undervis-        och en förordning som gavs 1986 i förmånsfrå-
18501: ningsministeriet), regeringsrådet Pekka Pitkänen      gor jämställts med sådana som tjänat i Finlands
18502: (försvarsministeriet) och linjechef Rene Nyberg       försvar. Det är inte känt att de finska SS-frivilli-
18503: (utrikesministeriet).                                 ga skulle har gjort sig skyldiga till krigsförbrytel-
18504:                                                       ser.
18505: Föreningens verksamhet                                   Föreningen konstaterar att Tyska förbundsre-
18506: Föreningen har, befullmäktigad av undervis-           publiken genom statsfördrag eller på annat sätt
18507: ningsministeriet, letat efter finska soldater som     avtalat med ett tiotal stater, bl.a. med Belgien,
18508: blivit kvar på fåltet under senaste krig. Eftersök-   Vitryssland, Danmark, Norge, Estland, Frankri-
18509: ningar har gjorts i Karelska republiken och i         ke, Storbritannien, Kroatien, Nederländerna, Po-
18510: området kring Leningrad. Funna soldater som           len, Ryska federationen och Ukraina om att sol-
18511: inte kunnat identifieras har begravts på hjältebe-    datgravar skall märkas ut och skötas om på den
18512: gravningsplatsen i Villmanstrand.                     andra avtalspartens område samt att minnesmär-
18513:     Serlan 1992 har undervisningsministeriet rest     ken skall resas på gravområdena.
18514: minnesmärken vid sex fåltbegravningsplatser              Tyska soldatgravar, där ofta soldater både från
18515: och fem begravningsplatser för krigsfångar. För-      Wehrmacht och SS-trupper är begravna och min-
18516: eningen reste 1998 en minnesmärke över krigs-         nesmärken över dem finns i över 100 länder, bl.a.
18517: fångar i Ural, i staden Asbest. Därmed ansågs re-     i Ryssland och Ukraina. Gravarna och minnes-
18518: sandet av sådana minnesmärken avslutat.               märkena sköts och de anhörigas besök vid dem
18519:     Föreningen har i sin ansökan till undervis-       främjas av medborgarorganisationen Volksbund
18520: ningsministeriet om verksamhetsunderstöd för          Deutsche Kriegsgräberfiirsorge, som grundades
18521: 1999 meddelat att den bl.a. börjar förbereda ett      1919 och får statsstöd.
18522: minnesmärke, en minnesplatta eller något mot-            Finland och Ryssland ingick 11.7.1992 ett av-
18523: svarande över finländare som tjänat som frivilli-     tai om vårdandet av de stupades minne. Om sam-
18524: ga i Tysklands arme under andra världskriget och      arbetet mellan Tyskland och Finland i dessa
18525: blivit kvar på fåltet. Veljesapu ry ger understöd     ärenden finnsen verbalnot 11.5.1959. Den stör-
18526: till projektet.                                       sta begravningsplatsen och det största minnes-
18527:     F öreningen meddelade undervisningsministe-       märket när det gäller tyska stupade i Finland
18528: riet 19.5.1999 att den ansåg minnesstenarna fylla     finns i Rovaniemi landskommun i Norvajärvi,
18529: det syfte som anges i föreningens stadgar, dvs. att   där man samlat lämningarna av ca 2 500 tyska
18530: vårda minnet av de finländska stupade som blev        stupade - tidigare bundsförvanter eller fiender.
18531: kvar utanför finskt territorium i 1939-1945 års       En minnessten över finländska SS-frivilliga av-
18532: 
18533: 
18534: 6
18535: Ministems svar                                               KK 96/1999 vp- Liisa Jaakonsaari /sd
18536: 
18537: 
18538: täcktes vid hjältegravama i Sandudd i Helsing-         Statsbidrag tili föreningen
18539: fors 4.6.1983.                                         Undervisningsministeriet har för 1998 beviljat
18540:    Föreningen konstaterar att det trots ovan           Krigsdödas minnesförening ett understöd på
18541: nämnda omständigheter och synpunkter fram-             500 000 mark och därtill vissa understöd som
18542: förts åsikter i samband med diskussionen om            närmast hänför sig verksamhetsstarten. Ministe-
18543: minnesstensprojektet enligt vilka minnesstenar-        riet beviljade 21.12.1998 och 12.4.1999 för-
18544: na kan upplevas som sårande av de anhöriga tili        eningen sammanlagt 200 000 mark som förskott
18545: krigets offer och anses förringa den förföljelse i     på verksamhetsunderstödet för 1999. Ministeriet
18546: synnerhet judama blev utsatta för i Tyskland un-       beviljade 21.5.1999 föreningen 500 000 mark i
18547: der andra världskriget.                                egentligt verksamhetsunderstöd, från vilket
18548:    Då det alitså förefalier att råda olika åsikter i   ovannämnda förskott avdras.
18549: frågan, av vilka en del uttrycker bristande kun-          Med hänvisning tili ovan nämnda utredning
18550: skap om elier misstro mot föreningens syften och       konstaterar regeringen att riksdagsman Jaakon-
18551: verksamhet, meddelar föreningen att dess styrel-       saaris spörsmål inte ger anledning tili åtgärder.
18552: se 19.5.1999 beslutat att den inte fortsätter min-
18553: nesstensprojektet.
18554: 
18555: 
18556: Helsingforsden 3 juni 1999
18557: 
18558:     Kulturminister Suvi Linden
18559: 
18560: 
18561: 
18562: 
18563:                                                                                                       7
18564:                                                         KK 97/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
18565: 
18566: 
18567: 
18568: 
18569:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 97/1999 vp
18570: 
18571:                                               Anniskelupaikkojen toiminnassa                 esiintyvien
18572:                                               epäkohtien poistaminen
18573: 
18574: 
18575: 
18576: 
18577: Eduskunnan puhemiehelle
18578: 
18579: Alkoholitarkastajien kanssa käydyissä keskuste-        loissa anniskellaan päihtyneille ja jopa alaikäisil-
18580: luissa on tullut ilmi, että maamme alkoholihallin-     le. Lisäksi jätetään verot ym. yhteiskunnalle tule-
18581: nossa on lukuisia ongelmia. Näitä on osaltaan          vat maksut maksamatta. Tolkuttomasti päihty-
18582: kärjistänyt lääninhallitusten alasajo. Lääninhalli-    neet heitetään ulos ravintolasta ja luotetaan sii-
18583: tuksissa on saamieni tietojen mukaan käytettä-         hen, että poliisi tulee yleisövihjeiden perusteella
18584: vissä varsinaiseen alkoholivalvontaan noin kuu-        korjaamaan sammuneet pois kadulta.
18585: si henkilötyövuotta koko maassa. Suomessa on               Valvontamaksujen kertymä lienee vuositasol-
18586: A-ja B-ravintoloita 4 543 ja ns. keskiolutravin-       la koko maassa noin 6,25 milj. markkaa. Siitä
18587: toloita 4 613 (huhtikuu 1999).                         käytetään varsinaiseen valvontaan kaikissa lää-
18588:    Vertailun vuoksi mainittakoon, että pelkäs-         neissä vain noin 1,6 milj. markkaa.
18589: tään Tukholmassa on valvontaan käytettävissä               On ilmeistä, että nykyiset epäkohdat annis-
18590: noin 20 tarkastajaa. Ravintoloiden määrä on siel-      kelupaikkojen toiminnassa edellyttävät ripeitä
18591: lä noin 1 500. Etelä-Suomen lääninhallituksen          toimenpiteitä hallitukselta. Varatkin näytetään jo
18592: Helsingin toimipisteessä hoitaa ravintoloiden          toimintaan kerättävän, mutta niitä ei käytetä
18593: tarkastusta ja valvontaa tällä hetkellä kaksi virka-   asianomaiseen tarkoitukseen.
18594: miestä muiden tehtäviensä ohella. Ravintoloita
18595: on Helsingin toimipisteen alueella noin 2 500.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18596:    Kun anniskelulupien myöntämisessä ei ole ny-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
18597: kyään tarveharkintaa, edellyttäisi toiminnan           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18598: asianmukaisuus aivan ilmeisesti toimivaa jälki-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18599: valvontaa. Ravintoloiden kärjistynyt kilpailu-
18600: tilanne aiheuttaa mm. välinpitämättömyyttä ylei-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
18601: sestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Poliisilta         tyä anniskelupaikkojen toiminnassa
18602: ja alkoholitarkastajilta saatujen tietojen ja                esiintyvien epäkohtien poistamiseksi eh-
18603: omienkin havaintojeni mukaan monissa ravinto-                käistäkseen anniskelun ravintolassa eri-
18604:                                                              tyisesti alaikäisille ja päihtyneille?
18605: 
18606: 
18607: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1999
18608: 
18609:     Paula Kokkonen /kok                                    Hannes Manninen /kesk
18610:     Jouko Jääskeläinen /skl                                Johannes Leppänen /kesk
18611:     Riitta Prusti /sd                                      Tanja Karpela /kesk
18612: 
18613:                                                                                                   Versio 2.0
18614: KK 97/1999 vp- Paula Kokkonen lkok ym.                                               Ministerin vastaus
18615: 
18616: 
18617: 
18618: 
18619: Eduskunnan puhemiehelle
18620: 
18621: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          valvontahenkilöstön määrä edelleen supistui
18622: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        huomattavasti.
18623: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Käytännön valvontatoiminta jakautuu ennak-
18624: jäsenen vastattavaksi Paula Kokkosen /kok ym.        kovalvontaan ja jälkivalvontaan. Ennakkoval-
18625: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              vonnassa selvitetään luvanhakijan henkilöön ja
18626: 97/1999 vp:                                          itse paikkaan liittyvät luvan edellytykset. Van-
18627:                                                      han alkoholilain aikana ennakkovalvontaan liit-
18628:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     tyi myös lupien niin sanottu tarveharkinta. Kuten
18629:        tyä anniskelupaikkojen toiminnassa            kysymyksessä todetaan, vanhan alkoholilain mu-
18630:        esiintyvien epäkohtien poistamiseksi eh-      kaista tarveharkintaa ei enää voida soveltaa lupa-
18631:        käistäkseen anniskelun ravintolassa eri-      hallinnossa. Korkein hallinto-oikeus katsoi vuo-
18632:        tyisesti alaikäisille ja päihtyneille?        den 1997 kesällä antamissaan päätöksissä, että
18633:                                                      tällainen tarveharkinta ei enää ollut mahdollista.
18634: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Jälkivalvonnalla pyritään toisaalta ennaltaehkäi-
18635: ti seuraavaa:                                        semään mahdolliset rikkomukset ja toisaalta sel-
18636: Vuoden 1994 alkoholilain ( 1143/1994) mukai-         vittämään tapahtuneet rikkomukset.
18637: nen lupahallinto on jaettu sosiaali- ja terveyden-      Ennakkovalvonnan edellytyksiä on viime vuo-
18638: huollon tuotevalvontakeskuksen (STTV) ja lää-        sina parannettu siten, että sosiaali- ja terveysmi-
18639: ninhallitusten kesken. Valvonta on jaettu siten,     nisteriö on antanut päätöksen alkoholijuomien
18640: että STTV:n tehtävänä on valvoa alkoholijuo-         anniskeluluvan myöntämisestä ja lupaharkinnan
18641: mien anniskelua sen myöntämän luvan nojalla          käyttämisestä ( 162/ 1998), jossa selkeytetään
18642: toimivissa anniskelupaikoissa ja päättää rikko-      muun muassa luvanhaltijan edellytyksiin ja luo-
18643: mustapauksissa toimenpiteistä. Käytännössä kui-      tettavuuteen liittyviä vaatimuksia. STTV:lle on
18644: tenkin lääninhallitukset vastaavat lähes kaiken      vuoden 1999 budjetissa annettu määräraha lisä-
18645: anniskelutoiminnan tarkastuksesta ja valvonnas-      henkilöstön palkkaamiseen harmaan talouden
18646: ta, sillä lain mukaan lääninhallituksille kuuluu     torjumiseksi, minkä lisäksi STTV:n tietojärjes-
18647: valvoa alueellaan alkoholijuomien myyntiä ja an-     telmiä on kehitetty siten, että sujuva yhteistyö eri
18648: niskelua sekä alkoholijuomien mainontaa ja           viranomaistahojen kanssa toimii tehokkaasti.
18649: muuta myynninedistämistoimintaa.                     Tässä on vielä muistettava, että alkoholilain mu-
18650:    Nykyinen organisaatiomalli luotiin vuoden         kainen lupajärjestelmä antaa mahdollisuuden te-
18651: 1994 alkoholilain säätämisen myötä. Tätä ennen       hokkaisiin sanktiotoimenpiteisiin rikkomusta-
18652: valvontaa suoritti kansallinen alkoholiyhtiö, Oy     pauksissa, joten säädöspohja luo edellytykset hy-
18653: Alko Ab laajan kenttäverkostonsa kautta. Vielä       välle valvonnalle.
18654: 1990-luvun alkuun asti valvonnassa oli mukana           Ongelmana valvonnassa on resurssikysymys.
18655: myös kunnallisten alkoholitarkastajien verkosto.     Lääninhallitusten voimavaroja on jo useamman
18656: Ensimmäinen merkittävä valvontahenkilöstön           vuoden ajan vähennetty. Sekä lääninhallitusten
18657: supistus tapahtui, kun kunnallinen alkoholitar-      että STTV:n voimavaroista suuri osa kohdistuu
18658: kastus lakkautettiin. Uuden alkoholilain myötä       pakosta lupahallintoon eikä jälkivalvontaan.
18659: 
18660: 
18661: 2
18662: Ministerin vastaus                                      KK 97/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
18663: 
18664: 
18665: Työn ohjauksen kannalta on ongelmallista, että         sa luvanhaitijoihin ja henkilökuntaan on pyritty
18666: tässä kysymyksessä lääninhallituksia tulosohjaa        vaikuttamaan jatkuvana koulutuksella ja tiedo-
18667: sosiaali- ja terveysministeriö ja resursseista päät-   tuksella.
18668: tää sisäasiainministeriö. Näistä ongelmista huoli-        Elinkeinonharjoittajan omaa vastuuta tulee
18669: matta ei voi väittää, että anniskelun ja vähittäis-    koulutuksen ja tiedotuksen lisäksi tehostaa erilai-
18670: myynnin valvontaa ei tehtäisi tai että valvonta        silla kannustinjärjestelmillä. Luvanhaltijoiden
18671: olisi tehotonta. Esimerkiksi Etelä-Suomen lää-         lupa- ja valvontamaksuja voidaan porrastaa tä-
18672: nin alueella suoritettiin vuonna 1998 yli 2 000        män mukaisesti. Nyt jo uudessa tupakkalaissa
18673: (Helsingin alueella > 1 000) tarkastus- ja valvon-     oleva velvoite tehdä omavalvontasuunnitelma
18674: takäyntiä pääasiassa anniskelupaikkoihinja käsi-       voidaan ulottaa myös alkoholijuomien anniske-
18675: teltiin 1 600 lupa-asiaa. Vähäiset resurssit on li-    luun. Tärkeää on myös sanktiokäytännön kiristä-
18676: säksi suunnattu ongelmallisimpien paikkojen            minen; eräänlaisen 0-toleranssin käyttöönotto
18677: valvontaan. Anniskelurikkomuksista ja häiriöis-        olisi tärkeää muun muassa silloin, kun on annis-
18678: tä saadaan tietoa poliisilta ja yleisöltä. Yhdessä     keltu alaikäisille tai selvästi päihtyneille. Halli-
18679: eri viranomaisten kanssa tehdyt tarkastusiskut         tus selvittää parhaillaan erilaisia keinoja yrittä-
18680: ovat olleet onnistuneita, ja tarkastusten saaman       jien oman vastuun tehostamiseksi.
18681: julkisuuden takia niillä on ollut yleisestävää vai-       Hallitus pyrkii tehostamaan myös anniskelu-
18682: kutusta.                                               hallintoa yleensä. Sosiaali- ja terveysministeriös-
18683:    Anniskelun valvonta on asia, johon ei voida         sä on meneillään alueen hallinnonuudistustyö,
18684: vaikuttaa yksinomaan resursseilla. Vaikka jokai-       jossa selvitetään muun muassa, mitkä anniske-
18685: sessa anniskelu- ja myyntipaikassa olisi valvoja,      luun liittyvät luvat ovat tarpeellisia, mitkä luvat
18686: se ei sittenkään ehkäisisi kaikkia väärinkäytök-       voidaan siirtää ilmoitusmenettelyyn ja mitkä
18687: siä. Hallitus katsoo, että keskeinen merkitys rik-     poistaa kokonaan. Tähän selvittämiseen liittyy
18688: komustenja epäkohtien ennaltaehkäisyssä on an-         myös viranomaiskysymys eli tarkoitus on siirtää
18689: niskelupaikan oman valvonnan järjestelyillä ja         lupa-asioita enenevässä määrin alue- ja paikallis-
18690: elinkeinon oman vastuun korostamisella. Ky-            hallintoon, mitä kautta voidaan myös valvontaa
18691: seessä on luvanvarainen elinkeino, jolloin elin-       tehostaa. Hallinnonuudistukseen liittyy myös re-
18692: keinonharjoittaminen on riippuvainen nuhteetto-        surssi- ja lupamaksukäytännön selvittäminen ja
18693: masta toiminnasta. Oman vastuun korostamises-          uudistaminen.
18694: 
18695: 
18696: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
18697: 
18698:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
18699: 
18700: 
18701: 
18702: 
18703:                                                                                                          3
18704: KK 97/1999 vp- Paula Kokkonen !kok ym.                                                Ministems svar
18705: 
18706: 
18707: 
18708: 
18709: Tili riksdagens talman
18710: 
18711: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     minskningen av övervakningspersonal ägde rum
18712: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av     när den kommunala alkoholinspektionen drogs
18713: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pau-    in. I och med den nya alkolhollagen minskade
18714: la Kokkonen /saml m.fl. undertecknade spörsmål      övervakningspersonalen igen betydligt.
18715: SS 97/1999 rd:                                          Den praktiska övervakningen indelas i för-
18716:                                                     handsövervakning och efterkontroll. Vid för-
18717:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta        handskontrollen utreds förutsättningama för tili-
18718:       för att rätta tili missförhållandena i ser-   ståndet i anslutning till den sökandes person och
18719:        veringsställenas verksamhet i avsikt att     själva stäliet. Enligt den tidigare alkoholiagen
18720:       förhindra serveringen av alkoholdryck-        omfattade förhandsövervakningen också s.k. be-
18721:       er på restauranger särskilt tili minder-      hovsprövning av tillstånden. Såsom det konstate-
18722:       åriga och berusade?                           ras i spörsmålet kan behovspröving enligt den
18723:                                                     gamla lagstiftningen inte längre tillämpas inom
18724: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     tillståndsförvaltningen. Högsta förvaltnings-
18725: föra följande:                                      domstolen ansåg i de beslut som domstolen med-
18726: Förvaltningen av serveringstilistånd är enligt      delade sommaren 1997 att en sådan behovspröv-
18727:  1994 års alkoholiag (1143/1994) uppdelad mel-      ning inte längre var möjlig. Genom efterkontroll
18728: lan social- och hälsovårdens produkttilisynscen-    försöker man å ena sidan förebygga eventuelia
18729: tral och länsstyrelsema. Övervakningen är upp-      överträdelser och å andra sidan utreda skedda
18730: delad så att produkttillsynscentralens uppgift är   överträdelser.
18731: att övervaka serveringen av alkoholdrycker på           F örutsättningama för förhandsövervakningen
18732: serveringsstälien som är verksamma med till-        har under de senaste åren förbättrats genom att
18733: stånd av centralen och att fatta beslut om åtgär-   social- och hälsovårdsministeriet har utfårdat ett
18734: der i händelse av överträdelser. I praktiken an-    beslut om beviljande av serveringstillstånd för
18735: svarar dock länsstyrelsema för nästan all kon-      alkoholdrycker och om serveringsverksarnhet
18736: troli och övervakning av serveringen av alkohol-    (162/1998), som bl.a. klargör de krav som stälis
18737: drycker, eftersom länsstyrelsema enligt lagen       på tillståndshavaren i fråga om förutsättningar
18738: skali övervaka försäljningen och serveringen av     och pålitlighet. Produktillsynscentralen har i
18739: alkoholdrycker samt reklam för alkoholdrycker       budgeten för år 1999 anvisats ett anslag för an-
18740: och annan säljfrämjande verksarnhet inom sitt       stälining av extra personai för förebyggande av
18741: område.                                             grå ekonomi, utöver detta har produkttillsynscen-
18742:    Den nuvarande organisationsmodelien skapa-       tralens datasystem utvecklats så att samarbetet
18743: des i samband med 1994 års alkoholiag. Tidigare     med olika myndigheter flyter smidigt. Vidare bör
18744: sköttes övervakningen av det nationelia alkohol-    man komma ihåg att alkoholiagens tillståndssys-
18745: bolag~~s, Oy Alko Ab:s omfattande fåltorganisa-
18746:                                                     tem gör det möjligt att vidta effektiva åtgärder i
18747: tion. Anda fram tili 1990-talets början deltog      form av påföljder för överträdelser, varför lag-
18748: också ett nätverk av kommunala alkoholinspek-       stiftningen skapar förutsättningar för en god
18749: törer i övervakningen. Den första betydliga         övervakning.
18750: 
18751: 
18752: 4
18753: Ministems svar                                           KK 97/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
18754: 
18755: 
18756:    Frågan om resurser är ett problem när det gäl-       idkandet av näringen är beroende av att verksam-
18757: ler övervakningen. Länsstyrelsemas resurser har         heten är klanderfri. När det gälier att betona det
18758: skurits ner redan under flera års tid. En stor del av   egna ansvaret har man försökt påverka tilistånds-
18759: både länsstyrelsemas och produktillsynscentra-          havare och personai genom kontinuerlig utbild-
18760: lens resurser är av tvång bundna tili tillståndsför-    ning och information.
18761: valtningen och kan inte användas för efterkon-             Näringsidkarens eget ansvar måste förutom
18762: troll. Med tanke på stymingen av arbetet är det         genom utbildning och information effektiveras
18763: problematiskt att resultatstymingen i länsstyrel-       genom olika system som uppmuntrar tili egen-
18764: sema tili denna del sköts av social- och hälso-         kontroll. Tillståndshavamas tillstånds- och över-
18765: vårdsministeriet medan inrikesministeriet fattar        vakningsavgifter kan graderas enligt detta. Den
18766: beslut om resursema. Trots dessa problem kan            skyldighet att göra upp en pian för egenkontroli
18767: man inte påstå att det inte förekommer någon            som redan nu finns i den nya tobakslagen kan
18768: övervakning av serveringen eller minutförsälj-          också utsträckas tili serveringen av alkohol-
18769: ningen eller att övervaknigen skulle vara ineffek-      drycker. Viktigt är också att skärpa straffpraxis,
18770: tiv. T.ex. inom Södra Finlands Iän gjordes över         införandet av en form av 0-tolerans skulle vara
18771: 2 000 (i Helsingforsområdet > l 000) kontroll-          viktigt bl.a. om det förekommit servering tili
18772: och övervakningsbesök i huvudsak på serve-              minderåriga elier tydligt berusade. Regeringen
18773: ringsställen och behandlades över l 600 tili-           utreder som bäst olika sätt att effektivera företa-
18774: ståndsärenden år 1998. De knappa resursema har          gamas eget ansvar.
18775: dessutom inriktats på övervakningen av de mest             Regeringen försöker också alimänt effektive-
18776: problematiska ställena. Information om överträ-         ra förvaltningen av serveringen av alkoholdryck-
18777: delser och stömingar förmedlas av polisen och           er. 1 social- och hälsovårdsministeriet pågår för
18778: allmänheten. De beslut att göra kontroller som          närvarande arbetet med en förvaltningsreform
18779: fattats tillsammans med andra myndigheter har           inom den aktuella sektom. Bla. utreds vilka tili-
18780: varit lyckade och tili följd av publiciteten har de     stånd i anslutning tili serveringen av alkohol-
18781: haft en allmänt preventiv inverkan.                     drycker som är nödvändiga, vilka tillstånd som
18782:     Övervakningen av serveringen av alkohol-            kan ersättas med ett anmälningsförfarande och
18783: drycker är en verksamhet som inte bara påverkas         vilka som kan avskaffas helt. Tili detta utred-
18784: av resursema. Även om det skulle finnas en över-        ningsarbete ansluter sig också myndighetsfrå-
18785: vakare för varje serverings- och försäljningsstäl-      gan, dvs. avsikten är att i ökande grad överföra
18786: le, skulle det inte förhindra allt missbruk. Reger-     behandlingen av tiliståndsärenden tili region-
18787: ingen anser att egenkontrolien på serveringsstäl-       elier lokalförvaltningen, vilket innbär att också
18788: let och ett understrykande av näringens eget an-        övervakningen kan effektiveras. Tili förvalt-
18789: svar utgör en viktig del av förebyggandet av            ningsreformen hör också en utredning och revi-
18790: överträdelser och missförhållanden. Det rör sig         dering av praxis i fråga om resursfördelning och
18791: om en tiliståndspliktig näring, vilket innebär att      licensavgifter.
18792: 
18793: 
18794: 
18795: Helsingfors den 9 juni 1999
18796: 
18797:     Omsorgsminister Eva Biaudet
18798: 
18799: 
18800: 
18801: 
18802:                                                                                                          5
18803:                                                                    KK 98/1999 vp- Esa Lahtela /sd
18804: 
18805: 
18806: 
18807: 
18808:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 98/1999 vp
18809: 
18810:                                             Yritysten investointihankkeiden rahoituksen
18811:                                             turvaaminen Pohjois-Karjalassa
18812: 
18813: 
18814: 
18815: 
18816: Eduskunnan puhemiehelle
18817: 
18818: Jo nyt on täysin selvää, että Pohjois-Karjalan TE-   varat Pohjois-Karjalan TE-keskuksen yritysosas-
18819: keskukselle yritysten investointitoimintaan koh-     tolle, jotta investointitukivarat riittävät tukikel-
18820: dennetut varat valtion talousarviossa ovat riittä-   poisten hakemusten rahoittamiseen koko vuodel-
18821: mättömät. Alkuvuoden hiljaiselonjälkeen toime-       le.
18822: liaisuus on lisääntynyt. Tukikelpoisia hakemuk-
18823: sia lienee yli viisikymmentä. Toteutuessaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18824: nämä hankkeet toisivat työpaikkoja arvion mu-        sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18825: kaan reilusti yli viisisataa. Kuitenkin myönnettä-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18826: vät varat tulevat näillä näkymin loppumaan jo en-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18827: nen juhannusta.
18828:    Hallitusohjelmaan on kirjattu maininta siitä,           Onko hallitus ollut tietoinen siitä, ettei-
18829: että hallitus jatkaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehit-         vät Pohjois-Karjalan TE-keskukselle
18830: tämistä sekä rakenteellisten ongelmien ratkaise-           myönnetyt yritystoiminnan investointi-
18831: mista tehtyjen periaatepäätösten ja strategioiden          avustuksiin käytetyt varat ole alkuun-
18832: pohjalta. Edellä mainittu hallitusohjelman kir-            kaan riittävät kysyntään verrattuna, ja
18833: jaus edellyttääkin mielestäni mm. hallitukselta
18834: sellaisia toimia, joilla tuetaan katkeamattomasti          aikooko hallitus jatkaa hallitusohjel-
18835: taloudellista toimeliaisuutta ja yritystoiminnan           maan kirjatulla tavalla mm. Pohjois-
18836: edistämistä. Kehitys on nyt myönteisessä mieles-           Karjalan kehittämistä, joka edellyttäisi
18837: sä Pohjois-Karjalassakin menossa. Tästä syystä             lisämäärärahojen myöntämistä tai koh-
18838: jo hallitusohjelmaankin vedoten hallituksen tu-            dentamista investointitukiin alueen TE-
18839: lee ryhtyä toimiin turvatakseen riittävät voima-           keskuksen käyttöön?
18840: 
18841: 
18842: 
18843: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1999
18844: 
18845:     Esa Lahtela /sd
18846: 
18847: 
18848: 
18849: 
18850:                                                                                                Versio 2.0
18851: KK 98/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                     Ministerin vastaus
18852: 
18853: 
18854: 
18855: 
18856: Eduskunnan puhemiehelle
18857: 
18858: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa    suunnattu EU:n tavoitealueiden ulkopuolisille
18859: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       alueille, joilla ei ole käytettävissä EU:n tavoite-
18860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ohjelmien mukaista rahoitusta.
18861: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         Pohjois-Karjalan TE-keskus on kokonaan
18862: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK     EU:n tavoite 6 -aluetta, joten ko. alueella on käy-
18863: 98/1999 vp:                                         tettävissä EU:n tavoite 6 -ohjelmaan perustuvaa
18864:                                                     rahoitusta yritystuesta annetun lain mukaisiin
18865:       Onko hallitus ollut tietoinen siitä, ettei-   hankkeisiin. Tavoite 6 -ohjelman mukainen ra-
18866:       vät Pohjois-Karjalan TE-keskukselle           hoitus on jaettu TE-keskuksittain tavoite 6 -oh-
18867:       myönnetyt yritystoiminnan investointi-        jelman alueellisten rahoituskehysten pohjalta.
18868:       avustuksiin käytetyt varat ole alkuun-        Pohjois-Karjalan TE-keskukselle on kiintiöity ta-
18869:       kaan riittävät kysyntään verrattuna, ja       voite 6 -ohjelman mukaisiin yritystukihankkei-
18870:                                                     siin vuodelle 1999 yhteensä 35,6 milj. mk.
18871:         aikooko hallitus jatkaa hallitusohjel-          Lisäksi valtioneuvoston 27.2.1997 tekemän
18872:       maan kirjatulla tavalla mm. Pohjois-          Itä-Suomen kehittämistä koskevan periaatepää-
18873:       Karjalan kehittämistä, joka edellyttäisi      töksen mukaisesti kauppa- ja teollisuusministe-
18874:       lisämäärärahojen myöntämistä tai koh-         riön hallinnonalalla on vuonna 1998 erityistoi-
18875:       dentamista investointitukiin alueen TE-       menpiteinä myönnetty Itä-Suomen TE-keskuk-
18876:       keskuksen käyttöön?                           sille yritystuesta annetun lain mukaisiin työlli-
18877: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       syyttä parantaviin hankkeisiin lisämyöntämisval-
18878: ti seuraavaa:                                       tuutta 40 milj. mk. Tästä Pohjois-Karjalan osuus
18879:                                                     oli 13 milj. mk.
18880: Yritystuesta annetun lain mukaisiin yritysten in-      Pohjois-Karjalan TE-keskukselle kiintiöidys-
18881: vestointi-, kehittämis- ja toimintaympäristöhank-   tä myöntämisvaltuudesta oli 1.6.1999 jäljellä 27
18882: keisiin on vuonna 1999 käytettävissä myöntämis-     milj. mk.
18883: valtuutta yhteensä 250 milj. mk. Tämän lisäksi         Pohjois-Karjala kuuluu vuoden 2000 alusta al-
18884: EU:n tavoiteohjelmien mukaisiin hankkeisiin on      kaen EU:n tavoite 1 -ohjelman piiriin, mikä tuo
18885: käytettävissä Euroopan aluekehitysrahaston          uusia mahdollisuuksia myös yritystoiminnan ke-
18886: osuutta yhteensä noin 200 milj. mk eli yhteensä     hittämiseksi ko. alueella. Yritystuesta annetun
18887: yritystukilain mukaisiin hankkeisiin on käytettä-   lain mukaista rahoitusta kiinti.öidään Pohjois-
18888: vissä myöntämisvaltuutta 450 milj. mk. Tästä        Karjalan TE-keskukselle jatkv<>sa vuoden 2000
18889: ED-ohjelmien mukaista rahoitusta on noin 400        alusta sovellettavan EU:n tavoite 1 -ohjelman ra-
18890: milj. mk ja puhtaasti kansallista rahoitusta 50     hoituskehyksen mukaisesti.
18891: milj. mk. Puhtaasti kansallista rahoitusta on
18892: 
18893: 
18894: 
18895: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
18896: 
18897:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
18898: 
18899: 2
18900: Ministems svar                                                    KK 98/1999 vp- Esa Lahtela /sd
18901: 
18902: 
18903: 
18904: 
18905: Tili riksdagens talman
18906: 
18907: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       riktats tili områden utanför EU:s målområden,
18908: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       där finansiering enligt EU:s målprogram inte står
18909: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa       till förfogande.
18910: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS          Norra Karelens TE-central hör i sin helhet till
18911: 98/1999 rd:                                           EU:s mål 6, vilket gör att finansiering som grun-
18912:                                                       dar sig på programmet för EU:s mål6 kan använ-
18913:       Har regeringen varit medveten om att de         das i detta område för projekt som är förenliga
18914:       medel som har beviljats Norra Karelens          med lagen om företagsstöd. Finansieringen en-
18915:       TE-central för att delas ut i form av in-       ligt programmet för mål 6 har fördelats per TE-
18916:       vesteringsbidrag tili företagsverksam-          central utgående från de regionala finansierings-
18917:       heten inte på långt när har matsvarat ef-      ramama i programmet för mål6. För Norra Kare-
18918:       terfrågan och                                   lens TE-central har ställts en kvot på totalt 35,6
18919:                                                      milj. mk under år 1999 för företagsstödsprojekt
18920:       har regeringen för avsikt att fortgå på        som stämmer överens med programmet för mål 6.
18921:       det sätt som har skrivits in i regerings-           Dessutom har, i enlighet med ett principbeslut
18922:       programmet bl.a. i fråga om att utveck-        som statsrådet fattade den 27 februari 1997 om
18923:       la Norra Karelen, vilket förutsätter att       att utveckla Östra Finland, på handels- och indu-
18924:       tilläggsanslag beviljas eller allokeras        striministeriets förvaltningsområde för år 1998
18925:       tili investeringsstöd som ställs tili områ-    beviljats en tilläggsbevillningsfullmakt på 40
18926:       dets TE-centrals förfogande?                   milj. mk som i form av specialåtgärder kan bevil-
18927: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      jas TE-centralema i östra Finland för projekt som
18928: föra följande:                                       är förenliga med lagen om företagsstöd och som
18929:                                                      förbättrar sysselsättningen. Av detta belopp är
18930: För företags investerings-, utvecklings- och         Norra Karelens andel 13 milj. mk.
18931: verksamhetsmiljöprojekt som stämmer överens              Av den bevillningsfullmakt som tilldelats
18932: med lagen om företagsstöd kan en bevillnings-        Norra Karelens TE-central kvarstod 27 milj. mk
18933: fullmakt på totalt 250 milj. mk användas under år    den 1 juni 1999.
18934: 1999. Utöver dettakan en andel om totalt ca 200          Från början av år 2000 omfattas Norra Kare-
18935: milj. mk av medel från Europeiska regionala ut-      len av programmet för EU:s måll, vilket ger nya
18936: vecklingsfonden användas för projekt som stäm-       möjligheter också då det gäller att utveckla före-
18937: mer överens med EU:s målprogram. Detta inne-         tagsverksamheten i detta område. Norra Kare-
18938: bär att en bevillningsfullmakt på totalt 450 milj.   lens TE-central tilldelas i fortsättningen finansie-
18939: mk kan användas för projekt som stämmer över-        ring enligt lagen om företagsstöd i enlighet med
18940: ens med lagen om företagsstöd. Av detta belopp       finansieringsramen i programmet för EU:s mål 1
18941: utgör finansieringen enligt EU-programmen ca         som skall börja tillämpas från ingången av år
18942: 400 milj. mk och den rent nationella finansiering-   2000.
18943: en 50 milj. mk. Rent nationell finansiering har
18944: 
18945: 
18946: 
18947: Helsingfors den 8 juni 1999
18948: 
18949:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja                                                      3
18950:                                                         KK 99/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
18951: 
18952: 
18953: 
18954: 
18955:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 99/1999 vp
18956: 
18957:                                              Kuntien antama vaalituki kansanedustajain
18958:                                              vaaleissa
18959: 
18960: 
18961: 
18962: 
18963: Eduskunnan puhemiehelle
18964: 
18965: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan runsaat        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18966: kymmenen kuntaa on viime maaliskuun edus-             sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18967: kuntavaaleissa antanut suoraa taloudellista tukea     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18968: yhdelle tai useammalle kansanedustajaehdok-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18969: kaalle. Perinteisesti on katsottu, että poliittisen
18970: toiminnan tukeminen ei kuulu kunnan toimi-                  Pitääkö hallitus puolueiden tai yksittäis-
18971: alaan. Koska käytäntö kunnittain vaihtelee, saat-           ten kansanedustajaehdokkaiden tuke-
18972: taisi olla tarpeen selkiyttää lainsäädäntöä siten,          mista kunnan varoista perusteltuna, ja
18973: että poliittisen toiminnan tukeminen rajattaisiin
18974: selkeästi kunnan toimialan ulkopuolelle. Näin               aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
18975: voitaisiin varmistaa myös ehdokkaiden tasapuo-              lainsäädännön tarkistamiseksi siten,
18976: linen kohtelu verovaroin toimivan julkishallin-             että sekä kuntien suoraan antama että
18977: non suhteen. Samalla tulisi selkiyttää kuntien ko-          kuntien omistamien yhtöiden ja liikelai-
18978: konaan tai osittain omistamien yhtiöiden ja liike-          tosten antama vaalituki todetaan yksi-
18979: laitosten suhde poliittisen toiminnan tukemiseen.           selitteisesti kunnan toimialaan kuulu-
18980:                                                             mattomaksi ja kielletään?
18981: 
18982: 
18983: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1999
18984: 
18985:     Toimi Kankaanniemi /skl
18986: 
18987: 
18988: 
18989: 
18990:                                                                                                Versio 2.0
18991: KK 99/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                                Ministerin vastaus
18992: 
18993: 
18994: 
18995: 
18996: Eduskunnan puhemiehelle
18997: 
18998: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa           Siitä, olisiko tehtävä mahdolliseksi kunnalli-
18999: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          sen puoluetuen jakaminen kunnassa toimiville
19000: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        puolueorganisaatioille esim. valtuutettujen lu-
19001: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kan-        vun mukaan määräytyvinä avustuksina, mielipi-
19002: kaanniemen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysy-        teet ovat jakautuneet eikä erityisen lain antami-
19003: myksen KK 99/1999 vp:                                  nen kunnallisesta puoluetuesta ole ainakaan ai-
19004:                                                        kaisemmin saanut riittävää kannatusta.
19005:        Pitääkö hallitus puolueiden tai yksittäis-         Vaikka kunta päättää antaa tukea, joka voitai-
19006:        ten kansanedustajaehdokkaiden tuke-             siin tulkita kielletyksi puoluetueksi, päätös jää
19007:        mista kunnan varoista perusteltuna, ja          pysyväksi, ellei siitä valiteta. Julkisuudessa on
19008:                                                        tullut esille joitain tapauksia tuen myöntämisestä
19009:        aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin         kansanedustajaehdokkaalle. On periaatteessa
19010:        lainsäädännön tarkistamiseksi siten,            mahdollista, että yksittäiselle kansanedustajaeh-
19011:        että sekä kuntien suoraan antama että           dokkaalle myönnetty taloudellinen etuus voi olla
19012:        kuntien omistamien yhtiöiden ja liikelai-       ristiriidassa kuntalain kanssa. Kunnan toimiala
19013:        tosten antama vaalituki todetaan yksise-        on kuitenkin säännelty niin, että toimiala myös
19014:        litteisesti kunnan toimialaan kuu/umaf-        voi joustavasti muuttua yhteiskunnalllisen kehi-
19015:        tomaksi ja kielletään?                         tyksen mukana ja hallintotuomioistuinten harkin-
19016: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         nasta riippuu, mitä siihen katsotaan kulloinkin
19017: ti seuraavaa:                                         kuuluvaksi.
19018:                                                           Puoluelain 9 §:n (111973) valtion varoista
19019: Kunnan yleiseen toimialaan ei oikeuskäytännös-        voidaan myöntää puolueelle avustusta sen sään-
19020: sä vakiintuneen tulkinnan mukaan ole katsottu         nöissä ja yleisohjelmassa määritellyn julkisen
19021: kuuluvan puoluetoimintaan osallistumisen eikä         toiminnan tukemiseen. Avustus jaetaan puolueil-
19022: tuen antamisen puoluepoliittisiin tarkoituksiin.      le puolueiden kansanedustajain vaaleissa saa-
19023: Tämän mukaisesti on suhtauduttu muun muassa           mien edustajanpaikkojen lukumäärien osoitta-
19024: valtuustoryhmien tukemiseen. Kuntien on katsot-       massa suhteessa. Lain 10 §:n mukaan valtion vi-
19025: tu voivan tasapuolisia perusteita noudattaen          ranomaisen sekä valtion tai sen määräämisvallas-
19026: taloudellisesti tukea puolueorganisaatioiden toi-     sa olevan yhteisön tai laitoksen on kohdeltava
19027: mintaa kunnallisvaaleihin liittyvissä järjestelyis-   kaikkia puolueita tasapuolisesti ja yhdenmukai-
19028: sä, koulutuksen järjestämisessä luottamushenki-       sia perusteita noudattaen. Oy Yleisradio Ab voi
19029: löille, valtuustoryhmien työskentelyedellytysten      sovellettaessa näitä periaatteita yhtiön vaalioh-
19030: parantamisessa ja muussa vastaavassa suhteessa.       jelmiin ottaa huomioon myös ohjelmallisia näkö-
19031: Kunnallishallintoa ohjaa kunnallispolitiikka ja       kohtia.
19032: tätä vuorostaan puoluepolitiikka. Kunnallisten            Yhteiskuntajärjestyksemme mukaan hallin-
19033: puolueorganisaatioiden toiminta palvelee siten        nossa noudatettaviin yleisiin periaatteisiin kuu-
19034: kunnallishallintoa.                                   luu hallinnon toissijaisuus. On lähdetty siitä, että
19035:                                                       julkinen valta ottaa huolehtiakseen tehtävistä
19036: 
19037: 
19038: 2
19039: Ministerin vastaus                                      KK 99/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
19040: 
19041: 
19042: vain sitä mukaaja siinä määrin kuin yleisen edun       vaalirahoituksen avoimuuden lisäämiseksi ja
19043: on katsottava vaativan. Tämän mukaisesti kun-          suorittamiensa selvitysten ja kansainvälisen oi-
19044: nat eivät voisi laajentaa toimintaansa aloille, jot-   keusvertailun pohjalta selvittää keinot tähän sekä
19045: ka periaatteellisesti kuuluvat yksityiselle sekto-     laatia ehdotukset mahdollisesti tarpeellisiksi ha-
19046: rille. Asia on kuitenkin ideologinen ja yhteiskun-     vaitsemikseen lain muutoksiksi ja muiksi toi-
19047: tapoliittinen. Vaaleissa ehdokkaina olevien hen-       menpiteiksi. Komitean määräaika päättyy 30 päi-
19048: kilöiden toiminnan tukeminen on ensi sijassa           vänä syyskuuta 1999.
19049: kansalaistoimintaa, mutta siihen osallistuvat va-         Kun vaalirahoituksen avoimuutta koskeva sel-
19050: kiintuneesti myös järjestöt ja elinkeinoelämä.         vitys on vireillä, katson, että tässä vaiheessa on
19051:     Valtioneuvosto on oikeusministeriön esitte-        tarkoituksenmukaista odottaa selvitystyön val-
19052: lystä asettanut 15 päivänä lokakuuta 1998 komi-        mistumista ja sen jälkeen harkita, onko tarvetta
19053: tean, jonka tehtävänä on tutkia mahdollisuuksia        kuntien osalta ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin.
19054: 
19055: 
19056: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
19057: 
19058:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
19059: 
19060: 
19061: 
19062: 
19063:                                                                                                       3
19064: KK 99/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                                Ministerns svar
19065: 
19066: 
19067: 
19068: 
19069: Tili riksdagens talman
19070: 
19071: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     nisationer som verkar i kommunen, t.ex. som
19072: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     stöd som fördelas enligt antalet fullmäktigeleda-
19073: statsrådet översänt följande av riksdagsman Toi-    möter, har delat åsikterna och förslaget att stifta
19074: mi Kankaanniemi /fkf undertecknade skriftliga       en särskild lag om kommunalt partistöd har åt-
19075: spörsmål SS 99/1999 rd:                             minstone inte tidigare fått tillräckligt understöd.
19076:                                                         Även om en kommun beslutar att ge stöd som
19077:       Anser regeringen att det är motiverat att     kan anses som förbjudet partistöd, kvarstår be-
19078:       med k01nmunala medel stöda partier el-        slutet, om ingen överklagar det. 1 offentligheten
19079:       ler enskilda riksdagskandidater, och          har det kommit fram några fall där riksdagskan-
19080:                                                     didater har fått partistöd. En ekonomisk förmån
19081:        ämnar regeringen vidta åtgärderför att       som beviljas en riksdagskandidat kan i princip
19082:        ändra lagstiftningen så att det entydigt     stå i strid med kommunallagen. Kommunernas
19083:        konstateras att det direkta valstöd som      kompetens har dock reglerats så att kompetensen
19084:       ges av kommunerna eller bolag och af          på ett smidigt sätt kan ändras i takt med de för-
19085:       färsverk som kommunerna äger inte hör         ändringar som sker i samhället, och det beror på
19086:        tili kommunens kompetens, och att det        förvaltningsdomstolarnas prövning vad som vid
19087:       förbjuds?                                     varje tillfålle anses höra tili kompetensen.
19088: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         Enligt 9 § partilagen (1/1973) kan ett parti
19089: föra följande:                                      som är företrätt i riksdagen beviljas understöd för
19090:                                                     sin i stadgarna och i det allmänna programmet
19091: Enligt en vedertagen tolkning i rättspraxis anses   angivna offentliga verksamhet. Understödet för-
19092: inte deltagande i partiverksamhet eller stöd för    delas mellan partierna i förhållande till det antal
19093: partipolitiska ändamål höra till kommunens all-     riksdagsmandat de erhållit vid senaste riksdags-
19094: männa kompetens. Inställningen i fråga om stöd-     mannaval. Enligt 10 § i lagen skall statliga myn-
19095: jande av bl.a. fullmäktigegrupper har baserat sig   digheter samt statliga sammanslutningar eller in-
19096: på denna praxis. Det har ansetts att kommunerna     rättningar eller sådana sammanslutningar eller
19097: påjämlika grunder kan stöda partiorganisationer-    inrättningar, över vilka staten har bestämmande-
19098: nas verksamhet ekonomiskt då det gäller arran-      rätt behandla alla partier lika och enligt enahan-
19099: gemangen i samband med kommunalval, utbild-         da grunder. När Oy Yleisradio Ab tillämpar dessa
19100: ning för förtroendevalda, förbättrande av förut-    principer på sina valprogram kan bolaget även
19101: sättningarna för fullmäktigegruppernas arbete       beakta programmässiga synpunkter.
19102: och andra liknande omständigheter. Den kommu-           Enligt vår samhällsordning hör förvaltningens
19103: nala förvaltningen styrs av kommunalpolitiken,      sekundära natur tili de allmänna principer som
19104: som i sin tur styrs av partipolitiken. De kommu-    tillämpas inom förvaltningen. Man har utgått
19105: nala partiorganisationernas verksamhet betjänar     ifrån att den offentliga makten åtar sig uppgifter
19106: således den kommunala förvaltningen.                endast i den takt och den utsträckning som det
19107:    Frågan om man borde skapa möjligheter att        allmäna intresset kan anses kräva. Enligt detta
19108: dela ut kommunalt partistöd till de partiorga-      skulle kommunerna inte kunna utvidga sin verk-
19109: 
19110: 
19111: 4
19112: Ministems svar                                         KK 99/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
19113: 
19114: 
19115: samhet tili områden som i princip hör tili den pri-   neli rättsjämförelse klarlägga hur man skali gå
19116: vata sektom. Det är dock såväl en ideologisk som      tillväga samt att göra upp förslag tili de lagänd-
19117: en samhälispolitisk fråga. Stödjande av personer      ringar och andra åtgärder som kommitten anser
19118: som stälier upp i vai är i första hand medborgar-     vara nödvändiga. Kommitten skali slutföra sitt
19119: verksamhet, men det är vedertaget att också orga-     arbete före den 30 september 1999.
19120: nisationer och näringslivet deltar i denna verk-          Eftersom man som bäst utreder hur valfinan-
19121: samhet.                                               sieringen skali kunna göras öppnare anser jag att
19122:    Statsrådet har vid föredragning frånjustitiemi-    det i detta skede är ändamålsenligt att vänta tilis
19123: nisteriet den 15 oktober 1998 tillsatt en kommit-     arbetet är slutfört och efter det överväga om det
19124: te, som har i uppdrag att utreda vilka möjligheter    finns behov av att vidta åtgärder för kommuner-
19125: det finns att göra valfinansieringen öppnare, och     nas del.
19126: att på basis av utredningama och en intematio-
19127: 
19128: 
19129: Helsingfors den 8 juni 1999
19130: 
19131:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
19132: 
19133: 
19134: 
19135: 
19136:                                                                                                        5
19137:                                                            KK 100/1999 vp- Raimo Mähönen /sd
19138: 
19139: 
19140: 
19141: 
19142:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 100/1999 vp
19143: 
19144:                                            Eturauhassyövän seulonnan järjestäminen
19145: 
19146: 
19147: 
19148: 
19149: Eduskunnan puhemiehelle
19150: 
19151: Suomessa uusia syöpätapauksia todetaan noin         rauhassyövän yleisyyden, todennäköisen eloon-
19152: 20 000 vuodessa ja syöpään kuolee noin 10 000       jäänuin syövän jälkeen ja miesten taipumuksen
19153: henkeä vuosittain. Naisten yleisin syöpämuoto       jättää hakeutumatta hoitoon vaivoista huolimatta
19154: on rintasyöpä, joka löydetään noin 3 100 naiselta   pidän tärkeänä, että eturauhassyövän varhaiseen
19155: vuodessa. Miehet sairastuvat useimmin eturau-       toteamiseen ja hoitoon kiinnitetään huomiota jo
19156: hassyöpään, joita todetaan noin 2 400 tapausta      ennen kuin tieteellinen näyttö eturauhassyövän
19157: vuosittain. Rintasyöpäseulontoja on toteutettu      seulonnan hyödystä valmistuu.
19158: valtakunnallisesti vuoden 1987 alusta. Seulon-
19159: nalla on voitu vähentää rintasyöpäkuolleisuutta     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19160: merkittävästi. Eturauhassyöpää ei vastaavalla ta-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19161: valla toistaiseksi seulota, koska seulontatutki-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19162: muksen hyödyn tieteellinen näyttö puuttuu.          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19163: Eloonjäänuin todennäköisyys eturauhassyövän
19164: sairastamisen jälkeen on huomattavasti alhai-             Miten hallitus aikoo toimia, jotta etu-
19165: sempi kuin rintasyövässä. Ottaen huomioon etu-            rauhassyöpätapaukset todetaan mah-
19166:                                                           dollisimman varhaisessa vaiheessa?
19167: 
19168: 
19169: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1999
19170: 
19171:     Raimo Mähönen /sd
19172: 
19173: 
19174: 
19175: 
19176:                                                                                              Versio 2.0
19177: KK 100/1999 vp- Raimo Mähönen /sd                                                    Ministerin vastaus
19178: 
19179: 
19180: 
19181: 
19182: Eduskunnan puhemiehelle
19183: 
19184: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vailla merkittäviä sivuvaikutuksia ja seulonnan
19185: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kustannusten järkevässä suhteessa varhaistotea-
19186: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      misen avulla saavutettuun hyötyyn.
19187: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Mä-           Suurin vaikeus eturauhassyövän hoidossa on
19188: hösen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tietää, mitkä kasvaimet eivät seurannassa kasva
19189: KK 100/1999 vp:                                      tai kasvavat vain vähän, koska tarpeettomat toi-
19190:                                                      menpiteet voivat aiheuttaa potilaalle enemmän
19191:        Miten hallitus aikoo toimia, jotta etu-       haittoja kuin itse kasvain. Tässä mielessä eturau-
19192:        rauhassyöpätapaukset todetaan mah-            hassyöpään liittyvä tietopohja ei täytä seulonta-
19193:        dollisimman varhaisessa vaiheessa?            tutkimuksille asetettuja vaatimuksia.
19194:                                                          Eturauhassyövän seulonnan menetelmiä tutki-
19195: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        taan ja kehitetään jatkuvasti. Kokeellisessa käy-
19196: ti seuraavaa:                                        tössä on ollut muun muassa PSA-koe. PSA-ko-
19197: Eturauhasen syöpä on suomalaisen miehen ylei-        keen soveltuvuudesta väestöseulontaan ei kuiten-
19198: sin syöpä. Sitä sairastavien miesten määrä tulee     kaan ole vielä riittävästi tieteellistä näyttöä. Ar-
19199: lisääntymään huomattavasti väestön ikääntyessä       vioiden mukaan PSA paljastaa noin 10 % kaik-
19200: ja miesten eliniän pidetessä. Eturauhassyövän        kien latenttien syöpien arvioidusta määrästä.
19201: seulonta ja siihen liittyvä tutkimustoiminta Suo-    Määrä on sangen pieni, jos vertaa esimerkiksi
19202: messa on ollut vilkkaan keskustelun kohteena         naisten kohdun kaulaosan seulontamenetelmään
19203: asiantuntijapiireissä.                               PAPA-seulontaan, liittyviin vaatimuksiin. Tä~
19204:    Seulontatutkimuksen tarkoitus on vähentää         män vuoksi tarvitaan lisää tietoa siitä, mitä PSA-
19205: sairastuvuutta ja ennenaikaisia kuolemia diag-       testi oikeastaan seuloo.
19206: nosoimalla ja hoitamalla sairauksia varhaisessa          Se, ettei PSA-koetta ole vielä sovellettu käy-
19207: oireeHomassa vaiheessa. Syöpätautien seulont~        tännön seulontaan eikä väestöseulontoja ole aloi-
19208: tähtää erityisesti kuolleisuuden vähentämiseen.      tettu, johtuu myös siitä, ettei käytössä ole vielä
19209:    Yleensä eturauhassyöpä on hitaasti kasvava        riittävästi tietoa seulonnan kustannushyödystä,
19210: kasvain eikä monasti aiheuta potilaille lainkaan     vaikutuksista elinikään ja elämänlaatuun. Niin
19211: oireita. Taudin kulkua yksittäisten potilaiden       Suomessa kuin Euroopan unionin tasolla ja
19212: kohdalla on vaikea ennustaa erityisesti 50-65-       muualla maailmassa on meneillään useita tutki-
19213: vuotiailla henkilöillä, joiden odotettavissa oleva   muksia ja selvityksiä siitä, miten PSA- ja muita
19214: elinaika on enemmän kuin 10 vuotta. Juuri tä-        menetelmiä voitaisiin tehokkaammin ja luotetta-
19215: män ryhmän kohdalla varhainen diagnoosi voisi        vimmin soveltaa eturauhasen syövän varhaisto-
19216: mahdollisesti parantaa ennustetta. Jotta eturau-     teamiseen ja joukkoseulontaan, mitkä ovat seu-
19217: hassyövän seulonta johtaisi toivottuun tulok-        lontojen vaikutukset hoitokysyntään, elinikään ja
19218: seen, täytyy käytettävissä olevien diagnoosime-      elämänlaatuun sekä mikä on seulonnan kustan-
19219: netelmien kyetä paljastamaan hoitoa vaativat         nushyöty väestötasolla. Edellyttäen, että tutki-
19220: kasvaimet jo ennen kuin ne aiheuttavat oireita.      mukset ja selvitykset johtavat sellaisen tietopoh-
19221: Lisäksi hoitomenetelmien tulee olla tehokkaita ja    jan muodostumiseen, joka täyttää Maailman ter-
19222: 
19223: 
19224: 2
19225: Ministerin vastaus                                 KK 100/1999 vp- Raimo Mähönen /sd
19226: 
19227: 
19228: veysjärjestön, WHO:n, seulontatutkimukselle
19229: asetetut edellytykset, voidaan eturauhassyövän
19230: väestötason seulonta aloittaa nopeasti Suomessa.
19231: 
19232: 
19233: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
19234: 
19235:    Peruspalveluministeri Eva Biaudet
19236: 
19237: 
19238: 
19239: 
19240:                                                                                   3
19241: KK 100/1999 vp- Raimo Mähönen /sd                                                       Ministerns svar
19242: 
19243: 
19244: 
19245: 
19246: Tili riksdagens talman
19247: 
19248: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       1ingsmetoderna vara effektiva och utan större
19249: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       bieffekter och kostnaderna för screeningen stå i
19250: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-      rimlig proportion till den nytta som uppnås med
19251: mo Mähönen /sd undertecknade skriftliga spörs-        en tidig diagnos.
19252: mål SS 100/1999 rd:                                      Den största svårigheten med behandlingen av
19253:                                                       prostatacancer är att veta vilka tumörer som
19254:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          växer bara litet eller inte alls under uppföljning-
19255:       för att prostatacancerfall skall kunna          en, eftersom onödiga åtgärder kan föranleda
19256:       konstateras i så tidigt skede som möj-          mera men för patienten än själva tumören. 1 detta
19257:       ligt?                                           hänseende uppfyller den kunskap som man har
19258:                                                       om prostatacancer inte de krav som ställs på en
19259: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       screeningundersökning.
19260: föra följande:                                           Metoderna för prostatacancerscreening under-
19261: Prostatacancer är den typ av cancer som fin-          söks och utvecklas hela tiden. Man har bl.a. an-
19262: ländska män oftast drabbas av. Antalet män som        vänt PSA-prov på försök. Det finns dock inte
19263: insjuknar i denna cancerform kommer att öka be-       ännu tillräckliga vetenskapliga bevis på hur PSA-
19264: tydligt då befolkningen blir äldre och männens        provet lämpar sig för massundersökning. Enligt
19265: livslängd ökar. Prostatacancerscreening och den       bedömningar avslöjar PSA ca 10% av alla laten-
19266: forskning som hänför sig till den har varit fö-       ta kalkylerade tumörfall. Denna siffra är mycket
19267: remål för livlig diskussion i expertkretsar i Fin-    låg jämfört med t.ex. de krav som ställs på
19268: land.                                                 PAPA-test som används för undersökning av tu-
19269:     Syftet med screeningen är att minska sjukfrek-    mörer i livmoderha1sen. Därför behövs det mera
19270: vensen och en för tidig död genom att sjukdomen       kunskap om vad PSA-testet egentligen visar.
19271: diagnostiseras och behandlas i ett tidigt, symtom-       Det faktum att PSA-testet inte ännu vid såll-
19272: fritt skede. Syftet med screeningen av cancers-       ning har tillämpats i praktiken och massunder-
19273: jukdomar är främst att minska död1igheten.            sökning inte har inletts beror även på att det inte
19274:    1 allmänhet är prostatacancer en långsamt          finns tillräckliga uppgifter om kostnadsnyttan av
19275: framskridande sjukdom som ofta inte ger några         screeningen och hur screeningen påverkar livs-
19276: symtom hos patienten. Det är svårt att bedöma         längden och livskvaliteten. Såväl i Finland som i
19277: sjukdomens framskridande hos enskilda patien-         Europeiska unionen och även på annat håll i värl-
19278: ter särskilt då det gäller 50-65-åriga personer       den pågår flera undersökningar och utredningar
19279: vilkas förväntade livslängd är mera än 10 år. Just    om hur man skall kunna tillämpa PSA och andra
19280: i fråga om denna grupp kunde en tidig diagnos         metoder effektivare och på ett mera tillförlitligt
19281: eventuellt förbättra prognosen. För att prostata-     sätt på tidig diagnostisering och gruppundersök-
19282: cancerscreening skall leda till önskat resultat bör   ning av prostatacancer och hur undersökningar-
19283: de diagnosmetoder som används kunna avslöja           na inverkar på efterfrågan på vård, på livsläng-
19284: sådana tumörer som kräver behandling redan in-        den och livskvaliteten samt screeningens kost-
19285: nan de ger några symtom. Dessutom bör behand-         nadsnytta med tanke på hela befolkningen. Förut-
19286: 
19287: 
19288: 4
19289: Ministems svar                                          KK 100/1999 vp- Raimo Mähönen /sd
19290: 
19291: 
19292: satt att undersökningama och utredningama Ie-      ställer på screeningundersökning, kan massun-
19293: der tili ett sådant kunskapsunderlag som uppfyl-   dersökning av prostatacancer snabbt inledas i
19294: ler de krav som Världshälsoorganisationen WHO      Finland.
19295: 
19296: 
19297: 
19298: Helsingfors den 9 juni 1999
19299: 
19300:     Omsorgsminister Eva Biaudet
19301: 
19302: 
19303: 
19304: 
19305:                                                                                               5
19306:                                                             KK 101/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
19307: 
19308: 
19309: 
19310: 
19311:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 101/1999 vp
19312: 
19313:                                                Vammaisten ja vajaakuntoisten työnhakijoi-
19314:                                                den oikeus työhallinnon tukipalveluihin
19315: 
19316: 
19317: 
19318: 
19319: Eduskunnan puhemiehelle
19320: 
19321: Eduskunta hyväksyi 20.10.1998 lakikokonaisuu-           kaan eläkkeensä lepäämään jättäneellä työnhaki-
19322: den vammaisten henkilöiden työllistymisen ja            jana ei ole oikeutta näihin taloudellisiin tukitoi-
19323: koulutuksen edistämiseksi. Uudet lait tulevat           miin. Tämä ei ole ollut lainsäätäjän tarkoitus.
19324: voimaan 1. 8.1999. Lakikokonaisuuteen sisältyy
19325: kansaneläkelain 22 §:n muutos, jossa mainittuun         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19326: pykälään lisättiin 4 ja 5 momentti koskien eläk-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19327: keen lepäämään jättämistä.                              tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19328:    Henkilöä ei pidetä Kelan tulkinnan mukaan            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19329: eläkkeensaajana sinä aikana, kun hänen eläk-
19330: keensä on lepäämässä. Hänelle maksetaan lepää-                Mihin hallituksen mielestä voisi perus-
19331: mistä vastaavalta ajalta vammaistukilain 2 §:n                tua työhallinnon edustajien tulkinta
19332: 3 momentin mukaista vammaistukea.                             eläkkeensä lepäämään jättäneiden vam-
19333:    Eläkkeensä lepäämään jättävälle tai sitä suun-             maisten ja vajaakuntoisten syrjinnästä
19334: nittelevalle pitäisi olla tarjolla kaikki samat tuki-         työhallinnon tukipalveluissa, ja
19335: muodot kuin muillakin työnhakijoilla on. Vam-
19336: maisten ja vajaakuntoisten työllistymisen kan-                aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimiin
19337: nalta työhallinnon taloudellisilla tukitoimilla on            asian korjaamiseksi, jos se vaatii lain-
19338: keskeinen merkitys. Julkisuudessa on ollut työ-               muutoksia jo ennen uuden eläkkeen
19339: hallinnon edustajan suullinen tulkinta, jonka mu-             lepäämäänjättämiskäytännön voimaan-
19340:                                                               tuloa 1.8.1999?
19341: 
19342: 
19343: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1999
19344: 
19345:     Marjatta Vehkaoja /sd
19346: 
19347: 
19348: 
19349: 
19350:                                                                                                   Versio 2.0
19351: KK 101/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd                                                Ministerin vastaus
19352: 
19353: 
19354: 
19355: 
19356: Eduskunnan puhemiehelle
19357: 
19358: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       tehdä, koska yhdenkään henkilön työkyvyttö-
19359: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        myyseläke ei ole voinut vielä jäädä lepäämään.
19360: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Työministeriössä ollaan parhaillaan valmistele-
19361: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        massa työhallinnon alue- ja paikallisviranomai-
19362: Vehkaojan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy-        sille suositusta oikeasta menettelytavasta nyt pu-
19363: myksen KK 101/1999 vp:                               heena olevassa asiassa.
19364:                                                          Suosituksen lähtökohtana on työttömien työn-
19365:        Mihin hallituksen mielestä voisi perus-       hakijoiden tasavertainen kohtelu eikä suinkaan
19366:        tua työhallinnon edustajien tulkinta          minkään työnhakijaryhmän syrjintä. Tässä yh-
19367:        eläkkeensä lepäämään jättäneiden vam-         teydessä on kuitenkin lisäksi syytä korostaa sitä,
19368:        maisten ja vajaakuntoisten syrjinnästä        että työtön työnhakija tulee työllisyyslain 16 §:n
19369:        työhallinnon tukipalveluissa, ja              säännösten mukaisesti pyrkiä sijoittamaan hänen
19370:                                                      omalla työssäkäyntialueellaan avoimeksi ilmoi-
19371:        aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimiin     tettuihin työpaikkoihin tai hänet tulee pyrkiä oh-
19372:        asian korjaamiseksi, jos se vaatii lain-      jaamaan hänen työllistymistään edistävään kou-
19373:        muutoksia jo ennen uuden eläkkeen             lutukseen. Vasta jos näissä toimenpiteissä ei on-
19374:        lepäämäänjättämiskäytännön voimaan-           nistuta, voidaan käyttää taloudellisia tukitoimen-
19375:        tuloa 1.8.1999?                               piteitä. Työvoimatoimistojen, joissa yksittäistä
19376: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        työnhakijaa koskevat ratkaisut aina tehdään, tu-
19377: ti seuraavaa:                                        lee työllisyysmäärärahojen avulla työllistäes-
19378:                                                      sään antaa työllisyyslain 16 §:n säännösten mu-
19379: Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan hen-        kaisesti etusija niille, joiden työnsaannin tarve on
19380: kilön mahdollisuus jättää eläkkeensä lepäämään       suurin. Lisäksi toimenpiteet tulee sekä mainitun
19381: vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja enintään kah-      lainkohdan että esimerkiksi myös vuoden 1999
19382: deksi vuodeksi perustuu kansaneläkelain muu-         talousarvion perustelujen mukaisesti kohdistaa
19383: tokseen, joka tulee voimaan vasta 1.8.1999. Näin     erityisesti pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin työt-
19384: ollen kysymyksessä on täysin uusi järjestelmä,       tömiin. Koska kuluvan vuoden määrärahojen
19385: johon liittyvistä erilliskysymyksistä, kuten eläk-   taso ei mahdollista kaikkien työttömien työnha-
19386: keen lepäämään jättämisen vaikutuksesta työllis-     kijoiden työllistämistä tukitoimenpiteiden avul-
19387: tämistukeen ei ole olemassa mitään soveltamis-       la, joutuu työvoimatoimisto päätöstä tehdessään
19388: käytäntöä. Edustaja Vehkaojan kysymyksen pe-         valikoimaan tarkasti ne tapaukset, joihin työhal-
19389: rusteluissa mainittu työhallinnon edustajan suul-    linnon taloudellinen tuki kohdennetaan. Tällais-
19390: linen tulkinta eläkkeen lepäämään jättämisen         ta säännöksiin ja määrärahojen riittämättömyy-
19391: merkityksestä työhallinnon taloudellisiin tukitoi-   teen perustuvaa valintaa ei voida kutsua edustaja
19392: menpiteisiin on esittäjänsä oma näkemys asiasta.     Vehkaojan kysymyksessä mainituksi syrjinnäksi.
19393: Yhtään konkreettista päätöstä ei vielä ole voitu
19394: 
19395: 
19396: 
19397: 
19398: 2
19399: Ministerin vastaus                                     KK 10111999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
19400: 
19401: 
19402:   Koska eläkkeen lepäämäänj ättämistilanteita       la, ei asia ainakaan tässä vaiheessa anna aihetta
19403: koskeva työministeriön suositus on jo valmisteil-   muihin toimenpiteisiin.
19404: 
19405: 
19406: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
19407: 
19408:     Työministeri Sinikka Mönkäre
19409: 
19410: 
19411: 
19412: 
19413:                                                                                                    3
19414: KK 10111999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd                                                       Ministerns svar
19415: 
19416: 
19417: 
19418: 
19419: Tili riksdagens talman
19420: 
19421: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          saken. Inte ett enda konkret beslut har ännu kun-
19422: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          nat fattas, eftersom inte en enda persons arbets-
19423: statsrådet översänt följande av riksdagsman              löshetspension ännu kunnat få anstå. Vid arbets-
19424: Marjatta Vehkaoja /sd undertecknade skriftliga           ministeriet håller man som bäst på att för arbets-
19425: spörsmål SS 101/1999 rd:                                 förvaltningens regionala och lokala myndigheter
19426:                                                          bereda en rekommendation om det rätta förfa-
19427:         Vad anser regeringen det bero på att ar-         ringssättet i den sak det nu är fråga om.
19428:        betsförvaltningens representanter kom-               Rekommendationen utgår från en jämlik be-
19429:        mit med tolkningen att invalidiserade             handling av arbetslösa arbetssökande, ingalunda
19430:        och handikappade som låtit sin pension            från diskriminering av en grupp arbetssökande. 1
19431:        få anstå blivit diskriminerade ifråga om          detta sammanhang är det emellertid dessutom
19432:        arbetsförvaltningens stödtjänster, och            skäl att betona att man i enlighet med bestämmel-
19433:                                                          serna i 16 § sysselsättningslagen bör försöka
19434:        ämnar regeringen vidta snabba åtgär-              placera en arbetslös arbetssökande i lediga ar-
19435:        der för att rätta tili saken, ifall detta krä-    betsplatser inom dennes egen pendlingsregion
19436:        ver lagändringar redan innan den nya              eller också bör man försöka vägleda honom till
19437:        praxisen med att låta pensionen anstå             sysselsättningsfrämjande utbildning. Först sedan
19438:        träder i kraft 1.8.1999?                          man misslyckats med dessa åtgärder, kan man
19439: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          använda ekonomiska stödåtgärder. Arbetskrafts-
19440: föra följande:                                           byråerna, där beslut om enskilda arbetssökande
19441:                                                          fattas, bör vid sysselsättning genom sysselsätt-
19442: Möjligheten för en person med full invaliditets-         ningsanslag i enlighet med bestämmelserna i
19443: pension att låta sin pension få anstå för minst sex      16 § sysselsättningslagen prioritera dem vilkas
19444: månader och högst två år baserar sig på en               behov att få arbete är störst. Därtill bör åtgärder-
19445: ändring i folkpensionslagen, som träder i kraft          na att i enlighet med både nämnda lagrum och
19446: först 1. 8.1999. Det är sålunda fråga om ett helt        t.ex. motiveringen till budgeten för 1999 riktas
19447: nytt system, där det i separata frågor som hänför        speciellt till långtidsarbetslösa och till unga ar-
19448: sig till systemet, t.ex. viiken effekt det har på sys-   betslösa. Eftersom årets anslagsnivå inte möj-
19449: selsättningsstödet att låta pensionen anstå, inte        liggör sysselsättning av alla arbetslösa arbets-
19450: finns någon tillämpningspraxis. Den i motive-            sökande med hjälp av stödåtgärder, är arbets-
19451: ringen till riksdagsman Vehkaojas spörsmål               kraftsbyrån vid sitt beslutsfattande tvungen att
19452: nämnda muntliga tolkningen, som gjorts av en             noga välja ut de fall till vilka arbetsförvaltning-
19453: representant för arbetsförvaltningen och som gäl-        ens ekonomiska stöd kommer att riktas. Ett dy-
19454: ler den betydelse som det har för arbetsförvalt-         likt val baserat på bestämmelser och otillräckliga
19455: ningens ekonomiska stödåtgärder att låta pensio-         anslag kan inte kallas diskriminering såsom
19456: nen anstå, utgör spörsmålsställarens egen syn på         nämnts i riksdagsman Vehkaojas spörsmål.
19457: 
19458: 
19459: 
19460: 
19461: 4
19462: Ministems svar                                       KK 10111999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
19463: 
19464: 
19465: 
19466:   Eftersom arbetsministeriets rekommendation      under beredning, ger ärendet åtminstone i detta
19467: om situationer där pensionen får anstå redan är   skede inte upphov tili andra åtgärder.
19468: 
19469: 
19470: Helsingfors den 10 juni 1999
19471: 
19472:    Arbetsminister Sinikka Mönkäre
19473: 
19474: 
19475: 
19476: 
19477:                                                                                                5
19478:                                                              KK 102/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
19479: 
19480: 
19481: 
19482: 
19483:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 102/1999 vp
19484: 
19485:                                              Lintujen kevätmetsästyksen kieltäminen
19486: 
19487: 
19488: 
19489: 
19490: Eduskunnan puhemiehelle
19491: 
19492: Euroopan yhteisöjen komissio on lähettänyt Suo-       estävä "muu tyydyttävä ratkaisu", nimittäin syys-
19493: melle 28 päivänä huhtikuuta 1999 perustellun          metsästyskausi, joka alkaa jo 1. 6. haahkakoiraan
19494: lausunnon, jonka mukaan vesilintujen kevätmet-        osalta.
19495: sästys on ristiriidassa EU:n lintudirektiivin            EU:n lintudirektiivin mukaan lintujen metsäs-
19496: (79/409/ETY) kanssa.                                  tystä ei tule harjoittaa pesimisaikana eikä eri li-
19497:    Perusteltu lausunto ei koske vain Ahvenan-         sääntymis- ja poikastenkasvatusvaiheissa. EU:n
19498: maan maakuntaa, koska Suomen metsästyslaki ja         säädösten mukaan metsästyksen pitää päättyä
19499: metsästysasetus sallivat kolmen lounaisen riis-       tammikuun lopussa ja se saa jatkua vasta lisään-
19500: tanhoitopiirin luvalla allin, haahkan, telkän, tuk-   tymiskauden jälkeen syksyllä.
19501: kakoskelon ja isokoskelon metsästyksen 10.4.-
19502: 21.5. myös riistanhoitopiirien alueella.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19503:    Lintudirektiivin toimeenpanosta Suomessa           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19504: vastaa ennen muuta kaksi ministeriötä. Niistä         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19505: ympäristöministeriö on vastustanut kevätmetsäs-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19506: tystä. Kuitenkaan maa- ja metsätalousministeri
19507: Kalevi Hemilä ei ole lehtitietojen mukaan muut-             Aikooko hallitus yhä sallia lintujen ke-
19508: tanut suhtautumistaan lintujen kevätmetsästyk-               vätmetsästyksen kolmen lounaisen riis-
19509: seen, vaikka tilanne on oleellisesti muuttunut Eu-          tanhoitopiirin alueella, vaikka se on Eu-
19510: roopan yhteisöjen komission kumottua perustel-              roopan yhteisöjen komission mukaan
19511: lussa lausunnossaan Suomen kevätmetsästyksel-               EU:n lintudirektiivin vastaista ja vaikka
19512: leen 16 päivänä huhtikuuta 1998 esittämät perus-            lintudirektiivistä vastaavat kaksi minis-
19513: telut.                                                      teriötä ovat asiasta selvästi erimielisiä,
19514:    Esimerkiksi "historiallista ja kulttuuriperin-           ja
19515: nettä" ei voida pitää Euroopan yhteisöjen tuo-
19516: mioistuimen oikeuskäytännön mukaan lintudi-                 onko hallitus valmis siihen, että EU:n
19517: rektiivissä säädetyistä kielloista poikkeamisen             komissio haastaa Suomen Euroopan yh-
19518: perusteena.                                                 teisöjen tuomioistuimeen 28.6.1999 jäl-
19519:    Lisäksi kevätmetsästykselle on olemassa di-              keen?
19520: rektiivin kevätmetsästyskiellosta poikkeamisen
19521: 
19522: 
19523: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1999
19524: 
19525:     Jaakko Laakso /vas
19526: 
19527:                                                                                                 Versio 2.0
19528: KK 102/1999 vp- Jaakko Laakso /vas                                                    Ministerin vastaus
19529: 
19530: 
19531: 
19532: 
19533: Eduskunnan puhemiehelle
19534: 
19535: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       (1.5.-30.6.1999) rauhoittamattomille linnuille,
19536: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kuten variksille, harakoille, harmaalokeille, me-
19537: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       rilokeille, kesykyyhkyille ja räkättirastaille, on
19538: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           liian lyhyt. Toiseksi komissio huomauttaa, että
19539: Laakson /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       direktiivin 9 artikla on puutteellisesti täytäntöön-
19540: sen KK 102/1999 vp:                                   pantu Ahvenanmaan maakunnassa, koska direk-
19541:                                                       tiivin 9 artiklan ilmaisuja "ei muuta tyydyttävää
19542:       Aikooko hallitus yhä sallia lintujen ke-        ratkaisua" ja "pieninä määrinä" vastaavia peri-
19543:       vätmetsästyksen kolmen lounaisen riis-          aatteita ei ole saatettu Ahvenanmaan kevätmet-
19544:       tanhoitopiirin alueella, vaikka se on Eu-       sästystä koskevaan maakuntalainsäädäntöön.
19545:       roopan yhteisöjen komission mukaan                 Komission näkemyksen mukaan Suomi ei
19546:       EU:n lintudirektiivin vastaista ja vaikka       myöskään sovella lintudirektiivin 9( 1) artiklan
19547:       lintudirektiivistä vastaavat kaksi minis-       poikkeusperustetta oikein. Ensinnäkin komissio
19548:       teriötä ovat asiasta selvästi erimielisiä,      katsoo, että Suomi ei ole osoittanut, että muuta
19549:       ja                                              tyydyttävää ratkaisua ei ole kuin metsästää alle-
19550:                                                       ja, haahkoja, telkkiä, tukkakoskelaita ja isokos-
19551:        onko hallitus valmis siihen, että EU:n         keloita Manner-Suomessa sekä Ahvenanmaalla
19552:        komissio haastaa Suomen Euroopan yh-           niiden lisääntymiskautena keväisin. Komissio
19553:        teisöjen tuomioistuimeen 28.6.1999 jäl-        katsoo, että Suomi ei myöskään ole pysynyt
19554:        keen?                                          osoittamaan, että muuta tyydyttävää ratkaisua ei
19555: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ole kuin metsästää pilkkasiipiä, tukkasotkia ja
19556: ti seuraavaa:                                         lehtokurppia Ahvenanmaan maakunnassa niiden
19557:                                                       lisääntymiskautena keväisin. Toiseksi komissio
19558: Euroopan yhteisöjen komissio on 28.4.1999 an-         katsoo, että Suomi rikkoo lintudirektiivin 9(1) ar-
19559: tanut Suomelle perustellun lausunnon, jossa se        tiklaa, koska allin, haahkan, telkän, tukkakoske-
19560: katsoo, että Suomen metsästyslainsäädäntö on          lon, isokoskelon, pilkkasiiven, tukkasotkan ja
19561: ristiriidassa tiettyjen luonnonvaraisten lintujen     lehtokurpan kevätmetsästystä ei valvota Ahve-
19562: suojelusta annetun direktiivin 79/409/ETY 7(4)        nanmaalla tiukasti. Komissio katsoo myös, että
19563: ja 9(1) artiklan kanssa. Perusteltu lausunto on       Suomi rikkoo direktiivin 9( 1) artiklaa, koska
19564: toinen vaihe komission valvontamenettelyssä.          haahkan, telkän, tukkakoskelon ja isokoskelon
19565: Komissio antoi Suomelle asiaa koskevan viralli-       kevätmetsästys on merkittävää Manner-Suomes-
19566: sen huomautuksen 19.2.1998.                           sa ja Ahvenanmaalla. Myös pilkkasiiven, tukka-
19567:    Perustellussa lausunnossaan komissio katsoo,       sotkan ja lehtokurpan kevätmetsästys on merkit-
19568: että lintudirektiivin 7(4) ja 9(1) artikla on pantu   tävää Ahvenanmaalla.
19569: Suomessa puutteellisesti täytäntöön kansallises-         Mikäli Suomi ei toteuta komission vaatimia
19570: sa lainsäädännössä. Ensinnäkin komissio toteaa,       toimenpiteitä komission asettamaan määräai-
19571: että Suomen lainsäädäntö ei ole direktiivin 7(4)      kaan 28.6.1999 mennessä, komissiolla on perus-
19572: artiklan mukainen, koska rauhoitusajanjakso           tamissopimuksen 226 EY artiklan (aiemmin 169
19573: 
19574: 
19575: 2
19576: Ministerin vastaus                                         KK 102/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
19577: 
19578: 
19579: artikla) nojalla mahdollisuus viedä Suomi Euroo-     ten tahojen kanssa. Selvitysten valmistuttua asiaa
19580: pan yhteisöjen tuomioistuimeen. Lopullisesti         käsitellään oikeudelliset kysymykset -jaostossa
19581: asian ratkaisee yhteisöjen tuomioistuin.             ja ED-asioiden komiteassa. Suomen kanta vah-
19582:    Suomen hallituksen vastauksen valmistelu on       vistetaan EU-ministerivaliokunnassa todennä-
19583: aloitettu kyseessä olevien lintujen kantatietojen,   köisesti 11.6.1999. Näin ollen vielä tässä vai-
19584: pyyntilupien määrän ja alueellisten erojen selvit-   heessa ei ole mahdollista selvittää eduskunnalle
19585: tämisellä. Asian valmistelu edellyttää myös          niitä mahdollisia toimia, joihin Suomen hallitus
19586: koordinointia Ahvenanmaan maakuntahallituk-          ryhtyy komission perustellun lausunnon johdos-
19587: sen kanssa. Asiaa valmistellaan ulkoasiainminis-     ta. Suomen hallitus informoi eduskuntaa Suo-
19588: teriön johdolla yhteistyössä muiden toimivaltais-    men hallituksen kannan vahvistuttua.
19589: 
19590: 
19591: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1999
19592: 
19593:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
19594: 
19595: 
19596: 
19597: 
19598:                                                                                                      3
19599: KK 102/1999 vp- Jaakko Laakso /vas                                                           Ministems svar
19600: 
19601: 
19602: 
19603: 
19604: Tili riksdagens talman
19605: 
19606: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        fredade fågelarter som kråka, skata, gråtrut,
19607: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        havstrut, tamduva och björktrast är alltför kort.
19608: statsrådet översänt följande av riksdagsman            För det andra påpekar kommissionen att artikel9
19609: Jaakko Laakso /vänst undertecknade skriftliga          i direktivet har fått bristande tillämpning i land-
19610: spörsmål SS l 02/1999 rd:                              skapet Åland eftersom principer som motsvarar
19611:                                                        uttrycken "inte någon annan lämplig lösning"
19612:        Tänker regeringen fortsättningsvis tillå-       och "i litet antal" i artikel 9 inte har införts i land-
19613:        ta vårjakt på fågel inom de tre sydvästra       skapslagstiftningen om vårjakten på Åland.
19614:       jaktvårdsdistrikten, trots att Europeiska           Enligt kommissionens uppfattning är tillämp-
19615:       gemenskapernas kommission anser att              ningen i Finland inte heller korrekt vad gäller kri-
19616:        detta strider mot EU:s fågeldirektiv och        teriema för undantag i artikel 9.1 i fågeldirekti-
19617:        trots att de två ministerier som svarar         vet. För det första anser kommissionen att Fin-
19618:       för fågeldirektivet har klart olika åsikt i      land inte har påvisat att det inte finns någon an-
19619:       frågan samt                                      nan lämplig lösning än att jaga alfågel, ejder, kni-
19620:                                                        pa, småskrake och storskrake på finska fastlan-
19621:        är regeringen beredd på möjligheten att         det och på Åland under fåglamas häckningsperi-
19622:        kommissionen stämmer Finland inför              od på våren. Kommissionen anser att Finland inte
19623:        Europeiska gemenskapernas domstol ef-           heller har kunnat påvisa att det inte finns någon
19624:        ter 28.6.1999?                                  annan lämplig lösning än att j aga svärta, vigg och
19625: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        morkulla i landskapet Åland under deras häck-
19626: föra följande:                                         ningen på våren. För det andra anser kommissio-
19627:                                                        nen att Finland bryter mot artikel9.l i fågeldirek-
19628: Europeiska gemenskapemas kommission har av-            tivet eftersom vårjakten på alfågel, ejder, knipa,
19629: givit ett motiverat yttrande till Finland              småskrake, storskrake, svärta, vigg och morkulla
19630: 28.4.1999, i vilket den anser att den finskajakt-      inte kontrolleras strängt på Åland. Kommissio-
19631: lagstiftningen strider mot artiklama 7.4 och 9 .l i    nen anser också att Finland bryter mot artikel9.l
19632: direktiv nr 79/409/EEG om bevarande av vilda           i direktivet eftersom vårjakten på ejder, knipa,
19633: fåglar. Det motiverade yttrandet är steg två i         småskrake och storskrake sker i betydande om-
19634: kommissionens övervakningsförfarande. En for-          fattning på finska fastlandet och på Åland. Vår-
19635: mell underrättelse i ärendet överlämnades till         jakten på svärta, vigg och morkulla är likaså om-
19636: Finland 19.2.1998 av kommissionen.                     fattande på Åland.
19637:    I sitt motiverade yttrande anser kommissionen          Om Finland inte genomför de åtgärder som
19638: att artiklama 7.4 och 9.1 i det s.k. fågeldirektivet   kommissionen kräver inom den utsatta tiden
19639: har fått en bristande tillämpning i Finland i den      28.6.1999, har kommissionen med stöd av arti-
19640: nationella lagstiftningen. För det första påpekar      kel 226 EG (tidigare artikel 169) i EG-fördraget
19641: kommissionen att den finska lagstiftningen inte        möjlighet att föra ärendet vidare till EG-domsto-
19642: överensstämmer med artikel 7.4 i direktivet ef-        len. Det slutliga avgörandet fattas av domstolen.
19643: tersom skyddsperioden (1.5-30.6.1999) för icke
19644: 
19645: 
19646: 4
19647: Ministems svar                                             KK 102/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
19648: 
19649: 
19650:    Arbetet med den finska regeringens svar har      kommitten för EU-ärenden. Finlands ståndpunkt
19651: inletts med utredning av förekomst, antal jaktli-   fastställs i EU-ministerutskottet sannolikt
19652: censer och regionala skillnader i fråga om de ak-   11.6.1999. 1 detta skede är det sålunda inte möj-
19653: tuella fågelartema. Beredningen av ärendet för-     ligt att för riksdagen förklara de eventuella åtgär-
19654: utsätter också samordning med Ålands land-          der som regeringen kommer att vidta med anled-
19655: skapsstyrelse. Ärendet handläggs under utrikes-     ning av kommissionens motiverade yttrande. Re-
19656: ministeriets ledning i samverkan med övriga be-     geringen kommer att informera riksdagen när re-
19657: höriga instanser. När utredningama är klara tas     geringens ståndpunkt har fastställts.
19658: frågan upp i sektionen för rättsliga frågor och i
19659: 
19660: 
19661: Helsingfors den 7 juni 1999
19662: 
19663:     Utrikesminister Tarja Halonen
19664: 
19665: 
19666: 
19667: 
19668:                                                                                                       5
19669:                                                            KK 103/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
19670: 
19671: 
19672: 
19673: 
19674:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 103/1999 vp
19675: 
19676:                                                Pääomatulo pienten yritystulojen ja maatilata-
19677:                                                louden tulojen verotuksessa
19678: 
19679: 
19680: 
19681: 
19682: Eduskunnan puhemiehelle
19683: 
19684: Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus elin-           Pääomaverokannan mukaan verotettava ei
19685: keinotoiminnan ja maatilatalouden tulosta katso-        pääse hyödyntämään pieniin ansiotuloihin koh-
19686: taan pääomatuloksi verotuksessa siihen määrään          distuvaa ansiotulovähennystä. Viljelijän ja yrit-
19687: saakka, joka vastaa laskennallista osuutta vero-        täjän kannalta on ongelmana myös se, että pää-
19688: vuoden päättyessä kuuluneesta nettovarallisuu-          omaverotulo ei kerrytä sosiaaliturvaa.
19689: desta. Tämä kaavamainen laskentatapa on aiheut-            Suomen Yrittäjät, MTK ja TT ovat yhteisesti
19690: tanut sen, että suhteellisen pienellä yritystulolla     esittäneet mahdollisuutta vaatimuksesta käsitel-
19691: ja maatilatalouden tulolla yrittäjä ja viljelijä jou-   lä koko yritystulo ja maatilatalouden tulo ansio-
19692: tuvat rankemman verokohtelun eteen kuin vas-            tulona. Hallitusohjelma ei kuitenkaan tätä asiaa
19693: taavan summan saanut ansiotulon saaja.                  sisällä.
19694:     Pääomatuloverotus on keskimäärin noin
19695: 100 000 markan tulotasolle asti ansiotulovero-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19696: tusta kireämpää. Pääomatuloverokannan nouse-            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19697: minen on kärjistänyt tilannetta edelleen. Esimer-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19698: kiksi yrittäjä voi lieventää ongelmaa vain tyhjen-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19699: tämällä taseensa ja/tai irtisanomalla mahdolliset
19700: työntekijät, koska 30 % palkoista lisätään auto-              Aikooko hallitus muuttaa verosäännök-
19701: maattisesti nettovaroihin. Mitä korkeammaksi                  siä niin, että yrittäjä ja viljelijä voisivat
19702: pääomaverokanta nousee, sitä enemmän alhaisel-                saada valinnanmahdollisuuden vaati-
19703: la tulotasolla toimivan liikkeenharjoittajan vero-            muksesta lukea yritystulo tai maatila-
19704: tus saattaa kiristyä. Nyt hallitusohjelmassa esite-           talouden tulo kokonaisuudessaan ansio-
19705: tään pääomaverokannan nostamista 29 prosent-                  tuloksi?
19706: tiin.
19707: 
19708: 
19709: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1999
19710: 
19711:     Olavi Ala-Nissilä /kesk
19712: 
19713: 
19714: 
19715: 
19716:                                                                                                   Versio 2.0
19717: KK 103/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk                                                Ministerin vastaus
19718: 
19719: 
19720: 
19721: 
19722: Eduskunnan puhemiehelle
19723: 
19724: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         osuutta että jaettaessa yksityisliikkeen ja elinkei-
19725: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          noyhtymän tulo verotettavaksi osittain pääoma-
19726: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tulonaja osittain ansiotulona.
19727: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-            Muiden yritysmuotojen kuin osakeyhtiöiden
19728: Nissilän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-         katsottiin olevan kuitenkin verotuksessa osake-
19729: myksen KK 103/1999 vp:                                 yhtiöitä epäedullisemmassa asemassa, koska nii-
19730:                                                        den kohdalla ainakin osa yrityksessä pidätetystä
19731:        Aikooko hallitus muuttaa verosäännök-           voitosta tulee usein verotetuksi yrittäjän ansiotu-
19732:        siä niin, että yrittäjä ja viljelijä voisivat   lona. Lisäksi nettovarallisuuteen perustuvan pää-
19733:        saada valinnanmahdollisuuden vaati-             oma- ja ansiotulojaon katsottiin suosivan lähtö-
19734:        muksesta lukea yritystulo tai maatila-          kohtaisesti pääomavaltaisia aloja, joilla on keski-
19735:        talouden tulo kokonaisuudessaan ansio-          määrin enemmän nettovarallisuutta kuin työval-
19736:        tuloksi?                                        taisilla aloilla.
19737:                                                           Näiden epäkohtien lieventämiseksi elinkei-
19738: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          nonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden yhtiömies-
19739: ti seuraavaa:                                          ten sekä maatalouden harjoittajien pääomatulo-
19740: Siirryttäessä nykyiseen tuloverojärjestelmään          osuuden määrää korotettiin verovuodesta 1997
19741: vuonna 1993 kaikista sijoituksista saatuja tuotto-     lähtien 15 prosentista 18 prosenttiin ja nettova-
19742: ja alettiin verottaa pääomaverokannalla. Tarkoi-       rallisuuden laskentaan lisättiin säännös, jonka
19743: tuksena oli eri sijoitusmuotojen neutraalisuus ve-     mukaan 30 prosenttia tilikauden päättymistä
19744: rotuksessa. Myös omaan yritykseen tehdyt sijoi-        edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen
19745: tukset haluttiin tasavertaisiksi muiden sijoitus-      palkkojen määrästä lisätään nettovarallisuuteen
19746: ten kanssa. Tämä tapahtui siten, että yrityksestä      laskettaessa pääomatulo-osuutta.
19747: saadusta tulosta verotetaan pääomatulona se osa,          Palkkamenojen lukeminen nettovarallisuu-
19748: joka voidaan katsoa yritykseen sijoitetun pää-         teen lisäsi pääomatulo-osuutta etenkin työvaltai-
19749: oman tuotoksi ja vastaavan suurin piirtein sitä        silla aloilla. Lainmuutosta valmisteltaessa tehty-
19750: tuottoa, jonka vastaavalle sijoitukselle voisi saa-    jen selvitysten mukaan veronkevennykset vero-
19751: da muista kohteista. Loppuosan yritystulosta voi-      vuonna 1997 olivat yhteensä noin 160 miljoonaa
19752: daan katsoa olevan korvausta yrittäjän työpanok-       markkaa, joista palkkalisäyksen vaikutus oli noin
19753: sesta ja se verotetaan ansiotulona.                    puolet eli 80 miljoonaa markkaa. Verotuksen ki-
19754:    Käytännön syistä pääomatulo-osuus määrite-          ristymistä uudistus merkitsi noin kahdella pro-
19755: tään laskennallisesti. Pääomatulo-osuusprosen-         sentilla yrityksistä. Laskelmien mukaan verotuk-
19756: tiksi säädettiin aluksi 15 %, jonka katsottiin ole-    sen kiristyminen oli useimmissa tapauksissa erit-
19757: van riittävä sisältääkseen korvauksen oman pää-        täin vähäistä.
19758: oman riskistä tuolloin vallinneesta korkeasta kor-        Verotuksen kiristyminen johtuu suurelta osin
19759: kotasosta huolimatta. Samaa prosenttiosuutta           pyrkimyksistä pitää pienten ansiotulojen verotus
19760: käytettiin sekä määrättäessä muusta yhtiöstä kuin      matalana. Esimerkiksi kunnallisverotuksen pe-
19761: pörssiyhtiöstä saadun osingon pääomatulo-              rusvähennys ja ansiotulovähennys sekä valtion-
19762: 
19763: 
19764: 2
19765: Ministerin vastaus                                          KK 103/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
19766: 
19767: 
19768: verotuksen verotettavan tulon 47 000 markan              don laskeminen useista veroista ja maksuista
19769: alaraja johtavat siihen, että alhaisissa tuloluokis-     koostuvassa järjestelmässä, joihin liittyy lisäksi
19770: sa ansiotulojen verotus on pääomatulojen vero-           tulojen kasvaessa pieneneviä vähennyksiä, ei ole
19771: tusta keveämpää. Tätä vaikutusta ovat vahvista-          aivan yksinkertaista, ja verovelvollinen saattaisi
19772: neet muutaman viime vuoden aikana toteutetut             valita itsensä kannalta huonomman vaihtoehdon.
19773: ansiotuloverotuksen kevennykset sekä pääoma-             Etenkin sosiaaliturvan huomioon ottaminen
19774: tuloveron korotus 28 prosenttiin alkaen vuodesta         edullisinta vaihtoehtoa etsittäessä tekisi valin-
19775: 1996.                                                    nasta hyvin vaikean.
19776:    Ansiotuloverotuksen vähennyksiä myönnet-                  Valintamahdollisuus monimutkaistaisi vero-
19777: täessä ei oteta huomioon verovelvollisen pää-            tusta entisestään ja asettaisi verovelvolliset eriar-
19778: omatuloja, joten vähennykset hyödyttävät myös            voiseen asemaan esimerkiksi siinä suhteessa, ke-
19779: pääomatuloa saavia yrittäjiä. Jos verovelvollisen        nellä on mahdollisuus käyttää asiantuntijoiden
19780: koko tulo verotettaisiin ansiotulona, tulo saattai-      apua verotuksen suunnittelussa. Valinnaisuus
19781: si nousta niin korkeaksi, ettei vähennyksiä enää         veisi verojärjestelmää suuntaan, jossa yrittäjä
19782: tehtäisi. Säännösten lähtökohtana on suosia pie-         voisi merkittävästikin vaikuttaa verorasitukseen-
19783: nituloisia eikä ole tarkoituksenmukaista, että           sa saamalla valita sen, miten yrityksestä saatua
19784: kenties suuriakin pääomatuloja saavat yrittäjät          tuloa verotetaan. Tällaista valinnaisuutta ei sisäl-
19785: voisivat minimoida veronmaksunsa valinnanva-             ly muidenkaan tulonsaajaryhmien verotukseen
19786: pauden myötä.                                            eikä sellaisen etuoikeuden antaminen jollekin
19787:    Valinnaisuus verotuksessa ei ole yleensä pe-          ryhmälle ole perusteltua.
19788: rusteltua. Säännöksiä ei tule kehittää siihen suun-         Edellä mainituista syistä hallitus ei pidä tar-
19789: taan, että pääoma- ja ansiotulojako voidaan teh-         peellisena uudistaa yritystulon pääomatulo-osuu-
19790: dä erilaisilla vaihtoehtoisilla tavoilla, joista vero-   den laskentaperusteita kysymyksessä tarkoitetul-
19791: velvollinen voi valita. Edullisimman vaihtoeh-           la tavalla.
19792: 
19793: 
19794: 
19795: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
19796: 
19797:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
19798: 
19799: 
19800: 
19801: 
19802:                                                                                                             3
19803: KK 103/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk                                                  Ministerns svar
19804: 
19805: 
19806: 
19807: 
19808: Tili riksdagens talman
19809: 
19810: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          användes både vid bestämmandet av kapitalin-
19811: ger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem       komstandelen av dividender från andra bolag än
19812: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         börsbolag och vid fördelningen av inkomsten
19813: Olavi Ala-Nissilä /cent undertecknade spörsmål         från privata rörelser och näringssammanslut-
19814: 103/1999 rd:                                           ningar att beskattas delvis som kapitalinkomst
19815:                                                        och delvis som förvärvsinkomst.
19816:       imnar regeringen ändra skattebestäm-                  Andra företagsformer än aktiebolag ansågs
19817:        melserna så, attföretagare ochjordbru-          dock vara oförmånligare vid beskattningen än
19818:        kare skall ha frihet att välja om de vill       aktiebolag, eftersom den vinst som hålls kvar i
19819:        betrakta    företagsinkomsten       eller       företaget då ofta åtminstone delvis beskattas som
19820:       gårdsbruksinkomsten i sin helhet som             företagarens egen förvärvsinkomst. Därtill an-
19821:       förvärvsinkomst?                                 sågs den på nettoförmögenheten baserade upp-
19822:                                                        delningen i kapitalinkomst och förvärvsinkomst i
19823: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        första hand gynna kapitalintensiva branscher,
19824: föra fö1jande:                                         inom vilka nettoförmögenheten i genomsnitt är
19825: Vid övergången 1993 till det nuvarande in-             större än inom arbetsintensiva branscher.
19826: komstskattesystemet började man beskatta alla              I syfte att lindra dessa missförhållanden höj-
19827: intäkter från investeringar genom tillämpande av       des från och med ingången av skatteåret 1997
19828: en kapitalskattesats. Syftet var att de olika inves-   kapitalinkomstandelen för näringsidkare och per-
19829: teringsformerna skulle vara neutrala i beskatt-        sonbo1ags bolagsmän samt idkare av jordbruk
19830: ningen. Det var även meningen att investeringar        från 15 till 18 % och fogades till reglerna som
19831: som gjorts i det egna företaget skulle vara likvär-    gäller uträkningen av nettoförmögenheten en be-
19832: diga i förhållande till andra investeringar. Detta     stämmelse, enligt vilken när kapitalinkomstande-
19833: realiseras så, att av inkomsten från företaget som     len beräknas nettoförmögenheten skall ökas med
19834: kapitalinkomst beskattas den andel som kan be-         ett belopp som motsvarar 30 % av de löner som
19835: traktas som avkastning på det kapital som inves-       har betalts ut under tolvmånadersperioden ome-
19836: terats i företaget och i stora drag motsvara den       delbart före räkenskapsperiodens utgång.
19837: avkastning som kunde fås på motsvarande inves-            Att löneutgifterna inräknades i nettoförmö-
19838: tering i andra objekt. Den återstående andelen av      genheten ökade kapitalinkomstandelen, i synner-
19839: företagsinkomsten kan anses vara ersättning för        het inom de arbetsintensiva branscherna. Enligt
19840: företagarens arbetsinsats och beskattas som för-       de utredningar som gjordes i samband med be-
19841: värvsinkomst.                                          redningen av lagändringen uppgick skattelättna-
19842:    Av     praktiska     skäl   bestäms      kapital-   derna under skatteåret 1997 till sammanlagt ca
19843: inkomstandelen kalkylmässigt. Till en början var       160 milj. mk, varav verkningarna av löneök-
19844: kapitalinkomstandelsprocenten 15 %, vilket trots       ningarna var ca hälften, dvs. 80 milj. mk. För ca 2
19845: den dåvarande höga räntenivån ansågs vara till-        % av företagen innebar reformen en skärpning av
19846: räckligt för att inkludera ersättning för risken i     beskattningen. Enligt beräkningarna var skärp-
19847: samband med eget kapital. Samma procentandel           ningen i de flesta fall mycket liten.
19848: 
19849: 
19850: 4
19851: Ministerns svar                                          KK 103/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
19852: 
19853: 
19854:     Skärpningen av beskattningen beror till stor      talinkomst och förvärvsinkomst kan göras på oli-
19855: del på strävandena att hålla nivån på beskatt-        ka sätt som den skattskyldiga kan välja mellan.
19856: ningen av små förvärvsinkomster låg. T.ex. med-       Att räkna ut det förmånligaste alternativet i ett
19857: för grundavdraget och förvärvsinkomstavdraget         system med ett flertal olika skatter och avgifter i
19858: vid kommunalbeskattningen samt den nedre              vilket dessutom ingår avdrag som minskar när in-
19859: gränsen på 47 000 mk i fråga om den beskatt-          komsterna ökar är inte helt okomplicerat och kan
19860: ningsbara inkomsten vid statsbeskattningen att        leda till att den skattskyldiga väljer ett alternativ
19861: beskattningen av förvärvsinkomster i låga in-         som är sämre för honom själv. Valet skulle bli
19862: komstklasser är lindrigare än beskattningen av        mycket svårt framför allt när det gäller att försö-
19863: kapitalinkomster. Detta har ytterligare accentue-     ka finna det förmånligaste alternativet med
19864: rats genom de lättnader som under de allra senas-     beaktande av socialskyddet.
19865: te åren har genomförts i fråga om förvärvsin-            Valfrihet skulle komplicera beskattningen yt-
19866: komstbeskattningen samt höjningen av kapitalin-       terligare och placera de skattskyldiga i en sinse-
19867: komstskatten till28% fr.o.m. 1996.                    mellan ojämlik ställning t.ex. när det gäller förut-
19868:     Vid beviljandet av avdrag i förvärvsin-           sättningarna att kunna konsultera sakkunniga vid
19869: komstbeskattningen beaktas inte den skattskyldi-      planeringen av beskattningen. Valfriheten skulle
19870: gas kapitalinkomster, varför avdragen således är      styra skattesystemet i en riktning som skulle in-
19871: till gagn även för företagare med kapitalinkoms-      nebära att företagare t.o.m. i betydande grad kun-
19872: ter. Om den skattskyldigas inkomst i sin helhet       de påverka sin skattebörda genom möjligheten
19873: skulle beskattas som förvärvsinkomst kunde in-        att välja hur inkomsten från företaget skall be-
19874: komsterna bli så stora att avdrag inte längre gjor-   skattas. En sådan valfrihet tillämpas inte heller i
19875: des. Utgångspunkten för bestämmelserna är att         fråga om beskattningen av andra inkomsttagar-
19876: personer med små inkomster gynnas, och det är         grupper, och det är inte ändamålsenligt att ge en
19877: därför inte ändamålsenligt att företagare som         viss grupp sådana privilegier i förhållande till an-
19878: eventuellt har stora kapitalinkomster skall kunna     dra. Av ovan nämnda skäl anser regeringen att
19879: minimera sin skattebetalning tack vare valfrihet.     det inte är nödvändigt att ändra beräkningsgrun-
19880:     Det är i allmänhet inte motiverat med valfri-     derna för företagsinkomstens kapitalinkomstan-
19881: het i beskattningen. Bestämmelserna bör inte ut-      del på det sätt som avses i spörsmålet.
19882: vecklas i den riktningen att uppdelningen i kapi-
19883: 
19884: 
19885: Helsingforsden 16 juni 1999
19886: 
19887:     Minister Suvi-Anne Siimes
19888: 
19889: 
19890: 
19891: 
19892:                                                                                                          5
19893:                                                          KK 104/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
19894: 
19895: 
19896: 
19897: 
19898:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 104/1999 vp
19899: 
19900:                                               Moottorikelkkailun salliminen lumipeitteisellä
19901:                                               metsätiellä
19902: 
19903: 
19904: 
19905: 
19906: Eduskunnan puhemiehelle
19907: 
19908: Moottorikeikkailu on Suomessa vakiintunut laa-         tällaisilla lumipeitteisillä metsäteillä, koska ne
19909: jaksi harrastusmuodoksi. Turvallisten ajoreittien      ovat turvallisia ajoväyliä kelkkailuun eikä met-
19910: valinnassa ja järjestämisessä on törmätty toistai-     sään tarvitse raivata uusia väyliä vain kelkkailua
19911: seksi ratkaisemattomaan ongelmaan. Suomen              varten.
19912: metsissä risteilee valtava määrä ns. metsäautotei-        Lain valvonnan onnistumiseksi, turvallisuu-
19913: tä ja niihin rinnastettavia muita teitä, jotka ovat    den parantamiseksi ja luonnon säästämiseksi on
19914: talvisin käyttämättömiä ja auraamattomia. Nämä         tarpeellista muuttaa moottorikeikoilla liikkumi-
19915: tiet ovat erittäin turvallisia ajoreittejä moottori-   sen laillisia mahdollisuuksia vastaamaan vallit-
19916: kelkkailijoille. Ongelmana on se, ettei tällaisilla    sevaa käytäntöä.
19917: teillä saa lain mukaan ajaa moottorikelkalla, jol-
19918: lei tienpitäjä sulje niitä puomein ja liikennemer-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19919: kein.                                                  sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
19920:     Paksu lumipeite, esimerkiksi metrin paksui-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19921: nen lumihanki, voi estää liikennöimisen ko. tiel-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19922: lä. Asetus ei kuitenkaan pidä tällaista estettä (lu-
19923: mipuomia) asianmukaisena esteenä ja/tai liiken-              Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
19924: nemerkkinä, joka estää eli sulkee liikennöimisen             että maastoliikennelain 3 §:n 2 kohdan
19925: lumipeitteisellä tiellä. Maastoliikennelaki ei               ja ajoneuvoasetuksen II §:n muutokset
19926: myöskään hyväksy paksussa lumipeitteessä ole-                toteutetaan siten, että keikkailu salli-
19927: vaa tiealuetta maastoksi, vaikka se sitä käytän-             taan auraamattomilla lumipeitteisillä
19928: nössä onkin.                                                 teillä tienpitäjän ja maanomistajan lu-
19929:     Jo useiden vuosien ajan ovat moottorikelkka-             valla säänneltynä laillisena toimintana?
19930: urat olleet vakiintuneen käytännön mukaisesti
19931: 
19932: 
19933: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1999
19934: 
19935:     Lauri Kähkönen /sd                                    Arto Seppälä /sd
19936:     Erkki Kanerva /sd                                     Esa Lahtela /sd
19937:     Tero Rönni /sd
19938: 
19939: 
19940: 
19941: 
19942:                                                                                                 Versio 2.0
19943: KK 104/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.                                           Ministerin vastaus
19944: 
19945: 
19946: 
19947: 
19948: Eduskunnan puhemiehelle
19949: 
19950: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa    liä maastossa. Vaikka pääosa moottorikeikkailu-
19951: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,     liikenteestä on tarkoitus ohjata maastoliikennet-
19952: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   tä varten erityisesti perustetuille moottorikelk-
19953: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Käh-   kailureiteille, on hyvä jo kustannussyistä käyttää
19954: kösen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     mahdollisia metsäteitä ja muita vastaavia valmii-
19955: myksen KK 104/1999 vp:                            ta väyliä. Moottorikeikkailu onkin käytännössä
19956:                                                   jo nyt hakeutunut talvisin käyttämättämille teil-
19957:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,    le. Tähän on vaikuttanut yleinen tarkoituksenmu-
19958:       että maastoliikennelain 3 §:n 2 kohdan      kaisuus ja maasto-olot sekä moottorikeikkailu-
19959:       ja ajoneuvoasetuksen 11 §:n muutokset       reittien puuttuminen. Toiminta on maastoliiken-
19960:       toteutetaan siten, että keikkailu salli-    nelain ja ajoneuvojen käyttöä koskevan asetuk-
19961:       taan auraamattomalla lumipeitteisillä       sen perusteella laitonta ja ongelma on hallituk-
19962:       teillä tienpitäjän ja maanomistajan lu-     sen tiedossa.
19963:       valla säänneltynä laillisena toimintana?        Ympäristöministeriö ja liikenneministeriö sel-
19964:                                                   vittävät parhaillaan, kuinka maastoliikenne voi-
19965: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        daan järjestää taajamissa muun liikenteen yhtey-
19966: vasti seuraavaa:                                  dessä. Samalla on tarkoitus myös selvittää, kuin-
19967: Maastoliikenteen ympäristölle aiheuttamien on-    ka metsätieverkko voidaan nykyistä helpommin
19968: gelmien vähentämiseksi on järkevää, että moot-    ottaa myös maastoliikenteen käyttöön.
19969: torikelkkailussa käytetään olemassa olevia väy-
19970: 
19971: 
19972: 
19973: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
19974: 
19975:     Ympäristöministeri Satu Hassi
19976: 
19977: 
19978: 
19979: 
19980: 2
19981: Ministems svar                                        KK 104/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
19982: 
19983: 
19984: 
19985: 
19986: Tili riksdagens talman
19987: 
19988: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     terrängen. Trots att avsikten är att leda största de-
19989: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av     len av snöskotertrafiken tili snöskoterleder som
19990: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-    anlagts särskilt för detta ändamål är det redan
19991: ri Kähkönen /sd m.fl. undertecknade skriftliga      med tanke på kostnaderna bra att använda even-
19992: spörsmål SS 104/1999 rd:                            tuella skogsvägar och andra motsvarande befint-
19993:                                                     liga leder. Snöskoterförarna har redan nu i prak-
19994:       imnar regeringen vidta åtgärder för att       tiken om vintrarna sökt sig tili vägar som inte an-
19995:       se tili att 3 § 2 punkten terrängtra:fikla-   vänds. Tili detta har bidragit den allmänna ända-
19996:       gen och 11 §fordonsförordningen änd-          målsenligheten och terrängförhållandena samt
19997:       ras på så sätt att det enligt lagstift-       bristen på snöskoterleder. Detta handlande är
19998:       ningen blir tillåtet att med väghållarens     olagligt enligt terrängtrafiklagen och förordnin-
19999:       och markägarens tillstånd åka snösko-         gen om användning av fordon på väg, och reger-
20000:       ter på oplogade, snötäckta vägar?             ingen är medveten om problemet.
20001:                                                        Miljöministeriet och trafikministeriet utreder
20002: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     som bäst hur terrängtrafiken i tätorter kan ordnas
20003: föra följande:                                      i anslutning tili övrig trafik. Samtidigt är det ock-
20004: För att de miljöproblem som terrängtrafiken         så meningen att utreda hur nätet av skogsvägar
20005: medför skall kunna minskas är det fömuftigt att     1ättare än för närvarande kan tas i bruk också för
20006: snöskotrarna använder leder som redan finns i       terrängtrafik.
20007: 
20008: 
20009: 
20010: Helsingfors den 18 juni 1999
20011: 
20012:     Miljöminister Satu Hassi
20013: 
20014: 
20015: 
20016: 
20017:                                                                                                        3
20018:                                                                 KK 105/1999 vp- Mauri Salo /kesk
20019: 
20020: 
20021: 
20022: 
20023:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 105/1999 vp
20024: 
20025:                                              Poliisin virkojen ja määrärahojen oikeudenmu-
20026:                                              kainen kohdentaminen Länsi-Suomen läänissä
20027: 
20028: 
20029: 
20030: 
20031: Eduskunnan puhemiehelle
20032: 
20033: Länsi-Suomen läänissä poliisien virat eivät ja-           Salon kihlakunnan alueella poliisin virkojen
20034: kaudu oikeudenmukaisesti ja poliisien resurs-         määrässä on huomattava vajaus suhteutettuna
20035: seissa on suuria alueellisia eroja. Tämän vuoksi      Länsi-Suomen läänin poliisin virkoihin. Vajauk-
20036: kansalaiset ovat poliisipalvelujen saatavuudessa      sen vuoksi Salon kihlakunnan poliisipalvelut
20037: eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen.        ovat kansalaisten turvallisuusodotuksiin nähden
20038: Jokaisella Suomen kansalaisella pitää olla tasa-      riittämättömät. Useisiin poliisitehtäviin ei ole
20039: vertainen mahdollisuus saada poliisiviranomais-       kyetty lähettämään ollenkaan poliisia paikalle
20040: ten palveluja omalla asuinpaikallaan. Huumaus-        eikä ilmisaatettujen rikosten tutkintaan ole voitu
20041: aineiden käytön lisääntyminen luo jatkuvasti li-      paneutua riittävästi.
20042: säpaineita poliisin työhön ja huumausaineista
20043: johtuva rikollisuus lisää poliisin virkojen tarvet-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20044: ta koko maassa. Poliisin virkoja lisäämällä pysty-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20045: tään hidastamaan rikollisuuden kasvua ja hillitse-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20046: mään huumausaineiden levitystä uusille alueille       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20047: ja uusille käyttäjille. Määrärahojen ja niihin kyt-
20048: keytyvien virkojen määrä tulisi perustua asukas-            Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy Sa-
20049: lukuun sekä rikoslakirikosten ja tehtäväilmoituk-           lon kihlakunnan alueen poliisipalvelui-
20050: sien määrään.                                               den parantamiseksi?
20051: 
20052: 
20053: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1999
20054: 
20055:     Mauri Salo /kesk
20056: 
20057: 
20058: 
20059: 
20060:                                                                                                Versio 2.0
20061: KK 105/1999 vp- Mauri Salo /kesk                                                      Ministerin vastaus
20062: 
20063: 
20064: 
20065: 
20066: Eduskunnan puhemiehelle
20067: 
20068: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            34 poliisilaitoksen sisällä resurssien suhteen pa-
20069: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          rannettu eniten. Läänissä on vain kaksi poliisilai-
20070: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tosta,joiden kirjavahvuus on tämän ja viime vuo-
20071: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mauri Sa-        den aikana lisääntynyt, Salo ja Seinäjoki.
20072: lon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Saloon on tehty viime vuosina seuraavia li-
20073: KK 105/1999 vp:                                        säyksiä: Hälytyskeskuskokeiluun mentäessä
20074:                                                        vuonna 1997 lisättiin yksi määräaikainen poliisi-
20075:        Mihin toimenpiteisiin hallitus rvhtvv Sa-      vakanssi poliisilaitokseen. Vuoden 1998 aikana
20076:        lon kihlakunnan alueen poliisipalve-            muutettiin yksi toimistohenkilön vakanssi polii-
20077:        luiden parantamiseksi?                         siviraksi, ja parastaikaa ollaan vakinaistamassa
20078:                                                       yhtä määräaikaista talousrikostutkijaa, mikä
20079: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         mahdollistaa yhden lisähenkilön saamisen myö-
20080: ti seuraavaa:                                         hemmin. Näillä toimenpiteillä Salo on suhteessa
20081: Poliisitoimi on 1990-luvun loppupuolella kärsi-       kokonaisresurssimäärään ollut eniten lisäresur-
20082: nyt resurssipulasta koko maassa, mikä ilmenee         soinnin kohteena koko läänissä.
20083: erityisesti poliisipalvelujen saatavuuden ja polii-       Suhteessa asukaslukuun Salon tilanne poliisi-
20084: sin näkyvyyden heikentymisenä. Poliisin resurs-       vakanssien suhteen on läänin kahdeksanneksi
20085: sien riittävyyttä on kuitenkin viime vuosina py-      huonoin, asukkaita yhtä poliisia kohden on tä-
20086: ritty turvaamaan erityisin tasokorotuksin. Vuo-       mänhetkisen rivivahvuuden mukaan laskien (en-
20087: den 1996 tasosta poliisin kehyksiin on tehty 120      nen talousrikostutkijan vakanssilisäystä) 1 120.
20088: miljoonan markan tasokorotukset ja käsiteltävä-           Rikoslakirikosten määrä kasvoi Salossa vuo-
20089: nä olevassa lisätalousarviossa poliisille esitetään   desta 1997 vuoteen 1998 3,4 %, kun koko läänin
20090: 40 miljoonan markan lisämäärärahaa. Näillä li-        kasvu oli 4,4 %. Samalla tarkastelujaksolla Sa-
20091: säyksillä on pystytty pitämään yleisen järjestyk-     lon rikosten selvittämisprosentit, katuturvalli-
20092: sen ja turvallisuuden tila kohtuullisella tasolla.    suusindeksi ja liikenneturvallisuusindeksi ovat
20093:    Poliisin lääninjohdoilla on toimivalta kohden-     nousseet ja ovat kaikki läänin keskiarvoa parem-
20094: taa resursseja lääninsä sisällä. Tätä kohdennusta     pia. Toimintavalmiusaika eli paikallesaapumisai-
20095: on tehty myös Länsi-Suomen läänissä. Salo on          ka sen sijaan on myös Salossa noussut, mutta se
20096: ollut viime vuosina erityiskohtelun piirissä, kos-    jää kuitenkin läänin keskiarvoa paremmaksi.
20097: ka sen resurssiongelmat ovat tiedossa. Ne johtu-      Salo on siis selviytynyt poliisipalvelujen tuotta-
20098: vat pääosin siitä, että Salon alueen väestö erityi-   jana kokonaisuudessaan hyvin.
20099: sesti Nokian vaikutuksesta on kasvanut voimak-           Tilanne Salossa on sellainen, että myös jatkos-
20100: kaasti. Tätä on pyritty ottamaan huomioon mo-         sa se on erityistarkastelun kohteena kohdistet-
20101: nin tavoin. Salon suhteellista asemaa on läänin       taessa poliisin resursseja Länsi-Suomen läänissä.
20102: 
20103: 
20104: 
20105: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
20106: 
20107:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
20108: 
20109: 2
20110: Ministems svar                                                   KK 105/1999 vp- Mauri Salo /kesk
20111: 
20112: 
20113: 
20114: 
20115: Tili riksdagens talman
20116: 
20117: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          serna förbättrats mest. Det finns endast två poli-
20118: ger har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem       sinrättningar i länet, Salo och Seinäjoki, där an-
20119: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         talet tjänster har ökat detta år och förra året.
20120: Mauri Salo /cent undertecknade skriftliga spörs-           1 Salo har följande ökningar gjorts de senaste
20121: mål SS 105/1999 rd:                                    åren: Då försöket med alarmeringscentraler in-
20122:                                                        leddes 1997 utökades tjänsterna vid polisinrätt-
20123:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           ningen med en polistjänst för viss tid. Under
20124:       för att förbättra polisservicen i Salo hä-        1998 ombildades en tjänst för en kanslianställd
20125:       rad?                                             till en polistjänst, och en visstidstjänst inom un-
20126:                                                        dersökningen av ekonomiska brott håller som
20127: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        bäst på att permanentas, vilket gör det möjligt att
20128: föra följande:                                         senare anställa en person tili. Med dessa åtgärder
20129: Polisväsendet har lidit av resursbrist i hela landet   har Salo i förhållande tili den totala resursmäng-
20130: under s1utet av 1990-talet. Detta märks särskilt       den fått mest tiliäggsresurser i hela länet.
20131: som en försämring av tillgången på polisservice            I förhållande tili invånarantalet är situationen
20132: och polisens synlighet. Man har emellertid för-        med tanke på polistjänsterna i Salo den åttonde
20133: sökt trygga tillräckliga resurser för polisen med      sämsta i länet, en polis per 1 120 invånare räk-
20134: särskilda nivåförhöjningar de senaste åren. Jäm-       nat enligt antalet anställda i dagens läge ( före den
20135: fört med nivån 1996 har nivåförhöjningar om 120        nya tjänsten inom undersökningen av ekonomis-
20136: milj. mk gjorts i de ramar som gäller polisen, och     ka brott).
20137: i den tilläggsbudget som är under behandling fö-           I Salo ökade antalet brott enligt strafflagen
20138: reslås ett tilläggsanslag om 40 milj. mk för poli-     med 3,4% från 1997 till1998, medan ökningen i
20139: sen. Med dessa ökningar har det varit möjligt att      hela länet var 4,4 %. Under samma tidsperiod
20140: hålla den allmänna ordningen och säkerheten på         ökade procenten utredda brott samt gatusäker-
20141: rimlig nivå.                                           hetsindexet och trafiksäkerhetsindexet i Salo
20142:    Polisens länsledning har behörighet att förde-      och de översteg alla genomsnittet i hela länet:
20143: la resursema inom sitt län. En sådan fördelning        Däremot har utryckningstiden, dvs. den tid det
20144: har också gjorts i Västra Finlands Iän. De senaste     tar innan polisen är på plats, förlängts också i Sa-
20145: åren har Salo varit föremål för specialbehand-         lo, men den är dock bättre än genomsnittet i lä-
20146: ling, eftersom resursproblemen där har varit           net. Som helhet taget har Salo således klarat sig
20147: kända. De beror huvudsakligen på att befolk-           bra som polisserviceproducent.
20148: ningen i Saloregionen har ökat kraftigt speciellt          Situationen i Salo är sådan att den också i fort-
20149: på grund av Nokia. Detta har man försökt beakta        sättningen kommer att hållas under särskild upp-
20150: på olika sätt. Av de 34 polisinrättningarna i länet    sikt då polisresurserna fördelas i Västra Finlands
20151: har Salos relativa ställning med tanke på resur-       Iän.
20152: 
20153: 
20154: 
20155: Helsingfors den 11 juni 1999
20156: 
20157:     lnrikesminister Kari Häkämies
20158:                                                                                                           3
20159:                                                               KK 106/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
20160: 
20161: 
20162: 
20163: 
20164:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 106/1999 vp
20165: 
20166:                                              Syöpäpotilaiden hoidon turvaaminen
20167: 
20168: 
20169: 
20170: 
20171: Eduskunnan puhemiehelle
20172: 
20173: Eräiden tärkeiden syöpälääkkeiden korvattavuus        On eettisesti arveluttavaa, että syöpäpotilaan va-
20174: poistui 1.4.1999 yksityisestä syöpähoidosta.          rallisuudesta tulee hoidon ratkaiseva tekijä.
20175: Suuri joukko syöpäpotilaita on saanut sekä               Korvattavuuden poistamisella ei ehkä saavute-
20176: HYKS:ssa että muissa maamme sairaaloissa mel-         ta toivottuja säästöjä. Esimerkiksi aikaisin alka-
20177: ko yksioikoisella tavalla tiedon, ettei heidän hy-    va sairaalakierre ja kallis kipulääkitys merkitse-
20178: väkseen ole enää mitään tehtävissä. Ainoat autta-     vät huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle.
20179: jat ovat enää kipulääkitys ja saattohoitokoti.
20180:    Useat potilaat ovat sen jälkeen hakeutuneet        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20181: yksityishoitoon. Syöpähoitoon erikoistuneet lää-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20182: kärit ovat menestyksellisesti hoitaneet näitä poti-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20183: laita käyttäen sytostaattiyhdistelmiä, joissa kor-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20184: vattavuuden piiristä nyt poistetut lääkkeet ovat
20185: olleet tärkeitä. Syöpäpotilaat ovat saaneet lisää           Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö
20186: elinvuosia, elämän laatu on parantunut ja moni              valmistella korjausta 1.4.1999 voimaan
20187: on voinut palata työelämään.                                tulleeseen päätökseen syöpälääkkeiden
20188:    Taxol, Taxotere, Interferon ja Erytropoetin              korvattavuudesta yksityisessä hoidossa,
20189: ovat tutkittuja ja käytettyjä lääkkeitä syövän hoi-         ja
20190: dossa. Yksityisen syöpähoidon lääkkeiden kor-
20191: vattavuuden rajoittaminenjohtaa siihen, että vain           mikä on ministeriön näkemys siihen eet-
20192: erittäin varakkaat potilaat voivat jatkaa hoitoa.           tiseen kysymykseen, että päätös lisää
20193:                                                             syöpäpotilaiden varallisuuden vaikutus-
20194:                                                             ta hoitomahdollisuuksiin ja -päätöksiin?
20195: 
20196: 
20197: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1999
20198: 
20199:     Liisa Hyssälä /kesk
20200: 
20201: 
20202: 
20203: 
20204:                                                                                                Versio 2.0
20205: KK 106/1999 vp -      Liisa Hyssälä /kesk                                             Ministerin vastaus
20206: 
20207: 
20208: 
20209: 
20210: Eduskunnan puhemiehelle
20211: 
20212: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        50 prosenttia 50 markkaa ylittävästä määrästä
20213: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kultakin ostokerralta. Lääkkeiden erityiskorvaus
20214: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       on 75 prosenttia 25 markkaa ylittävästä määrästä
20215: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       kultakin ostokerralta, kun kysymyksessä on vai-
20216: sälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvitta-
20217: sen KK 106/1999 vp:                                   va välttämätön lääke, ja 100 prosenttia 25 mark-
20218:                                                       kaa ylittävästä määrästä kultakin ostokerralta,
20219:       Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö          kun kysymyksessä on vaikean ja pitkäaikaisen
20220:       valmistella korjausta 1.4.1999 voimaan          sairauden hoidossa tarvittava vaikutustavaltaan
20221:       tulleeseen päätökseen syöpälääkkeiden           korvaava tai korjaava välttämätön lääke.
20222:       korvattavuudesta yksityisessä hoidossa,            Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan vakuute-
20223:       ja                                              tulla on oikeus saada sairauden perusteella kor-
20224:                                                       vausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksis-
20225:        mikä on ministeriön näkemys siihen eet-        ta. Lain 6 §:n perusteella sairaanhoidon kustan-
20226:        tiseen kysymykseen, että päätös lisää          nuksista suoritetaan korvausta siltä osin, minkä
20227:        syöpäpotilaiden varallisuuden vaikutus-        hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuu-
20228:        ta hoitomahdollisuuksiin ja -päätöksiin?       tetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta,
20229: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         olisi tullut vakuutetulle maksamaan. Tarpeelli-
20230: ti seuraavaa:                                         suusvaatimuksen täyttäminen edellyttää Kansan-
20231:                                                       eläkelaitoksessa lakisääteisesti sairausvakuutuk-
20232: Sairausvakuutuslain 5 §:n perusteella sairausva-      seen liittyvien lääketieteellisten kysymysten kä-
20233: kuutuksesta sairaanhoitarra korvataan lääkärin        sittelyä varten toimivan sosiaalilääketieteellisen
20234: määräämät lääkkeet. Korvattavalla lääkkeellä          neuvottelukunnan arvion mukaan, että hoidon
20235: tarkoitetaan lääkelain mukaista lääkemääräystä        hyödyllisyys tulee olla osoitettu luotettavasti
20236: edellyttävää lääkettä, joka on tarkoitettu joko si-   toistetuin tieteellisin tutkimuksin.
20237: säisesti tai ulkoisesti käytettynä parantamaan tai       Sairausvakuutuslain (1133/1997) 9 §:n 4 mo-
20238: helpottamaan sairautta tai sen oiretta ja jolle on    mentin, jota sovelletaan 1.1.1999 lukien, mu-
20239: vahvistettu kohtuullinen, korvausperusteeksi hy-      kaan valtioneuvosto päättää ne sairaudet ja nii-
20240: väksyttävä tukkuhinta, ei kuitenkaan rohdosval-       den hoitoon käytettävät merkittävät ja kalliit
20241: mistetta eikä homeopaattista ja antroposofista        lääkkeet, joiden korvaaminen peruskorvattuna
20242: valmistetta. Jos lääkkeelle ei ole vahvistettu kor-   edellyttää erillisselvityksellä osoitettua riittävää
20243: vausperusteeksi hyväksyttävää tukkuhintaa, sitä       hoidollista tarvetta. Sairausvakuutusasetuksen
20244: ei korvata sairausvakuutuksesta. Lääkkeen tuk-        3 §:n (734/ 1998) perusteella sairausvakuutus-
20245: kuhinnan vahvistaa sosiaali- ja terveysministe-       lain 9 §:n 4 momentissa tarkoitettujen merkittä-
20246: riön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalauta-        vien ja kalliiden lääkkeiden tarve on aina osoitet-
20247: kunta.                                                tava kansaneläkelaitoksen päättämällä erillissel-
20248:    Lääkehoidon kustannuksista suoritetaan joko        vityksellä.
20249: peruskorvaus tai erityiskorvaus. Peruskorvaus on
20250: 
20251: 
20252: 2
20253: Ministerin vastaus                                              KK 106/1999 vp -      Liisa Hyssälä /kesk
20254: 
20255: 
20256:     Mainitun sairausvakuutuslain muutoksen no-          tävä aikataulun sisältävä hoitosuunnitelma, jossa
20257: jalla valtioneuvosto on tehnyt päätöksen                nimeltä mainitun lääkkeen hoidollinen tarve pe-
20258: (735/1998) merkittävistä ja kalliista lääkkeistä,       rustellaan sekä kerrotaan, missä ja kenen valvon-
20259: joiden hoidollinen peruste on aina osoitettava po-      nassa hoito annetaan. Koska paklitakseli ja doke-
20260: tilaskohtaisella erillisselvityksellä, ennen kuin       takseli ovat sytostaatteja ja sytostaatit ovat val-
20261: niistä voidaan maksaa peruskorvaus. Päätökses-          tioneuvoston päätöksen (34/1994) mukaan eri
20262: sä on lueteltu sairaudet, joiden hoidossa päätök-       syöpäsairauksissa erityiskorvattavia ylemmän
20263: sessä mainittuja lääkkeitä voidaan korvata. Syö-        erityiskorvausluokan mukaan, peruskorvattavuu-
20264: päsairauksissa korvattavien paklitakselin, doke-        den edellytysten täyttyessä vakuutetulle syntyy
20265: takselin sekä muiden merkittävien solusalpaa-           oikeus erityiskorvaukseen.
20266: jien osalta päätös on tullut voimaan 1.4.1999. Sa-          Valtioneuvoston päätöksen (735/1998) mu-
20267: manaikaisesti valtioneuvosto on antanut päätök-         kaan interferoni alfasta voidaan suorittaa perus-
20268: sen (73611998), jonka perusteella erityiskorvauk-       korvaus eräissä kasvainsairauksissa erityisin
20269: sen (7 5 tai 100 %) suorittaminen paklitakselista,      käyttöaihein ja erytropoietiinista muun muassa
20270: doketakselista sekä muista merkittävistä ja kal-        eräissä syöpäsairauteen tai niiden hoitoon liitty-
20271: liista solunsalpaajista suoritetaan edellyttäen,        vissä anemioissa erityisin käyttöaihein. Kansan-
20272: että erillisselvityksellä on osoitettu riittävä hoi-    eläkelaitoksen mainitussa päätöksessä on sosiaa-
20273: dollinen peruste ja että muut korvattavuuden            lilääketieteellisen neuvottelukunnan tutkimustie-
20274: edellytykset täyttyvät.                                 toon perustuvien arvioiden pohjalta tarkemmin
20275:      Sairausvakuutusasetuksen 3 §:n sekä mainit-        määritelty näiden lääkkeiden erityiset käyttöai-
20276:  tujen valtioneuvoston päätösten mukaan kansan-         heet Riittävä hoidollinen peruste myös näiden
20277:  eläkelaitos päättää, millaisella erillisselvityksel-   lääkkeiden osalta osoitetaan lääkärinlausunnol-
20278:  lä vakuutettu voi saada lääkkeistä sairausvakuu-       la. Valtioneuvoston päätöksen (34/1994) mu-
20279:  tuslain mukaisen korvauksen. Peruskorvattavien         kaan interferoni alfa on lisäksi erityiskorvatta-
20280:  kalliiden ja merkittävien lääkkeiden osalta kan-       vaa ylemmän erityiskorvausluokan mukaisesti
20281:  saneläkelaitos päättää myös, mitkä ovat ne erityi-     eräissä kasvainsairauksissa kuten leukemiassa,
20282:  set käyttöaiheet, joilla näiden lääkkeiden korvat-     muissa pahanlaatuisissa veri- ja luuydintaudeis-
20283:  tavuus on lääketieteellisesti perusteltua ottaen       sa sekä pahanlaatuisissa imukudostaudeissa, me-
20284:  huomioon lääkkeiden hoidollinen arvo. Kansan-          lanoomassa ja munuaissyövässä.
20285:  eläkelaitos on antanut asiasta päätöksen                  Mainitut lainsäädäntöön tehdyt muutokset on
20286:  17.11.1998.                                            pyritty laatimaan parhaan lääketieteellisen ym-
20287:      Paklitakselista ja doketakselista voidaan suo-     märryksen mukaisesti, ja valmistelutyössä on
20288:  rittaa peruskorvaus eräissä syöpäsairauksissa eri-     käytetty viimeisintä lääketieteellistä tietoa ja
20289:  tyisin käyttöaihein. Kansaneläkelaitoksen pää-         osaamista. Kansaneläkelaitoksen mukaan tähän
20290:  töksen mukaan näiden lääkkeiden korvattavuu-           mennessä korvattujen lääkkeiden erillisselvityk-
20291:  den edellytyksenä on, että lääkkeen käyttö on          sen edellyttäminen ei juuri muuta aikaisemmin
20292:  asianmukaisen hyvän hoitokäytännön mukaista,           voimassa ollutta korvauslinjaa, edellyttäen, että
20293:  jolloin lääkkeen valinta ja käyttö noudattavat sa-     hoidoissa on noudatettu asianmukaista hyvää
20294:  manlaisia käytäntöjä kuin erikoissairaanhoidon         hoitokäytäntöä.
20295:  syöpäsairauksia hoitavissa yksiköissä. Lääkkeen           Edellä kuvatuilla lääkekorvausjärjestelmää
20296:  hoidollinen peruste osoitetaan erillisselvityksel-     koskevilla säädösmuutoksilla ei ole puututtu lää-
20297:  lä. Kansaneläkelaitoksen päätöksen mukaan hoi-         käreiden oikeuteen määrätä lääkkeitä eikä muu-
20298:  dollinen peruste osoitetaan erikoissairaanhoidon       tettu sitä hoidollista perustetta, että potilaan lää-
20299:  syöpäsairauksia hoitavasta yksiköstä tai syöpä-        kehoito on viime kädessä lääkärin vastuulla.
20300:  tautien erikoislääkäriitä hankitulla lääkärinlau-      Merkittävien ja kalliiden lääkkeiden korvaami-
20301:  sunnolla B. Lausunnossa on sairauden ja sen            selle asetetun lisäedellytyksen tarkoituksena on
20302:   aiempaa hoitoa koskevien tietojen lisäksi esitet-     ollut, että julkisin varoin rahoitetut lääkekor-
20303: 
20304: 
20305:                                                                                                            3
20306: KK 106/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                  Ministerin vastaus
20307: 
20308: 
20309: vaukset kohdeunetaan potilaille, jotka käytettä-      kalliiden lääkehoitojen korvaamisen edellytykse-
20310: vissä olevan lääketieteellisen tiedon ja lääkeval-    nä on, että lääkkeiden valinta ja käyttö noudatta-
20311: misteesta saadun näytön perusteella hyötyvät          vat erikoissairaanhoidon yksikössä noudatettua
20312: hoidosta eniten. Korvattavuuden edellytyksenä         hoitokäytäntöä.
20313: oleva erillisselvitys voidaan hankkia, kuten edel-       Sairausvakuutuksen      lääkekorvausjärjestel-
20314: lä on todettu, julkisen sairaanhoidon yksiköstä tai   män tarkoituksena on varmistaa, että lääkehoi-
20315: yksityiseltä syöpäsairauksien erikoislääkäriltä.      don korvattavuus kohte1isi kaikkia potilaita tasa-
20316: Valtakunnallisen yhtenäisen hoitokäytännön ja         puolisesti ja oikeudenmukaisesti.
20317: potilaiden tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi
20318: 
20319: 
20320: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1999
20321: 
20322:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
20323: 
20324: 
20325: 
20326: 
20327: 4
20328: Ministems svar                                               KK 106/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
20329: 
20330: 
20331: 
20332: 
20333: Tili riksdagens talman
20334: 
20335: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      som överstiger 50 mk vid varje inköpstillfålie.
20336: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       Specialersättningen för läkemedel är 75% av det
20337: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lii-      belopp som överstiger 25 mk vid varje inköps-
20338: sa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörs-      tilifålle, då det är fråga om nödvändiga läkeme-
20339: mål SS 106/1999 rd:                                   del som används vid behandlingen av svåra och
20340:                                                       långvariga sjukdomar, och 100 % av det belopp
20341:       ;lmnar social- och hälsovårdsministe-           som överstiger 25 mk vid varje inköpstillfålie, då
20342:       riet bereda en ändring av det beslut om         det är fråga om nödvändiga läkemedel med er-
20343:       ersättning för cancerläkemedel inom             sättande eller korrigerande verkan som används
20344:       den privata vården som trädde i kraft           vid behandlingen av svåra och långvariga sjuk-
20345:       den 1 april 1999, och                           domar.
20346:                                                           Enligt 4 § sjukförsäkringslagen har en för-
20347:       viiken ståndpunkt intar ministeriet i den       säkrad rätt att vid sjukdom få ersättning för kost-
20348:       etiskafrågan om att beslutet innebär att        nadema för nödvändiga sjukvård. Enligt lagens
20349:       cancerpatienternas förmögenhet i allt           6 § ersätts kostnadema för sjukvård tili den del,
20350:       högre utsträckning påverkar vårdmöj-            vartill kostnadema för vården skulie ha uppgått
20351:       ligheterna och vårdbesluten?                    för den försäkrade med undvikande av onödiga
20352: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       kostnader, men utan äventyrande av den för-
20353:                                                       säkrades hälsa. För att kravet på nödvändighet
20354: föra följande:
20355:                                                       skall uppfyllas förutsätts enligt en uppskattning
20356: Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts såsom         av socialmedicinska delegationen, viiken inom
20357: sjukvård från sjukförsäkringen av läkare ordine-      Folkpensionsanstalten har tili uppgift att behand-
20358: rade läkemedel. Med läkemedel som skali ersät-        la medicinska frågor i anslutning tili den lagstad-
20359: tas avses ett i läkemedelslagen avsett receptbe-      gade sjukförsäkringen, att nyttao med vården
20360: lagt läkemedel vars ändamål är att vid invärtes       skali visas på ett tiliförlitligt sätt genom upprepa-
20361: elier utvärtes bruk bota elier lindra sjukdom elier   de vetenskapliga undersökningar.
20362: sjukdomssymtom och för vilket har faststälits ett         Enligt 9 § 4 mom. sjukförsäkringslagen
20363: skäligt partipris som kan godtas som ersättnings-     (1133/1997), vilket tillämpas fr.o.m. den 1 ja-
20364: grund, dock inte naturmedel elier homeopatiska        nuari 1999, bestämmer statsrådet även de sjukdo-
20365: och antroposofiska preparat. Om ett partipris         mar och de betydelsefulla och dyra läkemedel för
20366: som kan godtas som ersättningsgrund inte har          vilka grundersättning kan betalas först sedan det
20367: faststälits för läkemedlet, ersätts detta inte från   genom en särskild utredning visats att tillräckli-
20368: sjukförsäkringen. Läkemedelsprisnämnden vid           ga terapeutiska grunder föreligger. På grundval
20369: social- och hälsovårdsministeriet faststälier par-    av 3 § sjukförsäkringsförordningen (73411998)
20370: tipriset för läkemedel.                               skali behovet av sådana betydelsefulia och dyra
20371:    För kostnadema för läkemedelsbehandling be-        läkemedel som avses i 9 § 4 mom. sjukför-
20372: talas antingen grundersättning elier specia1ersätt-   säkringslagen alitid visas genom en särskild ut-
20373: ning. Grundersättningen är 50 % av det belopp
20374: 
20375: 
20376:                                                                                                          5
20377: KK 106/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                        Ministems svar
20378: 
20379: 
20380: redning som folkpensionsanstalten fattar beslut         peutiska grunden genom ett läkarutlåtande (B-ut-
20381: om.                                                     låtande) från en enhet inom den specialiserade
20382:     Med stöd av nämnda ändring av sjukför-              sjukvården som behandlar cancersjukdomar eller
20383: säkringslagen har statsrådet fattat ett beslut          av en onkolog. 1 utlåtandet skall utöver uppgifter
20384: (735/1998) om betydelsefulla och dyra läkeme-           om behandlingen av sjukdomen och tidigare be-
20385: del, i fråga om vilka det alltid genom en särskild      handling av den även framläggas en vårdplan in-
20386: utredning för varje patient skall visas att tillräck-   nefattande en tidtabell, i viiken vårdplan det tera-
20387: liga terapeutiska grunder föreligger innan grund-       peutiska behovet av ett vid namn nämnt läkeme-
20388: ersättning kan betalas för dem. 1 beslutet upp-         del motiveras samt uppges var och under vems
20389: räknas de sjukdomar som behandlas med i beslu-          överinseende behandlingen ges. Eftersom pakli-
20390: tet nämnda läkemedel som kan ersättas. När det          taxel och docetaxel är cytostatika och eftersom
20391: gäller paklitaxel, docetaxel samt andra betydel-        det i statsrådets beslut (34/1994) sägs att särskild
20392: sefulla och dyra cellhämmande medel som er-             ersättning skall betalas för cytostatika vid olika
20393: sätts vid cancersjukdomar trädde beslutet i kraft       cancersjukdomar enligt den högre klassen för
20394: den 1 april 1999. Samtidigt utfårdade statsrådet        särskild ersättning, uppkommer hos den för-
20395: ett beslut (736/1998), på grundval av vilket sär-       säkrade rätt till särskild ersättning när villkoren
20396: skild ersättning (7 5 eller 100 %) betalas för pak-     för grundersättning uppfylls.
20397: litaxel, docetaxel och andra betydelsefulla och            Enligt statsrådets beslut (735/ 1998) kan för al-
20398: dyra cytostatika under förutsättning att det ge-        fainterferon betalas grundersättning vid vissa tu-
20399: nom en särskild utredning har visats att tillräck-      mörer med särskild indikation och för erytropoie-
20400: liga terapeutiska grunder föreligger och att de öv-     tin bl.a. vid vissa anemier med särskild indika-
20401: riga villkoren för erhållande av ersättning upp-        tion i anslutning till cancersjukdomar eller be-
20402: fylls.                                                  handlingen av dessa. 1 det nämnda beslutet av
20403:     Enligt 3 § sjukförsäkringsförordningen samt         folkpensionsanstalten har det utgående från
20404: nämnda statsrådsbeslut fattar folkpensionsanstal-       uppskattningar som grundar sig på socialmedi-
20405: ten beslut om genom en hurudan särskild utred-          cinska delegationens forskningsuppgifter närma-
20406: ning den försäkrade kan få ersättning för dessa         re fastställts särskilda indikationer för dessa lä-
20407: läkemedel enligt sjukförsäkringslagen. När det          kemedel. En tillräcklig terapeutisk grund även
20408: gäller grundersättning för dyra och betydelseful-       när det gäller dessa läkemedel visas genom ett lä-
20409: la läkemedel fattar folkpensionsanstalten också         karutlåtande. Enligt statsrådets beslut (34/1994)
20410: beslut om vilka särskilda indikationer som gör att      skall för interferon-alfa dessutom betalas sär-
20411: ersättningen för dessa läkemedel är medicinskt          skild ersättning enligt den högre klassen för sär-
20412: berättigad med beaktande av deras terapeutiska          skild ersättning vid vissa tumörsjukdomar, såsom
20413: värde. Folkpensionsanstalten har meddelat ett           vid leukemi, andra maligna blod- och benmärgs-
20414: beslut i ärendet den 17 november 1998.                  sjukdomar samt vid maligna sjukdomar i lymfa-
20415:    För paklitaxel och docetaxel kan grundersätt-        tisk vävnad, melanom och njurcancer.
20416: ning betalas vid vissa cancersjukdomar med sär-            Man har försökt utarbeta de nämnda änd-
20417: skild indikation. Enligt folkpensionsanstaltens         ringarna i lagstiftningen i enlighet med bästa me-
20418: beslut är förutsättningen för att dessa läkemedel       dicinska förstånd, och i beredningsarbetet har
20419: skall ersättas att användningen av läkemedlet           den senaste medicinska informationen och kun-
20420: stämmer överens med en behörig god vård-                skapen använts. Enligt folkpensionsanstalten
20421: praxis, varvid valet och användningen av läke-          ändrar kravet på en särskild utredning av läkeme-
20422: medlet följer samma praxis som vid enheter inom         del som ersatts hittills inte i nämnvärd utsträck-
20423: den specialiserade sjukvården som behandlar             ning den ersättningslinje som tidigare varit i
20424: cancersjukdomar. Läkemedlets terapeutiska               kraft, under förutsättning att behörig god vård-
20425: grund visas genom en särskild utredning. Enligt         praxis har iakttagits vid behandlingen.
20426: folkpensionsanstaltens beslut visas den tera-
20427: 
20428: 
20429: 6
20430: Ministems svar                                               KK 106/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
20431: 
20432: 
20433:    De ovan beskrivna ändringama av bestämmel-         såsom ovan har konstaterats, skaffas från en en-
20434: ser som gäller systemet med läkemedelsersätt-         het inom den offentliga sjukvården eller av en
20435: ningar har inte ingripit i läkarnas rättigheter att   privat onkolog. För att en riksomfattande enhet-
20436: ordinera läkemedel och inte heller har den tera-      lig vårdpraxis och en jämlik behandling av
20437: peutiska grunden ändrats i fråga om att läkeme-       patientema skall kunna garanteras är förutsätt-
20438: delsbehandlingen av en patient i sista hand är på     ningen för att dyra läkemedelsbehandlingar skall
20439: läkarens ansvar. Syftet med de tilläggskrav som       ersättas att valet och användningen av läkemed-
20440: ställts på ersättningama för betydelsefulla och       len följer samma vårdpraxis som vid en enhet
20441: dyra läkemedel har varit att läkemedelsersätt-        inom den specialiserade sjukvården.
20442: ningar som finansierats med offentliga medel rik-        Syftet med sjukförsäkringens system med lä-
20443: tas till sådana patienter som utgående från till-     kemedelsersättning är att säkerställa att alla pa-
20444: budsstående medicinska uppgifter och bevis på         tienter skall bemötas på ett jämlikt och rättvist
20445: läkemedlets verkningar drar den största nyttan av     sätt då det gäller ersättningar för läkemedelsbe-
20446: behandlingen. Den särskilda utredning som för-        handling.
20447: utsätts för att läkemedlen skall ersättas kan,
20448: 
20449: 
20450: 
20451: Helsingforsden 14 juni 1999
20452: 
20453:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
20454: 
20455: 
20456: 
20457: 
20458:                                                                                                       7
20459:                                                               KK 107/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
20460: 
20461: 
20462: 
20463: 
20464:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 107/1999 vp
20465: 
20466:                                             Metanolin käyttö pesonesteissä
20467: 
20468: 
20469: 
20470: 
20471: Eduskunnan puhemiehelle
20472: 
20473: Metanolin eli metyylialkoholin aiheuttamat myr-      vontakeskuksesta on kerrottu, ettei Suomi aio
20474: kytyskuolemat ovat olleet Suomessa melko har-        pyytää EU:lta erityislupaa metanolin kieltämi-
20475: vinaisia. Vuosien 1986 ja 1995 välisenä aikana       seksi. Kuluttajien turvallisuutta pyritään suojele-
20476: metanolimyrkytykseen kuoli maassamme kolmi-          maan tarkoilla säädöksillä, jotka määräävät myr-
20477: senkymmentä ihmistä. Kuitenkin jo vuoden 1995        kyllisiä kemikaaleja sisältävien tuotteiden pääl-
20478: syksyllä tilanne alkoi karata käsistä. Talvikau-     lysmerkinnöistä ja pakkausvaatimuksista. Vähit-
20479: della 1995-1996 metanolimyrkytykseen kuoli           täismyyjät eivät myöskään saa luovuttaa tuotet-
20480: Suomessa peräti 14 henkilöä. Selitykseksi riittä-    ta, jos epäillään sitä hankittavan päihtymistarkoi-
20481: nee se, että maamme EU:hun liittymisen myötä         tukseen.
20482: metanoli otettiin meillä käyttöön tuulilasin pe-         Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan,
20483: sunesteissä. Useissa metanolimyrkytyskuolemis-       että myyntirajoituksia yritetään tiukentaa ja nii-
20484: sa uhri oli juonut nimenomaan pesunestettä. Me-      den valvontaa tehostaa. Jos tämä ei auta, poik-
20485: tanolin hengenvaarallinen annos on 30-60 mil-        keuslupaa haetaan uudelleen. Tätä pidetään kui-
20486: lilitraa. Metano1imyrkytyksen saanut henkilö ei      tenkin hankalana vaihtoehtona.
20487: aina kuole, mutta silmävauriot ovat yleisiä. Myr-
20488: kytyksestä saattaa seurata sokeutuminen. Meta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20489: nolin hengenvaarallisuus nousi tänä keväänä ot-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20490: sikoihin, kun kuusi poikaa joi metanolia pirtuna.    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20491:     Suomi on anonut EU:lta poikkeuslupaa meta-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20492: nolin vapaan myynnin kieltämiseksi. EU ei ole
20493: sitä Suomelle myöntänyt.                                   Kuinka hallitus aikoo puuttua siihen,
20494:     Metanolin käytön kielto on perusteltua senkin          että tarkat kuluttajien turvallisuutta
20495: vuoksi, että se on korvattavissa muilla, Vaaratto-         suojelemaan pyrkivät säädökset eivät
20496: rnilla aineilla. Jopa lasinpesunestettä valmista-          pysty estämään metanolimyrkytyksiä ja
20497: van yhtiön edustaja kannattaa metanolin käytön             niiden aiheuttamia pysyviä vammoja ja
20498: kieltoa pesunesteen valmistuksessa. Myrkytys-              kuolemia, ja
20499: keskuksen lääkäri haluaisi niin ikään metanolin
20500: pois vähittäismyynnissä olevista tuotteista. Sen           aikooko hallitus anoa EU:lta uudelleen
20501: sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon Tuoteval-             erityislupaa metanolin kieltämiseksi?
20502: 
20503: 
20504: 
20505: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1999
20506: 
20507:     Päivi Räsänen /skl
20508: 
20509:                                                                                                Versio 2.0
20510: KK 107/1999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                  Ministerin vastaus
20511: 
20512: 
20513: 
20514: 
20515: Eduskunnan puhemiehelle
20516: 
20517: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          Metanolin aiheuttamien myrkytysten osuus on
20518: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        viime vuosina kasvanut, koska 1990-luvun alus-
20519: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sa luovuttiin metanolin vähittäismyynnin edelly-
20520: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä-     tyksenä olleesta ostoluvasta. Luvan myönsi pai-
20521: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kallinen poliisiviranomainen.
20522: KK 107/1999 vp:                                         Hallitus on tietoinen, että teknisten alkoholi-
20523:                                                      valmisteiden ja muiden kemikaalien väärinkäyt-
20524:        Kuinka hallitus aikoo puuttua siihen,         töön on vaikea puuttua päällysmerkintöjä ja tur-
20525:        että tarkat kuluttajien turvallisuutta        vasulkimia koskevin vaatimuksin, koska tällais-
20526:        suojelemaan pyrkivät säädökset eivät          ten kemikaalien kohdalla on kyse tahallisesta
20527:        pysty estämään metanolimyrkytyksiä ja         väärinkäytöstä. Toisaalta myös kemikaalien käy-
20528:        niiden aiheuttamia pysyviä vammoja ja         tön kieltäminen sillä perusteella, että ihmiset ei-
20529:        kuolemia, ja                                  vät noudata annettuja yhteisölainsäädännön edel-
20530:                                                      lyttämiä varoituksia, on vaikeaa, koska lainsää-
20531:        aikooko hallitus anoa EU:lta uudelleen        dännön mukaisia määräyksiä noudattamalla täl-
20532:        erityislupaa metanolin kieltämiseksi?         laisten kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat
20533: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        voidaan helposti välttää. Metanolin käyttöä la-
20534: ti seuraavaa:                                        sinpesunesteessä ei ole kielletty missään EU:njä-
20535:                                                      senmaassa.
20536: Erilaisten kemiallisten valmisteiden väärinkäyt-        Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
20537: tö alkoholin korvikkeena aiheuttaa Suomessa          metanolin ja muiden korvikealkoholeina käytet-
20538: useita kuolemantapauksia. Lasinpesunesteissä         tävien kemikaalien aiheuttamia haittoja tulee eh-
20539: käytetty metanoli aiheuttaa vuosittain 15-20         käistä sellaisin kansallisin keinoin, jotka eivät
20540: kuolemantapausta. Samoin lasinpesunesteissä          edellytä poikkeusta kemikaaleja koskevassa yh-
20541: käytetty isopropanoli aiheuttaa 5-15 kuoleman-       teisölainsäädännössä. Kysymykseen tulevia kei-
20542: tapausta vuosittain. Jäähdytysnesteenä käytetty      noja ovat nuorisoon kohdistuvan valistuksen li-
20543: etyleeniglykoli aiheuttaa 5-25 kuolemantapaus-       sääminen sekä vaarallisten kemikaalien vähit-
20544: ta vuodessa. Kaikki mainitut valmisteet on tar-      täismyyntiä koskevien velvoitteiden ja rajoitus-
20545: koitettu vain tekniseen käyttöön ja niiden väärin-   ten tiukentaminen. Metanolipitoisten lasinpesu-
20546: käytöstä varoitetaan Euroopan yhteisön lainsää-      nesteiden vähittäismyyntiä voitaisiin rajoittaa
20547: dännön mukaisin varoitusmerkinnöin. Alkoholi-        esimerkiksi vaatimalla niille lukitut säi1ytyspai-
20548: juomissa ja teknisissä valmisteissa käytetty eta-    kat tai ottamalla käyttöön vähittäismyyntiä kos-
20549: noli aiheuttaa kuolemaan johtavan akuutin myr-       kevia lupamenettelyjä. Hallitus ei tässä vaihees-
20550: kytyksen vuosittain noin 450 ihmiselle. Kaik-        sa aio ehdottaa metanolin käyttökieltoa 1asinpe-
20551: kiaan Suomessa kuolee vuosittain noin 500 ih-        sunesteissä vaan tulee kieltojen asemasta käyttä-
20552: mistä etanolin ja ns. korvikealkoholien aiheutta-    mään metanolin ja mahdollisesti muiden korvi-
20553: miin akuutteihin myrkytyksiin.                       kea1koholien käytön ehkäisyä ja saantia rajoitta-
20554:                                                      via kansallisia keinoja. Kokemusten mukaan
20555: 
20556: 
20557: 2
20558: Ministerin vastaus                                 KK 107/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
20559: 
20560: 
20561: myös niillä kyetään estämään metanolin aiheutta-
20562: mia myrkytyksiä.
20563: 
20564: 
20565: 
20566: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
20567: 
20568:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
20569: 
20570: 
20571: 
20572: 
20573:                                                                                    3
20574: KK 107/1999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                     Ministems svar
20575: 
20576: 
20577: 
20578: 
20579: Tili riksdagens talman
20580: 
20581: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Andelen förgiftningar orsakade av metanol
20582: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      har ökat de senaste åren, eftersom man i början
20583: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päi-      av 1990-talet slopade det köptillstånd som tidiga-
20584: vi Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörs-      re förutsattes för minutförsäljning av metanol.
20585: mål SS 107/1999 rd:                                  Tillståndet beviljades av den lokala polismyndig-
20586:                                                      heten.
20587:       Hur tänker regeringen ingripa i att de             Regeringen är medveten om att det är svårt att
20588:        noggranna bestämmelser som strävar            med hjälp av krav angående påskrifter eller sä-
20589:       efter att skydda konsumenternas säker-         kerhetsförslutare ingripa i missbruk av tekniska
20590:       het inte lyckas hindra metanolförg(ft-         alkoholpreparat och andra kemikalier, eftersom
20591:       ningar samt bestående skador och döds-         det vid dessa kemikalier är fråga om avsiktligt
20592:       fall som dessa förgiftningar orsakar,          missbruk. Å andra sidan är det även svårt att för-
20593:       och                                            bjuda användningen av kemikalier med motive-
20594:                                                      ringen att de givna vamingama som gemenskaps-
20595:        tänker regeringen på nytt anhålla om          lagstiftningen förutsätter inte följs, eftersom man
20596:        specialtillstånd av EU för att förbjuda       genom att följa bestämmelsema lätt kan undvika
20597:        metanol?                                      de hälsorisker som dessa kemikalier orsakar. Att
20598: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      använda metanol i spolarvätska är inte förbjudet i
20599: föra följande:                                       något av EU:s medlemsländer.
20600:                                                         På basis av det ovan nämnda anser regeringen
20601: Missbruk av olika kemiska preparat som substi-       att de olägenheter, som metanol och andra kemi-
20602: tut för alkohoi orsakar flera dödsfall i Finland.    kalier som används som surrogatalkohol orsakar,
20603: Metanol som används i spolarvätska orsakar årli-     skall förebyggas med sådana nationella medel
20604: gen 15-20 dödsfall. Isopropanol som likaså an-       som inte förutsätter avvikelser från gemenskaps-
20605: vänds i spolarvätska orsakar 5-15 dödsfall årli-     lagstiftningen angående kemikalier. Det kan tili
20606: gen. Etylenglykol som används som kylarvätska        exempel vara fråga om att öka den upplysning
20607: orsakar 5-25 dödsfall årligen. Alla ovan nämn-       som riktar sig till unga samt att strama åt de för-
20608: da preparat är avsedda endast för tekniskt bruk      pliktelser och begränsningar som gäller minut-
20609: och för missbruk av dem vamas med vamingspå-         försäljning av kemikalier. Regeringen tänker inte
20610: skrifter i enlighet med Europeiska gemenska-         i detta skede föreslå förbud mot bruk av metanol i
20611: pens lagstiftning. Etanol som används i alkohol-     spolarvätska, utan kommer i stället för förbud att
20612: drycker och tekniska preparat orsakar årligen hos    använda nationella medel för att förebygga bruk
20613: cirka 450 personer akut förgiftning som leder tili   av metanol och eventuell annan surrogatalkohol
20614: döden. Allt som allt dör det i Finland cirka 500     och för att begränsa tillgången på dem. Enligt er-
20615: personer som en följd av akut förgiftning orsa-      farenhetema kan man även på detta sätt förhin-
20616: kad av etanol eller sk. surrogatalkohol.             dra förgiftningar orsakade av metanol.
20617: 
20618: 
20619: 
20620: Helsingforsden 4 juni 1999
20621: 
20622:     Omsorgsminister Eva Biaudet
20623: 4
20624:                                                                KK 108/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
20625: 
20626: 
20627: 
20628: 
20629:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 108/1999 vp
20630: 
20631:                                                 Ruonan ja Menkijärven välisen tieosuuden
20632:                                                 kunnostaminen Kuortaneen ja Alajärven kun-
20633:                                                 nissa
20634: 
20635: 
20636: 
20637: 
20638: Eduskunnan puhemiehelle
20639: 
20640: Kuortaneen ja Alajärven kuntien alueella kulke-             Kyseinen Ruona-Menkijärvi-tie on edellä
20641: va Ruona-Menkijärvi-tie on kapea, mutkainen              kuvatulla tavalla tärkeä yhdystie, joka palvelee
20642: ja profiililtaan huono. Lisäksi se kulkee Ruonan         tienvarren kylien asukkaita. Siksi tien kunnosta-
20643: ja Herojan kylien läpi hipoen talojen tai talousra-      minen, pahimpien mutkien oikaiseminen sekä
20644: kennusten nurkkia. Tien alle jäävät myös koko            siirtäminen etäämmälle rakennuksista olisi tär-
20645: Pohjanmaan tärkeimmät pohjavesialueet                    keätä ja kiireellistä. Tarkoitukseen tulisi varata
20646:    Liikenne kyseisellä tiellä on melko vilkasta,         määrärahoja ainakin valtion vuoden 2000 talous-
20647: sillä valtatieltä 66 ajetaan yleisesti tätä tietä myö-   arvioon.
20648: ten pohjoiseen Vimpeliin, Veteliin, Kaustiselle ja
20649: Kokkolaan saakka. Kun etelämpänä valmistuvat             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20650: rakenteilla olevat Tampereen moottoritie ja kan-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20651: tatie 65 Ylöjärvi-Kuru, voidaan arvioida perus-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20652: tellusti liikenteen lisääntyvän edelleen valtatiel-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20653: lä 66 ja myös Ruona-Menkijärvi-tiellä. Kun
20654: joukossa on myös raskasta liikennettä, kuten                   Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ja
20655: tankkiautoja, lisääntyy todella vakavan ympäris-               millä aikataululla Kuortaneenja Alajär-
20656: tövahingon vaara pohjavesialueella.                            ven alueella kulkevan Ruona-Menki-
20657:                                                                järvi-tien peruskorjaamiseksi?
20658: 
20659: 
20660: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1999
20661: 
20662:     Raimo Vistbacka /ps
20663: 
20664: 
20665: 
20666: 
20667:                                                                                                   Versio 2.0
20668: KK 108/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
20669: 
20670: 
20671: 
20672: 
20673: Eduskunnan puhemiehelle
20674: 
20675: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       teestä noin 20 % on huonokuntoista. Tie ei kuulu
20676: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        talvella sulana pidettävään tieverkkoon, joten sen
20677: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      liukkaudentorjuntaan käytetään vain poikkeusta-
20678: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           pauksissa suolaa. Menkijärven kylän kohdalla on
20679: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-       60 km/h nopeusrajoitus, mutta muualla on voi-
20680: myksen KK 108/1999 vp:                               massa yleisrajoitus 80 km/h.
20681:                                                         Tien parantamisesta ei ole tiesuunnitelmaa.
20682:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ja         Tieosuuden peruskorjaaminen ja tien suuntauk-
20683:       millä aikataululla Kuortaneen ja Alajär-       sen parantaminen nykyistä yleissuuntaa noudat-
20684:       ven alueella kulkevan Ruona-Menki-             taen osittain uudelle linjalle, pois aivan asutuk-
20685:       järvi-tien peruskorjaamiseksi?                 sen läheisyydestä, maksaa arviolta 8-10 milj.
20686:                                                      mk. Lisäksi peruskorjauksen yhteydessä vaadit-
20687: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tavasta pohjavesien suojaamisesta aiheutuu aina-
20688: ti seuraavaa:                                        kin samansuuruiset kustannukset. Mikäli tie ra-
20689: Kuortaneen-Lappajärven maantie 711 yhdistää          kennettaisiin kiertämään pohjavesialue, nousisi-
20690: kantatien 66 Kuortaneelta valtatielle 16 Alaj är-    vat varsinaisen tienrakentamisen kustannukset
20691: vellä ja edelleen kantatielle 68 Lappajärvellä.      vähintään saman verran, kuin pohjavesien suo-
20692: Tiejakson liikennemäärä on 500-750 au-               jaaruiskustannuksissa säästettäisiin. Uusi linjaus
20693: toa/vrk. Osa tien liikenteestä on pidempimatkais-    ei kuitenkaan enää palvelisi alueen maankäyttöä,
20694: ta kuin vain kunnan sisäistä tai naapurikuntien      joka on pääasiassa sijoittunut tien läheisyyteen.
20695: välistä. Kysymyksessä mainittu tieverkon kehit-         Hankkeen toteuttamiseen ei perustienpidon
20696: tyminen Tampereen seudulla tuskin tulee aiheut-      muut tarpeet huomioon ottaen ole nykyisellä ra-
20697: tamaan merkittäviä liikennesiirtymiä tälle tielle.   hoitustasolla mahdollisuuksia. Vaasan tiepiiri
20698:    Ruonan ja Menkijärven välisen osuuden pi-         turvaa liikennöinnin tiellä riittävällä talvihoidol-
20699: tuus on noin 20 km. Tiejakso on kevytpäällystei-     la sekä pitämällä tien kunnon liikennettä tyydyt-
20700: nen, tien leveys on runsaat 7 m ja tiessä on pai-    tävällä tasolla.
20701: koin jyrkkiä mutkia sekä mäkiä. Jakson päällys-
20702: 
20703: 
20704: 
20705: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
20706: 
20707:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
20708: 
20709: 
20710: 
20711: 
20712: 2
20713: Ministems svar                                                KK 108/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
20714: 
20715: 
20716: 
20717: 
20718: Tili riksdagens talman
20719: 
20720: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ca 20 % i dåligt skick. Vägen hör inte tili det väg-
20721: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         nät som på vintem hålls isfritt och där används
20722: statsrådet översänt följande av riksdagsman             bara i undantagsfall sait för halkbekämpning.
20723: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga           Vid Menkijärvi by råder 60 km/h hastighetsbe-
20724: spörsmål SS 10811999 rd:                                gränsning, men i övrigt gäller den allmänna be-
20725:                                                         gränsningen 80 krn/h.
20726:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta               Det finns ingen vägplan för förbättring av vä-
20727:        och med viiken tidtabell skall Ruona-            gen. Ombyggnad av vägavsnittet och linjeför-
20728:        Menkijärvi-vägen på Kuortane- och                bättringen av vägen genom att följa den allmän-
20729:        Alajärvi-området byggas om?                      na riktningen delvis in på en ny linje, längre bort
20730:                                                         från bosättningen, kostar uppskattningsvis 8-1 0
20731: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         milj. mk. Vid ombyggnad behöver också ett
20732: föra följandet                                          grundvattenområde skyddas och det innebär åt-
20733: Kuortane-Lappajärvi landsväg 711 förenar                minstone lika stora kostnader till. Om vägen
20734: stamväg 66 från Kuortane med huvudväg 16 i              byggs runt grundvattenområdet stiger kostnader-
20735: Alajärvi och vidare med stamväg 68 i Lappajär-          na för vägbyggandet minst lika mycket som man
20736: vi. Trafikmängden på vägavsnittet är 500-750            kan spara in på skydd av grundvattenområdet.
20737: bilar/dygn. En del av trafiken är långvägatrafik        Dennya linjeföringen skulle emellertid inte be-
20738: som inte enbart går inom kommunen eller mellan          tjäna områdets markanvändning, som i huvudsak
20739: grannkommunema. Det nämnda vägnätets ut-                är belägen i närheten av vägen.
20740: veckling i Tammerforsregionen kommer knap-                 Med beaktande av basväghållningens övriga
20741: past att 1eda till någon större överflyttning av tra-   behov finns det inte möjligheter att genomföra
20742: fik till denna väg.                                     projektet med den nuvarande finansieringsnivån.
20743:    Avsnittet mellan Ruona och Menkijärvi är ca          Vasa vägdistrikt tryggar trafiken på vägen ge-
20744: 20 km. Vägavsnittet har lättbeläggning, vägbred-        nom tillräcklig vintervägsservice och genom att
20745: den är drygt 7 m och vägen har delvis snäva kur-        hålla vägens skick på en nivå som tillfredsställer
20746: vor och backar. Beläggningen på avsnittet är till       trafiken.
20747: 
20748: 
20749: 
20750: Helsingfors den 3 juni 1999
20751: 
20752:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
20753: 
20754: 
20755: 
20756: 
20757:                                                                                                           3
20758:                                                                   KK 109/1999 vp- Esko Helle /vas
20759: 
20760: 
20761: 
20762: 
20763:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 109/1999 vp
20764: 
20765:                                              Suomen komissaariehdokkaan nimeäminen
20766: 
20767: 
20768: 
20769: 
20770: Eduskunnan puhemiehelle
20771: 
20772: Vastatessaan kyselytunnilla 6.5.1999 ministeri        muodon 33 §:ssä säädetty ulkopoliittinen valta ei
20773: Sauli Niinistö totesi Suomen tulevasta komissaa-      rajoita valtioneuvoston 33 a §:n mukaista valtaa."
20774: riehdokkaasta, että "nimitysoikeuden tai esitys-         Perustuslakivaliokunta toteaa mietinnössään
20775: oikeuden on meillä katsottu kuuluvan tasavallan       (PeVM 10/1994 vp, HE 318/1994 vp) mm., että
20776: presidentille ja se prosessi on tietysti hänen kä-    "valtiopäiväjärjestykseen nyt ehdotettujen muu-
20777: sissään ja valittavissaan ... ".                      tosten johdosta tasavallan presidentin ja valtio-
20778:     Suomi liittyi vuoden 1995 alusta ED:n jäse-       neuvoston hallitusmuodon 33 a §:n 2 momentin
20779: neksi. Samaan aikaan tuli voimaan valtiopäivä-        mukaisesti määräytyvä toimivallanjako tulee
20780: järjestyksen muutos, joka määritteli ED-politii-      koskemaan niitä tapauksia, joissa ED:n toimieli-
20781: kan valmistelu- ja päätösvaltasuhteet                 met tekevät päätöksiä." Samoin valiokunta to-
20782:     Jo ennen tätä ja ennen valtiopäiväjärjestyksen    teaa, että "... valtioneuvostolle kuuluu Suomen
20783: edellä mainittua muutosta - edellisenä syksynä        edustajien nimeäminen kansainvälisiin toimieli-
20784: 25.10.1994 - nimettiin Suomen komissaarieh-           miin ... ".
20785: dokas. Nimeämisen suoritti tasavallan president-         25.10.1994 tehdyn päätöksen perusteluissa to-
20786: ti. Tämä perustui esittelyasiakirjojen mukaan sii-    detaan komission nimittämisestä: "Jäsenmaat ni-
20787: hen, että "Suomen valtiosäännön kannalta komis-       meävät puheenjohtajaksi nimetyn kanssa neuvo-
20788: sion puheenjohtajan ja jäsenten nimeämisessä ja       tellen ne henkilöt, jotka ne aikovat nimittää ko-
20789: nimittämisessä on kyse HM:n 33 §:n tarkoitta-         mission jäseniksi. Tämän jälkeen Euroopan par-
20790: mista suhteista ulkovaltoihin. Jäsenen nimeämi-       lamentti äänestää komission puheenjohtajan ja
20791: nen kuuluu siten HM:n 33 §:n mukaan tasavallan        jäseniksi nimettyjen hyväksymisestä yhtenä ko-
20792: presidentin toimivaltaan."                            koonpanona. Euroopan parlamentin hyväksymi-
20793:     Tilanne on tuosta muuttunut, koska edellisen      sen jälkeen komission puheenjohtaja ja jäsenet
20794:  ehdokkaan nimeämisen ja komission nimittämi-         nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä
20795:  sen jälkeen on perustuslakeja muutettu juuri ED-     sopimuksella."
20796: jäsenyyttä koskeviita osiltaan.                          Komission nimittäminen on ED:n sisäistä pää-
20797:     Hallituksen esityksen (HE 318/1994 vp) pe-        töksentekoa. Komissaariehdokkaan nimeäminen
20798:  rusteluissa todetaan, että "säännöksen sanamuo-      on siis osa Suomen ED-politiikkaa. Täten Suo-
20799:  toa haluttiin siten selventää niin, että hallitus-   men komissaariehdokkaan nimeäminen kuuluu
20800:                                                       valtioneuvoston toimivaltaan.
20801: 
20802: 
20803: 
20804: 
20805:                                                                                                Versio 2.0
20806: KK 109/1999 vp- Esko Helle /vas
20807: 
20808: 
20809: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   miten lopullinen nimittäminen Suomen
20810: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    taholta tullaan suorittamaan?
20811: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20812: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20813: 
20814:       Miten Suomen ehdokas EU:n komission
20815:       jäseneksi aiotaan nimetä, ja
20816: 
20817: 
20818: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1999
20819: 
20820:     Esko Helle /vas
20821: 
20822: 
20823: 
20824: 
20825: 2
20826: Ministerin vastaus                                              KK 109/1999 vp- Esko Helle /vas
20827: 
20828: 
20829: 
20830: 
20831: Eduskunnan puhemiehelle
20832: 
20833: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa          Valtiopäiväjärjestyksessä säädettiin Euroo-
20834: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        pan talousalueen niistä toimielimistä, joita halli-
20835: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tusmuodon 33 a §:ssä tarkoitettiin kansainväli-
20836: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Hel-       sinä toimieliminä. Euroopan unionin osalta val-
20837: teen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tiopäiväjärjestyksen 4 luvussa on mainittu Eu-
20838: KK 109/1999 vp:                                      rooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto,
20839:                                                      komissio tai muu toimielin, jolle neuvosto on
20840:       Miten Suomen ehdokas EU:n komission            siirtänyt toimivaltaa.
20841:       jäseneksi aiotaan nimetä, ja                       Euroopan yhteisön perustaruissopimuksen 213
20842:                                                      artiklan mukaan Euroopan yhteisön komissioon
20843:        miten lopullinen nimittäminen Suomen          kuuluu puheenjohtaja ja 19 muuta jäsentä, jotka
20844:        taholta tullaan suorittamaan?                 valitaan yleisen pätevyyden perusteella ja joiden
20845: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           riippumattomuus on kiistaton. Komissiossa on
20846: vasti seuraavaa:                                     oltava ainakin yksi kansalainen kustakin jäsen-
20847:                                                      valtiosta. Tehtäväänsä hoitaessaan komission jä-
20848: Hallitusmuodon 33 §:n mukaan Suomen suhteis-         senet eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hal-
20849: ta ulkovaltoihin määrää presidentti, kuitenkin       litukselta tai muultakaan taholta.
20850: niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat          Amsterdamissa tehdyllä ja 1 päivänä touko-
20851: eduskunnan hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät       kuuta voimaan tulleella sopimuksella on komis-
20852: säännöksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan       sion nimittämismenettelyä jossain määrin muu-
20853: tai valtiosäännön mukaan muuten vaativat edus-       tettu. EY :n perustaruissopimuksen 214 artiklan
20854: kunnan suostumusta. Sodasta ja rauhasta presi-      mukaan komission jäsenet nimitetään viideksi
20855: dentti päättää eduskunnan suostumuksella.           vuodeksi. Sama jäsen voidaan nimittää uudeksi
20856:    Hallitusmuotoon lisättiin Suomen liittyessä      toimikaudeksi.
20857: Euroopan talousalueeseen uusi 33 a §. Tämän             Nimittämismenettelyssä jäsenvaltioiden halli-
20858:  1 momentin mukaan eduskunta osallistuu kan-        tukset nimeävät yhteisellä sopimuksella henki-
20859: sainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten     lön, jonka he aikovat nimittää komission puheen-
20860: kansalliseen valmisteluun siten kuin valtiopäivä-   johtajaksi. Euroopan parlamentin on hyväksyttä-
20861: järjestyksessä säädetään. Pykälän 2 momentin        vä tämä nimeäminen. Jäsenvaltioiden hallitukset
20862: mukaan valtioneuvosto määrää, sen estämättä         nimeävät yhteisellä sopimuksella puheenjohta-
20863: mitä 33 §:ssä säädetään, 1 momentissa tarkoite-     jaksi nimetyn kanssa muut henkilöt, jotka he ai-
20864: tuissa kansainvälisessä toimielimessä tehtävän      kovat nimittää komission jäseniksi. Euroopan
20865: päätöksen kansallisesta valmistelusta ja, siltä     parlamentissa äänestetään komission puheenjoh-
20866: osin kuin tällainen päätös ei vaadi eduskunnan      tajaksi ja muiksi komission jäseniksi nimettyjen
20867: hyväksymistä eikä sisältönsä vuoksi myöskään        henkilöiden hyväksymisestä yhtenä kokoonpa-
20868: edellytä asetuksen antamista, päättää muistakin     nona. Saatuaan Euroopan parlamentin hyväksy-
20869: siihen liittyvistä Suomen toimenpiteistä.           misen puheenjohtaja ja muut komission jäsenet
20870: 
20871: 
20872: 
20873:                                                                                                       3
20874: KK 109/1999 vp- Esko Helle /vas                                                     Ministerin vastaus
20875: 
20876: 
20877: nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä   tai sopimuksia koskevat päätökset tehdään halli-
20878: sopimuksella.                                       tusmuodon 34 §:n mukaisessa järjestyksessä
20879:    Euroopan unionin toimielinjärjestelmän ulko-     valtioneuvostossa asianomaisen ministerin esit-
20880: puolella tehtävät yhteiset sopimukset hallitusten   telystä.
20881: välillä komission puheenjohtajaehdokkaasta ja          Eduskunnan (tänään) lopullisesti hyväksymän
20882: Euroopan parlamentin hyväksymisen jälkeen           uuden perustuslain 93 §:n 2 momentin mukaan
20883: muista jäsenistä puheenjohtajaksi nimetyn kans-     valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtä-
20884: sa sekä puheenjohtajan ja jäsenten lopullisesta     vien päätösten valmistelusta ja päättää niihin liit-
20885: nimittämisestä kuuluvat tasavallan presidentin      tyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaa-
20886: hallitusmuodon 33 §:n mukaiseen toimivaltaan.       di eduskunnan hyväksymistä. Uuden perustus-
20887: Tasavallan presidentti voi valtuuttaa pääministe-   lain sanamuodosta seuraa, että VN:n toimival-
20888: rin tai tämän sijaisen käyttämään hänelle asiassa   taan kuuluvat myös EU:n toimielinjärjestelmän
20889: kuuluvaa päätösvaltaa. Presidentin valtuutusta      ulkopuoliset päätökset.
20890: 
20891: 
20892: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1999
20893: 
20894:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
20895: 
20896: 
20897: 
20898: 
20899: 4
20900: Ministems svar                                                   KK 109/1999 vp- Esko Helle /vas
20901: 
20902: 
20903: 
20904: 
20905: Tili riksdagens talman
20906: 
20907: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger          I riksdagsordningen inskrevs bestämmelser
20908: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       om de institutioner inom det europeiska ekono-
20909: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esko      miska området som betraktades som intematio-
20910: Helle /vänst undertecknade skriftliga spörsmål        nella institutioner enligt 33 a § regeringsfor-
20911: SS 109/1999 rd:                                       men. För Europeiska unionens del nämner 4 kap.
20912:                                                       riksdagsordningen Europeiska rådet, Europeiska
20913:       Hur har man tänkt nominera denperson            unionens råd, kommissionen elier någon annan
20914:       som Finland vill utse tillledamot av EU-        institution som rådet har delegerat behörighet
20915:       kommissionen, och                               tili.
20916:                                                           Enligt artikel 213 i fördraget om upprättandet
20917:       hur kommer Finland att förfara när le-          av Europeiska gemenskapen (EG-fördraget) skall
20918:       damoten slutligen skall utses?                  kommissionen bestå av en ordförande och 19 an-
20919: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      dra ledamöter som utses på grundval av sin ali-
20920: föra följande:                                       männa duglighet och vars oavhängighet inte kan
20921:                                                       ifrågasättas. 1 kommissionen måste ingå minst en
20922: Enligt 33 § regeringsformen bestämmer presi-         medborgare från varje medlemsstat. Vid fuligö-
20923: denten om Finlands förhållande tili utländska        randet av sitt uppdrag skaliledamötema av kom-
20924: makter, dock sålunda att fördrag med utländska       missionen inte vare sig begära elier ta emot in-
20925: makter bör godkännas av riksdagen, för så vitt de    struktioner från någon regering elier något annat
20926: innehåller stadganden som hör tili området för       organ.
20927: lagstiftningen eller enligt konstitutionen annars         Amsterdamfördraget som trädde i kraft den 1
20928: erfordrar riksdagens godkännande. Angående           maj ändrar tili en del det förfarande som gälier
20929: krig och fred besluter presidenten med riksda-       när kommissionen utses. Enligt artikel 214 i EG-
20930: gens bifall.                                         fördraget skallledamötema av kommissionen ut-
20931:    När Finland anslöt sig tili Europeiska ekono-     ses för en tid av fem år. Deras mandat kan fömy-
20932: miska området fogades en ny 33 a § tili reger-       as.
20933: ingsformen. Enligt 1 mom. i denna paragraf skali          Enligt det nya förfarandet skali medlemssta-
20934: riksdagen så som riksdagsordningen stadgar del-      temas regeringar i samförstånd nominera den
20935: tai den nationelia beredningen av beslut som fat-    person som de vili utse tili kommissionens ordfö-
20936: tas av intemationelia institutioner. Enligt 2 mom.   rande. Nomineringen skali godkännas av Europa-
20937: skali statsrådet utan hinder av 33 § bestämma        parlamentet. Medlemsstatemas regeringar skali i
20938: om den nationella beredningen av beslut som fat-     samförstånd med den nominerade ordföranden
20939: tas av intemationella institutioner som avses i 1    nominera de övriga personer som de vili utse tili
20940: mom. och, tili den del ett sådant beslut inte krä-   ledamöter av kommissionen. Ordföranden och de
20941: ver godkännande av riksdagen och beslutets           övriga nominerade ledamötema av kommissio-
20942: innehåli inte heller kräver att någon förordning     nen skali samfålit godkännas vid en omröstning i
20943: utfårdas, också besluta om andra därtill anslutna    Europaparlamentet. Efter Europaparlamentets
20944: åtgärder som Finland vidtar.                         godkännande skall medlemsstatemas regeringar i
20945: 
20946: 
20947:                                                                                                       5
20948: KK 109/1999 vp- Esko Helle /vas                                                          Ministerns svar
20949: 
20950: 
20951: 
20952: samförstånd utse ordföranden och de övriga leda-      fullmakt eller nämnda överenskommelser fattas i
20953: möterna av kommissionen.                              statsrådet i den ordning som 34 § regeringsfor-
20954:    De utominstitutionella överenskommelserna          men föreskriver på föredragning av vederböran-
20955: mellan medlemsstaternas regeringar, dels om att       de minister.
20956: nominera kommissionens ordförande och, efter              Enligt 93 § 2 mom. i den nya grundlag som
20957: godkännande av Europaparlamentet, de övriga           riksdagen antagit slutligt (i dag) svarar statsrådet
20958: ledamöterna i samförstånd med den nominerade          för den internationella beredningen av beslut som
20959: ordföranden, dels om att slutligt utse ordföran-      fattas i Europeiska unionen och beslutar om Fin-
20960: den och ledamöterna hör till republikens presi-       lands åtgärder som hänför sig till dem, om inte
20961: dents behörighet enligt 33 § regeringsformen.         beslutet kräver godkännande av riksdagen. Av
20962: Republikens president får befullmäktiga statsmi-      skrivningen i den nya grundlagen följer att beslut
20963: nistern eller dennes ställföreträdare att agera för   som fattas utanför EU-institutionernas ram hör
20964: honom i detta ärende. Beslut som gäller sådan         till statsrådets behörighet.
20965: 
20966: 
20967: 
20968: Helsingfors den 7 juni 1999
20969: 
20970:     Utrikesminister Tarja Halonen
20971: 
20972: 
20973: 
20974: 
20975: 6
20976:                                                        KK 110/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
20977: 
20978: 
20979: 
20980: 
20981:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 110/1999 vp
20982: 
20983:                                               Psykologin antaman hoidon saattaminen sai-
20984:                                               rausvakuutuslain piiriin
20985: 
20986: 
20987: 
20988: 
20989: Eduskunnan puhemiehelle
20990: 
20991: Hallitukselle esitettiin vuoden 1998 valtiopäivil-     vuoden yliopistollinen koulutus takanaan ja hei-
20992: lä kirjallinen kysymys, joka sisälsi seuraavaa:        dän antamansa psykologinen hoito edustaa alan
20993:     "Suomalaisen mielenterveyden tila on huoles-       korkeinta asiantuntemusta Suomessa. Lisäksi
20994: tuttava. Perheiden ongelmat ovat lisääntyneet ja       sairausvakuutuskorvaus koskisi vain lääkärin tar-
20995: nuoret oireilevat useammin. Ongelmia pahentaa          peelliseksi katsomaa hoitoa, mikä vastaa täysin
20996: se, että hoitoa ei haeta tarpeeksi aikaisin ja moni    Kelan nykyistä kuntoutusterapiakäytäntöä.
20997: lapsi jää täysin hoidotta. Mielenterveyshoito on          Psykologiliitto on tehnyt Kilpailuvirastolie
20998: yhä enemmän siirtynyt avohoidon puolelle il-           selvityspyynnön sairausvakuutuslainsäädännön
20999: man, että avohoidon resursseja olisi lisätty. Julki-   kilpailua estävistä vaikutuksista psykoterapia-
21000: sen sektorin tarjoamat mielenterveyspalvelut           palveluissa. Kilpailuvirasto on arviossaan otta-
21001: ovat osoittautuneet riittämättömiksi, joten myös       nut huomioon, että sairausvakuutuslain mukaan
21002: psykologien yksityisesti antamaa hoitoa tulisi         sairaanhoitona korvataan lääkärin määräämä,
21003: hyödyntää enemmän saattamalla se sairausva-            asetuksella tarkemmin säädetty tutkimus tai hoi-
21004: kuutuskorvausten piiriin.                              to. Lisäksi sairausvakuutusasetuksen mukaan
21005:     Sairausvakuutuslainsäädäntö asettaa psykolo-       sairausvakuutuslaissa tarkoitettuna asianmukai-
21006: gin perustutkinnon suorittaneet psykoterapeutit        sen ammattikoulutuksen saaneena henkilönä pi-
21007: eriarvoiseen asemaan lääkärin perustutkinnon           detään sitä, jonka Terveydenhuollon oikeustur-
21008: suorittaneisiin psykoterapeutteihin verrattuna.        vakeskus on sairaanhoitajana, terveydenhoitaja-
21009:     Tällä hetkellä lääkärin antama hoito korva-        na, kätilönä, fysioterapeuttina, laboratoriohoita-
21010: taan sv-lain perusteella mutta psykologin anta-        jana tai erikoishammasteknikkona merkinnyt ter-
21011: maa hoitoa ei. Ainoa hoito, jossa lääkäri ja psy-      veydenhuoltohenkilöstöstä pitämäänsä luette-
21012: kologi asetetaan samanarvoiseen asemaan, on            loon. Asianmukaisen koulutuksen saaneena pide-
21013: kuntoutuslain mukainen harkinnanvarainen psy-          tään myös psykologia hänen suorittaessaan lää-
21014: koterapia, joka on tarkoitettu opiskelu- tai työky-    kärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon liit-
21015: vyn säilyttämiseksi tai ylläpitämiseksi.               tyvää testausta tai muuta siihen verrattavaa psy-
21016:     Muun hoidon yhteydessä potilaan on hakeu-          kologista tutkimusta. Kilpailuvirasto huomioi
21017:  duttava lääkärikoulutuksen saaneen hoitoon saa-       Psykologiliiton esityksen, jonka mukaan lääkä-
21018:  dakseen sairausvakuutuskorvausta. Kela perus-         rin määräämänä psykoterapian tulisi myös olla
21019:  telee korvaussääntöjä potilasturvalla. Psykolo-       sairausvakuutuskorvaukseen oikeuttavaa hoitoa,
21020:  geilla ja psykoterapeuteilla on kuitenkin 6-10        kun sitä antaa rekisteröity psykoterapeutti.
21021: 
21022: 
21023: 
21024: 
21025:                                                                                                 Versio 2.0
21026: KK 110/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
21027: 
21028: 
21029:    Tämän perusteella Kilpailuvirasto esittää, että    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21030: sosiaali- ja terveysministeriö arvioisi uudelleen     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
21031: sairausvakuutuslainsäädännön vaikutukset ja           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21032: pyrkisi saattamaan psykoterapiapalveluja asian-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21033: mukaisella koulutuksella tarjoavat palveluntuot-
21034: tajat keskenään tasavertaiseen asemaan lakisää-             Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
21035: teisissä sairausvakuutuskorvauksissa. Tämä li-              ta Kilpailuviraston sosiaali- ja terveys-
21036: säisi asiakkaiden valinnan vapautta ja palvelujen           ministeriölle osoittama kehotus saattaa
21037: saatavuutta."                                               psykologin antama hoito sairausvakuu-
21038:    Edelleen hallitukselta tiedusteltiin, mihin toi-         tuskorvausten piiriin toteutettaisiin pi-
21039: menpiteisiin se aikoi ryhtyä saattaakseen psyko-            kaisesti ja potilaat saatettaisiin siten
21040: login antaman hoidon sairausvakuutuskorvaus-                psykoterapiapalvelujen korvattavuuden
21041: ten piiriin. Kysymyksen ensimmäinen allekir-                suhteen yhdenvertaiseen asemaan riip-
21042: joittaja oli kansanedustaja Eva Biaudet.                    pumatta siitä, mikä pohjakoulutus psy-
21043:                                                             koterapeutilla on?
21044: 
21045: 
21046: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1999
21047: 
21048:     Paula Kokkonen /kok                                   Tuija Nurmi /kok
21049:     Jouni Lehtimäki /kok                                  Irja Tulonen /kok
21050:     Eero Lämsä /kesk                                      Timo Ihamäki /kok
21051:     Raija Vahasalo /kok                                   Jyrki Katainen /kok
21052:     Kirsi Piha /kok                                       Kari Kantalainen /kok
21053:     Sari Sarkomaa /kok
21054: 
21055: 
21056: 
21057: 
21058: 2
21059: Ministerin vastaus                                   KK 110/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
21060: 
21061: 
21062: 
21063: 
21064: Eduskunnan puhemiehelle
21065: 
21066: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       korvausta suoritetaan siltä osin, minkä hoito tar-
21067: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        peettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun ter-
21068: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      veydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tul-
21069: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Kok-      lut vakuutetulle maksamaan.
21070: kosen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän läh-
21071: myksen KK 110/1999 vp:                               tökohtana on, että hoidon on antanut lääkäri tai
21072:                                                      hoito perustuu lääkärin antamaan määräykseen.
21073:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-      Sairausvakuutusasetuksen mukaan lääkärin anta-
21074:       ta Kilpailuviraston sosiaali- ja terveys-      mana hoitona pidetään hoitoa, jonka on antanut
21075:       ministeriölle osoittama kehotus saattaa        henkilö, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin tointa
21076:       psykologin antama hoito sairausvakuu-          Suomessa. Sairausvakuutuskorvauksia voidaan
21077:       tuskorvausten piiriin toteutettaisiin pi-      suorittaa myös muulle ammattihenkilölle kuin
21078:       kaisesti ja potilaat saatettaisiin siten       lääkärille sairausvakuutuslain 8 §:n perusteella,
21079:       psykoterapiapalvelujen korvattavuuden          kun annettava hoito tai tutkimus perustuu lääkä-
21080:       suhteen yhdenvertaiseen asemaan riip-          rin määräykseen ja hoidon on antanut sairausva-
21081:       pumatta siitä, mikä pohjakoulutus psy-         kuutuslain tarkoittama asianmukaisen ammatti-
21082:       koterapeutilla on?                             koulutuksen saanut henkilö.
21083:                                                          Tällaisena asianmukaisen ammattikoulutuk-
21084: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sen saaneena henkilönä pidetään sairausvakuu-
21085: ti seuraavaa:                                        tusasetuksen 5 §:n mukaan sitä, jonka Tervey-
21086: Sairausvakuutuksesta korvataan vakuutetuille         denhuollon oikeusturvakeskus on sairaanhoitaja-
21087: osa yksityisten terveydenhuoltopalvelujen käy-       na, terveydenhoitajana, kätilönä, fysioterapeutti-
21088: töstä aiheutuneista kustannuksista. Sairausva-       na, laboratoriohoitajana tai erikoishammastek-
21089: kuutuslain perusteella sairaanhoitona korvataan      nikkona merkinnyt terveydenhuollon henkilös-
21090: muun muassa lääkärin antama hoito sekä lääkä-        töstä pitämäänsä luetteloon. Tämän lisäksi asian-
21091: rin suorittama mahdollisen sairauden toteamisek-     mukaisen ammattikoulutuksen saaneena henkilö-
21092: si ja hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen tutki-   nä pidetään psykologia hänen suorittaessaan lää-
21093: mus. Sairaanhoitona korvataan niin ikään lääkä-      kärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon liit-
21094: rin määräämä asetuksella tarkemmin säädetyssä        tyvää testausta tai muuta siihen verrattavaa psy-
21095: laitoksessa suoritettu tutkimus ja annettu hoito.    kologista tutkimusta. Edellytyksenä on, että tut-
21096: Tällaisena sairausvakuutuslain tarkoittamana lai-    kimuksen suorittaja on laillistettu psykologi.
21097: toksena pidetään yksityisestä terveydenhuollosta     Psykologin suorittama testaus tai muu psykologi-
21098: annetussa laissa tarkoitettua yksityistä palvelun    nen tutkimus korvataan sairausvakuutuslain peri-
21099:                                                      aatteiden mukaisesti silloin, kun toimenpide pe-
21100: tuottajaa.
21101:     Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan potilaalla      rustuu lääkärin määräämään tutkimukseen tai
21102: on oikeus saada sairauden perusteella sairausva-     liittyy lääkärin antamaan hoitoon.
21103: kuutuslain mukaista korvausta tarpeellisen sai-          Voimassa olevassa sairausvakuutuslainsää-
21104: rauden kustannuksista. Lain 6 §:n perusteella        dännössä ei mainita erikseen mitään psykotera-
21105: 
21106: 
21107:                                                                                                       3
21108: KK 110/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.                                               Ministerin vastaus
21109: 
21110: 
21111: piasta. Hyvän ammattitoiminnan mukainen psy-          3-4 käyntiä viikossa, joka on analyyttistä psy-
21112: koterapia edellyttää aina taudin määritystä, hoi-     koterapiaa vastaava käyntitiheys. Siten valtaosa
21113: don tarpeen arviointia sekä hoidon toteuttamista.     sairausvakuutuksesta korvatuista käynneistä psy-
21114: Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun           kiatrilla on muuta kuin psykoterapiaa. Sairausva-
21115: lain 22 §:ssä säädetään taudin määrityksestä ja       kuutuksesta korvatun psykoterapian osuus kai-
21116: oikeudesta määrätä lääkkeitä sekä potilaan lääke-     kista lääkärin toimenpiteiden korvauksista vuon-
21117: tieteellisestä tutkimuksesta. Näistä päättää lain     na 1997 oli 6,6 miljoonaa markkaa eli noin 7,5
21118: mukaan aina lääketieteellisen hoidon kyseessä         prosenttia korvausten kokonaismäärästä. Kan-
21119: ollen laillistettu lääkäri. Tämä oikeus puuttuu       saneläkelaitoksen kuntoutuksena korvattiin psy-
21120: useimmilta niiltä, jotka ovat rekisteröityneet psy-   koterapiaa vuonna 1997 noin 43,7 miljoonalla
21121: koterapeuteiksi. Psykoterapialla hoidetaan hen-       markalla. Psykologien osuus näistä korvauksista
21122: kilöitä, joilla on psyykkinen häiriö tai psykotera-   on vuosina 1994-1996 ollut yli 50 prosenttia ja
21123: pian keinoin autettavissa oleva muu ongelma. Si-      heidän osuutensa on kasvanut jatkuvasti. Kun-
21124: ten psykoterapian antaminen edellyttää aina tau-      toutuksena psykoterapiaa saaneiden henkilöiden
21125: dinmääritystä, ja tämä on lain mukaan lääkärin        määrä on vuosina 1995-1997 ollut yli 5 000.
21126: tehtävä.                                              Myös kuntoutuskustannukset maksetaan sairaus-
21127:    Sairausvakuutus toimii asianomaisen lainsää-       vakuutusrahastosta.
21128: dännön edellyttämiä tarpeellisen hoidon ja talou-         Sairausvakuutuksena korvattava psykoterapia
21129: dellisuuden periaatteita noudattaen. Sairausva-       kohdistuu vain siis noin 4 prosenttiin kaikista sai-
21130: kuutuslaki määrittelee sairausvakuutuksesta kor-      rausvakuutuskorvausta psykiatrilla käynnin
21131: vattavat hoidot ja laki kansaneläkelaitoksen jär-     vuoksi saaneista. Kaikista kansaneläkelaitoksen
21132: jestämästä kuntoutuksesta puolestaan kuntoutuk-       kautta psykoterapiasta korvausta saaneista vain
21133: sena korvattavat toimenpiteet. Sairausvakuutuk-       alle viidennes saa korvausta sairausvakuutusjär-
21134: sesta korvattava hoito edellyttää psykoterapian       jestelmän kautta ja loput korvataan kuntoutukse-
21135: toteuttajan kykenevän tarvittaessa arvioimaan         na. Kuntoutuksena toteutettavan psykoterapian
21136: kaikkia tarvittavia hoitomuotoja mukaan lukien        antajista yli puolet on psykologeja. Valtaosa sai-
21137: lääkehoito ja toteuttamaan näitä itsenäisesti sekä    rausvakuutusrahastosta korvattavasta psykotera-
21138: laatimaan lausuntoja esimerkiksi työkyvystä sai-      piasta on edellä esitetyn mukaisesti psykologin
21139: rauden perusteella. Sairausvakuutuksesta korvat-      antamaa terapiaa.
21140: tavia käyntejä ei korvata hoitokokonaisuuksina,           Sairausvakuutusjärjestelmän kautta korvataan
21141: vaan yksittäisinä käynteinä. Kuntoutuksena to-        henkilölle yksityissektorilla saadusta lääketie-
21142: teutetussa psykoterapiassa mainittu terapia on        teellisestä hoidosta aiheutuneista kustannuksis-
21143: aina osa laajempaa kuntoutussuunnitelmaa ja si-       ta, jolloin psykoterapian toteuttajan edellytetään
21144: ten osa laajempaa kokonaisuutta, jossa psykote-       kykenevän tarvittaessa arvioimaan kaikkia tarvit-
21145: rapeutti toimii osana tämän toteutusta. Kuntou-       tavia hoitomuotoja ja toteuttamaan näitä itsenäi-
21146: tuksena annettavasta psykoterapiasta tehdään eh-      sesti. Siten sairausvakuutusjärjestelmän kannal-
21147: dotus lääkärin laatiman SVB-lausunnon hoito- ja       ta tarkasteltuna lääkärin ja psykologin ammatit
21148: kuntoutussuunnitelman osana.                          eivät vastaa toisiaan psykoterapian toteuttajina.
21149:    Sairausvakuutuksesta korvattiin vuonna 1996        Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmää ei ole
21150: yli 30 000 vakuutetulle kaikkiaan 224 000 käyn-       voitu ulottaa myöskään pidemmälle kuin tervey-
21151: tiä psykiatrilla. Tilastojen mukaan näistä vain       denhuollon ammattihenkilöstöä sääntelevä lain-
21152: noin l 200 kävi vastaanotolla yli 50 kertaa vuo-      säädäntö mahdollistaa, koska sairaanhoidon kus-
21153: dessa, mikä vastaa tiheyttä l käynti viikossa.        tannusten korvaaminen perustuu lääkärin tutki-
21154: Tämä henkilömäärä vastaa suunnilleen sairaus-         mukseen ja hänen määrittelemäänsä hoidon tar-
21155: vakuutuksesta psykoterapiaa saaneiden koko-           peeseen. Sairausvakuutusjärjestelmän perusperi-
21156: naislukumäärää. Näistä noin 40 vakuutetulle           aatteena on kohdella vakuutettuja yhdenvertai-
21157: korvattiin yli 160 käyntiä vuodessa, mikä vastaa      sesti ja oikeudenmukaisesti. Siten sairaanhoidon
21158: 
21159: 
21160: 4
21161: Ministerin vastaus                                     KK 110/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
21162: 
21163: 
21164: korvattavuudessa kaikkia sairausvakuutuksesta          reillä psykoterapian tuloksellisuustutkimus, jos-
21165: korvattavia erikoisaloja tulee arvioida samoin         sa vertaillaan eri psykoterapiamuotojen tuloksel-
21166: kriteerein.                                            lisuutta ja niiden vaikuttavuutta.
21167:    Psykoterapia on voimakkaasti kehittyvä ja              Tämän tutkimuksen valmistuttua ja sen tulos-
21168: monelta osin vielä selkiintymätön hoitomuoto.          ten analysoimisen jälkeen on vasta mahdollista
21169: Psykoterapian vaikuttavuudesta ei ole myöskään         arvioida psykoterapiapalveluiden voimassa ole-
21170: kiistatonta tieteellistä näyttöä. Parhaillaan on vi-   van korvauskäytännön perustellut muutostarpeet
21171: 
21172: 
21173: 
21174: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1999
21175: 
21176:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
21177: 
21178: 
21179: 
21180: 
21181:                                                                                                       5
21182: KK 110/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.                                                  Ministems svar
21183: 
21184: 
21185: 
21186: 
21187: Tili riksdagens talman
21188: 
21189: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      diga kostnader, men utan äventyrande av den för-
21190: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       säkrades hälsa.
21191: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pau-         Utgångspunkten för sjukförsäkringens ersätt-
21192: la Kokkonen /saml m.fl. undertecknade skriftli-       ningssystem är att vården har givits av en läkare
21193: ga spörsmål SS 110/1999 rd:                           eller att vården grundar sig på en av en läkare gi-
21194:                                                       ven ordination. Enligt sjukförsäkringsförord-
21195:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          ningen anses såsom av läkare given vård vård
21196:       för att Konkurrensverkets uppmaning             som ges av en person som har rättighet att utöva
21197:       tili social- och hälsovårdsministeriet om       läkaryrket i Finland. Sjukförsäkringsersättningar
21198:       att vård som ges av psykolog skall börja        kan också betalas till andra yrkesutbildade perso-
21199:       omfattas av sjuliförsäkringsersättning-         nerän tillläkare på grundval av 8 § sjukförsäk-
21200:       en skallföljas såfort som möjligt och att       ringslagen, om behandlingen som skall ges eller
21201:       patienterna således skall jämställas när        undersökningen som skall utföras har ordinerats
21202:       det gäller att få ersättning för psykote-       av en läkare och om behandlingen har givits av
21203:       rapitjänster, oberoende av viiken grund-        en i sjukförsäkringslagen avsedd person med be-
21204:       utbildning psykoterapeuten har?                 hörig yrkesutbildning.
21205:                                                          Enligt 5 § sjukförsäkringsförordningen be-
21206: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       traktas såsom en person med behörig yrkesut-
21207: föra följande:                                        bildning den som Rättsskyddscentralen för hälso-
21208: Sjukförsäkringen ersätter till försäkrade en del av   vården infört i förteckningen över hälsovårdsper-
21209: de kostnader som uppstår då man anlitar privata       sonal såsom sjukskötare, hälsovårdare, bammor-
21210: hälsovårdstjänster. På basis av sjukförsäkringsla-    ska, fysioterapeut, laboratorieskötare eller speci-
21211: gen ersätts såsom sjukvård bl.a. av läkare given      altandtekniker. Utöver detta anses såsom en per-
21212: vård samt av läkare företagen nödig undersök-         son med behörig yrkesutbildning psykolog, då
21213: ning för konstaterandet av eventuell sjukdom el-      han utför testning eller annan därmed jämförbar
21214: ler bestämmandet av vård. Såsom sjukvård er-          psykologisk undersökning i anslutning till av lä-
21215: sätts likaså av läkare föreskriven undersökning       kare föreskriven undersökning eller vård. Förut-
21216: eller behandling i anstalter som närmare anges i      sättningen är att den som utför psykologisk un-
21217: förordning. Som en sådan i sjukförsäkringslagen       dersökning skall vara legitimerad psykolog. Av
21218: avsedd anstalt betraktas en i lagen om privat häl-    psykolog utförd testning eller annan psykologisk
21219: so- och sjukvård avsedd privat serviceproducent.      undersökning ersätts i enlighet med principema i
21220:    Enligt 4 § sjukförsäkringslagen har en patient     sjukförsäkringslagen när åtgärden grundar sig på
21221: rätt att vid sjukdom få ersättning enligt sjukför-    av läkare föreskriven undersökning eller ankny-
21222: säkringslagen för nödvändiga kostnader för sjuk-      ter till av läkare given vård.
21223: vård. Enligt lagens 6 § betalas ersättning till den      I gällande sjukförsäkringslagstiftning nämns
21224: del, vartill kostnadema för vården skulle ha upp-     separat någonting om psykoterapi. Psykoterapi
21225: gått för den försäkrade med undvikande av onö-        enligt god yrkesverksamhet förutsätter alltid att
21226:                                                       diagnos ställs, att behovet av vård bedöms samt
21227: 
21228: 
21229: 6
21230: Ministerns svar                                       KK 110/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
21231: 
21232: 
21233: 
21234: att vården genomförs. I 22 § lagen om yrkesut-        pi. År 1997 var psykoterapins andel av ersätt-
21235: bildade personer inom hälso- och sjukvården be-       ningarna från sjukförsäkringen för läkaråtgärder
21236: stäms om rätten att ställa diagnos och ordinera lä-   6,6 milj. mk, dvs. ca 7,5 % av det totala ersätt-
21237: kemedel samt om medicinska undersökningar av          ningsbeloppet. Psykoterapi i form av rehabilite-
21238: en patient. En legitimerad läkare fattar enligt       ring som ordnas av folkpensionsanstalten ersat-
21239: nämnda lag alltid beslut om dessa när det är frå-     tes 1997 till ett belopp av sammanlagt ca 43,7
21240: ga om medicinsk vård. Denna rättighet saknas          milj. mk. Psykologernas andel av dessa ersätt-
21241: hos de flesta som är registrerade som psykotera-      ningar var under åren 1994-1996 över 50 % och
21242: peuter. Med psykoterapi behandlas personer med        den har ökat oavbrutet. Antalet personer som fick
21243: psykiska störningar eller andra problem som kan       rehabilitering i form av psykoterapi uppgick till
21244: avhjälpas med psykoterapi. Därför förutsätter         drygt 5 000 åren 1995-1997. Också rehabilite-
21245: psykoterapi alltid att diagnos ställs och detta är    ringskostnaderna betalas ur sjukförsäkringsfon-
21246: enligt lagen en läkares uppgift.                      den.
21247:     Sjukförsäkringen fungerar med iakttagande av         Endast ca 4 % av alla som fått ersättning från
21248: lagstiftningens principer i fråga om nödvändig        sjukförsäkringen har till följd av besök hos en
21249: vård och lönsamhet. Sjukförsäkringslagen fast-        psykiater fått sådan psykoterapi som sjukförsäk-
21250: ställer vilka former av vård som ersätts från sjuk-   ringen ersätter. Av alla som fått ersättning för
21251: försäkringen och lagen om rehabilitering som          psykoterapi genom folkpensionsanstalten får en-
21252: ordnas av folkpensionsanstalten fastställer för sin   dast mindre än en femtedel ersättning via sjuk-
21253: del vilka åtgärder som ersätts såsom rehabilite-      försäkringssystemet medan resten ersätts såsom
21254: ring. Vård som ersätts från sjukförsäkringen för-     rehabilitering. Av dem som ger sådan psykotera-
21255: utsätter att den som ger psykoterapin vid behov       pi som ges som rehabilitering är mer än hälften
21256: förmår bedöma alla vårdformer som behövs och          psykologer. Det mesta av den psykoterapi som
21257: genomföra dessa självständigt samt utarbeta utlå-     ersätts ur sjukförsäkringsfonden är i enlighet med
21258: tanden om t.ex. arbetsförmågan på grundvalen av       det ovan anförda terapi som ges av psykolog.
21259: sjukdom. Besök som ersätts från sjukförsäkring-          Via sjukförsäkringssystemet betalas ersätt-
21260: en ersätts inte såsom vårdhelheter, utan som en-      ning till personer för kostnader som uppstår av
21261: skilda besök. Sådan psykoterapi som ersätts så-       medicinsk vård inom den privata sektom, varvid
21262: som rehabilitering utgör alltid en del av en mera     det förutsätts att den som ger psykoterapin vid
21263: omfattande rehabiliteringsplan och därmed en          behov kan bedöma alla de vårdformer som be-
21264: del av en mera omfattande helhet, där psykotera-      hövs och genomföra dem självständigt. Således
21265: peuten svarar för en del av genomförandet av          motsvarar läkarens och psykologens yrken inte
21266: denna helhet. Rehabilitering i form av psykotera-     varandra såsom personer som ger psykoterapi,
21267: pi föreslås som en del av vård- och rehabilite-       om man ser på dem ur sjukförsäkringssystemets
21268:  ringsplanen i ett s.k. SVB-utlåtande som skrivs      synvinkel. Man har inte heller kunnat utsträcka
21269:  av en läkare.                                        sjukförsäkringens ersättningssystem längre än
21270:     År 1996 fick drygt 30 000 försäkrade ersätt-      vad den lagstiftning som reglerar den yrkesutbil-
21271:  ning från sjukförsäkringen för inalles 224 000       dade personalen inom hälso- och sjukvården
21272:  besök hos psykiater. Enligt statistiken besökte      möjliggör, eftersom ersättningen för sjukvårds-
21273:  endast ca 1 200 av dessa en mottagning mer än 50     kostnader grundar sig på av läkare utförd under-
21274:  gånger per år, vilket motsvarar en besöksfrek-       sökning och av läkare fastställt behov av vård.
21275:  vens på 1 besöklvecka. Av dessa fick ca 40 för-      Sjukförsäkringssystemets grundprincip är att be-
21276:  säkrade ersättning för mer än 160 besök/år, vil-     handla de försäkrade på ett jämlikt och rättvist
21277:  ket motsvarar 3--4 besöklvecka, vilket är en be-     sätt. Ersättning för sjukvård skall således bedö-
21278:  söksfrekvens som motsvarar analytisk psykotera-      mas enligt samma kriterier som alla specialbran-
21279:  pi. De flesta besök hos psykiater som ersätts från   scher som ersätts från sjukförsäkringen.
21280:  sjukförsäkringen är således annat än psykotera-
21281: 
21282: 
21283:                                                                                                       7
21284: KK 110/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.                                                 Ministems svar
21285: 
21286: 
21287:    Psykoterapin är en vårdforrn som utvecklas         pins verkningar, i viiken olika psykoterapifor-
21288: kraftigt och som till många delar fortfarande inte    mer samt deras verkningar och effektivitet jäförs.
21289: är klarlagd. Det finns inte heller obestridligt ve-      Först när denna undersökning har b1ivit fårdig
21290: tenskapligt bevis på psykoterapins verkningar.        och resultaten analyserats är det möjligt att bedö-
21291: Som bäst pågår en undersökning av psykotera-          ma motiverad behoven av att förändra ersätt-
21292:                                                       ningspraxis gällande psykoterapitjänster.
21293: 
21294: 
21295: Helsingfors den 14 juni 1999
21296: 
21297:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
21298: 
21299: 
21300: 
21301: 
21302: 8
21303:                                                             KK 11111999 vp- Pekka Ravi /kok ym.
21304: 
21305: 
21306: 
21307: 
21308:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 111/1999 vp
21309: 
21310:                                              Mielenterveyspalvelujen              korvauskäytännön
21311:                                              yhdenmukaistaminen
21312: 
21313: 
21314: 
21315: 
21316: Eduskunnan puhemiehelle
21317: 
21318: Mielenterveyspalvelujen lisääntyneen tarpeen          alueellisesti vaikeuttaa palvelujen saavutetta-
21319: myötä kuntien terveyspalvelut eivät riitä kaikille    vuutta.
21320: hoitoa tarvitseville. Jos psykologin antama hoito        Kela perustelee psykoterapian korvaussääntö-
21321: saatettaisiin sairausvakuutuksen piiriin kuulu-       jä potilasturvalla. Sairausvakuutuskorvaus kos-
21322: vaksi, saataisiin lisää palveluresursseja ja samal-   kisi kuitenkin vain lääkärin tarpeelliseksi katso-
21323: la mielenterveysongelmista kärsivien alueelli-        maa hoitoa, mikä vastaa täysin Kelan nykyistä
21324: nen eriarvoisuus vähenisi.                            kuntoutusterapiakäytäntöä. Psykologilla, joka on
21325:    Vuonna 1997 sai työkyvyttömyyseläkettä             jatkokouluttautunut psykoterapeutiksi, on taka-
21326: mielenterveyden häiriöiden vuoksi 99 000 suo-         naan 10 vuoden yliopistollinen koulutus. Psyko-
21327: malaista. Kansanterveydellisesti ja -taloudelli-      login ja psykoterapeutin ammatit on laillistettu ja
21328: sesti mielenterveyden häiriöt muodostavat siis        nimikesuojattu laissa terveydenhuollon ammatti-
21329: vakavan ongelman.                                     henkilöstöstä vuonna 1994.
21330:    Tällä hetkellä psykoterapeutiksi kouluttautu-         Psykologiliiton pyynnöstä Kilpailuvirasto on
21331: neen lääkärin antama psykoterapia kuuluu sai-         selvittänyt sairausvakuutuslainsäädännön kilpai-
21332: rausvakuutuksen piiriin. Sen sijaan psykotera-        lua estäviä vaikutuksia psykoterapiapalveluissa.
21333: peutiksi kouluttautuneen psykologin antama hoi-       Kilpailuvirasto esittikin, että sosiaali- ja terveys-
21334: to kuuluu sairausvakuutuskorvattaviin palvelui-       ministeriö arvioisi uudelleen sairausvakuutus-
21335: hin vain siinä tapauksessa, että se on kuntoutus-     lainsäädännön vaikutukset ja pyrkisi saattamaan
21336: lain mukaista harkinnanvaraista psykoterapiaa         psykoterapiapalveluja asianmukaisella koulutuk-
21337: opiskelu- tai työkyvyn säilyttämiseksi tai ylläpi-    sella tarjoavat palveluntuottajat keskenään tasa-
21338: tämiseksi. Näin ollen korvauksen ulkopuolelle         vertaiseen asemaan lakisääteisissä sairausvakuu-
21339: jäävät lapset, nuoret, vanhukset ja perheet. Myös     tuskorvauksissa.
21340: psykoterapeuttien epätasainen jakautuminen
21341: 
21342: 
21343: 
21344: 
21345:                                                                                                  Versio 2.0
21346: KK 11111999 vp- Pekka Ravi /kok ym.
21347: 
21348: 
21349: 
21350: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-     saattamiseksi sairausvakuutuskorvatta-
21351: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-         vien hoitomuotojen piiriin?
21352: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21353: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21354: 
21355:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
21356:       tyä psykologin antaman psykoterapian
21357: 
21358: 
21359: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1999
21360: 
21361:     Pekka Ravi /kok                                  Jyri Häkämies /kok
21362:     Jari Koskinen /kok                               Pertti Mäki-Hakola /kok
21363:     Petri Salo /kok                                  Jari Vilen /kok
21364: 
21365: 
21366: 
21367: 
21368: 2
21369: Ministerin vastaus                                         KK 11111999 vp- Pekka Ra;/i /kok ym.
21370: 
21371: 
21372: 
21373: 
21374: Eduskunnan puhemiehelle
21375: 
21376: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          hoito perustuu lääkärin antamaan määräykseen.
21377: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         Sairausvakuutusasetuksen mukaan lääkärin anta-
21378: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mana hoitona pidetään hoitoa, jonka on antanut
21379: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Ra-       henkilö, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin tointa
21380: vin /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      Suomessa. Sairausvakuutuskorvauksia voidaan
21381: senKK lll/1999vp:                                    suorittaa myös muulle ammattihenkilölle kuin
21382:                                                      lääkärille sairausvakuutuslain 8 § :n perusteella,
21383:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh-      kun annettava hoito tai tutkimus perustuu lääkä-
21384:       tyä psykologin antaman psykoterapian           rin määräykseen ja hoidon on antanut sairausva-
21385:       saattamiseksi sairausvakuutuskorvatta-         kuutuslain tarkoittama asianmukaisen ammatti-
21386:       vien hoitomuotojen piiriin?                    koulutuksen saanut henkilö.
21387:                                                          Tällaisena asianmukaisen ammattikoulutuk-
21388: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sen saaneena henkilönä pidetään sairausvakuu-
21389: ti seuraavaa:                                        tusasetuksen 5 §:n mukaan sitä, jonka Tervey-
21390: Sairausvakuutuksesta korvataan vakuutetuille         denhuollon oikeusturvakeskus on sairaanhoitaja-
21391: osa yksityisten terveydenhuoltopalvelujen käy-       na, terveydenhoitajana, kätilönä, fysioterapeutti-
21392: töstä aiheutuneista kustannuksista. Sairausva-       na, laboratoriohoitajana tai erikoishammastek-
21393: kuutuslain perusteella sairaanhoitona korvataan      nikkona merkinnyt terveydenhuollon henkilös-
21394: muun muassa lääkärin antama hoito sekä lääkä-        töstä pitämäänsä luetteloon. Tämän lisäksi asian-
21395: rin suorittama mahdollisen sairauden toteamisek-     mukaisen ammattikoulutuksen saaneena henkilö-
21396: si ja hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen tutki-   nä pidetään psykologia hänen suorittaessaan lää-
21397: mus. Sairaanhoitona korvataan niin ikään lääkä-      kärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon liit-
21398: rin määräämä asetuksella tarkemmin säädetyssä        tyvää testausta tai muuta siihen verrattavaa psy-
21399: laitoksessa suoritettu tutkimus ja annettu hoito.    kologista tutkimusta. Edellytyksenä on, että tut-
21400: Tällaisena sairausvakuutuslain tarkoittamana lai-    kimuksen suorittaja on laillistettu psykologi.
21401: toksena pidetään yksityisestä terveydenhuollosta     Psykologin suorittama testaus tai muu psykologi-
21402: annetussa laissa tarkoitettua yksityistä palvelun    nen tutkimus korvataan sairausvakuutuslain peri-
21403: tuottajaa.                                           aatteiden mukaisesti silloin, kun toimenpide pe-
21404:     Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan potilaalla      rustuu lääkärin määräämään tutkimukseen tai
21405: on oikeus saada sairauden perusteella sairausva-     liittyy lääkärin antamaan hoitoon.
21406: kuutuslain mukaista korvausta tarpeellisen sai-          Voimassa olevassa sairausvakuutuslainsää-
21407: rauden kustannuksista. Lain 6 §:n perusteella        dännössä ei mainita erikseen mitään psykotera-
21408: korvausta suoritetaan siltä osin, minkä hoito tar-   piasta. Hyvän ammattitoiminnan mukainen psy-
21409: peettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun ter-     koterapia edellyttää aina taudin määritystä, hoi-
21410: veydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tul-     don tarpeen arviointia sekä hoidon toteuttamista.
21411: lut vakuutetulle maksamaan.                          Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
21412:     Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän läh-      lain 22 §:ssä säädetään taudin määrityksestä ja
21413: tökohtana on, että hoidon on antanut lääkäri tai     oikeudesta määrätä lääkkeitä sekä potilaan lääke-
21414: 
21415: 
21416:                                                                                                       3
21417: KK 111/1999 vp- Pekka Ravi /kok ym.                                                   Ministerin vastaus
21418: 
21419: 
21420: tieteellisestä tutkimuksesta. Näistä päättää lain     korvattiin yli 160 käyntiä vuodessa, mikä vastaa
21421: mukaan aina lääketieteellisen hoidon kyseessä         3----4 käyntiä viikossa, joka on analyyttistä
21422: ollen laillistettu lääkäri. Tämä oikeus puuttuu       psykoterapiaa vastaava käyntitiheys. Siten valta-
21423: useimmilta niiltä, jotka ovat rekisteröityneet psy-   osa sairausvakuutuksesta korvatuista käynneistä
21424: koterapeuteiksi. Psykoterapialla hoidetaan hen-       psykiatrilla on muuta kuin psykoterapiaa. Sai-
21425: kilöitä, joilla on psyykkinen häiriö tai psykotera-   rausvakuutuksesta korvatuo psykoterapian osuus
21426: pian keinoin autettavissa oleva muu ongelma. Si-      kaikista lääkärin toimenpiteiden korvauksista
21427: ten psykoterapian antaminen edellyttää aina tau-      vuonna 1997 oli 6,6 miljoonaa markkaa eli noin
21428: dinmääritystä, ja tämä on lain mukaan lääkärin        7,5 prosenttia korvausten kokonaismäärästä.
21429: tehtävä.                                              Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksena korvattiin
21430:    Sairausvakuutus toimii asianomaisen lainsää-       psykoterapiaa vuonna 1997 noin 43,7 miljoonal-
21431: dännön edellyttämiä tarpeellisen hoidon ja talou-     la markalla. Psykologien osuus näistä korvauk-
21432: dellisuuden periaatteita noudattaen. Sairausva-       sista on vuosina 1994-1996 ollut yli 50 prosent-
21433: kuutuslaki määrittelee sairausvakuutuksesta kor-      tia ja heidän osuutensa on kasvanut jatkuvasti.
21434: vattavat hoidot ja laki kansaneläkelaitoksen jär-     Kuntoutuksena psykoterapiaa saaneiden henki-
21435: jestämästä kuntoutuksesta puolestaan kuntoutuk-       löiden määrä on vuosina 1995-1997 ollut yli
21436: sena korvattavat toimenpiteet. Sairausvakuutuk-       5 000. Myös kuntoutuskustannukset maksetaan
21437: sesta korvattava hoito edellyttää psykoterapian       sairausvakuutusrahastosta.
21438: toteuttajan kykenevän tarvittaessa arvioimaan             Sairausvakuutuksena korvattava psykoterapia
21439: kaikkia tarvittavia hoitomuotoja mukaan lukien        kohdistuu vain siis noin 4 prosenttiin kaikista sai-
21440: lääkehoito ja toteuttamaan näitä itsenäisesti sekä    rausvakuutuskorvausta psykiatrilla käynnin
21441: laatimaan lausuntoja esimerkiksi työkyvystä sai-      vuoksi saaneista. Kaikista kansaneläkelaitoksen
21442: rauden perusteella. Sairausvakuutuksesta korvat-      kautta psykoterapiasta korvausta saaneista vain
21443: tavia käyntejä ei korvata hoitokokonaisuuksina,       alle viidennes saa korvausta sairausvakuutusjär-
21444: vaan yksittäisinä käynteinä. Kuntoutuksena to-        jestelmän kautta ja loput korvataan kuntoutukse-
21445: teutetussa psykoterapiassa mainittu terapia on        na. Kuntoutuksena toteutettavan psykoterapian
21446: aina osa laajempaa kuntoutussuunnitelmaa ja si-       antajista yli puolet on psykologeja. Valtaosa sai-
21447: ten osa laajempaa kokonaisuutta, jossa psykote-       rausvakuutusrahastosta korvattavasta psykotera-
21448: rapeutti toimii osana tämän toteutusta. Kuntou-       piasta on edellä esitetyn mukaisesti psykologin
21449: tuksena annettavasta psykoterapiasta tehdään eh-      antamaa terapiaa.
21450: dotus lääkärin laatiman SVB-lausunnon hoito- ja           Sairausvakuutusjärjestelmän kautta korvataan
21451: kuntoutussuunnitelman osana.                          henkilölle yksityissektorilla saadusta lääketie-
21452:    Kysymyksessä todetaan, että sairausvakuutus-       teellisestä hoidosta aiheutuneista kustannuksis-
21453: korvauksen ulkopuolelle jäisivät lapset, nuoret,      ta, jolloin psykoterapian toteuttajan edellytetään
21454: vanhukset sekä perheet. Sairausvakuutuslaissa ei      kykenevän tarvittaessa arvioimaan kaikkia tarvit-
21455: ole asetettu tällaisia rajoituksia ja sairausvakuu-   tavia hoitomuotoja ja toteuttamaan näitä itsenäi-
21456: tuksen lääkärinpalkkiotaksaan sisältyvät nimik-       sesti. Siten sairausvakuutusjärjestelmän kannal-
21457: keet yksilöpsykoterapia (0541 ), perhe/paripsyko-     ta tarkasteltuna lääkärin ja psykologin ammatit
21458: terapia (0543) sekä ryhmäpsykoterapia (0544).         eivät vastaa toisiaan psykoterapian toteuttajina.
21459:    Sairausvakuutuksesta korvattiin vuonna 1996        Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmää ei ole
21460: yli 30 000 vakuutetulle kaikkiaan 224 000 käyn-       voitu ulottaa myöskään pidemmälle kuin tervey-
21461: tiä psykiatrilla. Tilastojen mukaan näistä vain       denhuollon ammattihenkilöstöä sääntelevä lain-
21462: noin 1 200 kävi vastaanotolla yli 50 kertaa vuo-      säädäntö mahdollistaa, koska sairaanhoidon kus-
21463: dessa, mikä vastaa tiheyttä 1 käynti viikossa.        tannusten korvaaminen perustuu lääkärin tutki-
21464: Tämä henkilömäärä vastaa suunnilleen sairaus-         mukseen ja hänen määrittelemäänsä hoidon tar-
21465: vakuutuksesta psykoterapiaa saaneiden koko-           peeseen. Sairausvakuutusjärjestelmän perusperi-
21466: naislukumäärää. Näistä noin 40 vakuutetulle           aatteena on kohdella vakuutettuja yhdenvertai-
21467: 
21468: 
21469: 4
21470: Ministerin vastaus                                          KK 111/1999 vp- Pekka Ravi /kok ym.
21471: 
21472: 
21473: sesti ja oikeudenmukaisesti. Siten sairaanhoidon       reillä psykoterapian tuloksellisuustutkimus, jos-
21474: korvattavuudessa kaikkia sairausvakuutuksesta          sa vertaillaan eri psykoterapiamuotojen tuloksel-
21475: korvattavia erikoisaloja tulee arvioida samoin         lisuutta ja niiden vaikuttavuutta.
21476: kriteerein.                                               Tämän tutkimuksen valmistuttua ja sen tulos-
21477:    Psykoterapia on voimakkaasti kehittyvä ja           ten analysoimisen jälkeen on mahdollista arvioi-
21478: monelta osin vielä selkiintymätön hoitomuoto.          da psykoterapiapalveluiden voimassa olevan
21479: Psykoterapian vaikuttavuudesta ei ole myöskään         korvauskäytännön perustellut muutostarpeet
21480: kiistatonta tieteellistä näyttöä. Parhaillaan on vi-
21481: 
21482: 
21483: 
21484: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1999
21485: 
21486:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
21487: 
21488: 
21489: 
21490: 
21491:                                                                                                       5
21492: KK 111/1999 vp- Pekka Ravi /kok ym.                                                     Ministerns svar
21493: 
21494: 
21495: 
21496: 
21497: Tili riksdagens talman
21498: 
21499: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       som ges av en person som har rättighet att utöva
21500: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       läkaryrket i Finland. Sjukförsäkringsersättningar
21501: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pek-      kan också betalas till andra yrkesutbildade perso-
21502: ka Ravi /saml m.fl. undertecknade skriftliga          nerän tillläkare på grundval av 8 § sjukförsäk-
21503: spörsmål SS 11111999 rd:                              ringslagen, om behandlingen som skall ges eller
21504:                                                       undersökningen som skall utföras har ordinerats
21505:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          av en läkare och om behandlingen har givits av
21506:       för att psykoterapi som ges av psykolog         en i sjukförsäkringslagen avsedd person med be-
21507:       skall börja hänföras tili de vårdformer         hörig yrkesutbildning.
21508:       som sjuliförsäkringen ersätter?                    Enligt 5 § sjukförsäkringsförordningen be-
21509:                                                       traktas såsom en person med behörig yrkesut-
21510: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       bildning den som Rättsskyddscentralen för hälso-
21511: föra följande:                                        vården infört i förteckningen över hälsovårdsper-
21512: Sjukförsäkringen ersätter till försäkrade en del av   sonal såsom sjukskötare, hälsovårdare, barnmor-
21513: de kostnader som uppstår då man anlitar privata       ska, fysioterapeut, laboratorieskötare eller speci-
21514: hälsovårdstjänster. På basis av sjukförsäkringsla-    altandtekniker. Utöver detta anses såsom en per-
21515: gen ersätts såsom sjukvård bl.a. av läkare given      son med behörig yrkesutbildning psykolog, då
21516: vård samt av läkare företagen nödig undersök-         han utför testning eller annan därmed jämförbar
21517: ning för konstaterandet av eventuell sjukdom el-      psykologisk undersökning i anslutning till av lä-
21518: ler bestämmandet av vård. Såsom sjukvård er-          kare föreskriven undersökning eller vård. Förut-
21519: sätts likaså av läkare föreskriven undersökning       sättningen är att den som utför psykologisk un-
21520: eller behandling i anstalter som närmare anges i      dersökning skall vara legitimerad psykolog. Av
21521: förordning. Som en sådan i sjukförsäkringslagen       psykolog utförd testning eller annan psykologisk
21522: avsedd anstalt betraktas en i lagen om privat häl-    undersökning ersätts i enlighet med principerna i
21523: so- och sjukvård avsedd privat serviceproducent.      sjukförsäkringslagen när åtgärden grundar sig på
21524:    Enligt 4 § sjukförsäkringslagen har en patient     av läkare föreskriven undersökning eller ankny-
21525: rätt att vid sjukdom få ersättning enligt sjukför-    ter till av läkare given vård.
21526: säkringslagen för nödvändiga kostnader för sjuk-         1 gällande sjukförsäkringslagstiftning nämns
21527: vård. Enligt lagens 6 § betalas ersättning till den   separat någonting om psykoterapi. Psykoterapi
21528: del, vartill kostnaderna för vården skulle ha upp-    enligt god yrkesverksamhet förutsätter alltid att
21529: gått för den försäkrade med undvikande av onö-        diagnos ställs, att behovet av vård bedöms samt
21530: diga kostnader, men utan äventyrande av den för-      att vården genomförs. 1 22 § lagen om yrkesut-
21531: säkrades hälsa.                                       bildade personer inom hälso- och sjukvården be-
21532:    Utgångspunkten för sjukförsäkringens ersätt-       stäms om rätten att ställa diagnos och ordinera lä-
21533: ningssystem är att vården har givits av en läkare     kemedel samt om medicinska undersökningar av
21534: eller att vården grundar sig på en av en läkare gi-   en patient. En legitimerad läkare fattar enligt
21535: ven ordination. Enligt sjukförsäkringsförord-         nämnda lag alltid beslut om dessa när det är frå-
21536: ningen anses såsom av läkare given vård vård          ga om medicinsk vård. Denna rättighet saknas
21537: 
21538: 
21539: 6
21540: Ministems svar                                             KK 111/1999 vp- Pekka Ravi /kok ym.
21541: 
21542: 
21543: 
21544: hos de flesta som är registrerade som psykotera-      sjukförsäkringen är således annat än psykotera-
21545: peuter. Med psykoterapi behandlas personer med        pi. År 1997 var psykoterapins andel av ersätt-
21546: psykiska stömingar eller andra problem som kan        ningama från sjukförsäkringen för läkaråtgärder
21547: avhjälpas med psykoterapi. Därför förutsätter         6,6 mi1j. mk, dvs. ca 7,5 % av det totala ersätt-
21548: psykoterapi alltid att diagnos ställs och detta är    ningsbe1oppet. Psykoterapi i form av rehabilite-
21549: enligt lagen en läkares uppgift.                      ring som ordnas av folkpensionsanstalten ersat-
21550:     Sjukförsäkringen fungerar med iakttagande av      tes 1997 till ett belopp av sammanlagt ca 43,7
21551: lagstiftningens principer i fråga om nödvändig        milj. mk. Psykologernas andel av dessa ersätt-
21552: vård och lönsamhet. Sjukförsäkringslagen fast-        ningar var under åren 1994-1996 över 50 % och
21553: ställer vilka former av vård som ersätts från sjuk-   den har ökat oavbrutet. Antalet personer som fick
21554: försäkringen och lagen om rehabilitering som          rehabi1itering i form av psykoterapi uppgick till
21555: ordnas av folkpensionsanstalten fastställer för sin   drygt 5 000 åren 1995-1997. Också rehabilite-
21556: del vilka åtgärder som ersätts såsom rehabilite-      ringskostnadema beta1as ur sjukförsäkringsfon-
21557: ring. Vård som ersätts från sjukförsäkringen för-     den.
21558: utsätter att den som ger psykoterapin vid behov          Endast ca 4 % av alla som fått ersättning från
21559: förmår bedöma alla vårdformer som behövs och          sjukförsäkringen har till följd av besök hos en
21560: genomföra dessa självständigt samt utarbeta utlå-     psykiater fått sådan psykoterapi som sjukförsäk-
21561: tanden om t.ex. arbetsförmågan på grundvalen av       ringen ersätter. Av alla som fått ersättning för
21562: sjukdom. Besök som ersätts från sjukförsäkring-       psykoterapi genom folkpensionsanstalten får en-
21563: en ersätts inte såsom vårdhelheter, utan som en-      dast mindre än en femtede1 ersättning via sjuk-
21564: skilda besök. Sådan psykoterapi som ersätts så-       försäkringssystemet medan resten ersätts såsom
21565: som rehabilitering utgör alltid en del av en mera     rehabilitering. Av dem som ger sådan psykotera-
21566: omfattande rehabiliteringsplan och därmed en          pi som ges som rehabilitering är mer än hälften
21567: del av en mera omfattande helhet, där psykotera-      psykologer. Det mesta av den psykoterapi som
21568: peuten svarar för en del av genomförandet av          ersätts ur sjukförsäkringsfonden är i enlighet med
21569: denna helhet. Rehabilitering i form av psykotera-     det ovan anförda terapi som ges av psyko1og.
21570: pi föreslås som en del av vård- och rehabilite-          Via sjukförsäkringssystemet betalas ersätt-
21571: ringsplanen i ett s.k. SVB-utlåtande som skrivs       ning till personer för kostnader som uppstår av
21572:  av en läkare.                                        medicinsk vård inom den privata sektorn, varvid
21573:     I spörsmå1et konstateras att bam, unga, å1d-      det förutsätts att den som ger psykoterapin vid
21574:  ringar och familjer utes1uts ur tillämpningsområ-    behov kan bedöma alla de vårdformer som be-
21575:  det för ersättning från sjukförsäkringen. I sjuk-    hövs och genomföra dem självständigt. Således
21576:  försäkringslagen har inte upp- ställts några dyli-   motsvarar läkarens och psyko1ogens yrken inte
21577:  ka begränsningar, och i sjukförsäkringens 1äkar-     varandra såsom personer som ger psykoterapi,
21578:  arvodestaxa ingår benämningarna individuell          om man ser på dem ur sjukförsäkringssystemets
21579:  psykoterapi (0541 ), fami1je/parapsykoterapi         synvinkel. Man har inte heller kunnat utsträcka
21580:  (0543) samt gruppsykoterapi (0544).                  sjukförsäkringens ersättningssystem längre än
21581:     År 1996 fick drygt 30 000 försäkrade ersätt-      vad den lagstiftning som reg1erar den yrkesutbil-
21582:  ning från sjukförsäkringen för inalles 224 000       dade personalen inom hälso- och sjukvården
21583:  besök hos psykiater. En1igt statistiken besökte      möjliggör, eftersom ersättningen för sjukvårds-
21584:  endast ca 1 200 av dessa en mottagning mer än 50     kostnader grundar sig på av 1äkare utförd under-
21585:  gånger per år, vilket motsvarar en besöksfrek-       sökning och av läkare fastställt behov av vård.
21586:  vens på 1 besök!vecka. Av dessa fick ca 40 för-      Sjukförsäkringssystemets grundprincip är att be-
21587:  säkrade ersättning för mer än 160 besök/år, vil-     handla de försäkrade på ett jämlikt och rättvist
21588:  ket motsvarar 3-4 besöklvecka, vilket är en be-      sätt. Ersättning för sjukvård skall således bedö-
21589:  söksfrekvens som motsvarar analytisk psykotera-      mas enligt samma kriterier somalla specia1bran-
21590:  pi. De flesta besök hos psykiater som ersätts från   scher som ersätts från sjukförsäkringen.
21591: 
21592: 
21593:                                                                                                       7
21594: KK 111/1999 vp- Pekka Ravi /kok ym.                                                     Ministems svar
21595: 
21596: 
21597:    Psykoterapin är en vårdform som utvecklas          mer samt deras verkningar och effektivitet jäm-
21598: kraftigt och som tili många delar fortfarande inte    förs.
21599: är klarlagd. Det finns inte heller obestridligt ve-      Först när denna undersökning har blivit fårdig
21600: tenskapligt bevis på psykoterapins verkningar.        och resultaten analyserats är det möjligt att bedö-
21601: Som bäst pågår en undersökning av psykotera-          ma motiverad behoven av att förändra ersätt-
21602: pins verkningar, i viiken olika psykoterapifor-       ningspraxis gällande psykoterapitjänster.
21603: 
21604: 
21605: 
21606: Helsingforsden 14 juni 1999
21607: 
21608:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
21609: 
21610: 
21611: 
21612: 
21613: 8
21614:                                                                   KK 112/1999 vp- Kirsi Piha /kok
21615: 
21616: 
21617: 
21618: 
21619:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 112/1999 vp
21620: 
21621:                                              Teollisuussijoituksen rooli sinivalkoisen pää-
21622:                                              oman turvaamiseksi
21623: 
21624: 
21625: 
21626: 
21627: Eduskunnan puhemiehelle
21628: 
21629: Hallituksen muodostamisen jälkeen hallitusoh-         ta. Toisaalta taas olisi jopa vahingollista käyttää
21630: jelman selontekokeskustelussa sekä julkisuuteen       merkittävästi veronmaksajien varoja valtion si-
21631: annetuissa haastatteluissa tuli varsin kirjava kuva   joitustoimintaan.
21632: hallituksen kaavailuista, jotka koskivat Teolli-
21633: suusijoituksen roolia. Kauppa- ja teollisuusmi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21634: nisteri Tuomioja korosti tuolloin useissa yhteyk-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21635: sissä hallituksen mahdollisuutta lähteä markki-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21636: noille sijoitusmielessä käyttäen jopa budjettiva-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21637: roja sinivalkoisen pääoman turvaamiseksi. Val-
21638: tiovarainministeri suhtautui suunnitelmiin sel-             Mikä on hallituksen suhtautuminen Suo-
21639: västi varauksellisemmin. Keskustelusta on jää-              men Teollisuussijoituksen rooliin sini-
21640: nyt epäselvä kuva hallituksen toimintalinjasta.             valkoisen omistuksen turvaamiseksi, ja
21641:    Parhaimmillaankin valtion sijoitukset voisi-
21642: vat olla varsin pieniä - niin pieniä, ettei niillä          aikooko hallitus merkittävässä määrin
21643: merkittävästi voida lisätä sinivalkoista omistus-            käyttää varoja tällä hallituskaudella si-
21644:                                                             joitustoimintaan markkinoilla?
21645: 
21646: 
21647: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1999
21648: 
21649:     Kirsi Piha /kok
21650: 
21651: 
21652: 
21653: 
21654:                                                                                                 Versio 2.0
21655: KK 112/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                         Ministerin vastaus
21656: 
21657: 
21658: 
21659: 
21660: Eduskunnan puhemiehelle
21661: 
21662: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         varallisuuden luomiseen ovat valuneet ulkomail-
21663: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           le
21664: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Hallituksen ohjelmassa on esitetty lisärahoi-
21665: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pi-         tusta Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle. Ehdotet-
21666: han /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tu lisärahoitus mahdollistaa Teollisuussijoitus
21667: KK 112/1999 vp:                                         Oy:n toiminnan kehittämisen nykyisen toimialan
21668:                                                        puitteissa sekä toimialan laajentamisen. Lisära-
21669:        Mikä on hallituksen suhtautuminen Suo-          hoitus tulisi lähinnä valtion omaisuuden myyn-
21670:        men Teollisuussijoituksen rooliin sini-         nistä mahdollisesti saatavista tuloista.
21671:        valkoisen omistuksen turvaamiseksi, ja              Vaikka pääomasijoitustoimialalla ei ole enää
21672:                                                        pulaa sijoitettavasta rahasta, julkisella vallalla on
21673:        aikooko hallitus merkittävässä määrin           kuitenkin edelleen perusteltu tehtävä. Teollisuus-
21674:        käyttää varoja tällä hallituskaudella si-       sijoituksen alkuperäiset tavoitteet ovat vieläkin
21675:        joitustoimintaan markkinoilla?                  ajankohtaisia: sijoittaminen kansantalouden pe-
21676: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             rustaa vahvistavana tavalla suomalaisten inno-
21677: vasti seuraavaa:                                       vaatioiden synnyttämiseen ja tuotteistamiseen
21678:                                                        sekä näihin perustuvien suomalaisten yritysten
21679: Hallituksen ja eduskunnan linjana on ollut inves-      kasvuun ja kansainvälistymiseen ja tätä kautta
21680: toida voimakkaasti tutkimukseen ja kehitystyö-         vaikuttaminen talouden kasvuun ja työllistämi-
21681: hön. Ei kuitenkaan riitä, että näin ainoastaan luo-    seen.
21682: daan uusia työpaikkoja, kuten on tapahtunut                Yksityisten sijoittajien ja rahoittajien ensisi-
21683: Kestävän kehityksen kannalta on yhä tähdelli-          jaisina mielenkiinnon kohteina eivät ole riskipi-
21684: sempää, että valtiovalta voi olla tarvittaessa         toiset siemen- tai alkuvaiheessa olevat innovatii-
21685: omalta osaltaan edistämässä tutkimus- ja kehi-         viset yritykset Tämä on alue, jossa Suomen
21686: tyspanosten tuloksena syntyvän uuden kotimai-          Teollisuussijoitus Oy:n rooli voisi olla nykyistä
21687: sen varallisuuden luomista mm. osallistumalla          voimakkaampi tutkimus- ja kehityspanostusten
21688: riskien jakamiseen. Näin karttuneet uudet pää-         hyödyntämiseksi nykyistä tehokkaammin uusina
21689: omat ja niiden tuotot voivat olla hyödyttämässä        kasvuyrityksinä. Tätä toimintaa voidaan harjoit-
21690: kotimaista elinkeinoelämää ja sen kehittämistä         taa mm. alueellisen rahastoverkoston ja mahdol-
21691: sen sijaan, että uusi varallisuus ja tuotot valuisi-   lisesti uuden yrityshautomotoimintaan keskitty-
21692: vat ulkomaille.                                        vän pääomasijoitusjärjestelmän avulla.
21693:     Lupaavat teknologiayritykset ovat siirtyneet           Teollisuussijoitus Oy:n toimialan laajentami-
21694: joissakin tapauksissa kansantalouden kannalta          nen koskemaan myös suuria yrityksiä mahdollis-
21695: liian aikaisessa vaiheessa ulkomaiseen omistuk-        taisi valtion osallistumisen rakennemuutosta
21696: seen kotimaisten sijoittajien ja rahoitusvaihtoeh-     vauhdittavien suurehkojen riskihankkeiden
21697: tojen puuttuessa. Kansantalouden kannalta on ol-       käyntiin saattamiseen. Tällaisia valtion oman
21698: lut kuitenkin epäedullista, että mahdollisuudet        pääoman ehtoisia sijoituksia edellyttäviä hank-
21699: uuden, parhaimmillaan erittäin hyvin tuottavan         keita voisivat olla esimerkiksi erilaiset toimiala-
21700: 
21701: 
21702: 2
21703: Ministerin vastaus                                                KK 112/1999 vp- Kirsi Piha /kok
21704: 
21705: 
21706: ja rakennejärjestelyt, eurooppalaiset hankkeet,        kinoilla. Yhtiön tekemien osakesijoitusten reali-
21707: ulkomaisten investointien toteuttaminen sekä           soinnista saadut tulot voidaan käyttää hyvin teh-
21708: suurehkot teknologiahankkeet Valtion sijoitus-         tävien laajentamisesta aiheutuvaan sijoitustoi-
21709: ten tarkoituksena olisi tällöin maclaitaa yksityis-    mintaan.
21710: ten sijoittajien riskikynnystä, vähentää eräissä ta-      Suomen Teollisuussijoitus Oy:n tehtävien
21711: pauksissa ulkomaisten yritysten riskiä tehdä huo-      muutosta valmistellaan parhaillaan kauppa- ja
21712: mattavia sijoituksia Suomeen sekä mahdollistaa         teollisuusministeriössä ja muutosesitykset nykyi-
21713: kehityskelpoisten riskihankkeiden käynnistämi-         seen lakiin on tarkoitus tuoda eduskunnalle ensi
21714: nen ja niiden ylimenokauden rahoitus.                  syksyn aikana.
21715:    Tarkoituksena ei ole, että Teollisuussijoituk-
21716: sesta tulisi aktiivinen sijoittaja arvopaperimark-
21717: 
21718: 
21719: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
21720: 
21721:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
21722: 
21723: 
21724: 
21725: 
21726:                                                                                                       3
21727: KK 112/1999 vp - Kirsi Piha /kok                                                          Ministems svar
21728: 
21729: 
21730: 
21731: 
21732: Tili riksdagens talman
21733: 
21734: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        skapa ny förmögenhet, som i bästa fall skulle ha
21735: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        avkastat synnerligen väl, har försvunnit utom-
21736: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir-        lands.
21737: si Piha /saml undertecknade skriftliga spörsmål            I regeringsprogrammet har det föreslagits till-
21738: SS 112/1999 rd:                                        läggsfinansiering för Finlands Industriinveste-
21739:                                                        ring Ab. Den föreslagna tilläggsfinansieringen
21740:        Hur förhåller sig regeringen till Fin-          gör det möjligt att utveckla Industriinvestering
21741:        lands Industriinvesterings roll när det         Ab:s verksamhet inom ramama för bolagets nu-
21742:        gäller att trygga det blåvita ägandet,          varande bransch samt att bredda denna bransch.
21743:        och                                             Tilläggsfinansieringen härrör främst från de in-
21744:                                                        komster som eventuellt fås när staten säljer sin
21745:        har regeringen för avsikt att under den-        egendom.
21746:        na regeringsperiod i betydande mån an-              Också om det inte längre råder brist på inves-
21747:        vända medel för att investera på mark-          terbara pengar inom kapitalplaceringsbranschen,
21748:        naden?                                          har det allmänna dock fortsättningsvis en motive-
21749: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        rad uppgift. De ursprungliga målen för Industri-
21750: föra följande:                                         investering är fortsättningsvis aktuella; att på ett
21751:                                                        sätt som förstärker grunden för samhällsekono-
21752: Regeringen och riksdagen har haft som linje att        min investera i uppkomsten av finländska inno-
21753: investera kraftigt i forskning och utveckling. Det     vationer och skapandet av produkter av dem samt
21754: räcker dock inte med att på detta sätt bara skapa      i tillväxten och intemationaliseringen av de fin-
21755: nya arbetsplatser, vilket har varit fallet hittills.   ländska företag som grundar sig på dessa och att
21756: Med tanke på en hållbar utveckling är det allt         via detta påverka den ekonomiska tillväxten och
21757: viktigare att statsmakten vid behov för sin del        sysselsättningen.
21758: kan vara med och främja att ny inhemsk förmö-              Enskilda investerare och finansiärer är i första
21759: genhet skapas som ett resultat av satsningama på       hand inte intresserade av innovativa företag i frö-
21760: forskning och utveckling bl.a. genom att delta i       eller begynnelseskedet, i vilka risken är hög. Det-
21761: riskfördelningen. Det nya kapital som har flutit       ta är ett område där Finlands Industriinvestering
21762: in på detta sätt och avkastningen på det kunde ut-     Ab:s roll kunde vara starkare än den är i dagens
21763: nyttjas av det inhemska näringslivet och för ut-       läge för att satsningama på forskning och utveck-
21764: veckling av det i stället för att försvinna utom-      ling skall kunna utnyttjas effektivare än idag i
21765: lands.                                                 form av nya tillväxtföretag. Denna verksamhet
21766:    Ur samhällsekonomiskt perspektiv har lovan-         kan bedrivas bl.a. med hjälp av det regionala
21767: de teknologiföretag i några fall övergått i ut-        fondnätverket och ett eventuellt nytt kapitalpla-
21768: ländsk ägo i ett för tidigt skede, vilket har berott   ceringssystem som koncentrerar sig på företags-
21769: på avsaknaden av inhemska investerare och fi-          kuvösverksamheten.
21770: nansieringsaltemativ. Samhällsekonomiskt sett             En breddning av Industriinvestering Ab:s
21771: har det varit oförmånligt att möjlighetema att         bransch till att gälla också stora företag skulle
21772: 
21773: 
21774: 4
21775: Ministerns svar                                                    KK 112/1999 vp- Kirsi Piha /kok
21776: 
21777: 
21778: göra det möjligt för staten att vara med och starta    ra riskprojekt och finansiera dem under en över-
21779: större riskprojekt som sätter fart på strukturom-      gångsperiod.
21780: vandlingen. Dylika projekt, som förutsätter in-           Syftet är inte att Industriinvestering skall bli
21781: vestering i eget kapital av staten, kan vara t.ex.     en aktiv investerare på värdepappersmarknaden.
21782: olika slags bransch- och strukturarrangemang,          De inkomster som har erhållits av realiseringen
21783: europeiska projekt, genomförandet av utländska         av de aktieinvesteringar som bolaget har gjort
21784: investeringar samt större teknologiprojekt. Syf-       kan användas väl i den investeringsverksamhet
21785: tet med statens investeringar vore härvid att sän-     som föranleds av att uppgiftema breddas.
21786: ka risktröskeln för enskilda investerare, att i vis-      En ändring av Finlands Industriinvestering
21787: sa fall minska utländska företags risker vad gäl-      Ab:s uppgifter bereds som bäst på handels- och
21788: ler att göra betydande investeringar i Finland         industriministeriet och avsikten är att en proposi-
21789: samt att göra det möjligt att inleda utvecklingsba-    tion med förslag tili ändring av den nuvarande la-
21790:                                                        gen skall ges tili riksdagen under hösten.
21791: 
21792: 
21793: 
21794: Helsingfors den 10 juni 1999
21795: 
21796:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
21797: 
21798: 
21799: 
21800: 
21801:                                                                                                         5
21802:                                                          KK 113/1999 vp- Raija Vahasalo /kok ym.
21803: 
21804: 
21805: 
21806: 
21807:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 113/1999 vp
21808: 
21809:                                               Luontaistuotteiden turvallisuus
21810: 
21811: 
21812: 
21813: 
21814: Eduskunnan puhemiehelle
21815: 
21816: Uutiset kertovat useista sairaustapauksista Suo-           Luontaistuotteet ovat lain mukaan elintarvik-
21817: messa, joissa monivitamiinivalmisteita ja luon-        keita eikä niitä valvota etukäteen. Useiden tuot-
21818: taistuotteita nauttineet ihmiset saivat vakavia ter-   teiden tuoteseloste on puutteellinen eikä jälleen-
21819: veydellisiä ongelmia, pahimmillaan maksavau-           myyjä välttämättä edes tiedä myytävien tuottei-
21820: rioita. Syynä oli A-vitamiinin liikakäyttö. Vas-       den terveysvaikutuksia. Luontaistuotteita nauti-
21821: taavia tapauksia on tullut esille eri puolilla maa-    taan terveyden edistämiseksi ja niiden ajatellaan
21822: ilmaa.                                                 olevan jopa turvallisempia käyttää kuin synteet-
21823:    Ihmiset nauttivat yhä enemmän ruuasta saata-        tisten lääkkeiden, jotka on kuitenkin tarkastettu
21824: van ravinnon ohella monivitamiinivalmisteita,          ennen myyntilupaa.
21825: koska ruuan ei katsota sisältävän tarpeeksi välttä-
21826: mättömiä vitamiineja ja hivenaineita. Luontais-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21827: tuotteita nautitaan usein huolettomasti, sillä aja-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
21828: tellaan, että kaikki luonnosta peräisin oleva on       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21829: hyvää ja terveellistä. Erilaisia valmisteita ote-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21830: taankin usein rinnakkain ja liian suuria määriä il-
21831: man, että on selvitetty valmisteiden rinnakkais-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
21832: käytön vaikutuksia. Luontaistuotteita markkinoi-             tyä, jotta terveydelle vaarallisten tuon-
21833: daan lääkkeenomaisina ja terveyttä edistävinä,               taistuotteiden myynti ja mainonta estet-
21834: vaikka niiden vaikutuksia ei olekaan etukäteen               täisiin?
21835: mitenkään tutkittu.
21836: 
21837: 
21838: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1999
21839: 
21840:     Raija Vahasalo /kok                                   Sari Sarkamaa /kok
21841:     Paula Kokkonen /kok                                   Irja Tulonen /kok
21842:     Jouni Lehtimäki /kok                                  Petri Salo /kok
21843:     Kirsi Piha /kok                                       Pertti Hemmilä /kok
21844:     Martti Tiuri /kok
21845: 
21846: 
21847: 
21848: 
21849:                                                                                                 Versio 2.0
21850: KK 113/1999 vp- Raija Vahasalo /kok ym.                                                 Ministerin vastaus
21851: 
21852: 
21853: 
21854: 
21855: Eduskunnan puhemiehelle
21856: 
21857: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Elintarvikelain mukaan elinkeinonharjoittaja
21858: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          vastaa siitä, että tuote on määräysten mukainen.
21859: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Elinkeinonharjoittajalla on myös oltava tuotteis-
21860: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raija Va-         taan oikeat ja riittävät tiedot.
21861: hasalo /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Luontaistuotteita valvotaan samalla tavalla
21862: myksen KK 113/1999 vp:                                 kuin muitakin elintarvikkeita. Paikallistasolla vi-
21863:                                                        ranomaisvalvonnasta vastaavat kuntien elintarvi-
21864:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       kevalvontaviranomaiset EU:n ulkopuolelta tuo-
21865:        tyä, jotta terveydelle vaarallisten Juon-       tavia tuotteita valvoo Tullilaboratorio. Valvonta-
21866:        taistuotteiden myynti ja mainonta estet-        viranomaiset puuttuvat yksittäisten tuotteiden
21867:        täisiin?                                        myyntiin ja markkinointiin, jos on aihetta epäil-
21868:                                                        lä, että tuote on terveydelle haitallinen tai jos sii-
21869: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tä annetut tiedot ja käyttöohjeet ovat puutteelli-
21870: ti seuraavaa:                                          sia.
21871: Luontaistuotteita      koskevat      elintarvikelain       Luontaistuotteiden kuten muidenkin elintar-
21872: (361/1995) yleiset vaatimukset elintarvikkeiden        vikkeiden viranomaisvalvonta on pistokoeluon-
21873: turvallisuudesta. Ihmisravinnoksi sopimatto-           teista. Noin 3 000 markkinoilla olevasta luontais-
21874: mien elintarvikkeiden valmistus, maahantuonti,         tuotteesta on vuosittain tutkittu keskimäärin pari
21875: maastavienti, kaupanpito, tarjoilu ja muu luovu-       sataa tuotetta.
21876: tus on kielletty. Lisäksi kuluttajalle on annettava        Elintarvikelain mukaan terveyteen liittyvien
21877: tuotteesta totuudenmukaiset ja riittävät tiedot.       väittämien ja lääkkeellisten tietojen antaminen
21878: Harhaanjohtavien tietojen antaminen on kiellet-        elintarvikkeesta on kiellettyä. Luontaistuottei-
21879: ty.                                                    den määräysten vastainen markkinointi erilaisin
21880:     Luontaistuotteilta kuten muiltakaan elintar-       lääkkeellisin väittämin on ongelma, johon val-
21881: vikkeilta ei edellytetä myyntilupaa tai ennakko-       vonnassa on jouduttu puuttumaan.
21882: hyväksyntää ennen tuotteiden markkinoille tu-             Euroopan unionissa ei ole luontaistuotteiden
21883: loa. Luontaistuotteisiin kuuluvista vitamiini- ja      koostumusta tai markkinointia koskevia säädök-
21884: kivennäisainevalmisteista, ns. ravintoaineval-         siä. Harmonoidut vaatimukset helpottaisivat
21885: misteista, on tehtävä ilmoitus Elintarvikeviras-       luontaistuotteiden valvontaa.
21886: toon (erityisvalmisteasetus 349/1989). Luontais-          Hallitus seuraa luontaistuotteiden turvallisuut-
21887: tuotteiden koostumukselle ei lainsäädännössä ole       ta ja markkinointia ja ryhtyy tarvittaessa tiuken-
21888: asetettu muita vaatimuksia kuin, että valmistei-       nettuihin valvontatoimenpiteisiin. Viimeksi tou-
21889: den on oltava käyttöohjeen mukaisesti käytettyi-       kokuussa 1999 Elintarvikevirasto kielsi Chapar-
21890: nä ihmisen terveydelle vaarattornia ja ettei kulut-    ral-nimisen valmisteen myynnin. Samassa yhtey-
21891: tajaa saa johtaa harhaan tuotteen markkinoinnis-       dessä tiedotettiin luontaistuotteita koskevista
21892: sa. Ravintoainevalmisteiden koostumukselle on          vaatimuksista ja niiden valvonnasta. Tiedotuk-
21893: erityisvalmisteasetuksessa asetettu tiettyjä rajoi-    sessa korostettiin tuotteista annettujen käyttöoh-
21894: tuksia.                                                jeiden noudattamisen tärkeyttä. Elintarvikeviras-
21895: 
21896: 
21897: 2
21898: Ministerin vastaus                                  KK 113/1999 vp- Raija Vahasalo /kok ym.
21899: 
21900: 
21901: ton vuoden 1999 toimintasuunnitelmaan sisältyy     vonnan niukkojen resurssien takia ei ole mahdol-
21902: erityisvalmisteiden laatua ja koostumusta koske-   lista järjestää säännöllistä erityisvalvontaa luon-
21903: va valvontahanke. Kunnallisen elintarvikeval-      taistuotteille.
21904: 
21905: 
21906: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
21907: 
21908:     Ministeri Kimmo Sasi
21909: 
21910: 
21911: 
21912: 
21913:                                                                                                     3
21914: KK 113/1999 vp- Raija Vahasalo /kok ym.                                                Ministems svar
21915: 
21916: 
21917: 
21918: 
21919: Tili riksdagens talman
21920: 
21921: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ning har ställts vissa begränsningar i förordning-
21922: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      en om specia1preparat.
21923: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Rai-        En1igt 1ivsmede1s1agen svarar näringsidkaren
21924: ja Vahasa1o /sam1 m.fl. undertecknade skriftliga     för att en produkt stämmer överens med bestäm-
21925: spörsmå1 SS 113/1999 rd:                             me1sema. Näringsidkaren skall också ha riktiga
21926:                                                      och tillräck1iga uppgifter om sina produkter.
21927:        Vilka åtgärder har regeringen för avsikt         Hä1sokostproduktema övervakas på samma
21928:       att vidtaför attförsäljningen av och re-       sätt som andra 1ivsmedel. På 1oka1 nivå svarar
21929:       klamen om hälsokostprodukter som är            kommunemas 1ivsmede1stillsynsmyndigheter för
21930:       farliga för hälsan skall kunna förhin-         myndighetstillsynen. Produkter som skall impor-
21931:       dras?                                          teras från områden utanför EU övervakas av Tu1-
21932:                                                      1aboratoriet. Tillsynsmyndighetema ingriper i
21933: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      försä1jningen och marknadsföringen av enski1da
21934: föra fö1jande:                                       produkter, om det finns skä1 att misstänka att pro-
21935: För hä1sokostprodukter gäller de allmänna krav       dukten är skad1ig för hä1san eller om de uppgif-
21936: om 1ivsmede1s säkerhet som ingår i 1ivsmede1s1a-     ter som har getts om den och bruksanvisningama
21937: gen (36111995). Tillverkning, import, export, sa-    är bristfålliga.
21938: 1uhållande, servering och annan överlåte1se av          Myndighetstillsynen över hä1sokostprodukter
21939: 1ivsmede1 som är o1ämp1iga som människoföda          såsom också över andra 1ivsmede1 försiggår ge-
21940: är förbjuden. Dessutom skall konsumenten ges         nom stickprov. Av de cirka 3 000 hä1sokostpro-
21941: sanningsen1iga och tillräck1iga uppgifter om pro-    dukter som finns på marknaden har årligen i ge-
21942: dukten. Det är förbjudet att ge vi1se1edande upp-    nomsnitt tvåhundra produkter undersökts.
21943: gifter.                                                 En1igt 1ivsmede1s1agen är det förbjudet att
21944:    Varken för hä1sokostprodukter eller för andra     framföra påståenden som gäller hä1san samt upp-
21945: 1ivsmede1 krävs något försä1jningstillstånd eller    gifter om att ett 1ivsmede1 har medicinska egen-
21946: förhandsgodkännande innan produktema s1äpps          skaper. Marknadsföring i strid med bestämme1-
21947: ut på marknaden. I fråga om vitamin- och mine-       sema om hä1sokostprodukter genom o1ika medi-
21948: rallämnespreparat, sk. nanngsämnespreparat,          cinska påståenden utgör ett prob1em, som man
21949: som hör till hä1sokostproduktema skall anmä1an       har varit tvungen att ingripa i vid övervakningen.
21950: göras till Livsmede1sverket (förordningen om            I Europeiska unionen finns inga rättsakter om
21951: specia1preparat 349/1989). För hä1sokostproduk-      hä1sokostprodukters sammansättning eller mark-
21952: ters sammansättning har inte ställts några andra     nadsföringen av sådana. Harmoniserade krav
21953: krav i 1agstiftningen än att preparaten skall vara   skulle underlätta övervakningen av hä1sokostpro-
21954: ofar1iga för människans hä1sa om de används en-      dukter.
21955: 1igt bruksanvisningen och att konsumenten inte          Regeringen fö1jer med hä1sokostproduktemas
21956: får vi1se1edas vid marknadsföringen av produk-       säkerhet och marknadsföringen av dem och skär-
21957: ten. För näringsämnespreparatens sammansätt-         per vid behov tillsynsåtgärdema. Senast i maj
21958:                                                      1999 förbjöd Livsmede1sverket försä1jningen av
21959: 
21960: 
21961: 4
21962: Ministems svar                                       KK 113/1999 vp- Raija Vahasalo /kok ym.
21963: 
21964: 
21965: en produkt med namnet Chaparral. 1 samband          för år 1999 ingår ett projekt som gäller övervak-
21966: med detta informerades om de krav som gäller        ning av specialpreparats kvalitet och samman-
21967: hälsokostprodukter och om övervakningen av          sättning. Till följd av att den kommunala livs-
21968: dem. 1 informerandet betonades hur viktigt det är   medelstillsynen har så knappa resurser är det inte
21969: att de bruksanvisningar som getts om produkter-     möjligt att ordna regelbunden specialövervak-
21970: na följs. 1 Livsmedelsverkets verksamhetsplan       ning för hälsokostprodukter.
21971: 
21972: 
21973: 
21974: Helsingfors den 11 juni 1999
21975: 
21976:     Minister Kimmo Sasi
21977: 
21978: 
21979: 
21980: 
21981:                                                                                                     5
21982:                                                                    KK 114/1999 vp- Mikko Elo /sd
21983: 
21984: 
21985: 
21986: 
21987:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 114/1999 vp
21988: 
21989:                                              Pedofiliatapausten ennaltaehkäiseminen
21990: 
21991: 
21992: 
21993: 
21994: Eduskunnan puhemiehelle
21995: 
21996: Eräät viime aikoina Suomessa julkisuuteen tul-        pedofiilia jatkamasta toimintaansa, ja näin yh-
21997: leet pedofiliatapaukset ovat kuohuttaneet kansa-      teiskunta voisi suojella lapsia nykyistä parem-
21998: laisia. Monissa tapauksissa näyttää olevan vai-       min. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa nimenomaan
21999: kea ymmärtää, miksi pedofiiliksi osoittautunut        siten, että pedofiliatapaukset voitaisiin ehkäistä
22000: on voinut jatkaa toimintaansa, vaikka näyttöjä        ennalta niin suuressa määrin kuin mahdollista.
22001: pedofiliasta on jo selvästi ollut saatavilla.
22002:    Yleisen käsityksen mukaan lainsäädäntöä tu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22003: lisikin muuttaa siten, että pedofiliatapaukset voi-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22004: taisiin ehkäistä ennalta nykyistä paremmin. Vi-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22005: ranomaisilla tulisi olla oikeus puuttua asioiden      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22006: kulkuun entistä paremmin. On myös perusteltua
22007: kysyä, miksi pedofiliatapauksia käsitellään kärä-           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
22008: jäoikeuksissa suljetuin ovin ja miksi asiakirjat            tyä pedofiliatapausten ennaltaehkäise-
22009: ovat salaisia. Suurempi julkisuus saattaisi estää           miseksi nykyistä paremmin?
22010: 
22011: 
22012: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1999
22013: 
22014:     Mikko Elo /sd
22015: 
22016: 
22017: 
22018: 
22019:                                                                                                Versio 2.0
22020: KK 114/1999 vp- Mikko Elo /sd                                                        Ministerin vastaus
22021: 
22022: 
22023: 
22024: 
22025: Eduskunnan puhemiehelle
22026: 
22027: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          henkilö mielentilatutkimuksen perusteella osoit-
22028: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tautuu mielisairaaksi, on hänet määrättävä mie-
22029: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lenterveyslain säännösten nojalla tahdosta riip-
22030: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           pumattamaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Jos
22031: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        seksuaalirikoksesta syytettyä henkilöä ei todeta
22032: KK 114/1999 vp:                                      ymmärrystä vailla olevaksi ja hänet tuomitaan
22033:                                                      ehdottomaan vankeusrangaistukseen, voi hän
22034:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     vankilassa vapaaehtoisesti hakeutua psykiatri-
22035:        tyä pedofiliatapausten ennaltaehkäise-        seen hoitoon.
22036:        miseksi nyl.yistä paremmin?                       Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston pro-
22037:                                                      jektiryhmä selvitti vuosina 1997-1998 seksuaa-
22038: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        lirikoksista tuomituille vangeille tarkoitettuja
22039: ti seuraavaa:                                        toiminta- ja hoito-ohjelmia. Työn perusteella
22040: Uudistetut rikoslain säännökset koskien lasten       Kuopion lääninvankilassa otettiin keväällä 1999
22041: seksuaalista hyväksikäyttöä sekä lapsipornogra-      käyttöön Englannin vankiloissa käytössä oleva
22042: fiaa tulivat voimaan 1.1.1999. Seksuaalirikos-       seksuaalirikosten uusimisen vähentämiseen täh-
22043: säännöksiä uudistettaessa tavoitteena oli paran-     täävä ohjelma. Ohjelman avulla keskitytään vä-
22044: taa lasten rikosoikeudellista suojaa mm. poista-     hentämään haitallisen käyttäytymisen kieltämis-
22045: malla mahdollisuus tuomita sakkorangaistuk-          tä tai vähättelemistä, lisäämään tietoisuutta uhril-
22046: seen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jon-     le aiheutetusta vahingosta ja kehittämään taitoja
22047: ka johdosta rikoksesta tuomitaan aina vankeu-        uusien seksuaalirikosten välttämiseksi. Vastaa-
22048: teen, sekä laajentamalla törkeän rikostyypin so-     vanlaiset ohjelmat ovat kansainvälisesti käytös-
22049: veltamisalaa. Uutena kriminalisointina lakiin        sä olevista ohjelmista tutkituimpia ja niillä on
22050: otettiin säännös seksuaalipalvelujen ostamisesta     saavutettu tuloksia.
22051: nuorelta. Paitsi lapsipornografian tuotanto ja le-      Julkisuudessa on keskusteltu mm. siitä, miksi
22052: vitys myös lapsipornografian hallussapito sää-       lasten parissa työskentelevien henkilöiden taus-
22053: dettiin rangaistavaksi. Lisäksi 1.1.1999 tuli voi-   toja ei voida tarkistaa työhönottotilanteessa, jot-
22054: maan Suomen rikosoikeuden soveltamisalaa kos-        ta tiedot mahdollisista aikaisemmista lapsiin
22055: keva muutos. Niin sanotusta kaksoisrangaista-        kohdistuneista seksuaalisista hyväksikäytöistä
22056: vuuden periaatteesta tehtiin poikkeus lapseen        tulisivat ilmi. Henkilön tekemiä rikoksia ja niistä
22057: kohdistuvien seksuaalirikosten kohdalla.             tuomittuja rangaistuksia koskevat tiedot merki-
22058:     Seksuaaliset kohdehäiriöt ovat vaikeahoitoi-     tään rikosrekisteriin. Tällainen tieto liittyy kes-
22059: sia ongelmia, joita voidaan hoitaa psykoterapeut-    keisesti henkilön yksityisyyteen, jota suojataan
22060: tisilla, käyttäytymisterapeuttisilla sekä hormo-     tietojen     salassapidolla.    Rikosrekisterilain
22061: naalisilla ja muilla farmakologisilla keinoilla.     (770/ 1993) mukaan rikosrekisteriin merkityt tie-
22062: Millään näistä hoitomuodoista ei seksuaalista        dot on pidettävä salassa ja henkilöstöä valittaes-
22063: kohdehäiriötä ole kyetty pysyvästi tai varmasti      sa henkilön mahdollisen rikollisen taustan selvit-
22064: parantamaan. Jos seksuaalirikoksesta syytetty        tämiseksi rikosrekisteriotteen saaminen on mah-
22065: 
22066: 
22067: 2
22068: Ministerin vastaus                                                  KK 114/1999 vp- Mikko Elo /sd
22069: 
22070: 
22071: 
22072: dollista vain tietyillä toimialoilla. Sosiaaliviran-   liset riskitilanteet ajoissa ja osaisivat toimia oi-
22073: omaiset eivät voi saada tietoja henkilön henkilö-      kein. Seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyyn, to-
22074: kohtaisista ominaisuuksista viran- tai toimentäy-      teamiseen ja hoitoon on viime vuosina kiinnitet-
22075: tön yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriön        ty runsaasti huomiota sosiaali- ja terveydenhuol-
22076: käsityksen mukaan henkilön, joka on tuomittu            lossa. Asiasta on järjestetty koulutusta henkilös-
22077: lapsiin kohdistuvasta seksuaalirikoksesta, ei tuli-    tölle ja julkaistu tutkimuksia sekä opas (Lapsen
22078: si voida työskennellä lasten kanssa.                   seksuaalisen riiston selvittäminen ja hoito, Sta-
22079:     Laissa      oikeudenkäynnin        julkisuudesta   kesin oppaita 23, 1994).
22080: (945/1984) säädetään niistä tilanteista, joissa oi-        Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäise-
22081: keudenkäynnin suullinen käsittely voidaan toi-         mistä pidetään tärkeänä, ja asia on ollut kansain-
22082: mittaa yleisön läsnä olematta. Jos suullinen käsit-    välisestikin paljon esillä viime aikoina. Vuonna
22083: tely on toimitettu suljettuna, tuomioistuin voi         1996 järjestettiin Tukholmassa lasten kaupalli-
22084: päättää, että myös oikeudenkäyntiaineisto on pi-       sen seksuaalisen hyväksikäytön vastainen kong-
22085: dettävä salassa. Pedofiliatapausten käsittely sul-     ressi. Tuolloin kongressiin osallistuneet valtiot
22086: jetuin ovin oikeudessa ja asiakirjojen salassapito     sitoutuivat laatimaan kansallisen toimintaohjel-
22087: ovat perusteltavissa uhriksi joutuneen lapsen          man, jolla ehkäistään lasten kaupallista seksuaa-
22088: edun kannalta. Hyväksikäyttö sinänsä on jo lap-        lista hyväksikäyttöä. Sosiaali- ja terveysministe-
22089: selle traumaattinen kokemus, ja julkinen oikeu-        riö on asettanut työryhmän valmistelemaan Suo-
22090: denkäynti sekä asian tulo julkisuuteen pahentai-       men toimintaohjelmaa. Toimintaohjelman tulee
22091:  sivat tilannetta entisestään.                         olla valmiina työryhmän päättäessä työnsä vuo-
22092:     Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuttaes-     den 1999 lopussa. Toimintaohjelman valmiste-
22093:  sa ennalta ehkäisevät toimenpiteet tulee kohdis-      lussa ovat mukana mm. sosiaali- ja terveysminis-
22094:  taa paitsi hyväksikäyttäjiin myös lapsiin, lasten     teriö, sisäasiainministeriö, ulkoasiainministeriö,
22095:  vanhempiin sekä lasten parissa työskenteleviin.       liikenneministeriö, oikeusministeriö sekä useat
22096:  Tärkeää on myös julkinen keskustelu asiasta ja        kansalaisjärjestöt. Toimintaohjelma tulee katta-
22097:  yleisen tietoisuuden lisääminen. Erityisen tär-       maan lasten kaupallisen seksuaalisen hyväksi-
22098:  keää on valistaa lapsia ja valmentaa heitä toimi-     käytön laajasti, ja pedofiliaan liittyvät kysymyk-
22099:  maan oikein vaaratilanteissa. Esimerkiksi kyky        set kuuluvat osaltaan sen sisältöön. Toimintaoh-
22100:  omien oikeuksien puolustamiseen ja vahva itse-        jelmaa valmisteltaessa pohditaan erilaisia keino-
22101:  tunto ovat tärkeitä, jotta lapsi itse pystyisi suo-   ja lasten kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön
22102:  jautumaan hyväksikäytöltä.                            ehkäisemiseksi, ja itse toimintaohjelma tulee si-
22103:     Myös lasten parissa työskentelevien koulutta-      sältämään konkreettisia toimenpiteitä.
22104:  minen on tärkeää, jotta he havaitsisivat mahdol-
22105: 
22106: 
22107: 
22108: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
22109: 
22110:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
22111: 
22112: 
22113: 
22114: 
22115:                                                                                                          3
22116: KK 114/1999 vp- Mikko Elo /sd                                                               Ministems svar
22117: 
22118: 
22119: 
22120: 
22121: Tili riksdagens talman
22122: 
22123: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         som åtalas för sexualbrott visar sig att den åtala-
22124: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         de är mentalsjuk, skall den åtalade med stöd av
22125: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-        bestämmelserna i mentalvårdslagen tas in för
22126: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS         psykiatrisk sjukhusvård oberoende av sin vilja.
22127: 114/1999 rd:                                            Om den som åtalas för sexualbrott konstateras
22128:                                                         vara vid sina sinnens fulla bruk och döms till
22129:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           ovillkorligt fångelsestraff, kan han i fångelset fri-
22130:        för att bättre än för närvarande förebyg-        villigt söka psykiatrisk vård.
22131:        gafall av pedofili?                                 En projektgrupp vid justitieministeriets fång-
22132:                                                         vårdsavdelning utredde åren 1997-1998 olika
22133: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         verksamhets- och vårdprogram som är avsedda
22134: föra följande:                                          för fångar som dömts för sexualbrott. På basis av
22135: Strafflagens reviderade bestämmelser om sexu-           detta arbete togs ett program som syftar till att
22136: ellt utnyttjande av bam och om barnpomografi            minska återfall i fråga om sexualbrott och som
22137: trädde i kraft 1.1.1999. Då bestämmelsema om            används i fångelserna i England i bruk vid 1äns-
22138: sexualbrott reviderades hade man som mål att            fångelset i Kuopio våren 1999. Med hj älp av pro-
22139: förbättra barnens straffrättsliga skydd bl.a. ge-       grammet koncentrerar man sig på att minska de
22140: nom att avskaffa möjligheten att döma till bötes-       förnekande eller underskattande attityderna till
22141: straff för sexuellt utnyttjande av barn, straffet för   det skadliga beteendet, öka insikterna om de ska-
22142: ett sådant brott är således alltid fångelse, och ge-    dor som åsamkats offren och utveck1a fårdighe-
22143: nom att utvidga tillämpningsområdet för brotts-         ter för att undvika nya sexualbrott. Av de pro-
22144: typen grovt brott. Som en ny form av kriminali-         gram som används internationellt har motsvaran-
22145: sering infördes i lagen en bestämmelse om köp av        de program undersökts mest och med dem har
22146: sexuella tjänster av ung person. Utöver tillverk-       man också nått resultat.
22147: ning och spridning av barnpornografi blev också            I offentligheten har bl.a. diskuterats varför så-
22148: innehav av barnpomografi straffbart. En ändring         dana personers bakgrund som arbetar med bam
22149: av tillämpningsområdet för finsk straffrätt träd-       inte kan kontrolleras då personerna anställs så att
22150: de dessutom också i kraft 1.1.1999. 1 fråga om          uppgifter om eventuellt tidigare sexuellt utnytt-
22151: sexualbrott som riktar sig mot bam gjordes en av-       jande av bam skulle komma i dagen. Uppgifter
22152: vikelse från den s.k. principen om dubbel straff-       om brott och för dem utdömda straff antecknas i
22153: barhet.                                                 straffregistret. En sådan uppgift hör på ett cen-
22154:    Sexuella orienteringsstömingar är problem            tralt sätt ihop med en persons privatliv, som
22155: som är svåra att sköta. De kan skötas med psyko-        skyddas genom att uppgifterna hemlighålls. En-
22156: terapi, beteendeterapi, hormonbehandling eller          ligt straffregisterlagen (770/ 1993) skall uppgif-
22157: andra farmakologiska metoder. Det har inte varit        terna i straffregistret hemlighållas. Vid anställ-
22158: möjligt att med någon av dessa vårdformer bestå-        ning av personai kan utdrag ur straffregistret för
22159: ende eller säkert bota sexuella orienteringsstör-       utredning av en persons eventuella kriminelia
22160: ningar. Om det vid en sinnesundersökning av den         bakgrund fås endast i vissa branscher. Social-
22161: 
22162: 
22163: 4
22164: Ministems svar                                                      KK 114/1999 vp- Mikko Elo /sd
22165: 
22166: 
22167: myndigheterna kan inte få uppgifter om en per-         elia risksituationer och kan handla rätt. Inom so-
22168: sons personliga egenskaper då en tjänst eller be-      cial- och hälsovården har stor upp-märksamhet
22169: fattning tillsätts. Social- och hälsovårdsministe-     riktats mot förebyggande och konstaterande av
22170: riet anser att en person som har dömts för sexual-     sexuellt utnyttjande samt vård de senaste åren.
22171: brott som riktats mot barn inte borde få arbeta        För personalen har ordnats kurser och det har pu-
22172: med barn.                                              blicerats undersökningar och en handbok (Att ut-
22173:    1 lagen om offentlighet vid rättegång               reda och behandla sexuella övergrepp mot barn,
22174: (945/ 1984) finns bestämmelser om de situatio-         Stakes handböcker 25, 1994).
22175: ner då en muntlig förhandling kan ske utan att            Det är viktigt att förebygga sexuellt utnyttjan-
22176: allmänheten är närvarande. Om den muntliga för-        de av barn och frågan har också varit aktuell på
22177: handlingen har skett inom stängda dörrar, kan          det internationella planet den senaste tiden. År
22178: domstolen besluta att också rättegångsmaterialet        1996 ordnades en kongress mot kommersiell
22179: skall hållas hemligt. Det är motiverat att pedofi-     sexuell exploatering av barn i Stockholm. De sta-
22180: lifall behandlas inom stängda dörrar i rätten och      ter som deltog i kongressen förband sig då att ut-
22181: att handlingarna hålls hemliga med tanke på de         arbeta nationella handlingsplaner för att förebyg-
22182: barns intresse som fallit offer för brotten. Att bli   ga kommersiellt sexuellt utnyttjande av barn. So-
22183: utnyttjad är redan i och för sig en traumatisk upp-    cial- och hälsovårdsministeriet har tillsatt en ar-
22184: levelse för barnet och en offentlig rättegång och      betsgrupp att bereda Finlands handlingsplan.
22185: att ärendet ges offentlighet skulle försvåra situa-    Handlingsplanen skall vara klar då arbetsgrup-
22186: tionen ytterligare.                                    pen avslutar sitt arbete vid utgången av 1999. I
22187:     Vid bekämpningen av sexuellt utnyttjande av        beredningen av handlingsplanen deltar bl.a. soci-
22188: barn bör de förebyggande åtgärderna riktas mot         al- och hälsovårdsministeriet, inrikesministeriet,
22189: dem som utnyttjar barn, men också mot barnen,          utrikesministeriet, trafikministeriet, justitiemi-
22190: barnens föräldrar och dem som arbetar med barn.        nisteriet och flera medborgarorganisationer.
22191: Det är också viktigt att offentligt debattera saken    Handlingsplanen kommer att täcka kommersiellt
22192: och att öka den allmänna vetskapen. Det är spe-        sexuellt utnyttjande av barn i vid bemärkelse och
22193: ciellt viktigt att upplysa barnen och träna dem i      frågor som har samband med pedofili kommer att
22194: att handla rätti farosituationer. T.ex. förmåga att    ingå i den. Vid beredningen av handlingsplanen
22195:  försvara sina egna rättigheter och en stark själv-    övervägs olika sätt att förebygga kommersiellt
22196: känsla är viktiga element för att ett barn självt      sexuellt utnyttjande av barn och själva handlings-
22197: skall kunna skydda sig mot utnyttjande.                planen kommer att innehålla konkreta åtgärder.
22198:     Det är också viktigt att utbilda dem som arbe-
22199: tar med barn så att de i god tid upptäcker eventu-
22200: 
22201: 
22202: 
22203: Helsingfors den 10 juni 1999
22204: 
22205:     Omsorgsminister Eva Biaudet
22206: 
22207: 
22208: 
22209: 
22210:                                                                                                         5
22211:                                                                    KK 115/1999 vp- Mikko Elo /sd
22212: 
22213: 
22214: 
22215: 
22216:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 115/1999 vp
22217: 
22218:                                              Työaikalain muuttaminen
22219: 
22220: 
22221: 
22222: 
22223: Eduskunnan puhemiehelle
22224: 
22225: Epätyypilliset työsopimukset, kuten osa-aikatyö,      rokaudessa ja sitoa tämä ruinimityöaika työhön
22226: määräaikainen työ, vuokratyövoiman käyttö, ns.        kutsumiseen, olipa työpaikalla noudatettava työ-
22227: pätkätyö jne. ovat viime aikoina lisääntyneet. Ti-    aikamuoto muutoin mikä tahansa. Kun ruinimi-
22228: lastojen mukaan vain noin joka kolmas uusista         työaikaa ei tällä hetkellä ole, ei ole harvinaista,
22229: soimittavista työsuhteista on ns. normaaleja, ko-     että työmatkasta aiheutuva kustannus ylittää
22230: koaikaisia työsuhteita. Epätyypilliset työsuhteet     erikseen kutsuttavan työstä saaman ansion. Lais-
22231: ovat leimallisia erityisesti palvelualoilla ja nyt-   sa olisi taattava se, että työnantajan kutsuessa
22232: temmin ne ovat laajentuneet myös kunnallisiin         työntekijän työhön hänen on vastattava myös sii-
22233: palveluihin erityisesti hoitotyössä. Ongelmat         tä, että työntekijä saa edes kohtuullisen ansion
22234: ovat kohdistuneet naisvaltaisille aloille, joten      ko. päivänä. Kohtuullisena minimityöaikana, jol-
22235: epätyypillisiä työsuhteita voidaan tarkastella        ta erikseen kutsuttavan palkka olisi taattu, voi-
22236: myös tasa-arvonäkökulmasta.                           daan pitää neljää tuntia. Tällöin takuuaika olisi
22237:    Lainsäätäjän tulisi kiinnittää enemmän huo-        puolet normaalista 8 tunnin työpäivästä.
22238: miota epätyypillisissä työsuhteissa olevien työn-
22239: tekijöiden turvattomaan asemaan, kuten on jo          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22240: tehty monissa muissa EU-maissa. Tilanteen kor-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22241: jaaminen tulisi aloittaa sieltä, missä hätä on nyt    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22242: suurin eli osa-aikatyöntekijöistä, joista osalla ei   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22243: nykyisin ole mitään työaikasuojaa. Kysymys on
22244: ns. erikseen työhön kutsuttavista, joiden määrä             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
22245: on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt.                  tyä minimityöaikaa koskevan lainsää-
22246:    Erikseen kutsuttavien aseman parantamiseksi              däntötyön aikaansaamiseksi?
22247: on välttämätöntä määritellä ruinimityöaika vuo-
22248: 
22249: 
22250: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1999
22251: 
22252:     Mikko Elo /sd
22253: 
22254: 
22255: 
22256: 
22257:                                                                                                 Versio 2.0
22258: KK 115/1999 vp- Mikko Elo /sd                                                       Ministerin vastaus
22259: 
22260: 
22261: 
22262: 
22263: Eduskunnan puhemiehelle
22264: 
22265: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sä yhteydessä ei kuitenkaan ole valmisteltu mini-
22266: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        mityöaikasäännöstä työssäolokertaa kohden.
22267: olette toimittanut valtioneuvostonjäsenen vastat-       Myös EU:n tasolla eurooppalaiset työmarkki-
22268: tavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd näin kuu-      najärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota epätyy-
22269: luvan kirjallisen kysymyksen KK 115/1999 vp:         pillistä työtä tekevien asemaan. Näiden järjestö-
22270:                                                      jen kesken on päästy sopimukseen sekä osa-aika-
22271:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh-     työtä että määräaikaista työtä koskevista kysy-
22272:        tyä minimityöaikaa koskevan lainsdä-          myksistä. Osa-aikatyöstä on hyväksytty joulu-
22273:        däntö(vön aikaansaamiseksi?                   kuussa 1997 direktiivi, joka perustuu nimen-
22274:                                                      omaan työmarkkinajärjestöjen sopimukseen.
22275: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Tämä direktiivi on transponoitava kansalliseen
22276: vasti seuraavaa:                                     lainsäädäntöön viimeistään tammikuussa vuon-
22277: Tällä vuosikymmenellä epätyypilliset työsuhteet      na 2000. Tässä direktiivissä ei kuitenkaan ole mi-
22278: ovat lisääntyneet, tosin siten, että niiden kasvu    nimityöaikaa koskevaa säännöstä. Vastaavasti
22279: näyttää taittuneen lamasta selviytymisen myötä.      määräaikaista työtä koskeva direktiivihanke on
22280: Määräaikaisia työsuhteita oli Tilastokeskuksen       valmisteilla siten, että työ- ja sosiaaliasiainneu-
22281: mukaan vuonna 1998 runsaat 17 prosenttia, mikä       vosto käsitteli sitä kokouksessaan 25.5.1999 ja
22282: on kansainvälisesti vertaillenkin korkea luku        tässä kokouksessa direktiivin sisältö katsottiin
22283: (EU:n keskiarvo 12 prosenttia). Tosin Suomessa       hyväksytyksi. Myöskään tämä direktiivi ei sisäl-
22284: määräaikaisten määrää kasvattavat erityisesti        lä määräaikaisen työn vähimmäiskestoa koske-
22285: naisten keskuudessa kohtuullisen pitkät lasten       vaa säännöstä. Näissä direktiiveissä keskeisenä
22286: hoitoon ja syntymään liittyvät vapaat, vuorotte-     tavoitteena on, että epätyypillisissä töissä työ-
22287: luvapaan ja osa-aikalisän käyttö erityisesti nais-   suhteen ehdot ja työntekijöiden osallistumisjär-
22288: valtaisilla aloilla sekä mm. kuntiin pääasiassa      jestelmät toteutuvat tasa-arvoisesti kaikille pal-
22289: kuudeksi kuukaudeksi palkatut tukityöllistetyt.      kansaajille työsuhteen laadusta riippumatta. Eu-
22290: Naiset toimivat naisten sijaisina. Vastaavasti       rooppalaiset työmarkkinajärjestöt ovat sopineet
22291: osa-aikaisten määrä on kansainvälisesti verrattu-    seuraavaksi tarkastelevansa erityisesti vuokra-
22292: na alhainen. Tilastokeskuksen mukaan osa-aikai-      työtä.
22293: sia (30 tuntia/viikko) vuonna 1998 oli 13 pro-          Kolmikantainen ja laajapohjainen työsopi-
22294: senttia (EU:n keskiarvo noin 17 prosenttia). Nai-    muslakikomitea työskentelee parhaillaan ja sen
22295: sista osa-aikatyössä oli Suomessa lähes 16 pro-      määräaika päättyy 31.10.1999. Komitean tulee
22296: senttia. Mm. Hollannissa tekee naisista osa-aika-    toimeksiautonsa mukaisesti tarkastella epätyyp-
22297: työtä noin 2/3 ja Ruotsissakin runsaat 2/5 (Euro-    pisessä työssä olevien asemaa ja lakisääteisiä
22298: stat, Labour force Survey, 1996).                    työehtoja. Paavo Lipposen II hallituksen ohjel-
22299:    Viime vuosina epätyypillistä työtä tekevien       massa todetaan myös, että työlainsäädäntöä kehi-
22300: palkansaajien asemaa on monin tavoin parannet-       tetään siten, että työntekijöiden turvallisuus ja
22301: tu pyrkimyksin löytää tasapaino työelämän j ous-     yritysten toiminnassaan tarvitsema joustavuus
22302: tojenja palkansaajien turvallisuuden välillä. Täs-   muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. En-
22303: 
22304: 
22305: 2
22306: Ministerin vastaus                                               KK 115/1999 vp -      Mikko Elo /sd
22307: 
22308: 
22309: nen työsopimuslakikomitean työn valmistumista       jottua osa-aikatyötä silloin, kun työstä maksetta-
22310: hallituksella ei kuitenkaan ole tarkoitus antaa     va palkka ja hänelle mahdollisesti maksettava
22311: lainsäädäntöesityksiä komiteassa käsiteltävänä      työttömyyspäiväraha työmatka- ja muiden työn
22312: olevista asiakysymyksistä. Hallitus antaa mah-      vastaanottamisen aiheuttamien kustannusten vä-
22313: dollisuuksien mukaan eduskunnalle hallituksen       hentämisen jälkeen jää pienemmäksi kuin hänel-
22314: esityksen uudeksi työsopimuslaiksi kevätistunto-    le maksettava työttömyyspäiväraha. Osa-aika-
22315: kaudella vuonna 2000.                               työllä tarkoitetaan näissä tilanteissa työtä, jossa
22316:    Todettakoon lopuksi, että työttömyysturva-       työaika on enintään 75 prosenttia alalla sovellet-
22317: lain 7 a § turvaa työttömän työttömyysturvan        tavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyö-
22318: epävakaissa työsuhteissa. Henkilöllä on mm. pä-     ajasta.
22319: tevä syy kieltäytyä vastaanottamasta hänelle tar-
22320: 
22321: 
22322: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
22323: 
22324:     Työministeri Sinikka Mönkäre
22325: 
22326: 
22327: 
22328: 
22329:                                                                                                      3
22330: KK 115/1999 vp- Mikko Elo /sd                                                               Ministerns svar
22331: 
22332: 
22333: 
22334: 
22335: Till riksdagens talman
22336: 
22337: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         flexibiliteten i arbetslivet och löntagarnas trygg-
22338: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         het. 1 samband med detta har man dock inte be-
22339: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-        rett någon bestämmelse gällande minimiarbets-
22340: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS         tid per varje enskild anställning.
22341: 115/1999 rd:                                               Också på EU-nivån har de europeiska arbets-
22342:                                                         marknadsorganisationerna fåst uppmärksamhet
22343:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           vid de i atypiska arbeten anställdas situation. Or-
22344:        för att få tili stånd ett lagstiftningsarbe-     ganisationerna har sinsemellan kommit överens
22345:        te som gäller minimiarbetstid?                   om frågor som rör såväl deltidsarbete som viss-
22346:                                                         tidsanställning. Om deltidsarbete har det i de-
22347: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         cember 1997 antagits ett direktiv som uttryckli-
22348: föra följande:                                          gen baserar sig på överenskommelsen mellan ar-
22349: Under detta årtionde har antalet atypiska arbets-       betsmarknadsorganisationerna. Direktivet skall
22350: förhållanden ökat, dock så att ökningen tycks ha        transponeras till den nationella lagstiftningen se-
22351: stannat upp när recessionen har vikit. Andelen          nast i januari år 2000. Någon bestämmelse om
22352: visstidsanställningar var 1998 enligt Statistik-        minimiarbetstid ingår dock inte i detta direktiv.
22353: centralen 17 procent, vilket är ett högt tal även i     På motsvarande sätt håller det på att beredas ett
22354: internationell jämförelse (EU:s genomsnitt 12           direktivförslag som gäller visstidsanställning så
22355: procent). Visserligen beror det rätt höga antalet       att rådet för arbetsmarknadsfrågor och sociala
22356: visstidsantällningar i Finland i synnerhet på           frågor behandlade det vid sitt möte den 25.5.1999
22357: kvinnornas relativt långa ledigheter i samband          och direktivets innehåll ansågs ha blivit godkänt
22358: med barnsbörd och barnvård, utnyttjande av möj-         vid mötet. lnte heller i detta direktiv ingår någon
22359: ligheten till alterneringsledighet och deltidstill-     bestämmelse om en minimilängd för visstidsan-
22360: lägg i synnerhet inom kvinnodominerade bran-            ställning. Ett centralt mål för dessa direktiv är att
22361: scher samt på stödsysselsatta som bl.a. kommu-          anställningsvillkoren och arbetstagarnas medver-
22362: ner avlönar huvudsakligen för sex månader.              kanssystem i atypiska arbeten bör förverkligas på
22363: Kvinnor vikarierar för kvinnor. På motsvarande          lika grunder för alla löntagare oberoende av an-
22364: sätt är antalet deltidsanställda internationellt sett   ställningens art. Europeiska arbetsmarknadsor-
22365: lågt. Enligt Statistikcentralen arbetade 13 pro-        ganisationer har kommit överens om att ta uthyr-
22366: cent (EU-medeltalet ca 17 procent) av finländar-        ningsarbete som följande fråga för särskild
22367: na på deltid (30 timmar/vecka) år 1998. Av kvin-        granskning.
22368: norna i Finland arbetade nära 16 procent på del-           Arbetsavtalskommitten på trepartsbasis arbe-
22369: tid. Bl.a. i Holland är ungefår 2/3 av kvinnorna        tar som bäst och dess tid går ut den 31.10.1999.
22370: deltidsanställda och också i Sverige är andelen         Kommitten skall enligt sitt uppdrag granska
22371: drygt 2/5 (Eurostat, Labour force Survey, 1996).        situationen och de lagenliga arbetsvillkoren för
22372:    Under de senaste åren har situationen för lön-       de anställda som utför atypiska arbeten. 1 pro-
22373: tagare i atypiska arbeten förbättrats på många sätt     grammet för Paavo Lipponens II regering heter
22374: beroende på en strävan att finna en balans mellan       det dessutom att arbetslagstiftningen utvecklas så
22375: 
22376: 
22377: 4
22378: Ministems svar                                                      KK 115/1999 vp -      Mikko Elo /sd
22379: 
22380: 
22381: att arbetstagamas säkerhet och den flexibilitet        händelse av arbetslöshet för personer i icke-sta-
22382: som företagen behöver i sin verksamhet bildar en       bila anställningsförhålianden. En person har gil-
22383: balanserad helhet. Inte förrän arbetsavtalskom-        tigt skäl att vägra ta emot erbjudet deltidsarbete
22384: mitten har slutfört sitt arbete har regeringen dock    då lönen för arbetet och den arbetslöshetsersätt-
22385: för avsikt att lämna några förslag tililagstiftning    ning som eventuelit betalas tili honom, efter av-
22386: som gälier de sakfrågor som hålier på att behand-      drag av kostnadema för arbetsresor och övriga
22387: las i komrnitten. Om möjligt kommer regeringen         kostnader som beror på att han tar emot arbetet,
22388: att avlåta en proposition med förslag tili en ny ar-   blir mindre än den arbetslöshetsdagpenning som
22389: betsavtalslag tili riksdagen under vårsessionen år     betalas tili honom. Med deltidsarbete avses i
22390: 2000.                                                  dessa fall arbete där arbetstiden är högst 7 5 pro-
22391:    Man kan tili slut konstatera att 7 a § lagen om     cent av den maximala arbetstiden för en heltids-
22392: utkomstskydd för arbetslösa tryggar utkomsten i        anställd arbetstagare inom branschen.
22393: 
22394: 
22395: 
22396: Helsingfors den 4 juni 1999
22397: 
22398:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
22399: 
22400: 
22401: 
22402: 
22403:                                                                                                         5
22404:                                                        KK 116/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
22405: 
22406: 
22407: 
22408: 
22409:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 116/1999 vp
22410: 
22411:                                             Määrärahojen varaaminen saamen kielen tulk-
22412:                                             kaus- ja käännöstoimintaan
22413: 
22414: 
22415: 
22416: 
22417: Eduskunnan puhemiehelle
22418: 
22419: Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolain voimaan-     melaiskäräjien alaisuudessa on saamen kielen
22420: tulon jälkeen ( 1.1.1996) saamen kielen asema on     toimisto. Sen talous- ja henkilövoimavarat eivät
22421: vähitellen parantunut. Merkittävä parannus oli       kuitenkaan riitä alkuunkaan kielilain toteuttami-
22422: esimerkiksi saamenkielistä peruskouluopetusta        seen lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla. Tämä
22423: koskeva erillinen valtionosuussäännöstö. Sosiaa-     merkitsee oikeusturvan vaarantumista monissa
22424: li- ja terveydenhuollon palvelualoilla, esim. päi-   tilanteissa.
22425: vähoidossa, tällainen säännöstö vielä puuttuu.
22426:     Sen sijaan laki saamen kielen käyttämisestä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22427: viranomaisissa (51611991) ei käytännössä toimi       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22428: riittämättömien määrärahojen ja henkilöresurs-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22429: sien vuoksi. Erityisen ongelmallinen tilanne on      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22430: Utsjoen kunnan osalta, sillä saamen kielilain
22431: (51611991) 15 §:n 2 momentin mukaan saamen                 Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
22432: kieltä on käytettävä myös ko. kunnan keskeisten            riittävien määrärahojen varaamiseksi
22433: toimielinten pöytäkirjoissa, asiakirjoissa, kir-           saamelaiskäräjille, jotta se voi vastata
22434: jeenvaihdossa ja virkakirjanpidossa.                       kielilain edellyttämästä käännös- ja
22435:     Kääntämisestä aiheutuvat kustannukset on it-           tulkkaustoiminnasta, ja
22436: sehallintoyhdyskunnan maksettava, mutta val-
22437: tion talousarvioon on lain 26 §:n mukaan otetta-           aikooko hallitus varata talousarvioon
22438: va määräraha valtionavustukseen lain 14 §:ssä              saamen kielilain 26 §:n edellyttämät
22439: mainituille kunnille ja kuntayhtymille kielilain           valtionavustukset, sekä
22440: toteuttamisesta aiheutuvien erityisten kustannus-          mihin muihin toimenpiteisiin hallitus ai-
22441: ten kattamiseen.                                           koo ryhtyä saamen kielen lainmukaisen
22442:     Saamen kielilain mukaan saamen kielen kään-            aseman turvaamiseksi saamelaisten ko-
22443: tämistä ja muita lainmukaisia tehtäviä varten saa-         tiseutualueella?
22444: 
22445: 
22446: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
22447: 
22448:     Hannes Manninen /kesk
22449: 
22450: 
22451: 
22452: 
22453:                                                                                               Versio 2.0
22454: KK 116/1999 vp- Hannes Manninen /kesk                                               Ministerin vastaus
22455: 
22456: 
22457: 
22458: 
22459: Eduskunnan puhemiehelle
22460: 
22461: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       sa 3 900 000 markkaa, vuoden 1998 talousar-
22462: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        viossa 4 900 000 markkaa ja vuoden 1999 ta-
22463: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lousarviossa (momentti 25.01.51) 5 000 000
22464: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes          markkaa. Vuoden 1997 määräraha ei ole täysin
22465: Mannisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-       vertailukelpoinen vuoden 1996 määrärahan kans-
22466: myksen KK 116/1999 vp:                               sa, sillä siihen sisältyy saamelaiskielisen oppi-
22467:                                                      materiaalituotannon uudelleenjärjestelyyn liitty-
22468:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin        vinä määrärahasiirtoina eri hallinnonaloilta yh-
22469:       riittävien määrärahojen varaamiseksi           teensä 707 000 markkaa.
22470:       saamelaiskäräjille, jotta se voi vastata           Määrärahoihin on sisältynyt vuodesta 1996
22471:       kielilain edellyttämästä käännös- ja           lähtien 200 000 markan varaus saamen kielilain
22472:       tulkkaustoiminnasta, ja                        26 §:ssä tarkoitettuja avustuksia varten. Varaus
22473:                                                      on ollut haettuihin avustuksiin nähden riittävä.
22474:        aikooko hallitus varata talousarvioon         Muu osa määrärahoista (ennakkomaksu vuoden
22475:        saamen kielilain 26 §:n edellyttämät           1999 määrärahasta) on maksettu saamelaiskärä-
22476:        valtionavustukset, sekä                       jille käytettäväksi saamelaisten kulttuuri-itsehal-
22477:        mihin muihin toimenpiteisiin hallitus ai-     linnon ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuk-
22478:        koo l)lhtyä saamen kielen lainmukaisen        siin. Näitä kustannuksia ovat muun muassa saa-
22479:        aseman turvaamiseksi saamelaisten ko-         men kielen toimiston kielenkääntäjien palkka-
22480:        tiseutualueella?                              ym. kulut.
22481:                                                          Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitä-
22482: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        miseen oikeusministeriön hallinnonalalla varattu
22483: ti seuraavaa:                                        määräraha on vuoden 1995 jälkeen enemmän
22484:                                                      kuin kaksinkertaistunut. Määrärahaa pyritään
22485: Saamelaisasiat siirtyivät vuonna 1995 sisäasiain-    kasvattamaan niissä puitteissa kuin se valtion ta-
22486: ministeriöitä oikeusministeriölle. Vuoden 1995       lousarvio ja sen perusteet huomioon ottaen on
22487: talousarvion momentilla 25.45.51 (oikeusminis-       mahdollista. Tältä pohjalta katsottuna mahdolli-
22488: teriö/eräät avustukset) oli osoitettu saamelaisten   suudet määrärahan merkittävään lisäämiseen lä-
22489: kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen yhteensä      hivuosina näyttävät kuitenkin rajallisilta.
22490: 2 030 000 markkaa. Tästä määrärahasta oli va-            Saamelaiskäräjät on asettanut vuonna 1997
22491: rattu 240 000 markkaa jaettavaksi saamen kie-        työryhmän laatimaan ehdotuksen siitä, miten
22492: len käyttämisestä viranomaisissa annetun lain        saamelaisten kielellisten perusoikeuksien ja kie-
22493: (saamen kielilain) 26 §:ssä edellytettyihin avus-    lellisten ihmisoikeuksien toteuttaminen turvat-
22494: tuksiin saamelaisten kotiseutualueen kunnille ja     taisiin nykyistä paremmin saamelaisten kielilais-
22495: muille itsehallintoyhdyskunnille.                    sa. Työryhmässä on myös oikeusministeriön ni-
22496:    Vuoden 1996 talousarviossa osoitettiin saame-     meämä edustaja. Työryhmän mietinnön antami-
22497: laisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen       sen jälkeen asian jatkovalmistelu tapahtuu mie-
22498: 2 500 000 markkaa, vuoden 1997 talousarvios-
22499: 
22500: 
22501: 2
22502: Ministerin vastaus                                   KK 116/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
22503: 
22504: 
22505: tinnön, siitä annettujen lausuntojen ja saamelais-
22506: käräjien kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta
22507: virkatyönä oikeusministeriössä.
22508: 
22509: 
22510: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
22511: 
22512:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
22513: 
22514: 
22515: 
22516: 
22517:                                                                                         3
22518: KK 116/1999 vp- Hannes Manninen /kesk                                                  Ministerns svar
22519: 
22520: 
22521: 
22522: 
22523: Tili riksdagens talman
22524: 
22525: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     vändning av samiska hos myndigheter (samiska
22526: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      språk1agen).
22527: statsrådet översänt fö1jande av riksdags1edamot         1 budgeten för 1996 anvisades 2 500 000
22528: Hannes Manninen /cent undertecknade skriftliga       mark för upprätthåliande av den samiska kultur-
22529: spörsmål SS 116/1999 rd:                             autonomin, 3 900 000 i budgeten för 1997,
22530:                                                      4 900 000 i budgeten för 1998 och 5 000 000
22531:       Amnar regeringen skrida tili åtgärder          mark i budgeten för 1999 (moment 25.01.51).
22532:       för att reservera tillräckliga anslag tili     Anslaget år 1997 kan inte direkt jämföras med
22533:       sametinget, så att det kan ta hand om          anslaget år 1996, eftersom det inbegriper en an-
22534:       den översättning och tolkning som              s1agsöverföring på 707 000 mark från flera för-
22535:       språklagen förutsätter, och                    valtningsområden i anslutning till omorganise-
22536:                                                      ringen av produktionen av läromedel på samiska.
22537:       ämnar regeringen i budgeten uppta de              Från och med 1996 har anslagen inbegripit en
22538:       statsunderstöd som förutsätts i 26 § sa-       reservering på 200 000 mark för de understöd
22539:       miska språklagen, samt                         som avses i 26 § samiska språk1agen. Reserve-
22540:       till vilka andra åtgärder ämnar regerin-       ringen har varit tiliräcklig jämfört med de under-
22541:       gen skrida för att garantera samiskans         stöd som sökts. Resten av anslagen (ett förskott
22542:       lagenliga ställning inom samernas hem-         på anslaget år 1999) har betalats tili sametinget
22543:       bygdsområde?                                   för de kostnader som orsakas av upprätthåliandet
22544:                                                      av den samiska kulturautonomin. Dylika kostna-
22545: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      der är bland annat löne- och andra kostnader för
22546: föra fö1jande:                                       översättarna vid samiska språkbyrån.
22547:                                                         Det anslag inom justitieministeriets förvalt-
22548: År 1995 överfördes sameärendena från inrikes-        ningsområde som reserverats för samiska kultur-
22549: ministeriet tili justitieministeriet. Under moment   autonomin har mer än fördubblats efter 1995.
22550: 25.45.51 Uustitieministeriet/vissa ersättningar) i   Målet är att höja anslaget inom de ramar som
22551: budgeten för 1995 anvisades 2 030 000 mark           stälis av budgeten och dess motivering. Utgåen-
22552: för upprätthåliande av den samiska kulturautono-     de från detta verkar dock möjlighetema att avse-
22553: min. Av detta ans1ag hade 240 000 mark reserve-      värt höja anslaget vara begränsade under de när-
22554: rats tili kommunerna inom samernas hembygds-         maste åren.
22555: område och övriga självstyrelsesamfund för de
22556: understöd som förutsätts i 26 § lagen om an-
22557: 
22558: 
22559: 
22560: 
22561: 4
22562: Ministerns svar                                       KK 116/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
22563: 
22564: 
22565:    År 1997 tillsatte sametinget en arbetsgrupp för   representant utsedd av justitieministeriet. Efter
22566: att utarbeta ett förs1ag till hur man bättre kunde   att arbetsgruppen har lärnnat sitt förslag bereds
22567: garantera att samernas fri- och rättigheter samt     frågan vidare som tjänsteuppdrag vid justitiemi-
22568: språkliga mänskliga rättigheter förverkligas i sa-   nisteriet på basis av betänkandet, utlåtandena om
22569: miska språklagen. 1 arbetsgrupper ingår även en      det och underhandlingar med sametinget.
22570: 
22571: 
22572: 
22573: Helsingfors den 16 juni 1999
22574: 
22575:     Justitieminister Johannes Koskinen
22576: 
22577: 
22578: 
22579: 
22580:                                                                                                     5
22581:                                                       KK 117/1999 vp - Lauri Kähkönen /sd ym.
22582: 
22583: 
22584: 
22585: 
22586:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 117/1999 vp
22587: 
22588:                                            Hirvivahinkoja koskevat arviointikulut
22589: 
22590: 
22591: 
22592: 
22593: Eduskunnan puhemiehelle
22594: 
22595: Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä          alentamisella tuhojen kannalta kohtuulliselle ta-
22596: (782/1996 2 §:n 5 kohta) metsäkeskusten ja Met-     solle luodaan tilanne, jossa metsätalouden, met-
22597: sätalouden kehittämiskeskus Tapion maksullisis-     sästyksen ja riistanhoidon välisiä ristiriitoja ja
22598: ta suoritteista on säädetty, että metsäkeskusten    vastakkainasettelua voidaan vähentää merkittä-
22599: on perittävä metsänomistajilta hirvivahinkoa        västi.
22600: koskevan arvioinnin suorittamisesta ja uudista-
22601: mis- ja hoitosuunnitelman laatimisesta oma-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22602: kustannusarvon mukainen maksu.                      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
22603:    Hirvivahinkoa koskevien arviointikulujen pe-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22604: riminen vahingonkärsijäitä eli metsänomistajalta    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22605: on aiheuttanut runsaasti arvostelua. Nykyisellä
22606: valtionavun tasolla metsäkeskusten on joka ta-            Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
22607: pauksessa voitava periä arviointikulujen oma-             että hirvieläinvahinkoa koskevan ar-
22608: kustannusarvoa vastaava maksu. Todettakoon,               vioinnin suorittamisesta sekä uudista-
22609: että hirvien aiheuttamien maatalousvahinkojen             mis- ja hoitosuunnitelman laatimisesta
22610: kohdalla viljelijän omavastuu on korkeintaan 500          maksetaan metsäkeskuksille suoritteen
22611: markkaa.                                                  omakustannusarvon mukainen maksu
22612:    Aiheettamiksi todetuista hirvivahinkoilmoi-            (metsänomistajan omavastuuosuus vä-
22613: tuksista tulisi periä metsänomistajalta 500 mark-         hennetty) valtion varoista eli hirvituho-
22614: kaa/arvio.                                                korvausten (maatalousvahingot) tapaan
22615:    Tällä maa- ja metsätalousministeriön päätök-           hirvieläinten kaatolupamaksuista ja
22616: sellä tehtävällä toimenpiteellä ja hirvikannan            metsänomistajan omavastuu olisi enin-
22617:                                                           tään 500 markkaa?
22618: 
22619: 
22620: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
22621: 
22622:     Lauri Kähkönen /sd                                 Pekka Ravi /kok
22623:     ErkkiKanerva/sd                                    Esa Lahtela /sd
22624: 
22625: 
22626: 
22627: 
22628:                                                                                              Versio 2.0
22629: KK 117/1999 vp -     Lauri Kähkönen /sd ym.                                        Ministerin vastaus
22630: 
22631: 
22632: 
22633: 
22634: Eduskunnan puhemiehelle
22635: 
22636: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      Vähäisiä vahinkoja, joissa korvaushakemuksen
22637: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       käsittelyn ja korvauksen maksatuksen menot
22638: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     saattavat olla jopa korvausta suuremmat, ei ole
22639: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Käh-     tarkoitustakaan korvata. Suoritettavan korvauk-
22640: kösen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       sen alarajaksi päätöksessä on säädetty 1 000
22641: myksen KK 11711999 vp:                              markkaa. Mikäli vahingon määrä on alarajaa suu-
22642:                                                     rempi, suoritetaan korvaus lyhentämättömänä
22643:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,      kokonaan. Vahingon arviointikustannus päätök-
22644:       että hirvieläinvahinkoa koskevan ar-          sessä on säädetty korvauksen hakijan maksetta-
22645:       vioinnin suorittamisesta sekä uudista-        vaksi. Menettely on yhdenmukainen maatalous-,
22646:       mis- ja hoitosuunnitelman laatimisesta        metsä- ja liikennevahingoissa.
22647:       maksetaan metsäkeskuksille suoritteen            Hirvieläinvahingon arviointimaksu on päätök-
22648:       omakustannusarvon mukainen maksu              sen mukaan maataloudelle aiheutuneessa vahin-
22649:       (metsänomistajan omavastuuosuus vä-           gossa matkakuluineen enintään 500 markkaa, lii-
22650:       hennetty) valtion varoista eli hirvituho-     kenteelle aiheutuneessa vahingossa sama kuin
22651:       korvausten (maatalousvahingot) tapaan         liikennevakuutusyhdistyksen autovahinkotarkas-
22652:       hirvieläinten kaatolupamaksuista ja           tajalle maksettava korvaus ja metsätaloudelle ai-
22653:       metsänomistajan omavastuu olisi enin-         heutuneessa vahingossa maa- ja metsätalousmi-
22654:       tään 500 markkaa?                             nisteriön vahvistaman taksan mukainen palkkio.
22655:                                                     Maa- ja metsätalousministeriö on metsäkeskus-
22656: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion
22657: ti seuraavaa:                                       maksullisista suoritteista antamalla päätöksellä
22658: Luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia vahinko-      (782/30.1 0.1996) määrännyt hirvivahinkoa kos-
22659: ja ei valtion varoista yleensä korvata. Poikkeuk-   kevan arvioinnin suorittamisesta ja uudistamis-
22660: sena ovat luonnonsuojelulain piiriin kuuluvien      tai hoitosuunnitelman laatimisesta perittäväksi
22661: rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamat    omakustannusarvon mukaisen maksun.
22662: vahingot sekä metsästyslain piiriin kuuluvien pe-      Arviointimaksu muodostaa vahingonkärsijän
22663: toeläinten ja hirvieläinten aiheuttamat vahingot.   omavastuun, mikä on välttämätön vahingonkär-
22664: Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäise-      sijän oman aktiivisuuden lisäämiseksi vahinko-
22665: misestä ja korvaamisesta aiheutuvia menoja vas-     jen estämistyössä. Hirven kuuluessa suomalai-
22666: taava määräraha kerätään hirvieläinten metsästä-    seen luontoon ei ole myöskään pidettävä oikeana
22667: jiltä pyyntilupamaksuina valtiolle.                 niiden luontoon kohdistaman ravinnon käytön
22668:     Hirvieläinvahinkojen korvaamisesta annetun      jättämistä kokonaan metsästäjien maksettavaksi.
22669: valtioneuvoston päätöksen (319/ 1982, muut.         Vahinkojen arviointimaksujen siirtäminen mak-
22670: 852/1991) mukaisen korvausmenettelyn tarkoi-        settavaksi valtion varoista merkitsisi lisäksi by-
22671: tuksena on sellaisen perusturvan järjestäminen,     rokratian lisääntymistä ja hallintomenojen kas-
22672: ettei kukaan joudu hirvieläinvahinkojen johdos-     vua.
22673: ta kärsimään kohtuuttoman suuria menetyksiä.
22674: 
22675: 2
22676: Ministerin vastaus                                  KK 11711999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
22677: 
22678: 
22679: 
22680:    Metsävahinkojen arviointia, maksatusta ja ti-   kustannuksia. Samassa yhteydessä on tarkoitus
22681: lastointia koskevat atk-ohjelmointijärjestelmät    tutkia myös muut mahdollisuudet vahinkojen ar-
22682: on tarkoitus uusia vuosituhannen vaihteessa ja     vioinnista sekä uudistamis- ja hoitosuunnitel-
22683: yhdenmukaistaa samalla metsänparannushank-         man laatimisesta syntyvien kustannusten pienen-
22684: keiden ohjelmointijärjestelmien kanssa. Muutos     tämiseksi. Ko. kustannuksia ei ole kuitenkaan
22685: vähentänee nykyisin käsin ja osaksi jopa maas-     tarkoitus siirtää kaatolupamaksutuloista makset-
22686: tossa suoritettavan työn määrää ja alentaa myös    tavaksi.
22687: 
22688: 
22689: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
22690: 
22691:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22692: 
22693: 
22694: 
22695: 
22696:                                                                                                  3
22697: KK 117/1999 vp -      Lauri Kähkönen /sd ym.                                               Ministems svar
22698: 
22699: 
22700: 
22701: 
22702: Tili riksdagens talman
22703: 
22704: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        vilkas del utgiftema för handläggningen av ska-
22705: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        deansökan och utanordningen av ersättningen
22706: statsrådet översänt följande av riksdagsman            kan överstiga ersättningsbeloppet, är det inte ens
22707: Lauri Kähkönen /sd m.fl. undertecknade spörs-          meningen att ersätta. 1 beslutet har därför fast-
22708: mål SS 117/1999 rd:                                    ställts att minimibeloppet för utbetalbar ersätt-
22709:                                                        ning är 1 000 mark. Om ersättningsbeloppet
22710:       Har regeringen för avsikt att skrida tili        överstiger minimibeloppet utbetalas ersättning-
22711:       åtgärder så att det arvode som skall er-         en oavkortad i sin helhet. 1 beslutet har även
22712:       läggas skogscentralerna för värdering            fastställts att ersättning inte utgår för utgifter som
22713:       av skador orsakade av hjortdjur samt             har åsamkats sökanden med anledning av värde-
22714:       för uppgörande av förnyelse- och sköt-           ringen av skadan. Förfarandet är likadant för ska-
22715:       selplan betalas enligt prestationens             dor på jordbruk, skador som drabbat trafik och
22716:       självkostnadsvärde (med avdrag av                skador på skogsbruk.
22717:       skogsägarens självriskandel) av statens              Enligt beslutet är arvodet jämte resekostnader
22718:       medel, dvs. på samma sätt som ersätt-            för värdering av skada påjordbruk högst 500 mk,
22719:        ningarna för hjortdjursskador på jord-          arvodet för värdering av skada som har drabbat
22720:       bruk av jaktlicensavgiftsmedel. Härvid           trafik densamma som den ersättning som betalas
22721:       skulle skogsägarens självrisk uppgå tili         tili trafikförsäkrings föreningens bilskadeinspek-
22722:       högst 500 mark?                                  tör medan arvodet för värdering av skada på
22723:                                                        skogsbruk utgår i enlighet med den taxa som
22724: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          jord- och skogsbruksministeriet har fastställt.
22725: anföra följande:                                       Jord- och skogsbruksministeriet har genom sitt
22726: 1 regel betalas inte ersättningar för av vilda djur    beslut om skogscentralemas och Skogsbrukets
22727: förorsakade skador av statens medel. Undantag          utvecklingscentral Tapios avgiftsbelagda presta-
22728: utgör skador som förorsakats av fredade vilda ·        tioner (782/30.1 0.1996) fastställt att det för vär-
22729: djur som omfattas av naturvårdslagen samt ska-         dering av hjortdjursskada och utarbetande av för-
22730: dor som orsakats av rovdjur och hjortdjur som          nyelse- och skötselplan debiteras ett arvode som
22731: omfattas av jaktlagen. Medlen för det anslag som       motsvarar självkostnadsvärdet.
22732: skall täcka utgifter som föranletts av förebyggan-         Värderingsarvodet utgör en självrisk för den
22733: de och ersättande av skador förorsakade av hjort-      skadelidande. Den är nödvändig för att stimulera
22734: djur fås genom de jaktlicensavgifter staten            den skadelidandes egen aktivitet vid förebyggan-
22735: uppbär av hjortdjursjägama.                            det av skador. Älgen hör tili naturen i vårt land
22736:    Syftet med det ersättningsförfarande som fö-        och det är därför inte korrekt att helt helasta jä-
22737: reskrivs i statsrådets beslut om ersättning för ska-   gama med kostnadema för den nedslitning av na-
22738: dor orsakade av hjortdjur (319/1982, ändr.             turen älgama står för. Ett överförande av betal-
22739: 852/1991) är att ordna ett sådant grundskydd att       ningen av arvodena för värderingen av skadoma
22740: ingen på grund av hjortdjursskador skall lida          på staten skulle därtill innebära en ökning av
22741: oskäligt stora förluster. Obetydliga skador, för       byråkratin och kostnadema för förvaltningen.
22742: 
22743: 
22744: 4
22745: Ministems svar                                        KK 117/1999 vp -Lauri Kähkönen /sd ym.
22746: 
22747: 
22748:    Avsikten är att vid sekelskiftet fömya adb-       naderna. Avsikten är att i samband med närnnda
22749: programmen för värdering av skogsskador, utbe-       omläggningar även undersöka andra möjligheter
22750: talning och statistikföring. Samtidigt skall de      att sänka de kostnader som uppstår vid värde-
22751: samordnas med programmen för skogsförbätt-           ringen av skador och utarbetandet av förnyelse-
22752: ringsprojekt. Förändringen torde medföra en          och skötselplanen. Det är dock inte meningen att
22753: minskning av den mängd arbete som idag utförs        börja helasta intäkterna från jaktlicensavgifterna
22754: manuellt och delvis ute i terräng samt sänka kost-   med kostnaderna ifråga.
22755: 
22756: 
22757: Helsingfors den 9 juni 1999
22758: 
22759:     Jord- och skogsbrukminister Kalevi Hemilä
22760: 
22761: 
22762: 
22763: 
22764:                                                                                                      5
22765:                                                           KK 118/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
22766: 
22767: 
22768: 
22769: 
22770:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 118/1999 vp
22771: 
22772:                                             Palkansaajien tuloloukkujen poistaminen
22773: 
22774: 
22775: 
22776: 
22777: Eduskunnan puhemiehelle
22778: 
22779: Suomalaisen yhteiskunnan kehitys on kautta ai-       parantuu. Helposti ollaan siinä tilanteessa, että
22780: kojen perustunut ahkeralle työnteolle. Tunnettu      pienituloisen henkilön ei kannata tehdä työtä, sil-
22781: tosiasia on, että jokainen haluaa ja jaksaa tehdä    lä käteen jäävä osa palkasta on lähes samansuu-
22782: kovastikin töitä, mikäli voi siten parantaa talou-   ruinen kuin työtön saa pelkkinä tukina. Veron-
22783: dellista tilannettaan. Palkka on monelle työn        maksajista pyytämästäni selvityksestä ilmeni,
22784: mielekkyyden lisäksi oleellinen osa työtä.           että keskituloisen nelilapsisen, asuntolainaa
22785:      Verotuksella voidaan tasoittaa ihmisten tu-     maksavan perheen käteen jäävät tulot ovat vain
22786: loeroja huomattavasti. Verotuksen myötä myös         jonkin verran suuremmat kuin perheen tulot sii-
22787: palkankorotus saattaa käytännöllisesti kadota ja     nä tapauksessa, että vanhemmatjäisivät ansiosi-
22788: voidaan joutua tilanteeseen, jossa työntekijälle     donnaiselle työttömyyspäivärahalle.
22789: jää palkankorotuksen jälkeen käytännössä vä-            Edellä kuvatun kaltainen verotuskohtelu ai-
22790: hemmän rahaa käteen kuin ennen palkankorotus-        heuttaa perheissä turhautuneisuutta. Kun per-
22791: ta. Otetaan esimerkiksi vaikkapa apulaisosaston-     heen taloudellinen tilanne on tiukka, perhe voi
22792: hoitaja, jonka palkka vuonna 1991 oli 9 885          huonosti. Jos koko perhe voi huonosti, se heijas-
22793: markkaa. Käteen tästä jäi 7 564,38 markkaa.          tuu väkisinkin lasten henkiseen hyvinvointiin,
22794: Vuosien myötä osastonhoitajan palkka nousi si-       mikä puolestaan aiheuttaa paineita yhteiskunnal-
22795: ten, että vuonna 1998 hänen palkkansa oli            le. Verotuksella ei siten pitäisi enää vaikeuttaa
22796:  11 393,63 markkaa. Verojen ja vähennysten jäl-      perheitten taloudellista ahdinkoa. Oikeuden-
22797: keen tästä palkasta jäi käteen "vain" 7 029,90       mukaista olisi palkita ihmisten työntekoa siten,
22798: markkaa. Palkka oli siis noussut noin 1 500 mar-     että myös verotuksellisesti työn tekeminen kan-
22799: kalla, mutta käteenjäävä osuus laskenut noin 500     nattaa. Kansantaloudellisesti ajatellen on aina
22800: markalla.                                            kannattavampaa pitää ihmiset töissä kuin taata
22801:     Toinen merkittävä taloudellinen vaikutus per-    heille lähes sama tulotaso erilaisina sosiaalisina
22802: heen käytettävissä oleviin tuloihin on sosiaali-     tukina. Työnteon täytyy olla houkuttelevampaa
22803: etuuksilla ns. tulolaukun myötä. Esimerkiksi las-    kuin joutenolo!
22804: ten päivähoitomaksut voivat olla kalliita. Erityi-
22805: sesti uuden päivähoitolain myötä päivähoitomak-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22806: suihin tuli korotuksia. Joissakin kunnissa lasten    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22807: päivähoito on työttömille ilmaista. Työttömyy-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22808: den myötä myös muu yhteiskunnan tukiverkko           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22809: 
22810: 
22811: 
22812: 
22813:                                                                                                Versio 2.0
22814: KK 118/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
22815: 
22816: 
22817:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-   miten tulolaukkuja on käytännössä tar-
22818:       ta työn tekeminen Suomessa olisi vero-      koitus poistaa?
22819:       tuksellisesti kannattavaa, ja
22820: 
22821: 
22822: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
22823: 
22824:     Riitta Korhonen /kok
22825: 
22826: 
22827: 
22828: 
22829: 2
22830: Ministerin vastaus                                         KK 118/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
22831: 
22832: 
22833: 
22834: 
22835: Eduskunnan puhemiehelle
22836: 
22837: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         nettotulojen osalta pitää paikkansa. Esimerkissä
22838: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          mainittu noin 15 prosentin bruttotulotason nousu
22839: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        johti kyseisinä vuosina käteen tulevan palkan
22840: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor-       kasvuun yli 12 prosentilla.
22841: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Työllistymisen kannustavuutta on parannettu
22842: sen KK 118/1999 vp:                                    monin toimin viime vuosina. Pienille palkkatu-
22843:                                                        loille myönnetään erityistä vähennystä verotuk-
22844:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-       sessa nettotulon parantamiseksi. Tulonsiirtoja on
22845:        ta työn tekeminen Suomessa olisi vero-          lisäksi uudistettu siten, että pienellä palkalla
22846:        tuksellisesti kannattavaa, ja                   työllistyminen on aikaisempaa selkeästi useam-
22847:                                                        min sosiaaliturvan varassa elämistä kannatta-
22848:        miten tulolaukkuja on käytännössä tar-          vampaa. Työtä tällä alueella on joka tapauksessa
22849:        koitus poistaa?                                 jatkettava. Siihen on hallitusohjelmassakin sel-
22850: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          keästi sitouduttu. Kysyjä on oikeassa siinä, että
22851:                                                        tietyissä tilanteissa työllistyminen on edelleen
22852: ti seuraavaa:
22853:                                                        kohtuuttoman vaikea, vaikka työtä olisikin tar-
22854: Tuloverotus ei sinällään johda sellaisiin tilantei-    jolla.
22855: siin, että käytettävissä olevat tulot alenisivat tu-      Hallitus on sisällyttänyt ohjelmaansa useita
22856: lotason nousun seurauksena. Veroperusteet eivät        kohtia, joiden mukaan verotuksen, sosiaalitur-
22857: myöskään ole kuluvalla vuosikymmenellä kiris-          vanja maksujen yhteensovitusta tullaan paranta-
22858: tyneet siten, että kysyjän esittämä tilannekuvaus      maan ja edistämään työnteon kannustavuutta
22859: apulaisosastonhoitajan tulokehityksestä voisi          suhteessa sosiaalietuuksiin.
22860: 
22861: 
22862: 
22863: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
22864: 
22865:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
22866: 
22867: 
22868: 
22869: 
22870:                                                                                                       3
22871: KK 118/1999 vp- Riitta Korhonen /kok                                                       Ministems svar
22872: 
22873: 
22874: 
22875: 
22876: Tili riksdagens talman
22877: 
22878: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          komsthöjning om ca 15 procent som nämns i
22879: ger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem       exemp1et ledde under åren i fråga till att lönen ef-
22880: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         ter skatt steg med över 12 procent.
22881: Riitta Korhonen /saml undertecknade skriftliga            Under de senaste åren har det på många sätt
22882: spörsmål SS 118/1999 rd:                               gjorts mera sporrande att arbeta. Personer med
22883:                                                        små löneinkomster beviljas ett särskilt avdrag i
22884:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           beskattningen för att nettoinkomsten skall bli
22885:       för att det skall vara Iän samt i skatte-        bättre. Dessutom har inkomstöverföringama
22886:       hänseende att arbeta i Finland, och              setts över så att det betydligt oftare än tidigare är
22887:                                                        mera lönsamt att arbeta för en låg lön än att leva
22888:        hur avses inkomstfällorna bli eliminera-        på socialbidrag. Ansträngningama inom detta
22889:        de i praktiken?                                 område måste i alla händelser fortgå. Också rege-
22890: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ringsprogrammet tar tydligt ställning för detta.
22891: föra följande:                                         Spörsmålsställaren har rätt i att det i vissa situa-
22892:                                                        tioner alltjämt är oskäligt svårt att få arbete, även
22893: Inkomstbeskattningen leder i sig inte till situatio-   om lediga platser finns.
22894: ner där de disponibla inkomstema sjunker till             Regeringen har i sitt program skrivit in flera
22895: följd av att inkomstnivån stigit. Inte heller har      punkter enligt vilka sammanjämkningen av be-
22896: skattegrundema under 1990-ta1et skärpts så att         skattningen, den sociala tryggheten och avgifter-
22897: den situation beträffande en biträdande avdel-         na kommer att förbättras och de incitament som
22898: ningsskötares inkomstutveckling som spörsmåls-         utförande av arbete medför kommer att främjas
22899: ställaren beskriver skulle kunna hålla streck för      mera än de som lyftande av sociala förmåner
22900: nettoinkomstemas vidkommande. Den bruttoin-            medför.
22901: 
22902: 
22903: 
22904: Helsingforsden 11 juni 1999
22905: 
22906:     Minister Suvi-Anne Siimes
22907: 
22908: 
22909: 
22910: 
22911: 4
22912:                                                              KK 119/1999 vp -Riitta Korhonen /kok
22913: 
22914: 
22915: 
22916: 
22917:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 119/1999 vp
22918: 
22919:                                                V elkaj ärj estelyn lopettaminen sopimuksella
22920: 
22921: 
22922: 
22923: 
22924: Eduskunnan puhemiehelle
22925: 
22926: Vuosikymmenen alun lama koetteli lukuisia yrit-         yritystoimintaa haittaava vaikutus poistuisi. Täl-
22927: täjiä. Heidän avukseen säädettiin laki yksityis-        lainen ei ole käytännössä pankeille sopinut. Vel-
22928: henkilön velkajärjestelystä, jonka mukaan velal-        kajärjestelylaki mahdollistaa sen, että velkojan
22929: linen saattoi vapautua veloistaan maksamalla            asemassa oleva pankki pidättää itsellään oikeu-
22930: velkajärjestelyn mukaisesti osan veloistaan tie-        den velallisen mahdolliseen lisätilitysvelvolli-
22931: tyn ajan kuluessa. Periaatteessa tuo aika säädet-       suuteen velkajärjestelyn keston ajaksi.
22932: tiin viideksi vuodeksi. Mikäli velallinen halusi           Laman aikana pankeille maksettiin suuria
22933: säilyttää asuntonsa, velkajärjestelyaika saattoi        summia pankkitukia, joilla pankit pystyivät kuit-
22934: pidentyä kymmeneksi vuodeksi, jopa pitemmäk-            taamaan luottotappioitaan. Sen lisäksi pankeilla
22935: sikin ajaksi.                                           on edelleen mahdollisuus saada joka kuukausi
22936:     Mikäli velallisen taloudellisessa tilanteessa ta-   osansa velkajärjestelyssä olevalta velalliseltaan.
22937: pahtuu muutoksia vähintään 3 600 markkaa vuo-           Tällä hetkellä pankit rikastuvat, sillä ne ovat jo
22938: dessa tai hän saa vähintään 6 000 markan arvoi-         kertaalleen saaneet rahansa valtiovallalta pankki-
22939: sen lahjan, perinnön tms., hänen tulee hakea            tuen muodossa. Mikäli pankeille ehdottaa sopi-
22940: muutosta maksuohjelmaansa ja tilittää kolmenel-         musta velkajärjestelyn lopettamisesta, pankit
22941: jäsosaa kasvaneista tuloista velkojille. Suomessa       kieltäytyvät ja puhuvat "yhteiskunnallisesta val-
22942: vallitsevan sopimusvapauden mukaan maksuoh-             vontavelvollisuudesta". Yhteiskunnallisen val-
22943: jelmasta lienee teoriassa mahdollista myös sopia.       vontavelvollisuuden mukaista olisi, että pankit
22944:     Osa velallisista on kuluneina vuosina noudat-       tulouttaisivat takaisin valtiolle velkajärjestelys-
22945: tanut säntillisesti ja tunnollisesti maksuohjel-        sä olevalta velalliseltaan saamansa varat niiden
22946: maansa. Suoritettuna saattaa olla jo suurin osa         luottotappioiden osalta, joihin on jo saatu pank-
22947: veloista. Tällä hetkellä taloudellinen kehitys on       kitukea. Näin ei kuitenkaan käytännössä tapahdu.
22948: kohenemaan päin. Velkajärjestely hankaloittaa              Velkajärjestelyn ennenaikainen lopettaminen
22949: kuitenkin velallisen asemaa. Ilman velkajärjeste-       on oikeuskäytännön mukaan ollut mahdollista
22950: lyä yrittäjä voisi esimerkiksi ryhtyä investoi-         mm. sellaisessa tapauksessa, jossa kysymys on
22951: maanja laajentamaan yritystään. Samalla työllis-        ollut lähisukulaisen antamasta takausvelasta.
22952: tävä vaikutus kasvaisi, kun laajentuneeseen yri-        Näin ihmisiä on voitu auttaa pois ahdingosta, jo-
22953: tykseen palkattaisiin lisää työntekijöitä. Velka-       hon he ovat joutuneet ilman omaa syytään tai ym-
22954: järjestelyn takia yrityksen laajentaminen vaikeu-       märtämättömyyttään. Mahdollisuus velkajärjes-
22955: tuu. Moni yrittäjä toivoisikin, että velkajärjeste-     telyn lopettamisesta sopimusteitse pankin myötä-
22956: lyn voisi vaihtaa normaaliksi pankkilainaksi, jol-      vaikutuksella perustuisi luonnollisesti olennai-
22957: la jäljellä olevan maksuohjelman mukaiset erät          seen muutokseen olosuhteissa. Velkajärjestelyn
22958: voisi maksaa pois. Sen jälkeen velkaa lyhennet-         lopettaminen sopimuksella tarjoaisi yrittäjälle
22959: täisiin kuten tavallista velkaa ja velkajärjestelyn     mahdollisuuden päästä kasvattamaan kansan-
22960: 
22961:                                                                                                   Versio 2.0
22962: KK 119/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
22963: 
22964: 
22965: taloutta, työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia ja sa-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22966: malla motivoisi häntä yrittämään uudelleen, kun         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22967: kaikki ei menisi entisten virheiden maksamiseen.
22968:                                                               Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
22969: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-            ta velkajärjestelyn lopettamisesta voi-
22970: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-             taisiin sopia yrittäjän ja pankin välillä?
22971: 
22972: 
22973: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
22974: 
22975:     Riitta Korhonen /kok
22976: 
22977: 
22978: 
22979: 
22980: 2
22981: Ministerin vastaus                                          KK 119/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
22982: 
22983: 
22984: 
22985: 
22986: Eduskunnan puhemiehelle
22987: 
22988: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             sujen vastaanottaminen aiheuttavat velkojalle
22989: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           myös kustannuksia. Velallisen tarjousta harkites-
22990: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         saan velkoja ottaa huomioon kirjallisessa kysy-
22991: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor-        myksessä mainitun velallisen lisäsuoritusvelvol-
22992: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           lisuuden.
22993: sen KK 119/1999 vp:                                        _Yelkajärjestelyssä maksuohjelma määrää sen,
22994:                                                         kumka suuren osuuden velallinen maksaa velois-
22995:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-        taan. Pääperiaate on, että velallisen maksuvara
22996:        ta velkajärjestelyn lopettamisesta voi-          käytetään kokonaisuudessaan velkojen maksami-
22997:        taisiin sopia yrittäjän ja pankin välillä?       seen. Maksuvaralla tarkoitetaan sitä osaa velalli-
22998:                                                         sen tuloista, jota hän ei tarvitse välttämättömään
22999: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           toimeentuloonsa. Maksuohjelmaa laadittaessa
23000: ti seuraavaa:                                           lähtökohtana ovat velallisen todelliset tulot, mut-
23001: Velkajärjestelylaki ei aseta esteitä sille, että ve-    ta myös hänen tulevat ansaintamahdollisuutensa
23002: lallinen ja velkojat sopivat velkajärjestelyn lo-       vaikuttavat velkojille tulevaan kertymään. Lisäk-
23003: pettamisesta. Mahdollista on esimerkiksi se, että       si ohjelmassa otetaan ennalta huomioon muut ve-
23004: velallinen neuvottelee itselleen pankkilainan ja        lallisen maksukykyyn vaikuttavat seikat, jotka
23005: maksaa sillä maksuohjelman mukaiset suorituk-           ovat ohjelmaa laadittaessa tiedossa. Tämä ei kui-
23006: set. Käytännössä velkajärjestelyn päättäviä sopi-      tenkaan lain mukaan riitä, vaan velkojat ovat oi-
23007: muksia on myös tehty. Tavallisesti velallinen on       keutettuja saamaan velalliselta lisäsuorituksia
23008: tällöin maksanut veloistaan jopa selvästikin           jos hänen maksukykynsä ohjelman aikana olen~
23009: enemmän kuin hänen piti maksaa vahvistetun             naisesti paranee. Vastaavasti velallisen maksu-
23010: maksuohjelman mukaan. Velallisen maksuky-              velvollisuutta voidaan myöhemmin alentaa tai se
23011: vyn parantumiseen ovat voineet vaikuttaa hänen         voidaan jopa poistaa, jos hänen maksukykynsä
23012: tulotasonsa nousu tai perintö.                         ohjelman aikana heikkenee pitkäaikaisesti ja
23013:    Velkojalla ei ole velvollisuutta suostua sopi-      maksuvelvollisuus osoittautuu sen vuoksi koh-
23014: mukseen maksuohjelman päättämiseksi. Sopi-             tuuttomaksi.
23015: mus edellyttää nimenomaista suostumusta kaikil-            Velkajärjestelyn tavoitteena on turvata velko-
23016: ta niiltä velkojilta, joiden saatavat sisältyvät       jille mahdollisimman täysimääräinen maksu. Ve-
23017: maksuohjelmaan. Kun velkajärjestely on käytän-         lallisen edun mukaista olisi luonnollisesti se, että
23018: nössä merkinnyt velkojen tuntuvia leikkauksia ja       tulojen lisääntyminen koituisi hänen omaksi hy-
23019: ne on useinjouduttu toteuttamaan vastoin velko-        väkseen eikä hän joutuisi maksamaan velkojaan
23020: jan tahtoa, velkojien kiinnostus velallisen neu-       maksuohjelman aikana lisää. Lisäsuoritusvelvol-
23021: votteluehdotukseen voi olla vähäinen. Sopimus-         lisuuden perusteena on velkajärjestelyn periaat-
23022: ta ei yleensä synny, jos velkoja ei pidä velallisen    teiden mukaisesti varmistaa se, että velkoja saa
23023: ehdotusta oman etunsa mukaisena. Velkoja voi           maksuohjelman keston aikana velallisen todelli-
23024: laskea saavansa velalliselta maksuohjelman no-         sen maksukyvyn mukaiset suoritukset. Velkajär-
23025: jalla enemmän, vaikka ohjelman seuranta ja mak-        jestely merkitsee velalliselle merkittävää talou-
23026: 
23027: 
23028:                                                                                                          3
23029: KK 119/1999 vp- Riitta Korhonen /kok                                                 Ministerin vastaus
23030: 
23031: 
23032: dellista etua, jonka saadakseen hän voi siis jou-     ta vaadi lainmukaista minimitasoa noudatetta-
23033: tua maksamaan velkojaan enemmän kuin maksu-           vaksi.
23034: ohjelmassa alun perin määrättiin. Velkojille tule-       Periaate, jonka mukaan velallinen saa osan li-
23035: va osuus velallisen tuloista voisi muuten jäädä       sääntyneistä tuloistaan itselleen, sisällytettiin
23036: kohtuuttoman alhaiseksi. Järjestelmä, jossa ve-       velkajärjestelylainsäädäntöön vuonna 1997. Täl-
23037: lallisen tuleva maksukyky ei hyödyttäisi velko-       lä haluttiin kannustaa velallista parantamaan
23038: jia, voisi myös olla omiaan johtamaan velkojien       omaa taloudellista asemaansa. Velalliselle lisätu-
23039: kannalta hyvinkin epäedullisiin järjestelyihin.       loista jäävä osuus ja lisäsuoritusvelvollisuuden
23040:    Lisäsuoritusvelvollisuutta koskevat säännök-       aiheuttava tuloraja ovat kieltämättä melko alhai-
23041: set ovat varsin yksiselitteiset. Tilanteet, joissa    set, mutta järjestelmän lieventämistä lainsäädän-
23042: maksuvelvollisuus syntyy, kirjataan maksuohjel-       tötasolla ei kuitenkaan voida pitää perusteltuna.
23043: maan valmiiksi eikä asiaa yleensä jouduta enää        Monessa kotitaloudessa välttämätön toimeentu-
23044: käsittelemään tuomioistuimessa. Lisäsuoritus-         lo on niukempaa kuin velkajärjestelyvelallisella
23045: velvollisuus syntyy, jos velallisen nettotulot kas-   joko alhaisen tulotason vuoksi tai siitä syystä,
23046: vavat kalenterivuoden aikana vähintään 3 600          että käytettävistä olevista tuloista merkittävä
23047: markkaa. Lisääntyneistä tuloistaan velallinen saa     osuus kuluu velkojen maksamiseen. Mitä pie-
23048: pitää itse yhden neljäsosan. Samoja periaatteita      nempi osuus veloista tulee maksetuksi velkajär-
23049: noudatetaan, jos velallisen käytettävissä olevat      jestelyssä, sitä suurempi on vaara yleisen maksu-
23050: tulot kasvavat vastaavasti asumismenojen alene-       moraalin heikentymisestä.
23051: misen vuoksi. Velallinen joutuu maksamaan li-            Kysymyksen perusteluissa kiinnitetään vielä
23052: sää myös, jos hän saa maksuohjelman keston ai-        huomiota velkajärjestelyssä olevan yrittäjän vai-
23053: kana esimerkiksi perinnön, jonka arvo ylittää         keuksiin laajentaa toimintaansa. Toiminnan laa-
23054: 6 000 markkaa. Tämänkaltaiset kertaluonteiset,        jentamiselle ei yrittäjän velkajärjestely sinänsä
23055: yleensä velallisen omista toimista riippumatto-       aseta esteitä, mutta yrittäjän luotousaantia se voi
23056: mat varat hän on velvollinen käyttämään koko-         vaikeuttaa. Lainsäädännön keinoin ei kuitenkaan
23057: naan velkojen maksuun. Lisäsuoritusvelvollisuu-       voida vaikuttaa luoton myöntämiseen tai pank-
23058: desta voidaan maksuohjelmassa määrätä toisin,         kien ja muiden velkojien sopimushalukkuuteen
23059: jos velallinen sitä ehdottaa eikä kukaan velkojis-    kysymyksessä tarkoitetuissa tapauksissa.
23060: 
23061: 
23062: 
23063: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
23064: 
23065:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
23066: 
23067: 
23068: 
23069: 
23070: 4
23071: Ministems svar                                               KK 119/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
23072: 
23073: 
23074: 
23075: 
23076: Tili riksdagens talman
23077: 
23078: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         fördel för honom. Borgenären räknar eventuellt
23079: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         med att han får ut mera av gäldenären om man
23080: statsrådet översänt följande av riksdagsman Riit-        följer betalningsprogrammet, trots att borgenä-
23081: ta Korhonen /saml undertecknade skriftliga              ren också förorsakas kostnader för uppföljning
23082: spörsmål SS 119/1999 rd:                                av programmet och för att ta emot betalningama.
23083:                                                         Då borgenären överväger gäldenärens anbud
23084:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            beaktar han den tilläggsbetalningsskyldighet som
23085:       för att en företagare och en bank skall           nämns i det skriftliga spörsmålet.
23086:       kunna komma överens om att avsluta en                 I en skuldsanering bestämmer betalningspro-
23087:       skuldsanering?                                    grammet hur mycket av skulden gäldenären skall
23088:                                                         betala. Huvudprincipen är att gäldenärens betal-
23089: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         ningsmån isin helhet används för att betala skul-
23090: föra följande:                                          derna. Med betalningsmån avses dendel av gäl-
23091: Lagen om skuldsanering ställer inga hinder för          denärens inkomster som han inte behöver för sin
23092: att gäldenären och borgenärema kommer                   bastrygghet. Vid utarbetandet av betalningspro-
23093: överens om att en skuldsanering skall avslutas.         grammet är utgångspunkten gäldenärens faktis-
23094: Det är t.ex. möjligt att gäldenären upptar ett          ka inkomster, men också hans framtida förvärvs-
23095: banklån och med detta lån erlägger de betalnin-         möjligheter påverkar den utdelning som tillkom-
23096: gar som fastställts i betalningsprogrammet. I           mer borgenärerna. Dessutom beaktas på förhand
23097: praktiken har man också ingått avtal i syfte att        i programmet sådana på betalningsförmågan in-
23098: avsluta en skuldsanering. Gäldenären har vanli-         verkande faktorer som man har kännedom om då
23099: gen i sådana fall betalat en större andel av sin        prograrnmet görs upp. Detta räcker dock enligt
23100: skuld än det varit meningen att han skall betala        lagen inte tili, utan borgenärerna har rätt tili till-
23101: enligt det fastställda betalningsprogrammet. Gäl-       läggsbetalningar om gäldenärens betalningsför-
23102: denärens betalningsförmåga kan ha blivit bättre         måga väsentligt förbättras under den tid betal-
23103: för att hans inkomstnivå har blivit högre eller han     ningsprogrammet pågår. På motsvarande sätt kan
23104: har fått ett arv.                                       gäldenärens betalningsskyldighet senare nedsät-
23105:     En borgenär är inte skyldig att samtycka tili ett   tas eller t.o.m. slopas om hans betalningsförmå-
23106:                                                         ~a under programmet blir svagare för en längre
23107: avtal för att avsluta ett betalningsprogram. Ett
23108: avtal förutsätter ett uttryckligt samtycke av alla      tid och betalningsskyldigheten på denna grund
23109: de borgenärer vilkas fordringar omfattas av be-         visar sig vara oskälig.
23110: talningsprogrammet. Eftersom skuldsanering i                Avsikten med skuldsanering är att säkerställa
23111: praktiken innebär att borgenäremas fordringar           att borgenärema får en betalning som kommer så
23112: minskas avsevärt och minskningen ofta genom-            nära en betalning tili fullt belopp som möjligt.
23113: förs mot borgenäremas vilja kan borgenäremas            Det vore naturligtvis tili fördel för gäldenären att
23114: intresse för gäldenärens förhandlingsförslag vara       ökningen av inkomsten skulle komma honom
23115: litet. Ett avtal kan i allmänhet inte ingås om bor-     själv till godo och han inte vore tvungen att beta-
23116: genären anser att gäldenärens förslag inte är tili      la en större andel av sina skulder under den tid
23117: 
23118: 
23119:                                                                                                             5
23120: KK 119/1999 vp- Riitta Korhonen !kok                                                    Ministerns svar
23121: 
23122: 
23123: betalningsprogrammet pågår. Grunden för till-         skyldig att använda helt för att betala av på sina
23124: läggsbetalningsskyldigheten är att i enlighet med     skulder. I betalningsprogrammet kan tilläggs-
23125: principerna för skuldsaneringen säkerställa att       betalningsskyldigheten fastställas på ett avvikan-
23126: borgenärerna under den tid betalningsprogram-         de sätt om gäldenären föreslår detta och ingen av
23127: met pågår får betalningar som följer gäldenärens      borgenärerna kräver att i lag föreskriven minimi-
23128: faktiska betalningsförmåga. För gäldenären in-        nivå skall iakttas.
23129: nebär en skuldsanering en betydande ekonomisk             Principen enligt vilken gäldenären själv erhål-
23130: fördel och för att erhålla denna kan han alltså bli   ler en del av inkomstökningen infogades i skuld-
23131: tvungen att betala mera än vad som fastställts i      saneringslagstiftningen 1997. Med denna sträva-
23132: det ursprungliga betalningsprogrammet. Annars         de man efter att sporra gäldenären att förbättra
23133: kunde dendel av gäldenärens inkomster som till-       sin ekonomiska ställning. Den del av inkomstök-
23134: kommer borgenärerna bli oskäligt låg. Ett sys-        ningen som tillkommer gäldenären och den in-
23135: tem enligt vilket gäldenärens framtida betal-         komstgräns som förpliktar till tilläggsbetalning
23136: ningsförmåga inte skulle komma borgenärerna           är onekligen rätt låga, men att på lagstiftningsni-
23137: till godo kunde också vara ägnat att leda till ar-    vå lindra systemet kan dock inte anses vara moti-
23138: rangemang som skulle vara mycket ofördelakti-         verat. Många privathushåll har en utkomst som är
23139: ga för borgenärerna.                                  knappare än skuldsaneringsgäldenärernas an-
23140:     Bestämmelserna om tilläggsbetalningsskyl-         tingen på grund av en låg inkomstnivå eller för
23141: dighet är synnerligen entydiga. De situationer då     att en stor del av den disponibla inkomsten går åt
23142: nämnda betalningsskyldighet kan uppstå anteck-        till att betala skulder. Ju mindre den andel av
23143: nas fårdigt i betalningsprogrammet och ärendet        skulderna som betalas vid en skuldsanering är,
23144: behandlas i allmänhet inte mera i en domstol.         desto större är faran för att den allmänna betal-
23145: Tilläggsbetalningsskyldighet uppstår om gälde-        ningsmoralen skall försvagas.
23146: närens nettoinkomst stiger med minst 3 600                I motiveringarna till spörsmålet fåster man
23147: mark under ett kalenderår. Gäldenären får själv       dessutom uppmärksamhet vid en företagares svå-
23148: behålla en fjärdedel av sin ökade inkomst. Sam-       righeter att utvidga sin verksamhet. Skuldsane-
23149: ma principer iakttas om gäldenärens disponibla        ringen uppställer i sig inga hinder för en företa-
23150: inkomst stiger för att hans boendekostnader           gare att utvidga sin verksamhet, men den kan för-
23151: minskar. Gäldenären blir tvungen att betala mera      svåra en företagares möjligheter att uppta kredi-
23152: också om han under den tid betalningsprogram-         ter. Lagstiftningsvägen kan man dock inte påver-
23153: met pågår t.ex. får ett arv vars värde överstiger     ka beviljandet av krediter eller bankernas och de
23154: 6 000 mark. Tillgångar av denna typ som gälde-        andra borgenärernas vilja att ingå avtal i de
23155: nären tillfålligt erhåller och som i allmänhet inte   situationer som avses i spörsmålet.
23156: är en följd av gäldenärens egna åtgärder är han
23157: 
23158: 
23159: Helsingfors den 16 juni 1999
23160: 
23161:     Justitieminister Johannes Koskinen
23162: 
23163: 
23164: 
23165: 
23166: 6
23167:                                                        KK 120/1999 vp -      Seppo Kääriäinen /kesk
23168: 
23169: 
23170: 
23171: 
23172:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 120/1999 vp
23173: 
23174:                                             Elektroniikka-alan korkeakoulutasoisen koulu-
23175:                                             tuksen järjestäminen Kuopion yliopiston/Poh-
23176:                                             jois-Savon ammattikorkeakoulun yhteyteen
23177: 
23178: 
23179: 
23180: 
23181: Eduskunnan puhemiehelle
23182: 
23183: Voimakkaasti kasvaneen elektroniikka-alan yri-       von alueelle. Itä-Suomen kannalta erityisen huo-
23184: tysten kilpailukyky perustuu yhä enenevässä          lestuttavaa on myös se, että alue menettää tule-
23185: määrin tietoon ja osaamiseen. Erityisesti elek-      vaisuuden kannalta erittäin tärkeitä voimavaroja
23186: troniikka-alalla riittävän monipuolisen, tehok-      nuorten siirtyessä kotiseuduiltaan muualle jatko-
23187: kaan ja korkeimpaan ammattitaitoon johtavan          opintoihin ja työelämään.
23188: taitotiedon saaminen edellyttää korkeakouluta-
23189: soisen koulutuksen järjestämistä. Pohjois-Savos-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23190: sa tällaista koulutusmahdollisuutta ei ole kuiten-   sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23191: kaan aikaansaatu Kuopion yliopiston eikä Poh-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23192: jois-Savon ammattikorkeakoulukokonaisuuden           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23193: yhteyteen. Tähän puutteeseen on kiinnittänyt
23194: huomiota myös Itä-Suomi-työryhmä, joka esitti              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
23195: elektroniikan opettamista jokaisessa Itä-Suomen            tyä mahdollistaakseen elektroniikka-
23196: korkeakoulussa.                                            alan korkeakoulutasoisen opetuksen
23197:    Nykyisin Pohjois-Savossa annettava elek-                Kuopion yliopiston/Pohjois-Savon am-
23198: troniikka-alan koulutuksen taso ei ole riittävän           mattikorkeakoulukokonaisuuden yhtey-
23199: kilpailukykyinen, jotta alueella jo sijaitsevat            teen ja saamaan siten Pohjois-Savossa
23200: elektroniikka-alan yritykset voisivat laajentua ja         annettavan elektroniikka-alan koulu-
23201: kehittyä. Sillä on myös vaikutusta alan yritysten          tuksen tason tukemaan alan yritysten ke-
23202: syntymiseen ja sijoittumispäätöksiin Pohjois-Sa-           hittymis- ja kasvutavoitteita?
23203: 
23204: 
23205: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
23206: 
23207:     Seppo Kääriäinen /kesk
23208: 
23209: 
23210: 
23211: 
23212:                                                                                               Versio 2.0
23213: KK 120/1999 vp -      Seppo Kääriäinen /kesk                                          Ministerin vastaus
23214: 
23215: 
23216: 
23217: 
23218: Eduskunnan puhemiehelle
23219: 
23220: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       suusohjelmaan liittyy osana myös muuntokoulu-
23221: mainitussa tarkoituksessa, Te Rouva puhemies,          tus, jotta työmarkkinoiden kysyntä voidaan no-
23222: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        peasti tyydyttää.
23223: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kää-            Hallitus tukee maamme tasapainoista alueel-
23224: riäisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       lista kehittämistä myös koulutus- ja tutkimuspo-
23225: sen KK 120/1999 vp:                                    litiikan avulla. Elektroniikan alan lisääntynyt
23226:                                                        koulutustarve maan eri osissa on tiedostettu ja
23227:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin on ryhdyt-
23228:        tyä mahdollistaakseen elektroniikka-            ty.
23229:        alan korkeakoulutasoisen opetuksen                  Pohjois-Savossa on tarjolla elektroniikka-alan
23230:        Kuopion yliopiston!Pohjois-Savon am-            korkeakoulutasoista opetusta: Pohjois-Savon
23231:        mattikorkeakoulukokonaisuuden yhtey-            ammattikorkeakoulussa on elektroniikan ja in-
23232:        teen ja saamaan siten Pohjois-Savossa           formaatiotekniikan koulutusohjelma sekä elekt-
23233:        annettavan elektroniikka-alan koulutuk-         roniikan mekaniikan koulutusohjelma. Alan ke-
23234:        sen tason tukemaan alan yritysten kehit-        hittämisen kannalta on merkittävää, että ammat-
23235:        tymis- ja kasvutavoitteita?                     tikorkeakoulussa on tarjolla myös tietotekniikan
23236:                                                        koulutusohjelma, myös englanninkielisenä. Aloi-
23237: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tuspaikkojen määrää elektroniikan ja informaa-
23238: ti seuraavaa:                                          tiotekniikan koulutusohjelmassa on huomatta-
23239: Hallitus ja suomalainen elinkeinoelämä ovat yh-        vasti lisätty jo kuluvalle lukuvuodelle.
23240: dessä lähteneet voimakkaasti kehittämään elekt-            Kuopion yliopisto on kansallisesti ja kansain-
23241: roniikka- ja tieto- ja viestintätekniikan osaamista    välisesti selkeästi profiloitunut monitieteinen
23242: maassamme. Tässä tarkoituksessa alan korkea-           terveys- ja ympäristötieteisiin painottunut yli-
23243: koulutasoista tarjontaa on lisätty ja lisätään tule-   opisto, jonka erikoisosaamisen kehittämiseen on
23244: vina vuosina merkittävästi. Tähän ns. tietoteolli-     tarkoituksenmukaista jatkossakin panostaa.
23245: 
23246: 
23247: 
23248: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
23249: 
23250:     Opetusministeri Maija Rask
23251: 
23252: 
23253: 
23254: 
23255: 2
23256: Ministems svar                                           KK 120/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
23257: 
23258: 
23259: 
23260: 
23261: Tili riksdagens talman
23262: 
23263: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        fortbildning för att arbetsmarknadens efterfrå-
23264: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        gan snabbt skali kunna tillgodoses.
23265: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-          Regeringen stöder en ba1anserad regional ut-
23266: po Kääriäinen /cent undertecknade skriftliga           veckling också med hjälp av utbildnings- och
23267: spörsmål SS 12011999 rd:                               forskningspolitiken. Det ökade behovet av ut-
23268:                                                        bildning inom elektronikbranschen i olika delar
23269:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta           av landet har noterats och ändamålsenliga åtgär-
23270:       för att möjliggöra undervisning på hög-          der har vidtagits.
23271:       skolenivå i elektronikbranschen i sam-              I Norra Savolax erbjuds elektronikundervis-
23272:       band med Kuopio universitetlyrkeshög-            ning på högskolenivå: Vid Pohjois-Savon am-
23273:       skolehelheten Pohjois-Savon ammatti-             mattikorkeakoulu finns ett utbildningsprogram
23274:       korkeakoulu och på så sätt få nivån på           för elektronik och informationsteknik samt ett ut-
23275:       utbildningen i elektronik i Norra Savo-          bildningsprogram för elektronisk mekanik. Med
23276:        fax att stöda utvecklings- och tillväxtmå-      tanke på utvecklingen av branschen är det an-
23277:       len för företagen i branschen?                   märkningsvärt att yrkeshögskolan också kan er-
23278:                                                        bjuda ett utbildningprogram för datateknik, även
23279: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        på engelska. Antalet nybörjarplatser i utbild-
23280: föra följande:                                         ningsprogrammet för elektronik och informa-
23281: Regeringen och det finska näringslivet har till-       tionsteknik har utökats betydligt för innevarande
23282: sammans kraftigt gått in för att utveckla kunnan-      läsår.
23283: det inom e1ektronik och informations- och kom-            Kuopio universitet är ett nationellt och inter-
23284: munikationsteknik i vårt 1and. I detta syfte har ut-   nationellt klart profilerat mångvetenskapligt uni-
23285: budet på högskolenivå inom branschen utökats           versitet med tyngdpunkten lagd på hälso- och
23286: och kommer ytterligare att utökas betydligt un-        miljövetenskaper. Det är även i framtiden ända-
23287: der de kommande åren. Tili detta s.k. informa-         målsenligt att satsa på utvecklingen av dess spe-
23288: tionsindustriprogram hör också examensinriktad         cialkunnande.
23289: 
23290: 
23291: 
23292: Helsingfors den 18 juni 1999
23293: 
23294:     Undervisningsminister Maija Rask
23295: 
23296: 
23297: 
23298: 
23299:                                                                                                        3
23300:                                                         KK 12111999 vp- Seppo Kanerva /kok
23301: 
23302: 
23303: 
23304: 
23305:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 12111999 vp
23306: 
23307:                                           Eläkeläisten välisten tuloerojen kasvu
23308: 
23309: 
23310: 
23311: 
23312: Eduskunnan puhemiehelle
23313: 
23314: Vuonna 1996 indeksi oli 1712 ja tänä vuonna se       Vuosien 1996-1999 välillä elinkustannus-
23315: on 1812. Indeksien ero oli siis 5,84 %. Vuonna    indeksi nousi yli 3,5 %. Siten on ymmärrettävis-
23316: 1996 oli kansaneläkkeen pohjaosa 445 mklkk,       sä pieniä eläkkeitä nauttivien hätä heidän tulo-
23317: nyt se on 171 mklkk. Vuonna 1996 oli 5 000        tasonsa nousunjäädessä yli 3% indeksin nousua
23318: mklkk työeläkettä nauttivan kokonaistulo 5 445    alemmaksi.
23319: mklkk (5 000 mk+ 445 mk) ja tänä vuonna 5 463
23320: mklkk (5 292 mk + 171 mk). Kokonaistulo on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23321: siis noussut v. 1996-1999 yhteensä 18 mk/kk       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23322: eli 0,33 %.                                       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23323:    20 000 mk työeläkettä saavan tulot v. 1996     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23324: olivat 20 445 mklkk (20 000 mk + 445 mk) ja
23325: tänä vuonna 21 339 mklkk (21 168 mk + 171               Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-
23326: mk). Tulot ovat nousseet v. 1996-1999 yhteen-           tus ryhtyy oikaistakseen pieniin ja valta-
23327: sä 894 mklkk eli 4,37 %.                                kunnallista keskiarvoa edustaviin eläk-
23328:    Esimerkissä on 20 000 mk:n työeläke kuukau-          keisiin kohdistuneet epäoikeudenmukai-
23329: dessa kasvanut markkamääräisesti 50-kertaisesti         suudet eläkkeiden korotusten jäätyä vii-
23330: 5 000 mk:n työeläkettä nauttivan kuukausieläk-          me vuosien erilaisten markkamääräis-
23331: keeseen verrattuna. Prosentuaalinenkin kasvu on         ten leikkausten vuoksi selvästi alle elin-
23332: 13-kertainen.                                           kustannusten nousun?
23333: 
23334: 
23335: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
23336: 
23337:    Seppo Kanerva /kok
23338: 
23339: 
23340: 
23341: 
23342:                                                                                            Versio 2.0
23343: KK 121/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                 Ministerin vastaus
23344: 
23345: 
23346: 
23347: 
23348: Eduskunnan puhemiehelle
23349: 
23350: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         Pelkkää kansaneläkkeen pohjaosaa saaneiden
23351: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       pohjaosaa leikattiin 60 markalla 1.1.1996 ja edel-
23352: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     leen 20 prosentilla vuosien 1997 ja 1998 helmi-
23353: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-      kuun alusta lukien ja 17,3 prosenttia vuoden
23354: nervan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      1999 alusta lukien. Vuonna 1996 pohjaosaa mak-
23355: sen KK 121/1999 vp:                                 settiin leikattuna eläkkeenä 386 markkaa,
23356:                                                     1.1.1997 lukien 389 markkaa, 1.2.1997 lukien
23357:       Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-    311 markkaa, 1.1.1998 lukien 316 markkaa,
23358:       tus ryhtyy oikaistakseen pieniin ja valta-    1.2.1998 lukien 237 markkaa ja vuoden 1999
23359:       kunnallista keskiarvoa edustaviin eläk-       alusta lukien 171 markkaa kuukaudessa.
23360:       keisiin kohdistuneet epäoikeudenmukai-           Kysymyksessä tuodaan esille, että eläkkeen-
23361:       suudet eläkkeiden korotusten jäätyä vii-      saajan kokonaistulo on pienentynyt suhteessa
23362:       me vuosien erilaisten markkamääräis-          enemmän pienituloisilla verrattuna vuodesta
23363:       ten leikkausten vuoksi selvästi alle elin-    1996 vuoteen 1999. Kysyjän esimerkissä kansan-
23364:       kustannusten nousun?                          eläkkeen määräksi on laskettu 445 markkaa
23365:                                                     vuonna 1996, kun oikea määrä on 386 markkaa
23366: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kuukaudessa. Siten 5 000 markkaa työeläkettä
23367: ti seuraavaa:                                       kuukaudessa saaneen kokonaiseläketulo oli
23368: Kansaneläkkeen pohjaosa tehtiin eläkevähentei-      5 386 markkaa kuukaudessa vuonna 1996. Työ-
23369: seksi vuoden 1996 alusta, ja samasta ajankohdas-    eläke korotettuna eläkeikäisen työeläkeindeksil-
23370: ta aloitettiin ennen 1.1.1996 alkaneiden kansan-    lä ja kansaneläke leikattuna ovat vuonna 1999
23371: eläkkeen pohjaosien leikkaukset. Pohjaosan leik-    yhteensä 5 463 markkaa kuukaudessa, joka on
23372: kaukset koskevat sellaisia ennen vuotta 1996        vuoteen 1996 verrattuna 77 markkaa suurempi
23373: kansaneläkkeen pohjaosaa saaneita henkilöitä,       kuukaudessa. Jos kansaneläkettä ei olisi leikattu,
23374: joilla ei ollut oikeutta kansaneläkkeen lisäosaan   kokonaiseläketulo olisi ollut vuonna 1999 5 755
23375: eli joiden työeläketulot olivat vuoden 1995 in-     markkaa kuukaudessa eli 310 markkaa suurempi
23376: deksitasossa yksinäisellä henkilöllä vähintään      kuukaudessa kuin vuonna 1996. Vastaavasti
23377: 4 403 markkaa kuukaudessa I kuntakalleusryh-        20 000 markan työeläkettä saaneen kokonaiselä-
23378: mässä ja 4 187 markkaa kuukaudessa II kunta-        ketulo vuonna 1996 oli 20 386 markkaa kuukau-
23379: kalleusryhmässä ja puolisoilla 3 779 markkaa        dessa. Työeläke korotettuna eläkeikäisen työelä-
23380: kuukaudessa I kuntakalleusryhmässä ja 3 596         keindeksillä ja kansaneläke leikattuna ovat vuon-
23381: markkaa kuukaudessa II kuntakalleusryhmässä.        na 1999 yhteensä 21 339 markkaa kuukaudessa.
23382: Jos eläkkeensaajan työeläkkeet olivat edellä mai-   Kokonaiseläketulo on noussut siten 953 mark-
23383: nittua vähemmän ja hänellä oli siten oikeus en-     kaa. Jos kansaneläkettä ei olisi leikattu, koko-
23384: nen vuotta 1996 myös kansaneläkkeen lisäosaan,      naiseläketulo olisi ollut 1 186 markkaa suurem-
23385: ei hänen kohdallaan kansaneläkkeen pohjaosaa        pi kuukaudessa kuin vuonna 1996.
23386: vastaavaa osaa kansaneläkkeestä ole leikattu.          Vuoden 1996 alusta työeläkejärjestelmässä
23387:                                                     otettiin käyttöön niin sanottu taitetun indeksin
23388: 
23389: 
23390: 2
23391: Ministerin vastaus                                        KK 121/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
23392: 
23393: 
23394: järjestelmä. Taitetun indeksijärjestelmän alainen      Kansaneläkkeen pohjaosan leikkausta tehtäes-
23395: vanhuuseläke on noussut vuodesta 1995 vuoteen       sä tiedettiin, että eläketulojen bruttotaso alenee.
23396:  1999 5,8 %, kun nousu ilman taitetun indeksijär-   Samalla haluttiin kuitenkin turvata se, ettei elä-
23397: jestelmän muutosta olisi ollut 9,1 %. Tämä on       keläisten nettotaso alenisi. Lisäksi kysyjän esi-
23398: pienentänyt työeläkkeen indeksikorotusta 5 000      merkissä tarkastellulle 5 000 markkaa työeläket-
23399: markan tapauksessa 165 markkaa ja 20 000 mar-       tä saavallejää kansaneläkettä pysyvästi makset-
23400: kan tapauksessa 660 markkaa kuukaudessa. Il-        tavaksi ensi vuodesta lähtien noin 112 markkaa
23401: man palkansaajan työeläkemaksun käyttöönot-         kuukaudessa, kun taas 20 000 markan tasoista
23402: toa markkamääräisen eläketulon ero 5 000            työeläkettä saavalta kansaneläke poistuu sovitus-
23403: markkaa ja 20 000 markkaa työeläkettä kuukau-       sa pohjaosan poistumisaikataulussa kokonaan.
23404: dessa saavan kohdalla olisi tätäkin suurempi.          Edellä esitetyn perusteella kysymyksen esittä-
23405:     Kun laskelmissa otetaan huomioon kansan-        jän johtopäätös siitä, että eläkkeiden korotukset
23406: eläkkeen pohjaosan leikkaaminen, taitettu indek-    olisivat jääneet selvästi alle elinkustannusindek-
23407: si sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksui-      sin nousun, ei pidä paikkaansa.
23408: hin tehdyt muutokset, 5 000 markan tapaukses-          Hallitusohjelman mukaan täyttä kansaneläket-
23409: sa nettoeläke on kasvanut vuodesta 1995 vuo-        tä korotetaan indeksitarkistuksen lisäksi 50 mar-
23410:  teen 1999 6,6 %, mikä ylittää 2,4 %:lla elinkus-   kalla kuukaudessa vuoden 2002 alusta. Tästä
23411:  tannusindeksin nousun. Vastaava nousu 20 000       hyötyisivät ne eläkkeensaajat, joille maksetaan
23412: markan eläkkeessä on nettotasolla 15,8 %. Kum-      edes jonkin verran kansaneläkettä. Lisäksi halli-
23413: massakin tapauksessa nettoeläke on noussut          tusohjelman mukaan muun muassa eläkeläisten
23414: enemmän kuin pelkkää kansaneläkettä saavalla.       korotettua sairausvakuutusmaksua aiotaan edel-
23415:                                                     leen alentaa.
23416: 
23417: 
23418: 
23419: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1999
23420: 
23421:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
23422: 
23423: 
23424: 
23425: 
23426:                                                                                                      3
23427: KK 12111999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                     Ministerns svar
23428: 
23429: 
23430: 
23431: 
23432: Tili riksdagens talman
23433: 
23434: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       cent från och med februari 1997 och samma må-
23435: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       nad 1998 och med 17,3 procent från och med in-
23436: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-      gången av 1999. År 1996 betalades av basdelen i
23437: po Kanerva /saml undertecknade spörsmål SS            reducerad pension 386 mark, från den 1 januari
23438: 121/1999 rd:                                           1997 389 mark, från den 1 februari 1997 311
23439:                                                       mark, från den 1 januari 1998 316 mark, från den
23440:        Vilka brådskande åtgärder ämnar reg-            1 februari 1998 237 mark och från ingången av
23441:        eringen vidta för att rätta tili de orättvi-   1999 171 mark i månaden.
23442:        sor som drabbat små pensioner och pen-             I spörsmålet påstås att pensionstagarens sam-
23443:        sioner som representerar genomsnittet i        manlagda inkomst har minskat förhållandevis
23444:        landet när förhöjningarna på grund av          mer när det gäller låginkomsttagare om manjäm-
23445:        olika nedskärningar i markbeloppen un-         för 1996 och 1999. I spörsmålsställarens exem-
23446:        der de senaste åren klart underskridit         pel är folkpensionen 445 mark år 1996, när det
23447:        ökningen av levnadskostnaderna?                riktiga beloppet är 386marki månaden. Det be-
23448:                                                       tyder att den sammanlagda pensionsinkomsten
23449: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       för en person som fick 5 000 mark i arbetspen-
23450: föra följande:                                        sion var 5 386marki månaden år 1996. Arbets-
23451: Folkpensionens basdel blev pensionsavhängig           pensionen höjd med arbetspensionsindex för ål-
23452: från och med ingången av 1996 och vid samma           derspensionstagare plus den reducerade folkpen-
23453: tidpunkt inleddes nedskärningen av sådana folk-       sionen är 1999 sammanlagt 5 463 mark i måna-
23454: pensioners basdel som bötjat löpa före den 1 ja-      den, vilket är 77 mark mer i månaden jämfört
23455: nuari 1996. Nedskärningen av basdelen gäller          med år 1996. Om folkpensionen inte hade min-
23456: personer som fick folkpensionens basdel före          skats skulle den sammanlagda pensionsin-
23457: 1996 och som inte hade rätt till folkpensionens       komsten ha varit 5 755 mark i månaden år 1999,
23458: tilläggsdel, dvs. personer vars arbetspensionsin-     dvs. 310 mark större än 1996. På motsvarande
23459: komst i 1995 års indexnivå för ensamstående var       sätt var den sammanlagda pensionsinkomsten för
23460: minst 4 403 mark i månaden i dyrortsklass I och       en pensionstagare som fick 20 000 mark i arbets-
23461: 4 187 mark i månaden i dyrortsklass II och för        pension 20 3 86 mark i månaden år 1996. Arbets-
23462: makar 3 779 mark i månaden i dyrortsklass I och       pensionen höjd med arbetspensionsindex för ål-
23463: 3 596 mark i månaden i dyrortsklass II. Om en         derspensionstagare plus den reducerade folkpen-
23464: pensionstagares arbetspensioner inte uppgick till     sionen är år 1999 sammanlagt 21 339 mark i må-
23465: ovan nämnda nivå och han därför före 1996 hade        naden. Den sammanlagda pensionsinkomsten har
23466: rätt också till folkpensionens tilläggsdel, minska-   alltså ökat med 953 mark. Om folkpensionen inte
23467: des pensionen inte med ett belopp som motsvarar       hade minskat, skulle den sammanlagda pen-
23468: folkpensionens basdel.                                sionsinkomsten ha varit 1 186 mark större i må-
23469:     Om en pensionstagare endast fick folkpensio-      naden än 1996.
23470: nens basdel minskades basdelen med 60 mark                Vid ingången av år 1996 infördes ett s.k. va-
23471: den 1 januari 1996 och ytterligare med 20 pro-        rierat index i arbetspensionssystemet. Ålderspen-
23472: 
23473: 
23474: 4
23475: Ministerns svar                                            KK 121/1999 vp -     Seppo Kanerva /kok
23476: 
23477: 
23478: sionen som omfattas av systemet med varierat in-        När nedskämingen av folkpensionens basdel
23479: dex har stigit med 5,8 procent från 1995 til11999,   infördes, visste man att pensionsinkomstemas
23480: när ökningen utan systemet med varierat index        bruttonivå sjunker. Samtidigt ville man dock sä-
23481: skulle ha varit 9,1 procent. Detta har minskat ar-   kerställa att inte pensionstagamas nettonivå skul-
23482: betspensionens indexförhöjning med 165 mark i        1e sjunka. 1 spörsmålsställarens exempe1 får des-
23483: månaden när arbetspensionen är 5 000 mark och        sutom pensionstagaren med 5 000 mark i arbets-
23484: med 660 mark när arbetspensionen är 20 000           pension fortsättningsvis från och med nästa år en
23485: mark. Utan införandet av 1öntagarens arbetspen-      permanent folkpension på ca 112 mark i måna-
23486: sionsavgift skulle skillnaden mellan pensionsin-     den, medan pensionstagaren som får en arbets-
23487: komsten för pensionstagaren med 5 000 mark           pension på 20 000 mark enligt den avtalade
23488: och pensionstagaren med 20 000 mark vara ännu        tidtabellen för slopandet av folkpensionens bas-
23489: större.                                              del inte får någon folkpension överhuvudtaget.
23490:    När man i beräkningama beaktar nedskär-              Av det ovan sagda framgår att spörsmålsstäl-
23491: ningen av folkpensionens basdel, det varierade       1aren har fel i sitt förmodande pensionshöjningar-
23492: indexet samt ändringama av folkpensions- och         na skulle vara klart mindre än stegringen i 1ev-
23493: sjukförsäkringspremiema, har nettopensionen          nadskostnadsindex.
23494: ökat 6,6 procent från 1995 till 1999 om pensio-         Enligt regeringsprogrammet höjs full folkpen-
23495: nen är 5 000 mark, vilket överstiger levnads-        sion, förutom genom indexjusteringama, med 50
23496: kostnadsindexökningen med 2,4 procent. På net-       mark i månaden fram tili ingången av år 2002.
23497: tonivå är motsvarande ökning för pensionen på        Detta kommer att gynna de pensionstagare som
23498: 20 000 mark 15,8 procent. 1bägge fallen har net-     har också en mycket liten folkpension. Enligt re-
23499: topensionen ökat mer än den pensionstagares          geringsprogrammet har man dessutom bl.a. för
23500: pension som endast får folkpension.                  avsikt att fortsättningsvis sänka pensionäremas
23501:                                                      höjda sjukförsäkringspremie.
23502: 
23503: 
23504: 
23505: Helsingforsden 14 juni 1999
23506: 
23507:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
23508: 
23509: 
23510: 
23511: 
23512:                                                                                                      5
23513:                                                                 KK 122/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
23514: 
23515: 
23516: 
23517: 
23518:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 122/1999 vp
23519: 
23520:                                                Kuntien vesilaitokset ja laboratoriot veden laa-
23521:                                                dun valvojina
23522: 
23523: 
23524: 
23525: 
23526: Eduskunnan puhemiehelle
23527: 
23528: Uusi Euroopan unionin talous/juomavesidirektii-            STM ilmeisesti vaatii myös, ettei laboratorios-
23529: vi (98/83/EY) lienee hengeltään hyvä ja yrittää         sa saa työskennellä terveysvalvonnan henkilös-
23530: perustaa valvonnan terveysperusteisten laatuon-         töä. Toisin sanoen terveysvalvonnan johtaja, jol-
23531: gelmien hallintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö      la on usein ainoana henkilönä pienissä kaupun-
23532: laatii kansallisen version direktiivin pohjalta.        geissa mikrobiologinen, elintarvike- ja vesihy-
23533: STM:n vaatimukset veden laadun valvonnasta              gieninen laboratoriotutkimusten koulutuspohja
23534: tulevat mahdollisesti olemaan tiukemmat kuin            ja kokemus, ei saisi työskennellä laboratoriossa
23535: ko. EU-direktiivin sanamuoto edellyttää. Tiukka         lainkaan. Tämä lisäisi laboratorioiden henkilös-
23536: linjajohtaa pahimmassa tapauksessa pienten pai-         tökuluja turhaan.
23537: kallislaboratorioiden kuolemaan, kun tutkimuk-             Jos vesitutkimusten suorittamisoikeus ajautuu
23538: set keskitetään suuriin yksiköihin.                     harvojen laboratorioiden käsiin, on uhkana tutki-
23539:     Direktiivissä mainitaan mm. (liite III/Muuttu-      musmaksujen huomattava kohoaminen ja pien-
23540: jien määritysten erittely) seuraavaa: "Kunkin jä-       ten vesilaitosten ajautuminen vaikeuksiin. Jos
23541: senvaltion on varmistettava, että kaikilla näyttei-     vesilaitoksille asetetaan valvontavaatimuksia,
23542: tä analysoivilla laboratorioilla on analyyttinen        joihin niillä ei ole varaa tai käytännön järjestä-
23543: laadunvalvontajärjestelmä, jonka ajoittain tar-         mismahdollisuuksia, on vaarana, että ne yksin-
23544: kastaa laboratorion ulkopuolinen, toimivaltaisen        kertaisesti jättävät jotakin tekemättä. Tästä voi
23545: viranomaisen tähän tarkoitukseen hyväksymä              seurata todellisia kansanterveysongelmia.
23546: henkilö." STM on kuitenkin ilmeisesti vaatimas-
23547: sa vesilaitosvettä valvovilta laboratorioilta, että     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23548: laboratorion kaikki tutkimusmenetelmät on ak-           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23549: kreditoitava. Tämä tulee kuitenkin hyvin kalliik-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23550: si. Direktiivi edellyttäisi vain, että laboratoriolla   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23551: on hyväksyttävä laatujärjestelmä. Suomen mitta-
23552: tekniikan keskuksella (FINAS) on Suomessa yk-                 Miten hallitus aikoo poistaa mahdolli-
23553: sinoikeus arvioida ja todeta laboratorioiden ak-              sen veden laadun valvontaa koskevan
23554: kreditointikelpoisuus.                                        ristiriidan EU-direktiivin ja STM·n nä-
23555:                                                               kemyksen väliltä, ja
23556: 
23557: 
23558: 
23559: 
23560:                                                                                                  Versio 2.0
23561: KK 122/1999 vp -   Kari Rajamäki /sd
23562: 
23563: 
23564:       miten pienten vesilaitosten ja laborato-   voiko alemmantasoisen laaduntarkas-
23565:       rioiden toiminta aiotaan turvata, sekä     tuksen suorittaa myös jokin muu taho
23566:                                                  FINASin lisäksi?
23567: 
23568: 
23569: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
23570: 
23571:     Kari Rajamäki /sd
23572: 
23573: 
23574: 
23575: 
23576: 2
23577: Ministerin vastaus                                            KK 122/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
23578: 
23579: 
23580: 
23581: 
23582: Eduskunnan puhemiehelle
23583: 
23584: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        49 §:ssä edellytetään asianmukaista laadunvar-
23585: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         mistusjärjestelmää ja lisäksi, että laboratorion on
23586: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pystyttävä osoittamaan tekemiensä määritysten
23587: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-       luotettavuus. Määritysmenetelmien akkreditoin-
23588: mäen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ti on yksi tapa määritysten luotettavuuden osoit-
23589: KK 12211999 vp:                                       tamiseen. Määritysten luotettavuuden parantami-
23590:                                                       seen on ilmennyt kasvavaa tarvetta. Akkreditoin-
23591:       Miten hallitus aikoo poistaa mahdolli-          tiedellytys ei ole ristiriidassa direktiivin kanssa,
23592:       sen veden laadun valvontaa koskevan             vaan lisävarmistus direktiivin tarkoituksen saa-
23593:       ristiriidan EU-direktiivin ja STM:n nä-         vuttamiseksi.
23594:       kemyksen väliltä, ja                                EY:n ns. raportointidirektiivin nojalla Suomi
23595:                                                       toimittaa vesilaitosten jakaman veden valvonta-
23596:        miten pienten vesilaitosten ja laborato-       tutkimustulokset vuosilta 1996-1998 Euroopan
23597:        rioiden toiminta aiotaan turvata, sekä         komissiolle syyskuussa 1999. Tulosten keruun
23598:       voiko alemmantasoisen laaduntarkas-             yhteydessä on ilmennyt lukuisia laboratorioiden
23599:       tuksen suorittaa myös jokin muu taho            tekemiä määritys- ja merkintävirheitä, ja osa tu-
23600:       FINASin lisäksi?                                loksista on näiden takiajouduttujättämään koko-
23601:                                                       naan käyttämättä. Virheitä on esiintynyt erityi-
23602: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sesti pienten laboratorioiden tutkimien näyttei-
23603: vasti seuraavaa:                                      den tuloksissa. Komissio tulkitsee puuttuvat
23604:                                                       määritystulokset siten kuin kysymyksessä olisi
23605: Neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoite-      vaatimukset täyttämätön näyte. Suomessa vesi-
23606: tun veden laadusta, ns. juomavesidirektiivi           laitosten veden laatuvaatimusten täyttymisaste
23607: (98/63/EY) tuli voimaan joulukuussa -98. Jäsen-       on muutenkin heikko (vuonna 1996 88% pohja-
23608: valtioiden on saatettava direktiivin noudattami-      vesilaitosten, 72 % tekopohjavesilaitosten ja
23609: sen edellyttämät kansalliset säädökset voimaan        94 % pintavesilaitosten jakamasta vedestä täytti
23610: kahden vuoden kuluessa direktiivin voimaantu-         vaatimukset tehtyjen määritysten suhteen), eikä
23611: losta. Terveydensuojelulain (763/1994) nojalla        läheskään kaikkia aikaisemman direktiivin mu-
23612: kansalliset määräykset talousveden laadusta an-       kaisia määrityksiä ole tehty. Komissio julkaisee
23613: taa sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriön       kaikkien jäsenmaiden veden laadun valvontatut-
23614: päätösehdotusta valmistellaan parhaillaan, ja eh-     kimukset omana julkaisunaan.
23615: dotus tullaan lähettämään laajalle lausuntokier-         Kootut vedenlaatutiedot ovat osoittaneet, että
23616: rokselle.                                             eniten veden laatuvirheitä esiintyy pienillä vesi-
23617:    EY:n direktiivi edellyttää, että direktiivin mu-   laitoksilla. Veden laadun parantaminen edellyt-
23618: kaisia näytteitä analysoivilla laboratorioilla on     tää veden käsittelyn ja käyttötarkkailun tehosta-
23619: analyyttinen laadunvarmistusjärjestelmä, jonka        mista, joka tulee vesiyksikköä kohti sitä kalliim-
23620: ajoittain tarkastaa laboratorion ulkopuolinen, toi-   maksi, mitä pienempi laitos on. Tällöin voi olla
23621: mivaltaisen viranomaisen tähän tarkoitukseen          tarkoituksenmukaista yhdistää pieniä vedenotta-
23622: hyväksymä henkilö. Myös terveydensuojelulain
23623: 
23624:                                                                                                         3
23625: KK 122/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                    Ministerin vastaus
23626: 
23627: 
23628: moita suuremmiksi laitoksiksi, joissa käsittely ja    ranomaisille lähettämässä kirjeessä (Dno
23629: tarkkailu voidaan hoitaa tehokkaasti. Myös labo-      10/6111998, liitteenä). Standardin EN 45001 mu-
23630: ratorioiden luotettava ja kustannustehokas toi-       kaisten riippumattomuus- ja puolueettomuus-
23631: minta edellyttää verkottumista siten, että eri la-    vaatimusten perusteella sosiaali- ja terveysminis-
23632: boratoriot erikoistuvat eri tutkimuksiin. Tällöin     teriö on katsonut, ettei valvontatutkimuksia teke-
23633: näytteet pystytään tutkimaan pitkinä sarjoina ja      vän laboratorion tutkimuksista vastaava henkilö
23634: kehittynein tutkimusmenetelmin, mikä parantaa         voi toimia myös valvontaa johtavana ja tutkimus-
23635: sekä tutkimusten luotettavuutta että alentaa mää-     tuloksista aiheutuvista toimenpiteistä määräävä-
23636: rityskustannuksia.                                    nä virkamiehenä. Lisäksi laboratoriotutkimustu-
23637:    Suomessa kuten muissakin ED-maissa on yksi         losten luotettavuus edellyttää, että niistä vastaa-
23638: virallistettu akkreditointielin, joka meillä on FI-   valla henkilöllä on tehtävään nähden asianmukai-
23639: NAS. Laboratorion määritysmenetelmien akkre-          nen koulutus ja muu pätevyys sekä riittävästi ai-
23640: ditoinnin voi antaa minkä tahansa muun jäsen-         kaa huolehtia laboratorion työn laadun varmista-
23641: maan akkreditointielimen tehtäväksi.                  misesta. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja sen
23642:    Laboratorion henkilöstön ja terveysvalvonta-       alainen Elintarvikevirasto ovat noudattaneet vas-
23643: henkilöstön välisiä kytkentöjä on käsitelty so-       taava linjaa elintarvikelaboratorioita koskevissa
23644: siaali- ja terveysministeriön huhtikuussa 1998        määräyksissään.
23645: lääninhallituksille ja kuntien terveydensuojeluvi-
23646: 
23647: 
23648: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
23649: 
23650:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
23651: 
23652: 
23653: 
23654: 
23655: 4
23656: Ministems svar                                                KK 122/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
23657: 
23658: 
23659: 
23660: 
23661: Tili riksdagens talman
23662: 
23663: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      säkringssystem som fordras och att de dessutom
23664: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      kan påvisa tillförlitligheten hos de bestämningar
23665: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari     de har gjort. Ackreditering av bestämningsmeto-
23666: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål       derna är ett sätt att påvisa bestärnningarnas till-
23667: SS 122/1999 rd:                                      förlitlighet. Man har kunnat konstatera att det
23668:                                                      finns ett ökat behov av att förbättra tillförlitlighe-
23669:       Hur tänker regeringen avlägsna den             ten hos bestämningarna. Kravet på ackreditering
23670:       diskrepans som eventuellt råder mellan         står inte i strid med direktivet, utan bidrar till att
23671:       EU:s direktiv och SHM:s syn då det gäl-        säkerställa att direktivets syfte uppnås.
23672:       ler kontroll av vattenkvaliteten, och              Med stöd av EU:s s.k. rapporteringsdirektiv
23673:                                                      skickar Finland i september 1999 tili kommissio-
23674:       hur tänker man trygga små vattenverks          nen resultaten av kontrollundersökningama av
23675:       och laboratoriers verksamhet, samt             det vatten som vattenverken distribuerat 1996-
23676:       kan en kvalitetskontroll på lägre nivå ut-      1998. 1 samband med insamlandet av resultaten
23677:       föras även av någon annan instans än           har det kommit fram att laboratoriema har gjort
23678:       FINAS?                                         flera bestämnings- och antecknigsfel och på
23679:                                                      grund härav har en del av resultaten inte alls kun-
23680: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      nat användas. Fel har upptäckts särskilt i resulta-
23681: föra följande:                                       ten av de prov som har undersökts vid små labo-
23682:                                                      ratorier. Kommissionen tolkar bestämningsresul-
23683: Rådets direktiv om kvaliteten på dricksvatten        tat som saknas som om det vore ett prov som inte
23684: (98/83/EG) trädde i kraft i december 1998. Med-      uppfyller kraven. 1 Finland uppfyller också an-
23685: lemsstatema skall sätta i kraft de nationella be-    nars vattenverkens vatten dåligt de kvalitetskrav
23686: stämmelser som är nödvändiga för att följa direk-    som ställs på det (år 1996 uppfyllde 88 % av det
23687: tivet inom två år från dess ikraftträdande. Enligt   vatten som grundvattenverken, 72 % av det vat-
23688: hälsoskyddslagen (763/1994) utfårdas de natio-       ten som vattenverken för konstgjort grundvatten
23689: nella bestämmelsema om kvaliteten på hushålls-       och 94% av det vatten som ytvattenverken distri-
23690: vatten av social- och hä1sovårdsministeriet. Mi-     buerade kraven i förhållande tili bestärnningar-
23691: nisteriets förslag tili ett beslut är under bered-   na), och man har inte ens utfört närmelsevis alla
23692: ning och förslaget kommer att skickas ut på re-      de bestämningar som tidigare direktiv förutsät-
23693: miss till ett stort antal ställen.                   ter. Kommissionen offentliggör alla medlemslän-
23694:    EU-direktivet förutsätter att alla laboratorier   ders kontrollundersökningar av vattenkvaliteten i
23695: som analyserar prov som anges i direktivet har ett   en särskild rapport.
23696: ana1ytiskt kvalitetssäkringssystem som med vis-         De uppgifter om vattenkvaliteten som har
23697: sa mellanrum kontrolleras av en person som inte      samlats in har visat att de flesta kvalitetsfelen
23698: står under laboratoriets kontroll och som är god-    uppstår i små vattenverk. En förbättring av vat-
23699: känd av den behöriga myndigheten för denna           tenkvaliteten förutsätter att behandlingen och
23700: uppgift. Också i 49 § hälsoskyddslagen förut-        driftskontrollen av vatten effektiveras, något som
23701: sätts att laboratorierna har ett sådant kvalitets-
23702: 
23703:                                                                                                          5
23704: KK 122/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                       Ministerns svar
23705: 
23706: 
23707: kostar mera per vattenenhet ju mindre verket är.      brev (DNr 10/61/1998, bilaga) som social- och
23708: Då kan det vara ändamålsenligt att sammanslå          hä1sovårdsministeriet i april 1998 sände tillläns-
23709: små vattentäkter till större verk där behand-         styrelserna och kommunernas hälsoskyddsmyn-
23710: lingen och kontrollen kan skötas effektivt. Li-       digheter. På basis av obundenhets- och objektivi-
23711: kaså kräver en tillförlitlig och kostnadseffektiv     tetsprinciperna en1igt standard EN 45001 anser
23712: laboratorieverksamhet att laboratorierna bildar       social- och hälsovårdministeriet att den person
23713: nätverk så att olika laboratorier specialiserar sig   som ansvarar för undersökningarna i ett laborato-
23714: på olika undersökningar. Då kan proven undersö-       rium som utför kontrollundersökningar inte sam-
23715: kas i långa serier och med hjälp av avancerade        tidigt kan vara den tjänsteman som leder kontrol-
23716: analysmetoder vilket förbättrar både undersök-        len och bestämmer vilka åtgärder som föranleds
23717: ningarnas tillförlitlighet och sänker kostnaderna     av undersökningsresultaten. Dessutom förutsät-
23718: för bestämningarna.                                   ter laboratorieundersökningsresultatens tillförlit-
23719:    1 Finland liksom i övriga EU:länder finns ett      lighet att den som ansvarar för dem har lämplig
23720: officiellt ackrediteringsorgan som hos oss är FI-     utbildning för uppgifterna och övrig behörighet
23721: NAS. Ackrediteringen av ett laboratoriums be-         samt tillräckligt med tid för att kunna garantera
23722: stärnningsmetoder kan ges i uppdrag till vilket       kvaliteten på det arbete som utförs i laboratoriet.
23723: annat medlemslands ackrediteringsorgan som            Handels- och industriministeriet och Livsme-
23724: helst.                                                delsverket som lyder under det har iakttagit
23725:    Kopplingarna mellan laboratoriepersonalen          motsvarande linje då det gäller bestämmelserna
23726: och hälsokontrollpersonalen har behandlats i det      för livsmedelslaboratorierna.
23727: 
23728: 
23729: Helsingfors den 10 juni 1999
23730: 
23731:     Omsorgsminister Eva Biaudet
23732: 
23733: 
23734: 
23735: 
23736: 6
23737:                                                        KK 123/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
23738: 
23739: 
23740: 
23741: 
23742:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 123/1999 vp
23743: 
23744:                                              Henkilöliikenteen säilyttäminen Hanko-Kar-
23745:                                              jaa-rataosuudella
23746: 
23747: 
23748: 
23749: 
23750: Eduskunnan puhemiehelle
23751: 
23752: Tiedotusvälineiden mukaan liikenneministeriö             Hanko-Karjaa-rataosuuden henkilöliiken-
23753: aikoo leikata tuntuvasti juna- ja linja-autoliiken-   teen loppuminen olisi jälleen uusi takaisku Han-
23754: teen tukea ensi vuonna. Arvioiden mukaan leik-        koniemen muutenkin vaikealle tilanteelle. Seu-
23755: kaukset lopettaisivat rautateiden paikallisliiken-    dun työttömyys on korkea ja jokainen palvelun
23756: teen kokonaan joiltakin rataosilta, mm. Hanko-        heikkeneminen heikentää entisestään alueen ve-
23757: Karjaa-osuudelta. Samalla myös linja-autoliiken-      tovoimaa.
23758: teestä katoaisi useita satoja runkovuoroja. Uutis-
23759: ten mukaan myös seutu- ja kaupunkilippujen tu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23760: keen kaavaillaan leikkauksia. Näistä ei hallitus-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23761: ohjelmassa puhuta mitään.                             tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23762:    Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ympäris-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23763: tökunnissa on kehitetty viime vuosina onnistu-
23764: neesti työmatkaliikennettä palvelevia joukkolii-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
23765: kenteen alennuslippujärjestelmiä, kuten Vihti-              tyä turvatakseen Hanko-Karjaa-rata-
23766: lippu, Kirkkonummi-lippu ja Nurmijärvi-lippu.               osuuden henkilöliikenteen tulevaisuu-
23767: Mikäli valtion tuki näille lipuille romahtaa, se            den ja luodakseen myös jatkossa edelly-
23768: johtaa väkisinkin hyviä tuloksia tuoneen järjes-            tykset joukkoliikenteen työmatkoja suo-
23769: telmän heikkenemiseen.                                      sivien alennuslippujärjestelmien säily-
23770:                                                             miselle?
23771: 
23772: 
23773: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
23774: 
23775:     Tanja Karpela /kesk
23776:     Matti Vanhanen /kesk
23777: 
23778: 
23779: 
23780: 
23781:                                                                                                Versio 2.0
23782: KK 123/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.                                             Ministerin vastaus
23783: 
23784: 
23785: 
23786: 
23787: Eduskunnan puhemiehelle
23788: 
23789: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Liikenneministeriö priorisoi ostajana kohteet,
23790: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        johon ostorahoitusta käytetään, mutta liikenne-
23791: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ministeriö ei tee liikenteen lakkauttamispäätök-
23792: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tanja Kar-      siä. Jos määrärahoja supistetaan, liikenneminis-
23793: pelan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      teriö neuvotteleeVR:nkanssa junaliikennepalve-
23794: myksen KK 123/1999 vp:                               lujen muutostarpeesta säästöjen saavuttamisek-
23795:                                                      si. Liikenneministeriö pyrkii turvaamaan ensisi-
23796:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     jaisesti päivittäistä työmatka- ja asiointiliiken-
23797:        tyä turvatakseen Hanko-Karjaa-rata-           nettä sekä liityntäliikennettä. Toisaalta jotta os-
23798:        osuuden henkilöliikenteen tulevaisuu-         tojen vähentäminen toisi todellisia säästöjä, pi-
23799:        den ja luodakseen myös jatkossa edelly-       täisi liikenneministeriön ostolistalta poistaa lii-
23800:        tykset joukkoliikenteen työmatkoja suo-       kennekokonaisuuksia. Toteuttamiseen liittyvät
23801:        sivien alennuslippujärjestelmien säily-       suunnitelmat ja valinnat tehdään talousarvion kä-
23802:        miselle?                                      sittelyn jälkeen.
23803:                                                          Pidemmällä aikavälillä joukkoliikenteen toi-
23804: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        mintaedellytyksiä pystytään liikenneministeriön
23805: ti seuraavaa:                                        näkemyksen mukaan parhaiten varmistamaan
23806: Valtion säästötavoitteiden takia myös joukkolii-     joukkoliikennettä kehittämällä sekä alueellisia
23807: kenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen va-       lippuratkaisuja avustamana. Liikenteen ostojen
23808: rattavaan määrärahaan kohdistuu paineita jouk-       tarve on laskenut viime vuosina kaupunki- ja seu-
23809: koliikenteen monista yhteiskunnallisista hyö-        tulippuratkaisujen sekä muiden kehittämistoi-
23810: dyistä huolimatta.                                   mien ja kilpailuttamisen kautta tulleen tehostu-
23811:    Jos joukkoliikenteen määrärahoja leikataan,       misen kautta.
23812: tulee se käytännössä näkymään ennen pitkää              Suuntaamalla käytettävissä olevia voimava-
23813: joukkoliikennepalvelujen vähenemisenä. Esi-          roja entistä enemmän kehittämistoimintaan voi-
23814: merkiksi kannattamaUoman henkilöjunaliiken-          daan päästä taloudellisesti pysyvämpiin ratkai-
23815: teen palveluihin varattua määrärahaa on leikattu     suihin, joillajoukko liikenteen toimintaedell ytyk-
23816: vuodesta 1996 kaikkiaan 27 milj. mk eli yli 10 %.    siä pystytään turvaamaan. Lippurahoituksella
23817: Jos määrärahoja edelleen pienennetään, ei nykyi-     pystytään parantamaan joukkoliikenteen houkut-
23818: sen henkilöjunaliikenteen alueellista laajuutta ja   televuutta ja saadaan lisättyä joukkoliikenteen
23819: kattavuutta voida turvata.                           matkustajamääriä siten, että liikenteellä on pa-
23820:                                                      remmat edellytykset toimia kannattavasti.
23821: 
23822: 
23823: 
23824: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
23825: 
23826:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
23827: 
23828: 
23829: 2
23830: Ministems svar                                         KK 123/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
23831: 
23832: 
23833: 
23834: 
23835: Tili riksdagens talman
23836: 
23837: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       trafikministeriet fattar inte några beslut om av-
23838: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       vecklande av trafiken. Om anslagen reduceras
23839: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tan-      förhandlar trafikministeriet med VR om behovet
23840: ja Karpela /cent m.fl. undertecknade skriftliga       av att omorganisera tågtrafiktjänstema för att
23841: spörsmål SS 123/1999 rd:                              sparmålen skall nås. Trafikministeriet försöker i
23842:                                                       första hand trygga den dagliga trafiken när det
23843:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          gäller arbetsresor och uträttande av ärenden samt
23844:       för att trygga framtiden för passagerar-        matartrafiken. För att de minskande köpen skall
23845:        trafiken på banavsnittet Hangö - Karis         medföra faktiska besparingar borde man å andra
23846:       och för att även i fortsättningen skapa         sidan stryka trafikhelheter från trafikministeriets
23847:       förutsättningar för bevarandet av de            inköpslista. Planema och valen i anslutning till
23848:       system med rabatterade biljetter som            genomförandet av detta görs efter behandlingen
23849:       främjar arbetsresor med kollektivtrafik?        av budgeten.
23850:                                                          Enligt trafikministeriet kan kollektivtrafikens
23851: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       verksamhetsförutsättningar på 1ängre sikt bäst
23852: föra följande:                                        säkerställas genom att kollektivtrafiken utveck-
23853: Trots de många samhälleliga fördelama med kol-        las och regionala lösningar i fråga om biljettema
23854: lektivtrafik är även det anslag som reserverats för   understöds. Behoven av trafikköp har på senare
23855: köp och utvecklande av kollektivtrafiktjänster ut-    år minskat till följd av lösningar när det gäller
23856: satt för hårt tryck till följd av statens sparmål.    stads- och regiona1biljetter samt den effektive-
23857:    Om anslagen för kollektivtrafiken skärs ner        ring som är ett resultat av andra utvecklingsåtgär-
23858: kommer det inom kort att märkas i praktiken ge-       der och konkurrensutsättande.
23859: nom att utbudet av kollektivtrafiktjänster mins-         Om de till buds stående resursema i högre grad
23860: kar. Sedan 1996 har t.ex. det anslag som reserve-     än tidigare inriktas på utveckling kan lösningar
23861: rats för olönsam persontågtrafik reducerats med       nås som är ekonomiskt hållbarare och genom vil-
23862: sammanlagt 27 milj. mk, dvs. över 10%. Oman-          ka kollektivtrafikens verksamhetsförutsättningar
23863: slagen fortsätter att minska kan persontågtrafi-      kan säkerställas. Genom biljettfinansiering kan
23864: kens nuvarande regionala omfattning och täck-         kollektivtrafiken bli mer lockande och antalet
23865: ning inte tryggas.                                    passagerare i kollektivtrafiken ökas så att förut-
23866:    Som köpare prioriterar trafikministeriet de ob-    sättningama för att trafiken skall vara lönsam
23867: jekt för vilka köpfinansieringen används, men         förbättras.
23868: 
23869: 
23870: 
23871: Helsingfors den 10 juni 1999
23872: 
23873:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
23874: 
23875: 
23876: 
23877:                                                                                                        3
23878:                                                            KK 124/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
23879: 
23880: 
23881: 
23882: 
23883:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 124/1999 vp
23884: 
23885:                                              Sosiaali- ja terveyshuollon rahoituksen turvaa-
23886:                                              minen
23887: 
23888: 
23889: 
23890: 
23891: Eduskunnan puhemiehelle
23892: 
23893: Raha-automaattiyhdistyksen tilikauden voitto           180 milj. markkaa. Lisäksi sotainvalidien sairas-
23894: jaetaan vuosittain avustuksina yleishyödyllisille     kotien käyttömenoihin ja rintamaveteraanien
23895: ja oikeuskelpoisille sosiaali- ja terveysalan jär-    kuntoutukseen käytetään tänä vuonna 535 mil-
23896: jestöille. Avustuksilla tuetaan kansan terveyden      joonaa markkaa.
23897: ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Raha-           Tänä vuonna jaettavat voittovarat osoittavat
23898: automaattiyhdistyksen voittojen jaon keskeinen        sen, kuinka tärkeä nykyinen Raha-automaatti-
23899: tavoite on ollut avun ja tuen turvaaminen niille      yhdistyksen kautta tapahtuva rahoitusjärjestel-
23900: väestöryhmille ja perheille, joiden osalle ovat ka-   mä on monille sosiaali- ja terveysalan hankkeil-
23901: saantuneet taloudellisista ja sosiaalisista ongel-    le. Parhaillaan EY:n tuomioistuin käsittelee
23902: mista, pitkäaikaistyöttömyydestä, ylivelkaantu-       Raha-automaattiyhdistyksen yksinoikeutta jär-
23903: misesta, vammaisuudesta, sairastavuudesta sekä        jestää nykymuotoista pelitoimintaa Suomessa.
23904: yleisestä turvattomuudesta johtuvat ongelmat.         Pahimmillaan voi käydä niin, että RAY:n yksin-
23905:     Raha-automaattiyhdistyksen tietojen mukaan        oikeus pelien järjestämiseen esitetään kumotta-
23906: tänä vuonna avustuksia myönnettiin 1 009 järjes-      vaksi ja näin estetään eräiden sosiaali- ja tervey-
23907: tölle yhteensä 1 377,5 milj. markkaa. Avustuk-        denhuollon hankkeiden toteutuminen.
23908: sen piiriin hyväksyttyjä hankkeita, projekteja ja
23909:  toimintoja oli runsaat 2 000 kpl. Avustuksia         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23910:  myönnettiin mm. 900 palveluasunnon rakentami-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23911:  seen, joista 700 vanhuksille ja 200 vammaisille      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23912:  tai mielenterveysongelmaisille. Avustuksia           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23913:  myönnettiin myös yhteensä 300 nuorisoasunnon
23914:  rakentamiseen. Työttömien järjestöjen toimin-              Miten hallitus on varautunut siiihen
23915:  taan ja erityisesti paikallisten sekä alueellisten         mahdollisuuteen, että Raha-automaatti-
23916:  toimintakeskusten kehittämiseen myönnettiin 22             yhdistyksen voittovaroja ei lähivuosina
23917:  milj. markkaa, mielenterveystyöhön ja asumi-               kyetä jakamaan nykyisessä laajuudessa
23918:  seen liittyvien tukitoimintojen kehittämiseen 100          sosiaali- ja terveydenhuollon palvelui-
23919:  milj. markkaa ja lastensuojelu- ja nuorisotyöhön           den tuottamiseen?
23920: 
23921: 
23922: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
23923: 
23924:     Antero Kekkonen /sd
23925: 
23926: 
23927:                                                                                                 Versio 2.0
23928: KK 12411999 vp- Antero Kekkonen /sd                                                    Ministerin vastaus
23929: 
23930: 
23931: 
23932: 
23933: Eduskunnan puhemiehelle
23934: 
23935: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        ten ja petosten ehkäisemiseen tähtäävien pää-
23936: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         määrien kanssa, joihin kansalliset viranomaiset
23937: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ovat vedonneet yksinoikeuslainsäädännön perus-
23938: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero           telemiseksi. Julkisasiamies arvosteli erityisesti
23939: Kekkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy-          tapaa, jolla yksinoikeus käytännössä on järjestet-
23940: myksen KK 124/1999 vp:                                ty ja jolla sen toimintaa harjoitetaan. Tällä julkis-
23941:                                                       asiamies tarkoitti mm. sitä, että sijoitettavien
23942:        Miten hallitus on varautunut siihen            raha-automaattien enimmäislukumäärää ei ole
23943:        mahdollisuuteen, että Raha-automaatti-         säännelty, sijoituspaikkakorvausten haltijoiden
23944:        yhdistyksen voittovaroja ei lähivuosina        saama korvaus määräytyy liikevaihdon perus-
23945:        kyetä jakamaan nykyisessä laajuudessa          teella ja että alaikäisten pelaajien valvonta on
23946:        sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-         puutteellista. Julkisasiamiehen mukaan nykyi-
23947:        jen tuottamiseen ?                             nen yksinoikeusjärjestelmä voitaisiin korvata lu-
23948:                                                       pajärjestelmällä, josta voisivat hyötyä kaikki yh-
23949: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            teisössä toimivat yksityiset toiminnanharjoittajat
23950: vasti seuraavaa:                                      ja joka olisi valtion harjoittaman tiukan valvon-
23951: EY:n tuomioistuimen julkisasiamies La Pergola         nan ja tarkastuksen alaista toimilupien myöntä-
23952: antoi 4.3.1999 ratkaisuehdotuksen Raha-auto-          misen ja toiminnan harjoittamisen osalta.
23953: maattiyhdistyksen yksinoikeutta raha-automaat-           Vedonlyönnin yksinoikeutta Italiassa koske-
23954: titoimintaan koskevassa ns. Läärän tapauksessa.       vassa ns. Zenattin tapauksessa on 20.5.1999 jul-
23955: Läärän edustama yhtiö oli sijoittanut toimiti-        kistettu julkisasiamies Fennellyn ratkaisuehdo-
23956: loihinsa vuonna 1996 peliautomaatteja, joista         tus. Fennelly katsoi, että kansalliset oikeussään-
23957: saattoi voittaa enintään 200 markan suuruisia ra-     nöt, joilla annetaan joillekin yrityksille erityisoi-
23958: havoittoja. Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi          keuksia vastaanottaa vedonlyöntejä urheilukil-
23959: Läärän sakkorangaistukseen ja määräsi peliauto-       pailuissa, ovat yhteisön oikeuden mukaisia, jos
23960: maatit rahoineen valtiolle menetetyiksi. Muutok-      niiden tavoitteena on vedonlyönnin haitallisten
23961: senhakutuomioistuin Vaasan hovioikeus tiedus-         vaikutusten rajoittaminen.
23962: teli EY -tuomioistuimelta, onko Raha-automaatti-         Julkisasiamiehet ovat siten päätyneet erilai-
23963: yhdistyksen yksinoikeus raha-automaatteihin           siin lopputuloksiin kahdessa samankaltaisessa
23964: EY -oikeuden mukainen.                                rahapelitoiminnan yksinoikeutta koskevassa ta-
23965:    Julkisasiamies La Pergola katsoi ratkaisueh-       pauksessa. Koska tuomioistuin ei voine antaa
23966: dotuksessaan, että perustamissopimuksen 90 ar-        näissä kahdessa samanaikaisesti vireillä olevas-
23967: tiklan 1 kohdan ja 59 artiklan vastaista on sellai-   sa tapauksessa keskenään ristiriidassa olevia en-
23968: nen lainsäädäntö, jolla annetaan Raha-automaat-       nakkoratkaisuja ja koska vuoden 1994              ns.
23969: tiyhdistykselle yksinoikeus tarjota raha-auto-        Schindler-tapausta koskevassa EY-tuomioistui-
23970: maattipalveluja, jos se johtaa siihen, että rajoi-    men ennakkoratkaisussa jo tunnustettiin jäsen-
23971: tukset eivät ole johdonmukaisia, asianmukaisia        valtioiden oikeus kansallisesti säädellä ja rajoit-
23972: ja oikeassa suhteessa niiden yhteiskuntapoliittis-    taa rahapelejä, pitää hallitus todennäköisenä, että
23973: 
23974: 
23975: 2
23976: Ministerin vastaus                                      KK 124/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
23977: 
23978: 
23979: EY-tuomioistuin ei tule edellyttämään Raha-au-      taa Raha-automaattiyhdistyksen yksinoikeuden
23980: tomaattiyhdistyksen yksinoikeusaseman purka-        kumoutumiseen, selvittää hallitus varojen kerää-
23981: mista.                                              misen ja sosiaali-ja terveysalanjärjestöjen rahoi-
23982:   Jos EY -tuomioistuimen päätös, jonka julkista-    tuksen vaihtoehdot erikseen.
23983: misajankohta ei vielä ole tiedossa, kuitenkinjoh-
23984: 
23985: 
23986: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
23987: 
23988:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
23989: 
23990: 
23991: 
23992: 
23993:                                                                                                     3
23994: KK 124/1999 vp -Antero Kekkonen /sd                                                        Ministems svar
23995: 
23996: 
23997: 
23998: 
23999: Tili riksdagens talman
24000: 
24001: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ensamrätt. Generaladvokaten kritiserade i syn-
24002: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        nerhet sättet på vilket ensarnrätten har ordnats i
24003: statsrådet översänt följande av riksdagsman An-        praktiken och på basis av viiken verksamheten
24004: tero Kekkonen /sd undertecknade skriftliga             idkas. Med detta avsåg generaladvokaten bl.a. att
24005: spörsmål SS 124/1999 rd:                               det saknas en gräns för det högsta antal spelauto-
24006:                                                        mater som får installeras, att det vederlag som
24007:        Hur har regeringen förberett sig på den         rättighetsinnehavama erhåller grundar sig på om-
24008:        möjligheten att Penningautomatför-              sättningen samt att kontrolien över ungdomars
24009:        eningens vinstmedel under de närmaste           spel inte är tillräcklig. Enligt generaladvokaten
24010:        åren inte i nuvarande omfattning kan            kan det nuvarande monopolsystemet ersättas
24011:        användas för tillhandahållandet av so-          med ett tillståndssystem som alla privata närings-
24012:        cial- och hälsovårdstjänster?                   idkare som är verksamma inom gemenskapen
24013:                                                        kan ha fördel av och som omfattas av en sträng
24014: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        statlig kontroll vad gäller beviljandet av tillstånd
24015: föra följande:                                         och utövandet av verksamhet.
24016: Generaladvokat La Pergola vid EG-domstolen                 Generaladvokat Fennellys förslag till avgö-
24017: gav den 4 mars 1999 sitt förslag tili avgörande i      rande i det s.k. Zenatti-fallet som gäller ensam-
24018: det s.k. Läärä-faliet som gälier Penningautomat-       rätt på vadhållning i Italien offentliggjordes den
24019: föreningens monopol på penningautomatverk-             20 maj 1999. Fennelly ansåg att de nationelia
24020: samhet. Det bolag som Läärä företräder hade            rättsnormer, genom vilka vissa företag ges sär-
24021: 1996 i sina lokaler instalierat spelautomater, vil-    skilda rättigheter att anordna vadhållning i sam-
24022: ka kunde ge spelvinster på högst 200 mark.             band med idrottstävlingar, är förenliga med ge-
24023: Jyväskylä tingsrätt dömde Läärä till bötesstraff       menskapsrätten, förutsatt att dessa har som syfte
24024: och förklarade spelautomatema jämte pengama            att begränsa de menliga följdema av vadhållning.
24025: förverkade tili staten. Fuliföljdsdomsto1en Vasa          Generaladvokatema har sålunda stannat för
24026: hovrätt frågade EG-domstolen om Penningauto-           olika slutresultat i två liknande fali som gälier en-
24027: matföreningens monopol på spelautomater över-          samrätt på penningspelverksamhet. Eftersom
24028: ensstämmer med EG-rätten.                              domstolen inte torde kunna ge sinsemelian mot-
24029:     Generaladvokat La Pergola ansåg i sitt förslag     stridiga förhandsavgöranden i dessa två fall som
24030: tili avgörande att mot artikel 90.1 och artikel 59 i   varit anhängiga samtidigt och eftersom EG-dom-
24031: Romfördraget strider sådan lagstiftning som ger        stolen i sitt förhandsavgörande i det s.k. Schind-
24032: Penningautomatföreningen monopol på tillhan-           ler-fallet från 1994 redan godkände medlemssta-
24033: dahåliandet av penningautomattjänster, om detta        temas rätt att på nationell nivå reglera och be-
24034: leder till att begränsningama inte är följdriktiga,    gränsa penningspel, anser regeringen det sanno-
24035: ändamålsenliga elier står i rätt relation tili de      likt att EG-domstolen inte kommer att kräva att
24036: samhälispolitiska mål samt de mål att förebygga        Penningautomatföreningens monopolställning
24037: bedrägerier som de nationella myndighetema har         hävs.
24038: åberopat i syfte att motivera lagstiftningen om
24039: 
24040: 4
24041: Ministems svar                                          KK 124/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
24042: 
24043: 
24044:    Om EG-domstolens dom, i fråga om viiken          särskilt utreda altemativa sätt att samla in medel
24045: tidpunkten för offentliggörande ännu inte är        och ordna finansiering tili social- och hälso-
24046: känd, dock leder tili att Penningautomatförening-   vårdsorganisationema.
24047: ens monopol upphävs, kommer regeringen att
24048: 
24049: 
24050: Helsingforsden 10 juni 1999
24051: 
24052:     Omsorgsminister Eva Biaudet
24053: 
24054: 
24055: 
24056: 
24057:                                                                                                     5
24058:                                                                     KK 125/1999 vp -     Henrik Lax /r
24059: 
24060: 
24061: 
24062: 
24063:                                               SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 125/1999 rd
24064: 
24065:                                               Ekonomiskt stöd för boende för att trygga um-
24066:                                               gängesrätten
24067: 
24068: 
24069: 
24070: 
24071: Tili riksdagens talman
24072: 
24073: Vid äktenskapsskillnad händer det ofta att den         man vid uträknande av inkomster som står som
24074: ena föräldem, ofta pappan, får det ekonomiskt          grund för bostadsbidraget beaktar skuldsane-
24075: betydligt sämre ställt. Han kan bli tvungen att bo     ringsavkortningen.
24076: i en liten etta vilket leder tili besvär när han med
24077: stöd av sin umgängesrätt skall ha bamen hos sig.       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
24078: Bamet i sin tur kan få skuldkänslor över att pap-      ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
24079: pan har det sämre ställt än mamman. Speciellt be-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
24080: svärlig är situationen för pappor med skuldsane-       följande spörsmål:
24081: ring. För att de skall kunna hålla sig med tiliräck-
24082: liga utrymmen för att kunna utnyttja sin umgäng-             Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att
24083: esrätt tili fullo borde deras situation kunna beak-          föräldrar som har umgängesrätt skulle
24084: tas vid fastställande av bostadsbidragets och ut-            kunna få ett något mera omfattande eko-
24085: komststödets storlek. Detta kunde ske genom att              nomiskt stöd för sitt boende?
24086: 
24087: 
24088: Helsingfors den 26 maj 1999
24089: 
24090:     Henrik Lax /sv
24091: 
24092: 
24093: 
24094: 
24095:                                                                                                Versio 2.0
24096: Suomennos                                                           KK 125/1999 vp- Henrik Lax /r
24097: 
24098: 
24099: 
24100: 
24101:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 125/1999 vp
24102: 
24103:                                               Asumisen taloudellinen tukeminen lapsen ta-
24104:                                               paamisoikeuden turvaamiseksi
24105: 
24106: 
24107: 
24108: 
24109: Eduskunnan puhemiehelle
24110: 
24111: Avioerossa usein toisen vanhemman, usein isän,         perusteena olevaa tuloa laskettaessa otettaisiin
24112: taloudellinen asema heikkenee huomattavasti.           huomioon velkajärjestelyn lyhennys.
24113: Hän saattaa joutua asumaan pienessä yksiössä,
24114: mistä voi aiheutua vaikeuksia hänen pitäessään         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24115: lapsiaan tapaamisoikeuden nojalla luonaan. Lap-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24116: si puolestaan voi kokea syyllisyydentunteita sii-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24117: tä, että isä on äitiä huonommassa asemassa. Eri-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24118: tyisen hankala on velkajärjestelyssä olevien isien
24119: tilanne. Jotta he pystyisivät pitämään riittävät ti-         Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
24120: lat toteuttaakseen täysimittaisesti tapaamisoi-              jotta vanhemmat, joilla on lastensa ta-
24121: keuttaan, heidän tilanteensa tulisi ottaa huo-               paamisoikeus, voisivat saada hiukan
24122: mioon asumistuen ja toimeentulotuen mitoituk-                suurempaa taloudellista tukea asumi-
24123: sessa. Tämä voisi tapahtua siten, että asumistuen            seensa?
24124: 
24125: 
24126: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999
24127: 
24128:     Henrik Lax /r
24129: 
24130: 
24131: 
24132: 
24133: 2
24134: Ministerin vastaus                                                  KK 125/1999 vp- Henrik Lax /r
24135: 
24136: 
24137: 
24138: 
24139: Eduskunnan puhemiehelle
24140: 
24141: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            taisessa asunnossa. Tukea myönnetään perheen
24142: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          vakinaiseen asuntoon ja lapsille maksettavia ela-
24143: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tusapumaksuja ja lapsilisiä ei oteta tuloina huo-
24144: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik La-        mioon.
24145: xin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            Yhteisestä kodista pois lähteneelle vanhem-
24146:  125/1999 vp:                                          malle myönnetään tukea hänen omien, usein
24147:                                                        alentuneiden tulojensa mukaisesti. Asumistukea
24148:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,         myönnetään pysyvien bruttokuukausitulojen mu-
24149:       jotta vanhemmat, joilla on lastensa ta-          kaan eikä tuloista tehdä mitään vähennyksiä. Ela-
24150:       paamisoikeus, voisivat saada hiukan              tusvelvolliselle myönnetään tukea yleisten peri-
24151:       suurempaa taloudellista tukea asumi-             aatteiden mukaisesti eikä tuen tarvetta arvioitaes-
24152:       seensa?                                          sa voida tulojen vähennyksenä ottaa huomioon
24153:                                                        maksettuja elatusapumaksuja. Käytännössä tämä
24154: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          olisi tukijärjestelmän yleisestä kaavamaisuudes-
24155: ti seuraavaa:                                          ta poikkeamisen lisäksi myös ongelmallista sil-
24156: Asumistukilain (408/197 5) mukaisesti asumistu-        loin, kun elatusapumaksuja ei todellisuudessa
24157: kea myönnetään ruokakunnan itsensä maksetta-          makseta.
24158: viksi jäävien asumismenojen vähentämiseksi                Elatusvelvolliselle tukea myönnettäessä koh-
24159: tuen tarpeessa oleville. Tuen myöntämisessä ote-      tuullisen asunnon suuruutta arvioitaessa ei voida
24160: taan huomioon hakijaruokakunnan koko, tulot ja        ottaa huomioon sitä, että lapsilla yleensä on tar-
24161: omaisuus sekä asunnon koko ja asumismenot             ve asua tapaamisoikeutta toteuttaessaan myös
24162: Tukijärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa          toisen vanhemman luona. Asumistukea myönne-
24163: ruokakunnan kokoa vastaavan kohtuullisen asu-         tään vakinaiseen asuntoon eikä tuen korottami-
24164: mistason saavuttaminen sillekin väestönosalle,        nen hyväksymällä isompi asunnon pinta-ala tai
24165: joka ei taloudellisten edellytysten puuttuessa sii-   muulla tavalla sovellu asumistukijärjestelmän
24166: hen muutoin pysty. Erityisen tärkeäksi laman          tehtäväksi. Silloinkin, kun on sovittu lasten yh-
24167: olosuhteissa on noussut mahdollisuus säilyttää        teishuoltajuudesta, joudutaan ratkaisemaan,
24168: asumistuen avulla kohtuullinen asumistaso tulo-       kumman vanhemman luona lapset ensisijaisesti
24169: jen alentuessa.                                       asuvat ja lapsiperheen asuntona voidaan tukea
24170:    Asumistukijärjestelmässä otetaan huomioon          vain toista asuntoa.
24171: perheen koko sekä otettaessa huomioon tukea               Asumistukea myönnettäessä ei voida ottaa
24172: myönnettäessä hyväksyttäviä asumismenoja että         huomioon velkajärjestelyssä sovittuja lainan hoi-
24173: tulojen mukaan määräytyvän omavastuuosuuden           tokuluja, ei myöskään elatusvelvollisen osalta.
24174: mitoituksessa. Asumistuella pyritään turvaa-          Sen sijaan velkajärjestelyssä maksut pyritään mi-
24175: maan, että myös perheen hajotessa ja tulotason        toittamaan siten, että asianomainen ei joutuisi
24176: alentuessa lapsille ja heidän huoltajalleen voi-      toimeentulotuen varaan.
24177: daan turvata mahdollisuus asua heidän tarvet-             Toimeentulotukiasetus antaa mahdollisuuden
24178: taan vastaavassa kohtuullisen tasoisessa ja hin-      joustavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai
24179: 
24180: 
24181:                                                                                                         3
24182: KK 125/1999 vp - Henrik Lax /r                                                       Ministerin vastaus
24183: 
24184: 
24185: perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista joh-      Yhteiskunta tukee varsin voimakkaasti yksin-
24186: tuvia toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen        huoltajaa ja hänen lastensa pysyvää asumista.
24187: suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi kat-       Yhteiskunnan tuen mitoittaminen siten, että
24188: sottuja menoja. Näitä voivat olla mm. lapsen ta-      myös toinen vanhemmista voisi sen turvinjärjes-
24189: paamisoikeuden toteuttamisesta ja lapsen luona        tää paremmat olosuhteet paitsi lasten aika ajoin
24190: pitämisestä aiheutuvat menot. Sosiaali- ja ter-       tapahtuvalle tapaamiselle myös pysyvästi itsel-
24191: veysministeriön arvion mukaan näillä menoilla         leen, ei kuitenkaan ole varsin helposti toteutetta-
24192: tarkoitetaan lähinnä lasten tapaamiseen liittyviä     vissa. Asumistukijärjestelmä soveltuu tällaiseen
24193: matkakustannuksia ja tapaamistilanteeseen liitty-     järjestelyyn erittäin huonosti. Tosin on myönnet-
24194: viä ravinto- ja järjestelykustannuksia. Kuntien       tävä, että asumistukikijärjestelmää joustavam-
24195: myöntämiskäytännössä tuki tuskin ulottuu väl-         massa kuntien toimeentulotuen myöntämiskäy-
24196: jemmän asumisen pysyvään tukemiseen tapaa-            tännössäkään ei ole niukkojen taloudellisten re-
24197: misoikeuden turvaamiseksi.                            surssien vuoksi varauduttu pitempiaikaiseen tu-
24198:                                                       kemiseen tällaisissa tilanteissa.
24199: 
24200: 
24201: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1999
24202: 
24203:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
24204: 
24205: 
24206: 
24207: 
24208: 4
24209: Ministems svar                                                     KK 125/1999 vp- Henrik Lax /r
24210: 
24211: 
24212: 
24213: 
24214: Tili riksdagens talman
24215: 
24216: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       motsvarar deras behov. Bidrag beviljas för famil-
24217: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av       jens stadigvarande bostad och underhålisbidrag
24218: statsrådet översänt följande av riksdagsman Hen-      och bambidrag som betalas tili bamen beaktas
24219: rik Lax /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS      inte såsom inkomster.
24220: 125/1999 rd:                                             Den förälder som lämnar det gemensamma
24221:                                                       hemmet beviljas stöd i enlighet med hans egna,
24222:       .-lmnar regeringen vidta åtgärder för att       ofta sänkta inkomster. Bostadsbidrag beviljas en-
24223:       föräldrar som har umgängesrätt skulle           ligt de permanenta bruttomånadsinkomstema och
24224:       kunnafå ett något mera omfattande eko-          några avdrag görs inte från inkomstema. Den un-
24225:       nomiskt stödför sitt boende?                    derhållsskyldige beviljas stöd enligt alimänna
24226:                                                       principer och underhålisbidrag som betalts kan
24227: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       inte beaktas såsom avdrag från inkomstema när
24228: föra följande:                                        behovet av stöd bedöms. 1 praktiken skulie detta
24229: Enligt lagen om bostadsbidrag (408/1975) bevil-       utöver avvikelsen från stödsystemets alimänna
24230: jas bostadsbidrag tili dem som behöver bidrag för     schematiska karaktär också vara problematiskt
24231: att de boendeutgifter som hushållen själva beta-      när underhålisbidrag i verkligheten inte betalas.
24232: lar skali minska. När bidraget beviljas beaktas          När storleken på en skälig bostad bedöms i
24233: hushåliets storlek, inkomster och förmögenhet         samband med att bidrag beviljas tili den under-
24234: samt bostadens storlek och boendeutgiftema.           hålisskyldige kan man inte beakta att bam i ali-
24235: Syftet med bidragssystemet är att göra det möj-       mänhet har behov av att bo även hos den andra
24236: ligt att en skälig boendenivå som motsvarar hus-      föräldem när de utnyttjar sin umgängesrätt. Bo-
24237: håliets storlek uppnås även i fråga om den del av     stadsbidrag beviljas för den stadigvarande bosta-
24238: befolkningen som tili följd av avsaknad av eko-       den och det passarinteini systemet med bostads-
24239: nomiska förutsättningar inte annars klarar av det-    bidrag att höja bidraget genom att godkänna en
24240: ta. Under recessionen har det blivit specielit vik-   större bostadsyta elier på något annat sätt. Även i
24241: tigt att med hjälp av bostadsbidrag kunna bibe-       det fall att föräldrama har kommit överens om
24242: hålia en skälig boendenivå när inkomstema             gemensam vårdnad av bamen måste man bestäm-
24243: minskar.                                              ma hos vilkendera föräldem bamen i första hand
24244:     lnom ramen för systemet med bostadsbidrag         bor och endast den ena bostaden kan beviljas bi-
24245: beaktas familjens storlek såväl vid beaktandet av     drag såsom bostad för en bamfamilj.
24246: de boendekostnader som godkänns när bidrag be-           När bostadsbidrag beviljas kan inte sådana ut-
24247: viljas som vid dimensioneringen av den självris-      gifter för låneskötsel som överenskommits i sam-
24248: kandel som bestäms enligt inkomstema. Med             band med skuldsanering beaktas, inte helier när
24249: hjälp av bostadsbidraget strävar man efter att sä-    det är fråga om en underhålisskyldig. Däremot
24250: kerstälia att bamen och deras vårdnadshavare          strävar man efter att vid skuldsanering dimensio-
24251: även när familjen splittras och inkomstnivå~          nera betalningama så att personen i fråga inte blir
24252: sjunker, skali ha en möjlighet att tili ett skäligt   beroende av utkomststöd.
24253: pris bo i en sådan bostad med skälig standard som
24254: 
24255:                                                                                                        5
24256: KK 125/1999 vp- Henrik Lax /r                                                           Ministerns svar
24257: 
24258: 
24259:    Förordningen om utkomststöd gör det möjligt            Samhällets stöd till ensamförsörjare och för
24260: att med flexibel urskiljning beakta utgifter som      dessas barns permanenta boende är betydande.
24261: på grund av en persons eller familjs särskilda be-    Det är emellertid inte alldeles enkelt att genom-
24262: hov eller förhållanden ansetts nödvändiga för         föra dimensioneringen av samhällets stöd på ett
24263: tryggande av utkomsten eller främjande av för-        sådant sätt att också den andra föräldern med
24264: mågan att klara sig på egen hand. Till dessa utgif-   hjälp stödet kunde ordna bättre förhållanden inte
24265: ter kan hänföras bl.a. utgifter som uppstår när       enbart med tanke på umgänget med barnen då
24266: umgängesrätten verkställs eller när föräldern har     och då utan också mera bestående för sig själv.
24267: barnet hos sig. Enligt social- och hälsovårdsmi-      Systemet med bostadsbidrag lämpar sig ytterst
24268: nisteriets bedömning avses med dylika utgifter        illa för ett dylikt arrangemang. Det måste dock
24269: främst resekostnader som ansluter sig till um-        medges att kommunerna när det gäller beviljan-
24270: gänget med barnen och utgifter för mat och an-        det av utkomststöd, vilket förfarande är flexibla-
24271: dra arrangemang som ansluter sig till umgänges-       re än systemet med bostadsbidrag, inte heller till
24272: situationen. 1 kommunernas praxis då det gäller       följd av knappa ekonomiska resurser har berett
24273: beviljandet av stöd kommer bidraget knappast att      sig på stöd under en längre tid i dylika situatio-
24274: utsträckas till att gälla permanent bidrag för rym-   ner.
24275: ligare boende för att umgängesrätten skall tryg-
24276: gas.
24277: 
24278: 
24279: Helsingfors den 22 juni 1999
24280: 
24281:     Minister Suvi-Anne Siimes
24282: 
24283: 
24284: 
24285: 
24286: 6
24287:                                                              KK 126/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
24288: 
24289: 
24290: 
24291: 
24292:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 126/1999 vp
24293: 
24294:                                               Urheilutoiminnan ajautuminen bisnesmiesten
24295:                                               käsiin
24296: 
24297: 
24298: 
24299: 
24300: Eduskunnan puhemiehelle
24301: 
24302: Urheilusta esitetään erilaisia väitteitä. On muun      Asialle tarttis tehdä jotakin, sanoi entinen presi-
24303: muassa sanottu, että urheilu on yhteiskunnan           dentti aikoinaan. Siksi esitän edellä olevan perus-
24304: syöpä. Tähän ei voi yhtyä vaan on todettava, että      teella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
24305: urheilu on yhteiskunnalle äärimmäisen tärkeä ja        menttiin viitaten kunnioittavasti valtioneuvoston
24306: hyödyllinen asia.                                      asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
24307:    Ennen urheilutoimintoja vietiin eteenpäin tai-      kysymyksen:
24308: koohengessä ja harrastustoiminnan pohjalta. Vii-
24309: me aikoina urheilun kuvioihin ovat iskeneet niin             Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
24310: sanotut liike- ja talouselämän hait, jotka ovat teh-         estääkseen eräiden urheilumuotojen,
24311: neet ja tekemässä urheilusta yksityistä bisnestä             kuten jääkiekon, jalkapallon ja pesäpal-
24312: keinoista välittämättä. Esimerkkeinä tällaisista              lon joutumisen vain omaa taloudellista
24313: urheilumuodoista voidaan pitää jääkiekkoa ja                 etua tavoittelevien liike-elämän haiden
24314: kasvavassa määrin myös jalkapalloa. Urheilu it-              ja bisnesmiesten pyöritettäväksi niin,
24315: sessään jää toisarvoiseksi ja ratkaisevaa on taus-           että urheilutoiminnan alkuperäinen tar-
24316: tahahmojen taloudellisen voiton maksimointi.                 koitus ja tavoite kokonaisuudessaan hä-
24317: Asiassa on menty ja mennään jo nykyisin vielä-               märtyy, kuten nyt on nopeasti tapahtu-
24318: kin pidemmälle. Tästä on esimerkkinä pesäpal-                massa?
24319: lon, suomalaisen kansallisurheilun sopupelit, joi-
24320: hin ovat voiton tavoittelussa syyllistyneet myös
24321: tavalliset pelaajat, siis urheilijat.
24322: 
24323: 
24324: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999
24325: 
24326:     Sulo Aittoniemi /alk
24327: 
24328: 
24329: 
24330: 
24331:                                                                                                  Versio 2.0
24332: KK 126/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                              Ministerin vastaus
24333: 
24334: 
24335: 
24336: 
24337: Eduskunnan puhemiehelle
24338: 
24339: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            märtyy, kuten nyt on nopeasti tapahtu-
24340: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,             massa?
24341: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
24342: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
24343: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     seuraavaa:
24344: sen KK 126/1999 vp:                                Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen oh-
24345:                                                    jelmassa todetaan: "Edistetään taiteen, liikunnan
24346:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      ja nuorisotyön kansalaistoimintaa ja selkiinnyte-
24347:       estääkseen eräiden urheilumuotojen,
24348:                                                    tään kansalaistoiminnan julkisen tuen periaatteet
24349:       kuten jääkiekon, jalkapallon ja pesäpal-     suhteessa liiketoimintaan."
24350:        lon joutumisen vain omaa taloudellista
24351:                                                       Hallitusohjelman mukaisesti opetusministe-
24352:       etua tavoittelevien liike-elämän haiden
24353:                                                    riöllä on tarkoitus tehdä asiasta selvitys ja käsi-
24354:       ja bisnesmiesten pyöritettäväksi niin,       tellä samalla myös niitä aihepiirejä, joihin kan-
24355:       että urheilutoiminnan alkuperäinen tar-      sanedustaja Sulo Aittaniemi on kirjallisessa ky-
24356:       koitus ja tavoite kokonaisuudessaan hä-      symyksessään viitannut.
24357: 
24358: 
24359: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1999
24360: 
24361:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
24362: 
24363: 
24364: 
24365: 
24366: 2
24367: Ministems svar                                           KK 126/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
24368: 
24369: 
24370: 
24371: 
24372: Tili riksdagens talman
24373: 
24374: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
24375: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av    föra följande:
24376: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo
24377: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-    I programmet för statsminister Paavo Lipponens
24378: mål SS 126/1999 rd:                                II regering konstateras följande: "Medborgar-
24379:                                                    verksamheten inom konst, motion och ungdoms-
24380:       Avser regeringen vidta åtgärder för att      arbete främjas. Principema för det offentliga stö-
24381:       förhindra att vissa idrottsgrenar, såsom     det tili medborgarverksamheten i förhåliande tili
24382:        ishockey, fotboll och boboll, råkar i       affårsverksamhet klarläggs."
24383:        händerna på affärshajar och business-          I enlighet med regeringsprogrammet har un-
24384:        män som endast eftersträvar egen eko-       dervisningsministeriet för avsikt att göra en ut-
24385:        nomisk fördel, så att det ursprungliga      redning i frågan och samtidigt behandla också de
24386:       syftet och målet med idrotten helt för-      ämnesområden som riksdagsledamot Sulo Aitta-
24387:       dunklas, vilket nu snabbt håller på att      niemi hänvisat tili i sitt spörsmål.
24388:       ske?
24389: 
24390: 
24391: Helsingfors den 15 juni 1999
24392: 
24393:    Kulturminister Suvi Linden
24394: 
24395: 
24396: 
24397: 
24398:                                                                                                    3
24399:                                                                  KK 127/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
24400: 
24401: 
24402: 
24403: 
24404:                                                  KIRJALLINEN KYSYMYS 127/1999 vp
24405: 
24406:                                                  Poliisin lisämäärärahojen kohdistaminen
24407: 
24408: 
24409: 
24410: 
24411: Eduskunnan puhemiehelle
24412: 
24413: Suuresti kunnioittamani Kari Häkämies valittiin           poliisin tavanomaisiin toimintakustannuksiin va-
24414: uuden hallituksen sisäasiainministeriksi. Se on           ratuista varoista. Tilanne menisi siis nykyistäkin
24415: poliisin kannalta erinomainen asia ajatellen Kari         huonommaksi poliisin toiminnan kannalta.
24416: Häkämiestä henkilönä ja kokemuksia jo
24417: oikeusministerikaudelta. Erinomaisuutta lisää se,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24418: että Häkämies ja valtiovarainministeri Niinistö           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24419: ovat niin sanotusti kamuja eli kavereita, mikä nä-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24420: kyi heti siinä, että poliisille luvattiin runsaasti li-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24421: sämäärärahaa. Ilman sitä Häkämies tuskin olisi
24422: ministerin pestiä ottanutkaan.                                  Mistä hallitus aikoo ottaa poliisin toi-
24423:    Herää kuitenkin vähän liioitellen sanottuna                  mintaan ne määrärahat, jotka tarvitaan
24424: kauhea ajatus. Suomi aloittaa EU:n puheenjohta-                 EU-puheenjohtajuuden erikoisjärjeste-
24425: jamaana heinäkuun alusta, mikä tietää runsaasti                 ~vihin vai käykö mahdollisesti niin, että
24426: lisätöitä ja kustannuksia poliisille. Jospa luvatut             rahoitus tapahtuu poliisille tavanomai-
24427: lisämäärärahat menevätkin näihin kustannuksiin                  seen toimintaan luvatuilla lisämäärära-
24428: eivätkä riitäkään ja lisää joudutaan nipistämään                hoilla, tarvittaessa vielä perustarpeista-
24429:                                                                 kin nipistäen?
24430: 
24431: 
24432: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999
24433: 
24434:     Sulo Aittaniemi /alk
24435: 
24436: 
24437: 
24438: 
24439:                                                                                                    Versio 2.0
24440: KK 127/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
24441: 
24442: 
24443: 
24444: 
24445: Eduskunnan puhemiehelle
24446: 
24447: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        samaan ED-puheenjohtajuuden aiheuttamat yli-
24448: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         määräiset menot normaalista budjetistaan. Tä-
24449: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston       hän on helppo vastata.
24450: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-          Vuoden 1998 talousarvioissa poliisille on
24451: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        myönnetty noin 12,4 milj. mk puheenjohtajuu-
24452: sen KK 127/1999 vp:                                   den turvatehtävien aiheuttamien ylimääräisten
24453:                                                       kalusto- ja laitehankintojen johdosta. Vuoden
24454:        Mistä hallitus aikoo ottaa poliisin toi-        1999 varsinaisessa talousarviossa on, kuten toi-
24455:        mintaan ne määrärahat, jotka tarvitaan         mintamenomomentin 26.75.21 selvitysosasta il-
24456:        EU-puheenjohtajuuden erikoisjärjeste-          menee, varauduttu puheenjohtajuuden turvateh-
24457:        lyihin vai käykö mahdollisesti niin, että      täviin 17,5 milj. mk:n ylimääräisenä rahoituksel-
24458:        rahoitus tapahtuu poliisille tavanomai-        la. Lisäksi poliisilla on käytettävissä myös val-
24459:        seen toimintaan luvatuilla lisämäärära-        tiovarainministeriön hallinnonalalle budjetoitua
24460:        hoilla, tarvittaessa vielä perustarpeista-     rahoitusta sen käyttöperusteiden mukaisesti var-
24461:        kin nipis täen?                                sinaisia EU-puheenjohtajuustehtäviä varten.
24462:                                                           Edellä mainitsemani puheenjohtajuusrahoitus
24463: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         on siis erillisrahoitusta, jonka suunnittelu, käyttö
24464: ti seuraavaa:                                         ja seuranta on erillään muusta poliisitoiminnas-
24465: Poliisitoimen rahoituksen riittävyys ja taso on ol-   ta. Turvatehtävien ja rahoitustarpeen suunnittelu
24466: lut esillä erityisesti nyt tänä keväänä mm. halli-    on perustunut mm. kokemuksiin Suomessa jär-
24467: tusohjelmaa laadittaessa ja täällä eduskunnassa       jestetyistä huippukokouksista. Jos mitään yllättä-
24468: käydyssä keskustelussa. Hallitusohjelmaan on          vää ei tapahdu, niin edellä selostetun ylimääräi-
24469: kirjattu tavoitteeksi poliisin voimavarojen lisää-    sen rahoituksen pitäisi turvata täällä pidettävien
24470: minen. Osoituksena siitä on, että parhaillaan         kokousten ja kokousedustajien turvallisuus.
24471: eduskunnassa käsiteltävässä vuoden 1999 lisä-            Lienee myös mahdollista, että jos seurannan
24472: budjetissa hallitus esittää poliisin toimintamäärä-   perusteella puheenjohtajuustehtävien todetaan
24473: rahoihin 40 milj. mk:n lisäystä poliisin toiminta-    perustellusti vieneen merkittävästi enemmän re-
24474: mahdollisuuksien turvaamiseksi. Poliisin toimin-      sursseja kuin mitä siihen on rahoituksellisesti va-
24475: tarahoituksen tasoon ei ole tässä yhteydessä tar-     rauduttu, tämä voitaisiin ottaa huomioon esim.
24476: vetta enempää puuttua.                                vuoden 2000 talousarviossa.
24477:    Kysymyksessään edustaja Aittaniemi on huo-
24478: lissaan nimenomaan siitä, joutuuko poliisi mak-
24479: 
24480: 
24481: Helsingisssä 15 päivänä kesäkuuta 1999
24482: 
24483:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
24484: 
24485: 
24486: 2
24487: Ministems svar                                               KK 127/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
24488: 
24489: 
24490: 
24491: 
24492: Tili riksdagens talman
24493: 
24494: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       der ur den normala budgeten. Denna fråga är lätt
24495: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        att besvara.
24496: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo           I budgetama för 1998 har polisen beviljats ca
24497: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-         12,4 milj. mk för de extra utrustnings- och an-
24498: mål SS 127/1999 rd:                                    läggningsanskaffningar som föranleds av säker-
24499:                                                        hetsuppgiftema under ordförandeskapet. 1 den
24500:        Varifrån ämnar regeringen ta de anslag          ordinarie budgeten för 1999 har, så som det fram-
24501:        som polisen behöver för specialarran-           går av förklaringen till omkostnadsmoment
24502:        gemang under EU-ordförandeskapet                26.7 5.21, reserverats extra finansiering om 17,5
24503:        och kommer denna verksamhet eventu-             milj. mk för säkerhetsuppgiftema under ordfö-
24504:        ellt att finansieras med de tilläggsan-         randeskapet. Dessutom har polisen tillgång till
24505:        slag som utlovats för polisens ordinarie        den finansiering som budgeterats under finans-
24506:        verksamhet, vid behov även med ansla-           ministeriets förvaltningsområde och som i enlig-
24507:        gen för basbehoven?                             het med grundema för disponeringen får använ-
24508:                                                        das för uppgifter som uttryckligen hänför sig till
24509: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        EU-ordförandeskapet.
24510: föra följande:                                             Den ovan nämnda finansieringen, som hänför
24511: Tillräckligheten hos och nivån på finansieringen       sig till ordförandeskapet, är således särskild fi-
24512: till polisväsendet har i synnerhet i vår varit aktu-   nansiering som planeras, används och följs sepa-
24513: ella bl.a. i regeringsprogrammet och i diskussio-      rat från den övriga polisverksamheten. Plane-
24514: nen i riksdagen. Enligt regeringsprogrammet            ringen av säkerhetsuppgiftema och finansie-
24515: skall polisens resurser utökas. Ett teeken på det är   ringsbehovet grundar sig bl.a. på erfarenheter
24516: att regeringen i tilläggsbudgeten för 1999, vilken     från de toppmöten som ordnats i Finland. Om
24517: som bäst behandlas i riksdagen, föreslår ett till-     inget oförutsett inträffar, borde denna extra fi-
24518: lägg om 40 milj. mk till anslaget för polisens om-     nansiering kunna trygga säkerheten såväl under
24519: kostnader. Tillägget är avsett för tryggande av        de möten som hålls här som för mötesdeltagama.
24520: polisens verksamhetsbetingelser. Det finns inget          Om det vid uppföljningen konstateras att de
24521: behov av att i detta samrnanhang ytterligare dis-      uppgifter som hänför sig till ordförandeskapet av
24522: kutera nivån på finansieringen till polisens verk-     grundad anledning tar betydligt mer resurser i an-
24523: samhet.                                                språk än vad man har förberett sig på att finansie-
24524:     1 sitt spörsmål är riksdagsledamot Aittoniemi      ra, torde detta kunna beaktas i t.ex. budgeten för
24525: bekymrad över frågan om polisen måste betala de        2000.
24526: extra utgifter som EU-ordförandeskapet föranle-
24527: 
24528: 
24529: 
24530: Helsingforsden 15 juni 1999
24531: 
24532:     lnrikesminister Kari Häkämies
24533: 
24534:                                                                                                         3
24535:                                                                  KK 128/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
24536: 
24537: 
24538: 
24539: 
24540:                                                  KIRJALLINEN KYSYMYS 128/1999 vp
24541: 
24542:                                                  Kosovon pakolaisten käyttöön annettujen tilo-
24543:                                                  jen korvaaminen entisille käyttäjille
24544: 
24545: 
24546: 
24547: 
24548: Eduskunnan puhemiehelle
24549: 
24550: Suomeen niin kuin muuallekin otetaan humanis-             operaatio. Tiloja, jotka olisivat tarpeen muuhun
24551: min huuman vallassa Kosovon pakolaisia. Huu-              käyttöön ja muun muassa vailla asuntoa oleville
24552: ma on ymmärrettävä television välittämien ku-             suomalaisille, otetaan pakolaismajoitukseen.
24553: vien pohjalta, mutta toteutus on väärä alkuperäi-
24554: sen tarkoituksen taustaa vasten tarkasteltuna. Pa-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24555: kolaiset piti palauttaa Kosovoon, kun Milose-             sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24556: victs on nujerrettu. Nyt pois siirrettyjä ei palaute-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24557: ta sinne koskaan sen paremmin Suomesta kuin               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24558: muualtakaan. Näin on asia, vaikka ymmärränkin
24559: nykyisen tilanteen paremmin kuin 1990-luvun al-                  Onko Suomessa Kasavon albaanipako-
24560: kupuolella tänne puhtaasti ns. elintasopakolaisi-                laisten käyttöön otettujen tilojen osalta
24561: na tulleiden albaanien osalta.                                   osoitettu korvaavia tiloja niihin tarpei-
24562:    Ongelma tämän kysymyksen aiheena on kui-                     siin, joita on aikaisemmin ollut olemas-
24563: tenkin toinen. Aikanaan pakolaisten käyttöön                    sa muun muassa asunnottomille suoma-
24564: tyhjennettiin muun muassa alkoholistien hoitoon                 laisille tai muuten sellaiseen käyttöön,
24565: tarkoitettuja tiloja ja alkoholistit ajettiin pellolle.         joihin tiloja on suunniteltu ennen pako-
24566: Nyt on kuulopuheiden mukaan menossa sama                        laisten tuomaa tarvetta?
24567: 
24568: 
24569: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999
24570: 
24571:     Sulo Aittaniemi /alk
24572: 
24573: 
24574: 
24575: 
24576:                                                                                                    Versio 2.0
24577: KK 128/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
24578: 
24579: 
24580: 
24581: 
24582: Eduskunnan puhemiehelle
24583: 
24584: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      doniasta. Suomi vastasi UNHCR:n avunpyyn-
24585: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        töön.
24586: olette toimittanut valtioneuvostonjäsenen vastat-       Suomen hallituksen 9.4.1999 antaman lausun-
24587: tavaksi kansanedustaja Sulo Aittoniemen /alk         non mukaan "Suomi on välittömästi valmis vas-
24588: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              taanottamaan heikoimmassa asemassa olevia Ko-
24589: 128/1999 vp:                                         sovon pakolaisia ja antamaan näille tilapäisen
24590:                                                      suojan".
24591:        Onko Suomessa Kasavon albaanipako-               Hallituksen päätöksen mukaisesti Suomi on
24592:       laisten käyttöön otettujen tilojen osalta      vastaanottanut 963 Kosovon pakolaista. Pakolai-
24593:       osoitettu korvaavia tiloja niihin tarpei-      set on majoitettu yhteensä kymmeneen vastaan-
24594:       siin, joita on aikaisemmin ollut olemas-       ottokeskukseen. Näistä uusia vastaanottokeskuk-
24595:       sa muun muassa asunnottomille suoma-           sia on neljä. Uudet vastaanottokeskukset Länsi-
24596:       laisille tai muuhun sellaiseen käyttöön,       Uudellamaalla, Hämeenkyrössä ja Punkalaitu-
24597:       joihin tiloja on suunniteltu ennen pako-       mella perustettiin tiloihin, jotka ovat jääneet tyh-
24598:       laisten tuomaa tarvetta?                       jiksi lähinnä laitoshoidon uudelleen järjestelyn
24599:                                                      vuoksi. Kotkan vastaanottokeskus on perustettu
24600: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ammatillisen kurssikeskuksen tyhjäksi jäänee-
24601: vasti seuraavaa:                                     seen asuntolaan.
24602: NATO aloitti Serbian pommitukset 23.3.1999.             Kosovon pakolaiset on siten majoitettu tiloi-
24603: Samaan aikaan kiihtyivät albaaniväestön etniset      hin, jotka olivat tyhjinä ja joille on erittäin vai-
24604: puhdistukset Kosovon maakunnassa ja pakolais-        kea löytää käyttöäjoko niiden sijainnin tai raken-
24605: virrat Albaniaan, Montenegroonja Makedoniaan         nuksen aikaisemman käyttötarkoituksen vuoksi.
24606: voimistuivat. Pakolaistilanne kärjistyi pääsiäise-      Mainittakoon vielä, että turvapaikanhakijoi-
24607: nä. Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain        den vastaanottokeskusten perustamista varten ei
24608: päävaltuutettu (UNHCR) vetosi hallituksiin hu-       aikaisemminkaan ole tyhjennetty tiloja muusta
24609: manitaaristen evakuointien aloittamiseksi Make-      käytöstä, vaan tK tw~ ps.-·r~tett\\ muusta käytöstä
24610:                                                      tyh,lil<si         uk't~\h~.
24611: 
24612: 
24613: 
24614: Helsinki l \ päivänä kesäkuut~ 1999
24615: 
24616:     Työministeri Sinikks Mönkäre
24617: Ministerns svar                                           KK 128/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
24618: 
24619: 
24620: 
24621: 
24622: Tili riksdagens talman
24623: 
24624: 1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen         Makedonien av humanitära skäl. Finland svara-
24625: anger har Ni, Fru talman, till vederbörande med-    de på UNHCR:s vädjan om hjälp.
24626: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Enligt det utlåtande som Finlands regering gav
24627: man Sulo Aittoniemi /alk undertecknade skriftli-    den 9 april 1999 är Finland berett att omedelbart
24628: ga spörsmål SS 128/1999 rd:                         ta emot de aUra värst drabbade flyktingarna från
24629:                                                     Kosovo och ge dem tillfålligt skydd.
24630:       Har man i Finland för de lokaler som ta-         Enligt regeringens beslut har Finland tagit
24631:       gits i bruk för kosovoalbanska flykting-      emot 963 flyktingar från Kosovo. Flyktingar har
24632:       ar anvisat ersättande lokaler för sådana      inkvarterats i sammanlagt tio mottagningscentra-
24633:       behov vilka funnits redan innan det be-       ler, av vilka fyra är nya. De nya mottagningscen-
24634:       hov som flyktingarna gav upphov tili          tralema i västa Nyland, Tavastkyro och Punkalai-
24635:       uppstod, såsom bostadslösa finländare         dun grundades i lokaler som blivit tomma främst
24636:       eller någon annan användning som lo-          på grund av omorganisering av anstaltvården.
24637:       kalerna är planerade för?                     Mottagningscentralen i Kotka har grundats i yr-
24638:                                                     keskurscentralens internat som stått tomt.
24639: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        Flyktingarna från Kosovo har således inkvar-
24640: föra följande:                                      terats i sådana lokaler som stått tomma och som
24641: NATO inledde bombningarna mot Serbien               det är mycket svårt att finna någon användning
24642: 23.3.1999. Samtidigt blev de etniska rensningar-    för på grund av antingen läget eller byggnadens
24643: na bland den albanska befolkningen i landskapet     tidigare användningsändamål.
24644: Kosovo allt häftigare och flyktingströmmarna tili      Det må ännu nämnas att man inte heller tidiga-
24645: Albanien, Montenegro och Makedonien växte.          re för att grunda förläggningar för asylsökande
24646: Flyktingarnas situation skärptes under påsken.      har utrymt lokaler genom att lägga ner annan
24647: FN:s flyktingkommissarie (UNHCR) vädjade till       verksamhet, utan förläggningarna har grundats i
24648: regeringarna för inledande av evakueringar från     lokaler som blivit tomma därför att den tidigare
24649:                                                     användningen har upphört.
24650: 
24651: 
24652: Helsingfors den 11 juni 1999
24653: 
24654:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
24655: 
24656: 
24657: 
24658: 
24659:                                                                                                    1
24660:                                                           KK 129/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
24661: 
24662: 
24663: 
24664: 
24665:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 129/1999 vp
24666: 
24667:                                            Taitetun indeksin vaikutus eläkeläisten tuloero-
24668:                                            jen kasvuun
24669: 
24670: 
24671: 
24672: 
24673: Eduskunnan puhemiehelle
24674: 
24675: Verrattaessa 5 000 mk/kkja 20 000 mk/kk eläke-      20 000 markan kuukausieläkkeeseen. Jo varsin
24676: tuloa saavien tulojen lisäystä vuosina 1996-        vähäisellä vaikutuksella painuu tämäkin tuloryh-
24677: 1999 voidaan todeta, että indeksit ja kansaneläk-   mä alle elinkustannusindeksin nousun.
24678: keen pohjaosan leikkaukset lisäsivät eläkkeen-          Päätettäessä ns. taitetusta indeksistä vuoden
24679: saajien tuloja neljän vuoden aikana seuraavasti:     1995 valtiopäivillä eduskunta edellytti hallituk-
24680: lähtövuonna 5 000 mklkk eläkettä saaneen osalta     sen seuraavan, aiheutuuko ns. taitetusta indeksis-
24681: 18 mk/kk ja 20 000 mk/kk eläkettä vuonna 1996       tä ongelmia tai kohtuuttomuuksia eläketulonsaa-
24682: saaneen osalta 894 mklkk. Nousuprosentit olivat     jille. Vuoden 1997 valtiopäivillä yli 3/4 kansan-
24683: siis 0,33 (5 000 mk/kk) ja 4,37 % (20 000           edustajista huomasi ongelmia syntyneen laki-
24684: mk/kk). Kun yksistään elinkustannusindeksi          aloitteessaan taitetun indeksin poistamiseksi.
24685: nousi 3,5 %, jää suomalaista keskieläkettä saava
24686: yli 3 %:n elinkustannusten nousun alapuolelle.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24687: Tähän murheelliseen laskelmaan ei ole vielä otet-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24688: tu mukaan ns. taitettua indeksiä, joka heikentää    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24689: entisestään äsken mainittuja lukuja molempien       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24690: eläkkeensaajaryhmien (5 000 mk/kk ja 20 000
24691: mklkk) osalta henkilön täytettyä 65 vuotta. Las-          Mikä on hallituksen kanta perustelu-
24692: kelmassa ei myöskään ole otettu huomioon yli-             osassa esittämiini väitteisiin taitetun in-
24693: määräisen sairausvakuutusmaksun vaikutusta                deksin vaikutuksista eläkkeensaajien tu-
24694:                                                           loeroihin?
24695: 
24696: 
24697: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999
24698: 
24699:     Seppo Kanerva /kok
24700: 
24701: 
24702: 
24703: 
24704:                                                                                              Versio 2.0
24705: KK 129/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                   Ministerin vastaus
24706: 
24707: 
24708: 
24709: 
24710: Eduskunnan puhemiehelle
24711: 
24712: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        täneillä kehittynyt suhteessa hintojen muutok-
24713: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         seen. Syy kokonaiseläkkeen matalaan reaalikas-
24714: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vuun etenkin 5 000 markan eläketasolla on kan-
24715: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-        saneläkkeen pohjaosan leikkaamisessa, ei taite-
24716: nervan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tussa indeksissä. Vuodesta 1995 vuoteen 1999
24717: sen KK 129/1999 vp:                                   eläkeikäisten TEL-indeksi on reaalisesti noussut
24718:                                                       2,3 %.
24719:       Mikä on hallituksen kanta perus-                    Eläkeikäisten TEL-indeksi on kuitenkin vuo-
24720:        teluosassa esittämiini väitteisiin taite-      desta 1995 vuoteen 1999 jäänyt työikäisten in-
24721:        tun indeksin vaikutuksista eläkkeensaa-        deksistä jälkeen kolme prosenttia. Se on aiheutta-
24722:       jien tuloeroihin?                               nut eläke-erojen kasvua alle 65-vuotiaiden ja
24723:                                                       65 vuotta täyttäneiden eläkeläisten kesken. Toi-
24724: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            saalta vuoden 1996 eläkemuutoksissa pienennet-
24725: vasti seuraavaa:                                      tiin tulevan ajan karttumaa, mikä laskee eläk-
24726: Kysymyksen perusteluosassa esitetyt luvut ovat        keen alkumäärää. Lisäksi on huomattava, että tai-
24727: oikein, jos lähtövuodeksi vaihdetaan perustelu-       tettu indeksijärjestelmä myös kaventaa eläkkei-
24728: osassa lähtövuodeksi otetun vuoden 1996 sijasta       den markkamääräisiä eroja, kun vertailtavina on
24729: vuosi 1995 ja todetaan, että työeläkkeen indeksi-     suurituloiset 65 vuotta täyttäneet ja alle 65-vuo-
24730: korotukset on perusteluosassa esitetyssä esi-         tiaat pienituloiset eläkkeensaajat Toistaiseksi
24731: merkissä nimenomaan laskettu 65 vuotta täyttä-        alle 65-vuotiaiden eläkkeet ovat kuitenkin keski-
24732: neiden TEL-indeksillä eli taitetun indeksijärjes-     määrin suurempia kuin 65 vuotta täyttäneiden.
24733: telmän mukaisella alemmalla indeksillä. Kun esi-          Taitettu indeksijärjestelmä korottaa alle 65-
24734: merkin mukainen laskelma toteutetaan työikäis-        vuotiaiden eläkkeitä, mikäli palkkakehitys on
24735: ten TEL-indeksillä, 5 000 markkaa kuukaudessa         hyvä ja toisaalta elinkustannusten nousu on al-
24736: työeläkettä vuonna 1995 saaneen kokonaiseläke         hainen, kuten viime vuosina on ollut. On huomat-
24737: on noussut vuoteen 1999 mennessä 3,34 % ja            tava, että tämä kehitys hyödyttää eläkeläistä pa-
24738: 20 000 markkaa kuukaudessa työeläkettä saa-           rempana eläkkeenä myöhemmin hänen täyttäes-
24739: neen kokonaiseläke on vastaavasti noussut             sään 65 vuotta. Siksi alle ja yli 65-vuotiaiden
24740: 7,57 %.                                               eläkkeitä ei tulekaan tarkastella poikki-
24741:     Kysymyksen perusteluosassa mainitut luvut         leikkauksena, vaan koko eläkeajalle ulottuvana,
24742: kuvaavat siis jo sellaisenaan, miten eläketaso on     kattavana tarkasteluna.
24743: taitetun indeksin piirissä olevilla 65 vuotta täyt-
24744: 
24745: 
24746: 
24747: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
24748: 
24749:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
24750: 
24751: 
24752: 2
24753: Ministems svar                                              KK 129/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
24754: 
24755: 
24756: 
24757: 
24758: Tili riksdagens talman
24759: 
24760: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ner med en pension på 5 000 mk beror på ned-
24761: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       skämingen av folkpensionens basde1, inte på det
24762: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-      varierade indexet. Under perioden 1995-1999
24763: po Kanerva /saml undertecknade skriftliga spörs-      är den reella ökningen i APL-indexet för perso-
24764: mål SS 129/1999 rd:                                   ner som uppnått pensionsåldem 2,3 %.
24765:                                                          Under perioden 1995-1999 förekommer
24766:        Vad anser regeringen om de i motive-           emellertid en eftersläpning på tre procent i APL-
24767:        ringen framförda påståendena om det            indexet för personer som uppnått pensionsåldem
24768:        varierade indexets verkningar på in-           jämfört med indexet för personer i arbetsför ål-
24769:        komstskillnaderna mellan pensionsta-           der. Detta har lett till större skillnader i pensio-
24770:        garna?                                         nema mellan å ena sidan pensionärer som är un-
24771:                                                       der 65 år och å andra sidan pensionärer som fyllt
24772: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       65 år. 1 samband med de ändringar i pensions1ag-
24773: föra följande:                                        stiftningen som genomfördes 1996 minskade
24774: Talen i motiveringen till spörsmå1et är riktiga,      däremot pensionstillväxten under återstående tid
24775: om man utgår från 1995 i stället för från 1996 vil-   vilket sänker pensionemas begynnelsebelopp:
24776: ket är fallet i motiveringen. Dessutom bör det        Dessutom bör det beaktas att systemet med varie-
24777: konstateras att i exemplet i motiveringen har in-     rat index även minskar skillnadema i mark mel-
24778: dexhöjningama av arbetspensionen uträknats ut-        lan pensionema, då man jämför pensionstagare
24779: tryckligen utgående från APL-indexet för 65 år        med hög inkomst som fyllt 65 år med pensionsta-
24780: fyllda, dvs. det lägre indexet inom systemet med      gare med låg inkomst som inte fyllt 65 år. 1 ge-
24781: varierat index. När motsvarande kalky1 görs ut-       nomsnitt får ändå de som inte fyllt 65 år än så
24782: gående från APL-indexet för personer i arbetsför      länge större pension än de som fyllt 65 år.
24783: å1der, kan man konstatera att 1999 är ökningen i         Systemet med varierat index höjer pensioner-
24784: den totala pensionen 3,34 % för dem som 1995          na för dem som är under 65 år, om löneutveck-
24785: fått 5 000 mk per månad i arbetspension och           lingen är god och ökningen i levnadskostnadema
24786: 7,57 % för dem som 1995 fått 20 000 mk per            låg, vilket har varit fallet under de senaste åren.
24787: månad i arbetspension.                                Det bör beaktas att denna utveck1ing kommer
24788:    Ta1en i motiveringen till spörsmå1et beskriver     pensionärema till nytta i form av en bättre pen-
24789: således redan i sig hur nivån på pensionema för       sion senare då 65 års å1der uppnås. Därför skall
24790: de 65 år fyllda som omfattas av systemet med va-      pensionema för både personer som är under 65 år
24791: rierat index har utvecklats i förhållande till för-   och personer som är över 65 år inte heller gran-
24792: ändringama i prisnivån. Den låga reella ökning-       skas genom tvärsnitt, utan granskningen skall
24793: en av den totala pensionen i synnerhet för perso-     vara heltäckande och gälla hela pensionstiden.
24794: 
24795: 
24796: 
24797: Helsingfors den 16 juni 1999
24798: 
24799:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
24800:                                                                                                         3
24801:                                                             KK 130/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
24802: 
24803: 
24804: 
24805: 
24806:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 130/1999 vp
24807: 
24808:                                              Merkittävien urheilutapahtumien televisiointi
24809:                                              kotimaisten kanavien välityksellä
24810: 
24811: 
24812: 
24813: 
24814: Eduskunnan puhemiehelle
24815: 
24816: Merkittävien koti- ja ulkomaisten urheilutapah-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24817: tumien seuraaminen television ruudusta on ren-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24818: touttavaa tekemistä. Ostetaan koppa kaljaa, ava-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24819: taan tv ja siitä vaan. Tämä ihanuus kotimaisten       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24820: kanavien kautta alkaa olla kuitenkin pian ohi-
24821: mennyttä aikaa. Ulkomaiset yhtiöt ovat ostamas-             Mitä hallitus aikoo tehdä, että merkittä-
24822: sa kaikkien merkittävien urheilutapahtumien te-             viä koti- ja ulkomaisia urheilutapahtu-
24823: levisiointioikeudet ja lähettävät ne edelleen mak-          mia voitaisiin jatkossakin seurata suo-
24824: sullisten kanavien kautta. Niin Yleisradion,                malaisten eikä yksinomaan kaupallisten
24825: MTV:nkuin Nelosenkin osalle jäävät vain Pihti-              kansainvälisten tv-kanavien välityksel-
24826: putaan keihäskarnevaalit, akankannon SM-kisat                .. ?
24827:                                                             1a.
24828: ja saappaanheitto. Sekin on jotakin, mutta ei riit-
24829: tävästi.
24830: 
24831: 
24832: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999
24833: 
24834:     Sulo Aittoniemi /alk
24835: 
24836: 
24837: 
24838: 
24839:                                                                                                Versio 2.0
24840: KK 130/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
24841: 
24842: 
24843: 
24844: 
24845: Eduskunnan puhemiehelle
24846: 
24847: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ma, johon on sen ylikansallisen luonteen vuoksi
24848: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         yritetty hakea ratkaisua sekä EU:n että Euroopan
24849: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       neuvoston piirissä. Yleisön oikeudet on pyritty
24850: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      turvaamaan EU:n televisiodirektiivin muutok-
24851: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        seen sisällytetyllä artikla 3 a:lla, joka puolestaan
24852: sen KK 130/1999 vp:                                   on siirretty Suomen lainsäädäntöön vuoden 1999
24853:                                                       alussa voimaan tulleen, seuraavasti kuuluvan te-
24854:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että merkittä-      levisio- ja radiotoimintalain 20 §:n 1 ja 2 mo-
24855:        viä koti- ja ulkomaisia urheilutapahtu-        mentilla:
24856:        mia voitaisiin jatkossakin seurata suo-            "Jos televisiotoiminnan harjoittaja on hankki-
24857:        malaisten eikä yksinomaan kaupallisten         nut yksinoikeuden lähettää sellaisen tapahtu-
24858:        kansainvälisten tv-kanavien välityksel-        man, jonka jokin Euroopan talousalueeseen kuu-
24859:         .. ?
24860:        1a.                                            luva valtio on ottanut televisiotoimintaa koske-
24861:                                                       vien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallin-
24862: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            nollisten määräysten yhteensovittamisesta anne-
24863: vasti seuraavaa:                                      tun neuvoston direktiivin 89/522/ETY muuttami-
24864: Merkittävien koti- ja ulkomaisten urheilutapah-       sesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvos-
24865: tumien televisioinnista päättäminen ja televi-        ton direktiivin 97 /36/EY 3 a artiklan 1 kohdassa
24866:  siointioikeuksista sopiminen ovat ensisijaisesti     tarkoitettuun ja Euroopan yhteisöjen komission
24867: televisioyhtiöiden ja televisiointioikeuksien hal-    varmistamaan luetteloon, se ei saa käyttää yksin-
24868: tijoiden keskenään sovittava asia. Urheilutapah-      oikeutta siten, ettei merkittävä osa kyseisen val-
24869: tumien järjestäminen ja näiden tapahtumien tele-      tion yleisöstä voi seurata tapahtumaa koskevaa
24870: visiointioikeuksien kauppa on yhä enenevässä          lähetystä maksuttomalla televisiokanavalla niin
24871: määrin muuttunut merkittäväksi liiketoiminnak-        kuin kyseisessä valtiossa säädetään.
24872: si. Sillä, että yhteiskunta puuttuu tähän liiketoi-       Tarvittaessa säädetään valtioneuvoston pää-
24873: mintaan osallistuvien tahojen sopimusvapauteen        töksellä, mitkä tapahtumat ovat Suomessa yhteis-
24874: ja muihin oikeuksiin, täytyy luonnollisesti olla      kunnallisen merkittävyytensä vuoksi sellaisia,
24875: huomattavan vahvat yhteiskunnalliset perusteet.       että niitä koskevat lähetykset on välitettävä Suo-
24876: Lisäksi tässä yhteydessä on huomattava, että te-      men alueelle siten, että merkittävä osa yleisöstä
24877: levisioinnista päättävät osapuolet eivät aina ole     voi seurata niitä vapaasti vastaanotettavassa
24878: Suomen lainkäyttövallan alaisia yhtiöitä tai jär-     muodossa kokonaan tai osittain joko suorana tai
24879: jestöjä. Asia on myös kilpailupoliittisesti ongel-    nauhoitettuna lähetyksenä."
24880: mallinen siinä mielessä, että myös maksutelevi-          Kyseisellä lainsäädännöllä ja siihen sisälty-
24881: siopalvelujen tarjoajien mahdollisuudet kehittää      vällä listamenettelyllä on poikettu tietoisesti
24882: liiketoimintaansa on turvattava.                      EU:n kilpailulainsäädännön yleisistä periaatteis-
24883:     Merkittävien urheilutapahtumien televisioin-      ta. Jotta poikkeamaila ei aiheutettaisi kohtuutto-
24884: nin siirtyminen vapaasti vastaanotettaviita televi-   mia markkinahäiriöitä sen tavoitteisiin nähden
24885: siokanaviita maksutelevisiokanaville on ongel-        EU:n komissiolle on varattu listamenettelyssä
24886: 
24887: 
24888: 2
24889: Ministerin vastaus                                             KK 130/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
24890: 
24891: 
24892: keskeinen rooli. Jotta kansallisesta listasta tulisi        - Tilaisuudella on yleisesti tunnustettu, erot-
24893: myös jäsenmaan lainkäyttövaltaan kuulumatto-             tuva kulttuurinen merkitys asianomaisen jäsen-
24894: mia televisiotoiminnan harjoittajia sitova lista,        valtion väestölle, erityisesti sen kulttuurisen
24895: komission on hyväksyttävä se.                            identiteetin katalysaattorina.
24896:    Vaikka vapaasti vastaanotettavien televisioka-           - Kansallinenjoukkue on mukana kyseisessä
24897: navien takana olevat televisioyhtiöt laativat mie-       huomattavassa asianomaisen urheilulajin kan-
24898: lellään pitkiä listoja siitä, mitä urheilutapahtu-       sainvälisessä kilpailussa.
24899: mia listoihin pitäisi sisällyttää, on direktiivin val-      -Tilaisuus on perinteisesti lähetetty maksut-
24900: mistelutöidenja komission myöhempien kannan-             tomalla televisiokanavalla ja sillä on ollut asian-
24901: ottojen perusteella selvää, että listamenettelyn         omaisessa jäsenvaltiossa suuri televisioyleisö.
24902: piiriin voidaan ottaa ainoastaan todella merkittä-          Suomessa ei ole vielä tehty päätöstä kansalli-
24903: viä urheilutapahtumia. EU:n komissio on ohjeis-          sesta listasta. Asian johdosta liikenneministeriön
24904: saan ilmoittanut voivansa hyväksyä tapahtuman            ja opetusministeriön virkamiehet ovat käyneet
24905: listalle, jos vähintään kaksi seuraavista kritee-        alustavia keskusteluja televisioyhtiöiden ja ur-
24906: reistä täyttyy:                                          heilujärjestöjen edustajien sekä kilpailuviran-
24907:    -Tapahtumana ja sen tuloksella on erityinen           omaisten kanssa. Tässä yhteydessä kuitenkin to-
24908: ja laaja-alainen merkitys asianomaisessa jäsen-          dettakoon, että olympialaisten televisiointi va-
24909: valtiossa, ei pelkästään niille, jotka yleensä seu-      paasti vastaanotettavilla televisiokanavilla on
24910: raavat kyseessä olevaa urheilulajia tai toimintaa.       käytännössä osapuolten välillä sovittu vuoteen
24911:                                                          2010 saakka.
24912: 
24913: 
24914: 
24915: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
24916: 
24917:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
24918: 
24919: 
24920: 
24921: 
24922:                                                                                                           3
24923: KK 130/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministerns svar
24924: 
24925: 
24926: 
24927: 
24928: Tili riksdagens talman
24929: 
24930: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       det. En ändring i artikel 3 a i EU:s televisionsdi-
24931: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        rektiv syftar tili att trygga alimänhetens rättighe-
24932: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       ter. 1 finsk lagstiftning har bestämmelserna i sin
24933: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        tur har införts i 20 § 1 och 2 mom. i lagen om te-
24934: mål SS 130/1999 rd:                                    levisions- och radioverksamhet, som trädde i
24935:                                                        kraft i början av 1999. Bestämmelserna lyder
24936:        Vad avser regeringen göra för att vikti-        som följer:
24937:        ga nationella och internationella                  "Har en utövare av televisionsverksamhet ut-
24938:        idrottsevenemang också i fortsättningen         verkat ensamrätt att sända ett sådant evenemang
24939:        kan ses över finska och inte enbart kom-        som någon stat som hör tili Europeiska ekono-
24940:        mersiella internationella tv-kanaler?           miska samarbetsornrådet har tagit in i en av Eu-
24941:                                                        ropeiska gemenskapernas kommission verifierad
24942: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        förteckning som avses i artikel a i Europaparla-
24943: föra följande:                                         mentets och rådets direktiv 97 /36/EG om änd-
24944: Beslut om televisering av viktiga nationella och       ring av rådets direktiv 89/552/EEG om samord-
24945: internationella idrottsevenemang och avtal om          ning av vissa bestämmelser som faststälits i med-
24946: televiseringsrätten är främst en fråga som avgörs      lemsstaternas lagar och andra författningar om
24947: mellan televisionsbolag och dem som innehar te-        utförandet av sändningsverksamhet för televi-
24948: levisionsrätten. Arrangemangen kring idrottseve-       sion, får ensamrätten inte utövas på ett sådant sätt
24949: nemang och handeln med rätten att televisera           att en betydande del av allmänheten i staten i frå-
24950: evenemang har i en allt högre grad blivit en af-       ga inte kan följa sändningen av evenemanget på
24951: fårsverksamhet av vikt. När samhäliet lägger sig i     en avgiftsfri televisionskanal på det sätt som be-
24952: avtalsfriheten och de övriga rättigheterna melian      stäms i staten i fråga.
24953: de parter som deltar i affårsverksamheten måste           Vid behov regleras genom statsrådets beslut
24954: det naturligtvis ske på starka samhälieliga grun-      vilka evenemang som i Finland på grund av sin
24955: der. Det är också viktigt att i detta sammanhang       samhälieliga betydelse är sådana att sändningar-
24956: framhålia att de parter som bestämmer om televi-       na av dem skali förmedlas tili Finlands territori-
24957: sering inte alitid är bolag elier organisationer       um på ett sådant sätt att en betydande del av ali-
24958: som lyder under finsk jurisdiktion. Frågan är          mänheten kan följa dem i en fritt mottagbar form,
24959: dessutom konkurrenspolitiskt problematisk för          helt eller delvis, som antingen direkt eller ban-
24960: att det är viktigt att trygga möjligheterna för pro-   dad sändning."
24961: ducenterna av betaltelevisionstjänster att utveck-        Med sagda lagstiftning och förteckningsförfa-
24962: 1a sin affårsverksamhet.                               randet har man medvetet avvikit från de allmän-
24963:    Det är ett problem när televiseringen av vikti-     na principerna för EU:s konkurrenslagstiftning.
24964: ga idrottsevenemang övergår från fritt mottagba-       För att avvikelsen inte skall leda tili orimliga
24965: ra televisionskanaler tili betaltelevisionskanaler.    marknadsstörningar i förhåliande tili målen har
24966: På grund av problemets övernationelia karaktär         EU:s kommission givits en viktig roll i förteck-
24967: har en lösning sökts både i EU och Europeiska rå-      ningsförfarandet. För att en nationeli förteckning
24968: 
24969: 
24970: 4
24971: Ministems svar                                           KK 130/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
24972: 
24973: 
24974: också skall b1i en förteckning som binder utöva-      - Evenemanget har en allmänt erkänd, tyd-
24975: re av televisionsverksamhet som inte 1yder under   ligt kulturell betydelse för befolkningen i veder-
24976: med1emsstatens jurisdiktion skall kommissionen     börande medlemsstat främst som en katalysator
24977: godkänna den.                                      för den kulturella identiteten.
24978:     Även om te1evisionsbo1agen som står för de        - Det nationella laget är med i ifrågavarande
24979: fritt mottagbara televisionskanalema gäma läg-     viktiga intemationella tävling i den aktuella
24980: ger upp långa förteckningar vilka idrottsevene-    idrottsgrenen.
24981: mang som borde ingå i dem är det klart på basis       - Evenemanget har vanligen sänts över en
24982: av beredningsarbetet kring direktivet och kom-     avgiftsfri televisionskanal och det drar stora tit-
24983: missionens senare ställningstaganden att endast    tarskaror till televisionssändningen i nämnda
24984: verkligt viktiga idrottsevenemang kan tas med i    medlemsstat.
24985: förteckningsförfarandet. EU:s kommission har i        Finland har inte ännu tagit beslut om en natio-
24986: sina anvisningar meddelat att på förteckningen     nell förteckning. Trafikministeriets och under-
24987: kan godkännas evenemang som uppfyller minst        visningsministeriets tjänstemän har diskuterat
24988: två av följande kriterier:                         frågan preliminärt med televisionsbolagens och
24989:    - Evenemanget och resultaten har en särskild    idrottsorganisationernas företrädare och med
24990: och vidsträckt betydelse i medlemsstaten ifråga,   konkurrensmyndigheterna. 1 detta sammanhang
24991: inte enbart för dem som i allmänhet fö1jer med     kan framhållas att televiseringen av olympiaspe-
24992: den aktuella idrottsgrenen eller verksamheten.     len över fritt mottagbara televisionskanaler har i
24993:                                                    praktiken avtalats mellan parterna fram till 2010.
24994: 
24995: 
24996: 
24997: Helsingforsden 18 juni 1999
24998: 
24999:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
25000: 
25001: 
25002: 
25003: 
25004:                                                                                                     5
25005:                                                                 KK 131/1999 vp- Katri Komi /kesk
25006: 
25007: 
25008: 
25009: 
25010:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 13111999 vp
25011: 
25012:                                              Suureläinklinikan päivystyksen säilyttäminen
25013: 
25014: 
25015: 
25016: 
25017: Eduskunnan puhemiehelle
25018: 
25019: Yliopistollinen eläinsairaala on osa eläinlääke-      ketieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on riittä-
25020: tieteellistä tiedekuntaa. Sen tehtävät ovat opetus,   västi opetusmateriaalia. Äkilliset tapaukset ovat
25021: tutkimus ja palvelutoiminta. Eläinsairaala jakau-     opetuksellisesti ja tutkimuksellisesti erittäin tär-
25022: tuu pien- ja suureläinklinikkaan.                     keitä.
25023:    Suomessa on noin 55 000 hevosta. Suureläin-           Suureläinklinikka saattaa rahapulassaan jou-
25024: sairaalan potilasmäärä on vaihdellut (vuosina         tua lopettamaan ilta- ja viikonloppupäivystyk-
25025: 1994-1998) n. 1 300-1 700 hevoseen/vuosi.             sensä. Suuruusluokassa on kyse 2 milj. markas-
25026: Yksi kolmasosa niistä asuu alle kahden tunnin         ta/vuosi. Päivystyksen lopettaminen koskettaisi
25027: ajomatkan päässä HY:n eläinsairaalasta. Klini-        jokaista hevosta Suomessa, koska eläinlääketie-
25028: kan potilaista puolet saapuu Helsingin ulkopuo-       teellisen tiedekunnan suureläinklinikka on maan
25029: lelta.                                                ainoa ympärivuorokautinen hevossairaala.
25030:    Ähkyn leikkaaminen vaatii vähintään neljä ih-
25031: mistä ja myös pitkän jälkihoidon. Vuonna 1997         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25032: hevosklinikka hoiti päivystysaikana n. 300 he-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25033: vosta, joista ähkypotilaita oli 26. Tällainen leik-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25034: kaus on kallis omistajaHekin (noin 15 000 mk),        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25035: mutta klinikan pyörittäminen maksaa silti enem-
25036: män kuin tuottaa näillä hevosmäärillä. Päivystys             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
25037: turvaa eläinten hengen lisäksi sen, että eläinlää-           tyä turvatakseen suureläinklinikan päi-
25038:                                                              vystyksen säilymisen?
25039: 
25040: 
25041: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1999
25042: 
25043:     Katri Komi /kesk
25044: 
25045: 
25046: 
25047: 
25048:                                                                                                  Versio 2.0
25049: KK 131/1999 vp- Katri Komi /kesk                                                     Ministerin vastaus
25050: 
25051: 
25052: 
25053: 
25054: Eduskunnan puhemiehelle
25055: 
25056: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       tavanomaiset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet sekä
25057: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        ensiapu.
25058: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Kunnan velvollisuutena ei ole järjestää sellai-
25059: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Katri Ko-       sia eläinlääkäripalveluja, jotka edellyttävät eläin-
25060: min /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       lääkäriltä erityistaitoja tai -välineitä. Esimerkki-
25061: KK 13111999 vp:                                      nä näistä on mainittu hevosen vaikea-asteisen
25062:                                                      luunmurtuman hoito ja toimenpiteet, jotka edel-
25063:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     lyttävät hevosen vatsaontelon avaamista, kuten
25064:        tyä turvatakseen suureläinklinikan päi-       esimerkiksi ähkyleikkaukset. Kunta voi järjestää
25065:        vystyksen säilymisen?                         kyseisiä erikoiseläinlääkäritasoisia eläinlääkäri-
25066:                                                      palveluja, mutta se ei ole pakollista.
25067: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Lainsäädäntö ei siis velvoita mitään tahoa jär-
25068: ti seuraavaa:                                        jestämään erikoiseläinlääkäritasoisia eläinlääkä-
25069: Eläinlääkintähuoltolaissa (68511990) säädetään       ripalveluja, vaan tämä on jätetty yksityissektorin
25070: muun muassa siitä, minkä tahon tulee huolehtia       varaan. Perusteena on ollut se, että yhteiskunta
25071: eläinlääkintähuollon järjestämisestä Suomessa.       järjestää peruseläinlääkintähuollon, mutta ei
25072: Lain mukaan kunta järjestää ne eläinlääkäripal-      enää erikoiseläinlääkäritasoisia palveluja. Pit-
25073: velut, joiden tuottaminen on yhteiskunnan vel-       kien maantieteellisten etäisyyksien vuoksi suur-
25074: vollisuutena. Kunta saa tähän toimintaan valtion-    eläinklinikallekaan ei äkillisesti sairastunutta
25075: apua.                                                eläintä voida eläinsuojelusyistä kuljettaa kovin
25076:    Kunnan velvollisuutta eläinlääkäripalvelujen      kaukaa.
25077: järjestämisessä on kuitenkin rajattu siten, että        Opetusministeriö on pyrkinyt turvaamaan pe-
25078: kunnan tulee huolehtia peruseläinlääkäripalvelu-     ruskoulutuksen riittävyyden eläinlääketieteelli-
25079: jen järjestämisestä hyötyeläinten terveyden ja       sellä alalla ja on ottanut koulutuksen mitoituk-
25080: sairauksien hoitamiseksi sekä sellaisten eläinlää-   sessa huomioon myös eri sektoreiden tarpeet.
25081: käripalvelujen järjestämisestä, jotka on katsotta-   Opetusministeriö turvaa lisäksi eläinsairaalan
25082: va tarpeelliseksi muiden kotieläinten sairauksien    toimintaa siten, että valtion budjetissa eläinsai-
25083: hoitamiseksi tai tavanomaisten terveydenhoito-       raala huomioidaan Helsingin yliopiston toiminta-
25084: palvelujen antamiseksi. Eläinlääkintähuoltolain      menorahoituksessa valtakunnallisena tehtävänä
25085: perustelujen mukaan näihin palveluihin kuuluvat      ja yliopiston perusrahoitukseen sisällytetään
25086:                                                      vuosittain eläinsairaalan kuluja korvaavaa eri-
25087:                                                      tyisrahoitusta.
25088: 
25089: 
25090: 
25091: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
25092: 
25093:     Opetusministeri Maija Rask
25094: 
25095: 
25096: 2
25097: Ministerns svar                                              KK 13111999 vp- Katri Komi /kesk
25098: 
25099: 
25100: 
25101: 
25102: Tili riksdagens talman
25103: 
25104: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Kommunen är inte skyldig att ordna sådan ve-
25105: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     terinärservice som kräver särskilda kunskaper el-
25106: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kat-    ler specialutrustning. Som exempel på detta
25107: ri Komi /cent undertecknade skriftliga spörsmål     nämns behandlingen och åtgärderna vid kompli-
25108: SS 131/1999 rd:                                     cerade benbrott hos hästar och sådana ingrepp
25109:                                                     som innebär att hästens bukhåla öppnas, såsom
25110:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta        vid kolik. Kommunen kan tilihandahålia denna
25111:       för att se tili att stordjursklinikens de-    specialveterinärservice, men är inte skyldig att
25112:       jourering bibehålls?                          göra det.
25113:                                                        Lagstiftningen ålägger således ingen instans
25114: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     att tilihandahålia specialveterinärservice, utan
25115: föra följande:                                      här träder den privata sektorn in. Motiveringen
25116: I veterinärvårdslagen ( 685/1990) bestäms bl.a.     har varit att samhäliet tilihandahålier basveteri-
25117: om viiken instans som skali sörja för ordnandet     närservice, men inte specialveterinärservice. Ett
25118: av veterinärvården i Finland. Enligt lagen skali    djur som plötsligt insjuknat kan av djurskydds-
25119: kommunen ordna den veterinärservice som an-         skäl inte helier transporteras tili stordjursklini-
25120: kommer på samhäliet. Kommunen får statsbi-          ken om avstånden är långa.
25121: drag för denna verksamhet.                             Undervisningsministeriet har försökt säker-
25122:    Kommunens skyldighet att ordna veterinärser-     ställa en tillräcklig grundutbildning i veterinär-
25123: vice har dock begränsats så att kommunen skali      medicin och har vid dimensioneringen av utbild-
25124: ordna basveterinärservice som avser hälso- och      ningen också beaktat olika sektorers behov. Un-
25125: sjukvård för nyttodjur samt sådan veterinärservi-   dervisningsministeriet säkerstälier dessutom
25126: ce som anses nödvändig för behandling av sjuk-      djursjukhusets verksamhet i statsbudgeten. Djur-
25127: domar hos andra husdjur elier för tillhandahå1-     sjukhuset beaktas där som en riksomfattande
25128: lande av normal hälsovårdsservice. Enligt moti-     uppgift i finansieringen av Helsingfors universi-
25129: veringen tili veterinärvårdslagen omfattar denna    tets omkostnader och i basfinansieringen av uni-
25130: service normala undersöknings- och vårdåtgär-       versitetet medtas årligen specialfinansiering som
25131: der samt första hjälpen.                            täcker djursjukhusets kostnader.
25132: 
25133: 
25134: 
25135: Helsingfors den 18 juni 1999
25136: 
25137:     Undervisningsminister Maija Rask
25138: 
25139: 
25140: 
25141: 
25142:                                                                                                      3
25143:                                                       KK 132/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
25144: 
25145: 
25146: 
25147: 
25148:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 132/1999 vp
25149: 
25150:                                              Pk-yritysten hallinnollisten rasitteiden keventä-
25151:                                              minen
25152: 
25153: 
25154: 
25155: 
25156: Eduskunnan puhemiehelle
25157: 
25158: Hallituksen ohjelmassa todetaan, että pk-yrityk-       janerilaisten pakollisten vakuutusten, työnanta-
25159: siin kohdistuvia hallinnollisia rasitteita kevenne-    jan sosiaaliturvamaksujen ja ennakonpidätysten
25160: tään mm. parantamalla pienten yritysten asiointi-      maksukäytäntö.
25161: mahdollisuuksia sähköisen tiedonsiirron kautta
25162: ja yhdistämällä eri viranomaisten tarvitsemien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25163: tietojen keruuta.                                      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
25164:    Kevään aikana mm. Tilastokeskus kerää eri-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25165: laisin kyselyin hyvin paljon tietoja yrityksiltä,      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25166: joita saa suoraan yrityksen tilinpäätöstiedoista
25167: joko verottajalta tai rekisteriviranomaiselta. Pie-          Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt tai ai-
25168: nissä yrityksissä toimivalla johdolla ei usein-              koo ryhtyä pk-yritysten hallintotoimien
25169: kaan olisi aikaa tämänkaltaisiin hallinnollisiin             keventämiseksi, ja
25170: tehtäviin, vaan itse yrittäminen ja työnteko vie-
25171: vät kaiken ajan. Samanlaisin perustein kevennys-             tuleeko ja milloin veroilmoitusten jättä-
25172: tä ja yksinkertaistamista kaipaa myös työnanta-              minen tulee sähköisessä muodossa
25173:                                                              mahdolliseksi?
25174: 
25175: 
25176: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1999
25177: 
25178:     Pekka Nousiainen /kesk
25179:     Antti Rantakangas /kesk
25180: 
25181: 
25182: 
25183: 
25184:                                                                                                 Versio 2.0
25185: KK 132/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.                                              Ministerin vastaus
25186: 
25187: 
25188: 
25189: 
25190: Eduskunnan puhemiehelle
25191: 
25192: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         suuksia. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön
25193: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           vuoden 2000 ensimmäisellä vuosipuoliskona.
25194: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön alai-
25195: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nou-         suudessa on toiminut työryhmä, joka määritteli
25196: siaisen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       standardit ja menettelytavat, jolla yritykset voisi-
25197: myksen KK 13211999 vp:                                  vat toimittaa tilinpäätöstietonsa viranomaisille
25198:                                                         yhteisellä, koneellisella ilmoituksella. Tällä het-
25199:        Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt tai ai-       kellä kauppa- ja teollisuusministeriössä toimii
25200:        koo ryhtyä pk-yritysten hallintotoimien          uusi työryhmä, jonka tehtävänä on viimeistellä
25201:        keventämiseksi, ja                               lomakkeisto sekä tehdä ehdotus siitä, missä laa-
25202:                                                        juudessa se tulisi ottaa käyttöön eri viranomaisis-
25203:        tuleeko ja milloin veroilmoitusten jättä-        sa.
25204:        minen tulee sähköisessä muodossa mah-                Työnantajavelvoitteiden yksinkertaistamista
25205:        dolliseksi?                                      on selvitetty laajasti sosiaali- ja terveysministe-
25206: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           riössä (STM). Tarkoituksena on ollut sekä mak-
25207: ti seuraavaa:                                           sujen keräämiseen ja ilmoittamiseen liittyvien
25208:                                                         rutiinien helpottaminen että maksujen määräyty-
25209: Pienten ja keskisuurten yritysten hallintomenet-        miseen liittyvien ongelmien selvittäminen.
25210: telyiden yksinkertaistaminen on ollut osa pk-yri-           Työnantajavelvoitteita on yksinkertaistettu
25211: tysten toimintaedellytysten parantamiseen täh-         muun muassa siten, että työnantajat voivat il-
25212: täävää ohjelmaa, joka sisältyi valtioneuvoston         moittaa arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten
25213: 2.5.1996 tekemään periaatepäätökseen pk-yritys-         sekä muiden oma-aloitteisesti suoritettavien ve-
25214: poliittisesta ohjelmasta.                              rojen valvontatiedot yhdellä lomakkeella verovi-
25215:    Yksi merkittävimmistä hankkeista on verohal-        rastolle. Maksut suoritetaan edelleen omilla tilil-
25216: linnon, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Ti-     lepanokorteillaan.
25217: lastokeskuksen tietojenkeruun ja tiedostojen yh-           Työnantajamaksujen yhdistämistä on STM:n
25218: tenäistäminen yleisesti käytettäviksi ja täyden-       lisäksi tarkastellut ministerityöryhmä, jonka tar-
25219: nettäviksi. Uudessa yritystietojärjestelmässä yri-     koituksena oli selvittää mahdollisuudet hoitaa
25220: tykset voivat antaa yrityksen perustamista, muut-      työnantajamaksut ja niitä koskevat raportit yh-
25221: tamista ja lopettamista koskevat tiedot yhdellä il-    den pisteen kautta. Työryhmä tuli siihen tulok-
25222: moituksella usealle viranomaiselle. Myös yritys-       seen, että muiden kuin valtiolle menevien työn-
25223: ten tunnukset yhtenäistetään: verohallinnossa          antajamaksujen hoitaminen yhden selvittely-yk-
25224: käytettävä liike- ja yhteisötunnus otetaan uudek-      sikön kautta on hankalaa Suomen hajaotetussa
25225: si yritystunnukseksi ja Patentti- ja rekisterihalli-   järjestelmässä, jossa maksujen saajina on valtion
25226: tus luopuu kauppa-, yhdistys- ja säätiörekisteri-      lisäksi useita tahoja, kuten vakuutus- ja eläkelai-
25227: numeron käyttämisestä. Yhteinen yritystunnus           toksia. Maksujen laskeminen selvittely-yksikös-
25228: on edellytyksenä tiedostojen yhteiskäytölle ja pa-     sä olisi vaikea toteuttaa senkin vuoksi, että mak-
25229: rantaa myös koneellisen tiedonsiirron mahdolli-        sujen perusteena oleva palkan käsite vaihtelee.
25230: 
25231: 
25232: 2
25233: Ministerin vastaus                                   KK 132/1999 vp -    Pekka Nousiainen /kesk ym.
25234: 
25235: 
25236:    Ministerityöryhmä totesi, että edellä mainitun     veroilmoitusten sähköinen vastaanotto laajenee
25237: järjestelmän luominen aiheuttaisi runsaasti uusia     koko maahan. Veroilmoitusten jättäminen säh-
25238: hallinnollisia kustannuksia. Työryhmän mukaan         köisessä muodossa on osa valtiovarainministe-
25239: samaan lopputulokseen yritysten kannalta pääs-        riön käynnistämää TYVI (tietovirrat yrityksiltä
25240: tään kehittämällä tietojärjestelmiä ja tiedonsiir-    viranomaisille) -hanketta, jonka tavoitteena on
25241: toa eri osapuolten välillä. Lisäksi markkinoille      siirtää yrityksiltä viranomaisille lähtevät sään-
25242: on tullut pk-yrityksille suunnattu tietojärjestel-    nölliset ilmoitukset sähköisessä muodossa. Myös
25243: mä, joka käytännössä toteuttaa yhden pisteen pe-      myynnin arvonlisäverotietojen ja työnantajasuo-
25244: riaatteen. Myös STM on selvityksissään pääty-         ritusten tietojen välittäminen on mahdollista säh-
25245: nyt siihen, ettei keskitetyn maksun luominen ole      köisesti.
25246: tarkoituksenmukaista siihen liittyvien useiden           Kuten edellä esitetystä käy ilmi, pk-yritysten
25247: ongelmien vuoksi.                                     hallinnollisia velvoitteita on viime vuosina vä-
25248:    Veroilmoitusten jättämistä sähköisessä muo-        hennetty monilla eri tavoilla ja useita hankkeita
25249: dossa kehitetään parhaillaan. Verohallitus aloit-     on edelleen vireillä. Hallitusohjelmaan merkityn
25250: taa vuoden 1999 loppupuolella kokeilun, jonka         tavoitteen mukaisesti hallitus jatkaa pk-yrityk-
25251: puitteissa rajattu joukko yhteisöjä jättää veroil-    siin kohdistuvien hallinnollisten rasitteiden ke-
25252: moituksen sähköisessä muodossa. Syksyllä 2000         ventämistä.
25253: 
25254: 
25255: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
25256: 
25257:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
25258: 
25259: 
25260: 
25261: 
25262:                                                                                                       3
25263: KK 132/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.                                                Ministerns svar
25264: 
25265: 
25266: 
25267: 
25268: Tili riksdagens talman
25269: 
25270: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              en förutsättning för att dataregistren skall kunna
25271: anger har Ni, Fru talman, till vederbörande med-       användas gemensamt och det ger även bättre
25272: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       möjligheter att maskinellt överföra data. Avsik-
25273: man Pekka Nousiainen /cent m.fl. undertecknade         ten är att systemet skall tas i bruk under den för-
25274: spörsmål SS 132/1999 rd:                               sta hälften av år 2000.
25275:                                                            Dessutom har en handels- och industriministe-
25276:        Vilka åtgärder har regeringen vidtagit          riet underställd arbetsgrupp definierat de standar-
25277:        eller tänker regeringen vidta för att un-       der och förfaringssätt med hjälp av vilka före-
25278:        derlätta förvaltningen av små och me-           tagen skulle kunna lämna in sina bokslutsupp-
25279:        delstora företag, och                           gifter till myndighetema med en         gemensam,
25280:                                                        maskinell anrnälan. Som bäst arbetar en ny ar-
25281:        kommer det att bli möjligt, och i så fall       betsgrupp inom handels- och industriministeriet
25282:        när, att lämna in skattedeklarationer i         med att finslipa blankettema samt med att utarbe-
25283:        elektronisk form?                               ta ett förslag gällande i viiken utsträckning blan-
25284: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        kettema skall tas i bruk vid olika myndigheter.
25285: föra följande:                                             Social- och hälsovårdsministeriet (SHM) har
25286:                                                        genomfört en omfattande utredning av hur ar-
25287: Förenklingen av förvaltningsförfarandena i små         betsgivarskyldighetema kan förenklas. Avsikten
25288: och medelstora företag har varit en del av ett pro-    har varit att förenkla rutinema i samband med in-
25289: gram vars syfte är att förbättra små och medelsto-     samling av avgifter och lämnande av uppgifter
25290: ra företags verksamhetsbetingelser. Detta pro-         samt att reda ut problem som rör beräkningen av
25291: gram ingick i det principbeslut som statsrådet fat-    avgifter.
25292: tade 2.5.1996 om ett företagspolitiskt program            Arbetsgivarskyldighetema har förenklats bl.a.
25293: för små och medelstora företag.                        så att arbetsgivama med en enda blankett kan till-
25294:    Ett av de viktigaste projekten går ut på att sam-   ställa skattemyndigheten övervakningsuppgifter
25295: ordna skatteförvaltningens, Patent- och register-      om bl.a. mervärdesskatt och arbetsgivarprestatio-
25296: styrelsens samt Statistikcentralens datainsam-         ner samt andra skatter som betalas på eget initia-
25297: ling och -register så att de skulle kunna användas     tiv. Dessa skatter betalas fortfarande med särskil-
25298: och kompletteras allmänt. Med hjälp av det nya         da inbetalningskort.
25299: företagsdatasystemet kan företagen med en enda            Förutom i SHM har sammanslagningen av ar-
25300: anrnälan förmedla information tili många myn-          betsgivaravgiftema även granskats i en minister-
25301: digheter om att ett företag grundas, flyttas eller     arbetsgrupp. Arbetsgruppens avsikt var att utre-
25302: läggs ner. Även företagens signum samordnas:           da möjlighetema att sköta arbetsgivaravgiftema
25303: det affårs- och samfundssignum som används             och rapportema om dem via en punkt. Arbets-
25304: inom skatteförvaltningen blir nytt företagssig-        gruppen kom tili den slutsatsen att        det i det
25305: num och patent- och registerstyrelsen slutar an-       finska decentraliserade systemet är svårt att i en
25306: vända handels-, förenings- och stiftelseregister-      utredningsenhet sköta arbetsgivaravgifter som
25307: nummer. Det gemensamma företagssignumet är             går tili andra instanser än tili staten, när betal-
25308: 
25309: 
25310: 4
25311: Ministems svar                                        KK 132/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
25312: 
25313: 
25314: ningamas mottagare förutom staten kan vara t.ex.       der i slutet av 1999 ett försök inom vars ramar ett
25315: en försäkrings- eller pensionsanstalt. Det skulle      begränsat antal samfund lämnar in sin skatte-
25316: vara svårt att förverkliga beräkningen av avgif-       deklaration i elektronisk form. På hösten 2000
25317: tema i utredningsenheten även därför att det           utvidgas systemet så, att skattedeklarationer i
25318: lönebegrepp, som avgiftema baserar sig på väx-         elektronisk form kan tas emot i hela landet. In-
25319: lar.                                                   lämningen av skattedeklarationer i elektronisk
25320:     Ministerarbetsgruppen konstaterade att det         form är en del av TYVI -projektet (uppgifter från
25321: skulle orsaka stora nya administrativa kostnader       företagen tili myndigheterna), som finansminis-
25322: att skapa det ovan nämnda systemet. Enligt ar-         teriet startat. Syftet med projektet är att göra det
25323: betsgruppen skulle samma resultat nås för företa-      möjligt att elektroniskt överföra anmälningar
25324: gens del om datasystemen och överföringen av           som regelbundet skickas från företag till myndig-
25325: data melian olika parter skulle utvecklas. Därtill     heter. Det är även möjligt att förmedla uppgifter
25326: har det på marknaden kommit ut ett nytt datasys-       om mervärdesskatt på försäljning och arbetsgi-
25327: tem som är avsett för små och medelstora företag       varprestationer elektroniskt.
25328: och som i praktiken förverkligar enpunktsprinci-          Som framgår av det ovan sagda har små och
25329: pen. Ä ven SHM har i sina utredningar kommit           medelstora företags administrativa skyldigheter
25330: tili den slutsatsen att det inte är ändamålsenligt     under de senaste åren minskat på många sätt och
25331: att skapa en centraliserad avgift på grund av alla     många projekt är ännu under arbete. Enligt mål-
25332: de problem som det skulle föra med sig.                sättningen i regeringsprogrammet fortsätter re-
25333:     Utvecklingen av ett system som skali göra det      geringen att lindra små och medelstora företags
25334: möjligt att lämna in skattedeklarationen i elektro-    administrativa bördor.
25335: nisk form pågår som bäst. Skattestyrelsen inle-
25336: 
25337: 
25338: 
25339: Helsingfors den 18 juni 1999
25340: 
25341:     Minister Suvi-Anne Siimes
25342: 
25343: 
25344: 
25345: 
25346:                                                                                                          5
25347:                                                           KK 133/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
25348: 
25349: 
25350: 
25351: 
25352:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 133/1999 vp
25353: 
25354:                                            Maantien 7071 parannus- ja päällystystöiden
25355:                                            aloittaminen välillä Rantatöysä-Kätkänjoki
25356: 
25357: 
25358: 
25359: 
25360: Eduskunnan puhemiehelle
25361: 
25362: Tielaitoksen Vaasan tiepiirin ohjeellinen toimin-   siin. Kyseistä suunnitelmaa ei ole kuitenkaan
25363: ta- ja taloussuunnitelma vuosille 1998-2002 on      vahvistettu, ja hanke on myöhemmin pyyhitty
25364: joidenkin alueiden osalta erittäin niukka. Eräs     pois myös Vaasan tiepiirin toteuttamisohjelmas-
25365: tällainen muita keskimääräisesti vähemmän mää-      ta. Näin siitä huolimatta, että tie on tärkeä yhdys-
25366: rärahoja saava alue on läänin itäosa ja Alavuden    tie Asemanseudulta ja Rantatöysästä Lehtimäen
25367: ympäristö lukuun ottamatta hanketta valtatien 18    suuntaan. Sen varrella sijaitsevat Alavuden
25368: viitoituksen muuttamisesta valtatieksi välillä      Puunjalostustehdas Oy:n tuotantolaitokset, joille
25369: Seinäjoki-Keski-Suomen piirin raja. Valitetta-      tulee merkittäviä määriä raakapuukuljetuksia ja
25370: vasti alemman tieverkoston palvelukyvyn säilyt-     sieltä lähtee valmiita tuotteita raskailla ajoneuvo-
25371: tämiseen tai parantamiseen ei ole osoitettu mää-    yhdistelmillä. Tien varrelle sijoittuu myös Kät-
25372: rärahoja edes aikaisemman tason mukaisesti. Tä-     känjoen vireätä kehittämistoimintaa harjoittava
25373: män vuoksi sorateiden rakenteen parantamistyöt      kylätaajama, jossa tien heikko kunto nähdään pa-
25374: ja päällystys uhkaavat jälleen siirtyä useimpien    hana esteenä kylän palvelukyvyn kehittämiselle.
25375: näitä toimenpiteitä kipeästi kaipaavien teiden      Kyseinen kylä ei ole suinkaan ainoa taajama,
25376: osalta "hamaan tulevaisuuteen".                     joka kärsii maantien huonosta kunnosta.
25377:     Eräs tällainen kunnoltaan heikko ja liikenne-      Myös Alavuden kaupunki pitää erittäin tärkeä-
25378: määräänsä nähden huonosti hoidettu kohde on         nä maantien 7071 parantamista välillä Rantatöy-
25379: maantie 7071 Rantatöysä-Kätkänjoki, jonka pi-       sä-Kätkänjoki tien heikon kunnon ja sen vaiku-
25380: tuus on 7,26 kilometriä. Tämä tieosuus on osa sa-   tuspiirissä olevien kylien kehittämisen kannalta.
25381: mannumeroista maantietä Alavus-Virtala. Ky-         Monet toisiaan tukevat syyt ja perusteet tukevat
25382: seiselle tieosuudelle on laadittu jo vuonna 1991    sitä, että tie saataisiin tiepiirin parannusohjel-
25383:  rakenteen parantamissuunnitelma, jossa päädy-      maan mahdollisimman pian ja työtä varten osoi-
25384:  tään rakenteen parantamisen ja päällystämisen      tettaisiin varoja jo valtion vuoden 2000 talousar-
25385:  osalta yhteensä noin 8 milj. markan kustannuk-     vwssa.
25386: 
25387: 
25388: 
25389: 
25390:                                                                                                Versio 2.0
25391: KK 133/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
25392: 
25393: 
25394: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   nostamiseksi ja päällystämiseksi 7,3 ki-
25395: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    lometrin matkalla välillä Rantatöysä-
25396: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         Kätkänjoki?
25397: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25398: 
25399:       Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-
25400:       litus aikoo ryhtyä maantien 7071 kun-
25401: 
25402: 
25403: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1999
25404: 
25405:     Raimo Vistbacka /ps
25406: 
25407: 
25408: 
25409: 
25410: 2
25411: Ministerin vastaus                                              KK 133/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
25412: 
25413: 
25414: 
25415: 
25416: Eduskunnan puhemiehelle
25417: 
25418: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa          Onnettomuuksia ei ole sattunut enempää kuin
25419: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            muillakaan vastaavilla vähäliikenteisillä teillä.
25420: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Tien parantamisesta on tehty suunnitelma
25421: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               1990-luvun alussa. Tien parantamiskustannukset
25422: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-           ovat 8 milj. mk, jos se parannetaan suunnitelman
25423: myksen KK 133/1999 vp:                                   mukaisesti tien rakenne uusimalla ja geometriaa
25424:                                                          suoristamalla sekä päällystämällä tie lopuksi.
25425:        Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-             Suunnitellun tason mukaiset toimenpiteet ei-
25426:        litus aikoo ryhtyä maantien 7071 kun-             vät perustienpidon nykyisellä rahoitustasolla ole
25427:        nostamiseksi ja päällystämiseksi 7, 3 ki-         sijoitettavissa Vaasan tiepiirin lähivuosien toi-
25428:        lometrin matkalla välillä Rantatöysä-             mintaohjelmaan.
25429:        Kätkänjoki?                                          Tien runkokelirikkoiset kohdat on lähivuosi-
25430:                                                          na kuitenkin tarkoitus parantaa uudella sorapin-
25431: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            nalla, mikäli rahoitustilanne sen sallii. Tielaitos
25432: ti seuraavaa:                                            pyrkii toistaiseksi pitämään hoito- ja kunnostus-
25433: Alavuden-Virtalan maantie 7071 yhdistää Ala-             toimin tien jatkuvasti liikennekelpoisena sekä
25434: vuden Asemanseudun ja Kuortaneen Virtalan ky-            minimoimaan mahdollisesti tarvittavista tilapäi-
25435: län. Tie on päällystetty Asemanseudun ja Ranta-          sistä painorajoituksista aiheutuvat haitat.
25436: töysän välillä vuonna 1992. Loppuosuus tiestä on            Valtion talousarvioissa perustienpidon rahoi-
25437: sorapintaista. Sorapintainen osuus Rantatöysän           tusta ei pääsääntöisesti osoiteta erillisiin kohtei-
25438: ja Kätkänjoen välillä on noin 7 km pitkä ja tyy-         siin, vaan toimenpiteet kohdeunetaan ja mitoite-
25439: dyttävän leveä, mutta melko mutkainen. Tiellä            taan momentin 31.24.21 kokonaismäärärahan
25440: on liikennettä keskimäärin 360 ajoneuvoaivrk,            puitteissa Tielaitoksessa tukeutuen liikennemi-
25441: 1m-ta ra!ik;;ls1a liikennettä on arviolta 6 %. Jaksol-   nisteriön tulosohjaukseen sekä voimassa oleviin
25442:                                                          säädöksiin, la:ttusrandardeihin ja toimintalinjoi-
25443:          ..
25444: ·la csiiorvv runkokelirikkoa lähes vuosittain. .jo!-
25445:                                                          hin.
25446:  !oin sille on jouduttu asettamaan painorajoitu~.
25447: 
25448: 
25449: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
25450: 
25451:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
25452: 
25453: 
25454: 
25455: 
25456:                                                                                                            3
25457: KK 133/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                    Ministems svar
25458: 
25459: 
25460: 
25461: 
25462: Tili riksdagens talman
25463: 
25464: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      Olyckor har inte inträffat i högre grad än på mot-
25465: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem         svarande vägar med litet trafik.
25466: av statsrådet översänt följande av riksdagsman           En plan att förbättra vägen lades upp i början
25467: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga        av 1990-talet. Kostnadema för förbättring av vä-
25468: spörsmål SS 13311999 rd:                             gen är ca 8 milj. mk, om vägen förbättras enligt
25469:                                                      planen genom att man bygger om, rätar ut och
25470:       Vilka åtgärder kommer regeringen att           slutligen belägger vägen.
25471:       vidta, och med viiken tidtabell, för att            Med den nuvarande finansieringsnivån kan
25472:       bygga om och belägga landsvägen 7071           inte åtgärder av den planerade nivån placeras in i
25473:       på ett 7, 3 kilometer långt avsnitt mellan     Vasa vägdistrikts verksamhetsprogram under de
25474:       Rantatöysä och Kätkänjoki?                     närmaste åren.
25475:                                                          Vägkroppens tjälskadade ställen skall i varje
25476: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      fall förbättras med ny grusbeläggning under de
25477: föra följande:                                       närmaste åren, om finansieringsläget medger det.
25478: Alavo-Virtala landsväg 7071 förenar Aseman-          Vägverket vill tillsvidare upprätthålla vägen fort-
25479: seutu i Alavo med Virtala by i Kuortane. Vägen       löpande trafikduglig genom underhåll och för-
25480: mellan Asemanseutu och Rantatöysä belades            bättringar samt vill minimera olägenheter som
25481: 1992. Resten av vägen är grusbelagd. Det grusbe-     beror på eventuella tillfålliga viktbegränsningar.
25482: lagda avsnittet mellan Rantatöysä och Kätkän-            Basväghållningens finansiering anvisas i re-
25483: joki är ca 7 km långt och acceptabelt brett, men     gel inte för särskilda objekt i statsbudgeten utan
25484: rätt krokigt. Trafiken på vägen uppgår till i        åtgärdema riktas och dimensioneras i Vägverket
25485: genomsnitt 360 fordon!dygn, varav upp-               inom ramen för anslaget i moment 31.24.21 med
25486: skattningsvis 6 % är tung trafik. På avsnittet fö-   stöd av trafikministeriets resultatstyming och
25487: rekommer tjälskador i vägkroppen nästan varje        gällande stadganden, kvalitetsstandarder och
25488: år och det har belagts med viktsbegränsningar.       riktlinj er.
25489: 
25490: 
25491: 
25492: Helsingfors den 8 juni 1999
25493: 
25494:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
25495: 
25496: 
25497: 
25498: 
25499: 4
25500:                                                        KK 134/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
25501: 
25502: 
25503: 
25504: 
25505:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 134/1999 vp
25506: 
25507:                                               Suurpetokannat Pohjois-Pirkanmaalla
25508: 
25509: 
25510: 
25511: 
25512: Eduskunnan puhemiehelle
25513: 
25514: Luonnossa liikkuessa ei ole viime vuosiin saak-        maan- kautta. Kullakin alueella olevaa petojen
25515: ka tarvinnut erityisemmin pelätä. Havainnot            määrää on ilmeisen vaikea arvioida tarkasti. Oli-
25516: esim. karhuista ovat kuitenkin lisääntyneet mer-       si tarpeen saada tutkimukseen perustuvaa reaali-
25517: kittävästi Pohjois-Pirkanmaalla. Yhä tavallisem-       aikaista tietoa esim. alueen karhuhavainnoista, ei
25518: paa on, että ulkonaliikkuja joutuu odottamatta         kuitenkaan sensaatiouutisina vaan asiallisina tie-
25519: kohtaamaan karhun metsässä tai tiellä tai havait-      dotteina.
25520: see sen autosta käsin. Havainnot ovat aiempaan            On selvää, että toimenpiteitä tarvitaan niin tut-
25521: verrattuna niin lukuisia, että on syytä epäillä kar-   kimukseen kuin metsästyslupa-asioihinkin.
25522: hukannan kasvaneen selvästi yli vuoden 1995 ta-           Ennen kaikkea kaivataan tutkittua tietoa ja
25523: son. Ei ole selvyyttä siitä, kuinka suuriksi kanto-    opastusta yhteiselosta petojen kanssa.
25524: jen annetaan kasvaa maassamme. Metsiemme
25525: moninaiskäyttö, mm. marjastus ja sienestys sekä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25526: Pohjois-Pirkanmaalla orastava matkailu - erä-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25527: vaellus erityisesti - saattavat kärsiä edellä ku-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25528: vatuista syistä. Suurpetokannat ovat puhuttaneet       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25529: alueemme asukkaita, mutta myös Pohjois-
25530: Hämeen riistanhoitopiirin yhdistysten edustajat              Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
25531: ovat ottaneet tähän kantaa. Tutkimuksia esim.                suurpetokantojen kasvun vuoksi, ja
25532: suurpetojen vaelluksesta on vähän, mutta on viit-
25533: teitä siitä, että merkittävä osa Etelä- ja Länsi-            aiotaanko alaan liittyvää tutkimusta ja
25534: Suomeen suuntautuvasta vaelluksesta tapahtuu                 tiedotusta lisätä siten, että pelot voisi-
25535: juuri Suomenselän- siis myös Pohjois-Pirkan-                 vat hälvetä haittaamasta kansalaisia
25536:                                                              nykyisessä määrin?
25537: 
25538: 
25539: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999
25540: 
25541:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
25542: 
25543: 
25544: 
25545: 
25546:                                                                                                   Versio 2.0
25547: KK 134/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk                                              Ministerin vastaus
25548: 
25549: 
25550: 
25551: 
25552: Eduskunnan puhemiehelle
25553: 
25554: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        metsästettäväksi salliman yhden karhun pyynti-
25555: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         luvan myöntämättä ja kahtena edellisenä vuonna
25556: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       metsästäjät jättivät riistanhoitopiirin myöntämät
25557: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaana Ylä-       karhun pyyntiluvat käyttämättä. Ilveksiä riis-
25558: Monosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-         tanhoitopiirin pyyntiluvilla ammuttiin talvikau-
25559: myksen K.K 134/1999 vp:                               sina      1998/99 4 kpl,      1997/98 4 kpl      ja
25560:                                                       1996/97 6 kpl. Pysyvää susi- ja ahmakantaa ei
25561:        Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä       alueella ole eikä niiden metsästystä myöskään
25562:        suurpetokantojen kasvun vuoksi, ja             ole sallittu. Samoin suurpetojen aiheuttamat va-
25563:                                                      hingot ko. alueella ovat olleet satunnaisia.
25564:        aiotaanko alaan liittyvää tutkimusta ja           Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ar-
25565:        tiedotusta lisätä siten, että pelot voisi-     vion mukaan kuluvan kevään karhukannan mää-
25566:        vat hälvetä haittaamasta kansalaisia ny-      rä ennen lisääntymiskautta oli 1 022 kpl, josta
25567:        kyisessä määrin?                              Pohjois-Hämeessä 25 kpl. Vastaava ilveskan-
25568: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nan määrä oli koko maassa 860 kpl, josta Poh-
25569: vasti seuraavaa:                                     jois-Hämeessä 50 kpl. Maa- ja metsätalous-
25570:                                                      ministeriö päättää metsästettäväksi sallittavista
25571: Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristömi-        suurpetojen määristä ennen elokuun alussa alka-
25572: nisteriön alainen ympäristö- ja luonnonvarain-       vaa uutta metsästysvuotta.
25573: neuvosto laati syksyllä 1996 ehdotuksen Suo-             Metsästystä kohdistetaan edelleen kantojen ti-
25574: men maasuurpetokantojen hoidon suuntaviivoik-        hentymäalueisiin, vahinkokohteisiin ja ongelma-
25575: si vuoteen 2010. Ehdotus pohjautui Suomen sol-       yksilöihinja näin pyritään vähentämään vahinko-
25576: mimiin kansainvälisiin sopimuksiin sekä Suo-         ja, tasaamaan ongelmia tasaisemmin maan eri
25577: men kansalliseen metsästyslainsäädäntöön, ja         alueille ja säilyttämään suurpetojen luontainen
25578: sen tavoitteena oli suurpetojen elinkykyisten        arkuus ihmistä kohtaan. Vahinkokohteiden suo-
25579: kantojen säilyttäminen maassamme. Ehdotuksen         jaamista tuetaan käytettävissä olevien varojen
25580: mukaan mm. susi- ja karhukantojen kasvu pysäy-       puitteissa.
25581: tettäisiin poronhoitoalueena sekä itäisen Suo-           Pelkoa petoeläimiä kohtaan tunnetaan etenkin
25582: men alueella ja muualla maassa kantojen annet-       alueilla, joilla petoeläimiä esiintyy harvoin ja ko-
25583: taisiin edelleen runsastua. Maa- ja metsä-           kemukset niistä ovat vähäisiä, kuten juuri Poh-
25584: talousministeriö on metsästystä ohjatessaan me-      jois-Pirkanmaalla on tapahtunut. Ongelman vä-
25585: netellyt toistaiseksi ympäristö- ja luonnonvarain-   hentämiseksi kansalaisille jaetaan metsästäjäor-
25586: neuvoston ehdottamien suuntaviivojen mukai-          ganisaation välityksellä oikeata tietoa petoeläin-
25587: sesti.                                               ten kannoista ja niiden käyttäytymisestä. Metsäs-
25588:    Pirkanmaalla suurpetojen määrä samoin kuin        täjäin keskusjärjestö on kuluvana keväänä laati-
25589: metsästys on itäisen Suomeen verrattuna ollut        nut mm. ohjeen karhun kohtaamisen varalta. Sa-
25590: vähäistä. Viime vuonna Pohjois-Hämeen riistan-       moin on tarkoitus parantaa metsästäjien taitoja ja
25591: hoitopiiri jätti maa- ja metsätalousministeriön
25592: 
25593: 
25594: 2
25595: Ministerin vastaus                                  KK 134/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
25596: 
25597: 
25598: lisätä mm. valmiutta vahingoittuneiden suurpeto-    aloittamassa vastaavaa karhun radioseurantaa.
25599: jen j älj ittämiseksi.                              Suurelta osin petoeläinten tutkimuksessa joudu-
25600:    Suurpetojen tutkimukseen käytettävissä ole-      taan kuitenkin edelleen tukeutumaan vapaaeh-
25601: vat resurssit ovat naapurimaihin verrattuna hy-     toisten metsästäjien havaintotietoihin eikä mah-
25602: vin vähäiset. Viime vuonna aloitetun radioseu-      dollisuuksia valtion suorittaman tutkimuksen
25603: rannan avulla on suden käyttäytymisestä kuiten-     määrälliseen lisäämiseen juuri ole.
25604: kin saatu uusia tietoja ja kuluvana vuonna ollaan
25605: 
25606: 
25607: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
25608: 
25609:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
25610: 
25611: 
25612: 
25613: 
25614:                                                                                                   3
25615: KK 134/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk                                                   Ministerns svar
25616: 
25617: 
25618: 
25619: 
25620: Tili riksdagens talman
25621: 
25622: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         för den enda björn jord- och skogsbruksministe-
25623: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        riet hade gett tillåtelse till. Under de två närmast
25624: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jaa-        föregående åren lämnade jägarna de av jakt-
25625: na Ylä-Mononen /cent undertecknade spörsmål            vårdsdistriktet beviljade jaktlicenserna oanvän-
25626: SS 134/1999 rd:                                        da. Med av jaktvårdsdistriktet beviljade jaktli-
25627:                                                        censer nedlades under vintersäsongen 1998/99 4
25628:        Vilka åtgärder har regeringenför avsikt         lodjur, 1997/98 4 lodjur och 1996/97 6 lodjur.
25629:        att vidta på grund av de växande stam-          Permanenta varg- och järvstammar finns inte
25630:        marna av stora rovdjur, och                     inom området och jakt efter dessa djur har inte
25631:                                                        heller tillåtits. Likaså har det endast sporadiskt
25632:        kommer forskning och information inom           förekommit skador som förorsakats av stora rov-
25633:        området att utökas så att den rädsla            djur inom området ifråga.
25634:        medborgarna hyser för närvarande kun-               Enligt den uppskattning vilt- och fiskeriforsk-
25635:        de skingras?                                    ningsinstitutet gjort under innevarande vår upp-
25636: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gick björnstammen före reproduktionsperioden
25637: anföra följ ande:                                      till 1 022 björnar, av dem fanns 25 i Norra Ta-
25638:                                                        vastland. Motsvarande antal för lodjursstam-
25639: Hösten 1996 utarbetade j ord- och skogsbruksmi-        mens del var 860 lodjur i hela landet, av dem 50 i
25640: nisteriet och miljö- och naturresursrådet, som un-     Norra Tavastland. Jord- och skogsbruksministe-
25641: derlyder miljöministeriet, ett förslag till riktlin-   riet fattar före det nya jaktårets början i augusti
25642: jer för skötseln av stammarna av stora landrov-        beslut om antalet stora rovdjur som får fållas un-
25643: djur i Finland fram till år 2010. Förslaget grunda-    der nästa jaktsäsong.
25644: de sig på de internationella konventioner Finland          Fortsättningsvis inriktas jakten på de områden
25645: ingått samt på den nationella j aktlagstiftningen i    där stammarna är tätast, områden där skador in-
25646: Finland. Syftet med förslaget var att bevara livs-     träffat samt på problemindivider. Målet är att på
25647: dugliga stammar av stora rovdjur i vårt land. En-      detta sätt minska skadornas omfattning, sprida
25648: ligt förslaget skall bl.a. varg- och björnstammar-     problemen jämnare över landet och bibehålla de
25649: nas tillväxt stoppas inom renskötselområdet och i      stora rovdjurens naturliga skygghet för männis-
25650: de östliga delarna av landet medan de i de övriga      kor. Skyddet av potentiella skadeobjekt stöds
25651: delarna av landet ännu skall tillåtas öka. 1 sin       inom ramen för disponibla medel.
25652: styrning av jakten har jord- och skogsbruksmi-             Rädsla för rovdjur hyser man framförallt inom
25653: nisteriet tillsvidare förfarit enligt riktlinjerna i   områden där de uppträder sällan och erfarenhe-
25654: det av miljö- och naturresursrådet givna försla-       terna av dem är små, precis som i Norra Birka-
25655: get.                                                   land. För att minska på problemet distribueras
25656:    1 jämförelse med det östliga Finland har såväl      via jägarorganisationen korrekt information om
25657: antalet stora rovdjur som jakten efter dem varit       rovdjursstammarna och om hur de beter sig.
25658: obetydlig i Birkaland. 1 fjol avstod Norra Tavast-     Bland annat har Jägarnas centralorganisation un-
25659: lands jaktvårdsdistrikt från att bevilja jaktlicens    der innevarande vår utarbetat en samling råd för
25660: 
25661: 
25662: 4
25663: Ministems svar                                      KK 134/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
25664: 
25665: 
25666: hur man skall bete sig vid möte med en bjöm. Li-    under innevarande kommer en motsvarande ra-
25667: kaså skall jägamas insikter i rovdjursfrågan för-   diouppföljning att inledas för bjömens del. 1 stor
25668: djupas och bl.a. deras beredskap för eftersök av    utsträckning är dock rovdjursforskningen tvung-
25669: skadade stora rovdjur ökas.                         en att fortsättningsvis stöda sig på observations-
25670:    1 jämförelse med grannländema är de disponi-     fakta som rapporteras av frivilligt arbetande jä-
25671: bla resursema för forskning kring rovdjursfrå-      gare. Möjlighetema att utöka det av staten utför-
25672: goma mycket blygsamma. Med stöd av en ra-           da forskningsarbetet är i det närmaste obefintli-
25673: diosändaruppföljning som inleddes i fjol har        ga.
25674: dock nya fakta om vargens beteende erhållits och
25675: 
25676: 
25677: 
25678: Helsingfors den 11 juni 1999
25679: 
25680:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
25681: 
25682: 
25683: 
25684: 
25685:                                                                                                     5
25686:                                                        KK 135/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
25687: 
25688: 
25689: 
25690: 
25691:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 135/1999 vp
25692: 
25693:                                              Lääkärien saatavuuden parantaminen
25694: 
25695: 
25696: 
25697: 
25698: Eduskunnan puhemiehelle
25699: 
25700: Hallitusohjelman mukaan väestön terveys ja sen        Tämä puolestaan merkitsee eräiden erikoisalojen
25701: edistäminen otetaan yhdeksi julkista ja yleistä       osalta potilasjonojen kasvua ja sitä kautta lisään-
25702: päätöksentekoa ja toimintaa ohjaavaksi sekä sii-      tyviä kustannuksia yhteiskunnalle.
25703: hen vaikuttavaksi tekijäksi. Samoin ohjelmassa           Osassa maata oleva lääkäripula johtaa myös
25704: todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on     kansalaisten eriarvoisuuden lisääntymiseen
25705: luotava tehokkaat ja toimivat hoitoketjut, tarkoi-    asuinpaikan ratkaistessa palvelujen saatavuu-
25706: tuksenmukainen hoidon porrastus sekä hyödyn-          den, tason ja hinnan.
25707: nettävä uutta teknologiaa. Käytännössä näiden
25708: tavoitteiden toteuttaminen edellyttäisi lääkärien     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25709: riittävää saatavuutta maan kaikissa kunnissa ja       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25710: niiden terveyskeskuksissa.                            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25711:     Nyt erityisesti maaseutukunnissa terveyskes-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25712: kuslääkärien virkoja on runsaasti täyttämättä,
25713: koska hakijoita ei ole riittävästi. Tämä johtaa             Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
25714: puolestaan tilanteeseen, jossa hoidon porrastus ei          turvatakseen terveyskeskuslääkärien ny-
25715: toimi ja kuntien erikoissairaanhoidon kustannuk-            kyistä paremman saatavuuden erityises-
25716: set kohoavat kohtuuttomasti. Toinen ongelma                 ti maaseutukunnissa sekä riittävän eri-
25717: liittyy erikoislääkäripulaan, joka on tosiasia eri-         koislääkäritarjonnan Pohjois-Suomen
25718: tyisesti Pohjois-Suomen sairaanhoitopiireissä.              sairaanhoitopiireissä?
25719: 
25720: 
25721: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1999
25722: 
25723:     Antti Rantakangas /kesk
25724: 
25725: 
25726: 
25727: 
25728:                                                                                                 Versio 2.0
25729: KK 135/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk                                               Ministerin vastaus
25730: 
25731: 
25732: 
25733: 
25734: Eduskunnan puhemiehelle
25735: 
25736: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         pätevillä lääkäreillä. Pohjois-Pohjanmaan sai-
25737: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          raanhoitopiirin sairaaloissa on 231 erikoislääkä-
25738: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rin päävirkaa, joista avoinna on 44 virkaa eli 19
25739: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Ran-        %. Epäpätevän hoitamia tai täyttämättömiä vir-
25740: takankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-        koja on ollut vain 13 eli 6 % erikoislääkärien
25741: myksen KK 135/1999 vp:                                 määrästä.
25742:                                                            Suomessa on lääkäreitä asukasmäärään suh-
25743:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tur-        teutettuna lähes saman verran kuin OECD-mais-
25744:        vatakseen terveyskeskuslääkärien ny-            sa keskimäärin. Maamme lääkäritiheys on Skan-
25745:        kyistä paremman saatavuuden erityises-          dinavian alhaisin. Viime vuonna työikäisiä lää-
25746:        ti maaseutukunnissa sekä riittävän eri-         käreitä oli Suomessa noin 15 000 eli yksi työ-
25747:        koislääkäritmjonnan Pohjois-Suomen              ikäinen lääkäri 340 asukasta kohti. Vastaava luku
25748:        sairaanhoitopiireissä?                          oli Ruotsissa ja Tanskassa 320, Norjassa 310 ja
25749:                                                        Islannissa 300.
25750: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                 Lääkärit sijoittuvat alueittain epätasaisesti.
25751: vasti seuraavaa:                                       Uudellamaalla ja yliopistosairaalaseutukunnilla
25752: Lääkäripula on kiistaton tosiasia. Erikoislääkä-       väestöön suhteutettu lääkärimäärä on noin kak-
25753: reistä, erityisesti silmälääkäreistä, psykiatreista,   sinkertainen muuhun maahan verrattuna. Lääkä-
25754: kirurgeista, anestesialääkäreistä, radiologeista ja    rikunnan naisistuminen on myötävaikuttamassa
25755: patologeista on puutetta kaikissa sairaanhoitopii-     tähän kehitykseen. Lääketieteen opinnot aloitta-
25756: reissä yliopistosairaaloita lukuun ottamatta. Ter-     neista on naisten osuus nykyisin jo 65 %. Per-
25757: veyskeskuslääkäripulaa on yliopistosairaalaseu-        heelliset naislääkärit pysyvät kasvukeskuksissa,
25758: tukuntia lukuun ottamatta koko Suomessa, eni-          mikä johtuu miesten työnsaantivaikeuksista syr-
25759: ten kaksikielisellä Pohjanmaalla ja pienissä ter-      jäseuduilla.
25760: veyskeskuksissa.                                          Lääkäreitä on valmistunut 1990-luvulla vuo-
25761:    Lapin läänin terveyskeskuksissa on 132 vir-         sittain 200 - 300 enemmän kuin työelämästä on
25762: kaa, joista on saatu täytettyä 77 %. Oulun läänin      poistunut. Vuosikymmenen loppupuolella lääkä-
25763: terveyskeskuksissa on 247 virkaa, joista vuoden        rityöttömyyttä esiintyi tilapäisesti. Viime vuo-
25764: alkupuoliskolla oli täytettynä 197 eli 80%. Nimi-      sina lääkärityöttömyyttä ei käytännöllisesti kat-
25765: tetyistä terveyskeskuslääkäreistä erikoislääkärei-     soen ole ollut.
25766: tä on 86 eli 44 %, pääasiassa yleislääketieteen           Orastavan lääkärityöttömyyden johdosta lää-
25767: erikoislääkäreitä.                                     kärikoulutuksen aloituspaikkoja supistettiin vuo-
25768:    Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien sai-      sina 1993-1997 150:1lä360:eenpaikkaan. Seu-
25769: raaloissa on 14 7,5 erikoislääkärin virkaa. Virois-    raavien viiden vuoden aikana lääkäreitä valmis-
25770: ta 15-30 % alasta riippuen hoidetaan epäpätevin        tuu siten vuosittain 150 vähemmän kuin tähän
25771: voimin. Kainuun sairaanhoito- ja erityishuolto-        saakka. Mikäli ennuste lääkärien ennenaikaises-
25772: piirin kuntayhtymässä on kaikkiaan 69 erikois-         ta eläköitymisestä toteutuu, lääkäripula pahenee
25773: lääkärin virkaa, joista 75% on kyetty täyttämään       lähivuosina.
25774: 
25775: 
25776: 2
25777: Ministerin vastaus                                     KK 135/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
25778: 
25779: 
25780:    Lääkärityövoiman tarvetta selvittäneen työ-           Yksinomaan lääkärikoulutuksen lisääminen ei
25781: ryhmän ehdotusten pohjalta lääkärikoulutuksen         poista lääkäripulaa. Riittävän koulutuksen ohel-
25782: aloituspaikkoja lisättiin viime vuonna 430:een ja     la lääkärityövoiman rekrytointiin vaikuttavat
25783: ensi syksynä lääkärikoulutuksen aloittaa 480 uut-     monet muut seikat. Sosiaali- ja terveysministeriö
25784: ta opiskelijaa. Tämän vuoden alusta voimaan tul-      on ollut yhteydessä työmarkkinajärjestöihin ter-
25785: lut erikoislääkärikoulutusta koskeva asetus te-       veyspoliittisia päämääriä tukevista lääkärien
25786: hostaa määrällisesti ja sisällöllisesti erikoislää-   palkkaussuhteiden ehdoista siten, että lääkärien
25787: kärikoulutusta.                                       kiinnostus hakeutua julkisiin virkoihin lisääntyi-
25788:    Oulun yliopistoon valittujen opiskelijoiden        si erityisesti niillä erikoisaloilla ja alueilla, jois-
25789: määrää on lisätty vuodesta 1998 alkaen; vuonna        sa lääkäripula on pahin. Neuvotteluja asiasta tul-
25790: 1998 hyväksyttiin 90 opiskelijaa ja tänä vuonna       laan jatkamaan. Palkkauksen ohella tulisi myös
25791: valitaan 100 opiskelijaa. Oulun yliopistosta val-     etsiä keinoja ennenaikaisen eläköitymisen vä-
25792: mistuneista lääkäreistä 80-85 % arvioidaan si-        hentämiseksi.
25793: joittuvan töihin Pohjois-Suomeen.                        Tämän lisäksi hallitus pyrkii edistämään lää-
25794:    Vastaavasti on kaksikielisten alueiden lääkäri-    käreiden peruskoulutukseen kuuluvan terveys-
25795: pulan helpottamiseksi pidettävä tärkeänä, että        keskusopetuksen toteutumista muuallakin kuin
25796: ruotsinkielinen lääkärikoulutus Helsingin yli-        yliopistokaupungeissa. Lääkärityövoiman las-
25797: opiston lääketieteellisessä tiedekunnassa turva-      kentaryhmä IV:n suosituksen mukaisesti on
25798: taan jatkossakin.                                     myös edistettävä yliopistosairaalan ulkopuolista
25799:                                                       koulutusta erikoislääkärikoulutuksessa.
25800: 
25801: 
25802: 
25803: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
25804: 
25805:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
25806: 
25807: 
25808: 
25809: 
25810:                                                                                                            3
25811: KK 135/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk                                                   Ministerns svar
25812: 
25813: 
25814: 
25815: 
25816: Tili riksdagens talman
25817: 
25818: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       behöriga läkare. Vid sjukhusen i norra Österbot-
25819: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       tens sjukvårdsdistrikt finns 231 specialläkar-
25820: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ant-      tjänster som huvudsyssla och av dessa är 44, dvs.
25821: ti Rantakangas /cent undertecknade skriftliga         19 % obesatta. Av specialläkartjänsterna har en-
25822: spörsmål SS 135/1999 rd:                              dast 13, dvs. 6% tillsatts med icke behöriga eller
25823:                                                       lämnats obesatta.
25824:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta              1 Finland är läkarnas anta1 i förhållande till in-
25825:       för att trygga en bättre tillgång på häl-       vånarantalet nästan detsamma som i OECD-län-
25826:       socentralläkare än för närvarande, sär-         derna i genomsnitt. Läkartätheten i vårt land är
25827:       skilt i landsbygdskommunerna, samt ett          den lägsta i Skandinavien. 1 fjo1 fanns det ca
25828:       tillräcklig utbud på specialläkare i sjuk-      15 000 läkare i arbetsför ålder i Finland, dvs. en
25829:       vårdsdistrikten i norra Finland?                läkare i arbetsför ålder per 340 invånare. Motsva-
25830:                                                       rande tal i Sverige och Danmark är 320, i Norge
25831: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       310 och på Island 300.
25832: föra följande:                                            Läkama placerar sig ojämnt regionalt sätt. I
25833: Läkarbristen är ett obestridligt faktum. Det råder    Nyland och i de ekonomiska regionema med uni-
25834: brist på specialläkare, särskilt ögonläkare, psyki-   versitetssjukhus är läkarnas antal i förhållande
25835: atrer, kirurger, anestesiläkare, radiologer och pa-   till invånarantalet omkring två gånger större än i
25836: tologer i alla sjukvårdsdistrikt med undantag för     övriga delar av landet. Det faktum att läkarkåren
25837: universitetssjukhusen. Det råder brist på hälso-      har blivit kvinnodominerad har bidragit till den-
25838: centralläkare i hela Finland i synnerhet inom två-    na utveckling. Kvinnornas andel av dem som
25839: språkiga områden i Österbotten och vid små häl-       börjar studera medicin är numera redan 65 %.
25840: socentraler, med undantag för de ekonomiska re-       K vinnliga läkare med familj stannar i tillväxt-
25841: gioner där det finns universitetssjukhus.             centra på grund av att maken har svårt att hitta ar-
25842:    Vid hälsocentralerna i Lapplands Iän finns 132     bete i glesbygderna.
25843: tjänster av vilka 77% är besatta. Vid hälsocentra-        Under 1990-talet har antalet studerande som
25844: lerna i Uleåborgs Iän finns 247 tjänster av vilka     blir fårdiga läkare överstigit det antal som har
25845: 197, dvs. 80 % hade besatts i börj an av året. Av     lämnat arbetslivet med 200-300 per år. I slutet
25846: de tillsatta hälsocentralläkarna är 86, dvs. 44 %     av decenniet rådde tillfållig läkarbrist. Under de
25847: specialläkare, huvudsakligen specialister i all-      senaste åren har det i praktiken inte förekommit
25848: mänmedicin.                                           någon arbetslöshet bland läkarna.
25849:    Vid sjukhusen inom Lapplands och Västerbot-            På grund av den spirande arbetslösheten bland
25850: tens sjukvårdsdistrikt finns 147,5 specialläkar-      läkarna minskades antalet studieplatser inom lä-
25851: tjänster. Av tjänsterna sköts 15-30 %, beroende       karutbildningen med 150 till 360 under åren
25852: på medcinskt område, av icke behöriga. 1 Kajana-      1993-1997. Under de fem kommande åren
25853: lands sarnkommuns sjukvårds- och specialom-           kommer således antalet fårdiga läkare att minska
25854: sorgsdistrikt finns sammanlagt 69 specialläkar-       med 150 per år. Ifall förtidspensioneringsprogno-
25855: tjänster av vilka 75 % har kunnat tillsättas med
25856: 
25857: 4
25858: Ministems svar                                        KK 135/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
25859: 
25860: 
25861: sen för läkamas del håller streck kommer läkar-          Bristen på läkare avhjälps inte enbart genom
25862: bristen att förvärras under de närmaste åren.        en ökning av läkarutbildningen. Förutom till-
25863:    Utgående från de förslag som den arbetsgrupp      räcklig utbildning inverkar många andra faktorer
25864: som hade i uppdrag att klarlägga behovet av läka-    på rekryteringen av läkare. Social- och hälso-
25865: re lade fram ökades antalet studieplatser inom lä-   vårdsministeriet har varit i kontakt med arbets-
25866: karutbildningen till 430 och i höst kommer 480       marknadsorganisationema angående de villkor i
25867: nya studenter att inleda sin läkarutbildning. Den    läkamas anställningsförhållande som stöder häl-
25868: förordning om specialläkarutbildning som träd-       sopolitiska mål, och syftet har därvid varit att öka
25869: de i kraft vid ingången av detta år effektiverar     läkamas intresse för offentliga tjänster särskilt
25870: specialläkarutbildningen både kvantitativt och       inom de specialornråden och regioner där läkar-
25871: innehållsmässigt.                                    bristen är störst. Förhandlingama kommer att
25872:    Antalet studerande som har tagits in till Uleå-   fortsätta. Man behandlar inte bara lönefrågan,
25873: borgs universitet har höjts från och med år 1998;    utan försöker också hitta en lösning på proble-
25874: år 1998 godkändes 90 studerande och i år tas 100     met med att så många läkare går i förtidspension.
25875: studerande in. Av dem som blir fårdiga läkare            Regeringen strävar därtill att befrämja att den
25876: från Uleåborgs universitet beräknas 80-85 %          tillläkamas grundutbildning hörande hälsovårds-
25877: placera sig i arbete i norra Finland.                centralutbildningen förverkligas också utanför
25878:    För att lindra läkarbristen i tvåspråkiga områ-   universitetsstäderna. 1 enlighet med Läkararbets-
25879: den är det på motsvarande sätt viktigt att den       kraftens beräkningsgrupp IV:s rekommendation
25880: svenskspråkiga läkarutbildningen vid Helsing-        bör också specialläkarutbildningen utanför uni-
25881: fors universitets medicinska fakultet tryggas ock-   versitetssjukhusen befrämjas.
25882: så i framtiden.
25883: 
25884: 
25885: 
25886: Helsingfors den 9 juni 1999
25887: 
25888:     Omsorgsminister Eva Biaudet
25889: 
25890: 
25891: 
25892: 
25893:                                                                                                        5
25894:                                                      KK 136/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok ym.
25895: 
25896: 
25897: 
25898: 
25899:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 136/1999 vp
25900: 
25901:                                             Pilssi- ja jätevesien vastaanottomaksut
25902: 
25903: 
25904: 
25905: 
25906: Eduskunnan puhemiehelle
25907: 
25908: Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa tode-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25909: taan, että hallitus toteuttaa Itämeren suojeluko-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
25910: mission suositusten mukaisen maksujärjestel-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25911: män, jossa pilssi- ja jätevesien vastaanotosta ei    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25912: peritä erityismaksua. Järjestelmän käyttöönotos-
25913: ta aiheutuvat kulut lienee ajateltu hankittavan            Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaak-
25914: satamamaksujen avulla.                                     seen sen, että uuden pilssi- ja jätevesiä
25915:    Järjestelmän käyttöönotto aiheuttaa kuitenkin           koskevan maksujärjestelmän käyttöön-
25916: alkuvaiheessa suuria lisäinvestointitarpeita niil-         otto ei aiheuta kohtuuttomia lisäkustan-
25917: le satamapaikkakunnille, joissa ei ole erityisiä           nuksia satamapaikkakunnille, ja
25918: jätteenkäsittely-yhtiöitä.
25919:                                                             miten hallitus aikoo tiedottaa uuden jär-
25920:                                                            jestelmän käyttöönotosta?
25921: 
25922: 
25923: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1999
25924: 
25925:     Jouni Lehtimäki /kok
25926:     Jari Vilen /kok
25927: 
25928: 
25929: 
25930: 
25931:                                                                                               Versio 2.0
25932: KK 136/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok ym.                                               Ministerin vastaus
25933: 
25934: 
25935: 
25936: 
25937: Eduskunnan puhemiehelle
25938: 
25939: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Ympäristöministeriö asetti syksyllä 1998 työ-
25940: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         ryhmän selvittämään Ei erityismaksua -järjestel-
25941: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       män käyttöönoton vaatimia toimenpiteitä ja lain-
25942: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouni Leh-       säädännön muuttamista koskevia velvoitteita
25943: timäen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        Suomessa. Työryhmän työn aikana tuli myös
25944: myksen KK 136/1999 vp:                                ajankohtaiseksi Euroopan komission direktiivi-
25945:                                                       ehdotus aluksilla syntyvän jätteen ja lastijämien
25946:        Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaak-          vastaanottopalveluista satamissa. Direktiivieh-
25947:        seen sen, että uuden pilssi- ja jätevesiä      dotuksen käsittelyä neuvoston työryhmässä ja
25948:        koskevan maksujärjestelmän käyttöön-           Euroopan parlamentissa seurattiin kiinteästi, ja
25949:        otto ei aiheuta kohtuuttomia lisäkustan-       varmistettiin, ettei mitään ristiriitaa syntynyt työ-
25950:        nuksia satamapaikkakunnille, ja                ryhmässä käsiteltyjen HELCOM-suositusten
25951:                                                       voimaan saattamisen ja direktiiviehdotuksen ta-
25952:        miten hallitus aikoo tiedottaa uuden jär-      voitteiden välillä. Työryhmän työ on tämän vas-
25953:        jestelmän käyttöönotosta?                      tauksen antamisaikana vielä kesken.
25954: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Nykyisin öljyisten jätteiden vastaanottopalve-
25955: ti seuraavaa:                                         luista veloitetaan erikseen palvelun kustannuk-
25956:                                                       sia vastaavasti. Nykyinen järjestelmä toimii si-
25957:  Itämeren merellisen ympäristön suojelusopimuk-       nänsä hyvin, mutta sitä käytetään varsin vähän.
25958:  sen (Helsingin sopimus) 19. vuosikokouksessa         Aiheutuneita kustannuksia on pidetty korkeina,
25959: maaliskuussa 1998 Suomi yhdessä muiden                mikä on saattanut johtaa palvelun käyttämisen
25960:  sopimuspuolten kanssa hyväksyi suosituksen           välttämiseen. Alusten tehostuneesta valvonnasta
25961: Ei erityismaksua -järjestelmän käyttöönotosta         huolimatta laittomiin öljypäästöihin syyllistynei-
25962:  1.1.2000 mennessä (Helsingin komission suosi-        tä on ollut vaikea saada vastaamaan teoistaan.
25963: tus 19/8 Application of the No Special Fee Sys-          Aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen eh-
25964: tem in the Baltic Sea Area). Harmonisoidun mak-       käisemiseksi annetun lain (300/ 1979), eli alus-
25965: sujärjestelmän avulla pyritään ehkäisemään alus-     jätelain 16 §:n mukaan satamassa on oltava lait-
25966: ten laittomia öljypäästöjä Itämerellä luomalla sa-   teet, jotka ovat riittävät vastaanottamaan sata-
25967: tamille yhtenäinen jätemaksujärjestelmä, jossa       maa käyttäviltä aluksilta tulevat öljypitoiset jät-
25968: aluksilta peritään aina maksu riippumatta siitä,     teet ja seokset. Öljysatamassa ja satamassa, jossa
25969: jättävätkö ne jätteitä satamaan vai eivät. Maksu-    suoritetaan säiliöalusten korjauksia, on oltava
25970: järjestelmä koskee ensi vaiheessa vain aluksen       laitteet, jotka lisäksi ovat riittävät vastaanotta-
25971: tavanomaisesta toiminnasta peräisin olevia öljyi-    maan tällaista satamaa käyttäviltä säiliöaluksilta
25972: siä jätteitä. Käymälävesien ja kiinteiden jättei-    tulevat painolasti- ja säiliönpesuvedet. Kunnan
25973: den mukaan ottamisesta maksujärjestelmän pii-        on mahdollista saada osakorvaus satamaan han-
25974: riin on tarkoitus päättää Helsingin komission 22.    kittujen vastaanottolaitteiden kustannuksista öl-
25975: kokouksessa vuonna 2001.                             jysuojarahastosta. Tarkemmat määräykset edellä
25976:                                                      mainituista laitteista antaa nykyisen lainsäädän-
25977: 
25978: 
25979: 2
25980: Ministerin vastaus                                   KK 136/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok ym.
25981: 
25982: 
25983: nön mukaan ympäristöministeriö asianomalSla          suuruuden. Maksu voi sisältyä perittävään sata-
25984: viranomaisia kuultuaan. Kauppa- ja teollisuus-       mamaksuun.
25985: ministeriö on 1981 antanut satamille määräykset         Säännöllisessä liikenteessä olevat alukset on
25986: öljyjätteiden ja öljypitoisten seosten, käymälä-     tarkoitus vapauttaa tällaisesta maksusta, jos niil-
25987: jätevesien ja kiinteiden jätteiden vastaanottoval-   lä on aluksen reitin varrella olevan sataman tai
25988: miudesta, mm. säiliöiden tilavuuksista (No           pätevän jätehuoltoalan yrityksen kanssa solmittu
25989: 56/570/77). Ympäristöministeriö ei ole antanut       jätehuoltosopimus.
25990: asiasta uusia määräyksiä.                               Uuden järjestelmän käyttöönotosta on tarkoi-
25991:    Satamille ei arvioida aiheutuvan kohtuutto-       tus tiedottaa laajasti asiaa selvittävän työryhmän
25992: mia lisäkustannuksia uuden maksujärjestelmän         työn valmistumisen yhteydessä ja tarvittavan
25993: käyttöönotosta, koska voimassa olevan lainsää-       lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Suomen
25994: dännön mukaan satamilla on jo nyt oltava riittä-     Satamaliitto, johon valtaosa Suomen satamista
25995: vä valmius öljyisenjätteen vastaanottoon, ja Hel-    kuuluu, on mukana työryhmässä, joka selvittää
25996: singin komission suositus mahdollistaa edelleen      Helsingin komission suosituksen täytäntöönpa-
25997: myös ns. liikkuvan kaluston käytön vastaanotos-      noa.
25998: sa. Satama päättää Ei erityismaksua -osuuden
25999: 
26000: 
26001: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
26002: 
26003:     Ympäristöministeri Satu Hassi
26004: 
26005: 
26006: 
26007: 
26008:                                                                                                       3
26009: KK 136/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok ym.                                                  Ministerns svar
26010: 
26011: 
26012: 
26013: 
26014: Tili riksdagens talman
26015: 
26016: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       vid ibruktagandet av lngen särskild avgif -syste-
26017: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        met samt vilka förpliktelser beträffande ändrin-
26018: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jou-       gar i lagstiftningen i Finland som aktualiseras.
26019: ni Lehtimäki /saml m.fl. undertecknade skriftli-       Under arbetsgruppens arbete blev också Europe-
26020: ga spörsmål SS 13 6/ 1999 rd:                          iska kommissionens förelag till direktiv om mot-
26021:                                                        tagningsanordningar i hamn för fartygsgenererat
26022:        Vad ämnar regeringen göra för att sä-           avfall och lastrester från fartyg aktuellt. Behand-
26023:        kerställa att ibruktagandet av det nya          lingen av direktivförslaget i rådets arbetsgrupp
26024:        avgiftsssystemet för slag- och avfalls-         och Europaparlamentet följdes intensivt och man
26025:        vatten inte medför orimliga tilläggskost-       försäkrade sig om att det inte uppstod motstridig-
26026:        nader för hamnorterna och                      heter mellan ikraftträdandet av HELCOM-re-
26027:                                                        kommendationerna, som behandlats i arbetsgrup-
26028:        hur ämnar regeringen informera om              pen, och målen för direktivförslaget. Arbetsgrup-
26029:        ibruktagandet av det nya systemet?              pen har ännu inte slutfört sitt arbete vid givandet
26030: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       av detta svar.
26031: föra följande:                                            För närvarande debiterar man separat och i en-
26032:                                                       lighet med kostnaderna för mottagningstjänster-
26033: Vid l9:e årsmöte Kommissionens för skydd av           na som gäller oljigt avfall. Det nuvarande syste-
26034: Östersjöns marina miljö i mars 1998 godkände          met fungerar bra i sig men det utnyttjas mycket
26035: Finland tillsammans med de övriga fördragsslu-        sällan. Kostnaderna har ansetts vara höga, vilket
26036: tande parterna en rekommendation att ta i bruk        kan ha lett till att man undvikit att utnyttja tjäns-
26037: det s.k. lngen särskild avgift -systemet före den 1   terna. Trots den effektiverade övervakningen av
26038: januari 2000 (Helsingforskommissionens rekom-         fartyg har det varit svårt att få dem som är skyl-
26039: mendation 19/8 Application of the No Special          diga till olagliga oljeutsläpp att svara för sina
26040: Fee System in the Baltic Sea Area). Med hjälp av      gärningar.
26041: ett harmoniserat avgiftsssystem strävar man ef-           Enligt 16 § lagen om förhindrande av vatt-
26042: ter att förhindra olagliga oljeutsläpp från fartyg    nens      förorening,     förorsakad    av    fartyg
26043: på Östersjön genom att skapa ett enhetligt sy-        (300/1979), den s.k. fartygsavfallslagen, skall i
26044: stem med avfallsavgifter. Systemet innebär att        hamn finnas anordningar, som är tillräckliga för
26045: avgift alltid uppbärs hos fartygen, oavsett om de     att ta emot oljehaltigt avfall och oljehaltiga
26046: lämnar avfall i hamnen eller inte. Avgiftsssyste-     blandningar från de fartyg som anlöper hamnen. 1
26047: met gäller i den första fasen endast oljigt avfall    oljehamn och i hamn där reparationer av tankfar-
26048: som härrör från fartygens normala verksamhet.         tyg utförs, skall ytterligare finnas anordningar,
26049: Avsikten är att vid Helsingforskommissionens 22       som är tillräckliga för att ta emot barlast- och
26050: möte 2001 besluta om inkluderande av toalett-         tankrengöringsvatten från tankfartyg som anlö-
26051: avfallsvatten och fast avfall i avloppssystemet.      per dessa hamnar. Kommunen kan erhålla par-
26052:    Miljöministeriet tillsatte hösten 1998 en ar-      tiell ersättning för kostnaderna av anskaffning av
26053: betsgrupp för att utreda vilka åtgärder som krävs     mottagningsanordningar till hamn av oljeskydds-
26054: 
26055: 
26056: 4
26057: Ministems svar                                        KK 136/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok ym.
26058: 
26059: 
26060: fonden. Närmare föreskrifter om ovan nämnda           rullande materia! vid mottagandet. Hamnen fast-
26061: anordningar meddelas i enlighet med nuvarande         ställer Ingen särskild avgift -andelens storlek.
26062: lagstiftning av miljöministeriet, sedan det hört      Avgiften kan inkludera i hamnavgiften.
26063: vederbörande myndighet. Handels- och industri-           Det är meningen att regelbundet trafikerande
26064: ministeriet har år 1981 meddelat föreskrifter om      fartyg skall befrias från avgiften såvida de ingått
26065: hamnars beredskap att ta emot oljigt avfall, olje-    avtal med sådan hamn eller sådant behörigt före-
26066: haltiga blandningar, toalettavfallsvatten och fast    tag inom avfallshanteringssektom som ligger vid
26067: avfall, bl.a. om tankars volym (No 56/570/77).        fartygsleden.
26068: Miljöministeriet har inte meddelat nya föreskrif-        Avsikten är att informera ingående om ibruk-
26069: ter om saken.                                         tagandet av det nya systemet i samband med att
26070:    Hamnama uppskattas inte åsamkas orimliga           den arbetsgrupp som utrett frågan slutfört sitt ar-
26071: extra kostnader i samband med ibruktagandet av        bete och i samband med beredandet av nödvän-
26072: det nya avgiftsssystemet eftersom hamnama i en-       dig lagstiftning. Finlands Hamnförbund, tili vii-
26073: lighet med gällande lagstiftning redan nu skall ha    ken de flesta hamnar i vårt land hör, är med i en
26074: en tillräcklig beredskap att ta emot oljigt avfall,   arbetsgrupp som utreder verkställigheten av Hel-
26075: och Helsingforskommissionens rekommenda-              singforskommissionens rekommendation.
26076: tion möjliggör vidare också användande av s.k.
26077: 
26078: 
26079: Helsingfors den 18 juni 1999
26080: 
26081:     Miljöminister Satu Hassi
26082: 
26083: 
26084: 
26085: 
26086:                                                                                                        5
26087: 1
26088: 1
26089: 
26090: 1
26091: 1
26092: 
26093:     1
26094:     1
26095:     1
26096: 
26097:     1
26098:         1
26099: 
26100:         1
26101:         1
26102:         1
26103: 
26104:             1
26105:             1
26106: 
26107:             1
26108:                                                          KK 137/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.
26109: 
26110: 
26111: 
26112: 
26113:                                              SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 137/1999 rd
26114: 
26115:                                              Åtgärder för att avhjälpa läkarbristen
26116: 
26117: 
26118: 
26119: 
26120: Tili riksdagens talman
26121: 
26122: Tillgången på läkare har varierat kraftigt de se-     skall framkomma i elevrekryteringen och i loka-
26123: naste decennierna. En ordentlig ökning av utbild-     liseringen av utbildningen. Endast genom att lo-
26124: ningen på 1980-talet avhjälpte läkarbristen och       kalisera en del av utbildningen, både av grund-
26125: resulterade rentav i arbetslöshet bland läkare i      och specialistutbildningen, utanför universitets-
26126: början av 1990-talet. 1 den nya situationen mins-     kretsarna, exempelvis tili Vasa sjukvårdsdi-
26127: kades intagningen till utbildning från ca 500 tili    strikt, kan rekryteringen av läkare lyckas och
26128: ca 360 åren 1993-1997. Men med tiden har be-          språkkraven uppfyllas.
26129: hovet ökat igen, och antalet platser utökas som
26130: bäst, tili 480 inkommande höst. Ytterligare ök-       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den ord-
26131: ning förefaller motiverad.                            ning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskriver
26132:     Men hur skall man klara situationen i väntan      till vederbörande medlem av statsrådet ställa föl-
26133: på flera legitimerade läkare? 1 en del regioner och   jande spörsmål:
26134: kommuner är bristen redan ett faktum. Och
26135: många läkare går i pension i fortsättningen. 1              Å.r regeringen medveten om den svåra
26136: Vasa sjukvårdsdistrikt är situationen betydligt             läkarsituationen i sjukvårdsdistrikt som
26137: svårare än i allmänhet i landet, både i fråga om            inte har något universitetscentralsjuk-
26138: specialläkare och icke-specialläkare, sjukhus och           hus, speciellt i tvåspråkiga disktrikt, och
26139: hälsovårdscentraler. A vståndet tili medicinska
26140: fakulteter är en central orsak, och dessutom för-           vad har regeringen för avsikt att göra
26141: svårar tvåspråkigheten rekryteringen.                       för att förbättra situationen, samt
26142:     De medicinska fakulteterna och universitets-            kommer regeringen att utlokalisera
26143: centralsjukhusen bör ta ett större ansvar för att           mera av utbildningen?
26144: tillgången på läkare tryggas i hela landet. Detta
26145: 
26146: 
26147: 
26148: Helsingfors den 27 maj 1999
26149: 
26150:     Håkan Nordman /sv                                    Nils-Anders Granvik /sv
26151:     Pehr Löv /sv                                         Ulla-Maj Wideroos /sv
26152: 
26153: 
26154: 
26155: 
26156:                                                                                                Versio 2.0
26157: Suomennos                                                  KK 137/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.
26158: 
26159: 
26160: 
26161: 
26162:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 137/1999 vp
26163: 
26164:                                                 Lääkäripulan helpottaminen
26165: 
26166: 
26167: 
26168: 
26169: Eduskunnan puhemiehelle
26170: 
26171: Lääkärien määrä on vaihdellut voimakkaasti vii-          tuu lääkärien määrän turvaamisesta maassa. Tä-
26172: me vuosikymmeninä. Tuntuva koulutuksen li-               män tulee ilmetä opiskelijoiden rekrytoinnissa ja
26173: säys 1980-luvulla helpotti lääkäripulaa ja johti         koulutuksen sijoittamisessa. Ainoastaan sijoitta-
26174: suorastaan lääkärien työttömyyteen 1990-luvun            malla osa koulutuksesta, sekä perus- että erikois-
26175: alussa. Uudessa tilanteessa koulutukseen otetta-         tumiskoulutuksesta, yliopistopiirien ulkopuolel-
26176: vien määrää pienennettiin noin 500:sta noin              le esim. Vaasan sairaanhoitopiiriin, voidaan lää-
26177: 360:een vuosina 1993-1997. Ajan myötä tarve              käreiden rekrytoinnissa onnistua ja täyttää kieli-
26178: on kuitenkinjälleen kasvanut, ja koulutuspaikko-         taitovaatimukset
26179: jen määrää lisätään parhaillaan 480:een tulevana
26180: syksynä. Lisääminen vielä tästä vaikuttaa perus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26181: tellulta.                                                sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
26182:     Mutta miten selvitään tilanteesta odotettaessa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26183: lisää laillistettuja lääkäreitä? Joillakin alueilla ja   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26184: joissakin kunnissa pula on jo todellisuutta. Myös
26185: monet lääkärit siirtyvätjatkossa eläkkeelle. Vaa-              Onko hallitus tietoinen niiden sairaan-
26186: san sairaanhoitopiirissä tilanne on huomattavasti              hoitopiirien vaikeasta lääkäritilantees-
26187: vaikeampi kuin maassa yleensä sekä erikoislää-                 ta, joiden alueella ei ole yliopistollista
26188: käreiden että muiden lääkäreiden osalta niin sai-              keskussairaalaa, varsinkin kaksikielisil-
26189: raaloissa kuin terveyskeskuksissakin. Keskeise-                lä alueilla, ja
26190: nä syynä tähän on etäisyys lääketieteellisiin tie-
26191: dekuntiin. Lisäksi myös kaksikielisyys vaikeut-                 mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen kor-
26192: taa rekrytointia.                                              jaamiseksi, sekä
26193:    Lääketieteellisillä tiedekunnilla ja yliopistolli-          aikooko hallitus hajauttaa enemmän
26194: silla keskussairaaloilla tulee olla suurempi vas-              koulutusta?
26195: 
26196: 
26197: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1999
26198: 
26199:     Håkan Nordman /r                                        Nils-Anders Granvik /r
26200:     Pehr Löv /r                                             Ulla-Maj Wideroos /r
26201: 
26202: 
26203: 
26204: 
26205: 2
26206: Ministerin vastaus                                       KK 137/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.
26207: 
26208: 
26209: 
26210: 
26211: Eduskunnan puhemiehelle
26212: 
26213: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         1999. Tähän mennessä saatujen vastausten perus-
26214: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          teella näyttäisi siltä, että erikoislääkärivaje on
26215: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kasvanut vuoden 1997 tammikuussa tehtyyn sel-
26216: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan            vitykseen verrattuna. Kun tammikuussa 1997 eri-
26217: Nordmanin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      koislääkärinviroista 12 %:ssa puuttui erikoislää-
26218: myksen KK 137/1999 vp:                                käri, vastaava luku oli toukokuussa tänä vuona
26219:                                                        16 %. Sairaanhoitopiireissä, joissa ei ole yliopis-
26220:        Onko hallitus tietoinen niiden sairaan-        tosairaalaa, noin joka viides erikoislääkärin vir-
26221:        hoitopiirien vaikeasta lääkäritilantees-       ka on vailla pätevää hoitajaa. Tilanne on huonoin
26222:        ta, joiden alueella ei ole yliopistollista     Länsi-Pohjan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopii-
26223:        keskussairaalaa, varsinkin kaksikielisil-      reissä, joissa kolmasosa erikoislääkäreistä puut-
26224:        lä alueilla, ja                                tuu. Vaasan sairaanhoitopiirissä neljäsosa eri-
26225:                                                       koislääkärin viroista odottaa erikoislääkäriä.
26226:       mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen kor-        Määrällisesti eniten puutetta on psykiatreista, ki-
26227:       jaamiseksi, sekä                                rurgeista, sisätautilääkäreistä, radiologeista ja
26228:        aikooko hallitus hajauttaa enemmän             silmälääkäreistä.
26229:        koulutusta?                                        Terveyskeskuslääkäritilanteesta on tuoretta
26230:                                                       tietoa Pohjanmaalta ja Pohjois-Suomesta. Länsi-
26231: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Suomen Vaasan palveluyksikön alueeltaan ke-
26232: ti seuraavaa:                                         räämien tietojen mukaan 18 % terveyskeskuslää-
26233:                                                       kärin viroista oli täyttämättä Vaasan ja Etelä-
26234: Vastauksissani kirjallisiin kysymyksiin KK 83 ja      Pohjanmaan sairaanhoitopiirien terveyskeskuk-
26235: 135/1999 vp olen todennut, että yliopistosairaa-      sissa. Vastaava luku Lapin läänissä on 23 %ja
26236: lapaikkakuntia lukuun ottamatta Suomessa on           Oulun läänissä 20 %. Terveydenhuollon ammat-
26237: lääkäripulaa sekä sairaaloissa että terveyskes-       tihenkilöiden neuvottelukunta selvittää koko
26238: kuksissa. Tilanne on viime vuosien aikana pa-         maan terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäri-
26239: hentunut huolimatta siitä, että koko 1990-luvun       tilanteen ensi lokakuussa.
26240: ajan lääkäreitä on valmistunut vuosittain noin            Hallitus on hyvin tietoinen lääkäripulasta jul-
26241: 200 enemmän kuin työelämästä on poistunut.            kisessa terveydenhuollossa. Koulutuksen aloitus-
26242: Seuraavien viiden vuoden aikana lääkäreitä val-       paikkoja on lisätty ja tänä syksynä aloittaa 480
26243: mistuu noin 150 vähemmän kuin tähän saakka,           uutta opiskelijaa lääkäriopinnot Tämän vuoden
26244: mikä johtuu kysyjien perusteluissa esiintuomas-       alusta voimaan tullut erikoislääkärikoulutusase-
26245: ta lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen vähentä-       tus pyrkii osaltaan lisäämään ja tehostamaan eri-
26246: misestä 500:sta 360:een vuosina 1993-1997.            koislääkärikoulutusta. Myös EVO-järjestelmä
26247: Mikäli lisäksi ennuste lääkärien ennenaikaisesta      tähtää siihen, että yliopistosairaaloiden lisäksi
26248: eläköitymisestä toteutuu, lääkärivaje lisääntyy       terveydenhuollon kaikkia toimintayksiköitä hyö-
26249: lähivuosina.                                          dynnettäisiin lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuk-
26250:    Sosiaali- ja terveysministeriö teki kyselyn sai-   sessa. Koulutuksen lisäämisen ja harjoittelupaik-
26251: raanhoitopiirien lääkäritilanteesta toukokuussa
26252: 
26253:                                                                                                         3
26254: KK 137/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.                                                   Ministerin vastaus
26255: 
26256: 
26257: kojen hajauttamisen ohella myös työmarkkina-             keskuksissa. Tähän on ollut osaltaan vaikutta-
26258: osapuolten tulisi sopia sellaisista lääkäreiden          massa terveyskeskuskuntayhtymien hajoaminen
26259: palkkausehdoista, jotka edistäisivät lääkäreiden         1990-luvulla. Terveydenhuolto 2000-luvulle
26260: hakeutumista julkisiin sairaalavirkoihin myös            -toimeenpano-ohjelman eräänä keskeisenä ta-
26261: maaseutusairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Tuli-         voitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissai-
26262: si niin ikään miettiä keinoja lääkäreiden ennenai-       raanhoidon yhteistyön tiivistäminen alueellisek-
26263: kaisen eläköitymisen estämiseksi. Kaksikielis-           si palvelukokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaisi
26264: ten alueiden lääkäripulan helpottamiseksi on tär-        mm. terveyskeskustyön verkottumista nykyistä
26265: keää turvata Helsingin yliopiston ruotsinkielinen        laajemmaksi usean kunnan yhteistoiminnaksi,
26266: lääkärikoulutus.                                         mikä saattaisi auttaa lääkärien hakeutumista
26267:    Eniten pulaa terveyskeskuslääkäreistä on kak-         alueelle.
26268: sikielisillä alueilla ja erityisesti pienissä terveys-
26269: 
26270: 
26271: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1999
26272: 
26273:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
26274: 
26275: 
26276: 
26277: 
26278: 4
26279: Ministems svar                                          KK 137/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.
26280: 
26281: 
26282: 
26283: 
26284: Tili riksdagens talman
26285: 
26286: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      kommit in verkar det som om bristen på special-
26287: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       läkare har ökat jämfört med resultatet av den ut-
26288: statsrådet översänt följande av riksdagsman Hå-       redning som gjordes i januari 1997. När det i ja-
26289: kan Nordman /sv m.fl. undertecknade skriftliga        nuari 1997 saknades specialläkare till 12 % av
26290: spörsmål SS 13 71 1999 rd:                            specialläkartjänstema, var motsvarande siffra i
26291:                                                       maj i år 16 %. 1 de sjukvårdsdistrikt som inte har
26292:       Ar regeringen medveten om den svåra             något universitetssjukhus saknas det behöriga
26293:       läkarsituationen i sjukvårdsdistrikt som        personer till ungefår var femte specialläkar-
26294:       inte har något universitetscentralsjuk-         tjänst. Läget är värst i Länsi-Pohja och Södra Ka-
26295:       hus, speciellt i tvåspråkiga distrikt, och      relens sjukvårdsdistrikt, där det saknas speciallä-
26296:                                                       kare till en tredjedel av tjänstema. 1 Vasa sjuk-
26297:       vad har regeringen för avsikt att göra          vårdsdistrikt väntar en fjärdedel av specialläkar-
26298:       för att förbättra situationen, samt             tjänstema på en specialläkare. K vantitativt sett
26299:        kommer regeringen att utlokalisera             råder det störst brist på psykiatrer, kirurger, in-
26300:        mera av utbildningen?                          värtesläkare, radiologer och ögonläkare.
26301:                                                          När det gäller läkama vid hälsovårdscentraler-
26302: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       na finns fårska uppgifter att tillgå från Österbot-
26303: föra följande:                                        ten och norra Finland. Enligt de uppgifter som
26304:                                                       serviceenheten i Vasa samlat in från området för
26305: 1 svaren på de skriftliga spörsmålen SS 83 och        Västra Finlands Iän var 18 % av läkartjänstema
26306: 135/1999 rd har jag konstaterat att det i Finland     vid hälsovårdscentralerna i Vasa och Sydöster-
26307: råder brist på läkare vid såväl sjukhus som hälso-    bottens sjukvårdsdistrikt obesatta. Motsvarande
26308: vårdscentraler, med undantag för de orter där det     siffra för Lapplands Iän är 23 % och för Uleå-
26309: finns universitetssjukhus. Läget har förvärrats       borgs län 20 %. Delegationen för yrkesutbildade
26310: under de senaste åren, trots att antalet utexamine-   personer inom hälso- och sjukvården kommer i
26311: rade läkare under hela 1990-talet har överstigit      oktober att utreda läkarsituationen vid landets
26312: det antal läkare som har lämnat arbetslivet med       alla hälsovårdscentraler och sjukhus.
26313: ca 200 per år. Under de fem kommande åren                Regeringen är synnerligen medveten om lä-
26314: kommer det att utexamineras ca 150 fårre läkare       karbristen inom den offentliga hälso- och sjuk-
26315: per år än hittills. Detta beror på att intagningen    vården. Antalet nybörjarplatser inom läkarutbild-
26316: till läkarutbildningen under åren 1993-1997           ningen har utökats, och i höst kommer 480 nya
26317: minskade från 500 till 360, vilket också nämns i      studerande att inleda sina läkarstudier. Målet
26318: motiveringen till spörsmålet. Om dessutom prog-       med den förordning som gäller specialläkarut-
26319: nosen för läkamas förtida pensionering håller         bildningen och som trädde i kraft vid ingången av
26320: streck kommer läkarbristen att förvärras under de     detta år är att utöka och effektivera specialläkar-
26321: närmaste åren.                                        utbildningen. Syftet med specialstatsandelssyste-
26322:     Social- och hälsovårdsministeriet gjorde i maj    met är också att inte bara universitetssjukhusen
26323: 1999 en enkät om läkarsituationen inom sjuk-          utan alla verksamhetsenheter för hälso- och sjuk-
26324: vårdsdistrikten. Utifrån de svar som hittills har
26325: 
26326:                                                                                                        5
26327: KK 137/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.                                                       Ministerns svar
26328: 
26329: 
26330: vård skall utnyttjas inom läkar- och specialiäkar-         Störst är bristen på läkare vid hälsovårdscen-
26331: utbildningen. Vid sidan av att utbildningen ökas       traler i tvåspråkiga regioner och i synnerhet vid
26332: och praktikplatsema utlokaliseras bör också ar-        små hälsovårdscentraler. Tili detta bidrar även
26333: betsmarknadspartema komma överens om såda-             det faktum att samkommuner för hälsovårdscen-
26334: na lönevillkor för läkarna som får dem att söka        traler har splittrats på 1990-talet. Ett centralt mål
26335: sig tili offentliga sjukhustjänster också vid lands-   med åtgärdsprogrammet Hälso- och sjukvård för
26336: ortssjukhus och tili hälsovårdscentraler. Dess-        2000-talet är att koncentrera samarbetet mellan
26337: utom behövs det metoder för att hindra läkamas         primärvården och den specialiserade sjukvården
26338: förtidiga pensionering. För att läkarbristen i de      tili en regional servicehelhet. Detta skulle bl.a.
26339: tvåspråkiga regionema skali kunna lindras är det       innebära att hälsovårdscentralema bildar nätverk
26340: viktigt att den svenskspråkiga läkarutbildningen       som resulterar i ett mer långtgående samarbete
26341: vid Helsingfors universitet tryggas.                   och fler medverkande kommuner, vilket kan få
26342:                                                        läkare att söka sig tili regionen.
26343: 
26344: 
26345: Helsingfors den 21 juni 1999
26346: 
26347:     Omsorgsminister Eva Biaudet
26348: 
26349: 
26350: 
26351: 
26352: 6
26353:                                                                   KK 138/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26354: 
26355: 
26356: 
26357: 
26358:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 138/1999 vp
26359: 
26360:                                              Soviteltuon työttömyyspäivärahaan liittyvien
26361:                                              epäkohtien korjaaminen
26362: 
26363: 
26364: 
26365: 
26366: Eduskunnan puhemiehelle
26367: 
26368: Työttömyysturvalain 5 luvussa säädellään ns. so-      kuun loppua ennätti käyttää 150 päivän enim-
26369: vitellun työttömyyspäivärahan myöntämisestä           mäiskeston sovitellussa päivärahassaan, niin hän
26370: lomautetuille ja osa-aikaisessa työsuhteessa, vi-     ei ole saanut oikeutta soviteltuun päivärahaan,
26371: rassa tai muussa kuin päätoimisesssa yritystoi-       ennen kuin hän on työskennellyt yhtäjaksoisesti
26372: minnassa oleville. Sovitellun päivärahan tavoit-      26 viikkoa täysipäiväisessä työssä. Sen sijaan
26373: teenahan on edistää työhön osallistumista sekä        henkilö, jolla enimmäiskesto alittui vaikkapa
26374: parantaa kokoaikatyön ulkopuolella olevien toi-       vain yhdellä päivällä, on voinut saada soviteltua
26375: meentuloa ja työvoiman tarjontaa lyhytaikaisiin       päivärahaa koko ajalta loppuun asti, koska enim-
26376: ja pienimuotoisiin töihin.                            mäiskeston 150 päivän laskuri on vuosittaisilla
26377:     Vaikka lakiin on useaan otteeseen tehty muu-      lainmuutoksilla ollut pysähdyksissä.
26378: toksia, on järjestelmään silti jäänyt ongelmia ja
26379: sudenkuoppia. Pahimpana ongelmana on päivä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26380: rahojen viivästyminen järjestelmään sisältyvän        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26381: ylimääräisen paperisodan vuoksi. Enää ei kor-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26382: vaushakemukseen riitä maininta työtön, työtön,        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26383: työssä, työtön jne., vaan nyt on toimitettava työt-
26384: tömyyskassalle jokaisesta pienestäkin työsuh-               Missä määrin soviteltua työttömyyspäi-
26385: teesta palkkatodistus ja tieto työssäoloajasta.             värahaa käytetään, ja
26386: Työstä saatu palkka sovitellaan kuukauden ajalle
26387: siten, että puolet saadusta palkasta vähentää               onko hallitus tietoinen sovitellun työttö-
26388: työntekijän työttömyysturvan määrää. Ennen                  myyspäivärahan käytännön ongelmista,
26389: vuotta 1994 olleeseen tilanteeseen verrattuna by-           sekä
26390: rokratia lisääntyi moninkertaisesti joka portaas-           mitä hallitus aikoo tehdä epäkohtien
26391: sa.                                                         korjaamiseksi?
26392:     Järjestelmässä on myös väliinputoajia. Jos
26393: henkilö esimerkiksi vuonna 1994 ennen heinä-
26394: 
26395: 
26396: 
26397: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1999
26398: 
26399:     Esa Lahtela /sd
26400: 
26401: 
26402: 
26403:                                                                                                Versio 2.0
26404: KK 138/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                       Ministerin vastaus
26405: 
26406: 
26407: 
26408: 
26409: Eduskunnan puhemiehelle
26410: 
26411: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           rahaa sai noin 30 000 henkilöä, joista soviteltua
26412: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         päivärahaa sai 2 600 henkilöä. Vuoden 1999
26413: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       huhtikuussa vastaavat luvut olivat 20 000 ja
26414: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       3 600. Työmarkkinatukitilaston mukaan huhti-
26415: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       kuussa vuonna 1996 työmarkkinatukea saaviaoli
26416: 138/1999 vp:                                           183 000 henkilöä, joista soviteltua päivärahaa
26417:                                                       sai 6 800 henkilöä. Vuonna 1999 huhtikuussa lu-
26418:        Missä   maarm     soviteltua         työttö-   vut olivat 188 400 ja 12 400.
26419:        myyspäivärahaa käytetään, ja                        Sovitelluu päivärahan määräytymissäännök-
26420:                                                       siä muutettiin viimeksi 1.1.1997 lukien. Muutos-
26421:        onko hallitus tietoinen sovitellun työttö-     ten tarkoituksena oli lyhytaikaisessa työllistymi-
26422:        myyspäivärahan käytännön ongelmista,           sessä vallitsevien kynnysten ja esteiden poista-
26423:        sekä                                           minen, sekä harmaassa taloudessa tapahtuvan
26424:        mitä hallitus aikoo tehdä epäkohtien           työskentelyn vähentäminen. Työttömyysaikana
26425:        korjaamiseksi?                                 lyhytaikaisen työn tekeminen verrattuna koko-
26426:                                                       naan työttömän päivärahaan tuli aikaisempaa
26427: Vastauksena       kysymykseen      esitän     kun-    kannattavammaksi. Soviteltua päivärahaa saa-
26428: nioittavasti seuraavaa:                               van lisäansioista käteen jäävä osuus kasvoi
26429:                                                       useimmissa tapauksissa huomattavasti, koska so-
26430: Tilastojen mukaan samanaikaisesti kun ansioon         vitteluprosentti aleni 80 %:sta 50 %:iin. Kun
26431: suhteutettua työttömyyspäivärahaa saavien mää-        työssäoloehdon tarkastelujakso piteni myös pa-
26432: rä on laskenut työttömyyden parantuessa on sovi-      luuehdon osalta 24 kuukauteen, voitiin lyhytai-
26433: teitua päivärahaa saavien joukko kuitenkin kas-       kaisia töitä paremmin hyödyntää työssäoloeh-
26434: vanut suhteellisesti. Ansioon suhteutetun työttö-     toon.
26435: myyspäivärahan saajia oli vuonna 1997 noin                Työttömyyspäivärahan maksatuksessa on ta-
26436: 418 000 henkilöä, joista soviteltua päivärahaa        voitteena pidetty maksatuksen säännöllisyyttä.
26437: sai noin 105 000 henkilöä. Vuonna 1998 vastaa-        Etuuden saajan kannalta olennaisempaa on, että
26438: vat luvut olivat 370 000 ja 96 500.                   päiväraha on käytettävissä tiettynä, etukäteen il-
26439:     Eräillä aloilla on leimallista satunnaisen työn   moitettuna ajankohtana kuin että maksatus tapah-
26440: yleisyys. Esimerkiksi terveydenhuoltoalan työt-       tuu jonkin päivän nopeammin tai hitaammin.
26441: tömyyskassassa soviteltua päivärahaa saaneiden            Vaikka käsittelyajan seurannassa ei erikseen
26442: osuus kaikista toimialan päivärahan saajista oli      tilastoidakaan käsittelyn pitkittymisen syytä,
26443: vuonna 1998 peräti 59 %. Hotelli- ja ravintola-       ovat lähes kaikissa tapauksissa perusteena olleet
26444: työntekijäin työttömyyskassassa soviteltua päi-       alun perin puutteelliset selvitykset ja niistäjohtu-
26445: värahaa saaneiden osuus oli 42 %.                     va lisäselvitysten hankkiminen. Puutteellisuudet
26446:      Myös peruspäivärahan ja työmarkkinatuen          koskevat useimmiten työsuhteen tietoja, erityi-
26447: sovitelluu päivärahan saajien lukumäärä on kas-       sesti palkkatietoja.
26448: vanut suhteessa päivärahan saajien kokonais-
26449: määrään. Huhtikuussa vuonna 1996 peruspäivä-
26450: 
26451: 2
26452: Ministerin vastaus                                                KK 138/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26453: 
26454: 
26455:     Työsopimuslain 24 §:n 4 momentin mukaan            koituksen oli estää tilanne, jossa soviteltu päivä-
26456: työnantajan on annettava työntekijälle tämän           raha olisi toiminut pysyvänä palkkasubventiona
26457: pyynnöstä viipymättä palkkatodistus, josta ilme-       jatkuvassa osa-aikatyössä.
26458: nee työntekijälle maksetun palkan suuruus. Tällä           Sovitelluu päivärahan enimmäismääriä ei ole
26459: pyritään korjaamaan se ongelmallinen tilanne,          kertynyt enää 1. 7.1994 jälkeen. Tätä koskeva vä-
26460: että sovitelluu päivärahan maksaminen viivästyi-       liaikainen lainmuutos on voimassa vuoden 1999
26461: si työnantajasta johtuvasta syystä. Työsopimus-        loppuun. Lain muutoksella on kannustettu vas-
26462: lain 54 §:n mukaan työnantaja tai tämän edus-          taanottamaan lyhytaikaisia työsuhteita. Vaikka
26463: taja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rik-       henkilö aktiivisesti pyrkisikin kokoaikatyömark-
26464: koo työsopimuslain 24 §:n 4 momentissa olevaa          kinoille, nykyisessä työllisyystilanteessa kokoai-
26465: säännöstä, on tuomittava työsopimuslakirikko-          kaista työtä ei usein ole tarjolla.
26466: muksesta sakkoon. Kokemukset päivärahojen                  Vuoden 1997 alusta voimaan tulleen työttö-
26467: maksusta osoittavat vieläkin, että kaikki työnan-      myysturvauudistuksen mukaan työttömyyspäivä-
26468: tajat eivät ole tietoisia kyseisestä velvollisuudes-   rahan perusteena oleva palkka määräytyy aina
26469: taan. Informaatiota työnantajille on eri tavoin li-    viimeisen vakiintuneen palkkatason perusteella.
26470: sätty, jotta käytännöt saataisiin korjattua. Viime     Jatkuvassa osa-aikatyössä tai muutoin jatkuvasti
26471: kädessä ryhdytään ottamaan yhteyttä nisku-             vajaata työaikaa, esimerkiksi alle kuukauden pi-
26472: roiviin työnantajiin työttömyyskassojen ja kan-        tuisia työsuhteita tekevällä, päivärahan taso mää-
26473: saneläkelaitoksen ilmoitusten perusteella.             räytyy käytännössä 10 kuukauden välein tästä
26474:       Enimmäiskestoa koskevaa säännöstä so-            osa-aikaisesta työstä. Tämä päivärahan määräy-
26475: vellettiin silloin, kun henkilölle oli maksettu so-    tymisperuste saattaa käytännössä johtaa samaan
26476: viteltua päivärahaa 150 täyden työttömyyspäivä-        vaikutukseen työmarkkinoilla kuin sovitelluu
26477: rahan suuruinen määrä tai 18 kuukauden ajan sen        päivärahan enimmäiskestoa koskeva säännös.
26478: mukaan, kumman säännön nojalla päivärahan              Seurantatietoa näistä vaikutuksista on saatavissa
26479: maksaminen kesti kauemmin. Säännöksen tar-             vasta tämän vuoden kuluessa.
26480: 
26481: 
26482: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
26483: 
26484:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
26485: 
26486: 
26487: 
26488: 
26489:                                                                                                         3
26490: KK 138/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                         Ministems svar
26491: 
26492: 
26493: 
26494: 
26495: Tili riksdagens talman
26496: 
26497: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ning. Av dem erhöll 2 600 personer järnkad dag-
26498: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       penning. 1 april 1999 var de motsvarande siffror-
26499: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa       na 20 000 och 3 600. Enligt statistiken över ar-
26500: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      betsmarknadsstöd erhöll 183 000 personer ar-
26501: 13811999 rd:                                          betsmarknadsstöd. Av dem erhöll 6 800 perso-
26502:                                                       ner jämkad dagpenning. I april 1999 var talen
26503:        I hur stor utsträckning används jämkad          188 400 och 12 400.
26504:        arbetslöshetsdagpenning,                           Bestämmelsema om beräkningsgrundema för
26505:                                                       j ämkad dagpenning ändrades senast 1.1.1997.
26506:        är regeringen medveten om de problem           A vsikten med ändringama var att sänka trösklar-
26507:        som den jämkade arbetslöshetsdagpen-           na och avlägsna hindren för kortvarig sysselsätt-
26508:        ningen för med sig i praktiken, och            ning samt att minska arbetandet inom den ekono-
26509:        vad tänker regeringen göra för att rätta       miska gråzonen. Det blev mera lönsamt än tidiga-
26510:        tili missförhållandena?                        re att ta emot ett kortvarigt jobb under arbetslös-
26511:                                                       hetstiden. I de flesta fall ökade nettolönen avse-
26512: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       värt för dem som erhöll jämkad dagpenning och
26513: föra följande:                                        hade extra inkomster eftersomjärnkningsprocen-
26514:                                                       ten blev sänkt från 80 till 50. När granskningspe-
26515: Enligt statistiken har antalet personer som erhål-    rioden för arbetsvillkoren även för återinträdes-
26516: ler jämkad arbetslöshetsdagpenning stigit samti-      villkorens del blev längre, 24 månader, kunde
26517: digt som antalet personer som erhåller inkomst-       kortvariga arbeten bättre utnyttjas i arbetsvillko-
26518: dagpenning har minskat i takt med att sysselsätt-     ren.
26519: ningen förbättrats. År 1997 erhöll ca 418 000              I utbetalningen av arbetslöshetsersättningen
26520: personer inkomstdagpenning. Av dem erhöll ca          har målet varit att utbetalningen skall vara regel-
26521: 105 000 personer jämkad dagpenning. År 1998           bunden. För den som erhåller förmånen är det
26522: var de motsvarande siffroma 370 000 och               viktigare att dagpenningen finns tillgänglig på en
26523: 96 500.                                               viss, i förväg meddelad tidpunkt, än att utbetal-
26524:     För vissa branscher är det utmärkande att till-   ningen sker någon dag tidigare eller senare.
26525: fålliga jobb är vanliga. T.ex. av alla som erhöll         Även om särskild statistik över orsakema till
26526: dagpenning från Hälsovårdens arbetslöshetskas-        fördröjning av behandlingen inte ingår i övervak-
26527: sa år 1998 erhöll hela 59 % jämkad dagpenning.        ningen som gäller handläggningstiden, har orsa-
26528: Andelen personer som erhöll jämkad dagpen-            ken i nästan alla fall varit att utredningama från
26529: ning från Hotell-och restauranganställdas arbets-     början varit bristfålliga och att det därför varit
26530: löshetskassa var 42 %.                                nödvändigt att få tilläggsupplysningar. Bristema
26531:     Även antalet personer som erhåller grunddag-      gäller oftast uppgifter om arbetsförhållandet, sär-
26532: penning och arbetsmarknadsstödets jämkade             skilt uppgifter om lönen.
26533: dagpenning har vuxit i förhållande till det totala        Enligt 24 § 4 mom. lagen om arbetsavtal skall
26534: antalet personer som erhåller dagpenning. 1 april     arbetsgivaren på arbetstagarens begäran utan
26535: 1996 erhöll ca 30 000 personer grunddagpen-
26536: 
26537: 4
26538: Ministems svar                                                      KK 138/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26539: 
26540: 
26541: dröjsmål ge denne ett löneintyg, av vilket fram-            Den jämkade dagpenningens maximibe1opp
26542: går beloppet av den lön som betalts tili arbetsta-      har inte uppkommit sedan 1. 7.1994. En temporär
26543: garen. På detta sätt eftersträvas ett undvikande av     lagändring om detta är i kraft tili utgången av
26544: att utbetalningen av den jämkade dagpenningen           1999. Med lagändringen har uppmuntrats tili
26545: fördröjs på grund av arbetsgivaren. Enligt 54 §         emottagande av kortvariga arbetsförhållanden.
26546: lagen om arbetsavtal skali en arbetsgivare elier        Även om en person aktivt strävar tili att komma
26547: företrädare för denne som uppsåtligen eller av          in på heltidsarbetsmarknaden, finns det i den nu-
26548: oaktsamhet bryter mot bestämmelse i 24 §                varande sysselsättningssituationen sällan 1ediga
26549: 4 mom. lagen om arbetsavtal dömas tili böter för        heltidsarbetsp1atser.
26550: brott mot 1agen om arbetsavtal. Erfarenhetema av            En1igt den revidering av utkomstskyddet för
26551: utbeta1ningen av dagpenning visar ännu att alla         arbetslösa som trädde i kraft i början av 1997 be-
26552: arbetsgivare inte är medvetna om denna skyldig-         stäms den lön som utgör grund för arbetslöshets-
26553: het. Informationen tili arbetsgivama har på o1ika       dagpenningen alltid på basis av den sista stabili-
26554: sätt ökats för att praxis skali kunna ändras. 1 sista   serade lönenivån. För den som är i ett arbetsför-
26555: hand kontaktas motspänstiga arbetsgivare på ba-         håliande som e1jest innebär fortsatt de1tidsarbete
26556: sis av anmä1an från arbets1öshetskassoma och            eller som fortsatt inte arbetar full arbetstid, t.ex.
26557: folkpensionsanstalten.                                  har arbetsförhållanden som varar mindre än en
26558:      Bestämme1sen om maximitiden tiliämpades            månad, bestäms dagpenningens nivå i praktiken
26559: när en person hade erhåliit jämkad dagpenning           med 10 månaders melianrum på basis av detta
26560: upp tili en summa som motsvarade 150 fulla ar-          deltidsarbete. Grundema för beräkningen av den-
26561: bets1öshetsdagpenningar eller under en tid av 18        na dagpenning kan i praktiken leda tili samma ef-
26562: månader, beroende på enligt viiken regel utbetal-       fekt på arbetsmarknaden som bestämmelsen om
26563: ningen av dagpenningen varade längre. A vsikten         maximitiden för jämkad dagpenning. Övervak-
26564: med bestämmelsen var att förhindra en situation         ningsuppgifter om dessa verkningar finns tili
26565: där den jämkade dagpenningen skulie ha funge-           hands först under 1oppet av detta år.
26566: rat som en beständig lönesubvention i fortgående
26567: del tidsarbete.
26568: 
26569: 
26570: 
26571: Helsingforsden 16 juni 1999
26572: 
26573:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
26574: 
26575: 
26576: 
26577: 
26578:                                                                                                           5
26579:                                                                    KK 139/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26580: 
26581: 
26582: 
26583: 
26584:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 139/1999 vp
26585: 
26586:                                               Puhelinosakkeen verotuskohtelu
26587: 
26588: 
26589: 
26590: 
26591: Eduskunnan puhemiehelle
26592: 
26593: Voimassa olevan varallisuusverolain 10 §:n mu-         sista tuli osakkeita, niistä tuli verottajan tulkin-
26594: kaan "veronalaisia varoja eivät ole yksinomaan         nan mukaan samalla myös verotettavaa omai-
26595: verovelvollisen ja hänen perheensä henkilökoh-         suutta.
26596: taiseen käyttöön tarkoitettu koti- ja muu irtaimis-       Verottajan tulkinta tuntuu täysin kohtuutto-
26597: to mukaan lukien puhelinyhteisön osake ... ".          malta ja lain perimmäisen hengen vastaiselta ta-
26598:    Vastaavasti edelleen voimassa olevan tulo-          vallisen kotipuhelinosakkeen verotuskohtelun
26599: verolain 48 §:n mukaan "omaisuuden luovutuk-           osalta. Oma lukunsa ovat sitten kokonaan ne pu-
26600: sena saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos ve-   helinosakkeet, joita myydään businessmielessä
26601: rovelvollinen luovuttaa omassa tai perheen-            tukuittain.
26602: jäsenensä käytössä ollutta tavanomaista koti-             Edellä mainitunlainen tulkintavääryys tulisi-
26603: irtaimistoa siltä osin kuin tällaisen omaisuuden       kin pikaisesti oikaista siten, että kotitalouden
26604: luovutuksista verovuonna saadut luovutusvoitot         käytössä olevan puhelinyhtiön osuutta tai osaket-
26605: ovat yhteensä enintään 30 000 markkaa".                ta kohdeltaisiin verotuksessa samalla tavalla kuin
26606:    Nyt kuitenkin verohallinto on antanut laista        varallisuusverolain 10 §:ssä todetaan.
26607: poikkeavat tulkintaohjeet siten, että varallisuus-
26608: verolain 10 §:ää ei noudatetakaan siten kuin lais-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26609: sa on kirjoitettu. Siksi mm. puhelinyhtiön osake       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26610: onkin veronalaista omaisuutta ja siten myös ve-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26611: rotettavaa.                                            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26612:    Tällainen omaperäinen tulkinta on syntynyt ti-
26613: lanteessa, jossa puhelinosuuskunta muuttui osa-              Katsooko hallitus, että kotikäytössä ole-
26614: keyhtiöksi ja osuustodistukset muutettiin osak-              vien puhelinosakkeiden osalta voitai-
26615: keiksi. Tähän muutokseen ei tavallisella osuu-               siin noudattaa alkuperäistä tulo- ja va-
26616: denomistajalla ole ollut mitään vaikuttamismah-              rallisuusverolain henkeä siten, että koti-
26617: dollisuutta. Kun puhelinosuuskuntia on muutettu              talouden omistuksessa olevia puhelinyh-
26618: osakeyhtiöiksi ja tavallisista kotipuhelinosuuk-             tiön osuuksia tai osakkeita kohdeltaisiin
26619:                                                              verotuksessa yhdenvertaisesti?
26620: 
26621: 
26622: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1999
26623: 
26624:     Esa Lahtela /sd
26625: 
26626: 
26627: 
26628:                                                                                                   Versio 2.0
26629: KK 139/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                      Ministerin vastaus
26630: 
26631: 
26632: 
26633: 
26634: Eduskunnan puhemiehelle
26635: 
26636: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       HPY:n (entinen Helsingin Puhelinyhdistys)
26637: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          osuustodistus erotettiin 1.9.1998 puhelinliitty-
26638: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mästä. Helsingin Puhelinyhdistyksen jäsenkirja
26639: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        tai Puhelinosuuskunta HPY:n osuustodistus oli
26640: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       yksityishenkilölle verovapaata omaisuutta varal-
26641:  13911999 vp:                                          lisuusverotuksessa vuoteen 1998 saakka. Niin
26642:                                                       ikään yhden Helsingin Puhelinyhdistyksenjäsen-
26643:        Katsonko hallitus, että kotikäytössä ole-      kirjan tai Puhelinosuuskunta HPY:n osuustodis-
26644:        vien puhelinosakkeiden osalta voitai-          tuksen myynti oli 31.8.1998 saakka yksityishen-
26645:        siin noudattaa alkuperäistä tulo- ja va-       kilölle verovapaa koti-irtaimiston myyntinä. Ve-
26646:        rallisuusverolain henkeä siten, että koti-     rohallitus sekä puhelinyhteisöt ovat myös tiedot-
26647:        talouden omistuksessa olevia puhelinyh-        taneet edellä selostetusta verotuskäytännöstä.
26648:        tiön osuuksia tai osakkeita kohdeltaisiin      Asia on myös ollut muutoin laajasti julkisuudes-
26649:        verotuksessa yhdenvertaisesti?                 sa esillä.
26650:                                                           Tuloverolakia on viime vuonna lisäksi muu-
26651: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tettu siten, että myyntivoittoa laskettaessa omis-
26652: ti seuraavaa:                                         tusaika ei katkea siihen, kun taloudellinen yhdis-
26653: Varallisuusverolain 10 § :n mukaan veronalaisia       tys muutetaan osuuskunnaksi eikä siihen, kun
26654: varoja ei ole yksinomaan verovelvollisen ja hä-       osuuskunta muutetaan osakeyhtiöksi. Siten esi-
26655: nen perheensä käyttöön tarkoitettu koti- ja muu       merkiksi myytäessä Puhelinosuuskunta HPY:n
26656: irtaimisto mukaan lukien puhelinyhteisön osake,       osuustodistus 1.9.1998 jälkeen hankintahintana
26657: osuus- tai jäsenkirja. Tuloverolain 48 §:n mu-        voidaan vähentää vähintään 50 prosenttia myyn-
26658: kaan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei         tihinnasta, jos verovelvollinen on hankkinut Hel-
26659: ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luo-      singin Puhelinyhdistyksen jäsenkirjan ennen
26660: vuttaa omassa ja perheensä käytössä ollutta ta-       vuotta 1989. Vuoden 1999 alusta lukien 50 pro-
26661: vanomaista koti-irtaimistoa siltä osin kuin tällai-   sentin hankintameno-olettamaa sovelletaan aina,
26662: sen omaisuuden luovutuksista verovuonna saa-          kun omistusaika ennen myyntiä on ollut vähin-
26663: dut luovutusvoitot ovat yhteensä enintään             tään 10 vuotta.
26664: 30 000 markkaa.                                           Puhelinosuustodistukset tai puhelinosakkeet,
26665:    Verohallitus on ohjeissaan katsonut, että pu-      jotka eivät oikeuta puhelinliit~ymään, eivät mi-
26666: helinyhteisön osake, osuus tai jäsenkirja kuuluu      tenkään eroa muista markkinoilla liikkuvista ar-
26667: verovelvollisen tai hänen perheensä käyttöön tar-     vopapereista. Tällaisilla arvopapereilla käydään
26668: koitettuun koti-irtaimistoon niin kauan kuin pu-      laajasti kauppaa, ja eräiden puhelinyhteisöjen
26669: helinosake, -osuus, tai jäsenkirja oikeuttaa puhe-    osuudet tai osakkeet ovat myös kaupankäynnin
26670: linliittymään. Eräissä puhelinyhteisöissä omista-     kohteina arvopaperipörssissä. Tämän vuoksi ei
26671: minen ja puhelinliittymä on viime aikoina erotet-     ole perusteita asettaa niitä verotuksessa muita ar-
26672: tu toisistaan. Esimerkiksi Puhelinosuuskunta          vopapereita parempaan asemaan.
26673: 
26674: 
26675: 
26676: 2
26677: Ministerin vastaus                      KK 139/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26678: 
26679: 
26680: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
26681: 
26682:    Ministeri Suvi-Anne Siimes
26683: 
26684: 
26685: 
26686: 
26687:                                                                      3
26688: KK 139/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                           Ministems svar
26689: 
26690: 
26691: 
26692: 
26693: Tili riksdagens talman
26694: 
26695: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         HTF:s (f.d. Helsigfors Telefonförenings) andels-
26696: ger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem      bevis den 1 september 1998 skildes från tele-
26697: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        fonanslutningen. Helsingfors Telefonförenings
26698: Esa Lahtela /sd undertecknade spörsmål SS             medlemsbok eller Telefonandelslaget HTF:s an-
26699: 139/1999 rd:                                          delsbevis var fram till 1998 i förmögenhetsbe-
26700:                                                       skattningen skattefri egendom för privatperso-
26701:       Anser regeringen att man när det gäller         ner. Likaså var försäljning av en medlemsbok i
26702:       telefonaktier i hemmabruk kunde följa           Helsingfors Telefonförening eller ett HTF -an-
26703:       den ursprungliga andan i inkomst- och           delsbevis skattefri för privatpersoner såsom för-
26704:       förmögenhetsskattelagen så att sådana           säljning av bohag fram till den 31 augusti 1998.
26705:        telefonbolagsandelar eller -aktier som         Skattestyrelsen samt telefonsamfunden har även
26706:       ägs av hushållen behandlas på ett jäm-          informerat om det beskattningsförfarande för vil-
26707:       likt sätt i beskattningen?                      ket har redogjorts ovan. Frågan har även i övrigt i
26708:                                                       stor utsträckning varit aktuell i offentligheten.
26709: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Inkomstskattelagen ändrades dessutom i fjol
26710: föra följande:                                        så att vid beräkningen av försäljningsvinsten
26711: Enligt 10 § förmögenhetsskattelagen är skatte-        avbryts ägartiden inte när en ekonomisk förening
26712: pliktiga tillgångar inte bohag och annat lösöre       blir andelslag och inte heller när ett andelslag blir
26713: som är avsett enbart för den skattskyldiges och       aktiebolag. Således kan t.ex. den som sålde Tele-
26714: hans familjs personliga bruk, inberäknat aktier,      fonandelslaget HTF:s andelsbevis efter den 1
26715: andelsbrev eller medlemsböcker i telefonsam-          september 1998 såsom anskaffningspris dra av
26716: fund. Enligt 48 § inkomstskattelagen är vinst         minst 50 % från försäljningspriset, om den
26717: som erhållits vid överlåtelse av egendom inte         skattskyldige har skaffat sig Helsingfors Tele-
26718: skattepliktig inkomst, om den skattskyldige över-     fonförenings medlemsbok före år 1989. Från och
26719: låter sedvanligt bohag som varit i hans egen eller    med ingången av år 1999 tillämpas alltid en pre-
26720: hans familj s användning, till den del de under       sumtiv anskaffningsutgift på 50 % när ägartiden
26721: skatteåret erhållna överlåtelsevinstema vid över-     har varit minst 10 år före försäljningen.
26722: låtelse av sådan egendom sammanlagt uppgår till          Telefonandelsbevis och telefonaktier som inte
26723: högst 30 000 mk.                                      berättigar till en telefonanslutning skiljer sig inte
26724:     Skattestyrelsen har i sina anvisningar framhål-   på något som helst sätt från övriga värdepapper
26725: lit att ett telefonsamfunds aktie, andel eller med-   som rör sig på marknaden. Handel med dylika
26726: lemsbok hänförs till det bohag som är avsett för      värdepapper försiggår i omfattande utsträckning
26727: den skattskyldiges eller hans familjs bruk så         och vissa telefonsamfunds andelar eller aktier är
26728: länge som telefonaktien, telefonandelen eller         också föremål för handel på fondbörsen. Till
26729: medlemsboken berättigar till en telefonanslut-        följd av detta finns det inget fog för att i beskatt-
26730: ning. I vissa telefonsamfund har ägande och tele-     ningen försätta dessa i en bättre ställning än an-
26731: fonanslutningar under den senaste tiden skilts åt.    dra värdepapper.
26732: Som exempel kan nämnas att Telefonandelslaget
26733: 
26734: 4
26735: Ministems svar                 KK 139/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26736: 
26737: 
26738: Helsingfors den 18 juni 1999
26739: 
26740:    Minister Suvi-Anne Siimes
26741: 
26742: 
26743: 
26744: 
26745:                                                             5
26746:                                                                   KK 140/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26747: 
26748: 
26749: 
26750: 
26751:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 140/1999 vp
26752: 
26753:                                              Tutkimusaineistojen siirtäminen asiakkaan
26754:                                              pyynnöstä sairaanhoitopiiristä toiseen
26755: 
26756: 
26757: 
26758: 
26759: Eduskunnan puhemiehelle
26760: 
26761: Potilaan asiapaperien ja tutkimusaineistojen suh-     taa. Näin vältyttäisiin turhilta ylimääräisiltä kus-
26762: teen sairaanhoitopiireissä on olemassa menette-       tannuksilta ja tutkimuksilta.
26763: ly, jota olisi voitava muuttaa joustavampaan
26764: suuntaan. Esimerkkitapauksessa henkilö oli asu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26765: nut Savonlinnassa ja käynyt siellä sijaitsevassa      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26766: keskussairaalassa tutkimuksissa. Hänen sairaala-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26767: käynneistään oli kertynyt laaja röntgen-, mag-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26768: neettikuvaus-ja muu tutkimusaineisto. Kun hän
26769: sitten muutti asumaan Joensuun läheisyyteen,                Onko hallitus ollut tietoinen, ettei poti-
26770: hän olisi halunnut saada siirretyksi kaiken it-             las nykyisen käytännön mukaan saa it-
26771: seään koskevan tutkimusaineiston Joensuun kes-              seään koskevaa tutkimusaineistoa siir-
26772: kussairaalaan. Savonlinnan keskussairaalasta hä-            rettyä sairaanhoitopiiristä toiseen, vaik-
26773: nelle kuitenkin ilmoitettiin, että hän voisi saada          ka hän muuttaisikin pysyvästi asumaan
26774: aineiston aina lainaksi mutta aineistoa ei voitaisi         toisen sairaanhoitopiirin alueelle, ja
26775: siirtää pysyvästi, vaikka hän olikin muuttanut
26776: Joensuun seudulle asumaan.                                  aikooko hallitus puuttua asiaan ja mah-
26777:    Kohtuulliselta kuitenkin tuntuisi em. tilantees-         dollistaa sen, että henkilö saisi pyytäes-
26778: sa, että tutkimusaineistot ja -paperit voisivat po-         sään itseään koskevan tutkimusaineis-
26779: tilaan itsensä pyynnöstä tai suostumuksella siir-           ton siirtymään siihen sairaanhoitopii-
26780: tyä siihen sairaanhoitopiiriin, johon hän muut-             riin, jonka alueelle hän on muuttanut?
26781: 
26782: 
26783: 
26784: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
26785: 
26786:     Esa Lahtela /sd
26787: 
26788: 
26789: 
26790: 
26791:                                                                                                 Versio 2.0
26792: KK 140/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                          Ministerin vastaus
26793: 
26794: 
26795: 
26796: 
26797: Eduskunnan puhemiehelle
26798: 
26799: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa            Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut poti-
26800: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            laan asemasta ja oikeuksista annetun lain 12 §:n
26801: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         nojalla vuonna 1993 potilasasiakirjojen laatimis-
26802: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         ta ja säilyttämistä koskevat määräykset (1993:7).
26803: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         Määräyksissä todetaan, että terveydenhuollon
26804: 140/1999 vp:                                            toimintayksikön tai itsenäisen ammatinharjoitta-
26805:                                                         jan tulee huolehtia ja vastata potilasasiakirjojen
26806:        Onko hallitus ollut tietoinen, ettei poti-       säilyttämisestä ja että julkisen terveydenhuollon
26807:        las nykyisen käytännön mukaan saa it-            potilasasiakirjojen säilyttämisessä noudatetaan
26808:        seään koskevaa tutkimusaineistoa siir-           arkistolakia (83111994). Arkistolain 6 §:n mu-
26809:        rettyä sairaanhoitopiiristä toiseen, vaik-       kaan arkistoon kuuluvat asiakirjat, jotka ovat
26810:        ka hän muuttaisikin pysyvästi asumaan            saapuneet arkistonmuodostajalle sen tehtävien
26811:        toisen sairaanhoitopiirin alueelle,              johdosta tai syntyneet arkistonmuodostajan toi-
26812:                                                         minnan yhteydessä.
26813:        ja aikooko hallitus puuttua asiaan ja                Voimassa olevassa terveydenhuollon lainsää-
26814:        mahdollistaa sen, että henkilö saisi pyy-        dännössä tai arkistolainsäädännössä ei ole otettu
26815:        täessään itseään koskevan tutkimusai-            nimenomaisesti kantaa alkuperäisten asiakirjo-
26816:        neiston siirtymään siihen sairaanhoito-          jen siirtämiseen toimintayksiköstä toiseen. Vaik-
26817:        piiriin, jonka alueelle hän on muutta-           ka lähtökohtana on se, että asiakirjojen säilyttä-
26818:        nut?                                             misestä vastaa se toimintayksikkö, jossa asiakir-
26819: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           jat ovat syntyneet, eivät edellä se1ostetut sään-
26820: ti seuraavaa:                                           nökset sosiaali- ja terveysministeriön näkemyk-
26821:                                                         sen mukaan estä alkuperäisten asiakirjojen siirtä-
26822: Potilaan terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvä tut-     mistä edellyttäen, että siirtämiseen on potilaan
26823: kimusaineisto, kuten röntgenkuvat, magneettiku-         suostumus. Toimintayksikköön on myös jäätävä
26824: vat ja vastaavat, kuuluvat potilasasiakirja-aineis-     tieto siitä, mihin ja milloin asiakirjat on siirretty,
26825: toon. Terveydenhuollon toimintayksiköt, kuten           jotta asiakirjat ovat jäljitettävissä esimerkiksi
26826: sairaalat, ja terveydenhuollon ammattihenkilöt          mahdollisissa hoitoa koskevissa kantelu- tai va-
26827: ovat potilaan asemasta ja oikeuksista annetun           hingonkorvaustapauksissa.
26828: lain (785/1992) 12 §:n säännösten perusteella               Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt
26829: velvollisia pitämään ja säilyttämään potilasasia-       potilasasiakirjojen laatimista ja säilyttämistä
26830: kirjat siten kuin sosiaali- ja terveysministeriö tar-   koskevien määräysten uudistamistyön. Tässä yh-
26831: kemmin määrää. Saman lain 13 §:ssä säädetään            teydessä harkitaan myös tarvetta antaa nimen-
26832: potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapi-    omaisia alkuperäisten asiakirjojen siirtämistä
26833: dosta ja luovuttamisesta. Tietojen luovuttaminen        koskevia määräyksiä tai ohjeita.
26834: on pääsääntöisesti sallittua vain potilaan anta-
26835: man suostumuksen perusteella.
26836: 
26837: 
26838: 
26839: 2
26840: Ministerin vastaus                     KK 140/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26841: 
26842: 
26843: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
26844: 
26845:    Peruspalveluministeri Eva Biaudet
26846: 
26847: 
26848: 
26849: 
26850:                                                                    3
26851: KK 140/1999 vp -     Esa Lahtela /sd                                                     Ministerns svar
26852: 
26853: 
26854: 
26855: 
26856: Tili riksdagens talman
26857: 
26858: I det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen an-       nande av uppgifter är i regel tillåtet endast med
26859: ger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em      patientens samtycke.
26860: av statsrådet översänt följande av riksdagsman           Social- och hälsovårdsministeriet har 1993
26861: Esa Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörs-       med stöd av 12 § lagen om patientens ställning
26862: mål SS 140/1999 rd:                                   och rättigheter meddelat föreskrifter om förande
26863:                                                       och förvaring av journalhand1ingar (1993:7). I
26864:       Har regeringen varit medveten om att en         föreskrifterna konstateras att en verksamhetsen-
26865:       patient enligt rådande praxis inte kan få       het eller en självständig yrkesutövare skall ombe-
26866:       undersökningsmaterial om sig själv flyt-        sörja och ansvara för förvaringen av journa1hand-
26867:       tat från ett sjukvårdsdistrikt tili ett an-     lingar. Vid förvaring av journa1hand1ingar inom
26868:       nat, även om han eller hon stadigvaran-         den offentliga hälso- och sjukvården iakttas ar-
26869:       deflyttar tili det andra sjukvårdsdistrik-      kivlagen (831/1994 ). Enligt 6 § arkivlagen om-
26870:       tets område, och                                fattar ett arkiv de handlingar som inkommit till
26871:                                                       arkivbildaren på grund av dess uppgifter eller
26872:        har regeringen för avsikt att ingripa i        som tillkommit genom dess verksamhet.
26873:       frågan och möjliggöra att personen på              Varken i gällande hälsovårdslagstiftning eller
26874:        begäran kan få undersökningsmateria-           i gällande arkivlagstiftning har man tagit direkt
26875:        let om sig själv flyttat tili det sjukvårds-   ställning till flyttning av originalhandlingar från
26876:       distrikt tili vars område han eller hon         en verksamhetsenhet till en annan. Ä ven om ut-
26877:       jlyttat?                                        gångspunkten är att den verksamhetsenhet där
26878: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       handlingarna tillkommit ansvarar för förvaring-
26879: föra följande:                                        en av hand1ingarna, hindrar de ovan beskrivna
26880:                                                       bestämmelserna enligt social- och hälsovårdsmi-
26881: Undersökningsmaterial rörande hälso- och sjuk-        nisteriets uppfattning inte att originalhandlingar-
26882: vården av en patient, såsom röntgenbilder, mag-       na flyttas, förutsatt att patienten samtycker till
26883: netröntgenbilder och motsvarande, hör till jour-      överflyttningen. Uppgifter om vart och när hand-
26884: nalhandlingarna. V erksamhetsenheterna inom           lingarna har flyttats måste också finnas kvar på
26885: hälso- och sjukvården, såsom sjukhus, och yrkes-      verksamhetsenheten, så att handlingarna går att
26886: utbildade personer inom hälso- och sjukvården är      spåra t.ex. i fall av eventuella klagomål eller ska-
26887: enligt bestämmelserna i 12 § lagen om patien-         deersä ttningar i samband med vården.
26888: tens ställning och rättigheter (785/1992) skyldi-        Social- och hälsovårdsministeriet har inlett ar-
26889: ga att föra och förvara journalhandlingar så som      betet med att förnya föreskrifterna om förande
26890: social- och hälsovårdsministeriet närmare be-         och förvaring av journalhandlingar. 1 samband
26891: stämmer. I 13 § i samma lag finns bestämmelser        med detta övervägs också behovet av särskilda
26892: om sekretessbeläggning och utlämnande av upp-         föreskrifter eller anvisningar om flyttning av ori-
26893: gifter som ingår i journalhandlingarna. Utläm-        gina1handlingar.
26894: 
26895: 
26896: 
26897: 
26898: 4
26899: Ministems svar                   KK 140/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26900: 
26901: 
26902: Helsingfors den 9 juni 1999
26903: 
26904:    Omsorgsminister Eva Biaudet
26905: 
26906: 
26907: 
26908: 
26909:                                                               5
26910:                                                        KK 14111999 vp- Mari Kiviniemi /kesk ym.
26911: 
26912: 
26913: 
26914: 
26915:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 14111999 vp
26916: 
26917:                                              Palo- ja pelastustoimen siirto valtiolle
26918: 
26919: 
26920: 
26921: 
26922: Eduskunnan puhemiehelle
26923: 
26924: Palo- ja pelastustoimen valtiollistamisesta on        sittäistä kuntalaista ja siksi palveluiden saata-
26925: keskusteltu edellisen kerran vuonna 1994, jol-        vuus ja kehittäminen ovat turvattuja.
26926: loin pelastusalan järjestöt onnistuivat torjumaan         Vaarana valtiollisessa järjestelmässä on voi-
26927: yritykset palo- ja pelastustoimen siirrosta valtion   mavarojen keskittyminen keskuskuntiin, jolloin
26928: hoidettavaksi. Esitetyistä kannanotoista ei ole       paikallisia tarpeita ja toiveita ei pystytä toteutta-
26929: käynyt ilmi, miksi palo- ja pelastustoimi pitäisi     maan.
26930: siirtää valtiolle. Julkisuuteen ei ole myöskään
26931: tullut valtionhallinnon näkemystä siitä, miten pa-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26932: lo- ja pelastustoimi mahdollisessa siirrossa orga-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
26933: nisoitaisiin. Uudessa hallitusohjelmassa asia nos-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26934: tetaan uudestaan esiin.                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26935:    Nykyinen kunnallinen järjestelmä perustuu
26936: hyvin kiinteään yhteistyöhön kunnallisen tervey-             Onko hallitus tietoinen epäkohdista, joi-
26937: denhuollon, rakennusvalvontaviranomaisten ja                 ta mahdollinen palo- ja pelastustoimen
26938: koululaitosten kanssa. Nykyistä järjestelmää ar-             siirtäminen valtiolle aiheuttaisi, sekä
26939: vostetaan myös yrityksissä joustavuuden ja lä-
26940: heisen palvelurakenteen vuoksi. Kunnallisesti to-           millä aikataululla hallitus tekee asiasta
26941: teutettu palo- ja pelastustoimi on lähempänä yk-            päätökset?
26942: 
26943: 
26944: 
26945: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
26946: 
26947:     Mari Kiviniemi /kesk
26948:     Eero Lämsä /kesk
26949:     Jukka Vihriälä /kesk
26950: 
26951: 
26952: 
26953: 
26954:                                                                                                  Versio 2.0
26955: KK 14111999 vp- Mari Kiviniemi /kesk ym.                                               Ministerin vastaus
26956: 
26957: 
26958: 
26959: 
26960: Eduskunnan puhemiehelle
26961: 
26962: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            kustoimintansa yhteiseen, valtion ylläpitämään
26963: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          hätäkeskukseen. Tätä koskeva kokeilu käynnis-
26964: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tyi vuoden 1996 alussa neljällä kokeilualueella.
26965: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-           Keskustelu siitä, olisiko pelastustoimi tarkoi-
26966: niemen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       tuksenmukaista siirtää valtion hoidettavaksi, on
26967: myksen KK 141/1999 vp:                                jatkunut koko 1990-luvun. Viimeksi sitä koske-
26968:                                                       van esityksen on tehnyt Suomen Kuntaliitto, joka
26969:        Onko hallitus tietoinen epäkohdista, joi-      vuonna 1999 laatimaansa toimintasuunnitel-
26970:        ta mahdollinen palo- ja pelastustoimen         maan on sisällyttänyt kannanoton, jonka mukaan
26971:        siirtäminen valtiolle aiheuttaisi, sekä        palo- ja pelastustoimen siirto valtiolle on sel-
26972:                                                       vitettävä. Myös Suomen Palopäällystöliitto on
26973:        millä aikataululla hallitus tekee asiasta      useaan otteeseen vaatinut eri vaihtoehtojen sel-
26974:        päätökset?                                     vittämistä. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että jatku-
26975: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           va epävarmuus toimialan järjestämisvaihtoeh-
26976: seuraavaa:                                            doista on alan kehittämiselle vahingollista. Paa-
26977:                                                       vo Lipposen II hallituksen hallitusohjelmaan on
26978:  Palo- ja pelastustoimen siirtämisestä valtiolle      kirjattu, että palo- ja pelastustoimen siirtäminen
26979:  ryhdyttiin keskustelemaan jo 1990-luvun alussa,      valtion hoidettavaksi selvitetään.
26980: jolloin kysymys nousi esille Suomen Kuntaliiton           Valtioneuvosto on 2.6.1999 tekemällään pää-
26981: ja eräiden valtionhallinnon järjestelyä tutkinei-     töksellä kutsunut valtiotieteen maisteri Pekka
26982: den selvitysmiesten toimesta. Syntyneen keskus-       Myllyniemen selvittämään hallitusohjelmassa
26983: telun vuoksi ja koska oli tarpeen tarkistaa silloin   kirjatun mukaisesti palo- ja pelastustoimen siir-
26984: voimassa ollutta lakia palo- ja pelastustoimesta,     tämistä valtion hoidettavaksi. Selvitys tehdään
26985: asetettiin työryhmä, pelastushallintotyöryhmä,        kiireellisesti, ja sen tulee olla valmis 29.2.2000.
26986: jonka tarkoituksena oli selvittää palo- ja pelas-     Hätäkeskustoiminnan tulevat järjestelyt sen si-
26987: tustoimen järjestämistarpeet. Työryhmä jätti          jaan ratkaistaan erikseen sitä koskevan kokeilu-
26988: mietintönsä vuonna 1994. Mietinnössä esitetyt         lain mukaisessa järjestyksessä.
26989: muutokset johtivat syyskuun alussa 1999 voi-              Hallitus katsoo, että arviot siitä, onko toimi-
26990: maan tulevan uuden pelastustoimilain säätämi-         alan järjestämisvastuu tarkoituksenmukaista siir-
26991: seen. Tämän lain nojalla kunta vastaa pelastus-       tää kunnilta valtiolle tai järjestää jollakin muulla
26992: toimesta alueellaan.                                  tavalla, voidaan tehdä selvityksen valmistuttua.
26993:    Pelastushallintotyöryhmä ei ottanut kantaa hä-     Selvitysmiehen työ tullaan toimittamaan laajalle
26994: täkeskustoiminnan järjestämiseen, koska oli           lausuntokierrokselle, jonka jälkeen voidaan har-
26995: suunnitteilla kokeilu, jossa pelastustoimi, poliisi   kita jatkotoimenpiteet
26996: ja sosiaali- ja terveystoimi yhdistäisivät hätäkes-
26997: 
26998: 
26999: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
27000: 
27001:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
27002: 
27003: 2
27004: Ministems svar                                        KK 141/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk ym.
27005: 
27006: 
27007: 
27008: 
27009: Tili riksdagens talman
27010: 
27011: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      det skulle sammanslå sin nödcentralsverksamhet
27012: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       till en gemensam statlig nödcentral. Försöket in-
27013: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mari      leddes i början av 1996 på fyra försöksområden.
27014: Kiviniemi /cent m.fl. undertecknade skriftliga            Diskussionen om huruvida det är ändamålsen-
27015: spörsmål SS 141/1999 rd:                              ligt att överföra räddningsväsendet till staten har
27016:                                                       pågått under hela 1990-talet. Den senaste fram-
27017:       Å·r regeringen medveten om de missför-          ställningen har gjorts av Finlands Kommunför-
27018:       hållanden som kan uppstå om brand-              bund, som till den verksamhetsplan förbundet
27019:       och räddningsväsendet överförs tili sta-        uppgj ort 1999 fogat ett ställningstagande enligt
27020:       ten, och                                        vilket en överföring av brand- och räddningsvä-
27021:                                                       sendet till staten bör utredas. Även Finlands
27022:        när ämnar regeringen fatta beslut i frå-       Brandbefålsförbund har upprepade gånger krävt
27023:        gan?                                           att olika altemativ skall utredas. Den allmänna
27024: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       åsikten är att den ständiga osäkerheten i fråga om
27025:                                                       organiseringsaltemativen är till skada för sek-
27026: föra följande:
27027:                                                       torns utveckling. Enligt regeringsprogrammet för
27028: Diskussionen om huruvida brand- och räddnings-        Paavo Lipponens II regering skall en överföring
27029: väsendet skall överföras till staten eller inte in-   av brand- och räddningsväsendet till staten utre-
27030: leddes redan i början av 1990-talet, då frågan        das.
27031: togs upp av Finlands Kommunförbund och vissa              Statsrådet har genom ett beslut av den 2 juni
27032: utredningsmän som hade utrett organiseringen          1999 kallat politices magister Pekka Myllyniemi
27033: inom statsförvaltningen. På grund av den diskus-      att i enlighet med regeringsprogrammet utreda
27034: sion som uppstod och eftersom det var nödvän-         om brand- och räddningsväsendet skall överfö-
27035: digt att ändra den då gällande lagen om brand-        ras till staten. Utredningen är brådskande och den
27036: och räddningsväsendet, tillsattes en arbetsgrupp      skall vara klar den 29 februari 2000. De kom-
27037: med uppgift att klarlägga behoven vad gällde or-      mande arrangemangen kring nödcentralsverk-
27038: ganiseringen av brand- och räddningsväsendet.         samheten avgörs däremot för sig i den ordning
27039: Arbetsgruppen överlämnade sitt betänkande             som lagen om försök med nödcentraler föreskri-
27040: 1994. De ändringar som föreslogs i betänkandet        ver.
27041: ledde till stiftandet av en ny lag om räddningsvä-        Regeringen anser att bedömningen av huruvi-
27042: sendet, viiken träder i kraft vid ingången av sep-    da det är ändamålsenligt att överföra organise-
27043: tember 1999. Enligt denna lag svarar kommunen         ringsansvaret från kommunerna till staten eller
27044: för räddningsväsendet inom sitt område.               att sköta organiseringen på något annat sätt kan
27045:    Arbetsgruppen tog inte ställning till organise-    göras efter att utredningen är klar. Utrednings-
27046: ringen av nödcentralsverksamheten, eftersom det       mannens arbete kommer att vara föremål för en
27047: planerades ett försök enligt vilket räddningsvä-      omfattande remissbehandling, varefter vidare åt-
27048: sendet, polisen och social- och hälsovårdsväsen-      gärder kan övervägas.
27049: 
27050: 
27051: 
27052: Helsingfors den 16 juni 1999
27053: 
27054:     Inrikesminister Kari Häkämies                                                                      3
27055:                                                          KK 142/1999 vp- Raimo Mähönen /sd ym.
27056: 
27057: 
27058: 
27059: 
27060:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 142/1999 vp
27061: 
27062:                                               Kansalaisjärjestöjen maksamia kulukorvauk-
27063:                                               sia koskeva verotuskäytäntö
27064: 
27065: 
27066: 
27067: 
27068: Eduskunnan puhemiehelle
27069: 
27070: Suomi on kansalaisjärjestöjen luvattu maa. Esi-        seksi työpaikaksi, vaikkei henkilö toiminnastaan
27071: merkiksi urheiluseuroissa eri lajien parissa har-      saisi lainkaan palkkaa, niin kuin useimmissa ta-
27072: rastaa liikuntaa yli miljoona suomalaista. Lapsia      pauksissa asian laita on. On selvää, että tällainen
27073: ja nuoria heistä on 376 000. Maassamme toimii          tulkinta on paitsi kohtuuton myös täysin epäoi-
27074: kaikkiaan yli 6 000 urheiluseuraa, joista 97 %         keudenmukainen.
27075: toimii puhtaasti vapaaehtoistyöhön nojaten.               Muutoinkaan kansalaisjärjestöjen mahdolli-
27076:    Kansalaisjärjestöissä vapaaehtoistyössä toimi-      suuksista maksaa kulukorvauksia vapaaehtois-
27077: vien henkilöiden kannalta olisi kohtuullista, että     pohjalta toimiville toimihenkilöilleen ja harras-
27078: kansalaisjärjestöt voisivat korvata näille aktiivi-    tajlleen ei ole tällä hetkellä selkeää käytäntöä.
27079: henkilöilleen toiminnasta aiheutuvat kulut vero-       Yhteiskunnan kokonaisetu vaatii, että yleishyö-
27080: vapaasti. Viime aikoina verottajan tulkinnat ku-       dyllisten yhteisöjen tulisi voida maksaa matka- ja
27081: lukorvauskäytännöistä ovat kuitenkin tiukentu-         muita kulukorvauksia vapaaehtoistoimijoilleen
27082: neet siten, että on syntynyt kohtuuttomia tilantei-    kaikkien henkilöiden osalta verovapaasti ja mah-
27083: ta. Kohtuuttomuutta edesauttaa se, että verotta-       dollisimman vähän byrokratiaa vaativalla tavalla
27084: jan tulkinnat eri osissa maata poikkeavatjyrkästi      siten, että yleishyödyllisten yhteisöjen ei tarvitsi-
27085: toisistaan.                                            si tehdä vapaaehtoistoimijoilleen maksamistaan
27086:    Yksi esimerkki kohtuuttomuudesta liittyy            kulukorvauksista valvonta- tai vuosi-ilmoituksia
27087: matkakulukorvauksiin. Tämänhetkisen verotta-           verottajalle.
27088: jan tulkinnan mukaan esimerkiksi urheiluseura
27089: voi korvata ilman palkkaa toimiville urheilijoil-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27090: leen, valmentajilleen ja ohjaajilleen matkakulut       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
27091: kotoa harjoituspaikalle ilman ennakonpidätystä,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27092: jos ko. henkilöllä on työpaikka jossakin. Sen si-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27093: jaan esim. opiskelijoille ja työttömille suoritetta-
27094: vista matkakorvauksista tulisi näiltä matkoilta               Onko hallitus tietoinen kansalaisjärjes-
27095: suorittaa ennakonpidätys, koska verottaja tulkit-             töjen maksamia kulukorvauksia koske-
27096: see harjoituspaikan tällaisen henkilön varsinai-              vasta epäoikeudenmukaisesta ja epäjoh-
27097:                                                               donmukaisesta käytännöstä, ja
27098: 
27099: 
27100: 
27101: 
27102:                                                                                                    Versio 2.0
27103: KK 142/1999 vp- Raimo Mähönen /sd ym.
27104: 
27105: 
27106:       aikooko hallitus huolehtia ohjeita tar-           teestaan riippumatta - todelliset mat-
27107:       kentamalla ja tarvittaessa säädösmuu-             ka- ja muut kulukorvaukset verovapaas-
27108:        taksin siitä, että kansalaisjärjestöt voisi-     ti ja ilman ilmoitusmenettelyä?
27109:        vat maksaa kaikille vapaaehtoistoimi-
27110:       joilleen - heidän senhetkisestä tilan-
27111: 
27112: 
27113: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
27114: 
27115:     Raimo Mähönen /sd                                 Esa Lahtela /sd
27116:     Arto Seppälä /sd                                  Tero Rönni /sd
27117:     Kari Urpilainen /sd                               Erkki Kanerva /sd
27118:     Valto Koski /sd                                   Reijo Kallio /sd
27119:     Jorma Vokkolainen /vas                            Matti Kangas /vas
27120: 
27121: 
27122: 
27123: 
27124: 2
27125: Ministerin vastaus                                     KK 142/1999 vp- Raimo Mähönen /sd ym.
27126: 
27127: 
27128: 
27129: 
27130: Eduskunnan puhemiehelle
27131: 
27132: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Ennakkoperintälain 15 §:n mukaan työnanta-
27133: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        ja voi korvata palkansaajan vaatimuksesta hänel-
27134: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      le kertyvät työstä välittömästi johtuvat kustan-
27135: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Mä-       nukset tai vähentää kustannusosuuden ennen en-
27136: hösen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        nakonpidätyksen toimittamista. Tällaisina kus-
27137: myksen KK 142/1999 vp:                               tannuksina voidaan ennakonpidätystä toimitet-
27138:                                                      taessa ottaa huomioon työvälineistä sekä valmis-
27139:       Onko hallitus tietoinen kansalaisjärjes-       tus- ja tarveaineista aiheutuneet menot, matka- ja
27140:       töjen maksamia kulukorvauksia koske-           edustusmenot sekä muut palkansaajalle työn suo-
27141:       vasta epäoikeudenmukaisesta ja epäjoh-         rittamisesta välittömästi aiheutuneet menot. Py-
27142:       donmukaisesta käytännöstä, ja                  kälän säännöksiä sovelletaan myös urheilijan
27143:                                                      palkkion maksajaan ja saajaan. Verohallitus on
27144:       aikooko hallitus huolehtia ohjeita tar-        vapauttanut ennakonpidätyksen suorittamisesta
27145:       kentamalla ja tarvittaessa säädösmuu-          matkakustannusten korvaukset, jotka on suoritet-
27146:        taksin siitä, että kansalaisjärjestöt voisi   tu verohallituksen päätöksen mukaisesti silloin-
27147:       vat maksaa kaikille vapaaehtoistoimi-          kin, kun korvaus maksetaan muuta korvausta
27148:       joilleen- heidän senhetkisestä tilantees-      suorittamatta ja muutoin kuin työsuhteen perus-
27149:       taan riippumatta - todelliset matka- ja        teella.
27150:       muut kulukorvaukset verovapaasti ja il-            Urheilijan kilpailu- ja harjoittelumatkasta saa-
27151:       man ilmoitusmenettelyä?                        ma matkustamis- ja majoittumiskustannusten
27152: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           korvaus, päiväraha ja ateriakorvaus eivät siten
27153: vasti seuraavaa:                                     ole ennakonpidätyksenalaista tuloa. Matkakus-
27154:                                                      tannuksen korvauksen voi urheilijalle maksaa ur-
27155: Tuloverolain 71 §:n mukaan veronalaista tuloa        heiluseura tai -liitto tahi kilpailun järjestäjä. Mat-
27156: ei ole työnantajalta työmatkasta saatu matkusta-     kakustannusten korvauksia voidaan maksaa vain
27157: miskustannusten korvaus, päiväraha, ateriakor-       erityiselle työntekemispaikalle. Yleishyödylli-
27158: vaus ja majoittumiskorvaus. Muulta kuin työnan-      sessä yhteisössä vapaaehtoistyötä tekeville mak-
27159: tajalta saatu korvaus voisi olla säännöstä sanan-    setaan myös usein matkakustannuksen korvauk-
27160: mukaisesti tulkiten veronalaista. Tarkoituksena      sia, vaikka he eivät toimi työsuhteessa eikä heil-
27161: ei kuitenkaan ole, että muulta kuin työnantajalta    le makseta tehtävästä muuta korvausta. Myös
27162: saatuja matkakustannusten korvauksia verotet-        näissä tapauksissa korvausta voidaan maksaa
27163: taisiin. Käytännössä esimerkiksi urheilijoille       vain erityiselle työntekemispaikalle tehdystä tila-
27164: maksetaan kilpailu- ja harjoittelumatkoista mat-     päisestä matkasta.
27165: kakustannusten korvauksia. Myös yleishyödylli-          Kysymys siitä, mikä on muussa kuin työsuh-
27166: set yhteisöt ovat korvanneet vapaaehtoistyönte-      teessa olevan henkilön erityiselle työntekemis-
27167: kijöilleen erityiselle työntekemispaikalle mat-      paikalle tekemä matka, on jonkin verran tulkin-
27168: kustamis- ja majoittumiskustannuksia.                nanvarainen. Tarkoituksena ei ole, että tavan-
27169:                                                      omaiselle työntekemispaikalle voitaisiin korvata
27170: 
27171: 
27172:                                                                                                          3
27173: KK 142/1999 vp- Raimo Mähönen /sd ym.                                                 Ministerin vastaus
27174: 
27175: 
27176: verovapaasti matkakustannuksia, koska palkan-         selkeyttämistä. Ensi sijassa urheilu- ja muut jär-
27177: saajaliekaan ei voi verovapaasti maksaa matkoja       jestöt voisivat esimerkiksi ennakkotietohake-
27178: hänen varsinaiselle työpaikalleen. Myöskään tar-      muksin selvittää ne tilanteet, jotka vaatisivat tar-
27179: koituksena ei voi olla, että verovapaalla kustan-     kentavaa ohjausta. Jos ohjauksena ei saavutettai-
27180: nusten korvauksella kierrettäisiin palkan tai palk-   si riittävää selkeyttä, voitaisiin senjälkeen harki-
27181: kion maksamista. Asia saattaisi kuitenkin vaatia      ta mahdollista säädösmuutosta.
27182: 
27183: 
27184: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
27185: 
27186:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
27187: 
27188: 
27189: 
27190: 
27191: 4
27192: Ministems svar                                          KK 142/1999 vp -        Raimo Mähönen /sd ym.
27193: 
27194: 
27195: 
27196: 
27197: Tili riksdagens talman
27198: 
27199: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Enligt 15 § lagen om förskottsuppbörd kan ar-
27200: ger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem       betsgivaren på yrkande av löntagaren ersätta lön-
27201: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman         tagaren för direkta kostnader som åsamkas
27202: Raimo Mähönen /sd m.fl. undertecknade spörs-           honom på grund av arbetet elier dra av kostnads-
27203: mål SS 14211999 rd:                                    andelen innan förskottsinnehållningen verk-
27204:                                                        ställs. Som dylika kostnader kan vid verkstälian-
27205:        Å.r regeringen medveten om den orättvi-        det av förskottsinnehålining beaktas utgifter för
27206:        sa och inkonsekventa praxis som gäller          arbetsredskap samt för materia! och fömödenhe-
27207:        kostnadsersättningar som medborgar-            ter, rese- och representationsutgifter samt andra
27208:        organisationerna betalar, och                  direkta utgifter som åsamkats en löntagare för ar-
27209:                                                       betets utförande. Bestämmelsema i paragrafen
27210:        ämnar regeringen genom att precisera           tiliämpas också på dem som betalar och får
27211:        anvisningarna och vid behov ändra be-          idrottsmannaarvoden. Skattestyrelsen har från
27212:        stämmelserna se tili att medborgarorga-        verkställande av förskottsinnehålining befriat så-
27213:        nisationerna skattefritt och utan anmäl-       dana resekostnadsersättningar som har betalts i
27214:        ningsförfarande kan betala faktiska re-        enlighet med skattestyrelsens beslut också i det
27215:        sekostnadsersättningar och andra kost-         fali att ersättningen betalas utan att andra ersätt-
27216:        nadsersättningar tili alla sina frivilliga     ningar betalas och utan att ett arbetsförhåliande
27217:        medhjälpare, oberoende av dessas situ-         föreligger.
27218:        ation vid tillfället i fråga?                      Resekostnads- och logiersättningar, dagtrakta-
27219: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       menten och måltidsersättningar som idrottsmän
27220: föra följande:                                        får för tävlings- och träningsresor är därmed inte
27221:                                                       inkomst på vilken förskottsinnehålining måste
27222: Enligt 71 § inkomstskattelagen är skattepliktig       verkstälias. Resekostnadsersättning kan betalas
27223: inkomst inte kostnadsersättningar för resor, dag-     tili en idrottsman av en idrottsförening, ett
27224: traktamenten, måltidsersättningar och logiersätt-     idrottsförbund elier en tävlingsarrangör. Rese-
27225: ningar som arbetsgivaren har betalat för arbetsre-    kostnadsersättning kan betalas endast för resor
27226: sor. Ersättning som någon annan än arbetsgiva-        till och från en särskild plats för arbetets utföran-
27227: ren har betalat skulie kunna vara skattepliktig,      de. Tili volontärer i alimännyttiga samfund beta-
27228: om bestämmelsen tolkades ordagrant. Det är            las ofta också resekostnadsersättningar, även om
27229: ändå inte meningen att sådana resekostnadser-         volontärema inte står i arbetsförhåliande och inte
27230: sättningar som någon annan än arbetsgivaren har       får någon annan ersättning för uppgiften. Också i
27231: betalat skall beskattas. 1 praktiken betalas t.ex.    dessa fall kan ersättning betalas bara för en
27232: tili idrottsmän resekostnadsersättningar för täv-     tillfåliig resa tili en särskild plats för arbetets ut-
27233: lings- och träningsresor. Också alimännyttiga         förande.
27234: samfund har till sina volontärer betalat resekost-        Frågan om vad som är en resa tili en särskild
27235: nads- och logiersättningar vid resor tili särskilda   plats för arbetets utförande när det gälier en per-
27236: platser för arbetets utförande.                       son som inte står i arbetsförhåliande lämnar i nå-
27237: 
27238: 
27239:                                                                                                            5
27240: KK 142/1999 vp- Raimo Mähönen /sd ym.                                                    Ministerns svar
27241: 
27242: 
27243: gon mån rum för tolkning. Det är inte meningen         der. Frågan kan emeliertid kräva ett klargörande.
27244: att kostnaderna för resor tili den sedvanliga plat-    1 första hand skulie idrottsorganisationer och an-
27245: sen för arbetets utförande skali kunna ersättas        dra föreningar t.ex. genom ansökningar om för-
27246: skattefritt, eftersom inte helier löntagare skatte-    handsbesked kunna utreda de situationer som
27247: fritt kan få betalt för resor tili den ordinarie ar-   kräver preciserande handledning. Om handled-
27248: betsplatsen. Det kan inte helier vara meningen att     ningen inte ger upphov tili tiliräcklig klarhet
27249: betalningen av lön elier arvode skall kunna            skulie en eventueli ändring av bestämmelserna
27250: kringgås genom skattefri ersättning för kostna-        kunna övervägas efter det.
27251: 
27252: 
27253: Helsingforsden 17 juni 1999
27254: 
27255:     Minister Suvi-Anne Siimes
27256: 
27257: 
27258: 
27259: 
27260: 6
27261:                                                               KK 143/1999 vp- Jyri Häkämies /kok
27262: 
27263: 
27264: 
27265: 
27266:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 143/1999 vp
27267: 
27268:                                               Rajatarkastusmaksujen korotus
27269: 
27270: 
27271: 
27272: 
27273: Eduskunnan puhemiehelle
27274: 
27275: Hallitusohjelmassa luvataan liikennepolitiikalla       tehdä sekä tavaraa tuotaessa että vietäessä. Kus-
27276: luoda edellytykset logistisen kilpailukyvyn pa-        tannukset ovat tällöin 1 190 markkaa eräitä.
27277: rantamiselle. Suomi hyödyntää asemansa EU:nja          Summa ylittää kuormalavoille lastatun tavaran
27278: Venäjän välisenä luonnollisena liikenneväylänä         varastoon siirtämisestä ja varastosta purkamises-
27279: ja liiketoimintakeskuksenaja toteuttaa sitä tuke-      ta aiheutuvat käsittelymaksut
27280: via infrastruktuurihankkeita. Kuitenkin heinä-            Maa- ja metsätalousministeriö perustelee hin-
27281: kuussa voimaan tulevan uuden rajatarkastudirek-        nankorotuksia maksudirektiivin vaatimuksilla
27282: tiivin sekä kesäkuussa voimaan tulevien korotet-       ruinimimaksuista ja valtion maksuperustelain
27283: tujen rajatarkastusmaksujen takia Suomen ase-          säännöksillä omakustannearvioista. Luonnoksen
27284: ma elintarvikkeiden kauttakulkumaana heikke-           muistio-osassa todetaan myös, että Norjasta tuo-
27285: nee huomattavasti.                                     tavan kalan poisjääminen eläinlääkinnällisen ra-
27286:    Kolmansista maista EU:n alueelle saapuville         jatarkastuksen piiristä ETA-sopimuksen takia
27287: eläinperäisille elintarvikkeille täytyy tehdä eläin-   edellyttää rajatarkastusmaksujen korottamista.
27288: lääkinnällinen rajatarkastus. Venäjälle suuntau-          Lisäksi uuden rajatarkastusdirektiivin mukai-
27289: tuneessa konttien transitoliikenteessä rajatarkas-     nen kaksinkertainen rajatarkastus menee päällek-
27290: tus voidaan siirtää tehtäväksi myös Suomeen ja         käin tullin toiminnan kanssa. Vapaa- ja tulli-
27291: käytännössä näin on usein tehtykin. Tähän asti         varastot ovat jatkuvasti tullin valvonnassa. Tulli
27292: rajatarkastusmaksu on ollut 190 markkaa eräitä.        vastaa mm. pistokokein siitä, että dokumenttien
27293: Tässä tapauksessa rajaeläinlääkäri on tarkasta-        mukaiset tavarat kuormataan varastosta autoon.
27294: nut, että tuotteen asiakirjat ovat kunnossa.           Mikäli väärinkäytöksiä ilmenee, varastonpitäjä
27295:     Korotettujen tarkastusmaksujen myötä yhden         menettää toimilupansa. Järjestely on toiminut tä-
27296: asiakirjatarkastuksen hinta nousee 290 mark-           hän asti hyvin.
27297: kaan. Tämän lisäksi transitokontille vaaditaan
27298: tunnistustarkastus, joka maksaa myös 290 mark-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27299: kaa, eli yhteishinta nousee 580 markkaan.              sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27300:     Vapaavarastojen ja tullivarastojen osalta maa-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27301: ja metsätalousministeriö hyväksyi ehdotuksen,          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27302: jonka mukaan uusi 580 markan tarkastus pitää
27303: 
27304: 
27305: 
27306: 
27307:                                                                                                 Versio 2.0
27308: KK 143/1999 vp- Jyri Häkämies /kok
27309: 
27310: 
27311: 
27312:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä raja-   tamiseksi ja elintarvikkeiden kauttakul-
27313:       tarkastusmaksujen hintojen kohtuullis-      jetuksen kilpailukyvyn palauttamiseksi?
27314: 
27315: 
27316: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
27317: 
27318:     Jyri Häkämies /kok
27319: 
27320: 
27321: 
27322: 
27323: 2
27324: Ministerin vastaus                                             KK 143/1999 vp- Jyri Häkämies /kok
27325: 
27326: 
27327: 
27328: 
27329: Eduskunnan puhemiehelle
27330: 
27331: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja mui-
27332: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           den tuotteiden eläinlääkinnällistä rajatarkastus-
27333: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         menettelyä koskeva direktiivi 90/675/ETY ku-
27334: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jyri Häkä-         moutuu 1.7.1999 lukien vastaavalla uudella di-
27335: miehen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          rektiivillä 97 /78/EY. Uusi rajatarkastusdirektiivi
27336: sen KK 143/1999 vp:                                     97 /78/EY aiheuttaa muutoksia muun muassa ul-
27337:                                                         komaanliikenteen muonitukseen tarkoitettujen
27338:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä raja-         erien tarkastamiseen, sillä ne siirtyvät eläinlää-
27339:       tarkastusmaksujen hintojen kohtuullis-            kinnällisen rajatarkastuksen piiriin. Tullivaras-
27340:       tamiseksi ja elintarvikkeiden kauttakul-          toihin, vapaavarastoihin ja vapaa-alueille mene-
27341:       jetuksen kilpailukyvyn palauttamiseksi?           vät erät tulevat uuden direktiivin myötä tarkastet-
27342:                                                         taviksi sekä kyseiseen varastoon tai alueelle tuo-
27343: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           taessa että sieltä vietäessä. EY :n alueen kautta
27344: ti seuraavaa:                                           suoraan tai välivarastoinnin jälkeen kolmanteen
27345:                                                         maahan kuljetettaville transitoerille       yhteisön
27346: 1. Eläinlääkinnällinen rajatarkastusmenettely           alueelle tuotaessa tehtävä tarkastus tulee asiakir-
27347: Eläinlääkinnällisestä raj atarkastuksesta annetun       jatarkastuksen lisäksi sisältämään myös tunnis-
27348: lain (1192/1996) mukaan rajaeläinlääkäri tekee          tuksen. Aiemmin tällaisille erille tehtiin vain
27349: eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen Euroopan           asiakirjatarkastus. Nämä kolmannesta maasta
27350: yhteisön (EY) ulkopuolisesta, ns. kolmannesta           toiseen kolmanteen maahan joko suoraan tai vä-
27351: maasta, tuotaville eläville eläimille, eläimistä        livarastoinnin jälkeen kuljetettavat erät voivat
27352: saataville elintarvikkeille ja muille tuotteille sekä   olla myös sellaisia, että ne eivät täytä niitä vaati-
27353: eräille muille eläintauteja mahdollisesti levittä-      muksia, joita EY:n sisämarkkinoille tarkoitetuil-
27354: ville tavaroille.                                       ta eriitä vaaditaan. Uuden rajatarkastusdirektii-
27355:    Eläinlääkinnällinen rajatarkastus tehdään sil-       vin tarkoituksena on ollut entistä paremmin var-
27356: loin, kun eläviä eläimiä tai edellä mainittuja elin-    mistaa, että erät, jotka eivät täytä EY-lainsäädän-
27357: tarvikkeita tai tuotteita tuodaan kolmannesta           nön vaatimuksia, eivät päädy EY:n sisämarkki-
27358: maasta Suomeen tai viedään Suomen kautta edel-          noille.
27359: leen toiseen Euroopan unionin (EU) jäsenval-               Uuden rajatarkastusdirektiivin mukaan komis-
27360: tioon tai kolmanteen maahan. Rajatarkastusme-           sio antaa tarkemmat määräykset tarkastuksesta,
27361: nettely on yksityiskohtaisesti EY :n direktiiveillä     joka erälle on tehtävä siinä yhteydessä kun se toi-
27362: säädelty. Direktiiveissä määritellään lisäksi, mil-     mitetaan tullivarastoon, vapaavarastoon tai va-
27363: loin tarkastus on nimenomaan rajaeläinlääkärin          paa-alueelle, toimitetaan pois kyseisestä varas-
27364: tehtävä ja milloin se voidaan antaa muun viran-         tosta tai alueelta sekä viedään pois EY:n alueel-
27365: omaisen, esimerkiksi tullin tehtäväksi. Eläimistä       ta. Itse direktiivissä on määräykset vain niistä
27366: saatavien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden         tarkastuksista, jotka erälle tehdään silloin, kun se
27367: sekä elävien eläinten eläinlääkinnällistä rajatar-      tuodaan EY:n alueelle.
27368: kastusta koskee kumpaakin oma direktiivinsä.
27369: 
27370: 
27371:                                                                                                            3
27372: KK 143/1999 vp- Jyri Häkämies /kok                                                      Ministerin vastaus
27373: 
27374: 
27375:    Ennen komission päätöksen antamista nouda-           leella päätöksellään rajaeläinlääkärin suoritta-
27376: tetaan kansallisia vaatimuksia. Näiden mukaan           mista tarkastuksista perittävistä maksuista
27377: tullivarastoon, vapaavarastoon tai vapaa-alueel-        (595/1999). Tarkastusmaksuja määrättäessä on
27378: le toimitettavien erien osalta ei tehdä erillistä ra-   perusteena ollut, että maksujen tulisi kattaa raja-
27379: jaeläinlääkärin tarkastusta erien varastoon tulon       eläinlääkäreiden tekemistä tarkastuksista aiheu-
27380: yhteydessä. EY:n alueelle erää tuotaessa vaadit-        tuvat kustannukset. Maksujen suuruus on arvioi-
27381: tavan eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen tehnyt       tu sen perusteella, kuinka kauan rajaeläinlääkä-
27382: rajaeläinlääkäri toimittaa asiasta tiedon kyseises-     riltä keskimäärin kuluu aikaa tarkastuksen teke-
27383: tä erästä tullivarastoa, vapaavarastaa tai vapaa-       miseen. Asiakirjatarkastuksen maksu on 290
27384: aluetta valvovalle rajaeläinlääkärille. Kyseisestä      markkaa ja tunnistustarkastuksen maksu samoin
27385: varastosta tai alueelta erää pois vietäessä varas-      290 markkaa. Fyysisten tarkastusten maksu mää-
27386: taa tai aluetta valvova rajaeläinlääkäri tekee asia-    räytyy elintarvikkeiden osalta erän painon perus-
27387: kirjatarkastuksen. Lisäksi hän toimittaa tiedon         teella. Muiden tuotteiden osalta on fyysisestä tar-
27388: tarkastuksesta rajanylityspaikalle         sellaisten   kastuksesta määritelty kiinteä maksu.
27389: erien osalta, jotka viedään pois EY:n alueelta             Norjan ja Islannin tuontien jääminen pois
27390: kolmanteen maahan. Tällöin transitoerälle, joka         eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen piiristä Eu-
27391: välivarastoidaan Suomessa ennen sen kuljetta-           roopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-
27392: mista pois EY:n alueelta, tehdään kaksi rajaeläin-      sopimus) muutoksen vuoksi vuoden 1999 alusta
27393: lääkärin asiakirjatarkastusta.                          lukien vähensi huomattavasti eläinlääkinnälli-
27394:                                                         seen rajatarkastukseen tulevien erien määrää.
27395: 2. Eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta pe-         Myös tarkastuksen järjestämisestä aiheutuneet
27396: rittävät maksut                                         kustannukset vähenivät tämän vuoksi. Vähennys
27397: Eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen tarkastus-         ei kuitenkaan ollut yhtä suuri kuin tulojen vähen-
27398: maksujen määräämisessä noudatetaan eläinlää-            tyminen. Tämä johtuu siitä, että eläinlääkinnäl-
27399: kinnällisestä rajatarkastuksesta annetun lain mu-       listä rajatarkastusta koskevat direktiivit edellyt-
27400: kaan valtion maksuperustelain (15011992) vaati-         tävät varsin raskasta tarkastusjärjestelmää, jota
27401: muksia, ellei EY:n lainsäädännöstä muuta johdu.         on ylläpidettävä, vaikka tarkastettavien erien
27402: Eläinlääkinnällinen rajatarkastus on valtion mak-       määrä pienenisi huomattavastikin. Eläinlääkin-
27403: superustelain mukainen julkisoikeudellinen suo-         nällisestä rajatarkastuksesta valtiolle aiheutuvat
27404: rite. Julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän     kustannukset eivät näin ollen vähentyneet samas-
27405: maksun suuruuden tulee pääsääntöisesti vastata          sa suhteessa kuin tarkastuksesta perittävät tulot.
27406: valtiolle suoritteen tuottamisesta aiheutuvien ko-      Tämän vuoksi eläinlääkinnällisestä rajatarkas-
27407: konaiskustannusten määrää.                              tuksesta perittäviä maksuja jouduttiin korotta-
27408:     EY -lainsäädännössä eläinlääkinnällisestä ra-       maan.
27409: jatarkastuksesta perittäviä maksuja koskee direk-
27410: tiivi 96/43/EY, niin sanottu maksudirektiivi. Sen       3. Eläinlääkinnälliseen rajatarkastukseen liit-
27411: liite määrittelee eläinlääkinnällisistä rajatarkas-     tyvä vapaavarastojen, vapaa-alueiden ja tulli-
27412: tuksista perittävät maksut.                             varastojen valvonta ja tästä perittävä! maksut
27413:     Maksudirektiivi määrittelee tarkastuksista pe-      Uuden rajatarkastusdirektiivin mukaan transito-
27414: rittävät kiinteät maksut. Jos jäsenvaltiolle tarkas-    kuljetuksille sekä tullivarastoihin, vapaavarastoi-
27415: tuksista aiheutuvat kustannukset eivät tulisi kate-     hin ja vapaa-alueille meneville tuontierille on
27416: tuiksi kiinteillä maksuilla, saavat jäsenvaltiot pe-    tehtävä asiakirjatarkastus ja tunnistus siinä
27417: riä tarkastuksista aiheutuvat todelliset kustan-        yhteydessä kun erä tuodaan EY:n alueelle. Jos
27418: nukset.                                                 tullivarastoon, vapaavarastoon tai vapaa-alueel-
27419:     Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut        le varastoitavaksi tarkoitettu erä täyttää EY -lain-
27420: eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta perittä-       säädännön asettamat vaatimukset, sille tehdään
27421: vät maksut kesäkuun 1999 alusta voimaan tul-            myös fyysinen tarkastus. EY-lainsäädännön vaa-
27422: 
27423: 4
27424: Ministerin vastaus                                            KK 143/1999 vp- Jyri Häkämies /kok
27425: 
27426: 
27427: 
27428: timukset täyttäville erille ei EY:n alueelle tulon         Tullivarastosta, vapaavarastosta tai vapaa-
27429: yhteydessä tehtävän tarkastuksen lisäksi tehdä         alueelta erää pois vietäessä tehtävästä tarkastuk-
27430: enää muuta rajaeläinlääkärin tarkastusta. Jos erä      sesta tullaan komission päätöksessä antamaan
27431: ei täytä EY-lainsäädännön vaatimuksia, on sille        tarkemmat määräykset. Toistaiseksi tätä päätös-
27432: uuden rajatarkastusdirektiivin mukaan tehtävä          tä ei ole annettu eikä näin ollen ole tiedossa,
27433: tarkastus myös silloin, kun erä toimitetaan tulli-     kuinka laajaa tarkastusta se tulee edellyttämään.
27434: varastoon, vapaavarastoon tai vapaa-alueelle tai       Uusi rajatarkastusdirektiivi kuitenkin edellyttää,
27435: pois sieltä, sekä silloin kun erä viedään pois EY :n   että edellä tarkoitetuista varastoista tai alueilta
27436: alueelta. Käytännössä suurin osa transitoeristä on     pois vietävien erien asiakirjoihin tehdään raja-
27437: juuri sellaisia, että ne eivät täytä EY-lainsäädän-    eläinlääkärin toimesta valvontaan liittyviä mer-
27438: nön vaatimuksia, jolloin rajatarkastusdirektiivi       kintöjä. Tämän vuoksi rajaeläinlääkärin on tehtä-
27439: edellyttää erän valvomista siihen saakka, kunnes       vä asiakirjatarkastus kyseisestä varastosta tai
27440: se poistuu EY:n alueelta.                              alueelta pois vietävälle erälle. Komission päätök-
27441:     Uuden rajatarkastusdirektiivin kansallisessa       sen antamiseen saakka noudatetaan näitä kansal-
27442: täytäntöönpanossa on tarkoitus mahdollisimman          lisia määräyksiä. Kyseinen asiakirjatarkastukses-
27443: laajasti pyrkiä siihen, että kun erä tuodaan EY:n      ta perittävä 290 markan maksu kattaa myös tulli-
27444: alueelle, tulliviranomaiset tekisivät tunnistustar-    varaston, vapaavaraston tai vapaa-alueen valvon-
27445: kastuksen osana erän muuta tullivalvontaa sa-          nan, jota rajatarkastusdirektiivi edellyttää myös
27446: malla, kun tulli ohjaa erän varsinaiseen eläinlää-     rajaeläinlääkäriltä. Direktiivin mukaan tämä val-
27447: kinnälliseen rajatarkastukseen. Tällöin tunnistus-     vonta on maksullista. Rajaeläinlääkäri toimittaa
27448: tarkastuksesta ei tulisi perittäväksi eri maksua.      erälle tehdystä asiakirjatarkastuksesta tiedon tul-
27449:  Rajaeläinlääkärin on rajatarkastusdirektiivin mu-     lille EY:n alueelta poistumisen valvontaa varten.
27450:  kaan tehtävä asiakirjatarkastus, josta perittävä      Näin välivarastaitavien transitoerien osalta eläin-
27451:  maksu on 290 markkaa.                                 lääkinnällisestä rajatarkastuksesta perittävä mak-
27452:     Tullivarastoon, vapaavarastoon tai       vapaa-    su olisi toistaiseksi 580 markkaa edellyttäen, että
27453:  alueelle toimitettavat erät tulee uuden rajatarkas-   tarkastukset on tehty virka-aikana.
27454:  tusdirektiivin mukaan tarkastaa ennen kyseiseen           Suomi pyrkii tarkastusmenettelyä koskevien
27455:  varastoon tai alueelle toimittamista. Tarkemmat       komission päätösten valmistelussa vaikuttamaan
27456:  määräykset siitä, miten tarkastus tehdään, tul-       siihen, että tulliviranomaiset voisivat osallistua
27457:  laan antamaan komission päätöksellä. Ennen ko-        myös rajatarkastusdirektiivin mukaiseen väliva-
27458:  mission päätöksen antamista ei erillistä sisääntu-    rastaitavien tuote-erien tarkastukseen ja valvon-
27459:  lotarkastusta tehdä. Rajaeläinlääkäri, joka on teh-   taan juuri sen vuoksi, että kyseiset varastot ja
27460:  nyt eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen siinä yh-    alueet ovat muutoinkin tullin valvonnassa. Näis-
27461:  teydessä, kun erä on saapunut EY:n alueelle, toi-     tä muun tullivalvonnan yhteydessä tehtävistä tar-
27462:  mittaa tästä tarkastuksesta tiedon tullivarastoa,     kastuksista ei peritä erillistä maksua.
27463:  vapaavarastaa tai vapaa-aluetta valvovalle raja-
27464:  eläinlääkärille.
27465: 
27466: 
27467: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
27468: 
27469:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27470: 
27471: 
27472: 
27473: 
27474:                                                                                                         5
27475: KK 143/1999 vp- Jyri Häkämies !kok                                                        Ministerns svar
27476: 
27477: 
27478: 
27479: 
27480: Tili riksdagens talman
27481: 
27482: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ter som förs in i gemenskapen från tredj e land
27483: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        upphör att gälla 1.7.1999, då ett nytt motsvaran-
27484: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jyri       de direktiv 97/78/EG träder i kraft. Det nya
27485: Häkämies /saml undertecknade skriftliga spörs-         gränskontrolldirektivet 97 /78/EG föranleder
27486: mål SS 143/1999 rd:                                    ändringar bl.a. när det gäller kontroll av sänd-
27487:                                                        ningar som är avsedda som proviant i utrikesfart,
27488:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          eftersom de skall omfattas av veterinär gräns-
27489:        för att göra gränskontrollavgifterna            kontroll. I och med det nya direktivet skall sänd-
27490:        skäligare och för att återställa konkur-        ningar som är avsedda för ett tullager, ett frilager
27491:        renskraften när det gäller transitering         eller en frizon kontrolleras både vid ankomsten
27492:        av livsmedel?                                   till lagret eller zonen och vid avsändandet där-
27493:                                                        ifrån. Den kontroll som utförs vid införseln till
27494: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        gemenskapen av sådana transitosändningar som
27495: föra följande:                                         direkt eller efter mellanlagring transporteras ge-
27496:                                                        nom EG till tredje land skall utöver dokument-
27497: 1. Förfarandet med veterinär gränskontroll             kontroll också omfatta identitetskontroll. Tidiga-
27498: Enligt lagen om veterinär gränskontroll                re skulle dessa sändningar endast genomgå doku-
27499: ( 1192/ 1996) utför gränsveterinären veterinära        mentkontroll. Dessa sändningar som antingen di-
27500: gränskontroller av levande djur, animaliska livs-      rekt eller efter mellanlagring transporteras från
27501: medel och andra produkter samt vissa andra va-         ett tredje land till ett annat tredje land kan också
27502: ror som eventuellt sprider djursjukdomar vid im-       vara sådana att de inte uppfyller de krav som gäl-
27503: port från Iänder utanför Europeiska gemenska-          ler sändningar som är avsedda för EG:s inre
27504: pen (EG), s.k. tredje land.                            marknad. Syftet med det nya gränskontrolldirek-
27505:    Veterinär gränskontroll utförs då levande djur      tivet är att i allt högre grad säkerställa att sänd-
27506: eller ovan nämnda livsmedel eller produkter im-        ningar som inte uppfyller kraven i EG-lagstift-
27507: porteras till Finland från tredje land eller transi-   ningen inte kommer ut på EG:s inre marknad.
27508: teras genom Finland vidare till någon annan med-           Enligt det nya gränskontrolldirektivet skall
27509: lemsstat i Europeiska unionen (EU) eller till tred-    kommissionen meddela närmare bestämmelser
27510: je land. Gränskontrollförfarandet regleras i de-       om de kontroller som skall utföras när en sänd-
27511: talj genom EG:s direktiv. I direktiven bestäms         ning ankommer till och avsänds från ett tullager,
27512: dessutom när kontrollen uttryckligen skall utfö-       ett frilager eller en frizon samt förs ut ur EG. I
27513: ras av en gränsveterinär och när den kan ges i         själva direktivet finns endast bestämmelser om
27514: uppdrag åt någon annan myndighet, t.ex. tullen.        de kontroller som skall utföras när en sändning
27515: Det finns ett särskilt direktiv som gäller veterinä-   förs in i EG.
27516: ra gränskontroller av animaliska livsmedel och             Tills kommissionen utfårdar sitt beslut skall
27517: andra produkter och ett som gäller veterinära          nationella krav iakttas. Enligt dem utför gränsve-
27518: gränskontroller av levande djur.                       terinären ingen särskild kontroll av sändningar
27519:     Direktiv 90/675/EEG om principema för orga-        som ankommer till ett tullager, ett frilager eller
27520: nisering av veterinär gränskontroller av produk-
27521: 
27522: 6
27523: Ministems svar                                                KK 143/1999 vp- Jyri Häkämies lkok
27524: 
27525: 
27526: en frizon i samband med ankomsten. Den gräns-          en identifieringskontroli likaså 290 mk. När det
27527: veterinär som har utfört den veterinära gräns-         gälier livsmedel bestäms avgiften för en fysisk
27528: kontroll som krävs när en sändning förs in i EG        kontroll enligt sändningens vikt. För andra pro-
27529: skall underrätta den gränsveterinär som överva-        dukter har en fast avgift för fysisk kontroll fast-
27530: kar tullagret, frilagret eller frizonen om sänd-       stälits.
27531: ningen. Då sändningen avsänds från lagret eller           Importen från Norge och Island omfattas inte
27532: zonen i fråga skall den gränsveterinär som över-       längre från och med ingången av 1999 av veteri-
27533: vakar lagret eller zonen utföra en dokumentkont-       nära gränskontroller tili följd av en ändring av
27534: roll. Dessutom skall han underrätta gränsöver-         avtalet om Europeiska ekonomiska samarbets-
27535: gångsstället om kontrollen när det gäller sänd-        området (EES-avtalet). Detta har minskat antalet
27536: ningar som förs ut ur EG tili tredje land. När det     sändningar som skall genomgå veterinär gräns-
27537: gäller transitosändningar som melianlagras i Fin-      kontroli betydligt. Kostnaderna för organise-
27538: land innan de transporteras ut ur EG utför gräns-      ringen av kontrolien har också minskat tili följd
27539: veterinären då två dokumentkontrolier.                 härav. Denna minskning är dock inte lika stor
27540:                                                        som inkomstminskningen. Detta beror på att de
27541: 2. Avgifter för veterinär gränskontroll                direktiv som gälier veterinär gränskontroll förut-
27542: Vid faststäliandet av avgiftema för veterinär          sätter ett rätt tungt kontrollsystem, som måste
27543: gränskontroll iakttas enligt lagen om veterinär        upprätthållas även om antalet sändningar som
27544: gränskontroll vad lagen om grundema för avgif-         skali kontrolleras minskar betydligt. Statens
27545: ter till staten (150/1992) föreskriver, om inte nå-    kostnader för veterinär gränskontroll minskade
27546: got annat följer av EG-lagstiftningen. Enligt la-      således inte i samma förhållande som inkomster-
27547: gen om grundema för avgifter till staten är en ve-     na av kontrollerna. Därför var man tvungen att
27548: terinär gränskontroll en offentligrättslig presta-     höja avgifterna för veterinära gränskontroller.
27549: tion. Storleken på avgiften för en offentligrätts-
27550: lig prestation skall i regel motsvara beloppet av      3. Tillsynen över frilager, frizoner och tulla-
27551: statens totalkostnader för prestationen.               ger i samband med veterinär gränskontroll
27552:     Inom EG-lagstiftningen omfattas avgiftema          samt avgifter för tillsynen
27553: för veterinära gränskontrolier av direktiv             Enligt det nya gränskontrolidirektivet skall tran-
27554: 96/43/EG, det s.k. avgiftsdirektivet. 1 bilagan tili   sitotransporter samt importerade sändningar som
27555: det fastställs avgiftema för veterinära gränskon-      ankommer tili tullager, frilager och frizoner ge-
27556: troller.                                               nomgå dokument-kontroll och identitetskontroll
27557:     Avgiftsdirektivet fastställer fasta avgifter för   när de förs in i EG. Om en sändning som är
27558: kontrollema. Om en medlemsstats kostnader för          avsedd för lagring i ett tullager, ett frilager eller i
27559: kontrollema inte kan täckas med de fasta avgif-        en frizon uppfyller de krav som EG-lagstiftnin-
27560: tema, får medlemsstaten ta ut ett belopp som           gen ställer, skall den också genomgå fysisk kon-
27561: motsvarar de faktiska kostnadema.                      troll. När det gäller sändningar som uppfyller
27562:     Jord- och skogsbruksministeriet har faststälit     kraven i EG-lagstiftningen utför gränsveterinä-
27563: avgiftema för veterinära gränskontroller genom         ren inga andra kontroller utöver den kontroll som
27564: sitt beslut om avgifter för kontrolier som utförs      sändningen skall genomgå när den förs in i EG.
27565: av gränsveterinärer (595/1999). Beslutet trädde i      Om sändningen inte uppfyller kraven i EG-lag-
27566: kraft i början av juni 1999. När kontroliavgifter-     stiftningen, skall den enligt det nya gränskont-
27567: na fastställdes var utgångspunkten den att avgif-      rolidirektivet genomgå kontroll också när den an-
27568: tema skall täcka kostnadema för gränsveterinä-         kommer tili tullagret, frilagret eller frizonen, av-
27569: rernas kontroller. Avgifternas storlek har be-         sänds därifrån och när den lämnar EG. 1 prakti-
27570: dömts på basis av den genomsnittliga tid det tar       ken är största delen av transitosändningarna så-
27571:  för en gränsveterinär att utföra en kontroll. Av-     dana att de inte uppfyller kraven i EG-lagstift-
27572:  giften för en dokumentkontroli är 290 mk och för
27573: 
27574:                                                                                                             7
27575: KK 143/1999 vp- Jyri Häkämies /kok                                                        Ministerns svar
27576: 
27577: 
27578: 
27579: ningen, varvid gränskontrolldirektivet förutsät-      vas. Det nya gränskontrolldirektivet förutsätter
27580: ter att sändningen övervakas tills den lämnar EG.     emellertid att gränsveterinären gör anteckningar
27581:    Vid det nationella genomförandet av det nya        beträffande övervakningen i de dokument som
27582: gränskontrolldirektivet har man för avsikt att i så   gäller sändningar som avsänds från ovan av-
27583: vid bemärkelse som möjligt eftersträva att tull-      sedda lager eller zoner. Därför måste gränsvete-
27584: myndigheterna när en sändning förs in i EG kun-       rinären utföra dokumentkontroll av sändningar
27585: de utföra en identitetskontroll som en del av den     som avsänds från lagret eller zonen. Tills kom-
27586: övriga tullkontrollen samtidigt som tullen styr       missionen har utfårdat sitt beslut iakttas dessa na-
27587: sändningen till den egentliga veterinära gräns-       tionella bestämmelser. Den avgift om 290 mk
27588: kontrollen. Då behöver någon särskild avgift inte     som tas ut för en dokumentkontroll täcker också
27589: tas ut för identitetskontrollen. Enligt gränskon-     övervakningen av tullagret, frilagret eller fri-
27590: trolldirektivet skall gränsveterinären utföra en      zonen, som enligt gränskontrolldirektivet också
27591: dokumentkontroll och avgiften för den är 290          ankommer på gränsveterinären. Enligt direktivet
27592: mk.                                                   är denna övervakning avgiftsbelagd. Gränsvete-
27593:    Enligt det nya gränskontrolldirektivet skall       rinären underrättar tullen om den dokumentkon-
27594: sändningar som ankommer tili ett tullager, ett fri-   troll som en sändning genomgått med tanke på
27595: lager eller en frizon kontrolleras före ankomsten     övervakningen av att sändningen lämnar EG. Av-
27596: tilllagret eller zonen. Närmare bestämmelser om       giften för den veterinära gränskontroll som tran-
27597: hur kontrollen skall utföras kommer att medde-        sitosändningar som skall hållas i mellanlager
27598: las genom kommissionens beslut. Innan kommis-         skall genomgå är således tills vidare 580 mk, för-
27599: sionens beslut utfårdas utförs ingen särskild an-     utsatt att kontrollerna har utförts under tjänstetid.
27600: komstkontroll. Den gränsveterinär som har ut-            Vid beredningen av de beslut av kommissio-
27601: fört veterinär gränskontroll i samband med att        nen som gäller kontrollförfarandet strävar Fin-
27602: sändningen har anlänt tili EG skall underrätta den    land efter att inverka på att tullmyndigheterna
27603: gränsveterinär som övervakar tullagret, frilagret     också kunde delta i kontrollen och övervak-
27604: eller frizonen om detta.                              ningen      enligt    gränskontrolldirektivet      av
27605:    Närmare bestämmelser om den kontroll som           produktsändningar som skall hållas i mellanla-
27606: skall utföras när en sändning avsänds från ett        ger, av den anledningen att lagren och zonerna i
27607: tullager, ett frilager eller en frizon kommer att     fråga också annars står under tullens tillsyn. F ör
27608: meddelas i kommissionens beslut. Något beslut         dessa kontroller som utförs i samband med den
27609: har ännu inte utfårdats och man vet således inte      övriga tullkontrollen uppbärs ingen särskild av-
27610: hur omfattande kontroller det kommer att krä-         gift.
27611: 
27612: 
27613: 
27614: Helsingfors den 17 juni 1999
27615: 
27616:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27617: 
27618: 
27619: 
27620: 
27621: 8
27622:                                                          KK 144/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
27623: 
27624: 
27625: 
27626: 
27627:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 144/1999 vp
27628: 
27629:                                             Kansallisen elintarviketuotannon turvaaminen
27630: 
27631: 
27632: 
27633: 
27634: Eduskunnan puhemiehelle
27635: 
27636: Maa- ja elintarviketalouden ED-jäsenyyteen so-       dollisuuksia muuttaa rakenteita epäterveen kil-
27637: peutuminen tuottaa suuria ongelmia; viljelijöi-      pailun pysäyttämiseksi, niin suurena uhkana on
27638: den lukumäärä on vähentymässä nopeasti. Tuo-         maatiloilla tuotettujen raaka-aineiden hintojen
27639: reen selvityksen mukaan maidon tuottajista yli       romahtaminen. Pahimmillaan tämä voi johtaa
27640: puolet aikoo lopettaa tuotannon seuraavan vii-       elintarvikeraaka-aineiden (maito ja liha) omava-
27641: den vuoden aikana. Sama suuntaus näkyy myös          raisuuden romahtamiseen. Tästä on seurauksena,
27642: lihantuotannossa. Elintarviketeollisuudessa on jo    että suuret kansainväliset elintarvikeyritykset
27643: ajauduttu irtisanomiskierteeseen ja teollisuutta     valtaavat suurelta osalta Suomen markkinat. Toi-
27644: siirtyy ulkomaalaisomistukseen yhä kiihtyvällä       saalta maatilojen kannattavuuden romahtaessa
27645: vauhdilla.                                           suurta määrää tiloja uhkaa tuotannon lopettami-
27646:     Samanaikaisesti elintarviketeollisuus käy läpi   nen ja jopa konkurssi.
27647: maailmanlaajuista muutosta, joka on kiihtyvä uu-
27648: den WTO-kierroksen käynnistyessä 2000-luvun          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27649: alkuvuosina. Vastauksena tähän on useissa EU-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
27650: maissa kiihdytetty elintarvikealan rakennekehi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27651: tystä, minkä seurauksena on muodostunut entistä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27652: suurempia yrityksiä. Keski-Euroopasta löytyy
27653: lukuisia esimerkkejä ja myös lähialueelta, Ruot-           Mahdollistaako hallituksen mielestä kil-
27654: sista ja Tanskasta.                                        pailulainsäädäntömme Suomelle tasa-
27655:     Suomessa on ajauduttu elintarviketeollisuu-            vertaiset kilpailuolosuhteet muihin EU-
27656: den rakennemuutoksessa tilanteeseen, jossa hal-            maihin nähden, ja
27657: litsematon kilpailun tuottama hintojen alenemi-
27658: nen kotimarkkinoilla on johtamassa alkutuotan-             onko hallitus tietoinen elintarviketeolli-
27659: non kannattavuuskriisiin. Mikäli kotimaisella              suudessamme esiintyvästä epäterveestä
27660: teollisuudella ei ole kilpailuoikeudellisia mah-           kilpailusta, joka on ajamassa alkutuot-
27661:                                                            tajat kannattavuus kriisiin, ja jos on, niin
27662: 
27663: 
27664: 
27665: 
27666:                                                                                               Versio 2.0
27667: KK 144/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
27668: 
27669: 
27670:       mihin kilpailuoikeuden alaan kuuluviin      yksittäisten maatilayritysten kannatta-
27671:       ja muihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä     vuuden parantamiseksi?
27672: 
27673: 
27674: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
27675: 
27676:     Eero Lämsä /kesk                            Mika Lintilä /kesk
27677:     Timo Kalli /kesk                            Nils-Anders Granvik /r
27678:     Jukka Vihriälä /kesk                        Erkki Pulliainen /vihr
27679: 
27680: 
27681: 
27682: 
27683: 2
27684: Ministerin vastaus                                        KK 144/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
27685: 
27686: 
27687: 
27688: 
27689: Eduskunnan puhemiehelle
27690: 
27691: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        suuksia muuttaa rakenteitaan verrattuna niihin
27692: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         mahdollisuuksiin, jotka ovat muissa ED-maissa
27693: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toimivilla elintarviketeollisuuden yrityksillä.
27694: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-        Kysymys koskee kilpailunrajoituslain yritys-
27695: sän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         kauppasäännöksiä, joita soveltamalla kilpailuvi-
27696: myksen KK 144/1999 vp:                                ranomaisilla on mahdollisuus puuttua kilpailulle
27697:                                                       haitallisiin rakennemuutoksiin eri markkinoilla.
27698:       Mahdollistaako hallituksen mielestä kil-            Suomessa yrityskauppavalvontaa koskevat
27699:       pailulainsäädäntömme Suomelle tasa-             säännökset tulivat voimaan 1.10.1998 lukien.
27700:       vertaiset kilpailuolosuhteet muihin EU-         Yrityskauppavalvonta koskee sellaisia yritys-
27701:       maihin nähden, ja                               kauppoja,joissa yrityskaupan osapuolten yhteen-
27702:                                                       laskettu liikevaihto ylittää 2 miljardia markkaa ja
27703:       onko hallitus tietoinen elintarviketeolli-      jossa vähintään kahden yrityskaupan osapuolen
27704:       suudessamme esiintyvästä epäterveestä           liikevaihto ylittää 150 miljoonaa markkaa. Kan-
27705:       kilpailusta, joka on ajamassa alkutuot-         sallisten kilpailuviranomaisten toimivaltaan ei-
27706:       tajat kannattavuuskriisiin,jajos on, niin       vät kuulu yrityskaupat, jotka kuuluvat EY:n ko-
27707:       mihin kilpailuoikeuden alaan kuuluviin          mission toimivallan piiriin.
27708:       ja muihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä            Euroopan unionin nykyisestä 15 jäsenmaasta
27709:       yksittäisten maatilayritysten kannatta-         kaikkiaan 13:ssa jäsenmaassa on yrityskaupan
27710:       vuuden parantamiseksi?                          kieltämisen mahdollistava lainsäädäntö. Suurim-
27711:                                                       massa osassa EU:n jäsenmaita on siis kansalli-
27712: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            nen yrityskauppavalvonta, jolla kansalliset kil-
27713: vasti seuraavaa:                                      pailuviranomaiset voivat puuttua kansallisilla
27714:                                                       markkinoilla tapahtuviin rakenteellisiin muutok-
27715: Kilpailunrajoituslain (480/ 1992) tavoitteena on      siin. Hallituksen mielestä kilpailulainsäädäntöm-
27716: terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun tur-      me ei aseta teollisuuttamme tässä suhteessa eriar-
27717: vaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta.      voiseen asemaan, kun vertailuna käytetään sitä,
27718: Lain mukaan kiellettyjä kilpailunrajoituksia ovat     että vastaavanlaista kilpailulainsäädäntöä sovel-
27719: määrähinnat, tarjouskartellit, hinnoista ja tuotan-   letaan useimmissa muissakin EU:n jäsenmaissa.
27720: nonrajoituksista sopiminen, markkinoiden ja              Suomessa yrityskauppavalvonta perustuu yri-
27721: hankintalähteiden jakaminen sekä määräävän            tysten ilmoitusvelvollisuuteen. Yritysten on il-
27722: markkina-aseman väärinkäyttö. Eduskunta hy-           moitettava kilpailuvirastolle yrityskauppaval-
27723: väksyi 30.4.1998 kilpailunrajoituslakiin muutok-      vonnan piiriin kuuluvat yrityskaupat. Yksi kes-
27724: sen, jonka nojalla kilpailunrajoituslakiin sisälly-   keinen kriteeri ilmoitusvelvollisuuden syntymi-
27725: tettiin myös yrityskauppavalvontaa koskevat           selle on em. liikevaihtorajojen ylittyminen. Kil-
27726: säännökset.                                           pailuvirasto voi tekemänsä tutkinnan perusteella
27727:    Kirjallisessa kysymyksessä esitetään huoli sii-    hyväksyä yrityskaupan, asettaa sille ehtoja tai
27728: tä, ettei suomalaisella elintarviketeollisuudella     esittää kilpailuneuvostolle yrityskaupan kieltä-
27729: olisi samanlaisia kilpailuoikeudellisia mahdolli-
27730: 
27731:                                                                                                        3
27732: KK 144/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.                                                    Ministerin vastaus
27733: 
27734: 
27735: mistä. Yrityskaupan voi kieltää tai määrätä puret-      mialaan. Kilpailuvirastolie ei toistaiseksi ole il-
27736: tavaksi kilpailuneuvosto, jonka päätöksistä voi-       moitettu merkittävää kansallista elintarvikealan
27737: daan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.          yrityskauppaa, ts. elintarvikealan rakennejärjes-
27738:     Yrityskauppavalvonnan             voimaantulon      telyä. Sen sijaan kilpailuvirasto on käsitellyt kil-
27739: ( 1.1 0.1998) jälkeen kilpailuvirasto on tutkinut 26   pailunrajoituslain ns. kartellikiellon piiriin kuu-
27740: yrityskauppailmoitusta. Virasto ei ole toistaisek-      luvia elintarvikealan yhteistyöjärjestelyitä. Kil~
27741: si esittänyt kiellettäväksi yhtään sille ilmoitettua   pailunrajoituslaissa kielletään samalla tuotanto-
27742: yrityskauppaa. Yhdessä tapauksessa kilpailuvi-          tai jakeluportaalla toimivien yritysten väliset tar-
27743: rasto on asettanut ehtoja yrityskaupan hyväksy-        jous- ja hintakartellit, tuotannon rajoittaminen
27744: miselle. Yrityskaupan osapuolet hyväksyivät             sekä hankintalähteiden ja markkinoiden jakami-
27745: asetetut ehdot kilpailuviraston kanssa käymis-         nen. Kielletylle menettelylle voidaan kuitenkin
27746: sään neuvotteluissa.                                   myöntää poikkeuslupa, mikäli se tehostaa tuotan-
27747:     Hallitus korostaa, että yrityskaupan mahdolli-     toa tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää tek-
27748: set haitalliset kilpailuvaikutukset tulee aina ensi-   nistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty järjes-
27749: sijaisesti pyrkiä poistamaan asettamalla yritys-       telystä tulee pääosaltaan asiakkaille tai kuluttajil-
27750: kaupan hyväksymiselle ehtoja. Yrityskauppa             le. Tämän ns. kartellikiellon voimaantulon jäl-
27751: voidaan kielt;iä tai määrätä purettavaksi vain sii-    keen 1. 9.1992 lähtien on myönnetty noin 100
27752: nä tapauksessa, että yrityskaupan seurauksena          poikkeuslupaa. Kilpailuviraston käsiteltävänä on
27753: syntyy tai vahvistuu sellainen määräävä markki-        parhaillaan esimerkiksi Osuuskunta Maito-Pir-
27754: na-asema, joka merkittävästi estää kilpailua Suo-      kan ja Kainuun Osuusmeijerin poikkeuslupaha-
27755: men markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.       kemus, joka koskee niiden yhteistoimintaa Aito
27756: Merkittävyyden arviointiin vaikuttavat mm. koti-       Maito Fin Oy:ssä. Päätös asiasta annetaan lähi-
27757: maisten ja ulkomaisten kilpailijoiden toimesta         viikkoina. Vaikka kilpailuvirasto ei ennakkoon
27758: olemassa oleva kilpailu, markkinoille potentiaa-       antamansa ilmoituksen mukaan voi hyväksyä
27759: lisesti tuleva kilpailu, markkinoiden rakenne,         kaikkia hakijoiden esittämiä järjestelyitä, kilpai-
27760: markkinoille pääsyn esteet ja yrityskaupan asiak-      luviraston mukaan on nähtävissä, että hakijat
27761: kaiden asema. Arvioinnissa otetaan huomioon            voisivat saada tässä tapauksessa poikkeusluvan
27762: myös se, missä määrin uuden yrityskeskittymän          mm. myynti- ja jakeluyhteistyölleen sekä sen ra-
27763: kilpailijoiksi markkinoille jääneet yritykset voi-     tionalisoimiseksi tarpeelliselle markkinoiden
27764: vat luoda yrityskeskittymälle markkinatilannetta       alueelliselle jakamiselle.
27765: tasapainottavan vaihtoehdon. Määräävän ase-                Kirjallisessä kysymyksessä tiedusteliaan
27766: man syntymisestä huolimatta yrityskauppa voi-          myös sitä, mihin mm. kilpailuoikeuden alaan
27767: daan hyväksyä, jos esimerkiksi on nähtävissä,          kuuluviin toimiin hallitus aikoo ryhtyä yksittäis-
27768: että kaupan seurauksena syntyvä keskittymä tu-         ten maatilayritysten kannattavuuden parantami-
27769: lee lyhyellä aikavälillä menettämään määräävän         seksi. Tämän osalta voidaan todeta se, että kilpai-
27770: asemansa ulkomaisen kilpailun lisääntymisen tai        lunrajoituslakia ei lähtökohtaisesti sovelleta jär-
27771: uusien yritysten markkinoille tulon seurauksena.       jestelyihin, jotka koskevat maataloustuotteiden
27772:     Suomessa elintarviketeollisuus jakaantuu           alkutuotantoa.
27773: 27:ään useista eri markkinoista koostuvaan toi-
27774: 
27775: 
27776: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
27777: 
27778:     Ministeri Kimmo Sasi
27779: 
27780: 
27781: 
27782: 
27783: 4
27784: Ministems svar                                            KK 144/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
27785: 
27786: 
27787: 
27788: 
27789: Tili riksdagens talman
27790: 
27791: I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen         samma konkurrensrättsliga möjligheter att ändra
27792: anger har Ni, Fru talman, till vederbörande med-      sina strukturer som företag inom Iivsmedeisin-
27793: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dustrin i andra EU-länder. Spörsmålet gäller be-
27794: man Eero Lämsä /cent. m.fl. undertecknade             stämmelsema om företagsförvärv i lagen om
27795: skriftliga spörsmål SS 144/1999 rd:                   konkurrensbegränsningar, genom viika konkur-
27796:                                                       rensmyndighetema har möjlighet att ingripa i så-
27797:       Anser regeringen att vår konkurrens-            dana strukturomvandiingar på de oiika markna-
27798:       lagstiftning ger Finland jämlika konkur-        dema som är skadliga för konkurrensen.
27799:       rensförhållanden med övriga EU-län-                I Finland trädde bestämmeisema om tillsynen
27800:       der, och                                        över företagsförvärv i kraft den 1 oktober 1998.
27801:                                                       Tillsynen över företagsförvärv gäller sådana fö-
27802:        är regeringen medveten om den osunda           retagsförvärv där den sammanräknade omsätt-
27803:        konkurrens som förekommer inom vår             ningen hos partema i företagsförvärvet överskri-
27804:        livsmedelsindustri och som håller på att       der 2 miijarder mark och där omsättningen hos
27805:        driva in primärproducenterna i en lön-         minst två av företagsförvärvets parter överskri-
27806:        samhetskris, och om regeringen är med-         der 150 miijoner mark. I de nationella konkur-
27807:        veten om detta,                                rensmyndigheternas behörighet ingår inte såda-
27808:        vilka åtgärder på det konkurrensrättsli-       na företagsförvärv som omfattas av EG-kommis-
27809:        ga området och andra åtgärder har re-          sionens behörighet.
27810:        geringen för avsikt att vidta för att för-        Av de nuvarande 15 mediemsiändema i Euro-
27811:        bättra lönsamheten för enskilda                peiska unionen har totalt 13 Iänder en lagstift-
27812:        gårds bruksföretag?                            ning som gör det möjligt att förbjuda företagsför-
27813:                                                       värv. I största delen av EU:s mediemsiänder
27814: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       finns såiedes en nationell tillsyn över företags-
27815: föra följande:                                        förvärv genom viiken de nationella konkurrens-
27816:                                                       myndigheterna kan ingripa i strukturella änd-
27817: Syftet med lagen om konkurrensbegränsningar           ringar på den nationella marknaden. Enligt rege-
27818: (480/1992) är att skydda en sund och fungerande       ringens åsikt ställer vår konkurrenslagstiftning
27819: ekonomisk konkurrens mot skadliga konkurrens-         inte vår industri i detta hänseende i en ojämlik
27820: begränsningar. Konkurrensbegränsningar som            ställning, när somjämförelse beaktas att motsva-
27821: förbjuds enligt lagen är ett visst pris, anbudskar-   rande konkurrenslagstiftning också tillämpas i de
27822: teller, avtalande om priser och om begränsning        flesta övriga Iänder som är medlemmar i EU.
27823: av produktionen, uppdelning av marknaden och             I Finland grundar sig tillsynen över företags-
27824: leveranskälloma samt missbruk av dominerande          förvärv på företagens anmälningsskyldighet. Fö-
27825: ställning på marknaden. Riksdagen godkände            retagen skall tili konkurrensverket anmäia de fö-
27826: den 30 april 1998 en ändring av lagen om konkur-      retagsförvärv som omfattas av tillsynen över fö-
27827: rensbegränsningar med stöd av viiken i lagen om       retagsförvärv. Ett viktig kriterium för upp-
27828: konkurrensbegränsningar inbegreps bestämmel-          komsten av anmälningsskyldighet är att de ovan
27829: ser som gäller tillsyn över företagsförvärv.          nämnda omsättningsgränsema överskrids. Kon-
27830:    I det skriftliga spörsmålet förs det fram oro      kurrensverket kan, utgående från en utredning
27831: över att den finska livsmedelsindustrin inte har      som verket har gjort, godkänna ett företagsför-
27832: 
27833:                                                                                                       5
27834: KK 144/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.                                                       Ministerns svar
27835: 
27836: 
27837: värv, ställa villkor för det eller föreslå för kon-       1 Finland fördelar sig livsmedelsindustrin på
27838: kurrensrådet att företagsförvärvet skall för-          27 branscher som omfattar flera olika markna-
27839: bjudas. Konkurrensrådet kan förbjuda ett före-         der. Till konkurrensverket har hittilis inte an-
27840: tagsförvärv elier bestämma att det skali hävas.        mälts något betydande nationellt företagsförvärv
27841: Rådets beslut kan överklagas tili högsta förvalt-      inom livsmedelssektorn, dvs. strukturarrange-
27842: ningsdomstolen.                                        mang inom livsmedelssektorn. Däremot har kon-
27843:     Sedan tillsynen över företagsförvärv trätt i       kurrensverket behandlat samarbetsarrangemang
27844: kraft ( 1.1 0.199 8) har konkurrens verket under-      inom livsmedelssektorn, vilka omfattas av det
27845: sökt 26 anmälda företagsförvärv. Verket har hit-       s.k. kartellförbudet i lagen om konkurrens-
27846: tills inte föreslagit ett enda förbud i fråga om de    begränsningar. 1 lagen om konkurrensbegräns-
27847: företagsförvärv som har anmälts tili det. 1 ett fali   ningar förbjuds anbuds- och priskarteller,
27848: stälide konkurrensverket vilikor för att företags-     begränsning av produktioneo samt uppdelning av
27849: förvärvet skulle godkännas. Parterna i företags-       leveranskälior och marknader melian företag i
27850: förvärvet godkände villkoren efter förhandlingar       samma produktions- eller distributionsled. För
27851: med konkurrensverket.                                  det förbjudna arrangemanget kan dispens dock
27852:     Regeringen betonar att de eventuella skadliga      beviljas, om det effektiverar produktioneo elier
27853: konkurrensverkningarna av ett företagsförvärv          distributionen av nyttigheter eller främjar den
27854: alltid i första hand om möjligt bör undanröjas         tekniska elier ekonomiska utvecklingen och om
27855: genom att villkor ställs för godkännandet av fö-       nyttan av arrangemanget huvudsakligen kommer
27856: retagsförvärvet. Ett företagsförvärv kan förbju-       kunderna eller konsumenterna tili godo. Sedan
27857: das eller det kan bestämmas att det skall hävas        detta sk. kartellförbud trätt i kraft, den 1 septem-
27858: endast ifall en sådan dominerande stälining på         ber 1992, har ca 100 dispenser beviljats. Som
27859: marknaden som i betydande grad förhindrar kon-         bäst behandlar konkurrensverket t.ex. mejerian-
27860: kurrensen på den finska marknaden elier en vä-         delslagen Osuuskunta Maito-Pirkkas och Kai-
27861: sentlig del av den uppkommer eller förstärks som       nuun Osuusmeijeris ansökan om dispens för de-
27862: en följd av företagsförvärvet. På bedömningen av       ras samarbete i Aito Maito Fin Oy. Beslutet i det-
27863: hur betydande denna ställning är inverkar bl.a.        ta ärende kommer under de närmaste veckorna.
27864: befintlig konkurrens från inhemska och ut-             Också om konkurrensverket enligt sitt för-
27865: ländska konkurrenter, den potentiella kommande         handsmeddelande inte kan godkänna alla de ar-
27866: konkurrensen på marknaden, marknadens upp-             rangemang som sökandena har anfört, verkar det
27867: byggnad, hindren för inträde på marknaden och          enligt verket som om sökandena i detta fall kun-
27868: kundernas ställning vid företagsförvärvet. Vid         de få dispens bl.a. för sitt försäljnings- och distri-
27869: bedömningen beaktas också det i viiken mån de          butionssamarbete samt för att rationalisera det
27870: företag som kvarstår på marknaden som konkur-          för den regionala uppdelning av marknaden som
27871: renter till den nya företagskoncentrationen kan        är nödvändig.
27872: skapa ett alternativ tili företagskoncentrationen         1 det skriftliga spörsmålet frågar man också
27873: som balanserar situationen på marknaden. Trots         vilka åtgärder regeringen har för avsikt att vidta
27874: att en dominerande ställning har uppkommit kan         bl.a. på det konkurrensrättsliga området för att
27875: företagsförvärvet godkännas, om det t.ex. kan          förbättra enskilda gårdsbruksföretags lönsam-
27876: förutses att den koncentration som uppkommer           het. 1 fråga om detta kan det konstateras att ut-
27877: som en följd av förvärvet på kort sikt kommer att      gångspunkten är att lagen om konkurrens-
27878: förlora sin dominerande stälining som en följd av      begränsningar inte tillämpas på arrangegemang
27879: att den utländska konkurrensen ökar elier nya fö-      som gälier primärproduktion av lantbrukspro-
27880: retag kommer in på marknaden.                          dukter.
27881: 
27882: 
27883: 
27884: Helsingforsden 18 juni 1999
27885: 
27886:     Minister Kimmo Sasi
27887: 6
27888:                                                                 KK 145/1999 vp- Erkki Kanerva /sd
27889: 
27890: 
27891: 
27892: 
27893:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 145/1999 vp
27894: 
27895:                                                Kuorma-auton         kuljettajatutkinnon        verotus-
27896:                                                kohtelu
27897: 
27898: 
27899: 
27900: 
27901: Eduskunnan puhemiehelle
27902: 
27903: Kauppa, sittemmin ammattimainen kumipyörä-                 Pätevyys kuorma-, linja- ja yhdistelmäautojen
27904: liikenne ja nyt myös puolustusvoimat ovat tuo-          kuljettamiseen hankitaan yhä useammin yhteis-
27905: neet julki useilla eri foorumeilla huolensa siitä,      kunnan kustantamissa oppilaitoksissa tai puolus-
27906: että raskas liikenne on vallitsevasta työttömyys-       tusvoimissa, mikä sinänsä on hyvä kehityssuun-
27907: tilanteesta huolimatta kohdannut kuljettaja-            ta. Mutta kuvatuista syistä tapahtunut lähtötason
27908: pulan, jonka uskotaan nopeasti pahenevan.               alentuminen aiheuttaa koulutusaikojen pidenty-
27909:     Tilanne selittyy paitsi alan työehdoilla, kes-      mistä, lisäkustannuksia ja ainakin nyt lähitule-
27910: keisesti myös sillä, että kuorma-auton kuljetta-        vaisuudessa ratkaisematonta kuljettajapulaa.
27911: miseen oikeuttavan ajokortin, C-kortin koulutus-
27912: kustannukset ovat oleellisesti kalliimmat vastaa-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27913: vaan henkilöauton kuljettajatutkintoon verrattu-        sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27914: na. Muita opintojaan maksavat nuoret yksinker-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27915: taisesti tyytyvät yhä useammin henkilöauton ajo-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27916: korttiin, vaikka tietävätkin, ettei se P,hkä tulevis-
27917: sa työtehtävissä riitäkään.                                   Onko hallitus tietoinen kuorma-auto-
27918:     Kuorma-auton kuljettajatutkinto on eräänlai-              alan kuljettajapulasta ja kuljettajatut-
27919: nen kuljetusalan perustutkinto ja siinä mielessä              kintoon liittyvistä ongelmista, sekä
27920: rinnastettavissa moneen muuhun perustutkin-
27921: toon kuitenkin sillä erotuksella, että tämän perus-           aikooko hallitus ottaa kuorma-auton
27922: tutkinnon suorittamisesta on maksettava arvon-                kuljettajatutkinnon verotuskohtelun tar-
27923: lisävero. Tämä arvonlisävero selittääkin keskei-              kasteltavaksi tavoitteenaan kuljettaja-
27924: sesti henkilö- ja kuorma-auton kuljettajakoulu-               pulan poistaminen ja usein yhteiskun-
27925: tuksen kustannuseron.                                         nan maksamien kuljetusalan koulutus-
27926:                                                               kustannusten keventäminen?
27927: 
27928: 
27929: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
27930: 
27931:     Erkki Kanerva /sd
27932: 
27933: 
27934: 
27935: 
27936:                                                                                                  Versio 2.0
27937: KK 145/1999 vp- Erkki Kanerva /sd                                                      Ministerin vastaus
27938: 
27939: 
27940: 
27941: 
27942: Eduskunnan puhemiehelle
27943: 
27944: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        nan kulloinkin hyväksymien koulutustavoittei-
27945: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          den toteuttamiseksi. Tämän mukaisesti verotto-
27946: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        maksi on säädetty koulutus ja opetus, jonka taus-
27947: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Ka-         talla on lainsäädäntö. Verovapaan koulutuksen
27948: nervan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        järjestäjänä voi olla valtio, kunta tai yksityinen
27949: KK 145/1999 vp:                                        yhteisö. Muu kuin lakisääteinen koulutus on sitä
27950:                                                        vastoin verollista. Tällaista koulutusta on liiketa-
27951:        Onko hallitus tietoinen kuorma-auto-            loudellisin perustein järjestetty koulutus sekä eri-
27952:        alan kuljettajapulasta ja kuljettajatut-        lainen harrastustoimintaan liittyvä koulutus.
27953:        kintoon liittyvistä ongelmista, sekä               Hallituksen esityksen perusteluissa on nimen-
27954:                                                        omaisesti todettu, että autokoulutoiminta on lii-
27955:        aikooko hallitus ottaa kuorma-auton             ketaloudellisin perustein järjestettyä veroniseksi
27956:        kuljettajatutkinnon verotuskohtelun tar-        tarkoitettua koulutusta. Vaikka autokoulutoimin-
27957:        kasteltavaksi tavoitteenaan kuljettaja-         taa koskevia säännöksiä sisältyy tieliikennelain-
27958:        pulan poistaminen ja usein yhteiskun-           säädäntöön, ei opetusta anneta minkään lain vel-
27959:        nan maksamien koulutuskustannusten              voittamana eikä koulutustoimintaa avusteta val-
27960:        keventäminen?                                   tion varoin. Se ei siten ole sellaista yhteiskunnan
27961: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          hyväksymien koulutustavoitteiden toteuttami-
27962: ti seuraavaa:                                          seksi lain nojalla järjestettyä koulutusta, joka on
27963:                                                        tarkoitettu verottomaksi. Tämän kannan on kor-
27964: Arvonlisäverolain ( 150111993) mukaan veroa            kein hallinto-oikeus vahvistanut ratkaisussa 27
27965: suoritetaan periaatteessa kaikesta liiketoiminnan      päivänä helmikuuta 1996, taltio 532.
27966: muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen            Autokoulutoiminnan verollisuus vastaa myös
27967: myynnistä. Vain eräät laissa nimenomaisesti lue-       Euroopan yhteisön kuudennen arvonlisäverodi-
27968: tellut hyödykkeet on vapautettu verosta. Vero-         rektiivin (77 /388/ETY) tavoitteita. Direktiivin
27969: velvollisia ovat periaatteessa kaikki verollisia ta-   mukaan verovapaa koulutustoiminta on rajoitet-
27970: varoita ja palveluja myyvät yritykset ja ammatin-      tu varsinaiseen kouluopetukseen eli lähinnä pe-
27971: harjoittajat.                                          ruskoulu-, lukio- ja korkeakouluopetukseen sekä
27972:    Arvonlisäverolain 39 §:n mukaan koulutus-           ammatti- ja uudelleenkoulutukseen. Liiketalou-
27973: palvelut on vapautettu verosta. Lain 40 §:n mu-        dellisin perustein harjoitettu koulutustoiminta on
27974: kaan verosta vapautetulla koulutuksella tarkoite-      sitä vastoin tarkoitettu verolliseksi.
27975: taan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta,          Verosta on vapautettu muun ohessa ammatilli-
27976: korkeakouluopetusta sekä taiteen perusopetusta,        sissa oppilaitoksissa annettava koulutus, jolla
27977: jota lain nojalla järjestetään tai jota lain nojalla   tarkoitetaan ammatillista peruskoulutusta ja lisä-
27978: avustetaan valtion varoin.                             koulutusta. Tämän mukaisesti esimerkiksi am-
27979:    Arvonlisäverolakia koskevan hallituksen esi-        matilliseen tutkintoon sisältyvän kuljettajako-
27980: tyksen perustelujen mukaan verosta vapaaksi on         keen suorittaminen koulutuksen yhteydessä on
27981: tarkoitettu koulutus, jota järjestetään yhteiskun-     arvonlisäverotonta. Ammatillisen koulutuksen
27982: 
27983: 
27984: 2
27985: Ministerin vastaus                                             KK 145/1999 vp- Erkki Kanerva /sd
27986: 
27987: 
27988: tutkintorakenteeseen sisältyvä kuljetusalan pe-        eroa, koska vero kohdistuu suhteellisesti ottaen
27989: rustutkinto muuttuu 1 päivänä elokuuta 2000 al-        samansuuruisena sekä henkilö- että kuorma-au-
27990: kaen kolmivuotiseksi. Uuden tutkinnon nimi on          ton kuljettajatutkintoon liittyviin kustannuksiin.
27991: logistiikan perustutkinto. Tutkinnon edellyttämä          Tällä hetkellä Suomessa on puutetta nimen-
27992: osaaminen syvenee ja laajenee tuolloin entises-        omaan ammatillisen tutkinnon suorittaneista
27993: tään.                                                  kuorma-auton kuljettajista. Tähän ongelmaan
27994:     Jotta kuorma-auton kuljettajatutkinto voitai-      vaikuttaa olennaisesti se, mitkä tulevat olemaan
27995: siin vapauttaa verosta, tulisi koulutuksen olla rin-   ammatilliseen koulutukseen otettavien henkilöi-
27996: nastettavissa muuhun lakisääteiseen koulutuk-          den aloituspaikkamäärät Kuljetusalan koulutuk-
27997: seen. Autokouluissa suoritettavia pelkästään ajo-      seen liittyviä kysymyksiä selvitellään opetusmi-
27998: kortin saamiseen johtavia kuljettajaopintoja ei        nisteriön asettamassa koulutustoimikunnassa.
27999: kuitenkaan voida rinnastaa koulutusjärjestelmäs-       Autokoulussa suoritettavan kuorma-auton kuljet-
28000: sä suoritettaviin monipuolisiin kuljetusalan am-       tajatutkinnon vapauttaminen arvonlisäverosta ei
28001: matillisiin opintoihin, jotka sisältävät myös ajo-     sitä vastoin ratkaisi ammattikoulutuksen saanei-
28002: kortin suorittamisen edellytyksenä olevat kuljet-      den kuljettajien saatavuuteen liittyviä ongelmia,
28003: tajaopinnot Nykyisissä olosuhteissa liiketalou-        vaan saattaisi päinvastoin vähentää kiinnostusta
28004: dellisin perustein harjoitettuna autokoulutoimin-      tarvittavaan ammattikoulutukseen hakeutumi-
28005: nan verovapaus ei siten ole perusteltua.               seen.
28006:     Kirjallisessa kysymyksessä on esitetty, että          Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, et-
28007: henkilö- ja kuorma-auton kuljettajakoulutuksen         tei kuorma-auton kuljettajatutkinnon arvonlisä-
28008: kustannusero johtuisi arvonlisäverosta. Arvon-         verotuksen muuttamiseen ole aihetta.
28009:  lisävero ei kuitenkaan selitä mainittua kustannus-
28010: 
28011: 
28012: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
28013: 
28014:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
28015: 
28016: 
28017: 
28018: 
28019:                                                                                                         3
28020: KK 145/1999 vp- Erkki Kanerva /sd                                                        Ministems svar
28021: 
28022: 
28023: 
28024: 
28025: Tili riksdagens talman
28026: 
28027: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tidpunkt. En1igt detta är sådan utbi1dning och un-
28028: ger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em      dervisning som ordnas med stöd av 1ag skattefri.
28029: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman        Skattefri utbi1dning kan ordnas av staten, kom-
28030: Erkki Kanerva /sd undertecknade spörsmå1 SS           muner eller privata samfund. Däremot är annan
28031: 145/1999 rd:                                          utbi1dning än sådan som ordnas med stöd av 1ag
28032:                                                       skattep1iktig. Sådan utbi1dning är utbi1dning som
28033:        ir regeringen medveten om bristen på           ordnas på affårsekonomisk basis samt utbi1dning
28034:        chafförer inom lastbilsbranschen och de        som närmast kan hänföras till hobbyverksamhet.
28035:        problem som hänför sig tili förarexa-             I motiveringen till regeringens proposition
28036:        men, samt                                      konstateras uttryck1igen att bi1sko1everksamhet
28037:                                                       är på affårsekonomiska grunder ordnad utbi1d-
28038:        ämnar regeringen ta upp frågan om hur          ning som är skattep1iktig. Trots att i vägtrafik-
28039:        lastbilsförarexamen skall behandlas vid        1agstiftningen ingår bestämme1ser om bi1sko1e-
28040:        beskattningen i syfte att avhjälpa bris-       verksamhet ges inte sådan undervisning med stöd
28041:        ten på chau.fförer och minska utbild-          av någon 1ag och inte heller understöds utbi1d-
28042:        ningskostnaderna, som ofta belalas av          ningen med statens medel. Bi1sko1everksamhe-
28043:        samhället?                                     ten är så1edes inte sådan utbi1dning som med stöd
28044: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       av 1ag ordnas för förverk1igande av samhällets
28045: föra fö1jande:                                        utbi1dningsmå1 och som är avsedd att vara skat-
28046:                                                       tefri. Denna ståndpunkt har högsta förvaltnings-
28047: En1igt mervärdesskatte1agen ( 150111993) beta-        domsto1en intagit i sitt avgörande den 27 februari
28048: 1as mervärdesskatt i princip på all rörelsemässig     1996, 1iggare 532.
28049: försä1jning av varor och tjänster. Bara vissa nyt-       Bi1sko1everksamhetens skattep1iktighet stäm-
28050: tigheter som uttryck1igen nämns i 1agen är be-        mer också överens med må1en i Europeiska ge-
28051: friade från skatt. Skattep1iktiga är i princip alla   menskapernas råds sjätte mervärdesskattedirek-
28052: företag och yrkesutövare som sä1jer skattebe1ag-      tiv (77 /388/EEG). En1igt direktivet har skattefri
28053: da varor och tjänster.                                utbi1dning begränsats till egentlig sko1undervis-
28054:     En1igt 39 § mervärdesskatte1agen beta1as inte     ning, dvs. närmast grundsko1e-, gymnasie- och
28055: skatt på utbi1dningstjänster. En1igt 40 § avses       högsko1eutbi1dning samt yrkesutbi1dning och
28056: med skattefri utbi1dningstjänst allmänbildande        omsko1ning. Utbi1dning som ordnas på affårs-
28057: utbi1dning och yrkesutbi1dning, högsko1eunder-        ekonomiska grunder är däremot skattep1iktig.
28058: visning samt grundundervisning i konst som ord-          Fri från skatt är bl.a. sådan utbi1dning som ges
28059: nas med stöd av 1ag eller som med stöd av 1ag un-     vid yrkes1äroanstalter, med vi1ket avses yrkesin-
28060: derstöds med statens medel. En1igt motiveringen       riktad grundutbi1dning och tilläggsutbi1dning.
28061: till regeringens proposition med förs1ag till mer-    En1igt detta är t.ex. av1äggande av förarprov som
28062: värdesskatte1ag skall fri från mervärdesskatt vara    ingår i yrkesexamen i samband med utbi1d-
28063: sådan utbi1dning som ordnas för förverk1igande        ningen fri från mervärdesskatt. Den grundexa-
28064: av samhällets utbi1dningsmå1 vid varje enski1d        men för transportbranschen som ingår i yrkesut-
28065: 
28066: 
28067: 4
28068: Ministems svar                                                KK 145/1999 vp- Erkki Kanerva /sd
28069: 
28070: 
28071: bildningens examamensstruktur blir treårig från       som skatten relativt sett är lika stor då det gälier
28072: den 1 augusti 2000. Den nya examen är grunde-         kostnadema i anslutning tili förarutbildning för
28073: xamen i logistik. Examen kommer att förutsätta        personbil som i fråga om förarutbildning för last-
28074: en mera fördjupad och utvidgad kunskap.               bil.
28075:    För att förarexamen för lastbil skall kunna be-       För närvarande råder det brist i Finland ut-
28076: frias från skatt bör utbildningen kunna j ämställas   tryckligen på lastbilschaufförer som har avlagt
28077: med annan lagstadgad utbildning. Bilskolomas          yrkesexamen. Med tanke på detta problem kom-
28078: förarutbildning, som endast har körkort som mål,      mer antalet studieplatser för dem som tas in tili
28079: kan dock inte jämföras med den mångsidiga yr-         yrkesutbildningen att vara avgörande. De frågor
28080: kesutbildning inom transportbranschen som ges         som hänför sig tili utbildningen inom transport-
28081: inom utbildningssystemet. 1 denna utbildning in-      branschen utreds av en utbildningskommission
28082: går också förarutbildning som är en förutsättning     som tillsatts av undervisningsministeriet. Be-
28083: för körkort. Under nuvarande förhållanden är det      friande av förarexamen för lastbil som avläggs i
28084: sålunda sålunda inte motiverat att bevilja skatt-     bilskola från mervärdesskatt löser däremot inte
28085: frihet för bilskoleverksamhet då denna bedrivs på     de problem som hänför sig tili bristen på förare
28086: affårsekonomiska grunder.                             med yrkesutbildning utan kan tvärtom minska
28087:    1 det skriftliga spörsmålet anförs att skilina-    intresset för denna form av behövlig yrkesutbild-
28088: den i kostnadema då det gälier förarutbildning        ning.
28089: för personbil och förarutbildning för lastbil beror      Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-
28090: på mervärdesbeskattningen. Mervärdesskatten           ingen att det inte finns orsak att ändra mervärdes-
28091: förklarar dock inte denna kostnadsskilinad efter-     beskattningen av förarexamen för lastbil.
28092: 
28093: 
28094: Helsingfors den 18 juni 1999
28095: 
28096:     Minister Suvi-Anne Siimes
28097: 
28098: 
28099: 
28100: 
28101:                                                                                                         5
28102:                                                             KK 146/1999 vp- Matti Väistö /kesk
28103: 
28104: 
28105: 
28106: 
28107:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 146/1999 vp
28108: 
28109:                                            TV-lupamaksujen kohdentuminen
28110: 
28111: 
28112: 
28113: 
28114: Eduskunnan puhemiehelle
28115: 
28116: Televisio on monille pienituloisille ja varsinkin   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28117: yksinasuville tärkeä tiedotusväline ja seura-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28118: lainen. Television lupamaksu on kuitenkin useil-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28119: le kohtuuttoman suuri menoerä, kun maksua ver-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28120: rataan käytettävissä oleviin tuloihin.
28121:    Etenkin eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat          Katsooko hallitus, että TV-lupamaksu
28122: kokevat nykyisen tasamaksukäytännön epä-                  on pienituloisille ja etenkin yksinasuvil-
28123: oikeudenmukaiseksi. Lupamaksu on sama riip-               le kohtuuttoman suuri menoerä käytettä-
28124: pumatta siitä, montako katsojaa tai montako tele-         vissä oleviin tuloihin verrattuna, ja
28125: visiota taloudessa on. Oikeudenmukaisuutta voi-
28126: taisiin lisätä muun muassa lupamaksujen porras-           aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
28127: tuksella. Tätä tarvetta lisää mahdollinen maksun-         maksurasituksen nykyistä oikeudenmu-
28128: korotus.                                                  kaisemmaksi kohdentamiseksi?
28129: 
28130: 
28131: 
28132: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999
28133: 
28134:     Matti Väistö /kesk
28135: 
28136: 
28137: 
28138: 
28139:                                                                                              Versio 2.0
28140: KK 146/1999 vp- Matti Väistö /kesk                                                     Ministerin vastaus
28141: 
28142: 
28143: 
28144: 
28145: Eduskunnan puhemiehelle
28146: 
28147: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         1. 1.1999. Laki on uusi ja sen käsittelyn yhteydes-
28148: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sä asiaa on pohdittu eduskunnassa perusteellises-
28149: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ti vuonna 1998. Laki pyrittiin laatimaan selkeäk-
28150: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Väis-      si ja yksinkertaiseksi. Olisi vaikeaa vetää oikeu-
28151: tön /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        denmukaisesti rajaa helpotuksen saajien ja täy-
28152: KK 146/1999 vp:                                       den maksun maksavien välille. Lisäksi helpotus-
28153:                                                       ten myöntäminen ja niiden käsittely toisi run-
28154:        Katsooko hallitus, että TV-lupamaksu           saasti lisää erilaista selvitystyötä, lisäisi hallin-
28155:        on pienituloisille ja etenkin yksinasuvil-     non kustannuksia ja näin loisi omalta osaltaan
28156:        le kohtuuttoman suuri menoerä käytettä-        maksuun korotuspaineita.
28157:        vissä oleviin tuloihin verrattuna, ja              Vähävaraisia varten on olemassa toimeentulo-
28158:                                                       tukijärjestelmä, eläkeläisiä varten eläkejärjestel-
28159:        aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin        mät, opiskelijoita varten opintotuki ja pienituloi-
28160:        maksurasituksen nykyistä oikeudenmu-           sia työssäkäyviä tuetaan pienemmällä verorasi-
28161:        kaisemmaksi kohdentamiseksi?                   tuksella. Uuden tukijärjestelmän luominen mui-
28162: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         den lisäksi olisi päällekkäistä muiden tukien
28163: ti seuraavaa:                                         kanssa, jolloin kokonaisuuden hahmottaminen
28164:                                                       kärsisi ja hallinnossa tehtäisiin päällekkäistä työ-
28165: Television käyttöönotosta on tehtävä ilmoitus         tä. On käytännössä mahdotonta luoda sellaista
28166: Telehallintokeskukselle televisiomaksun peri-         järjestelmää, jossa maksu perittäisiin sen mu-
28167: mistä varten. Helpotukset maksuvelvollisuudes-        kaan, kuinka monta katsojaa tai televisiota talou-
28168: ta ovat valtion televisio- ja radiorahastosta anne-   dessa on.
28169: tussa laissa (745/1998), joka tuli voimaan
28170: 
28171: 
28172: 
28173: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1999
28174: 
28175:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
28176: 
28177: 
28178: 
28179: 
28180: 2
28181: Ministems svar                                               KK 146/1999 vp- Matti Väistö /kesk
28182: 
28183: 
28184: 
28185: 
28186: Tili riksdagens talman
28187: 
28188: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ingår i lagen om statens televisions- och radio-
28189: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      fond (745/1998), som trädde i kraft 1.1.1999. La-
28190: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-     gen är ny och 1998 när den behandlades i riksda-
28191: ti Väistö /cent undertecknade skriftliga spörsmål    gen övervägdes frågan grundligt. A vsikten var att
28192: SS 146/1999 rd:                                      sammanställa en klar och enkel lag. Det vore
28193:                                                      svårt att dra gränsen rättvist mellan dem som
28194:       Anser regeringen att TV-licensavgiften         skall få lättnad för betalning av avgiften och dem
28195:       är en oproportionerligt stor utgift för        som betalar hela avgiften. Det skulle dessutom
28196:       småinkomsttagare och särskilt ensam-           innebära extra utredningsarbete för att bevilja
28197:       boende personer i jämförelse med de            lättnader, öka förvaltningens kostnader och ska-
28198:       tillgängliga inkomsterna, och                  pa tryck på att höja avgiften.
28199:                                                         För mindrebemedlade finns det utkomststöd-
28200:       avser regeringen vidta åtgärder för att        system, för pensionärer pensionssystem, för stu-
28201:       rättvisare fördela den belastning avgif-       derande studiestöd och för småinkomsttagare
28202:       ten utgör?                                     skattelättnader. Ett nytt stödsystem skulle över-
28203: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      lappa andra stöd och möjlighetema att se helhe-
28204:                                                      ten skulle försvåras och tillföra förvaltningen
28205: föra följande:
28206:                                                      dubbelt arbete. 1praktiken är det omöjligt att ska-
28207: Bruktagning av television skall anmälas tili Tele-   pa ett system som indriver avgiften enligt hur
28208: förvaltningscentralen för indrivning av televi-      många tittare eller televisioner det finns i vart
28209: sionslicens. Avvikelsema i betalningsskyldighet      hushåll.
28210: 
28211: 
28212: 
28213: Helsingforsden 22 juni 1999
28214: 
28215:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
28216: 
28217: 
28218: 
28219: 
28220:                                                                                                       3
28221:                                                               KK 147/1999 vp- Irja Tolonen /kok
28222: 
28223: 
28224: 
28225: 
28226:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 147/1999 vp
28227: 
28228:                                             Mielenterveystyön voimavarat
28229: 
28230: 
28231: 
28232: 
28233: Eduskunnan puhemiehelle
28234: 
28235: Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huo-         kuntoutuskoteja, joissa sairastaneet voisivat op-
28236: mattavasti 1990-luvulla. Laman seuraukset näky-      pia elämän perustaidot uudelleen. Porrasteinen
28237: vät työttömyyden mukanaan tuomana ahdistuk-          psykiatrineo hoito on jäänyt keskeneräiseksi; sa-
28238: sena ja syrjäytymisenä. Pitkäaikaistyöttömyys        malla kun laitospaikkoja on vähennetty, kuntou-
28239: tuo vaikeuksia työttömän itsensä lisäksi myös hä-    tuskoteja on rakennettu lähinnä yksityisin varoin
28240: nen perheelleen. Huonoihin elinoloihin perustu-      ja Raha-automaattiyhdistyksen tukemana. Las-
28241: va masennus laukaisee piileviä mielenterveydel-      ten ja nuorten psykiatrista hoitoa ei ole tarjolla
28242: lisiä ongelmia, niin perinteisiä mielisairauksia     tarpeeksi. Vanhempien vaikeudet ja välinpitä-
28243: kuin erilaisia persoonallisuushäiriöitäkin. Van-     mättömyys lisäävät mm. itsemurhariskiä. Lasten
28244: husten lisääntyvä osa väestöstä ja sairastavuus      yleinen pahoinvointi lisääntyy syrjäytymisen
28245: vaativat    myös      lisäpanostusta    mielenter-   vuoksi. Jonot hoitoon pääsemiseksi esim. itse-
28246: veystyöhön.                                          murhaa yrittäneelle nuorelle saattavat olla jopa
28247:     Samanaikaisesti mielenterveystyöhön kohdis-      puolen vuoden pituiset.
28248: tuu leikkauksia. Mielenterveystyön rakenteelli-          Suomessa mielenterveyden häiriöt ovat nuo-
28249: set muutokset ovat olleet paikoin hallitsematto-     rilla ylivoimaisin työkyvyttömyyden aihe. Erityi-
28250: mia. Voimavarojen leikkaukset mielenterveyden        sesti nuorten ja opiskelevien toiminta- ja työky-
28251: hoidossa näkyvät erityisen suorasti hoitohenkilö-    vyn menettäminen heijastuu pitkälle tulevaisuu-
28252: kunnan kasvavana uupumuksena. Työpaikkojen           teen. Pitkällä ajanjaksolla hoitamattomuus on
28253: ilmapiiri on kiristynyt ja sosiaali- ja ter-         kalleinta, koska varhaisesta työkyvyn menetyk-
28254: veydenhuollon henkilöstön uupumuksesta rapor-        sestä aiheutuvat kustannukset ovat yhteiskunnal-
28255: toidaan päivittäin. Aivan kuten sairastuneen lähi-   le 2-3 kertaa suuremmat kuin hoitokustannuk-
28256: ympäristö myös sairastuneen auttaja masentuu.        set.
28257:    Mielisairaanhoidon laitospaikkoja vähennet-
28258: täessä avohoitoa piti kehittää mm. rakentamalla
28259: 
28260: 
28261: 
28262: 
28263:                                                                                               Versio 2.0
28264: KK 147/1999 vp- Irja Tulonen /kok
28265: 
28266: 
28267: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   että resursseja erityisesti lasten ja nuor-
28268: sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-    ten psykiatriseen hoitoon voitaisiin lisä-
28269: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          "?
28270:                                                      ta.
28271: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28272: 
28273:       Mitä hallitus aikoo tehdä, että psykiatri-
28274:       nen avohoito erilaisine hoitomuotoi-
28275:       neen saisi sille kuuluvat voimavarat ja
28276: 
28277: 
28278: Helsingissä l päivänä kesäkuuta 1999
28279: 
28280:     Irja Tulonen /kok
28281: 
28282: 
28283: 
28284: 
28285: 2
28286: Ministerin vastaus                                              KK 147/1999 vp- Irja Tolonen lkok
28287: 
28288: 
28289: 
28290: 
28291: Eduskunnan puhemiehelle
28292: 
28293: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           usein valitsevan yksityissektorin julkisen viran
28294: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         asemesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut
28295: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       yhteydessä työmarkkinaosapuoliin lääkärien
28296: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-       palkkarakenteen uudistamiseksi siten, että se tu-
28297: sen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kisi terveyspoliittisia tavoitteita ja edistäisi lää-
28298: KK 147/1999 vp:                                       kärien hakeutumista julkisiin virkoihin etenkin
28299:                                                       sellaisille erikoisaloille ja alueille, joissa erikois-
28300:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että psykiatri-     lääkäripula on vaikea.
28301:        nen avohoito erilaisine hoitomuotoi-               Erikoislääkärikoulutuksen lisäämiseksi ja te-
28302:        neen saisi sille kuuluvat voimavarat ja        hostamiseksi mm. EVO-lainsäädäntöä on muu-
28303:        että resursseja erityisesti lasten ja nuor-    tettu siten, että valtio korvaa lääketieteellisen tie-
28304:        ten psykiatriseen hoitoon voitaisiin lisä-     dekunnan hyväksymää erikoislääkärikoulutusta
28305:        tä?                                            myös yliopistosairaalan ulkopuolella. Alueen
28306:                                                       erikoislääkäripulaan voidaan vaikuttaa lisäämäl-
28307: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lä yliopistosairaaloiden ulkopuolella toteutetta-
28308: ti seuraavaa:                                         van erikoislääkärikoulutuksen osuutta ja ajoitus-
28309: Mielenterveyspalvelujen järjestämisestä sääde-        ta esimerkiksi ns. sateenvarjo-koulutusmallia
28310: tään kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoito-        hyödyntäen.
28311: laissa ja mielenterveyslaissa. Hoidon järjestämi-         Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä
28312: nen on kuntien vastuulla. Kunnallinen erikoissai-     mielenterveyspalveluja koskeneessa selvitykses-
28313: raanhoito toteutetaan pääasiassa sairaanhoitopii-     sä eräs keskeinen havainto oli lasten ja nuorten
28314: rien toimesta. Lisäksi lapset ja nuoret saavat mie-   mielenterveyspalvelujen lisääntynyt tarve. Vaik-
28315: lenterveyspalveluja sosiaalitoimen alaisissa per-     ka lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja on
28316: he- ja kasvatusneuvoloissa. Lasten ja nuorten         viime vuosina lisätty, palvelujen tarve on edel-
28317: mielenterveystyö painottuu aikuisia enemmän           leen suurempi kuin kuntien niihin osoittamat voi-
28318: avohoitoon, mutta toisaalta vuodeosastohoitojak-      mavarat. Kouluterveydenhoito, koulupsykologit
28319: sot ovat pitkiä.                                      ja koulukuraattorit ovat myös tärkeitä, jotta nuo-
28320:    Tammikuussa 1997 sairaanhoitopiireissä oli         rilla olisi lähettyvillä aikuisia, joille he voisivat
28321: 156 aikuispsykiatrin ja 20 lasten- ja nuorisopsy-     kertoa huolistaan.
28322: kiatrin virkaa vailla pätevää hoitajaa. Aikuispsy-        Sekä aikuisten että lasten ja nuorten mielenter-
28323: kiatreja valmistuu vuosittain keskimäärin noin        veysongelmakenttä on laaja ja moniulotteinen.
28324: 55 ja lasten- ja nuorisopsykiatreja yli kymme-        Se ei ole ratkaistavissa yksinomaan lääketieteen
28325: nen. Muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen          ja terveydenhuollon keinoin. Mielenterveys ja
28326: mukaan Suomessa oli lasten ja nuorten psykiatre-      sen edistäminen tulisi ottaa muiden terveysnäkö-
28327: ja alle 20-vuotiaiden väestömäärään suhteutettu-      kulmien ohella huomioon kaikessa päätöksen-
28328: na Ruotsin ja Sveitsin jälkeen kolmanneksi eni-       teossa eri hallinnonaloilla. Tarvetta vastaavat
28329: ten EU- ja EFTA-maissa. Koulutus ei ole pysty-        mielenterveyden sosiaali- ja terveyspalvelut tu-
28330: nyt korjaamaan vajetta, kun psykiatrit näyttävät
28331: 
28332:                                                                                                            3
28333: KK 147/1999 vp- Irja Tulonen /kok                                                   Ministerin vastaus
28334: 
28335: 
28336: lee asettaa tasavertai"seen asemaan kuntalaisten     sätään vanhempien varmuutta. Koulun ja kodin
28337: tarvitsemien muiden palvelujen kanssa.               välistä suhdetta voidaan jatkuvasti parantaa ja
28338:     Kuten viime vuosien valtakunnallisissa suun-     kehittää. Sosiaali- ja terveysministeriön aloit-
28339: nitelmissa, myös tulevassa sosiaali- ja terveyden-   teesta valtioneuvosto on käynnistänyt Mielekäs
28340: huollon tavoite- ja toimintaohjelmassa mielenter-    elämä -hankkeen. Tämä kehittämisohjelma koos-
28341: veyttä edistävät ja sairauksia ehkäisevät toimen-    tuu eri hallinnonalojen välisistä yhteistyöhank-
28342: piteet ovat erityisen huomion kohteena. On erit-     keista. Osana hanketta tullaan arvioimaan sekä
28343: täin tärkeää, että kehitetään keinoja, jotka mah-    aikuisten että lasten ja nuorten mielenterveyspal-
28344: dollistavat ongelmatilanteen ratkaisemisen ja sii-   velujen rakennetta ja toimivuutta, avohoidon tu-
28345: hen puuttumisen varhaisessa vaiheessa. Lasten ja     kimuotoja, yhteistyötä sosiaalipalvelujen ja mui-
28346: nuorten ongelmat johtuvat usein perheiden ja         den sidosryhmien kanssa sekä henkilöstön täy-
28347: varsinkin vanhempien vaikeasta elämäntilantees-      dennyskoulutuksen kehittämistarpeita.
28348: ta. Perheiden ongelmiin ja vastuulliseen vanhem-        Eräillä alueilla esiintyvien lasten- ja nuoriso-
28349: muuteen voidaan vaikuttaa esim. kehittämällä         psykiatristen hoitojonojen purkamiseksi tarvi-
28350: neuvolatoimintaa. Korostamalla ja kertomalla         taan edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi
28351: vanhemmille lasten kasvattamisesta sekä suun-        kuntapäättäjien yhteistyötä voimavarojen osoit-
28352: taamaHa neuvonta molemmille vanhemmille li-          tamiseksi jonojen purkamiseen.
28353: 
28354: 
28355: 
28356: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1999
28357: 
28358:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
28359: 
28360: 
28361: 
28362: 
28363: 4
28364: Ministems svar                                                KK 147/1999 vp- Irja Tolonen /kok
28365: 
28366: 
28367: 
28368: 
28369: Tili riksdagens talman
28370: 
28371: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      befolkningen som är under 20 år. Utbildningen
28372: har Ni, Fru talman, till veder-börande medlem av      har inte förmått korrigera denna brist, eftersom
28373: statsrådet översänt följande av riksdagsman Irja      psykiatrerna ofta verkar välja att arbeta inom den
28374: Tulonen /saml undertecknade skriftliga spörsmål       privata sektorn i stället för att välja en offentlig
28375: SS 147/1999 rd:                                       tjänst. Social- och hälsovårdsministeriet har med
28376:                                                       arbetsmarknadsparterna diskuterat frågan om en
28377:       Vad ämnar regeringen göra för att den           ändring av läkarnas lönestruktur så att den stöder
28378:       psykiatriska öppenvården jämte olika            de hälsopolitiska målen och gör att läkarna i stör-
28379:       vårdformer skall få de resurser som till-       re utsträckning söker sig tili offentliga tjänster
28380:       kommer den, och för att i synnerhet re-         speciellt inom sådana specialbranscher och om-
28381:       surserna för psykiatrisk vård för barn          råden där bristen på specialister är svår.
28382:       och unga skall kunna utökas?                       För att utbildningen av specialister skall kun-
28383:                                                       na utökas och effektiveras har bl.a. lagstift-
28384: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ningen som gäller specialstatsandelar ändrats så
28385: föra följande:                                        att staten också ersätter sådan specialistutbild-
28386: Om anordnande av mentalvårdstjänster före-            ning utanför universitetssjukhus som godkänts av
28387: skrivs i folkhälsolagen, lagen om specialiserad       medicinska fakulteten. Genom en ökning av den
28388: sjukvård och mentalvårdslagen. Kommunerna            specialistutbildning som genomförs utanför uni-
28389: ansvarar för anordnandet av vård. Den kommu-         versitetssjukhusen och en tidsplanering av denna
28390: nala specialiserade vården ges i huvudsak av         utbildning med utnyttjande av t.ex. en s.k. para-
28391: sjukvårdsdistrikten. Dessutom får bam och unga       ply-utbildningsmodell, kan bristen på specialis-
28392: mentalvårdstjänster på familjerådgivningsbyråer      ter åtgärdas.
28393: och rådgivningsbyråer för uppfostringsfrågor,            1 en utredning om mentalvårdstjänster som
28394: vilka är underställda socialväsendet. Den psykis-    social- och hälsovårdsministeriet låtit utföra var
28395: ka hälsovården för bam och unga koncentrerar         en viktig iakttagelse det ökade behovet av men-
28396: sig mera på öppenvård än vad som är fallet i frå-    talvårdstjänster för barn och unga. Fastän men-
28397: ga om vuxna, men å andra sidan är vårdperioder-      talvårdstjänstema för barn och unga under de se-
28398: na på vårdavdelningama långa.                        naste åren har utökats, är behovet av tjänster allt-
28399:    1 januari 1997 var i sjukvårdsdistrikten 156      jämt större än de resurser som kommunerna anvi-
28400: tjänster för vuxenpsykiatrer och 20 tjänster för     sar för dem. Även skolhälsovården, skolpsykolo-
28401: bam- och ungdomspsykiatrer inte besatta med          gerna och skolkuratorerna är viktiga för att ung-
28402: behöriga innehavare. Varje år utexamineras i         domama skall ha fullvuxna i närheten som lyss-
28403: medeltal ca 55 vuxenpsykiatrer och över tio barn-    nar och för vilka de kan berätta om sina bekym-
28404: och ungdomspsykiatrer. Enligt en utredning som       mer.
28405: gjordes för några år sedan kom Finland bland             Fältet av mentalvårdsproblem bland såväl full-
28406: EU- och EFTA-länderna på tredje plats efter          vuxna som barn och unga omfattande och mång-
28407: Sverige och Schweiz när det gäller antalet psyki-    fasetterat. Det är inte möjligt att lösa detta pro-
28408: atrer för barn och unga i relation till den del av   blem enbart med medicinska och hälso- och sjuk-
28409: 
28410: 
28411:                                                                                                         5
28412: KK 147/1999 vp- Irja Tolonen /kok                                                       Ministems svar
28413: 
28414: 
28415: vårdmässiga medel. Den mentala hälsan och             uppfostran samt genom att rikta rådgivningen tili
28416: främjandet av den bör utöver andra hälsoaspek-        båda föräldrama får man föräldramas säkerhet att
28417: ter beaktas i allt beslutsfattande inom olika för-    öka. Förhållandet mellan hem och skola kan för-
28418: valtningsornråden. Sådana social- och hälso-          bättras och utvecklas kontinuerligt. På initiativ
28419: vårdstjänster för den mentala hälsan som motsva-      av social- och hälsovårdsministeriet har statsrå-
28420: rar behovet skall jämställas med andra tjänster       det inlett projektet Ett meningsfullt liv (Mielekäs
28421: som kommuninvånama behöver.                           elämä). Detta utvecklingsprogram består av sam-
28422:    Såsom i de senaste årens riksomfattande pla-       arbetsprojekt mellan olika förvaltningsornråden.
28423: ner uppmärksammas åtgärder som främjar den            Som en del av projektet kommer man att bedöma
28424: psykiska hälsan och förebygger sjukdomar sär-         strukturen och funktionsdugligheten hos mental-
28425: skilt också i det kommande mål- och åtgärdspro-       vårdstjänster för såväl vuxna som bam och unga.
28426: grammet för social- och hälsovården. Det är yt-       Dessutom bedöms den öppna vårdens stödfor-
28427: terst viktigt att utveckla sådana medel som gör       mer, samarbetet med socialservicen och andra re-
28428: det möjligt att lösa och ingripa i problemsituatio-   ferensgrupper samt behovet av att utveckla fort-
28429: ner på ett tidigt stadium. Bams och ungas pro-        bildningen av personalen.
28430: blem beror ofta på familjemas och i synnerhet            För att råda bot på de bam- och ungdomspsy-
28431: föräldramas svåra livssituation. Det är möjligt att   kiatriska vårdköer som förekommer inom vissa
28432: påverka familjemas problem och betona ett an-         områden behövs utöver de åtgärder som nämns
28433: svarsfyllt föräldraskap genom att t.ex. utveckla      ovan samarbete bland de kommunala beslutsfat-
28434: rådgivningsverksamheten. Genom att för föräld-        tama för att resurser skall kunna anvisas för av-
28435: rama framhäva vikten av och berätta om bam-           hjälpande av köema.
28436: 
28437: 
28438: Helsingfors den 22 juni 1999
28439: 
28440:     Omsorgsminister Eva Biaudet
28441: 
28442: 
28443: 
28444: 
28445: 6
28446:                                                               KK 148/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
28447: 
28448: 
28449: 
28450: 
28451:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 148/1999 vp
28452: 
28453:                                               Luottamusmiesten aseman vahvistaminen
28454: 
28455: 
28456: 
28457: 
28458: Eduskunnan puhemiehelle
28459: 
28460: Työelämässä tapahtuujatkuvasti rajua sirpaloitu-           Samanaikaisesti on kuitenkin lisätty paikallis-
28461: miskehitystä. Yritykset ns. ulkoistavat toiminto-      ta sopimista, ja vaateita paikallisen sopimisen
28462: jaan ripeässä aikataulussa. Yhä useampi yritys         suuntaan kuulee yhä edelleen päivittäin esitettä-
28463: siirtyy tai on jo siirtynyt toimintaan, jossa monet    vän. Luottamusmiestilanne ja -asema sekä jo
28464: palvelut on yhtiöitetty erillisiksi toiminnoiksi tai   sovitut paikallisen sopimisen laajennukset tuntu-
28465: palvelut kilpailutetaan ja ostetaan ulkopuoliselta     vatkin menevän vastakkaisiin suuntiin. Jos luot-
28466: toimittajalta tai urakoitsijalta. Esimerkiksi jon-     tamusmiesten asemaa ja oikeuksia ei pystytä tur-
28467: kun teollisuuslaitoksen aitojen sisällä saattaa nyt    vaamaan eikä yritysten asennoitumista luotta-
28468: toimia useita kymmeniä urakoitsijoita ja palve-        musmiehiin muuttamaan, ollaan ajautumassa ti-
28469: luntuottajia, kun aikaisemmin kaikki toiminnot         lanteeseen, jota ei voi enää sanoa sopimusyhteis-
28470: hoidettiin ns. omana työnä ja firman palkkalis-        kunnaksi. Sopimusyhteiskunta edellyttää sopi-
28471: toilla olevien henkilöiden toimesta.                   muksia, mutta se edellyttää myös sopimusten
28472:    Tämä kehityssuunta onkin johtanut tilantee-         noudattamista ja valvontaa, jossa luottamusmie-
28473: seen, jossa henkilöstö on revitty pieniin erillisiin   het ovat juuri se valvova elin.
28474: ryhmiin ja työpaikan yhteisyys on hävinnyt. Se            Siksi luottamusmiesjärjestelmää tulisikin ke-
28475: on tuonut uusia haasteita ja tarpeita kehittää luot-   hittää jopa lakisääteiseksi ja siten, että olisi työ-
28476: tamusmiesjärjestelmää, yhteistoimintaa, jopa           yhteisökohtaisia tai jopa alueellisia luottamus-
28477: työsuojelujärjestelmää.                                miehiä.
28478:    Sirpaloituminen on tuonut mukanaan henkistä
28479: pahoinvointia ja turvattomuutta. Monissa yrityk-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28480: sissä työntekijöistä ei enää löydy luottamusmie-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
28481: hiä, koska työnantaja on erilaisin toimenpitein        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28482: osoittanut, ettei luottamusmieheksi ryhtyminen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28483: ole suotavaa.
28484: 
28485: 
28486: 
28487: 
28488:                                                                                                   Versio 2.0
28489: KK 148/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
28490: 
28491: 
28492:       Onko hallitus tiedostanut ne muutokset,     näkeekö hallitus mahdolliseksi luoda
28493:       joita työelämässä sirpaloilumisen myö-      järjestelmän, jolla luottamusmiesjärjes-
28494:       tä on tapahtunut ja on yhä edelleen ta-     telmästä tehtäisiin lakisääteinen ja luot-
28495:       pahtumassa, ja                              tamusmiehen toimialue olisi työyhteisö-
28496:                                                   kohtainen tai jopa alueellinen?
28497:       mitä hallitus aikoo tehdä luottamus-
28498:       miesten aseman vahvistamiseksi, sekä
28499: 
28500: 
28501: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1999
28502: 
28503:     Esa Lahtela /sd                             Jouko Skinnari /sd
28504:     Kari Rajamäki /sd                           Pia Viitanen /sd
28505:     Harry Wallin /sd                            Raimo Mähönen /sd
28506:     Pirkko Peltomo /sd                          Kari Kärkkäinen /skl
28507:     Jukka Gustafsson /sd
28508: 
28509: 
28510: 
28511: 
28512: 2
28513: Ministerin vastaus                                        KK 148/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
28514: 
28515: 
28516: 
28517: 
28518: Eduskunnan puhemiehelle
28519: 
28520: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     edustajana työehtosopimusten ja työlainsäädän-
28521: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      nön soveltamista koskevissa asioissa. Luotta-
28522: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    musmiehen asema korostuu yritysten toimintaan
28523: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-    liittyvissä muutostilanteissa. Luottamusmiehen
28524: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     tai muun henkilöstön edustajan tehtävänä on käy-
28525: sen KK 148/1999 vp:                                dä sekä yhteistoiminnasta yrityksissä annetun
28526:                                                    lain että työehtosopimuksen neuvottelujärjestyk-
28527:       Onko hallitus tiedostanut ne muutokset,      sen mukaiset neuvottelut työpaikalla.
28528:       joita työelämässä sirpaloilumisen myö-           Luottamusmiehen tehtävät ovat käytännössä
28529:       tä on tapahtunut ja on yhä edelleen ta-      jossain määrin laajentuneet viime vuosina. Tämä
28530:       pahtumassa, ja                               johtuu mm. siitä, että työehtoihin liittyvää sopi-
28531:                                                    musvapautta on siirretty työpaikkatasolle. Ala-
28532:       mitä hallitus aikoo tehdä luottamus-         kohtaisiin työehtosopimuksiin on erityisesti
28533:       miesten aseman vahvistamiseksi, sekä          1990-luvulla kirjattu määräyksiä, joiden mukaan
28534:        näkeekö hallitus mahdolliseksi luoda        luottamusmies voi sopia muun muassa työpaik-
28535:       järjestelmän, jolla luottamusmiesjärjes-     kakohtaisista työaikajärjestelyistä.
28536:       telmästä tehtäisiin lakisääteinen ja luot-       Työelämässä tapahtuneita muutoksia ja nii-
28537:       tamusmiehen toimialue olisi työyhteisö-      den vaikutuksia on selvitetty useissa työlainsää-
28538:       kohtainen tai jopa alueellinen?              dännön muutoshankkeissa. Tällä hetkellä mitta-
28539:                                                    vin työlainsäädännön uudistamiseen tähtäävä
28540: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      hanke on työelämän peruslain, työsopimuslain,
28541: ti seuraavaa:                                      kokonaisuudistus.       Työsopimuslakikomitean
28542:                                                    määräaika päättyy 31.10.1999.
28543: Luottamusmiesinstituutiona on merkittävä ja va-        Osana komiteatyötä valmistellaan myös työn-
28544: kiintunut rooli suomalaisessa työmarkkinajärjes-   tekijöiden edustajien asemaa koskevat säännök-
28545: telmässä. Luottamusmiehen tehtävät ja asema on     set. Tässä selvitystyössä komitean tulee ottaa
28546: aikoinaan luotu työehtosopimusmääräyksin.          huomioon mm. Suomea sitovien kansainvälisten
28547: Työmarkkinakeskusjärjestöjen allekirjoittaman      sopimusten määräykset sekä muussa työlainsää-
28548: luottamusmiessopimuksen määräyksiä sovelle-        dännössä, kuten muun muassa työsuojelun val-
28549: taan järjestäytyneessä kentässä työehtosopimus-    vontalaissa, hallintoedustuslaissa, henkilöstöra-
28550: vaikutuksin.                                       hastolaissa, yhteistoiminnasta yrityksissä anne-
28551:    Järjestäytymättömässä kentässä luottamus-       tussa laissa ja työaikalaissa olevat työntekijöi-
28552: miesten asema määräytyy työsopimuslain sään-       den edustajia koskevat säännökset.
28553: nösten mukaan. Työntekijöiden edustajia koske-         Lakisääteisen luottamusmiesjärjestelmän laa-
28554: via säännöksiä on lisäksi useassa työoikeudelli-   juutta ja asemaa arvioitaessa on lisäksi otettava
28555: sessa laissa.                                      huomioon työmarkkinajärjestöjen välisiin työeh-
28556:    Työmarkkinajärjestöjen välisen luottamus-       tosopimuksiin perustuva järjestelmä, jonka ke-
28557: miessopimuksen mukaan luottamusmiehen tehtä-       hittäminen puolestaan kuuluu työmarkkinaosa-
28558: vänä on toimia ammattiosaston ja työntekijöiden
28559: 
28560:                                                                                                    3
28561: KK 148/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                         Ministerin vastaus
28562: 
28563: 
28564: puolille. Mahdollisen työyhteisökohtaisen tai    minen kuuluukin luontevimmin työmarkkinajär-
28565: alueellisen luottamusmiesjärjestelmän kehittä-   jestöjen neuvottelupöytään.
28566: 
28567: 
28568: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
28569: 
28570:     Työministeri Sinikka Mönkäre
28571: 
28572: 
28573: 
28574: 
28575: 4
28576: Ministems svar                                              KK 148/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
28577: 
28578: 
28579: 
28580: 
28581: Tili riksdagens talman
28582: 
28583: 1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen           stiftning. Förtroendemannens position accentue-
28584: anger har Ni, Fru talman, till vederbörande med-     ras i de förändringar som berör företagens verk-
28585: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     samhet. Förtroendemannen eller en annan perso-
28586: man Esa Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftli-    nalrepresentant har tili uppgift att föra sådana
28587: ga spörsmål SS 148/1999 rd:                          fdrhandlingar på arbetsplatsen som avses i såvä1
28588:                                                       lagen om samarbete inom företag som den för-
28589:       Å.r regeringen medveten om de föränd-          handlingsordning som kollektivavtalet stipu1e-
28590:       ringar som en uppspjälkning inom ar-           rar.
28591:       betslivet har gett och alltjämt ger upp-           Förtroendemannens uppgifter har i praktiken
28592:       hov tili, och                                  breddats något på senare år. Detta beror b1and an-
28593:                                                      nat på att avta1sfriheten beträffande arbetsvillkor
28594:       vad ämnar regeringen göra för att stär-        i viss utsträckning har förts över tili enskilda ar-
28595:       ka förtroendemännens ställning, samt           betsplatser. 1 de branschvisa kollektivavtalen har
28596:       anser regeringen det vara möjligt att          särskilt på 1990-talet skivits in bestämmelser en-
28597:       göra förtroendemannaskapet tili ett lag-       ligt vilka förtroendemannen exempelvis kan
28598:       stadgat system med arbetsplats- eller tili     komma överens om arbetsplatsvisa arbetstidsar-
28599:       och med regionalaförtroendemän?                rangemang.
28600:                                                          Förändringar som inträffat i arbetslivet och
28601: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      deras verkningar har utretts i flera projekt om
28602: föra följande:                                       ändring av arbetslagstiftningen. Det mest omfat-
28603:                                                      tande aktuella projektet som syftar till revidering
28604: Förtroendemannainstitutionen har en betydande        av arbetslagstiftningen är en totalrevidering av
28605: och etablerad roll i det finländska arbetsmark-      "grundlagen för arbets1ivet", lagen om arbetsav-
28606: nadssystemet. Förtroendemannens uppgifter och        tal. Den tid som utsatts för arbetsavtalskommit-
28607: ställning har i tidema skapats i enlighet med be-    ten går ut 31.10.1999.
28608: stämmelser i kollektivavtalen. Det av de centra1a        1 samband med sitt arbete kommer kommitten
28609: arbetsmarknadsorganisati onema undertecknade         att också bereda bestämmelser om personalrepre-
28610: förtroendemannaavtalet tillämpas av det organi-      sentanters ställning. 1 detta utredningsarbete
28611: serade fåltet med verkningar på kollektivavtalen.    skall kommitten bl.a. beakta bestämmelsema i de
28612:    Förtroendemännens ställning inom det icke-        intemationella avtal som binder Finland och de
28613: organiserade fåltet fastställs en1igt lagen om ar-   bestämmelser gällande arbetstagarrepresentan-
28614: betsavtal. Förutom i denna 1ag ingår bestämmel-      ter som ingår i annan arbetslagstiftning, såsom
28615: ser som gäller representanter för arbetstagare       t.ex. lagen om tillsynen över arbetarskyddet, 1a-
28616: även i flera andra arbetsrättslagar.                 gen om persona1representation i företagens
28617:    Enligt det förtroendemannaavtal som ingåtts       fdrvaltning, personalfondslagen, lagen om sam-
28618: mellan arbetsmarknadsorganisationerna skall          arbete inom företag och arbetstidslagen.
28619: fortroendemannen verka som representant för              När man bedömer omfattningen och ställning-
28620: fackavdelningen och arbetstagama i frågor som        en av det lagstadgade förtroendemannaskapet bör
28621: rör tillämpning av kollektivavtal och arbetslag-
28622: 
28623:                                                                                                        5
28624: KK 148/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                     Ministems svar
28625: 
28626: 
28627: man dessutom ta i betraktande det kollektivav-      plats- eller regionala förtroendemän hör därrned
28628: talssystem som arbetsmarknadsorganisationema        till frågor som det är naturligast att ta upp vid ar-
28629: sinsemellan kommit övererens om och vars ut-        betsmarknadsorganisationemas           förhandlings-
28630: veckling i sin tur hör till arbetsmarknadsparter-   bord.
28631: na. Att skapa ett eventuellt system med arbets-
28632: 
28633: 
28634: Helsingfors den 18 juni 1999
28635: 
28636:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
28637: 
28638: 
28639: 
28640: 
28641: 6
28642:                                                               KK 149/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28643: 
28644: 
28645: 
28646: 
28647:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 149/1999 vp
28648: 
28649:                                                Potilasasiakirjojen siirtäminen henkilön kulloi-
28650:                                                senkin kotipaikan terveyskeskukseen
28651: 
28652: 
28653: 
28654: 
28655: Eduskunnan puhemiehelle
28656: 
28657: Henkilön muuttaessa asumaan toiselle paikka-            aina uuden asuinpaikan terveysviranomaisille
28658: kunnalle Väestörekisterikeskus seuraa kyllä ajan        silloin, kun vakinainen asuinpaikka muuttuu.
28659: kulun mukaisia tapahtumia, samoin Posti sekä
28660: muut palvelut ja rekisterit. Suuri ongelma on se,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28661: että henkilön sairauskertomuksia ym. terveyden-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28662: hoitoon liittyviä asiakirjoja ei lähetetä edellisen     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28663: asuinpaikan terveyskeskuksesta uuden asuinpai-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28664: kan terveyskeskukseen. Kun asiakirjoja tarvi-
28665: taan, ne pitää aina tilata, mikä vie usein aikaa vii-         Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
28666: kon, kaksi tai enemmänkin. Aikaviive saattaa ai-              luodakseen sellaisen järjestelmän, jos-
28667: heuttaa hoidon viivästymistä uuden asuinpaikan                sa uuteen asuinpaikkaan pysyvästi
28668: terveyskeskuksessa, kun aikaisempi sairaushisto-              muuttavan henkilön sairauskertomukset
28669: ria ei ole tiedossa.                                          ym. terveydenhoitoon liittyvät asiakir-
28670:    Järkevintä olisi, että henkilöä koskevat ter-              jat lähetettäisiin uuden asuinpaikan ter-
28671: veydenhoitoon liittyvät asiakirjat lähetettäisiin             veyskeskukseen viran puolesta heti muu-
28672:                                                               ton tapahduttua?
28673: 
28674: 
28675: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1999
28676: 
28677:     Sulo Aittaniemi /alk
28678: 
28679: 
28680: 
28681: 
28682:                                                                                                  Versio 2.0
28683: KK 149/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                Ministerin vastaus
28684: 
28685: 
28686: 
28687: 
28688: Eduskunnan puhemiehelle
28689: 
28690: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      18 5/1991 vp) perusteluissa todetaan muun muas-
28691: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       sa, että kansanterveyslain 18 §:n potilasasiakir-
28692: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jojen luovuttamista koskevista säännöksistä ei il-
28693: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-    mene niiden suhde salassapitosäännöksiin ja
28694: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      asianomaisen potilaan myötävaikutukseen. Tä-
28695: sen KK 149/1999 vp:                                 män vuoksi säännökset kumottiin samalla kun,
28696:                                                     potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
28697:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin       13 §:ään otettiin säännökset potilasasiakirjoihin
28698:       luodakseen sellaisen järjestelmän, jos-       sisältyvien tietojen salassapidosta ja luovuttami-
28699:       sa uuteen asuinpaikkaan pysyvästi             sesta. Säännösten mukaan luovuttaminen edellyt-
28700:       muuttavan henkilön sairauskertomukset         tää pääsääntöisesti potilaan antamaa suostumus-
28701:       ym. terveydenhoitoon liittyvät asiakir-       ta.
28702:       jat lähetettäisiin uuden asuinpaikan ter-         Itsemääräämisoikeuden periaatetta on sittem-
28703:       veyskeskukseen viran puolesta heti muu-       min vahvistettu edelleen muun muassa hallitus-
28704:       ton tapahduttua?                              muodon vuonna 1995 voimaan tulleissa uusissa
28705:                                                     perusoikeussäännöksissä sekä henkilötietojen
28706: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       käsittelyä koskevassa, 1 päivänä kesäkuuta 1999
28707: ti seuraavaa:                                       voimaan tulleessa henkilötietolaissa (523/ 1999).
28708: Kansanterveyslain ( 66/ 1972) 18 §:ään sisältyi         Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen
28709: potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain       mukaan potilasasiakirjojen ja niihin sisältyvien
28710: (785/1992) 1 päivänä maaliskuuta 1993 tapahtu-      tietojen luovuttamisen lähtökohtana tulee olla
28711: neeseen voimaantuloon saakka säännös, jonka         henkilön oma suostumus, josta voidaan poiketa
28712: mukaan henkilön muutettua toiseen kuntaan hän-      lailla, jos siihen on erityisiä perusteita. Toiselle
28713: tä koskevat asiakirjat siirrettiin asianomaiseen    paikkakunnalle muuttamista ei ministeriön mie-
28714: terveyskeskukseen tämän pyynnöstä. Potilaan         lestä voida pitää riittävänä perusteena itsemää-
28715: asemasta ja oikeuksista annetun lain tavoitteena    räämisoikeuden periaatteesta poikkeamiseen.
28716: on muun muassa vahvistaa potilaan itsemäärää-       Halutessaan henkilö voi vaikkapa jo muuton yh-
28717: misoikeutta hänen hoitoonsa liittyvissä asioissa.   teydessä ilmoittaa terveyskeskukseen, että häntä
28718: Tähän kuuluu myös oikeus määrätä hoitoon liit-      koskevat potilasasiakirjatiedot toimitetaan uu-
28719: tyvien tietojen luovuttamisesta. Lain säätämi-      den kotipaikan terveyskeskukseen.
28720: seen liittyvän hallituksen esityksen (HE
28721: 
28722: 
28723: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1999
28724: 
28725:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
28726: 
28727: 
28728: 
28729: 2
28730: Ministems svar                                              KK 149/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28731: 
28732: 
28733: 
28734: 
28735: Tili riksdagens talman
28736: 
28737: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     bestämme1serna i 18 § folkhälsolagen om ut1äm-
28738: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      nande av journa1handlingar inte framgår hur
28739: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo     dessa bestämmelser förhåller sig till sekretessbe-
28740: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-      stämmelserna och medverkan från patientens si-
28741: mål SS 149/1999 rd:                                  da. Därför upphävdes bestämme1sema samtidigt
28742:                                                      som 13 § lagen om patientens ställning och rät-
28743:       Amnar regeringen vidta åtgärder för att        tigheter kom att innehålla bestämmelser om hem-
28744:       upprätta ett system där sjulqournaler          lighållande och utlämnande av uppgifter som in-
28745:       m.fl. hälsovårdsdokument för dem som           går i journalhandlingar. Enligt bestämmelsema
28746:       varaktigt flyttar tili en ny boningsort        förutsätter utlämnande huvudsakligen att patien-
28747:       skickas tili hälsocentralen på den nya         ten samtycker.
28748:       boningsorten på tjänstens vägnar ge-               Principen om självbestämmanderätt har seder-
28749:       nast efter flyttningen?                        mera stärkts ytterligare, bland annat i de nya re-
28750:                                                      geringsformsbestämmelser om grundläggande
28751: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      fri- och rättigheter som trädde i kraft 1995 och i
28752: föra följande:                                       personuppgiftslagen ( 523/ 1999), som gäller be-
28753: 1 18 § folkhälsolagen ( 6611972) ingick, fram till   handling av personuppgifter och som trädde i
28754: dess att lagen om patientens ställning och rättig-   kraft den 1 j uni 1999.
28755: heter (785/1992) trädde i kraft den 1 mars 1993,        Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
28756: en bestämmelse enligt viiken handlingarna som        fattning bör utgångspunkten för utlämnande av
28757: gäller en person som flyttat till en annan kom-      journalhandlingar och uppgifter som ingår i dem
28758: mun överfördes till vederbörande hälsovårdscen-      vara personens eget samtycke, från vilket man
28759: tral på anhållan av denna. Syftet med lagen om       kan avvika genom lag, om särskilda grunder för
28760: patientens ställning och rättigheter är bland an-    det finns. Ministeriet anser inte att flyttning till
28761: nat att stärka patientens självbestämmanderätt i     en annan ort kan anses vara en tillräck1ig grund
28762: angelägenheter som rör vården och behandling-        för avsteg från principen om självbestämmande-
28763: en. 1 detta ingår också rätten att bestämma om ut-   rätt. Den som så vill kan t.ex. redan i samband
28764: lämnandet av uppgifter som anknyter till vården      med flyttningen underrätta hälsocentralen om att
28765: och behandlingen. I motiveringen till den propo-     han önskar att de jouma1handlingsuppgifter som
28766: sition som anknöt till lagens stiftande (RP          gäller honom skickas tili hälsocentralen på den
28767: 185/1991 rd) konstateras b1and annat att det av      nya hemorten.
28768: 
28769: 
28770: 
28771: Helsingfors den 22 juni 1999
28772: 
28773:     Omsorgsminister Eva Biaudet
28774: 
28775: 
28776: 
28777:                                                                                                        3
28778:                                                            KK 150/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28779: 
28780: 
28781: 
28782: 
28783:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 150/1999 vp
28784: 
28785:                                             Työttömien itsensä kehittämisen ja opiskelu-
28786:                                             halukkuuden palkitseminen
28787: 
28788: 
28789: 
28790: 
28791: Eduskunnan puhemiehelle
28792: 
28793: Yhteiskunnassa puhutaan paljon itsensä kehittä-      matillisesti tai osallistuisi työvoimaviranomais-
28794: misen, opiskelun ja jatkuvan oppimisen merki-        ten järjestämään koulutukseen erityisen aktiivi-
28795: tyksestä. Työttömiä kurssitetaan ahkerasti, osin     sesti, palkittaisiin taloudellisilla eduilla.
28796: sosiaalisen syrjäytymisen estämiseksi, osin työt-
28797: tömyyskortistojen siivoamiseksi. Työttömyys-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28798: kursseilla käydään usein kuitenkin välttämättö-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28799: myyden pakosta ilman motivaatiota.                   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28800:    Myös työttömillä olisi motivaatiota itsensä ke-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28801: hittämiseen ja ammatilliseen valmiuteen, mutta
28802: mieluummin ilman pakkoa. Pakottamisen sijasta              Mitä mieltä hallitus on siitä, että omaeh-
28803: olisikin korkea aika ryhtyä suunnittelemaan pal-           toista opiskelua suorittava tai työvoima-
28804: kitsemista niin omaehtoisen opiskelun kuin työl-           viranomaisten järjestämille kursseille
28805: listämiskurssienkin aktiivisen suorittamisen poh-          erityisen aktiivisesti osallistuva työtön
28806: jalta. Toisin sanoen työtön, joka ryhtyisi omaeh-          saisi osallistumisestaan ja aktiivisuu-
28807: toisesti opiskelemaan ja kehittämään itseään am-           destaan taloudellista hyötyä korotetun
28808:                                                            päivärahan muodossa?
28809: 
28810: 
28811: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1999
28812: 
28813:     Sulo Aittoniemi /alk
28814: 
28815: 
28816: 
28817: 
28818:                                                                                               Versio 2.0
28819: KK 150/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                               Ministerin vastaus
28820: 
28821: 
28822: 
28823: 
28824: Eduskunnan puhemiehelle
28825: 
28826: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          !istumisen jälkeen. Aiempaa useammin työvoi-
28827: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        mapoliittisessa aikuiskoulutuksessa suoritetaan
28828: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      myös ammattitutkinto tai sen osa, millä on työ-
28829: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     markkinoilla huomattava palkitseva merkitys
28830: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       myös työpaikan vaihdostilanteissa, kun osaami-
28831: sen KK 150/1999 vp:                                  nen voidaan todentaa työelämän tutkinnolla.
28832:                                                          Koulutukseen osallistuminen on yleisesti tar-
28833:       Mitä mieltä hallitus on siitä, että omaeh-     kastellen inhimillisen pääomainvestoinnin muo-
28834:       toista opiskelua suorittava tai työvoima-      to. Koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia voi-
28835:       viranomaisten järjestämille kursseille         daan tällöin pitää investointikustannuksilla ja
28836:       eri~visen aktiivisesti osallistuva työtön      myöhemmästä         työllistymistodennäköisyyden
28837:       saisi osallistumisestaan ja aktiivisuu-        kasvusta ja kasvaneista tuloista aiheutuvaa muu-
28838:       destaan taloudellista hyötyä korotetun         tosta investoinnin tuottoina. Mikäli koulutusin-
28839:       päivärahan muodossa?                           vestoinnin kustannus kasvaa, merkitsisi se sitä,
28840:                                                      että myös tuottovaatimuksen tulisi kasvaa. Kun
28841: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           opintososiaalisten etuuksien kasvattamisella ei
28842: vasti seuraavaa:                                     voitane sinällään saada aikaan koulutusinves-
28843: Osallistuessaan työvoimaviranomaisten hankki-        toinnin tuoton kasvua, ei tätä voida pitää suosi-
28844: maan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen         teltavana keinona, koska koulutusinvestoinnin
28845: työtön työnhakija on pääsääntöisesti oikeutettu      yhteiskuntataloudellinen hyöty näin kokonaisuu-
28846: työttömyysetuutensa suuruiseen koulutustukeen        tena heikkenisi. Ei ole myöskään nähtävissä tai
28847: tai työmarkkinatukeen. Tämän lisäksi hän voi         tutkimuksin osoitettu, että jokin työttömien ryh-
28848: saada verotonta ylläpitokorvausta koulutukseen       mä, joka ei nyt osallistu työvoimakoulutukseen,
28849: osallistumisesta aiheutuvien matka- ja ylimää-       aktivoituisi siihen osallistumaan etuuksien koro-
28850: räisten ateriointikustannusten kattamiseen. Yllä-    tuksen myötä.
28851: pitokorvauksen suuruus on 30 markkaa päivältä.           Kuten työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
28852: Oman työssäkäyntialueensa ulkopuolisella kou-        yksilötasoiset vaikuttavuustutkimukset osoitta-
28853: lutuspaikkakunnalla koulutukseen osallistuva         vat, työvoimakoulutukseen hakeudutaan nimen-
28854: voi saada myös majoituskorvausta, jonka suu-         omaan vahvoin koulutuksellisin motiivein. Opin-
28855: ruus on niinikään 30 markkaa päivältä.               tososiaalisten etuuksien merkitys hakeutumises-
28856:     Eräin edellytyksin työtön työnhakija voi osal-   sa ei ole suuri. Toisaalta on niin, että monelle
28857: listua myös pidempikestoiseen omaehtoiseen           työttömälle realistinen koulutusväylä on juuri
28858: koulutukseen työttömyyspäivärahan tasoisella         työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, joka suun-
28859: etuudella. Tämä järjestelmä täydentää osaltaan       tautuu työmarkkinoiden vaatimuksiin ja jossa vä-
28860: työttömien koulutusmahdollisuuksia.                  litön työllistymistodennäköisyys kasvaa koulu-
28861:    Työtön työnhakija hyötyy aktiivisuudestaan        tuksenjälkeen. Koulutukseen Osallistuvalle yksi-
28862: myös taloudellisesti, koska uudelleen työllisty-     lölle palkitsevinta on koulutusponnistelujen jäl-
28863: misen todennäköisyys kasvaa koulutukseen osal-       keen työpaikan löytäminen. Tämän työnhakupro-
28864: 
28865: 
28866: 2
28867: Ministerin vastaus                                           KK 150/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28868: 
28869: 
28870: sessin tehostamiseksi lähes kaikkeen työvoima-            Työministeriö katsoo, että työttömän aktiivi-
28871: koulutukseen sisältyykin tänä päivänä työnhaku-        suus koulutuksessa tulee nykyisen järjestelmän
28872: valmiuksia parantava osuus. Opintososiaalisten         puitteissa palkittua tutkinnon tai sen osan hank-
28873: etuuksien korotus, toteutettaisiin tämä sitten päi-    kimisen tai työpaikan löytämisen kautta. Usein
28874: värahan laskentaperusteita muuttaen tai korote-        koulutuksessa erityisen aktiivinen työtön voi jo
28875: tun ylläpitokorvauksen tms. muodossa, merkitsi-        koulutuksen työharjoitteluvaiheessa löytää työ-
28876: si yksilötasolla sitä, että kynnyspalkka eli haetta-   paikan siitä yrityksestä, jossa työharjoittelu ta-
28877: van työn palkkavaatimus kasvaisi, mikä vaikut-         pahtuu. Työttömällä työnhakijana on myös mah-
28878: taisi uudelleentyöllistymisen todennäköisyyttä         dollisuus työhakusuunnitelman laadintavaihees-
28879: heikentävästi. Nykyisillä etuustasoilla työllisty-     sa esittää omat ehdotuksensa siitä, millä keinoin
28880: minen on yleensä aina työttömälle kannustavaa.         työllistyminen avoimille työmarkkinoille tapah-
28881: Kannustavuusongelmat syntyvät lähinnä useiden          tuu. Tällöin koulutus ja muut aktiivitoimet ovat
28882: etuuksien yhteisvaikutuksista.                         eräitä mahdollisuuksia avoimille työmarkkinoil-
28883:                                                        le työllistymisessä.
28884: 
28885: 
28886: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
28887: 
28888:     Työministeri Sinikka Mönkäre
28889: 
28890: 
28891: 
28892: 
28893:                                                                                                        3
28894: KK 150/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                       Ministerns svar
28895: 
28896: 
28897: 
28898: 
28899: Tili riksdagens talman
28900: 
28901: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         bildning. Oftare än förut avläggs inom arbets-
28902: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         kraftspolitisk vuxenut-bildning också yrkesexa-
28903: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        men eller en del av sådan. På arbetsmarknaden
28904: Aittaniemi /alk underteckande skriftliga spörs-         har denna en anmärkningsvärd tacksam betydel-
28905: mål SS 150/1999 rd:                                     se också i situationer då man byter arbetsplats, då
28906:                                                         kunnandet kan verifieras med en arbetslivsexa-
28907:         Vad anser regeringen om att en arbets-          men.
28908:        lös som bedriver frivilliga studier eller           Deltagande i utbildning är allmänt betraktat en
28909:        som speciellt aktivt deltar i kurser an-         form av investering i mänskligt kapital. De avut-
28910:        ordnade av arbetskraftsmyndigheterna             bildningen förorsakade kostnaderna kan härvid
28911:        för sitt deltagande och sin aktivitet skul-      anses som investeringskostnader, och den för-
28912:        le få ekonomisk nytta i form av förhöjd          ändring som orsakas av att sannolikheten för sys-
28913:        dagpenning?                                      selsättning senare ökar och att inkomsterna ökar
28914:                                                         kan anses som investeringsintäkter. Ifall kostna-
28915: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         derna för utbildningsinvesteringen ökar, skulle
28916: föra följande:                                          det betyda att också intäktskravet borde öka. Då
28917: En arbetslös arbetssökande som deltar i arbets-         man genom att öka de studiesociala förmånerna
28918: kraftspolitisk vuxenutbildning anskaffad av ar-         inte i sig torde kunna få till stånd en ökning i ut-
28919: betskraftsmyndigheterna är i regel berättigad till      bildningsinvesteringens intäkter, kan detta inte
28920: utbildningsstöd som är lika stort som arbetssö-         anses som en rekommendabel metod, eftersom
28921: kandens arbetslöshets-förmån eller till arbets-         utbildningsinvesteringens samhällsekonomiska
28922: marknadsstöd. Därtill kan han få skattefri ersätt-      nytta i helhet sålunda skulle försvagas. Man kan
28923: ning för uppehälle för att täcka de resekostnader       inte heller notera och inte heller har man genom
28924: och extra måltidskostnader som åsamkats av att          undersökningar påvisat att en viss grupp arbets-
28925: han deltagit i utbildning. Ersättningen för uppe-       lösa, som inte nu deltar i arbetskraftsutbildning,
28926: hälle är 30 mark per dag. En person som deltar i        skulle aktiveras att deltai sådan i och med förhöj-
28927: utbildning på en utbildningsort utanför sin egen        da förmåner.
28928: pendlingsregion kan också få ersättning för logi,          Såsom de individuella påverkningsundersök-
28929: viiken likaså är 30 mark per dag.                       ningarna gällande arbetskraftspolitisk vuxenut-
28930:    Under vissa förutsättningar kan en arbetslös         bildning påvisar, söker man sig till arbetskrafts-
28931: arbetssökande också deltai frivillig utbildning av      utbildning uttryckligen med starka utbildnings-
28932: längre varaktighet och få en förmån av samma            motiv. De studiesociala förmånernas betydelse
28933: storlek som arbetslöshetsdagpenningen. Detta            vid ansökningen är inte stor. Å andra sidan är det
28934: system kompletterar för sin del de arbetslösas ut-      så att just arbetskraftspolitisk vuxenutbildning
28935: bildningsmöj ligheter.                                  som riktar sig till arbetsmarknadens krav och där
28936:    En arbetslös arbetssökande gagnas också eko-         den direkta sysselsättningssannolikheten ökar ef-
28937: nomiskt av sin aktivitet, eftersom sannolikheten        ter utbildningen är den realistiska utbildningska-
28938: för att på nytt få arbete ökar efter deltagande i ut-   nalen för många arbetslösa. Det mest givande för
28939: 
28940: 
28941: 4
28942: Ministerns svar                                             KK 150/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28943: 
28944: 
28945: en individ som deltar i utbildning är att efter an-   mentsproblem uppstår främst genom en samver-
28946: strängningama med utbildningen finna arbete.          kan mellan flera förmåner.
28947: För att effektivera denna jobbsökningsprocess            Arbetsministeriet anser att den arbetslöses ak-
28948: innehåller nästan all arbetskraftsutbildning i dag    tivitet i utbildningen inom ramen för det nuva-
28949: ett avsnitt som förbättrar jobbsökarf<irdigheter-     rande systemet blir belönad genom en erhållen
28950: na. En förhöjning av de studiesociala förmåner-       examen eller en del därav eller genom att man får
28951: na, vare sig detta verkställs genom en ändring av     arbete. Ofta kan en arbetslös som varit speciellt
28952: grunderna för beräknandet av dagpenningen el-         aktiv i utbildningen redan under utbildningens
28953: ler i form av förhöjd ersättning för uppehälle        arbetspraktiksskede finna en arbetsplats inom det
28954: o.dyl., skulle på individuell nivå innebära att       företag där arbetspraktiken sker. En arbetslös ar-
28955: tröskellönen, dvs. det ansökta arbetets lönekrav,     betssökande har också möjlighet att i det skede
28956: skulle öka, vilket skulle inverka försvagande på      då jobbsökarplanen uppgörs framföra sina egna
28957: sannolikheten för att åter få arbete. Med de nuva-    förslag om på vilket sätt sysselsättning via den
28958: rande förmånsnivåema är det i allmänhet alltid        öppna arbetsmarknaden sker. Härvid är utbild-
28959: sporrande för den arbetslöse att få arbete. Incita-   ning och andra aktiva åtgärder ett slag möjlighe-
28960:                                                       ter att få arbete via den öppna arbetsmarknaden.
28961: 
28962: 
28963: Helsingfors den 11 juni 1999
28964: 
28965:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
28966: 
28967: 
28968: 
28969: 
28970:                                                                                                       5
28971:                                                           KK 15111999 vp- Seppo Kanerva /kok
28972: 
28973: 
28974: 
28975: 
28976:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 151/1999 vp
28977: 
28978:                                             Eläkeläisten ja palkannauttijoiden verotus
28979: 
28980: 
28981: 
28982: 
28983: Eduskunnan puhemiehelle
28984: 
28985: Maamme eläkeläiset on ajettu tulopolitiikassa        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28986: täysin kohtuuttamaan tilaan. Verohallituksesta       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28987: saadun selvityksen mukaan (Suomen Kuvalehti
28988: 19114.5.1999, sivu 75) 100 000 markan vuositu-            Pitääkö hallitus oikeana ja kohtuullise-
28989: losta palkansaajan veroprosentti on 23,5, eläk-           na sitä, että eläkeläinen, jonka tulotaso
28990: keensaajan veroprosentti puolestaan 31, siis 7,5          hänen eläkkeelle siirtyessään oli 60 %
28991: prosenttiyksikköä tai noin 25 % palkansaajan ve-          palkasta, joutuu ahdinkoon palkannaut-
28992: roa korkeampi.                                            tijaan verrattuna neljänneksen kor-
28993:                                                           keamman verotuksen vuoksi, ja
28994: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28995: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-         mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-
28996:                                                           tus aikoo ryhtyä poistaakseen tämän
28997:                                                           epäkohdan?
28998: 
28999: 
29000: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1999
29001: 
29002:     Seppo Kanerva /kok
29003: 
29004: 
29005: 
29006: 
29007:                                                                                            Versio 2.0
29008: KK 15111999 vp- Seppo Kanerva /kok                                               Ministerin vastaus
29009: 
29010: 
29011: 
29012: 
29013: Eduskunnan puhemiehelle
29014: 
29015: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     la on 29,1 prosenttia. Samansuuruisen eläketu-
29016: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      lon tuloveroasteeksi muodostuu 30,3 prosenttia.
29017: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    Ero on siis todellisuudessa vain 1,2 prosenttiyk-
29018: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-     sikköä. Alle 75 000 markan tulotasoilla eläketu-
29019: nervan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     lojen verotus on palkkatulojen verotusta kevyem-
29020: sen KK 15111999 vp:                                pää.
29021:                                                        Edellisen hallituksen kaudella tuloverotusta
29022:       Pitääkö hallitus oikeana ja kohtuullise-     kevennettiin yhteensä yli 13 miljardilla markal-
29023:       na sitä, että eläkeläinen, jonka tulotaso    la. Valtion tuloveroasteikon kevennysten ja sai-
29024:       hänen eläkkeelle siirtyessään oli 60 %       rasvakuutusmaksun alentamisen kautta kaikki tu-
29025:       palkasta, joutuu ahdinkoon palkannaut-       lonsaajaryhmät hyötyivät tuloverokevennyksis-
29026:       tijaan verrattuna neljänneksen kor-          tä. Tämän seurauksena keskimääräisellä eläketu-
29027:       keamman verotuksen vuoksi, ja                lon tasolla tuloveroaste on laskenut noin 4 pro-
29028:                                                    senttiyksikköä siitä, mitä se oli korkeimmillaan
29029:       mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-   vuonna 1994.
29030:       tus aikoo ryhtyä poistaakseen tämän              Hallitus jatkaa tuloverotuksen keventämistä
29031:       epäkohdan?                                   hallitusohjelman mukaisesti. Ansiotulojen vero-
29032: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tusta kevennetään 10-11 miljardilla markalla si-
29033: vasti seuraavaa:                                   ten, että veroasteen muutos eri tuloluokissa on
29034:                                                    samantasoinen. Kevennykset ulotetaan koske-
29035: Kysymyksessä viitataan Suomen Kuvalehdessä         maan sekä palkka- että eläketuloa saavia. Lisäksi
29036: julkaistuun mielipidekirjoitukseen, joka perus-    eläkkeensaajien ylimääräisen sairasvakuutus-
29037: tuu virheellisiin tietoihin. Vuonna 1999 palkan-   maksun alentamista jatketaan.
29038: saajan tuloveroaste 100 000 markan vuositulol-
29039: 
29040: 
29041: 
29042: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
29043: 
29044:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
29045: 
29046: 
29047: 
29048: 
29049: 2
29050: Ministerns svar                                            KK 151/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
29051: 
29052: 
29053: 
29054: 
29055: Tili riksdagens talman
29056: 
29057: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           29,1 %. lnkomstskatteuttaget för lika stora pen-
29058: anger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med-     sionsinkomster är 30,3 %. 1 själva verket är skill-
29059: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     naden endast 1,2 procentenheter. Då inkomstni-
29060: man Seppo Kanerva /saml undertecknade spörs-         vån underskrider 75 000 mk är beskattningen av
29061: mål SS 151/1999 rd:                                  pensionsinkomster lättare än beskattningen av
29062:                                                      löneinkomster.
29063:       Anser regeringen det vara rätt och skä-           Under den föregående regeringsperioden gjor-
29064:       ligt att en pensionär, vars inkomstnivå        des inkomstbeskattningen lättare med över 13
29065:       var 60 % av lönen då han gick i pension,       mrd. mk. Då statens inkomstskatteskala gjordes
29066:       hamnar i trångmål på grund av en be-           lättare och sjukförsäkringsavgifterna sänktes
29067:       skattning som är en jjärdedel högre än         drog alla inkomsttagargrupper nytta av inkomst-
29068:       för en löntagare, och                          skattelättnaderna. Tack vare detta har inkomst-
29069:                                                      skatteuttaget då det gäller de genomsnittliga pen-
29070:       vilka åtgärder ämnar regeringen i bråd-        sionsinkomsterna sjunkit med ca 4 procentenhe-
29071:       skande ordning vidta för att avhjälpa          ter från år 1994 då det var som högst.
29072:       detta missförhållande?                            Regeringen fortsätter att göra inkomstbeskatt-
29073: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      ningen lättare i enlighet med regeringsprogram-
29074:                                                      met. Beskattningen av förvärvsinkomster sänks
29075: föra följande:
29076:                                                      med 10-11 mrd. mk så att skatteuttaget ändras
29077: 1 spörsmålet hänvisas tili en insändare i tidning-   lika mycket i alla inkomstklasser. Lättnadema ut-
29078: enSuomenKuvalehti som baserar sig på felakti-        sträcks att gälla både löne- och pensionsinkomst-
29079: ga uppgifter. År 1999 är inkomstskatteuttaget för    tagare. Dessutom fortsätter regeringen att sänka
29080: löntagare med en årsinkomst om 100 000 mk            pensionstagarnas extra sjukförsäkringsavgift.
29081: 
29082: 
29083: 
29084: Helsingfors den 18 juni 1999
29085: 
29086:     Minister Suvi-Anne Siimes
29087: 
29088: 
29089: 
29090: 
29091:                                                                                                       3
29092:                                                          KK 152/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
29093: 
29094: 
29095: 
29096: 
29097:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 152/1999 vp
29098: 
29099:                                                Rintamaveteraanien            vähimmäiseläketurvan
29100:                                                parantaminen
29101: 
29102: 
29103: 
29104: 
29105: Eduskunnan puhemiehelle
29106: 
29107: Rintamaveteraanien vähimmäiseläketoimikunta             nen rintamalisä lasketaan nyt kansaneläkkeen en-
29108: on yksimielisessä mietinnössään esittänyt pieni-        tistä lisäosaa vastaavasta määrästä.
29109: tuloisten rintamaveteraanien vähimmäiseläketur-            Julkisen talouden vaikean rahoitusaseman
29110: vaa parannettavaksi arvostusnäkökohtiin liitty-         vuoksi veteraanien vähimmäiseläkeuudistus ei
29111: vänä toimenpiteenä. Toimikunnan ehdotuksen              ole edennyt. Vaihtoehtoina on esitetty myös kak-
29112: mukaan, jota veteraanijärjestöt ovat tukeneet,          siportaista etenemistä: ensimmäisessä vaiheessa
29113: rintamaveteraanien vähimmäiseläkkeiden korot-           ylimääräinen rintamalisä 35 prosenttiin ja toises-
29114: taminen tulee toteuttaa tarkoituksenmukaisem-           sa vaiheessa 45 prosenttiin kansaneläkkeen entis-
29115: min kehittämällä nykyisin maksettavaa ylimää-           tä lisäosaa vastaavasta määrästä. Kaksivaiheises-
29116: räistä rintamalisäjärjestelmää. Ylimääräisen rin-       sa mallissa ensimmäisen vuoden kustannukset
29117: tamalisän tasoa tulisi rintamaveteraanien vähim-        puolittuvat ollen noin 28 miljoonaa markkaa.
29118: mäiseläketoimikunnan mietinnön mukaisesti ko-           Vuonna 2000 korotuksen saaneita veteraaneja
29119: rottaa siten, että ylimääräinen rintamalisä olisi       olisi arviolta 22 800.
29120: 25-45 prosenttia kansaneläkkeen entistä lisä-              Rintamasotilaseläkkeet vähenevät vuosittain
29121: osaa vastaavasta määrästä määräytymisprosen-            noin 50 miljoonalla markalla, koska vuosittainen
29122: tin vaihdellessa muun muassa em. lisäosatulon           veteraanien poistuma on noin 12 000. Menovä-
29123: mukaan. Korotuksen kokonaiskustannukset oli-            hennyksellä voitaisiin rahoittaa pienempitulois-
29124: sivat vuonna 2000 arviolta noin 55 miljoonaa            ten veteraanien eläketulon parantamista.
29125: markkaa vuodessa.
29126:    Toimikunnan esityksen jälkeen eläkelainsää-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29127: däntöön on tehty muutoksia. Vuodesta 1997 läh-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
29128: tien erillistä lisäosaa ei enää ole ollut. Ylimääräi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29129:                                                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29130: 
29131: 
29132: 
29133: 
29134:                                                                                                  Versio 2.0
29135: KK 152/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
29136: 
29137: 
29138: 
29139:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     lamaveteraanien    vähimmäiseläketur-
29140:       tyä osoittaakseen lisämäärärahoja rin-        van parantamiseen?
29141: 
29142: 
29143: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1999
29144: 
29145:     Jukka Vihriälä /kesk                          Kari Myllyniemi /kesk
29146:     Matti Väistö /kesk                            Jari Leppä /kesk
29147:     Eero Lämsä /kesk                              Antti Rantakangas /kesk
29148:     Mari Kiviniemi /kesk                          Pekka Vilkuna /kesk
29149:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                      Tanja Karpela /kesk
29150:     Hannes Manninen /kesk                         Jaana Ylä-Mononen /kesk
29151:     Jorma Huuhtanen /kesk                         Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
29152:     Pauli Saapunki /kesk
29153: 
29154: 
29155: 
29156: 
29157: 2
29158: Ministerin vastaus                                     KK 152/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
29159: 
29160: 
29161: 
29162: 
29163: Eduskunnan puhemiehelle
29164: 
29165: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        yhteyksissä Kansaneläkelaitos on todennut, että
29166: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         toimikunnan ehdotuksen toteuttaminen on suuri-
29167: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       töinen tehtävä. Vuoden 2000 muutokset ja euron
29168: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-       käyttöönottoa koskevat atk-uudistukset vaativat
29169: riälän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      huomattavasti resursseja, ja ylimääräisten uudis-
29170: myksen KK 152/1999 vp:                                tusten toteuttaminen tuottaa huomattavia ongel-
29171:                                                       mia atk-käsittelylle. Toteuttaminen vaatisi noin
29172:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       18 OOO:n pientä työeläkettä saavan työeläkkeen
29173:       tyä osoittaakseen lisämäärärahoja rin-          määrää koskevien tietojen hankkimista erikseen.
29174:       tamaveteraanien     vähimmäiseläketur-             Ylimääräisen rintamalisän saajia on vuoden
29175:       van parantamiseen?                              1999lopulla arviolta 88 400. Vuoden aikana ko-
29176:                                                       rotuksen saisi arviolta 22 900 veteraania. Val-
29177: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tion taloudelle ylimääräisen rintamalisän korot-
29178: ti seuraavaa:                                         taminen aiheuttaisi lisäkustannuksia enimmil-
29179: Rintamaveteraanien vähimmäiseläketoimikunta           lään 46 miljoonaa markkaa korotuksen ollessa 45
29180: on mietinnössään (1993:18) esittänyt ylimääräi-       prosenttia. Vaikka ylimääräisen rintamalisän
29181: sen rintamalisän korottamista siten, että ansioelä-   saajat vähenevät vuosittain, tehdään maksetta-
29182: kettä vailla olevien ja pientä ansioeläkettä saa-     viin rintamalisiin indeksikorotukset, jotka ai-
29183: vien rintamaveteraanien ylimääräinen rintamali-       heuttavat lisäkustannuksia 4 miljoonaa markkaa
29184: sä olisi 25-35 prosenttia entisestä lisäosasta en-    vuodessa.
29185: simmäisessä vaiheessa ja 45 prosenttia toisessa          Sosiaali- ja terveysministeriö on viime vuon-
29186: vaiheessa. Täysimääräisen ylimääräisen rintama-       na suunnannut yhä ikääntyneemmälle veteraani-
29187: lisän määrä olisi 45 prosenttia entisen lisäosan      väestölle voimavaroja lähinnä kotona asumisen
29188: määrästä enintään 253 markan suuruista työelä-        tukemiseen sekä kuntoutustoimenpiteisiin. Mi-
29189: kettä saavalla, joten suurimmalla osalla ylimää-      nisteriö kehittää edelleen veteraanien kuntoutus-
29190: räinen rintamalisä säilyisi edelleen 25-prosentti-    palvelujen kohdentumista tavalla, joka ottaa huo-
29191: na entisestä lisäosasta.                              mioon veteraanien entisestäänkin heikentyneen
29192:    Ylimääräisen rintamalisän korottamista on          toimintakyvyn. Tätä taustaa vasten painopiste on
29193: selvitelty useaan otteeseen viime vuosien aikana      edelleen veteraanin itsenäisen selviytymisen tu-
29194: rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa ja          kemisessa, erityisesti kuntoutuksen kehittämi-
29195: valtion talousarvioesityksiä laadittaessa. Näissä     sessä ja asumisolosuhteiden parantamisessa.
29196: 
29197: 
29198: 
29199: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1999
29200: 
29201:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
29202: 
29203: 
29204: 
29205:                                                                                                      3
29206: KK 152/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.                                                   Ministerns svar
29207: 
29208: 
29209: 
29210: 
29211: Tili riksdagens talman
29212: 
29213: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         gift att genomföra kommissionens förslag. Änd-
29214: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         ringarna inför år 2000 och ändringarna i datasys-
29215: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juk-        temen tili följd av införandet av euron slukar sto-
29216: ka Vihriälä /cent m.fl. undertecknade skriftliga        ra resurser och extra reformer innebär avsevärda
29217: spörsmål SS 15211999 rd:                                problem för databehandlingen. Ett genomföran-
29218:                                                         de skulle betyda att man blir tvungen att särskilt
29219:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           inhämta uppgifter om beloppet av arbetspensio-
29220:        för att anvisa tilläggsanslag som skulle         nen tili ungefår 18 000 mottagare av små arbets-
29221:        förbättra frontveteranernas minimipen-           pensioner.
29222:        sionsskydd?                                          1 slutet av 1999 får uppskattningsvis 88 400
29223:                                                         personer extra fronttillägg. Under året skulle
29224: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         uppskattningsvis 22 900 veteraner få förhöj-
29225: föra följande:                                          ning. För statsekonomin skulle en höjning av det
29226: Kommissionen för frontveteranernas minimipen-           extra fronttillägget medföra merkostnader på
29227: sioner har i sitt betänkande (1993: 18) föreslagit      högst 46 milj. mk om höjningen är 45 %. Även
29228: att det extra fronttillägget skall höjas så att de      om antalet mottagare av extra fronttillägg mins-
29229: frontveteraner som saknar förvärvspension och           kar varje år, företas indexförhöjningar i de front-
29230: som har endast en liten förvärvspension i det för-      tillägg som utbetalas och de förorsakar merkost-
29231: sta skedet skulle få 25-35% av den tidigare till-       nader på 4 milj. mk om året.
29232: läggsdelen i extra fronttillägg och i det andra ske-        Social- och hälsovårdsministeriet har under
29233: det 45 %. Beloppet av fullt extra fronttillägg          det senaste året riktat resurser tili den allt äldre
29234: skulle vara 45 % av den tidigare tilläggsdelen för      veteranbefolkningen i första hand i form av stöd
29235: den som har högst 253 mk i arbetspension, så för        för boende i hemmet samt rehabiliteringsåtgär-
29236: största delen skulle det extra fronttillägget fortfa-   der. Ministeriet fortsätter att utveckla veteraner-
29237: rande förbli 25 % av den tidigare tilläggsdelen.        nas rehabiliteringstjänster på ett sätt som beaktar
29238:    En höjning av det extra fronttillägget har ut-       veteranernas allt sämre funktionsförmåga. Mot
29239: retts upprepade gånger under de senaste åren i          denna bakgrund ligger tyngdpunkten fortfarande
29240: delegationen för frontveteranfrågor och i sam-          på stöd för att veteranerna skall klara sig själv-
29241: band med uppgörandet av budgetpropositioner-            ständigt, i synnerhet på utvecklande av rehabili-
29242: na. 1 dessa sammanhang har folkpensionsanstal-          teringen och förbättrande av boendeförhållande-
29243: ten konstaterat att det är en arbetskrävande upp-       na.
29244: 
29245: 
29246: 
29247: Helsingforsden 15 juni 1999
29248: 
29249:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
29250: 
29251: 
29252: 
29253: 4
29254:                                                           KK 153/1999 vp -     Pirkko Peltomo /sd ym.
29255: 
29256: 
29257: 
29258: 
29259:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 153/1999 vp
29260: 
29261:                                               Työaikalain noudattamisen tehostaminen
29262: 
29263: 
29264: 
29265: 
29266: Eduskunnan puhemiehelle
29267: 
29268: Työaikajoustot lisääntyivät kuluvan vuosikym-          aikaa eikä otettu huomioon työaikalain mukaisia
29269: menen alun lamavuosina, jolloin yritykset pyrki-       korotuksia. Työnantajien työaikalain tuntemus
29270: vät torjumaan konkursseja hyödyntämällä työ-           todettiin useissa tapauksissa huonoksi. Peräti
29271: voimaa entistä tehokkaammin ja vaatimalla työn-        joka kymmenes työnantaja ei pidä lainkaan työ-
29272: tekijöiltä entistä enemmän. Vaikean taloudelli-        aikakirj anpi toa.
29273: sen tilanteen ja suurtyöttömyyden uhan vallites-          Aiemmin julkisuuteen tulleiden työaikatilas-
29274: sa työntekijöiden oli puolestaan pakko suostua         tojen mukaan keskimääräinen työaika ja tehdyt
29275: jopa lainvastaisiin työaikajoustoihin. Vuoden          työtunnit ovat kasvussa: merkittävä osa yritysten
29276:  1995 alussa hallitusvastuun ottanut pääministeri      ja julkisyhteisöjen työvoiman tarpeen kasvusta
29277: Paavo Lipposen hallitus asetti yhdeksi keskei-         hoidetaan lisäämällä ylitöitä.
29278: seksi tavoitteekseen työelämän kehittämisen.
29279: Tärkeä osa työelämän kehittämistä oli työaika-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29280: säätelyn uudistaminen. Marraskuun 23 päivänä           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
29281:  1996 voimaan tulleen työaikalain tavoitteena oli      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29282: yhdistää joustava, paikallinen sopiminen työn-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29283: tekijöiden työaikasuojelutavoitteisiin ja työlli-
29284: syyden parantamiseen.                                        Onko hallitus tietoinen työaikalain
29285:    Kuluvan vuoden keväällä työsuojelupiirit to-              puutteellisesta noudattamisesta, ja
29286: teuttivat työaikavalvontaa erillisellä, haastatte-
29287: 1uina toteutetulla selvityksellä. Selvityksestä              millä tavoin hallitus aikoo tehostaa työ-
29288: kävi ilmi, että 15 prosentilla työpaikoista teh-             aikalain noudattamisen valvontaa, sekä
29289: dään palkatonta ylityötä. Lisäksi useilla työpai-            katsooko hallitus uuden työaikalain ta-
29290: koilla ylitöitä korvattiin riittämättömästi: ylityö-         voitteiden toteutuneen riittävän hyvin?
29291: tunnit korvattiin vastaavalla määrällä vapaa-
29292: 
29293: 
29294: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1999
29295: 
29296:     Pirkko Peltomo /sd                                    Anne Huotari /vas
29297:     Matti Huutola /vas                                    Riitta Prusti /sd
29298:     Tero Rönni /sd                                        Raimo Mähönen /sd
29299:     Esa Lahtela /sd                                       Kalevi Olin /sd
29300:     Tuula Haatainen /sd
29301: 
29302: 
29303:                                                                                                 Versio 2.0
29304: KK 153/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.                                               Ministerin vastaus
29305: 
29306: 
29307: 
29308: 
29309: Eduskunnan puhemiehelle
29310: 
29311: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tarkastuksia tehdään työpaikoille koko maassa
29312: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         vuosittain noin 25 000. Kun valvontakohteita on
29313: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       yli 200 000, tästä seuraa, että tarkastustoimet ei-
29314: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Pel-      vät voi aina kattaa työpaikkojen oloja riittävästi
29315: tomon /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         myöskään työaikavalvonnan osalta.
29316: myksen KK 153/1999 vp:                                   Työpaikoilla työnantajan asia on huolehtia ja
29317:                                                       järjestää työaikojen noudattaminen lain mukaan.
29318:       Onko hallitus tietoinen työaikalain             Paikallisilla sopimuksilla voidaan muuttaaja täy-
29319:       puutteellisesta noudattamisesta, ja             dentää ja tarvittaessa poiketa lakisääteisistä työ-
29320:                                                       ajoista (ks. esim. 11 §ja 12 §).
29321:        millä tavoin hallitus aikoo tehostaa työ-         Työpaikkojen omalla toiminnalla myös työ-
29322:        olojen noudattamisen valvontaa, sekä           suojeluasioissa ja erityisesti työaikakysymyksis-
29323:        katsooko hallitus uuden työaikalain ta-        sä on keskeinen merkitys sen suhteen, miten työ-
29324:        voitteiden toteutuneen riittävän hyvin?        aikakysymykset työpaikalla ratkaistaan. Työ-
29325:                                                       suojeluviranomaisten tehtävä on valvoa, että lain
29326: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         veivoittavia säännöksiä noudatetaan.
29327: ti seuraavaa:                                            Työpaikkojen työaikakysymysten säädöksistä
29328:                                                       ja järjestelymahdollisuuksista työsuojeluhallinto
29329: Suomessa uusi työaikalaki tuli voimaan                on jakanut tiedottavaa aineistoa. Myös työmark-
29330: 23.11.1996 ja sen ylityösäännökset vuoden 1997        kinajärjestöt ovat myös osaltaan järjestäneet tie-
29331: alusta. Tämä uusi työaikalaki perustuu Euroopan       dotusta ja koulutusta työaikasäännösten ja var-
29332: yhteisön työaikadirektiiviin (93/1 04/EY). Aiem-      sinkin paikallisten sopimusten edellytyksistä ja
29333: pi ns. vanha työaikalaki oli ollut voimassa jo lä-    vaikutuksista.
29334: hes 50 vuotta, joten säännökset sen sisällöstä ja        Työaikakysymyksiin liittyy myös sellaisia on-
29335: tulkinnasta olivat varsin tuttuja työpaikoille. Sa-   gelmia, jotka saattavat olla yhteydessä työn ai-
29336: malla kumottiin myös erityiset työaikalait            heuttamaan haitalliseen kuormitukseen. Huoleh-
29337:    Uutta työaikalakia (9.8.1996/605) sovelletaan      tiessaan työntekijöiden jaksamisesta työsuojelu-
29338: laajalti. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden li-      valvonnan on puututtava tilanteisiin, joissa työ-
29339: säksi sen piirissä ovat valtion, kunnan ja kirkon     ajat saattavat olla lainvastaisia. Tämä on yhtey-
29340: virkamiehet. Laissa on mahdollistettu paikalli-       dessä myös hallituksen ohjelmaan, jolla suunna-
29341: nen sopiminen varsin yleisesti verrattuna aikai-      taan työsuojeluhallinnon toimenpiteitä paranta-
29342: sempaan lainsäädäntöön. Ylitöiden enimmäis-           maan työntekijöiden jaksamista.
29343: määrä on alennettu 250 tuntiin vuodessa. Työ-            Vuoden 1999 kevään aikana on julkaistu työ-
29344: aikalain noudattamisen valvonta kuuluu kiinteäs-      suojelupiirien kokoamia tuloksia työaikavalvon-
29345: ti osana työsuojeluviranomaisten valvontatoi-         nasta. Työsuojelupiirit tarkastivat alkuvuonna
29346: mintaan. Työpaikoille suuntautuvassa toiminnas-        1999 yhteensä 1 020 työpaikkaa siten, että tar-
29347: sa pyritään työturvallisuuden lisäksi kiinnittä-      kastus suunnattiin työaikalain noudattamiseen.
29348: mään huomiota työsuhteen ehtoihin ja samalla          Näillä työpaikoilla työskenteli yli 100 000 työn-
29349: työaikamääräysten ja säädösten noudattamiseen.
29350: 
29351: 2
29352: Ministerin vastaus                                          KK 153/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
29353: 
29354: 
29355: tekijää tai toimihenkilöä. Tarkastuksen kohteena         työnantajan aloitetta niin, että työnantaja tiesi
29356: olivat pääosin vuoden 1998 työajat. Tämän otok-          ylitöistä eikä kieltänyt eikä rajoittanut niitä, mut-
29357: senomaisen tarkastushankkeen tulokset olivat             ta ei myöskään korvannut.
29358: pääosin melko tyydyttäviä suhteessa työaikaky-               Tarkastusten perusteella työsuojeluviranomai-
29359: symysten moninaisuuteen ja valvonnallisesti              sille on syntynyt käsitys siitä, että työnantajien
29360: hankalaan käytännön tilanteeseen.                        tietämättömyys työaikakysymyksistä on edel-
29361:     Työaikakirjanpito ei ollut kunnossa 10 o/o:lla       leen melko suuri. Työaikavalvonnan jatkaminen
29362: työpaikoista. Näihin tilanteisiin puututaan val-         on välttämätöntä. Kuitenkin työaikalainsäädän-
29363: vonnan keinoin antamalla tarpeelliset neuvot ja          nön sisällön ja paikallisen sopimisen tiedottami-
29364: ohjeet ja mikäli laiminlyönti jatkuu, puututaan          nen vaatii tehostettua huomiota. Tämä liittyy
29365: tarvittaessa hallinnollisilla pakkokeinoilla.            myös siihen, miten tehokkaasti työaikakysymyk-
29366:     Laittomia ylitöitä oli tehty noin kolmannek-         sissä toimii ns. kolmikantainen yhteistoiminta.
29367: sessa tarkastuskohteista. Toisaalta on syytä tode-          Oma kokonaisuutensa työaikakysymyksissä
29368: ta, että osalla työpaikoista ylitöitä ei ollut teetet-   muodostuu moottoriajoneuvojen kuljettajien työ-
29369: ty lainkaan. Ylitykset kohdentuivat yleensä vain         ajoista sekä ajo- ja lepoajoista. Näissä työsuoje-
29370: osaan henkilöstöä. Ylityksiä oli noin viidennek-         luviranomaiset toimivat yhdessä poliisin kanssa.
29371: sellä henkilökunnasta. Työntekijöillä ylityksiä          Tässä yhteydessä todetaan, että Suomi on täyttä-
29372: oli useammin kuin toimihenkilöillä.                      nyt Euroopan unionin asettamat velvoitteet huo-
29373:     Vakavia ylityörikkomuksia oli vähän. Tarkas-         lehdittaessa moottoriajoneuvon kuljettajien työ-
29374: tushankkeen mukaan yli 480 tuntia ylitöitä teet-         aikojen noudattamisen valvonnasta.
29375: täneitä työpaikkoja oli vain 1,5 %. Näillä työpai-          Työaikalain tavoitteet menettelyn joustavoit-
29376: koilla vain jotkut henkilöt olivat tehneet runsaas-      tamisen osalta ovat toteutuneet pääsääntöisesti.
29377:  ti ylitöitä. Näyttäisi siltä, että tärkeät työaika-     Kuitenkin monien työpaikkojen tietämys paikal-
29378:  säännösten rikkomukset olisivat vähentymässä            lisen sopimuksen merkityksestä on puutteelli-
29379:  aikaisempaan tilanteeseen verrattuna.                   nen. Työaikalain tavoitteena on ollut lisätä toi-
29380:     Toimihenkilöiden työaikakysymykset ovat              minnan joustavuuden ja tehokkuuden ohella
29381:  osoittautuneet käytännössä epäselviksi. Uuden-          myös jossakin määrin yksilöllisten tekijöiden
29382:  maan työsuojelupiiri on erikseen selvittänyt            huomioon ottamista. Paikallisen sopimisen mer-
29383:  ylempien toimihenkilöiden työaikakysymyksiä.            kitys ja siihen liittyvät yksityiskohdat ovat saat-
29384:  Yli 4 000 toimihenkilöä on ollut tämän selvitte-        taneet monelta työpaikalta jäädä huomaamatta.
29385:  lyn kohdeyrityksissä töissä. Työaikakirjanpito          Vastaisuudessa työaikamuotojen kehittyminen
29386:  oli kunnossa yli 70-prosenttisesti. Toisaalta kai-      osa-aikaisten työsuhteiden ja erilaisten jousta-
29387:  kissa työpaikoissa ylempien toimihenkilöiden            vien etätyömuotojen vuoksi saattaa vaatia lisää
29388:  työaikaa ei ollut lainkaan kirjattu. Vakavia yli-       ohjausta ja koulutusta, jotta oikeista toimintata-
29389:  työn määrien ylittämisiä oli vain muutamassa            voista voidaan työpaikalla tehdä toimivia ratkai-
29390:  yrityksessä. Toisaalta ylitöitä tehtiin myös ilman      suJa.
29391: 
29392: 
29393: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1999
29394: 
29395:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
29396: 
29397: 
29398: 
29399: 
29400:                                                                                                             3
29401: KK 153/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.                                                 Ministerns svar
29402: 
29403: 
29404: 
29405: 
29406: Tili riksdagens talman
29407: 
29408: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      syn. 1 den verksarnhet som inriktas på arbetsplat-
29409: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      serna försöker man utöver arbetarskyddet också
29410: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pirk-    beakta villkoren för arbetsförhållandena och
29411: ko Peltomo /sd m.fl. undertecknade skriftliga        samtidigt iakttagandet av arbetstidsbestämmel-
29412: spörsmål SS 153/1999 rd:                             serna och författningarna. Årligen görs ca
29413:                                                      25 000 inspektioner på arbetsplatser i hela lan-
29414:       Ar regeringen medveten om det bristfäl-        det. Då de platser som övervakas är fler än
29415:       liga iakttagandet av arbetstidslagen,          200 000, medför detta att inspektionsåtgärderna
29416:       och                                            inte alltid är tillräckliga med tanke på ar-
29417:                                                      betsplatsförhållandena eller arbetstidsövervak-
29418:       på vilket sätt ämnar regeringen e.ffekti-      ningen.
29419:       vera övervakningen av att arbetsförhål-           På arbetsplatserna skall arbetsgivaren ansvara
29420:       landena iakttas, samt                          för och ordna så att arbetstiderna är lagenliga.
29421:        anser regeringen att arbetstidslagens         Genom lokala avtal kan de i lag bestämda arbets-
29422:        mål har uppnåtts i tillräcklig omfatt-        tiderna ändras och kompletteras samt vid behov
29423:        ning?                                         frångås (se t.ex. 11 § och 12 §).
29424:                                                         1 fråga om arbetarskyddsärenden och i synner-
29425: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      het arbetstidsfrågor är den egna verksarnheten på
29426: föra följande:                                       arbetsplatserna av stor betydelse när det gäller
29427:                                                      hur arbetstidsfrågorna avgörs på arbetsplatsen.
29428: 1 Finland trädde den nya arbetstidslagen i kraft     Arbetarskyddsmyndigheterna skall övervaka att
29429: den 23 november 1996 och dess bestämmelser           lagens bestämmelser iakttas.
29430: om övertidsarbete vid ingången av 1997. Den nya         Arbetarskyddsförvaltningen har delat ut infor-
29431: arbetstidslagen baserar sig på Europeiska gemen-     mation om bestämmelserna och arrangemangs-
29432: skapens arbetstidsdirektiv (93/104/EG). Den ti-      möjligheterna när det gäller arbetsplatsernas ar-
29433: digare s.k. gamla arbetstidslagen hade redan va-     betstidsärenden. Även arbetsplatsorganisationer-
29434: rit i kraft i närmare 50 år, således varman på ar-   na har gett information och utbildning om förut-
29435: betsplatserna väl förtrogen med bestämmelserna       sättningarna och verkningarna i fråga om arbets-
29436: om lagens innehåll och tolkning. Samtidigt           tidsbestämmelserna och i synnerhet de lokala av-
29437: upphävdes även specialarbetstidslagarna.             talen.
29438:     Den nya arbetstidslagen (9.8.1996/605) till-        Arbetstidsfrågorna är även förknippade med
29439: lämpas i vid omfattning. Förutom arbetstagare        sådana problem som kan ha samband med skad-
29440: och anställda tillämpas lagen på statens, kommu-     lig stress förorsakad av arbetet. Vid omsorgen
29441: nernas och kyrkans tjänstemän. Jämfört med den       om att arbetstagarna skall orka med sitt arbete
29442: tidigare lagstiftningen möjliggör lagen lokala av-   måste tillsynen över arbetarskyddet ingripa i så-
29443: tai tämligen allmänt. Maximiantalet övertidstim-     dana situationer där arbetstiderna eventuellt stri-
29444: mar har sänkts till 250 timmar per år. Övervak-      der mot lagen. Detta hör även samman med rege-
29445: ningen av att arbetstidslagen iakttas är en bety-    ringsprogrammet genom vilket arbetarskyddsför-
29446: dande del av arbetarskyddsmyndigheternas till-
29447: 
29448: 4
29449: Ministems svar                                             KK 153/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
29450: 
29451: 
29452: valtningens åtgärder inriktas så att arbetstagama       betstidsbokföringen i sin ordning. Å ena sidan
29453: bättre orkar med sitt arbete.                           hade de högre tjänstemännens arbetstid på alla
29454:    Under våren 1999 har de resultat som arbetar-        arbetsplatser inte bokförts alls. Endast i fråga om
29455: skyddsdistrikten sammanställt om arbetstidsö-           några företag var överskridningama av arbetsti-
29456: vervakningen pub1icerats. I början av 1999 kont-        derna allvarliga. Å andra sidan gjordes övertids-
29457: rollerade arbetarskyddsdistrikten sammanlagt            arbete även utan att arbetsgivaren var initiativta-
29458: 1 020 arbetsplatser så att inspektionema inrikta-       gare så, att arbetsgivaren kände till övertidsarbe-
29459: des på hur arbetstidslagen iakttogs. På dessa ar-       tet och förbjöd det inte, men ersatte det heller in-
29460: betsplatser fanns över 100 000 arbetstagare eller       te.
29461: anställda. lnspektionema gällde i huvudsak ar-              På basis av inspektionerna har arbetar-
29462: betstidema 1998. Med beaktande av arbetstids-           skyddsmyndigheterna fått den uppfattningen att
29463: frågomas mångfald och den övervakningsmäs-              arbetsgivarna fortfarande i rätt så stor utsträck-
29464: sigt svåra situationen i praktiken var resultaten av    ning är okunniga om arbetstidsärenden. Det är
29465: detta projekt, baserat på urval, i huvudsak tämli-      nödvändigt att arbetstidsövervakningen fortsät-
29466: gen tillfredsställande.                                 ter. Informerandet om arbetstidslagstiftningens
29467:    På 10% av arbetsplatsema var arbetstidsbok-          innehåll och de lokala avtalen kräver dock större
29468: föringen inte i sin ordning. 1 situationer av det här   uppmärksamhet. Detta hör även samman med hur
29469: slaget ingriper man genom övervakningsmeto-             effektivt det s.k. trepartssamarbetet fungerar i ar-
29470: der, dvs. behövliga råd och anvisningar, och om         betstidsärendena.
29471: försummelsema fortsätter, vid behov genom för-              När det gäller arbetstidsfrågorna bildar motor-
29472: valtningsmässiga tvångsmedel.                           fordonschaufföremas arbetstider samt kör- och
29473:    1 ca en tredjedel av de fall som granskades fo-      vilotider en egen helhet. Arbetarskyddsmyn-
29474: rekom olagligt övertidsarbete. Det är dock skäl         digheterna samarbetar med polisen i dessa frå-
29475: att konstatera att det på en del arbetsplatser inte     gor. Man kan i detta sammanhang konstatera att
29476: förekom övertidsarbete över huvud taget. 1 all-         Finland har uppfyllt de förpliktelser som Euro-
29477: mänhet gällde överskridningama bara en del av           peiska unionen har uppställt när det gäller att se
29478: personalen. Ungefår en femtedel av personalen           tili att motorfordonschaufföremas arbetstider
29479: hade arbetat övertid. Jämfört med tjänstemän            följs.
29480: hade arbetstagare oftare övertidsarbete.                    Målet med arbetstidslagen när det gäller att
29481:    Antalet allvarliga övertidsförseelser var få.        göra förfarandet mer flexibelt har i huvudsak för-
29482: Enligt projektet med inspektioner var det endast        verkligats. På många arbetsplatser är dock kun-
29483: på 1,5 % av arbetsplatsema som man hade låtit           skapen om de lokala avtalens betydelse bristfål-
29484: utföra mer än 480 timmar övertidsarbete. På des-        lig. Syftet med arbetstidslagen, förutom att göra
29485: sa arbetsplatser var det endast några personer          verksamheten smidigare och effektivare, har va-
29486: som hade rikligt med övertidsarbete. Jämfört            rit att i viss mån också beakta enskilda faktorer.
29487: med tidigare verkar det som att de grova förseel-       De lokala avtalens betydelse och detaljema i an-
29488: sema mot arbetstidsbestämmelsema håller på att          slutning tili dem har på många arbetsplatser kan
29489: minska.                                                 hända inte noterats. Till fö1jd av arbetsförhållan-
29490:    Det har visat sig att arbetstidsfrågoma när det      den på deltid och olika smidiga distansarbetsfor-
29491: gäller anställda är oklara i praktiken. Nylands ar-     mer kan utvecklandet av arbetstidsformer i fram-
29492: betarskyddsdistrikt har särskilt rett ut högre          tiden kräva ytterligare handledning och utbild-
29493: tjänstemäns arbetstidsärenden. Över 4 000               ning för att av korrekta verksamhetssätt skall
29494: tjänstemän arbetade inom de företag som utred-          kunna utvecklas fungerande lösningar.
29495: ningen gällde. 1 över 70 % av företagen var ar-
29496: 
29497: 
29498: 
29499: 
29500:                                                                                                           5
29501: KK 153/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.   Ministems svar
29502: 
29503: 
29504: Helsingfors den 22 juni 1999
29505: 
29506:     Omsorgsminister Eva Biaudet
29507: 
29508: 
29509: 
29510: 
29511: 6
29512:                                                           KK 154/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
29513: 
29514: 
29515: 
29516: 
29517:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 154/1999 vp
29518: 
29519:                                             Vammaisen oikeus työllistämisetuuksiin kan-
29520:                                             saneläkkeen ollessa lepäämässä
29521: 
29522: 
29523: 
29524: 
29525: Eduskunnan puhemiehelle
29526: 
29527: Eduskunta hyväksyi viime vuonna hallituksen              Tämä tulkinta mitä ilmeisemmin vaarantaa
29528: esityksen, jonka mukaan vammainen henkilö voi        koko uudistuksen perusajatuksen - sen, että
29529: jättää kansaneläkkeensä lepäämään astuessaan         nuoret vammaiset pyrkisivät työelämään eivätkä
29530: työelämään tai pyrkiessään sinne. Lain valmiste-     jäisi niin helposti pitkäaikaiselle kansaneläkkeel-
29531: luvaiheessa oli laajalti käsitys siitä, että eläk-   le. Eläkkeestä kokonaan luopuminen on monelle
29532: keen ollessa lepäämässä henkilö on erilaisten        liian pelottava vaihtoehto.
29533: työvoimapoliittisten toimien piirissä. Samalla ta-
29534: valla työttömyyseläkkeen ollessa lepäämässä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29535: henkilöä ei pidettäisi eläkeläisenä (kansaneläke-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
29536: lain 22 §).                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29537:    Laki tulee voimaan elokuussa, ja työvoima-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29538: ministeriö on myös sosiaali- ja terveysministe-
29539: riölle yllätyksenä tulkitsemassa lakia siten, että         Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
29540: kansaneläkkeen ollessa lepäämässä henkilöä pi-             ta eläkkeensä lepäämään jättävät vam-
29541: detään eläkeläisenä eikä hän voi saada esimer-             maiset olisivat työvoimapoliittisten toi-
29542: kiksi erityistyöllistämistukea. Kuitenkin kysei-           menpiteiden kohteena, kuten sosiaali- ja
29543: sen henkilön luopuessa kokonaan eläkkeestään               terveysministeriössä alun perin tarkoi-
29544: hän tai hänen työnantajansa voisi saada mm.                tettiin?
29545: edellä mainittua tukea.
29546: 
29547: 
29548: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1999
29549: 
29550:     Ulla Anttila /vihr                                  Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
29551:     Janina Andersson /vihr                              Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
29552: 
29553: 
29554: 
29555: 
29556:                                                                                                Versio 2.0
29557: KK 154/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.                                                Ministerin vastaus
29558: 
29559: 
29560: 
29561: 
29562: Eduskunnan puhemiehelle
29563: 
29564: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kaisesti pyrkiä sijoittamaan hänen omalla työssä-
29565: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         käyntialueellaan avoimeksi ilmoitettuihin työ-
29566: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       paikkoihin tai työnhakija tulee pyrkiä ohjaamaan
29567: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-      hänen työllistymistään edistävään koulutukseen.
29568: lan /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      Vastajos näissä toimenpiteissä ei onnistuta, voi-
29569: sen KK 154/1999 vp:                                   daan työttömän työnhakijan työllistymisen tuke-
29570:                                                       miseen käyttää taloudellisia tukitoimenpiteitä.
29571:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      Työnhakijan työkykyisyyden työvoimatoimisto
29572:        tyä, jotta eläkkeensä lepäämään jättä-         joutuu arvioimaan tapauskohtaisesti yhtäältä ha-
29573:        vät vammaiset olisivat työvoimapoliit-         kijan vajaakuntoisuuden ja toisaalta työmarkki-
29574:        tisten toimenpiteiden kohteena, kuten          noilla tarjolla olevien työtehtävien vaatimusten
29575:        sosiaali- ja terveysministeriössä alun         perusteella.
29576:        perin tarkoitettiin?                              Työvoimatoimistojen, joissa kaikki yksittäis-
29577:                                                       tä työnhakijaa koskevat ratkaisut aina tehdään,
29578: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tulee työllisyysmäärärahojen avulla työllistäes-
29579: vasti seuraavaa:                                      sään antaa työllisyyslain 16 §:n säännösten mu-
29580: Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan hen-         kaisesti etusija niille, joiden työnsaannin tarve on
29581: kilön mahdollisuus jättää eläkkeensä lepäämään        suurin. Tämä on tapauskohtaista kokonaisharkin-
29582: vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja enintään kah-       taa, jota ei kovinkaan pitkälle voida säännellä
29583: deksi vuodeksi perustuu kansaneläkelain muu-          normeilla. Työvoimatoimistojen tulee mainitun
29584: tokseen, joka tulee voimaan vasta 1. 8.1999. Näin     lainkohdan ja esimerkiksi kuluvan vuoden ta-
29585: ollen kysymyksessä on täysin uusi järjestelmä,        lousarvion perustelujen mukaisesti kuitenkin
29586: johon liittyvistä erilliskysymyksistä, kuten eläk-    kohdistaa tukitoimenpiteet erityisesti pitkäai-
29587: keen lepäämäänjättämisen vaikutuksesta työllis-       kaistyöttömiin ja nuoriin työttömiin.
29588: tämistukeen, ei ole olemassa mitään soveltamis-          Koska ainakaan kuluvan vuoden määräraho-
29589: käytäntöä. Yhtään konkreettista päätöstä ei työ-      jen taso ei mahdollista kaikkien työttömien työn-
29590: hallinnossakaan luonnollisesti ole voitu vielä        hakijoiden työllistämistä taloudellisten tukitoi-
29591: tehdä, koska yhdenkään työkyvyttömyyseläk-            menpiteiden avulla, joutuu työvoimatoimisto
29592: keellä olevan henkilön eläke ei vielä ole voinut      päätöstä tehdessään valikoimaan tarkasti ne ta-
29593: jäädä lepäämään. Työministeriössä valmistel-          paukset, joihin työhallinnon taloudellinen tuki
29594: laan parhaillaan työhallinnon alue- ja paikallisvi-   kohdennetaan. Tilanteet luonnollisesti vaihtele-
29595: ranomaisille suositusta oikeasta menettelytavas-      vat työvoimatoimistoittain, koska työnhakijoi-
29596: ta nyt puheena olevassa asiassa.                      den ne ominaisuudet ja olosuhteet, joihin työn-
29597:    Suosituksen lähtökohtana on työttömien työn-       saannin tarpeen tapauskohtainen arviointi perus-
29598: hakijoiden tasavertainen kohtelu myös työllistä-      tuu, vaihtelevat hyvinkin paljon eri asiakkaiden
29599: mistukiasioissa. Tässäkin yhteydessä on kuiten-       kohdalla. Kun valinta perustuu säännöksiin, mää-
29600: kin huomattava, että työkykyinen työtön työnha-       rärahojen riittämättömyyteen ja eri henkilöiden
29601: kija tulee työllisyyslain 16 §:n säännösten mu-       erilaisiin olosuhteisiin, ei kysymyksessä ole työt-
29602: 
29603: 
29604: 2
29605: Ministerin vastaus                                     KK 154/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
29606: 
29607: 
29608: tömien työnhakijoiden asettaminen keskenään        tus on jo valmisteilla, ei asia ainakaan tässä vai-
29609: eriarvoiseen asemaan eikä myöskään minkään         heessa anna hallituksen taholta aihetta muihin
29610: työnhakijaryhmän syrjintä.                         toimenpiteisiin.
29611:    Koska työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään-
29612: jättämistilanteita koskeva työministeriön suosi-
29613: 
29614: 
29615: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
29616: 
29617:     Työministeri Sinikka Mönkäre
29618: 
29619: 
29620: 
29621: 
29622:                                                                                                     3
29623: KK 154/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.                                                    Ministems svar
29624: 
29625: 
29626: 
29627: 
29628: Tili riksdagens talman
29629: 
29630: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      arbetsplats inom hans egen pendlingsregion eller
29631: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       också bör man försöka vägleda honom tili syssel-
29632: statsrådet översänt följande, av riksdagsman Ulla     sättningsfrämjande utbildning. Först då man inte
29633: Anttila /gröna m.fl. undertecknade skrftliga          lyckats med dessa åtgärder kan man använda
29634: spörsmål SS 154/1999 rd:                              ekonomiska stödåtgärder för att stöda syssel-
29635:                                                       sättandet av den arbetslösa arbetssökanden. Ar-
29636:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          betskraftsbyrån måste i varje enskilt fall bedöma
29637:       för att de handikappade som låtit sin           arbetssökandens arbetsförmåga å ena sidan på
29638:       pension anstå skall vara föremål för ar-        basis av personens nedsatta arbetsförmåga och å
29639:       betskraftspolitiska åtgärder, såsom det         andra sidan på basis av de krav som de arbetsupp-
29640:       ursprungligen avsågs vid social- och            gifter vilka står till buds på arbetsmarknaden
29641:       hälsovårdsministeriet?                          ställer.
29642:                                                          Arbetskraftsbyråema, där alla avgöranden om
29643: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       den enskilda arbet-sökanden alltid fattas, bör vid
29644: föra följande:                                        sysselsättning med sysselsättningsanslag enligt
29645: Möjligheten för en person med full invaliditets-      bestämmelsema i         16 § sysselsättningslagen
29646: pension att låta sin pension anstå för minst sex      prioritera demvilkas behov att få arbete är störst.
29647: månader och högst två år baserar sig på en            Detta är helhetsprövning per enskilt fall, som inte
29648: ändring i folkpensionslagen, som träder i kraft       i alltför lång utsträckning kan bestämmas genom
29649: först 1.8.1999. Det är sålunda fråga om ett helt      normer. Arbetskraftsbyråema bör emellertid i en-
29650: nytt system för vilket det inte finns någon           lighet med nämnda lagrum och t.ex. motive-
29651: tillämpningspraxis då det gäller särskilda frågor,    ringen tili årets budget rikta stödåtgärdema spe-
29652: t.ex. vilka verkningar det har på sysselsättnings-    ciellt till de långtidsarbetslösa och tili arbetslösa
29653: stödet att låta pensionen anstå. Något konkret        ungdomar.
29654: beslut har naturligtvis ännu inte hellerkunnat fat-      Eftersom åtminstone årets anslagsnivå inte
29655: tas inom arbetsförvaltningen, eftersom inte en        möjliggör sysselsättning för alla arbetslösa ar-
29656: enda invaliditetspension ännu kunnat få anstå.        betssökande med hjälp av ekonomiska stödåtgär-
29657: Vid arbetsministeriet bereds som bäst för arbets-     der, blir arbetskraftsbyrån tvungen att vid sitt
29658: förvaltningens regionala och lokala myndigheter       beslut noga välja ut de fall till vilka arbetsförvalt-
29659: en rekommendation om det korrekta förfarandet i       ningens ekonomiska stöd riktas. Situationema
29660: denna sak.                                            varierar naturligtvis per arbetskraftsbyrå, efter-
29661:     Rekommendationen utgår från en jämlik be-         som de av arbetssökandenas egenskaper och för-
29662: handling av arbetslösa arbetssökande också i frå-     hållanden på vilka den fallvisa bedömningen av
29663: ~a om ärenden som gäller sysselsättningsstöd.
29664:                                                       behovet att få arbete grundar sig varierar t.o.m. i
29665: A ven i detta sammanhang bör det emellertid no-       stor utsträckning för olika kunders vidkomman-
29666: teras att man enligt bestämmelsema i 16 § sys-        de. Då valet baserar sig på bestämmelser, otill-
29667: selsättningslagen bör försöka placera en arbets-      räckliga anslag och olika personers olika förhål-
29668: för arbetslös arbetssökande i en ledigförklarad       landen, är det inte fråga om att arbetslösa arbets-
29669: 
29670: 
29671: 4
29672: Ministerns svar                                        KK 154/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
29673: 
29674: 
29675: sökande placeras i en sinsemellan olikvärdig       nen anstå redan är under beredning, ger ärendet
29676: ställning eller att en viss grupp arbetssökande    åtminstone i detta skede inte upphov till andra åt-
29677: diskrimineras.                                     gärder från regeringens sida.
29678:    Eftersom arbetsministeriets rekommendation
29679: om situationer där man låter invaliditetspensio-
29680: 
29681: 
29682: 
29683: Helsingfors den 10 juni 1999
29684: 
29685:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
29686: 
29687: 
29688: 
29689: 
29690:                                                                                                     5
29691:                                                            KK 155/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
29692: 
29693: 
29694: 
29695: 
29696:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 155/1999 vp
29697: 
29698:                                               Kulutusluottojen markkinoinnin hillitseminen
29699: 
29700: 
29701: 
29702: 
29703: Eduskunnan puhemiehelle
29704: 
29705: Alhainen korkotaso ja rahoituslaitosten kova kil-          Valtiovalta on tehnyt lukuisan joukon selvi-
29706: pailu asiakkaista ovat vauhdittaneet ns. kulutus-      tyksiä ylivelkaantuneiden aseman parantamisek-
29707: luottojen kysyntää ja tarjontaa viime kuukausien       si, mutta konkreettisia esityksiä eduskuntaan on
29708: aikana. Pankkien kiristynyt kilpailu on johtanut       tullut erittäin vähän. Nyt näyttää siltä, että myös
29709: siihen, että rahalaitokset tarjoavat kansalaisille     ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyä eli esimer-
29710: luottoa myös ilman minkäänlaisia vakuuksia.            kiksi kulutusluottojen aggressiivista markkinoin-
29711: Vuotuinen korko tällaisissa kulutusluotoissa on        tia olisi aiheellista hillitä.
29712: yli 10 prosenttia. Myös ns. postimyyntifirmat
29713: ovat aktivoituneet vakuudettomien, lähes 30 pro-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29714: sentin korolla annettavien lainojen tarjoamisessa.     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29715:    Luonnollisesti suurin osa näistä kulutusluotto-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29716: jen ottajista hoitaa lainansa asiallisesti takaisin.   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29717: Kuitenkin tietty osa näiden "viime käden" laino-
29718: jen ottajista on jo ennestään velkakierteessä ja ta-         Tiedostaako hallitus rajun kulutusluot-
29719: loudellisissa vaikeuksissa. Erityisen huolestutta-           tojen kasvun, ja
29720: vaa on, että velkakierteisistä yhä suurempi jouk-
29721: ko on nuoria aikuisia. Muun muassa kuluttaja-                aikooko hallitus millään tavoin hillitä
29722: asiamies on kiinnittänyt julkisuudessa huomiota              eri rahoituslaitosten tarjoamien kulu-
29723: kulutusluottojen aggressiiviseen markkinointiin.             tusluottojen aggressiivista markkinoin-
29724:                                                              tia?
29725: 
29726: 
29727: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1999
29728: 
29729:     Anu Vehviläinen /kesk
29730: 
29731: 
29732: 
29733: 
29734:                                                                                                  Versio 2.0
29735: KK 155/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                Ministerin vastaus
29736: 
29737: 
29738: 
29739: 
29740: Eduskunnan puhemiehelle
29741: 
29742: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        dellisen vuosikoron selkeästä ilmoittamisesta li-
29743: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sätään myös kuluttajan mahdollisuutta asiallisin
29744: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       perustein ratkaista, kannattaako hänen ylipää-
29745: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         tään ottaa luottoa.
29746: viläisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Pelisääntöjen selkeyttämiseksi kuluttaja-asia-
29747: myksen KK 155/1999 vp:                                mies on joutunut hakemaan ennakkoratkaisuja
29748:                                                       markkinatuomioistuimesta, jossa on useaan ker-
29749:        Tiedostaako hallitus rajun kulutusluot-        taan käsitelty todellisen vuosikoron ilmoittami-
29750:        tojen kasvun, ja                               seen liittyviä kysymyksiä ja siihen kytkeytyvää
29751:                                                       markkinointivastuuta. Markkinointia seurataan
29752:        aikooko hallitus millään tavoin hillitä        edelleen tiiviisti.
29753:        eri rahoituslaitosten tarjoamien kulu-             Kuluttajavirasto pyrkii omalta osaltaan myös
29754:        tusluottojen aggressiivista markkinoin-        lisäämään kuluttajien tietoa oman taloudenpitoo-
29755:        tia?                                           sa hallitsemiseksi kuluttajille suunnatun tiedo-
29756: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tus- ja valistusaineiston kautta. Esimerkkinä mai-
29757: ti seuraavaa:                                         nittakoon multimedian keinoin toteutettu Lom-
29758:                                                       pakko-niminen cd-rom, johon on koottu tietoa ja
29759: Kulutusluottojen markkinointi on viime aikoina        työkaluja yksityistalouden hoitoa varten.
29760: lisääntynyt voimakkaasti, mutta pysynyt kuiten-           Luotanantajat pyrkivät nykyisin aiempaa pa-
29761: kin muodoiltaan sellaisena, että olemassa ole-        remmin minimoimaan luottoriskinsä arvioimalla
29762: vien säännösten keinoin siihen on voitu tarvit-       tarkemmin luottoa hakevan kuluttajan luottokel-
29763: taessa puuttua. Kulutusluottoja koskevat kulutta-     poisuutta. Luottokelpoisuuden arviointiin on tul-
29764: jansuojalain säännökset ovat olleet voimassa          lut myös uusia välineitä. Luotanhakijan maksu-
29765: vuodesta 1987. Kuluttaja-asiamiehen toiminnas-        kyvyn arviointi palvelee myös kuluttajan etuja,
29766: sa on tuosta lähtien panostettu verrattain paljon     sillä toimiessaan johdonmukaisesti se voi ylei-
29767: kulutusluottojen markkinoinnin valvontaan. Eri-       sesti hidastaa ylivelkaantumista. Juuri voimaan
29768: tyisesti on pyritty huolehtimaan siitä, että kulut-   tullut henkilötietolaki selkeyttää luottotietojen
29769: tajan luottopäätöksenteon kannalta keskeinen tie-     käyttöä koskevia tilanteita.
29770: to eli luotan hinta niin sanottuna todellisena vuo-      Nuorten aikuisten ylivelkaantumiseen on vii-
29771: sikorkona ilmaistuna on markkinoinnissa aina          me aikoina kiinnitetty julkisuudessa runsaasti
29772: selkeästi esitetty.                                   huomiota. Kuluttaja-asiamiehen käsityksen mu-
29773:    Kulutusluottojen hinnat vaihtelevat, mitä          kaan nuorten velkaantumisessa kyse ei ainakaan
29774: markkinataloudessa pidetään lähtökohtaisesti          ensisijaisesti näyttäisi olevan luotanotosta vaan
29775: kuluttajien edun mukaisena. Todellista vuosikor-      enemmänkin laskujen ja nimenomaan matkapu-
29776: koa koskevilla säännöksillä pyritään paranta-         helinlaskujen suuruudesta. Näiden laskujen suu-
29777: maan kuluttajien vertailumahdollisuuksia, kun         ruus erityisesti nuoren maksukykyyn verrattuna
29778: kaikkien luotontarjoajien on ilmaistava hintatie-     on aiheuttanut yllätyksiä. Kuluttaja-asiamies on
29779: to samoin perustein laskettuna. Huolehtimalla to-     pyrkinyt vaikuttamaan asiaan vaatimalla muun
29780: 
29781: 
29782: 2
29783: Ministerin vastaus                                      KK 155/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
29784: 
29785: 
29786: muassa mahdollisuutta tarkastaa laskun suuruus       kökulmasta ei tässä vaiheessa ole kuitenkaan il-
29787: laskutuskauden aikana esim. kyselyllä saldotie-      mennyt seikkoja, jotka vaatisivat näiden valtuuk-
29788: dusteluun.                                           sien käyttämistä.
29789:    Kuluttajansuojalain 7 luku sisältää valtuutus-       Ylivelkaantumista ei voida kuitenkaan koko-
29790: säännöksen, jolla voidaan kuluttajapoliittisin pe-   naan estää. Hallitusohjemassa on asiaan kiinni-
29791: rustein rajoittaa kulutusluottosopimuksen teke-      tetty huomiota lupaamalla turvata velkaneuvon-
29792: mistä esim. säätämällä pakollinen käteismaksu-       nan alueellinen saatavuus. Hallituksen piirissä on
29793: osuus. Kulutusluottojen markkinointia ja sopi-       myös vireillä hanke, jolla ehdotetaan velkaneu-
29794: musehtojen käyttöä valvovan viranomaisen nä-         vonnan tekemistä lakisääteiseksi.
29795: 
29796: 
29797: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
29798: 
29799:     Ministeri Kimmo Sasi
29800: 
29801: 
29802: 
29803: 
29804:                                                                                                      3
29805: KK 155/1999 vp -Anu Vehviläinen /kesk                                                        Ministems svar
29806: 
29807: 
29808: 
29809: 
29810: Tili riksdagens talman
29811: 
29812: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          nad enligt samma grunder. Genom att sörja för att
29813: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av          den effektiva räntan meddelas klart och tydligt
29814: statsrådet översänt följande av riksdagsman Anu          ökar man också konsumentens möjligheter att på
29815: Vehviläinen /cent undertecknade skriftliga spörs-        sakliga grunder avgöra om det över huvud taget
29816: mål SS 15511999 rd:                                      lönar sig för honom eller henne att ta en kredit.
29817:                                                             För att klargöra spelreglema har konsument-
29818:        ir regeringen medveten om konsument-              ombudsmannen blivit tvungen att ansöka om för-
29819:        krediternas enorma tillväxt och                   handsavgöranden hos marknadsdomstolen, som
29820:                                                          flera gånger har behandlat frågor med anknyt-
29821:        har regeringen för avsikt att på något            ning till meddelandet av den effektiva räntan och
29822:        sätt stävja den aggressiva marknadsfö-            det marknadsföringsansvar som anknyter till det-
29823:        ringen av de konsumentkrediter som de             ta. Marknadsföringen bevakas fortsättningsvis
29824:        olika finansinstituten bjuder ut?                 intensivt.
29825: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-             Genom informations- och upplysningsmateri-
29826: föra följande:                                           al som riktas till konsumentema försöker Konsu-
29827:                                                          mentverket för sin del också utöka konsumenter-
29828: Marknadsföringen av konsumentkrediter har                nas kunskaper för att de skall kunna ha kontroll
29829: ökat kraftigt under densenaste tiden, men den har        över sin ekonomi. Som exempel kan nämnas en
29830: dock till sin form förblivit sådan att man behov         cd-romskiva med namnet Plånboken som har ge-
29831: har kunnat ingripa i den med de medel som gäl-           nomförts med multimediametoder. Skivan inne-
29832: lande bestämmelser medger. De bestämmelser i             håller information och verktyg för skötse1n av
29833: konsumentskyddslagen som gäller konsument-               den privata ekonomin.
29834: krediter har varit i kraft sedan år 1987. 1 konsu-          Kreditgivama strävar numera bättre än tidiga-
29835: mentombudsmannens verksamhet har sedan dess              re efter att minimera sina kreditrisker genom att
29836: satsats jämförelsevis mycket på tillsynen över           noggrannare bedöma hur kreditvärdig den konsu-
29837: marknadsföringen av konsumentkrediter. 1 syn-            ment är som ansöker om kredit. Det har också ut-
29838: nerhet har man försökt se till att den information       vecklats nya instrument för bedömning av kredit-
29839: som är viktig för konsumenten när han eller hon          värdigheten. Bedömningen av kredittagarens be-
29840: fattar sitt beslut om att ta en kredit, dvs. priset på   talningsförmåga betjänar också konsumentens
29841: krediten uttryckt genom s.k. effektiv ränta, alltid      intressen, eftersom den, om den fungerar konse-
29842: skall anges klart vid marknadsföringen.                  kvent, generellt kan göra att den höga skuldsätt-
29843:    Prisema på konsumentkrediter varierar, vilket         ningen växer långsammare. Personuppgiftsla-
29844: i en marknadsekonomi principiellt anses vara             gen, som just har trätt i kraft, klargör de situatio-
29845: förenligt med konsumentemas intressen. Med be-           ner som gäller behandlingen av kredituppgifter.
29846: stämmelser som gäller den effektiva räntan för-             Unga vuxnas höga sku1dsättning har under den
29847: söker man förbättra konsumentemas möjligheter            senaste tiden fått mycket uppmärksamhet i medi-
29848: att jämföra olika krediter, eftersom alla som bju-       ema. Enligt konsumentombudsmannens uppfatt-
29849: der ut krediter måste ange prisuppgiften beräk-          ning verkar det i de ungas skuldsättning inte åt-
29850: 
29851: 
29852: 4
29853: Ministems svar                                          KK 155/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
29854: 
29855: 
29856: minstone i första hand vara fråga om kredittag-      stäms om en obligatorisk kontantbetalningsan-
29857: ning utan mera om storleken på räkningama och i      del. Ur den myndighets synvinkel som övervakar
29858: synnerhet mobiltelefonräkningama. Dessa räk-         marknadsföringen av konsumentkrediter och
29859: ningars storlek har förorsakat överraskningar sär-   bruket av avtalsvillkor har det dock i detta skede
29860: skilt i förhållande till ungdomarnas betalnings-     inte uppenbarat sig sådana faktorer som skulle
29861: förmåga. Konsumentombudsmannen har strävat           kräva att dessa fullmakter används.
29862: efter att påverka saken genom att kräva bl.a. en        För hög skuldsättning kan aldrig helt förhin-
29863: möjlighet att granska räkningens storlek under       dras. 1 regeringsprogrammet har uppmärksamhet
29864: pågående faktureringsperiod t.ex. genom en för-      fåsts vid detta genom ett löfte om att den regio-
29865: frågan hos saldoupplysningen.                        nala tillgången till skuldrådgivning skall tryg-
29866:    1 7 kap. konsumentskyddslagen ingår en full-      gas. lnom regeringen är också ett sådant projekt
29867: maktsbestämmelse genom viiken slutandet av           anhängigt genom vilket man sannolikt kommer
29868: konsumentkreditavtal kan begränsas på konsu-         att föreslå att om skuldrådgivning skall föreskri-
29869: mentpolitiska grunder t.ex. genom att det be-        vas i lag.
29870: 
29871: 
29872: 
29873: Helsingfors den 18 juni 1999
29874: 
29875:     Minister Kimmo Sasi
29876: 
29877: 
29878: 
29879: 
29880:                                                                                                      5
29881:                                                               KK 156/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29882: 
29883: 
29884: 
29885: 
29886:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 156/1999 vp
29887: 
29888:                                               Jokamiehenoikeuden rajoittaminen karhukan-
29889:                                               taa lisäämällä
29890: 
29891: 
29892: 
29893: 
29894: Eduskunnan puhemiehelle
29895: 
29896: Maa- ja metsätalousministeriön ollessa ministeri       den, koska ihmiset eivät enää uskalla nykyisen
29897: Hemilän komennossa karhujen määrä on koko              karhukannan vuoksi lähteä metsälle esimerkiksi
29898: maassa, mutta erityisesti eteläisessä Suomessa         marjaan, sieneen tai muuten samoilemaan. Usko-
29899: kasvanut räjähdysmäisesti. Tiettävästi karhujen        matonta, mutta tarkemmin ajatellen pirullisen
29900: määrää on lisätty etelässä siirtoistutuksilla, joita   ovelaa.
29901: on tehty kaikessa hiljaisuudessa ja varsin kyseen-
29902: alaisin perustein. Viimeisten havaintojen mu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29903: kaan yksi karhu oli lähellä Tampereen keskustaa        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29904: vilkkaasti käytetyllä lenkkipolulla ja Ikaalisten      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29905: lähellä karhu tepasteli keskellä taajamaa.             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29906:    Ihmiset eivät enää edes ase mukanaan uskalla
29907: mennä luontoon ja metsään nauttimaan ns. joka-               Aikooko hallitus näivettää ns. jokamie-
29908: miehenoikeudesta. Pikkulintujen viserryksen                  henoikeuden mahdollisuuden metsässä
29909: mukaan hallituksen porvarilliset piirit pyrkivät-            samoiluun, sienestykseen ja marjastuk-
29910: kin karhujen lisäämisellä näivettämään tuon                  seen nostamalla karhukannan niin suu-
29911: muuten vaikeasti loukattavan jokamiehenoikeu-                reksi, ettei tavallisella ihmisellä ole
29912:                                                              metsään menemistä?
29913: 
29914: 
29915: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1999
29916: 
29917:     Sulo Aittoniemi /alk
29918: 
29919: 
29920: 
29921: 
29922:                                                                                                 Versio 2.0
29923: KK 156/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                               Ministerin vastaus
29924: 
29925: 
29926: 
29927: 
29928: Eduskunnan puhemiehelle
29929: 
29930: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa    kantojen säilyttäminen maassamme. Ehdotuksen
29931: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      mukaan mm. karhukannan kasvu pysäytettäisiin
29932: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    poronhoitoalueena sekä itäisen Suomen alueella,
29933: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-   ja muualla maassa kannan annettaisiin edelleen
29934: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     runsastua. Maa- ja metsätalousministeriö on met-
29935: sen KK 15611999 vp:                                sästystä ohjatessaan menetellyt toistaiseksi ym-
29936:                                                    päristö- ja luonnonvarainneuvoston ehdottamien
29937:       Aikooko hallitus näivettää ns. jokamie-      suuntaviivojen mukaisesti.
29938:       henoikeuden mahdollisuuden metsässä             Pelkoa petoeläimiä kohtaan tunnetaan etenkin
29939:       samoiluun, sienestykseen ja marjastuk-       alueilla, joilla petoeläimiä esiintyy harvoin jako-
29940:       seen nostamalla karhukannan niin suu-        kemukset niistä ovat vähäisiä. Tällaisilla alueilla
29941:       reksi, ettei tavallisella ihmisellä ole      petoeläimiin tottumattomat ihmiset aiheuttavat
29942:       metsään menemistä?                           tahtomattaan vaaratilanteita. Ongelman vähentä-
29943:                                                    miseksi kansalaisille jaetaan metsästäjäorgani-
29944: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      saation välityksellä oikeata tietoa petoeläinten
29945: ti seuraavaa:                                      kannoista ja niiden käyttäytymisestä sekä kei-
29946: Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristömi-     noista säilyttää riittävä etäisyys ihmisten ja peto-
29947: nisteriön alainen ympäristö- ja luonnonvarain-     eläinten välillä. Metsästäjäin keskusjärjestö on
29948: neuvosto laati syksyllä 1996 ehdotuksen Suo-       laatinut ohjeen karhun kohtaamisen varalta. Sa-
29949: men maasuurpetokantojen hoidon suuntaviivoik-      moin on tarkoitus parantaa metsästäjien taitoja ja
29950: si vuoteen 2010. Ehdotus pohjautui Suomen sol-     lisätä mm. valmiutta vahingoittuneiden suurpeto-
29951: mimiin kansainvälisiin sopimuksiin sekä Suo-       jen jäljittämiseksi.
29952: men kansalliseen metsästyslainsäädäntöön, ja          Karhukannan hoitotavoitteilla ei ole mitään
29953: sen tavoitteena oli suurpetojen elinkykyisten      yhtymäkohtia ns. jokamiehenoikeuden kanssa.
29954: 
29955: 
29956: 
29957: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
29958: 
29959:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29960: 
29961: 
29962: 
29963: 
29964: 2
29965: Ministems svar                                                 KK 156/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29966: 
29967: 
29968: 
29969: 
29970: Tili riksdagens talman
29971: 
29972: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          nas tillväxt stoppas inom renskötse1området och i
29973: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av          de östliga delarna av landet medan de i de övriga
29974: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo         delarna av landet ännu skall tillåtas öka. 1 sin
29975: Aittoniemi /alk undertecknade spörsmål SS                styrning av jakten har jord- och skogsbruksmi-
29976: 15611999 rd:                                             nisteriet tillsvidare förfarit enligt riktlinjerna i
29977:                                                          det av miljö- och naturresursrådet givna försla-
29978:        Har regeringen för avsikt att låta möj-           get.
29979:        ligheten att med stöd av den så kallade              Rädsla för rovdjur hyser man framförallt inom
29980:        allemansrätten ploeka svamp och bär               områden där de uppträder sällan och erfarenhe-
29981:        och ströva i skogen helt torka bort ge-           terna av dem är små. Människor som inte är vana
29982:        nom att låta björnstammen bli så stor att         vid rovdjur råkar i sådana områden lätt ofrivilligt
29983:        en vanlig människa inte mera har nå-              i risksituationer. För att minska på problemet
29984:        gonting i skogen att skaffa?                      distribueras dettili medborgarna viajägarorgani-
29985:                                                          sationen korrekt information om rovdjursstam-
29986: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            marna och om hur de beter sig samt om sätten att
29987: anföra följande:                                         hålla ett tillräckligt avstånd mellan människor
29988: Hösten 1996 utarbetade miljö- och naturresursrå-         och rovdjur. Jägarnas centralorganisation har ut-
29989: det, som underlyder jord- och skogsbruksminis-           arbetat en samling råd för hur man skall förhålla
29990: teriet och miljöministeriet, ett förslag till riktlin-   sig vid ett möte med en björn. Likaså skall jägar-
29991: jer för skötseln av stammarna av stora landrov-          nas insikter i rovdjursfrågan fördjupas och bl.a.
29992: djur i Finland fram tili år 2010. Förslaget grunda-      deras beredskap för eftersök av skadade stora
29993: de sig på de internationella konventioner Finland        rovdjur ökas.
29994: ingått samt på den nationella jaktlagstiftningen i          Målen för skötseln av björnstammen har inte
29995: vårt land. Målet för förslaget var att bevara livs-      några som helst beröringspunkter med den sk. al-
29996: dugliga stammar av stora rovdjur i vårt land. En-        lemansrätten.
29997: ligt förslaget skall bl.a. varg- och björnstammar-
29998: 
29999: 
30000: Helsingfors den 16 juni 1999
30001: 
30002:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30003: 
30004: 
30005: 
30006: 
30007:                                                                                                            3
30008:                                                           KK 157/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
30009: 
30010: 
30011: 
30012: 
30013:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 157/1999 vp
30014: 
30015:                                           Ruotsista Ahvenanmaalle vedettävän sähköyh-
30016:                                           teyden rahoittaminen
30017: 
30018: 
30019: 
30020: 
30021: Eduskunnan puhemiehelle
30022: 
30023: Ahvenanmaan itsehallintolain säännösten mukai-     vedettävän sähköyhteyden kustannuksiin. Tätä
30024: sesti Suomen valtio on kaikissa tapauksissa vel-   peliä jatkamalla Suomi joutuu pian maksamaan
30025: voitettu avustamaan Ahvenanmaata sen lisäksi,      myös Norjasta Ruotsiin vedettävien sähkölinjo-
30026: että Ahvenanmaa yleisestikin noukkii kaikessa      jen kustannuksia.
30027: niin sanotusti rusinat pullasta emämaan kustan-
30028: nuksella. Jos Suomessa menee huonosti, Ahve-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30029: nanmaata avustetaan tällä perusteella. Jos taas    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30030: menee hyvin, avustusten korottamiselle on sama     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30031: peruste. Suomen valtio rahoittaa Ahvenanmaata      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30032: vuosittain 400 miljoonaa markkaa enemmän kuin
30033: siitä on Suomelle hyötyä.                                Millä perusteella Suomen valtio on vel-
30034:    Kaikkien aikojen veto on nyt eduskunnalle an-         vollinen maksamaan Ruotsista Ahve-
30035: netussa lisätalousarviossa, jossa vahvistetaan           nanmaalle luonnollisestikin ruotsalais-
30036: Ahvenanmaan valtuuskunnan päätös 42 700 000              ten bisneksen mahdollistavan sähköjoh-
30037: markan avustuksesta Ruotsista Ahvenanmaalle              don kustannuksia?
30038: 
30039: 
30040: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1999
30041: 
30042:     Sulo Aittaniemi /alk
30043: 
30044: 
30045: 
30046: 
30047:                                                                                             Versio 2.0
30048: KK 157/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
30049: 
30050: 
30051: 
30052: 
30053: Eduskunnan puhemiehelle
30054: 
30055: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           da rahoittaa maakunnan talousarviosta. Maakun-
30056: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tapäivät on esittänyt Ahvenanmaan valtuuskun-
30057: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nalle ylimääräisen määrärahan myöntämistä säh-
30058: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      köyhteyden rakentamista varten. Tarkoituksena
30059: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        on rakentaa sähkönsiirtolinja Ruotsista Ahvenan-
30060: sen KK 157/1999 vp:                                   maalle. Suunnitellun sähkönsiirtoyhteyden kus-
30061:                                                       tannusarvio on noin 107 milj. markkaa.
30062:        Millä perusteella Suomen valtio on vel-           Ahvenanmaan valtuuskunta on 26.11.1998 hy-
30063:        vollinen maksamaan Ruotsista Ahve-             väksynyt hakemuksen siten, että ylimääräinen
30064:        namnaalle luonnollisestikin ruotsalais-        määräraha on 42,7 milj. markkaa ja kuitenkin
30065:        ten bisneksen mahdollistavan sähköjoh-         enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä investoin-
30066:        don kustannuksia?                              tikustannuksista. Hyväksyttävillä investointikus-
30067:                                                       tannuksilla tarkoitetaan energiatuen yleisistä eh-
30068: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         doista annetun valtioneuvoston päätöksen
30069: ti seuraavaa:                                         (29/ 1999) mukaisia hyväksyttäviä kustannuksia.
30070: Ahvenanmaan       itsehallintolain ( 1144/1991)       Tasavallan presidentti on 19.2.1999 vahvistanut
30071: 48 §:n mukaan Ahvenanmaan maakunnalle voi-            valtuuskunnan päätöksen. Näiden päätösten jäl-
30072: daan myöntää ylimääräinen määräraha maakun-           keen kyseessä on valtiota sitova meno, joka on
30073: tapäivien esityksestä poikkeuksellisen suuriin        otettava lisätalousarvioon.
30074: sellaisiin kertamenoihin, joita ei kohtuudella voi-
30075: 
30076: 
30077: 
30078: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
30079: 
30080:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
30081: 
30082: 
30083: 
30084: 
30085: 2
30086: Ministems svar                                            KK 157/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
30087: 
30088: 
30089: 
30090: 
30091: Tili riksdagens talman
30092: 
30093: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    tinget har gjort en framställning om att Åland-
30094: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     delegationen måtte bevilja ett extra anslag för
30095: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo    byggande av en elförbindelse. Det är meningen
30096: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-     att en elöverföringslinje skall byggas mellan
30097: mål SS 157/1999 rd:                                 Sverige och Åland. Kostnadsförslaget för den
30098:                                                     planerade elöverföringsförbindelsen är ca 107
30099:       På vilka grunder är jinska staten skyl-       milj. mk.
30100:       dig att betala för en elledning mellan           Ålanddelegationen har 26.11.1998 godkänt
30101:       Sverige och Åland som givetvis gör det        ansökan så att det extra anslaget är 42,7 milj. mk,
30102:       möjligt för svenskarna att bedriva busi-      dock högst 40 procent av de godtagbara investe-
30103:       ness?                                         ringskostnadema. Med godtagbara investerings-
30104:                                                     kostnader avses sådana godtagbara kostnader
30105: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     som anges i statsrådets beslut om allmänna vill-
30106: föra följande:                                      kor för beviljande av energistöd (29/1999). Re-
30107: Enligt 48 § självstyrelselagen för Åland            publikens president har 19.2.1999 stadfåst dele-
30108: (1144/1991) kan landskapet Åland på framställ-      gationens beslut. Efter dessa beslut är det fråga
30109: ning av lagtinget beviljas extra anslag för osed-   om en utgift som är bindande för staten och som
30110: vanligt stora engångsutgifter som inte rimligen     skall tas in i en tilläggsbudget.
30111: kan finansieras med landskapets budget. Lag-
30112: 
30113: 
30114: 
30115: Helsingfors den 16 juni 1999
30116: 
30117:     Finansminister Sauli Niinistö
30118: 
30119: 
30120: 
30121: 
30122:                                                                                                      3
30123:                                                             KK 158/1999 vp -     Matti Vanhanen /kesk
30124: 
30125: 
30126: 
30127: 
30128:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 158/1999 vp
30129: 
30130:                                                Huumevieroituksen hoitopaikkojen riittävyys
30131: 
30132: 
30133: 
30134: 
30135: Eduskunnan puhemiehelle
30136: 
30137: Sanomalehtireportaasissa Suomen huumetilan-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30138: teesta Opiaattiriippuvaisten tuki ry:n puheenjoh-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30139: taja Marja Bernatzki kertoo kuulleensa, että "lää-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30140: kärit jopa kieltäytyvät kirjoittamasta lähetettä        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30141: hoidonarviointiin, koska hoitopaikkoja ei yksin-
30142: kertaisesti ole". Narkomaanien kuolemat ovat                  Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy
30143: liian yleisiä ja kuolema kertoo riippuvuuden va-              selvittääkseen huumeriippuvuuden vaa-
30144: kavuuden lisäksi myös siitä, että hoito ei ole                timien hoitopaikkojen riittävyyden ja
30145: syystä tai toisesta tavoittanut avun tarvitsijaa. Tai         huolehtiakseen siitä, että kunnat järjes-
30146: sitten hoito ei ole auttanut. Kyse on niin vakavas-           tävät hoitopaikkoja tarpeen mukaisesti?
30147: ta ongelmasta, että ainakaan yhteiskunnan tar-
30148: joamien hoitopalvelujen resurssipula ei saa olla
30149: esteenä hoidon saannille.
30150: 
30151: 
30152: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1999
30153: 
30154:     Matti Vanhanen /kesk
30155: 
30156: 
30157: 
30158: 
30159:                                                                                                  Versio 2.0
30160: KK 158/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk                                                    Ministerin vastaus
30161: 
30162: 
30163: 
30164: 
30165: Eduskunnan puhemiehelle
30166: 
30167: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            doista, joita annetaan sosiaali- ja terveysministe-
30168: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          riön määräyksen 1998:42 mukaisesti. Hoito edel-
30169: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lyttää monipuolista taitotietoa ja siksi hoidon tar-
30170: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Van-        peen arviointi ja aloitus on keskitetty tiettyihin
30171: hasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         erikoissairaanhoidon yksiköihin. Näissä yksi-
30172: sen KK 158/1999 vp:                                    köissä aloitettua hoitoa voidaan kuitenkin jatkaa
30173:                                                        muussa yksikössä, jolla aloittaja katsoo olevan
30174:        Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy           hoitoon riittävät edellytykset, myös esimerkiksi
30175:        selvittääkseen huumeriippuvuuden vaa-           terveyskeskuksessa. Ministeriön määräystä uu-
30176:        timien hoitopaikkojen riittävyyden ja           sittiin syksyllä 1998 siten, että hoidon aloittavia
30177:        huolehtiakseen siitä, että kunnat järjes-       paikkoja lisättiin ja buprenorfiinivieroituksen
30178:        tävät hoitopaikkoja tarpeen mukaisesti?         maksimikestoa pidennettiin. Määräyksen myötä
30179:                                                        on syntynyt edellytykset alkaa kehittää kaikkein
30180: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             vaikeimmin huumeongelmaisten potilaiden hoi-
30181: vasti seuraavaa:                                       toa ja kuntoutusta.
30182: Vuoden 1987 alusta voimaan tullut päihdehuol-              Erityisesti pääkaupunkiseudun kunnat, joihin
30183: tolaki perustuu näkemykseen, että päihteiden on-       opiaattiongelma keskittyy, ovat lisänneet voima-
30184: gelmakäyttö on sosiaali- ja terveydenhuollon yh-       varoja näihin hoitoihin. Metadonikorvaushoito
30185: teinen toiminta-alue. Päihdehuoltolain mukaises-       vastaa tällä hetkellä kysyntää ja tarvetta, ja Hel-
30186: ti kuntien velvollisuus on järjestää tarpeen mu-       sinki on varautunut ottamaan lisää potilaita kulu-
30187: kaiset päihdepalvelut joko yleisinä sosiaali- ja       vana vuonna. Buprenorfiinivieroituksen osalta
30188: terveydenhuollon palveluina tai tarvittaessa eri-      kysyntä ylittää toistaiseksi selvästi tarjonnan.
30189: tyispalveluina.                                        Osalle tätä hoitoa haluavistajokin muu hoito oli-
30190:    Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä,      si kuitenkin parempi. Opiaattiriippuvaisten kes-
30191: että kunnat panostaisivat lisää huumeiden käyttä-      kuudessa buprenorfiinihoito on ollut metadonia
30192: jien hoitomahdollisuuksiin. Huumeuran jatkumi-         halutumpaa, vaikka tieteellinen näyttö hyvin to-
30193: nen tulee kunnalle kalliimmaksi kuin hyvin to-         teutetun metadonikorvauksen hyödyistä on pal-
30194: teutettujen hoitopalvelujen järjestäminen, koska       jon buprenorfiinia pitemmältä ajalta ja päteväm-
30195: huumausaineista pääsemisen myötä henkilön              pää. Myös buprenorfiini näyttää lupaavalta, mut-
30196: yleinen terveydentila ja sosiaalinen tilanne para-     ta sen todellista merkitystä opiaattiriippuvaisten
30197: nee, lisäksi tarttuvat taudit ja rikollisuus vähene-   vieroituksessa ja korvaushoidossa ei vielä pitä-
30198: vät.                                                   västi tunneta.
30199:    Kysymyksessä viitataan erityisesti opiaatti-            Toiminta on uutta ja buprenorfiiniaja metado-
30200: riippuvaisten hoitoon ja pidetään sitä riittämättö-    nia sisältävien hoitoketjujen rakentaminen on
30201: mänä. Kysymyksessä tarkoitetaan todennäköi-            vielä osin keskeneräistä. Sosiaali- ja terveysmi-
30202: sesti metadonilla tapahtuvaa korvaushoitoa ja          nisteriö katsoo, että hoitoa tulee lisätä mutta hal-
30203: buprenorfiinilla tapahtuvaa vieroitusta. Kyse on       litusti, sillä hyvät hoitotulokset edellyttävät lääk-
30204: Suomessa syksyllä 1997 aloitetuista hoitomuo-
30205: 
30206: 2
30207: Ministerin vastaus                                           KK 158/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk
30208: 
30209: 
30210: 
30211: keen annon lisäksi laaja-alaisia psykososiaalisia        ta, käyttäjien ja heidän läheistensä hoitoa ja tuke-
30212: tukipalveluita ja henkilökunnan kouluttamista.           mista sekä valvontatoimia.
30213:     Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa myös,            Periaatepäätöksen hoitoa käsittelevät toimen-
30214: että opiaattiriippuvaisten hoito metadonilla tai         piteet koskevat niin hoitoonohjausta, hoidon to-
30215: buprenorfiinilla on ainoastaan yksi mahdollisista        teutusta, huumeiden välityksellä leviävien tar-
30216: hoitomuodoista. Huumeriippuvaisten hoitoa jär-           tuntatautien ehkäisyä kuin koulutustakin. Niihin
30217: jestetään Suomessa sekä yleisinä sosiaali- ja ter-       kuuluu muun muassa, että virka-ajan ulkopuolel-
30218: veydenhuollon palveluina että tarvittaessa päih-         la tapahtuvaa hoitoonohjausta ja hoitopalveluja
30219: dehuollon erityispalveluina. Huumeiden käyttä-           huumausaineiden käyttäjille lisätään. Polikliinis-
30220: jät pääsevät Suomessa halutessaan useimmiten             tä huumehoitoa kehitetään ja erityisesti syrjäyty-
30221: ongelmitta päihdehuollon avohoitoyksikköön.              neille tarvitaan matalan kynnyksen palveluita,
30222: Vaikeiden päihdeongelmien riittävän vaikutta-            jotka tarjoavat tukea ja tuovat hoidon piiriin. So-
30223: vien, pitkäkestoisten ja monipuolisten hoitojak-         siaali- ja terveydenhuollon asiantuntija-apua jär-
30224: sojen toteuttamisessa on kuntien säästötoimien           jestetään tilanteisiin, joissa poliisi on tekemisis-
30225: vuoksi ongelmia. Koska huumausaineiden käyt-             sä huumeiden käyttäjän kanssa. Opioidiriippu-
30226: tö on kriminalisoitu, ei aina myöskään ole riittä-       vaisten henkilöiden lääkkeellistä vierotus- ja kor-
30227: vää tahtoa järjestää käyttäjille tarvittavia palve-      vaushoitoa tulee järjestää vastaamaan nykyistä
30228:  luita, tämä näkyy esim. joidenkin kuntien halut-        tarvetta.
30229:  tomuudessa kirjoittaa maksusitoumuksia huu-                Maaliskuussa 1999 sosiaali- ja terveys-
30230:  meiden käyttäjien hoitoihin. Huumeiden käyttä-          ministeriö asetti keskeisten ministeriöiden ja nii-
30231: jän hoito vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä onnistunut     den alaisten laitosten edustajista koostuvan työ-
30232:  vieroitus ei ratkaise huumeongelmaa vaan kes-           ryhmän, joka yhteensovittaa valtakunnallista
30233:  keistä on pitää huumeista irti päässyt pysyvästi        huumausainepolitiikkaa ja vie huumestrategiaa
30234:  irti huumausainekulttuurista. Huumeiden käyttä-         eteenpäin. Työryhmän sihteeristö on parhaillaan
30235: jän oma hoitomotivaatio myös vaihtelee, minkä            laatimassa valtioneuvoston periaatepäätökseen
30236:  vuoksi on oltava tarjolla matalan kynnyksen pal-        sisältyvän toimenpideohjelman pohjalta aikatau-
30237:  veluja.                                                 lutettua toimenpideluetteloa, joka sisältää myös
30238:      Valtioneuvosto antoi joulukuussa 1998 huu-          päävastuulliset toimijat. Tarkoitus on luoda me-
30239:  mausainepolitiikkaa koskevan periaatepäätök-            nettely, jolla viranomaisten lisäksi myös järjes-
30240:  sen, jonka mukaan huumausainepolitiikalla pyri-         töt voivat raportoida toimistaan huumausainei-
30241:  tään ehkäisemään huumausaineiden käyttöä ja le-         den käytön ehkäisemiseksi. Toimijoihin kuulu-
30242:  vittämistä siten, että niiden käytöstä ja kontrollis-   vat mm. sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusmi-
30243:  ta aiheutuvat taloudelliset, sosiaaliset ja yksilöl-    nisteriö ja opetusministeriö, mutta myös järjestöt
30244:  liset kustannukset jäävät mahdollisimman pie-           ja ennen kaikkea kunnat, joiden vastuulla riitt-
30245:  niksi. Periaatepäätöksen keskeiset toimenpiteet         vien päihdepalveluiden järjestäminen päihde-
30246:  koskevat ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumis-        huoltolain mukaan on.
30247: 
30248: 
30249: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1999
30250: 
30251:      Peruspalveluministeri Eva Biaudet
30252: 
30253: 
30254: 
30255: 
30256:                                                                                                            3
30257: KK 158/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk                                                  Ministems svar
30258: 
30259: 
30260: 
30261: 
30262: Tili riksdagens talman
30263: 
30264: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     lingsmetoder som infördes i Finland hösten 1997
30265: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     och som tillhandahålls enligt social- och hälso-
30266: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-    vårdsministeriets föreskrift 1998:42. Behand-
30267: ti Vanhanen /cent undertecknade skriftliga spörs-   lingen förutsätter ett mångsidigt kunnande och
30268: mål SS 158/1999 rd:                                 därför har bedömningen av vårdbehovet och in-
30269:                                                     ledningen av vården koncentrerats tili vissa enhe-
30270:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta        ter för specialiserad sjukvård. Behandling som
30271:       för att utreda hur många vårdplatser          inletts i dessa enheter kan dock fortsätta i sådana
30272:       som behövs för vården av drogmissbru-         andra enheter som den som inleder behandlingen
30273:       kare och för att se tili att kommunerna       anser ha tillräckliga förutsättningar för behand-
30274:       ordnar vårdplatser i en utsträckning          lingen, också t.ex. en hälsovårdscentral. Ministe-
30275:       som motsvarar behovet?                        riets föreskrift reviderades hösten 1998 så att an-
30276:                                                     talet platser som kan inleda behandlingen utöka-
30277: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     des och maximitiden för avgiftning med bupre-
30278: föra följande:                                      norfin förlängdes. Den nya föreskriften skapade
30279: Lagen om missbrukarvård, som trädde i kraft vid     förutsättningar för att börja utveckla vården och
30280: ingången av år 1987, baserar sig på synsättet att   rehabiliteringen för patienterna med de aUra gra-
30281: missbruket av rusmedel är ett gemensamt verk-       vaste drogproblemen.
30282: samhetsområde för social- och hälsovården. En-         Särskilt kommunerna i huvudstadsregionen,
30283: ligt lagen om missbrukarvård är det kommuner-       dit problemet med opiatmissbrukare är koncen-
30284: nas skyldighet att ordna nödvändig service inom     trerat, har ökat resurserna för missbrukarvården.
30285: missbrukarvården, antingen som allmänna soci-       Utbudet på metadonbehandling motsvarar för
30286: al- och hälsovårdstjänster eller vid behov som      närvarande efterfrågan och behov, och Helsing-
30287: särskild service.                                   fors har beredskap för att ta emot fler patienter i
30288:    Social- och hälsovårdsministeriet anser det      år. 1 fråga om avgiftning med buprenorfin över-
30289: vara viktigt att kommunerna satsar mer på vård-     skrider efterfrågan tills vidare klart utbudet. För
30290: möjligheterna för drogmissbrukare. En fortsatt      en del av de som vill genomgå denna behandling
30291: missbrukarkarriär blir dyrare för kommunen än       skulle dock någon annan form av behandling pas-
30292: välordnade vårdtjänster, eftersom det allmänna      sa bättre. Bland opiatmissbrukare har intresset
30293: hälsotillståndet och den sociala situationen för-   för buprenorfinbehandling varit större än för me-
30294: bättras hos den som blir drogfri, dessutom mins-    tadonbehandling, trots att det finns mer välgrun-
30295: kar de smittsamma sjukdomarna och kriminalite-      dade vetenskapliga bevis från en längre tidsperi-
30296: ten.                                                od för nyttan av metadonbehandling än i fråga
30297:    1 spörsmålet hänvisas särskilt till vården av    om buprenorfin. Också buprenorfinbehandling-
30298: opiatmissbrukare, som anses vara otillräcklig.      en verkar lovande, men dess verkliga betydelse
30299: Den vård som avses i spörsmålet är antagligen       vid avgiftning och substitutionsbehandling av
30300: substitutionsbehandling med metadon och av-         opiatmissbrukare är ännu inte tillräckligt håll-
30301: giftning med buprenorfin. Det rör sig om behand-    bart dokumenterad.
30302: 
30303: 
30304: 4
30305: Ministems svar                                                KK 158/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk
30306: 
30307: 
30308:    Verksamheten är ny och arbetet med att skapa           gärder som förs fram i principbeslutet gäller fö-
30309: vårdkedjor som omfattar behandling med bupre-             rebyggande och tidigt ingripande, vård och stöd
30310: norfin och metadon är fortfarande delvis oavslu-          för missbrukarna och deras närstående samt
30311: tat. Social- och hälsovårdsministeriet anser att          övervakningsåtgärder.
30312: vården borde utökas, men på ett behärskat sätt,              Principbeslutets vårdåtgärder omfattar allt
30313: eftersom goda vårdresultat förutsätter förutom            från vårdhänvisning, lämnande av vården, före-
30314: medicinering omfattande psykosociala stödtjäns-           byggande av smittsamma sjukdomar som sprids
30315: ter och utbildning av personal.                           via drogmissbruk till utbildning. Till dessa hör
30316:     Social- och hälsovårdsministeriet betonar ock-        bl.a. att drogmissbrukarnas möjligheter att få
30317: så att behandling av opiatmissbrukare med meta-           vårdhänvisning och tillgång till vårdtjänster ut-
30318: don eller buprenorfin endast är en möjlig behand-         anför tjänstetid ökar. Den polikliniska missbru-
30319: lingsmetod. Vården av drogmissbrukare ordnas i            karvården utvecklas och särskilt för utslagna be-
30320: Finland både som allmänna social- och hälso-              hövs tjänster med låg tröskel, som erbjuder stöd
30321: vårdstjänster och vid behov som särskild service          och för in missbrukarna i vården. I situationer där
30322: inom missbrukarvården. Drogmissbrukare i Fin-             polisen kommer i kontakt med missbrukare ord-
30323: land kan oftast utan svårigheter få vård vid en en-       nar social- och hälsovården sakkunnighjälp. Den
30324: het för öppen vård inom missbrukarvården. På              medicinska avgiftningsbehandlingen och subtitu-
30325: grund av kommunernas sparåtgärder förekom-                tionsbehandlingen för opiatmissbrukare skall
30326: mer det problem med att ordna tillräckligt effek-         ordnas så att de motsvarar det nuvarande beho-
30327: tiva, långvariga och mångsidiga vårdperioder när          vet.
30328: det är frågan om grava fall av missbruk. Efter-              I mars 1999 tillsatte social- och hälsovårdsmi-
30329: som användningen av droger har kriminaliserats            nisteriet en arbetsgrupp bestående av represen-
30330: finns det inte heller alltid tillräcklig vilja att ord-   tanter för de centrala ministerierna och dem un-
30331: na nödvändiga tjänster för missbrukare, ett teek-         derställda inrättningar som skall samordna den
30332: en på detta är t.ex. vissa kommuners ovilja att           riksomfattande narkotikapolitiken och vidareut-
30333: skriva ut betalningsförbindelser för vård av drog-        veckla narkotikastrategin. Utgående från det åt-
30334: missbrukare. Vården av drogmissbrukare kräver             gärdsprogram som ingår i principbeslutet utarbe-
30335: långsiktighet, eftersom en lyckad avgiftning inte         tar arbetsgruppens sekretariat för närvarande en
30336: är det avgörande, utan det viktigaste är att hålla        åtgärdsförteckning med tidtabell som också om-
30337: den drogfria missbrukaren helt och hållet borta           fattar aktörer med huvudansvar. Avsikten är att
30338: från drogkulturen. Också drogmissbrukarens                skapa ett förfarande genom vilket förutom myn-
30339: egen vårdmotivation varierar, varför det också            digheterna även organisationerna kan rapportera
30340: måste finnas lättillgängliga tjänster "med låg            om sina åtgärder för att förebygga drogmissbru-
30341: tröskel".                                                 ket. Till aktörerna hör bl.a. social- och hälso-
30342:     Statsrådet gav i december 1998 ett principbe-         vårdsministeriet, justitieministeriet och under-
30343: slut om narkotikapolitiken, enligt vilket syftet          visningsministeriet, men också olika organsiatio-
30344: med narkotikapolitiken är att förebygga använd-           ner och framför allt kommunerna, som enligt la-
30345: ningen och spridningen av narkotika så att de             gen om missbrukarvård har ansvaret för ordnan-
30346: ekonomiska, sociala och individuella kostnader            det av tillräckliga tjänster inom missbrukarvår-
30347:  som orsakas av användningen och kontrollen av            den.
30348: narkotika blir så små som möjligt. De centrala åt-
30349: 
30350: 
30351: Helsingforsden 22 juni 1999
30352: 
30353:     Omsorgsminister Eva Biaudet
30354: 
30355: 
30356:                                                                                                            5
30357:                                                           KK 159/1999 vp- Juha Korkeaoja /kesk
30358: 
30359: 
30360: 
30361: 
30362:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 159/1999 vp
30363: 
30364:                                              Hylkeiden kalastajille aiheuttamien vahinkojen
30365:                                              torjuminen
30366: 
30367: 
30368: 
30369: 
30370: Eduskunnan puhemiehelle
30371: 
30372: Suomen harmaahyljekanta on voimakkaasti vah-          pyydysvahingoista korvausta kalastusvakuutus-
30373: vistunut kuluneen vuosikymmenen aikana. Hyl-          yhdistyksiltä, mutta vahingonkärsijän on joka ta-
30374: keiden määrä kasvaa 10 prosenttia vuodessa. Ar-       pauksessa maksettava omavastuuosuus. Mene-
30375: viot harmaahyljekannan suuruudesta vaihtelevat        tettyjä saaliita ei korvaa mikään taho. Vahinkoja
30376: kuitenkin huomattavasti. Riista- ja kalatalouden      aiheuttavien hylkeiden poistamiseksi on vuosit-
30377: tutkimuslaitoksen mukaan Suomen rannikko-             tain myönnetty kolmisenkymmentä kaatolupaa,
30378: alueella oli kesällä 1998 pari tuhatta hyljettä,      mutta niitä ei ole pääsääntöisesti pystytty käyttä-
30379: kun taas Kalatalouden keskusliitossa kannaksi         mään. Yhtenä syynä on pyynnille otollisten talvi-
30380: arvellaan noin 6 000-7 000 yksilöä. Jotkut ar-        kuukausien rajaaminen pois pyyntiajasta. Hylje-
30381: viot ovat tätäkin suurempia. Kaikki ovat kuiten-      kannan kasvuun ei nykyisillä kaatoluvilla tosin
30382: kin yhtä mieltä siitä, että kannan kasvu on ollut     muutenkaan juuri voida vaikuttaa.
30383: merkittävä. Myös hylkeiden käyttäytyminen on
30384: muuttunut. Aiemmin hylkeet pysyttelivät ulko-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30385: saariston luodoilla ja välttelivät ihmistä. Ny-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30386: kyään harmaahylkeet ovat tottuneet ihmisen läs-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30387: näoloon, ja niitä tapaakin yhä useammin myös si-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30388: säsaaristossa. Tilanne on huolestuttava, sillä Saa-
30389: ristomeren alueella kasvatetaan 70 prosenttia               Miten hallitus aikoo vähentää hylkeiden
30390: Suomen allaskirjolohista.                                   kalastajille aiheuttamia vahinkoja, ja
30391:    Kannan kasvun ja hylkeiden käyttäytymisen
30392: muuttumisen seurauksena kalastajille aiheutu-               mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kalasta-
30393: neet pyydys- ja saalisvahingot ovat moninker-               jat saisivat korvauksen kärsimistään
30394: taistuneet. Kalastajat voivat saada kärsimistään            saalisvahingoista?
30395: 
30396: 
30397: 
30398: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1999
30399: 
30400:     Juha Korkeaoja /kesk
30401: 
30402: 
30403: 
30404: 
30405:                                                                                                 Versio 2.0
30406: KK 159/1999 vp- Juha Korkeaoja /kesk                                                  Ministerin vastaus
30407: 
30408: 
30409: 
30410: 
30411: Eduskunnan puhemiehelle
30412: 
30413: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        lisesti on osoitettu hylkeiden terveydentilan ja li-
30414: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sääntymistehon olevan normaalit. Maa- ja metsä-
30415: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       talousministeriö on kuitenkin kuluvana metsäs-
30416: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kor-        tysvuotena antanut Lapin, Oulun, ruotsinkielisen
30417: keaojan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-         Pohjanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan sekä Var-
30418: myksen KK 159/1999 vp:                                sinais-Suomen riistanhoitopiireille mahdollisuu-
30419:                                                       den myöntää yhteensä enintään 30 pyyntilupaa
30420:        Miten hallitus aikoo vähentää hylkeiden        harmaahylkeen metsästämiseksi merkittävissä
30421:        kalastajille aiheuttamia vahinkoja, ja         vahinkokohteissa. Tällä pyynnillä ei ole ollut tar-
30422:                                                       koitus rajoittaa kannan kasvua. Pyyntilupien tar-
30423:       mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kalasta-       koituksena on ollut hyljekantojen tilaa koske-
30424:       jat saisivat korvauksen kärsimistään            vien tutkimusnäytteiden kerääminen sekä kalas-
30425:       saalisvahingoista?                              tusvahinkojen estämistä tarkoittavien kokeilujen
30426: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         suorittaminen. Metsästysvuonna 1999/2000 met-
30427: ti seuraavaa:                                         sästettäviksi sallittavien hylkeiden määrästä pää-
30428:                                                       tetään ennen 1. päivänä elokuuta alkavaa uutta
30429: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on suorit-     metsästysvuotta. Harmaahylkeen pyyntiajan ja
30430: tanut kokeiluja hyljevahinkojen vähentämiseksi        kalastuksen ajankohdan välinen epäsuhde ilmeni
30431: mm. rysäpyydysten rakennetta ja materiaaleja          metsästysaikoja säädettäessä. Asioiden yhteen-
30432: testaamalla ja etsimällä karkoituskeinoja hylkei-     sovittamisenja vahinkojen estämisen kannalta on
30433: den pitämiseksi pyydysten ulkopuolella. Suomi         tarkoituksenmukaista, että metsästysaikaa tar-
30434: selvittää myös yhdessä Ruotsin kanssa niitä kei-      kennetaan.
30435: noja, joita olisi mahdollista käyttää hylkeiden ka-      Hallitus on tietoinen hylkeiden kalastukselle
30436: lastajille aiheuttamien vahinkojen vähentämisek-      aiheuttamista ongelmista ja hallitusohjelman mu-
30437: si. Toistaiseksi toimivia keinoja ei kuitenkaan ole   kaisesti hallitus on ryhtynyt selvittämään hylkei-
30438: löytynyt.                                             den kalastukselle aiheuttamien vahinkojen kor-
30439:     Helsingin komission (HELCOM) vuonna               vausjärjestelmän tarpeellisuutta. Selvityksen yh-
30440: 1988 antaman suosituksen mukaisesti jäsenval-         teydessä on tarkoitus selvittää harmaahylkeiden
30441: tioiden tulisi pidättäytyä harmaahylkeen, norpan      metsästysajan tarkoituksenmukaisuus.
30442: sekä kirjohylkeen metsästyksestä, kunnes tieteel-
30443: 
30444: 
30445: 
30446: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
30447: 
30448:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30449: 
30450: 
30451: 
30452: 
30453: 2
30454: Ministems svar                                           KK 159/1999 vp- Juha Korkeaoja lkesk
30455: 
30456: 
30457: 
30458: 
30459: Tili riksdagens talman
30460: 
30461: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      och knubbsäl tills det vetenskapligt har kunnat
30462: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      påvisas att hälsotillståndet och reproduktionsför-
30463: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juha     mågan för sälama är normala igen. Under inneva-
30464: Korkeaoja /cent undertecknade spörsmål SS            rande jaktår har jord- och skogsbruksministeriet
30465: 159/1999 rd:                                          dock givit Lapplands, Uleåborgs, Svenska Öster-
30466:                                                      bottens, Österbottens, Satakunta samt Egentliga
30467:       Hur har regeringen tänkt förfara för att       Finlands jaktvårdsdistrikt en möjlighet att sam-
30468:       de förluster sälarna åsamkar yrkesfis-         manlagt bevilja högst 30 jaktlicenser för jakt ef-
30469:       karna skall minska, och                        ter säl på platser där det förekommit särskilt
30470:                                                      mycket skador. Avsikten med denna jakt är inte
30471:       vilka åtgärder har regeringenför avsikt        att begränsa tillväxten för stammen. Syftet med
30472:       att vidta för att yrkesfiskarna skall få er-   jaktlicenserna har varit att insamla prover för un-
30473:       sättning för de skador som drabbat de-         dersökningama av sälstammarnas tillstånd samt
30474:       ras fångster?                                  att utföra försök som syftar till att förebygga säl-
30475: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skadorna. Beslut om antalet sälar som får fållas
30476: anföra följande:                                     under jaktåret 1999/2000 fattas före jaktårets
30477:                                                      början den 1 augusti. Eristen på överensstämmel-
30478: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har utfört     se mellan jakttiden för gråsäl och tidpunkten för
30479: försök för att minska de av sälar förorsakade ska-   fisket framgick då jakttidema bestämdes. För att
30480: doma, bl.a. genom att testa olika konstruktioner     bättre kunna sammanjämka dessa aktiviteter och
30481: och materia! för ryssjor och avskräckningsmeto-      förebygga skador är det ändamålsenligt attjaktti-
30482: der för att hålla sälama utanför fångstredskapen.    den justeras.
30483: Utredning av metoder för hur det förfång sälama         Regeringen är medveten om de problem sälar-
30484: åsamkar yrkesfiskarna kunde decimeras pågår          na åsamkar fisket och regeringen har i överens-
30485: också i samarbete med Sverige. Tillsvidare har       stämmelse med regeringsprogrammet inlett en
30486: dock inte fungerande metoder påträffats.             utredning av behovet av ett ersättningssystem för
30487:    Enligt den rekommendation Helsingforskom-         de skador sälarna åsamkar fisket. 1 anslutning till
30488: missionen (HELCOM) gav år 1998 bör medlems-          denna utredning skall även en ändamålsenlig
30489: statema avhålla sig från jakt efter gråsäl, vikare   jakttid för gråsäl utredas.
30490: 
30491: 
30492: 
30493: Helsingfors den 16 juni 1999
30494: 
30495:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30496: 
30497: 
30498: 
30499: 
30500:                                                                                                        3
30501:                                                               KK 160/1999 vp -      Seppo Kanerva /kok
30502: 
30503: 
30504: 
30505: 
30506:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 160/1999 vp
30507: 
30508:                                                Eläkkeiden taitetun indeksin poistaminen
30509: 
30510: 
30511: 
30512: 
30513: Eduskunnan puhemiehelle
30514: 
30515: Hyväksyessään vuoden 1995 valtiopäivillä ns.            perustuvan syrjinnän, jota taitettu indeksi on mitä
30516: taitetun indeksin eduskunta edellytti hallituksen       suurimmassa määrin.
30517: seuraavan, syntyykö kahdesta erillisestä indek-
30518: sistä mahdollisesti ongelmia ja ryhtyvän tarvit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30519: taessa toimenpiteisiin ongelmien ratkaisemisek-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30520: si. Vuoden 1997 valtiopäivillä 155 kansanedusta-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30521: jaa allekirjoitti lakialoitteen ns. taitetun indeksin   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30522: poistamiseksi. Siis yli 75% kansanedustajista oli
30523: todennut, että taitettu indeksi oli kohtuuton.                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
30524: Näistä allekirjoittajista 99 kansanedustajaa on               tyä noudattaakseen Amsterdamin sopi-
30525: mukana vuoden 1999 valtiopäivillä. Juuri hyväk-               musta ikäsyrjinnän osalta ja poistaak-
30526: sytty Amsterdamin sopimus kieltää mm. ikään                   seen selvästi epäoikeudenmukaisen
30527:                                                               eläkkeiden taitetun indeksin?
30528: 
30529: 
30530: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1999
30531: 
30532:     Seppo Kanerva /kok
30533: 
30534: 
30535: 
30536: 
30537:                                                                                                   Versio 2.0
30538: KK 160/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                     Ministerin vastaus
30539: 
30540: 
30541: 
30542: 
30543: Eduskunnan puhemiehelle
30544: 
30545: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            läistä parempana eläkkeenä myöhemmin hänen
30546: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          täyttäessään 65 vuotta. Siksi alle ja yli 65-vuoti-
30547: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        aiden eläkkeitä ei tulekaan tarkastella poikkileik-
30548: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-        kauksena, vaan eläkettä kartuttavan ajan ja eläke-
30549: nervan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         ajan kokonaisuutena.
30550: sen KK 160/1999 vp:                                       Vuodesta 1995 vuoteen 1999 eläkeikäisten in-
30551:                                                       deksi on ollut vuotta kohden keskimäärin 0,75
30552:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      prosenttia pienempi kuin työikäisten indeksi eli
30553:        tyä noudattaakseen Amsterdamin sopi-           tarkastelujakson aikana eläkeikäisten indeksi on
30554:        musta ikäsyrjinnän osalta ja poistaak-         ollut yhteensä noin kolme prosenttia pienempi
30555:        seen selvästi epäoikeudenmukaisen              kuin työikäisten indeksi. Kuitenkin eläkeikäis-
30556:        eläkkeiden taitetun indeksin?                  tenkin indeksi on tarkasteluvälillä korottanut
30557:                                                       eläkkeiden reaaliarvoa 2,3 prosenttia.
30558: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Kysyjän mukaan eläkkeiden taitettu indeksi
30559: ti seuraavaa:                                         on Amsterdamin sopimuksen vastaista ikäsyrjin-
30560: Työeläkejärjestelmässä otettiin käyttöön taitetun     tää. Kysymys taitetun indeksijärjestelmän ikä-
30561: indeksin järjestelmä vuoden 1996 alusta. Tällöin      syrjinnästä on ollut vuonna 1997 Euroopan ih-
30562: alle 65-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden elä-     misoikeustoimikunnan tutkittavana. Toimikunta
30563: keindeksit eriytettiin siten, että työikäisten in-    katsoi päätöksessään, ettei asiassa ole ilmennyt
30564: deksin määräytymisperusteet pysytettiin entisel-      mitään sellaista, joka viittaisi, että Euroopan neu-
30565: läänja eläkeikäisten indeksin määräytymisperus-       voston ihmisoikeussopimuksessa tai sen pöytä-
30566: teita muutettiin. Molempien indeksien mukaan          kirjoissa taattuja vapauksia tai oikeuksia olisi
30567: eläkkeisiin tehdään vuosittain tarkistus, johon si-   loukattu. Amsterdamin sopimuksessa, joka on
30568: sältyy hintojen muutoksen lisäksi osa palkansaa-      hyväksytty edellä mainitun toimikunnan päätök-
30569: jien ansiotason reaalimuutoksesta. Työikäisten        sen jälkeen, on Euroopan neuvoston ihmisoi-
30570: indeksitarkistus määräytyy puoliksi kuluttajahin-     keussopimuksen syrjintää koskevia kieltoja vas-
30571: taindeksin ja puoliksi ansiotasoindeksin perus-       taavia kieltoja.
30572: teella. Eläkeikäisten indeksitarkistus määräytyy          Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, ettei tai-
30573: 80-prosenttisesti kuluttajahintaindeksin ja 20-       tetun indeksinjärjestelmä ole Amsterdamin sopi-
30574: prosenttisesti ansiotasomuutosten perusteella.        muksen ikäsyrjintää koskevien säännösten vas-
30575:    Taitetun indeksinjärjestelmä koskee voimaan-       tainen. Sosiaalilainsäädännössä, kuten muualla-
30576: tulostaan alkaen ikään katsomatta yhtäläisesti        kin lainsäädännössä, on lukuisia säädetyllä ikära-
30577: kaikkia työelämässä olevia tai jo eläkkeelle siir-    jalla tiettyyn ikään sidottuja oikeuksia ja velvol-
30578: tyneitä. Taitetun indeksin järjestelmä korottaa       lisuuksia. Yhteistä näille ikärajan sisältäville
30579: alle 65-vuotiaiden eläkkeitä, mikäli palkkakehi-      säännöksille on, että ne koskevat kaikkia sään-
30580: tys on hyvä ja toisaalta elinkustannusten nousu       nöksen soveltamisalaan kuuluvia henkilöitä. Toi-
30581: on alhainen, kuten viime vuosina on ollut. On         sinaan tällaiset ikärajat saattavat tuntua kohtuut-
30582: huomattava, että tämä kehitys hyödyttää eläke-        tomilta, mutta ikäsyrjintänä niitä ei voida pitää.
30583: 
30584: 
30585: 2
30586: Ministerin vastaus                                        KK 160/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
30587: 
30588: 
30589:     Kysymyksen perusteluosassa vedotaan myös         tullaan kuitenkin selvittämään. Työeläkelakien,
30590: 155 kansanedustajan vuoden 1997 valtiopäivillä       kuten koko sosiaalivakuutuslainsäädönnönkin
30591: allekirjoittamaan lakialoitteeseen taitetun indek-   kehittäminen tapahtuu kiinteässä yhteistyössä
30592: sin poistamiseksi. Tämä lakialoite ei johtanut       työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tämän yhteis-
30593: lainsäädäntötoimiin. Hallitusohjelman mukaises-      työn pohjalta hallitus valmistelee tarpeelliset
30594: ti taitetun indeksijärjestelmän kehittämistarpeita   lainsäädäntöuudistukset.
30595: 
30596: 
30597: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999
30598: 
30599:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
30600: 
30601: 
30602: 
30603: 
30604:                                                                                                   3
30605: KK 160/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                       Ministerns svar
30606: 
30607: 
30608: 
30609: 
30610: Tili riksdagens talman
30611: 
30612: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        der de senaste åren. Det bör tas i beaktande att
30613: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        denna utveckling gynnar pensionären i form av
30614: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-       en högre pension när han fyller 65. Därför skall
30615: po Kanerva /saml undertecknade skriftliga spörs-       man inte titta på ett tvärsnitt av pensionerna för
30616: mål SS 160/1999:                                       personer över och under 65 år, utan de skall gran-
30617:                                                        skas som en helhet bestående av den till pension
30618:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          berättigande tiden och pensionstiden.
30619:        för att efterfölja Amsterdamfördragets             Från 1995 till 1999 har indexet för personeri
30620:        förbud mot åldersdiskriminering och för         pensionsåldern varit i medeltal 0,75 % mindre
30621:        att slopa det uppenbart orättvisa syste-        per år än indexet för yrkesaktiva personer, dvs.
30622:        met med varierat pensionsindex?                 under granskningsperioden har indexet för perso-
30623:                                                        ner i pensionsåldern varit sammanlagt ca 3 %
30624: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        mindre än indexet för personer i arbetsför ålder.
30625: föra följande:                                         Ändå har indexet för personer i pensionsåldern
30626: lnom arbetspensionssystemet togs systemet med          under gransknings-intervallet höjt pensionernas
30627: varierat index i bruk vid ingången av 1996. Då         reella värde med 2,3 %.
30628: differentierades pensionsindexet för dem som är           Enligt spörsmålsställaren medför systemet
30629: under 65 år och dem som fyllt 65 år på så sätt att     med varierat index åldersdiskriminering som
30630: indexet för personer i arbetsför ålder fastställs      strider mot Amsterdamfördraget. Frågan om ål-
30631: enligt samma grunder som tidigare medan index-         dersdiskriminering i systemet med varierat index
30632: et för personer i pensionsåldern fastställs enligt     har 1997 undersökts av europeiska kommissio-
30633: nya grunder. Enligt vartdera index et justeras pen-    nen för de mänskliga rättigheterna. Kommissio-
30634: sionerna årligen. 1 justeringen ingår vid sidan av     nen ansåg i sitt beslut att det i ärendet inte har
30635: prisändringar en del av den reella ändringen i         kommit fram något sådant som skulle tyda på att
30636: löntagarnas inkomstnivå. lndexjusteringen för          man brutit mot de fri- och rättigheter som garan-
30637: personeri arbetsför ålder bestäms till hälften uti-    teras i Europarådets konvention om de mänskli-
30638: från konsumentprisindex och till hälften på basis      ga rättigheterna och därtill hörande protokoll. 1
30639: av förtjänstnivåindex. lndexjusteringen för per-       Amsterdamfördraget, som har godkänts efter att
30640: soner i pensionsåldern bestäms till 80 % utifrån       kommissionen fattade det nämnda beslutet, ingår
30641: konsumentprisindex och till 20 % utifrån änd-          motsvarande förbud mot diskriminering som
30642: ringar i förtjänstnivån.                               anges i Europarådets konvention om de mänskli-
30643:    Systemet med varierat index gäller ända från        ga rättigheterna.
30644: ikraftträdandet alla i arbetslivet och alla som re-       Social- och hälsovårdsministeriet anser att
30645: dan blivit pensionerade från arbetslivet, oberoen-     systemet med varierat index inte strider mot be-
30646: de av ålder. Systemet med varierat index höjer         stämmelserna om åldersdiskriminering i Amster-
30647: pensionen för personer under 65 år ifall löneut-       damfördraget. Såväl i sociallagstiftningen som i
30648: vecklingen är god och levnadskostnaderna å sin         annan lagstiftning finns många rättigheter och
30649: sida stiger endast litet, såsom fallet har varit un-   skyldigheter som är bundna till en viss ålder med
30650: 
30651: 
30652: 4
30653: Ministerns svar                                            KK 160/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
30654: 
30655: 
30656: åldersgräns. Gemensamt för dessa bestämmelser        för att det varierade indexet skall s1opas. Denna
30657: med åldersgräns är att de gäller alla personer som   lagmotion ledde inte tili lagstiftning. Enligt re-
30658: hör tili bestämmelsens tillämpningsområde.           geringsprogrammet kommer behoven av att ut-
30659: lbland kan dylika åldersgränser kännas orimliga,     veckla systemet med varierat index ändå att re-
30660: men man kan ändå inte se dem som å1dersdiskri-       das ut. Utvecklande av arbetspensionslagarna,
30661: minering.                                            såsom av hela socialförsäkringslagstiftningen,
30662:     1 spörsmålets motiveringsde1 hänvisas även       sker i nära samarbete med arbetsmarknadsorga-
30663: till den 1agmotion som 155 riksdagsledamöter         nisationerna. På basis av detta samarbete bereder
30664: undertecknat i riksdagen under 1997 års riksdag      regeringen nödvändiga lagstiftningsreformer.
30665: 
30666: 
30667: 
30668: Helsingfors den 23 juni 1999
30669: 
30670:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
30671: 
30672: 
30673: 
30674: 
30675:                                                                                                      5
30676:                                                                  KK 16111999 vp- Esa Lahtela /sd
30677: 
30678: 
30679: 
30680: 
30681:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 16111999 vp
30682: 
30683:                                               Tullin takavarikoimien tavaroiden jakaminen
30684:                                               Kosovon pakolaisille
30685: 
30686: 
30687: 
30688: 
30689: Eduskunnan puhemiehelle
30690: 
30691: Tullin varastoissa on valtavat määrät takavari-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30692: koituja kenkiä, sukkia ja vaatteita. Vuosittain tul-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30693: li joutuu hävittämään polttamalla osan näistä hy-
30694: vistä tuotteista. Samanaikaisesti kun me tuhoam-            Pitääkö hallitus mahdollisena, että tul-
30695: me käyttökelpoisia tuotteita, maailmalla on puu-            lin varastoissa olevat takavarikoidut,
30696: tetta ja hätää. Muun muassa Kosovossa riehuva               hävitettäviksi joutuvat kengät, sukat ja
30697: sota tuo päivittäin jatkuvasti lisää pakolaisia.            vaatteet voitaisiin saada nopeasti hyöty-
30698: Heiltä kaikki on jäänyt sodanjalkoihin ja he ovat           käyttöön jaettavaksi Kasavon sodan pa-
30699: nopean avun tarpeessa.                                      kolaisille, ja
30700:     Hyvien tuotteiden tuhoaminen on mitä suurin-
30701: ta tuhlausta, jota sivistysvaltion ei tule hyväk-           jos tällainen menettely ei nykyisten la-
30702: syä. Jos lait ja säännökset ovat esteenä tällaiselle        kien mukaan ole mahdollista, aikooko
30703: järkevälle hyötykäytölle, niitä on silloin muutet-          hallitus ryhtyä toimiin sellaisen järjes-
30704: tava.                                                       telmän luomiseksi, että järjettömästä ta-
30705:                                                             kavarikoitujen tuotteiden tuhoamisesta
30706: Edellä olevanperusteella ja valtiopäiväjärjestyk-           luovutaan ja tällaiset tavarat jaetaan
30707: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-           humanitäärisenä apuna hyväntekeväi-
30708:                                                             syysjärjestöjen kautta apua tarvitsevil-
30709:                                                             le?
30710: 
30711: 
30712: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1999
30713: 
30714:     Esa Lahtela /sd
30715: 
30716: 
30717: 
30718: 
30719:                                                                                              Versio 2.0
30720: KK 161/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                        Ministerin vastaus
30721: 
30722: 
30723: 
30724: 
30725: Eduskunnan puhemiehelle
30726: 
30727: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa        liviranomaisen toimivalta väärennettyjen ja lait-
30728: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           tomasti valmistettujen tavaroiden osalta perus-
30729: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tuu kokonaisuudessaan tuoteväärennösasetuk-
30730: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         seen. Pysäytettyjen tavaroiden lopullisesta koh-
30731: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         talosta Suomessa päättää yleinen alioikeus, jon-
30732:  161/1999 vp:                                           ka käsiteltäväksi oikeudenhaltijan on saatettava
30733:                                                         asia nopeasti joko riita-asian haasteen nojalla tai
30734:        Pitääkö hallitus mahdollisena, että tul-         sitten tekemällä rikosilmoitus asianomaiseen tul-
30735:        lin varastoissa olevat takavarikoidut,           lipiiriin, josta asia etenee syyttäjän välityksellä
30736:        hävitettäviksi joutuvat kengät, sukat ja         oikeuteen. Tulliviranomaisen velvollisuutena on
30737:        vaatteet voitaisiin saada nopeasti hyöty-        ainoastaan pitää tavarat tullivalvonnassa siihen
30738:        käyttöön jaettavaksi Kasavon sodan pa-           asti, kunnes tuomioistuin tekee asiassa päätök-
30739:        kolaisille, ja                                   sen tai asianosaiset sopivat asian. Kyseessä on
30740:                                                         siis eräänlainen turvaamistoimenpide.
30741:        jos tällainen menettely ei nykyisten la-            Tavaramerkkilain 7 luvussa on säännökset
30742:        kien mukaan ole mahdollista, aikooko             seuraamuksista tavaramerkkioikeuden loukkaa-
30743:        hallitus ryhtyä toimiin sellaisen järjes-        misesta ja mainitun lain 41 §:n nojalla tavarois-
30744:        telmän luomiseksi, ettäjärjettömästä ta-         ta tulee joko poistaa loukkaavat tunnusmerkit tai
30745:        kavarikoitujen tuotteiden tuhoamisesta           muuttaa ne siten, ettei niitä enää voida käyttää
30746:        luovutaan ja tällaiset tavarat jaetaan           väärin tai, ellei tämä ole mahdollista, tavara voi-
30747:        humanitäärisenä apuna hyväntekeväi-              daan määrätä tietyin tavoin muutettavaksi. Täl-
30748:        syysjärjestöjen kautta apua tarvitsevil-         löin tavara jää omistajan haltuun, mutta koska se
30749:        le?                                              ei enää loukkaa oikeudenhaltijan oikeutta, tava-
30750: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           ranomistaja voi käyttää sen normaaliin tapaan lii-
30751: ti seuraavaa:                                           ketoiminnassaan. Tavara voidaan määrätä myös
30752:                                                         hävitettäväksi tai tuomioistuin voi vaatimukses-
30753: Kysyjä tarkoittanee takavarikoiduilla, hävitettä-       ta määrätä omaisuuden korvauksesta luovutetta-
30754: väksi joutuvilla tavaroilla sellaisia tuotteita, jot-   vaksi loukatulle. lmmateriaalioikeuksien louk-
30755: ka Suomen tulliviranomainen on Euroopan yhtei-          kauksia koskevien siviili- tai rikosoikeudenkäyn-
30756: söjen neuvoston asetuksen (EY) 3295/94 (tuote-          tien lopputuloksena tavarat määrätään yleensä
30757: väärennösasetus) nojalla pysäyttänyt epäiltyään         hävitettäviksi, koska immateriaalioikeuksia
30758: niitä väärennetyiksi tai laittomasti valmistetuik-      loukkaavia tunnusmerkkejä ei ole mahdollista
30759: Sl.                                                     poistaa vahingoittamatta samalla itse tuotetta.
30760:    Tekijän- ja teollisoikeuden loukkaukset ovat         Mikäli tavarat luovutetaan korvauksesta louka-
30761: rikoslain 49 luvun nojalla kriminalisoituja te-         tulle osapuolelle, on sillä luonnollisesti oikeus
30762: koja, minkä vuoksi on tärkeää, että loukkauksen         määrätä tavaran käytöstä. Edellä mainittujen
30763: uusiminen estetään ja loukkaavat tuotteet pyri-         säännösten tarkoituksena on taata se, etteivät im-
30764: tään asettamaan markkinoiden ulkopuolelle. Tul-         materiaalioikeuksia loukkaavat tavarat pääse
30765: 
30766: 
30767: 2
30768: Ministerin vastaus                                                 KK 16111999 vp- Esa Lahtela /sd
30769: 
30770: 
30771: 
30772: markkinoille. Myös tuoteväärennösasetuksen             väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tuot-
30773: 8 artikla edellyttää, että loukkaavat tavarat tuho-    teiden luovutus hyväntekeväisyyteen edellyttää-
30774: taan tai asetetaan markkinoiden ulkopuolelle si-       kin asianomaisten oikeudenhaltijoiden suostu-
30775: ten, ettei oikeudenloukkauksia voi enää tapah-         musta, koska kysymyksessä on heidän oikeuk-
30776: tua. Tekijänoikeuslain 58 §:ssä on vastaavat           siaan loukkaava teko. Jos olisi kysymys rikosoi-
30777: säännökset seuraamuksista tekijänoikeuden              keudellisesta menettämisseuraamuksesta, ei oli-
30778: loukkaamisesta.                                        si estettä sille, että tuotteet käytettäisiin hyvänte-
30779:    Väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen        keväisyystarkoituksiin, mikäli samalla voitaisiin
30780: kenkien, sukkien ja vaatteiden luovuttamista hy-       taata se, ettei teollis- ja tekijänoikeuden louk-
30781: väntekeväisyyteen voidaan sinänsä pitää kanna-         kauksia tapahtuisi.
30782: tettavana asiana. Kysymys ei ole kuitenkaan sel-          Suomessa ei ole tällä hetkellä vireillä lainsää-
30783: laisista tuotteista, jotka olisi takavarikoitava sen   däntömuutosta, jonka nojalla edellä mainitut vää-
30784: vuoksi, että ne voitaisiin tuomita valtiolle mene-     rennetyt ja laittomasti valmistetut tavarat voitai-
30785: tetyiksi rikoslain säännösten mukaisesti. Tavara-      siin ilman oikeudenhaltijan suostumusta luovut-
30786: merkki- ja tekijänoikeuslain säännösten nojalla        taa hyväntekeväisyystarkoituksiin.
30787: 
30788: 
30789: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1999
30790: 
30791:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
30792: 
30793: 
30794: 
30795: 
30796:                                                                                                            3
30797: KK 16111999 vp- Esa Lahtela /sd                                                         Ministems svar
30798: 
30799: 
30800: 
30801: 
30802: Tili riksdagens talman
30803: 
30804: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ningen. Varomas slutliga öde i Finland avgörs av
30805: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      allmän underrätt, till vilken rättsinnehavaren
30806: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa      skall föra ärendet för behandling i snabb ordning
30807: Lahtela /sd undertecknade spörsmål SS 1611           antingen med stöd av stämning i tvistemål eller
30808: 1999 rd:                                             genom att göra en anmälan om brott till tulldi-
30809:                                                      striktet i fråga, från vilket saken går vidare till
30810:       Finner regeringen det möjligt att skor,        rätten genom åklagarens förmedling. Tullmyn-
30811:       strumpor och kläder som ligger beslag-         dighetema är endast skyldiga att hålla varoma
30812:       tagna i tullens lager och som måste för-       under uppsikt i tullen tills en domstol fattar be-
30813:       störas snabbt kunde komma tili nyttig          slut i frågan eller partema kommer överens om
30814:       användning genom att delas ut till flyk-       saken. Det är alltså fråga om ett slags säkerhets-
30815:       tingar i Kosovokriget, och                     åtgärd.
30816:                                                         I 7 kap. varumärkeslagen finns bestämmelser
30817:        om ett sådant förfarande inte är möj ligt     om påföljd av intrång i varumärkesrätt och enligt
30818:        enligt gällande lagar, ämnar regering-        41 § skall obehöriga kännetecken antingen av-
30819:        en vidta åtgärder för att skapa ett sys-      lägsnas från varoma eller ändras så att de inte
30820:        tem där man avstår från det vanvettiga        längre kan missbrukas eller, om detta inte är möj-
30821:       förstörandet av beslagtagna produkter          ligt, kan det förordnas att varan skall ändras på
30822:        och i stället delar ut dessa saker som hu-    ett visst sätt. Varan stannar då i ägarens besitt-
30823:        manitär hjälp via välgörenhetsorgani-         ning, men eftersom den inte längre kränker rätts-
30824:       sationer tili hjälpbehövande?                  innehavarens rätt, kan den som äger varan använ-
30825: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      da den på normalt sätt i sin afHirsverksamhet. Det
30826: föra följande:                                       kan också förordnas att varan skall förstöras el-
30827:                                                      ler så kan domstolen på yrkande förordna att
30828: Frågeställaren avser antagligen med beslagtagna      egendomen mot inlösen skall utlärnnas till den
30829: varor som måste förstöras sådana produkter som       som lidit intrånget. Civil- eller straffprocesser
30830: de finska tullmyndighetema med stöd av rådets        som gäller kränkning av immaterialrätt resulte-
30831: förordning (EG) 3295/94 (produktförfalsknings-       rar i allmänhet i att det förordnas att varoma skall
30832: förordningen) har stoppat eftersom de har miss-      förstöras, eftersom det inte är möjligt att avlägs-
30833: tänkts vara förfalskade eller pirattillverkade.      na kännetecken som kränker immaterialrättighe-
30834:    Kränkning av upphovsrätt och industriell rät-     tema utan att själva produkten skadas. Om varor-
30835: tighet är enligt strafflagens 49 kap. krimininali-   na mot inlösen utlämnas till den kränkta parten
30836: serade gämingar och därför är det viktigt att nya    har denne självfallet rätt att bestämma om varans
30837: kränkningar förhindras och att kränkande pro-        användning. Avsikten med ovan närnnda bestäm-
30838: dukter i mån av möjlighet dras bort från markna-     melser är att garantera att varor som kränker im-
30839: den. Tullmyndighetemas behörighet i fråga om         materialrättighetema inte kommer ut på markna-
30840: förfalskade och pirattillverkade varor grundar sig   den. Också artikel 8 i produktförfalskningsför-
30841: helt och hållet på produktförfalskningsförord-       ordningen förutsätter att kränkande varor för-
30842: 
30843: 
30844: 4
30845: Ministems svar                                                   KK 161/1999 vp- Esa Lahtela /sd
30846: 
30847: 
30848: störs eller dras bort från marknaderna så att inga    eftersom det är fråga om en gärning som kränker
30849: rättskränkningar längre kan ske. 1 58 § upphovs-      deras rättigheter. Om det var fråga om en straff-
30850: rättslagen finns motsvarande bestämmelser om          rättslig förverkandepåföljd skulle det inte finnas
30851: påföljderna vid kränkning av upphovsrätt.             några hinder för att använda produkterna tili väl-
30852:    Iden att överlåta förfalskade och pirattillver-    görande ändamål, förutsatt att det samtidigt skul-
30853: kade skor, strumpor och kläder till välgörenhet är    le kunna garanteras att det inte sker någon kränk-
30854: i och för sig värd att understödas. Det är likväl     ning av industriella rättigheter och upphovsrät-
30855: inte fråga om sådana produkter som borde be-          ter.
30856: slagtas för att de skall kunna dömas förbrutna tili      1 Finland är för närvarande inga sådana änd-
30857: staten med stöd av strafflagen. En överlåtelse av     ringar i lagstiftningen aktuella som skulle möj-
30858: förfalskade och pirattillverkade produkter till       liggöra en överlåtelse av ovan nämnda förfalska-
30859: välgörenhet förutsätter enligt varumärkes- och        de och pirattiliverkade varor tili välgörande än-
30860: upphovsrättslagen rättsinnehavarens samtycke,         damål utan rättsinnehavarens samtycke.
30861: 
30862: 
30863: 
30864: Helsingfors den 1 juli 1999
30865: 
30866:     Minister Suvi-Anne Siimes
30867: 
30868: 
30869: 
30870: 
30871:                                                                                                       5
30872:                                                                   KK 162/1999 vp- Esa Lahtela /sd
30873: 
30874: 
30875: 
30876: 
30877:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 162/1999 vp
30878: 
30879:                                              Työttömyyseläkeputken säilyttäminen
30880: 
30881: 
30882: 
30883: 
30884: Eduskunnan puhemiehelle
30885: 
30886: Työttömyyseläkejärjestelmä on ollut yksi hyvä            Työttömyyseläkejärjestelmän purkuun ei sik-
30887: työnjaon keino. Kun yritykset ovat automatisoi-       si tule lähteä, vaan se tulee säilyttää edelleenkin
30888: neet tai järjestelleet toimintojaan uudelleen, yh-    yhtenä työnjaon mahdollisuutena. Työttömyys-
30889: tenä henkilöstön vähentämisen keinona on ollut        eläkemahdollisuutta ja "putkea" ei olisi olemas-
30890: ns. työttömyyseläkeputki.                             sakaan, jos työtä olisi tarjolla. Ongelman syy ja
30891:    Kun henkilö on työsuhteen päättyessä 55 vuo-       ydin on siis työn puute, ei työttömyyseläkeputki.
30892: den ja yhden kuukauden ikäinen, hänen työttö-            Tavallisten kansalaisten keskuudessa elää sit-
30893: myysturvapäivänsä riittävät pääsyyn lisäpäiväoi-      keästi pelko, että valtioneuvoston toimesta ol-
30894: keudelle, jolloin hänellä on oikeus saada työttö-     laan suunnittelemassa työttömyyseläkeputken
30895: myyseläkettä täytettyään 60 vuotta.                   purkua. Hallitusohjelman tiedonantokeskustelus-
30896:    Eräät järjestö- ja viranomaistahot ovatkin vii-    sa ministeri Perhon käyttämä puheenvuoro, joka
30897: meaikaisissa keskusteluissaan vaatineet työttö-       koski edellä mainittua asiaa, oli omiaan lisää-
30898: myyseläkejärjestelmän purkamista tai ainakin          mään tätä huolestumista. Olisikin kohtuullista
30899: työttömyyseläkkeelle paasyn vaikeuttamista.           saada selvyys siitä, onko sosiaali- ja
30900: Hallitusneuvotteluissa on tiettävästi myös em. ai-    terveysministeriö valmistelemassa tällaisia hei-
30901: heesta käyty keskusteluja, mutta onneksi halli-       kentämissunnitelmia.
30902: tusohjelmaan ei ole kirjattu työttömyyseläkejär-
30903: jestelmän heikentämistä.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30904:    Miten sitten olisi käynyt, jos työttömyyseläke-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30905: putkea ei olisi ollut käytössä? Henkilöstöjärjeste-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30906: lytilanteissa vähentäminen olisi tapahtunut työn-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30907: tekijöiden nuoremmasta päästä. Mitä se olisi tar-
30908: koittanut? Viimeksi tullut nuori työntekijä olisi           Aikooko hallitus säilyttää työttömyys-
30909: jäänyt työttömäksi. Sekin muuten maksaa. Entä-              eläkejärjestelmän   tulevaisuudessakin
30910: pä jos hän olisi ns. syrjäytynyt, niin mitä henki-          yhtenä työnjaon keinona?
30911: löjärjestelyt kokonaisuutena olisivat tulleet mak-
30912: samaan?
30913: 
30914: 
30915: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1999
30916: 
30917:     Esa Lahtela /sd
30918: 
30919: 
30920: 
30921:                                                                                                 Versio 2.0
30922: KK 162/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                      Ministerin vastaus
30923: 
30924: 
30925: 
30926: 
30927: Eduskunnan puhemiehelle
30928: 
30929: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           edellytyksiä toteuttamalla hyödyke-, pääoma- ja
30930: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         työmarkkinoiden toimivuutta parantavia raken-
30931: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teellisia uudistuksia sekä uudistaa verotusta ja
30932: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       sosiaalietuuksia työllisyyttä parantavaan ja oma-
30933: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       toimisuutta kannustavaan suuntaan".
30934:  162/1999 vp:                                             Talouden tasapainottuminen edellyttää työlli-
30935:                                                       syysasteen selvää kohoamista. Hallitusohjelman
30936:        Aikooko hallitus säilyttää (vöttömyys-         lausumien taustalla on myös huoli väestön ikään-
30937:        eläkejärjestelmän   tulevaisuudessakin         tymisestä, mikä ilman rakenteellisia toimenpitei-
30938:        yhtenä työnjaon keinona?                       tä johtaa joidenkin vuosien kuluttua tilanteeseen
30939:                                                       jossa työssä olevien ja sosiaaliturvan varassa elä~
30940: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vien suhde kääntyy uudelleen talouden tasapai-
30941: ti seuraavaa:                                         non kannalta epäedulliseen suuntaan.
30942: Hallitusohjelman mukaan: "Työelämässä, työky-             Keskimääräisen työmarkkinoilta poistumis-
30943: kyä ylläpitävässä toiminnassa ja koulutuspolitii-     iän myöhentyminen 2-3 vuodella edellyttää
30944: kassa sekä eläke- ja työttömyysturvajärjestelmis-     mm. puuttumista niin sanottuun työttömyyselä-
30945: sä toteutetaan muutoksia, jotka kannustavat työn-     keputkeen kuitenkin siten, että työelämässä jat-
30946: antajia pitämään palveluksessaan ja ottamaan          kamisen edellytyksiä samalla parannetaan ja li-
30947: palvelukseensa myös ikääntyvää henkilöstöä            säksi turvataan riittävällä tavalla niiden ikäänty-
30948: sekä edistävät ikääntyvien työntekijöiden työssä      mässä olevien työntekijöiden asema, jotka jäävät
30949: ja työmarkkinoilla pysymistä. Tavoitteena on li-      työttömiksi. Ns. työttömyyseläkeputki aiheuttaa
30950: sätä työssä olevien osuutta työikäisestä väestöstä    rakenteellista työttömyyttä sen johdosta, että
30951: ja myöhentää pitkällä aikavälillä keskimääräistä      työttömyyseläkettä odottavat ja työttömyyseläk-
30952: työmarkkinoiltapoistumisikää 2-3 vuodella, lä-        keellä olevat henkilöt eivät pääsääntöisesti enää
30953: hemmäs normaalia vanhuuseläkeikää ja siten vä-        ole työmarkkinoiden käytettävissä työttöminä
30954: hentää eläkemaksujen nousupainetta".                  työnhakijoina. Ns. työttömyyseläkeputkessa ole-
30955:    Hallitusohjelman talouspoliittisessa osassa to-    via henkilöitä on tällä hetkellä noin 95 000. Il-
30956: detaan mm. hallituksen tavoitteena olevan, että       man toimenpiteitä määrä näyttäisi tulevina vuo-
30957: uusien työpaikkojen määrä lisääntyy ripeästi ja       sina pikemminkin kasvavan kuin vähentyvän,
30958: työssä olevien osuus työikäisestä väestöstä lähes-    koska 55-60-vuotiaan väestön määrä kasvaa.
30959: tyy Suomessa EU:n työllisyyssuuntaviivoissa ta-       Verrattuna kuluvaan vuoteen 55-60-vuotiaita
30960: voitteeksi asetettua 70 prosenttia. Edelleen halli-   on 52 000 enemmän vuonna 2001 ja 151 000
30961: tusohjelmassa todetaan, että "Yleisen, kansanta-      enemmän vuonna 2006.
30962: louden vakauden turvaavan talouspolitiikan               Lähtökohtana on, että tarvittavat ratkaisut val-
30963: ohella hallitus vahvistaa kestävän sekä työlli-       mistellaan kiinteässä yhteistyössä työmarkkina-
30964: syyttä tehokkaasti kohentavan talouskasvun            järjestöjen kanssa.
30965: 
30966: 
30967: 
30968: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999
30969: 
30970:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
30971: 2
30972: Ministems svar                                                     KK 162/1999 vp- Esa Lahtela /sd
30973: 
30974: 
30975: 
30976: 
30977: Tili riksdagens talman
30978: 
30979: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        nomisk tillväxt som effektivt förbättrar sysse1-
30980: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        sättningen genom att vidta strukturelia reformer
30981: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa         som får nyttighets-, kapital- och arbetsmarkna-
30982: Lahtela /sd undertecknade striftliga spörsmål SS       den att fungera bättre samt reviderar regeringen
30983: 162/1999 rd:                                           beskattningen och de socia1a förmånema i en
30984:                                                        riktning som förbättrar sysse1sättningen och
30985:        imnar regeringen även i framtiden hål-          sporrar tili egna initiativ."
30986:        la kvar arbetslöshetspensionssystemet              En ba1ansering av ekonomin förutsätter att
30987:        som ett sätt att dela på arbetet?               sysse1sättningsnivån höjs betyd1igt. Bakom utta-
30988:                                                        1andena i regeringsprogrammet 1igger även oron
30989: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        för den å1drande befolkningen, något som utan
30990: föra följande:                                         strukturella åtgärder om några år 1eder tili en si-
30991: I regeringsprogrammet sägs: "I arbetslivet, i den      tuation där förhåliandet melian dem som är i ar-
30992: verksamhet som syftar tili upprätthåliande av ar-      bete och dem som är beroende av socia1skydd på
30993: betsförmågan och i utbi1dningspo1itiken samt i         nytt vänder i en riktning som är ofördelaktig för
30994: systemen med pensionsskydd och utkomstskydd            den ekonomiska ba1ansen.
30995: för arbetslösa genomförs ändringar, som upp-              Om den genomsnittliga å1dern då arbetstagare
30996: muntrar arbetsgivama att behålia och anstälia          lämnar arbetsmarknaden stiger med 2-3 år för-
30997: även ä1dre arbetstagare samt främjar möj1igheter-      utsätter detta bl.a. att man ingriper i den s.k. ar-
30998: na för ä1dre arbetstagare att kvarstå i arbete och     bets1öshetspensionss1ussen, dock så att möj1ighe-
30999: på arbetsmarknaden. Målet är att öka den syssel-       terna att bli kvar i arbetslivet samtidigt förbättras
31000: satta ande1en av befo1kningen i arbetsför ålder        och ställningen för de äldre arbetstagare som b1ir
31001: och att på 1ång sikt uppnå att den genomsnittliga      arbets1ösa dessutom tryggas i tiliräck1ig omfatt-
31002: ålder då arbetstagare lämnar arbetsmarknaden           ning. Den s.k. arbetslöshetspensionss1ussen för-
31003: stiger med 2-3 år, dvs. närmare den normala            orsakar strukturell arbetslöshet tili fö1jd av att de
31004: pensionsåldem för å1derspension, och därige-           personer som väntar på arbetslöshetspension och
31005: nom minska trycket på att höja pensionsavgifter-       de personer som har arbetslöshetspension i regel
31006:                                                        inte längre står tili arbetsmarknadens förfogande
31007: na."
31008:    I regeringsprogrammets finanspo1itiska del          som arbets1ösa arbetssökande. Anta1et personer i
31009: konstateras bl.a. att regeringens må1 är att anta1et   den s.k. arbetslöshetspensionsslussen uppgår för
31010: nya arbetstilifålien skali öka i snabb takt och att    närvarande tili ca 95 000. Om åtgärder inte vid-
31011: andelen fin1ändare i arbetsför ålder som är ute i      tas ser det ut som att anta1et snarare ökar än mins-
31012: arbetslivet skali närma sig de 70 % som satts som      kar under de närmaste åren, eftersom 55-60-
31013: mål inom EU:s riktlinjer för sysse1sättningen. I       åringarnas ande1 av befo1kningen ökar. I jämfö-
31014: regeringsprogrammet konstateras vidare: "Vid           re1se med innevarande år kommer 55-60-åring-
31015: sidan av den allmänna ekonomiska po1itiken,            arna att vara 52 000 fler år 2001 och 151 000
31016: som tryggar en stabi1 samhällsekonomi, stärker         fler år 2006.
31017: regeringen förutsättningama för en hållbar eko-
31018: 
31019:                                                                                                           3
31020: KK 162/1999 vp- Esa Lahtela /sd                  Ministerns svar
31021: 
31022: 
31023:   Utgångspunkten är att de behövliga besluten
31024: bereds i nära samarbete med arbetsmarknadsor-
31025: ganisationema.
31026: 
31027: 
31028: Helsingfors den 23 juni 1999
31029: 
31030:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
31031: 
31032: 
31033: 
31034: 
31035: 4
31036:                                                           KK 163/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
31037: 
31038: 
31039: 
31040: 
31041:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 163/1999 vp
31042: 
31043:                                              Dioksiinilihan tuominen Suomeen
31044: 
31045: 
31046: 
31047: 
31048: Eduskunnan puhemiehelle
31049: 
31050: Dioksiinit ja furaanit ovat tunnetuista yhdisteistä   markkoja eikä määritys onnistu luotettavana ta-
31051: myrkyllisimpiä eli ne ovat ns. supermyrkkyjä.         valla kuin muutamissa laboratorioissa Pohjois-
31052: Belgiassa dioksiineja löytyi ensin kananlihasta,      mmssa.
31053: mikä johti myyntikieltoon. Nyt on myös sianliha          Esiin tulleen tapauksen tulisi kuitenkin herät-
31054: saanut vastaavan kiellon. Dioksiini(t) on/ovat        tää terästämään lihan alkuperämerkintää, jotta
31055: luonnollisesti peräisin käytetyistä rehuista, joten   kuluttaja voisi ostohetkellä määrittää ostopäätök-
31056: myrkyn alkuperää on onneksi mahdollista selvit-       sellään ottamansa riskin ja seurata entistä tar-
31057: tää, ellei jälkiä ole onnistuttu hävittämään.         kemmin tuoreen lihan kauppaa EU:n sisämarkki-
31058: Ainakin luulisi olevan mahdollista selvittää käy-     noilla. Pienimmänkin vinkin epäkohdista pitäisi
31059: tetyn rehun valmistaja.                               johtaa välittömiin, perusteellisiin tutkimuksiin.
31060:    Syntynyt tilanne on ollut odotettavissa jossain    Tapahtunut pitäisi ottaa voimakkaasti esiin myös
31061: osassa tehotuotantoaluetta. Merkittävää on, että      EU:n ao. neuvostoissa.
31062: lihaa on EU:n sisämarkkinoiden piirissä viety
31063: myös Belgian ulkopuolelle. Julkisuudessa ollei-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31064: den tietojen mukaan Suomessa lihatiskeillä ei         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31065: enää ole kauppoihin tullutta lihaerää.                tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31066:    Jos siis Suomessa em. lihaa on päässyt kaupan      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31067: lihatiskille saakka, ei ko. tuontilihaeriä ole joko
31068: tutkittu lainkaan tai sitten niitä ei ole tutkittu          Mihin muihin toimenpiteisiin hallitus on
31069: dioksiinien ja furaanien osalta. Jälkimmäisen               ryhtynyt Belgiasta luodun supermyrk-
31070: vaihtoehdon voi ymmärtää siinä mielessä, että               kyä sisältävän lihaerän vuoksi kuin
31071: yksittäisen näytteen tutkiminen maksaa tuhansia             poistattanut jäljellä olevat myrkylliset
31072:                                                             lihat myynnistä?
31073: 
31074: 
31075: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
31076: 
31077:     Erkki Pulliainen /vihr
31078: 
31079: 
31080: 
31081: 
31082:                                                                                                Versio 2.0
31083: KK 163/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                Ministerin vastaus
31084: 
31085: 
31086: 
31087: 
31088: Eduskunnan puhemiehelle
31089: 
31090: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       (E/20/216/99 ja E/21/216/99). Kieltoon asetetut
31091: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tuotteet on vedetty pois markkinoilta Eläin-
31092: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lääkintä- ja elintarvikelaitoksen (EELA), Elintar-
31093: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        vikeviraston ja kuntien valvontaviranomaisten
31094: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       yhteistyöllä.
31095: sen KK 163/1999 vp:                                        Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen selvitys-
31096:                                                        ten mukaan Suomeen ei ole tuotu Belgiasta saas-
31097:        Mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus           tunutta rehua. Maa- ja metsätalousministeriön
31098:        on ryhtynyt Belgiasta luodun super-             eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston (MMMEEO)
31099:        myrkkyä sisältävän lihaerän vuoksi kuin         selvityksen mukaan Suomeen ei ole myöskään
31100:        poistattanut jälj"ellä olevat myrkylliset       tuotu Belgiasta elävää siipikarjaa, siitosmunia,
31101:        lihat myynnistä?                                eläviä nautoja eikä sikoja tämän vuoden aikana.
31102:                                                        EELAn selvitysten mukaan Suomeen on tänä
31103: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          vuonna tuotu Belgiasta sianlihaa noin 300 000
31104: ti seuraavaa:                                          kg, naudanlihaa noin 2 000 kg, sika-nauta -val-
31105: Kuluvan vuoden kesäkuun alussa kävi ilmi, että         misteita noin 20 000 kg, siipikarjan lihaa noin
31106: Belgiassa ja osin myös Alankomaissa ja Rans-           10 000 kg ja maitotuotteita noin 350 000 kg.
31107: kassa oli käytetty eläimille dioksiinilla ja           Osa näistä tuoduista elintarvikkeista on jo ehdit-
31108: PCB:llä saastunutta rehua. Tämän seurauksena           ty syödä. Loput tuotteista on vedetty pois mark-
31109: saastunutta rehua käyttäviltä tiloilta peräisin ole-   kinoilta ja asetettu käyttökieltoon.
31110: va liha, maito ja munat olivat saastuneet näillä           Eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevan
31111: myrkyllisillä aineilla. Euroopan yhteisöjen (EY)       EY:n ja kansallisen lainsäädännön mukaan näi-
31112: komissio antoi belgialaista alkuperää olevaa sii-      den elintarvikkeiden myyntipakkaukseen on
31113: pikarjan-, naudan- ja sianlihaa, munia ja maitoa       merkittävä terveys- tai tunnistamismerkki, josta
31114: sekä näistä saatavia tuotteita koskevat kieltopää-     käy ilmi tuotteen valmistusmaa (esim. B on Bel-
31115: tökset 3-11.6.1999 (komission päätökset                gia). Näin kuluttaja voi vähittäiskaupassa itse
31116: 1999/363/EY, 1999/368/EY, 1999/389/EY ja               tarkistaa tuotteen valmistusmaan. Elintarvikkei-
31117: 1999/390/EY). Näiden päätösten mukaan belgia-          den pakkausmerkinnöistä annetun asetuksen
31118: laisten tuotteiden, jotka ovat peräisin saastunutta    (794/1991) 20 §:n mukaan on pakkaamattomia
31119: rehua käyttäneiltä tiloilta, markkinointi ja vienti    elintarvikkeita myytäessä myynti- tai kuljetus-
31120: Belgiasta on kielletty. Muidenjäsenvaltioiden oli      laatikossa taikka -astiassa, niiden välittömässä
31121: myös jäljitettävä ja vedettävä pois markkinoilta       läheisyydessä olevassa esitt~essä tai muulla ta-
31122: tällaiset tuotteet.                                    valla selvästi ilmoitettava tuotteen alkuperämaa
31123:    Maa- ja metsätalousministeriö antoi komis-          tai -alue, jos alkuperämaan ilmoittamatta jättämi-
31124: sion päätösten nojalla tuontikieltopäätökset, jot-     nen voi johtaa ostajaa harhaan.
31125: ka koskevat edellä tarkoitettuja belgialaisia tuot-       Naudanlihan osalta on edellisten säädösten li-
31126: teita (MMM:n päätökset 10/TUONTI/1999,                 säksi annettu EY:n asetus (82011997) nautaeläin-
31127: 11/TUONTI/1999 ja 12/TUONTI/1999). Elintar-            ten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän sekä
31128: vikevirasto (EV) antoi puolestaan päätökset, joil-     naudanlihan ja naudanlihatuotteiden merkitsemi-
31129: la tällaisten tuotteiden kaupanpito kiellettiin        sen käyttöön ottamisesta. Asetuksen mukaan
31130: 
31131: 2
31132: Ministerin vastaus                                         KK 163/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
31133: 
31134: 
31135: naudanlihan alkuperä tarkoittaa sitä maata tai         tuotavista elintarvikkeista. Suomessa on lähes
31136: maita, joissa nauta on syntynyt, kasvatettu ja teu-    70 prosenttia dioksiinin saannista peräisin kalas-
31137: rastettu. Asetus koskee tuoretta tai pakastettua       ta, josta silakan osuus on suurin eli yli 30 pro-
31138: naudanlihaa ja naudan jauhelihaa. Suomessa on          senttia. Loput dioksiinialtistumiset saadaan lä-
31139: ensimmäisten Euroopan unionin (EU) jäsenval-           hinnä maitotuotteista.
31140: tioiden joukossa otettu naudanlihan merkintäjär-          Rehulaissa (396/ 1998) säädettyjen rehuval-
31141: jestelmä pakolliseksi alkuperämerkintöjen osal-        misteiden yleisten laatuvaatimusten mukaan re-
31142: ta. Pakollinen järjestelmä tarkoittaa, että kaik-      huvalmisteiden tulee olla aitoja, hyvälaatuisia ja
31143: keen suomalaiseen naudanlihaan tulee merkitä           turvallisia sekä tarkoitukseensa sopivia. Lisäksi
31144: teksti "suomalaista naudanlihaa" sekä eränume-         rehulakiin on sisällytetty ankaran tuotevastuun
31145: ro. Ulkomaisen naudanlihan alkuperän merkitse-         periaate. Yleisten laatuvaatimusten mukaan epä-
31146: minen ei ole pakollista, mutta alkuperä voidaan        määräisten kierrätysrasvojen käyttö ei ole sallit-
31147: merkitä, jos lihan toimittajalla on hyväksytty         tua rehunvalmistuksessa. Käytettävien teuras- ja
31148: merkintäjärjestelmä. Suomen pakollinen naudan-         kasviöljyteollisuudesta suoraan peräisin olevien
31149: lihan merkintäjärjestelmä antaa kuitenkin kulut-       rasvojen laatua valvoo kasvintuotannon tarkas-
31150: tajalle mahdollisuuden halutessaan valita tekstil-     tuskeskus säännöllisesti. Maa- ja metsä-
31151: lä "suomalaista naudanlihaa" merkittyä lihaa eli       talousministeriön rehuvalmisteiden valmistuk-
31152: naudanlihaa, joka on peräisin Suomessa synty-          sen     omavalvontaa        koskevan     päätöksen
31153: neistä, kasvatetuista ja teurastetuista naudoista.     (139/1998) mukaan rehuvalmistajat järjestävät
31154:     Suomessa on jo 1990-luvun alusta lähtien han-      tuotantonsa omavalvonnan, johon sisältyy rehun
31155: kittu tietoja suomalaisten elintarvikkeiden PCB-       raaka-aineiden tunnistettavuus ja jäljitettävyys
31156: ja dioksiinipitoisuuksista. Ensimmäisenä tutkit-       sekä niiden laadun valvonta. Kasvintuotannon
31157: tiin kalaa, lihaa (sika ja nauta), munia ja maitoa.    tarkastuskeskus valvoo rehuvalmistajien omaval-
31158: Tulokset antoivat käsityksen suomalaisen ruoan         vontaa. Näin ollen rehun saastuminen Suomessa
31159: PCB- ja dioksiinpitoisuuksista ja tekivät myös         dioksiinilla vastaavalla tavalla on epätodennä-
31160: mahdolliseksi laskea kuluttajan altistumisen ky-       köistä.
31161: seisille myrkyille. Näitä tuloksia on täydennetty         Suomi ajaa ED-tasolla säännöllisen PCB- ja
31162: maitonäytteillä viime vuoden lopulla. Lisäksi          dioksiinivalvonnan sisällyttämistä kaikkien jä-
31163: viime vuonna tutkittiin viljaa, vihanneksia ja         senvaltioiden vuosittaisiin eläimistä saatavien
31164: marjoja saantilaskelmien uusimista ja EU:n tie-        elintarvikkeiden jäämävalvontaohjelmiin. Suo-
31165: teellistä yhteistyötä varten. Parhaillaan on me-       mi tukee myös tähän valvontaan tarvittavaa tutki-
31166: neillään näytteiden keruu meriviljelylaitosten         musmenetelmien kehittelyä. Lisäksi Suomi on
31167: kirjolohista, joiden dioksiinipitoisuudet saatta-      esittänyt, että komission tulisi tehokkaammin
31168: vat nousta, jos niiden rehuna käytetään silakkaa.      valvoa sitä, että jäsenvaltiot noudattavat EY:n re-
31169:  Suomessa tuotetun lihan ja maidon PCB- ja diok-       hu- ja elintarvikevalvontasäädöksiä. Suomen
31170: siinipitoisuudet ovat olleet erittäin alhaiset. Sitä   hallitus painottaa yhteisön lainsäädännön tarkis-
31171: vastoin Itämeren silakasta ja luonnon lohesta on       tamista erityisesti rehuvalmistuksen valvonnan
31172:  löydetty korkeampia pitoisuuksia. EELAn, EV:n         sekä kiellettävien rehuainesten osalta. EY:n ko-
31173: ja MMM:n on tarkoitus jatkaa näiden aineiden ta-       missio valmistelee parhaillaan näitä koskevia di-
31174: son säännöllistä seurantaa Suomessa tuotetuissa        rektiiviehdotuksia käsiteltäväksi Suomen pu-
31175:  elintarvikkeissa. Lisäksi on tarkoitus tiivistää      heenjohtajuuskaudella.
31176: näiden aineiden valvontaa myös muista maista
31177: 
31178: 
31179: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1999
31180: 
31181:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
31182: 
31183:                                                                                                         3
31184: KK 163/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                Ministerns svar
31185: 
31186: 
31187: 
31188: 
31189: Tili riksdagens talman
31190: 
31191: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    (E/20/216/99 och E/21/216/99). De produkter
31192: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av     som belagts med förbud har i samarbete med An-
31193: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Erk-    stalten för veterinärmedicin och 1ivsmede1 Livs-
31194: ki Pulliainen 1gröna undertecknade skriftliga       medelsverket och de kommunala tillsynsm~ndig
31195: spörsmål SS 163/1999 rd:                            heterna dragits tillbaka från marknaden.
31196:                                                        Enligt utredning av kontrollcentralen för växt-
31197:       Vilka andra åtgärder har regeringen           produktion har förgiftat foder inte importerats
31198:       vidtagit i fråga om det supergiftiga kött-    från Belgien. Enligt jord- och skogsbruksminis-
31199:       parti som importerats från Belgien än         teriets veterinär- och livsmedelsavdelning
31200:       att den har dragit tilihaka det kvarva-       (JSMVLA) har inte heller levande fjäderfå, av-
31201:       rande giftiga köttet från försälj'ning?       elsägg, levande nöt och svin importerats från
31202:                                                     Be1gien i år. Enligt utredning av Anstalten för ve-
31203: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     terinärmedicin och livsmedel har det i år impor-
31204: föra följande:                                      terats ca 300 000 kilogram svinkött, ca 2 000 ki-
31205: I början av juni i år framkom att man i Belgien     logram nötkött, ca 20 000 kilogram produkter
31206: och delvis också i Nederländerna och Frankrike      som härrör från nöt och svin, ca 10 000 kilo-
31207: hade utfodrat djur med foder som kontaminerats      gram kött av fjäderfå och ca 350 000 kilogram
31208: av dioxin och PCB. Som en följd härav kontami-      mjölkprodukter från Belgien. En del av dessa im-
31209: nerade dessa giftiga ämnen kött, mjölk och ägg      porterade livsmedel har redan hunnit förtäras.
31210: som härstammar från gårdar där kontaminerat fo-     Resten av produkterna har dragits tillbaka från
31211: der använts. Europeiska gemenskapernas (EG)         marknaden och belagts med konsumtionsförbud.
31212: kommission utfårdade 3-11.6.1999 ett beslut            Enligt EG:s lagstiftning och den nationella
31213: om förbud mot användande av kött av fjäderfå,       lagstiftningen som gäller animaliska livsmedel
31214: nöt- och svinkött, ägg och mjölk av belgiskt ur-    skall på dessa livmedels försäljningsförpackning
31215: sprung och produkter som härrör från dessa som      finnas ett hälso- och identifieringsmärke av vil-
31216: livsmedel eller foder (kommissionens beslut         ket produktens tillverkningsland framgår (t.ex. B
31217: 1999/363/EG, 1999/368/EG, 1999/389/EG och           är Belgien). På så sätt kan konsumenten i detalj-
31218: 199/390/EG). Enligt dessa beslut är det förbjudet   handeln själv kontrollera produktens tillverk-
31219: att marknadsföra och från Belgien exportera bel-    ningsland. Enligt 20 § förordningen om påskrif-
31220: giska produkter som härstammar från gårdar där      ter på livsmedelsförpackningar (794/ 1991) skall
31221: man använt kontaminerat foder. Övriga med-          när oförpackade livsmedel sä1js på den låda eller
31222: 1emsstater var också tvungna att spåra och dra      det kärl i viket livsmedlet säljs eller transporte-
31223: tillbaka dylika produkter från marknaden.           ras, i en broschyr i omedelbart samband därmed
31224:     Jord- och skogsbruksministeriet utfårdade       eller på något annat sätt klart meddelas produk-
31225: med stöd av kommissionens bes1ut beslut om im-      tens ursprungsland eller ursprungsregion, om det
31226: portförbud som gäller ovan nämnda belgiska pro-     kan vilseleda köparen ifall produktens ursprung
31227: dukter (JSM:s beslut 10/IMPORT/1999, 11/IM-         inte anges.
31228: PORT/1999 och 12/IMPORT/1999). Livsme-                 I fråga om nötkött har förutom ovan nämnda
31229: delsverket meddelade i sin tur beslut genom vil-    författningar getts en EG- förordning (820/ 1997)
31230: ka saluhållandet av dylika produkter förbjöds       om upprättande av ett system för identifiering
31231: 
31232: 4
31233: Ministems svar                                            KK 163/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
31234: 
31235: 
31236: och registrering av nötkreatur och om märkning         också i fråga om livsmedel som importeras från
31237: av nötkött och nötköttsprodukter. Enligt förord-       andra länder. I Finland härstammar nästan 70
31238: ningen betyder nötkötts ursprungsland det land        procent av det dioxin man får i sig från fisk, var-
31239: eller de Iänder där nötkreatur fötts, fötts upp och    vid strömmingens andel är störst, dvs. mer än 30
31240: slaktats. Förordningen gäller fårskt eller djup-      procent. Resten av dioxinet härstammar från
31241: fryst nötkött och malet kött av nöt. Finland har      mjölkprodukter.
31242: bland de första EU-medlemsstatema infört ett              Enligt de allmänna kvalitetskraven för foder-
31243: system för obligatorisk märkning av nötkött i frå-    fabrikat vilka föreskrivs i foderlagen (396/1998)
31244: ga om ursprungspåskrifter. Det obligatoriska sys-     skall foderfabrikat vara oförfalskade, av god kva-
31245: temet innebär att allt finskt nötkött skall vara      litet och lämpliga för sitt ändamål. Dessutom har
31246: märkt med texten "finskt nötkött" och satsnum-        principen om strikt produktansvar tagits in i fo-
31247: mer. Märkning av ursprungslandet i fråga om ut-       derlagen. Enligt de allmänna kvalitetskraven är
31248: ländskt nötkött är inte obligatoriskt, men det kan    det förbjudet att återanvända obestämbara fetter
31249: meddelas, ifall köttproducenten har ett märk-         vid för tillverkningen av foder. Kvaliteten på de
31250: ningssystem godkänt av EU. Finlands obligato-         fetter som härstammar direkt från slakt- och
31251: riska system för märkning ger emellertid konsu-       växtoljeindustrin kontrolleras regelbundet av
31252: menten möjlighet att om han eller hon så vill väl-    kontrollcentralen för växtproduktion. Enligt
31253: ja kött, dvs. nötkött försett med texten "finskt      jord- och skogsbruksministeriets beslut om egen-
31254: nötkött", som härrör från nötkreatur födda, upp-      kontroll av tillverkning av foderfabrikat
31255: födda och slaktade i Finland.                         (139/ 1998) ordnar tillverkama av foderfabrikat
31256:    I Finland har man redan sedan början av 1990-      egenkontroll av produktionen, i viiken ingår
31257: talet skaffat information om PCB- och dioxinhal-      identifiering av råvaroma som används för till-
31258: tema hos finska livsmedel. Allra först undersök-      verkningen av foder, möjligheten att spåra dem
31259: tes fisk, kött (svin och nöt), ägg och mjölk. Re-     samt övervakning av råvarukvaliteten. Kontroll-
31260: sultaten gav en uppfattning om PCB- och dioxin-       centralen för växtproduktion övervakar egenkon-
31261: haltema i den finska maten och gjorde det också       trollen hos tillverkama av foder. Sålunda är det
31262: möjligt att räkna ut konsumentens utsatthet för       osannolikt att fodret kontamineras av dioxin på
31263: giftema i fråga. Dessa resultat har kompletterats     motsvarande sätt i Finland.
31264: med mjölkprover i slutet av förra året. Ifjol un-         Finland arbetar på EU-nivå för att PCB- och
31265: dersökte man dessutom säd, grönsaker och bär          dioxinövervakning skall ingå i alla medlemssta-
31266: med tanke på fömyandet av beräkningama och            ters årliga återstodsövervakningsprogram i fråga
31267: det vetenskapliga samarbetet med EU. Som bäst         om animaliska livsmedel. Finland stöder också
31268: samlar man in prover på regnbågslax som här-          utvecklandet av forskningsmetoder som är nöd-
31269: stammar från fiskodlingar i havet. Dioxinhalten       vändiga för denna övervakning. Dessutom har
31270: hos regnbågslax kan stiga om de utfodras med          Finland framfört att kommissionen effektivare
31271: strömming. PCB- och dioxinhaltema i kött och          borde övervaka att medlemsstatema följer EG:s
31272: mjölk som producerats i Finland har varit myck-       rättsakter om foder- och livsmedelsövervakning.
31273: et låga. Däremot har man hittat högre halter hos      Finlands regering betonar en översyn av gemen-
31274: Östersjöströmming och naturlax. Avsikten är att       skapens lagstiftning särskilt i fråga om övervak-
31275: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel,         ning av fodertillverkningen och i fråga om de fo-
31276: Livsmedelsverket och JSM skall fortsätta att re-      derämnen som förbjuds. Europeiska gemenska-
31277: gelbundet följa upp nivån av dessa ämnen i livs-      pemas kommission bereder för närvarande för-
31278: medel producerade i Finland. Dessutom är det          slag till direktiv i frågan vilka kommer att tas upp
31279: meningen att man skall intensifiera kontrollen        tili behandling under Finlands ordförandeskap.
31280: 
31281: 
31282: 
31283: Helsingfors den 24 juni 1999
31284: 
31285:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
31286:                                                                                                         5
31287:                                                        KK 164/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
31288: 
31289: 
31290: 
31291: 
31292:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 164/1999 vp
31293: 
31294:                                             Metsätyössä käytettävien koneiden vakuutus-
31295:                                             maksujen perusteet
31296: 
31297: 
31298: 
31299: 
31300: Eduskunnan puhemiehelle
31301: 
31302: Metsätyö on voimakkaasti koneellistunut vii-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31303: meisten kymmenen vuoden aikana. Metsureita ja        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31304: traktoreita on korvattu monitoimikoneilla eli mo-
31305: toilla.                                                   Millä perusteilla määräytyvät metsä-
31306:    Työkoneena käytettävien motojen ja metsä-              työssä työkoneena käytettävien monitoi-
31307: traktoreiden vakuutusten suuret erot ovat herättä-        mikoneiden ja metsätraktoreiden vakuu-
31308: neet kysymyksiä kansalaisten keskuudessa.                 tus hinnat, koska niiden välillä on erit-
31309:                                                           täin suuret erot, ja
31310: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31311: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-         aikooko hallitus puuttua vakuutushinto-
31312:                                                           jen perusteisiin?
31313: 
31314: 
31315: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999
31316: 
31317:     Hannes Manninen /kesk
31318: 
31319: 
31320: 
31321: 
31322:                                                                                           Versio 2.0
31323: KK 16411999 vp- Hannes Manninen /kesk                                                Ministerin vastaus
31324: 
31325: 
31326: 
31327: 
31328: Eduskunnan puhemiehelle
31329: 
31330: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       tarvittaessa kyettävä osoittamaan viranomaiselle
31331: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        vakuutusmaksujen riskivastaavuus. Edellä mai-
31332: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nittuun taulustoon sovelletaan lisäksi sosiaali- ja
31333: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes          terveysministeriön antamia määräyksiä vahinko-
31334: Mannisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-       jen perusteella tapahtuvista maksunkorotuksista
31335: myksen KK 164/1999 vp:                               ja vahingottomien vuosien perusteella annetta-
31336:                                                      vista maksunalennuksista (ns. bonusjärjestel-
31337:        Millä perusteilla määräytyvät metsät-         mä). Mikäli kyse on liikeyhteisötunnuksen omaa-
31338:        yössä työkoneena käytettävien monitoi-        vien yritysten tai muiden yhteisöjen omistukses-
31339:        mikoneiden ja metsätraktoreiden vakuu-        sa tai hallinnassa olevista ajoneuvoista, niiden
31340:        tus hinnat, koska niiden välillä on erit-     vakuutuksiin edellä mainittuja maksutaulustoja
31341:        täin suuret erot, ja                          ja bonusjärjestelmää ei tarvitse soveltaa.
31342:                                                          Vakuutusyhtiöiden tariffointi liikennevakuu-
31343:       aikooko hallitus puuttua vakuutushinto-        tuksessa perustuu ajoneuvorekisterissä oleviin
31344:       jen perusteisiin?                              ajoneuvojen tyyppiluokitustietoihin. Traktorit on
31345: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        luokiteltu omaksi ryhmäkseen, ja metsämonitoi-
31346: ti seuraavaa:                                        mikoneet on ajoneuvorekisterissä tyyppiluokitel-
31347:                                                      tu moottorityökoneiksi. Traktoreita ajoneuvore-
31348: Liikennevakuutusmaksut ovat liikennevakuutus-        kisterissä on noin 325 000 ja moottorityökonei-
31349: yhtiöiden itsensä määrättävissä. Liikennevakuu-      ta 24 000. Vahinkoriskiitään traktorit ja mootto-
31350: tuslaissa kuitenkin säädetään, että liikenneva-      rityökoneet eroavat keskimäärin erittäin selvästi
31351: kuutusmaksut on laskettava silmällä pitäen va-       toisistaan, sillä moottorityökoneiden vahinkoris-
31352: kuutettujen etujen turvaavuutta kuitenkin siten,     ki on nelinkertainen traktoreihin verrattuna. Vas-
31353: että vakuutusmaksujen on oltava kohtuullisessa       taava ero on myös vakuutusmaksuissa. Lisäksi
31354: suhteessa vakuutuksista aiheutuviin kustannuk-       liikennevakuutusmaksut saattavat vaihdella yh-
31355: siinja että vakuutusmaksut yleensä ovat suurem-      tiöittäin ja edellä mainittujen yritysten tai yhtei-
31356: mat niistä vakuutuksista, joista on jouduttu suo-    söjen omistuksessa tai hallinnassa olevien ajo-
31357: rittamaan korvauksia. Sosiaali- ja terveysminis-     neuvojen osalta vakuutuksenottajakohtaisestikin
31358: teriö voi antaa määräyksiä vakuutusten ja vahin-     arvioidun riskin mukaan.
31359: kojen tilastoinuin perusteena olevasta riskien          Liikennevakuutusmaksujen tai niiden perus-
31360: luokittelusta sekä vahingottomien vuosien perus-     teiden määrääminen lainsäädännöllä tai muutoin
31361: teella annettavien vakuutusmaksujen alennusten       viranomaistoimin olisi Euroopan unionin vakuu-
31362: ja vahinkojen perusteella tapahtuvien maksujen       tustoimintaa koskevien direktiivien vastaista. Sa-
31363: korotusten määräämisestä.                            masta syystä ei ole myöskään mahdollista edel-
31364:     Sosiaali- ja terveysministeriön edellä tarkoi-   lyttää, että yksittäisen liikennevakuutusyhtiön
31365: tettujen määräysten mukaan vakuutusyhtiöllä tu-      olisi etukäteen hyväksytettävä käyttämänsä va-
31366: lee olla maksutaulusto. Maksutaulusta on kunkin      kuutusmaksut jollakin viranomaisella. Vakuutus-
31367: yhtiön vapaasti määrättävissä, mutta yhtiön on       toimintaa valvoo Vakuutusvalvontavirasto, joka
31368: 
31369: 
31370: 2
31371: Ministerin vastaus                                     KK 164/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
31372: 
31373: 
31374: voi puuttua liikennevakuutusyhtiön hinnoitte-         sujen on oltava kohtuullisessa suhteessa vakuu-
31375: luun, mikäli se ei täytä edellä mainittua liikenne-   tuksista aiheutuviin kustannuksiin.
31376: vakuutuslain vaatimusta siitä, että vakuutusmak-
31377: 
31378: 
31379: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999
31380: 
31381:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
31382: 
31383: 
31384: 
31385: 
31386:                                                                                                    3
31387: KK 164/1999 vp- Hannes Manninen /kesk                                                     Ministerns svar
31388: 
31389: 
31390: 
31391: 
31392: Tili riksdagens talman
31393: 
31394: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       hälsovårdsministeriets föreskrifter om premie-
31395: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       höjning på grund av skador och premienedsätt-
31396: statsrådet översänt följande av riksdagsman Han-      ningar tack vare år utan några skador (s.k. bonus-
31397: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga            system). Ifall det är fråga om fordon som ägs el-
31398: spörsmål SS 164/1999 rd:                              ler innehas av företag eller andra sammanslut-
31399:                                                       ningar med affårssignum behöver ovan nämnda
31400:        På vilka grunder bestäms försäkrings-          premietabeller och bonussystem inte tillämpas på
31401:        premiernaför de processorer och skogs-         deras försäkringar.
31402:        traktorer som används som arbetsmaski-            Försäkringsbolagens tariffering inom trafik-
31403:        ner i skogsarbete då det .finns väldigt        försäkringen grundar sig på de uppgifter om typ-
31404:        stora skillnader mellan dem, och               klassificering av fordonen som finns i fordonsre-
31405:                                                       gistret. Traktorerna utgör en egen grupp och
31406:       ämnar regeringen ingripa i grunderna            skogsprocessorerna har i fordonsregistret typ-
31407:       för försäkringspremierna?                       klassificerats som motorredskap. I fordonsregist-
31408: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ret finns ca 325 000 traktorer och 24 000 motor-
31409: föra följande:                                        redskap. När det gäller olycksrisken finns det i
31410:                                                       medeltal en mycket klar skillnad mellan trakto-
31411: Det är trafikförsäkringsbolagen själva som be-        rer och motorredskap, emedan olycksrisken för
31412: stämmer trafikförsäkringspremierna. I trafikför-      motorredskap är fyra gånger större än för trakto-
31413: säkringslagen sägs dock att trafikförsäkringspre-     rer. Motsvarande skillnad syns också i försäk-
31414: mierna med beaktande av tryggandet av de för-         ringspremierna. Dessutom kan trafikförsäkrings-
31415: säkrades förmåner skall dock beräknas så att för-     premierna variera från bolag till bolag och i frå-
31416: säkringspremierna står i rimlig proportion till       ga om fordon som ägs eller innehas av ovan
31417: försäkringskostnaderna och att försäkringspre-        nämnda företag eller sammanslutningar kan de
31418: mierna i allmänhet är större för sådana försäk-       också variera mellan olika försäkringstagare en-
31419: ringar för vilka ersättningar har betalts ut. Soci-   ligt hur stor risken bedöms vara.
31420: al- och hälsovårdsministeriet kan meddela före-          Att bestämma trafikförsäkringspremierna el-
31421: skrifter om den riskklassificering som ligger för     ler grunderna för dessa genom lagstiftning eller
31422: grund till statistikföringen av försäkringar och      på något annat sätt genom myndighetsåtgärder
31423: skador samt om premienedsättningar efter skade-       skulle strida mot Europeiska unionens direktiv
31424: fria år och premiehöjningar till följd av skador.     om försäkringsrörelse. Av samma orsak är det
31425:    Enligt ovan avsedda föreskrifter av social- och    inte heller möjligt att kräva att ett enskilt trafik-
31426: hälsovårdsministeriet skall försäkringsbolagen        försäkringsbolag på förhand skall få sina försäk-
31427: ha en premietabell. Varje enskilt bolag kan fritt     ringspremier godkända av någon myndighet.
31428: fastställa en premietabell, men bolaget skall vid     Försäkringsrörelsen övervakas av Försäkringsin-
31429: behov kunna påvisa för myndigheterna att för-         spektionen, som kan ingripa i ett trafikförsäk-
31430: säkringspremierna motsvarar riskerna. På ovan         ringsbolags prissättning ifall den inte uppfyller
31431: nämnda tabell tillämpas dessutom social- och          ovan nämnda krav i trafikförsäkringslagen på att
31432: 
31433: 
31434: 4
31435: Ministems svar                                   KK 164/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
31436: 
31437: 
31438: försäkringspremiema skall stå i rimlig propor-
31439: tion till försäkringskostnadema.
31440: 
31441: 
31442: Helsingfors den 23 juni 1999
31443: 
31444:    Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
31445: 
31446: 
31447: 
31448: 
31449:                                                                                     5
31450:                                                               KK 165/1999 vp -Seppo Kanerva /kok
31451: 
31452: 
31453: 
31454: 
31455:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 165/1999 vp
31456: 
31457:                                                Taitetun indeksin vuosikustannukset
31458: 
31459: 
31460: 
31461: 
31462: Eduskunnan puhemiehelle
31463: 
31464: Viime eduskuntavaalien alla käytiin kiivas kes-         indeksi -järjestelmän poistamisen olevan vuosi-
31465: kustelu eläkeläisten ns. taitetun indeksin vuosi-       tasolla miljardiluokkaa.
31466: kustannuksista valtiolle ja eläkekassoille. Eläke-
31467: asiantuntijat arvioivat vuosikustannuksiksi noin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31468: 350-400 miljoonaa markkaa, josta julkishallin-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31469: non osuus olisi 29 % eli noin 120 miljoonaa             tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31470: markkaa. Sen arveltiin palautuvan takaisin val-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31471: tion kassaan seuraavan vuoden verotuksessa.
31472: Asiantuntijat arvioivat 30 miljardin markan vuo-              Mitkä ovat eläkeläisten ns. taitetun in-
31473: sivauhtia kasvaville eläkekassoille koituvan                  deksin kustannukset vuositasolla, ja
31474: asiasta noin 250 miljoonan markan vuotuiset ku-
31475: lut. Toisaalta eräät nykyisen hallituksen edusta-             voidaanko taitetusta indeksistä luopua,
31476: jat ilmoittivat kirjallisessa tiedotteessaan taitettu         jos se ei rasita valtion taloutta?
31477: 
31478: 
31479: 
31480: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
31481: 
31482:     Seppo Kanerva /kok
31483: 
31484: 
31485: 
31486: 
31487:                                                                                                  Versio 2.0
31488: KK 165/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                  Ministerin vastaus
31489: 
31490: 
31491: 
31492: 
31493: Eduskunnan puhemiehelle
31494: 
31495: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       valtion vastuulla olevan valtion eläkejärjestel-
31496: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         män vuoksi.
31497: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan, jos
31498: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-        taitetusta indeksijärjestelmästä siirtyminen TEL-
31499: nervan 1 kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       puoliväli-indeksiin olisi tapahtunut kuluvan vuo-
31500: sen KK 165/1999 vp:                                   den alussa, TEL-indeksisidonnaiset eläkemenot
31501:                                                       kasvaisivat kuluvana vuonna yli 250 miljoonaa
31502:        Mitkä ovat eläkeläisten ns. taitetun in-      markkaa. Tästä eläkemenon lisäyksestä valtion
31503:        deksin kustannukset vuositasolla, ja           eläkejärjestelmän (VEL) osuus olisi noin viiden-
31504:                                                      nes. Eläkemenon lisäykseen vaikuttaisi, että an-
31505:       voidaanko taitetusta indeksistä luopua,         siotason reaalimuutos vuoden 1999 TEL-indek-
31506:       jos se ei rasita valtion taloutta?              sien määräytymisvälillä oli poikkeuksellisen
31507: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        korkea eli 2,3 prosenttiyksikköä.
31508: ti seuraavaa:                                            Pitkällä aikavälillä vuosittainen reaaliansion
31509:                                                      muutos jää Eläketurvakeskuksen arvion mukaan
31510: Kysymys siitä, tulisiko Suomessa jatkossakin         edellä esitettyä pienemmäksi, mikä supistaisi tai-
31511: noudattaa voimassa olevaa työeläkkeiden taite-       tetusta indeksijärjestelmästä luopumista aiheutu-
31512: tun indeksin järjestelmää vai siirtyä takaisin en-   via lisäkustannuksia. Toisaalta väestörakenteem-
31513: nen vuotta 1996 voimassa olleeseen niin sanot-       me ikääntymisen myötä yhä suurempi osuus elä-
31514: tuun TEL-puoliväli-indeksiin, ei niinkään ole        kemenosta aiheutuu jatkossa 65 vuotta täyttänei-
31515: merkittävä valtiontalouden vaan kansantalouden       den eläkkeistä. Eläketurvakeskuksen laskelman
31516: kannalta. Työeläkejärjestelmän kustannuksista        mukaan taitetusta indeksijärjestelmästä luopumi-
31517: vastaavat pääosin työnantajat ja työntekijät. Jos    nen lisäisi vuotuisia eläkemenoja 2,2 miljardia
31518: taitetusta indeksijärjestelmästä luovuttaisiin ja    markkaa vuonna 2010, 5 miljardia markkaa
31519: siirryttäisiin takaisin TEL-puoliväli-indeksiin,     vuonna 2020 ja 7,5 miljardia markkaa vuonna
31520: eläkemenot tulisivat kasvamaan. Tästä puoles-        2030. Reaaliansioiden on laskelmassa oletettu
31521: taan seuraisi välillisten työvoimakustannusten       kasvavan keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa.
31522: kasvaminen, jota ei pidetä kansantaloutemme              Eläketurvan ja sen rahoituksen suunnittelu
31523: kannalta suotavana. Viime vuosina on pikem-          ovat erittäin pitkäjänteistä toimintaa, kun eläk-
31524: minkin ollut pyrkimyksenä pienentää välillisiä       keen karttumisen alkamisesta eläkkeen viimei-
31525: työvoimakustannuksia muun muassa yrityksiem-         seen maksuun kuluu yleensä reilusti yli puoli
31526: me kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantami-       vuosisataa. Taitettuun indeksijärjestelmään siir-
31527: seksi. Viime kädessä kysymys on koko kansanta-       tyminenkin oli osa tarkoin harkittua eläkemuu-
31528: loutemme mahdollisuuksista turvata työeläke-         toksien kokonaisuutta. Taitettuun indeksijärjes-
31529: laeissa säädetyt eläke-etuudet myös nyt ja tule-     telmään siirtymisen tavoitteena oli saada aikaan
31530: vaisuudessa työelämässä toimiville. Valtionta-       eläke-etujen ja eläkevakuutusmaksujen välinen
31531: louden kannalta asialla on lähinnä merkitystä        tasapaino 1990-luvun loppuvuosiksi ja samalla
31532:                                                      huolehtia työeläkejärjestelmän pidemmän aika-
31533: 
31534: 
31535: 2
31536: Ministerin vastaus                                         KK 165/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
31537: 
31538: 
31539: välin maksujen ja etujen tasapainosta. Jo tehdyis-   na eläkeaikanaan myös taitetun indeksin piiriin.
31540: tä muutoksista huolimatta eläkemenojen osuus         Tämän lisäksi vuoden 1996 eläkemuutoksissa
31541: palkkasummasta tulee arvion mukaan nouse-            heidän tulevaa eläkettään leikattiin tulevan ajan
31542: maan nykyisestä runsaasta 20 prosentista 35 pro-     karttumaa alentamalla sekä pidentämällä eläke-
31543: senttiin vuoteen 2030 mennessä. Työeläkevakuu-       palkan laskusääntöä kymmenellä vuodella. Li-
31544: tusmaksu tulee nousemaan lähes samassa suh-          säksi taitetusta indeksistä palaaminen TEL-puo-
31545: teessa. Välillisten työvoimakustannusten tätä        liväli-indeksiin heikentäisi nyt työssä olevien tu-
31546: suurempi nousu, jota taitetusta indeksistä TEL-      levan eläkkeen alkumäärää, sillä työeläkemak-
31547: puoliväli-indeksiin siirtyminen merkitsisi, hei-     sun nousu pienentäisi heidän eläkkeensä perus-
31548: kentäisi entisestään kansantalouttamme ja yritys-    teena olevia ansioitaan sekä hidastaisi TEL-puo-
31549: toiminnan kilpailukykyä. Tämä taas vaikenttaisi      liväli-indeksin nousua. Tätäkin taustaa vasten on
31550: entisestään eläketurvan kustantamista.               mahdotonta ajatella, ettei nykyisten eläkeläisten
31551:    Edellä mainitsemani eläkemenojen osuuden          eläketurvan tasoon olisi tullut millään tavoin
31552: kasvu palkkasummasta johtuu suureksi osaksi          puuttua.
31553: väestörakenteemme ikääntymisestä myös tule-             Hallitusohjelman mukaan taitetun indeksijär-
31554: vaisuudessa. Vuonna 1996 toteutetuilla eläke-        jestelmän kehittämistarpeita tullaan selvittä-
31555: muutoksilla varauduttiin väestömme ikäraken-         mään. Työeläkelakien, kuten koko sosiaaliva-
31556: teen vanhentumiseen. Taitetun indeksijärjestel-      kuutusjärjestelmänkin, kehittäminen tapahtuu
31557: män käyttöönotto oli osa työeläkejärjestelmän        hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kiinteässä
31558: pitkän aikavälin selviytymisstrategiaa. On huo-      yhteistyössä. Tämän yhteistyön pohjalta hallitus
31559: mattava, että nykyiset työelämässä olevat joutu-     valmistelee tarpeelliset lainsäädäntöuudistukset
31560: vat voimassa olevien säännöksien mukaan oma-
31561: 
31562: 
31563: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999
31564: 
31565:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
31566: 
31567: 
31568: 
31569: 
31570:                                                                                                       3
31571: KK 165/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                       Ministerns svar
31572: 
31573: 
31574: 
31575: 
31576: Tili riksdagens talman
31577: 
31578: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Om övergången från systemet med brutet in-
31579: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        dex till systemet med APL-hälftenindex hade
31580: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-       skett i början av innevarande år, skulle de APL-
31581: po Kanerva /saml undertecknade skriftliga spörs-       indexrelaterade pensionsutgifterna enligt Pen-
31582: mål SS 165/1999 rd:                                    sionsskyddscentralens beräkningar öka med mer
31583:                                                        än 250 milj. mk under detta år. Av denna ökning i
31584:        Vilka är kostnaderna på årsnivå för det         pensionsutgifterna skulle statens pensionssys-
31585:        s. k. brutna indexet i fråga om pensions-       tem (StPL) stå för ca en femtedel. Ökningen av
31586:        tagare och kan det brutna indexet från-         pensionsutgifterna påverkas också av att den re-
31587:        gås i fall att statsekonomin inte belas-        ella ändringen i inkomstnivån under den tid då
31588:        tas?                                            APL-indexen för 1999 bestämdes var exceptio-
31589:                                                        nellt hög, dvs. 2,3 procentenheter.
31590: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-            På lång sikt kommer den årliga ändringen i
31591: föra följande:                                         realinkomsterna enligt pensionsskyddscentra-
31592: Frågan huruvida man i Finland även i framtiden         lens uppskattning att b1i mindre än vad som an-
31593: skall iaktta det gällande systemet med brutet in-      förs ovan, vilket skulle minska de extra utgifter
31594: dex i fråga om arbetspensioner eller återgå till det   som föranleds av att systemet med brutet index
31595: s.k. APL-hälftenindexet som gällde före 1996 är        frångås. I och med att vår befolkningsstruktur
31596: inte väsentligt med tanke på statsekonomin utan        åldras kommer å andra sidan en allt större del av
31597: snarare med tanke på samhällsekonomin. Det är          pensionsutgifterna i fortsättningen att föranledas
31598: huvudsak1igen arbetsgivarna och arbetstagarna          av pensionerna för dem som fyllt 65 år. Enligt
31599: som står för kostnaderna för arbetspensionssyste-      Pensionsskyddscentralens beräkningar skulle
31600: met. Om systemet med brutet index frångås och          slopandet av systemet med brutet index öka de
31601: systemet med APL-hälftenindex återinförs kom-          årliga pensionsutgifterna med 2,2 mrd. mk år
31602: mer pensionsutgifterna att öka. Detta i sin tur le-    2010, 5 mrd. mk år 2020 och 7,5 mrd. mk år
31603: der till ökade indirekta arbetskraftskostnader         2030. Realinkomsterna har beräknats stiga med i
31604: vilket inte kan anses önskvärt med tanke på vå;        genomsnitt två procent om året.
31605: samhällsekonomi. Under de senaste åren har man             Planeringen av pensionsskyddet och dess fi-
31606: snarare strävat efter att minska de indirekta ar-      nansiering utgör en synnerligen 1ångsiktig verk-
31607: betskraftskostnaderna bl.a. för att bevara och för-    samhet med tanke på att tiden mellan det att pen-
31608: bättra konkurrenskraften hos våra företag. I sista     sion börjar intjänas och den sista utbetalningen
31609: hand är det fråga om att inom ramen för vår sam-       av pen~ion i allmänhet klart överstiger ett halvt
31610: hällsekonomi trygga de i arbetspensions1agarna         sekel. Overgången till systemet med brutet index
31611: föreskrivna pensionsförmånerna både för dagens         utgjorde också ett led i en noga genomtänkt hel-
31612: arbetstagare och för framtida arbetstagare. Med        het av pensionsreformer. Målet med övergången
31613: tanke på statsekonomin är frågan av betydelse          till systemet med brutet index var att för de sista
31614: främst för statens pensionssystem, som staten an-      åren på 1990-talet få till stånd en balans mellan
31615: svarar för.                                            pensionsförmånerna och pensionsförsäkrings-
31616: 
31617: 
31618: 4
31619: Ministems svar                                               KK 165/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
31620: 
31621: 
31622: premiema och att samtidigt se tili att avgiftema       ligt gäliande lagstiftning kommer att omfattas av
31623: och förmånema inom ramen för arbetspensions-           systemet med brutet index under sin pensionstid.
31624: systemet är i balans på lång sikt. Oberoende av de     I samband med ändringama av pensionslagstift-
31625: redan gjorda ändringama kommer pensionsutgif-          ningen 1996 skars deras kommande pensioner
31626: temas andel av lönesumman att stiga från nuva-         dessutom ner genom att pensionstiliväxten under
31627: rande 20 % till 35 % före utgången av år 2030.         återstående tid minskades och tiden för beräk-
31628: Arbetspensionsförsäkringspremiema kommer att           ning av för pensionslönen förlängdes tili tio år.
31629: stiga i nästan samma utsträckning. Den större ök-      Utöver detta skulie en återgång från brutet index
31630: ning i fråga om de indirekta arbetskraftskostna-       tili APL-hälftenindex sänka pensionens begyn-
31631: dema som en övergång från brutet index tili            nelsebelopp för dem som för närvarande arbetar,
31632: APL-hälftenindex skulie medföra försvagar vår          eftersom en höjd arbetspensionspremie minskar
31633: samhälisekonomi och konkurrenskraften inom             den inkomst som ligger tili grund för pensionen
31634: företagsverksamheten ytterligare. Detta i sin tur      samt fördröjer höjningen av APL-hälftenindex-
31635: skulie ytterligare försvåra finansieringen av pen-     et. Ä ven mot denna bakgrund är det omöjligt att
31636: sionsskyddet.                                          tänka sig att inga åtgärder skulie ha vidtagits för
31637:    Den ökning av pensionsutgiftemas andel av           att ingripa i pensionsskyddsnivån för de nuvaran-
31638: lönesumman som nämns ovan beror till stor del          de pensionstagama.
31639: på att vår befolkningsstruktur åldras även i fram-         Enligt regeringsprogrammet kommer man att
31640: tiden. Med de ändringar av pensionssystemet            utreda behoven av en utveckling av indexsyste-
31641: som genomfördes 1996 förberedde man sig på en          met. Utvecklandet av arbetspensionslagama, lik-
31642: högre åldersstruktur. Ibruktagandet av systemet        som även hela socialförsäkringssystemet, sker i
31643: med brutet index var ett led i den strategi som        nära samarbete melian regeringen och arbets-
31644: gick ut på att på lång sikt lösa problemen i anslut-   marknadsorganisationema. På basis av detta
31645: ning till arbetspensionssystemet. Det bör beaktas      samarbete kommer regeringen att bereda de lag-
31646: att även de som för närvarande är i arbetslivet en-    stiftningsreformer som behövs.
31647: 
31648: 
31649: 
31650: Helsingfors den 23 juni 1999
31651: 
31652:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
31653: 
31654: 
31655: 
31656: 
31657:                                                                                                         5
31658:                                                                 KK 166/1999 vp - Esa Lahtela /sd
31659: 
31660: 
31661: 
31662: 
31663:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 166/1999 vp
31664: 
31665:                                            Mahdollisuus kuukauden pituiseen kalastus-
31666:                                            lupaan
31667: 
31668: 
31669: 
31670: 
31671: Eduskunnan puhemiehelle
31672: 
31673: Nykyisen kalastuslain 88 §:n mukaan jokaisen         tällöin kesälomansa aikana, joutuvat nyt lunasta-
31674: kalan- tai ravunpyyntiä harjoittavan henkilön tu-   maan joko useampia viikon mittaisia lupamaksu-
31675: lee suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu.      ja tai sitten koko kalenterivuosimaksun. Nähtä-
31676: Kalastuksenhoitomaksu on 90 markkaa kalente-        vissä onkin ollut suuntaus, että usein turvaudu-
31677: rivuodelta ja 25 markkaa kultakin seitsemän vuo-    taan maksamaan vain viikon lupamaksuja loppu-
31678: rokauden kalastusjaksolta. Maksusta vapautettu-     aika kuukaudesta kalastetaan luvatta, koska kat-
31679: ja ovat onkimisen ja pilkkimisen osalta alle 18-    sotaan kalenterivuosimaksun lunastamisen ole-
31680: vuotiaat ja yli 65-vuotiaat henkilöt.               van kuitenkin turhan kallis kalastuksen vähäisyy-
31681:    Lisäksi on säädetty erikseen läänikohtainen      den vuoksi.
31682: viehekalastusmaksu, joka on 150 markkaa kalen-          Olisikin tarpeen saada kalastuslakiin sekä ka-
31683: terivuodelta tai 35 markkaa seitsemän vuorokau-     lastuksen hoitomaksun että läänikohtaisen viehe-
31684: den kalastusjaksolta.                               maksun osalta lisäys, jolla kalastusta harjoittava
31685:    Vasta muutaman vuoden kalastuslaissa voi-        henkilö voisi suorittaa maksun, joka oikeuttaisi
31686: massa ollut seitsemän vuorokauden lupamaksu         kalastukseen kuukauden ajan.
31687: on koettu hyväksi ja se on otettu myönteisesti          Maksun suuruus tulisi mitoittaa kohtuullisek-
31688: vastaan. Ongelmaksi on noussut kysymys siitä,       si suhteessa vuosimaksuun tai viikkomaksuun,
31689: miksei seitsemän vuorokauden ja kalenterivuosi-     jolloin se myös kannustaisi maksun suorittami-
31690: maksun väliin ole tehty järjestelmää maksusta,      seen ja vähentäisi luvatta kalastamista. Kohtuul-
31691: joka ottaisi paremmin huomioon sen, että kesälo-    linen kuukausimaksun suuruus kalastuksenhoito-
31692: mat työelämässä ovat useimmiten kuukauden pi-       maksun osalta olisi 35 markkaa ja läänikohtai-
31693: tuisia. Henkilöt, jotka haluavat kalastaa silloin   sen viehekortin osalta 45 markkaa.
31694: 
31695: 
31696: 
31697: 
31698:                                                                                              Versio 2.0
31699: KK 166/1999 vp- Esa Lahtela /sd
31700: 
31701: 
31702: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   korttimaksujärjestelmän kehittämistar-
31703: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    peesta, ja
31704: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31705: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  aikooko hallitus kehittää maksujärjes-
31706:                                                      telmää siten, että olisi mahdollista mak-
31707:        Onko hallitus tietoinen kalastuksenhoi-       saa myös kuukauden pituinen lupamak-
31708:        tomaksujen sekä läänikohtaisen viehe-         su?
31709: 
31710: 
31711: 
31712: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
31713: 
31714:     Esa Lahtela /sd
31715: 
31716: 
31717: 
31718: 
31719: 2
31720: Ministerin vastaus                                                KK 166/1999 vp- Esa Lahtela /sd
31721: 
31722: 
31723: 
31724: 
31725: Eduskunnan puhemiehelle
31726: 
31727: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       naisesti kalastavien myös kalastusmatkailijoiden
31728: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          kalastusmahdollisuuksien parantamisella. Viik-
31729: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        komaksulla voidaan sanoa saavutetun ne tavoit-
31730: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        teet, jotka sille asetettiin.
31731: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           Vuonna 1998 läänikohtaisista viehekalastus-
31732:  166/1999 vp:                                         maksuista kertyi yhteensä noin 9,6 miljoonaa
31733:                                                       markkaa. Tästä summasta 8,9 % kertyi viikko-
31734:       Onko hallitus tietoinen kalastuksenhoi-         maksuista.
31735:       tomaksujen sekä läänikohtaisen viehe-               Läänikohtainen viehekalastusmaksuj ärj estel-
31736:       korttimaksujärjestelmän kehittämistar-          mä tuli voimaan vuoden 1997 alusta lukien, jo-
31737:       peesta,ja                                       ten kysymyksessä on vielä suhteellisen uusi jär-
31738:                                                       jestelmä. Viehekalastusmaksujärjestelmä perus-
31739:        aikooko hallitus kehittää maksujärjes-         tettiin täydentämään vesialueen omistajien var-
31740:        telmää siten, että olisi mahdollista mak-      sin kirjavia lupajärjestelmiä. Läänikohtainen vie-
31741:        saa myös kuukauden pituinen lupamak-           hekalastusmaksu onkin nähtävä vain yhtenä
31742:        su?                                            vaihtoehtona vesialueen omistajien luville.
31743: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
31744: ti seuraavaa:                                         kalastukseen liittyvät maksu- ja lupajärjestelmät
31745:                                                       ovat jo nykyisellään varsin moninaiset ja kalas-
31746: Vuonna 1998 kalastuksenhoitomaksuja kertyi            tuksenhoitomaksun sekä läänikohtaisen vieheka-
31747: kaiken kaikkiaan 27,7 miljoonaa markkaa. Tästä        lastusmaksun osalta vasta muuttuneet. Tällä het-
31748: summasta vain 1, 1 % kertyi viikkomaksuista.          kellä ongelmallisempaa on se, että kalastuslain-
31749:    Kalastuksenhoitomaksu ei ole varsinainen ka-       säädäntöä, kalastukseen liittyviä maksu- ja lupa-
31750: lastuslupa, vaan veronluonteinen maksu. Se ei         järjestelmiä tai maksujen suuruutta on muutettu
31751: anna maksajalle mitään oikeuksia, vaan maksa-         viime aikoina lähes vuosittain. Maksu- ja lupa-
31752: jalla täytyy olla lisäksi vesialueen omistajan lupa   järjestelmät ovat tällä hetkellä niin monitahoiset,
31753: kalastukseen tai viehekalastuksessa vaihtoehtoi-      että kattavan ja kansalaiset riittävästi tavoittavan
31754: sesti läänikohtainen viehekalastusmaksu suori-        informaation levittämisessä järjestelmien muut-
31755: tettuna. Koska kysymyksessä on veronluontei-          tuessa on ongelmia yhtäältä valistustoiminnan
31756: nen maksu, ei sen moniasteinen porrastaminen          kalleuden ja toisaalta valistusajankohtien suh-
31757: ole tarkoituksenmukaista. Vuoden 1997 alusta          teen. Tästä syystä tällä hetkellä tulisi keskittyä
31758: voimaan tulleella kalastuslain muutoksella mah-       keräämään kokemuksia nykyisten lupa- ja mak-
31759: dollistettiin kuitenkin kalastuksenhoitomaksun        sujärjestelmien toimivuudesta sekä jakamaan li-
31760: maksaminen myös ns. viikkoluvalla. Muutosta           sää tietoa kansalaisille kalastukseen liittyvistä lu-
31761: perusteltiin mm. kalastusharrastuksen ylläpitä-       pa- ja maksujärjestelmistä. Kehitettäköön järjes-
31762: misellä ja edistämisellä tilanteissa, joissa kalas-   telmiä myöhemmin saatujen kokemusten perus-
31763: tusta harjoitetaan enintään viikon jaksoissa. Vaa-    teella.
31764: timuksia viikkomaksusta esitettiin paitsi satun-
31765: 
31766: 
31767:                                                                                                          3
31768: KK 166/1999 vp- Esa Lahtela /sd                  Ministerin vastaus
31769: 
31770: 
31771: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
31772: 
31773:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
31774: 
31775: 
31776: 
31777: 
31778: 4
31779: Ministems svar                                                     KK 166/1999 vp- Esa Lahtela /sd
31780: 
31781: 
31782: 
31783: 
31784: Tili riksdagens talman
31785: 
31786: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         hetema på så sätt kunde förbättras både för dem
31787: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         som fiskar endast sporadiskt och för fisketuris-
31788: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa         ter. Konstateras kan att de mål som ställdes för
31789: Lahtela /sd undertecknade spörsmål SS 166/1999          veckoavgiften har uppnåtts.
31790: rd:                                                         År 1998 inflöt sammanlagt cirka 9,6 miljoner
31791:                                                         mark i länsvisa spöfiskeavgifter. Veckoavgifter-
31792:        ir regeringen medveten om behovet av             na utgjorde 8,9 % av detta belopp.
31793:        att utvecklafiskevårdsavgifterna och det             Systemet för länsvis spöfiskeavgift trädde i
31794:        länsvisa spöjiskeavgiftssystemet, och            kraft från och med början av år 1997. Det är såle-
31795:                                                         des fråga om ett ännu relativt nytt system. Spöfis-
31796:        har regeringen för avsikt att utveckla           keavgiftssystemet skapades för att komplettera
31797:        avgiftssystemet så att det också vore            vattenägamas rätt så heterogena ti11ståndssys-
31798:        möjligt att betala en avgift för en må-          tem. Den länsvisa spöfiskeavgiften skall också
31799:        nadslångjiskeperiod?                             närmast ses som ett altemativ ti11 de system ägar-
31800: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          na av vattenområden tillämpar.
31801: anföra följande:                                           Utgående från det ovansagda kan det konstate-
31802:                                                        ras att dagens system för fiskeavgifter och -till-
31803: Den sammanlagda beloppet för under år 1998 in-         stånd redan nu är relativt komplicerade och att de
31804: flutna fiskevårdsavgifter uppgick till 27,7 miljo-     för fiskevårdsavgiftens och den länsvisa spöfis-
31805: ner mark. Av detta belopp utgjorde de influtna         keavgiftens del nyligen har undergått förändring-
31806: avgiftema för veckolånga fiskeperioder endast          ar. För närvarande är det ett större problem att
31807: 1,1 %.                                                 fiskelagstiftningen, fiskets avgifts- och till-
31808:    Fiskevårdsavgiften är inte något egentligt fis-     ståndssystem och avgiftemas storlek under de se-
31809: ketillstånd utan en avgift av skattenatur. Betald      naste tidema undergått förändringar så gott som
31810: avgift ger inte betalaren någon rättighet utan be-     varje år. Avgifts- och tillståndssystemen är för
31811: talaren skall utöver fiskevårdsavgiften ha vatten-     närvarande så komplicerade att varje förändring i
31812: ägarens tillstånd eller, då det gäller spöfiske, al-   systemen medför problem vid spridning av en
31813: temativt ha betalt den länsvisa spöfiskeavgiften.      täckande information som når medborgama i till-
31814: Eftersom det är fråga om en avgift av skattenatur      räcklig utsträckning. Dels ställer sig den upplys-
31815: är inte en tidsmässig differentiering av den ända-     ning som skall bedrivas dyr, dels vållar valet av
31816: målsenlig. Genom en ändring av lagen om fiske          rätta tidpunkter för upplysningen problem. För
31817: som trädde i kraft i början av år 1997 möjligjor-      närvarande är det därför skäl att koncentrera sig
31818: des dock betalning av fiskevårdsavgiften i form        på insamling av erfarenheter av hur de nuvaran-
31819: av ett så ka1lat veckokort. Ändringen motivera-        de fisketillstånds- och avgiftssystemen fungerar
31820: des bl.a. med upprätthållandet och främjandet av       samt distribuera ytterligare information om dem
31821: fiskeintresset i situationer då fisket bedrivs i       till medborgama. Senare, utgående från de erfa-
31822: högst en vecka långa perioder. Kraven på vecko-        renheter som erhållits, kan systemen utvecklas.
31823: avgifter motiverades också med att fiskemöjlig-
31824: 
31825: 
31826:                                                                                                          5
31827: KK 166/1999 vp- Esa Lahtela /sd                  Ministems svar
31828: 
31829: 
31830: Helsingfors den 18 juni 1999
31831: 
31832:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
31833: 
31834: 
31835: 
31836: 
31837: 6
31838:                                                               KK 167/1999 vp- Matti Kangas /vas
31839: 
31840: 
31841: 
31842: 
31843:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 167/1999 vp
31844: 
31845:                                             Nuorisorikollisuuden torjuminen
31846: 
31847: 
31848: 
31849: 
31850: Eduskunnan puhemiehelle
31851: 
31852: Nuorisorikollisuus on viime aikoina nostanut         kaan, samoin on olemassa säännökset syyttämät-
31853: päätään ja kansalaisten turvattomuus lisääntyy,      tä ja tuomitsematta jättämisestä. Ajan haasteita
31854: kun lehdistä saa jatkuvasti lukea nuorten syyllis-   seuraten rikosoikeudellisen vastuun alaikärajan
31855: tyneen yhä useammin raiskauksiin, pahoinpite-        alentaminen saattaisi olla tarkoituksenmukaista.
31856: lyihin, ampuma-aserikoksiin ja huumerikoksiin.       Nykyään yhä nuoremmat syyllistyvät rikoksiin,
31857: Samoin nuorten tekemät omaisuusrikokset sekä         joita ennen ei tehty lainkaan.
31858: mieletön yhteisen omaisuuden rikkominen ja              Rikoskierteen katkaisu on todellinen yhteis-
31859: töhriminen ovat oire ongelmasta, jonka selvittä-     kunnallinen haaste, johon ei vastata rangaistus-
31860: miseksi ei tarvitse lähteä merta edemmäksi ka-       käytäntöä kiristämällä ja lähettämällä nuoria ri-
31861: laan. Vastaus löytyy yhteiskunnasta.                 koksentekijöitä vankilaan. Nuori on saatava py-
31862:    Rikosten ja rötöstelyn syiden tarkastelu valot-   syvästi pois rikosten tieltä. Haitallinen on se
31863: taa ongelman perustaa. Usein nuori kertoo teke-      aika, joka jää rikoksesta kiinni jäännin ja tuo-
31864: mänsä rikoksen syyksi sattuman ja harkitsemat-       mioistuinkäsittelyn välille. Tässä ajassa ehtii teh-
31865: tomuuden. Todellisuudessa alkoholi ja ongelmat       dä uusia rikoksia. Nuorisorangaistuksen ja sovit-
31866: kotona ovat monen rikoksen taustalla. Korkean        telun ohella on rangaistuksena kokeiltu yhdys-
31867: nuorisotyöttömyyden aiheuttama turhautuminen         kuntapalvelua. Lisäksi erityisesti nuorille sopi-
31868: ja mielekkään tekemisen puute kannustavat teke-      vista rangaistuksista puhuttaessa on väläytetty
31869: mään rötöksiä, ja ikävä kyllä useinhan porukassa     lyhytaikaista vapauden menetystä valvotuissa
31870: tyhmyys tiivistyy. Ei sovi myöskään unohtaa ra-      oloissa eli arestia. Ehdollinen rangaistus on sel-
31871: jun muuttoliikkeen vaikutuksia.                      västi osoittautunut tehottomaksi. Kansainvälises-
31872:    Nuorella rikoksentekijällä tarkoitetaan 15-       ti vertaillen Suomessa varsinkin seksuaalirikok-
31873: 20-vuotiasta nuorta, joka syyllistyy rangaista-      sista annettavat rangaistukset ovat selvästi alhai-
31874: vaan tekoon. Rikosoikeudellisen vastuun alaikä-      sta.
31875: raja on 15 vuotta, mutta myös alle 15-vuotias
31876: nuori on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31877: vahingon. Meillä nuoret on asetettu erikaisase-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31878: maan rikoslainsäädännössä. Alle 18-vuotiaat          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31879: tuomitaan normaalia lievemmän asteikon mu-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31880: 
31881: 
31882: 
31883: 
31884:                                                                                                 Versio 2.0
31885: KK 167/1999 vp- Matti Kangas /vas
31886: 
31887: 
31888:       Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo   onko hallituksen tarkoitus saattaa nuo-
31889:       ryhtyä nuorisorikollisuuden entistä te-     rille annettavat rangaistukset vastaa-
31890:       hokkaammaksi torjumiseksi mielekkääl-       maan nykyään tehtäviä rikoksia?
31891:       lä tavalla, ja
31892: 
31893: 
31894: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
31895: 
31896:     Matti Kangas /vas
31897: 
31898: 
31899: 
31900: 
31901: 2
31902: Ministerin vastaus                                               KK 167/1999 vp- Matti Kangas /vas
31903: 
31904: 
31905: 
31906: 
31907: Eduskunnan puhemiehelle
31908: 
31909: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           vaiheessa. Vaikutusmahdollisuuksia on myös
31910: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            olemassa. Tutkimusten mukaan esimerkiksi kou-
31911: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          lulla on itsenäinen merkitys lasten ja nuorten ke-
31912: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan-          hityksessä. Niin pohjoismaiset kuin kotimaiset-
31913: kaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kin paikallistason esimerkit osoittavat, että so-
31914: KK 16711999 vp:                                          siaalitoimen, koulun ja poliisin yhteistyöllä voi-
31915:                                                          daan vaikuttaa nuorten ongelmakäyttäytymi-
31916:        Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo         seen. Valtioneuvosto teki 4.3.1999 periaatepää-
31917:        ryhtyä nuorisorikollisuuden entistä te-           töksen kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmak-
31918:        hokkaammaksi torjumiseksi mielekkääl-             si. Siinä ehdotetaan, että koulun osuutta rikolli-
31919:        lä tavalla, ja                                    suuden ehkäisyssä kehitetään. Nuorisopolitiikas-
31920:                                                          sa toteutetaan syrjäytymistä ja rikollisuutta eh-
31921:        onko hallituksen tarkoitus saattaa nuo-           käiseviä toimia. Samoin riittävän varhaisten toi-
31922:        rille annettavat rangaistukset vastaa-            menpiteiden aikaansaamiseksi kehitetään lasten-
31923:        maan nykyään tehtäviä rikoksia?                   suojelun tukitoimenpiteitä, joissa puuttumiskyn-
31924: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               nys on matala.
31925: vasti seuraavaa:                                            Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sijais-
31926:                                                         huollon pakkotoimityöryhmä luovutti mietintön-
31927: Tilastotietojen mukaan alaikäisten eli alle 18-         sä vuoden 1998 lopussa. Työryhmän yhtenä teh-
31928: vuotiaiden tekeminen rikosten osuus on 1990-lu-         tävänä oli arvioida lastensuojelulain nojalla to-
31929: vulla pysynyt melko tasaisena. Alle 15-vuotiai-         teutettavien pakotteiden ja rajoitusten muutostar-
31930: den osuus kaikista rikoslakirikoksiin syyllisiksi       peita samoin kuin suljetun hoidon tarvetta sekä
31931: epäillyistä on ollut tuona aikana vakiintuneesti        toteuttamismahdollisuuksia ja -tapoja. Työryh-
31932: alle 5 prosenttia. Rikosoikeudellisen vastuuikä-        mä ehdottaa mahdollisuuttajärjestää lastensuoje-
31933: rajan saavuttaneiden alaikäisten eli 15-17 -vuo-        lulaitoksessa sijaishuollossa olevalle uuden tyyp-
31934: tiaiden osuus syyllisiksi epäillyistä on ollut vas-     pistä erityistä huolenpitoa. Erityinen huolenpito
31935: taavana aikana pysyvästi noin 14 prosenttia.            olisi lastensuojelulaitoksessa annettavaa erityis-
31936: Myös äskettäin valmistunut Oikeuspoliittisen            tä moniammatillista hoitoa, jonka aikana sijais-
31937: tutkimuslaitoksen tutkimus, joka kartoittaa pe-         huollossa olevan lapsen liikkumavapautta voitai-
31938: ruskoulun yhdeksännen luokan oppilaiden rikol-          siin rajoittaa. Erityinen huolenpito olisi mahdol-
31939: lisuutta, viittaa siihen, että nuorten rikollisuus on   lista muun muassa vakavan päihde- tai rikoskier-
31940: - huumausainerikoksia lukuun ottamatta - ollut          teen katkaisemiseksi.
31941: suhteellisen vakaata tällä vuosikymmenellä. Toi-            Rikosoikeudellisen vastuun alaikärajaan ei ole
31942: saalta hyvinkin nuorten päihteisiin liittyvä häirit-    tarkoitus tässä vaiheessa puuttua, mutta alle 15-
31943: sevä käyttäytyminen on arkielämässä tuttu ongel-        vuotiaisiin kohdistuvien muiden toimien vaikut-
31944: ma erityisesti viikonloppuisin.                         tavuutta on seurattava ja ryhdyttävä tarvittaviin
31945:    Lasten ja nuorten ongelmakäyttäytymiseen             toimiin.
31946: olisi tärkeä puuttua mahdollisimman varhaisessa
31947: 
31948: 
31949:                                                                                                           3
31950: KK 167/1999 vp- Matti Kangas /vas                                                  Ministerin vastaus
31951: 
31952: 
31953:    Alaikäisille 15-17 -vuotiaille rikoksenteki-         Nuorelle määrätyn rangaistuksen teho kärsii,
31954: jöille soveltuva uusi seuraamus on nuorisoran-       jos se määrätään pitkän ajan kuluttua teosta. Ri-
31955: gaistus. Nuorisorangaistusta kokeillaan ajalla       koksen tekemisen ja seuraamuksen määräämisen
31956:  1.2.1997-31.12.1999 osassa Suomea. Nuoriso-         välinen aika on usein venynyt suhteettoman pit-
31957: rangaistuksen sisältämä kontrolli ja tuki yhdys-     käksi. Oikeusministeriön aikomuksena onkin
31958: kuntapalvelun kaltaisen työnteon, erilaisten yh-     käynnistää kokeilu, jossa viranomaisten välisen
31959: teiskuntaan sopeuttavien ohjelmien ja intensiivi-    yhteistyön avulla nopeutetaan nuorten tekemien
31960: sen valvonnan muodossa tarjoaa nuorelle mal-         rikosten etenemistä esitutkinnasta oikeuskäsitte-
31961: leja oman elämän jäsentämiseen. Nuorisoran-          lyyn. Lisäksi kokeilussa pyritään kytkemään
31962: gaistuksen edellytyksiä on vastikään muutettu        huolto- ja tukijärjestelmät oikeusprosessiin ny-
31963: niin, että rangaistusta voitaisiin käyttää mahdol-   kyistä tiiviimmin. Kokeilua johtamaan on tarkoi-
31964: lisimman varhaisessa vaiheessa nuoren rikos-         tus asettaa työryhmä, jossa ovat edustettuina oi-
31965: kierteen katkaisemiseksi. Nuorisorangaistus voi-     keusministeriön lisäksi muun muassa sisäasiain-
31966: daan nykyään tuomita, vaikka tekijällä ei ole ai-    ministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä
31967: kaisempia ehdollisia rangaistuksia. Kokeilua tul-    opetusministeriö. Oikeusministeriö on asettanut
31968: laan jatkamaan vuoden 2001 loppuun.                  selvitysmiehen 1.8.1999 alkaen suunnittelemaan
31969:                                                      kokeilun käynnistämistä.
31970: 
31971: 
31972: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1999
31973: 
31974:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
31975: 
31976: 
31977: 
31978: 
31979: 4
31980: Ministems svar                                                     KK 167/1999 vp- Matti Kangas /vas
31981: 
31982: 
31983: 
31984: 
31985: Tili riksdagens talman
31986: 
31987: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            och unga. Det finns också möjligheter att påver-
31988: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av           ka. Enligt undersökningar som gjorts har t.ex.
31989: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-           skolan en självständig betydelse för utveckling-
31990: ti Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörs-           en hos barn och unga. Exempel på den lokala ni-
31991: mål SS 167/1999 rd:                                       vån såväl i de nordiska länderna som här hemma
31992:                                                           visar att man genom samarbete mellan socialvä-
31993:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta             sendet, skolan och polisen kan inverka på pro-
31994:        för att bekämpningen av ungdomsbrotts-             blembeteenden hos unga personer. Statsrådet fat-
31995:        ligheten skall bli effektivare och mera            tade den 4 mars 1999 ett principbeslut om ett na-
31996:        ändamålsenlig, och                                 tionellt program för brottsbekämpning. 1 pro-
31997:                                                           grammet föreslås att skolans andel i det brottsfö-
31998:        har regeringen för avsikt att se tili att          rebyggande arbetet skall utvecklas. Inom ung-
31999:        ungdomsstraffen fås att matsvara de                domspolitiken vidtas åtgärder i syfte att förebyg-
32000:        brott som begås i dag?                             ga utslagning och brottslighet. För att få till stånd
32001: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           åtgärder som kan sättas in i ett tillräckligt tidigt
32002: föra följande:                                            stadium utvecklar man också stödåtgärder inom
32003:                                                           barnskyddet i fråga om vilka tröskeln för ingri-
32004: Enligt statistiska uppgifter har andelen brott som        pande är låg.
32005: begåtts av minderåriga, dvs. personer under 18               En av social- och hälsovårdsministeriet till-
32006: år, hållit sig ungefår på samma nivå under hela           satt arbetsgrupp för tvångsåtgärder i fråga om
32007: 1990-talet. Av alla dem som varit misstänkta för          vård utom hemmet avlät sitt betänkande vid ut-
32008: strafflagsbrott har andelen minderåriga som är            gången av 1998. Arbetsgruppen hade bl.a. i upp-
32009: yngre än 15 år under nämnda tid inte överstigit           gift att bedöma behoven av ändringar när det gäl-
32010: 5 %. Av de misstänkta har andelen sådana min-             ler de tvångsmedel och begränsningar som införs
32011: deråriga som omfattas av det straffrättsliga an-          med stöd av bamskyddslagen, liksom även beho-
32012: svaret, dvs. 15-17-åringar, under motsvarande             vet av och möjligheterna till slutenvård samt de
32013: tid konstant varit ca 14 %. Också den undersök-           sätt på vilka den kunde genomföras. Arbetsgrup-
32014: ning av Rättspolitiska forskningsinstitutet som           pen föreslår en möjlighet att ordna med en ny typ
32015: nyss blivit fårdig och som kartlägger brottslighe-        av särskild omvårdnad för barn som vårdas utom
32016: ten hos elevema i grundskolans nionde klass ty-           hemmet på barnskyddsanstalt. Den särskilda om-
32017: der på att brottsligheten hos unga personer - med         vårdnaden skulle bestå av särskild vård som ges
32018: undantag för narkotikabrotten - har varit relativt        på barnskyddsanstalt och som omfattar insatser
32019: oförändrad under detta årtionde. Å andra sidan är         av flera yrkeskategorier. Barnets rörelsefrihet
32020: störande beteende hos t.o.m. mycket unga perso-           skall kunna begränsas under den tid vården ges.
32021: ner i samband med användningen av rusmedel ett            Den särskilda omvårdnaden kunde tillämpas bl.a.
32022: bekant problem, i synnerhet under veckosluten.            för att bryta en allvarlig rusmedels- eller brotts-
32023:    Det är viktigt att man ingriper i ett så tidigt sta-   spiral.
32024: dium som möjligt i problembeteenden hos bam
32025: 
32026: 
32027:                                                                                                              5
32028: KK 167/1999 vp- Matti Kangas /vas                                                        Ministerns svar
32029: 
32030: 
32031:     Man har inte för avsikt att i detta nu ändra på   straff. Försöket kommer att förlängas fram till
32032: åldersgränsen för straffrättsligt ansvar, men man     slutet av år 2001.
32033: måste följa med hur effektiva de övriga åtgärder         Effekten av straffet för en ung person minskar
32034: är som riktas mot ungdomar under 15 år och vid        om straffet döms ut först långt efter gärningen.
32035: behov vidta nödvändiga åtgärder.                      Ofta har detkunnat gå en orimligt lång tid mel-
32036:     Ungdomsstraffet är en ny påföljd som lämpar       lan det att brottet begicks och påföljden dömdes
32037: sig för minderåriga gärningsmän i åldern 15-17        ut. Vid justitieministeriet har man också för av-
32038: år. Ett försök med ungdomsstraff pågår under ti-      sikt att inleda ett försök genom vilket man med
32039: den 1.2.1997-31.12.1999 i en del av landet. Den       hjälp av myndighetssamarbete förkortar den tid
32040: kontroll och det stöd som ungdomsstraffet inne-       som förflyter mellan förundersökningen och
32041: håller i form av arbete av typen samhällstjänst,      handläggningen i rätten när det gäller brott som
32042: olika slag av program som syftar till anpassning      begåtts av unga personer. Dessutom strävar man
32043: till samhället och intensiv övervakning ger den       efter att ge vård- och stödsystemen en fastare an-
32044: unga personeo modeller så att han eller hon kan       knytning till rättsprocessen än i dag. En arbets-
32045: få ordning på sitt liv. Förutsättningarna för ung-    grupp kommer att tillsättas för att leda försöket, i
32046: domsstraff ändrades nyligen så att straffet skall     viiken förutomjustitieministeriet också bl.a. inri-
32047: kunna sättas in i ett så tidigt stadium som möjligt   kesministeriet, social- och hälsovårdsministeriet
32048: för att stoppa det brottsliga beteendet hos en ung    samt undervisningsministeriet är representerade.
32049: person. I dag kan ungdomsstraff dömas ut även         Justitieministeriet har tillsatt en utredare som den
32050: om gärningsmannen inte har tidigare villkorliga       1 augusti 1999 skall börja planera försöket.
32051: 
32052: 
32053: 
32054: Helsingfors den 24 juni 1999
32055: 
32056:     Justitieminister Johannes Koskinen
32057: 
32058: 
32059: 
32060: 
32061: 6
32062:                                                                 KK 168/1999 vp- Gunnar Jansson /r
32063: 
32064: 
32065: 
32066: 
32067:                                                SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 168/1999 rd
32068: 
32069:                                                Förbindelsebåtstrafiken             nordvästra       åbo-
32070:                                                ländska skärgården
32071: 
32072: 
32073: 
32074: 
32075: Tili riksdagens talman
32076: 
32077: Enligt regeringsprogrammet skali landets olika             Den alimänna uppfattningen bland befolk-
32078: delar erbjudas "förbindelser och trafiktjänster         ningen är följaktligen att de planer som ligger
32079: som stöder utvecklingen av den regionala och            som grund för omläggningen inte tar sin utgångs-
32080: samhälieliga strukturen".                               punkt i det verkliga behovet och att större far-
32081:    1 fråga om förbindelsebåtstrafiken i den nord-       tygskapacitet uppenbart behövs.
32082: västra åboländska skärgården, dvs. den rutt som
32083: sträcker sig tili Torsholma på den åländska si-         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
32084: dan, är såväl fast befolkning som deltids- och          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
32085: sommarboare helt uppenbart av åsikten att den           ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
32086: aktuelia omläggningen av rutten och ett byte tili       följande spörsmål:
32087: ett snabbare men mindre fartyg ger en situation
32088: som inte längre motsvarar regeringsprogram-                   Anser regeringen att den aktuella om-
32089: mets intention.                                               läggningen av förbindelsebåtstrafiken i
32090:    Enligt de berörda innebär omläggningen att                 nordvästra åboländska skärgården mot-
32091: väsentliga delar av ett förefintligt behov inte tili-         svarar regeringsprogrammets skrivning
32092: fredsstälis. Det gälier t.ex. trygga skolskjutsar             om att förbindelserna och trafiktjänster-
32093: året om, avfalistransporter, en del av "transit-tra-          na skall stöda utvecklingen av den re-
32094: fiken" tili Åland och, framföralit, den tyngre tra-           gionala och samhälleliga strukturen?
32095: fik som i första hand föranleds av lantbruket.
32096: 
32097: 
32098: Helsingfors den 3 juni 1999
32099: 
32100:     Gunnar Jansson /sv
32101: 
32102: 
32103: 
32104: 
32105:                                                                                                 Versio 2.0
32106: Suomennos                                                     KK 168/1999 vp- Gunnar Jansson /r
32107: 
32108: 
32109: 
32110: 
32111:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 168/1999 vp
32112: 
32113:                                              Yhteysalusliikenne Turunmaan luoteissaaris-
32114:                                              tossa
32115: 
32116: 
32117: 
32118: 
32119: Eduskunnan puhemiehelle
32120: 
32121: Hallitusohjelman mukaan maan eri osiin tarjo-            Yleinen käsitys väestön piirissä siis on, että
32122: taan "alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä       muutoksen perustana olevien suunnitelmien läh-
32123: tukevat yhteydet ja liikennepalvelut".                tökohta ei ole todellinen tarve ja että suuremman
32124:    Yhteysalusliikenteen osalta Turunmaan luo-         aluskapasiteetin tarve on ilmeinen.
32125: teissaaristossa eli reitillä, joka ulottuu Torshol-
32126: maan Ahvenanmaan puolella, niin vakituinen            Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjestyk-
32127: väestö kuin osa-aikaiset ja kesäasukkaatkin ovat      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32128: epäilemättä sitä mieltä, että ajankohtainen reitti-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32129: muutos ja vaihto nopeampaan mutta pienempään          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32130: alukseen johtaa tilanteeseen, joka ei enää vastaa
32131: hallitusohjelman tarkoitusta.                               Katsooko hallitus, että ajankohtainen
32132:    Asianomaisten mukaan muutos merkitsee                    yhteysalusliikenteen muutos Turun-
32133: merkittävien osien olemassa olevasta tarpeesta              maan luoteissaaristossa vastaa hallitus-
32134: jäävän täyttämättä. Kyse on esim. koulukyytien              ohjelman kirjausta, jonka mukaan yh-
32135: turvaamisesta läpi vuoden, jätteenkuljetuksista,            teyksien ja liikennepalvelujen tulee tu-
32136: osasta "transitoliikennettä" Ahvenanmaalle ja               kea alue- ja yhdyskuntarakenteen kehit-
32137: ensisijaisesti maatalouden aiheuttamasta ras-               tämistä?
32138: kaammasta liikenteestä.
32139: 
32140: 
32141: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
32142: 
32143:     Gunnar Jansson /r
32144: 
32145: 
32146: 
32147: 
32148: 2
32149: Ministerin vastaus                                              KK 168/1999 vp- Gunnar Jansson /r
32150: 
32151: 
32152: 
32153: 
32154: Eduskunnan puhemiehelle
32155: 
32156: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa             Nykyisten aikataulujen mukaan kahdessa eri
32157: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           saaressa asuvien, yhteensä neljän koululaisen
32158: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         koulukuljetukset voidaan hoitaa tyydyttävästi
32159: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar             päivittäin, ja samalla tarjoutuu muillekin saares-
32160: Janssonin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         sa asuville henkilöille mahdollisuus asioida kun-
32161: sen KK 168/1999 vp:                                     takeskuksessa tarpeen mukaan. Tämän lisäksi
32162:                                                         yhteysvene Karoliina liikennöi Houtskarista Ah-
32163:        Katsooko hallitus, että ajankohtainen            venanmaan Torsho1maan kahdella edestakaisella
32164:        yhteysalusliikenteen muutos Turun-               viikkovuorolla ja Jurmo II samoin kahdella viik-
32165:        maan luoteissaaristossa vastaa hallitus-         kovuorolla. Kuluvan vuoden alkukesästä kyseis-
32166:        ohjelman kirjausta, jonka mukaan yh-             tä reittiä käytti neljän viikon aikana yhteensä 108
32167:        teyksien ja liikennepalvelujen tulee tu-         matkustajaaja 12 ajoneuvoa. Kuljetuskapasiteet-
32168:        kea alue- ja yhdyskuntarakenteen kehit-          ti kuitenkin riittäisi 1 728 matkustajan ja 64 ajo-
32169:        tämistä?                                         neuvon kuljettamiseen. Kuljetuskapasiteetin
32170:                                                         käyttöaste oli siten matkustajaliikenteessä vain
32171: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           6,25% ja autoliikenteessä 18,75 %.
32172: ti seuraavaa:                                               Liikenneministeriö katsoo, että nyt toteutetut
32173: Kysymyksessä viitataan lähinnä Houtskarin ja            uudet liikennejärjestelyt takaavat alueella pysy-
32174: Ahvenanmaan puolella olevan Torsholman väli-            västi asuvien, yhteensä 14 henkilön, saaristolais-
32175: seen yhteysalusliikenteeseen. Liikenteen uudel-         sa ja hallitusohjelmassa tarkoitetut liikkumis-
32176: leenjärjestelyt toteutettiin siten, että hidaskulkui-   mahdollisuudet. Mitä tulee alueella asuviin kesä-
32177: nen, 60 matkustajaaja kaksi henkilöautoa kuljet-        asukkaisiin, valtiolla ei ole suoranaista velvoitet-
32178: tava yhteysalus Bastö korvattiin nopealla 28 mat-       ta näiden kuljettamiseen.
32179: kustajaa kuljettavalla yhteysvene Karoliinalla.             Jos halutaan parantaa liikenneyhteyksiä Ahve-
32180: Tällä toimenpiteellä Saaristomeren merenkulku-          nanmaan maakunnan ja Houtskarin pääsaaren vä-
32181: piiri pystyi pääosin toteuttamaan siltä vaaditut        lillä, lähtökohtana tulee olla, että liikennettä ke-
32182: kustannussäästöt, sillä yhteysalus Bastön vuotui-       hitetään yhteistyössä Merenkulkulaitoksen ja
32183: set kustannukset olivat noin 1,6 milj. markkaa ja       Ahvenanmaan maakuntahallituksen kesken. Jo
32184: korvaavan yhteysveneen kustannukset noin 0,6            nykyisin Ahvenanmaan maakuntahallitus ylläpi-
32185: milj. markkaa. Samalla muutettiin yhteysalus            tää säännöllistä, päivittäistä liikennettä Kustavin
32186: Jurmo II:n aikatauluja siten, että alus tekee vii-      Vuosnaisista ja Korppoon Galtbystä Ahvenan-
32187: kossa kaksi edestakaista matkaa liikenteestä            maalle. Maakuntahallituksella on myös vastik-
32188: poistetun yhteysalus Baston entisellä reitillä. Yh-     keetta käytössään Merenkulkulaitoksen yhteys-
32189: teysalus Jurmo II:n kuljetuskapasiteetti on kah-        alus Skiftet.
32190: deksan henkilöautoa ja 160 matkustajaa.
32191: 
32192: 
32193: 
32194: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999
32195: 
32196:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
32197: 
32198:                                                                                                           3
32199: KK 168/1999 vp- Gunnar Jansson /r                                                       Ministerns svar
32200: 
32201: 
32202: 
32203: 
32204: Tili riksdagens talman
32205: 
32206: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     har en transportkapacitet om åtta personbilar och
32207: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     160 passagerare.
32208: statsrådet översänt följande av riksdagsman Gun-       Med de aktuella tidtabellerna kan sammanlagt
32209: nar Jansson /sv undertecknade skriftliga spörs-     fyra skolelever som bor på två öar betjänas till-
32210: mål SS 16811999 rd:                                 fredsställande med skolskjutsar dagligen och öv-
32211:                                                     riga personer som bor på ön kan samtidigt erbju-
32212:       Anser regeringen att den aktuella om-         das möjlighet att göra ärenden i kommuncen-
32213:       läggningen av förbindelsebåtstrafiken i       trum enligt behov. Förbindelsefartyget Karoliina
32214:       nordvästra åboländska skärgården mot-         trafikerar också från Houtskär till Torsholma
32215:       svarar regeringsprogrammets skrivning         med två veckoturer i båda riktningarna och Jur-
32216:       om att förbindelserna och trajiktjänster-     mo II likaså med två veckoturer. Under fyra
32217:       na skall stöda utvecklingen av den re-        veckor på försommaren i år användes rutten av
32218:       gionala och samhälleliga strukturen?          108 passagerare och 12 fordon. Transportkapaci-
32219:                                                     teten räcker för 1 728 passagerare och 64 fordon
32220: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     och nyttjandegraden var därmed bara 6,25 % för
32221: föra följande:                                      passagerartrafikens del och 18,7 5 % för biltrafi-
32222: I spörsmålet hänvisas närmast till förbindelse-     kens del.
32223: båtstrafiken mellan Houtskär och Torsholma på          Trafikministeriet anser att de nya trafik-
32224: åländska sidan. Omläggningen av trafiken ge-        arrangemangen garanterar de bofasta samman-
32225: nomfördes så att det långsamma förbindelsefar-      lagt 14 personerna på området de möjligheter att
32226: tyget Bastö som transporterar 60 passagerare och    röra sig som avses i skärgårdslagen och reger-
32227: två personbilar ersattes med den snabba förbin-     ingsprogrammet. Vad gäller sommargästerna på
32228: delsebåten Karoliina som transporterar 28 passa-    området har staten ingen direkt förpliktelse att
32229: gerare. Med denna åtgärd kunde Skärgårdsha-         transportera dem.
32230: vets sjöfartsdistrikt genomföra största delen av       Om det finns önskemål att förbättra förbindel-
32231: de kostnadsinbesparingar som krävdes. De årliga     serna mellan landskapet Åland och huvudön i
32232: kostnaderna för ms Bastö var nämligen ca 1,6        Houtskär skall utgångsläget vara att trafiken ut-
32233: milj. mark och kostnaderna för den ersättande       vecklas i samarbete mellan Sjöfartsverket och
32234: förbindelsebåten är ca 0,6 milj. mark. Tidtabel-    Ålands landskapsstyrelse. 1 detta nu upprätthål-
32235: len för förbindelsefartyget Jurmo II ändrades       ler Ålands landskapsstyrelse regelbunden, dag-
32236: samtidigt så att fartyget två gånger i veckan gör   lig trafik från Osnäs i Gustavs och Galtby i Kor-
32237: två turer i båda riktningarna på den rutt som ms    po till Åland. Landskapsstyrelsen har också ve-
32238: Bastö trafikerade. Förbindelsefartyget Jurmo II     derlagsfritt tillgång till Sjöfartsverkets förbindel-
32239:                                                     sefartyg Skiftet.
32240: 
32241: 
32242: 
32243: Helsingfors den 23 juni 1999
32244: 
32245:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
32246: 
32247: 
32248: 
32249: 4
32250:                                                              KK 169/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
32251: 
32252: 
32253: 
32254: 
32255:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 169/1999 vp
32256: 
32257:                                              Kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille
32258:                                              Teollisuustie-Tampere-Pirkkalan lentoasema
32259: 
32260: 
32261: 
32262: 
32263: Eduskunnan puhemiehelle
32264: 
32265: Pirkkalan kunnassa sijaitsevalle Tampere-Pirk-        vyen liikenteen väylän rakentaminen maksaisi
32266: kala-lentokentälle johtavan tien varrella on run-     noin 2,8 milj. markaa.
32267: saasti paikallista asutusta. Asiointi- ja työmatka-
32268: liikenne lentokentälle ja varuskuntaan käyttää        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32269: kyseistä tietä. Samoin koululaiset käyttävät tietä    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32270: koulu- ja harrastusmatkoillaan. Lentokentän käy-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32271: tön kasvu lisää autoliikenteen määrää entises-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32272: tään tiellä. Kyseinen tie on kapea eikä tien reu-
32273: nassa ole riittävästi tilaa turvalliseen liikkumi-          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
32274: seen jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Liikenne-          tyä liikenneturvallisuuden parantami-
32275: turvallisuutta parantaisi merkittävästi kevyen lii-         seksi ja kevyen liikenteen väylän raken-
32276: kenteen väylä, jonka pituus olisi noin 3 km. Ke-            tamiseksi välillä Teollisuuslie-Tampe-
32277:                                                             re-Pirkkalan lentoasema?
32278: 
32279: 
32280: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
32281: 
32282:     Mikko Kuoppa /vas
32283: 
32284: 
32285: 
32286: 
32287:                                                                                                Versio 2.0
32288: KK 169/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                  Ministerin vastaus
32289: 
32290: 
32291: 
32292: 
32293: Eduskunnan puhemiehelle
32294: 
32295: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     1998-2000 aikana rakennetaan Pirkkalan kun-
32296: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      taan kevyen liikenteen väylää noin 5,5 kilomet-
32297: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    riä ja kolme uutta kevyen liikenteen alikulkukäy-
32298: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko         tävää.
32299: Kuopan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        Hämeen tiepiirissä on parhaillaan tarkastetta-
32300: sen KK 169/1999 vp:                                vana tarveselvitys kevyen liikenteen väylistä.
32301:                                                    Selvityksessä määritellään kevyen liikenteen
32302:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    väylien rakentamistarpeet ja tehdään esitys nii-
32303:       tyä liikenneturvallisuuden parantami-        den toteuttamisjärjestyksestä. Selvitys valmistuu
32304:       seksi ja kevyen liikenteen väylän raken-     vuoden 1999 lopussa. Pirkkalan kunta on asetta-
32305:       tamiseksi välillä Teollisuustie~Tampe       nut Lentoasemantien kevytväylän kiireellisyys-
32306:       re-Pirkkalan lentoasema?                     järjestyksessä tärkeimmäksi kunnan alueella, ja
32307:                                                    Hämeen tiepiiri ottaa sen huomioon laatiessaan
32308: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lopullista ohjelmaa.
32309: vasti seuraavaa:                                      Hämeen tiepiirille on toimitettu useita aloittei-
32310: Hämeen tiepiirin alueella rakennetaan nykyisel-    ta ja nimilistoja, joissa kiirehditään Pirkkalan
32311: lä rahoitustasolla vuosittain noin 20 kilometriä   lentoaseman maantien 308 kevyen liikenteen
32312: uutta kevyen liikenteen väylää. Tiepiirin 62       väylän rakentamista. Hanke ei tällä hetkellä si-
32313: kunnan alueella on tehty lukuisia esityksiä uu-    sälly tiepiirin vuosien 1999-2003 toiminta- ja
32314: sien väylien rakentamisesta. Tampere-Nurmi-        taloussuunnitelmaan, mutta tiepiirin mukaan se
32315: maantien 3022 parantamisen yhteydessä vuosien      pyritään saamaan tuleviin toimenpideohjelmiin.
32316: 
32317: 
32318: 
32319: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1999
32320: 
32321:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
32322: 
32323: 
32324: 
32325: 
32326: 2
32327: Ministems svar                                            KK 169/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
32328: 
32329: 
32330: 
32331: 
32332: Tili riksdagens talman
32333: 
32334: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    gångtunn1ar i Pirkkala kommun i samband med
32335: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av    förbättringen av landsväg 3022 Tammerfors-
32336: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mik-   Nurmi.
32337: ko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga spörs-      I Tavastlands vägdistrikt pågår en utvärdering
32338: må1 SS 169/1999 rd:                                av behovsutredningen om gång- och cykelvägar.
32339:                                                    I utredningen bestäms behovet att bygga gång-
32340:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta       och cykelvägar och framläggs ett förslag i vilken
32341:       för att förbättra trafiksäkerheten och       ordning de skall genomföras. Utredningen blir
32342:       bygga en gång- och cykelväg mellan           fårdig i slutet av 1999. Pirkkala kommun har
32343:        Teollisuus tie-Tammerfors-Pirkkala-         prioriterat gång- och cykelvägen invid Lentoase-
32344:       flygstation?                                 mantie högst på kommunens område och Tavast-
32345:                                                    lands vägdistrikt tar det i betraktande det slutliga
32346: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-    programmet läggs upp.
32347: föra fö1jande:                                        Tavastlands vägdistrikt har fått många fram-
32348: På Tavastlands vägdistrikts område byggs ca 20     ställningar och namn1istor som påskyndar byg-
32349: ki1ometer gång- och cyke1väg årligen med nuva-     gandet av gång- och cykelvägen invid landsväg
32350: rande finansieringsnivå. På vägdistriktets 62      308 till Pirkkala flygstation. Projektet ingår för
32351: kommuners område har det gjorts många fram-        närvarande inte i vägdistriktets verksamhets- och
32352: ställningar om byggande av nya sådana vägar.       ekonomipian för åren 1999-2003, men enligt
32353: Åren 1998-2000 kommer det att byggas 5,5 ki-       vägdistriktet eftersträvar man att införa det i
32354: 1ometer nya gång- och cykelvägar och tre nya       kommande åtgärdsprogram.
32355: 
32356: 
32357: 
32358: Helsingfors den 29 juni 1999
32359: 
32360:     Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
32361: 
32362: 
32363: 
32364: 
32365:                                                                                                      3
32366:                                                                    KK 170/1999 vp- Reijo Kallio /sd
32367: 
32368: 
32369: 
32370: 
32371:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 170/1999 vp
32372: 
32373:                                               Aravalainan koron alentaminen
32374: 
32375: 
32376: 
32377: 
32378: Eduskunnan puhemiehelle
32379: 
32380: Nykyisin käytössä olevat asuntopoliittiset tuki-          Omistusaravalainan osalta ongelmana taas on
32381: muodot ovat osoittautuneet pääosin onnistuneik-        se, että korkein korko (7,5 %) ylittää nykyään
32382: si. Niinpä esimerkiksi aravalainoituksella ja sii-     huomattavasti yleisen korkotason. Tämä onkin
32383: hen liittyvällä kilpailuttamisella on kyetty asun-     johtanut siihen, että omistusaravalainoja on muu-
32384: topoliittisesti ja valtiontaloudellisesti tehokkaal-   tettu halpakorkoisemmiksi pankkilainoiksi. Vali-
32385: la tavalla lisäämään kohtuuvuokraisten ja pysy-        tettavasti kaikille - varsinkaan vähävaraisille ja
32386: västi vuokrakäytössä olevien asuntojen tarjon-         pienituloisille - tämä muutos ei onnistu, koska
32387: taa. Näyttääkin siltä, että asuntopoliittisia tuki-    he eivät saa pankista lainaa maksaakseen arava-
32388: muotoja kannattaa kehittää nykyiseltä pohjalta.        lainan takaisin. Onkin pelättävissä, että ilman
32389: Lisäksi on syytä painottaa sitä, että asunto-olo-      aravalainan koron alentamista monet lainansaa-
32390: jen kehittäminen edellyttää valtion ja kuntien ak-     jat joutuvat suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.
32391: tiivisia toimia ja hyvää yhteistyötä.                     Monet tahot, viimeksi mm. Suomen Kuntaliit-
32392:     Maamme liittyminen Euroopan talous- ja ra-         to, ovat esittäneet, että nykyistä aravalainan kor-
32393: haliittoon on merkinnyt siirtymistä alhaisten          koa pitää selkeästi alentaa. Vuosimaksujärjestel-
32394: korkojen aikaan. Tämä on myös oleellisesti             män piirissä olevien aravavuokratalojen osalta
32395: muuttanut asuntorahoituksen tilannetta. Arava-         alentamistarve on 2,5 prosenttiyksikköä. Lisäksi
32396: lainojen korot eivät ole riittävästi seuranneet        vanhoissa vuokrataloissa tulisi pidättäytyä vuosi-
32397: yleistä korkotason muutosta.                           maksun tarkistuksista. Omistusaravalainan kor-
32398:     Näyttääkin siltä, että nykyisillä aravalainan      keinta korkoa tulisi alentaa 3 prosenttiyksikköä.
32399: ehdoilla vuokratalojen talous on ajautumassa              Edellä mainituilla aravalainan korkojen muu-
32400: suuriin vaikeuksiin. Vuokra nousee koko laina-         toksilla kyettäisiin takaamaan kohtuullinen
32401: ajan eivätkä talot voi kerätä riittävästi varoja tu-   vuokrataso ja tarvittavien korjausten tekeminen
32402: leviin korjauksiin ilman, että korjausten rahoitta-    sekä toisaalta estämään omistusaravalainan saa-
32403: minenjohtaa kohtuuttomiin vuokrankorotuksiin.          jien joutuminen kohtuuttomiin taloudellisiin
32404:                                                        vaikeuksiin.
32405: 
32406: 
32407: 
32408: 
32409:                                                                                                  Versio 2.0
32410: KK 170/1999 vp- Reijo Kallio /sd
32411: 
32412: 
32413: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   miseksi, jotta vältyttäisiin nykyisen kor-
32414: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    kean koron aiheuttamUta vaikeilta seu-
32415: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         rauksilla?
32416: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32417: 
32418:       Aikooko hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
32419:       menpiteisiin aravalainan koron alenta-
32420: 
32421: 
32422: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
32423: 
32424:     Reijo Kallio /sd
32425: 
32426: 
32427: 
32428: 
32429: 2
32430: Ministerin vastaus                                             KK 170/1999 vp- Reijo Kallio /sd
32431: 
32432: 
32433: 
32434: 
32435: Eduskunnan puhemiehelle
32436: 
32437: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       rittävät korot ovat 3,6- 5,0 %. Jos korko muo-
32438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        dostuu suuremmaksi kuin mitä vuosimaksu on
32439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      niin lainasta saa periä kuitenkin enintään vuosi~
32440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-      maksun suuruista korkoa.
32441: lion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Suomen Pankin Rahoitusmarkkinat tilastokat-
32442: KK 170/1999 vp:                                      sauksen 611999 mukaan voittoa tavoittelematto-
32443:                                                      mille asuinyhteisöille pankkien myöntämien
32444:       Aikooko hallitus ryhtyä pikaisesti toi-        luottojen lainakannan keskikorko oli huhtikuus-
32445:       menpiteisiin aravalainan koron alenta-         sa 4,68 %. Siten vuonna 1986 ja sitä ennen myön-
32446:       miseksi, jotta vältyttäisiin nykyisen kor-    nettyjen valtion vuokra-asuntolainojen korot
32447:       kean koron aiheuttamitta vaikeilta seu-       ovat noin 1-2 prosenttiyksikköä korkeammat
32448:       rauksilla?                                    kuin pankkien myöntämien lainojen lainakannan
32449:                                                     korot.
32450: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Asunto-osakeyhtiö- ja omakotitalon rakenta-
32451: vasti seuraavaa:                                    mista, laajentamista tai peruskorjausta tai asuin-
32452: Aravalainojen korot määräytyvät eri tavalla riip-   huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden
32453: puen siitä, onko laina myönnetty ns. vuosimaksu-    hankkimista varten sekä luonnollisille henkilöil-
32454: järjestelmän mukaisena vai sitä aikaisemmin.        le vuosina 1949-1990 myönnettyjen aravalai-
32455: Vuokratalolainojen osalta vuosimaksujärjestel-      nojen korot ovat 7,5 %.
32456: mään siirryttiin 1.1.1990 ja omistusaravalaino-         Vuosimaksujärjestelmän mukaisina vuosina
32457: jen osalta 1.1.1991. Vuokratalolainoja myönne-       1991-1992 myönnettyjen henkilökohtaisten
32458: tään edelleen. Sen sijaan uusia henkilökohtaisia    omistusaravalainojen korot vaihtelevat 2,35:n ja
32459: aravalainoja ei ole myönnetty enää 1.1.1997 jäl-    5,60 prosentin välillä ja vuosina 1993 ja sen jäl-
32460: keen.                                               keen myönnettyjen lainojen korot vaihtelevat
32461:    Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon rakenta-       3,40:n ja 6,60 prosentin välillä. Koron vaihtelu
32462: mista, laajentamista tai peruskorjausta varten      johtuu siitä, mikä on ollut ensimmäisen vuosi-
32463: vuosina 1949-1981 myönnettyjen lainojen ko-         maksun taso aravalainaa myönnettäessä.
32464: rot ovat 6,0-7,0 %, 1.1.-28.2.1982 välisenä ai-         Pankkien myöntämien asuntoluottojen korko
32465: kana myönnettyjen lainojen korot 5,0 %,             vaihtelee sen mukaan, mihin korkoperusteeseen
32466:  1.3.1982-1986 välisenä aikana myönnettyjen         korko on sidottu. Suomen Pankin tilastokatsauk-
32467: lainojen korot 5,5-7,0 % ja vuosina 1987-           sen mukaan kotitalouksille myönnettyjen asunto-
32468:  1989 myönnettyjen lainojen korot 4,5 % tai vä-     luottojen lainakannan korot vaihtelivat huhti-
32469: hemmän.                                             kuussa 5,03 %:sta 5,97 o/o:iin. Alhaisimmat korot
32470:    Aravalainan vuosimaksu muodostuu korosta         ovat peruskorkoon sidottuja korkoja ja korkeim-
32471: ja lyhennyksestä. Vuosimaksun avulla vuokrake-      mat ovat kiinteäkorkoisia korkoja. Viimeksi mai-
32472: hitys on tarkoitus pitää kohtuullisena. Vuosimak-   nittuja asuntoluottoja on kuitenkin erittäin vähän
32473: sujärjestelmän mukaisten vuosina 1990 ja sen        koko asuntoluottokannasta. Eniten luottokannas-
32474: jälkeen myönnettyjen vuokra-aravalainojen pe-       ta on sellaisia lainoja, joiden korot on sidottu
32475: 
32476: 
32477:                                                                                                     3
32478: KK 170/1999 vp- Reijo Kallio /sd                                                      Ministerin vastaus
32479: 
32480: 
32481: 
32482: pankkien omiin viitekorkoihin eli ns. prime-kor-       sisältyvän lyhennyksen määrää ja lyhentäisi lai-
32483: koihin. Näiden luottojen keskikorko oli huhti-         na-aikaa. Tästä huolimatta vuokrat eivät alenisi
32484: kuussa 5,29 %. Ennen vuotta 1991 myönnettyjen          lainkaan. Lisäksi korkojen alentaminen kasvat-
32485: omistusaravalainojen ja vuosina 1993-1996              taisi valtion tukea näille lainoille.
32486: myönnettyjen sellaisten lainojen, joiden ensim-           Kuntaliiton ehdottarua vuosimaksun tarkista-
32487: mäisen vuosimaksun taso oli korkein, korot ylit-       misesta pidättäytyminen hidastaisi vuokrien ko-
32488: tävät noin 1-2 prosenttiyksiköllä pankkien             hoamista alle inflaatiokehityksen ja vieläkin sel-
32489: myöntämien asuntoluottojen lainakannan korot.          vemmin alle yleisen ansiotasokehityksen. Tä-
32490:    Aravalainojen korot ovat aikaisemmin laina-         män seurauksena rakennettavien ja toisaalta van-
32491: aikana olleet matalia verrattuna yleiseen korkota-     hojen aravavuokratalojen vuokratasoerot muo-
32492: soon. Valtio on sinä aikana maksanut suurta tu-        dostuisivat nopeasti perusteetloman suuriksi.
32493: kea alempien korkojen muodossa lainansaajille          Kuntaliiton ehdotus johtaisi tietyn taloudellisen
32494: heidän asumiskustannustensa alentamiseksi.             kehityksen vallitessa, esimerkiksi inflaation kas-
32495: Tämä onkin ollut perusteltua, koska lainansaajat       vaessa 1,5 prosenttiyksikköä nykyisestä tasosta,
32496: ovat yleensä silloin tarvinneet tukea.                 tilanteeseen, jossa lainoja ei voitaisi lyhentää
32497:    Laina-ajan kuluessa vanhojen aravalainojen          lainkaan, vaikka korkoja alennettaisiinkin Kun-
32498: korkoa on korotettu vastaamaan silloista yleistä       taliiton ehdottarualla tavalla.
32499: korkotasoa. Lainansaajien asumiskustannusten              Kunnilla on yksittäistapauksissa mahdolli-
32500: alentamiseen ei myöskään ole ollut samanlaista         suus muuttaa yksityishenkilölle myönnetyn ara-
32501: tarvetta vanhojen aravalainojen pääomien piene-        valainan korkoa ja lyhennystä lykkäämällä sitä
32502: tessä. Arava-asuntojen keskimääräisen vuokrata-        silloin, kun lainansaaja on taloudellisissa vai-
32503: son kohtuullisuutta kuvaa se, että kuluvan vuo-        keuksissa.
32504: den huhtikuussa koko maan keskimääräinen                  Aravalain (118911993) 46 §:n 1 momentin
32505: vuokrataso oli 3 7, 10 mk/m2 /kk vastaavan tason       mukaan kunta voi lainansaajan hakemuksesta
32506: ollessa pääkaupunkiseudulla 41,90 mk/m2 /kk ja         myöntää ennen 1.1.1991 myönnetyn henkilökoh-
32507: muualla maassa 35,20 mklm 2 /kk. Myös aravalai-        taisen aravalainan korkojen ja lyhennysten mak-
32508: nojen korkojen keskimääräinen taso, joka vuo-          samiseen lykkäystä enintään 10 vuotta enim-
32509: den 1998 lopussa oli 3,86 %, on varsin kohtuulli-      mäislaina-aikaa pidentämättä ja valtion talousar-
32510: nen.                                                   viossa vuosittain vahvistetun enimmäismääräval-
32511:    Kirjallisessa kysymyksessä viitataan Suomen         tuuden rajoissa. Käytännössä lykkäyksen pituus
32512: Kuntaliiton esitykseen uusien aravavuokratalo-         vaihtelee viidestä kymmeneen vuoteen. Vuoden
32513: jen ensimmäisen vuosimaksun alentamiseen. Eh-          1999 talousarviossa on varattu valtuutta tähän
32514: dotus merkitsisi alkuvuokran alenemista 50 mar-        tarkoitukseen 15 miljoonaa markkaa.
32515: kan neliövuokrasta 3,50 markalla neliömetriltä            Arava-asetuksen muuttamisesta annetun ase-
32516: kuukaudessa tyypillisessä pääkaupunkiseudun            tuksen(47/1995)25 §:n 1 momentinmukaanlai-
32517: aravavuokratalohankkeessa ja muualla maassa            nansaajasta riippumattomista syistä aiheutunei-
32518: sijaitsevassa hankkeessa 44 markan neliövuok-          den taloudellisten vaikeuksien lieventämiseksi
32519: rasta 3 markkaa/m2 /kk. Ehdotus merkitsisi val-        kunta voi lainansaajan hakemuksesta päättää,
32520: tion tuen kasvamista nykyisestä tuesta, jota itse      että 1.1.1996 jälkeen myönnetyn aravalainan
32521: asiassa aravalainoissa ei ole lainkaan, noin 200       vuosimaksuun sisältyvä lyhennyserä lykätään
32522: miljoonaa markkaa kutakin 1 000 miljoonan              myöhemmin maksettavaksi. Lykätyt erät on
32523: markan lainamäärää kohden.                             maksettava viimeistään 25. lainavuoden loppuun
32524:    Jos vuosimaksujärjestelmän piirissä olevien jo      mennessä.
32525: myönnettyjen vuokra-aravalainojen korkoa alen-            Lisäksi lainansaajalla on aina oikeus maksaa
32526: nettaisiin, kuten kirjallisessa kysymyksessä esi-      aravalainansa pois. Valtiokonttori ei peri lainas-
32527: tetään 2,5 prosenttiyksiköllä, se lisäisi inflaation   ta valtion saamatta jäävää korkohyötyä.
32528: muutoksen nopeudesta riippuen vuosimaksuun
32529: 
32530: 
32531: 4
32532: Ministerin vastaus                                              KK 170/1999 vp- Reijo Kallio /sd
32533: 
32534: 
32535:    Kuten edellä on todettu lainansaajat ovat aika-   muodossa tukea asumiskustannusten alentami-
32536: naan, lainan takaisinmaksamisen alku- ja keski-      seen silloin, kun lainansaajan taloudellinen ase-
32537: vaiheilla, saaneet alhaisen koron muodossa val-      ma sitä vaatii.
32538: tion tukea, kun sen tarve on yleensä ollut suurta.      Kuten edellä on käynyt ilmi, aravalainojen ko-
32539: Lisäksi vanhojen aravalainojen lainansaajilla on     roissa on alentamistarvetta. Korkotasoon liitty-
32540: korkojen verovähennysoikeus. Tapauskohtaises-        vät asiat ovat ympäristöministeriössä selvityk-
32541: ti on nytkin mahdollista saada edellä mainittujen    sen alaisina ja tarkoituksena on tehdä ratkaisut
32542: lainan maksuerien lykkäysten ja asumistuen           alkusyksyyn mennessä.
32543: 
32544: 
32545: 
32546: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1999
32547: 
32548:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
32549: 
32550: 
32551: 
32552: 
32553:                                                                                                     5
32554: KK 170/1999 vp- Reijo Kallio /sd                                                           Ministerns svar
32555: 
32556: 
32557: 
32558: 
32559: Tili riksdagens talman
32560: 
32561: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Enligt Finlands Banks publikation Finans-
32562: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         marknaden- Statistisk översikt 611999 var me-
32563: statsrådet översänt följande av riksdagsman             delräntan i april på stocken av krediter som ban-
32564: Reijo Kallio /sd undertecknade skriftliga spörs-        kerna beviljat bostadssamfund som inte eftersträ-
32565: målSS l70/1999rd:                                       var vinst 4,68 %. Således är räntorna på statliga
32566:                                                         hyresbostadslån som beviljats 1986 eller tidigare
32567:        imnar regeringen snabbt vidta åtgär-             ca 1-2 procentenheter högre än räntorna på den
32568:        der för att sänka räntan på aravalån så          stock av lån som bankerna beviljat.
32569:        att svåra följder av den för närvarande             Räntorna på aravalån som 1949-1990 bevil-
32570:        höga räntan kan undvikas?                        jats för byggande, utvidgning eller totalrenove-
32571:                                                         ring av bostadsaktiebolagshus och egnahemshus
32572: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         eller förvärv av aktier som ger rätt att besitta en
32573: föra följande:                                          bostadslägenhet samt tili fysiska personer är
32574: Räntorna på aravalån bestäms på olika sätt bero-        7,5 %.
32575: ende på om lånet har beviljats enligt det s.k. an-         Räntorna på personliga ägarbostadsaravalån
32576: nuitetssystemet eller enligt tidigare system. I frå-    som 1991-1992 beviljats enligt annuitetssyste-
32577: ga om hyreshuslån övergick man till annuitets-          met varierar mellan 2,35 och 5,60 %, och räntor-
32578: systemet den 1 januari 1990 och i fråga om ägar-        na på lån som beviljats 1993 eller senare varierar
32579: bostadsaravalån den 1 januari 1991. Hyreshuslån         mellan 3,40 och 6,60 %. Den varierande räntan
32580: beviljas fortfarande. Däremot har nya personliga        beror på viiken nivån på den första annuiteten var
32581: aravalån inte längre beviljats efter den 1 januari      när aravalånet beviljades.
32582: 1997.                                                      Räntan på de bostadskrediter bankerna bevil-
32583:    Räntorna på de lån som 1949-1981 har bevil-          jar varierar beroende på räntegrunden. Enligt
32584: jats för byggande, utvidgning eller totalrenove-        Finlands Banks statistiska översikt var räntan på
32585: ring av hyreshus och bostadsandelslagshus är 6,0        stocken av bostadskrediter tili hushållen i april
32586: -7,0 %, räntorna på de lån som har beviljats 1.1        mellan 5,03 och 5,97 %. Lägst är de räntor som är
32587: -28.2.1982 är 5,0 %, räntorna på de lån som har         bundna tili grundräntan, och högst är de räntor
32588: beviljats 1.3.1982-1986 är 5,5-7,0% och rän-            som har en fast kurs. Bostadskrediterna av det
32589: torna på de lån som har beviljats 1987-1989 är          sistnämnda slaget är dock synnerligen få i rela-
32590: 4,5 % eller lägre.                                      tion tili hela stocken av bostadskrediter. Störst är
32591:    I annuiteten för aravalån ingår räntor och           stocken av lån vars räntor är bundna till banker-
32592: amorteringar. Avsikten är att hålla hyresutveck-        nas egna referensräntor, dvs. de s.k. primräntor-
32593: lingen på en skälig nivå med hjälp av annuiteten.       na. Medelräntan på dessa krediter var i april
32594: Räntorna på de hyresbostadsaravalån som har be-         5,29 %. Räntorna på de ägarbostadsaravalån som
32595: viljats enligt annuitetssystemet 1990 eller senare      beviljats före 1991 och på de lån som beviljats
32596: är 3,6-5,0 %. Om räntan blir högre än annuite-          1993-1996 och vars första annuitet hade den
32597: ten, får på lånet likväl tas ut en ränta som är högst   högsta nivån överstiger med ca 1-2 procenten-
32598: lika stor som annuiteten.
32599: 
32600: 6
32601: Ministeros svar                                                    KK 170/1999 vp- Reijo Kallio /sd
32602: 
32603: 
32604: heter räntoroa för stocken av de bostadskrediter        ling. Till följd av detta skulle skillnaderoa i hy-
32605: som hankeroa beviljat.                                  resnivå mellan de aravahyreshus som byggs och
32606:    Räntoroa på aravalån har tidigare under låne-        de gamla aravahyreshusen snabbt bli oskäligt
32607: tiden varit låga i jämförelse med den allmänna          stora. Kommunförbundets förslag kan under en
32608: räntenivån. Staten har under den tiden betalat ett      viss ekonomisk utveckling, t.ex. om inflationen
32609: stort understöd tilllåntagaroa i form av lägre rän-     ökar med 1,5 procentenheter jämfört med nulä-
32610: tor för att sänka deras boendekostnader. Detta har      get, leda till en situation där lånen inte alls kan
32611: varit motiverat, eftersom låntagaroa då vanligen        amorteras, trots att räntoroa sänks på det sätt
32612: har varit i behov av understöd.                         Kommunförbundet föreslagit.
32613:    Under lånetidens gång har räntan på gamla               Kommuneroa kan i enstaka fall ändra räntan
32614: aravalån höjts för att motsvara den allmänna rän-      och amorteringen på ett aravalån som beviljats en
32615: tenivån. Behovet av att sänka låntagaroas boen-        privatperson genom att bevilja anstånd när lånta-
32616: dekostnader har inte heller varit detsamma i och       garen har ekonomiska svårigheter.
32617: med att de gamla aravalånens kapital har mins-             Enligt 46 § 1 mom. aravalagen (1189/1993)
32618: kat. Att den genomsnittliga hyresnivån i aravabo-      kan kommunen på ansökan av 1åntagaren, inom
32619: städer är skälig belyses av det faktum att den ge-     ramen för maximibeloppet av den fullmakt som
32620: nomsnittliga hyresnivån för hela landet i april i år   årligen fastställs i statsbudgeten och utan att den
32621: var 3 7,10 mk/m2/månad medan motsvarande nivå          maximala lånetiden förlängs, bevilja högst 10 års
32622: i huvudstadsregionen var 41,90 mk/m2 /månad            anstånd med betalningen av räntor och amorte-
32623: och i övriga landet 35,20 mk/m2 /månad. Också          ringar på personliga aravalån som beviljats före
32624: den genomsnittliga räntenivån för aravalån, dvs.       den 1 j anuari 1991. 1 praktiken gäller anståndet i
32625: 3,86% i slutet av 1998, är rätt skälig.                mellan fem och tio år. 1 statsbudgeten för 1999
32626:    1 det skriftliga spörsmålet hänvisas till försla-   har 15 milj. mk reserverats i fullmakter för detta
32627: get från Fin1ands Kommunförbund om en sänk-            ändamål.
32628: ning av den första annuiteten för nya aravahyres-          Enligt 25 § 1 mom. förordningen om ändring
32629: hus. Förslaget skulle innebära att en begynnelse-      av aravaförordningen (47/1995) kan kommunen
32630: hyra på 50 mk/m2 i ett typiskt aravahyreshuspro-       för lindrande av ekonomiska svårigheter som
32631: jekt i huvudstadsregionen sjunker med 3,50             uppkommit oberoende av låntagaren på ansökan
32632: mk/m2 /månad och en hyra på 44 mk/m 2 i ett pro-       av denne besluta att den amorteringspost som in-
32633: jekt någon annanstans i landet med 3 mk/m2 /må-        går i annuiteten för ett aravalån som beviljat ef-
32634: nad. Förslaget skulle medföra att understödet          ter den 1 januari 1996 skjuts upp för att betalas
32635: från staten för varje lånebelopp på 1 000 milj.        senare. De uppskjutna posteroa skall betalas se-
32636: mk ökar med ca 200 milj. mkjämfört med det nu-         nast före utgången av det 25 låneåret.
32637: varande stödet, som i själva verket inte existerar         Dessutom har låntagaren alltid rätt att betala
32638: över huvud taget när det gäller aravalån.              tillbaka hela sitt aravalån. Statskontoret tar inte
32639:    Om räntan på redan beviljade hyresbostads-          ut någon ersättning för statens uteblivna ränte-
32640: aravalån som ingår i annuitetssystemet sänks           vinst på lånet.
32641: med 2,5 procentenheter, vilket föres1ås i spörs-           Som ovan har påpekats har låntagaroa tidiga-
32642: målet, stiger det amorteringsbelopp som ingår i        re, i början och mitten av låneåterbetalningen,
32643: annuiteten, beroende på inflationstakten, och lå-      fått statligt understöd i form av låg ränta, när be-
32644: netiden förkortas. Trots detta sjunker hyroroa         hovet av understöd vanligen har varit stort. Dess-
32645: inte alls. Dessutom leder en räntesänkning till        utom har låntagare med gamla aravalån rätt till
32646: ökat statligt understöd för dessa lån.                 skatteavdrag. I enskilda fall är det också nu möj-
32647:    Kommunförbundets förslag, att man låter bli         ligt att när låntagarens ekonomiska ställning så
32648: att justera annuiteten, leder till att hyreshöjning-   kräver få hjälp att sänka boendekostnaderoa ge-
32649: en blir långsammare än inflationstakten och klart      nom bostadsbidrag och ovan nämnt anstånd med
32650: 1ångsammare än inkomstnivåns allmänna utveck-          lånets betalningsposter.
32651: 
32652: 
32653:                                                                                                          7
32654: KK 170/1999 vp- Reijo Kallio /sd                                                    Ministems svar
32655: 
32656: 
32657:   Räntoma på aravalån behöver sänkas, vilket       avsikten är att träffa ett avgörande senast under
32658: också framgår ovan. Frågor som gäller ränteni-     början av hösten.
32659: vån är under utredning vid miljöministeriet, och
32660: 
32661: 
32662: Helsingfors den 29 juni 1999
32663: 
32664:     Minister Suvi-Anne Siimes
32665: 
32666: 
32667: 
32668: 
32669: 8
32670:                                                        KK 17111999 vp- Johannes Leppänen /kesk
32671: 
32672: 
32673: 
32674: 
32675:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 17111999 vp
32676: 
32677:                                               Postipalvelujen        turvaaminen          haja-asutus-
32678:                                               alueilla
32679: 
32680: 
32681: 
32682: 
32683: Eduskunnan puhemiehelle
32684: 
32685: Postipalvelut ovat yksi niistä peruspalveluista,       siin. Sen lisäksi, että näin menetetään työpaikko-
32686: jotka koetaan yhteiskunnan turvaamista palve-          ja, tuntuu mahdottomalta ymmärtää edes logistii-
32687: luista erääksi tärkeimmistä. Postitoiminta on pe-      kan näkökulmasta, onko järkevää lisätä postin
32688: rinteisesti ollut lähellä kansalaisia, minkä vuoksi    edestakaista kuljettamista. Jakelun keskittämi-
32689: toiminnassa tapahtuneet muutokset koetaan aina         nenjohtaa lisääntyviin paineisiin siirtyä postitoi-
32690: suurina.                                               minnan alueelliseen hinnoitteluun. Sen jälkeen
32691:     Kun edellisen kerran järjestettiin lailla postin   postimaksut määräytyisivät sen mukaan, miten
32692: toimintaa, oli lain tavoitteena ja tarkoituksena       kaukana lähetys kulloinkin käy lajittelussa.
32693: turvata postitoiminta samanhintaisena ja palve-            Liikenneministeriö on lain mukaan velvolli-
32694: luiltaan tasapuolisena koko maassa. Erityismai-        nen valvomaan, että postitoimintalain tarkoitus
32695: nintana oli kustannusten tasavertaisuusvaatimus        ja tavoite toteutuvat.
32696: erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
32697:     Asiamiespostijärjestelmä on laajentunut kos-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32698: kemaan yli 400 000 suomalaista. Asiakastyyty-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32699:  väisyys on tutkimusten mukaan vain tyydyttäväl-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32700:  lä tasolla. Tosin joissakin tapauksissa tyytyväi-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32701: syys on jopa lisääntynyt. Tavoitteena tulee kui-
32702:  tenkin olla tyytyväisyyden saaminen hyvälle ta-              Onko hallitus tietoinen postin suunnitel-
32703:  solle.                                                       mista pidemmällä tähtäimellä sekä niis-
32704:     Viime aikoina posti on julkisuudessa esittänyt            tä kielteisistä vaikutuksista, joita suun-
32705:  suunnitelmia merkittävistä toimintatapojen muu-              nitelmilla toteutuessaan on postipalve-
32706:  toksista. Esimerkiksi lajittelutoiminnan voima-              lujen perustehtävän toteutumiseen, ja
32707:  kas keskittäminen on suunnitteilla. Tuo muutos
32708: johtaisi siihen, että maahamme tulisi vain muuta-            onko hallituksella suunnitelmia avata
32709:  ma lajittelupiste, johon kaikki posti kuljetettai-          postipalveluja lisää kilpailulle?
32710: 
32711: 
32712: 
32713: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
32714: 
32715:     Johannes Leppänen /kesk
32716: 
32717: 
32718: 
32719: 
32720:                                                                                                  Versio 2.0
32721: KK 171/1999 vp- Johannes Leppänen /kesk                                             Ministerin vastaus
32722: 
32723: 
32724: 
32725: 
32726: Eduskunnan puhemiehelle
32727: 
32728: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       vaneet postimäärät pystytään lajittelemaanja kä-
32729: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sittelemään entistäkin tehokkaammin. Postit voi-
32730: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      daan automaation ja uuden teknologian avulla la-
32731: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Johannes        jitella entistä nopeammin ja vähemmillä käsitte-
32732: Leppäsen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-       lykerroilla jakeluun kaikkialle maahan. Asiak-
32733: myksen KK 171/1999 vp:                               kaan näkökulmasta tämä tehostaa postinkulun
32734:                                                      nopeutta ja luotettavuutta.
32735:        Onko hallitus tietoinen postin suunnitel-         Postinkäsittelyjärjestelmällään Posti turvaa
32736:        mista pidemmällä tähtäimellä sekä niis-       kohtuuhintaiset postipalvelut kaikkialla Suomes-
32737:        tä kielteisistä vaikutuksista, joita suun-    sa riippumatta maamme pitkistä välimatkoista ja
32738:        nitelmilla toteutuessaan on postipalve-       suhteellisen harvasta asutuksesta. Järjestelmä ei
32739:        lujen perustehtävän toteutumiseen, ja         lisää alueellista hinnoittelua, vaan se nimen-
32740:                                                      omaan turvaa kohtuuhintaiset palvelut kaikkial-
32741:       onko hallituksella suunnitelmia avata          la, myös haja-asutusalueilla.
32742:       postipalveluja lisää kilpailulle?                  Toisin kuin kysymyksessä väitetään, Postilla
32743: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ei ole suunnitelmia jakelun voimakkaasta keskit-
32744: vasti seuraavaa:                                     tämisestä. Posti on 1990-luvulla hieman vähentä-
32745:                                                      nyt jakelun lähtöpisteiden määrää, mutta se joh-
32746: Posti on jo 1990-luvun alusta rakentanut koko        tuu tilajärjestelyistä tai saapuvan postin määräs-
32747: maan kattavaa, uusinta teknologiaa hyödyntävää       tä.
32748: postinkäsittelyjärjestelmää. Järjestelmä on pe-          Posti on 1990-luvulla kehittänyt määrätietoi-
32749: rustunut seitsemään suureen koneelliseen lajitte-    sesti postinkulkuaan. Niinpä vuoden 1999 huhti-
32750: lukeskukseen, jotka sijaitsevat Helsingissä, Tu-     kuussa Posti saavutti ennätyksellisen 97 prosen-
32751: russa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa, Seinä-       tin laatutason 1. luokan kirjeessä. Postin palvelu-
32752: joella ja Lappeenrannassa. Viimeisin suurista        lupauksen mukaan 1. luokan kirjeistä 95 prosent-
32753: keskuksista, pakettiliikenteen käsittelyyn eri-      tia on oltava vastaanottajalla postitusta seuraava-
32754: koistunut logistiikkakeskus Vantaalla, otetaan       na työpäivänä. Posti on pystynyt pitämään tämän
32755: käyttöön loppukesästä.                               tason keväästä 1998 lähtien lukuun ottamatta
32756:    Vuotuisesta kirjepostista, noin miljardista lä-   muutamaa poikkeusta.
32757: hetyksestä, käsitellään koneellisesti jo 40 pro-         Postin omissa ja muun muassa liikenneminis-
32758: senttia. Uuden logistiikkakeskuksen kautta tulee     teriön teettämissä tutkimuksissa käy ilmi, että
32759: puolestaan kulkemaan 70 prosenttia Postin käsit-     Postin toimintaan kokonaisuudessaan ollaan var-
32760: telemästä melkein 30 miljoonasta paketista.          sin tyytyväisiä. Tämä koskee Postin palvelua
32761:    Laite- ja rakennusinvestoinnit lajittelukeskuk-   yleensä sekä erityisesti Postin toimipaikkaverk-
32762: siin ovat muodostaneet merkittävän osan Postin       koa ja palvelujen tarjoamista postiyrittäjien väli-
32763: koko 1990-luvun kehittämiskohteista. Tulokse-        tyksellä.
32764: na on nyt kansainvälisestikin arvioiden huippu-          Postin vuoden 1998 vuosikertomuksesta sel-
32765: moderni järjestelmä, jonka avulla jatkuvasti kas-    viää, että vuonna 1998 Postin kuluttaja-asiak-
32766: 
32767: 
32768: 2
32769: Ministerin vastaus                                      KK 171/1999 vp- Johannes Leppänen /kesk
32770: 
32771: 
32772: kaista noin 80 prosenttia piti Postin palvelua hy-         Kaksi muuta tutkimusta, Timo Asikaisen tut-
32773: vänä tai erinomaisena. Yrittäjäasiakkaista 85           kimus julkisen palvelun kuvan muuttumisesta
32774: prosenttia oli tätä mieltä. Varsinkin maaseudulla       1980-luvulta, jossa postikonttoreiden palvelun
32775: asiakkaiden tyytyväisyys myös konttoripalvelui-         kuvan muutos oli kaikista tutkituista organisaa-
32776: hin oli lisääntynyt.                                    tioista myönteisimpiä sekä Kuluttajaviraston
32777:     Postin uusin asiakastutkimus, joka on tehty         vuonna 1998 ilmestynyt mielipidekartoitus pal-
32778: keväällä 1999, kertoo, että asiakkaiden antama          velujen laadusta, hinnasta ja saatavuudesta, ker-
32779: palaute Postin omien konttoreidenja myös posti-         tovat Postin asiakkaiden tyytyväisyyden kasva-
32780: yrittäjien hoitamien palvelupisteiden palvelusta        neen kahden viime vuoden aikana. Asiakkaiden
32781: oli hyvä tai erinomainen. Todettakoon erityises-        mielestä erityisesti postipalvelujen hinta-laatu-
32782: ti, että postiyrittäjien palvelupisteet koettiin pal-   suhde oli kohdallaan.
32783: velun ripeyden ja joustavuuden, jonotusaikojen,            Mitä tulee postipalvelujen avaamiseen kilpai-
32784: asioinnin sujuvuuden ja palvelun kokonaisarvo-          lulle nykyistä enemmän, voidaan todeta, että täl-
32785: sanan osalta paremmiksi kuin Postin omat kont-          lä hetkellä on voimassa Suomen Posti Oy:n toi-
32786: torit.                                                  miluvan lisäksi yksi toimilupa. Yrittäjä ei kuiten-
32787:     Liikenneministeriön vuoden 1998 lopussa jul-        kaan ole aloittanut sen nojalla toimintaa. Syys-
32788: kaisema tutkimus kansalaisten mielipiteistä pos-        kaudella hallituksen käsittelyyn tullee uusi toi-
32789: tipalveluista kertoo samanlaisista mielipiteistä        milupahakemus. Siinä yhteydessä hallitus otta-
32790: kuin Postinkin tutkimukset.                             nee kantaa kilpailun laajuuteen postipalveluissa.
32791: 
32792: 
32793: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1999
32794: 
32795:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
32796: 
32797: 
32798: 
32799: 
32800:                                                                                                          3
32801: KK 17111999 vp- Johannes Leppänen /kesk                                                 Ministems svar
32802: 
32803: 
32804: 
32805: 
32806: Tili riksdagens talman
32807: 
32808: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    mema alltmer effektivt. Postvolymerna kan nu
32809: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av     med hjälp av automationen och den nya tekniken
32810: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jo-     sorteras allt snabbare och med fårre behandlings-
32811: hannes Leppänen /cent undertecknade skriftliga      gånger för utdelning överallt i landet. Sett ur kun-
32812: spörsmål SS 17111999 rd:                            dens synvinkel effektiveras postens snabbhet och
32813:                                                     tillförlitlighet därigenom.
32814:       ir regeringen medveten om postens pla-            Med postbehandlingssystemet tryggar Posten
32815:       ner på lång sikt och om de negativa           posttjänster till rimligt pris överallt i Finland
32816:       verkningar som genomföringen av pla-          oavsett långa avstånd och relativt sett gles bebyg-
32817:       nerna har på grunduppgiften för post-         gelse. Systemet ökar inte prissättningen regio-
32818:       tjänsterna, och                               nalt utan tryggar i stället posttjänster till rimligt
32819:                                                     pris överallt, också i glesbygden.
32820:        har regeringen planer på att konkur-             Tvärtemot vad som påstås i spörsmålet har
32821:        rensutsätta posttjänsterna ytterligare?      Posten inga planer på att kraftigt koncentrera ut-
32822: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     delningen. Posten har på 1990-talet i någon mån
32823: föra följande:                                      minskat antalet utgångsställen för utdelningen,
32824:                                                     men det beror på utrymmesarrangemang eller
32825: Posten har sedan 1990-talets början byggt upp ett   mängden ankommande post.
32826: landsomfattande postbehandlingssystem som ut-           Posten har utvecklat postgången systematiskt
32827: nyttjar den nyaste tekniken. Systemet grundar sig   på 1990-talet. Därför uppnådde Posten i april
32828: på sju stora maskinella sorteringscentraler, som    1990 den rekordhöga kvalitetsnivån på 97 pro-
32829: är belägna i Helsingfors, Åbo, Tammerfors, Kuo-     cent för 1 klass brev. Enligt Postens servicelöfte
32830: pio, Uleåborg, Seinäjoki och Villmanstrand. Den     skall 95 procent av 1 klass brev vara hos motta-
32831: nyaste i Vanda, en logistikcentral som är specia-   garen dagen efter postning. Posten har lyckats
32832: liserad på hantering av pakettrafiken, kommer att   hålla denna nivå sedan våren 1998 med några un-
32833: tas i användning i slutet av sommaren.              dantag när.
32834:    Av den årliga brevposten, ca en miljard för-         Av undersökningar som Posten gjort och som
32835: sändelser, behandlas så mycket som 40 procent       bland annat trafikministeriet låtit göra framgår
32836: maskinellt. Den nya logistikcentralen kommer        det att allmänheten är rätt nöjd med Postens verk-
32837: det att förmedla ca 70 procent av de nästan 30      samhet i sin helhet. Detta gäller Postens service
32838: miljoner paket som Posten hanterar.                 generellt och särskilt Postens kontorsnät och de
32839:    Under hela 1990-talet var en stor del av Pos-    tjänster som tillhandahålls av postentreprenörer.
32840: tens utvecklingsprojekt inriktade på investe-          Av Postens årsberättelse 1998 framgår att ca
32841: ringar i utrustningar och byggnader för sorte-      80 procent av Postens konsumentkunder ansåg
32842: ringscentralema. Resultatet av arbetet är nu ett    1998 att Postens service var god eller utmärkt.
32843: system som också i intemationell jämförelse är      Av företagskundema var 85 procent av samma
32844: toppmodemt. Systemet gör det möjligt att sorte-     åsikt. Särskilt på landsorten har kundemas till-
32845: ra och behandla de successiv ökande postvoly-       fredsställelse ökat också med kontorstjänstema.
32846: 
32847: 
32848: 4
32849: Ministems svar                                        KK 171/1999 vp- Johannes Leppänen /kesk
32850: 
32851: 
32852:    Postens nyaste kundundersökning, som gjor-         vice har ändrats aUra mest bland de undersökta
32853: des våren 1999, visar att kundernas respons på        organisationerna och Konsumentverkets opi-
32854: servicen på Postens egna kontor och också på          nionsundersökning om tjänstemas kvalitet, pris
32855: postentreprenörernas betjäningsställen var god        och tillgänglighet visar ökad kundnöjdhet med
32856: eller utmärkt. Alldeles särskilt kan framhållas att   Posten under de två senaste åren. Enligt kunder-
32857: postentreprenörernas betjäningsställen uppfatta-      nas åsikt var det särskilt priset i förhållande tili
32858: des som bättre än Postens egna kontor i fråga om      kvaliteten som var rätt för posttjänstema.
32859: snabb och flexibel service, kötider, smidighet i         Vad gäller kraftigare konkurrensutsättning av
32860: skötseln av ärenden och vitsord för servicen i sin    posttjänsterna kan man konstatera att för närva-
32861: helhet.                                               rande finns det en koncession utöver Posten Fin-
32862:    Den undersökning om medborgarnas åsikter           land Ab:s. Företagaren har däremot inte inlett
32863: om posttjänsterna, som trafikministeriet gav ut i     koncessionsbaserad verksamhet. På hösten kom-
32864: slutet av 1998, redovisar för samma åsikter som       mer regeringen troligen att behandla en ny ansö-
32865: Postens undersökningar.                               kan om koncession. 1 samband med det kommer
32866:    Två andra undersökningar visar också samma         regeringen sannolikt att ta ställning tili i viiken
32867: resultat. Timo Asikainens undersökning om hur         utsträckning posttjänsterna skall konkurrensut-
32868: bilden av den offentliga servicen har ändrats på      sättas.
32869:  1980-talet visar att bilden av postkontorens ser-
32870: 
32871: 
32872: Helsingfors den 29 juni 1999
32873: 
32874:     Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
32875: 
32876: 
32877: 
32878: 
32879:                                                                                                         5
32880:                                                         KK 172/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd
32881: 
32882: 
32883: 
32884: 
32885:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 172/1999 vp
32886: 
32887:                                            VR-Yhtymän Hyvinkään konepajan toiminta-
32888:                                            edellytysten turvaaminen
32889: 
32890: 
32891: 
32892: 
32893: Eduskunnan puhemiehelle
32894: 
32895: Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan VR-       vinkään talousalueen työllisyystilanne on jo nyt
32896: Yhtymä Oy:n Hyvinkään konepaja aiotaan lak-         Uudenmaan maakunnan heikoimpia. Konepajan
32897: kauttaa vuonna 2002 ja aloittaa toiminnan alas-     toimintojen alasajo merkitsisi Hyvinkään työttö-
32898: ajo jo kuluvana vuonna. Hyvinkään konepajalla       myysasteen nousua usealla prosenttiyksiköllä.
32899: on keskeinen merkitys sekä selkeästi määritelty     Konepaja- ja metalliteollisuuden työpaikkoja on
32900: tehtävä junakaluston kunnossapidossa. Hyvin-        Hyvinkään talousalueella työttömäksi mahdolli-
32901: kään konepaja on taloudellisesti ja tehokkaasti     sesti jääville tarjolla erittäin rajoitetusti. Kone-
32902: toimiva yksikkö, joka työllistää nelisensataa       pajan taloudellinen ja työllistävä merkitys on
32903: työntekijää. Konepajan rakennuksiin ja tuotanto-    Hyvinkäällä suhteellisesti huomattavan tärkeä.
32904: koneistoon on sijoitettu merkittävä pääoma, jon-        VR-Yhtymän konepajatoiminnan alueellinen
32905: ka vaihtoehtoiskäyttö (muu kuin junakaluston        sijoittelu on omistajaa edustavan liikenneminis-
32906: kunnossapito) on arvoltaan murto-osa konepajan      teriön asia ja sen toimi vallassa. Liikenneministe-
32907: arvosta rautatieliikenteen palveluksessa.           riön on valvottava, ettei VR-Yhtymä Oy vahin-
32908:    Tiettävästi Hyvinkään konepajan toiminta on      goita liiketaloudellisesti ja tehokkaasti toimivan
32909: em. lakkautussuunnitelmassa kytketty VR:n Tu-       Hyvinkään konepajan kehittämisedellytyksiä.
32910: run ja Kuopion konepajojen vajaakäyttöön. Tu-       Liikenneministeriöllä on osaltaan vastuu myös
32911: run ja Kuopion konepajat ovat erikoistuneet ai-     työllisyyden hoidosta kohtelemaHa eri talous-
32912: van toisenlaisiin tehtäviin kuin Hyvinkään kone-    alueita tasapuolisesti. Liikenneministeriön tulee
32913: paja, eikä Hyvinkään konepajan tuotantokoneis-      myös ohjeistaa alaistensa yhtiöiden tiedotuspoli-
32914: ton ja -prosessin siirto Turkuun tai Kuopioon voi   tiikkaa siten, että ne noudattavat avoimuuden pe-
32915: olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Turun ja     riaatetta, mikä tarkoittaa merkittävien, ympäröi-
32916: Kuopion konepajojen toiminnan taloudellisuutta      vään yhteiskuntaan vaikuttavien toiminnan muu-
32917: on parannettava niiden toimintaa kehittämällä       tosten tiedottamista ajoissa eri sidosryhmille.
32918: asettamatta konepajoja vastakkain liiketaloudel-
32919: lisesti kestämättömin perustein.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32920:    Erityisesti on panostettava konepajojen eri-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32921: tyisosaamisen hyödyntämiseen VR:n ulkopuolis-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32922: ten asiakkaiden tarpeisiin, jolloin konepajojen     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32923: tuotantokoneiston lisäkäytöllä niiden kokonais-
32924: taloudellisuus voisi merkittävästi parantua.              Millä tavoin hallitus varmistaa, että VR-
32925:    Hyvinkään konepajalla on poikkeuksellisen              Yhtymän konepajatoiminta jatkuu häi-
32926: suuri merkitys talousalueensa työllistäjänä. Hy-          riöttä myös Hyvinkäällä, ja
32927: 
32928: 
32929:                                                                                                Versio 2.0
32930: KK 172/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd
32931: 
32932: 
32933: 
32934:       mikä on hallituksen kanta siihen, että      pajojen tuotantokoneiston käyttöä niin,
32935:       VR:n konepajojen erityisosaamista hyö-      että Hyvinkään, Turun ja Kuopion kone-
32936:       dynnettäisiin tarjoamalla niiden palve-     pajojen kehittämisedellytykset paranisi-
32937:       luja yhtymän ulkopuolisten asiakkaiden      vat?
32938:       käyttöön, jolloin voitaisiin lisätä kone-
32939: 
32940: 
32941: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
32942: 
32943:     Susanna Rahkonen /sd
32944: 
32945: 
32946: 
32947: 
32948: 2
32949: Ministerin vastaus                                      KK 172/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd
32950: 
32951: 
32952: 
32953: 
32954: Eduskunnan puhemiehelle
32955: 
32956: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa          Hyvinkään konepajalla dieselkalusto korva-
32957: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         taan sähkökalustolla, joka tarvitsee oleellisesti
32958: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vähemmän kunnossapitotyötä kuin dieselkalus-
32959: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Susanna          to. VR Osakeyhtiön muissa kunnossapidon yksi-
32960: Rahkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       köissä esimerkiksi Kouvolan keskusvarikolla ja
32961: sen KK 172/1999 vp:                                   Kuopion konepajalla on tarpeeksi suorituskykyä
32962:                                                      käyttöön jäävän dieselkaluston kunnossapitoon.
32963:       Millä tavoin hallitus varmistaa, että VR-          Kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat ovat
32964:       Yhtymän konepajatoiminta jatkuu häi-           VR:n lisäksi tehneet selvityksiä VR:n kunnossa-
32965:       riöttä myös Hyvinkäällä, ja                    pitotoiminnan tulevaisuudesta. Selvitykset osoit-
32966:                                                      tavat, että kalustotekniikan muutos aiheuttaa työ-
32967:       mikä on hallituksen kanta siihen, että         määrän vähenemistä ja lisäksi myös sen, että
32968:       VR:n konepajojen erityisosaamista hyö-         kunnossapitotoiminnan painopiste siirtyy kone-
32969:       dynnettäisiin tarjoamalla niiden palve-        pajailta varikoille. Tulevaisuudessa kalustolle ei
32970:       luja yhtymän ulkopuolisten asiakkaiden         nimittäin suoriteta enää lainkaan raskaita perus-
32971:       käyttöön, jolloin voitaisiin lisätä kone-      korjauksia, jotka vanhastaan ovat tapahtuneet ko-
32972:       pajojen tuotantokoneiston käyttöä niin,        nepajoissa, vaan suurin osan kunnossapitotyöstä
32973:       että Hyvinkään, Turun ja Kuopion kone-         muuttuu varikoilla tapahtuvaksi komponenttien
32974:       pajojen kehittämisedellytykset paranisi-       vaihdoksi. Konepajat muuttuvat samalla varikoi-
32975:       vat?                                           ta palveleviksi komponenttikorjaamoiksi.
32976: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               VR Osakeyhtiön on sopeutettava koko kone-
32977: vasti seuraavaa:                                     pajaverkkonsa ylitarjonta ja kiinteät kustannuk-
32978:                                                      set vastaamaan vähentynyttä työmäärää säilyt-
32979: VR Osakeyhtiön liikkuvan kaluston kunnossapi-        tääkseen kunnossapidon kustannustason kilpailu-
32980: totyön määrä tulee tulevina vuosina huomatta-        kykyisenä. Sopeuttaminen voi käytännössä on-
32981: vasti vähentymään muun muassa seuraavista            nistua vain keskittämällä toiminta entistä har-
32982: syistä: sähköistys ja sähköveto laajenevat, vanha    vempiin konepajoihin.
32983: kalusto korvataan uudella entistä vähemmän               Keskityksellä saatavat hyödyt ovat erittäin
32984: huoltoa vaativalla kalustolla ja kaluston kunnos-    suuret, mutta selvitysten mukaan keskityksestä
32985: sapitojärjestelmä kehittyy.                          aiheutuvat siirtokustannukset ovat saavutetta-
32986:    Laajoilla tutkimuksilla on selvitetty kunnossa-   viin hyötyihin verrattuina ainoastaan muutaman
32987: pidon vaatiman työmäärän ja henkilömäärän            prosentin luokkaa.
32988: muutosta vuoteen 2010 saakka. Tutkimukset                Henkilö- ja tavaraliikenne pystyvät ankarassa
32989: osoittavat työmääränjäävän käytettävissä olevaa      kustannuspaineessa, joka johtuu kilpailutilan-
32990: henkilömäärää merkittävästi vähäisemmäksi jo         teesta, maksamaan kunnossapidostaan vain kil-
32991: heti vuosituhannen vaihtumisen jälkeen. Tär-         pailukykyisen markkinahinnan.
32992: keimpänä syynä tähän on uuden kaluston aikai-            VR Osakeyhtiö on yrittänyt hyödyntää kone-
32993: sempaa kalustoa vähäisempi kunnossapitotarve.        pajojen osaamista tarjoamalla niiden palveluksia
32994: 
32995: 
32996:                                                                                                      3
32997: KK 172/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd                                                  Ministerin vastaus
32998: 
32999: 
33000: VR-Yhtymä Oy:n ulkopuolisille asiakkaille. Sel-       lu alkaa kuluvassa heinäkuussa. Toimenpiteistä
33001: laisia merkittäviä töitä, joiden tekemiseen VR:n      ja mahdollisesti lakkautettavista konepajoista ei
33002: konepajojen tekniset edellytykset ja kustannusra-     ole vielä päätetty, vaan niistä tehtävät päätökset
33003: kenne soveltuisivat, ei ole toistaiseksi löytynyt.    siirtyvät vuoden 1999 loppupuolelle.
33004: Esimerkkinä mainittakoon, että keväällä 1999             VR:n henkilökunta on jo yli kymmenen vuo-
33005: Hyvinkään konepaja tarjosi Suomeen tilatun 20         den ajan tasaisesti vähentynyt - yhteensä noin
33006: kappaleen sähköveturisarjan kokoonpanotyötä           10 000 henkilöllä. Vähentyminen on toteutettu
33007: sveitsiläiselle Adtranzille. VR:n tarjous kuiten-     käyttäen hyväksi luonnollista poistumaa, koulut-
33008: kin hylättiin, koska se oli huomattavasti kalliim-    tamalla henkilöitä uusiin tehtäviin, eläkejärjeste-
33009: pi kuin voittanut tarjous.                            lyillä ja muilla vastaavilla toimenpiteillä. Irtisa-
33010:     VR Osakeyhtiön ja VR-Yhtymä Oy:n yhteis-          nomisia ei ole suoritettu.
33011: toimintakokouksissa on tehtyjen selvitysten poh-         VR-Yhtymä tulee henkilöstöpolitiikkansa mu-
33012: jalta käsitelty laajasti jo noin kahden vuoden ajan   kaisesti konepajaverkon sopeutustyössään käyt-
33013: kunnossapitoverkon tulevaisuutta ja sopeutustar-      tämään edellä mainitunlaisia henkilöstön sopeu-
33014: vetta. Yhtiöiden hallituksia on myös informoitu       tuskeinoja aina kuin se suinkin on mahdollista.
33015: tilanteesta. Varsinainen yhteistoimintakeskuste-
33016: 
33017: 
33018: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1999
33019: 
33020:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
33021: 
33022: 
33023: 
33024: 
33025: 4
33026: Ministerns svar                                           KK 172/1999 vp -     Susanna Rahkonen /sd
33027: 
33028: 
33029: 
33030: 
33031: Tili riksdagens talman
33032: 
33033: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Vid maskinverkstaden i Hyvinge byts diesel-
33034: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        materielet mot elmateriel, som behöver betydligt
33035: statsrådet översänt följande av riksdagsman Su-        mindre underhåli. VR Aktiebolags andra under-
33036: sanna Rahkonen /sd undertecknade skriftliga            hålisenheter, tili exempel centraltrafikverksta-
33037: spörsmål SS 17211999 rd:                               den i Kouvola och maskinverkstaden i Kuopio
33038:                                                       har tillräckligt med kapacitet för underhåli av
33039:       På vilket sätt vill regeringen säkra att        dieselmateriel.
33040:       verksamheten fortsätter utan störningar            Paralielit med VR har finländska och ut-
33041:       på VR-Groups maskinverkstäder också i           ländska experter gjort utredningar om framtiden
33042:       Hyvinge, och                                    för VR:s underhålisverksamhet. Utredningama
33043:                                                       visar att de materieltekniska omstäliningama
33044:        viiken är regeringens ståndpunkt ifråga        sänker arbetsmängden och också att under-
33045:        om att använda VR:s verkstäders speci-         hålisverksamhetens tyngdpunkt flyttas över från
33046:        alkompetens för att erbjuda ljänsterna         maskinverkstädema tili trafikverkstädema. 1
33047:        tili koncernexterna kunder för att för-        framtiden kommer det nämligen inte längre att
33048:        bättra förutsättningarna för att utveckla      utföras sådana tunga reparationer av grundläg-
33049:        maskinverkstäderna i Hyvinge, Åbo och          gande art som har traditionelit har skett i maskin-
33050:        Kuopio?                                        verkstädema, utan största delen av underhålisar-
33051: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       betet blir utbyte av komponenter på trafikverks-
33052: föra följande:                                        tädema. Maskinverkstädema blir komponent-
33053:                                                       verkstäder som samtidigt betjänar trafikverkstä-
33054: Mängden underhålisarbete på VR Aktiebolags            dema.
33055: ruliande materiel kommer att minska betydligt            VR Aktiebolag måste anpassa hela verkstads-
33056: under åren framöver bland annat av följande or-       nätets överutbud och fasta kostnader efter den
33057: saker: elektrifieringen och det eldrivna materie-     minskade arbetsmängden för att bevara en kon-
33058: let ökar, det gamla materielet ersätts med ny ma-     kurrenskraftig kostnadsnivå för underhåliet. An-
33059: teriel, som behöver mindre underhåli, och under-      passningen kan i praktiken lyckas bara genom att
33060: hålissystemet för materielet utvecklas.               koncentrera verksamheten tili alit fårre maskin-
33061:    Genom brett upplagda undersökningar har det        verkstäder.
33062: utretts hur mycket arbetsmängden och motsva-             Fördelama av koncentration är mycket stora,
33063: rande antal anstälida ändras för underhåliets del     men utredningama visar att överföringskostna-
33064: fram till20 10. Undersökningama visar att arbets-     dema för koncentration i förhåliande tili nyttao är
33065: mängden sjunker betydligt i jämförelse med an-        bara några procent.
33066: talet anstälida strax efter millennieskiftet. Den        Person- och godstrafiken kan i det hårda kost-
33067: viktigaste orsaken tili det är att det nya materie-   nadstrycket från konkurrensen bara betala ett
33068: let behöver mindre underhåli än det tidigare ma-      konkurrenskaftigt marknadspris för sitt under-
33069: terielet.                                             håll.
33070: 
33071: 
33072: 
33073:                                                                                                       5
33074: KK 172/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd                                                  Ministems svar
33075: 
33076: 
33077:     VR Aktiebolag har försökt använda maskin-       har också informerats om saken. Den egentliga
33078: verkstädernas kompetens tili att erbjuda tjänster   samarbetsdiskussionen inleds i juli. Några beslut
33079: tili kunder utom VR-Group Ab. Sådana viktiga        om åtgärder och eventuelia indragningshotade
33080: arbeten som VR:s maskinverkstäder har tekniska      maskinverkstäder har inte tagits utan besluten
33081: förutsättningar och kostnadsstruktur för har hit-   överförs tili den senare delen av 1999.
33082: tills inte funnits. Som exempel kan nämnas att         VR:s personai har under se senaste tio åren
33083: våren 1999 erbjöd Hyvinge maskinverkstad sam-       minskat i jämn takt- sammanlagt med ca 10 000
33084: mansättning av den serie på 20 elektriska lok som   personer. Minskningen har genomförts som na-
33085: bestälits tili Finland från det schweiziska Ad-     turlig avgång, utbildning till nya uppgifter, pen-
33086: trans. VR:s anbud avslogs eftersom det var be-      sionsarrangemang och andra motsvarande åtgär-
33087: tydligt dyrare än det antagna anbudet.              der. Ingen har sagts upp.
33088:     Vid VR Aktiebolags och VR-Group Ab:s sa-           1 enlighet med sin personalpolitik kommer
33089: marbetsmöten har frågan om underhålisnätets         VR-Group, när verkstadsnätet åtgärdas, att an-
33090: framtid och anpassningsbehov behandlats ut-         vända ovannärnnda medel för anpassning av per-
33091: gående från utredningarna. Bolagens styrelser       sonalen alitid där det är möjligt.
33092: 
33093: 
33094: 
33095: Helsingforsden 29 juni 1999
33096: 
33097:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
33098: 
33099: 
33100: 
33101: 
33102: 6
33103:                                                           KK 173/1999 vp -      Kari Myllyniemi /kesk
33104: 
33105: 
33106: 
33107: 
33108:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 173/1999 vp
33109: 
33110:                                              Velkajärjestelyn myöntämisehtojen kiristämi-
33111:                                              nen
33112: 
33113: 
33114: 
33115: 
33116: Eduskunnan puhemiehelle
33117: 
33118: Liian löysä yksityishenkilön velkajärjestelylaki      le tai sellaisille, jotka ovat tehneet uusia velka-
33119: murtaa ihmisten moraalia ja vastuuta velvoitteis-     ostoksia entistenkin ajauduttua ulosottoon. Lain
33120: taan. Kauppaa käydään velaksi sen luottamuksen        alkuperäinen tarkoitushan oli auttaa sellaisia reh-
33121: varassa, että asiakas maksaa rehdisti ajallaan.       tejä kansalaisia, jotka ostotapahtuman ja myö-
33122: Velkajärjestelyetuuksia jopa nollamaksuin on          hemmin seuraavan maksuajankohdan välisenä
33123: myönnetty henkilöille, jotka ovat ostaneet tuot-      aikana ajautuivat maksuvaikeuksiin oman vaiku-
33124: teita ja palveluksia velaksi salaten myyjältä sen,    tuspiirinsä ulkopuolella olevan syyn vuoksi.
33125: että heidät on jo ennen ostotapahtumaa todettu
33126: ulosotossa varattomaksi tai heillä on muuten pal-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33127: jon asioita ulosoton pakkoperinnässä. Ostajat         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33128: ovat ostaneet salaten maksukyvyttömyytensä,           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33129: vaikka he ovat olleet tietoisia siitä, ettei heiltä   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33130: tulla saamaan laillisin keinoin kauppahintaa, ku-
33131: ten ei aiemminkaan ole saatu.                               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
33132:    Velkajärjestelylain 10 §:n esteitä tulisi enti-          tyä velkajärjestelylain JO §:n muuttami-
33133: sestään täsmentää siten, ettei velkajärjestelyä             seksi siten, että velkajärjestelyn myöntä-
33134: voisi myöntää maksukyvyttömyytensä salanneil-               misehtoja kiristetään?
33135: 
33136: 
33137: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
33138: 
33139:     Kari Myllyniemi /kesk
33140: 
33141: 
33142: 
33143: 
33144:                                                                                                 Versio 2.0
33145: KK 173/1999 vp -      Kari Myllyniemi /kesk                                            Ministerin vastaus
33146: 
33147: 
33148: 
33149: 
33150: Eduskunnan puhemiehelle
33151: 
33152: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           moitittavana. Lain 10 §:n 1 momentin 7 kohdan
33153: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva puhemies,          mukaan velkajärjestely voi estyä, jos velkojen
33154: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       perusteesta ja syntyolosuhteista, velallisen tavas-
33155: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Myl-        ta hoitaa talouttaan tai muista seikoista voidaan
33156: lyniemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-        päätellä olevan todennäköistä, että velallinen on
33157: myksen KK 173/1999 vp:                                velkaantunut harkitusti velkajärjestelyä silmällä
33158:                                                       pitäen tai ilmeisen kevytmielisesti ottaen huo-
33159:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      mioon se, minkälaista harkintaa hänen asemas-
33160:        tyä velkajärjestelylain 10 §:n muutta-         saan olleelta henkilöltä sellaisissa olosuhteissa
33161:        miseksi siten, että velkajärjestelyn           kohtuudella voidaan edellyttää.
33162:        myöntämisehtoja kiristetään?                      Kysymyksen perusteluosassa kerrotuissa ta-
33163:                                                       pauksissa, joissa jo ulosotossa oleva velallinen
33164: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            on ottanut lisää velkaa, näyttäisivät ainakin läh-
33165: vasti seuraavaa:                                      tökohtaisesti täyttyvän molemmat edellä kerro-
33166: Velkajärjestely voidaan evätä, jos velallinen on      tut esteet. Harhaanjohtavien tietojen antamista
33167: velkaantunut tai velallisena käyttäytynyt sillä ta-   koskeva 6 kohdan mukainen este tosin edellyttää
33168: voin moitittavasti, että hänen kohdallaan täyttyy     tahallisuutta sekä sitä, että tiedot ovat olennaises-
33169: jokin velkajärjestelyn este. Esteitä koskevilla       ti vaikuttaneet luoton myöntämiseen ja velalli-
33170: säännöksillä on haluttu vaikuttaa siihen, että        sen menettelyn erityistä moitittavuutta. Ilmeistä
33171: mahdollisuudella velkajärjestelyyn ei heikenne-       kevytmielisyyttä koskeva 7 kohdan mukainen es-
33172: tä yleistä yhteiskunta- ja maksumoraalia. Velka-      teperustekin edellyttää kokonaisharkintaa. Täl-
33173: järjestely voidaan kuitenkin esteestä huolimatta      laisten harkinnassa huomioon otettavien seikko-
33174: myöntää, jos siihen on erityisiä vastasyitä. La-      jen vuoksi tuomioistuin voi yksittäistapauksissa
33175: kiin ei sisälly säännöksiä erityisistä vastasyistä    päätyä siihen, että velallisen toiminta ei täytä es-
33176: vaan niiden sisältö jää tuomioistuimen harkin-        teperusteen tunnusmerkistöä. Erityiset vastasyyt
33177: taan. Käytännössä erityisiä vastasyitä harkittaes-    voivat taas olla syynä velkajärjestelyn myöntä-
33178: sa on kiinnitetty huomiota muun muassa siihen         miselle, vaikka järjestelylle on selvitetty olevan
33179: miten velallinen on hoitanut velkojaan ja mite~       este. Pääsääntö menettelyssä on, että velkojan
33180: hänen tarkoituksensa on hoitaa velkojaan velka-       täytyy esittää perusteltu vaatimus velkajärjeste-
33181: järjestelyssä.                                        lyn epäämisestä esteen perusteella. Muuten tuo-
33182:    Velkajärjestelylain 10 §:n 1 momentin 6 koh-       mioistuimella ei ole velvollisuutta tutkia lähem-
33183: dan mukaan velkajärjestelyä ei voida myöntää il-      min esimerkiksi niitä olosuhteita, joissa velalli-
33184: man erityisiä vastasyitä, jos velallinen on tahal-    nen on velkaantunut. Velkojalla ei välttämättä
33185: laan antanut velkojalle taloudellisesta asemas-       ole kiinnostusta tähän. Syy voi olla velkojan ar-
33186: taan vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, jotka ovat   vio siitä, että saatava ei tulisi ulosottoperinnän-
33187: olennaisesti vaikuttaneet luoton myöntämiseen,        kään kautta maksetuksi.
33188: ja velallisen menettelyä on luoton määrä ja muut         Velkajärjestelyn este voi joskus tulla ilmi vas-
33189: olosuhteet huomioon ottaen pidettävä erityisen        ta sen jälkeen, kun maksuohjelma on jo vahvis-
33190: 
33191: 
33192: 2
33193: Ministerin vastaus                                    KK 173/1999 vp - Kari Myllyniemi /kesk
33194: 
33195: 
33196: tettu. Velkoja voi tällöin vaatia ohjelman mää-    nösten tarkistamiseen ei tuolloin katsottu olevan.
33197: räämistä raukeamaan.                               Kun velkojan harhaanjohtaminen ja maksukyvyt-
33198:     Velkajärjestelyn esteitä kiristettiin muun     tömänä velkaantuminen voivat jo nykyisellään
33199: ohessa rikosperusteisten ja elinkeinotoimintaan    johtaa velkajärjestelyn epäämiseen, ei lainsää-
33200: liittyvien velkojen osalta vuonna 1997 voimaan     dännön tarkistamiseen ole tältä osin tarvetta.
33201: tulleella lainmuutoksella. Tarvetta muiden sään-
33202: 
33203: 
33204: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1999
33205: 
33206:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
33207: 
33208: 
33209: 
33210: 
33211:                                                                                                    3
33212: KK 173/1999 vp- Kari Myllyniemi /kesk                                                     Ministerns svar
33213: 
33214: 
33215: 
33216: 
33217: Tili riksdagens talman
33218: 
33219: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        motskäl om man med beaktande av grunden för
33220: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av        skulderna och omständigheterna vid deras upp-
33221: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari       komst, gäldenärens sätt att sköta sin ekonomi
33222: Myllyniemi /cent undertecknade skriftliga spörs-       eller andra omständigheter kan dra den slutsat-
33223: mål SS 173/1999 rd:                                    sen att det är sannolikt att gäldenärens skuldsätt-
33224:                                                        ning är avsiktlig med inriktning på en skuldsane-
33225:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           ring eller uppenbart lättsinnig med beaktande av
33226:       för att ändra 10 § lagen om skuldsane-           hurdan omsorg det skäligen kan förutsättas av en
33227:       ring så att villkoren för beviljande av          person i hans ställning under sådana omstän-
33228:       skuldsanering blir strängare?                    digheter.
33229:                                                           1 de fall som beskrivs i motiveringarna till
33230: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        spörsmålet då en gäldenär som redan är föremål
33231: föra följande:                                         för utsökning har upptagit ny skuld verkar åt-
33232: En skuldsanering kan avslås om en gäldenär             minstone bägge ovan beskrivna hinder uppfyl-
33233: skuldsatt sig elier i egenskap av gäldenär förfarit    las. Punkt 6 som gäller vilseledande uppgifter
33234: på ett så klandervärt sätt att ett hinder för skuld-   förutsätter uppsåtlighet, att uppgiftema på ett vä-
33235: saneringen uppstått. Med bestämmelserna om             sentligt sätt har inverkat på beviljande av kredit
33236: hinder har man velat säkerstälia att möjligheter-      och att gäldenärens handlande kan betraktas som
33237: na tili skuldsanering inte försvagar den allmänna      synnerligen klandervärt. Punkt 7 som gäller
33238: samhälis- och betalningsmoralen. Skuldsanering         uppenbar lättsinnighet förutsätter också att en
33239: kan oberoende av hinder beviljas om det finns          helhetsprövning görs. 1 en sådan prövning kan
33240: särskilda motskäl tili detta. Lagen innehåller inte    domstolen i enskilda fall med beaktande av de
33241: bestämmelser om särskilda motskäl, det beror på        faktorer som föreligger komma fram till att gäl-
33242: domstolens prövning vilka skälen kan vara. 1           denärens handlande inte uppfyller rekvisiten för
33243: praktiken har man vid en bedömning av motskäl          att ett hinder skall uppstå. Särskilda motskäl kan
33244: beaktat bland annat hur gäldenären skött sina          å andra sidan vara orsaken till att en skuldsane-
33245: skulder och viiken hans avsikt att sköta skulder-      ring beviljas även om ett hinder föreligger. Hu-
33246: na i en skuldsanering är.                              vudregeln i förfarandet är att borgenären måste
33247:    Enligt 10 § 1 mom. 6 punkten lagen om skuld-        framställa ett motiverat krav om att en skuldsane-
33248: sanering kan skuldsanering inte beviljas utan          ring skall avslås på grund av hindret. 1 övriga fall
33249: särskilda motskäl om gäldenären uppsåtligen            har domstolen inte möjlighet att närmare granska
33250: lämnat borgenär felaktiga eller vilseledande upp-      de omständigheter under vilka gäldenären har
33251: gifter och dessa på ett väsentligt sätt har inverkat   skuldsatt sig. Borgenären är inte nödvändigtvis
33252: på att kredit har beviljats och gäldenärens hand-      intresserad av detta. Orsaken kan vara borgenä-
33253: lande med beaktande av kreditens belopp och de         rens bedömning att fordran inte ens genom utsök-
33254: övriga omständigheterna kan betraktas som syn-         ning kan indrivas.
33255: nerligen klandervärt. Enligt lagens 10 § 1 mom.           Ett hinder för skuldsanering kan ibland kom-
33256: 7 punkt kan skuldsanering inte beviljas utan           ma fram först efter att betalningsprogrammet re-
33257: 
33258: 
33259: 4
33260: Ministems svar                                           KK 173/1999 vp -     Kari Myllyniemi /kesk
33261: 
33262: 
33263: dan fastställts. I dessa fall kan borgenären göra     behov att se över andra bestämmelser ansågs då
33264: en ansökan om att programmet skall förfalia.          inte föreligga. Eftersom vilseledande av borge-
33265:    Hindren för skuldsanering gjordes strängare        när och att ta upp skuld då man är insolvent re-
33266: bland annat till den del de hänför sig till skulder   dan nu kan leda tili att en skuldsanering avslås,
33267: som ansluter sig till brott och näringsverksamhet     föreligger inte ett behov att se över lagstift-
33268: med en lägändring som trädde i kraft år 1997. Ett     ningen tili denna del.
33269: 
33270: 
33271: 
33272: Helsingfors den 24 juni 1999
33273: 
33274:     Justitieminister Johannes Koskinen
33275: 
33276: 
33277: 
33278: 
33279:                                                                                                      5
33280:                                                           KK 174/1999 vp- Kari Myllyniemi /kesk
33281: 
33282: 
33283: 
33284: 
33285:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 174/1999 vp
33286: 
33287:                                              Velkajärjestelyn selvittäjän kelpoisuusehtojen
33288:                                              tiukentaminen
33289: 
33290: 
33291: 
33292: 
33293: Eduskunnan puhemiehelle
33294: 
33295: Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain          Oikeusministeriön työryhmä valmistelee la-
33296: 65 § ei aseta selvittäjälle koulutuksellisia vähim-   kia velkaneuvonnasta. Selvitysmiehen ehdotuk-
33297: mäisvaatimuksia eikä riittäviä sopivuusedelly-        sen mukaan kunta tuottaisi velkaneuvontapalve-
33298: tyksiä. Selvittäjäksi on määrätty mm. ilman am-       lut joko itse tai ostopalveluina. On olemassa vaa-
33299: matillista tutkintoa oleva henkilö, joka on todet-    ra, että kunta ostaisi palvelut sellaiselta yrittäjäl-
33300: tu ulosotossa varattomaksi, jolla on omaa velkaa      tä, joka edellä kerrotuin tavoin on sopimaton sel-
33301: useita miljoonia, joka on asetettu kaksi kertaa       vittäjäksi. Tällöin ongelma vain pahentuisi. Vel-
33302: konkurssiin ja jonka velkajärjestely on rauetettu     kaneuvojan pitää toimia täydellä virkavastuulla.
33303: vilpin vuoksi. Lisäksi henkilö on myös aiemmin
33304: tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen tör-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33305: keästä petoksesta.                                    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33306:     Selvittäjä on vahingonkorvausvelvollinen          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33307: 71 § :n nojalla. Velkojien ja velallisten kannalta    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33308: tilanne on omituinen, kun oikeuslaitos määrää
33309: selvittäjäksi taloudellisesti vastuukyvyttämän               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
33310: maallikon, joka ei ole osannut hoitaa edes omia              tyä velkajärjestelyn selvittäjän koulu-
33311: asioitaan ja saattaa olla aseoteeilinen toimes-              tuksellisten ja taustallisten kelpoisuus-
33312: saan. Selvittäjän tehtävä on vaativa ja hänellä              edellytysten kiristämiseksi, ja
33313: täytyisi olla vähintäänkin opistotasoinen tutkin-
33314: to kokemuksen ja puhtaan taustan lisäksi.                   miten aiotaan turvata velkaneuvonta-
33315:                                                             palvelujen tuottajien luotettavuus?
33316: 
33317: 
33318: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
33319: 
33320:     Kari Myllyniemi /kesk
33321: 
33322: 
33323: 
33324: 
33325:                                                                                                   Versio 2.0
33326: KK 174/1999 vp- Kari Myllyniemi /kesk                                                  Ministerin vastaus
33327: 
33328: 
33329: 
33330: 
33331: Eduskunnan puhemiehelle
33332: 
33333: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         voimaan tulevalla lailla (46211999). Asiallisesti
33334: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva puhemies,           kelpoisuusehdot säilyvät ennallaan.
33335: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tuomioistuin voi lain 69 §:n nojalla omasta
33336: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Myl-         aloitteestaan taikka velkojan tai velallisen vaati-
33337: lyniemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-         muksesta vapauttaa selvittäjän toimestaan, jos
33338: myksen KK 17411999 vp:                                 hän olennaisesti laiminlyö velvollisuuksiaan tai
33339:                                                        vapauttamiseen on muu painava syy.
33340:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo Jyh-           Selvittäjän kelpoisuusehtojen sääntely velka-
33341:        tyä velkajärjestelyn selvittäjän koulu-         järjestelylaissa vastaa yrityksen saneerauksesta
33342:        tuksellisten ja taustallisten kelpoisuus-       annetun lain selvittäjää koskevia säännöksiä.
33343:        edel(vtysten kiristämiseksi, ja                 Myös konkurssipesän pesänhoitajan kelpoisuu-
33344:                                                        desta säädetään vastaavansisältöisesti.
33345:        miten aiotaan turvata velkaneuvonta-                Selvittäjän tehtävään ei ole olemassa erityistä
33346:        palvelujen tuottajien luotettavuus?             koulutusta tai tutkintoa, jota häneltä voitaisiin
33347: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             edellyttää. Tämän vuoksi ammatillinen pätevyys
33348: vasti seuraavaa:                                       on säännelty laissa yleisemmin kriteerein. Selvit-
33349:                                                        täjän toimintaedellytysten kannalta ja erityisesti
33350: Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain       selvittäjän edellä kuvatut tehtävät huomioon ot-
33351: 64 §:n mukaan velkajärjestelyssä voidaan mää-          taen on tärkeää, että selvittäjä nauttii velkojien,
33352: rätä selvittäjä, jos se on velallisen taloudellisen    velallisen ja tuomioistuimen luottamusta. Tämän
33353: aseman selvittämiseksi, omaisuuden rahaksi-            vuoksi selvittäjäitä edellytetään ammattitaidon
33354: muuton vuoksi tai muuten velkajärjestelyn to-          lisäksi muita ominaisuuksia, kuten rehellisyyttä
33355: teuttamiseksi tarpeen. Selvittäjän tehtävänä on        ja puolueettomuutta.
33356: lain 66 §:n mukaan laatia ehdotus maksuohjel-             Selvittäjien kelpoisuusehtojen täyttymistä yk-
33357: maksi tuomioistuimen asettamassa määräajassa           sittäistapauksissa valvovat asianosaisina olevat
33358: sekä suorittaa muut tuomioistuimen selvittäjälle       velallinen ja velkojat, jotka voivat tehdä selvittä-
33359: määräämät tehtävät.                                    jän kelpoisuutta koskevia väitteitä, sekä tuomi-
33360:     Selvittäjän kelpoisuusehtoja sääntelevän           oistuin, joka viime kädessä ratkaisee selvittäjän
33361: 65 §:n mukaan selvittäjäksi on määrättävä hen-         määräämistä koskevan asian. Jos käräjäoikeus ei
33362: kilö, joka on täysivaltainen ja rehelliseksi tunnet-   ole tyytyväinen velkajärjestelyasiassa selvittäjä-
33363: tu ja joka suostuu tehtävään. Selvittäjällä on olta-   nä toimineen henkilön ammattitaitoon, on epäto-
33364: va tehtävän edellyttämä kyky, taito ja kokemus.        dennäköistä, että tämä enää saa käräjäoikeudesta
33365: Hän ei saa olla velalliseen tai keneenkään velko-      uusia selvittäjän määräyksiä. Käräjäoikeus voi
33366: jaan sellaisessa suhteessa, joka voi olla omiaan       myös vapauttaa selvittäjänja määrätä hänen tilal-
33367: vaarantaruaan hänen riippumattomuuttaan velal-         leen uuden. Selvittäjien ammattitaitoon kohdis-
33368: liseen nähden tai hänen tasapuolisuuttaan velko-       tuva valvonta toteutuu myös tätä kautta.
33369: jiin nähden. Säännöstä on holhouslainsäädännön            Velkaneuvontalakia koskevaa lakiehdotusta
33370: uudistuksen yhteydessä tarkistettu 1.12.1999           valmistelee oikeusministeriön asettama työryh-
33371: 
33372: 
33373: 2
33374: Ministerin vastaus                                      KK 174/1999 vp- Kari Myllyniemi /kesk
33375: 
33376: 
33377: mä. Valmistelutyö on vielä kesken. Valmistelus-      Esillä on ollut myös kysymys erityisen velkaneu-
33378: sa on ollut esillä myös velkaneuvojan kelpoi-        vojatutkinnon järjestämisestä. Ostopalveluja
33379: suusehtojen sääntely. Tarkoituksena on ottaa la-     koskevassa sääntelyssä edellytettäisiin, että pal-
33380: kiehdotukseen säännös, jonka mukaan velkaneu-        velun tuottajana toimivan yhteisön olisi oltava
33381: vojana tulee olla sellainen taito ja kokemus, jota   tehtävään sopiva.
33382: tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää.
33383: 
33384: 
33385: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1999
33386: 
33387:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
33388: 
33389: 
33390: 
33391: 
33392:                                                                                                      3
33393: KK 174/1999 vp- Kari Myllyniemi /kesk                                                   Ministerns svar
33394: 
33395: 
33396: 
33397: 
33398: Tili riksdagens talman
33399: 
33400: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       lagstiftningen om förmynderskap med en lag som
33401: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       träder i kraft 1.12.1999 (462/1999). 1 sakligt av-
33402: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari      seende förblir villkoren om behörighet oför-
33403: Myllyniemi /cent undertecknade skriftliga spörs-      ändrade.
33404: mål SS 17411999 rd:                                      Enligt 69 § kan domstolen på eget initiativ
33405:                                                       eller på en borgenärs eller gäldenärens yrkande
33406:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          skilja utredaren från hans uppdrag om han i vä-
33407:       för aft bestämmelserna om kraven på             sentlig mån försummar sina skyldigheter eller
33408:       skuldsaneringsutredarens      utbildning        om det föreligger andra vägande skäl för detta.
33409:       och bakgrund skall bli strängare, och              Bestämmelserna om utredarens behörighet i
33410:                                                       lagen om skuldsanering motsvarar bestämmel-
33411:        hur avser man säkerställa att de som           serna om utredaren i lagen om företagssanering.
33412:        producerar skuldrådgivningstjänster är         Också behörighetskraven för boförvaltaren i kon-
33413:        pålitliga?                                     kursbon är motsvarande.
33414: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Det finns inte någon särskild utbildning eller
33415: föra följande:                                        examen för utredare som skulle kunna krävas av
33416:                                                       den som förordnas tili uppdraget. Av denna an-
33417: Enligt 64 § lagen om skuldsanering för privat-        ledning har yrkesskickligheten reglerats i lagen
33418: personer kan en utredare förordnas i en skuldsa-      med allmännare kriterier. Med avseende på utre-
33419: nering om det är nödvändigt för att utreda gälde-     darens verksarnhetsförutsättningar och särskilt
33420: närens ekonomiska ställning, för att realisera        med beaktande av hans ovan beskrivna uppgifter
33421: egendom eller annars för att skuldsaneringen          är det viktigt att utredaren har borgenärernas,
33422: skall kunna genomföras. Enligt 66 § skall utre-       gäldenärens och domstolens förtroende. Därför
33423: daren göra upp ett förslag tili betalningsprogram     förutsätts av utredaren utöver yrkesskicklighet
33424: inom den tid som utsatts av domstolen samt utfö-      även andra egenskaper så som hederlighet och
33425: ra övriga uppgifter som domstolen ålägger den-        oberoende.
33426: ne.                                                      1 enskilda fall ser gäldenären och borgenärer-
33427:    Enligt 65 § som fastställer utredarens behö-       na i egenskap av parter till att kraven på utreda-
33428: righet skall till utredare förordnas en person som    rens behörighet blir uppfyllda genom att de har
33429: är myndig och känd för att vara hederlig och som      möjlighet att göra invändningar om detta. 1 sista
33430: samtycker tili uppdraget. Utredaren skall ha den      hand är det domstolen som avgör frågan om för-
33431: skicklighet, förmåga och erfarenhet som uppdra-       ordnandet av en utredare. Om tingsrätten inte är
33432: get kräver. Han skall inte stå i ett sådant förhål-   nöjd med den yrkesskicklighet som den som för-
33433: lande tili gäldenären, eller någon av borgenärer-     ordnats tili utredare i ett skuldsaneringsärende
33434: na, som kan vara ägnat att äventyra hans obero-       besitter, är det osannolikt att denna mera förord-
33435: ende i förhållande till gäldenären eller opar-        nas till utredare av tingsrätten. Tingsrätten kan
33436: tiskhet i förhållande tili borgenärerna. Bestäm-      också skilja utredaren från sitt uppdrag och
33437: melsen har setts över i samband med reformen av
33438: 
33439: 
33440: 4
33441: Ministems svar                                            KK 174/1999 vp- Kari Myllyniemi /kesk
33442: 
33443: 
33444: förordna en ny utredare i hans ställe. Utredamas       ren skall ha den skicklighet och erfarenhet som
33445: yrkesskicklighet övervakas också på detta sätt.        skötseln av uppdraget på ett behörigt sätt förut-
33446:    Ett förslag tili lag om skuldrådgivning bereds      sätter. Frågan om en särskild examen för
33447: som bäst i en arbetsgrupp tillsatt av justitieminis-   skuldrådgivare har också behandlats. I de be-
33448: teriet. Arbetet är ännu inte klart. Vid bered-         stämmelser som gäller köptjänster skulle förut-
33449: ningen har man behandlat också regleringen av          sättas att en tjänsteproducerande sammanslut-
33450: behörighetsvillkor. Avsikten är att i förslaget in-    ning är lämplig för uppdraget.
33451: foga en bestämmelse enligt viiken skuldrådgiva-
33452: 
33453: 
33454: Helsingfors den 24 juni 1999
33455: 
33456:     Justitieminister Johannes Koskinen
33457: 
33458: 
33459: 
33460: 
33461:                                                                                                       5
33462:                                                                     KK 175/1999 vp- Henrik Lax /r
33463: 
33464: 
33465: 
33466: 
33467:                                              SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 175/1999 rd
33468: 
33469:                                              Presstöd tili dagstidningar för synskadade
33470: 
33471: 
33472: 
33473: 
33474: Tili riksdagens talman
33475: 
33476: Finland var år 1993 med och godkände FN:s             en dagstidning inläst på kassett är lättast att an-
33477: standardregler för att tillförsäkra människor med     vända. Kostnaderna för produktionen av en kas-
33478: funktionsnedsättning delaktighet och jämlikhet.       settversion av en dagstidning som utkommer sju
33479: Reglerna uttrycker tydliga principiella stånd-        dagar i veckan är dock så höga att prenumera-
33480: punkter när det gäller rättigheter, möjligheter och   tionsutgifterna täcker endast en del av dessa. Ett
33481: ansvar och ger konkreta förs1ag om hur ett land       presstöd för täckandet av merkostnaderna är där-
33482: kan undanröja hinder för funktionshindrade per-       för nödvändigt.
33483: soner och skapa ett tillgängligt samhälle. Bland         I Sverige har staten insett hur viktigt det är för
33484: annat skall staten se till att människor oavsett      synskadade att få sin tidning varje morgon precis
33485: funktionshinder skall ha tillgång till information    somalla andra. Därför har Sveriges riksdag be-
33486: och möjlighet till kommunikation.                     slutat att alla tidningshus som utger sin tidning
33487:     De synskadades möjligheter att ta del av inne-    också på kassett eller i digital form för synskada-
33488: hållet i dagstidningarna borde i enlighet med det     de och andra läshandikappade får ett taltidnings-
33489: ovanstående förbättras. För detta ändamål be-         presstöd för att täcka merkostnaderna.
33490: hövs ett statligt presstöd till dagstidningar för
33491: synskadade. De tekniska förutsättningarna för att     Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
33492: göra dagstidningarna tillgängliga för blinda och      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
33493: synsvaga finns redan. För de synskadade som har       ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
33494: tillgång till dator jämte talsyntes eller punkt-      följande spörsmål:
33495: skriftsdisplay är alternativet med dagstidningar i
33496: digital form det bästa. Men den stora majoriteten            Amnar regeringen vidta åtgärder för att
33497: av synskadade utgörs av äldre personer för vilka             ett speciellt presstöd skall kunna utbeta-
33498:                                                              las tili dagstidningar för synskadade?
33499: 
33500: 
33501: Helsingfors den 4 juni 1999
33502: 
33503:     Henrik Lax /sv
33504: 
33505: 
33506: 
33507: 
33508:                                                                                                  Versio 2.0
33509: Suomennos                                                         KK 175/1999 vp- Henrik Lax /r
33510: 
33511: 
33512: 
33513: 
33514:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 175/1999 vp
33515: 
33516:                                             Lehdistötuki näkövammaisten päivälehdille
33517: 
33518: 
33519: 
33520: 
33521: Eduskunnan puhemiehelle
33522: 
33523: Suomi oli vuonna 1993 hyväksymässä YK:n              viikossa ilmestyvän lehden kasettiversion tuotan-
33524: vammaisten ihmisten mahdollisuuksien yhden-          tokustannukset ovat kuitenkin niin suuret, että ti-
33525: vertaistamista koskevat yleisohjeet Ohjeissa il-     lausmaksut kattavat ainoastaan osan näistä. Lisä-
33526: maistaan selkeät periaatteelliset näkökannat         kustannusten kattamiseen tarvitaankin tämän
33527: oikeuksien, mahdollisuuksien ja vastuiden osal-      vuoksi lehdistötukea.
33528: ta ja esitetään konkreettisia toimenpiteitä siitä,      Ruotsissa valtio on ymmärtänyt, miten tär-
33529: miten maa voi poistaa esteitä vammaisilta ihmi-      keää näkövammaisten on saada lehtensä joka
33530: siltä ja luoda liikkumisen ja osallistumisen mah-    aamu muiden tapaan. Tämän vuoksi Ruotsin
33531: dollistavan yhteiskunnan. Valtion tulee mm. huo-     eduskunta on päättänyt antaa äänilehtien lehdis-
33532: lehtia siitä, että ihmisillä on vammastaan riippu-   tötukea lisäkustannusten peittämiseksi kaikille
33533: matta mahdollisuus tiedonsaantiin ja viestintään.    niille lehtitaloille, jotka julkaisevat lehtensä
33534:    Näkövammaisten mahdollisuuksia tutustua           myös kasetilla tai digitaalisessa muodossa näkö-
33535: päivälehtien sisältöön tulisi tämän mukaisesti pa-   vammaisille ja muille, joiden lukeminen on vai-
33536: rantaa. Tätä varten tarvitaan valtiollinen lehdis-   keutunut.
33537: tötuki näkövammaisten päivälehdille. Meillä on
33538: jo olemassa tekniset mahdollisuudet päiväleh-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33539: tien saamiseksi sokeiden ja heikkonäköisten          sen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33540: käyttöön. Jos näkövammaisella on käytössään          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33541: tietokone, joka mahdollistaa puhesynteesin tai       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33542: pistekirjoitusnäytön, niin paras vaihtoehto on di-
33543: gitaalisessa muodossa olevat päivälehdet. Suuri            Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
33544: enemmistö näkövammaisista on kuitenkin iäk-                jotta erityistä lehdistötukea voitaisiin
33545: käitä henkilöitä, joiden on helpointa käyttää ka-          maksaa näkövammaisille tarkoitetuista
33546: setille luettua päivälehteä. Seitsemänä päivänä            päivälehdistä?
33547: 
33548: 
33549: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
33550: 
33551:     Henrik Lax /r
33552: 
33553: 
33554: 
33555: 
33556: 2
33557: Ministerin vastaus                                                 KK 175/1999 vp- Henrik Lax /r
33558: 
33559: 
33560: 
33561: 
33562: Eduskunnan puhemiehelle
33563: 
33564: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       tannusten alentamiseksi. Tukea voidaan käyttää
33565: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        myös sanomalehdistön kehittämishankkeisiin.
33566: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Valtioneuvoston sanomalehdistön kuljetus-,
33567: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik          jakelu- ja muiden kustannusten alentamiseksi
33568: Laxin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        osoitetun määrärahan jakoperusteista ja avustus-
33569: KK 17511999 vp:                                      ten hakemisesta antaman päätöksen (153/1988)
33570:                                                      mukaan tukea voidaan myöntää hakemuksesta
33571:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,       heikossa taloudellisessa asemassa oleville lehdil-
33572:       jotta erityistä lehdistötukea voitaisiin       le, jotka pääsääntöisesti ovat vähintään kolmesti
33573:       maksaa näkövammaisille tarkoitetuista          viikossa ilmestyviä kakkoslehtiä. Periaatteessa jo
33574:       päivälehdistä?                                 olemassa oleva tuki olisi käytettävissä esimer-
33575:                                                      kiksi sanomalehden näkövammaisille tarkoite-
33576: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tun kasettiversion tuotantokustannusten alenta-
33577: ti seuraavaa:                                        miseksi.
33578: Valtion talousarviossa on liikenneministeriön            Eduskunta on vuoden 1999 talousarviossa
33579: pääluokassa 31 osoitettu sanomalehdistön tuke-       edellyttänyt, että hallitus laatii lehdistötukea kos-
33580: miseksi määräraha, josta osa on käytettävissä        kevan selvityksen, jossa otetaan huomioon myös
33581: valtioneuvoston erikseen määräämin ehdoin puo-       uudet viestinnän muodot ja josta käy ilmi lehdis-
33582: lueille lehdistön ja sitä vastaavan sähköisen jul-   tötuen tulevaisuuden tarve ja jakoperusteet. Lii-
33583: kaisutoiminnan tukemiseen sekä Ahvenanmaan           kenneministeriössä on parhaillaan vireillä tähän
33584: maakunnalle tiedotustoiminnan tukemiseen sa-         tehtävään liittyen lehdistötuen jakoperusteita,
33585: mojen jakoperusteiden mukaan kuin puoluelain         vaikutuksia ja tulevaisuuden tarpeita tarkastele-
33586: 9 §:ssä tarkoitettu avustus. Osa määrärahasta on     va selvitys. Kysymys erityisestä lehdistötuesta,
33587: puolestaan käytettävissä valtioneuvoston erik-       jota maksettaisiin näkövammaisille tarkoitetuis-
33588: seen määräämin ehdoin avustusten maksamiseen         ta päivälehdistä, on otettavissa käsiteltäväksi teh-
33589: sanomalehtien kuljetus-, jakelu- ja muiden kus-      tävän selvityksen yhteydessä.
33590: 
33591: 
33592: 
33593: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1999
33594: 
33595:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
33596: 
33597: 
33598: 
33599: 
33600:                                                                                                         3
33601: KK 175/1999 vp- Henrik Lax /r                                                              Ministerns svar
33602: 
33603: 
33604: 
33605: 
33606: Tili riksdagens talman
33607: 
33608: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          dagstidningar. Stödet kan också användas till
33609: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          projekt för utveckling av tidningspressen.
33610: statsrådet översänt följande av riksdagsman Hen-             Enligt statsrådets beslut om fördelningsgrun-
33611: rik Lax /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS         der för och sökande av understöd ur det anslag
33612: 175/1999 rd:                                             som anvisats för nedsättning av transport-, distri-
33613:                                                          butions- och andra kostnader för tidningspressen
33614:        Avser regeringen vidta åtgärder för att           (153/1988) kan stöd beviljas på ansökan tili tid-
33615:        ett speciellt presstöd skall kunna utbeta-        ningar vars ekonomiska ställning är svag. Dessa
33616:        las tili dagstidningar för synskadade?            tidningar är i regel provinstidningar som utkom-
33617:                                                          mer minst tre gånger i veckan. 1 princip är stödet
33618: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          tiligängligt till exempel för att nedsätta produk-
33619: föra följande:                                           tionskostnaderna för en kassettversion av tid-
33620: 1 statsbudgeten finns det under trafikministeriets       ningen avsedd för synskadade.
33621: huvudtitel 31 anslag för stöd av tidningspressen.            Riksdagen har i 1999 års budget förutsatt att
33622: En del av anslaget kan beviljas partierna, på sär-       regeringen sammanstälier en utredning om press-
33623: skilda, av statsrådet fastställda villkor, till stöd     stödet som också tar hänsyn tili de nya formerna
33624: av press och motsvarande elektronisk publika-            av kommunikation och som presenterar behovet
33625: tionsverksamhet samt Ålands landskap för stöd            av presstöd i framtiden och fördelningsgrunder-
33626: av informationsverksamheten enligt samma för-            na. Vid trafikministeriet pågår en utredning i an-
33627: delningsgrunder som det understöd som avses i            knytning tili denna uppgift som gäller fördel-
33628: partilagens 9 §. En del av anslaget är för sin del       ningsgrunder för samt verkningar och framtida
33629: tillgängligt för att, på särskilda av statsrådet fast-   behov av presstöd. Frågan om ett särskilt press-
33630: ställda villkor, betala understöd för att sänka          stöd som betalas tili dagstidningar avsedda för
33631: transport-, distributions- och andra kostnader för       synskadade kan tas upp tili behandling i sam-
33632:                                                          band med den pågående utredningen.
33633: 
33634: 
33635: 
33636: Helsingforsden 2 juli 1999
33637: 
33638:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
33639: 
33640: 
33641: 
33642: 
33643: 4
33644:                                                               KK 176/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
33645: 
33646: 
33647: 
33648: 
33649:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 176/1999 vp
33650: 
33651:                                               Naton pääsihteerin valinta EU:n ulkopoliitti-
33652:                                               seksi edustajaksi
33653: 
33654: 
33655: 
33656: 
33657: Eduskunnan puhemiehelle
33658: 
33659: Euroopan unionin Kölnin huippukokous on ni-            miin inhimillisiin ja aineellisiin tuhoihin Jugos-
33660: mittänyt Pohjois-Atlantin sotilasliiton Naton ny-      laviassa ja kiihdyttäneet myös Kosovon alueen
33661: kyisen pääsihteerin Javier Solanan vastaperustet-      etnisiä puhdistuksia.
33662: tuun EU:n ulkopoliittisen edustajan tehtävään.            Lisäksi Natossa tehtiin päätös voimankäytös-
33663: Solana aloittaa uudessa tehtävässään vuoden-           tä ilmanYK:nturvallisuusneuvoston valtuutusta.
33664: vaihteessa.                                               Solana on tukenut ja edistänyt sotilaalliseen
33665:     Pääministeri Paavo Lipponen antoi Suomen           voimankäyttöön pohjautuvaa ratkaisua, jota mm.
33666: nimissä jo ennen huippukokousta tukensa Sola-          YK:n pääsihteerin Kosovo-erityislähettiläs Carl
33667: nan valinnalle.                                        Bildt on luonnehtinut Naton historian pahimmak-
33668:     Ministeri Suvi-Anne Siimes on julkisuudessa        si virheeksi.
33669: todennut, että N aton pääsihteerin tukemisesta on         Lipposen mukaan Solanan Nato-tausta ei kui-
33670: päätetty hallituksessa pienessä piirissä. Päätöstä     tenkaan ole haitta uuden tehtävän hoidolle.
33671: tukea Solanan valintaa ei Siimeksen mukaan ole            Suomella olisi ollut vankat perusteet tukea
33672: tehty sen paremmin hallituksessa kuin hallituk-        Balkanin alueen rauhan rakentamisessa keskei-
33673: sen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokun-       sesti vaikuttanutta EU:n Bosnia-edustajaa ja Es-
33674: nassakaan.                                             panjan hallituksen ehdokasta suurlähettiläs Car-
33675:     Ilmeistä onkin, ettei keskustelua eri vaihtoeh-    los Westendorpia EU:n tehtävään. Tätä ei kuiten-
33676: tojen välillä ole ainakaan hallituksessa lainkaan      kaan haluttu jostakin syystä tehdä.
33677: käyty.
33678:     Pääministeri Lipponen on julkisuudessa pe-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33679: rustellut tukea Solanalle sillä, että tämä oli aika-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33680: naan hyvä ulkoministeri ja yhteistyökykyinen           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33681: henkilö sekä unionin sisällä että sen ulkopuolel-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33682: la.
33683:     Lipposen linja nimityksessä herättää ihmette-            Miksi Suomen edustajat Kölnin huippu-
33684: lyä, koska Solana Naton pääsihteerinä on ollut               kokouksessa antoivat tukensa Pohjois-
33685: keskeisesti vaikuttamassa sotilasliiton päätök-              Atlantin sotilasliiton Naton pääsihtee-
33686: seen aloittaa Jugoslavian alueen massiiviset                 rin Javier Solanan valinnalle EU:n kor-
33687: pommitukset, jotka ovat johtaneet suunnatto-                 keaksi edustajaksi, ja
33688: 
33689: 
33690: 
33691: 
33692:                                                                                                 Versio 2.0
33693: KK 176/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
33694: 
33695: 
33696:       millä valtuuksilla Suomen edustajat te-      västi ole tehnyt asiassa minkäänlaista
33697:       kivät päätöksen, koska hallitus ei tiettä-   päätöstä?
33698: 
33699: 
33700: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
33701: 
33702:     Jaakko Laakso /vas
33703: 
33704: 
33705: 
33706: 
33707: 2
33708: Ministerin vastaus                                       KK 176/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
33709: 
33710: 
33711: 
33712: 
33713: Eduskunnan puhemiehelle
33714: 
33715: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
33716: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      ti seuraavaa:
33717: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
33718: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko        Suomi asettui tukemaan Javier Solanan ehdok-
33719: Laakson /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-    kuutta Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin
33720: sen KK 176/1999 vp:                                ja samalla unionin ulko- ja turvallisuuspoliitti-
33721:                                                    sen korkean edustajan tehtävään Kölnin Euroop-
33722:       Miksi Suomen edustajat Kölnin huippu-        pa-neuvoston kokouksessa sillä perusteella, että
33723:       kokouksessa antoivat tukensa Pohjois-        neuvoston puheenjohtajamaan, Saksan liitto-
33724:       Atlantin sotilasliiton Naton pääsihtee-      kansleri Gerhard Schröder esitti Solanaa. Muita
33725:       rin Javier Solanan valinnalle EU:n kor-      ehdokkaita ei esitetty. Suomella ei ollut aihetta
33726:       keaksi edustajaksi, ja                       vastustaa Solanan nimitystä, koska hän on aikai-
33727:                                                    semmassa toiminnassaan osoittanut uudessa teh-
33728:       millä valtuuksilla Suomen edustajat te-      tävässä tarvittavaa yhteistyö- ja aloitekykyä. Hän
33729:       kivät päätöksen, koska hallitus ei tiettä-   oli valintatilanteessa ehdokas, jonka taakse oli
33730:       västi ole tehnyt asiassa minkäänlaista       saatavissa kaikkien jäsenmaiden tuki.
33731:       päätöstä?                                       Tasavallan presidentti ja pääministeri tekivät
33732:                                                    ratkaisun Suomen kannasta kokoustilanteessa
33733:                                                    yleisten valtuuksiensa puitteissa.
33734: 
33735: 
33736: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1999
33737: 
33738:     Pääministeri Paavo Lipponen
33739: 
33740: 
33741: 
33742: 
33743:                                                                                                    3
33744: KK 176/1999 vp- Jaakko Laakso /vas                                                  Ministems svar
33745: 
33746: 
33747: 
33748: 
33749: Tili riksdagens talman
33750: 
33751: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
33752: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    föra följande:
33753: statsrådet översänt följande av riksdagsman
33754: Jaakko Laakso /vänst undertecknade skriftliga      Vid Europeiska rådets möte i Köln ställde sig
33755: spörsmål SS 17611999 rd:                           Finland bakom Javier Solanas kandidatur för
33756:                                                    posten som generalsekreterare för Europeiska
33757:       Vaiför stödde de finländska företrädar-      unionens råd och samtidigt hög representant för
33758:       na vid toppmötet i Köln valet av den         unionens utrikes- och säkerhetspolitik, eftersom
33759:       nordatlantiska militärpakten Natos ge-       förbundskansler Gerhard Schröder från rådets
33760:       neralsekreterare, Javier Sotana, tili hög    ordförandeland Tyskland föreslog Solana. Nå-
33761:       representant i EU, och                       gon annan kandidat presenterades inte. Finland
33762:                                                    hade inte anledning att motsätta sig utnämningen
33763:       med stöd av vilka fullmakter fattade de      av Solana, eftersom han i sin tidigare verksamhet
33764:       finländska företrädarna - mot bakgrun-       hade visat prov på den samarbets- och initiativ-
33765:       den av att regeringen veterligen inte fat-   förmåga som behövs i det nya uppdraget. Vid
33766:        tat något som helst beslut i ärendet -      tidpunkten för valet var Solana en kandidat som
33767:       beslutet att välja Sotana?                   åtnjöt samtliga medlemsländers stöd.
33768:                                                       Republikens president och statsministem träf-
33769:                                                    fade avgörandet om Finlands ståndpunkt i sam-
33770:                                                    band med mötet inom ramen för sina generella
33771:                                                    befogenheter.
33772: 
33773: 
33774: Helsingforsden 30 juni 1999
33775: 
33776:     Statsminister Paavo Lipponen
33777: 
33778: 
33779: 
33780: 
33781: 4
33782:                                                                 KK 177/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
33783: 
33784: 
33785: 
33786: 
33787:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 177/1999 vp
33788: 
33789:                                              Puolustusvoimien terveydenhoidon järjestämi-
33790:                                              nen
33791: 
33792: 
33793: 
33794: 
33795: Eduskunnan puhemiehelle
33796: 
33797: Puolustusvoimien vastuulla ja kustannuksella          hoittamisesta ja toteuttamisesta - puolustus-
33798: toimivaa puolustusvoimien terveydenhuoltoa on         ministeriöllä vai sosiaali- ja terveysministeriöl-
33799: selvitetty Valtiontalouden tarkastusviraston          lä? Vaarannetaanko maanpuolustusta, kun toi-
33800: aloitteesta vuonna 1997. Tarkastuksen taustalla       minnanjärjestäminenja ylläpito on kunnallisella
33801: on todettu olevan puolustushallinnolle asetetut       terveydenhuollolla? Voidaanko hyväksyä se, että
33802: taloudelliset liikkumavarat sekä valtiontalouden      maanpuolustuksen tarvitsema erityistietämys ja
33803: rahoitusvaikeudet, jotka asettavat myös useille       osaaminen terveydenhuollosta jää yksinomaan
33804: seuraaville vuosille merkittäviä säästövaateita.      kunnallisen terveydenhuollon asiantuntemuksen
33805: Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksessä       varaan?
33806: todetaan, että vaikka taloudellinen liikkumavara          Maanpuolustus ei voine toimia uskottavasti,
33807: ehkä kasvaakin, saattavat säästöpäätökset kos-        jollei se itse ota vastuuta myös terveydenhuollos-
33808: kea myös puolustusvoimia. Tämän perusteella           ta, terveydenhuoliolle asetettavista erityisolosuh-
33809: tarkastuksessa todetaan, että puolustusvoimat         teista, kulloisenakin ajankohtana vaadittavasta
33810: joutunevat keskittymään tulevaisuudessa "entis-       tasosta ja tehtävän laajuudesta sekä erityisosaa-
33811: tä enemmän perustehtäväänsä - sotilaallisen           misesta konfliktitilanteissa. Siviiliterveyden-
33812: maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaa-         huolto ei voi vastata sellaisiin uusiin tilanteisiin,
33813: miseen."                                              joissa se ei ole mukana. Tämä tarkoittaisi sitä,
33814:     Näihin syihin vedoten puolustusministeriö on      että siviiliterveydenhuollon pitäisi toimia osana
33815:  sopimusteitse siirtämässä terveydenhuoltoa kun-      puolustusvoimia, jotta puolustusvoimien tarvit-
33816:  nalliselle terveydenhuollolle. Siirtoja lienee jo    sema terveydenhuolto hyödyttäisi puolustusvoi-
33817:  tehty.                                               mia myös kriisitilanteissa. Edellä kuvattu tilanne
33818:     Vaikka puolustusvoimille asetettavat meno-        vaatinee lainsäädännöllisiä toimia. Onko puolus-
33819:  kehykset pakottavatkin tarkastelemaan myös           tusvoimien ja kunnallisen terveydenhuollon vä-
33820:  puolustusvoimien terveydenhuoltoon osoitetta-        lillä lainsäädäntöä siten, että se ei vaaranna
33821:  via varoja, se ei kuitenkaan voine merkitä, että     maanpuolustuksen tarvitsemaa terveydenhuol-
33822:  puolustusvoimat voivat siirtää tehtäviään muulle     toa? Kunnallisessa terveydenhuollossa sekä kan-
33823:  hallinnonalalle arvioimatta siirron vaikutusta ko-   santerveyslain (17 §) että erikoissairaanhoitolain
33824:  konaisuutena puolustushallinnon perustehtä-          (33 §) nojalla vastaava lääkäri ja ylilääkäri päät-
33825:  vään.                                                tävät siitä, hoidetaanko potilas avohoidossa vai
33826:     Erityisesti on arvioitava sitä, mitä kustannuk-   ottamalla hänet sairaansijalle. Tämän lisäksi he
33827:  sia siirto aiheuttaa muussa julkistaloudessa. Ke-    päättävät siitä, missä järjestyksessä potilaita hoi-
33828:  nellä on tehtävän siirron jälkeen vastuu puolus-     detaan.
33829:  tusvoimien terveydenhuollon kehittämisestä, ra-
33830: 
33831:                                                                                                   Versio 2.0
33832: KK 177/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
33833: 
33834: 
33835:     Voiko puolustusministeriö määritellä perus-       nee varautumaan jo täydennyskoulutuksessaan
33836: tehtävänsä vain omista taloudellisista Iähtökoh-      myös erilaisiin konflikti tilanteisiin.
33837: distaanja siirtää maanpuolustuksen vaatiman ter-          Puolustusvoimien kustannusvastuulla olevan
33838: veydenhuollon ylläpidon ja kehittämisen minis-        terveydenhuollon yhdistäminen siviiliterveyden-
33839: teriön ulkopuolisen tahon päätettäväksi? Millai-      huoltoon saattaa johtaa nopeasti sotilaslääketie-
33840: sia selvityksiä on tehty siitä, kuinka kunnallinen    teellisen asiantuntemuksen kaventumiseen. Mi-
33841: terveydenhuolto tulisi vastaamaan puolustusvoi-       käli tällainen kehitys haluttaisiin estää, kunnal-
33842: mien terveydenhuollon toimivuudesta konflikti-        lista terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädän-
33843: tilanteissa? Kenellä olisi vastuu järjestelmän toi-   töön pitäisi säätää tehtäviä sotilaslääketieteeseen
33844: mivuudesta ja rahoituksesta?                          liittyvistä velvoitteista. Tällöin jouduttaisiin on-
33845:     Puolustusvoimien terveydenhuollon järjestä-       gelmallisiin tilanteisiin selvitettäessä, kenen vas-
33846: ruisvelvoitteen siirto sopimusteitsekin näyttää       tuulla kunnallinen terveydenhuolto kulloinkin
33847: palvelevan sitä näkökohtaa, että puolustus-           toimisi. Tulisiko sitovien määräysten antajaksi
33848: ministeriö on johdonmukaisesti siirtämässä puo-       toisaalta sosiaali- ja terveysministeriö vai
33849: lustusvoimien terveydenhuoltovelvoitetta kun-         puolustusministeriö?
33850: nallisen terveydenhuollon vastuulle. Näissä nä-
33851: kökohdissa se ei ota riittävästi huomioon kunnal-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33852: liselle terveydenhuoliolle aiheutuvia lisäkustan-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33853: nuksia. Voidaankin kysyä, onko puolustus-             tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33854: ministeriö siirtämässä omia kustannuksiaan so-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33855: siaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle? Sel-
33856: vityksessä on arvioitu vain puolustusvoimille ai-            Onko hallituksen mielestä puolustusvoi-
33857: heutuvia kustannussäästöjä. Tilanteen yksipuoli-             mien terveydenhuollon järjestämisvas-
33858: suutta tukee näkemys mm. ammatillisen täyden-                tuun siirtäminen kunnalliselle tervey-
33859: nyskoulutuksen järjestymisestä kunnallisen ter-              denhuoliolle yksinomaan puolustusmi-
33860: veydenhuollon yhteydessä. Kunnallinen tervey-                nisteriön toimeenpantavissa, ja
33861: denhuolto ei voi ottaa vastuuta puolustusvoimi-
33862: en terveydenhuoltohenkilöstön koulutusvaati-                voiko maanpuolustuksen kannalta olla
33863: muksista siltä osin kuin koulutustarve johtuu               perusteltua, että puolustusministeriö ei
33864: puolustusvoimien erityistarpeesta. Kunnallisen              vastaa omana toimintanaan sotilaslää-
33865: terveydenhuollon velvoitteena voidaan pitää vain            ketieteen kehittämisestä ja ylläpitämi-
33866: täydennyskoulutusta yleistä terveydenhuoltoa                sestä eikä puolustusvoimien terveyden-
33867: varten. Puolustusvoimien terveydenhuolto joutu-             huollosta?
33868: 
33869: 
33870: 
33871: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
33872: 
33873:     Tuija Nurmi /kok
33874: 
33875: 
33876: 
33877: 
33878: 2
33879: Ministerin vastaus                                              KK 177/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
33880: 
33881: 
33882: 
33883: 
33884: Eduskunnan puhemiehelle
33885: 
33886: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          kaisun siitä, järjestetäänkö puolustusvoimien ter-
33887: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           veydenhuolto yhteistyössä kuntien tai kuntain-
33888: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         liittojen kanssa ja missä muodossa, tekee
33889: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-         puolustusministeriö. Tämän lisäksi edellytetään
33890: men /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kahden tasavertaisen (kunta/kunta yhtymä ja puo-
33891: KK 17711999 vp:                                         lustusvoimat) osapuolen välillä tehtävää vapaa-
33892:                                                         ehtoisuuteen perustuvaa sopimusta yhteistyön
33893:        Onko hallituksen mielestä puolustusvoi-          muodoista ja järjestelyistä. Puolustusvoimien
33894:        mien terveydenhuollon järjestämisvas-            terveydenhuollon tehtäviä ei siis voida puolus-
33895:        tuun siirtäminen kunnalliselle tervey-           tusministeriön tai puolustusvoimien yksipuoli-
33896:        denhuoliolle yksinomaan puolustusmi-             sella tahdonilmaisulla siirtää kuntasektorin kan-
33897:        nisteriön toimeenpantavissa, ja                  nettavaksi.
33898:                                                             Lain mahdollistama yhteistyö yleisen tervey-
33899:        voiko maanpuolustuksen kannalta olla             denhuoltojärjestelmän kanssa, jota kunnat ja
33900:        perusteltua, että puolustusministeriö ei         kuntainliitot edustavat, ei merkitse puolustusvoi-
33901:        vastaa omana toimialanaan sotilaslää-            mien terveydenhuoltovastuun siirtämistä kunta-
33902:        ketieteen kehittämisestä ja ylläpitämi-          sektorille. Vastuu puolustusvoimien terveyden-
33903:        sestä eikä puolustusvoimien terveyden-          huoltovastuulla olevien henkilöiden terveyden-
33904:        huollosta?                                      huollon järjestämisestä säilyy edelleenkin yksi-
33905: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             selitteisesti puolustusvoimilla. Sopimusperustai-
33906: vasti seuraavaa:                                       sessa yhteistyössä puolustusvoimat ainoastaan
33907:                                                        siirtää palvelujen tuottamista siihen erikoistu-
33908: Puolustusvoimien terveydenhuollosta säädetään          neelle palveluorganisaatiolle eli keskussairaalal-
33909: Laissa terveydenhuollon järjestämisestä puolus-        le tai terveyskeskukselle. Järjestely tukee osal-
33910: tusvoimissa (322/1987).                                taan myös palvelutuotannosta vastaavien sai-
33911:    Lain 8 pykälän mukaan terveydenhuolto voi-          raanhoitolaitoksien toimintaedellytyksiä, sillä
33912: daan puolustusministeriön päätöksellä järjestää        palveluista maksetaan sopimusten mukaisesti to-
33913: tarvittaessa hankkimalla palveluja kunnalta, kun-      dellisiin kustannuksiin perustuva korvaus.
33914: tainliitolta tai muulta julkiselta tahi yksityiseltä       Puolustusvoimien ja yleisen terveydenhuolto-
33915: palvelujen tuottajalta siten kuin siitä näiden         järjestelmän yhteistyö koskee ainoastaan puolus-
33916: kanssa erikseen sovitaan. Puolustusministeriö          tusvoimien terveydenhuoltovastuulla olevien (lä-
33917: voi myös sopia kunnan tai kuntainliiton kanssa         hinnä varusmiehet, reserviläiset yms.) rauhan
33918: yhteisen sairaalan tai sen osaston rakentamisesta      ajan terveydenhuoltoa. Puolustusvoimien kriisi-
33919: ja ylläpitämisestä.                                    ajan toimintaan keskeisesti liittyvät tehtävät ku-
33920:    Säännös mahdollistaa sen, että puolustusvoi-        ten kenttälääkintä, sotilaslääketieteellinen tutki-
33921: mien terveydenhuollon järjestelyt voidaan so-          mus sekä näihin liittyvät kehittämistehtävät, ovat
33922: peuttaa vallitseviin olosuhteisiin ja järjestää kul-   puolustusvoimien terveydenhuollon ydintehtä-
33923: loinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Rat-        viä. Niiden osalta ei ole perusteltua eikä myös-
33924: 
33925: 
33926:                                                                                                         3
33927: KK 177/1999 vp- Tuija Nurmi /kok                                                   Ministerin vastaus
33928: 
33929: 
33930: kään mahdollista tukeutua ostopalveluihin, vaan     järjestelyissä tukeudutaan keskeisesti yleisen ter-
33931: niistä on puolustusvoimien huolehdittava itse.      veydenhuollon resursseihin, joten tiiviit ja luon-
33932:    Yhteistyöllä yleisen terveydenhuoltojärjestel-   tevat yhteistyömuodot jo rauhan aikana ovat
33933: män kanssa pyritään nimenomaisesti irrottamaan      omiaan edesauttamaan myös näiden kriisiajan
33934: resursseja näiden keskeisten toimialojen vahvis-    valmiuksien ylläpitämistä.
33935: tamiseksi. Toisaalta puolustusvoimien kriisiajan
33936: 
33937: 
33938: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
33939: 
33940:     Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
33941: 
33942: 
33943: 
33944: 
33945: 4
33946: Ministerns svar                                                   KK 177/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
33947: 
33948: 
33949: 
33950: 
33951: Tili riksdagens talman
33952: 
33953: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         rådande förhållanden och att organisera dem på
33954: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          det sätt som beroende på omständigheterna är
33955: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tui-         mest ändamålsenligt. A vgörandet i frågan, om
33956: ja Nurmi /saml undertecknade skriftliga spörs-           försvarsmaktens hälsovård skall arrangeras i
33957: mål SS 177/1999 rd:                                      samarbete med kommunema eller kommunalför-
33958:                                                          bunden och viiken formen skall vara fattas av
33959:       ir det enligt regeringens åsikt möjligt            försvarsministeriet. Dessutom förutsätts ett på
33960:       för enbart försvarsministeriet att verk-           frivillighet baserat avtal mellan två jämbördiga
33961:       ställa överjlyttningen av ansvaret för             parter (kommunen/samkommunen och försvars-
33962:       organiseringen av försvarsmaktens häl-             makten) om samarbetets former och arrange-
33963:       sovård tili den kommunala hälsovår-                mang. Försvarsmaktens hälsovårdsuppgifter kan
33964:       den, och                                           sålunda inte genom en ensidig viljeförklaring
33965:                                                          från försvarsministeriets eller försvarsmaktens
33966:        kan det ur försvarets synpunkt vara mo-           sida överföras på kommunsektorn.
33967:        tiverat att försvarsministeriet inte sva-             Det samarbete som lagen möjliggör med det
33968:        rar för utvecklingen och upprätthållan-           allmänna hälsovårdssystemet, som kommunema
33969:        det av den militära läkarvetenskapen              och kommunalförbunden representerar, innebär
33970:        eller för försvarsmaktens hälsovård som           inte att försvarsmaktens hälsovårdsansvar över-
33971:        om detta vore ministeriets egen verk-             förs på den kommunala sektom. Förpliktelserna
33972:        samhet?                                           beträffande organiseringen av hälsovården när
33973: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          det gäller personer för vars hälsovård försvars-
33974: föra följande:                                           makten ansvarar kvarstår alltjämt entydigt hos
33975:                                                          försvarsmakten. 1 det avtalsbaserade samarbetet
33976: Om försvarsmaktens hälsovård föreskrivs i la-            endast överflyttar försvarsmakten produktionen
33977: gen om hälsovården inom försvarsmakten                   av tjänster till en serviceorganisation som är spe-
33978: (322/1987).                                              cialiserad på området, dvs. till ett centralsjukhus
33979:    En1igt lagens 8 § kan hälsovård genom beslut          eller en hälsovårdscentral. Arrangemanget stö-
33980: av försvarsministeriet vid behov anordnas ge-            der för sin del också verksamhetsförutsättningar-
33981: nom att tjänster anskaffas hos en kommun, ett            na för de hälsovårdsinrättningar som svarar för
33982: kommunalförbund eller någon annan offentlig              serviceproduktionen, eftersom en ersättning som
33983: eller privat tillhandahållare av tjänster, på det sätt   baserar sig på de faktiska kostnadema enligt av-
33984: som särskilt avtalas. Försvarsministeriet kan            tal utbetalas för tjänstema.
33985: också avtala med en kommun eller ett kommu-                 Samarbetet mellan försvarsmakten och det all-
33986: nalförbund om byggande eller upprätthållande av          männa hälsovårdssystemet gäller endast den
33987: ett gemensamt sjukhus eller en gemensam sjuk-            fredstida hälsovården beträffande dem för vilkas
33988: husavdelning.                                            hälsovård försvarsmakten ansvarar (närmast be-
33989:    Bestämmelsen gör det möjligt att anpassa ar-          väringar, reservister m.fl.). De uppgifter som
33990: rangemangen för försvarsmaktens hälsovård till           centralt hör samman med försvarsmaktens verk-
33991: 
33992: 
33993:                                                                                                           5
33994: KK 177/1999 vp- Tuija Nurmi /kok                                                         Ministerns svar
33995: 
33996: 
33997: samhet under kristid, såsom fåltsjukvården, den           Samarbetet med det allmänna hälsovårdssys-
33998: militärmedicinska forskningen samt de därtill          temet syftar uttryckligen till att frigöra resurser
33999: hörande utvecklingsbehoven hör till de mest            för att stärka dessa centrala verksamhetsfålt. Å
34000: centrala uppgiferna inom försvarsmaktens hälso-        andra sidan stöder sig försvarsmaktens kristida
34001: vård. 1 fråga om dem är det inte vare sig motive-      arrangemang centralt på den allmänna hälsovår-
34002: rat eller möjligt att begagna sig av köpta tjänster,   dens resurser, och intensiva och naturliga samar-
34003: utan försvarsmakten måste självt ta hand om            betsformer redan under fredstid är ägnade att
34004: dem.                                                   främja upprätthållandet också av den allmänna
34005:                                                        hälsovårdens beredskap med tanke på kristid.
34006: 
34007: 
34008: Helsingfors den 18 juni 1999
34009: 
34010:     Försvarsminister Jan-Erik Enestam
34011: 
34012: 
34013: 
34014: 
34015: 6
34016:                                                               KK 178/1999 vp - Seppo Kanerva /kok
34017: 
34018: 
34019: 
34020: 
34021:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 178/1999 vp
34022: 
34023:                                                Eläkeläisiin kohdistuneiden säästöjen purkami-
34024:                                                nen
34025: 
34026: 
34027: 
34028: 
34029: Eduskunnan puhemiehelle
34030: 
34031: Hallitusneuvottelujen aikana lähetti helsinkiläis-      tiolle n. 500 miljoonaa markkaa ja muina väliUi-
34032: ten eläkeläisten neuvottelukunta pääministerille,       sinä veroina ja erilaisten sosiaalisten tulojen vä-
34033: valtiovarainministerille, sosiaali- ja terveys-         henemisinä n. 300--400 miljoonaa markkaa. Ko-
34034: ministerille sekä eduskuntaryhmien puheenjoh-           konaisuudessaan maamme eläkeläisiä järkyttä-
34035: tajille esityksensä eläkeläisiä koskevien epäkoh-       neet ja epävarmuutta luoneet leikkaustoimet oli-
34036: tien korjaamisesta seuraavasti:                         si poistettavissa reilusti alle miljardin markan pa-
34037:     1. Ns. ylimääräinen sairausvakuutusmaksu            noksella vuosittain.
34038: (2,4 penniä) esitettiin poistettavaksi v. 2000-            Eläkeläisten elintaso on jo romahdutettu ja tu-
34039: 2002 vuosittain 0,8 pennin erinä. Kustannusvai-         lotaso laskettu palkannauttijoihin verrattuna pa-
34040: kutuksiksi arvioitiin n. 400 miljoonaa markkaa          himmillaan jopa 40 o/o:n tienoille.
34041: vuodessa.
34042:    2. Kahteen kertaan yhteensovitettu kansan-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34043: eläkkeen pohjaosan leikkaus esitettiin korjatta-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34044: vaksi. Sen kustannusvaikutuksiksi arvioitiin il-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34045: man taannehtivuutta n. 500 miljoonaa markkaa.           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34046:    3. Ns. taitettu indeksi esitettiin poistettavaksi.
34047: Sen kustannuksiksi eläkekassoille arvioitiin n.                Onko hallituksen mielestä todella tarve
34048: 250 miljoonaa markkaa vuodessa ja valtion kus-                 alentaa entisestään eläkeläisten tulo-
34049: tannukset arvioitiin olemattomiksi (verotulo ).                tasoa, vai
34050:    4. Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus esitet-
34051: tiin pysäytettäväksi ja palautettavaksi 200 mark-             mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
34052: kaan kuukaudessa. Sen kustannusvaikutuksiksi                  tyä eläkepolitiikassaan patauttaakseen
34053: arvioitiin 800 miljoonaa markkaa vuodessa.                    sotaveteraani-ikäluokille sen luotta-
34054:     Kaikkien näiden toimenpiteiden kustannuk-                 muksen, joka nyt heistä monen kohdalla
34055: siksi valtiolle arvioitiin siis n. 1, 7 miljardia             horjuu hallituksen eläkepoliittisten toi-
34056: markkaa, josta tuloveropalautuksina tulisi val-               menpiteiden vuoksi?
34057: 
34058: 
34059: 
34060: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
34061: 
34062:     Seppo Kanerva /kok
34063: 
34064: 
34065: 
34066:                                                                                                    Versio 2.0
34067: KK 178/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                 Ministerin vastaus
34068: 
34069: 
34070: 
34071: 
34072: Eduskunnan puhemiehelle
34073: 
34074: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       tamisesta ( 1491/1995) kansaneläkkeen pohjaosa
34075: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        muutettiin vuoden 1996 alusta eläkevähenteisek-
34076: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      si. Tämän mukaisesti kansaneläkkeen pohjaosan
34077: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-       vaikutus myös työeläkkeen yhteensovituksessa
34078: nervan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      poistui. Vuoden 1997 alusta kansaneläkkeen
34079: sen KK 178/1999 vp:                                 pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin kansaneläkkeek-
34080:                                                      si.
34081:        Onko hallituksen mielestä todella tarve           Kansaneläkkeen pohjaosan muuttaminen työ-
34082:        alentaa entisestään eläkeläisten tulota-      eläkevähenteiseksi perustui valtiontalouden
34083:        soa, vai                                      säästötarpeisiin sekä väistämättä edessä ollee-
34084:                                                      seen tarpeeseen selkeyttää eläkejärjestelmän eri
34085:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     osien roolia. Uusille eläkkeen hakijoille, joiden
34086:        tyä eläkepolitiikassaan patauttaakseen       työeläketulot ylittävät puolisoilla 4 541 tai
34087:        sotaveteraani-ikäluokalle sen luotta-        4 732 markkaa kuukaudessa ja yksinäisellä hen-
34088:        muksen, joka nyt heistä monen kohdalla       kilöllä 5 155 tai 5 380 markkaa kuukaudessa
34089:        horjuu hallituksen eläkepoliittisten toi-     kuntaryhmästä riippuen, ei myönnetä kansanelä-
34090:        menpiteiden vuoksi?                          kettä enää lainkaan (markkamäärät vuoden 1999
34091: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tasossa).
34092: ti seuraavaa:                                            Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin
34093:                                                     myös muutos siten, että pelkkää aikaisempaa
34094: Kysymyksen perusteluissa on viitattu toimenpi-      kansaneläkkeen pohjaosaa saavien kansaneläke
34095: teisiin, jotka ovat vaikuttaneet eläkkeensaajien    maksettiin 60 markalla vähennettynä vuonna
34096: taloudelliseen asemaan 1990-luvulla.                 1996. Tämän jälkeen kansaneläkkeen entistä
34097:    Eläketuloa saaviita on vuodesta 1993 peritty     pohjaosaa on pienennetty 20 prosentilla vuosina
34098: ylimääräistä sairausvakuutusmaksua. Eläketulon       1997 ja 1998. Vuoden 1999 alussa kansaneläk-
34099: perusteella perittyjen ylimääräisten maksujen       keen entistä pohjaosa alennettiin 17,3 prosenttia.
34100: osuus oli suurimmillaan vuosina 1994-1995,          Tänä vuonna maksettava kansaneläkkeen pohja-
34101: jolloin eläkkeensaajilta perittiin ylimääräisen     osaa vastaava leikatun kansaneläkkeen määrä on
34102: sairausvakuutusmaksun lisäksi myös korotettua        171 markkaa kuukaudessa. Entinen pohjaosa
34103: kansaneläkevakuutusmaksua.          Ylimääräisten   poistuu viimeistään vuoden 2002 alussa.
34104: maksujen määrä oli silloin yhteensä 4 penniä ve-         Vuoden 1996 alusta työeläkejärjestelmässä
34105: roäyriltä. Eläkkeensaajien korotettu kansanelä-     otettiin käyttöön niin sanottu taitetun indeksin
34106: kevakuutusmaksu poistettiin vuonna 1996. Li-        järjestelmä. Tällöin alle 65-vuotiaiden ja 65
34107: säksi eläkkeensaajien ylimääräistä sairausvakuu-    vuotta täyttäneiden eläkeindeksit eriytettiin si-
34108: tusmaksua on alennettu siten, että korotetun        ten, että työikäisten indeksin määräytymisperus-
34109: maksun osuus on nyt 2,40 penniä veroäyriltä.        teita muutettiin. Molempien indeksien mukaan
34110:    Eduskunnan hyväksymässä hallituksen esityk-      eläkkeisiin tehdään vuosittain tarkistus, johon si-
34111: sessä (119/ 1995 vp) laiksi kansaneläkelain muut-   sältyy hintojen muutoksen lisäksi osa palkansaa-
34112: 
34113: 
34114: 2
34115: Ministerin vastaus                                          KK 178/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
34116: 
34117: 
34118: jien ansiotason reaalimuutoksesta. Työikäisten        honneet 16,7 prosenttia, joten bruttomääräisiin
34119: indeksitarkistus määräytyy 80-prosenttisesti ku-      eläkkeisiin on tullut reaalista korotusta alle 65-
34120: luttajahintaindeksin ja 20-prosenttisesti ansio-      vuotiailla 6,5 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneillä-
34121: tasomuutosten perusteella.                            kin 3, 7 prosenttia.
34122:     Indeksijärjestelmän muutoksessa oli kyse työ-        Vuonna 1998 tehdyn yli 60-vuotiaiden mieli-
34123: eläkejärjestelmän ja viime kädessä koko kansan-       piteitä ja elinolosuhteita selvittäneen vanhusba-
34124: talouden mahdollisuuksista turvata työeläke-          rometrin mukaan ikääntyneiden taloudellinen ti-
34125: laeissa säädetyt eläke-etuudet myös nyt ja tule-      lanne on melko hyvä, sillä valtaosa, 84 prosent-
34126: vaisuudessa työelämässä toimiville. Taitetun in-      tia kyselyyn vastanneista yli 60-vuotiaista koki
34127: deksin poistamisesta aiheutuisi ensimmäisenä          taloudellisen asemansa turvatuksi.
34128: vuonna noin 250 miljoonan markan kustannus.              Hallitus pyrkii toimenpiteillään jatkossakin
34129: Kustannus kuitenkin kertaantuisi vuosittain si-       turvaamaan eläkeläisten taloudellisen tilanteen.
34130: ten, että vuonna 2010 taitetun indeksin poistami-     Hallitusohjelman mukaan eläketuloista perittä-
34131: sesta aiheutuva lisäkustannus olisi 2,2 miljardia     vän ylimääräisen sairausvakuutusmaksun alenta-
34132: markkaa ja vuonna 2030 jo 7,5 miljardia mark-         mista jatketaan. Vuoden 2002 alusta täyttä kan-
34133: kaa.                                                  saneläkettä tullaan korottamaan indeksitarkistuk-
34134:     Kysyjän mukaan edellä mainituilla toimenpi-       sen lisäksi 50 markalla kuukaudessa.
34135: teillä eläkeläisten elintaso on romahdutettu ja tu-      Lisäksi hallitusohjelman mukaan taitetun in-
34136: lotaso laskettu palkannauttijoihin verrattuna pa-     deksijärjestelmän kehittämistarpeita tullaan sel-
34137: himmillaan jopa 40 prosentin tienoille. Eläketu-      vittämään. Työeläkelakien kehittäminen tapah-
34138:  lojen kehitystä kuvaava TEL-indeksi on noussut       tuu kiinteässä yhteistyössä työmarkkinajärjestö-
34139: vuodesta 1990 vuoteen 1998 mennessä työikäis-         jen kanssa. Tämän yhteistyön pohjalta hallitus
34140:  ten osalta 23,2 prosenttia ja eläkeikäisten osalta   valmistelee tarpeelliset lainsäädäntöuudistukset
34141:  20,4 prosenttia. Samaan aikaan hinnat ovat ko-
34142: 
34143: 
34144: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1999
34145: 
34146:     Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
34147:     ministeri Eva Biaudet
34148: 
34149: 
34150: 
34151: 
34152:                                                                                                         3
34153: KK 178/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                      Ministems svar
34154: 
34155: 
34156: 
34157: 
34158: Tili riksdagens talman
34159: 
34160: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       blev folkpensionens basdel fr.o.m. ingången av
34161: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       år 1996 pensionsavhängig. Därmed inverkade
34162: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-      folkpensionens basdel inte längre vid samord-
34163: po Kanerva /saml undertecknade skriftliga spörs-      ningen med arbetspensionen. Vid ingången av
34164: mål SS 178/1999 rd:                                   1997 sammanslogs folkpensionens basdel och
34165:                                                       tilläggsdel till en folkpension.
34166:        Anser regeringen att det verkligen är              Ändringen av folkpensionens basdel så att den
34167:        nödvändigt att sänka penionärernas in-         blev avhängig av arbetspensionen grundade sig
34168:        komstnivå ytterligare, eller                   på behovet av inbesparingar i statsekonomin
34169:                                                       samt på det allt mer oundgängliga behovet av att
34170:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i         ge en klarare bild av vilken roll de olika delama i
34171:       sin pensionspolitik för att återvinna det       pensionssystemet spelar. Nya pensionssökande
34172:       förtroende som hos många i krigsvetera-         vars arbetspensionsinkomster överstiger 4 541
34173:       nernas ålderskategori nu vacklar på             mk eller, beroende av kommungrupp, 4 732 mk i
34174:       grund av regeringens pensionspolitiska          månaden för makar och 5 155 mk eller 5 380 mk
34175:       åtgärder?                                       i månaden för ensamstående beviljas inte längre
34176: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       folkpension över huvud taget (markbeloppen en-
34177: föra följande:                                        ligt 1999 års nivå).
34178:                                                           Också i fråga om de folkpensioner som redan
34179: 1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas till åtgär-   utbetalades gjordes en ändring som innebar att
34180: der som inverkat på pensionäremas ekonomiska          pensionen 1996 minskades med 60 mk för dem
34181: ställning under 1990-talet.                           som lyfte enbart folkpensionens tidigare basdel.
34182:     Hos personer med pensionsinkomst har sedan        Därefter har folkpensionens tidigare basdel
34183: 1993 uppburits en extra sjukförsäkringspremie.        minskats med 20% åren 1997 och 1998. Vid in-
34184: Andelen extra premier som uppbars på grundval         gången av 1999 sänktes folkpensionens tidigare
34185: av pensionsinkomst var som störst åren 1994-          basdel med l 7,3 %. 1 år är beloppet av den mins-
34186: 1995, då pensionstagama utöver den extra sjuk-        kade folkpension som motsvarar den tidigare
34187: försäkringspremien också betalade en höjd folk-       basdelen 171 mk i månaden. Den tidigare basde-
34188: pensionspremie. Beloppet av de extra premiema         len bortfaller helt senast vid ingången av år 2002.
34189: uppgick då till sammanlagt 4 penni per skatteöre.         Vid ingången av år 1996 togs ett nytt system
34190: Den höjda folkpensionspremien för pensionsta-         med s.k. brutet index i bruk inom arbetspensions-
34191: gare slopades år 1996. Dessutom har den extra         systemet. Härvid skildes pensionsindexen för
34192: sjukförsäkringspremien       för  pensionstagare      dem som var under 65 och dem som redan fyllt 65
34193: sänkts så att den höjda premiens andel nu uppgår      år åt, så att grundema för fastställande av indexet
34194: till 2,40 penni per skatteöre.                        för dem som befann sig i arbetsför ålder ändra-
34195:     Genom regeringens proposition (119/1995 rd)       des. 1 fråga om bägge indexen företas en årlig
34196: med förslag tilllag om ändring av folkpensions-       justering som utöver prisförändringar omfattar
34197: lagen (1491/1995), som godkändes av riksdagen,        en del av den reella förändringen i löntagamas in-
34198: 
34199: 
34200: 4
34201: Ministems svar                                              KK 178/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
34202: 
34203: 
34204: komstnivå. Indexjusteringen för dem som befin-        varvid den reella höjningen av pensionernas brut-
34205: ner sig i arbetsför ålder bestäms till 80 % av kon-   tobelopp uppgår till 6,5 % för dem som är under
34206: sumentprisindex och till 20 % av förändringama i      65 år och till 3, 7 % även för dem som har fyllt 65
34207: inkomstnivån.                                         år.
34208:     Ändringen av indexsystemet företogs för att           En1igt resultatet av en 1998 genomförd under-
34209: trygga möjligheterna för arbetspensionssystemet       sökning om 60 år fyllda personers åsikter och
34210: och i sista hand för hela samhällsekonomin att        levnadsförhållanden är de äldres ekonomiska
34211: trygga de i arbetspensionslagarna reglerade pen-      ställning rätt god, eftersom majoriteten av dem
34212: sionsförmånema, också för dem som befinner sig        som deltog i undersökningen, 84 %, ansåg att de-
34213: i arbetslivet nu och i framtiden. Ett slopande av     ras ekonomiska ställning var tryggad.
34214: det brutna indexet skulle under det första året ge        Regeringen strävar efter att också i fortsätt-
34215: upphov till en kostnad på ca 250 milj. mk. Kost-      ningen trygga pensionärernas ekonomiska ställ-
34216: naden skulle dock växa från år till år, så att mer-   ning genom de åtgärder den vidtar. Enligt reger-
34217: kostnaderna för slopandet av det brutna indexet       ingsprogrammet skall den extra sjukförsäkrings-
34218: år 2010 skulle uppgå till 2,2 mrd. mk och år 2030     premien för pensionärer sänkas ytterligare. Vid
34219: till så mycket som 7,5 mrd. mk.                       ingången av år 2002 kommer den fulla folkpen-
34220:     Enligt spörsmålsställaren har de ovan nämnda      sionen att höjas med 50 mk i månaden utöver in-
34221: åtgärdema lett till att pensionäremas levnads-        dexjusteringen.
34222: standard undergrävts och deras inkomstnivå                Därutöver kommer man enligt regeringspro-
34223: sänkts i jämförelse med löntagarnas med i värsta      grammet att utreda behovet av att utveckla syste-
34224: fall runt 40 %. APL-index, som anger pen-             met med brutet index ytterligare. Utvecklandet
34225: sionsinkomstutvecklingen, har från år 1990 till år    av arbetspensionslagarna sker i intimt samarbete
34226: 1998 stigit med 23,2 % för dem som är i arbets-       med arbetsmarknadsorganisationerna. Utgående
34227: för ålder och med 20,4 % för pensionstagare. Un-      från detta samarbete bereder regeringen nödvän-
34228: der samma tid har priserna stigit med 16,7 %,         diga lagändringar.
34229: 
34230: 
34231: 
34232: Helsingfors den 1 ju1i 1999
34233: 
34234:     Social- och hälsovårdsministerns ställföreträdare,
34235:     minister Eva Biaudet
34236: 
34237: 
34238: 
34239: 
34240:                                                                                                        5
34241:                                                         KK 179/1999 vp -     Lauri Kähkönen /sd ym.
34242: 
34243: 
34244: 
34245: 
34246:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 179/1999 vp
34247: 
34248:                                              Avohuollon palvelumaksut sosiaali- ja tervey-
34249:                                              denhuollossa
34250: 
34251: 
34252: 
34253: 
34254: Eduskunnan puhemiehelle
34255: 
34256: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista        riittävästi tue avohuoltopainotteisuutta. Lisäksi
34257: säädetään laissa ja asetuksessa sosiaali-ja tervey-   avohuollossa laskenta tehdään bruttotuloista.
34258: denhuollon asiakasmaksuista (L 3.8.1992/734 ja
34259: A 9.10.1992/912). Asetuksessa määritellään eri-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34260: tyyppisen avohuollon ja laitoshoidon maksut.          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
34261:    Pitkäaikaisessa laitoshoidossa maksu voi olla      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34262: enintään 80 % hoidossa olevan kuukausituloista.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34263: Maksu voidaan määrätä enintään sen suuruisek-
34264: si, että henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukau-             Aikooko hallitus tarkistaa maksuasetus-
34265: sittain vähintään 450 markkaa. Laskenta tehdään             ta niin, että se tukisi paremmin avohuol-
34266: nettotuloista.                                              toa ja kotona asuvalle pitkäaikaisasiak-
34267:    Vastaavasta asiakkaan omaan käyttöön vähin-              kaalle säädettäisiin vastaava suoja-
34268: tään jäävästä suojaosuudesta ei säädetä avohuol-            osuus,ja
34269: lossa olevien osalta, vaikka maksuasetuksen
34270: 3 §:ssä määrätään kotona annettavan palvelun                aiotaanko maksuperusteissa siirtyä avo-
34271: maksuperusteista. Asiakkailla on kuitenkin usein            hoidon osalta bruttoperusteisesta netto-
34272: asumis- ja muita erityismenoja, joten säädöstö ei           tulojen perusteella tapahtuviin maksu-
34273:                                                             määrityksiin?
34274: 
34275: 
34276: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
34277: 
34278:     Lauri Kähkönen /sd                                   Arto Seppälä /sd
34279:     Erkki Kanerva /sd                                    Esa Lahtela /sd
34280:     Tapio Karjalainen /sd                                Saara Karhu /sd
34281:     Kari Rajamäki /sd                                    Heli Paasio /sd
34282:     Harry Wallin /sd
34283: 
34284: 
34285: 
34286: 
34287:                                                                                                Versio 2.0
34288: KK 179/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.                                              Ministerin vastaus
34289: 
34290: 
34291: 
34292: 
34293: Eduskunnan puhemiehelle
34294: 
34295: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       teriön tiedossa on, että muun muassa kunnan
34296: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        noudattamista maksuperusteista riippuen tämä ti-
34297: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lanne voi johtaa avohoidossa korkeampiin koko-
34298: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Käh-      naiskustannuksiin kuin mitä laitoshoitomaksu
34299: kösen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        olisi. Laitoshoidossahall palvelumaksu kattaa
34300: myksen KK 179/1999 vp:                               kaikki hoidosta, asumisesta ja ylläpidosta aiheu-
34301:                                                      tuvat kustannukset, ja tämän lisäksi hoidettaval-
34302:        Aikooko hallitus tarkistaa maksuasetus-       le jää käyttövaraksi vähimmilläänkin 450 mark-
34303:        ta niin, että se tukisi paremmin avohuol-     kaa kuukaudessa.
34304:        toa ja kotona asuvalle pitkäaikaisasiak-          Avohoidon maksuihin liittyvien ongelmien
34305:        kaalle säädettäisiin vastaava suoja-          selvittämiseksi ministeriössä on työskennellyt
34306:        osuus,ja                                      kotona annettavien palvelujen maksuja selvittä-
34307:                                                      nyt työryhmä. Tämä työryhmä esitti muun ohella
34308:        aiotaanko maksuperusteissa siirtyä avo-       järjestelyä, jolla avohoidossa olevalle varmistet-
34309:        hoidon osalta bruttoperusteisesta netto-      taisiin riittävät käyttövarat Toistaiseksi työryh-
34310:        tulojen perusteella tapahtuviin maksu-        män ehdotuksia ei ole kuitenkaan toteutettu, kos-
34311:        määrityksiin?                                 ka eri tahojen näkemykset ehdotusten toteutta-
34312: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           miskelpoisuudesta ovat olleet keskenään kovin
34313: vasti seuraavaa:                                     erilaisia. Ministeriön tarkoituksena on kuitenkin
34314:                                                      jatkaa selvitystyötä siitä, miten maksujärjestel-
34315: Kysymyksessä on nostettu esiin eräitä tärkeitä       mää voitaisiin uudistaa siten, että avopalvelut
34316: palvelujärjestelmän toimivuuteen liittyviä kysy-     olisivat laitoshoitoa edullisempia ja että samalla
34317: myksiä. Kunnallisessa avohoidossa palveluista        voitaisiin varmistaa avohoidossa olevalle riittä-
34318: perittävät maksut määräytyvät sosiaali- ja ter-      vät käyttövarat Tässä yhteydessä voidaan kui-
34319: veydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuk-       tenkin todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon
34320: sen perusteella. Jatkuvasta pitkäaikaisesta koti-    asiakasmaksuista annetun lain ll §:n perusteel-
34321: palvelusta ja kotisairaanhoidosta peritään tulo-     la maksuun voi tietyin edellytyksin hakea alen-
34322: jenja palvelun määrän mukaan määräytyvä mak-         nusta tai anoa maksun poistamista kokonaan.
34323: su. Kotipalvelun tukipalveluista voidaan lisäksi     Säännöksen perusteella voidaan tarvittaessa
34324: periä kunnan päättämä maksu. Näiden ohella esi-      alentaa kohtuuttoman korkeaksi nousevaa mak-
34325: merkiksi muista terveyspalveluista, kuten sairaa-    surasitusta.
34326: lan poliklinikalla tai terveyskeskuslääkärin vas-       Avopalvelujen tulosidonnaiset maksut mää-
34327: taanotolla käynnistä, peritään käyntikohtainen       räytyvät tällä hetkellä bruttotulojen perusteella.
34328: maksu. Avohoidossa olevan henkilön maksut            Perusteena tälle on ollut muun muassa se, että
34329: kunnallisista sosiaali- ja terveydenhuollon palve-   bruttotulojen selvittäminen on helpompaa kuin
34330: luista määräytyvätkin useiden eri perusteiden        nettotulojen selvittäminen. Bruttotulojen perus-
34331: mukaan. Lisäksi hänen vastattavakseen tulevat        teella voidaan avopalvelujen tulosidonnaiset
34332: muut elinkustannukset. Sosiaali- ja terveysminis-    maksut myös määrittää riittävän tarkasti. Lisäksi
34333: 
34334: 
34335: 2
34336: Ministerin vastaus                                     KK 179/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
34337: 
34338: 
34339: vielä käytössä olevat verovähennykset vaikeutta-      perusteella, ei ole vaikutusta siihen, onko avo-
34340: vat nettotulojen käyttöä avopalvelujen maksujen       hoito edullisempaa kuin laitoshoito. Se ei myös-
34341: määräämisessä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa         kään vaikuta avohoidossa olevalle jäävien käyt-
34342: nettotulojen käyttö sen sijaan on perusteltua, kos-   tövarojen suuruuteen. Näihin vaikuttaa ensisijas-
34343: ka maksun osuus tuloista on suuri. Käsitykseni        sa maksujärjestelmän rakenne kokonaisuudes-
34344: mukaan sillä, määrätäänkö kotona annettavien          saan, jota on jatkossa tarpeen uudistaa nykyistä
34345: palvelujen maksut bruttotulojen vai nettotulojen      paremmin avohoitoa kannustavaan suuntaan.
34346: 
34347: 
34348: 
34349: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1999
34350: 
34351:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
34352: 
34353: 
34354: 
34355: 
34356:                                                                                                      3
34357: KK 179/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.                                                   Ministems svar
34358: 
34359: 
34360: 
34361: 
34362: Tili riksdagens talman
34363: 
34364: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      riga levnadskostnadema. Social- och hälso-
34365: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      vårdsministeriet känner till att detta, bl.a. beroen-
34366: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-     de på viiken avgiftspraxis kommunen iakttar, kan
34367: ri Kähkönen /sd m.fl. undertecknade skriftliga       leda tili situationer där de sammanlagda kostna-
34368: spörsmål SS 17911999 rd:                             dema för öppenvården är högre än vad avgifter-
34369:                                                      na för anstaltsvård hade varit. lnom anstaltsvår-
34370:       Amnar regeringen se över klientavgifts-        den täcker ju serviceavgiften samtliga kostnader
34371:       förordningen så att den bättre än för          föranledda av vård, boende och uppehälle och
34372:        närvarande stöder öppenvården och att         utöver detta har den som får vård månatligen tili
34373:        motsvarande skyddat belopp tas i bruk i       sitt förfogande minst 450 mk.
34374:       ji-åga om långvårdsklienter som bor               För att utreda de problem som är förknippade
34375:        hemma, och                                    med avgiftema för öppenvård tilisatte ministe-
34376:                                                      riet en arbetsgrupp med uppgift att utreda frågan
34377:        ämnar man ifråga om grundernaför av-          om avgifterna för hemservice. Arbetsgruppen fö-
34378:        gifter inom öppenvården börja tillämpa        reslog bl.a. ett arrangemang som säkerställer att
34379:        sådana avgifter som baserar sig på net-       den som får öppenvård har tiliräckliga medel till
34380:        toinkomsterna i stället för sådana som        sitt förfogande. Arbetsgruppens förslag har tills
34381:        baserar sig på bruttoinkomsterna?             vidare inte genomförts, eftersom åsiktema om
34382: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      möjlighetema att genomföra förslagen har gått i
34383: föra följande:                                       sär så kraftigt. Ministeriet har dock för avsikt att
34384:                                                      fortsätta utreda på vilket sätt avgiftssystemet kan
34385: Spörsmålet tar upp några viktiga frågor i anslut-    revideras, så att öppenvårdstjänstema är billiga-
34386: ning tili servicesystemets funktionsduglighet. De    re än anstaltvården och att man samtidigt kan sä-
34387: avgifter som uppbärs inom den kommunala öp-          kerställa att de som får öppenvård har tillräckli-
34388: penvården fastställs med stöd av förordningen        ga disponibla medel. 1 detta sammanhang kan
34389: om klientavgifter inom social- och hälsovården.      man dock konstatera att det enligt 11 § lagen om
34390: För fortgående långvarig hemservice och              klientavgifter inom hälso- och sjukvården är
34391: hemsjukvård uppbärs en avgift som fastställs en-     möjligt att under vissa förutsättningar ansöka om
34392: ligt inkomst och servicens omfattning. För stöd-     nedsättning eller efterskänkning av avgiften. En-
34393: service i samband med hemservice kan dessutom        ligt bestämmelsen kan en avgift som medför en
34394: uppbäras en avgift som fastställs av kommunen.       orimligt stor belastning vid behov sänkas.
34395: Utöver detta uppbärs avgifter för andra hälso-          De inkomstbundna avgiftema för öppen-
34396: vårdstjänster, t.ex. en avgift per besök för besök   vårdstjänster bestäms för närvarande enligt brut-
34397: på polikliniken vid ett sjukhus eller läkarbesök     toinkomsterna. Som grund för detta har anförts
34398: på hälsovårdscentral. Avgiftema för kommunala        bl.a. att det är lättare att utreda bruttoinkomster
34399: social- och hälsovårdstjänster hos en person i öp-   än nettoinkomster. På grundval av bruttoin-
34400: penvård fastställs därför ofta enligt flera olika    komsterna kan de inkomstbundna avgiftema för
34401: grunder. Därtill skall personen även sköta de öv-    öppenvårdstjänster också bestämmas tillräckligt
34402: 
34403: 
34404: 4
34405: Ministems svar                                     KK 179/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
34406: 
34407: 
34408: noggrant. Dessutom försvårar de skatteavdrag      nettoinkomsterna ingen inverkan på om öppen-
34409: som ännu är i bruk tillämpningen av netto-        vården är billigare än anstaltsvården och inte hel-
34410: inkomster vid bestämmandet av avgifterna för      ler på storleken av de medel som en som får öp-
34411: öppenvårdstjänster. Inom den långvariga an-       penvård har till sitt förfogande. Dessa om-
34412: staltsvården är tillämpandet av nettoinkomster    ständigheter påverkas i första hand av avgifts-
34413: däremot motiverat eftersom avgiftens andel av     systemets uppbyggnad i sin helhet. Avsikten är
34414: inkomsterna är stor. Enligt min uppfattning har   att detta system revideras framöver så att det
34415: frågan om huruvida avgifterna för service som     bättre än för närvarande stöder öppenvården.
34416: ges i hemmet bestäms på basis av brutto- eller
34417: 
34418: 
34419: 
34420: Helsingfors den 1 juli 1999
34421: 
34422:     Omsorgsminister Eva Biaudet
34423: 
34424: 
34425: 
34426: 
34427:                                                                                                    5
34428:                                                          KK 180/1999 vp- Pekka Kuosmanen /kok
34429: 
34430: 
34431: 
34432: 
34433:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 180/1999 vp
34434: 
34435:                                              Valtatien 6 parantaminen
34436: 
34437: 
34438: 
34439: 
34440: Eduskunnan puhemiehelle
34441: 
34442: Tieyhteyksien kehittäminen Kaakkois-Suomen            osoittavat, että tiellä liikkuu erityisen paljon vaa-
34443: alueella on laahannut tarpeiden kehittymisen jäl-     rallisten aineiden sekä nestemäisten polttoainei-
34444: jessä, mikä saattaa kasata esteitä myönteiselle ta-   den kuljetuksia, joiden osalta valtatie ei täytä ny-
34445: loudelliselle ja maakunnalliselle kehitykselle.       kyisin voimassa olevia säädöksiä mm. levähdys-
34446: Valtatie 6 on keskeinen tieyhteys, jota käytetään     paikoista.
34447: yhä kasvavassa määrin sekä henkilö- että tavara-          Tien onnettomuusriskit korostuvat erityisesti
34448: liikenteessä.                                         kesäisin, kun runsas ja hidas maatalousliikenne
34449:     Valtatie 6 on Kaakkois- ja Itä-Suomen tärkein     sekä vilkas viikonloppuliikenne aiheuttavat huo-
34450: tieyhteys. Tie on oleellinen kilpailutekijä kaupal-   mattavia ruuhkia. Nykyisen tien parantaminen
34451: le ja teollisuudelle. Raskaan liikenteen osuus tie-   turvallisemmaksi ja sujuvammaksi edellyttää liit-
34452: osuudella on erittäin suuri. Liikennettä lisää eri-   tymäjärjestelyjä sekä tien leventämistä, oikaisu-
34453: tyisesti metsä- ja kemianteollisuuden keskittymi-     ja ja tasauksia. Hanke on kuitenkin kustannuk-
34454: nen valtatien 6 vaikutusalueelle. Myös alueen         siin nähden liiketaloudellisesti kannattava. Ensi
34455: puunjalostus-, kuljetus- ja logistiikkaklusterit      vaiheessa ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin Kos-
34456: nojaavat valtatiehen.                                 kenkylä-Kouvola-välin perusparannus.
34457:     On huomattava, että valtatie 6 on myös maam-          Valtatien turvallisuutta ja sujuvuutta voidaan
34458: me vetovoimaisin matkailutie. Se on keskeinen         parantaa rakentamalla Lappeenrannan länsipuo-
34459: väylä Helsingistä aina Kajaaniin saakka ja kul-       lella eritasoliittymä Selkäharjussa. Pidempiaikai-
34460: kee useiden maakunnallisten keskusten, kuten          sena tavoitteena on pidettävä moottoriväylän ra-
34461: Kouvolan, Lappeenrannan ja Joensuun kautta.           kentamista Lappeenrannan ja Imatran välille.
34462:  Tieosuutta ruuhkauttaa kesäaikana myös voima-           Valtatiellä 6 on erityisen tärkeä merkitys Itä-
34463:  kas mökkiliikenne. Lisäksi ostosmatkailu             ja Kaakkois-Suomen kehitysvisioissa. Tien pa-
34464:  Venäjän ja Suomen välillä osoittaa elpymisen         rantamisessa on kysymys laajasta aluekehitystä
34465:  merkkejä.                                            tukevasta näkökulmasta. Alueiden näkökulmas-
34466:     Tien vuorokausiliikenne vaihtelee Imatran         ta infrastruktuurin kehittämisresurssit tulee suun-
34467:  eteläpuolella 6 000-11 000 ajoneuvon välillä,        nata elinkeinoelämän kilpailukykyä eniten tuke-
34468:  kun se valtateillä on keskimäärin 4 300 ajoneu-      valla tavalla. Tien parannus on paras mahdolli-
34469:  voa. Raskaan liikenteen osuus on tasaisesti noin     nen tuki heikoimmin kehittyville alueille. Nyky-
34470:  9-12 % koko tien ajoneuvoista. Merkittäväitä         kunnossaan valtatie 6 haittaa elinkeinoelämän ja
34471:  osuudelta valtatien onnettomuustiheys ylittää        matkailun kehittämistä sekä aiheuttaa merkittä-
34472:  valtakunnallisen keskiarvon. Onnettomuudet ai-       viä yhteiskunnallisia kustannuksia.
34473:  heuttavat suuria yhteiskunnallisia kustannuksia,        Tien kehittäminen on perusteltua myös kan-
34474:  jotka laskelmallisesti olivat vuosina 1992-1996      sainvälisiä tarpeita ajatellen. Valtatie 6 on syytä
34475:  yli 0,7 miljardia markkaa. Tilastot ja tutkimus      saada kokonaisuudessaan TEN-verkon piiriin.
34476: 
34477:                                                                                                   Versio 2.0
34478: KK 180/1999 vp- Pekka Kuosmanen /kok
34479: 
34480: 
34481: Tien kansainvälistä merkitystä kuvaa Suomen ja       tystä voidaan vauhdittaa. Otettaessa alueen ja sen
34482: Karjalan tasavallan välinen liikenne, joka tapah-    teollisuuden tuonteet huomioon on liikenne-
34483: tuu Niiralan, Uukuniemen, Imatran ja Lappeen-        järjestelyillä huomattavan suuri merkitys.
34484: rannan rajanylityspaikkojen kautta. Myös Parik-
34485: kalan rajanylitystä edellyttävä tie on Suomen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34486: puolelta valmis. Rajan ylittävä liikenne on aivan    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34487: viime vuosina kasvanut huomattavasti, ja kasvun      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34488: arvioidaan jatkuvan. Pitkällä aikavälillä tie muo-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34489: dostaa jatkoyhteyden Via Baltica -tielle sekä tär-
34490: keän tieosuuden Etelä-Suomen ja luonnon-                   Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
34491: varoiltaan rikkaan Arkangelin välillä.                     zvä parantaakseen liikenneyhteyksiä
34492:    Tarpeellisia toimenpiteitä voidaan pitää kii-           Kaakkois- ja Itä-Suomeen sekä erityi-
34493: reellisinä, jotta valtatien 6 vaikutusalueen kehi-         sesti valtatien 6 sujuvuutta ja turvalli-
34494:                                                            suutta?
34495: 
34496: 
34497: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
34498: 
34499:     Pekka Kuosmanen /kok
34500: 
34501: 
34502: 
34503: 
34504: 2
34505: Ministerin vastaus                                    KK 180/1999 vp- Pekka Kuosmanen /kok
34506: 
34507: 
34508: 
34509: 
34510: Eduskunnan puhemiehelle
34511: 
34512: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         Yksi Kaakkois-Suomen päätieverkon pahim-
34513: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       pia liikenteen pullonkauloja poistui Imatralla
34514: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Vuoksenniskan yhdeksän kilometrin pituisen
34515: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka          moottoritieosuuden avaamisen jälkeen. Lappeen-
34516: Kuosmasen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysy-      rannan ja Imatran välisen osuuden, jolla sijaitsee
34517: myksen KK 180/1999 vp:                              useita vilkkaasti liikennöityjä tasoliittymiä, on-
34518:                                                     gelmat jäivät edelleen jäljelle. Tälle osuudelle on
34519:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     suunniteltu moottoritietä, mutta siitä on jouduttu
34520:       tyä parantaakseen liikenneyhteyksiä           kustannussyistä luopumaan.
34521:       Kaakkois- ja Itä-Suomeen sekä erityi-            Imatran päässä on jo saatu käyttöön Korven-
34522:       sesti valtatien 6 sujuvuutta ja turvalli-     kannan eritasoliittymä samalla kun Karhumäen-
34523:       suutta?                                       kadun liittymä valtatielle on katkaistu. Lappeen-
34524:                                                     rannassa ja Joutsenossa ovat parhaillaan raken-
34525: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teilla Lauritsalan ja Ahvenlammen eritasoliitty-
34526: vasti seuraavaa:                                    mät, jotka saavat osan rahoituksesta EU:n raken-
34527: Valtatie 5 ja 6 ovat Kaakkois- ja Itä-Suomen tär-   netukirahastosta. Näitä kohteita ei olisi voitu il-
34528: keitä tieyhteyksiä muun muassa kaupan, teolli-      man EU:n tukea käynnistää moneen vuoteen.
34529: suuden ja matkailun kannalta.                          Tielaitos on parantanut muualla valtatien 6
34530:    Liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmän      pistemäisiä ongelmakohtia ja se pyrkii paranta-
34531: 3.12.1998 päivätyssä mietinnössä linjataan tie-     maan niitä tulevaisuudessakin perustienpidon ra-
34532: verkon kehittämistä lähivuosina. Sen mukaan         hoituksella momentille myönnettävän rahoituk-
34533: tärkeimpiä aloitettavia tieinvestointeja alueella   sen mukaan. Valtateiden 6 ja 17 eritasoratkaisut
34534: on suuntauksen parantaminen välillä Koskenky-       Joensuussa edellyttävät kuitenkin kehittämisin-
34535: lä-Kouvola. Tämän hankkeen, jonka suunnitte-        vestointeja.
34536: lu on vielä kesken, kustannusarvio on 300 milj.        Kysymyksessä on viitattu valtatien 6 saami-
34537: markkaa. Mahdollisiksi lisähankkeiksi on mie-       seen kokonaisuudessaan TEN-verkon piiriin.
34538: tinnössä nimetty Lappeenrannan läntiset tiejär-     Kysymys TEN-verkkojen tarkistamisesta riip-
34539: jestelyt Hanketta valtatie 6:n kehittämiseksi       puu EU:ssa tehtävistä päätöksistä.
34540: Lappeenrannan-Imatran seudulla ei ole mietin-          Tarkistusmenettelystä ei ole vielä tehty pää-
34541: nössä otettu lähivuosien ohjelmaan.                 töksiä, mutta asia lienee ajankohtainen kahden
34542:    Alhaisen rahoitustason takia uusia tieinves-     vuoden kuluessa.
34543: tointeja pystytään rahoittamaan tämän hetken nä-
34544: kemyksen mukaan aikaisintaan vuonna 2001.
34545: 
34546: 
34547: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1999
34548: 
34549:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
34550: 
34551:                                                                                                      3
34552: KK 180/1999 vp- Pekka Kuosmanen /kok                                                   Ministerns svar
34553: 
34554: 
34555: 
34556: 
34557: Tili riksdagens talman
34558: 
34559: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          På grund av den låga finansieringsnivån kan
34560: har Ni, Fru talman, tili vederbörande med1em av       nya väginvesteringar sannolikt finansieras tidi-
34561: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pek-      gast 2001.
34562: ka Kuosmanen /saml undertecknade skriftliga              En av de värsta flaskhalsarna i huvudvägnätet
34563: spörsmå1 SS 180/1999 rd:                              i Sydöstra Finland åtgärdades när ett nio kilome-
34564:                                                       ter långt motorvägsavsnitt öppnades vid Vuok-
34565:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta          senniska i Imatra. Problemen kvarstår för avsnit-
34566:       för att förbättra trafiliförbindelserna tili    tet mellan Villmanstrand och Imatra, som består
34567:       Sydöstra och Östra Finland och särskilt        av flera livligt trafikerade plankorsningar. För
34568:       se tili att trG;fiken löper smidigt och sä-     detta avsnitt har det planerats motorväg, men av
34569:       kert på huvudväg 6?                            kostnadsskäl har planen 1ämnats därhän.
34570:                                                          I Imatraändan av avsnittet har en planskild
34571: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      korsning öppnats i Korvenkanta samtidigt som
34572: föra följande:                                       anslutningen vid Karhumäenkatu har stängts av. I
34573: Huvudvägarna 5 och 6 är viktiga vägförbindelser      Villmanstrand och Joutseno byggs för närvaran-
34574: i Sydöstra och Östra Finland för bland annat harr-   de planskilda korsningar vid Lauritsala och Ah-
34575: del, industri och turism.                            venlampi. Korsningarna finansieras delvis av
34576:    Ministerarbetsgruppen för trafikinfrastruktu-     EU:s strukturfonder. Utan EU:s stöd hade det
34577: ren har i sitt betänkande per 3.12.1998 dragit upp   inte varit möjligt att starta dessa projekt på
34578: riktlinjerna för hur vägnätet kan utvecklas under    många år.
34579: de närmaste åren. I betänkandet prioriteras uträt-       Vägverket har förbättrat problemställen på hu-
34580: ningen av vägen mellan Forsby och Kouvola som        vudväg 6 på annat håll och vill också förbättra
34581: en av de viktigaste väginvesteringarna på områ-      dem med hjälp av den finansiering som anslås på
34582: det. För detta projekt, som ännu inte är fårdigt     momentet. De planskilda lösningarna på huvud-
34583: planerat, beräknas kostnaderna stiga tili 300 mil-   vägarna 6 och 17 i Joensuu förutsätter ändå ut-
34584: joner mark. Som möjliga extraprojekt omnämns i       vecklingsinvesteringar.
34585: betänkandet de västra vägarrangemangen i Vill-           I spörsmålet hänvisas tili att huvudväg 6 i sin
34586: manstrand. Något projekt för att utveckla huvud-     helhet borde upptas i TEN-programmet. Frågan
34587: väg 6 i trakten Villmanstrand-Imatra har inte ta-    om precisering av TEN-projekten beror på de
34588: gits med i programmet för de närmaste åren.          beslut som EU tar. Några beslut har inte tagits om
34589:                                                      justeringsförfarandet, men frågan är sannolikt
34590:                                                      aktuell om två år.
34591: 
34592: 
34593: 
34594: Helsingfors den 29 juni 1999
34595: 
34596:     Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
34597: 
34598: 
34599: 4
34600:                                                               KK 18111999 vp- Päivi Räsänen /skl
34601: 
34602: 
34603: 
34604: 
34605:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 181/1999 vp
34606: 
34607:                                              Koulukiusaamisen ehkäiseminen
34608: 
34609: 
34610: 
34611: 
34612: Eduskunnan puhemiehelle
34613: 
34614: Säännöllisesti koulukiusatuksi joutuvia oppilaita        Tanskassa joka neljäs lapsi on joutunut kärsi-
34615: on tutkimusten mukaan 5-15 prosenttia ja kiu-         mään koulukiusaamisesta. Siksi tanskalaisten
34616: saajia noin 10 prosenttia oppilaista. Kiusaami-       lasten etuja ajava järjestö Börnerådet on ryhty-
34617: nen on aina vakava ongelma riippumatta siitä,         nyt toimiin ongelman ratkaisemiseksi. Tanskan
34618: onko kyseessä psyykkinen vai fyysinen kiusaa-         opetusministeriö aikoo kesäloman jälkeen lähet-
34619: minen vai näiden yhdistelmä. Kiusaamisen ai-          tää kouluihin kiusaamista käsittelevää materiaa-
34620: heuttamat traumat ovat usein syviä ja pitkäaikai-     lia sekä kyselykaavakkeen, jonka avulla kartoite-
34621: sia, jopa koko elämän kestäviä.                       taan kiusaamisen laajuus ja olosuhteet. Opettajat
34622:    Kiusaaminen tapahtuu lapselle erittäin merki-      saavat kiusaamisen lopettamiseen tähtäävän toi-
34623: tyksellisessä vertaisryhmässä, koululuokassa.         mintasuunnitelman.
34624: Siihen kuulutaan yleensä kiinteästi ja siinä halu-
34625: taan tulla hyväksytyksi. Vertaisilta saatu palaute    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34626: vaikuttaa väistämättä lapsen ja nuoren käsityk-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34627: seen omasta itsestään.                                tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34628:    Monet tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että kou-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34629: lukiusaaminen on ryhmädynaaminen ilmiö. Se
34630: syntyy ja kehittyy ryhmässä ja sen keskeisenä               Aikooko hallitus toteuttaa maamme kou-
34631: näyttämönä on koulu. Lasten ja nuorten kotitaus-            luissa järjestelmällisen ja kattavan kar-
34632: toja ei voi irrottaa ilmiöstä, mutta ne eivät riitä         toituksen koulukiusaamisesta ja laatia
34633: selittämään tyhjentävästi koululaisten keskinäis-           toimivan ja opettajat velvoittavan toi-
34634: tä väkivaltaa.                                              mintasuunnitelman koulukiusaamisen
34635:                                                             kitkemiseksi?
34636: 
34637: 
34638: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
34639: 
34640:     Päivi Räsänen /skl
34641: 
34642: 
34643: 
34644: 
34645:                                                                                                Versio 2.0
34646: KK 18111999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                  Ministerin vastaus
34647: 
34648: 
34649: 
34650: 
34651: Eduskunnan puhemiehelle
34652: 
34653: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       joiden tavoitteena on ehkäistä koulukiusaamista
34654: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        ja tehostaa kiusaamistapausten käsittelyä.l990-
34655: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      luvun loppupuolella käynnistyneet kansalliset ja
34656: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä-     kansainväliset koululaistutkimukset ovat anta-
34657: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        neet koulukiusaamisesta arvokasta tietoa ja luo-
34658: KK 18111999 vp:                                      tettavaa vertailuaineistoa Euroopan muista mais-
34659:                                                      ta. Näihin nojautuen voidaan todeta, että kiusaa-
34660:        Aikooko hallitus toteuttaa maamme kou-        misilmiö on Suomessa eurooppalaista keskita-
34661:        luissa järjestelmällisen ja kattavan kar-     soa.
34662:        toituksen koulukiusaamisesta ja laatia            Koulukiusaamisen ehkäisy ja erityisesti kiu-
34663:        toimivan ja opettajat velvoittavan toi-       saamiseen puuttuminen edellyttävät eri viran-
34664:        mintasuunnitelman koulukiusaamisen            omaisten, kodin ja koulun ja muiden sidosryh-
34665:        kitkemiseksi?                                 mien tehokasta ja luottamuksellista yhteistyötä.
34666:                                                      Kiusaamisen poistaminen ei ole siis useinkaan
34667: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ratkaistavissa ainoastaan opettajakohtaisin kei-
34668: vasti seuraavaa:                                     nom.
34669: Vuoden 1999 alussa voimaan tullut koulutusta            Opetusministeriö on yhteistyössä Opetushalli-
34670: koskeva lainsäädäntö on selkeyttänyt opetuksen       tuksenja muiden sidosryhmien kanssa tehnyt lin-
34671: järjestäjän sekä kouluyhteisön jäsenten oikeuk-      jauksia uuden ohjaustilanteen edellyttämistä
34672: sia, vastuita ja velvoitteita. Säännösten mukaan     strategioista koulun yhteisöllisten keinojen tuke-
34673: oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympä-      miseksi ja kehittämiseksi.
34674: ristöön ja opetuksen järjestäjän velvollisuutena        Tätä tarkoitusta varten on toimeenpantu Terve
34675: on huolehtia koulun fyysisten tilojen turvallisuu-   itsetunto -projekti vuosille 1998-2001. Keväällä
34676: desta sekä siitä, etteivät oppilaat joudu väkival-   1999 perustettiin Opetushallituksen ja Stakesin
34677: lan tai muun kiusaamisen kohteiksi koulun toi-       neuvotteluryhmä, jonka tavoitteena on mm. tu-
34678: minnassa. Opetushallituksen vahvistamien ope-        kea koulujen kriisitoimintaa.
34679: tussuunnitelman perusteiden mukaisesti perus-           Osa vastuusta lasten ja nuorten kasvattamisek-
34680: opetuksen järjestäjien tulee ottaa tapakasvatus      si hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ulottuu
34681: huomioon opetus- ja kasvatustyössä. Opetushal-       myös koulupäivän jälkeiseen aikaan. Opetusmi-
34682: litus on laatinut myös toimenpideohjelman oppi-      nisteriön työryhmä teki vuonna 1998 ehdotukset
34683: laiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja tavoittee-    koulun kerhotoiminnan ja iltapäivätoiminnan ke-
34684: na on edelleen opetussuunnitelman perusteita         hittämiseksi ja opetushallitus käynnisti tämän
34685: uudistettaessa kehittää kodin ja koulun yhteistyö-   pohjalta vuoden 1999 alussa kolmivuotisen ke-
34686: tä koskevia osuuksia sekä edesauttaa samalla ter-    hittämishankkeen. Hankkeen tavoitteena on ke-
34687: veen itsetunnon tukemista ja koulukiusaamisen        hittää erilaisia ratkaisumalleja kerho- ja iltapäi-
34688: ehkäisyä.                                            vätoiminnan järjestämiseksi laajassa yhteistoi-
34689:    Viime vuosina on opetusministeriön aloittees-     minnassa eri hallintokuntien, koulujen, kotien,
34690: ta käynnistetty useita toimenpiteitä ja hankkeita,   eri yhteisöjen, järjestöjen ja yritysten välillä.
34691: 
34692: 
34693: 2
34694: Ministerin vastaus                                            KK 18111999 vp- Päivi Räsänen /skl
34695: 
34696: 
34697: 
34698:    Opetusministeriö asetti keväällä 1999 työryh-      to, Invalidiliitto ja Veikkausliiga toteuttavat eri
34699: män, jonka tavoitteena on laatia selvitys perus-      puolilla Suomea asennekampanjaa "Potki palloa,
34700: opetusta saavien oppilaiden opiskelu- ja toimin-      älä kaveria".
34701: taympäristön turvallisuuteen vaikuttavasta tilan-        Kuten edellä käsitellyistä esimerkeistä käy il-
34702: teesta ja laatia ehdotukset, miten voitaisiin vä-     mi, viime vuosina on opetusministeriön ja Ope-
34703: hentää koulussa tapahtuvaa henkistä ja fyysistä       tushallituksen toimenpitein edesautettu opetus-
34704: väkivaltaa sekä mahdollista rötöstelyä ja rikollis-   ja kasvatustyön onnistumista myös perusopetuk-
34705: ta toimintaa. Työryhmän tulee saada esityksensä       sen perusturvallisuuteen liittyvissä kysymyksis-
34706: valmiiksi ensi vuoden maaliskuun loppuun men-         sä. Myönteisiä toimintamalleja ja käytäntöjä on
34707: nessä.                                                levitetty opetushallituksen koordinoimana erilai-
34708:    Opettajien täydennyskoulutuksessa käsitel-         sin kärkihankkein, pilottitoiminnoin ja -verkos-
34709: lään sangen usein koulukiusaamista sen ajankoh-       toin. Tämä työ on ollut varsin järjestelmällistä ja
34710: taisuuden vuoksi. Opetusministeriön rahoitta-         kattavaa. Tämä työ tulee jatkumaan ja syvene-
34711: massa ja Opetushallituksen j ärj es tämässä toimin-   mään edelleen ja tehty työ on jo johtanut eri puo-
34712: nassa koulun sosiaalisten kysymysten ja yhtei-        lella maata paikkakuntakohtaisiin projekteihin
34713: sön kehittämisen teemat ovat olleet myös vah-         koulun ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi.
34714: vasti esillä.                                            Kuten edellä olevasta voi todeta, opetus-
34715:    Edellä esitetyn lisäksi Opetushallitus tekee       ministeriö on tehnyt strategiset linjaukset koulu-
34716: yhteistyötä mm. Mannerheimin Lastensuojelulii-        kiusaamiseen liittyvän problematiikan ratkaise-
34717: ton kanssa kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Ope-        miseksi ja toiminta etenee tehtyjen linjausten
34718: tushallituksenja Mannerheimin Lastensuojelulii-       mukaisesti. Koulukiusaamista koskeva tutki-
34719: ton koulurauhan julistukseen liittyvä viesti vie-     mus- ja selvitystyö liittyy läheisesti tähän toimin-
34720: dään ensi syksynä Viroon osana tukioppilastoi-        taan. Opetusministeriö ei katso olevan tarvetta
34721: minnan kehittämistä. Tulevana lukuvuonna              uuden tyyppisen kartoitustyön tekemiseen koulu-
34722:  1999-2000 toteutetaan laaja tapakasvatukseen ja      kiusaamisesta eikä myöskään opettajia velvoitta-
34723: kiusaamisen ehkäisyyn liittyvä Hyvän käytöksen        van toimintasuunnitelman laatimiseen koulukiu-
34724: vuosituhat -hanke peruskouluissa. Yhteistyössä        saamisilmiöstä.
34725: opetushallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliit-
34726: 
34727: 
34728: 
34729: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1999
34730: 
34731:     Opetusministeri Maija Rask
34732: 
34733: 
34734: 
34735: 
34736:                                                                                                         3
34737: KK 181/1999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                      Ministerns svar
34738: 
34739: 
34740: 
34741: 
34742: Tili riksdagens talman
34743: 
34744: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       och effektivera behandlingen av mobbningsfall.
34745: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       De nationella och internationella elevundersök-
34746: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Päivi     ningar som inleddes i slutet av 1990-talet har gi-
34747: Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål        vit värdefull information om mobbning och till-
34748: SS 181/1999 rd:                                       förlitligt jämförelsemateria1 om andra europeis-
34749:                                                       ka länder. Med utgångspunkt i dem kan man
34750:       Avser regeringen genomföra en syste-            konstatera att fenomenet mobbning i Finland
34751:       matisk och heltäckande kartläggning av          motsvarar europeisk medelnivå.
34752:       mobbningen i våra skolor och utarbeta              F ör att kunna motverka mobbning och särskilt
34753:        en fungerande handlingsplan, som är            ingripa vid mobbning behövs ett effektivt och
34754:       förpliktande för lärarna, för att få bukt       förtroendefullt samarbete mellan myndigheter-
34755:       med mobbningen?                                 na, hemmet och skolan och andra intressentgrup-
34756:                                                       per. Mobbning kan således sällan elimineras en-
34757: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       dast med åtgärder från lärarens sida.
34758: föra följ ande:                                          Undervisningsministeriet har i samarbete med
34759: Den lagstiftning om utbildning som trädde i kraft     Utbildningsstyrelsen och andra intressentgrup-
34760: vid ingången av 1999 har klarlagt rättigheterna,      per dragit upp 1injerna för de strategier som be-
34761: ansvaret och skyldigheterna för utbildnings-          hövs i den nya handledningssituationen i syfte att
34762: anordnaren och medlemmarna i skolsamfundet.           stödja och utveckla skolans metoder för samver-
34763: En1igt bestämmelserna har en e1ev rätt till en        kan.
34764: trygg studiemiljö och utbi1dningsanordnaren är           För detta ändamål har man startat ett projekt
34765: skyldig att sörja för att skolans fysiska utrym-      med namnet "Sund självkänsla" som pågår
34766: men är säkra samt för att eleverna inte blir utsat-   1998-2001. Våren 1999 inrättades en förhand-
34767: ta för våld eller mobbning i skolarbetet. Enligt de   lingsgrupp gemensamt för Utbildningsstyrelsen
34768: läroplansgrunder som Utbildningsstyrelsen fast-       och Stakes, vars mål bl.a. är att stödja skolornas
34769: ställt skall anordnarna av grundläggande utbild-      krisverksamhet.
34770: ning beakta fostran till goda seder i undervis-          En del av ansvaret för att barn och unga växer
34771: nings- och fostringsarbetet. Utbildningsstyrelsen     upp till goda och balanserade människor ut-
34772: har också utarbetat ett åtgärdsprogram för att        sträcks också till tiden efter skoldagen. En arbet-
34773: motverka utslagning bland eleverna. När 1ärop-        sgrupp vid undervisningsministeriet lade år 1998
34774: lansgrunderna revideras är må1et att utveck1a de      fram förslag till utveckling av skolklubbsverk-
34775: avsnitt som gäller samarbetet mellan hem och          samheten och eftermiddagsverksamheten. Ut-
34776: skola samt samtidigt medverka till uppnående av       gående från detta startade utbi1dningsstyrelsen i
34777: en sund självkänsla bland eleverna och mot-           början av 1999 ett treårigt utvecklingsprojekt
34778: verkande av mobbning.                                 vars syfte är att utveckla olika lösningsmodeller
34779:    Under de senaste åren har undervisningsmi-         för klubb- och eftermiddagsverksamhet i bred
34780: nisteriet varit initiativtagare till flera åtgärder   samverkan med olika förvaltningsgrenar, sko1or-
34781: och projekt vars syfte är att förhindra mobbning
34782: 
34783: 4
34784: Ministems svar                                                KK 18111999 vp- Päivi Räsänen /skl
34785: 
34786: 
34787: na, olika sammanslutningar, organisationer och       förbund, Invalidförbundet och Veikkausliiga
34788: företag.                                             genomför dessutom gemensamt på lika håli i Fin-
34789:    Undervisningsministeriet tilisatte våren 1999     land en attitydkampanj med namnet "Sparka bol-
34790: en arbetsgrupp som skali göra en utredning om        len, inte kompisen".
34791: faktorer som inverkar på studie- och verksam-           Såsom framgår av exemplen ovan har åtgär-
34792: hetsmiljöns säkerhet när det gälier eleveri grund-   der från undervisningsministeriet och Utbild-
34793: läggande utbildning och lägga fram förslag tili      ningsstyrelsen medverkat tili att undervisnings-
34794: hur man kunde minska det psykiska och fysiska        och fostringsarbetet faliit väl ut också i frågor
34795: våldet i skolan samt även förbrytelser och kri-      som hänför sig tili grundtryggheten i den grund-
34796: mineli verksamhet. Arbetsgruppen skali ha sitt       läggande utbildningen. Positiva modelier och
34797: förslag klart före utgången av mars nästa år.        praxis har genom olika spetsprojekt, pilotfunk-
34798:    I läramas fortbildning behandlas rätt ofta        tioner och -nät fått spridning genom Utbildnings-
34799: mobbningen som ett aktuelit problem. I verksam-      styrelsens försorg. Detta arbete har varit synner-
34800: het finansierad av undervisningsministeriet och      ligen systematiskt och heltäckande. Det kommer
34801: ordnad av Utbildningsstyrelsen har temat kring       att fortsätta och ytterligare fördjupas. Det arbete
34802: de sociala frågoma i skolan och utvecklandet av      som gjorts har redan på olika håli i Jandet lett tili
34803: gemenskapen ofta varit uppe för behandling.          lokala projekt för att lösa problemsituationer i
34804:    Utöver det ovan relaterade bedriver Utbild-       skolan.
34805: ningsstyrelsen samarbete bl.a. med Manner-              Som kan konstateras av det ovanstående har
34806: heims Bamskyddsförbund för att förebygga             undervisningsministeriet skisserat upp strategis-
34807: mobbning. Den budskap som ingår i Utbildnings-       ka linjer för att lösa mobbningsproblematiken.
34808: styrelsens och Mannerheims Bamskyddsför-             Arbetet går nu vidare utgående från de utstakade
34809: bunds utlysning av skolfreden kommer inkom-          planerna. Det forsknings- och utredningsarbete
34810: mande höst att förmedlas tili Estland som en del     som gälier mobbning är nära anknutet tili denna
34811: av arbetet med att utveckla stödelevsverksamhe-      verksamhet. Undervisningsministeriet ser inget
34812: ten. Inkommande läsår 1999-2000 genomförs ett        behov av något nytt kartläggningsarbete om
34813: brett upplagt projekt för främjande av goda seder    mobbningen i skolan och inte helier av en för lä-
34814: och motverkande av mobbning i grundskoloma.          rama förpliktande handlingsplan gäliande mobb-
34815: Utbildningsstyrelsen, Mannerheims Bamskydds-         ning.
34816: 
34817: 
34818: 
34819: Helsingfors den 1 juli 1999
34820: 
34821:     Undervisningsminister Maija Rask
34822: 
34823: 
34824: 
34825: 
34826:                                                                                                        5
34827:                                                                  KK 182/1999 vp- Klaus Bremer /r
34828: 
34829: 
34830: 
34831: 
34832:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 182/1999 vp
34833: 
34834:                                              Ammattilentäjäkoulutuksen valtiollistamisen
34835:                                              seuraukset ja Finnairin lentäjäkoulutuskalus-
34836:                                              ton tarkoituksenmukaisuus
34837: 
34838: 
34839: 
34840: 
34841: Eduskunnan puhemiehelle
34842: 
34843: Liikenneministeriö asetti työryhmän ammattilen-           Kun maailman suurimmat johtavat lentoyhtiöt
34844: täjäkoulutuksen kehittämiseksi siten, että se sai     ovat ulkoistaneet yksityisille lentokouluille koko
34845: haluamansa mietinnön. Sen tavoitteena on Fin-         ammattilentäjäkoulutuksensa, Suomessa puuha-
34846: nairin pelastaminen valtion varoin yhdestä sen        taan sen valtiollistamista. Uskomatonta!
34847: suurista virheinvestoinneista, Finnairin ilmailu-         Suomessaon-sen jälkeen kun Ilmailulaitos
34848: opistosta.                                            (ILL) ainutlaatuisessa osaamattomuudessaan ja
34849:    Ratkaisuksi työryhmä ehdottaa lentäjäkoulu-        oman edun tavoittelussaan ajoi määräyksillään
34850: tuksen lisäämistä ja ammattilentäjien peruskou-       johtavan yksityisen ammattilentäjäkoulumme
34851: lutuksen keskittämistä yhteen oppilaitokseen,         HIT Oy:n konkurssiin - uusi ammattilentäjä-
34852: Finnairin ilmailuopistoon Poriin valtion rahoi-       koulu, Pilot Factory Oy. ILL:njärjestämissä teo-
34853: tuksella. Perustamiseen tarvittaisiin noin 50 milj.   riakokeissa sen kouluttamat opiskelijat ovat me-
34854: markkaa ja ammattikoulutus maksaisi noin              nestyneet selvästi paremmin kuin Finnairin il-
34855: 60 milj. markkaa vuosittain eli yhclen ammatti-       mailuopiston opiskelijat, vaikka Finnairin opis-
34856: lentäjän koulutus maksaisi noin 800 000 mark-         kelijat nauttivat valtion tukea ja Pilot Faetorin
34857: kaa.                                                  opiskelijat joutuvat maksamaan koulutuksensa
34858:    Tällä tavalla valtio astuisi Finnairin ilmailu-    itse.
34859: opiston "lunastajaksi", koska sen virheinvestoin-         Työryhmän mukaan valtiojohtoinen ammatti-
34860: teina hankitun kaluston myyminen yksityiselle         lentäjäkoulutus maksaisi noin 800 000 mk/oppi-
34861: ostajalle on mahdotonta. Beech King Air on kou-       las. Pilot Factory kouluttaa samaan alle puolella,
34862: lukoneena kuin Mercedes Benz S 500 kouluauto-         385 000 mk/oppilas sisältäen vielä 22% arvonli-
34863: na! Maailman suurimmille lentoyhtiöille, British      säveron!
34864: Airwaysille ja Lufthansalle riittää Piper Seneca.         Työryhmän ehdotus tukee suoraan valtion
34865: Finnairin ilmailuopiston 30 milj. markan simu-        omistaman lentoyhtiön tarpeita. Suomen kan-
34866: laattorin sijaan BA:lle ja LH:lle riittää 5 milj.     sainvälisen kilpailukyvyn ratkaisee tulevaisuu-
34867: markan simulaattori.                                  dessa kuitenkin yksityinen yritystoiminta ilma-
34868:                                                       teillä. Sen mietintö jättää täysin huomiotta.
34869: 
34870: 
34871: 
34872: 
34873:                                                                                                Versio 2.0
34874: KK 182/1999 vp- Klaus Bremer /r
34875: 
34876: 
34877: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   man suurimmat lentoyhtiöt ovat näh-
34878: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    neet sen tarkoituksenmukaisimmaksi ja
34879: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         tuhlaamatta tarpeettomasti kansalais-
34880: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  ten veromarkkoja?
34881: 
34882:       Mitä hallitus aikoo tehdä ammattilentä-
34883:       jäpulan poistamiseksi siten kuin maail-
34884: 
34885: 
34886: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
34887: 
34888:     Klaus Bremer /r
34889: 
34890: 
34891: 
34892: 
34893: 2
34894: Ministerin vastaus                                               KK 182/1999 vp- Klaus Bremer /r
34895: 
34896: 
34897: 
34898: 
34899: Eduskunnan puhemiehelle
34900: 
34901: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tikykyyn. Tällainen järjestely takaa myös sen,
34902: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          että kaikkien yritysten tarpeet tulevat tasapuoli-
34903: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sesti huomioon otetuiksi rahoittajien määrittele-
34904: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        missä puitteissa.
34905: merin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Ehdotuksen mukaan oppilaitos olisi ammatil-
34906: KK 182/1999 vp:                                        lisesta   aikuiskoulutuksesta     annetun     lain
34907:                                                       (63111998) 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu am-
34908:       Mitä hallitus aikoo tehdä ammattilentä-         matillinen erikoisoppilaitos ja sen valtiolta saa-
34909:       jäpulan poistamiseksi siten kuin maail-          ma rahoitus määräytyy valtionosuuden laskemi-
34910:       man suurimmat lentoyhtiöt ovat näh-             sen perusteeksi vahvistetun opetustunti- ja viik-
34911:       neet sen tarkoituksenmukaisimmaksi ja           kotuntimäärän sekä opetustuntia tai opintoviik-
34912:       tuhlaamatta tarpeettomasti kansalais-           koa kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.
34913:       ten veromarkkoja?                               Opetusministeriö vahvistaa ammatillisten eri-
34914:                                                       koisoppilaitosten yksikköhinnat vuosittain.
34915: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Ammatissa toimivien lentäjien ikärakenteen ja
34916: vasti seuraavaa:                                      lentotoiminnan arvioidun kasvun perusteella työ-
34917: Lentäjäpulan ja siitä johtuvien eräiden muiden        ryhmä arvioi lentäjien vuotuiseksi koulutustar-
34918: epäkohtien poistamiseksi liikenneministeriö           peeksi ensi vuosikymmenellä 75-90. Tämän pe-
34919: asetti 6.8.1998 työryhmän, joka sai työnsä val-       rusteella työryhmä on arvioinut ammattilentä-
34920: miiksi 8.4.1999. Koska ammatillinen koulutus          jien oppilaitoksessa järjestettävän koulutuksen
34921: kuuluu      opetusministeriön      hallinnonalalle,   (75 opiskelijaa) vuotuisiksi kustannuksiksi 55-
34922: liikenneministeriö ja opetusministeriö ovat sopi-     60 milj. markkaa.
34923: neet, että opetusministeriö vastaa ehdotuksen kä-         Oppilaitoksen perustamiskustannuksiksi työ-
34924: sittelyyn liittyvistä jatkotoimenpiteistä.            ryhmä arvioi noin 50 milj. markkaa. Arvio perus-
34925:    Koulutuksen kalleuden, koulutettavien pienen       tuu siihen, että oppilaitos hyödyntäisi Finnairin
34926: määrän sekä olemassa olevien resurssien tehok-        Ilmailuopiston Porin toimipaikan tilat ja käytös-
34927: kaaksi hyödyntämiseksi työryhmä päätyi ehdot-         sä olevan kaluston sen kapasiteettia vain laajen-
34928: tamaan valtakunnallisen oppilaitoksen perusta-        taen ja kehittäen. Finnair Oyj on tehnyt päätök-
34929: mista lentäjien kouluttamista varten.                 sen, että se hyväksyy ehdotetut järjestelyt.
34930:    Työryhmä ei ehdota valtion ylläpitämää eikä            Valtakunnallisen oppilaitoksen perustaminen
34931: valtiojohtoistakaan oppilaitosta, vaan pitää tar-     ammattilentäjien kouluttamista varten on tarkoi-
34932: koituksenmukaisempana ylläpitäjäyhteisönä osa-        tuksenmukainen tapa ratkaista alan koulutuson-
34933: keyhtiötä tai säätiötä. Tällöin koulutuksenjärjes-    gelmat Ratkaisu ei kuitenkaan käytännössä mer-
34934: täjän omistus-, hallinta- ja päätösvaltasuhteet       kitse kaiken koulutustoiminnan keskittämistä yh-
34935: voidaan järjestää sellaisiksi, että Suomessa toi-     teen paikkaan ja yhden lentokentän palvelujen
34936: mivat ilmailualan eri osapuolet voivat luottaa        varaan. Perustettava oppilaitos joutuu toiminnas-
34937: koulutusjärjestelmän läpinäkyvyyteen sekä sen         saan turvautumaan olemassa oleviin tiettyyn lu-
34938: mahdollisimman hyvään ennakointi- ja reagoin-         pakirjatasoon johtavaa koulutusta antaviin lento-
34939: 
34940: 
34941:                                                                                                        3
34942: KK 182/1999 vp- Klaus Bremer /r                                                   Ministerin vastaus
34943: 
34944: 
34945: kouluihin ostamalla niiltä koulutuspalveluja.      hin, mutta se katsoo, että mikään niistä ei sellai-
34946: Näin niidenkin antama koulutus pääsisi osalli-     senaan ole sovellettavissa Suomen oloihin.
34947: seksi valtion rahoituksesta.                          Opetusministeriö on lähettänyt työryhmän
34948:    Työryhmä ei väheksy suurien kansainvälisten     muistion ilmailualan keskeisille tahoille lausun-
34949: lentoyhtiöiden tapoja hoitaa oma henkilöstökou-    nolle. Saatuaan pyytämänsä palautteet ministe-
34950: lutuksensa. Työnsä aikana se on perehtynyt eri     riö arvioi, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy lentä-
34951: maissa toteutettuihin lentäj äkoulutusratkaisui-   jäkoulutuksen osalta.
34952: 
34953: 
34954: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
34955: 
34956:     Opetusministeri Maija Rask
34957: 
34958: 
34959: 
34960: 
34961: 4
34962: Ministems svar                                                    KK 182/1999 vp -      Klaus Bremer /r
34963: 
34964: 
34965: 
34966: 
34967: Tili riksdagens talman
34968: 
34969: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         reaktionsförmåga. Ett sådant arrangemang garan-
34970: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         terar också att alla företags behov blir beaktade
34971: statsrådet översänt följande av riksdagsman             på samma sätt inom de av finansiärema angivna
34972: Klaus Bremer /sv undertecknade skriftliga spörs-        ramarna.
34973: mål SS 182/1999 rd:                                         Enligt förslaget skall läroanstalten utgöra en
34974:                                                         sådan särskild yrkesläroanstalt som avses i 4 §
34975:        Vad avser regeringen göra för att elimi-         3 mom. lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning
34976:       nera bristen på yrkespiloter utgående             (631/1998). Den statsfinansiering som läroan-
34977:       från vad världens största flygbolag har           stalten får bestäms på basis av antalet undervis-
34978:       ansett mest ändamålsenligt och utan att           ningstimmar och veckotimmar som fastställts
34979:        i onödan slösa med skattemedel?                  som grund för beräkning av statsandelen samt det
34980:                                                         pris per enhet som bestämts per undervisnings-
34981: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         timme eller vecka. Undervisningsministeriet
34982: föra följande:                                          fastställer årligen prisema per enhet för de sär-
34983: Trafikministeriet tillsatte 6.8.1998 en arbets-         skilda yrkesläroanstaltema.
34984: grupp för att eliminera bristen på yrkespiloter             På basis av åldersstrukturen hos de yrkesverk-
34985: och undanröja vissa andra missförhållanden som          samma pilotema och den beräknade tillväxten
34986: beror på detta. Arbetsgruppen fick sitt arbete          inom luftfarten uppskattade arbetsgruppen det
34987: klart 8.4.1999. Eftersom yrkesutbildningen hör          årliga behovet av utbildning under nästa årtionde
34988: till undervisningsministeriets förvaltningsområ-        till 75-90 piloter. Utifrån detta har arbetsgrup-
34989: de, har trafikministeriet och undervisningsminis-       pen uppskattat de årliga kostnadema för utbild-
34990: teriet kommit överens om att undervisningsmi-           ningen i läroanstalten för yrkespiloter (75 stude-
34991: nisteriet svarar för de fortsatta åtgärder som hän-     rande) till 55-60 milj. mark.
34992: för sig till behandlingen av förslaget.                     Arbetsgruppen beräknar anläggningskostna-
34993:     Eftersom utbildningen är dyr, antalet personer      dema för läroanstalten till ca 50 milj. mark. Den-
34994: som utbildas få och de existerande resursema            na uppskattning grundar sig på att läroanstalten
34995: måste utnyttjas effektivt stannade arbetsgruppen        utnyttjar Finnairs flyginstituts nuvarande lokaler
34996: för att föreslå att det inrättas en riksomfattande      och existerande materiel i Bjömeborg på så sätt
34997: läroanstalt för utbildning av piloter.                  att flyginstitutets kapacitet ytterligare utvidgas
34998:     Arbetsgruppen föreslår inte att denna läroan-       och utvecklas. Finnair Abp har beslutat godkän-
34999: stalt skall drivas eller styras av staten, utan anser   na de föreslagna arrangemangen.
35000: det ändamålsenligare att läroantalten har ett ak-           Inrättandet av en riksomfattande läroanstalt
35001: tiebolag eller en stiftelse som huvudman. Ägar-         för utbildning av yrkespiloter är ett ändamålsen-
35002: och besittningsförhållandena samt beslutanderät-        ligt sätt att lösa utbildningsproblemen inom bran-
35003: ten för utbildningsanordnaren kan då utformas så        schen. Lösningen innebär dock inte i praktiken
35004: att de olika parter inom luftfarten som är verk-        att all utbildningsverksarnhet koncentreras till en
35005: samma i Finland kan lita på utbildningssyste-           plats och till servicen vid en flygplats. Läroan-
35006: mets genomblickbarhet samt förutsägelse- och            stalten kommer i sin verksarnhet att bli tvungen
35007: 
35008: 
35009:                                                                                                          5
35010: KK 182/1999 vp- Klaus Bremer /r                                                          Ministerns svar
35011: 
35012: 
35013: att ty sig tili existerande flygskolor som ger ut-   ning i olika länder, men anser att inget av dessa
35014: bildning för en viss certifikatnivå genom att köpa   som sådant kan tillämpas på finländska förhål-
35015: utbildningstjänster av dem. På så sätt blir också    landen.
35016: den utbildning som dessa ger delaktig av statens         Undervisningsministeriet har sänt arbetsgrup-
35017: finansiering.                                        pens promemoria till de centrala luftfartsinstan-
35018:    Arbetsgruppen förringar inte de stora interna-    serna för utlåtande. Efter remissrundan tar minis-
35019: tionella flygbolagens sätt att sköta sin personal-   teriet ställning till vilka åtgärder som skall vidtas
35020: utbildning. Under arbetets gång har arbetsgrup-      i fråga om pilotutbildningen.
35021: pen bekantat sig med sätten att ordna pilotutbild-
35022: 
35023: 
35024: 
35025: Helsingforsden 6 juli 1999
35026: 
35027:     Undervisningsminister Maija Rask
35028: 
35029: 
35030: 
35031: 
35032: 6
35033:                                                                KK 183/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
35034: 
35035: 
35036: 
35037: 
35038:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 183/1999 vp
35039: 
35040:                                                Vuosina 1972-1988 syntyneiden lasten lapsi-
35041:                                                lisien maksaminen
35042: 
35043: 
35044: 
35045: 
35046: Eduskunnan puhemiehelle
35047: 
35048: Vuosina 1972-1988 tammi-, huhti-, heinä- ja             tu lapsen elämän ensimmäisen vuosineljännek-
35049: lokakuussa syntyneille lapsille on maksettu             sen aikana.
35050: lapsilisää 202 kuukaudelta. Lapsilisälain mu-              Kun uuteen kuukausittaiseen maksatuskäytän-
35051: kaan lapsilisää maksetaan lapselle kuitenkin yh-        töön siirryttiin, ei hallituksen perusteluissa mi-
35052: teensä 204 kuukaudelta. Vaje selittyy aikaisem-         tenkään viitattu siihen, että uudella lailla poistet-
35053: min käytössä olleesta maksatusjärjestelmästä,           taisiin oikeus syntymän jälkeisen ensimmäisen
35054: jonka mukaan oikeus lapsilisään alkoi siinä kuus-       vuosineljänneksen lapsilisiin.
35055: sa, jona lapsi syntyi. Käytännön järjestelyjen             Nykyinen lapsilisien maksukäytäntö merkit-
35056: vuoksi ensimmäinen lapsilisäerä maksettiin kui-         see sitä, että osalle ennen vuotta 1992 syntyneis-
35057: tenkin vasta syntymää seuranneen vuosineljän-           tä lapsista maksetaan lapsilisää 204 kuukaudelta,
35058: neksen alusta. Tuolloin voimassa olleen lapsi-          osalle 203 kuukaudelta ja osalle 201 kuukaudel-
35059: lisälain 54111948 2 §: ssä maksatus oli määrätty        ta. Ei lapsilisälaista eikä hallituksen esityksistä
35060: suoritettavaksi seuraavasti: "Lapsilisä suorite-        löydy perustetta tällaiselle epätasapuoliselle käy-
35061: taan sen vuosineljänneksen alusta lukien, joka          tännölle eikä niissä puhuta lapsilisään oikeutta-
35062: seuraa vuosineljännestä, minkä kuluessa lapsi tai       van ajan lyhentämisestä maksukäytännön muu-
35063: oikeus lapsilisään on syntynyt, sen vuosineljän-        toksen yhteydessä.
35064: neksen loppuun saakka, jonka kuluessa lapsi
35065: täyttää kuusitoista vuotta."                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35066:    Vuoden 1986 alusta pykälään lisättiin vielä:         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35067: "Lisäksi suoritetaan lapsilisää jatkettuna sen          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35068: vuosineljänneksen loppuun, jona lapsi täyttää           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35069: seitsemäntoista vuotta." Kun maksatuskäytän-
35070: nössä siirryttiin kuukausittaiseen lapsilisän mak-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
35071: samiseen, ei vuosina 1972-1988 tammi-, huhti-,                 tyä korjatakseen vuosina 1972-1988
35072: heinä- ja lokakuussa syntyneille lapsille kuiten-              tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa
35073: kaan ole maksettu niitä lapsilisiä, jotka oli ansait-          syntyneiden lasten lapsilisien maksu-
35074:                                                                käytännön epäkohdan?
35075: 
35076: 
35077: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
35078: 
35079:     Kimmo Kiljunen /sd
35080: 
35081: 
35082:                                                                                                     Versio 2.0
35083: KK 183/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd                                                  Ministerin vastaus
35084: 
35085: 
35086: 
35087: 
35088: Eduskunnan puhemiehelle
35089: 
35090: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      lapsi täyttää 17 vuotta, ellei oikeus lapsilisään
35091: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        muusta syystä pääty sitä ennen.
35092: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Lainmuutokseen ei ole sisällytetty siirtymä-
35093: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo           säännöstä, joka olisi estänyt kysymyksessä tar-
35094: Kiljusen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      koitettujen väliinputoajaryhmien muodostumi-
35095: sen KK 183/1999 vp:                                  sen. Näin ollen niiden ennen lainmuutoksen voi-
35096:                                                      maantuloa syntyneiden lasten osalta, jotka ovat
35097:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      syntyneet vuosineljänneksen ensimmäisenä kuu-
35098:       tyä korjatakseen vuosina 1972-1988             kautena, lapsilisän maksuaika lyheni kahdella
35099:       tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa           kuukaudella ja neljänneksen keskimmäisenä
35100:       syntyneiden lasten lapsilisien maksu-          kuukautena syntyneiden lasten osalta vastaavasti
35101:       käytännön epäkohdan?                           yhdellä kuukaudella. Vuosineljänneksen viimei-
35102:                                                      senä kuukautena syntyneiden lasten lapsilisiin
35103: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           muutos ei vaikuttanut.
35104: vasti seuraavaa:                                        Kyseinen lainmuutos on valmisteltu ja tullut
35105: Ennen lapsilisälain muuttamisesta annetun lain       voimaan noin kymmenen vuotta sitten. Voidaan
35106: (3/1989) voimaantuloa lapsilisä maksettiin sen       kysyjän tapaan perustellusti esittää kysymys,
35107: vuosineljänneksen alusta, joka seurasi lapsen        eikö siirtymäsäännös olisi ollut tarpeen. Tuoiloi-
35108: syntymävuosineljännestä. Lapsilisän maksami-         nen hallitus ja eduskunta ovat kuitenkin pääty-
35109: nen jatkui pääsääntöisesti sen vuosineljänneksen     neet nyt voimassa oleviin lain säännöksiin. Näin
35110: loppuun, jonka aikana lapsi täytti 17 vuotta. Lap-   pitkän ajan kuluttua ei ole enää mielekästä ryh-
35111: silisälain muutoksen tultua voimaan lokakuun         tyä kyseisiä säännöksiä muuttamaan, koska se
35112: alusta 1989 lapsilisä alettiin maksaa lapsen syn-    johtaisi hyvin mutkikkaisiin hallinnollisiin jär-
35113: tymäkuukautta seuraavan kalenterikuukauden           jestelyihin muun muassa siitä syystä, että valta-
35114: alusta. Viimeinen lapsilisäerä maksetaan vastaa-     osalla lapsista, joita asia koskee, lapsilisän mak-
35115: vasti siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana       sukausi on jo päättynyt.
35116: 
35117: 
35118: 
35119: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1999
35120: 
35121:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
35122: 
35123: 
35124: 
35125: 
35126: 2
35127: Ministerns svar                                               KK 183/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
35128: 
35129: 
35130: 
35131: 
35132: Tili riksdagens talman
35133: 
35134: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         fyller 17 år, om inte rätten tili barnbidrag av an-
35135: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         nan orsak upphör tidigare.
35136: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kim-           I lagändringen ingick inget övergångsstadgan-
35137: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs-         de som skulie ha hindrat att det uppstod sådana
35138: mål SS 183/1999 rd:                                     grupper som avses i spörsmålet som blev lidande
35139:                                                         i och med ändringen. För de barn som är födda
35140:        Vilka åtgärder tänker regeringen vidta           innan lagändringen trädde i kraft förkortades så-
35141:       för att rätta tili missförhållandet beträf-       ledes betalningstiden med två månader för de
35142:       fande utbetalningen av barnbidrag för             barn som är födda i den första månaden i kvarta-
35143:        barn födda i januari, april, juli och ok-        let och på motsvarande sätt med en månad för de
35144:        tober 1972-1988?                                 barn som är födda i den mittersta månaden i kvar-
35145:                                                         talet. Ändringen påverkade inte barnbidraget för
35146: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         de barn som är födda i den sista månaden i kvar-
35147: föra följande:                                          talet.
35148: Innan lagen om ändring av barnbidragslagen                 Lagändringen i fråga bereddes och trädde i
35149: (3/1989) krädde i kraft betalades barnbidrag från       kraft för cirka tio år sedan. Man kan på samma
35150: början av det kvartal som följde efter det kvartal      sätt som spörsmålsstäliaren motiverat stälia frå-
35151: då barnet föddes. Betalningen av barnbidrag fort-       gan om inte ett övergångsstadgande skulle ha be-
35152: satte i regel tili utgången av det kvartal under vil-   hövts. Den dåvarande regeringen och riksdagen
35153: ket barnet fylide 17 år. Efter att ändringen av         starmade dock för de nu gäliande bestämmelser-
35154: barnbidragslagen trädde i kraft i början av okto-       na. Efter en så pass lång tid är det inte längre me-
35155: ber 1989 har barnbidrag betalas från ingången av        ningsfullt att vidta åtgärder för att ändra bestäm-
35156: kalendermånaden efter den då barnet föddes. Den         melserna i fråga, eftersom det skulle leda tili
35157: sista barnbidragsraten betalas på motsvarande           mycket invecklade administrativa arrangemang
35158: sätt för den kalendermånad under viiken barnet          bland annat på grund av att betalningstiden för
35159:                                                         bambidraget redan upphört för största delen av
35160:                                                         de barn som berörs av detta.
35161: 
35162: 
35163: Helsingfors den 1 juli 1999
35164: 
35165:     Omsorgsminister Eva Biaudet
35166: 
35167: 
35168: 
35169: 
35170:                                                                                                           3
35171:                                                              KK 184/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
35172: 
35173: 
35174: 
35175: 
35176:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 184/1999 vp
35177: 
35178:                                               Belgialaiset dioksiinipitoiset elintarvikkeet sekä
35179:                                               dioksiinipitoiset jätteet
35180: 
35181: 
35182: 
35183: 
35184: Eduskunnan puhemiehelle
35185: 
35186: Belgian viimeaikaiset tapahtumat ovat osoitta-         jasedimentteihin. Kymijoen pohjasedimenteissä
35187: neet dioksiinien uhkan luonnolle, sen ravintoket-      niitä on varovaisimpien arvioiden mukaan kym-
35188: juille sekä eläinten ja ihmisten hyvinvoinnille.       meniä kiloja. Sevesossa vapautui vuoden 1976
35189: Dioksiinien joutuminen karjan rehuihin uhkaa           onnettomuuden yhteydessä yksi kilo dioksiineja.
35190: koko Belgian ravinnontuotantoa ja EU:n ravin-          Kymijoen pohjaan on kerrostunut myös vaaralli-
35191: nontuotannon uskottavuutta.                            simpia dioksiiniderivaatteja.
35192:     Dioksiinin joutumista ravintoketjuun voi ver-         Samoin tutkimusten mukaan Itämeren lohi ja
35193: rata nautojen spongioformiseen enkefaliittiin          suurikokoinen silakka sisältävät dioksiineja,
35194: (BSE) ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Huoli-            mikä kertoo Itämeren pohjakerrosten saastumi-
35195: matta siitä, että BSE:n kohdalla kyse on prionien      sesta.
35196: aiheuttamista seuraamuksista               ihmisellä
35197: Creutzfeld-Jacob-sairaus (CJD) - on dioksii-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35198: nien vaikutus eläimiin ja ihmisiin mm. genoma-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35199: vaikutuksiltaan vähintään samaa suuruusluok-           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35200: kaa.                                                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35201:     Genomamuutokset, fertiliteettimuutokset, pa-
35202: hanlaatuiset solu- ja kudosmuutokset sekä syn-               Mitä hallitus aikoo tehdä selvittääkseen
35203: nynnäiset epämuodostumat liittyvät dioksiinei-               Suomeen tuotujen belgialaisten siipikar-
35204: hin. Suurina pitoisuuksina ne aiheuttavat vaka-              ja-, sian- ja naudanlihatuotteiden kul-
35205: via myrkytysoireita kuten Sevesossa, Italiassa.              keutumisketjun ja sen, missä ravintoai-
35206:     On tiedossa, että Suomeen on tuotu merkittä-             neet on käytetty, ja
35207: vä määrä belgialaisia elintarvikkeita, jotka ovat
35208: mahdollisesti olleet dioksiinin saastuttamia.                onko maassamme huolehdittu tarvitta-
35209:     Suomessa tiedetään olevan dioksiinia ja fu-              valla vakavuudella ja asiantuntemuksel-
35210: raaneja erilaisten kemiallisten prosessien jäljiltä.         la dioksiinipitoisista jätteistä ja dioksii-
35211: Erityisesti paperiteollisuuteen liittyvien proses-           nipitoisten maamassojen läjityksestä
35212:  sien jäljiltä niitä on kerrostunut vesistöjen poh-          esimerkiksi Kotkan Hietasen alueella?
35213: 
35214: 
35215: 
35216: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
35217: 
35218:     Pentti Tiusanen /vas
35219: 
35220: 
35221:                                                                                                 Versio 2.0
35222: KK 184/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                   Ministerin vastaus
35223: 
35224: 
35225: 
35226: 
35227: Eduskunnan puhemiehelle
35228: 
35229: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       dollisesti myös muissa maissa oleviin tuotanto-
35230: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          laitoksiin.
35231: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Belgian viranomaisilta ei ole toistaiseksi saa-
35232: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      tu tyhjentäviä tietoja niistä belgialaisista elintar-
35233: sanen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vikealan yrityksistä, jotka ovat käyttäneet epäi-
35234: KK 184/1999 vp:                                       lyksenalaisilta titoilta saatuja tuotteita. Myös-
35235:                                                       kään Suomen viranomaisilla ei ole ollut mahdol-
35236:       Mitä hallitus aikoo tehdä selvittääkseen        lisuuksia jäljittää niitä belgialaisia maatiloja, joi-
35237:        Suomeen tuotujen belgialaisten siipikar-       den tuotteita on tuotu Suomeen käytettäviksi
35238:       ja-, sian- ja naudanlihatuotteiden kul-         täällä elintarvikkeiden valmistusaineena tai jois-
35239:       keutumisketjun ja sen, missä ravintoai-         ta on Belgiassa valmistettu Suomessa markkinoi-
35240:        neet on käytetty, ja                           tavia elintarvikkeita. Suomeen on tullut belgia-
35241:                                                       laisia tuotteita useiden maahantuojien sekä mah-
35242:        onko maassamme huolehdittu tarvitta-           dollisesti myös muiden jäsenvaltioiden kautta.
35243:        valla vakavuudella ja asiantuntemuksel-            Elintarvikkeiden ja niiden valmistusaineiden
35244:        la dioksiinipitoisista jätteistä ja dioksii-   alkuperän jäljittämiseen liittyvät ongelmat tie-
35245:        nipitoisten maamassojen läjityksestä           dostaen sekä Euroopan komissio että Suomen vi-
35246:        esimerkiksi Kotkan Hietasen alueella?          ranomaiset ovat kieltäneet kaikkien Belgiassa
35247: Vastauksena kysymykseen         esitän   kunnioit-    tuotettuihin epäilyksenalaisiin tuoteryhmiin kuu-
35248: tavasti seuraavaa:                                    luvien elintarvikkeiden tuonnin, kaupanpidon,
35249:                                                       tarjoilun ja maastaviennin. Rajoitustoimenpiteet
35250: Belgian viimeaikaiset tapahtumat ovat nostaneet       koskevat belgialaista siipikarjan, naudan- ja sian-
35251: korostetusti esille elintarvikkeiden turvallisuu-     lihaa, kanamuniaja maitoa sekä näitä tuotteita si-
35252: teen ja elintarvikevalvonnan tehokkuuteen liitty-     sältäviä elintarvikkeita. Paikalliset valvontavi-
35253: vät kysymykset. Sisämarkkinoilla elintarvikkeet       ranomaiset valvovat, että kiellettyjä tuotteita ei
35254: ja niiden valmistusaineet liikkuvat vapaasti          ole markkinoilla.
35255: maasta toiseen. Niiden valvonta perustuu ensisi-          Dioksiineja pidetään vaarallisimpina tunne-
35256: jaisesti valmistus- ja tuotantopaikalla tehtävään     tuista myrkyistä. Tämän johdosta nyt Euroopan
35257: valvontaan. Esillä olevassa dioksiinitapauksessa      laajuisesti toteutetut toimenpiteet ovat poikkeuk-
35258: valvonta ei ole toiminut erityisesti belgialaisten    sellisen ankaria. Koska dioksiinien saastuttamaa
35259: rehuvalmistaj ien kohdalla.                           rehua on käytetty vain muutaman kuukauden
35260:    Belgialaisessa rehutehtaassa tapahtuneen re-       ajan ja vain osalla belgialaisista tiloista, on epä-
35261: hurasvan dioksiinisaastumisen seurauksena diok-       todennäköistä, että Suomessa myytävistä belgia-
35262: siineja on joutunut eläinten rehuun ja edelleen       laista alkuperää olevista elintarvikkeista aiheu-
35263: eläimistä saataviin elintarvikkeisiin. Lihaa, mai-    tuisi tai olisi aiheutunut terveyshaittoja. Kulutta-
35264: toa, kananmuniaja muita eläimistä saatavia elin-      jien mahdollisesti saama vaarallisen aineen mää-
35265: tarvikkeita on toimitettu belgialaisilta tiloilta     rä on varsin vähäinen. Myyntikiellot ja muut ra-
35266: edelleen jalostettaviksi belgialaisiin sekä mah-
35267: 
35268: 
35269: 2
35270: Ministerin vastaus                                           KK 184/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
35271: 
35272: 
35273: joitukset onkin nähtävä osin myös varotoimenpi-           Dioksiiniyhdisteiden saastuttaman maaperän
35274: teinä kuluttajan luottamuksen säilyttämiseksi.         ja pohjaliejuo esiintymisalueiden sijainti tunne-
35275:     Elintarvikevirasto on 1990-luvun alusta läh-       taan melko hyvin. Dioksiiniyhdisteiden tutkimi-
35276: tien kerännyt tietoja suomalaisten elintarvikkei-      nen ja niiden saastuttaman maa-aineksen puhdis-
35277: den dioksiinipitoisuuksista. Viimeisimmät tulok-       taminen on kuitenkin niin kallista, että selvitys-
35278: set ovat maidosta vuodelta 1998. Tutkimusten           ja kunnostushankkeet on pantava toimeen tär-
35279: perusteella erityisesti silakka on merkittävä diok-    keysjärjestyksessä.
35280: siinin lähde suomalaisten ravinnossa. Koska ka-           Noin 2 miljoonaa kuutiometriä ruoppausmas-
35281: laravinnon nauttimista voidaan kuitenkin muu-          saa on läjitetty Kotkan Hovisaaren kaatopaikan
35282: toin pitää erittäin suositeltavana, viranomaisten      ja Hietasen sataman väliselle alueelle 1970-lu-
35283: mielestä ei toistaiseksi ole perusteita kieltää edes   vun alusta lähtien. Ruoppaustyöhön varattua ai-
35284: Kymijoen tai Suomenlahden kalojen syöntiä.             kaa on jatkettu vuoden 2004 loppuun. Lisäksi
35285: Elintarvikevirasto suosittelee eri kalalajien sekä     Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntä-
35286: meri- ja sisävesikaloista koostuvan vaihtelevan        nyt 1996 ympäristöluvan läjittää puoli miljoonaa
35287: kalaravinnon nauttimista.                              kuutiometriä ruoppausjätettä Hietasen alueelle.
35288:     Dioksiini on myös ympäristömyrkky. Ympä-           Ruoppauksen aikainen haitallisten aineiden pää-
35289:  ristöministeriön selvitysten mukaan dioksiiniyh-      sy takaisin mereen estetään mahdollisimman hy-
35290: disteitä sisältävää maa-ainesta esiintyy vanhoilla     vin käyttäen imuruoppaustekniikkaa sekä veden
35291:  saha-alueilla ja pohjaliejua niiden lähivesistöis-    suodatusta ja kemiallista saostusta. Ruoppaus-
35292:  sä sekä myös Kymijoessa. Maaperän ja pohjalie-        työt ja ruopattujen maamassojen eristäminen on
35293: jun dioksiinit ja furaanit sisältyivät epäpuhtaute-    tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2000 lop-
35294:  na kloorifenolituotteeseen, jota valmistettiin        puun mennessä.
35295:  1940-luvulta aina vuoteen 1984 asti käytettäväk-         Suomen ympäristökeskuksen johdolla vuonna
35296:  si sahatavaran sinistymisenestoaineena.               1996 aloitettu laaja tutkimushanke Kymijoen se-
35297:     Kysymyksessä tarkoitettu dioksiini- ja furaa-      dimenttien saasteiden aiheuttamasta riskistä ym-
35298:  niyhdisteitä sisältävä jäte on luokiteltu ongelma-    päristölle ja terveydelle valmistuu aikataulun
35299: jätteeksi. Suomen ongelmajätehuoltoa koskeva           mukaisesti lähiaikoina. Ympäristöministeriö on
35300:  lainsäädäntö vastaa kaikilta osin yhteisölainsää-     myös asettanut Kaakkois-Suomen ympäristökes-
35301:  däntöä. Jätelain mukaan dioksiiniyhdisteitä sisäl-    kuksen käyttöön viime vuosina erityisen määrä-
35302:  tävä jäte voidaan muiden ongelmajätteiden ta-         rahan Kymijoen pohjalietteen saastuneisuudesta
35303:  paan käsitellä polttamalla ongelmajätelaitokses-      aiheutuvien erityiskysymysten ratkaisemiseksi.
35304:  sa tai sijoittamlla jäte erityiskaatopaikoille.
35305: 
35306: 
35307: Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1999
35308: 
35309:     Ministeri Kimmo Sasi
35310: 
35311: 
35312: 
35313: 
35314:                                                                                                        3
35315: KK 184/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                   Ministerns svar
35316: 
35317: 
35318: 
35319: 
35320: Tili riksdagens talman
35321: 
35322: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Tills vidare har man av belgiska myndigheter
35323: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av      inte fått några uttömmande uppgifter om de bel-
35324: statstrådet översänt följande av riksdagsman         giska livsmedelsföretag som har använt produk-
35325: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga      ter som härstammar från misstänkta bondgårdar.
35326: spörsmå1 SS 184/1999 rd:                             Finländska myndigheter har inte heller haft möj-
35327:                                                      lighet att spåra de belgiska bondgårdar vilkas
35328:        Vad tänker regeringen göraför att utre-       produkter har importerats till Finland för att här
35329:        da viiken vägde belgiskajjäderfä-, svin-      användas för framställning av livsmedel eller av
35330:        kött- och nötköttprodukterna kommit tili      vilka livsmedel framställts i Belgien för att bli
35331:        Finland och                                   marknadsförda i Finland. Belgiska livsmedel har
35332:                                                      hamnat i Finland genom flera importörers för-
35333:        var livsmedlen har blivit konsumerade         sorg och eventuellt även via andra medlemssta-
35334:        och om man i vårt land med tillräckligt       ter.
35335:        allvar och tillräcklig sakkunskap tagit           Medvetna om de problem som är förenade
35336:        hand om avfall och uppläggning av jord-       med att spåra livsmedlens och livsmedelsingredi-
35337:        massor som innehåller dioxin t.ex. på         ensernas ursprung har både Europeiska kommis-
35338:        Hietanen-området i Kotka?                     sionen och de finländska myndigheterna förbju-
35339: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      dit import, saluföring, servering och export av
35340: föra följande:                                       samtliga livsmedel som hör till de misstänkta va-
35341:                                                      rugrupperna. De restriktiva åtgärderna gäller fjä-
35342: Den senaste tidens händelser i Belgien har på ett    derfå, nöt- och svinkött, ägg och mjölk av bel-
35343: utpräglat sätt lyft fram frågor som gälier livsme-   giskt ursprung samt livsmedel som innehåller
35344: delssäkerheten och livsmedelskontroliens effek-      ovan nämnda produkter.
35345: tivitet. På den inre marknaden rör sig livsmedlen        Dioxiner anses vara bland de farligaste av alla
35346: och livsmedelsingredienserna fritt från land tili    kända gifter. Av denna anledning är de åtgärder
35347: land. Övervakningen består huvudsakligen av de       som nu har genomförts runtom i Europa ovanligt
35348: kontrolier som sker på framställnings- och pro-      stränga. Eftersom foder som förorenats av dioxi-
35349: duktionsstället. 1 det aktuella fallet med dioxin    ner har använts endast under några månader och
35350: har övervakningen inte fungerat i synnerhet när      endast på en del bondgårdar i Belgien, är det inte
35351: det gäller de belgiska fodertillverkarna.            troligt att några sanitära olägenheter skulle ha
35352:    Till följd av den förorening av foderfett av      medförts eller skulle kunna medföras av de livs-
35353: dioxin som skett vid en belgisk foderfabrik har      medel av belgiskt ursprung som saluförs i Fin-
35354: dioxiner hamnat i djurfoder och vidare i anima-      land. Mängden skadliga ämnen som eventuellt
35355: liska livsmedel. Kött, mjölk, ägg och andra ani-     tillförts konsumenterna är ganska liten. Mark-
35356: maliska livsmedel har levererats från belgiska       nadsföringsförbuden och de övriga restriktioner-
35357: bondgårdar till produktionsanläggningar i Belgi-     na måste därför delvis betraktas som försiktig-
35358: en samt eventuellt också i andra Iänder för fort-    hetsåtgärder i syfte att bibehålla konsumenternas
35359: satt förädling.                                      förtroende.
35360: 
35361: 
35362: 4
35363: Ministems svar                                            KK 184/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
35364: 
35365: 
35366:    Ända från början av 1990-talet har livsmedels-      Man vet ganska bra på vi1ka områden det före-
35367: verket samlat uppgifter om dioxinhaltema i fins-    kommer jordmån och bottenslam som är förore-
35368: ka livsmedel. De senaste uppgiftema gäller mjöl-    nade av dioxinföreningar. Undersökning av dio-
35369: ken och härstammar från 1998. På basis avun-        xinföreningar och rening av det jordämne som
35370: dersökningama är strömming en betydande dio-        förornerats av dem är dock så dyrt att olika utred-
35371: xinkälla i finländamas kost. Eftersom förtäring     nings- och iståndsättningsprojekt måste genom-
35372: av fisk annars i allra högsta grad kan rekommen-    föras i prioritetsordning.
35373: deras, finns det enligt myndigheterna inte några       Ända från början av 1970-talet har ca 2 miljo-
35374: skäl att ens förbjuda förtäring av fisk som         ner kubikmeter mudder upplagts på området mel-
35375: fångats i Kymmene älv eller Finska viken. Livs-     lan Hovisaari avstjälpningsplats och Hietasen sa-
35376: medelsverket rekommenderar förtäring av olika       tama i Kotka. Den tid som avsatts för mudd-
35377: fiskarter samt varierad kost som består av både     ringsarbetet har blivit förlängd fram till slutet av
35378: havsfisk och insjöfisk.                             år 2004. År 1996 har dessutom Sydöstra Fin-
35379:    Dioxin är dessutom en miljögift. Enligt de ut-   lands miljöcentral beviljat ett miljötillstånd för
35380: redningar som gjorts av miljöministeriet före-      uppläggning av en halv miljon ton muddringsav-
35381: kommer jordämnen som innehåller dioxinför-          fall på Hietanen-området. Skadliga ämnen hind-
35382: eningar på gamla sågverksområden och i botten-      ras så effektivt som möjligt från att åter harnna i
35383: slammet i de vattendrag som ligger i närheten av    havet under muddringsarbetet genom använd-
35384: dessa samt också i Kymmene älv. Dioxiner och        ning av sugmuddringsteknik samt filtrering av
35385: furaner i jordmånen och bottenslammet ingick        vatten och kemisk fållning. Muddringsarbetena
35386: som föroreningar i den klorfenolprodukt som         och isoleringen av de uppmuddrade jordmassor-
35387: från 1940-talet ända fram tili 1984 tillverkades    na skall enligt planerna vara slutförda fram tili
35388: för att användas som inhibitor som hindrar sågva-   slutet av år 2000.
35389: ran från att blåna.                                    Det omfattande undersökningsprojekt som år
35390:    Det avfall innehållande dioxin- och furanför-    1996 in1eddes under ledning av Fin1ands miljö-
35391: eningar som avses i spörsmålet har klassificerats   central och som gäller de risker för miljö och häl-
35392: som problemavfall. Lagstiftningen angående          sa som medförs av föroreningarna i sedimentet i
35393: problemavfall i Finland motsvarar tili alla delar   Kymmene älv kommer enligt tidtabellen att bli
35394: gemenskapslagstiftningen. Enligt avfallslagen       fårdigt under den närmaste tiden. Under de se-
35395: kan avfall som innehåller dioxinföreningar i lik-   naste åren har miljöministeriet också ställt ett
35396: het med annat problemavfall behandlas genom         särskilt anslag tili Sydöstra Finlands miljöcen-
35397: bränning vid en problemavfallsanläggning eller      trals förfogande att användas för lösande av de
35398: placeras på vissa speciella avstjälpningsplatser.   särskilda problem som vållats av föroreningarna i
35399:                                                     bottenslammet i Kymmene ä1v.
35400: 
35401: 
35402: 
35403: Helsingfors den 28 juni 1999
35404: 
35405:     Minister Kimmo Sasi
35406: 
35407: 
35408: 
35409: 
35410:                                                                                                       5
35411:                                                                KK 185/1999 vp -      Klaus Bremer /r
35412: 
35413: 
35414: 
35415: 
35416:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 185/1999 vp
35417: 
35418:                                             Veteraaniautojen autoveron laskemista koske-
35419:                                             van eduskunnan lausunnon noudattaminen
35420: 
35421: 
35422: 
35423: 
35424: Eduskunnan puhemiehelle
35425: 
35426: Hyväksyessään 18.12.1998 hallituksen esityk-         siin ns. veteraaniautojen autoveron tason laske-
35427: sen HE 264/1998 vp autoverolain muuttamisesta        miseksi.
35428: eduskunta totesi lain virheelliseksi 25 vuotta
35429: vanhempien veteraaniautojen osalta. Esimerkik-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35430: si 80 000 markalla ulkomailta ostetun 24 vuotta      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35431: vanhan auton veroksi tulee tämän lain mukaan         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35432: enää 2 500 mk, mutta vielä vanhemman eli 25          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35433: vuotta vanhan auton veroksi kahdeksan kertaa
35434: enemmän eli 20 000 mk.                                     Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-
35435:    Hyväksyessään hallituksen esityksen edus-               nyt toteuttaakseen eduskunnan edellyt-
35436: kunta sen vuoksi edellytti nimenomaan ja erik-             tämän veteraaniautojen autoveron las-
35437: seen painottaen, että hallitus ryhtyy toimenpitei-         kemisen,ja
35438:                                                            milloin se toteutuu?
35439: 
35440: 
35441: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1999
35442: 
35443:     Klaus Bremer /r
35444: 
35445: 
35446: 
35447: 
35448:                                                                                               Versio 2.0
35449: KK 185/1999 vp - Klaus Bremer /r                                                   Ministerin vastaus
35450: 
35451: 
35452: 
35453: 
35454: Eduskunnan puhemiehelle
35455: 
35456: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       ikäisenäkin on 80 000 markkaa. Tässä tapauk-
35457: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        sessa verotus perustuu vastaavaan uuteen au-
35458: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     toon, jonka verotusarvo on muuta kuin 80 000
35459: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-     markkaa, jos arvo vielä 24 vuoden jälkeen olisi
35460: merin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       mainitut 80 000 markkaa. Jos taas kysymykses-
35461: KK 18511999 vp:                                      sä tarkoitetaan, että sitä vastaavan uuden auton
35462:                                                     hankinta-arvo olisi tuo 80 000 markkaa, autove-
35463:        Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-     ro olisi 24-vuotiaisiin sovellettavien perusteiden
35464:        nyt toteuttaakseen eduskunnan edellyt-       mukaan noin hieman yli 8 000 markkaa. Tällöin
35465:        tämän veteraaniautojen autoveron las-        ei kuitenkaan ole järkevää verrata kyseistä autoa
35466:        kemisen,ja                                    80 000 markkaa maksavaan 25-vuotiaaseen ajo-
35467:                                                     neuvoen, koska ajoneuvon arvo ei suinkaan säily
35468:        milloin se toteutuu?                         iän myötä samana kuin se oli uutena. Esimerkin
35469: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ajoneuvot eivät siis missään tapauksessa voi olla
35470: vasti seuraavaa:                                    rinnastettavissa toisiinsa.
35471:                                                         Esimerkissä lienee veron määrä laskettu siten,
35472: Kysymyksessä on esitetty laskelma, jonka mu-        että on otettu vertailukohdaksi uuden auton
35473: kaan 80 000 markalla ulkomailta ostetun 24          80 000 markan suuruinen kuluttajahinta, josta
35474: vuotta vanhan auton veroksi tulee 2 500 mark-       vero on noin kolmannes. Jos tähän sovelletaan
35475: kaa, mutta samanhintaisen vuotta vanhemman          autoverolain mukaista ikäporrastusta, niin juuri
35476: auton veroksi tulisi 20 000 markkaa. Kysymyk-       ennen auton tuloa 25 vuoden ikään verosta olisi
35477: sessä pidetään autoverolain säännöksiä tämän        jäljellä noin 11 prosenttia eli esimerkin mukaiset
35478: oletetun epäsuhdan vuoksi virheellisinä. Vastaa-    2 500 markkaa. Tämä laskelma ei kuitenkaan pe-
35479: va esimerkki sisältyy myös kysyjän 14.12.1998       rustu verotusarvon osalta autoverolain säännök-
35480: autoverolain muuttamisesta annetun hallituksen      siin ja tässäkin tapauksessa on selvää, ettei auton
35481: esityksen (HE 264/1998 vp) ensimmäisen käsit-       arvo 24-vuotiaana voi olla sama kuin uutena, ku-
35482: telyn yhteydessä käyttämään puheenvuoroon,          ten esimerkkilaskelmassa kenties on edellytetty.
35483: jossa puhuja toteaa valtiovarainvaliokunnan ve-        Jos kysymyksen perusteluista ja edellä maini-
35484: rojaoston kiinnittäneen asiaan huomiota lausu-      tusta eduskuntapuheenvuorosta huolimatta tar-
35485: maehdotuksessaan.                                   koitetaan sitä, että jostakin syystä, esimerkiksi
35486:    Esimerkissä autoverolain säännöksiä ei kui-      keräilyarvon tai muun vastaavan syyn vuoksi esi-
35487: tenkaan tulkita oikein. Autoverolain 6 §:n          merkissä mainitun 24-vuotiaan ajoneuvon arvo
35488: 2 momentin mukaan vähintään 25 vuotta van-          todellakin olisi nyt sama kuin uutena, niin ajo-
35489: han auton vero on 30 prosenttia verotusarvosta      neuvo      verotettaisiin    autoverolain     7 §:n
35490: eli tässä tapauksessa 80 000 markasta. Vero on      2 momentin viimeisen virkkeen nojalla käyttäen
35491: siis 24 000 markkaa. Vertailukohtana olevan 24      tätä arvoa verotusarvona ja ilman, että ikähyvi-
35492: vuoden ikäisen auton vero ei sen sijaan ole 2 500   tyksiä myönnettäisiin. Näin ollen saman auton
35493: markkaa, jos tämän auton arvo vielä 24 vuoden       autoverosta ei tulisi 25 vuoden iän täyttymisen
35494: 
35495: 
35496: 2
35497: Ministerin vastaus                                            KK 185/1999 vp- Klaus Bremer /r
35498: 
35499: 
35500: jälkeen korkeampi kuin se olisi ollut auton olles-   da pitää oikeana, kuten edellä on osoitettu. Kun
35501: sa vielä 24 vuoden ikäisiin sovellettavan verotuk-   lausuma näin ollen on perustunut virheelliseen
35502: sen piirissä.                                        laintulkintaan, hallitus ei ole katsonut olevan
35503:    Lienee katsottava kysymyksessä tarkoitetun        syytä ryhtyä lausumassa edellytettyihin toimen-
35504: lausuman lähtökohtana olleen huoli siitä, että       piteisiin. Muutoin veteraaniautojen verokysy-
35505: ajoneuvon tullessa 25 vuoden ikäisiin autoihin       mystä voidaan tarkastella autoverotuksen osalta
35506: sovellettavan verotuksen piiriin, autoverolain       muiden laajempien ongelmien käsittelyn yhtey-
35507: säännöksistä aiheutuisi mahdollisesti virheenä       dessä.
35508: pidettävää epäjatkuvuutta. Tätä käsitystä ei voi-
35509: 
35510: 
35511: 
35512: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1999
35513: 
35514:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
35515: 
35516: 
35517: 
35518: 
35519:                                                                                                    3
35520: KK 185/1999 vp- Klaus Bremer /r                                                         Ministerns svar
35521: 
35522: 
35523: 
35524: 
35525: Tili riksdagens talman
35526: 
35527: 1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen           som förflutit fortfarande är 80 000 mark. I detta
35528: anger har Ni, Fru talman, till vederbörande med-      fall baserar sig beskattningen på motsvarande
35529: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nya bil, vars beskattningsvärde skulle vara ett an-
35530: man Klaus Bremer /sv undertecknade skriftliga         nat än 80 000 mark, om värdet efter 24 år fortfa-
35531: spörsmål SS 185/1999 rd:                              rande vore 80 000 mark som nämnts ovan. Om
35532:                                                       man i spörsmålet däremot menar att anskaff-
35533:        Vilka åtgärder har regeringen vidtagit         ningsvärdet av en motsvarande ny bil vore just
35534:       för att genomföra den sänkning av bil-          80 000 mark, skulle bilskatten på grunder som
35535:       skatten på veteranbilar som förutsätts         tillämpas på 24 år gamla bilar vara ungefår drygt
35536:       av riksdagen, och                               8 000 mark. I detta fall är det dock inte förnuf-
35537:                                                      tigt att jämföra bilen i fråga med ett 25 år gam-
35538:        när kommer sänkningen att verkställas?        malt fordon som kostar 80 000 mark, eftersom
35539: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      fordonets värde alls inte längre är det samma som
35540: föra följande:                                       då bilen var ny. Fordonen i exemplet kan alltså i
35541:                                                      inget avseende vara jämförbara med varandra.
35542: 1 spörsmålet framläggs en kalkyl enligt viiken           Skattebeloppet i exemplet torde ha räknats ut
35543: skatten på en 24 år gammal bil som köpts för         så att man som jämförelseobjekt tagit ett konsu-
35544: 80 000 mark utomlands är 2 500 mark, medan           mentpris på 80 000 mk för en ny bil, av vilket
35545: skatten på en ett år äldre bi1 för samma pris är     skatten är ungefår en tredjedel. Om bilskattela-
35546: 20 000 mark. På grund av detta antagna missför-      gens åldersgradering tillämpas på detta, skulle
35547: hållande anser spörsmålsställaren bestämmelser-      det alldeles innan bilen blir 25 år gammal kvar-
35548: na i bilskattelagen vara felaktiga. Ett motsvaran-   stå ungefår 11 procent av skatten, dvs. de 2 500
35549: de exempel ingår också i ett anförande som           mark som nämns i exemp1et. Denna kalkyl base-
35550: spörsmålsställaren höll den 14 december 1998 i       rar sig dock inte vad beskattningsvärdet beträffar
35551: samband med den första behandlingen av reger-        på bestämmelserna i bilskattelagen, och också i
35552: ingens proposition till riksdagen med förslag till   detta fall är det klart att bilens värde efter 24 år
35553: lag om ändring av bilskattelagen (RP 264/1998        inte kan vara det samma som då bilen var ny, vil-
35554: rd). Spörsmålsställaren konstaterade då att stats-   ket man kanhända har förutsatt i exempelkalky-
35555: utskottets skattedelegation fåst uppmärksamhet       len.
35556: vid frågan i sitt förslag till uttalande.                Om man trots motiveringen till spörsmålet och
35557:    1 exemplet toikas dock inte bestämmelserna i      ovan nämnda riksdagsanförande avser att värdet
35558: bilskattelagen korrekt. Enligt 6 § 2 mom. bil-       av det 24 år gamla fordonet i exemplet av någon
35559: skattelagen är skatten på en minst 25 år gammal      orsak, t.ex. på grund av samlarvärde eller av nå-
35560: bil 30 procent av beskattningsvärdet, dvs. i detta   gon annan motsvarande orsak, verkligen nu skul-
35561: fall av 80 000 mark. Skatten är således 24 000       le vara det samma som då bilen var ny, skulle for-
35562: mark. Skatten på den 24 år gamla bil som an-         donet med stöd av sista meningen i 7 § 2 mom.
35563: vänts som jämförelseobjekt är däremot inte           bilskattelagen beskattas med detta värde som be-
35564: 2 500 mark, om värdet av denna bil efter de 24 år    skattningsvärde och utan att gottgörelser på
35565: 
35566: 
35567: 4
35568: Ministems svar                                                  KK 185/1999 vp- Klaus Bremer /r
35569: 
35570: 
35571: grund av ålder beviljas. Således skulle bilskatten    kunde uppfattas som ett fel. Denna uppfattning
35572: på samma bil inte vara högre efter att bilen blivit   kan inte anses korrekt, såsom ovan visats. Efter-
35573: 25 år gamma! än den skulle ha varit då bilen ännu     som uttalandet således har baserat sig på en fel-
35574: beskattades enligt bestämmelsema för 24 år gam-       aktig tolkning av lagen, har regeringen inte an-
35575: la fordon.                                            sett det vara skäl att vidta de åtgärder som förut-
35576:    Förmodligen har utgångspunkten för det utta-       sätts i uttalandet. I övrigt kan frågan om beskatt-
35577: lande som avses i spörsmålet varit oron för att be-   ningen av veteranbilar granskas i fråga om bilbe-
35578: stämmelsema i bilskattelagen då fordonet be-          skattningen i samband med behandlingen av
35579: skattas enligt bestämmelserna för 25 år gamla         andra, mera omfattande problem.
35580: fordon medför en diskontinuitet som eventuellt
35581: 
35582: 
35583: 
35584: Helsingfors den 13 juli 1999
35585: 
35586:     Minister Suvi-Anne Siimes
35587: 
35588: 
35589: 
35590: 
35591:                                                                                                        5
35592:                                                            KK 186/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
35593: 
35594: 
35595: 
35596: 
35597:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 186/1999 vp
35598: 
35599:                                             Yksinelävien pienituloisten eläkeläisten tulo-
35600:                                             taso
35601: 
35602: 
35603: 
35604: 
35605: Eduskunnan puhemiehelle
35606: 
35607: Suomen keskieläkkeet ovat noin 5 000-5 500           EU:n johtoon valmistautuvan Suomen vähempi-
35608: mk/kk. Suoritetun selvityksen mukaan indeksi on      osaisten kohtalo? Yksinäinen ihminen ei voi ja-
35609: nostanut ja kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus        kaa vuokraansa tai muita kulujaan toisen henki-
35610: pudottanut 5 000 mk/kk ansaitsevan eläkettä          lön kanssa. Tanskassa asia on tiettävästi ratkais-
35611: niin, että se on neljän viimeisen vuoden aikana      tu noin 1 500 Tkr:n kuukausilisällä yksinäisille
35612: kasvanut 18 markkaa. Eläkkeen korotus on ollut       eläkeläisille. Meillä taas saa kerjäämällä ja nöyr-
35613: 0,33 %, kun elinkustannusindeksi saman neljän        tymällä hakea sosiaalipalveluita vuokratukea.
35614: seurantavuoden aikana on kasvanut 3,5 %. Kun
35615: siis keskieläkettä nauttiva on jäänyt merkittäväs-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35616: ti jälkeen elinkustannusten noususta, niin miten-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35617: kähän sitten tämänkokoista eläkettä (5 000           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35618: mk/kk) nauttivan tulotaso on kohonnut yli 65-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35619: vuotiailla taitetun indeksin myötä? Se on mennyt
35620: miinukselle. Entä sitten esimerkiksi 3 000 mk/kk           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-
35621: nauttivan yksinäisen vuokralla asuvan tilanne?             tus aikoo ryhtyä korjatakseen syvään
35622: Yksiön vuokra on noin 2 500 mk/kk, muut juok-              tuloloukkuun ja ahdinkoon ajautunei-
35623: sevat kulut noin 500 mk/kk, ruoka Pelastusarmei-           den yksinelävien, pienituloisten eläke-
35624: jalta tai Veikko Hurstin keittiöstä. Tämäkö on             läisten asiaa?
35625: 
35626: 
35627: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1999
35628: 
35629:     Seppo Kanerva /kok
35630: 
35631: 
35632: 
35633: 
35634:                                                                                                Versio 2.0
35635: KK 186/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                    Ministerin vastaus
35636: 
35637: 
35638: 
35639: 
35640: Eduskunnan puhemiehelle
35641: 
35642: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         jäsenten lukumäärän, tulojen, asumismenojen
35643: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           sekä asuinpaikkakunnan perusteella. Eläkkeen-
35644: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         saajalle jää kuitenkin aina maksettavaksi asumis-
35645: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-         menojen omavastuuosuus, joka muodostuu
35646: nervan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         perusomavastuusta ja lisäomavastuusta. Perus-
35647: sen KK 186/1999 vp:                                    omavastuu on vuonna 1999 2 780 markkaa vuo-
35648:                                                        dessa. Lisäomavastuu on 40 prosenttia rajatulon
35649:        Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-      ylittävästä tulosta. Vuonna 1999 tämä rajatulo on
35650:        tus aikoo ryhtyä korjatakseen syvään tu-        yksinäisellä eläkkeensaajalla 39 530 markkaa.
35651:        loloukkuun ja ahdinkoon ajautuneiden            Asumisruenoille on asetettu myös yläraja, jonka
35652:        yksinelävien, pienituloisten eläkeläisten       ylimenevän osan asumismenoista eläkkeensaaja
35653:        asiaa?                                          maksaa itse. Yksinäisen henkilön suurimmat hy-
35654:                                                        väksyttävät asumiskustannukset ovat vuonna
35655: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           1999 2 424 markkaa kuukaudessa. Eläkkeensaa-
35656: ti seuraavaa:                                          jien asumistuki myönnetään sitä hakeneelle auto-
35657: Kysymys koskee osittain samaa asiaa kuin kysy-         maattisesti, jos hän tulojensa ja asumiskustan-
35658: jän aikaisemmin esittämä kirjallinen kysymys           nustensa puolesta täyttää asumistuen saamisen
35659: KK 12111999 vp, johon antamaani vastaukseen            edellytykset. Asumistuen voi saada myös omis-
35660: viittaan. Lisäksi totean, että kysyjän esittämät lu-   tusasunnossa asuva eläkeläinen.
35661: vut 5 000 markan kuukausieläkkeen noususta pi-            Eläkkeensaajien asumistukea saavia eläkeläi-
35662: tävät paikkansa. Esitetty elinkustannusindeksin        siä on nykyisin 159 000, joista 28 prosentilla
35663: nousu 3,5% kuvaa kuitenkin kehitystä vuodesta          asumistuen perusteena olevat tulot ovat alle
35664:  1996. Elinkustannusindeksin nousu vuodesta            3 000 markkaa kuukaudessa. Asumistuen saa-
35665:  1995 on 4,3 %. Eläkkeen nettonousu on ollut           jien keskimääräiset asumiskustannukset ovat
35666: 6,64 %, mikä on selvästi suurempi kuin brutto-          1 390 markkaa kuukaudessa, joista asumistuki
35667: nousu. Edellä mainitut luvut, kuten myös kysy-         kattaa keskimäärin 650 markkaa kuukaudessa.
35668: jän esittämät luvut, on laskettu 65 vuotta täyttä-     Vajaalla viidenneksellä asumistuen saajista asu-
35669: neelle eläkkeensaajalle eli pienemmän indeksilu-       miskustannukset ylittävät 2 000 markkaa kuu-
35670: vun mukaan. Alle 65-vuotiaalle henkilölle eläke-       kaudessa.
35671: kehitys on siis ollut edellä mainittuja ja kysyjän        Kansaneläkelaitos on lao;kenut, kuinka paljon
35672: esittämiä lukuja suotuisampi.                          3 000 markkaa kuukaudessa työeläkettä saava
35673:    Kysyjää huolettaa myös, kuinka yksinäinen,          henkilö saa kansaneläkettä ja asumistukea, jos
35674: vuokralla asuva eläkeläinen tulee toimeen esi-         hänen asumiskustannuksensa ovat 2 500 mark-
35675: merkiksi 3 000 markan kuukausituloilla, kun            kaa kuukaudessa ja hän on ensimmäisessä kunta-
35676: vuokra on 2 500 markkaa kuussa.                        kalleusryhmässä asuva yksinäinen eläkkeensaa-
35677:    Pieni- ja keskituloisella eläkkeensaajalla on       ja. Työeläkkeen lisäksi hän saa kansaneläkettä
35678: mahdollisuus saada asumiskustannuksiin eläk-            1 252 markkaa kuukaudessa, joten hänen eläk-
35679: keensaajien asumistukea. Se määräytyy perheen-         keensä ovat yhteensä 4 252 markkaa bruttona ja
35680: 
35681: 
35682: 2
35683: Ministerin vastaus                                      KK 186/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
35684: 
35685: 
35686: 3 804 markkaa nettona kuukaudessa. Asumistu-       jäytymisen torjumiseen. Selvinä, pelkästään elä-
35687: ki on 1 531 markkaa kuukaudessa. Eläkkeensaa-      keläisiin suunnattuina toimina hallitusohjelmas-
35688: jan nettotulo asumistukineen on siten 5 343        sa mainitaan, että täyttä kansaneläkettä korote-
35689: markkaa kuukaudessa. Eläkkeensaajalle jää si-      taan indeksitarkistuksen lisäksi 50 markalla kuu-
35690: ten 2 500 markan vuokran maksun jälkeen käy-       kaudessa vuoden 2002 alusta. Lisäksi eläkeläis-
35691: tettäväksi elämiseen 2 843 markkaa kuukaudes-      ten korotetun sairausvakuutusmaksun alentamis-
35692: sa.                                                ta jatketaan.
35693:     Hallitusohjelman mukaan hallitus tulee kiin-
35694: nittämään erityistä huomiota köyhyyden ja syr-
35695: 
35696: 
35697: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999
35698: 
35699:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
35700: 
35701: 
35702: 
35703: 
35704:                                                                                                   3
35705: KK 186/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                        Ministerns svar
35706: 
35707: 
35708: 
35709: 
35710: Tili riksdagens talman
35711: 
35712: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       för sina boendekostnader. Bidraget bestäms på
35713: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       basis av familjemedlemmarnas antal, inkomster,
35714: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-      boendeutgifter och boningsort. På pensionstaga-
35715: po Kanerva /saml undertecknade skriftliga spörs-      rens lott falier ändå alitid självriskandelen för bo-
35716: mål SS 186/1999 rd:                                   endeutgifter, viiken utgörs av bassjä1vrisk och
35717:                                                       tiliäggssjä1vrisk. Bassjälvrisken år 1999 är 2 780
35718:       Vilka brådskande åtgärder ämnar re-             mark per år. Ti11läggssjälvrisken är 40% av den
35719:       geringen vidta för att rätta tili den dju-      inkomst som överstiger gränsinkomsten. År 1999
35720:       pa inkomstfälla och kris som drabbat            är denna gränsinkomst för en ensamstående pen-
35721:       ensamstående och pensionärer med små            sionstagare 39 530 mark. Man har satt upp en
35722:       inkomster?                                      övre gräns för boendeutgifterna, vars överstigan-
35723:                                                       de del pensionstagaren betalar ur egen ficka. En
35724: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ensamstående persons boendeutgifter får år 1999
35725: föra följande:                                        vara högst 2 424 mark i månaden för att kunna
35726: Spörsmålet berör delvis samma sak som spörs-          godkännas. Bostadsbidrag för pensionstagare be-
35727: målsställaren behandlat i ett tidigare skriftligt     viljas automatiskt åt den sökande, om han elier
35728: spörsmål SS 12111999 rd, tili vars svar jag hänvi-    hon i fråga om inkomster och boendeutgifter
35729: sar. Dessutom konstaterar jag att de siffror spörs-   uppfyller kraven får erhåliande av bostadsbi-
35730: målsställaren presenterat angående hur mycket         drag. En pensionär som bor i ägarbostad kan ock-
35731: en pension på 5 000 mark per månad ökat håller        så erhålla bostadsbidrag.
35732: sträck. Den nämnda höjningen av levnadskost-              För närvarande finns det 159 000 pensionärer
35733: nadsindexet med 3,5 % beskriver emeliertid ut-        som erhåller bostadsbidrag för pensionstagare.
35734: vecklingen från år 1996. Levnadskostnadsindex-        Hos 28 procent av dem är den inkomst som lig-
35735: ets utveckling från år 1995 är 4,3 %. Nettopen-       ger tili grund för bostadbidraget mindre än 3 000
35736: sionen har ökat med 6,64 %, vilket är betydligt       mark i månaden. De genomsnittliga boendeutgif-
35737: mer än vad bruttopensionen ökat. Ovan nämnda          terna för dem som erhålier bostadsbidrag är
35738: siffror liksom också de siffror som presenterats      1 390marki månaden, av vilka bostadsbidraget i
35739: av spörsmålsstäliaren har beräknats för 65 år fyli-   medeltal täcker 650 mark per månad. För en
35740: da pensionstagare, dvs. enligt en 1ägre indexsiff-    knapp femtedel av dem som erhåller bostadbi-
35741: ra. Pensionsutvecklingen för en person under 65       drag överstiger boendeutgifterna 2 000 mark i
35742: år har alitså varit gynnsammare än vad de av          månaden.
35743: spörsmålsställaren presenterade siffrorna visar.          Folkpensionsanstalten har räknat ut hur stor
35744:    Spörsmålsstäliaren är också bekymrad över          folkpension och hur stort bostadsbidrag en per-
35745: hur en ensamstående pensionär som bor på hyra         son erhåller som har en arbetspension på 3 000
35746: klarar sig med t.ex. en månadsinkomst på 3 000        mark i månaden, om hans eller hennes boendeut-
35747: mark då hyran uppgår tili 2 500 mark i månaden.       gifter uppgår tili 2 500 mark i månaden och han
35748:    Pensionstagare med låga elier medelhöga in-        eller hon är ensamstående pensionstagare i dyr-
35749: komster har möjlighet att erhålia bostadsbidrag       ortsklass I. Förutom arbetspension erhåller en en-
35750: 
35751: 
35752: 4
35753: Ministems svar                                         KK 186/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
35754: 
35755: 
35756: samstående pensionstagare folkpension på 1 252       Regeringen kommer i enlighet med regerings-
35757: mark i månaden, så hans eller hennes bruttopen-   progammet att Hista särskild uppmärksamhet vid
35758: sion uppgår sammanlagt ti114 252 mark och net-    bekämpande av fattigdom och utslagenhet. Som
35759: topensionen till 3 804 mark i månaden. Bostads-   klara enbart till pensionärer riktade åtgärder an-
35760: bidraget är 1 531 mark i månaden. En pensionta-   förs i regeringsprogrammet att den fulla folkpen-
35761: gares nettoinkomst bo- stadsbidraget inberäknat   sionen utöver indexjusteringen höjs med 50 mark
35762: är sålunda 5 343 mark i månaden. En pensions-     i månaden räknat från ingången av år 2002. Dess-
35763: tagare har sålunda efter det att hyran på 2 500   utom fortsätter man med att sänka den höjda
35764: mark är betald en summa på 2 843 mark att leva    sjukförsäkringspremien för pensionärer.
35765: på per månad.
35766: 
35767: 
35768: Helsingfors den 23 juni 1999
35769: 
35770:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
35771: 
35772: 
35773: 
35774: 
35775:                                                                                                   5
35776:                                                                KK 187/1999 vp- Marja Tiura /kok
35777: 
35778: 
35779: 
35780: 
35781:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 187/1999 vp
35782: 
35783:                                              Yliopistojen ja korkeakoulujen jatko-opiskeli-
35784:                                              joiden toimeentulo
35785: 
35786: 
35787: 
35788: 
35789: Eduskunnan puhemiehelle
35790: 
35791: Yliopistojen jatko-opiskelijat voidaan tulojensa         Tutkimustyö ja tieteen tekeminen ovat arvok-
35792: mukaan jaotella karkeasti kolmeen eri ryhmään.        kaita asioita, mutta kaikki tutkimusaiheet eivät
35793: Ensimmäisen ryhmän muodostavat ne jatko-              ole taloudellisten tukien ulottuvissa.
35794: opiskelijat, jotka kuuluvat kuukausipalkkaisina
35795: johonkin tutkijakouluun. Toisen ryhmän muo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35796: dostavat ne jatko-opiskelijat, jotka nauttivat joko   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35797: yliopiston tai jonkin säätiön tutkimusapurahaa.       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35798: Kolmantena ryhmänä ovat ne jatko-opiskelijat,         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35799: jotka eivät ole onnistuneet saamaan tutkimuk-
35800: siinsa mitään rahoitusta. Viimeisen ryhmän on-              Mitä hallitus aikoo tehdä ilman tutki-
35801: gelmana on se, että he eivät ole myöskään suora-            musapurahaa opiskelevien jatko-opiske-
35802: naisesti tutkimustyötä tehdessään työmarkkinoi-             lijoiden hyväksi, jotta heidän ei tarvit-
35803: den käytössä eivätkä voi näin ollen saada asian-            sisi keskeyttää jatko-opintojaan ja sa-
35804: mukaisia tuloja.                                            malla vaarantaa omaa tulevaisuuttaan
35805:                                                             ja etenemistään elämässä?
35806: 
35807: 
35808: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
35809: 
35810:     Marja Tiura /kok
35811: 
35812: 
35813: 
35814: 
35815:                                                                                                Versio 2.0
35816: KK 187/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                     Ministerin vastaus
35817: 
35818: 
35819: 
35820: 
35821: Eduskunnan puhemiehelle
35822: 
35823: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        ja edistäneet siten uudenlaisten tutkimusympäris-
35824: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         töjen kehittymistä.
35825: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Koulujen määräaikaisuus ja kilpailuun sekä
35826: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja            tieteelliseen arviointiin perustuva valintaproses-
35827: Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        si turvaavat väitöskirjatyön laadun säilymisen.
35828: sen KK 187/1999 vp:                                   Tavoitteena on, että tohtorin tutkinto voidaan tut-
35829:                                                       kijakoulussa suorittaa neljässä vuodessa päätoi-
35830:        Mitä hallitus aikoo tehdä ilman tutki-         misesti opiskellen. Opiskelijat saavat Suomen
35831:        musapurahaa opiskelevien jatko- opis-          parhaissa tutkimusryhmissä ohjausta tutkimus-
35832:        kelijoiden hyväksi, jotta heidän ei tarvit-    työhön sekä yhteisesti järjestettyä opetusta, jos-
35833:        sisi keskeyttää jatko-opintojaan ja sa-        sa keskeisen osan muodostavat valtakunnalliset
35834:        malla vaarantaa oma tulevaisuuttaan ja         tai kansainväliset intensiivikurssit. Tavoitteena
35835:        etenemistään elämässä?                         on luoda edellytykset sille, että ammattitutkijoik-
35836:                                                       si aikovilla on mahdollisuus pätevöityä ja päästä
35837: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tutkijanuran alkuun aikaisempaa nuorempina.
35838: vasti seuraavaa:                                         Suomessa tohtorintutkinnon suorittaneiden
35839: Suomalaisen tutkimusjärjestelmän ehkä tärkein         määrä on 1990-luvulla kaksinkertaistunut. Vuon-
35840: kehitysaskel viime vuosina on ollut ammattimai-       na 1998 tohtorin tutkinnon suoritti 988 jatko-
35841: sen tutkijankoulutuksen kehittäminen. Yliopisto-      opiskelijaa. Ensimmäiset tutkijakouluista val-
35842: jen tarjoamat perinteiset j atko-opiskelumahdolli-    mistuvat tohtorit väittelevät pääosin vuonna
35843: suudet ovat parantuneet erityisesti vuonna 1995        1999. Vuosittain suoritettavien tohtorintutkinto-
35844: aloitetun tutkijakoulujärjestelmän seurauksena.       jen määrän odotetaan lähivuosina vakiintuvan
35845:    Järjestelmään kuuluu tällä hetkellä 105 tutki-     runsaaseen tuhanteen.
35846: jakoulua, joissa on lähes 4 000 päätoimista tutki-       Kasvavan tohtorimäärän on arvioitu sijoittu-
35847: jaopiskelijapaikkaa. Niistä 1 216 rahoitetaan         van hyvin työelämään myös yliopistolaitoksen
35848: opetusministeriön, noin 500 Suomen Akatemian          ulkopuolelle. Tämän hetkisten työttömyystilasto-
35849: ja loput yliopistojen ja säätiöiden kautta. Valta-    jen perusteella voidaan todeta, että valmistuneet
35850: osa aktiivisista, päätoimisista jatko-opiskelijois-   tohtorit ovat työllistyneet hyvin. Tutkijankoulu-
35851: ta työskentelee tutkijakoulujen piirissä. Yliopis-    tuksen saaneista henkilöistä oli työttömänä vuon-
35852: toissa kirjoilla olevista jatko-opiskelijoista osa    na 1997 noin 1,9 prosenttia.
35853: kuitenkin rahoittaa opiskelunsa itse, opiskelee          Valtion tiede- ja teknologianeuvoston teke-
35854: työnsä ohessa tai saa rahoituksensa säätiöiltä,       män laskelman mukaan teollisuuden tutkimuspa-
35855: yrityksiltä tai muista lähteistä.                     nostuksen kasvu yhdessä tutkimuksen lisärahoi-
35856:    Tutkijakoulujen perustaminen on lisännyt voi-      tusohjelman kanssa työllistää vuosittain noin
35857: makkaasti yliopistojen jatkokoulutuksen voima-        5 000 uutta tutkimushenkilöä, näistä lähes 900
35858: varoja sekä parantanut suomalaisen tutkijankou-       tutkijankoulutuksen saaneita. Yliopistojen ja tut-
35859: lutuksen tasoa ja systemaattisuutta. Tutkijakou-      kimuslaitosten oman tutkimustoiminnan sekä
35860: lut ovat lisänneet myös yliopistojen yhteistyötä      kansainvälisen tutkimusyhteistyön laajeneminen
35861: 
35862: 
35863: 2
35864: Ministerin vastaus                                             KK 187/1999 vp- Marja Tiura /kok
35865: 
35866: 
35867: lisäävät osaltaan tutkimushenkilökunnan tarvet-          Viime vuosina myös yritykset ja tutkimuslai-
35868: ta, samoin yliopistoissa avautuvat professorin vi-    tokset ovat ryhtyneet kannustamaan tutkijoitaan
35869: rat, kun merkittävä osa nykyisistä viranhaitijois-    väitöskirjatyön tekoon. Kun tutkimustoiminnan
35870: ta siirtyy eläkkeelle vuosituhannen vaihteen tie-     resurssit erityisesti yrityssektorilla ovat nopeasti
35871: noilla.                                               lisääntyneet, voidaan arvioida, että myös työn
35872:     Tohtoritarpeessa on suuria aloittaisia eroja.     ohessa väitöskirjaansa tekevien jatko-opiskeli-
35873: Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien te-       joiden määrä on kasvussa.
35874: kemässä arviossa tohtoritarve on suurin teknii-          Suomen Akatemiaan vuonna 1997 perustetun
35875: kan, kemian sekä sähkö- ja tietotekniikan, biotie-    tutkijatohtorijärjestelmän tavoitteena on edistää
35876: teiden ja lääketutkimuksen aloilla. Lisääntyvää       nuorten jo väitelleiden tutkijoiden pätevöitymis-
35877: tarvetta on myös uusissa kielissä, taloustieteissä    tä ammattitutkijoiksi. Järjestelmän avulla voi-
35878: sekä viestintä- ja informaatiotieteissä.              daan antaa noin viidesosalle väiteHeistä mahdol-
35879:     Tutkijakoulujärjestelmä kattaa tällä hetkellä     lisuus ryhtyä luomaan ammattimaista tutkijan-
35880: kaikki tärkeimmät tutkimusalat Tutkijaopiskeli-       uraa. Tutkijakoulut yhdessä uuden tutkijatohtori-
35881: joista 24 prosenttia työskentelee kulttuurin ja yh-   järjestelmän kanssa muodostavat yhtenäisen tut-
35882: teiskunnan tutkimuksen aloilla, 46 prosenttia         kijanuran lähtökohdan ja poistavat osaltaan nuor-
35883: tekniikan ja luonnontieteiden aloilla, 17 prosent-    ten tohtoreiden urakehityksen esteitä. Opetusmi-
35884: tia terveydentutkimuksen ja 13 prosenttia             nisteriön tavoitteena on tutkijakoulujärjestelmän
35885: ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen aloil-       vahvistaminen edelleen niin, että riittävän laaja
35886: la.                                                   ja monipuolinen asiantuntemus tietoyhteiskun-
35887:                                                       nan rakentamisessa voidaan turvata.
35888: 
35889: 
35890: 
35891: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1999
35892: 
35893:     Opetusministeri Maija Rask
35894: 
35895: 
35896: 
35897: 
35898:                                                                                                         3
35899: KK 187/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                         Ministerns svar
35900: 
35901: 
35902: 
35903: 
35904: Tili riksdagens talman
35905: 
35906: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       systematisk. Forskarskolorna har också ökat
35907: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       samarbetet mellan universiteten och på så sätt
35908: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-      främjat uppkomsten av nya typer av forsknings-
35909: ja Tiura /saml undertecknade skriftliga spörsmål      miljöer.
35910: SS 187/1999 rd:                                          Det faktum att skolorna fungerar på bestämd
35911:                                                       tid och urvalsprocessen baserar sig på konkur-
35912:        Vad avser regeringen göra för de stude-        rens och vetenskaplig utvärdering säkerställer
35913:        rande som bedriver postgraduala stu-           fortsatt kvalitet på avhandlingsarbetet. Målet är
35914:        dier utanforskningsstipendium, så att de       att doktorsexamen vid forskarskola skall kunna
35915:        inte skall behöva avbrvta sina studier         avläggas på fyra år om studierna bedrivs på hel-
35916:        och samtidigt äventyra- sin framtid och        tid. 1 landets bästa forskningsgrupper får de stu-
35917:        sin karriär?                                   derande handledning i forskningsarbetet samt ge-
35918:                                                       mensamt ordnad undervisning, där riksomfattan-
35919: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       de eller internationella intensivkurser bildar en
35920: föra följande:                                        central del. Syftet är att skapa förutsättningar för
35921: Den kanske viktigaste milstolpen vid utvecklan-       att de som siktar på en karriär som yrkesforskare
35922: det av det finländska forskningssystemet under        skall ha möjlighet till meritering och komma in
35923: de senaste åren är den nya yrkesmässiga forskar-      på forskarbanan vid yngre år än tidigare.
35924: utbildningen. De traditionella möjligheterna till        Antalet personer som avlagt doktorsexamen
35925: fortsatta studier som universiteten erbjuder har      har fördubblats i Finland under 1990-talet. år
35926: förbättrats i synnerhet till följd av det system      1998 avlade 988 studerande doktorsexamen. De
35927: med forskarskolor som inrättades 1995.                första doktorerna från forskarskolorna disputerar
35928:     Systemet omfattar för närvarande 105 fors-        i huvudsak år 1999. Det årliga antalet doktors-
35929: karskolor, där det finns inemot 4000 heltidsplat-     examina väntas under de närmaste åren stabilise-
35930: ser för forskarsstuderande. Av dem finansieras        ra sig kring drygt tusen.
35931:  1 216 av undervisningsministeriet, ca 500 via           Det ökande antalet doktorer förväntas placera
35932: Finlands Akademi och resten via universitet och       sig väl i arbetslivet också utanför universitetsvä-
35933: stiftelser. Största delen av de aktiva studerande     sendet. På basis av dagens arbetslöshetssiffror
35934: som bedriver fortsatta studier på heltid arbetar      kan man konstatera att de utexaminerade dokto-
35935: vid forskarskolorna. En del av de forskarstude-       rerna placerat sig väl i arbetslivet. Av de perso-
35936: rande som är inskrivna vid universiteten finan-       ner som genomgått forskarutbildning var ca 1,9
35937: sierar dock sina studier själva, studerar vid sidan   procent arbetslösa år 1997.
35938: av studierna eller får finansiering av stiftelser,       Enligt en beräkning av statens råd för veten-
35939: företag eller andra källor.                           skap och teknologi sysselsätter den ökande sats-
35940:    lnrättandet av forskarskolorna har kraftigt        ningen på forskning inom industrin och program-
35941: ökat universitetens resurser för den postgraduala     met för utökad forskningsfinansiering tillsam-
35942: utbildningen samt förbättrat nivån på den fin-        mans årligen ca 5 000 nya forskningspersoner, av
35943: ländska forskarutbildningen och gjort den mer         dem inemot 900 sådana som fått forskarutbild-
35944: 
35945: 
35946: 4
35947: Ministems svar                                               KK 187/1999 vp- Marja Tiura /kok
35948: 
35949: 
35950: ning. Den expansion som skett i universitetens         Under de senaste åren har också företagen och
35951: och forskningsinstitutens egen forskningsverk-      forskningsinstituten börjat uppmuntra sina fors-
35952: samhet och det utvidgade intemationella forsk-      kare att disputera. Då resursema för forsknings-
35953: ningssamarbetet medför också ett behov av mer       verksamhet i synnerhet inom den privata sektom
35954: forskningspersonal. Likaså blir professorstjäns-    snabbt vuxit, kan man anta att också antalet stu-
35955: ter vid universiteten öppna när en betydande del    derande som gör sin doktorsavhandling vid sidan
35956: av de nuvarande tjänsteinnehavama går i pen-        av arbetet kommer att öka.
35957: sion kring millenieskiftet.                            Syftet med det system med forskardoktorer
35958:    Det finns stora regionala skillnader i behovet   som Finlands Akademi inrättade 1997 är att
35959: av doktorer. Enlig en bedömning av Finlands         främja unga och disputerade forskare att merite-
35960: Akademis vetenskapliga forskningsråd är beho-       ra sig som yrkesforskare. Med hjälp av systemet
35961: vet av doktorer störst inom teknik, kemi samt el-   kan ca en femtedel av de disputerade ges en möj-
35962: och datateknik, bioteknik och läkemedelsforsk-      lighet att börja skapa en yrkeskarriär som forska-
35963: ning. Ett tilltagande behov finns också i nya       re. Forskarskoloma bildar tillsammans med det
35964: språk, ekonomiska vetenskaper samt kommuni-         nya forskardoktorssystemet en enhetlig utgångs-
35965: kations- och informationsvetenskaper.               punkt för forskarbanan och eliminerar hindren
35966:    Systemet med forskarskolor täcker för närva-     för nya doktorers karriärutveckling. Undervis-
35967: rande alla de viktigaste forskningsområdena. Av     ningsministeriets mål är att systemet med fors-
35968: forskarstuderandena arbetar 24 procent inom kul-    karskolor ytterligare skall stärkas så att en till-
35969: tur- och samhällsforskning, 46 inom teknik och      räckligt omfattande och mångsidig sakkunskap
35970: naturvetenskaper, 17 procent inom hälsoforsk-       kan tryggas med tanke på uppbyggnaden av in-
35971: ning och 13 procent inom miljö och naturresur-      formationssamhället.
35972: ser.
35973: 
35974: 
35975: 
35976: Helsingfors den 1 juli 1999
35977: 
35978:     Undervisningsminister Maija R<>.sk
35979: 
35980: 
35981: 
35982: 
35983:                                                                                                      5
35984:                                                       KK 188/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
35985: 
35986: 
35987: 
35988: 
35989:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 188/1999 vp
35990: 
35991:                                              Valtionosuuksin toteutettujen päivähoitotilo-
35992:                                              jen käyttötarkoitus
35993: 
35994: 
35995: 
35996: 
35997: Eduskunnan puhemiehelle
35998: 
35999: Lapsiperheiden subjektiivinen oikeus palva-           puolesta, että kunnille annettaisiin kaikki keinot
36000: hoitopaikkaan on merkinnyt erityisesti väestöl-       päivähoitolain velvoitteen toteuttamiseksi.
36001: tään kasvavissa kunnissa suuria vaikeuksia. Pää-
36002: kaupunkiseutua ympäröivissä kehyskunnissa on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36003: otettu käyttöön kaikki mahdollisuudet kunnalli-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
36004: sen toiminnan rinnalla. Eräänä keinona on ostaa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36005: päivähoitopalveluja yksityisiltä hoidon järjestä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36006: jiltä. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se,
36007: että jos kunta on saanut valtionosuutta päivähoi-           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
36008: totilan rakentamiseen, ei tätä tilaa voidakaan luo-         tyä, jotta kunnille annetaan kiistaton oi-
36009: vuttaa muulle toiminnan ylläpitäjälle kuin kun-             keus luovuttaa valtionosuuksin toteute-
36010: nan omalle päivähoito-organisaatiolle. Kymme-               tut päivähoitotilat muullekin toiminnan
36011: nen kehyskunnan edustajat ovat vedonneet sen                ylläpitäjälle kuin kunnan omalle päivä-
36012:                                                             hoito-organisaatiolle?
36013: 
36014: 
36015: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
36016: 
36017:     Matti Vanhanen /kesk                                 Tanja Karpela /kesk
36018: 
36019: 
36020: 
36021: 
36022:                                                                                                Versio 2.0
36023: KK 188/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.                                            Ministerin vastaus
36024: 
36025: 
36026: 
36027: 
36028: Eduskunnan puhemiehelle
36029: 
36030: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           STVOL:n 4 §:n mukaan kunta voi järjestää
36031: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat teh-
36032: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tävät hankkimalla palveluja myös yksityiseltä
36033: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Van-      palvelujen tuottajalta. Käytännössä kunta usein
36034: hasen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       solmii ostopalvelusopimuksen yksityisen tuotta-
36035: myksen KK 188/1999 vp:                               jan kanssa. Kunnan on tällöin varmistuttava sii-
36036:                                                      tä, että hankittavat palvelut vastaavat vastaavalta
36037:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      kunnalliselta palveluita edellytettävää tasoa.
36038:       tyä, jotta kunnille annetaan kiistaton oi-     Kunta on velvollinen suorittamaan palvelujen
36039:       keus luovuttaa valtionosuuksin toteute-        tuottajalle korvausta vain osoittamiensa henki-
36040:       tut päivähoitotilat muullekin toiminnan        löiden käyttämistä sosiaali- ja terveydenhuollon
36041:       ylläpitäjälle kuin kunnan omalle päivä-        palveluista.
36042:       hoito-organisaatiolle?                             STVOL:n 20 §:n perusteella valtionosuutta
36043:                                                      voidaan suorittaa kunnalle ja kuntayhtymälle so-
36044: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           siaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi tar-
36045: vasti seuraavaa:                                     peellisiin perustamishankkeisiin. Valtionosuus-
36046: Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973)          lain tarkoituksena on siten kunnan tai kuntayhty-
36047: 11 a §:n 1 momentin (630/1991) mukaan kaikil-        män omaa toimintaa palvelevien investointien tu-
36048: la alle kouluikäisten lasten huoltajilla on oikeus   keminen. Yksityisen toiminnan investointeihin ei
36049: saada lapsellensa kunnan järjestämä lain 1 §:n 2     sen sijaan myönnetä valtionosuutta STVOL:n
36050: tai 3 momentissa (451/ 1990) tarkoitettu hoito-      säännösten perusteella.
36051: paikka. Lain 11 a §:n 2 momentin (112911996)             Sosiaali- ja terveysministeriö on selventänyt
36052: mukaan lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajil-      STVOL:n 20 §:n tarkoitusta lääninhallituksille
36053: la, jotka eivät lapsen hoidon järjestämiseksi va-    7.2.1994 lähettämässään kirjeessä (DN:o
36054: litse kunnan järjestämää 1 momentin mukaista         3/522/94),jossa on todettu muun muassa, että pe-
36055: päivähoitopaikkaa, on lapsen muulla tavalla ta-      rustamishankkeisiin myönnettävän valtionosuu-
36056: pahtuvan hoidon järjestämiseksi oikeus lasten        den tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalveluja
36057: kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun       järjestävien kuntien ja kuntayhtymien tukeminen
36058: lain ( 112 8/ 1996) mukaiseen tukeen.                siten, että ne voisivat toteuttaa toimintansa kan-
36059:     Lasten päivähoitolain 12 §:n (738/1992) mu-      nalta tarpeellisia investointeja. Lähtökohtana on
36060: kaan tämän lain nojalla kunnan järjestämään toi-     ollut nimenomaan palveluja tuottavien kuntien
36061: mintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuol-      investointien tukeminen.
36062: lon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua         STVOL:n 30 §:n perusteella valtionosuutta
36063: lakia (STVOL, 733/1992), jollei lailla toisin sää-   vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden
36064: detä. Tämän säännöksen perusteella kunnalle          käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai osaksi
36065: maksetaan päivähoitolain tarkoittaman toimin-        määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu
36066: nan järjestämiseksi STVOL:n mukaista lasken-         omaisuus luovutetaan toiselle taikka jos toiminta
36067: nallista käyttökustannusten valtionosuutta.          lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta
36068: 
36069: 
36070: 2
36071: Ministerin vastaus                                     KK 188/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk yrn.
36072: 
36073: 
36074: muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä            tyä asian päätöksen, että Espoon kaupunki voi il-
36075: muuhun valtionosuuteen oikeuttavaan totmm-             man valtionosuuden palautusseuraamusta luo-
36076: taan. Säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluis-      vuttaa kaksi juuri valmistunutta päiväkotia yksi-
36077: sa (HE 216/1991 vp) on todettu, että palautusvel-      tyisten päivähoitopalvelun tuottajien käyttöön.
36078: vollisuutta harkittaessa olisi lähtökohtana se, että   Edellytyksenä oli, että kaupunki solmi ostopalve-
36079: palautusvelvollisuus syntyisi lähinnä silloin, kun     lusopimuksen palvelun tuottajan kanssa ja että
36080: omaisuus luovutettaisiin yksityisille henkilöille      luovutus oli lyhytaikainen (5 vuotta). Perustelu-
36081: tai yhtiöille.                                         na ratkaisulle oli Espoon erityisen vaikea päivä-
36082:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut käsi-    hoitotilanne, jota on käsitelty myös sosiaali- ja
36083: teltävänä perustamishankkeina toteutettujen tilo-      terveysministeriön yhteydessä toimivassa perus-
36084: jen luovutusta yksityiselle palvelun tuottajalle       turvalautakunnassa.
36085: koskevia tapauksia. Ministeriön vakiintunut tul-          Ostopalvelusopimukseen perustuva menettely
36086: kintalinja on ollut, että valtionosuutta vastaavaa     voidaan rinnastaa kunnan järjestämään lasten
36087: suhteellista osaa omaisuuden arvosta ei ole mää-       päivähoitotoimintaan myös silloin, kun yksityi-
36088: rätty palautettavaksi valtiolle, jos luovutus on pe-   nen palvelujen tuottaja eli kunnan sopimuskump-
36089: rustunut lyhytaikaiseksi katsottuun vuokrasopi-        pani vuokraa toimitilat kunnalta. Edellytyksenä
36090: mukseen ja luovutettavat tilat on osoitettu alku-      on kuitenkin, että palvelujen saajat eli lasten van-
36091: peräiseen tai alkuperäistä vastaavaan käyttötar-       hemmat ovat sopimussuhteessa kuntaan, joka
36092: koitukseen. Näissä tapauksissa omaisuus on jää-        päivähoitolakia sekä asiakasmaksulakia ja -ase-
36093: nyt kunnalliseen omistukseen, jolloin toiminnan        tusta noudattaen itse osoittaa päiväkotipaikat nii-
36094: tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi mi-            den tarvitsijoille ja perii päivähoitomaksut palve-
36095: nisteriö on voinut tarvittaessa asettaa hakijaa si-    lujen saajilta sekä tekee päivähoitopalvelua kos-
36096: tovia ehtoja, kuten muun muassa vaatimuksen            kevan sopimuksen yksityisen palvelujen tarjoa-
36097: toiminnan perustumisesta ostopalvelusopimuk-           jan kanssa.
36098: seen.                                                     Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan par-
36099:    Palautusvelvollisuutta harkittaessa on pyritty      haillaan selvittämässä nykyisen perustamishan-
36100: ottamaan huomioon kuntakohtaiset erityisolo-           kej ärj estelmän uudistamista. Perustamishankkei-
36101: suhteet ja asianmukaisten palvelujen turvaami-         den valtionosuuden palautusvelvollisuuden sään-
36102: nen. Sosiaali- ja terveysministeriö teki 18.2.1999     tely on ratkaistava tässä yhteydessä.
36103: valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsitel-
36104: 
36105: 
36106: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1999
36107: 
36108:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
36109: 
36110: 
36111: 
36112: 
36113:                                                                                                          3
36114: KK 188/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.                                               Ministems svar
36115: 
36116: 
36117: 
36118: 
36119: Tili riksdagens talman
36120: 
36121: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ring av och statsandel för socia1- och hä1sovår-
36122: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av      den.
36123: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-         Enligt 4 § lagen om planering av och statsan-
36124: ti Vanhanen /cent m.fl. undertecknade skriftliga     de1 för socia1- och hä1sovården kan en kommun
36125: spörsmål SS 188/1999 rd:                             ordna de uppgifter som hör till socia1- och hä1so-
36126:                                                      vården även genom att anskaffa service från en
36127:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         privat serviceproducent. 1 praktiken ingår kom-
36128:       för att kommunerna skall få obestridlig        munen ofta ett avtal om köptjänster med en pri-
36129:       rätt att överlåta dagvårdslokaler som          vat producent. Kommunen skall härvid försäkra
36130:       förverkligats med statsandelar även tili       sig om att den service som skaffas motsvarar den
36131:       andra än kommunens egen dagvårdsor-            nivå som krävs av motsvarande kommuna1a ser-
36132:       ganisation som upprätthåller en sådan          vice. Kommunen är skyldig att beta1a ersättning
36133:       verksamhet?                                    till serviceproducenten endast för social- och häl-
36134:                                                      sovårdstjänster för av kommunen angivna perso-
36135: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ner.
36136: föra följande:                                           En1igt 20 § lagen om planering av och stats-
36137: Enligt 11 a § 1 mom. ( 630/1991) 1agen om bam-       andel för social- och hälsovården kan till kom-
36138: dagvård (36/1973) skall alla vårdnadshavare av       muner och samkommuner beta1as statsande1 för
36139: bam under skolåldem få sådan av kommunen             an1äggningsprojekt som är nödvändiga för ord-
36140: anordnad dagvårdsp1ats för bamet som av-             nande av social- och hälsovården. Syftet med 1a-
36141: ses i 1 § 2 eller 3 mom. (45111990). En1igt          gen om p1anering av och statsandel för social-
36142: 11 a § 2 mom. (1129/1996) har förä1drama till        och hälsovården är således att stöda sådana in-
36143: eller andra vårdnadshavare för ett bam som inte      vesteringar som betjänar en kommuns eller en
36144: för ordnande av vården av bamet vä1jer en dag-       samkommuns egen verksamhet. Däremot bevil-
36145: vårdsp1ats som kommunem anordnar enligt 1            jas inte statsande1 enligt lagen om planering av
36146: mom. för ordnande av bamets vård på något an-        och statsandel för social- och hä1sovården för in-
36147: nat sätt rätt att få stöd enligt lagen om stöd för   vesteringar för privat verksamhet.
36148: hemvård och privat vård av bam (1128/1996).              Social- och hä1sovårdsministeriet har i sitt
36149:     En1igt 12 § lagen om bamdagvård (73811992)       brev till1änsstyrelsema den 7 februari 1994 (Dnr
36150: tiliämpas på verksamhet som kommunen ordnar          3/522/94) klarlagt syftet med 20 § lagen om pla-
36151: med stöd av denna lag lagen om p1anering av och      nering av och statsandel för social- och hälsovår-
36152: statsandel     för    socia1-   och hälsovården      den. 1 brevet konstateras bl.a. att målet med stat-
36153: (733/1992), om inte något annat bestäms genom        sandel som bevi1jas för anläggningsprojekt är att
36154: 1ag. På basis av denna paragraf betalas tili kom-    stöda kommuner och samkommuner som ordnar
36155: munema för ordnande av sådan verksamhet som          social- och hälsovårdsservice så, att de kan för-
36156: avses i 1agen om bamdagvård statsandel för ka1-      verkliga investeringar som är nödvändiga för
36157: kylerade driftskostnader enlig lagen om plane-       verksamheten. Utgångspunkten har utryckligen
36158: 
36159: 
36160: 
36161: 4
36162: Ministems svar                                         KK 188/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
36163: 
36164: 
36165: varit att stöda investeringar i kommuner som pro-         Då återbetalningsskyldigheten har övervägts
36166: ducerar egna tjänster.                                 har man strävat efter att beakta de särskilda för-
36167:     Enligt 30 § lagen om planering av och stats-       hållanden som råder i olika kommuner och att
36168: andel för social- och hälsovården kan det bestäm-      trygga en sakenlig service. Social- och hälso-
36169: mas att en sådan proportionell del av den anskaf-      vårdsministeriet fattade den 18 februari 1999, se-
36170: fade egendomens gängse värde som motsvarar             dan statsrådets finansutskott behandlat ärendet,
36171: statsandelen för anläggningsprojekt helt eller         ett beslut om att Esbo stad utan att statsandelen
36172: delvis skall återbetalas till staten om egendomen      behöver återbetalas kan överlåta två daghem som
36173: har överlåtits eller om verksamheten upphör eller      just blivit fårdiga till en privat producent av dag-
36174: om det syfte för vilket egendomen används blir         vårdstjänster. Förutsättningen var att staden in-
36175: varaktigt ändrat och egendomen inte används för        går ett avtal om köptjänster med serviceprodu-
36176: någon annan verksamhet som berättigar till stats-      centen och att överlåtelsen är kortvarig (5 år).
36177: andel. 1 detaljmotiveringen till paragrafen (RP        Motiveringen till denna lösning var den mycket
36178: 216/1991 rd) har konstaterats att då återbetal-        svåra dagvårdssituationen i Esbo, viiken har be-
36179: ningssky1digheten övervägs skall utgångspunk-          handlats även i grundskyddsnämnden som finns i
36180: ten vara den att återbetalningsskyldighet uppstår      samband med social- och hälsovårdsministeriet.
36181: närmast då egendom överlåts till privatpersoner           Förfarandet med avtal om köptjänster kan lik-
36182: eller sammanslutningar.                                ställas med den dagvårdsverksamhet som kom-
36183:     Social- och hälsovårdsministem har behand-         munen ordnar även då en privat serviceprodu-
36184: lat fall som har gällt överlåtelse av lokaler som      cent, dvs. kommunens avtalspart hyr lokalerna av
36185: har förverkligats som anläggningsprojekt till en       kommunen. En förutsättning är dock att de som
36186: privat serviceproducent. Ministeriets vedertagna       får servicen, dvs. barnens föräldrar, står i avtals-
36187: tolkningslinje är att man inte har bestämt att en      förhållande till kommunen, som med iakttagan-
36188: sådan proportionell andel av egendomens gängse         de av lagen om barndagvård och lagen om klient-
36189: värde som motsvarar statsandelen skall betalas         avgifter inom social- och hälsovården själv anvi-
36190: tillbaka till staten om överlåtelsen har baserat sig   sar dagvårdsplatserna till de behövande och
36191: på ett hyresavtal som kan anses vara kortvarigt        uppbär dagvårdsavgifter av dem som får service
36192: och lokalerna som har överlåtits har anvisats för      samt ingår avtal om dagvårdstjänster med den
36193: sitt ursprungliga användningsändamål eller ett         som erbjuder privat service.
36194: användningsändamål som motsvarar det ur-                  Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds
36195: sprungliga. 1 dessa fall har egendomen blivit kvar     som bäst en revidering av det nuvarande syste-
36196: i kommunens ägo varvid ministeriet vid behov           met med anläggningsprojekt. 1 samband med det-
36197: för att försäkra sig om att verksamheten är ända-      ta kommer man även att avgöra hur regleringen
36198: målsenlig har kunnat ställa bindande villkor för       av återbetalningsskyldigheten då det gäller stats-
36199: sökanden, t.ex. att verksamheten baserar sig på        andelen för anläggningsprojekt skall ordnas.
36200: avtal om köptjänster.
36201: 
36202: 
36203: 
36204: Helsingfors den 1 juli 1999
36205: 
36206:     Omsorgsminister Eva Biaudet
36207: 
36208: 
36209: 
36210: 
36211:                                                                                                          5
36212:                                                           KK 189/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.
36213: 
36214: 
36215: 
36216: 
36217:                                               SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 189/1999 rd
36218: 
36219:                                               Folkpension tili flyktingar
36220: 
36221: 
36222: 
36223: 
36224: Tili riksdagens talman
36225: 
36226: Från och med år 1993 gäller nya bestämmelser           kvotflyktingar    pensionsålder, kan inte anses
36227: för folkpensionen, som är beroende av den tid en       motiverad.
36228: person i åldem 16-65 år varit bosatt i Finland.
36229: En person som fyllt 65 år före flyttningen till vårt   Hänvisande till det ovan anförda får vi i den ord-
36230: land kan inte längre erhålla folkpension. Detta        ning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskriver
36231: betyder bl.a. att äldre flyktingar måste leva på       till vederbörande medlem av statsrådet ställa föl-
36232: kommunalt utkomststöd resten av sitt Iiv.              jande spörsmål:
36233:    Bestämmelsen drabbar inte bara dessa perso-
36234: ner ekonomiskt utan även inflyttningskommu-                  År regeringen medveten om detta miss-
36235: nema. Kommunema betalar en betydande del av                  förhållande, och
36236: utkomststödet men inte alls av folkpensionen. En
36237: sådan behandling av kommuner, som tar mot                    vad har regeringenför avsikt att göra?
36238: 
36239: 
36240: 
36241: Helsingforsden 8 juni 1999
36242: 
36243:     Håkan Nordman /sv
36244:     Ulla-Maj Wideroos /sv
36245: 
36246: 
36247: 
36248: 
36249:                                                                                                 Versio 2.0
36250: Suomennos                                             KK 189/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.
36251: 
36252: 
36253: 
36254: 
36255:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 189/1999 vp
36256: 
36257:                                           Kansaneläkkeen maksaminen pakolaisille
36258: 
36259: 
36260: 
36261: 
36262: Eduskunnan puhemiehelle
36263: 
36264: Vuodesta 1993 lähtien kansaneläkettä koskevat      vastaanottavien kuntien tällaista kohtelua ei voi-
36265: uudet säännökset, joiden mukaan eläke riippuu      da pitää perusteltuna.
36266: ajasta, jonka 16-65-vuotias henkilö on asunut
36267: Suomessa. Henkilö, joka on täyttänyt 65 vuotta     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36268: ennen muuttoa maahamme, ei voi enää saada          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
36269: kansaneläkettä. Tämän vuoksi mm. vanhat pako-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36270: laiset joutuvat elämään kunnallisen toimeentulo-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36271: tuen varassa lopun elämänsä.
36272:    Säännöksestä eivät kärsi taloudellisesti ai-          Onko hallitus tietoinen kyseisestä epä-
36273: noastaan kyseiset henkilöt vaan myös muutto-             kohdasta, ja
36274: kunnat. Kunnat maksavat merkittävän osan toi-
36275: meentulotuesta, mutta eivät ollenkaan kansan-            mitä hallitus aikoo tehdä asian korjaa-
36276: eläkkeestä. Eläkeiässä olevia kiintiöpakolaisia          miseksi?
36277: 
36278: 
36279: 
36280: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
36281: 
36282:     Håkan Nordman /r
36283:     Ulla-Maj Wideroos /r
36284: 
36285: 
36286: 
36287: 
36288: 2
36289: Ministerin vastaus                                      KK 189/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.
36290: 
36291: 
36292: 
36293: 
36294: Eduskunnan puhemiehelle
36295: 
36296: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        veltamista. Myös yhdenvertaisen kohtelun peri-
36297: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         aatetta koskevilla säännöksillä on taattu toisen
36298: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       valtion kansalaisille samat oikeudet ja asetettu
36299: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan            samat velvoitteet kuin valtion omille kansalaisil-
36300: Nordmanin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      le. Siten lainmuutos tapahtui ETA- ja ED-sään-
36301: myksen KK 189/1999 vp:                                nösten edellyttämistä yhteensoveltamisvelvoit-
36302:                                                       teesta. Muissakin Pohjoismaissa lainsäädäntö on
36303:       Onko hallitus tietoinen kyseisestä epä-         samasta syystä muutettu kansaneläkkeen osalta
36304:       kohdasta, ja                                    suhteutetuksi maassa asuttuun aikaan nähden.
36305:                                                       Tanskassa ja Norjassa muutos on tehty vuonna
36306:       mitä hallitus aikoo tehdä asian korjaa-         1972 ja Ruotsissa vuonna 1993.
36307:       miseksi?                                           Vuoden 1994 alussa voimaan tulleen kansan-
36308: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         eläkelain 25 b §:n mukaan oikeus eläkkeeseen
36309: ti seuraavaa:                                        ja eläkkeen määrä riippuvat Suomessa asutun
36310:                                                       ajan pituudesta. Eläkkeen saamisen edellytykse-
36311: Jokainen Suomessa asuva 16 vuotta täyttänyt           nä on, että Suomen kansalainen on asunut Suo-
36312: henkilö      on     vakuutettu    kansaneläkelain     messa vähintään kolme vuotta 16 vuotta täytet-
36313: (347/1956) mukaan vanhuuden, työkyvyttömyy-           tyään. Ulkomaan kansalaiselta vaaditaan vähin-
36314: den tai työttömyyden varalta.                         tään viiden vuoden asumisaikaa. Jos eläkkeenha-
36315:    Ennen vuotta 1994 ulkomailta Suomeen muut-         kija on asunut Suomessa 16 vuoden iän saavutta-
36316: tava Suomen kansalainen, pakolainen ja vaitio-       misen ja eläkkeen alkamisen välisenä aikana vä-
36317: ton pääsi heti muuttoa seuraavan kuukauden           hintään 40 vuotta, on hänellä oikeus täyteen kan-
36318: alusta kansaneläkejärjestelmän piiriin. Jos henki-    saneläkkeeseen.
36319: lö oli työkyvytön tai vanhuuseläkeiässä, hänellä         Eläkettä ei kerrylainkaan sen jälkeen, kun ha-
36320: oli välittömästi oikeus kansaneläke-etuuksiin, jos   kija on täyttänyt 65 vuotta, eikä ajalta, jona hen-
36321: hänen voitiin katsoa muuton jälkeen asuvan py-       kilö saa eläkettä muusta maasta. Näin ollen hen-
36322: syvästi Suomessa. Ulkomaan kansalaisia koski         kilö, joka on muuttanut Suomeen ensimmäisen
36323: viiden vuoden karenssiaika, eli henkilö pääsi        kerran täytettyään 65 vuotta tai saadessaan elä-
36324: kansaneläkejärjestelmän piiriin asuttuaan Suo-       kettä aikaisemmasta asuinmaastaan, ei voi saada
36325: messa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Sil-   kansaneläkettä Suomesta. Pykälää sovelletaan
36326: lä seikalla, missä iässä henkilö muutti Suomeen,     kaikkiin henkilöihin kansalaisuudesta riippumat-
36327: ei ollut merkitystä.                                 ta, myös ulkomailla asuneisiin Suomen kansalai-
36328:    Kansaneläkelakia muutettiin (54 711993) vuo-      siin sekä pakolaisiin ja kansalaisuudettomiin
36329: den 1994 alusta lukien liittyen ETA-sopimuksen       henkilöihin.
36330: ja uuden pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuk-             Vuoden 1994 lainmuutoksen voimaantulo-
36331: sen voimaantuloon, ja muutosta pidettiin myös        säännöksessä on määräykset niistä henkilöistä,
36332: tarpeellisena ajatellen EU:n sosiaaliturvan koor-    jotka voivat lainmuutoksesta huolimatta saada
36333: dinointia koskevan asetuksen (ETY) 1408/71 so-       Suomen asumisajasta riippumattoman kansan-
36334: 
36335: 
36336:                                                                                                       3
36337: KK 189/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.                                                Ministerin vastaus
36338: 
36339: 
36340: eläkkeen. Voimaantulosäännöksessä edellyte-             Valtioneuvosto teki 16. päivänä lokakuuta
36341: tään muun muassa, että 16 vuotta täyttänyt hen-       1997 periaatepäätöksen hallituksen maahan-
36342: kilö on asunut välittömästi ennen lain voimaantu-    muutto- ja pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi. Oh-
36343: loa Suomessa viisi vuotta. Täten 1990-luvulla        jelman mukaan muun muassa selvitetään, miten
36344: Suomeen muuttaneet henkilöt eivät voi saada          voidaan järjestää sellaisten entisen Neuvostolii-
36345: suhteuttamatonta kansaneläkettä.                     ton alueelta peräisin olevien paluumuuttajien toi-
36346:    Pakolaisilla on oikeus viimesijaisena toimeen-    meentulo, joilta puuttuu työkyvyttömyyden ja
36347: tuloturvana saada toimeentulotuesta annetun lain     vanhuuden aikainen sosiaaliturva, ja miten tämä
36348: (1412/ 1997) mukaista toimeentulotukea. Toi-         toimeentulo rahoitetaan. Ohjelman mukaan tulee
36349: meentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi          ottaa huomioon se, että kaikkia paluumuuttajia
36350: etuudeksi, mutta säädettyä enimmäisaikaa tuen        kohdellaan tasaveroisesti. Ohjelmaa on valtio-
36351: myöntämiselle ei ole. Eräiden Suomeen muutta-        neuvoston periaatepäätöksen mukaan tarkoitus
36352: vien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an-     toteuttaa asteittain valtiontalouden voimavaro-
36353: netun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskus-      jen puitteissa. Paavo Lipposen II hallituksen oh-
36354: tannusten korvaamisesta annetun valtioneuvos-        jelman mukaan hallitus jatkaamaahanmuutto-ja
36355: ton päätöksen ( 105411990) mukaan kunnalle voi-      pakolaispoliittisen ohjelman toteuttamista.
36356: daan korvata enintään viiden vuoden ajalta sellai-      Eläkeikäisten maahanmuuttajien toimeentu-
36357: sen paluumuuttajan toimeentulotukikustannuk-         lon pysyvämmästä turvaamisesta on tarkoitus
36358: set, joka ei voi maahanmuuttoon liittyvän ase-       käynnistää sosiaali- ja terveysministeriössä sel-
36359: mansa vuoksi saada eläkettä tai muuta sosiaali-      vitystyö tämän vuoden aikana. Selvitys koskisi
36360: turvaetuutta. Korvauspäätöstä sovelletaan inke-      myös muita maahanmuuttajia kuin inkerinsuo-
36361: rinsuomalaisiin paluumuuttajiin.                     malaisia paluumuuttajia.
36362: 
36363: 
36364: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1999
36365: 
36366:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
36367: 
36368: 
36369: 
36370: 
36371: 4
36372: Ministems svar                                          KK 189/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.
36373: 
36374: 
36375: 
36376: 
36377: Tili riksdagens talman
36378: 
36379: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ser om principen för likställd behandling har man
36380: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       garanterat samma rättigheter och uppställt sam-
36381: statsrådet översänt följande av riksdagsman Hå-       ma skyldigheter för medborgare från andra stater
36382: kan Nordman /sv m.fl. undertecknade skriftliga        som för de egna medborgama. Lagändringen
36383: spörsmål SS 189/1999 rd:                              gjordes således till följd av den samordningsskyl-
36384:                                                       dighet som förutsätts i EES- och EU-bestämmel-
36385:       Å·r regeringen medveten om detta miss-          ser. Även i de övriga nordiska ländema har lag-
36386:       förhållande, och                                stiftningen av samma orsak ändrats för folkpen-
36387:                                                       sionens vidkommande så att denna har avvägts i
36388:        vad har regeringenför avsikt att göra?         förhållande till bosättningstiden i landet. 1 Dan-
36389: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       mark och Norge gjordes ändringen 1972 och i
36390: föra följande:                                        Sverige 1993.
36391:                                                          Enligt folkpensionslagens 25 b §, som träd-
36392: Varje i Finland bosatt person som har fyllt 16 år    de i kraft vid ingången av 1994, är rätten till pen-
36393: är försäkrad för ålderdom, arbetsoförmåga och        sion och pensionsbeloppet beroende av bosätt-
36394: arbetslöshet        enligt       folkpensionslagen   ningstiden i Finland. För att finska medborgare
36395: (347/1956).                                          skall få pension förutsätts att de har bott minst tre
36396:    Finska medborgare, flyktingar eller statslösa     år i Finland efter det att de fyllt 16 år. Av utländ-
36397: som flyttade till Finland från utlandet före år      ska medborgare krävs att de har bott minst fem år
36398: 1994 började omfattas av folkpensionssystemet        i landet. Om den som ansöker om pension varit
36399: genast vid ingången av den månad som följde ef-      bosatt i Finland minst 40 år från det att han fyllde
36400: ter flyttningen. Om personeroa i fråga var           16 år till det att pensionen började löpa, har han
36401: arbetsoförmögna eller hade åldem inne för ål-        rätt till full folkpension.
36402: derspension, hade de omedelbart rätt till folkpen-       Pension intjänas inte alls efter det att sökan-
36403: sionsförmåner, om det kunde anses att de efter       den har fyllt 65 år och inte heller för tid för vii-
36404: flyttningen bodde stadigvarande i Finland. För       ken han får pension från ett annat land. Således
36405: utländska medborgare gällde en karenstid på fem      kan en person som flyttat till Finland första
36406: år, dvs. sådana personer började omfattas av         gången efter det att han fyllt 65 år eller som får
36407: folkpensionssystemet efter att de hade bott i Fin-   pension från sitt tidigare bosättningsland, inte få
36408: land oavbrutet i minst fem år. Det hade ingen be-    folkpension från Finland. Paragrafen tillämpas
36409: tydelse i viiken ålder de flyttade till Finland.     på alla personer oberoende av medborgarskap,
36410:    Folkpensionslagen ändrades vid ingången av        även på finska medborgare som varit bosatta ut-
36411: 1994 (54 711993) i anslutning till att EES-avtalet   omlands samt på flyktingar och personer som
36412: och en ny nordisk konvention om social trygghet      saknar medborgarskap.
36413: trädde i kraft, och revideringen ansågs nödvän-          1 ikraftträdelsebestämmelsen i 1994 års lag-
36414: dig även med tanke på tillämpningen av förord-       ändring ingår bestämmelser om de personer som
36415: ning (EEG) 1408/71 om koordinering av den so-        trots lagändringen kan få folkpension oberoende
36416: ciala tryggheten inom EU. Även med bestämmel-        av bosättningstiden i Finland. 1 ikraftträdelsebe-
36417: 
36418: 
36419:                                                                                                         5
36420: KK 189/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.                                                    Ministerns svar
36421: 
36422: 
36423: stämmelsen förutsätts bl.a. att en person som fyllt      Statsrådet fattade den 16 oktober 1997 ett
36424: 16 år skall ha bott fem år i Finland omedelbart       principbeslut om regeringens invandrar- och
36425: innan lagen trädde i kraft. Personer som har flyt-    flyktingpolitiska program. Enligt programmet
36426: tat till Finland på 1990-talet kan således inte få    skall det bl.a. utredas hur man skall kunna ordna
36427: folkpension som inte är avvägd.                       utkomsten för sådana återflyttare från det tidiga-
36428:    Flyktingar har rätt att såsom en sista form av     re Sovjetunionen som saknar socialskydd för ar-
36429: utkomstskydd få utkomststöd enligt lagen om ut-       betsoförmåga och ålderdom, och hur denna ut-
36430: komststöd ( 1412/1997). Utkomststödet är avsett       komst skall finansieras. Enligt programmet bör
36431: att vara en kortvarig förmån, men det finns inte      man beakta att alla återflyttare skall behandlas
36432: någon fastställd maximitid för hur lång tid stödet    likvärdigt. Enligt statsrådets principbeslut har
36433: kan beviljas. Enligt statsrådets beslut om ersätt-    man för avsikt att genomföra programmet suc-
36434: ning för utkomststöd till vissa personer som flyt-    cessivt inom ramen för statsekonomins resurser.
36435: tar till Finland samt för särskilda kostnader för     Enligt programmet för Paavo Lipponens II reger-
36436: social- och hälsovård som gtvtts dem                  ing fortsätter regeringen att genomföra det in-
36437: (1054/1990) kan till en kommun betalas ersätt-        vandrar- och flyktingpolitiska programmet.
36438: ning för högst fem år för kostnaderna för en så-         Social- och hälsovårdsministeriet har för avs
36439: dan återflyttares utkomststöd som på grund av sin     att i år inleda ett utredningsarbete om tryggandet
36440: ställning vid immigrationen inte kan få pension       av en mera bestående ut för invandrare i pen-
36441: eller någon annan socialskyddsförmån. Ersätt-         sionsåldern. Utredningen skall även gälla andra
36442: ningsbeslutet tillämpas på ingermanländska åter-      invandrare än ingermanländska återflyttare.
36443: flyttare.
36444: 
36445: 
36446: Helsingfors den 5 juli 1999
36447: 
36448:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
36449: 
36450: 
36451: 
36452: 
36453: 6
36454:                                                           KK 190/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
36455: 
36456: 
36457: 
36458: 
36459:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 190/1999 vp
36460: 
36461:                                                 Grillihiilien terveysriskit
36462: 
36463: 
36464: 
36465: 
36466: Eduskunnan puhemiehelle
36467: 
36468: Ruotsissa tehdyissä testeissä on paljastunut, että       kriteeri tuotteille on kuitenkin hinta. Kotimaassa
36469: osa maahan tuoduista grillihiilistä ja -briketeistä      valmistetut hiilet eivät yleensä ole hinnaltaan kil-
36470: sisältää terveydelle vaarallisia myrkkyjä, kuten         pailukykyisiä. Niiden laatua ja puhtautta ei ole
36471: liimaa ja arsenikkia. Ruotsalaisten mukaan tuon-         asetettu kyseenalaiseksi. Jos valtaosa tuontihii-
36472: tihiiliä on tehty jopa vanhoista ratapölkyistä ja        lestä voitaisiin korvata kotimaisilla tuotteilla, se
36473: puhelintolpista.                                         lisäisi puun hyötykäyttöä ja myös loisi jopa tu-
36474:    Suomalaiset käyttävät vuosittain grillaukseen         hansia työpaikkoja Suomeen.
36475: arviolta viisi miljoonaa kiloa grillihiiliä. Tästä
36476: määrästä noin puolet on tuontihiiliä esimerkiksi         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36477: Espanjasta, Indonesiasta ja Virosta. Ruotsalais-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
36478: ten arvioiden mukaan muun muassa näissä mais-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36479: sa valmistetaan kelvottomia tuotteita, jotka saat-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36480: tavat aiheuttaa terveysriskejä. Suomen tulli ei
36481: juurikaan tutki tuontigrillihiilien laatua, koska              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo
36482: selkeitä vaatimuksia ja rajoituksia ei hiili en sisäl-         ryhtyä Suomeen tuotavien grillihiilienja
36483: tämille aineille ole.                                          -brikettien mahdollisesti sisältämien
36484:    Keskeinen vastuu on tällä hetkellä maahan-                  terveydelle vaarallisten aineiden tarkas-
36485: tuojilla ja myyntiketjuilla, joiden tärkein valinta-           tuksen tehostamiseksi ja kotimaisten
36486:                                                                grillihiilien käytön edistämiseksi?
36487: 
36488: 
36489: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
36490: 
36491:     Jukka Vihriälä /kesk                                     Juha Korkeaoja /kesk
36492:     Eero Lämsä /kesk                                         Hannu Aho /kesk
36493:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                                 Mika Lintilä /kesk
36494: 
36495: 
36496: 
36497: 
36498:                                                                                                     Versio 2.0
36499: KK 190/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.                                               Ministerin vastaus
36500: 
36501: 
36502: 
36503: 
36504: Eduskunnan puhemiehelle
36505: 
36506: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        neet velvollisuutensa ja että markkinoilla olevat
36507: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tuotteet ovat määräysten mukaisia.
36508: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Grillihiiliä ei toistaiseksi ole juurikaan tutkit-
36509: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-       tu, koska niiden koostumukselle ei ole yksityis-
36510: riälän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      kohtaisia vaatimuksia. Elintarvikevirasto on otta-
36511: myksen KK 190/1999 vp:                                nut kantaa käpyjen käyttöön grillauksessa kä-
36512:                                                       vyistä vapautuvien haitallisten yhdisteiden takia.
36513:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      Virasto on myös tutkinut haitallisten aineiden
36514:        tyä Suomeen tuotavien grillihiilien ja         muodostumista eri kuumennustapoja käytettäes-
36515:        -brikettien mahdollisesti sisältämien          sä.
36516:        terveydelle vaarallisten aineiden tarkas-          Grillihiilet ovat kulutustavara, joista sellaise-
36517:        tuksen tehostamiseksi ja kotimaisten           naan ei aiheudu terveydellistä vaaraa kuluttajil-
36518:        grillihiilien käytön edistämiseksi?            le. Puuhiiligrillauksen yhteydessä kuitenkin
36519:                                                       muodostuu aina erilaisia haitallisia yhdisteitä,
36520: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         mm. polyaromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdis-
36521: ti seuraavaa:                                         teitä. Ruoanlaittotarkoitukseen sytytettynä grilli-
36522: Grillihiilien koostumukselle ja laadulle ei ole       hiilistä voi siten välillisesti aiheutua kuluttajalle
36523: asetettu erityisiä vaatimuksia. Tuoteturvallisuus-    terveydellistä haittaa sekä hengitetyn ilman että
36524: lain (914/1986) mukaan kulutustavara ei saa ai-       nautitun elintarvikkeen kautta erityisesti, jos
36525: heuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle. Elintarvi-     grillihiilien valmistukseen on käytetty kyllästet-
36526: kelain (36111995) tarkoituksena on elintarvikkei-     tyä tai muutoin sopimatonta puulaatua.
36527: den terveydellisen laadun turvaaminen. Elintar-           Voimassa olevat säädökset eivät edellytä gril-
36528: vikelaki ei koske ruoan valmistuksessa käytettä-      lihiilien alkuperämaan ilmoittamista. Lähtökoh-
36529: viä aineita eikä tarvikkeita elleivät ne joudu kos-   ta kuitenkin on, että kuluttajan täytyy voida luot-
36530: ketukseen elintarvikkeen kanssa, mutta laki kos-      taa tuotteiden turvallisuuteen niiden alkuperä-
36531: kee elintarvikkeiden käsittelyä, kuten kypsentä-      maasta riippumatta.
36532: mistä. Elintarvikelain periaatteiden mukaisesti           Grillihiiliä koskevista vaatimuksista ja tes-
36533: elintarvikkeiden valmistukseen käytettävien me-       tausmenetelmistä on valmisteilla eurooppalai-
36534: netelmien tulee olla sellaisia, ettei elintarvik-     nen standardi. Elintarvikevirasto ja Kuluttajavi-
36535: keen terveydellinen laatu vaarannu.                   rasto selvittävät standardin soveltuvuutta grilli-
36536:    Elintarvikelain mukainen vastuu grillihiilien      hiilien ja -brikettien mahdollisesti sisältämien
36537: turvallisuudesta ja sopivuudesta käyttötarkoituk-     terveydelle vaarallisten aineiden tutkimiseen.
36538: seensa on omavalvontavelvoitteen mukaisesti           Tämän selvityksen perusteella arvioidaan, mihin
36539: valmistajalla ja maahantuojalla. Viranomaiset         toimenpiteisiin asiassa on tarvetta ryhtyä.
36540: valvovat, että elinkeinonharjoittajat ovat täyttä-
36541: 
36542: 
36543: 
36544: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1999
36545: 
36546:     Ministeri Kimmo Sasi
36547: 
36548: 2
36549: Ministerns svar                                       KK 190/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
36550: 
36551: 
36552: 
36553: 
36554: Tili riksdagens talman
36555: 
36556: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      uppfyllt sina plikter och att de produkter som
36557: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      finns på marknaden motsvarar de krav som ställs
36558: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juk-     i bestämmelsema.
36559: ka Vihriälä /cent m.fl. undertecknade skriftliga         Tills vidare har grillkolet inte undersökts när-
36560: spörsmål SS 190/1999 rd:                             mare eftersom det inte finns några detaljerade
36561:                                                      krav på dess sammansättning. Livsmedelsverket
36562:        Vilka åtgärder tänker regeringen vidta        har tagit ställning till användningen av kottar vid
36563:       för att effektivera kontrollen av det grill-   grillning med anledning av att det frigörs skad1i-
36564:       kol och de grillbriketter som importeras       ga föreningar från dem. Livsmedelsverket har
36565:       till Finland med tanke på de hälsofar-         också undersökt eventuell bildning av skadliga
36566:       liga ämnen som dessa eventuellt in-            ämnen när olika upphettningssätt används.
36567:       nehåller och för att främja använd-                Grillkolet är en konsumtionsvara som som så-
36568:        ningen av inhemskt grillkol?                  dan inte medför någon hälsorisk för konsumen-
36569:                                                      ten. 1 samband med att träkol används vid grill-
36570: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ning bildas det dock alltid skadliga föreningar av
36571: föra följande:                                       något slag, bl.a. polyaromatiska kolväten (s.k.
36572: Inga särskilda krav har ställts på sammansätt-       PAK-föreningar). När man tänder grillkolet i
36573: ningen hos och kvaliteten på grillkol. Enligt pro-   samband med matlagning kan sålunda indirekt
36574: duktsäkerhetslagen (914/1986) får en konsum-         hälsorisk medföras för konsumenten i form av
36575: tionsvara inte medföra risk för konsumentens         både den luft som inandas och det livsmedel som
36576: hälsa. Syftet med livsmedelslagen (36111995) är      förtärs, särskilt om man för tillverkning av grill-
36577: att trygga livsmedlens kvalitet med tanke på häl-    kol har använt inpregnerat trä eller ett träslag
36578: san. Bestämmelserna i livsmedelslagen gäller         som annars är olämpligt.
36579: inte de ärnnen eller den utrustning som används         Enligt de gällande bestämmelsema behöver
36580: vid matlagning om de inte kommer i beröring          inte grillkolets ursprungsland uppges. Man utgår
36581: med livsmedlet. Däremot omfattas hanteringen         dock ifrån att konsumenten måste kunna lita på
36582: av livsmedel, t.ex. tillredning, av bestämmelser-    att produktema är säkra oberoende av ursprungs-
36583: na i fråga. Enligt principema i livsmedelslagen      landet.
36584: skall de metoder som används vid tillverkning av        En europeisk standard för grillkol inklusive de
36585: livsmedel vara sådana att den hygieniska kvalite-    krav som ställs på det och testmetodema håller på
36586: ten på livsmedel inte äventyras.                     att utarbetas. Livsmedelsverket och Konsument-
36587:     Enligt bestämmelsema i livsmedelslagen bär       verket skall utreda huruvida standarden kan till-
36588: tillverkaren och importören enligt principen om      lämpas vid undersökning av de eventuellt hälso-
36589: egenkontroll ansvaret för grillkolets säkerhet och   farliga ämnen som ingår i grillkol och -briketter.
36590: lämplighet för sitt användningsändamål. Myn-         På basis av denna utredning bedöms sedan vilka
36591: dighetema skall övervaka att näringsidkama har       åtgärder som behöver vidtas i ärendet.
36592: 
36593: 
36594: 
36595: Helsingfors den 5 juli 1999
36596: 
36597:     Minister Kimmo Sasi
36598:                                                                                                        3
36599:                                                                 KK 19111999 vp- Katri Komi /kesk
36600: 
36601: 
36602: 
36603: 
36604:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 19111999 vp
36605: 
36606:                                              Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen jär-
36607:                                              jestäminen
36608: 
36609: 
36610: 
36611: 
36612: Eduskunnan puhemiehelle
36613: 
36614: Lasten, lapsiperheiden ja nuorten palvelut ovat       lenterveyden ongelmissa. Terveydenhoitajan ta-
36615: heikentyneet viime vuosina ja sen myötä myös          paa koulussa enää vain harvoin. Haitamaton ma-
36616: oppilas- ja terveydenhuolto. Ennalta ehkäisevän       sennus altistaa kuitenkin nuoren alisuoriutumi-
36617: työn tärkeyttä sekä lasten ja nuorten kasvun tuke-    selle opinnoissa ja sosiaaliselle vetäytymiselle
36618: mista ei ole viety paperilla olevia visioita pidem-   sekä lisää itsemurhariskiä, joten säästöjen etsimi-
36619: mälle.                                                nen tästä suunnasta tuskin on pitkällä aikavälillä
36620:    Jo neuvolan viisivuotiaista 5 %:lla on paljon      kannattavaa.
36621: vaikeuksia ja noin 10 % kuuluu riskiryhmään.
36622: Joka kymmenennen neuvolaikäisen lapsen per-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36623: heessä on hänen kehitystään vaarantavia tekijöi-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
36624: tä, kuten perheväkivaltaa sekä mielenterveys- ja      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36625: päihdeongelmia. Kouluikäisten oireilu pahenee         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36626: helposti häiriökäyttäytymisen ongelmavyyhdek-
36627: Sl.                                                         Mitä hallitus aikoo tehdä taatakseen
36628:    Varsinkin mielenterveyspulmat ja masentu-                lapsille ja nuorille riittävät mielenter-
36629: neisuus ovat odotettua yleisempiä, mutta ne jää-            veyspalvelut sekä kouluterveydenhuol-
36630: vät liian usein koulussa tunnistamatta. Lähes vii-          lon ammattilaisille riittävästi aiheeseen
36631: dennes lapsista ja nuorista tarvitsisi tukea mie-           liittyvää lisäkoulutusta?
36632: 
36633: 
36634: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
36635: 
36636:       Katri Komi /kesk
36637: 
36638: 
36639: 
36640: 
36641:                                                                                                 Versio 2.0
36642: KK 19111999 vp- Katri Komi /kesk                                                     Ministerin vastaus
36643: 
36644: 
36645: 
36646: 
36647: Eduskunnan puhemiehelle
36648: 
36649: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sä eräs keskeinen havainto oli lasten ja nuorten
36650: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       mielenterveyspalvelujen lisääntynyt tarve. Vaik-
36651: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ka lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja on
36652: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Katri Ko-      viime vuosina lisätty, palvelujen tarve on edel-
36653: min /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      leen suurempi kuin kuntien niihin osoittamat voi-
36654: KK 19111999 vp:                                     mavarat. Kouluterveydenhoito, koulupsykologit
36655:                                                     ja koulukuraattorit ovat myös tärkeitä, jotta nuo-
36656:       Mitä hallitus aikoo tehdä taatakseen          rilla olisi aikuisia lähettyvillä, joille he voisivat
36657:       lapsille ja nuorille riittävät mielenter-     kertoa huolistaan.
36658:       veyspalvelut sekä kouluterveydenhuol-             Sekä aikuisten että lasten ja nuorten mielenter-
36659:       lon ammattilaisille riittävästi aiheeseen     veysongelmakenttä on laaja ja moniulotteinen.
36660:       liittyvää lisäkoulutusta?                     Se ei ole ratkaistavissa yksinomaan lääketieteen
36661:                                                     ja terveydenhuollon keinoin. Mielenterveys ja
36662: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen edistäminen tulisi ottaa muiden terveysnäkö-
36663: vasti seuraavaa:                                    kulmien ohella huomioon kaikessa päätöksen-
36664: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjes-   teossa eri hallinnonaloilla. Tarvetta vastaavat
36665: täminen on kuntien vastuulla. Hoidonjärjestämi-     mielenterveyden sosiaali- ja terveyspalvelut tu-
36666: sestä säädetään kansanterveyslaissa, erikoissai-    lee asettaa tasavertaiseen asemaan kuntalaisten
36667: raanhoitolaissa ja mielenterveyslaissa. Kunnalli-   tarvitsemien muiden palvelujen kanssa.
36668: nen erikoissairaanhoito toteutetaan pääasiassa          Kuten viime vuosien valtakunnallisissa suun-
36669: sairaanhoitopiirien toimesta. Kansanterveyslain     nitelmissa myös tulevassa sosiaali- ja terveyden-
36670:  14 §:n mukaan kouluterveydenhuoltoon kuuluu        huollon tavoite- ja toimintaohjelmassa mielenter-
36671: muun muassa koulujen terveydellisten olojen         veyttä edistävät ja sairauksia ehkäisevät toimen-
36672: valvonta sekä niiden oppilaiden terveydenhoito      piteet ovat erityisen huomion kohteena. On erit-
36673: ja terveydentilan toteamista varten tarpeellinen    täin tärkeää, että kehitetään keinoja, jotka mah-
36674: erikoistutkimus. Viimeksi mainitusta on säädet-     dollistavat ongelmatilanteen ratkaisemista ja sii-
36675: ty tarkemmin kansanterveysasetuksen 2 §: ssä,       hen puuttumista varhaisessa vaiheessa. Lasten ja
36676: jonka mukaan kunnan tulee oppilaan terveyden-       nuorten ongelmat johtuvat usein perheiden ja
36677: tilan toteamista varten järjestää muun muassa       varsinkin vanhempien vaikeasta elämäntilantees-
36678: psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden sel-     ta. Perheiden ongelmiin ja vastuulliseen vanhem-
36679: vittämiseksi ja psykologin tekemä tutkimus. Li-     muuteen voidaan vaikuttaa esim. kehittämällä
36680: säksi lapset ja nuoret saavat mielenterveyspalve-   neuvolatoimintaa. Korostamalla ja kertomalla
36681: luja sosiaalitoimen alaisissa perhe- ja kasvatus-   vanhemmille lasten kasvattamisesta sekä suun-
36682: neuvoloissa. Lasten ja nuorten mielenterveystyö     taamalla neuvonta molemmille vanhemmille li-
36683: painottuu aikuisia enemmän avohoitoon, mutta        sätään vanhempien varmuutta. Koulun ja kodin
36684: toisaalta vuodeosastohoitojaksot ovat pitkiä.       välistä suhdetta voidaan jatkuvasti parantaa ja
36685:     Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä     kehittää. Sosiaali- ja terveysministeriön aloit-
36686: mielenterveyspalveluja koskeneessa selvitykses-     teesta valtioneuvosto on käynnistänyt Mielekäs
36687: 
36688: 
36689: 2
36690: Ministerin vastaus                                            KK 19111999 vp- Katri Komi /kesk
36691: 
36692: 
36693: elämä -hankkeen. Tämä kehittämisohjelma koos-        den sidosryhmien kanssa sekä henkilöstön täy-
36694: tuu eri hallinnonalojen välisistä yhteistyöhank-     dennyskoulutuksen kehittämistarpeita.
36695: keista. Osana hanketta tullaan arvioimaan sekä          Eräillä alueilla esiintyvien lasten- ja nuoriso-
36696: aikuisten että lasten ja nuorten mielenterveyspal-   psykiatristen hoitojonojen purkamiseksi tarvi-
36697: velujen rakennetta ja toimivuutta, avohoidon tu-     taan edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi
36698: kimuotoja, yhteistyötä sosiaalipalvelujen ja mui-    kuntapäättäjien yhteistyötä voimavarojen osoit-
36699:                                                      tamiseksi jonojen purkamiseen.
36700: 
36701: 
36702: 
36703: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1999
36704: 
36705:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
36706: 
36707: 
36708: 
36709: 
36710:                                                                                                       3
36711: KK 191/1999 vp- Katri Komi /kesk                                                       Ministerns svar
36712: 
36713: 
36714: 
36715: 
36716: Tili riksdagens talman
36717: 
36718: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          1 en utredning gällande mentalvårdstjänster
36719: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av      som social- och hälsovårdsministeriet låtit utföra
36720: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kat-     var en viktig iakttagelse det ökade behovet av
36721: ri Komi /cent undertecknade skriftliga spörsmål      mentalvårdstjänster för barn och unga. Fastän
36722: SS 19111999 rd:                                      mentalvårdstjänsterna för barn och unga under de
36723:                                                      senaste åren har utökats, är behovet av tjänster
36724:        Vad ämnar regeringen göra för att sä-         alltjämt större än de resurser som kommunerna
36725:        kerställa att det tillhandahålls tillräck-    anvisar för dem. Ä ven skolhälsovården, skolpsy-
36726:        ligt med mentalvårdstjänster för barn         kologerna och skolkuratorerna är viktiga för att
36727:        och unga samt för att personalen inom         ungdomarna skall ha fullvuxna i närheten som
36728:        skolhälsovården skall få tillräckligfort-     lyssnar och för vilka de kan berätta om sina be-
36729:        bildning i anslutning tili ämnet?             kymmer.
36730:                                                         Fältet av mentalvårdsproblem bland såväl full-
36731: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      vuxna som barn och unga är omfattande och
36732: föra följande:                                       mångfasetterat. Det är inte möjligt att lösa detta
36733: Kommunerna ansvarar för anordnandet av vård          problem enbart med medicinska och hälso- och
36734: för barn och unga. Om anordnande av mental-          sjukvårdsmässiga medel. Den mentala hälsan och
36735: vårdstjänster föreskrivs i folkhälsolagen, lagen     främjandet av den bör utöver andra hälsoaspek-
36736: om specialiserad sjukvård och mentalvårdsla-         ter beaktas i allt beslutsfattande inom olika för-
36737: gen. Den kommunala specialiserade vården ges i       valtningsområden.         Sådana    social-    och
36738: huvudsak av sjukvårdsdistrikten. Enligt 14 §         hälsovårdstjänster för den mentala hälsan som
36739: folkhälsolagen hänförs tili skolhälsovården bl.a.    motsvarar behovet skall jämställas med andra
36740: övervakningen av de sanitära förhållandena i         tjänster som kommuninvånarna behöver.
36741: skolorna och hälsovården för eleverna i dem samt        Såsom i de senaste årens riksomfattande pla-
36742: specialundersökningar som är nödvändiga för          ner uppmärksammas åtgärder som främjar den
36743: konstaterande av en elevs hälsotillstånd. Om det     psykiska hälsan och förebygger sjukdomar sär-
36744: sistnämnda bestäms närmare i 2 § folkhälsoför-       skilt också i det kommande mål- och verksam-
36745: ordningen. Enligt den skall kommunen ordna           hetsprogrammet för social- och hälsovården. Det
36746: bl.a. undersökning av den mentala hälsan, som        är ytterst viktigt att utveckla sådana medel som
36747: utförs av en psykiater, och undersökning, som ut-    gör det möjligt att lösa och ingripa i problem-
36748: förs av en psykolog, för att konstatera en elevs     situationer på ett tidigt stadium. Barns och ungas
36749: hälsotillstånd. Dessutom får barn och unga men-      problem beror ofta på familjernas och i synner-
36750: talvårdstjänster på familjerådgivningsbyråer och     het föräldrarnas svåra livssituation. Det är möj-
36751: rådgivningsbyråer för uppfostringsfrågor. Den        ligt att påverka familjernas problem och betona
36752: psykiska hälsovården för barn och unga koncent-      ett ansvarsfyllt föräldraskap genom att t.ex. ut-
36753: rerar sig mera på öppenvård än vad som är fallet i   veckla rådgivningsverksamheten. Genom att för
36754: fråga om vuxna, men å andra sidan är vårdperio-      föräldrarna framhäva vikten av och berätta om
36755: derna på vårdavdelningarna långa.                    barnuppfostran samt genom att rikta rådgiv-
36756: 
36757: 
36758: 4
36759: Ministems svar                                                  KK 19111999 vp- Katri Komi /kesk
36760: 
36761: 
36762: ningen tili båda föräldrama får man föräldrarnas       som barn och unga. Dessutom bedöms den öpp-
36763: säkerhet att öka. Förhållandet mellan hem och          na vårdens stödformer, samarbetet med social-
36764: skola kan förbättras och utvecklas kontinuerligt.      servicen och andra referensgrupper samt beho-
36765: På initiativ av social- och hälsovårdsministeriet      vet av att utveckla fortbildningen av personalen.
36766: har statsrådet inlett projektet Ett meningsfullt liv      För att råda bot på de barn- och ungdomspsy-
36767: (Mielekäs elämä). Detta utvecklingsprogram             kiatriska vårdköer som förekommer inom vissa
36768: består av samarbetsprojekt mellan olika förvalt-       områden behövs utöver de åtgärder som nämns
36769: ningsområden. Som en del av projektet kommer           ovan samarbete bland de kommunala beslutsfat-
36770: man att bedöma strukturen och funktionsduglig-         tarna för att resurser skall kunna anvisas för av-
36771: heten hos mentalvårdstjänster för såväl vuxna          hjälpande av köerna.
36772: 
36773: 
36774: 
36775: Helsingfors den 2 j uli 1999
36776: 
36777:      Omsorgsminister Eva Biaudet
36778: 
36779: 
36780: 
36781: 
36782:                                                                                                        5
36783:                                                             KK 192/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
36784: 
36785: 
36786: 
36787: 
36788:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 192/1999 vp
36789: 
36790:                                              Perustuslakituomioistuimen perustaruistarve
36791: 
36792: 
36793: 
36794: 
36795: Eduskunnan puhemiehelle
36796: 
36797: Monet eläkeläisiin kohdistuvat leikkaukset, in-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36798: deksien jäädytykset ja jopa taannehtivat eläke-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
36799: lait, kuten maksussa olevien eläkkeiden indek-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36800: sien muutokset ja ikäsyrjintänä pidetty ns. taitet-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36801: tu indeksi hyväksyttiin eduskunnassa yksinker-
36802: taisella enemmistöllä perustuslakivaliokunnan               Onko hallitus ajatellut ryhtyä muodosta-
36803: lausuntoon perustuen. Koska perustuslakivalio-              maan juridista elintä, joka valvoisi pe-
36804: kunta on poliittinen elin, se olisi saatava juridi-         rustuslakivaliokunnan päätöksentekoa
36805: seen valvontaan.                                            ja palauttaisi kansalaisten luottamuk-
36806:                                                             sen eduskunnan päätöksiin?
36807: 
36808: 
36809: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
36810: 
36811:     Seppo Kanerva /kok
36812: 
36813: 
36814: 
36815: 
36816:                                                                                                Versio 2.0
36817: KK 192/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                Ministerin vastaus
36818: 
36819: 
36820: 
36821: 
36822: Eduskunnan puhemiehelle
36823: 
36824: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laissa on säilytetty järjestelmä, jossa lakien pe-
36825: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      rustuslainmukaisuuden valvonnan painopiste on
36826: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    lakien säätämisvaiheeseen ajoittuvassa ennakko-
36827: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-     valvonnassa (74 §). Lisäksi Suomen perustusla-
36828: nervan /kok kirjallisen kysymyksen KK              kiin sisältyy uusi säännös tuomioistuimen mah-
36829: 192/1999 vp:                                       dollisuudesta yksittäisen oikeusjutun yhteydessä
36830:                                                    antaa etusija perustuslain säännökselle tavallisen
36831:       Onko hallitus ajatellut ryhtyä muodosta-     lain säännökseen verrattuna (106 §).
36832:       maan juridista elintä, joka valvoisi pe-         Lakien perustuslainmukaisuuden valvontaan
36833:       rustuslakivaliokunnan päätöksentekoa         liittyvät kysymykset on siten ratkaistu Suomen
36834:       ja palauttaisi kansalaisten luottamuk-       perustuslain säätämisen yhteydessä. Uuden pe-
36835:       sen eduskunnan päätöksiin?                   rustuslain valmistelussa päädyttiin siihen, ettei
36836:                                                    Suomessa ole tarvetta eikä riittäviä perusteita
36837: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         erilliselle valtiosääntötuomioistuimelle. Tämän
36838: vasti seuraavaa:                                   ratkaisun perusteluja on tarkasteltu lähemmin
36839: Eduskunta on 12 päivänä helmikuuta 1999 hy-        hallituksen esityksessä uudeksi Suomen Hallitus-
36840: väksynyt     uuden     Suomen       perustuslain   muodoksi (HE 1/1998 vp s. 51-54). Näin ollen
36841: (731/1999), joka on vahvistettu 11 päivänä kesä-   hallituksen tarkoituksena ei ole ryhtyä muodosta-
36842: kuuta 1999. Tämä perustuslaki tulee voimaan        maan perustuslakituomioistuinta.
36843: 1 päivänä maaliskuuta 2000. Uudessa perustus-
36844: 
36845: 
36846: 
36847: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
36848: 
36849:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
36850: 
36851: 
36852: 
36853: 
36854: 2
36855: Ministems svar                                            KK 192/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
36856: 
36857: 
36858: 
36859: 
36860: Tili riksdagens talman
36861: 
36862: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    övervakningen av 1agamas grundlagsenlighet
36863: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     ligger i den förhandsövervakning som sker när
36864: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-    lagarnas stiftas (74 §). Dessutom ingår i Fin-
36865: po Kanerva /saml undertecknade skriftliga spörs-    lands grundlag en ny bestämmelse om att en
36866: mål SS 192/1999 rd:                                 domstol vid behandlingen av ett enskilt ärende
36867:                                                     kan ge en grundlagsbestämme1se företräde i för-
36868:       Amnar regeringen vidta åtgärder för att       håliande till en bestämmelse i en van1ig lag
36869:       inrätta ett juridiskt organ för att överva-   (106 §).
36870:       ka beslutsfattandet i grundlagsutskottet          De frågor som hänför sig tili övervakningen av
36871:       och som skulle återställa medborgarnas        lagarnas grundlagsenlighet har alitså avgjorts i
36872:       förtroende för de beslut somfattas i riks-    samband med att Finlands grund1ag stiftades. När
36873:       dagen?                                        den nya grundlagen utarbetades kom man fram
36874:                                                     till att det i Finland inte finns ett behov eller tili-
36875: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-     räckliga grunder för att inrätta en statsförfatt-
36876: föra fö1jande:                                      ningsdomstol. Motiveringarna för detta avgöran-
36877: Riksdagen antog den 12 februari 1999 Finlands       de har behand1ats närmare i regeringens proposi-
36878: nya grundlag (73111999) och den stadfastes den      tion med förslag tili ny Regeringsform för Fin-
36879: 11 juni 1999. Grundlagen träder i kraft den 1       land (RP 111998 rd, s. 51-54). Således är reger-
36880: mars 2000. I den nya grundlagen har man bibe-       ingens avsikt inte att inrätta en grundlagsdom-
36881: håliit ett system enligt vilket tyngdpunkten i      stol.
36882: 
36883: 
36884: 
36885: Helsingfors den 7 juli 1999
36886: 
36887:     Justitieminister Johannes Koskinen
36888: 
36889: 
36890: 
36891: 
36892:                                                                                                          3
36893:                                                     KK 193/1999 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
36894: 
36895: 
36896: 
36897: 
36898:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 193/1999 vp
36899: 
36900:                                            Yhdistelmätuen käyttö
36901: 
36902: 
36903: 
36904: 
36905: Eduskunnan puhemiehelle
36906: 
36907: Vuoden 1998 alusta voimaan tulleen työvoima-         järjestely eivät palvele työelämään palautumisen
36908: politiikan kokonaisuudistuksen eräänä keskeise-      ja totuttautumisen päämääriä.
36909: nä tavoitteena on ollut parantaa pitkään työelä-        Käytännön kokemukset viittaavat kuitenkin
36910: mästä poissa olleiden henkilöiden mahdollisuuk-      siihen, että yhdistelmätuella teetetetty työ poik-
36911: sia saada työtä. Vaikeimmin työllistyvien pitkä-     keaa useissa tapauksissa jyrkästi ns. normaali-
36912: aikaistyöttömien ryhmää varten uudistukseen si-      työehtojen mukaisesta työstä: palkkataso on erit-
36913: sällytettiin ns. yhdistelmätuki. Määrältään työl-    täin alhainen, työhön ei liity ammattitaitoa ja
36914: listämistuen ja työmarkkinatuen yhteissummaa         muita työssäkäyntivalmiuksia parantavia osia
36915: vastaavaa yhdistelmätukea annetaan yksityisille      eikä työtä koeta mielekkääksi.
36916: ja kunnille niiden henkilöiden työllistämiseen,
36917: jotka ovat olleet työttöminä vähintään 500 päi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36918: vää.                                                 sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
36919:    Yhdistelmätuen tavoitteena on avata pitkäai-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36920: kaistyöttömille polkuja työelämään, rohkaista        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36921: työnantajia palkkaamaan pitkäaikaistyöttömiä ja
36922: rohkaista pitkäaikaistyöttömiä uskomaan omiin              Onko hallitus selvittänyt yhdistelmä-
36923: mahdollisuuksiinsa. Näiden tavoitteiden saavut-            tuella aikaansaaduissa työpaikoissa
36924: tamiseksi on luonnollisesti välttämätöntä, ettei           tehtävien töiden sisältöä, niiden palk-
36925: yhdistelmätuella käyntiin saatu työ liiaksi poik-          kausta ja muita työehtoja sekä sitä, mil-
36926: kea tavanomaisesta, työmarkkinoilla tarjolla ole-          lä tavoin yhdistelmätuki käytännössä
36927: vasta työstä: jyrkästi erilaiset työehdot ja työn          edistää pitkäaikaistyöttömien paluuta
36928:                                                            työelämään?
36929: 
36930: 
36931: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
36932: 
36933:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
36934: 
36935: 
36936: 
36937: 
36938:                                                                                               Versio 2.0
36939: KK 193/1999 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd                                         Ministerin vastaus
36940: 
36941: 
36942: 
36943: 
36944: Eduskunnan puhemiehelle
36945: 
36946: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Erityisesti ns. kolmannen sektorin työnantajat
36947: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        eli yhdistykset ja säätiöt ovat ilmoittaneet haluk-
36948: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kuutensa yhdistelmätuella toteutettavan työn jär-
36949: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii-      jestämiseen. Järjestöjen taloudelliset mahdolli-
36950: sa Tykkyläisen /sd näin kuuluvan kirjallisen ky-     suudet toimia työnantajina ovat monessa tapauk-
36951: symyksen KK 193/1999 vp:                             sessa kuitenkin rajalliset. Yhdistelmätuella voi-
36952:                                                      daan järjestöille korvata työnantajakustannukset
36953:       Onko hallitus selvittänyt yhdistelmätuel-      kokonaisuudessaan.       Tuen enimma1smaaran
36954:       la aikaansaaduissa työpaikoissa tehtä-         vuoksi osa-aikatyökin on tällöin käyttökelpoi-
36955:       vien töiden sisältöä, niiden palkkausta        nen ratkaisu työmarkkinoilta ainakin jo osittain
36956:       ja muita työehtoja sekä sitä, millä taval-     syrjäytyneen henkilön sopeuttamiseksi takaisin
36957:       la yhdistelmätuki käytännössä edistää          työelämään. Työn osa-aikajärjestelyt poikkeavat
36958:       pitkäaikaistyöttömien paluuta työelä-          tietenkin työmarkkinoilla yleisesti tarjolla ole-
36959:       mään?                                          van työn normaaliehdoista, mutta nämäkin jär-
36960:                                                      jestelyt ovat osoittautuneet tarkoituksenmukai-
36961: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           siksi pitkäaikaistyöttömän ja työmarkkinoilta jo
36962: vasti seuraavaa:                                     ainakin osittain syrjäytyneen henkilön siirtyessä
36963: Yhdistelmätuen avulla voidaan työllistää työtön      takaisin normaaliin työelämään.
36964: työnhakija, jolle on maksettu 500 päivältä työttö-      Käytännössä on havaittu, että yhdistelmätuen
36965: myyspäivärahaa tai työmarkkinatukea ja joka tu-      avulla työllistetyn henkilön on esimerkiksi hel-
36966: kityön alkaessa on oikeutettu työmarkkinatu-         pompi päästä työpaikkahaastatteluun kuin pitkä-
36967: keen. Yhdistelmätuen avulla järjestetty työ on       aikaistyöttömän, joka ilman omaa syytään on jo
36968: normaalia työsuhteessa tapahtuvaa työtä. Näin        leimautunut työmarkkinoiden ulkopuolella ole-
36969: ollen työntekijän palkkaus ja työsuhteen muut-       vaksi.
36970: kin ehdot määräytyvät samalla tavoin kuin mui-          Työtehtävien erityisjärjestelyt edellyttävät
36971: denkin vastaavaa työtä tekevien työntekijöiden       yleensä myös työnantajalta normaalia suurem-
36972: työehdot Yhdistelmätuki on kuitenkin tarkoitet-      paa joustavuutta. Tällöin ns. kolmannen sektorin
36973: tu vain tarkkaan rajatulle työttömien ryhmälle.      merkitys on tullut selvästi esiin. Yhdistelmätuen
36974:    Tukityön tarkoituksena on näissä tapauksissa      avulla voidaan muuttaa aikaisempi taikoo- ja va-
36975: tarkoin määritellyn työttömien erityisryhmän         paaehtoistyö normaaliksi normaalissa työsuh-
36976: valmiuksien parantaminen avoimilla työmarkki-        teessa tapahtuvaksi työksi. Yhdistelmätuella oli
36977: noilla tarjona olevan työn vastaanottamiseen.        kuluvan vuoden toukokuun lopussa kansallisilla
36978: Näin ollen on luonnollista, että yhdistelmätuen      määrärahoilla järjestetyissä töissä noin 10 300
36979: avulla työllistettävien työttömien työnhakijoi-      henkilöä ja lisäksi Euroopan sosiaalirahastosta
36980: den työtehtävät joudutaan tapauskohtaisesti "rää-    saaduin varoin järjestetyissä töissä noin 270 hen-
36981: tälöimään" kunkin henkilön ominaisuuksia ja          kilöä.
36982: olosuhteita vastaavasti. Tukityön sisältö siis ar-      Tässä yhteydessä on syytä korostaa, ettei yh-
36983: vioidaan tapauskohtaisesti.                          distelmätukea ole tarkoitettu järjestöjen toimin-
36984: 
36985: 
36986: 2
36987: Ministerin vastaus                                     KK 193/1999 vp -    Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
36988: 
36989: 
36990: ta-avustukseksi, vaan nimenomaan keinoksi jär-           non projektituella rahoittamiin työllistämispro-
36991: jestää erittäin vaikeasti työllistettäville pitkäai-     jekteihin. Projektin toteuttajana on useassa ta-
36992: kaistyöttömille mahdollisuus tehdä normaalia             pauksessa järjestö, joka saa projektista aiheutu-
36993: työsuhteessa tehtävää työtä. Kolmannella sekto-          viin hallintokustannuksiinsa projektitukea. Pro-
36994: rilla työskentelevä tekevät muun muassa hoito- ja        jektissa työllistettäville pitkäaikaistyöttömille
36995: hoivatyötä lastentarhoissa ja vanhusten avustaji-        voidaan tällöin yhdistelmätuella aikaansaadun
36996: na, kotipalvelutöitä, urheiluohjaajan töitä ja nor-      työpaikan lisäksijärjestää myös heidän työmark-
36997: maaleja toimistotöitä.                                   kinakelpoisuuttaan parantava palvelukokonai-
36998:     Yhdistelmätuella järjestetyn työn sisältö on         suus, johon voi sisältyä tukityöhön liittyvää kou-
36999: siis tapauskohtaisesti varsin vaihtelevaa. Yhdis-        lutusta tai kuntoutusta.
37000: telmätuki liittyy useissa tapauksissa työhallin-
37001: 
37002: 
37003: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1999
37004: 
37005:     Työministeri Sinikka Mönkäre
37006: 
37007: 
37008: 
37009: 
37010:                                                                                                          3
37011: KK 193/1999 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd                                                Ministerns svar
37012: 
37013: 
37014: 
37015: 
37016: Tili riksdagens talman
37017: 
37018: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger             1 synnerhet arbetsgivarna inom den s.k. tredje
37019: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         sektorn, dvs. föreningar och stiftelser, har upp-
37020: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-        gett sin villighet att ordna arbete genom samman-
37021: ja-Liisa Tykkyläinen /sd undertecknade skrift-          satt stöd. Organisationernas ekonomiska möj-
37022: liga spörsmål SS 193/1999 rd:                           ligheter att fungera som arbetsgivare är dock i
37023:                                                         många fall begränsade. Det är möjligt att med
37024:        Har regeringen utrett innehållet i, lö-          sammansatt stöd till organisationema ersätta ar-
37025:        nen för och andra arbetsvillkor Jör de           betsgivarkostnaderna i sin helhet. På grund av
37026:        arbeten som utförs på arbetsplatser vil-         stödets maximibelopp är också deltidsarbete här-
37027:        ka åstadkommits med sammansatt stöd              vid en användbar lösning, då det gäller att återan-
37028:        samt på vilket sätt sammansatt stöd i            passa en person som åtminstone redan delvis ut-
37029:        praktiken främjar långtidsarbetslösas            slagits från arbetsmarknaden tillbaka till arbetsli-
37030:        återinträde i arbetslivet?                       vet. Deltidsarrangemangen avviker naturligtvis
37031:                                                         från normalvillkoren för arbete som allmänt står
37032: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         till buds på arbetsmarknaden. Också dessa arran-
37033: föra följande:                                          gemang har emellertid visat sig vara ändamålsen-
37034: Med hjälp av sammansatt stöd kan man sysselsät-         liga i och med att långtidsarbetslösa och perso-
37035: ta en arbetslös arbetssökande till viiken det för       ner som redan åtminstone delvis varit utslagna
37036: 500 dagar betalts arbetslöshetsdagpenning eller         från arbetsmarknaden återgår till normalt arbets-
37037: arbetsmarknadsstöd och som är berättigad till ar-       liv.
37038: betsmarknadsstöd då stödarbetet börjar. Arbete              1 praktiken har det observerats att det för per-
37039: som ordnats med sammansatt stöd är normalt ar-          soner som sysselsatts med hjälp av sammansatt
37040: bete som sker i arbetsförhållande. Sålunda fast-        stöd är lättare att bli kallade till en jobbintervju
37041: ställs arbetstagarens lön och andra anställnings-       än det är för långtidsarbetslösa, vilka utan egen
37042: villkor på samma sätt som arbetsvillkoren för an-       förskyllan redan blivit stämplade som personer
37043: dra arbetstagare som utför motsvarande arbete.          som står utanför arbetsmarknaden.
37044: Det sammansatta stödet är emellertid avsett en-             Arbetsuppgifternas specialarrangemang förut-
37045: dast för en noga begränsad grupp av arbetslösa.         sätter i allmänhet också större flexibilitet av ar-
37046:    Stödarbetet syftar i dessa fall till att förbättra   betsgivaren än normalt. Härvid har den s.k. tred-
37047: fårdigheterna för en noga definierad special-           je sektorns betydelse framträtt klart. Med hjälp
37048: grupp av arbetslösa att ta emot arbete som er-          av sammansatt stöd kan tidigare talko- och frivil-
37049: bjuds på den öppna arbetsmarknaden. Sålunda är          ligarbete ändras till arbete i normalt arbetsförhål-
37050: det naturligt att arbetsuppgifterna för arbetslösa      lande. 1 slutet av maj var ca 10 300 personeri ar-
37051: arbetssökande som sysselsätts med sammansatt            bete ordnat med nationella anslag och därtill var
37052: stöd i varje enskilt fall måste "skräddarsys" så att    ca 270 personer i arbete ordnat med medel från
37053: de motsvarar varje persons egenskaper och för-          Europeiska socialfonden.
37054: hållanden. Stödarbetets innehåll bedöms således            1 detta sammanhang är det skäl att betona att
37055: från fall till fall.                                    sammansatt stöd inte är avsett som verksamhets-
37056: 
37057: 
37058: 4
37059: Ministems svar                                       KK 193/1999 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
37060: 
37061: 
37062: understöd för organisationer, utan uttryckligen        sierats med arbetsförvaltningens projektstöd.
37063: som ett sätt att för mycket svårsysselsättbara         Projektets verkställare är i många fall en organi-
37064: långtidsarbetslösa ordna en möjlighet att utföra       sation, som får projektstöd för sina förvalt-
37065: arbete i normalt arbetsförhållande. De som arbe-       ningskostnader förorsakade av projektet. För
37066: tar inom den tredje sektom utför bl.a. vård- och       långtidsarbetslösa som skall sysselsättas i ett pro-
37067: omsorgsarbete i barnträdgårdar och som hjälpare        jekt kan man härvid utöver den arbetsplats som
37068: åt åldringar, hemtjänstarbete, idrottsinstruktörs-     åstadkommits genom sammansatt stöd också
37069: arbete och normalt kontorsarbete.                      ordna en servicehelhet, som förbättrar deras ar-
37070:     Innehållet i arbete som ordnats med samman-        betsmarknadskvalifikationer och som kan omfat-
37071: satt stöd är således mycket varierande från fall       ta utbildning eller rehabilitation som hänför sig
37072: tili fall. Det sammansatta stödet hänför sig i         tili stödarbete.
37073: många fall tili sysselsättningsprojekt som finan-
37074: 
37075: 
37076: 
37077: Helsingfors den 29 juni 1999
37078: 
37079:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
37080: 
37081: 
37082: 
37083: 
37084:                                                                                                          5
37085:                                                      KK 194/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
37086: 
37087: 
37088: 
37089: 
37090:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 194/1999 vp
37091: 
37092:                                             Psyykkisesti sairaiden syytettyjen tuomitsemis-
37093:                                             käytäntö ja rangaistusmahdollisuuksien lisää-
37094:                                             minen
37095: 
37096: 
37097: 
37098: 
37099: Eduskunnan puhemiehelle
37100: 
37101: Mielenhäiriössä tehty rikos jätetään rankaisemat-     käsitykseen. Ihmisten on erittäin vaikea ymmär-
37102: ta, oli kyse kuinka raa'asta tai väkivaltaisesta     tää, että raa'an väkivaltarikoksen tehnyt henkilö
37103: teosta tai sen uusimisesta tahansa. Rikoslain        vapautetaan hoidosta muutaman vuoden kulut-
37104: syyntakeisuussäännöstö on ehdoton, eikä oikeu-       tua, kun taas vankilaan tuomittuna hän olisi ollut
37105: della näin ollen ole harkintavaltaa. Sellainen ri-   eristettynä vuosia pidempään.
37106: kollinen, joka on teon aikana kärsinyt lievem-           Oikeustieteen lisensiaatti Kirsti Hakola on li-
37107: män asteisesta mielenterveydellisestä sairaudes-     sensiaatin tutkimuksessaan verrannut syyntakei-
37108: ta tai häiriöstä, tuomitaan lievemmän rangaistus-    suusjärjestelmiä Pohjoismaissa, Saksassa ja
37109: asteikon mukaan.                                     Alankomaissa. Hänen tutkimuksensa mukaan
37110:    Kun psyykkisesti sairas henkilö jätetään tuo-     missään näistä maista järjestelmä ei ole yhtä voi-
37111: mioistuimessa tuomitsematta, siirtyy vastuu täs-     maton kuin Suomessa. Kaikissa vertailumaissa
37112: tä niin sanotusta kriminaalipotilaasta lääkintävi-   on otettu huomioon se, että psyykkisesti sairaat
37113: ranomaisille. Tahdonvastainen psykiatrineo hoi-      väkivaltarikolliset ovat uhka yhteiskunnalle vas-
37114: to tulee kuitenkin mielenterveyslainsäädännön        taisuudessakin. Tutkimusmaissa näiden henkilöi-
37115: mukaan lopettaa, kun henkilö on lääketieteelli-      den aiheuttamaa uhkaa on pyritty poistamaan
37116: sesti katsoen terve. Nykyisin hyvien hoito-          muun muassa lisäämällä seuraamusten eri variaa-
37117: menetelmien keinoin saavutetaan sairaalaoloissa      tioita.
37118: usein suhteellisen nopeasti tilanne, jossa potilas      Yksityiskohtaisin järjestelmä on Saksassa.
37119: vaikuttaa oireettomalta ja hänet vapautetaan tah-    Siellä psyykkisesti sairaat rikolliset ovat myös
37120: donvastaisesta hoidosta.                             tuomion jälkeen tuomioistuimen tiukassa mää-
37121:    Oikeuspsykiatristen tutkimusten mukaan kri-       räysvallassa. Järjestelmän tarkoitus on pyrkiä en-
37122: minaalipotilaiden riski syyllistyä uuteen väkival-   sin parantamaan heidän psyykensä, sen jälkeen
37123: tarikokseen on vuoden ajan sairaalasta pääsyn        tuomioistuin voi panna täytäntöön kohtuullisen
37124: jälkeenjopa satakertainen muuhun väestöön ver-       rangaistuksen. He voivat vapautua tuomioistui-
37125: rattuna. Vuoden 1978 lainmuutoksen jälkeen           men luvalla ja tapauskohtaisesti harkituin yksi-
37126: Suomessa joka kahdeskymmenes mielisairaalas-         tyiskohtaisin ehdoin. Vapautuspäätökseen voi-
37127: ta avohoitoon siirretty kriminaalipotilas on syyl-   daan liittää velvoitteita, kuten lääkityksen jatka-
37128: listynyt uuteen väkivallantekoon tavoitteenaan       minen. Tuomioistuimen tulee vapautusratkaisua
37129: usein uhrin surmaaminen. Vaaravyöhykkeessä           harkitessaan kiinnittää huomiota erityisesti hen-
37130: ovat erityisesti lähiomaiset ja tuttavat.            kilön oletettuun vaarallisuuteen.
37131:    On myös muistettava tuomitsematta jättä-
37132: misen vaikutukset yleiseen oikeudenmukaisuus-
37133: 
37134:                                                                                                Versio 2.0
37135: KK 194/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
37136: 
37137: 
37138:    Suomessa ongelmana voidaan pitää sitä, että         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37139: täällä ei ole tarpeeksi rangaistusvariaatioita näitä   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37140: sairaiia rikollisia varten.                            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37141:    Suomessa sovellettavat jo yli sata vuotta van-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37142: hat syyntakeisuussäännökset tulisikin muuttaa ja
37143: samalla lisätä tuomioistuinten roolia psyykkises-            Mitä hallitus aikoo tehdä mielenterveys-
37144: ti sairaiden väkivaltarikollisten rangaistuksista            ongelmista kärsivien väkivaltarikollis-
37145: päätettäessä.                                                ten rangaistusvariaatioiden lisäämisek-
37146:                                                              si ja samalla kansalaisten turvallisuu-
37147:                                                              den parantamiseksi?
37148: 
37149: 
37150: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
37151: 
37152:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
37153: 
37154: 
37155: 
37156: 
37157: 2
37158: Ministerin vastaus                                      KK 194/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
37159: 
37160: 
37161: 
37162: 
37163: Eduskunnan puhemiehelle
37164: 
37165: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           vähentyneesti syyntakeisten mielentila saattaa
37166: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            olla varsin lähellä mielisairautta. Oikeusministe-
37167: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          riössä on tehty valmistelutyötä komitean asetta-
37168: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kai-          miseksi, jonka tehtävänä on uudistaa vankeus-
37169: sa Harkimon 1 kok näin kuuluvan kirjallisen ky-          rangaistusta ja sen täytäntöönpanoa koskeva
37170: symyksen KK 194/1999 vp:                                 lainsäädäntö. Komitean työssä tulee keskustelta-
37171:                                                         vaksi myös kysymys siitä, millä tavoin vähenty-
37172:        Mitä hallitus aikoo tehdä mielenterveys-         neesti syyntakeisten vankeusaikaan voitaisiin ny-
37173:        ongelmista kärsivien väkivaltarikollis-          kyistä enemmän yhdistää sellaista hoitoa, joka
37174:        ten rangaistusvariaatioiden lisäämisek-          vähentäisi heidän riskiään syyllistyä uusiin ri-
37175:        si ja samalla kansalaisten turvallisuu-          koksiin vapautumisen jälkeen.
37176:        den parantamiseksi?                                  Syyntakeettomina tuomitsematta jätettyjen
37177:                                                         hoitoajat ovat Suomessa varsin pitkiä. Osalla
37178: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           hoito kestää koko eliniän. Viidennes hoitoon
37179: ti seuraavaa:                                           määrätyistä on hoidossa yli yhdeksän vuotta.
37180: Kysymys mielenterveysongelmien käsittelemi-             Kriminaalipotilaiden hoidon keston keskiarvo on
37181: sestä rikosoikeusjärjestelmässä on äskettäin ol-        5,3 ja mediaani 3,3 vuotta. Kysymyksen johdan-
37182: lut työnsä keväällä 1999 päättäneen rikoslakipro-       to-osassa viitattuja vaarallisuusarvioita tehdään
37183: jektin käsiteltävänä. Rikoslakiprojekti ei ehdot-       Suomessa jo voimassa olevan lain perusteella.
37184: tanut muutoksia nykyiseen järjestelmään, jossa          Mielenterveyslain mukaan mielisairaita, joiden
37185: tuomioistuin tekee itsenäisesti päätöksen siitä,        hoitamatta jättäminen voisi vakavasti vaarantaa
37186: onko rikoksentekijän katsottava olleen rikoksen         muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta, ei
37187: tekohetkellä syyntakeinen. Vakavimmissa rikok-          voida vapauttaa, vaan heidät pidetään tahdonvas-
37188: sissa ratkaisu perustuu aina mielentilatutkimuk-        taisessa hoidossa. Oikeusministeriön ja sosiaali-
37189: seen, jonka perusteella Terveydenhuollon oi-            ja terveysministeriön välillä on käyty myös kes-
37190: keusturvakeskus antaa lausuntonsa syytetyn mie-         kusteluja siitä, että mielenterveyslaissa säädetty-
37191: lentilasta ja hoidon tarpeesta. Päätöksen syynta-       jä tahdonvastaisen hoidon perusteita kehitettäi-
37192: keettomana tuomitsematta jätetyn hoitoon mää-           siin niin, että niissä otettaisiin nykyistä parem-
37193: räämisestä ja hoidon lopettamisesta tekee Ter-          min huomioon kriminaa1ipotilaiden hoidon tarve.
37194: veydenhuollon oikeusturvakeskus. Rikoslakipro-              Kysymyksen johdanto-osassa viitataan ar-
37195: jekti ei ehdottanut myöskään näihin säännöksiin         vioon, jonka mukaan Suomen syyntakeisuusjär-
37196: muutoksia, koska sen käsityksen mukaan nykyi-           jestelmä on voimattomampi kuin Saksassa, Alan-
37197: seen rikosoikeudelliseen säännöstöön ei liity           komaissa tai muissa Pohjoismaissa. Tällaiseen
37198: merkittäviä epäkohtia.                                  johtopäätökseen on kuitenkin varsin vaikea yh-
37199:    Korjaamisen tarvetta on sen sijaan mielenter-        tyä, kun Suomen järjestelmää verrataan esimer-
37200: veysongelmista kärsivien vankien hoitomahdol-           kiksi Ruotsiin. Ensinnäkin Ruotsissa tehdään
37201: lisuuksissa. Tällä hetkellä hoitoa ei ole riittävästi   vuosittain satoja (361 vuonna 1991) syyttämättä
37202: saatavilla etenkään, kun otetaan huomioon, että         jättämispäätöksiä sillä perusteella, että teko on
37203: 
37204: 
37205:                                                                                                          3
37206: KK 194/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok                                              Ministerin vastaus
37207: 
37208: 
37209: tehty sielullisen epänormaalisuustilan vallassa.        hoidon lopettamisesta päättämiseen, on kansain-
37210: Suomessa mielenterveyden ongelmia ei ole lais-          välisesti melko harvinainen. Ratkaisu on kuiten-
37211: sa erikseen edes mainittu syyttämättä jättämisen        kin perusteiltaan edelleen kestävä. Lääketieteel-
37212: perusteena. Toiseksi Ruotsissa määrätään huo-           lisen hoidon tarpeen arvioimisessa paras asian-
37213: mattavasti useampia rikoksentekijöitä psykiatri-        tuntemus on lääketieteellisen koulutuksen saa-
37214: seen hoitoon kuin Suomessa. 1980-luvulla tällai-        neilla henkilöillä.
37215: sia määräyksiä annettiin Ruotsissa keskimäärin             Rikoslakiprojekti on ehdottanut, että täyttä
37216: 300, kun Suomessa luku on 40:n luokkaa. Tär-            ymmärrystä vailla olevien ( vähentyneesti syynta-
37217: kein selitys tälle erolle on se, että mielentilan ar-   keisten) tuomitsemista koskevaa säännöstä muu-
37218: vioimisessa Suomen käytäntö on selvästi tiukem-         tettaisiin. Voimassa olevan lain mukaan vähenty-
37219: pi kuin Ruotsissa. Valtaosa niistä rikollisista, jot-   neesti syyntakeisille määrätään rangaistus aina
37220: ka Ruotsissa määrättäisiin hoitoon, tuomitaan           lievemmän asteikon mukaan kuin täysin syynta-
37221: Suomessa pitkiin vankeusrangaistuksiin. Huomi-          keisille. Ehdotuksen mukaan rangaistus voitai-
37222: onarvoista on sekin, että hoitoajat ovat Ruotsissa      siin tuomita myös lieventämättömältä asteikolta.
37223: lyhyempiä kuin Suomessa.                                Tämä merkitsisi muun muassa sitä, että myös vä-
37224:    Suomalainen käytäntö, jossa tuomioistuimet           hentyneesti syyntakeinen henkilö voitaisiin tuo-
37225: eivät osallistu hoitoon määräämiseen eivätkä            mita elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
37226: 
37227: 
37228: 
37229: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
37230: 
37231:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
37232: 
37233: 
37234: 
37235: 
37236: 4
37237: Ministerns svar                                         KK 194/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
37238: 
37239: 
37240: 
37241: 
37242: Tili riksdagens talman
37243: 
37244: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         man beaktar att det sinnestillstånd som de som är
37245: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         förminskat tillräkneliga befinner sig i kan ligga
37246: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lee-        mycket nära psykisk sjukdom. Vid justitieminis-
37247: na-Kaisa Harkimo /saml undertecknade skriftli-          teriet har man planerat att tilisätta en kommitte
37248: ga spörsmål SS 194/1999 rd:                             med uppgift att revidera lagstiftningen om
37249:                                                         fångelsestraff och dess verkställande. 1 kommit-
37250:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           tearbetet kommer man också att dryfta frågan om
37251:        för öka antalet straffvariationer för de         hur man till fångelsetiden för de förminskat till-
37252:        våldsbrottslingar som lider av psykiska          räkneliga kunde ansluta mera sådan vård som
37253:        problem och samtidigt öka medborgar-             skulle minska risken för att de begår nya brott ef-
37254:        nas säkerhet?                                    ter frigivningen.
37255:                                                            Vårdtidema för personer som på grund av sin
37256: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         otillräknelighet inte dömts tili straff är i Finland
37257: föra följande:                                          synnerligen långa. En del vårdas hela livet ut. En
37258: Frågan om behandlingen av psykiska problem              femtedel av de personer som tas in för vård vår-
37259: inom det straffrättsliga systemet har nyligen be-       das i över nio år. Den genomsnittliga vårdtiden
37260: handlats i det strafflagsprojekt som slutförde sitt     för kriminalpatienter är 5,3 år och medianen 3,3
37261: arbete våren 1999. Strafflagsprojektet föreslog         år. De bedömningar om farlighet som det hänvi-
37262: inte några ändringar i det nuvarande systemet en-       sas till i spörsmålets ingress görs i Finland redan
37263: ligt vilket domstolen självständigt beslutar om         på basis av gällande lag. Enligt mentalvårdsla-
37264: gärningsmannen skall anses ha varit tillräknelig        gen skall mentalsjuka personer som om de läm-
37265: vid den tidpunkt då brottet begicks. När det gäl-       nades utan vård kunde äventyra andra personers
37266: ler allvarligare brott grundar sig beslutet alltid på   hälsa eller säkerhet inte utskrivas utan hållas kvar
37267: en sinnesundersökning på basis av viiken Rätts-         för vård oberoende av sin vilja. Justitieministe-
37268: skyddscentralen för hälsovården ger ett utlåtan-        riet och social- och hälsovårdsministeriet har fört
37269: de om den åtalades sinnestilistånd och behov av         diskussioner om att utveckla bestämmelsema om
37270: vård. Förordnandet om vård av personer som på           tvångsvård så att kriminalpatienternas vårdbe-
37271: grund av sin otillräknelighet inte dömts tili straff    hov skulle beaktas i dem mer än vad nu är fallet.
37272: och om att vården skall avslutas ges av Rätts-             1 spörsmålets ingress hänvisas tili en bedöm-
37273: skyddscentralen för hälsovården. Strafflagspro-         ning enligt viiken det finska systemet i fråga om
37274: jektet föreslog inte heller ändringar i dessa be-       otillräknelighet är ineffektivare än det i Tysk-
37275: stämmelser eftersom det enligt dess mening inte         land, Nederländerna och de övriga nordiska län-
37276: ansluter sig några väsentliga missförhållanden          dema. Att förena sig i denna slutsats är synner-
37277: tili den nuvarande straffrättsliga regleringen.         ligen svårt vid en jämförelse av det finska syste-
37278:     Däremot finns det behov av förbättringar när        met med t.ex. det svenska. För det första fattar
37279: det gäller vårdmöjlighetema för de fångar som Ii-       man i Sverige årligen hundratals beslut (361 st. år
37280: der av psykiska problem. För närvarande finns           1991) om att inte döma till straff på grund av att
37281: det inte tiliräcklig vård att få, särskilt inte om      gärningen förövats i ett tillstånd av själslig ab-
37282: 
37283: 
37284:                                                                                                           5
37285: KK 194/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok                                                 Ministerns svar
37286: 
37287: 
37288: normitet. I Finland anger lagen inte ens särskilt     tionellt sett rätt sällsynt. Lösningen är dock fort-
37289: att psykiska problem skulle utgöra en grund för       sättningsvis till sina grunder hållbar. Vid en be-
37290: att inte döma till straff. För det andra bestämmer    dörnning av behovet av medicinsk vård besitter
37291: man i Sverige mycket oftare att gämingsmannen         de personer som fått medicinsk utbildning den
37292: skall tas in för psykiatrisk vård än vad man gör i    bästa sakkunskapen.
37293: Finland. Under 1980-talet fattades i Sverige i           Strafflagsprojektet har föreslagit att bestäm-
37294: genomsnitt 300 sådana beslut årligen, medan an-       melsen som gäller dömande av personer som inte
37295: talet i Finland rörde sig kring 40. Den viktigaste    är fullt tillräkneliga (förminskat tillräkneliga)
37296: förklaringen till denna skillnad är att man vid be-   skulle ändras. Enligt gällande lag döms personer
37297: dömningen av sinnestillstånd i Finland iakttar en     med förminskad tillräknelighet alltid enligt en
37298: mycket strängare praxis än i Sverige. Största de-     lindrigare straffskala än de som är fullt tillräkne-
37299: len av de brottslingar som i Sverige skulle tas in    liga. Enligt förslaget kunde straffet dömas också
37300: för vård döms i Finland till långa fångelsestraff.    utgående från en icke-förmildrad straffskala. Det
37301: Det är också skäl att beakta att vårdtidema i Sve-    skulle bland annat innebära att också en förmins-
37302: rige är kortare än i Finland.                         kat otillräknelig person kunde dömas till fångel-
37303:    Finsk praxis där domstolarna inte deltar i be-     se på livstid.
37304: slutet om vård eller att avsluta vården är interna-
37305: 
37306: 
37307: Helsingfors den 7 juli 1999
37308: 
37309:     Justitieminister Johannes Koskinen
37310: 
37311: 
37312: 
37313: 
37314: 6
37315:                                                              KK 195/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
37316: 
37317: 
37318: 
37319: 
37320:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 195/1999 vp
37321: 
37322:                                               Kylien ja elävän maaseudun säilyttäminen
37323:                                               nyky-Suomessa teiden täsmäsuunnittelulla
37324: 
37325: 
37326: 
37327: 
37328: Eduskunnan puhemiehelle
37329: 
37330: EU-tukien huumassa maaseudun rakenteiden ter-          ki-Venäjän tulli tai vaihtoehto 3 Hurtta-Tuh-
37331: ve kehittäminen ja säilyttäminen on tuntunut jää-      kapohja-Venäjän tulli. Näissä kahdessa viimei-
37332: vän kokonaan taka-alalle. Nyt olisi siis aika teh-     sessä vaihtoehdossa on lähdetty siitä, että tullin
37333: dä eduskunnassa linjanveto ja päätös kylien ja         rakentamisen lisäksi noin 6,5 kilometrin pituisel-
37334: maaseutuelinkeinojen säilyttämisen puolesta.           la uudella tienpätkällä voidaan kiertää 4-5 ky-
37335: Yhteiskunnan tarvitsemat väylät ja alueet tulisi       lää, jotka jäisivät kaavoituksen alle. Tämä tu-
37336: "täsmäsuunnitella" niin, että ne haittaisivat mah-     hoaisi maatalouden, jota 15 vuoden sisällä tul-
37337: dollisimman vähän elintarviketuotantoa.                laan Suomessakin kipeästi tarvitsemaan. Vaihto-
37338:    Kaakkois-Suomen tiepiirin Nuijamaan tulli- ja       ehto 2 säästäisi kylät Metsä-Kansola, Jysinmäki,
37339: raja-aseman suunnitelman toteuttaminen nyt             Vortsa, Likka ja Suikinsillan läntisen puolen.
37340: suunniteltuun paikkaan tuhoaisi 4-5 valtatien          Tämä vaihtoehto on valittu siksi, että tie kulkee
37341: 13 varressa olevaa kylää. Tämän suunnitelman           asumattoman korven kautta, joka ei häiritse ky-
37342: jäädyttäminen ja muuttaminen "etelämmäksi"             lien toimintoja ja maatalouselinkeinoja. Samalla
37343: olisi kylien säilymisen kannalta erityisen tär-        saadaan tuottamaton korpi kaavoitettua hyöty-
37344: keää. Uuden linjauksen työllistävä vaikutus jat-       käyttöön, joka antaa työtä monille tulevaisuudes-
37345: kuisi pitkälle tulevaisuuteen ja lisäksi uusi vaih-    sakin. Kissanhännänmäeltä saadaan paikan pääl-
37346: toehto säilyttäisi nykyiset maaseutukylien työ-        tä hyvää tienrakennusainetta ja kestävä perusta
37347: paikat kerrannaisvaikutuksineen.                       uudelle Nuijamaan tulli- ja raja-asemalle sekä
37348:    Tiereitti (vaihtoehto 1) Seleznevo--Kasukka-        saadaan helposti louhittua vahvat, säteilyn pidät-
37349: la-Lappeenrantaja "oksa" Hölttä-Mustolansa-            tävät tilat rekkojen läpivalaisulaitteille.
37350: tama -tielinjausvaihtoehto olisi ollut paras. Tämä
37351: vaihtoehto on kuitenkin poissuljettu, koska            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37352: Venäjä on rakentamassa uutta tulli- ja raja-ase-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37353: maa paikkaan, joka ei sovi reitin varrelle. Jäljelle   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37354: jäävät vaihtoehdot 2 Hurtta-Kissanhännänmä-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37355: 
37356: 
37357: 
37358: 
37359:                                                                                                 Versio 2.0
37360: KK 195/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
37361: 
37362: 
37363:       Miten hallitus aikoo suhtautua Kaak-       naisvaikutuksineen ja samalla loisi uu-
37364:       kois-Suomessa noin 6,5 km:n pituisen       sia, pysyviä työpaikkoja teollisuuskaa-
37365:       kylää kiertävän tien rakentamiseen, joka   voitusten myötä asumattomille alueille?
37366:       säästäisi 4-5 kylän työpaikat kerran-
37367: 
37368: 
37369: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
37370: 
37371:     Seppo Lahtela /kesk
37372: 
37373: 
37374: 
37375: 
37376: 2
37377: Ministerin vastaus                                             KK 195/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
37378: 
37379: 
37380: 
37381: 
37382: Eduskunnan puhemiehelle
37383: 
37384: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n         momentissa timusten takia. Eri vaihtoehdoista on valmistu-
37385: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, nut suomen- ja venäjänkielinen selvitys. Lap-
37386: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen · peenrannan kaupunki on myös aloittanut Nuija-
37387: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lah- maan alueen osayleiskaavan laadinnan.
37388: telan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           Venäjän puolella tehtävät päätökset ja liiken-
37389: sen KK 195/1999 vp:                                  nejärjestelyt rajoittavat uuden rajanylityspaikan
37390:                                                      sijoitusta. Yhteistyöryhmän venäläinen osapuoli
37391:          Miten hallitus aikoo suhtautua Kaak- edellyttää, että uusi tielinja seuraa nykyisen tien
37392:          kois-Suomessa noin 6,5 km:n pituisen linjaa niin pitkälle kuin se ympäristöllisesti ja ta-
37393:          kylää kiertävän tien rakentamiseen, joka loudellisesti on perusteltua. Suomen puolella tien
37394:          säästäisi 4-5 kylän työpaikat kerran- linjausta rajoittaa Soskuan joen syvä ja leveä
37395:          naisvaikutuksineen ja samalla loisi uu- kanjoni. Rajoittavana tekijänä ovat myös uuden
37396:          sia, pysyviä työpaikkoja teollisuuskaa- tulli- ja raja-aseman sijaintipaikalle asetettavat
37397:          voitusten myötä asumattomille alueille? vaatimukset. Sijaintipaikan maastouhan pitää
37398:                                                      olla tasainen. Laadituo yleissuunnitelman mu-
37399: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kaan rajanylityspaikan on joka tapauksessa sijait-
37400: ti seuraavaa:                                        tava Soskuan joen kanjonin itäpuolella.
37401: Liikenteen kehitys Nuijamaan rajanylityspaikal-          Toistaiseksi ei ole tarvetta parantaa valtatien
37402: la on ollut ripeää ja varsin todennäköisesti se jat-  13  standardia maantien 3092 liittymästä Lap-
37403: kuu edelleen. Nykyisellä paikalla Nuijamaan tul-     peenrannan      suuntaan, sillä liikennettä on vain
37404: li- ja raja-aseman kehittämismahdollisuudet tule-    2  000   auton   verran vuorokaudessa. Valtakunnan
37405: vaisuuden tarpeisiin ovat kuitenkin riittämättö-     rajan   ylittävän   linjauksen olisi siksi hyvä päätyä
37406: mät. Uuden raja-aseman sijaintia on paljon poh-      mahdollisimman         lähelle edellä mainittua liitty-
37407: dittu ja tuloksena on suunnitelma raja-aseman si-    mää.    Nykyisen     tien säilyminen osana valtatietä
37408: joittamisesta Nuijamaan kylän länsipuolelle.         13  ei  kuitenkaan    johda  kirjallisessa kysymykses-
37409:     Suomen ja Venäjän välinen yhteistyöryhmä         sä  mainittujen    kylien  tuhoutumiseen.    Paikkakun-
37410: selvittänyt tarvittavaa uuden tien suuntaa ja uutta  nan    asukkaiden     näkemykset     ja toiveet  otetaan
37411: tulli- ja raja-asemaa Suomen puolella. Lähtökoh-     luonnollisesti    huomioon     tulevan   tien kehittämi-
37412: tana on ollut osuus, jota Suomen puolella rajaa sen suunnittelussa.
37413: valtatien 13 ja maantien 3092liittymä (jonka jäl-        Suomen puolella käynnistetään lähiaikoina
37414: keen vt 13 kiertää Nuijamaan kylän) sekä Venä-       raja-aseman      yleissuunnittelu sitä koskevine lii-
37415: jän puolella uusi tulli- ja raja-asema Brusnitsnoe   kennejärjestelyineen.       Sen yhteydessä laaditta-
37416: II. Työryhmän suunnittelutyö on ollut hyvin pe-      vassa    ympäristövaikutusten      arvioinnissa tullaan
37417: rusteellista varsinkin venäläisten osapuolten        tarkastelemaan      myös   hankkeen    vaikutuksia elin-
37418: asettamien ympäristövaatimusten ja muiden vaa-       keinoihin    ja muun    muassa   työllisyyteen.
37419: 
37420: 
37421: 
37422: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1999
37423: 
37424:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
37425: 
37426:                                                                                                            3
37427: KK 195/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                      Ministerns svar
37428: 
37429: 
37430: 
37431: 
37432: Tili riksdagens talman
37433: 
37434: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      miljökrav och andra krav som de ryska partema
37435: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       ställt. De olika alternativen har sammanställts tili
37436: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-     en finsk- och ryskspråkig utredning. Viliman-
37437: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs-      strands stad har också inlett en uppläggning av en
37438: mål SS 195/1999 rd:                                   delgeneralpian för Nuijamaaområdet.
37439:                                                          Beslut och trafikarrangemang som görs på rys-
37440:        Hur avser regeringen ställa sig tili att en   ka sidan begränsar placeringen av den nya gräns-
37441:        ca 6, 5 km lång väg byggs runt en by i        övergångsstället. Samarbetsgruppens ryska part
37442:        Sydöstra Finland, en utbyggnad som            kräver att den nya väglinjen följer den nuvarande
37443:        kunde trygga 4-5 byars arbetsplatser          vägens linje så långt det ekonomiskt och i miljö-
37444:        med mångfaldiga verkningar och i takt         hänseende är möjligt. På finska sidan begränsas
37445:        med industriplaneringen skapa nya, be-        väglinjen av den djupa och breda dalgången i
37446:        stående arbetsplatser på obebodda             Soskua älv. En begränsande faktor är också de
37447:        områden?                                      krav som ställs på den nya tuli- och gränsstatio-
37448:                                                      nens läge. Terrängen måste ju vara jämn. Enligt
37449: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      generalplanen skall gränsövergångsstället i varje
37450: föra följande:                                       fallligga på Östra sidan om Soskua älv.
37451: Utvecklingen av trafiken på Nuijamaa gränsöver-          Tillsvidare finns det inte behov att förbättra
37452: gångsställe har varit rätt snabb och högst sanno-    standarden för huvudväg 13 från anslutningen tili
37453: likt kommer den att fortsätta. På nuvarande plats    landsväg 3092 i riktning mot Villmanstrand, för
37454: är möjlighetema att utveckla Nuijamaa tuli- och      trafiken utgörs bara av 2 000 bilar per dygn. Där-
37455: gränsstation för framtida behov dock otillräckli-    för vore det bra om den linjeföring som överskri-
37456: ga. Den nya gränsstationens läge har diskuterats     der landets gräns slutade så nära den ovan nämn-
37457: mycket och har lett fram tili en pian att förlägga   da anslutningen som möjligt. Om den nuvarande
37458: gränsstationen på västra sidan av Nuijamaa by.       vägen bevaras som en del av huvudväg 13 leder
37459:     Samarbetsgruppen mellan Finland och Ryss-        det inte tili de i det skriftliga spörsmålet nämnda
37460: land har rett ut riktningen för den behövliga nya    byarnas förstörelse. Ortsinvånarnas åsikter och
37461: vägen och den nya tuli- och gränsstationen på        önskemål kommer naturligtvis att tas hänsyn tili
37462: finska sidan. Utgångsläget har varit ett avsnitt     vid planeringen av den nya vägens utveckling.
37463: som på finska sidan begränsas av anslutningen            På finska sidan startas inom en nära framtid en
37464: tili huvudväg 13 och landsväg 3092 (varefter hu-     generalplanering av gränsstationen med trafik-
37465: vudväg 13 fortsätter runt Nuijamaa by) samt på       arrangemang. Vid den miljökonsekvensbedöm-
37466: ryska sidan den nya tuli- och gränsstationen         ning som utförs i samband med det kommer pro-
37467: Brusnitsnoe II. Arbetsgruppens planeringsarbete      jektets verkningar på näringarna och bland annat
37468: har varit mycket grundligt främst på grund av de     sysselsättningen också att granskas.
37469: 
37470: 
37471: 
37472: Helsingfors den 1 juli 1999
37473: 
37474:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
37475: 
37476: 4
37477:                                                              KK 196/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
37478: 
37479: 
37480: 
37481: 
37482:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 196/1999 vp
37483: 
37484:                                               Nuorten elinolojen parantaminen kunnissa ja
37485:                                               suurlääneissä
37486: 
37487: 
37488: 
37489: 
37490: Eduskunnan puhemiehelle
37491: 
37492: Valtion aluehallintouudistuksessa maahan perus-        riöille, eduskuntaryhmille ja kansanedustajille
37493: tettiin viisi suurlääniä ja tähän saakka hyvin toi-    sekä kääntyivät alueellisissa kysymyksissä aktii-
37494: minut läänien nuorisolautakuntajärjestelmä lak-        visesti kuntien ja alueellisten valtion viranomais-
37495: kautettiin (näiden tehtävät siirrettiin lääninhalli-   ten puoleen. Yhdenkään suurläänin toimesta ei
37496: tuksille ). Aikaisemmin hyvin toiminut ja alueel-      vielä tähän päivään mennessä ole käännytty toi-
37497: lisesti sekä asiantuntemukseltaan edustava luot-       menpidepyynnöin minkään valtion viranomai-
37498: tamushenkilöjärjestelmä lopetettiin. Tehtävät          sen tai kunnallishallinnon puoleen. Tämä todis-
37499: siirrettiin lääninhallituksen byrokraateille, virka-   taa karulla, mutta kiistattomalla tavalla
37500: miehille. Muutos on ollut selvästi huonompi ai-        lääniuudistuksen epäonnistumisesta nuorisotyön
37501: kaisempaan lautakuntajärjestelmään verrattuna.         alueella. Suurlääneistä ei ole nuorten elinolojen
37502: Erityisen selvästi tämä on näkynyt siinä, että         hoitajiksi.
37503: nuorten elinolotehtävän hoitaminen on suoranai-           Nuorisotyölain (235/1995) ongelma kunnal-
37504: sesti loppunut suurlääneissä.                          lishallinnon kannalta on myös se, että laki ei vel-
37505:     Lääninhallitusten byrokraattinen virkamies-        voita kuntia nuorten elinolojen parantamiseen.
37506: johto ja suorittavan portaan virkamiehet eivät ole     Nuorisotyölaki ilmaisee vain tavoitteen, jonka
37507: olleet halukkaita ja kykeneviä hoitamaan nuori-        jälkeen todetaan nuorisotyön kuuluvan kunnan
37508: sotyölain (23511995) 1 §:n mukaista tehtävää           toimialaan. Nuorisotyölain em. säädöksistä seu-
37509:  "parantaa nuorten elinoloja" sekä mainitun lain       raa, että laki on mitätön eikä sillä ole käytännön
37510: 5 §:n yhteensovitustehtävää. Nuorten elinoloteh-       kunnalliselämässä mitään käyttöä, se ei velvoita
37511: tävä on kriisiytynyt lääninhallituksissa, kun lää-     mihinkään. Nuorten elinolot ovat kauttaaltaan
37512: ninhallitusten sivistysneuvoksilla ei ole ollut mi-    koko maassa kriisiytyneet; kaupungeissa suurim-
37513: tään käsitystä nuorten elinoloista eikä opetusmi-      maksi osaksi työttömyyden ja maaseudulla työt-
37514: nisteriöstä ole ollut lääninhallitusten ohjaajaksi.    tömyyden ja maatalouden rakennemuutoksen
37515:  Lääninhallituksilta olisi tarvittu kuntien nuoriso-   seurauksena. Tämä on johtanut toimettomuu-
37516: työtehtävän arvioinnin ohella selkeää kuntien oh-      teen, joka nujertaa nuoret niin henkisesti kuin
37517: jausta, sillä kuntien välillä on tämän tehtävän        fyysisestikin. Nuorten laajan syrjäytymisen estä-
37518:  hoidossa huutavan suuret erot. Tähän ohjauk-          miseksi nuorisotyölaki tulee muuttaa kuntia vel-
37519:  seen lääninhallituksista ei ole ollut. Aikaisem-      voittavaksi.
37520:  min läänin nuorisolautakunnat ottivat reippaasti
37521:  kantaa nuorten elinoloihin ja muihin nuorten kas-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37522:  vun ongelmiin, kirjelmöivät asioista eri ministe-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37523: 
37524: 
37525: 
37526:                                                                                                  Versio 2.0
37527: KK 196/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
37528: 
37529: 
37530: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       ninhallitukset ja kunnat ovat selvinneet
37531: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                nuorten elinolotehtävästä, sekä
37532: 
37533:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    tunnustaako hallitus tähän perustuen
37534:       tyä nuorisotyölain muuttamiseksi siten,      sen, ettei byrokraattisesti suuntautuneil-
37535:       että kunnat ja lääninhallitukset veivoite-   le virkamiehille voi ja pidä antaa mi-
37536:       taan nuorten elinolojen parantamiseen,       tään tehtävää ilman selkeää käskytystä
37537:       ja                                           ja ohjausta, ja toisaalta,
37538: 
37539:       katsooko hallitus uudistuksen tähänas-       miksi opetusministeriö on laiminlyönyt
37540:       tisten kokemusten osoittavan, että lää-      lääninhallitusten ja kuntien ohjauksen
37541:                                                    nuorten elinolojen hoitamisessa?
37542: 
37543: 
37544: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
37545: 
37546:     Seppo Lahtela /kesk
37547: 
37548: 
37549: 
37550: 
37551: 2
37552: Ministerin vastaus                                           KK 196/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
37553: 
37554: 
37555: 
37556: 
37557: Eduskunnan puhemiehelle
37558: 
37559: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         -toiminnan edistäminen sekä nuorten elinolojen
37560: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          kehittäminen kuuluvat lääninhallitukselle.
37561: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat lain
37562: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lah-        neljännen pykälän mukaisesti "ensisijaisesti val-
37563: telan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         tio, kunnat ja nuorisojärjestöt. Kunnan toimi-
37564: sen KK 196/1999 vp:                                    alaan kuuluu nuorisotyö." Viidennen pykälän
37565:                                                        mukaisesti valtakunnallisiin ja alueellisiin toi-
37566:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        minta- ja taloussuunnitelmiin sekä tavoiteohjel-
37567:       tyä nuorisotyölain muuttamiseksi siten,          miin tulee sisällyttää nuorten elinolojen paranta-
37568:       että kunnat ja lääninhallitukset veivoite-       miseksi tarpeellisia kehittämistoimenpiteitä.
37569:       taan nuorten elinolojen parantamiseen,              Edellä esitetystä käy ilmi, että nuorisotyölaki
37570:       ja                                               velvoittaa niin läänit kuin kunnatkin nuorison
37571:                                                        elinolojen parantamiseen. Edustaja Lahtelan ky-
37572:        katsooko hallitus uudistuksen tähänas-          symyksen perusteluissa käy selkeästi ilmi lain
37573:        tisten kokemusten osoittavan, että lää-         periaatteellinen lähtökohta: laki luo tavoitteen ja
37574:        ninhallitukset ja kunnat ovat selvinneet        määrittelee eri toimijoiden vastuualueen. Suo-
37575:        nuorten elinolotehtävästä, sekä                 messa on perinteisesti lähdetty kunnallisen itse-
37576:       tunnustaako hallitus tähän perustuen             hallinnon periaatteesta, mikä on istuvan edus-
37577:       sen, ettei byrokraattisesti suuntautuneil-       kunnan vahvistaman uuden, 1. maaliskuuta
37578:       le virkamiehille voi ja pidä antaa mi-           vuonna 2000 voimaan tulevan perustuslain
37579:       tään tehtävää ilman selkeää käskytystä           121 §:nsisältönä.
37580:       ja ohjausta, ja toisaalta,                          On otettava myös huomioon, että kuntien val-
37581:                                                        tionosuusuudistuksessa siirryttiin normiohjauk-
37582:        miksi opetusministeriö on laiminlyönyt          sesta     informaatiohjaukseen.      Kuntien     ja
37583:        lääninhallitusten ja kuntien ohjauksen          nuorisotyön kannalta on merkittävää, että vuo-
37584:        nuorten elinolojen hoitamisessa?                den 1997 alusta nuorisotyölain (116511996) seit-
37585:                                                        semäs pykälä muutettiin kuulumaan: "Kunnalle
37586: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             myönnetään valtionosuutta nuorisotyön käyttö-
37587: vasti seuraavaa:                                       kustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoi-
37588:                                                        men rahoituksesta annetussa laissa (705/1992)
37589: Nuorisotyölain (235/1995) ensimmmsen pykä-
37590:                                                        säädetään. Valtionosuus tulee käyttää 2 §:n mu-
37591: län mukaisesti "lain tarkoituksena on parantaa
37592:                                                        kaiseen toimintaan. Valtionapuviranomaisella on
37593: nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten
37594:                                                        tarvittaessa oikeus saada kunnalta selvitys val-
37595: kansalaistoiminnalle". Toisessa pykälässä määri-
37596:                                                        tionosuuden käytöstä." Hallitus ei voi esittää
37597: tellään nuorisotyö siksi työksi, "jolla paranne-
37598:                                                        kunnille lisävelvoitteita ilman valtion osoittamia
37599: taan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä
37600:                                                        lisäresursseja. Jo tällä hetkellä kunnat käyttävät
37601: nuorisotoiminnalle". Lain kolmas pykälä osoit-
37602:                                                        nuorisotyöhön noin 800 miljoonaa markkaa, kun
37603: taa yleisenjohdon ja kehittämisen opetusministe-
37604:                                                        valtion nuorisotyöhön osoittamat valtionosuudet
37605: riölle ja vastaavasti läänin alueella nuorisotyön ja
37606: 
37607:                                                                                                         3
37608: KK 196/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                   Ministerin vastaus
37609: 
37610: 
37611:  ovat neljänkymmenen miljoonan markan luok-           ovat olleet nuorten työpajojen perustaminen ja
37612:  kaa.                                                 niiden kehittäminen. Pajoja oli vuonna 1993 noin
37613:     Edustaja Lahtelan kysymys nuorisotyölain          60, kun nyt niitä on noin 350. Pajojen ylläpito ja
37614:  muuttamisesta kuntia velvoittavaan suuntaan on       kehittäminen on ollut kuntien, työvoimahallin-
37615:  ongelmallinen ilmiökentän laajuuden takia. Nuo-      non ja opetusministeriön yhteinen projekti, jolla
37616: risotyölain muutos ei pelkästään riittäisi, koska     on parannettu nuorten elinoloja. Työpajahank-
37617:  siinä ei ole mahdollista säätää koulutuksesta,       keisiin on saatu varoja myös EU:n sosiaalirahas-
37618: työllistämisestä, asumisesta, terveydenhuollosta      tosta.
37619:  eikä toimeentuloturvasta, jotka ovat nuorten elin-      Lasten ja nuorten iltapäivätoiminnan kehittä-
37620:  olojen kannalta keskeisiä asioita.                   minen on ollut myös osa lääninhallitusten nuor-
37621:     Nuorten elinolojen parantaminen on jatkunut       ten elinolojen parantamista. Jokaisen läänin nuo-
37622:  lääniuudistuksen jälkeenkin. Lääneihin on perus-     risotoimi on itsenäisesti huolehtinut lähinnä 12-
37623: tettu alueelliset nuoriasiainneuvostot Etelä-Suo-      15 vuotiaiHe nuorille suunnatun iltapäiväkerho-
37624: men, Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä neu-        toiminnan kehittämisestä ja tarkoitukseen suun-
37625: vostoja on yksi lääniä kohden, Länsi-Suomen           nattujen avustusten jakamisesta opetusministe-
37626: läänissä neljä: Lounais-Suomen, Keski-Suomen,         riön ja läänien sopimien suuntaviivojen mukai-
37627: Pirkanmaan ja Pohjanmaan nuorisoasianneuvos-          sesti. Läänien sivistysosastot ovat olleet mukana
37628: tot Neuvostoissa on edustettuna niin alueellinen      myös muun iltapäivätoiminnan turvaamisessa.
37629: kuin eri sektoreidenkin nuorisotyön asiantunte-          Opetusministeriön ja lääninhallitusten asian-
37630: mus, jota lääninhallitukset ovat käyttäneet hy-       omaisten yksikköjen ja virkamiesten välillä on
37631: väkseen. Neuvostojen yhtenä keskeisenä tehtävä-       ollut jatkuva neuvotteluyhteys. Varsinaisten tu-
37632: nä arvioida alueellisesti nuorten elinoloja ja teh-   losneuvottelujen lisäksi on järjestetty jatkuvasti
37633: dä tarvittavia ehdotuksia. Opetusministeriön          teemapalavereja. Lääninhallitukset ovat järjestä-
37634: asiantuntijaelimenä toimiva nuorisoasiain neu-        neet yhteistyössä opetusministeriön koulutus- ja
37635: vottelukunta on tässä mukana, alueellistaen Ti-       neuvottelutilaisuuksia, joissa on ollut myös kun-
37636: lastokeskuksen kanssa kehitettyä nuorten elin-        tien edustajat paikalla. Sinänsä voidaan todeta,
37637: oloja kuvaavaa ja seuraavaa indikaattorijärjestel-    ettei kaikissa kunnissa ole riittävästi oivallettu
37638: mää.                                                  nuorten elinolojen parantamisen merkitystä, jo-
37639:     Edustaja Lahtelan huoli nuorison elinolojen       ten tähän on jatkossa kiinnitettävä huomiota.
37640: parantamisesta on aiheellinen. Nuorisotyöttö-            Vastauksena kysymykseen hallitus toteaa, että
37641: myys on helpottunut siitä, mitä se oli pahimmil-      se ei pidä tarkoituksenmukaisena nuorisotyölain
37642: laan, mutta on edelleen korkealla tasolla. Työvoi-    muuttamista kuntien ja läänien osalta yksityis-
37643: makatsauksen mukaan alle 25-vuotiaita työttö-         kohtaisempaa säätelyä kohti. Hallitus pitää tär-
37644: miä työnhakijoita oli toukokuussa 1999 noin           keänä, että nuorten elinolojen parantamista jatke-
37645: 43 000; luvussa on otettava huomioon juuri kou-       taan nykyiseltä pohjalta lääninhallitusten ja kun-
37646: lunsa päättäneet. Erilliset toimet nuorten elinolo-   tien osalta. Hallitus katsoo, että lääninhallitukset
37647: jen ja työllisyyden parantamiseksi ovat näiden        pystyvät toimimaan asetettujen vaatimusten mu-
37648: lukujen valossa tarpeen.                              kaan itsenäisesti, ja että opetusministeriö on hoi-
37649:     Nuorten elinolojen ja työllisyyden parantami-     tanut lääninhallitusten ja kuntien ohjauksen sille
37650: sen kannalta merkittäviä toimia kuntien osalta        asetettujen vaatimusten mukaisesti.
37651: 
37652: 
37653: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
37654: 
37655:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
37656: 
37657: 
37658: 
37659: 4
37660: Ministems svar                                             KK 196/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
37661: 
37662: 
37663: 
37664: 
37665: Tili riksdagens talman
37666: 
37667: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ungdomsverksamhet". En1igt tredje paragrafen
37668: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      skall     undervisningsministeriet      svara     för
37669: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Sep-     ungdomsarbetets allmänna ledning och utveck-
37670: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs-     ling medan främjandet av ungdomsarbetet och
37671: mål SS 19611999 rd:                                  ungdomsverksamheten samt utvecklandet av de
37672:                                                      ungas 1evnadsförhållanden på länets ornrådet an-
37673:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta         kommer på 1änsstyrelsen.
37674:       för att ändra lagen om ungdomsarbete               För genomförandet av ungdomsarbetet svarar
37675:       så att kommunerna och länsstyrelserna          enligt fjärde paragrafen "i första hand staten,
37676:       åläggs att förbättra de ungas levnads-         kommunema och ungdomsorganisationema".
37677:       förhållanden, och                              Vidare sägs att "ungdomsarbetet hör till kommu-
37678:                                                      nens verksamhetsområde". Enligt femte paragra-
37679:       anser regeringen att eifarenheterna av         fen skall utvecklingsåtgärder som behövs för att
37680:       reformen hittills visa! att länsstyrelser-     förbättra de ungas levnadsförhållanden skrivas in
37681:       na och kommunerna har klarat av sin            i riksomfattande och regionala verksamhets- och
37682:       uppgift i fråga om de ungas levnadsför-        ekonomiplaner samt målprogram.
37683:       hållanden, samt                                    Av det ovanstående framgår att lagen om ung-
37684:       erkänner regeringen utgående från det-         domsarbete förpliktar såvä1 1änen som kommu-
37685:       ta att byråkratiskt inriktade tjänstemän       nerna att förbättra de ungas levnadsförhållanden.
37686:       inte kan och inte skall ges någon uppgift      1 motiveringarna till riksdagsman Lahte1as spörs-
37687:       utan klara order och instruktioner, och        mål framgår klart lagens principiella utgångs-
37688:       å andra sidan,                                 punkt: lagen ställer upp målet och anger ansvars-
37689:                                                      området för olika aktörer. 1 Finland har man av
37690:       varför har undervisningsministeriet un-        tradition utgått från principen om kommunal
37691:       derlåtit att ge anvisningar tili länssty-      självstyrelse, vilket utgör innehållet i 121 § i den
37692:       relserna och kommunerna när det gäl-           nya grundlag som antagits av den sittande riksda-
37693:       ler skötseln av de ungas levnadsförhål-        gen. Grundlagen träder i kraft den 1 mars 2000.
37694:       landen?                                           Beaktas bör också att man i statsandelsrefor-
37695:                                                      men övergick från normstyrning tili informa-
37696: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      tionsstyrning. Med tanke på kommunerna och
37697: föra följande:                                       ungdomsarbetet är det av betyde1se att sjunde pa-
37698:                                                      ragrafen i lagen om ungdomsarbete från in-
37699: Enligt första paragrafen i lagen om ungdomsar-
37700:                                                      gången av 1997 ändrades och fick följande lydel-
37701: bete (235/1995) är 1agens syfte "att förbättra de
37702:                                                      se (1165/1996): "Kommunen bevi1jas statsande1
37703: ungas 1evnadsförhållanden och skapa förutsätt-
37704:                                                      för driftskostnader som gäller ungdomsarbete så
37705: ningar för medborgarverksamhet bland ung-
37706:                                                      som stadgas i lagen om finansiering av undervis-
37707: domen". 1 andra paragrafen definieras ungdoms-
37708:                                                      nings- och kulturverksamhet (705/1992). Stats-
37709: arbete som "arbete för att förbättra de ungas lev-
37710:                                                      andelen skall användas för verksamhet enligt
37711: nadsförhållanden och skapa förutsättningar för
37712: 
37713:                                                                                                         5
37714: KK 196/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                       Ministems svar
37715: 
37716: 
37717: 2 §. Statsbidragsmyndigheten har vid behov rätt       selsättning är i skenet av dessa siffror nödvändi-
37718: att av kommunen få en utredning om hur statsan-       ga.
37719: delen använts." Regeringen kan inte föreslå ex-           Åtgärder av vikt för att förbättra de ungas lev-
37720: tra skyldigheter för kommunema utan att staten        nadsförhållanden och sysselsättning har för kom-
37721: anvisar extra resurser. Redan nu använder kom-        munemas del varit verkstädema för unga och ar-
37722: munema ca 800 miljoner mark för ungdomsarbe-          betet med att utveckla dem. Antalet verkstäder
37723: tet, då de statsandelar som staten anvisat ung-       var år 1993 ca 60 och är nu ca 350. Projektet, var
37724: domsarbetet ligger kring fyrtio miljoner mark.        syfte är att förbättra de ungas levnadsförhållan-
37725:     Riksdagsman Lahtelas spörsmål om ändring          den, har drivits och utvecklats gemensamt av
37726: av lagen om ungdomsarbete i riktning med större       kommunema, arbetskraftsförvaltningen och un-
37727: skyldigheter för kommunema är problematisk då         dervisningsminsteriet. Projekten har också fått
37728: det är frågan om en så komplex helhet. En             medel från EU:s socialfond.
37729: ändring av lagen om ungdomsarbete räcker inte i           Utvecklandet av eftermiddagsverksamhet för
37730: sig, eftersom det inte är möjligt att i lagen före-   bam och unga har utgjort en del av länsstyrelser-
37731: skriva om utbildning, sysselsättning, boende,         nas arbete för förbättrade levnadsförhållanden
37732: hälsovård och utkomstskydd, vilka är centrala         för unga. Ungdomsväsendet i varje Iän har själv-
37733: frågor med tanke på de ungas levnadsförhållan-        ständigt sörjt för utvecklingen av eftermiddags-
37734: den.                                                  verksamhet närmast för 12-15-åringar och för
37735:    Förbättrandet av de ungas levnadsförhållan-        fördelningen av understöden för ändamålet en-
37736: den har fortgått även efter länsreformen. Det har     ligt de riktlinjer som undervisningsministeriet
37737: inrättats regionala råd för ungdomsfrågor i lä-       och länen kommit överens om. Länens bild-
37738: nen. 1 Södra Finlands Iän, Östra Finlands Iän,        ningsavdelningar har också varit med om att sör-
37739: Uleåborgs Iän och Lapplands Iän finns ett råd per     ja för annan eftermiddagsverksamhet.
37740: Iän, medan Västra Finlands Iän har fyra råd, dvs.         Förhandlingskontakt har ständigt upprätthål-
37741: för Sydvästra Finland, Mellersta Finland, Birka-      lits mellan undervisningsministeriets och läns-
37742: land och Österbotten. Länsstyrelsema har utnytt-      styrelsernas enheter och tjänstemän. Utöver de
37743: jat den regionala sakkunskap och sakkunskap           egentliga resultatförhandlingarna har det ordnats
37744: från olika ungdomssektorer som finns företrädd i      återkommande temadiskussioner. Länsstyrelser-
37745: råden. En viktig uppgift för råden är att regionalt   na har i samråd med undervisningsministeriet
37746: bedöma de ungas levnadsförhållanden och lägga         ordnat utbildnings- och överläggningsmöten där
37747: fram behövliga förslag. Delegationen för ung-         också kommunernas företrädare har varit närva-
37748: domsärenden, som fungerar som undervisnings-          rande. Man kan ändå konstatera att alla kommu-
37749: ministeriets sakkunnigorgan, är med i detta arbe-     ner inte i tillräcklig grad insett vikten av att för-
37750: te och regionaliserar det indikatorsystem för be-     bättra de ungas levnadsförhållanden, så detta är
37751: skrivning och uppföljning av de ungas levnads-        något som måste få uppmärksamhet i framtiden.
37752: förhållanden som har utvecklats tillsammans               Som svar på spörsmålet konstaterar rege-
37753: med Statistikcentralen.                               ringen att den inte finner det ändamålsenligt att
37754:    Riksdagsman Lahtelas oro när det gäller för-       ändra lagen om ungdomsarbete i riktning mot en
37755: bättrandet av de ungas levnadsförhållanden är         mer detaljerad reglering för kommunerna och lä-
37756: befogad. Ungdomsarbetslösheten är inte längre         nen. Regeringen anser det viktigt att arbetet med
37757: lika svår som då den var som värst, men är fort-      att förbättra de ungas levnadsförhållanden fort-
37758: farande hög. Enligt en arbetskraftsöversikt var       sätter på samma sätt som för närvarande när det
37759: antalet arbetslösa arbetssökande under 25 år i        gäller länsstyrelserna och kommunerna. Rege-
37760: maj 1999 ca 43 000; de som just avslutat skolan       ringen anser att länsstyrelserna kan agera själv-
37761: skall beaktas i siffran. Särskilda åtgärder för att   ständigt utifrån uppställda krav och att undervis-
37762: förbättra de ungas levnadsförhållanden och sys-       ningsministeriet har skött instruktionerna tili
37763: 
37764: 
37765: 
37766: 6
37767: Ministems svar                                KK 196/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
37768: 
37769: 
37770: länsstyrelsema och kommunerna utgående från
37771: ställda krav.
37772: 
37773: 
37774: Helsingfors den 7 juli 1999
37775: 
37776:    Kulturminister Suvi Linden
37777: 
37778: 
37779: 
37780: 
37781:                                                                                7
37782:                                                             KK 197/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
37783: 
37784: 
37785: 
37786: 
37787:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 197/1999 vp
37788: 
37789:                                              Lääniuudistuksen toteutuminen
37790: 
37791: 
37792: 
37793: 
37794: Eduskunnan puhemiehelle
37795: 
37796: Eduskunta hyväksyi 10.12.1996 pidetyssä täys-         miin, virkamiesten lisääntyneeseen matkuste-
37797: istunnossa muutaman äänen enemmistöllä Lip-           luun kokouksista toiseen eri pisteiden välillä, re-
37798: posen I hallituksen ajaman lääninhallituslain         surssipuutteisiin ja alenevan resurssin epätarkoi-
37799: (22/ 1997). Sisäasiainministeriön mukaan läänin-      tuksenmukaiseen käyttämiseen. Lääninhallituk-
37800: hallitusten tuli aloittaa toimintansa uudistetulla    set eivät ole kyenneet toteuttamaan hallituksen
37801: organisaatiolla, verkosto- ja tiimityöhön keskit-     politiikkaa alueellaan. Eri lääneistä Etelä-Suo-
37802: tyneinä tehokkaina, joustavinaja laadukkaina or-      men lääninhallitus on onnistunut kaikkein hei-
37803: ganisaatioina. Muutoksen tuli merkitä siirtymis-      koimmin.
37804: tä hierarkkisesta organisaatiosta matalaan orga-
37805: nisaatioon. Lääninhallitusten tuli toteuttaa kes-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37806: kushallinnon valtakunnallisia ja alueellisia ta-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37807: voitteita läänin alueen ja asukkaiden parhaaksi.      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37808: Lisäksi uudistuksella sanottiin saatavan merkit-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37809: täviä valtiontalouden säästöjä.
37810:    Lääniuudistus on osoittautunut em. tavoittei-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
37811: den osalta lähinnä "vitsiksi": mitään edellä mai-           tyä lääniuudistuksen epäonnistuttua,
37812: nituista tavoitteista ei ole saavutettu. Lääninhal-         kun mitään tavoitteeksi asetettua ei ole
37813: litusten maaherrat ja osastopäälliköt voivat hy-            saavutettu eikä säästöjä ole saatu, mut-
37814: vin, mutta uudistuksella ja byrokraattistakin by-           ta lääninhallitusten henkilöstöä on vai-
37815: rokraattisemman toimintatavan jatkamisella lää-             vattu alati muuttuvilla ohjeilla, ja
37816: ninhallitukset ovat kriisiyttäneet oman toimin-
37817: tansa. Suurläänien henkilöstön palaute kertoo               miten hallitus aikoo toimia, jotta maa-
37818: tuskastumisesta ja turhautumisesta vanhakantai-             kuntien asukkaat pystyisivät huolineen
37819: seen ja huonoon johtamiseen, tiedonkulun ongel-             tarvittaessa asioimaan uusissa läänin
37820:                                                             virastoissaan?
37821: 
37822: 
37823: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
37824: 
37825:     Seppo Lahtela /kesk
37826: 
37827: 
37828: 
37829: 
37830:                                                                                                 Versio 2.0
37831: KK 197/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                   Ministerin vastaus
37832: 
37833: 
37834: 
37835: 
37836: Eduskunnan puhemiehelle
37837: 
37838: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          hallitusten johdon ja lääninhallituksia ohjaavien
37839: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           ministeriöiden ja muiden virastojen käsityksiä
37840: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lääniuudistuksen tämänhetkisestä vaiheesta. Näi-
37841: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lah-         den tietojen mukaan uudistusta pidetään onnistu-
37842: telan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          neena. Näin arvioi yli kaksi kolmasosaa vastaa-
37843: sen KK 197/1999 vp:                                    jista. Keskeisimmät uudistuksen myönteisim-
37844:                                                         miksi koetut vaikutukset liittyvät henkilöstön
37845:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        asiantuntemuksen hyväksikäytön paranemiseen
37846:        tyä lääniuudistuksen epäonnistuttua,             sekä toimintamallien yhdenmukaistamiseen.
37847:        kun mitään tavoitteeksi asetettua ei ole         Aluehallintouudistuksen on myös arvioitu vah-
37848:        saavutettu eikä säästöjä ole saatu, mut-         vistaneen lääninhallituksia. Esimerkiksi liiken-
37849:        ta lääninhallitusten henkilöstöä on vai-         nehallinto-, kilpailu-, kuluttaja- ja sivistystoi-
37850:        vattu alati muuttuvilla ohjeilla, ja             men tehtäviä hoidetaan entistä kootummin.
37851:                                                            Arviointitutkimuksen seuraava vaihe on hen-
37852:        miten hallitus aikoo toimia, jotta maa-          kilöstölle kohdistettu kyselytutkimus. Uudistus
37853:        kuntien asukkaat pystyisivät huolineen           on luonnollisesti kuormittanut henkilöstöä.
37854:        tarvittaessa asioimaan uusissa läänin           Uudistuksen raskas alkuvaihe on kuitenkin nyt
37855:        virastoissaan?                                  ohi ja lääninhallituksissa voidaan keskittyä toi-
37856: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             minnan sisällölliseen kehittämiseen, uusiin työ-
37857: vasti seuraavaa:                                       tapoihin ja johtamisen edellytyksiin.
37858:                                                            Lääniuudistukseen liittyy arvio saavutettavis-
37859: Lääninhallitukset ovat toimineet uudelleen orga-       ta säästöistä. Säästöt eivät ole toiminnallinen ta-
37860: nisoidussa muodossa lähes kaksi vuotta. Uudis-         voite eivätkä olennaisin osa lääniuudistusta. Ky-
37861: tus jatkuu yhä sisällöllisiin tekijöihin keskittyen.   syjän arvio, että säästöjä ei olisi saavutettu, ei
37862: Jo nyt voidaan kuitenkin arvioida, että uudistus       pidä paikkaansa. Lääniuudistuksen säästötavoit-
37863: on lähtenyt liikkeelle pitkälle sen alkuperäisten      teeksi vuoden 2001 loppuun mennessä määritel-
37864: tavoitteiden mukaisesti.                               tiin 65 miljoonaa markkaa, joka oli runsaat 20
37865:    Lääniuudistusta seurataan jatkuvasti. Uudis-        prosenttia lääninhallitusten silloisista menoista.
37866: tuksen ulkopuolisena arvioitsijana toimii Tampe-       Tällä hetkellä eli puolessa välissä säästöohjelma-
37867: reen yliopiston hallintotieteen laitos. Arviointi-     kautta on säästöistä toteutunut noin 60 prosent-
37868: tutkimuksen tarkoituksena on sekä koota tietoa         tia. Säästöt ovat siis toteutuneet alkuperäisen oh-
37869: lääniuudistuksen tavoitteiden toteutumisesta että      jelman mukaisesti. Säästötoimet ovat kohdentu-
37870: saada tietoa jatkuvia kehittämis- ja ohjaustoi-        neet erityisesti johto-organisaation kevenemi-
37871: menpiteitä varten. Asiasta on tarkoitus antaa          seen ja hallintotehtäviin.
37872: eduskunnalle sen hyväksymän lausuman mukai-                Säästöjen kokonaismäärää arvioitaessa on
37873: sesti selonteko syysistuntokaudella 2000.              otettava myös huomioon, että ennen lääniuudis-
37874:    Arviointitutkimuksesta on jo olemassa eräitä        tusta vuosina 1993-1997 lääninhallitusten toi-
37875: tuloksia. Tiedot koskevat tässä vaiheessa läänin-      mintoja kevennettiin ja järkeistettiin runsaasti ja
37876: 
37877: 
37878: 2
37879: Ministerin vastaus                                         KK 197/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
37880: 
37881: 
37882: että niiden menot tuona aikana vähenivät lähes       asiakkaat voivat kääntyä lääninhallituksensa lä-
37883: puolella.                                            himmän palvelupisteen puoleen asioissaan aivan
37884:    Lääninhallitusten palvelupisteitä ei ole vähen-   entiseen tapaan.
37885: netty eikä yleisönpalvelua heikennetty, joten
37886: 
37887: 
37888: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
37889: 
37890:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
37891: 
37892: 
37893: 
37894: 
37895:                                                                                                    3
37896: KK 197/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                     Ministerns svar
37897: 
37898: 
37899: 
37900: 
37901: Tili riksdagens talman
37902: 
37903: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Om utvärderingsforskningen finns en del pre-
37904: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       liminär information. Informationen gäller i det
37905: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-      här skedet vad länsstyrelsernas ledning, de mi-
37906: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs-      nisterier som styr länsstyrelserna och andra äm-
37907: mål SS 197/1999 rd:                                   betsverk anser om länsreformens aktuella skede.
37908:                                                       Denna information visar att reformen anses vara
37909:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          lyckad. De mest centrala av de verkningar som
37910:        när lönsreformen har misslycktas, när          upplevts som mest positiva är förknippade med
37911:        ingenting som har ställts för mål har          att personalens sakkunskap utnyttjas bättre och
37912:        nåtts och inga inbesparningar har fåtts        att verksamhetsmallarna har förenhetligats. Det
37913:        men länsstyrelsernas personai besvä-           bedöms också att regionalförvaltningsreformen
37914:        rats med ständigt föränderliga regel,          har stärkt länsstyrelserna. T.ex. trafikförvalt-
37915:        och                                            ningens, konkurrens- och konsumentförvalt-
37916:                                                       ningens samt bildningsväsendets uppgifter sköts
37917:        hur ämnar regeringen fö~fara så att            mera koncentrerat än tidigare.
37918:        landskapens invånare kunde vid behov              Utvärderingsforskingens nästa steg är ett
37919:        sköta sina angelägenheter på sina nya          förfrågan inriktad tili personal. Reformen har na-
37920:        länsämbetsverk?                                turligtvis belastat personalen. Reformens tunga
37921: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       inledande skede är ändå förbi och inom länssty-
37922: föra följande:                                        relserna finns möjligheten att starkare än tidigare
37923:                                                       betona betydelsen av att innehållsligt utveckla
37924: Länsstyrelserna har i drygt två år fungerat i den     verksamheten, nya arbetsmetoder och lednings-
37925: omorganiserade formen. Reformen fortsätter            förutsättningar.
37926: ännu med koncentration på innehållsliga fakto-           Till länsreformen hör en uppskattning av de
37927: rer. Redan nu är det ändå möjligt att uppskatta att   inbesparingar som kan nås. lnbesparingarna är
37928: reformen har långt gått i den riktning som ur-        varken ett funktionellt mål eller den mest väsent-
37929: sprungligen planerades.                               liga delen av länsreformen. Spörsmålsställares
37930:    Länsreformen följs kontinuerligt. Utifrån vär-     uppskattning att de planerade inbesparingarna
37931: deras reformen av institutionen för förvaltnings-     inte skulle ha nåtts stämmer inte. lnbesparningen
37932: vetenskaper vid Tammerfors universitet. Avsik-        av länsreformen uppskattadc" vara vid slutet av
37933: ten med utvärderingsforskningen är såväl att          år 2001 65 milj. mk., som var drygt 20 procent
37934: samla information om hur länsreformens mål har        av länsstyrelsernas dåtida utgifter. För ögon-
37935: nåtts som att erhålla information för fortlöpande     blicket, dvs. mitt i inbesparningsperioden har in-
37936: utvecklings- och styrningsåtgärder. Avsikten är       besparingarna förverkligats cirka 60-procentigt.
37937: att ge en redogörelse till riksdagen på höstses-      lnbesparingarna har alltså förverkligats enligt
37938: sionsperiod 2000 enligt av riksdagen godkända         ursprungliga planer. Sparåtgärderna har särskilt
37939: uttalande.                                            riktats till lättare ledningsorganisation och för-
37940:                                                       valtnings upp gifter.
37941: 
37942: 
37943: 4
37944: Ministems svar                                             KK 197/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
37945: 
37946: 
37947:    När man uppskattar inbesparingens helhet             Länsstyrelsernas verksamhetsställen har inte
37948: man bör märka till att före länsreformen, på åren    minskats och kundservice har inte försämrats.
37949: 1993-1997, länsstyrelsernas funktioner minska-       Kunder kan alltså vända sig till sin länsstyrelses
37950: des och rationaliserades häftigt och att deras ut-   närmaste verksamhetsställe att sköta sina angelä-
37951: gifter på den tiden minskades till närmare hälf-     geheter på samma sätt som tidigare.
37952: ten.
37953: 
37954: 
37955: Helsingfors den 6 juli 1999
37956: 
37957:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
37958: 
37959: 
37960: 
37961: 
37962:                                                                                                      5
37963:                                                             KK 198/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
37964: 
37965: 
37966: 
37967: 
37968:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 198/1999 vp
37969: 
37970:                                               Proteesien korvaaminen
37971: 
37972: 
37973: 
37974: 
37975: Eduskunnan puhemiehelle
37976: 
37977: Ei-kiireellistä hoitoa tarvitsevien ortopedisten           Sairausvakuutuslain 5 §:n 3 momentin mu-
37978: potilaiden hoitoonpääsytilanne on tällä hetkellä       kaan sairaanhoitoon liittyvien tai vakuutetun
37979: maassamme huono. Syynä tähän ovat kuntien              muuten tarvitsemien tekojäsenten tai muiden
37980: niukat voimavarat ja maassamme vallitseva orto-        apuvälineiden hankkimista ei korvata tämän lain
37981: pedipula. Ortopedisten potilaiden hoitoonpääsyn        mukaan. Kela ei siten voi korvata proteeseja sai-
37982: tavoiteaikana pidetään alle kuutta kuukautta,          rausvakuutuksesta. Kallis proteesi jää tällöin täy-
37983: mutta käytännössä keskimääräinen janotusaika           sin potilaan itsensä maksettavaksi.
37984: voi olla noin 18 kuukautta. Pisimmät yksittäiset           Mikäli proteesit voitaisiin korvata Kelan kaut-
37985: janotusajat ovat Suomessa olleet jopa yli 30 kuu-      ta, monen potilaan olisi helpompi hakeutua leik-
37986: kautta. Tänä aikana potilas voi vain odottaa ja        kaukseen yksityissairaalaan. Potilaan ei tarvitsi-
37987: potea esim. kipeää lonkkaansa, mikäli haluaa           si potea kipeitä jäseniään, vaan hän voisi hakeu-
37988: saada kunnallisen ja potilaalle edullisen hoidon.      tua hoitoon. Samalla kunnallisen sairaanhoidon
37989:    Joissakin tapauksissa potilaan tila huononee        jonot lyhenisivät ja hoitoa voitaisiin kunnallisis-
37990: niin paljon, ettei hän enää kykene odottamaan          sa sairaaloissa antaa nopeammin niille, joilla ei
37991: leikkaukseen pääsyä. Jonotuksen vaihtoehtona           todellakaan ole taloudellisia mahdollisuuksia ha-
37992: on tällöin hakeutua leikkaukseen yksityissairaa-       keutua hoitoon yksityissairaalaan.
37993: laan. Tällainen hoito tulee valitettavasti potilaal-
37994: le paljon kalliimmaksi kuin kunnallinen sairaan-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37995: hoito.                                                 sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37996:    Yksityissairaalassa tehtyyn leikkaukseen voi-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37997: daan hakea korvausta Kelalta. Esimerkiksi              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37998: 42 234,70 markan lonkkaleikkauksesta potilas
37999: voi saada korvausta 5 848,95 markkaa. Tällöin                 Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
38000: potilaan itsensä maksettavaksi jää 36 385,75                  aikoo ryhtyä, jotta proteesit voitaisiin
38001: markkaa. Leikkauksen hinnasta suuren osan                     korvata Kelan kautta?
38002: muodostaa proteesi. Tässä tapauksessa proteesin
38003: hinta on 14 598 markkaa.
38004: 
38005: 
38006: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
38007: 
38008:     Riitta Korhonen /kok
38009: 
38010: 
38011: 
38012:                                                                                                  Versio 2.0
38013: KK 198/1999 vp- Riitta Korhonen /kok                                                Ministerin vastaus
38014: 
38015: 
38016: 
38017: 
38018: Eduskunnan puhemiehelle
38019: 
38020: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kansanterveyslain perusteella kunnan tulee
38021: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       järjestää asukkaiden sairaanhoito. Kunnan tar-
38022: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     joamia julkisen terveydenhuollon palveluita täy-
38023: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor-    dentävät yksityisen sektorin tarjoamat palvelut,
38024: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       jolloin vakuutetulle aiheutuvia sairaanhoidon
38025: sen KK 198/1999 vp:                                 kustannuksia kompensoidaan julkisin varoin sai-
38026:                                                     rausvakuutuslain periaatteiden mukaisesti sai-
38027:       Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-      rausvakuutuskorvausjärjestelmän kautta. Sai-
38028:       koo ryhtyä, jotta proteesit voitaisiin kor-   rausvakuutuskorvausjärjestelmän kustannukset
38029:       vata Kelan kautta?                            rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittä-
38030:                                                     villä maksuilla sekä valtion verovaroin.
38031: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Kansaneläkelaitos on esittänyt, että eräät ke-
38032: vasti seuraavaa:                                    hon sisäiset lääkinnälliset laitteet saatettaisiin
38033: Sairausvakuutuksesta sairaanhoitokorvauksina        sairausvakuutuskorvausten piiriin. Tällöin kysy-
38034: korvataan vakuutetuille osa yksityisten tervey-     mykseen tulisivat sairaanhoitoon liittyvät kehon
38035: denhuoltopalvelujen, lääkehoidon ja sairauden       sisään aseunettavat nivelproteesit, verisuonipro-
38036: vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista. Kor-       teesit, tekomykiöt, kuuloimplantit, sydänläpät ja
38037: vauksen piiriin kuuluvat myös raskaudesta ja        sydäntahdistimet. Muut implantit kuten esimer-
38038: synnytyksestä johtuvat kustannukset sekä tietyin    kiksi hammasimplantit jäisivät sairausvakuutus-
38039: rajoituksin hammashoidon kustannukset.              korvausten ulkopuolelle. Mainittujen lääkinnäl-
38040:    Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan potilaalla      listen laitteiden saattaminen sairausvakuutuksen
38041: on oikeus saada sairauden perusteella sairausva-    korvausjärjestelmän piiriin edellyttäisi sairaus-
38042: kuutuslain mukaista korvausta tarpeellisen sai-     vakuutuslain muuttamista, koska voimassa ole-
38043: raanhoidon kustannuksista. Lain 6 §:n perusteel-    van lain perusteella nämä lääkinnälliset laitteet
38044: la hoidon tarpeellisuus on aina sairaanhoitokor-    eivät kuulu sairausvakuutuskorvausten piiriin.
38045: vauksen maksamisen edellytyksenä. Korvausta         Kansaneläkelaitos on vuonna 1998 tekemissään
38046: suoritetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia    laskelmissa arvioinut, että korvausjärjestelmän
38047: kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydenti-      piirin laajentaminen edellä mainitussa laajuudes-
38048: laa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut vakuu-   sa lisäisi alkuvaiheessa sairausvakuutuksen kus-
38049: tetulle maksamaan. Tarpeellisena hoitona pide-      tannuksia arviolta 35 miljoonalla markalla, jos
38050: tään yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön     suoritettavien leikkausten määrä kasvaa vuoden
38051: mukaista hoitoa.                                    1997 tasosta. Todennäköinen lisäkorvaustarve
38052:    Sairausvakuutuslain 5 §:n 3 momentin mu-         tulisi lähivuosina kansaneläkelaitoksen arvion
38053: kaan sairaanhoitoon liittyvien ja vakuutetun        mukaan nousemaan tästä alkuvaiheen määrästä
38054: muutoin tarvitsemien siteiden, sidosten, tukisi-    noin 55 miljoonaan markkaan.
38055: dosten, tekojäsenten ja muiden apuvälineiden           Paavo Lipposen II hallituksen hallitusohjel-
38056: hankkimista ei kuitenkaan korvata sairausvakuu-     man mukaisesti väestön terveys ja sen edistämi-
38057: tuksesta.                                           nen otetaan yhdeksi julkista ja yleistä päätöksen-
38058: 
38059: 
38060: 2
38061: Ministerin vastaus                                         KK 198/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
38062: 
38063: 
38064: tekoa ja toimintaa ohjaavaksi sekä siihen vaikut-      lista sairausvakuutuksen kokonaiskustannusten
38065: tavaksi tekijäksi. Tämän mukaisesti julkisen val-      merkittävää kasvua. Pelkästään lääkekorvausten
38066: lan järjestämisvastuulla olevat terveyspalvelut        kasvupaineet ovat tuntuvat ja väestön ikääntymi-
38067: tulisi olla kaikkien saatavilla ja ne tulisi kustan-   nen asettaa omat paineensa. Edellä esitetyistä
38068: taa pääosin verovaroin. Näitä julkisen sektorin        puitteista huolimatta sosiaali- ja terveysministe-
38069: terveyspalveluita täydennetään muun muassa yk-         riössä selvitetään mahdollisuuksia laajentaa sai-
38070: sityisen sektorin palveluilla.                         rausvakuutuksen korvausjärjestelmää koske-
38071:    Valtion taloutta koskevat rajoitukset sekä ko-      maan myös kehon sisäisiä lääkinnällisiä laitteita
38072: konaisveroasteen alentamistavoite eivät mahdol-        kansaneläkelaitoksen esityksen mukaisesti.
38073: 
38074: 
38075: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1999
38076: 
38077:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
38078: 
38079: 
38080: 
38081: 
38082:                                                                                                        3
38083: KK 198/1999 vp- Riitta Korhonen /kok                                                     Ministerns svar
38084: 
38085: 
38086: 
38087: 
38088: Tili riksdagens talman
38089: 
38090: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       vård. De tjänster som kommunen erbjuder i an-
38091: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       slutning till den offentliga hälso- och sjukvården
38092: statsrådet översänt följande av riksdagsman Riit-     kompletteras av de tjänster som den privata sek-
38093: ta Korhonen /saml undertecknade skriftliga            torn erbjuder, varvid de kostnader för sjukvård
38094: spörsmål SS 198/1999 rd:                              som föranleds den försäkrade kompenseras med
38095:                                                       offentliga medel i enlighet med sjukförsäkrings-
38096:        Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta          lagens principer genom systemet med sjukför-
38097:       för att proteser skall ersättas genom           säkringsersättningar. Kostnaderna för systemet
38098:       FPA?                                            med sjukförsäkringsersättningar finansieras med
38099:                                                       avgifter som uppbärs hos arbetsgivare och ar-
38100: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       betstagare samt med statliga medel.
38101: föra följande:                                            F olkpensionsanstalten har förslagit att vissa
38102: Från sjukförsäkringen betalas till försäkrade         implantat skall börja omfattas av sjukförsäk-
38103: sjukvårdsersättning för en del av kostnadema för      ringsersättningar. I detta fall skulle det bli fråga
38104: privata hälsovårdstjänster, för läkemedelsvård        om ledproteser, kärlimplantat, intraokulära lin-
38105: samt för resor som föranletts av sjukdom. Även        ser, ~?rselimplantat, hjärtklaffar och pacema-
38106: kostnader som föranleds av graviditet och för-        kers. Ovriga implantat såsom t.ex. tandimplantat
38107: lossning samt, med vissa begränsningar, kostna-       skulle lämnas utanför systemet med sjukförsäk-
38108: dema för tandvård omfattas av ersättningen.           ringsersättningar. Det krävs en ändring av sjuk-
38109:    En patient har enligt 4 § sjukförsäkringslagen     försäkringslagen för att nämnda implantat skall
38110: rätt att vid sjukdom få ersättning enligt sjukför-    börja omfattas av sjukförsäkringens ersättnings-
38111: säkringslagen för kostnaderna för nödvändig           system, eftersom dessa produkter för hälso- och
38112: sjukvård. För att sjukvårdsersättning skall beta-     sjukvård inte enligt gällande lag omfattas av
38113: las förutsätts på grundval av lagens 6 § alltid att   sj ukförsäkringsersättningar. Fo lkpensi onsanstal-
38114: vården är nödvändig. Ersättning betalas till den      ten har i kalkyler från 1998 uppskattat att en ut-
38115: del, vartill kostnaderna för vården skulle ha upp-    vidgning av ersättningssystemet i den omfatt-
38116: gått för den försäkrade med undvikande av onö-        ning som nämns ovan i början ökar sjukförsäk-
38117: diga kostnader, men utan äventyrande av den för-      ringskostnaderna med uppskattningsvis 35 milj.
38118: säkrades hälsa. Såsom nödvändig vård betraktas        mk, om antalet operationer som skall utföras sti-
38119: vård enligt allmänt godtagen, god vårdpraxis.         ger från nivån för 1997. Det sannolika behovet av
38120:    Enligt 5 § 3 mom. sjukförsäkringslagen er-         tilläggsersättningar ökar under de närmaste åren
38121: sätts inte kostnaderna för anskaffning av banda-      enligt folkpensionsanstaltens bedömning från be-
38122: ge, förband, stödförband, proteser eller andra        loppet för det inledande skedet till ca 55 milj. mk.
38123: hjälpmedel, som erfordras i samband med sjuk-             I enlighet med programmet för Paavo Lippo-
38124: vård eller som den försäkrade annars är i behov       nens II regering upptas befolkningens hälsa och
38125: av enligt sjukförsäkringslagen.                       främjandet av den som en faktor som styr och på-
38126:    På grundval av folkhälsolagen åligger det          verkar det offentliga och allmänna beslutsfattan-
38127: kommunen att ordna kommuninvånarnas sjuk-             det. I enlighet med detta skall de social- och häl-
38128: 
38129: 
38130: 4
38131: Ministerns svar                                           KK 198/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
38132: 
38133: 
38134: sovårdstjänster som det allmänna ansvarar för         när det gäller sjukförsäkringens totalkostnader.
38135: vara tillgängliga för alla och de skall huvudsakli-   Enbart trycket på förhöjda läkemedelsersättning-
38136: gen finansieras med skattemedel. Dessa hälso-         ar är betydande och den allt äldre befolkningen
38137: vårdstjänster inom den offentliga sektorn kom-        utgör en belastning. Trots de ovan anförda bris-
38138: pletteras bl.a. av tjänster inom den privata sek-     terna utreder social- och hälsovårdsministeriet
38139: torn.                                                 möjligheterna att utvidga sjukförsäkringens er-
38140:    De begränsningar som gäller statsekonomin          sättningssystem så att det också gäller implantat i
38141: samt målsättningen att sänka den totala skatte-       enlighet med folkpensionsanstaltens förslag.
38142: graden möjliggör inte någon betydande tillväxt
38143: 
38144: 
38145: 
38146: Helsingfors den 5 juli 1999
38147: 
38148:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
38149: 
38150: 
38151: 
38152: 
38153:                                                                                                        5
38154:                                                            KK 199/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
38155: 
38156: 
38157: 
38158: 
38159:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 199/1999 vp
38160: 
38161:                                              Valtion henkilöstöravintoloiden vuokraaminen
38162: 
38163: 
38164: 
38165: 
38166: Eduskunnan puhemiehelle
38167: 
38168: Vuonna 1976 tehtiin perusratkaisu valtion henki-      lakustannusten korvauksiin ravintolan vuokraa-
38169: löstöruokailusta. Tämän jälkeen valtion henki-        jan ja mahdollisesti muiden käyttäjävirastojen
38170: löstöravintolat tai työnantajan tukema sopimus-       kanssa, mikäli se ei ole henkilöstöravintolan
38171: ruokailu ovat vakiintuneet osaksi valtion henki-      vuokraaja, vaan järjestää henkilöstönsä ruokai-
38172: löstöpolitiikkaa. Valtio on tukenut aterian hintaa    lun ns. monen käyttäjän ravintolassa.
38173: noin kolmanneksella, sillä se on vastannut henki-         Henkilöstöravintoloiden vuokraaminen on
38174: löstöruokailuun käytetyn tilan kustannuksista.        johtamassa tällä hetkellä monen ravintolanpitä-
38175:    Valtion kiinteistölaitos muuttui liikelaitoksek-   jän kannalta kohtuuttomuuksiin. Mikäli virasto ei
38176: si kuluvan vuoden alussa. Ensi vuoden alussa          vuokraa ravintolaa Valtion kiinteistölaitokselta,
38177: kiinteistölaitoksen tarkoituksena on vuokrata         ravintola tarjotaan vuokrattavaksi ravintolanpitä-
38178: henkilöstöravintolansa. Tätä on perusteltu sillä,     jälle. Ravintolanpitäjä on aikaisemmin saanut
38179: että tähän asti henkilöstöravintolan käyttäjäpii-     toimia tiloissaan vastikkeetta. Nyt vuokraa pitää
38180: rissä olevat virastot eivät ole joutuneet maksa-      maksaa eräässä esimerkkitapauksessa 15 000
38181: maan henkilöstönsä ruokailusta aiheutuvia kus-        markkaa kuukaudessa. Kuntatasolla vastaava
38182: tannuksia.                                            hinta samassa esimerkkitapauksessa olisi n.
38183:    Valtiovarainministeriön ohjeen mukaan pää-         2 400 markkaa kuukaudessa. Mikäli aiottu ravin-
38184: asiallisesti yhden viraston käytössä olevat henki-    toloiden vuokraaminen toteutuu, ainakin esi-
38185: löstöravintolat pyritään vuokraamaan rakennuk-        merkkimme yrittäjä joutuu lopettamaan yritys-
38186: sen päävuokralaisena olevalle virastolle, joka te-    toimintansa, sillä henkilöstöravintolasta saata-
38187: kee sopimuksen henkilöstöravintolanpitäjän            valla liikevaihdolla ei ole kannattavaa maksaa
38188: kanssa. Usean viraston yhteiskäytössä olevat ra-      Valtion kiinteistölaitoksen vaatimaa vuokraa.
38189: vintolat (ns. monen käyttäjän ravintolat) tarjo-      Yrittäjän lopettaessa liiketoimintansa hänen li-
38190: taan vuokrattavaksi ensisijaisesti rakennuksen        säkseen kyseisessä 6 000 asukkaan pitäjässä, jon-
38191: päävuokralaisena olevalle virastolle ja toissijai-    ka työttömyysprosentti on yli 20, jää työttömäksi
38192: sesti ravintolanpitäjälle. Ohjeiden mukaan viras-     kaksi muuta henkilöä ja kerrannaisvaikutukset
38193: ton on sovittava osallistumisestaan ravintolan ti-    kohdistuvat 2-6 muuhun henkilöön.
38194: 
38195: 
38196: 
38197: 
38198:                                                                                                Versio 2.0
38199: KK 199/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
38200: 
38201: 
38202: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   den vuokraaminen ei johda kohtuutto-
38203: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    muuksiin ja yritystoiminnan täydelli-
38204: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         seen kannattamattomuuteen ravintola-
38205: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  yrittäjän kannalta ajateltuna?
38206: 
38207:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
38208:       tyä, jotta valtion henkilöstöravintoloi-
38209: 
38210: 
38211: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
38212: 
38213:     Riitta Korhonen /kok
38214: 
38215: 
38216: 
38217: 
38218: 2
38219: Ministerin vastaus                                             KK 199/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
38220: 
38221: 
38222: 
38223: 
38224: Eduskunnan puhemiehelle
38225: 
38226: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               joille. Nykyiset ravintolanpitäjät on valittu suo-
38227: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,             ralla neuvottelumenettelyllä ja tilojen vuokraus
38228: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           on kilpailutettu vainjoissakin yksittäistapaukses-
38229: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor-          sa. Tapauksissa, joissa henkilöstöravintolan
38230: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             käyttäjäkunta on muodostunut usean eri viraston
38231: sen KK 199/1999 vp:                                       henkilöstöstä eikä mikään näistä virastoista ole
38232:                                                           halukas yksinään vuokraamaan ravintolatiloja,
38233:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-          kiinteistölaitos kilpailuttaa ravintolasopimukset
38234:        tyä, jotta valtion henkilöstöravintoloi-           Vuokran määrästä osa on tarkoitus sitoa liike-
38235:        den vuokraaminen ei johda kohtuutto-               vaihtoon. Ravintolanpitäjän on syytä neuvotella
38236:        muuksiin ja yritystoiminnan täydelli-              jo ennen tarjouksen tekemistä ravintolan käyttä-
38237:        seen kannattamattomuuteen ravintola-               jäkuntaan kuuluvien virastojen ja mahdollisten
38238:        yrittäjän kannalta ajateltuna?                     yksityisten työnantajien kanssa näiden osallistu-
38239:                                                           misesta tilakustannuksiin. Työnantajan maksa-
38240: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                ma osuus voidaan määritellä paikalliseen tilan-
38241: vasti seuraavaa:                                          teeseen sopivalla tavalla. Vuokrakustannukset
38242: Valtiotyönantajan tuki henkilöstöruokailulle on           tulisi voida kattaa työnantajien maksamilla tila-
38243: annettu niin, että kiinteistölaitos on tarjonnut ti-      kustannusten korvauksilla.
38244: lat valtion henkilöstöruokailun käyttöön ilman,              Tarkoituksena on, että valtion henkilöstöruo-
38245: että virastojen on tarvinnut maksaa niistä. Val-          kailu jatkuu ja henkilöstöravintoloiden hintataso
38246: tion kiinteistölaitoksen muututtua liikelaitoksek-        voidaan säilyttää edullisena ruokailun tuen rahoi-
38247: si on tarve muuttaa järjestelmää niin, että kaikil-       tusjärjestelyn muutoksesta huolimatta. Tämän
38248: le kiinteistöpalveluille löytyy tilaaja ja maksaja.       onnistuminen edellyttää valtion virastojen vas-
38249: Hallitus pitää tärkeänä, että virastot jatkavat hen-      tuunottoa henkilöstönsä ruokailun järjestämises-
38250: kilöstöruokailun työnantajatukea niin, että tila-         tä sekä aktiivista yhteistoimintaa henkilöstöra-
38251: kustannusten kohdentuminen ateriahintoihin voi-           vintolan pitäjän ja työnantajien välillä.
38252: daan välttää. Valtiovarainministeriö on helmi-               Kiinteistölaitos toimii tiloja vuokratessaan lii-
38253: kuussa 1999 kehottanut virastoja budjetoimaan             ketaloudellisten periaatteiden mukaan. Se mer-
38254: henkilöstöravintolan vuokrat tai ravintolan käy-          kitsee myös sitä, ettei tiloja kannata hinnoitella
38255: töstä maksettavat tilakustannusten korvaukset             siten, että ne jäisivät käyttämättä. Ravintolayrit-
38256: vuoden 2000 toimintamenoihinsa.                           täjän toiminnan kannattavuus vaikuttaa siten
38257:    Kiinteistölaitos pyrkii vuokraamaan tilat ensi-        osaltaan myös kiinteistölaitoksen toiminnan kan-
38258: sijaisesti virastoille ja toissijaisesti ravintoloitsi-   nattavuuteen.
38259: 
38260: 
38261: 
38262: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1999
38263: 
38264:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
38265: 
38266:                                                                                                             3
38267: KK 199/1999 vp- Riitta Korhonen /kok                                                      Ministems svar
38268: 
38269: 
38270: 
38271: 
38272: Tili riksdagens talman
38273: 
38274: I det syfte 3 7 § l mom. riksdagsordningen anger      restauranginnehavama har valts med stöd av di-
38275: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       rekta förhandlingar och uthymingen av lokaler-
38276: statsrådet översänt följande av riksdagsman Riit-     na har konkurrensutsatts endast i några enstaka
38277: ta Korhonen /saml undertecknade skriftliga            fall. I situationer där en personalrestaurangs
38278: spörsmål SS 199/1999 rd:                              kundkrets består av personai från flera olika äm-
38279:                                                       betsverk och inget av dessa ämbetsverk är villigt
38280:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          att ensam hyra restauranglokalen har fastighets-
38281:       för att uthyrningen av statens personal-        verket konkurrensutsatt restaurangkontrakten.
38282:       restauranger inte leder till orimligheter       A vsikten är att en del av hyresbeloppet binds till
38283:       och fullständig olönsamhet ur restau-           omsättningen. Restauranginnehavararen gör
38284:       rangföretagarens synvinkel?                     klokt i att redan innan han eller hon Iärnnar ett an-
38285:                                                       bud förhandla med de ämbetsverk och eventuella
38286: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       privata arbetsgivare som hör till restaurangens
38287: föra följande:                                        kundkrets om deras deltagande i kostnadema för
38288: Den statliga arbetsgivarens stöd till personalbe-     lokalen. Arbetsgivarens andel av kostnadema
38289: spisningen har getts på så sätt att fastighetsver-    kan bestämmas på ett sätt som lämpar sig för det
38290: ket har upplåtit lokaler till personalbespisningen    aktuella fallet. Hyreskostnadema bör kunna täck-
38291: utan att ämbetsverken har behövt betala för dem.      as med de ersättningar för kostnadema för Ioka-
38292: Efter att Statens fastighetsverk ombildats till af-   len som betalas av arbetsgivama.
38293: fårsverk föreligger ett behov av att ändra arran-        Avsikten är att statens personalbespisning
38294: gemangen så att det finns en beställare och en be-    fortsätter och att personalrestaurangemas för-
38295: talare för alla fastighetstjänster. Regeringen an-    månliga prisnivå kan bibehållas trots att arrange-
38296: ser det viktigt att ämbetsverken fortsätter att be-   mangen för finansiering av måltidsstödet änd-
38297: tala arbetsgivarstöd till personalbespisningen för    rats. För att detta skall lyckas krävs att statens
38298: att undvika att kostnadema för lokalema räknas        ämbetsverk tar ansvar för ordnandet av bespis-
38299: in i måltidspriset. Finansministeriet har i februa-   ning för sina anställda samt ett aktivt samarbete
38300: ri 1999 uppmanat ämbetsverken att i sina om-          mellan personalrestaurangemas innehavare och
38301: kostnader för år 2000 budgetera hyroma för per-       arb ets gi vama.
38302: sonalrestaurangema eller de ersättningar för             Fastighetsverket iakttar företagsekonomiska
38303: kostnadema för Iokalen som betalas för bruket av      principer vid uthymingen av lokaler. Detta inne-
38304: restaurangen.                                         bär också att det inte lönar sig att prissätta loka-
38305:    Fastighetsverket går in för att i första hand      lema så att de förblir outnyttjade. Lönsamheten
38306: hyra ut lokalema till ämbetsverken och i andra        hos en restaurangföretagares verksamhet påver-
38307: hand till restauranginnehavama. De nuvarande          kar sålunda även fastighetsverkets lönsamhet.
38308: 
38309: 
38310: 
38311: Helsingforsden 5 juli 1999
38312: 
38313:     Minister Suvi-Anne Siimes
38314: 
38315: 4
38316:                                                           KK 200/1999 vp - Seppo Kanerva /kok
38317: 
38318: 
38319: 
38320: 
38321:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 200/1999 vp
38322: 
38323:                                             Pitkäaikaishoitoon joutuvien henkilöiden tulo-
38324:                                             jen suojaosuus
38325: 
38326: 
38327: 
38328: 
38329: Eduskunnan puhemiehelle
38330: 
38331: Etenkin eläkeläisen joutuessa pitkäaikaishoitoon     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38332: yli kolmen kuukauden ajaksi pidätetään hänen         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38333: tuloistaan 80 % hoitokustannuksiin. Mikäli ko-
38334: tiin jääväHä puolisolla ei ole tuloja tai ne ovat         Onko hallitus tietoinen pitkäaikaishoi-
38335: niukat, voi tulojen menetys koitua kohtalokkaak-          toon joutuneen henkilön tulonpidätyk-
38336: si: jäännös ei riitä vuokraan eikä ruokaan. Näin          sen kohtuuttomuudesta, ja
38337: voi käydä varsin hyvissäkin tuloluokissa, joissa
38338: toisella osapuolella ei ole ollut mahdollisuutta          onko hallitus harkinnut lakisääteisesti
38339: olla työelämässä.                                         määrittää riittävän suurta suojaosaa
38340:                                                           pitkäaikaishoitoon joutuneen henkilön
38341: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-        kotiin jäävälle puolisolle?
38342: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
38343: 
38344: 
38345: 
38346: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
38347: 
38348:     Seppo Kanerva /kok
38349: 
38350: 
38351: 
38352: 
38353:                                                                                          Versio 2.0
38354: KK 200/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                  Ministerin vastaus
38355: 
38356: 
38357: 
38358: 
38359: Eduskunnan puhemiehelle
38360: 
38361: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Siltä osin kuin perheen elatus on ollut pääosin
38362: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        riippuvainen hoitoon joutuneen tuloista, tulee
38363: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tämä ottaa huomioon maksun suuruutta määrät-
38364: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-        täessä. Tätä koskeva säännös on sosiaali- ja ter-
38365: nervan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       veydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain
38366: sen KK 200/1999 vp:                                   11 §:ssä. Lainkohdan mukaan sosiaali- ja ter-
38367:                                                      veydenhuollon palvelumaksu voidaanjättää peri-
38368:        Onko hallitus tietoinen pitkäaikaishoi-       mättä tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön ela-
38369:        toon joutuneen henkilön tulonpidätyk-         tusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai
38370:        sen kohtuuttomuudesta, ja                     huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen
38371:                                                      on syytä. Tällaisia laissa tarkoitettuja tekijöitä
38372:        onko hallitus harkinnut lakisääteisesti       ovat muun muassa puolisoiden sekä vanhempien
38373:        määrittää riittävän suurta suojaosaa          ja lasten välinen elatusvastuu.
38374:        pitkäaikaishoitoon joutuneen henkilön             Mainitun säännöksen perusteella kunnat ja
38375:        kotiin jäävälle puolisolle?                   kuntayhtymät ottavat maksua määrättäessä
38376: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           yleensä varsin hyvin huomioon kotiin jäävän
38377: vasti seuraavaa:                                     puolison tai perheen taloudellisen tilanteen ja
38378:                                                      alentavat tarvittaessa maksua siten, että laitos-
38379: Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen mak-     hoidosta aiheutuvat taloudellinen rasitus ei ole
38380: sut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon        perheen kannalta ylivoimainen. Näin nimen-
38381: asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen pe-       omaan silloin, kun hoitoon joutuva tai hänen
38382: rusteella. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa maksu      omaisensa pyytävät maksun alentamista. Sosiaa-
38383: on kysymyksessä kuvatulla tavalla 80 prosenttia      li- ja terveysministeriön keväällä 1997 tekemän
38384: nettotuloista. Hoidossa olevalle jää siten käyttö-   selvityksen mukaan maksujen alentamista oli ky-
38385: varaksi 20 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vä-   selyä edeltäneen puolen vuoden aikana sovelta-
38386: hintään 450 markkaa kuukaudessa.                     nut 83 prosenttia kunnista. Syynä maksujen alen-
38387:     Tilanteessa, jossa yhdessä asuvista puolisois-   tamiseen olivat usein huollolliset syyt. Jos mak-
38388: ta suurempituloinen joutuu pitkäaikaiseen laitos-    sun alentamisesta ei päästä yhteiseen näkemyk-
38389: hoitoon, aiheuttaa hoitomaksu ymmärrettävästi        seen, voi maksun suuruudesta tarvittaessa valit-
38390: ison rasituksen perheen taloudelle. Aivan sama       taa lääninoikeuteen.
38391: tilanne on myös silloin kun omassa kodissaan             Edellä olevan mukaisesti maksusäännökset
38392: asuvalla henkilöllä on paljon kustannuksia so-       antavat periaatteessa riittävät mahdollisuudet pit-
38393: siaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. Tältä osin    käaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön lähi-
38394: pitkäaikainen laitoshoito ei ole sinänsä ole poik-   omaisten taloudellisen tilanteen huomioon otta-
38395: keus hoidon tarpeen aiheuttamiin kustannuksiin       miseen. Maksujen alentamista myös sovelletaan
38396: ja sen seurauksena syntyvään taloudelliseen rasi-    varsin laajasti. Kuitenkin eri kunnissa sovelle-
38397: tukseen.                                             taan erilaisia käytäntöjä ja joissakin kunnissa
38398:                                                      asiaa ei ole hoidettu tyydyttävällä tavalla. Käy-
38399: 
38400: 
38401: 2
38402: Ministerin vastaus                                         KK 200/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
38403: 
38404: 
38405: tännössä on myös tilanteita, joissa säännöksiä ei    maksun määräämistä tulee aina selvittää hoitoon
38406: aina tunneta riittävän hyvin esimerkiksi henkilö-    tulevan perhetilanne ja tämän perusteella mak-
38407: kunnan vaihtumisen vuoksi tai maksupäätöksen         sua tulee tarvittaessa alentaa sosiaali- ja tervey-
38408: valmisteleva henkilö ei muutoin ole tietoinen        denhuollon asiakasmaksuista annetun lain
38409: hoitoon tulevan henkilön perheen tilanteesta. Tä-    11 §:n perusteella niin, että puolison ja alaikäis-
38410: män vuoksi sosiaali- ja terveysministeriössä val-    ten lasten elatus tulevat asianmukaisesti turva-
38411: mistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuol-   tuiksi. Asetuksen muutos on tarkoitus antaa lähi-
38412: lon asiakasmaksuista annetun asetuksen muutos-       viikkoina.
38413: ta siten, että ennen pitkäaikaisen laitoshoidon
38414: 
38415: 
38416: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1999
38417: 
38418:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
38419: 
38420: 
38421: 
38422: 
38423:                                                                                                       3
38424: KK 200/1999 vp- Seppo Kanerva /kok                                                     Ministems svar
38425: 
38426: 
38427: 
38428: 
38429: Tili riksdagens talman
38430: 
38431: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Om familjen har fått sin försörjning huvudsak-
38432: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      ligen från inkomstema hos den som tagits in för
38433: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Sep-     vård, skall detta beaktas när avgiften fastställs.
38434: po Kanerva /sam1 undertecknade skriftliga spörs-     En bestämmelse om detta ingår i 11 § lagen om
38435: mål SS 20011999 rd:                                  k1ientavgifter inom social- och hälsovården. En-
38436:                                                      ligt lagrummet kan en avgift för social- och häl-
38437:        .ir regeringen medveten om hur orim-          sovårdsservice efterskänkas eller nedsättas, om
38438:        ligt avdraget på långvårdspatienters in-      det finns skäl därtill med beaktande av den betal-
38439:        komster är, och                               ningsskyldiges försörjningsplikt eller utkomst-
38440:                                                      möjligheten eller vårdsynpunkter. Sådana skäl
38441:        har regeringen övervägt att i lagstift-       som avses i lagen är bl.a. försörjningsansvar mel-
38442:        ningen fastställa ett tillräckligt stort      lan makar samt mellan föräldrar och bam.
38443:        skyddat belopp för långvårdspatienters            När avgiften fastställs tar kommunema och
38444:        makar som bor kvar hemma?                     samkommunerna utifrån den nämnda bestämmel-
38445: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      sen vanligen väl hänsyn till makens eller famil-
38446: föra följande:                                       jen ekonomiska situation och sänker avgiften vid
38447:                                                      behov, för att den ekonomiska belastning soman-
38448: Avgifterna för de kommunala social- och hälso-       staltsvården medför för familjen inte skall bli
38449: vårdstjänsterna bestäms enligt lagen och förord-     övermäktig. Detta görs uttryckligen när den som
38450: ningen om klientavgifter inom social- och hälso-     läggs in för vård eller den vårdades anhöriga ber
38451: vården. 1 långvarig anstaltsvård är avgiften, så-    om en sänkning av avgiften. Enligt en utredning
38452: som beskrivs i spörsmålet, 80 % av nettoinkom-       som social- och hälsovårdsministeriet gjorde vå-
38453: sterna. Den som får vård har således kvar 20 % av    ren 1997 hade 83 % av kommunema tillämpat
38454: nettoinkomsterna till sitt förfogande, dock minst    sänkta avgifter under det halvår som föregick en-
38455: 450 mk i månaden.                                    käten. Orsaken till de sänkta avgiftema var ofta
38456:    1 de fall då ett äkta par bor tillsammans och     vårdsynpunkter. Kan samförstånd inte nås om en
38457: den av makarna som har högre inkomster tas in        sänkning av avgiften, går det vid behov att anfö-
38458: för långvarig anstaltsvård medför vårdavgiften       ra besvär över avgiftsbeloppet hos länsrätten.
38459: helt förståeligt en stor belastning för familjens       1 enlighet med det ovan sagda erbjuder av-
38460: ekonomi. Situationen är exakt densamma också         giftsbestämmelsema i princip tillräckliga möjlig-
38461: för dem som bor i sitt eget hem och har höga         heter att beakta den ekonomiska situationen för
38462: kostnader på grund av att de anlitar social- och     de närmast anhöriga tili en person som får lång-
38463: hälsovårdstjänster. Tili denna del utgör den lång-   varig anstaltsvård. Sänkta avgifter tillämpas även
38464: variga anstaltsvården i sig inte något undantag      i rätt stor omfattning. Praxis varierar likväl från
38465: när det gäller de kostnader som vårdbehovet or-      kommun till kommun, och i vissa kommuner har
38466: sakar och den ekonomiska belastning som upp-         saken inte skötts på ett tillfredsställande sätt. 1
38467: står tili följd av detta.                            praktiken förekommer det också fall där man inte
38468:                                                      alltid är tillräckligt förtrogen med bestämmelser-
38469: 
38470: 
38471: 4
38472: Ministems svar                                               KK 200/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
38473: 
38474: 
38475: na, t.ex. för att anställda har bytt arbetsp1ats, e1-   familjesituationen är för den som tas in för vård.
38476: 1er där den som bereder avgiftsbes1utet annars          Utifrån detta skall avgiften vid behov sänkas en-
38477: inte är medveten om situationen för den vårdade         ligt 11 § lagen om klientavgifter inom social-
38478: personens familj. Därför bereds vid social- och         och hälsovården, så att makens och minderåriga
38479: hälsovårdsministeriet som bäst sådana ändringar         barns försörjning tryggas på tillbörligt sätt. Av-
38480: i förordningen om klientavgifter inom social- och       sikten är att ge ändringen av förordningen under
38481: hälsovården att det innan avgiften för långvarig        de närmaste veckoma.
38482: anstaltsvård fastställs alltid skall utredas viiken
38483: 
38484: 
38485: Helsingfors den 5 juli 1999
38486: 
38487:     Omsorgsminister Eva Biaudet
38488: 
38489: 
38490: 
38491: 
38492:                                                                                                         5
38493:                                                                    KK 201/1999 vp- Klaus Bremer /r
38494: 
38495: 
38496: 
38497: 
38498:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 20111999 vp
38499: 
38500:                                                Poliisin toiminta suhteessa esitutkintalakiin ja
38501:                                                oikeudenkäymiskaareen       liikennenopeuksien
38502:                                                kameravalvonnassa sekä rangaistusten oikeu-
38503:                                                denmukaisuus
38504: 
38505: 
38506: 
38507: 
38508: Eduskunnan puhemiehelle
38509: 
38510: Automaattisen kameravalvonnan havaitseman               vallisuudelle aiheutettu vaara, eli liikennetiheys,
38511: ylinopeuden seurauksena poliisi lähettää ajoneu-        ajoneuvon ja kuljettajan ominaisuudet sekä keli-,
38512: von omistajan täytettäväksi tietoisesti erehdyttä-      valoisuus- ym. olosuhteet - jätetään kokonaan
38513: västi kuulustelupöytäkirjaan rinnastettavan kaa-        huomioon ottamatta. Vain rikkomuksen tehneen
38514: vakkeen, jolla se vaatii omistajaa ilmiantamaan         tulot ja varallisuus, nekin täysin summaarisesti
38515: ylinopeutta ajaneen henkilöllisyyden rangaistus-        käsiteltyinä, ratkaisevat täysin fiskaalisluontoi-
38516: ta varten.                                              sen rangaistuksen. Tämä valtiovarainministeriön
38517:    Vastoin esitutkintalain 9 §:n määräystä poliisi      ja sisäasiainministeriön tukema suunta liikenne-
38518: jättää näin tahallisesti ja tietoisesti ilmoittamatta   rikkomusten merkityksen arvioinnissa on jo joh-
38519: kuultavalle hänen asemansa sekä oikeudenkäy-            tanut siihen, että tulkinnanvaraisestikin punaista
38520: miskaaren määrittelemiä oikeuksia ja velvolli-          liikennevaloa vastaan ajanutta rangaistaan päi-
38521: suuksia.                                                vinja öin sakolla, mutta kolariin syyllistynyt sel-
38522:    Poliisi ei em. syistä liioin ilmoita kuultavalle,    viää jopa vain varoituksena. Kalliimmankin ajo-
38523: ettei hänen tarvitse todistaa itseään taikka lähi-      neuvon varastanut, sillä liikenneonnettomuuden
38524: omaisiaan vastaan, kuten oikeudenkäymiskaaren           aiheuttanut ja lopulta anastetun ajoneuvon tuhon-
38525: 17 luvun 20 ja 24 §:ssä määrätään.                      nut sovittaa rötöksensä yhdyskuntapalveluun
38526:    Automaattisen kameravalvonnan perusteella            tuomittuna maalaamaHa vanhainkodin laukkuai-
38527: määrättävät ylinopeusrangaistukset on tutkimuk-         taa tai jättää senkin tekemättä.
38528: sessa todettu kauttaaltaan huomattavasti kovem-
38529: miksi kuin muulla tavalla todetuista ylinopeuk-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38530: sista määrättävät rangaistukset. Kameravalvon-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
38531: taan pohjautuvissa ylinopeusrangaistuksissa             tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38532: noudatetaan lain kunnioitusta alentavaa sum-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38533: maarista menettelyä, jossa tärkein -liikennetur-
38534: 
38535: 
38536: 
38537: 
38538:                                                                                                   Versio 2.0
38539: KK 20111999 vp- Klaus Bremer /r
38540: 
38541: 
38542: 
38543:        Vastaako sisäasiainministeriön poliisi-   ovatko rangaistukset Suomessa enaa
38544:       johdon määräämä menettelytapa täysin       linjassa Iiikennerikkomuslen ja niihin
38545:       lakiemme henkeä ja tarkoitusta silloin,    liittyvien rikosten yleiselle sekä liiken-
38546:       kun poliisi hakee syyllistä automaatti-    neturvallisuudelle aiheuttaman kulloi-
38547:       sen kameravalvonnan toteamaan ylino-       senkin vaaran ja seurauksen kanssa?
38548:       peuteen,ja
38549: 
38550: 
38551: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
38552: 
38553:     Klaus Bremer /r
38554: 
38555: 
38556: 
38557: 
38558: 2
38559: Ministerin vastaus                                                KK 20111999 vp- Klaus Bremer /r
38560: 
38561: 
38562: 
38563: 
38564: Eduskunnan puhemiehelle
38565: 
38566: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          nettelyllä ei pyritä estämään kenenkään oikeuk-
38567: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           sien toteutumista, vaan sillä pyritään siihen, että
38568: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston         ajoneuvon omistajalle tai haltijalle aiheutuu
38569: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         asiasta mahdollisimman vähän haittaa. Jos ajo-
38570: merin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           neuvon omistaja tai haltija vastaa kirjeeseen, hä-
38571: KK 201/1999 vp:                                         nen kotipaikkansa poliisi suorittaa tapauksessa
38572:                                                         esitutkinnan. Ellei kirjeeseen vastata, valvonta-
38573:        Vastaako sisäasiainministeriön poliisi-          asiakirjat toimitetaan suoraan ajoneuvon omista-
38574:       johdon määräämä menettelytapa täysin              jan tai haltijan kotipaikan poliisille esitutkintaa
38575:       lakiemme henkeä ja tarkoitusta silloin,           varten. Sisäasiainministeriössä on parhaillaan vi-
38576:       kun poliisi hakee syyllistä automaatti-           reillä hanke automaattista liikenteenvalvontaa
38577:       sen kameravalvonnan toteamaan ylino-              koskevan ohjeistuksen uusimiseksi sekä esitut-
38578:       peuteen, ja                                       kintaa edeltävän asianomaisen kirjeen sisällön
38579:                                                         täsmentämiseksi.
38580:        ovatko rangaistukset Suomessa enaa                  Valtion teknisen tutkimuskeskuksen suoritta-
38581:        linjassa Iiikennerikkomuslen ja niihin           man tutkimuksen perusteella automaattivalvon-
38582:        liittyvien rikosten yleiselle sekä liiken-       nalla todetuista nopeusrikkomuksista annetut
38583:        neturvallisuudelle aiheuttaman kulloi-           rangaistukset olivat kahdessa kolmasosassa ta-
38584:        senkin vaaran ja seurauksen kanssa?              pauksista rikesakkoja. Automaattisessa liiken-
38585: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              teenvalvonnassa noudatetaan sisäasiainministe-
38586:                                                         riön käsikirjan ohjeistusta. Siinä määritellään pe-
38587: vasti seuraavaa:
38588:                                                         rusteet muun muassa päiväsakkojen lukumääräs-
38589: Poliisin automaattinen tieliikenteenvalvonta pe-        tä sekä annetaan ohjeita rikesakkomenettelyn
38590: rustuu poliisilain tiedonhankintaa koskeviin            käytöstä.
38591: säännöksiin. Automaattivalvonnassa ilmitullei-             Liikennerikosoikeuden seuraamusj ärj es telmä
38592: den rikosten esitutkinta perustuu esitutkintala-        perustuu tieliikennelain normistoon, jonka suoje-
38593: kiin ja sisäasiainministeriön ohj eeseen automaat-      lukohteena on yleinen turvallinen liikenne. Polii-
38594: tisen nopeusvalvonnan kokeilemisesta. Ohjetta           si antaa liikennerikokseen syylliseksi epäiliylle
38595: valmisteltaessa sisäasiainministeriössä on ollut        rangaistusvaatimuksen tai teon täyttäessä rikesa-
38596: käytettävissä valtioneuvoston oikeuskanslerin           kon antamisen edellytykset rikesakon. Molem-
38597: lausunto poliisin toiminnan laillisuudesta suori-       mista toimenpiteistä epäilty voi valittamalla saat-
38598: tettaessa automaattista ajonopeuksien valvontaa.        taa asian alioikeuden käsiteltäväksi. Rangaistus-
38599:    Ennen varsinaista esitutkintaa automaattival-        määräyksen vahvistaa syyttäjä. Sisäasiainminis-
38600: vonnasta vastuussa oleva poliisiyksikkö lähettää        teriön johdolla yhteistyössä liikenne- ja oikeus-
38601: ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle tai        ministeriön sekä valtakunnansyyttäjänviraston
38602: haltijalle kirjeen, jossa tiedusteliaan valvontalait-   kanssa valmistellaan uudistuneen sakko- ja lii-
38603: teiden kuvaaman ajoneuvon kuljettajaa. Kirje on         kennerikoslainsäädännön ohj eistuksia alaisille
38604: apuväline, jotta esitutkinta voidaan aloittaa. Me-      hallinnoille.
38605: 
38606: 
38607:                                                                                                          3
38608: KK 201/1999 vp- Klaus Bremer /r         Ministerin vastaus
38609: 
38610: 
38611: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1999
38612: 
38613:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
38614: 
38615: 
38616: 
38617: 
38618: 4
38619: Ministems svar                                                   KK 201/1999 vp- Klaus Bremer /r
38620: 
38621: 
38622: 
38623: 
38624: Tili riksdagens talman
38625: 
38626: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       hjälpmedel för att förundersökning skall kunna
38627: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        inledas. Syftet med förfarandet är inte att hindra
38628: statsrådet översänt följande av riksdagsman           någons rättigheter från att förverkligas, utan strä-
38629: Klaus Bremer /sv undertecknade skriftliga spörs-      van är att fordonets ägare eller innehavare skall
38630: mål SS 20111999 rd:                                    förorsakas minsta möjliga skada av det skedda.
38631:                                                       lfall fordonets ägare eller innehavare svarar på
38632:       Motsvarar det föifaringssätt som inri-          brevet utför polisen på hans hemort förundersök-
38633:       kesministeriets polisledning bestämt            ningen i fallet. lfall ingen svarar på brevet sänds
38634:       fullständigt våra lagars anda och avsikt        övervakningsdokumenten direkt till polisen på
38635:        när polisen söker personer skyldiga tili       fordonsägarens eller -innehavarens hemort för
38636:       fortkörning som konstaterats genom au-          förundersökning. Vid inrikesministeriet pågår
38637:        tomatisk kameraövervakning och                 som bäst ett projekt som skall fömya anvisning-
38638:                                                       ama om den automatiska trafikövervakningen
38639:        är straffen i Finland fortfarande i linje      och precisera innehållet i brevet som föregår för-
38640:        med de faror och följder som trafiliför-       undersökningen.
38641:        seelserna och andra brott i samband                På basis av den undersökning som statens tek-
38642:        med dem orsakar allmänt samt i trafi-          niska forskningscentral utfört utgjordes det straff
38643:        ken?                                           som utdelats efter att fortkömingsbrott konstate-
38644: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       rats med hjälp av automatisk övervakning i två
38645: föra följande:                                        fall av tre av ordningsbot. 1 den automatiska tra-
38646:                                                       fikövervakningen efterföljs anvisningama i inri-
38647: Polisens automatiska övervakning av vägtrafi-         kesministeriets handbok. 1 handboken definieras
38648: ken baserar sig på bestämmelsema i polislagen         grundema för bl.a. dagsbötemas antal och ges
38649: om inhämtande av information. Förundersök-            anvisningar för användningen av ordningsbots-
38650: ningen av brott som kommit fram vid automatisk        förfarande.
38651: övervakning baserar sig på förundersökningsla-            Trafikbrottsrättens påföljdssystem baserar sig
38652: gen och på inrikesministeriets anvisning om för-      på normema i vägtrafiklagen, vars skyddsobjekt
38653: sök med automatisk hastighetsövervakning. När         är trygg trafik i allmänhet. Polisen meddelar den
38654: anvisningen bereddes hade inrikesministeriet till     som är misstänkt för ett trafikbrott ett straffan-
38655: sitt förfogande justitiekanslems i statsrådet utlå-   språk eller förelägger honom ordningsbot när
38656: tande om lagligheten hos polisens verksamhet          gämingen uppfyller kriteriema för föreläggande
38657: vid automatisk övervakning av körhastigheter.         av ordningsbot. Den misstänkta kan överklaga
38658:    Före den egentliga förundersökningen sänder        båda åtgärdema och på så sätt få saken prövad av
38659: den polisenhet som är ansvarig för den automa-        underrätten. Åklagaren bestyrker straffordem.
38660: tiska övervakningen ett brev till den i registret     Under ledning av inrikesministeriet och i samar-
38661: antecknade fordonsägaren eller -innehavaren. 1        bete med trafik- och justitieministeriet samt med
38662: brevet frågas efter föraren till det fordon som       riksåklagarämbetet bereds anvisningar för under-
38663: övervakningsapparaten avbildat. Brevet är ett
38664: 
38665: 
38666:                                                                                                         5
38667: KK 20111999 vp -    Klaus Bremer /r           Ministems svar
38668: 
38669: 
38670: ordnade administrationer om den fömyade bö-
38671: tes- och trafikbrottslagstiftningen.
38672: 
38673: 
38674: Helsingfors den 30 juni 1999
38675: 
38676:     Inrikesminister Kari Häkämies
38677: 
38678: 
38679: 
38680: 
38681: 6
38682:                                                         KK 202/1999 vp -     Seppo Kääriäinen /kesk
38683: 
38684: 
38685: 
38686: 
38687:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 202/1999 vp
38688: 
38689:                                             Edunvalvontakulut kaivospiiritoimituksessa
38690: 
38691: 
38692: 
38693: 
38694: Eduskunnan puhemiehelle
38695: 
38696: Kaivospiirin määrääminen perustaa kaivospiiri-       tettavan omaisuuden omistajalle hänen oikeuten-
38697: toimituksen hakijalle käyttöoikeuden tiettyyn        sa valvomisesta lunastustoimituksessa, on mää-
38698: alueeseen. Monissa tapauksissa kaivospiirin          rättävä hakijan maksettavaksi. Tällaisina ns.
38699: määrääminen merkitsee voimakasta kajoamista          edunvalvontakuluina tulevat kysymykseen asian-
38700: alueen omistajan (asianosaisen) oikeusasemaan        osaisen omat kulut kokouksiin ja katselmuksiin
38701: varsinkin, jos käyttöoikeus sulkee maanomista-       osallistumisesta sekä asiamiehen käyttämisestä
38702: jan käyttöoikeuden kokonaan pois ja/tai kaivos-      johtuvat kulut.
38703: piiri jää hakijan käyttöön määräämättömäksi             Korkeimman oikeuden tulkinnan mukaan (rat-
38704: ajaksi.                                              kaisu KKO 1987:67) kaivospiiritoimituksessa
38705:    Kaivoslain mukaan kaivospiirin haltijan on        edunvalvontakuluja koskeva asianosaisen vaati-
38706: suoritettava korvaus oikeudesta käyttää kaivos-      mus on kuitenkin - mielestäni lain tarkoitusta
38707: piirin käyttöaluetta ja apualuetta. Korvauksia       vastaamattomasti -katsottu lakiin perustumat-
38708: voidaan määrätä puustosta, maapohjasta, kaivos-      tomaksi. Vaikka KKO:n ennakkopäätös ei sitä
38709: piiriksi määräämisen aiheuttamista vahingoista       alempia tuomioistuimia oikeudellisesti sido-
38710: ja haitoista sekä myös itse kaivospiirialueen ul-    kaan, ne tosiasiallisesti noudattavat KKO:n
38711: kopuolisille aiheutuvista, ennustettavissa olevis-   omaksumaa linjaa kaivospiiritoimituksiin liitty-
38712: ta vahingoista. Tällaisten korvausvaatimusten        vissä edunvalvontakulukysymyksissä. Ratkaisu
38713: perusteiden esittämisen ja yksilöinnin osalta        merkitsee siis sitä, että lunastettavan omaisuu-
38714: maanomistaja joutuu turvautumaan käytännössä         den omistajalle aiheutuneet välttämättömätkin
38715: aina pätevän oikeudellisen avun, asiamiehen          kustannukset oikeutensa valvomisesta toimituk-
38716: käyttämiseen.                                        se~sa jäävät epäoikeudenmukaisella tavalla
38717:    Korvausten määräämisessä on kaivoslain            asianosaisen rasitukseksi.
38718: 37 §:n viittaussäännöksen mukaan soveltuvin
38719: osin noudatettava kiinteän omaisuuden ja erityis-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38720: ten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia (lu-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
38721: nastuslakia). Lunastuslain 82 §:n mukaan välttä-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38722: mättömät kustannukset, jotka aiheutuvat lunas-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38723: 
38724: 
38725: 
38726: 
38727:                                                                                               Versio 2.0
38728: KK 202/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
38729: 
38730: 
38731:       Mihin hallituksen mielestä voisi perus-   aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimiin
38732:       tua sellainen tuomioistuinten tulkinta,   asian korjaamiseksi, jos se vaatii muu-
38733:       ettei kaivospiiritoimituksessa voida      toksia voimassa olevaan lainsäädän-
38734:       määrätä suoritettavaksi asianosaiselle    töön?
38735:       korvausta edunvalvontakuluista, ja
38736: 
38737: 
38738: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
38739: 
38740:     Seppo Kääriäinen /kesk
38741: 
38742: 
38743: 
38744: 
38745: 2
38746: Ministerin vastaus                                    KK 202/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
38747: 
38748: 
38749: 
38750: 
38751: Eduskunnan puhemiehelle
38752: 
38753: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa           taksia voimassa olevaan lainsäädän-
38754: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies               töön?
38755: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
38756: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kää-     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
38757: riäisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-    vasti seuraavaa:
38758: sen KK 202/1999 vp:                                 Kauppa- ja teollisuusministeriöllä ei ole mahdol-
38759:                                                     lisuutta tai perusteita arvioida KHO:n päätök-
38760:       Mihin hallituksen mielestä voisi perus-
38761:                                                     seen sisältyvän laintulkinnan perusteita. KTM on
38762:       tua sellainen tuomioistuinten tulkinta,
38763:                                                     kuitenkin käynnistämässä nykyisen kaivoslain
38764:       ettei kaivospiiritoimituksessa voida
38765:                                                     osittaisuudistamisen. Tämän työn yhteydessä
38766:       määrätä suoritettavaksi asianosaiselle
38767:                                                     selvitetään kysymys asianosaiselle suoritettavas-
38768:       korvausta edunvalvontakuluista, ja
38769:                                                     ta edunvalvontakulujen korvauksesta.
38770:       aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimiin        Edellä mainitun johdosta ministeriö ei katso
38771:       asian korjaamiseksi, jos se vaatii muu-       aiheelliseksi tässä vaiheessa ryhtyä erillisiin toi-
38772:                                                     menpiteisiin asiassa.
38773: 
38774: 
38775: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1999
38776: 
38777:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
38778: 
38779: 
38780: 
38781: 
38782:                                                                                                       3
38783: KK 202/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk                                                Ministems svar
38784: 
38785: 
38786: 
38787: 
38788: Tili riksdagens talman
38789: 
38790: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           ver ändring av den gällande lagstift-
38791: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av           ningen?
38792: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-
38793: po Kääriäinen /cent undertecknade skriftliga       Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
38794: spörsmål SS 202/1999 rd:                           föra följande:
38795: 
38796:                                                    Handels- och industriministeriet har varken möj-
38797:       På vad skulle enligt regeringens åsikt       lighet eller anledning att bedöma grundema för
38798:       kunna basera sig en tolkning, som gjorts     den tolkning av lagen som ingår i Högsta domsto-
38799:       av domstolar, enligt viiken ingen ersätt-    lens beslut. Handels- och industriministeriet
38800:       ning tili sakägare för kostnader för in-     skall dock påbörja arbetet för en delreform av
38801:       tressebevakning kan påföras vid en ut-       gruvlagen. 1 samband med detta skall också frå-
38802:       målsförrättning och                          gan om eventuell ersättning tili sakägare för kost-
38803:       tänker regeringen vidta snabba åtgär-        nadema för intressebevakning utredas.
38804:       derför att rätta till saken om detta krä-       Med anledning av det som anförts ovan anser
38805:                                                    ministeriet det inte befogat att i detta skede vidta
38806:                                                    några särskilda åtgärder i ärendet.
38807: 
38808: 
38809: 
38810: Helsingfors den 2 juli 1999
38811: 
38812:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
38813: 
38814: 
38815: 
38816: 
38817: 4
38818:                                                           KK 203/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
38819: 
38820: 
38821: 
38822: 
38823:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 203/1999 vp
38824: 
38825:                                              Ylioppilastutkinnon uudistaminen
38826: 
38827: 
38828: 
38829: 
38830: Eduskunnan puhemiehelle
38831: 
38832: Ylioppilastutkinnon rakenteen uudistaminen on             Ylioppilastutkinnon rakennekokeilun seuran-
38833: ollut esillä jo pitkään. Jo lukuvuonna 1993-          tatyöryhmä puolsi opetusministeriölle jättämäs-
38834: 1994 aloitettiin maamme noin 30 lukiossa kokei-       sään mietinnössä ( 10.2.1998) kokeilun vakinais-
38835: lu, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus valita ny-   tamista. Tavoitteena oli tuolloin, että uudistus
38836: kyistä vapaammin ylioppilastutkinnossa suoritet-      olisi tullut voimaan uusien koululakien myötä.
38837: tavat aineet. Kokeilun idea on seuraava: Opiske-      Näin ei kuitenkaan tapahtunut: koululait tulivat
38838: lijoiden tulee edelleen kirjoittaa vähintään neljä    voimaan 1.1.1999, mutta ylioppilastutkinto on
38839: ainetta. Varsinaisesti pakollisia aineita on vain     edelleen uudistamatta.
38840: yksi eli äidinkieli. Äidinkielen lisäksi opiskeli-        Säädöstasolla kokeilun vakinaistaminen mer-
38841: jan tulee aina valita neljän aineen ryhmästä (toi-    kitsee ylioppilastutkintoasetuksen muuttamista
38842: nen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka      kokeilun sisältöä vastaavaksi. Parasta aikaa puo-
38843: ja reaali) kolme pakollista koetta.                   lestaan valmistellaan opetusministeriössä koulu-
38844:     Kokeilun myötä on ollut mahdollista seurata,      tuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa,
38845: miten valinnaisuuden lisääntyminen vaikuttaa          joka on tarkoitus hyväksyä loppuvuodesta valtio-
38846: opiskelijoiden valintoihin yo-kokeessa. Kokei-        neuvostossa.
38847: lun ei ole ollut tarkoitus muuttaa lukioiden oppi-        Ylioppilastutkinnon uudistaminen kokeilun
38848: sisältöjä.                                            mukaiseksi antaisi niin opiskelijoille kuin koulu-
38849:     Ylioppilastutkinnon uudistamista kohtaan on       tuksen järjestäjillekin uusia mahdollisuuksia.
38850: kuitenkin tunnettu epäluuloa mm. siksi, ettei toi-    Opiskelijat voisivat "pakkopulla" -kirjoittamisen
38851: nen kotimainen kieli (yleensä ruotsi) olisi enää      sijasta valita motivoidummin kirjoitettavat ai-
38852: pakollinen, ehdottomasti kirjoitettava aine. Ko-      neet. Myös lukioiden ja ammatillisen koulutuk-
38853: keilun seurannan mukaan lisävalinnaisuudella ei       sen yhteistyön kannalta uudistus olisi askel oi-
38854: kuitenkaan olisi suurta vaikutusta ruotsin kielen     keaan suuntaan. Ylioppilastutkinnon uudistami-
38855: valintaan: vain noin 10% kokeilukoulujen yliop-       sen myötä myös korkeakoulujen valintakokei-
38856: pilaskokelaista on halunnut jättää ruotsin kirjoit-   den ja ylioppilastutkinnon suhdetta tulisi arvioi-
38857: tamatta. Seurannan mukaan reaalikokeen ja ma-         da uudestaan.
38858: tematiikan suosio on puolestaan kirjoitettavina          Ylioppilastutkinnon uudistaminen on perus-
38859: aineina kokeilukouluissa lisääntynyt ja kielipai-     teltua myös koulutuksen tasa-arvon näkökulmas-
38860: notteisuus vastaavasti hieman vähentynyt.             ta. Nykyinen tilanne suosii kokeilussa mukana
38861:     Rehtoreilta ja opiskelijoilta saatu palaute ko-   olevien lukioiden opiskelijoita. Uudistuksen jäl-
38862: keilua kohtaan on ollut pääsääntöisesti myönteis-     keen kaikki ylioppilaskokelaat olisivat aineiden
38863: tä. Viimeksi ylioppilastutkinnon uudistamisen         valinnan suhteen samalla viivalla.
38864: puolesta kantaa ovat ottaneet Suomen Ylioppi-
38865:  laskuntien Liitto ja Suomen Lukialaisten Liitto.
38866: 
38867:                                                                                                Versio 2.0
38868: KK 203/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
38869: 
38870: 
38871: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38872: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38873: 
38874:                                                            Aikooko hallitus uudistaa ylioppilastut-
38875:                                                            kintoa, ja
38876:                                                           jos aikoo, niin miten ja milloin?
38877: 
38878: 
38879: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
38880: 
38881:     Anu Vehviläinen /kesk
38882: 
38883: 
38884: 
38885: 
38886: 2
38887: Ministerin vastaus                                   KK 203/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
38888: 
38889: 
38890: 
38891: 
38892: Eduskunnan puhemiehelle
38893: 
38894: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa   kokeilua siten, että viimeinen rakennekokeilun
38895: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,     mukainen tutkintokerta on syksyllä 2003. Tar-
38896: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   koituksena on hankkia lisää tietoa ylioppilasko-
38897: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehvi-   kelaiden tekemistä valinnoista. Ministeriön työ-
38898: läisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-   ryhmä jatkaa työtään. Työryhmän tulee julkistaa
38899: sen KK 203/1999 vp:                               kokeilun tulokset ja tehdä tulosten perusteella
38900:                                                   ehdotukset tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
38901:       Aikooko hallitus uudistaa ylioppilastut-    Työryhmästä saadun tiedon mukaan työryhmä on
38902:       kintoa, ja                                  päättänyt selvittää vuoden 1999 valinnat kokeilu-
38903:                                                   kouluissa.
38904:       jos aikoo, niin miten ja milloin?              Opetusministeriö seuraa kokeilua ja ottaa
38905: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        asiaan kantaa työryhmän esitysten pohjalta.
38906: vasti seuraavaa:
38907: Opetusministeriö on 7 päivänä syyskuuta 1998
38908: päättänyt pidentää ylioppilastutkinnon rakenne-
38909: 
38910: 
38911: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1999
38912: 
38913:     Opetusministeri Maija Rask
38914: 
38915: 
38916: 
38917: 
38918:                                                                                                  3
38919: KK 203/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                 Ministems svar
38920: 
38921: 
38922: 
38923: 
38924: Tili riksdagens talman
38925: 
38926: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     struktur så att den sista examensgången i struk-
38927: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av     turförsöket infaller hösten 2003. Avsikten är att
38928: statsrådet översänt följande av riksdagsman Anu     skaffa mer information om vilka vai examinan-
38929: Vehviläinen /cent undertecknade skriftliga spörs-   derna träffar. Ministeriets arbetsgrupp fortsätter
38930: mål SS 203/1999 rd:                                 sitt arbete. Arbetsgruppen skall offentliggöra re-
38931:                                                     sultaten av försöket och på basis av resultaten
38932:       Avser regeringen reformera studentexa-        lägga fram förslag till behövliga fortsatta åtgär-
38933:       men, och                                      der. Enligt uppgift från arbetsgruppen har den be-
38934:                                                     slutat utreda 1999 års vai i försöksskolorna.
38935:       i såfallnär och hur?                             Undervisningsministeriet följer försöket och
38936: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     kommer att ta ställning tili frågan på basis av ar-
38937: föra följande:                                      betsgruppens förslag.
38938: 
38939: Undervisningsministeriet beslöt den 7 september
38940: 1998 förlänga försöket med studentexamens
38941: 
38942: 
38943: Helsingfors den 5 juli 1999
38944: 
38945:     Undervisningsminister Maija Rask
38946: 
38947: 
38948: 
38949: 
38950: 4
38951:                                                       KK 204/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
38952: 
38953: 
38954: 
38955: 
38956:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 204/1999 vp
38957: 
38958:                                             Työttömän oikeus valita kurssin ja tukityöpai-
38959:                                             kan välillä
38960: 
38961: 
38962: 
38963: 
38964: Eduskunnan puhemiehelle
38965: 
38966: Työvoimahallinnon käytännön mukaan työttö-           monien hakijoiden joukosta, mutta työvoimahal-
38967: män on ensi sijassa mentävä työllisyyskurssille      linto velvoitti hänet vastaanottamaan atk-alan
38968: parantamaan ammattitaitoaaan työllistämistuki-       kurssin.
38969: työpaikan vastaanottamisen sijasta. Etenkin kou-
38970: lusta valmistuneiden kannalta olisi kuitenkin jär-   Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjestyk-
38971: kevämpää saada nuori työntekijä mahdollisim-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
38972: man nopeasti hankkimaan itselleen työkokemus-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38973: ta vaikka tukityöpaikankin avulla kuin panna         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38974: häntä koulutuksen jälkeen heti uuteen koulutuk-
38975: seen.                                                      Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
38976:    Tämän kysymyksen taustalla on erään raken-              tyä, jotta työtön voisi valintatilanteessa
38977: nusalalta insinööriksi valmistuneen oma koke-              itse päättää, osallistuuko hän työllistä-
38978: mus, jossa hänet oli jo valittu tukityöpaikkaan            miskurssille vai vastaanottaako tukityö-
38979:                                                            paikan?
38980: 
38981: 
38982: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
38983: 
38984:     Tanja Karpela /kesk                                 Inkeri Kerola /kesk
38985:     Matti Saarinen /sd                                  Niilo Keränen /kesk
38986: 
38987: 
38988: 
38989: 
38990:                                                                                              Versio 2.0
38991: KK 204/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.                                            Ministerin vastaus
38992: 
38993: 
38994: 
38995: 
38996: Eduskunnan puhemiehelle
38997: 
38998: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      menpiteiden käytön kussakin yksittäistapaukses-
38999: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       sa. Harkinnassaan työvoimatoimiston on työlli-
39000: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     syyslain 16 §:n mukaisesti annettava etusija niil-
39001: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tanja Kar-     le, joiden työnsaannin tarve on suurin. Työvoi-
39002: pelan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     mapalvelulain 10 c §:n mukaan työttömälle
39003: myksen KK 204/1999 vp:                              työnhakijalle on aina laadittava työnhakusuunni-
39004:                                                     telma ennen kuin hänet voidaan osoittaa työlli-
39005:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh-    syyslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä
39006:        (vä, jotta työtön voisi valintatilante;ssa   tarkoitettuihin tukityöpaikkoihin. Työvoimatoi-
39007:        itse päättää, osallistuuko hän tvöllistä-    misto laatii työnhakusuunnitelman yhteistyössä
39008:        miskurssille vai vastaanottaak; hän tu-      työnhakijan kanssa. Suunnitelman laatimisen yh-
39009:        kityöpaikan?                                 teydessä työnhakijalle selvitetään myös eri toi-
39010:                                                     menpiteiden keskinäinen toteuttamisjärjestys.
39011: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Hakija on siis tietoinen siitä, että myöhempää
39012: vasti seuraavaa:                                    työnsaantia edistävä koulutus on tukityöhön näh-
39013: Edustaja Karpelan ym. kysymyksessä tarkoitettu      den aina ensisijainen vaihtoehto. Työvoimapo-
39014: työvoimatoimiston menettely perustuu työlli-        liittiseen aikuiskoulutukseen osoitetun henkilön
39015: syyslakiin. Mainitun lain 16 §:n mukaan työvoi-     koulutuksenaikainen toimeentulo on lisäksi tur-
39016: matoimiston on pyrittävä työllistämään työttö-      vattu lakisääteisillä opintososiaalisilla eduilla,
39017: mäksi työnhakijaksi ilmoittautunut henkilö ensi-    joten tällaisen henkilön toimeentulon turvaami-
39018: sijaisesti työnhakijan omalla työssäkäyntialueel-   nen tukityön avulla ei ole ainakaan pääsääntöi-
39019: la avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoihin työvoi-   sesti ensisijaista muihin työnhakijoihin verrattu-
39020: mapalvelujen avulla tai ohjaamaan työnhakija        na.
39021: hänen työnsaantiaan edistävään koulutukseen.            Edustaja Karpelan ym. kysymyksen peruste-
39022: Vasta jos työtöntä työnhakijaa ei onnistuta työl-   luissa mainittu yksittäistapaus on niin yksilöimä-
39023: listämään mainituilla toimenpiteillä, voidaan hä-   tön, ettei työministeriö ole voinut selvittää sen
39024: nen työllistymistään tukea työllisyysmääräraho-     taustaa. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin tode-
39025: jen avulla. Kysymyksessä ei siis ole työhallin-     ta, että työvoimatoimisto suorittaa sekä oppilas-
39026: non omaksuma soveltamiskäytäntö, vaan työlli-       valinnat työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk-
39027: syyslakiin perustuva ns. marssijärjestys eli työ-   seen että osoittaa henkilön tukityöhön. Ilman tar-
39028: hallinnon käytettävissä olevien eri toimenpitei-    kempia perusteluja tuntuu mahdottomalta ajatel-
39029: den toteuttamisjärjestys.                           le, että työvoimatoimisto olisi ensin valinnut
39030:    Marssijärjestyksen lisäksi työvoimatoimiston     henkilön työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk-
39031: on yksittäistä ratkaisua tehdessään otettava huo-   seen ja sen jälkeen osoittanut hänet tuki työpaik-
39032: mioon se, että tukitoimenpiteiden toteuttami-       kaan, johon hän ei kuitenkaan voi mennä, koska
39033: seen osoitetut määrärahat ovat varsin niukat.       koulutus on ensisijainen toimenpidevaihtoehto.
39034: Tästä syystä työvoimatoimistot joutuvat erittäin    On tietenkin mahdollista, että työnhakija on
39035: tarkoin tapauskohtaisesti harkitsemaan tukitoi-     omatoimisesti hankkinut tukityöpaikan itselleen
39036: 
39037: 
39038: 2
39039: Ministerin vastaus                                    KK 204/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
39040: 
39041: 
39042: tai että työnantaja on etsinyt omatoimisesti työn-      Työministeriö pitää nykyistä toimenpiteiden
39043: tekijöitä työpaikkaan, joka täytetään vain edelly-   keskinäistä suoritusjärjestystä työvoimapoliitti-
39044: tyksellä, että työnantaja saa syntyvän työsuhteen    sesti tarkoituksenmukaisena ja asiakkaan koko-
39045: perusteella työllistämistukea. Viimeistään työn-     naisetua palvelevana. Ministeriö ei pidä tarkoi-
39046: hakusuunnitelman laatimisen yhteydessä työnha-       tuksenmukaisena lainsäädännön muuttamista si-
39047: kijalle kuitenkin on työvoimatoimistossa selvi-      ten, että työttömällä työnhakijana olisi täysin va-
39048: tetty koulutuksen ensisijaisuus juuri hänen ta-      paa valintaoikeus sen suhteen, mitä työhallinnon
39049: pauksessaan, joten yllätyksenä ratkaisu ei ole       tatjoamia palveluita tai tukitoimia hän kulloin-
39050: voinut hänelle tulla.                                kin haluaa ensisijaisesti käyttää hyväkseen.
39051: 
39052: 
39053: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1999
39054: 
39055:     Työministeri Sinikka Mönkäre
39056: 
39057: 
39058: 
39059: 
39060:                                                                                                       3
39061: KK 204/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.                                                  Ministems svar
39062: 
39063: 
39064: 
39065: 
39066: Tili riksdagens talman
39067: 
39068: 1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen            byråema tvungna att mycket noggrant från fall
39069: anger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med-       till fall överväga när en stödåtgärd kan användas.
39070: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       Då skall arbetskraftsbyrån enligt 16 § sysselsätt-
39071: man Tanja Karpela /cent m.fl. undertecknade            ningslagen ge företräde åt de sökande, vilkas be-
39072: skriftliga spörsmål SS 204/1999 rd:                    hov av arbete är störst. Enligt 10 c § lagen om
39073:                                                        arbetskraftsservice skall man alltid göra upp en
39074:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          jobbsökarplan för en arbetslös arbetssökande
39075:        för att en arbetslös person i en valsitua-      innan denne kan anvisas sådana stödarbetsplat~
39076:        tion själv skall kumza bestämma, om han         ser som avses i sysselsättningslagen och i be-
39077:        eller hon vill de/ta i en sysselsättnings-      stämmelser som getts med stöd av lagen. Arbets-
39078:        kurs eller ta emot en stödarbetsplats?          kraftsbyrån utarbetar jobbsökarplanen tillsam-
39079:                                                        mans med arbetssökanden. När planen görs upp
39080: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        klarlägger man också en viss ordning för verk-
39081: föra följande:                                         ställande av de olika åtgärdema. Sökanden är så-
39082: Det sätt på vilket arbetskraftsbyrån förfarit i det    ledes medveten om att utbildning som främjar
39083: fall som avses i riksdagsman Karpelas m.fl.            hans eller hennes möjligheter att senare få arbete
39084: spörsmål baserar sig på sysselsättningslagen. En-      alltid går före ett stödarbete. Dessutom är utkom-
39085: ligt 16 § skall arbetskraftsbyrån sträva efter att     sten för en person som anvisats arbetskraftspoli-
39086: sysselsätta en person som anmält sig som arbets-       tisk vuxenutildning under den tid utbildningen
39087: lös arbetssökande vid arbetskraftsbyrån i första       pågår tryggad genom lagstadgade studiesociala
39088: hand med hjälp av arbetskraftsservicen på de ar-       förmåner, varför personen i fråga åtminstone i re-
39089: betsplatser inom pendlingsregionen som anmälts         gel inte bör gå före andra arbetssökande när det
39090: lediga eller anvisa arbetssökanden utbildning          gäller att trygga utkomsten med hjälp av stödar-
39091: som främjar dennes möjligheter att få arbete.          bete.
39092: Först sedan den arbetslösa arbetssökanden inte             Det enstaka fall som nämns i motiveringen tili
39093: har kunnat sysselsättas genom nämnda åtgärder,         rdm Karpelas spörsmål är så ospecificerat att ar-
39094: kan hans eller hennes sysselsättande stödas med        betsministeriet inte har kunnat reda ut dess bak-
39095: hjälp av sysselsättningsanslag. Det handar såle-       grund. Generellt sett kan man dock konstatera att
39096: des inte om att abetsförvaltningen börjat använ-       arbetskraftsbyrån både väljer studerande tili ar-
39097: da en viss tillämpningspraxis, utan om s.k.            betskraftspolitisk vuxenutbildning och anvisar
39098: marschordning som baserar sig på sysselsätt-           sökande stödarbete. Utan närmare grunder har
39099: ningslagen och som anger i viiken ordning de åt-       man svårt att tänka sig att arbetskraftsbyrån först
39100: gärder som arbetsförvaltningen har till sitt förfo-    skulle ha antagit en person tili arbetskraftspoli-
39101: gande skall verkställas.                               tisk vuxenutbildning och därefter anvisat denne
39102:    När arbetskraftsbyrån i varje enskilt fall fattar   en stödarbetsplats, som denne ändå inte kan ta
39103: sitt beslut bör den beakta både marschordningen        emot, eftersom utildningen är det altemativ som
39104: och de tämligen knappa anslag som anvisats för         kommer i första hand. Förstås finns den möjlig-
39105: stödåtgärder. Av denna anledning är arbetskrafts-      heten att arbetssökanden på eget initiativ har
39106: 
39107: 
39108: 4
39109: Ministems svar                                          KK 204/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
39110: 
39111: 
39112: skaffat sig en stödarbetsplats eller att arbetsgiva-      Arbetsministeriet anser att den nuvarande ord-
39113: ren på eget initiativ har sökt arbetstagare tili en    ningen som gäller åtgärdemas verkställighet är
39114: arbetsplats, som dock besätts endast om arbetsgi-      arbetskraftspolitiskt sett ändamålsenlig och ock-
39115: varen beviljas sysselsättningsstöd på grundval av      så tjänar kundeus intressen som helhet. Enligt
39116: det arbetsförhållande som uppstår. Arbetskrafts-       ministeriet är det inte ändamålsenligt att ändra
39117: byrån har dock senast när enjobbsökarplan gjorts       lagstiftnigen så, att en arbetslös arbetssökande
39118: upp förklarat för arbetssökanden att utbildning        skulle ha fullständig frihet när det gäller viiken
39119: just i hans eller hennes fall är det primära altema-   av de tjänster eller stödformer som arbetsförvalt-
39120: tivet, så att avgörandet inte kan ha kommit som        ningen erbjuder han eller hon i det aktuella fallet
39121: en överraskning för sökanden.                          önskar välja.
39122: 
39123: 
39124: Helsingfors den 1 juli 1999
39125: 
39126:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
39127: 
39128: 
39129: 
39130: 
39131:                                                                                                         5
39132:                                                         KK 205/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
39133: 
39134: 
39135: 
39136: 
39137:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 205/1999 vp
39138: 
39139:                                               Työmatkojen verovähennysoikeus
39140: 
39141: 
39142: 
39143: 
39144: Eduskunnan puhemiehelle
39145: 
39146: Erityisesti kaupunkiseutujen ympäristöalueilla         matkallaan, mutta joutuvat maksamaan kulut it-
39147: asuvat joutuvat käyttämään työmatkoillaan omaa         se. Verotuksessa hyväksyttävä markan suurui-
39148: autoa. Oman auton käyttö johtuu usein puutteel-        nen kilometrikorvaus, jos oman auton käyttö yli-
39149: lisista julkisista liikenneyhteyksistä tai yksinker-   päätään on hyväksytty vähennettäväksi, ei se-
39150: taisesti siitä, että ehtiäkseen hakea lapset päivä-    kään enää vastaa auton käyttö- ja pääomakuluja.
39151: kodista ei voi jättäytyä linja-autoliikenteen va-      Vähennyksen määrän olisi oltava kaksinkertai-
39152: raan. Silti monet eivät saa vähentää omasta            nen.
39153: autosta aiheutuneita todellisia kustannuksia ve-          Kun useimmat omallakin autolla kulkevat saa-
39154: rotuksessaan, vaan he joutuvat tyytymään julki-        vat vähentää vain halvimman julkisen kulkuneu-
39155: sen liikenteen alennuslippujen hinnan mukai-           von mukaisen kustannuksen, on myös tästä syn-
39156: seen vähennykseen, josta siitäkin korkea oma-          tynyt uusi vääristymä. Kun viime vuosina monet
39157: vastuuosuus leikkaa suuren osan.                       kunnat ovat ottaneet käyttöön verovaroin ja val-
39158:    Oman auton käyttökulujen verovähennys-              tion tuella alennettuja bussilippuja, joutuvat
39159: oikeudelle asetetut kriteerit ovat niukat. Työhön      omaa autoa käyttävät kärsimään taloudellisesti
39160: menon tai paluun pitää tapahtua yöllä tai odotus-      myös tästä. He maksavat veroissaan alennettujen
39161: ajan julkisilla kulkuneuvoilla pitää olla vähin-       bussilippujen kustannuksia ja samalla menettä-
39162: tään kaksi tuntia. Monilla työssäkäyntialueilla        vät verovähennysoikeuttaan itse omilla työmat-
39163: pääsee kyllä julkisillakin kulkuneuvoilla odotta-      koillaan. Alennusliput ovat hyvä ja kannatettava
39164: matta kahta tuntia, mutta jo tunnin yhdensuuntai-      tapa suosia julkista liikennettä. Toisaalta on vää-
39165: neo matka puolen tunnin odotuksella lisättynä on       rin, että nekin oman auton käyttäjät, joilla ei ole
39166: monille perheellisille perhe-elämän vuoksi tai         tosiasiallista mahdollisuutta julkisen liikenteen
39167: päiväkodin sulkeutumisen takia liikaa. Siksi mo-       käyttöön, joutuvat tästä taloudellisesti kärsi-
39168: net säästävät aikaa ja käyttävät omaa autoa työ-       mään.
39169: 
39170: 
39171: 
39172: 
39173:                                                                                                  Versio 2.0
39174: KK 205/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
39175: 
39176: 
39177: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-     tämään joutuvat voisivat verotuksessa
39178: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-         vähentää todelliset työmatkakustannuk-
39179: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-        sensa?
39180: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39181: 
39182:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
39183:       tyä, että omaa autoa työmatkoilla käyt-
39184: 
39185: 
39186: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
39187: 
39188:     Tanja Karpela /kesk                              Inkeri Kerola /kesk
39189:     Matti Saarinen /sd                               Niilo Keränen /kesk
39190: 
39191: 
39192: 
39193: 
39194: 2
39195: Ministerin vastaus                                   KK 205/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
39196: 
39197: 
39198: 
39199: 
39200: Eduskunnan puhemiehelle
39201: 
39202: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      sä julkista kulkuneuvoa kuten junaa, linja-autoa
39203: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tai raitiovaunua. Muutakin kuin julkista kulku-
39204: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      neuvoa voidaan pitää lain tarkoittamana halvim-
39205: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tanja Kar-      pana kulkuneuvona esimerkiksi silloin, kun jul-
39206: pelan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      kista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä.
39207: myksen KK 20511999 vp:                               Verotus- ja oikeuskäytännössä on katsottu, että
39208:                                                      muun kuin julkisen kulkuneuvon käyttö koko
39209:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh-      työmatkalla voidaan verotuksessa hyväksyä esi-
39210:       tyä, että omaa autoa käyttämään jo~tu         merkiksi silloin, kun asunnon ja työpaikan väli-
39211:       vat voisivat verotuksessa vähentää to-         sellä matkalla voidaan vain osittain käyttää jul-
39212:       delliset työmatkakustannukset?                 kista kulkuneuvoa, ja kävelymatka yhteen suun-
39213:                                                      taan on vähintään kolme kilometriä. Muuta kuin
39214: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          julkista kulkuneuvoa käyttäen vähennys voidaan
39215: vasti seuraavaa:                                     hyväksyä myös, jos odotusaika meno-paluumat-
39216: Verotuksessa noudatettujen yleisten periaattei-     kalla on yhteensä vähintään kaksi tuntia. Sitä
39217: den mukaista on, että tulon hankkimisesta ja säi-   vastoin omaa autoa ei ole oikeuskäytännössä
39218: lyttämisestä johtuvat kustannukset voidaan vä-      (KHO 1979 II 561) pidetty halvimpana kulku-
39219: hentää verotuksessa. Sitä vastoin asumis- ja muut   neuvona sillä perusteella, että henkilö joutui
39220: elantokustannukset eivät ole vähennyskelpoisia.     käyttämään autoa työssään. Myöskään lasten hoi-
39221: Matkakustannukset asunnoita työpaikalle ja ta-      don vuoksi ei saa vähentää matkakustannuksia
39222: kaisin on kuitenkin säädetty osittain vähennys-     oman auton käytön mukaan laskien.
39223: kelpoisiksi niiden elantokustannusluonteesta            Jos TVL:n 93 §:ssä tarkoitettuna halvimpana
39224: huolimatta. Muun muassa tämän vuoksi tulove-        kulkuneuvona pidetään muuta kuin julkista kul-
39225: rolaissa matkakustannusten vähentäminen on rat-     kuneuvoa, vähennys lasketaan verohallituksen
39226: kaistu siten, että matkakustannukset asunnosta      vuosittain antaman päätöksen mukaan. Vähen-
39227: työpaikkaan ja takaisin vähennetään laissa ole-     nyksellä ei ole tarkoitus kattaa kaikkia kulkuneu-
39228: vien ala- ja ylärajojen puitteissa halvimman kul-   von käytöstä aiheutuvia kustannuksia, vaan ai-
39229: kuneuvon käytöstä aiheutuvien kustannusten mu-      ~oastaan se kohtuullinen kustannusten lisäys,
39230: 
39231: kaan. Matkakustannuksia voidaan vähentää enin-      Joka työmatkasta verovelvolliselle aiheutuu ver-
39232: tään 23 000 markkaa ja vain siltä osin, kuin ne     rattuna niihin kustannuksiin, joita hänellä esi-
39233: ylittävät verovuonna 3 000 markkaa. Matkaku-        merkiksi autosta joka tapauksessa olisi. Verohal-
39234: luvähennykselle säädetyn 3 000 markan oma-          litus on viimeksi vahvistanut matkakuluvähen-
39235: vastuuosuuden johdosta vähennyksen enimmäis-        nyksen määrän 105 penniksi kilometriltä omaa
39236: määrä saadaan 26 000 markan matkakuluilla.          autoa käyttäen.
39237:    Matkakustannukset asunnosta työpaikkaan ja           Ottaen huomioon asunnon ja työpaikan välis-
39238: takaisin voidaan vähentää vain halvimman kul-       ten matkakustannusten luonteen sekä muun
39239: kuneuvon käytöstä aiheutuvien kustannusten mu-      muassa hallituksen liikenne- ja ympäristöpoliitti-
39240: kaan. Halvimpana kulkuneuvona pidetään yleen-       set tavoitteet ei ole tarkoituksenmukaista suosia
39241: 
39242: 
39243:                                                                                                     3
39244: KK 205/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.        Ministerin vastaus
39245: 
39246: 
39247: oman auton käyttöä nykyistä laajemmin vähen-
39248: nystä myönnettäessä.
39249: 
39250: 
39251: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1999
39252: 
39253:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
39254: 
39255: 
39256: 
39257: 
39258: 4
39259: Ministems svar                                        KK 205/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
39260: 
39261: 
39262: 
39263: 
39264: Till riksdagens talman
39265: 
39266: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      såsom tåg, buss eller spårvagn. Annat än allmänt
39267: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       fortskaffningsmedel kan anses vara det billigaste
39268: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Tan-      fortskaffningsmedlet t.ex. när allmänt fortskaff-
39269: ja Karpe1a /cent m.fl. undertecknade spörsmå1 SS      ningsmedel inte står till buds. I beskattnings- och
39270: 205/1999 rd:                                          rättspraxis har ansetts att användningen av annat
39271:                                                       än allmänt fortskaffningsmedel kan godkännas i
39272:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         beskattningen t.ex. när allmänt fortskaffningsme-
39273:       för att de som använder egen bil skulle         del kan användas endast på en del av resan mel-
39274:       kunna dra av de reella kostnadernaför           lan bostaden och arbetsplatsen och promenadav-
39275:       arbetsresorna i beskattningen?                  ståndet är minst tre kilometer i en riktning. När
39276:                                                       annat än allmänt fortskaffningsmedel används
39277: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      kan avdrag även godkännas om väntetiden under
39278: föra följande:                                       resan till och från arbetsplatsen är sammanlagt
39279: Enligt de allmänna principer som iakttas i be-       minst två timmar. Däremot har inte egen bil an-
39280: skattningen får utgiftema för inkomstens förvär-     setts som billigaste fårdmedel i rättspraxis (HFD
39281: vande eller bibehållande dras av i beskattningen.     1979 II 561) på basis av att personen var tvungen
39282: Däremot är inte bostads- och andra levnadskost-      att använda bil i sitt arbete. Inte heller på grund
39283: nader avdragbara. Kostnadema för resor mellan        av barnvård får kostnaderna för resoma dras av
39284: bostaden och arbetsplatsen är ändå enligt bestäm-    användning av egen bil medräknad.                     '
39285: melsema delvis avdragbara oberoende av deras             Om annat än allmänt fortskaffningsmedel an-
39286: levnadskostnadskaraktär. Bland annat därför har      ses vara det i 93 § inkomstskattelagen avsedda
39287: avdraget för resekostnader i inkomstskattelagen      billigaste fortskaffningsmedlet räknas avdraget
39288: lösts så att kostnadema för resor mellan bostaden    enligt ett beslut som skatteförvaltningen utfårdar
39289: och arbetsplatsen dras av inom de ramar som          årligen. Avsikten med avdragen är inte att täcka
39290: nämns i lagen enligt kostnadema för anlitande av     alla kostnader som hänför sig till användning av
39291: det billigaste fortskaffningsmedlet. Kostnader       fortskaffningsmedlet, utan endast den rimliga ök-
39292: kan dras av till ett belopp av högst 23 000 mark     ning av kostnaderna som förorsakas den skatt-
39293: och endast till den del som kostnadema under         skyldiga jämfört med de kostnader som han i var-
39294: skatteåret överstiger 3 000 mark. På grund av        je fall skulle ha av t.ex. en bil. Skattestyrelsen har
39295: den självriskandel på 3 000 mark som bestämts        senast fastställt resekostnadsavdraget till 105
39296: för resekostnadsavdraget fås maximalt avdrag         penni per kilometer när egen bil används.
39297: när resekostnadema är 26 000 mark.                       Med beaktande av kostnadernas karaktär när
39298:    Kostnadema för resor mellan bostaden och ar-      det gäller resoma mellan bostaden och arbets-
39299: betsplatsen kan dras av endast enligt kostnader-     platsen och bl.a. regeringens trafik- och miljöpo-
39300: na för anlitande av det billigaste fortskaffnings-   litiska mål är det inte ändamålsenligt att gynna
39301: medlet. Det billigaste fortskaffningsmedlet an-      användningen av egen bil i större utsträckning än
39302: ses oftast vara ett allmänt fortskaffningsmedel,     för närvarande när avdrag beviljas.
39303: 
39304: 
39305: 
39306: Helsingfors den 2 juli 1999
39307: 
39308:     Minister Suvi-Anne Siimes                                                                             5
39309:                                                   KK 206/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
39310: 
39311: 
39312: 
39313: 
39314:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 206/1999 vp
39315: 
39316:                                              Suomen EU:n tavoite 2 -alueiden määrittämi-
39317:                                              nen
39318: 
39319: 
39320: 
39321: 
39322: Eduskunnan puhemiehelle
39323: 
39324: Hallitus on parhaillaan määrittelemässä EU:n ta-      kemuksen jättäneiden maatilojen määrä on vuo-
39325: voite 2 -alueita. Tiedossa on, että Suomessa kri-     sina 1995-1999 pudonnut 26,7 prosenttia eli
39326: teerit täyttäviä alueita on noin kaksi kertaa enem-   2 096 maatilalla. Maakunta on myös hyvin voi-
39327: män kuin lopullisiksi tavoite 2 -alueiksi voidaan     makasta muuttotappioaluetta: esimerkiksi vuosi-
39328: määritellä.                                           na 1995-1998 väestö on vähentynyt 2,2 pro-
39329:    Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maakunta täyt-        senttia eli 4 519 asukkaalla.
39330: ti lähes kokonaisuudessaan jopa tavoite 1
39331: -alueen vaatimukset. Maakunnan bruttokansan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39332: tuote on viimeiset vuodet ollut maamme hei-           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
39333: koimpia ja lähes koko ajan alle 75 prosenttia         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39334: EU:n keskiarvosta. Maakunnan koulutusaste             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39335: sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettä-
39336: vät menot asukasta kohti ovat maamme toiseksi               Mitä kriteerejä hallitus aikoo käyttää ja
39337: alhaisimmat. Maakunta on perinteisesti ollut hy-            mitkä näistä kriteereistä ovat ratkaise-
39338: vin maatalousvaltainen ja siksi käynnissä on voi-           vimma! hallituksen valitessa Suomen
39339: makas rakennemuutos. Esimerkiksi EU-tukiha-                 EU:n tavoite 2 -alueita?
39340: 
39341: 
39342: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
39343: 
39344:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                             Mari Kiviniemi /kesk
39345:     Pertti Mäki-Hakola /kok                              Jukka Vihriälä /kesk
39346:     Harry Wallin /sd                                     Raimo Vistbacka /ps
39347:     Marjatta Vehkaoja /sd
39348: 
39349: 
39350: 
39351: 
39352:                                                                                                Versio 2.0
39353: KK 206/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.                                        Ministerin vastaus
39354: 
39355: 
39356: 
39357: 
39358: Eduskunnan puhemiehelle
39359: 
39360: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       muodostama yhteistyöalue voitiin tällä perusteel-
39361: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        la ehdottaa korkeimman valtiontuen (eli yritys-
39362: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tuen) tukialueeksi.
39363: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran-         Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
39364: ta-Muotion /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen       kunta päätti 23.6.1999 ehdotuksesta Euroopan
39365: kysymyksen KK 206/1999 vp:                           komissiolle Suomen tavoite 2 -alueiksi ohjelma-
39366:                                                      kaudelle 2000-2006. Valmistelun ensimmäisenä
39367:        Mitä kriteerejä hallitus aikoo käyttää ja     lähtökohtana oli se, että kaikkia tukialueiksi eh-
39368:        mitkä näistä kriteereistä ovat ratkaise-      d.otettuja alueita ehdotetaan myös tavoitealueik-
39369:        vimma! hallituksen valitessa Suomen           Sl.
39370:        EU:n tavoite 2 -alueita?                         Tukialueiden ulkopuolisten seutukuntien va-
39371:                                                      linnassa tavoite 2 -alueeseen on käytettiin tun-
39372: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nuslukutarkastelua, jota rakennerahastosäännök-
39373: vasti seuraavaa:                                     set edellyttävät. Potentiaaliset seutukunnat jaet-
39374: Edellisen hallituksen talouspoliittinen ministeri-   tiin tuotantorakenteen mukaan kahteen ryhmään.
39375: valiokunta päätti 2.3.1999 Suomen ehdotuksesta       Maaseutumaisia ovat ne, joiden alkutuotannon
39376: Euroopan komissiolle kansanisiksi tukialueiksi       ammateissa toimivan väestön osuus on yli kaksi
39377: 2000-2006. Sen valmistelun yhteydessä vertail-       kertaa EU:n keskiarvo eli vähintään 10,6 prosent-
39378: tiin kaikkia Itä-Suomen ulkopuolisia 68 seutu-       tia ammatissa toimivasta väestöstä. Näiden seu-
39379: kuntaa Euroopan komission antamaa menetel-           tukuntien osalta tarkasteltiin tuotantorakenteen
39380: mää käyttäen. Tässä tarkastelussa Etelä-Pohjan-      lisäksi työttömyyden ja väestön vähenemistä
39381: maan seutukunnista Pohjoisten Seinänaapurien         vuodesta 1985. Teollisuus- ja palvelutuotantora-
39382: seutukunta ei millään viidestä tunnusluvusta ol-     kenteisten seutukuntien osalta tarkasteltiin työt-
39383: lut niin ongelmallinen, että sitä komission anta-    tömyyden tasoa, pitkäaikaistyöttömyyden osuut-
39384: man menetelmän mukaan olisi voitu ehdottaa tu-       ta ja jalostustyöpaikkojen vähenemistä vuodesta
39385: kialueeksi. Tunnusluvut olivat 1) kolmen vuo-        1985.
39386: den keskimääräinen työttömyysaste, 2) nuoriso-          Etelä-Pohjanmaan niistä seutukunnista, jotka
39387: ja pitkäaikaistyöttömien osuus, 3) jalostustyö-      eivät kuuluneet Suomen tukialue-ehdotukseen
39388: paikkojen väheneminen vuodesta 1985, 4) netto-       Härmänmaan seutukunta on tuotantorakenteens~
39389: muutto sekä 5) maaseutuongelmien yhdistel-           perusteella maaseutuvaltainen ja kuului tunnus-
39390: mäindikaattori, jonka osina olivat bkt/asukas, al-   lukutarkastelussa keskimääräisesti ongelmalli-
39391: kutuotannon ammateissa toimivien osuus ja            siin vertailtujen 11 seutukunnan joukossa. Sen
39392: huoltosuhde (työhön osallistumattomien suhde         vertailuindeksi oli 95, kun keskiarvo oli 100 ja
39393: työssäoleviin).                                      ongelmallisimpien seutukuntien indeksi vähin-
39394:    EU:n valtiontukisäännöksien mukaisesti pel-       tään 110. Pohjoiset Seinänaapurit kuluu tuotanto-
39395: kästään bruttokansantuotetta per asukas käyte-       rakenteeltaan teollisuus- ja palveluvaltaisiin. Se
39396: tään tunnuslukuna suuraluetasolla (NUTS 2).          oli kymmenen vertailuseutukunnan joukossa vä-
39397: Suomessa vain Itä-Suomen neljän maakunnan
39398: 
39399: 2
39400: Ministerin vastaus                             KK 206/1999 vp- Aulis Rauta-Muotio /kesk ym.
39401: 
39402: 
39403: hiten ongelmallisten joukossa (vertailuindeksi     maan seutukunnat olisivat voineet tulla kysy-
39404: 70).                                               mykseen. Kuitenkin käytettävissä oleva enim-
39405:    Valinnassa otettiin huomioon lisäksi mm. se,    mäisväestömäärä ns. valkoisille ei-tukialueille
39406: miten voidaan arvioida alueen pystyvän hyödyn-     oli vain 8,70% maan väkiluvusta eli 448 800.
39407: tämään tavoite 2 -ohjelman toimenpiteitä. Ohjel-      Koko Etelä-Pohjanmaa on joko tavoite 2
39408: man vaikuttavuustavoitteen lisäksi on painotettu   -aluetta tai siirtymäkauden aluetta. Se mahdollis-
39409: seutukunnan merkitystä osaamis- ja teknologia-     taa hyvin valmisteltavana olevan Länsi-Suomen
39410: politiikan kannalta omalle maakuunalleen ja sitä   tavoite 2 -ohjelman toteuttamisen koko maakun-
39411: suuremmalla yhteistyöalueelle. Ehdotuksella py-    nassa. Varsinkin maaseutuvaltaiset seutukunnat
39412: ritään myös lisäämään kaupunkien ja maaseudun      voivat erityisen hyvin hyödyntää tavoite 2 -rahoi-
39413: vuorovaikutusta. Myös seutukuntien omat mah-       tuksen ja siirtymäkauden tuen lisäksi Euroopan
39414: dollisuudet panostaa resurssejaan ohjelman ta-     maatalous- ja ohjausrahaston osarahoittamia
39415: voitteiden toteuttamiseen on vaikuttanut valin-    maaseutusuunnitelmia.
39416: nassa. Näillä perustein myös ko. Etelä-Pohjan-
39417: 
39418: 
39419: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
39420: 
39421:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
39422: 
39423: 
39424: 
39425: 
39426:                                                                                                    3
39427: KK 206/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.                                            Ministerns svar
39428: 
39429: 
39430: 
39431: 
39432: Tili riksdagens talman
39433: 
39434: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Enligt EU:s statsstödsbestämmelser används
39435: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        bnp/invånare som indikator på storområdenivån
39436: statsrådet översänt följande av riksdagsman Au-        (NUTS 2). 1 Finland har man kunnat föreslå bara
39437: lis Ranta-Muotio /cent m.fl. undertecknade             ett samarbetsområde bestående av fyra landskap i
39438: spörsmål SS 206/1999 rd:                               Östra Finland som stödområde för det högsta
39439:                                                        statsstödet (d.v.s. företagsstödet).
39440:        Vilka kriterier ämnar regeringen använ-            Regeringens finanspolitiska ministerutskott
39441:        da och vilka av dessa kriterier är de           fattade sitt beslut den 23 juni 1999 om Finlands
39442:        mest avgörande då regeringen väljer             beslut till EU:s mål 2-områden för perioden
39443:        områdenaför EU:s mål 2-program?                 2000~2006. Beredningens första utgångspunkt
39444:                                                        var att föreslå alla stödområden också tili mål 2-
39445: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        områden.
39446: föra följande:                                            1 granskningen av de ekonomiska regionerna,
39447: Den förra regeringens finanspolitiska ministerut-      som blev utanför stödområden, använde man sig
39448: skott fattade den 2 mars 1999 ett beslut om Fin-       av de indikatorer som strukturfondsbestämmel-
39449: lands förslag till den Europeiska kommissionen         serna förutsätter. De potentiella områdena dela-
39450: om nationella stödområden för perioden 2000~           des enligt produktionsbas i två grupper. 1 lands-
39451: 2006. 1 samband med beredningen av förslaget           bygdpräglade områden är andelen invånare som
39452: jämfördes alla 68 ekonomiska regioner utanför          arbetar inom primärproduktionen mera än dub-
39453: östra Finland sinsemellan genom en metod som          belt större än EU:s medeltal, d.v.s. minst 10,6
39454: kommissionen tillhandahållit. 1 denna gransk-         procent av de sysselsatta. I dessa ekonomiska re-
39455: ning visade det sig att den ekonomiska regionen        gioner granskades förutom produktionsstruktu-
39456: för "Pohjoiset Seinänaapurit" i södra Österbot-       ren också minskningen av antalet arbetslösa och
39457: ten inte var tillräckligt problematisk på någon av    invånare alltsedan 1985. Arbetslöshetsnivån an-
39458: de fem områden som indikatorema påvisar, för          delen långtidsarbetslösa samt minskningen a~ ar-
39459: att regionen skulle ha kunnat föreslås tili stödom-   betsplatser inom förädlingsbranschen alltsedan
39460: råde enligt kommissionens metod. lndikatorerna         1985 granskades i ekonomiska regioner som ba-
39461: var 1) den genomsnittliga arbetslöshetsgraden         serar sig på industri- och servicestruktur.
39462: under en period på tre år, 2) ande1en unga arbets-        Av de ekonomiska regionerna i södra Öster-
39463: lösa och långtidsarbetslösa, 3) minskningen av        botten som inte var med i Finlands förslag tili
39464: antalet arbetsplatser inom förädlingsbranschen        stödområden, var den ekonomiska regionen för
39465: alltsedan 1985 4) nettoflyttningen samt 5) en         Härmänmaa enligt sin produktionsstruktur lands-
39466: kombinerad indikator för landsbygdsproblem,           bygdspräglad och tillhörde, enligt indikator-
39467: viiken består av bnp/invånare, andelen personer i     granskningen (elva regioner), de ekonomiska re-
39468: yrken inom primärproduktion och försörjnings-         gionerna som i medeltal är problematiska. Dess
39469: förhållandet (förhållandet mellan sysselsatta och     jämförelseindex var 95, då medeltalet var 100
39470: den arbetslösa arbetskraften).                        och de mest problematiska ekonomiska regioner-
39471:                                                       nas index var minst 110. Enligt sin produktions-
39472: 
39473: 
39474: 4
39475: Ministems svar                                  KK 206/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
39476: 
39477: 
39478: struktur hör "Pohjoiset Seinänaapurit" tili de in-   let av områden. Med dessa grunder kunde hela
39479: dustri- och servicebetonade ekonomiska regio-        södra Österbottens ekonomiska regioner ha kun-
39480: nema. Bland de tio ekonomiska regionema som          nat komma i fråga. Ändå är befolkningsandelen i
39481: jämfördes med varandra var "Pohjoiset Seinä-         de s.k. "vita" områden (sådana som inte hör tili
39482: naapurit" den minst problematiska (jämförelsein-     något stödområde) bara 8,7% av folkmängden i
39483: dex 70).                                             hela landet, d.v.s. 448 000 invånare.
39484:    1 valet iakttogs dessutom bl.a. hur regionen         Hela södra Österbotten hör antingen tili mål 2-
39485: kan utnyttja åtgärder för mål 2-programmet.          områden eller övergångsperiodsområden. Detta
39486: Dessutom har man betonat den ekonomiska              möjliggör väl förverkligandet av mål 2-program-
39487: regionens betydelse för det egna landskapet samt     met för västra Finland, som är under beredning i
39488: för ett större samarbetsområde i anslutning tili     hela landskapet. 1 synnerhet kan de landsbygds-
39489: kunnande- och teknologipolitik. Med förslaget        präglade ekonomiska regionema särskilt bra ut-
39490: försöker man också öka växelverkan melian stä-       nyttja finansieringen av mål-2 och stödet för
39491: der och landsbygden. Ä ven de ekonomiska regio-      övergångsperioden samt de planer för landsbyg-
39492: nemas egna möjligheter att satsa sina resurser på    den som delfinansieras av Europeiska utveck-
39493: att förverkliga programmets mål har påverkat va-     lings- och garantifonden för lantbruket.
39494: 
39495: 
39496: 
39497: Helsingforsden 6 juli 1999
39498: 
39499:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
39500: 
39501: 
39502: 
39503: 
39504:                                                                                                      5
39505:                                                             KK 207/1999 vp- Raimo Mähönen /sd
39506: 
39507: 
39508: 
39509: 
39510:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 207/1999 vp
39511: 
39512:                                              Kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisen vie-
39513:                                              hekalastusluvan lunastuspaikkojen lisääminen
39514: 
39515: 
39516: 
39517: 
39518: Eduskunnan puhemiehelle
39519: 
39520: Taannoin suoritetun kalastuslain uusimisen yh-           Lupien vaikea saatavuus johtaa siihen, että lu-
39521: teydessä tuli mm. läänikohtainen viehekalastus-       vatta kalastus yleistyy ja rahat jäävät valtiolta
39522: lupa mahdolliseksi. Niin lain käsittelyn aikana       näin ollen tältä osin saamatta. Helpottarualla lu-
39523: kuin myös sen jälkiseurantaa koskevissa keskus-       pien saantia järjestelmästä aiheutuvat mahdolli-
39524: teluissakin puhuttiin painokkaasti mm. maa- ja        set lisäkustannukset korvautuisivat korkojen kera
39525: metsätalousvaliokunnassa siitä, että kalastuk-        lisääntyneinä lupalunastuksina. On ihmisiä, jot-
39526: seen tarvittavien lupien saatavuutta helpotettai-     ka viikonloppumatkoillaan haluaisivat kalastaa,
39527: sun.                                                  mutta lupien vaikea saanti on monta kertaa estee-
39528:    Lähtökohtana pidettiin sitä, että sekä kalastuk-   nä ainakin lailliselle kalastukselle.
39529: senhoitomaksuja että läänikohtaisia viehekalas-          Jäykällä järjestelmällä on lisäksi varsin kiel-
39530: tuslupia olisi voitava lunastaa pankkien ja pos-      teiset vaikutukset matkailualan kehittymiseen
39531: tien lisäksi mahdollisesti vaikkapa matkailualan      mm. järvirikkaalla Itä-Suomen alueella.
39532: pisteistä, kalastus- ja retkeilyalan liikkeistä,
39533: eräästä valtakunnallisesta kioskiketjusta, asia-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39534: miesposteista jne.                                    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
39535:    Mutta kuinka onkaan käynyt. Uusia lupien           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39536: saantipisteitä ei ole syntynyt ja posteistakin on     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39537: häipynyt jopa entisiäkin palveluja. Ei kaikissa
39538: posteissa voinut ennenkään maksua suorittaa,                Onko hallitus tietoinen perusteluissa
39539: mutta oli niissä sentään saatavilla asiaan kuulu-           tarkoitettujen kalastuslupien lunastuk-
39540: vat kaavakkeet ja ohjeet. Nyt niitäkin on raivattu          seen liittyvästä jäykästä järjestelmästä,
39541: pois. Lisäksi pankeista - lähes ainoista maksu-             ja
39542: paikoista - saatava informaatio pätkii vielä pa-
39543: hasti.                                                      mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä ti-
39544:                                                             lanteen korjaamiseksi?
39545: 
39546: 
39547: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
39548: 
39549:     Raimo Mähönen /sd
39550: 
39551: 
39552: 
39553: 
39554:                                                                                                Versio 2.0
39555: KK 207/1999 vp- Raimo Mähönen /sd                                                       Ministerin vastaus
39556: 
39557: 
39558: 
39559: 
39560: Eduskunnan puhemiehelle
39561: 
39562: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         palvelupisteet. Käytännössä asiamiessopimuksia
39563: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          ei ole tehty kuitenkaan niin paljon kuin ennalta
39564: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        odotettiin. Tosin järjestelmä on vasta tänä kesä-
39565: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Mä-         nä ensimäistä kertaa varsinaisesti käytössä.
39566: hösen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Läänikohtainen viehekalastusmaksuj ärj es tel-
39567: KK 207/1999 vp:                                        mä tuli voimaan vuoden 1997 alusta lukien. Se
39568:                                                        perustettiin täydentämään vesialueen omistajien
39569:        Onko hallitus tietoinen perusteluissa           varsin kirjavia lupajärjestelmiä ja helpottamaan
39570:        tarkoitettujen kalastuslupien lunastuk-         osaltaan lupien saamista viehekalastukseen. Lää-
39571:        seen liittyvästä jäykästä järjestelmästä,       nikohtaisen viehekalastusmaksun maksamisesta
39572:        ja                                              voidaan todeta sama kuin edellä kalastuksenhoi-
39573:                                                        tomaksun maksamisesta.
39574:        mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä ti-          Tällä hetkellä maksupisteitä suurempi ongel-
39575:        lanteen korjaamiseksi?                          ma maksu- ja lupajärjestelmissä on se, että kalas-
39576: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tuslainsäädäntöä, kalastukseen liittyviä maksu-
39577: vasti seuraavaa:                                      ja lupajärjestelmiä tai maksujen suuruutta on
39578:                                                        muutettu viime aikoina lähes vuosittain. Maksu-
39579: Kalastukseen liittyvät maksu- ja lupajärjestelmät     ja lupajärjestelmät ovat tällä hetkellä niin moni-
39580: ovat Suomessa varsin moninaiset. Tilannetta on         tahoiset, että kattavan ja kansalaiset riittävästi ta-
39581: yritetty helpottaa ja yhtenäistää viime vuosina eri    voittavan informaation levittämisessä järjestel-
39582: yhteyksissä usein eri tavoin.                          mien muuttuessa on ongelmia yhtäältä valistus-
39583:    Valtion kalastuksenhoitomaksun maksamista           toiminnan kalleuden ja toisaalta valistusajankoh-
39584: on helpotettu siten, että sen maksaminen on mah-       tien suhteen.
39585: dollista nykyään paitsi posteissa myös kaikissa           Tilannetta on tarkoitus parantaa mm. kalastuk-
39586: pankeissa ja läänin konttoreissa. Lisäksi maksun       senhoitomaksurekisterin avulla. Sen kokoami-
39587: voi suorittaa omalla tietokoneella, maksuauto-        nen aloitettiin vuonna 1997 ja se saataneen nor-
39588: maateilla ja asiamiesten välityksellä tai jättää      maaliin käyttökuntoon vuonna 2000. Rekisterin
39589: maksun suoritettavaksi pankkien maksupalvelun         avulla voidaan kohdistaa tiedotustoiminta ja esi-
39590: kautta.                                               täytettyjen korttien lähettäminen suoraan kalas-
39591:    Kalastusasetuksen 52 §:n muutos (15.5.1998;        tajille niiltä osin kuin he ovat rekisterissä muka-
39592: nro 33611998) laajensi periaatteessa tuntuvasti       na.
39593: maksupisteitä, sillä maa- ja metsätalous-                 Kalastuksenhoito- ja läänikohtaisen vieheka-
39594: ministeriö sekä työvoima- ja elinkeinokeskukset       lastusmaksun maksujärjestelmät ovat nykyisel-
39595: voivat valtuuttaa asiamiehiä myymään kalastuk-        lään suhteellisen joustavat ja lähinnä asiamiesjär-
39596: senhoitomaksuja. Tällaisina valtuutettuina asia-      jestelmän täydentymisen vuoksi edelleen laaje-
39597: miehinä voivat toimia mm. kalastusvälinekau-          nemassa. Tällä hetkellä on panostettu erityisesti
39598: pat, matkailualan yritykset, Metsähallituksen lu-     järjestelmien toimivuuden seuraamiseen ja kan-
39599: vanmyyntipisteet, asiamiespostit sekä matkailu-       salaisille kohdistetun kalastusta ja kalastukseen
39600: 
39601: 
39602: 2
39603: Ministerin vastaus                                         KK 207/1999 vp- Raimo Mähönen /sd
39604: 
39605: 
39606: liittyviä lupa- ja maksujärjestelmiä koskevan tie-   loksia kalastusta koskevien maksu- ja lupajärjes-
39607: don levittämiseen. Toiminta on kallista, mutta       telmien toimivuuden kehittämisessä.
39608: tätä kautta on katsottu saatavan nopeimmin tu-
39609: 
39610: 
39611: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1999
39612: 
39613:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
39614: 
39615: 
39616: 
39617: 
39618:                                                                                                     3
39619: KK 207/1999 vp- Raimo Mähönen /sd                                                        Ministems svar
39620: 
39621: 
39622: 
39623: 
39624: Tili riksdagens talman
39625: 
39626: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ingåtts i så stor utsträckning som man i förväg
39627: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av      väntade sig. Systemet har visserligen först i som-
39628: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Rai-     mar tagits i bruk på allvar första gången.
39629: mo Mähönen /sd undertecknade skriftliga spörs-           Det länsvisa spöfiskeavgiftssystemet trädde i
39630: mål SS 20711999 rd:                                  kraft vid ingången av år 1997. Det grundades för
39631:                                                      att komplettera de mycket brokiga tillståndssys-
39632:        År regeringen medveten om det oflexi-         temen för ägama av vattenområden och för att
39633:        bla systemet när det gäller att lösa in så-   göra det lättare att få spöfisketillstånd. 1 fråga om
39634:        dana fisketillstånd som avses i motive-       betalningen av länsvisa spöfiskeavgifter kan sä-
39635:        ringen, och                                   gas det samma som ovan i fråga om betalningen
39636:                                                      av fiskevårdsavgiftema.
39637:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta              Ett större problem än betalningsställena när
39638:       för att rätta tili situationen?                det gäller avgifts- och tillståndssystemen är för
39639: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      närvarande det att fiskelagstiftningen, fiskeav-
39640: föra följande:                                       gifts- och fisketillståndssystemen och avgifter-
39641:                                                      nas storlek på sistone justerats nästan årligen. För
39642: Det finns många slags fiskeavgifts- och fisketill-   närvarande finns det så många slags avgifts- och
39643: ståndsystem i Finland. Man har försökt underlät-     tillståndssystem att det är problematiskt att spri-
39644: ta och förenhetliga situationen på många olika       da heltäckande information som skulle nå alla
39645: sätt i olika sammanhang under de senaste åren.       medborgare i tillräcklig omfattning då systemen
39646:    Betalningen av fiskevårdsavgift tili staten har   ändras, beroende på de stora kostnadema i infor-
39647: underlättats på det sättet att avgiften förutom på   mationsverksamheten å ena sidan och tidpunkter-
39648: posten också numera kan betalas på alla banker       na å andra sidan.
39649: och länskontor. Avgiften kan dessutom betalas            A vsikten är att situationen skall förbättras
39650: via egen dator, betalautomater och ombud eller       bl.a. med hjälp av ett fiskevårdsavgiftsregister.
39651: så kan man låta bankemas betalningstjänst sköta      Upprättandet av det påbörjades år 1997 och det
39652: saken                                                torde vara allmänt i bruk år 2 000. Med hjälp av
39653:    Ändringen av 52 § förordningen om fiske           registret kan man rikta informationen och skicka
39654: (15.5.1998; nr 336/1998) resulterade i att antalet   förhandsifyllda kort direkt tili fiskama såvida de
39655: betalningsställen ökade i princip avsevärt efter-    är upptagna i registret.
39656: som jord- och skogsbruksministeriet och arbets-          Dagens fiskevårdsavgiftssystem och det läns-
39657: krafts- och näringscentralema kan ge ombud full-     visa spöfiskeavgiftssystemet är relativt flexibla
39658: makt att sälja fiskevårdsavgifter. Bl.a. affarer     och håller på att utvidgas ytterligare framför allt
39659: som säljer fiskeredskap, företag i turistbran-       på grund av att systemet med ombud komplette-
39660: schen, Forststyrelsens ställen för försäljning av    ras. För tillfallet har det särskilt satsats på att
39661: fisketillstånd, postombud och informationsstäl-      iaktta hur systemen fungerar och på att sprida in-
39662: 1en för turister kan fungera som befullmäktigade     formation tili medborgama om fiske och om fis-
39663: ombud. 1 praktiken har ombudsmannaavtal inte         ketillstånds- och fiskeavgiftssystemen. Verksam-
39664: 
39665: 
39666: 4
39667: Ministerns svar                                            KK 207/1999 vp- Raimo Mähönen /sd
39668: 
39669: 
39670: heten är dyr, men på det här sättet har man snab-    funktionsdugligheten hos fiskeavgifts- och fiske-
39671: bare ansett sig uppnå resultat vid utvecklandet av   tillståndssystemen.
39672: 
39673: 
39674: 
39675: Helsingfors den 29 juni 1999
39676: 
39677:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
39678: 
39679: 
39680: 
39681: 
39682:                                                                                                     5
39683:                                                         KK 208/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
39684: 
39685: 
39686: 
39687: 
39688:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 208/1999 vp
39689: 
39690:                                            Ajoneuvoveron harkinnanvaraisten palautus-
39691:                                            päätösten viipyminen
39692: 
39693: 
39694: 
39695: 
39696: Eduskunnan puhemiehelle
39697: 
39698: Liikuntavammaisille on säädetty ajoneuvovero-       muun rahoituslaitoksen myöntämällä lainalla ja
39699: laissa oikeus saada liikuntarajoitteen asteen mu-   maksamaan korkoa verosta, jonka hän on lakiin
39700: kaan harkinnanvaraista ajoneuvoveron palautus-      perustuen oikeutettu saamaan palautuksena. Lai-
39701: ta. Päätöksen mahdollisesta veronpalautuksesta      narahoitus edellyttää muun muassa vakuusjärjes-
39702: tekee Helsingin piiritullikamari.                   telyjä, joihin hakijalla on monissa tapauksissa ra-
39703:    Helsingin piiritullikamari on järjestänyt pää-   jalliset mahdollisuudet. Päätöksen viipymisestä
39704: töksenteon niin, että käytännössä vain kaksi Han-   johtuvia rahoitusjärjestelyjä ei korvata hakijalle.
39705: gossa työskentelevää virkamiestä tekee näitä
39706: päätöksiä. Varsinaisia päätöksiä on vuosittain      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39707: noin 3 000. Kun lukuun otetaan mukaan ennak-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
39708: kopäätökset ja noin kymmenestä prosentista          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39709: päätöksiä tehtävät valitukset, näiden kahden        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39710: virkamiehen ratkaistavaksi tulee vuosittain
39711: 6 000-7 000 perusteellista harkintaa, kirjoitus-           Onko hallitus tietoinen tästä vammais-
39712: työtä ja postitusta vaativaa asiaa.                        ten ihmisten verraten suurena kokemas-
39713:    Tästä puolestaan johtuu, että asiat ovat ruuh-          ta ongelmasta, ja
39714: kautuneet ja ns. invalidiauton ostajat joutuvat
39715: odottamaan päätöstä useita kuukausia. Tämän               mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
39716: seurauksena taas auton hankkiva invalidi joutuu           ajoneuvoveron harkinnanvaraisten pa-
39717: rahoittamaan auton hinnassa olevan vero-osuu-             lautuspäätösten aikaansaamiseksi koh-
39718: den omista varoistaan, useimmiten kai pankin tai          tuullisessa ajassa?
39719: 
39720: 
39721: 
39722: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
39723: 
39724:     Erkki Kanerva 1sd
39725:     Lauri Kähkönen /sd
39726: 
39727: 
39728: 
39729: 
39730:                                                                                               Versio 2.0
39731: KK 208/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym.                                                 Ministerin vastaus
39732: 
39733: 
39734: 
39735: 
39736: Eduskunnan puhemiehelle
39737: 
39738: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Useimmat autoveron palautusta hakevat vam-
39739: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          maiset tekevät hakemuksen ennakkoon, jolloin
39740: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        heillä on autoa hankkiessaan jo varmuus veron-
39741: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Ka-         palautuksesta. Vuoden 1998 tilaston mukaan en-
39742: nervan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         nakkohakemuksia oli 1 807 ja auton hankinnan
39743: myksen KK 20811999 vp:                                jälkeen tehtyjä päätöksiä 547.
39744:                                                           Jos lasketaan vammaisen saavan käytännössä
39745:        Onko hallitus tietoinen tästä vammais-          palautuksen maksatukseen noin kahden kuukau-
39746:        ten ihmisten verraten suurena kokemas-          den kuluttua hakemuksesta ja jos oletetaan, että
39747:        ta ongelmasta, ja                               hänellä tai autokaupalla on tarve rahoittaa palau-
39748:                                                        tuksen määrä täksi ajaksi, rahoituskustannukset
39749:        mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä           ovat esimerkiksi autokaupassa nykyisin sovelle-
39750:        ajoneuvoveron harkinnanvaraisten pa-            tun käytännön mukaan korkona suunnilleen pa-
39751:        lautuspäätösten aikaansaamiseksi koh-           rin sadan markan luokkaa. Tätä ei voine pitää ko-
39752:        tuullisessa ajassa?                             vin kohtuuttomana ottaen huomioon, että viran-
39753: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             omaisen päätös joka tapauksessa on saatavissa
39754: vasti seuraavaa:                                      joutuisasti.
39755:                                                           Invalidiautojen veronpalautusasioiden käsitte-
39756:  Autoverolain 51 §:n nojalla on mahdollista ha-       ly on kaiken kaikkiaan sen kaltainen asia, joka
39757:  kea autoveron palautusta vammaisuuden perus-         soveltuu huonosti tullilaitoksen toiminnan muu-
39758: teella joko ennen auton hankintaa, jolloin päätös     hun kokonaisuuteen. Muun muassa tästä syystä
39759: on voimassa kuusi kuukautta, tai vasta auton han-     ja muutoinkin järjestelmän joustavuuden lisää-
39760: kinnan jälkeen. Kummassakin tapauksessa auto-         miseksi on viimeisten kymmenen vuoden aikana
39761: kauppa suorittaa autoveron valtiolle periaattees-     jo kahdesti esitetty kokonaan luovuttavaksi auto-
39762: sa sen ajankohdan mukaan, jolloin auto luovute-       veron palautuksesta ja siirryttäväksi sosiaali-
39763: taan asiakkaalle. Invalidipalautusta varten tarvit-   viranomaisten kautta myönnettävään suoraan au-
39764: tavan Hangon tullikamarin päätöksen saaminen          tonhankinnan tukeen. Viimeksi tällaisen ehdo-
39765: kestää nykyisin noin 5-8 viikkoa.                     tuksen on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriön
39766:    Ratkaisuaikaa on pidettävä Hangon tullikama-       asettama vammaistyöryhmä 96, jonka muistio on
39767: rissa käytettävissä olevat henkilövoimavarat          päivätty 28 päivälle helmikuuta 1997 (Sosiaali-
39768: huomioon ottaen lyhyenä siihen nähden, että ky-       ja     terveysministeriön      työryhmämuistiaita
39769: symyksessä on usein vaikeasti ratkaistava asia,       1997:6). Hallitusohjelman mukaan vammaispoli-
39770: joka saattaa edellyttää lisäselvitysten hankkimis-    tiikan voimavaroja kohdeunetaan vammaistyö-
39771: ta ja muun muassa asiantuntijalääkärin lausun-        ryhmä 96:n ehdotusten suuntaisesti siten, että ve-
39772: toa. Kysymyksessä mainittua usean kuukauden           rotuksen kautta kanavoitua tukea muutetaan suo-
39773: ruuhkaa ei ole, vaan käsittelyn vaatima työmäärä      raksi tueksi ja palveluiksi. Ennen kuin tämä mah-
39774: vie tämän ajan.                                       dollisesti johtaa ehdotusten toteuttamiseen myös
39775:                                                       autoverotuksen invalidipalautuksen osalta, ei
39776: 
39777: 
39778: 2
39779: Ministerin vastaus                                      KK 208/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
39780: 
39781: 
39782: odotettavissa ole olennaisia muutoksia tai lisäre-   tehtävät tässä asiassa resurssiensa puitteissa koh-
39783: sursseja autoveronpalautusten hoitamiseen. Tul-      tuullisen joutuisasti.
39784: lilaitoksen voidaan katsoa hoitavan sille annetut
39785: 
39786: 
39787: 
39788: Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1999
39789: 
39790:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
39791: 
39792: 
39793: 
39794: 
39795:                                                                                                       3
39796: KK 208/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym.                                                     Ministerns svar
39797: 
39798: 
39799: 
39800: 
39801: Tili riksdagens talman
39802: 
39803: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        gick antalet förhandsansökningar tili 1 807 och
39804: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        antalet beslut som fattades efter anskaffningen av
39805: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk-       bil tili 54 7.
39806: ki Kanerva /sd m.fl. undertecknade skriftliga              Om man räknar med att den handikappade i
39807: spörsmål SS 208/1999 rd:                               praktiken får återbäringen utbetald ca två måna-
39808:                                                        der efter det att ansökan lämnats in och om man
39809:        Ar regeringen medveten om detta rätt            antar att den handikappade eller bilaffåren är i
39810:        stora problem för handikappade, och             behov av att finansiera återbetalningens belopp
39811:                                                        under denna tid, är t.ex. finansieringskostnader-
39812:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           na som ränta, enligt den praxis som för närvaran-
39813:        för att beslutsfattandet i fråga om åter-       de tillämpas vid bilköp, ca 200 mk. Detta torde
39814:        bäring enligt prövning skall ske inom           inte kunna betraktas som särdeles orimligt då
39815:        rimlig tid?                                     man beaktar att myndighetsbeslut i varje fall kan
39816: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        fås snabbt.
39817: föra följande:                                             Handläggning av skatteåterbäringsfrågor som
39818:                                                        gäller invalidbilar är allt som allt en sak som inte
39819: Med stöd av 51 § bilskattelagen är det möjligt att     passarin i tullstyrelsens övriga verksamhet. Bl.a.
39820: ansöka om återbäring av bilskatt på grundval av        på grund härav och för att öka systemets flexibi-
39821: handikapp antingen innan man skaffar en bil,           litet i övrigt har det under detta årtionde redan i
39822: varvid beslutet är i kraft i 6 månader, eller först    två repriser föreslagits att man helt och hållet
39823: efter anskaffningen. 1 båda fallen betalar bilaffå-    skulle frångå återbäringen av bilskatt och övergå
39824: ren i princip bilskatten tili staten enligt den tid-   tili direkt stöd för anskaffning av bil som bevil-
39825: punkt då bilen överlåts tili kunden. Nu för tiden      jas via de sociala myndigheterna. Senast har det-
39826: räcker det ca 5-8 veckor att få det beslut av          ta föreslagits i den av social- och hälsovårdsmi-
39827: Hangö tullkammare som behövs för invalid-              nisteriet tillsatta handikappsarbetsgruppen 96:s
39828: återbäring.                                            promemoria av den 28 februari 1997 (Social- och
39829:    Med beaktande av att det ofta är fråga om sa-       hälsovårdsministeriets promemorior 1997:6).
39830: ker som är svåra att avgöra och som förutsätter        Enligt regeringsprogrammet inriktas handi-
39831: extra utredningar och bl.a. utlåtande av sakkun-       kappolitikens resurser i enlighet med de förslag
39832: nigläkare måste handläggningstiden med beak-           som framställts av handikappsarbetsgruppen 96
39833: tande av personalresurserna vid Hangö tullkam-         på så sätt att det stöd som kanaliserats genom be-
39834: mare betraktas som kort. Den anhopning av ären-        skattningen ombildas tili direkt stöd och service.
39835: den som nämns i spörsmålet existerar inte utan         lnnan detta eventuellt leder tili att också försla-
39836: handläggningen tar denna tid i anspråk.                gen i fråga om invalidåterbäring vid bilbeskatt-
39837:    De flesta handikappade som ansöker om åter-         ningen förverkligas är inga betydande föränd-
39838: bäring av bilskatt gör ansökan i förväg, varvid de     ringar eller tilläggsresurser för skötseln av åter-
39839: redan när de skaffar bilen kan vara säkra på att få    bäringen av bilskatt att vänta. Det kan anses att
39840: skatteåterbäring. Enligt 1998 års statistik upp-
39841: 
39842: 
39843: 4
39844: Ministerns svar                                    KK 208/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
39845: 
39846: 
39847: tullstyrelsen sköter de uppgifter som tilldelats
39848: den rätt snabbt inom ramen för sina resurser.
39849: 
39850: 
39851: 
39852: Helsingforsden 15 juli 1999
39853: 
39854:     Minister Suvi-Anne Siimes
39855: 
39856: 
39857: 
39858: 
39859:                                                                                       5
39860:                                                              KK 209/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
39861: 
39862: 
39863: 
39864: 
39865:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 209/1999 vp
39866: 
39867:                                             Palkansaajan päivärahan sekä liikkeen- ja
39868:                                             ammatinharj oittaj an vastaavan verovähennyk-
39869:                                             sen määrän erilaisuus
39870: 
39871: 
39872: 
39873: 
39874: Eduskunnan puhemiehelle
39875: 
39876: Palkansaaja ja yrittäjä ovat verotuksen suhteen      työmatkasta osapäivärahaan, jonka enimmats-
39877: eriarvoisessa asemassa. Jos yrittäjä ja hänen        määrä on 69 markkaa. Yli kymmenen tuntia kes-
39878: työntekijänsä lähtevät työmatkalle, jolla he teke-   tävästä työmatkasta palkansaajana on oikeus ko-
39879: vät täsmälleen samaa työtä, palkansaajalle mak-      kopäivärahaan, jonka enimmäismäärä on
39880: settava veroton päiväraha on lähes kolmannek-        154 markkaa.
39881: sen suurempi yrittäjän saamaan verovähennyk-            Sen sijaan liikkeen- ja ammatinharjoittaja saa
39882: seen verrattuna.                                     elantokustannusten lisäyksenä vähentää verotuk-
39883:     Tuloverolain 73 §:n mukaan verohallitus an-      sessa yli kuusi tuntia kestävästä työmatkasta vain
39884: taa vuosittain etukäteen tarkemmat määräykset        55 markkaa ja yli kymmenen tuntia kestävästä
39885: verovapaiden matkakustannusten korvausten pe-        työmatkasta 104 markkaa.
39886: rusteista ja määristä varattuaan kulukorvaus-
39887: asiain neuvottelukunnalle tilaisuuden tulla kuul-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39888: luksi asiassa. Tarkemmat säännökset neuvottelu-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
39889: kunnasta annetaan asetuksella.                       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39890:     Saman tuloverolain pykälän mukaan verohal-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39891: litus vahvistaa työnantajalta työmatkasta saadun
39892: verovapaan päivärahan ja ateriakorvauksen mää-             Mistä palkansaajan päivärahasta saa-
39893: rän käyttäen perusteena valtion työmarkkinalai-            man hyödyn sekä liikkeen- ja ammatin-
39894: toksen laskemaa matkakustannusten yhteismää-               harjoittajan verovähennyksestä saaman
39895: rää. Kotimaan päivärahaa määrättäessä tästä yh-            hyödyn ero johtuu, ja
39896: teismäärästä vähennetään säästyneiden elanto-
39897: kustannusten osuutena 15 prosenttia.                       mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
39898:     Verohallituksen päätöksellä palkansaajana on           ta liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä
39899: tänä vuonna oikeus yli kuusi tuntia kestävästä             palkansaajan oikeudet saadaan tasaver-
39900:                                                            taisiksi?
39901: 
39902: 
39903: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1999
39904: 
39905:     Päivi Räsänen /skl
39906: 
39907: 
39908: 
39909:                                                                                               Versio 2.0
39910: KK 20911999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                   Ministerin vastaus
39911: 
39912: 
39913: 
39914: 
39915: Eduskunnan puhemiehelle
39916: 
39917: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         kakustannusten korvausten perusteista ja määris-
39918: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tä varattuaan kulukorvausasiain neuvottelukun-
39919: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nalle tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa. Koti-
39920: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä-       maan päivärahaa määrättäessä tästä yhteismää-
39921: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          rästä vähennetään säästyneiden elantokustannus-
39922: KK 20911999 vp:                                        ten osuutena 15 prosenttia. Verohallituksen on
39923:                                                        vahvistettava verovapaan kilometrikorvauksen
39924:        Mistä palkansaajan päivärahasta saa-            määrä Valtion työmarkkinalaitoksen laskemaa
39925:        man hyödyn sekä liikkeen- ja ammatin-           kilometrikorvauksen enimmäismäärää vastaa-
39926:        harjoittajan verovähennyksestä saaman           vaksi.
39927:        hyödyn ero johtuu, ja                              Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
39928:                                                        8 §:n 12 kohdan mukaan vähennyskelpoisia me-
39929:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        noja ovat verovelvollisen ja hänen puolisonsa
39930:       tyä, jotta liikkeen- ja ammatinharjoitta-        elinkeinotoimintaan liittyvästä työmatkasta ai-
39931:       jan sekä palkansaajan oikeudet saa-             heutunut elantokustannusten lisäys sen mukaan
39932:       daan tasavertaisiksi?                           kuin Verohallitus tarkemmin määrää. Verohalli-
39933: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tuksen päätöksen mukaan liikkeen- ja ammatin-
39934: vasti seuraavaa:                                      harjoittajalla on oikeus vähentää elinkeinotoi-
39935:                                                       mintaan liittyvästä tilapäisestä matkasta aiheutu-
39936: Palkansaajien ja elinkeinonharjoittajien verokoh-     nut elantokustannusten lisäys kirjanpitoon kirjat-
39937: telu poikkeavat toisistaan monessa suhteessa.         tujen menojen tai muun luotettavan selvityksen
39938: Elinkeinonharjoittajan verotus perustuu kirjanpi-     mukaisesti. Todellisiin kustannuksiin perustu-
39939: tovelvollisuuteen, jota palkansaajana ei ole; elin-   valle vähennykselle ei Verohallituksen päätök-
39940: keinonharjoittajan tulo ja meno jaksotetaan suo-      sessä ole asetettu enimmäismäärää. Vain siinä ta-
39941: riteperiaatteen mukaan, kun taas palkansaajaa         pauksessa, että vähennystä ei ole tehty tällä pe-
39942: verotetaan kassaperiaatteen mukaan; elinkeino-        rusteella, tulee sovellettavaksi Verohallituksen
39943: toiminnan tulos jaetaan ansio- ja pääomatuloksi,      päätöksen mukainen arvioituun keskimääräiseen
39944: kun sen sijaan palkkatulo on aina ansiotuloa.         elantokustannusten lisäykseen perustuva vähen-
39945: Eroja on myös tulon veronalaisuutta ja vähennys-      nys, johon kysymyksen perusteluosassa viita-
39946: kelpoisuutta koskevissa säännöissä. Elinkeinon-       taan. Vahvistaessaan vähennyksen määrän Vero-
39947: harjoittajan ja palkansaajan verotusperiaatteiden     hallitus ei ole sidottu palkansaajan verovapaiden
39948: erot merkitsevät, että myös verotuksen yksityis-      päivärahojen ja kilometrikorvausten määrään.
39949: kohdat eri verolaeissa eroavat toisistaan.                Palkansaajan kiinteästi vahvistettu verovapaa
39950:    Tuloverolain mukaan veronalaista tuloa ei ole      päiväraha ja kilometrikorvaus palvelevat ensisi-
39951: työnantajalta työmatkasta saatu päiväraha, ate-       jaisesti yksinkertaistaruistavoitteita verotuksen
39952: riakorvaus ja majoittumiskorvaus. Kuten kysy-         samoin kuin työnantajan rahaliikenteen ja kirjan-
39953: myksen perusteluosassa todetaan, verohallitus         pidon näkökulmasta. Työmarkkinapoliittisista
39954: antaa vuosittain määräykset verovapaiden mat-         syistä siihen on vanhastaan sisältynyt myös vero-
39955: 
39956: 
39957: 2
39958: Ministerin vastaus                                         KK 209/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
39959: 
39960: 
39961: tukea ylikompensaation muodossa. Verohallituk-     Asianmukaista ei olisi, että menojen vähentämi-
39962: sella ei ole oikeutta poiketa eduskunnan hyväk-    nen sallittaisiin elinkeinoverotuksessa tosittein
39963: symällä lailla vahvistetuista periaatteista.       esitettyä selvitystä laajemmin. Elinkeinoverotuk-
39964:    Liikkeen- ja ammatinharjoittamiseen liittyy     sen kehittämisen tavoitteisiin ei näin ollen kuulu
39965: sekä vero- että kirjanpitosäännösten edellyttämä   kaavamaisen vähennyksen laajentaminen yli to-
39966: laaja tulojen ja menojen kirjaamisvelvollisuus.    dellisten kulujen.
39967: 
39968: 
39969: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1999
39970: 
39971:    Ministeri Suvi-Anne Siimes
39972: 
39973: 
39974: 
39975: 
39976:                                                                                                    3
39977: KK 209/1999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                       Ministems svar
39978: 
39979: 
39980: 
39981: 
39982: Tili riksdagens talman
39983: 
39984: 1 det syfte 37 § 1 mom.         riksdagsordningen     skattefria ersättningar, efter att ha berett kost-
39985: anger har Ni, Fru talman, tili vederbörande med-      nadsersättningsdelegationen tilifålie att bli hörd.
39986: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      När inrikesdagtraktamenten faststälis skali från
39987: man Päivi Räsänen /tkf undertecknade spörsmål         summan dras av en 15 procents andel för inbe-
39988: SS 209/1999 rd:                                       sparade levnadskostnader. Skattestyrelsen skali
39989:                                                       faststälia den skattefria kilometerersättningen i
39990:        På vad beror skillnaden mellan den nyt-        överensstämmelse med de maximikilometerer-
39991:        ta löntagare har av dagtraktamentena           sättningar som statens arbetsmarknadsverk har
39992:        och den nytta rörelseidkare och yrkesut-       räknat ut.
39993:        övare har av skatteavdragen, och                   Enligt 8 § 12 punkten lagen om beskattning
39994:                                                       av inkomst av näringsverksamhet räknas som av-
39995:        vad ämnar regeringen göraför att ge rö-        dragbara utgifter den ökning av levnadskostna-
39996:        relseidkare och yrkesutövare lika rättig-      dema som orsakas av arbetsresa i samband med
39997:        heter som löntagare?                           den skattskyldiges och hans makes näringsverk-
39998: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       sarnhet, i enlighet med vad Skattestyrelsen be-
39999: föra följande:                                        stämmer närmare. Enligt Skattestyrelsens beslut
40000:                                                       har rörelseidkare och yrkesutövare rätt att i enlig-
40001: Beskattningen av löntagare och näringsidkare av-      het med de utgifter som förts in i bokföringen el-
40002: viker från varandra i många avseenden. Beskatt-       ler med stöd av annan tillförlitlig utredning dra
40003: ningen av näringsidkare baserar sig på en bokfö-      av den ökning av levnadskostnadema som orsa-
40004: ringsskyldighet som löntagama inte har, närings-      kats av en tilifåliig resa i samband med närings-
40005: idkares utgifter och inkomster periodiseras en-       verksamheten. 1 Skattestyrelsens beslut anges
40006: ligt prestationsprincipen medan löntagare beskat-     inte något tak för avdrag som baserar sig på de
40007: tas utgående från kassaprincipen, och dessutom        faktiska kostnadema. Endast om avdraget inte
40008: indelas resultatet av näringsverksamheten i kapi-     har gjorts på denna grund tillämpas det avdrag
40009: tal- och förvärvsinkomst medan löneinkomsten          enligt Skattestyrelsens beslut som det hänvisas
40010: alitid utgör förvärvsinkomst. Skilinader före-        tili i motiveringen tili spörsmålet och som base-
40011: kommer också i bestämmelsema om skatteplik-           rar sig på en uppskattning av den genomsnittliga
40012: tig inkomst och om avdragsrätt. Olikhetema i be-      ökningen av levnadskostnadema. När Skattesty-
40013: skattningspraxis visavi näringsidkare respektive      relsen faststälier avdragsbeloppet är den inte
40014: löntagare innebär att också beskattningsdetaljer-     bunden av beloppen av löntagamas skattefria
40015: na avviker från varandra i de olika skattelagama.     dagtraktamenten och kilometerersättningar.
40016:     Enligt inkomstskattelagen är dagtraktamen-            Att den skattefria dagpenningen och
40017: ten, måltidsersättningar och logiersättningar som     kilometerersättningen för löntagare har fast-
40018: arbetsgivaren har betalt för arbetsresor inte skat-   stälits tili fasta belopp tjänar främst ett mål att
40019: tepliktig inkomst. Såsom påpekas i motiveringen       förenkla såväl beskattningen som arbetsgivarens
40020: tili spörsmålet meddelar Skattestyrelsen årligen      betalningsrörelse och bokföring. Av arbetsmark-
40021: föreskrifter om grundema för och beloppen av          nadspolitiska orsaker har detta sedan tidigare
40022: 
40023: 
40024: 4
40025: Ministems svar                                                KK 209/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
40026: 
40027: 
40028: även inkluderat skattestöd i form av överkom-         som bokföringsbestämmelsema. Det är inte mo-
40029: pensering. Skattestyrelsen har inte rätt att frångå   tiverat att i beskattningen av näringsverksamhet
40030: de principer som fastställts i en lag som riksda-     tillåta att avdragen för utgifterna överstiger utgif-
40031: gen har antagit.                                      ternas storlek enligt verifikaten. Tili målen när
40032:    Rörelseidkare och yrkesutövare har en omfat-       det gäller att utveckla beskattningen av närings-
40033: tande skyldighet att bokföra inkomster och utgif-     verksamhet hör således inte att göra de schema-
40034: ter. Denna skyldighet framgår av såväl skatte-        tiska avdragen större än de faktiska kostnaderna.
40035: 
40036: 
40037: 
40038: Helsingfors den 2 juli 1999
40039: 
40040:     Minister Suvi-Anne Siimes
40041: 
40042: 
40043: 
40044: 
40045:                                                                                                          5
40046:                                                           KK 210/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
40047: 
40048: 
40049: 
40050: 
40051:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 210/1999 vp
40052: 
40053:                                              Työttömän taloudelliset mahdollisuudet osallis-
40054:                                              tua vaalilautakunta- ja toimikuntatyöhön
40055: 
40056: 
40057: 
40058: 
40059: Eduskunnan puhemiehelle
40060: 
40061: Kunnanvaltuuston päätöksellä toimimisesta vaa-           Edellä kuvattu on konkreettinen esimerkki. Ei
40062: lilautakunnan ja -toimikunnan jäsenenä makse-         voi olla oikein, että - useimmiten ilman omaa
40063: taan palkkio. Tämän vastaanottaminen voi kui-         syytään - työttömäksi joutunutta henkilöä koh-
40064: tenkin käydä taloudellisesti kohtalokkaaksi hen-      dellaan tällä tavoin. Tässä on ao. lainsäädännön
40065: kilölle, joka on työttömyydestä johtuvan kor-         tarkistamisen paikka.
40066: vausjärjestelmän piirissä. Jos palkkio on esim.
40067: 1 500 mk, niin sovitellun päivärahan maksua           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
40068: koskevan työttömyysturvalain 18 §:n soveltami-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
40069: sen ja sivutuloprosentilla maksettujen verojen        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40070: jälkeen tämä yhteiskunnallista tehtävää suoritta-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40071: nut henkilö saa kouraansa vain reilun satasen. Li-
40072: säksi työttömyyspäivärahan maksatus keskeyte-               Aikooko hallitus esittää lainsäädäntöä
40073: tään siihen saakka, kunnes palkkio on maksettu              muutettavaksi siten, että työttömyyspäi-
40074: hänen tililleen. Onneksi puolueveroa ei peritä täl-         värahan piirissä olevaa henkilöä ei ta-
40075: laisista kuntatason palkkioista. Jos perittäisiin,          loudellisesti rangaista osallistumisesta
40076: niin nettotulo menisi "pakkasen puolelle".                  vaalilautakunnan tai -toimikunnan työ-
40077:                                                             hön?
40078: 
40079: 
40080: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
40081: 
40082:     Erkki Pulliainen /vihr
40083: 
40084: 
40085: 
40086: 
40087:                                                                                                Versio 2.0
40088: KK 210/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                              Ministerin vastaus
40089: 
40090: 
40091: 
40092: 
40093: Eduskunnan puhemiehelle
40094: 
40095: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa     maksetun tai myöhemmin maksettavan tulon
40096: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       määrästä, voidaan sovittelu suorittaa.
40097: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Sosiaali- ja terveysministeriön antamien työt-
40098: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulli-   tömyysturvaohjeiden mukaan, mikäli kysymys
40099: aisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      on luottamustoimena hoidettavasta vaalilauta-
40100: sen KK 210/1999 vp:                                 kunnan jäsenyydestä, ei luottamustoimen hoita-
40101:                                                     misesta saatua tuloa sovitella. Sen sijaan, jos on
40102:       Aikooko hallitus esittää lainsäädäntöä        kysymys vaalien hoitamiseen liittyvästä muusta
40103:       muutettavaksi siten, että työttömyyspäi-      työstä, jonka tekeminen ei perustu luottamustoi-
40104:       värahan piirissä olevaa henkilöä ei ta-       men hoitamiseen, sovitellaan työstä saatu työtu-
40105:       loudellisesti rangaista osallistumisesta      lo päivärahaa maksettaessa.
40106:       vaalilautakunnan tai -toimikunnan työ-           Työttömyyspäivärahan ja työtulojen yhteen-
40107:       hön?                                          sovitus toteutettiin niin sanotun kannustinlauk-
40108:                                                     kutyöryhmän ehdotusten pohjalta. Lähtökohtana
40109: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on ollut se, että vuositasolla tarkasteltuna työn te-
40110: vasti seuraavaa:                                    kemisen tulee aina parantaa taloudellista tilan-
40111: Sovitellun työttömyyspäivärahan määräytymis-        netta. Lyhytkestoisempia vaikutuksia tarkastel-
40112: säännökset on säännelty työttömyysturvalaissa       taessa työttömyysturvalain säännökset takaavat
40113: (602/1984). Lakia on muutettu esimerkiksi vuo-      korkeamman bruttopäivärahan määrän verrattu-
40114: den 1997 alusta lukien voimaan tulleilla muutok-    na siihen, ettei henkilö tee työtä ja mikäli henki-
40115: silla. Tuolloin muun muassa työtulojen yhteenso-    lö muutoin on oikeutettu työttömyyspäivärahaan.
40116: vitusprosenttia lievennettiin.                         Työttömyysturvan ja ansiotulon yhteensovi-
40117:     Lähtökohtaisesti kaikki työtulo, riippumatta    tusta koskevien säännösten uudistamisen keskei-
40118: työn tekemisen tavasta ja ansaitsemisen muodos-     nen lähtökohta kannustinvaikutusten lisäämisen
40119: ta, sovitellaan samojen säännöksien mukaisesti.     ohella on ollut saattaa erilaiset työstä saadut ve-
40120: Jo mainittua ajankohtaa aikaisemmalta ajalta        rotettavat tulot keskenään samanlaiseen ase-
40121: työttömyysturvalain 18 §:n 6 momentin mukaan        maan.
40122: työtuloksi on katsottu esimerkiksi palkkatulo ve-      Sosiaali- ja terveysministeriö ei pidä yhden-
40123: ronalaisine luontaisetuineen sekä työtuloksi kat-   vertaisuusnäkökohdan johdosta perusteltuna me-
40124: sottu osa muusta ansiotoiminnasta saadusta tu-      nettelyä, jossa verotettavia tuloja jätettäisiin so-
40125: losta. Pääsäännön mukaan työtulon sovittelu suo-    vittelussa huomioon ottamatta työn laadun tai
40126: ritetaan ansaintaperiaatteen mukaisesti. Kun hen-   työn tekemisen kohteen perusteella.
40127: kilö toimittaa työttömyyskassalle laskelman
40128: 
40129: 
40130: 
40131: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
40132: 
40133:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
40134: 
40135: 2
40136: Ministems svar                                            KK 210/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
40137: 
40138: 
40139: 
40140: 
40141: Tili riksdagens talman
40142: 
40143: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ster eller inkomster som utbetalas senare tili ar-
40144: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       betslöshetskassan.
40145: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk-         Enligt de anvisningar om utkomstskyddet för
40146: ki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga         arbetslösa som social- och hälsovårdsministeriet
40147: spörsmål SS 21011999 rd:                              meddelat skall inkomst som erhålls av skötseln
40148:                                                       av förtroendeuppdrag inte jämkas i fråga om så-
40149:       A.'mnar regeringen föreslå att lagstift-        dant medlemskap i en valnämnd som sköts som
40150:       ningen ändras så att personer som om-           ett förtroendeuppdrag. Däremot skall arbetsin-
40151:       fattas av arbetslöshetsdagpenning inte          komsten jämkas när dagpenning utbetalas, om
40152:        bestraffas ekonomiskt för att de deltar i      det är fråga om annat arbete som hänför sig tili
40153:        en valnämnds eller valbestyrelses verk-        valverksamhet och arbetet i fråga inte grundar sig
40154:       samhet?                                         på skötseln av ett förtroendeuppdrag.
40155:                                                          Jämkningen av arbetslöshetsdagpenningen
40156: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       och arbetsinkomsten genomfördes utgående från
40157: föra följande:                                        de förslag som arbetsgruppen "Flitfållorna"
40158: Bestämmelser om fastställande av jämkad arbets-       framställde. Utgångspunkten har varit att på års-
40159: löshetsdagpenning ingår i lagen om utkomst-           nivå betraktat skall arbete alltid förbättra den
40160: skydd för arbetslösa (602/1984). Lagen har revi-      ekonomiska situationen. Vid en närmare titt på
40161: derats t.ex. genom de ändringar av lagen som          de kortvariga verkningarna garanterar bestäm-
40162: trädde i kraft vid ingången av 1997. Då bl.a. lind-   melserna i lagen om utkomstskydd för arbetslösa
40163: rades jämkningsprocenten för arbetsinkomster.         en högre bruttodagpenning än om personen i frå-
40164:    Utgångspunkten är att all arbetsinkomst obe-       ga inte arbetar och om han eller hon i övrigt är
40165: roende av arbetssätt och förtjänstform samord-        berättigad tili arbetslöshetsdagpenning.
40166: nas enligt samma bestämmelser. Redan för den             Den centrala utgångspunkten för revideringen
40167: tid som föregick ovan nämnda tidpunkt har en-         av bestämmelserna om jämkning av utkomst-
40168: ligt 18 § 6 mom. lagen om utkomstskydd för ar-        skyddet för arbetslösa och förvärvsinkomsten har
40169: betslösa som arbetsinkomst betraktats t.ex. löne-     vid sidan om en ökning av motivationen varit att
40170: inkomsten jämte skattebelagda naturaförmåner          sinsemellan jämställa de beskattningsbara in-
40171: samt den såsom arbetsinkomst betraktade delen         komsterna från olika arbeten.
40172: av annan förvärvsinkomst. Enligt huvudregeln             Social- och hälsovårdsministeriet anser med
40173: jämkas arbetsinkomsten med stöd av intjänings-        tanke på likställighetsprincipen att det inte är mo-
40174: regeln. Jämkningen kan utföras när en person          tiverat att vidjämkningen lämna beskattningsba-
40175: lämnar en kalkyl över beloppet av betalda inkom-      ra inkomster obeaktade på grund av arbetets be-
40176:                                                       skaffenhet eller det ändamål för vilket arbetet ut-
40177:                                                       förs.
40178: 
40179: 
40180: 
40181: Helsingfors den 6 juli 1999
40182: 
40183:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
40184:                                                                                                         3
40185: 1
40186: 1
40187:  1
40188:   1
40189:   1
40190:    1
40191:     1
40192:     1
40193:      1
40194:       1
40195:       1
40196:        1
40197:         1
40198:         1
40199:          1
40200:           1
40201:           1
40202:            1
40203:             1
40204:             1
40205:              1
40206:               1
40207:               1
40208:                1
40209:                 1
40210: