<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
155 Käyttäjää paikalla!
0.007282018661499
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999 2000
A_1999_1 | A_1999_2 | A_1999_3 | A_1999_4 | B_1999_1 | B_1999_2 | C_1999_1 | C_1999_2 | D_1999 | E_1999_1 | E_1999_2 | F_1999_1 | F_1999_2 | F_1999_3 | F_1999_4 | F_1999_5 | Hak_1999 | PTK_1999_1 | PTK_1999_2 | PTK_1999_3 | PTK_1999_4 |
1: Vuoden 1999
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset 211-420/1999 vp
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16:
17: HELSINKI
18: ISSN 0783-991X
19: OY EDITA AB, HELSINKI 2000
20: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21:
22:
23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia-
24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat kirjatyypistä on kysymys.
25:
26:
27:
28: ASIAKIRJAT A-F
29:
30: A-osat: lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL)
31: vahvistamatta jääneet lait (VJL)
32: hallituksen esitykset (HE)
33: hallituksen kirjelmät
34: eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
35: tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
36: (VNP) E-osat:
37: valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja
38: valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir- lakialoitteet (LA)
39: jelmät VN) toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
40: toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
41: talousarvioaloitteet (T AA)
42: B-osat:
43: lisätalousarvioaloitteet (LT A)
44: eduskunnalle annetut kertomukset (K)
45: F-osat:
46: C-osat:
47: kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne-
48: valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä asi- tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset
49: oista laaditut valiokuntien mietinnöt (VM) keskustelualoitteet (KA)
50: ja lausunnot (VL) välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien
51:
52: D-osat: Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes-
53: eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
54: (EK) kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
55: valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon- reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
56: annot (VNT) A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
57: puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE) kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
58: puhemiesneuvoston laatimat luettelot jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
59: (PNL) E- ja F -osiin.
60:
61:
62:
63:
64: 200656
65: PÖYTÄKIRJAT
66:
67: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll sam-
68: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan mandrag (PR).
69:
70:
71:
72: HAKEMISTO
73:
74: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö- nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
75: hakemistoon. la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
76: Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1) Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
77: asialuettelon ja 2) asiasanaston. sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio-
78: 1) Asialuettelossa ovat asiakirj atyypeittäin päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
79: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie- mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
80: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
81: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan- jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
82: tuvat eri sidoksiin. tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
83: 2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä puheenvuorot.
84: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun- Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
85:
86:
87:
88: INTERNET
89:
90: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
91: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
92: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
93: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta kaukolainana.
94: SISÄLLYSLUETTELO
95:
96:
97: Kirjalliset kysymykset KK 219/1999 vp- Kirsi Piha /kok
98: 211-420/1999 vp Hallituksen alkoholipolitiikka
99: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
100: KK 211/1999 vp- Jari Koskinen /kok
101: Maatalouden ympäristöohjelma vuosille 2000- KK 220/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
102: 2006 Ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun
103: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi asetuksen aiheuttamat kohtuuttomuudet
104: Hemilä Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
105:
106: KK 212/1999 vp- Jukka Mikkola /sd KK 22111999 vp - Seppo Kanerva /kok
107: Vammaisen ja hänen perheensä oikeus käyttää Ikäluokan 1926 rintamatunnus
108: yhteistä autoa Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
109: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Perho
110: KK 213/1999 vp- Matti Kangas /vas KK 222/1999 vp - Seppo Kanerva /kok
111: Suomalaisten kuljetusalan yrittäjien turvaami- Lievävammaisten eli viiden prosentin vamma-as-
112: nen epäterveeltä kilpailulta teen sotainvalidien tilanne
113: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
114: nen
115: KK 223/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
116: KK 214/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
117: Elintarviketurvallisuuden parantaminen
118: Huonokuntoisen tiestön käyttömaksujen perimi-
119: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
120: nen
121: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi liikenneminis-
122: KK 224/1999 vp - Matti Väistö /kesk
123: terin sijaisena
124: Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen rahoitusti-
125: KK 21511999 vp - Aulis Ranta-Muotio /kesk lanne
126: ym. Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
127: Maatalouden sopeutusvähennysjärjestelmän jat- Perho
128: kaminen
129: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes KK 225/1999 vp- Janina Andersson /vihr ym.
130: Vesiskootterien aiheuttamat häiriöt ja ympäristö-
131: KK 216/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ongelmat
132: Lasten ja nuorten iltapäivätoiminta Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
133: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask nen
134:
135: KK 21711999 vp - Timo Ihamäki /kok KK 226/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
136: Huumausainerikollisuuden torjuminen Lasten hoidon tuet pienituloisille perheille
137: Vastannut: Ministeri Martti Korhonen sisäasiain- Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
138: ministerin sijaisena
139: KK 227/1999 vp- Harry Wallin /sd
140: KK 218/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ammattikorkeakoulun sosiaalialan tutkinnon
141: Nuorten tekemät rikokset suorittaneiden ammattinimike
142: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
143: Sisällysluettelo
144:
145:
146:
147: KK 228/1999 vp- Mikko Elo /sd KK 237/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
148: Työeläkeyhtiöiden sijoituspolitiikka Ammattikorkeakoulujen kehittäminen
149: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
150: Perho
151: KK 238/1999 vp - Sakari Smeds /skl
152: KK 229/1999 vp- Mikko Elo /sd Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja vä-
153: Alkoholilupien käsittelyaika ja päätöksenteon hentäminen
154: siirto paikallistasolle Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
155: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
156: KK 239/1999 vp- Jari Leppä /kesk
157: KK 230/1999 vp- Mikko Elo /sd Lunastuslain korvaussäännösten muuttaminen
158: Pitkäaikaistyöttömien yhdistelmätuen ongelmat Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
159: Vastannut: Ministeri Maija Rask työministerin
160: SlJatsena KK 240/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk
161: Työvoimatoimistojen toisistaan poikkeavat lain-
162: KK 23111999 vp- Ulla Juurola /sd ym. tulkinnat
163: Suomen Posti Oy:n lajittelutehtävien uudelleen- Vastannut: Ministeri Maija Rask työministerin
164: järjestely sijaisena
165: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
166: KK 241/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk
167: KK 23211999 vp - Ossi Korteniemi /kesk
168: Asevelvollisten yksityisyrittäjien sosiaaliturva
169: Poikkeuslupien myöntäminen lohenkalastukseen
170: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
171: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
172: Hemilä
173: KK 242/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
174: Taajamien läheisyyteen pesiytyneiden karhujen
175: SS 233/1999 rd- Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.
176: lopettaminen
177: Behoven att komplettera strafflagstiftningen på
178: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
179: grund av pälsfarmsräderna
180: Hemilä
181: Besvarats av: Justitieminister Johannes Koskinen
182: KK 243/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
183: KK 233/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
184: Kevyen liikenteen väylien aikaansaaminen Vil-
185: Rikoslain täydentämistarve turkistarhaiskuj en
186: jakkalan kirkonkylään
187: vuoksi
188: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi liikenneminis-
189: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
190: terin sijaisena
191: KK 234/1999 vp- Tero Mölsä /kesk
192: Nuorten lisääntyvä päihteiden väärinkäyttö KK 244/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
193: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet Kymenlaakson selviytymisen ja kehittämisen tu-
194: keminen
195: KK 235/1999 vp- Kirsi Piha /kok Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
196: Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen nen
197: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
198: KK 24511999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
199: KK 236/1999 vp- Annika Lapintie /vas ym. Työttömyysturvalain työssäoloehtoa koskeva py-
200: Kansaneläkkeen pohjaosan kaksoisvähennyksen kälä ja työsopimuslain mukainen vahingonkor-
201: palauttaminen vaus
202: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
203: Perho Perho
204: Sisällysluettelo
205:
206:
207: KK 246/1999 vp - Risto Kuisma /rem ym. KK 256/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk
208: Vanhustenhuolto erityisesti Ähtärissä Mahdollisesta kuntaliitoksesta tarjottava ns. kan-
209: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet nusraha Raahen seutukunnalle
210: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
211: KK 24 711999 vp - Seppo Lahtela /kesk nen
212: Suurpetojen aiheuttamat henkilö- ja omaisuusva-
213: hingot viranomaistoimeksiannoissa KK 257/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk
214: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi VR:nHyvinkään konepajan lakkauttaminen
215: Hemilä Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi liikenneminis-
216: terin sijaisena
217: KK 248/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
218: Asunto-osakeyhtiölain ns. kaapelitelevisiopykä- KK 258/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
219: län mahdollinen kumoaminen Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat
220: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
221:
222: KK 249/1999 vp - Päivi Räsänen /skl KK 259/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
223: Syrjäytymisen vastaisten hankkeiden tukeminen Vapaaehtoisten eläkevakuutusten eläketaso ja
224: kunnissa verotuki
225: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
226:
227: KK 260/1999 vp - Timo Ihamäki /kok ym.
228: KK 250/1999 vp - Mari Kiviniemi /kesk
229: Terveystiedon opetus peruskouluissa
230: Liikenneväylien parantaminen Ylistarossa
231: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
232: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi liikenneminis-
233: terin sijaisena KK 261/1999 vp - Timo Ihamäki /kok ym.
234: Liikunnan ja terveystiedon opetus lukio- ja am-
235: KK 251/1999 vp- Irja Tulonen /kok matillisessa koulutuksessa
236: Kodinhoito työsuhde-etuna Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
237: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
238: KK 262/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
239: KK 252/1999 vp- Leena Rauhala /skl Euroopan parlamentin vaalien vaalitapa
240: Koululaisten syrj äytyminen Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
241: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
242: KK 263/1999 vp - Paula Kokkonen /kok ym.
243: KK 253/1999 vp- Leena Rauhala /skl Tupakkalain täytäntöönpano ja ravintolatyönte-
244: Oppivelvollisuusiän alentamisen edellytysten kijöiden suojaaminen tupakansavulta
245: tutkiminen Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
246: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
247: KK 264/1999 vp - Paula Kokkonen /kok ym.
248: Rikoksen uhrin aseman parantaminen
249: KK 254/1999 vp -Marja-Leena Kemppainen
250: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
251: /skl
252: Alaikäisten tekemien seksuaalirikosten ennalta- KK 265/1999 vp- Veijo Puhjo /vas
253: ehkäisy Nokia-konsernin verottaminen
254: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
255:
256: KK 255/1999 vp - Marja-Leena Kemppainen KK 266/1999 vp - Erkki Pulliainen /vihr
257: /skl Hälytysajokortin tarpeellisuus
258: Kouluterveydenhuollon turvaaminen Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi liikenneminis-
259: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet terin sijaisena
260: Sisällysluettelo
261:
262:
263: KK 267/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr KK 27711999 vp- Saara Karhu /sd
264: Kansallisen luomustrategian laatiminen Ruoan arvonlisäveron alentaminen
265: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
266: Hemilä
267: KK 278/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
268: KK 268/1999 vp - Erkki Pulliainen /vihr Inarin kunnassa toimivien saamenkielisten päi-
269: Luomutuotannon pysyvän tuen säilyttäminen väkotien toiminnan turvaaminen
270: vuoden 1998 tasolla Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
271: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
272: Hemilä KK 279/1999 vp- Kirsi Piha /kok
273: Kuulovammaisten lasten ja nuorten syrjäytymi-
274: KK 269/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym. nen
275: Karhukannan rajoittaminen Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
276: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
277: SS 28011999 rd- Henrik Lax /sv m.fl.
278: Hemilä
279: Möjlighetema att välja närmaste skola på annan
280: ort
281: KK 270/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk
282: Besvarats av: Undervisningsminister Maija Rask
283: Tiede- ja taidekorkeakoulujen sekä ammattikor-
284: keakoulujen roolit tulevaisuudessa KK 280/1999 vp- Henrik Lax /r ym.
285: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask Mahdollisuudet valita lähin koulu toisella paik-
286: kakunnalla
287: KK 271/1999 vp - Matti Kangas /vas ym. Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
288: Katalysaattorin säätäminen pakolliseksi ulko-
289: mailta tuotaville käytetyille autoille SS 28111999 rd- Klaus Bremer /sv
290: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Konsekvensema av enhetliga bestämmelser för
291: nen regummerade däck
292: Besvrats av: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
293: KK 272/1999 vp- Mikko Immonen /vas
294: Alzheimer-potilaiden lääkehoidon korvaukset KK 28111999 vp - Klaus Bremer /r
295: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Pinnoitettuja renkaita koskevien yhtenäisten
296: Perho säännösten vaikutukset
297: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
298: KK 273/1999 vp- Jari Leppä /kesk nen
299: Etätyön edistäminen
300: KK 282/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk
301: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
302: Yhteisten väestönsuojien rakentamisen edistämi-
303: nen etäisyysvaatimuksia lieventämällä
304: KK 274/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk
305: Vastannut: Ministeri Martti Korhonen sisäasiain-
306: Ruokojärvi - Lohiniva-tien peruskorjaus ja pääl-
307: ministerin sijaisena
308: lystäminen
309: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi liikenneminis- KK 283/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
310: terin sijaisena Arvokkaan pihapiirin ja siihen kuuluvien raken-
311: nusten suojelu Keminmaalla
312: KK 275/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
313: Liikennerajoitukset yleisillä teillä
314: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi KK 284/1999 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas
315: ym.
316: KK 27611999 vp- Marjaana Koskinen /sd Paluumuuttajien eläkkeistä perittävä sairausva-
317: Vuokratyö yleissitovuussuojan piiriin kuutusmaksu
318: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
319: Sisällysluettelo
320:
321:
322: KK 285/1999 vp- Leea Hiltunen /skl ym. KK 294/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
323: Hälytysajoneuvojen kuljetusten turvallisuus Kaakkois-Suomen työllisyyden parantaminen
324: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi liikenneminis- Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
325: terin sijaisena
326: KK 295/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
327: KK 286/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk Eläkkeiden nosto elinkustannusten nousua vas-
328: Metsälain 10 § :n mukaisten erityisen tärkeiden taavalle tasolle
329: elinympäristöjen säilyttämisen korvaukset Vastannut: Ministeri Eva Biaudet sosiaali- ja ter-
330: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi veysministerin sijaisena
331: Hemilä KK 296/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
332: Alueellinen kuljetustuki
333: KK 287/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
334: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
335: Opintotukij ärj es telmän kehittäminen
336: Tuomioja
337: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
338: KK 297/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
339: KK 288/1999 vp- Merikukka Forsius /vihr EU-tukien vaikutus hyötyeläinten kohteluun
340: Luonnonmukaisen tuotannon kehittäminen Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
341: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
342: Hemilä
343: KK 298/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
344: KK 289/1999 vp- Katri Komi /kesk ym. VR:nHyvinkään konepajan toiminnan turvaami-
345: Sairausvakuutuksen päivärahan laskeminen nen
346: MYEL- ja YEL-työtulon perusteella Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
347: Vastannut: Ministeri Eva Biaudet sosiaali- ja ter- nen
348: veysministerin sijaisena
349: KK 299/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
350: KK 290/1999 vp - Erkki Pulliainen /vihr Seksipuhelinpalvelujen saatavuuden rajoittami-
351: Suojametsien hakkuista pidättäytyminen nen
352: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
353: Hemilä nen
354:
355: KK 291/1999 vp - Erkki Pulliainen /vihr KK 300/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
356: Kalasaalistilastoinnin luotettavuuden parantami- Työttömien toimeentulotuen laskentaperuste
357: nen Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
358: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
359: Hemilä KK 30111999 vp- Päivi Räsänen /skl
360: Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen
361: KK 292/1999 vp - Osmo Puhakka /kesk ym. Vastannut: Ministeri Maija Rask työministerin
362: Luonnonmukaisen viljelyn tukitaso ja kehittä- sijaisena
363: misstrategia
364: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi KK 302/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
365: Hemilä Psyykkisesti sairaan rikoksentekijän hoito
366: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
367: KK 293/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
368: Nelostien rakentaminen moottoritieksi välillä KK 303/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
369: Lahti-Heinola Liikenneyhteyksien kehittäminen
370: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
371: nen nen
372: Sisällysluettelo
373:
374:
375: KK 304/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk KK 315/1999 vp - Markku Rossi /kesk
376: Turvapaikkamenettelyn nopeuttaminen Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen
377: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
378:
379: KK 30511999 vp - Lauri Oinonen /kesk KK 316/1999 vp - Markku Rossi /kesk
380: Petoeläinten aiheuttama vaara ihmisille ja koti- Sähkömarkkinoiden vapaa kilpailu
381: eläimille Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
382: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Tuomioja
383: Hemilä
384: KK 317/1999 vp- Olli Nepponen /kok ym.
385: KK 306/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk Hirvien liikenteelle ja metsätaloudelle aiheutta-
386: Velan vanhentuminen mien vahinkojen selvittäminen ja korvaaminen
387: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
388: Hemilä
389: KK 307/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
390: Vapo Oy:n turvetuotantohankkeen ympäristövai- KK 318/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
391: kutukset Haukivuoren ja Virtasalmen kunnissa Maatalousyrittäjien lakimääräinen lomaoikeus ja
392: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi sen toteutuminen
393: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
394: KK 308/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk Perho
395: Sairaanhoidon tila maassamme
396: Vastannut: Ministeri Maija Perho peruspalvelu- KK 319/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
397: ministerin sijaisena ym.
398: Tielaitoksen henkilöstöpolitiikka
399: KK 309/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
400: Suurpetojen työsuojelullinen uhka työturvalli- Vastannut: Ministeri Johannes Koskinen liiken-
401: neministerin sijaisena
402: suudelle metsissä ja luonnossa
403: Vastannut: Ministeri Maija Perho
404: KK 320/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
405: KK 310/1999 vp - Timo Ihamäki /kok Maakunnan liittojen osallistuminen alueensa ke-
406: Rikosuhrirahaston perustaminen hittämiseen
407: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
408: nen
409: KK 31111999 vp - Timo Ihamäki /kok
410: Palkan ja sivukulujen maksaminen keikkatyöstä KK 32111999 vp- Timo Ihamäki /kok
411: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre Huumausainelainsäädännön laajentaminen kos-
412: kemaan gammaa
413: KK 312/1999 vp - Timo Ihamäki /kok Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
414: Avioerolasten huoltajuus
415: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen KK 322/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
416: KK 313/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Opiskelijoiden valmistumista tukeva stipendijär-
417: Fosamax-nimisen lääkkeen Kela-korvaukset jestelmä
418: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
419: Perho
420: KK 323/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
421: KK 314/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Opiskelijoiden yleinen asumistuki
422: Kokonaan korvattavan fysikaalisen hoidon lisää- Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
423: minen veteraanien kuntoutuksessa
424: Vastannut: Ministeri Maija Perho peruspalvelu- KK 324/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
425: ministerin sijaisena Katotilanteen aiheuttamat toimenpiteet Varsi-
426: Sisällysluettelo
427:
428:
429: nais-Suomessa ja Etelä-Suomen kuivuusalueilla KK 334/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
430: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Alzheimerin taudin hoidossa käytettävien lääk-
431: Hemilä keiden korvausperusteet
432: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
433: KK 325/1999 vp- Risto Kuisma /rem Perho
434: Suomen ja Venäjän välisen liikenteen epäkoh-
435: tien poistaminen KK 335/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
436: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Kyrönjoen pengerrystöissä ilmenneet ongelmat
437: nen Ylistaron Kitinojalla
438: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
439: KK 326/1999 vp- Risto Kuisma /rem Hemilä
440: Engel-Yhtymän asunto-osakemyynnit Helsingis-
441: sä KK 33611999 vp- Raimo Vistbacka /ps
442: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Työllisyyskursseihin suhtautuminen eri päivära-
443: hajärjestelmissä
444: KK 327/1999 vp- Mikko Immonen /vas Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
445: Suomalaisten tuotemerkkien valikoituminen Perho
446: käytettäväksi Suomen EU-puheenjohtajuusko-
447: kouksissa KK 337/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
448: Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen Kortesjärvi-Lappajärvi-maantien loppuunpääl-
449: lystäminen
450: KK 328/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
451: Postin ja Leonian yhteistyön jatkuminen sekä nen
452: postipalvelujen turvaaminen
453: Vastannut: Ministeri Sauli Niinistö KK 33811999 vp- Hannes Manninen /kesk
454: Taininiemi-Hosio-maantien (mt 924) rakennus-
455: KK 329/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk työn loppuun saattaminen
456: Erillislainsäädäntö pitkäaikaissairaille ja vam- Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
457: maisille lapsille nen
458: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
459: KK 339/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
460: KK 330/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas Juupajoen vanhainkodin peruskorjaushankkeen
461: Kansaneläkkeen pohjaosan kahteen kertaan leik- toteuttaminen
462: kaaminen Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
463: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
464: Perho KK 340/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
465: Asuntotuotannon ylikuumenemisen estämiseksi
466: KK 331/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
467: kelvolliset toimenpiteet
468: Tupakoinnin aiheuttamien haittojen poistaminen
469: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
470: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
471:
472: KK 33211999 vp - Katri Komi /kesk KK 34111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
473: Lahnalahti-Virtasalmi-maantien 456 paranta- 1990-luvun alussa Suomeen tulleiden Kosovon
474: minen albaanien palauttaminen
475: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
476: nen
477: KK 34211999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
478: KK 333/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl Lylyn varikon akkukorjaamo- ja varastoraken-
479: Päivähoitotilojen käyttötarkoitus ja valtion- nuksen rakentaminen
480: osuuslainsäädäntö Vastannut: Ministeri Eva Biaudet puolustusmi-
481: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet nisterin sijaisena
482: Sisällysluettelo
483:
484:
485: KK 343/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk KK 352/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
486: Alkoholinkäyttöön liittyvä valistus kouluissam- Espanjassa asuvien eläkeläisten verotus
487: me Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
488: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
489: KK 353/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
490: KK 344/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Kuntien lukumäärän vähentäminen
491: Arvonlisäverotuksen korjaaminen Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
492: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes nen
493: KK 354/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
494: KK 345/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
495: Riistalintujen tarhaus
496: Ensiopetusryhmän ehdotus esiopetusuudistuk-
497: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
498: sen toimeenpanoksi
499: Hemilä
500: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
501: KK 355/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
502: KK 346/1999 vp- Heli Paasio /sd Lasten mielenterveyshäiriöiden hoitaminen
503: Vanhempien tulojen vaikutus alle 20-vuotiaiden Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
504: opiskelijoiden opintotukeen
505: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden KK 356/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
506: Vartiointiliikkeiden luokitus ja valvonta
507: KK 347/1999 vp- Juha Karpio /kok Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
508: Patentti- ja rekisterihallituksen julkisuuskuva
509: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki KK 357/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
510: Tuomioja Ulkomaille suuntautuvan humanitaarisen avun
511: kuljetusavustukset
512: KK 348/1999 vp- Juha Karpio /kok Vastannut: Ministeri Satu Hassi
513: Asiakaspalvelun tason säilyttäminen yritystieto-
514: KK 358/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
515: jen ilmoittamisessa
516: Rapujen istutus
517: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
518: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
519: Tuomioja
520: Hemilä
521: KK 349/1999 vp- Heli Paasio /sd KK 359/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
522: Suomen Posti Oy:n tulevaisuus ja henkilöstö- Taksiautoilijoiden liikenneluvat ja sosiaalitoi-
523: politiikka men kuljetukset
524: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
525: nen nen
526:
527: KK 350/1999 vp- Risto Kuisma /rem KK 360/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
528: Tuotevalvontakeskuksen alkoholin anniskelu- Arvonlisävero käsityöläisammateissa
529: lupiin liittyvä harkintavalta Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
530: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
531: KK 36111999 vp- Riitta Korhonen /kok
532: SS 35111999 rd- Håkan Nordman /sv m.fl. Ulkomaanyhdistysten valtionapujen leikkaami-
533: Placering av en räddningshelikopter i Kvarken nen
534: Besvarats av: Inrikesminister Kari Häkämies Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
535: KK 362/1999 vp - Timo Ihamäki /kok
536: KK 35111999 vp- Håkan Nordman /r ym.
537: Valtatie viiden parantaminen välillä Kuortti-
538: Pelastushelikopterin sijoittaminen Merenkurk-
539: Mikkeli
540: kuun
541: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
542: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
543: nen
544: Sisällysluettelo
545:
546:
547: KK 363/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym. KK 372/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
548: Lääkekaappilupien myöntämisperusteet Savukosken Sokiin niobikaivoksen ympäristö-
549: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet vaikutusten selvittäminen
550: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
551: KK 364/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
552: Aravavuokratalojen eläkevastuukulukirjauksen KK 373/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.
553: vähennyskelvottomuus verotuksessa Kaavoitetun rantatontin kiinteistövero
554: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
555: KK 365/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
556: KK 374/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
557: Puhelinliikenteen toiminnan häiriöttömyys
558: Vapaapalokuntien aseman turvaaminen
559: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
560: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
561: nen
562: KK 366/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk KK 375/1999 vp- Matti Kangas /vas
563: Kasvatuksellisten näkökohtien huomioon ottami- Ansiotulovähennyksen kompensoiminen sairaus-
564: nen television ohjelmatarjonnassa ja työttömyyspäivärahoilla eläville
565: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
566: nen
567: KK 376/1999 vp- Matti Kangas /vas
568: KK 36711999 vp - Liisa Hyssälä /kesk Hierojien palvelujen Kela-korvaukset ja hiero-
569: Eläkeläisten verotus ja tulonhankkimiskulujen jien lomakorvaukset
570: vähennysoikeus Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
571: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Perho
572: KK 368/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
573: KK 377/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
574: Lastenpsykiatrian klinikan tilakysymys Pirkan-
575: Oluen suosiminen tax-free-kaupassa
576: maalla
577: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
578: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
579: KK 369/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym. KK 378/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas
580: Eduskunnan tahdon mukaan toimiminen liikun- Oppisopimus- ja työvoimapoliittisen koulutuk-
581: nan ja terveystiedon opetuksessa sen valvonta
582: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
583:
584: KK 370/1999 vp- Rakel Hiltunen /sd
585: KK 379/1999 vp- Saara Karhu /sd
586: Järjestyslakiehdotuksen nopeuttaminen ja rikesa-
587: Lasten ilta- ja yöhoidon turvaminen
588: kon sisällyttäminen järjestyslakiin
589: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
590: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
591:
592: SS 371/1999 rd- Pehr Löv /sv KK 380/1999 vp- Esa Lahtela /sd
593: Bristfållig information om rätten till pension från Vaalikelpoisuuden sitominen vaalipiirissä asu-
594: annat EU-land miseen eduskuntavaaleissa
595: Besvarats av: Social- och hölsovårdsminister Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
596: Maija Perho
597: KK 38111999 vp - Niilo Keränen /kesk
598: KK 37111999 vp- Pehr Löv /r
599: Ajoneuvo- ja moottoriajoneuvoveron (dieselve-
600: Puutteellinen tiedottaminen oikeudesta eläkkee-
601: ron) verokauden ja maksueräpäivien välinen
602: seen toisesta EU-maasta
603: eroavuus
604: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
605: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
606: Perho
607: Sisällysluettelo
608:
609:
610: KK 382/1999 vp- Harry Wallin /sd KK 392/1999 vp- Mikko Elo /sd
611: Erityisopetuksen ottaminen huomioon valtion- Työttömyyden vähentäminen Porin ja Rauman
612: osuuksissa seudulla
613: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
614: KK 383/1999 vp- Marja Tiura /kok KK 39311999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
615: Kehitysvammaisten erityisopetuksen valtion- Sosiaalikasvattajien asema esiopetuksessa
616: osuus Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
617: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
618: SS 394/1999 rd- Gunnar Jansson /sv
619: KK 384/1999 vp- Tero Rönni /sd Indragningen av publiktelefoner
620: Venäläisten autonkuljettajien työluvat Besvarats av: Trafikminister Olli-Pekka Heino-
621: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre nen
622:
623: KK 385/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl KK 394/1999 vp- Gunnar Jansson /r
624: Suomalaista syntyperää olevien henkilöiden Yleisöpuhelimien poistaminen
625: maahanmuuttolupien perusteet Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
626: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies nen
627:
628: KK 386/1999 vp- Päivi Räsänen /skl KK 395/1999 vp- Matti Kangas /vas
629: Vammaisen tai sairaan lapsen kotihoidon ja yksi- Toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseksi ja kehit-
630: tyisen hoidon tuki tämiseksi
631: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
632:
633: KK 387/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl KK 396/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym.
634: Alkoholin myynnin ja saannin rajoittaminen ala- Rintamapalvelustunnuksen myöntäminen vuo-
635: ikäisille nuorille Suomen ja ulkomaan välisessä sien 1939-1945 sotien aikana palvelleille mie-
636: lai valiikenteesä hille
637: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
638: Perho
639: KK 388/1999 vp- Niilo Keränen /kesk
640: Eräiden lääkeaineryhmien erityiskorvattavuus KK 397/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
641: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Espoon kaupungin päivähoidonjärjestelyt
642: Perho Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
643: KK 389/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd
644: KK 398/1999 vp- Tapio Karjalainen /sd
645: Kasvihuoneiden lämmitys eri energiamuodoilla
646: Kuntien sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön
647: ja kestävä kehitys korkeimman hallinto-oikeu-
648: ikääntyminen
649: den päätöksen valossa
650: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
651: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
652: KK 390/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym. KK 399/1999 vp- Raija Vahasalo /kok
653: Kasvihuoneiden lämmitys eri energiamuodoilla Ammattitaitoisten pitkäaikaistyöttömien työn-
654: ja kestävä kehitys haun parantaminen ja työvoimatoimistojen pal-
655: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki velutason nostaminen
656: Tuomioja Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
657:
658: KK 391/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl SS 400/1999 rd- Pehr Löv /sv
659: Pohjoisen Keski-Suomen verotoimistojen säilyt- Högutbildades möjligheter att använda sig av
660: täminen sysselsättningsförordningens möj ligheter
661: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Besvarats av: Arbetsminister Sinikka Mönkäre
662: Sisällysluettelo
663:
664:
665: KK 400/1999 vp- Pehr Löv /r KK 410/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
666: Korkeasti koulutettujen mahdollisuus käyttää hy- Rintamapalvelustunnuksen hakemisen määräaika
667: väkseen työllisyysasetuksen mahdollisuuksia Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
668: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre Perho
669: KK 401/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. KK 411/1999 vp- Marja Tiura /kok
670: Arvonlisäverorasituksen lieventäminen palvelu- Sotainvalidien avopalvelut
671: aloilla Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
672: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
673: KK 412/1999 vp- Arto Seppälä /sd
674: KK 402/1999 vp- Kari Urpilainen /sd Ansiotyöstään kotiin omaistaan hoitamaan jää-
675: Lääkäripula ja lääkäripalvelujen turvaaminen neen henkilön oikeus vapaaseen ja ansionmene-
676: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet tyskorvaukseen
677: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
678: KK 403/1999 vp- Esa Lahtela /sd
679: KK 413/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
680: Erääntyneen ajoneuvoveron maksaminen ajoneu-
681: Kouluterveydenhuollon kehittäminen
682: von omistajanvaihdoksessa
683: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
684: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
685: KK 414/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
686: KK 404/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym. Eri maiden poliisi- ja turvallisuusviranomaisten
687: Suomen toimenpiteiden riittämättömyys EU:n ylläpitämä ILETS-organisaatio
688: sosiaalirahaston varojen käytössä Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
689: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
690: KK 415/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
691: KK 405/1999 vp- Hannes Manninen /kesk Keskussotilassairaalan nykytila ja tulevaisuus
692: Sovellettava työehtosopimus ja yleissitovan työ- Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
693: ehtosopimuksen velvoitteet
694: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet KK 416/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
695: Keskituloisten oikeudenkäyntikustannusten koh-
696: KK 406/1999 vp- Reijo Kallio /sd tuullistaminen
697: Pienyritysten pitkäaikaisten velkojen puolitta- Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
698: mismahdollisuuden jatkaminen
699: KK 417/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
700: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
701: Turun ja Turun kaupunkiseudun vedenhankin-
702: KK 407/1999 vp- Matti Huutola /vas nan turvaaminen
703: Ikäsyrjintä työvoimapoliittisessa koulutuksessa Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
704: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre Hemilä
705: KK 418/1999 vp - Päivi Räsänen /skl
706: KK 408/1999 vp- Tytti lsohookana-Asunmaa
707: Ajoneuvoveron periminen
708: /kesk ym.
709: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
710: Korkeakouluopiskelijoiden opintotuen loppumi-
711: nen ennen opintojen päättymistä KK 419/1999 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok
712: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden Aj oharj oitteluratoj en toiminnan tukeminen
713: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
714: KK 409/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym. nen
715: Eläinsuojelulain kiertäminen koirien kasvatuk-
716: sessa ja koirien näyttelytoiminnassa KK 420/1999 vp- Mikko Elo /sd
717: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Ansiotulovähennyksen myöntäminen työttömille
718: Hemilä Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
719: KK 211/1999 vp- Jari Koskinen /kok
720:
721:
722:
723:
724: KIRJALLINEN KYSYMYS 21111999 vp
725:
726: Maatalouden ympäristöohjelma vuosille
727: 2000-2006
728:
729:
730:
731:
732: Eduskunnan puhemiehelle
733:
734: Ehdotus maatalouden uudeksi ympäristöohjel- että maatalouspolitiikan byrokratiaa karsitaan
735: maksi luovutettiin pari viikkoa sitten maa- ja mahdollisuuksien mukaan.
736: metsätalousministeri Kalevi Hemilälle. Ohjel-
737: massa esitetään useita muutoksia nykyiseen käy- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
738: tössä olevaan ympäristöohjelmaan. Pääministeri sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
739: Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa tode- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
740: taan, että "maatalouden ympäristöohjelma uudis- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
741: tetaan vuoden 2000 alusta pyrkimyksenä, että se
742: koskee mahdollisimman monta maatilaa". Tällä Vastaako työryhmän laatima ehdotus
743: tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman moni maatalouden ympäristöohjelmaksi hal-
744: maatila pyritään pitämään mukana ympäristö- litusohjelmaan kirjattuja tavoitteita, ja
745: ohjelmassa. Silloin ohjelman pitää olla sellai-
746: nen, että viljelijät ovat motivoituneita pysymään tuleeko uusi ympäristöohjelma eduskun-
747: ohjelmassa mukana. Hallitusohjelmassa tode- nan käsittelyyn ennen sen lähettämistä
748: taan myös se, että kansallisesti pitää toimia niin, komissiolle?
749:
750:
751:
752: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
753:
754: Jari Koskinen /kok
755:
756:
757:
758:
759: Versio 2.0
760: KK 21111999 vp- Jari Koskinen /kok Ministerin vastaus
761:
762:
763:
764:
765: Eduskunnan puhemiehelle
766:
767: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa päristötukeen sitoutuneiden viljelijöiden on tul-
768: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, lut noudattaa pakollisia perusympäristötuen eh-
769: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen toja. Uudessa ehdotuksessa nykyistä perustukea
770: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Koski- vähälukuisempien perustoimenpiteiden noudat-
771: sen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen taminen olisi kaikille tukijärjestelmään sitoutu-
772: KK 211/1999 vp: ville viljelijöille pakollista, mutta sen lisäksi vil-
773: jelijän tulisi valita lisätoimenpiteistä vähintään
774: Vastaako työryhmän laatima ehdotus yksi noudatettava toimenpide. Lisätoimenpiteitä
775: maatalouden ympäristöohjelmaksi hal- on 18 erilaista. Täten viljelijä voi valita sellaisen
776: litusohjelmaan kirjattuja tavoitteita, ja toimenpiteen, joka parhaiten soveltuu noudatet-
777: tavaksi juuri hänen maatilansa olosuhteissa. Li-
778: tuleeko uusi ympäristöohjelma eduskun- säksi toimenpiteet on eriytetty sen perusteella,
779: nan käsittelyyn ennen sen lähettämistä onko kyseessä kasvinviljelytila vai kotieläintila.
780: komissiolle? Näin myös tuki kohdistuu nykyistä paremmin to-
781: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teutettavien toimenpiteiden perusteella, kun jo-
782: vasti seuraavaa: kaiseen toimeenpiteeseen liittyy oma tukitaso.
783: Työryhmä on arvioinut, että perus- ja lisätoi-
784: Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryh- menpiteisiin sitoutuisi noin 80 % viljelijöistä.
785: mä, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus maa- Nykyohjelmaan sitoutuneita on noin 90 % vilje-
786: talouden ympäristötuesta vuosille 2000-2006, lijöistä. Pienempi arvio johtuu osittain siitä, että
787: jätti ehdotuksensa ministeriölle 28.5.1999. Ky- hallituksen tavoitteena on saada luonnonhaitta-
788: seessä oli laajapohjainen työryhmä, jossa oli mu- korvaus ulotetuksi koko maahan. Tällöin A-
789: kana edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, alueella ei olisi tarpeen kompensoida luonnon-
790: ympäristöministeriöstä, maataloustuottajista, haittakorvauksen puuttumista ympäristötuella.
791: maatalousneuvonnasta ja luonnonsuojeluliitosta. A-alueen vähenevän ympäristötuen on arvioitu
792: Lisäksi työryhmään kuului asiantuntijoina edus- jonkin verran vähentävän viljelijöiden kiinnos-
793: tajat ympäristötutkimuksesta (vesistötutkimus ja tusta tukimuotoon. Mahdollisen osallistumisas-
794: biodiversiteettitutkimus) sekä maataloustutki- teen laskun jälkeenkin osallistumisastetta voi-
795: muksesta ja maatalouden taloustutkimuksesta. daan pitää hyvänä.
796: Työryhmä jätti ehdotuksensa maa- ja metsäta- Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen
797: lousministeriölle yksimielisenä. mukaan ehdotus maatalouden ympäristöohjel-
798: Ehdotettu maatalouden ympäristöohjelma maksi 2000-2006 ottaa hallitusohjelman mu-
799: 2000-2006 jakautuu perustoimenpiteisiin, lisä- kaisesti huomioon maamme luonnonmaantieteel-
800: toimenpiteisiin ja erityistukisopimuksiin. Verrat- liset erityisolosuhteet ja maataloustuotannon jat-
801: tuna nykyiseen, vuosille 1995-1999 hyväksyt- kumisen myös pohjoisilla alueilla. Lisäksi ehdo-
802: tyyn maatalouden ympäristöohjelmaan, ehdotuk- tuksen pyrkimyksenä on, että ympäristöohjelma
803: sessa on pyritty lisäämään viljelijöiden valinnan- koskee mahdollisimman monta maatilaa.
804: mahdollisuuksia. Nykyohjelmassa kaikkien ym-
805:
806:
807: 2
808: Ministerin vastaus KK 21111999 vp- Jari Koskinen /kok
809:
810:
811: Euroopan komissiolle toimitettava maatalou- jälkeen, kun ohjelma on hyväksytty valtioneu-
812: den ympäristöohjelma 2000-2006 tuodaan voston käsittelyssä.
813: eduskunnalle valtioneuvoston tiedonantona sen
814:
815:
816: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
817:
818: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
819:
820:
821:
822:
823: 3
824: KK 211/1999 vp- Jari Koskinen /kok Ministems svar
825:
826:
827:
828:
829: Tili riksdagens talman
830:
831: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger alla odlare som förbundit sig till miljöstödet iakt-
832: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av ta de obligatoriska villkoren för miljöbasstödet. 1
833: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari det nya förslaget skulle det för alla odlare som
834: Koskinen /saml undertecknade skriftliga spörs- förbinder sig till stödsystemet vara obligatoriskt
835: mål SS 21111999 rd: att iaktta basåtgärdema, som är fårre än i det nu-
836: varande systemet, men därtill skulle odlaren vara
837: Motsvarar det förslag tili miljöprogram tvungen att bland tilläggsåtgärdema välja minst
838: för jordbruket som en arbetsgrupp gjort en åtgärd som han iakttar. Det finns 18 olika till-
839: upp de mål som antecknats i regerings- läggsåtgärder. Odlaren kan alltså välja en sådan
840: programmet, och åtgärd som är bäst lämpad att iaktta med tanke på
841: förhållandena på just hans gård. Därtill har åtgär-
842: kommer det nya miljöprogrammet att derna differentierats på basis av om gården är en
843: behandlas i riksdagen innan det sänds växtodlingsgård eller en husdjursgård. På så sätt
844: tili kommissionen? hänför sig stödet bättre till de åtgärder som skall
845: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- genomföras, när varje åtgärd har en egen stödni-
846: föra följande: vå.
847: Arbetsgruppen har uppskattat att ca 80 % av
848: Den arbetsgrupp somjord- och skogsbruksminis- odlarna skulle förbinda sig till bas- och till-
849: teriet tillsatt med uppgift att bereda ett förslag till läggsåtgärdema. Ca 90 % av odlama har förbun-
850: miljöstöd för jordbruket för åren 2000-2006, dit sig till det nuvarande programmet. Den min-
851: lämnade sitt förslag till ministeriet 28.5.1999. dre uppskattningen beror delvis på att regeringen
852: Det var fråga om en bredbasig arbetsgrupp med har som mål att utvidga kompensationsbidraget
853: representanter för jord- och skogsbruksministe- så att det omfattar hela landet. Då skulle det inom
854: riet, miljöministeriet, lantbruksproducenterna, stödornråde A inte finnas något behov av att
855: lantbruksrådgivningen och naturskyddsförbun- kompensera avsaknaden av kompensationsbidra-
856: det. Dessutom hörde representanter för miljö- get med miljöstöd. Det minskande miljöstödet
857: forskningen (vattenundersökning och biodiversi- inom stödområde A har uppskattats i viss mån
858: tetsundersökning), för lantbruksforskningen och minska odlamas intresse för stödformen. Ä ven
859: för lantbruksekonomiska forskningen till arbets- efter att deltagandet eventuellt minskat kan man
860: gruppen. Arbetsgruppen lämnade ett enhälligt anse att det är bra.
861: förslag till jord- och skogsbruksministeriet. Enligt jord- och skogsbruksministeriets upp-
862: Det föreslagna miljöprogrammet för jordbru- fattning beaktar förslaget till miljöprogram för
863: ket 2000-2006 är indelat i basåtgärder, till- jordbruket 2000-2006 vårt lands naturgeogra-
864: läggsåtgärder och avtal om specialstöd. Jämfört fiska särförhållanden och jordbruksproduktio-
865: med det nuvarande för åren 1995-1999 god- nens framtid även inom de nordliga områdena.
866: kända miljöprogrammet för jordbruket har man i Dessutom eftersträvas med förslaget att miljö-
867: förslaget strävat efter att öka odlarnas valmöj- programmet skall gälla så många gårdar som
868: ligheter. Enligt det nuvarande programmet skall möjligt.
869:
870:
871: 4
872: Ministems svar KK 21111999 vp- Jari Koskinen /kok
873:
874:
875: Miljöprogrammet för jordbruket 2000-2006, lande från statsrådet efter att programmet har
876: som skall tillställas Europeiska gemenskapemas godkänts vid behandling i statsrådet.
877: kommission, förs till riksdagen som ett medde-
878:
879:
880: Helsingfors den 6 juli 1999
881:
882: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
883:
884:
885:
886:
887: 5
888: KK 212/1999 vp- Jukka Mikkola /sd
889:
890:
891:
892:
893: KIRJALLINEN KYSYMYS 212/1999 vp
894:
895: Vammaisen ja hänen perheensä oikeus käyttää
896: yhteistä autoa
897:
898:
899:
900:
901: Eduskunnan puhemiehelle
902:
903: Pakettiautossa voi matkustaa kuljettajan lisäksi tää samanarvoisiksi. Moni vammainen tarvitsee
904: kaksi henkilöä etupenkillä sekä yksi tai useampi tavaratilassa matkustaessaan terveen tukihenki-
905: pyörätuolia käyttävä takatilassa. Pakettiautoa ei lön, mihin hänellä ei ole mahdollisuutta. Ns. tila-
906: saa muuttaa lisäpenkein edes tilapäisesti siten, auto on hankintakustannuksiltaan nykyoloissa
907: että esim. yhden vammaisen sisältävän perheen vammaiselle liian kallis.
908: muita kuin vammaisia jäseniä voitaisiin kuljettaa
909: takatilassa ilman, että siitä seuraa kustannuksia Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
910: verottajan taholta. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
911: Samoin pyörätuolissa istuva aikuinen vam- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
912: mainen, joka pystyy lisälaittein kuljettamaan au- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
913: toa, ei voi muuttaa pakettiautoa verovapaasti
914: henkilökäyttöön edes tilapäisesti. Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä,
915: Nämä esimerkit osoittavat, miten eriarvoiseen jotta vammaisten henkilöiden ja heidän
916: asemaan vammaisperheet asetetaan, kun lainsää- perheidensä liikkuminen autolla voitai-
917: dännössä on kuljetusten osalta lähdetty vain yk- siin hoitaa tarkoituksenmukaisella ta-
918: sittäisen vammaisen tilanteesta. Vammainen on valla ilman, että siitä koituu vammaisil-
919: osa perhettään, jonka kaikki jäsenet tulisi miel- le tai heidän perheilleen kohtuuttomia
920: taloudellisia seuraamuksia?
921:
922:
923: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
924:
925: Jukka Mikkola /sd
926:
927:
928:
929:
930: Versio 2.0
931: KK 212/1999 vp- Jukka Mikkola /sd Ministerin vastaus
932:
933:
934:
935:
936: Eduskunnan puhemiehelle
937:
938: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa käsityksen mukaan ole pidettävä ajoneuvon ve-
939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, rollisena muuttamisena henkilökuljetusajoneu-
940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen voksi.
941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Mik- Autoverotuksessa pakettiauto on siten invali-
942: kolan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen dipalautusten suhteen periaatteessa samassa ase-
943: KK 21211999 vp: massa kuin henkilöauto, mutta pyörätuolin käy-
944: tön kohdalla on säädetty lievennys henkilökulje-
945: Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, tusta pakettiautossa koskeviin muutoin hyvin ra-
946: jotta vammaisten henkilöiden ja heidän joittaviin säännöksiin.
947: perheidensä liikkuminen autolla voitai- Kysyjän tarkoittama palautusjärjestelmä koh-
948: siin hoitaa tarkoituksenmukaisella ta- distuu siten autoverotuksessa vammaisten hank-
949: valla ilman, että siitä koituu vammaisil- kimiin pakettiautoihin aivan samoin kuin henki-
950: le tai heidän perheilleen kohtuuttomia löautoihin. Tarkoituksena ei ole asettaa paketti-
951: taloudellisia seuraamuksia? autoja tässä suhteessa henkilöautoista poikkea-
952: vaan asemaan.
953: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Mitä muutoin tulee autoverotuksen invalidipa-
954: vasti seuraavaa: lautusjärjestelmän kehittämiseen, järjestelmää
955: Autoverolain 51 §:ssä säädetään autoveron pa- on monissa yhteyksissä arvosteltu liian jousta-
956: lauttamisesta, kun auto tulee laissa määritellyn mattomaksi ja asiaa on tältäkin kannalta selvitet-
957: vammaisen omistukseen ja henkilökohtaiseen ty useassa työryhmä- tai toimikuntamietinnössä.
958: käyttöön. Palautusta ei ole rajoitettu henkilöau- Tällä vuosikymmenellä on kahdesti esitetty luo-
959: toihin, vaan tämä mahdollisuus koskee yhtä lail- vuttavaksi kokonaan autoveron palautuksesta ja
960: la myös pakettiautoja. Samoin palautus koskee siirryttäväksi sosiaaliviranomaisten kautta
961: sitä veroa, joka on suoritettava, jos pakettiauto myönnettävään suoraan autonhankinnan tukeen.
962: muutetaan henkilöautoksi. Viimeksi tällaisen ehdotuksen on tehnyt sosiaa-
963: Autoverolain 24 §:n 2 momentin säännöksis- li- ja terveysministeriön asettama vammaistyö-
964: tä seuraa, ettei pakettiautosta ole suoritettava ryhmä 96, jonka muistio on päivätty 28 päivälle
965: henkilökuljetuksen perusteella veroa, jos paketti- helmikuuta 1997 (sosiaali- ja terveysministeriön
966: auton tavaratila varustetaan laitteilla pyörätuolin työryhmämuistioita 1997:6). Jos tähän suuntaan
967: kiinnittämistä varten ja näin varustetun paketti- voitaisiin edetä, kuten myös hallitusohjelma
968: auton tavaratilassa kuljetetaan pyörätuolia vaki- edellyttää, tukijärjestelmästä voitaisiin mahdolli-
969: naisesti käyttävää henkilöä. Sen sijaan muita is- sesti tehdä sellainen, jossa vammaisen henkilön
970: tuinpaikkoja ei tämän lisäksi voida asentaa suo- yksilölliset tarpeet voitaisiin ottaa huomioon ny-
971: rittamatta veroa, ellei kysymyksessä ole hyvin kyistä joustavammin myös silloin, kun pakettiau-
972: kookas pakettiauto. Verosäännökset eivät estä ton käyttö näyttää tarpeelliselta. Nykyisessä jär-
973: pakettiauton kuljettajatilan muuttamista siten, jestelmässä perusteet on säädettävä kiinteästi la-
974: että pyörätuolia käyttävä vammainen voi siitä kiin siten kuin verolainsäädännössä yleensäkin
975: kuljettaa autoa. Tätä ei valtiovarainministeriön on asian laita.
976:
977:
978: 2
979: Ministerin vastaus KK 212/1999 vp- Jukka Mikkola /sd
980:
981:
982: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1999
983:
984: Ministeri Suvi-Anne Siimes
985:
986:
987:
988:
989: 3
990: KK 212/1999 vp- Jukka Mikkola /sd Ministerns svar
991:
992:
993:
994:
995: Tili riksdagens talman
996:
997: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger betraktas som skattepliktig ändring av ett fordon
998: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av till ett fordon för persontransport.
999: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juk- Vid bilbeskattningen är en paketbil sålunda i
1000: ka Mikkola /sd undertecknade skriftliga spörs- fråga om invalidåterbäring i samma situation
1001: mål SS 21211999 rd: som en personbil, men vad användningen av rull-
1002: stol beträffar har det fastställts en lindring i de i
1003: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta övrigt mycket begränsande bestämmelserna om
1004: för att handikappade och deras famil- persontransport i paketbil.
1005: jers möjligheter att röra sig med bil Det återbäringssystem som spörsmålsställa-
1006: skulle kunna skötas på ett ändamålsen- ren avser gäller sålunda vid bilbeskattningen
1007: ligt sätt utan att detta medför orimliga förutom personbilar också paketbilar som ägs
1008: ekonomiska konsekvenser för de handi- eller innehas av handikappade. A vsikten är inte
1009: kappade och deras familjer? att försätta paketbilar i en annan situation än per-
1010: sonbilar.
1011: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Vad invalidåterbäringssystemet vid bilbe-
1012: föra följande: skattningen i övrigt beträffar har systemet i
1013: 1 51 § bilskattelagen bestäms att bilskatt åter- många sammanhang kritiserats för att vara allt-
1014: bärs då bilen i enlighet med vad som bestäms i la- för oflexibelt och frågan har också utretts i flera
1015: gen kommer i en invalids ägo och i hans eller arbetsgruppers och kommissioners promemori-
1016: hennes personliga bruk. Återbäringen har inte or. Under detta årtionde har det i två repriser fö-
1017: begränsats till personbilar utan denna möjlighet reslagits att man helt och hållet skulle frångå
1018: gäller lik väl för paketbilar. Återbäringen gäller återbäringen av bilskatt och övergå till direkt
1019: likaså den skatt som måste betalas ifall en paket- stöd för anskaffning av bil, som beviljas via de
1020: bil omvandlas till personbil. sociala myndigheterna. Senast har detta föresla-
1021: Av 24 § 2 mom. bilskattelagen följer att man gits i den av social- och hälsovårdministeriet till-
1022: inte på grundval av persontransport behöver be- satta Handikappsarbetsgruppen 96:s promemo-
1023: tala skatt för en paketbil ifall paketbilens lastut- ria av den 28 februari 1997 (social- och häl-
1024: rymme utrustas med anordningar för fastgörande sovårdsministeriets arbetsgruppspromemorior
1025: av rullstol och i den på detta sätt utrustade paket- 1997:6). Om utvecklingen framskred i den här
1026: bilen transporteras en person som varaktigt an- riktningen, vilket också regeringsprogrammet fö-
1027: vänder rullstol. Däremot kan man inte utöver det- rutsätter, skulle man eventuellt kunna ändra stö-
1028: ta installera flera sitsar utan att betala skatt, ifall dsystemet på det sättet att också en handikappad
1029: det inte är frågan om en mycket stor paketbil. persons individuella behov, då han eller hon ver-
1030: Skattebestämmelserna hindrar inte att paketbi- kar behöva paketbil, kunde beaktas smidigare än
1031: lens förarutrymme omvandlas på så sätt att en i det nuvarande systemet, där grunderna måste
1032: person i rullstol kan sitta där och köra bilen. Det- fastställas i lag på det sätt som också i allmänhet
1033: ta kan enligt finansministeriets uppfattning inte är fallet i skattelagstiftningen.
1034:
1035:
1036:
1037: 4
1038: Ministerns svar KK 212/1999 vp- Jukka Mikkola /sd
1039:
1040:
1041: Helsingfors den 13 juli 1999
1042:
1043: Minister Suvi-Anne Siimes
1044:
1045:
1046:
1047:
1048: 5
1049: j
1050: j
1051: j
1052: j
1053: j
1054: j
1055: j
1056: j
1057: j
1058: j
1059: j
1060: j
1061: j
1062: j
1063: j
1064: j
1065: j
1066: j
1067: j
1068: j
1069: KK 213/1999 vp- Matti Kangas /vas
1070:
1071:
1072:
1073:
1074: KIRJALLINEN KYSYMYS 213/1999 vp
1075:
1076: Suomalaisten kuljetusalan yrittäjien turvaami-
1077: nen epäterveeltä kilpailulta
1078:
1079:
1080:
1081:
1082: Eduskunnan puhemiehelle
1083:
1084: Maamme rekka-autoliikenne on joutunut vai- miin ei ole ryhdytty ongelman vaatimassa laajuu-
1085: keuksiin. Osasyynä tähän on ollut Venäjälle dessa.
1086: suuntautuneen liikenteen siirtyminen venäläis-
1087: ten hallintaan ja muutoinkin kasvaneet kustan- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1088: nukset kuljetusalalla. Kuljetusalan arvioiden mu- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1089: kaan noin 300 alalla toimivaa yritystä on vaaras- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1090: sa mennä konkurssiin. Tämän myötä alalta jou- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1091: tuu vähintään 600 henkilöä työttömäksi. Ilman
1092: erityistoimenpiteitä rekkaliikenteen yritysten li- Millaisia toimenpiteitä hallituksella on
1093: puttaminen Suomesta ulkomaille tulee kustan- käytettävänään, ja
1094: nussyistä jatkossa vain kiihtymään.
1095: Suomalaisia rekka-autoliikenteen harjoittajia millaisella aikataululla hallitus aikoo
1096: voitaisiin suojella venäläisiä yrityksiä vastaan toimia suomalaisten rekka-autoliiken-
1097: monin tavoin, mutta ainakaan vielä tällaisiin toi- teen harjoittajien aseman parantami-
1098: seksi epätervettä kilpailua vastaan?
1099:
1100:
1101: Helsingissä l 0 päivänä kesäkuuta 1999
1102:
1103: Matti Kangas /vas
1104:
1105:
1106:
1107:
1108: Versio 2.0
1109: KK 213/1999 vp- Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
1110:
1111:
1112:
1113:
1114: Eduskunnan puhemiehelle
1115:
1116: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa nä alhaisemman kustannustasonsa ansiosta.
1117: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, Tämä on johtanut siihen, että johtavien euroop-
1118: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen palaisten kuljetusmaiden yrityksiä on siirtynyt
1119: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan- harjoittamaan toimintaansa näistä maista. Val-
1120: kaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tauksen torjumiseen ei ole montaakaan keinoa
1121: KK 21311999 vp: käytettävissä. Kansainvälinen maantiekuljetus-
1122: liitto (IRU) on ehdottanut mm. Euroopan unio-
1123: Millaisia toimenpiteitä hallituksella on nin jäsenyyttä hakeneiden maiden maantiekulje-
1124: käytettävänään, ja tuksia koskevan lainsäädännön harmonisoimista
1125: ja rajoitettujen kiintöiden käyttöönottoa ehdoksi
1126: millaisella aikataululla hallitus aikoo unionin markkinoille pääsemiseksi jo ennen
1127: toimia suomalaisten rekka-autoliiken- unionin jäseneksi tuloa. Ehdotus tasaisi pitkällä
1128: teen harjoittajien aseman parantami- aikavälillä kilpailuedellytyksiä, mutta ei poista
1129: seksi epätervettä kilpailua vastaan? ongelmia kokonaan.
1130: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT
1131: ti seuraavaa: ry, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Suomen
1132: Kuorma-autoliitto ry ja Ulkomaanliikenteenhar-
1133: Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä venä- joittajat ry ovat esittäneet valtiovarainministe-
1134: läisten kuljetusyritysten markkinaosuus on kas- riölle suomalaisten kuljetusyritysten kilpailuky-
1135: vanut. Suomesta Venäjälle suuntautuvissa kulje- vyn kohentamiseksi ja kuljettajien yhteiskunnan
1136: tuksissa suomalaisten osuus oli huhtikuun lopus- palveluitta jäämisen korvaamiseksi, että rajany-
1137: sa enää 22 %. Kaikissa kuljetuksissa suomalais- littävän ulkomaanliikenteen kuljettajat ja kulje-
1138: ten ja venäläisten kuljetusyritysten osuus on vie- tusyrittäjät saavat tehdä vuoden 1999 lopullises-
1139: lä suurin piirtein yhtä suuri. Markkinaosuuksien sa verotuksessa työtulovähennyksen, joka on val-
1140: siirtyminen venäläisille johtuu suurelta osin tionverotuksessa 200 markkaa ja kunnallisvero-
1141: alemmasta kustannustasosta ja kilpailukyvyn pa- tuksessa 300 markkaajokaista ulkomailla vietet-
1142: rantumisesta muutoinkin. Suomalaisten kuljetus- tyä työpäivää kohti. Esitys on vielä valtiovarain-
1143: yritysten kaluston siirrot mm. Venäjän rekiste- ministeriön käsiteltävänä.
1144: riin ovat myös osaltaan vaikuttaneet suomalais- Epätervettä kilpailua voidaan tässä vaiheessa
1145: ten markkinaosuuden laskuun. torjua vain huolehtimalla siitä, ettei suomalaisia
1146: Eurooppalaiset maantiekuljetusmarkkinat kuljetusyrityksiä diskriminoida ja poistamalla
1147: ovat tällä hetkellä suurten muutosten alla. Itä-Eu- neuvotteluteitse tai tarvittavin vastatoimenpitein
1148: roopan maiden kuljetusyritykset ovat valtaamas- suomalaisyritysten toimintaa ulkomailla haittaa-
1149: sa Euroopan unionin kuljetusmarkkinoita lähin- via esteitä.
1150:
1151:
1152:
1153: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1999
1154:
1155: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
1156:
1157:
1158:
1159: 2
1160: Ministems svar KK 213/1999 vp- Matti Kangas /vas
1161:
1162:
1163:
1164:
1165: Tili riksdagens talman
1166:
1167: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger transportländer har övergått till att utöva sin
1168: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av verksamhet från dessa länder. Det finns inte så
1169: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat- många medel att motverka inmutningen. Det in-
1170: ti Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörs- ternationella landtransportförbundet IRU har fö-
1171: mål SS 213/1999 rd: reslagit bl.a. tillnärmning av lagstiftningen om
1172: landsvägstransporter och införing av begränsade
1173: Vilka åtgärder har regeringen tili sitt kvoter som villkor för inträde till unionens mark-
1174: förfogande, och nader för de Iänder som ansökt om medlemskap i
1175: Europeiska unionen redan innan länderna anslu-
1176: med viiken tidtabell avser regeringen att ter sig som medlemmar. Förslaget kunde på lång
1177: agera för att förbättra långtradartrafik- sikt jämna ut konkurrensförutsättningama, men
1178: idkarnas ställning i den osunda konkur- det avlägsnar inte problemen helt.
1179: rensen? Bil- och Transportbranschens Arbetarförbund
1180: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- AKT rf, Biltrafikens Arbetsgivarförbund rf, Fin-
1181: föra följande: lands Lastbilsförbund rf och Utrikestrafikidkar-
1182: na rf har för finansministeriet lagt fram ett för-
1183: 1 trafiken mellan Finland och Ryssland har de slag som syftar till att höja de finländska trans-
1184: ryska transportföretagens marknadsande1 ökat. portföretagens konkurrenskraft och ersätta
1185: Finländarnas andel i transporteroa från Finland chaufförerna för förlusten av sarnhälleliga tjäns-
1186: till Ryssland var bara 22 % i slutet av april. Ser ter. Förslaget går ut på att ge chaufförer och
1187: man till alla transporter är de finländska och de transportföretag i gränsöverskridande utrikestra-
1188: ryska transportföretagens andel i stort sett lika fik rätt att i 1999 års slutliga beskattning göra ett
1189: stor. De tappade marknadsandelarna beror i stor avdrag på arbetsinkomsten, som för varje arbets-
1190: sett på en lägre kostnadsnivå och förbättrad kon- dag i utlandet är 200 mark i statsbeskattningen
1191: kurrenskraft hos ryssarna. Överföring av finska och 300marki kommunalbeskattningen. Försla-
1192: transportföretags materiel bl.a. till ryska register get är än så länge under behandling i finansminis-
1193: har också bidragit till att den finska marknadsan- teriet.
1194: delen har sjunkit. Osund konkurrens kan i detta skede bara mot-
1195: De europeiska landsvägsbundna transport- verkas genom att vi ser till att finländska trans-
1196: marknaderna upplever stora förändringar för när- portföretag inte diskrimineras och genom att vi
1197: varande. Östeuropeiska transportföretag håller förhandlar eller med motsvarande motåtgärder
1198: på att överta Europeiska unionens transportmark- avlägsnar hinder för de finländska företagens
1199: nader främst på grund av en lägre kostnadsnivå. verksamhet utomlands.
1200: Detta har lett till att företag i ledande europeiska
1201:
1202:
1203:
1204: Helsingfors den 30 juni 1999
1205:
1206: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
1207:
1208:
1209: 3
1210: KK 214/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
1211:
1212:
1213:
1214:
1215: KIRJALLINEN KYSYMYS 214/1999 vp
1216:
1217: Huonokuntoisen tiestön käyttömaksujen peri-
1218: minen
1219:
1220:
1221:
1222:
1223: Eduskunnan puhemiehelle
1224:
1225: Perustienpidon rahoitus on vähentynyt voimak- rajoitusta raskaammille ajoneuvoille kelirikko-
1226: kaasti viime vuosina. Tämä on johtanut erityises- rajoituksen alaisella tiellä liikennöimiseen kui-
1227: ti haja-asutusalueiden kannalta tärkeän alem- tenkin niin, että kuljetuksen tilaajalta tai suoritta-
1228: manasteisen tiestön kunnon heikkenemiseen. jalta peritään tienkäyttömaksu, joka on jopa 400
1229: Huonoista teistä kärsivät etenkin maa- ja metsä- markkaa ajokerralta.
1230: talouden kuljetukset ja turvetuotanto. Perustien-
1231: pidon rahoituksen vähenemisen rinnalla on vä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1232: hentynyt myös kehittämisen rahoitus. Näistä sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
1233: syistä huonokuntoiset päällystetyt tiet ja keli- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1234: rikon uhan alaiset soratiet lisääntyvät useilla sa- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1235: doilla kilometreillä vuosittain, sorateiden pin-
1236: tauksia ei pystytä uusimaan eikä sorateitä pysty- Onko hallituksen mielestä oikein ja oi-
1237: tä muutoinkaan peruskorjaamaan. keudenmukaista, että valtion ylläpitä-
1238: Teiden huonokuntoisuuden vuoksi teille on mien teiden varsilla olevilta asukkailla
1239: jouduttu yhä enenevässä määrin asettamaan keli- peritään tien huonokuntoisuuden vuoksi
1240: rikon vuoksi painorajoituksia, jolloin tilapäiset tienkäyttömaksua, ja
1241: raskaat kuljetukset ja muukin tilapäinen huolto-
1242: ajo tien varsilla oleviin talouksiin estyy. Tiepiirit aikooko hallitus edelleenkin sallia täl-
1243: ovat myöntäneet tapauskohtaisesti lupia paino- laisen kansalaisia eriarvoistavan ties-
1244: tön käyttömaksun jatkamisen?
1245:
1246:
1247: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
1248:
1249: Eero Lämsä /kesk Mari Kiviniemi /kesk
1250: Matti Vanhanen /kesk Matti Väistö /kesk
1251: Seppo Lahtela /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk
1252: Pekka Vilkuna /kesk Hannes Manninen /kesk
1253: Kari Myllyniemi /kesk Jukka Vihriälä /kesk
1254: Markku Rossi /kesk
1255:
1256:
1257:
1258:
1259: Versio 2.0
1260:
1261: 2 200656
1262: KK 214/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym. Ministerin vastaus
1263:
1264:
1265:
1266:
1267: Eduskunnan puhemiehelle
1268:
1269: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taloudellisuuden turvaamiseksi sallitaan samat
1270: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, ajoneuvopainot koko tieverkolla, ellei niitä sil-
1271: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lan, heikon tiekohdan tai tilapäisen heikon kanta-
1272: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm- vuuden takia jouduta rajoittamaan.
1273: sän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Suomen sorateillä esiintyy erityisesti keväisin
1274: myksen KK 214/1999 vp: laajalti kelirikkoa. Viime vuosina Tielaitos on-
1275: kin asettanut kelirikon vuoksi painorajoituksia
1276: Onko hallituksen mielestä oikein ja oi- 4 000-5 500 tiekilometrille. Useimmiten ovat
1277: keudenmukaista, että valtion ylläpitä- kuitenkin kyseessä melko vähäliikenteiset tiet.
1278: mien teiden varsilla olevilta asukkailla Elintärkeät kuljetukset, kuten linja- ja maito-
1279: peritään tien huonokuntoisuuden vuoksi autot sekä elintarvikekuljetukset, sallitaan paino-
1280: tienkäyttömaksua, ja rajoitetuillakin teillä ilman erillistä lupaa.
1281: Tielaitos pyrkii kelirikkoajan poikkeusluvilla
1282: aikooko hallitus edelleenkin sallia täl- turvaamaan heikkojen teiden rakenteen sekä tei-
1283: laisen kansalaisia eriarvoistavan ties- den varsilla asuvien kulkemisen rajoittamalla
1284: tön käyttömaksun jatkamisen? näillä teillä tapahtuvan raskaan liikenteen vain
1285: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- välttämättömimpään. Lupamaksu ei siten ole mi-
1286: vasti seuraavaa: kään käyttömaksu eikä sillä myöskään ole merki-
1287: tystä rahoituslähteenä. Lupia myönnetään vuosit-
1288: Tielaitoksen soveltamat maksut perustuvat lii- tain vain noin sata.
1289: kenneministeriön valtion maksuperustelain Tielaitos tiedottaa keväisin kelirikkoennus-
1290: (150/1992) 8 §:n nojalla tekemään päätökseen teesta ja niistä tieosuuksista, joilla on painorajoi-
1291: ( 1007/1994 ). Päätöksen mukaan maksu luvasta tus. Täten autetaan kuljetusyrittäjiä ja asukkaita
1292: poiketa kelirikkoajan rajoituksesta on 400 mark- ajoittamaan, mikäli mahdollista, raskaat ajoneu-
1293: kaa. vokuljetuksensa kelirikkoajan ulkopuolelle. Puu-
1294: Moottoriajoneuvoliikenteelle rakennetun tie- tavarakuljetukset, joilla on suuri merkitys teiden
1295: verkon kantavuus on Suomessa varsin hyvä, jo- kunnolle, ajoittuvatkin nykyään varsin hyvin
1296: ten meillä voidaankin sallia eurooppalaisittain muuhun kuin kelirikkoaikaan.
1297: melko huomattavat ajoneuvopainot Kuljetusten
1298:
1299:
1300:
1301: Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1999
1302:
1303: Liikenneministerin sijainen
1304: Ministeri Kimmo Sasi
1305:
1306:
1307:
1308:
1309: 2
1310: Ministems svar KK 214/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
1311:
1312:
1313:
1314:
1315: Tili riksdagens talman
1316:
1317: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger donsvikter över hela vägnätet, om det inte är skäl
1318: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av att begränsa dem på grund av broar, svaga
1319: statsrådet översänt följande av riksdagsman Eero vägavsnitt eller tillfålligt svag bärighet.
1320: Lämsä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs- Menföre förekommer i stor omfattning på
1321: mål SS 214/1999 rd: grusvägama i Finland i synnerhet om våren. Un-
1322: der de senaste åren har Vägverket på grund av
1323: Anser regeringen att det är korrekt och menföre infört viktbegränsningar på 4 000-
1324: rättvist att personer som bor invid vä- 5 500 vägkilometer. Oftast är det dock fråga om
1325: gar som upprätthålls av staten skall be- ganska svagt trafikerade vägar. Livsviktiga tran-
1326: tala en avgift för att de använder vägen sporter, t.ex. bussar och mjölkbilar samt livsme-
1327: när den är i dåligt skick och delstransporter, tillåts utan särskilt tillstånd ock-
1328: så på vägar med viktbegränsningar.
1329: ämnar regeringen också i fortsätt- Vägverket försöker med hjälp av undan-
1330: ningen tillåta att dylika avgifter för ut- tagslov under menförestid trygga svaga väg-
1331: nyttjande. av vägnätet uppbärs, vilket konstruktioner samt möjligheten att fårdas för
1332: försätter medborgarna i ojämlik ställ- personer som bor invid vägama genom att
1333: ning? begränsa den tunga trafiken till det allra mest
1334: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nödvändiga. Tillståndsavgiften är således ingen
1335: föra följande: bruksavgift och den har inte heller någon bety-
1336: delse som finansieringskälla. Det beviljas endast
1337: De avgifter som Vägverket tillämpar grundar sig ca 100 tillstånd per år.
1338: på trafikministeriets beslut om vägverkets avgif- Vägverket ger på våren en menföresprognos
1339: ter (1007/1994) som utfårdats med stöd av 8 § och information om på vilka vägavsnitt det har
1340: lagen om grundema för avgifter till staten införts viktbegränsningar. På detta sätt hjälper
1341: (150/1992). Enligt beslutet är avgiften för undan- man företagare inom transportbranschen och in-
1342: tagslov under menförestid 400 mk. vånare att, om möjligt, planera tunga for-
1343: Bärigheten hos det vägnät som byggts för mo- donstransporter till andra tider än under menfö-
1344: torfordonstrafik är rätt god i Finland, vilket in- restid. Virkestransportema, som har stor betydel-
1345: nebär att man här kan tillåta fordonsvikter som är se för vägamas skick, planeras nu för tiden så väl
1346: ganska stora enligt europeiska mått. För att tryg- att de i stor utsträckning sker på andra tider än
1347: ga transportemas lönsarnhet tillåts samma for- under menförestid.
1348:
1349:
1350:
1351: Helsingfors den 9 juli 1999
1352:
1353: Ställföreträdare för trafikministem
1354: Minister Kimmo Sasi
1355:
1356:
1357: 3
1358: KK 215/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
1359:
1360:
1361:
1362:
1363: KIRJALLINEN KYSYMYS 215/1999 vp
1364:
1365: Maatalouden sopeutusvähennysj ärj estelmän
1366: jatkaminen
1367:
1368:
1369:
1370:
1371: Eduskunnan puhemiehelle
1372:
1373: Osana maatalouden sopeutustoimenpiteitä Eu- Maatalouden sopeutusvähennysjärjestelmän
1374: roopan unionin jäsenyyteen on vuoden 1994 lo- jatkuminen vielä vuoden 1999 jälkeen olisi yksi
1375: pulla säädetty tuloverolain 149 a § maatalouden tärkeä toimenpide suuria investointeja tehnei-
1376: sopeutumisvähennyksestä. Sen mukaan maa- den, velkaantuneiden tilojen toimintaedellytys-
1377: talousyrittäjällä on oikeus vähentää vuosilta ten säilyttämiseksi.
1378: 1995-1999 toimitettavissa verotuksissa tietyin
1379: edellytyksin maatalouden verotettavasta tulosta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1380: osa maatalouden pitkäaikaisten velkojen määräs- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
1381: tä. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1382: Maatalouden kannattavuus on laskenut siirty- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1383: mäkauden tukijärjestelmistä huolimatta ED-jäse-
1384: nyyden aikana merkittävästi. Koko maan maa- Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
1385: taloustulo on laskenut jäsenyysaikana yli kol- maatalouden sopeutusvähennysjärjes-
1386: manneksen vuoden 1994 tasosta. Huono kannat- telmän jatkamiseksi tuloverotuksessa
1387: tavuus onkin suurin syy maatilojen sukupolven- vielä viidellä vuodella?
1388: vaihdosten vähäisyyteen.
1389:
1390:
1391:
1392: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
1393:
1394: Aulis Ranta-Muotio /kesk Hannu Aho /kesk
1395: Eero Lämsä /kesk Jukka Vihriälä /kesk
1396:
1397:
1398:
1399:
1400: Versio 2.0
1401: KK 215/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Ministerin vastaus
1402:
1403:
1404:
1405:
1406: Eduskunnan puhemiehelle
1407:
1408: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa kaminen haluttiin turvata, pidettiin tärkeänä siir-
1409: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tymäkautena alentaa pääomakustannuksia.
1410: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Verotuksen muodossa maataloudelle annetta-
1411: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran- va tuki on poikkeuksellista. Periaatteessa tuki tu-
1412: ta-Muotion /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen lee antaa suorana, ja vain siinä tapauksessa, että
1413: kysymyksen KK 215/1999 vp: suora tuki ei johda kohtuulliseen ratkaisuun, ve-
1414: rotuksen muodossa. Verojärjestelmä on aina kaa-
1415: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin vamainen, jolloin tuki saattaa kohdistua myös
1416: maatalouden sopeutusvähennysjärjes- niille, jotka eivät ole edes sen tarpeessa ja joille
1417: telmän jatkamiseksi tuloverotuksessa sitä ei ole tarkoitettukaan.
1418: vielä viidellä vuodella? Siirtymäkauden aikana maatalouden harjoitta-
1419: jille vuosina 1995-1999 toimitettavissa vero-
1420: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuksissa myönnettävä sopeutumisvähennys ha-
1421: vasti seuraavaa: luttiin kohdistaa sellaisille veikaisille tiloille,
1422: Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi joille veloista huolimatta oli jäänyt verotettavaa
1423: vuoden 1995 alusta maatalous siirtyi samalla Eu- tuloa. Lähtökohtana oli, että velkaantuminen oli
1424: roopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan pii- johtunut nimenomaan siitä, että maatilan raken-
1425: riin. Tästä syystä maatalouden tuottajahinnat ale- ne oli investointeja tekemällä pyritty muutta-
1426: nivat heti, mutta kustannukset laskivat vasta vä- maan tuottavaksi myös Euroopan unionin olo-
1427: hitellen. Vaikka siirtymäkaudella sovellettiinkin suhteissa.
1428: eräitä siirtymäkautta koskevia tukijärjestelmiä, Poikkeuksellinen verotuksen muodossa annet-
1429: suoraa tukea ei kuitenkaan voitu mitoittaa aikai- tava tuki oli tarkoitettu vain siirtymäkautta kos-
1430: sempaan tulotasoon verrattuna tyydyttävällä ta- kevaksi tueksi velkaantuneille, mutta elinkelpoi-
1431: valla varsinkaan sellaisille tiloille, joiden tuotos- sille tiloille. Vähennys on sidottu vuoden 1993
1432: taso oli korkea. Nuorten viljelijöiden tilojen ta- lopussa olleen velan määrään, joten sopeutumis-
1433: loutta rasittivat korkean hintatason aikana teh- vähennys, joka myönnetään vielä tältä vuodelta
1434: dyistä sukupolvenvaihdoksista ja muista tilan ke- toimitettavassa verotuksessa, on auttanut niitä
1435: hittämisinvestoinneista aiheutuneet suuret velat. viljelijöitä, joille se oli tarkoitettukin. Kun siirty-
1436: Kun erityisesti tuottavien tilojen toiminnan jat- mäkauden ongelmat on hoidettu, hallitus ei aio
1437: ryhtyä toimenpiteisiin maatalouden sopeutumis-
1438: vähennysjärjestelmän jatkamiseksi.
1439:
1440:
1441:
1442: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
1443:
1444: Ministeri Suvi-Anne Siimes
1445:
1446:
1447:
1448:
1449: 2
1450: Ministerns svar KK 215/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
1451:
1452:
1453:
1454:
1455: Till riksdagens talman
1456:
1457: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- gårdsbruksenhetemas fortsatta verksamhet an-
1458: ger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem såg man det vara viktigt att under övergångs-
1459: av statsrådet översänt följande av riksdagsman perioden sänka kapitalkostnadema.
1460: Aulis Ranta-Muotio /cent m.fl undertecknade Det stöd som ges åt jordbruket i form av be-
1461: spörsmål SS 21511999 rd: skattning är exeptionellt. 1 princip borde stöd ges
1462: i form av beskattning först då det direkta stödet
1463: A"mnar regeringen vidta åtgärder för att inte leder till en skälig lösning. Skattesystemet är
1464: man skall kunna fortsätta med systemet alltid stereotypt varvid skattestödet kan gå till
1465: med anpassningsavdrag inom jordbru- mottagare som kanske inte ens behöver det och
1466: ket vid inkomstbeskattningen i ytterliga- som det inte är avsett för.
1467: refem år? Man ville imikta det anpassningsavdrag som
1468: under övergångsperioden beviljades jordbrukare
1469: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- i beskattningen för åren 1995-1999 till sådana
1470: föra följande: skuldsatta gårdsbruksenheter som skuldema
1471: Då Finland anslöt sig till Europeiska unionen i hade beskattningsbar inkomst. En av utgångs-
1472: början av år 1995 började jordbruket samtidigt punktema var att skuldsättningen berodde på att
1473: omfattas av Europeiska unionens gemensamma man med hjälp av investeringar hade försökt göra
1474: jordbrukspolitik. Av den orsaken sjönk jordbru- gårdbsbruksenhetemas struktur produktiv även
1475: kets producentpriser genast medan kostnadema under de förhållanden som Europeiska unionen
1476: sjönk först så småningom. Fast man tillämpade förde med sig.
1477: vissa stödsystem under övergångsperioden kun- Det exeptionella stödet i form av beskattning
1478: de man ändå inte på ett, i jämförelse med den ti- var avsett att gälla endast skuldsatta men livsdug-
1479: digare inkomstnivån, tillfredsställande sätt imik- liga gårdsbruksenheter under övergångsperio-
1480: ta ett direkt stöd till gårdsbruksenheter med en den. Avdraget är bundet till skuldbeloppet vid ut-
1481: hög avkastning. Unga jordbrukares gårdsbruks- gången av 1993, så anpassningsavdraget, som
1482: enheter har en ekonomi som belastas av stora ännu beviljas vid beskattningen för detta år, har
1483: skulder till följd av generationsväxlingar vilka hjälpt de jordbrukare som avdraget var avsett för.
1484: genomförts under en tid då prisnivån var hög Då de problem som uppstått under övergångspe-
1485: samt av andra stora skulder som förorsakats av rioden är lösta ärnnar regeringen inte vidta några
1486: gårdbruksenhetemas utvecklingsinvesteringar. åtgärder för att systemet med anpassningsavdrag
1487: Då man särskilt ville trygga de producerande inom jordbruket skall få finnas kvar.
1488:
1489:
1490:
1491: Helsingfors den 6 juli 1999
1492:
1493: Minister Suvi-Anne Siimes
1494:
1495:
1496:
1497: 3
1498: KK 216/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
1499:
1500:
1501:
1502:
1503: KIRJALLINEN KYSYMYS 216/1999 vp
1504:
1505: Lasten ja nuorten iltapäivätoiminta
1506:
1507:
1508:
1509:
1510: Eduskunnan puhemiehelle
1511:
1512: Lasten ja nuorten yksinolo ja ajelehtiminen kou- viin olisi sijoitettava vapaata toimintaa ja ruoka-
1513: lupäivien jälkeen on noussut ongelmaksi kulu- tunteja. Koulupäiviin kuuluisi lukuaineiden vas-
1514: van vuosikymmenen lopulla. Erityisesti huolta tapainona liikuntaa, taiteita ja muita vastaavia
1515: ovat herättäneet viimeaikaiset uutiset lapsijuo- aineita.
1516: poista, satunnaisten ohikulkijoiden puukotuksis- Uuden hallitusohjelman tavoitteena on kehit-
1517: ta ja saatananpalvonnasta. Yksinäisten iltapäi- tää pienten lasten aamu- ja iltapäivähoitoa, mikä
1518: vien riskejä ovat lasten kokema turvattomuus, on sinänsä hyvä asia, mutta todelliset riskiryh-
1519: yksinäisyys, henkinen hätä ja jopa rikollisuus mät jäävät näin ollen huomioimatta.
1520: sekä päihteille altistuminen. Lasten ja nuorten
1521: yksinolo kytkeytyy useisiin käyttäytymisen ris- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1522: kitekijöihin. Juurettomuus ja turvattomuus näky- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1523: vät ilki- ja väkivallantekoina. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1524: Tällä hetkellä olemassa oleva koululaisten il- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1525: tapäivätoiminta ei tavoita kaikkia lapsia. Niiden
1526: vanhempien lapset, jotka eivät välitä lastensa Mitä hallitus aikoo tehdä saadakseen
1527: osallistumisesta, jäävät helposti siitä pois. lapset ja nuoret pois kaduilta mielek-
1528: Yhtenä ratkaisuna ongelmaan voisi olla koulu- kään iltapäivätoiminnan pariin ja pois-
1529: päivien pidentäminen lisäämällä koulupäivään taakseen näin lasten ja nuorten turvatto-
1530: erilaisia mielenkiintoisia harrastuksia. Koulupäi- muuden, yksinolon ja henkisen hädän
1531: tunnetta?
1532:
1533:
1534: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1999
1535:
1536: Timo Ihamäki /kok
1537:
1538:
1539:
1540:
1541: Versio 2.0
1542: KK 216/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
1543:
1544:
1545:
1546:
1547: Eduskunnan puhemiehelle
1548:
1549: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ten iltapäivätoiminnan ja koulujen kerhotoimin-
1550: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, nan edistämistä koskevat strategiset tavoitteet.
1551: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Näiden tavoitteiden mukaisesti Opetushalli-
1552: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- tus käynnisti vuoden 1999 alussa kolmivuotisen
1553: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishank-
1554: KK 216/1999 vp: keen. Hankkeen tarkoituksena on kehittää erilai-
1555: sissa kunnissa ratkaisumalleja koulun kerhotoi-
1556: Mitä hallitus aikoo tehdä saadakseen minnan järjestämiseksi yhteistyössä kunnan eri
1557: lapset ja nuoret pois kaduilta mielek- hallintokuntien, koulujen, kotien, eri yhteisöjen,
1558: kään iltapäivätoiminnan pariin ja pois- järjestöjen ja yritysten välillä. Ohjausryhmäta-
1559: taakseen näin lasten ja nuorten turvatto- hoina toimivat viranomaisten ohella mm. opetta-
1560: muuden, yksinolon ja henkisen hädän jajärjestöt, vanhempien järjestöt, kerhokeskus,
1561: tunnetta? kirkko, eri taiteen alojen liitot, nuorisojärjestöt ja
1562: Suomen Punainen Risti sekä Mannerheimin Las-
1563: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tensuojeluliitto. Hankkeesta saadut ratkaisumal-
1564: vasti seuraavaa: lit ovat kaikkien kuntien hyödynnettävissä toi-
1565: Peruskoulun tavoitteena on tukea oppilaiden kas- mintaa kehitettäessä.
1566: vua vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen Henkistä ja fyysistä väkivaltaa tulee tarkastel-
1567: sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja la myös laillisuusnäkökulmasta. Viimeisimpien
1568: taitoja. Näihin tavoitteisiin koulu pyrkii yhteis- tutkimusten mukaan rikolliset ja väkivaltaiset
1569: työssä kotien kanssa. Kysymys on pyrkimykses- teot kasaantuvat samoille nuorille ja entistä har-
1570: tä taata kaikille riittävät lähtökohdat hyvälle elä- vemmat nuoret tekevät entistä enemmän poliisin
1571: mälle. Lasten ja nuorten vapaiden iltapäivien ja tietoon tulleita rikoksia. Rikollisiin tekoihin
1572: muiden vapaa-aikojen ongelmat eivät ole ratkais- osallistuminen on kokonaisuutena arvioiden hie-
1573: tavissa pelkästään koulun keinoin. Toisaalta las- man laskenut, ja täysin kuuliaisten lasten määrä
1574: ten tulee myös voida käyttää vapaa-aikaansa ko- on noussut. Opetusministeriössä toimii turvatyö-
1575: titehtävien parissa tai lepoon ja muuhun virkis- ryhmä, jonka tavoitteena on vähentää koulussa
1576: tykseen ilman ohjattua toimintaa. tapahtuvaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa sekä
1577: Opetusministeriön työryhmä ( 1998) luonnehti mahdollista rötöstelyä ja rikollista toimintaa. Ta-
1578: 2000-luvun koulua kerhotoiminnan tukemaksi voitteena on ongelmanuorten tunnistaminen
1579: toimintakeskukseksi, joka on koko päivän avoin- mahdollisimman varhain, jotta tapahtumiin voi-
1580: na. Siellä lapset ja nuoret viihtyvät ja voivat kou- daan puuttua, ennen kuin tilanne ryöstäytyy kä-
1581: lutyön ohella kehittää itseään taipumustensa ja sistä.
1582: harrastustensa mukaisesti. Näin organisoitu toi- Opetusministeriön vuoden 1999 talousarvios-
1583: minta on parhaimmillaan yhteisöllistä kokemis- sa on varattu määrärahaa lasten ja nuorten ilta-
1584: ta, joka antaa lapselle ja nuorelle mahdollisuu- päivä- ja kerhotoiminnan tukemiseen. Määrära-
1585: den yksilölliseen kasvuun osana laajempaa yhtei- hoilla on tuettu nuorten innovatiivisten harraste-
1586: söä. Opetusministeriö on osaltaan linjannut las- kerhojen perustamista ja toimintaa. Tarkoitukse-
1587:
1588:
1589: 2
1590: Ministerin vastaus KK 216/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
1591:
1592:
1593: na on tässäkin yhteydessä koululaisten iltapäivä- foorumeina, joissa esitellään uusia ideoita ja saa-
1594: toiminnan kehittäminen. Työmuotona käytetään tuja kokemuksia sekä pohditaan uusia kehittä-
1595: myös elämyspedagogiikkaan ja seikkailukasva- mismahdollisuuksia. Edellä esitetystä voi todeta,
1596: tukseen liittyvää toimintaa. Tämän toiminnan että opetusministeriö pitää lasten ja nuorten ker-
1597: alueellisesta kehittämisestä ja määrärahojen ho- ja iltapäivätoiminnan kehittämistä tärkeänä
1598: jaosta vastaavat lääninhallitusten sivistysosastot ja kehittäminen syvenee edelleen tehtyjen strate-
1599: toimivaltansa mukaisesti. Opetusministeriö on gisten linjausten mukaisesti. Kerho- ja iltapäivä-
1600: tukenut myös järjestöjen organisoimaa lasten !ii- toimintaa järjestetään nykyisin ympäri maata.
1601: kunnallista iltapäivätoimintaa. Toiminta on profiloitunut alueellisista ja paikal-
1602: Kerho- ja iltapäivätoiminnan tietopankkia py- lisista tarpeista eri-ikäisiin lapsiin ja erilaisiin si-
1603: ritään kehittämään tietoverkkona, josta kunnat, sältöalueisiin. Opetusministeriön käsityksen mu-
1604: koulut ja kerhot voivat hakea kokemusperäistä kaan lähtökohtana on, että varsinainen koulupäi-
1605: tietoa toteutuneista hankkeista. Uuden innovatii- vä säilyy nykyisen pituisena ja että koulun yh-
1606: visen kulttuurin kehityksestä huolehditaan myös teydessä tapahtuva kerho- ja muu harrastustoi-
1607: verkottamalla nuorisokulttuuria ja opetustointa. minta on vanhempien, lasten ja nuorten näkökul-
1608: Lisäksi seminaarit ja muut tilaisuudet toimivat masta vapaaehtoista.
1609:
1610:
1611: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
1612:
1613: Opetusministeri Maija Rask
1614:
1615:
1616:
1617:
1618: 3
1619: KK 216/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministems svar
1620:
1621:
1622:
1623:
1624: Tili riksdagens talman
1625:
1626: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger menskap. Undervisningsministeriet har skisserat
1627: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av upp de strategiska mål som gäller främjandet av
1628: statsrådet översänt följande av riksdagsman eftermiddagsverksamheten och skolomas klubb-
1629: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga verksamhet.
1630: spörsmål SS 216/ 1999 rd: 1 enlighet med dessa mål startade Utbildnings-
1631: styrelsen i början av 1999 ett treårigt projekt för
1632: Vad avser regeringen göraför attfå bort utveckling av klubbverksamheten i grundskolan.
1633: barnen och ungdomarna från gatorna Syftet med projektet är att i olika kommuner ut-
1634: och i stället erbjuda trevlig eftermid- veckla modeller för hur skolans klubbverksam-
1635: dagsverksamhet och på så sätt elimine- het kunde ordnas i samråd med olika förvalt-
1636: ra känslan av otrygghet, ensamhet och ningsgrenar i kommunen, skoloma, hemmen, oli-
1637: andlig nöd hos barn och unga? ka sammanslutningar, organisationer och före-
1638: tag. Som styrningsgrupper fungerar förutom
1639: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- myndighetema bl.a. lärarorganisationema, för-
1640: föra följande: äldraorganisationema, klubbcentralen, kyrkan,
1641: Grundskolans mål är att stödja elevernas utveck- förbund för olika konstgrenar, ungdomsorganisa-
1642: ling till ansvarskännande samhällsmedlemmar tionema och Finlands Röda Kors samt Manner-
1643: och ge dem sådana kunskaper och fårdigheter heims Bamskyddsförbund. De lösningsmodeller
1644: som de behöver i livet. Dessa mål försöker sko- som projektet givit upphov till kan utnyttjas av
1645: lan uppnå i samarbete med hemmen. Det är frå- alla kommuner när verksamheten utvecklas.
1646: gan om en strävan att garantera alla tillräckliga Det psykiska och fysiska våldet bör granskas
1647: förutsättningar för ett gott liv. De problem som också ur laglighetssynvinkel. Enligt de senaste
1648: uppstår under barns och ungdomars lediga efter- undersökningama accumuleras kriminelia och
1649: middagar och annan ledig tid kan inte lösas en- våldsamma brott hos samma ungdomar och allt
1650: bart med åtgärder från skolans sida. å andra si- fårre ungdomar begår allt fler brott som kommer
1651: dan skall eleverna också kunna använda sin fritid till polisens kännedom. Deltagandet i kriminelia
1652: för hemuppgifter eller vila och annan rekreation handlingar har som helhet betraktat sjunkit något
1653: utan handledd verksamhet. och antalet helt laglydiga bam har stigit. Vid un-
1654: En arbetsgrupp vid undervisningsministeriet dervisningsministeriet finns en säkerhetsarbets-
1655: ( 1998) karaktäriserade 2000-talets skola som ett grupp vars syfte är att minska det psykiska och
1656: parallellt med klubbverksamheten fungerande fysiska våldet i skoloma samt även förbrytelser
1657: verksamhetscenter som är öppet hela dagen och och krimineli verksamhet. Målet är att identifie-
1658: där barn och unga trivs och där de vid sidan av ra problemungdomama i ett så tidigt skede som
1659: skolarbetet kan utveckla sig själva enligt sina an- möjligt för att kunna ingripa innan situationen
1660: lag och intressen. En på så sätt organiserad verk- blir ohållbar.
1661: samhet ger då den är som bäst en känsla av sam- 1 undervisningsministeriets budget för 1999
1662: hörighet, som ger barn och unga en möjlighet till har det reserverats anslag för eftermiddagsverk-
1663: personlig utveckling som en del av en större ge- samhet och klubbverksamhet för barn och ung-
1664:
1665:
1666: 4
1667: Ministems svar KK 216/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
1668:
1669:
1670: dom. Anslagen har använts för att inrätta innova- visningsväsendet. Dessutom fungerar seminarier
1671: tiva hobbyklubbar för ungdomar och understödja och andra tillfållen som forum där nya ideer och
1672: verksamheten vid dem. Avsikten är att också i erfarenheter presenteras och nya utvecklingsmöj-
1673: detta sammanhang utveckla eftermiddagsverk- ligheter analyseras.
1674: samheten för skolelever. Som arbetsform an- Av det ovanstående kan man konstatera att un-
1675: vänds också aktiviteter som ansluter sig till inle- dervisningsministeriet anser det viktigt att klubb-
1676: velsepedagogik och äventyrsfostran. För den re- och eftermiddagsverksamheten för bam och ung-
1677: gionala utvecklingen av denna verksamhet och dom utvecklas och att utvecklingsarbetet fördju-
1678: för fördelningen av anslagen svarar länsstyrelser- pas utgående från de strategiska linjerna. Klubb-
1679: nas bildningsavdelningar i enlighet med sina be- och eftermiddagsverksamhet ordnas för närva-
1680: fogenheter. Undervisningsministeriet har också rande i hela landet. Verksamheten har profilerats
1681: understött idrottsinriktad eftermiddagsverksam- utgående från regionala och lokala behov för
1682: het som ordnas av olika organisationer. barn i olika åldrar och har olika innehåll. Enligt
1683: Man försöker utveckla en databank om klubb- undervisningsministeriets uppfattning är ut-
1684: och eftermiddagsverksamheten i form av ett da- gångspunkten att den egentliga skoldagen skall
1685: tanät. Där kan kommunerna, skolorna och klub- ha samma längd som för närvarande och att den
1686: barna söka fram erfarenhetsbaserad information klubb- och annan hobbyverksamhet som ordnas i
1687: om genomförda projekt. Man sörjer också för ut- samband med skolan skall vara frivillig ur föräld-
1688: vecklingen av ny innovativ kultur genom att bil- rarnas, barnens och ungdomarnas synvinkel.
1689: da nätverk mellan ungdomskulturen och under-
1690:
1691:
1692:
1693: Helsingfors den 6 juli 1999
1694:
1695: Undervisningsminister Maija Rask
1696:
1697:
1698:
1699:
1700: 5
1701: j
1702: j
1703: j
1704: j
1705: j
1706: j
1707: j
1708: j
1709: j
1710: j
1711: j
1712: j
1713: KK 217/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
1714:
1715:
1716:
1717:
1718: KIRJALLINEN KYSYMYS 217/1999 vp
1719:
1720: Huumausainerikollisuuden torjuminen
1721:
1722:
1723:
1724:
1725: Eduskunnan puhemiehelle
1726:
1727: Huumausainerikollisuudessa ei ole kyse ainoas- Syitä huumeiden käytön yleistymiseen on lu-
1728: taan yksilöiden henkilökohtaisista ratkaisuista tai kuisia: kansainvälistyminen, kielitaidon ja mat-
1729: yksilöiden terveydestä. Kysymys on laajasta, kustelun lisääntyminen, halu paeta todellisuudes-
1730: koko yhteiskuntaa kiertävästä vyyhdistä, joka ta ja Internet, joka kertoo parhaat huumekana-
1731: ulottuu niin talousrikollisuuteen, omaisuusrikol- vien reitit. Vastuun kantamiseen tarvitaan kaikki
1732: lisuuteen kuin henkirikoksiinkin. Huumausaine- mahdolliset tahot.
1733: rikoksista epäiltyjen ja huumetuomioiden määrät
1734: ovat moninkertaistuneet tällä vuosikymmenellä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1735: Kuitenkin vain murto-osa tapauksista tulee ilmi. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1736: Stakesin selvityksen mukaan sekä huumeiden tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1737: tarjonta että käyttö ovat kasvaneet selvästi. Liki vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1738: joka kolmas mies ja joka kuudes nainen ilmoit-
1739: taa, että hänelle on joskus tarjottu huumetta. Mitä hallitus aikoo tehdä monisyisen
1740: Koululaisten luvut ovat hieman alempia. Jo 10% huumausainerikollisuuden ja sen lie-
1741: suomalaisista ilmoittaa käyttäneensä huumeita veilmiöiden lopettamiseksi?
1742: vähintään kerran elämässään.
1743:
1744:
1745: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
1746:
1747: Timo Ihamäki /kok
1748:
1749:
1750:
1751:
1752: Versio 2.0
1753: KK 217/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
1754:
1755:
1756:
1757:
1758: Eduskunnan puhemiehelle
1759:
1760: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ja erityisesti pääkaupunkiseutu, jossa tapahtui
1761: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, noin puolet kaikista kirjatuista huumerikoksista.
1762: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Muualla Suomessa huumausainerikokset ovat
1763: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- keskittyneet paljolti maakuntakeskuksiin.
1764: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Huumausaineiden vastaisessa työssä keskeis-
1765: KK 21711999 vp: tä on kansalaisten asenteisiin vaikuttaminen si-
1766: ten, että yleinen mielipide ei hyväksy huumeiden
1767: Mitä hallitus aikoo tehdä monisyisen minkäänlaista käyttöä. Vuonna 1996 tehdyn tut-
1768: huumausainerikollisuuden ja sen tie- kimuksen mukaan valtaosa suomalaisista ei
1769: veiimiöiden lopettamiseksi? hyväksy huumeita. Miehistä 82 %:aja naisista
1770: 88 %:a katsoi, että kaikkien huumausaineiden pi-
1771: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- täisi olla laittomia ja niiden käyttö rangaistavaa.
1772: vasti seuraavaa: Viimeisimmän tutkimuksen mukaan erityisesti
1773: Huumausaine- ja siihen liittyvä muu rikollisuus nuorten asenteet ovat jonkin verran lieventyneet,
1774: on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Tark- mutta edelleen valtaosa kansalaisista kannattaa
1775: kaa kuvaa huumausaine- ja siihen liittyvästä huumausaineiden kokonaiskieltoa. Hallitus kat-
1776: muusta rikollisuudesta on lähes mahdoton saada soo, että edellä mainitun vallitsevan kielteisen
1777: koska se on mitä suurimmissa määrin piilorikol~ suhtautumisen ylläpito yhteiskunnassa on ensiar-
1778: lisuutta, minkä takia sen paljastaminen, ennalta- voisen tärkeää huumeiden torjunnan onnistumi-
1779: ehkäisy ja torjunta ovat suoraan riippuvaisia sii- seksi.
1780: hen uhratuista voimavaroista. Tätä ongelmaa ei Valtioneuvosto on 22.12.1998 hyväksynyt pe-
1781: voida ratkaista yhden viranomaisen toimesta, riaatepäätöksen huumausainepolitiikasta, jonka
1782: vaan siihen tarvitaan koko yhteiskunnan tuki. tavoitteena on huumausaineiden käytön ja levit-
1783: Ongelman vakavuutta ja laajuutta kuvaa hy- tämisen ehkäiseminen. Siihen pyritään huumaus-
1784: vin poliisin tietoon tullut huumausainerikollisuu- aineiden kokonaiskieltoon perustuvaa huumaus-
1785: den kehitys sekä sen yhä kiinteämpi liittyminen ainekontrollia tehostamalla, huumausaineiden
1786: järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Vuonna 1998 kokeilua ja käyttöä ennalta ehkäisevillä toimilla
1787: poliisin tietoon tulleista huumausainerikoksista sekä järjestämällä riittävästi hoitomahdollisuuk-
1788: kirjattujen rikosilmoitusten määrä oli 8 024 kun sia ja helpottamalla hoitoon hakeutumista. Ohjel-
1789: se edellisenä vuonna oli 6 731, mikä merkitsee massa korostetaan eri viranomaisten yhteistyön
1790: runsaan 19 %:n kasvua vuoteen 1997 verrattuna. tärkeyttä, ongelman ennaltaehkäisyä, varhaista
1791: Huumausainetakavarikot ja takavarikoitujen ai- puuttumista, uusien toimintamuotojen luomista
1792: neiden määrät ovat myös lisääntyneet. Vuonna sekä poliisin osalta erityisesti katutason valvon-
1793: 1998 tehtiin 6 470 huumausainetakavarikkoa nan lisäämistä siten, että sillä estetään julkisten
1794: 122 paikkakunnalla, mikä on 17 %:a enemmän huumausaineiden kauppa- ja käyttöpaikkojen
1795: kuin edellisenä vuonna. muodostuminen. Poliisi valmistelee tarkempaa
1796: Huumerikoksia esiintyy kaikissa maan kihla- omaa suunnitelmaansa periaateohjelman käytän-
1797: kunnissa. Selkeä painopistealue on Etelä-Suomi nön toteuttamiseksi.
1798:
1799:
1800: 2
1801: Ministerin vastaus KK 217/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
1802:
1803:
1804: Valtioneuvosto on 11.3.1999 hyväksynyt kan- Sisäasianministeriössä on valmistunut esitys
1805: sallisen rikoksentorjuntaohje1man, jossa koroste- hallituksen esitykseksi poliisilain muuttamises-
1806: taan paikallisen yhteistyön ja verkostoitumisen ta. Siinä on otettu huomioon ne muutostarpeet
1807: merkitystä rikollisuuden ennaltaehkäisyssä ja sekä toimivaltasäännösten tarve, joita tarvitaan
1808: torjunnassa. Poliisi on ollut aloitteellinen peri- vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, erityi-
1809: aateohjelman käytännön toimeenpanossa ja esit- sesti huumausainerikollisuuden torjunnassa. Esi-
1810: tänyt mm., että kaikissa kihlakunnissa aloitetaan tyksen tavoitteena on saattaa poliisin käytössä
1811: kunnallisten turvallisuussuunnitelmien laatimi- olevat rikostorjuntakeinot yleiseurooppalaiselle
1812: nen. Eräänä keskeisenä painopistealueena on tasolle. Esitys on tällä hetkellä hallituksen käsi-
1813: huumausainerikollisuuden torjunta yhteistyössä teltävänä.
1814: muiden viranomaisten, yhteisöjen ja kansalais- Hallituksen päämääränä on saada huumausai-
1815: ten kanssa lähipoliisitoimintamallin mukaisella nerikollisuus, siihen liittyvä muu rikollisuus sekä
1816: tavalla. huumeiden käytön aiheuttamat kärsimykset ja ta-
1817: Kuluvan vuoden talousarviota käsiteltäessä loudelliset menetykset mahdollisimman pienik-
1818: eduskunta päätti lisätä poliisille huumausaineri- si. Tässä työssä on keskeistä edellä mainittujen
1819: kollisuuden torjuntaan viiden miljoonan markan periaateohjelmien ja poliisin perinteisten ja
1820: lisämäärärahan. Sisäasianministeriö on jakanut uusien toimintamallien tehokas käyttö sekä yh-
1821: määrärahan poliisin lääninjohtojen kautta eri po- teistyö eri viranomaisten, yhteisöjen ja kansalais-
1822: liisilaitoksille. Mm. pääkaupunkiseudun eri po- ten kesken. Hallitus tulee tarkoin seuraamaan
1823: liisiyksiköt ovat aloittaneet suunnitelmallisen huumausainetilanteen kehitystä Suomessa sekä
1824: huumeiden vastaisen torjuntatyön työskentele- huumeiden torjuntatoimien vaikuttavuutta.
1825: mällä yhdessä muiden viranomaisten kanssa niin
1826: ennalta estävin kuin tutkinnallisinkin keinoin.
1827:
1828:
1829: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
1830:
1831: Sisäasiainministerin sijaisena
1832: Ministeri Matti Korhonen
1833:
1834:
1835:
1836:
1837: 3
1838: KK 217/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministems svar
1839:
1840:
1841:
1842:
1843: Tili riksdagens talman
1844:
1845: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Narkotikabrott förekommer i alla häraden i
1846: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av Finland. De klart flesta brotten sker i södra Fin-
1847: statsrådet översänt följande av riksdagsman land och i synnerhet i huvudstadsregionen, där
1848: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga ungefår hälften av alla registrerade narkotika-
1849: spörsmål SS 21711999 rd: brott begås. 1 övriga delar av landet har narkoti-
1850: kabrotten i stor utsträckning koncentrerats tili
1851: Vad ämnar regeringen göra för att stop- landskapscentra.
1852: pa narkotikabrottsligheten, som beror 1 arbetet för bekämpning av narkotika är det
1853: på många olika faktorer, och alla dess mycket viktigt att försöka påverka medborgar-
1854: negativa följder? nas attityder, så att den allmänna opinionen inte
1855: godkänner någon som helst användning av nar-
1856: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kotika. Enligt en undersökning från 1996 god-
1857: föra följande: känner största delen av finländama inte narkoti-
1858: Narkotikabrottsligheten och annan brottslighet i ka. Av männen ansåg 82% och av kvinnoma 88
1859: anslutning därtill har ökat under de senaste åren. % att alla narkotiska ärnnen borde anses olagliga
1860: Det är nästan omöjligt att få någon exakt bild av och användningen av dem beläggas med straff.
1861: narkotikabrottsligheten och den övriga brottslig- Den senaste undersökningen visar att särskilt
1862: het som ansluter sig till denna eftersom det i allra ungdomamas attityder har blivit något toleranta-
1863: högsta grad är fråga om dold brottslighet, och re, men fortfarande understöder merparten av
1864: därför finns det ett direkt samband mellan upp- medborgama ett totalförbud av narkotika. Reger-
1865: täckt, förebyggande och bekämpning av den här ingen anser att det är av största vikt att upprätt-
1866: sortens brottslighet och de resurser som läggs hålla rådande negativa inställning i samhället för
1867: ned på den. Det här problemet kan inte lösas av att bekämpningen av narkotika skalllyckas.
1868: en enda myndighet, utan det behövs stöd från Statsrådet godkände den 22 december 1998 ett
1869: hela samhället för detta. principbeslut om narkotikapolitiken, vars syfte är
1870: Den utveckling av narkotikabrottsligheten att förebygga användningen och spridningen av
1871: som kommit tili polisens kännedom samt dess narkotika. Detta mål försöker man uppnå genom
1872: allt närmare koppling till den organiserade att effektivera den narkotikakontroll som grun-
1873: brottsligheten visar tydligt hur allvarligt och ut- dar sig på totalförbud av narkotika, förebygga ex-
1874: brett problemet är. År 1998 registrerade polisen perimenterande med och användning av narkoti-
1875: 8 024 anmälningar om narkotikbrott medan an- ka samt anordna tillräcklig vård och underlätta
1876: talet året innan var 6 731, vilket innebär en ök- uppsökandet av vård. 1 programmet betonas vik-
1877: ning på drygt 19 %jämfört med 1997. Narkotika- ten av samarbete mellan olika myndigheter, före-
1878: beslagen oc~ mängden beslagtagna ärnnen har byggande åtgärder, tidigt ingripande, försök med
1879: också ökat. Ar 1998 gjordes 6 470 narkotikabe- nya verksamhetsformer samt, när det gäller poli-
1880: slag på 122 orter, vilket är 17 % mer än året sen, skärpt övervakning särskilt av gator så att
1881: innan. man kan förhindra att det uppstår platser där köp
1882: och användning av narkotika sker offentligt. Po-
1883:
1884:
1885: 4
1886: Ministems svar KK 217/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
1887:
1888:
1889: 1isen bereder en egen mera deta1jerad p1an för att Vid inrikesministeriet har utarbetats ett för-
1890: kunna fullföja principprogrammet i praktiken. slag tili regeringsproposition om ändring av po-
1891: Statsrådet godkände den 11 mars 1999 ett na- lislagen, där både det behov av ändringar och av
1892: tionellt brottsbekämpningprogram, där betyde1- bestämmelser om befogenheter har beaktats som
1893: sen av samarbete på det 1oka1a p1anet och av behövs i bekämpningen av svår och organiserad
1894: fungerande nätverk i det brottsförebyggande och brottslighet, särskilt narkotikabrottslighet. Av-
1895: brottsbekämpande arbetet betonas. Polisen har sikten med propositionen är att få de brottsbe-
1896: tagit initiativ när det gäller det praktiska fullföl- kämpande medel som står tili polisens förfogan-
1897: jandet av principrogrammet och har bl.a. föresla- de att motsvara allmäneuropeisk nivå. Proposi-
1898: git att man i alla häraden skall börja göra upp tionen behandlas som bäst av regeringen.
1899: kommuna1a säkerhetsp1aner. Det har bl.a. ansetts Regeringens mål är att minimera narkotika-
1900: viktigt att bekämpa narkotikabrottsligheten i brottsligheten, annan brottslighet i anslutning
1901: samarbete med andra myndigheter, sammanslut- därtill samt det 1idande och de ekonomiska för-
1902: ningar och medborgare enligt närpolisprincipen. luster som användningen av narkotika medför. 1
1903: Vid behand1ingen av budgeten för detta år be- det här arbetet är det viktigt att effektivt utnyttja
1904: slöt riksdagen att bevilja polisen ett tilläggsan- ovan närnnda principprogram och polisens tradi-
1905: s1ag på 5 milj. mk för bekämpning av narkotika- tionella och nya handlingsmönster samt att olika
1906: brottsligheten. Inrikesministeriet har fördelat an- myndigheter, sammanslutningar och medborga-
1907: slaget via polisledningen i 1änen tili o1ika po1is- re samarbetar. Regeringen kommer noggrant att
1908: anstalter. Bl.a. har de olika polisenhetema i hu- följa med hur narkotikasituationen utvecklas i
1909: vudstadsregionen inlett ett systematiskt arbete Finland samt vilka effekter åtgärdema för be-
1910: för bekämpning av narkotika genom att till- kämpning av narkotika har.
1911: sammns med övriga myndigheter såväl vidta fö-
1912: rebyggande åtgärder som företa undersökningar.
1913:
1914:
1915:
1916: Helsingfors den 6 juli 1999
1917:
1918: Ställföreträdare för inrikesministem
1919: Minister Matti Korhonen
1920:
1921:
1922:
1923:
1924: 5
1925: KK 218/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
1926:
1927:
1928:
1929:
1930: KIRJALLINEN KYSYMYS 218/1999 vp
1931:
1932: Nuorten tekemät rikokset
1933:
1934:
1935:
1936:
1937: Eduskunnan puhemiehelle
1938:
1939: Alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö, huumeet, vittelumenettely on tuottanut positiivisia tulok-
1940: rattijuoppous ja väkivaltaisuus aiheuttavat yh- sia. Ns. poliisin nollatoleranssia nuorison suh-
1941: teiskunnalle ja sen yksittäisille jäsenille jatku- teen harkitaan eri kunnissa. On keskusteltu myös
1942: vasti ongelmia ja haittaa. Yhä useammin rikok- syyntakeisuusikärajan laskemisesta nykyisestä
1943: sentekijänä on nuori, jokajoko alle 15-vuotiaana viidestätoista parilla vuodella. Jopa aresti-
1944: tai ehdollisella tuomiolla pääsee kuin koira verä- rangaistuksen langettaminen on tuotu esille kor-
1945: jästä. vaamaan sakkoa, ehdollista rangaistusta ja nuo-
1946: Lain rikkominen tai siitä seuraava rangaistus risorangaistusta.
1947: eivät enää ole todellisia pelotteita monelle nuori-
1948: sorikolliselle. Samalla yleinen moraali ja lain- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1949: kuuliaisuus heikkenevät hitaasti ja varmasti. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1950: Lailla pitäisi olla aina myös ehkäisevä vaiku- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1951: tus. Jo nyt on näkyvissä se, että nuoret rikoksen- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1952: tekijät eivät pidä esimerkiksi ehdollista tuomiota
1953: edes rangaistuksena. Pelkästään kovemmilla ran- Mitä hallitus aikoo tehdä nuorisorikolli-
1954: gaistuksilla ei asioita kuitenkaan auteta. suuden torjumiseksi ja lakien rikoksia
1955: On otettu käyttöön eri keinoja, jotta nuoret ri- ehkäisevän vaikutuksen palauttamisek-
1956: koksentekijät saataisiin pois rikoksen tieltä. So- si?
1957:
1958:
1959: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999
1960:
1961: Timo Ihamäki /kok
1962:
1963:
1964:
1965:
1966: Versio 2.0
1967: KK 218/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
1968:
1969:
1970:
1971:
1972: Eduskunnan puhemiehelle
1973:
1974: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa denkäyttöön ja käytön lopettamiseen sekä huu-
1975: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, mausaineriippuvaisten hoidon saattamiseksi pa-
1976: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen remmin vastaamaan nykyistä tarvetta. Lisäksi so-
1977: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- siaali- ja terveysministeriö asetti keväällä 1999
1978: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen toimikunnan laatimaan ehdotuksia ja selvityksiä
1979: KK 218/1999 vp: nuorten huumeiden käytön ehkäisemiseksi.
1980: Oikeusministeriön vuonna 1997 käynnistä-
1981: Mitä hallitus aikoo tehdä nuorisorikolli- mässä nuorisorangaistuskokeilussa tavoitteena
1982: suuden torjumiseksi ja lakien rikoksia on vaikuttaa rikoskierteessä oleviin nuoriin.
1983: ehkäisevän vaikutuksen palauttamisek- Nuorisorangaistuksen sisältämällä kontrollilla ja
1984: si? tuella yhdyskuntapalvelun kaltaisen työnteon,
1985: erilaisten yhteiskuntaan sopeuttavien ohjelmien
1986: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ja intensiivisen valvonnan keinoin nuorelle tarjo-
1987: vasti seuraavaa: taan malleja oman elämän jäsentämiseen. Lakia
1988: Alle 18-vuotiaiden tekemien rikosten määrä on muutettiin keväällä 1999 siten, että nuorten ri-
1989: tutkimusten mukaan pysynyt suhteellisen tasai- koskierteeseen puuttuminen on mahdollista ai-
1990: sena viimeisten kymmenen vuoden aikana. Poik- kaisempaa varhaisemmassa vaiheessa. Nykyisen
1991: keuksena ovat huumausaineisiin liittyvät rikok- kokeilulain voimassaolo päättyy jo kuluvan vuo-
1992: set, joiden määrä on lisääntynyt. den lopussa. Riittävien kokemusten saamiseksi
1993: Nuorisorikollisuuden torjuminen ja lakien ri- kokeilua on tarkoitus jatkaa kahdella vuodella.
1994: koksia ehkäisevän vaikutuksen parantaminen on Nuorisorangaistuskokeilun aikana ei ole miele-
1995: tehtävä, johon tarvitaan monien eri tahojen yh- kästä ottaa käyttöön muita, erityisesti nuoria kos-
1996: teistyötä. Valtioneuvoston keväällä 1999 teke- kevia, uusia seuraamuksia. Esimerkiksi lyhytai-
1997: mässä periaatepäätöksessä kansalliseksi rikok- kaisen vapaudenriiston sisältämä arestirangais-
1998: sentorjuntaohjelmaksi painopisteenä on paikalli- tus ei välttämättä poikkeaisi niistä vapaudenriis-
1999: nen rikoksentorjunta. Tavoitteena on muun toista, joiden kohteeksi rikoksia tekevät nuoret
2000: muassa, että jokaiseen kuntaan laaditaan oma ri- tosiasiassa nykyisinkin hyvin usein joutuvat pi-
2001: koksentorjuntaohjelma. Nuorisorikollisuuden ja dätystenja esitutkintavankeuksien aikana.
2002: muun nuorten norminvastaisen käyttäytymisen Nuorisorangaistus on tarkoitettu käytettäväk-
2003: torjumiseksi kunnille suositellaan koulun nuori- si siihen ryhmään nuoria rikoksentekijöitä, joille
2004: sotoimen, sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyötä. rikosten tekemisestä on tullut elämäntapa. Muil-
2005: Tällaisesta tiiviistä yhteistyöstä rikoksentorjun- le kuin rikoskierteeseen joutuneille nuorille pe-
2006: nassa on jo muutamissa kunnissa hyviä koke- rinteinen rikosoikeudellinen seuraamusvalikoi-
2007: muksia. ma toimii edelleen kohtalaisen hyvin. Oikeus-
2008: Valtioneuvoston huumausainepolitiikkaa kos- poliittisessa tutkimuslaitoksessa valmisteilla ole-
2009: kevassa periaatepäätöksessä esitellään muun van ehdollisia rangaistuksia ja uusintarikollisuut-
2010: muassa toimenpiteitä huumeiden kysynnän eh- ta koskevan tutkimuksen ennakkotietojen mu-
2011: käisemiseksi, varhaiseksi puuttumiseksi huumei- kaan merkittävällä osalla nuoria rikoksentekijöi-
2012:
2013:
2014: 2
2015: Ministerin vastaus KK 218/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
2016:
2017:
2018: tä rikosura katkeaa ensimmäiseen ehdolliseen na erityisesti nuorten osalta on silti prosessin pit-
2019: rangaistukseen. kä kesto. Rangaistusten ennalta ehkäisevän vai-
2020: Alle 15-vuotiaiden tekemiin rikoksiin puutu- kutuksen kannalta on olennaista se, kuinka no-
2021: taan esimerkiksi sovittelun keinoin. Sovittelutoi- peasti rangaistus seuraa rikoksesta. Oikeusminis-
2022: minnan mahdollisimman laajan valtakunnallisen teriön johdolla on tarkoitus käynnistää kokeilu,
2023: kattavuuden turvaamiseksi mietitään parhaillaan jossa viranomaisten välisen yhteistyön avulla no-
2024: keinoja sosiaali- ja terveysministeriön asettamas- peutetaan nuorten tekemien rikosten käsittelyn
2025: sa työryhmässä. Suurin merkitys alle 15-vuotiai- etenemistä esitutkinnasta oikeuskäsittelyyn. Ko-
2026: den rikoskäyttäytymiseen on kuitenkin alussa keilussa pyritään myös kytkemään huolto- ja tu-
2027: mainituilla rikoksentorjuntaohjelmilla, nuorten kijärjestelmät oikeusprosessiin nykyistä tiiviim-
2028: syrjäytymistilanteiden ennaltaehkäisyllä ja ri- min. Oikeusministeriö on asettanut selvitysmie-
2029: koksentekotilaisuuksien vähentämisellä. hen elokuun 1999 alusta alkaen suunnittelemaan
2030: Vaikka nykyinen seuraamusvalikoima nuori- kokeilun käynnistämistä.
2031: sorangaistuksineen on melko kattava, epäkohta-
2032:
2033:
2034: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
2035:
2036: Oikeusministeri Johannes Koskinen
2037:
2038:
2039:
2040:
2041: 3
2042: KK 218/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministems svar
2043:
2044:
2045:
2046:
2047: Tili riksdagens talman
2048:
2049: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger att få missbrukarvården att bättre motsvara da-
2050: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av gens behov. Dessutom tillsatte social- och hä1so-
2051: statsrådet översänt följande av riksdagsman vårdsministeriet våren 1999 en kommission för
2052: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga att utarbeta förslag och utredningar i syfte att fö-
2053: spörsmå1 SS 218/1999 rd: rebygga ungdomars missbruk av narkotika.
2054: Målet med det försök med ungdomsstraff som
2055: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta justitieministeriet satte i gång år 1997 är att
2056: för att bekämpa ungdomsbrottsligheten påverka ungdomar som befinner sig i en
2057: och återställa lagarnas preventiva ef- brottsspiral. Med den kontroll och det stöd som
2058: fekt? ungdomsstraffet innebär kan man med hjä1p av
2059: arbete i form av samhällstjänst, olika program
2060: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som främjar anpassning till sarnhället och inten-
2061: föra följande: siv övervakning erbjuda de unga modeller enligt
2062: Anta1et brott som begåtts av personer under 18 år vilka de kan bygga upp sitt liv. Lagen ändrades
2063: har enligt undersökningar hållit sig på förhål- våren 1999 så att det är möj1igt att ingripa i ung-
2064: 1andevis samma nivå under de senaste tio åren. domars brottsliga karriär i ett tidigare skede än
2065: Ett undantag i detta fall är de brott som ansluter förut. Närnnda lag upphör att vara i kraft i slutet
2066: sig till narkotika, vilkas antal har ökat. av innevarande år. I syfte att få tillräcklig erfa-
2067: Att bekämpa ungdomsbrottslighet och för- renhet avser man förlänga försöksverksamheten
2068: bättra den effekt 1agama har med avseende på med två år. Under försökstiden är det inte ända-
2069: brottsprevention är en uppgift som kräver samar- målsen1igt att ta i bruk några nya påföljder som
2070: bete mellan många olika myndigheter och orga- särskilt skulle gälla unga personer. T.ex. skulle
2071: nisationer. I statsrådets principbeslut våren 1999 ett arreststraff vilket innebär ett kortvarigt fri-
2072: om ett nationellt program för brottsförebyggan- hetsberövande inte nödvändigtvis skilja sig från
2073: de betonas loka1a åtgärder för att bekämpa brotts- den typ av frihetsberövande som de unga som be-
2074: lighet. Målet är bland annat att varje kommun går brott faktiskt ofta utsätts för också nuförtiden
2075: utarbetar ett eget program för brottsförebyggan- vid anhållande och rannsakningsfångelse.
2076: de. För att förebygga ungdomsbrottslighet och Ungdomsstraffet är avsett att användas på den
2077: ungdomars normstridiga beteende i övrigt re- grupp av unga förbrytare för vilka det har b1ivit
2078: kommenderas samarbete mellan skola, ung- en livsstil att begå brott. Då det gäller andra än de
2079: doms- och socia1förvaltning samt polisen. I en unga personer som befinner sig i en brottsspira1
2080: del kommuner har man redan goda erfarenheter fungerar de traditionella påfö1jdema fortfarande
2081: av denna form av intensivt samarbete i syfte att rätt väl. Enligt förhandsuppgiftema om den un-
2082: förebygga brott. dersökning om villkorliga straff och åter-
2083: I statsrådets principbeslut om narkotikapoliti- fallsbrottslighet som utarbetas vid rättspolitiska
2084: ken presenteras bland annat åtgärder för att däm- forskningsinstitutet bryter det första villkorliga
2085: pa efterfrågan på narkotika, ingripa tidigare i straffet den brottsliga hanan för en stor del av de
2086: missbruk av och avvänjning från narkotika samt unga förbrytama.
2087:
2088:
2089: 4
2090: Ministerns svar KK 218/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
2091:
2092:
2093: Vid brott som begås av personer som är under processens längd ett missförhållande särskilt för
2094: 15 år ingriper man t.ex. med hjälp av förlikning. de ungas del. Med avseende på straffens preven-
2095: För närvarande överväger man i en arbetsgrupp tiva effekt är det avgörande hur fort straffet föl-
2096: som tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet jer på brottet. Avsikten är att under ledning av
2097: vilka åtgärder man kunde vidta i syfte att säker- justitieministeriet sätta i gång ett försök där man
2098: ställa att förlikningsverksamheten får en så genom samarbete myndigheterna emellan med-
2099: riksomfattande spridning som möjligt. Den störs- verkar till att processen från förundersökning till
2100: ta betydelsen för det brottsliga beteendet då det domstolsbehandling i fråga om brott som begåtts
2101: gäller under 15-åringar har ovan nämnda brotts- av ungdomar blir snabbare. 1 försöket strävar
2102: förebyggande program, att man i preventivt syfte man också efter att knyta vård- och stödmetoder
2103: hindrar ungdomar från att bli utslagna och mins- till rättsprocessen på ett bättre sätt än förut. Jus-
2104: kar antalet tillfållen att begå brott. titieministeriet har från början av augusti 1999
2105: Trots att det nuvarande påföljdssortimentet tillsatt en utredningsman med uppgift att planera
2106: med sina ungdomsstraff är rätt vältäckande, är hur försöksverksamheten skall sättas i gång.
2107:
2108:
2109: Helsingfors den 7 juli 1999
2110:
2111: Justitieminister Johannes Koskinen
2112:
2113:
2114:
2115:
2116: 5
2117: KK 219/1999 vp- Kirsi Piha /kok
2118:
2119:
2120:
2121:
2122: KIRJALLINEN KYSYMYS 219/1999 vp
2123:
2124: Hallituksen alkoholipolitiikka
2125:
2126:
2127:
2128:
2129: Eduskunnan puhemiehelle
2130:
2131: Juuri muodostetun hallituksen hallitusohjelmas- ti myös merkittäviä veropoliittisia ratkaisuja, oli-
2132: sa ei mainita alkoholipolitiikan osalta juuri mi- si toivottavaa, että hallituksella olisi asiasta mui-
2133: tään. Kuitenkin tämä kausi on alkoholipoliittises- takin suunnitelmia kuin ne, mitkä ovat jokaisen
2134: ti merkittävä, sillä vuoden 2003 lopussa päättyy omassatunnossa.
2135: EU:n myöntämä erioikeus rajoittaa alkoholin
2136: tuontia Suomeen. Hallitusohjelman selonteko- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2137: keskustelussa paikalla ollut ainoa ministeri, sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2138: kauppa- ja teollisuusministeri Tuomioja, tokaisi tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2139: alkoholipolitiikan olevan omantunnon asia, vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2140: johon jokainen edustaja saa suhtautua haluamal-
2141: laan tavalla. Millä aikataululla ja millaisella suunni-
2142: Unioni on edellyttänyt Suomen hallitukselta telmalla hallitus aikoo toteuttaa alkoho-
2143: alkoholipoliittisia selvityksiä alkoholin tuonnin lin tuontirajoitusten purkamisen vuoden
2144: osalta siirtymäkaudesta ja siitä, millä tavalla 2003 loppuun mennessä, ja
2145: Suomi aikoo noudattaa päätöstä tuontirajoitus-
2146: ten purkamisesta vuoden 2003 loppuun mennes- mitä veropoliittisia ratkaisuja tämä tuo
2147: sä. Koska näihin päätöksiin sisältyy mahdollises- tullessaan?
2148:
2149:
2150:
2151: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
2152:
2153: Kirsi Piha /kok
2154:
2155:
2156:
2157:
2158: Versio 2.0
2159: KK 219/1999 vp- Kirsi Piha /kok Ministerin vastaus
2160:
2161:
2162:
2163:
2164: Eduskunnan puhemiehelle
2165:
2166: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa että matkustaja pystyy osoittamaan verolliset si-
2167: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, sämarkkinaostoksensa.
2168: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Kuluneen vuoden aikana Suomi on neuvotel-
2169: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pi- lut komission kanssa poikkeuksesta saada rajoit-
2170: han /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen taa kolmansista maista eli lähinnä Venäjältä ja
2171: KK 21911999 vp: Virosta tulevien matkustajien veroUoman oluen
2172: tuontimäärän kuuteen litraan. Tällä hetkellä mat-
2173: Millä aikataululla ja millaisella suunni- kustaja saa tuodaverotta olutta 15 litraa sekä toi-
2174: telmalla hallitus aikoo toteuttaa alkoho- sesta jäsenvaltiosta että kolmansista maista. Jos
2175: lin tuontirajoitusten purkamisen vuoden veroUoman oluen tuontimäärä toisesta jäsenval-
2176: 2003 loppuun mennessä, ja tiosta nostettaisiin esimerkiksi 30 litraan tai 60
2177: litraan, pitäisi liittymissopimuksen mukaisesti
2178: mitä veropoliittisia ratkaisuja tämä tuo myös kolmannesta maasta saapuvan matkustajan
2179: tullessaan? oluen tuontimäärä nostaa samalle tasolle. Oluen
2180: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- matkustajatuonnille kolmansista maista ei ole
2181: vasti seuraavaa: yhteisölainsäädännössä mitään määrällisiä rajoi-
2182: tuksia. Ainoa rajoitus on 175 euron arvoraja, joka
2183: Neuvoston direktiivin 96/99/EY mukaisesti Suo- oikeuttaisi tuomaan maahan noin 175 litraa olut-
2184: mi saa soveltaa yksityishenkilöiden toisesta jä- ta.
2185: senvaltiosta omaan käyttöön tuomien alkoholi- ja Oluen matkustajatuonnin on katsottu aiheutta-
2186: tupakkatuotteiden verottomien tuomisten mää- van suuria sosiaali- ja terveyspoliittisia kuten
2187: rällisiä rajoituksia vuoden 2003 loppuun saakka. myös järjestyksenpidollisia ongelmia valtionta-
2188: Sisämarkkinoiden verottorniin matkustajatuo- loudellisten menetysten ohella. Jotta Suomi voi-
2189: mismääriin on jo tehty laajennuksia samalla, kun si tehdä tarvittavat laajennukset toisesta jäsen-
2190: viinien ja välituotteiden veroa alennettiin keski- valtiosta tulevan matkustajan oluen tuonnin suh-
2191: määrin 17 prosenttia lainmuutoksilla, jotka tuli- teen siten, että kolmannen maan rajoitukset eivät
2192: vat voimaan vuoden 1998 alussa. Käytännössä olisi siinä esteenä, komissiolta on pyydetty sa-
2193: myös tax-free-myynnin loppumisen yhteydessä nottua poikkeusta oluen tuontimääräyksiin, jol-
2194: 1. päivänä heinäkuuta 1999 voimaan tulleella loin liittymissopimukseen kirjattu yhteys oluen
2195: lailla verottorniin alkoholin ja tupakkatuotteiden matkustajatuontimääriin toisesta jäsenvaltiosta
2196: tuomismääriin tuli laajennuksia. Sanotun muu- katkeaisi. Jos Suomi saisi sanotuntaisen poik-
2197: toksen mukaan matkustaja, joka tulee Suomeen keuksen, komissio on vastaavasti edellyttänyt,
2198: kolmannesta maasta tai Ahvenanmaalla poikkea- että oluen matkustajatuontia sisämarkkinoilta
2199: vana aluksella, saa tuoda kolmannesta maasta nostetaan samalla nykyisestä 15 litrasta 24 lit-
2200: verotta hankkimiensa tuotteiden lisäksi maahan raan. Nämä muutokset oluen tuontimäärissä olisi
2201: verollisina toisesta jäsenvaltiosta hankkimansa tarkoitus tehdä vuoden 2000 alussa.
2202: tuotteet voimassaolevien määrällisten rajoitus- Jos matkustajatuomisten määriin tehtäisiin
2203: ten puitteissa. Tämä tosin sillä edellytyksellä, kerralla kovin suuria laajennuksia, olisi samanai-
2204:
2205:
2206: 2
2207: Ministerin vastaus KK 219/1999 vp- Kirsi Piha /kok
2208:
2209:
2210: kaisesti veroja tarkistettava alaspäin, koska muu- tamiseen Suomessa ei ainakaan toistaiseksi tääl-
2211: toin tilastoimaton kulutus saattaisi huomattavas- tä päin ole näköpiirissä.
2212: ti kasvaa, mikä puolestaan voisi vähentää olen- Virkamiestasolla ovat useat ministeriöt yhdes-
2213: naisesti verotuottoja. Vähäiset tuontimäärien sä teettäneet laajan julkaisun alkoholijuomien
2214: muutokset, kuten edellä mainitut muutokset hintatason alenemisen yhteiskunnallisista vaiku-
2215: oluen tuontimäärissä, eivät kuitenkaan vaadi vas- tuksista (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu-
2216: taavia veronalennuksia. ja 1998: 8). Julkaisussa on erilaisia malleja veron-
2217: Yllä mainitun direktiivin mukaan jäsenvaltio alentamisesta ja sen aiheuttamista valtiontalou-
2218: saa itse määrätä rajoitusten asteittaisesta väljen- dellisista ja muista vaikutuksista. Näitä tietoja
2219: tämisestä. Komission tulee esittää Euroopan par- voidaan myöhemmin hyödyntää veroja alennet-
2220: lamentille ja neuvostolle kertomus matkustaja- taessa.
2221: tuomisia koskevan poikkeuksen toimivuudesta Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa ei
2222: ennen 30. päivää kesäkuuta 2000. Ruotsin saama ole mainintaa tuontirajoitusten purkamisesta.
2223: vastaava poikkeus päättyy samanaikaisesti eli Sen sijaan siellä mainitaan, että EU:n sisämark-
2224: 30. päivänä kesäkuuta 2000, joskin direktiiviin kinaohjelman edellyttämä valmisteverojen alen-
2225: sisältyy selkeä jatkoa koskeva tarkistussäännös. taminen siirretään aikataulun mukaiselle takara-
2226: Ruotsi ei ole toistaiseksi tehnyt mitään asian suh- jalle. Tämän mukaisesti hallitus ei tule esittä-
2227: teen. Myöskään Tanska, joka sai samansisältöi- mään ainakaan vuoden 2000 budjettiin alkoholin
2228: sen poikkeuksen kuin Suomi, ei ole tehnyt mi- osalta verojen alennuksia. Muita poliittisia rat-
2229: tään muutoksia. Näin ollen paineita verojen alen- kaisuja asian suhteen ei toistaiseksi ole tehty.
2230:
2231:
2232: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1999
2233:
2234: Ministeri Suvi-Anne Siimes
2235:
2236:
2237:
2238:
2239: 3
2240: KK 219/1999 vp- Kirsi Piha /kok Ministerns svar
2241:
2242:
2243:
2244:
2245: Tili riksdagens talman
2246:
2247: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger sandekan bevisa att de skattapliktiga varorna har
2248: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av inhandlats inom den inre marknaden.
2249: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Under innevarande år har Finland förhandlat
2250: Kirsi Piha /saml undertecknade skriftliga spörs- med kommissionen om ett undantag, dvs. en be-
2251: mål SS 21911999 rd: gränsning av rätten att få införa öl från ett tredje
2252: land, närmast Ryssland och Estland, till sex liter.
2253: Enligt viiken tidtabell och pian ämnar För närvarande får resande införa 15liter öl skat-
2254: regeringen genomföra avska.ffandet av tefritt både från en annan medlemsstat och från
2255: importrestriktionerna före slutet av år ett tredje land. Om rätten att införa öl från en an-
2256: 2003, och nan medlemsstat höjs till t.ex. 30 liter eller 60 li-
2257: ter, borde enligt anslutningsfördraget också re-
2258: vilka skattepolitiska avgöranden kom- sandes rätt att från ett tredje land införa öl höjas
2259: mer avska.ffandet att medföra? till samma nivå. För passagerares rätt att från ett
2260: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tredje land införa öl finns inga kvantitativa re-
2261: föra följande: striktioner i gemenskapsbestämmelserna. Den
2262: enda restriktionen är att värdet inte får överstiga
2263: Enligt rådets direktiv 96/99/EG får Finland fram 175 euro, vilket motsvarar ca 175 liter öl.
2264: till slutet av år 2003 tillämpa de kvantitativa re- Utöver statsekonomiska förluster har resan-
2265: striktionerna för alkoholhaltiga drycker och to- des rätt att införa öl ansetts orsaka stora social-
2266: baksvaror som införs av enskilda för eget bruk och hälsovårdspolitiska problem liksom också
2267: från en annan medlemsstat. K vantiteterna skatte- problem med upprätthållandet av ordningen. För
2268: fria varor som resande inom den inre marknaden att Finland skall kunna införa de nödvändiga änd-
2269: får införa utvidgades samtidigt som skatten på vi- ringarna av resandes rätt att föra in öl så att de
2270: ner och mellanprodukter sänktes med i genom- restriktioner som gäller ett tredje land inte utgör
2271: snitt 17 procent genom lagändringar som trädde i något hinder, har man hos kommissionen ansökt
2272: kraft i början av år 1998. 1 samband med avskaf- om det ovan nämnda undantaget som gäller be-
2273: fandet av taxfree-försäljningen ökade i praktiken stämmelserna om införsel av öl, varvid det sam-
2274: också kvantiteterna skattefria alkoholhaltiga band med resandes införsel av öl från en annan
2275: drycker och tobaksvaror som får införas genom medlemstat som finns inskrivet i anslutningsför-
2276: den lag som trädde i kraft den 1 juli 1999. Enligt draget bryts. Om Finland beviljas ett undantag
2277: denna ändring får en resande som kommer till med detta innehåll, förutsätter kommissionen i
2278: Finland från ett tredje land eller ombord på ett stället att resandes rätt att införa öl från gemen-
2279: fartyg som anlöper Åland utöver de skattefria skapen höj s från nuvarande 15 liter till 24 liter.
2280: produkter han skaffat i ett tredje land också infö- Avsikten är att dessa ändringar i kvantiteterna
2281: ra skattepliktiga varor han skaffat i en annan skall införas från och med år 2000.
2282: medlemsstat inom ramen för gällande kvantitati- Om man på en gång gör mycket stora kvanti-
2283: va restriktioner. Detta förutsätter dock att den re- tativa höjningar i resandes rätt att införa varor,
2284: borde man samtidigt justera skattema nedåt, ef-
2285:
2286:
2287: 4
2288: Ministems svar KK 219/1999 vp- Kirsi Piha /kok
2289:
2290:
2291:
2292: tersom det kan leda till att den icke statstikförda dare inte i vårt perspektiv kan skönjas något krav
2293: konsumtionen ökar betydligt, vilket kan betyda på sänkta skatter.
2294: att skatteintäktema sjunker betydligt. Mindre På tjänstemannanivå har flera ministerier tili-
2295: ändringar av kvantiterna liksom de ovan nämnda sammans gett ut en omfattande publikation om
2296: ändringama av ölkvantiterna kräver dock inte de sociala följderna av sänkta alkoholpriser (so-
2297: motsvarande skattesänkningar. cial- och hälsovårdsministeriets publikationer
2298: Enligt det ovan nämnda direktivet får med- 1998:8). 1 publikationen presenteras olika model-
2299: lemsstaten själv bestämma om en gradvis libera- ler för sänkta skatter med statsekonomiska och
2300: lisering av restriktionerna. Kommissionen skali andra följder. Dessa uppgifter kan utnyttjas sena-
2301: senast den 30 juni 2000 tili Europaparlamentet re när man ämnar sänka skatterna.
2302: och rådet avge en rapport om hur undantaget som 1 programmet för Paavo Lipponens II regering
2303: gälier resandes rätt att införa varor har utfaliit. nämns inte avskaffandet av importrestriktioner-
2304: Ett motsvarande undantag som beviljas Sverige na. Däremot nämns att den sänkning av acciser
2305: upphör samtidigt, dvs. den 30 juni 2000, även om som förutsätts i EU:s program för den inre mark-
2306: direktivet innehålier en klart formulerad bestäm- naden senareläggs tili den sista tidsgräns som tid-
2307: melse om fortsättning. Sverige har tilis vidare tabellen tiliåter. Detta innebär att regeringen åt-
2308: inte vidtagit några åtgärder i denna fråga. lnte minstone inte i budgeten för år 2000 kommer att
2309: helier Danmark, som beviljades ett tili innehåliet föreslå några skattesänkningar i fråga om alko-
2310: likadant undantag som Finland, har gjort några holhaltiga drycker. Tilis vidare har inga andra
2311: ändringar. Det innebär att det åtminstone tills vi- politiska avgöranden träffats i denna fråga.
2312:
2313:
2314: Helsingfors den 13 juli 1999
2315:
2316: Minister Suvi-Anne Siimes
2317:
2318:
2319:
2320:
2321: 5
2322: KK 220/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
2323:
2324:
2325:
2326:
2327: KIRJALLINEN KYSYMYS 220/1999 vp
2328:
2329: Ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista anne-
2330: tun asetuksen aiheuttamat kohtuuttomuudet
2331:
2332:
2333:
2334:
2335: Eduskunnan puhemiehelle
2336:
2337: Ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun Yrittäjien tasa-arvoinen kohtelu edellyttää ta-
2338: asetuksen (1256/1992) 19 §:n 2 momentissa mää- savertaista verokohtelua riippumatta siitä, onko
2339: ritellään, millä edellyksillä enintään kahdeksan yrityksen omistajina osin tai kokonaan kunta,
2340: henkilön kuljettamiseen varustettu auto on ns. valtio tai yksityinen taho. Kuten edellä todettiin,
2341: huoltoauto. Kyseessä olevassa momentissa mai- on tilanne yhtiöittämiskehityksen myötä muuttu-
2342: nitaan valtion ja kuntien omistamien määrättyjen nut sellaiseksi, että niin yksityiset kuin kunnan
2343: laitosten tavaran, henkilöiden ja laitteiden kuljet- tai valtion omistamat yrityksetkin kilpailevat sa-
2344: taminen. Mikäli yksityinen yhtiö käyttää samaan moista töistä samoilla ehdoilla keskenään. Täl-
2345: tarkoitukseen samanlaista ajoneuvoa, on diesel- löin tulisi myös niiden verokohtelu olla yh-
2346: vero tässä tapauksessa lähes nelinkertainen. Ti- teneväinen.
2347: lanne on käytännössä ristiriitainen, sillä sekä
2348: kuntien että myös valtion toimintoja on monilta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2349: osin yhtiöitetty, mutta siitä huolimatta viran- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2350: omaiset tulkitsevat ko. pykälän tarkoittavan näi- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2351: tä yhtiöitä. Esimerkiksi TVS-tekniikka Oy:ltä os- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2352: tettua henkilöautoa on voitu käyttää tämän yh-
2353: tiön ajossa huoltoautona, mikä on myös merkitty Katsooko hallitus, että kysymyksessä
2354: rekisteriotteeseen. Saman auton siirryttyä yksi- mainittu tilanne vastaa yritysten tasa-
2355: tyiselle yhtiölle, joka harjoittaa mm. tienvarsien vertaisen kohtelun vaatimuksia, sekä
2356: kunnostusta, joutuu yhtiö kuitenkin ko. pykälän
2357: tulkinnan takia maksamaan dieselveron lähes ne- aikooko hallitus ryhtyä toimiin maini-
2358: linkertaisena verrattuna aikaisempaan omista- tun asiantilan kmjaamiseksi?
2359: jaan.
2360:
2361:
2362: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
2363:
2364: Raimo Vistbacka /ps
2365:
2366:
2367:
2368:
2369: 3 200656 Versio 2.0
2370: KK 220/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
2371:
2372:
2373:
2374:
2375: Eduskunnan puhemiehelle
2376:
2377: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rotuskohtelu. Tämän vuoksi mainitussa asetuk-
2378: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, sessa annettiin huoltoautolle tekninen määrittely
2379: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ja autoverolaissa vastaavasti säädettiin huolto-
2380: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo autolle sama vero kuin pakettiautolle.
2381: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy- Huoltoautoa koskeva ajoneuvon rakenteesta ja
2382: myksen KK 220/1999 vp: varusteista annetun asetuksen 19 § määrittelee
2383: huoltoauton siten, että henkilökuljetusmahdolli-
2384: Katsooko hallitus, että kysymyksessä suus on yleisen, myös yrityksiin sovellettavan
2385: mainittu tilanne vastaa yritysten tasa- pääsäännön mukaan suppeampi kuin pykälän
2386: vertaisen kohtelun vaatimuksia, sekä 2 momentissa mainittujenjulkisyhteisöjenja nii-
2387: hin verrattavien laitosten kohdalla. Yleinen eli
2388: aikooko hallitus ryhtyä toimiin maini- siis myös yritysten omistamiin ajoneuvoihin so-
2389: tun asiantilan korjaamiseksi? vellettava huoltoauton määritelmä on seuraava:
2390: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- "Huoltoauto on ajoneuvojen ja koneiden huol-
2391: vasti seuraavaa: toon sekä korjausmiehistön ja välineiden kulje-
2392: tukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaiuin ja lait-
2393: Kysymys koskee sitä, että eräät julkisyhteisöt ja tein varustettu N-luokan auto, jossa on tilaa enin-
2394: yritykset voivat joutua verotuksellisesti erilai- tään kahdelle henkilölle kuljettajan vieressä".
2395: seen asemaan silloin, kun ne toiminnassaan tar- Pykälän 2 momentissa oleva täydentävä julkisyh-
2396: vitsevat niin sanottua huoltoautoa. Tämä johtuu teisöjen ajoneuvoja koskeva määrittely on seu-
2397: siitä, että muun muassa kunta ja eräät sen laitok- raava: "Huoltoauto on myös valtion, valtion lii-
2398: set voivat käyttää huoltoautossa suurempaa mää- kelaitoksen, sähkö-, lämpö-, tele-, kaasu- taikka
2399: rää henkilöpaikkoja kuin esimerkiksi yritykset, vesilaitoksen tai kunnan omistama tien, kadun,
2400: jotka kuitenkin saattavat kilpailla samoista töistä radan ja ratakaluston tai sähkö-, lämpö-, tele-,
2401: kunnan kanssa. kaasu- ja vesilaitosten verkon ja laitteiden tai
2402: Huoltoauto määriteltiin tieliikennesäännöksis- puolustusvoimien sotavarustuksen huoltoon sekä
2403: sä ensimmäisen kerran siinä yhteydessä, kun ajo- korjausmiehistön ja välineiden kuljetukseen tar-
2404: neuvojen määrittelyt perusteellisesti uusittiin koitettu, tarvittavin työkaiuin ja laittein varustet-
2405: vuonna 1992 annetulla asetuksella ajoneuvojen tu M(l )-luokan auto, jossa on istuimet kuljetta-
2406: rakenteesta ja varusteista (1256/1992). Tuolloin jan lisäksi enintään kahdeksalle henkilölle".
2407: määrittelyjä lähennettiin kansainväliseen käytän- Sen jälkeen, kun edellä selostetut säännökset
2408: töön. Suomessa oli aiemmin ollut käytössä eri- ovat syntyneet, valtion, kuntien ja useiden mui-
2409: koisautoksi kutsuttu ajoneuvoluokka, joka ei vas- denkin pykälän 2 momentissa mainittujen laitos-
2410: tannut yleistä kansainvälistä luokitusta. Tämä ten toiminnassa on tapahtunut paljon muutoksia.
2411: ajoneuvoluokka poistettiin vuoden 1992 uudis- Toimintoja on ryhdytty kilpailuttaruaan tai niitä
2412: tuksessa. Kuitenkin haluttiin säilyttää ainakin on ulkoistettu kokonaan. Tämän vuoksi edellä
2413: osittain tällaisten erityisesti työtehtäviin varus- mainittua säännöstä voidaan perustellusti pitää
2414: tettujen ajoneuvojen henkilöautoja lievempi ve-
2415:
2416:
2417: 2
2418: Ministerin vastaus KK 220/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
2419:
2420:
2421: vanhentuneena. Se ei enää vastaa muuttuneita den 1992 uudistusta erikoisautoina pidetyt ajo-
2422: kil pail uasetelmia. neuvot voitaisiin luokitella uudestaan siten, että
2423: Verotuksellisesta näkökulmasta on siten pe- määritelmä tähänastista paremmin vastaisi ny-
2424: rusteltua harkita säännöksen uusimista. Yhtenä kyistä tilannetta. Kysymys on osoittautunut suh-
2425: vaihtoehtona on poistaa kokonaan huoltoautolle teellisen vaikeaksi ratkaista siten, ettei samalla
2426: myönnetty erityiskohtelu. Valtiovarainministe- mahdollistettaisi tarpeettoman laajaa henkilökul-
2427: riössä ja myös liikenneministeriössä on eri yh- jetusta näissä ajoneuvoissa. Valmistelua kuiten-
2428: teyksissä pohdittu, millä tavoin tietyt ennen vuo- kin jatketaan.
2429:
2430:
2431: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1999
2432:
2433: Ministeri Suvi-Anne Siimes
2434:
2435:
2436:
2437:
2438: 3
2439: KK 220/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministems svar
2440:
2441:
2442:
2443:
2444: Tili riksdagens talman
2445:
2446: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger fråga om personbilar. Av denna orsak infördes en
2447: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av teknisk specifikation av servicebilar i förord-
2448: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai- ningen och i bilskattelagen intogs på motsvaran-
2449: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga de sätt bestämmelser om skatt på servicebilar,
2450: spörsmål SS 22011999 rd: som var lika stor som skatten på paketbilar.
2451: 1 19 § förordningen om fordons konstruktion
2452: Anser regeringen att den situation som och utrustning, definieras en servicebil så att dess
2453: nämns i spörsmålet svarar mot kravet på möjligheter att transportera personer enligt den
2454: jäm/ik behand/ing av företag, samt allmänna huvudregeln, som också tillämpas på
2455: företag, är mera begränsad än då det är fråga om i
2456: ämnar regeringen vidta åtgärder för att 2 mom. nämnda offentliga samfund och med dem
2457: rätta tili denna omständighet? jämförbara inrättningar. Den allmänna defini-
2458: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tionen på servicebil, som alltså också skall till-
2459: föra följande: lämpas på fordon som ägs av företag, är följan-
2460: de: en servicebil är en bil i kategori N som är
2461: Spörsmålet gäller den omständigheten att vissa avsedd för service av fordon och maskiner samt
2462: offentliga samfund och företag kan hamna i oli- för transport av reparationsmanskap och utrust-
2463: ka ställning i skattemässigt hänseende när de be- ning och som är utrustad med behövliga arbets-
2464: höver en s.k. servicebil i sin verksamhet. Detta redskap och har plats för högst två personer bred-
2465: beror på att bl.a. kommunen och vissa kommu- vid föraren. Den kompletterande definitionen för
2466: nala inrättningar kan ha plats för ett större antal av offentliga samfund använda fordon i paragra-
2467: personer i en servicebil än t.ex. företag, som fens 2 mom. lyder som följer: en servicebil är
2468: emellertid kan konkurrera om samma slags arbe- även en bil i kategori M ( 1) som ägs av staten, ett
2469: ten som kommunen själv utför. statligt affårsverk, ett el-, värme-, tele-, gas- eller
2470: Begreppet servicebil definierades första vattenverk eller en kommun och är avsedd för
2471: gången i vägtrafikbestämmelsema år 1992 i sam- service som gäller vägar, gator, banor och ban-
2472: band med att definitioneni.a av fordon revidera- materiel samt el-, värme-, tele-, gas- och vatten-
2473: des grundligt genom förordningen om fordons verkens nät och anläggningar eller som är avsedd
2474: konstruktion och utrustning ( 1256/ 1992). Härvid för transport av försvarsmaktens militärutrust-
2475: närmades definitioneroa till intemationell pra- ning och för transport av reparationsmanskap och
2476: xis. Finland hade redan tidigare utnyttjat en for- utrustning samt är försedd med behövliga arbets-
2477: donskategori som kallades specialbilar, som inte redskap och anordningar. En sådan servicebil har
2478: hade någon motsvarighet i den allmänna intema- plats för högst åtta personer utöver föraren.
2479: tionella klassificeringen. Denna fordonskategori Efter tillkomsten av de bestämmelser som an-
2480: slopades i samband med 1992 års revidering. förs ovan har det skett stora förändringar i sta-
2481: Man önskade dock i fråga om fordon utrustade tens, kommunemas och flera av de andra i para-
2482: för specialuppgifter åtminstone delvis bibehålla grafens 2 mom. nämnda inrättningamas verk-
2483: en skattemässig behandlig som var lindrigare än i samhet. Man har börjat konkurrensutsätta olika
2484:
2485:
2486: 4
2487: Ministems svar KK 220/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps
2488:
2489:
2490: uppgifter eller lagt ut dem helt på underleveran- ket sätt vissa av de fordon som före 1992 års re-
2491: törer. Av denna anledning kan bestämmelsen videring klassificerades som specialbilar kunde
2492: ovan med fog anses vara föråldrad. Den motsva- omklassificeras, så att definitionen bättre än för
2493: rar inte längre det förändrade konkurrensläget. närvarande skulle motsvara den rådande situatio-
2494: Från skattesynpunkt är det därför motiverat att nen. Det har visat sig vara relativt svårt att lösa
2495: överväga en ändring av paragrafen. Ett altemativ frågan på ett sådant sätt att man inte samtidigt
2496: är att helt slopa specialbehandlingen av service- skulle tillåta en onödigt omfattande persontran-
2497: bilar. Finansministeriet och också trafikministe- sport i dessa fordon. Beredningen fortsätter
2498: riet har i olika sammanhang funderat över på vil- emellertid.
2499:
2500:
2501: Helsingforsden 13 juli 1999
2502:
2503: Minister Suvi-Anne Siimes
2504:
2505:
2506:
2507:
2508: 5
2509: KK 221/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
2510:
2511:
2512:
2513:
2514: KIRJALLINEN KYSYMYS 221/1999 vp
2515:
2516: Ikäluokan 1926 rintamatunnus
2517:
2518:
2519:
2520:
2521: Eduskunnan puhemiehelle
2522:
2523: Jatkosodan loppupuolella määrättiin ikäluokka tä milloinkaan selvittämään. Koska miehet kui-
2524: 1926 asepalvelukseen. Määräys tapahtui sota- tenkin olivat sotalakien perusteella sotaa varten
2525: lakien perusteella eikä siitä kieltäydytty. Siihen sodan aikana palvelukseen kutsuttuja ja monia
2526: ikäluokkaan kuului noin 21 000 miestä. Osa heis- saman palveluspaikan miehiä on kohdeltu kansa-
2527: tä joutui sotatoimialueelle, osa ei. Heistä 113 on laisina eriarvoisesti, olisi yhdenvertaisen kohte-
2528: siirtynyt manan majoille, 113 on saanut rintama- lun nimissä harkittava, voitaisiinko lopuillekin
2529: tunnuksen ja loput 113 ovat sitä vailla. Asialla on 1926-ikäluokan miehille myöntää rintamatun-
2530: vaikutusta sotaveteraanien korvauksiin ja kun- nus. Toimenpiteen kustannukset korvautuisivat
2531: toutukseen. Ilman rintamatunnusta olevista jot- pienellä osalla ns. veteraanipoistumaa, josta tule-
2532: kut joutuivat kotirintamalla aseelliseen desantti- vat varat hallitus on luvannut muiden veteraa-
2533: etsintään, joku jopa haavoittuen. Niinpä joukos- nien käyttöön. Veljeä ei jätetä- sanotaan. Asiaa
2534: samme on ikäluokan 1926 sotainvalideja ilman ei kuitenkaan ole vielä saatu korjatuksi.
2535: rintamatunnus ta.
2536: Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2537: vastasi erääseen ikäluokka 1926 -kyselyyn, että sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2538: erään tykkikomppania 8:n miehet eivät ole oi- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2539: keutettuja rintamatunnukseen. Myöhempi selvit- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2540: tely sota-arkistossa osoitti, että juuri tästä komp-
2541: paniasta oli 28 miestä saanut rintamatunnuksen. Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
2542: Kun lisäksi sodan lopussa useat sotapäiväkirjat saattaakseen sotapalvelukseen määrä-
2543: tuhoutuivat tai hävitettiin, ei kaikkien 1926-ikä- tyt ikäluokan 1926 kansalaiset keske-
2544: luokan miesten oikeutta rintamatunnukseen kye- nään samanarvoiseen asemaan?
2545:
2546:
2547: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
2548:
2549: Seppo Kanerva /kok
2550:
2551:
2552:
2553:
2554: Versio 2.0
2555: KK 221/1999 vp- Seppo Kanerva /kok Ministerin vastaus
2556:
2557:
2558:
2559:
2560: Eduskunnan puhemiehelle
2561:
2562: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kaisevaa on vain se, onko henkilöllä edellä mai-
2563: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, nitussa asetuksessa tarkoitettua rintamapalvelus-
2564: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ta vai ei.
2565: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka- Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-
2566: nervan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- maveteraanitunnusten selvitystyöryhmä selvitti
2567: sen KK 22111999 vp: muistiossaan (STM 19/ 1990) mahdollisuudet
2568: laajentaa rintamaveteraanitunnusten myöntämis-
2569: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin tä ja toisaalta lopettaa tunnusten myöntäminen.
2570: saattaakseen sotapalvelukseen määrä- Huolimatta siitä, että työryhmä katsoi useiden
2571: tyt ikäluokan 1926 kansalaiset keske- henkilöryhmien panoksen olleen olennainen
2572: nään samanarvoiseen asemaan? Suomen puolustustaistelussa, se halusi kuitenkin
2573: tunnustaa rintamalla taistelleille veteraaneille
2574: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- erityisaseman. Näillä henkilöillä on jo oikeus
2575: vasti seuraavaa: tunnuksiin. Sen vuoksi työryhmä päätyi esittä-
2576: Rintamasotilastunnusta koskevan asetuksen mään, ettei tunnusten myöntämistä enää laajen-
2577: (77211969) mukaan rintamasotilaana tarkoite- neta. Poikkeuksena olivat vain ne ulkomaalaiset
2578: taan henkilöä, joka on vuosien 1939-1945 so- vapaaehtoiset, jotka todistettavasti ovat osallistu-
2579: tien aikana osallistunut puolustusvoimien jou- neet taisteluihin. Viimeksi mainituille henkilöil-
2580: koissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä le on voitu myöntää ulkomaalaisen rintamasoti-
2581: ' lastunnuksesta annetun asetuksen (418/ 1992)
2582: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa
2583: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin mukaisesti rintamasotilastunnus sekä oikeus
2584: katsotaan osallistuneeksi henkilö, joka todistetta- kuntoutukseen ja rintamarahaan. Lisäksi työryh-
2585: vasti on osallistunut taisteluihin rintamavastuus- mä esitti, että rintamasotilas-, rintamapalvelus-
2586: sa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen ja rintamatunnuksen myöntäminen lopetetaan.
2587: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukois- Tämän mukaisesti on rintamaveteraanitunnus-
2588: sa, merivoimien alueyksiköissä tahi ilmavoi- asetuksia muutettu siten, että tunnusten myöntä-
2589: mien lentoyksiköissä. Muissa tehtävissä sotatoi- misperusteita laajentamatta niiden myöntäminen
2590: miyhtymän ulkopuolella palvelleita ei ole pidet- on lopetettu vuoden 1994 lopussa.
2591: ty sellaisina henkilöinä, jotka olisivat tunnuk- Kuten työryhmä totesi, Suomen sodat vuosina
2592: seen oikeutettuja edellä lueteltujen sotatoimiyh- 1939-1945 olivat ns. totaalista sotaa, joka anka-
2593: tymien joukko-osastoissa palvelleiden tapaan. rasti koetteli koko kansaa. Monilla väestöryhmil-
2594: Ratkaisuissaan sotilaspiirien esikunnat ovat lä rintamaveteraanien ohella on kiistatta ollut
2595: seuranneet esikunnan teettämää sotatieteen lai- olennainen merkitys siinä, että Suomi selvisi so-
2596: toksen laatimaa luetteloa niistä joukko-osastois- dista itsenäisenä valtakuntana. Tästä huolimatta
2597: ta, joissa palvelleet katsotaan edellä mainitun työryhmä katsoi, ettei muita ryhmiä tulisi rinnas-
2598: asetuksen mukaisiksi rintamasotilaiksi. Henki- taa rintamaveteraaneihinja että olisi selvästi tun-
2599: lön syntymävuodella ei ole rintamaveteraanitun- nustettava rintamaveteraanien kantaneen ras-
2600: nusten myöntämisen kannalta merkitystä. Rat- kainta taakkaa maan puolustamisesta.
2601:
2602:
2603: 2
2604: Ministerin vastaus KK 221/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
2605:
2606:
2607: Sosiaali- ja terveysministeriö maaras1 maveteraanien kuntoutuksesta annetussa laissa
2608: 20.9.1995 apulaisosastopäällikkö Pekka Pitsin- edellytettyjä rintamaveteraanitunnuksia. Heille
2609: gin laatimaan selvitykset ja niihin liittyvät ehdo- ei myönnetä erillisiä tunnuksia vaan todistus lais-
2610: tukset tarpeellisiksi katsottaviksi toimenpiteiksi sa tarkoitettuun palvelukseen osallistumisesta.
2611: erityisen tunnuksen myöntämisestä ja kuntoutus- Lain tavoitteena on ollut luoda sellainen kun-
2612: palvelujen järjestämisestä eräille kansalaisryh- toutusjärjestelmä, jossa kuntoutuspalveluja voi-
2613: mille, jotka palvelivat lähinnä rintamaolosuhtei- taisiin järjestää sellaisille, pääsääntöisesti ilman
2614: siin rinnastettavissa sodanajan ja välittömästi so- mitään tunnusta oleville puolustusvoimien palve-
2615: taan liittyneissä erityisen raskaissa ja vaarallisis- luksessa olleille, jotka joutuivat palvelemaan
2616: sa tehtävissä. kaikkein raskaimmissa ja vaarallisimmissa tehtä-
2617: Selvitysten perusteella sosiaali- ja vissä ja olosuhteissa.
2618: terveysministeriö laati hallituksen esityksen Lain mukaan rintamaveteraanien kuntoutuk-
2619: asiaa koskevaksi lainsäädännöksi ja niinpä vuo- seen rinnastettavaa kuntoutusta voidaan antaa
2620: den 1998 alusta tuli voimaan laki eräissä Suo- muun muassa niille, joille olisi annettu jokin rin-
2621: men sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden tamaveteraanitunnuksista, mikäli he olisivat ha-
2622: kuntoutuksesta ( 1039/1997). Lain tarkoituksena keneet niitä ennen säädetyn hakuajan päättymis-
2623: on mahdollistaa kuntoutuspalvelujen järjestämi- tä. Tällä säännöksellä on tarkoitus estää se, ettei
2624: nen niille eräissä vuosien 1939-1945 sotiin liit- rintamaetuuksien saannissa synny aiheettomia
2625: tyneissä tehtävissä palvelleille, joilla ei ole rinta- väliinputoamisia.
2626:
2627:
2628: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1999
2629:
2630: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
2631:
2632:
2633:
2634:
2635: 3
2636: KK 221/1999 vp- Seppo Kanerva /kok Ministerns svar
2637:
2638:
2639:
2640:
2641: Tili riksdagens talman
2642:
2643: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger hang är huruvida personen i fråga har tjänstgjort
2644: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av vid fronten på det sätt som avses i nämnda
2645: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep- förordning eller inte.
2646: po Kanerva /saml undertecknade skriftliga spörs- Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
2647: mål SS 221/1999 rd: satta arbetsgruppen för utredning av frontvete-
2648: rantecken kartlade i sin promemoria (STM
2649: imnar regeringen vidta åtgärder för att 19/1990) dels möjligheterna att utvidga beviljan-
2650: de medborgare av årsk/ass 1926 som det av frontveteranteckan, dels alternativet att
2651: kommenderats i krigstjänstgöring ska/1 upphöra med beviljandet av tecken. Även om ar-
2652: bli jämställda sinsemellan? betsgruppen ansåg att många personkategorier
2653: bidragit med viktiga insatser i Finlands försvars-
2654: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- strid, önskade den dock framhålla att de vetera-
2655: föra följande: ner som tjänstgjort vid fronten var i särställning.
2656: Enligt förordningen om frontmannatecken Dessa personer är redan berättigade tili tecken.
2657: (772/1969) avses med frontman den som under Arbetsgruppen föreslog därför att beviljandet av
2658: krigen 1939-1945 deltagit i de egentliga krigs- teeken inte skall utvidgas ytterligare. Det enda
2659: handlingarna inom försvarsväsendets trupper undantaget var de utländska frivilliga som bevis-
2660: såsom reservist, lantvärnsman eller frivillig eller ligen har deltagit i striderna. Dessa personer har i
2661: i aktiv tjänst. 1 de egentliga krigshandlingarna enlighet med förordningen om frontmanna-
2662: anses den ha deltagit, som bevisligen tagit del i tecken för utlänningar (418/1992) kunnat bevil-
2663: strider inom trupper, hörande till en operativ en- jas frontmannatecken samt rätt till rehabilitering
2664: het med frontansvar eller inom dess område eller och frontpenning. Vidare föreslog arbetsgruppen
2665: i luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstridskraf- att beviljandet av frontmannatecken, front-
2666: ternas fartygsenheter eller inom luftstridskrafter- tjänsttecken och fronttecken skall upphöra. 1 en-
2667: nas flygenheter. De som haft andra uppdrag utan- lighet därmed har förordningarna om frontvete-
2668: för en operativ enhet har inte ansetts vara berätti- rantecken ändrats så att man - utan en utvidg-
2669: gade till frontmannatecken på det sätt som gäller ning av grunderna för beviljande av teeken -
2670: dem som tjänstgjort i truppförband i de ovan upphörde att bevilja teeken vid utgången av
2671: uppräknade operativa enheterna. 1994.
2672: Staberna för militärdistrikten har i sina avgö- Finlands krig var, såsom arbetsgruppen kon-
2673: randen följt den av krigsvetenskapliga institutio- staterade, s.k. totala krig som drabbade hela det
2674: nen på begäran av staben uppgjorda förteck- finska folket hårt. Många befolkningsgrupper
2675: ningen över de truppförband som anses vara så- kom utan tvekan att vid sidan av frontveteraner-
2676: dana att de personer som tjänstgjort i dem är na spela en central roll när det gällde att slå vakt
2677: frontmän på det sätt som avses i ovan nämnda om att Finland skulle klara sig ur krigen som en
2678: förordning. Med tanke på beviljandet av frontve- självständig stat. Trots det ansåg arbetsgruppen
2679: terantecken har sökandens födelseår ingen bety- att inga andra befolkningsgrupper skulle jämstäl-
2680: delse. Den avgörande faktorn i detta samman- las med frontveteranerna och att det entydigt
2681:
2682:
2683: 4
2684: Ministems svar KK 22111999 vp- Seppo Kanerva /kok
2685:
2686:
2687: skulle erkännas att frontveteranema bar den uppdrag i anslutning tili krigen 1939-1945 och
2688: tyngsta bördan när vårt land försvarades. som inte har de frontveterantecken som förut-
2689: Social- och hälsovårdsministeriet gav den 20 sätts i lagen om rehabilitering av frontveteraner.
2690: september 1995 biträdande avdelningschefen Dessa personer beviljas inte separata tecken, utan
2691: Pekka Pitsinki i uppdrag att göra utredningar och till dem utfårdas intyg över att de deltagit i sådan
2692: i anknytning till dem presentera förslag tili åtgär- tjänstgöring som avses i lagen.
2693: der som kunde anses nödvändiga med tanke på Syftet med lagen har varit att skapa ett sådant
2694: att ett särskilt teeken samt rehabiliteringstjänster rehabiliteringssystem med stöd av vilket rehabi-
2695: skulle beviljas vissa medborgargrupper som literingstjänster kan ordnas för sådana personer
2696: tjänstgjort i extremt tunga och farliga, med för- som i regel inte tilldelats något tecken, men som
2697: hållandena vid fronten jämförbara uppdrag un- tjänstgjort inom försvarsmakten i synnerligen
2698: der krigstid och i omedelbar anslutning till kri- påfrestande och farliga uppdrag och förhållan-
2699: get. den.
2700: På grundval av utredningama utarbetade so- Enligt lagen kan sådan rehabilitering som
2701: cial- och hälsovårdsministeriet en regeringspro- jämställs med rehabiliteringen för frontveteraner
2702: position med förslag till lagstiftning i ärendet: ges bl.a. dem som hade beviljats något frontvete-
2703: vid ingången av 1998 trädde lagen om rehabilite- rantecken om de hade ansökt om ett sådant före
2704: ring för personer som tjänstgjort i vissa uppdrag utgången av den utsatta ansökningstiden. Avsik-
2705: under Finlands krig (1039/1997) i kraft. Syftet ten med bestämmelsen är att förhindra att ingen i
2706: med lagen är att göra det möjligt att ordna reha- onödan går miste om en förmån som tilikommer
2707: bilitering för personer som har tjänstgjort i vissa frontveteranema.
2708:
2709:
2710:
2711: Helsingfors den 5 juli 1999
2712:
2713: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
2714:
2715:
2716:
2717:
2718: 5
2719: KK 222/1999 vp - Seppo Kanerva /kok
2720:
2721:
2722:
2723:
2724: KIRJALLINEN KYSYMYS 222/1999 vp
2725:
2726: Lievävammaisten eli viiden prosentin vamma-
2727: asteen sotainvalidien tilanne
2728:
2729:
2730:
2731:
2732: Eduskunnan puhemiehelle
2733:
2734: Maassamme on vielän. 28 000 sotainvalidia, joi- dien poistuma on vuosittain n. 7 % eli n. 2 000
2735: den vamma-aste on vähintään 10 %. Sotainvali- henkilöä/vuosi, voisi poistuman murto-osalla
2736: deista noin puolet on ns. vaikeavammaisia, joik- korjata 5 %:n vamma-asteisten sotainvalidien
2737: si lasketaan 30 %:n ja sitä suuremman vamma- asian. Hallitushan on luvannut, että poistuman ai-
2738: asteen saaneet. Toinen puoli on 10-25 %:n heuttama jäämä käytetään elossa olevien hyväk-
2739: vamma-asteisia. Kaikki edellä mainitut ovat ta- si. Todettakoon lisäksi, että siviili-invalidien
2740: paturmakorvauksen ja kuntoutuksen piirissä. korvaukset alkavat 5 %:n vamma-asteesta.
2741: Maassamme on lisäksi n. 1 800 lievävammaista
2742: eli 5 %:n vamma-asteen saanutta, jotka ovat vä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2743: liinputoajia saamatta mitään korvauksia tai kun- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2744: toutusta. Kun 10 %:n vamma-asteisen tapaturma- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2745: korvaus on n. 500 mk/kk, merkitsisi korvauksen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2746: piiriin tulo 5 %:n vamma-asteen sotainvalidille n.
2747: 250 mk/kk korvausta ja oikeutta kahden viikon Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
2748: kuntoutukseen vuodessa. Tapaturmakorvaukses- tyä saattaakseen 5 %:n vamma-asteen
2749: ta aiheutuisi valtiolle n. 10 miljoonan markan sotainvalidit tapaturmakorvauksen pii-
2750: vuotuinen menoerä. Kun kuitenkin sotainvali- riin?
2751:
2752:
2753: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
2754:
2755: Seppo Kanerva /kok
2756:
2757:
2758:
2759:
2760: Versio 2.0
2761: KK 222/1999 vp - Seppo Kanerva /kok Ministerin vastaus
2762:
2763:
2764:
2765:
2766: Eduskunnan puhemiehelle
2767:
2768: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Nollapäätökset ovat pääosin sellaisia palve-
2769: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, lusaikana sattuneita vahingoittumisia tai sairas-
2770: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tumisia, joista asianomainen on parantunut niin,
2771: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka- ettei mitään tai ainakaan mainittavaa haittaa ole
2772: nervan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- jäänyt jäljelle. Täysin vailla merkitystä nollapää-
2773: sen KK 222/1999 vp: töksetkään eivät ole, sillä niissä mainittujen vam-
2774: mojen tai sairauksien aiheuttamat sairaanhoito-
2775: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- kulut voidaan sotilasvammalain nojalla korvata.
2776: tyä saattaakseen 5 %:n vamma-asteen Nollapäätökset voidaan myös sotilasvammalain
2777: sotainvalidit tapaturmakorvauksen pii- 25 §:n mukaisesti oikaista, mikäli korvatun
2778: riin? vamman tai sairauden aiheuttama haitta on pa-
2779: hentunut.
2780: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Koska elinkorko on nimenomaan korvaus so-
2781: vasti seuraavaa: dassa saadun vamman tai sairauden aiheuttamas-
2782: Sotainvalidien korvaukset perustuvat vuonna ta invaliditeetista, ei sen maksaminen nykyisen
2783: 1948 säädettyyn sotilasvammalakiin (404/ 1948). korvausjärjestelmän puitteissa ole perusteltua,
2784: Vahingoittumisen tai sairastumisen hyvittämi- jos haitta-aste on arvioitu alle 10 prosentiksi.
2785: nen tapahtuu sotilasvammalain mukaan invalidi- Nämä sotainvalidit ovat pikemminkin verratta-
2786: teetin korvaamisena sekä invalidin hoitamiseen, vissa sotaveteraaneihin ja heidän olosuhteitaan
2787: kuntouttamiseen ja tukemiseen kohdistuvina voidaan kohentaa samoin toimenpitein kuin vete-
2788: etuuksina. Invaliditeetti korvataan käytännössä raanienkin.
2789: elinkorkona. Elinkorko on rahamääräinen perus- Hallitus onkin pyrkinyt monin eri keinoin
2790: korvaus, jonka suuruus määräytyy vamman tai maksamaan kunniavelkaa sotainvalideille ja
2791: sairauden vakuutuslääketieteellisin perustein ar- -veteraaneille. Vuonna 1998 veteraanien kuntou-
2792: vioitavan yleishaitan (invaliditeetin) asteen mu- tukseen varattua määrärahaa korotettiin 190 mil-
2793: kaan. Haitta-asteen määrittelyn perustana on pro- joonaan markkaan ja vuonna 1999 195 miljoo-
2794: fessori Eero Pontevan 1940-luvulla laatima kor- naan markkaan. Vuonna 1997 aloitettiin kuntou-
2795: vaustaulukko. tuksen kehittämisprojekti, joka jatkuu vielä tä-
2796: Haitta-asteen arviointi tapahtuu kussakin ta- män vuoden. Tämän projektin puitteissa toteute-
2797: pauksessa lääkärintodistuksen pohjalta, jolloin taan kaiken kaikkiaan 35 kuntoutuksen kehittä-
2798: ratkaiseva merkitys on lääkärintodistuksesta il- mishanketta eri puolilla maata. Veteraanien oi-
2799: menevällä tilakuvauksella. Haitta-aste ilmais- keutta saada korvausta hammashuollosta laajen-
2800: taan 5 prosentin tarkkuudella. Mikäli haitta-aste nettiin niin ikään vuonna 1998.
2801: jää alle 10 prosentin, on vamman tai sairauden in- Sosiaali- ja terveysministeriössä on kannettu
2802: validisoiva vaikutus niin vähäinen, ettei elinkor- erityistä huolta sotiemme veteraaneista. Erityi-
2803: koa suoriteta ja hakija saa niin kutsutun nollapää- sen merkittävää on, että huolimatta valtiontalou-
2804: töksen. den vaikeasta tilasta kuluneen vuosikymmenen
2805: aikana sekä lukuisista leikkauksista, joita sosiaa-
2806:
2807:
2808: 2
2809: Ministerin vastaus KK 222/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
2810:
2811:
2812: liturvajärjestelmässämme on jouduttu tekemään,
2813: on veteraaneille erityisesti kuuluvat edut pystyt-
2814: ty säilyttämään koskemattomina.
2815:
2816:
2817: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1999
2818:
2819: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
2820:
2821:
2822:
2823:
2824: 3
2825: KK 222/1999 vp- Seppo Kanerva /kok Ministerns svar
2826:
2827:
2828:
2829:
2830: Tili riksdagens talman
2831:
2832: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Nollbesluten är i huvudsak sådana skador eller
2833: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av insjuknanden som ådragits under tjänstgöringsti-
2834: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep- den från vilka personen i fråga tillfrisknat så att
2835: po Kanerva /saml undertecknade skriftliga spörs- inga eller åtminstone inga allvarligare men
2836: mål SS 22211999 rd: kvarstår. Helt utan betydelse är nollbesluten de
2837: facto inte för de sjukvårdskostnader som orsa-
2838: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta kats av i dem nämnda skador eller sjukdomar kan
2839: för att krigsinvalider med en invali- ersättas med stöd av lagen om skada, ådragen i
2840: ditetsgrad på fem procent skall omfat- militärtjänst. Nollbesluten kan också i enlighet
2841: tas av olycksfallsersättningen? med 25 § i lagen korrigeras såvida det men som
2842: orsakats av skada eller sjukdom som ersatts för-
2843: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- värrats.
2844: föra följande: Eftersom livräntan uttryckligen är en ersätt-
2845: De ersättningar som krigsinvalider erhåller grun- ning för invaliditet orsakad av skada eller sjuk-
2846: dar sig på lagen om skada, ådragen i militärtjänst dom ådragen i kriget är det inte motiverat att be-
2847: (404/1948) som stiftades år 1948. Gottgörelse för tala livränta inom ramen för det nuvarande ersätt-
2848: skada eller insjuknande sker enligt lagen i form ningssystemet ifall invaliditetsgraden uppskat-
2849: av ersättning för invaliditet och i form av förmå- tats till mindre än tio procent. Dessa krigsinvali-
2850: ner som gäller vård, rehabilitering och stödande der är ju snarare jämförbara med krigsveteraner
2851: av invalider. lnvaliditeten ersätts i praktiken i och deras förhållanden kan förbättras med sam-
2852: form av livränta. Livränta är en grundersättning i ma åtgärder som veteranernas.
2853: pengar vars storlek bestäms utgående från gra- Regeringen har med många olika medel strä-
2854: den av allmänt men (invaliditetsgraden), som vat efter att återgälda hedersskulden till krigsin-
2855: uppskattas enligt skadans eller sjukdomens för- validerna och veteranerna. De anslag som reser-
2856: säkringsmedicinska grunder. Den ersätt- verats för rehabilitering av veteraner höjdes år
2857: ningstabell som professor Eero Ponteva skapat 1998 till 190 milj. mk och år 1999 till
2858: på 1940-talet ligger tili grund för fastställandet 195 milj. mk. År 1997 påbörjades ett projekt för
2859: av invaliditetsgraden. utveckling av rehabiliteringen och det fortsätter
2860: Uppskattningen av invaliditetsgraden sker i ännu i år. Inom ramen för detta projekt genom-
2861: varje enskilt fall utgående från ett läkarintyg, förs allt som allt 35 projekt för utveckling av re-
2862: varvid den beskrivning av konditionen som fram- habiliteringen på olika håll i landet. Veteraner-
2863: går av intyget spelar en avgörande roll. Invalidi- nas rätt tili ersättning för tandvård utvidgades li-
2864: tetsgraden uttrycks med fem procents noggrann- kaså år 1998.
2865: het. Såvida invaliditetsgraden är under tio pro- På social- och hälsovårdsministeriet har man
2866: cent är skadans eller sjukdomens inverkan så li- vinnlagt sig om att sörja för våra krigsveteraner.
2867: ten att livränta inte betalas ut och den sökande får Speciellt viktigt är att trots att det inte gått bra för
2868: ett s.k. nollbeslut. statsekonomin undet det gångna decenniet och
2869: trots otaliga nedskärningar som man varit
2870:
2871:
2872: 4
2873: Ministerns svar KK 222/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
2874:
2875:
2876: tvungen att göra i vårt sociala trygghetssystem
2877: har man kunnat lämna just veteranernas för-
2878: måner orörda.
2879:
2880:
2881: Helsingfors den 2 juli 1999
2882:
2883: Omsorgsminister Eva Biaudet
2884:
2885:
2886:
2887:
2888: 5
2889: KK 223/1999 vp -Antero Kekkonen /sd
2890: '
2891:
2892:
2893:
2894:
2895: KIRJALLINEN KYSYMYS 223/1999 vp
2896:
2897: Elintarviketurvallisuuden parantaminen
2898:
2899:
2900:
2901:
2902: Eduskunnan puhemiehelle
2903:
2904: Euroopan elintarvikemarkkinoiden avautuminen tannon ja teollisuuden valvontaa ei voi jättää pel-
2905: on tuonut etuja kuluttajille: suomalaiset maksa- kästään yritysten omalle vastuulle. Viranomais-
2906: vat selvästi vähemmän ruoastaan kuin ennen ED- ten toimintaa on tehostettava ja parannettava ku-
2907: jäsenyyttä. Elintarvikkeiden kaupan kansainvä- luttajien eikä vain teollisuuden ja tuottajien eh-
2908: listyminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Tie- doilla. Valvonnan lisääminen ei olisi silti tuotta-
2909: dot Creuzfeldt-Jacobin oireyhtymän leviämises- jienkaan edun vastaista. Päinvastoin: tuoteturval-
2910: tä naudanlihan välityksellä ja uusimmat tiedot lisuusongelmat vahingoittavat koko toimialan
2911: elintarvikkeiden dioksiinijäämistä ovat hälyttä- mainetta ja saattavat aiheuttaa pitkäaikaisia va-
2912: viä. Pahimmassa tapauksessa emme osaa edes aa- hinkoja.
2913: vistaa, kuinka monessa maassa ja kuinka mones- Elintarvikkeiden turvallisuuteen on kiinnitet-
2914: sa tuoteryhmässä on vielä tuntemattomia terveys- tävä entistä enemmän huomiota, kun ruoan tuot-
2915: vaaroja. Dioksiinijäämien osalta valvonta- ja tur- taminen ja ruoan raaka-aineiden alkuperä on en-
2916: vallisuuskysymyksessä lisähuolta herättää se, et- tistä useammin kaukana kuluttajista.
2917: tei aineen alkuperää sen enempää kuin sen kul-
2918: keutumistietäkään tunneta. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2919: Suomella ei ole missään varaa itsetyytyväi- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2920: syyteen. Meidän oman elintarviketeollisuutem- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2921: me toiminnassa on ollut puutteita, jotka ovat joh- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2922: taneet kuluttajien hyvinvoinnin ja turvallisuuden
2923: vaarantumiseen. Hyvässä muistissa ovat esimer- Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-
2924: kiksi EHEC-bakteerin ja listeria-bakteerin ai- nyt parantaakseen elintarvikkeiden val-
2925: heuttamat kuolemantapaukset. Elintarviketuo- vontaa ja elintarvikkeiden turvallisuut-
2926: ta?
2927:
2928:
2929: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
2930:
2931: Antero Kekkonen /sd
2932:
2933:
2934:
2935:
2936: Versio 2.0
2937: KK 223/1999 vp- Antero Kekkonen /sd Ministerin vastaus
2938:
2939:
2940:
2941:
2942: Eduskunnan puhemiehelle
2943:
2944: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa non laatua ja turvallisuutta parannetaan koko
2945: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, elintarvikeketjun kattavan laatujärjestelmän
2946: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen avulla. Tämä pellolta pöytään -periaate tarkoit-
2947: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero taa myös tehokasta ja kattavaa valvontajärjestel-
2948: Kekkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy- mää koko ketjulle.
2949: myksen KK 223/1999 vp: Elintarvikevirasto sekä Eläinlääkintä- ja elin-
2950: tarvikelaitos ovatkin jo yhteistyössä käynnistä-
2951: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty- neet projektin, jonka tarkoituksena on kuntakoh-
2952: nyt parantaakseen elintarvikkeiden val- taisesti arvioida valvonnan taso ja riittävyys.
2953: vontaa ja elintarvikkeiden turvallisuut- Tarkoitus on antaa palautetta kunnille ja etsiä
2954: ta? keinoja kuntien valvonnan tehostamiseksi. Eri-
2955: tyisesti tullaan huomio kiinnittämään sellaisiin
2956: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kuntiin, jotka syystä tai toisesta eivät juurikaan
2957: vasti seuraavaa: ole pystyneet huolehtimaan valvontavelvoittees-
2958: Kunnilla on keskeinen asema elintarvikevalvon- taan.
2959: nan käytännön toteuttamisessa. Kuluneen vuosi- Hallitusohjelmassa myös todetaan, että "halli-
2960: kymmenen aikana kuntien elintarvikevalvontaan tus ryhtyy toimenpiteisiin elintarvikkeiden val-
2961: ja muuhun ympäristöterveydenhuoltoon suunnat- vontaa ja tarkastusta koskevan valtionhallinnon
2962: tujen virkojen määrä on pudonnut noin kolman- selkeyttämiseksi".
2963: neksen. Samoin ovat laskeneet tehtyjen tarkas- Samoin on jo käynnistetty elinkeinoelämän
2964: tusten ja niiden yhteydessä otettujen valvonta- omavalvonnan laadun ja tason selvittäminen.
2965: näytteiden määrät. Näytemäärien lasku puoles- Huolellinen riskiarviointiin pohjautuva elinkei-
2966: taan on vaikeuttanut kunnallisten elintarviketut- nonharjoittajien omavalvonta on tehokas väline
2967: kimuslaitosten taloudellista tilannetta. elintarviketurvallisuuden varmistamisessa. Se
2968: Hallitus on omassa ohjelmassaan kiinnittänyt myös saattaa paljastaa ongelmakohtia, joista ei
2969: huomiota useisiin elintarviketurvallisuuden ja ehkä aiemmin ole tiedetty ja voi näin yhdessä ke-
2970: elintarvikevalvonnan kannalta keskeisiin kysy- hittyneiden tutkimus- ja seurantamenetelmien
2971: myksiin. Hallitusohjelma edellyttää mm., että kanssa tuoda esiin täysin uusia riskejä.
2972: tuotantoeläinten ja kasvien terveyttä sekä tuotan-
2973:
2974:
2975: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1999
2976:
2977: Ministeri Kimmo Sasi
2978:
2979:
2980:
2981:
2982: 2
2983: Ministerns svar KK 223/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
2984:
2985:
2986:
2987:
2988: Tili riksdagens talman
2989:
2990: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger kvalitetssystem som omfattar hela livsmedels-
2991: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av kedjan. Denna princip - från åkern till bordet -
2992: statsrådet översänt följande av riksdagsman An- omfattar också ett effektivt och täckande över-
2993: tero Kekkonen /sd undertecknade skriftliga vakningssystem längs hela kedjan.
2994: spörsmål SS 223/1999 rd: Livsmedelsverket och Anstalten för veterinär-
2995: medicin och livsmedel har redan tillsammans
2996: Vilka åtgärder har regeringen vidtagit startat ett projekt med syfte att kommunvis bedö-
2997: för att förbättra tillsynen över livsmedel ma övervakningens nivå och tillräcklighet. Me-
2998: och livsmedelssäkerheten? ningen är att ge kommunerna respons och söka
2999: medel för effektivering av den kommunala tillsy-
3000: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nen. Särskilt skall uppmärksamhet fåstas vid de
3001: föra följande: komrnuner som av en eller annan orsak inte har
3002: Kommunerna spelar en central roll i det praktis- kunnat uppfylla sin tillsynsplikt.
3003: ka utövandet av livsmedelstillsynen. Under det 1 regeringsprogrammet konstateras vidare att
3004: gångna decenniet har antalet tjänster inom den "regeringen vidtar förtydligande åtgärder med
3005: kommunala livsmedelstillsynen och den övriga avseende på den del av statsförvaltningen som
3006: miljöhälsovården minskat med ca en tredjedel. handhar livsmedelsövervakningen och livsme-
3007: Likaså har antalet utförda kontroller och prov delsinspektionen".
3008: som tagits i samband med dem minskat. Minsk- Dessutom har en utredning om nivån och kva-
3009: ningen av antalet tagna prov har å sin sida försvå- liteten på näringslivets egenkontroll redan in-
3010: rat den ekonomiska situationen för de kommu- letts. En näringsidkares egenkontroll som baserar
3011: nala livsmedelsundersökningsanstalterna. sig på en noggrann riskanalys är ett effektivt me-
3012: Regeringen har i sitt eget program fåst upp- del att användas för tryggande av livsmedels-
3013: märksamhet vid flera frågor som är av central be- säkerheten. Den kan även avslöja problem som
3014: tydelse för livsmedelssäkerheten och livsmedels- eventuellt inte har varit kända tidigare och på
3015: tillsynen. 1 regeringsprogrammet konstateras detta sätt tillsammans med avancerade undersök-
3016: bl.a. att hälsan hos djur i animalieproduktion och nings- och uppföljningsmetoder avslöja helt nya
3017: sundheten hos växter samt kvaliteten och säker- risker.
3018: heten inom produktioneo förbättras genom ett
3019:
3020:
3021: Helsingfors den 5 juli 1999
3022:
3023: Minister Kimmo Sasi
3024:
3025:
3026:
3027:
3028: 3
3029: j
3030: j
3031: j
3032: j
3033: j
3034: j
3035: j
3036: j
3037: j
3038: j
3039: j
3040: j
3041: j
3042: j
3043: j
3044: j
3045: KK 224/1999 vp- Matti Väistö /kesk
3046:
3047:
3048:
3049:
3050: KIRJALLINEN KYSYMYS 224/1999 vp
3051:
3052: Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen rahoi-
3053: tustilanne
3054:
3055:
3056:
3057:
3058: Eduskunnan puhemiehelle
3059:
3060: Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen rahoituk- teessa, jossa lomituspa1velut ovat yrityskoon ja
3061: sessa on kestämätön viive. Hallitus on viime vuo- lisääntyvien paineiden keskellä entistä tärkeäm-
3062: sina tietoisesti alimitoittanut talousarvioissaan piä. Kuntien huolena on jo ennestään ammattitai-
3063: lomitusmäärärahan. Tästä on ollut seurauksena toisten lomittajien riittävyys etenkin kiireellisiin
3064: se, että kunnat ovat joutuneet sitomaan omia kas- sijaisaputilanteisiin. On myös syytä korostaa,
3065: savarojaan, jotta lomituspalveluista kyetään huo- että nykyisenlainen rahoitustilanne on täysin kes-
3066: lehtimaan. tämätön, mikäli lomituksen yhteistyöalueita
3067: Karjatalousvaltaisissa kunnissa valtion rahoi- aiotaan laajentaa.
3068: tuksen vajaus voi olla jopa miljoona markkaa.
3069: Esimerkiksi Tohmajärven kunnalla Pohjois-Kar- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3070: jalassa on valtiolta saamatta vielä 350 000 mark- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3071: kaa vuoden 1998 lomituksen osalta. Tämän vuo- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3072: den osalta saaduissa rahoitusennakoissa on tou- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3073: kokuun loppuun mennessä 600 000 markan va-
3074: jaus. Valtion lähes miljoonan markan velka sitoo Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-
3075: kunnan kassavaroista melkein puolet. tus ryhtyy, jotta kestämättömäksi käy-
3076: Valtion rahoituksen kohtuuton viivästyminen nyt maatalousyrittäjien lomituspalve-
3077: uhkaa osaltaan vaikeuttaa koko lomituspalvelu- lujen rahoitustilanne saadaan kuntoon
3078: jen järjestämistä. Tämä on kohtalokasta tilan- ja valtio maksaa kunnille korvauksen
3079: ajoissa?
3080:
3081:
3082: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
3083:
3084: Matti Väistö /kesk
3085:
3086:
3087:
3088:
3089: Versio 2.0
3090: KK 224/1999 vp- Matti Väistö /kesk Ministerin vastaus
3091:
3092:
3093:
3094:
3095: Eduskunnan puhemiehelle
3096:
3097: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen lomittaja-avun käyttömääristä osoittautuivat
3098: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, alimitoitetuiksi erityisesti vuonna 1998, jolloin
3099: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen näiden palvelujen käyttö yllättäen lisääntyi maa-
3100: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Väis- talousyrittäjien määrän vähenemisestä huolimat-
3101: tön /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen ta. Tämänhetkisten tietojen perusteella si-
3102: KK 224/1999 vp: jaisavun käyttäjien määrä näyttää ylittäneen ar-
3103: vioidun määrän lähes 5 OOO:lla. Maksullisen lo-
3104: Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli- mittaja-avun käyttäjämäärä ylittynee lähes
3105: tus ryhtyy, jotta kestämättömäksi käynyt 7 OOO:lla arvioituun määrään verrattuna. Palve-
3106: maatalousyrittäjien lomituspalvelujen lujen käytön lisääntyminen on osaltaan lisännyt
3107: rahoitustilanne saadaan kuntoon ja val- vuonna 1998 järjestetyistä lomituspalve1uista ai-
3108: tio maksaa kunnille korvauksen ajoissa? heutuneita lopullisia kustannuksia, mitä ei voitu
3109: ennakoida vuoden 1998 talousarviota valmistel-
3110: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taessa.
3111: vasti seuraavaa: Lomituspäivän keskimääräisen hinnan ar-
3112: Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspal- viointi on ollut vieläkin ongelmallisempaa kuin
3113: velujen kustannuksiin maksetaan valtion talous- lomitettavien päivien määrän arviointi. Päivä-
3114: arvioon varatusta arviomäärärahasta. Talousar- kustannusten alentamiseen tähdänneiden säästö-
3115: vioita valmisteltaessa määrärahan tarve on mää- toimien vaikutukset ovat toteutuneet ennakoitua
3116: ritelty arvioimalla lomitettavien päivien määrät hitaammin. Lisäksi vastakkaiseen suuntaan ovat
3117: ja lomituspäivän keskimääräiset hinnat erikseen vaikuttaneet muun muassa maatalouslomittajien
3118: vuosiloman, sijaisavun sekä maksullisen lomit- palkkauksen ja muiden työehtojen tarkistukset,
3119: taja-avun osalta. lomittajarakenteessa tapahtuneet muutokset sekä
3120: Lomituspalvelua koskeviin säännöksiin teh- tilakokojen suurenemisesta aiheutunut lomitus-
3121: tiin vuosien 1996 ja 1997 alusta merkittäviä tiu- päivän keston piteneminen. Kaikki nämä tekijät
3122: kennuksia, joilla pyrittiin toteuttamaan lomitus- yhdessä ovat nostaneet lomituspäivän hintaa ta-
3123: toimintaan vuodelle 1996 kohdistunut 250 mil- valla, jota on ollut vaikea ennakoida. Vuoden
3124: joonan markan säästötavoite. Säästötoimilla py- 1999 talousarviossa lomituspalvelujen kustan-
3125: rittiin toisaalta rajaamaan lomituspalveluihin oi- nuksiin varattua määrärahaa onkin oikaistu si-
3126: keutettujen piiriä ja toisaalta a·lentamaan keski- ten, että se on 120 miljoonaa markkaa suurempi
3127: määräistä lomituspäivän hintaa. kuin vuoden 1998 määräraha.
3128: Lomitettavien päivien määrät on arvioitu vii- Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki sisäl-
3129: meisimpien toteutumatietojen pohjalta ottaen tää varsin seikkaperäiset säännökset siitä, miten
3130: huomioon maatalousyrittäjien määrän supistumi- lomituspalvelujen järjestämisestä aiheutuvat
3131: sesta ja säästötoimista johtuva palvelujen käytön kustannukset korvataan kunnille. Lähtökohtana
3132: väheneminen. Vuosilomapäivien määrää koske- on, että kunnat saavat korvauksen niistä todelli-
3133: vat arviot ovat viime vuosina osuneet lähes sista nettokustannuksista, jotka aiheutuvat lain
3134: oikeaan. Sen sijaan arviot sijaisavunja maksulli- mukaisten palvelujen järjestämisestä ja jotka
3135:
3136:
3137: 2
3138: Ministerin vastaus KK 224/1999 vp- Matti Väistö /kesk
3139:
3140:
3141: ovat toiminnan asianmukaisen hoitamisen kan- on tehty. Käytännössä Mela on pyrkinyt tarkasta-
3142: nalta tarpeellisia. Kahden tai useamman kunnan maan tilitykset ja maksamaan loppuerät huomat-
3143: muodostamalla yhteistoiminta-alueella korvaus tavasti ennen tilitysvuoden loppua. Viimeiset
3144: maksetaan sille kunnalle, joka on ottanut hoi- loppuerät on pääsääntöisesti saatu maksetuksi
3145: taakseen lomituspalvelujen järjestämisen alueen heinäkuun 11 päivään mennessä. Esimerkiksi ky-
3146: kunnissa. symyksen perusteluissa mainittu Tohmajärven
3147: Säännösten mukaan Maatalousyrittäjien kunta on saanut loppuerän vuoden 1998 kustan-
3148: eläkelaitos (Mela) maksaa kunnille enoakkoja nuksiinsa 14.6.1999.
3149: kalenterivuoden alusta kuukausittain. Ennakon Kysymyksen perusteluissa viitataan lomittaja-
3150: suuruus määräytyy sen mukaan, montako lomi- pulasta aiheutuviin vaikeuksiin lomitusten järjes-
3151: tuspäivää kunnan arvioidaan järjestävän kysei- tämisessä. Yleisen työllisyystilanteen vaihtelut
3152: sen vuoden aikana. Ennakot tarkistetaan vuosit- ovat kautta aikojen heijastuneet lomittajien saa-
3153: tain heinäkuun alusta lukien. Tarkistuksen perus- tavuuteen. Siihen ei ratkaisevasti vaikuta lomi-
3154: teena ovat vuoden viiden ensimmäisen kuukau- tukseen varattujen määrärahojen suuruus, sillä
3155: den todelliset kustannukset kunkin kunnan osal- valtion korvaus maksetaan pääsääntöisesti niihin
3156: ta erikseen sekä kunnan arvio koko vuoden kus- kustannuksiin, jotka aiheutuvat lomittajien työ-
3157: tannuksista. ehtosopimuksen mukaisesta palkkauksesta. Lo-
3158: Kunnalle maksettavan korvauksen lopullinen mittajien saatavuuteen vaikuttaa ennen muuta lo-
3159: määrä saadaan selville sen jälkeen, kun kunta on mittajien palkan kilpailukyky verrattuna muusta
3160: tehnyt Melalle tilityksen kyseisen vuoden kus- heille tarjolla olevasta työstä maksettavaan palk-
3161: tannuksista. Tilitys on tehtävä pääsääntöisesti kaan. Vuoden 2000 alusta toteutuva lomituksen
3162: seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. paikallishallintouudistus saattaa jonkin verran
3163: Jos kunnan saarnat ennakot eivät ole riittäneet vähentää lomittajapulasta aiheutuvia vaikeuksia
3164: hyväksytyn tilityksen mukaisten todellisten kus- lomitusten järjestämisessä. Uudistuksen tavoit-
3165: tannusten kattamiseen, Melan on maksettava teena on, että paikallishallinto järjestettäisiin riit-
3166: kunnalle todellisten kustannusten ja ennakoiden tävän suuren asiakaspohjan käsittävissä paikal-
3167: erotus loppueränä. Kunta on puolestaan velvolli- lisyksiköissä. Suurella paikallisyksiköllä on
3168: nen palauttamaan valtiolle mahdollisesti liikaa pientä yksikköä joustavammat mahdollisuudet
3169: saamansa ennakot. järjestää palveluja käytettävissä olevan lomitta-
3170: Lain mukaan loppuerät on maksettava sen jatyövoiman avulla.
3171: vuoden loppuun mennessä, jonka aikana tilitys
3172:
3173:
3174: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1999
3175:
3176: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
3177:
3178:
3179:
3180:
3181: 3
3182: KK 224/1999 vp- Matti Väistö /kesk Ministems svar
3183:
3184:
3185:
3186:
3187: Tili riksdagens talman
3188:
3189: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger de antalet lantbruksföretagare. Uppskattningar-
3190: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av na av antalet semesterdagar har under de senaste
3191: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat- åren träffat nästan helt rätt. Däremot visade sig
3192: ti Väistö /cent undertecknade skriftliga spörsmål uppskattningama av användningen av vikarie-
3193: SS 224/1999 rd: hjälp och avgiftsbelagd avbytarhjälp vara under-
3194: dimensionerade särskilt 1998, då användningen
3195: Vilka brådskande åtgärder ämnar rege- av dessa tjänster överraskande ökade trots att an-
3196: ringen vidta för att man skall få ordning talet lantbruksföretagare minskade. På basis av
3197: på den ohållbara situationen i fråga om uppgifter om den aktuella situationen verkar an-
3198: finansieringen av avbytarservice för talet personer som har utnyttjat vikariehjälpen ha
3199: lantbruksföretagare och för att staten överskridit det uppskattade antalet med nästan
3200: skall betala ersättning tili kommunerna i 5 000. Antalet personer som utnyttjat den av-
3201: tid? giftsbe1agda avbytarhjälpen torde överskridas
3202: med nästan 7 000 i jämförelse med det upp-
3203: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skattade antalet. Den ökade användningen av
3204: förda följande: tjänster har för sin del ökat de slutgiltiga kostna-
3205: Statens ersättning för kostnadema för avbytarser- der som orsakats av avbytarservice som ordnats
3206: vicen för lantbruksföretagare betalas av ett för- 1998, vilket inte kunde förutspås när budgeten
3207: slagsanslag som reserverats i statsbudgeten. 1 för 1998 bereddes.
3208: samband med beredningen av budgeten har beho- Uppskattningen av det genomsnittliga priset
3209: vet av anslag fastställts genom en uppskattning på en avbytardag har varit ännu mera problema-
3210: av antalet avbytardagar och de genomsnittliga tisk än uppskattningen av antalet avbytardagar.
3211: prisema på en avbytardag separat när det gäller Verkningama av de sparåtgärder som är avsedda
3212: semester, vikariehjälp samt avgiftsbelagd av- att sänka dagskostnadema har varit långsamma-
3213: bytarhjälp. re än väntat. Därtill har bl.a. justeringen av lant-
3214: Bestämmelsema om avbytarservice skärptes bruksavbytamas lön och andra arbetsvillkor,
3215: avsevärt i början av 1996 och 1997, och med det- förändringama i avbytarstrukturen samt de allt
3216: ta strävade man efter att uppnå det inbesparings- längre avbytardagama tili följd av den ökande
3217: mål på 250 milj. mk som satts för avbytarservice- storleken på lantbruksfastighetema har verkat i
3218: verksamheten 1996. Med hjälp av sparåtgärder- motsatt riktning. Alla dessa faktorer tillsammans
3219: na försökte man å ena sidan att begränsa antalet har höjt priset på en avbytardag på ett sätt som
3220: personer som är berättigade till avbytarservice har varit svårt att förutspå. 1 budgeten för 1999
3221: och å andra sidan att sänka det genomsnittliga har det anslag som reserverats för kostnadema
3222: priset på en avbytardag. för avbytarservice korrigerats så att det är 120
3223: Antalet avbytardagar har uppskattats utgåen- milj. mk större än anslaget för 1998.
3224: de från de senaste utfallsuppgiftema med 1 lagen om avbytarservice för lantbruksföreta-
3225: beaktande av den minskade användningen av ser- gare ingår rätt detaljerade bestämmelser om på
3226: vice tili följd av sparåtgärdema och det minska- vilket sätt kostnadema för ordnande av avbytar-
3227:
3228:
3229: 4
3230: Ministems svar KK 224/1999 vp- Matti Väistö lkesk
3231:
3232:
3233: service skali ersättas tili kommunerna. Utgångs- Enligt lagen skall slutpostema betalas senast
3234: punkten är den att korumuneroa får ersättning för före utgången av det år under vilket redovis-
3235: de verkliga nettokostnader som åsamkas dem till ningen lämnats till pensionsanstalten. 1 prakti-
3236: följd av ordnandet av lagstadgad service och som ken har LP A strävat efter att justera redovis-
3237: är nödvändiga med tanke på en ändamålsenlig ningarna och betala slutposterna långt före redo-
3238: skötsel av verksamheten. lnom ett samarbets- visningsårets slut. De sista slutpostema har i re-
3239: område bildat av två elier flera korumuner be- gel betalats före den 11 juli. Exempelvis Tohma-
3240: talas ersättningen tili den korumun som har tagit järvi korumun, som nämns i motiveringen till
3241: på sig att sköta ordnandet av avbytarservice i spörsmålet, fick slutposten för sina kostnader för
3242: områdets kommuner. 1998 den 14 juni 1999.
3243: Enligt bestärumelserna betalar lantbruksföre- 1 motiveringen till spörsmålet hänvisas tili de
3244: tagarnas pensionsanstalt (LP A) förskott till koru- svårigheter att ordna avbytarservice som beror på
3245: muneroa varje månad fr.o.m. början av ett kalen- bristen på avbytare. Variationerna i den allmän-
3246: derår. Storleken på förskottet bestäms enligt hur na sysselsättningssituationen har genom tiderna
3247: många avbytardagar kommunen uppskattas ord- avspeglats i tillgången på avbytare. Beloppet av
3248: na under året. Förskottenjusteras årligen i början de anslag som reserverats för avbytarservice in-
3249: av juli. Grunden för justeringen utgörs av de verkar inte nämnvärt på detta problem, eftersom
3250: verkliga kostnadema under årets fem första må- den statliga ersättningen i regel betalas för de
3251: nader för varje korumun separat samt av kom- kostnader som orsakas av den lön som avbytarna
3252: munens uppskattning av kostnaderna för hela enligt kollektivavtalet skall få. På tillgången på
3253: året. avbytare inverkar framför allt avbytarlönernas
3254: Det slutgiltiga ersättningsbeloppet som beta- konkurrenskraft i jämförelse med lön som beta-
3255: las till kommunen blir klart efter det att kom- las dem för annat tili buds stående arbete. Lokal-
3256: munen har givit LP A en redovisning över årets förvaltningsreformen i fråga om avbytarservice,
3257: kostnader. Redovisningen skall i regel lämnas viiken genomförs vid ingången av år 2000, kan i
3258: före utgången av april följande år. Om de förs- någon mån minska de svårigheter att ordna avby-
3259: kott som korumunen har fått inte har räckt till för tarservice som beror på bristen på avbytare. Syf-
3260: att täcka de verkliga kostnadema enligt den god- tet med reformen är att lokalförvaltningen ord-
3261: kända redovisningen, skall LPA betala skill- nas i lokala enheter som omfattar ett tillräckligt
3262: naden mellan de verkliga kostnaderna och brett kundunderlag. En stor lokal enhet har
3263: förskotten till korumunen i form av en slutpost. flexiblare möjligheter än en liten att ordna servi-
3264: Kommunen är för sin del skyldig att till staten ce med hjälp av den till buds stående avbytarar-
3265: återbetala eventuella överbetalda förskott. betskraften.
3266:
3267:
3268:
3269:
3270: Helsingforsden 8 juli 1999
3271:
3272: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
3273:
3274:
3275:
3276:
3277: 5
3278: KK 225/1999 vp- Janina Andersson /vihr ym.
3279:
3280:
3281:
3282:
3283: KIRJALLINEN KYSYMYS 225/1999 vp
3284:
3285: Vesiskootterien aiheuttamat häiriöt ja ympäris-
3286: töongelmat
3287:
3288:
3289:
3290:
3291: Eduskunnan puhemiehelle
3292:
3293: Yhdelle hengelle tarkoitetut vesikulkuneuvot, juuri siellä kasvusto ja eläimistö on usein kaik-
3294: vesiskootterit (Personal Watercraft) ovat suures- kein altteinta häiriötekijöille. Peruuttamatonta
3295: ti yleistyneet viime vuosina. Niiden haitoista on vahinkoa on entistä helpompi saada aikaan.
3296: käyty keskustelua, mutta se on toistaiseksi ollut - Vaikka vesiskootterien melutasoa on on-
3297: hajanaista ja monesti enemmän tunteisiin kuin nistuttu alentamaan vuosien mittaan, vesiskoot-
3298: tietoon perustuvaa. Yhdysvalloissa on vesiskoot- tereilla ajelu aiheuttaa edelleen meluhaittaa (jo-
3299: tereita valtavasti Suomea enemmän ja suhteelli- pa 105 dB), joka häiritsee niin ihmisten viihty-
3300: sestikin runsaammin. Sieltä saatua tietoa voisim- vyyttä kuin eläimistön rauhaa. Lisäksi vesiskoot-
3301: me nyt Suomessa käyttää hyväksi, jotta samoja terilla ajetaan useimmiten juuri rannan läheisyy-
3302: virheitä ei tarvitsisi tehdä täällä. dessä.
3303: Seuraavassa muutama tilastotieto vesiskootte- - Tutkimuksissa on todettu vesiskoottereil-
3304: reista (tiedot pääasiassa USA Environmental la ajelun olevan keskimääräistä vesillä liikkumis-
3305: Protection Agency EPA): ta onnettomuusalttiimpaa. Vaikka USA:ssa ve-
3306: - Useissa Yhdysvaltain osavaltioissa on jo siskoottereita on noin 10 % maan aluksistosta, ne
3307: kielletty tai ollaan kieltämässä vesiskootterien ovat osallisina keskimäärin 40 %:ssa vesiliiken-
3308: käyttö ainakin osittain. neonnettomuuksia. Joissain osavaltioissa suhde-
3309: - Useimmissa vesiskoottereissa käytettävä lukujen ero on vielä suurempi. JAMA:n (Journal
3310: kaksitahtimoottori päästää tunnissa veteen jopa of the American Medical Association) raportin
3311: kymmenen litraa palamatonta bensiinin ja öljyn mukaan onnettomuusriski vesiskootterilla liikut-
3312: seosta. Yhdysvaltain vesiskootterien määrässä taessa on kahdeksankertainen verrattuna mootto-
3313: laskettuna päästö vastaa vuositasolla neljän riveneilyyn. Erään suuren vesiskootterivalmista-
3314: Exxon Valdez -tankkerionnettomuuden päästö- jan edustaja sanoo haastattelussa: "Se on kuin la-
3315: jen määrää! Esim. USA:ssavastaavaa moottoria dattu ase. Jos se on väärissä käsissä, se ei ole tur-
3316: ei enää lain mukaan saa käyttää mm. moottori- vallinen."
3317: pyörissä liiallisen saastuttavuuden takia.
3318: - 70-hevosvoimainen vesiskootterin moot- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3319: tori aiheuttaa samat hiilivetypäästöt yhdessä tun- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
3320: nissa kuin 10 000 kilometrin autolla ajo. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3321: - Vesiskootterilla pystyy liikkumaan mata- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3322: lammissa vesissä kuin muilla vesialuksilla, ja
3323:
3324:
3325:
3326:
3327: Versio 2.0
3328: KK 225/1999 vp- Janina Andersson /vihr ym.
3329:
3330:
3331: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- että vesiskoottereilla ajelu sallittaisiin
3332: tyä, jotta vesiskoottereilla ajelu saatai- vain ko. toimintaan erikseen osoitetuil-
3333: siin Suomessa ajoluvan ja -kurssien va- la alueilla?
3334: raiseksi, ja
3335:
3336:
3337: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
3338:
3339: Janina Andersson /vihr Anu Vehviläinen /kesk
3340: Tuija Brax /vihr Markku Laukkanen /kesk
3341: Erkki Pulliainen /vihr Bjarne Kallis /skl
3342: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Ulla Anttila /vihr
3343: Sakari Smeds /skl Kirsi Ojansuu /vihr
3344: Ossi Korteniemi /kesk Irina Krohn /vihr
3345: Ola Rosendahl /r
3346:
3347:
3348:
3349:
3350: 2
3351: Ministerin vastaus KK 225/1999 vp- Janina Andersson /vihr ym.
3352:
3353:
3354:
3355:
3356: Eduskunnan puhemiehelle
3357:
3358: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Kreikassa vesiskoottereilla ei saa ajaa uimareille
3359: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tarkoitettujen uimarantojen edustalla.
3360: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Vesiliikennelain (463/1996) 5 §:n mukaanjo-
3361: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina An- kaisen vesillä liikkujan on muun muassa toimit-
3362: derssonin /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen ky- tava siten, ettei hän ilman pakottavaa syytä vai-
3363: symyksen KK 225/1999 vp: keuta tai häiritse muiden liikkumista vesillä eikä
3364: aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille taikka vaaraa
3365: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tai merkittävää tai tarpeetonta haittaa tai häiriötä
3366: ryhtyä, jotta vesiskoottereilla ajelu saa- luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle,
3367: taisiin Suomessa ajoluvan ja -kurssien yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai
3368: varaiseksi, ja yksityiselle edulle. Häiritsevä käyttäytyminen
3369: vesillä on siis lainsäädäntömme mukaan kiellet-
3370: että vesiskoottereilla ajelu sallittaisiin ty ja tällaisen kiellon rikkomisesta voidaan tuo-
3371: vain ko. toimintaan erikseen osoitetuil- mita rangaistukseen. Ongelmia ovat aiheuttaneet
3372: la alueilla? jotkut vesiskoottereiden käyttäjät toisia häiritse-
3373: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- väliä ajotyylillään. Vesiskootterit ovat rakenteel-
3374: vasti seuraavaa: taan ja ajo-ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne
3375: saattavat houkutella joitakin käyttäjiä sellaiseen
3376: Merenkulkulaitoksen määrittelyn mukaan vesi- ajotapaan, joka häiritsee muita. Silloin, kun täl-
3377: skootterilla tarkoitetaan alle neljän metrin pituis- lainen ajo tapahtuu rannan läheisyydessä, se häi-
3378: ta vesikulkuneuvoa, jossa on sisämoottori ja ritsee rannalla olevia, aivan samalla tavalla kuin
3379: vesisuihkupropulsio. Vesiskootteri voi olla tar- vastaavanlainen ajo moottoriveneellä. Suomessa
3380: koitettu yhdelle tai useammalle henkilölle ja sitä on arvion mukaan yli l 00 000 pientä, soutuve-
3381: voidaan ajaa istuen, seisten tai polvillaan. nettä isompaa moottorivenettä ja ainoastaan noin
3382: Vesiskoottereista parin viime vuoden aikana 3 000 vesiskootteria.
3383: käyty keskustelu on keskittynyt vesiskootterei- Vesiskootterit muuttuvat yhä venemäisem-
3384: den aiheuttamiin meluvaikutuksiin ja muihin häi- miksi ja monipuolisemmiksi. Nykyisin löytyy
3385: riövaikutuksiin, muihin ympäristövaikutuksiin ja monia vesiskootterimalleja, jotka on tarkoitettu
3386: niiden onnettomuusriskeihin. kolmelle tai neljälle henkilölle. Tavaraakin voi-
3387: Ruotsissa, Tanskassa ja Kreikassa on käyttö- daan kuljettaa mukana tavaratelineellä varuste-
3388: rajoituksia vesiskoottereille tällä hetkellä. Ruot- tuissa malleissa. Vesiskootteria voi käyttää siis
3389: sissa ja Tanskassa vesiskoottereilla saa ajaa vain myös samalla tavalla kuin moottorivenettä. Me-
3390: niille osoitetuilla alueilla. Käyttökieltopäätökset renkulkulaitoksen arvion mukaan vesiskootterei-
3391: on kuitenkin tehty viime vuosikymmenen vaih- den määrä Suomessa silti tuskin kasvaa kovin-
3392: teessa, jolloin markkinoilla oli kovaäänisiä, sei- kaan paljon, koska niiden suhteellisen korkea
3393: saaltaan ajettavia vesiskoottereita, joilla ei pys- hinta, noin 45 000-60 000 markkaa, rajoittaa
3394: tytty ajamaan riittävän hiljaista vauhtia. Tällai- niiden myyntiä. Viime vuosina vesiskoottereita
3395: sia vesiskoottereita ei enää myydä huvikäyttöön. on myyty Suomessa 300-600 kappaletta vuo-
3396:
3397:
3398: 3
3399: KK 225/1999 vp- Janina Andersson /vihr ym. Ministerin vastaus
3400:
3401:
3402: dessa, kun veneitä myydään 13 000-15 000 dollistaa nykyistä yhtenäisemmän vesiliikenne-
3403: kappaletta vuodessa. rajoituspolitiikan. Tilanne on kuitenkin se, että
3404: Muutama viikko sitten asianomaisten viran- viranomaisten voimavarat sekä valvontaan että
3405: omaisten edustajat testasivat Helsingin Jollak- vesikulkuneuvojen tutkimukseen ovat aivan liian
3406: sessa eri venetyyppien ja vesiskoottereiden ai- vähäiset verrattuna veneilyn sosiaaliseen ja talo-
3407: heuttamaa aallokkoa ja melua. Näin pyrittiin sel- udelliseen merkitykseen maassamme.
3408: vittämään, millä etäisyydellä rannasta kulkevan Vesiliikennelain 10 §:n mukaan valtioneu-
3409: vesikulkuneuvon käytöstä syntyvä melu ja aal- vostolla on oikeus kieltää sellaisen vesikulku-
3410: lokko on häiriöksi ranta-asukkaille tai rannalla neuvon maahantuonti, valmistus, markkinointi ja
3411: olijoille taikka laitureihin kiinnitetyille veneille. käyttö, joka on ympäristön turvallisuudelle tai
3412: Tutkimusraportti, jonka rahoittamiseen osallistu- terveydelle vaarallinen. Tällaisia perusteita ve-
3413: vat muun muassa ympäristöministeriö, siskoottereiden kieltämiselle ei kuitenkaan val-
3414: liikenneministeriö ja Merenkulkulaitos, valmis- vontaviranomaisten mielestä ole osoitettavissa.
3415: tuu lokakuussa 1999. Myöskään meluntotjuntalain (382/1987) 9 §:n
3416: Alustavien tietojen mukaan mittauksiin osal- nojalla ei ole annettu valtioneuvoston määräyk-
3417: listuneiden henkilöiden aistinvaraisen arvion siä meluisan laitteen käytön kieltämisestä tai ra-
3418: mukaan uuden sukupolven vesiskootterit eivät joittamisesta vesiskoottereiden osalta.
3419: aiheuta yhtään enempää aallokkoa tai melua kuin Vesiskoottereiden valtakunnalliseen kieltämi-
3420: esimerkiksi pieni avovene 20 hevosvoiman perä- seen on suhtauduttava varauksella myös siksi,
3421: moottorilla varustettuna. Uudet hiljaiset vesi- että vesiskootterin määrittely on niiden nykyisen
3422: skootterit ovat jopa hiljaisempia kuin nelitahti- kehityksen valossa varsin ongelmallista. Tällai-
3423: perämoottorilla varustetut moottoriveneet. Ve- seen määrittelyongelmaan on jouduttu myös
3424: siskoottereiden aiheuttama aallokko on kaikilla muun muassa Yhdysvalloissa.
3425: nopeuksilla huomattavasti pienempää kuin moot- Liikenneministeriön näkemyksen mukaan täl-
3426: toriveneiden aiheuttama. lä hetkellä ei ole myöskään perusteita siirtyä sel-
3427: Muiden ympäristövaikutusten osalta voidaan laiseen järjestelmään, jossa vesiskoottereilla aje-
3428: todeta, että mikäli halutaan vähentää kaksitahti- lu sallittaisiin vain ajoluvan ja -kurssien käymi-
3429: moottoreiden aiheuttamaa saastumista, toimenpi- sen jälkeen tai vesiskootterien käyttö olisi sallit-
3430: teiden pitäisi kohdistua myös moottoriveneisiin. tu vain tähän toimintaan erikseen osoitetuilla
3431: Tekniikan kehitys on kuitenkinjohtamassa vene- alueilla. Lähtökohtana täytyy olla se, että nykyi-
3432: moottoreiden päästöjen huomattavaan vähenemi- sen lainsäädännön tarjoamin keinoin voidaan
3433: seen. Vesiskoottereista aiheutuvat päästöt eivät mahdollisiin ongelmiin puuttua. Vesiliikenne-
3434: ole liikenneministeriön käsityksen mukaan mer- lain 15 §:n nojalla alueelliset ympäristökeskuk-
3435: kittävä ympäristöongelma. set voivat alueellisesti rajoittaa vesiliikennettä.
3436: Vesiskoottereiden asema ei korostu millään Lain 16 §:n mukaan ympäristökeskukset voivat
3437: tavalla onnettomuustilastoissa. Sen sijaan on sel- määrätä myös vesikulkuneuvotyyppikohtaisia
3438: vää, että suuret nopeudet jo sinällään aiheuttavat alueellisia rajoituksia. Näitä rajoituksia onkin an-
3439: ongelmatilanteita veneilyssä. Tähän kysymyk- nettu. Alueelliset rajoitukset, liikennöintisään-
3440: seen pitää voida puuttua paikallisin nopeusrajoi- nöt, tehostettu valvonta ja ennen kaikkea valis-
3441: tuksinja tehokkaalla valvonnalla. Suomen ympä- tus ovat etusijalla pyrittäessä vesiskoottereiden
3442: ristökeskukseen valmistellaan perustettavaksi käytön ohjaamiseen siten, ettei siitä aiheudu hait-
3443: vesiliikennerajoitusrekisteri, joka osaltaan mah- taa muille vesillä liikkujille.
3444:
3445:
3446: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
3447:
3448: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
3449:
3450: 4
3451: Ministems svar KK 225/1999 vp- Janina Andersson /vihr ym.
3452:
3453:
3454:
3455:
3456: Tili riksdagens talman
3457:
3458: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Enligt sjötrafik1agens (463/1996) 5 § skall var
3459: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av och en som fårdas på vatten iaktta den omsorg
3460: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Jani- och försiktighet som omständighetema kräver
3461: na Andersson /gröna m.fl. undertecknade skriftli- och förfara så att han inte utan tvingande skäl för-
3462: ga spörsmå1 SS 225/1999 rd: svårar eller stör andras fård på vatten och inte
3463: heller åstadkommer fara eller skada för andra
3464: Vilka åtgärder avser regeringen vidta eller fara eller avsevärda eller onödiga olägenhe-
3465: för att körning med vattenskoter skall bli ter eller stömingar för naturen eller den övriga
3466: belagd med körtillstånd och körskola, miljön, fisket, allmänt nyttjande av naturen för
3467: och rekreation eller något annat allmänt eller enskilt
3468: intresse. Ett störande beteende är alltså förbjudet
3469: att körning med vattenskoter tillåts bara enligt vår författning och för brott mot ett förbud
3470: på områden som är avsedda för denna av detta slag kan man b1i dömd tili straff. Pro-
3471: verksamhet? b1em har förorsakats av vattenskoteranvändare
3472: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som har stört andra med sitt sätt att köra. Tili sin
3473: föra följande: byggnad och tili sina köregenskaper är vatten-
3474: skotrarna sådana att de kan locka en del använda-
3475: Enligt Sjöfartsverkets definition avses med vat- re tili att köra så att det stör andra. När en vatten-
3476: tenskoter en vattengående farkost under fyra me- skoter kör nära stranden stör det dem som är på
3477: ter som har inombordsmotor och drivs med vat- stranden, precis som en motsvarande köming
3478: tenpropulsion. Vattenskotem kan vara avsedd för med motorbåt. Uppskattningsvis finns det drygt
3479: en eller flera personer och den kan köras sittan- 100 000 små motorbåtar som är större än en
3480: de, stående eller på knä. roddbåt och bara ca 3 000 vattenskotrar.
3481: Den debatt som har förts om vattenskotrar un- Vattenskotrarna blir allt mera båtlika och
3482: der ett par år har fokuserat på de bullerverk- mångsidiga. Nuförtiden finns det många model-
3483: ningar och andra störande verkningar, andra mil- ler som är avsedda för tre eller fyra personer. Va-
3484: jöolägenheter och risker för olyckor. ror kan också fraktas på de modeller som har
3485: 1 Sverige, Danmark och Grekland begränsas ställning för det. Vattenskotrar kan alltså an-
3486: vattenskoterköming för närvarande. 1 Sverige vändas på samma sätt som en motorbåt. Enligt
3487: och Danmark får man köra med vattenskoter bara Sjöfartsverket kommer vattenskotramas antal
3488: på anvisade områden. Besluten mot användning knappast att öka särskilt mycket i Finland. Priset
3489: är i varje fall från det senaste decennieskiftet då på dem är relativt högt, ca 45 000-60 000
3490: det på marknaden fanns bulleremitterande vat- mark, och det begränsar försäljningen. Under de
3491: tenskotrar som kördes stående. Med dem kunde senaste åren har det sålts 300-600 vattenskotrar
3492: man inte köra långsamt nog. Sådana vattenskot- i Finland per år. Motsvarande tai för båtar är
3493: rar sä1js inte 1ängre för nöjesbruk. 1 Grekland är 13 000-15 000 stycken årligen.
3494: det inte tillåtet att köra utanför badstränder För några veckor sedan testades olika båtty-
3495: avsedda för badande. pers och vattenskotrars svallvågor och buller av
3496:
3497: 4 200656
3498: 5
3499: KK 225/1999 vp- Janina Andersson /vihr ym. Ministerns svar
3500:
3501:
3502:
3503: företrädare för vederbörande myndigheter utan- är alldeles för små i förhållande tili nöjesbåtarna
3504: för Joilas i Helsingfors. Detta gjordes i syfte att jämfört med den sociala och ekonomiska bety-
3505: reda ut på vilket avstånd från stranden som an- delse nöjesbåtarna har i Finland.
3506: vändningen av en farkost ger upphov tili buller Enligt sjötrafiklagens 10 § har statsrådet rätt
3507: och svallvågor som stör invånare boende på att förbjuda eller begränsa import, tillverkning,
3508: stranden eller dem som befinner sig på stranden marknadsföring och användning av en sådan far-
3509: eller båtar som är förtöjda vid bryggor. Under- kost som äventyrar miljöns säkerhet eller är häl-
3510: sökningsrapporten som finansieras av bland an- sofarlig. Sådana grunder för förbud mot vatten-
3511: nat miljöministeriet, trafikministeriet och Sjö- skotrar kan inte påvisas enligt övervakningsmyn-
3512: fartsverket, blir fårdig i oktober 1999. digheterna. Också enligt bullerbekämpingsla-
3513: Enligt preliminära uppgifter från uppskatt- gens (382/1987) 9 § har det inte heller utfårdats
3514: ning baserad på sinnesintryck hos personer som statsrådets föreskrifter om förbud mot använd-
3515: deltog i mätningarna förorsakade den nya gene- ning eller begränsning av bulleremitterande ut-
3516: rationens vattenskotrar inte mera svallvågor eller rustning för vattenskotrarnas del.
3517: buller än en liten öppen båt med en utom- Det är viktigt att förhålla sig reserverat tili ett
3518: bordsmotor på 20 hästkrafter. De nya tystgående landsomfattande förbud mot användning av vat-
3519: vattenskotrarna är till och med tystare än motor- tenskotrar också för att definitionen av en vat-
3520: båtar som är försedda med en fyrtaktsmotor. tenskoter i ljuset av den nuvarande utvecklingen
3521: Svallvågorna från vattenskotrarna är vid alla has- är synnerligen problematisk. Ett sådant defini-
3522: tigheter betydligt mindre än svallvågor från mo- tionsmässigt problem har bland annat Förenta
3523: torbåtar. staterna råkat in i.
3524: Vad gäller andra miljöverkningar kan man Enligt trafikministeriets åsikt finns det inte
3525: konstatera att om föroreningarna från tvåtakts- grunder att övergå till ett system som tillåter kör-
3526: motorer skall minskas måste åtgärderna också in- ning med vattenskoter bara med körtillstånd och
3527: riktas på motorbåtar. Den tekniska utvecklingen efter genomförda kurser, eller körning med vat-
3528: håller emellertid på att leda till att utsläppen från tenskoter bara på områden som är avsedda för
3529: båtmotorer håller på att gå ned avsevärt. Utsläp- dem. Utgångsläget måste vara det att eventuella
3530: pen från vattenskotrarna är enligt trafikministe- problem kan åtgärdas med de medel den nuvaran-
3531: riet inte något betydande miljöproblem. de författningen erbjuder. Enligt sjötrafiklagens
3532: Vattenskotrarna dominerar inte på något sätt i 15 § kan de regionala miljöcentralerna regionalt
3533: olycksfallsstatistiken. Däremot är det klart att begränsa sjötrafiken. Enligt lagens 16 § kan mil-
3534: höga hastigheter i sig förorsakar problemsituatio- jöcentralerna utfårda regionala begränsningar för
3535: ner för nöjesfarkoster. Denna fråga bör kunna åt- olika typer av farkoster. Sådana begränsningar
3536: gärdas med lokala hastighetsbegränsningar och har utfårdats. Regionala begränsningar, trafik-
3537: med effektiv övervakning. Finlands miljö- reglering, effektiv övervakning och framför allt
3538: vårdscentral planerar att införa ett register över upplysning är de främsta styrmedlen vid använd-
3539: trafikbegränsningar, som för sin del möjliggör en ningen av vattenskotrar så att verksamheten inte
3540: enhetligare sjötrafikpolicy. Situationen är emel- leder tili olägenheter för andra som rör sig tili
3541: lertid den att myndigheternas kraftresurser för sjöss.
3542: både övervakning och undersökning av farkoster
3543:
3544:
3545:
3546: Helsingfors den 6 juli 1999
3547:
3548: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
3549:
3550:
3551:
3552: 6
3553: KK 226/1999 vp - Tanja Karpela /kesk ym.
3554:
3555:
3556:
3557:
3558: KIRJALLINEN KYSYMYS 226/1999 vp
3559:
3560: Lasten hoidon tuet pienituloisille perheille
3561:
3562:
3563:
3564:
3565: Eduskunnan puhemiehelle
3566:
3567: Kansaneläkelaitoksen ja Stakesin yli 6 000 per- säästöpäätökset ovat selvästikin kohdistuneet
3568: heen haastatteluihin perustuva tutkimus kertoo, ensi sijassa niihin perheisiin, jotka haluavat hoi-
3569: että aivan viime vuosina pienituloisimmat per- taa lapsensa kotona ja jotka valintansa vuoksi
3570: heet ovat menettäneet eniten lastenhoidon tukien menettävät usein myös työtuloja.
3571: leikkauksissa ja maksujen muutoksissa. Tutki-
3572: muksen tehnyt tutkija on pitänyt yllättävänä sitä, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3573: miten selvästi perheen sosiaalinen asema vaikut- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
3574: taa lasten hoitomuotojen valintaan. Pienituloiset nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3575: ja vähemmän koulutetut perheet valitsevat nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3576: useammin kotihoidon tuen, kun taas hyvätuloi-
3577: semmat vievät lapsensa kunnalliseen päivähoi- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
3578: toon. tyä, jotta lasten hoitoon myönnettävä!
3579: Tutkimuksen tulos kertoo siitä, että lasten hoi- tuet ja päivähoitotaksat muodostaisivat
3580: toon myönnettävien tukien ja päivähoitomaksu- sellaisen kokonaisuuden, joka kohtelee
3581: jen muodostama kokonaisuus ei ole tasapuolinen toteutunutta tasapuo/isemmin eri tulo-
3582: eri tuloryhmien välillä. Yhteiskunnan tekemät ryhmiä?
3583:
3584:
3585: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
3586:
3587: Tanja Karpela /kesk
3588: Matti Vanhanen /kesk
3589:
3590:
3591:
3592:
3593: Versio 2.0
3594: KK 226/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym. Ministerin vastaus
3595:
3596:
3597:
3598:
3599: Eduskunnan puhemiehelle
3600:
3601: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rusteella prosenttiperusteisesti. Ennen uudistus-
3602: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, ta maksut määräytyivät asetuksella säänneltyjen
3603: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen maksuluokkien mukaan siten, että kunnat päätti-
3604: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tanja Kar- vät itsenäisesti maksuluokkien tulorajoista. Mak-
3605: pelan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- sujärjestelmää muutettiin työntekoon kannusta-
3606: myksen KK 226/1999 vp: vaan suuntaan, jonka eräänä seurauksena oli päi-
3607: vähoidon enimmäismaksun aleneminen 1 430
3608: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- markasta 1 000 markkaan. Perheen koon määrit-
3609: tyä, jotta lasten hoitoon myönnettävät telyssä päädyttiin uudistuksessa ottamaan huo-
3610: tuet ja päivähoitotaksat muodostaisivat mioon korkeintaan kaksi perheen lasta, jotka
3611: sellaisen kokonaisuuden, joka kohtelee ovat päivähoitolain valintaoikeuden piirissä. Tä-
3612: toteutunutta tasapuolisemmin eri tulo- män vuoksi monilapsisten perheiden maksut
3613: ryhmiä? useissa tapauksissa nousivat. Pienituloisimmille
3614: taataan ilmainen päivähoito. Maksuttomassa
3615: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kunnanjärjestämässä päivähoidossa on tällä het-
3616: seuraavaa: kellä noin 13 prosenttia lapsista.
3617: Pienten lasten hoitojärjestelmää uudistettiin vii- Vahvistaessaan uudistuksen eduskunta edel-
3618: meksi 1. 8.1997 osana silloisen hallituksen toteut- lytti, että uudistuksen vaikutuksista tehdään sel-
3619: tamaa niin sanottua kannustinloukkuhanketta. vitys. Stakesin ja Kansaneläkelaitoksen vanhem-
3620: Kannustinloukkuhankkeen tavoitteena oli muut- mille sosiaali- ja terveysministeriön toimeksian-
3621: taa yhteiskunnan maksamia taloudellisia tukijär- nosta tekemän kyselytutkimuksen alustavat tu-
3622: jestelmiä siten, että työnteko on aina taloudelli- lokset ovatjuuri valmistuneet ja aineiston analy-
3623: sesti kannattavampaa kuin tukien varassa elämi- sointia jatketaan vielä. Ennakkotulokset eivät
3624: nen. Hankeen osana vahvistettiin laki lasten koti- oleellisesti poikkea arvioista ja laskelmista, joita
3625: hoidon ja yksityisen hoidon tuesta (112611996). hoitojärjestelmän uudistuksen valmistelussa käy-
3626: Samalla uudistettiin kunnan järjestämän päivä- tettiin, mutta antavat yksityiskohtaisempaa tie-
3627: hoidon asiakasmaksujen määräytymisperusteita toa erityisesti siitä, millaisena pienten lasten van-
3628: muuttamalla sosiaali- ja terveydenhuollon asia- hempien perheet lasten hoidon tukijärjestelmän
3629: kasmaksuista annettua lakia (1134/1996). Uudis- näkevät ja miten he haluaisivat sitä kehittää.
3630: tus tuli toteuttaa siten, etteivät lasten päivähoi- Lasten hoitoon käytettävissä olevia tukimuo-
3631: dosta ja kotihoidon tuesta aiheutuvat kokonais- toja on jouduttu tiukentamaan tällä vuosikymme-
3632: kustannukset muutu. nellä. Uutena tukimuotona on kuitenkin otettu
3633: Päivähoitomaksujen osalta uudistuksen tavoit- käyttöön lasten yksityisen hoidon tuki, joka käyt-
3634: teena oli poistaa epäkohta, jossa ansiotulojen täjäkunta on jatkuvasti laajentunut. Muutoin teh-
3635: noususta huolimatta perheen nettotulot eivät kas- dyt uudistukset eivät näytä merkinneen kovin
3636: vaneet sekä yhdenmukaistaa valtakunnallisesti suuria muutoksia eri tukimuotojen käytössä.
3637: päivähoidosta perittävät maksut. Päivähoidon Hallitus pitää yllä hyviä julkisia palveluja, jot-
3638: maksut määritellään perheen koon ja tulojen pe- ka mahdollistavat työhön osallistumisen eri elä-
3639:
3640:
3641: 2
3642: Ministerin vastaus KK 226/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
3643:
3644:
3645: mäntilanteissa. Tasa-arvonäkökulmasta pyritään den kestävään vanhempainlomaan. Samalla sel-
3646: kehittämään lastenhoidon tukimuotoja niin, että vitetään myös mahdollisuus pitää äitiys- ja van-
3647: naisille luodaan paremmat edellytykset osallis- hempainvapaa osa-aikaisena. Tavoitteena on
3648: tua työelämään. Hallitus pyrkii kehittämään las- myös kehittää yhdessä työmarkkinajärjestöjen
3649: tenhoitoa ja selvittää mahdollisuudet luoda jär- kanssa perhevapaista aiheutuvien kustannusten
3650: jestelmän, joka takaisi isälle oikeuden kuukau- ta saamista työnantajien kesken.
3651:
3652:
3653: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
3654:
3655: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
3656:
3657:
3658:
3659:
3660: 3
3661: KK 226/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym. Ministems svar
3662:
3663:
3664:
3665:
3666: Tili riksdagens talman
3667:
3668: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger da avgiftsk1asser så att kommunema själv-
3669: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av ständigt fastställde avgiftsk1assemas inkomst-
3670: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tan- gränser. Avgiftssystemet ändrades i sådan rikt-
3671: ja Karpela /cent undertecknade skriftliga spörs- ning att det skulle sporra till arbete. En av
3672: mål SS 226/1999 rd: fö1jdema av ändringen var att den högsta av-
3673: giften för dagvård sjönk från 1 430 mk till
3674: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta 1 000 mk. 1 reformen stannade man för att vid
3675: för att de stöd som beviljas för vård av definieringen av familjemas stor1ek beakta högst
3676: barn och dagvårdsavgifterna skall bil- två av fami1jens bam som omfattas av rätten att
3677: da en sådan helhet som behandlar olika välja vårdform enligt lagen om bamdagvård.
3678: inkomstgrupper mera jämlikt än det nu- Därför steg avgiftema i många fall i familjer med
3679: varande systemet? flera än två bam. Familjer med de lägsta inkoms-
3680: tema garanteras avgiftsfri bamdagvård. För när-
3681: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- varande är ca 13 % av bamen i avgiftsfri kommu-
3682: föra följande: nal dagvård.
3683: Systemet för vård av små bam reformerades När riksdagen godkände reformen förutsatte
3684: senast 1.8.1997 som en del av ett projekt mot s.k. den att en utredning av reformens verkningar
3685: flitfållor som den dåvarande regeringen genom- görs. 1 fråga om den enkät som Stakes och Folk-
3686: förde. Projektets mål var att ändra de ekonomis- pensionsanstalten gjort bland föräldrama på
3687: ka stödsystemen i sarnhället så att det alltid skul- uppdrag av social- och hälsovårdsministeriet har
3688: le vara ekonomiskt mera lönsamt att arbeta än att de preliminära resultaten nyss blivit fårdiga och
3689: leva på stöd. 1 samband med projektet stadfåstes analyseringen av materialet fortsätter ännu. För-
3690: lagen om stöd för hemvård och privat vård av handsresultaten avviker inte avsevärt från de
3691: bam (112611996). Samtidigt reviderades beräk- uppskattningar och beräkningar som användes i
3692: ningsgrundema för avgiftema för dagvård i kom- beredningen av vårdsystemsreformen, men de
3693: munens regi genom en ändring av lagen om ger mera detaljerad information speciellt om
3694: klientavgifter inom social- och hälsovården småbamsföräldramas syn på stödsystemet för
3695: ( 1134/ 1996). Reformen skulle förverkligas så att vården och hur de skulle önska förbättra det.
3696: inte de totala kostnadema för dagvård för bam De stödformer som finns till förfogande för
3697: och stöd för hemvård av bam förändras. vården av bam har av nödtvång stramats åt under
3698: F ör dagvårdsavgiftemas del var avsikten med detta årtionde. Som en ny stödform har dock in-
3699: reformen att avhjälpa det missförhållandet att fa- förts ett stöd för privat vård av bam, vars an-
3700: miljens inkomst inte växte även om förvärvsin- vändargrupp kontinuerligt har blivit större. An-
3701: komsten steg samt att på riksplanet samordna de nars har de gjorda reformema tyd1igen inte orsa-
3702: avgifter som uppbärs för dagvård. Avgiftema för kat särskilt stora förändringar i användningen av
3703: bamdagvård bestäms procentuellt utgående från olika stödformer.
3704: familjens storlek och inkomster. Före reformen Regeringen upprätthåller en god offentlig ser-
3705: bestämdes avgiftema enligt i förordning bestäm- vice, som gör det möj1igt att delta i arbetslivet i
3706:
3707:
3708: 4
3709: Ministems svar KK 226/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
3710:
3711:
3712: olika livssituationer. Ur jämställdhetssynvinkel äldraledighet på en månad. Samtidigt utreds även
3713: strävar man efter att utveckla stödformema för möjligheten att hålla moderskaps- och föräldra-
3714: vården av bam så, att det skapas bättre förutsätt- ledighet på deltid. Målet är också att i samarbete
3715: ningar för kvinnor att delta i arbetslivet. Rege- med arbetsmarknadsorganisationema utveckla
3716: ringen strävar efter att utveckla vården av bam förfarandet att mellan arbetsgivama utjämna
3717: och utreder möjlighetema att skapa ett system kostnadema för familjeledigheter.
3718: som garanterar fadem rätt till egen för-
3719:
3720:
3721:
3722: Helsingfors den 7 juli 1999
3723:
3724: Omsorgsminister Eva Biaudet
3725:
3726:
3727:
3728:
3729: 5
3730: KK 227/1999 vp- Harry Wallin /sd
3731:
3732:
3733:
3734:
3735: KIRJALLINEN KYSYMYS 227/1999 vp
3736:
3737: Ammattikorkeakoulun sosiaalialan tutkinnon
3738: suorittaneiden ammattinimike
3739:
3740:
3741:
3742:
3743: Eduskunnan puhemiehelle
3744:
3745: Nuoren pyrkiessä opiskelemaan ammattikorkea- kyseiset työnhakijat syrjäytyvät valintatilantees-
3746: koulun sosiaalialan yksikköön hän on tietoisesti sa.
3747: valinnut tämän alan urakseen. Edessä onkin noin
3748: neljän vuoden vaativa ja laaja-alainen koulutus. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3749: Opinto-oppaan mukaan he valmistuvat sosiaali- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3750: alan johto-, ohjaus- ja koulutustehtäviin. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3751: Valmistuneiden opiskelijoiden osalta on pit- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3752: kään ollut tiedossa, että ammattinimikkeen puu-
3753: te hankaloittaa mm. työhön hakeutumista. Haas- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
3754: tattelutilanteessa on ongelmallista kertoa haastat- tyä, jotta vihdoinkin perusteluissa esi-
3755: telijalle, että pätevyys on, mutta ei ammattinimi- tetty ongelma ratkaistaan antamalla
3756: kettä. Ongelman seurauksena onkin ollut, että ammattikorkeakoulun sosiaalialan tut-
3757: kinnon suorittaneille ammattinimike?
3758:
3759:
3760: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
3761:
3762: Harry Wallin /sd
3763:
3764:
3765:
3766:
3767: Versio 2.0
3768: KK 227/1999 vp- Harry Wallin /sd Ministerin vastaus
3769:
3770:
3771:
3772:
3773: Eduskunnan puhemiehelle
3774:
3775: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa ri (AMK). Sosiaalialalla ammattikorkeakoulutut-
3776: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kinnon suorittaneilla ei ole ollut vahvistettua tut-
3777: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kintonimikettä.
3778: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Harry Wal- Ammattikorkeakoulututkinnon sosiaalialalla
3779: liuin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen suorittaneet ja alan opiskelijat ovat kokeneet tut-
3780: KK 227/1999 vp: kintonimikkeen puuttumisen hyvin ongelmalli-
3781: seksi. Alalle on eri tavoin, muun muassa nimike-
3782: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- kilpailun avulla, etsitty sopivaa nimikettä. Ainoa
3783: tyä, jotta vihdoinkin perusteluissa esi- yleisesti hyväksytty ehdotus on ollut sosionomi
3784: tetty ongelma ratkaistaan antamalla (AMK). Muita ehdotuksia on joko pidetty liian
3785: ammattikorkeakoulun sosiaalialan tut- kapea-alaisina tai huonosti tutkinnon sisältöä ja
3786: kinnon suorittaneille ammattinimike? tasoa kuvaavina. Tutkintonimikkeen käyttöön-
3787: ottoa on viivästyttänyt se, että sama nimike on il-
3788: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- man (AMK)-liitettä ollut käytössä Tampereen
3789: vasti seuraavaa: yliopiston opetusjaostossa ja Svenska social- och
3790: Opetusministeriö päättää ammattikorkeakoulu- kommunalhögskolanissa. Muita hyviä esityksiä
3791: opinnoista annetun lain (255/1995) ja asetuksen tutkintonimikkeeksi ei ole kuitenkaan löytynyt.
3792: (256/1995) nojalla ammattikorkeakoulututkin- Opetusministeriö päätti 23.6.1999 ammatti-
3793: toihin liittyvistä tutkintonimikkeistä. Tutkinto- korkeakoulujen koulutusohjelmista vuonna
3794: nimikkeellä tarkoitetaan nimikettä, jota ammatti- 2000. Tuossa yhteydessä vahvistettiin sosionomi
3795: korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö voi (AMK) sosiaalialaan liittyväksi tutkintonimik-
3796: käyttää. Esimerkiksi liikealan ammattikorkea- keeksi. Oikeus käyttää tuota nimikettä annettiin
3797: koulututkintoon liittyväksi nimikkeeksi on vah- myös alan ammattikorkeakoulututkinnon aiem-
3798: vistettu tradenomi ja tekniikan ammattikorkea- min suorittaneille.
3799: koulututkintoon liittyväksi nimikkeeksi insinöö-
3800:
3801:
3802:
3803: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
3804:
3805: Opetusministeri Maija Rask
3806:
3807:
3808:
3809:
3810: 2
3811: Ministems svar KK 227/1999 vp- Harry Wallin /sd
3812:
3813:
3814:
3815:
3816: Tili riksdagens talman
3817:
3818: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger dem som avlagt yrkeshögskoleexamen inom det
3819: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av sociala ornrådet har inte fastställts.
3820: statsrådet översänt följande av riksdagsman Har- De som avlagt yrkeshögskoleexamen inom det
3821: ry Wallin /sd undertecknade skriftliga spörsmål sociala ornrådet och de som studerar inom bran-
3822: SS 227/1999 rd: schen har ansett det mycket problematiskt att en
3823: examensbenämning saknas. Man har på olika
3824: Vilka åtgärder avser regeringen vidta sätt, bl.a. genom en namntävling, försökt hitta en
3825: för att det problem som anges i motive- lämplig benämning för branschen. Det enda all-
3826: ringen äntligen skalllösas så att de som mänt accepterade förslaget har varit socionom
3827: avlagt yrkeshögskoleexamen inom det (YH). Andra förslag har ansetts som alltför snä-
3828: sociala området får en egen yrkesbe- va eller mindre lämpade att beskriva examens in-
3829: nämning? nehåll och nivå. Att examensbenämningen ännu
3830: inte tagits i bruk beror på att samma benämning
3831: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- utan suffixet (YH) har använts i vid Tammerfors
3832: föra följande: universitets undervisningssektion och i Svenska
3833: Enligt lagen (255/1995) och förordningen om yr- social- och kommunalhögskolan. Andra goda
3834: keshögskolestudier (256/1995) fastställer under- förslag till examensbenämning har inte förts
3835: visningsministeriet examensbenämningama för fram.
3836: yrkeshögskoleexamina. Med examensbenäm- Undervisningsministeriet fattade 23.6.1999
3837: ning avses den benämning som en person som har beslut om yrkeshögskolomas utbildningspro-
3838: avlagt en viss yrkeshögskoleexamen får an- gram år 2000. 1 det sammanhanget fastställdes
3839: vända. Som exempel kan nämnas att benämnin- socionom (YH) som examensbenämning för det
3840: gen för yrkeshögskoleexamen i affårsbranschen sociala området. Rätten att använda denna be-
3841: har fastställts till tradenom och benämningen för nämning gavs också dem som tidigare avlagt yr-
3842: yrkeshögskoleexamen i teknik har fastställts till keshögskoleexamen inom branschen.
3843: ingenjör (YH). Någon examensbenämning för
3844:
3845:
3846:
3847: Helsingfors den 6 juli 1999
3848:
3849: Undervisningsminister Maija Rask
3850:
3851:
3852:
3853:
3854: 3
3855: KK 228/1999 vp- Mikko Elo /sd
3856:
3857:
3858:
3859:
3860: KIRJALLINEN KYSYMYS 228/1999 vp
3861:
3862: Työeläkeyhtiöiden sijoituspolitiikka
3863:
3864:
3865:
3866:
3867: Eduskunnan puhemiehelle
3868:
3869: Työeläkeyhtiöiden sijoituspolitiikkaa voidaan kohteita. Pidemmän aikavälin sijoituksena osa-
3870: pitää Suomessa varsinkonservatiivisenaja riskiä kesijoituksen riski pienenee oleellisesti, ja useis-
3871: voimakkaasti karttavana. Tämä oli aikanaan ym- sa selvityksissä sijoittaminen osakkeisiin tuottaa
3872: märrettävää, kun elettiin säännöstelytaloudessa, muita kohteita paremmin. Eräiden selvitysten
3873: jossa joidenkin varallisuus- tai sijoituskohteiden mukaan osakkeiden reaalituotto on ollut Suomes-
3874: hinnat eivät juuri koskaan ainakaan laskeneet. sa pidemmällä aikavälillä 6-8 prosenttia vuo-
3875: Lisäksi eläkkeellä olevien määrä pysyi suhteelli- dessa. Joukkolainoissa vastaava tuotto on jäänyt
3876: sen pienenä työssä oleviin nähden, joten paineet 1-2 prosenttiin. Kaikki merkit viittaavat vah-
3877: varojen sijoitustuottoa kohtaan pysyivät vähäisi- vasti myös siihen, että osakemarkkinat niin meil-
3878: nä. lä kuin muuallakin kasvattavat osuuttaan eniten
3879: Tilanne on kuitenkin rahoitusmarkkinoiden eri sijoitusmuodoista. Näin ollen olisi luultavaa,
3880: vapautumisen myötä muuttunut. Nykyisin kaikki että myös työeläkesijoituksista tulisi ohjata entis-
3881: sijoituskohteet sisältävät sijoitusriskin, joka on tä enemmän osakemarkkinoille erityisesti Suo-
3882: Suomessa kaikkein pienin valtion liikkeelle las- messa. Kasvavat sijoitukset osakemarkkinoille
3883: kemissa joukkolainoissa. Myös tähän sisältyy vahvistaisivat kotimaista omistusta osakemark-
3884: kuitenkin korkoriski, joka vaihtelee kulloisenkin kinoilla ja vahvistaisivat yhtiöiden pääomatar-
3885: korkotason mukaan. vetta. Sijoitusten odotettavissa oleva parempi
3886: Työeläkeyhtiöiden toimintaympäristön muu- tuotto vähentäisi osaltaan sekä työntekijän että
3887: tos on näkynyt varsin vähän työeläkeyhtiöiden työnantajan edessä olevia työeläkemaksujen ko-
3888: sijoituspolitiikassa. Viime vuoden lopussa työ- rotuspaineita.
3889: eläkeyhtiöiden noin 250 miljardin markan sijoi- Työeläkeyhtiöt ja niitä koskevat pääasialliset
3890: tuskannasta oli noin 16 prosenttia eli 40 miljar- säädökset ovat kehittyneet säännöstelytalouden
3891: dia markkaa sijoitettuna osakkeisiin. Ilmeisesti aikana. Näin ollen sijoituspolitiikan uudelleen
3892: osakkeiden osuus sijoituskannasta on vielä pie- suuntaamista on mm. rajoittanut työeläkeyhtiöi-
3893: nempi valtion eläkerahastossa ja kuntien eläke- den heikko pääomarakenne ja siitä johtuva puut-
3894: vakuutusrahastossa. Näin lähes 300 miljardin teellinen riskinsietokyky.
3895: markan eläkelaitosten sijoituskannasta vain 15
3896: prosenttia on sijoitettu osakkeisiin. Osuutta on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3897: pidettävä erittäin alhaisena, kun sitä vertaa mui- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3898: den kehittyneiden maiden vastaavaan osuuteen. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3899: Anglosaksisissa maissa työeläkevaroista on vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3900: osakkeisiin sijoitettu jopa 50-80 prosenttia.
3901: On luonnollista, että eläkevaroja sijoitetaan Katsooko hallitus tarpeelliseksi kehit-
3902: maltillisesti ja välttäen kaikkein riskipitoisimpia tää ja uudistaa työeläkevarojen sijoilla-
3903:
3904: Versio 2.0
3905: KK 228/1999 vp- Mikko Elo /sd
3906:
3907:
3908: mista paremman tuoton aikaansaami- niin mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä,
3909: seksi, ja jos se katsotaan aiheelliseksi, jotta sijoitustoiminnan tuotot saataisiin
3910: kasvamaan?
3911:
3912:
3913: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
3914:
3915: Mikko Elo /sd
3916:
3917:
3918:
3919:
3920: 2
3921: Ministerin vastaus KK 228/1999 vp -Mikko Elo /sd
3922:
3923:
3924:
3925:
3926: Eduskunnan puhemiehelle
3927:
3928: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa terveysministeriö ei voi osallistua laitosten pää-
3929: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, töksentekoon.
3930: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Lain mukaan työeläkelaitoksen on katettava
3931: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko vakuutussopimuksistaan aiheutuva vastuu-
3932: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen velkansa, jolloin vastuuvelkaa katettaessa on
3933: KK 228/1999 vp: otettava huomioon, millaista vakuutusliikettä
3934: eläkelaitos harjoittaa, ja tämän mukaisesti huo-
3935: Katsooko hallitus tarpeelliseksi kehit- lehdittava katteeseen kuuluvien varojen varmuu-
3936: tää ja uudistaa työeläkevarojen sijoitta- desta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä
3937: mista paremman tuoton aikaansaami- niiden asianmukaisesta monipuolisuudesta ja
3938: seksi, ja jos se katsotaan aiheelliseksi, hajauttamisesta. Työeläkelaitoksen toiminta-
3939: pääomalla tarkoitetaan sitä määrää, joka jää jäl-
3940: niin mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jelle, kun työeläkelaitoksen varoista vähenne-
3941: jotta sijoitustoiminnan tuotot saataisiin tään velat. Tämä puskuri ilmentää samalla eläke-
3942: kasvamaan? laitoksen liikkumavaraa sen harkitessa varojen
3943: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sijoittamista riskillisempiin sijoituskohteisiin il-
3944: vasti seuraavaa: man, että vastuuvelan kattamisvaatimukset vaa-
3945: rantuisivat.
3946: Lakisääteisen työeläkevakuutuksen toimeenpa- Työeläkelaitosten vakavaraisuutta ja sijoitus-
3947: no on Suomessa annettu yksityisille työeläkeva- toimintaa koskevat säännökset uudistettiin työ-
3948: kuutusyhtiöille, eläkesäätiöille ja eläkekassoille. eläkevakuutusyhtiöiden osalta vuoden vaihtees-
3949: Kysymyksessä on keskeinen osa Suomen sosiaa- sa 1996/1997 sekä eläkesäätiöiden ja eläkekas-
3950: liturvaa. Tästä syystä on tärkeää, että työeläke- sojen osalta vuoden 1998 alusta siten, että vaka-
3951: järjestelmän rahoitus on kestävällä pohjalla ja varaisuusvaatimuksia tiukennettiin ja koko vaka-
3952: että eläkelaitokset kykenevät pitkäaikaisissa va- varaisuusmekanismi uudistettiin. Uudistuksen
3953: kuutussopimussuhteissaan huolehtimaan sitou- avulla pyritään siihen, että eläkelaitosten vakava-
3954: mustensa täyttämisestä. raisuus toimintapääomavaatimuksia korottamal-
3955: Eläkelaitosten on lain mukaan sijoitettava va- la saadaan muuttuneen sijoitusympäristön edel-
3956: ransa sekä tuottavasti että turvaavasti. Työeläke- lyttämälle tasolle siten, että sijoituksia voidaan
3957: järjestelmän ensisijaisena lähtökohtana ei kuiten- vakavaraisuutta vaarantamatta suunnata sijoitus-
3958: kaan voi olla tuottojen maksimoiminen riskeistä kohteisiin, joihin liittyy mahdollisimman hyvät
3959: piittaamatta, vaan lakisääteisen eläketurvan to- tuotto-odotukset.
3960: teuttaminen. Työeläkevarojen sijoittamisessa on- Koska uuden vakavaraisuusjärjestelmän tar-
3961: kin painotettu ensisijaisesti turvaavuusnäkö- koituksena on mahdollistaa eläkelaitosten sijoi-
3962: kohtia. Eläkelaitosten sijoitustoiminnan pää- tustoiminnan suuntaaminen vähitellen, vakava-
3963: töksenteko perustuu kuitenkin laitoksen omien raisuutta vaarantamatta, tuottotasoltaan parem-
3964: päätöksentekoelinten sijoitussuunnitelmiin ja piin sijoituskohteisiin, voidaan tällä arvioida ole-
3965: harkintaan. Siten esimerkiksi sosiaali- ja van aikaa myöten sekä elinkeinoelämän toimin-
3966:
3967:
3968: 3
3969: KK 228/1999 vp- Mikko Elo /sd Ministerin vastaus
3970:
3971:
3972: taedellytyksiä että työeläkkeiden tulevaa rahoi- kuttaa suoraan eläkkeiden rahastointiasteeseen,
3973: tuspohjaa vahvistava vaikutus. Uudistetussa jär- on välttämätöntä pyrkiä asettamaan laskuperus-
3974: jestelmässä eläkelaitos voi suurempien toiminta- tekorko niin korkealle kuin mahdollista. Lasku-
3975: pääomien turvin suunnata sijoitustoimintaansa perustekorko ei kuitenkaan voi ylittää sitä tasoa,
3976: enemmän sellaisiin instrumentteihin, joiden ar- joka eläkelaitosten on mahdollista sijoituksil-
3977: vot ja tuotot heilahtelevat enemmän, mutta joi- leen saada. Laissa on kuitenkin asetettu laskupe-
3978: hin pitkällä aikavälillä liittyy parempi tuotto- rustekorolle selkeä tavoitteellisuuden vaatimus.
3979: odotus. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa lasku-
3980: Työntekijäin eläkelain (TEL) 12 a §:n 5 mo- perustekoron tason vuosittain työeläkeyhtiöiden
3981: mentissa säädetään laskuperustekorosta, joka on hakemuksesta.
3982: samalla eläkelaitosten sijoitusten vuotuinen vä- On lisäksi tärkeää, että eläkelaitos kykenee
3983: himmäistuottovaatimus, seuraavasti: saamaan sijoitustoimintansa tuottoina enemmän
3984: "Vastuuvelan tai eläkevastuun perusteissa kuin laskuperustekoron mukaisen tuoton, koska
3985: käytettävä laskuperustekorko on määriteltävä ot- laskuperustekoron ylittävällä sijoitusten tuotolla
3986: taen huomioon eläkkeiden turvaamisesta johtu- eläkelaitos voi kartuttaa toimintapääomaansa.
3987: vat vaatimukset sekä lisäksi vastuuvelan tai elä- Toimintapääoman tarvetta arvioidaan sekä suh-
3988: kevastuun katteena oleville varoille saatavissa teessa vastuuvelan määrään että vastuuvelkaa
3989: oleva tuotto." kattavan omaisuuden riskipitoisuuteen. Näin ol-
3990: Vakavaraisuusmekanismin uudistamiseen liit- len vastuuvelan kasvu edellyttää toimintapää-
3991: tynyt eläkelaitosten toimintapääomien täydentä- oman kartuttamista, jotta eläkelaitoksen suhteel-
3992: minenjouduttiin toteuttamaan siten, että eläkkei- linen vakavaraisuus ei alenisi vastuuvelan kas-
3993: den rahastointiastetta alennettiin vuoden 1997 vaessa. Toisaalta jos eläkelaitos haluaa sijoittaa
3994: alussa. Koska alentuman ei ollut tarkoitus jäädä varojaan enenevässä määrin osakkeisiin, on elä-
3995: pysyväksi, käytetään vuoden 2000 alusta alkaen kelaitoksen kartutettava toimintapääomaansa
3996: laskuperustekoron ja rahastokoron, joka on kasvavia vakavaraisuusvaatimuksia vastaavaksi.
3997: 3 prosenttia, erotusta vastaava osuus eläkelaitok- Siten vakavaraisuusmekanismi edellyttää jatkos-
3998: sen sijoitustoiminnan tuotoista rahastojen täy- sa yhtiöiltä nykyistä suurempaa marginaalia si-
3999: dentämiseen. Koska laskuperustekoron taso vai- joitusten tuottojen ja laskuperustekoron välillä.
4000:
4001:
4002: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1999
4003:
4004: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
4005:
4006:
4007:
4008:
4009: 4
4010: Ministems svar KK 228/1999 vp- Mikko Elo /sd
4011:
4012:
4013:
4014:
4015: Tili riksdagens talman
4016:
4017: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger betryggande. När det gäller pensionsanstaltemas
4018: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av placeringsverksamhet baserar sig beslutsfattan-
4019: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik- det emellertid på de placeringsplaner och den
4020: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS prövning som de beslutande organen i respektive
4021: 228/1999 rd: pensionsanstalt står för. Sålunda kan exempelvis
4022: social- och hälsovårdsministeriet inte delta i be-
4023: Anser regeringen det vara nödvändigt slutsfattandet i pensionsanstaltema.
4024: att placeringen av arbetspensionsmed- Enligt lagen skall arbetspensionsanstaltema
4025: len utvecklas och reformeras för åstad- täcka den ansvarsskuld som de har på grund av
4026: kommande av bättre avkastning och, om sina försäkringsavtal. De tillgångar som täcker
4027: detta anses motiverat, ansvarsskulden skall vara uppbyggda med hän-
4028: syn till arten av den försäkringsrörelse som pen-
4029: vilka åtgärder ämnar regeringen i så sionsanstalten bedriver så att dess placeringar,
4030: fall vidta för att avkastningen av place- vilka skall vara diversifierade och ha lämplig
4031: ringsverksamheten skall öka? spridning, tryggar tillgångamas säkerhet, avkast-
4032: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ning och likviditet. Med en arbetspensionsan-
4033: föra följande: stalts verksamhetskapital avses det belopp som
4034: återstår när anstaltens skulder dragits av från dess
4035: Verkställigheten av den lagstadgade arbetspen- tillgångar. Denna buffert anger samtidigt pen-
4036: sionsförsäkringen har i Finland anförtrotts de pri- sionsanstaltens rörelsefrihet när den överväger
4037: vata arbetspensionsförsäkringsbolagen, pen- att placera medel i mer riskabla placeringsobjekt
4038: sionsstiftelsema och pensionskassoma. Arrange- utan att för den skull äventyra de krav som gäller
4039: manget är ett centralt element i det finländska so- täckandet av ansvarsskulden.
4040: cialskyddet. Det är därför viktigt att finansie- Bestämmelsema om arbetspensionsanstalter-
4041: ringen av arbetspensionssystemet vilar på en nas solvens och placeringsverksamhet revidera-
4042: hållbar grund och att pensionsanstaltema är ka- des vid årsskiftet 1996-97 för arbetspensionsför-
4043: pabla att i sina långvariga försäkringsavtalsför- säkringsbolagens del och i början av 1998 för
4044: hållanden sörja för att de uppfyller sina åtagan- pensionsstiftelsemas och pensionskassomas del
4045: den. så att solvenskraven skärptes och hela solvens-
4046: Pensionsanstaltema skall enligt lagen placera mekanismen sågs över. Syftet med reformen är
4047: sina medel på ett inkomstbringande och betryg- att genom en höjning av kraven som gäller verk-
4048: gande sätt. Den primära utgångspunkten för ar- samhetskapitalet lägga pensionsanstaltemas sol-
4049: betspensionssystemet får dock inte vara att maxi- vens på den av den förändrade placeringsmiljön
4050: mera avkastningen genom alltför djärv risktag- förutsatta nivån så att placeringama, utan att sol-
4051: ning, utan systemet bör framför allt trygga det vensen äventyras, kan riktas in på placeringsob-
4052: lagstadgade pensionsskyddet. Vid placeringen av jekt som är förknippade med så bra avkastnings-
4053: arbetspensionsmedlen har man därför i första förväntningar som möjligt.
4054: hand framhållit att placeringama skall vara
4055:
4056:
4057: 5
4058: KK 228/1999 vp- Mikko Elo /sd Ministems svar
4059:
4060:
4061: Eftersom syftet med det nya solvenssystemet het en andel motsvarande skillnaden mellan be-
4062: är att göra det möjligt att gradvis och utan att ris- räkningsräntan och fondräntan, som är 3 %, att
4063: kera solvensen fokusera pensionsanstaltemas användas för komplettering av fondema. Efter-
4064: placeringsverksamhet på allt bättre placerings- som nivån på beräkningsräntan har direkt inver-
4065: objekt vad avkastningsnivån beträffar, kan man kan på pensionemas fonderingsgrad är det nöd-
4066: anta att det nya systemet med tiden har en vändigt att försöka lägga beräkningsräntan så
4067: stärkande effekt på inte bara näringslivets verk- högt som möjligt. Beräkningsräntan kan dock
4068: samhetsbetingelser, utan också på den framtida inte överstiga den nivå som pensionsanstaltema
4069: finansieringsbasen vad gäller arbetspensionema. har möjlighet att få på sina placeringar. Lagen in-
4070: Inom ramen för det nya systemet kan pen- nehåller emellertid ett entydigt målinriktat krav
4071: sionsanstaltema tack vare de större verksarnhets- när det gäller beräkningsräntan. Nivån för beräk-
4072: kapitalen i allt högre grad rikta in sin placerings- ningsräntan fastställs årligen av social- och häl-
4073: verksamhet på sådana instrument, vilkas värden sovårdsministeriet på ansökan av arbetspensions-
4074: och avkastningar fluktuerar mera, men som på bolagen.
4075: längre sikt är förknippade med bättre avkast- Vidare är det viktigt att pensionsanstalten i av-
4076: ningsförväntningar. kastning på sin placeringsverksamhet förmår få
4077: Vad gäller beräkningsräntan, som samtidigt mera än avkastningen enligt beräkningsräntan,
4078: anger det årliga minimiavkastningskravet i fråga eftersom pensionsanstalten kan öka sitt verksam-
4079: om pensionsanstaltemas placeringar, ingår i hetskapital genom avkastningen av placeringar
4080: 12 a § 5 mom. lagen om pension för arbetstaga- som överstiger beräkningsräntan. Behovet av
4081: re (APL) följande bestämmelse: verksamhetskapital bedöms i relation till dels be-
4082: "Den beräkningsränta som används i grunder- loppet av ansvarsskulden, dels riskbenägenheten
4083: na för ansvarsskulden eller pensionsansvaret i fråga om de tillgångar som täcker ansvarsskul-
4084: skall definieras med beaktande av kraven på tryg- den. Detta innebär att en ökning av ansvarsskul-
4085: gande av pensionema samt den avkastning som den förutsätter en tillväxt i verksamhetskapitalet
4086: är möjlig att få på de tillgångar som utgör täck- - detta för att pensionsanstaltens relativa solvens
4087: ning för ansvarsskulden eller pensionsansvaret." inte skall sjunka när ansvarsskulden ökar. Om en
4088: Den komplettering av pensionsanstaltemas pensionsanstalt å andra sidan önskar placera allt
4089: verksamhetskapital som anknöt till reformer- mer av sina tillgångar i aktier, måste pen-
4090: ingen av solvensmekanismen var man tvungen sionsanstalten utöka sitt verksamhetskapital i
4091: att genomföra så att pensionemas fonderings- motsvarighet till de ökade solvenskraven. Av
4092: grad sänktes i början av år 1997. Eftersom denna detta följer att solvensmekanismen i framtiden
4093: sänkning inte var avsedd att förbli permanent kommer att förutsätta att bolagen har en större
4094: kommer fr.o.m. ingången av år 2000 av avkast- marginal än för närvarande mellan avkastningen
4095: ningen på pensionsanstaltens placeringsverksam- på placeringar och beräkningsräntan.
4096:
4097:
4098:
4099: Helsingfors den 8 juli 1999
4100:
4101: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
4102:
4103:
4104:
4105:
4106: 6
4107: KK 229/1999 vp- Mikko Elo /sd
4108:
4109:
4110:
4111:
4112: KIRJALLINEN KYSYMYS 229/1999 vp
4113:
4114: Alkoholilupien käsittelyaika ja päätöksenteon
4115: siirto paikallistasolle
4116:
4117:
4118:
4119:
4120: Eduskunnan puhemiehelle
4121:
4122: Suomessa odotetaan yleisesti uusien työpaikko- edelleen byrokraattista ja kestää liian kauan. Ter-
4123: jen syntyvän lähinnä palvelualoille. Tämä edel- veellä järjellä ajateltuna tuntuisi myös mielek-
4124: lyttää kuitenkin ostovoiman jatkuvaa lisäänty- käältä siirtää alkoholilupien myöntäminen ny-
4125: mistä ja toisaalta viranomaisten joustavaa suh- kyistä enemmän paikalliselle tasolle.
4126: tautumista yrittäjien tarpeisiin. Yrittäjät ovat
4127: usein vuosien mittaan valittaneet siitä monimut- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4128: kaisesta byrokratiasta, jonka he kohtaavat joka- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4129: päiväisessä työssään. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4130: Alkoholilupien myöntämisen osalta yrittäjät vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4131: ovat toistuvasti valittaneet käsittelyaikojen pi-
4132: tuutta. Tämä koskee erityisesti ns. väkeviä alko- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
4133: holilaatuja ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuo- tyä alkoholilupien käsittelyajan lyhentä-
4134: tevalvontakeskuksen roolia lupien myöntämises- miseksi ja lupien siirtämiseksi nykyistä
4135: sä. Useiden yrittäjien mielestä lupakäsittely on enemmän paikalliselle tasolle?
4136:
4137:
4138: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
4139:
4140: Mikko Elo /sd
4141:
4142:
4143:
4144:
4145: Versio 2.0
4146: KK 229/1999 vp- Mikko Elo /sd Ministerin vastaus
4147:
4148:
4149:
4150:
4151: Eduskunnan puhemiehelle
4152:
4153: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa alkoholilupahallinnon keventämiseksi ja uudista-
4154: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, miseksi. Tavoitteena on pidetty sitä, että Sosiaa-
4155: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen li- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus vas-
4156: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko taisi valtakunnallisista kehittämis- ja suunnitte-
4157: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lutehtävistä sekä niistä lupahallinnon tehtävistä
4158: KK 229/1999 vp: ja hallintopalveluista, jotka on perusteltua tehdä
4159: keskushallinnossa. Paikallistason asiantuntija- ja
4160: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- ohjaustehtävät kuuluisivat lääninhallituksille.
4161: tyä alkoholilupien käsittelyajan lyhentä- Alkoholihallinnon uudistamishankkeiden yh-
4162: miseksi ja lupien siirtämiseksi nykyistä teydessä selvitetään myös paikallisen tason, lä-
4163: enemmän paikalliselle tasolle? hinnä kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisää-
4164: mistä anniskeluhallinnossa. Kuntien rooli alko-
4165: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- holihallinnossa on toistaiseksi vähäinen.
4166: ti seuraavaa: Anniskelulupahallinnon keventäminen on tar-
4167: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes- peen sekä elinkeinoelämän että viranomaisten
4168: kuksessa on lupahakemusten käsittelyssä erityi- näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuo-
4169: sesti tehostettu toimintaa harmaan talouden ja ta- tevalvontakeskus valmistelee parhaillaan esitys-
4170: lousrikollisuuden ehkäisemiseksi anniskelua har- tä sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholilain
4171: joittavissa ravitsemisliikkeissä. Tämä edellyttää (1143/1994) ja alkoholijuomista ja väkiviinasta
4172: luvan hakijoiden edellytysten ja luotettavuuden annetun asetuksen (1344/1994) muuttamiseksi
4173: huolellista selvittämistä. Yhteydenpitoa vero-, siten, että eräitä tuotevalvontakeskuksen nykyi-
4174: ulosotto-, tulli-, poliisi- ja työvoimaviranomai- sin käsittelemiä anniskelulupa-asioita siirrettäi-
4175: siin on jatkuvasti lisätty ja tehostettu. Luvan siin lääninhallituksille. Muun muassa anniskelu-
4176: myöntämisedellytysten huolellista selvittämistä paikkojen anniskelualueiden pysyvien ja tilapäis-
4177: korostetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön ten muutosten hyväksyminen voisi olla tarkoi-
4178: 20.2.1998 antamassa päätöksessä alkoholijuo- tuksenmukaista siirtää lääninhallitusten tehtä-
4179: mien anniskeluluvan myöntämisestä ja anniske- väksi. Samalla esitetään kevennettäväksi hallin-
4180: lutoiminnasta (162/1998). toa tältä osin niin, että luvanvaraisuudesta siirryt-
4181: Valtioneuvoston 16.4.1998 tekemän periaate- täisiin eräissä tapauksissa ilmoitusmenettelyyn.
4182: päätöksen mukaisesti hallintopolitiikan kehittä- Anniskelupaikkojen anniskelualueita koskevien
4183: misen yleisenä tavoitteena on hallinnon keventä- päätösten delegointi lääninhallituksille keventäi-
4184: minen, tuottavuuden lisääminen ja palvelujen si merkittävästi keskushallinnossa käsiteltävien
4185: laadun parantaminen. Sosiaali- ja terveysminis- anniskeluasioiden määrää (800 päätöstä vuodes-
4186: teriö on osaltaan käynnistänyt hallinnon keventä- sa).
4187: mishankkeita ja tuotevalvonta-keskus sen alaise- Tällä tavalla voitaisiin tehostaa ja nopeuttaa
4188: na hallintovirastona on valmistellut ehdotuksia muiden keskeisten lupa-asioiden käsittelyä.
4189:
4190:
4191:
4192: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
4193:
4194: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
4195: 2
4196: Ministems svar KK 229/1999 vp- Mikko Elo /sd
4197:
4198:
4199:
4200:
4201: Tili riksdagens talman
4202:
4203: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger verk som lyder under ministeriet berett förslag
4204: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av tili en förenklad och fömyad förvaltning i fråga
4205: statsrådet översänt följande av riksdagsman om alkoholtillstånd. Målet har varit att social-
4206: Mikko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål och hälsovårdens produkttillsynscentral svarar
4207: SS 229/1999 rd: för riksomfattande utvecklings- och plane-
4208: ringsuppgifter och för de uppgifter och förvalt-
4209: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ningstjänster inom tillståndsförvaltningen som
4210: för att tiden för behandling av alkohol- det är motiverat att sköta inom centralförvalt-
4211: tillstånd skall förkortas och tillstånden ningen. Expert- och stymingsuppgiftema på lo-
4212: allt mer skall överföras tilllokal nivå? kal nivå skulle ankomma på länsstyrelsema.
4213: 1 samband med projekten för revidering av al-
4214: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- koholförvaltningen utreds också om det går att
4215: föra följande: öka den lokala nivåns, främst kommunemas
4216: Social- och hälsovårdens produkttilisynscentral påverkningsmöjligheter inom serveringsförvalt~
4217: har i fråga om behandlingen av tillståndsansök- ningen. Kommunemas roll i alkoholförvalt-
4218: ningar speciellt effektiverat verksamheten i syfte ningen är tills vidare ringa.
4219: att förhindra den ekonomiska gråzonen och eko- Det är nödvändigt att förenkla förvaltningen i
4220: nomisk brottslighet i förplägnadsrörelser som be- fråga om serveringstillstånd såväl ur näringsli-
4221: driver servering. Detta kräver att sökandenas vets som myndighetemas synvinkel. Social- och
4222: förutsättningar och tillförlitlighet noggrant ut- hälsovårdens produkttillsynscentral bereder som
4223: reds. Kontaktema tili skatte-, utsöknings-, tuli-, bäst för social- och hälsovårdsministeriet ett
4224: polis- och arbetskraftsmyndighetema har hela ti- förslag till ändring av alkohollagen ( 1143/1994)
4225: den utökats och effektiverats. Även social- och och förordningen om alkoholdrycker och sprit
4226: hälsovårdsministeriets beslut av den 20 februari (1344/1994) så att vissa av de ärenden som gäller
4227: 1998 om beviljande av serveringstillstånd för al- serveringstillstånd som produkttillsynscentralen
4228: koholdrycker och om serveringsverksamhet nu behandlar skall överföras tilllänsstyrelsema.
4229: ( 162/ 1998) framhäver betydelsen av en noggrann Det kunde vara ändamålsenligt att till läns-
4230: utredning av huruvida förutsättningar för bevil- styrelsema överföra godkännandet av bl.a. be-
4231: jande av tilistånd föreligger. stående och tillfålliga ändringar av serverings-
4232: 1 enlighet med statsrådets principbeslut av den ställenas serveringsområden. Samtidigt föreslås
4233: 16 april 1998 är ett allmänt mål för utvecklandet att förvaltningen till denna del förenklas så att
4234: av förvaltningspolitiken att förvaltningen man i vissa fall övergår från tillståndsplikt till an-
4235: förenklas, produktiviteten ökas och kvaliteten på mälningsförfarande. Delegeringen av beslut som
4236: tjänstema förbättras. Social- och hälsovårdsmi- gäller serveringsställenas serveringsområden till
4237: nisteriet har för sin del inlett projekt i syfte att länsstyrelsema skulle avsevärt minska antalet
4238: förenkla förvaltningen, och produkttillsynscent- serveringsärenden som behandlas inom central-
4239: ralen har i egenskap av ett förvaltningsämbets- förvaltningen (800 beslut per år).
4240:
4241:
4242:
4243: 3
4244: KK 229/1999 vp- Mikko Elo /sd Ministerns svar
4245:
4246:
4247: På detta sätt kunde man effektivera och på-
4248: skynda behandlingen av andra viktiga till-
4249: ståndsärenden.
4250:
4251:
4252: Helsingfors den 7 juli 1999
4253:
4254: Omsorgsminister Eva Biaudet
4255:
4256:
4257:
4258:
4259: 4
4260: KK 23011999 vp- Mikko Elo /sd
4261:
4262:
4263:
4264:
4265: KIRJALLINEN KYSYMYS 230/1999 vp
4266:
4267: Pitkäaikaistyöttömien yhdistelmätuen ongel-
4268: mat
4269:
4270:
4271:
4272:
4273: Eduskunnan puhemiehelle
4274:
4275: Pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu ns. yhdistelmä- suuksia. Niinpä vmtalSlm hyvin ajatella, että
4276: tuki on sinänsä tervetullut lisäys niihin toimenpi- kunnat määrättäisiin esim. asetuksella ottamaan
4277: teisiin, joilla työttömyyttä halutaan maassamme vastuu työterveydenhuollosta.
4278: alentaa. Kuitenkin yhdistelmätukeen liittyy mo- Eräs työllistämisen este on myös se, ettei yh-
4279: nia ongelmia, joiden poistaminen varmasti lisäi- distyksillä useinkaan ole käytettävissä pääomaa,
4280: si yhdistelmätuen suosiota ja sen käyttöä. jota tarvittaisiin työntekijöiden palkanmaksuun,
4281: Erityisesti on arvosteltu pitkaikaistyöttömien koska yhdistykset voivat laskuttaa omat kulunsa
4282: yhdistelmätuen alhaista maaraa (noin TE-keskuksilta vasta 2-3 kuukautta jälki-
4283: 5 100 mklkk). Pitkäaikaistyöttömälle jää käteen käteen. Onneksi monet kunnat ovat tulleet apuun
4284: yhdistelmätuesta arviolta 3 800--4 100 mk kuu- ja antavat korotonta lainaa yhdistyksille tarvitta-
4285: kaudessa. Erityisesti on arvosteltu myös sitä, että vaksi ajaksi. Kunnatkin vaativat siitä kuitenkin
4286: peruspäiväraha ja useissa tapauksissa myös toi- takauksen, joten yhdistysten johtohenkilöiltä
4287: meentulotukija asumistuki loppuvat siitä hetkes- vaaditaan melkoista rohkeutta ryhtyä työllistämi-
4288: tä, kun pitkäaikaistyötön ottaa vastaan hänelle seen.
4289: tarjotun työn. Jos esim. peruspäiväraha säilytet- Myöskään määrärahojen jakautumisessa eri
4290: täisiin, se tekisi työn vastaanoton mielekkääm- TE-keskusten välillä ei ole riittävää joustavuut-
4291: mäksi kuin työttömänä olon. ta. Tilastojen mukaan esim. Uudellamaalla jäi
4292: Yhdistelmätukeen liittyy myös monia ns. by- käyttämättä useita miljoonia markkoja myönnet-
4293: rokraattisia piirteitä. Niinpä yhdistyksiä, jotka tyjä määrärahoja, kun taas Satakunnassa määrä-
4294: työllistävät pitkäaikaistyöttömiä, pidetään työn- rahat loppuivat heti alkuvuodesta.
4295: antajaan verrattavinaja niitä vaaditaan noudatta-
4296: maan työlainsäädäntöä ja työterveydenhuolto- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4297: lakia. Useissa tapauksissa yhdistyksissä ei kui- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4298: tenkaan ole sellaisia henkilöitä, jotka ottaisivat tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4299: vastuulleen työsuojelulain määräämiä velvolli- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4300:
4301:
4302:
4303:
4304: Versio 2.0
4305: KK 230/1999 vp- Mikko Elo /sd
4306:
4307:
4308:
4309: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
4310: tyä ns. yhdistelmätukeen liittyvien on-
4311: gelmien poistamiseksi?
4312:
4313:
4314: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
4315:
4316: Mikko Elo /sd
4317:
4318:
4319:
4320:
4321: 2
4322: Ministerin vastaus KK 230/1999 vp- Mikko Elo /sd
4323:
4324:
4325:
4326:
4327: Eduskunnan puhemiehelle
4328:
4329: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa dollisesti voimassa olevan työehtosopimuksen
4330: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, määräyksiä. Normaalissa työsuhteessa tehtävä
4331: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen työ turvaa työllistetylle samat oikeudet ja velvol-
4332: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko lisuudet kuin ilman tukea palkatulla työntekijäl-
4333: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lä on. Myös työnantajat ovat tällöin tasavertai-
4334: KK 230/1999 vp: sessa asemassa eikä tuen myöntämisellä vääriste-
4335: tä työmarkkinoiden yleisiä toimintaedellytyksiä
4336: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- sekä samoja tuotteita ja palveluita tarjoavien ta-
4337: tyä ns. yhdistelmätukeen liittyvien on- hojen välistä kilpailua.
4338: gelmien poistamiseksi? Työministeriö on yhteistyössä Uudenmaan
4339: työsuojelupiirin toimiston, kansalaisjärjestöjen
4340: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- työllisyysryhmän, RAYn, Eläketurvakeskuksen,
4341: vasti seuraavaa: verohallituksen, LEL-työeläkekassan ja Tapatur-
4342: Työvoimapoliittisen uudistuksen yksi keskeisim- mavakuutuslaitosten liiton kanssa julkaissut jär-
4343: mistä tavoitteista on työnhakijoiden syrjäytymis- jestöjen työllistämisoppaan, jossa on perustietoa
4344: kehityksen estäminen. Syrjäytymisvaarassa ole- työhallinnon eri tukimuodoista ja työnantajavel-
4345: vien työttömien aktivoimiseksi otettiin vuoden voitteista. Sosiaali- ja terveysministeriön alaiset
4346: 1998 alusta lukien käyttöön uusi tukimuoto, yh- maakunnallisesti toimivat työsuojelupiirien toi-
4347: distelmätuki, jonka käyttö on hitaan käynnisty- mistot neuvovat ja opastavat työsopimuksiin,
4348: misen jälkeen noussut kuukausi kuukaudelta. työehto sopimuksiin, palkkaukseen, työturvalli-
4349: Esimerkiksi helmikuussa 1998 yhdistelmätuen suuteen, työaikaan, vuosilomiin ja muihin työ-
4350: avulla työllistyi 479 henkilöä, vuoden 1999 hel- suhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä niin
4351: mikuussa oli 7 827 henkilöä ja vuoden 1999 tou- työnantajia kuin työntekijöitäkin.
4352: kokuussa yhdistelmätuella oli työllistettynä Kysymyksen perusteluosassa on viitattu myös
4353: 10 301 henkilöä. Yhdistelmätuen avulla pyri- yhdistelmätuen alhaiseen määrään ja yhdistysten
4354: tään parantamaan erityisesti ns. kolmannen sek- käytettävissä olevaan vähäiseen omaan pää-
4355: torin työllistämismahdollisuuksia. Työnantaja- omaan. Yhdistelmätuessa voittoa tavoittelemat-
4356: sektorin mukaan tarkasteltuna suurin osa yhdis- tomille yhdistyksille ja säätiöille voidaan yhdis-
4357: telmätuen avulla työllistetyistä onkin palkattu telmätukena maksaa enintään työllistettävälle
4358: järjestöjen palvelukseen. maksettava palkka sekä myös työnantajan eläke-
4359: Jotkut järjestöt, joilla ei ole ollut kokemusta ja sosiaaliturvamaksu eli työajasta riippuen yh-
4360: työnantajana toimimisesta, ovat kokeneet heille distelmätuella voidaan kattaa palkkauskustan-
4361: uusien työnantajavelvoitteiden hoitamisen vai- nukset kolmannella sektorilla myös kokonaisuu-
4362: keaksi. Työllistämistukijärjestelmän lähtökohta- dessaan. Maksimissaan yhdistelmätuen määrä on
4363: na on kuitenkin, että työnantajalle myönnetään kuukaudessa keskimäärin enintään noin 5 200
4364: työllistämis- tai yhdistelmätukea työsuhteessa markkaa. Jollei yhdistyksellä ole omarahoitus-
4365: tehtävään työhön. Työnantajan on noudatettava osuutta, riittää yhdistelmätuen enimmäismäärä
4366: työlainsäädännön ja kyseisellä toimialalla mah- käytännössä - työtehtävän palkkatasosta riip-
4367:
4368:
4369: 3
4370: KK 230/1999 vp- Mikko Elo /sd Ministerin vastaus
4371:
4372:
4373: puen- korvaamaan lähinnä osa-aikatyöstä syn- nan on asetettava tuen myöntävän viranomaisen
4374: tyvät palkkauskustannukset kokonaisuudessaan. hyväksymä riittävä vakuus sen varalta, että pro-
4375: Verrattuna normaaliin työllistämistukeen, jonka jektituen ennakko määrätään perittäväksi takai-
4376: määrä vaihtelee 2 500---4 500 markan välillä, sin. Vakuudenjärjestämisestä, joka on edellytyk-
4377: yhdistelmätuki on varsin kattava tukimuoto. senä tuen maksamiselle ennakkoon, aiheutuu
4378: Yhdistelmätuen käyttömahdollisuuksia paran- puolestaan usein jonkin verran kustannuksia
4379: si 1. 7.1998 voimaan tullut työllisyysasetuksen myös tuen saajalle.
4380: muutos, joka mahdollisti yhdistelmätuen myön- Valmisteltaessa työllisyysasetuksen yhdistel-
4381: tämisen, vaikka työnantaja saisi Raha-automaat- mätukea koskevia säännöksiä, ei yhdistelmätuen
4382: tiyhdistyksen avustusta tai veikkausvaroista osalta katsottu tarkoituksenmukaiseksi ulottaa
4383: maksettavaa avustusta työllistettävän henkilön projektitukijärjestelmän kaltaista, tiettyyn pro-
4384: palkkaamiseen tai työllistämisen edistämiseen. senttimäärään rajoitettua sekä vakuutta edellyttä-
4385: Edellä selostettu muutos paransi entisestään yh- vää ennakonmaksumenettelyä myös yhdistelmä-
4386: distysten ja järjestöjen työllistämismahdolli- tukeen. Mahdollisimman nopean tilitysmenette-
4387: suuksia siten, että ne voivat palkata yhdistelmä- lyn turvaamiseksi on tässä vaiheessa tärkeää, että
4388: tuella palkattavan henkilön myös kokoaikatyö- yhdistelmätuen saajat saavat riittävästi asiantun-
4389: hön. tevaa apua yhdistelmätuen tilityshakemukseen ja
4390: Valtioneuvoston päätöksen valtionavustuksia maksatukseen liittyvissä kysymyksissä.
4391: koskeviksi yleismääräyksiksi (490/ 1965) mukai- Kysymyksen perusteluosassa on vielä viitattu
4392: sesti myös työllisyysasetukseen on otettu sään- työllisyysmäärärahojen käytön epätasaiseen ja-
4393: nökset siitä, että työllistämis- ja yhdistelmätuki kautumiseen. Työministeriö on TE-keskusten
4394: maksetaan jälkikäteen vasta tueusaajan tekemän työvoimaosastojen kanssa käydyissä tulostavoi-
4395: maksatushakemuksen perusteella. Se perustuu teneuvotteluissa pyytänyt TE-keskusten työvoi-
4396: siihen, että valtionavun, kuten esimerkiksi työl- maosastoja kiinnittämään huomiota alueella
4397: listämistuen maksatuksen, tulee tapahtua tosiasi- mahdollisesti tapahtuneeseen määrärahojen etu-
4398: allisesti toteutuneiden kustannusten eikä hakijan painotteiseen tai liian vähäiseen käyttöön. Yhdis-
4399: ennakkoarvion perusteella. Edellä mainitusta on telmätuen käyttö on usein nivoutunut projektei-
4400: nimenomaisella säännöksellä poikettu työlli- hin, joiden hallinnointikustannuksiin työvoima-
4401: syyspoliittisen projektituen osalta siten, että pro- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot tai valta-
4402: jektitukea voidaan maksaa ennakkona enintään kunnallisten hankkeiden osalta työministeriö on
4403: 50 prosenttia kullekin maksujaksolle kohdistu- myöntänyt työllisyyspoliittista projektitukea.
4404: vasta projektituesta. Työnantajalle maksettavas- Työministeriön toimeenpano-osasto on eril-
4405: ta työllistämistuesta poiketen maksujakso pro- lisellä ohjauskirjeellä 22.6.1999 Dnro
4406: jektituen osalta on kuitenkin pääsääntöisesti kol- 1412/3313/99TM kehottanut TE-keskusten työ-
4407: me kuukautta. Lisäksi projektituen ennakon mak- voimaosastoja huolehtimaan siitä, että työlli-
4408: saminen edellyttää, että muun projektituen saa- syyspoliittisella projektituella rahoitetut työllis-
4409: jankuin kunnan, kuntayhtymän taikka seurakun- tämishankkeet pystytään toteuttamaan.
4410:
4411:
4412: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1999
4413:
4414: Työministerin sijainen
4415: Ministeri Maija Rask
4416:
4417:
4418:
4419:
4420: 4
4421: Ministems svar KK 230/1999 vp- Mikko Elo /sd
4422:
4423:
4424:
4425:
4426: Tili riksdagens talman
4427:
4428: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger ler för branschen. Ett arbete som grundar sig på
4429: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av normalt arbetsförhållande tillförsäkrar den sys-
4430: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik- selsatta samma rättigheter och skyldigheter som
4431: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS gäller för de personer som anställts utan stöd.
4432: 230/1999 rd: Också arbetsgivarna är då i en sinsemellan jäm-
4433: bördig ställning så, att beviljandet av stöd inte
4434: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta snedvrider vare sig arbetsmarknadens allmänna
4435: för att eliminera problemen i samband funktionsförutsättningar eller konkurrensen mel-
4436: med s.k. sammansatt stöd? lan dem som tillhandahåller samma produkter
4437: eller tjänster.
4438: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Arbetsministeriet har i samarbete med Ny-
4439: föra följande: lands arbetarskyddsdistrikts byrå, medborgaror-
4440: Ett av de mest centrala målen för den arbets- ganisationernas egen sysselsättningsgrupp, Pen-
4441: kraftspolitiska reformen är att förebygga utslag- ningautomatföreningen, Pensionsskyddscentra-
4442: ning av arbetssökande. För att aktivera arbets- len, Skattestyrelsen, Arbetspensionskassan LEL
4443: lösa med risk för att bli utslagna infördes i början och Olycksfallsförsäkringsanstalternas förbund
4444: av 1998 en ny stödform, sammansatt stöd, vars gett ut en handbok om sysselsättning för organi-
4445: användning efter att ha varit anspråkslös i bör- sationerna med basinformation om arbetsförvalt-
4446: jan, nu har ökat från månad till månad. Som n~ngens olika stödformer och arbetsgivarskyl-
4447: exempel kan nämnas att endast 4 79 personer var digheter. Arbetarskyddsdistriktens byråer, som
4448: sysselsatta med hjälp av sammansatt stöd i lyder under social- och hälsovårdsministeriet och
4449: februari 1998, medan motsvarande antal i verkar på landskapsbasis, ger såväl arbetsgivare
4450: februari 1999 var 7 827 och i maj 1999 redan som arbetstagare råd och instruktioner i frågor
4451: 10 301 personer. Syftet med sammansatt stöd är som rör arbetsavtal, kollektivavtal, löner, arbe-
4452: att förbättra i synnerhet den s.k. tredje sektorns tarskydd, arbetstid, semester och andra anställ-
4453: möjligheter att sysselsätta. En betraktelse enligt ningsvillkor.
4454: arbetsgivarsektor visar att största delen av de 1 spörsmålets motivering hänvisas också till
4455: med sysselsättningsstöd avlönade personerna är att det sammansatta stödet är litet till sitt belopp
4456: anställda hos organisationer. och att föreningarna har relativt litet kapital till
4457: En del organisationer som saknar tidigare ar- sitt förfogande. Föreningar och stiftelser som inte
4458: betsgivarerfarenhet har upplevt det som svårt att verkar i vinstgivande syfte kan i form av sam-
4459: sköta sina nya arbetsgivarskyldigheter. Utgångs- mansatt stöd betalas högst ett belopp som mot-
4460: punkten för systemet med sysselsättningsstöd är svarar den lön som betalats till den sysselsatta
4461: dock att arbetsgivare beviljas sysselsättnings- personen samt arbetsgivarens pensions- och so-
4462: stöd eller sammansatt stöd för arbete som grun- cialskyddsavgift. Detta betyder med andra ord att
4463: dar sig på ett arbetsförhållande. Arbetsgivaren sammansatt stöd kan, beroende på arbetstiden
4464: måste iaktta bestämmelserna i arbetslagstift- också helt och hållet täcka lönekostnaderna ino~
4465: ningen och i ett eventuellt kollektivavtal som gäl- tredje sektom. Det maximala beloppet av sam-
4466:
4467:
4468: 5
4469: KK 230/1999 vp- Mikko Elo /sd Ministems svar
4470:
4471:
4472: mansatt stöd uppgår i genomsnitt till ca 5 200 jektstöd än kommuner, sarnkommuner och för-
4473: mark i månaden. För en förening utan självfinan- samlingar skall ställa tillräcklig säkerhet som
4474: siering räcker det sammansatta stödets maximi- godkänns av den myndighet som beviljar stödet
4475: belopp i praktiken, beroende på lönenivån för ar- för den händelse att det bestäms att förskottet av
4476: betsuppgiften, till att ersätta lönekostnadema i projektstöd skall återkrävas. Ordnande av sådan
4477: sin helhet, då närmast i fråga om deltidsarbete. säkerhet, som är en förutsättning för att stöd skall
4478: Jämfört med vanligt sysselsättningsstöd, vars be- kunna betalas i förskott, medför i sin tur ofta en
4479: lopp varierar mellan 2 500 och 4 500 mark, är del kostnader för stödtagaren.
4480: det sammansatta stödet en relativt täckande stöd- När sysselsättningsförordningens bestämmel-
4481: form. ser om sammansatt stöd bereddes ansåg man det
4482: En ändring av sysselsättningsförordningen, inte vara ändamålsen1igt att utsträcka detta, till
4483: som trädde ikraft 1.7.1998, gav bättre möjlighe- ett visst procenttal begränsat system med för-
4484: ter till användning av sammansatt stöd i och med skottsbetalning som gäller för projektstödet och
4485: att den tillät beviljande av sammansatt stöd även som dessutom förutsätter säkerhet, till att även
4486: om arbetsgivaren får understöd från Penningsau- gälla sammansatt stöd. För att garantera ett så
4487: tomatföreningen eller understöd som betalas av snabbt redovisningssystem som möjligt är det i
4488: tipsmedel för anställande av en person som skall det här skedet viktigt att mottagare av samman-
4489: sysselsättas eller för främjande av sysselsätt- satt stöd skall få tillräckligt med sakkunnig hjä1p
4490: ningen. Närnnda förändring gav föreningar och i frågor som rör redovisningsansökan och utbe-
4491: stiftelser bättre möjligheter att ordna sysselsätt- talning av sammansatt stöd.
4492: ning genom att med sammansatt stöd avlöna ar- 1 spörsmålets motivering hänvisas också till
4493: betslösa personer också för heltidsarbete. den ojärnna fördelningen i fråga om använd-
4494: Enligt statsrådets beslut om allmänna före- ningen av sysselsättningsanslag. Arbetsmi-
4495: skrifter angående statsbidrag och -understöd nisteriet har i sina resultatmålsförhandlingar med
4496: (490/1965) har det också i sysselsättningsförord- T &E-centralemas arbetskraftsavdelningar bett
4497: ningen inkluderats bestämmelser enligt vilka att dessa noggrant uppmärksammar eventuell
4498: sysse1sättningsstöd och sammansatt stöd beta1as i förskottsbetonad eller för liten användning av
4499: efterskott på utbeta1ningsansökan av stödtaga- anslagen i sina områden. Sammansatt stöd har
4500: ren. Detta grundar sig på att utanordningen av ofta använts i samband med sådana projekt för
4501: statsbidrag, såsom till exempe1 sysselsättnings- vilkas förvaltningskostnader sysselsättningspo1i-
4502: stöd, skall ske på grundval av faktiska kostnader tiskt projektstöd har beviljats av arbetskrafts- och
4503: och inte på basis av sökandens förkalkyl. Från näringscentralemas arbetskraftsavdelningar
4504: detta har man genom en särskild bestämmelse för eller, ifall det är fråga om riksomfattande pro-
4505: det sysselsättningspolitiska projektstödets vid- jekt, av arbetsministeriet. Arbetsministeriets
4506: kommande avvikit så att av projektstödet kan verkställande avdelning har genom ett separat
4507: högst 50 procent av det projektstöd som hänför cirkulärbrev Dnr 1412/3313/99TM, daterat den
4508: sig till varje betalningsperiod betalas i förskott. 22 juni 1999, uppmanat T &E-centralemas ar-
4509: Med avvikelse från vad som gäller sysse1sätt- betskraftsavdelningar att sörja för att de med sys-
4510: ningsstöd till arbetsgivaren är betalningsperio- selsättningspo1itiskt projektstöd finansierade
4511: den för projektstödet dock i regel tre månader. En sysselsättningsprojekten skall kunna genom-
4512: förutsättning för utbetalning av projektstöd i föras.
4513: förskott är dessutom att andra mottagare av pro-
4514:
4515:
4516:
4517: Helsingforsden 13 juli 1999
4518:
4519: Arbetsministems ställföreträdare
4520: Minister Maija Rask
4521: 6
4522: KK 23111999 vp- Ulla Juurola /sd ym.
4523:
4524:
4525:
4526:
4527: KIRJALLINEN KYSYMYS 231/1999 vp
4528:
4529: Suomen Posti Oy:n lajittelutehtävien uudelleen-
4530: järjestely
4531:
4532:
4533:
4534:
4535: Eduskunnan puhemiehelle
4536:
4537: Posti- ja telelaitos oli vuoteen 1990 saakka val- kun postinkäsittelytyö keskitetään Voutilaan.
4538: tion budjettiin sidottu virasto, minkä jälkeen sii- Heijastusvaikutuksena tämä merkitsee raskaan
4539: tä muodostettiin valtion uusimuotoinen liikelai- postin kuljettamista edestakaisin Voutilanja esi-
4540: tos. Liikelaitosuudistuksen jälkeen laitoksen toi- merkiksi Turun, Tampereen, Jyväskylän, Lah-
4541: mintaympäristö ja kilpailuolosuhteet muuttuivat den, Hämeenlinnan ja Mikkelin välillä.
4542: merkittävästi. Kilpailu lisääntyi kaikilla laitok- Posti Oy aikoo toteuttaa Etelä-Suomen lajitte-
4543: sen toimintalohkoilla, mikä pakotti sen muutta- lukeskuksissa muitakin mittavia uudelleenjärjes-
4544: maan vanhoja rakenteita ja toimintamalleja. Täl- telyjä: Lahden, Jyväskylän ja Hämeenlinnan la-
4545: lä hetkellä Postin toimintaa ohjaavat osakeyhtiö- jittelukeskukset ovat kokonaan lopettamisuhan
4546: laki, yhtiöittämislaki, postitoimintalaki, postitoi- alla lajittelupalvelujen siirtyessä pääkaupunki-
4547: minta-asetus, valtioneuvoston myöntämä toimi- seudulle. Esimerkiksi pelkästään Lahden seudul-
4548: lupa Postilie postitoiminnan harjoittamiseksi, lii- la toimenpide merkitsisi pahimmillaan sadan työ-
4549: kenneministeriön päätökset postilaitoksen toimi- paikan menetystä. Postinlajittelua ollaan siirtä-
4550: tusehtojen yleisistä perusteista ja postihallinnon mässä Porista Turkuun ja vastaavasti Jyväskyläs-
4551: maksullisista suoritteista. tä Tampereelle. Kaikki edellä mainitut kaupun-
4552: Vuoden 1998 lopussa Posti-konsernin palve- git ovat kuitenkin varsin kilpailukykyisiä paikka-
4553: luksessa oli 26 344 työntekijää, joista 7 830 osa- kuntia.
4554: aikaisia. Nämä suunnitteilla olevat järjestelyt johtavat
4555: Päättymässä oleva vuosikymmen on ollut pe- väistämättä työpaikkojen menetyksiin sekä vai-
4556: rinteiselle postilaitokselle suurten muutosten ai- kuttavat heikentävästi Postin palvelujen tasoon.
4557: kakautta. Sen toimenpiteet oman toimintansa yh-
4558: tiöittämisessä ovat olleet mittavia. Pirstominen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4559: on toteutettu lähes pääsääntöisesti perustamalla sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
4560: toiminnan hoitamista varten tytäryhtiö. Leonian nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4561: ja Postin välisen sopimuksen umpeutuminen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4562: vuoden 2000 lopulla saattaa merkitä pankkitoi-
4563: minnan loppumista Postissa. Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen
4564: Sisäisten yhtiöittämisten lisäksi Posti Oy Posti Oy säilyisi julkista ja tasapuolista
4565: suunnittelee raskaan postin keskittämistä Van- palvelua tarjoavana laitoksena eikä jou-
4566: taan Voutilaan. Logistiikkakeskuksen toiminnan tuisi tähtäämään pelkästään mahdolli-
4567: käynnistyminen ensi syksynä tulee viemään sato- simman suureen voiton maksimointiin,
4568: ja työpaikkoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, ja
4569:
4570:
4571: Versio 2.0
4572: KK 23111999 vp- Ulla Juurola /sd ym.
4573:
4574:
4575:
4576: miten Suomen Posti Oy pystyy jatkossa politiikasta, työllisyydestä ja pysyvistä
4577: noudattamaan hallitusohje/maankin kir- työpaikoista?
4578: jattuja tavoitteita hyvästä henkilöstö-
4579:
4580:
4581: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
4582:
4583: Ulla Juurola /sd Jouko Skinnari /sd
4584: Tarja Filatov /sd Susanna Huovinen /sd
4585:
4586:
4587:
4588:
4589: 2
4590: Ministerin vastaus KK 23111999 vp- Ulla Juurola /sd ym.
4591:
4592:
4593:
4594:
4595: Eduskunnan puhemiehelle
4596:
4597: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Posti on selvittänyt yhteistyössä henkilöstön
4598: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kanssa kirjelajittelun osittaista edelleen keskittä-
4599: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mistä koneellisiiin postikeskuksiin ja pakettilii-
4600: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juuro- kenteen osalta uuteen logistiikkakeskukseen.
4601: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Tarkasteltavina ovat erityisesti Jyväskylän, Lah-
4602: sen KK 231/1999 vp: den, Hämeenlinnan ja Porin lajittelutoiminnot
4603: Selvitystyö ja neuvottelut henkilöstön kanssa
4604: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen ovat vielä kesken.
4605: Posti Oy säilyisi julkista ja tasapuolista Toisin kuin kirjallisen kysymyksen peruste-
4606: palvelua tarjoavana laitoksena eikäjou- luissa esitetään, Postin lajittelutoimintojen kes-
4607: tuisi tähtäämään pelkästään mahdolli- kittäminen ei heikennä Postin palvelujen tasoa.
4608: simman suureen voiton maksimointiin, Postin 1990-luvun kehittämiskohteiden, joista
4609: ja laite- ja rakennusinvestoinnit lajittelukeskuksiin
4610: ovat muodostaneet merkittävän osan, tuloksena
4611: miten Suomen Posti Oy pystyy jatkossa Postin käytössä tulee olemaan kansainvälisesti-
4612: noudattamaan hallitusohje/maankin kir- kin arvioiden huippumoderni järjestelmä, jonka
4613: jattuja tavoitteita hyvästä henkilöstöpo- avulla jatkuvasti kasvaneet postimäärät pysty-
4614: litiikasta, työllisyydestä ja pysyvistä työ- tään lajittelemaan ja käsittelemään entistäkin te-
4615: paikoista? hokkaammin. Postit voidaan automaation ja uu-
4616: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- den teknologian avulla lajitella entistä nopeam-
4617: ti seuraavaa: min ja vähemmin käsittelykerroin kaikkialle
4618: maahan. Asiakkaan näkökulmasta tämä tehostaa
4619: Posti on jo 1990-luvun alkupuolelta rakentanut postinkulun nopeutta ja luotettavuutta.
4620: koko maan kattavaa, uusinta teknologiaa hyö- Postinkäsittelyjärjestelmällään Posti turvaa
4621: dyntävää postinkäsittelyjärjestelmää. Järjestel- kohtuuhintaiset palvelut kaikkialla Suomessa
4622: mä on perustunut seitsemään suureen koneelli- riippumatta maamme pitkistä välimatkoista ja
4623: seen lajittelukeskukseen, jotka sijaitsevat Helsin- suhteellisen harvasta asutuksesta.
4624: gissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulus- Postinkäsittelyn uudelleenjärjestely mer-
4625: sa, Seinäjoella ja Lappeenrannassa. Viimeisin kitsee kuitenkin Jyväskylän, Lahden, Hämeen-
4626: suurista keskuksista, pakettiliikenteen käsitte- linnanja Porin lajittelukeskusten henkilöstömää-
4627: lyyn erikoistunut logistiikkakeskus Vantaalla, rän vähentämistä tai osan henkilöstöstä sijoittu-
4628: otetaan käyttöön loppukesästä. mista Postin sisällä uusiin tehtäviin, mahdollises-
4629: Vuotuisesta kirjepostista, noin miljardista lä- ti jopa toiselle paikkakunnalle. Tässä vaiheessa
4630: hetyksestä, käsitellään koneellisesti jo 40 pro- neuvottelujen ollessa vielä kesken ei voida sanoa
4631: senttia. Uuden logistiikkakeskuksen kautta tulee henkilöstövähennysten tarkkaa määrää. Kysei-
4632: puolestaan kulkemaan 70 prosenttia Postin käsit- sissä keskuksissa työskentelee hieman yli 200
4633: telemästä melkein 30 miljoonasta paketista. henkilöä, noin prosentin verran Postin koko hen-
4634:
4635:
4636:
4637: 3
4638: KK 23111999 vp- Ulla Juurola /sd ym. Ministerin vastaus
4639:
4640:
4641: kilöstömäärästä. Posti pyrkii luonnollisesti työl- tansa yhtiöittämisessä sekä postilaitoksen pirsto-
4642: listämään työtä vaille jäävät henkilöt jossakin misesta tytäryhtiöiden muodossa, todettakoon,
4643: muussa Postin työyksikössä. että Posti on perustanut tytäryhtiöt vastaamaan
4644: Posti muuttui osakeyhtiöksi vuonna 1994 ja markkinatarpeisiin.
4645: suoraan valtion omistamaksi konsemiksi kesällä Suomen Posti Oy:llä on kymmenen tytäryhtiö-
4646: 1998. Valtio edellyttää Postilta vakaata taloudel- tä, joissa työskentelee yhteensä 3 600 henkilöä.
4647: lista tulosta myös tulevaisuudessa, koska vain si- Tytäryhtiöiden yhteenlaskettu vuosittainen liike-
4648: ten voidaan turvata hyvät ja kattavat postipalve- vaihto on noin 940 miljoonaa markkaa (Suomen
4649: lut ja niiden kehittäminen. Se merkitsee Postilie Posti Oy:n liikevaihto on noin 5,5 miljardia
4650: kovaa haastetta kiristyvässä kilpailussa. markkaa). Tytäryhtiöt toimivat muun muassa
4651: Posti pyrkii pitkän aikavälin selkeään kannat- kuljetusten, tulostus- ja postituspalvelujen, logis-
4652: tavuuteen eikä lyhyen aikavälin mahdollisim- tisten lisäarvopalvelujen, huolinnan ja siivous-
4653: man suureen voiton maksimointiin. Pitkäjäntei- palvelujen aloilla. Tytäryhtiöt vahvistavat kon-
4654: nen kannattava kehitys varmistaa niin palvelut sernin kilpailukykyä, joustavuutta ja nopeaa rea-
4655: kuin työpaikatkin. gointia tiukasti kilpailluilla markkinoilla ja tuke-
4656: Mitä tulee kirjallisessa kysymyksessä mainit- vat näin omalta osaltaan Postin ydinliiketoimin-
4657: tuun asiaan Postin toimenpiteistä oman toimin- taa ja sen kehittämistä.
4658:
4659:
4660:
4661: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1999
4662:
4663: Liikenneministerin sijainen
4664: Ministeri Kimmo Sasi
4665:
4666:
4667:
4668:
4669: 4
4670: Ministems svar KK 231/1999 vp- Ulla Juurola /sd ym.
4671:
4672:
4673:
4674:
4675: Tili riksdagens talman
4676:
4677: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger brevsorteringen till de maskinella postcentraler-
4678: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av na och pakettrafiken till den nya logistikcentra-
4679: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ulla len. Framför allt sorteringsfunktionema i Jyväs-
4680: Juurola /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- kylä, Lahtis, Tavastehus och Bjömeborg har va-
4681: mål SS 231/1999 rd: rit föremål för granskning. Utredningsarbetet och
4682: förhandlingama med personalen pågår fortfaran-
4683: Vad ämnar regeringen göraför att Pas- de.
4684: ten Finland Ab skall förbli en inrättning Till skillnad från vad som hävdas i motive-
4685: sam erbjuder affentliga ach jämlika ringen till det skriftliga spörsmålet sänker centra-
4686: tjänster ach för att Pasten Finland Ab liseringen av sorteringsfunktionema inte nivån
4687: inte enbart skall behöva rikta in sig på på Postens tjänster. Som ett resultat av Postens
4688: en star maximering av vinsten, ach utvecklingsinsatser på 1990-talet, av vilka mas-
4689: kin- och byggnadsinvesteringar i sorteringscent-
4690: hur kan Pasten Finland Ab i fartsätt- ralema har utgjort en betydande del, kommer
4691: ningen iaktta de målsättningar, dvs. gad Posten till sitt förfogande att ha ett även i inter-
4692: persanalpalitik, sysselsättning ach fas- nationellt perspektiv toppmodemt system, med
4693: ta arbetsplatser, sam finns inskrivna hjälp av vilket de ständigt växande postmängder-
4694: ackså i regeringspragrammet? na kan sorteras och hanteras ännu effektivare än
4695: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- förr. Postförsändelsema kan med hjälp av auto-
4696: föra följande: mation och ny teknik sorteras allt snabbare och
4697: med farre hanteringsfaser till hela landet. Ur kun-
4698: Posten började redan i början av 1990-talet ut- dens synvinkel effektiverar detta postgången och
4699: veckla ett landsomfattande posthanteringssys- gör den snabbare och tillförlitligare.
4700: tem som utnyttjar den nyaste tekniken. Systemet Med hjälp av sitt posthanteringssystem tryg-
4701: har baserat sig på sju stora maskinella sorte- gar Posten tjänster till rimliga priser överallt i
4702: ringsanläggningar i Helsingfors, Åbo, Tammer- Finland, oberoende av de långa avstånden och
4703: fors, Kuopio, Uleåborg, Seinäjoki och Villmans- den förhållandevis glesa bebyggelsen i vårt land.
4704: trand. Den nyaste av de stora centralema, en lo- Omorganiseringen av posthanteringen in-
4705: gistikcentral specialiserad på hantering av paket- nebär dock personalminskningar i sorterings-
4706: trafik i Vanda, tas i bruk på sensommaren. centralema i Jyväskylä, Lahtis, Tavastehus och
4707: Av den årliga brevposten på ca en miljard för- Bjömeborg, eller omplacering av en del av perso-
4708: sändelser hanteras redan nu 40 % maskinellt. Av nalen till nya uppgifter inom Posten, möjligen
4709: de nästan 30 miljoner paket som Posten hanterar t.o.m. på en annan ort. 1 detta skede då förhand-
4710: kommer 70 % att gå via den nya logistikcentra- lingama fortfarande pågår är det inte möjligt att
4711: len. ange den exakta storleken på minskningama. Vid
4712: Posten har i samarbete med personalen utrett centraleroa i fråga arbetar drygt 200 personer,
4713: möjligheten att delvis ytterligare koncentrera ungefar en procent av Postens hela personal. Pos-
4714:
4715:
4716: 5 200656
4717: 5
4718: KK 23111999 vp- Ulla Juurola /sd ym. Ministerns svar
4719:
4720:
4721: ten strävar naturligtvis efter att sysselsätta de om uppspjälkningen av postväsendet i dotterbo-
4722: personer som blir utan arbete vid någon av Pos- lag kan det konstateras att Posten har grundat
4723: tens andra arbetsenheter. dotterbolagen för att fylla marknadens behov.
4724: Posten blev ett aktiebolag 1994 och en direkt Posten Finland Ab har tio dotterbolag med
4725: statsägd koncern sommaren 1998. Staten förut- sammanlagt 3 600 anställda. Dotterbolagens
4726: sätter att Posten presterar ett stabilt ekonomiskt sammanlagda årliga omsättning är ca 940 miljo-
4727: resultat också i framtiden, eftersom det är enda ner mark (Posten Finland Ab:s omsättning är ca
4728: sättet att trygga goda och heltäckande posttjäns- 5,5 miljarder mark). Dotterbolagen är verksam-
4729: ter och utvecklingen av dem. Detta är en stor ut- ma bl.a. inom transport, utskrifts- och post-
4730: maning för Posten i den allt hårdare konkurren- ningstjänster, logistiska mervärdestjänster, spe-
4731: sen. dition och städtjänster. Dotterbolagen stärker
4732: Posten eftersträvar en klar lönsarnhet på lång koncernens konkurrensförmåga, flexibilitet och
4733: sikt och inte en kortsiktig, stor vinstmaximering. snabba reaktionsförmåga på en marknad med
4734: En långsiktig, lönsam utveckling säkrar såväl hård konkurrens, och bidrar på så sätt till att stö-
4735: tjänsterna som arbetsplatserna. da Postens egentliga affårsverksamhet och ut-
4736: Vad beträffar frågan om Postens åtgärder vid vecklingen av den.
4737: bolagiseringen av den egna verksamheten samt
4738:
4739:
4740: Helsingfors den 8 juli 1999
4741:
4742: Ställföreträdare för trafikministern
4743: Minister Kimmo Sasi
4744:
4745:
4746:
4747:
4748: 6
4749: KK 232/1999 vp - Ossi Korteniemi /kesk
4750:
4751:
4752:
4753:
4754: KIRJALLINEN KYSYMYS 232/1999 vp
4755:
4756: Poikkeuslupien myöntäminen lohenkalastuk-
4757: seen
4758:
4759:
4760:
4761:
4762: Eduskunnan puhemiehelle
4763:
4764: Ruotsin hallitus on 10.6.1999 myöntänyt muuta- mioon luonnonlohen uhanalaisen tilanteen. Toi-
4765: malle ka1astajalle poikkeusluvan lohenkalastuk- menpide mitätöi niitä ponnisteluja, joita on tehty
4766: seen suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission luonnonlohen pelastamiseksi.
4767: toimialueen Ruotsin puoleiselle merialueelle
4768: Haaparannan edustalla. Aikaisemmin tämän vuo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4769: den toukokuussa rajajokikomissio hylkäsi vas- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4770: taavanlaiset anomukset poikkeusluvista. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4771: Ruotsin hallituksen päätös loukkaa vakavasti vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4772: suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission toimi-
4773: valtaa ja muodostaa ennakkotapauksen, joka Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
4774: saattaajatkossa aiheuttaa suuria ongelmia komis- tyä Ruotsin hallituksen päätettyä yksi-
4775: sion työskentelyssä. Ruotsin hallituksen päätös puolisella päätöksellään myöntää poik-
4776: myöntää poikkeuslupia lohenkalastukseen on keuslupia lohenkalastukseen suomalais-
4777: mielestäni käsittämätön toimenpide ottaen huo- ruotsalaisen rajajokikomission toimi-
4778: alueella?
4779:
4780:
4781: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
4782:
4783: Ossi Korteniemi /kesk
4784:
4785:
4786:
4787:
4788: Versio 2.0
4789: KK 232/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk Ministerin vastaus
4790:
4791:
4792:
4793:
4794: Eduskunnan puhemiehelle
4795:
4796: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tornionjoen kalastusalueen merialue muodos-
4797: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tuu Suomen puolelta Tornion kunnan meri-
4798: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen alueesta sekä Ruotsin puolelta Haaparannan kun-
4799: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Korte- nan merialueesta. Haaparannan kunnan merialue
4800: niemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- on kuitenkin useita kertoja Tornion kunnan meri-
4801: sen KK 232/1999 vp: aluetta suurempi. Haaparannan merialueen osa-
4802: alueet 1 ja 2 vastaavat Suomen puolen meri-
4803: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- alueen kokoa. Osa-alueet 3 ja 4 sijaitsevat tästä
4804: tyä Ruotsin hallituksen päätettyä yksi- länteen ja ulottuvat lähemmäksi Kalix-jokea.
4805: puolisella päätöksellään myöntää poik- Mainittu työryhmä katsoi, että lohenkalastus voi-
4806: keuslupia lohenkalastukseen suomalais- taisiin sallia alueella heinäkuun 1 päivästä läh-
4807: ruotsalaisen rajajokikomission toimi- tien ammattikalastajille, mikäli alueen ulkopuo-
4808: alueella? lista rauhoitusaikaa laajennetaan vastaamaan
4809: Suomen puolen rauhoitusaikaa. Tällöin yhtä
4810: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- etäällä Tornionjokisuuta olevilla merialueilla oli-
4811: vasti seuraavaa: si samat rauhoitusajat. Toisaalta heinäkuun al-
4812: Suomen maa- ja metsätalousministeri ja Ruotsin kuun mennessä normaalivuosina pääosa luon-
4813: maatalousministeri päättivät 10 päivänä heinä- nonlohista ja erityisesti lisääntymisen kannalta
4814: kuuta 1998 asettaa yhteisen lohityöryhmän. Työ- tärkeistä naaraslohista on jo vaeltanut jokeen.
4815: ryhmän tarkoituksena oli kartoittaa nykyistä Ruotsin hallitus antoi 10 päivänä kesäkuuta
4816: Suomen ja Ruotsin lohenkalastusta ja sen sääte- asetusmuutoksen, jonka mukaan lohenkalastus
4817: lyä sekä laatia sen perusteella ehdotus molem- sallitaan heinäkuun 1 päivästä 12 päivän lop-
4818: pien maiden lohenkalastuksen säätelyn yhden- puun asti samoilla osa-alueilla 3 ja 4 niille kalas-
4819: mukaistamiseksi. Tavoitteena oli pitkäjänteinen, tajille, jotka saavat kalastaa kiinteillä pyydyksil-
4820: kestävä lohenkalastus Pohjanlahdella ja Tomion- lä muita lajeja. Muiden lajien pyyntiluvan antaa
4821: joen kalastusalueella. rajajokikomissio.
4822: Mainittu työryhmä sai työnsä valmiiksi 23 päi- Tukholmassa 5 päivänä kesäkuuta 1997 teh-
4823: vänä maaliskuuta 1999. Työryhmän muistion eh- tiin sopimus Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn ra-
4824: dotusosassa sanotaan sovitteluratkaisuksi sovi- jajokisopimuksen B liitteen 22 artiklan sovelta-
4825: tun mm. seuraavaa: misen keskeyttämisestä. Tuolloin sovittiin, että
4826: Ruotsi saattaa leveysasteen 65°30'N pohjois- Tornionjoen kalastusalueella sovelletaan kansal-
4827: puolella voimaan rauhoitusajan, joka ulottuu ku- lista lainsäädäntöä ja että molemmat maat teke-
4828: ten Suomessa, kesäkuun 30 päivän loppuun asti. vät yhteistyötä kansallisten määräysten antami-
4829: Toisaalta tietty lohenkalastus sallitaan Tomion- sessa.
4830: joen rauhoitusalueen osa-alueilla 3 ja 4.
4831:
4832:
4833:
4834:
4835: 2
4836: Ministerin vastaus KK 232/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk
4837:
4838:
4839: Katson, että edellä mainitussa tapauksessa on ratkaisun aikaansaamiseksi. Näin ollen asia ei
4840: tehty sopimuksen mukaista yhteistyötä sovittelu- edellytä enempiä toimenpiteitä.
4841:
4842:
4843: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1999
4844:
4845: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4846:
4847:
4848:
4849:
4850: 3
4851: KK 232/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk Ministems svar
4852:
4853:
4854:
4855:
4856: Tili riksdagens talman
4857:
4858: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger ett havsområde inom Haparanda kommun.
4859: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av Havsområdet inom Haparanda kommun är emel-
4860: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ossi lertid flera gånger större än Tomeå kommun. De-
4861: Korteniemi /cent undertecknade skriftliga spörs- lområdena 1 och 2 inom Haparandas havsområ-
4862: mål SS 232/1999 rd: de motsvarar i storlek havsområdet på finsk sida.
4863: Delområdena 3 och 4 sträcker sig mot väster och
4864: Vilka åtgärder har regeringenför avsikt närmare tili Kalixälv. Arbetsgruppen ansåg att
4865: att vidta efter att Sveriges regering hade laxfisket kan tillåtas för yrkesfiskare från och
4866: föresatt sig med sitt ensidigt beslut att med den 1 juli, under förutsättning att frednings-
4867: bevilja dispenser att fiska efter lax inom tiden utanför Tome älvs fredningsområde för-
4868: den finsk-svenska gränsälvskommissio- längs överensstämmande med den finsk sida. Då
4869: nens verksamhetsområde? skulle fredningstiden vara den samma i de
4870: havsområden som ligger på lika stora avstånd
4871: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- från Tome älvs mynning. Å andra sidan har
4872: föra följande: merparten av vildlaxar under normale år redan
4873: Finlands jord- och skogsbruksminister och Sveri- vandrat in i älven senasti början av juli, speciellt
4874: ges jordbruksminister beslutade den 10 juli 1998 laxhonor, som är viktiga ur förökningssynpunkt.
4875: att tillsätta en gemensam arbetsgrupp. Den hade Den svenska regeringen utfårdade den 10 juni
4876: till uppgift att göra en kartläggning av det nuva- en förordning. Enligt förordningen tillåts lax-
4877: rande finska och svenska laxfisket och regle- fisket under tiden från och med den 1 juli till och
4878: ringen av detta och därefter utarbeta förslag till med den 12 juli för den som får fiska med fast
4879: en överensstämmande reglering av laxfisket i de redskap efter andra arter inom samma del-
4880: båda ländema. Syftet var att säkra ett långsiktigt områden 3 och 4. Gränsälvskommissionen får
4881: hållbart laxfiske i Bottniska viken och i Tome medge tillstånd att fiska efter andra arter.
4882: älvs fiskeområde. Den 5 juni 1997 träffades i Stockholm ett av-
4883: Arbetsgruppen fick sitt arbete fårdigt den 23 tai om att tillämpningen av artikel 22 i bilaga B
4884: mars 1999. Arbetsgruppen enades bl.a. om föl- tili gränsälvsöverenskommelsen mellan Finland
4885: jande: och Sverige avbryts. Då enades man om att natio-
4886: Sverige inför en fredningstid norr om latitud nella bestämmelser skall tillämpas inom Tome
4887: 65°30'N, som i likhet med i Finland sträcker sig älvs fiskeområde och att de båda ländema skall
4888: fram tili och med den 30 juni. Å andra sidan skall samarbeta gällande nationella bestämmelser.
4889: ett visst laxfiske tillåtas i delområdena 3 och 4 Härmed anser jag att partema har, vad gäller
4890: inom Tome älvs fredningsområde. den ovannämnda saken, samarbetat enligt
4891: Havsområdet inom Tome älvs fiskeområde överenskommelsen i syfte att nå en kompromiss.
4892: omfattar på den finska sidan ett havsområde Under dessa omständigheter kräves inga vidare
4893: inom Tomeå kommun och på den svenska sidan åtgärder.
4894:
4895:
4896:
4897: Helsingfors den 1 juli 1999
4898:
4899: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4900: 4
4901: KK 233/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
4902:
4903:
4904:
4905:
4906: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 233/1999 rd
4907:
4908: Behoven att komplettera strafflagstiftningen på
4909: grund av pälsfarmsräderna
4910:
4911:
4912:
4913:
4914: Tili riksdagens talman
4915:
4916: De relativt lindriga domar förövare av så kallade trygga rätten till näringsutövning utreds enligt
4917: pälsfarmsräder har dömts till har väckt förund- svaret vid justitieministeriet.
4918: ran. Brottsrubriceringen har varit skadegörelse.
4919: Ett problem i sammanhanget är att försök inte är Hänvisande till det ovan anförda får vi i den ord-
4920: straffbart. Detta motiveras med att det är fråga ning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskriver
4921: om ett effektdelikt, där skadans omfattning är till vederbörande medlem av statsrådet ställa föl-
4922: central vid bedömningen av klandervärdheten. 1 jande spörsmål:
4923: ett svar till ett skriftligt spörsmål (1192/1998) om
4924: denna problematik inlämnat av riksdagsman 1 vilket skede befinner man sig i utred-
4925: Henrik Lax m.fl. noterar justitieminister Jussi ningen som rör kompletteringar av
4926: Järventaus att det är ett problem att man vid strajjlagen på grund av pälsfarmsräder-
4927: straffmätning i fall av pälsfarmsräder inte i full na, och
4928: utsträckning kan beakta motiven för gämingar-
4929: na. Detta problem och en komplettering av straff- vad ämnar regeringen göra för att för-
4930: lagen genom en bestämmelse som i sig skulle säkra sig om att kompletteringarna bi-
4931: drar tili att öka säkerheten för pälsfar-
4932: merna?
4933:
4934:
4935: Helsingfors den 15 juni 1999
4936:
4937: Ulla-Maj Wideroos /sv
4938: Nils-Anders Granvik /sv
4939:
4940:
4941:
4942:
4943: Versio 2.0
4944: Suomennos KK 233/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
4945:
4946:
4947:
4948:
4949: KIRJALLINEN KYSYMYS 233/1999 vp
4950:
4951: Rikoslain täydentämistarve turkistarhaiskujen
4952: vuoksi
4953:
4954:
4955:
4956:
4957: Eduskunnan puhemiehelle
4958:
4959: Niin sanottujen turkistarhaiskujen tekijöiden saa- harjoittamiseen, selvitetään vastauksen mukaan
4960: rnat suhteellisen lievät tuomiot ovat herättäneet oikeusministeriössä.
4961: hämmästystä. Rikosnimikkeenä on ollut vahin-
4962: gonteko. Ongelmallista tässä yhteydessä on, että Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4963: yritys ei ole rangaistava. Tätä perustellaan sillä, sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
4964: että kyse on seurausrikoksesta, jossa vahingon nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4965: suuruus on keskeinen moitittavuutta arvioitaes- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4966: sa. Vastauksessaan edustaja Henrik Laxin /r ym.
4967: näitä ongelmia käsittelevään kirjalliseen kysy- Missä vaiheessa on selvitys rikos-
4968: mykseen (KK 1192/1998 vp) oikeusministeri lain täydentämiseksi turkistarhaiskujen
4969: Jussi Järventaus toteaa, että ongelmana on pidet- osalta, ja
4970: ty sitä, ettei tekojen motiivia ole täysin voitu ot-
4971: taa huomioon rangaistuksia mitattaessa. Tätä on- mitä hallitus aikoo tehdä varmistaak-
4972: gelmaa ja rikoslain täydentämistä säännöksellä, seen, että täydennykset lisäävät turkis-
4973: joka sellaisenaan suojaisi oikeutta elinkeinon tarhojen turvallisuutta?
4974:
4975:
4976:
4977: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1999
4978:
4979: Ulla-Maj Wideroos /r
4980: Nils-Anders Granvik /r
4981:
4982:
4983:
4984:
4985: 2
4986: Ministerin vastaus KK 233/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
4987:
4988:
4989:
4990:
4991: Eduskunnan puhemiehelle
4992:
4993: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa sen täydentäminen torjuttiin rikoslakiprojektin
4994: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, johtoryhmässä yksimielisesti.
4995: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Neljäs tapa täydentää rikoslakia liittyy halli-
4996: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj tuksen esitykseen yksityisyyden, rauhan ja kun-
4997: Wideroosin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen ky- nian loukkaamista koskevien rangaistussäännös-
4998: symyksen KK 23311999 vp: ten uudistamiseksi (239/ 1997), joka raukesi edel-
4999: lisillä valtiopäivillä. Rauenneen esityksen perus-
5000: Missä vaiheessa on selvitys rikos- teella laadittua uutta esitysluonnosta on täyden-
5001: lain täydentämiseksi turkistarhaiskujen netty siten, että uuden, luvatonta tunkeutumista
5002: osalta, ja koskevan tunnusmerkistön mukaisen teon voisi
5003: tehdä törkeäksi omaisuuden vahingoittamistar-
5004: mitä hallitus aikoo tehdä varmistaak- koitus. Uutta säännöstä voitaisiin soveltaa sellai-
5005: seen, että täydennykset lisäävät turkis- siinkin turkistarhaiskuihin, joissa omaisuutta ei
5006: tarhojen turvallisuutta? vielä ole vahingoitettu. Eräissä alioikeusratkai-
5007: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- suissa tällaisiin tekoihin on sovellettu nykyisiä
5008: ti seuraavaa: kotirauhasäännöksiä, mutta täniä tulkinta on rii-
5009: tautettu. Kaksi tapausta on parhaillaan hovi-
5010: Oikeusministeriössä tehdyssä selvitystyössä hah- oikeuskäsittelyssä.
5011: mottui neljä erilaista tapaa, joilla turkistarha- Tuomittujen rangaistusten ankaruuteen turkis-
5012: iskuihin sovellettavaa rikoslainsäädäntöä voitai- tarhaiskuja vähentävänä keinona tulee suhtautua
5013: siin täydentää. Esillä oli ensinnäkin ajatus itse- realistisesti. Iskut ovat luonteeltaan sellaista ri-
5014: näisen, elinkeinon harjoittamisoikeuden louk- kollisuutta, ettei uhkaavana rangaistuksella liene
5015: kaamista koskevan säännöksen ottamisesta ri- suurta vaikutusta rikoksentekopäätöksen synty-
5016: koslakiin. Toisena vaihtoehtona oli rikoslain pa- miseen. Käytännössä todennäköisesti tehok-
5017: kottamissäännöksen täydentäminen siten, että kaampi keino tarhaiskujen vähentämisessä on
5018: siinä nimenomaisesti mainittaisiin elinkeinon suurentaa kiinnijäämisriskiä. Poliisi onkin pyrki-
5019: harjoittamisen lopettaminen pakottamisen pää- nyt lisäämään kiinnijäämisriskiä muun muassa
5020: määränä ja että myös yritysasteelle jäänyt pakot- tehostamalla partiointia turkistarhojen lähettyvil-
5021: taminen tulisi tosiasiassa rangaistavaksi. Kol- lä ja kokoamalla keskitetyn, valtakunnallisen tie-
5022: mantena mahdollisuutena oli yleisen rangaistuk- doston tarhaiskuista. Myös erityisiä tutkintaryh-
5023: sen mittaamissäännöksen täydennys niin, että ri- miä on perustettu turkistarhaiskuja selvittämään.
5024: koksen motiivien merkitystä rangaistuksen mit- Rikosten selvittämistä tehostaa myös se, että te-
5025: taamisessa korostettaisiin. Kaikkiin näihin rat- lekuunteluoikeus ulotetaan suunnitelmien mu-
5026: kaisumalleihin liittyy kuitenkin erilaisia ongel- kaan myös törkeiden vahingontekojen tutkin-
5027: mia, joten niistä on toistaiseksi luovuttu. Sekä taan. Pakkokeinolain muutosta, joka sisältää te-
5028: erityissäännös elinkeinon harjoittamisoikeuden lekuunteluoikeuden laajennuksen, valmistellaan
5029: loukkaamisesta että yleisen mittaamissäännök- parhaillaan oikeusministeriössä.
5030:
5031:
5032:
5033: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
5034:
5035: Oikeusministeri Johannes Koskinen 3
5036: KK 233/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym. Ministems svar
5037:
5038:
5039:
5040:
5041: Tili riksdagens talman
5042:
5043: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger plettering av den allmänna straffmätningsbe-
5044: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av stämmelsen förkastades enhälligt i ledningsgrup-
5045: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ulla- pen för strafflagsprojektet.
5046: Maj Wideroos /sv m.fl. undertecknade skriftliga Det fjärde sättet att komplettera strafflagen an-
5047: spörsmål SS 23311999 rd: sluter sig till regeringens proposition med för-
5048: slag till revidering av straffbestämmelsema om
5049: 1 vilket skede befinner man sig i utred- kränkning av integritet och frid samt om äre-
5050: ningen som rör kompletteringar av kränkning (239/1997) som förföll i den förra
5051: strafflagen på grund av pälsfarmsräder- riksdagen. 1 det nya propositionsutkastet som ut-
5052: na, och arbetades utgående från den förkastade proposi-
5053: tionen har den gäming som uppfyller rekvisitet
5054: vad ämnar regeringen göra för att för- för olaga intrång kompletterats med en ny be-
5055: säkra sig om att kompletteringarna bi- stämmelse om att gämingen kan betraktas som
5056: drar till att öka säkerheten för pälsfar- grov om avsikten med den har varit att förorsaka
5057: merna? skada på egendom. Den nya bestämmelsen kan
5058: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tillämpas också vid pälsfarmsräder när egendo-
5059: föra följ ande: men ännu inte tillfogats skada. 1 vissa underrätts-
5060: beslut har man på gämingar som dessa tillämpat
5061: 1 det utredningsarbete som gjordes vidjustitiemi- de nuvarande bestämmelsema om hemfridsbrott,
5062: nisteriet kom man fram tili fyra olika sätt på vil- men denna tolkning har bestridits. Två fall be-
5063: ka den strafflagstiftning som skall tillämpas på handlas som bäst i hovrätten.
5064: pälsfarmsrädema kunde kompletteras. Det första Man bör förhålla sig realistiskt tili möjlighe-
5065: altemativet som togs upp var tanken på att i tema att använda stränga straff som ett medel för
5066: strafflagen foga in en självständig bestämmelse att motarbeta pälsfarmsrädema. Rädema utgör
5067: om kränkning av rätten att idka näring. Det andra den typ av brottslighet att straffuotet inte torde ha
5068: altemativet var att komplettera bestämmelsen om någon större effekt på själva brottsbeslutet. 1
5069: olaga tvång i strafflagen så att i den uttryckligen praktiken torde en ökad risk för att bli fast vara
5070: skulle nämnas olaga tvång i syfte att få någon att ett effektivare medel för att förhindra pälsfarms-
5071: upphöra med att idka näring och att olaga tvång räder. Polisen har också strävat efter att öka ris-
5072: de facto redan i försöksstadiet skulle bli straff- ken för att bli fast bland annat genom att intensi-
5073: bart. Den tredje möjliga lösningen var att kom- fiera patrulleringen vid pälsfarmema och genom
5074: plettera den allmänna bestämmelsen om straff- att utarbeta ett riksomfattande register över päls-
5075: mätning så att motivet för brottet skulle ges stör- farmsräder, likaså har man bildat särskilda un-
5076: re vikt vid straffmätningen. Det ansluter sig dersökningsgrupper för att utreda pälsfarmsrä-
5077: emellertid ett antal problem till alla dessa lös- dema. Utredningen av brotten kunde effektive-
5078: ningsmodeller och man har därför avstått från ras också genom att såsom planerat utsträcka te-
5079: dem tills vidare. Både specialbestämmelsen om leavlyssningsrätten tili att gälla undersökning av
5080: kränkning av rätten att idka näring och en kom- grov skadegörelse. En ändring av tvångsmedels-
5081:
5082:
5083:
5084: 4
5085: Ministems svar KK 233/1999 vp - Ulla-Maj Wideroos /r ym.
5086:
5087:
5088: lagen som omfattar utvidgad teleavlyssningsrätt
5089: bereds som bäst vid justitieministeriet.
5090:
5091:
5092: Helsingforsden 7 juli 1999
5093:
5094: Justitieminister Johannes Koskinen
5095:
5096:
5097:
5098:
5099: 5
5100: KK 234/1999 vp- Tero Mölsä /kesk
5101:
5102:
5103:
5104:
5105: KIRJALLINEN KYSYMYS 234/1999 vp
5106:
5107: Nuorten lisääntyvä päihteiden väärinkäyttö
5108:
5109:
5110:
5111:
5112: Eduskunnan puhemiehelle
5113:
5114: Stakesin tutkimusten mukaan 1990-luvulla markkaa. Ponnisteluista huolimatta alkoholihait-
5115: 12-18-vuotiaiden nuorten tupakointi, alkoholin tojen ennalta ehkäisyssä ei ole onnistuttu. Mo-
5116: käyttö ja sosiaalinen altistuminen huumeille nesti syynä on resurssien puute niin määräraho-
5117: muuttuivat terveyden kannalta haitalliseen suun- jen kuin henkilöstönkin osalta. Tässä asiassa oli-
5118: taan. Suomalaisille tyypillinen humalahakuinen si kuitenkin syytä nähdä vuosien päähän, koska
5119: juominen näkyy myös nuorilla. Lisäksi asenteet jos päihdyttävien aineiden väärinkäyttö alkaa jo
5120: alkoholin käyttöön ovat muuttuneet myönteisem- 12-14-vuotiaana, on kierteen korjaamiseen
5121: pään suuntaan. Huolestuttavinta on se, että yhä käytettävä resursseja huomattavasti enemmän.
5122: nuoremmat kokeilevat päihteitä. Julkisuudessa Äärimmäisissä tapauksissa kierrettä ei enää on-
5123: olleen tiedon mukaan mm. Helsingissä koulujen nistuta katkaisemaan.
5124: päättymispäivänä jouduttiin ottamaan talteen n.
5125: 200 alle 12-vuotiasta, kun edellisenä vuonna tuo Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5126: luku olin. 150. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5127: Alkoholin kokonaiskulutus maassamme on la- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5128: mavuosien jälkeen taas kääntynyt nousuun, ja vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5129: kulutuksen arvioidaan edelleen lisääntyvän. Sa-
5130: maan aikaan ovat alkoholin aiheuttamat haitat li- Onko hallituksessa tiedostettu kehityk-
5131: sääntyneet. On arvioitu, että alkoholin välittö- sen suunta ja onko suunniteltu toimenpi-
5132: mät haittakustannukset ovat jo noin 3 miljardia dekokonaisuutta, jolla tämä kehitys voi-
5133: daan pysäyttää?
5134:
5135:
5136: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1999
5137:
5138: Tero Mölsä /kesk
5139:
5140:
5141:
5142:
5143: Versio 2.0
5144: KK 234/1999 vp- Tero Mölsä /kesk Ministerin vastaus
5145:
5146:
5147:
5148:
5149: Eduskunnan puhemiehelle
5150:
5151: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Aikaisemmista nuorten huumeiden käytön eh-
5152: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, käisemiseksi tehdyistä toimista mainittakoon so-
5153: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen siaali- ja terveysministeriön, Stakesin, Tervey-
5154: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tero Möl- den edistämisen keskuksen ja lääninhallitusten
5155: sän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen yhteistyönä toteuttama laaja valtakunnallinen
5156: KK 234/1999 vp: koulutuskierros, jossa käsiteltiin vuonna 1997
5157: valmistuneen huumausainetoimikunnan mietin-
5158: Onko hallituksessa tiedostettu kehityk- nön toimenpide-ehdotuksia ja etsittiin keinoja
5159: sen suunta ja onko suunniteltu toimen- erityisesti nuorten huumausaineiden käytön eh-
5160: pidekokonaisuutta, jolla tämä kehitys käisemiseksi ja vähentämiseksi.
5161: voidaan pysäyttää? Valtioneuvosto teki joulukuussa 1998 peri-
5162: aatepäätöksen huumausainepolitiikasta, jossa
5163: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- esitetään toimenpiteet huumausaineiden leviämi-
5164: vasti seuraavaa: senja käytön ehkäisemiseksi. Yhtenä painopiste-
5165: Nuorten päihteiden käyttö on ollut kasvussa vii- alueena on nuorten huumausaineiden käytön eh-
5166: me vuosina. Humalahakuinen alkoholinkäyttö on käisy. Sosiaali- ja terveysministeriön tämän vuo-
5167: edelleen suurin ongelma, mutta huolestuttavaa den maaliskuussa asettama huumausaineohjel-
5168: on myös se, että huumekokeilut ovat varhaistu- man koordinaatioryhmä yhteensovittaa valtakun-
5169: neet ja lisääntyneet. nallista huumausainepolitiikkaa sekä toimeenpa-
5170: Nuorten huumeiden käytön lisääntymisen ja nee ja seuraa valtioneuvoston huumausainepoli-
5171: jatkuvan kasvun syiden selvittämiseksi sosiaali- tiikkaa käsittelevässä periaatepäätöksessä tarkoi-
5172: ja terveysministeriö asetti tämän vuoden helmi- tettua toimenpideohj elmaa.
5173: kuussa nuorten huumeiden käytön ehkäisytoimi- Sosiaali- ja terveysministeriö on viime vuosi-
5174: kunnan. Sen tavoitteena on hankkia ajankohtais- na tehostanut yhteistyötä nuorten päihteiden käy-
5175: ta tietoa nuorten huumeiden kokeilusta ja käytös- tön ehkäisyssä muiden ministeriöiden kanssa
5176: tä sekä laatia suunnitelma tutkimustarpeet huo- omalla hallinnonalallaan ja ehkäisevän päihde~
5177: mioon ottaen. Toimikunnan tehtäviin kuuluu työn järjestöjen kanssa. Sosiaali- ja terveysmi-
5178: myös luonnostella paikallisia, nuorten omasta nisteriö on uudistanut hallinnonalansa ehkäise-
5179: elämäntilanteesta lähteviä ehkäisymuotoja, joil- vän päihdetyön organisaatiota tavoitteena tehos-
5180: la huumeriippuvuuteen ajautumista voidaan vä- taa ja monipuolistaa tehtävää työtä ja selkeyttää
5181: hentää ja joilla riskiryhmien huumeiden käyt- eri tahojen välistä työn- ja vastuunjakoa. Minis-
5182: töön voidaan ajoissa puuttua. Toimikunnan työ- teriö koordinoi ja yhteensovittaa eri tahojen toi-
5183: nä on myös selvittää, miten eri tahoja, kuten van- mintoja sekä ohjaa niiden käyttöön määrärahoja.
5184: hempia, opettajia, nuoriso-, liikunta-, sosiaali-, Ministeriön käytössä olevista päihdehaittojen eh-
5185: terveys- ja vapaaehtoistyöntekijöitä sekä lailli- käisyyn varatuista määrärahoista suurin osa on
5186: suusvalvonnasta vastaavia viranomaisia ja nuor- viime vuosina ohjattu kuntien ja järjestöjen to-
5187: ten vertaisryhmiä voidaan paikallisesti saada mu- teuttamiin nuorten päihteiden käytön ehkäisyyn
5188: kaan ehkäisytyöhön. liittyviin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin.
5189:
5190:
5191: 2
5192: Ministerin vastaus KK 234/1999 vp- Tero Mölsä /kesk
5193:
5194:
5195: Sosiaali- ja terveysministeriö toimii kiinteäs- viranomaiset ja kaupan edustajat tekivät vuonna
5196: sä yhteistyössä opetushallituksen kanssa koulu- 1997 jokaiseen myyntipaikkaan jaetun alkoholin
5197: jen päihdevalistuksen kehittämiseksi. Opetushal- vähittäismyynnin oppaan. Vastaava opas on toi-
5198: lituksessa valmistui viime vuoden joulukuussa mitettu uudistettuna anniskeluravintoloille vii-
5199: sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke, me joulukuussa. Tänä vuonna toteutetaan laaja
5200: jossa selvitettiin erilaisten päihdevalistusohjel- projekti, jossa opastetaan luvanhaltijoita vastuul-
5201: mien soveltuvuutta koulujen päihdevalistuk- liseen vähittäismyyntiin ja anniskelun omaval-
5202: seen. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntä- vontaan. Alkon myymälöissä puolestaan ollaan
5203: nyt hankkeelle jatkorahoitusta. lisäämässä kassapäätejärjestelmään ominaisuut-
5204: Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannos- ta, jossa myyjä asiakkaan ikää tarkastaessaan
5205: ta Stakes kehittää yhdessä kuntien kanssa työme- painaa ikärekisteröintinäppäintä. Näin ikäkyse-
5206: netelmiä ja toimintamalleja sekä vahvistaa kun- lyiden määrä on ajantasaisesti seurattavissa koko
5207: tien ammatillisen henkilöstön osaamistajärjestä- maassa.
5208: mällä koulutusta ja tuottamalla aineistoja. Stakes Valvontatoimien ja luvanhaltijoiden omaval-
5209: on laatinut kuntien ehkäisevää päihdetyötä käsit- vonnan parantamisen ohella on erittäin tärkeää
5210: televän oppaan. Oppaassa käsitellään erittäin laa- vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Alkoholin vä-
5211: jasti nuorten päihteiden käytön ehkäisyä. littäminen alaikäisille tulee saada julkisuudessa
5212: Ministeriö on lisännyt yhteistyötään Tervey- voimakkaasti paheksuttavaksi teoksi. Aikuisten-
5213: den edistämisen keskuksen ja sen jäsenjärjestö- kin humalahakuinen juominen on vastuutonta ja
5214: jen kanssa nuorten päihteiden käytön ehkäisys- aiheuttaa lapsissa turvattomuutta. Humalassa
5215: sä. Terveyden edistämisen keskus kehittää yh- tehdyt oman perheen tai toisten ihmisten rauhan
5216: dessä järjestöjen kanssa suoraan nuorille suun- ja turvallisuuden loukkaukset eivät ole hyväksyt-
5217: nattua tiedotus-, viestintä- ja vaikutustoimintaa täviä. Humalatila ei ole syy vastuun pakoilulle.
5218: sekä nuorille tarkoitettuja aineistoja ja paikalli- Lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityk-
5219: selle tasolle soveltuvia toimintamalleja. sen keskeisenä edellytyksenä ovat turvalliset ja
5220: Huumeiden myynti, hallussapito ja käyttö on lämpimät ihmissuhteet, tukea antava kasvu- ja
5221: kielletty. Alle 18-vuotiaille ei saa myydä eikä an- elinympäristö sekä riittävä toimeentulo. Lasten
5222: niskella alkoholijuomia, alle 18-vuotias ei myös- ja nuorten vanhemmat kokevat kuitenkin mones-
5223: kään saa kuljettaa eikä hallussapitää alkoholijuo- ti olevansa sangen yksin ja avuttomia kasvatus-
5224: mia. Näitä säädöksiä kuitenkin rikotaan. Asian tehtävässään eivätkä ehkä aina pysty taijaksa toi-
5225: johdosta sosiaali- ja terveysministeriön ja läänin- mia vastuullisina vanhempina. Näin ollen lapsi-
5226: hallitusten välisiin tulossopimuksiin vuodelle perheille tulee olla saatavilla tuki- ja neuvonta-
5227: 1999 on kirjattu, että lääninhallitukset tehostavat palveluja. Tässä kunnat ovat avainasemassa. Tar-
5228: alkoholijuomien vähittäismyynnin valvontaa vittavissa palveluissa, erityisesti äitiys- ja lasten-
5229: sekä osallistuvat alkoholijuomien myyntiä kos- neuvolaissa sekä kouluterveydenhuollossa, tulee
5230: kevia omavalvontavelvotteita käsittelevän kou- tähän kiinnittää erityistä huomiota. Samoin tulee
5231: lutuksen toimeenpanoon yhteistyössä sosiaali- ja panostaa osaamisen lisäämiseen, jotta on myös
5232: terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen kans- valmiudet välittömästi puuttua asiaan alkavia on-
5233: sa. gelmia havaittaessa. Varhaisella puuttumisella ja
5234: Viranomaisvalvonnan lisääminen ei kuiten- asioiden hoidolla voidaan ehkäistä myöhemmin
5235: kaan ole lopullinen ratkaisu eikä kaikilta osin ehkä hyvinkin vakaviksi kehittyviä ongelmia,
5236: edes tarkoituksenmukaista. Säännösten ja mää- jotka saattavat johtaa lapsen tai nuoren syrjäyty-
5237: räysten noudattaminen ei voi perustua vain tar- miseen. Toimiva hoitoketju ja toimiva kontakti
5238: kastusten pelkoon, vaan ennen kaikkea siihen, perheeseen on tärkeä.
5239: että luvanhaltijat tuntevat oman vastuunsa ja pyr- Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut las-
5240: kivät itse tehokkaaseen myynnin omavalvon- ten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistä-
5241: taan. Omavalvonnan tehostamiseksi alkoholi- misen yhdeksi toimintansa keskeiseksi paino-
5242:
5243:
5244: 3
5245: KK 234/1999 vp- Tero Mölsä /kesk Ministerin vastaus
5246:
5247:
5248: alueeksi. Useiden sosiaali- ja terveysministeriön Nuorten päihteiden käytön vähentämiseksi
5249: asettamien toimikuntien ja työryhmien tehtävänä tarvitaan useiden eri tahojen samanaikaisia ja toi-
5250: on ollut ja on kehittää lapsiperheitä tukevia toi- siaan tukevia toimia. Nuorten päihteiden käyt-
5251: mia. Samoihin tavoitteisiin tähtäävät myös mo- töön ei voida vaikuttaa suuntaamalla toimen-
5252: net Stakesin tutkimus- ja kehittämishankkeet piteitä pelkästään nuoriin. Ennen kaikkea se, mil-
5253: sekä projektit, joita toteutetaan yhdessä kuntien lainen alkoholikulttuuri maassamme on ja miten
5254: ja lääninhallitusten kanssa. Parhaillaan valmis- aikuiset käyttävät päihteitä, vaikuttaa nuorten al-
5255: teilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon ta- koholikäyttäytymiseen. Tämän vuoksi lasten
5256: voite- ja toimintaohjelmassa on hallitusohjelman vanhempien, muiden aikuisten sekä eri viran-
5257: mukaisesti tarkoitus ottaa huomioon vanhem- omaisten ja yhteisöjen tulee tuntea vastuunsa ja
5258: muuden tukeminen ja palvelujen kehittäminen luoda omalla toiminnallaan ja esimerkillään nuo-
5259: perheiden tarpeita vastaaviksi. rille mahdollisuuksia terveelliseen ja turvalli-
5260: seen elämään.
5261:
5262:
5263: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
5264:
5265: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
5266:
5267:
5268:
5269:
5270: 4
5271: Ministerns svar KK 234/1999 vp- Tero Mölsä /kesk
5272:
5273:
5274:
5275:
5276: Tili riksdagens talman
5277:
5278: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Av tidigare åtgärder för att förebygga narkoti-
5279: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av kabruk bland unga kan nämnas den riksomfattan-
5280: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tero de utbildningsrunda som genomfördes som ett
5281: Mölsä /cent undertecknade skriftliga spörsmål samarbete mellan social- och hälsovårdsministe-
5282: SS 234/1999 rd: riet, Stakes, Centret för hälsofrämjande och läns-
5283: styrelserna, där man behandlade de förslag till åt-
5284: ir regeringen medveten om i viiken rikt- gärder som framlades i narkotikapolitiska kom-
5285: ning utvecklingen går och har man pla- missionens betänkande år 1997 och där man för-
5286: nerat någon åtgärdshelhet med viiken sökte finna metoder för att förebygga och mins-
5287: man kunde stoppa denna utveckling? ka narkotikabruket särskilt bland unga.
5288: Statsrådet fattade i december 1998 ett princip-
5289: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- beslut om narkotikapolitik, där man föreslår åt-
5290: föra följande: gärder för att förebygga spridning och bruk av
5291: Rusmedelsbruket bland unga har ökat de senaste narkotika. Ett prioriteringsområde är förebyg-
5292: åren. Alkoholbruket i berusningssyfte är fortfa- gande av narkotikabruket bland unga. Den
5293: samordn~ngsgrupp för narkotikaprogrammet,
5294: rande ett stort problem, med det är även oro-
5295: väckande att narkotikaexperimenten ökat och som socml- och hälsovårdsministeriet tillsatte i
5296: görs i allt yngre ålder. mars i år, samordnar den riksomfattande narkoti-
5297: För att utreda orsakerna till att narkotikabru- kapolitiken samt verkställer och följer upp det åt-
5298: ket bland unga ökat och ökar hela tiden har so- gärdsprogram som avses i statsrådets princip-
5299: cial- och hälsovårdsministeriet i februari i år till- beslut om narkotikapolitik.
5300: satt en kommission för förebyggande av narkoti- Beträffande förebyggande av rusmedelsbruk
5301: kabruk bland unga med syfte att skaffa aktuell in- bland unga har social- och hälsovårdsministeriet
5302: formation om ungas narkotikaexperiment och de senaste åren effektiverat samarbetet med an-
5303: narkotikabruk samt att göra upp en behövlig plan dra ministerier och även inom sitt eget förvalt-
5304: med beaktande av forskningsbehoven. Korumis- ningsområde samt med organisationer som utför
5305: sioneo har även till uppgift att skissa upp lokala arbete för förebyggande av rusmedelsbruk. So-
5306: metoder för det förebyggande arbetet, som utgår cial- och hälsovårdsministeriet har förnyat orga-
5307: från de ungas livssituation och med vilka man nisationen för arbetet för förebyggande av rus-
5308: kan minska att unga blir beroende av narkotika medelsbruk inom sitt förvaltningsområde med
5309: s~fte att effektivera arbetet och göra det mångsi-
5310: och i tid ingripa i riskgruppers narkotikabruk
5311: samt utreda hur olika aktörer, såsom föräldrar, lä- dtgare och att klarlägga arbets- och ansvarsför-
5312: rare, arbetstagare inom ungdoms-, idrotts-, so- delningen mellan de olika instanserna. Ministe-
5313: cial-, hälso- och sjukvårdsväsendet, frivilligverk- riet samordnar de olika instansernas verksamhet
5314: samheten, myndigheter som ansvarar för lag- och riktar anslag för deras verksamhet. Största
5315: lighetstillsynen samt grupper av unga som befin- del en av de anslag som ministeri et har till sitt för-
5316: ner sig i samma situation, kan fås med i det före- fogande för förebyggande av olägenheter orsaka-
5317: byggande arbetet på lokal nivå. de av rusmedel har de senaste åren riktats till de
5318:
5319:
5320: 5
5321: KK 234/1999 vp- Tero Mölsä /kesk Ministems svar
5322:
5323:
5324: försöks- och utvecklingsprojekt som kommuner- målsenligt. Att följa bestämmelser och föreskrif-
5325: na och organisationerna genomfört i anslutning ter kan inte grunda sig endast på rädslan för
5326: till att förebygga rusmedelsbruk bland unga. inspektion, utan framför allt på att tillståndsinne-
5327: Social- och hälsovårdsministeriet verkar i tätt havarna känner sitt ansvar och strävar själv efter
5328: samarbete med utbildningsstyrelsen för att ut- en effektiv egenkontroll över försäljningen. För
5329: veckla skolornas rusmedelsupplysning. Vid ut- att effektivera egenkontrollen utarbetade alko-
5330: bildningsstyrelsen slutfördes i december i fjol ett holmyndigheterna och handelns representanter år
5331: projekt finansierat av social- och hälsovårdsmi- 1997 en handbok om minutförsäljning av alko-
5332: nisteriet, där man utredde hur olika upplysnings- hoi, som utdelades till alla försäljningsställen. En
5333: program om rusmedel lämpar sig för skolorna. motsvarande förnyad handbok distribuerades i
5334: Social- och hälsovårdsministeriet har beviljat december till restauranger med serveringsrät-
5335: fortsatt finansiering för projektet. tigheter. 1 år genomförs även ett omfattande pro-
5336: På uppdrag av social- och hälsovårdsministe- jekt där man handleder tillståndsinnehavarna till
5337: riet utvecklar Stakes tillsammans med kommu- ansvarsfull minutförsäljning och egenkontroll
5338: nerna arbetsmetoder och verksamhetsmodeller över serveringen. Alkos butiker för sin del utökar
5339: samt stärker den yrkesutbildade personalens kun- kassaterminalernas egenskaper så att försäljaren
5340: nande i kommunerna genom att ordna utbildning kan registrera åldern i samband med att kundens
5341: och producera material. Stakes har utarbetat en ålder kontrolleras. På så sätt är uppgifterna om
5342: handbok om arbetet i kommunerna för förebyg- antalet förfrågningar ajour och kan följas upp i
5343: gande av rusmedelsbruk. Handboken behandlar hela landet.
5344: mycket omfattande förebyggandet av rusmedels- Vid sidan om förbättrandet av tillsynen och
5345: bruk bland unga. tillståndsinnehavarnas egenkontroll är det
5346: Ministeriet har ökat sitt samarbete med Cent- mycket viktigt att påverka den allmänna opinio-
5347: ret för hälsofrämjande och dess medlemsorgani- nen. Att förmedla alkohol till minderåriga borde
5348: sationer beträffande förebyggande av rusmedels- bli någonting som den allmänna opinionen starkt
5349: bruk bland unga. Centret för hälsofrämjande ut- fördömer. Även det att vuxna dricker i berus-
5350: vecklar tillsammans med organisationerna olika ningssyfte är ansvarslöst och orsakar otrygghet
5351: slag av informations-, kommunikations- och hos barnen. Kränkningar av familjens eller an-
5352: påverkningsverksamhet som riktar sig direkt till nan persons frid och trygghet som gjorts i be-
5353: unga och material avsett för unga samt verksam- rusat tillstånd är inte acceptabla. Berusningstill-
5354: hetsmodeller som lämpar sig för den lokala ni- stånd är ingen orsak till att man flyr sitt ansvar.
5355: vån. En viktig förutsättning för en sund uppväxt
5356: Försäljning, innehav och bruk av narkotika är och utveckling för barn och unga är trygga och
5357: förbjudet. Det är förbjudet att sälja eller servera varma människoförhållanden, en stödande upp-
5358: alkoholdrycker till personer under 18 år. En per- växt- och livsmiljö samt en tillräcklig utkomst.
5359: son som inte fyllt 18 år får inte heller transporte- Föräldrar till barn och unga känner sig dock ofta
5360: ra eller inneha alkoholdrycker. Dessa regler bryts rätt så ensamma och hjälplösa i sin fostrande
5361: det dock mot. Därför har man antecknat i re- uppgift och kan eller orkar kanske inte alltid vara
5362: sultatavtalen för år 1999 mellan social- och häl- ansvarsfulla föräldrar. Därför skall det finnas
5363: sovårdsministeriet och länsstyrelserna att läns- stöd- och rådgivningstjänster till buds för barn-
5364: styrelserna skall effektivera övervakningen av familjer. Här intar kommunerna en nyckelposi-
5365: minutförsäljningen av alkoholdrycker samt delta tion. Särskild vid rådgivningsbyråerna för möd-
5366: i genomförandet av utbildning i egenkontroll be- ra- och barnavård samt inom skolhälsovården
5367: träffande alkoholdrycker tillsammans med so- och även vid annan nödvändig service skall man
5368: cial- och hälsovårdens produkttillsynscentral. fåsta särskild uppmärksamhet vid detta, liksom
5369: Att öka myndighetstillsynen är dock inte en även vid att öka kunnandet, så att man även har
5370: slutlig lösning och till alla delar inte ens ända- beredskap att genast ingripa då man märker bör-
5371:
5372:
5373: 6
5374: Ministems svar KK 234/1999 vp- Tero Mölsä /kesk
5375:
5376:
5377: jantili problem. Med ett tidigt ingripande och ti- verksamhetsprogram för social- och hälsovår-
5378: diga åtgärder kan man förebygga problem som den, som bereds som bäst, skali i enlighet med re-
5379: senare kanske skulie bli mycket alivarliga och geringsprogrammet beaktas stödande av för-
5380: som kunde leda tili utslagning för bamets elier äldraskapet samt utvecklande av tjänstema så att
5381: den ungas del. Det är viktigt med en fungerande de motsvarar familjemas behov.
5382: vårdkedja och en fungerande kontakt med famil- För att minska rusmedelsbruket bland unga
5383: jen. behövs flera olika instansers samtidiga åtgärder
5384: Social- och hälsovårdsministeriet har stälit som stöder varandra. Man kan inte påverka rus-
5385: som ett prioritetsområde för sin verksamhet medelsbruket bland unga genom att rikta åtgär-
5386: främjandet av bams och ungas hälsa och välbe- der endast tili unga. Framför alit det, hurdan al-
5387: finnande. Flera av de kommissioner och arbets- koholkultur vi har i vårt land och hur de vuxna
5388: grupper som social- och hälsovårdsministeriet använder rusmedel, inverkar på de ungas alko-
5389: tilisatt har haft och har tili uppgift att utveckla åt- holbeteende. Därför skali föräldrar till bam och
5390: gärder som stöder bamfamiljer. Ä ven flera av de även andra vuxna samt olika myndigheter och or-
5391: forsknings- och utvecklingsprojekt som Stakes ganisationer känna sitt ansvar och genom sin
5392: genomför tilisammans med kommunema och egen verksamhet och sitt eget exempel skapa
5393: länsstyrelsema har samma mål. 1 det mål- och möjligheter tili ett sunt och tryggt liv för de unga.
5394:
5395:
5396: Helsingfors den 7 juli 1999
5397:
5398: Omsorgsminister Eva Biaudet
5399:
5400:
5401:
5402:
5403: 7
5404: KK 235/1999 vp -Kirsi Piha /kok
5405:
5406:
5407:
5408:
5409: KIRJALLINEN KYSYMYS 235/1999 vp
5410:
5411: Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen
5412:
5413:
5414:
5415:
5416: Eduskunnan puhemiehelle
5417:
5418: Kesän aikana saa kuluttaja nauttia taas kauppo- ten vaikutuksia kuluttajien etuihin, kaupan ra-
5419: jen sunnuntaiaukioloajasta. Sunnuntaista on tul- kenteeseen ja kaupan henkilöstön asemaan.
5420: lut hyviä kokemuksia sekä kuluttajien että auki Nämä tutkimukset ovat toivottavasti jo pitkällä,
5421: olevien liikkeiden puolelta. Syksyn tullen kaupat sillä lainsäädännössä tulisi mennä eteenpäin
5422: sulkevat taas sunnuntaisin ovensa kuluttajilta, kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen suun-
5423: joiden on vaikea enää ymmärtää tätä. Suomalai- taan.
5424: nen lainsäädäntö suhtautuu vielä nuivasti kaup-
5425: pojen aukioloaikojen vapauttamiseen ympäri- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5426: vuotisesti. Vähintäänkin sunnuntaiaukiolo tulisi sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5427: vapauttaa kauppojen omaan harkintaan, joka taas tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5428: perustuu asiakkaiden tarpeeseen paremmin kuin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5429: jähmeä lainsäädäntö.
5430: Kuluttajien aseman parantamisen lisäksi kaup- Aikooko hallitus tuoda tämän hallitus-
5431: pojen vapaa aukioloaika avaa monia ilta- ja vii- kauden aikana kauppojen aukioloaikoja
5432: konlopputyöpaikkoja varsinkin nuorille työn- vapauttavaa lainsäädäntöä eduskunnal-
5433: tekijöille. Työllisyysvaikutuksetkin tulisi ottaa le, ja jos aikoo, niin
5434: huomioon sen sijaan, että kategorisesti hylätään
5435: ajatus kauppojen vapaasta aukioloajasta. missä aikataulussa ja missä laajuudes-
5436: Hallitus on hallitusohjelmassaan kirjannut sel- sa?
5437: vittävänsä jo voimassa olevien aukiolosäännös-
5438:
5439:
5440: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1999
5441:
5442: Kirsi Piha /kok
5443:
5444:
5445:
5446:
5447: Versio 2.0
5448: KK 235/1999 vp- Kirsi Piha /kok Ministerin vastaus
5449:
5450:
5451:
5452:
5453: Eduskunnan puhemiehelle
5454:
5455: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa aukiolomahdollisuuksien käyttö päivittäistavara-
5456: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kaupassa) päivittäistavarakaupat ovat ottaneet
5457: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen käyttöön laajemmat aukiolomahdollisuudet ja
5458: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pi- kesäsunnuntaiaukiolo on muuttumassa säännölli-
5459: han /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen seksi sunnuntaiaukioloksi. Aukioloajat vaihtele-
5460: KK 235/1999 vp: vat maan eri osissa sekä kauppaketjuittain.
5461: Yleensä laajempia aukioloaikoja kokeilleet
5462: Aikooko hallitus tuoda tämän hallitus- kauppiaat arvioivat kokemuksensa myönteisiksi.
5463: kauden aikana kauppojen aukioloaikoja Myös kaupan ja työntekijöiden järjestöt ovat
5464: vapauttavaa lainsäädäntöä eduskunnal- teettäneet selvityksiä kaupan laajentuneista auki-
5465: le, ja jos aikoo, niin oloajoista ja niiden vaikutuksista.
5466: Kauppa- ja teollisuusministeriö pyytää vielä
5467: missä aikataulussa ja laajuudessa? lääninhallituksilta selvityksen poikkeuslupien
5468: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- myöntämiskäytännöstä. Ministeriön tarkoitukse-
5469: vasti seuraavaa: na on laadituttaa yhteenveto kaikista aukioloai-
5470: kaa koskevista tutkimuksista sekä samalla kar-
5471: Nykyinen laki vähittäiskaupan ja eräiden työliik- toittaa mahdolliset lisätutkimustarpeet Ministe-
5472: keiden liikeajasta (276/1997) tuli voimaan riö pyrkii myös eri osapuolten kanssa käytävien
5473: 1.4.1997. Silloinen muutos kauppojen aukioloai- keskustelujen kautta löytämään yhteisymmärryk-
5474: koihin oli sunnuntaiaukiolon salliminen kesä-, sen kauppojen aukioloaikojen laajentamisesta
5475: heinä- ja elokuussa klo 12:nja 2l:n välillä sekä kuluttajien palvelujen parantamiseksi. Näiden
5476: arkiaukiolaajan pidentäminen yhdellä tunnilla. toimenpiteiden jälkeen, mahdollisesti vuoden
5477: Hallitus esitti (HE 258/1996 vp) aukiolon salli- 2000 alkupuolella, harkitaan esityksen antamista
5478: mista muina päivinä paitsi kirkollisina juhlapäi- eduskunnalle kauppojen aukioloaikojen edelleen
5479: vinä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä. vapauttamiseksi.
5480: Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän
5481: tutkimuksen mukaan (Sami Kajalo: Laajempien
5482:
5483:
5484:
5485: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1999
5486:
5487: Ministeri Kimmo Sasi
5488:
5489:
5490:
5491:
5492: 2
5493: Ministems svar KK 235/1999 vp- Kirsi Piha /kok
5494:
5495:
5496:
5497:
5498: Tili riksdagens talman
5499:
5500: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger av möjligheterna tili mer omfattande öppettider
5501: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av inom dagligvaruhandeln) har de köpmän som säl-
5502: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kirsi jer dagligvaror utnyttjat möjligheten att tiliämpa
5503: Piha /sam1 undertecknade skriftliga spörsmål SS de mer omfattande öppettiderna, och sön-
5504: 235/1999 rd: dagsöppet under sommaren håller på att om-
5505: vandlas till regelbundet öppethållande på sön-
5506: Har regeringen för avsikt att under den dagama. Öppettiderna varierar i de olika delarna
5507: nuvarande regeringens mandatperiod av landet och från butikskedja tili butikskedja. 1
5508: till riksdagen framlägga förslag tili allmänhet bedömer de köpmän som infört för-
5509: lagstiftning angående avreglering av längda öppettider att erfarenheterna har varit po-
5510: butikernas öppettider, och om detta är sitiva. Också handelns organisationer och arbets-
5511: fallet, tagarorganisationerna har låtit göra undersök-
5512: ningar om handelns förlängda öppettider och de-
5513: enligt viiken tidtabell och i viiken om- ras inverkningar.
5514: fattning? Handels- och industriministeriet kommer ännu
5515: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- att av länsstyrelserna begära en utredning gällan-
5516: de praxisen vid beviljande av dispens. Ministe-
5517: föra följande:
5518: riet har för avsikt att låta göra en sammanfatt-
5519: Den nuvarande lagen om minuthandelns och vis- ning av samtliga undersökningar som gäller
5520: sa arbetsrörelsers öppettider (276/1997) trädde i öppettiderna och samtidigt kartlägga eventuella
5521: kraft den 1 april1997. Den ändring som då gjor- behov av ytterligare undersökningar. Ministeriet
5522: des i öppettidema innebar att det blev tillåtet för strävar också efter att genom förhandlingar med
5523: butiker att hålla öppet mellan kloekan 12 och 21 de olika parterna komma till ett samförstånd an-
5524: på söndagarna under juni, juli och augusti samt gående mer omfattande öppettider i syfte att för-
5525: att öppettiden under vardagama förlängdes med bättra konsumentservicen. Efter dessa åtgärder,
5526: en timme. Regeringen föreslog (RP 258/1996 rd) eventuellt under första hälften av år 2000, över-
5527: att affårer skulle få ha öppet alla dagar med un- vägs sedan huruvida en proposition i syfte att yt-
5528: dantag av kyrkliga högtidsdagar, första maj och terligare avreglera öppethållandet inom handeln
5529: självständighetsdagen. skall framläggas riksdagen.
5530: Enligt den undersökning som handels- och in-
5531: dustriministeriet låtit göra (Sami Kajalo: Bruket
5532:
5533:
5534:
5535: Helsingfors den 5 juli 1999
5536:
5537: Minister Kimmo Sasi
5538:
5539:
5540:
5541:
5542: 3
5543: KK 236/1999 vp - Annika Lapintie /vas ym.
5544:
5545:
5546:
5547:
5548: KIRJALLINEN KYSYMYS 236/1999 vp
5549:
5550: Kansaneläkkeen pohjaosan kaksoisvähennyk-
5551: sen palauttaminen
5552:
5553:
5554:
5555:
5556: Eduskunnan puhemiehelle
5557:
5558: Eläkkeensaajille maksettiin aikaisemmin aina- Arviot näiden väärin kohdeitujen eläkeläisten
5559: kin kansaneläkkeen pohjaosa, olivathan he mak- määrästä nousevat sataan tuhanteen. Viranomai-
5560: saneet kansaneläkevakuutusmaksua ja osallistu- set ovat vedonneet siihen, että virheen korjaami-
5561: neet näin eläkejärjestelmän rahoitukseen. Sadoil- nen on hankalaa, koska näiden eläkeläisten tun-
5562: ta tuhansilta eläkeläisiltä vähennettiin työeläk- nistaminen on vaikeaa. Edellinen eduskunta on
5563: keiden yhteensovituksen yhteydessä työeläkettä edellyttänyt ja edellinen sosiaali- ja terveys-
5564: kansaneläkkeen pohjaosan verran. Heistä monil- ministeri Sinikka Mönkäre on luvannut, että näi-
5565: ta on leikattu kansaneläkkeen pohjaosa jo toisen den eläkeläisten lukumäärä selvitetään ja senjäl-
5566: kerran. keen ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.
5567: Nämä eläkkeiden leikkaukset koskevat sekä
5568: julkisen sektorin että yksityisen palveluksessa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5569: olleita ihmisiä, joilla on täysi eläkekertymä. Eri- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
5570: tyisesti ne koskettavat pitkän työrupeaman teh- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5571: neitä naisia, kuten perushoitajia, sairaala-apulai- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5572: sia, siivoojia, opettajia tai postivirkailijoita, mut-
5573: ta yhtä lailla myös työkyvyttömyyseläkkeelle Mitä hallitus aikoo tehdä palauttaak-
5574: joutuneita. Pohjaosan leikkaaminen kahteen ker- seen eläkkeensaajille edellisen eduskun-
5575: taan on paitsi epäoikeudenmukaista, myös ilmi- nan edellyttämällä tavalla kansaneläk-
5576: selvä virhe, joka on korjattava mahdollisimman keen pohjaosan kaksoisvähennyksen?
5577: pian.
5578:
5579:
5580: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1999
5581:
5582: Annika Lapintie /vas Unto Valpas /vas
5583: Marjatta Stenius-Kaukonen /vas Pertti Turtiainen /vas
5584: Matti Kangas /vas Esko-Juhani Tennilä /vas
5585: Katja Syvärinen /vas Mikko Kuoppa /vas
5586: Pentti Tiusanen /vas Veijo Puhjo /vas
5587: Jaakko Laakso /vas Kari Uotila /vas
5588:
5589:
5590:
5591:
5592: Versio 2.0
5593: KK 236/1999 vp- Annika Lapintie /vas ym. Ministerin vastaus
5594:
5595:
5596:
5597:
5598: Eduskunnan puhemiehelle
5599:
5600: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1996. Tämän jälkeen kansaneläkkeen entistä
5601: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, pohjaosaa on pienennetty 20 prosentilla vuosina
5602: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen 1997 ja 1998. Vuoden 1999 alussa kansaneläk-
5603: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika La- keen entistä pohjaosa alennettiin 17,3 prosenttia.
5604: pintien /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Entinen pohjaosa poistuu viimeistään vuoden
5605: myksen KK 23611999 vp: 2002 alussa.
5606: Mainitussa hallituksen esityksessä todettiin,
5607: Mitä hallitus aikoo tehdä patauttaak- että eläkkeensaajien kannalta pohjaosan suhteel-
5608: seen eläkkeensaajille edellisen eduskun- linen osuus kokonaiseläkkeestä on jatkuvasti pie-
5609: nan edellyttämällä tavalla kansaneläk- nentynyt. Henkilöillä, joilla ei ole ollut oikeutta
5610: keen pohjaosan kaksoisvähennyksen? lisäosaan, pohjaosan määrä on ollut korkeimmil-
5611: laankin noin 11 prosenttia työeläkkeestä.
5612: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Eri eläkejärjestelmiä koordinoi niin sanottu
5613: ti seuraavaa: yhteensovitus, joka asettaa työeläkkeiden yhteis-
5614: Eduskunnan 18 päivänä joulukuuta 1995 hyväk- määrälle ylärajan. Eläkkeiden yhteensovitukset-
5615: symässä hallituksen esityksessä (119/1995 vp) ta on varmistettu se, että kokonaiseläke voi olla
5616: laiksi kansaneläkelain muuttamiseksi enintään 60-66 prosenttia työntekijän kokonais-
5617: (149111995) kansaneläkkeen pohjaosa muutet- palkasta.
5618: tiin eläkevähenteiseksi. Tämän mukaisesti kan- Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovi-
5619: saneläkkeen pohjaosan vaikutus myös työeläk- tus perustui siihen, että kansaneläkettä oli aikoi-
5620: keen yhteensovituksessa poistui. Vuoden 1997 naan päätetty maksaa kaikille eläkkeensaajille ai-
5621: alusta kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdis- nakin pohjaosan verran. Koska henkilö voi saada
5622: tettiin kansaneläkkeeksi. eläkettä usean järjestelmän piiristä, lakisääteisel-
5623: Kansaneläkkeen pohjaosan muuttaminen työ- le eläkkeelle ei ole asetettu markkamääräistä kat-
5624: eläkevähenteiseksi perustui valtiontalouden toa, vaan työeläkkeen enimmäistasoksi oli sää-
5625: säästötarpeisiin sekä väistämättä edessä ollee- detty 60 ja julkisen sektorin eläkkeissä 66 pro-
5626: seen tarpeeseen selkeyttää eläkejärjestelmän eri senttia palkasta. Jotta sekä kansaneläkkeestä että
5627: osien roolia. Uusille eläkkeen hakijoille, joiden työeläkkeestä muodostuva kokonaiseläke ei olisi
5628: työeläketulot ylittävät puolisoilla 4 541 tai ylittänyt mainittua 60-66 prosentin tasoa työn-
5629: 4 732 markkaa kuukaudessa ja yksinäisellä hen- tekijän kaikista palkoista, piti työeläkettä vastaa-
5630: kilöllä 5 155 tai 5 380 markkaa kuukaudessa vasti alentaa.
5631: kuntaryhmästä riippuen, ei myönnetä kansanelä- Valtion eläkelain mukaisissa eläkkeissä elä-
5632: kettä enää lainkaan (markkamäärät vuoden 1999 kettä on voitu maksaa jo 63 ikävuodesta alkaen
5633: tasoa). eli jo ennen kansaneläkelain 65 vuoden eläke-
5634: Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin ikää. Tällaisissa tapauksissa valtion eläkelain
5635: myös muutos siten, että pelkkää aikaisempaa mukaiseen eläkkeeseen on lisätty täydennysosa,
5636: kansaneläkkeen pohjaosaa saavien kansaneläke joka on tavallaan vastannut kansaneläkkeen poh-
5637: maksettiin 60 markalla vähennettynä vuonna jaosaa. Jos yhteensovituksen vuoksi eläkettä oli
5638:
5639:
5640: 2
5641: Ministerin vastaus KK 236/1999 vp - Annika Lapintie /vas ym.
5642:
5643:
5644: vähennettävä, tätä vähennystä vastaava maara eläkkeiden tavoitetaso alennettiin 60 prosentiksi
5645: suoritettiin täydennysosana eläkkeeseen kansan- 1.1.1993 lukien, mikä vastaa yksityisen sektorin
5646: eläkkeen alkamiseen saakka. Samoin kuin kan- työeläkkeiden tavoitetasoa. Sitä ennen julkisen
5647: saneläkkeen pohjaosa, myös täydennysosa pois- sektorin työeläkkeiden enimmäistaso oli 66 pro-
5648: tuu asteittain samaan tapaan kuin pohjaosa. senttia. Vuoden 1996 alusta voimaan tulleet
5649: Kansaneläkkeen pohjaosa on aikaisemmin muutokset ns. tulevan ajan ja eläkepalkan lasku-
5650: otettu täysimääräisesti huomioon työeläkkeen tapaan alentavat kaikkien uusien työeläkkeiden
5651: yhteensovituksessa, kun palkka on ylittänyt tasoa. Kansaneläkkeen pohjaosan poistamista
5652: 14 348 markkaa kuukaudessa. Tällöin kokonais- työeläkkeen yhteensovituksessa ei ole tälläkään
5653: eläkettä vähennettiin pohjaosan määrällä. Pohja- perusteella pidettävä kohtuuttomana.
5654: osa kuitenkin maksettiin tällöin erikseen kansan- Kansaneläkkeen pohjaosan poistamista koske-
5655: eläkejärjestelmästä. Jos palkka on ollut alle vassa lainmuutoksessa oli kyse kansaneläkeme-
5656: 7 065 markkaa kuukaudessa, pohjaosaa ei ole nojen pienentämisestä valtiontaloudellisista syis-
5657: otettu yhteensovituksessa huomioon lainkaan, ja tä eikä työeläkkeen tavoitetason alentamisesta.
5658: se ei ole siten vähentänyt työeläkkeen määrää. Jos ennen 1.1.1996 työeläkkeelle jääneille olisi
5659: Palkan ylittäessä edellä mainitun alemman tulo- annettu kansaneläkkeen alentamisesta aiheutuva
5660: rajan työeläkettä vähentävänä on otettu huo- korotus, se olisi merkinnyt pääasiassa valtion
5661: mioon 6 prosenttia ylitteestä. eläkemenojen kasvua eli todellisuudessa kansan-
5662: Kun kansaneläkkeen pohjaosaa ei vuoden eläkemenot olisivat tulleet maksuun eri nimellä
5663: 1996 alusta lukien ole myönnetty enää kaikille, julkisista varoista.
5664: eduskunta sääti uusia eläkkeensaajia koskevasta Hyväksyessään lain, jolla kansaneläkkeen
5665: työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus- pohjaosan alentamista aiennettiin vuoden 1999
5666: säännön muuttamisesta. Siten vuoden 1996 alus- alkuun, eduskunta edellytti hallituksen huolehti-
5667: ta lukien kansaneläke ei ole enää vaikuttanut työ- van siitä, että pikaisesti selvitetään niiden henki-
5668: eläkkeen yhteensovitusrajaan. löiden määrä, joiden työeläkettä on vähennetty
5669: Eduskunta otti kansaneläkkeen pohjaosan vä- pohjaosan määrällä. Lisäksi eduskunta edellytti,
5670: henemisen julkisen sektorin työeläkkeissä huo- että hallitus valtiontaloudellisen tilanteen niin
5671: mioon siten, että se lievensi valtion eläkelain täy- salliessa esittää lainmuutoksen, jolla kansaneläk-
5672: dennysosan poistumaa. Täydennysosaa on mak- keen pohjaosan leikkaaminen pysäytetään.
5673: settu ennen 65 vuoden ikää eläkkeelle jääneille Eduskunnan lausuman mukaisesti sosiaali- ja
5674: kansaneläkkeen sijasta. Poistumassa noudate- terveysministeriö on käynnistänyt niiden henki-
5675: taan samaa toteuttamistapaa, jolla maksussa ole- löiden lukumäärän selvittämisen, joiden työelä-
5676: vat kansaneläkkeen pohjaosat vähenevät lain- kettä on vähennetty pohjaosan määrällä. Selvi-
5677: muutoksen voimaantulovaiheessa. tyksen valmistuttua ryhdytään tarvittaessa asian
5678: On myös muistettava, että julkisella sektorilla edellyttämiin toimenpiteisiin.
5679: uusien työsuhteiden perusteella myönnettävien
5680:
5681:
5682: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
5683:
5684: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
5685:
5686:
5687:
5688:
5689: 3
5690: KK 236/1999 vp- Annika Lapintie /vas ym. Ministems svar
5691:
5692:
5693:
5694:
5695: Tili riksdagens talman
5696:
5697: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger 60 mk per månad 1996. Efter det har folkpensio-
5698: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av nens tidigare basdel minskats med 20 % 1997 och
5699: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman An- 1998. Från ingången av 1999 minskades folkpen-
5700: nika Lapintie /vänst m.fl. undertecknade skriftli- sionens tidigare basdel med 17,3 %. Den tidigare
5701: ga spörsmå1 SS 236/1999 rd: basde1en försvinner senast vid ingången av år
5702: 2002.
5703: Vad ämnar regeringen göraför att åter- En1igt nämnda regeringsproposition har bas-
5704: ställa den dubbla avhängigheten för delens proportionella ande1 av tota1pensionen
5705: folkpensionens basdel för pensions- ständigt minskat för pensionstagama. För dem
5706: tagarna på det sätt som den föregående som inte har rätt till tilläggsde1 har basdelens be-
5707: riksdagen förutsatte? 1opp också när det var som högst utgjort endast ca
5708: 11 % av totalpensionen.
5709: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- De olika pensionssystemen koordineras gen-
5710: föra fö1jande: om en s.k. samordning, som sätter en högsta
5711: 1 den regeringsproposition med förs1ag till 1ag- gräns för det totala beloppet av arbetspensioner-
5712: stiftning om revidering av fo1kpensionssystemet na. Genom samordning av pensionema har man
5713: (RP 119/1995 rd) som riksdagen godkände den säkerställt att totalpensionen kan vara högst
5714: 18 december 1995 (1491/1995) b1ev fo1kpensio- 60-66 % av arbetstagarens totala lön.
5715: nens basde1 pensionsavhängig. En1igt detta in- Samordningen av arbetspensionen och folk-
5716: verkade fo1kpensionens basde1 inte heller 1ängre pensionen baserade sig på att man i tiden beslöt
5717: på arbetspensionen vid samordning med arbets- att betala åtminstone folkpensionens basdel till
5718: pensionen. Från ingången av 1997 s1ogs fo1kpen- alla pensionstagare. Eftersom en person kan få
5719: sionens basde1 och tilläggsde1 ihop till fo1k- pension från flera system, har det inte satts något
5720: pension. högsta markbe1opp för den lagstadgade pensio-
5721: Ändringen av fo1kpensionens basde1 så att den nen, utan den högsta nivån fastställdes i fråga om
5722: b1ev arbetspensionsavhängig baserade sig på be- arbetspensionen till 60 % av 1önen och i fråga om
5723: hovet av inbesparingar inom statsekonomin samt den offentliga sektoms pensioner till 66 % av lö-
5724: det oundvik1iga behovet att göra de o1ika de1ar- nen. För att inte tota1pensionen, som bestod av
5725: nas roll inom pensionssystemet tyd1igare. Nya både fo1kpension och arbetspension skulle över-
5726: pensionssökande, vilkas arbetspensionsinkoms- stiga nämnda nivå på 60-66 % av en arbetstaga-
5727: ter i fråga om makar överstiger 4 541 eller 4 732 res samtliga löner måste arbetspensionen i mots-
5728: mk i månaden och i fråga om ensamstående per- varande mån sänkas.
5729: soner 5 155 eller 5 380 mk i månaden beroende Då det gäller pensioner enligt lagen om sta-
5730: på kommungrupp, bevi1jas inte 1ängre någon tens pensioner har pension kunnat betalas redan
5731: fo1~pension (be1oppen på 1999 års nivå).
5732: från det att pensionstagaren har fyllt 63 år, dvs.
5733: Aven fo1kpensioner som utbetalades ändrades före de 65 år som anges i fo1kpensionslagen. 1 så-
5734: så att pensionen för dem som fick endast den ti- dana fall har till den pension som betalas enligt
5735: digare basdelen av folkpensionen minskades med lagen om statens pensioner lagts en komplette-
5736:
5737:
5738: 4
5739: Ministems svar KK 236/1999 vp - Annika Lapintie /vas ym.
5740:
5741:
5742:
5743: ringsde1, som på sätt och vis har motsvarat fo1k- basis av nya arbetsförhållanden inom den offent-
5744: pensionens basdel. Om pensionen måste minskas liga sektom sänktes tili 60 % räknat från
5745: på grund av samordningen beta1ades som kom- 1.1.1993, vilket motsvarar den målsatta nivå för
5746: p1etteringsde1 tili pensionen ett be1opp som mot- arbetspensionema inom den privata sektom. Före
5747: svarade minskningen tili dess att fo1kpensionen det var maximinivån för arbetspensionema inom
5748: började. Komp1etteringsde1en försvinner gradvis den offentliga sektom 66 %. De ändringar som
5749: på samma sätt som fo1kpensionens basdel. trädde i kraft vid ingången av år 1996, gällande
5750: Fo1kpensionens basde1 har tidigare beaktats s.k. återstående tid och räknesättet för pensions-
5751: tili fullt be1opp vid samordning med arbetspen- lönen, sänker nivån för alla nya arbetspensioner.
5752: sionen, då 1önen har överstigit 14 348 mk i må- Man kan inte heller av denna orsak anse s1opan-
5753: naden. Härvid minskades tota1pensionen med det av folkpensionens basdel vid samordning
5754: basde1ens belopp. Basde1en beta1ades dock sär- med arbetspensionen oskäligt.
5755: skilt från fo1kpensionssystemet. Om 1önen var 1 den 1agändring som gällde slopandet av folk-
5756: mindre än 7 065 mk i månaden, beaktades inte pensionens basdel var det fråga om att minska
5757: basde1en alls vid samordningen, och den har så- folkpensionsutgiftema av statsekonomiska orsa-
5758: 1edes inte minskat arbetspensionens belopp. Då ker och inte att sänka den målsatta nivån för ar-
5759: lönen överskred ovan nämnda lägre in- betspensioner. Om de som gick i arbetspension
5760: komstgräns, har arbetspensionen minskats med före den 1 januari 1996 skulle ha beviljats en för-
5761: 6% av den överskridande delen. höjning på grund av minskningen av folkpensio-
5762: Då folkpensionens basdelen från och med nen skulle det närmast ha inneburit en ökning av
5763: 1996 inte längre har beviljats alla, föreskrev riks- statens pensionsutgifter, dvs. i verkligheten skul-
5764: dagen om ändring av samordningsbestämmelsen le folkpensionsutgiftema har betalats från offent-
5765: i fråga om arbetspensionen och folkpensionen för liga medel under ett annat namn.
5766: nya pensionstagare. Således har folkpensionen Då riksdagen godkände den lag genom viiken
5767: från och med ingången av 1996 inte längre inver- minskningen av folkpensionens basdel tidigare-
5768: kat på gränsen för samordning med arbetspensio- lades tili ingången av 1999 förutsatte den att re-
5769: nen. geringen ser tili att det med det snaraste utreds
5770: Riksdagen beaktade minskningen av folkpen- hur många personer som fått sin arbetspension
5771: sionens basdel då det gällde arbetspensionema minskad med ett belopp som motsvarar basde-
5772: inom den offentliga sektom så att den lindrade len. Dessutom förutsatte riksdagen att rege-
5773: slopandet av den kompletteringsdel som avses i ringen lägger fram en lagändring om stopp för
5774: lagen om statens pensioner. Kompletteringsde- nedskämingar i folkpensionens basdel så snart
5775: len har betalats i stället för folkpension tili dem det finansiella läget tillåter det.
5776: som går i pension före 65 år. Kompletteringsde- 1 enlighet med riksdagens uttalande har so-
5777: len har minskats på samma sätt som basdelen av cial- och hälsovårdsministeriet börjat utreda hur
5778: de folkpensioner som skall betalas minskades i många personer som fått sin arbetspension mins-
5779: det skede då lagändringen trädde i kraft. kad med ett belopp som motsvarar basdelen. När
5780: Man bör också komma ihåg att den nivå som denna utredning är klar kommer vid behov be-
5781: sattes som mål för de pensioner som beviljas på hövliga åtgärder att vidtas.
5782:
5783:
5784: Helsingfors den 7 juli 1999
5785:
5786: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
5787:
5788:
5789:
5790:
5791: 5
5792: KK 237/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
5793:
5794:
5795:
5796:
5797: KIRJALLINEN KYSYMYS 237/1999 vp
5798:
5799: Ammattikorkeakoulujen kehittäminen
5800:
5801:
5802:
5803:
5804: Eduskunnan puhemiehelle
5805:
5806: Ammattikorkeakoulujärjestelmä on ollut 1990- Ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittämi-
5807: luvulla monipuolisen kehittämisen kohteena. selle on asetettu useita tavoitteita. Keskeistä on,
5808: Myös Lipposen II hallituksen ohjelmassa tämän että järjestelmästä tulee koulutuspoliittisesti laa-
5809: koulutuksen kehittäminen on saanut laajaa huo- dukas. Työelämäyhteydet ja alueiden tarpeiden
5810: miota. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi huomioon ottaminen on vahvuus erityisesti tälle
5811: Varsinais-Suomen väliaikaisen ammattikorkea- koulutusjärjestelmämme osa-alueelle.
5812: koulun vahvuuksiksi mm. laajan maakunnallisen
5813: asiantuntijuuden ja työelämän tarpeista lähtevän Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5814: kehitystyön. Ammattikorkeakoulun vakinaista- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5815: mispäätöstä tehtäessä on kuitenkin kiinnitetty tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5816: huomiota Varsinais-Suomen ammattikorkea- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5817: koulutuksen yksikköjen lukumäärään. Paikalli-
5818: sella tasolla kannetaan nyt huolta yksikköjen tu- Ovatko aluekehityksen ja elinkeinoelä-
5819: levaisuudesta. män tarpeet tulevaisuudessa merkittä-
5820: Esimerkiksi Loimaalla annetaan ammatti- viä näkökohtia ammattikorkeakoulutus-
5821: korkeakouluopetusta hallinnon ja kaupan sekä ta kehitettäessä, ja
5822: sosiaali- ja terveysalalla. Yksikössä on panostet-
5823: tu alueen kehittämistarpeista lähteviin työelämä- aikooko opetusministeriö tukea ja roh-
5824: yhteyksiin. Ammattikorkeakoulutus muodostaa kaista pienten ammattikorkeakoulun
5825: tärkeän tekijän Loimaan alueen kehittämiselle. osien, kuten Loimaan, ammattikorkea-
5826: koulutuksen kehittämistä?
5827:
5828:
5829: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1999
5830:
5831: Liisa Hyssälä /kesk
5832:
5833:
5834:
5835:
5836: Versio 2.0
5837: KK 237/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk Ministerin vastaus
5838:
5839:
5840:
5841:
5842: Eduskunnan puhemiehelle
5843:
5844: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa toihin harjoittelujakso ja opinnäytetyö, jotka
5845: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, useimmiten tehdään työelämän ongelmista. Am-
5846: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyö
5847: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys- suuntautuu siten, että se palvelee opetuksen ke-
5848: sälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- hittämistä ja tukee työelämää.
5849: sen KK 237/1999 vp: 1990-luvulla saadut kokemukset osoittavat,
5850: että ammattikorkeakoulut ovat kyenneet kehittä-
5851: Ovatko aluekehityksen ja elinkeinoelä- mään toimintaansa siten, että työelämäyhteydet
5852: män tarpeet tulevaisuudessa merkittä- ovat vahvistuneet ja ammattikorkeakoulut ovat
5853: viä näkökohtia ammattikorkeakoulutus- omissa maakunnissaan saaneet tärkeän sijan
5854: ta kehitettäessä, ja alueellisessa kehittämistyössä. Tavoitteena on
5855: edelleen kehittää ammattikorkeakoulujen alueel-
5856: aikooko opetusministeriö tukea ja roh- lista vaikuttavuutta. Tähän kannustamiseksi tul-
5857: kaista pienten ammattikorkeakoulujen laan mm. jatkossa valitsemaan aluekehitysvaiku-
5858: osien, kuten Loimaan, ammattikorkea- tusten ja työelämäsuhteiden huippuyksiköitä,
5859: koulutuksen kehittämistä? joille opetusministeriö tulee myöntämään tulok-
5860: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sellisuusrahoitusta.
5861: ti seuraavaa: Valtioneuvoston myöntämissä ammattikor-
5862: keakoulujen toimiluvissa on määritelty ammatti-
5863: Koko ammattikorkeakoulu-uudistuksen keskei- korkeakoulun toimiala, opiskelijamäärä ammat-
5864: nen tavoite on ollut rakentaa maahan ammatti- tikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutukses-
5865: korkeakoulujen verkko, joka kykenee palvele- sa, ammattikorkeakoulun opetuskieli ja sijainti-
5866: maan alueellista kehitystyötä ja tekemään yhteis- paikat. Ammattikorkeakouluverkko on pyritty
5867: työtä oman alueensa elinkeinoelämän kanssa. rakentamaan niin, että kaikki ammattikorkeakou-
5868: Tässä tarkoituksessa ammattikorkeakouluista on lut ovat riittävän suuria kokonaisuuksia, jotta ne
5869: pyritty luomaan riittävän monialaisia ja vahvoja ovat kansallisesti ja kansainvälisesti uskottavia
5870: yksiköitä, jotta ne kykenevät selviytymään kou- korkeakouluja ja kykenevät suoriutumaan tehtä-
5871: lutustehtävänsä lisäksi juuri tästä alueellisesta västään. Keskeistä uudistusprosessissa on, että
5872: roolistaan. ammattikorkeakouluista muodostuu yhtenäisiä ja
5873: Ammattikorkeakoulututkintojen kehittämises- toiminnallisesti eheitä korkeakoulukokonaisuuk-
5874: sä on kiinnitetty erityistä huomiota työelämälä- sm.
5875: heisyyteen, mm. sisällyttämällä kaikkiin tutkin-
5876:
5877:
5878:
5879:
5880: 2
5881: Ministerin vastaus KK 237/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
5882:
5883:
5884:
5885: Peruslähtökohtana ammattikorkeakouluver- teverkkoaanja ratkaista korkeakoulukokonaisuu-
5886: kon kehittämisessä on, että opetusministeriö huo- den sisällä koulutuksen tarkoituksenmukainen si-
5887: lehtii siitä, että koko ammattikorkeakouluverkko joittaminen ja vastata korkeatasoisesta laadusta
5888: on toimintakykyinen. Sen sijaan kunkin ammatti- kaikissa toimipisteissä.
5889: korkeakoulun tehtävä on kehittää omaa toimipis-
5890:
5891:
5892: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
5893:
5894: Opetusministeri Maija Rask
5895:
5896:
5897:
5898:
5899: 6 200656
5900: 3
5901: KK 237/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk Ministems svar
5902:
5903:
5904:
5905:
5906: Tili riksdagens talman
5907:
5908: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger Erfarenhetema under 1990-talet visar att yr-
5909: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av keshögskoloma har förmått utveckla sin verk-
5910: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lii- samhet så att kontaktema till arbetslivet har
5911: sa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörs- stärkts. Vidare har yrkeshögskoloma i sina egna
5912: mål SS 237/1999 rd: landskap uppnått en viktig ställning i det regio-
5913: nala utvecklingsarbetet. Målet är att ytterligare
5914: Kommer behov som gäller den regio- utveckla yrkeshögskolomas möjligheter att
5915: nala utvecklingen och näringslivet att påverka regionalt. För att uppmuntra en sådan ut-
5916: utgöra betydande synpunkter vid utveck- veckling kommer man i framtiden bl.a. att utse
5917: landet av yrkeshögskoleutbildningen i spetsenheter för regional påverkan och arbets-
5918: framtiden, och livskontakter. Dessa spetsenheter kommer att be-
5919: viljas resultatfinansiering av undervisningsmi-
5920: avser undervisningsministeriet stödja nisteriet.
5921: och uppmuntra utvecklingen av yrkes- 1 de av statsrådet fastställda tillstånden för yr-
5922: högskoleutbildningen vid små yrkeshög- keshögskoloma anges yrkeshögskolans verksam-
5923: skoleenheter, såsom Loimaa? hetsområde, antalet studerande i den utbildning
5924: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som leder till yrkeshögskoleexamen, undervis-
5925: föra följande: ningsspråket och var yrkeshögskolan är belägen.
5926: Man har försökt bygga upp nätet av yrkeshögsko-
5927: En centralt mål för hela yrkeshögskolereformen i lor så att alla yrkeshögskolor är tillräckligt stora
5928: Finland har varit att bygga upp ett nät av yrkes- helheter för att de skall uppfattas som nationellt
5929: högskolor som kan betjäna det regionala utveck- och intemationellt trovärdiga högskolor och kla-
5930: lingsarbetet och bedriva samarbete med närings- ra av sin uppgift. 1 fömyelseprocessen är det vik-
5931: livet i regionen. 1 detta syfte har man försökt ut- tigt att yrkeshögskoloma blir enhetliga och väl-
5932: veckla yrkeshögskoloma till tillräckligt mångve- fungerande högskolehelheter.
5933: tenskapliga och starka enheter för att de förutom Den grundläggande utgångspunkten vid ut-
5934: sin utbildningsuppgift skall klara av just denna vecklingen av yrkeshögskolenätet är att under-
5935: regionala roll. visningsministeriet sörjer för att hela nätet är
5936: Vid utvecklandet av yrkeshögskoleexamina funktionsdugligt. Varje yrkeshögskola har sedan
5937: har man fåst särskild uppmärksamhet vid närhe- till uppgift att utveckla sitt eget nätverk av verk-
5938: ten till arbetslivet, bl.a. genom att låta alla exami- samhetsställen och inom högskolehelheten lösa
5939: na omfatta en praktikperiod och ett lärdomsprov, frågan om den mest ändamålsenliga placeringen
5940: som oftast tar upp problem i arbetslivet. Y rkes- av utbildningen och svara för en hög kvalitet vid
5941: högskolomas forsknings- och utvecklingsarbete alla verksamhetsställen.
5942: är så inriktat att det betjänar utvecklingen av un-
5943: dervisningen och stöder arbetslivet.
5944:
5945:
5946:
5947: Helsingforsden 7 juli 1999
5948:
5949: Undervisningsminister Maija Rask
5950: 4
5951: KK 238/1999 vp - Sakari Smeds /skl
5952:
5953:
5954:
5955:
5956: KIRJALLINEN KYSYMYS 238/1999 vp
5957:
5958: Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja
5959: vähentäminen
5960:
5961:
5962:
5963:
5964: Eduskunnan puhemiehelle
5965:
5966: Viime vuoden lopulla mm. kuuden suurimman den turvaaminen edellyttää erityisesti näyttöä
5967: puolueen edustajat pohtivat kirkon edustajien näiden ihmisryhmien ongelmien hoitamisesta.
5968: aloitteesta ratkaisua köyhyysongelmaan. Halli- Koska köyhyysongelmien ratkaisemiseen ennen
5969: tusohjelmaan on sanatarkasti otettu kannanoton vaaleja saatiin puolueiden lisäksi tärkeiden etu-
5970: kohta: "Hallituksen keskeisenä painopistealuee- järjestöjen laaja konsensus, asetetaan oikeutetus-
5971: na on edistää toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja ti suuria odotuksia myös ryhtymiselle konkreetti-
5972: vähennetään vakavia köyhyysongelmia, syrjäy- siin toimenpiteisiin, joilla saadaan radikaaleja
5973: tymistä ja huono-osaisuuden kasautumista". muutoksia vähäosaisten ja syrjäytyneiden elä-
5974: Kirkko ja sen diakoniatyö on kiitettävästi kan- määnja hyvinvoinnin tasoon. Koska pitkittämäl-
5975: tanut myös yhteiskunnallista vastuutaan, kun lä asiat vain pahenevat, tulisi hallituksella jo täs-
5976: lama-ajat aiheuttivat monenlaista ahdinkoa suo- sä vaiheessa olla selkeät toimenpidesuunnitel-
5977: malaisten keskuudessa. Vaikka Suomen kansan- mat köyhyysongelman ratkaisuun - pelkkä oh-
5978: taloudellinen tilanne on parempi kuin koskaan, jelmapaperi ei ole riittävä todiste sitoutumisesta
5979: eivät leipäjonot ja toimeentulotuen saajien jouk- asian hoitamiseen.
5980: ko ole merkittävästi vähentyneet. Syystä voi-
5981: daan kysellä, onko Suomeen syntynyt rakenteel- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5982: lista köyhyyttä, joka vaatii erityisiä toimenpitei- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5983: tä. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5984: Kirkon nälkäryhmän kannanotossa on otettu vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5985: huomioon tärkeitä kansalaisryhmiä, joiden elä-
5986: mänedellytysten ja -laadun kohentaminen on Millä konkreettisilla toimenpiteillä hal-
5987: ensiarvoisen tärkeätä. Monet pitkäaikaistyöttö- litus aikoo parantaa pitkäaikaistyöttö-
5988: mät, syrjäytyneet nuoret, taloudellisissa vaikeuk- mien, syrjäytyneiden, mielenterveyson-
5989: sissa olevat lapsiperheet ja mielenterveysongel- gelmaisten ja talousvaikeuksissa ole-
5990: maiset elävät kestämättömässä ja epäinhimilli- vien lapsiperheiden hyvinvointia ja ase-
5991: sessä tilanteessa. Hyvinvointivaltion jatkuvuu- maa?
5992:
5993:
5994: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1999
5995:
5996: Sakari Smeds /skl
5997:
5998:
5999:
6000: Versio 2.0
6001: KK 238/1999 vp- Sakari Smeds /skl Ministerin vastaus
6002:
6003:
6004:
6005:
6006: Eduskunnan puhemiehelle
6007:
6008: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa saalta syrjäytymisen torjunnassa ihmisten lähi yh-
6009: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, teisöjen, omaisten, sukulaisten ja naapurien mah-
6010: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen dollisuudet ja kyky tukea osallistumista ja osalli-
6011: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari suutta yhteisössä ovat keskeistä.
6012: Smedsin /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Hallitusohjelman pohjalta hallituksen iltakou-
6013: sen KK 238/1999 vp: lu on 9.6.1999 käsitellyt valtioneuvoston kans-
6014: liassa valmistellun ns. hankesalkun, jonka koh-
6015: Millä konkreettisilla toimenpiteillä hal- dassa 8.3. on koottu yhteen hallituksen merkittä-
6016: litus aikoo parantaa pitkäaikaistyöttö- vimmät yksittäiset toimet syrjäytymisen ja köy-
6017: mien, syrjäytyneiden, mielenterveyson- hyyden estämiseksi. Tavoitteena on, että suurim-
6018: gelmaisten ja talousvaikeuksissa ole- massa syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien,
6019: vien lapsiperheiden hyvinvointia ja ase- mm. pitkäaikaistyöttömien, mielenterveys- ja
6020: maa? päihdeongelmaisten sekä ylivelkaantuneiden ja
6021: heidän perheidensä elämänhallinnan edellytyk-
6022: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- siä kohennetaan ja etsitään ratkaisuja toimeen-
6023: vasti seuraavaa: tulo-ongelmiin. Hallinnonalojen välistä yhteis-
6024: Sosiaalinen syrjäytyminen on kaikkia yhteiskun- työtä vahvistetaan syrjäytymisen ja köyhyyden
6025: tia koskeva vakava ongelma. Tämän vuoksi estämiseen liittyvissä toimenpiteissä. Hankesal-
6026: asiaan pyritään löytämään ratkaisuja niin maail- kussa on erikseen mainittu seuraavat toimet:
6027: manlaajuisesti kuin eurooppalaisella ja kansalli- -Konkreettisia toimenpiteitä on tarkoitus si-
6028: sella tasollakin. Hyvinvointiyhteiskunnat ovat sällyttää Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja
6029: kyenneet kohtuullisen hyvin ratkaisemaan abso- toimintaohjelmaan vuosille 2000-2003. Tämä
6030: luuttisen köyhyyden ongelman, mutta samanai- ohjelma vahvistetaan valtioneuvostossa syys-
6031: kaisesti niillä on vaikeuksia pitää hallinnassa so- kuussa 1999 ja sen toteuttamista seurataan jatku-
6032: siaalisen syrjäytymisen uhkia. vasti. Väliraportti tehdään hallituskauden puoli-
6033: Syrjäytymisellä ymmärretään yleensä ongel- välissä.
6034: mia, jotka syntyvät kasaantuneesta huono-osai- - Sosiaali- ja terveysministeriössä käsitel-
6035: suudesta. Syrjäytyneet ovat yleensä yhtäaikaa lään ja arvioidaan ns. nälkäryhmän ja poikkihal-
6036: syrjässä työstä, riittävästä toimeentulosta ja osal- linnollisen yhteistyöryhmän tekemät esitykset
6037: lisuudesta yhteiskuntaan. syrjäytymisen torjumiseksi ja tehdään tältä poh-
6038: Hallitus on ohjelmassaan kiinnittänyt huomio- jalta tarvittavat toimenpide-esitykset.
6039: ta syrjäytymisen torjumiseen monien eri asioi- -Hallinnonalojen välisen syrjäytymisen vas-
6040: den yhteydessä. Uhkat eivät ole ratkaistavissa taisen yhteistyöryhmän rooli virallistetaan ja
6041: vain yhden politiikan lohkon tai hallinnonalan vahvistetaan siten, että se toimii koko hallitus-
6042: toimenpitein, vaan tarvitaan kaikilla sektoreilla kauden ajan.
6043: tapahtuvaa toimintaa. Erityisen tärkeä kysymys -Sosiaali- ja työhallinnon välillä toimiva yh-
6044: on työllisyyden parantaminen ja erityisesti työti- teistyöryhmä pitkäaikaisasiakkaiden aktivoimi-
6045: laisuuksien saanti pitkäaikaistyöttömille. Toi-
6046:
6047: 2
6048: Ministerin vastaus KK 238/1999 vp- Sakari Smeds /skl
6049:
6050:
6051: seksi tekee esityksensä vuoden 1999 loppuun osioon, aluekehittäminen, kuntapolitiikka- ja
6052: mennessä. hallinto-osioon sekä ympäristö- ja asuminen
6053: - Sosiaalisen luototuksen mallien kokeilu -osioon.
6054: ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi on Sosiaali- ja terveysministeriö ja oikeus-
6055: käynnistetty kahdeksassa kunnassa ja Takuu-sää- ministeriö seuraavat yhteistyössä ylivelkaantu-
6056: tiössä. neiden tilannetta ja velkajärjestelylain toimivuut-
6057: - Syrjäytymisriskien ennaltaehkäisyn vah- ta. Velkajärjestelylaki auttaa velkojen järjeste-
6058: vistamiseksi käynnistetään päätösten sosiaalis- lyssä kohtuullisen hyvin.
6059: ten vaikutusten arvioinnin kehittäminen. Syrjäytymisen torjunta edellyttää yhdensuun-
6060: - Toteutetaan mielenterveysongelmaisten taisia toimia kaikilla hallinnonaloilla ja tasoilla.
6061: auttamiseen liittyvä Mielekäs elämä -hanke, jos- Se edellyttää myös ihmisten ja heidän elinyhtei-
6062: sa on mukana sekä mielenterveyden edistämi- söjensä tukea syrjäytymisuhkissa. Hallitus ko-
6063: seen tähtääviä käytännön toimia että mielenter- rostaa myös sitä, että ihmisten omaa vastuuta ja
6064: veysongelmaisten palvelujen kehittämistoimia. aktiivisuutta sekä kykyä kantaa vastuuta ja selvi-
6065: Näiden toimien ohella köyhyyden ja syrjäyty- tä kriiseistä tulee lisätä palveluita ja sosiaalitur-
6066: misen vastaisia toimia sisältyy hankesalkun ta- vaa kehitettäessä. Tämän mukaisesti hallitus
6067: lous- ja työllisyysosioon, oikeuspolitiikka- ja odottaa asetetulta aktiivisuustyöryhmältä konk-
6068: tasa-arvo-osioon, koulutus-, tiede- ja kulttuuri- reettisia esityksiä toimenpiteiksi.
6069:
6070:
6071: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
6072:
6073: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
6074:
6075:
6076:
6077:
6078: 3
6079: KK 238/1999 vp- Sakari Smeds /skl Ministems svar
6080:
6081:
6082:
6083:
6084: Tili riksdagens talman
6085:
6086: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger grannar kan och har möjlighet att stöda deltagan-
6087: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av det och delaktigheten i sarnhället.
6088: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sa- På basis av regeringsprogrammet har rege-
6089: kari Smeds /fkf undertecknade skriftliga spörs- ringens aftonskola 9.6.1999 behandlat den sk.
6090: mål SS 238/1999 rd: projektportföljen som beretts vid statsrådets
6091: kansli och där man under punkt 8.3 samlat rege-
6092: Med vilka konkreta åtgärder tänker re- ringens viktigaste enskilda åtgärder för att av-
6093: geringen förbättra välbefinnandet hos värja fattigdom och utslagning. Syftet är att för-
6094: och ställningen för personer som är bättra förutsättningama för att de grupper som
6095: långtidsarbetslösa eller utslagna eller har de största riskema att bli utslagna, dvs. bland
6096: har psykiska problem samt barnfamiljer annat långtidsarbetslösa, personer med psykiska
6097: med ekonomiska svårigheter? problem och missbruksproblem, överskuldsatta
6098: och deras familjer, skall kunna bemästra sitt liv
6099: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- och att finna lösningar på utkomstproblemen. I
6100: föra följande: åtgärdema för att avvärja utslagning och fattig-
6101: Social utslagning är ett allvarligt problem som dom skall samarbetet mellan förvaltningsom-
6102: berör alla sarnhällen. Därför försöker man såväl rådena stärkas. I projektportföljen närnns särskilt
6103: globalt som på europeisk och nationell nivå fin- följande åtgärder:
6104: na lösningar på detta problem. Välfårdssamhälle- - Konkreta åtgärder skall tas med i mål- och
6105: na har rätt så bra kunnat lösa problemet med ab- verksamhetsprogrammet för social- och hälso-
6106: solut fattigdom, men samtidigt har de svårighe- vården för åren 2000-2003. Detta program fast-
6107: ter med att ha kontroll över hoten om social ut- slås i statsrådet i september 1999 och man följer
6108: slagning. kontinuerligt med hur programmet genomförs.
6109: Med utslagning avses i allmänhet problem En mellanrapport kommer att göras vid halva re-
6110: som uppstår av att problemen hos dem som har geringsperioden.
6111: det särnre ställt anhopas. De utslagna står i all- - Vid socia1- och hälsovårdsministeriet be-
6112: mänhet utanför både arbetslivet, en tillräcklig ut- handlas och bedöms de framställningar som den
6113: komst och delaktighet i sarnhället. sk. hungergruppen och den tväradministrativa
6114: Regeringen har i sitt program i samband med samarbetsgruppen lagt fram för att avvärja
6115: flera olika frågor fåst uppmärksamhet vid av- utslagning och utgående från detta görs nödvän-
6116: värjning av utslagning. Hoten kan inte avvärjas diga förslag till åtgärder.
6117: med åtgärder inom endast en del av politiken Samarbetsgruppen mellan förvalt-
6118: eller ett förvaltningsområde, det behövs verk- ningsområdena för att avvärja utslagning skall bli
6119: sarnhet inom alla sektorer. En viktig fråga är att officiell och dess roll skall stärkas, så att arbets-
6120: förbättra sysselsättningen och särskilt att kunna gruppen kan verka under hela regeringsperioden.
6121: erbjuda arbete åt långtidsarbetslösa. Då det gäl- - Samarbetsgruppen mellan social- och ar-
6122: ler att avvärja utslagning är det å andra sidan vik- betsförvaltningen för att aktivera långtids-
6123: tigt att närsamhället, anhöriga, släktingar och
6124:
6125: 4
6126: Ministems svar KK 238/1999 vp - Sakari Smeds /skl
6127:
6128:
6129: klientema kommer att lägga fram sitt förslag kommunalpolitik och förvaltning samt miljö och
6130: inom år 1999. boende.
6131: - Försöket med social kreditgivning för att Social- och hälsovårdsministeriet och justitie-
6132: förebygga överskuldsättning har startat i åtta ministeriet följer tillsammans med de överskuld-
6133: kommuner och i Garanti-Stiftelsen. sattas situation och hur lagen om skuldsanering
6134: - För att stärka förebyggandet av riskema för för privatpersoner fungerar. Lagen om skuldsa-
6135: utslagning kommer man att utveckla utvär- nering för privatpersoner är till relativt stor hjälp
6136: deringen av beslutens sociala verkningar. vid skuldsanering.
6137: - Projektet Ett meningsfullt liv, med vilket Avvärjning av utslagning förutsätter parallell
6138: man försöker hjälpa personer med psykiska pro- verksamhet inom alla förvaltningsområden och
6139: blem, genomförs. 1 projektet ingår både praktis- nivåer och även människomas och närsamhällets
6140: ka åtgärder som siktar på att främja psykisk häl- stöd vid hot om utslagning. Regeringen betonar
6141: sa och verksamhet för att utveckla service för även att människomas eget ansvar och egen akti-
6142: personer med psykiska problem. vitet samt förmåga att bära ansvar och klara sig
6143: Vid sidan om dessa åtgärder ingår åtgärder för genom kriser skall bli större i samband med att
6144: att avvärja fattigdom och utslagning även i pro- tjänster och den sociala tryggheten utvecklas. 1
6145: jektportföljens delområden ekonomi och syssel- enlighet med detta väntar sig regeringen att den
6146: sättning, rättspolitik och jämställdhet, utbild- tillsatta arbetsgruppen gällande aktivitet kom-
6147: ning, vetenskap och kultur, regional utveckling, mer med konkreta förslag tili åtgärder.
6148:
6149:
6150:
6151: Helsingfors den 7 juli 1999
6152:
6153: Omsorgsminister Eva Biaudet
6154:
6155:
6156:
6157:
6158: 5
6159: KK 239/1999 vp- Jari Leppä /kesk
6160:
6161:
6162:
6163:
6164: KIRJALLINEN KYSYMYS 239/1999 vp
6165:
6166: Lunastuslain korvaussäännösten muuttaminen
6167:
6168:
6169:
6170:
6171: Eduskunnan puhemiehelle
6172:
6173: Muun muassa voima- ja maakaasulinjoja sekä lyminen ennallaan kaikissa lunastustapauksissa.
6174: suojelualueita lunastettaessa tai niiden käyttöoi- Korvaustaso on suurin piirtein sama kuin aiem-
6175: keuksia rajoitettaessa ongelmana on ollut, ettei- massa puolustuspakkolunastuslaissa, jossa se oli
6176: vät maksetut korvaukset yleisen oikeustajun mu- kallein käypä hinta. Mainitulla korvauksella on
6177: kaan ole aina vastanneet lunastuslain takaamaa hallituksen esityksen mukaan ollut merkittävä
6178: täyttä korvausta. Voimayhtiöitä ei myöskään kai- vaikutus puolustushallinnon maapolitiikan on-
6179: kissa tapauksissa voida pitää yleishyödyllisinä nistumiseen. Se on mahdollistanut hyvät naapu-
6180: yhteisöinä, koska ne ovat ottaneet tavoitteekseen ruussuhteet ympäröivien alueiden maanomista-
6181: nykyisin pelkästään liiketaloudellisen voiton ja jiin ja ehkäissyt kielteisten asenteiden syntymi-
6182: pyrkimisen mahdollisimman edulliseen asemaan sen lunastusten yhteydessä.
6183: yhä laajenevilla sähkömarkkinoilla. Mikäli lunastuslain käyvän hinnan mukainen
6184: Suojeltavat ranta-alueet poikkeavat yleensä korvaus muutettaisiin korkeimman käyvän hin-
6185: siinä määrin rakennettavista rannoista sijainnil- nan mukaiseksi korvaukseksi, se muokkaisi luul-
6186: taan, maisema-arvoiltaan ja luonnoltaan, että tavasti maanomistajien asenteita nykyistä luon-
6187: niillä on selvästi alueen kauppahintaa korottava nonsuojeluystävällisemmiksi. Vaikka korvaus-
6188: vaikutus. Esimerkiksi maisemallisesti kauniin määrät eivät todellisuudessa muuttuisi kovin pal-
6189: niemen arvo on aivan toista luokkaa kuin ns. ta- jon, saattaisivat lunastuksen kohteeksi joutuneet
6190: vallisen rantatontin. Kuitenkaan lunastustilan- kokea saaneensa kuitenkin täyden korvauksen.
6191: teessa tämä ero ei tule näkyviin, koska lunastus- Toinen lunastuksiin liittyvä lainsäädännölli-
6192: toimikunta etsii kauppahintarekisteristä kaik- nen aukko ilmenee siinä, kun lunastukset ja käy-
6193: kien kunnassa ja sen lähialueilla myytyjen ranta- tönrajoitukset tietyllä kiinteistöllä kumuloituvat.
6194: tonttien kaupoista keskihinnan, jota se pitää käy- Säännöllisin väliajoin samaan tilaan saattaa koh-
6195: vän hinnan mukaisena täytenä korvauksena. Lu- distua erilaisia pakkolunastuksia ja käytönrajoi-
6196: nastuksen kohteeksi joutunut ei kuitenkaan koe tuksia. Jossain määrin tämä voidaan ottaa huo-
6197: saaneensa täyttä korvausta eli sitä, jonka hän oli- mioon haitan korvausta määrättäessä, mutta pi-
6198: si alueesta saanut myydessään sen vapailla mark- temmällä aikavälillä tapahtuvaa kumulaatiota se
6199: kinoilla. ei koske. Ruotsin kaavoitus- ja rakennuslain 14
6200: Parisen vuotta sitten voimaan tulleessa puo- luvun 8 §:ssä on säännös, jonka mukaan lunas-
6201: lustuspakkolunastuslaissa on korvauksena kor- tus- ja korvausvelvollisuutta arvioitaessa on otet-
6202: kein käypä hinta, jolla hallituksen esityksen tava huomioon kaikki maankäytön rajoitukset,
6203: (HE 224/1996 vp) mukaan tarkoitetaan likipi- jotka alueelle on annettu 10 vuoden aikana. Vas-
6204: täen samaa hintatasoa kuin käyvällä hinnalla. taavanlainen säännös olisi tarpeen ottaa myös
6205: Kuitenkin se korostaa sitä, että lunastuskorvauk- meidän lunastuslakiimme.
6206: sen tulee taata luovuttajan varallisuusaseman säi-
6207:
6208: Versio 2.0
6209: KK 239/1999 vp- Jari Leppä /kesk
6210:
6211:
6212: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk- lunastukseen liittyvien epäkohtien kor-
6213: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit- jaamiseksi?
6214: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6215: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6216:
6217: Mihin toimenpiteisiin oikeusministeriö
6218: aikoo ryhtyä perusteluissa mainittujen
6219:
6220:
6221: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1999
6222:
6223: Jari Leppä /kesk
6224:
6225:
6226:
6227:
6228: 2
6229: Ministerin vastaus KK 239/1999 vp- Jari Leppä /kesk
6230:
6231:
6232:
6233:
6234: Eduskunnan puhemiehelle
6235:
6236: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tut korvaukset ovat käytännössä jääneet liian al-
6237: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, haisiksi.
6238: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Jollei korvauksesta päästä asianosaisten kans-
6239: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Le- sa sopimukseen, korvaus määrätään lunastustoi-
6240: pän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen mituksessa. Lunastustoimituksessa valvotaan vi-
6241: KK 239/1999 vp: ran puolesta, että kaikki lain mukaan korvattavat
6242: vahingot otetaan huomioon ja tulevat korvatuik-
6243: Mihin toimenpiteisiin oikeusministeriö si. Lunastustoimituksessa toimitusmiehet tutus-
6244: aikoo ryhtyä perusteluissa mainittujen tuvat lunastettavaan kohteeseen ja sen arvoon
6245: lunastukseen liittyvien epäkohtien kor- vaikuttaviin seikkoihin, minkä lisäksi asianosai-
6246: jaamiseksi? set voivat esittää näkemyksiään ja vaatimuksi-
6247: aan korvauksista. Kiinteistön kauppahintatilas-
6248: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toa käytetään vain apuna paikallisen hintatason
6249: vasti seuraavaa: määrittämisessä. Lopullinen korvaus määrätään
6250: Nykyisen lunastuslain ( 603/ 1977) lähtökohtana lunastettavan kohteen yksilöllisen arvioinnin pe-
6251: on täyden korvauksen periaate. Lunastettavan rusteella. Suojeltavien alueiden maisemalliset ar-
6252: omaisuuden omistajalla on oikeus saada korvaus vot tulevat näin huomioon otetuiksi lunastuskor-
6253: kaikista lunastuksen vuoksi aiheutuvista talou- vausta määrättäessä, koska ne vaikuttavat toden-
6254: dellisista menetyksistä niin, että hänen varalli- näköiseen myyntiarvoon.
6255: suusasemansa säilyy entisenä. Korvausperustee- Kysymyksessä viitataan omaisuuden lunasta-
6256: na on lunastettavan omaisuuden käypä hinta, jol- misesta puolustustarkoituksiin annettuun lakiin
6257: la tarkoitetaan sen oletettua markkinahintaa eli (1301/1996), jonka mukaan korvaus määrätään
6258: hintaa, joka olisi saatavissa vapaaehtoisella kau- korkeimman käyvän arvon mukaan. Kyseistä la-
6259: palla. Jollei tällä tavoin laskettu korvaus vastaa kia säädettäessä ei sinänsä luotu uutta korvauspe-
6260: luovuttajan täyttä menetystä, arviointi peruste- rustetta, vaan säilytettiin aikaisemmassa erityis-
6261: taan tuotto- tai kustannusarvoihin. Pääasiallises- laissa ollut korvausperuste.
6262: ti asumiseen tai elinkeinon harjoittamiseen käy- Lunastuslain nykyiset, käypään hintaan ja ta-
6263: tettävää omaisuutta lunastettaessa korvaus on loudellisen menetyksen arviointiin perustuvat
6264: määrättävä ainakin niin suureksi, että luovuttaja korvaussäännökset vastaavat yleisiä korvausoi-
6265: voi hankkia vastaavankaltaisen omaisuuden. keudellisia periaatteita. Suomessa niin vahingon-
6266: Eri asia on, kuinka hyvin yksittäistapauksissa korvaus-, vakuutus- kuin muussakin lainsäädän-
6267: kyetään määrittämään käyvän hinnan taso. Va- nössä on lähes poikkeuksettomana sääntönä, että
6268: paaehtoista kauppaa tehtäessäkin myyjällä ja os- korvaus määrätään todellisen vahingon mukaan.
6269: tajalla on erilaiset hintaodotukset Pakolla toteu- Ajatus siitä, että korvausmääriä nostamalla muo-
6270: tettavassa luovutuksessa näkemyserot kiinteis- kattaisiin maanomistajien asenteita nykyistä
6271: tön todellisesta arvosta ymmärrettävästi kärjisty- luonnonsuojeluystävällisemmiksi, ei tunnu hy-
6272: vät. Myös kysymyksessä on esitetty, että makse- väksyttävältä. Korvausperusteen ei tulisi vaikut-
6273: taa korvauksen määrään. Vahingon ylikompen-
6274:
6275:
6276: 3
6277: KK 239/1999 vp- Jari Leppä /kesk Ministerin vastaus
6278:
6279:
6280: saatio lunastustoimituksessa saattaisi vaikeuttaa päätöksiä, kuten rakennuksen suojelupäätöstä.
6281: myös vapaaehtoisten kauppojen ja vaihtojen te- Vaikka yksittäisestä päätöksestä ei vielä seuraisi
6282: kemistä, joihin nykyään pyritään lunastusten si- sellaisia merkittäviä vahinkoja, jotka Ruotsin
6283: jasta. lain mukaan olisi korvattava, korvaaruiskynnys
6284: Kysymyksessä otetaan esille myös se, että eri voi ylittyä, kun huomioon otetaan päätösten yh-
6285: lunastustoimitukset ja käytönrajoitukset usein teisvaikutus. Säännös estää myös sen, että vahin-
6286: keräytyvät samoille kiinteistöille, jolloin niiden ko korvattaisiin kiinteistönomistajalle kahteen
6287: yhteisvaikutuksena voi seurata korvaamatta jää- kertaan.
6288: viä haittoja. Tältä osin viitataan Ruotsin kaavoi- Oikeusministeriön käsityksen mukaan täyden
6289: tus- ja rakennuslain 14 luvun 8 §:ään, jonka 4 korvauksen periaate on hyväksyttävä ja luonnol-
6290: momentin mukaan korvausta määrättäessä ote- linen lunastuskorvauksen määräämisen peruste.
6291: taan huomioon myös eräiden aikaisempien viran- Se vastaa myös nykyisen hallitusmuodon 12 §:n
6292: omaispäätösten vaikutus. Kyseinen säännös ei ja juuri vahvistetun Suomen perustuslain 15 §:n
6293: kuitenkaan ole yleinen lunastusta koskeva sään- pakkolunastuslausekkeita. Oikeusministeriön
6294: nös, vaan se koskee tiettyjä, lähinnä rakennus- tai nykyisissä suunnitelmissa ei ole aikomusta ryh-
6295: purkuluvan epäämistä koskevia tilanteita ja nii- tyä uudistamaan lunastuslain korvaussäännöksiä.
6296: hin läheisesti liittyviä aikaisempia viranomais-
6297:
6298:
6299: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
6300:
6301: Oikeusministeri Johannes Koskinen
6302:
6303:
6304:
6305:
6306: 4
6307: Ministems svar KK 239/1999 vp -Jari Leppä /kesk
6308:
6309:
6310:
6311:
6312: Tili riksdagens talman
6313:
6314: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger liga värde kan vara olika. 1 spörsmålet sägs också
6315: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av att de ersättningar som betalats i praktiken varit
6316: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari för låga.
6317: Leppä /cent undertecknade skriftliga spörsmål Om man inte med partema kan komma över-
6318: SS 239/1999 rd: ens om ersättningen, fastställs den vid en inlös-
6319: ningsförrättning. Vid inlösningsförrättningen
6320: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta övervakas på tjänstens vägnar att all den skada
6321: för att rätta tili de i motiveringarna som enligt lag skall ersättas verkligen beaktas
6322: nämnda missförhållanden som ansluter och blir ersatt. Vid inlösningsförrättningen be-
6323: sig tili inlösning? kantar sig förrättningsmännen med den egendom
6324: som skalllösas in och de faktorer som påverkar
6325: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dess värde, utöver vilket partema kan framställa
6326: föra följande: sina synpunkter och krav i fråga om ersättning-
6327: Utgångspunkten för den nuvarande lagen om in- en. Prisstatistiken för fastigheter används bara
6328: lösen av fast egendom och särskilda rättigheter som hjälpmedel för att fastställa den lokala pris-
6329: (603/1977) är principen om full ersättning. Äga- nivån. Den slutliga ersättningen bestäms på basis
6330: ren till den egendom som skall lösas in har rätt av en individuell värdering av den egendom som
6331: till full ersättning för den ekonomiska förlust skalllösas in. På detta sätt kommer det landskap-
6332: som förorsakas av inlösningen så att hans förmö- liga värdet av ett område som skall skyddas att
6333: genhetsställning förblir densamma. Ersättnings- beaktas då inlösningsersättningen fastställs efter-
6334: grunden för egendom som skall inlösas är egen- som det sannolikt skulle påverka områdets för-
6335: domens gängse pris med vilket avses dess för- säljningspris.
6336: väntade marknadspris, dvs. det pris man skulle 1 spörsmålet hänvisas tilllagen om inlösen av
6337: erhålla vid en frivillig försäljning. Motsvarar inte egendom för försvarsändamål (130111996) en-
6338: den ersättning som räknas ut på detta sätt överlå- ligt viiken ersättningen skall bestämmas enligt
6339: tarens hela förlust, skall uppskattningen grundas högsta gängse pris. Då lagen i fråga stiftades ska-
6340: på egendomens avkastning eller de kostnader pades inte en ny ersättningsgrund som sådan,
6341: som lagts ner på den. Vid inlösning av egendom utan den ersättningsgrund som fanns i den tidiga-
6342: som huvudsakligen används för boende eller nä- re speciallagen bibehölls.
6343: ringsverksamhet skall den ersättning som fast- De nuvarande ersättningsbestämmelsema i in-
6344: ställs vara åtminstone så stor att överlåtaren kan lösningslagen vilka grundar sig på gängse pris
6345: skaffa motsvarande egendom. och en bedömning av den ekonomiska förlusten
6346: En annan fråga är hur väl man i enskilda fall svarar mot allmänna ersättningsrättsliga princi-
6347: kan fastställa på viiken nivå det gängse priset per. I Finland tillämpas inom skadestånds- och
6348: skall vara. Också vid frivilliga försäljningar har försäkringslagstiftningen liksom i annan lagstift-
6349: säljaren och köparen olika prisförväntningar. Vid ning nästan undantagslöst principen om att er-
6350: överlåtelser som genomförs med tvång är det na- sättningen bestäms enligt skadans faktiska stor-
6351: turligt att uppfattningama om en fastighets verk- lek. Tanken att man genom att höja ersättnings-
6352:
6353:
6354: 5
6355: KK 239/1999 vp- Jari Leppä /kesk Ministems svar
6356:
6357:
6358: be1oppen kunde fåjordägama att inta en mera po- om in1ösen utan gäller närmast vissa situationer
6359: sitiv attityd tili naturskydd känns inte accepta- då ett bygg- eller rivningslov avslås och tili dessa
6360: bel. Ersättningsgrunden borde inte få inverka på nära anslutna tidigare myndighetsbeslut, såsom
6361: ersättningens be1opp. Att vid in1ösningsförrätt- beslut om skydd av byggnader. Ä ven om ett en-
6362: ningar fastställa ersättningar som är större än den skilt beslut inte skulle förorsaka sådana betydan-
6363: faktiska ekonomiska förlusten kunde försvåra in- de skador som enligt svensk lag måste ersättas,
6364: gåendet av de frivilliga avta1 om köp och byten kan ersättningströskeln överskridas då man beak-
6365: som man nuförtiden strävar efter i stället för in- tar samverkan av alla beslut. Bestämmelsen
6366: 1ösning. hindrar också att fastighetsägaren får ersättning
6367: 1 spörsmå1et behand1as även det att det är sam- två gånger.
6368: ma fastigheter som utsätts för o1ika in1ösnings- En1igt justitieministeriets uppfattning är prin-
6369: förrättningar och begränsningar av nyttjanderätt, cipen om full ersättning en godtagbar och natur-
6370: varvid samverkan av dessa kan förorsaka o1ägen- lig grund för att fastställa inlösningsersättning.
6371: heter som inte blir ersatta. Med avseende på det- Den motsvarar också expropriationsklausulema i
6372: ta hänvisas tili 14 kap. 8 § i den svenska plan- 12 § i den nuvarande regeringsformen och 15 §
6373: och bygglagen enligt vars 4 mom. verkningama i Finlands grundlag som nyligen stadfåstes. För
6374: av vissa tidigare myndighetsbeslut skall beaktas närvarande har justitieministeriet inga planer på
6375: vid fastställandet av ersättning. Bestämme1sen i en reform av ersättningsbestämmelsema i inlös-
6376: fråga är emellertid inte en allmän bestämmelse ningslagen.
6377:
6378:
6379:
6380: Helsingfors den 7 juli 1999
6381:
6382: Justitieminister Johannes Koskinen
6383:
6384:
6385:
6386:
6387: 6
6388: KK 240/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk
6389:
6390:
6391:
6392:
6393: KIRJALLINEN KYSYMYS 240/1999 vp
6394:
6395: Työvoimatoimistojen toisistaan poikkeavat
6396: laintulkinnat
6397:
6398:
6399:
6400:
6401: Eduskunnan puhemiehelle
6402:
6403: Työvoimatoimistojen henkilöstömääriä on lisät- ten resurssien suuntaaminen turhaan ei istu tä-
6404: ty viime vuosina ja palveluun on haluttu panos- män päivän säästöajatteluun.
6405: taa. Kuitenkin eri työvoimatoimistojen virkaili-
6406: joiden tulkinnat lainkohdista vaihtelevat suures- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6407: ti. Tämän ovat kokeneet esimerkiksi yrittäjiksi sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6408: aikovat. Niin ikään asiakkaiden informointi on- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6409: tuu usein. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6410: Esimerkkinä on tapaus, jossa starttirahaa ha-
6411: kenut yrittäjäksi aikova henkilö ilmoitettiin yrit- Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
6412: täjyyskoulutukseen. Vasta koulutuksen jälkeen työvoimatoimistojen toisistaan poikkea-
6413: todettiin, että henkilön työkokemus ei ole riittä- vien laintulkintojen yhtenäistämiseksi,
6414: vä yrityksen perustamiseen ja rahoituksen saami- ja
6415: seen. Lisäksi yrittäjäksi aikovan henkilön tulota-
6416: so katsottiin työvoimatoimistossa liian pieneksi kuuluuko työvoimatoimistojen virkaili-
6417: ja hankkeen etenemistä jarrutettiin. Taloudellis- joiden tehtäviin puuttua ensisijaisesti
6418: yritysten kannattavuuteen?
6419:
6420:
6421: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1999
6422:
6423: Inkeri Kerola /kesk
6424:
6425:
6426:
6427:
6428: Versio 2.0
6429: KK 240/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk Ministerin vastaus
6430:
6431:
6432:
6433:
6434: Eduskunnan puhemiehelle
6435:
6436: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Työllisyysasetuksen säännökset edellyttävät, että
6437: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, aloitettavaksi aiotulla yrityksellä on edellytykset
6438: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kannattavaan toimintaan. Yritystoiminnan kan-
6439: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Ke- nattavuuden tutkimiseksi työvoimatoimisto voi
6440: rolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- pyytää ulkopuolisen tahon, esimerkiksi uusyri-
6441: sen KK 24011999 vp: tyskeskuksen tai TE-keskuksen yritysosaston
6442: lausunnon siitä, onko hakijan liikeidea ja toteut-
6443: Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tamistapa sellainen, että yritystoiminnan voi-
6444: työvoimatoimistojen toisistaan poikkea- daan arvioida olevan tulevaisuudessa kannatta-
6445: vien laintulkintojen yhtenäistämiseksi, vaa.
6446: ja Starttirahapäätöstä tehdessään työvoimatoi-
6447: misto käyttää paikallisten työmarkkinoiden
6448: kuuluuko työvoimatoimistojen virkaili- asiantuntijana sille työllisyyslainsäädännössä an-
6449: joiden tehtäviin puuttua ensisijaisesti nettua harkintavaltaa. Työvoimatoimiston on
6450: yritysten kannattavuuteen ? muun muassa kiinnitettävä huomiota siihen, et-
6451: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tei starttirahan myöntäminen vääristä samoja
6452: vasti seuraavaa: tuotteita ja palveluita tarjoavien tahojen välistä
6453: kilpailua. Näin ollen työvoimatoimiston startti-
6454: Työllisyysasetuksen (1363/1997) 42 §:n mu- raha-asioissa antamat päätökset vaihtelevat
6455: kaan työvoimatoimisto voi myöntää työttömälle alueellisesti.
6456: työnhakijalle omaehtoisen työllistymisen edistä- Lähtökohtana työvoimatoimistojen starttira-
6457: miseksi työllistämistukea eli ns. starttirahaa hä- han myöntämiseen liittyvässä menettelyssä kui-
6458: nen toimeentulonsa turvaamiseksi sinä aikana, tenkin on, että yhteistyössä asiakkaan kanssa sel-
6459: jona yritystoiminnan käynnistymisen ja vakiin- vitetään riittävän hyvin etukäteen, onko hakijalla
6460: nuttamisen arvioidaan kestävän. Starttirahan edellytyksiä yritystoiminnan käynnistämiseen,
6461: myöntäminen edellyttää muun muassa, että haki- onko hakijan liikeidea kannattava ja tarvitseeko
6462: jalla on yrittäjäkokemusta tai yrittäjätoiminnas- hakija yrittäjäkoulutusta, vai onko hänelle kerty-
6463: sa tarvittava koulutus, joka voidaan järjestää nyt riittävät valmiudet toimia yrittäjänä esimer-
6464: myös starttirahan maksamisen aikana ja että ha- kiksi aiemman yritystoiminnan kautta.
6465: kijalla arvioidaan muutoin olevan riittävät val- Kysymyksen perusteluosassa mainitussa yk-
6466: miudet aiottuun yritystoimintaan, ottaen huomi- sittäistapauksessa niin ei kuitenkaan ole tapahtu-
6467: oon yritystoiminnan laatu ja vaativuus. Starttira- nut, vaan vasta yrittäjäkoulutuksen aloittamisen
6468: han suuruus on noin 2 500---4 500 markkaa jälkeen hakijalle on ilmoitettu, ettei starttirahan
6469: kuukaudessa ja sitä voidaan maksaa enintään 10 myöntäminen ole mahdollista. Kysymyksen pe-
6470: kuukauden ajan. rustetuista ei tarkemmin käy ilmi, mikä työvoi-
6471: Työvoimatoimisto joutuu starttirahaa myön- matoimisto on nyt esillä olevassa yksittäis-
6472: täessään kiinnittämään huomiota myös yritystoi- tapauksessa kyseessä.
6473: minnan kannattavuuteen liittyviin kysymyksiin.
6474:
6475:
6476: 2
6477: Ministerin vastaus KK 240/1999 vp - Inkeri Kerola /kesk
6478:
6479:
6480: Työministeriön toimeenpano-osastolla on veluprosesseja. Myös starttiraha kuuluu em. Tuo-
6481: käynnistynyt kuluvan vuoden aikana Tuote-pro- te-projektin piiriin. Tuote-projektin tulokset si-
6482: jekti. Projektin tavoitteena on selkiinnyttää työ- sällytetään työvoimatoiroistoille annettavaan
6483: voimatoimistojen palvelukonseptia, kehittää pal- koulutukseen ja ohjeistukseen.
6484: velujen asiakaslähtöisyyttä ja systematisoida pal-
6485:
6486:
6487: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1999
6488:
6489: Työministerin sijainen
6490: Ministeri Maija Rask
6491:
6492:
6493:
6494:
6495: 3
6496: KK 240/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk Ministems svar
6497:
6498:
6499:
6500:
6501: Tili riksdagens talman
6502:
6503: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger tag som sökanden ärnnar starta har förutsättning-
6504: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av ar att bli lönsamt. För utredande av om företaget
6505: statsrådet översänt följande av riksdagsman In- har förutsättningar för en lönsam verksarnhet kan
6506: keri Kerola /cent undertecknade skriftliga spörs- arbetskraftsbyrån be ett utlåtande av en utom-
6507: mål SS 24011999 rd: stånde instans, t.ex. nyföretagarcentralen eller ar-
6508: betskrafts- och näringscentralens företags-
6509: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta avdelning, om huruvida sökandens affårside och
6510: för att samordna olika arbetskraftsbyrå- sättet att förverkliga den är sådana att företag-
6511: ers från varandra avvikande lagtolk- verksamheten kan bedömas bli lönsam.
6512: ningar, samt hör dettili arbetskraftsby- När arbetskraftsbyrån fattar sitt beslut om
6513: råernas tjänstemäns uppgifter att i startpenning använder den i egenskap av expert
6514: första handfästa uppmärksamhet vidfö- på den lokala arbetsmarknaden den prövnings-
6515: retagens lönsamhet? rätt den enligt sysselsättningslagstiftningen har.
6516: Arbetskraftsbyrån skall bland annat fåsta upp-
6517: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- märksarnhet vid att beviljandet av startpenning
6518: föra följande: inte snedvrider konkurrensen mellan andra som
6519: Enligt 42 § sysselsättningsförordningen erbjuder samma produkter eller tjänster. Av den-
6520: (1363/1997) kan arbetskraftsbyrån till en arbets- na anledning avviker arbetskraftsbyråemas be-
6521: lös arbetssökande för främjande av hans egna in- slut i startpenningsärenden från varandra i olika
6522: satser för att skaffa sig arbete bevilja sysselsätt- delar av landet.
6523: ningsstöd, dvs. s.k. startpenning, för tryggande Utgångspunkten för förfarandet när arbets-
6524: av hans utkomst under den tid som beräknas gå åt kraftsbyråema beviljar startpenning är dock att
6525: tili att starta och stabilisera företagsverksamhe- man i samråd med kunden tillräckligt väl på för-
6526: ten. För att startpenning skall kunna beviljas hand utreder, om sökanden har förutsättningar
6527: krävs bl.a. att sökanden har företagarerfarenhet för inledande av företagsverksarnhet, om sökan-
6528: eller sådan utbildning som behövs för företagar- dens affårside är lönsam och om sökanden behö-
6529: verksamheten, viiken även kan ordnas under den ver företagarutbildning eller om han t.ex. genom
6530: tid då stödet utbetalas, samt att sökanden, med sin tidigare företagarverksamhet har skaffat sig
6531: beaktande av typen av och kraven på företags- tillräckliga fårdigheter för att kunna verka som
6532: verksamheten, i övrigt bedöms ha tillräckliga företagare.
6533: förutsättningar att klara av den tilltänkta före- 1 det särskilda fall som närnns i spörsmålets
6534: tagsverksamheten. Startpenningen uppgår tili ca motivering har man dock inte förfarit på detta
6535: 2 500-4 500 mark i månaden och den kan be- sätt, utan sökanden har först efter det att han in-
6536: talas för högst tio månader. lett företagarutbildning meddelats att startpen-
6537: När arbetskraftsbyrån beviljar startpenning ning inte kan beviljas. Av motiveringen framgår
6538: måste den också fåsta uppmärksamhet vid frågor inte närmare viiken arbetskraftsbyrå det i det ak-
6539: som rör företagsverksarnhetens lönsamhet. 1 sys- tuella fallet är frågan om.
6540: selsättningsförordningen föreskrivs att det före-
6541:
6542: 4
6543: Ministems svar KK 240/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk
6544:
6545:
6546: Vid arbetsministeriets verkställande avdel- rad riktning och systematisera serviceprocesser.
6547: ning har i år startats Tuote-projekti (Projekt för Också startpenningen faller inom ramen för
6548: att utveckla serviceprodukter). Projektet syftar närnnda projekt. Resultaten av projektet kommer
6549: till att göra arbetskraftsbyråemas servicekoncept att tas med i kommande utbildning och anvis-
6550: klarare, utveckla servicen i en mer kundoriente- ningar för arbetskraftsbyråema.
6551:
6552:
6553: Helsingfors den 13 juli 1999
6554:
6555: Arbetsministems ställföreträdare
6556: Minister Maija Rask
6557:
6558:
6559:
6560:
6561: 5
6562: KK 241/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk
6563:
6564:
6565:
6566:
6567: KIRJALLINEN KYSYMYS 24111999 vp
6568:
6569: Asevelvollisten yksityisyrittäjien sosiaaliturva
6570:
6571:
6572:
6573:
6574: Eduskunnan puhemiehelle
6575:
6576: Lainsäädäntö turvaa varusmiespalvelukseen as- suuteen halukkaita nuoria tulisi tukea suoriutu-
6577: tuvalle henkilölle työpaikan säilymisen palveluk- maan tästä tehtävästä sekä jatkamaan yrityksen-
6578: sen päättymisen jälkeen. Lisäksi varusmiehille sä toimintaa asevelvollisuuden jälkeen, kuten on
6579: tarjotaan monia muita sosiaalietuja, kuten asun- mahdollista muillakin toimialoilla.
6580: non vuokratuki ja opintolainan korkotuki.
6581: Yksityisyrittäjät ovat asepalvelukseen astues- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6582: saan kuitenkin jääneet toimeentulonsa suhteen sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6583: epätasa-arvoiseen asemaan. Varsinkin yksin yri- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6584: tyksessään työskenteleville nuorille asepalveluk- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6585: seen astuminen tuottaa suuria ongelmia. Heidän
6586: työpaikkansa säilyvyyttä ei takaa mikään taho Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
6587: eikä toimitilojen vuokramenoihin saa avustusta. asepalvelukseen astuvien yksityisyrittä-
6588: Monet joutuvatkin lopettamaan liiketoimintan- jien sosiaaliturvan parantamiseksi ja
6589: sa, koska eivät kykene hoitamaan asiakasvelvoit- työpaikan säilyttämiseksi?
6590: teitaan kasarmilta käsin. Yritteliäitä asevelvolli-
6591:
6592:
6593:
6594: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1999
6595:
6596: Inkeri Kerola /kesk
6597:
6598:
6599:
6600:
6601: Versio 2.0
6602: KK 24111999 vp- Inkeri Kerola /kesk Ministerin vastaus
6603:
6604:
6605:
6606:
6607: Eduskunnan puhemiehelle
6608:
6609: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa soa, jos tällä on yhteinen lapsi asevelvollisen
6610: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kanssa, sekä asevelvollisen omaa tai hänen avio-
6611: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen puolisonsa alaikäistä lasta. Sotilasavustus on saa-
6612: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Ke- jalleen verovapaa etuus.
6613: rolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon
6614: sen KK 241/1999 vp: hakijan ja hänen perheenjäsentensä palvelusaika-
6615: na käytettävissä olevat tosiasialliset tulot.
6616: Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Yksityisyrittäjän sotilasavustuksen määrää
6617: asepalvelukseen astuvien yksityisyrittä- laskettaessa otetaan muiden tulojen ohella huo-
6618: jien sosiaaliturvan parantamiseksi ja mioon myös mahdollinen palveluksen aikainen
6619: työpaikan säilyttämiseksi? elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansio- ja
6620: pääomatulo. Tulot otetaan huomioon nettotuloi-
6621: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- na verojen vähentämisen jälkeen.
6622: vasti seuraavaa: Kansaneläkelaitos maksaa niin ikään palve-
6623: Asevelvollisuutta suorittavien sosiaaliturvan pe- luksessa olevalle asevelvolliselle asumistukilain
6624: rustan muodostaa sotilasavustuslain (78111993) (408/197 5) mukaista asumistukea vuokra-, omis-
6625: mukainen sotilasavustus. Sotilasavustuksen saa- tus- tai asumisoikeusasunnon asumismenojen vä-
6626: misen yleisenä edellytyksenä on, että palvelus on hentämiseen, mikäli tuki on myönnetty jo ennen
6627: heikentänyt avustuksen hakijan toimeentulomah- asevelvollisen palvelukseen astumista. Tällöin
6628: dollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa. maksetaan sotilasavustuksen mukaisena asumis-
6629: Kansaneläkelaitos korvaa asevelvollisuuslain avustuksena ainoastaan asumismenojen ja asu-
6630: (452/1950) tai siviilipalveluslain (1723/1991) mistuen erotus.
6631: nojalla palveluksessa olevalle asevelvolliselle Sotilasavustuksen edellytysten ja maksamisen
6632: sotilasavustuslain mukaisena asumisavustukse- suhteen yrittäjät ovat tasa-arvoisessa asemassa
6633: lla hänen käytössään olleesta vuokra-, omistus- muiden asevelvollisten kanssa. Myös isyysraha
6634: tai asumisoikeusasunnosta aiheutuvat todelliset maksetaan lapsen hoitoon Osallistuvalle asevel-
6635: asumismenot Lisäksi asevelvolliselle itselleen volliselle. Edelleen sairaanhoitokustannuksista
6636: korvataan sotilasavustuksena ns. markkinaeh- voi saada korvausta, jos puolustusvoimien mak-
6637: toisten opintolainojen korot, jotka erääntyvät suttomien sairaanhoitopalveluiden ja lääkkeiden
6638: maksettaviksi palvelusaikana. Opiskelijan opis- ohella on perusteltua syytä muuhun käyttöön.
6639: kelua varten ottamien ns. vanhojen korkotukilai- Sotilasavustuksen toimeenpanotehtävät siir-
6640: nojen korot korvataan korkoavustuksena. Soti- rettiin kunnilta Kansaneläkelaitokselle vuoden
6641: lasavustuslakia sovelletaan myös vapaaehtoises- 1994 alusta lukien. Tehtävien siirron yhteydessä
6642: sa asepalveluksessa oleviin naisiin. muutettiin sotilasavustuslakia ja mm. sotilas-
6643: Asevelvollisen omaiselle maksetaan sotilas- avustuksen saantiperusteita tarkistettiin. Sosiaa-
6644: avustuksella perusavustusta, asumisavustusta ja li- ja terveysministeriön mielestä sotilasavustus-
6645: erityisavustusta turvaamaan hänen toimeentulon- järjestelmän kautta ei ole tarkoituksenmukaista
6646: sa. Omaisella tarkoitetaan puolisoa, avopuoli- järjestää yksityisyrittäjien eikä myöskään mui-
6647:
6648:
6649: 2
6650: Ministerin vastaus KK 24111999 vp- Inkeri Kerola /kesk
6651:
6652:
6653: densotilasavustusta saavien ryhmien asevelvolli- kuusi kuukautta mm. taloudellisten asioiden hoi-
6654: suuden aikaista toimeentuloturvaa nykyistä laa- tamista varten. Henkilökohtaisen syyloman lo-
6655: jempana. mapäivät kuitenkin siirtävät vastaavasti kotiutta-
6656: Nykyinen asevelvollisuuslaki ei salli varus- mista.
6657: miehen olevan vakinaisessa työssä palvelusaika- Maatalousyrittäjällä, joka täyttää maatalous-
6658: naan. Pääesikunnan ilmoituksen mukaan tilapäi- yrittäjien lomituspalvelulain (123111996) mukai-
6659: nen työskentely on kuitenkin mahdollista vapaa- set sijaisavun saamisedellytykset, on oikeus si-
6660: aikana ja lomilla, kunhan se ei haittaa palveluk- jaisapuun varusmiespalveluksen tai siviilipalve-
6661: sen normaalia suorittamista. Iltavapaat ja viikon- luksen suorittamisen ajaksi.
6662: loppuvapaat ovat säännöllisiä ja ovat varusmies- Yksityisyrittäjällä on edellä esitetyn perus-
6663: ten käytettävissä esimerkiksi yritystoiminnan teella erilaisia- joskin rajoitettuja- mahdolli-
6664: hoitamista varten. Nykyisen palvelusjärjestel- suuksia yritystoiminnan hoitamiseen asepalve-
6665: män puitteissa henkilökohtaisia lomia on 6--18 lun aikana. Pääesikunnan ilmoituksen mukaan
6666: päivää palvelusajan pituuden mukaan. Nämä on varusmiespalvelua pyritään myös kehittämään
6667: tarkoitettu erilaisten henkilökohtaisten asioiden siten, että sen suorittamisen yhteydessä voitai-
6668: hoitamista varten. Pakottavista syistä voidaan siin varusmiesten perustellut erityistarpeet ottaa
6669: myöntää henkilökohtaista syylomaa enintään mahdollisimman joustavasti huomioon.
6670:
6671:
6672: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
6673:
6674: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
6675:
6676:
6677:
6678:
6679: 3
6680: KK 24111999 vp- Inkeri Kerola /kesk Ministems svar
6681:
6682:
6683:
6684:
6685: Tili riksdagens talman
6686:
6687: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger vämpliktiges sambo, om denna har ett gemen-
6688: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av samt bam med den vämpliktige, samt den väm-
6689: statsrådet översänt följande av riksdagsman In- pliktiges egna eller hans makas minderåriga bam.
6690: keri Kerola /cent undertecknade skriftliga spörs- Militärunderstödet är en skattefri förmån.
6691: mål SS 241/1999 rd: Vid beviljande av understödet beaktas den sö-
6692: kandes och hans familjemedlemmars faktiska,
6693: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta disponibla inkomster.
6694: för att ge privatföretagare som inträder Vid beräkningen av militärunderstödets be-
6695: i beväringstjänst ett bättre socialskydd lopp för en privatföretagare beaktas vid sidan av
6696: och möjlighet att behålla sitt arbete? öriga inkomster också de eventuella förvärvs-
6697: och kapitalinkomster av näringsverksarnhet eller
6698: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- lantbruk som han har under militärtjänstgöring-
6699: föra följande: en. Inkomstema beaktas i form av nettoinkom-
6700: Socialskyddet för dem som fullgör vämplikten ster efter skatt.
6701: utgörs av det mi1itärunderstöd som beta1as enligt Folkpensionsanstalten betalar också bostads-
6702: militärunderstödslagen (781/1993). Den allmän- bidrag enligt lagen om bostadsbidrag (408/1975)
6703: na förutsättningen för erhållande av militärun- till en vämpliktig under tjänstgöringen för att un-
6704: derstöd är att tjänstgöringen försämrar utkomst- derlätta boendekostnadema för en hyres-, ägar-
6705: möjlighetema för den som söker understöd samt eller bostadsrättsbostad, om bidraget har bevil-
6706: att sökanden är i behov av understödet. jats innan den vämpliktige inledde sin tjänstgö-
6707: Folkpensionsanstalten ersätter med stöd av ring. Härvid betalas bostadsunderstöd i form av
6708: vämpliktslagen (452/1950) eller civiltjänstlagen militärunderstöd endast för skillnaden mellan de
6709: ( 172311991) en vämpliktig som fullgör sin tjänst- verkliga boendekostnadema och bostadsbidra-
6710: göring för de faktiska boendekostnadema för en get.
6711: hyres-, ägar- eller bostadsrättsbostad i form av 1 fråga om förutsättningama för utbetalning av
6712: bostadsunderstöd enligt militärunderstödslagen. militärunderstöd befinner sig företagare i jäm-
6713: Dessutom erhåller den vämpliktige själv ersätt- bördig ställning med andra vämpliktiga. Också
6714: ning i form av militärunderstöd för räntoma på faderskapspenning utbetalas till en vämpliktig
6715: sådana studielån till s.k. marknadsränta som för- som deltar i vården av sitt bam. Ytterligare kan
6716: faller till betalning under tjänstgöringstiden. ersättning fås för sjukvårdskostnader om det
6717: Räntoma på gamla s.k. räntestödslån som en stu- finns grundad anledning till annan användning
6718: derande lyft för studier ersätts i form av ränte- vid sidan av den sjukvårdsservice och de läkeme-
6719: stöd. Militärunderstödslagen tillämpas också på del som försvarsmakten tillhandahåller gratis.
6720: kvinnor som fullgör frivillig militärtjänst. Verkställighetsuppgiftema i samband med mi-
6721: Till den vämpliktiges anhöriga betalas grund- litärunderstödet överfördes från kommunema till
6722: understöd, bostadsunderstöd och särskilt under- folkpensionsanstalten fr.o.m. år 1994. 1 samband
6723: stöd som tillförsäkrar dem en skälig utkomst. med överföringen av uppgiftema ändrades mili-
6724: Med anhöriga avses den vämpliktiges maka, den tärunderstödslagen och gjordes en översyn bl.a.
6725:
6726:
6727: 4
6728: Ministerns svar KK 24111999 vp- Inkeri Kerola /kesk
6729:
6730:
6731:
6732: av grunderna för erhållande av militärunderstöd. den av personlig karaktär. Av tvingande person-
6733: Enligt social- och hälsovårdsministeriet är det liga skäl kan s.k. orsakspermission beviljas för
6734: inte ändamålsenligt att genom militärunderstöds- högst sex månader, bl.a. för skötsel av ekonomis-
6735: systemet utvidga det nuvarande utkomstskyddet ka ärenden. En sådan permission förskjuter dock
6736: under värnpliktstiden för vare sig privatföre- hemförlovningen med motsvarande antal dagar.
6737: tagare eller andra grupper som erhåller militärun- En lantbruksföretagare som uppfyller vill-
6738: derstöd. koren för erhållande av vikariehjälp enligt la-
6739: Den nu gällande värnpliktslagen tillåter inte gen om avbytarservice för lantbruksföretagare
6740: att beväringarna har stadigvarande arbete under ( 1231/ 1996) har rätt att få vikariehjälp för den tid
6741: tjänstgöringen. Enligt meddelande från huvud- under viiken han fullgör beväringstjänst eller ci-
6742: staben är det dock möjligt att utföra tillfålligt ar- viltjänst.
6743: bete under fritid och permissioner, så länge som En privatföretagare har med stöd av vad som
6744: det inte inverkar på den normala tjänstgöringen. sägs ovan olika möjligheter - även om de är be-
6745: Kvälls- och veckoslutspermissioner är regelbun- gränsade - att sköta företagsverksarnhet under
6746: det återkommande och det står beväringarna fritt sin värnpliktstid. Enligt meddelande från huvud-
6747: att använda dem för att t.ex. sköta företagsverk- staben strävar man också efter att utveckla bevä-
6748: sarnhet. Inom ramen för det nuvarande tjänstgö- ringstjänsten, så att man på ett så smidigt sätt
6749: ringssystemet kan personliga permissioner för som möjligt kanta hänsyn till beväringarnas mo-
6750: 6-18 dagar beviljas beroende på tjänstgörings- tiverade specialbehov i samband med fullgöran-
6751: tiden. Dessa är avsedda för att sköta olika ären- det av tjänstgöringen.
6752:
6753:
6754: Helsingfors den 7 juli 1999
6755:
6756: Omsorgsminister Eva Biaudet
6757:
6758:
6759:
6760:
6761: 5
6762: KK 242/1999 vp - Sulo Aittoniemi /alk
6763:
6764:
6765:
6766:
6767: KIRJALLINEN KYSYMYS 242/1999 vp
6768:
6769: Taajamien läheisyyteen pesiytyneiden karhu-
6770: jen lopettaminen
6771:
6772:
6773:
6774:
6775: Eduskunnan puhemiehelle
6776:
6777: Tänä keväänä on tehty taajamien läheisyyteen ihmiset eivät uskalla toteuttaa ns. jokamiehen-
6778: pesiytyneistä karhuista havaintoja enemmän kuin oikeuttaan luonnossa samoilemalla, he saavat pe-
6779: koskaan. Yksi karhu tallusteli Tampereen Pelto- lätä jo henkensä edestä kotinsa läheisyydessä.
6780: lammilla lenkkipolkua pitkin kohti keskustaa ja
6781: Ikaalisissa yksi karhu käyskeli kylän keskustas- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6782: sa, josta ihmiset hätistelivät sitä pois autojen sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6783: kanssa. Kyseinen karhu on jäänyt oleskelemaan tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6784: ihmisasuntojen läheisyyteen herättäen kauhua ih- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6785: misissä, jotka eivät paljon enää uskalla liikkua
6786: kotinsa ulkopuolella. Kuluvalla viikolla taas Vaikka hallitus pyrkii todennäköisesti
6787: joutsen pelasti kalastajat karhun raatelulta ajaen estämään ihmisiltä ns. jokamiehen-
6788: karhun pakosalle poikasiaan puolustaessaan. oikeuden käytön täyttämällä metsät kar-
6789: Poliisipäälliköllä on käsittääkseni oikeus an- huilla, tulisi sen huolehtia ainakin siitä,
6790: taa lupa tällaisten häirikkökarhujen kaatami- että taajamien läheisyyteen pesiytyneet
6791: seen. Nyt poliisipäälliköt ovat tulleet niin aroik- ns. häirikkökarhut lopetettaisiin; mitä
6792: si, etteivät uskalla lupaa antaa. Sen lisäksi, että hallitus aikoo tehdä, että näin tapahtuu?
6793:
6794:
6795: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
6796:
6797: Sulo Aittaniemi /alk
6798:
6799:
6800:
6801:
6802: Versio 2.0
6803: KK 242/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministerin vastaus
6804:
6805:
6806:
6807:
6808: Eduskunnan puhemiehelle
6809:
6810: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa valistustoiminnan avulla. Vahinkokohteet pyri-
6811: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tään suojaamaan ja asutuksen läheisyyteen pysy-
6812: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen västi asettuneet karhut pyritään karkottamaan.
6813: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta- Mikäli uhkaavan vahingon estämiseksi ei ole
6814: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- muuta tyydyttävää ratkaisua, vahinkoa aiheutta-
6815: sen KK 242/1999 vp: va karhu on mahdollista tappaa. Tappaminen voi-
6816: daan suorittaa poliisin poliisilain (493/ 1995)
6817: Vaikka hallitus pyrkii todennäköisesti 25 §:n nojalla antamalla luvalla, maa- ja
6818: estämään ihmisiltä ns. jokamiehen- metsätalousministeriön metsästyslain (615/1993)
6819: oikeuden käytön täyttämällä metsät kar- 41 §:n nojalla antamalla luvalla sekä karhun
6820: huilla, tulisi sen huolehtia ainakin siitä, metsästysaikana riistanhoitopiirin metsästysase-
6821: että taajamien läheisyyteen pesiytyneet tuksen (86911998) 28 §:n nojalla antamalla
6822: ns. häirikkökarhut lopetettaisiin; mitä pyyntiluvalla tai poronhoitoalueena alueellisen
6823: hallitus aikoo tehdä, että näin tapahtuu? kiintiön puitteissa. Kulloinkin käytettävät keinot
6824: ratkaistaan tapauskohtaisesti.
6825: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
6826: vasti seuraavaa:
6827:
6828: Karhujen totuttamista ihmisen läheisyyteen pyri-
6829: tään estämään metsästäjäjärjestöjen suorittaman
6830:
6831:
6832: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1999
6833:
6834: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6835:
6836:
6837:
6838:
6839: 2
6840: Ministerns svar KK 242/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
6841:
6842:
6843:
6844:
6845: Tili riksdagens talman
6846:
6847: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger av jaktföreningar. Man strävar efter att skydda
6848: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av föremålen för skadegörelse och att få bort de
6849: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo bjömar som slagit sig ner i närheten av bebyggel-
6850: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs- se.
6851: mål SS 24211999 rd: Såvida det inte finns någon annan tillfredsstäl-
6852: lande lösning för att förhindra skada är det möj-
6853: Å·ven om regeringen sannolikt strävar ligt att ta livet av björn som orsakar skada. Avli-
6854: efter att hindra människor från att ut- vandet kan utföras med tillstånd av polis enligt
6855: nyttja allemansrätten genom att fY/la 25 § polislagen (493/ 1995), med tillstånd av
6856: skogarna med björnar borde rege- jord- och skogsbruksministeriet enligt 41 § jakt-
6857: ringen åtminstone se tili att störande lagen (615/1993) och under jaktsäsongen för
6858: björnar som slagit sig ner i närheten av bjöm med jaktlicens som beviljas av jakt-
6859: bosättningscentra avlivas; vad ämnar vårdsdistriktet enligt 28 § jaktförordningen
6860: regeringen göra för att rätta tili si- (869/1998) eller inom renskötselområdet inom
6861: tuationen? ramen för den kvot som fastställts för området.
6862: Vi1ka medel som används avgörs från fall tili fall.
6863: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
6864: föra följande:
6865:
6866: Man försöker hindra björnar från att bli vana vid
6867: människor med hjälp av information som sprids
6868:
6869:
6870:
6871: Helsingfors den 1 juli 1999
6872:
6873: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6874:
6875:
6876:
6877:
6878: 3
6879: KK 243/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
6880:
6881:
6882:
6883:
6884: KIRJALLINEN KYSYMYS 243/1999 vp
6885:
6886: Kevyen liikenteen väylien aikaansaaminen Vil-
6887: jakkalan kirkonkylään
6888:
6889:
6890:
6891:
6892: Eduskunnan puhemiehelle
6893:
6894: Pienet, vilkkaatkin taajamat tahtovat Tielaitok- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6895: sen suunnittelussa jäädä toisarvoiseen asemaan sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6896: erityisesti kevyen liikenteen väylien suunnitte- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6897: lussa ja toteutuksessa. Yksi tällainen paikka on vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6898: Viljakkalan kirkonkylä Hämeen tiepiirissä. Kir-
6899: konkylän taajama-alue muodostuu kahdesta kes- Aikooko hallitus patistaa Tielaitosta ot-
6900: keisestä asuntoalueesta, keskustasta ja Säkin tamaan huomioon pienten, mutta vilk-
6901: asuntoalueesta. Taajama-aluetta risteävät toisaal- kaasti liikennöityjen taajamien kasva-
6902: ta Parkanon suunnasta kolmastielle Hämeenky- vat tarpeet kevyen liikenteen väylien
6903: röön johtava tie sekä taajaman kohdalla siitä ris- osalta, ja
6904: teävä Ylöjärvelle johtava maantie. Erityisesti ke-
6905: säaikaan liikenne on erityisen vilkasta näillä teil- olisiko mahdollista, että juuri Viljak-
6906: lä, mutta myös kirkonkylän keskustan läpi kulke- kalan kirkonkylän taajaman tarpeet
6907: valla ns. vanhalla Ylöjärventiellä. Viljakkalaan otettaisiin huomioon Hämeen tiepiiris-
6908: .. ?
6909: rakennetaan koko ajan uusia asuntoja, ja kevyen sa.
6910: liikenteen turvaaminen käy tästä syystä yhä tar-
6911: peellisemmaksi.
6912:
6913:
6914: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
6915:
6916: Sulo Aittaniemi /alk
6917:
6918:
6919:
6920:
6921: Versio 2.0
6922: KK 243/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministerin vastaus
6923:
6924:
6925:
6926:
6927: Eduskunnan puhemiehelle
6928:
6929: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa kevyen liikenteen väylää. Väylien rakentamis-
6930: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kustannukset muodostavat noin 20 prosenttia pii-
6931: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen rin perustienpidon rakentamiseen käyttämästä ra-
6932: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta- hasta. Kevyen liikenteen väylät on jo rakennettu
6933: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- suurimpaan osaan tiepiirin kuntakeskuksia. Ke-
6934: sen KK 24311999 vp: vyen liikenteen väylä puuttuu lähinnä enää muu-
6935: tamasta pienestä kuntakeskuksesta.
6936: Aikooko hallitus patistaa Tielaitosta ot- Hämeen tiepiiri saa lukuisia esityksiä uusista
6937: tamaan huomioon pienten, mutta vilk- kevyen liikenteen väylien rakentamiskohteista.
6938: kaasti liikennöityjen taajamien kasva- Siksi tiepiirissä parhaillaan tarkistetaankin vuon-
6939: vat tarpeet kevyen liikenteen väylien na 1994 laadittua selvitystä kevyen liikenteen
6940: osalta, ja väylien tarpeesta. Vuoden 1999 lopussa valmis-
6941: tuvassa selvityksessä määritellään kevyen liiken-
6942: olisiko mahdollista, että juuri Viljakka- teen väylien rakentamistarpeet ja esitetään, mis-
6943: lan kirkonkylän taajaman tarpeet otet- sä järjestyksessä ne toteutetaan. Hämeen tiepiiri
6944: taisiin huomioon Hämeen tiepiirissä? käsittelee tarkistuksen yhteydessä myös Viljak-
6945: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kalan kirkonkylän taajaman tarpeet. Viljakkalan
6946: vasti seuraavaa: kunta on luokitellut Yläjärventien kevyen liiken-
6947: teen väylän välillä maantie 276 - Kurjentie
6948: Liikenneministeriö ohjaa Tielaitoksen tuotantoa alueellaan kiireellisimmäksi väyläkohteeksi,
6949: vuosittaisilla tulostavoitteilla ja on asettanut vuo- mikä otetaan huomioon lopullista ohjelmaa laa-
6950: den 1999 tulostavoitteiksi muun muassa liiken- dittaessa. Hanke ei kuitenkaan tällä hetkellä si-
6951: neturvallisuuden ja kevyen liikenteen olosuhtei- sälly vuosien 1999-2003 toiminta- ja talous-
6952: den parantamisen. suunnitelmaan.
6953: Hämeen tiepiirin 62 kunnan alueella rakenne-
6954: taan vuosittain noin 20 kilometrin verran uutta
6955:
6956:
6957:
6958: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1999
6959:
6960: Liikenneministerin sijainen
6961: Ministeri Kimmo Sasi
6962:
6963:
6964:
6965:
6966: 2
6967: Ministems svar KK 243/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
6968:
6969:
6970:
6971:
6972: Tili riksdagens talman
6973:
6974: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger trafik. Kostnadema för byggandet av ledema ut-
6975: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av gör ca 20 % av de pengar som distriktet använder
6976: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo för byggande inom basväghållningen. Leder för
6977: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs- lätt trafik har redan byggts i de flesta av vägdi-
6978: mål SS 243/1999 rd: striktets kommuncentra. Det är främst några små
6979: kommuncentra som fortfarande saknar leder för
6980: Å.mnar regeringen kräva att Vägverket lätt trafik.
6981: beaktar små, men livligt trafikerade Tavastlands vägdistrikt får ett stort antal
6982: tätorters växande behov när det gäller framställningar om byggande av leder för lätt tra-
6983: leder för lätt trafik, och fik. Därför ser vägdistriktet som bäst över utred-
6984: ningen från år 1994 om behovet av leder för lätt
6985: är det möjligt att de behov som just trafik. 1 den utredning som blir klar i slutet av år
6986: tätorten Viljakkala kyrkby har beaktas 1999 definieras behoven av byggande av leder
6987: inom Tavastlands vägdistrikt? för lätt trafik och föreslås i viiken ordning leder-
6988: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- na skall byggas. 1 samband med översynen be-
6989: föra följande: handlar Tavastlands vägdistrikt också behoven i
6990: tätorten Viljakkala kyrkby. Viljakkala kommun
6991: Trafikministeriet styr Vägverkets produktion har klassificerat leden för lätt trafik på Ylöjärvi-
6992: med resultatmål som ställs upp för varje år. Re- vägen på sträckan landsväg 27 6- Kurjentie som
6993: sultatmål för 1999 är bl.a. en förbättrad trafiksä- det mest brådskande objektet inom sitt område
6994: kerhet och förbättrade förhållanden för den lätta och objektet beaktas därför när det slutliga pro-
6995: trafiken. grammet utarbetas. För närvarande ingår projek-
6996: 1 de 62 kommunema inom Tavastlands väg- tet dock inte i verksamhets- och ekonomiplanen
6997: distrikt byggs varje år ca 20 km nya leder för lätt för 1999-2003.
6998:
6999:
7000:
7001: Helsingfors den 8 juli 1999
7002:
7003: Ställföreträdare för trafikministem
7004: Minister Kimmo Sasi
7005:
7006:
7007:
7008:
7009: 7 200656
7010: 3
7011: KK 244/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
7012:
7013:
7014:
7015:
7016: KIRJALLINEN KYSYMYS 244/1999 vp
7017:
7018: Kymenlaakson selviytymisen ja kehittämisen
7019: tukeminen
7020:
7021:
7022:
7023:
7024: Eduskunnan puhemiehelle
7025:
7026: Valmet-Rauman rajut saneeraus- ja henkilöstön Nyt julkisuuteen tulleet Valmet-Rauma-yh-
7027: vähentämishankkeet ovat käytettävissä olevien tiön (Metso) henkilöstön vähentämishankkeet
7028: tietojen mukaan Karhulan yksikössä pelättyä merkitsevät koko Kymenlaakson taloudelle ja
7029: suuremmat. Pahimpien arvioiden mukaan yli työllisyydelle raskasta iskua. Seurannaisvaiku-
7030: 300:aa työpaikkaa uhkaa lopettaminen Kotkan tuksineen alueen työllisyys ja kuntien taloudelli-
7031: Karhulassa. Työpaikkojen menetykset koskevat nen asema heikkenevät pahimmassa tapauksessa
7032: myös Anjalankosken yksikköä. ratkaisevasti.
7033: Valmet-Rauman saneeraustoimenpiteet ku- Alue tarvitsee valtiovallalta erityiskohtelua.
7034: vaavat yksittäistapauksena tilannetta Kymen- Vähimmäistapauksessa Etelä-Kymenlaakso tuli-
7035: laaksossa. Maakunta on hyvin riippuvainen suh- si sisällyttää EU:n uuteen tavoite 2 -alueeseen.
7036: danneherkästä vientiteollisuudesta. Teollisuu- Valmet-Rauman päätökset koskevat myös Anja-
7037: den työpaikat ovat vähentyneet laman aikana lankoskea ja heijastuvat koko Kymenlaaksoon.
7038: tuotannon kasvusta huolimatta. Parhaimmillaan- Kymenlaakson saaminen mukaan EU:n tavoite
7039: kin uudet investoinnit kasvattavat tuottavuutta ja 2 -alueeseen on saanut uuden, vakavan perus-
7040: turvaavat yritysten markkina-asemat mutta vä- teen.
7041: hentävät pääsääntöisesti työpaikkoja. Sen sijaan
7042: elektroniikkateollisuuden sekä palvelu- ja raken- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7043: nusalojen työllisyysvaikutukset ovat suurem- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
7044: mat. Näiden alojen osuus maakunnan elinkeino- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7045: rakenteesta on vähäinen. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7046:
7047:
7048:
7049:
7050: Versio 2.0
7051: KK 244/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
7052:
7053:
7054: Millä pikaisilla keinoilla hallitus aikoo kuuluuko toimenpiteisiin maakunnan si-
7055: tukea Kymenlaakson alueellista kehitys- sällyttäminen EU:n tavoite 2 -aluee-
7056: tä ja työllisyyttä eliminoidakseen Val- seen?
7057: met-Rauman tuotannon alasajohankkei-
7058: den vaikutukset, ja
7059:
7060:
7061: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
7062:
7063: Pentti Tiusanen /vas Osmo Puhakka /kesk
7064: Matti Vähänäkki /sd Jyri Häkämies /kok
7065: Pekka Kuosmanen /kok Seppo Lahtela /kesk
7066: V aito Koski /sd Sakari Smeds /skl
7067: Markku Laukkanen /kesk Antero Kekkonen /sd
7068:
7069:
7070:
7071:
7072: 2
7073: Ministerin vastaus KK 244/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
7074:
7075:
7076:
7077:
7078: Eduskunnan puhemiehelle
7079:
7080: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa kään ollut tiedossa täsmällisiä arvioita Valmet-
7081: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, Rauman saneeraushankkeista.
7082: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Kansallisten tukialueiden määrittelyssä käyte-
7083: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- tyt tunnusluvut olivat 1) kolmen vuoden keski-
7084: sasen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- määräinen työttömyysaste, 2) nuoriso- ja pitkäai-
7085: myksen KK 244/1999 vp: kaistyöttömien osuus, 3) jalostustyöpaikkojen
7086: väheneminen vuodesta 1985, 4) nettomuutto sekä
7087: Millä pikaisilla keinoilla hallitus aikoo 5) maaseutuongelmien yhdistelmäindikaattori,
7088: tukea Kymenlaakson alueellista kehitys- jonka osina olivat BKT/asukas, alkutuotannon
7089: tä ja työllisyyttä eliminoidakseen Val- ammateissa toimivien osuus ja huoltosuhde (työ-
7090: met-Rauman tuotannon alasajohankkei- hön osallistumattomien suhde työssä oleviin).
7091: den vaikutukset, ja Tavoite 2 -alueiden osalta tilanne on toinen.
7092: Ehdotuksen valmistelussa oli mahdollista raken-
7093: kuuluuko toimenpiteisiin maakunnan si- nerahastojen yleisasetuksen mukaisesti ottaa
7094: sällyttäminen EU:n tavoite 2 -aluee- huomioon myös merkitykselliset ja todennetta-
7095: seen? vissa olevien tunnusmerkkien perusteella uhkaa-
7096: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vat vaikeat rakenneongelmat sekä korkea työttö-
7097: vasti seuraavaa: myysaste, jotka johtuvat yhden tai useamman
7098: teollisuuden toiminnan tai toimintojen käynnissä
7099: Edellisen hallituksen talouspoliittinen ministeri- olevasta tai suunnitellusta uudelleenjärjestelystä.
7100: valiokunta päätti 2.3.1999 Suomen ehdotuksesta Tavoite 2 -alueita koskevan ehdotuksen val-
7101: Euroopan komissiolle kansallisiksi tukialueiksi misteluvaiheessa valmistelijoilla oli tiedossa
7102: vuosille 2000-2006. Sen valmistelun yhtey- Valmet-Rauman Karhulan yksikön saneeraus-
7103: dessä vertailtiin kaikkia Itä-Suomen ulkopuoli- hankkeet. Ne olivat omalta osaltaan vaikuttamas-
7104: sia, 68:aa seutukuntaa komission antamaa mene- sa siihen, että talouspoliittinen ministerivalio-
7105: telmää käyttäen. Tässä tarkastelussa sen enem- kunta päätti 23 päivänä kesäkuuta sisällyttää
7106: pää Kotka-Haminan kuin Kouvolan seutukunta- Kotka-Haminan seutukunnan Suomen ehdotuk-
7107: kaan eivät olleet niin ongelmallisia, että niitä oli- seen tavoite 2 -alueiksi vuosille 2000--2006. Sen
7108: si ehdotettu mukaan kansallisiin tukialueisiin. sijaan Kouvolan seutukunta ei seutukuntien väli-
7109: Valmistelussa ei myöskään ollut mahdollista ot- sessä ongelmallisuustarkastelussa sijoittunut
7110: taa huomioon mahdollisia tulevia uhkia ja ongel- huonoimpien joukkoon, eikä se näin ollen sisälly
7111: mia. Toisaalta valmistelun yhteydessä ei myös- Suomen tavoite 2 -alue-ehdotukseen.
7112:
7113:
7114: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
7115:
7116: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
7117:
7118:
7119: 3
7120: KK 244/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas ym. Ministems svar
7121:
7122:
7123:
7124:
7125: Tili riksdagens talman
7126:
7127: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger När de nationella stödornrådena definierades
7128: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av var indikatorema 1) den genomsnittliga arbets-
7129: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pen- löshetsgraden under tre år, 2) andelen unga ar-
7130: tti Tiusanen /vänst m.fl. undertecknade skriftliga betslösa och långtidsarbetslösa, 3) hur mycket
7131: spörsmål SS 244/1999 rd: antalet arbetsplatser har minskat inom förädling-
7132: en sedan 1985, 4) nettoutflyttningen samt 5) en
7133: Med vilka snabba åtgärder ämnar re- kombinerad indikator för problemen på lands-
7134: geringen stöda den regionala utveck- bygden som bestod av bnp/invånare, andelen ar-
7135: lingen och sysselsättningen i Kymmene- betstagare i primärproduktionen och försörj-
7136: dalen för att eliminera verkningarna av ningsförhållandet ( förhållandet sysselsatta/icke
7137: att produktionen vid Valmet-Rauma körs sysselsatta).
7138: ner, och 1 fråga om mål 2- områdena är situationen en
7139: annan. Vid beredningen av förslaget var det möj-
7140: hör det tili åtgärderna att hålla landska- ligt att i enlighet med ramförordningen gällande
7141: pet kvar inom ramen för EU:s mål 2 strukturfondema beakta också betydande och
7142: -program? svåra strukturproblem som på basis av uppenba-
7143: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ra teeken hotar området samt hög arbetslöshets-
7144: föra följande: grad till följd av en pågående eller planerad om-
7145: organisering av en eller flera industriella verk-
7146: Den föregående regeringens finanspolitiska mi- samheter.
7147: nisterutskott fattade den 2 mars 1999 beslut om 1 det skedet då förslaget om mål 2- områden
7148: Finlands förslag till Europeiska kommissionen bereddes kände beredama till Valmet-Raumas
7149: om nationella stödområden för 2000-2006. 1 saneringsprojekt för enheten i Karhula. De bi-
7150: samband med beredningen av förslaget jämför- drog för sin del till att finanspolitiska ministerut-
7151: des alla 68 ekonomiska regioner utanför östra skottet den 23 juni beslutade att ta med den eko-
7152: Finland med hjälp av kommissionens metod. Vid nomiska regionen Kotka-Fredriksharnn i Fin-
7153: denna jämförelse var ingendera av de ekonomis- lands förslag till mål 2- områden för 2000-
7154: ka regionema Kotka-Fredrikshamn och Kouvola 2006. Däremot placerade sig inte den ekonomis-
7155: så problematisk att den skulle ha tagits med bland ka regionen Kouvola bland de sämsta i den inter-
7156: de nationella stödornrådena. Vid jämförelsen var na problemjämförelsen av de ekonomiska områ-
7157: det inte heller möjligt att beakta eventuella kom- dena och den ingår således inte i Finlands förslag
7158: mande hot och problem. 1 samband med bered- till mål 2- ornråden.
7159: ningen fanns det inte heller några exakta uppgif-
7160: ter om Valmet-Raumas saneringsprojekt.
7161:
7162:
7163:
7164: Helsingfors den 6 juli 1999
7165:
7166: Region- och kommunminister Martti Korhonen
7167:
7168:
7169: 4
7170: KK 245/1999 vp - Esa Lahtela /sd ym.
7171:
7172:
7173:
7174:
7175: KIRJALLINEN KYSYMYS 245/1999 vp
7176:
7177: Työttömyysturvalain työssäoloehtoa koskeva
7178: pykälä ja työsopimuslain mukainen vahingon-
7179: korvaus
7180:
7181:
7182:
7183:
7184: Eduskunnan puhemiehelle
7185:
7186: Kaupan alan työpaikoilla on tullut esiin tapauk- ten, että em. tilanteessa työttömyysturvan työssä-
7187: sia, joissa vajaata työaikaa tekevä henkilö on oloehto kertyisi myös siltä ajalta, jolta työnanta-
7188: pyytänyt lisätyötä työsopimuslain 42 b §:n mu- ja maksaa työsuhteen vahingonkorvausta. Vas-
7189: kaisesti. Työnantaja ei kuitenkaan ole antanut taava tilanne voi myös syntyä, jos lomautus on
7190: lisätyötä, vaikka työ on yrityksessä lisääntynyt osittain tai kokonaan aiheeton.
7191: siinä määrin, että työnantaja on käyttänyt lisä-
7192: apuna tilapäistä työvoimaa tai palkannut uusia Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7193: työntekijöitä. Todettakoon, että useiden työssä- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
7194: oloviikon työtuntien määrä oli alle 18 viikkotun- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7195: tia. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7196: Tästä menettelystä työnantaja joutunee sitten
7197: suorittamaan työsopimuslain 51 §:n mukaan Onko hallitus ollut tietoinen niistä on-
7198: TES:n palkan suuruista vahingonkorvausta. Ny- gelmista, jotka liittyvät pätkätyönteki-
7199: kyisen työttömyysturvalain mukaan tätä työsuh- jöiden asemaan, ja
7200: teen sisällä olevaa korvausaikaa ei lueta työnte-
7201: kijän työttömyysturvan työssäoloehtoon aikooko hallitus ryhtyä lainmuutostoi-
7202: oikeuttavaksi ajaksi. Koska kysymys on työnte- miin siten, että työttömyysturvan työssä-
7203: kijästä riippumattomasta seikasta, tilanne tuntuu- oloehto kertyisi myös siltä ajalta, jolta
7204: kin kohtuuttomalta: miksi laki ei anna työnteki- työnantaja maksaa työsuhteen perus-
7205: jälle täyttä suojaa? Koska näin on, työsopimusla- teella vahingonkorvausta antamatta jä-
7206: kia ja työttömyysturvalakia tulisikin muuttaa si- tetystä työstä?
7207:
7208:
7209:
7210: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
7211:
7212: Esa Lahtela /sd Susanna Huovinen /sd
7213: Matti Vähänäkki /sd Tuula Haatainen /sd
7214: Marjaana Koskinen /sd Rakel Hiltunen /sd
7215:
7216:
7217:
7218:
7219: Versio 2.0
7220: KK 245/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministerin vastaus
7221:
7222:
7223:
7224:
7225: Eduskunnan puhemiehelle
7226:
7227: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa oloehdon täyttymisestä eräillä työaloilla. Palkan-
7228: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, saajan työssäoloehto kertyy siis sellaiselta ajalta,
7229: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jolloin henkilö on ollut vakuutuksenalaisessa
7230: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte- työssä ja jolta ajalta hän on saanut palkkaa.
7231: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Hallituksen esityksen (HE 38/1984 vp) mukai-
7232: sen KK 245/1999 vp: sesti työssäoloehtoon luetaan myös paikallinen
7233: palvelussuhdeaika. Sillä tarkoitetaan aikaa, jol-
7234: Onko hallitus ollut tietoinen niistä on- loin työ-, toimi- tai virkasuhde on ollut voimassa
7235: gelmista, jotka liittyvät pätkätyönteki- ja jolta ajalta henkilö on saanut työnantajalta
7236: jöiden asemaan, ja palkkaa. Rajatun poikkeuksen työttömyysturva-
7237: lain 16 §: ssä säädetystä muodostavat tietyt pai-
7238: aikooko hallitus ryhtyä lainmuutostoi- kalliset ajat, jolloin työsuhde on voimassa, vaik-
7239: miin siten, että työttömyysturvan työssä- ka henkilö ei tee työtä. Tällaisia aikoja ovat esi-
7240: oloehto kertyisi myös siltä ajalta, jolta merkiksi paikalliset sairaus- ja äitiyslomat, pai-
7241: työnantaja maksaa työsuhteen perus- kalliset vuosilomat ja paikallinen irtisanomisai-
7242: teella vahingonkorvausta antamatta jä- ka, vaikka työntekijällä ei ole työntekovelvolli-
7243: tetystä työstä? suutta. Henkilö voi kerryttää työssäoloehtoaan
7244: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- siis vain silloin, kun hän on sellaisessa työ-, toi-
7245: vasti seuraavaa: mi- tai virkasuhteessa, josta maksetaan lakisää-
7246: teiset vakuutusmaksut, esimerkiksi työttömyys-
7247: Työttömyysturvalain (602/1984) mukaan pal- vakuutusmaksut ja eläkevakuutusmaksut
7248: kansaajan työssäoloehdon kertymisestä on sää- Työsopimuslaissa (320/1970) säädetään työn-
7249: detty lain 13 ja 16 pykälässä. Lain 16 §:n l mo- antajan ja työntekijän välisestä perussuhteesta ja
7250: mentin mukaan ansioon suhteutettuun päivära- esimerkiksi siitä, mitä seuraamuksia työnantajal-
7251: haan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä (va- le seuraa rikkomuksesta. Työntekijän suojasta
7252: kuutetulla), joka on ollut vakuutettuna vähintään säädetään työsopimuslaissa. Sopimusrikkomuk-
7253: l 0 edellistä kuukautta ja joka palkansaajakassas- sesta jobtuvassa vahingonkorvauksessa on kyse
7254: sa vakuutettuna ollessaan on täyttänyt työssäolo- taloudellisen menetyksen korvaamisesta. Sopi-
7255: ehdon. Lain 16 §:n 2 momentissa olevan pää- musrikkomuksesta tuomittu vahingonkorvaus ei
7256: säännön mukaan työssäoloehto täyttyy, kun hen- ole sellainen taloudellinen etu, jonka vuoksi esi-
7257: kilö on 24:n lähinnä edellisen kuukauden aikana merkiksi jo maksettu työttömyyspäiväraha tai
7258: (tarkastelujakso) ollut 43 kalenteriviikkoa sellai- osa siitä tulisi periä takaisin. Kyseessä ei myös-
7259: sessa vakuutuksenalaisessa työssä, jossa työaika kään ole työttömyysturvalain mukaista työssä-
7260: kunakin viikkona on ollut vähintään 18 tuntia. oloehtoa kerryttävä aika.
7261: Lain 16 §:n 2 momentissa on säännelty myös Sosiaalivakuutuksen, mukaan lukien työttö-
7262: muista työssäoloehdon täyttävistä tilanteista, ja myysvakuutus, eräs keskeinen periaate on, että
7263: työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetus- ansioon suhteutetut etuudet kertyvät tehdystä va-
7264: sa asetuksessa (742/1984) on säännöksiä työssä- kuutuksenalaisesta työstä. Vakuutusperiaatteen
7265:
7266:
7267: 2
7268: Ministerin vastaus KK 245/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
7269:
7270:
7271: sisältöön ei ole tarkoitus tehdä sellaisia muutok-
7272: sia, joilla tätä keskeistä periaatetta heikennettäi-
7273: siin.
7274:
7275:
7276: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
7277:
7278: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
7279:
7280:
7281:
7282:
7283: 3
7284: KK 245/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministems svar
7285:
7286:
7287:
7288:
7289: Tili riksdagens talman
7290:
7291: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger ret inom vissa branscher. Löntagares arbetsvill-
7292: har Ni, Fru taiman, till vederbörande medlem av kor uppfylls alltså för en sådan tid då personen
7293: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa har varit i sådant arbete som omfattas av försäk-
7294: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- ringen och för viiken tid personen har fått Iön.
7295: mål SS 245/1999 rd: 1 enlighet med regeringens proposition
7296: (RP 38/I984 rd) hänförs till arbetsvillkoret ock-
7297: Har regeringen varit medveten om de så tjänstgöringstid med Iön, varmed avses den tid
7298: problem som är förknippade med situa- under viiken arbets-, anställnings- eller tjänste-
7299: tionen för dem som har snuttarbete, och förhållandet har varit i kraft och för viiken tid
7300: personen har fått Iön av arbetsgivaren. Ett be-
7301: ämnar regeringen vidta åtgärder för att gränsat undantag från det som bestäms i I6 § Ia-
7302: ändra lagen, så att arbetsvillkoret i frå- gen om utkomstskydd för arbetslösa utgör de vis-
7303: ga om utkomstskyddet för arbetslösa sa tidsperioder med lön då arbetsförhållandet gäl-
7304: uppfylls även för den tid då arbetsgiva- ler fastän personen inte utför arbete. Dylika tids-
7305: ren betalar skadestånd för arbete som perioder är t.ex. sjuk- och moderskapsledigheter
7306: han har underlåtit att ge? med Iön, semestrar med lön och uppsägningstid
7307: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- med lön fastän arbetstagaren inte har någon skyl-
7308: föra föijande: dighet att arbeta. En person kan alltså uppfylla
7309: sitt arbetsvillkor endast när han är i ett sådant ar-
7310: 1 13 och 16 § lagen om utkomstskydd för arbets- bets-, anställnings- eller tjänsteförhållande för
7311: lösa (60211984) bestäms om uppfyllandet av lön- vilket lagstadgade försäkringspremier, t.ex. ar-
7312: tagares arbetsvillkor. Eniigt lagens 16 § 1 mom. betslöshetsförsäkringspremier och penswns-
7313: är en medlem av en arbetsiöshetskassa (försäk- försäkringspremier betalas.
7314: rad) som har varit försäkrad åtminstone de I 0 1 lagen om arbetsavtal (320/I970) bestäms om
7315: närmast föregående månadema och som medan det grundläggande förhållandet mellan arbetsgi-
7316: han varit försäkrad i en Iöntagarkassa har upp- vare och arbetstagare och t.ex. om vilka påfölj-
7317: fyllt arbetsvillkoret berättigad till dagpenning dema blir för arbetsgivaren för avtalsbrott. 1 la-
7318: avvägd enligt förtjänsten. Enligt huvudregein i gen om arbetsavtal bestäms även om skydd för
7319: lagens 16 § 2 mom. uppfylls arbetsvillkoret då arbetstagare. Vid skadestånd till följd av avtals-
7320: personen under de närmast föregående 24 måna- brott är det fråga om ersättning för ekonomisk
7321: dema (granskningsperioden) i 43 veckor har va- förlust. Skadestånd som dömts ut för avtalsbrott
7322: rit i sådant arbete som omfattas av försäkringen är inte en sådan ekonomisk förmån till följd av
7323: och där arbetstiden under varje vecka har upp- viiken t.ex. redan betald arbetslöshetsdagpen-
7324: gått till minst 18 timmar. 1 Iagens 16 § 2 mom. ning eller en del därav skall återkrävas. Det är
7325: regieras också andra situationer som uppfyller ar- inte heller fråga om sådan tid som uppfyller ar-
7326: betsvillkoret och i förordningen om verkställig- betsvillkoret eniigt lagen om utkomstskydd för
7327: heten av Iagen om utkomstskydd för arbetslösa arbetslösa.
7328: (742/1984) regleras uppfyllandet av arbetsvillko-
7329:
7330:
7331: 4
7332: Ministerns svar KK 245/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
7333:
7334:
7335: En av de centrala principerna för socialförsäk- Avsikten är inte att göra några sådana ändringar i
7336: ringen, arbetslöshetsförsäkringen medräknad, är försäkringsprincipens innehåll som skulle för-
7337: att förmåner avvägda enligt förtjänsten intjänas svaga denna centrala princip.
7338: för utfört arbete som omfattas av försäkringen.
7339:
7340:
7341:
7342: Helsingforsden 7 juli 1999
7343:
7344: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
7345:
7346:
7347:
7348:
7349: 5
7350: KK 246/1999 vp- Risto Kuisma /rem ym.
7351:
7352:
7353:
7354:
7355: KIRJALLINEN KYSYMYS 246/1999 vp
7356:
7357: Vanhustenhuolto erityisesti Ähtärissä
7358:
7359:
7360:
7361:
7362: Eduskunnan puhemiehelle
7363:
7364: Vanhusten määrän lisääntyessä ja toisaalta jul- na 1991 ja 1996. Selvityksissä asiantuntijat ovat
7365: kisten varojen leikkausten vuoksi on yhä enem- todenneet epäkohtia ja laiminlyöntejä. Ähtärin
7366: män tullut esiin tietoja ja tapahtumia, jotka ovat osalta on edelleen esitetty, että selvityksissä esil-
7367: herättäneet yksityistä ja julkista huolta vanhus- le tuotuja epäkohtia, puutteita ja laiminlyöntejä
7368: tenhuollon tasosta. ei ole vieläkään kaikilta osin korjattu.
7369: Julkisuuteen on tullut tietoja epäkohdista, jot-
7370: ka ovat olleet luonteeltaan eettisesti ja moraali- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7371: sesti arveluttavia ja vaarantaneet hoidettavien sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
7372: vanhusten turvallisuuden ja ihmisarvon. Vaikka nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7373: eräät vanhustenhuollon epäkohdat ovat saaneet nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7374: suurta julkisuutta, on näitä epäkohtia myös vähä-
7375: telty. Huolimatta kansalaisten laajasta huolesta, Onko hallitus tietoinen vanhustenhuol-
7376: jota kuvaavat kerätyt adressit ja perustetut järjes- lon epäkohdista yleensä koko maassa ja
7377: töt, eivät asianomaiset viranomaiset ole kansa- erityisesti Å.htärissä, ja
7378: laisten käsityksen mukaan ryhtyneet kaikilta osin
7379: riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin asioiden aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
7380: selvittämiseksi ja todettujen epäkohtien korjaa- epäkohtien tutkimiseksi ja havaittujen
7381: miseksi. epäkohtien poistamiseksi, sekä
7382: Ähtäri on paikkakunta, jossa edellä kerrottuja aikooko hallitus selvittää Å.htärin van-
7383: vanhustenhuollon epäkohtia on ilmennyt jo tä- hustenhuollon epäkohdat ja valvoa, että
7384: män vuosikymmenen alkupuolelta lähtien. Van- mahdolliset puutteet ja laiminlyönnit
7385: hustenhuollon epäkohtia on selvitetty muun korjataan?
7386: muassa Vaasan lääninhallituksen toimesta vuon-
7387:
7388:
7389: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
7390:
7391: Risto Kuisma /rem
7392: Raimo Vistbacka /ps
7393:
7394:
7395:
7396:
7397: Versio 2.0
7398: KK 246/1999 vp- Risto Kuisma /rem ym. Ministerin vastaus
7399:
7400:
7401:
7402:
7403: Eduskunnan puhemiehelle
7404:
7405: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Hoitoyksikkö-ja kuntakohtaiset erot ovat suu-
7406: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, ria, mikä johtuu yhtenäisten palveluarviointime-
7407: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen netelmien puutteesta, alueellisen ohjauksen, neu-
7408: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuis- votman ja valvonnan resurssoinnista sekä kun-
7409: man /rem ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- tien erilaisista taloudellisista olosuhteista. Myös
7410: myksen KK 246/1999 vp: avohuollon seurantajärjestelmä on puutteellinen.
7411: Vanhuspolitiikan ja vanhusten palvelujen suu-
7412: Onko hallitus tietoinen vanhustenhuol- rimmat haasteet liittyvät hyvinvoinnin ja itse-
7413: lon epäkohdista yleensä koko maassa ja näistä suorituskykyä edistävien ja ylläpitävien
7414: erityisesti Å.htärissä, ja toimintojen sekä kuntouttavan työotteen lisäämi-
7415: seen. Päämääränä pitää olla, että vanha ihminen
7416: aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään
7417: epäkohtien tutkimiseksi ja havaittujen omassa turvallisessa ympäristössään. Tämä edel-
7418: epäkohtien poistamiseksi, sekä lyttää palveluiden saatavuutta, mutta myös ra-
7419: aikooko hallitus selvittää ihtärin van- kentamisessa ja kaavoituksessa vanhojen ihmis-
7420: hustenhuollon epäkohdatja valvoa, että ten tarpeiden huomioon ottamista. Asiakaslähtöi-
7421: mahdolliset puutteet ja laiminlyönnit sen palvelukulttuurin vahvistamiseen sekä palve-
7422: korjataan? lujen riittävyyteen, laatuun ja alueelliseen yhden-
7423: vertaisuuteen on panostettava. Palvelurakenteen
7424: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ja -valikoiman on vastattava jatkuvasti kasvavan
7425: vasti seuraavaa: vanhusväestön tarpeita niin, että yksilöllisyys,
7426: voimavarat ja vaihtuvat palvelutarpeet otetaan
7427: Tänä vuonna julkaistujen barometritietojen mu- huomioon. Avo- ja laitoshoidon palveluista on
7428: kaan ikäihmiset voivat keskimäärin hyvin. He muodostuttava toimiva, saumaton, asiakasta pal-
7429: ovat suhteellisen terveitä, tulevat toimeen talou- veleva kokonaisuus.
7430: dellisesti ja elävät eurooppalaisiin ikätovereihin- Keskeisimmät vanhustenhuollon kehittämi-
7431: sa verrattuna aktiivista elämää. Kuitenkin ikäih- sen painopistealueet on mainittu hallitusohjel-
7432: misten joukko, joka sairauden tai huomattavasti massa, ja parhaillaan sosiaali- ja terveysministe-
7433: alentuneen toimintakyvyn vuoksi on runsaan riössä laaditaan tavoite- ja toimintaohjelmaa
7434: avun tarpeessa, voi joutua tilanteisiin, joissa riit- vuosille 2000-2003. Tämän ohjelman toimenpi-
7435: tävää apua ei ole saatavissa. Tarjolla olevia pal- teet tähtäävät tunnistettujen epäkohtien korjaa-
7436: veluja on liian vähän ja laitoksissa olevien huo- miseen käytettävissä olevin resurssein.
7437: lenpito ja hoito eivät kaikilta osin vastaa tarvet- Koska läänin alueella sosiaalihuollon ohja-
7438: ta. Niukat henkilöstöresurssit estävät osaltaan us ja valvonta kuuluvat sosiaalihuoltolain
7439: asiakkaiden arvokkuutta, itsemääräämisoikeutta (710/1982) 3 §:n mukaan lääninhallituksille, on
7440: ja yksilöllisyyttä kunnioittavan sekä kuntoutta- sosiaali- ja terveysministeriö lähettänyt saaman-
7441: van ja ennalta ehkäisevän työotteen toteutumi- sa Ähtärin vanhustenhuollon tilaa koskevan kan-
7442: sen. telun Länsi-Suomen lääninhallitukselle edelleen
7443:
7444:
7445: 2
7446: Ministerin vastaus KK 246/1999 vp- Risto Kuisma /rem ym.
7447:
7448:
7449: selvitettäväksi. Länsi-Suomen lääninhallitus on vittämään väitettyjen epäkohtien todenperäisyyt-
7450: 26.5.1999 asettanut asiantuntijatyöryhmän sel- tä.
7451:
7452:
7453: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
7454:
7455: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
7456:
7457:
7458:
7459:
7460: 3
7461: KK 246/1999 vp- Risto Kuisma /rem ym. Ministerns svar
7462:
7463:
7464:
7465:
7466: Tili riksdagens talman
7467:
7468: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger habiliterande inslagen i arbetet och förebyggan-
7469: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av det av dessa försvåras.
7470: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ris- Skillnaderna mellan olika vårdenheter och
7471: to Kuisma /rem m. fl. undertecknade skriftliga kommuner är stora, vilket beror på bristen på en-
7472: spörsmål SS 246/1999 rd: hetliga metoder för utvärdering av tjänster, på
7473: fördelningen av resurserna mellan den regionala
7474: .1i"r regeringen över huvud taget medve- handledningen, rådgivningen och övervakning-
7475: ten om missförhållandena inom åld- en och på de ekonomiska förhållandena i olika
7476: ringsvården i hela landet och särskilt i kommuner. Också uppföljningssystemet inom
7477: Etseri, och den öppna vården är bristfålligt.
7478: De största utmaningarna i fråga om åldrings-
7479: ämnar regeringen vidta åtgärder för att politiken och de tjänster som erbjuds åldringarna
7480: undersöka missförhållandena och för att hänför sig till verksamheter som främjar och
7481: avhjälpa observerade missförhållan- uppprätthåller välbefinnandet och den personli-
7482: den, och: ga prestationsförmågan och till verksamheter
7483: ämnar regeringen utreda missförhållan- som ökar de rehabiliterande inslagen i arbetet.
7484: dena inom åldringsvården i Etseri och Målet skall vara att en åldring kan bo hemma så
7485: övervaka att eventuella brister och för- länge som möjligt i sin egen trygga miljö. Det
7486: summelser rättas tili? förutsätter att det finns tjänster att tillgå men ock-
7487: så att man tar hänsyn till åldringar vid byggandet
7488: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- av hus och planläggning av områden. Man måste
7489: föra följande: satsa på att stärka den servicekultur som utgår
7490: från klienten och på att det finns tillräckligt med
7491: Enligt de barometeruppgifter som publicerats i år tjänster, på kvaliteten på tjänsterna och på regio-
7492: mår gamla människor i genomsnitt bra. De är re- nal likställighet. Servicestrukturen och service-
7493: lativt friska, klarar sig ekonomiskt och lever ett urvalet måste hela tiden motsvara de ständigt
7494: aktivt liv i jämförelse med sina europeiska jämn- växande behoven hos den äldre befolkningen, så
7495: åriga. Ändå kan gamla människor, som på grund att individualitet, resurser och växlande behov av
7496: av sjukdom eller märkbart nedsatt funktionsför- service beaktas. Tjänsterna inom den öppna och
7497: måga behöver mycket hjälp, hamna i situationer den slutna vården skall bilda en fungerande, sam-
7498: där det inte finns tillräcklig hjälp att få. De manhängande helhet som tjänar klienten.
7499: tjänster som står till buds är alltför få och vården De mest centrala prioritetsområdena i fråga
7500: och omsorgen på anstalterna motsvarar inte i alla om utvecklandet av åldringsvården nämns i re-
7501: avseenden behovet. En knapp dimensionering av geringsprogrammet och som bäst utarbetas på so-
7502: personalen resulterar i sin tur i att klienterna inte cial- och hälsovårdministeriet ett mål- och verk-
7503: känner sig tillräckligt betydelsfulla och inte kan samhetsprogram för åren 2000-2003. Åtgärder-
7504: utöva sin självbestämmanderätt. Den leder också na i detta program siktar på att avhjälpa de miss-
7505: till att varje enskild individ inte får den uppmärk-
7506: samhet han eller hon skulle behöva och att de re-
7507:
7508: 4
7509: Ministems svar KK 246/1999 vp - Risto Kuisma /rem ym.
7510:
7511:
7512: förhållanden man känner till genom att utnyttja skickat den klagan mmtsteriet fått om situa-
7513: de resurser som står till buds. tionen inom åldringsvården i Etseri till läns-
7514: Eftersom handledningen och övervakningen styrelsen i Västra Finlands Iän för vidare ut-
7515: av socialvården inom ett Iän enligt 3 § social- redning. Länsstyrelsen har den 26 maj 1999
7516: vårdslagen (71 0/1982) ankommer på läns- tillsatt en expertgrupp för att utreda riktigheten
7517: styre1sen har socia1- och hä1sovårdsministeriet av de påstådda missförhållandena.
7518:
7519:
7520:
7521: Helsingfors den 7 juli 1999
7522:
7523: Omsorgsminister Eva Biaudet
7524:
7525:
7526:
7527:
7528: 5
7529: KK 247/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
7530:
7531:
7532:
7533:
7534: KIRJALLINEN KYSYMYS 247/1999 vp
7535:
7536: Suurpetojen aiheuttamat henkilö- ja omaisuus-
7537: vahingot viranomaistoimeksiannoissa
7538:
7539:
7540:
7541:
7542: Eduskunnan puhemiehelle
7543:
7544: Suomessa on pitkän aikaa tietoisesti kasvatettu Iisten vahinkojen varalta työnantajan vakuutus-
7545: karhu- ja susikantoja normaalien ihmisten sieto- turva, on työnsä puolesta ilmeisen riittävästi työ-
7546: kyvyn ylärajoille. Suomalaiset haluavat, että suojeluturvattu virkasuhteensa perusteella.
7547: metsissä on suurpetoja, mutta eivät halua vaaran- Avustava metsästäjä ja jäljestävän koiran ohjaa-
7548: taa omaa turvallisuuttaan petojen aiheuttamilla ja on vakuutusturvansa osalta vähintään kyseen-
7549: vaaratekijöillä. Suurpedot törmäilevät toistuvas- alaisessa asemassa tai jopa kokonaan vailla va-
7550: ti alueille, joissa niitä ei ole aikaisemmin näky- hinkoturvaa. Samoin on myös yleensä aina peto-
7551: nyt. Tästä syntyy monia tahattomia vaaratilantei- jen kanssa toimimaan tottunut arvokas metsäs-
7552: ta, muun muassa liikenneonnettomuuksia, jol- tyskoira, joka tehtävässään voi joutua pedon raa-
7553: loin petoeläin vahingoittuu. Tällöin on eläinsuo- kaan käsittelyyn tai esimerkiksi liikenneonnetto-
7554: jelullisin perustein mahdollisimman pian pyrittä- muuteen toimittaessa vilkkaasti liikennöityjen
7555: vä selvittämään vahinkojen laatu sekä tarpeen teiden tuntumassa. Näissä vahingoissa koira
7556: mukaan lopettamaan ko. eläin. Selvitettäessä pe- usein loukkaantuu vakavasti tai jopa menehtyy
7557: don "terveydentilaa" saattaa tilanne muodostua tai saa niin vakavia vammoja, että se joudutaan
7558: erittäin vaaralliseksi. Esimerkiksi loukkaantunut lopettamaan. Käytännössä mahdolliset vakuu-
7559: karhu on todella ennalta arvaamaton ja vaaralli- tus- tai korvauskysymykset tulisi olla selvillä en-
7560: nen sitä tarkoituksella tai tahattomastikin lähes- nakkoon niin selkeästi, että vapaaehtoinen met-
7561: tyttäessä. Kun poliisi- ja metsästysviranomais- sästäjä tai koiranohjaaja olisi ennakkoon tietoi-
7562: ten käytännön resurssit eivät yleensä riitä ammat- nen omasta turvastaan lähtiessään mukaan talkoi-
7563: titaitoa vaativaan lopettamistehtävään, on yleen- siin. Asiassa pitäisi minimoida riskin ja epätie-
7564: sä yhteistyössä vapaaehtoisten metsästäjien ja vi- toisuuden mahdollisuus, jolloin asiantunteva va-
7565: ranomaisten kanssa luotu toimintavalmis organi- paaehtoisväki olisi omasta ja perheensä puolesta
7566: saatio, jossa kokeneet ja koulutetut koirat sekä aina lähtövalmiina (yhteiskunnalle) vaarallisten
7567: metsästykseen harjaantuneet asiantuntijat ovat eläinten kärsimysten selvittämis- ja lopettamis-
7568: viranomaisten apuna. Tällöin on saatu nopeasti, tehtäviin.
7569: tehokkaasti ja turvallisesti selvitettyä vahingoit-
7570: tuneen suurpedon tila sekä tarvittaessa lopetet- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7571: tua sen kärsimykset. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7572: Käytännön elämässä on syntynyt ongelma tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7573: mahdollisten tapaturmien ja muiden vahinkojen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7574: korvauskysymyksistä. Poliisi, jolla on mahdol-
7575:
7576:
7577:
7578: Versio 2.0
7579: KK 247/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
7580:
7581:
7582: Miten hallitus seuraa ja käytännössä to- miten hallitus aikoo turvata tarvittavan
7583: teuttaa Suomen suurpetopolitiikkaa, vapaaehtoisväen terveys- ja sosiaalitur-
7584: etteivät pedot yleistyessään vaaranna van niissä tapauksissa, kun vahinko ta-
7585: ihmisten mahdollisuuksia elää normaa- pahtuu ilman työsuhdeturvaa, sekä
7586: lia elämää työ- ja/tai vapaa-aikanaan,
7587: ja miten hallitus toteuttaa arvokkaiden
7588: metsästyskoirien korvauskysymykset sil-
7589: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että loin, kun ne vahingoittuvat tai menehty-
7590: koko Suomessa olisi toimintavalmis va- vät esim. kolarissa vahingoittuneiden
7591: paaehtoisten avustajien joukko poliisi- suurpetojen jäljitys- tai lopettamistehtä-
7592: ja metsästysviranomaisten apuna jälji- vissä?
7593: tys- ja lopettamistehtäviin, ja
7594:
7595:
7596: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1999
7597:
7598: Seppo Lahtela /kesk
7599:
7600:
7601:
7602:
7603: 2
7604: Ministerin vastaus KK 247/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
7605:
7606:
7607:
7608:
7609: Eduskunnan puhemiehelle
7610:
7611: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7612: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, vasti seuraavaa:
7613: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
7614: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lah- Suurpetokantojen runsauden seuranta tapahtuu
7615: telan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- metsästäjien keräämien havaintotietojen pohjal-
7616: sen KK 247/1999 vp: ta riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toi-
7617: mesta. Laitoksen laatimien kanta-arvioiden poh-
7618: Miten hallitus seuraa ja käytännössä to- jalta maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa
7619: teuttaa Suomen suurpetopolitiikkaa, et- vuosittain metsästettäväksi sallittavat määrät
7620: teivät pedot yleistyessään vaaranna ih- riistanhoitopiireittäin. Käytännössä metsästys ta-
7621: misten mahdollisuuksia elää normaalia pahtuu riistanhoitopiirien alueellisten erityispe-
7622: elämää työ- ja/tai vapaa-aikanaan, ja rusteiden mukaisesti myöntämien pyyntilupien
7623: nojalla. Metsästysaikojen ulkopuolella mahdol-
7624: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että lisesti tarpeellinen vahinkoeläinten poistami-
7625: koko Suomessa olisi toimintavalmis va- nen tapahtuu poliisin tai maa- ja
7626: paaehtoisten avustajien joukko poliisi- metsätalousministeriön poikkeuslupien nojalla.
7627: ja metsästysviranomaisten apuna jälji- Poliisi on yhteistyössä mesästäjäorganisaa-
7628: tys- ja lopettamistehtäviin, ja tion kanssa muodostanut kattavan metsästäjäver-
7629: koston eläinten jäljittämis- ja lopettamistehtäviä
7630: miten hallitus aikoo turvata tarvittavan varten. Toiminta perustuu metsästäjien ja koira-
7631: vapaaehtoisväen terveys- ja sosiaalitur- harrastajien vapaaehtoisuuteen, ja verkoston val-
7632: van niissä tapauksissa, kun vahinko ta- miutta ja ammattitaitoa pyritään pitämään yllä
7633: pahtuu ilman työsuhdeturvaa, sekä Metsästäjäin keskusjärjestön suorittaman koulu-
7634: miten hallitus toteuttaa arvokkaiden tuksen avulla.
7635: metsästyskoirien korvauskysymykset sil- Jokainen riistanhoitomaksun suorittanut kuu-
7636: loin, kun ne vahingoittuvat tai menehty- luu metsästäjien ryhmävakuutuksen piiriin. Tätä
7637: vät esim. kolarissa vahingoittuneiden ryhmävakuutusta ei ole tarkoitusta laajentaa,
7638: suurpetojenjäljitys- tai lopettamistehtä- vaan kattavampi vakuutusturva on mahdollista
7639: vissä? hankkia kunkin oman vapaaehtoisen vakuutuk-
7640: sen avulla. Myös koiralle on mahdollista hank-
7641: kia vahingon varalta vapaaehtoinen vakuutus,
7642: eikä vahinkoja ole tarkoitusta ryhtyä korvaa-
7643: maan valtion varoista.
7644:
7645:
7646:
7647: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1999
7648:
7649: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
7650:
7651: 3
7652: KK 247/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk Ministems svar
7653:
7654:
7655:
7656:
7657: Tili riksdagens talman
7658:
7659: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
7660: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av anföra följande:
7661: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-
7662: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs- Uppföljningen av storleken när det gäller bestån-
7663: mål SS 247/1999 rd: den av stora rovdjur sköts av Vilt- och fiskeri-
7664: forskningsinstitutet på basis av de iakttagelser
7665: På vilket sätt följer regeringen med och somjägarna gör. På basis av de uppskattningar av
7666: bedriver i praktiken Finlands rovdjurs- bestånden som institutet gör upp fastställer jord-
7667: politik så att de stora rovdjuren inte då och skogsbruksministeriet årligen det antal djur
7668: de blir allt vanligare äventyrar männi- som får fållas i varje jaktvårdsdistrikt. 1 prakti-
7669: skors möjligheter att leva ett normalt Iiv ken sker jakten med stöd av jaktlicenser som
7670: under arbets- och/eller fritiden och jaktvårdsdistrikten beviljar på speciella regiona-
7671: la grunder. Avlägsnande av skadedjur som even-
7672: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta tuellt måste ske utom jakttidema görs med stöd
7673: för att det i hela Finland skall finnas en av undantagstillstånd som polisen eller jord- och
7674: skara frivilliga medhjälpare som är skogsbruksministeriet beviljar.
7675: redo att hjälpa polis- och jaktmyndighe- Polisen har i samråd med jägarorganisationen
7676: terna i spårnings- och avlivningsupp- byggt ut ett helttäckande jägamätverk för upp-
7677: dragoch drag i syfte att spåra och avliva djur. Verksamhe-
7678: ten baserar sig på jägamas och hundägamas fri-
7679: hur ämnar regeringen trygga nödvän- villighet och man försöker upprätthålla nätver-
7680: digt hälso- och socialskydd för de frivil- kets beredskap och yrkesskickligheten med hjälp
7681: liga i sådana fall då en skada sker utan av utbildning som Jägarnas centralorganisation
7682: anställningsskydd samt: ger.
7683: hur kommer regeringen att sköta frågor Var och en som har betalt jaktvårdsavgift om-
7684: som gäller ersättning för värdefulla fattas av jägamas gruppförsäkring. Avsikten är
7685: jakthundar som skadas eller förolyckas i inte att utvidga denna gruppförsäkring, utan var
7686: samband med uppdrag för att spåra el- och en kan skaffa sig ett mera täckande försäk-
7687: ler avliva stora rovdjur som har skadats ringsskydd med hjälp av frivillig försäkring.
7688: t. ex. vid en krock? Också för hundar kan man skaffa frivillig försäk-
7689: ring med tanke på skador och avsikten är inte att
7690: sådana skador skall börja ersättas med statens
7691: medel.
7692:
7693:
7694:
7695: Helsingforsden 5 juli 1999
7696:
7697: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
7698:
7699:
7700: 4
7701: KK 248/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
7702:
7703:
7704:
7705:
7706: KIRJALLINEN KYSYMYS 248/1999 vp
7707:
7708: Asunto-osakeyhtiölain ns. kaapelitelevisiopykä-
7709: län mahdollinen kumoaminen
7710:
7711:
7712:
7713:
7714: Eduskunnan puhemiehelle
7715:
7716: Oikeusministeriö antoi siviilioikeuden dosentti menpiteellä kiinteistö ja rakennus saatetaan vas-
7717: Heikki Halilalle 8.4.1998 tehtäväksi laatia taamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaati-
7718: 31.10.1998 mennessä selvitys niistä asunto-osa- muksia. Lisäksi edellytetään, ettei osakkeen-
7719: keyhtiölain säännöksistä, jotka koskevat päätök- omistajan maksuvelvollisuus muodostu kohtuut-
7720: sentekoa ja rahoitusvastuuta yhtiössä tehtävistä toman ankaraksi.
7721: perusparannuksista ja uudistuksista. Dosentti Asunto-osakeyhtiölain ns. kaapelitelevisiopy-
7722: Halilan tuli ottaa huomioon yksittäisen osakkaan kälän poistaminen laista ei joka tapauksessa suin-
7723: suoja ja osakkaiden yhdenvertaisuus sekä mah- kaan selkeyttäisi asunto-osakeyhtiöiden päätök-
7724: dollistaa sellaisten perusparannusten ja uudistus- sentekoa ja rahoitusvastuuta. Lainkohta jäisi
7725: ten toteuttaminen, joilla asunto-osakeyhtiön edelleen varsin tulkinnanvaraiseksi.
7726: omistama kiinteistö ja rakennus saatetaan vastaa- Nykyisten asunto-osakeyhtiöiden sääntöjen
7727: maan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaati- mukaan henkilö, joka omistaa asunto-osakeyh-
7728: muksia. tiössä ainoastaan autotalliosakkeen, joutuu osal-
7729: Dosentti Halilan kokoamassa mietinnössä eh- listumaan yhtiövastikkeessaan asuntojen kaape-
7730: dotetaan niiden säännösten kumoamista, jotka litelevisiomaksuihin ja parvekelasitusten aiheut-
7731: koskevat yksinomaan osakkeenomistajien hallin- tamiin kuluihin. Tällainen menettely vaikuttaa
7732: nassa olevien huoneistojen asumistasoa kohotta- epäoikeudenmukaiselta pelkän autotalliosak-
7733: via perusparannuksia ja uudistuksia. Tämän pe- keen omistajaa kohtaan.
7734: rusteella laista poistuisi ns. kaapelitelevisiopykä-
7735: lä, asunto-osakeyhtiölain 39 §:n 3 momentti. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7736: Mietinnössä todetaan nykyisestä sääntelystä ai- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7737: heutuneen kohtuuttomasti teknisiä, taloudellisia tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7738: ja oikeudellisia ongelmia, kun päätöstä vastusta- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7739: neiden osakkeenomistajien ei ole tarvinnut osal-
7740: listua yhtiön päättämiin toimenpiteisiin. Kuinka hallitus aikoo määritellä, mikä
7741: Mikäli uudistusehdotus toteutuu, asunto-osa- on osakkeenomistajalle kohtuullinen ja
7742: keyhtiöissä voidaan tehdä päätöksiä kaapeloin- mikä puolestaan kohtuuttoman ankara
7743: neista, parvekelasituksista ja muista yksinomaan maksuvelvollisuus, ja
7744: huoneistojen asumistasoa kohottavista uudistuk-
7745: sista samoilla edellytyksillä, joihin yhtiövastiket- kuinka hallitus aikoo esittää kiistatto-
7746: ta voidaan peruskorjauksiin ja uudistuksiin masti, mikä on kunkin ajankohdan mu-
7747: yleensäkin käyttää. Vaatimuksena on, että toi- kainen tavanmukainen vaatimustaso
7748: kiinteistölle ja rakennukselle, sekä
7749:
7750: Versio 2.0
7751: KK 248/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
7752:
7753:
7754: aikooko hallitus poistaa pakollisen osal- henkilöiltä, jotka omistavat asunto-osa-
7755: listumisen kaapelitelevisiomaksuihin ja keyhtiössä ainoastaan autotalliosak-
7756: parvekelasitusten aiheuttamiin kuluihin keen?
7757:
7758:
7759: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
7760:
7761: Päivi Räsänen /sk1
7762:
7763:
7764:
7765:
7766: 2
7767: Ministerin vastaus KK 248/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
7768:
7769:
7770:
7771:
7772: Eduskunnan puhemiehelle
7773:
7774: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa tuuttoman ankara maksuvelvollisuus". Täsmälli-
7775: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, sempiä käsitteitä ei ole katsottu voitavan käyt-
7776: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tää, koska niiden on pelätty vaarantavan asunto-
7777: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä- osakeyhtiömuotoisen asumisen kehittämistä.
7778: sen /skl kirjallisen kysymyksen KK 248/1999 vp: Tällä vuosisadalla useissa taloyhtiöissä on muun
7779: muassa rakennettu huoneistokohtaiset kylpyhuo-
7780: Kuinka hallitus aikoo määritellä, mikä neet sekä asennettu puhelin- ja sähkölinjat
7781: on osakkeenomistajalle kohtuullinen ja Asunto-osakeyhtiölain tulisi tulevaisuudessakin
7782: mikä puolestaan kohtuuttoman ankara sallia asumistason kehityksen vaatimat muutok-
7783: maksuvelvollisuus, ja set. Voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain
7784: edellä mainittuja käsitteitä ei käytännössä ole ha-
7785: kuinka hallitus aikoo esittää kiistatto- vaittu ongelmallisiksi.
7786: masti, mikä on kunkin ajankohdan mu- Ongelmalliseksi on sen sijaan havaittu säänte-
7787: kainen tavanmukainen vaatimustaso ly, jossa on tarkasti pyritty määrittämään tietyn-
7788: kiinteistölle ja rakennukselle, sekä laisia uudistuksia koskevasta menettelystä. Täl-
7789: aikooko hallitus poistaa pakollisen osal- lainen säännös on niin sanottu kaapelitelevisio-
7790: listumisen kaapelitelevisiomaksuihin ja pykälä eli asunto-osakeyhtiölain 39 §:n 3 mo-
7791: parvekelasitusten aiheuttamiin kuluihin mentti, jossa säädetään yksinomaan huoneiston
7792: henkilöiltä, jotka omistavat asunto-osa- asumistasoa kohottavia uudistuksia ja peruspa-
7793: keyhtiössä ainoastaan autotalliosak- rannuksia koskevasta päätöksenteosta. Dosentti
7794: Heikki Halila on oikeusministeriön toimeksian-
7795: keen?
7796: nosta laatinut säännöksen soveltamisesta selvi-
7797: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tyksen. Selvityksessä säännös ehdotetaan kumot-
7798: seuraavaa: tavaksi. Perusteena tälle ovat muun muassa ta-
7799: pahtunut tekninen kehitys ja säännöksen yhtiöi-
7800: Voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain 5 §:n den päätöksenteolle ja käytännön toiminnalle ai-
7801: mukaan asunto-osakeyhtiössä voidaan yhtiövas- heuttamat ongelmat. Selvityksestä annetuissa
7802: tikkeella kattaa muun muassa perusparannuksis- lausunnoissa säännöksen kumoamista kannatet-
7803: ta ja uudistuksista aiheutuvat menot. Edellytyk- tiin lähes yksimielisesti. Asiaa tullaan arvioi-
7804: senä yhtiövastikevarojen käyttöön on, että kiin- maan oikeusministeriössä tapahtuvassa jatkoval-
7805: teistö ja rakennus saatetaan korkeintaan vastaa- mistelussa selvityksen ja siitä saatujen lausunto-
7806: maan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaati- jen pohjalta.
7807: muksia. Säännöksen mukaan osakkeenomistajan Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan vel-
7808: maksuvelvollisuus ei myöskään saa muodostua vollisuus osallistua yhtiövastikkeella erilaisten
7809: kohtuuttoman ankaraksi. perusparannusten ja uudistusten rahoittamiseen
7810: Voimassa olevassa laissa on uudistusten ja pe- määritellään yhtiöjärjestyksessä. Varsin usein
7811: rusparannusten osalta tarkoituksellisesti käytetty yhtiöjärjestyksissä on erityisiä määräyksiä eri
7812: ajankohdan ja tilanteen mukaan muuntuvia käsit- huoneistotyyppien, kuten asunto- tai liikehuo-
7813: teitä, kuten "tavanomaiset vaatimukset" ja "koh-
7814:
7815: 3
7816: KK 248/1999 vp- Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
7817:
7818:
7819: neistojen velvollisuudesta maksaa yhtiövastiket- ton, tuomioistuin voi asunto-osakeyhtiölain
7820: ta. Jos yhtiöjärjestys on yksittäistapauksessa laa- 43 §:n nojalla kohtuullistaa yhtiöjärjestystä.
7821: dittu siten, että se on osakkaan kannalta kohtuu-
7822:
7823:
7824: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
7825:
7826: Oikeusministeri Johannes Koskinen
7827:
7828:
7829:
7830:
7831: 4
7832: Ministems svar KK 248/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
7833:
7834:
7835:
7836:
7837: Tili riksdagens talman
7838:
7839: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger begrepp har undvikits för att inte äventyra ut-
7840: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av vecklingen av den boendeform som bostadsaktie-
7841: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päivi bolagen utgör. Under detta århundrade har man i
7842: Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål många husbolag bland annat byggt badrum i de
7843: SS 248/1999 rd: enskilda lägenhetema samt installerat telefon-
7844: och elledningar. Lagen om bostadsaktiebolag
7845: Hur ämnar regeringen fastställa vad borde också i framtiden ge utrymme för de änd-
7846: som är en skälig och vad som är en oskä- ringar som utvecklingen av boendestandarden
7847: ligt betungande betalningsförpliktelse kräver. De ovan nämnda begreppen i lagen om
7848: för en aktieägare, och bostadsaktiebolag har i praktiken inte visat sig
7849: medföra problem.
7850: hur ämnar regeringen ovedersägligen Det som däremot visat sig vara ett problem är
7851: fastställa vilket det skick är som motsva- en reglering som strikt definierar förfarandet vid
7852: rar sedvanliga anspråk på fastigheter olika typer av renovering. En sådan bestämmelse
7853: och byggnader, samt: är den s.k. kabeltelevisionsparagrafen, dvs. 39 §
7854: ämnar regeringen upphäva skyldighe- 3 mom. lagen om bostadsaktiebolag i viiken be-
7855: ten att de/ta i avgifter för kabeltelevi- stäms om beslutsfattandet i fråga om renovering
7856: sion och kostnader för balkongglas för och ombyggnad som syftar tili att höja boende-
7857: personer som enbart äger garageaktier i standarden enbart i de lägenheter som aktieägar-
7858: na besitter. Docent Heikki Halila har på uppdrag
7859: bostadsaktiebolag?
7860: av justitieministeriet gjort en utredning om till-
7861: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- lämpningen av bestämmelsen. 1 utredningen fö-
7862: föra följande: reslås att bestämmelsen upphävs. Motiveringen
7863: för detta är bland annat den tekniska utveckling-
7864: Enligt 5 § i den gällande lagen om bostadsaktie- en och de problem som bestämmelsen förorsakat
7865: bolag kan ett bostadsaktiebolag med bolagsve- beslutsfattandet och den praktiska verksamheten
7866: derlaget täcka utgifter för bland annat ombygg- i bolagen. 1 de utlåtanden som lämnades om ut-
7867: nad och renoveringar. En förutsättning för att bo- redningen fick ett upphävande av bestämmelsen
7868: lagsvederlaget skall kunna användas i detta syfte nästan enhälligt understöd. Frågan kommer att
7869: är att fastigheten och byggnaden sätts i ett skick behandlas under den fortsatta beredningen vid
7870: som motsvarar sedvanliga anspråk vid tid- justitieministeriet på basis av utredningen och ut-
7871: punkten i fråga. Enligt bestämmelsen får en ak- låtandena om den.
7872: tieägares betalningsförpliktelse inte heller bli Skyldigheten för en aktieägare i ett bostadsak-
7873: oskäligt betungande. tiebolag att med bolagsvederlaget delta i finan-
7874: 1 den gällande lagen har man med avseende på sieringen av ombyggande och renovering fast-
7875: renoveringar och ombyggnad med avsikt använt ställs i bolagsordningen. 1 bolagsordningen finns
7876: begrepp som förändras enligt tidpunkt och situa- det ofta särskilda bestämmelser om skyldighet att
7877: tion, t.ex. "sedvanliga anspråk" och "oskäligt be- betala bolagsvederlag för olika typer av lägenhe-
7878: tungande betalningsförpliktelse". Noggrannare
7879:
7880: 5
7881: KK 248/1999 vp- Päivi Räsänen /skl Ministems svar
7882:
7883:
7884:
7885: ter, såsom bostads- och affårslägenheter. Om en domstol med stöd av 43 § lagen om bostadsak-
7886: bolagsordning i ett enskilt fall uppsatts så att den tiebolag jämka den.
7887: ur en aktieägares synvinkel är oskälig, kan en
7888:
7889:
7890:
7891: Helsingforsden 7 juli 1999
7892:
7893: Justitieminister Johannes Koskinen
7894:
7895:
7896:
7897:
7898: 6
7899: KK 249/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
7900:
7901:
7902:
7903:
7904: KIRJALLINEN KYSYMYS 249/1999 vp
7905:
7906: Syrjäytymisen vastaisten hankkeiden tukemi-
7907: nen kunnissa
7908:
7909:
7910:
7911:
7912: Eduskunnan puhemiehelle
7913:
7914: Lipposen II hallitus kiinnittää ohjelmassaan eri- si ja hallitusohjelman aktiivisen sosiaali-
7915: tyistä huomiota köyhyyden ja syrjäytymisen tor- politiikan toteuttamiseksi kuntien mahdollisuuk-
7916: jumiseen. Hallitusohjelmasta löytyy tästä asiasta sia toteuttaa syrjäytymisen vastaisia hankkeitaan
7917: ainakin seitsemän erillistä kohtaa. Tämä on si- tulisi valtion taholta tukea. Valtion talousarvios-
7918: nänsä hyvä asia. Hallitus edistää eri toimijoiden sa vuodelle 2000 tuleekin ottaa huomioon paikal-
7919: yhteistyötä. Hallitus tukee vastuullista vanhem- liset hankkeet syrjäytymisen torjunnassa.
7920: muutta ja edistää turvallista kasvuympäristöä.
7921: Nuorisotyön toimintakykyä kehitetään, sosiaali- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7922: työtä tehostetaan jne. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7923: Myös kunnallishallinnossa on syntynyt erilai- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7924: sia syrjäytymisen vastaisia hankkeita ja projek- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7925: teja. Keskeisenä esteenä kuntahankkeiden laa-
7926: jemmalle syntymiselle on ollut kuntien rahapula Mitä hallitus aikoo tehdä, että kunnat
7927: ja toteutetut säästötoimet. Kunnissa on säästetty saataisiin harjoittamaan aktiivista so-
7928: lasten, nuorten ja perheiden palveluksissa sekä siaalipolitiikkaa, nuorisotyön toiminta-
7929: kaikessa ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Sääs- kykyä kehitettäisiin sekä rahoitusta
7930: töt ovatjohtaneet lasten, nuorten ja perheiden on- osoitettaisiin valtion talousarvioon vuo-
7931: gelmien kärjistymiseen sekä syrjäytymisen li- delle 2000 kuntien syrjäytymisen vas-
7932: sääntymiseen. Tämän kehityksen katkaisemisek- taisten hankkeiden tukemiseen?
7933:
7934:
7935: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1999
7936:
7937: Päivi Räsänen /skl
7938:
7939:
7940:
7941:
7942: Versio 2.0
7943: KK 249/1999 vp- Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
7944:
7945:
7946:
7947:
7948: Eduskunnan puhemiehelle
7949:
7950: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa riaatteiden mukaisesti. Kunnilla on mahdolli-
7951: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, suus sen sijaan aktiivisella toiminnalla olla mu-
7952: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kana mm. Euroopan unionin rakennerahastojen
7953: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä- hyödyntämisessä omiin hankkeisiin ja paikalli-
7954: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sella kumppanuudella toteutettaviin hankkeisiin.
7955: KK 249/1999 vp: Osa näistä rahoitusmuodoista voidaan käyttää
7956: myös monipuolisen nuorisotyön kehittämiseen
7957: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kunnat paikallisella tasolla. Opetusministeriön ja työmi-
7958: saataisiin harjoittamaan aktiivista so- nisteriön tuella on mahdollista myös järjestää
7959: siaalipolitiikkaa, nuorisotyön toiminta- mm. nuorten työpajatoimintaa, joka on kasvanut
7960: kykyä kehitettäisiin sekä rahoitusta merkittäväksi uudeksi toimintamuodoksi.
7961: osoitettaisiin valtion talousarvioon vuo- Eduskunnan keväällä 1999 hyväksymän so-
7962: delle 2000 kuntien syrjäytymisen vas- siaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toiminta-
7963: taisten hankkeiden tukemiseen? ohjelmaa koskevan lain pohjalta ollaan valmiste-
7964: lemassa kuntien ohjausta sosiaali- ja terveyden-
7965: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- huollossa. Laajapohjaisen valmistelun perustalta
7966: vasti seuraavaa: hallitus hyväksyy uuden sosiaali- ja terveyden-
7967: Viimeisen laajan valtionosuusjärjestelmän uu- huollon tavoite- ja toimintaohjelman hallituskau-
7968: distuksen eräänä keskeisenä pyrkimyksenä oli deksi. Valmistelun sisällössä tullaan korosta-
7969: luoda uudenlaista vastuunjakoa valtion ja kun- maan hallitusohjelmassa hyväksyttyjä aktiivisen
7970: tien välille peruspalveluiden järjestämisessä. sosiaalipolitiikan tavoitteita ja toimenpiteitä eri-
7971: Tarkoitus oli se, että kunnat saavat laskennalli- tyisesti kuntatason toiminnassa. Valmistelussa
7972: sen valtionosuuden ja päättävät sen pohjalta itse- tullaan ottamaan huomioon myös hallituksen hy-
7973: näisesti paikalliset olot tuntien niistä toimista, väksymät linjaukset syrjäytymisen torjunnassa.
7974: joilla kansalaisten hyvinvoinnista huolehditaan. Syrjäytymisellä ymmärretään yleensä ongel-
7975: Myös sosiaali- ja terveyspolitiikassa on lähdetty mia, jotka syntyvät kasaantuneesta huono-osai-
7976: siitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva suudesta. Syrj äytyneet ovat yleensä yhtä aikaa
7977: lainsäädäntö määrittelee yleiset puitteet ja kun- syrjässä työstä, riittävästä toimeentulosta ja osal-
7978: nat toteuttavat paikallisista lähtökohdista sosiaa- lisuudesta yhteiskuntaan.
7979: li- ja terveyspolitiikkaa. Hallitus on ohjelmassaan kiinnittänyt huomio-
7980: Hallitus on hyvin tietoinen siitä, että kuntien ta syrjäytymisen torjumiseen monien eri asioi-
7981: välillä on eroja resurssien käytössä. Osittain tämä den yhteydessä. Uhkat eivät ole ratkaistavissa
7982: on ollut pyrkimyksenäkin, mutta kansalaisten yh- vain yhden politiikan lohkon tai hallinnonalan
7983: denvertaisuuden kannalta edellytetään, että kai- toimenpitein, vaan tarvitaan kaikilla sektoreilla
7984: kissa kunnissa on saatavissa lain määrittelemät tapahtuvaa toimintaa. Tämä on tärkeää myös pai-
7985: palvelut. Erillistä rahoitusta syrjäytymisen tor- kallistasolla. Erityisen tärkeä kysymys on työlli-
7986: juntaan valtiolta kunnille ei ole tarkoituksenmu- syyden parantaminen ja erityisesti työtilaisuuk-
7987: kaista osoittaa juuri valtionosuusuudistuksen pe- sien saanti pitkäaikaistyöttömille. Toisaalta syr-
7988:
7989:
7990: 2
7991: Ministerin vastaus KK 249/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
7992:
7993:
7994: jäytymisen torjunnassa ihmisten lähiyhteisöjen, syrjäytymisen torjumiseksi ja tehdään tältä poh-
7995: omaisten, sukulaisten ja naapurien mahdollisuu- jalta tarvittavat toimenpide-esitykset.
7996: det ja kyky tukea osallistumista ja osallisuutta -Hallinnonalojen välisen syrjäytymisen vas-
7997: yhteisössä ovat keskeisiä. Kunnilla on paikallise- taisen yhteistyöryhmän rooli virallistetaan ja
7998: na viranomaisena tärkeä rooli syrjäytymisen tor- vahvistetaan siten, että se toimii koko hallitus-
7999: junnassa. kauden ajan.
8000: Hallitusohjelman pohjalta hallituksen iltakou- -Sosiaali- ja työhallinnon välillä toimiva yh-
8001: lu on 9.6.1999 käsitellyt valtioneuvoston kans- teistyöryhmä pitkäaikaisasiakkaiden aktivoimi-
8002: liassa valmistellun ns. hankesalkun, jonka koh- seksi tekee esityksensä vuoden 1999 loppuun
8003: dassa 8.3. on koottu yhteen hallituksen merkittä- mennessä.
8004: vimmät yksittäiset toimet syrjäytymisen ja köy- - Sosiaalisen luototuksen mallien kokeilu
8005: hyyden estämiseksi. Tavoitteena on, että suurim- ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi on
8006: massa syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien, käynnistetty kahdeksassa kunnassa ja Takuu-sää-
8007: mm. pitkäaikaistyöttömien, mielenterveys- ja tiössä.
8008: päihdeongelmaisten sekä ylivelkaantuneiden ja - Syrjäytymisriskien ennaltaehkäisyn vah-
8009: heidän perheidensä elämänhallinnan edellytyk- vistamiseksi käynnistetään päätösten sosiaalis-
8010: siä kohennetaan ja etsitään ratkaisuja toimeentu- ten vaikutusten arvioinnin kehittäminen.
8011: lo-ongelmiin. Lasten ja nuorten syrjäytymisvaa- - Toteutetaan mielenterveysongelmaisten
8012: raan täytyy puuttua riittävän varhaisessa vaihees- auttamiseen liittyvä Mielekäs elämä -hanke, jos-
8013: sa. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuor- sa on mukana sekä mielenterveyden edistämi-
8014: ten päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja nuor- seen tähtääviä käytännön toimia että mielenter-
8015: ten humalahakuiseen alkoholikäyttäytymiseen. veysongelmaisten palvelujen kehittämistoimia.
8016: Hallinnonalojen välistä yhteistyötä vahvistetaan Näiden toimien ohella köyhyyden ja syrjäyty-
8017: syrjäytymisenja köyhyyden estämiseen liittyvis- misen vastaisia toimia sisältyy hankesalkun ta-
8018: sä toimenpiteissä. lous- ja työllisyysosioon, oikeuspolitiikka- ja
8019: Hankesalkussa on erikseen mainittu seuraavat tasa-arvo-osioon, koulutus-, tiede- ja kulttuuri-
8020: toimet: osioon, aluekehittäminen, kuntapolitiikka- ja
8021: -Konkreettisia toimenpiteitä on tarkoitus si- hallinto-osioon sekä ympäristö- ja asuminen
8022: sällyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja -osioon.
8023: toimintaohjelmaan vuosille 2000-2003. Tämä Syrjäytymisen torjunta edellyttää yhdensuun-
8024: ohjelma vahvistetaan valtioneuvostossa syys- taisia toimia kaikilla hallinnonaloilla ja tasoilla.
8025: kuussa 1999 ja sen toteutumista seurataan jatku- Se edellyttää myös ihmisten ja heidän elinyhtei-
8026: vasti. Väliraportti tehdään hallituskauden puoli- söjensä tukea syrjäytymisuhkissa. Hallitus ko-
8027: välissä. rostaa myös sitä, että ihmisten omaa vastuuta ja
8028: - Sosiaali- ja terveysministeriössä käsitel- aktiivisuutta sekä kykyä kantaa vastuuta ja selvi-
8029: lään ja arvioidaan ns. nälkäryhmän ja poikkihal- tä kriiseistä tulee lisätä palveluita ja sosiaalitur-
8030: linnollisen yhteistyöryhmän tekemät esitykset vaa kehitettäessä.
8031:
8032:
8033: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
8034:
8035: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
8036:
8037:
8038:
8039:
8040: 3
8041: KK 249/1999 vp -Päivi Räsänen /skl Ministerns svar
8042:
8043:
8044:
8045:
8046: Tili riksdagens talman
8047:
8048: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger slagning skulle inte vara ändamålsenligt just med
8049: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av tanke statsandelsreformens principer. Genom ak-
8050: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päivi tiv verksamhet har kommunerna i stället möjlig-
8051: Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål het att bl.a. utnyttja Europeiska unionens struk-
8052: SS 249/1999 rd: turfonder för sina egna projekt och projekt som
8053: genomförs med hjälp av lokalt partnerskap. En
8054: Vad tänker regeringen göra för att få del av dessa finansieringsformer kan även an-
8055: kommunerna att idka en aktiv socialpo- vändas för att utveckla ett mångsidigt ungdoms-
8056: litik och för att ungdomsarbetets funk- arbete på lokal nivå. Det är även möjligt att med
8057: tionsduglighet skall utvecklas och för att stöd från undervisningsministeriet och arbetsmi-
8058: resurser för att stödja kommunernas nisteriet ordna bl.a. ungdomsverkstadsverksam-
8059: projekt mot utslagning skall tas med i het, en ny verksamhetsform som blivit allt vikti-
8060: budgeten för år 2000? gare.
8061: Utgående från lagen angående mål- och verk-
8062: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- samhetsprogram för social- och hälsovården,
8063: . föra fö1jande: som riksdagen godkände våren 1999, bereder
8064: Ett centralt syfte med den senaste stora reforme- man som bäst styrningen av kommunerna i fråga
8065: ringen av statsandelssystemet var att skapa en ny om social- och hälsovården. Utgående från en be-
8066: ansvarsfördelning mellan staten och kommuner- redning på bred basis godkänner regeringen det
8067: na då det gäller att ordna basservice. Syftet var nya mål- och verksamhetsprogrammet för soci-
8068: att kommunerna skall få en kalkylmässig statsan- al- och hälsovården för regeringsperioden. Vid
8069: del och att de på basis av den självständigt med beredningen kommer man att betona de mål och
8070: kännedom om de lokala förhållandena beslutar åtgärder för en aktiv socialpolitik särskilt på
8071: om de åtgärder med vilka man främjar befolk- kommunnivå som godkänts i regeringsprogram-
8072: ningens välbefinnande. Ä ven inom social- och met. Vid beredningen kommer man även att be-
8073: hälsovårdspolitiken har man utgått från att akta de riktlinjer som regeringen godkänt beträf-
8074: lagstiftningen angående social- och hälsovården fande avvärjning av utslagning.
8075: definierar de allmänna ramarna och att kom- Med utslagning avses i allmänhet problem
8076: munerna genomför social- och hälsovårds- som uppstår av att problemen hos dem som har
8077: politiken utgående från de lokala utgångs- det sämre ställt anhopas. De utslagna står i all-
8078: punkterna. mänhet utanför både arbetslivet, en tillräcklig ut-
8079: Regeringen är medveten om att det förekom- komst och delaktighet i samhället.
8080: mer skillnader mellan kommunerna i hur re- Regeringen har i sitt program i samband med
8081: surserna används. Delvis har detta även varit en flera olika frågor fåst uppmärksamhet vid avvärj-
8082: strävan, men med tanke på medborgarnas jämlik- ning av utslagning. Hoten kan inte avvärjas med
8083: het förutsätts det att de tjänster lagen förutsätter i åtgärder inom endast en del av politiken eller ett
8084: alla kommuner. Att staten skulle rikta särskilda förvaltningsområde, det behövs verksamhet
8085: resurser till kommunerna för avvärjning av ut- inom alla sektorer. Detta är viktigt även på lokal
8086:
8087:
8088: 4
8089: Ministerns svar KK 249/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
8090:
8091:
8092: nivå. En viktig fråga är att förbättra sysselsätt- sk. hungergruppen och den tväradministrativa
8093: ningen och särskilt att kunna erbjuda arbete åt samarbetsgruppen lagt fram för att avvärja ut-
8094: långtidsarbetslösa. Då det gäller att avvärja ut- slagning och utgående från detta görs nödvändi-
8095: slagning är det å andra sidan viktigt att närsam- ga förslag till åtgärder.
8096: hället, anhöriga, släktingar och grannar kan och - Samarbetsgruppen mellan förvaltningsom-
8097: har möjlighet att stödja deltagandet och delaktig- rådena för att avvärja utslagning skall bli offi-
8098: heten i samhället. Kommunerna har som lokala ciell och dess roll skall stärkas, så att arbetsgrup-
8099: myndigheter en viktig roll då det gäller att avvär- pen kan verka under hela regeringsperioden.
8100: ja utslagning. - Samarbetsgruppen mellan social- och ar-
8101: På basis av regeringsprogrammet har reger- betsförvaltningen för att aktivera långtids-
8102: ingens aftonskola 9.6.1999 behandlat den sk. klienterna kommer att lägga fram sitt förslag
8103: projektportföljen som beretts vid statsrådets inom år 1999.
8104: kansli och där man under punkt 8.3 samlat reger- - Försöket med social kreditgivning för att
8105: ingens viktigaste enskilda åtgärder för att avvär- förebygga överskuldsättning har startat i åtta
8106: ja fattigdom och utslagning. Syftet är att förbätt- kommuner och i Garanti-Stiftelsen.
8107: ra förutsättningarna för att de grupper som har de - För att stärka förebyggandet av riskerna för
8108: största riskerna att bli utslagna, dvs. bland annat utslagning kommer man att utveckla utvär-
8109: långtidsarbetslösa, personer med psykiska pro- deringen av beslutens sociala verkningar.
8110: blem och missbruksproblem, överskuldsatta och - Projektet Ett meningsfullt liv, med vilket
8111: deras familjer, skall kunna bemästra sitt liv och man försöker hjälpa personer med psykiska pro-
8112: att finna lösningar på utkomstproblemen. Då det blem, genomförs. 1 projektet ingår både praktis-
8113: gäller barn och unga som hotas av utslagning ka åtgärder som siktar på att främja psykisk häl-
8114: skall man ingripa i ett tillräckligt tidigt skede. sa och verksarnhet för att utveckla service för
8115: Särskild uppmärksarnhet skall fåstas vid förebyg- personer med psykiska problem.
8116: gande av rusmedelsbruk bland barn och unga och Vid sidan om dessa åtgärder ingår åtgärder för
8117: alkoholbruk i berusningssyfte bland unga. 1 åt- att avvärja fattigdom och utslagning även i pro-
8118: gärderna för att avvärja utslagning och fattigdom jektportföljens delområden ekonomi och syssel-
8119: skall samarbetet mellan förvaltningsornrådena sättning, rättspolitik och jämställdhet, utbild-
8120: stärkas. ning, vetenskap och kultur, regional utveckling,
8121: 1 projektportföljen närnns särskilt följande åt- kommunalpolitik och förvaltning samt miljö och
8122: gärder: boende.
8123: - Konkreta åtgärder skall tas med i mål- och Avvärjning av utslagning förutsätter parallell
8124: verksamhetsprogrammet för social- och hälso- verksamhet inom alla förvaltningsområden och
8125: vården för åren 2000-2003. Detta program fast- nivåer och även människornas och närsamhällets
8126: slås i statsrådet i september 1999 och man följer stöd vid hot om utslagning. Regeringen betonar
8127: kontinuerligt med hur programmet genomförs. även att människornas eget ansvar och egen akti-
8128: En mellanrapport kommer att göras vid halva re- vitet samt förmåga att bära ansvar och klara sig
8129: geringsperioden. genom kriser skall bli större i samband med att
8130: - Vid social- och hälsovårdsministeriet be- tjänster och den sociala tryggheten utvecklas.
8131: handlas och bedöms de framställningar som den
8132:
8133:
8134:
8135: Helsingfors den 7 juli 1999
8136:
8137: Omsorgsminister Eva Biaudet
8138:
8139:
8140:
8141: 8 200656
8142: 5
8143: KK 250/1999 vp - Mari Kiviniemi /kesk
8144:
8145:
8146:
8147:
8148: KIRJALLINEN KYSYMYS 250/1999 vp
8149:
8150: Liikenneväylien parantaminen Ylistarossa
8151:
8152:
8153:
8154:
8155: Eduskunnan puhemiehelle
8156:
8157: Usean eteläpohjalaisen kunnan tärkein hanke Kevyen liikenteen liikkujien turvallisuus on
8158: lähivuosien aikana on alueen liikenneväylien pa- vaarassa valtatien 18 varrella. Siksi olisi tärkeää,
8159: rantaminen. Esimerkiksi Ylistaron paikallistei- että Tielaitoksen suunnittelemaa kevyen liiken-
8160: den 17609 ja 17610 parantamissuunnitelmat on teen väylääjatkettaisiin Ylistaron asemanseudul-
8161: hyväksytty jo vuonna 1994, mutta parannustyöt ta Seinäjoen suuntaan.
8162: on yhä aloittamatta. Tien kunnostamiselle on tar-
8163: vetta paitsi paikallisliikenteen, myös turvallisuu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8164: den kannalta. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8165: Ylistarosta löytyy myös yksi harvoista kahden tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8166: keskustaajaman välisistä parantamatta ja päällys- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8167: tämättä olevista tieosuuksista koko Etelä-Pohjan-
8168: maalla. Maantien 700 (Koskenkorva - Mölli) Onko hallitus tietoinen Ylistaron kun-
8169: välillä on noin 10 kilometrin pituinen tieosuus, nan liikenneväylien epäkohdista, ja
8170: joka on heikkokuntoinen erityisesti kelirikko-
8171: aikoina. mitä hallitus aikoo tehdä kuntalaisten
8172: liikenneturvallisuuden parantamiseksi?
8173:
8174:
8175: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
8176:
8177: Mari Kiviniemi /kesk
8178:
8179:
8180:
8181:
8182: Versio 2.0
8183: KK 250/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk Ministerin vastaus
8184:
8185:
8186:
8187:
8188: Eduskunnan puhemiehelle
8189:
8190: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Tiesuunnitelman mukaan Kaukolan paikallis-
8191: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tie, joka on Ylistaron keskustan sisääntulotie ete-
8192: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lästä päin tultaessa, olisi rakennettava uudelleen;
8193: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi- tien tasausta olisi laskettava ja tielle olisi raken-
8194: niemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- nettava kevyen liikenteen väylä.
8195: sen KK 250/1999 vp: Maantie 7000 on Ylistaron ja Ilmajoen kun-
8196: tien keskustojen välinen lyhin maantieyhteys,
8197: Onko hallitus tietoinen Ylistaron kun- mutta kummankin kuntakeskuksen kannalta on
8198: nan liikenneväylien epäkohdista, ja kyseessä toissijainen yhteys. Liikennemäärä
8199: Horman ja Könnin välisellä 11 kilometrin pitui-
8200: mitä hallitus aikoo tehdä kuntalaisten sella soratieosuudella on vuorokaudessa vain
8201: liikenneturvallisuuden parantamiseksi? 150-200 autoa. Yleisohjeena käytetyn, tien
8202: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- päällystämistä koskevan kriteerin mukaan auto-
8203: vasti seuraavaa: määrän pitäisi olla vuorokaudessa yli 300 autoa.
8204: Maantien 7000 soratieosuudella esiintyy pai-
8205: Liikenneministeriö ohjaa Tielaitoksen toimintaa koitellen runkokelirikkoa. Viime vuosina tielle ei
8206: vuosittaisilla tulostavoitteilla ja on asettanut vuo- kuitenkaan ole jouduttu asettamaan painorajoi-
8207: den 1999 tulostavoitteiksi muun muassa liiken- tusta. Tien päällystämiskustannukset arvioidaan
8208: neturvallisuuden ja kevyen liikenteen olosuhtei- noin 10 miljoonaksi markaksi.
8209: den parantamisen. Kevyen liikenteen turvallisuuden parantami-
8210: Vaasan tiepiiri hyväksyi vuonna 1994 Ylista- nen valtatiellä 18 on tarpeen, koska tie on vilk-
8211: ron keskustaa koskevan tiesuunnitelman paikal- kaasti liikennöity ja sen tuntumassa on varsin
8212: listeiden 17609 ja 17610 parantamiseksi. Näistä paljon haja-asutusta. Vaasan tiepiiri onkin laati-
8213: kahdesta paikallistiestä tärkeämpi, Ylistaron kes- nut suunnitelman kevyen liikenteen järjestelyis-
8214: kustan paikallistie 17609, on suunnitelman mu- tä asemanseudun ja Haapojan teollisuusalueen
8215: kaisesti toteutettu vuonna 1995. Kaukolan pai- välille. Hanke ei kuitenkaan tällä hetkellä sisälly
8216: kallistien 17610 parantamista ei ole vielä otettu Vaasan tiepiirin lähivuosien toimintasuunnitel-
8217: lähivuosina toteutettavaan ohjelmaan muiden maan. Vaasan tiepiirillä ei ole vielä suunnitelmia
8218: kiireellisempien kohteiden vuoksi. kevyen liikenteen järjestelyistä teollisuusaluees- ·
8219: ta etelään.
8220:
8221:
8222:
8223: Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1999
8224:
8225: Liikenneministerin sijainen
8226: Ministeri Kimmo Sasi
8227:
8228:
8229:
8230:
8231: 2
8232: Ministems svar KK 250/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk
8233:
8234:
8235:
8236:
8237: Tili riksdagens talman
8238:
8239: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Enligt vägplanen borde Kaukola bygdeväg,
8240: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av dvs. den väg längs viiken man kommer in till
8241: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mari Ylistaro centrum när man kommer söderifrån
8242: Kiviniemi /cent undertecknade skriftliga spörs- byggas om; vägens justering borde sänkas och
8243: mål SS 250/1999 rd: den borde få en led för lätt trafik.
8244: Landsväg 7000 är den kortaste landsvägsför-
8245: År regeringen medveten om missförhål- bindelsen mellan Ylistaro och Ilmola kommun-
8246: landena i fråga om trajiklederna i Ylis- centra, men vägen är ändå en sekundär förbindel-
8247: taro kommun, och se från båda kommuncentras perspektiv. Trafi-
8248: ken uppgår ti11150-200 bilar per dygn på den
8249: vad ämnar regeringen göra för att för- 11 km långa grusvägssträckan mellan Horma och
8250: bättra trafiksäkerheten för kommunin- Könni. Enligt det kriterium som använts som all-
8251: vånarna? män anvisning för beläggning av vägen borde an-
8252: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- talet bilar vara över 300 per dygn.
8253: föra följande: På grusvägssträckan av landsväg 7000 före-
8254: kommer ställvis tjälskador i vägkroppen. Under
8255: Trafikministeriet styr Vägverkets verksamhet de senaste åren har det dock inte varit nödvän-
8256: med resultatmål som ställs upp för varje år. Re- digt att införa viktbegränsningar på vägen. Kost-
8257: sultatmål för 1999 är bl.a. en förbättrad trafiksä- nadema för beläggning av vägen beräknas uppgå
8258: kerhet och förbättrade förhållanden för den lätta till 10 milj. mk.
8259: trafiken. En förbättrad säkerhet för den lätta trafiken på
8260: Vasa vägdistrikt godkände 1994 vägplanen för riksväg 18 behövs, eftersom vägen är livligt tra-
8261: Ylistaro centrum gällande förbättring av bygde- fikerad och mycket glesbebyggelse finns i närhe-
8262: vägama 17609 och 17610. Av de två bygdevä- ten av den. Vasa vägdistrikt har gjort upp en plan
8263: garna har den viktigare, bygdeväg 17609 i Ylis- för arrangemangen för den lätta trafiken mellan
8264: . taro centrum, i enlighet med planen förbättrats stationstrakten och Haapoja industriområde. Pro-
8265: 1995. Förbättringen av Kaukola bygdeväg 17610 jektet ingår dock inte för tillfållet i Vasa vägdi-
8266: ingår ännu inte i programmet för de närmaste strikts verksamhetsplan för de närmaste åren.
8267: åren eftersom det finns andra, mera brådskande Vasa vägdistrikt har ännu inga planer för hur den
8268: objekt. lätta trafiken skall regleras söderut från industri-
8269: området.
8270:
8271:
8272: Helsingfors den 9 juli 1999
8273:
8274: Ställföreträdare för trafikministern
8275: Minister Kimmo Sasi
8276:
8277:
8278: 3
8279: KK 25111999 vp- Irja Tulonen /kok
8280:
8281:
8282:
8283:
8284: KIRJALLINEN KYSYMYS 251/1999 vp
8285:
8286: Kodinhoito työsuhde-etuna
8287:
8288:
8289:
8290:
8291: Eduskunnan puhemiehelle
8292:
8293: Suomi on muiden Pohjoismaiden ohella malli- 55 000 työntekijällään. Tämä on hyvä osoitus
8294: maa tasa-arvon edistäjänä työelämässä. Miesval- hankkeen saamasta kiinnostuksesta myös kun-
8295: taista työelämää kuvaa Suomessa kuitenkin hy- nallis- ja valtionhallinnon tasolla.
8296: vin se, että työsuhdeasioissa naiset nauttivat mie- Kodinhoitoedun vaikutukset yhteiskunnassa
8297: hiä huomattavasti vähemmän työnantajan tarjoa- ovat positiiviset. Lasten päivähoidon kuormitus
8298: mista eduista. Veroton kotihoitoetu kuuluu nyt vähenisija kotityön muuttaminen leipätyöksi tar-
8299: uusien henkilökuntaetujen joukkoon. Sairaan koittaisi uusia työpaikkoja. Lisäksi tuettaisiin en-
8300: lapsen hoidon saa tarjota verottomana, kun pal- tisestään naisten työssäkäyntiä ja lisättäisiin
8301: velun välttämättömyys perustellaan työntekijöi- naisten ja miesten välistä tasa-arvoista mahdolli-
8302: den korvaamattomuudella ja ruuhka-ajalla. suutta toimia työelämässä.
8303: Kodinhoitotukea työsuhde-etuna verotetaan
8304: tällä hetkellä sen koko markkamääräisen arvon Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8305: mukaan, ellei verottaja toisin harkitse. Työnteki- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8306: jöiden innostus yritysten tarjoamaa kodinhoitotu- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8307: kea kohtaan on ollut suuri, mutta yritykset ovat vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8308: todenneet hinnan liian kovaksi, koska kodinhoi-
8309: toedulle ei ole verotusarvoa. Tällä hetkellä ai- Olisiko mahdollista laajentaa yleispäte-
8310: noastaan yhdelle yritykselle on Suomessa myön- västi verotettavien työsuhde-etujen
8311: netty erillinen ennakkopäätös. Jokaisen työnan- joukko kattamaan myös kodinhoitoavun
8312: tajan on siis tällä hetkellä haettava verottajalta ja tuoda näin työntekijöiden yhtenäinen
8313: oma päätös, mikä ei varmasti ainakaan kannusta verotusetu myös kotihoidon puolelle, ja
8314: yrityksiä.
8315: Ruotsi on jo ottanut asian käsittelyyn valtio- millaiset taloudelliset mahdollisuudet
8316: päiville. Suurin työnantaja, joka on kiinnostunut olisi mm. Ruotsin mallin mukaiselle, eh-
8317: tarjoamaan työsuhde-etua, on Tukholman kunta dotetulle jopa 50 %:n verohelpotukselle
8318: kodinhoitoapuun?
8319:
8320:
8321: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
8322:
8323: Irja Tulonen /kok
8324:
8325:
8326:
8327:
8328: Versio 2.0
8329: KK 25111999 vp- Irja Tuloneo /kok Ministerin vastaus
8330:
8331:
8332:
8333:
8334: Eduskunnan puhemiehelle
8335:
8336: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa toisedut arvostetaan käypään arvoon. Tämä tar-
8337: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, koittaa, että työnantaja laskee edun arvon todel-
8338: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen listen kustannusten perusteella. Koska kodinhoi-
8339: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo- toedun luontoisetuarvon laskemisperiaatteissa on
8340: sen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen ollut epäselvyyttä, verohallitus on vuoden 1999
8341: KK 25111999 vp: luontoisetupäätöstä koskevassa lehdistötiedot-
8342: teessaan antanut ohjeen, miten etu lasketaan.
8343: Olisiko mahdollista laajentaa yleispäte- Tarkoituksena on lisätä laskentaperusteet myös
8344: västi verotettavien työsuhde-etujen verohallituksen muihin ohjeisiin ja tiedotteisiin.
8345: joukko kattamaan myös kodinhoitoavun Edun arvo lasketaan siten, ettäjos työnantaja os-
8346: ja tuoda näin työntekijöiden yhtenäinen taa kodinhoitopalvelun toiselta yritykseltä, edun
8347: verotusetu myös kotitalouden puolelle, arvo tunnilta on palveluyrityksen laskun suurui-
8348: ja nen. Jos taas kodinhoitaja on työnantajan palve-
8349: luksessa, hänen palkkauksestaan aiheutuneet
8350: millaiset taloudelliset mahdollisuudet kustannukset lasketaan yhteen ja jaetaan edun
8351: olisi mm. Ruotsin mallin mukaiselle eh- saajille käyttöaikojen suhteessa. Näin saatu etu
8352: dotetulle jopa 50 %:n verohelpotukselle lisätään muuhun palkkaan, josta määrätään vero.
8353: kodinhoitoapuun? Edun saavalle työntekijälle järjestelmää voidaan
8354: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- joka tapauksessa pitää edullisena, koska saamas-
8355: vasti seuraavaa: taan kodinhoitopalvelusta työntekijälle syntyy
8356: vain edusta johtuvan veron suuruinen kustannus.
8357: Tuloverolain 64 §:n mukaan työnantajalta saatu Kysymyksessä on ehdotettu, että kodinhoito-
8358: luontoisetu on veronalaista ansiotuloa ja arvioi- etu arvostettaisiin 50 prosenttiin sen käyvästä ar-
8359: daan käypään arvoon sen mukaan kuin verohalli- vosta. Vuoden 1997 lopulta lähtien on Suomessa
8360: tus vuosittain tarkemmin määrää. Verohallitus on kokeiltu kahta erilaista kotitaloustyötä tukevaa
8361: vahvistanut yleisimpien luontoisetujen arvot. Ar- mallia. Toisessa mallissa tuetaan kotitaloustyötä
8362: vot on vahvistettu sellaisille paljon käytetyille tekevää yritystä ja toisessa mallissa työtä teettä-
8363: luontoiseduille, joiden arvon selvittäminen yksit- nyt kotitalous voi saada verovähennyksen. Halli-
8364: täistapauksittain olisi yleensä vaikeaa ja aiheut- tusohjelman mukaisesti kokeilua on tarkoitus jat-
8365: taisi kohtuuttoman paljon työtä sekä työnantajil- kaa. Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista
8366: le että työntekijöille samoin kuin verohallinnolle. laajentaa tukea vielä uuteen työnantajalta saata-
8367: Luontoisetujen arvostuksen lähtökohta on vaan järjestelmään. Työnantajalta saatavan koti-
8368: käypä arvo. Aikaisemmin luontaisedut arvostet- hoitoedun arvostaminen käypään alempaan ar-
8369: tiin tosiasiallisesti varovaisemmin. Nykyisin voon ei olisi myöskään verovelvollisten tasapuo-
8370: luontoisetuarvot vahvistetaan siten, että ne ovat lisen kohtelun kannalta ongelmatonta, koska
8371: vähintään 90 % käyvästä arvosta. Ravintoedun kaikki työnantajat eivät voisi tai haluaisi antaa
8372: arvostus tosin poikkeaa tästä periaatteesta. Muut tällaista etua.
8373: kuin verohallituksen päätöksessä mainitut luon-
8374:
8375:
8376: 2
8377: Ministerin vastaus KK 25111999 vp- Irja Tuloneo /kok
8378:
8379:
8380: Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1999
8381:
8382: Ministeri Suvi-Anne Siimes
8383:
8384:
8385:
8386:
8387: 3
8388: KK 251/1999 vp- Irja Tulonen /kok Ministerns svar
8389:
8390:
8391:
8392:
8393: Tili riksdagens talman
8394:
8395: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ligen från denna princip. Andra naturaförmåner
8396: ger har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem än de som nämns i skattestyrelsens beslut upp-
8397: av statsrådet översänt följande av riksdagsman skattas tili gängse värde. Detta innebär att arbets-
8398: Irja Tulonen /saml undertecknade skriftliga givaren räknar ut förmånens värde utgående från
8399: spörsmål SS 251/1999 rd: de verkliga kostnaderna. Eftersom det funnits
8400: oklarheter i uträkningsprinciperna för naturaför-
8401: Skulle detvara möjligt att utvidga grup- månsvärdet av hemvårdsförmånen har skatte-
8402: pen tjänsteförmåner som beskattas ge- styrelsen i ett pressmeddelande angående natura-
8403: nerellt tili att gälla också hemvårdshjäl- förmånsbeslutet 1999 gett anvisningar om hur
8404: pen, och på så sätt få den enhetliga be- förmånen räknas. Avsikten är att foga beräk-
8405: skattningsförmånen för arbetstagare att ningsgrunderna också till skattestyrelsens övriga
8406: gälla också hushållsarbete, och anvisningar och pressmeddelanden.F örmånens
8407: värde räknas så att förmånens värde per timme är
8408: vilka ekonomiska förutsättningar finns lika med beloppet av tjänsteföretagets faktura om
8409: det för den föreslagna skattelättnaden arbetsgivaren köper hemvårdstjänsten från ett
8410: på upp tili 50 % av hemvårdshjälpen en- annat företag. Om däremot hemvårdaren är an-
8411: ligt bl.a. svensk modell? ställd av arbetsgivaren räknas kostnaderna för
8412: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- hemvårdarens avlöning ihop och fördelas på för-
8413: föra följande: månstagarna i förhåliande tili den tid de använt
8414: tjänsterna. Denna förmån läggs tili den övriga lö-
8415: Enligt 64 § inkomstskattelagen är naturaförmå- nen som beskattas. För den arbetstagare som får
8416: ner som erhållits av arbetsgivaren skattepliktig förmånen kan systemet i vilket fall som helst an-
8417: förvärvsinkomst och skali uppskattas tili gängse ses vara förmånligt, eftersom arbetstagaren för
8418: värde enligt vad skattestyrelsen årligen närmare hemvårdstjänsten endast står för den kostnad
8419: bestämmer. Skattestyrelsen har fastställt värdet som utgörs av skatten på förmånen.
8420: av de vanligaste naturaförmånerna. Värdena har 1 spörsmålet föreslås att hemvårdsförmånen
8421: fastställts för sådana ofta använda naturaför- skulie uppskattas till 50% av det gängse värdet.
8422: måner vilkas värde det i enskilda fali i alimänhet Från och med slutet av 1997 har i Finland gjorts
8423: skulie vara svårt att utreda och för vilkas del ut- försök med två olika modelier som stöder hus-
8424: redningen skulle medföra oskäligt mycket arbete hålisarbete. 1 den ena modelien stöds företag som
8425: både för arbetsgivare och arbetstagare samt för utför hushållsarbete och i den andra modellen
8426: skatteförvaltningen. kan hushåli som låtit utföra arbete få skatteav-
8427: Utgångspunkten för uppskattningen av natura- drag. Enligt regeringsprogrammet är avsikten att
8428: förmåner är det gängse värdet. Tidigare uppskat- fortsätta med försöken. Därför är det ännu inte
8429: tades naturaförmånerna försiktigare än det verk- ändamålsenligt att utvidga stödet tili att omfatta
8430: liga värdet. Numera fastställs värdet av natura- ett nytt system i arbetsgivarens regi. Att uppskat-
8431: förmåner tili minst 90 % av det gängse värdet. ta hemvårdsförmåner som fås av arbetsgivaren
8432: Uppskattningen av kostförmånen avviker visser- tili ett lägre värde än det gängse värdet vore inte
8433:
8434:
8435: 4
8436: Ministems svar KK 25111999 vp- Irja Tulonen /kok
8437:
8438:
8439: heller problemfritt med tanke på den jämlika be-
8440: handlingen av skattskyldiga, eftersom alla ar-
8441: betsgivare inte kan eller vill ge en dylik förmån.
8442:
8443:
8444: Helsingfors den 9 juli 1999
8445:
8446: Minister Suvi-Anne Siimes
8447:
8448:
8449:
8450:
8451: 5
8452: KK 252/1999 vp - Leena Rauhala /skl
8453:
8454:
8455:
8456:
8457: KIRJALLINEN KYSYMYS 252/1999 vp
8458:
8459: Koululaisten syrjäytyminen
8460:
8461:
8462:
8463:
8464: Eduskunnan puhemiehelle
8465:
8466: Kouluikäisten lasten vanhemmat ovat suuresti nan uudelleenorganisoinnilla järjestelmä saatai-
8467: huolestuneita koulujen välisistä eroista ja lasten siin mahdollisimman joustavaksi.
8468: eriarvoistumisesta koulutuspalvelujen suhteen. Kasvatustyössä tulisi turvata sosiaalinen ja
8469: Luokkakokojen suurentaminen luo heikoille op- yhteisöllinen vastuu sekä kristillisen perinteen
8470: pilaille lisääntyvässä määrin uhan syrjäytyä op- malli oikeasta ja väärästä myös koulujen taholta
8471: pimisesta. Samalla se saattaa merkitä pysyvää yksilökeskeisessä yhteiskunnassa.
8472: seuraamusta ammattiin valmistumisessa ja hei-
8473: kentää siten mahdollisuuksia työelämässä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8474: Riittävän varhaisessa vaiheessa havaittujen sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8475: ongelmien korjaamiseksi, tukiopetuksen turvaa- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8476: miseksi ja koulujen opetuksen resurssoimiseksi vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8477: tarvitaan pikaisia toimenpiteitä, jotta lasten ja
8478: nuorten syrjäytyminen kouluelämässä voitaisiin Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8479: estää. Eri hallinnonalojen yhteistyöllä ja toimin- tyä koululaisten syrjäytymisen ja eriar-
8480: voisuuden lisääntymisen estämiseksi?
8481:
8482:
8483: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
8484:
8485: Leena Rauhala /skl
8486:
8487:
8488:
8489:
8490: Versio 2.0
8491: KK 252/1999 vp- Leena Rauhala /skl Ministerin vastaus
8492:
8493:
8494:
8495:
8496: Eduskunnan puhemiehelle
8497:
8498: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kaisempaa joustavampiin opetusjärjestelyihin
8499: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, sekä koulun valintamahdollisuuteen. Vireillä
8500: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen olevan esiopetusjärjestelmän eräänä kehittämis-
8501: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rau- tavoitteena on syrjäytymisvaarassa olevien las-
8502: halan /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen ten tunnistaminen ja tukeminen jo varhaisessa
8503: KK 252/1999 vp: vaiheessa. Tätä koskeva säännösvalmistelu on
8504: käynnistynyt ja uudistus on tarkoitus toteuttaa
8505: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- kahden vuoden aikana 1.8.2000 lähtien.
8506: tyä koululaisten syrjäytymisen ja eriar- Koulun arvoperusta ja sen tiedostaminen ovat
8507: voisuuden lisääntymisen estämiseksi? tärkeitä lähtökohtia käytännön opetus- ja kasva-
8508: tustyössä. Kasvatus on keskeinen tekijä pyrit-
8509: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- täessä edistämään lasten ja nuorten sosiaalista,
8510: ti seuraavaa: yhteisöllistä ja yksilöllistä vastuuntunnon kehit-
8511: Vuoden 1999 voimaan tulleen koulutuksen lain- tymistä. Oppilas saa jo perusopetuksen yhteydes-
8512: säädännön yhtenä keskeisenä tavoitteena on var- sä keskeiset tiedot kykyyn elää eri tavoin ajatte-
8513: mistaa perusoikeuksien toteutuminen sekä riittä- levien ja toimivien ihmisten kanssa ja samalla
8514: vä yhdenvertaisuus maan eri osissa, eri kouluissa kykyyn eettisten ja uskonnollisten kysymysten
8515: ja oppilaitoksissa. Oppilaiden ja opiskelijoiden omaehtoiseen pohdintaan. Oppilaiden ja heidän
8516: oikeuksien ja velvollisuuksien aikaisempaa tar- vanhempiensa erilaisten katsomusten ja tarpei-
8517: kempi sääntely sekä riittävät jälkikäteiset keinot den huomioon ottaminen on yhteiskunnan kan-
8518: oikeuksien toteuttamiseksi ovat uusien lakien sainvälistyessä entistä tärkeämpää mm. syrjäyty-
8519: keinoja mainittujen tavoitteiden saavuttamises- misen välttämiseksi.
8520: sa. Säännöksissä korostuu myös koulutusta kos- Kaikista tukitoimista huolimatta nykyisen
8521: kevan arvioinnin merkitys. Arvioinnin tavoittee- koulun toimintamalli ei sovi kaikille, varsinkaan
8522: na on edistää mm. tasa-arvon toteutumista suo- sosiaalisesti ja emotionaalisesti sopeutumatto-
8523: malaisessa koulutusjärjestelmässä. Sillä on myös mille lapsille ja nuorille. Vaikka koulut ovat saat-
8524: keskeinen asema turvattaessa koulutuspalvelu- taneet kokea vaikeuksia, jopa epäonnistua näi-
8525: jen laatu ja niiden valtakunnallinen vertailukel- den nuorten kohdalla päivittäisessä työssään,
8526: poisuus. ovat saadut kokemukset osoittaneet, että yksittäi-
8527: Perusopetuksen säännösten mukaan koulutuk- sissä kasvatuksellisissa kehittämisprojekteissa
8528: sen arvioinnin tarkoituksena on tukea koulutuk- mukana olleet oppilaat ovat kuitenkin motivoitu-
8529: sen kehittämistä ja parantaa oppimisen edelly- neet opintoihinsa. Tämä osoittaa sen, että koulu
8530: tyksiä. Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille voi onnistua vaikeidenkin nuorten kanssa, jos
8531: tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee an- toimintamuotoja tarkistetaan ottaen huomioon
8532: taa tukiopetusta. Säännöksissä on otettu huo- vallitsevat olosuhteet.
8533: mioon myös mahdollisuudet erityisopetukseen, Viime vuosina on opetusministeriön aloittees-
8534: oppilaan ohjaukseen, yhteistyöhön kotien kans- ta käynnistetty useita toimenpiteitä ja hankkeita,
8535: sa, oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, ai- joiden tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisemi-
8536:
8537:
8538: 2
8539: Ministerin vastaus KK 252/1999 vp- Leena Rauhala /skl
8540:
8541:
8542: nen. Opetushallituksen toimenpideohjelmassa koululaitoksessa pyritään ehkäisemään mahdol-
8543: vuosille 1998-1999 pyritään erilaisin toimenpi- lista koululaisten syrjäytymiskehitystä ja puuttu-
8544: tein kiusaamisen ja syrjäytymisen ennaltaehkäi- maan tilanteeseen varhaisessa vaiheessa. Opetus-
8545: syyn. Terve itsetunto -projektissa kehitetään syr- hallitus on erilaisin toimenpitein, projektein ja
8546: j äytymisvaarassa olevien lasten tunnistamista täydennyskoulutuksen keinoin edennyt näiden
8547: mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Syrjäy- linjausten mukaisesti. Opetusministeriö seuraa
8548: tymisen ehkäisyä tukee mm. kerhotoiminnan ja säännösten toimivuutta ja arvioi uudistuksen vai-
8549: iltapäivätoiminnan kehittäminen, koulukiusaa- kutuksia ja asetettujen tavoitteiden toteutumista
8550: misen ehkäisy, koulujen päihdeopetuksen kehit- sekä arviointijärjestelmän toimivuutta eduskun-
8551: täminen sekä luku- ja kirjoitusvaikeuksista ai- nan edellyttämällä tavalla. Tässä yhteydessä
8552: heutuvien ongelmien huomioon ottaminen ja op- kiinnitetään huomiota myös perusoikeuksien to-
8553: pilaiden rötöstelyn ehkäiseminen. Lisäksi tue- teutumiseen ja erilaisten oppilaiden opintojen
8554: taan syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, varhai- etenemiseen siten, että mahdolliseen eriarvoi-
8555: seen tunnistamiseen ja tukitoimiin liittyvää opet- suus- ja syrjäytymiskehitykseen voidaan tarvit-
8556: tajien täydennyskoulutusta. taessa puuttua.
8557: Edellä esitetystä käy ilmi, että opetusminis-
8558: teriö on tehnyt strategiset linjaukset siitä, miten
8559:
8560:
8561: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
8562:
8563: Opetusministeri Maija Rask
8564:
8565:
8566:
8567:
8568: 3
8569: KK 252/1999 vp- Leena Rauhala /skl Ministerns svar
8570:
8571:
8572:
8573:
8574: Till riksdagens talman
8575:
8576: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger ligheten att välja skola. Ett av utvecklingsmålen
8577: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av för det förskoleundervisningssystem som är aktu-
8578: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lee- ellt är att i ett tidigt skede identifiera och stödja
8579: na Rauhala /fkf undertecknade skriftliga spörs- barn som hotas av utslagning. Beredningen av
8580: mål SS 252/1999 rd: bestämmelser som gäller detta har inletts och av-
8581: sikten är att reformen skall införas under två år
8582: Vilka åtgärder avser regeringen vidta med början 1.8.2000.
8583: för att motverka utslagning och ojämlik- Skolans värdegrund och medvetenhet om den
8584: het b/and skolelever? är viktiga utgångspunkter i det praktiska under-
8585: visnings- och fostringsarbetet. Fostran är en vik-
8586: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tig faktor när man försöker främja utvecklingen
8587: föra följande: av barns och ungdomars sociala, sarnhälleliga
8588: Ett centralt mål i den utbildningslagstiftning som och individuella ansvarskänsla. Eleven får redan
8589: trädde i kraft 1999 är att säkerställa att de grund- i samband med den grundläggande utbildningen
8590: läggande rättigheterna fullföljs och att tillräcklig centrala kunskaper för att kunna leva med männi-
8591: jämlikhet råder i olika delar av landet och i olika skor som tänker och handlar annorlunda, samti-
8592: skolor och läroanstalter. De nya lagarnas meto- digt som han eller hon blir kapabel att på egen
8593: der att uppnå nämnda syften är en mer preciserad hand fundera över etiska och religiösa frågor.
8594: reglering av elevernas och studerandenas rättig- När samhället internationaliseras blir det viktiga-
8595: heter och skyldigheter samt tillräckliga medel i re än förr att beakta olika åskådningar och behov
8596: efterskott för att fullfölja rättigheterna. 1 bestäm- hos eleverna och deras föräldrar, bl.a. för att und-
8597: melserna accentueras också vikten av att utvärde- vika utslagning.
8598: ra utbildningen. Utvärderingens syfte är bl.a. att Trots alla stödåtgärder passar den nuvarande
8599: främja jämlikheten i det finländska utbildnings- skolans arbetsmodell inte alla, i synnerhet inte
8600: systemet. Den har också en central ställning när socialt oc~ känslomässigt missanpassade barn
8601: det gäller att trygga kvaliteten på utbildnings- och unga. Aven om skolorna kan ha stött på svå-
8602: tjänsterna och möjligheten att jämföra dem på righeter och rent av misslyckats i det dagliga ar-
8603: riksnivå. betet när det gäller dessa ungdomar, har erfaren-
8604: Enligt bestämmelserna om grundläggande ut- heterna visat att elever som deltagit i enskilda pe-
8605: bildning är syftet med utvärderingen att stödja en dagogiska utvecklingsprojekt ändå varit motive-
8606: utveckling av utbildningen och förbättra förut- rade för sina studier. Detta visar att skolan kan
8607: sättningarna för inlärning. Elever som tillfålligt lyckas också med svåra elever om verksarnhets-
8608: inte lyckas följa studietakten eller annars behö- formerna justeras utgående från rådande förhål-
8609: ver särskilt stöd skall få stödundervisning. 1 be- landen.
8610: stämmelserna beaktas också möjligheterna till Under de senaste åren har undervisningsmi-
8611: specialundervisning, elevhandledning, samarbe- nisteriet varit initiativtagare till flera åtgärder
8612: tet med hemmen, rätten till en trygg studiemiljö, och projekt vars syfte är att motverka utslagning.
8613: smidigare undervisningsarrangemang samt möj- 1 utbildningsstyrelsens åtgärdsprogram för 1998-
8614:
8615:
8616: 4
8617: Ministerns svar KK 252/1999 vp- Leena Rauhala /skl
8618:
8619:
8620: 1999 försöker man med olika åtgärder förebygga för hur skolväsendet skall försöka hindra eventu-
8621: mobbning och utslagning. lnom ramen för pro- ell utslagning bland skoleleverna och ingripa i si-
8622: jektet "Sund självkänsla" utvecklas metoder för tuationen i ett tidigt skede. Utbildningsstyrelsen
8623: att i ett tidigt skede identifiera barn som hotas av har i olika åtgärder, projekt och fortbildning ut-
8624: utslagning. Utslagning kan motverkas bl.a. ge- gått från dessa linjer. Undervisningsministeriet
8625: nom att man utvecklar klubb- och eftermiddags- följer hur bestämmelserna utfaller och utvärde-
8626: verksamheten, arbetar mot mobbning, utvecklar rar reformens verkningar och i viiken mån målen
8627: skolornas drogundervisning, beaktar problem uppnås samt själva utvärderingssystemet på det
8628: som förorsakar läs- och skrivsvårigheter samt sätt riksdagen förutsatt. 1 detta sammanhang fåsts
8629: förhindrar ofog och mindre förbrytelser bland uppmärksamhet också vid att de grundläggande
8630: eleverna. Dessutom stöds fortbildning för lärar- rättigheterna fullföljs och att olika elevers stu-
8631: na när det gäller att motverka utslagning, identi- dier går framåt så att det är möjligt att vid behov
8632: fiera problem i ett tidigt skede och vidta stödåt- ingripa när ojämlikhet eller utslagning eventuellt
8633: gärder. uppträder.
8634: Av det ovanstående framgår att undervis-
8635: ningsministeriet har dragit upp strategiska linjer
8636:
8637:
8638:
8639: Helsingfors den 7 juli 1999
8640:
8641: Undervisningsminister Maija Rask
8642:
8643:
8644:
8645:
8646: 5
8647: KK 253/1999 vp- Leena Rauhala /skl
8648:
8649:
8650:
8651:
8652: KIRJALLINEN KYSYMYS 253/1999 vp
8653:
8654: Oppivelvollisuusiän alentamisen edellytysten
8655: tutkiminen
8656:
8657:
8658:
8659:
8660: Eduskunnan puhemiehelle
8661:
8662: Hallitus aikoo toteuttaa maksuttoman esiopetuk- Opetuksen sisällöllisillä valinnoilla on turvat-
8663: sen 6-vuotiaiden ikäluokalle. Aikomus on perus- tava lapsen oppimisen edellytykset, ja erityis- ja
8664: teltu oppiruisedellytysten valmiuksien paranta- tukiopetuksen lisääminen olisi varmasti tarpeel-
8665: miseksi kaikkien osalta koko maassa. Esiopetus lista lapsen terveen itsetunnon kasvun varmista-
8666: voisi ennaltaehkäistä lasten syrjäytymistä. miseksi.
8667: Hallitus on lisäksi kirjannut ohjelmaansa oppi-
8668: velvollisuusiän alentamisedellytysten selvittämi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8669: sen. Asia on uusi ja vaatii perusteellista tutkimis- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8670: ta, eikä sillä suinkaan ole asiantuntijoidenkaan tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8671: piirissä yksimielistä hyväksyntää. Saattaa jopa vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8672: olla niin, että varhainen koulun aloitus on lapsuu-
8673: den kehityksestä pois lisäten oppiruisvaikeuksia Miten hallitus aikoo selvittää oppivel-
8674: ja siten viihtymättömyyttä koulussa sekä lisäten vollisuusiän alentamisen edellytykset?
8675: vaaraa erilaisesta syrjäytymisestä.
8676:
8677:
8678: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
8679:
8680: Leena Rauhala /skl
8681:
8682:
8683:
8684:
8685: Versio 2.0
8686: KK 253/1999 vp- Leena Rauhala /skl Ministerin vastaus
8687:
8688:
8689:
8690:
8691: Eduskunnan puhemiehelle
8692:
8693: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa seen ja kattava järjestämisvelvollisuus kunnille
8694: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, säädetään 1.8.2001 alkaen. Edelleen hallituksen
8695: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ohjelman mukaan selvitetään edellytykset 9-vuo-
8696: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rau- tisen peruskoulun oppivelvollisuusiän alentami-
8697: halan /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen selle vuodesta 2003 alkaen.
8698: KK 253/1999 vp: Esiopetusuudistuksen valmistelu on parhail-
8699: laan käynnissä ja hallituksen on tarkoitus antaa
8700: Miten hallitus aikoo selvittää oppivel- asiaa koskeva esitys eduskunnalle syysistunto-
8701: vollisuusiän alentamisen edellytykset? kauden 1999 alussa. Hallituksen tarkoituksena
8702: on erikseen asettaa toimikunta selvittämään op-
8703: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- pivelvollisuusiän alentamista. Toimikunta pyri-
8704: vasti seuraavaa: tään asettamaan syyskuun 1999 loppuun mennes-
8705: Ohjelmansa mukaan hallitus toteuttaa maksuUo- sä. Toimikunta on tarkoitus koota siten, että sii-
8706: man esiopetuksen 6-vuotiaiden ikäluokalle. Uu- nä olisi mukana laaja eri asiantuntija- ja etutaho-
8707: distus käynnistetään 1.8.2000. Oikeus esiopetuk- jen edustus.
8708:
8709:
8710:
8711: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
8712:
8713: Opetusministeri Maija Rask
8714:
8715:
8716:
8717:
8718: 2
8719: Ministerns svar KK 253/1999 vp- Leena Rauhala /skl
8720:
8721:
8722:
8723:
8724: Tili riksdagens talman
8725:
8726: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger svar för kommunerna att ordna föreskoleunder-
8727: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av visning införs från och med 1.8.2001. Enligt re-
8728: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lee- geringsprogrammet utreds förutsättningarna för
8729: na Rauhala /fkf undertecknade skriftliga spörs- att sänka läropliktsåldern inom den 9-åriga
8730: mål SS 253/1999 rd: grundskolan från och med 2003.
8731: Beredningen av föreskoleundervisningsrefor-
8732: Hur avser regeringen undersöka förut- men pågår som bäst och regeringen har för avsikt
8733: sättningarna för att sänka läropliktsål- att avlåta en proposition i ärendet tili riksdagen i
8734: dern? början av höstsessionen 1999. Regeringen kom-
8735: mer särskilt att tillsätta en kommission med upp-
8736: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- gift att utreda en sänkning av läropliktsåldern.
8737: föra följande: Kommissionen planeras bli tillsatt före utgången
8738: Enligt regeringsprogrammet genomför regering- av september 1999. Avsikten är att många olika
8739: en avgiftsfri förskoleundervisning för åldersklas- sakkunnig- och intresseinstanser skall vara före-
8740: sens 6-åringar. Reformen inleds 1.8.2000. Rätt trädda i kommissionen.
8741: tili förskoleundervisning och ett heltäckande an-
8742:
8743:
8744:
8745: Helsingfors den 6 juli 1999
8746:
8747: Undervisningsminister Maija Rask
8748:
8749:
8750:
8751:
8752: 3
8753: KK 254/1999 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl
8754:
8755:
8756:
8757:
8758: KIRJALLINEN KYSYMYS 254/1999 vp
8759:
8760: Alaikäisten tekemien seksuaalirikosten ennalta-
8761: ehkäisy
8762:
8763:
8764:
8765:
8766: Eduskunnan puhemiehelle
8767:
8768: Alaikäisten tekemät raiskaukset ovat järkyttä- Erityisen hälyttäväksi tilanne on muuttunut
8769: neet yhteiskuntaamme viime aikoina. Heinolassa nyt, kun raiskauksiin syyllistyvät jopa alaikäiset,
8770: myös raiskauksen kohde oli alaikäinen. Lahdes- siis lapset, ja teon kohteena on entistä useammin
8771: sa 15-vuotiaan pojan raiskauksen kohteeksi jou- lapsi. Mielestäni on ryhdyttävä pikaisesti toi-
8772: tui kaikkiaan neljä uhria ja lisäksi hän teki kaksi menpiteisiin erityisesti lasten seksuaalisen väki-
8773: raiskausyritystä. Tampereella 12-vuotias tyttö vallan torjumiseksi.
8774: joutui neljän 13-15-vuotiaan pojan tekemän
8775: seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Kuulusteluis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8776: sa lahtelainen 15-vuotias raiskaaja kertoi katsel- sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8777: leensa väkivaltaisia pomofilmejä ja saaneensa tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8778: niistä yllykettä tekoihinsa. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8779: Vapauden nimissä maassamme sallitaan raais-
8780: tunut aineisto pomovideoiden ja väkivaltaisten Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8781: TV-ohjelmien välityksellä katseltavaksi. Sek- tyä alaikäisten tekemän seksuaalisen vä-
8782: suaalisen vallankäytön raaimpia muotoja on rais- kivallan estämiseksi ja väkivaltaisten
8783: kaus ja siihen liittyvä väkivalta. pomovideoiden kieltämiseksi?
8784:
8785:
8786: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
8787:
8788: Marja-Leena Kemppainen /skl
8789:
8790:
8791:
8792:
8793: Versio 2.0
8794: KK 254/1999 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl Ministerin vastaus
8795:
8796:
8797:
8798:
8799: Eduskunnan puhemiehelle
8800:
8801: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa syyllistyneitä alaikäisistä on hyvin vähän. Esi-
8802: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, merkiksi vuonna 1997 kaikista väkisinmakaami-
8803: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sesta syyllisiksi epäillyistä 4 prosenttia oli alle
8804: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lee- 18-vuotiaita.
8805: na Kemppaisen /skl näin kuuluvan kirjallisen ky- Niillä alaikäisillä, jotka toistuvasti syyllisty-
8806: symyksen KK 254/1999 vp: vät väkivaltarikoksiin, on usein myös ongelmia
8807: alkoholin ja huumeiden käytön kanssa. Myös
8808: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- mielenterveysongelmilla voi olla yhteyttä väki-
8809: tyä alaikäisten tekemän seksuaalisen vä- valtaiseen käyttäytymiseen. Oikeusministeriö
8810: kivallan estämiseksi ja väkivaltaisten selvittääkin yhteistyössä sosiaali- ja terveysmi-
8811: pomovideoiden kieltämiseksi? nisteriön kanssa mahdollisuuksia järjestää
8812: psyykkisesti sairaille väkivaltarikollisille tuettu
8813: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- avohoito sekä mahdollisuuksia muidenkin alko-
8814: vasti seuraavaa: holiongelmaisten rikoksentekijöiden kuin ratti-
8815: Alaikäisten, 15-16-vuotiaiden nuorten väkival- juoppojen hoitoonohjaukseen.
8816: takäyttäytymisestä vuosina 1995-1998 on vast- Televisiossa lähetettävistä elokuvista ja vi-
8817: ikään valmistunut Oikeuspoliittisen tutkimuslai- deo-ohjelmista säädetään vuoden 1999 alusta
8818: toksen selvitys. Kyselytutkimuksen mukaan voimaan tulleessa televisio- ja radiotoiminnasta
8819: nuorten käyttäytyminen ei ole viime vuosina annetussa laissa. Lain mukaan televisiotoimin-
8820: yleisesti ottaen kehittynyt väkivaltaisempaan nan harjoittajan on huolehdittava siitä, että sek-
8821: suuntaan. Myös uhriksi joutumista koskevat suaalisen sisältönsä tai väkivaltaisuutensa vuok-
8822: haastattelututkimukset vahvistavat saman tulok- si lasten kehitykselle haitalliset ohjelmat lähete-
8823: sen. Uusimman tutkimuksen mukaan nuorten tään sellaiseen aikaan, jolloin lapset eivät tavalli-
8824: käyttäytymisessä on kuitenkin havaittavissa sesti katso televisio-ohjelmia. Käytännössä aika-
8825: merkkejä polarisaatiosta. Tämä tarkoittaa ensin- raja on nykyisin kello 21. Ennen ohjelman lähet-
8826: näkin sitä, että aikaisempaa useammat pidättyvät tämistä on ilmoitettava sen haitallisuudesta las-
8827: kokonaan normirikkomuksista. Toisaalta ne, jot- ten kehitykselle. Ilmoitusta ei tarvita, jos lähe-
8828: ka normirikkomuksiin syyllistyvät, tekevät aikai- tyksessä on koko ajan näkyvissä ohjelman haital-
8829: sempaa useampia tekoja. Erityisesti näin näyttäi- lisuudesta lasten kehitykselle kertova tunnus. Il-
8830: si käyneen väkivaltaisuutta sisältävien tekojen moitusta tai tunnusta ei kuitenkaan tarvita sellai-
8831: kohdalla. siin ohjelmiin, joiden vastaanottamiseen tarvi-
8832: Nuorten väkivaltaisuus kohdistuu valtaosin taan suojauksen purkulaite.
8833: muihin nuoriin. Aikuisten väkivaltarikollisuu- Muiden kuin televisiossa lähetettävien eloku-
8834: desta nuorten väkivaltaisuus poikkeaa siinä, että vien ja video-ohjelmien valvonta perustuu kes-
8835: uhrit ovat usein entuudestaan tuntemattomia. keisesti Valtion elokuvatarkastamon ennakkotar-
8836: Kaikkein nuorimpien ikäryhmien tekemistä ri- kastukseen. Video- ja muiden kuvaohjelmien tar-
8837: koksista suurin osa on varkauksia ja vahingonte- kastamisesta annetun lain mukaan video-ohjel-
8838: koja. Rikostilastojen mukaan seksuaalirikoksiin maa ei saa hyväksyä levitettäväksi, jos se on il-
8839:
8840:
8841: 2
8842: Ministerin vastaus KK 254/1999 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl
8843:
8844:
8845: meisesti lainvastainen tai jos se on epäsiveelli- Opetusministeriössä valmistellaan elokuvien
8846: nen tai raaistava taikka omiaan kauhua herättä- ja muiden kuvaohjelmien lainsäädännön uudis-
8847: mällä tai muulla tavoin mielenterveyteen vahin- tusta. Tarkoituksena on antaa eduskunnalle halli-
8848: goittavasti vaikuttava. Merkitystä on annettava tuksen esitys laiksi kuvaohjelmien tarkastamises-
8849: esittämistavalle ja esittämisyhteydelle. Tarkas- ta. Uusi laki ei koskisi televisiotoimintaa. Suun-
8850: tusviranomainen voi kieltää tai rajoittaa tällaisen nitelmana on, että kuvaohjelmaa ei saisi hyväk-
8851: videon levittämisen. Tarkastusvelvollisuuden syä esitettäväksi ja levitettäväksi 18 vuotta nuo-
8852: laiminlyönnistä tai tarkastusviranomaisen kiel- remmille, jos ohjelma seksuaalisen sisältönsä tai
8853: . lon rikkomisesta säädetään sakkorangaistus. väkivaltaisuutensa vuoksi tai kauhua herättämäl-
8854: Joissain tilanteissa sovellettaviksi voivat tulla lä taikka muulla näihin rinnastettavana tavalla
8855: rikoslain säännökset. Rikoslain 17 luvun 17 §:n olisi omiaan vaikuttamaan haitallisesti lasten ke-
8856: mukaan voidaan tuomita väkivaltakuvauksen le- hitykseen. Samassa yhteydessä rikoslakiin lisät-
8857: vittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään täisiin rangaistussäännös muita kuin televisio-
8858: kahdeksi vuodeksi se, joka levittää raakaa väki- ohjelmia koskevien kuvaohjelmien laittomasta
8859: valtaa sisältäviä elokuvia tai muita liikkuvia ku- esittämisestä tai levittämisestä alaikäisille.
8860: via. Rikoslain 17 luvun 18 § :n mukaan voidaan Teknologian kehitys voi myös tuoda muka-
8861: tuomita sukupuolisiveellisyyttä Ioukkaavan ku- naan uusia mahdollisuuksia rajoittaa lasten kehi-
8862: van levittämisestä enintään kahden vuoden van- tykselle haitallisten ohjelmien katselua. Esimer-
8863: keuteen se, joka levittää kuvia tai kuvatallentei- kiksi Yhdysvalloissa on jo myynnissä katselura-
8864: ta, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti joittimella varustettuja televisioita. Laitteen
8865: esitetään lasta tai väkivaltaa taikka eläimeen se- avulla televisio voidaan ohjelmoida siten, ettei
8866: kaantumista. Edellä mainittuja rikoslain rangais- siitä voida katsella tietyn luokituskoodin sisältä-
8867: tussäännöksiä ei sovelleta, jos tarkastusviran- viä ohjelmia. Katselurajoittimien avulla pyritään
8868: omainen on hyväksynyt elokuvan tai videon levi- vaikuttamaan väkivaltaa tai seksiä sisältävien
8869: tettäväksi. Lisäksi rikoslain 17 luvun 19 §:ssä taikka muutoin lasten kehitykselle haitallisten
8870: säädetään enintään kuuden kuukauden vankeus- ohjelmien katseluun.
8871: rangaistus sukupuolisiveellisyyttä Ioukkaavan
8872: lasta esittävän kuvan hallussapidosta.
8873:
8874:
8875:
8876: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
8877:
8878: Oikeusministeri Johannes Koskinen
8879:
8880:
8881:
8882:
8883: 3
8884: KK 254/1999 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl Ministems svar
8885:
8886:
8887:
8888:
8889: Till riksdagens talman
8890:
8891: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger sexualbrott. T.ex. år 1997 var 4 procent av dem
8892: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av som misstänktes för våldtäkt under 18 år gamla.
8893: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar- De minderåriga som gång efter annan gör sig
8894: ja-Leena Kemppainen /fkf undertecknade skrift- skyldiga till våldsbrott har ofta också problem
8895: liga spörsmål SS 254/1999 rd: med alkohoi och droger. Ett våldsamt beteende
8896: kan också ha anknytning till psykiska problem.
8897: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta Justitieministeriet utreder i samarbete med soci-
8898: för att förebygga sexuellt våld som utö- al- och hälsovårdsministeriet möjlighetema att
8899: vas av minderåriga och för att förbjuda arrangera stödd öppen vård för psykiskt sjuka
8900: våldsamma pornograjiska videojilmer? våldsbrottslingar och möjlighetema att ordna
8901: vård även för andra gämingsmän med a1kohol-
8902: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- problem än rattfyllerister.
8903: föra följande: Om de filmer och videoprogram som sänds i
8904: Rättspolitiska forskningsinstitutets utredning televisionen finns bestämmelser i lagen om tele-
8905: över minderårigas, dvs. 15-16 åriga ungdo- visions- och radioverksarnhet som trädde i kraft
8906: mars, våldsbeteende under åren 1995-1998 har från början av år 1999. Enligt lagen skall utöva-
8907: nyligen blivit klar. Enligt enkäten har de ungas ren av televisionsverksarnhet se till att sådana te-
8908: beteende under de senaste åren inte över lag ut- levisionsprogram med sexuellt innehåll eller
8909: vecklats i en våldsammare riktning. Också våldsskildringar som är skadliga för bams ut-
8910: intervjuundersökningama om offrets situation veckling sänds på en tid då bam i allmänhet inte
8911: bekräftar samma resultat. Enligt den nyaste un- ser på televisionsprogram. 1 praktiken är tids-
8912: dersökningen kan dock teeken på en polarisering gränsen numera kloekan 21.00. Före sändningen
8913: i de ungas beteende skönjas. Detta innebär först av programmet skall anmälas att programmet är
8914: och främst att flera unga än tidigare helt avstår skadligt för bams utveckling. Anmälan behövs
8915: från normöverträdelser. Å andra sidan förövar de inte, om det under programmets hela sändnings-
8916: som gör sig skyldiga till normöverträdelser ett tid visas en symbol som anger att programmet är
8917: större antal gämingar än förut. Så här verkar det skadligt för bams utveckling. Anmälan eller
8918: ha gått särskilt i fråga om gämingar som inne- symbolen behövs dock inte om det gäller sådana
8919: fattar vå1d. televisionsprogram vars mottagning fordrar av-
8920: Det våld som utövas av ungdomar riktar sig kodningsutrus tning.
8921: huvudsakligen mot andra unga. Ungdomamas När det gäller andra filmer och videoprogram
8922: våldsamma beteende avviker från de vuxnas än sådana som sänds i televisionen baserar sig
8923: våldsbrottslighet såtillvida att offren inte är per- övervakningen huvudsakligen på den förhands-
8924: soner som gämingsmannen känner från förut. granskning som förrättas vid statens filmgransk-
8925: Den största delen av de brott som begås av de all- ningsbyrå. Enligt lagen om granskning av video-
8926: ra yngsta åldersgruppema utgörs av stölder och och andra bildprogram får ett program inte god-
8927: skadegörelse. Enligt brottsstatistiken är det kännas för spridning om det är uppenbart lagstri-
8928: mycket få minderåriga som gör sig skyldiga till digt eller om programmet, med hänsyn till det
8929:
8930:
8931: 4
8932: Ministerns svar KK 254/1999 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl
8933:
8934:
8935: sätt på vi1ket hände1serna har ski1drats eller det filmer och andra bildprogram. A vsikten är att
8936: sammanhang i vi1ket de har framstälits, är osed- överlämna en regeringsproposition med förslag
8937: 1igt eller förråande elier om det genom att upp- tili lag om granskning av bildprogram. Den nya
8938: väcka skräck eller på annat sätt är ägnat att inver- lagen skulle inte gälia televisionsverksamhet.
8939: ka skad1igt på den psykiska hä1san. Det sätt på Planen är att ett bildprogram inte skulie godkän-
8940: vi1ket eller det sammanhang i vi1ket programmet nas för att visas för elier spridas bland under 18-
8941: sänds skali även ges betyde1se. Granskningsmyn- åringar, om programmet med hänsyn tili sitt sex-
8942: digheten kan förbjuda elier begränsa spridningen uelia innehåli elier sin våldsarnhet elier genom
8943: av ett sådant videoprogram. Bötesstraff före- att uppväcka skräck elier på annat sätt är ägnat att
8944: skrivs för försummelse av granskningsskyldig- inverka skadligt på bams utveckling. Samtidigt
8945: het eller överträdelse av ett förbud som gransk- skulie man i strafflagen infoga en bestämmelse
8946: ningsmyndigheten meddelat. avseende andra bildprogram än televisionspro-
8947: 1 vissa fall kan strafflagens bestämmelser bli gram en1igt viiken det skulle vara straffbart att
8948: tillämpliga. Enligt 17 kap. 17 § strafflagen skali lagstridigt visa sådana för eller sprida dem bland
8949: den som sprider fi1mer elier andra rörliga bilder minderåriga.
8950: som visar rått våld för spridning av våldsskild- Den teknologiska utvecklingen kan också föra
8951: ring dömas tili böter elier fångelse i högst två år. med sig nya möjligheter att begränsa det att bam
8952: Enligt 17 kap. 18 § strafflagen skali den som ser på program som är skadliga för deras utveck-
8953: sprider bi1der elier bildupptagningar som på ett 1ing. T.ex. i Förenta statema säljer man redan te-
8954: sedlighetssårande sätt visar barn, våld eller tide- levisionsapparater försedda med utrustning för
8955: lag för spridning av pornografisk bild dömas till begränsning av tittandet. Med hjälp av denna ut-
8956: böter elier fångelse i högst två år. Nämnda straff- rustning kan televisionsapparaten programmeras
8957: bestämmelser i strafflagen tillämpas inte om så att man inte med den kan se på program som
8958: granskningsmyndigheten godkänt spridningen av innehålier en särskild klassificeringskod. Med
8959: filmen elier videoprogrammet. Dessutom före- begränsarutrustningen strävar man efter att på-
8960: skrivs i 17 kap. 19 § strafflagen ett fångelse- verka det att bam ser på program som innehåller
8961: straff på högst sex månader för innehav av bam- våld elier sex eller som på annat sätt är skadliga
8962: pomografisk bild. för deras utveckling.
8963: Vid undervisningsministeriet håller man på att
8964: bereda en reform av den lagstiftning som gälier
8965:
8966:
8967:
8968: Helsingfors den 7 juli 1999
8969:
8970: Justitieminister Johannes Koskinen
8971:
8972:
8973:
8974:
8975: 5
8976: 1
8977:
8978: 1
8979:
8980:
8981:
8982:
8983: 1
8984:
8985: 1
8986:
8987:
8988:
8989:
8990: 1
8991:
8992: 1
8993:
8994:
8995:
8996:
8997: 1
8998:
8999: 1
9000:
9001:
9002:
9003:
9004: 1
9005:
9006: 1
9007: KK 255/1999 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl
9008:
9009:
9010:
9011:
9012: KIRJALLINEN KYSYMYS 255/1999 vp
9013:
9014: Kouluterveydenhuollon turvaaminen
9015:
9016:
9017:
9018:
9019: Eduskunnan puhemiehelle
9020:
9021: Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt yh- minen ja terveystarkastusten supistuminen. Kou-
9022: teiskunnassamme huolestuttavassa määrin. Lä- luissa ongelmat ja häiriökäyttäytyminen ovat li-
9023: hes päivittäin saamme viestejä sen erilaisista il- sääntyneet.
9024: menemismuodoista ja seurauksista. Sekä hoitoa Lasten ja nuorten kouluterveydenhuollon tur-
9025: tarvitsevien itsensä että yhteiskunnan kannalta vaaminen on mielestäni välttämätön perusedelly-
9026: olisi erityisen tärkeää saada hoitoa tarvitsevat tys erityisesti terveen kehityksen ja kasvun, mut-
9027: riittävän ajoissa avun piiriin. ta myös oppimisen kannalta.
9028: Hyvän ja kattavan kouluterveydenhuollon
9029: merkitys lapsen ja nuoren terveyden seurannassa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9030: on tärkeä asia. Nyt maassamme jo pitkät perin- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9031: teet omaava hyvätasoinen kouluterveydenhuolto tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9032: on heikkenemässä. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9033: Samanaikaisesti kuntien kiristyneen talouden
9034: vuoksi ovat säästötoimenpiteet kohdistuneet en- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
9035: nen kaikkea kouluterveydenhuoltoon. Seurauk- tyä kouluterveydenhuollon turvaamisek-
9036: sena on ennalta ehkäisevän valistustyön vähenty- si tulevaisuudessa?
9037:
9038:
9039: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
9040:
9041: Marja-Leena Kemppainen /skl
9042:
9043:
9044:
9045:
9046: Versio 2.0
9047: KK 255/1999 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl Ministerin vastaus
9048:
9049:
9050:
9051:
9052: Eduskunnan puhemiehelle
9053:
9054: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kaa yleistyneet. Nuorten terveys on huonontu-
9055: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, nut. Kivut ja säryt sekä erilaiset psykosomaatti-
9056: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen set oireet ovat yleisiä. Väsymystä ja heikkoutta
9057: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lee- ilmoittaa potevansa runsas kolmannes nuorista.
9058: na Kemppaisen /skl näin kuuluvan kirjallisen ky- Lasten ja nuorten, etenkin tyttöjen tupakointi on
9059: symyksen KK 255/1999 vp: lisääntynyt. Alkoholinkäyttö on lisääntymässä,
9060: aloitusiät alenemassa ja humalakeskeisyys vä-
9061: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- hintään entisellään. Huumausaineiden käyttö ja
9062: tyä kouluterveydenhuollon turvaamisek- haitat ovat lisääntyneet selvästi 1990-luvulla ja
9063: si tulevaisuudessa? se näkyy myös rikos- ja hoitotilastoissa. Vaka-
9064: vimmat ongelmat keskittyvät hyvin pieneen
9065: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nu?rten joukkoon. Mielenterveyden ongelmat,
9066: vasti seuraavaa: häiriökäyttäytyminen ja huonot elintavat kasau-
9067: Kouluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten tuvat. Usein taustalla on köyhyys, vanhempien
9068: hoidon järjestäminen on kuntien vastuulla. Kan- huume- tai päihdeongelmat sekä lasten ja nuor-
9069: santerveyslain 14 §:n mukaan kouluterveyden- ten kokema väkivalta.
9070: huoltoon kuuluu muun muassa koulujen tervey- Kouluterveydenhuolto rakentuu oppilaan
9071: dellisten olojen valvonta sekä niiden oppilaiden psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen ja älyllisen ke-
9072: terveydenhoito ja terveydentilan toteamista var- hityksen ja terveydentilan seurantaan ja riskien
9073: ten tarpeellinen erikoistutkimus. Viimeksi maini- arviointiin määräaikaistarkastusten ja tarvitta-
9074: tusta on säädetty tarkemmin kansanterveysase- vien perus- ja erityispalvelujen avulla. Terveys-
9075: tuksen 2 §: ssä, jonka mukaan kunnan tulee oppi- kasvatus sisältyy olennaisena osana näihin toi-
9076: laan terveydentilan toteamista varten järjestää mintoihin. Kouluterveydenhuolto on myös osa
9077: muun muassa psykiatrin tekemä tutkimus mie- oppilashuoltoa, arviointia ja helposti saatavilla
9078: lenterveyden selvittämiseksi ja psykologin teke- olevan tuen antamista koulunkäyntiin, kasvuun
9079: mä tutkimus. Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia ja ihmissuhteisiin liittyvissä vaikeuksissa. Kou-
9080: järjestämään kunnan koululaitoksen piirissä ole- luterveydenhuolto ei kohdistu vain yksittäiseen
9081: ville oppilaille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut oppilaaseen, vaan koko koulun fyysiseen ja sosi-
9082: tarpeelliset toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden aaliseen ympäristöön ja ilmapiiriin. Esimerkiksi
9083: kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkis- koulukiusaaminen ja väkivalta ovat ongelmia,
9084: ten vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun ja ko- joiden ratkaisemisessa tarvitaan yhteistyötä op-
9085: tien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tätä teh- pilashuollon, vanhempien ja koko koulun kans-
9086: tävää varten kunnassa voi olla koulupsykologin sa. Näitä ongelmia ei voi seurataja auttaa konsul-
9087: ja koulukuraattorin virkoja siten kuin niistä ase- toimalla silloin tällöin yksityistä oppilasta kou-
9088: tuksella tarkemmin säädetään. lusta erillään sijaitsevalla vastaanotolla.
9089: Tilastojen mukaan lasten ja nuorten kuollei- Sosiaali- ja terveysministeriössä on seurattu
9090: suus, tartuntataudit ja tapaturmat ovat vähenty- viime vuosien aikana huolestuneena ehkäise-
9091: neet. Sen sijaan astma ja allergia ovat kaiken ai- vään terveydenhuoltoon liittyviä supistuksia. Mi-
9092:
9093:
9094: 2
9095: Ministerin vastaus KK 255/1999 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl
9096:
9097:
9098: nisteriön vuonna 1994 tekemän selvityksen mu- maila rakennetaan tieto kantaa, joka mahdollistaa
9099: kaan oli juuri ehkäisevästä työstä ja varsinkin kuntien sisäisten ja välisten erojen tutkimisen
9100: kouluterveydenhuollosta karsittu eniten palvelu- lasten ja nuorten terveydessäja terveystottumuk-
9101: ja. Osa palvelujen karsinnasta oli perusteltu pal- sissa sekä niiden yhteyksissä kuntien toteut-
9102: velujen järkevöittämisellä esimerkiksi ottamalla tamiin hyvinvointistrategioihin. Kouluterveys
9103: huomioon esikouluikäisten ja toisaalta kutsun- 2002 -yhteisohjelma tukee erityisesti koulujen
9104: taikäisten terveystarkastuksia. Mutta merkittävä oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon kehit-
9105: osa oli ilmeisesti puhtaasti resurssien siirtämistä tämistä. Myönteisiä esimerkkejä käytännön ke-
9106: muihin toimintoihin. Sosiaali- ja terveysministe- hittämistyöstä ovat myös Terve koulu- ja Liikku-
9107: riön vuonna 1999 julkaistussa selvityksessä il- va ja terve koulu -hankkeet.
9108: menee, että koululaisten ikäryhmäkohtaisia ter- Valtakunnallinen Terveydenhuolto 2000-lu-
9109: veystarkastuksia tehdään sekä ylä- että ala-as- vulle -hanke pyrkii mm. terveyspalveluiden toi-
9110: teella yleisesti. Terveyskeskusten väliset erot mivuuden ja terveydenhuollon asiakkaiden ase-
9111: ovat kuitenkin huomattavia; vähimmillään tar- man edistämiseen. Eri vastuutahojen yhteistyönä
9112: kastetaan kolme ikäryhmää ja enimmillään kaik- pyritään muun muassa väestöryhmittäisten pal-
9113: ki ikäryhmät Kolmannes terveyskeskuksista il- velujen uudistamiseen tavoitteena uudenlaisten
9114: moitti joitakin oleellisia muutoksia tapahtuneen toimintamuotojen kokeilua lasten ja nuorten ke-
9115: viime vuosina. Terveystarkastuksia on suunnattu hityksen tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisys-
9116: erilaisiin riskiryhmiin ja vapautuvia resursseja sä.
9117: koko kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen Kuten viime vuosien valtakunnallisissa suun-
9118: tai mahdollisesti muihin toimintoihin. Myös kou- nitelmissa myös tulevassa sosiaali- ja terveyden-
9119: lupsykologi-ja kuraattoritoiminnan laajuus vaih- huollon tavoite- ja toimintaohjelmassa on lasten
9120: telee suuresti kunnittain: vuonna 1993-1994 ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-
9121: noin 90 % koulupsykologin viroista ja noin 80 % nen tarkoitus ottaa erityisen huomion kohteeksi.
9122: koulukuraattorin viroista oli sijoittunut Etelä- On erittäin tärkeää, että kehitetään keinoja, jotka
9123: Suomeen. mahdollistavat ongelmatilanteen ratkaisemista ja
9124: Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että kou- siihen puuttumista varhaisessa vaiheessa. Syrjäy-
9125: luterveydenhuollosta on viimeksi annettu suosi- tymiskehitystä ennakoiviin ilmiöihin kuten oppi-
9126: tukset vuonna 1993, jotka antavat viitteitä koulu- misvaikeuksiin, koulukiusaamiseen, koulusta
9127: terveydenhuollon järjestämiseksi ja sisällöksi. poissaoloihin, päihteiden käyttöön sekä käytös-
9128: Vuonna 1995 aloitetun esivaiheenjälkeen toteut- häiriöihin ja sen liitännäisenä väkivaltaiseen
9129: taa Stakes sosiaali- ja terveysministeriön tuke- käyttäytymiseen tulee puuttua välittömästi ja
9130: mana, yhteistyössä eräiden yliopistojen, läänin- luoda niiden hoitamiseen toimivat käytännöt.
9131: hallitusten, kuntien ja koulujen kanssa Kouluter- Sosiaali- ja terveysministeriö on omalta osal-
9132: veyskysely ja Kouluterveys 2002 -yhteistoimin- taan tukenut ja tulee jatkossakin tukemaan koulu-
9133: taohjelman. Sen päämääränä on tukea paikalli- terveydenhuollon paikallisen, alueellisen ja val-
9134: sen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kehit- takunnallisen tietokannan kehittämistä, uusien
9135: tämällä ja toteuttamalla kouluterveyskyselyä, toimintatapojen kokeilua ja arviointia sekä taito-
9136: joka tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoisel- tiedon kehittämistä. Tällä tavoin on luotu kehyk-
9137: la menetelmällä tietoja 14-18-vuotiaiden nuor- set kouluterveydenhuollon kehittämiselle osana
9138: ten koulukokemuksista, terveydestä ja terveys- kunnallista hyvinvointipolitiikkaa.
9139: tottumuksista kuntien ja koulujen käyttöön. Sa-
9140:
9141:
9142:
9143: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
9144:
9145: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
9146:
9147: 3
9148: KK 255/1999 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl Ministems svar
9149:
9150:
9151:
9152:
9153: Tili riksdagens talman
9154:
9155: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger tredjedel av de unga säger att de lider av trötthet
9156: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av och svaghet. Rökning har blivit vanligare bland
9157: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar- bam och unga, särskilt bland flickor. Använd-
9158: ja-Leena Kemppainen /fkf undertecknade skrift- ningen av alkohoi ökar, unga börjar använda al-
9159: liga spörsmål SS 25511999 rd: kohol allt tidigare och minst lika ofta som förut
9160: dricker unga alkohoi för att bli berusade. An-
9161: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta vändningen av narkotika och nackdelama i sam-
9162: för att trygga skolhälsovårdens framtid? band därmed har ökat avsevärt under 1990-talet
9163: och det märks även i brotts- och vårdstatistiker-
9164: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- na. De allvarligaste problemen är koncentrerade
9165: föra följande: till en mycket liten grupp ungdomar. Mentala
9166: Kommunema bär ansvaret för ordnandet av skol- problem, störande beteende och dåliga levnads-
9167: hälsovården samt av vården av bam och unga. vanor hopar sig. Ofta finns fattigdom, föräldrars
9168: Enligt 14 § folkhälsolagen hänförs till skolhäl- narkotika- eller rusmedelsproblem samt våld mot
9169: sovården bl.a. övervakningen av de sanitära för- bam och unga i bakgrunden.
9170: hållandena i skoloma och hälsovården för elever- Skolhälsovården bygger på uppföljningen av
9171: na i dem samt specialundersökningar som är nöd- elevens psykiska, fysiska, sociala och intellektu-
9172: vändiga för konstaterande av en elevs hälsotill- ella utveckling och elevens hälsotillstånd och på
9173: stånd. Om det sistnämnda bestäms närmare i 2 § uppskattningen av riskema med hjälp av regel-
9174: folkhälsoförordningen, enligt viiken kommunen bundna kontroller och nödvändig basservice och
9175: för konstaterande av en elevs hälsotillstånd skall särskild service. Hälsofostran ingår som en vik-
9176: ordna bl.a. undersökning av den mentala hälsan, tig del i dessa funktioner. Skolhälsovården är
9177: som utförs av en psykiater, samt undersökning, även en del av elevvården och utvärderingen och
9178: som utförs av en psykolog. Bamskyddslagen för- kan ge lättillgängligt stöd när elever har svårig-
9179: pliktar kommunen att ordna tillräckligt stöd och heter i skolgången, i sin uppväxt och i människo-
9180: tillräcklig handledning för elevema i de skolor relationema. Skolhälsovården riktar sig inte en-
9181: som hör till det kommunala skolväsendet samt att dast till den enskilda eleven, utan månar om hela
9182: vidta andra behövliga åtgärder för att de sociala skolans fysiska och sociala miljö och atmosfår.
9183: och psykiska svårigheter som hänför sig till skol- T.ex. mobbning och våld är problem som kräver
9184: gången och elevemas utveckling skall övervin- samarbete mellan elevvården, föräldrama och
9185: nas samt utveckla samarbetet mellan hem och hela skolan för att de skall kunna lösas. Dessa
9186: skola. För denna uppgift kan kommunen ha skol- problem kan inte följas upp och avhjälpas genom
9187: psykolog- och skolkuratorstjänster enligt vad att man då och då pratar med en enskild elev på
9188: som närmare bestäms genom förordning. en mottagning som ligger avskilt från skolan.
9189: Enligt statistiken har dödligheten, de smitt- De senaste årens nedskämingar inom den före-
9190: samma sjukdomama och dödsfallen bland bam byggande hälso- och sjukvården har följts med
9191: och unga minskat. Däremot har astma och allergi oro i social- och hälsovårdsministeriet. Enligt en
9192: hela tiden blivit vanligare. De ungas hälsa har utredning som ministeriet gjorde 1994 har servi-
9193: blivit sämre. Smärtor och värk samt olika slag av cen minskat mest just inom det förebyggande ar-
9194: psykosomatiska symtom är vanliga. En dryg betet och särskilt inom skolhälsovården. En del
9195:
9196: 4
9197: Ministems svar KK 255/1999 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl
9198:
9199:
9200: av nedskämingama har motiverats med att tjäns- söka skillnaderna inom och mellan kommunema
9201: tema rationaliseras t.ex. genom att kontroller av i fråga om bams och ungas hälsa och hälsovanor
9202: hälsan hos elever dels i förskoleåldem, dels i samt välfårdsstrategier som kommunema för-
9203: uppbådsåldem tas i beaktande. Men en betydan- verkligat i samband med dem. Samarbetspro-
9204: de del var uppenbart helt enkelt överföring av re- grammet Kouluterveys 2002 stöder särskilt ut-
9205: surser tili andra funktioner. Av en utredning som vecklingen av skolornas elevvård och skolhälso-
9206: social- och hälsovårdsministeriet publicerat 1999 vård. Positiva exempel på praktiskt utvecklings-
9207: framgår att hälsokontroller för olika åldersgrup- arbete är även projekten Terve koulu- Frisk i
9208: per är allmänna på både lågstadiet och högsta- skolan och Liikkuva ja terve koulu (Hurtig och
9209: diet. Skillnadema mellan olika hälsovårdscentra- frisk i skolan).
9210: lers praxis är dock betydande; som minst kontrol- Avsikten med det nationella projektet Hälso-
9211: leras 3 åldersgrupper och som mest alla ålders- och sjukvård för 2000-talet är bl.a. att förbättra
9212: grupperna. En tredjedel av hälsovårdscentraler- hälsovårdstjänstemas funktionsduglighet och
9213: na meddelade att vissa betydande förändringar klientemas ställning inom hälso- och sjukvår-
9214: har skett under de senaste åren. Hälsokontroller- den. I samarbete mellan olika instanser strävar
9215: na har riktats tili olika typer av riskgrupper och man bl.a. efter att fömya tjänsterna för vissa be-
9216: resurser som frigjorts har riktats tili utveckling folkningsgrupper med målet att försöka med nya
9217: av hela skolsamfundets välbefinnande eller möj- slag av verksamhetsformer när det gäller att
9218: ligtvis tili andra funktioner. Även skolpsykolog- stödja bams och ungas utveckling och att förhin-
9219: och skolkuratorsverksamhetens omfattning väx- dra att de blir utslagna.
9220: lar mycket mellan olika kommuner: åren 1993- Liksom i de riksomfattande planerna under de
9221: 1994 fanns ca 90 % av skolpsykologtjänsterna senaste åren är avsikten även i det kommande
9222: och ca 80 % av skolkuratorstjänstema i södra mål- och verksamhetsprogrammet för social- och
9223: Finland. hälsovården att fåsta särskild uppmärksamhet vid
9224: Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar främjandet av barnens och de ungas välbefinnan-
9225: att de senaste rekommendationema för skolhäl- de och hälsa. Det är mycket viktigt att medel ut-
9226: sovården som ger riktlinjer för ordnande av skol- vecklas som gör det möjligt att lösa problemsitu-
9227: hälsovård och dess innehåll har getts 1993. Efter ationer och att ta itu med dem i ett tidigt skede.
9228: det initierande skedet som inleddes 1995 genom- Fenomen som förutspår utveckling mot utslag-
9229: för Stakes, med stöd av social- och hälsovårdsmi- ning som t.ex. inlämingssvårigheter, mobbning,
9230: nisteriet, i samarbete med vissa universitet, läns- frånvaro från skolan, användning av rusmedel
9231: styrelser, kommuner och skolor en enkät om häl- samt beteendestömingar och våldsamt uppföran-
9232: san i skolan, Kouluterveyskysely, och samarbets- de i samband med dem, skall omedelbart åtgär-
9233: programmet Kouluterveys 2002 (Hälsan i skolan das och praxis för att sköta dessa skall skapas.
9234: 2002). Syftet därmed är att stödja det lokala väl- Social- och hälsovårdsministeriet har för egen
9235: befinnandet och att främja hälsan genom att ut- del stött och kommer även i framtiden att stödja
9236: veckla och göra skolhälsoenkäter som ger natio- utvecklingen av en lokal, regional och riksomfat-
9237: nellt jämförbara uppgifter tili skolornas och kom- tande databas för skolhälsovården, försök med
9238: munemas förfogande i fråga om unga mellan 14 och utvärdering av nya arbetsmetoder och ut-
9239: och 18 år och deras erfarenheter av skolan, deras veckling av kunnandet. På detta sätt har man ska-
9240: hälsa och hälsovanor. Samtidigt samlas uppgif- pat ramar för utvecklandet av skolhälsovården
9241: terna i en databas som gör det möjligt att under- som en del av den kommunala välfårdspolitiken.
9242:
9243:
9244:
9245: Helsingfors den 7 juli 1999
9246:
9247: Omsorgsminister Eva Biaudet
9248: 9 200656
9249: 5
9250: KK 256/1999 vp -Inkeri Kerola /kesk
9251:
9252:
9253:
9254:
9255: KIRJALLINEN KYSYMYS 256/1999 vp
9256:
9257: Mahdollisesta kuntaliitoksesta tarjottava ns.
9258: kannusraha Raahen seutukunnalle
9259:
9260:
9261:
9262:
9263: Eduskunnan puhemiehelle
9264:
9265: Sisäasiainministeriöstä on viestitetty useampaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9266: otteeseen kuntaliitosten mukanaan tuomista ta- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9267: loudellisista hyödyistä yhteen liittyville kunnille. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9268: Yksittäiset kuntalaiset ovat reagoineet tähän. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9269: Lainauksena erään kuntalaisen suora kysymys:
9270: "Paljonko porkkanarahaa Raahen seutukunnan Paljonko ns. porkkanarahaa Raahen
9271: kunnat voisivat saada, jos ne tekisivät kuntalii- seutukunnan kunnat voisivat saada, jos
9272: tospäätöksen? Kuinka nopealla aikataululla ra- ne tekisivät kuntaliitospäätöksen, ja
9273: hoitus järjestyisi?"
9274: kuinka nopealla aikataululla rahoitus
9275: järjestyisi?
9276:
9277:
9278: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
9279:
9280: Inkeri Kerola /kesk
9281:
9282:
9283:
9284:
9285: Versio 2.0
9286: KK 256/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk Ministerin vastaus
9287:
9288:
9289:
9290:
9291: Eduskunnan puhemiehelle
9292:
9293: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa seisellä seudulla esillä. Sen vuoksi vastauksessa
9294: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, käsitellään molempia vaihtoehtoja.
9295: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Mikäli Raahen kaupunki sekä Pattijoen ja Sii-
9296: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Ke- kajoen kunnat yhdistettäisiin yhdeksi kunnaksi,
9297: rolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- näin muodostuva kunta saisi kuntajaon muutosta
9298: sen KK 256/1999 vp: seuraavina kahtena vuotena nyt käytettävissä
9299: olevien väestötietojen perusteella ns. varsinaista
9300: Paljonko ns. porkkanarahaa Raahen yhdistymisavustusta seuraavasti:
9301: seutukunnan kunnat voisivat saada, jos 1. vuosi 13 888 890 markkaa
9302: ne tekisivät kuntaliitospäätöksen, ja 2. vuosi 11 111 110 markkaa
9303: Yhteensä 25 000 000 markkaa.
9304: kuinka nopealla aikataululla rahoitus Vastaavasti, jos Raahen kaupunki ja Pattijoen
9305: järjestyisi? kunta yhdistettäisiin yhdeksi kunnaksi, uusi kun-
9306: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ta saisi nykyisten väestötietojen perusteella ns.
9307: vasti seuraavaa: varsinaista yhdistymisavustusta seuraavasti:
9308: 1. vuosi 13 692 644 markkaa
9309: Porkkanarahalla tarkoitettaneen voimassaolevan 2. vuosi 10 954 116 markkaa
9310: kuntajakolain (1196/1997) 38-41 §:ä mukaista Yhteensä 24 646 760 markkaa.
9311: yhdistymisavustusta. Molemmissa tapauksissa yhdistymisavustuk-
9312: Yhdistymisavustusta myönnetään sellaisissa sen kokonaismäärään vaikuttaisi lisäksi valtion-
9313: kuntajaon muutoksissa, jotka merkitsevät kun- osuusvaikutusten kompensoimiseksi tehtävä kor-
9314: tien määrän vähenemistä, ja sitä saavat ne kysei- jaus. Sen tarkoituksena on tasoittaa kuntajaon
9315: sen muutoksen kohteena olevat kunnat, jotka muutoksesta aiheutuvia valtionosuusvaikutuksia
9316: ovat muutoksen jälkeen toiminnassa. Milloin yh- muutosta seuraavien kahden vuoden aikana. Kor-
9317: distymisavustuksen saajina on kaksi tai sitä jauksella kompensoidaan ko. vuosina ne lisäyk-
9318: useampi kunta, avustus maksetaan niille asukas- set tai vähennykset, jotka kuntajaon muutoksella
9319: lukujen suhteessa. olisi verrattuna tilanteeseen, jossa muutosta ei
9320: Kysymyksestä tai sen perusteluosastakaan ei tehtäisi. Korjauserän määrä voidaan laskea vasta
9321: käy ilmi, tarkoitetaanko siinä Raahen kaupungin mahdollisen muutoksen voimaantulovuoden val-
9322: sekä Pattijoen ja Siikajoen kuntien vaiko vain tionosuuksien perusteena käytettävien tietojen
9323: kahden ensiksi mainitun kunnan yhdistymistä, perusteella.
9324: jotka molemmat mahdollisuudet ovat olleet ky-
9325:
9326:
9327:
9328: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
9329:
9330: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
9331:
9332:
9333: 2
9334: Ministerns svar KK 256/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk
9335:
9336:
9337:
9338:
9339: Tili riksdagens talman
9340:
9341: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Om staden Brahestad och kommunerna Patti-
9342: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av joki och Siikajoki slås samman till en kommun,
9343: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot så får den kommun som bildas under de följande
9344: Inkeri Kerola /cent undertecknade skriftliga två åren efter ändringen av kommunindelningen,
9345: spörsmål SS 256/1999 rd: utifrån de befolkningstal som nu finns tillgängli-
9346: ga, s.k. egentligt sammanslagningsunderstöd
9347: Hur mycket pengar kan kommunerna i som följer:
9348: Brahestads ekonomiska region få så att 1:a året 13 888 890 mk
9349: säga som morot, om de beslutar sig för 2:aåret 11 111 110mk
9350: en kommunsammanslagning, och Sammanlagt 25 000 000 mk
9351: På motsvarande sätt får den nya kommun som
9352: hur snabbt kan pengarna belalas ut? bildas i fall Brahestad och Pattijoki slås samman,
9353: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- på basis av nuvarande befolkningsuppgifter, s.k.
9354: föra följande: egentligt sammanslagningsunderstöd som följer:
9355: l:a året 13 692 644 mk
9356: Med pengar som betalas som morot torde i spörs- 2:a året 10 954 116 mk
9357: målet avses sammanslagningsunderstöd enligt Sammanlagt 24 646 760 mk
9358: 38--41 § kommunindelningslagen ( 1196/1997). 1 bägge fallen påverkas dessutom det totala be-
9359: Sammanslagningsunderstöd beviljas vid såda- loppet av sammanslagningsunderstödet av den
9360: na ändringar i kommunindelningen som innebär justering som görs för att kompensera samman-
9361: att kommunernas antal minskar, och de berörda slagningens effekt på statsandelarna. A vsikten
9362: kommuner som är verksamma efter ändringen får med justeringen är att utjärnna de ändringar i
9363: understödet. Om sammanslagningsunderstödet statsandelarna som ändringen av kommunindel-
9364: tillfaller två eller flera kommuner, fördelas un- ningen ger upphov till under de första två åren.
9365: derstödet i förhållande till kommunernas invå- Genom justeringen kompenseras under dessa två
9366: narantal. år de tillägg eller avdrag som ändringen av kom-
9367: Det framgår varken av spörsmålet eller moti- munindelningen medför i förhållande till den si-
9368: veringen till spörsmålet huruvida det är fråga om tuation som skulle råda om ändringen inte ge-
9369: en sammanslagning av staden Brahestad samt nomförts. Hur stort belopp justeringen omfattar
9370: kommunerna Pattijoki och Siikajoki, eller enbart kan beräknas först när uppgifter finns tillgängli-
9371: av de båda förstnärnnda. Båda alternativen har ga om grunden för statsandelarna för det år då en
9372: diskuterats då det gäller regionen i fråga. Därför eventuell ändring av kommunindelningen träder i
9373: behandlas bägge alternativen i svaret. kraft.
9374:
9375:
9376:
9377: Helsingfors den 6 juli 1999
9378:
9379: Region- och kommunminister Martti Korhonen
9380:
9381: 3
9382: KK 257/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk
9383:
9384:
9385:
9386:
9387: KIRJALLINEN KYSYMYS 257/1999 vp
9388:
9389: VR:nHyvinkään konepajan lakkauttaminen
9390:
9391:
9392:
9393:
9394: Eduskunnan puhemiehelle
9395:
9396: UhkaVR:nHyvinkään konepajan toiminnan lo- Valtion omistajuudella on oltava se merkitys,
9397: pettamisesta on esillä jatkuvasti julkisuudessa. että omistaja tarkastelee päätöksensä vaikutuk-
9398: Lopettaminen merkitsisi noin 400 työpaikan me- sia yhteiskuntaan laajemminkin ja tällöin paikka-
9399: netystä Hyvinkäällä, jonka työttömyysaste on kunnalla tapahtuva muukin kehitys on otettava
9400: muutenkin korkea. Samaan aikaan Hyvinkäällä huomioon.
9401: ja sen työssäkäyntialueella on pelko siitä, että yk-
9402: sityinen hissialan yritys olisi supistamassa Hy- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9403: vinkäällä sijaitsevia toimintojaan jopa 300 työ- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9404: paikalla. Nämä molemmat tapaukset koskettaisi- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9405: vat metallialaa. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9406: VR:n konepajan lopettamistietoihin liittyy
9407: väite, jonka mukaan Hyvinkään toimintojen lo- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
9408: pettamista on perusteltu nimenomaan sillä, että tyä, jotta valtion määräysvallassa oleva
9409: Uudenmaan oloissa työttömäksi jääneet voisivat VR ei lakkauta konepajatoimintaansa
9410: löytää paremmin töitä kuin muualla maassa. Tätä Hyvinkäällä?
9411: perustetta on vaikea hyväksyä Hyvinkään työttö-
9412: myystilastojen valossa.
9413:
9414:
9415: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
9416:
9417: Matti Vanhanen /kesk
9418:
9419:
9420:
9421:
9422: Versio 2.0
9423: KK 257/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk Ministerin vastaus
9424:
9425:
9426:
9427:
9428: Eduskunnan puhemiehelle
9429:
9430: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat ovat
9431: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, VR:n lisäksi tehneet selvityksiä VR:n kunnossa-
9432: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen pitotoiminnan tulevaisuudesta. Selvitykset osoit-
9433: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Van- tavat, että kalustotekniikan muutos aiheuttaa työ-
9434: hasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- määrän vähenemistä, ja lisäksi myös sen, että
9435: sen KK 257/1999 vp: kunnossapitotoiminnan painopiste siirtyy kone-
9436: pajailta varikoille. Tulevaisuudessa kalustolle ei
9437: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- nimittäin suoriteta enää lainkaan raskaita perus-
9438: tyä, jotta valtion määräysvallassa oleva korjauksia, jotka vanhastaan ovat tapahtuneet ko-
9439: VR ei lakkauta konepajatoimintaansa nepajoissa, vaan suurin osa kunnossapitotyöstä
9440: Hyvinkäällä? muuttuu varikoilla tapahtuvaksi komponenttien
9441: vaihdoksi. Konepajat muuttuvat samalla varikoi-
9442: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ta palveleviksi komponenttikorjaamoiksi.
9443: vasti seuraavaa: VR Osakeyhtiön on sopeutettava koko kone-
9444: VR Osakeyhtiön liikkuvan kaluston kunnossa- pajaverkkonsa ylitarjonta ja kiinteät kustannuk-
9445: pitotyön määrä tulee tulevina vuosina huomatta- set vastaamaan vähentynyttä työmäärää säilyt-
9446: vasti vähentymään muun muassa seuraavista tääkseen kunnossapidon kustannustason kilpailu-
9447: syistä: sähköistys ja sähköveto laajenevat, vanha kykyisenä. Sopeuttaminen voi käytännössä on-
9448: kalusto korvataan uudella entistä vähemmän nistua vain keskittämällä toiminta entistä har-
9449: huoltoa vaativalla kalustolla ja kaluston kunnos- vempiin konepajoihin.
9450: sapitojärjestelmä kehittyy. Keskityksellä saatavat hyödyt ovat erittäin
9451: Laajoilla tutkimuksilla on selvitetty kunnossa- suuret, mutta selvitysten mukaan keskityksestä
9452: pidon vaatiman työmäärän ja henkilömäärän aiheutuvat siirtokustannukset ovat saavutetta-
9453: muutosta vuoteen 2010 saakka. Tutkimukset viin hyötyihin verrattuina ainoastaan muutaman
9454: osoittavat työmääränjäävän käytettävissä olevaa prosentin luokkaa.
9455: henkilömäärää merkittävästi vähäisemmäksi jo Henkilö- ja tavaraliikenne pystyvät ankarassa
9456: heti vuosituhannen vaihtumisen jälkeen. Tär- kustannuspaineessa, joka johtuu kilpailutilan-
9457: keimpänä syynä tähän on uuden kaluston aikai- teesta, maksamaan kunnossapidostaan vain kil-
9458: sempaa kalustoa vähäisempi kunnossapitotarve. pailukykyisen markkinahinnan.
9459: Hyvinkään konepajalla dieselkalusto korva- VR Osakeyhtiö on yrittänyt hyödyntää kone-
9460: taan sähkökalustolla, joka tarvitsee oleellisesti pajojen osaamista tarjoamalla niiden palveluksia
9461: vähemmän kunnossapitotyötä kuin dieselkalus- VR-Yhtymä Oy:n ulkopuolisille asiakkaille. Sel-
9462: to. VR Osakeyhtiön muissa kunnossapidon yksi- laisia merkittäviä töitä, joiden tekemiseen VR:n
9463: köissä, esimerkiksi Kouvolan keskusvarikolla ja konepajojen tekniset edellytykset ja kustannusra-
9464: Kuopion konepajalla, on tarpeeksi suoritusky- kenne soveltuisivat, ei ole toistaiseksi löytynyt.
9465: kyä käyttöön jäävän dieselkaluston kunnossapi- Esimerkkinä mainittakoon, että keväällä 1999
9466: toon. Hyvinkään konepaja tarjosi Suomeen tilatun 20
9467: kappaleen sähköveturisarjan kokoonpanotyötä
9468:
9469:
9470: 2
9471: Ministerin vastaus KK 257/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk
9472:
9473:
9474:
9475: sveitsiläiselle Adtranzille. VR:n tarjous kuiten- VR:nhenkilökunta on jo yli kymmenen vuo-
9476: kin hylättiin, koska se oli huomattavasti kalliim- den ajan tasaisesti vähentynyt - yhteensä noin
9477: pi kuin voittanut tarjous. 10 000 henkilöllä. Vähentyminen on toteutettu
9478: VR Osakeyhtiön ja VR-Yhtymä Oy:n yhteis- käyttäen hyväksi luonnollista poistumaa, koulut-
9479: toimintakokouksissa on tehtyjen selvitysten poh- tamalla henkilöitä uusiin tehtäviin, eläkejärjeste-
9480: jalta käsitelty laajasti jo noin kahden vuoden ajan lyillä ja muilla vastaavilla toimenpiteillä. Irtisa-
9481: kunnossapitoverkon tulevaisuutta ja sopeutustar- nomisia ei ole suoritettu.
9482: vetta. Yhtiöiden hallituksia on myös informoitu VR-Yhtymä tulee henkilöstöpolitiikkansa mu-
9483: tilanteesta. Varsinainen yhteistoimintakeskuste- kaisesti konepajaverkon sopeutustyössään käyt-
9484: lu alkaa kuluvana heinäkuuna. Toimenpiteistä ja tämään edellä mainitunlaisia henkilöstön sopeu-
9485: mahdollisesti lakkautettavista konepajoista ei ole tuskeinoja aina kuin se suinkin on mahdollista.
9486: vielä päätetty, vaan niistä tehtävät päätökset siir-
9487: tyvät vuoden 1999 loppupuolelle.
9488:
9489:
9490: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1999
9491:
9492: Liikenneministerin sijainen
9493: Ministeri Kimmo Sasi
9494:
9495:
9496:
9497:
9498: 3
9499: KK 257/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk Ministerns svar
9500:
9501:
9502:
9503:
9504: Till riksdagens talman
9505:
9506: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger VR:s underhållsverksamhet. Utredningarna vi-
9507: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av sar att de materieltekniska omställningarna sän-
9508: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat- ker arbetsmängden och också att underhållsverk-
9509: ti Vanhanen 1cent undertecknade skriftliga spörs- samhetens tyngdpunkt flyttas över från maskin-
9510: mål SS 257/1999 rd: verkstäderna tili trafikverkstäderna. 1 framtiden
9511: kommer det nämligen inte längre att utföras såda-
9512: Vilka åtgärder avser regeringen vidta så na tunga reparationer av grundläggande art som
9513: att inte VR, som är underordnad staten, har traditionellt har skett i maskinverkstäderna
9514: upphör med sin maskinverkstad i Hy- utan största delen av underhållsarbetet blir utby~
9515: vinge? te av komponenter på trafikverkstäderna. Ma-
9516: skinverkstäderna blir komponentverkstäder som
9517: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- samtidigt betjänar trafikverkstäderna.
9518: föra följande: VR Aktiebolag måste anpassa hela verkstads-
9519: Mängden underhållsarbete på VR Aktiebolags nätets överutbud och fasta kostnader efter den
9520: rullande materiel kommer att minska betydligt minskade arbetsmängden för att bevara en kon-
9521: under åren framöver bland annat av följande or- kurrenskraftig kostnadsnivå för underhållet. An-
9522: saker: elektrifieringen och det eldrivna materie- passningen kan i praktiken lyckas bara genom att
9523: let ökar, det gamla materielet ersätts med ny ma- koncentrera verksamheten till allt fårre maskin-
9524: teriel, som behöver mindre underhåll, och under- verkstäder.
9525: hållssystemet för materielet utvecklas. F ördelarna av koncentration är mycket stora,
9526: Genom brett upplagda undersökningar har det men utredningarna visar att överföringskostna-
9527: utretts hur mycket arbetsmängden och motsva- derna för koncentration i förhållande till nyttan är
9528: rande antal anställda ändras för underhållets del bara några procent.
9529: fram ti1120 10. Undersökningarna visar att arbets- Person- och godstrafiken kan i det hårda kost-
9530: mängden sjunker betydligt i jämförelse med an- nadstrycket från konkurrensen bara betala ett
9531: talet anställda strax efter millennieskiftet. Den konkurrenskaftigt marknadspris för sitt under-
9532: viktigaste orsaken till det är att det nya materie- håll.
9533: let behöver mindre underhåll än det tidigare ma- VR Aktiebolag har försökt använda maskin-
9534: terielet. verkstädernas kompetens tili att erbjuda tjänster
9535: Vid maskinverkstaden i Hyvinge byts diesel- till kunder utom VR-Group Ab. Sådana viktiga
9536: materielet mot elmateriel, som behöver betydligt arbeten som VR: s maskinverkstäder har tekniska
9537: mindre underhåll. VR Aktiebolags andra under- förutsättningar och kostnadsstruktur för har hit-
9538: hållsenheter, tili exempel centraltrafikverksta- tills inte funnits. Som exempel kan nämnas att
9539: den i Kouvola och maskinverkstaden i Kuopio våren 1999 erbjöd Hyvinge maskinverkstad sam-
9540: har tiliräckligt med kapacitet för underhåll av mansättning av den serie på 20 elektriska lok som
9541: dieselmateriel. beställts tili Finland från det schweiziska Ad-
9542: Parallellt med VR har finländska och utländ- trans. VR:s anbud avslogs eftersom det var be-
9543: ska experter gjort utredningar om framtiden för tydligt dyrare än det antagna anbudet.
9544:
9545:
9546: 4
9547: Ministems svar KK 257/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk
9548:
9549:
9550: Vid VR Aktiebolags och VR-Group Ab:s sam- VR:s personai har under se senaste tio åren
9551: arbetsmöten har frågan om underhållsnätets minskat i jämn takt - sammanlagt med ca
9552: framtid och anpassningsbehov behandlats utgå- 10 000 personer. Minskningen har genomförts
9553: ende från utredningama. Bolagens styrelser har som naturlig avgång, utbildning tili nya uppgif-
9554: också informerats om saken. Den egentliga sam- ter, pensionsarrangemang och andra motsvaran-
9555: arbetsdiskussionen inleds i juli. Några beslut om de åtgärder. lngen har sagts upp.
9556: åtgärder och eventuella indragningshotade ma- 1 enlighet med sin personalpolitik kommer
9557: skinverkstäder har inte tagits utan besluten över- VR-Group, när verkstadsnätet åtgärdas, att an-
9558: förs till den senare del en av 1999. vända ovannämnda medel för anpassning av per-
9559: sonalen alltid där det är möjligt.
9560:
9561:
9562: Helsingforsden 8 juli 1999
9563:
9564: Ställföreträdare för trafikministem
9565: Minister Kimmo Sasi
9566:
9567:
9568:
9569:
9570: 5
9571: KK 258/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
9572:
9573:
9574:
9575:
9576: KIRJALLINEN KYSYMYS 258/1999 vp
9577:
9578: Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat
9579:
9580:
9581:
9582:
9583: Eduskunnan puhemiehelle
9584:
9585: Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat li- pauksia, miten nämä ongelmat kärjistyessään
9586: sääntyneet hälyttävästi. Laman myötä ja sen seu- voivat pahimmillaan purkautua. Terveydenhuol-
9587: rauksena nama ongelmat kärjistyvät yhä lon tulisi kyetä huolehtimaan riittävän ajoissa ja
9588: useamman lapsen ja nuoren kohdalla. Yhä kattavasti lasten ja nuorten perusterveydenhuol-
9589: useampi lapsi kärsii masennuksesta ja syrjäyty- losta, johon myös mielenterveysasiat kuuluvat.
9590: misestä. Nämä ovat omiaan lisäämään mielenter-
9591: veysongelmia. Kuntien säästötoimien myötä ti- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9592: lanteen huomaaminen riittävän ajoissa ja hoi- sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9593: toon ohjaaminen tai riittävän avohoidon turvaa- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9594: minen jäävät nykyisellään aivan liian heikoille. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9595: Kuitenkin riittävän ajoissa huomattu tilanne
9596: voidaan useassa tapauksessa hoitaa tehokkaasti Miten hallitus aikoo toimia, että mielen-
9597: avohoitomenetelmällä. Lasten ja nuorten mielen- terveysongelmista ja masennuksesta
9598: terveysongelmiin ja niiden lieveilmiöihin puuttu- kärsivät lapset ja nuoret saadaan riittä-
9599: misella on kiire. Olemme jo saaneet nähdä ta- vän ajoissa terveydenhuollon avun pii-
9600: riin?
9601:
9602:
9603: Helsingissä l 7 päivänä kesäkuuta 1999
9604:
9605: Leea Hiltunen /skl
9606:
9607:
9608:
9609:
9610: Versio 2.0
9611: KK 258/1999 vp - Leea Hiltunen /skl Ministerin vastaus
9612:
9613:
9614:
9615:
9616: Eduskunnan puhemiehelle
9617:
9618: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mielenterveyden selvittämiseksi ja psykologin
9619: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tekemä tutkimus. Kansanterveyslain mukaan
9620: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kunnan tehtävä on myös terveysneuvonnan yllä-
9621: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltu- pito ja kunnan asukkaiden yleisten terveystarkas-
9622: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tusten järjestäminen.
9623: KK 258/1999 vp: Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee järjes-
9624: tää kunnan koululaitoksen piirissä oleville oppi-
9625: Miten hallitus aikoo toimia, että mielen- laille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeelli-
9626: terveysongelmista ja masennuksesta set toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden kehityk-
9627: kärsivät lapset ja nuoret saadaan riittä- seen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaike-
9628: vän ajoissa terveydenhuollon avun pii- uksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien väli-
9629: riin? sen yhteistyön kehittämiseksi. Tätä tehtävää var-
9630: ten kunnassa voi olla koulupsykologin ja koulu-
9631: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kuraattorin virkoja siten kuin niistä asetuksella
9632: vasti seuraavaa: tarkemmin säädetään.
9633: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjes- Keskivaikean tai vaikean masennustilan oire-
9634: täminen on kuntien vastuulla. Hoidonjärjestämi- kuva on äskettäin Suomessa tehdyssä tutkimuk-
9635: sestä säädetään kansanterveyslaissa, erikoissai- sessa tytöillä 11,1 %:lla ja pojilla 6,2 %:lla. Va-
9636: raanhoitolaissa ja mielenterveyslaissa. Kunnalli- kavan masennustilan esiintyvyys on ikäryhmäs-
9637: nen erikoissairaanhoito toteutetaan pääasiassa sä 8-16 vuotta 2-5 %. Masennustiloista kärsi-
9638: sairaanhoitopiirien toimesta. Kansanterveyslain vistä nuorista kolmasosa yrittää joskus itsemur-
9639: 14 §:n mukaan kunnan tehtävänä on järjestää haa. Tavallisin nuorten psyykkinen häiriö on
9640: kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan käytöshäiriö, kaikkiaan yli 10 %:lla nuorista.
9641: lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa Päihteiden ongelmakäyttöä on 5-10 %:lla, so-
9642: tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntou- peutumishäiriöitä 5 %:lla, sosiaalisten tilantei-
9643: tus, ja lisäksi, ottaen huomioon, mitä mielenter- den pelkoa tai pakko-oireinen häiriö 1-2 %:11a.
9644: veyslaissa on säädetty, järjestää kunnan asukkai- Syömishäiriöistä laihuushäiriö on alle prosentil-
9645: den tarvitsemat sellaiset mielenterveyspalvelut, la ja ahmimishäiriö on yli kaksi kertaa tavalli-
9646: jotka on tarkoituksenmukaista antaa terveyskes- sempi. Nuorten kokema terveys on huonontunut.
9647: kuksessa. Kansanterveyslain mukaan kouluter- Kivut ja säryt sekä erilaiset psykosomaattiset oi-
9648: veydenhuoltoon kuuluu muun muassa koulujen reet ovat yleisiä. Väsymystä ja heikkoutta ilmoit-
9649: terveydellisten olojen valvonta sekä niiden oppi- taa potevansa runsas kolmannes nuorista. Lasten
9650: laiden terveydenhoito ja terveydentilan toteamis- ja nuorten, etenkin tyttöjen tupakointi on lisään-
9651: ta varten tarpeellinen erikoistutkimus. Viimeksi tynyt. Alkoholinkäyttö on lisääntymässä, aloitus-
9652: mainitusta on säädetty tarkemmin kansanter- iät alenemassa ja humalakeskeisyys vähintään
9653: veysasetuksen 2 §:ssä, jonka mukaan kunnan tu- entisellään. Huumausaineiden käyttö ja haitat
9654: lee oppilaan terveydentilan toteamista vartenjär- ovat lisääntyneet selvästi 1990-luvulla ja se nä-
9655: jestää muun muassa psykiatrin tekemä tutkimus kyy myös rikos- ja hoitotilastoissa. Vakavimmat
9656:
9657:
9658: 2
9659: Ministerin vastaus KK 258/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
9660:
9661:
9662: ongelmat keskittyvät hyvin pieneen nuorten login viroista ja noin 80 % koulukuraattorin vi-
9663: joukkoon. Mielenterveyden ongelmat, häiriö- roi-sta oli sijoitettu Etelä-Suomeen.
9664: käyttäytyminen ja huonot elintavat kasautuvat. Myönteisiä esimerkkejä kouluterveydenhuol-
9665: Usein taustalla on köyhyys, vanhempien huume- lon käytännön kehittämistyöstä ovat Kouluter-
9666: tai päihdeongelmat sekä lasten ja nuorten koke- veyskysely ja Kouluterveys 2002 -yhteistoimin-
9667: ma väkivalta. taohjelma, Terve koulu- ja Liikkuva ja terve kou-
9668: Sosiaali- ja terveysministeriössä on seurattu lu -hankkeet.
9669: viime vuosien aikana huolestuneena ehkäise- Keväällä 1998 maamme väestöstä noin 55 %
9670: vään terveydenhuoltoon liittyviä supistuksia. Mi- sai terveyskeskuslääkäripalvelut pääsääntöisesti
9671: nisteriön vuonna 1994 tekemän selvityksen mu- tietyltä vastuulääkäriltä, joka toimi ns. omalää-
9672: kaan oli juuri ehkäisevästä työstä ja varsinkin käriperiaatteen mukaisesti. Sosiaali- ja
9673: kouluterveydenhuollosta karsittu eniten palvelu- terveysministeriö pyrkii siihen, että kaikissa ter-
9674: ja. Osa palvelujen karsinnasta oli perusteltu pal- veyskeskuksissa otetaan käyttöön väestövastui-
9675: velujen järkevöittämisellä esimerkiksi ottamalla nen toimintatapa. Ministeriön tavoitteena on, että
9676: huomioon esikouluikäisten ja toisaalta kutsun- perusterveydenhuollossa pääsee hoitoon ei-kii-
9677: taikäisten terveystarkastuksia. Mutta merkittävä reellisissä tapauksissa kolmessa päivässä. Ter-
9678: osa oli ilmeisesti puhtaasti resurssien siirtämistä veydenhuolto 2000-luvulle -hanke pyrkii osal-
9679: muihin toimintoihin. Sosiaali- ja terveysministe- taan näiden tavoitteiden toteuttamiseen.
9680: riön vuonna 1999 julkaistussa selvityksessä il- Lasten- ja nuorisopsykiatrian osalta tilanne on
9681: menee, että Lastenneuvolaoppaan vuonna 1990 varsin huolestuttava. Lastenpsykiatrian avohoi-
9682: suosittelema vähintään kuusi lääkärin alle koulu- tokäynnit lisääntyivät vuosina 1993-
9683: ikäiselle suorittamaa terveystarkastusta toteutui 1997 50 556 käynnistä 76 219 käyntiin. Nuori-
9684: alle kolmanneksessa terveyskeskuksessa. Ter- sopsykiatrian käynnit lisääntyivät vastaavasti
9685: veyskeskusten väliset erot olivat suuret; vähim- 50 801 käynnistä 89 548 käyntiin. Mielekäs elä-
9686: millään lääkäri teki kolme terveystarkastusta ja mä! -hankkeen tuoreessa selvityksessä todettiin,
9687: enimmillään seitsemän tarkastusta alle koulu- että suhteutettuna sairaanhoitopiirin alueella asu-
9688: ikäisille. Sisällöllisiä uudistuksia oli myös toteu- vaan 15-20-vuotiaaseen väestöön käyntien
9689: tettu. Yhteistyötä oli tarkennettu päivähoidon määrä vaihteli välillä 0-618/1000 nuorta. Psy-
9690: kanssa, laadunvarmistusta ja lasten varhaiskun- kiatristen sairaansijojen vähennyttyä ja lasten ja
9691: toutusta kehitetty. Koulukypsyyteen liittyviä tar- nuorten hoidon tarpeen lisäännyttyä jonot hoi-
9692: kastuksia oli lisätty ja tarkastusten sisältöä kehi- toonpääsyyn ovat pidentyneet. Tutkimusjakson
9693: tetty enemmän sosiaaliseen suuntaan, perhekas- jälkeen lapsi saattaa joutua odottamaan varsinai-
9694: vatuksen tyyppiseksi. seen hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Nuoriso-
9695: Samassa selvityksessä ilmenee, että koululais- psykiatrinen kuntoutus on useimmissa sairaan-
9696: ten ikäryhmäkohtaisia terveystarkastuksia teh- hoitopiireissä kehittymätöntä. Nuorten psyykki-
9697: dään sekä ylä- että ala-asteella yleisesti. Terveys- siin ongelmiin liittyy usein sellaisia toimintaky-
9698: keskusten väliset erot ovat kuitenkin huomatta- vyn rajoituksia, jotka vaikeuttavat kouluttautu-
9699: via; vähimmillään tarkastetaan kolme ikäryhmää mista ja siten kaksinkertaistavat syrjäytymisen
9700: ja enimmillään kaikki ikäryhmät Kolmannes ter- riskejä. Oikein ajoitettu kuntoutus varsinaisen
9701: veyskeskuksista ilmoitti joitakin oleellisia muu- nuorisopsykiatrisen hoidon rinnalla voi ehkäistä
9702: toksia tapahtuneen viime vuosina. Terveystar- elinikäisiä psyykkisen häiriön seurauksia.
9703: kastuksia on suunnattu erilaisiin riskiryhmiin ja Valtakunnallinen Terveydenhuolto 2000-lu-
9704: vapautuvia resursseja koko kouluyhteisön hyvin- vulle -hanke pyrkii mm. terveyspalveluiden toi-
9705: voinnin kehittämiseen tai mahdollisesti muihin mivuuden ja terveydenhuollon asiakkaiden ase-
9706: toimintoihin. Myös koulupsykologi-ja kuraatto- man edistämiseen. Eri vastuutahojen yhteistyönä
9707: ritoiminnan laajuus vaihtelee suuresti kunnit- pyritään muun muassa väestöryhmittäisten pal-
9708: tain: vuonna 1993-1994 noin 90 % koulupsyko- velujen uudistamiseen tavoitteena uudenlaisten
9709:
9710:
9711: 3
9712: KK 258/1999 vp- Leea Hiltunen /skl Ministerin vastaus
9713:
9714:
9715: toimintamuotojen kokeilua muun muassa lasten häiriöihin ja sen liitännäisenä väkivaltaiseen
9716: ja nuorten kehityksen tukemisessa ja syrjäytymi- käyttäytymiseen tulee puuttua välittömästi ja
9717: sen ehkäisyssä. Mielenterveyspalvelujen paran- luoda niiden hoitamiseen toimivat käytännöt. So-
9718: taminen on erityisen huomion kohteena ohjel- siaali- ja terveysministeriön aloitteesta val-
9719: massa. Selvitys on käynnistetty ohjauskeinoista, tioneuvosto on käynnistänyt Mielekäs elämä!
9720: joilla mielenterveyspotilaille paremmin turvat- -hankkeen. Tämä kehittämisohjelma koostuu eri
9721: taisiin terveyspalvelut maan eri osissa omalla hallinnonalojen välisistä yhteistyöhankkeista.
9722: kielellä. Osana hanketta arvioidaan sekä aikuisten että
9723: Kuten viime vuosien valtakunnallisissa suun- lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen raken-
9724: nitelmissa myös tulevassa sosiaali- ja terveyden- netta ja toimivuutta, avohoidon tukimuotoja, yh-
9725: huollon tavoite- ja toimintaohjelmassa on lasten teistyötä sosiaalipalveluiden ja muiden sidosryh-
9726: ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämi- mien kanssa sekä henkilöstön täydennyskoulu-
9727: nen tarkoitus ottaa erityisen huomion kohteeksi. tuksen kehittämistarpeita.
9728: On erittäin tärkeää, että kehitetään keinoja, jotka Eräillä alueilla esiintyvien lasten ja nuoriso-
9729: mahdollistavat ongelmatilanteen ratkaisemista ja psykiatristen hoitojonojen purkamiseksi tarvi-
9730: siihen puuttumista varhaisessa vaiheessa. Syrjäy- taan edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi
9731: tymiskehitystä ennakoiviin ilmiöihin kuten oppi- kuntapäättäjien yhteistyötä voimavarojen osoit-
9732: misvaikeuksiin, koulukiusaamiseen, koulussa tamiseksi jonojen purkamiseen.
9733: poissaoloihin, päihteiden käyttöön sekä käytös-
9734:
9735:
9736: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
9737:
9738: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
9739:
9740:
9741:
9742:
9743: 4
9744: Ministems svar KK 258/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
9745:
9746:
9747:
9748:
9749: Tili riksdagens talman
9750:
9751: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger kiater, och undersökning som utförs av en psyko-
9752: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av log. Enligt folkhälsolagen skall kommunen ock-
9753: statsrådet översänt följande av riksdagsman Leea så upprätthålla hälsovårdsrådgivning och anord-
9754: Hiltunen /tkf undertecknade skriftliga spörsmål na allmänna hälsovårdsundersökningar för kom-
9755: SS 258/1999 rd: munens invånare.
9756: Enligt baroskyddslagen skall kommunen ord-
9757: Hur ämnar regeringen agera för att na tillräckligt stöd och tillräcklig handledning för
9758: barn och unga som lider av mentala pro- eleveroa i de skolor som hör till det kommunala
9759: blem och depressioner i ett tillräckligt skolväsendet samt vidta andra behövliga åtgär-
9760: tidigt skede skall få hjälp av hälsovår- der för att de sociala och psykiska svårigheter
9761: den? som hänför sig till skolgången och elevemas ut-
9762: veckling skall övervinnas samt utveckla samar-
9763: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- betet mellan hem och skola. För denna uppgift
9764: föra följande: kan kommunen ha skolpsykolog- och skolkura-
9765: Kommunema bär ansvaret för anordnandet av torstjänster enligt vad som närmare bestäms ge-
9766: mentalvårdstjänster för bam och unga. Bestäm- nom förordning.
9767: melser om anordnande av vård ingår i folkhälso- En undersökning som nyligen gjorts i Finland
9768: lagen, lagen om specialiserad sjukvård och men- visar att 11,1 % av flickoma och 6,2 % av pojkar-
9769: talvårdslagen. Den kommunala specialiserade na har symtom på mede1svåra eller svåra depres-
9770: sjukvården tillhandahålls i huvudsak på åtgärd av sionstillstånd. Förekomsten av allvarliga depres-
9771: sjukvårdsdistrikten. Enligt 14 § folkhälsolagen sionstillstånd är 2-5% hos unga i å1dem 8-16
9772: åligger det kommunen att ordna kommuninvå- år. Av de unga som lider av depressionstillstånd
9773: namas sjukvård, till viiken hänförs av läkare ut- försöker en tredjede1 i något skede begå själv-
9774: förd undersökning och av läkare given eller över- mord. Den vanligaste psykiska stömingen bland
9775: vakad vård och medicinsk rehabilitering samt att unga är någon form av beteendestörning, dvs.
9776: med beaktande av mentalvårdslagen tillhanda- mer än 10 % av de unga uppvisar denna typ av
9777: hålla sådana mentalvårdstjänster för kommunin- störoing. Bland de unga har 5-10 % problem
9778: vånaroa som det är ändamålsenligt att anordna i med missbruk av rusmedel, 5 % anpassnings-
9779: hälsovårdscentraler. Enligt folkhälsolagen om- störningar och 1-2 % rädsla för sociala situa-
9780: fattar skolhälsovården bl.a. övervakningen av de tioner eller störningar som kännetecknas av
9781: sanitära förhållandena i skoloma, hälsovården tvångssymtom. Mindre än en procent lider av ät-
9782: för eleveroa i skoloroa och specialundersökning- störningar i form av anorexistörningar, medan
9783: ar som är nödvändiga för konstaterande av en bu1imistörningar är mer än två gånger vanligare.
9784: elevs hälsotillstånd. Närmare bestämmelser om De ungas hälsa har, enligt hur de själva upplever
9785: sistnämnda ingår i 2 § folkhälsoförordningen, situationen, blivit sämre. Smärtor och värk samt
9786: enligt viiken kommunen för konstaterande av en olika psykosomatiska symtom är frekventa.
9787: elevs hälsotillstånd skall ordna bl.a. undersök- Drygt en tredjedel av de unga uppger att de lider
9788: ning av den mentala hälsan, som utförs av en psy- av trötthet och svaghet. Tobaksrökningen har
9789:
9790:
9791: 5
9792: KK 258/1999 vp- Leea Hiltunen /skl Ministerns svar
9793:
9794:
9795: ökat bland barn och unga, framför allt hos flick- Av samma undersökning framgår att de enligt
9796: or. Bruket av alkohoi ökar och allt yngre perso- åldersgrupp specificerade hälsoundersökningar-
9797: ner inleder detta bruk. De ungas önskan att beru- na för skolelever utförs allmänt på såväl högsta-
9798: sa sig är minst lika accentuerad som tidigare. diet som lågstadiet. Skillnaderna mellan hälso-
9799: Bruket av narkotika och de därmed förknippade vårdscentralerna är dock stora: vid vissa centra-
9800: nackdelarna har ökat klart på 1990-talet, vilket ler undersöks endast tre åldersgrupper och vid
9801: också återspeglar sig i brotts- och vårdstatisti- vissa centraler undersöks alla åldersgrupper. En
9802: ken. De allvarligaste problemen är koncentrera- tredjedel av hälsovårdscentralerna uppgav att en
9803: de till en mycket liten grupp unga. Mentala pro- del väsentliga förändringar skett under de senas-
9804: blem, störande beteende och negativa levnadsva- te åren. Hälsoundersökningarna har riktats in på
9805: nor koncentreras hos vissa individer. 1 bakgrun- olika riskgrupper och de resurser som därmed
9806: den finns ofta fattigdom, problem med narkotika blivit tillgängliga har utnyttjats för att utveckla
9807: eller rusmedel bland de ungas föräldrar samt oli- välbefinnandet i hela skolsamfundet eller eventu-
9808: ka typer av våld som barnen och de unga utsatts ellt använts för andra funktioner. Omfattningen
9809: för. av den verksamhet som skolpsykologerna och
9810: Vid social- och hälsovårdsministeriet har man skolkuratorerna står för varierar likaså i hög
9811: under de senaste åren med oro följt nedskärning- grad, beroende på viiken kommun det är fråga
9812: arna i anslutning till den förebyggande hälso- och om. År 1993-1994 var ca 90 % av skolpsyko-
9813: sjukvården. Enligt en utredning som ministeriet logtjänsterna och ca 80 % av skolkurators-
9814: gjorde 1994 hade servicen minskat inom framför tjänsterna förlagda till södra Finland.
9815: allt det förebyggande arbetet och skolhälsovår- Många projekt och initiativ utgör positiva ex-
9816: den. En del av nedskärningarna hade man moti- empel på det utvecklingsarbete som på det prak-
9817: verat med att servicen görs förnuftigare genom tiska planet utförs inom skolhälsovården. Av
9818: att man t.ex. beaktar de hälsoundersökningar som dessa kan här nämnas enkäten om hälsan i skolan
9819: gäller dels barnen i förskoleåldern, dels dem som och samarbetsprogrammet "Kouluterveys 2002"
9820: är i uppbådsåldern. Men en stor del av nedskär- (Hälsan i skolan 2002) samt projekten "Terve
9821: ningarna gick antagligen ut på att resurserna flyt- koulu- Frisk i skolan" och "Liikkuva ja terve
9822: tades över till andra funktioner. Av en utredning koulu" (Hurtig och frisk i skolan).
9823: som social- och hälsovårdsministeriet publicera- Våren 1998 fick ca 55 % av befolkningen i re-
9824: de 1999 framgår att fårre än en tredjedel av häl- gel hälsocentralläkarservice av en viss ansvarig
9825: sovårdscentralerna hade genomfört det antal häl- läkare som arbetade enligt den s.k. husläkarprin-
9826: soundersökningar som år 1990 rekommendera- cipen. Social- och hälsovårdsministeriet strävar
9827: des i en barnarådgivningsguide, dvs. minst sex efter att man vid alla hälsovårdscentraler skall ta
9828: stycken av läkare utförda undersökningar gällan- i bruk en verksamhetsmodell som bygger på be-
9829: de barn under skolåldern. Skillnaderna mellan folkningsansvar. Ministeriets mål är att man
9830: hälsovårdscentralerna var stora: i fråga om barn inom primärvården skall få vård i icke-akuta fall
9831: under skolåldern utfördes på vissa hälsovårds- inom tre dagar. Projektet "Hälso- och sjukvård
9832: centraler bara tre läkarundersökningar, medan för 2000-talet" är ett led i uppnåendet av dessa
9833: andra registrerade upp till sju läkarundersökning- strävanden.
9834: ar. Reformer som avsåg substansfrågor hade lika- När det gäller barn- och ungdomspsykiatrin är
9835: så genomförts. Samarbetet med dagvården hade situationen mycket oroväckande. lnom barnpsy-
9836: setts över, kvalitetssäkringen och tidigrehabilite- kiatrin ökade besöken inom öppenvården under
9837: ringen av barn hade utveck1ats. Undersökningar- perioden 1993-1997 från 50 556 besök till
9838: na i anslutning till skolmognadsfrågor hade utö- 76 219 besök. lnom ungdomspsykiatrin ökade
9839: kats och innehållet i dessa undersökningar hade besöken under samma period från 50 801 till
9840: utvecklats i en mer social riktning med tonvikten 89 548 besök. 1 en fårsk utredning inom ramen
9841: på familjefostran. för projektet "Mielekäs elämä!" (Ett menings-
9842:
9843:
9844: 6
9845: Ministems svar KK 258/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
9846:
9847:
9848: fullt liv) konstaterades att antalet besök- ställt i På samma sätt som i de senaste årens riksom-
9849: relation till den befolkning i åldem 15-20 år fattande planer kommer man också i framtiden i
9850: som är bosatt inom sjukvårdsdistriktets område mål- och verksamhetsprogrammet för social- och
9851: - varierade inom intervallet 0-618 per 1 000 hälsovården att särskilt uppmärksamma främjan-
9852: unga. Sedan antalet bäddplatser inom psykiatrin det av bamens och de ungas välbefinnande och
9853: minskat och behovet av vård för bam och unga hälsa. Det är synnerligen viktigt att det utvecklas
9854: ökat, har vårdköema blivit längre. Sedan ett bam metoder som gör det möjligt att lösa problemsitu-
9855: undersökts kan det bli tvunget att vänta över ett ationer och i ett tidigt skede ingripa i sådana.
9856: halvt år på den egentliga vården. 1 de flesta sjuk- Man måste utan dröjsmål ingripa i företeelser
9857: vårdsdistrikten är den ungdomspsykiatriska reha- som varslar om olika former av utslagning samt
9858: biliteringen outvecklad. De ungas psykiska pro- skapa modeller som gör det möjligt att tackla
9859: blem är ofta förknippade med sådana begräns- dessa fenomen på rätt sätt. Bland dessa företeel-
9860: ningar i funktionsförmågan som försvårar skol- ser kan här nämnas inlämingssvårigheter, mobb-
9861: gång och utbildning och därmed fördubblar ris- ning i skolan, skolfrånvaro, användning av rus-
9862: kema för utslagning. Om man i rätt skede sätter medel samt beteendestömingar och därmed för-
9863: in rehabilitering som komplement till den egent- knippat våldsamt beteende. Statsrådet har på ini-
9864: liga ungdomspsykiatriska vården kan livslånga tiativ av social- och hälsovårdsministeriet startat
9865: följder av en psykisk stöming förebyggas. projektet "Mielekäs elämä!", ett utvecklingspro-
9866: Det riksomfattande projektet Hälso- och sjuk- gram som består av samarbetsprojekt mellan oli-
9867: vård för 2000-talet syftar bl.a. till att utveckla ka förvaltningsområden. Inom ramen för projek-
9868: hälsovårdstjänstemas effektivitet och att förbätt- tet kommer man att utvärdera uppbyggnaden och
9869: ra ställningen för klientema inom hälso- och effektiviteten hos mentalvårdstjänstema för vux-
9870: sjukvården. Genom samarbete mellan olika an- na samt bam och unga, stödformema för öppen-
9871: svariga instanser försöker man bl.a. reformera vården, samarbetet mellan socialservicen och an-
9872: servicen för olika befolkningsgrupper med målet dra intressegrupper samt behovet av att utveckla
9873: att experimentera med nya typer av verksamhets- fortbildningen för personalen.
9874: former bl.a. när det gäller att stödja bamens och För att problemet med köema tili psykiatrisk
9875: de ungas utveckling och att förebygga utslag- vård för bam och unga inom vissa områden skall
9876: ning. Att förbättra mentalvårdstjänstema har kunna lösas krävs utöver de ovan nämnda åtgär-
9877: mycket hög prioritet i programmet. En utredning derna att kommunernas beslutsfattare samarbe-
9878: har inletts om de styrmedel med vilka mental- tar och anvisar resurser för att råda bot på köerna.
9879: vårdspatienter bättre skall garanteras hälsovårds-
9880: tjänster på sitt eget språk i olika delar av landet.
9881:
9882:
9883:
9884: Helsingfors den 7 juli 1999
9885:
9886: Omsorgsminister Eva Biaudet
9887:
9888:
9889:
9890:
9891: 7
9892: KK 259/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
9893:
9894:
9895:
9896:
9897: KIRJALLINEN KYSYMYS 259/1999 vp
9898:
9899: Vapaaehtoisten eläkevakuutusten eläketaso ja
9900: verotuki
9901:
9902:
9903:
9904:
9905: Eduskunnan puhemiehelle
9906:
9907: Hallitusohjelmaan on kirjattu, että "vapaaehtois- niissä perheissä, joissa toinen puolisoista on ol-
9908: ten eläkevakuutusten maksujen verotukea supis- lut kotona hoivatyötä tekemässä.
9909: tetaan. Jäljelle jäävän verotuen edellytyksenä on, Jos puolison verovähennysoikeutta kavenne-
9910: että eläketaso on enintään 60 prosenttia ja eläke- taan, jää monen kotiäidin lisäeläketurva kesken-
9911: ikä vähintään 60 vuotta". tekoiseksi.
9912: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan muu-
9913: tos on aiottu toteuttaa takautuvasti jo aiemmin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9914: tehtyjen eläkevakuutusten kohdalla. Tuoreim- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9915: pien tietojen mukaan tästä ollaan kuitenkin luo- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9916: pumassa. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9917: Tähän asti on ollut käytössä myös mahdolli-
9918: suus vähentää puolison eläkevakuutusmaksuja. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
9919: Se on ollut käyttökelpoinen malli esimerkiksi tyä eläketason ja eläkeiän sekä vero-
9920: tuen suhteen?
9921:
9922:
9923: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
9924:
9925: Leea Hiltunen /skl
9926:
9927:
9928:
9929:
9930: Versio 2.0
9931: KK 259/1999 vp- Leea Hiltunen /skl Ministerin vastaus
9932:
9933:
9934:
9935:
9936: Eduskunnan puhemiehelle
9937:
9938: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa hennysoikeuden edellytyksiä ehdotetaan tiuken-
9939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, nettavaksi. Vakuutussopimukseen perustuvaa
9940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen eläkettä voitaisiin ryhtyä vanhuuseläkkeenä
9941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltu- maksamaan aikaisintaan vakuutetun täytettyä 60
9942: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vuotta. Lisäksi eläke voisi olla yhdessä muiden
9943: KK 25911999 vp: eläkkeiden kanssa enintään 60 prosenttia tulosta,
9944: jonka perusteella lakisääteinen eläke laskettai-
9945: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- siin, jos vakuutettu tulisi vakuutuksen ottamis-
9946: tyä eläketason ja eläkeiän sekä vero- vuonna työkyvyttömäksi. Puoliso voisi vähentää
9947: tuen suhteen? täysimääräisenä toisen puolison eläkevakuutus-
9948: maksuja enintään 15 000 markkaa vuodessa.
9949: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Eläkevakuutusmaksujen täysimääräisen vähen-
9950: vasti seuraavaa: nysoikeuden edellytyksenä olevaa uutta ikärajaa
9951: Hallitus on 24 päivänä kesäkuuta 1999 antanut ja uutta eläketasoa ehdotetaan sovellettaviksi
9952: eduskunnalle vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vasta niihin vakuutuksiin, jotka on otettu esityk-
9953: verotusta koskevan esityksen. Esityksen mukaan sen antamispäivänä tai sen jälkeen. Muita muu-
9954: vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen verovä- toksia sovelletaan vuodesta 2000 lukien.
9955:
9956:
9957:
9958: Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1999
9959:
9960: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
9961:
9962:
9963:
9964:
9965: 2
9966: Ministems svar KK 259/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
9967:
9968:
9969:
9970:
9971: Tili riksdagens talman
9972:
9973: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- på försäkringsavtal grundad pension börja beta-
9974: ger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem las ut såsom ålderspension tidigast när den för-
9975: av statsrådet översänt följande av riksdagsman säkrade har fyllt 60 år. Dessutom föreslås att pen-
9976: Leea Hiltunen /fkf undertecknade spörsmål SS sionen tillsammans med övriga pensioner får ut-
9977: 25911999 rd: göra högst 60 % av den inkomst på basis av vii-
9978: ken den försäkrades lagstadgade pension skulle
9979: Vad ämnar regeringen göra åt pensions- beräknas i det fall att han blivit arbetsoförmögen
9980: nivån och pensionsåldern samt skatte- det år då försäkringen tecknades. Den skattskyl-
9981: stödet? dige föreslås från sin förvärvsinkomst kunna dra
9982: av sin makes pensionsforsäkringspremier till ett
9983: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- belopp av högst 15 000 mk per år. Dennya ål-
9984: föra följande: dersgränsen och pensionsnivån, som utgör förut-
9985: Regeringen har den 24 juni 1999 till riksdagen sättning för att en skattskyldig skall kunna dra av
9986: avlåtit en proposition som gäller beskattningen pensionsförsäkringspremier till fullt belopp,
9987: av frivilliga pensionsförsäkringar. I propositio- skall enligt propositionen börja tillämpas på för-
9988: nen föreslås att förutsättningama för att vid be- säkringar som tecknats den dag propositionen av-
9989: skattningen dra av premiema för frivilliga pen- läts eller senare. Övriga ändringar tillämpas från
9990: sionsförsäkringar skärps. Enligt förslaget kan en ingången av 2000.
9991:
9992:
9993:
9994: Helsingfors den 9 juli 1999
9995:
9996: Finansminister Sauli Niinistö
9997:
9998:
9999:
10000:
10001: 3
10002: KK 260/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym.
10003:
10004:
10005:
10006:
10007: KIRJALLINEN KYSYMYS 260/1999 vp
10008:
10009: Terveystiedon opetus peruskouluissa
10010:
10011:
10012:
10013:
10014: Eduskunnan puhemiehelle
10015:
10016: Peruskoulutuksen keskeisin tavoite on antaa val- entiseen tapaan kouluterveydenhoitajan tuotta-
10017: miudet jatko-opintoja ja myöhempää elämää var- mana yleisenä oppilashuoltona ja eri oppiainei-
10018: ten. Terveys on yksi ihmisen tärkeimmistä voi- siin integroituna kasvatuksena.
10019: mavaroista. Väestön hyvän terveyden perusedel- Tämän vuoden alussa ovat tulleet voimaan uu-
10020: lytys on se, että ihmisillä on riittävät tiedolliset det koululait Eduskuntakäsittelyssä terveystieto
10021: valmiudet oman kehonsa fyysisestä ja psyykki- sisällytettiin lukiolakiin ja lakiin ammatillisesta
10022: sestä toiminnasta sekä omasta terveydestään ja koulutuksesta mutta ei perusopetuslakiin. Ter-
10023: siihen eri tavoilla vaikuttavista tekijöistä. Lisäk- veystieto ei siis nykyisellään ole sisällytetty laki-
10024: si terveystietoa tarvitsevat ammateissaan monet sääteisiin tietoaineisiin perusopetuslaissa. Tämä
10025: ammattiryhmät. Terveystieto antaa teoreettiset ja tarkoittaa, että tiedollisia valmiuksia terveystie-
10026: osittain käytännön perusteet mm. työ- ja toimin- don alalta ei anneta. Kuitenkin terveystietoa tuli-
10027: takyvyn kehittämiselle ja säilyttämiselle, sai- si opettaa jokaisella koulutuksen tasolla sille
10028: rauksien ehkäisylle, itsehoidolle, psyykkiselle ominaisessa laajuudessa.
10029: selviytymiselle, päihteiden käytön ennaltaehkäi-
10030: sylle ja lopettamiselle, seksuaali- ja työterveys- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10031: tiedolle, työsuojelulle, ergonomialle ja ensia- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
10032: puun. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10033: Terveystieto ei ole sama oppiaine kuin ter- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10034: veyskasvatus vaan oma tiedollinen oppiaineen-
10035: sa. Terveystiedon oppiaine ei sulje terveyskasva- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta terveys-
10036: tusta pois, vaan terveyskasvatusta tulee jatkaa tieto saataisiin lakisääteiseksi oppi-
10037: aineeksi myös perusopetuslakiin?
10038:
10039:
10040: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
10041:
10042: Timo Ihamäki /kok
10043: Kalevi Olin /sd
10044:
10045:
10046:
10047:
10048: Versio 2.0
10049: KK 260/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym. Ministerin vastaus
10050:
10051:
10052:
10053:
10054: Eduskunnan puhemiehelle
10055:
10056: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lisäksi kotitalouden, ympäristö- ja luonnontie-
10057: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, don sekä biologian oppimääriin. Koulujen
10058: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen opetussuunnitelmiin voidaan lisäksi liittää
10059: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- terveyskasvatus -niminen aihekokonaisuus.
10060: mäen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Mainittujen opetussuunnitelman perusteiden mu-
10061: myksen KK 260/1999 vp: kaan terveyskasvatuksen tehtävänä on tukea op-
10062: pilaan tervettä kasvua ja kehitystä sekä terveyttä
10063: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta terveys- edistävää käyttäytymistä. Terveyskasvatus aihe-
10064: tieto saataisiin lakisääteiseksi oppiai- kokonaisuutena voi toteutua opetuksen ja koulun
10065: neeksi myös perusopetuslakiin? muun toiminnan läpäisevänä toimintana. Ter-
10066: veyskasvatuksen aihekokonaisuutta voidaan
10067: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- edelleen toteuttaa esimerkiksi teemapäivien ja
10068: ti seuraavaa: -viikkojen sekä valinnaisten aineiden muodossa.
10069: Perusopetusta koskevassa laissa on säädetty pe- Opettajien välinen yhteistyö on tärkeää terveys-
10070: rusopetuksen oppimäärään sisältyvistä kaikille kasvatuksen tavoitteiden laadinnassa ja opetuk-
10071: yhteisistä oppiaineista. Näiden oppiaineiden sen toteuttamisessa. Opetushallitus on julkaissut
10072: joukkoon kuuluu mm. liikunta. Terveystieto tai terveyskasvatuksen suunnittelun tueksi virike-
10073: terveyskasvatus eivät ole perusopetuksessa kai- materiaalia.
10074: kille yhteisiä oppiaineita. Perusopetuksessa tu- Kuten edellä esitetystä on käynyt ilmi, opetus-
10075: lee kuitenkin antaa terveyskasvatuksen sekä ter- ministeriö pitää sekä terveyskasvatuksen että ter-
10076: veystiedon opetusta kaikille yhteisinä opetussi- veystiedon opetusta tärkeänä ja katsoo, että näi-
10077: sältöinä liikunnan opintojen yhteydessä. Perus- den sisältöalueiden tavoitteena on välittää tietoja
10078: opetuksen oppiaineita koskevat säännökset ovat ja taitoja terveyttä uhkaavista ja sitä korjaavista
10079: tältä osin vastaavat kuin aikaisemmassa lainsää- tekijöistä sekä oman elämän hallintakeinoista.
10080: dännössä eikä terveyskasvatuksen tai terveystie- Terveystietojen ja -taitojen opetuksella on samal-
10081: don asemaan ole tullut muutoksia. la yleissivistävä ja väestöryhmien välistä tasa-ar-
10082: Terveyskasvatuksen ja terveystiedon opetuk- voa edistävä tehtävänsä.
10083: sen perusteena on valtioneuvoston vuonna 1993 Voimassa olevat säännökset ja määräykset an-
10084: päättämä peruskoulun tuntijako, joka on tarkoi- tavat nykyiset lähtökohdat perusopetuksen eri
10085: tuksena säilyttää toistaiseksi. Tuntijaossa on ter- oppiaineiden opetuksen toteuttamiseen myös ter-
10086: veyskasvatuksen asema liitetty liikunnan opetuk- veystiedon opetuksen osalta. Opetusministeriön
10087: sen yhteyteen. Terveyskasvatus ja siihen liittyvä näkemyksen mukaan tämän oppisisällön opetuk-
10088: terveystiedon tietoaines sisältyy opetushallituk- seen liittyvät näkökohdat tulevat yhdessä mui-
10089: sen vuonna 1994 antamien valtakunnallisten ope- den oppisisältöjen kanssa arvioitaviksi uudistet-
10090: tussuunnitelman perusteiden mukaan liikunnan taessa vastaisuudessa opetuksen sisältöjä.
10091:
10092:
10093:
10094: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1999
10095:
10096: Opetusministeri Maija Rask
10097:
10098: 2
10099: Ministerns svar KK 260/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym.
10100:
10101:
10102:
10103:
10104: Tili riksdagens talman
10105:
10106: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger i gymnastik också i lärokurserna för huslig eko-
10107: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av nomi, miljö- och naturkunskap samt biologi. Tili
10108: statsrådet översänt följande av riksdagsman skolornas läroplaner kan dessutom fogas en äm-
10109: Timo Ihamäki /saml m.fl. undertecknade skriftli- neshelhet under namnet hälsofostran. Enligt
10110: ga spörsmål SS 260/1999 rd: nämnda läroplansgrunder är hälsofostrans upp-
10111: gift att stödja en sund tillväxt och utveckling hos
10112: Vad avser regeringen göraför att hälso- eleveroa samt att lära ut vanor som främjar häl-
10113: kunskap skall bli ett lagstadgat läroäm- san. Som ämneshelhet kan hälsofostran genom-
10114: ne också i lagen om grundläggande ut- föras som genomgående tema i undervisningen
10115: bildning? och i skolans övriga verksamhet. Ämneshelheten
10116: kan också behandlas under exempelvis temada-
10117: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- gar och temaveckor samt i form av valfria äm-
10118: föra följande: nen. Det är viktigt med samarbete mellan lärarna
10119: 1 lagen om grundläggande utbildning bestäms om när målen för hälsofostran ställs upp och när un-
10120: de för alla gemensamma läroämnen som ingår i dervisningen genomförs. Utbildningsstyrelsen
10121: den grundläggande utbildningens lärokurs. Tili har publicerat idematerial som stöd för plane-
10122: dessa läroämnen hör bl.a. gymnastik. Hälsokun- ringen av hälsofostran.
10123: skap eller hälsofostran är inte för alla gemensam- Såsom framgår av det ovanstående finner un-
10124: ma läroämnen i den grundläggande utbild- dervisningsministeriet undervisningen i hälso-
10125: ningen. Undervisning i hälsofostran samt hälso- fostran och hälsokunskap viktig och anser att må-
10126: kunskap skall dock ges i den grundläggande ut- let för dessa ämnesområden är att förmedla
10127: bildningen som för alla gemensamt lärostoff i kunskaper och fårdigheter om faktorer som utgör
10128: samband med studierna i gymnastik. De bestäm- hot mot och främjar hälsan samt att ge förmåga
10129: me1ser som gäller läroämnena i den grundläggan- att klara sig i livet. Undervisningen i hälso-
10130: de utbildningen motsvarar i detta avseende bes- kunskaper och hälsofårdigheter har samtidigt en
10131: tämmelserna i den tidigare lagstiftningen och allmänbildande uppgift som även främjar jämlik-
10132: hälsofostrans eller hälsokunskapens ställning har heten mellan befolkningsgrupperna.
10133: inte förändrats. Gällande bestämmelser och föreskrifter ger de
10134: Grunden för undervisningen i hälsofostran och nuvarande utgångspunkterna för undervisningen
10135: hälsokunskap är den av statsrådet 1993 fastställ- i de olika läroämnena i den grundläggande ut-
10136: da timfördelningen. Avsikten är att den skall bi- bildningen, också i fråga om undervisningen i
10137: . behållas tills vidare. 1 timfördelningen har hälso- hälsokunskap. Enligt undervisningsministeriets
10138: fostran förts samman med undervisningen i gym- åsikt kommer synpunkter som gäller undervis-
10139: nastik. Hälsofostran och kunskapsstoffet i hälso- ningen i detta lärostoff tillika med andra läro-
10140: kunskap i samband med den ingår enligt de avut- stoff att utvärderas när undervisningens innehåll
10141: bildningsstyrelsen 1994 utfårdade riksomfattan- revideras i framtiden.
10142: de grunderna för läroplanen förutom i lärokursen
10143:
10144:
10145:
10146: Helsingfors den 13 juli 1999
10147:
10148: Undervisningsminister Maija Rask 3
10149: KK 261/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym.
10150:
10151:
10152:
10153:
10154: KIRJALLINEN KYSYMYS 261/1999 vp
10155:
10156: Liikunnan ja terveystiedon opetus lukio- ja am-
10157: matillisessa koulutuksessa
10158:
10159:
10160:
10161:
10162: Eduskunnan puhemiehelle
10163:
10164: Hyväksyessään 16.6.1998 koulutusta koskevan omaksua liikuntaa elämäntavaksi. Myöskään
10165: lainsäädännön eduskunta päätti lisätä liikunnan yksi keskitetysti suoritettu (6-7 viikon) ter-
10166: ja terveystiedon oppiaineina lukio- ja ammatillis- veystiedon kurssi ei anna tarvittavaa vaikutusta.
10167: ta koulutusta koskeviin lakeihin mutta ei perus- Tämän vuoksi liikunnan ja terveystiedon opetuk-
10168: opetuslakiin. Kuitenkin terveystieto oppiaineena sen ei tule olla kurssimuotoista vaan koko Opis-
10169: on myös peruskouluissa välttämätön, sillä se an- keluajan kestävää. Koululakien käsittelyn yh-
10170: taa valmiuksia ymmärtää oman kehon toimintoja teydessä eduskunta lisäsi sekä liikunnan että ter-
10171: ja luo perustan terveiden elämäntapojen sisäistä- veystiedon otettavaksi lakisääteisiksi oppiaineik-
10172: miselle. Liikunnan ja terveystiedon opetuksen si lukiolakiin ja lakiin ammatillisesta koulutuk-
10173: tärkeimpiä tehtäviä on vahvistaa liikunnallisten sesta. Eduskunta tarkoitti liikunnan ja terveys-
10174: ja terveiden elämäntapojen omaksumista, mikä tiedon erillisiksi oppiaineiksi ja ainekokonai-
10175: edistää yksilön hyvinvointia, kansanterveyttä ja suuksiksi. Monet kansanedustajat yllätti kuiten-
10176: työkykyisyyttä. kin opetusministerin tulkinta, jonka mukaan
10177: Samalla eduskunta hyväksyi lausuman: eduskunnan hyväksymän liikuntaa ja terveystie-
10178: "Eduskunta edellyttää, että liikunnan ja terveys- toa koskevan säännöksen perusteella liikunta ja
10179: tiedon opetusta kehitetään siten, että oppiaineet terveystieto ovat yksi ja sama oppiaine. Suulli-
10180: jaksotetaan läpi koko lukiokoulutuksen. Tavoit- sella kyselytunnilla 29.4. kyseinen asia tuli esil-
10181: teena on vahvistaa terveitä elämäntapoja ja lii- le, ja opetusministeri Raskin mielestä asiaan on
10182: kunnanharrastusta." Siten sekä liikuntaa että ter- syytä palata, sillä eduskunnan tahto ei ole toteu-
10183: veystiedon opetusta on oltava säännöllisesti lu- tunut kyseisiä lakeja toteutettaessa.
10184: kion ja ammatillisen koulutuksen alusta lop-
10185: puun. Nykyisten opetussuunnitelmien ja tunti- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10186: jakojen mukaan monet opiskelijat suorittavat lu- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
10187: kion ja ammatillisen koulutuksen liikunnan 3---4 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10188: kuukaudessa, missä ajassa ei varmasti ehdi nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10189:
10190:
10191:
10192:
10193: Versio 2.0
10194: KK 261/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym.
10195:
10196:
10197:
10198: Aikooko hallitus toteuttaa liikunnan ja aineina läpi koko lukio- ja ammatillisen
10199: terveystiedon opetuksen erillisinä oppi- koulutuksen?
10200:
10201:
10202: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
10203:
10204: Timo Ihamäki /kok
10205: Kalevi Olin /sd
10206:
10207:
10208:
10209:
10210: 2
10211: Ministerin vastaus KK 261/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym.
10212:
10213:
10214:
10215:
10216: Eduskunnan puhemiehelle
10217:
10218: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa opiskelija voi suorittaa lukion oppimäärään sisäl-
10219: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tyvät opinnot kolmessa vuodessa.
10220: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Lukiolain siirtymäsäännöksen mukaan lukion
10221: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- opetuksessa noudatetaan aikaisemman lain nojal-
10222: mäen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- la annettua tuntijakopäätöstä, opetussuunnitel-
10223: myksen KK 261/1999 vp: man perusteita ja paikallista opetussuunnitel-
10224: maa, kunnes uuden lain nojalla annetaan uudet
10225: Aikooko hallitus toteuttaa liikunnan ja päätökset. Tuntijako on tarkoituksena säilyttää
10226: terveystiedon opetuksen erillisinä oppi- toistaiseksi eikä päätösten uusimisen aikarajasta
10227: aineina läpi koko lukio- ja ammatillisen ole säädetty.
10228: koulutuksen? Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
10229: 13 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvosto päät-
10230: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tää koulutuksen yleisistä valtakunnallisista ta-
10231: vasti seuraavaa: voitteista sekä yhteisistä opinnoista ja niiden laa-
10232: Lukiolain 10 §:n l momentin nojalla valtioneu- juudesta ja opetushallitus saman pykälän 2 mo-
10233: vosto päättää lukiokoulutuksen yleisistä valta- mentin mukaan opintojen tavoitteista ja keskei-
10234: kunnallisista tavoitteista sekä opetukseen käytet- sistä sisällöistä. Ammatillisen peruskoulutuksen
10235: tävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aine- yhteiset opinnot luetellaan valtioneuvoston
10236: ryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen 25.2.1999 antamassa päätöksessä, joka tulee voi-
10237: (tuntijako) ja saman pykälän 2 momentin mu- maan 1.8.1999 ja koskee mainitusta ajankohdas-
10238: kaan opetushallitus päättää eri aineiden, aineryh- ta lähtien uudistuvia ammatillisena peruskoulu-
10239: mien ja ainekokonaisuuksien sekä opinto-oh- tuksena suoritettavia tutkintoja. Valtioneuvoston
10240: jauksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. päätöksen mukaan pakollisiin opintoihin sisäl-
10241: Valtioneuvoston vuonna 1993 lukion tuntijaosta tyy liikunnan ja terveystiedon opintoja yhteensä
10242: antaman päätöksen mukaan liikuntaa ja terveys- kaksi opintoviikkoa. Ammatillisen peruskoulu-
10243: tietoa on pakollisesti kolme kurssia (kurssin pi- tuksen opetussuunnitelman perusteissa on liikun-
10244: tuus on 38 tuntia), joista yksi kurssi on terveys- nan ja terveystiedon pakollisten opintojen yhteis-
10245: tietoa. Lisäksi koulutuksenjärjestäjän tulee tarjo- ten tavoitteiden ohella määritelty erikseen myös
10246: ta valittavaksi vähintään kolme syventävää lii- liikunnan ja terveystiedon tavoitteet ja sisällöt
10247: kunnan ja terveystiedon kurssia. jotka tukevat toisiaan. Liikunta ja terveystiet~
10248: Lukiolakiin ja sen nojalla annettuun asetuk- kuuluvat lisäksi yhteisten opintojen valionaiseen
10249: seen sekä mainittuun tuntijakopäätökseen ei si- osuuteen, josta opiskelijan tulee valita enintään
10250: sälly säännöksiä eikä määräyksiä minkään oppi- neljä opintoviikkoa.
10251: aineen osalta opetuksen jaksottamisesta. Koulu- Liikunnan ja terveystiedon opintojen keskei-
10252: tuksen järjestäjät päättävät paikallisten olosuh- senä tehtävänä on valmiuksien antaminen tervei-
10253: teiden mukaan opintojen järjestämisestä ja tar- den elämäntapojen ja liikunnan harrastuksen
10254: jonnasta. Lukioasetuksen 3 §:n l momentin mu- omaksumiselle, mikä edistää yksilön hyvinvoin-
10255: kaan opetus tulee järjestää kuitenkin niin, että tia, kansanterveyttä sekä työkykyisyyttä. Tiedot
10256:
10257:
10258: 3
10259: KK 261/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym. Ministerin vastaus
10260:
10261:
10262: ja taidot sekä valmius oman terveyden ja työ- Voimassa olevat säännökset ja määräykset an-
10263: kykyisyyden ylläpitämiseksi liittyvät sekä yleis- tavat nykyiset lähtökohdat liikunnan ja terveys-
10264: sivistykseen että yleiseen ammatilliseen pätevyy- tiedon opetuksen toteuttamiseen. Opetusministe-
10265: teen. Näiden valmiuksien vahvistaminen jatkuu riön näkemyksen mukaan tämän aineryhmän
10266: koko koulutuksen ajan kaikkia lapsen, nuoren ja opetukseen liittyvät näkökohdat ja opetusjärjes-
10267: aikuisen elinympäristön tarjoamia mahdollisuuk- telyt tulevat yhdessä muiden aineryhmien kanssa
10268: sia hyödyntäen. arvioitaviksi uudistettaessa vastaisuudessa ope-
10269: tuksen sisältöjä.
10270:
10271:
10272: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1999
10273:
10274: Opetusministeri Maija Rask
10275:
10276:
10277:
10278:
10279: 4
10280: Ministems svar KK 26111999 vp- Timo Ihamäki /kok ym.
10281:
10282:
10283:
10284:
10285: Tili riksdagens talman
10286:
10287: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger ligt 3 § 1 mom. gymnasieförordningen skall
10288: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av dock undervisningen ordnas så att en studerande
10289: statsrådet översänt följande av riksdagsman kan slutföra de studier som ingår i gymnasiets lä-
10290: Timo Ihamäki /saml m.fl. undertecknade skriftli- rokurs på tre år.
10291: ga spörsmål SS 261/1999 rd: Enligt övergångsbestämmelsen i gymnasiela-
10292: gen skall beslut om timfördelningen och grunder-
10293: Avser regeringen genomföra undervis- na för läroplaner vilka har fattats med stöd av den
10294: ningen i gymnastik och hälsokunskap tidigare lagen samt den lokala läroplanen tilläm-
10295: som separata läroämnen under hela pas i gymnasieundervisningen tills nya beslut en-
10296: gymnasieutbildningen och yrkesutbild- ligt den nya lagen utfårdas. Avsikten är att bi-
10297: ningen? behålla timfördelningen tills vidare och det har
10298: inte heller bestämts någon tidsgräns för när nya
10299: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- beslut skall utfårdas.
10300: föra följande: Enligt 13 § 1 mom. lagen om yrkesutbildning
10301: Enligt 10 § 1 mom. gymnasielagen beslutar beslutar statsrådet om de allmänna riksomfattan-
10302: statsrådet om de allmänna riksomfattande målen de målen för utbildningen samt om de gemen-
10303: för gymnasieutbildningen samt hur den tid som samma studiema och deras omfattning. Enligt 2
10304: används för undervisningen skall fördelas mel- mom. i samma paragraf beslutar utbildningssty-
10305: lan undervisning i olika ämnen, ämnesgrupper relsen om målen för och det centrala innehållet i
10306: och elevhandledning (timfördelning). Enligt studiema. De gemensamma studiema i den
10307: samma paragrafs 2 mom. beslutar utbildningssty- grundläggande yrkesutbildningen uppräknas i
10308: relsen om målen för och det centrala innehållet i statsrådets beslut av 25.2.1999, som träder i kraft
10309: de olika läroämnena, ämnesgruppema och äm- 1.8.1999 och gäller de examina inom den grund-
10310: neshelhetema samt elevhandledningen. Enligt läggande yrkesutbildningen som fömyas från
10311: statsrådets beslut från 1993 om timförde1ningen i nämnda datum. Enligt statsrådets beslut ingår
10312: gymnasiet är de obligatoriska kursema i gymnas- sammanlagt två studieveckor gymnastik och häl-
10313: tik och hälsokunskap tre till antalet (en kurs = 38 sokunskap i de obligatoriska studiema. 1 läro-
10314: lektioner), av vilka en kurs är hälsokunskap. Des- plansgrundema för den grundläggande yrkesut-
10315: sutom skall utbildningsanordnaren erbjuda minst bildningen anges utöver de gemensamma målen
10316: tre valfria fördjupade kurser i gymnastik och häl- för de obligatoriska studiema i gymnastik och
10317: sokunskap. hälsokunskap även särskilt målen och innehållen
10318: 1 gymnasielagen och i den förordning som i fråga om gymnastik och hälsokunskap, vilka
10319: utfårdats med stöd av den samt i nämnda beslut stöder varandra. Gymnastik och hälsokunskap
10320: om timfördelningen ingår inga bestämmelser hör dessutom tili den valfria delen i de gemen-
10321: eller föreskrifter om periodisering av undervis- samma studiema av viiken den studerande skall
10322: ningen i något ämne. Utbildningsanordnama bes- välja högst fyra studieveckor.
10323: lutar utgående från de lokala förhållandena hur En central uppgift när det gäller studiema i
10324: studiema skall ordnas och vilket utbudet är. En- gymnastik och hälsokunskap är att ge de stude-
10325:
10326: 10 200656
10327: 5
10328: KK 261/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym. Ministems svar
10329:
10330:
10331: rande förutsättningar för en sund livsstil och mo- ter som står till buds i bams, ungdomars och vux-
10332: tion som fritidsintresse, vilket främjar indivi- nas livsmiljö.
10333: dens välbefinnande, folkhälsan och arbetsförmå- Gällande bestämmelser och föreskrifter ger de
10334: gan. Kunskaper och fårdigheter samt förmåga att nuvarande utgångspunktema för undervisningen
10335: upprätthålla sin hälsa och arbetsförmåga hänför i gymnastik och hälsokunskap. Enligt undervis-
10336: sig till såväl allmänbildningen som den allmänna ningsministeriets åsikt kommer synpunkter och
10337: yrkeskompetensen. Förstärkandet av dessa kun- undervisningsarrangemang som gäller undervis-
10338: skaper och fårdigheter fortsätter under hela ut- ningen i denna ämnesgrupp, tillika med andra
10339: bildningen med utnyttjande av alla de möjlighe- ämnesgrupper, att utvärderas när undervis-
10340: ningens innehåll revideras i framtiden.
10341:
10342:
10343: Helsingforsden 13 juli 1999
10344:
10345: Undervisningsminister Maija Rask
10346:
10347:
10348:
10349:
10350: 6
10351: KK 262/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
10352:
10353:
10354:
10355:
10356: KIRJALLINEN KYSYMYS 262/1999 vp
10357:
10358: Euroopan parlamentin vaalien vaalitapa
10359:
10360:
10361:
10362:
10363: Eduskunnan puhemiehelle
10364:
10365: Euroopan parlamentin vaalit käytiin 13.6.1999 vaaleissa tilanne ei muuttunut, vaan edelleen yh-
10366: koko maan vaalipiirijärjestelmän mukaisesti. deksän edustajaa on pääkaupunkiseudulta.
10367: Hallituksen esityksessä puolueilla ja valitsijayh- Tanskaa lukuun ottamatta kaikissa Euroopan
10368: distysten ehdokaslistoilla olisi ollut vaalilain mu- unionin jäsenvaltioissa on varmistettu alueelli-
10369: kaan kaksi mahdollisuutta asettaa ehdokkaat: nen edustavuus joko suoraan vaalilailla tai puo-
10370: joko samat ehdokkaat kaikille neljälle vaali- lueiden ehdokasasetteluun liittyvillä säädöksillä.
10371: alueelle (eli samat ehdokkaat koko maahan; val- Alueellinen edustavuus on sekä oikeudenmukai-
10372: takunnallinen ehdokasasettelu) tai eri ehdokkaat suuskysymys että kansalaisyhteiskunnan demo-
10373: kullekin neljälle vaalialueelle (vaalialueittainen kraattisten vaikuttamismahdollisuuksien yksi pe-
10374: ehdokasasettelu). Kaikki puolueet kuitenkin ruspilari. Alueellinen vaalitapa varmistaisi edus-
10375: asettivat ensimmäisissä eurovaaleissa valtakun- tajien jakautumisen maan eri osiin edes kohtuul-
10376: nalliset ehdokaslistat Asiaa on perusteltu siten, lisen tasaisesti.
10377: että europarlamentaarikko ei ole jonkin yksittäi- 13.6.1999 käytyjen eurovaalien ongelmaksi
10378: sen alueen edustaja vaan tietyn puolueen ja koko nousi myös historiallisen alhainen äänestysvilk-
10379: maan edustaja. kaus eli 30,1 %. Yhtenä syynä on nähty Euroo-
10380: Perustuslakivaliokunta kuitenkin muutti halli- pan parlamentin tuntuminen kaukaiselta instituu-
10381: tuksen esitystä päätyen siihen, että koko maa on tioita. Eurovaalien kiinnostus ja myös äänestys-
10382: yhtenä vaalipiirinä. Eduskunta hyväksyi muutok- vilkkaus mahdollisesti lisääntyisivät, mikäli eh-
10383: sen, ja niin viimeisimmät eurovaalit käytiin jäl- dokkaat olisivat alueellisia ja pystyisivät aktivoi-
10384: leen valtakunnallisin ehdokaslistoin. Valiokunta maan äänestäjiä omilla alueillaan.
10385: piti kuitenkin aiheellisena arvioida tilannetta uu- Euroopan unionissa korostetaan voimakkaasti
10386: delleen, mikäli esimerkiksi alueellisen edusta- alueiden identiteettiä. Läheisyysperiaate on yksi
10387: vuuden turvaamiseksi on aihetta ryhtyä lainsää- unionin keskeisimmistä periaatteista. Euroopan
10388: däntömuutoksiin. parlamentti on toimielin, jossa kansalaisyhteis-
10389: Valtakunnallisten vaalien uhkana on se, että kunnan edustajat kohtaavat. Alueellinen vaalita-
10390: alueellinen edustavuus kärsii. Edellisissä euro- pa on selvästi kansalaisyhteiskunnan osallistu-
10391: vaaleissa eteläiseltä vaalialueelta tuli valituksi mismahdollisuuksia ja demokratiaa lisäävä, te-
10392: yhdeksän edustajaa 16:sta. Esimerkiksi itäisellä hostavaja vahvistava vaalitapa. Alueellinen vaa-
10393: vaalialueelia (Keski-Suomi, Kuopio, Kymi, Mik- litapa lisäisi myös kiinnostusta Euroopan parla-
10394: keli, Pohjois-Karjala) on 615 593 asukasta edus- mentin vaaleja kohtaan ja näin ollen kohottaisi
10395: tajaa kohti, kun eteläisellä vaalialueelia (Helsin- matalaksi ennakoitua äänestysaktiivisuutta.
10396: ki, Uusimaa) on 147 400 asukasta valittua ED-
10397: parlamentaarikkoa kohti. Viimeisimmissä euro- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10398: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10399:
10400: Versio 2.0
10401: KK 262/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
10402:
10403:
10404: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Euroopan unionin läheisyysperiaatteen
10405: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: mukaisesti alueittaisiksi vaalipiireiksi
10406: niin europarlamentaarikkojen alueelli-
10407: Antavatko eurovaalien kokemukset hal- sen edustavuuden kuin äänestysaktiivi-
10408: lituksen mielestä aihetta muuttaa Eu- suudenkin turvaamiseksi?
10409: roopan parlamentin vaalien vaalitapaa
10410:
10411:
10412: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
10413:
10414: Timo Ihamäki /kok
10415:
10416:
10417:
10418:
10419: 2
10420: Ministerin vastaus KK 262/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
10421:
10422:
10423:
10424:
10425: Eduskunnan puhemiehelle
10426:
10427: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa syi asian kiireellisyyden vuoksi ainoastaan väli-
10428: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, aikaisen lain Euroopan parlamenttiin valittavien
10429: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen edustajien vaaleista eduskunnassa (1183/1994).
10430: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- Hallitus antoi uuden, rakenteeltaan vastaavan-
10431: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen laisen esityksen laiksi Suomesta Euroopan parla-
10432: KK 262/1999 vp: menttiin valittavien edustajien vaaleista (HE
10433: 351/1994 vp). Eduskunta hyväksyi hallituksen
10434: Antavatko eurovaalien kokemukset hal- esityksen sillä muutoksella, että vaalialueittai-
10435: lituksen mielestä aihetta muuttaa Eu- sessa ehdokasasettelussa kullakin puolueella,
10436: roopan parlamentin vaalien vaalitapaa vaaliliitolla ja yhteislistalla sai olla hallituksen
10437: Euroopan unionin läheisyysperiaatteen esittämän 32 ehdokkaan sijasta vain 16 ehdokas-
10438: mukaisesti alueittaisiksi vaalipiireiksi ta eli sama määrä kuin valtakunnallisessa ehdo-
10439: niin europarlamentaarikkojen alueelli- kasasettelussa. Vuoden 1996 europarlamentti-
10440: sen edustavuuden kuin äänestysaktiivi- vaaleissa kaikki ehdokkaat oli asetettu valtakun-
10441: suudenkin turvaamiseksi? nallisesti. Mahdollisuus asettaa ehdokkaat vaali-
10442: alueittain ei siten käytännössä toteutunut. Tämän
10443: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien
10444: vasti seuraavaa: edustajien vaaleista annetun lain (272/1995) mu-
10445: Suomen liittyminen Euroopan unioniin aiheutti kaan europarlamenttivaalit toimitettiin vain ker-
10446: Euroopan parlamentin jäsenten vaaleja (europar- ran. Tällöin eduskunnan vuoden 1995 alussa va-
10447: lamenttivaaleja) koskevien säännösten valmiste- litsemien Euroopan parlamentin jäsenten tilalle
10448: lun. Lähtökohtana hallituksen esityksessä Suo- valittiin kunnallisvaalien yhteydessä 20. 10.1996
10449: messa toimitettavia Euroopan parlamentin edus- toimitetuissa europarlamenttivaaleissa uudet jä-
10450: tajien vaaleja koskevaksi lainsäädännöksi (HE senet.
10451: 297/1994 vp) oli, että Suomi olisi yhtenä vaali- Vuoden 1996 europarlamenttivaaleissa käy-
10452: piirinä vaalien tulosta laskettaessa. Jos maa olisi tössä olleessa valtakunnallisessa ehdokasasette-
10453: useana vaalipiirinä eduskuntavaalien tapaan, pie- lujärjestelmässä paikkojen jako oli selkeä. Las-
10454: nemmät puolueet olisivat menettäneet mahdolli- kentatavaksi oli otettu eduskuntavaaleissa käy-
10455: suutensa saada edustajia Suomesta valittavien 16 tössä oleva d'Hondtin järjestelmä. Sen jälkeen
10456: Euroopan parlamentin jäsenen joukkoon. Halli- kun jäsenten paikat oli jaettu puolueiden, vaali-
10457: tus esitti, että ehdokkaiden alueellisen jakaantu- liittojen ja yhteislistojen kesken, tuli ratkaista-
10458: misen turvaamiseksi ehdokkaitten asettaminen vaksi ketkä kunkin listan sisällä tulevat valituik-
10459: suoritettaisiin vaalialueittain. Esityksessä oli si. Valtakunnallisessa ehdokasasettelussa tämä
10460: myös otettu huomioon pienempien puolueiden tapahtui kunkin listan sisällä ehdokkaiden saa-
10461: haluama vaihtoehtoinen mahdollisuus asettaa eh- mien henkilökohtaisten äänimäärien mukaan.
10462: dokkaat valtakunnallisesti, jolloin samat 16 eh- Vaalialueittaisessa ehdokasasettelussa lasken-
10463: dokasta olisivat ehdokkaina kaikilla neljällä vaa- tatapa oli mutkikkaampi, ns. Hare-Niemeyerin
10464: lialueelia tai ainakin kahdella. Eduskunta hyväk- kvootti. Tämän mukaisesti se, miltä vaalialueelta
10465:
10466:
10467: 3
10468: KK 262/1999 vp - Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
10469:
10470:
10471:
10472: kunkin listan saarnat paikat olisi täytetty, mää- asettelussa 16:sta 20:een, koska ehdokkaiden
10473: räytyi siten, että jos lista olisi saanut vain yhden enimmäismäärää oli pidetty liian alhaisena aja-
10474: paikan, sen olisi saanut sen vaalialueen, jossa lis- tellen alueellisia näkökohtia ehdokasasettelussa.
10475: ta on saanut eniten ääniä, eniten ääniä saanut eh- Perustuslakivaliokunta lausui mietinnössään
10476: dokas. Jos lista olisi saanut useampia paikkoja, (PeVM 5/1998 vp), että ehdokasasettelu on niin
10477: ne olisi jaettu sen sisällä vaalialueille samassa keskeinen vaalilain kohta, ettei sitä voida jättää
10478: suhteessa kuin sen ehdokkaille koko maassa an- lainsäätäjästä riippumattomien vaihtoehtojen va-
10479: netut äänet jakautuvat vaalialueiden kesken. Ää- raan. Eduskunta hyväksyi perustuslakivaliokun-
10480: nestäjän kannalta järjestelmä ei siten ollut sel- nan kannan ja muutti hallituksen esitystä poista-
10481: keä. Valtakunnallisesti asetetuista ehdokkaista malla mahdollisuuden asettaa ehdokkaat vaali-
10482: sai äänestää ketä tahansa. Jos ehdokkaita olisi alueittain. Vuoden 1999 europarlamenttivaaleis-
10483: asetettu myös vaalialueittain, näistä ehdokkaista sa, jotka toimitettiin uuden vaalilain (714/1998)
10484: äänestäjä olisi saanut äänestää vain omalle vaali- nojalla, maa oli siten yhtenä vaalipiirinä ja kaik-
10485: alueelleen asetettua ehdokasta. Perustuslaki- ki ehdokkaat oli asetettava valtakunnallisesti.
10486: valiokunta arvostelikin mietinnössään (Pe VM Alueellisen edustavuuden turvaaminen ehdokas-
10487: 18/1994 vp) vaihtoehtoista ehdokasasettelujär- asettelussa jäi ehdokkaita asettavien ryhmittymi-
10488: jestelmää monimutkaiseksi, vaalien selkeyttä hä- en, lähinnä puolueiden omien toimenpiteiden va-
10489: märtäväksi ja vaalikustannuksia lisääväksi. raan.
10490: Hallituksen esityksessä vaalilaiksi ja eräiksi Nyt europarlamenttivaaleista saatujen koke-
10491: siihen liittyviksi laeiksi (HE 4811998 vp) ehdo- musten perusteella hallitus tulee kysymyksessä
10492: tettiin edellä kuvattu vaihtoehtoinen ehdokas- selostettujen ongelmienjohdosta osaltaan arvioi-
10493: asettelujärjestelmä ja vaalien tuloksen laskenta- maan, olisiko europarlamenttivaaleja koskevaa
10494: tapa säilytettäväksi. Ehdokkaiden enimmäismää- lainsäädäntöä muutettava niin, että äänestysaktii-
10495: rä ehdotettiin kuitenkin nostettavaksi sekä vaali- visuus kohenisi ja myös alueellinen edustavuus
10496: alueittaisessa että valtakunnallisessa ehdokas- toteutuisi nykyistä paremmin.
10497:
10498:
10499:
10500: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1999
10501:
10502: Oikeusministeri Johannes Koskinen
10503:
10504:
10505:
10506:
10507: 4
10508: Ministems svar KK 262/1999 vp - Timo Ihamäki /kok
10509:
10510:
10511:
10512:
10513: Tili riksdagens talman
10514:
10515: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Riksdagen antog på grund av ärendets brådskan-
10516: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av de natur bara en interimistisk lag om vai i riksda-
10517: statsrådet översänt följande av riksdagsman gen av företrädare Europaparlamentet
10518: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga (1183/1994).
10519: spörsmål SS 262/1999 rd: Regeringen överlämnade en ny till sin upp-
10520: byggnad motsvarande proposition med förslag
10521: Anser regeringen efter erfarenheterna tilllag om val av företrädare för Finland i Euro-
10522: av Europaparlamentsvalet att det är paparlamentet (RP 35111994 rd). Riksdagen god-
10523: skäl att ändra valsättet med avseende på kände regeringspropositionen med den änd-
10524: Europaparlamentsvalet så att valet i ringen att varje parti, valförbund och gemensam-
10525: överensstämmelse med närhetsprinci- ma lista i kandidatuppställningen enligt valområ-
10526: pen inom Europeiska unionen skulle för- de i stället för de 32 kandidater som regeringen
10527: rättas områdesvis i valkretsar i syfte att föreslagit skulle få ha bara 16 kandidater, dvs.
10528: säkerställa både regional representa- samma antal som i den riksomfattande kandi-
10529: tion och röstningsaktivitet? datuppställningen. 1 Europaparlamentsvalet år
10530: 1996 var alla kandidater uppställda på riksom-
10531: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- fattande basis. Möjligheten att uppställa kandida-
10532: föra följande: ter enligt valområde utnyttjades således inte i
10533: När Finland anslöt sig till Europeiska unionen praktiken. Europarlamentsvalet förrättades bara
10534: började man utarbeta bestämmelser om val av le- en gång i enlighet med lagen om val av företräda-
10535: damöter till Europaparlamentet (Europaparla- re för Finland i Europaparlamentet (272/1995).
10536: mentsvalet). Utgångspunkten i regeringens pro- Härvid ersattes de företrädare för Finland i Euro-
10537: position med förslag till lagstiftning angående paparlamentet som riksdagen hade valt i början
10538: förrättande av val av företrädare för Finland i Eu- av år 1995 med nya företrädare som valdes vid
10539: ropaparlamentet (RP 297/1994 rd) var att Fin- det Europaparlamentsval som förrättades i sam-
10540: land skulle utgöra en enda valkrets vid beräk- band med kommunalvalet 20.10.1996.
10541: ningen av valresultatet. Om landet hade indelats i 1 den riksomfattande kandidatuppställningen
10542: flera valkretsar såsom vid riksdagsvalet, skulle vid Europaparlamentsvalet år 1996 var fördel-
10543: de mindre partiema ha förlorat sina möjligheter ningen av mandat klar. Det beräkningssätt som
10544: att få in företrädare bland de 16 ledamöter i Eu- hade antagits var d'Hondts metod viiken
10545: ropaparlamentet som väljs i Finland. Regeringen tillämpas vid riksdagsval. Efter att mandaten för-
10546: föreslog att man för att säkerställa kandidatemas delats mellan partiema, valförbunden och de ge-
10547: regionala fördelning skulle ställa upp kandidater mensamma listorna skulle det avgöras vilka per-
10548: valområdesvis. 1 propositionen beaktade man soner på varje lista som valdes in. 1 den riksom-
10549: också de mindre partiemas önskemål om alter- fattande kandidatupptällningen skedde detta
10550: nativ riksomfattande uppställning av kandidater, inom varje lista enligt kandidaternas personliga
10551: varvid samma 16 kandidater skulle vara uppställ- röstetal.
10552: da i alla fyra valområden eller åtminstone i två.
10553:
10554: 5
10555: KK 262/1999 vp - Timo Ihamäki /kok Ministems svar
10556:
10557:
10558: Om kandidatema uppställts enligt valområde let kandidater skulle höjas från 16 till 20 både i
10559: var beräkningssättet mera komplicerat, då tilläm- uppställningen av kandidater enligt valområde
10560: pades det s.k. Hare-Niemeyerska kvotsystemet. I och i den riksomfattande kandidatuppställningen
10561: enlighet med detta system skulle man fastställa för att man ansåg att maximiantalet kandidater
10562: från vilket valområde de mandat som tillkom var- varit för lågt med beaktande av regionala syn-
10563: je lista skulle besättas på så sätt att om listan fått punkter vid kandidatuppställningen. Grund-
10564: bara ett mandat, skulle detta tillfalla den kandi- lagsutskottet uttryckte i sitt betänkande (GrUB
10565: dat som fått det högsta röstetalet i det valområde 5/1998 rd) att kandidatuppställningen är en så
10566: där listan fått mest röster. Om listan hade fått fle- central punkt i vallagen att alternativ som är obe-
10567: ra mandat, skulle de fördelas valområdesvis i roende av lagstiftaren inte kan tillåtas. Riksda-
10568: samma förhållande som röstema på dess kandi- gen godkände grundlagsutskottets uppfattning
10569: dater i hela landet fördelades mellan valområde- och ändrade regeringens proposition genom att
10570: na. Ur väljarens synvinkel var systemet således stryka möjligheten att ställa upp kandidater en-
10571: inte klart. Vem som helst kunde rösta på kandida- ligt valområde. I Europaparlamentsvalet år 1999
10572: tema i den riksomfattande kandidatuppställ- som förrättades i enlighet med den nya vallagen
10573: ningen. Om kandidatema också hade uppställts (714/1998) utgjorde hela landet en enda valkrets
10574: enligt valområde, fick väljaren rösta bara på en och alla kandidater skulle ställas upp på riksom-
10575: kandidat som uppställts inom väljarens eget fattande basis. Det gällde för de grupperingar
10576: valområde. Grundlagsutskottet kritiserade i sitt som ställde upp kandidater, dvs. närmast för par-
10577: betänkande (GrUB 18/1994 rd) det alternativa tierna, att själva säkerställa den regionala repre-
10578: uppställningssättet för att det var komplicerat, sentationen vid kandidatuppställningen.
10579: för att det fördunklade klarheten i valet och för På grund av erfarenhetema av Europaparla-
10580: att det höjde valkostnadema. mentsvalet kommer regeringen för de i spörsmå-
10581: I regeringens proposition med förslag tili val- let beskrivna problemens del att överväga om
10582: lag och till vissa lagar som har samband med den lagstiftningen angående Europaparlamentsvalet
10583: (RP 48/1998 rd) föreslogs att man håller kvar borde ändras så att röstningsaktiviteten skulle
10584: ovan beskrivna altemativa system för uppställ- öka och att också den regionala representationen
10585: ning av kandidater samt sättet att räkna ut valre- skulle förverkligas bättre än nu.
10586: sultatet. Det föreslogs emellertid att maximianta-
10587:
10588:
10589: Helsingfors den 8 juli 1999
10590:
10591: Justitieminister Johannes Koskinen
10592:
10593:
10594:
10595:
10596: 6
10597: KK 263/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
10598:
10599:
10600:
10601:
10602: KIRJALLINEN KYSYMYS 263/1999 vp
10603:
10604: Tupakkalain täytäntöönpano ja ravintolatyön-
10605: tekijöiden suojaaminen tupakansavoita
10606:
10607:
10608:
10609:
10610: Eduskunnan puhemiehelle
10611:
10612: Ensi vuoden maaliskuun ensimmäisen päivänjäl- aiempaa suuremmassa määrin huomioon työnte-
10613: keen porrastetusti voimaan tulevan tupakkalain kijöiden terveys, mistä voi aiheutua kustannuk-
10614: muutosten (487/1999) tavoite on suojata ravinto- sia.
10615: loiden asiakkaita ja työntekijöitä tahattomalta, On oletettavaa, että tupakkalain täytäntöön-
10616: terveyttä vaarantavalta ympäristön tupakansavu- panosta vastaavaan valtioneuvostoon ja sen alai-
10617: altistukselta ravintoloissa. siin työsuojeluviranomaisiin kohdistuu niin ul-
10618: Työntekijöiden suojaaminen on toimeenpanta- koisia kuin sisäisiäkin paineita lieventää, tulkita
10619: va tupakkalain mukaan siten kuin työturvalli- toisin ja muuttaa työturvallisuuslain tiukkoja ter-
10620: suuslaki ja sen nojalla annetut säädökset ja mää- veydensuojeluvaatimuksia ja siten ravintolatyön-
10621: räykset määräävät. Jos tupakkalakiin ei olisi si- tekijöiden suojelua. Tämä olisi ympäristön tupa-
10622: sällytetty säädöstä, joka sallii rajoitetun tupa- kansavun vaarallisuuden vähättelyä tilanteessa,
10623: koinnin ravintoloissa, ravintolat olisivat työsuo- jossa tupakansavu on todistetusti suurin suoma-
10624: jeluperusteisesti muuttuneet täysin savuttomiksi. laisten työpaikkojen työturvallisuus- ja työ-
10625: Tämä ei kuitenkaan poista eikä kevennä ravin- terveysriski. Se asettaisi ravintolatyöntekijät
10626: tolanomistajan velvollisuutta huolehtia savulli- myös huonompaan ja eriarvoiseen asemaan työ-
10627: sissa tiloissa työskentelevien työntekijöiden työ- turvallisuudessa kuin muut suomalaiset työn-
10628: suojelusta niin, ettei terveysvaaraa synny. tekijät.
10629: Voidaan olettaa, että tupakkalain muutosten
10630: täytäntöönpanossa syntyy ainakin ensi vaiheessa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10631: vastakkainasettelua terveydensuojan ja taloudel- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
10632: listen intressien välillä, koska ravintolanomista- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10633: jien on ravintolatointa harjoittaessaan otettava nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10634:
10635:
10636:
10637:
10638: Versio 2.0
10639: KK 263/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
10640:
10641:
10642: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- sa muita suomalaisia työntekijöitä huo-
10643: tyä varmistaakseen sen, etteivät ravin- nompaan asemaan tupakansavulle altis-
10644: tolatyöntekijät joudu työturvallisuudes- tumisen suhteen?
10645:
10646:
10647: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
10648:
10649: Paula Kokkonen /kok Anne Huotari /vas
10650: Timo Ihamäki /kok Tuula Haatainen /sd
10651: Leena Luhtanen /sd
10652:
10653:
10654:
10655:
10656: 2
10657: Ministerin vastaus KK 263/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
10658:
10659:
10660:
10661:
10662: Eduskunnan puhemiehelle
10663:
10664: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pakoinnin vähentämiseksi annetun lain (tupakka-
10665: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, laki) muutoksen edellyttämiä muita säännösmuu-
10666: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen toksia ja mahdollisia vaikutuksia valtion talou-
10667: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Kok- teen. Siinä ovat edustettuina sosiaali- ja
10668: kosen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- terveysministeriö, ympäristöministeriö sekä alan
10669: myksen KK 263/1999 vp: työmarkkinajärjestöt. Säännösmuutoksia valmis-
10670: tellessaan työryhmä joutuu arvioimaan, mitkä
10671: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- ovat tupakkalain 11 a §:ssä tarkoitetut tupakka-
10672: tyä varmistaakseen sen, etteivät ravinto- laista johtuvat poikkeukset syöpävaaran torjun-
10673: latyöntekijät joudu työturvallisuudessa taan yleensä sovellettaviin menetelmiin. Työryh-
10674: muita suomalaisia työntekijöitä huo- män tulee saattaa työnsä päätökseen 15.9.1999
10675: nompaan asemaan tupakansavulle altis- mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää
10676: tumisen suhteen? tarvittavista jatkotoimista työryhmän saatua
10677: työnsä valmiiksi.
10678: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10679: vasti seuraavaa:
10680: Sosiaali- ja terveysministeriö on 20.5.1999 aset-
10681: tanut työryhmän selvittämään toimenpiteistä tu-
10682:
10683:
10684: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
10685:
10686: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
10687:
10688:
10689:
10690:
10691: 3
10692: KK 263/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym. Ministems svar
10693:
10694:
10695:
10696:
10697: Tili riksdagens talman
10698:
10699: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger lagändringar som krävs i samband med att lagen
10700: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av om åtgärder för inskränkande av tobaksrök ( to-
10701: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pau- bakslagen) ändras och hur ändringen eventuellt
10702: la Kokkonen /saml m.fl. undertecknade skriftli- påverkar statens ekonomi. 1 arbetsgruppen ingår
10703: ga spörsmål SS 263/1999 rd: representanter för social- och hälsovårdsministe-
10704: riet, mi1jöministeriet och arbetsmarknadsorgani-
10705: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta sationema inom branschen. Då arbetsgruppen be-
10706: för att försäkra sig om att restau- reder lagändringama blir den tvungen att bedö-
10707: ranganställda beträffande arbetarskyd- ma vilka som är de undantag från de tillväga-
10708: det inte råkar i sämre ställning än an- gångssätt som allmänt tillämpas då det gäller att
10709: dra finländska arbetstagare då det gäl- avvärja cancerrisk, som avses i 11 a § tobaksla-
10710: ler exponeringför tobaksrök? gen och som härrör från tobakslagen. Arbets-
10711: gruppen skall vara klar med sitt arbete senast
10712: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 15.9.1999. Social- och hälsovårdsministeriet
10713: föra följande: beslutar om nödvändiga fortsatta åtgärder efter
10714: Social- och hälsovårdsministeriet har 20.5.1999 att arbetsgruppen blivit klar med sitt arbete.
10715: tillsatt en arbetsgrupp för att utreda vilka andra
10716:
10717:
10718:
10719: Helsingfors den 7 juli 1999
10720:
10721: Omsorgsminister Eva Biaudet
10722:
10723:
10724:
10725:
10726: 4
10727: KK 264/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
10728:
10729:
10730:
10731:
10732: KIRJALLINEN KYSYMYS 264/1999 vp
10733:
10734: Rikoksen uhrin aseman parantaminen
10735:
10736:
10737:
10738:
10739: Eduskunnan puhemiehelle
10740:
10741: Olemme hyvin innokkaasti kehittäneet Suomes- ripäivystys ry., Irti Huumeista ry. ja Tukinainen
10742: ta oikeusvaltiota ja pyrkineet tässä tarkoitukses- ry. Kun tämänkaltaistenjärjestöjen rahoitus olisi
10743: sa huolellisesti turvaamaan rikoksentekijän oi- turvattu nykyistä paremmin, ne voisivat tehdä
10744: keusturvan. Meiltä ei ole riittänyt yhtä suurta in- nykyistä pitkäjänteisempäätä työtä.
10745: toa huolehtia rikoksen uhrin asemasta. Nyt olisi Korvaus pitäisi tuomita automaattisesti viran
10746: mielestäni korkea aika panostaa myös uhrin ase- puolesta ja sen pitäisi olla ulosmittauskelpoinen.
10747: man parantamiseen. Rahastoon kertyvien varojen jakaminen järjes-
10748: Ulkomailla on järjestelmiä, joissa rikoksesta töille voisi tapahtua vastaavasti kuin RAY:n ra-
10749: tuomittu veivoitetaan tuomion yhteydessä mak- hojen jako tapahtuu.
10750: samaan tietty summa rikosuhrirahastoon. Oikeu- Ruotsin kokemukset ovat osoittaneet, että tä-
10751: denmukaisena on pidetty sitä, että ongelman ai- mäntyyppinen järjestelmä toimii ainakin siellä.
10752: heuttaja myös osallistuu siitä aiheutuviin yhteis-
10753: kunnallisiin kustannuksiin. Tällaisella rahastolla Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10754: ei ole tarkoitus korvata vahingonkorvausjärjes- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
10755: telmää eikä maksaa korvauksia yksittäisille uh- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10756: reille, vaan tarkoitus olisi rahoittaa uhrien hoi- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10757: toonohjausta ja rikosten ennaltaehkäisyä sekä
10758: uhrin asemaan ja rikosten ehkäisyyn liittyvää tut- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
10759: kimustyötä. tyä rikoksen uhrien aseman paranta-
10760: Rahat voitaisiin kanavoida rikosuhrityöhön miseksi?
10761: esim. sellaisten järjestöjen kautta kuin Rikosuh-
10762:
10763:
10764: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
10765:
10766: Paula Kokkonen /kok Erkki Pulliainen /vihr
10767: Pertti Mäki-Hakola /kok Irja Tulonen /kok
10768: Anu Vehviläinen /kesk Martti Tiuri /kok
10769: Esko-Juhani Tennilä /vas Sari Sarkomaa /kok
10770: Matti Kangas /vas Leena Luhtanen /sd
10771: Jorma Huuhtanen /kesk
10772:
10773:
10774:
10775:
10776: Versio 2.0
10777: KK 264/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym. Ministerin vastaus
10778:
10779:
10780:
10781:
10782: Eduskunnan puhemiehelle
10783:
10784: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen lisäämisen seurauksena valtion varoista vuo-
10785: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tuisesti maksettujen korvausten kokonaismäärä
10786: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen on moninkertaistunut 1990-luvun aikana.
10787: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Kok- Vastattavana olevassa kysymyksessä seloste-
10788: kosen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- taan Ruotsissa käyttöön otettua järjestelmää, jos-
10789: myksen KK 264/1999 vp: sa rikoksentekijä veivoitetaan suorittamaan mää-
10790: räsuuruinen maksu rikosuhrirahastoon. Maksu
10791: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- määrätään tuomittaessa rikoksentekijä rikokses-
10792: tyä rikoksen uhrien aseman parantami- ta, josta voidaan tuomita vankeusrangaistuk-
10793: seksi? seen. Tuomitun rangaistuksen ankaruus, rikok-
10794: sen törkeys, aiheutetun vahingon suuruus tai
10795: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- muut vastaavat seikat eivät vaikuta maksun mää-
10796: vasti seuraavaa: räämiseen tai sen suuruuteen. Maksua ei käytetä
10797: Rikoksen uhrin asemaa on parannettu viime vuo- rikoksella aiheutetun vahingon tai haitan korvaa-
10798: sina lainsäädäntötoimin usein eri tavoin. Oikeu- miseen vaan rikosten ennaltaehkäisemiseksi teh-
10799: denkäyntimenettelyn osalta merkittävin uudistus tävään työhön, joten sitä voidaan pitää rangais-
10800: . on 1.10.1997 voimaan tullut laki oikeudenkäyn- tusluonteisena seuraamuksena rikoksesta .
10801: nistä rikosasioissa (689/1997), jossa säädetään Suomalaisen seuraamusjärjestelmän periaat-
10802: muun muassa asianomistajan avustamisesta ri- teiden mukaan rikoksen seuraamusten on oltava
10803: kosasian käsittelyssä. Lisäksi rikoksen uhrin ei yhteydessä tehtyyn rikokseen ja oikeudenmukai-
10804: tarvitse uudistetussa oikeudenkäyntimenettelys- sessa suhteessa teon moitittavuuteen. Määräsuu-
10805: sä yleensä itse huolehtia vaatimusteosa esittämi- ruisen, rangaistavaan tekoon liittymättömän
10806: sestä tuomioistuimessa, vaan virallinen syyttäjä maksuseuraamuksen käyttöönottaminen edellyt-
10807: voi esiintyä hänen puolestaan. täisi seuraamusjärjestelmän perusperiaatteiden ja
10808: Rikoksen uhrin korvausoikeudellista asemaa tavoitteiden uudelleenarviointia. Rikoksen teki-
10809: on viimeksi parannettu 1.2.1999 voimaan tulleel- jän oikeusturvan ohella ongelmia saattaisi liittyä
10810: la vahingonkorvauslain muutoksella (61/1999), myös varojen johdonmukaiseen kohdentami-
10811: jonka mukaan rikoksen johdosta surmansa saa- seen: Olisiko varoilla perusteltua rahoittaa tie-
10812: neen läheisellä on eräissä tapauksissa oikeus saa- tyntyyppisten organisaatioiden toimintaa, mutta
10813: da korvausta läheisen menettämisestä aiheutu- ei esimerkiksi poliisin työtä rikosten ennaltaeh-
10814: neesta kärsimyksestä. Rikosvahinkolakiin käisemiseksi? Tulisiko rikoksentekijäitä perittä-
10815: (935/1973) perustuvaa rikosvahinkojen korvaus- vä maksu kohdentaa hänen tekemänsä rikoksen
10816: järjestelmää on tällä vuosikymmenellä laajennet- selvittelystä yhteiskunnalle aiheutuneisiin kus-
10817: tu ja täydennetty merkittävästi, jotta rikoksen tannuksiin? Nykyinen järjestely, jossa rikosten
10818: uhri mahdollisimman usein saisi korvauksen vii- selvittämiseen ja ennaltaehkäisyyn liittyvä viran-
10819: pymättä valtion varoista rikoksentekijän maksu- omaistoiminta kustannetaan kokonaan yhteis-
10820: kyvystä tai maksuhalukkuudesta riippumatta. kunnan varoista ja lisäksi pyritään mahdollisuuk-
10821: Korvausjärjestelmän laajentamisen ja tiedotuk- sien mukaan tukemaan vapaaehtoistoimintaa, on
10822:
10823:
10824: 2
10825: Ministerin vastaus KK 264/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
10826:
10827:
10828: tässä suhteessa selkeä, johdonmukainen ja toimi- vasta muiden saatavien jälkeen. Ei olisi näet koh-
10829: va. tuullista, että nyt puheena oleva saatava olisi
10830: Uudentyyppisen maksun määrääminenja peri- ulosotossa samassa asemassa esimerkiksi rikok-
10831: minen sekä varojen hallinnointi aiheuttaisivat sen uhrin korvaussaatavan kanssa. Käytännössä
10832: merkittäviä kustannuksia. Rikokseen syyllisty- velallisen varat eivät yleensä riitä muiden saata-
10833: vien taloudellinen asema on yleensä heikko, jo- vien jälkeen suoritettavien velkojen maksami-
10834: ten suuri osa heidän maksettavakseen määrättä- seen. Onkin epävarmaa, kattaisivatko rikoksen
10835: vistä maksuista jäisi todennäköisesti suorittamat- tekijöiltä kerättävät maksut juuri muuta kuin jär-
10836: ta. Todettakoon, että rikosvahinkolain nojalla jestelmän ylläpidosta aiheutuvat kustannukset.
10837: valtion varoista vuotuisesti maksetuista korvauk- Uudentyyppisen rangaistusluonteisen maksun
10838: sista saadaan rikoksen tekijöiltä perityksi takai- käyttöönottaminen olisi periaatteellisesti vai-
10839: sin vain vähäinen määrä. Vaikka maksu olisi suo- keasti perusteltavissa. On myös hyvin epävar-
10840: raan ulosottokelpoinen, se kuuluisi pakkotäytän- maa, saavutettaisiinko järjestelmällä käytännös-
10841: töönpanossa niihin saataviin, jotka suoritetaan sä sille asetettuja tavoitteita.
10842:
10843:
10844: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
10845:
10846: Oikeusministeri Johannes Koskinen
10847:
10848:
10849:
10850:
10851: 3
10852: KK 264/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym. Ministerns svar
10853:
10854:
10855:
10856:
10857: Tili riksdagens talman
10858:
10859: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger det totala be1oppet av ersättningar som beta1as av
10860: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av statsmedel flerfa1digats under 1990-talet.
10861: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Pau- 1 spörsmålet beskrivs det system som tagits i
10862: la Kokkonen /saml m.fl. undertecknade skriftli- bruk i Sverige, enligt vilket gärningsmannen
10863: ga spörsmål SS 264/1999 rd: förpliktas att beta1a ett visst belopp tili en fond
10864: för brottsoffer. Beta1ningen fastställs i samband
10865: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta med att gärningsmannen döms för ett brott för
10866: för att förbättra brottsoffrens ställning? vilket påföljden kan vara fångelsestraff. Faststä1-
10867: landet av betalningen eller dess storlek påverkas
10868: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- inte av det dömda straffets stränghet, brottets
10869: föra följande: grovhet, storleken av den skada som orsakats
10870: Brottsoffrens ställning har på olika sätt under de eller andra motsvarande omständigheter. Betal-
10871: senaste åren förbättrats flera gånger genom lag- ningen används inte för att ersätta den skada eller
10872: stiftningsåtgärder. Den viktigaste reformen för det men som orsakats av brottet utan för brotts-
10873: rättegångsförfarandets del är lagen om rättegång preventivt arbete och kan således anses som en
10874: i brottmål som trädde i kraft 1.10.1997 straffartad påföljd av brott.
10875: (689/1997) och i viiken det b1and annat före- Enligt principerna för det finska påföljdssyste-
10876: skrivs om bistånd av målsäganden vid handlägg- met skall påföljderna av brott stå i relation tili det
10877: ningen av ett brottmål. Dessutom behöver brott som begåtts och i rättvis proportion tili hur
10878: må1säganden inte i det nya rättegångsförfarandet k1andervärd gärningen är. Att ta i bruk en betal-
10879: själv sörja för att hans yrkanden framställs vid ningspåföljd som är av en viss storlek och som
10880: domstolen, utan allmänna åklagaren kan göra det inte ansluter sig till den straftbara gärningen
10881: för hans räkning. skulle förutsätta en omvärdering av grundprinci-
10882: Brottsoffrens skadeståndsrättsliga ställning perna för och må1en med påföljdssystemet. Utö-
10883: förbättrades senast med en i skadeståndslagen ver frågan om rättsskydd för gärningsmannen
10884: gjord ändring som trädde i kraft 1.2.1999 kunde problem också ansluta sig tili en konse-
10885: (6111999) enligt viiken nära anhöriga tili den kvent allokering av de medel som inflyter. Skul-
10886: som ornkommit till följd av ett brott har rätt tili le det vara motiverat att finansiera vissa organi-
10887: ersättning för det lidande dödsfallet förorsakat. sationers verksamhet med dessa medel, men inte
10888: Det ersättningssystem som grundar sig på 1agen exempe1vis polisens arbete för att förebygga
10889: om ersättning för brottsskador av statsmedel brott? Borde de mede1 som inkasseras av en gär-
10890: (935/1973), numera brottsskadelagen, har under ningsman styras så att de ersätter de kostnader ut-
10891: detta årtionde utvidgats och kompletterats vä- redningen av det brott denne begått orsakat sam-
10892: sentligt så att brottsoffren så ofta som möjligt hället? Det nuvarande systemet, enligt vilket den
10893: utan dröjsmål kan ersättas av statsmedel obero- myndighetsverksamhet som avser utredning och
10894: ende av gärningsmannens betalningsförmåga förebyggande av brott finansieras helt av stats-
10895: eller betalningsvi1ja. Till följd av att ersättnings- medel och att man i mån av möj1ighet dessutom
10896: systemet utvidgats och informationen ökat har
10897:
10898: 4
10899: Ministems svar KK 264/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
10900:
10901:
10902: försöker stödja friviliig verksamhet, är i detta av- ringar. Det vore nämligen inte skäligt att denna
10903: seende klart, konsekvent och fungerande. fordran vid utsökning skulle ha samma prioritet
10904: Att fastställa och indriva en ny typ av betal- som t.ex. brottsoffrets ersättningsyrkande. 1
10905: ning samt förvaltningen av de medel som infly- praktiken räcker gäldenärens tiligångar i allmän-
10906: ter skulle orsaka betydande kostnader. De som het inte tili för de skulder som betalas efter andra
10907: gör sig skyldiga tili brott har ofta en svag ekono- fordringar. Det är således osäkert att de betal-
10908: misk ställning och således skulle en stor del av de ningar som skulle inkasseras av gämingsmännen
10909: betalningar som de förpliktas att erlägga sanno- skulle täckajust något annat än de kostnader som
10910: likt inte betalas. Det bör påpekas att bara en bråk- ett upprätthållande av systemet föranleder.
10911: del av de ersättningar som årligen betalas av Det är principiellt sett svårt att motivera att
10912: statsmedel med stöd av brottsskadelagen kan dri- man skulle ta i bruk en ny typ av straffartad be-
10913: vas in av gämingsmännen. Ä ven om betalningen talning. Det är också mycket osäkert att man i
10914: vore direkt utmätningsbar, så skulle den vid praktiken skulle nå de mål som man ställt upp för
10915: tvångsverkställighet höra tili den grupp av systemet.
10916: fordringar som betalas först efter andra ford-
10917:
10918:
10919: Helsingfors den 7 juli 1999
10920:
10921: Justitieminister Johannes Koskinen
10922:
10923:
10924:
10925:
10926: 5
10927: KK 265/1999 vp -Veijo Puhjo /vas
10928:
10929:
10930:
10931:
10932: KIRJALLINEN KYSYMYS 265/1999 vp
10933:
10934: Nokia-konsernin verottaminen
10935:
10936:
10937:
10938:
10939: Eduskunnan puhemiehelle
10940:
10941: Nokia-konsernin vuoden 1998 tilinpäätöksestä Nokia-konsernin esimerkki viittaa siihen, että
10942: ilmenee, että konsernin Suomessa toimivan emo- kansainvälisesti toimivilla suuryhtiöillä on Suo-
10943: yhtiön voitto ennen veroja oli 31,4 miljardia menkin nykyisen verolainsäädännön ja voimassa
10944: markkaa. Tähän voittoon kohdistuvat tuloverot olevien verosopimusten puitteissa huomattavia
10945: olivat kuitenkin vain 3,0 miljardia markkaa eli veronkiertomahdollisuuksia.
10946: alle 10 prosenttia. Yhtiöiden tuloverokanta Suo-
10947: messa on tunnetusti 28 prosenttia. Selityksenä tä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10948: hän tulokseen on ilmeisesti se, että Nokia-kon- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10949: serni on siirtänyt ulkomailta Suomeen huomatta- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10950: van summan osinkoina, jotka on katsottu Suo- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10951: messa verovapaiksi. Emoyhtiön tilinpäätöksessä
10952: ilmoitetut tytäryhtiöosingot olivat peräti 20,7 Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kansain-
10953: miljardia markkaa, kun ne edellisenä vuonna jäi- välisillä suuryhtiöillä ei olisi sellaisia
10954: vät 220 milj. markkaan. Emoyhtiön tulos muo- veronkiertomahdollisuuksia, joihin No-
10955: dostui pääosin näistä osingoista sekä 10,7 miljar- kia-konsernin esimerkki vuodelta 1998
10956: din markan konserniavustuksista, mutta vain jäl- viittaa?
10957: kimmäisiä verotettiin.
10958:
10959:
10960: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999
10961:
10962: Veijo Puhjo /vas
10963:
10964:
10965:
10966:
10967: Versio 2.0
10968: KK 265/1999 vp- Veijo Puhjo /vas Ministerin vastaus
10969:
10970:
10971:
10972:
10973: Eduskunnan puhemiehelle
10974:
10975: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa see vähintään 25 prosenttia toisessa jäsenvaltios-
10976: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, sa asuvan osingonjakajayhteisön pääomasta.
10977: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Tämä voidaan saavuttaa joko säätämällä ulko-
10978: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veijo Puh- maisen tytäryhtiön jakama osinko täällä verosta
10979: jon /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vapaaksi tai soveltamalla niin sanottua hyvitys-
10980: KK 26511999 vp: menetelmää, jolloin tytäryhtiön jakama osinko
10981: tosin olisi täällä veronalaista, mutta emoyhtiöllä
10982: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kansain- olisi oikeus vähentää verostaan tytäryhtiön ulko-
10983: välisillä suuryhtiöillä ei olisi sellaisia mailla voitostaan maksama vero. Suomessa on
10984: veronkiertomahdollisuuksia, joihin No- otettu lähtökohdaksi vapautusmenetelmä.
10985: kia-konsernin esimerkki vuodelta 1998 Mainitun elinkeinotulon verottamisesta anne-
10986: viittaa? tun lain säännöksen samoin kuin direktiivin tar-
10987: koituksena on poistaa säädetyt edellytykset täyt-
10988: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tävän tytäryhtiön emoyhtiölle jakaman voiton
10989: ti seuraavaa: kansainvälinen kahdenkertainen verotus. Maan
10990: Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n sisäisessä osingonjaossa jaetun voiton kahden-
10991: 2 momentin mukaan yhteisön ulkomaiselta yh- kertainen verotus vältetään vuonna 1989 käyt-
10992: teisöltä saama osinko ei ole veronalaista tuloa, töön otetulla yhtiöveron hyvitysjärjestelmällä.
10993: jos osingon maksavan yhteisön asuinvaltion ja Kysymyksessä veronkierroksi luonnehdittu
10994: Suomen välillä on voimassa kaksinkertaisen ve- ulkomaisten tytäryhtiöosinkojen verovapaus pe-
10995: rotuksen välttämistä koskeva sopimus, joka on rustuu paitsi eduskunnan hyväksymään Suomen
10996: ollut voimassa myös 1 päivänä tammikuuta 1995, sisäiseen lainsäädäntöön, myös Suomea veivoit-
10997: ja jos osingonsaajan omistamat osakkeet tai tavaan direktiiviin. Kansainvälisen kahdenker-
10998: osuudet tuottavat vähintään 10 prosentin osuu- taisen verotuksen välttäminen on myös Suomen
10999: den osinkoa jakavan yhteisön äänimäärästä; tai veropoliittisten tavoitteiden mukaista.
11000: osingonsaaja omistaa välittömästi vähintään 25 Hallitus ei näe tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin
11001: prosenttia osinkoa jakavan yhteisön pääomasta. sen johdosta, että kansainvälisesti toimivat suo-
11002: Lainsäädäntömme täyttää tältä osin Euroopan malaisyhtiöt kotiottavat ulkomaisten tytäryh-
11003: yhteisöjen neuvoston eri jäsenvaltioista olevien tiöidensä voittoja verovapaasti. Emoyhtiön näkö-
11004: emo- ja tytäryhtiöiden yhteisestä verotusjärjes- kulmasta verovapauden vaihtoehtona olisi mo-
11005: telmästä antaman direktiivin (90/435/ETY) vaa- nessa tapauksessa kotiottamisen välttäminen tai
11006: timukset. Direktiivi velvoittaa poistamaan osin- emoyhtiön siirtäminen maahan, jossa tytäryhtiö-
11007: koa jakavan ja osinkoa saavan yhteisön niin sa- osinkoja ei veroteta.
11008: notun ketjuverotuksen, jos osingonsaaja hallit-
11009:
11010:
11011:
11012: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
11013:
11014: Ministeri Suvi-Anne Siimes
11015:
11016:
11017: 2
11018: Ministems svar KK 265/1999 vp- Veijo Puhjo /vas
11019:
11020:
11021:
11022:
11023: Tili riksdagens talman
11024:
11025: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- kapitalet i ett utdelande samfund beläget i en an-
11026: ger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem nan medlemsstat. Detta kan åstadkommas an-
11027: av statsrådet översänt följande av riksdagsman tingen genom att den dividend som det utländska
11028: Veijo Puhjo /vänst undertecknade spörsmål SS dotterbolaget utdelar är skattefri här eller genom
11029: 265/1999 rd: att en s.k. avräkningsmetod tillämpas, varvid den
11030: dividend som dotterbolaget delar ut nog är skat-
11031: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta tepliktig här, men moderbolaget har rätt att från
11032: för att de internationel/a storbolagen sina skatter dra av den skatt som dotterbolaget
11033: inte skall ha sådana möjligheter tili betalat utomlands på sin vinst. 1 Finland har
11034: skattekringgående som Nokia-koncer- exemptmetoden tagits som utgångspunkt.
11035: nens exempelfrån 1998 tyder på? Syftet med närnnda bestämmelse i lagen om
11036: beskattning av inkomst av näringsverksamhet,
11037: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- liksom med direktivet är att eliminera intematio-
11038: föra följande: nell dubbelbeskattning av den vinst som dotter-
11039: Enligt 6 § 2 mom. lagen om beskattning av in- bolaget utdelar till moderbolaget när villkoren i
11040: komst av näringsverksamhet är dividend som ett bestämmelsen uppfylls. Dubbelbeskattning av
11041: samfund får från ett utländskt samfund inte skat- vinst på dividendutdelning inom landet undviks
11042: tepliktig inkomst, om mellan hemviststaten för med hjälp av den avräkningsmetod för bolags-
11043: det samfund som betalar dividenden och Finland skatt som togs i bruk 1989.
11044: är i kraft ett avtal för att undvika dubbelbeskatt- Den skattefrihet för dotterbolagsdividender
11045: ning som har varit i kraft även den 1 januari 1995 som i spörsmålet karakteriseras som skattekring-
11046: och om de aktier eller andelar som ägs av divi- gående grundar sig förutom på Finlands nationel-
11047: dendtagaren medför ett röstetal om minst 10 pro- la lagstiftning som riksdagen godkänt även på di-
11048: cent av det sammanlagda röstetalet i det samfund rektivet, är förpliktande för Finland. Undvikande
11049: som delar ut dividenden, eller dividendtagaren av intemationell dubbelbeskattning överens-
11050: direkt innehar minst 25 procent av kapitalet i det stämmer även med Finlands skattepolitiska strä-
11051: samfund som delar ut dividenden. vanden.
11052: Vår lagstiftning uppfyller till denna del kra- Regeringen ser inget behov av vidta åtgärder
11053: ven i rådets direktiv 90/435/EEG om ett gemen- på grund av att finländska bolag som agerar inter-
11054: samt beskattningssystem för moderbolag och nationellt tar hem vinsten från sina utländska dot-
11055: dotterbolag hemmahörande i olika medlems- terbolag skattefritt. Ur moderbolagets synvinkel
11056: stater. Direktivet förpliktar till undanröjande av skulle altemativet till skattefriheten i många fall
11057: s.k. kedjebeskattning för det utdelande sam- vara att undvika hemtagning av vinster eller att
11058: fundet och mottagaren av dividenden ifall di- flytta moderbolaget till ett land där dotterbolags-
11059: videndtagaren förfogar över minst 25 % av dividender inte beskattas.
11060:
11061:
11062:
11063: Helsingfors den 6 juli 1999
11064:
11065: Minister Suvi-Anne Siimes
11066:
11067: 3
11068: KK 266/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
11069:
11070:
11071:
11072:
11073: KIRJALLINEN KYSYMYS 266/1999 vp
11074:
11075: Hälytysajokortin tarpeellisuus
11076:
11077:
11078:
11079:
11080: Eduskunnan puhemiehelle
11081:
11082: Eduskunnassa kävi 17.6.1999 joukko Pelastus- että on välttämätöntä varmistaa ajotaito. Tämä
11083: opiston ja poliisin edustajia lobbaamassa häly- merkitsisi erillisen opetuksen aloittamista esi-
11084: tysajokortin tarpeellisuudesta. Annetussa infor- merkiksi Pelastusopistossa ja sen jälkeisen ajo-
11085: maatiossa korostettiin sitä, että hälytysajon tuo- kokeen käyttöönottoa. Hyväksytystä ajokokees-
11086: tettavaan suoritukseen tulee olla valmiudet kaik- ta saisi hälytysajokortin. Asiaa lienee jo selvitet-
11087: kina aikoina ja kaikissa oloissa. Tämä asettaa hä- ty liikenneministeriössä.
11088: lytysajoneuvon kuljettajalle erityisen kovat am-
11089: mattitaitovaatimukset. Yleinen liikennemäärien Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11090: kasvu on lisännyt onnettomuusriskiä ja myös sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11091: kuljettajien ajotaitovaatimuksia entisestään. Sa- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11092: man informaation mukaan tämä ajotaitovaati- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11093: mus ei kuitenkaan nykyisin ole suinkaan aina
11094: olemassa henkilöllä, joka ryhtyy hälytysajoon. Mikä on hallituksen kanta hälytysajo-
11095: Onnettomuustilastojen analyysi todistaa myös, kortin ja sen saantia edeltävän opetuk-
11096: sen tarpeellisuuteen?
11097:
11098:
11099: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
11100:
11101: Erkki Pulliainen /vihr
11102:
11103:
11104:
11105:
11106: Versio 2.0
11107: KK 266/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministerin vastaus
11108:
11109:
11110:
11111:
11112: Eduskunnan puhemiehelle
11113:
11114: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa miskäytäntöjen ja niiden perusteiden kehittämis-
11115: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tarpeet sekä tehdä esitykset tarvittaviksi säädös-
11116: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen muutoksiksi. Työryhmän on määrä saada työnsä
11117: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- valmiiksi 28.2.2000 mennessä.
11118: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Tilastokeskuksen mukaan niissä poliisin tie-
11119: sen KK 266/1999 vp: toon tulleissa onnettomuuksissa, joissa hälytys-
11120: ajoneuvo oli osallisena, vuonna 1995 kuoli 4 ja
11121: Mikä on hallituksen kanta hälytysajo- loukkaantui 35 henkilöä. Vuonna 1996 kuoli 5 ja
11122: kortin ja sen saantia edeltävän opetuk- loukkaantui 34 henkilöä, vuonna 1997 ei ollut
11123: sen tarpeellisuuteen? kuolonuhreja, mutta loukkaantui 45 henkilöä
11124: sekä vuonna 1998 ennakkotietojen mukaan kuoli
11125: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 5 ja loukkaantui 59 henkilöä. Luvuissa ovat mu-
11126: vasti seuraavaa: kana kaikki hälytysajoneuvo-onnettomuudet
11127: Tieliikennelain mukaan hälytysajoneuvoja ovat Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK on
11128: pelastus-, poliisi-, sotilaspoliisi-ja sairasauto, ra- sisäasiainministeriön toimeksiannosta uudista-
11129: javartiolaitoksen tai tullin virkakäytössä oleva massa vuonna 1982 laadittuja hälytysajo-ohjeita.
11130: auto sekä poliisimoottoripyörä. Poliisin, puolus- Työn valmistuttua myös muut hälytysajoneuvo-
11131: tusvoimien, rajavartiolaitoksen tai tullin hälytys- jen kuljettajat saavat ajantasalla olevat yhtenäi-
11132: ajoneuvojen käytön osalta liikenneministeriön set hälytysajo-ohjeet poliisin hälytysajo-ohjei-
11133: tietoon ei ole tullut mainittavia ongelmia. den tapaan.
11134: Sairaankuljetuksesta annetun asetuksen mu- Liikenneministeriö katsoo, että hälytysajoneu-
11135: kaan sairaankuljetustoimintaa varten tulee olla vojen kuljettajien valmiuksien lisäämiseen on
11136: toiminnan edellyttämä sairaankuljetushenkilös- ensisijaisesti pyrittävä vaikuttamaan tiedotuksel-
11137: tö. Mainitussa asetuksessa tai muualla terveyden- la, valistuksella ja koulutuksella. Lisäksi muiden
11138: huollon lainsäädännössä ei kuitenkaan ole mää- kuljettajien tietoutta hälytysajoneuvojen oikeuk-
11139: räyksiä sairaankuljetus/ensihoitohenkilöstön sista tulee lisätä. Tiedotuksenaja valistuksella on
11140: koulutusvaatimuksista. Suomen Kuntaliiton sai- myös mahdollista parantaa kuljettajien valmiutta
11141: raankuljetuskyselyn mukaan sairaankuljetushen- poikkeavien tilanteiden havainnointiin.
11142: kilökunnasta noin 30 %:lla on terveydenhuollon Hälytysajot ovat luonteeltaan erilaisia.
11143: tutkinto, 40 %:lla palo- ja pelastusalan tutkinto, Liikenneministeriö ei pidä tarpeellisena yhtenäi-
11144: 5 %:lla terveydenhuollon ja paloalan tutkinto ja sen hälytysajokortin käyttöönottamista, eikä mi-
11145: 25 %:lla pätevöittämiskurssi. nisteriössä ole vireillä tämänsuuntaisia hankkei-
11146: Sosiaali- ja terveysministeriö on 16.3.1999 ta. Ministeriö katsoo, että tarvittava koulutus oli-
11147: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on uudis- si toteutettava kunkin alan omin toimenpitein.
11148: taa sairaankuljetusluvan myöntämistä ja taksan Liikenneministeriö seuraa kuitenkin tilannetta ja
11149: vahvistamista koskevia käytäntöjä sekä toimin- on tarvittaessa valmis harkitsemaan myös muita
11150: nan ohjausta ja valvontaa. Työryhmän tarkoituk- toimia.
11151: sena on selvittää sairaankuljetusluvan myöntä-
11152:
11153: 2
11154: Ministerin vastaus KK 266/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
11155:
11156:
11157: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1999
11158:
11159: Liikenneministerin sijainen
11160: Ministeri Kimmo Sasi
11161:
11162:
11163:
11164:
11165: 3
11166: KK 266/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministerns svar
11167:
11168:
11169:
11170:
11171: Tili riksdagens talman
11172:
11173: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger transporttillstånd och fastställande av taxa samt
11174: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av ledningen och övervakningen av verksamheten.
11175: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk- Avsikten med arbetsgruppen är att utreda be-
11176: ki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga hovet att utveckla principerna för beviljande av
11177: spörsmål SS 266/1999 rd: sjuktransporttillstånd och grunderna för dessa
11178: samt lägga fram förslag till behövliga ändringar i
11179: Viiken är regeringens ståndpunkt i frå- författningarna. Arbetsgruppen skall vara fårdig
11180: ga om nödvändigheten av körkort för ut- med sitt arbete senast den 28 februari 2000.
11181: ryckningsfordon och av utbildning för I de olyckor med ett utryckningsfordon inblan-
11182: att få ett sådant? dat som kommit till polisens kännedom dog år
11183: 1995 enligt Statistikcentralen 4 personer medan
11184: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- antalet skadade var 35. År 1996 dog 5 personer
11185: föra följande: och skadades 34, år 1997 miste ingen livet i såda-
11186: Enligt vägtrafiklagen är räddnings-, polis-, mili- na olyckor, men 45 personer skadades och enligt
11187: tärpolis- och ambulansbilar, bilar som av gräns- förhandsuppgifterna för 1998 dog i fjol 5 perso-
11188: bevakningsväsendet eller tullen används i tjäns- ner och skadades 59. I talen ingår alla olyckor
11189: ten samt polismotorcyklar utryckningsfordon. I med utryckningsfordon.
11190: fråga om användningen av polisens, försvars- Räddningsbranschens Centralorganisation i
11191: maktens, gränsbevakningens eller tullens utryck- Finland SPEK håller på uppdrag av inrikes-
11192: ningsfordon har inga betydande problem kommit ministeriet på med att revidera de anvisningar
11193: till trafikministeriets kännedom. som 1982 utarbetades för utryckningar. När ar-
11194: Enligt förordningen om sjuktransport skall betet är fårdigt får också de övriga förarna av ut-
11195: sjuktransportverksamheten förfoga över sådan ryckningsfordon tidsenliga och enhetliga anvis-
11196: personal som verksamheten kräver. I närnnda ningar för utryckningar i likhet med de anvis-
11197: förordning eller på något annat ställe i lagstift- ningar för utryckningar som tilldelats polisen.
11198: ningen om hälso- och sjukvård finns likväl inga Trafikministeriet anser att man i första hand
11199: bestämmelser om vilka krav som ställs på sjuk- genom information, upplysning och utbildning
11200: transport/akutvårdspersonalens utbildning. En- borde försöka påverka fårdigheterna hos utryck-
11201: ligt en förfrågan gjord av Finlands Kommunför- ningsfordonens förare. Man bör också öka vet-
11202: bund angående sjuktransporter har ca 30 % av skapen hos övriga förare om vilka rättigheter ut-
11203: sjuktransportpersonalen en examen inom hälso- ryckningsfordonen har. Det är också möjligt att
11204: och sjukvården, 40 % en examen inom brand- med hjälp av information och upplysning förbätt-
11205: och räddningsbranschen, 5 % en examen inom ra förarnas beredskap att lägga märke till över-
11206: brand- samt hälso- och sjukvårdsbranschen och raskande situationer.
11207: 25 % behörighetsutbildning. Det finns utryckningar av många olika slag.
11208: Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den Trafikministeriet anser inte att det är nödvändigt
11209: 16 mars 1999 en arbetsgrupp som har i uppgift att att ta i bruk ett enhetligt körkort för utrycknings-
11210: se över praxis i fråga om beviljande av sjuk- fordon och inga projekt i den riktningen är aktu-
11211:
11212:
11213: 4
11214: Ministems svar KK 266/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
11215:
11216:
11217: ella vid ministeriet. Ministeriet anser att den be- situationen och är vid behov berett att överväga
11218: hövliga utbildningen borde ordnas inom varje en- också andra åtgärder.
11219: skild bransch. Trafikministeriet följer i alla fall
11220:
11221:
11222: Helsingforsden 14 juli 1999
11223:
11224: Ställföreträdare för trafikministem
11225: Minister Kimmo Sasi
11226:
11227:
11228:
11229:
11230: 5
11231: KK 267/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
11232:
11233:
11234:
11235:
11236: KIRJALLINEN KYSYMYS 267/1999 vp
11237:
11238: Kansallisen luomustrategian laatiminen
11239:
11240:
11241:
11242:
11243: Eduskunnan puhemiehelle
11244:
11245: Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen oh- sia. Kasvuvauhti on ollut merkittävä ja kuitenkin
11246: jelmassa todetaan luomutuotannonja sen tuottei- luonut vakautta markkinoille.
11247: den markkinoinnin edistämisestä seuraavaa: Maahamme on ensi tilassa saatava luomustra-
11248: "Luonnonmukaisen tuotannon pitkäjänteinen ke- tegia (vaikkapa Tanskan mallin mukaan), jolla
11249: hittäminen turvataan ja luoruutuotteiden markki- turvataan ennakoidun suuruinen tuotannon kas-
11250: nointijärjestelmiä kehitetään". Hallitus on istu- vu niin kotimaiseen kulutukseen kuin tuotteiden
11251: nut vasta pari kuukautta, mutta valitettavasti jo vientiinkin Suomen rajojen ulkopuolelle. Strate-
11252: tänä aikana on käynyt ilmi, että paineita ja oirei- gian laatiminen/laadituttaminen kuuluu maa- ja
11253: ta poukkuilevan luomutuotannon ohjailuun on metsätalousministeriön velvollisuuksiin.
11254: potentiaalisesti olemassa. Tästä valaiseva esi-
11255: merkki on maatalouden ympäristöohjelmaa val- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11256: mistelleen työryhmän muistio, joka jätettiin maa- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11257: ja metsätalousministerille 28.5.1999. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11258: Näin ei voi jatkua. Sekä alan tuottajat että tuo- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11259: tannon markkinoijat kaipaavat luotettavaa kuvaa
11260: siitä, kuinka tarkasti ottaen luomutuotantoa ja Aikooko hallitus laatiallaadituttaa ensi
11261: sen tuottamien tuotteiden markkinointia valtion tilassa luomustrategian turvaamaan en-
11262: toimesta kehitetään lähivuosina/vuosikymmeni- nakoidun suuruisen tuotannon kasvun
11263: nä. Monissa Euroopan unionin jäsenmaissa työ niin kotimaiseen kulutukseen kuin tuot-
11264: on ollut suunnitelmallista ja tulokset sen mukai- teiden vientiinkin maan rajojen ulko-
11265: puolelle?
11266:
11267:
11268: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
11269:
11270: Erkki Pulliainen /vihr
11271:
11272:
11273:
11274:
11275: Versio 2.0
11276: KK 267/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministerin vastaus
11277:
11278:
11279:
11280:
11281: Eduskunnan puhemiehelle
11282:
11283: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa metsätalousministeriö on joulukuussa 1998 pyy-
11284: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tänyt selvityksestä lausunnot noin 50 vaikuttaja-
11285: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen taholta ja tiedustellut siinä yhteydessä myös mie-
11286: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- lipidettä luomu-strategian laatimisen tarpeel-
11287: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- lisuudesta. Lausuntoja on toistaiseksi saapunut
11288: sen KK 267/1999 vp: vus1. Lausunnon ovat antaneet ainoastaan
11289: Maatalouden tutkimuskeskus, Suomen ympäris-
11290: Aikooko hallitus laatia/laadituttaa ensi tökeskus, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivit-
11291: tilassa luomustrategian turvaamaan en- täistavarakauppa ry ja Suomen luonnonsuojelu-
11292: nakoidun suuruisen tuotannon kasvun liitto. Maa- ja metsätalousministeriö ei tässä yh-
11293: niin kotimaiseen kulutukseen kuin tuot- teydessä ole saanut tuottajilta, hallinnolta, neu-
11294: teiden vientiinkin maan rajojen ulko- vonnalta tai luonnonmukaisen viljelyn liitoilta
11295: puolelle? minkäänlaisia kannanottoja strategian laatimisen
11296: tarpeellisuudesta tai sen sisällöstä.
11297: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Luomutuotteiden markkinoinnin osalta maa-
11298: ti seuraavaa: ja metsätalousministeriö on vuodesta 1998 al-
11299: Maa- ja metsätalousministeriössä luonnonmukai- kaen tukenut 2,5 miljoonalla markalla vuosittain
11300: sen tuotannon kehittäminen on perustunut muun Finfood-Suomen Ruokatieto ry:n Luomu-hanket-
11301: muassa maatalouden ympäristöohjelmaan ta, jonka tavoitteena on luomutuotteiden mene-
11302: 1995-1999 sekä työryhmämuistioon luonnon- kin edistäminen, kuluttajainformaatio sekä mark-
11303: mukaisen tuotannon kehittämisestä (MMM kinatutkimus ja koulutus.
11304: 1996:4). Osana kansallisen viljastrategiatyöryh- Hallitusohjelman mukaan luonnonmukaisen
11305: män työtä on myös päätetty laatia vuoden 1999 tuotannon pitkäjänteinen kehittäminen turvataan
11306: aikana erillinen strategia luomuviljaa varten. ja luomutuotteiden markkinointijärjestelmiä ke-
11307: Vuodesta 2000 lähtien tuotannon kehittämistä hitetään. Maa- ja metsätalousministeriön käsi-
11308: ohjaavana tekijänä toimii lisäksi maatalouden tyksen mukaan ehdotus maatalouden ympäristö-
11309: ympäristöohjelma 2000-2006 sen jälkeen, kun ohjelmaksi 2000-2006 turvaa luonnonmukai-
11310: se on valtioneuvostossa ja Euroopan komissios- sen tuotannon pitkäjänteisen kehittämisen ja alan
11311: sa hyväksytty. kasvun kysyntää vastaavasti. Markkinointi- ja
11312: Maatalouden ympäristöohjelmaa 2000-2006 kehittämishankkeita sekä luomututkimusta, kou-
11313: laadittaessa on käytetty hyväksi Maatalouden ta- lutusta ja neuvontaa tukemalla varmistetaan alan
11314: loudellisen tutkimuslaitoksen tekemää selvitys- tasapainoinen ja kestävä kehitys. Maa- ja metsä-
11315: tä luomutuotannon kehittämisvaihtoehdoista talousministeriö suhtautuu myönteisesti alalla
11316: (MTTL:n selvityksiä 6/98). Selvitys on maa- ja toimivien tuottajien, teollisuuden ja kaupan ke-
11317: metsätalousministeriön tilaama työ ja tarkoitettu hittämisajatuksiin, jotka pohjautuvat realistisille
11318: mahdollisen luomustrategian pohjaksi. Maa- ja tuotantoedellytyksille ja markkinanäkymille.
11319:
11320:
11321:
11322: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
11323:
11324: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11325: 2
11326: Ministerns svar KK 267/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
11327:
11328:
11329:
11330:
11331: Tili riksdagens talman
11332:
11333: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger om utlåtanden om utredningen av ca 50 instanser
11334: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av och i samband med det även frågat efter åsikter
11335: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk- om behovet av uppgörandet av en strategi för
11336: ki Pulliainen 1gröna undertecknade skriftliga ekologisk produktion. Hittills har fem utlåtanden
11337: spörsmål SS 267/1999 rd: kommit in. Endast Lantbrukets forskningscen-
11338: tral, Finlands miljöcentral, Livsmedelsindustri-
11339: Amnar regeringen med det snaraste förbundet r.f., Finlands Dagligvaruhandel r.f.
11340: göra upp/låta göra upp en strategi för och Finlands naturskyddsförbund r.f. har gett ut-
11341: ekologisk produktion för att trygga en låtanden. Jord- och skogsbruksministeriet har i
11342: produktionstillväxt som motsvarar den detta sammanhang inte fått några som helst stäli-
11343: förutsedda såväl för konsumtion i hem- nings-taganden om behovet av att göra upp en
11344: landet som för export utanför landets strategi eller om dess innehåll från producenter-
11345: gränser? na, förvaltningen, rådgivningen eller förbunden
11346: för ekologisk produktion.
11347: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Gällande marknadsföringen av ekologiska
11348: föra följande: produkter har jord- och skogsbruksministeriet
11349: 1 jord- och skogsbruksministeriet har utveckling- från 1998 med 2,5 milj. mk årligen stött Finfood-
11350: en av ekologisk produktion baserat sig bl.a. på Suomen Ruokatieto ry:s Luomu-projekt, vars
11351: miljöprogrammet för jordbruket 1995-1999 syfte är att främja åtgången av ekologisk odlade
11352: samt på en arbetsgruppspromemoria om ut- produkter, konsumentinformation och marknads-
11353: veckling av ekologisk produktion (JSM 1996:4). undersökning samt utbildning.
11354: Som en del av den nationella spannmålsstrategi- Enligt regeringsprogrammet tryggas en lång-
11355: arbetsgruppens arbete har även beslutats att det siktig utveckling av ekoproduktionen och ut-
11356: under 1999 skall göras upp en särskild strategi vecklas systemen för marknadsföring av ekolo-
11357: för ekologiskt odlat spannmål. Från och med giska produkter. Enligt jord- och skogsbruksmi-
11358: 2000 är även miljöprogrammet för jordbruket nisteriets uppfattning tryggar förslaget tili miljö-
11359: 2000-2006 en faktor som styr produktionens ut- program för jordbruket 2000-2006 den ekolo-
11360: veckling, efter att det godkänts av statsrådet och giska produktionens långsiktiga utveckling och
11361: av Europeiska gemenskapernas kommission. tillväxt så att den motsvarar branschens efterfrå-
11362: När miljöprogrammet för jordbruket 2000- gan. Genom att stödja marknadsförings- och ut-
11363: 2006 gjorts upp har den utredning om alternativ vecklingsprojekt samt ekologiska undersökning-
11364: för utveckling av ekoproduktion som lantbruks- ar, utbildning och rådgivning säkerstälis en ba-
11365: ekonomiska forskningsanstalten gjort (MTTL:n lanserad och hålibar utveckling av branschen.
11366: selvityksiä 6/98) utnyttjats. Utredningen är ett ar- Jord- och skogsbruksministeriet förhålier sig po-
11367: bete som jord- och skogsbruksministeriet be- sitivt tili de tankar om att utveckla industrin och
11368: ställt och som är avsett som grund för en eventu- handeln som inom branschen verkande produ-
11369: eli strategi för ekologisk produktion. Jord- och center har, tankar som baserar sig på realistiska
11370: skogsbruksministeriet har i december 1998 bett
11371:
11372: 3
11373: KK 267/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministems svar
11374:
11375:
11376: produktionsförutsättningar och marknadsutsik-
11377: ter.
11378:
11379:
11380: Helsingforsden 6 juli 1999
11381:
11382: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11383:
11384:
11385:
11386:
11387: 4
11388: KK 268/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
11389:
11390:
11391:
11392:
11393: KIRJALLINEN KYSYMYS 268/1999 vp
11394:
11395: Luomutuotannon pysyvän tuen säilyttäminen
11396: vuoden 1998 tasolla
11397:
11398:
11399:
11400:
11401: Eduskunnan puhemiehelle
11402:
11403: Hallitusohjelmaan kirjattu lausuma "luonnonmu- tulos olisi myös EU:n ympäristöohjelman tavoit-
11404: kaisen tuotannon pitkäjänteinen kehittäminen teiden vastainen.
11405: turvataan ja luoruutuotteiden markkinointijärjes- Muualla EU:ssa luomutuotannon volyymi kas-
11406: telmiä kehitetään" tuotti useita myönteisiä kom- vaa jopa neljänneksen/viidenneksen vuosivauh-
11407: mentteja ohjelman julkistamisen jälkeen. Ne dilla, mihin on omiaan vaikuttamassa pelko siitä,
11408: kuitenkin kumoutuivat, kun julkisuuteen tuli tie- että perinteisen tuotantotavan tuotteet eivät ole
11409: to siitä, mitä maatalouden ympäristöohjelmaa enää syömäkelpoisia. Trendi olisi samansuuntai-
11410: valmistellut työryhmä esitti. Sehän ehdotti nen, vaikkei viime aikojen katastrofeja olisi ta-
11411: 28.5.1999 luovutetussa muistiossaan muun pahtunutkaan. Ihmiset yksinkertaisesti haluavat
11412: muassa, että pysyvää luomutukea alennettaisiin ostaa taattua luomutuotantoa.
11413: 702 markasta 610 markkaan eli 13 %:lla. Vastine
11414: tähän ehdotukseen tuli oitis, kun kentältä kerrot- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11415: tiin, että eräät suurehkot, vuosina 1995 ja 1996 sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11416: luomusopimuksen tehneet luomutuottajat aiko- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11417: vat palata tämän vuoksi perinteiseen tuotantota- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11418: paan poukkoilevan tukipolitiikan takia. Tällä oli-
11419: si kohtalokas vaikutus, kun juuri näiden tuotta- Aikooko hallitus säilyttää pysyvän luo-
11420: jien varassa pyritään luomaan kaupan tarvitse- mutuen vuoden 1998 tasolla
11421: mia riittävän suuria markkinaeriä. Näin tulos oli- (702 mklha) tai jopa nostaa sitä halli-
11422: si myös hallitusohjelman vastainen ja tietenkin tusohjelman ao. tavoitteiden saavutta-
11423: miseksi?
11424:
11425:
11426: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
11427:
11428: Erkki Pulliainen /vihr
11429:
11430:
11431:
11432:
11433: II 200656 Versio 2.0
11434: KK 268/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministerin vastaus
11435:
11436:
11437:
11438:
11439: Eduskunnan puhemiehelle
11440:
11441: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Maatalouden ympäristöohjelmaan 2000-
11442: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, 2006 on nykyohjelman lailla käytettävissä rahoi-
11443: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tusta noin 1,7 miljardia markkaa. Tämän kehyk-
11444: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- sen puitteissa on rahoitettava kaikille viljelijöille
11445: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tarkoitetut perus- ja lisätoimenpiteet sekä erityis-
11446: sen KK 268/1999 vp: tukisopimukset. Laajimmat ympäristövaikutuk-
11447: set on arvioitu saatavan perus- ja lisätoimenpi-
11448: Aikooko hallitus säilyttää pysyvän luo- teillä, joihin osallistuisi työryhmän arvion mu-
11449: mutuen vuoden 1998 tasolla (702 kaan noin 80% viljelijöistä. Erityistukisopimuk-
11450: mklha) taijopa nostaa sitä hallitusohjel- set on tarkoitettu rajatumpiin toimenpiteisiin tai
11451: man ao. tavoitteiden saavuttamiseksi? rajatummalle joukolle viljelijöitä. Luonnonmu-
11452: kaisen tuotannon sopimusten piirissä on tällä het-
11453: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kellä noin 6 % peltoalasta. Työryhmä on arvioi-
11454: vasti seuraavaa: nut alan kehittyvän trendinomaisesti ja lisäänty-
11455: Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryh- vän noin 10 000-15 000 hehtaaria vuodessa.
11456: mä, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus maa- Tällaisella kasvuarviolla luonnonmukaisen tuo-
11457: talouden ympäristötuesta vuosille 2000-2006, tannon ala olisi noin 240 000 hehtaaria v. 2006
11458: jätti ehdotuksensa ministeriölle 28.5.1999. Ky- (noin 10% peltoalasta). Luonnonmukaisen tuo-
11459: seessä oli laajapohjainen työryhmä, jossa oli mu- tannon tukemiseen käytettävä rahamäärä kasvai-
11460: kana edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, si selvästi ja olisi tukikauden loppuun mennessä
11461: ympäristöministeriöstä, maataloustuottaj ista, vuonna 2006 noin 163 miljoonan markkaa. Tämä
11462: maatalousneuvonnasta ja luonnonsuojeluliitosta. on huomattava osa (yli 58 %) erityistukisopi-
11463: Lisäksi työryhmään kuului asiantuntijoina edus- muksiin varattavista määrärahoista.
11464: tajat ympäristötutkimuksesta (vesistötutkimus ja Pysyvän luomutuen taso on määritetty tilamal-
11465: biodiversiteettitutkimus) sekä maataloustutki- lilaskelmilla. Neuvoston asetuksen (EY) N:o
11466: muksesta ja maatalouden taloustutkimuksesta. 1257/1999 (asetus Euroopan maatalouden oh-
11467: Työnsä aikana työryhmä järjesti kuulemiskier- jaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseu-
11468: roksen, jossa saatiin noin 100 lausuntoa valmis- dun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muutta-
11469: teilla olleesta ehdotuksesta. Työryhmä jätti ehdo- misesta ja kumoamisesta) 24 artiklan mukaan
11470: tuksensa maa- ja metsätalousministeriölle yksi- tuki lasketaan ympäristösitoumuksesta aiheutu-
11471: mielisenä. vien tulonmenetysten ja sitoumuksesta aiheutu-
11472: Ehdotettu maatalouden ympäristöohjelma vien lisäkustannusten perusteella. Lisäksi voi-
11473: 2000-2006 jakautuu perustoimenpiteisiin, lisä- daan maksaa kannustinta enintään 20 % edellä
11474: toimenpiteisiin ja erityistukisopimuksiin. Luon- mainittujen määrästä.
11475: nonmukaisen tuotannon tuki olisi, kuten nykyi- Pysyvän luomutuen arviointi on tehty vertaa-
11476: sessäkin ympäristöohjelmassa, erityistukisopi- malla erilaisten kasvinviljelytilojen tuotto- ja
11477: mus. kustannusolosuhteita vakiintuneessa tuotantoti-
11478: lanteessa. Tällöin satotasot ovat luomutuotan-
11479:
11480:
11481: 2
11482: Ministerin vastaus KK 268/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
11483:
11484:
11485: nossa noin neljänneksen alempia kuin tavan- lisia, jolloin ero suomalaisen tavanomaisesti tuo-
11486: omaisessa tuotannossa. Viherlannoitustarve, tetun ruoan ja luomutuotteen välillä ei ole kovin
11487: kompostointi ja tarkastuskustannukset nostavat suun.
11488: tuotantokustannuksia, mutta toisaalta tuottoa Hallitusohjelman mukaan luonnonmukaisen
11489: nostaa luomutuotteista saatava parempi hinta. tuotannon pitkäjänteinen kehittäminen turva-
11490: Tällä perusteella pysyvän tuen tasoksi on lasket- taan. Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen
11491: tu 610 mk/ha. mukaan ehdotus maatalouden ympäristöohjel-
11492: Luomutuotteiden kysyntää tarkasteltaessa on maksi 2000-2006 turvaa luonnonmukaisen tuo-
11493: muistettava, että suomalaiset maataloustuotteet tannon pitkäjänteisen kehittämisen ja alan kas-
11494: ovat laadultaan ja puhtaudeltaan hyviä ja turva!- vun kysyntää vastaavasti.
11495:
11496:
11497: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
11498:
11499: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11500:
11501:
11502:
11503:
11504: 3
11505: KK 268/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministems svar
11506:
11507:
11508:
11509:
11510: Tili riksdagens talman
11511:
11512: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger För miljöprogrammet för jordbruket 2000-
11513: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av 2006 finns liksom för det nuvarande programmet
11514: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk- ca 1, 7 rnrd. mk i tillgänglig finansiering. Finan-
11515: ki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga sieringen av alla bas- och tilläggsåtgärder avsed-
11516: spörsmål SS 268/1999 rd: da för odlare samt av avtalen om specialstöd skall
11517: rymmas inom denna ram. De största miljöeffek-
11518: Amnar regeringen hålla det permanen- tema beräknas uppstå genom bas- och tilläggsåt-
11519: ta stödet för ekaproduktion på 1998 års gärdema, i vilka enligt arbetsgruppens uppskatt-
11520: nivå (702 mk/ha) eller tili och med höja ning ca 80 % av odlama skulle delta. Avtalen om
11521: det för att nå målen i fråga i regerings- specialstöd är ämnade för mera begränsade åtgär-
11522: programmet? der eller för en mera begränsad grupp odlare. För
11523: tillf<illet omfattas ca 6 % av åkerarealen av avtal
11524: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- om ekologisk produktion. Arbetsgruppen har
11525: föra följande: uppskattat att branschen kommer att utvecklas
11526: Den arbetsgrupp som jord- och skogsbruksmini- trendmässigt och öka med ca 10 000-15 000
11527: steriet tillsatt med uppgift att bereda ett förslag hektar per år. Enligt en sådan uppskattning av
11528: till miljöstöd för jordbruket för åren 2000- tillväxten skulle arealen för ekologisk pro-
11529: 2006, lämnade sitt förslag till ministeriet duktion vara ca 240 000 hektar år 2006 (ca 10 %
11530: 28.5.1999. Det var fråga om en bredbasig arbets- av åkerarealen). Beloppet av stödet för ekologisk
11531: grupp med representanter för jord- och produktion skulle växa avsevärt och det skulle i
11532: skogsbruksministeriet, miljöministeriet, lant- slutet av stödperioden år 2006 vara ca 163 milj.
11533: bruksproducentema, lantbruksrådgivningen och mk. Detta är en betydande del (mer än 58%) av
11534: naturskyddsförbundet. Dessutom hörde rep- de anslag som reserveras för avtal om special-
11535: resentanter för miljöforskningen (undersökning stöd.
11536: av vattendragen och biodiversiteten), för lant- Det permanenta stödet för ekologisk produk-
11537: bruksforskningen och för lantbruksekonomiska tion har nivåmässigt definierats med hjälp av en
11538: forskningen till arbetsgruppen. Under arbetets gårdsmodellkalkyl. Enligt artikel 24 i rådets för-
11539: gång ordnade arbetsgruppen en remissrond, som ordning (EG) Nr 1257/1999 (förordning om stöd
11540: resulterade i ca 100 utlåtanden om det förslag från Europeiska utvecklings- och garantifondens
11541: som var under beredning. Arbetsgruppen lämna- för jordbruket (EUGFJ) till utveckling av lands-
11542: de ett enhälligt förslag till jord- och skogsbruks- bygden och om ändring och upphävande av vissa
11543: ministeriet. förordningar) räknas stödet på grundval av in-
11544: Det föreslagna miljöprogrammet för jordbru- komstbortfall och extrakostnader till följd av åta-
11545: ket 2000-2006 är indelat i basåtgärder, tilläggs- gandet att bedriva miljövänligt jordbruk. Därtill
11546: åtgärder och avtal om specialstöd. Stödet för eko- kan betalas högst 20 % av beloppet av de först-
11547: logisk produktion skulle, liksom i det nuvarande nämnda som stimulansåtgärder.
11548: miljöprogrammet vara ett avtal om specialstöd. Uppskattningen av det permanenta stödet för
11549: ekologisk produktion har utförts så att olika växt-
11550:
11551:
11552: 4
11553: Ministems svar KK 268/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
11554:
11555:
11556: odlingsgårdars avkastnings- och kostnadsförhål- lantbruksprodukter är rena och av god kvalitet,
11557: landen i en etablerad produktionssituation har vilket betyder att skillnaden mellan på konven-
11558: jämförts. Härvid är skördenivåema ca en fjärde- tionellt sätt producerad finländsk mat och ekolo-
11559: del mindre i ekologisk produktion än i konventio- giska produkter inte är särskilt stor.
11560: nell produktion. Behovet av gröngödsling, kom- Enligt regeringsprogrammet tryggas en lång-
11561: postering och kontrollkostnadema höjer produk- siktig utveckling av ekoproduktionen. Enligt
11562: tionskostnadema, men å andra sidan höjs lön- jord- och skogsbruksministeriets uppfattning
11563: samheten av det bättre pris som fås för ekolo- tryggar förslaget tili miljöprogram för jordbru-
11564: giskt producerade produkter. På basis av detta ket 2000-2006 den långsiktiga utvecklingen av
11565: har nivån på det permanenta stödet beräknats tili ekologisk produktion så att det motsvarar efter-
11566: 610 mk/ha. frågan av tillväxt inom branschen.
11567: När efterfrågan på ekologiskt odlade produk-
11568: ter granskas, bör man hålla i minnet att finska
11569:
11570:
11571: Helsingfors den 6 juli 1999
11572:
11573: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11574:
11575:
11576:
11577:
11578: 5
11579: KK 269/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
11580:
11581:
11582:
11583:
11584: KIRJALLINEN KYSYMYS 269/1999 vp
11585:
11586: Karhukannan rajoittaminen
11587:
11588:
11589:
11590:
11591: Eduskunnan puhemiehelle
11592:
11593: Riistantutkimuksen mukaan Suomessa elää run- ja mm. Metsästäjäliiton taholta on aiheellisesti
11594: saat tuhat karhuaja määrä on vahvassa kasvussa. vaadittu karhukannan kasvun välitöntä pysäyttä-
11595: Eniten karhuja on keskittynyt maan itärajalle, mistä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi.
11596: mutta niitä elää myös aivan etelässä. Karhut pyr-
11597: kivät normaalitilanteessa välttämään ihmisen lä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11598: heisyyttä, mutta myös erilaiset käyttäytymismal- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
11599: lit ovat mahdollisia. Karhukannasta löytyy myös nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11600: hyökkääviä yksilöitä. Suurpeto-ja erityisesti kar- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11601: hukannan kasvu lisää vääjäämättä Ruokolahden
11602: kaltaisten tapausten todennäköisyyttä. Karhu- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
11603: kannan liian voimakas kasvu lisää turvattomuut- tyä karhukannan kasvun pysäyttämisek-
11604: ta ja on sitä kautta omiaan vaikeuttamaan joka- si ja kansalaisten turvallisuuden var-
11605: miehenoikeuksien hyödyntämistä. Kansalaisten mistamiseksi?
11606:
11607:
11608: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
11609:
11610: Kari Rajamäki /sd
11611: Matti Kangas /vas
11612: Tapio Karjalainen /sd
11613:
11614:
11615:
11616:
11617: Versio 2.0
11618: KK 269/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym. Ministerin vastaus
11619:
11620:
11621:
11622:
11623: Eduskunnan puhemiehelle
11624:
11625: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Maa- ja metsätalousministeriö antoi 23.6.1999
11626: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, määräyksen riistanhoitopiirien myöntämien eräi-
11627: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen den riistaeläinten pyyntilupien sekä alueellisten
11628: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja- kiintiöiden enimmäismääristä ensi metsästyskau-
11629: mäen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- deksi. Määräyksen mukaan karhuja saa metsäs-
11630: sen KK 269/1999 vp: tää itäisellä poronhoitoalueena enintään 21 kpl ja
11631: läntisellä poronhoitoalueena enintään 5 kpl. Li-
11632: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- säksi riistanhoitopiirit saavat myöntää pyyntilu-
11633: tyä karhukannan kasvun pysäyttämisek- pia yhteensä enintään 82 karhun metsästämi-
11634: si ja kansalaisten turvallisuuden var- seen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on ar-
11635: mistamiseksi? vioinut maan karhukannan määräksi ennen ke-
11636: vään lisääntymiskautta 1 022 kpl ja kestäväksi
11637: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- metsästysmääräksi 108 kpl. Ministeriön määrä-
11638: vasti seuraavaa: yksellä nyt sallittava metsästys on siten sama
11639: Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristö- kuin tutkimuslaitoksen arvio kestävästä metsäs-
11640: ministeriön alainen ympäristö- ja luonnonvarain- tysmäärästä. Metsästys painottuu itäiseen Suo-
11641: neuvosto laati syksyllä 1996 ehdotuksen Suo- meen, jossa tarkoituksena on karhukannan mää-
11642: men maasuurpeto kantojen hoidon suuntaviivoik- rän alentaminen. Pohjois-Karjalan riistanhoito-
11643: si vuoteen 2010. Ehdotus pohjautui Suomen sol- piirin alueella metsästettävä enimmäismäärä on
11644: mimiin kansainvälisiin sopimuksiin sekä Suo- 32 karhuaja Kymen riistanhoitopiirin alueella 25
11645: men kansalliseen metsästyslainsäädäntöön ja sen karhua. Sisä-Suomessa metsästyksellä hidaste-
11646: tavoitteena oli suurpetojen elinkykyisten kanto- taan kannan kasvua ja Etelä- ja Länsi-Suomessa
11647: jen säilyttäminen maassamme. Ehdotuksen mu- metsästys sallitaan vain vahinkojen estämistar-
11648: kaan mm. karhukannan kasvu pysäytettäisiin po- koituksessa.
11649: ronhoitoalueella sekä itäisen Suomen alueella, Mahdollisten vahinkotapausten varalta met-
11650: mutta muualla maassa kannan annettaisiin edel- sästäjäorganisaatio jakaa tietoa karhun käyttäy-
11651: leen runsastua. Maa- ja metsätalousministeriö on tymisestä samoin kuin menettelyohjeita karhun
11652: metsästystä ohjatessaan menetellyt toistaiseksi kohtaamisen varalta. Metsästyskauden ulkopuo-
11653: ympäristö- ja luonnonvarainneuvoston ehdotta- lella vahinkojen estämiseksi tapahtuvasta kar-
11654: mien suuntaviivojen mukaisesti. hun tappamisesta poliisi sekä maa- ja
11655: metsätalousministeriö päättävät tapauskohtaises-
11656: ti.
11657:
11658:
11659:
11660: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1999
11661:
11662: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11663:
11664:
11665: 2
11666: Ministems svar KK 269/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
11667:
11668:
11669:
11670:
11671: Tili riksdagens talman
11672:
11673: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Jord- och skogsbruksministeriet utfårdade
11674: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av 23.6.1999 föreskrifter om maximiantalet jaktli-
11675: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari censer för visst vilt som jaktvårdsdistrikten be-
11676: Rajamäki /sd m.fl. undertecknade skriftliga viljar samt om de största regionala kvotema för
11677: spörsmål SS 269/1999 rd: nästa jaktsäsong. Enligt föreskrifterna får högst
11678: 21 björnar fållas i det östra renskötselområdet
11679: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta och högst 5 bjömar i det västra renskötselområ-
11680: för att stoppa björnbeståndets tillväxt det. Därutöver får jaktvårdsdistrikten bevilja
11681: och säkerställa medborgarnas säker- jaktlicenser för sammanlagt högst 82 björnar.
11682: het? Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har uppskat-
11683: tat att landets bjömbestånd före vårens förök-
11684: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ningsperiod omfattar 1 022 bjömar och att det
11685: anföra följande: antal bj ömar som får fållas med tanke på en håll-
11686: Rådet för miljön och naturtillgångama, som ly- bar jakt är 108 st. Den j akt som nu tillåts genom
11687: der under jord- och skogsbruksministeriet och ministeriets föreskrifter är således lika stor som
11688: miljöministeriet, utarbetade hösten 1996 ett för- forskningsinstitutets uppskattning av det antal
11689: slag till riktlinjer för vården av bestånden av sto- som får fållas med tanke på en hållbar jakt. Jak-
11690: ra landrovdjur i Finland fram till år 2010. Försla- ten koncentreras tili Östra Finland där avsikten är
11691: get byggde på de internationella avtal som Fin- att minska björnbeståndet. Ioom Norra Karelens
11692: land har ingått och på den finska nationella jakt- jaktvårdsdistrikt får högst 32 bjömar fållas och
11693: lagstiftningen. Syftet med förslaget var att beva- inom Kymmene jaktvårdsdistrikt högst 25. 1 in-
11694: ra livsdugliga bestånd av stora rovdjur i vårt land. landet bromsas beståndets tillväxt upp genom
11695: Enligt förslaget skall bl.a. bjömbeståndets till- jakten och i södra och västra Finland tillåts jakt
11696: växt stoppas i renskötselområdet och i östra Fin- endast i syfte att förhindra skador.
11697: land, och på andra håll i landet skall beståndet Med tanke på eventuella olyckor ger jägaror-
11698: fortfarande få bli större. 1 samband med styming- ganisationen information om björnens beteende
11699: en av jakten har jord- och skogsbruksministeriet och likaså anvisningar för hur man skall förfara
11700: hittills handlat i enlighet med de riktlinjer som om man möter en björn. Beslut om att en bjöm
11701: rådet för miljön och naturtillgångarna föreslagit. skall avlivas då det inte är jaktsäsong för för-
11702: hindrande av skador fattas av polisen samt jord-
11703: och skogsbruksministeriet från fall tili fall.
11704:
11705:
11706: Helsingfors den 5 juli 1999
11707:
11708: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11709:
11710:
11711:
11712:
11713: 3
11714: KK 27011999 vp- Kyösti Karjula /kesk
11715:
11716:
11717:
11718:
11719: KIRJALLINEN KYSYMYS 270/1999 vp
11720:
11721: Tiede- ja taidekorkeakoulujen sekä ammatti-
11722: korkeakoulujen roolit tulevaisuudessa
11723:
11724:
11725:
11726:
11727: Eduskunnan puhemiehelle
11728:
11729: Korkeakoulujärjestelmämme on kokenut merkit- korkeakoulututkinnot halutaan puristaa samaan
11730: täviä muutoksia kuluvan vuosikymmenen aika- putkeen, jolloin ammattikorkeakouluja muoka-
11731: na. Korkeakoulusektorille on muodostettu tiede- taan yhä enemmän yliopistomaisiksi ja vertailua
11732: ja taidekorkeakoulujen rinnalle käytännönlähei- kandidaatin ja maisterin tutkintoihin lisätään. Tä-
11733: nen ammattikorkeakoulujärjestelmä. Ammatti- hän on viitattu mm. käynnissä olevassa euroop-
11734: korkeakouluverkko alkaa ulkoisilta puitteiltaan palaisessa koulutuksen harmonisaatiokeskuste-
11735: olla valmis, mutta sisällöllisesti on vielä paljon lussa, johon myös Suomi joutunee ottamaan kan-
11736: työtä tehtävänä. Alueelliset erityispiirteet on taa Bolognan konferenssissa.
11737: otettava huomioon ja niiden tarpeisiin vastaava
11738: korkeakoulumuoto vaatii jatkuvaa kehittämistä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11739: Korkeakoulujärjestelmämme on luotu ns. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11740: duaalimallin pohjalle, jossa tiede- ja taidekorkea- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11741: kouluilla on oma merkittävä roolinsa tieteen ja vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11742: tutkimuksen tekijöinä ja ammattikorkeakouluilla
11743: käytännönläheisen korkeakoulututkinnon tar- Mitkä ovat tulevaisuudessa tiede- ja tai-
11744: joajina. dekorkeakoulujen sekä ammattikorkea-
11745: Viime aikoina on käyty keskustelua, jossa koulujen roolit koulutusjärjestelmäs-
11746: duaalimallia on kyseenalaistettu. Keskusteluissa sämme?
11747:
11748:
11749: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
11750:
11751: Kyösti Karjula /kesk
11752:
11753:
11754:
11755:
11756: Versio 2.0
11757: KK 270/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk Ministerin vastaus
11758:
11759:
11760:
11761:
11762: Eduskunnan puhemiehelle
11763:
11764: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa teeltaan ammatillis-käytännöllisiä. Tutkimus- ja
11765: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kehittämistoiminnassa ammattikorkeakoulut har-
11766: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen joittavat lähinnä tuotekehitystoimintaaja ammat-
11767: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Kar- tikorkeakoulujen roolia tukevaa soveltavaa tutki-
11768: julan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- musta. Tutkintorakenteen kehittämiseksi on am-
11769: sen KK 270/1999 vp: mattikorkeakoulujen ammatillisten jatkotutkin-
11770: tojen kehittäminen ollut vireillä.
11771: Mitkä ovat tulevaisuudessa tiede- ja tai- Opetusministeriö on yliopistojen ja ammatti-
11772: dekorkeakoulujen sekä ammattikorkea- korkeakoulujen kanssa käydyissä tulosneuvotte-
11773: koulujen roolit koulutusjärjestelmäs- luissa sopinut yliopistojen ja ammattikorkeakou-
11774: sämme? lujen tehtävästä, profiloitumisesta ja painopiste-
11775: alueista edellä mainitun duaalimallin pohjalta.
11776: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Bolognan julistus ei ota kantaa tutkintojen si-
11777: ti seuraavaa: sältöihin eikä niiden samankaltaistamiseen, vaan
11778: Suomalainen korkeakoulumalli on duaalijärjes- lähinnä kansainvälisen liikkuvuuden ja tutkinto-
11779: telmä, jossa yliopisto ja ammattikorkeakoulu toi- jen vertailtavuuden parantamiseen sekä siihen
11780: mivat rinnakkain. Suomessa yliopistolaitos näh- liittyvään tutkintorakenteiden kehittämiseen.
11781: dään enemmänkin valtakunnallisena ja ammatti- Näin ollen Suomessa ei ole mitään syytä kyseen-
11782: korkeakoulut alueellisena instituutiona. alaistaa duaalimalliin perustuvaa koulutusjärjes-
11783: Yliopistolaissa (645/1997) määritellään yli- telmää. Koulutuspolitiikkaa on pyritty jatkuvasti
11784: opistojen tehtäväksi edistää vapaata tutkimusta kehittämäänjoustavammaksi niin, että koulutuk-
11785: sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä ja antaa sellisia umpiperiä ei olisi. Siirtymisen paitsi alo-
11786: tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yli- jen niin myös eri sektorien kesken tulee olla mah-
11787: opisto-opinnot ovat luonteeltaan tutkimukseen dollista. Kohtuullinen aiempien opintojen hyväk-
11788: perustuvia. Perus- ja soveltava tutkimus sekä tie- silukeminen on siirtymisen edellytys ja tukee Eu-
11789: teellinenjatkokoulutus kuuluvat yliopistojen teh- roopan maissa vallalla olevaa ajattelua elinikäi-
11790: täviin. sen oppimisen mahdollisuuksien tukemisesta.
11791: Ammattikorkeakouluopintojen tarkoituksena Koulutusjärjestelmäämme ja tutkintoraken-
11792: on niistä annetun lain (255/1995) mukaan työelä- teen kehittämistä koskeviin ratkaisuihin valtio-
11793: män ja sen asettamien vaatimusten pohjalta an- neuvosto ottaa yksityiskohtaisemmin kantaa
11794: taa tarpeelliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet päättäessään syyskauden aikana koulutuksen ja
11795: ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimista yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittä-
11796: varten. Ammattikorkeakouluopinnot ovat luon- missuunnitelmasta vuosiksi 1999-2004.
11797:
11798:
11799:
11800: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1999
11801:
11802: Opetusministeri Maija Rask
11803:
11804:
11805:
11806: 2
11807: Ministems svar KK 270/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk
11808:
11809:
11810:
11811:
11812: Tili riksdagens talman
11813:
11814: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger skoloma närmast produktutveckling och tilläm-
11815: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av pad forskning som stöder yrkeshögskolomas roll.
11816: statsrådet översänt följande av riksdagsman En utveckling av de yrkesinriktade påbyggnads-
11817: Kyösti Karjula /cent undertecknade skriftliga examina i yrkeshögskoloma har varit aktuell i
11818: spörsmål SS 270/1999 rd: syfte att utveckla examensstrukturen.
11819: Undervisningsministeriet har i de resultatdis-
11820: Viiken är vetenskaps- och konsthögsko- kussioner som förts med universiteten och yrkes-
11821: lornas samt yrkeshögskolornas framti- högskoloma avtalat om universitetens och yrkes-
11822: da roll i vårt utbildningssystem? högskolomas uppgift, profilering och fokuse-
11823: ringar utgående från ovannämnda tudelade mo-
11824: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dell.
11825: föra följande: Bolognadeklarationen tar inte ställning till ex-
11826: Den finländska högskolemodellen är ett tudelat aminas innehåll eller en harmonisering av dem,
11827: system, där universitet och yrkeshögskolor fun- utan tar närmast fasta på att förbättra den intema-
11828: gerar sida vid sida. 1 Finland ses universitets- tionella rörligheten och möjligheten att jämföra
11829: väsendet mer som en riksomfattande institution examina samt utveckla examensstrukturema i an-
11830: och yrkeshögskoloma som en regional insti- slutning till detta. Det finns därför inga skäl att i
11831: Finland ifrågasätta det utbildningssystem som
11832: tution.
11833: 1 universitetslagen ( 645/ 1997) sägs att univer- baserar sig på den tudelade modellen. Strävan har
11834: siteten har till uppgift att främja den fria forsk- varit att ständigt utveckla utbildningspolitiken i
11835: ningen och den vetenskapliga och konstnärliga en smidigare riktning så att utbildningsmässiga
11836: bildningen och att meddela på forskning grundad återvändsgränder inte existerar. Det skall vara
11837: högsta undervisning. Universitetsstudiema är till möjligt att flytta över från ett område till ett an-
11838: sin natur forskningsbaserade. Grundforskningen nat, men också från en sektor till en annan. Till-
11839: och den tillämpade forskningen samt den veten- godoräknande av tidigare studier i skälig omfatt-
11840: skapliga påbyggnadsutbildningen hör till univer- ning är en förutsättning för rörlighet och stödjer
11841: sitetens uppgifter. den tanke som råder i de europeiska ländema om
11842: Enligt lagen om yrkeshögskolestudier att erbjuda möjlighet tilllivslångt lärande.
11843: (255/ 1995) är syftet med dessa studier att utgåen- Statsrådet kommer mer i detalj att ta ställning
11844: de från arbetslivets krav och kravet på att utveck- till lösningar som gäller utveckling av utbild-
11845: la detta ge de kunskaper och fårdigheter som be- ningssystemet och examensstrukturen under
11846: hövs för att sköta yrkesinriktade expertuppgifter. höstsessionen då det fattar beslut om en plan för
11847: Yrkeshögskolestudiema är till sin natur yrkesin- utveckling av utbildningen och av forskningen
11848: riktade och praktiskt inriktade. Inom forsknings- vid universiteten för åren 1999-2004.
11849: och utvecklingsverksamheten bedriver yrkeshög-
11850:
11851:
11852:
11853: Helsingfors den 13 juli 1999
11854:
11855: Undervisningsminister Maija Rask
11856:
11857: 3
11858: KK 271/1999 vp - Matti Kangas /vas ym.
11859:
11860:
11861:
11862:
11863: KIRJALLINEN KYSYMYS 271/1999 vp
11864:
11865: Katalysaattorin säätäminen pakolliseksi ulko-
11866: mailta tuotaville käytetyille autoille
11867:
11868:
11869:
11870:
11871: Eduskunnan puhemiehelle
11872:
11873: Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ympäristön- jyn osalta liikenteen aiheuttamat päästöt ovat vä-
11874: suojelua sääteleviin sopimuksiin ilmansuojelun hentyneet selvästi 1990-luvun aikana. Tämä voi-
11875: osalta. Liikenne on huomattava ilmaa saastutta- daan suurelta osin katsoa autokannan uusiutumi-
11876: va tekijä, jonka haitallisia vaikutuksia on pyritty senja katalysaattoreiden käytön yleistymisen an-
11877: pienentämään säätämällä tiukat raja-arvot pako- sioksi. Liikennesuoritteen kasvun myötä hiili-
11878: kaasupäästöille. Varsinkin uusimmissa ajoneu- dioksidin ja typpioksiduulin päästömäärät ovat
11879: voissa on katalysaattorit. Kuitenkaan katalysaat- kasvaneet.
11880: tori ei ole pakollinen; sitä ei ole lailla säädetty Taloudellisempien autojen lisääntyminen nä-
11881: pakolliseksi kaikkiin ajoneuvoihin. Ulkomailta kyy esimerkiksi siinä, että vuosina 1989 ja 1997
11882: tuodaan käytettyjä ajoneuvoja, joissa ei usein- polttoaineen kulutus oli samalla tasolla, mutta
11883: kaan ole katalysaattoria. vuonna 1989 suorite sai arvon 0,96, kun taas
11884: Tieliikenteen suorite määritellään siten, että vuonna 1997 suoritteen arvo oli 1,00, eli samalla
11885: tiellä tietyssä aikayksikössä havaittu ajoneuvo- polttoainemäärällä ajettiin enemmän kilometre-
11886: määrä kerrotaan sillä tiejakson pituudella, jolla jä. Johtopäätöksenä on todettava, että pienem-
11887: nämä autot liikkuvat. Kun tämä luku laajenne- mät ja katalysaattorein varustetut ajoneuvot ovat
11888: taan koskemaan koko vuotta, saadaan autojen ympäristölle vähemmän haitallisia kuin suurem-
11889: ajama kilometrimäärä yhteensä vuoden aikana. mat ja ilman katalysaattoria olevat ajoneuvot
11890: Viimeisten 20 vuoden aikana liikennesuoritetta
11891: kuvaavat indeksit ovat kasvaneet. Suoritteen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11892: arvo oli 0,63 vuonna 1980, 0,96 vuonna 1989, sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
11893: 1,00 vuonna 1997 ja vuodeksi 1999 sen arvioi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11894: daan olevan 1,08. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11895: Pakokaasupäästöistä huomattava osa syntyy
11896: sellaisista ajoneuvoista, joissa ei ole katalysaat- Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo
11897: toria. Hiilimonoksidin, hiilivetyjen, typen oksi- ryhtyä katalysaattorin saamiseksi pa-
11898: dien, hiukkasten, metaanin, rikkidioksidin ja lyi- kolliseksi ulkomailta tuotaviin käytettyi-
11899: hin ajoneuvoihin, ja
11900:
11901:
11902:
11903:
11904: Versio 2.0
11905: KK 271/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.
11906:
11907:
11908: onko hallituksen piirissä suunniteltu autojen kustannuksella esimerkiksi ve-
11909: suosia pienempien ja ympäristölle ystä- rohelpotuksin?
11910: vällisempien autojen ostoa suurten
11911:
11912:
11913: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
11914:
11915: Matti Kangas /vas Jaakko Laakso /vas
11916: Mikko Immonen /vas Unto Valpas /vas
11917: Annika Lapintie /vas Matti Huutola /vas
11918: Esko Helle /vas Erkki Pulliainen /vihr
11919: Pertti Turtiainen /vas Pentti Tiusanen /vas
11920:
11921:
11922:
11923:
11924: 2
11925: Ministerin vastaus KK 27111999 vp- Matti Kangas /vas ym.
11926:
11927:
11928:
11929:
11930: Eduskunnan puhemiehelle
11931:
11932: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teröityjen, käytettynä maahantuotavien henkilö-
11933: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, autojen tulee olla vähäpäästöisiä, eli niiden tulee
11934: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen täyttää ns. katalysaattoritason päästövaatimuk-
11935: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan- set.
11936: kaan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Suomen autoverotusta on äskettäin muutettu
11937: myksen KK 27111999 vp: siten, että myös ulkomailta käytettyinä maahan-
11938: tuotaville, vähäpäästöisille bensiinikäyttöisille
11939: Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo henkilöautoille voidaan myöntää 4 500 markan
11940: ryhtyä katalysaattorin saamiseksi pa- vähennys verotusarvosta. Tämä verotusmuutos
11941: kolliseksi ulkomailta tuotaviin käytettyi- suosii selvästi katalysaattorina varustettujen
11942: hin ajoneuvoihin, ja käytettyjen autojen maahantuontia suhteessa
11943: muihin käytettyinä maahantuotaviin autoihin.
11944: onko hallituksen piirissä suunniteltu Suomen nykykäytäntö käytettyinä maahantuo-
11945: suosia pienempien ja ympäristölle ystä- tavien autojen teknisten vaatimusten suhteen on
11946: vällisempien autojen ostoa suurten au- käytännössä niin tiukka kuin EU:n tavaran va-
11947: tojen kustannuksella esimerkiksi vero- paan liikkumisen säännöt sallivat. Suomi ei näitä
11948: helpotuksin? sääntöjä rikkomatta voisi vaatia ulkomailta käy-
11949: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tettyinä tuotaville autoille ankarampien päästö-
11950: ti seuraavaa: määräysten tai muitten teknisten määräysten
11951: täyttämistä kuin mitä Suomessa on ajoneuvon re-
11952: Kansanedustaja Matti Kangas /vas ym. kiinnittää kisteröintihetkellä vaadittu.
11953: kysymyksessään huomiota toisaalta ulkomailta Kysyjän toiseen kysymykseen viitaten voi-
11954: käytettyinä tuotavien autojen ympäristöominai- daan todeta, että Suomen selvästi progressiivi-
11955: suuksiin sekä toisaalta pienten ja ympäristöystä- nen autoverotus jo tällä hetkellä suosii edullisia
11956: vällisten autojen verotuskohteluun. autoja kalliimpien autojen kustannuksella. Edul-
11957: Jotta ulkomailta käytettynä maahantuotu auto liset autot ovat usein myös pienikokoisia ja vä-
11958: voitaisiin rekisteröidä Suomessa, vaaditaan pää- hän polttoainetta kuluttavia, joten kysyjän ehdot-
11959: sääntöisesti kyseisen auton täyttävän ne ajoneu- tamat toimenpiteet on ainakin osittain toteutettu
11960: votekniset vaatimukset, jotka olivat voimassa jo nykyisessä verotusmallissa. Hallitus on lisäksi
11961: Suomessa sinä ajankohtana, kun auto ensimmäi- ottanut ohjelmassaan tavoitteeksi liikennevero-
11962: sen kerran rekisteröitiin ulkomailla. Suomessa on tuksen rakenteen muuttamisen siten, että siinä
11963: henkilöautoille vuoden 1992 alusta asti ollut voi- otettaisiin nykyistä painokkaammin huomioon
11964: massa päästömääräykset, jotka käytännössä edel- ympäristövaikutukset sekä liikenneturvallisuus-
11965: lyttävät bensiiniä polttoaineenaan käyttävissä tekijät Tämän prosessin yhteydessä tullee ajan-
11966: henkilöautoissa kolmitoimikatalysaattorin käyt- kohtaiseksi ottaa uudestaan kantaa myös pienten
11967: tämistä säädettyjen päästötasojen alittamiseksi. ja erityisen ympäristöystävällisten autojen vero-
11968: Siten kaikkien vuonna 1992 ja sen jälkeen rekis- tukselliseen asemaan.
11969:
11970:
11971:
11972: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1999
11973:
11974: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen 3
11975: KK 27111999 vp- Matti Kangas /vas ym. Ministems svar
11976:
11977:
11978:
11979:
11980: Tili riksdagens talman
11981:
11982: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger ler de utsläppskrav som gäller för utsläpp på den
11983: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av s.k. katalysatomivån.
11984: · statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat- Den finska bilbeskattningen har nyligen änd-
11985: ti Kangas /vänst m.fl. undertecknade skriftliga rats så att också från utlandet importerade begag-
11986: spörsmål SS 27111999 rd: nade bensindrivna personbilar som är lågemitte-
11987: rande kan beviljas 4 500 marks avdrag på be-
11988: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta skattningsvärdet. Denna beskattningsändring
11989: för att katalysatorn skall bli obligato- gynnar klart import av begagnade bilar med kata-
11990: risk i begagnade Jordan som importeras lysator i förhållande tili andra importerade be-
11991: från utlandet, och gagnade bilar.
11992: Vad gäller de tekniska kraven på importerade
11993: finns det i regeringskretsar planer på begagnade bilar är finsk praxis idag så sträng
11994: att, tili exempel genom skattelättnader, som bestämmelsema angående fri rörlighet för
11995: gynna köp av mindre och miljövänliga- varor inom EU medger. Finland kunde inte utan
11996: re bilar på bekostnad av stora bilar? att bryta mot bestämmelsema kräva att strängare
11997: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- utsläppsbestämmelser eller andra tekniska be-
11998: föra följande: stämmelser för bilar som importeras begagnade
11999: skall uppfyllas än vad som krävs vid registrering-
12000: Med frågan fokuserar riksdagsman Matti Kangas en av bilen i Finland.
12001: /vänst m.fl. på dels från utlandet importerade be- Med hänvisning tili frågeställarens andra frå-
12002: gagnade bilars miljöegenskaper och dels sättet att ga kan vi konstatera att Finlands klart progressi-
12003: beskatta små och miljövänliga bilar. va bilbeskattning gynnar redan nu förmånligare
12004: För att en från utlandet importerad begagnad bilar på dyrare bilars bekostnad. Förmånliga bi-
12005: bil skall kunna registreras i Finland, krävs i regel lar är ofta mindre och bränslesnålare, varför de
12006: att bilen fyller de fordonstekniska krav som gäl- åtgärder frågeställaren yrkar på åtminstone del-
12007: ler i Finland vid den tidpunkt då bilen första vis är genomförda i den nuvarande beskattnings-
12008: gången registrerades i utlandet. Sedan början av modellen. Regeringen har dessutom i regerings-
12009: 1992 har det i Finland varit i kraft sådana ut- programmet som mål att ändra trafikbeskattning-
12010: släppsbestämmelser för personbilar som i prakti- ens struktur så att den med större eftertryck skall
12011: ken krävde användning av trevägskatalysator i ta hänsyn tili miljöverkningar och trafiksäker-
12012: bensindrivna personbilar för att bilens avgasut- hetsfaktorer. 1 samband med denna process är det
12013: släpp skall ligga under tillåtna utsläppsnivåer. sannolikt att det blir aktuellt att ta ställning ock-
12014: Därmed skall registrerade, begagnade bilar som så till små och särskilt miljövänliga bilars be-
12015: importeras vara lågemitterande så att de uppfyl- skattningsmässiga ställning.
12016:
12017:
12018:
12019: Helsingfors den 30 juni 1999
12020:
12021: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
12022:
12023:
12024: 4
12025: KK 272/1999 vp- Mikko Immonen /vas
12026:
12027:
12028:
12029:
12030: KIRJALLINEN KYSYMYS 272/1999 vp
12031:
12032: Alzheimer-potilaiden lääkehoidon korvaukset
12033:
12034:
12035:
12036:
12037: Eduskunnan puhemiehelle
12038:
12039: Alzheimerin tautia sairastaa Suomessa noin rempi ja kauemmin kestävä hyöty, mitä aiemmin
12040: 100 000 ihmistä, mutta peruskorvattavaa lääket- lääkitys aloitetaan. Hoidon lykkääminen edes
12041: tä saa vain reilut tuhat potilasta. Ilman peruskor- puolella vuodella nopeuttaa taudin etenemistä ja
12042: vausta lääke tulee maksamaan potilaalle 10 000 avun tarvetta. Kela myös vaatii lääkitykseen tau-
12043: markkaa vuodessa. koa vuoden kuluttua lääkityksen aloittamisesta,
12044: Kaikki Alzheimerin tautia sairastavat eivät saa vaikka tänä aikana taudin kehitys pahenee ja po-
12045: lääkkeistään korvausta, vaikka nämä lääkkeet tilaat eivät enää palaa ennalleen. Tämä käytäntö
12046: ovat olleet peruskorvattavia helmikuun alusta toteutetaan säästösyistä, vaikka se on lääketie-
12047: lähtien. Kela on määrännyt, että lääkkeitä saavat teellisten faktojen vastaista. Lääkkeiden ja nii-
12048: määrätä ainoastaan neurologit, joiden määrä on den korvattavuuden saanti pitäisi mahdollistaa
12049: suhteellisen pieni ja joiden vastaanotoille eivät lääkkeiden määräyksestä kirjoitettujen ohjeiden
12050: kaikki potilaat päädy, vaan he hakeutuvat esimer- ja uusimman lääketieteen mukaisesti. Myös lää-
12051: kiksi vanhuuden sairauksien hoitoon erikoistu- kityksen tauotuksen on loputtava.
12052: neille geriatreille.
12053: Lääkkeiden määräyksestä kirjoitetut ohjeet Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12054: ovat epämääräiset, mistä syystä Kelan aluetoi- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12055: mistot tulkitsevat niitä eri tavoin. Korvattavuu- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12056: desta päätettäessä oli tarkoituksena hoitaa eten- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12057: kin lievää ja keskivaikeaa Alzheimerin tautia,
12058: mutta nyt korvataan ensisijaisesti kuitenkin vain Aikooko hallitus varmistaa Alzheimer-
12059: merkittävää toiminnallista haittaa aiheuttava tau- lääkityksen korvattavuuskäytäntöjen
12060: ti eli kun kyseessä on keskivaikea tai vaikea de- muuttamisen Kelassa uusimman lääke-
12061: mentia. Useiden uusien tutkimusten perusteella tieteellisen tutkimuksen mukaiseksi tur-
12062: voidaan todeta, että lääkkeistä saadaan sitä pa- vaten täten inhimillisen hoidon ja tau-
12063: din mahdollisimman hitaan etenemisen?
12064:
12065:
12066: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
12067:
12068: Mikko Immonen /vas
12069:
12070:
12071:
12072:
12073: Versio 2.0
12074: KK 272/1999 vp- Mikko Immonen /vas Ministerin vastaus
12075:
12076:
12077:
12078:
12079: Eduskunnan puhemiehelle
12080:
12081: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa suoritetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia
12082: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydenti-
12083: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen laa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut vakuu-
12084: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Im- tetulle maksamaan.
12085: mosen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Sairausvakuutuslain mukaan lääkkeiden pe-
12086: sen KK 272/1999 vp: ruskorvaus on 50 prosenttia 50 markkaa ylittä-
12087: västä määrästä kultakin ostokerralta. Lääke tulee
12088: Aikooko hallitus varmistaa Alzheimer- suoraan peruskorvattavaksi, kun sille on vahvis-
12089: lääkityksen korvattavuuskäytäntöjen tettu edellä mainittu tukkuhinta. Lääkkeiden eri-
12090: muuttamisen Kelassa uusimman lääke- tyiskorvaus on 75 prosenttia 25 markkaa ylittä-
12091: tieteellisen tutkimuksen mukaiseksi tur- västä määrästä kultakin ostokerralta, kun kysy-
12092: vaten täten inhimillisen hoidon ja tau- myksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairauden
12093: din mahdollisimman hitaan etenemisen? hoidossa tarvittava välttämätön lääke ja 100 pro-
12094: senttia 25 markkaa ylittävästä määrästä, kun ky-
12095: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- symyksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairau-
12096: vasti seuraavaa: den hoidossa tarvittava vaikutustavaltaan kor-
12097: Sairausvakuutuslain perusteella vakuutetulle vaava ja korjaava välttämätön lääke. Valtioneu-
12098: korvataan sairaanhoitona lääkärin määräämät vosto tekee päätöksen edellä tarkoitetuista eri-
12099: lääkkeet ja vaikean sairauden hoitoon tarpeelli- tyiskorvattavuuteen oikeutetuista sairauksista ja
12100: set, lääkärin määräämät ja apteekista tai sairaa- lääkkeistä sairausvakuutuslain mukaisesti.
12101: lasta hankitut kliiniset ravintovalmisteet ja niitä Sairausvakuutuslain 9 §:n 4 momentin mu-
12102: vastaavat tuotteet laissa tarkemmin säädetyin kaan valtioneuvosto päättää myös sairaudet ja
12103: edellytyksin. Sairausvakuutuslain 5 a §:n mu- niiden hoitoon käytettävät merkittävät ja kalliit
12104: kaan korvattavalla lääkkeellä tarkoitetaan lääke- lääkkeet, joiden korvaaminen peruskorvattuna
12105: lain mukaista lääkemääräystä edellyttävää lää- edellyttää erillisselvityksellä osoitettua riittävää
12106: kettä, joka on tarkoitettu joko sisäisesti tai ulkoi- hoidollista tarvetta. Mainitun lainkohdan nojalla
12107: sesti käytettynä parantamaan tai helpottamaan annetun valtioneuvoston päätöksen nro 735/1998
12108: sairautta tai sen oiretta ja jolle on vahvistettu mukaan takriini, donepetsiili, rivastigmiini ja
12109: kohtuullinen, korvausperusteeksi hyväksyttävä muut merkittävät ja kalliit Alzheimerin taudin
12110: tukkuhinta. Tukkuhinnan vahvistaa sosiaali- ja hoidossa käytettävät lääkkeet ovat peruskorvatta-
12111: terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkei- via merkittävää toiminnallista haittaa aiheutta-
12112: den hintalautakunta. vassa Alzheimerin taudissa erityisin käyttöai-
12113: Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan potilaalla hein edellyttäen, että erillisselvityksellä on osoi-
12114: on oikeus saada sairauden perusteella sairausva- tettu riittävä hoidollinen peruste ja muut korvat-
12115: kuutuslain mukaista korvausta tarpeellisen sai- tavuuden edellytykset täyttyvät. Kyseisen val-
12116: raanhoidon kustannuksista. Hoidon tarpeellisuus tioneuvoston päätöksen perusteella
12117: on aina sairaanhoitokorvauksen maksamisen Kansaneläkelaitos päättää, mitkä ovat ne erityi-
12118: edellytyksenä. Lain 6 §:n perusteella korvausta set käyttöaiheet, joilla päätökseen sisältyvien
12119:
12120:
12121: 2
12122: Ministerin vastaus KK 272/1999 vp- Mikko Immonen /vas
12123:
12124:
12125: lääkkeiden korvattavuus on lääketieteellisesti pe- tyksenä on, että hoidon tarpeen on arvioinut ja
12126: rusteltu ottaen huomioon lääkkeiden hoidollinen hoidon on aloittanut neurologian tai geriatrian
12127: arvo, ja millaisella erillisselvityksellä vakuutettu erikoislääkäri ja että potilas sairastaa valtioneu-
12128: voi saada nämä lääkkeet peruskorvattuina. voston päätöksen mukaisesti merkittävää toimin-
12129: Kansaneläkelaitos on 17.11.1998 antanut nallista haittaa aiheuttavaa Alzheimerin tautia,
12130: edellä tarkoitetun päätöksen merkittävien ja kal- jonka erityiset käyttöaiheet on Kansaneläkelai-
12131: liiden lääkkeiden sairausvakuutuslain mukaisis- toksen päätöksessä tarkemmin määritelty. Lääkä-
12132: sa peruskorvauksissa noudatettavista erityisistä rinlausunnossa edellytetään kuvattavan mahdol-
12133: käyttöaiheista ja erillisselvityksistä, joilla riittä- lisesti pidetyn hoitotauon vaikutus oireisiin, mut-
12134: vä hoidollinen peruste osoitetaan. Kyseistä pää- ta hoitotaukoa ei edellytetä pidettäväksi.
12135: töstekstiä on 11.6.1999 tarkistettu Kansaneläke- Lääkelaitoksen hyväksymien, tutkimustie-
12136: laitoksen yhteydessä toimivan sosiaalilääketie- toon perustuvien käyttöaiheiden mukaan kysei-
12137: teellisen neuvottelukunnan lääkejaoston vuonna set lääkkeet on tarkoitettu lievän ja keskivaikean
12138: 1999 tekemän ehdotuksen mukaisesti siten, että Alzheimerin tautiin liittyvän dementian oireen-
12139: Alzheimerin taudin hoidossa käytettävien mer- mukaiseen hoitoon. Kansaneläkelaitoksen mu-
12140: kittävien ja kalliiden lääkkeiden erillisselvityk- kaan tiedossa ei ole sellaisia julkaistuja tieteelli-
12141: sen antajina ja erityisten käyttöaiheiden mukaisi- siä tutkimuksia, joiden mukaan kyseisillä lääk-
12142: na hoidon tarpeen arvioijina ja hoidon aloittajina keillä voitaisiin oireiden lisäksi vaikuttaa Alzhei-
12143: geriatria ja geriatrian erikoislääkäri! ovat neuro- merin taudin etenemiseen.
12144: logiaan ja neurologian erikoislääkäreihin rinnas- Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja
12145: tettavia. Lisäksi päätöstekstiä on tarkennettu hoi- terveysministeriö katsoo, että valtioneuvoston
12146: totauon osalta, koska aiempaa sanamuotoa oli päätös 735/1998 ja sen nojalla annettu voimassa
12147: Kansaneläkelaitoksen saadun tiedon mukaan tul- oleva Kansaneläkelaitoksen tarkennettu päätös
12148: kittu päätöksen tarkoituksen vastaisesti niin, että koskien merkittävien ja kalliiden Alzheimerin
12149: peruskorvausoikeuden jatkaminen edellyttäisi taudissa käytettävien lääkkeiden peruskorvauk-
12150: aina hoitotauon pitämistä. sissa edellytettävistä erillisselvityksistä ja näi-
12151: Edellä esitetyn mukaisesti voimassa olevan den lääkkeiden erityisistä käyttöaiheista ovat uu-
12152: Kansaneläkelaitoksen päätöksen mukaan Alzhei- simman lääketieteellisen tutkimustiedon mukai-
12153: merin taudin hoidossa käytettävien merkittävien sia eikä tämä tutkimustieto anna aihetta päätös-
12154: ja kalliiden lääkkeiden peruskorvauksen edelly- ten muuttamiseen.
12155:
12156:
12157: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1999
12158:
12159: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
12160:
12161:
12162:
12163:
12164: 3
12165: KK 272/1999 vp- Mikko Immonen /vas Ministems svar
12166:
12167:
12168:
12169:
12170: Tili riksdagens talman
12171:
12172: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger kostnaderna för vården skulle ha uppgått för den
12173: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av försäkrade med undvikande av onödiga kostna-
12174: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik- der, men utan äventyrande av den försäkrades
12175: ko Immonen /vänst undertecknade skriftliga hälsa.
12176: spörsmål SS 272/1999 rd: Enligt sjukförsäkringslagen är grundersätt-
12177: ningen för läkemedel 50 % av det belopp som
12178: Å.mnar regeringen se tili att FPA ändrar överstiger 50 mk vid varje inköpstillfålle.
12179: ersättningspraxis i fråga om läkemedel Grundersättning betalas genast när ett sådant par-
12180: för behandling av Alzheimers sjukdom i tipris som anges ovan har fastställts för läkemed-
12181: överensstämmelse med nyaste medicin- let. Specialersättningen för läkemedel är 7 5 % av
12182: ska forskning så att en mänsklig vård det belopp som överstiger 25 mk vid varje in-
12183: och ett så långsamt framskridande av köpstillfålle, då det är fråga om nödvändiga läke-
12184: sjukdomen som möjligt kan tryggas? medel som används vid behandlingen av svåra
12185: och långvariga sjukdomar, och 100% av det be-
12186: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- lopp som överstiger 25 mk vid varje inköpstill-
12187: föra följande: fålle, då det är fråga om nödvändiga läkemedel
12188: Enligt sjukförsäkringslagen betalas till den för- med ersättande eller korrigerande verkan soman-
12189: säkrade ersättning för läkemedel som en läkare vänds vid behandlingen av svåra och långvariga
12190: ordinerat samt för kliniska näringspreparat eller sjukdomar. Statsrådet fattar i enlighet med sjuk-
12191: motsvarande produkter som behövs vid behand- försäkringslagen beslut om ovan avsedda sjukdo-
12192: ling av svår sjukdom, ordinerats av läkare och an- mar och läkemedel som berättigar till special-
12193: skaffats på apotek eller sjukhus under de förut- ersättning.
12194: sättningar som anges närmare i lagen. Enligt Enligt 9 § 4 mom. sjukförsäkringslagen be-
12195: 5 a § sjukförsäkringslagen förstås med läkeme- stämmer statsrådet även de sjukdomar och de be-
12196: del som skall ersättas ett i läkemedelslagen av- tydelsefulla och dyra läkemedel för vilka
12197: sett receptbelagt läkemedel vars ändamål är att grundersättning kan betalas först sedan det ge-
12198: vid invärtes eller utvärtes bruk bota eller lindra nom en särskild utredning visats att tillräckliga
12199: sjukdom eller sjukdomssymtom och för vilket terapeutiska grunder föreligger. Enligt det beslut
12200: har fastställts ett skäligt partipris som kan godtas nr 735/1998 som statsrådet utfårdade med stöd av
12201: som ersättningsgrund. Läkemedelsprisnämnden närnnda lagrum kan för takrin, donepezil, riva-
12202: vid social- och hälsovårdsministeriet fastställer stigmin och andra betydelsefulla och dyra läke-
12203: partipriset. medel som används vid behandling av Alzhei-
12204: Enligt 4 § sjukförsäkringslagen har en patient mers sjukdom som orsakar betydande funktionel-
12205: rätt att vid sjukdom få ersättning enligt sjukför- la men med särskild indikation betalas grunder-
12206: säkringslagen för nödvändiga kostnader för sjuk- sättning, förutsatt att det genom en särskild ut-
12207: vård. Vårdens nödvändighet är en förutsättning redning har visats att tillräckliga terapeutiska
12208: för att ersättning skall betalas för sjukvården. En- grunder föreligger och att de övriga villkoren för
12209: ligt 6 § betalas ersättning till den del, vartill erhållande av ersättning uppfylls. På grundval av
12210:
12211:
12212: 4
12213: Ministerns svar KK 272/1999 vp- Mikko Immonen /vas
12214:
12215:
12216: nämnda statsrådsbeslut beslutar Folkpensionsan- handlingen av Alzheimers sjukdom att vårdbeho-
12217: stalten vilka de särskilda indikationer är som gör vet har bedömts och behandlingen har påbörjats
12218: att ersättningar för läkemedel är medicinskt mo- av en specialist i neurologi eller geriatri och att
12219: tiverade med hänsyn tillläkemedlens terapeutis- patienten, i enlighet med statsrådets beslut, lider
12220: ka värde, och genom en hurudan särskild utred- av Alzheimers sjukdom som orsakar betydande
12221: ning den försäkrade kan få grundersättning för funktionella stömingar men vars särskilda indi-
12222: dessa läkemedel. kationer har definierats närmare i Folkpensions-
12223: Folkpensionsanstalten meddelade den 17 no- anstaltens beslut. I läkarutlåtandet skall de verk-
12224: vember 1998 ett ovan avsett beslut angående de ningar som ett eventuelt avbrott i behandlingen
12225: särskilda indikationer som skall iakttas vid har haft på symtomen beskrivas, men det förut-
12226: grundersättning för betydelsefulla och dyra läke- sätts inte att patienten avbryter behandlingen för
12227: medel enligt sjukförsäkringslagen och de särskil- någon viss tid.
12228: da utredningar som visar att tillräckliga tera- Enligt de indikationer som utgår ifrån forsk-
12229: peutiska grunder föreligger. Denna beslutstext ningsuppgifter och godkänts av Läkemedelsver-
12230: reviderades den 11 juni 1999 i enlighet med ett ket är läkemedlen i fråga avsedda för behandling
12231: förslag framlagt 1999 av socialmedicinska dele- av demenssymtom i anslutning tili lindrig eller
12232: gationens läkemedelssektion, som finns i anslut- halvsvår Alzheimers sjukdom. Folkpensionsan-
12233: ning tili Folkpensionsanstalten, så att geriatri och stalten känner inte tili att det skulle ha publice-
12234: specialister i geriatrijämställs med neurologi och rats några sådana vetenskapliga undersökningar
12235: specialister i neurologi när det gäller att lämna de som visar att dessa läkemedel utöver symtomen
12236: särskilda utredningar över betydelsefulla och skulle kunna påverka sjukdomen Alzheimers
12237: dyra läkemedel som används vid behandlingen framskridande.
12238: av Alzheimers sjukdom och att bedöma behovet Med stöd av vad som anförts ovan anser soci-
12239: av vård enligt särskild indikation och påbörja be- al- och hälsovårdsministeriet att statsrådets be-
12240: handlingen. Dessutom har beslutstexten pre- slut 735/1998 och gällande preciserade beslut
12241: ciserats i fråga om pausen i behandlingen, som Folkpensionsanstalten meddelat med stöd av
12242: eftersom den tidigare formuleringen enligt vad det angående de särskilda utredningar som förut-
12243: Folkpensionsanstalten erfarit har tolkats i strid sätts för erhållande av grundersättning för bety-
12244: med vad som avsetts, så att det alltid skulle för- delsefulla och dyra läkemedel som används vid
12245: utsättas en paus i behandlingen för att rätten tili behandling av Alzheimers sjukdom och de sär-
12246: grundersättning skall fortlöpa. skilda indikationerna för dessa läkemedel över-
12247: I enlighet med vad som relaterats ovan krävs ensstämmer med nyaste medicinska forsknings-
12248: enligt folkpensionsanstaltens beslut för att en pa- uppgifter och dessa uppgifter ger inte anledning
12249: tient skall erhålla grundersättning för betydelse- att ändra besluten.
12250: fulla och dyra läkemedel som används vid be-
12251:
12252:
12253: Helsingfors den 8 juli 1999
12254:
12255: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
12256:
12257:
12258:
12259:
12260: 5
12261: KK 273/1999 vp- Jari Leppä /kesk
12262:
12263:
12264:
12265:
12266: KIRJALLINEN KYSYMYS 273/1999 vp
12267:
12268: Etätyön edistäminen
12269:
12270:
12271:
12272:
12273: Eduskunnan puhemiehelle
12274:
12275: Suomessa arviolta 20 000 mökkiJäistä tekee etä- voitus ovat ongelmia, jotka moni etätyötä halua-
12276: työtä. Etätyötä mökeillä vauhditetaan hankkeel- va kokee vaikeasti hoidettaviksi.
12277: la, jossa on mukana 150 kuntaa eri puolilta Suo- Hallitusohjelmassa sanotaan: "Etäteknolo-
12278: mea. Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on li- gian mahdollisuuksia hyödynnetään työn ja pal-
12279: sätä maaseudun ja saaristoalueiden elinvoimaa velujen tarjoamiseksi. Pyritään poistamaan etä-
12280: sekä tarjota uuden tekniikan suomia mahdolli- työn esteitä ja edistetään aktiivisesti sen mahdol-
12281: suuksia tehdä työtä ilman paikkasidonnaisuutta. lisuuksia."
12282: Etätyö antaa maaseudun vakituisille asukkaille
12283: uusia työmahdollisuuksia ja jarruttaa kiihtyvää Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12284: muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12285: Yritysten etätyö on kuitenkin niin uusi asia, et- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12286: tei lansäädäntö ole pysynyt kehityksessä muka- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12287: na. Verotuskäytäntö on tällä hetkellä sekava. Etä-
12288: työpiste ei ole verottajan mukaan ollut vähennys- Mitä hallitus aikoo tehdä elätyön estei-
12289: kelpoinen, koska sen ikkunasta näkyy järvi (Es- den poistamiseksi, ja
12290: poon verotoimisto). Loma-asunnon muuttami-
12291: nen vakituiseksi asunnoksi, teiden kunto ja kaa- miten hallitus aikoo edistää aktiivisesti
12292: etätyön mahdollisuuksia?
12293:
12294:
12295: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
12296:
12297: Jari Leppä /kesk
12298:
12299:
12300:
12301:
12302: Versio 2.0
12303: KK 273/1999 vp- Jari Leppä /kesk Ministerin vastaus
12304:
12305:
12306:
12307:
12308: Eduskunnan puhemiehelle
12309:
12310: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Jotta tietoliikenne- ja tiedonkäsittelyteknolo-
12311: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, giaan tehdyt investoinnit voidaan hyödyntää pa-
12312: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen rempana kilpailukykynä, tarvitaan muutoksia
12313: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Lepän yritysten toimintatavoissa ja työn organisoinnis-
12314: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sa. Etätyön uusin kehitysvaihe on eräs ilmenty-
12315: 273/1999 vp: mä näistä muutospaineista.
12316: Etätyöhön sovelletaan työ- tai muuta palvelus-
12317: Mitä hallitus aikoo tehdä etätyön estei- suhdelainsäädäntöä palvelussuhteen laadusta
12318: den poistamiseksi, ja riippuen. Vastaavalla tavalla esimerkiksi yrittä-
12319: jänä kotonaan työtä suorittavaan sovelletaan yrit-
12320: miten hallitus aikoo edistää aktiivisesti täjiä koskevia säännöksiä. Työlainsäädännön
12321: etätyön mahdollisuuksia? osalta soveltamisongelmat ovat verrattain vähäi-
12322: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- siä. Mikäli kysymys on työsuhteesta, etätyöhön
12323: vasti seuraavaa: sovelletaan työlainsäädäntöä kuten työsuhteessa
12324: yleensä. Työaikalaki ei kuitenkaan koske etätyö-
12325: Suomessa etätyötä tekee noin 220 000 palkan- tä, jos työ pääosin on luonteeltaan tällaista. Etä-
12326: saajaa, pääosin osa-aikaisesti. Suurin osa etä- työhön sovelletaan kuitenkin pääsääntöisesti
12327: työntekijöistä kuuluu toimihenkilöammatteihin. kaikkia muita, esimerkiksi sairausajan palkkaa
12328: Lisäksi etätyöntekijöiksi voidaan lukea monet it- tai työsuhdeturvaa koskevia työsopimusvelvoit-
12329: senäiset yrittäjät ja freelance-yrittäjät. Etätyöksi teita. Samoin sovelletaan työterveydenhuoltoa,
12330: soveltuu erityisen hyvin kaikki tietotyö, jossa vä- tapaturma- ja eläke- ja työttömyysvakuutusta
12331: littömän henkilökohtaisen kanssakäymisen tarve koskevia säännöksiä, kuten yleensä työsuhteissa.
12332: on vähäinen. Toisaalta etätyönä voidaan pitää Verotuksenkaan osalta etätyö ei poikkea muis-
12333: myös sellaisia työn muotoja, joissa työ sen luon- ta työtilanteista. Kotona olevasta työhuoneesta
12334: teen vuoksi muutoin soveltuu suoritettavaksi aiheutuvat kustannukset voidaan vähentää tulon-
12335: muualla kuin työnantajan osoittamassa työpai- hankkimisvähennyksenä. Myös etätyön tietolii-
12336: kassa. Etätyön määrä on vaihdellut yhteiskunnan kennekustannukset ja vaadittavasta teknisestä
12337: eri kehitys vaiheissa. Työsopimuslain (320/ 1990) laitteistosta aiheutuvat kustannukset ovat vähen-
12338: 11 § viittaa alun alkaen lähinnä tällaisiin tilan- nyskelpoisia samoin perustein ja rajoituksin kuin
12339: teisiin, joissa ei läheskään aina ole kysymys tie- muutkin ansiotulon hankkimisesta aiheutuvat
12340: totekniikan avulla tapahtuvasta tietotyöstä. kustannukset.
12341: Etätyö on joustava työskentelymuoto: työ voi- Etätyön merkitys työ-, alue-, maaseutu-, elin-
12342: daan tehdä työntekijän valitsemassa paikassa ja keino-, ympäristö- ja liikennepolitiikan välinee-
12343: usein myös työntekijälle parhaiten sopivana ai- nä on kiistaton. Etätyö voi myös työnsaantimah-
12344: kana. Etätyön lisääntyminen liittyy olennaisesti dollisuuksia lisäämällä vaikuttaa myönteisesti
12345: kehitykseen kohti tietoyhteiskuntaa, informaa- paitsi vammaisten ja ikääntyvien asemaan myös
12346: tioyhteiskuntaa tai digitaalista taloutta riippuen sukupuolten tasa-arvoon. Tietoliikenneyhteydet
12347: siitä, mitä näkökulmaa tai käsitettä käytetään. voivat monissa tapauksissa korvata päivittäiset
12348:
12349:
12350: 2
12351: Ministerin vastaus KK 273/1999 vp- Jari Leppä /kesk
12352:
12353:
12354: työmatkat ja työ voidaan siirtää sinne, missä se kuntiin, joissa kesäasukkaiden määrä on merkit-
12355: työntekijän perhe-, asunto- tai muista syistä on tävä. Kampanjassa hyödynnetään vapaa-ajan
12356: tarkoituksenmukaisinta suorittaa. Etätyökokei- asumista, työelämän muutoksia ja tietotekniikan
12357: lut ovat osoittaneet, että erityisesti nuoret lapsi- kehitystä. Kampanjan toteuttamista koordinoi
12358: perheet voivat hyötyä näistä mahdollisuuksista. etätyön teemaryhmä ja Turun yliopiston täyden-
12359: Etätyötä on käytetty menetelmänä työelämän nyskoulutuskeskus.
12360: kehittämishankkeissa jo verrattain pitkään. Eu- Työministeriö pyrkii osaltaan yhteistyössä
12361: roopan sosiaalirahaston tuella on toteutettu yli 40 muiden ministeriöiden kanssa hallitusohjelman
12362: etätyöprojektia, joissa on mm. koulutettu pitkäai- mukaisesti siihen, että etätyön edellytykset edel-
12363: kais- ja nuorisotyöttömiä sekä vammaisia tieto- leen paranisivat. Keskeisellä sijalla tässä on etä-
12364: tekniikan käyttöön ja etätyöhön. Lisäksi näissä työtä koskevan tiedon levittäminen. Erityisesti
12365: kokeiluissa on pyritty lisäämään pk-yritysten ja tämä koskee etätyön tuottavuushyötyjä ja sen
12366: niiden henkilöstön kiinnostusta etätyöhön sekä myönteistä vaikutusta työelämän laatuun.
12367: etätyön käyttöönottoon. Työministeriö osallistuu myös Suomen
12368: Valtioneuvoston asettamat kaupunki- ja maa- itsenäisyyden juhlarahasto SITRAn tietoyhteis-
12369: seutupolitiikan yhteistyöryhmät perustivat yh- kuntaa koskevan "Yritysten verkottuminen ja
12370: dessä sisäasiainministeriön johdolla toimivan etätyö" -hankkeen toteuttamiseen yhteistyössä
12371: etätyön teemaryhmän vuonna 1998. Teemaryh- kauppa- ja teollisuusministeriön ja sisäasiainmi-
12372: män keskeisenä tehtävänä on etätyön hankkeista- nisteriön kanssa. Tarkoitus on laajentaa tämän
12373: minen alueellisen kehityksen tukemiseksi sekä hankkeen toteutusta yksittäisillä alueellisilla
12374: etätyötutkimuksen tukeminen. Lisäksi teemaryh- ja/tai yrityskohtaisilla hankkeilla, joiden rahoi-
12375: män tavoitteena on etätyötietouden levittäminen tusta tuetaan ESR:nja Kansallisen työelämän ke-
12376: erityisesti yrityssektorille. Teemaryhmä ja työ- hittämisohjelman varoilla.
12377: ministeriön ESR-projekti, Etätyö muutoksen vä- Etätyön mahdollisuudet lisääntyvät myös atk-
12378: lineenä, ovat tuottaneet yhdessä etätyöoppaan osaamisen yleistymisen myötä. Koululaitoksella
12379: työnantajille. Lisäksi etätyön teemaryhmä on pe- ja vapaalla kansansivistystyöllä on tässä tärkeä
12380: rustanut www-sivut, jotka toimivat paitsi infor- tehtävänsä, jota myös hallitusohjelman mukai-
12381: maatiokanavana myös etätyöntekijöiden ja työn- sesti tuetaan.
12382: antajien kohtauspaikkana. Tarkoitus on lisäksi muun muassa edellä mai-
12383: Sisäasiainministeriön yhteydessä toimiva Saa- nittujen hankkeiden yhteydessä kerätä tietoa niis-
12384: ristoasiain neuvottelukunta on toteuttamassa va- tä mahdollisuuksista, joilla etätyön edellytyksiä
12385: paa-ajan asumiseen liittyvää etätyökampanjaa, vielä voisi parantaa lainsäädäntöteitse tai muilla
12386: jossa on mukana 150 kuntaa eri puolilta Suomea. keinoin. Asia on esillä myös työsopimuslakiko-
12387: Kampanjan tarkoituksena on antaa elinvoimaa miteassa, jonka toimikausi päättyy 31.10.1999.
12388:
12389:
12390: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
12391:
12392: Työministeri Sinikka Mönkäre
12393:
12394:
12395:
12396:
12397: 3
12398: KK 273/1999 vp- Jari Leppä /kesk Ministerns svar
12399:
12400:
12401:
12402:
12403: Tili riksdagens talman
12404:
12405: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger hälle eller digital ekonomi, beroende på ur vil-
12406: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av ken synvinkel man ser på saken eller vilket be-
12407: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari grepp man använder.
12408: Leppä /cent undertecknade skriftliga spörsmål För att investeringarna i teletekniken och data-
12409: SS 273/1999 rd: behandlingsteknologin skall kunna utnyttjas i
12410: form av en bättre konkurrenskraft, behövs änd-
12411: Vad ämnar regeringen göra för att röja ringar i företagens arbetssätt och organiseringen
12412: hindren för distansarbet och av arbete. Distansarbetets nyaste utvecklingssta-
12413: dium är ett uttryck för dessa förändringstryck.
12414: på vilket sätt ämnar regeringen aktivt På distansarbete tillämpas lagstiftning om ar-
12415: främja möjligheterna att iriföra distans- bets- eller andra anställningsförhållanden, bero-
12416: arbete? ende på anställningens art. På företagare som till
12417: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- exempel utför arbete i hemmet tillämpas på mot-
12418: föra följande: svarande sätt de bestämmelser som gäller företa-
12419: gare. Tillämpningsproblemen i fråga om arbets-
12420: Distansarbete utförs i Finland av cirka 200 lönta- lagstiftning är relativt små. Om det är fråga om
12421: gare, huvudsakligen på deltid. Största delen av ett arbetsförhållande, tilllämpas på distansarbete
12422: distansarbetarna verkar inom tjänstemanna- samma lagstiftning som gäller för arbetsförhål-
12423: yrken. Dessutom kan många egenföretagare och landena i allmänhet. Däremot tillämpas arbets-
12424: freelanceföretagare räknas som distansarbetare. tidslagen inte på arbete som huvudsakligen är av
12425: Allt informationsarbete där behovet av direkt distansarbetskaraktär. Alla andra arbetsavtalsför-
12426: personlig kontakt är litet lämpar sig väl för dis- pliktelser såsom t.ex. lön för sjukdomstiden och
12427: tansarbete. Åandra sidan kan till distansarbete anställningsskydd är däremot i regel tillämpliga
12428: hänföras också sådana former av arbete där ar- på distansarbete. Likaså tillämpas bestämmelser-
12429: betet på grund av sin karaktär i övrigt är lämpligt na om företagshälsovård samt olycksfalls-, pen-
12430: att utföras annorstädes än på en arbetsplats som sions- och arbetslöshetsförsäkring på samma sätt
12431: arbetsgivaren anvisat. Antalet distansarbeten har som i anställningsförhållandena i övrigt.
12432: varierat beroende på samhällets utvecklingsfas. Inte heller beskattningen av distansarbete av-
12433: 11 § lagen om arbetsavtal (320/1990) avser från viker från andra former av arbete. Kostnaderna
12434: början i första hand sådana situationer där det för ett arbetsrum i hemmet kan dras av i form av
12435: inte på långt när alltid är fråga om informations- avdrag för inkomstens förvärvande. Också kost-
12436: arbete som utförs med hjälp av datatekniken. naderna för telekommunikation och den tekniska
12437: Distansarbete är en flexibel arbetsform: arbe- apparatur som distansarbetet kräver är avdrags-
12438: tet kan utföras på en arbetsplats som arbetstaga- gilla på samma grunder och begränsningar som
12439: ren själv valt och ofta vid en tidpunkt som bäst gäller för övriga kostnader för inkomstens för-
12440: lämpar sig för arbetstagaren. Ökat distansarbete värvande.
12441: förknippas på ett väsentligt sätt med en utveck- Distansarbetets betydelse som redskap för ar-
12442: ling mot ett kunskapssamhälle, informationssam- bets-, regional-, landsbygds-, närings-, miljö-
12443:
12444:
12445: 4
12446: Ministems svar KK 273/1999 vp- Jari Leppä /kesk
12447:
12448:
12449: och trafikpolitik är obestridlig. I och med att di- ra en kampanj som gäller fritidsboende och som
12450: stansarbete medför flera möjligheter till arbete omfattar 150 kommuner i olika delar av Finland.
12451: inverkar det dessutom positivt på både handikap- Kampanjen syftar tili att ge livskraft åt kommu-
12452: pade och äldre personers ställning och på jäm- ner där antalet sommargäster är betydande. I
12453: ställdheten mellan könen. Teleförbindelserna samband med kampanjen utnyttjas fritidsboen-
12454: kan i många fall ersätta dagliga arbetsresor och de, förändringar i arbetslivet och utvecklingen
12455: arbetet kan flyttas tili en plats där det, bl.a. med inom informationstekniken. Kampanjen koordi-
12456: tanke på arbetstagarens familje-, bostads- och neras av temagruppen för distansarbete och fort-
12457: andra förhållanden är ändamålsenligast att ut- bildningscentralen vid Åbo universitet.
12458: föra. Försök med distansarbete har visat att i syn- Arbetsministeriet arbetar i samråd med de öv-
12459: nerhet unga barnfamiljer kan dra nytta av dessa riga ministerieroa för att enligt regeringspro-
12460: möjligheter. grammet ytterligare förbättra förutsättningarna
12461: Olika projekt för utveckling av arbetslivet har för distansarbete. En central roll här spelar spri-
12462: redan länge använt distansarbete som metod. dande av information om distansarbete. Detta
12463: Med hjälp av stöd från Europeiska socialfonden gäller i synnerhet distansarbetets produktivitets-
12464: har man genomfört över 40 distansarbetsprojekt, fördelar och dess positiva verkningar på arbetsli-
12465: i vilka bl.a. långtids- och ungdomsarbetslösa per- vets kvalitet. Arbetsministeriet samarbetar också
12466: soner samt handikappade har utbildats för di- med handels- och industriministeriet och inrikes-
12467: stansarbete och användning av datateknik. Dessa ministeriet då det gäller att verkställa Fonden för
12468: försök har dessutom gått ut på att öka små och Finlands självständighet SITRA:s projekt om in-
12469: medelstora företags och deras personals intresse formationssamhället som gäller distansarbete
12470: för och vilja att införa distansarbete. och nätverksbildning mellan företag. Avsikten är
12471: De av statsrådet tillsatta samarbetsgrupperna att bredda genomförandet av detta projekt ge-
12472: för stads- och landsbygdspolitik inrättade år 1998 nom enskilda regionala och/eller företagsvisa
12473: en temagrupp för distansarbete som verkar under projekt, som finansieras med stöd av medel från
12474: ledning av inrikesministeriet. Ett centralt upp- ESF och det nationella projektet för utvecklande
12475: drag för temagruppen är projektering av distans- av arbetslivet.
12476: arbete och stödjande av forskningen kring di- Möjligheterna tili distansarbete förbättras i
12477: stansarbete. Dessutom strävar temagruppen efter och med ökad ADB-kunnighet. Skolväsendet och
12478: att sprida kännedom om distansarbete särskilt tili det fria folkbildningsarbetet har härvid en viktig
12479: föratagssektorn. Temagruppen och arbetsminis- uppgift, som man också enligt regeringsprogram-
12480: teriets ESF-projekt Etätyö muutoksen välineenä met aktivt stöder.
12481: (Distansarbete som ett medel för förändringen), Man har dessutom för avsikt att bland annat i
12482: har tillsammans producerat en handbok om di- samband med nämnda projekt samla information
12483: stansarbete för arbetsgivare. Temagruppen för om eventuella ytterligare möjligheter att genom
12484: distansarbete har dessutom startat särskilda lagstiftning eller på annat sätt förbättra förutsätt-
12485: www-sidor, som utgör både en informations- ningrana för distansarbete. Frågan tas upp också
12486: kanal och ett mötesforum för distansarbetare och vid arbetsavtalskommitten vars tid går ut den 31
12487: arbetsgivare. oktober 1999.
12488: Skärgårdsdelegationen som verkar i anslut-
12489: ning till inrikesministeriet håller på att genomfö-
12490:
12491:
12492: Helsingfors den 6 juli 1999
12493:
12494: Arbetsminister Sinikka Mönkäre
12495:
12496:
12497: 5
12498: KK 274/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk
12499:
12500:
12501:
12502:
12503: KIRJALLINEN KYSYMYS 274/1999 vp
12504:
12505: Ruokojärvi-Lohiniva-tien peruskorjaus ja
12506: päällystäminen
12507:
12508:
12509:
12510:
12511: Eduskunnan puhemiehelle
12512:
12513: Kolarin kunnan Sieppijärveltä Rovaniemen maa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12514: laiskunnan Lohioivaan menevä maantie on tär- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12515: keä kauttakulkutie matkustettaessa Koiarista Ro- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12516: vaniemelle ja Lapin itäosiin. Tie on aikaisemmin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12517: päällystetty Sieppijärveltä Ruokojärvelle saak-
12518: ka. Tarkoitus oli jatkaa välittömästi Lohioivaan Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
12519: asti, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut. Tie- tyä Ruokojärvi-Lohiniva-tien perus-
12520: osuus Ruokojärveltä eteenpäin kaipaa pikaista korjaamiseksi ja päällystämiseksi?
12521: peruskorjausta ja päällystämistä.
12522:
12523:
12524: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
12525:
12526: Ossi Korteniemi /kesk
12527:
12528:
12529:
12530:
12531: Versio 2.0
12532: KK 274/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk Ministerin vastaus
12533:
12534:
12535:
12536:
12537: Eduskunnan puhemiehelle
12538:
12539: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Maantien 9361 osuus Sieppijärvi-Ruokojär-
12540: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, vi on 1980-luvulla peruskorjattuja päällystetty ja
12541: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sen päällyste on uusittu vuonna 1995. Ruokojär-
12542: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Korte- ven-Lohioivan osuus on sorapintainen. Sen pi-
12543: niemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tuus on 24 kilometriä ja liikenteen määrä tiellä on
12544: sen KK 27 4/1999 vp: keskimäärin 150 autoa vuorokaudessa. Tällä tie-
12545: jaksolla on rekisteröity kolme henkilövahinkoon
12546: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- johtanutta onnettomuutta.
12547: tyä Ruokojärvi-Lohiniva-tien perus- Lapin tiepiiri on aikoinaan laatinut tiesuunni-
12548: korjaamiseksi ja päällystämiseksi? telman Ruokojärvi-Lohiniva-tien sorapintaisen
12549: osuuden parantamiseksi ja päällystämiseksi.
12550: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Suunnitelma ei kuitenkaan ole enää lainvoimai-
12551: vasti seuraavaa: nen. Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioi-
12552: Maantie 9361 ulottuu Kolarin Sieppijärveltä Ro- tu noin 20 miljoonaksi markaksi. Hanke ei tällä
12553: vaniemen maalaiskuntaan ja Kittilän rajalla si- hetkellä sisälly Lapin tiepiirin lähivuosien toi-
12554: jaitsevaan Lohinivaan. Tie on luokiteltu yhdys- mintasuunnitelmaan, koska vuoroaan odottavat
12555: tieksi, eikä sillä ole laajaa verkollista merkitystä monet kiirelliset tiehankkeet, joissa tien kunto on
12556: kuntien väliselle liikenteelle, kuten esimerkiksi huonompi ja liikenteellinen merkitys on suurem-
12557: samansuuntaisilla teillä 939 Kolari-Kittilä, 935 pi kuin Ruokojärvi-Lohiniva-tien.
12558: Pello-Meltaus ja 83 Pello-Rovaniemi.
12559:
12560:
12561: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1999
12562:
12563: Liikenneministerin sijainen
12564: Ministeri Kimmo Sasi
12565:
12566:
12567:
12568:
12569: 2
12570: Ministems svar KK 274/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk
12571:
12572:
12573:
12574:
12575: Tili riksdagens talman
12576:
12577: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Kolari-Kittilä, 935 Pello-Meltaus och 83 Pello-
12578: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av Rovaniemi, som går i samma riktning.
12579: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ossi Sträckan Sieppijärvi-Ruokojärvi av landsväg
12580: Korteniemi /cent undertecknade skriftliga spörs- 9361 reparerades och belades på 1980-talet och
12581: mål SS 274/1999 rd: dess beläggning har fömyats 1995. Sträckan Ru-
12582: okojärvi-Lohiniva är grusbelagd. Dess längd är
12583: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta 24 km och trafiken är i genomsnitt 150 bilar per
12584: för att reparera och belägga vägen mel- dygn. På detta vägavsnitt har tre olyckor registre-
12585: lan Ruokojärvi och Lohiniva? rats som lett tili personskador.
12586: Lapplands vägdistrikt har en gång gjort upp en
12587: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vägplan för reparation och beläggning av det
12588: föra följande: grusbelagda avsnittet av vägen mellan Ruokojär-
12589: Landsväg 9361 sträcker sig från Sieppijärvi i vi och Lohiniva. Planen har dock inte längre laga
12590: Kolari korumun tili Lohiniva i Rovaniemi lands- kraft. Projektets totala kostnader har uppskattats
12591: kommun på gränsen tili Kittilä. Vägen har klassi- tili ca 20 milj. mk. Projektet ingår inte för tilifål-
12592: ficerats som förbindelseväg och den har inte nå- let i Lapplands vägdistrikts verksamhetsplan för
12593: gon stor betydelse för trafiknätverket mellan de närmaste åren, eftersom många brådskande
12594: kommunema i motsats tili t.ex. vägama 939 projekt väntar på sin tur, där vägamas skick är
12595: särnre och trafikens betydelse större än på vägen
12596: mellan Ruokojärvi och Lohiniva.
12597:
12598:
12599:
12600: Helsingforsden 9 juli 1999
12601:
12602: Ställföreträdare för trafikministem
12603: Minister Kimmo Sasi
12604:
12605:
12606:
12607:
12608: 12 200656
12609: 3
12610: KK 275/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
12611:
12612:
12613:
12614:
12615: KIRJALLINEN KYSYMYS 275/1999 vp
12616:
12617: Liikennerajoitukset yleisillä teillä
12618:
12619:
12620:
12621:
12622: Eduskunnan puhemiehelle
12623:
12624: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan liiken- voitaisiin määrätä myös liikenneturvallisuuspe-
12625: nettä voidaan rajoittaa yleisellä tiellä nopeusra- rustein mainitun esimerkin mukaisissa tapauksis-
12626: joitusten lisäksi vain ns. teknisistä syistä eli sil- sa, joita lienee maassa useitakin. Liikenneturval-
12627: loin, kun tien kunto edellyttää paino- tai muita ra- lisuus sekä erityisesti lasten ja vanhusten kevyen
12628: joituksia. liikenteen turvallisuus on ollut vahvasti esillä lii-
12629: Esimerkiksi Jyväskylän lähistöllä on ns. kennepolitiikassa. Tälläkin perusteella muutos
12630: Ruokkeen tie, jonka varrella on runsaasti asutus- tuntuisi perustellulta.
12631: ta ja kevyttä liikennettä ilman, että tiellä olisi ke-
12632: vyen liikenteen väylää riittävällä pituudella. Ke- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväj ärj estyk-
12633: vyen liikenteen väylän rakentaminen on maasto- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12634: olosuhteiden vuoksi melko kallista ja toteutunee tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12635: vasta vuosien kuluttua. Tietä käyttää oikotienä vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12636: suuri määrä raskasta rekkaliikennettä, mm. puu-
12637: tavararekat, vaikka Jyväskylän ohi kulkee erin- Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
12638: omainen ja kalliisti rakennettu moottoritie. lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
12639: Liikenneturvallisuussyistä olisi perusteltua, raskaan liikenteen läpikulkua voidaan
12640: että raskas läpikulkuliikenne voitaisiin siirtää ko- lain estämättä rajoittaa liikenneturvalli-
12641: konaan turvalliselle moottoritielle, kun tällainen suusperustein sellaisilla yleisillä teillä,
12642: vain hieman pitempi vaihtoehtoinen tieyhteys joilla ei ole riittävää kevyen liikenteen
12643: kerran on olemassa. väylästöä ja joille on vaihtoehtoinen tie-
12644: Yleisistä teistä annettua lakia tai tieliikenne- yhteys?
12645: lakia tulisi muuttaa siten, että liikennerajoituksia
12646:
12647:
12648: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
12649:
12650: Toimi Kankaanniemi /skl
12651:
12652:
12653:
12654:
12655: Versio 2.0
12656: KK 275/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl Ministerin vastaus
12657:
12658:
12659:
12660:
12661: Eduskunnan puhemiehelle
12662:
12663: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Kirjallisen kysymyksen perusteluissa esimer-
12664: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kiksi on otettu raskasta läpikulkuliikennettä kos-
12665: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kevan rajoituksen saaminen Ruokkeen paikallis-
12666: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kan- tielle 16685, joka yhdistää valtatien 18 (23) Jy-
12667: kaanniemen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysy- väskylän länsipuolelta valtatiehen 4 Jyväskylän
12668: myksen KK 275/1999 vp: pohjoispuolelle.
12669: Ruokkeen paikallistien kautta ajettava osuus
12670: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin on melkein 10 kilometriä lyhyempi kuin valta-
12671: lainsäädännön muuttamiseksi siten, että tien kautta ajettaessa. Ruokkeen yhdeksän kilo-
12672: raskaan liikenteen läpikulkua voidaan metrin pituisen paikallistien kautta kulkee myös
12673: lain estämättä rajoittaa liikenneturvalli- osa ylikorkeiden kuljetusten reittiä Jyväskylän
12674: suusperustein sellaisilla yleisillä teillä, ohi. Tien liikennemäärä valtatien 18 päässä on
12675: joilla ei ole riittävää kevyen liikenteen 1 300 autoa ja tien toisessa päässä lähes 6 000
12676: väylästöä ja joille on vaihtoehtoinen tie- autoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus
12677: yhteys? tien liikennemäärästä on 100- 140 autoa vuoro-
12678: kaudessa. Kevyen liikenteen väylää on vilkkaim-
12679: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- malla ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen
12680: vasti seuraavaa: osuudella Palokan päässä noin nelisen kilomet-
12681: Tielainsäädännön peruslähtökohta on, että ylei- riä. Tiellä noudatettava nopeusrajoitus on pää-
12682: set tiet ovat kaikkea tieliikennelainsäädännön asiallisesti 60 kilometriä tunnissa, joillakin koh-
12683: mukaista liikennettä varten. Yleisen tien käyt- din 50 kilometriä tunnissa. Tien sillä osuudella,
12684: töön kohdistuvista rajoituksista päätetään tielain jolla ei ole kevyen liikenteen väylää, on vuosien
12685: säännösten mukaisesti. Rajoitusten merkitsemi- 1994- 1998 aikana tapahtunut yksi loukkaantu-
12686: sessä on noudatettava tieliikennelakia ja sen no- miseen johtanut onnettomuus, kun kuorma-auto
12687: jalla annettuja säännöksiä. Liikennemerkit ja suistui tieltä.
12688: muut liikenteen ohjauslaitteet asettaa yleiselle Keski-Suomen tiepiiri on todennut selvityk-
12689: tielle Tielaitos tieliikennelain 51 §:n mukaisesti. sissään, että Ruokkeentielle tulisi lähitulevaisuu-
12690: Tielaitos voi päättää ajoneuvotyyppikohtaisis- dessa rakentaa lisää kevyen liikenteen väylää ja
12691: ta tai kevyttä liikennettä koskevista pysyvistä lii- myöhemmin koko tie olisi linjattava uudelleen.
12692: kennerajoituksista tiesuunnitelman yhteydessä. Kumpikaan hanke ei kuitenkaan ole lähivuosien
12693: Liikennerajoituksista voidaan päättää myös ohjelmassa.
12694: muulloin kuin tien tekemisen yhteydessä noudat- Liikenneministeriö toteaa vielä, että yleiset
12695: tamalla tiesuunnitelmasta säädettyä käsittelyme- tiet ovat kaikkea tielain säännösten mukaista lii-
12696: nettelyä. Asemakaava-alueella on kuitenkin kennettä varten, ja etteivät tieliikennelainsäädän-
12697: mahdollisuus varata - siis myös kaavan mukai- nön määräykset ole esteenä kirjallisessa kysy-
12698: nen yleinen tie - liikenteellisiin erityistarkoi- myksessä tarkoitettujen ajorajoitusten määräämi-
12699: tuksiin tieliikennelain 52 §:n nojalla. selle ja niiden merkitsemiselle liikennemerkein.
12700:
12701:
12702:
12703: 2
12704: Ministerin vastaus KK 275/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
12705:
12706:
12707: Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1999
12708:
12709: Liikenneministerin sijainen
12710: Ministeri Kimmo Sasi
12711:
12712:
12713:
12714:
12715: 3
12716: KK 275/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl Ministems svar
12717:
12718:
12719:
12720:
12721: Tili riksdagens talman
12722:
12723: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger ensstämmer med planen för speciella trafikända-
12724: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av mål.
12725: statsrådet översänt följande av riksdagsman Toi- 1 motiveringen till spörsmålet har som exem-
12726: mi Kankaanniemi /fkf undertecknade skriftliga pel tagits begränsning av den tunga transittrafi-
12727: spörsmål SS 27511999 rd: ken på bygdeväg 16685 i Ruoke, som förenar
12728: riksväg 18 (23) väster om Jyväskylä med riksväg
12729: imnar regeringen vidta åtgärder för att 4 norr om staden.
12730: ändra lagstiftningen så att tung genom- Den sträcka som körs längs bygdevägen i
12731: fartstrajik av trafiksäkerhetsskäl utan Ruoke är nästan 10 kilometer kortare än den del-
12732: hinder av lagen kan begränsas på såda- sträcka som körs längs riksvägen. Också en del
12733: na allmänna vägar, vilka inte har till- av de mycket höga transporteroa som har rutten
12734: räckligt med trajikleder för lätt trajik förbi Jyväskylä kör längs den 9 kilometer långa
12735: och tili vilka en alternativ vägförbindel- bygdevägen i Ruoke. Trafikmängden längs vä-
12736: se leder? gen i ändan mot riksväg 18 är 1 300 bilar per
12737: dygn och i andra ändan nästan 6 000 bilar per
12738: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dygn. Andelen tung trafik av trafikmängden
12739: föra följande: 1ängs vägen är 100-140 bilar per dygn. Trafikle-
12740: Utgångspunkten för väglagstiftningen är att all- den för lätt trafik är livligast i den ända där
12741: männa vägar är till för all trafik som överens- Palokka ligger på den ca fyra kilometer långa
12742: stämmer med vägtrafiklagstiftningen. De be- etappen där fordon och lätt trafik fårdas. Hastig-
12743: gränsningar som gäller användningen av allmän- hetsbegränsningen på vägen är för det mesta 60
12744: na vägar fastställs i enlighet med bestämmelser- kilometer i timmen, på vissa ställen 50 kilometer
12745: na i väglagen. Då begränsningar märks ut bör i timmen. På det vägavsnitt som inte har någon
12746: man följa vägtrafiklagen och de bestämmelser trafikled för lätt trafik har det under åren 1994-
12747: som utfårdats med stöd av lagen. Trafikmärken 1998 inträffat en olycka med personskador som
12748: och övriga trafikanordningar uppsätts på allmän följd när en lastbil körde av vägen.
12749: väg av vägverket i enlighet med 51 § vägtrafik- Mellersta Finlands vägdistrikt har konstaterat
12750: lagen. isin utredning att det inom den närmaste framti-
12751: Vägverket kan i samband med uppgörandet av den borde byggas mera trafikleder för lätt trafik
12752: vägplanen fatta beslut om de bestående trafikbe- längs Ruokevägen och att hela vägen på sikt bor-
12753: gränsningar som skall gälla olika fordonstyper de stakas ut på nytt. lngetdera projektet är ändå
12754: eller lätt trafik. Beslut om trafikbegränsningar med i programmet för de närmaste åren.
12755: kan också fattas vid något annat tillfålle än i sam- Trafikministeriet konstaterar ytterligare att de
12756: band med att en väg byggs genom att följa det allmänna vägarna är till för all trafik som över-
12757: förfarande med behandling som bestämts i fråga ensstämmer med bestämmelserna i väglagen och
12758: om vägplaner. På stadsplaneområden är det att bestämmelserna i vägtrafiklagstiftningen inte
12759: emellertid möjligt att med stöd av 52 § vägtra- utgör något hinder för fastställande av de körbe-
12760: fiklagen också reservera en allmän väg som över-
12761:
12762: 4
12763: Ministems svar KK 275/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
12764:
12765:
12766: gränsningar som avses i spörsmålet och utmär-
12767: kande av dem med trafikmärken.
12768:
12769:
12770: Helsingforsden 13 juli 1999
12771:
12772: Ställföreträdare för trafikministem
12773: Minister Kimmo Sasi
12774:
12775:
12776:
12777:
12778: 5
12779: KK 276/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd
12780:
12781:
12782:
12783:
12784: KIRJALLINEN KYSYMYS 276/1999 vp
12785:
12786: Vuokratyö yleissitovuussuojan piiriin
12787:
12788:
12789:
12790:
12791: Eduskunnan puhemiehelle
12792:
12793: Työssä olevasta työvoimasta noin yksi prosentti min turvattua ja vuokratyön teettämisessä nouda-
12794: on tällä hetkellä nk. vuokratyösuhteessa (varsin- tettaisiin samoja palkka- ja muita työsuhteen eh-
12795: kin ravintola-alalla vuokratyö on yleistynyt), jos- toja kuin käyttäjätyönantajan palveluksessa.
12796: sa työntekijän varsinainen työnantaja on eri taho
12797: kuin työsuoritusta tarvitseva vuokraaja- eli käyt- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12798: täjätyönantaja. Vuokratyön osuus on ollut viime sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12799: vuosina kasvussa ja esim. EU:n määräaikaistyö- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12800: tä koskeva sopimus on rajannut vuokratyön sopi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12801: muksen ulkopuolelle.
12802: Turun käräjäoikeus on ratkaissut mm. Ryhtyykö hallitus pikaisesti toimenpitei-
12803: HRHL:n kanteen siitä, täytyykö työvoiman siin esim. esittämällä työlainsäädännön
12804: vuokraajan noudattaa ravintola-alan sopimusta muutosta, jolla vuokratyösuhteissa ole-
12805: yleissitovana, kun työvoimaa vuokrataan hotel- vien työsuhteet ja niiden ehdot tulisivat
12806: liin tai ravintolaan. Turun käräjäoikeuden mie- nykyistä paremmin turvattua ja vuokra-
12807: lestä ei tarvinnut. työn teettämisessä noudatettaisiin sa-
12808: Siksi olisikin perusteltua muuttaa työsopimus- moja palkka- ja muita työsuhteen ehtoja
12809: lakia niin, että vuokratyösuhteissa olevien työ- kuin käyttäjätyönantajan palvelukses-
12810: suhteet ja niiden ehdot tulisivat nykyistä parem- sa?
12811:
12812:
12813: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
12814:
12815: Marjaana Koskinen /sd
12816:
12817:
12818:
12819:
12820: Versio 2.0
12821: KK 276/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd Ministerin vastaus
12822:
12823:
12824:
12825:
12826: Eduskunnan puhemiehelle
12827:
12828: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa vat vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen välil-
12829: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, lä siten, että varsinaisena työnantajana oleva
12830: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vuokrausyritys on yleisvastuussa velvoitteista ja
12831: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana käyttäjäyritys siltä osin, kuin se käyttää työnan-
12832: Koskisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tajan johto- ja valvontaoikeutta työntekijään näh-
12833: sen KK 276/1999 vp: den.
12834: Työsopimuslain 17 §:n mukaan työnantajan
12835: Ryhtyykö hallitus pikaisesti toimenpitei- on noudatettava vähintään niitä palkka- ja muita
12836: siin esim. esittämällä työlainsäädännön ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä
12837: muutosta, jolla vuokratyösuhteissa ole- rionastettavasta työstä asianomaisen alan ylei-
12838: vien työsuhteet ja niiden ehdot tulisivat seksi katsottavassa työehtosopimuksessa on
12839: nykyistä paremmin turvattua ja vuokrat- määrätty. Myös vuokratyösuhteissa sovelletta-
12840: yön teettämisessä noudatettaisiin samo- vien ehtojen vähimmäistaso määräytyy näin ol-
12841: ja palkka- ja muita työsuhteen ehtoja len yleissitovan työehtosopimuksen aineellisen
12842: kuin käyttäjätyönantajan palvelukses- sisällön mukaan. Yleissitovaa työehtosopimusta
12843: sa? koskevan sääntelyn tarkoituksena on turvata
12844: kaikkien työntekijöiden vähimmäistyöehdot.
12845: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Vuokratyön osalta ei kuitenkaan ole käytän-
12846: vasti seuraavaa: nössä ollut aina selvää, määräytyykö säännöksen
12847: Vuokratyöntekijöiden määrä on lamavuosista al- tarkoittama asianomainen ala vuokraustoimintaa
12848: kaen ollut kasvussa. Selvitysten mukaan vuokra- harjoittavan työnantajan oman alan vai sen käyt-
12849: työntekijöiden määrän voidaan tällä hetkellä ar- täjäyrityksen alan mukaan, jossa vuokratyönteki-
12850: vioida olevan noin 15 000. Säännönmukaisessa jä kulloinkin työskentelee. Oikeuskirjallisuudes-
12851: ansiotyössä olevia vuokratyöntekijöitä arvioi- sa ja oikeudellisissa asiantuntijalausunnoissa on
12852: daan olevan noin 11 000, eli 1,5 prosenttia työ- esitetty vastakkaisia näkemyksiä. Yleissitovuus-
12853: voimasta. Vuokratyön käyttäminen on siten suo- säännöksen tavoitteena on säädellä työsuhteessa
12854: malaisissa yrityksissä edelleen suhteellisen vä- sovellettavat vähimmäistyöehdot niillä aloilla,
12855: häistä. Vuokrausliikkeitä on noin 150, joista yli joilla on solmittu yleissitovaksi katsottu työehto-
12856: 70 on ohjelmatoimistoja. sopimus. Yleissitovuussäännöksellä on siten
12857: Vuokratyöntekijään sovelletaan työlainsää- vahva kytkentä kullakin työntekoalalla noudatet-
12858: däntöä samoin perustein kuin muihinkin työnte- taviin vähimmäisehtoihin. Kuten kysymyksessä
12859: kijöihin. Vuokratyöntekijät ovat vuokrausyrityk- mainittu käräjäoikeuden ratkaisu osoittaa, ei
12860: sen palveluksessa, mutta tekevät työtä niin sano- tämä tulkinta kuitenkaan ole yksiselitteisesti työ-
12861: tulle käyttäjäyritykselle. Vuokratyöntekijän työ- sopimuslaista johdettavissa.
12862: suhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön, Nykyistä oikeustilaa ei voida pitää selkeyden
12863: työehtosopimusten sekä työnantajan ja työnteki- ja oikeusvarmuuden kannalta tyydyttävänä.
12864: jän välillä sovittujen ehtojen mukaan. Vuokra- Myös eduskunta kiinnitti asiaan huomiota vas-
12865: työsuhteisiin liittyvät työnantajavastuut jakautu- tauksessaan hallituksen esitykseen eräistä epä-
12866:
12867:
12868: 2
12869: Ministerin vastaus KK 276/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd
12870:
12871:
12872: tyypillistä työtä koskevista lainmuutoksista (HE ottaa huomioon myös sellaiset työntekotilanteet,
12873: 78/1996 vp). Vastaukseen sisältyvän nimenomai- joissa työntekijä tekee työtä käyttäjäyritykselle,
12874: sen lausuman (EV 24511996 vp) pohjalta asiaa mutta joissa työsuhteista johtuvista velvoitteista
12875: selvitettiin erikseen työministeriön toimesta. on vastuussa vuokrausyritys. Erityisesti olisi
12876: Ministeriön asettama kolmikantainen neuvot- otettava huomioon vuokratyösuhteet arvioitaes-
12877: teluryhmä päätyi Selvitys vuokratyöstä -raportis- sa sitä, mitä työehtosopimusmääräyksiä yleis-
12878: saan (työhallinnon julkaisu 211/1998) esittä- sitovuuden perusteella olisi noudatettava. Komi-
12879: mään, että työsopimuslakikomitealle annettai- tealle onkin erikseen annettu työryhmän ehdotta-
12880: siin erikseen tehtäväksi ottaa huomioon myös rua toimeksianto. Komitean määräaika päättyy
12881: vuokratyösuhteisiin liittyvät erityispiirteet. 31.10.1999.
12882: Yleissitovuussääntelyyn liittyen komitean tulisi
12883:
12884:
12885: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1999
12886:
12887: Työministeri Sinikka Mönkäre
12888:
12889:
12890:
12891:
12892: 3
12893: KK 276/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd Ministerns svar
12894:
12895:
12896:
12897:
12898: Tili riksdagens talman
12899:
12900: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger semellan kommit överens om. Arbetsgivarens
12901: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av ansvar för den hyrda arbetskraften uppdelas mel-
12902: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar- lan personaluthyrningsföretaget och användarfö-
12903: jaana Koskinen /sd undertecknade skriftliga retaget, så att uthyrningsföretaget, som är den
12904: spörsmål SS 276/1999 rd: egentliga arbetsgivaren, har det allmänna ansva-
12905: ret för arbetsgivarens skyldigheter, medan an-
12906: Å.mnar regeringen skyndsamt vidta åt- vändarföretaget är ansvarigt till den del som gäl-
12907: gärder t.ex. genom att föreslå en änd- ler arbetsgivarens lednings- och övervaknings-
12908: ring i arbetslagstiftningen så att man rätt gentemot arbetstagaren.
12909: bättre än vad som nu är fallet tryggar ut- Enligt 17 § lagen om arbetsavtal skall arbets-
12910: hyrda arbetstagares arbetsförhållan- givaren iaktta åtminstone de löne- och andra vill-
12911: den och villkoren i dem och att man när kor, som bestämts för ifrågavarande eller där-
12912: uthyrd arbetskraft anlitas iakttar sam- med närmast jämförligt arbete i sådant kollektiv-
12913: ma löne- och andra anställningsvillkor avtal vilket bör anses-vara allmänt i vederböran-
12914: som gäller för de anställda hos använ- de bransch. Också miniminivån för de villkor
12915: darföretaget? som skall tillämpas på uthyrningsarbete bestäms
12916: därmed enligt det materiella innehållet i allmänt
12917: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- bindande kollektivavtal. Syftet med regleringen
12918: föra följande: gällande allmänt bindande kollektivavtal är att
12919: Antalet uthyrda arbetstagare har sedan depres- tillförsäkra alla arbetstagare vissa minimiarbets-
12920: sionsåren varit på väg uppåt. Enligt utredningar villkor.
12921: kan antalet hyrda arbetstagare för närvarande be- När det gäller uthyrningsarbete har det i prak-
12922: räknas uppgå till cirka 15 000. Antalet hyrda ar- tiken dock inte alltid varit klart, om den vederbö-
12923: betstagare i ordinarie förvärvsarbete uppskattas rande bransch som avses i bestämmelsen bör
12924: till cirka 11 000, dvs. 1,5 procent av arbetskraf- fastställas enligt den bransch i viiken arbetsgiva-
12925: ten. Uthyrd arbetskraft används således relativt ren som bedriver uthyrningsverksamhet verkar
12926: litet av finländska företag. Det finns cirka 150 eller enligt branschen för det användarföretag i
12927: personaluthyrningsföretag, av vilka över 70 är vilket den hyrda arbetstagaren arbetar. 1 den
12928: agenturer. rättsliga litteraturen och i juridiska expertutlåtan-
12929: På hyrda arbetstagare tillämpas arbetslagstift- den förekommer motstridiga synpunkter på det-
12930: ning på samma grunder som gäller för andra ar- ta. Syftet med allmängiltighetsbestämmelsen är
12931: betstagare. Hyrda arbetstagare är anställda hos att reglera de minimiarbetsvillkor som skall till-
12932: ett personaluthyrningsföretag, men utför arbete lämpas på arbetsförhållanden i de branscher där
12933: åt ett s.k. användarföretag. Anställningsvillko- det finns sådant kollektivavtal som kan anses
12934: ren för den hyrda arbetskraften fastställs utifrån vara allmänt bindande. Allmängiltighetsbestäm-
12935: arbetslagstiftningen, kollektivavtalen samt de melsen har därigenom nära samband med de mi-
12936: villkor som arbetsgivaren och arbetstagaren sin- nimivillkor som iakttas inom respektive bransch.
12937:
12938:
12939:
12940: 4
12941: Ministems svar KK 276/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd
12942:
12943:
12944: Såsom den tingsrättsdom som nämns i spörsmå- för att föreslå att arbetsavta1skommitten skulle i
12945: let visar, kan denna tolkning dock inte entydigt särskilt uppdrag få att betrakta särdragen i den
12946: härledas från lagen om arbetsavtal. hyrda arbetskraftens arbetsförhållanden. 1 anslut-
12947: Nuvarande rättsläge kan inte anses vara till- ning till reg1eringen gällande allmängiltighet
12948: fredsställande när det gäller klarheten och rätts- borde kommitten också beakta sådana situatio-
12949: säkerheten. Också riksdagen har i sitt svar på re- ner, där arbetstagaren utför arbete åt ett använ-
12950: geringens proposition om vissa lagändringar gäl- darföretag, medan uthymingsföretaget ansvarar
12951: lande atypiskt arbete (RP 78/1996 rd) fast upp- för de skyldigheter som hänför sig till arbetsför-
12952: märksamhet vid saken. På grund av ett uttryck- hållandet. Särskilt viktigt är det att beakta den
12953: ligt uttalande som ingick i svaret (RS 245/1996 hyrda arbetskraftens arbetsförhållanden när man
12954: rd) gjordes en särskild utredning om saken på bedömer vilka kollektivavtalsbestämmelser i frå-
12955: uppdrag av arbetsministeriet. ga om allmängiltighet som borde följas. Därför
12956: En av ministeriet tillsatt förhandlingsgrupp på har kommitten getts det specialuppdrag som ar-
12957: trepartsbasis starmade i sin rapport Selvitys betsgruppen föreslagit. Kommitten skall utföra
12958: vuokratyöstä (Utredning om uthymingsarbete) sitt arbete före 31.10.1999.
12959:
12960:
12961: Helsingfors den 7 juli 1999
12962:
12963: Arbetsminister Sinikka Mönkäre
12964:
12965:
12966:
12967:
12968: 5
12969: KK 277/1999 vp- Saara Karhu /sd
12970:
12971:
12972:
12973:
12974: KIRJALLINEN KYSYMYS 277/1999 vp
12975:
12976: Ruoan arvonlisäveron alentaminen
12977:
12978:
12979:
12980:
12981: Eduskunnan puhemiehelle
12982:
12983: Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelmassa Kustannus tuntuu kohtuulliselta, sillä jo muu-
12984: varaudutaan 10-11 miljardin markan suuruisiin taman prosentin lasku ruokaan kohdistuvassa ve-
12985: tulovero- ja sosiaalivakuutusmaksuperusteiden rotuksessa tuntuisi heti tasapuolisesti meidän
12986: alennuksiin. Summan toteutuminen edellyttää kaikkien taloudessa. Alennus myös lisäisi kulu-
12987: mm. talouskasvunjatkumista vahvanaja maltilli- tusta ja sitä kautta säilyttäisi ja loisi työpaikkoja
12988: sia tupo-ratkaisuja. Veronkevennykset on tarkoi- elintarvikealalla niin tuotannossa kuin jalostuk-
12989: tus toteuttaa siten, että veroasteen muutos on eri sessa ja kaupassakin.
12990: tuloluokissa samantasoinen.
12991: Maamme elintarvikevero on Euroopan unio- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12992: nin huippuluokkaa, 17 %. Yleensä veron määrä sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12993: EU-maissa on alle kymmenen prosentin. Irlanti tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12994: ja Iso-Britannia eivät peri elintarvikkeista lain- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12995: kaan arvonlisäveroa.
12996: Elintarvikealalla on laskettu, että 5 %:n lasku Mikäli suunnitellut veronalennukset voi-
12997: elintarvikkeiden arvonlisäveroon (alv 12 %:iin) daan toteuttaa, onko mahdollista suun-
12998: aiheuttaisi valtion verokertymään n. 2 miljardin nata osa veronkevennysvarasta edellä
12999: markan vähennyksen. Saman laskelman mukaan esitetyn laskelman mukaisesti elintar-
13000: arvonlisäveron alenemista seuraavana vuonna ta- vikkeisiin kohdistuvaan arvonlisäve-
13001: kaisin tulisi kysynnän lisääntymisen myötä reilu roon ja siten taata kaikille kansalaisille
13002: miljardi. yhtäläinen veronkevennys?
13003:
13004:
13005:
13006:
13007: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
13008:
13009: Saara Karhu /sd
13010:
13011:
13012:
13013:
13014: Versio 2.0
13015: KK 277/1999 vp- Saara Karhu /sd Ministerin vastaus
13016:
13017:
13018:
13019:
13020: Eduskunnan puhemiehelle
13021:
13022: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Voidaan esittää arvioita, joiden mukaan elin-
13023: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tarvikkeiden myyntiin sovellettavan arvonlisäve-
13024: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen rokannan alentamisen nettovaikutus valtion ra-
13025: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saara Kar- hoitusasemaan muodostuisi jonkin verran edellä
13026: hun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen mainittua 2,3 miljardia markkaa pienemmäksi.
13027: KK 277/1999 vp: Joka tapauksessa arvioitaessa elintarvikkeiden
13028: arvonlisäverokannan alentamisen vaikutuksia
13029: Mikäli suunnitellut veronalennukset voi- vuoden 2000 talousarvioon olisi verotulojen me-
13030: daan toteuttaa, onko mahdollista suun- netykseksi kirjattava yli kaksi miljardia mark-
13031: nata osa veronkevennysvarasta edellä kaa. Seuraaviin vuosiin kohdistuvia kaikkia seu-
13032: esitetyn laskelman mukaisesti elintar- rannaisvaikutuksia on lähes mahdoton arvioida ja
13033: vikkeisiin kohdistuvaan arvonlisäve- ottaa huomioon. Mahdolliset seurannaisvaiku-
13034: roon ja siten taata kaikille kansalaisille tukset toteutuvat useinkin vasta pitkällä aikavä-
13035: yhtäläinen veronkevennys? lillä ja ne vaikuttavat mahdollisesti omalla pai-
13036: nollaan aikanaan eri vuosien taloudellisia ennus-
13037: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teita ja vuotuisia talousarvioita laadittaessa.
13038: vasti seuraavaa: Valtiolle palautuvien laskennallisten verotulo-
13039: Elintarvikkeiden myyntiin sovelletaan alennet- jen määräksi elintarvikeala on saanut yli 60 pro-
13040: tua 17 prosentin verokantaa. Samassa yhteydes- senttia, mitä voidaan pitää optimistisena arvio-
13041: sä, kun 17 prosentin verokanta säädettiin pysy- na. Elintarviketeollisuusliiton laskelmassa on
13042: väksi vuoden 1998 alusta lukien, todettiin, että muun muassa oletettu, että valtio ei kompensoi
13043: valtiontaloudellisista syistä elintarvikkeiden ve- arvonlisäverotulojen menetyksiä muita veroja
13044: rokantaa ei ole mahdollista alentaa. Samat val- korottamalla tai menoja karsimalla. Näillä toi-
13045: tiontaloudelliset syyt ovat edelleen olemassa. menpiteillä on luonnollisesti vastakkaisia vaiku-
13046: Elintarvikkeiden verokannan alentaminen 17 tuksia työvoima- ja kulutuskysyntään ja sitä
13047: prosentista 12 prosenttiin merkitsisi vuoden 2000 kautta hyödyke- ja palkkaverojen kertymiin sekä
13048: tasolla arvioituna noin 2,3 miljardin markan vuo- maksettaviin työttömyyskorvauksiin. Ne saattai-
13049: tuista verotuoton menetystä valtiolle. sivat kumota joko kokonaan tai osittain elintar-
13050: Kirjallisessa kysymyksessä on viitattu elintar- vikkeiden verokannan alentamisen aiheuttamat
13051: vikealalla laadittuun laskelmaan, jonka mukaan dynaamiset vaikutukset.
13052: arvonlisäveron alenemista seuraavana vuonna ta- Hallitusohjelman mukaan talouden kasvun ja
13053: kaisin tulisi kysynnän lisääntymisen myötä reilu työllisyyden edellytyksiä parannetaan Suuntaa-
13054: miljardi markkaa. Alennus myös lisäisi kulutus- malla verojen ja veroluonteisten maksujen ke-
13055: ta ja sitä kautta säilyttäisi ja loisi työpaikkoja vennykset vaalikauden aikana ansiotuloihin ja
13056: elintarvikealalla niin tuotannossa kuin jalostuk- välillisiin työvoimakustannuksiin. Tämä merkit-
13057: sessa ja kaupassakin. see sitä, että muiden verojen alentamismahdolli-
13058: suudet ovat valtiontalouden tasapaino huomioon
13059: ottaen rajoitetut.
13060:
13061:
13062: 2
13063: Ministerin vastaus KK 277/1999 vp- Saara Karhu /sd
13064:
13065:
13066: Edellä esitetyistä syistä hallitus katsoo, että
13067: elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentami-
13068: nen ei lähivuosina näytä mahdolliselta.
13069:
13070:
13071: Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1999
13072:
13073: Ministeri Suvi-Anne Siimes
13074:
13075:
13076:
13077:
13078: 3
13079: KK 277/1999 vp- Saara Karhu /sd Ministerns svar
13080:
13081:
13082:
13083:
13084: Till riksdagens talman
13085:
13086: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Uppskattningar kan framföras en1igt vi1ka net-
13087: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av toinverkan på statens finansieringssituation av
13088: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Saa- nedsättningen av den mervärdesskattesats som
13089: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmå1 tillämpas på försä1jningen av 1ivsmede1 skulle b1i
13090: SS 277/1999 rd: något mindre än nämnda 2,3 mrd. mk. När verk-
13091: ningarna av nedsättningen av skattesatsen på
13092: Ifall de planerade skattenedsättningar- 1ivsmede1 uppskattas kan man konstatera att i
13093: na kan förverkligas, är det möjligt att vart fall skulle förluster på över 2 mrd. mk i skat-
13094: rikta en del av skattelättnadsmedlen tili teintäkter bokföras i statsbudgeten för 2000. Det
13095: mervärdesskatten på livsmedel enligt är så gott som omöj1igt att uppskatta och beakta
13096: den presenterade kalkylen och på så sätt alla de fö1jdverkningar som nedsättningen skulle
13097: garantera alla medborgare en lika stor ha för de fö1jande åren. De eventuella fö1jdverk-
13098: skattelättnad? ningarna syns ofta först på 1ång sikt och de kan i
13099: sinom tid inverka på uppgörandet av ekonomis-
13100: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- ka prognoser för o1ika år och årliga budgetar.
13101: föra fö1jande: Livsmede1sbranschen har beräknat de skatte-
13102: På försä1jningen av 1ivsmede1 tillämpas en ned- inkomster som staten får tillbaka till 60 %, vi1ket
13103: satt skattesats på 17 %. Samtidigt som det be- kan anses vara en optimistisk uppskattning. Livs-
13104: stämdes att skattesatsen på 17 % skulle b1i per- mede1sindustrin r.f. har i sin ka1ky1 bl.a. antagit
13105: manent från början av 1998, konstaterades det att att staten inte kompenserar mervärdesskatteför-
13106: det av statsekonomiska skä1 inte är möj1igt att 1usterna genom att höja andra skatter eller ge-
13107: sänka skattesatsen på 1ivsmedel. Desamma stats- nom att skära ned utgifterna. Dessa åtgärder har
13108: ekonomiska förhållandena råder ännu. En ned- naturligtvis motsatta effekter på efterfrågan av
13109: sättning av skattesatsen på 1ivsmede1 från 17 % arbetskraft och på konsumtionen och därigenom
13110: till 12 % skulle, uppskattad en1igt nivån år 2000, på de skatter på nyttigheter och 1öner som infly-
13111: innebära att staten mister 2,3 mrd. mk av sina år- ter samt på de arbets1öshetsersättningar som be-
13112: 1iga skatteintäkter. 1 spörsmå1et hänvisas till en ta1as. De skulle helt eller de1vis kunna upphäva
13113: ka1ky1 som gjorts upp inom 1ivsmede1sbran- de dynamiska verkningarna av nedsättningen av
13114: schen, enligt vi1ken man året efter att mervärdes- skattesatsen på 1ivsmedel.
13115: skatten nedsatts skulle få tillbaka drygt 1 rnrd. En1igt regeringsprogrammet förbättras förut-
13116: mk i och med att efterfrågan skulle öka. Nedsätt- sättningarna för en ekonomisk tillväxt och sys-
13117: ningen skulle även öka konsumtionen och där- se1sättningen genom att 1ättnadema gällande
13118: med uppehålla och t.o.m. öka anta1et arbetsp1at- skatter och avgifter av skattenatur under va1peri-
13119: ser inom 1ivsmede1sbranschen, såvä1 inom pro- oden inriktas på förvärvsinkomster och indirekta
13120: duktionen som inom föräd1ingen och hande1n. arbetskraftskostnader. Detta betyder att möj1ig-
13121: hetema att sänka andra skatter är begränsade när
13122: statsekonomins ba1ans tas i beaktande.
13123:
13124:
13125:
13126: 4
13127: Ministerns svar KK 277/1999 vp- Saara Karhu /sd
13128:
13129:
13130: På grund av de nämnda orsakerna anser reger- de närmaste åren sänka skattesatsen på livsmed-
13131: ingen att det inte ser ut att vara möjligt att under el.
13132:
13133:
13134:
13135: Helsingfors den 9 juli 1999
13136:
13137: Minister Suvi-Anne Siimes
13138:
13139:
13140:
13141:
13142: 5
13143: KK 278/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
13144:
13145:
13146:
13147:
13148: KIRJALLINEN KYSYMYS 278/1999 vp
13149:
13150: Inarin kunnassa toimivien saamenkielisten päi-
13151: väkotien toiminnan turvaaminen
13152:
13153:
13154:
13155:
13156: Eduskunnan puhemiehelle
13157:
13158: Inarin kunnassa toimii kolme ns. kielipesää saa- kuitenkin vaakalaudalla rahoitusvaikeuksien
13159: melaislasten päiväkoteina. Inarissa toimiva saa- vuoksi. Välillä jatkopäätöksiä on tehty jopa vain
13160: menkielisten lasten kielipesä on saanut opetus- kuukausi kerrallaan.
13161: ministeriöltä rahoitusta vuodesta 1997 lähtien ja Kielipesän kaltaisella toiminnalla turvataan
13162: tukijatkuu vuoteen 2001. Sen sijaan Ivalossa toi- saamen, inarinsaamen ja koltansaamen kielen ja
13163: miva inarinsaamen kielipesä on kunnan rahoituk- kulttuurin säilymistä ja tulevaisuutta. Sen vuoksi
13164: sen varassa. Samoin Sevettijärvellä vuodesta asian tulisi olla myös valtiovallan huolen aihee-
13165: 1997 lähtien toiminut koltansaamen päiväkoti on na.
13166: projektirahoituksen varassa. Kunnanvaltuuston
13167: nykyiset päätökset turvaavat toiminnan tämän Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13168: vuoden loppuun, mutta sen jälkeen toiminnan ra- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13169: hoitus on jälleen avoinna. Näissä kunnan ylläpi- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13170: tämissä kielipesissä on kummassakin ollut 8-10 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13171: lasta.
13172: Kielipesien tarkoituksena on edistää ja var- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
13173: mistaa saamen, inarinsaamen ja koltansaamen tyä turvatakseen Ivalon inarinsaamen ja
13174: kielen oppimista ja säilymistä. Sekä Ivalon että Sevettijärven koltansaamen "kielipe-
13175: Sevettijärven kielipesän toiminnan jatko on ollut sien" toiminnan jatkuvuuden Inarin kun-
13176: nassa?
13177:
13178:
13179: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
13180:
13181: Esko-Juhani Tennilä /vas
13182:
13183:
13184:
13185:
13186: Versio 2.0
13187: KK 278/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
13188:
13189:
13190:
13191:
13192: Eduskunnan puhemiehelle
13193:
13194: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen päiväkotiyksikön tukeminen valtionosuusjär-
13195: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, jestelmän kautta ei ole mahdollista.
13196: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Sosiaali- ja terveysministeriössä ja opetusmi-
13197: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha- nisteriössä valmistellaan parhaillaan virkamies-
13198: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy- työnä hallituksen esitystä kuusivuotiaiden esi-
13199: myksen KK 278/1999 vp: opetuksen toteuttamisesta. Hallitusohjelman mu-
13200: kaisesti esiopetusuudistus tulee voimaan siten,
13201: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- että kuntien velvollisuus järjestää maksutonta
13202: tyä turvatakseen Ivalon inarinsaamen ja esiopetusta 6-vuotiaille toteutuu 1.8.2001. Val-
13203: Sevettijärven koltansaamen "kielipe- mistelussa olevaan hallituksen esitykseen on har-
13204: sien" toiminnan jatkuvuuden Inarin kittu sisällytettäväksi kunnille velvoite järjestää
13205: kunnassa? saamelaisten kotiseutualueella asuville oppilail-
13206: le esiopetusta saamen kielellä.
13207: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Lakia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
13208: seuraavaa: (635/1998) on muutettu lailla (1186/1998), jon-
13209: Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973, ka mukaan saamenkieliseen ja saamen kielen
13210: muutettu lailla 875/1981) mukaan kunnan on opetukseen myönnetään erillistä lakiin perustu-
13211: huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voi- vaa valtionavustusta. Laki tuli voimaan vuoden
13212: daan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen, 1999 alussa. Tämä avustus ei kuitenkaan koske
13213: ruotsin tai saamen kielellä. Edelleen lasten päivä- esiopetusta. Valmisteltavan hallituksen esityk-
13214: hoidosta annettuun asetukseen (239/1973) on li- sen yhteydessä on tarkoitus selvittää, voidaanko
13215: sätty asetuksella (1336/1994) 1 a §,jossa tode- vastaava valtionavustus osoittaa myös esiopetuk-
13216: taan, että päivähoidon kasvatustavoitteisiin kuu- sen järjestämiseen.
13217: luu muun muassa saamelaisten lasten oman kie- Keskeisenä ongelmana saamenkielisten palve-
13218: len ja kulttuurin tukeminen yhteistyössä kysei- lujen järjestämisessä on soveltuvan henkilöstön
13219: sen kulttuurin edustajien kanssa. puute. Saamea äidinkielenään puhuvia varhais-
13220: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, mu- kasvatuksen ammattilaisia ei ole riittävästi ja osa
13221: kaan lukien lasten päivähoito, järjestämisvastuu soveltuvan koulutuksen omaavista henkilöistä
13222: on kunnilla. Näiden palvelujen järjestämiseksi muuttaa pois saamenkieliseltä alueelta. Esimer-
13223: kunnille maksetaan vuosittain sosiaali- ja tervey- kiksi Suomen saamelaisten keskusjärjestö on
13224: denhuollon käyttökustannusten valtionosuus so- käynnistänyt Raha-automaattiyhdistyksen tuella
13225: siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val- kaksivuotisen saamenkielisten lasten varhaiskas-
13226: tionosuudesta annetun lain (733/1992) mukaises- vatusprojektin. Projekti on ollut käynnissä noin
13227: ti. Vuonna 1993 voimaan astuneen laskennalli- vuoden, ja sen pääasiallisena toimintamuotona
13228: sen valtionosuusjärjestelmän mukaisesti varoja on ollut päivähoito- ja neuvolahenkilökunnan oh-
13229: ei korvamerkitä, vaan päätökset varojen kohden- jaus ja neuvonta. Projektin jatkamisessa on on-
13230: tamisesta tehdään kunnissa. Näin ollen yksittäi- gelmia, sillä avainhenkilönä toiminut lastentar-
13231:
13232:
13233:
13234: 2
13235: Ministerin vastaus KK 278/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
13236:
13237:
13238: hanopettaja on jäänyt äitiyslomalle, eikä tilalle sukupolville. Sosiaali- ja terveysministeriön ja
13239: olla toistaiseksi löydetty soveltuvaa henkilöä. opetusministeriön tarkoituksena on selvittää
13240: Tärkeää olisikin löytää keinot, joilla ediste- mahdollisuuksia saamenkielisen opetuksen ja
13241: tään saamenkielisen väestön sitoutumista oman saamen kielen opetuksen lisäämiseen sosiaali-
13242: kulttuurinsa vaalimiseen ja siirtämiseen uusille alan ja terveydenhuollon oppilaitoksissa.
13243:
13244:
13245: Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1999
13246:
13247: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
13248:
13249:
13250:
13251:
13252: 3
13253: KK 278/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerns svar
13254:
13255:
13256:
13257:
13258: Tili riksdagens talman
13259:
13260: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Vid social- och hälsovårdsministeriet och un-
13261: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av dervisningsministeriet bereds som bäst som
13262: statsrådet översänt följande av riksdagsman tjänstemannaarbete en regeringsproposition om
13263: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift- genomförandet av förskoleundervisning för sex-
13264: liga spörsmål SS 278/1999 rd: åringar. 1 enlighet med regeringsprogrammet trä-
13265: der förskoleundervisningsreformen i kraft på det
13266: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta sättet att kommunernas skyldighet att ordna gra-
13267: för att trygga den fortsatta språkboverk- tis forskoleundervisning för sexåringar införs
13268: samheten i Enare kommun i fråga om fr.o.m. den 1 augusti 2001. Till den regeringspro-
13269: enaresamiskan i Enare och skoltsamis- position som för tillfållet är under beredning har
13270: kan i Sevettijärvi? man övervägt att foga en förpliktelse som inne-
13271: bär att kommunerna skall ordna förskoleunder-
13272: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- visning på samiska för elever inom samernas
13273: föra följande: hembygdsområde.
13274: Enligt lagen om barndagvård (36/1973, ändrad Lagen om finansiering av undervisnings- och
13275: genom lag 875/1981) skall kommunen sörja för kulturverksamhet (63 51 1998) har ändrats genom
13276: att dagvård står till buds på barnets modersmål, en lag ( 1186/1998), enligt viiken för undervis-
13277: då detta är finska, svenska eller samiska. Vidare ning på samiska och i samiska beviljas ett sepa-
13278: har till förordningen om barndagvård (239/1973) rat statsunderstöd som grundar sig på lagen. La-
13279: genom en förordning (1336/1994) fogats en gen trädde i kraft vid ingången av år 1999. Detta
13280: 1 a § i viiken konstateras att målen för fostran understöd gäller emellertid inte förskoleunder-
13281: av dagvårdsbarn bl.a. omfattar stödjande av det visningen. Avsikten är att i samband med den re-
13282: egna språket och den egna kulturen i fråga om geringsproposition som för närvarande är under
13283: samers barn. beredning utreda ifall motsvarande statsunder-
13284: Ansvaret för ordnande av social- och hälso- stöd också kan anvisas för ordnande av förskole-
13285: vårdsservice, inklusive barndagvård, vilar på undervisning.
13286: kommunerna. För att denna service skall kunna Ett centralt problem i fråga om ordnande av
13287: ordnas betalas årligen till kommunerna i enlighet service på samiska är bristen på lämplig perso-
13288: med lagen om planering av och statsandel för so- nai. Det finns inte tillräckligt med yrkesfolk
13289: cial- och hälsovården statsandel för driftskostna- inom förskolepedagogiken som har samiska som
13290: derna för social- och hälsovården (733/1992). 1 modersmål och en del av dem som har lämplig ut-
13291: enlighet med systemet med kalkylerade statsan- bildning flyttar i sin tur bort från det samisksprå-
13292: delar, vilket trädde i kraft år 1993, öronmärks kiga området. T.ex. sameföreningama i Finland
13293: inte medlen utan besluten om riktandet av med- har med understöd av Penningautomatföre-
13294: len fattas i kommunerna. Sålunda är det inte möj- ningen startat ett tvåårigt projekt som gäller för-
13295: ligt att via systemet med kalkylerade statsande- skolepedagogik för samiskspråkiga barn. Projek-
13296: lar stödja enskilda dagvårdsenheter. tet har pågått i ca ett år och verksamheten har hu-
13297: vudsakligen gått ut på att handleda och ge råd åt
13298:
13299:
13300: 4
13301: Ministems svar KK 278/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
13302:
13303:
13304: dagvårds- och rådgivningspersonal. Det är pro- en att förbinda sig att väma om sin kultur och
13305: blematiskt med fortsättningen av projektet efter- föra den vidare till kommande generationer. So-
13306: som nyckelpersonen blivit moderskapsledig och cial- och hälsovårdsministeriet och undervis-
13307: man tills vidare inte har hittat någon lämplig ningsministeriet har för avsikt att utreda möjlig-
13308: ställföreträdare för henne. hetema att utöka undervisningen på samiska och
13309: Det skulle vara viktigt att hitta medel med vil- i samiska vid läroanstalter för det sociala områ-
13310: ka man kunde få den samiskspråkiga befolkning- det och vid hälsovårdsanstalter.
13311:
13312:
13313:
13314: Helsingforsden 12 juli 1999
13315:
13316: Omsorgsminister Eva Biaudet
13317:
13318:
13319:
13320:
13321: 5
13322: KK 279/1999 vp- Kirsi Piha /kok
13323:
13324:
13325:
13326:
13327: KIRJALLINEN KYSYMYS 279/1999 vp
13328:
13329: Kuulovammaisten lasten ja nuorten syrjäyty-
13330: minen
13331:
13332:
13333:
13334:
13335: Eduskunnan puhemiehelle
13336:
13337: Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnasta on ollut Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13338: viime aikoina paljon esillä. Ns. normaalinuoria- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13339: kin helpommin yhteiskunnasta syrjäytyvät nuo- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13340: ret, joilla on jokin yhteisön kanssakäymisen estä- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13341: vä vamma. Kuulovammaiset lapset ja nuoret ovat
13342: tästä hyvä esimerkki. Erityisesti viittomakielen Mitä hallitus aikoo tehdä kuurojen las-
13343: asema koulutuksen yhteydessä on tärkeä ellei ten ja nuorten syrjäytymisvaaran estä-
13344: elintärkeä elementti näiden lasten ja nuorten me- miseksi, ja
13345: nestymismahdollisuuksissa.
13346: Päivähoitolaissa ei ole erikseen velvoitettu aikooko hallitus esimerkiksi tuoda edus-
13347: kuuroille lapsille mahdollisuutta viiUomakieli- kunnan käsittelyyn päivähoitolain muu-
13348: seen päivähoitoon. Työllistymismahdollisuuk- toksen, jossa edellytetään viiUomakie-
13349: sien kartoittamisessa taas työvoima- ja elinkei- listä päivähoitoa?
13350: nokeskuksissa viittomakielentaitoisten työasia-
13351: miesten tarve on suuri.
13352:
13353:
13354: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
13355:
13356: Kirsi Piha /kok
13357:
13358:
13359:
13360:
13361: Versio 2.0
13362: KK 279/1999 vp- Kirsi Piha /kok Ministerin vastaus
13363:
13364:
13365:
13366:
13367: Eduskunnan puhemiehelle
13368:
13369: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa tunnin minimimäärästä vähintään 240 tuntiin
13370: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, vuodessa.
13371: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Koulutusta koskevan lainsäädännön uudista-
13372: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan misen yhteydessä vuosina 1997-1998 perusoi-
13373: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK keusuudistuksen kielelliset oikeudet on otettu
13374: 279/1999 vp: huomioon eri koulutusmuotoja (peruskoulu, lu-
13375: kio ja ammatillinen koulutus) koskevissa laeissa
13376: Mitä hallitus aikoo tehdä kuurojen las- siten, että viittomakieli voi olla opetuskielenä.
13377: ten ja nuorten syrjäytymisvaaran estä- Mahdollisuus viiuomakieliseen opetukseen on
13378: miseksi, ja erittäin merkittävä kuurojen lasten ja nuorten
13379: syrjäytymisvaaran ehkäisemisen kannata. Lisäk-
13380: aikooko hallitus esimerkiksi tuoda edus- si kuurot lapset kuuluvat pidennetyn oppivelvol-
13381: kunnan käsittelyyn päivähoitolain muu- lisuuden piiriin, eli he aloittavat koulun vuotta ta-
13382: toksen, jossa edellytetään viiUomakie- vanomaista aikaisemmin ja oppivelvollisuus kes-
13383: listä päivähoitoa? tää 10 vuoden sijasta 11 vuotta.
13384: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Vammaispalvelulain mukaisena sopeutumis-
13385: vasti seuraavaa: valmennuksena kuulovammaisten lasten perheil-
13386: lä on mahdollisuus saada viittomakielen opetus-
13387: Hallitusmuodon perusoikeusuudistuksen voi- ta kuntien tähän tarkoitukseen varaaman määrä-
13388: maantulon jälkeen oikeusministeriössä toimi rahan puitteissa. Tämän mahdollisuuden lisäksi
13389: vuonna 1996 työryhmä, jonka tehtävänä oli ar- viittomakieltä tarvitsevien perheiden sekä lisäk-
13390: vioida toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa, si päivähoitohenkilöstön opiskelumahdollisuuk-
13391: että viittomakieltä käyttävät saavat turvatuoja ta- sia on ratkaisevasti laajentanut Kuurojen palve-
13392: savertaisen aseman muiden kieli- ja kulttuurivä- lusäätiön RAY -avustuksella toteutettu Hyvä tu-
13393: hemmistöjen kanssa. Työryhmä piti keskeisinä levaisuus kuuroille lapsille -projekti, johon
13394: painopistealueina varhaiskasvatusta, opetusta, vuonna 1998 osallistui noin 100 pääasiassa alle
13395: viittomakielialan tutkimusta ja koulutusta, tulk- kouluikäisen lapsen perhettä, yhteensä runsaat
13396: kipalveluiden järjestämistä sekä tiedonsaantia ja 400 henkilöä. Projektin tavoitteena on tukea kuu-
13397: antoi näitä koskevat esityksensä. Sosiaali- ja ter- ron lapsen kehitystä ja ehkäistä mahdollista syr-
13398: veysministeriössä oikeusministeriön työryhmän jäytymistä. Projekti on tarjonnut työtä myös kuu-
13399: ehdotukset on otettu huomioon toisaalta varhais- roille aikuisille, sillä enemmistö työntekijöistä
13400: kasvatustyöryhmässä, toisaalta tilaamalla STA- on viittomakielisiä kuuroja.
13401: KESilta tulkkipalveluselvitys toiminnan kehittä- Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973)
13402: miseksi vuoden 1999 loppuun mennessä. Halli- 2 a §:n mukaan päivähoidon tulee, lapsen ikä, yk-
13403: tusohjelman mukaisesti vammaispolitiikan voi- silölliset tarpeet sekä yleinen kulttuuriperinne
13404: mavaroja suunnataan Vammaistyöryhmä 1996:n huomioon ottaen, edistää lapsen fyysistä, sosiaa-
13405: esitysten suuntaisesti. Vammaistyöryhmä on lista ja tunne-elämän kehitystä. Päivähoitoase-
13406: esittänyt tulkkipalvelun määrää lisättävän 120 tuksen (239/1973) 1 ja 1 a pykä1issä edellytetään
13407:
13408:
13409: 2
13410: Ministerin vastaus KK 279/1999 vp- Kirsi Piha /kok
13411:
13412:
13413: paikallisten olojen mukaisesti järjestettyä päivä- Sosiaali- ja terveysministeriön varhaiskasva-
13414: hoitoa sekä suomen- tai ruotsinkielisten, saame- tustyöryhmä on antanut muistionsa huhtikuussa
13415: laisten, romanien ja eri maahanmuuttajaryhmien 1999. Työryhmä on esittänyt, että päivähoitolain
13416: lasten oman kielen ja kulttuurin tukemista. 11 §:n 2 momenttiin lisätään säännös kunnan
13417: Omalla kielellä tapahtuva kommunikointi edis- velvollisuudesta huolehtia siitä, että päivähoitoa
13418: tää lapsen monipuolista kehittymistä. Kuuron voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevan suo-
13419: lapsen yksilöllinen tarve on saada päivähoito ja men-, ruotsin tai saamen kielen lisäksi myös viit-
13420: esiopetus viittomakielellä. Sosiaali- ja terveys- tomakielellä. Näin päivähoitolaki vastaisi perus-
13421: ministeriön havaintojen mukaan kunnissa on ym- oikeussäädöksen kielellisten oikeuksien edelly-
13422: märretty melko hyvin kuurojen lasten viittoma- tyksiä. Työryhmän muistio on juuri ollut lausun-
13423: kielisen päivähoidon tarve. tokierroksella.
13424:
13425:
13426: Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1999
13427:
13428: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
13429:
13430:
13431:
13432:
13433: 3
13434: KK 279/1999 vp- Kirsi Piha /kok Ministerns svar
13435:
13436:
13437:
13438:
13439: Tili riksdagens talman
13440:
13441: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger dikappsarbetsgruppen 96. Handikappsarbets-
13442: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av gruppen har föres1agit en ökning av anta1et to1k-
13443: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Kir- tjänster från minimianta1et 120 timmar till åt-
13444: si Piha /sam1 undertecknade skriftliga spörsmå1 minstone 240 timmar om året.
13445: SS 279/1999 rd: 1 samband med revideringen av utbi1dnings-
13446: 1agstiftningen åren 1997-1998 har man då man
13447: Vad ämnar regeringen göra för att för- stiftat 1agar om o1ika utbi1dningsformer (grund-
13448: hindra risken att döva barn och ungdo- sko1a, gymnasium och yrkesutbi1dning) beaktat
13449: mar blir utslagna, och de språk1iga rättigheterna, som ingick i reformen
13450: av de grund1äggande fri- och rättigheterna, på det
13451: ämnar regeringen t. ex. ta upp en änd- sättet att teckenspråket kan tjäna som undervis-
13452: ring av lagen om barndagvård, i viiken ningsspråk. Det är mycket viktigt att döva barn
13453: dagvård på teckenspråk förutsätts, till och ungdomar kan få undervisning på tecken-
13454: behandling i riksdagen? språk för att förhindra att de b1ir uts1agna. Dess-
13455: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- utom omfattas döva barn av förlängd 1ärop1ikt,
13456: föra fö1jande: dvs. de börjar sko1an ett år tidigare än vanligt och
13457: 1ärop1ikten räcker 11 år i stället för 10 år.
13458: Efter att revideringen av regeringsformens be- 1 en1ighet med 1agen om service och stöd på
13459: stämme1ser om de grund1äggande fri- och rättig- grund av handikapp kan fami1jer med hörse1ska-
13460: heterna trätt i kraft fanns vid justitieministeriet år dade barn som anpassningsträning få undervis-
13461: 1996 en arbetsgrupp vars uppgift var att bedöma ning på teckenspråk inom ramen för det ans1ag
13462: med vi1ka åtgärder man kan säkerställa att perso- kommunen reserverat för detta ändamål. Projek-
13463: ner som använder teckenspråk får en tryggad och tet, en bra framtid för döva barn, som genomförts
13464: jämbördig ställning i förhållande till andra språk- med understöd av Penningautomatföreningen
13465: 1iga och kulturella minoriteter. Arbetsgruppen och i vi1ket år 1998 ca 100 fami1jer, i huvudsak
13466: ansåg småbarnsfostran, undervisning, forskning med barn under sko1å1dern, samman1agt drygt
13467: och utbi1dning inom teckenspråkssektorn, ord- 400 personer, de1tog, har bidragit till att möj1ig-
13468: nande av to1ktjänster och rätt till information heterna att bedriva studier förbättrats avsevärt för
13469: vara centra1a prioritetsområden och 1ämnade ett fami1jer där teckenspråk används och för dag-
13470: förs1ag om saken. Vid socia1- och hä1sovårdsmi- vårdspersona1en. Må1et för projektet är att stödja
13471: nisteriet har man beaktat ovan nämnda arbets- döva barns utveck1ing och förhindra eventuell ut-
13472: grupps förs1ag å ena sidan i arbetsgruppen för ut- s1agning av dessa. Projektet har också sysse1satt
13473: veck1ande av småbarnsfostran och å andra sidan döva vuxna eftersom majoriteten av de projekt-
13474: genom att beställa en utredning inom år 1999 om anställda är döva som använder teckenspråk.
13475: to1ktjänster av STAKES för utveck1ande av verk- En1igt 2 a § 1agen om barndagvård (36/1973)
13476: samheten. 1 överensstämme1se med regerings- skall dagvården i en1ighet med barnets å1der och
13477: programmet inriktas handikappo1itikens resurser individuella behov, med beaktande av det all-
13478: i en1ighet med de förs1ag som framställts av Han- männa kulturarvet, främja barnets fysiska, socia-
13479:
13480:
13481: 4
13482: Ministems svar KK 279/1999 vp- Kirsi Piha /kok
13483:
13484:
13485: la och emotionella utveckling. 1 1 och 1 a § för- Social- och hälsovårdsministeriets arbets-
13486: ordningen om bamdagvård skall bamdagvården grupp för utvecklande av småbamsfostran har
13487: ordnas i enlighet med de lokala förhållandena, så avgett sin promemoria i april 1999. Arbetsgrup-
13488: att det egna språket och den egna kulturen i fråga pen har föreslagit att tili 11 § 2 mom. lagen om
13489: om finsk- och svenskspråkiga bam samt samers, barndagvård fogas en bestämmelse om kommu-
13490: romers och olika invandrargruppers bam stöds. nens skyldighet att ombesörja att dagvården för-
13491: Kommunikation på det egna språket främjar en utom på barnets modersmål finska, svenska eller
13492: mångsidig utveckling hos barnet. Varje enskilt samiska också kan ordnas på teckenspråk. Sålun-
13493: dövt bam behöver få dagvård och förskoleunder- da skulle lagen om barndagvård motsvara de för-
13494: visning på teckenspråk. Enligt social- och hälso- utsättningar som är upptagna bland de språkliga
13495: vårdsministeriets iakttagelser har man i kommu- rättigheterna i bestämmelserna om de grundläg-
13496: nerna rätt så bra insett behovet av att döva bam gande fri- och rättighetema i regeringsformen.
13497: får dagvård på teckenspråk. Arbetsgruppens promemoria har nyss varit på re-
13498: miss.
13499:
13500:
13501: Helsingforsden 12 juli 1999
13502:
13503: Omsorgsminister Eva Biaudet
13504:
13505:
13506:
13507:
13508: 5
13509: KK 280/1999 vp- Henrik Lax /r ym.
13510:
13511:
13512:
13513:
13514: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 280/1999 rd
13515:
13516: Möjligheterna att välja närmaste skola på
13517: annan ort
13518:
13519:
13520:
13521:
13522: Tili riksdagens talman
13523:
13524: Helsingfors stad vill begränsa strömmen från Frågor av den här karaktären skall skötas med
13525: grannkommunerna till sina skolor genom höga avtal melian kommunema. Men situationer där
13526: avgifter. Det här våliar bekymmer för sådana kommunemas beslut om höga avgifter och väg-
13527: elever som inte har svenskspråkig skola i sin ran att beta1a leder tili oskäliga resultat för
13528: hemkommun. T.ex. Vichtis saknar svenskt hög- eleverna borde förebyggas av lagstiftningen
13529: stadium. De svenskspråkiga elevernas valmöjlig- och/eller statliga åtgärder.
13530: heter har varit Virkby i Lojo elier Munksnäs i
13531: Helsingfors. Då Helsingfors prissättning är be- Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den ord-
13532: tydligt högre än Lojos och då Vichtis kommun ning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskriver
13533: vägrar betala det begärda priset tili Helsingfors, tili vederbörande medlem av statsrådet ställa föl-
13534: innebär det att de barn som bor närmare Munks- jande spörsmål:
13535: näs än Virkby måste åka till Virkby till skolan
13536: med taxi och flera bussar, vilket betyder flera Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
13537: timmars skolresa per dag. Enligt lagen om grund- för att kommunernas beslut om elevers
13538: läggande utbildning (628/1998) får den dagliga rätt och möjligheter att gå i skola på an-
13539: skolresan ta högst 3 timmar i anspråk om eleven nan ort inte skallleda tili oskäliga resul-
13540: vid läsårets början fylit 13 år. tatför eleverna?
13541:
13542:
13543: Helsingfors den 18 juni 1999
13544:
13545: Henrik Lax /sv
13546: Margareta Pietikäinen /sv
13547:
13548:
13549:
13550:
13551: 13 200656
13552: Versio 2.0
13553: Suomennos KK 280/1999 vp- Henrik Lax /r ym.
13554:
13555:
13556:
13557:
13558: KIRJALLINEN KYSYMYS 280/1999 vp
13559:
13560: Mahdollisuudet valita lähin koulu toisella
13561: paikkakunnalla
13562:
13563:
13564:
13565:
13566: Eduskunnan puhemiehelle
13567:
13568: Helsingin kaupunki tahtoo rajoittaa oppilasvir- Tämäntyyppiset kysymykset on hoidettava
13569: taa naapurikunnista kouluihinsa korkeiden mak- kuntien välisellä sopimuksella. Mutta sellaiset ti-
13570: sujen avulla. Tämä aiheuttaa huolta oppilaille, lanteet, joissa kuntien päätökset korkeista mak-
13571: joilla ei ole ruotsinkielistä koulua kotikunnas- suista tai kieltäytyminen maksamasta johtavat
13572: saan. Esimerkiksi Vihdissä ei ole ruotsinkielistä kohtuuttomiin tuloksiin oppilaiden kannalta, tuli-
13573: yläastetta. Ruotsinkieliset oppilaat ovat voineet si ennaltaehkäistä lainsäädännöllä ja/tai valtion
13574: valita joko Virkkalan Lohjalla tai Munkkinie- toimenpitein.
13575: men Helsingissä. Kun Helsingin hinnoittelu on
13576: huomattavasti Lohjaa korkeampi ja kun Vihdin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13577: kunta kieltäytyy maksamasta Helsingin pyytä- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
13578: mää hintaa, niin lähempänä Munkkiniemeä kuin nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13579: Virkkalaa asuvat lapset joutuvat menemään kou- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13580: luun Virkkalaan taksilla ja useilla linja-autoilla,
13581: mikä merkitsee usean tunnin koulumatkaa päi- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
13582: vässä. Perusopetuslain (628/1998) mukaan päi- tyä, jotta kuntien päätökset oppilaiden
13583: vittäinen koulumatka saa kestää enintään kolme oikeudesta ja mahdollisuuksista käydä
13584: tuntia, jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttä- koulua toisella paikkakunnalla eivät
13585: nyt 13 vuotta. johtaisi kohtuuttomuuksiin oppilaiden
13586: kannalta?
13587:
13588:
13589: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
13590:
13591: Henrik Lax /r
13592: Margareta Pietikäinen /r
13593:
13594:
13595:
13596:
13597: 2
13598: Ministerin vastaus KK 280/1999 vp- Henrik Lax /r ym.
13599:
13600:
13601:
13602:
13603: Eduskunnan puhemiehelle
13604:
13605: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Perusopetuslain 28 §:n mukaan oppilaalla on
13606: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, oikeus käydä edellä mainittua lähikoulua. Oppi-
13607: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen velvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun
13608: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik kuin edellä mainittuun lähikouluun. Tällöin vas-
13609: Laxin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- taanottavana koulutuksen järjestäjällä ei ole vel-
13610: sen KK 280/1999 vp: vollisuutta ottaa oppilasta kouluun, mutta oppi-
13611: laita otettaessa on hakijoihin sovellettava yhden-
13612: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh- vertaisia valintaperusteita. Saman pykälän mu-
13613: tyä, jotta kuntien päätökset oppilaiden kaan kunta voi kuitenkin nimenomaisesti päät-
13614: oikeudesta ja mahdollisuuksista käydä tää, että sen järjestämään opetukseen otetaan en-
13615: koulua toisella paikkakunnalla eivät sisijaisesti kunnassa asuvia lapsia.
13616: johtaisi kohtuuttomuuksiin oppilaiden Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
13617: kannalta? mikäli kunta ei itse järjestä oppilaan omakielistä
13618: opetusta, kunnan on järjestettävä opetus sopi-
13619: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- muspohjaisesti toisen kunnan tai muun koulutuk-
13620: ti seuraavaa: senjärjestäjän kanssa. Sen sijaan oppilaalla ei ole
13621: Uuden perusopetuslain (628/1998) 4 §:n mu- subjektiivista oikeutta päästä mihin tahansa oma-
13622: kaan kunta on velvollinen järjestämään sen kieliseen kouluun. Säädösten tarkoituksena on
13623: alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perus- toisaalta turvata kaikkien oppilaiden oikeudet
13624: opetusta. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoite- omakieliseen opetukseen, toisaalta antaa kunnil-
13625: tut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kans- le keskeinen rooli ja velvollisuus perusopetuk-
13626: sa taikka hankkimalla ne yksityiseltä perusope- sen järjestämisessä. Perusopetusta järjestettäes-
13627: tuksen järjestäjäitä taikka valtion oppilaitokset- sä perusopetuslain 32 §: n määräykset päivittäi-
13628: ta. Saman lain 6 §:n mukaan kunnan on osoitet- sen koulumatkan pituudesta koskevat toki kaik-
13629: tava oppivelvolliselle lähikoulu, jossa opetusta kea perusopetusta, kuten kysymyksessä tode-
13630: annetaan oppilaan omalla kielellä. Kunnan osoit- taankin.
13631: tama koulu voi olla joko oppilaan oman kunnan Opetusministeriön käsityksen mukaan kun-
13632: koulu tai oman kunnan tekemän sopimuksen pe- tien yhteistyöllä on pystytty varsin hyvin turvaa-
13633: rusteella toisen kunnan, kuntayhtymän, valtion maan oppivelvollisuusikäisten lasten oikeus
13634: tai yksityisen ylläpitämä koulu. Päätöstä voi omakieliseen opetukseen.
13635: edeltää lapsen huoltajien kuuleminen ja hakutoi- Hyväksyessään vuoden 1999 alusta voimaan
13636: veen selvittäminen. Lasta ei saa vastoin huolta- tulleet uudet koulutusta koskevat lait eduskunta
13637: jan tahtoa osoittaa sellaiseen kouluun, jossa peri- edellytti, että hallitus antaa kolmen vuoden ku-
13638: tään maksuja, eikä kouluun, joka koululle määrä- luttua koululakien voimaantulosta koulutuspo-
13639: tyn tehtävän mukaisesti noudattaa opetuksessaan liittisen selonteon, jossa arvioidaan uudistuksen
13640: johonkin erityiseen maailmankatsomukselliseen vaikutuksia ja laissa asetettujen tavoitteiden to-
13641: suuntaukseen tai kasvatusopilliseen järjestel- teuttamista. Tätä selontekoa koskeva valmistelu
13642: mään perustuvaa opetussuunnitelmaa. on opetusministeriössä jo käynnistynyt.
13643:
13644:
13645: 3
13646: KK 280/1999 vp - Henrik Lax /r ym. Ministerin vastaus
13647:
13648:
13649: Tämän lisäksi eduskunta edellytti erikseen, luun että oppilaaksi pyrkimiseen perustuvaan
13650: että opetusministeriö seuraa perusopetuslain muuhun kouluun hakeutumista ja oppilaaksi ot-
13651: 28 §:n soveltamiskäytäntöäja antaa siitä kahden toa. Tässä yhteydessä tullaan kiinnittämään huo-
13652: vuoden kuluttua lain voimaantulosta selvityksen miota myös kielellisten vähemmistöjen mahdol-
13653: eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Selvitystä lisuuksiin saada perusopetusta yhtäläisin perus-
13654: varten on tarkoitus kartoittaa sekä ns. lähikou- tein.
13655:
13656:
13657: Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1999
13658:
13659: Opetusministeri Maija Rask
13660:
13661:
13662:
13663:
13664: 4
13665: Ministerns svar KK 280/1999 vp- Henrik Lax /r ym.
13666:
13667:
13668:
13669:
13670: Tili riksdagens talman
13671:
13672: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Enligt 28 § lagen om grundläggande utbild-
13673: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av ning har en elev rätt att gå i ovannämnda närsko-
13674: statsrådet översänt följande av riksdagsman Hen- la. En läropliktig kan också ansöka om inträde tili
13675: rik Lax /sv m.fl. undertecknade skriftliga spörs- en annan skola än närskolan. Den mottagande ut-
13676: mål SS 280/1999 rd: bildningsanordnaren är då inte skyldig att anta
13677: eleven tili skolan, men när elever antas skall en-
13678: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta hetliga antagningsgrunder tillämpas på de sökan-
13679: för att kommunernas beslut om elevers de. Enligt samma paragraf kan kommunen dock
13680: rätt och möjligheter att gå i skola på an- uttryckligen bestämma att tili undervisning som
13681: nan ort inte skallleda tili oskäliga resul- kommunen ordnar i första hand anta barn som är
13682: tatför eleverna? bosatta i kommunen.
13683: Av det ovan anfOrda kan man konstatera att i
13684: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- det fall då kommunen inte själv ordnar undervis-
13685: föra följande: ning på elevens eget språk skall kommunen ord-
13686: Enligt 4 § i den nya lagen om grundläggande ut- na undervisningen genom avtal med någon an-
13687: bildning (62811998) är kommunen skyldig att nan kommun eller någon annan utbildningsan-
13688: ordna grundläggande utbildning för barn i läro- ordnare. Däremot har eleven inte subjektiv rätt
13689: pliktsåldern som bor på kommunens område. De tili inträde tili viiken annan skola som helst med
13690: tjänster som avses i denna lag kan kommunen undervisning på elevens eget språk. Syftet med
13691: ordna själv eller i samråd med andra kommuner bestämmelserna är å ena sidan att trygga alla
13692: eller genom att skaffa tjänsterna av privata an- ?levers rätt till undervisning på deras eget språk,
13693: ordnare av grundläggande utbildning eller statli- a andra sidan att ge kommunerna en central roll
13694: ga läroanstalter. Enligt samma lags 6 § skall och skyldighet när det gäller att ordna grundläg-
13695: kommunen anvisa den läropliktiga en närskola, gande utbildning. När grundläggande utbildning
13696: vid viiken utbildningen sker på elevens eget ordnas gäller bestämmelserna i 32 § lagen om
13697: språk. Den skola kommunen anvisar kan anting- grundläggande utbildning, vilka gäller längden
13698: en vara skolan i elevens egen kommun eller, på på den dagliga skolresan, självfallet all grundläg-
13699: basis av ett avtal som den egna kommunen in- gande utbildning, såsom också konstateras i
13700: gått, en skola som drivs av en annan kommun, en spörsmålet.
13701: samkommun, staten eller en privat. Beslutet kan Enligt undervisningsministeriets uppfattning
13702: föregås av hörande av barnets vårdnadshavare har man genom samarbete mellan kommunerna
13703: och en utredning av ansökningsönskemålet. Ett rätt väl kunnat trygga rätten tili undervisning på
13704: barn får inte mot vårdnadshavarens vilja anvisas det egna språket för barn i läropliktsåldern.
13705: en sådan skola där det tas ut avgifter och inte hel- Då riksdagen antog de nya skollagarna, som
13706: ler en skola som i enlighet med skolans uppgift trädde i kraft vid ingången av 1999, förutsatte
13707: följer en läroplan som baserar sig på en viss den att regeringen sedan tre år förflutit från skol-
13708: världsåskådning eller pedagogisk princip. lagamas ikraftträdande lämnar en utbildningspo-
13709: litisk redogörelse med en utvärdering av vilka
13710:
13711:
13712: 5
13713: KK 280/1999 vp- Henrik Lax /r ym. Ministems svar
13714:
13715:
13716: verkningar reformen haft och hur de i lagarna de lämnar en utredning tili kulturutskottet. Av-
13717: uppställda målen har nåtts. Beredningen av den- sikten är att för denna utredning kartlägga i vii-
13718: na redogörelse har redan påbörjats vid undervis- ken mån eleveroa söker sig tili den s.k. närskolan
13719: ningsministeriet. eller söker om inträde tili någon annan skola samt
13720: Utöver detta förutsatte riksdagen särskilt att antagningen av elevema. I detta sammanhang
13721: undervisningsministeriet följer praxis vid till- kommer man att fåsta uppmärksamhet också vid
13722: lämpningen av 28 § lagen om grundläggande ut- de språkliga minoritetemas möjligheter att få
13723: bildning och efter två år från lagens ikraftträdan- grundläggande utbildning på lika grunder.
13724:
13725:
13726: Helsingfors den 21 juli 1999
13727:
13728: Undervisningsminister Maija Rask
13729:
13730:
13731:
13732:
13733: 6
13734: KK 281/1999 vp- Klaus Bremer /r
13735:
13736:
13737:
13738:
13739: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 281/1999 rd
13740:
13741: Konsekvenserna av enhetliga bestämmelser för
13742: regummerade däck
13743:
13744:
13745:
13746:
13747: Tili riksdagens talman
13748:
13749: EG står i beråd att godkänna resolutionema 108 Enligt uppgift har Finlands företrädare inte
13750: och 109 från FN:s ekonomiska kommission för haft något att invända mot att EG ansluter sig tili
13751: Europa (ECE), som ansluter sig tili ett avtal om ifrågavarande regelverk. 1 det materia! som till-
13752: globalt enhetliga regler för motorfordons utrust- stälits riksdagen tas de problem som resolutio-
13753: ning. Vissa av EU:s medlemsländer har redan ti- nema kan förorsaka företagen inom regumme-
13754: digare haft för avsikt att ensidigt genomföra reso- ringsbranschen överhuvudtaget inte upp.
13755: lutionema, som gälier enhetliga bestämmelser
13756: för regummerade däck för person- och lastbilar. Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
13757: Följande steg, som inte är uteslutet, vore ett EU- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
13758: direktiv, vilket direkt skulle förplikta medlems- ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
13759: ländema att implementera reglema i sin lagstift- följande spörsmål:
13760: mng.
13761: Reglema skulie medföra ett omfattande test- Vilka effekter bedömer regeringen att en
13762: ningssystem, märkning samt registrering. Enligt implementering av ECE-resolutionerna
13763: branschens företrädare i Finland vore särskilt 108 och 109, antingen i bara en del EU-
13764: övergången tili ett enhetligt testningssystem medlemsländer eller på basis av ett di-
13765: fömknippat med stora problem och tilläggskost- rektiv i alla, skulle få för regummerings-
13766: nader, eftersom vår egen kontroli och testning är branschen i Finland, och
13767: helt annorlunda uppbyggd. Man framhålier att
13768: sådana kvalitets- och säkerhetsproblem som lig- hur ämnar regeringen agera i fortsätt-
13769: ger bakom ECE-resolutionema inte förekommer ningen vid ärendets behandling i EU?
13770: i Finland.
13771:
13772:
13773:
13774: Helsingforsden 18 juni 1999
13775:
13776: Klaus Bremer /sv
13777:
13778:
13779:
13780:
13781: Versio 2.0
13782: Suomennos KK 28111999 vp- Klaus Bremer /r
13783:
13784:
13785:
13786:
13787: KIRJALLINEN KYSYMYS 28111999 vp
13788:
13789: Pinnoitettuja renkaita koskevien yhtenäisten
13790: säännösten vaikutukset
13791:
13792:
13793:
13794:
13795: Eduskunnan puhemiehelle
13796:
13797: EY on hyväksymässä YK:n Euroopan talous- Saadun tiedon mukaan Suomen edustajilla ei
13798: komission (ECE) päätöslauselmat 108 ja 109, ole ollut mitään sitä vastaan, että EY liittyy ky-
13799: jotka liittyvät sopimukseen maailmanlaajuisesti seiseen säännöstöön. Eduskunnalle toimitetussa
13800: yhdenmukaisiksi säännöksiksi koskien moottori- materiaalissa ei ylipäätäänkään puututa ongel-
13801: ajoneuvojen varusteita. Eräät EU:n jäsenmaat miin, joita päätöslauselmat mahdollisesti aiheut-
13802: ovat jo aikaisemmin aikoneet toteuttaa yksipuoli- tavat pinnoitusalalla toimiville yrityksille.
13803: sesti päätöslauselmat, jotka koskevat henkilö- ja
13804: kuorma-autojen pinnoitettujen renkaiden yhden- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13805: mukaisia säännöksiä. Seuraavana askeleena, joka sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13806: ei ole poissuljettu, olisi EU-direktiivi, joka suo- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13807: ranaisesti veivoittaisi jäsenmaat saattamaan vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13808: säännökset osaksi lainsäädäntöään.
13809: Säännökset johtaisivat laajaan testausjärjestel- Mitä vaikutuksia hallitus arvioi olevan
13810: mään, merkitsemiseen ja rekisteröintiin. Suo- ECE-päätöslauselmien 108 ja 109
13811: messa toimivien alan edustajien mukaan siirty- implementoinnilla joko ainoastaan jois-
13812: minen yhtenäiseen testausjärjestelmään aiheut- sakin EU:n jäsenmaissa tai direktiivin
13813: taisi suuria ongelmia ja lisäkustannuksia, koska perusteella kaikissajäsenmaissa renkai-
13814: valvontamme ja testauksemme rakenne on koko- denpinnoitusalan kannalta Suomessa, ja
13815: naan toisenlainen. Onkin esitetty, ettei tällaisia
13816: ECE-päätöslauselmien taustalla olevia laatu- ja miten hallitus aikoo toimia jatkossa
13817: turvallisuusongelmia ole Suomessa. asian käsittelyssä EU:ssa?
13818:
13819:
13820:
13821: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
13822:
13823: Klaus Bremer /r
13824:
13825:
13826:
13827:
13828: 2
13829: Ministerin vastaus KK 281/1999 vp- Klaus Bremer /r
13830:
13831:
13832:
13833:
13834: Eduskunnan puhemiehelle
13835:
13836: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa delle tai pinnoittamistyön laadulle ei ole tämän
13837: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kansallisen merkinnän käyttämiseksi edellytetty,
13838: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vaan kyseessä on lähinnä kuluttajien informoi-
13839: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- miseksi tehtävä merkintä.
13840: merin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista anne-
13841: KK 28111999 vp: tun asetuksen muuttamisesta annetulla asetuksel-
13842: la 754/1999 Suomessa on sallittu kansallisen
13843: Mitä vaikutuksia hallitus arvioi olevan "Pinnoitettu - Regummerad" -merkinnän rin-
13844: ECE-päätöslauselmien 108 ja 109 nalle E-sääntöjen 108 ja n:o 109 mukaisesti mer-
13845: implementoinnilla joko ainoastaan jois- kintä "Retread" pinnoitetuille renkaille
13846: sakin EU:n jäsenmaissa tai direktiivin 28.6.1999 lähtien. Tällä rinnakkaisella merkintä-
13847: perusteella kaikissajäsenmaissa renkai- tavalla ei ole nähtävissä merkittäviä vaikutuksia
13848: denpinnoitusalan kannalta Suomessa, ja Suomen rengaspinnoitusalaan, joka voi edelleen
13849: niin halutessaan merkitä pinnoitetut renkaat ai-
13850: miten hallitus aikoo toimia jatkossa asi- empaan tapaan pelkästään kansallisella merkin-
13851: an käsittelyssä EU·ssa? nällä ja ilman erityisiä hyväksyntävaatimuksia.
13852: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Näin ollen kotimaisten pinnoittajien ei ole nyky-
13853: vasti seuraavaa: sääntöjen mukaan pakko täyttää E-säännöissä
13854: asetettuja pinnoituksen työn laadulle asetettuja
13855: Kansanedustaja Bremer kiinnittää kysymykses- vaatimuksia. Suomalaisilla pinnoittajilla on nyt
13856: sään huomiota ECE:n renkaiden pinnoittamista kuitenkin halutessaan mahdollisuus käyttää
13857: koskeviin sääntöihin 108 ja 109 sekä niiden vai- myös kansainvälistä "Retread" -merkintää täyttä-
13858: kutuksiin Suomen rengaspinnoitusalaan ja toi- essään edellä mainittujen E-sääntöjen vaatimuk-
13859: saalta Suomen toimintaan näiden sääntöjen tul- set. Täten E-sääntöjen 108 ja 109 mukaiset kan-
13860: lessa mahdollisesti käsittelyyn EU:ssa. sainväliset hyväksynnät ovat nyt asetusmuutok-
13861: YK:n Euroopan talouskomission (ECE) sään- sen myötä myös Suomessa sallittuja, jolloin suo-
13862: nöt 108 ja 109 sisältävät määräyksiä renkaiden malaisilla pinnoittajilla on mahdollisuus kan-
13863: pinnoittamisesta. Kyseisten pinnoittamistyön sainvälisen E-hyväksynnän hyödyntämiseen niin
13864: laatua koskevien sääntöjen mukaan pinnoitettui- kotimaassa kuin ulkomailla. E-säännön myötä
13865: hin ja hyväksyttyihin renkaisiin saa lisätä E-hy- edistetään omalta osaltaan tavaroiden vapaata
13866: väksymismerkin sekä tekstin "Retread". E-sään- liikkumista Euroopan tasolla lieventäen näin
13867: nöt eivät ole pakottavia eli minkään maan ei ole kaupan teknisiä esteitä.
13868: pakko ottaa sääntöjä käyttöön, vaan maat voivat Hallituksen tietoon ei ole tullut, että E-sääntö-
13869: itsenäisesti päättää näiden käyttöönottamisesta. jen 108 ja 109 muuttaminen EY-direktiivien
13870: Suomessa on ollut käytössä pakollinen, pel- muotoon olisi EU:ssa vireillä. Suomen kannasta
13871: kästään kansallinen merkintä "Pinnoitettu- Re- mahdollisesti tulevaisuudessa käsittelyyn tule-
13872: gummerad" kaikille pinnoitetuille renkaille. Mi- viin direktiiviehdotuksiin renkaiden pinnoittami-
13873: tään vaatimuksia pinnoitetun renkaan kestävyy- sesta päätetään komission mahdollisesti antaessa
13874:
13875:
13876: 3
13877: KK 281/1999 vp- Klaus Bremer /r Ministerin vastaus
13878:
13879:
13880: tulevaisuudessa asiaa koskevan direktiiviehdo-
13881: tuksen.
13882:
13883:
13884:
13885: Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1999
13886:
13887: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
13888:
13889:
13890:
13891:
13892: 4
13893: Ministems svar KK 28111999 vp- Klaus Bremer /r
13894:
13895:
13896:
13897:
13898: Tili riksdagens talman
13899:
13900: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger hållbarhet eller på arbetets kvalitet för att man
13901: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av skall få använda denna märkning, utan den har
13902: statsrådet översänt följande av riksdagsman närmast gjorts för att ge konsumenten informa-
13903: Klaus Bremer /sv undertecknade skriftliga spörs- tion.
13904: mål SS 28111999 rd: Genom förordningen om ändring av förord-
13905: ningen om fordons konstruktion och utrustning
13906: Vilka effekter bedömer regeringen att en 754/1999 har det, parallellt med den nationella
13907: implementering av ECE-resolutionerna märkningen med texten "Pinnoitettu - Regum-
13908: 108 och 109, antingen i bara en del EU- merad", varit tillåtet att förse regummerade däck
13909: medlemsländer eller på basis av ett di- med anteckningen "Retread" enligt E-regle-
13910: rektiv i alla, skullefåför regummerings- mentena 108 och 109 fr.o.m. 28.6.1999. Det
13911: branschen i Finland, och finns inga teeken på att denna parallella märk-
13912: ning skulle ha några betydande verkningar för re-
13913: hur ämnar regeringen agera i fortsätt- gummeringsbranschen i Finland, som fortfaran-
13914: ningen vid ärendets behandling i EU? de, om den så vill, kan förse regummerade däck
13915: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- med endast nationell märkning och utan sär-
13916: föra följande: skilda krav på godkännande. Enligt gällande be-
13917: stämmelser behöver således företagen inom re-
13918: Riksdagsman Bremer fåster i spörsmålet upp- gummeringsbranschen i Finland inte uppfylla de
13919: märksamhet dels vid ECE-reglementena 108 och krav som enligt E-reglementet ställs på regum-
13920: 109, som gäller regummering av däck, samt de- meringsarbetets kva1itet. De finländska företa-
13921: ras inverkan på regummeringsbranschen i Fin- gen kan emellertid numera om de så vill, även an-
13922: land, dels vid Finlands agerande då dessa regle- vända den intemationella märkningen "Re-
13923: menten eventuellt kommer att behandlas i EU. tread", om de uppfyller kraven enligt ovan
13924: FN:s ekonomiska kommissions för Europa nämnda E-reglementen. Detta innebär att de in-
13925: (ECE) reglementen 108 och 109 innehåller be- temationella godkännandena enligt E-regle-
13926: stämmelser om regummering av däck. Enligt mentena 108 och 109 nu tillåts även i Finland tili
13927: dessa reglementen, som gäller kvaliteten på re- följd av den ändrade förordningen, och företagen
13928: gummeringsarbetet, får regummerade och god- inom regummeringsbranschen i Finland får så-
13929: kända däck förses med en anteckning om att de är ledes använda det intemationella E-godkännan-
13930: E-godkända samt texten "Retread". E-reglemen- det såväl i hemlandet som utomlands. Tack vare
13931: tena är inte tvingande, det är således inte obliga- E-reglementet främjas fri rörlighet för varor på
13932: toriskt att införa dem utan ländema kan självstän- europeisk nivå och en del av handelns tekniska
13933: digt fatta bes1ut härom. hinder undanröjs följaktligen.
13934: 1 Finland har det varit obligatoriskt endast med Regeringen har inte informerats om att det
13935: en nationell märkning med texten "Pinnoitettu- inom EU skulle vara aktuellt med en ändring av
13936: Regummerad" på alla regummerade däck. Det E-reglementena 108 och 109 tili direktivform.
13937: har inte ställts några krav på regummerade däcks Finlands ståndpunkt i en eventuell kommande
13938:
13939:
13940: 5
13941: KK 281/1999 vp- Klaus Bremer /r Ministems svar
13942:
13943:
13944: behandling av förslag till direktiv om regumme- nen eventuellt i framtiden avger ett förslag till di-
13945: ring av däck kommer att avgöras när kommissio- rektiv.
13946:
13947:
13948: Helsingfors den 20 juli 1999
13949:
13950: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
13951:
13952:
13953:
13954:
13955: 6
13956: KK 282/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk
13957:
13958:
13959:
13960:
13961: KIRJALLINEN KYSYMYS 282/1999 vp
13962:
13963: Yhteisten väestönsuojien rakentamisen edistä-
13964: minen etäisyysvaatimuksia lieventämällä
13965:
13966:
13967:
13968:
13969: Eduskunnan puhemiehelle
13970:
13971: Eduskunta hyväksyi kuluvan vuoden alussa uu- etäisyysvaatimus on kuitenkin monilla harvaan-
13972: den pelastustoimilain (HE 76/1998 vp). Sen mu- asutuilla alueilla käytännössä este yhteisen suo-
13973: kaan on aiemman käytännön mukaisesti tehtävä jan teolle.
13974: väestönsuoja rakennukseen, jonka kerrosala on Uusi pelastustoiminta-asetus, jossa etäisyys-
13975: vähintään600m2 ja jossa asutaan tai työskennel- määräykset määritellään, on parhaillaan valmis-
13976: lään pysyvästi. Lain mukaan on edelleen mahdol- teilla.
13977: lista rakentaa myös yhteinen väestönsuoja.
13978: Asetuksella on aiemmin määrätty, että yhtei- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13979: nen väestönsuoja voidaan pääsääntöisesti raken- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13980: taa enintään 500 metrin päähän asianomaisesta tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13981: rakennuksesta. Rakennusluvan myöntävä viran- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13982: omainen on voinut erityisestä syystä hyväksyä
13983: myös enintään 1 000 metrin etäisyyden. Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
13984: Useassa tapauksessa yhteisten väestönsuojien edistääkseen tehokkaiden, yhteisten
13985: rakentaminen olisi varsin perusteltua sekä kus- väestönsuojien rakentamista lieventä-
13986: tannus- että myös suojelullisista syistä. Tiukka mä/lä nykyisiä etäisyysvaatimuksia?
13987:
13988:
13989: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
13990:
13991: Aulis Ranta-Muotio /kesk
13992:
13993:
13994:
13995:
13996: Versio 2.0
13997: KK 282/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk Ministerin vastaus
13998:
13999:
14000:
14001:
14002: Eduskunnan puhemiehelle
14003:
14004: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa paikalla olevaa rakennusryhmää varten, jonka
14005: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kerrosala on vähintään600m2 ja jossa asutaan tai
14006: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen työskennellään pysyvästi. Myös rakennuksen
14007: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran- muutos- ja korjaustyön yhteydessä tulee raken-
14008: ta-Muotion /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy- taa tietyin edellytyksin väestönsuoja.
14009: myksen KK 282/1999 vp: Kahta tai useampaa rakennusta varten voi ra-
14010: kennusluvan myöntävä viranomainen sallia ra-
14011: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin kennettavaksi yhteisen väestönsuojan, ehdolla,
14012: edistääkseen tehokkaiden, yhteisten että väestönsuoja rakennetaan viiden vuoden ku-
14013: väestönsuojien rakentamista lieventä- luessa ensimmäisen rakennuksen valmistumises-
14014: mällä nykyisiä etäisyysvaatimuksia? ta.
14015: Pelastustoimilain väestönsuojien rakentamis-
14016: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen ta koskevat säännökset vastaavat pääasialliselta
14017: seuraavaa: sisällöltään pelastustoimilailla korvattavan väes-
14018: Tämän vuoden syyskuun alussa voimaan tulevan tönsuojelulain väestönsuojien rakentamista kos-
14019: pelastustoimilain mukaan rakennuksen omista- kevia säännöksiä.
14020: jan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä ra- Hallitus katsoo, että väestönsuojat tulee jat-
14021: kennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, kossakin tehdä eduskunnan äskettäin hyväksy-
14022: jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän män lain mukaisestijoko rakennukseen tai sen lä-
14023: rakennuksessa asuvia tai muutoin oleskelevia heisyyteen. Tällä tavoin voidaan huolehtia väes-
14024: henkilöitä varten sen mukaan kuin asetuksella tön suojelemisesta parhaalla mahdollisella taval-
14025: tarkemmin säädetään. Väestönsuoja on rakennet- la väestönsuojien käyttöä edellyttävässä uhkati-
14026: tava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennus- lanteessa.
14027:
14028:
14029:
14030: Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1999
14031:
14032: Sisäasiainministerin sijaisena
14033: Ministeri Martti Korhonen
14034:
14035:
14036:
14037:
14038: 2
14039: Ministems svar KK 282/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk
14040:
14041:
14042:
14043:
14044: Tili riksdagens talman
14045:
14046: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger våningsytan är minst 600 m2 och byggnaden an-
14047: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av vänds såsom stadigvarande bostad eller arbets-
14048: statsrådet översänt följande av riksdagsman Au- plats. Ä ven i samband med ombyggnad eller re-
14049: lis Ranta-Muotio /cent undertecknade skriftliga paration av en byggnad skal ett skyddsrum byg-
14050: spörsmål SS 282/1999 rd: gas under vissa förutsättningar.
14051: Den myndighet som beviljar byggnadslov kan
14052: Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att tillåta att ett gemensamt skyddsrum inrättas för
14053: främja inrättandet av effektiva, gemen- två eller flera byggnader, förutsatt att skydds-
14054: samma skyddsrum genom att de nuva- rummet inrättas inom fem år från det att den för-
14055: rande kraven på avstånd mildras? sta byggnaden fårdigställts.
14056: De bestämmelser i lagen om räddningsväsen-
14057: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- det som gäller inrättandet av skyddsrum motsva-
14058: föra följande: rar i fråga om det huvudsakliga innehållet de be-
14059: Enligt den lag om räddningsväsendet som träder i stämmelser i lagen om befolkningsskydd som
14060: kraft vid ingången av september i år skall ägaren gäller inrättandet av skyddsrum, viiken lag er-
14061: till en byggnad, när det är fråga om ett nybygge, i sätts med lagen om räddningsväsendet.
14062: byggnaden eller dess omedelbara närhet inrätta Regeringen anser att skyddsrum även i fort-
14063: ett skyddsrum vars storlek kan uppskattas vara sättningen skall inrättas i enlighet med den lag
14064: tillräcklig med tanke på de människor som bor el- som riksdagen nyligen antog antingen i en bygg-
14065: ler annars vistas i byggnaden enligt vad som när- nad eller i dess omedelbara närhet. På detta sätt
14066: mare bestäms genom förordning. Skyddsrum kan man sköta skyddet av befolkningen på bästa
14067: skall inrättas för en byggnad eller byggnads- möjliga sätt i hotande situationer som kräver att
14068: grupp på samma tomt eller byggnadsplats, om skyddsrum används.
14069:
14070:
14071:
14072: Helsingfors den 9 juli 1999
14073:
14074: Ställföreträdare för inrikesministern
14075: Minister Martti Korhonen
14076:
14077:
14078:
14079:
14080: 3
14081: KK 283/1999 vp -Esko-Juhani Tennilä /vas
14082:
14083:
14084:
14085:
14086: KIRJALLINEN KYSYMYS 283/1999 vp
14087:
14088: Arvokkaan pihapiirin ja siihen kuuluvien ra-
14089: kennusten suojelu Keminmaalla
14090:
14091:
14092:
14093:
14094: Eduskunnan puhemiehelle
14095:
14096: Keminmaan kunnan Lautiosaaren kylässä oleva riälän suojeluun. Lausunnossaan suojeluhake-
14097: Viheriälä-niminen talo pihapiireineen muodos- mukseen kunnanhallitus ilmoitti, että kaikista
14098: taa arvokkaan kokonaisuuden. Päärakennus on suojelutoimenpiteistä luovutaan. Rakennusten
14099: vuodelta 1840. Tämä hirsirakennus on hirsirun- väitettiin olevan niin huonokuntoisia, että kor-
14100: goltaan pääpiirteissään ehjä ja entistämiskelpoi- jaukset eivät ole kohtuullisin kustannuksin mah-
14101: nen. Pihan eteläpuolella on kaksikerroksinen, il- dollisia.
14102: meisesti 1700-luvulla rakennettu asuinrakennus, Ei ole siten mitään takeita siitä, että rakennuk-
14103: joka on moitteettomassa kunnossa. Tämän talon set ja pihapiiri saataisiin suojelluksi rakennus-
14104: omistaja käyttää sitä kesäasuntonaan ja hoitaa kaavan avulla. Yhtä alueen rakennuksista on jo
14105: siinä olevaa kotimuseota. Mainittakoon, että kei- tarjottu siirrettäväksi pois Meri-Lapin Vesi Oy:n
14106: sari Aleksanteri I:n tiedetään yöpyneen tässä ra- ilmoituksella (Pohjolan Sanomat 12.5 .1999),
14107: kennuksessa. Tällaisia historiallisesti arvokkaita mikä viittaa siihen, että vesilaitos haluaa osan
14108: rakennuksia Lapissa ei ole paljon säilynyt. alueesta käyttöönsä. Talon purkamisen estänee
14109: Keminmaa-Seura esitti 1990-luvun alussa La- tällä hetkellä vain voimassa oleva rakennuskiel-
14110: pin lääninhallitukselle hakemuksen, jonka mu- to.
14111: kaan Viheriälän rakennukset ja niiden ympäristö
14112: tulisi suojella rakennussuojelulain perusteella. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14113: Lapin lääninhallitus kuitenkin hylkäsi ha- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14114: kemuksen. Myöhemmin vuonna 1996 ympä- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14115: ristöministeriö hylkäsi lääninhallituksen päätök- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14116: sestä tehdyn valituksen. Ympäristöministeriö
14117: katsoi päätöksessään, että kohteen säilyttäminen Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,
14118: ja suojelu voidaan ratkaista rakennuskaavan jotta Keminmaan kunnan Lautiosaaren
14119: muutoksen yhteydessä rakennuslain nojalla. kylässä oleva Viheriälän talo pihapiirei-
14120: Keminmaan kunnanhallitus on asian eri käsit- neen saataisiin suojelluksi?
14121: telyvaiheissa suhtautunut hyvin nihkeästi Vihe-
14122:
14123:
14124: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
14125:
14126: Esko-Juhani Tennilä /vas
14127:
14128:
14129:
14130: Versio 2.0
14131: KK 283/1999 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
14132:
14133:
14134:
14135:
14136: Eduskunnan puhemiehelle
14137:
14138: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa täväksi. Näin ollen kunta ei vaikuta olevan halu-
14139: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kas suojelemaan rakennusta ja pihapiiriä.
14140: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Alueella on voimassa 9.8.1983 vahvistettu ra-
14141: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha- kennuskaava, jossa rakennuksia ei ole suojeltu.
14142: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy- Tiedossa on, että rakennus on Lapin olosuhteissa
14143: myksen KK 283/1999 vp: poikkeuksellisen vanha (päärakennus rakennettu
14144: 1840), ja että keisari Aleksanteri I on yöpynyt ra-
14145: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, kennuksessa. Voimassa oleva kaava ei estä ra-
14146: jotta Keminmaan kunnan Lautiosaaren kennusten säilyttämistä ja pitämistä kunnossa.
14147: kylässä olevan Viheriälän talo pihapii- Kunnan antamissa perusteluissa rakennussuoje-
14148: reineen saataisiin suojelluksi? lun aiheettomuudesta on todettu, että tilalla ai-
14149: kaisemmin olevista rakennuksista on jäljellä alle
14150: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- puolet ja että rakennukset ovat huonokuntoisia.
14151: vasti seuraavaa: Ympäristö on kokonaisuudessaan muuttunut
14152: Keminmaa-Seura on 26.11.1990 ympäristömi- Isohaaran voimalaitoksen ja siihen liittyvien pa-
14153: nisteriöön saapuneessa kirjeessään hakenut muu- torakennelmien rakentamisen myötä. Museovi-
14154: tosta Lapin lääninhallituksen 23.10.1990 anta- rasto ei ole katsonut 6. 7.1995 ympäristöministe-
14155: maan päätökseen, jolla Keminmaan kunnan riölle antamassaan lausunnossa rakennusta piha-
14156: Lautiosaaren kylässä olevan Viheriälän talo vä- piireineen sellaiseksi kohteeksi, joka olisi raken-
14157: littömine lähiympäristöineen on jätetty rakennus- nussuojelulailla suojeltava.
14158: suojelulain nojalla suojelematta. Kiinteistön Koska rakennusta ei ole suojeltu rakennussuo-
14159: omistaa Keminmaan kunta. Ympäristöministeriö jelulain nojalla, ei rakennuksen säilymiseen ole
14160: 23.2.1996 vahvistanut lääninhallituksen päätök- valtion viranomaisten käytettävissä olevia keino-
14161: sen. ja. Pakkolunastukseen tai rakennuksen korjaami-
14162: Rakennus voidaan suojella joko kaavoittamal- seen valtion varoilla, jolloin kustannukset perit-
14163: la rakennuslain nojalla tai rakennussuojelulailla. täisiin omistajalta jälkikäteen, ei ole edellytyk-
14164: Rakennuksen suojelu on mahdollista, jos omista- siä, vaan rakennuksen säilyminen on omistajan
14165: ja, joka tässä tapauksessa on kunta, katsoo sen ai- asia.
14166: heelliseksi. Kirjallisessa kysymyksessä on todet- Edellä sanotun johdosta ei hallituksella ole
14167: tu, että yhtä rakennuksista on tarjottu pois siirret- syytä ryhtyä toimenpiteisiin Viheriälän talon ja
14168: sen pihapiirin suojelemiseksi.
14169:
14170:
14171: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1999
14172:
14173: Ministeri Suvi-Anne Siimes
14174:
14175:
14176:
14177:
14178: 2
14179: Ministems svar KK 283/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
14180:
14181:
14182:
14183:
14184: Tili riksdagens talman
14185:
14186: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger 1 området gäller en byggnadsplan som fast-
14187: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av ställts 9.8.1983 och i viiken byggnadema inte har
14188: statsrådet översänt följande av riksdagsman skyddats. Det finns uppgifter om att byggnaden
14189: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift- är exceptionellt gammal med tanke på förhållan-
14190: liga spörsmål SS 283/1999 rd: dena i Lappland (huvudbyggnaden har uppförts
14191: 1840) och att kejsar Alexander 1 har övemattat
14192: Vilka åtgärder kommer regeringen att där. Den ikraftvarande planen hindrar inte att
14193: vidta för att gården Viheriälä jämte byggnadema bevaras och hålls i stånd. 1 kommu-
14194: gårdstun i Lautiosaari by i Keminmaa nens motivering till att byggnadsskydd inte är be-
14195: kommun skall kunna skyddas? fogat anförs att av de byggnader som tidigare
14196: funnits på fastigheten finns mindre än hälften
14197: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- kvar och att byggnadema är i dåligt skick.
14198: föra följande: Hela omgivningen har förändrats kraftigt i och
14199: Föreningen Keminmaa-Seura har i ett brev som med att Isohaara kraftverk jämte tillhörande för-
14200: kommit in till miljöministeriet 26.11.1990 sökt därnningar uppförts. Museiverket ansåg i sitt ut-
14201: ändring i ett bes1ut 23.10.1990 av Lapp1ands 1åtande till miljöministeriet 6. 7.1995 inte att
14202: länsstyrelse, genom vi1ket gården Viheriälä jäm- byggnadema jämte gårdstun var ett sådant objekt
14203: te gårdstun i Lautiosaari by i Keminmaa kom- som borde skyddas med stöd av byggnads-
14204: mun inte skyddas med stöd av byggnadsskydds- skyddslagen.
14205: lagen. Fastigheten ägs av Keminmaa kommun. Eftersom byggnaden inte har skyddats med
14206: Miljöministeriet har 23.2.1996 fastställt länssty- stöd av byggnadsskyddslagen, har de statliga
14207: re1sens beslut. myndighetema inga medel att bevara den. Det
14208: Byggnaden kan skyddas antingen genom plan- saknas förutsättningar för tvångsin1ösning eller
14209: läggning med stöd av byggnadslagen eller direkt reparation med statens medel, vi1ket innebär att
14210: med stöd av byggnadsskyddslagen. Skydd kan kostnadema i efterhand drivs in hos ägaren, utan
14211: aktualiseras, om ägaren, i detta fall kommunen, i stället ankommer det på ägaren om byggnaden
14212: anser det befogat. 1 det skriftliga spörsmålet kon- skall bevaras.
14213: stateras att en av byggnadema har erbjudits för På grund av det ovan anförda har regeringen
14214: flyttning annorstädes. Detta gör att det verkar ingen anledning att vidta åtgärder för att skydda
14215: som om kommunen inte vore villig att skydda gården Viheriä1ä jämte gårdstun.
14216: byggnaden och gårdstunet.
14217:
14218:
14219:
14220: Helsingfors den 13 juli 1999
14221:
14222: Minister Suvi-Anne Siimes
14223:
14224:
14225:
14226: 3
14227: KK 284/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
14228:
14229:
14230:
14231:
14232: KIRJALLINEN KYSYMYS 284/1999 vp
14233:
14234: Paluumuuttajien eläkkeistä perittävä sairaus-
14235: vakuutusmaksu
14236:
14237:
14238:
14239:
14240: Eduskunnan puhemiehelle
14241:
14242: Ruotsista takaisin Suomeen muuttaneiden eläke- vakuutusmaksun muutokset ovat viime vuosina
14243: läisten verotuksessa yhtenä ongelmana on, että liittyneet ensisijaisesti veropoliittisiin ratkaisui-
14244: sairausvakuutusmaksu sekä eläketuloista perittä- hin, ja eläkeläisten korotettua sairausvakuutus-
14245: vä korotettu sairausvakuutusmaksu kohdistuvat maksua on perusteltu nimenomaan budjettipoliit-
14246: täysimääräisesti myös Ruotsista saatuun eläketu- tisilla näkökohdilla. Oikeus sairausvakuutuskor-
14247: loon. Sairausvakuutusmaksua ei oteta huomioon vauksiin ei ole välittömässä yhteydessä siihen,
14248: ns. vapautusmenetelmässä, jolla kaksinkertaista onko henkilö maksanut sairausvakuutusmaksua
14249: verotusta lievennetään. Sitä ei oteta huomioon vai ei. Esimerkiksi pääomatuloista ei makseta
14250: myöskään tuloverolain 136 §:n 3 momentin kat- lainkaan sairausvakuutusmaksua, mutta pääoma-
14251: tosäännössä, jolla pyritään estämään kokonaisve- tulojen saaja on yhtä kaikki oikeutettu samoihin
14252: rotuksen muodostuminen normaalia Suomessa lääke- ja hoitokorvauksiin kuin muutkin kansa-
14253: toimitettavaa verotusta kireämmäksi silloin, kun laiset.
14254: eläketuloa saadaan ulkomailta. Näiden seikkojen Näistä syistä olisi perusteltua muuttaa Suo-
14255: vuoksi sekä Ruotsista että Suomesta eläketuloa messa kansainvälistä verotuskäytäntöä siten, että
14256: saavan henkilön verotus (Suomen ja Ruotsin ve- myös sairausvakuutusmaksu otetaan huomioon
14257: rot yhteenlaskettuna) muodostuu tietyillä tulota- kaksinkertaisen verotuksen estämiseen tai lie-
14258: soilla ankarammaksi kuin siinä tapauksessa, että ventämiseen tähtäävissä säännöksissä. Tämä
14259: vastaavansuuruinen kokonaistulo olisi saatu pel- koskee erityisesti ns. vapautusmenetelmää sekä
14260: kästään Suomesta. tuloverolain 136 §:n 3 momentin kattosääntöä,
14261: Sairausvakuutusmaksun jättämistä kaksinker- joilla vaikutetaan Ruotsista eläketuloa saavien
14262: taista verotusta lieventävien säännösten ulkopuo- henkilöiden verotuksen tasoon.
14263: lelle on perusteltu sillä, että kyse on sosiaalitur-
14264: vamaksusta eikä verosta. Perustelu on kuitenkin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14265: varsin muodollinen, sillä sairausvakuutusmaksu sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
14266: on käytännössä vain yksi vero. Se peritään mui- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14267: den verojen yhteydessä ja sen veroperusteena on nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14268: kunnallisverotuksessa verotettava tulo. Sairaus-
14269:
14270:
14271:
14272:
14273: Versio 2.0
14274: KK 284/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
14275:
14276:
14277: Aikooko hallitus korjata verolakeja si- paulusmenetelmässä sekä ulkomailta
14278: ten, että myös sairausvakuutusmaksu saatavia eläketuloja koskevassa tulove-
14279: sekä eläkeläisten korotettu sairausva- rolain kattosäännössä?
14280: kuutusmaksu otetaan huomioon ns. va-
14281:
14282:
14283: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
14284:
14285: Esko-Juhani Tennilä /vas
14286: Hannes Manninen /kesk
14287:
14288:
14289:
14290:
14291: 2
14292: Ministerin vastaus KK 284/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
14293:
14294:
14295:
14296:
14297: Eduskunnan puhemiehelle
14298:
14299: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa räämisessä huomioon. Näin ollen myös tällaiset
14300: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, ulkomailta maksettavat eläkkeet vaikuttavat va-
14301: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kuutetulle Suomessa määrättävän sairausvakuu-
14302: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha- tusmaksun suuruuteen.
14303: ni Tennilän /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen Ennen vuotta 1997 oli eräissä tilanteissa mah-
14304: kysymyksen KK 284/1999 vp: dollista, että paluumuuttajan kokonaisverorasi-
14305: tus muodostui suuremmaksi kuin henkilöllä, jol-
14306: Aikooko hallitus korjata verolakeja si- la oli sama kokonaistulo Suomesta. Tuloverolain
14307: ten, että myös sairausvakuutusmaksu 136 §:ää muutettiin vuonna 1997 (707/1997) si-
14308: sekä eläkeläisten korotettu sairausva- ten, että Suomi luopuu osasta omaa veroaan sel-
14309: kuutusmaksu otetaan huomioon ns. va- laisessa tilanteessa, jossa pienituloisen paluu-
14310: pautusmenetelmässä sekä ulkomailta muuttajan kokonaisverorasitus muodostuu suu-
14311: saatavia eläketuloja koskevassa tulove- remmaksi kuin saman tulon pelkästään Suomes-
14312: rolain kattosäännössä? ta saavan kokonaisverorasitus. Tämä katsottiin
14313: kohtuulliseksi, vaikka tilanne johtuikin Ruotsin
14314: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- verotuksen korkeammasta tasosta. Muutosta so-
14315: vasti seuraavaa: vellettiin ensimmäisen kerran vuodelta 1997 toi-
14316: Sairausvakuutuksesta säädetään 4. 7.1963 anne- mitettavassa verotuksessa. Lainmuutoksen jäl-
14317: tussa sairausvakuutuslaissa (364/1963). Lain pe- keen on esiintynyt yksittäistapauksia, joissa
14318: riaatteiden samoin kuin vakiintuneen näkemyk- Ruotsista ja Suomesta eläketuloa saava on joutu-
14319: sen mukaan sairausvakuutusmaksu on sosiaali- nut kokonaisverorasituksen osalta epäedullisem-
14320: turvan rahoitusta varten säädetty maksu. Siihen paan asemaan kuin jos hän olisi saanut vastaavan
14321: sovelletaan vain joitakin verotusta koskevia kokonaistulon pelkästään Suomesta. Näissä ta-
14322: säännöksiä. Yhtymäkohtia verotukseen sairaus- pauksissa on yleensä ollut kysymys henkilöistä,
14323: vakuutusmaksulla on monien muiden sosiaalitur- joilta edellä mainitun tuloverolain 136 §:n mu-
14324: vamaksujen tapaan. Niinpä sairausvakuutusmak- kaisen alennuksen jälkeen ei Suomen tuloveroja
14325: su määrätään tuloverotuksessa kunnallisverotus- kanneta lainkaan, jolloin kokonaisverorasituk-
14326: ta varten vahvistettujen veroäyrien määrän pe- sen epäedullisuus on johtunut pelkästään Ruot-
14327: rusteella ja maksu kannetaan tuloverojen yhtey- sin korkeasta verotuksesta. Ruotsin verotusta
14328: dessä. Suomi ei voi lieventää niillä keinoilla, joita Suo-
14329: Sairausvakuutusmaksu ei kuulu Suomen teke- mella on verotuksen kohtuullistamiseksi.
14330: mien verosopimusten soveltamisalaan, sillä sopi- Sairausvakuutusmaksun sisällyttäminen Suo-
14331: mukset koskevat vain veroja. men verosopimuksissaan käyttämän kaksinker-
14332: Sairausvakuutusmaksun suorittamisvelvolli- taisen verotuksen poistavan vapautusmenetel-
14333: suus syntyy Suomessa asumisen perusteella. Täs- män piiriin merkitsisi sitä, että maksuun veroso-
14334: tä syystä myös ulkomailta saatu, verosopimuk- pimusten muuttamisen jälkeen alettaisiin sovel-
14335: sissa mahdollisesti Suomen verosta vapautettu taa verosäännöksiä. Samanlaista muutosta mer-
14336: eläketulo otetaan sairausvakuutusmaksun mää- kitsisi myös se, että maksu otettaisiin huomioon
14337:
14338:
14339: 3
14340: KK 284/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Ministerin vastaus
14341:
14342:
14343: laskettaessa tuloverolain (1535/1992) 136 §:n 3 Kumpikin menettely olisi vierasta tavoitteelle
14344: momenttiin sisältyvän ulkomailta saatuja eläk- käsitellä sosiaaliturvamaksuja ja veroja erillisi-
14345: keitä koskevan ns. kattosäännön perusteella sitä nä. Lisäksi tämä olisi ristiriidassa sairausvakuu-
14346: verojen enimmäismäärää, joka Suomeen muutta- tuslain periaatteiden kanssa, joiden mukaan Suo-
14347: neelta, Suomesta ansiotuloa ja ulkomailta eläke- messa asuva henkilö on oikeutettu etuuksiin ja
14348: tuloa saavalta eläkeläiseltä voidaan kantaa, jotta suorittaa maksun kokonaisansiotulonsa perus-
14349: hänen verotuksensa ei olisi ankarampi kuin sel- teella, olipa tulo saatu ulkomailta tai Suomesta.
14350: laisen verovelvollisen, joka saa myös eläketulon-
14351: sa Suomesta.
14352:
14353:
14354:
14355: Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1999
14356:
14357: Ministeri Suvi-Anne Siimes
14358:
14359:
14360:
14361:
14362: 4
14363: Ministems svar KK 284/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
14364:
14365:
14366:
14367:
14368: Tili riksdagens talman
14369:
14370: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger mas. Således inverkar också sådana pensioner
14371: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av som betalas från utlandet på storleken av den
14372: statsrådet översänt följande av riksdagsman sjukförsäkringspremie som påförs den försäkra-
14373: Esko-Juhani Tennilä /vänst m.fl. undertecknade de i Finland.
14374: skriftliga spörsmål SS 284/1999 rd: Före 1997 var det i vissa situationer möjligt att
14375: den totala skattebördan blev större för en återflyt-
14376: Amnar regeringen ändra skattelagarna, tare än för en person med samma totalinkomst i
14377: så att också sjuliförsäkringspremien och Finland. År 1997 ändrades 136 § inkomstskatte-
14378: den förhöjda sjuliförsäkringspremien lagen (70711997), så att Finland avstår från en del
14379: för pensionärer beaktas i den s.k. ex- av sin egen skatt i sådana situationer där den to-
14380: emptmetoden samt i den bestämmelse tala skattebördan för en återflyttare med små in-
14381: om beskattningens Övre gräns i inkomst- komster blir större än vad den totala skattebör-
14382: skattelagen som gäller pensionsinkomst dan blir för en person som får samma inkomst en-
14383: från utlandet? bart i Finland. Detta ansågs skäligt, även om si-
14384: tuationen berodde på att en strängare beskattning
14385: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tillämpades i Sverige. Ändringen tillämpades
14386: föra följande: första gången i den beskattning som verkställdes
14387: Bestämmelser om sjukförsäkring finns i sjukför- för år 1997. Efter lagändringen har det förekom-
14388: säkringslagen (364/1963), som gavs den 4 juli mit några enstaka fall där en person med pen-
14389: 1963. Enligt lagens principer och gängse praxis sionsinkomst från både Sverige och Finland i frå-
14390: är sjukförsäkringspremien en avgift som införts ga om den totala skattebördan har hamnat i en
14391: för att finansiera den sociala tryggheten. Endast ofördelaktigare situation än om vederbörande
14392: några skattebestämmelser tillämpas på premien. hade fått motsvarande totalinkomst enbart från
14393: Sjukförsäkringspremien har beröringspunkter Finland. 1 dessa fall har det i allmänhet varit frå-
14394: med beskattningen i likhet med många andra so- ga om personer hos vilka det efter den sänkning
14395: cialskyddsavgifter. Således bestäms sjukförsäk- som anges i nämnda 136 § inkomstskattelagen
14396: ringspremien i inkomstbeskattningen på grund- inte alls uppbärs någon inkomstskatt till Finland,
14397: val av det antal skatteören som fastställts för varvid ofördelaktigheten i fråga om den totala
14398: kommunalbeskattningen och avgiften tas ut i skattebördan endast har berott på den högre
14399: samband med inkomstskattema. beskattningen i Sverige. Finland kan inte mildra
14400: Sjukförsäkringspremien hör inte till tillämp- beskattningen i Sverige med de medel som Fin-
14401: ningsområdet för de skatteavtal som Finland in- land förfogar över för att göra beskattningen
14402: gått eftersom avtalen endast gäller skatter. skälig.
14403: Skyldigheten att betala sjukförsäkringspremie Om den exemptmetod som tillämpas i Fin-
14404: kommer sig av att man har sin hemvist i Finland. lands skatteavtal för att undanröja dubbelbeskatt-
14405: Därför beaktas också pensionsinkomst som i ett ning innefattade sjukförsäkringspremien, skulle
14406: skatteavtal eventuellt har befriats från skatt i Fin- det innebära att skattebestämmelser skulle börja
14407: land när sjukförsäkringspremien skall bestäm- tillämpas på premien efter det att skatteavtalen
14408:
14409:
14410: 5
14411: KK 284/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Ministems svar
14412:
14413:
14414: ändrats. Det skulle medföra en Iikadan ändring beskattningens övre gräns i 136 § 3 mom. in-
14415: om premien skulle beaktas när det maximiskatte- komstskattelagen ( 1535/ 1992).
14416: belopp beräknas som kan tas ut hos en pensionär Båda förfarandena skulle vara främmande för
14417: som flyttat till Finland och som får förvärvsin- strävandena att behandla socialförsäkringspremi-
14418: komst i Finland och pensionsinkomst från utlan- er och skatter separat. Dessutom skulle det strida
14419: det, för att hans beskattning inte skall bli sträng- mot de principer i sjukförsäkringslagen enligt
14420: are än för en sådan skattskyldig som också får sin vilka en i Finland bosatt person har rätt tili för-
14421: pensionsinkomst från Finland. Detta maximibe- måner och betalar premie utifrån sin totalin-
14422: lopp beräknas på grundval av bestämmelsen om komst, oberoende av om inkomsten kommer från
14423: utlandet eller från Finland.
14424:
14425:
14426: Helsingfors den 22 juli 1999
14427:
14428: Minister Suvi-Anne Siimes
14429:
14430:
14431:
14432:
14433: 6
14434: KK 285/1999 vp- Leea Hiltunen /skl ym.
14435:
14436:
14437:
14438:
14439: KIRJALLINEN KYSYMYS 285/1999 vp
14440:
14441: Hälytysajoneuvojen kuljetusten turvallisuus
14442:
14443:
14444:
14445:
14446: Eduskunnan puhemiehelle
14447:
14448: Sairaankuljetustehtävä on merkitykseltään erit- Turvallinen ja tehokas ajotapa lisää sekä kul-
14449: täin tärkeä loukkaantuneiden ja äkillisesti sairas- jettajien turvallisuutta että potilasturvallisuutta,
14450: tuneiden potilaiden hoidon onnistumisessa. Poti- ja erilaiset ajotavat ja tottumukset vaikuttavat
14451: lasturvallisuuden ja myös yleisen liikenneturval- olennaisesti potilaan hyvinvointiin kuljetuksen
14452: lisuuden kannalta on tärkeää, että hälytysajoneu- aikana.
14453: vojen kuljettajat pystyvät entistä paremmin enna-
14454: koimaan tilanteet ja hallitsemaan sairaankulje- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14455: tusautoaan erilaisissa tilanteissa. sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme kun-
14456: Hälytysajoa suoritetaan olosuhteista ja vuoro- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14457: kaudenajasta riippumatta aina tilanteen niin vaa- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14458: tiessa. Kuitenkin on tosiasia, että ajoneuvoka-
14459: lusto vaihtelee suuresti kokonaispainoltaan, te- Miten hallitus aikoo toimia, jotta häly-
14460: holtaan ja ajo-ominaisuuksiltaan. tysajoneuvolla voidaan taata potilaan
14461: Hälytysajoneuvot ovat vuosittain osallisina lu- hoitoon saattamisen turvallisuus, ja
14462: kuisissa liikennevahingoissa. Ulkoisten olosuh-
14463: teiden lisäksi riskitekijäksi on todettu kuljetta- miten hälytysajoneuvojen kuljettajat
14464: jien riittämätön ajokoulutus. Liikennemäärien voivat saada ja ylläpitää hälytysajoneu-
14465: kasvaessa ja asutuksen kehittyessä taajamiin on von turvallista kuljettamista edellyttä-
14466: liikenneonnettomuuksien määrä kasvanut häly- vät taitonsa?
14467: tysajoissa.
14468:
14469:
14470: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
14471:
14472: Leea Hiltunen /skl
14473: Ismo Seivästö /skl
14474:
14475:
14476:
14477:
14478: Versio 2.0
14479: KK 285/1999 vp- Leea Hiltunen /skl ym. Ministerin vastaus
14480:
14481:
14482:
14483:
14484: Eduskunnan puhemiehelle
14485:
14486: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kohdistuvan ammattitaitovaatimuksen sisällöstä
14487: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, ei ole annettu tarkempia määräyksiä. Muiden lii-
14488: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kennelupien hakijoiden on sen sijaan suoritetta-
14489: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltu- va erityinen yrittäjäkurssi. Lain esitöiden mu-
14490: sen /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- kaan koulutusvaatimusta ei otettu käyttöön, kos-
14491: sen KK 285/1999 vp: ka alan luonteen vuoksi oli tärkeämpää kiinnit-
14492: tää huomiota kuljettajien ja muun sairaankulje-
14493: Miten hallitus aikoo toimia, jotta häly- tushenkilökunnan koulutukseen kuin yrittäjien
14494: tysajoneuvolla voidaan taata potilaan koulutukseen. Yritysten koulutuksen kehittämi-
14495: hoitoon saattamisen turvallisuus, ja nen jäi siten alan järjestöjen vastuulle. Henkilö-
14496: liikennelain mukaan ilman liikennelupaa saa suo-
14497: miten hälytysajoneuvojen kuljettajat rittaa sairaankuljetusta valtion, kunnan, kuntayh-
14498: voivat saada ja ylläpitää hälytysajoneu- tymän tai sairaalan hallinnassa olevalla sairas-
14499: von turvallista kuljettamista edellyttä- autolla. Sosiaali- ja terveysministeriö on
14500: vät taitonsa? 16.3.1999 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä
14501: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- on uudistaa sairaankuljetusluvan myöntämistä ja
14502: vasti seuraavaa: taksan vahvistamista koskevia käytäntöjä sekä
14503: toiminnan ohjausta ja valvontaa. Työryhmän tar-
14504: Sairaankuljetuksesta annetun asetuksen mukaan koituksena on selvittää sairaankuljetusluvan
14505: sairaankuljetustoimintaa varten tulee olla toimin- myöntämiskäytäntöjen ja niiden perusteiden ke-
14506: nan edellyttämä sairaankuljetushenkilöstö. Mai- hittämistarpeet sekä tehdä esitykset tarvittaviksi
14507: nitussa asetuksessa tai muualla terveydenhuol- säädösmuutoksiksi. Työryhmän on määrä saada
14508: lon lainsäädännössä ei kuitenkaan ole määräyk- työnsä valmiiksi 28.2.2000 mennessä.
14509: siä sairaankuljetus/ensihoitohenkilöstön koulu- Tilastokeskuksen mukaan niissä poliisin tie-
14510: tusvaatimuksista. Suomen Kuntaliiton sairaan- toon tulleissa onnettomuuksissa, joissa hälytys-
14511: kuljetuskyselyn mukaan sairaankuljetushenkilö- ajoneuvo oli osallisena, vuonna 1995 kuoli 4 ja
14512: kunnasta noin 30 %:1la on terveydenhuollon loukkaantui 35 henkilöä. Vuonna 1996 kuoli 5 ja
14513: tutkinto, 40 %:11a palo- ja pelastusalan tutkinto, loukkaantui 34 henkilöä, vuonna 1997 ei ollut
14514: 5 %:lla terveydenhuollon ja paloalan tutkinto ja kuolonuhreja, mutta loukkaantui 45 henkilöä
14515: 25 %:lla pätevöittämiskurssi. sekä vuonna 1998 ennakkotietojen mukaan kuoli
14516: Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä an- 5 ja loukkaantui 59 henkilöä. Luvuissa ovat mu-
14517: netun lain mukaan sairaankuljetuslupa oikeuttaa kana kaikki hälytysajoneuvo-onnettomuudet
14518: harjoittamaan sairaankuljetusta yhdellä sairas- Sairasautoille tapahtuneita onnettomuuksia ei ole
14519: autolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun otta- mahdollista erottaa muista hälytysajoneuvoille
14520: matta. Sairaankuljetusluvan myöntämistä koske- tapahtuneista onnettomuuksista. Vuosina 1997 ja
14521: vien säännösten mukaan sairaankuljetuslupa voi- 1998 hälytysajoneuvoissa olleista vuositasolla
14522: daan myöntää hakijalie, joka muun ohella on am- kuoli 1 ja loukkaantui 15 henkilöä. Tutkijalauta-
14523: mattitaitoinen. Sairaankuljetusluvan hakijaan kunnat tutkivat nykyisin sairasautojen onnetto-
14524:
14525:
14526: 2
14527: Ministerin vastaus KK 285/1999 vp- Leea Hiltunen /skl ym.
14528:
14529:
14530:
14531: muuksista ne, joissa joku kuolee. Näitä onnetto- Työn valmistuttua myös sairasauton kuljettajat
14532: muuksia tulee tutkittavaksi noin 1-2 vuodessa. saavat ajantasalla olevat yhtenäiset hälytysajo-
14533: Tutkijalautakuntien onnettomuusraporteista il- ohjeet poliisin hälytysajo-ohjeiden tapaan.
14534: menee, että erityisesti potilaiden ja auton varus- Liikenneministeriö katsoo, että hälytysajoneu-
14535: teiden kiinnittämiseen, auton sisäosien pehmus- vojen kuljettajien valmiuksien lisäämiseen on
14536: tamiseen sekä kuljettajaa koskeviin vaatimuk- ensisijaisesti pyrittävä vaikuttamaan tiedotuksel-
14537: siin tulisi kiinnittää huomiota. Lisäksi onnetto- la, valistuksella ja koulutuksella. Lisäksi muiden
14538: muustutkimuksista ilmenee, että sairasauton kul- kuljettajien tietoutta hälytysajoneuvojen oikeuk-
14539: jettajat ajavat usein suurehkolla nopeudella ris- sista tulee lisätä. Tiedotuksellaja valistuksella on
14540: teykseen luottaen hälytyslaitteiden kuuluvuu- myös mahdollista parantaa kuljettajien valmiutta
14541: teen ja näkyvyyteen. Toisaalta muut kuljettajat poikkeavien tilanteiden havainnointiin. Lii-
14542: luottavat vihreään valoon tai muihin oikeuksiin- kenneministeriössä ei ole vireillä hankkeita
14543: sa. hälytysajokortin käyttöönottamiseksi.
14544: Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK on Liikenneministeriö seuraa kuitenkin tilannetta ja
14545: sisäasiainministeriön toimeksiannosta uudista- on tarvittaessa valmis harkitsemaan myös muita
14546: massa vuonna 1982 laadittuja hälytysajo-ohjeita. toimenpiteitä.
14547:
14548:
14549: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1999
14550:
14551: Liikenneministerin sijainen
14552: Ministeri Kimmo Sasi
14553:
14554:
14555:
14556:
14557: 3
14558: KK 285/1999 vp- Leea Hiltunen /skl ym. Ministems svar
14559:
14560:
14561:
14562:
14563: Tili riksdagens talman
14564:
14565: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger viljas sökande som vid sidan av annat är yrkes-
14566: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av skicklig. Det finns inga närmare bestämme1ser
14567: statsrådet översänt följande av riksdagsman Leea om vilka krav som skall ställas på yrkesskicklig-
14568: Hiltunen /fkf m.fl. undertecknade skriftliga heten hos den som ansöker om sjuktransporttill-
14569: spörsmål SS 285/1999 rd: stånd. Personer som ansöker om andra trafiktill-
14570: stånd skall däremot genomgå en särskild företag-
14571: Vad ämnar regeringen göra för att det arkurs. Under det beredningsarbete som föregick
14572: skall kunna garanteras att patienter lagen uppställdes inget krav på utbildningen ef-
14573: tryggt kommer tili vård med utryck- tersom det på grund av branschens karaktär var
14574: ningsfordon, och viktigare att fåsta uppmärksamhet vid den utbild-
14575: ning som förama och den övriga sjuktransport-
14576: hur kanfordonensförarefå och upprätt- personalen har än vid företagamas utbildning.
14577: hålla den skick/ighet som krävs för att Ansvaret för utvecklandet av företagens utbild-
14578: tryggt kunna framföra utryckningsfor- ning föll därmed på branschorganisationema.
14579: don? Enligt lagen om tillståndspliktig persontrafik på
14580: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- väg får sjuktransporter utföras utan trafiktill-
14581: föra följande: stånd med en ambulans som innehas av staten, en
14582: kommun, en samkommun eller ett sjukhus. Soci-
14583: Enligt förordningen om sjuktransport skall sjuk- al- och hälsovårdsministeriet tillsatte den 16
14584: transportverksamheten förfoga över sådan perso- mars 1999 en arbetsgrupp som har i uppgift att se
14585: nai som verksarnheten kräver. 1 nämnda förord- över praxis i fråga om beviljande av sjuktran-
14586: ning eller på något annat ställe i lagstiftningen sporttillstånd och fastställande av taxa samt led-
14587: om hälso- och sjukvård finns likväl inga bestäm- ningen och övervakningen av verksarnheten. Av-
14588: melser om vilka krav som ställs på sjuk- sikten med arbetsgruppen är att utreda behovet av
14589: transport/akutvårdspersonalens utbi1dning. En- att utveckla principema för beviljande av sjuk-
14590: ligt en förfrågan gjord av Finlands Kommunför- transporttillstånd och grundema för dessa samt
14591: bund angående sjuktransporter har ca 30 % av lägga fram förslag till behövliga ändringar i för-
14592: sjuktransportpersonalen en examen inom hälso- fattningama. Arbetsgruppen skall vara fårdig
14593: och sjukvården, 40 % en examen inom brand- med sitt arbete senast den 28 februari 2000.
14594: och räddningsbranschen, 5 % en examen inom 1 de olyckor med ett utryckningsfordon inblan-
14595: brand- samt hälso- och sjukvårdsbranschen och dat som kommit till polisens kännedom dog år
14596: 25 % behörighetsutbildning. 1995 enligt Statistikcentralen 4 personer medan
14597: Enligt lagen om tillståndspliktig persontrafik antalet skadade var 35. År 1996 dog 5 personer
14598: på väg berättigar ett sjuktransporttillstånd inne- och 34 skadades, år 1997 miste ingen livet i såda-
14599: havaren till att bedriva sjuktransporter med en na olyckor, men 45 personer skadades och enligt
14600: ambulans i hela landet med undantag för Åland. förhandsuppgiftema för 1998 dog 5 personer i
14601: Enligt bestämmelsema om beviljande av sjuk- fjol och 59 skadades. 1 talen ingår alla olyckor
14602: transporttillstånd kan sjuktransporttillstånd be- med utryckningsfordon. Det är inte möjligt att
14603:
14604:
14605: 4
14606: Ministerns svar KK 285/1999 vp- Leea Hiltunen /skl ym.
14607:
14608:
14609: skilja de olyckor som ambulanser råkat ut för steriet på med att revidera de anvisningar som
14610: från övriga olyckor där utryckningsfordon har 1982 utarbetades för utryckningar. När arbetet är
14611: varit inblandade. Åren 1997 och 1998 dog i ut- fårdigt får också ambulansförarna tidsenliga och
14612: ryckningsfordon under respektive år en person enhetliga anvisningar för utryckningar i likhet
14613: medan 15 personer skadades. Undersöknings- med de anvisningar för utryckningar som tillde-
14614: kommissionerna undersöker numera de olycks- lats polisen.
14615: fall med ambulanser där någon har mist livet. År- Trafikministeriet anser att man i första hand
14616: ligen inträffar ungefår 1-2 sådana olyckor. Av genom information, upplysning och utbildning
14617: undersökningskommissionernas olycksfallsrap- borde försöka påverka fårdigheterna hos utryck-
14618: porter framgår att man särskilt borde fåsta upp- ningsfordonens förare. Man bör också öka vet-
14619: märksamhet vid fastsättningen av patienter och skapen hos övriga förare om vilka rättigheter ut-
14620: bilens utrustning, madrassering av bilens insida ryckningsfordonen har. Det är också möjligt att
14621: samt kraven på föraren. Vidare framgår av med hjälp av information och upplysning förbätt-
14622: olycksfallsrapporterna att ambulansförarna ofta ra förarnas beredskap att lägga märke tili över-
14623: med rätt hög hastighet kör in i en korsning förli- raskande situationer. Vid trafikministeriet finns
14624: tande sig på att alarmanordningarna hörs och inga planer på att tai bruk ett körkort för utryck-
14625: syns. Å andra sidan förlitar sig övriga förare på ningsfordon. Trafikministeriet fö1jer i alla fall si-
14626: grönt ljus eller på sina andra rättigheter. tuationen och är vid behov berett att överväga
14627: Räddningsbranschens Centralorganisation i också andra åtgärder.
14628: Finland SPEK håller på uppdrag av inrikesmini-
14629:
14630:
14631: Helsingfors den 14 juli 1999
14632:
14633: Ställföreträdare för trafikministern
14634: Minister Kimmo Sasi
14635:
14636:
14637:
14638:
14639: 5
14640: 1
14641: 1
14642: 1
14643: 1
14644: 1
14645: 1
14646: 1
14647: 1
14648: 1
14649: 1
14650: 1
14651: 1
14652: 1
14653: 1
14654: 1
14655: 1
14656: 1
14657: 1
14658: 1
14659: 1
14660: 1
14661: 1
14662: 1
14663: 1
14664: 1
14665: 1
14666: 1
14667: 1
14668: 1
14669: KK 286/1999 vp -Inkeri Kerola /kesk
14670:
14671:
14672:
14673:
14674: KIRJALLINEN KYSYMYS 286/1999 vp
14675:
14676: Metsälain 10 §:n mukaisten erityisen tärkeiden
14677: elinympäristöjen säilyttämisen korvaukset
14678:
14679:
14680:
14681:
14682: Eduskunnan puhemiehelle
14683:
14684: Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeät ym- kohteen puuston arvoon. Voidaanko
14685: päristöt on eräs suomalaisen metsän arvokkaista, puuston arvo määritellä muiden kiin-
14686: suojeltavista kohteista. Koska metsänomistaja teistöjen puuston arvon perusteella?
14687: joutuu kärsimään taloudellisia haittoja estyes-
14688: sään toimimasta maaliaan, olisi syytä tutkia muu- 3) Mikäli maanomistaja on pinta-ala-
14689: tamia epäoikeudenmukaisuuksia laissa uudel- verotuksen piirissä, hän joutuu maksa-
14690: leen. maan edelleen metsäveroa voimatta kui-
14691: tenkaan toimia palstallaan normaalisti.
14692: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14693: Onko ko. aluetta mahdollista määritellä
14694: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14695: esim. joutomaaksi tai muutoin verova-
14696: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14697: paaksi metsäkeskuksen määriteltyä
14698: vastattavaksi seuraavat kysymykset:
14699: alueen metsälain mukaan erityisen tär-
14700: keäksi elinympäristöksi? Saman mallin
14701: 1) Metsälain 11 §:ssä määritellään vä-
14702: häinen menetys, jonka maanomistaja on tulisi toimia, mikäli maanomistajalle on
14703: korvattu vähäistä suurempi haitta ympä-
14704: velvollinen kärsimään omistamaliaan
14705: alueella. Onko hinnoittelussa mahdol- ristötukena rahoituslain mukaisesti.
14706: lista käyttää maanomistajan saamaa 4) Luonnonsuojelulain mukaan korva-
14707: kantohintatarjousta tai puutavaralajeit- taan koko menetys, mikäli maanomista-
14708: taista keskikantohintaa verokuutiomet- ja haluaa korvattavaksi vähäistä suu-
14709: rin raha-arvon sijasta? remman menetyksen. Toimiiko menetel-
14710: mä myös määriteltäessä metsälain mu-
14711: 2) Vähäistä haittaa määriteltäessä tär-
14712: kaisia kohteita?
14713: keän elinympäristön puuston arvoa ver-
14714: rataan vain kiinteistössä sijaitsevan
14715:
14716:
14717: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
14718:
14719: Inkeri Kerola /kesk
14720:
14721:
14722:
14723:
14724: 14 200656 Versio 2.0
14725: KK 286/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk Ministerin vastaus
14726:
14727:
14728:
14729:
14730: Eduskunnan puhemiehelle
14731:
14732: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa ja haluaa korvattavaksi vähäistä suu-
14733: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, remman menetyksen. Toimiiko menetel-
14734: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mä myös määriteltäessä metsälain mu-
14735: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Ke- kaisia kohteita?
14736: rolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-
14737: sen KK 286/1999 vp: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14738: vasti seuraavaa:
14739: 1) Metsälain 11 §:ssä määritellään vä- 1. Säädösperusta
14740: häinen menetys, jonka maanomistaja on Metsälain 11 §:n 1 momentin mukaan maan-
14741: velvollinen kärsimään omistamaliaan omistajana on oikeus saada lupa käsitellä erityi-
14742: alueella. Onko hinnoittelussa mahdol- sen tärkeää elinympäristöä siten, että hänelle ei
14743: lista käyttää maanomistajan saamaa aiheudu vähäistä suurempaa menetystä. Tällaisia
14744: kantohintatarjousta tai puutavaralajeit- poikkeuslupia erityisen tärkeän elinympäristön
14745: taista keskikantohintaa verokuutiomet- käsittelyyn myönnettiin koko maassa kolme vii-
14746: rin raha-arvon sijasta? me vuonna. Metsälain 11 §:n 2 momentin mu-
14747: 2) Vähäistä haittaa määriteltäessä tär- kaan poikkeuslupaa ei saa myöntää, jos elinym-
14748: keän elinympäristön puuston arvoa ver- päristön ominaispiirteiden säilyttämiseksi myön-
14749: rataan vain kiinteistössä sijaitsevan netään riittävä tuki valtion varoista.
14750: kohteen puuston arvoon. Voidaanko Kestävän metsätalouden rahoituksesta anne-
14751: puuston arvo määritellä muiden kiin- tun lain 19 §:n mukaan erityisen tärkeän elin-
14752: teistöjen puuston arvon perusteella? ympäristön ominaispiirteiden säilyttämisestä
14753: maanomistajalle aiheutuvat, vähäistä suuremmat
14754: 3) Mikäli maanomistaja on pinta-ala- lisäkustannukset ja taloudelliset menetykset voi-
14755: verotuksen piirissä, hän joutuu maksa- daan rahoittaa osittain tai kokonaan valtion va-
14756: maan edelleen metsäveroa voimatta kui- roin. Kestävän metsätalouden rahoituksesta an-
14757: tenkaan toimia palstallaan normaalisti. netun lain mukaista tukea voidaan myöntää vain
14758: yksityiselle maanomistajalle. Ympäristötukea
14759: Onko ko. aluetta mahdollista määritellä erityisen tärkeän elinympäristön ominaispiirtei-
14760: esim. joutomaaksi tai muutoin verova- den säilyttämiseen myönnettiin viime vuonna
14761: paaksi metsäkeskuksen määriteltyä kaikkiaan 32 tapauksessa.
14762: alueen metsälain mukaan erityisen tär- 2. Kysymyksen ensimmäinen kohta
14763: keäksi elinympäristöksi? Saman mallin Ympäristötuen laskentaperusteita on täsmen-
14764: tulisi toimia, mikäli maanomistajalle on netty maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997
14765: korvattu vähäistä suurempi haitta ympä- antamalla päätöksellä. Ministeriön päätöksen
14766: ristötukena rahoituslain mukaisesti. mukaan ympäristötuen laskennassa käytetään ve-
14767: 4) Luonnonsuojelulain mukaan korva- ro kuutiometrin keskimääräistä raha-arvoa.
14768: taan koko menetys, mikäli maanomista- 3. Kysymyksen toinen kohta
14769:
14770:
14771: 2
14772: Ministerin vastaus KK 286/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk
14773:
14774:
14775: Vähäistä haittaa määriteltäessä otetaan huo- 5. Kysymyksen neljäs kohta
14776: mioon saman metsänomistajan saman kunnan Metsälain mukaisilla kohteilla korvataan vain
14777: alueella omistamat kiinteistöt. vähäisen haitan ylittävä menetys, kun taas luon-
14778: 4. Kysymyksen kolmas kohta nonsuojelulain 53 §:n mukaan maanomistajana
14779: Ympäristötuki on kestävän metsätalouden ra- on oikeus saada täysi korvaus koko menetykses-
14780: hoituksesta annetun lain 34 §:n nojalla vero- tä, jos se on merkityksellinen. Korvauskynnys on
14781: vapaa. Ympäristötukisopimuksen tarkoittaman siis luonnonsuojelulaissa korkeampi kuin metsä-
14782: alueen verotus pinta-alaverotuksessa määräytyy laissa, mutta metsälain mukaan maanomistajana
14783: sen mukaan, katsotaanko alue metsäveroasetuk- on aina omavastuuosuus. Luonnonsuojelulain
14784: sen 3 §:ssä tarkoitetuksi metsämaaksi. Verotus- nojalla maksetaan maanomistajalle kertakor-
14785: käytännössä on katsottu, että sellaista aluetta, vaus, kun taas ympäristötukisopimus on määrä-
14786: jonka metsänkäyttö on kokonaan estynyt useam- aikainen.
14787: man vuosikymmenen ajaksi, ei veroteta metsä- Ympäristötuki maksetaan valtion talousar-
14788: maana. Kun asiasta ei ole erikseen säädetty, vion metsäluonnon hoidon edistämiseen tarkoite-
14789: maanomistaja voi hakea verovapautta ympäristö- tulta momentilta. Momentin määräraha on kulu-
14790: tukisopimusalueelle. Sen sijaan alue ei muutu vana vuonna 15 miljoonaa markkaa. Kansallisen
14791: pinta-alaverotuksessa verovapaaksi pelkästään metsäohjelman mukaan momentin määrärahaa
14792: sillä perusteella, että kysymys on metsälain tar- kasvatettaisiin 25 miljoonaan markkaan ensi
14793: koittamasta erityisen tärkeästä elinympäristöstä, vuodesta alkaen. Metsäohjelman mukaan ympä-
14794: koska varovainen metsänkäsittely on erityisen ristötuen ehtojen tarkistamista joustavammiksi
14795: tärkeällä elinympäristöllä pääsääntöisesti sallit- on syytä harkita. Asia tulee käsittelyyn metsäoh-
14796: tua. jelman toteutuksessa ja seurannassa.
14797:
14798:
14799: Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1999
14800:
14801: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
14802:
14803:
14804:
14805:
14806: 3
14807: KK 286/1999 vp - Inkeri Kerola /kesk Ministems svar
14808:
14809:
14810:
14811:
14812: Tili riksdagens talman
14813:
14814: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger ning för ett borifall som inte är ringa.
14815: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av Fungerar metoden också när objekt en-
14816: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman In- ligt skogslagen fastställs?
14817: keri Kerola /cent undertecknade skriftliga spörs-
14818: mål SS 286/1999 rd: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
14819: föra fö1jande:
14820: 1) I skogslagens 11 § bestäms om det 1. Bemyndigande
14821: ringa borifall som en markägare är skyl- Enligt 11 § 1 mom. skogs1agen har en mark-
14822: dig att utstå på det område han äger. ir
14823: ägare rätt att få tillstånd att behandla en särskilt
14824: det möjligt att i prissättningen använda
14825: viktig livsmi1jö, så att han inte åsamkas ett bort-
14826: det rotprisanbud som markägaren får
14827: fall som inte är ringa. För behandlingen av sär-
14828: eller ett genomsnittligt rotpris per vir-
14829: skilt viktiga 1ivsmiljöer beviljades tre undantags-
14830: kessortiment i stället för penningvärdet
14831: tillstånd i hela landet i fjol. Enligt 11 § 2 mom.
14832: av en skattekubikmeter? skogslagen får undantagstillstånd inte beviljas,
14833: 2) När en ringa olägenhetfastställsjäm- om det beviljas ett tillräckligt stöd av statsmedel
14834: förs värdet av trädbeståndet i en viktig för bibehållandet av livsmiljöns särdrag.
14835: livsmiljö endast med värdet av trädbe- En1igt 19 § 1agen om finansiering av hållbart
14836: ståndet i ett objekt som befinner sig på skogsbruk kan de merkostnader och ekonomiska
14837: fastigheten. Kan värdet av trädbestån- förluster, förutsatt att de inte är ringa, och som
14838: det fastställas på grundval av värdet av åsamkas markägaren av bibehållandet av en sär-
14839: trädbeståndet på andra fastigheter? skilt viktig livsmiljös särdrag finansieras helt e1-
14840: 1er de1vis med statsmedel. Stöd enligt 1agen om
14841: 3) I det fall att markägaren omfattas av finansiering av hållbart skogsbruk kan enbart be-
14842: arealbeskattning blir han tvungen att vi1jas privata skogsägare. Miljöstöd för bibehål-
14843: forifarande betala skogsskatt utan att lande av särdragen hos en särskilt viktig 1ivsmi1-
14844: dock kunna agera normalt på sitt skifte. jö bevi1jades i fjo1 i sammanlagt 32 fall.
14845: 2. Första punkten i spörsmå1et
14846: ir det möjligt att fastställa att området i Grundema för beräkning av mi1jöstödet har
14847: fråga är t. ex. impediment eller i övrigt preciserats genom ett bes1ut somjord- och skogs-
14848: skattefritt sedan skogscentralen har be- bruksministeriet meddelade den 16 juni 1997.
14849: stämt att området är en i skogslagen av- Enligt ministeriets bes1ut används vid beräkning-
14850: sedd särskilt viktig livsmiljö? Samma en av miljöstödet det genomsnittliga penningvär-
14851: mall bör fungera om markägaren har det av en skattekubikmeter.
14852: fått ersättningför en olägenhet som inte 3. Andra punkten i spörsmå1et
14853: är ringa i form av miljöstöd i enlighet När en ringa olägenhet fastställs beaktas de
14854: med finansieringslagen. fastigheter som samma skogsägare äger i samma
14855: 4) Enligt naturvårdslagen ersätts hela kommun.
14856: borifallet, om markägaren vill få ersätt- 4. Tredje punkten i spörsmålet
14857:
14858: 4
14859: Ministems svar KK 286/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk
14860:
14861:
14862: Miljöstödet är med stöd av 34 § lagen om fi- markägare enligt 53 § naturskyddslagen har rätt
14863: nansiering av hållbart skogsbruk skattefritt. Be- att få full ersättning för hela bortfallet, om det är
14864: skattningen av det område som avses i miljö- betydelsefullt. Tröskeln för ersättning är alltså
14865: stödsavtalet fastställs i arealbeskattningen enligt högre i naturvårdslagen än i skogslagen, men en-
14866: om man anser området vara sådan skogsmark ligt skogslagen har markägaren alltid en själv-
14867: som avses i 3 § skogsskatteförordningen. Skatte- riskandel. Med stöd av naturvårdslagen betalas
14868: praxisen har varit att ett sådant område där an- tili markägaren en engångsersättning, medan
14869: vändningen av skog är helt förhindrad under tio- miljöstödsavtalet igen gäller för en viss tid.
14870: tals år inte beskattas som skogsmark. Eftersom Miljöstödet betalas från ett moment i statsbud-
14871: det inte finns några separata bestämmelser om sa- geten som är avsett för främjande av vården av
14872: ken, kan markägaren anhålla om skattefrihet för skogsnatur. Anslaget under momentet uppgår i år
14873: det område som omfattas av miljöstödsavtalet. till 15 milj. mk. Enligt det nationella skogspro-
14874: Däremot blir området inte skattefritt i arealbe- grammet skall anslaget utökas tili 25 milj. mk vid
14875: skattningen enbart på den grunden att det är frå- ingången av nästa år. Enligt skogsprogrammet är
14876: ga om en i skogslagen avsedd särskilt viktig livs- det skäl att överväga att justera villkoren för mil-
14877: miljö, eftersom en försiktig skogsbehandling i re- jöstödet så att de blir smidigare. Frågan tas upp
14878: gel är tillåten i en särskilt viktig livsmiljö. tili behandling i samband med genomförandet
14879: 5. Fjärde punkten i spörsmålet och uppföljningen av skogsprogrammet.
14880: 1 objekt enligt skogslagen ersätts endast bort-
14881: fall som överskrider ringa olägenhet, medan en
14882:
14883:
14884:
14885: Helsingfors den 12 juli 1999
14886:
14887: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14888:
14889:
14890:
14891:
14892: 5
14893: KK 287/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
14894:
14895:
14896:
14897:
14898: KIRJALLINEN KYSYMYS 287/1999 vp
14899:
14900: Opintotukijärjestelmän kehittäminen
14901:
14902:
14903:
14904:
14905: Eduskunnan puhemiehelle
14906:
14907: Lipposen II hallitus on ohjelmassaan todennut kyisinhän opiskelijat välttävät opintolainan ot-
14908: kehittävänsä opintotukijärjestelmää "valmistu- toa ja hakeutuvat opintojensa aikana töihin. Tä-
14909: mista paremmin tukevaksi". Opiskeluaikojen ve- män seurauksena heidän opiskeluaikansa veny-
14910: nyessä kohtuuttomasti on tämä hallitusohjel- vät. Samalla he vievät työpaikkoja niiltä, jotka
14911: maan kirjattu tavoite oikea ja perusteltu. Huoles- niitä ensisijaisesti tarvitsevat, ja näin myös työt-
14912: tuneena olen kuitenkin kiinnittänyt huomiota sii- tömyysluvut pysyvät korkeina. Venyttäessään
14913: hen, että tähän asti on esiin nostettu ainoastaan opiskeluaikoja nykyinenjärjestelmä samalla vai-
14914: erilaisia opiskeluaikojen rajoitusmalleja. keuttaa uusien opiskelijoiden opiskelupaikan
14915: Mielestäni erilaisten rajoitusmallien sijaan saantia vanhojen opiskelijoiden pitäessä paikko-
14916: olisi luotava opiskelijoita nopeampaan valmistu- ja itsellään.
14917: miseen kannustava opintotukijärjestelmä. Olen
14918: esittänyt yhtenä tällaisena vaihtoehtona erään- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14919: laista stipendijärjestelmää. Esitykseni mukaan sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14920: opiskelijoille, joilla olisi mahdollisuus valmistua tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14921: nopeammin, voitaisiin maksaa stipendi. Stipen- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14922: din suuruus määräytyisi opiskelijalta käyttämät-
14923: tä jääneiden opintotukikuukausien mukaan. Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo
14924: Hahmottelemani stipendijärjestelmä mahdol- ryhtyä opintotukijärjestelmän kehittä-
14925: listaisi opiskelijoiden täysipäiväisen opiskelun. miseksi valmistumista paremmin tuke-
14926: Opiskelija voisi rahoittaa opintojaan myös laina- vaksi,ja
14927: rahalla tietäessään voivansa maksaa lainat opin-
14928: tojensa päätyttyä saamaliaan stipendillä. Ny- mitä mieltä hallitus on esittämästäni sti-
14929: pendijärjestelmästä?
14930:
14931:
14932: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999
14933:
14934: Petri Neittaanmäki /kesk
14935:
14936:
14937:
14938:
14939: Versio 2.0
14940: KK 287/1999 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk Ministerin vastaus
14941:
14942:
14943:
14944:
14945: Eduskunnan puhemiehelle
14946:
14947: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa neiden opiskelijoiden edellytyksiä saattaa opin-
14948: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tonsa loppuun. Ylemmän korkeakoulututkinnon
14949: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen opintotukeen oikeuttavan enimmäisajan pidentä-
14950: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Neit- mistä selvitetään laajempien tutkintojen osalta.
14951: taanmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy- Sellaisten opiskelijoiden osalta, joiden opinnot
14952: myksen KK 28711999 vp: ovat henkilökohtaisten syiden vuoksi viivästy-
14953: neet, opintotuen enimmäisajan pidentämisen pe-
14954: Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo rusteita pyritään saamaan nykyistä joustavam-
14955: ryhtyä opintotukijärjestelmän kehittä- maksi.
14956: miseksi valmistumista paremmin tuke- Opintojen loppuun saattamisen mahdollista-
14957: vaksi,ja miseksi selvitetään edellytykset uudistaa opinto-
14958: tuen myöntämisperusteita siten, että opintotukea
14959: mitä mieltä hallitus on esittämästäni sti- enimmäisajan saaneelle ylempää korkeakoulu-
14960: pendijärjestelmästä? tutkintoa suorittavalle opiskelijalle voitaisiin
14961: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- määräajaksi myöntää opintolainan valtiontakaus.
14962: vasti seuraavaa: Muissa oppilaitoksissa kuin korkeakouluissa
14963: opiskelijana ei yleensä ole suuria mahdollisuuk-
14964: Opintotukijärjestelmän tarkoituksena on luoda sia vaikuttaa valmistumisaikaansa. Myös korkea-
14965: opiskelijoille tasa-arvoiset mahdollisuudet opis- kouluissa tutkintojen laajuus ja opiskeluaika
14966: keluun takaamaHa perustoimeentulo opintojen vaihtelevat eri tutkintojen kesken. Nopean opis-
14967: ajaksi. Opintotuen saamiseksi opiskelijalta edel- kelun palkitsemista stipendillä ei tämän vuoksi
14968: lytetään päätoimista opiskelua ja opintojen edis- voida pitää tasapuolisena kaikille opiskelijoille.
14969: tymistä. Opintotuki on myös tarveharkintainen Stipendin myöntäminen perustuu yleensä ai-
14970: etuus, joten saajalta edellytetään taloudellisen kaisempaan opintomenestykseen, joskin menes-
14971: tuen tarvetta. Korkeakouluopinnoissa ylemmän tykseen liittyy usein myös nopea opiskelu. Kui-
14972: korkeakoulututkinnon opintotukiaika on pää- tenkaan pelkästään nopeaa opiskelua ei ole
14973: sääntöisestä 55 kuukautta, kaiken kaikkiaan kor- yleensä tuettu stipendin avulla.
14974: keakouluopintoihin voi kuitenkin saada opintotu- Ottaen huomioon opintotuen yleinen taso, jota
14975: kea 70 kuukautta. Ylempää korkeakoulututkin- valtiontaloudellisista syistä ei voida tässä vai-
14976: toa lyhyempää koulutusta varten opetus- heessa nostaa, muodostaa opintolaina sekä työs-
14977: ministeriö vahvistaa opintotuen enimmäisajan. säkäynti opintojen ohessa ja kesäisin suurelle
14978: Muuhun koulutukseen opintotukea myönnetään osalle opiskelijoista osan opiskeluajan rahoituk-
14979: yleensä koulutuksen säännönmukaisen keston sesta. Opintolainan ottaminen toteuttaa osittain
14980: ajaksi. stipendijärjestelmän ajatusta; lainaa kertyy sitä
14981: Hallitusohjelman mukaan opintotukijärjestel- vähemmän, mitä nopeammin opiskelija valmis-
14982: mää kehitetään valmistumista paremmin tuke- tuu. Opiskelijoiden työssäkäyntiä kesäisin ja
14983: vaksi. Opetusministeriössä valmistellaan toimen- opintojen ohessa ei voi pitää täysin kielteisenä il-
14984: piteitä, joilla parannetaan opinnoissaan viivästy- miönä. Usein kesätyö palkan lisäksi antaa opis-
14985:
14986:
14987: 2
14988: Ministerin vastaus KK 287/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
14989:
14990:
14991: kelijalle kokemusta työelämästä ja tukee opinto- yhteys työelämään, ja sen kautta voi löytyä työ
14992: ja. Opintojen ohessa oleva työpaikka on myös opintojen päätyttyä.
14993:
14994:
14995: Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1999
14996:
14997: Kulttuuriministeri Suvi Linden
14998:
14999:
15000:
15001:
15002: 3
15003: KK 287/1999 vp- Petri Neittaanmäki lkesk Ministerns svar
15004:
15005:
15006:
15007:
15008: Tili riksdagens talman
15009:
15010: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger ut på tiden. Det utreds om det finns möjligheter
15011: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av att förlänga maximitiden för studiestöd för högre
15012: statsrådet översänt följande av riksdagsman Petri högskoleexamen när det gäller mer omfattande
15013: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga examina. Strävan är att göra grundema för för-
15014: spörsmål SS 287/1999 rd: längning av maximitiden för studiestöd smidiga-
15015: re för sådana studerande vars studier av personli-
15016: Vilka åtgärder avser regeringen vidta ga skal blivit fördröjda.
15017: för att utveckla studiestödssystemet så 1 syfte att göra det möjligt för studerande att
15018: att det bättre stoder ett slutförande av slutföra studiema utreds förutsättningama för att
15019: studierna och revidera grundema för beviljande av studiestöd
15020: så, att en studerande som fått studiestod under
15021: vad anser regeringen om mittförslag tili maximitiden för avläggande av högre högskole-
15022: stipendiesystem? examen skall kunna beviljas tidsbunden statsbor-
15023: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- gen för studielån.
15024: föra följande: 1 andra läroanstalter än högskoloma har den
15025: studerande i allmänhet små möjligheter att inver-
15026: Syftet med studiestödssystemet är att skapa lik- ka på tiden för utexamineringen. Ä ven i högsko-
15027: värdiga studiemöjligheter för de studerande ge- loma varierar examinas omfattning och studieti-
15028: nom att garantera en grundläggande utkomst un- den för olika examina. Att belöna snabbt fram-
15029: der den tid studiema varar. Ett villkor för att få skridna studier med stipendium kan därför inte
15030: studiestöd år att den studerande bedriver studier anses jämlikt med tanke på alla studerande.
15031: på heltid och har framgång i studiema. Studiestö- Beviljande av stipendium baserar sig i allmän-
15032: delt är också en behovsprövad förmån, vilket het på tidigare studieframgång, även om också
15033: innebär att den sökande skall vara i behov av eko- snabbt framskridna studier ofta är en del av fram-
15034: nomiskt stöd. Vid högskolestudier är studiestöds- gången. Enbart snabba studier har dock inte i all-
15035: tiden för högre högskoleexamen i regel 55 måna- mänhet understötts med hjälp av stipendier.
15036: der. Studiestöd kan dock fås för sammanlagt 70 Med beaktande av den allmänna nivån på stu-
15037: månader när det gäller högskolestudier. Under- diestödet, som av statsekonomiska skål inte kan
15038: visningsministeriet fastställer maximitiden för höjas i detta skede, bildar studielånet samt för-
15039: studiestöd för utbildning som är kortare än högre värvsarbete vid sidan av studiema och om som-
15040: högskoleexamen. För annan utbildning beviljas rama en stor del av finansieringen under studieti-
15041: studiestöd vanligen för den tid utbildningen nor- den för en mängd studerande. Lyftande av studie-
15042: malt varar. lån realiserar delvis tanken på ett stipendiesy-
15043: Enligt regeringsprogrammet utvecklas studie- stem; ju snabbare studiema går framåt, desto
15044: stödet så att det bättre stöder ett slutförande av mindre blir lånesumman. Att de studerande arbe-
15045: studiema. Vid undervisningsministeriet bereds tar om somrama och vid sidan av studiema kan
15046: åtgärder som medför förbättrade förutsättningar inte ses som ett helt negativt fenomen. Arbetet
15047: att slutföra studierna for dem vars studier dragit ger förutom lön också erfarenhet av arbetslivet
15048:
15049:
15050: 4
15051: Ministems svar KK 287/1999 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk
15052:
15053:
15054: och stöder studiema. En arbetsplats vid sidan av som kan leda tili ett arbete efter avslutade stu-
15055: studiema år också en kontakt med arbetslivet dier.
15056:
15057:
15058: Helsingfors den 16 juli 1999
15059:
15060: Kulturminister Suvi Linden
15061:
15062:
15063:
15064:
15065: 5
15066: KK 288/1999 vp- Merikukka Forsius /vihr
15067:
15068:
15069:
15070:
15071: KIRJALLINEN KYSYMYS 288/1999 vp
15072:
15073: Luonnonmukaisen tuotannon kehittäminen
15074:
15075:
15076:
15077:
15078: Eduskunnan puhemiehelle
15079:
15080: Hallitusohjelmaan kirjattiin luonnonmukaisesta Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan
15081: tuotannosta seuraava lause: "Luonnonmukaisen viljelijöitä.
15082: tuotannon pitkäjänteinen kehittäminen turvataan Luomuviljelyyn siirtyminen ehkäisee maaseu-
15083: ja luomutuotteiden markkinointijärjestelmiä ke- dun autioitumista ja vähentää siten kasvukeskus-
15084: hitetään." ten ja pääkaupunkiseudun lisärakentamispainei-
15085: Samoin kirjattiin myös luonnonsuojelua kos- ta. Kansantaloutemme hyötyy, jos maanviljeli-
15086: keva lause seuraavasti: "Laatiessaan maatalou- jöiden työllisyystilannetta voidaan edistää. Maa-
15087: den ympäristöohjelmaa hallitus kiinnittää huo- seutu kestäisi siten elinvoimaisena.
15088: miota erityisesti ympäristön kuormitusta vähen- Kuitenkin nyt maatalouden ympäristöohjel-
15089: täviin toimenpiteisiin, luonnon monimuotoisuu- maa vuosille 2000-2006 valmistelevan työryh-
15090: teen, maiseman suojelua ylläpitäviin toimiin sekä män esityksessä, joka jätettiin ministeriölle tou-
15091: eläinten hyvään kohteluun". kokuun lopussa, juuri luomutilan siirtymätuki
15092: Luomutuotannolla saavutettavat ympäristö- laskisi nykyisestä 1 000 markasta 875 markkaan.
15093: hyödyt ovat kiistattomat. Typpi- ja fosforihuuh- Siirtymätuki on kuitenkin välttämätön ja tarpeel-
15094: toutumat pienenevät merkittävästi tavanomai- linen tavanomaisen maatilan siirtyessä luomuvil-
15095: seen tilaan verrattuna. Siitä koituu suuri hyöty jelyyn. Sadot jäävät usein alkuvaiheessa pieniksi
15096: pohjavesien suojelulle ja kamppailulle vesistö- ja eläintilojen muuttaminen luomuun sopiviksi
15097: jen rehevöitymistä vastaan. Pieneläinkanta moni- vaatii investointeja. Mikäli siirtymätuki laskee,
15098: puolistuu ja ympäristön lajien määrä lisääntyy: kiinnostus luomuviljelyyn siirtymiseen vähe-
15099: mm. linnuston on todettu olevan rikkaampi luo- nee. Siksi siirtymätuen laskeminen on mielestäni
15100: mutilojen ympäristössä verrattuna muiden maati- ristiriidassa hallitusohjelman luomutuotannon
15101: lojen ympäristöön. kehittämistä koskevien kirjausten kanssa.
15102: Maanviljelijät itse ovat kiinnostuneita luomu-
15103: viljelyyn siirtymisestä- sitä osoittaa luomutilo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15104: jen raju kasvu viime ja kuluvan vuoden aikana. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15105: Eniten luomuun siirtyminen on kiinnostanut tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15106: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15107:
15108:
15109:
15110:
15111: Versio 2.0
15112: KK 288/1999 vp- Merikukka Forsius /vihr
15113:
15114:
15115: Miten hallitus aikoo jatkossa turvata misen, jos taloudellista tukea siirtymä-
15116: luomutuotannon pitkäjänteisen kehittä- vaiheessa lasketaan näin merkittävästi?
15117:
15118:
15119: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1999
15120:
15121: Merikukka Forsius /vihr
15122:
15123:
15124:
15125:
15126: 2
15127: Ministerin vastaus KK 288/1999 vp- Merikukka Forsius /vihr
15128:
15129:
15130:
15131:
15132: Eduskunnan puhemiehelle
15133:
15134: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Ehdotettu maatalouden ympäristöohjelma
15135: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, 2000-2006 jakautuu perustoimenpiteisiin, lisä-
15136: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen toimenpiteisiin ja erityistukisopimuksiin. Luon-
15137: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Merikukka nonmukaisen tuotannon tuki olisi kuten nykyi-
15138: Forsiuksen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysy- sessäkin ympäristöohjelmassa erityistukisopi-
15139: myksen KK 288/1999 vp: mus.
15140: Ehdotuksen mukaan luonnonmukaisesta tuo-
15141: Miten hallitus aikoo jatkossa turvata tannosta tehtäisiin kahdenlaisia sopimuksia.
15142: luomutuotannon pitkäjänteisen kehittä- Alemman tukitason sopimus tehtäisiin niiden vil-
15143: misen, jos taloudellista tukea siirtymä- jelijöiden kanssa, joilla on ollut aiemmin valtio-
15144: vaiheessa lasketaan näin merkittävästi? neuvostonpäätöksen 760/1995 mukainen luomu-
15145: sopimus ja joiden pellot ovat pääsääntöisesti
15146: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ohittaneet ns. siirtymävaiheen. Siirtymävaihees-
15147: vasti seuraavaa: sa pellon tuottokyky laskee, kun kemiallisten
15148: Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryh- lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö
15149: mä, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus maa- loppuu, ja pellolla on tehtävä kasvukykyä paran-
15150: talouden ympäristötuesta vuosille 2000-2006, tavia ja humusta lisääviä toimenpiteitä. Ehdotuk-
15151: jätti ehdotuksensa ministeriölle 28.5.1999. Ky- sen mukaan niille viljelijöille, jotka aloittavat
15152: seessä oli laajapohjainen työryhmä, jossa oli mu- luonnonmukaisen tuotannon, tehtäisiin korkeam-
15153: kana edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, man tukitason (875 mk/ha) sopimuksia. Järjestel-
15154: ympäristöministeriöstä, maataloustuottajista, mä muuttuisi niin, että peltolohkon siirtymäkau-
15155: maatalousneuvonnasta ja luonnonsuojeluliitosta. den alettua peltolohkolle maksettaisiin 875
15156: Lisäksi työryhmään kuului asiantuntijoina edus- mk/ha:n tukea koko sopimuskauden ajan. Tä-
15157: tajat ympäristötutkimuksesta (vesistötutkimus ja mänhetkisen tukijärjestelmän mukaan peltoloh-
15158: biodiversiteettitutkimus) sekä maataloustutki- kolle maksetaan 1 000 mk/ha:n tukea kolmen
15159: muksesta ja maatalouden taloustutkimuksesta. vuoden siirtymäkauden ajan ja sen jälkeen kaksi
15160: Työnsä aikana työryhmä järjesti kuulemiskier- vuotta 702 mk/ha. Näin ollen kokonaistuki pelto-
15161: roksen, jonka tuloksena saatiin noin 100 lausun- hehtaaria kohden on tällä hetkellä 4 404 mk ja
15162: toa valmisteilla olleesta ehdotuksesta. Työryhmä ehdotuksen mukaan 4 375 mk. Tuki vähenisi va-
15163: jätti ehdotuksensa maa- ja metsätalousministeri- jaat 6 mk hehtaaria ja vuotta kohden, mitä ei
15164: ölle yksimielisenä. maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mu-
15165: kaan voida pitää merkittävänä muutoksena.
15166:
15167:
15168: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999
15169:
15170: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
15171:
15172:
15173: 3
15174: KK 288/1999 vp- Merikukka Forsius /vihr Ministems svar
15175:
15176:
15177:
15178:
15179: Tili riksdagens talman
15180:
15181: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Det föreslagna miljöprogrammet för jordbru-
15182: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av ket 2000-2006 är indelat i basåtgärder, tiliäggs-
15183: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Me- åtgärder och avtal om specialstöd. Stödet för eko-
15184: rikukka Forsius /gröna undertecknade skriftliga logisk produktion vore, liksom i det nuvarande
15185: spörsmå1 SS 288/1999 rd: miljöprogrammet ett avtal om specialstöd.
15186: Enligt förslaget ingås två olika slag av avtal
15187: Hur ämnar regeringen i fortsättningen om ekologisk produktion. Avtal om en lägre
15188: trygga en långsiktig utveckling av eko- stödnivå ingås med odlare som tidigare har haft
15189: produktionen om det ekonomiska stödet ett avtal om ekologisk produktion i enlighet med
15190: sänks märkbart i övergångsskedet? statsrådets beslut 760/1995 och vilkas åkrar i re-
15191: gel har kommit över det s.k. övergångsskedet.
15192: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Under övergångsskedet sjunker åkerns produk-
15193: föra följande: tionsförmåga när användningen av kemiska göd-
15194: Den arbetsgrupp som jord- och skogsbruksmini- selmedel och växtskyddsmedel upphör och på
15195: steriet tilisatt med uppgift att bereda ett förslag åkern måste vidtas åtgärder som förbättrar tili-
15196: tili miljöstöd för jordbruket för åren 2000- växtförmågan och ökar humushalten. Enligt för-
15197: 2006, lämnade sitt förslag tili ministeriet slaget ingås med de odlare som inleder ekologisk
15198: 28.5.1999. Det var fråga om en bredbasig arbets- produktion avtal om en högre stödnivå (875
15199: grupp med representanter för jord- och skogs- mk/ha). Systemet förändras så att när åkerskif-
15200: bruksministeriet, milj öministeriet, lantbrukspro- tets övergångsperiod börjat skulie för åkerskiftet
15201: ducenterna, lantbruksrådgivningen och natur- betalas ett stöd om 875 mk/ha under hela avtals-
15202: skyddsförbundet. Dessutom hörde repre- perioden. Enligt det nuvarande stödsystemet be-
15203: sentanter för miljöforskningen (vattenundersök- talas 1000 mk/ha för ett åkerskifte under en över-
15204: ning och biodiversitetundersökning), för lant- gångsperiod om tre år och efter det 702 mk/ha
15205: bruksforskningen och för lantbruksekonomiska under två år. På detta sätt är det totala stödet per
15206: forskningen tili arbetsgruppen. Under arbetets åkerhektar för tilifåliet 4 404 mk och enligt för-
15207: gång ordnade arbetsgruppen en remissrond, som slaget 4 375 mk. Stödet skulie minska knappt
15208: resulterade i ca 100 utlåtanden om det förslag 6 mk per hektar och år, vilket enligt jord- och
15209: som var under beredning. Arbetsgruppen skogsbruksministeriet inte kan anses vara en be-
15210: lämnade ett enhäliigt förslag tili jord- och skogs- tydande förändring.
15211: bruksministeriet.
15212:
15213:
15214: Helsingfors den 6 juli 1999
15215:
15216: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
15217:
15218:
15219:
15220: 4
15221: KK 289/1999 vp- Katri Komi /kesk ym.
15222:
15223:
15224:
15225:
15226: KIRJALLINEN KYSYMYS 289/1999 vp
15227:
15228: Sairausvakuutuksen päivärahan laskeminen
15229: MYEL- ja YEL-työtulon perusteella
15230:
15231:
15232:
15233:
15234: Eduskunnan puhemiehelle
15235:
15236: EU:sta johtuvia muutostarpeita maatalousyrittä- taaksi ansiotuloksi. Yrittäjien osalta verotuksen
15237: jien sosiaaliturvaan selvittävä työryhmä ansiotuloon vaikuttaa nettovarallisuus.
15238: (EMELY) jätti muistionsa vuoden 1999 helmi- Pääomaverouudistuksen jälkeen Suomessa on
15239: kuun lopussa. EMELY:n yhteydessä toimi ala- olemassa kahdenlaista tuloa, joko ansiotuloa tai
15240: työryhmä, joka selvitti mahdollisuuksia muuttaa pääomatuloa. Sosiaalivakuutuksessa on edel-
15241: sairausvakuutuksen päivärahajärjestelmää päivä- leenkin käytössä palkkakäsite ja yrittäjillä ansio-
15242: rahan perusteena olevien työtulojen määräytymi- tulo. Verotuksen ansiotulo ja sosiaalivakuu-
15243: sen osalta. Lähtökohtana esityksessä on, että hen- tuksen ansiotulo eivät vastaa toisiaan. Pääoma-
15244: kilökohtaisen työpanoksen perusteella määritel- verouudistus saattaa johtaa tilanteisiin, joissa ve-
15245: ty YEL- tai MYEL-työtulo voisi olla myös sai- rotuksessa todettu ansiotulo ei vastaa sitä, mitä
15246: rausvakuutuksen päivärahan perusteena. Tämä yrittäjän työpanos sosiaalivakuutuksessa edellyt-
15247: niveltyisi voimassa olevaan järjestelmään eikä täisi. Voi käydä niin, ettei verotettavaa ansiotu-
15248: sen tekninen toteutus olisi monimutkainen. loa jää ollenkaan. Periaatteessa sosiaalivakuu-
15249: MYEL-vakuutettujen määrä oli vuoden 1998 tuksessa se tulo, josta vakuutettu maksaa vakuu-
15250: lopussa noin 119 000. Pelkästään maatilataloutta tusmaksua, on myös ansiosidonnaisen etuuden
15251: harjoittavien MYEL-vakuutettujen tilojen luku- perusteena. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä aina
15252: määrä oli noin 76 900. Nuorten ammattitaitois- tapahdu.
15253: ten viljelijöiden saaminen maatalousammattiin Lisäksi EU:n myötä ainakin maatalousyrittä-
15254: on maatalouden tulevaisuuden elinehto parannet- jän verotettava ansiotulo - niillä, joilla sitä on
15255: taessa maatalouden rakennetta. - on pienentynyt huolestuttavana nopeudella.
15256: Tällä hetkellä sairausajan päivärahan suuruus Tämä vaikuttaa suoraan myös sairauspäivärahan
15257: riippuu yrittäjän verotettavien työtulojen määräs- pienenemiseen.
15258: tä (vuonna 1999 vuoden 1997 työtulot). Työtu- MYEL-vakuutettujen työtulot ovat korkeam-
15259: lolla tarkoitetaan sairausvakuutusasetuksen 8 §:n mat kuin ansiotulot On esitetty arvio, että etuuk-
15260: mukaan palkkatuloa ja siihen verrattavaa henki- sien määräytyminen MYEL-työtulon mukaan
15261: lökohtaista tuloa, vakuutetun tekemän työn ar- kasvattaisi sairausvakuutuskorvausmenoa
15262: voa metsästä tapahtuneen hankintakaupan tai 53-73 milj. markkaa. Määrän arvioiminen edel-
15263: muun siihen verrattavan myynnin yhteydessä lyttäisi asian tarkempaa selvittämistä.
15264: sekä vakuutetun porotalouden hyväksi tekemän Uudistuksen rahoittamisessa olisi johdonmu-
15265: työn arvoa. Elinkeinotoiminnan tai maatalouden kaista, että sairausvakuutusmaksu maksettaisiin
15266: tulos katsotaan työtuloksi siltä osin kuin se tulo- samasta tuloperustasta kuin etuuskin määräytyy
15267: verolain (1535/1992) mukaan on katsottava puh- eli MYELIYEL-työtulosta.
15268:
15269:
15270: Versio 2.0
15271: KK 289/1999 vp - Katri Komi /kesk ym.
15272:
15273:
15274: Jos tällainen maksun määräytyminen ja mak- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15275: sunkanto on teknisesti hankala toteuttaa, voitai- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
15276: siin niille, joiden MYELNEL-työtulo on vero- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15277: tuksen ansiotuloa korkeampi, määrätä normaalin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15278: sairausvakuutusmaksuprosentin mukaan määräy-
15279: tyvä maksu ko. erotuksesta. Tällä tavoin uudis- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
15280: tuksesta aiheutuva korvausmenon nousu tulisi tyä, jotta yrittäjien sosiaaliturvassa
15281: katetuksi ja kohdistuisi oikein. maksujen ja etuuksien perusteena olisi
15282: MYEL:inja YEL:in mukainen työtulo?
15283:
15284:
15285: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1999
15286:
15287: Katri Komi /kesk
15288: Pekka Nousiainen /kesk
15289:
15290:
15291:
15292:
15293: 2
15294: Ministerin vastaus KK 289/1999 vp- Katri Komi /kesk ym.
15295:
15296:
15297:
15298:
15299: Eduskunnan puhemiehelle
15300:
15301: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuneen hankintakaupan tai muun siihen verratta-
15302: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, van myynnin yhteydessä vakuutetun tekemän
15303: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen työn arvoa sekä vakuutetun porotalouden hyväk-
15304: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Katri Ko- si tekemän työn arvoa. Lisäksi sairausvakuutus-
15305: min /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- lain tarkoittamaksi työtuloksi katsotaan vakuute-
15306: myksen KK 289/1999 vp: tun elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulos sil-
15307: tä osin kuin se tuloverolain mukaan on katsotta-
15308: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- va puhtaaksi ansiotuloksi. Työtuloksi ei kuiten-
15309: tyä, jotta yrittäjien sosiaaliturvassa kaan katsota metsätalouden puhdasta tuottoa,
15310: maksujen ja etuuksien perusteena olisi osinkotuloa eikä sivuperintöä. Työtuloa määrät-
15311: MYEL:inja YEL:in mukainen työtulo? täessä tulosta vähennetään sen hankkimisesta ja
15312: säilyttämisestä aiheutuneet kustannukset.
15313: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Muun ohella kysymyksessä esille otettua asiaa
15314: vasti seuraavaa: on selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön
15315: Sairausvakuutuslain 14 §:n perusteella sairau- 7. 7.1997 asettamassa maatalousyrittäjien sosiaa-
15316: desta johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttaman liturvaan EU:sta johtuvia muutostarpeita selvit-
15317: ansionmenetyksen korvaamiseksi suoritetaan tävässä EMELY-työryhmässä, joka on jättänyt
15318: päivärahaa. Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan mietintönsä helmikuussa 1999. Saamansa tehtä-
15319: sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kes- vän mukaisesti työryhmä on selvittänyt laajasti
15320: täessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkues- niitä tekijöitä, jotka tavalla tai toisella vaikutta-
15321: sa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai vat suomalaisen maatalousyrittäjän sosiaalitur-
15322: työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. vaan.
15323: Sairausvakuutuksen päiväraha lasketaan va- Työryhmän yhteydessä toimi alatyöryhmänä
15324: kuutetun työtulojen perusteella. Päiväraha mää- Pommes Frites -työryhmä, joka selvitti mahdolli-
15325: rätään ensisijaisesti työkyvyttömyyden alkamis- suuksia muuttaa sairausvakuutuksen päiväraha-
15326: ta edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa järjestelmää niin, että yrittäjien päiväraha voitai-
15327: vahvistettujen työtulojen perusteella, jota on tar- siin verotuksessa vahvistettujen ansiotulojen si-
15328: kistettu yhden vuoden TEL-indeksillä. Jos va- jasta laskea YEL- tai MYEL-työtulon perusteel-
15329: kuutetun työtulot ovat välittömästi ennen hänen la. Työryhmän tarkoituksena oli kehittää yrit-
15330: sairastumistaan jatkuvasti olleet 20 prosenttia täjien ja maatalousyrittäjien sairausvakuutuslain
15331: suuremmat kuin viimeksi toimitetussa verotuk- mukaista sairauspäivärahaturvaa sosiaali- ja ter-
15332: sessa todetut työtulot, päiväraha voidaan hake- veysministeriön asettaman pääomatulojen ja va-
15333: muksesta määrätä viimeisen kuuden kuukauden rallisuuden vaikutuksia sosiaaliturvaan selvittä-
15334: tulojen mukaan. neen työryhmän julkaiseman mietinnön 1997:30
15335: Päivärahan perusteena käytettävä työtulo on pohjalta. Työryhmä laati työstään itsenäisen
15336: määritelty sairausvakuutusasetuksen 8 §:ssä. muistion.
15337: Työtulolla tarkoitetaan palkkatuloa ja siihen ver- Pommes Frites -työryhmä lähtee muistiossaan
15338: rattavaa henkilökohtaista tuloa, metsästä tapah- siitä, että YEL- tai MYEL-työtulojen mahdolli-
15339:
15340:
15341: 3
15342: KK 289/1999 vp- Katri Komi /kesk ym. Ministerin vastaus
15343:
15344:
15345: nen käyttöönotto mahdollisimman hyvin nivel- turvamaksu muutoksen toteuttamisesta aiheutu-
15346: tyisi voimassa olevaan järjestelmään ja että sen vien kustannusten kattamiseksi.
15347: tekninen toteutustapa olisi mahdollisimman yk- EMELY-työryhmä ei ollut yksimielinen Pom-
15348: sinkertainen sekä järjestelmien että edunsaajien mes Frites -työryhmässä esille tulleen sosiaali-
15349: kannalta. Työryhmän esityksen lähtökohtana on, turvamaksun osalta.
15350: että henkilökohtaisen työpanoksen perusteella Paavo Lipposen II hallituksen hallitusohjel-
15351: määritelty YEL- tai MYEL-työtulo olisi perus- man mukaan myös sosiaalivakuutuksen maksu-
15352: teena järjestettäessä sosiaaliturvaa myös lyhyt- jen ja -etuuksien yhteyttä parannetaan. Tähän
15353: kestoisen työkyvyttömyyden ajalle. Toisena läh- liittyen sosiaali- ja terveysministeriössä selvite-
15354: tökohtana on ollut se, että sairausvakuutusjärjes- tään myös mahdollisuudet kehittää yrittäjien ja
15355: telmästä maksettavien, työtulopohjaisten etuuk- maatalousyrittäjien sairauspäivärahaturvaa ja
15356: sien ja niiden rahoittamiseksi perittävien maksu- tällöin otetaan huomioon myös edellä mainituis-
15357: jen tulisi vastata toisiaan. Viimeksi mainitun sa työryhmissä esille nousseet kysymykset maa-
15358: osalta työryhmässä esitettiin, että yrittäjiltä ja talousyrittäjien sosiaaliturvan parantamiseksi.
15359: maatalousyrittäjiltä tulisi periä erillinen sosiaali-
15360:
15361:
15362:
15363: Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1999
15364:
15365: Sosiaali- ja terveysministerin sijainen
15366: Ministeri Eva Biaudet
15367:
15368:
15369:
15370:
15371: 4
15372: Ministems svar KK 289/1999 vp- Katri Komi /kesk ym.
15373:
15374:
15375:
15376:
15377: Tili riksdagens talman
15378:
15379: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger band med 1everansköp av skog eller annan där-
15380: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av med jämförlig försä1jning samt värdet av det ar-
15381: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Katri bete den försäkrade utfört till förmån för rensköt-
15382: Komi /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs- sel. Därtill anses som i sjukförsäkrings1agen av-
15383: må1 SS 289/1999 rd: sedd arbetsinkomst den försäkrades näringsverk-
15384: samhet eller jordbruk till den del det skall anses
15385: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta som nettoförvärvsinkomst en1igt inkomstskatte-
15386: för att grunden för avgifterna och för- 1agen. Som arbetsinkomst anses dock inte netto-
15387: månerna inom socialskyddet för företa- intäkt av skogsbruk, dividendinkomst eller sido-
15388: gare skulle vara arbetsinkomsten enligt arv. Vid fastställande av arbetsinkomst avdras
15389: LFöPL och FöPL? från inkomsten kostnadema för dess förvärvande
15390: och bibehållande.
15391: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- Den sak som tas upp i spörsmå1et har b1and an-
15392: föra fö1jande: nat utretts i den EMELY-arbetsgrupp som soci-
15393: En1igt 14 § sjukförsäkrings1agen beta1as dag- a1- och hä1sovårdsministeriet tillsatte 7. 7.1997,
15394: penning i ersättning för inkomstbortfall vid ar- med uppdrag att reda ut de behov av ändringar
15395: betsoförmåga till fö1jd av sjukdom. Med arbets- som EU förorsakat i 1antbruksföretagamas soci-
15396: oförmåga avses av sjukdom framkallat tillstånd, a1skydd. Arbetsgruppen överlämnade sitt betän-
15397: varunder försäkrad, medan sjukdomen varar, är kande i februari 1999. 1 en1ighet med sitt upp-
15398: oförmögen att utföra sitt sedvan1iga eller därmed drag har arbetsgruppen i stor utsträckning rett ut
15399: nära jämförbart arbete. de faktorer som på något sätt inverkar på socia1-
15400: Be1oppet av sjukförsäkringens dagpenning ut- skyddet för fin1ändska 1antbruksföretagare.
15401: räknas på basis av den försäkrades arbetsinkoms- 1 samband med arbetsgruppen arbetade en ex-
15402: ter. Dagpenningen fastställs i första hand på pertgrupp, Pommes Frites -arbetsgruppen, som
15403: grundva1en av de arbetsinkomster som konstate- redde ut möjlighetema att ändra sjukförsäkring-
15404: rats vid beskattningen året före arbetsoförmå- ens dagpenningssystem så att företagamas dag-
15405: gans inträde, justerat med ett års APL-index. lfall penning i stället för en1igt de vid beskattningen
15406: den försäkrades inkomster omede1bart före in- fastställda förvärvsinkomsterna skulle kunna
15407: sjuknandet fortgående har varit 20% högre än ar- räknas en1igt FöPL- eller LFöPL-arbetsinkoms-
15408: betsinkomstema vid den senaste beskattningen ten. Arbetsgruppens avsikt var att utveck1a före-
15409: kan dagpenningen på ansökan fastställas på tagares och 1antbruksföretagares trygghet i form
15410: grundva1en av inkomstema under de senaste sex av sjukdagpenning en1igt sjukförsäkrings1agen
15411: månadema. på basis av det betänkande 1997:30, som getts ut
15412: Den arbetsinkomst som 1igger till grund för av den arbetsgrupp som socia1- och hä1sovårds-
15413: dagpenningen definieras i 8 § sjukförsäkrings- ministeriet tillsatt för att reda ut inverkan av ka-
15414: förordningen. Med arbetsinkomst förstås 1önein- pitalinkomster och förmögenhet på socia1skyd-
15415: komst och därmed jämförbar person1ig inkomst, det. Arbetsgruppen gjorde upp en sjä1vständig
15416: värdet av det arbete den försäkrade utfört i sam- promemoria över sitt arbete.
15417:
15418:
15419: 5
15420: KK 289/1999 vp -Katri Komi /kesk ym. Ministems svar
15421:
15422:
15423: Pommes Frites -arbetsgruppen utgår i sin pro- retagare borde uppbäras en särskild social-
15424: memoria ifrån att ett eventuellt ibruktagande av skyddsavgift som skulle täcka de kostnader som
15425: FöPL och LFöPL- arbetsinkomsterna så väl som orsakas av förändringarna.
15426: möjligt skulle anknytas till det system som nu är i EMELY -arbetsgruppen var inte enhällig i frå-
15427: kraft och att dess tekniska förverkligande skulle ga om den socialskyddssavgift som togs upp i
15428: vara så enkelt som möjligt både ur systemens och Pommes Frites -arbetsgruppen.
15429: ur förmånstagarnas perspektiv. Utgångspunkten Enligt programmet för Paavo Lipponens II re-
15430: för arbetsgruppens framställning är att FöPL- och gering förbättras sambandet mellan avgiftema
15431: MöPL-arbetsinkomsten, som definieras på basis och förmånema inom socialförsäkringen. 1 sam-
15432: av den personliga arbetsinsatsen skall ligga till band med detta utreder social- och hälsovårdsmi-
15433: grund när man ordnar socialskydd även under en nisteriet även möjlighetema att utveckla företa-
15434: kortvarig arbetsoförmåga. En andra utgångs- garnas och lantbruksföretagamas trygghet i form
15435: punkt har varit att de på arbetsinkomsten basera- av sjukdagpenning och då beaktas även de frågor
15436: de förmåner som betalas från sjukförsäkringssy- om förbättrande av socialskyddet för lantbruks-
15437: stemet och för finansieringen av dem borde mot- företagare som kommit fram i ovan närnnda ar-
15438: svara varann. För de sistnärnndas del framfördes betsgrupp.
15439: i arbetsgruppen att av företagare och lantbruksfö-
15440:
15441:
15442: Helsingfors den 16 juli 1999
15443:
15444: Ställföreträdare för social- och hälsovårdsministern
15445: Minister Eva Biaudet
15446:
15447:
15448:
15449:
15450: 6
15451: KK 290/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
15452:
15453:
15454:
15455:
15456: KIRJALLINEN KYSYMYS 290/1999 vp
15457:
15458: Suojametsien hakkuista pidättäytyminen
15459:
15460:
15461:
15462:
15463: Eduskunnan puhemiehelle
15464:
15465: Suomellaon-ainakin paperilla- maapal- pohjoisosat ovat perinteistä hirvien talvehtimis-
15466: lon parhaat ja edistyksellisimmät metsälait Se, aluetta. Pääjohtaja Pihanjohtaessa metsähallitus-
15467: mikä on etevästi merkitty pykäliksi, muuttuu to- ta 1960-luvulla laitoksen kollegio oli vielä sitä
15468: dellisuudeksi sovellettaessa tuoretta lainsäädän- mieltä, että porot ja erityisesti hirvet pitää ottaa
15469: töä käytäntöön. Tässä suhteessa kaikki ei ole huomioon metsien käsittelyssä tällä aralla alueel-
15470: edennyt niin kuin metsälakeja säädettäessä odo- la, jossa männikkö luontaisesti uudistuu männi-
15471: tettiin. Metsien uudistamisessa avohakkuiden köksi ja kuusikko kuusikaksi ilman metsäpalon
15472: jälkeen on ollut paljon toivomisen varaa, näin suksessiota käynnistävää vaihetta. Harvoissa
15473: erityisesti Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa metsissä luontaisiin aukkopaikkoihin kehittyy
15474: taas ovat toistuvasti olleet esillä suojametsiin (yli taimistoa, jota männikön kyseessä ollessa hirvet
15475: 300 m.p.y.) kohdistuvat hakkuut, jotka eivät oli- kuitenkin omalla rehustamisellaan harventavat ja
15476: si tulleet kuuloonkaan silloin, kun oli vielä "met- vioittavat niissä kasvavia puuyksilöitä. Tämä oh-
15477: sähallitus" nykyisen "Metsähallituksen" paikal- jasi realiteettina käytännön metsäpolitiikkaa noi-
15478: la. Kuitenkaan minkään ei pitänyt tässä suhtees- hin aikoihin.
15479: sa muuttua, kun suojametsäsäädökset sisällytet- Tuntsan paloalueen kaltaisissa laajoissa au-
15480: tiin yleiseen metsälakiin. koissa on pienilmaston kylmyysvaikutuksen to-
15481: Helsingin Sanomissa 20.6.1999 julkaistun ar- dettu olevan suurempi kuin läheisillä metsäpeit-
15482: tikkelin perusteella Metsähallituksen virkamie- teisillä alueilla. Osittain juuri tästä syystä monin
15483: het perustelevat muuttunutta suhtautumistaan paikoin Tuntsan paloalueena ei 39 vuoden jäl-
15484: suojametsävyöhykkeen metsien hakkuisiin sillä, keen ole vieläkään- lukuisista istutusyrityksis-
15485: että ilmasto on lämpenemässä ja näin myös met- tä huolimatta- uutta metsää kasvamassa. Ilmas-
15486: sien uudistumisen odotetaan äärevillä boreaali- ton lämpenemisen pitäisi olla todella merkittä-
15487: silla alueilla helpottuvan. Kuitenkaan ei ole ole- vää, että se vaikutukseltaan peittoaisi nykyisin
15488: massa mitään näyttöä sellaisesta ilmastomuutok- vallitsevan tilanteen.
15489: sesta, joka tämänlaatuisen ilmiön tuottaisi. Sel- Suojametsävyöhykkeen hakkuista, vaikka lie-
15490: laista ei ole nähtävissä männyn ja kuusen siemen- vistäkin, kannattaa olla todella huolissaan. Pa-
15491: sadoissa eikä missään muussakaan. rempi olisi, että niistä luovuttaisiin kokonaan.
15492: Metsien uudistumiseen tunturiylänköalueil-
15493: la vaikuttavat potentiaalisesti muutkin tekijät Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15494: kuin todelliset suurilmastomuutokset Porot vai- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15495: kuttavat laiduntamisellaan lehtipuiden kasvuun tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15496: ja hirvet sekä lehtipuiden että erityisesti mänty- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15497: jen kasvuun. Esimerkiksi Sallan ja Savukosken
15498:
15499:
15500: Versio 2.0
15501: KK 290/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
15502:
15503:
15504: Aikooko hallitus ohjeistaa metsäkeskus- hykkeen hakkuisiin sen suuntaisesti, että
15505: ten viranomaispäälliköitäja Metsähalli- niistä vähintäänkin arveluttavina pidät-
15506: tusta suhtautumisessa suojametsävyö- täydyttäisiin kokonaan?
15507:
15508:
15509: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1999
15510:
15511: Erkki Pulliainen /vihr
15512:
15513:
15514:
15515:
15516: 2
15517: Ministerin vastaus KK 290/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
15518:
15519:
15520:
15521:
15522: Eduskunnan puhemiehelle
15523:
15524: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa marajaa. Suojametsäalueen raja on merkitty
15525: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, maastoon 1970-luvulla. Valtioneuvoston päätök-
15526: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sen mukaan metsän uudistamisen tavoitteena
15527: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- suojametsäalueelia on käyttää luontaista uudista-
15528: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- mista aina, kun siihen on metsälaissa säädetyt
15529: sen KK 290/1999 vp: edellytykset. Laajoja yhtenäisiä uudistusalueita
15530: tulee välttää. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävä-
15531: Aikooko hallitus ohjeistaa metsäkeskus- nä on seurata suojametsäalueen metsien sekä
15532: ten viranomaispäälliköitäja Metsähalli- Lapin ja Oulun läänien korkeiden alueiden
15533: tusta suhtautumisessa suojametsävyö- uudistumista. Ensimmäinen selvitys valmis-
15534: hykkeen hakkuisiin sen suuntaisesti, että tuu vuoden 2001 loppuun mennessä. Jos
15535: niistä vähintäänkin arveluttavina pidät- Metsäntutkimuslaitos havaitsee metsän uudistu-
15536: täydyttäisiin kokonaan? misen suojametsäalueelia olevan vaarautumassa
15537: sen on ilmoitettava asiasta maa- ja metsätalous~
15538: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ministeriölle sekä Lapin metsäkeskukselle ja teh-
15539: vasti seuraavaa: tävä tilanteen korjaamiseksi tarvittava ehdotus.
15540: Metsälain 12 §:n mukaan suojametsäalueelia Suojametsäalueen hakkuut ovat olleet varo-
15541: metsää tulee hoitaa ja käyttää erityistä varovai- vaisia. Metsähallitus on hakannut vuosittain noin
15542: suutta noudattaen ja siten, ettei toimenpiteillä ai- 600 hehtaarin alueella, kun suojametsäalueen
15543: heuteta metsärajan alenemista. Suojametsä- laajuus on yli miljoona hehtaaria. Metsän uudis-
15544: alueella hakkuun tulee aina perustua metsäkes- tumisen olosuhteet vaihtelevat huomattavasti
15545: kuksen hyväksymään hakkuu- ja uudistamis- suojametsäalueen sisällä riippuen mm. puustosta
15546: suunnitelmaan ellei kysymys ole kotitarvehak- ja maaperästä. Hakkuut ovat kohdistuneet pel-
15547: kuusta. Metsälain säännökset koskevat kaikkia kästään mäntymetsiin, koska kuusimetsien uu-
15548: metsänomistajia. Suojametsäalueen metsät ovat distuminen suojametsäalueelia on hyvin hidasta
15549: valtaosin Metsähallituksen hallinnassa. Yksityi- ja vaivalloista. Vanhojen metsien suojelun peri-
15550: sen maanomistajan metsään metsäkeskus laatii aatepäätöksen yhteydessä esitettiin, että jo suo-
15551: veloituksetta vaadittavan hakkuu- ja uudistamis- jeltuja tai rajoitetussa puuntuotannossa olevia
15552: suunnitelman. Metsälain 8 §:n mukaan maan- alueita käytettäisiin korvaamaan vähentyneitä
15553: omistaja on velvollinen huolehtimaan uuden hakkuumahdollisuuksia Metsähallituksen mail-
15554: puuston aikaansaamisesta hakkuunjälkeen myös la. Metsäntutkimuslaitos on arvioinut korkealla
15555: suojametsäalueella. sijaitsevien metsien hyödyntämismahdollisuuk-
15556: Suojametsäalueen rajauksesta sekä metsän sia. Toteutuneet hakkuumäärät ovat olleet selväs-
15557: hoidon ja käytön periaatteista on säädetty valtio- ti pienempiä kuin mitä korkeilta alueilta voitai-
15558: neuvoston suojametsistä antamassa päätöksessä. siin Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan
15559: Suojametsäalueen raja perustuu tutkimustulok- kestävästi hakata. Metsähallituksen hakkuut pe-
15560: siin metsän uudistumisen onnistumisesta ja nou- rustuvat alue-ekologisiin suunnitelmiin. Suunni-
15561: dattelee noin 700 astevuorokauden lämpösum-
15562:
15563: 3
15564: KK 290/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministerin vastaus
15565:
15566:
15567: telmien laatimiseen ovat osallistuneet paikalliset sänomistajille, joista osa on saamelaisia ja tuon-
15568: asukkaat, poromiehet ja luonnonsuojelijat. taiselinkeinojen harjoittajia. Hallitus ei voi oh-
15569: Metsälain valmisteluoja säätämisen yhteydes- jeistaa metsäkeskusten viranomaispäälliköitä toi-
15570: sä ei harkittu tarkoituksenmukaiseksi kieltää ko- mimaan muuten kuin voimassa olevan metsälain
15571: konaan metsänkäyttöä suoj ametsäalueella. Tämä mukaan. Sen sijaan Metsähallituksen tulos-
15572: vaihtoehto olisi edellyttänyt maanomistajille ohjauksessa hallitus voi ottaa kantaa suojametsä-
15573: maksettavia korvauksia, koska aiemman suoja- vyöhykkeen hakkuisiin. Näin voi menetellä myös
15574: metsälain mukaan varovainen metsänkäsittely oli eduskunta hyväksyessään vuosittain Metsähalli-
15575: alueella sallittua. Metsien käytön kieltämisellä tuksen toimintatavoitteet Toistaiseksi hallitus ei
15576: tai nykyistä vielä pidemmälle menevillä rajoituk- ole ohjeistamassa Metsähallitusta suhtautumises-
15577: silla olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia suo- sa suojametsäalueen hakkuisiin. Asia tulee tar-
15578: jametsävyöhykkeen talouteen ja entytsesti kasteltavaksi parin vuoden kuluttua, kun uusi sel-
15579: alueen puuta jalostaville pienyrityksille sekä vitys korkeiden alueiden metsien uudistumisesta
15580: metsätaloudesta tuloja saaville paikallisille met- on valmistunut.
15581:
15582:
15583:
15584: Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1999
15585:
15586: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
15587:
15588:
15589:
15590:
15591: 4
15592: Ministems svar KK 290/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
15593:
15594:
15595:
15596:
15597: Tili riksdagens talman
15598:
15599: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger tat om hur fömyelsen av skogar lyckas och den
15600: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av följer en värmesumma på ca 700 graddagar.
15601: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk- Gränsema för skyddsskogsområdet har märkts ut
15602: ki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga i terrängen på 1970-talet. Enligt statsrådets be-
15603: spörsmål SS 290/1999 rd: slut är målet med skogsfömyelse på skydds-
15604: skogsområdet att tillämpa naturlig fömyelse all-
15605: Åmnar regeringen ge skogscentralernas tid när sådana förutsättningar som anges i skogs-
15606: myndighetschefer och Forststyrelsen så- lagen föreligger. Stora enhetliga fömyelseområ-
15607: dana anvisningar angående avverkning- den bör undvikas. Till Skogsforskningsinsti-
15608: ar inom skyddsskogszonen att man, i och tutets uppgifter hör att följa fömyelsen av sko-
15609: med att dessa avverkningar är minst gama på skyddsskogsområdet och på de högt be-
15610: sagt betänkliga, avstår från dem helt lägna områdena i Lapplands och Uleåborgs Iän.
15611: och hållet? Den första utredningen blir klar före utgången av
15612: år 2001. Om Skogsforskningsinstitutet konsta-
15613: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- terar att skogsfömyelsen på skyddsskogsområ-
15614: föra följande: det håller på att äventyras skall institutet anmäla
15615: Enligt 12 § skogslagen skall skogama på saken till jord- och skogsbruksministeriet samt
15616: skyddsskogsområdet skötas och användas med till skogscentralen i Lappland och lägga fram
15617: särskild försiktighet och så att de åtgärder som nödvändiga förslag för att rätta till situationen.
15618: vidtas inte orsakar en förskjutning av skogsgrän- Avverkningama på skyddsskogsområdet har
15619: sen. En avverkning på skyddsskogsområdet skall varit försiktiga. Forststyrelsen har årligen avver-
15620: alltid grunda sig på en avverknings- och fömyel- kat ett ca 600 hektar stort område då skydds-
15621: seplan som godkänts av en skogscentral, såvida skogsområdet omfattar över en miljon hektar.
15622: det inte är fråga om avverkning för husbehov. Förhållandena i fråga om skogens fömyelse va-
15623: Bestämmelsema i skogslagen gäller alla skogs- rierar betydligt inom skyddsskogsområdet be-
15624: ägare. Forststyrelsen besitter största delen av roende bl.a. på trädbeståndet ochjordmånen. Av-
15625: skogama på skyddsområdet. När det gäller sko- verkningama har endast gällt tallskogar, efter-
15626: gar som ägs av privata markägare gör skogs- som granskogamas fömyelse på skogsskyddsom-
15627: centralen avgiftsfritt upp den avverknings- och rådet är mycket långsam och mödosam. I sam-
15628: fömyelseplan som krävs. Enligt 8 § skogslagen band med principbeslutet om skydd av gamla
15629: är skogsägaren, också när det är fråga om ett skogar föreslogs att områden som redan är skyd-
15630: skyddsskogsområde, skyldig att se till att åter- dade eller i begränsad virkesproduktion skall ut-
15631: växten är tryggad efter avverkning. nyttjas för att ersätta de minskade avverknings-
15632: Bestämmelser om avgränsning av möjlighetema på Forststyrelsens marker. Skogs-
15633: skyddskogsområdet samt om principema vid forskningsinstitutet har gjort uppskattningar an-
15634: skötsel och användning av skogar finns i statsrå- gående möjlighetema att utnyttja högt belägna
15635: dets beslut om skyddsskogar. Gränsen för skogar. De volymer som i verkligheten har av-
15636: skyddsskogsområdet utgår från forskningsresul- verkats har varit klart mindre än vad ett hållbart
15637:
15638:
15639: 5
15640: KK 290/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministerns svar
15641:
15642:
15643: skogsbruk på högt belägna områden skulle tåla retag som förädlar virket på området samt för de
15644: enligt Skogsforskningsinstitutets bedömningar. lokala skogsägarna, av vilka en del är samer och
15645: Forststyrelsens avverkningar grundar sig på om- naturnäringsidkare, som får inkomster från
15646: rådesekologiska planer. Lokalbefolkningen, skogsbruket. Regeringen kan inte ge skogscen-
15647: renskötare och naturskyddare har deltagit i tralernas myndighetschefer anvisningar om att de
15648: utarbetandet av planerna. skall handla på annat sätt än vad skogslagen före-
15649: När skogslagen bereddes och stiftades ansåg skriver. Däremot kan regeringen i resultatstyr-
15650: man det inte vara ändamålsenligt att helt förbju- ningen av Forststyrelsen ta ställning till avverk-
15651: da användningen av skog på skyddsskogsområ- ningar inom skyddsskogszonen. Också riksda-
15652: det. Detta alternativ skulle ha förutsatt att ersätt- gen kan handla så när den årligen godkänner
15653: ningar betalas till markägarna, eftersom försiktig Forststyrelsens verksamhetsmål. Tills vidare
15654: skogshantering var tillåten på området enligt den kommer regeringen inte att ge Forststyrelsen
15655: tidigare lagen om skyddsskogar. Ett förbud mot några anvisningar om hur man skall ställa sig till
15656: användningen av skog eller begränsningar som avverkningar på skyddsskogsområdet. Saken
15657: går ännu längre än de nuvarande skulle ha bety- kommer upp till prövning om några år när en ny
15658: dande negativa verkningar på ekonomin inom utredning om skogarnas förnyelse på högt beläg-
15659: skyddsskogszonen och särskilt då för de småfö- na områden har blivit fårdig.
15660:
15661:
15662: Helsingforsden 12 juli 1999
15663:
15664: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
15665:
15666:
15667:
15668:
15669: 6
15670: KK 29111999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
15671:
15672:
15673:
15674:
15675: KIRJALLINEN KYSYMYS 291/1999 vp
15676:
15677: Kalasaalistilastoinnin luotettavuuden paranta-
15678: minen
15679:
15680:
15681:
15682:
15683: Eduskunnan puhemiehelle
15684:
15685: Suomessa pyritään aivan oikein tilastoimaan me- saalismäärien suuruusluokassa on selvä pilkku-
15686: restä ja sisävesistä saadut kalasaaliit. Näillä tilas- virhe saaliin määrää liioittelevaan suuntaan.
15687: toilla on itseisarvoinen ja puhtaasti tieteellinen Tämän tarkkuusasteen tilastointi ei ole mie-
15688: merkitys, mutta niitä voidaan käyttää myös apu- lekästä toimintaa. Maa- ja metsätalousministe-
15689: na ohjattaessa kalastusta kestävän käytön peri- riön tulisikin pikaisesti selvittää, kuinka voitai-
15690: aatteella. Niihin vedoten luodaan myös elämys- siin siirtyä nykyistä olennaisesti luotettavam-
15691: odotuksia esim. osana kalastusmatkailun kehittä- paan kalasaalistilastointiin. Samalla tulisi kehit-
15692: mistä. Kaikki nämä ja monet muut käyttötarkoi- tää myös kalanpyydystilastoinnin (= käytössä
15693: tukset ovat sellaisia, että saalistilastoille on ase- olevat pyydykset) luotettavuutta/oikeellisuutta.
15694: tettava mahdollisimman korkeat luotettavuus- Esitettyyn vaatimukseen olisi helppo vastata, että
15695: vaatimukset. "ei ole rahaa". Ennen tämän vastauksen antamis-
15696: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toi- ta on perusteltua vaatia pikaista tilanteen kartoi-
15697: mesta kerätyt ja julkaistut saalistilastot ovat ol- tusta ja sen mukaisia toimenpide-ehdotuksia kus-
15698: leet viime aikoinajulkisuudessa voimakkaan kri- tannusarvioineen.
15699: tiikin kohteena. Alan todelliset asiantuntijat -
15700: kuten kalatalousjärjestöissä toimivat ja kenttä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15701: työssä olevat kalastusmestarit - ovat aika hel- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15702: pon näköisellä ja samalla vakuuttavana tavalla tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15703: osoittaneet, etteivät tilastot näytä olevan kaikilta vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15704: osiltaan edes "suuntaa-antavia". Pahimmillaan
15705: (esim. Oulun edustan lohisaalis vuonna 1997) Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
15706: näyttäisi olevan niin, että tonneina ilmoitettujen kalasaalistilastojen luotettavuuden
15707: olennaiseksi parantamiseksi?
15708:
15709:
15710: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1999
15711:
15712: Erkki Pulliainen /vihr
15713:
15714:
15715:
15716:
15717: Versio 2.0
15718: KK 291/1999 vp - Erkki Pulliainen /vihr Ministerin vastaus
15719:
15720:
15721:
15722:
15723: Eduskunnan puhemiehelle
15724:
15725: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kunkin työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja
15726: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, Ahvenanmaan maakuntahallituksen tehtäviin
15727: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kuuluu kerätä em. saalistiedot omalta alueeltaan.
15728: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- RKTL saa TE-keskuksilta ja Ahvenanmaalta tie-
15729: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- dot omaan käyttöönsä koko maata koskevaa tilas-
15730: sen KK 291/1999 vp: tointia varten. Tässä vaiheessa TE-keskusten toi-
15731: mittamat tiedot tarkistetaan luotettavuuden lisää-
15732: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpitei- miseksi mm. korjaamalla virheellisesti täytetty-
15733: siin kalasaalistilastojen luotettavuuden jen lomakkeiden tietoja, käyttämällä virheenpoi-
15734: olennaiseksi parantamiseksi? mintaohjelmia ja vertaamalla saaliiden purka-
15735: mis- ja ostoilmoituksia keskenään. Lisäksi voi-
15736: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- daan todeta, että lomakkeiden palauttamispro-
15737: vasti seuraavaa: sentti on nykyään korkea (noin 90 %), mikä osal-
15738: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla taan parantaa tilastojen luotettavuutta.
15739: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Sisävesien ammattikalastustilasto perustuu
15740: laatii tilastot ammattikalastuksen ja vapaa-ajan RKTL:n ylläpitämään kalastajarekisteriin, johon
15741: kalastuksen saaliista. Tilastot julkaistaan Suo- kuuluu noin 1 000 kalastajaa. Sisävesien ammat-
15742: men Virallisen Tilaston (SVT) Maa-, metsä- ja tikalastajien saalisarvio saadaan laskemalla yh-
15743: kalatalous -sarjassa. Kaikkiin SVT -julkaisujen teen alueellisten tutkimusten ja seurantojen sekä
15744: tilastoihin on viime vuosina sisällytetty tilasto- valtakunnallisen kyselyn avulla saadut tulokset.
15745: jen laatua kuvaava selvitys ja vuodesta 1999 läh- Vastausprosenttia ja siten myös kyselyaineiston
15746: tien SVT -julkaisujen taulukoissa esitetään sovel- luotettavuutta pyritään parantamaan lähettämäl-
15747: tuvin osin keskeisille muuttujille luottamusvälit, lä uusintakyselyitä. Kyselyn perusteella lasketun
15748: jotka kuvaavat arvioihin liittyvää satunnaisvir- saalisarvion luotettavuutta on parannettu laske-
15749: hettä. malla arvio kyselyyn vastaamattomien saaliista
15750: Merialueen ammattikalastus tilastoidaan EU:n ottaen huomioon kunkin kalastajan perusjoukko
15751: asetuksen 3880/91 mukaisesti. Tilastot kerätään ja otanta.
15752: yli 10-metrisiltä aluksilta EU-kalastuspäiväkir- Vapaa-ajan kalastusta koskevat valtakunnalli-
15753: joilla. Alle 10-metristen alusten osalta saalistie- set tilastot kerätään joka toinen vuosi lähetettä-
15754: dot kerätään rannikkokalastuslomakkeella tai vällä postikyselyllä. Viime kyselyjen otokset
15755: erillisellä lohenkalastusilmoituksella. Meri- ovat olleet kooltaan noin 4 000 henkilöä. Lisäksi
15756: alueen ammattikalastuksen kalansaaliiden tilas- tilastoinuin luotettavuuden parantamiseksi on
15757: toinuin täytäntöönpanoa valvoo EU:n tilasto- tehty myös postikyselystä riippumattomia puhe-
15758: toimisto EUROSTAT, jolla ei ole ollut huo- linhaastatteluita.
15759: mautettavaa Suomessa toteutetuista kalasaalis- Vuonna 1998 toteutettiin ensimmäisen kerran
15760: tilastoista tai niiden keruuseen liittyvistä meto- normaalista käytännöstä poiketen kysely edeltä-
15761: deista. neen vuoden vapaa-ajan kalastuksesta, joka
15762: suunnattiin 40 000 suomalaiselle. Kyselyn tar-
15763:
15764:
15765: 2
15766: Ministerin vastaus KK 29111999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
15767:
15768:
15769: koitus oli ensi sijassa selvittää vapaa-ajan kalas- lastoilista luotettavuutta. Tästä tutkimuksesta
15770: tuksen ja erityisesti viehekalastuksen aiheuttama saatujen kokemusten ja sitä koskevien tilastollis-
15771: kalastusrasitus kalastusalueittain. Tutkimukses- ten ja muiden analyysien avulla voidaan vapaa-
15772: sa selvitettiin myös vapaa-ajan kalastajien ylei- ajan kalastuksen tilastointia kehittää edelleen.
15773: simpien saalislajien saaliit kalastusalueittain. Yhteenvetona voidaan todeta, että ammattika-
15774: Otantavirheet olivat valtakunnan ja TE-keskus- lastuksen kalasaalistilastojen osalta tietojenke-
15775: ten tasolla kohtuullisen pieniä. Sen sijaan kalas- ruu on kattavaa ja tilastot ovat luotettavia. Va-
15776: tusaluetasolla tutkimuksen otoskoko ei tuottanut paa-ajankalastuksen osalta mm. kalastajien suu-
15777: kaikille alueille tilastollisen luotettavuuden kan- ren määrän vuoksi tilastot ovat epäluotettavam-
15778: nalta riittävän suurta vastausmäärää. Kalastus- pia, mutta kuten edellä on selostettu, myös näitä
15779: alueiden arvioista tilastolliselta luotettavuudel- tilastoja kehitetään edelleen.
15780: taan epävarmimpia olivat kuha- ja lohisaalis- Edellä selostetun perusteella hallitus katsoo,
15781: arviot, sillä näitä lajeja saa saaliikseen vain pieni että nykyisen tilastointijärjestelmän puitteissa
15782: osa vapaa-ajan kalastajista. Tutkimuksesta on kyetään turvaamaan saalistilastojen tuottaminen
15783: julkaistu lisäksi mm. julkaisu, jossa on tarkastel- ja näiden tilastojen luotettavuuden jatkuva paran-
15784: tu tutkimuksen virhelähteitä ja saalisarvioiden ti- taminen.
15785:
15786:
15787:
15788: Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1999
15789:
15790: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
15791:
15792:
15793:
15794:
15795: 3
15796: KK 291/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministerns svar
15797:
15798:
15799:
15800:
15801: Tili riksdagens talman
15802:
15803: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger , Varje arbetskrafts- och näringscentral samt
15804: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av Alands landskapsstyrelse skall samla in de ovan
15805: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Erk- nämnda fångstuppgifterna från sitt eget område.
15806: ki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga Från TE-centralerna och från Åland får VFFI
15807: spörsmål SS 29111999 rd: uppgifter för eget bruk för statistikföringen över
15808: fångsterna i hela landet. För att öka tillförlitlig-
15809: Har regeringen för avsikt att vidta åt- heten granskas i detta skede uppgifterna från TE-
15810: gärder för att avsevärt förbättra tillför- centralerna bl.a. genom att uppgiftema på felak-
15811: litligheten av statistiken över fisk- tigt ifyllda blanketter korrigeras. Man använder
15812: fångsten? också felsökningsprogram och jämför lossnings-
15813: och köpanmälningarna för fångsten sinsemellan.
15814: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Dessutom kan det konstateras att andelen blan-
15815: föra följande: ketter som skickas in numera är stor (ca 90 %),
15816: lnom jord- och skogsbruksministeriets förvalt- vilket för sin del förbättrar statistikens tillförlit-
15817: ningsområde svarar Vilt- och fiskeriforsknings- lighet.
15818: institutet (VFFI) för statistiken över fångsten Statistiken över det yrkesmässiga insjöfisket
15819: inom yrkesfisket och fritidsfisket. Statistiken baserar sig på VFFI:s fiskarregister, som omfat-
15820: publiceras i Finlands officiella statistik (FOS) i tar ca 1 000 fiskare. Uppskattningen av fångsten
15821: serien Jord- och skogsbruk samt fiske. 1 alla för yrkesfiskama i insjöfisket fås genom att re-
15822: FOS-publikationer har på senare år ingått en be- sultaten av regionala undersökningar och upp-
15823: skrivning av statistikens karaktär, och från och följningar samt av riksomfattande enkäter räknas
15824: med 1999 presenteras för tabellerna i FOS-publi- ihop. Man försöker förbättra svarsprocenten och
15825: kationerna i tillämpliga delar konfidensintervall således också enkätmaterialets tillförlitlighet ge-
15826: för de viktigaste variablerna. Konfidensinter- nom att skicka ut upprepade enkäter. Tillförlitlig-
15827: vallen beskriver slumpfelet i samband med upp- heten av den uppskattade fångsten, som räknats
15828: skattningarna. ut utgående från enkäten, har förbättrats genom
15829: Statistik över yrkesfisket i havsområdet förs att man räknat ut en uppskattad fångst för dem
15830: enligt EU:s förordning 3880/91. För fartyg som som inte svarat på enkäten, med beaktande av po-
15831: är längre än 10 meter samlas uppgifterna för sta- pulationen och samplingen för varje fiskare.
15832: tistiken in med hjälp av EU-loggböcker. För far- Den riksomfattande statistiken över fritidsfis-
15833: tyg som är under 10 meter långa samlas fångst- ket samlasin med hjälp av en enkät som skickas
15834: uppgifterna in med hjälp av kustfiskeblanketter ut vartannat år. Under de senaste gångerna har
15835: eller separata laxfiskeanmälningar. Verkställan- samplets storlek varit ca 4 000 personer. För att
15836: det av statistikföringen över yrkesfisket i havs- förbättra tillförlitligheten av statistikföringen har
15837: området övervakas av EU:s statistikkontor man dessutom gjort telefonintervjuer som varit
15838: EUROSTAT, som inte har haft något att an- fristående från postenkäten.
15839: märka vare sig på statistiken över fångsten i Fin- År 1998 utfördes för första gången till skill-
15840: land eller på insamlingsmetoderna. nad från normal praxis en enkät om fritidsfisket
15841:
15842:
15843: 4
15844: Ministems svar KK 29111999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
15845:
15846:
15847:
15848: under det föregående året. Enkäten skickades till tistiska tillförlitligheten gällande den uppskatta-
15849: 40 000 finländare. Syftet med enkäten var i för- de fångsten. Med hjälp av erfarenhetema av den-
15850: sta hand att utreda det fisketryck som fritidsfis- na undersökning och statistiska och andra ana-
15851: ket och framför allt av spöfisket förorsakar inom lyser i samband med den kan statistikföringen
15852: de olika fiskeområdena. 1 undersökningen utred- över fritidsfisket ytterligare utvecklas.
15853: des också fritidsfiskamas fångst av de vanligaste Sammanfattningsvis kan det konstateras att in-
15854: fångstslagen per fiskeområde. Samplingsfelen på samlingen av uppgifter är heltäckande och att
15855: riksnivå och TE-centralnivå var relativt små. statistiken är tillförlitlig vad beträffar statistiken
15856: Däremot gav undersökningens sampelstorlek på över fångsten inom yrkesfisket. 1 fråga om fri-
15857: fiskeområdesnivå inte i alla områden tillräckligt tidsfisket är statistiken mindre tillförlitlig p.g.a.
15858: många svar med tanke på statistisk tillförlitlig- det stora antalet fiskare, men som ovan beskrivs
15859: het. Av den uppskattade fångsten i de olika fiske- vidareutvecklas även denna statistik.
15860: områdena var de uppskattade fångstema av gös Utgående från det som anförts ovan anser re-
15861: och lax osäkrast vad gäller statistisk tillförlitlig- geringen att man inom ramen för den nuvarande
15862: het, eftersom dessa arter fångas av endast en li- statistikföringen kan trygga produktionen av
15863: ten del fritidsfiskare. Det har också getts ut bl.a. fångststatistik och den fortsatta förbättringen av
15864: en publikation om undersökningen där man den statistiska tillförlitligheten.
15865: granskar felkällor i undersökningen och den sta-
15866:
15867:
15868: Helsingforsden 16 juli 1999
15869:
15870: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
15871:
15872:
15873:
15874:
15875: 15 200656
15876: 5
15877: KK 292/1999 vp - Osmo Puhakka /kesk ym.
15878:
15879:
15880:
15881:
15882: KIRJALLINEN KYSYMYS 292/1999 vp
15883:
15884: Luonnonmukaisen viljelyn tukitaso ja kehittä-
15885: misstrategia
15886:
15887:
15888:
15889:
15890: Eduskunnan puhemiehelle
15891:
15892: Kiinnostus luonnonmukaista ruokaa kohtaan on Pysyvän luomutuen aleneminen on myös sel-
15893: tutkimusten mukaan kasvanut selvästi viime vuo- vässä ristiriidassa ympäristötuen tavoitteiden
15894: den aikana. Luomuvihannesten ja -perunan syö- kanssa eikä vastaa ollenkaan ED-maissa vallitse-
15895: minen on kasvussa, ja kuluttajat toivovat enem- vaa trendiä, jossa luomumarkkinat kasvavat 20-
15896: män luomutuotteita liha-, maito- ja valmisruoka- 35 prosentin vuosivauhdilla. Esimerkiksi Tans-
15897: valikoimiin. kassa alan kehittäminen on viitoitettu kansalli-
15898: Uudessa hallitusohjelmassa luvataan turvata sella luomustrategialla. Suomessa tarvittaisiin
15899: luomutuotannon edellytykset seuraavasti: toimia luonnonmukaisen tuotannon pitkäjänteis-
15900: "Luonnonmukaisen tuotannon pitkäjänteinen ke- ten edellytysten turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
15901: hittäminen turvataan ja luomutuotteiden markki-
15902: nointijärjestelmiä kehitetään". Maatalouden ym- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15903: päristöohjelmaa valmisteleva työryhmä jätti kui- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
15904: tenkin 28.5.1999 ministeri Kalevi Hemilälle esi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15905: tyksensä, jossa esitetään luomutuen alentamista nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15906: 13 prosentilla 702 markasta 610 markkaan.
15907: Tällainen signaali luomutuen alentamisesta on Mitä hallitus aikoo tehdä uuden ympä-
15908: kaikkea muuta kuin rohkaiseva. On myös ole- ristötukiohjelman luomutuen sisällön ja
15909: massa suuri riski, että Etelä-Suomessa vuosina tason suhteen, ja
15910: 1995 ja 1996 luomusopimuksen tehneet tilat tule-
15911: vat siirtymään takaisin perinteiseen tuotantoon onko hallituksella tarkoitus laatia pikai-
15912: vuosina 2000 ja 2001. Näin luomutuotanto lähti- sesti kansallinen luomustrategia, jolla
15913: si Suomessa laskuun - päinvastoin kuin halli- turvataan alan ennustettavissa oleva
15914: tusohjelma edellyttää. kasvu niin kotimaan kulutuksessa kuin
15915: ekoviennissäkin?
15916:
15917:
15918: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999
15919:
15920: Osmo Puhakka /kesk
15921: Johannes Leppänen /kesk
15922:
15923:
15924:
15925:
15926: Versio 2.0
15927: KK 292/1999 vp- Osmo Puhakka /kesk ym. Ministerin vastaus
15928:
15929:
15930:
15931:
15932: Eduskunnan puhemiehelle
15933:
15934: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jimmat ympäristövaikutukset on arvioitu saavu-
15935: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tettavan perus- ja lisätoimenpiteillä, joihin osal-
15936: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen listuisi työryhmän arvion mukaan noin 80 % vil-
15937: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Osmo Pu- jelijöistä. Erityistukisopimukset on tarkoitettu
15938: hakan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- rajatumpiin toimenpiteisiin tai rajatummalle jou-
15939: myksen KK 292/1999 vp: kolle viljelijöitä. Luomutuotannon tukeminen
15940: kuuluu erityistukisopimuksiin.
15941: Mitä hallitus aikoo tehdä uuden ympä- Luonnonmukaisen tuotannon sopimusten pii-
15942: ristötukiohjelman luomutuen sisällön ja rissä on tällä hetkellä noin 6 % peltoalasta. Työ-
15943: tason suhteen, ja ryhmä arvioi alan kehittyvän trendinomaisesti ja
15944: lisääntyvän noin 10 000-15 000 hehtaaria
15945: onko hallituksella tarkoitus laatia pikai- vuodessa. Tällaisella kasvuarviolla luonnonmu-
15946: sesti kansallinen luomustrategia, jolla kaisen tuotannon ala olisi noin 240 000 hehtaa-
15947: turvataan alan ennustettavissa oleva ria vuonna 2006 (noin 10% peltoalasta). Luon-
15948: kasvu niin kotimaan kulutuksessa kuin nonmukaisen tuotannon tukemiseen käytettävä
15949: ekoviennissäkin? rahamäärä kasvaisi selvästi nykyisestä ja olisi tu-
15950: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kikauden loppuun mennessä vuonna 2006 noin
15951: vasti seuraavaa: 163 miljoonaa markkaa. Tämä on huomattava
15952: osa (yli 58 %) erityistukisopimuksiin osoitetta-
15953: Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryh- vista määrärahoista. Ympäristötuen osalta on siis
15954: mä, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus maa- varauduttu siihen, että luonnonmukaisen tuotan-
15955: talouden ympäristötuesta vuosille 2000-2006, non ala kasvaa edelleen sellaisella vauhdilla, jo-
15956: jätti ehdotuksensa ministeriölle 28.5.1999. Ky- hon myös jalostuksen, kaupan, neuvonnan ja hal-
15957: seessä oli laajapohjainen työryhmä, jossa oli mu- linnon on mahdollista sopeutua.
15958: kana edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, Luomutuen taso on määritetty tilamallilaskel-
15959: ympäristöministeriöstä, maataloustuottaj ista, milla. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999
15960: maatalousneuvonnasta ja luonnonsuojeluliitosta. (asetus Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukira-
15961: Työnsä aikana työryhmä järjesti kuulemiskier- haston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämi-
15962: roksen, jonka tuloksena saatiin noin 100 lausun- seen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja ku-
15963: toa valmisteilla olleesta ehdotuksesta. Työryhmä moamisesta) 24 artiklan mukaan tuki lasketaan
15964: jätti ehdotuksensa maa- ja metsätalousministeri- ympäristösitoumuksesta aiheutuvien tulonmene-
15965: ölle yksimielisenä. tysten ja sitoumuksesta aiheutuvien lisäkustan-
15966: Maatalouden ympäristöohjelmaan 2000- nusten perusteella. Lisäksi voidaan maksaa kan-
15967: 2006 tullee olemaan nykyohjelman lailla käytet- nustinta enintään 20% edellä mainittujen tukien
15968: tävissä rahoitusta noin 1,7 miljardia markkaa määrästä. Luomutukien määrä on laskettu näi-
15969: vuosittain. Tämän kehyksen puitteissa on rahoi- den perusteiden mukaisesti.
15970: tettava kaikille viljelijöille tarkoitetut perus- ja Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen
15971: lisätoimenpiteet sekä erityistukisopimukset. Laa- mukaan ehdotuksen mukainen maatalouden ym-
15972:
15973:
15974: 2
15975: Ministerin vastaus KK 292/1999 vp - Osmo Puhakka /kesk ym.
15976:
15977:
15978: päristötuki turvaa myös luonnonmukaisen tuo- lipidettä luomustrategian laatimisen tarpeellisuu-
15979: tannon pitkäjänteisen kehittämisen ja alan kas- desta. Lausuntoja on toistaiseksi saapunut viisi.
15980: vun kysyntää vastaavasti. Lausunnon ovat antaneet ainoastaan Maatalou-
15981: Maa- ja metsätalousministeriössä luonnonmu- den tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus,
15982: kaisen tuotannon kehittäminen on tähän mennes- Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavara-
15983: sä perustunut muun muassa maatalouden ympä- kauppa ry ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Maa-
15984: ristöohjelmaan 1995-1999 sekä työryhmä- ja metsätalousministeriö ei tässä yhteydessä ole
15985: muistioon luonnonmukaisen tuotannon kehittä- saanut tuottajilta, hallinnolta, neuvonnalta tai
15986: misestä (MMM 1996:4). Osana kansallisen vilja- luonnonmukaisen viljelyn liitoilta minkäänlaisia
15987: strategiatyöryhmän työtä on myös päätetty laatia kannanottoja strategian laatimisen tarpeellisuu-
15988: vuoden 1999 aikana erillinen strategia luomuvil- desta tai sen sisällöstä.
15989: jaa varten. Vuodesta 2000 lähtien luomutuotan- Hallitusohjelman mukaan luonnonmukaisen
15990: non kehittämistä ohjaavana tekijänä toimii lisäk- tuotannon pitkäjänteinen kehittäminen turvataan
15991: si maatalouden ympäristötuki sen jälkeen, kun se ja luomutuotteiden markkinointijärjestelmiä ke-
15992: on valtioneuvostossa ja Euroopan komissiossa hitetään. Maa- ja metsätalousministeriön käsi-
15993: hyväksytty. tyksen mukaan maatalouden ympäristötuki tulee
15994: Maatalouden ympäristöohjelmaa 2000-2006 edistämään tavoitteen saavuttamista. Tukemalla
15995: laadittaessa on käytetty hyväksi Maatalouden lisäksi markkinointi- ja kehittämishankkeita sekä
15996: taloudellisen tutkimuslaitoksen tekemää selvi- luomututkimusta, koulutusta ja neuvontaa, var-
15997: tystä luomutuotannon kehittämisvaihtoehdoista mistetaan alan tasapainoinen ja kestävä kehitys.
15998: (MTTL:n selvityksiä 6/98). Selvitys on maa- ja Maa- ja metsätalousministeriö suhtautuu myön-
15999: metsätalousministeriön tilaama työ ja tarkoitettu teisesti alalla toimivien tuottajien, teollisuuden ja
16000: mahdollisen luomustrategian pohjaksi. Maa- ja kaupan kehittämisajatuksiin, jotka pohjautuvat
16001: metsätalousministeriö on joulukuussa 1998 pyy- realistisille tuotantoedellytyksille ja markkinanä-
16002: tänyt selvityksestä lausunnot noin 50 vaikuttaja- kymille.
16003: taholta ja tiedustellut siinä yhteydessä myös mie-
16004:
16005:
16006: Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1999
16007:
16008: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16009:
16010:
16011:
16012:
16013: 3
16014: KK 292/1999 vp- Osmo Puhakka /kesk ym. Ministerns svar
16015:
16016:
16017:
16018:
16019: Tili riksdagens talman
16020:
16021: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger jordbrukare samt av avtal om specialstöd skall
16022: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av rymmas inom denna ram. De största miljö-
16023: statsrådet översänt följande av riksdagsman effekterna beräknas uppstå genom bas- och till-
16024: Osmo Puhakka /cent m.fl. undertecknade skriftli- läggsåtgärderna, i vilka enligt arbetsgruppens
16025: ga spörsmål SS 292/1999 rd: uppskattning ca 80% av jordbrukarna skulle del-
16026: ta. Avtalen om specialstöd är avsedda för mera
16027: Vad ämnar regeringen göra beträffande begränsade åtgärder eller för en mera begränsad
16028: innehållet i och nivån på det stöd för skara jordbrukare. Stödjande av ekoproduktion
16029: ekologisk produktion som ingår i det nya ingår bland avtalen om specialstöd.
16030: miljöstödsprogrammet, och Avtalen om ekologisk produktion omfattar för
16031: närvarande ca 6 % av åkerarealen. Arbetsgrup-
16032: har regeringen för avsikt att med det pen har uppskattat att sektorn kommer att utveck-
16033: snaraste göra upp en nationell strategi las trendmässigt och öka med ca 10 000-
16034: för ekologisk produktion för att trygga 15 000 hektar per år. Enligt en sådan uppskatt-
16035: den förväntade tillväxten inom sektorn i ning av tillväxten skulle ekoproduktionsarealen
16036: fråga om såväl den inhemska konsum- vara ca 240 000 hektar år 2006 (ca 10 % av
16037: tionen som exporten? åkerarealen). Beloppet av stöd för ekologisk pro-
16038: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- duktion skulle växa avsevärt och det skulle vara
16039: föra följande: ca 163 milj. mk i slutet av stödperioden, år 2006.
16040: Detta är en betydande del (mer än 58%) av de an-
16041: Den arbetsgrupp som jord- och skogsbruksmini- slag som reserveras för avtal om specialstöd. I
16042: steriet tillsatt med uppgift att bereda ett förslag fråga om miljöstödet har man alltså förberett sig
16043: till miljöstöd för jordbruket för åren 2000-2006 på att ekoproduktionsarealen fortsätter att öka
16044: lämnade sitt förslag till ministeriet 28.5.1999. med en takt som också förädlingen, handeln, råd-
16045: Det var fråga om en bredbasig arbetsgrupp där re- givningen och förvaltningen har möjlighet att an-
16046: presentanter för jord- och skogsbruksministeriet, passa sig till.
16047: milj öministeriet, lantbruksproducenterna, lant- Ekostödsnivån har fastställts med hjälp av
16048: bruksrådgivningen och naturskyddsförbundet in- gårdsmodellkalkyler. Enligt artikel 24 i rådets
16049: gick. Under arbetets gång ordnade arbetsgrup- förordning (EG) nr 125 711999 ( förordning om
16050: pen en remissbehandling som resulterade i ca 100 stöd från Europeiska utvecklings- och garanti-
16051: utlåtanden om det förslag som var under bered- fonden för jordbruket (EUGFJ) till utveckling av
16052: ning. Arbetsgruppen lämnade ett enhälligt för- landsbygden och om ändring och upphävande av
16053: slag till jord- och skogsbruksministeriet. vissa förordningar) skall stödet beräknas på
16054: För miljöprogrammet för jordbruket 2000- grundval av inkomstbortfall och extrakostnader
16055: 2006 kommer det troligen att finnas ca 1, 7 mrd. som följer av åtagandet att bedriva miljövänligt
16056: mark att tillgå i finansiering årligen, liksom för jordbruk. Ytterligare kan som stimulansåtgärder
16057: det nuvarande programmet. Finansieringen av betalas högst 20 % av beloppet av de ovan nämn-
16058: bas- och tilläggsåtgärder som är avsedda för alla
16059:
16060:
16061: 4
16062: Ministems svar KK 292/1999 vp- Osmo Puhakka /kesk ym.
16063:
16064:
16065: da. Beloppet av ekostöd har beräknats på dessa bruksministeriet har i december 1998 begärt utlå-
16066: grunder. tanden om utredningen hos ca 50 instanser och i
16067: Enligt jord- och skogsbruksministeriets upp- samband med det också frågat efter åsikter om
16068: fattning tryggar det miljöstöd för jordbruket som behovet av att utarbeta en strategi för ekologiska
16069: ingår i förslaget också den långsiktiga utveck- produkter. Hittilis har fem utlåtanden inkommit.
16070: lingen av ekologisk produktion och tillväxten Utlåtanden har getts endast av lantbrukets forsk-
16071: inom sektom på ett sätt som motsvarar efterfrå- ningscentral, Finlands miljöcentral, Livsmedels-
16072: gan. industrin rf, Finlands Dagligvaruhandel rf och
16073: Vid jord- och skogsbruksministeriet har ut- Finlands naturskyddsförbund rf. Jord- och skogs-
16074: vecklingen av ekologisk produktion hittills base- bruksministeriet har i detta sammanhang inte
16075: rat sig bl.a. på miljöprogrammet för jordbruket från producentema, förvaltningen, rådgivningen
16076: 1995-1999 samt på en arbetsgruppspromemo- eller förbunden för ekologisk odling fått några
16077: ria om utveckling av ekologisk produktion (JSM som helst stäliningstaganden tili behovet av att
16078: 1996:4). Som en del av den nationelia spann- utarbeta en strategi elier tili innehållet i den.
16079: må1sstrategiarbetsgruppens arbete har också be- Enligt regeringsprogrammet tryggas en lång-
16080: slutats att det under 1999 skali göras upp en sär- siktig utveckling av ekoproduktionen och ut-
16081: skild strategi för ekologiskt od1ad spannmål. vecklas systemen för marknadsföring av ekolo-
16082: Från och med år 2000 är också mi1jöstödet för giska produkter. Enligt jord- och skogsbruksmi-
16083: jordbruket en faktor som styr ekoproduktionens nisteriets uppfattning kommer miljöstödet för
16084: utveck1ing, efter att det godkänts av statsrådet jordbruket att främja uppnåendet av målet. Ge-
16085: och av Europeiska gemenskapemas kommission. nom att dessutom stödja marknadsförings- och
16086: När miljöprogrammet för jordbruket 2000- utvecklingsprojekt samt den forskning, utbild-
16087: 2006 utarbetades har den utredning om altemativ ning och rådgivning som gäller ekoproduktionen
16088: för utveckling av ekoproduktion som lantbruks- säkerställs det att sektom utvecklas balanserat
16089: ekonomiska forskningsanstalten gjort (MTTL:n och hållbart. Jord- och skogsbruksministeriet
16090: selvityksiä 6/98) utnyttjats. Utredningen beställ- förhåller sig positivt tili sådana utvecklingstan-
16091: des av jord- och skogsbruksministeriet och den är kar hos producentema inom sektom, industrin
16092: avsedd att ligga tili grund för en eventuell strate- och handeln som baserar sig på realistiska pro-
16093: gi för ekologiska produkter. Jord- och skogs- duktionsbetingelser och marknadsutsikter.
16094:
16095:
16096:
16097: Helsingfors den 12 juli 1999
16098:
16099: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16100:
16101:
16102:
16103:
16104: 5
16105: KK 293/1999 vp -Timo Ihamäki /kok
16106:
16107:
16108:
16109:
16110: KIRJALLINEN KYSYMYS 293/1999 vp
16111:
16112: Nelostien rakentaminen moottoritieksi välillä
16113: Lahti-Heinola
16114:
16115:
16116:
16117:
16118: Eduskunnan puhemiehelle
16119:
16120: Valtakunnalliset 4-tie ja 5-tie kulkevat yhteistä venpää-Lahti-moottoritien valmistuttua tänä
16121: väylää pitkin välillä Helsinki-Lusi. Lusissa tiet vuonna. Olisikin tarkoituksenmukaista rakentaa
16122: haarautuvat siten, että 4-tie vie Päijänteen itä- tie paremmin liikennevirtoja välittäväksi mootto-
16123: puolitse Keski-Suomeen ja pohjoiseen ja 5-tie ritieksi aina Lusin risteykseen asti. Tästä eteen-
16124: vie Savoon, Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen ja päin liikenne jakautuisi 4-tielle ja 5-tielle, jol-
16125: Lappiin. Väli Helsinki-Lusi on siis yhteistä tie- loin tultaisiin toimeen jo nykyisen asteisilla teil-
16126: tä, jota ollaan rakentamassa Lahteen asti mootto- lä. Aikataulullisesti päätökset olisi tehtävä siten,
16127: ritieksi. Suunnitellusta moottoritiestä Helsingis- että tietyömaata voitaisiin välittömästi jatkaa
16128: tä Lahteen ja edelleen Heinolaan väli Järven- Lahteen ulottuvan moottoritien valmistuttua.
16129: pää-Lahti rakennetaan yksityisrahoitushank- Heinolan kaupunki näkee tien erittäin tärkeä-
16130: keena. nä hankkeena liikenteen sujuvuuden ja alueen
16131: Sen sijaan Lahti-Heinola-tieosuuden raken- sekä koko Suomen elinkeinoelämän tarpeiden
16132: tamisesta ei ole tehty päätöstä, vaikka kannalta. Rakentamispäätös on siis perusteltu,
16133: liikenneministeriö on jo aiemmilla rakentamis- mutta asia on kiinni rahoituksesta.
16134: toimenpiteillään valmistautunut nykyisen moot- Heinolan kaupunki myi äskettäin energialai-
16135: toriliikennetien muuttamiseen moottoritieksi. toksensa, eikä ole mahdotonta, etteikö saatua ra-
16136: Moottoriliikennetien rakentamisen yhteydessä haa voitaisi käyttää liikenteen ja elinkeinoelä-
16137: on 13 kilometrin tieosuus Heinolan kaupungin män toiminnan ja kehittymisen hyväksi. Heinola
16138: kohdalla jo rakennettu moottoritieksi ja myös VOISI lainata liikenneministeriölle kyseisen
16139: Kymenvirran yli kulkeva silta nelikaistaiseksi ja moottoritien rakentamiseen tarvittavat 180 mil-
16140: moottoritietasoiseksi. Myös Lahden Joutjärven joonaa markkaa kohtuullisella korolla, ja valtio
16141: kohdalla on osa tiestä jo rakennettu moottori tiek- maksaisi lainan takaisin sovituilla maksujärjeste-
16142: SI. lyillä.
16143: Hämeen tiepiiri on todennut kyseisen mootto-
16144: ritien tarpeellisuuden. Saman tarpeen on toden- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16145: nut valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto vie- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16146: railullaan 14.6.1999. Väli Lahti-Heinola on lii- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16147: kennemäärältään vilkas ja kuormitettu, ja vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16148: liikenteen arvioidaan ruuhkautuvan heti Jär-
16149:
16150:
16151:
16152:
16153: Versio 2.0
16154: KK 293/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
16155:
16156:
16157:
16158: Onko hallituksen mielestä mahdollista ki lainaisi liikenneministeriölle erik-
16159: rahoittaa ja rakentaa Lahti-Heinola- seen sovittavin ehdoin tien rakentami-
16160: moottoritie siten, että Heinolan kaupun- seen tarvittavan määrärahan?
16161:
16162:
16163: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999
16164:
16165: Timo Ihamäki /kok
16166:
16167:
16168:
16169:
16170: 2
16171: Ministerin vastaus KK 293/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
16172:
16173:
16174:
16175:
16176: Eduskunnan puhemiehelle
16177:
16178: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa sisältyy niihin hankkeisiin, jotka on tarkoitus to-
16179: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, teuttaa vuoden 2005 jälkeen.
16180: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Se ei sisälly Tielaitoksen vuosien 2000-2003
16181: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- toiminta- ja taloussuunnitelman kehittämishank-
16182: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen keisiin eikä myöskään hankeryhmään, josta on
16183: KK 293/1999 vp: tarkoitus valita vuosina 2003-2005 alkavat ke-
16184: hittämishankkeet. Vuoden 1998 liikenneinfra-
16185: Onko hallituksen mielestä mahdollista struktuurin ministerityöryhmän mietinnössä Hei-
16186: rahoittaa ja rakentaa Lahti-Heinola- nola-Lahti-hanketta ei ole ehdotettu kehittämis-
16187: moottoritie siten, että Heinolan kaupun- hankkeisiin siinäkään tapauksessa, että ministeri-
16188: ki lainaisi liikenneministeriölle erik- työryhmän ehdottama lisärahoitus toteutuisi.
16189: seen sovittavin ehdoin tien rakentami- Tielaitoksen arvion mukaan Heinola-Lahti-
16190: seen tarvittavan määrärahan? hankkeen rakentamiskustannukset olisivat noin
16191: 185 milj. markkaa. Sen lisäksi yleissuunnitel-
16192: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- man kustannukset olisivat 2 milj. markkaa ja tie-
16193: vasti seuraavaa: suunnitelman kustannukset 6 milj. markkaa.
16194: Lahti-Heinola-moottoriliikennetielle, joka on Mitä tulee kirjallisessa kysymyksessä esitet-
16195: alun perin suunniteltu moottoritieksi, rakennet- tyyn ehdotukseen Heinolan kaupungin mahdolli-
16196: tiin ohituskaistat 1990-luvun alussa. Heinola- sesta lainasta liikenneministeriölle tien rakenta-
16197: Lusi-osuus Tähtiniemen siltoineen on rakennettu miseen, liikenneministeriö toteaa, että vain val-
16198: suoraan moottoritieksi. tiovarainministeriöllä on valtuudet lainan ottami-
16199: Liikenneministeriön Suomen liikennejärjes- seen.
16200: telmä 2020 -selvityksessä Lahti-Heinola-hanke
16201:
16202:
16203: Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1999
16204:
16205: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
16206:
16207:
16208:
16209:
16210: 3
16211: KK 293/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministems svar
16212:
16213:
16214:
16215:
16216: Tili riksdagens talman
16217:
16218: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger bland de projekt som man har för avsikt att ge-
16219: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av nomföra efter år 2005. Projektet hör inte till ut-
16220: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman vecklingsprojekten i Vägverkets verksamhets-
16221: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga och ekonomipian för åren 2000-2003 och inte
16222: spörsmål SS 293/1999 rd: heller tili den projektgrupp inom viiken det är
16223: meningen att man skall välja de utvecklingspro-
16224: Ar regeringen av den åsikten att det vore jekt som startar åren 2003-2005. 1 betänkandet
16225: möjligt att finansiera motorvägen Lah- av ministerarbetsgruppen för trafikinfra-
16226: tis-Heinola så att Heinola stad på sär- strukturen år 1998 har inte projektet Heinola-
16227: skilt överenskomna villkor lånade tra- Lahtis föreslagits ingå bland utvecklings-
16228: fikministeriet det anslag som behövs för projekten ens i det fallet att ministerarbetsgrup-
16229: att bygga vägen? pens förslag tili extra finansiering skulle för-
16230: verkligas.
16231: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Enligt Vägverkets uppskattningar skulle bygg-
16232: föra fö1jande: nadskostnadema för motorvägen Heinola-Lah-
16233: På motortrafikleden Lahtis-Heinola, som ända tis uppgå tili ca 185 milj. mk. Utöver detta skulle
16234: från första början planerats som motorväg, bygg- kostnadema för utredningsplanen uppgå tili 2
16235: des omkömingsfiler i början av 1990-talet. milj. mk och kostnadema för vägplanen till 6
16236: Sträckan Heinola-Lusi med broama i Tähtinie- milj. mk.
16237: mi har direkt byggts som motorväg. Vad beträffar det lån från Heinola stad tili tra-
16238: 1 trafikministeriets utredning om trafiksyste- fikministeriet som föreslås i spörsmålet konstate-
16239: met i Finland år 2020 (Suomen liikennejärjestel- rar trafikministeriet att endast finansministeriet
16240: mä 2020) finns projektet Lahtis-Heinola med har befogenheter att ta upp lån.
16241:
16242:
16243:
16244: Helsingfors den 22 juli 1999
16245:
16246: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
16247:
16248:
16249:
16250:
16251: 4
16252: KK 294/1999 vp -Antero Kekkonen /sd
16253:
16254:
16255:
16256:
16257: KIRJALLINEN KYSYMYS 294/1999 vp
16258:
16259: Kaakkois-Suomen työllisyyden parantaminen
16260:
16261:
16262:
16263:
16264: Eduskunnan puhemiehelle
16265:
16266: Viimeisimmän työministeriön työllisyyskatsauk- puolella. Niin ikään työllisyyskehitys on Kaak-
16267: sen ja Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun kois-Suomessa ollut valitettavan vähäistä.
16268: mukaan Suomen työllisyystilanne paranee tyy- Uusimpana takaiskuna alueen työllisyydelle ovat
16269: dyttävää vauhtia. Uusia työpaikkoja syntyy tulleet tiedot Rauma-Valmet Oyj:n, tulevalta ni-
16270: eurooppalaisittain hyvällä tahdilla, ja erityisesti meltään Metso Oyj:n, henkilökunnan vähentämi-
16271: teknologian ja monipuolisen palvelusektorin va- sestä useilla sadoilla työpaikoilla. Kaakkois-Suo-
16272: rassa kehittyvät kasvukeskukset ovat jo selviä- men alue ei päässyt hyötymään Paavo Lipposen 1
16273: mässä kuluvan vuosikymmenen alun suurtyöttö- hallituksen Itä-Suomi-ohjelmasta, eikä aluetta
16274: myydestä. Samaan aikaan kuitenkin useat perin- ole tähän mennessä suosittu muillakaan erityis-
16275: teiset teollisuusalueet ovat jääneet jälkeen muun toimilla.
16276: maan kehityksestä. Näitä alueita ei kehitä mark-
16277: kinavetoinen talouskasvu eikä niitä ole tuettu Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16278: valtion aluepoliittisesti päätettävillä erityistoi- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16279: menpiteillä. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16280: Esimerkki vaikeuksiin ja väliinputoaja-ase- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16281: maan joutuneesta perinteisestä suurteollisuus-
16282: alueesta on Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta Mitä hallitus aikoo tehdä parantaak-
16283: koostuva Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomen seen Kaakkois-Suomen työllisyyskehi-
16284: työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueen työttö- tystä ja estääkseen alueen vaikeiden ra-
16285: myys on selvästi maan keskiarvon huonommalla kenneongelmien pahenemisen?
16286:
16287:
16288: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999
16289:
16290: Antero Kekkonen /sd
16291:
16292:
16293:
16294:
16295: Versio 2.0
16296: KK 294/1999 vp- Antero Kekkonen /sd Ministerin vastaus
16297:
16298:
16299:
16300:
16301: Eduskunnan puhemiehelle
16302:
16303: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa te työvoimatutkimuksen mukaan ei laskenut lain-
16304: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kaan vuoden 1998 ensimmäisestä nelj änneksestä
16305: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vuoden 1999 ensimmäiseen neljännekseen, kun
16306: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero se koko maassa keskimäärin laski 2,7 prosentti-
16307: Kekkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy- yksikköä. Työministeriön luvuin työttömyys on
16308: myksen KK 294/1999 vp: alentunut hyvin vähän ja työttömyysaste jopa
16309: hieman noussut.
16310: Mitä hallitus aikoo tehdä parantaak- Sen sijaan Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karja-
16311: seen Kaakkois-Suomen työllisyyskehi- lassa kehitys on ollut hieman parempaa. Pohjois-
16312: tystä ja estääkseen alueen vaikeiden ra- Suomessa työttömyyden aleneminen on ollut
16313: kenneongelmien pahenemisen? muuta maata vauhdikkaampaa Tilastokeskuksen
16314: luvuin, mutta taso on korkeampi eikä työministe-
16315: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- riön luvuissa erotu vastaavaa suotuisaa kehitys-
16316: ti seuraavaa: tä. Nämä tekijät perustelevat erityistoimia Itä- ja
16317: Kysymyksessä kiinnitetään huomiota siihen, että Pohjois-Suomeen.
16318: samaan aikaan kun työllisyyskehitys on muutoin Kaakkois-Suomessa työttömyysaste on alem-
16319: suhteellisen suotuisaa, useat perinteiset teolli- pi kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Huolta aiheut-
16320: suusalueet ovat jääneet jälkeen muun maan kehi- taa hidas alenemisvauhti. Työttömyysasteen ale-
16321: tyksestä. Esimerkkinä vaikeuksiin ja väliin- neminen vuoden 1998 ensimmäisestä neljännek-
16322: putoaja-asemaan joutuneesta perinteisestä suur- sestä vuoden 1999 ensimmäiseen neljännekseen
16323: teollisuusalueesta mainitaan Kymenlaaksosta ja oli 2 prosenttiyksikköä eli koko maata vähem-
16324: Etelä-Karjalasta koostuva Kaakkois-Suomi. Uu- män. Toukokuusta 1998 toukokuuhun 1999 työt-
16325: simpana takaiskuna mainitaan Valmet-Rauma tömyys ei työministeriön luvuin alentunut lain-
16326: Oy:n, tulevalta nimeltään Metso Oy, henkilökun- kaan ja työttömyysaste hieman nousi.
16327: nan vähentäminen useilla sadoilla työpaikoilla. Kymenlaakson tilanne liittyy paljolti siihen,
16328: Siksi kysytään, mitä hallitus aikoo tehdä paran- että voimakkaimmin lisääntyvät tietotyöhön liit-
16329: taakseen Kaakkois-Suomen työllisyyskehitystä tyvät ammatit. Kasvua on myös muissa palvelu-
16330: ja estääkseen alueen vaikeiden rakenneongelmi- ammateissa. Sen sijaan suorittava työ vähenee
16331: en pahenemisen. pitkällä aikavälillä edelleen. Se heijastuu haitta-
16332: Tunnettu tosiasia on, että työllisyyden parane- na työllisyyskehitykseen perinteisillä suurteolli-
16333: minen laman jälkeen keskittyi pitkään pääkau- suuden alueilla.
16334: punkiseudulle, suurimpien yliopistokaupunkien Kaakkois-Suomea suosiviatekijöitä taas ovat
16335: ympäristöön ja Vaasan seudun rannikolle. Tässä Lappeenrannan asema korkeakoulupaikkakunta-
16336: suhteessa tilanne on sillä tavoin muuttumassa, na, itärajan läheisyys pidemmällä aikavälillä Ve-
16337: että korkeasuhdanteen jatkuessa ja muuttuessa näjän elpyessä ja rannikon ja pääkaupunkiseu-
16338: kotimarkkinavaltaisemmaksi suotuisat vaikutuk- dun läheisyys. Potentiaalisten mahdollisuuksien
16339: set alkavat heijastua enemmän koko maahan. Ky- hyödyntäminen edellyttää panostuksia kasvu-
16340: symyksessä mainittu Itä-Suomi on edelleen on- aloille samaan aikaan, kun perinteisen teollisuu-
16341: gelmallinen. Esim. Etelä-Savossa työttömyysas- den asemaa turvataan sen jatkuvalla uudistami-
16342: sella. Työministeriön Työvoima 2017 -raportin
16343:
16344: 2
16345: Ministerin vastaus KK 294/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
16346:
16347:
16348:
16349: arvion mukaan tällaisten potentiaalisten mahdol- Etelä-Karjala sisältyy kokonaisuudessaan
16350: lisuuksien hyödyntäminen voi saada aikaan sen, kansalliseen tukialueeseen 3 ja tavoitteeseen 2.
16351: että Kaakkois-Suomen työttömyys laskee alle Tukialue 3 merkitsee enintään 25 %:n yritystu-
16352: koko maan keskiarvon ensi vuosikymmenen puo- kea (investointitukea) pienille ja keskisuurille
16353: liväliin mennessä koko maankin työttömyysas- yrityksille ja 10 %:n tukea suurille yrityksille.
16354: teen laskiessa. Siihen tosin vaikuttaa myös se, Poiketen rakennerahaston yleisasetuksen pe-
16355: että 25-54-vuotiaiden määrän arvioidaan rapor- rusasetelmasta edellä on maa- ja metsätalousmi-
16356: tissa supistuvan esim. vuosina 1997- nisteriön esityksen mukaisesti lähdetty siitä, että
16357: 2010 16 %:lla eli enemmän kuin koko maassa EMOT -rahoitus on tavoitteen 2 ulkopuolella. Se
16358: keskimäärin (9 %). Tähän vaikuttaa ikääntymi- kattaa tällöin koko maan ykkösalueen ulkopuo-
16359: nen ja muuttotappio osassa Kymenlaaksoa. lella. Tällöin sen pohjalta tehdään maaseutusuun-
16360: nitelma, jolloin tukea tulee em. tukien lisäksi
16361: koko Kaakkois-Suomen maaseutualueille.
16362: Toimenpiteitä Komissio vahvistaa rahoituksen loka-mar-
16363: Työvoimapoliittinen tavoite 3 koskee koko maa- raskuussa Suomen ehdotusten pohjalta.
16364: ta ykkösalueen ulkopuolella ja siten myös koko Koko Kymenlaakso on tähän asti ollut Inter-
16365: Kaakkois-Suomea. Se vastaa 14 euroa (noin 89 reg 2:n toteuttamisaluetta ja voi jatkossakin hyö-
16366: mk) per asukas vuodessa. dyntää sitä Suomen ja Venäjän yhteistyössä. Se
16367: Kotkan-Haminan seutu sisällytetään Suo- toteutuu eri päätöksillä kokonaisrahoituksen
16368: men ehdotuksessa vuosille 2000-2006 tavoit- puitteissa. Suomen osuus Interreg-rahoituksesta
16369: teeseen 3 sekä EU:n uuteen tavoitteeseen 2. Ta- ei ole tässä vaiheessa vielä selvinnyt. On mahdol-
16370: voite 2 merkitsee laskennallisesti 41 euron lista, että Interreg-rahoituksen taso uudella ohjel-
16371: (250 markan) EU-tukea asukasta kohden vuodes- makaudella vähän nousee nykyisestä arviolta 21
16372: sa, minkä lisäksi tulee kansallinen rahoitus. Täl- markasta asukasta kohden.
16373: tä osin sen tukialueasema pysyy samana käytän- Merkitystä Kymenlaaksolle on sillä, että työ-
16374: töjen muuttuessa ja rahamäärien laskennallisesti ministeriön työllisyysrahoituksessa painopistee-
16375: hieman kasvaessa. Tässä on otettu huomioon en- nä on entistä enemmän rakenteellisen työttömyy-
16376: nakkotieto, että Valmet-Rauma Oy vähentää hen- den korjaaminen suuntaamaila tukia pitkäaikais-
16377: kilökuntaa. Tämä on ollut tukialuesuunnitelman työttömyyteen. Yleisillä verotuksen ja talous-
16378: keskeinen perustelu ja se on tuotu esiin jo aiem- politiikan toimenpiteillä on tavoitteena vahvis-
16379: min vastauksessa eduskuntakysymykseen. taa työllistävää kasvua. Onnistuessaan se heijas-
16380: Kouvolan seutukunta, lukuun ottamatta Kou- tuu suotuisasti Kymenlaaksoon. Kymenlaakson
16381: volaa, Kuusankoskea ja Anjalankoskea, voi hyö- kannalta merkittävää on pyrkimys tehdä sanee-
16382: dyntää siirtymäkauden tukea, joka on pelkästään raaminen työttömäksi aiempaa vähemmän kan-
16383: aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta ja las- nattavaksi ja ikääntyvien työssä pitämisen ja työ-
16384: kennallisesti 60 mk asukasta kohden vuodessa. hön ottamisen suosiminen. Muun muassa suunni-
16385: Lisäksi tässä seutukunnassa voidaan hyödyntää telma, että yli 50-vuotiaina palkatuista työnteki-
16386: maaseutusuunnitelman mukaista ED-rahoitusta jöistä kolmen ensimmäisen työsuhdevuoden ai-
16387: (EMOT -rahoitusta so. Euroopan Maatalouden kana mahdollisesti aiheutuvat työttömyys- ja
16388: Ohjaus- ja Tukirahasto ). Se vastaa nykyisen oh- työeläkekustannukset poolataan omavastuisten
16389: jelmakauden 5b-rahoitusta. työnantajien kesken, tekee ikääntyvien työhön
16390: ottamisen aiempaa edullisemmaksi.
16391:
16392:
16393:
16394: Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1999
16395:
16396: Työministeri Sinikka Mönkäre
16397:
16398: 3
16399: KK 294/1999 vp -Antero Kekkonen /sd Ministerns svar
16400:
16401:
16402:
16403:
16404: Tili riksdagens talman
16405:
16406: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger gynnsamma verkningarna allt mer märkas över
16407: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av hela landet. Östra Finland, som nämns i spörsmå-
16408: statsrådet översänt följande av riksdagsman let, är fortfarande problematiskt. Exempelvis i
16409: Antero Kekkonen /sd undertecknade skriftliga Södra Savolax minskade arbetslöshetsgraden
16410: spörsmål SS 294/1999 rd: inte alls från första kvartalet 1998 till första
16411: kvartalet 1999, medan den för hela landet sjönk
16412: Vad ämnar regeringen göra för att för- med i genomsnitt 2, 7 procentenheter. Mätt med
16413: bättra sysselsättningsutvecklingen i syd- arbetsministeriets tal har arbetslösheten minskat
16414: östra Finland och förhindra att områ- mycket litet, och arbetslöshetsgraden visar rent
16415: dets svåra strukturproblem ytterligare av en liten uppgång.
16416: förvärras? Utvecklingen har däremot varit något bättre
16417: för Norra Savolax och Norra Karelen. Enligt sta-
16418: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tistikcentralens siffror har arbetslösheten mins-
16419: föra följande: kat i norra Finland snabbare än i det övriga lan-
16420: Spörsmålsställaren fåster uppmärksamhet vid att det, men nivån är ändå högre och en motsvaran-
16421: samtidigt som sysselsättningsutvecklingen i öv- de utveckling i positiv riktning kan inte avläsas i
16422: rigt varit relativt gynnsam finns det flera traditio- arbetsministeriets tal. Dessa fakta motiverar spe-
16423: nella industriområden som blivit efter i utveck- cialåtgärder för Östra och norra Finland.
16424: lingenjämfört med det övriga landet. Som exem- 1 sydöstra Finland är arbetslöshetsgraden läg-
16425: pel på ett område med traditionell storindustri re än i Östra och norra Finland. Men det som ger
16426: som drabbats av svårigheter och marginalise~ anledning till bekymmer är den långsamma takt
16427: ring, nämns sydöstra Finland som består av Kym- med viiken arbetslösheten minskar. Från första
16428: menedalen och södra Karelen. Som det nyaste kvartalet 1998 till första kvartalet 1999 sjönk ar-
16429: bakslaget nämns koncernen Valmet-Rauma Ab:s, betslösheten med 2 procentenheter, dvs. mindre
16430: blivande Metso Ab, planerade personalminsk- än i hela landet i genomsnitt. Från maj 1998 till
16431: ningar med flera hundra arbetsplatser. Detta är maj 1999 visar arbetslösheten enligt arbetsmini-
16432: orsaken till frågan, vad regeringen ämnar göra steriets tal ingen minskning alls, och arbetslös-
16433: för att förbätta sysselsättningsutvecklingen och hetsgraden steg en aning.
16434: för att hindra att områdets svåra strukturella pro- Läget i Kymmenedalen beror till stor del på att
16435: blem ytterligare förvärras. yrken inom informationsarbete växer kraftigast.
16436: Ett känt faktum är att den förbättring i syssel- Också andra serviceyrken visar en ökning. Däre-
16437: sättningen som inträffade efter depressionen en mot kommer utförande arbete att ytterligare
16438: lång tid för det mesta gällde bara huvudstads- minska på lång sikt. Detta avspeglar sig i en ne-
16439: regionen, trakterna kring de största universitets- gativ sysselsättningsutveckling inom de tradi-
16440: städerna och kustområdena utanför Vasa. tionella storindustriområdena.
16441: Situationen håller på att förändras, så att när hög- Faktorer som isin tur gynnar sydöstra Finland
16442: konjunkturen fortsätter och utvecklingen i större är Villmanstrands ställning som högskolestad,
16443: utsträckning styrs av hemmamarknaden börjar de närheten till östgränsen speciellt på längre sikt
16444:
16445:
16446: 4
16447: Ministerns svar KK 294/1999 vp -Antero Kekkonen /sd
16448:
16449:
16450: när Ryssland återhämtar sig samt närheten till och garantifonden för jordbruket). Den motsva-
16451: kusten och huvudstadsregionen. För att de poten- rar Sb-finansieringen under den nuvarande pro-
16452: tiella möjlighetema skall kunna utnyttjas krävs gramperioden.
16453: satsningar på tillväxtområden samtidigt som den Södra Karelen hör isin helhet till det nationel-
16454: traditionella industrins ställning tryggas genom la stödornrådet 3 och faller inom ramen för mål2-
16455: fortsatt fömyelse. Enligt en beräkning i arbetsmi- programmet. Stödområde 3 innebär ett företags-
16456: nisteriets rapport Arbetskraft 2017 kan utnyttjan- stöd (inesteringsstöd) på högst 25 % för små och
16457: det av sådana potentiella möjligheter leda till att medelstora företag och 10 % för stora.
16458: arbetslösheten i sydöstra Finland sjunker under Med avvikelse från grunduppställningen i den
16459: hela landets genomsnitt fram till mitten av nästa allmänna strukturfondsförordningen har man
16460: årtionde, då också arbetslöshetsgraden för hela ovan enligt JSM:s förslag utgått ifrån att EUGFJ-
16461: landet sjunker. Visserligen beror detta även på att finansieringen faller utanför mål 2. Den täcker
16462: antalet 25-54-åringar exempelvis under perio- således hela landet med undantag för ornråde 1.
16463: den 1997-2010 beräknas minska med 16 %, Utgående från detta uppgörs en landsbygdsplan,
16464: dvs. mer än i hela landet i genomsnitt (9 %). Dels enligt viiken stöd som avses i planen, utöver
16465: beror detta på att befolkningen åldras och på ut- nämnda stöd, betalas för landsbygdsregionema i
16466: flyttningsöverskott i vissa delar av Kymmeneda- hela sydöstra Finland.
16467: len. Kommissionen fastställer finansieringen i ok-
16468: tober-november på basis av Finlands förslag.
16469: Åtgärder Hela Kymmenedalen har hittills hört till ge-
16470: nomförandeområdet för Interreg 2, och kan ock-
16471: Det arbetskraftspolitiska mål 3-programmet om- så i fortsättningen utnyttja Interreg 2 i samband
16472: fattar hela landet med undantag för område 1, och med samarbetet mellan Finland och Ryssland.
16473: således även hela sydöstra Finland. Det motsva- Verkställandet grundar sig på separata beslut
16474: rar 14 euro (cirka 89 mk) per invånare om året. inom ramen för en viss totalfinansiering. Fin-
16475: I Finlands förslag för åren 2000-2006 ink- lands andel av den totala finansieringen är ännu
16476: luderas Kotka-Fredrikshamn -regionen både i inte klar i det här skedet. Det är möjligt att Inter-
16477: mål3- och i EU:s nya mål2-området. Numeriskt reg-finansieringen under den nya programperio-
16478: betyder mål2 ett EU-stöd som per invånare upp- den något stiger från den nuvarande nivån på
16479: går till41 euro (250 mark) per år, plus en natio- uppskattningsvis 21 mark per invånare.
16480: nell finansiering. På denna punkt förblir regio- Det att tyngdpunkten i arbetsministeriets sys-
16481: nens stödornrådesstatus oförändrad, men vissa selsättningsfinansiering allt mera ligger vid av-
16482: förfaranden förändras och de kalkylerade mark- hjälpande av den strukturella arbetslösheten ge-
16483: beloppen stiger i någon mån. Valmet-Rauma nom att stöd inriktas på långtidsarbetslöshet har
16484: Ab:s kommande personalminskningar har här re- betydelse för Kymmenedalen. Man har som mål
16485: dan beaktats i förväg. De har varit en central att genom allmänna beskattningsmässiga och
16486: grund för stödområdesplanen. Detta har redan ekonomiskpolitiska åtgärder stärka sådan till-
16487: konstaterats i ett tidigare svar på riksdagsspörs- växt som främjar sysselsättningen. Detta, om det
16488: mål. lyckas, avspeglar sig gynnsamt i Kymmeneda-
16489: För Kouvolaregionen, bortsett från Kouvola, len. Viktigt med tanke på Kymmenedalen är strä-
16490: Kuusankoski och Anjalankoski, kan beviljas van att göra det mindre lönsamt att sanera folk till
16491: övergångsstöd, som enbart består av finansiering arbetslöshet samtidigt som man främjar äldre
16492: från Europeiska regionala utvecklingsfonden personers möjligheter att bli anställda och stanna
16493: (ERUF) och uppgår till 60 mk per invånare per kvar i arbete. Bland annat den plan, enligt viiken
16494: år. Regionen kan dessutom tilldelas EU-finansie- de tre första årens eventuella arbetslöshets- och
16495: ring som bygger på landsbygdsplanen (finansie- arbetspensionskostnader för arbetsgivare som
16496: ring från EUGFJ, dvs. Europeiska utvecklings- anställer en över 50-årig arbetstagare, skall poo-
16497:
16498:
16499:
16500: 5
16501: KK 294/1999 vp- Antero Kekkonen /sd Ministerns svar
16502:
16503:
16504: las mellan de arbetsgivare som har självriskan- göra det fördelaktigare att anställa äldre perso-
16505: del för dessa arbetslöshetspensioner, kommer att ner.
16506:
16507:
16508: Helsingfors den 20 juli 1999
16509:
16510: Arbetsminister Sinikka Mönkäre
16511:
16512:
16513:
16514:
16515: 6
16516: KK 295/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
16517:
16518:
16519:
16520:
16521: KIRJALLINEN KYSYMYS 295/1999 vp
16522:
16523: Eläkkeiden nosto elinkustannusten nousua vas-
16524: taavalle tasolle
16525:
16526:
16527:
16528:
16529: Eduskunnan puhemiehelle
16530:
16531: Olen kirjallisessa kysymyksessäni 25.5.1999 markkaan!kk. Kun siihen lisätään leikattu kan-
16532: kertonut vuoden 1996 indeksin olleen 1 712 ja saneläkkeen pohjaosa 171 rnk/kk, päädytään
16533: vuoden 1999 indeksin 1 812. Tällä perusteella eläkkeen kokonaissummaan 5 463 mk/kk. Voim-
16534: päädyin laskelmaan, jossa 5 000 markan kuukau- meko siten olla yhtä mieltä siitä, että tämän las-
16535: sieläke oli noussut 18 mk/kk (0,33 %) ja siten kelman mukaan kokonaiseläke on noussut neljän
16536: huomattavasti alle vastaavan ajan elinkustannus- vuoden aikana yhteensä 18 mk/kk (0,33 %)? Entä
16537: indeksin. Vastauksessaan sosiaali- ja terveysmi- sitten vastauskirjelmässä mainitut neljä rajalu-
16538: nisteri kritisoi lähtöolettamiani huomaamatta kir- kua: 4 403 mk/kk/1 kalleusryhmä ja 4 187
16539: jelmäni painovirhettä, jossa 1 712 pisteen indek- mk/kk/11 kalleusryhmä ja vastaavasti puolisoilla
16540: si on yli 65-vuotiaiden indeksi vuodelta 1995 (ei- 3 779 mk/kk/1 kalleusryhmä ja 3 596 mk/kk/11
16541: kä vuodelta 1996). Silloin on myös kansaneläk- kalleusryhmä. Kun 5 000 markan kuukausieläke
16542: keen pohjaosa ollut 445 mklkk. Vastauksessaan on neljän vuoden aikana noussut 18 mk, niin
16543: sosiaali- ja terveysministeri kertoo seikkaperäi- ovatko edellä mainitut alemmat eläkkeet ajautu-
16544: sesti, mitkä muut sosiaalialan etuisuudet ovat neet markkamääräisesti jopa miinuksen puolelle,
16545: helpottaneet eläkeläisten toimeentuloa, mutta si- jos niihin ei sekoiteta ja sotketa muita sosiaali-
16546: tähän en edes kysynyt. Vastavuoroisesti voidaan alan etuisuuksia tai kuluja?
16547: löytää myös huomattavasti tekijöitä, jotka ovat
16548: nostaneet eläkeläisten kustannuksia. Sellaisia Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16549: ovat asuntojen hinnat, vuokrat, posti- ja puhelin- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16550: kulut sekä sairaanhoitokulut lääkkeineen. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16551: Siksi kysyn uudelleen, pitääkö paikkaansa vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16552: seuraava laskelma laskematta siihen mukaan mi-
16553: tään muita tekijöitä: vuonna 1995 oli työeläke Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-
16554: 5 000 mk/kkja kansaneläkkeen pohjaosa 445 mk tus aikoo ryhtyä saattaakseen keskiar-
16555: eli kuukausieläke yhteensä 5 445 mk. Vuonna voa edustavat ja sitä pienemmät eläk-
16556: 1999 oli vastaava indeksi 1 812 ja työeläke oli tä- keet edes elinkustannusten nousua vas-
16557: män mukaan noussut neljässä vuodessa 5 292 taavalle tasolle?
16558:
16559:
16560: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1999
16561:
16562: Seppo Kanerva /kok
16563:
16564:
16565: Versio 2.0
16566: KK 295/1999 vp - Seppo Kanerva /kok Ministerin vastaus
16567:
16568:
16569:
16570:
16571: Eduskunnan puhemiehelle
16572:
16573: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa eläketulojen kehitys on ollut negatiivista. Rajatu-
16574: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, lojen suuruista työeläkettä saavalla ei enää vuon-
16575: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen na 1995 ollut oikeutta lisäosaan. Kun mainitun
16576: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka- suuruiseen työeläkkeeseen on tehty vuosina
16577: nervan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- 1996-1999 normaalit vanhuuseläkeikäisen in-
16578: sen KK 295/1999 vp: deksikorotukset, bruttoeläke on noussut noin 200
16579: markkaa kuukaudessa. Täyttä kansaneläkettä
16580: Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli- saavan eläke on vastaavana aikana noussut enim-
16581: tus aikoo ryhtyä saattaakseen keskiar- millään 100 markkaa kuukaudessa. Täyden kan-
16582: voa edustavat ja sitä pienemmät eläk- saneläkkeen määrä on 2 625-2 206 markkaa
16583: keet edes elinkustannusten nousua vas- kuukaudessa kuntaryhmästä ja perhesuhteista
16584: taavalle tasolle? riippuen vuonna 1999.
16585: Kuten vastauksessa kirjalliseen kysymykseen
16586: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 12111999 vp on todettu, kansaneläkkeen pohja-
16587: ti seuraavaa: osan leikkausta tehtäessä tiedettiin, että eläketu-
16588: Kysymyksessä esitetyssä esimerkissä, jossa lojen bruttotaso alenee. Samalla haluttiin kuiten-
16589: vuonna 1995 työeläkkeen määrä on 5 000 mark- kin turvata se, ettei eläkeläisten nettotaso alenisi.
16590: kaa kuukaudessa ja kansaneläke 445 markkaa Lisäksi kysyjän esimerkissä tarkastellulle 5 000
16591: kuukaudessa ja vuonna 1999 työeläke 5 292 markkaa työeläkettä saavalle jää kansaneläkettä
16592: markkaa kuukaudessa ja leikattu kansaneläke pysyvästi maksettavaksi ensi vuodesta lähtien
16593: 171 markkaa kuukaudessa, bruttoeläkkeen mää- noin 112 markkaa kuukaudessa, kun taas 20 000
16594: rä on noussut edustaja Kanervan ilmoittaman markan tasoista työeläkettä saavalta kansaneläke
16595: määrän eli 18 markkaa kuukaudessa. Kuitenkin poistuu sovitussa pohjaosan poistumisaikatau-
16596: nettoeläke on noussut samaisena aikana 6,64 pro- lussa kokonaan.
16597: senttia eli noin 270 markkaa kuukaudessa. Tämä Hallitusohjelman mukaan täyttä kansaneläket-
16598: johtuu veroperusteiden lievenemisestä muun tä korotetaan indeksitarkistuksen lisäksi 50 mar-
16599: muassa kansaneläkevakuutusmaksun ja ylimää- kalla kuukaudessa vuoden 2002 alusta. Tästä
16600: rmsen sairausvakuutusmaksun poistamisesta hyötyisivät ne eläkkeensaajat, joille maksetaan
16601: sekä sairausvakuutusmaksun alentamisesta. edes jonkin verran kansaneläkettä. Lisäksi halli-
16602: Kysymyksessä on epäilty, että alle 5 000 mar- tusohjelman mukaan muun muassa eläkeläisten
16603: kan työeläkkeellä ja varsinkin kysymyksessä esi- korotettua sairausvakuutusmaksua aiotaan edel-
16604: tettyjen rajatulojen suuruista työeläkettä saavien leen alentaa.
16605:
16606:
16607:
16608: Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1999
16609:
16610: Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena
16611: Ministeri Eva Biaudet
16612:
16613: 2
16614: Ministems svar KK 295/1999 vp- Seppo Kanerva /kok
16615:
16616:
16617:
16618:
16619: Tili riksdagens talman
16620:
16621: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger komsten. Den person vars arbetspension är lika
16622: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av stor som gränsinkomsten hade år 1995 inte läng-
16623: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep- re rätt tili fo1kpensionens tilläggsdel. Då det åren
16624: po Kanerva /saml undertecknade skriftliga spörs- 1996-1999 i den nämnda arbetspensionen har
16625: mål SS 295/1999 rd: företagits en normal indexförhöjning, har brutto-
16626: pensionen stigit med ca 200 mk i månaden.
16627: Vilka brådskande åtgärder ämnar re- Pensionen för denperson som får fuli pension har
16628: geringen vidta för att få till stånd en ök- under motsvarande tid som mest stigit med 100
16629: ning av pensioner som representerar ge- mk i månaden. Den fulia folkpensionen är år
16630: nomsnittet i landet och av pensioner 1999 2 625-2 206 mk i månaden beroende på
16631: mindre än genomsnittet tili en nivå som kommungrupp och familjeförhållanden.
16632: motsvarar levnadskostnaderna? Såsom konstaterats i spörsmå1ssvar
16633: SS 12111999 rd var man då nedskämingen av
16634: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- folkpensionens basdel infördes medveten om att
16635: föra följande: pensionsinkomstemas bruttonivå sjunker. Sam-
16636: 1 det exempel som nämns i spörsmålet, enligt vil- tidigt ville man ändå säkerställa att inte netto-
16637: ket arbetspensionens be1opp år 1995 uppgick tili nivån skulle sjunka för pensionäremas vidkom-
16638: 5 000 mk och folkpensionen tili 445 mk i måna- mande. 1 spörsmålsstäliarens exempe1 får
16639: den och arbetspensionen år 1999 till 5 292 och dessutom pensionstagaren med 5 000 mk i ar-
16640: folkpensionen tili 171 mk i månaden, har brutto- betspension fortsättningsvis från och med nästa
16641: pensionens be1opp stigit i enlighet med det be- år en permanent folkpension på ca 112 mk i må-
16642: lopp på 18 mk i månaden som spörsmå1sställaren naden, medan pensionstagaren som får en arbets-
16643: meddelat. Nettopensionen har emellertid under pension på 20 000 mk enligt den avtalade tidta-
16644: samma tid stigit med 6,64 procent, dvs. ca 270 bellen för slopandet av folkpensionens basde1
16645: mk i månaden. Detta beror på lindringar i be- inte får någon fo1kpension över huvud taget.
16646: skattningsgrundema, bl.a. på slopandet av fo1k- Enligt regeringsprogrammet höjs be1oppet av
16647: pensionspremien och den extra sjukförsäkrings- full folkpension, förutom genom indexjustering-
16648: premien och på sänkningen av sjukförsäkrings- en, med 50 mk i månaden från och med ingången
16649: premien. av år 2002. Detta kommer att gynna de pensions-
16650: 1 spörsmålet befaras att utveck1ingen av pen- tagare som har en liten fo1kpension. Enligt rege-
16651: sionsinkomstema har varit negativ för personer ringsprogrammet har man dessutom bl.a. för av-
16652: som har en arbetspension på mindre än 5 000 mk sikt att ytterligare sänka pensionäremas höjda
16653: och särski1t för de i spörsmå1et nämda personer- sj ukförsäkringspremie.
16654: oa vars arbetspension är lika stor som gränsin-
16655:
16656:
16657: Helsingfors den 21 juli 1999
16658:
16659: Ställföreträdare för social- och hä1sovårdsministem
16660: Minister Eva Biaudet
16661: 3
16662: j
16663:
16664: j
16665:
16666: j
16667:
16668: j
16669:
16670: j
16671:
16672: j
16673:
16674: j
16675:
16676: j
16677:
16678: j
16679:
16680: j
16681:
16682: j
16683:
16684: j
16685:
16686: j
16687:
16688: j
16689: KK 296/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
16690:
16691:
16692:
16693:
16694: KIRJALLINEN KYSYMYS 296/1999 vp
16695:
16696: Alueellinen kuljetustuki
16697:
16698:
16699:
16700:
16701: Eduskunnan puhemiehelle
16702:
16703: Aluepolitiikan taatusti hyvin toimiva osa on ol- markkaa. Ruotsissa kuljetustukea saa noin 1 300
16704: lut alueellinen kuljetustuki. Nyt sekin uhkaa lop- yritystä, Suomessa noin 400.
16705: pua, sillä laki alueellisesta kuljetustuesta päättyy Aluepolitiikan alasajo on lisännyt työttömyys-
16706: tämän vuoden lopussa, jollei hallitus anna esitys- eroja ja kiihdyttänyt muuttoliikettä. Lopputulos
16707: tä sen jatkamisesta. näin jatkettaessa tulee olemaan huono koko
16708: Kuljetustuen jatkamisen ja samalla tukea saa- maalle. Suurtyöttömyydestä edelleen kärsivät ja
16709: vien yritysten lisäämisen merkitys tulee hyvin sen vuoksi väkeä menettävät alueet eivät selviä
16710: esille Lapissa parhaillaan esillä olevassa Fazerin palvelutehtävistään. Suurmuuton kohteena ole-
16711: Ranuan makeistehtaan jatkosta keskustelussa. villa alueilla asuntojen hinnat ja vuokrat nouse-
16712: Ranuan tehdas toimii moitteettomasti, mutta vat ja palvelut laahaavat pahasti jäljessä.
16713: omistaja on ottanut esille korkeat kuljetuskustan-
16714: nukset Kuljetustukea siis tarvitaan. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16715: Kuljetustuen jatkaminen ja tukea saavien yri- sen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16716: tysten lisääminen on joissakin puheenvuoroissa tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16717: torjuttu vetoamalla "vapaata kilpailua" korosta- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16718: van EU:n linjauksiin. Perustelu ei kestä, sillä kul-
16719: jetustuen maksaminen on jokaisen EU-maan si- Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy
16720: säinen asia. Naapurimaassamme Ruotsissa kulje- alueellisen kuljetustuen jatkamiseksi ja
16721: tustukea maksetaan vuodessa noin 260 milj. kuljetustukea saavien yritysten määrän
16722: markkaa, kun se Suomessa on ollut enää 16 milj. lisäämiseksi?
16723:
16724:
16725: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1999
16726:
16727: Esko-Juhani Tennilä /vas
16728:
16729:
16730:
16731:
16732: Versio 2.0
16733: KK 296/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
16734:
16735:
16736:
16737:
16738: Eduskunnan puhemiehelle
16739:
16740: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vastaavaa väestömäärää edustava alue em. maa-
16741: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kuntien alueesta. Koska hajanainen alue ei ole
16742: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tuen hallinnoinuin kannalta tarkoituksenmukai-
16743: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha- nen, päätti talouspoliittinen ministerivaliokunta
16744: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy- 20.2.1996 luopua esittämästä yksittäisten kun-
16745: myksen KK 296/1999 vp: tien mukaan ottamista kuljetustuen piiriin.
16746: Kuljetustuen suuruus on riippuvainen kuljete-
16747: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy tun matkan pituudesta. Tukea maksetaan vain
16748: alueellisen kuljetustuen jatkamiseksi ja kuljetuksille, joiden matkan pituus on vähintään
16749: kuljetustukea saavien yritysten määrän 266 km. Tuen suuruus on matkan pituudesta riip-
16750: lisäämiseksi? puen 7-29% maksetuista kuljetuskustannuksis-
16751: ta. Korkeimpaan tukiprosenttiin oikeuttavat kul-
16752: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jetukset, joiden pituus on yli tuhat kilometriä.
16753: vasti seuraavaa: Kuljetustukea maksetaan hakemuksen perus-
16754: Nykyinen kuljetustuki tuli voimaan vuonna 1982 teella puolivuosittain jälkikäteen. Vuonna 1992
16755: ja pysyi pääosiltaan muuttumattomana vuoteen kuljetustukea maksettiin 1 025 yritykselle yh-
16756: 1992 saakka. Tämän jälkeen lakiin on tehty muu- teensä 180 milj. markkaa. Vuonna 1998 kuljetus-
16757: toksia, jotka ovat rajoittaneet tuen soveltamis- tukea maksettiin noin 16,1 miljoonaa markkaa ja
16758: alaa. Alueellista kuljetustukea alennettiin 25 % yrityksiä oli 221. Kuluvan vuoden alkupuolella
16759: lainmuutoksella 1.7.1993. Vuoden 1995 alusta kuljetustukea haki 232 yritystä ja sitä maksettiin
16760: lukien maksettiin suuryrityksille kuljetustukea 9 461 456 markkaa.
16761: 60 o/o:lla vähennettynä ja 1.7.1995 lukien kulje- Kirjallisessa kysymyksessä viitataan Fazer
16762: tustukeen oikeutettuja olivat vain pienet ja keski- Oy:n Ranuan makeistehtaan jatkosta käytävään
16763: suuret yritykset. Kuljetustukilaki on määräaikai- keskusteluun. Tältä osin totean, että Fazer Oy on
16764: nen ja sen voimassaolo päättyy 31.12.1999. suuryritys, joka ei lain mukaan kuulu lainkaan
16765: Kuljetustuen soveltamisalueeksi on EU:n ko- alueellisen kuljetustuen piiriin.
16766: missio määritellyt NUTS III -alueet, joiden asu- Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole valmis-
16767: kastiheys on enintäänl2,5 asukasta neliökilomet- tellut vuoden 2000 talousarvioesitykseen liittyen
16768: rillä. Suomessa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kai- kuljetustukilain jatkamista, koska kuljetustuki
16769: nuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakun- toimintatukiluonteensa vuoksi ei ole erityisen pe-
16770: nat täyttävät tämän ehdon. Lainmuutos tuli voi- rusteltu keino toteuttaa hallitusohjelman elinkei-
16771: maan 1.1.1997. no- ja työllisyyspoliittisia linjauksia. Hallituk-
16772: Voimassa olevasta kuljetustukilaista neuvo- sen elinkeinopoliittisten tavoitteiden mukaan yri-
16773: teltaessa komission kanssa vuonna 1996 esitet- tystukia pyritään suuntaamaan sellaisiin hankkei-
16774: tiin Suomen taholta mahdollisuus saada joitain siin, joilla vahvistetaan pienten ja keskisuurten
16775: kuntia em. alueiden ulkopuolelta kuljetustuen yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn paranta-
16776: piiriin. Komission taholta ilmoitettiin tällöin, että mista ja yritysten toimintaympäristön vahvistu-
16777: se on mahdollista, jos tuen piiristä jätetään pois mista. Suomen pitkistä kuljetusetäisyyksistä
16778:
16779:
16780: 2
16781: Ministerin vastaus KK 296/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
16782:
16783:
16784: eräissä tapauksissa aiheutuvaa kilpailuhaittaa py- mintatuilla, esimerkiksi julkisten liikennemaksu-
16785: ritään hoitamaan muilla keinoin kuin suorilla toi- järjestelmien puitteissa.
16786:
16787:
16788:
16789: Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1999
16790:
16791: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
16792:
16793:
16794:
16795:
16796: 3
16797: KK 296/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministems svar
16798:
16799:
16800:
16801:
16802: Till riksdagens talman
16803:
16804: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger transportstödet skulle omfatta även några kom-
16805: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av muner utanför de ovan nämnda områdena. Kom-
16806: statsrådet översänt följande av riksdagsman missionen meddelade då att detta var möjligt om
16807: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift- man från stödsystemet uteslöt ett område med
16808: liga spörsmål SS 296/1999 rd: motsvarande invånarantal inom de ovan närnnda
16809: landskapen. Eftersom ett område som är splittrat
16810: Vilka åtgärder tänker Regeringen vidta i inte är ändamålsenligt med tanke på administra-
16811: syfte att fortsätta med det regionala tionen av stödet beslöt finanspolitiska minister-
16812: transportstödet och för att antalet före- utskottet den 20 februari 1996 att avstå från för-
16813: tag som erhåller transportstöd skall slaget att vissa enskilda kommuner skall omfat-
16814: kunna öka? tas av transportstödet.
16815: Transportstödets belopp är beroende av trans-
16816: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- portsträckans längd. Transportstöd betalas en-
16817: föra följande: dast för transporter vilkas längd är minst 266 km.
16818: Det nuvarande systemet med regionalt transport- Stödbeloppet varierar och täcker mellan 7 och
16819: stöd infördes 1982 och förblev i stort sett oför- 29 % av de betalda transportkostnadema beroen-
16820: ändrat fram till 1992. 1 lagen har dock därefter de på transportsträckans längd. Den högsta stöd-
16821: gjorts ändringar som har begränsat stödets till- procenten tillämpas på transporter vilkas längd är
16822: lämpningsområde. Det regionala transportstödet över 1 000 kilometer.
16823: skars ner med 25 % genom en lagändring den 1 Transportstödet betalas ut halvårsvis i efter-
16824: juli 1993. Från ingången av 1995 fick storföretag skott på ansökan. År 1992 uppgick beloppet av
16825: transportstöd vars belopp var nedsatt med 60 % transportstöd som betalades ut till 180 milj. mark
16826: och från den 1 juli 1995 har endast små och med- och antalet företag som fick stöd till 1 025. År
16827: elstora företag varit berättigade till transport- 1998 uppgick beloppet av transportstöd till ca
16828: stöd. Lagen om regionalt stödjande av transpor- 16, 1 mi1j. mark och antalet företag som fick stöd
16829: ter är temporär och den upphör att gälla den 31 til1221. Under det första ha1våret av innevarande
16830: december 1999. år lämnade sammanlagt 232 företag in ansök-
16831: De områden på vilka transportstödet skall till- ningar om transportstöd och beloppet av stöd
16832: lämpas är enligt EU-kommissionens definition som betalades ut var 9 461 456 mark.
16833: NUTS III-områden med en befolkningstäthet på 1 spörsmålet hänvisas till den diskussion som
16834: högst 12,5 invånare per kvadratkilometer. 1 Fin- förs om den fortsatta verksamheten hos Fazer
16835: land uppfyller följande landskap detta villkor: Ab:s karamellfabrik i Ranua. För denna del kon-
16836: Lappland, Norra Österbotten, Kajanaland, Norra stateras att Fazer Ab är ett stort företag som
16837: Karelen och Södra Savolax. Lagändringen träd- enligt lagen inte alls omfattas av det regionala
16838: de i kraft den 1 januari 1997. transportstödet.
16839: Vid de förhandlingar som 1996 fördes med Handels- och industriministeriet har i sam-
16840: kommissionen om den gällande lagen om regio- band med beredningen av budgetpropositionen
16841: nalt stödjande av transporter föreslog Finland att för 2000 inte alls behandlat frågan om förlängd
16842:
16843:
16844: 4
16845: Ministems svar KK 296/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
16846:
16847:
16848: giltighetstid för lagen om regionalt stödjande av retags konkurrenskraft på lång sikt och utveck-
16849: transporter, eftersom transportstödet på grund av lande av företagens verksamhetsbetingelser. De
16850: sin natur som verksamhetsstöd inte är ett särskilt konkurrensolägenheter som de långa transport-
16851: motiverat medel att verkställa de näringspolitis- sträckoma i Finland i vissa fall orsakar skall av-
16852: ka riktlinjema i regeringsprogrammet. Enligt re- hjälpas med andra medel än genom direkta verk-
16853: geringens näringspolitiska mål inriktas företags- samhetsstöd, t.ex. genom offentliga trafikavgifts-
16854: stöden på förstärkning av små och medelstora fö- system.
16855:
16856:
16857:
16858: Helsingfors den 21 juli 1999
16859:
16860: Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
16861:
16862:
16863:
16864:
16865: 5
16866: KK 297/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
16867:
16868:
16869:
16870:
16871: KIRJALLINEN KYSYMYS 297/1999 vp
16872:
16873: EU-tukien vaikutus hyötyeläinten kohteluun
16874:
16875:
16876:
16877:
16878: Eduskunnan puhemiehelle
16879:
16880: Euroopan unionin maksamat hyötyeläinten tuet sa Länsi-Suomessa tutkima karjatila, jossa ED-
16881: ovat johtaneet huonoon eläinten pitoon ja kohte- tukea odoteltaessa eläimet olivat hoidotta eläin-
16882: luun. Tuki maksetaan pääluvun mukaan. Lisään- suojassa. Julmana esimerkkinä tästä oli lähes lii-
16883: tyvästi tästä ovat seurauksena eläinten hoidon kuntakyvyttömäksi kuihtunut sonni, joka oli
16884: puute, eläinsuojien ahtaus ja ruokintahinnan mi- aikomus pitää elossa elokuuhun. Tuolloin hae-
16885: nimoiminen. Huonokuntoisia eläimiäjätetään lo- taan EU-tukea ja eläin olisi nostanut karjan pää-
16886: pettamatta tukirahan toivossa. lukua yhdellä. EU:n tuki tulisikin suunnata pää-
16887: Esimerkiksi Länsi-Suomen lääninhallituksen luvun sijasta eläinyksikön mukaan maksettavak-
16888: valtuuttamana eläinsuojeluvalvojana työskente- SI.
16889: levän Anja Eerikäisen kokemuksen mukaan hyö-
16890: tyeläinten pitoon liittyy aikaisempaa useammin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16891: väärinkäytöksiä, jotka pohjaavat EU:n tuen mak- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16892: samiseen pääluvun mukaisesti. Samalla ovat tul- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16893: leet esille puutteellisen valvonnan ongelmat. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16894: Vain 10 prosenttia hyötyeläintiloista tarkiste-
16895: taan. Myöskään rikollisella eläintenpidolla saa- Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy es-
16896: vutettua hyötyä ei käytettävissä olevien tietojen tääkseen EU:n pääluvun mukaisesta
16897: mukaan palauteta EU-tuen antajalle. tuesta johtuvat hyötyeläimiin kohdistu-
16898: Eläinten hyvinvointiin kiinnitetään aikaisem- vat väärinkäytökset, ja
16899: paa vähemmän huomiota, on mm. eläinsuojelu-
16900: valvoja Anja Eerikäinen raportoinut. Eläinlääkä- onko hallitus tietoinen, että hyötyeläi-
16901: riä ei kutsuta enää paikalle kustannusten pelossa. miä jätetään asianmukaisesti hoitamat-
16902: Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on Anja Eeri- ta, koska hoidon hinta ylittää eläimistä
16903: käisen 16 päivänä kesäkuuta Pyhärannan kunnas- saatavan tuoton?
16904:
16905:
16906:
16907: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1999
16908:
16909: Pentti Tiusanen /vas
16910:
16911:
16912:
16913:
16914: Versio 2.0
16915: KK 297/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas Ministerin vastaus
16916:
16917:
16918:
16919:
16920: Eduskunnan puhemiehelle
16921:
16922: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kitsee eläimiin kohdistuvan tuotantostressin vä-
16923: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, henemistä ja jota näin ollen voidaan pitää myös
16924: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen eläinsuojelullisesti myönteisenä asiana.
16925: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- Euroopan yhteisön kokonaan tai osittain ra-
16926: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen hoittamien eläintukien valvonta kattaa vuosittain
16927: KK 297/1999 vp: 10 prosenttia eläintukihakemuksista, mikä vas-
16928: taa esimerkiksi sonnipalkkiota hakeneista tilois-
16929: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy es- ta yli 20 prosenttia. Eläinsuojeluvalvonnan edes-
16930: tääkseen EU:n pääluvun mukaisesta auttamiseksi on eläintukien valvontaa suoritta-
16931: tuesta johtuvat hyötyeläimiin kohdistu- vaa henkilökuntaa koulutettu ja tullaan edelleen
16932: vat väärinkäytökset, ja kouluttamaan mahdollisten eläinsuojelurikok-
16933: seen viittaavien piirteiden tunnistamisessa teke-
16934: onko hallitus tietoinen, että hyötyeläi- miensä tilatarkastusten yhteydessä. Näistä ha-
16935: miä jätetään asianmukaisesti hoitamat- vainnoista valvojan tulee välittömästi raportoida
16936: ta, koska hoidon hinta ylittää eläimistä kunnan eläinsuojeluviranomaiselle.
16937: saatavan tuoton? Nykyisin voimassa olevassa Euroopan yhtei-
16938: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sön tukia koskevassa lainsäädännössä ei ole
16939: vasti seuraavaa: eläinsuojelua koskeviä säädöksiä. Sen sijaan
16940: kansallisesti rahoitettujen tukien osalta on kan-
16941: Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamia eläin- sallisessa lainsäädännössä otettu huomioon, että
16942: tukia maksetaan sonneille, emolehmille ja uuhil- tukia voidaan alentaa tai kokonaan evätä, mikäli
16943: le. Euroopan yhteisön osittain rahoittamia tukia todetaan, että eläimiä on hoidettu eläinsuojelusta
16944: maksetaan nautaeläimille, lampaille, vuohille ja annettujen säädösten vastaisesti.
16945: hevosille. Sioille ja siipikarjalle maksettavat tuet Eläinsuojelulainsäädännössä asetetaan eläin-
16946: ovat kokonaan kansallisesti rahoitettuja. ten omistajalle tai haltijalle velvollisuus huoleh-
16947: Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitii- tia eläinten hyvinvoinnista. Eläinsuojelulain
16948: kan mahdollistamat eläintuet ovat korvausta (24711996) 5 §:n mukaan hoidossa olevaa eläin-
16949: alentuneista tuottajahinnoista. Kauppapoliittisis- tä ei saa jättää hoidotta eikä hylätä. Eläimen on
16950: ta syistä tukia ei voida kohdistaa tuotantomää- saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juota-
16951: riin, vaan tukien on perustuttava tuotannon suh- vaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Jos eläin
16952: teen mahdollisimman neutraaleihin yksiköihin, sairastuu tai vahingoittuu, sille on eläinsuojelu-
16953: joten Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamat asetuksen (39611996) 11 §:n mukaan viipymättä
16954: tuet perustuvat hakemuksissa mainittujen eläin- annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa, ja
16955: ten määriin ja Euroopan yhteisön osittain rahoit- sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä
16956: tamat tuet perustuvat hakemuksessa mainittujen eläin on lopetettava tai teurastettava. Eläimen
16957: eläinten eläinyksikkömääriin. Ratkaisun on kat- omistajan tai haltijan hoitovelvollisuus ja velvol-
16958: sottu merkitsevän aiempaa laajaperäisempään lisuus pitää huolta eläinten välttämättömien tar-
16959: tuotantoon kannustamista, joka puolestaan mer-
16960:
16961:
16962: 2
16963: Ministerin vastaus KK 297/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
16964:
16965:
16966: peiden tyydyttämisestä säilyy yhtä kauan kuin Epäilykseen perustuvien tarkastusten lisäksi
16967: hoitovastuu. vasikka- ja sikatiloilla tehdään eläinsuojelutar-
16968: Eläinsuojelusäädösten valvonnasta on säädet- kastuksia myös pistokokeina. Näitä Euroopan
16969: ty eläinsuojelulain 4luvussa. Jos on aihetta epäil- yhteisön lainsäädäntöön perustuvia eläinsuojelu-
16970: lä, että eläimiä pidetään eläinsuojelusäädösten tarkastuksia tehtiin Suomessa vuoden 1998 aika-
16971: vastaisesti, eläinsuojeluviranomaisilla on oikeus na yhteensä lähes 700:llä vasikka- ja sikatilalla.
16972: tehdä tarkastus. Paikallisella tasolla viranomai- Pistokokeina tehtäviä eläinsuojelutarkastuksia
16973: sia ovat kunnaneläinlääkäri, kunnan terveyden- tullaan tuotantoeläinten suojelua koskevan neu-
16974: suojeluvalvontaa hoitava viranhaltija sekä polii- voston direktiivin (98/58/EY) mukaisesti laajen-
16975: si. Todetessaan eläinsuojelusäädösten vastaista tamaan koskemaan myös muita tuotantoeläinla-
16976: menettelyä eläinsuojeluviranomainen ryhtyy jeja.
16977: eläinsuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin tilan- Hallitus on tukenut eläinsuojelua edistäviä eh-
16978: teen saattamiseksi säädösten edellyttämälle ta- dotuksia Euroopan yhteisön asianomaisissa toi-
16979: solle. mielimissä ja aikoo toimia näin myös vastaisuu-
16980: dessa.
16981:
16982:
16983: Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1999
16984:
16985: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16986:
16987:
16988:
16989:
16990: 3
16991: KK 297/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas Ministems svar
16992:
16993:
16994:
16995:
16996: Tili riksdagens talman
16997:
16998: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger innebär avtagande produktionsstress för djuren
16999: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av och således även kan anses positivt när det gäller
17000: statsrådet översänt följande av riksdagsman djurskyddet.
17001: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga Tillsynen över djurstöd som finansieras helt
17002: spörsmål SS 297/1999 rd: eller delvis av Europeiska gemenskapen omfat-
17003: tar årligen 10 % av ansökningama om djurstöd,
17004: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta vilket t.ex. motsvarar mer än 20 % av de lägenhe-
17005: för att förhindra sådant missbruk i frå- ter som har ansökt om tjurbidrag. 1 syfte att främ-
17006: ga om nyttodjur som beror på det stöd ja tillsynen över djurskyddet har den personai
17007: som EU betalar per djur, och som har hand om tillsynen över djurstöd fått ut-
17008: bildning och personalen kommer även i fortsätt-
17009: är regeringen medveten om att nyttod- ningen att få det för att den skall kunna ge akt på
17010: jur inte får ändamålsenlig skötsel för att eventuella teeken som tyder på djurskyddsbrott i
17011: utgifterna för skötseln är större än av- samband med de inspektioner på gårdama som
17012: kastningen? den utför. Övervakaren skall omede1bart rappor-
17013: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tera dessa iakttage1ser till kommunens djur-
17014: föra följande: skyddsmyndigheter.
17015: Den gällande EG-1agstiftningen om stöd inne-
17016: Sådana djurstöd som finansieras helt av Europe- håller inga djurskyddsbestämmelser. Däremot
17017: iska gemenskapen betalas för tjurar, dikor och har man inom den nationella 1agstiftningen i frå-
17018: tackor. Stöd som finansieras delvis av Europeis- ga om nationellt finansierade stöd beaktat att stöd
17019: ka gemenskapen betalas för nötkreatur, får, get- kan sänkas eller helt förvägras om det uppdagas
17020: ter och hästar. De stöd som betalas för svin och att skötseln av djuren strider mot djurskyddsbe-
17021: fjäderfå finansieras helt och hållet nationellt. stämmelsema.
17022: De djurstöd som kan betalas inom ramen för 1 djurskydds1agstiftningen å1äggs djurens äga-
17023: Europeiska gemenskapens gemensamma jord- re eller innehavare en skyldighet att se till dju-
17024: brukspolitik utgör ersättning för sänkta produ- rens vä1befinnande. Enligt 5 § djurskyddslagen
17025: centpriser. Av handelspolitiska orsaker kan stö- (247/1996) får djur som tagits om hand inte läm-
17026: den inte betalas enligt produktionsmängdema nas utan skötse1 eller överges. Djuren skall få till-
17027: utan de skall baseras på så neutra1a enheter som räckligt med 1ämplig föda, dryck och annan be-
17028: möjligt beträffande produktionen. Härav följer hövlig skötsel. Om ett djur insjuknar eller skadas
17029: att de stöd som finansieras helt av Europeiska ge- skall det en1igt 11 § djurskyddsförordningen
17030: menskapen baserar sig på de antal djur som ang- (396/1996) omedelbart ges eller skaffas behörig
17031: es i ansökningama och de stöd som finansieras vård och om sjukdomens eller skadans art så krä-
17032: delvis av Europeiska gemenskapen baserar sig på ver, skall djuret avlivas eller slaktas. Den skyl-
17033: de antal djurenheter som anges i ansökningama. dighet som djurens ägare eller innehavare har i
17034: Denna lösning har ansetts uppmuntra till en mer fråga om skötseln och när det gäller att se till att
17035: extensiv produktion än tidigare, vilket å sin sida
17036:
17037:
17038: 4
17039: Ministerns svar KK 297/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
17040:
17041:
17042: djurens nödvändiga behov tillfredsställs består Utöver inspektioner som grundar sig på miss-
17043: lika länge som ansvaret för skötseln. tanke utförs inspektioner även som stickprov på
17044: Om tillsynen över djurskyddsförfattningarna gårdar som föder upp kalvar och svin. Dylika
17045: bestäms i 4 kap. djurskyddslagen. Om det finns djurskyddsinspektioner som baseras på EG-lag-
17046: anledning att misstänka att djur hålls i strid med stiftning utfördes i Finland under år 1998 på sam-
17047: djurskyddsbestämmelserna, har djurskyddsmyn- manlagt inemot 700 gårdar som födde upp kalvar
17048: digheterna rätt att verkställa inspektion. Lokala och svin. Djurskyddsinspektioner som utförs så-
17049: myndigheter är kommunalveterinären, den som stickprov kommer i enlighet med rådets di-
17050: tjänsteinnehavare som utövar tillsyn över hälso- rektiv om skydd av animalieproduktionens djur
17051: skyddet i kommuneri samt polisen. Då djur- (98/58/EG) att utsträckas även tili andra djur i
17052: skyddsmyndigheten konstaterar sådant förfaran- animalieproduktionen.
17053: de som strider mot djurskyddsbestämmelserna Regeringen har i behöriga institutioner inom
17054: vidtar myndigheten åtgärder enligt djurskyddsla- Europeiska gemenskapen understött förslag som
17055: gen för att återställa situationen till en sådan nivå främjar djurskyddet och ärnnar göra det även i
17056: som krävs enligt bestämmelserna. fortsättningen.
17057:
17058:
17059: Helsingfors den 15 juli 1999
17060:
17061: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17062:
17063:
17064:
17065:
17066: 16 200656
17067: 5
17068: KK 298/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
17069:
17070:
17071:
17072:
17073: KIRJALLINEN KYSYMYS 298/1999 vp
17074:
17075: VR:n Hyvinkään konepajan toiminnan turvaa-
17076: minen
17077:
17078:
17079:
17080:
17081: Eduskunnan puhemiehelle
17082:
17083: Hyvinkään työllisyys on viime vuosina ollut vinkäällä mahdollisesti vähennettäisiin lähivuo-
17084: Uudenmaan keskiarvoa heikompi. Vuoden 1999 sina 200-300 työntekijää.
17085: toukokuun lopussa työvoimasta oli työttömänä Mikäli aiotut tuotannon siirtämiset ja työnte-
17086: 12,7 %, kun Uudenmaan keskiarvo oli 8,8 %. Hy- kijämäärän supistukset toteutettaisiin, Hyvin-
17087: vinkään työttömyysprosentti on toiseksi korkein kään työttömyysaste saattaisi kohotajopa 16 pro-
17088: koko Uudellamaalla. senttiin.
17089: Metalliteollisuus on ollut Hyvinkäällä keskei- Näin Hyvinkäälie syntyisi tilanne, joka vai-
17090: nen työllistäjä. Suurimmat tämän alan työnanta- kuttaisi kohtalokkaasti kaupungin talouteen ja
17091: jat ovat tällä hetkellä Kone, KCI-Konecranes ja kykyyn vastata palveluvelvoitteistaan.
17092: VR:n Hyvinkään konepaja. Näiden kolmen yri-
17093: tyksen palveluksessa on Hyvinkäällä noin 2 100 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17094: työntekijää. sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17095: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan VR- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17096: yhtymän Hyvinkään konepajalta mahdollisesti vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17097: siirretään Turkuun sähkövetureiden ja Kuopioon
17098: dieselvetureiden korjaus. Hyvinkäällä tämä mer- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
17099: kitsisi noin 400 työpaikan menetystä. tyä VR:n Hyvinkään konepajan toimin-
17100: Edelleen julkisuudessa esiintyneiden tietojen nanjatkumisen turvaamiseksi myös tule-
17101: mukaan Kone-osakeyhtiön hissituotannosta Hy- vaisuudessa?
17102:
17103:
17104: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1999
17105:
17106: Jaakko Laakso /vas
17107:
17108:
17109:
17110:
17111: Versio 2.0
17112: KK 298/1999 vp- Jaakko Laakso /vas Ministerin vastaus
17113:
17114:
17115:
17116:
17117: Eduskunnan puhemiehelle
17118:
17119: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat ovat
17120: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, VR:n lisäksi tehneet selvityksiä VR:n kunnossa-
17121: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen pitotoiminnan tulevaisuudesta. Selvitykset osoit-
17122: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko tavat, että kalustotekniikan muutos aiheuttaa työ-
17123: Laakson /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- määrän vähenemistä ja lisäksi myös sen, että
17124: sen KK 298/1999 vp: kunnossapitotoiminnan painopiste siirtyy kone-
17125: pajailta varikoille. Tulevaisuudessa kalustolle ei
17126: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- nimittäin suoriteta enää lainkaan raskaita perus-
17127: tyä VR:n Hyvinkään konepajan toimin- korjauksia, jotka vanhastaan ovat tapahtuneet ko-
17128: nan jatkumisen turvaamiseksi myös tule- nepajoissa, vaan suurin osa kunnossapitotyöstä
17129: vaisuudessa? muuttuu varikoilla tapahtuvaksi komponenttien
17130: vaihdoksi. Konepajat muuttuvat samalla varikoi-
17131: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ta palveleviksi komponenttikorjaamoiksi.
17132: vasti seuraavaa: VR Osakeyhtiön on sopeutettava koko kone-
17133: VR Osakeyhtiön liikkuvan kaluston kunnossapi- pajaverkkoosa ylitarjonta ja kiinteät kustannuk-
17134: totyön määrä tulee tulevina vuosina huomatta- set vastaamaan vähentynyttä työmäärää säilyt-
17135: vasti vähentymään muun muassa seuraavista tääkseen kunnossapidon kustannustason kilp:-·ilu-
17136: syistä: sähköistys ja sähköveto laajenevat, vanha kykyisenä. Sopeuttaminen voi käytännössä on-
17137: kalusto korvataan uudella entistä vähemmän nistua vain keskittämällä toiminta entistä har-
17138: huoltoa vaativalla kalustolla ja kaluston kunnos- vempiin konepajoihin.
17139: sapitojärjestelmä kehittyy. Keskityksellä saatavat hyödyt ovat erittäin
17140: Laajoilla tutkimuksilla on selvitetty kunnossa- suuret, mutta selvitysten mukaan keskityksestä
17141: pidon vaatiman työmäärän ja henkilömäärän aiheutuvat siirtokustannukset ovat saavutetta-
17142: muutosta vuoteen 2010 saakka. Tutkimukset viin hyötyihin verrattuina ainoastaan muutaman
17143: osoittavat työmäärän jäävän käytettävissä olevaa prosentin luokkaa.
17144: henkilömäärää merkittävästi vähäisemmäksi jo Henkilö- ja tavaraliikenne pystyvät ankarassa
17145: heti vuosituhannen vaihtumisen jälkeen. Tär- kustannuspaineessa, joka johtuu kilpailutilan-
17146: keimpänä syynä tähän on uuden kaluston aikai- teesta, maksamaan kunnossapidostaan vain kil-
17147: sempaa kalustoa vähäisempi kunnossapitotarve. pailukykyisen markkinahinnan.
17148: Hyvinkään konepajalla dieselkalusto korva- VR Osakeyhtiö on yrittänyt hyödyntää kone-
17149: taan sähkökalustolla, joka tarvitsee oleellisesti pajojen osaamista tarjoamalla niiden palveluksia
17150: vähemmän kunnossapitotyötä kuin dieselkalus- VR-Yhtymä Oy:n ulkopuolisille asiakkaille. Sel-
17151: to. VR Osakeyhtiön muissa kunnossapidon yksi- laisia merkittäviä töitä, joiden tekemiseen VR:n
17152: köissä, esimerkiksi Kouvolan keskusvarikolla ja konepajojen tekniset edellytykset ja kustannusra-
17153: Kuopion konepajalla, on tarpeeksi suoritusky- kenne soveltuisivat, ei ole toistaiseksi löytynyt.
17154: kyä käyttöön jäävän dieselkaluston kunnossapi- Esimerkkinä mainittakoon, että keväällä 1999
17155: toon. Hyvinkään konepaja tarjosi Suomeen tilatun 20
17156: kappaleen sähköveturisarjan kokoonpanotyötä
17157:
17158:
17159: 2
17160: Ministerin vastaus KK 298/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
17161:
17162:
17163: sveitsiläiselle Adtranzille. VR:n tarjous kuiten- VR:n henkilökunta on jo yli kymmenen vuo-
17164: kin hylättiin, koska se oli huomattavasti kalliim- den ajan tasaisesti vähentynyt - yhteensä noin
17165: pi kuin voittanut tarjous. 10 000 henkilöllä. Vähentyminen on toteutettu
17166: VR Osakeyhtiön ja VR-Yhtymä Oy:n yhteis- käyttäen hyväksi luonnollista poistumaa, koulut-
17167: toimintakokouksissa on tehtyjen selvitysten poh- tamalla henkilöitä uusiin tehtäviin, eläkejärjeste-
17168: jalta käsitelty laajasti jo noin kahden vuoden ajan lyillä ja muilla vastaavilla toimenpiteillä. Irtisa-
17169: kunnossapitoverkon tulevaisuutta ja sopeutustar- nomisia ei ole suoritettu.
17170: vetta. Yhtiöiden hallituksia on myös informoitu VR-Yhtymä-tulee henkilöstöpolitiikkansa
17171: tilanteesta. Varsinainen yhteistoimintakeskuste- mukaisesti konepajaverkon sopeutustyössään
17172: lu alkaa kuluvana heinäkuuna. Toimenpiteistä ja käyttämään edellä mainitunlaisia henkilöstön so-
17173: mahdollisesti lakkautettavista konepajoista ei ole peutuskeinoja aina kun se suinkin on mahdollis-
17174: vielä päätetty, vaan niistä tehtävät päätökset siir- ta.
17175: tyvät vuoden 1999 loppupuolelle.
17176:
17177:
17178: Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1999
17179:
17180: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
17181:
17182:
17183:
17184:
17185: 3
17186: KK 298/1999 vp- Jaakko Laakso /vas Ministems svar
17187:
17188:
17189:
17190:
17191: Tili riksdagens talman
17192:
17193: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger sar att de materieltekniska omställningama sän-
17194: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av ker arbetsmängden och också att underhållsverk-
17195: statsrådet översänt följande av riksdagsman samhetens tyngdpunkt flyttas över från maskin-
17196: Jaakko Laakso /vänst undertecknade skriftliga verkstäderna till trafikverkstädema. 1 framtiden
17197: spörsmål SS 298/1999 rd: kommer det nämligen inte längre att utföras såda-
17198: na tunga reparationer av grundläggande art som
17199: Vilka åtgärder avser regeringen vidta har traditionellt har skett i maskinverkstädema
17200: för att trygga fortsatt verksamhet vid utan största delen av underhållsarbetet blir utby-'
17201: VR:s maskinverkstad i Hyvinge? te av komponenter på trafikverkstädema. Ma-
17202: skinverkstäderna blir komponentverkstäder som
17203: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- samtidigt betjänar trafikverkstäderna.
17204: föra följande: VR Aktiebolag måste anpassa hela verkstads-
17205: Mängden underhållsarbete på VR Aktiebolags nätets överutbud och fasta kostnader efter den
17206: rullande materiel kommer att minska betydligt minskade arbetsmängden för att bevara en kon-
17207: under åren framöver bland annat av följande or- kurrenskraftig kostnadsnivå för underhållet. An-
17208: saker: elektrifieringen och det eldrivna materie- passningen kan i praktiken lyckas bara genom att
17209: let ökar, det gamla materielet ersätts med ny ma- koncentrera verksamheten till allt fårre maskin-
17210: teriel, som behöver mindre underhåll, och under- verkstäder.
17211: hållssystemet för materielet utvecklas. Fördelarna av koncentration är mycket stora,
17212: Genom brett upplagda undersökningar har det men utredningarna visar att överföringskostna-
17213: utretts hur mycket arbetsmängden och motsva- derna för koncentration i förhållande till nyttan är
17214: rande antal anställda ändras för underhållets del bara några procent.
17215: fram till20 10. Undersökningama visar att arbets- Person- och godstrafiken kan i det hårda kost-
17216: mängden sjunker betydligt i jämförelse med an- nadstrycket från konkurrensen bara betala ett
17217: talet anställda strax efter millennieskiftet. Den konkurrenskaftigt marknadspris för sitt under-
17218: viktigaste orsaken till det är att det nya materie- håll.
17219: let behöver mindre underhåll än det tidigare ma- VR Aktiebolag har försökt använda maskin-
17220: terielet. verkstädernas kompetens till att erbjuda tjänster
17221: Vid maskinverkstaden i Hyvinge byts diesel- till kunder utom VR-Group Ab. Sådana viktiga
17222: materielet mot elmateriel, som behöver betydligt arbeten som VR:s maskinverkstäder har tekniska
17223: mindre underhåll. VR Aktiebolags andra under- förutsättningar och kostnadsstruktur för har hit-
17224: hållsenheter, till exempel centraltrafikverksta- tills inte funnits. Som exempel kan närnnas att
17225: den i Kouvola och maskinverkstaden i Kuopio våren 1999 erbjöd Hyvinge maskinverkstad sam-
17226: har tillräckligt med kapacitet för underhåll av mansättning av den serie på 20 elektriska lok som
17227: dieselmateriel. beställts tili Finland från det schweiziska Ad-
17228: Parallellt med VR har finländska och utländ- trans. VR:s anbud avslogs eftersom det var be-
17229: ska experter gjort utredningar om framtiden för tydligt dyrare än det antagna anbudet.
17230: VR:s underhållsverksamhet. Utredningama vi-
17231:
17232: 4
17233: Ministems svar KK 298/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
17234:
17235:
17236: Vid VR Aktiebolags och VR-Group Ab:s sam- VR:s personai har under se senaste tio åren
17237: arbetsmöten har frågan om underhållsnätets minskat i jämn takt - sammanlagt med ca
17238: framtid och anpassningsbehov behandlats utgå- 10 000 personer. Minskningen har genomförts
17239: ende från utredningama. Bolagens styrelser har som naturlig avgång, utbildning till nya uppgif-
17240: också informerats om saken. Den egentliga sam- ter, pensionsarrangemang och andra motsvaran-
17241: arbetsdiskussionen inleds i juli. Några beslut om de åtgärder. Ingen har sagts upp.
17242: åtgärder och eventuella indragningshotade ma- 1 enlighet med sin personalpolitik kommer
17243: skinverkstäder har inte tagits utan besluten över- VR-Group, när verkstadsnätet åtgärdas, att an-
17244: förs till den senare del en av 1999. vända ovannämnda medel för anpassning av per-
17245: sonalen alltid där det är möjligt.
17246:
17247:
17248:
17249: Helsingfors den 20 juli 1999
17250:
17251: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
17252:
17253:
17254:
17255:
17256: 5
17257: j
17258: j
17259: j
17260: j
17261: j
17262: j
17263: j
17264: j
17265: j
17266: j
17267: j
17268: j
17269: j
17270: j
17271: j
17272: j
17273: j
17274: j
17275: j
17276: j
17277: j
17278: j
17279: j
17280: j
17281: j
17282: KK 299/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
17283:
17284:
17285:
17286:
17287: KIRJALLINEN KYSYMYS 299/1999 vp
17288:
17289: Seksipuhelinpalvelujen saatavuuden rajoitta-
17290: minen
17291:
17292:
17293:
17294:
17295: Eduskunnan puhemiehelle
17296:
17297: Eduskunta on hyväksynyt telemarkkinalain kä- paikoilta tai muuten sellaisista puhelimista, jois-
17298: sittelyn yhteydessä ponnen, jossa hallitusta vaa- ta soitettaessa lasku ei ole tullut soittajan makset-
17299: ditaan tutkimaan entistä tehokkaampia keinoja tavaksi.
17300: ns. eroottisten puhelinpalveluiden erityisesti lap- Puhelinliittymään voi nykyisin tilata erillisen
17301: siin kohdistuvien haittojen torjumiseksi. ajanviete-ja aikuisviihdepalvelujen eston, mutta
17302: YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi Suo- se ei kykene riittävän tehokkaasti torjumaan sek-
17303: men hallitukselle vuonna 1996 huomautuksen sipuhelinbisneksen nimenomaan lapsiin ja nuo-
17304: seksipuhelinlinjoista, joihin lapsilla on vapaa riin kohdistuvia haittoja. Vain pieni osa puhelin-
17305: pääsy ja jotka ovat mahdollistaneet lasten sek- liittymän omistajista tilaa estojärjestelmän, kos-
17306: suaalisen hyväksikäytön. Vuonna 1995 ka harvat pitävät liittymänsä väärinkäytön mah-
17307: oikeusministeriö ehdotti lausunnossaan näiden dollisuutta todellisena.
17308: haittojen torjumiseksi lainmuutosta, joka rajaisi Suomessa niin puhelinseksitarjonnan kuin sen
17309: nämä palvelut käyttäjän ja teleyrityksen välisen markkinoinnin on sallittu kasvaa kontrolloi-
17310: sopimuksen varaisiksi. mattomasti, toisin kuin monissa muissa länsi-
17311: Liikenneministeriö on esittänyt ratkaisuksi it- maissa. Alaikäisten soittamiin puheluihin liitty-
17312: sesääntelyjärjestelmää, jossa puhelinseksipalve- vät ongelmat ratkeaisivat vain sillä, että seksipal-
17313: luyrittäjät itse loisivat alalle pelisäännöt ja val- velulinjat olisivat käytössä ainoastaan erillisellä
17314: voisivat niiden toteutumista. Ehdotus tuskin toisi sopimuksella.
17315: mitään muutosta puhelinseksibisneksen kieltei- Viime aikoina ovat yleistyneet myös suorien
17316: simpiin lieveilmiöihin, joissa niin lasten oikeuk- lanka- ja matkapuhelinnumeroiden takana ole-
17317: sien kuin sukupuolten tasa-arvon näkökulma jää vat, silti korkeasti hinnoitellut seksipuhelinpal-
17318: palveluntuottajille ja teleyrityksille koituvan tuo- velut Numeroita on lehdissä kaikkien lukutai-
17319: ton varjoon. Itsesääntelyjärjestelmä ei tuo ratkai- toisten, myös alaikäisten, saatavilla. Nämä nu-
17320: sua ongelman ytimeen, eli siihen, että keillä ta- merot eivät kuulu edes estojärjestelmän piiriin,
17321: hansa, myös lapsilla, on vapaa pääsy näille lin- joten niitä on ns. viihdelinjojakin vaikeampi val-
17322: joille. voa.
17323: Puhelinliittymän omistajat ovat saattaneet
17324: myös yllättyä kohtuuttomista puhelinlaskuista. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17325: Joissakin tapauksissa soittaja on löytynyt per- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17326: heen piiristä, useimmiten alaikäisistä lapsista. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17327: Palvelunumeroihin on joskus soiteltu myös työ- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17328:
17329:
17330:
17331: Versio 2.0
17332: KK 299/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
17333:
17334:
17335: Aikooko hallitus eduskunnan hyväksy- käyttäjän ja teleyrityksen välisen sopi-
17336: män lausuman veivoittamalla tavalla muksen varaiseksi, sekä
17337: ryhtyä toimeen ns. eroottisiin puhelin-
17338: palveluihin liittyvän lain muuttamisek- mitä hallitus aikoo tehdä, että myös ta-
17339: si.ja vallisten lanka- ja matkapuhelin-
17340: numeroiden takana olevat, estojärjestel-
17341: aikooko hallitus selvittää mahdollisuu- män piiriin kuulumattomat seksipuhe-
17342: det tehdä näiden palveluiden saaminen linpalvelut saataisiin kuriin?
17343:
17344:
17345: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1999
17346:
17347: Päivi Räsänen /skl
17348:
17349:
17350:
17351:
17352: 2
17353: Ministerin vastaus KK 299/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
17354:
17355:
17356:
17357:
17358: Eduskunnan puhemiehelle
17359:
17360: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa veluiden tarjoajien nykyinen itsesääntely ehkäi-
17361: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, semään palvelujen tarjonnan erityisesti lapsille
17362: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen aiheuttamia haittoja. Työryhmän oli lisäksi ar-
17363: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä- vioitava mahdollisten lainsäädäntö- ja muiden li-
17364: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sätoimenpiteiden tarve.
17365: KK 299/1999 vp: Edellä mainittu työryhmä ei saanut lisäarvo-
17366: palvelujen yhteydessä lapsiin kohdistuneista vää-
17367: Aikooko hallitus eduskunnan hyväksy- rinkäytöksistä dokumentoitua tietoa. Tilannetta
17368: män lausuman veivoittamalla tavalla kuitenkin seurataan tiiviisti sekä kansallisella
17369: ryhtyä toimeen ns. eroottisiin puhelin- että kansainvälisellä tasolla.
17370: palveluihin liittyvän lain muuttamisek- Suomessa puhelinpalveluiden aiheuttamat on-
17371: si,ja gelmat on pyritty ehkäisemään ensi sijassa itse-
17372: sääntelyn keinoin. Palveluiden tuottajat ja tele-
17373: aikooko hallitus selvittää mahdollisuu- yritykset perustivat kesäkuussa 1998 itsesäänte-
17374: det tehdä näiden palveluiden saaminen lyorganisaation. Puhelimen välityksellä tarjotta-
17375: käyttäjän ja teleyrityksen välisen sopi- vien lisäarvopalveluiden itsesääntelyä toteuttaa
17376: muksen varaiseksi, sekä maksullisten puhelinpalveluiden eettinen lauta-
17377: mitä hallitus aikoo tehdä, että myös ta- kunta apunaan puhelinpalveluasiamies. Lauta-
17378: vallisten lanka- ja matkapuhelinnume- kunnan laatima puhelinpalveluiden tuottamisen
17379: roiden takana olevat, estojärjestelmän perusnormisto sisältää ohjeet mm. puhelinpalve-
17380: piiriin kuulumattomat seksipuhelinpal- luiden tuottamisesta, markkinoinnista ja rekla-
17381: velut saataisiin kuriin? maatioiden tekemisestä.
17382: Itsesääntelyorganisaation toimintaa tukien
17383: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- eräät sanomalehdet ovat päättäneet vuoden 1999
17384: vasti seuraavaa: alusta alkaen antaa mainostilaansa ainoastaan
17385: palveluntarjoajien itsesääntelyn piiriin kuuluvil-
17386: Viestintälainsäädännön lähtökohtana on taata le puhelinpalveluille. Jotkut sanomalehdet ovat
17387: kansalaisille vapaus harjoittaa viestintää itse ha- kokonaan kieltäytyneet mainostamasta näitä pal-
17388: luamallaan tavalla. Se koskee sekä viestien lähet- veluita.
17389: tämistä että vastaanottamista. Jokaisella on oi- Lisäarvopalvelujen tarjonta on hyvin kansain-
17390: keus aloittaa lisäarvopalvelujen tarjonta telever- välistä. Ulkomailta tarjottuja palveluita ei voida
17391: kossa. käytännössä juuri rajoittaa. Tämä tosiasia tekee
17392: Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana palvelutarjonnan rajoittamisen kotimaassakin
17393: maksullisten puhelinpalveluiden sääntely on ke- hyvin vaikeaksi, kun sääntely voidaan helposti
17394: hittynyt huomattavasti. Liikenneministeriön syk- kiertää siirtämällä palvelu pois maasta.
17395: syllä 1998 asettama työryhmä selvitti tarpeelli- Näyttää siltä, että viihdepainotteinen palvelu-
17396: sia toimia maksullisten puhelinpalveluiden ai- numeroliikenne on laskusuunnassa. Palvelut siir-
17397: heuttamien haittojen vähentämiseksi. Työryhmä tyvät kehittyneempien ja monipuolisempia viih-
17398: tutki myös, soveltuuko maksullisten puhelinpal-
17399:
17400: 3
17401: KK 299/1999 vp- Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
17402:
17403:
17404: depalveluja sisältävien medioiden, kuten Interne- loukkaavaa markkinointia. Hallituksen esityk-
17405: tin kautta tarjottavaksi. Epäasiallisesti käyttäyty- sen (HE 6/1997 vp) mukaan teksti- tai äänitallen-
17406: neet palveluntarjoajat ovat karsiutuneet määräys- teiden levittämistapaa ei ole tarpeen säännellä sa-
17407: muutosten myötä. massa laajuudessa kuin kuvatallenteiden levittä-
17408: Aikuisviihdepalveluita koskevia ongelmia on mistä. Kuitenkin yksi rangaistussäännös (rikos-
17409: käsitelty myös kansainvälisesti. Euroopan parla- lain 17 luvun 20 §:n 2 momentti) koskee myös
17410: mentti ja Euroopan neuvosto ovat tehneet ääninauhoja. Rangaistavaa on, jos joku yleistä
17411: 25.l.l999 päätöksen Internetin käyttöturvalli- pahennusta herättävällä tavalla mainostaa teksti-
17412: suuden parantamista koskevan yhteisön moni- tai äänitallennetta, joka sukupuolisiveellisyyttä
17413: vuotisen toimintasuunnitelman hyväksymisestä loukkaavana on omiaan herättämään yleistä pa-
17414: maailmanlaajuisten verkkojen laitonta ja haital- hennusta. Rangaistavuus ei siis koske tällaisen
17415: lista sisältöä torjumalla. Erityisesti halutaan tor- nauhan esittämistä sinänsä, vaan sen markkinoin-
17416: jua Internetin käyttö lapsiin kohdistuviin rikok- tia. Sääntely ei koske lainkaan muita kuin nau-
17417: siin, ihmisillä käytävään kauppaan sekä rasistis- hoitettuja puhelinpalveluita. Jos kysymys on
17418: ten ja muukalaisvihamielisten ajatusten levittä- kahden henkilön välisestä keskustelusta, olisi sii-
17419: miseen. hen puuttuminen rikosoikeudenisin keinoin oi-
17420: Toimintasuunnitelmassa paneudutaan turval- keusjärjestelmässämme täysin poikkeuksellinen
17421: lisemman käyttöympäristön luomiseen, suoda- ratkaisu.
17422: tin- ja luokittelujärjestelmien kehittämiseen, tie- Eduskunta on juuri päättänyt, miten rikosoi-
17423: dotustoimien edistämiseen sekä tukitoimiin. Yh- keudenisin keinoin on säänneltävä aineistoa,
17424: teyksien sulkemista tai niiden rajoittamista ei joka on sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa. Uu-
17425: edellytetä. Turvallisemman käyttöympäristön desta lainsäädännöstä ei vielä ole paljonkaan ko-
17426: luomisessa keskeisinä ovat Euroopan laajui- kemuksia. Tarvetta rikosoikeudellisen sääntelyn
17427: sen vihjelinjajärjestelmäverkoston perustaminen tiukentamiselle ei varsinkaan tässä vaiheessa ole.
17428: sekä itsesääntelyn ja käytännesääntöjen tukemi- Selkeänä seurauksena eritasoisista toimenpi-
17429: nen. Toimintasuunnitelman budjetti vuosille teistä on kuitenkin ollut sekä liikenneministe-
17430: 1999-2002 on 25 miljoonaa euroa. riöön että Telehallintokeskukseen tulleiden vali-
17431: Eräät eurooppalaiset maat muodostivat vuon- tusten määrän selvä väheneminen. Näissäkään
17432: na 1995 keskusteluryhmän nimeltä EARN (The vuosien 1996---1998 aikana esille tulleissa vali-
17433: European Audiotex Regulators Network). Myös tuksissa yhdessäkään ei ole ollut kyse lapsiin
17434: Suomi osallistuu ryhmän toimintaan. Ryhmä ko- kohdistuneista väärinkäytöksistä. Asiaan on vai-
17435: koontuu säännöllisesti keskustellakseen euroop- kuttanut myös se, että tieto käyttäjän mahdolli-
17436: palaisen puhelinpalvelumarkkinan kehitysnäky- suudesta estää puhelinliittymän käyttö maksulli-
17437: mistä ja yleisistä huolenaiheista. Ryhmän tarkoi- siin palveluihin on levinnyt.
17438: tuksena on edistää kansainvälistä tietämystä Hallitus katsoo eduskunnan toivomuksen mu-
17439: maksullisten puhelinpalveluiden tuottamisesta kaisesti tekemiensä selvitysten perusteella, että
17440: sekä saada välitettyä käytännön kokemuksia jo toteutunut kehitys ja tehdyt toimet ovat paran-
17441: sääntelyn eri vaiheista kussakin maassa. Keskus- taneet vanhempien mahdollisuuksia suojella ala-
17442: teluun osallistuvien maiden kokemus on osoitta- ikäisiä maksullisten puhelinpalvelujen aiheutta-
17443: nut, että ongelmia ei ole pystytty estämään kiel- milta haitoilta. Sen vuoksi hallitus ei tässä vai-
17444: tämällä ns. eroottisten puhelinpalveluiden tarjon- heessa ryhdy jo toteutettuja toimenpiteitä tiu-
17445: ta. kempiin sääntelytoimiin maksullisten puhelin-
17446: Vuoden 1999 alussa tuli voimaan seksuaaliri- palveluiden tarjonnan rajoittamiseksi.
17447: koksia ja pornografiaa koskeva rikoslain uudis- Oman ongelmansa muodostavat palvelut, joi-
17448: tus (563/1998). Rangaistussäännökset koskevat ta tarjotaan tavallisissa liittymänumeroissa joko
17449: muun muassa sukupuolisiveellisyyttä Ioukkaa- kotimaassa tai ulkomailta käsin. Liiketoiminnan
17450: van kuvan levittämistä ja sukupuolisiveellisyyttä harjoittaja ja yksityinen henkilö sopivat tällaises-
17451:
17452:
17453: 4
17454: Ministerin vastaus KK 299/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
17455:
17456:
17457: sa tapauksessa palvelun laskutuksesta keske- lua, asian arviointi on jätettävä rikosoikeuden va-
17458: nään. Tällaista toimintaa ei voida käytännössä raan. Tällaisen palvelun markkinointiin ja palve-
17459: estää. Jos yleisen puhelinverkon tavallisessa liit- lusta perittäviin maksuihin voidaan puolestaan
17460: tymässä tarjotaan alaikäiselle sopimatonta palve- soveltaa kuluttajansuojalainsäädäntöä.
17461:
17462:
17463: Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1999
17464:
17465: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
17466:
17467:
17468:
17469:
17470: 5
17471: KK 299/1999 vp - Päivi Räsänen /skl Ministems svar
17472:
17473:
17474:
17475:
17476: Tili riksdagens talman
17477:
17478: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger om tjänsteproducentemas nuvarande självregle-
17479: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av ring är lämplig för att förebygga de skador som
17480: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päi- utbudet av tjänster orsakar i synnerhet bam. Ar-
17481: vi Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörs- betsgruppen hade dessutom till uppgift att bedö-
17482: mål SS 299/1999 rd: ma eventuella behov av lagändringar och andra
17483: ytterligare åtgärder.
17484: imnar regeringen på det sätt som den Den ovan nämnda arbetsgruppen fick inte
17485: ålagts i det av riksdagen godkända utta- fram några dokumenterade uppgifter om miss-
17486: landet vidta åtgärder för att ändra den bruk som drabbat bam i anslutning till mervär-
17487: lag som ansluter sig tili s.k. erotiska te- destjänstema. Man fortsätter dock att följa situa-
17488: lefontjänster, och tionen både nationellt och intemationellt.
17489: 1 Finland har man i första hand genom själv-
17490: ämnar regeringen utreda möjligheterna reglering försökt förebygga de problem som or-
17491: att göra tillgången tili dessa tjänster be- sakas av telefontjänstema. Tjänsteproducentema
17492: roende av avtal mellan användaren och och teleföretagen grundade i juni 1998 en själv-
17493: teleföretaget, samt regleringsorganisation. Självregleringen av mer-
17494: vad ämnar regeringen göra för att få värdestjänster som erbjuds via telefonnätet ge-
17495: ordning på de sextelefontjänster som nomförs av en etisk nämnd för avgiftsbelagda te-
17496: inte omfattas av spärrsystemet och som lefontjänster med hjälp av en cimbudsman. De
17497: tillhandahålls också via vanliga num- grundläggande normer för produktion av tele-
17498: mer tili fasta telefonanslutningar och tjänster som nämnden utarbetat innehåller anvis-
17499: mobiltelefoner? ningar om bl.a. produktion och marknadsföring
17500: av telefontjänster och hur man reklamerar.
17501: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- För att ge sitt stöd till självregleringsorganisa-
17502: föra följande: tionen har vissa dagstidningar beslutat att från
17503: och med år 1999 upplåta reklamutrymme endast
17504: Utgångspunkten för kommunikationslagstift- för telefontjänster som omfattas av självregle-
17505: ningen är att garantera medborgama rätt att idka ringen. Vissa tidningar vägrar helt och hållet att
17506: kommunikation på det sätt som de själv önskar. göra reklam för dessa tjänster.
17507: Detta gäller både sändandet och mottagandet av Utbudet av mervärdestjänster är mycket inter-
17508: meddelanden. Var och en har rätt att tillhandahål- nationellt. Tjänster som tillhandahålls från utlan-
17509: la mervärdestjänster på telenätet. det kan i praktiken inte just begränsas. Detta fak-
17510: Under de senaste tre åren har en betydlig ut- tum gör att det också är mycket svårt att begrän-
17511: veckling ägt rum när det gäller regleringen av av- sa det inhemska tjänsteutbudet, eftersom det är
17512: giftsbelagda telefontjänster. En arbetsgrupp som enkelt att undvika regleringen genom att flytta
17513: tillsattes av trafikministeriet hösten 1998 utred- tjänsten till ett annat land.
17514: de vilka åtgärder som krävs för att minska de olä- Det verkar som om användningen av service-
17515: genheter som orsakas av de avgiftsbelagda tele- nummer med underhållningsbetonat innehåll har
17516: fontjänstema. Arbetsgruppen undersökte också
17517:
17518: 6
17519: Ministems svar KK 299/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
17520:
17521:
17522: minskat. Tjänsterna överförs till mer utvecklade nödvändigt att reglera spridningen av upptag-
17523: och mångsidiga medier som t.ex. Internet. Osak- ningar som innehåller text och ljud i samma ut-
17524: liga tjänsteproducenter har försvunnit i och med sträckning som bildupptagningar. Det finns dock
17525: att bestämmelserna har ändrats. en straffbestämmelse ( 17 kap. 20 § 2 mom.
17526: Problemet med vuxenunderhållningstjänster- strafflagen) som också gäller ljudupptagningar.
17527: na har tagits upp också internationellt. Europa- Det är straffbart att på ett sätt som väcker allmän
17528: parlamentet och rådet har den 25 januari 1999 anstöt marknadsföra upptagningar som innehål-
17529: fattat ett beslut om antagande av en flerårig hand- ler text eller ljud som är sedlighetssårande och
17530: lingsplan på gemenskapsnivå för att främja en ägnade att väcka allmän anstöt. Straffbarheten
17531: säkrare användning av Internet genom att bekäm- gäller inte själva förevisningen av en sådan upp-
17532: pa olagligt och skadligt innehåll på globala nät. tagning, utan marknadsföringen. Regleringen
17533: Man vill särskilt hindra användningen av Inter- gäller inte andra tjänster än bandade telefon-
17534: net för brott mot barn, människohandel samt för tjänster. Om det gäller ett samtai mellan två per-
17535: spridning av rasistiska och främlingsfientliga soner skulle straffrättsliga åtgärder vara en lös-
17536: ideer. ning som är totalt främmande för vårt rätts-
17537: Handlingsplanen behandlar skapandet av en system.
17538: säkrare användarmiljö, utveckling av filtrerings- Riksdagen har för inte så länge sedan fastställt
17539: verktyg och klassificeringssystem, främjande av hur man med straffrättsliga medel skall reglera
17540: information samt stödåtgärder. Det förutsätts inte materia! som är sedlighetssårande. Vi har inte
17541: att förbindelser stängs eller begränsas. I fråga om ännu särskilt mycket erfarenhet av de nya be-
17542: skapandet av en säkrare användarmiljö är de cen- stämmelserna. Något behov av en stramare lag-
17543: trala frågorna att grunda ett direktrapporterings- stiftning finns därför särskilt inte just nu.
17544: system med s.k. hot-lines (telejour) som omfat- En uppenbar följd av de åtgärder som vidta-
17545: tar hela Europa samt att uppmuntra självregle- gits på olika nivåer är dock att antalet klagomål
17546: ring och uppförandekodex. Handlingsplanens både till trafikministeriet och Teleförvaltnings-
17547: budget under perioden 1999-2002 är 25 miljo- centralen klart minskat. Inte heller bland de kla-
17548: ner euro. gomål som behandlats under perioden 1996-
17549: Några europeiska Iänder bildade 1995 ett dis- 1998 har ett enda gällt missbruk som drabbat
17550: kussionforum med namnet EARN (The Europe- barn. Saken har också påverkats av att informa-
17551: an Audiotex Regulators Network). Också Fin- tion har spritt sig om användarens möjlighet att
17552: land deltar i gruppens verksamhet. Gruppen sam- spärra sin anslutning så att man inte kan använda
17553: las regelbundet för att diskutera den europeiska avgiftsbelagda tjänster via telefonen.
17554: telefontjänstemarknadens utveckling och allmän- Regeringen anser på basis de utredningar som
17555: na problem. Syftet är att främja den internatio- den utfört enligt riksdagens önskningar att ut-
17556: nella medvetenheten om produktionen av av- vecklingen hittills och de åtgärder som vidtagits
17557: giftsbelagda telefontjänster samt förmedla infor- har förbättrat föräldrarnas möjligheter att skydda
17558: mation om de praktiska erfarenheterna av regle- minderåriga mot skador som orsakas av avgifts-
17559: ringens olika skeden i varje land. Erfarenheterna belagda telefontjänster. Därför ämnar regeringen
17560: från de Iänder som deltar i diskussionen har visat inte i detta skede vidta strängare åtgärder än de
17561: att man inte har lyckats förhindra problemen ge- redan verkställda åtgärderna för att begränsa ut-
17562: nom att förbjuda s.k. erotiska telefontjänster. budet av avgiftsbelagda telefontjänster.
17563: I början av 1999 trädde en ändring av straffla- En särskilt problem bildar sådana tjänster som
17564: gens bestämmelser om sexualbrott och pornogra- tillhandahålls via vanliga antingen inhemska el-
17565: fi (563/1998) i kraft. Bestämmelsema om påfölj- ler utländska anslutningsnummer. Den som dri-
17566: der gäller bl.a. spridning av pornografisk bild och ver affårsverksamheten och en privatperson
17567: sedlighetssårande marknadsföring. Enligt reger- kommer i dessa fall sinsemellan överens om fak-
17568: ingens proposition (RP 6/1997 rd) är det inte tureringen av tjänsten. Sådan verksamhet kan i
17569:
17570:
17571: 7
17572: KK 299/1999 vp- Päivi Räsänen /skl Ministems svar
17573:
17574:
17575: praktiken inte förhindras. Om minderåriga er- detta en straffrättslig fråga. På marknadsföring-
17576: bjuds olämpliga tjänster via en vanlig anslutning en av dessa tjänster och de avgifter som uppbärs
17577: i det allmänna telefonnätet är bedömningen av för dem kan konsumentlagstiftningen tillämpas.
17578:
17579:
17580: Helsingfors den 21 juli 1999
17581:
17582: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
17583:
17584:
17585:
17586:
17587: 8
17588: KK 300/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
17589:
17590:
17591:
17592:
17593: KIRJALLINEN KYSYMYS 300/1999 vp
17594:
17595: Työttömien toimeentulotuen laskentaperuste
17596:
17597:
17598:
17599:
17600: Eduskunnan puhemiehelle
17601:
17602: Monen työssä käyvän mielestä pieneltä kuulosta- natukea. Toimeentulotuen perusteena ovat las-
17603: va rahasumma on työmarkkinatuelle pudonneel- kennalliset tulot eli työmarkkinatuki 21,5 päiväl-
17604: le pitkäaikaistyöttömälle aivan päinvastaista. tä kuukaudessa. Hänelle myönnettävä toimeentu-
17605: Nykyisin lähes kaikki palvelut maksavat ja myös lotuki on siis pienempi kuin se olisi, jos laskupe-
17606: työttömän on pakko käyttää niitä. Silloin kun jo- rusteena käytettäisiin todellisia tuloja.
17607: kainen markka on laskettava tarkoin, kyse on
17608: paitsi rahasta myös henkisen terveyden kestämi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17609: sestä. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17610: Pitkäaikaistyötön, joka on asumiskulujensa ja tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17611: yksinhuoltajuutensa takia oikeutettu saamaan vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17612: työmarkkinatukensa lisäksi toimeentulotukea
17613: kuntansa perusturvakeskukselta, kohtaa uuden Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, jotta
17614: ongelman. Toimeentulotuen laskentaperusteena työmarkkinatukea saavan työttömän toi-
17615: ei käytetä työttömän todellisia tuloja, eli hänelle meentulotuen laskentaperusteena ale-
17616: 20 päivältä kuukaudessa maksettavaa työmarkki- taan käyttää hänen todellisia tulojaan
17617: eikä laskennallisia tuloja?
17618:
17619:
17620: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1999
17621:
17622: Päivi Räsänen /skl
17623:
17624:
17625:
17626:
17627: Versio 2.0
17628: KK 300/1999 vp - Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
17629:
17630:
17631:
17632:
17633: Eduskunnan puhemiehelle
17634:
17635: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa useampana toimeentulotuen määräytymisen
17636: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka
17637: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huo-
17638: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä- mioon ottaen on kohtuullista.
17639: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Hyväksyessään lain toimeentulotuesta edus-
17640: KK 300/1999 vp: kunta antoi samalla sosiaali- ja terveysvaliokun-
17641: nan mietintöön perustuvan lausuman, jonka mu-
17642: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, jotta kaan "eduskunta edellyttää, että toimeentulotu-
17643: työmarkkinatukea saavan työttömän toi- kea koskevassa ohjeistuksessa todetaan, että huo-
17644: meentulotuen laskentaperusteena ale- mioon otettavien tulojen osalta tulolaskelmassa
17645: taan käyttää hänen todellisia tulojaan huomioidaan tältä osin ainoastaan todelliset tu-
17646: eikä laskennallisia tuloja? lot." Lausumassa mainituilla tuloilla tarkoitetaan
17647: valiokunnan mietinnön mukaan nimenomaan
17648: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- työttömyysturvan päivärahaa.
17649: vasti seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut toi-
17650: Toimeentulotuesta annetun lain ( 1412/ 1997) meentulotuen soveltajille tarkoitetun suositus-
17651: 6 §:n mukaisesti toimeentulotuen suuruus mää- luonteisen oppaan toimeentulotuesta (STM, Op-
17652: räytyy toimeentulotukilaissa määriteltyjen me- paita 1998:2). Oppaassa mainitaan eduskunnan
17653: nojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varo- lausuma ja todetaan työttömyyspäivärahan huo-
17654: jen erotuksen perusteella. Jos henkilön tai per- mioon ottamisesta seuraavaa: "Työttömyyspäi-
17655: heen toimeentulotuessa huomioon otettavat me- värahat maksetaan yleensä siten, että ensimmäi-
17656: not ovat suuremmat kuin käytettävissä olevat tu- nen erä suoritetaan kahden viikon työttömyysjak-
17657: lot tai varat, suoritetaan erotus toimeentulotuke- solta ja tämän jälkeen päivärahat maksetaan nel-
17658: na. jän viikon jaksoissa. Siten kalenterikuukauden
17659: Toimeentulotuessa huomioon otettavista tu- aikana maksettu päiväraha perustuu useimmiten
17660: loista säädetään lain 11 pykälässä. Tämän pykä- 20 päivän perusteella laskettuun päivärahan
17661: län mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön ja määrään (4 x 5 pv = 20 pv), vaikka tosiasiallises-
17662: perheenjäsenen käytettävissä olevat tulot. ti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päi-
17663: Lain 15 §:n 1 momentin mukaan toimeentu- vältä kalenterikuukautta kohti. Esimerkiksi pit-
17664: lotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta. käaikaistyöttömän osalta vuoden aikana on siten
17665: Saman säännöksen mukaan tuki voidaan kuiten- yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana
17666: kin tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukaut- hänelle maksetaan kaksi 20 päivän päiväraha-
17667: ta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. suoritusta. Työttömyyspäiväraha voidaan siten
17668: Lain 15 §:n 2 momentin mukaan toimeentu- jakaa kuukausittaisiin eriin niin, että keskimää-
17669: lotuen perusteena olevat menot sekä tulot ja va- räisenä kertoimena käytetään 21 ,5 päivää.
17670: rat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota kos- Eduskunnan lausumaan viitaten on tukea
17671: kevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan myönnettäessä tarpeen erityisesti työttömyysjak-
17672: kuitenkin jakaa eriin otettavaksi huomioon son alkaessa, lyhyen työttömyysjakson aikana tai
17673:
17674:
17675: 2
17676: Ministerin vastaus KK 300/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
17677:
17678:
17679: työttömyyspäivärahan maksamisen muutoin saisi toimeentulotukea, vuokrat voisivat jäädä
17680: vaihdellessa keskimääräistä enemmän ottaa huo- maksamatta ja tästä voisi alkaa vaikeuksien kier-
17681: mioon hakijan tosiasialliset tulot kuukauden ajal- re. Kuntien käytännöt "lyhyen työttömyysjak-
17682: ta, jotta hänen oikeutensa saada tukea ei edellä son" -käsitteen soveltamisessa ovat ministeriön
17683: tarkoitetusta työttömyyspäivärahan kaavamai- käsityksen mukaan olleet verrattain kirjavia.
17684: sesta jaksottamisesta johtuen kaventuisi tai vaa- Epäselvää on esimerkiksi ollut, missä vaiheessa
17685: rantuisi." Ministeriö on lisäksi täsmentänyt ky- työttömyysjaksoa on perusteltua aloittaa 21,5-
17686: seistä suositusta kuntien toimeentulotukiasioita kertoimen soveltaminen. Tämän vuoksi suosituk-
17687: hoitaville toimielimille 3.12.1998 lähettämäs- sia on tarpeen täsmentää.
17688: sään kuntatiedotteessa 14/1998 todeten, että ker- Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ratkai-
17689: rointa 21,5 on perusteltua käyttää ainoastaan pit- suissaan 21.4.1998 (732/4/98) ja 10.6.1998
17690: käaikaistyöttömien osalta. (114114/98) todennut, että toimeentulotukilain
17691: Kysymyksessä todetaan, että pitkäaikaistyöt- säännökset ovat väljät ja suovat soveltajalleen
17692: tömälle, joka on asumiskulujensa tai yksinhuol- harkintavaltaa. Tätä harkintavaltaa ei eduskun-
17693: tajuutensa takia oikeutettu saamaan toimeentulo- nan apu1aisoikeusasiamiehen mielestä y1itetä,
17694: tukea, maksettu toimeentulotuki muodostuisi vaikka työttömyyspäiväraha otetaan huomioon
17695: pienemmäksi käytettäessä kerrointa 21,5 kuin jos pidemmältä ajalta jaksotettuna keskimääräisen
17696: laskuperusteena käytettäisiin todellisia tuloja. suuruisena, silloin kun kysymyksessä on pitkään
17697: Pääsääntöisesti pitkäaikaistyöttömän kohdal- säännöllisesti työttömyyspäivärahaa ja toimeen-
17698: la ei tilanne kuitenkaan ole tämä, sillä käytettäes- tulotukea saanut henkilö. Apulaisoikeusasiamies
17699: sä kerrointa 21,5 pitkäaikaistyötön saa toimeen- huomautti vielä siitä, että toimeentulotukilaskel-
17700: tulotuen myös siltä kuukaudelta, jolloin hänelle massa voidaan ottaa huomioon ainoastaan henki-
17701: tulee kaksi työttömyyspäivärahasuoritusta. Sen lön todelliset tulot. Em. tavalla jaksotettujen kes-
17702: sijaan, jos toimeentulotukilaskelmaa kuukausit- kimääräisten tulojenkin on siis perustuttava aina
17703: tain tehtäessä otetaan huomioon pitkäaikais- todellisiin tuloihin. Esimerkiksi lyhyen työttö-
17704: työttömän kunakin kuukautena saama työttö- myysjakson aikana tai työttömyyspäivärahan
17705: myyspäiväraha, joudutaan toimeentulotuen mak- maksamisen muutoin vaihdellessa keskimääräis-
17706: saminen yleensä keskeyttämään silloin, kun hän tä enemmän, tulee hakijan edun niin vaatiessa ot-
17707: saa kaksi työttömyyspäivärahasuoritusta saman taa huomioon nimenomaan hakemuskuukauden
17708: kuukauden aikana. aikana maksetut tulot.
17709: Sosiaali- ja terveysministeriön kunnista sekä Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena
17710: yksityisiltä kansalaisilta ja heidän asiamiehil- on uusia toimeentulotukiopas kuluvan vuoden ai-
17711: tään saaman palautteen mukaan 21 ,5-kertoimen kana. Uudessa oppaassa on tarkoitus täsmentää
17712: käyttö on perusteltua erityisesti kaikkein hei- suosituksia mm. kunnista ja lääninhallituksista
17713: kommassa asemassa olevien pitkäaikaistyöttömi- saadun palautteen sekä tuomioistuinratkaisujen
17714: en kohdalla, joilla on vaikeuksia raha-asioidensa perusteella. Edellä on jo tullut esiin, että työttö-
17715: hoitamisessa ja joiden asumismenot sosiaalitoi- myyspäivärahan huomioon ottamista tulona kos-
17716: mi maksaa toimeentulotukilaskelmaan perustuen kevaa oppaan suositusta on perusteltua täsmen-
17717: suoraan vuokranantajalle. Jos näiden henkilöi- tää.
17718: den kohdalla tulisi kuukausia, jolloin he eivät
17719:
17720:
17721: Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1999
17722:
17723: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
17724:
17725:
17726:
17727: 3
17728: KK 300/1999 vp- Päivi Räsänen /skl Ministerns svar
17729:
17730:
17731:
17732:
17733: Tili riksdagens talman
17734:
17735: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger gångsnatur eller grunden för den eller dess an-
17736: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av vändningsändamål.
17737: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Päivi Då riksdagen antog lagen om utkomststöd gav
17738: Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål den samtidigt ett uttalande som grundar sig på so-
17739: SS 300/1999 rd: cial- och hälsovårdsutskottets betänkande och
17740: där "riksdagen förutsätter att det i anvisningarna
17741: Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att om utkomststödet frarnhålls att i fråga om de in-
17742: de faktiska och inte de kalkylerade in- komster som skall beaktas till denna del endast
17743: komsterna skall användas som beräk- de faktiska beaktas i inkomstkalkylen." Med de
17744: ningsgrund för utkomststödet tili arbets- inkomster som närnns i uttalandet avses enligt ut-
17745: lösa som får arbetsmarknadsstöd? skottsbetänkandet uttryckligen dagpenningen
17746: inom utkomstskyddet för arbetslösa.
17747: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Social- och hälsovårdsministeriet har för dem
17748: föra följande: som fattar beslut om utkomststöd utarbetat en
17749: Enligt 6 § lagen om utkomststöd (1412/1997) handbok med rekommendationer om utkomststö-
17750: fastställs utkomststödets storlek på grundval av det (SHM, Guider 1998:3). 1 handboken nämns
17751: skillnaden mellan de utgifter och de disponibla riksdagens uttalande och konstateras följande om
17752: inkomster och tillgångar som fastställs enligt ut- beaktandet av arbetslöshetsdagpenning: "Arbets-
17753: komststödslagen. Om de utgifter för en person el- löshetsdagpenning betalas i allmänhet så att den
17754: ler familj som beaktas i utkomststödet är större första raten betalas för en arbetslöshetsperiod om
17755: än de disponibla inkomsterna eller tillgångarna två veckor och efter det betalas dagpenningen i
17756: betalas skillnaden i form av utkomststöd. fyra veckors perioder. Sålunda grundar sig den
17757: 1 lagens 11 § föreskrivs om de inkomster som dagpenning som betalas under en kalendermå-
17758: skall beaktas i fråga om utkomststödet. Enligt pa- nad oftast på ett belopp som räknats på basis av
17759: ragrafen skall som inkomster beaktas ifrågava- 20 dagar (4 x 5 dagar = 20 dagar), trots att dag-
17760: rande persons och familjemedlemmarnas dispo- penningen i medeltal betalas för 21,5 dagarper
17761: nibla inkomster. kalendermånad. Till exempel en långtidsarbets-
17762: Enligt 15 § 1 mom. fastställs utkomststödet i lös har sålunda under ett år en sådan kalendermå-
17763: regel per månad. Enligt bestämmelsen kan stöd nad, då det betalas två gånger dagpenning för 20
17764: dock vid behov beviljas och utbetalas för kortare dagar. Arbetslöshetsdagpenningen kan sålunda
17765: eller längre tid än en månad. delas i månatliga poster så att koefficienten i
17766: Enligt 15 § 2 mom. beaktas de utgifter samt medeltal är 21,5 dagar.
17767: inkomster och tillgångar som utgör grund för ut- Med hänvisning till riksdagens uttalande är
17768: komststödet för den tidsperiod för viiken ut- det vid beviljande av stödet nödvändigt att mer
17769: komststödet fastställs. lnkomsterna kan dock de- än i medeltal beakta sökandens faktiska inkom-
17770: las upp i poster som beaktas under flera sådana ster under en månad i synnerhet vid början av en
17771: tidsperioder för vilka utkomststöd fastställs om arbetslöshetsperiod, under en kort arbetslöshets-
17772: det är skäligt med beaktande av inkomsten~ en- period eller då betalningen av arbetslöshetsdag-
17773:
17774:
17775: 4
17776: Ministems svar KK 300/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
17777:
17778:
17779: penning av annan orsak varierar, för att sökan- praxis som kommunema tillämpar i fråga om be-
17780: dens rätt att få stöd inte blir mindre eller äventy- greppet "korta arbetslöshetsperioder" har enligt
17781: ras p.g.a. den ovan närnnda schematiska periodi- ministeriets uppfattning varierat relativt mycket.
17782: seringen." Ministeriet har dessutom med sitt Det har varit ok1art t.ex. i vi1ket skede av en ar-
17783: korumuninfo 14/1998 av den 3 december 1998 betslöshetsperiod koefficienten 21,5 kan börja
17784: till de organ i kommunema som har hand om ut- tillämpas. Därför är det nödvändigt att rekom-
17785: komststödsärenden preciserat rekommendatio- mendationema preciseras.
17786: nen genom att betona att det är motiverat att an- Riksdagens biträdande justitieombudsman har
17787: vända koefficienten 21,5 endast i fråga om lång- i sina avgöranden 21.4.1998 (732/4/98) och
17788: tidsarbets1ösa. 10.6.1998 (114114/98) konstaterat att bestäm-
17789: 1 spörsmålet framhålls att det utkomststöd som melsema i lagen om utkomststöd är vaga och ger
17790: betalas tilllångtidsarbetslösa som på grundval av den som tillämpar lagen prövningsrätt. Denna
17791: sina boendekostnader eller i egenskap av ensam- prövningsrätt överträds enligt riksdagens biträ-
17792: försörjare är berättigade till utkomststöd blir läg- dande justitieombudsman inte fastän arbetslös-
17793: re då koefficienten 21 ,5 och inte de faktiska in- hetsdagpenningen periodiseras över en längre tid
17794: komstema används som beräkningsgrund. och beaktas såsom ett genomsnittsbelopp i fråga
17795: 1 regel är situationen för 1ångtidsarbetslösa om personer som under en längre tid regelbundet
17796: dock inte denna eftersom den långtidsarbets1ösa erhållit arbetslöshetsdagpenning och utkomst-
17797: då koefficienten 21 ,5 tillämpas får utkomststöd stöd. Biträdande justitieombudsmannen anmärk-
17798: även för den månad under viiken arbetslöshets- te dessutom på att i utkomststödskalkylen kan en-
17799: dagpenning utbeta1as två gånger. Om däremot dast personens faktiska inkomster beaktas. Så-
17800: den arbets1öshetsdagpenning som varje månad lunda skall också sådana genomsnittliga inkom-
17801: beta1as tili en långtidsarbetslös beaktas vid upp- ster som periodiserats på ovan nämnda sätt alltid
17802: görandet av den månatliga utkomststödskalky- basera sig på de faktiska inkomstema. Under
17803: len, måste utbetalningen av utkomststöd vanligt- t.ex. en kort arbetslöshetsperiod eller då betal-
17804: vis avbrytas när arbetslöshetsdagpenningen utbe- ningen av arbetslöshetsdagpenning av annan or-
17805: talas två gånger under en och samma månad. sak varierar mer än vanligt skall uttryckligen de
17806: Enligt den respons som social- och hälso- inkomster som utbetalts under ansökningsmåna-
17807: vårdsministeriet fått av kommunema samt av en- den beaktas, om detta är till sökandens fördel.
17808: skilda medborgare och deras ombud är tiliämp- Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
17809: ningen av koefficienten 21,5 motiverad särskilt i sikt att revidera handboken om utkomststöd un-
17810: fråga om sådana långtidsarbetslösa som har det der innevarande år. Avsikten är att i den nya
17811: allra sämst ställt och som har svårigheter att skö- handboken precisera rekommendationema bl.a.
17812: ta sin ekonomi och vars boendekostnader social- utgående från den respons som inhämtats hos
17813: förvaltningen betalar direkt tili hyresvärden på kommunema och länsstyrelsema samt på basis
17814: grundval av utkomststödskalkylen. Om det i frå- av domstolsavgöranden. Av det som anförts ovan
17815: ga om dessa personer infaller månader då ut- framgår redan att det är skäl att precisera handbo-
17816: komststöd inte betalas ut skulle hyran kunna bli kens rekommendation om beaktande av arbets-
17817: obetald och detta lätt leda tili en ond cirkel. Den löshetsdagpenning såsom inkomst.
17818:
17819:
17820: Helsingfors den 16 juli 1999
17821:
17822: Omsorgsminister Eva Biaudet
17823:
17824:
17825:
17826:
17827: 5
17828: KK 301/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
17829:
17830:
17831:
17832:
17833: KIRJALLINEN KYSYMYS 301/1999 vp
17834:
17835: Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen
17836:
17837:
17838:
17839:
17840: Eduskunnan puhemiehelle
17841:
17842: Nuorten työpajatoiminta on laajentunut viime syysmäärärahoilla palkatulla henkilökunnalla.
17843: vuosina. Nyt toiminnassa on yli 350 nuorten työ- Ongelmana on nähty se, että työpajaohjaajien
17844: pajaa. Työpajat työllistävät vuosittain kuuden työsuhteet eivät ole olleet vakinaisia ja että työ-
17845: kuukauden työsuhteisiin noin 8 000-10 000 pajatoiminnan taloudelliset voimavarat ovat ol-
17846: nuorta. leet melko niukat.
17847: Toiminnasta on saatu hyviä tuloksia. Pajajak-
17848: son jälkeen noin puolet nuorista on sijoittunut Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17849: koulutukseen tai työhön. Lähes puolet nuorista ei sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17850: ole tullut autetuksi pajajakson lyhyyden ja toi- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17851: saalta myös henkilöstön määräaikaisuuden takia. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17852: Pajatoiminnan suurimpana ongelmana ovat ol-
17853: leet henkilöstön ja ohjaajien rekrytointiin liitty- Kuinka hallitus aikoo turvata tärkeäksi
17854: vät vaikeudet. Kunnat ovat pyörittäneet pajatoi- ja arvokkaaksi osoittautuneen nuorten
17855: mintaa määräaikaisella ja useimmiten ns. työlli- työpajatoiminnan jatkumisen ja kehitty-
17856: misen?
17857:
17858:
17859: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1999
17860:
17861: Päivi Räsänen /skl
17862:
17863:
17864:
17865:
17866: Versio 2.0
17867: KK 301/1999 vp- Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
17868:
17869:
17870:
17871:
17872: Eduskunnan puhemiehelle
17873:
17874: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mukaan noin viidennes peruskoulun päättäjistä
17875: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, on kehityksessään kesken siten, että he ovat ky-
17876: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- vyttömiä asettamaan itselleen ammatillisia ta-
17877: le jäsenelle kansanedustaja Päivi Räsäsen /skl voitteita.
17878: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Siksi on ilmeistä, että osa nuorista tarvitsee
17879: 30111999 vp: peruskoulunjälkeen tukitoimia voidakseen suun-
17880: nistaa eteenpäin ja saavuttaakseen sen kvalifi-
17881: Kuinka hallitus aikoo turvata tärkeäksi kaation, joka on tarpeen tämän päivän työelämäs-
17882: ja arvokkaaksi osoittautuneen nuorten sä. Tukitoimia ovat muun muassa 10-luokka am-
17883: työpajatoiminnan jatkumisen ja kehitty- matilliset esikurssit, opinto- ja ammatinvali~nan
17884: misen? ohjaus, työpajat ja muunlainen työharjoittelu.
17885: Työpajat tarjoavat ohjattuja työ- ja työharjoitte-
17886: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lupaikkoja nuorille, jotka tarvitsevat perinteistä
17887: vasti seuraavaa: työkasvatusta ja toiminnallista ammatinvalin-
17888: Nuorisotyöttömyys on viime vuosina voimak- nanohjausta. Ammatillisten kysymysten pohdin-
17889: kaasti alentunut. Alle 25-vuotiaita työttömiä ta voidaan luontevasti aloittaa jo muutaman kuu-
17890: työnhakijoita on keskimäärin ollut runsaat kauden jälkeen, koska nuoret yleisesti ottaen tu-
17891: 40 000. Siten nuorten työttömyys on onnistuttu levat pajatoimintaan varsin mielellään.
17892: laskemaan 1980-luvun tasolle. Mikään ei viittaa siihen, että työpajat toimisi-
17893: Kuitenkin ammattitaidottoman nuoren on erit- vat huonosti, tai että niiden henkilöstön työsken-
17894: täin vaikea vakiinnuttaa asemaansa nykyisessä telyssä olisi suuria ongelmia. Työpajat onnistu-
17895: työelämässä. Ammatillisen koulutuksen puuttu- vat aktivoimaan 60-70 % toimintaan osallistu-
17896: minen on nykyään tärkein syrjäytymistä ennakoi- neista, mitä on pidettävä hyvänä tuloksena ver-
17897: va tekijä. Koulutuspolitiikan suuriin kysymyk- rattuna muihinkin työvoimapoliittisiin toimenpi-
17898: siin kuuluukin, millä keinoilla saamme mahdolli- teisiin. Pikainen työllistyminen ei voi olla paja-
17899: simman monen nuoren hakeutumaan peruskou- toiminnan ainoa, eikä aina edes pääasiallinen ta-
17900: lun jälkeen jatko-opintoihin ja suorittamaan tut- voite. Ottaen huomioon nuorten lähtökohdat paja
17901: kinnon. Toisen asteen opintojen suorittaminen on ei voi yksin saavuttaa niitä kasvatustavoitteita
17902: jo nykyisin "karsintaraja" työmarkkinoilla. joissa koti ja koulu eivät ole onnistuneet vuosi~
17903: Missään maassa ei ole päästy siihen, että kaik- kymmenen aikana. Se ei myöskään voi kilpailla
17904: ki peruskoulun päättäneistä jatkaisivat toisen as- työllisyysvaikutuksissa monivuotisen ammatilli-
17905: teen opinnoissa. Pohjoismaissa samoin kuin Sak- sen koulutuksen kanssa. Kokemusten mukaan
17906: sassa, Hollannissa ja Belgiassa osuus on paja toimii paikkana, joka parantaa nuoren elä-
17907: 80-90 %. Arkipäivän kokemusten mukaan kou- mänhallintaa ja edistää ammatillisten tavoittei-
17908: lun on vaikea virittää kaikissa oppilaissa moti- den saavuttamista.
17909: vaatio jatkuvaan ja elinikäiseen opiskeluun. Työpajat ovat hyvä esimerkki hallinnonalojen
17910: Myös nuorten koulutusmotivaatiota selvittävät rajat ylittävästä yhteistyöstä. Työpajatoimintaa
17911: tutkimukset antavat toistuvasti tuloksen, jonka tuetaan kansallisilla ja EU:n sosiaalirahasto-
17912:
17913:
17914: 2
17915: Ministerin vastaus KK 301/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
17916:
17917:
17918: ohjelmilla. Työpajatoiminnan tukeminen ja ke- sille nuorille, jotka eivät ilman erityistoimia me-
17919: hittäminen rahoitetaan opetusministeriön toimes- nestyisi oppilaitoksissa ja työelämässä. Heidän
17920: ta. Työhallinnon määrärahoista myönnetään pa- määränsä ei ole riippuvainen yksinomaan talou-
17921: joissa työskentelevien tai työharjoittelussa ole- dellisista suhdanteista. Siksi työpajoilla on var-
17922: vien työllistämistuet ja työmarkkinatuet, sekä masti sijansa työllisyyden hoidon keinona myös
17923: työpajaohjaajien ja muun henkilökunnan palk- tulevaisuudessa.
17924: kaukseen myönnetyt työllistämistuet. Merkittävä osa työpajoista on kuntien ylläpitä-
17925: Nuorisotyöttömyyden lieventäminen on työl- miä. Kunta on alueensa työllisyyden parantami-
17926: lisyyslain nimenomaisen säännöksen mukaan sessa keskeinen toimija ja sillä on vastuuta myös
17927: painopistealue tukityöllistämisessä, jota työpajat kaikkein vaikeimmin työllistyvistä. Tätä taustaa
17928: osaltaan toteuttavat. Työvoimapolitiikan näkö- vasten ei valtion panostuksen olennainen lisää-
17929: kulmasta työpajoissa on kyse ensisijassa työhar- minen esimerkiksi ohjaajien palkkaukseen ole
17930: joittelumahdollisuuksien järjestämisestä sellai- mielestäni mahdollista.
17931:
17932:
17933: Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1999
17934:
17935: Työministerin sijainen
17936: Ministeri Maija Rask
17937:
17938:
17939:
17940:
17941: 3
17942: KK 301/1999 vp- Päivi Räsänen /skl Ministems svar
17943:
17944:
17945:
17946:
17947: Till riksdagens talman
17948:
17949: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger bildningsmotivation har upprepade gånger gett
17950: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av som resultat att cirka en femtedel av de elever
17951: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päi- som gått ut grundskolan har på så sätt blivit efter
17952: vi Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörs- i sin utveckling att de är oförmögna att ställa sig
17953: mål SS 301/1999 rd: några yrkesmässiga mål.
17954: Därför är det uppenbart att en del av ungdo-
17955: Hur ämnar regeringen sörja för att ung- mama efter grundskolan behöver stödåtgärder
17956: domarnas verkstadsverksamhet som vi- för att kunna planera för framtiden och nå sådan
17957: sat sig vara viktig och värdefull skall kvalifikation som behövs i dagens arbetsliv.
17958: kunnafortsätta och utvecklas? Bland stödåtgärder kan närnnas bland annat tion-
17959: de klassen, förberedande yrkeskurser, studie-
17960: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- handledning och yrkesvägledning, verkstäder
17961: föra följande: och annan arbetspraktik. Verkstädema erbjuder
17962: Ungdomsarbetslösheten har minskat kraftigt un- vägledda arbets- och arbetspraktikplatser för
17963: der de senaste åren. Antalet arbetslösa arbetssö- ungdomar som behöver traditionell arbetsfostran
17964: kande under 25 år har i genomsnitt uppgått till och funktionell yrkesvägledning. Redan efter
17965: drygt 40 000. Ungdomsarbetslösheten har alltså några månader är det naturligt att börja dryfta yr-
17966: kunnat dras ner till den nivå som rådde på 1980- kesmässiga frågor, eftersom de unga i allmänhet
17967: talet. gäma deltar i verkstadsverksamheten.
17968: Det är dock mycket svårt för ungdomar utan lngenting tyder på att verkstädema skulle
17969: yrkeskunskap att få en stabiliserad ställning i da- fungera dåligt eller att personalen skulle ha pro-
17970: gens arbetsliv. Bristen på yrkesutbildning är nu- blem med sitt arbete. Verkstädema lyckas aktive-
17971: mera den främsta riskfaktom för utslagning. Där- ra 60--,--70 procent av dem som deltar i verksam-
17972: för hör till de stora frågoma inom utbildningspo- heten, vilket bör anses som ett gott resultat, också
17973: litiken, hur man kan få så många ungdomar som då detjämfors med andra arbetskraftspolitiska åt-
17974: möjligt att efter avslutad grundskola söka sig till gärder. Att snabbt få deltagaren sysselsatt kan
17975: fortsatta studier och att avlägga en examen. Re- inte vara verkstadsverksamhetens enda, och inte
17976: dan nu anses slutförda studier på andra stadiet alltid ens dess huvudsakliga mål. Med beaktande
17977: som en "kvalificeringsgräns" för att kunna kom- av de ungas utgångspunkter kan en verkstad inte
17978: ma in på arbetsmarknaden. ensam nå de uppfostringsmässiga mål som hem-
17979: 1 inget land har man nått den situationen att met och skolan inte lyckats uppnå på ett helt
17980: alla de som gått ut grundskolan skulle fortsätta årtionde. Ej heller kan verkstäder konkurrera
17981: med studier på andra stadiet. 1 Norden liksom i med mångårig yrkesinriktad utbildning när det
17982: Tyskland, Holland och Belgien är andelen gäller sysselsättningseffekter. Erfarenhetema
17983: 80-90 procent. Enligt erfarenheter från var- visar att verkstaden fungerar som en plats som
17984: dagslivet har skolan svårt att väcka alla elevers förbättrar de ungas livsbemästring och främjar
17985: motivation till fortsatta studier och livslångt lä- uppnåendet av deras yrkesmässiga mål.
17986: rande. Också utredningar om ungdomamas ut-
17987:
17988: 4
17989: Ministerns svar KK 301/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
17990:
17991:
17992: Verkstäderna är ett gott exempel på samarbete arbetskraftspolitisk synvinkel betyder verkstä-
17993: som överskrider gränserna mellan olika förvalt- der i första hand ordnande av arbetspraktikmöj-
17994: ningsområden. Verkstadsverksamheten stöds ge- ligheter för sådana ungdomar som utan specialåt-
17995: nom nationella program och EU:s socialfonds gärder inte skulle klara sig i läroanstalter eller i
17996: program. Finansieringen för stödjande och ut- arbetslivet. Deras antal är inte enbart beroende av
17997: vecklande av verkstadsverksamheten sker ge- ekonomiska konjunkturer. Därför kommer verk-
17998: nom försorg av undervisningsministeriet. Syssel- städema säkert att ha sin givna plats som en me-
17999: sättningsstöd och arbetsmarknadsstöd tili de per- tod för skötseln av sysselsättningen också i fram-
18000: soner som arbetar eller deltar i arbetspraktik i tiden.
18001: verkstäderna, liksom också sysselsättningsstö- En betydande del av verkstädema drivs av
18002: den för avlöning av verkstadsledare och annan kommuner. Kommuner är centrala aktörer när det
18003: personai beviljas av arbetsministeriets anslag. gäller att förbättra sysselsättningen i området och
18004: Lindrande av ungdomsarbetslösheten är en- de bär ansvar också för de personer som är allra
18005: ligt en särskild bestämmelse i sysselsättningsla- svårast att sysselsätta. På grund härav anser jag
18006: gen ett prioriterat område inom stödsysselsätt- att det inte är möjligt att väsentligt öka statens
18007: ningen, som verkstädernaju utgör en form av. Ur satsningar på till exempel anställning av ledare.
18008:
18009:
18010:
18011: Helsingfors den 21 juli 1999
18012:
18013: Arbetsministems ställföreträdare
18014: Minister Maija Rask
18015:
18016:
18017:
18018:
18019: 5
18020: KK 302/1999 vp - Päivi Räsänen /skl
18021:
18022:
18023:
18024:
18025: KIRJALLINEN KYSYMYS 302/1999 vp
18026:
18027: Psyykkisesti sairaan rikoksentekijän hoito
18028:
18029:
18030:
18031:
18032: Eduskunnan puhemiehelle
18033:
18034: Suomen lainsäädännön mukaan mielipuolisessa kin. Uhkaa on pyritty poistamaan muun muassa
18035: tilassa tehty rikos tulee jättää rankaisematta. Ri- lähettämällä rikollinen toistaiseksi mielisairaa-
18036: koslain syyntakeisuussäännöstö on ehdoton. laan tai määräämällä tarvittaessa alkoholi- tai
18037: Mieleltään järkkynyt rikoksentekijä lähetetään huumeriippuvainen rikoksentekijä vieroituk-
18038: kyllä psykiatriseen hoitoon, mutta tahdonvastai- seen. Hoitolaitoksesta voi vapautua usein vasta
18039: nen, vapauden riistävä hoito on mielenterveys- tuomioistuimen päätöksellä.
18040: lainsäädännön mukaan lopetettava, kun henkilö Esimerkiksi Ruotsissa tuomioistuimet ottavat
18041: on lääketieteellisesti katsoen terve. Potilas voi psyykkisesti sairaan rikollisen tuomitessaan etu-
18042: vaikuttaa oireettomalta varsin pian, jolloin hänet käteen kantaa, vapautetaanko hänet laitoksesta
18043: on vapautettava. Tämän jälkeen potilas voi itse tuomioistuimen vai lääkintäviranomaisen ratkai-
18044: päättää, hakeutuuko hän hoitoon vai ei. sulla.
18045: Oikeuspsykiatristen tutkimusten mukaan kri-
18046: minaalipotilaiden riski syyllistyä uuteen väkival- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18047: tarikokseen on vuoden ajan sairaalasta pääsyn sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18048: jälkeenjopa satakertainen muuhun väestöön ver- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18049: rattuna. Vaarassa ovat erityisesti lähiomaiset ja vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18050: mahdolliset ryyppykaverit.
18051: Lohjan käräjäoikeuden tuomari ja oikeustie- Kuinka hallitus aikoo puuttua siihen,
18052: teen lisensiaatti Kirsti Hakolan lisensiaattitutki- että yhteiskunnassamme muun väestön
18053: muksen mukaan ei missään muussa Pohjoismaas- keskuudessa elää koko ajan psyykkisesti
18054: sa eikä myöskään Saksassa eikä Alankomaissa tasapainottornia väkivaltarikollisia, jot-
18055: ole yhtä hampaatonta syyntakeisuusjärjestelmää ka ovat vapautuneet psykiatrisesta hoi-
18056: kuin Suomessa. Kaikissa vertailumaissa on huo- dosta liian nopeasti ja perusteettomasti
18057: mioitu se, että psyykkisesti sairaat väkivaltari- ja ovat sen vuoksi ilmeinen uhka ympä-
18058: kolliset ovat uhka yhteiskunnalle vastaisuudessa- ristölleen, ja
18059:
18060:
18061:
18062:
18063: Versio 2.0
18064: KK 302/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
18065:
18066:
18067: aikooko hallitus uudistaa lainsäädän- tarpeeksi pitkäaikaisen hoidon sekä
18068: töämme niin, että psyykkisesti sairas ri- monipuolisten tutkimusten perusteella
18069: koksentekijä vapautetaan psykiatrisesta voidaan olettaa, ettei hän ole enää uhka
18070: hoidosta vasta, kun perusteellisen ja ympäristölleen?
18071:
18072:
18073: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1999
18074:
18075: Päivi Räsänen /skl
18076:
18077:
18078:
18079:
18080: 2
18081: Ministerin vastaus KK 302/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
18082:
18083:
18084:
18085:
18086: Eduskunnan puhemiehelle
18087:
18088: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa mielentilasta ja hoidon tarpeesta. Päätöksen
18089: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, syyntakeettomana tuomitun hoitoon määräämi-
18090: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sestä ja hoidon lopettamisesta tekee Terveyden-
18091: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä- huollon oikeusturvakeskus. Rikoslakiprojekti ei
18092: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen ehdottanut myöskään näihin säännöksiin muu-
18093: KK 302/1999 vp: toksia, koska sen käsityksen mukaan nykyiseen
18094: rikosoikeudelliseen säännöstöön ei liity merkit-
18095: Kuinka hallitus aikoo puuttua siihen, täviä epäkohtia.
18096: että yhteiskunnassamme muun väestön Oikeusministeriöstä saadun tiedon mukaan
18097: keskuudessa elää koko ajan psyykkisesti korjaamisen tarvetta on sen sijaan mielenterveys-
18098: tasapainottornia väkivaltarikollisia, jot- ongelmista kärsivien vankien hoitomahdolli-
18099: ka ovat vapautuneet psykiatrisesta hoi- suuksissa. Tällä hetkellä hoitoa ei ole riittävästi
18100: dosta liian nopeasti ja perusteettomasti saatavilla etenkään, kun otetaan huomioon, että
18101: ja ovat sen vuoksi ilmeinen uhka ympä- vähentyneesti syyntakeisten mielentila saattaa
18102: ristölleen, ja olla varsin lähellä mielisairautta. Oikeusministe-
18103: riössä onkin tehty valmistelutyötä komitean aset-
18104: aikooko hallitus uudistaa lainsäädäntö- tamiseksi, jonka tehtävänä on uudistaa vankeus-
18105: ämme niin, että psyykkisesti sairas ri- rangaistusta ja sen täytäntöönpanoa koskeva
18106: koksentekijä vapautetaan psykiatrisesta lainsäädäntö. Komitean työssä tulee keskustelta-
18107: hoidosta vasta, kun perusteellisen ja vaksi myös kysymys siitä, millä tavoin vähenty-
18108: tarpeeksi pitkäaikaisen hoidon sekä mo- neesti syyntakeisten vankeusaikaan voitaisiin ny-
18109: nipuolisten tutkimusten perusteella voi- kyistä enemmän yhdistää sellaista hoitoa, joka
18110: daan olettaa, ettei hän ole enää uhka vähentäisi heidän riskiään syyllistyä uusiin ri-
18111: ympäristölleen? koksiin vapautumisen jälkeen.
18112: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Mielenterveyslakia muutettiin vuoden 1995
18113: alusta voimaan tulleella lailla siten, että kri-
18114: vasti seuraavaa:
18115: minaalipotilaan hoidon jatkamista koskeva pää-
18116: Kysymys mielenterveysongelmien käsittelemi- tös alistettiin lääninoikeuden eikä enää Tervey-
18117: sestä rikosoikeusjärjestelmässä on äskettäin ol- denhuollon oikeusturvakeskuksen vahvistetta-
18118: lut työnsä keväällä 1999 päättäneen rikoslakipro- vaksi (HE 226/1994 vp). Tällöin käytiin edus-
18119: jektin käsiteltävänä. Rikoslakiprojekti ei ehdot- kunnassakin keskustelua siitä, tulisiko kriminaa-
18120: tanut muutoksia nykyiseen järjestelmään, jossa lipotilaiden hoitoon määräämisen ja hoidon lo-
18121: tuomioistuin tekee itsenäisesti päätöksen siitä, pettamisen tapahtua myös Suomessa tuomiois-
18122: onko rikoksentekijän katsottava olleen rikoksen- tuimessa eikä hallintoviranomaisessa. Lisäksi
18123: tekohetkellä syyntakeinen. Vakavammissa ri- mielenterveyslakia ja valtion mielisairaaloista
18124: koksissa ratkaisu perustuu aina mielentilatutki- annettua lakia muutettiin vuonna 1996 (HE
18125: mukseen, jonka perusteella Terveydenhuollon 231/1996 vp ). Tarkoituksena oli erityisesti turva-
18126: oikeusturvakeskus antaa lausuntonsa syytetyn ta kriminaalipotilaiden hoidon järjestäminen tar-
18127:
18128:
18129: 3
18130: KK 302/1999 vp -Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
18131:
18132:
18133: koituksenmukaisessa sairaalassa. Näiden lain- yhdeksän vuotta. Kriminaalipotilaiden hoidon
18134: muutosten yhteydessä eduskunta päätyi siis alus- keston keskiarvo on 5,3 vuotta. Valtion mielisai-
18135: sa kuvattuun järjestelmään, jossa Terveyden- raaloissa, joissa hoidetaan vaarallisimpia ja vai-
18136: huollon oikeusturvakeskus määrää työntekijän keahoitoisimpia potilaita, keskiarvot ovat 7,6
18137: hoitoon ja hoidon aloituspaikan sekä päättää hoi- (Niuvanniemi) ja 8,3 vuotta (Vanha Vaasa).
18138: don lopettamisesta. Mielenterveyslain 8 §:n mukaisesti muiden
18139: Kysymyksen perusteluissa todetaan, että psy- henkilöiden terveyden tai turvallisuuden vaaran-
18140: kiatriseen hoitoon määrätty potilas voi vaikuttaa tuminen on yksi tahdosta riippumattamaan hoi-
18141: oireettomalta varsin pian, jolloin hänet on vapau- toon määräämisen kriteereistä. Kriminaalipoti-
18142: tettava. Syyntakeettomina tuomitsematta jätetty- laiden hoidon osalta on harkittava, voidaanko
18143: jen hoitoajat ovat Suomessa kuitenkin varsin pit- sairaalasta poispäästämiseen kytkeä erityisiä vel-
18144: kiä. Osalla potilaista hoito kestää koko eliniän. voitteita avohoitoon osallistumisen varmistami-
18145: Viidennes hoitoon määrätyistä on hoidossa yli seksi.
18146:
18147:
18148: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1999
18149:
18150: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
18151:
18152:
18153:
18154:
18155: 4
18156: Ministems svar KK 302/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
18157:
18158:
18159:
18160:
18161: Tili riksdagens talman
18162:
18163: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger räknelig. 1 samband med strafflagsprojektet före-
18164: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av slogs inga ändringar i dessa bestämmelser efter-
18165: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päivi som det ansågs att det nuvarande straffrättsliga
18166: Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål regelverket inte har några betydande brister.
18167: SS 302/1999 rd: Enligt information från justitieministeriet
18168: finns det däremot behov av att förbättra vårdmöj-
18169: Hur ämnar regeringen ingripa i det fak- ligheterna för fångar som lider av psykiska pro-
18170: tum att det i vårt samhälle bland den öv- blem. För tillfållet finns det inte tillräckligt med
18171: riga befolkningen hela tiden lever psy- vård tillgänglig, särskilt när man tar i beaktande
18172: kiskt obalanserade våldsbrottslingar att sinnestiliståndet hos förminskat tillräkneliga
18173: som för tidigt och utan grund frisläppts personer kan vara ganska nära mentalsjukdom. 1
18174: från psykiatrisk vård och därför utgör justitieministeriet har beredningsarbete gjorts för
18175: ett uppenbart hot mot sin omgivning och att tilisätta en kommitte vars uppgift skulle vara
18176: att förnya den lagstiftning som gälier fångelse-
18177: ämnar regeringen reformera vår lag- straff och verkställandet av dem. Kommitten
18178: s tiftning så att en psykis kt sjuk gärnings- kommer också att diskutera frågan om på vilket
18179: man frisläpps från psykiatrisk vård först sätt förminskat tillräkneliga personers fångelse-
18180: när man på basis av en grundlig, till- straffkan kombineras med sådan vård som mins-
18181: räckligt långvarig vård och mångsidiga kar risken för att de gör sig skyldiga tili nya brott
18182: undersökningar kan anta att han inte efter att de frisläppts.
18183: längre utgör ett hot mot sin omgivning? Mentalvårdslagen ändrades genom en lag som
18184: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- trädde i kraft vid ingången av 1995 så att beslutet
18185: om fortsatt vård av en kriminalpatient under-
18186: föra följande:
18187: ställs länsrätten och inte som tidigare rättskydds-
18188: Frågan om behandling av psykiska problem i centralen för hälsovården (RP 226/1994 rd).
18189: straffrättssystemet har nyligen behandlats i ett Ä ven i riksdagen diskuterades då ifali vårdför-
18190: strafflagsprojekt som slutfördes våren 1999. ordnandet och avslutande av vården av kriminal-
18191: Strafflagsprojektet föreslog inga förändringar i patienter även i Finland borde ske i domstol i
18192: det nuvarande systemet, där domstolen självstän- stället för i förvaltningsmyndighet. Därtill ändra-
18193: digt fattar beslut om huruvida man kan anse att des 1996 mentalvårdslagen och lagen om statens
18194: gärningsmannen vid tiden för brottet varit tillräk- sinnessjukhus (RP 231/1996 rd). Avsikten var
18195: nelig. 1 de mest alivarliga brotten baserar sig lös- särskilt att säkerställa att vården av kriminal-
18196: ningen alltid på en sinnesundersökning som lig- patienter ordnas på sjukhus som är ändamålsen-
18197: ger tili grund för rättsskyddscentralens för hälso- liga. 1 samband med dessa lagändringar stannade
18198: vården utlåtande om den åtalades sinnestillstånd riksdagen alltså för det beskrivna systemet, dvs.
18199: och behov av vård. Rättsskyddscentralen för häl- att rättsskyddscentralen för hälsovården förord-
18200: sovården fattar beslut om vårdförordnande och nar vården, bestämmer var vården skall inledas
18201: om avslutande av vård för den som dömts otill- och när vården skali avslutas.
18202:
18203: 17 200656
18204: 5
18205: KK 302/1999 vp- Päivi Räsänen /skl Ministems svar
18206:
18207:
18208: 1 spörsmålets motivering konstateras att en pa- das är medeltalen 7,6 (Niuvanniemi) och 8,3 år
18209: tient som förordnats psykiatrisk vård kan verka (Gamla Vasa).
18210: symtomfri ganska snart, varvid han skall friges. Enligt mentalvårdslagens 8 § kan beslut om
18211: Vårdtidema för dem som inte dömts på grund av psykiatrisk sjukhusvård oberoende av patientens
18212: otillräknelighet är dock ganska långa i Finland. 1 vilja meddelas om hans sjukdom skulle äventyra
18213: vissa fall räcker vården hela livstiden. En femte- andras hälsa eller säkerhet. För kriminalpatien-
18214: del av dem som förordnats vård vårdas i över nio ters del bör det övervägas om man till utskriv-
18215: år. Den genomsnittliga tiden för vård av krimi- ningen från sjukhuset kan foga olika skyldighe-
18216: nalpatienter är 5,3 år. 1 statliga sinnessjukhus, där ter för att försäkra sig om att patienten deltar i
18217: de farligaste och mest svårskötta patientema vår- den öppna vården.
18218:
18219:
18220:
18221: Helsingfors 14 denjuli 1999
18222:
18223: Omsorgsminister Eva Biaudet
18224:
18225:
18226:
18227:
18228: 6
18229: KK 303/1999 vp - Leea Hiltunen /skl
18230:
18231:
18232:
18233:
18234: KIRJALLINEN KYSYMYS 303/1999 vp
18235:
18236: Liikenneyhteyksien kehittäminen
18237:
18238:
18239:
18240:
18241: Eduskunnan puhemiehelle
18242:
18243: Maassamme on viime vuosina ollut nähtävissä peellista kehittää joukkoliikennettä riittävän kat-
18244: eri liikennemuotojen keskittyminen tietyille pää- tavaksi ja toimivaksi. Nykyinen toiminta ei kui-
18245: väylille. Tämä koskee niin raide-, maantie- kuin tenkaan mahdollista tämänsuuntaista kehitystä
18246: lentoliikennettäkin. Tiettyjen suurten asutuskes- maassamme.
18247: kusten välistä liikennettä kehitetään ja samalla
18248: monet pienemmät kaupungit ja taajamat ovat jää- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18249: mässä liikennemottiin. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18250: Tällainen kehitys on omiaan vaikeuttamaan tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18251: kohtuuttomasti ihmisten liikkumista ja lisää- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18252: mään nuorten, hyvin koulutettujen ihmisten
18253: muuttamista pois kotipaikkakunniltaan. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
18254: Ihmisten tarpeiden huomioon ottamisen sekä tyä hyvien liikenneyhteyksien kehittämi-
18255: ympäristön suojelun kannalta olisi erittäin tar- seksija säilyttämiseksi koko maassa?
18256:
18257:
18258: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1999
18259:
18260: Leea Hiltunen /skl
18261:
18262:
18263:
18264:
18265: Versio 2.0
18266: KK 303/1999 vp- Leea Hiltunen /skl Ministerin vastaus
18267:
18268:
18269:
18270:
18271: Eduskunnan puhemiehelle
18272:
18273: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Myös sekä suurten että pienten kaupunkien
18274: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, joukkoliikenteen kehittämiseksi tarvitaan mo-
18275: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nenlaisia toimenpiteitä kaluston kehittämisestä
18276: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltu- liikennevalojen ajoitukseen, markkinoinnista py-
18277: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen säkkien laatutasoon, palvelun laadusta houkutte-
18278: KK 303/1999 vp: levaan hinnoitteluun. Liikenneministeriö on
18279: aloittanut kolmivuotisen projektin yhdessä eriko-
18280: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- koisten kaupunkien kanssa hyvien ja esimerkiksi
18281: tyä hyvien liikenneyhteyksien kehittämi- sopivien joukkoliikenteen houkuttelevuutta edis-
18282: seksi ja säilyttämiseksi koko maassa? tävien toimenpiteiden kokeilemiseksi ja niiden
18283: vaikuttavuuden selvittämiseksi.
18284: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Niin ikään joukkoliikenteen informaatiojär-
18285: ti seuraavaa: jestelmän kehittämisessä liikenneministeriöllä
18286: Liikenneministeriö on käynnistänyt viime vuosi- on aktiivinen rooli. Järjestelmän kehittäminen on
18287: na laajoja valtakunnallisia joukkoliikenteen ke- olennainen osa julkisen liikenteen toimintaedel-
18288: hittämisohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa lytysten, kilpailukyvyn ja matkustajapalvelun
18289: joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, lisätä parantamista. Tieto joukkoliikenteen käyttömah-
18290: matkustajamääriä ja siten turvata joukkoliiken- dollisuuksista pitäisi olla matkaanlähtijällä vai-
18291: nepalvelujen säilyminen. Alueellisen ja paikalli- vattomasti saatavilla, sillä muuten joukkoliiken-
18292: sen joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämi- ne jää helposti valitsematta.
18293: seksi on kehitetty ja kehitetään edelleen seutu- ja Kilpailukykyyn vaikuttaa lisäksi matkaketju-
18294: kaupunkilippujärjestelmiä. Esimerkiksi matkus- jenjoustavuus ja toimivuus. Matkaketjujen suju-
18295: tajan kannalta edulliset ja helppokäyttöiset seu- vuutta pyritään parantamaan muun muassa mat-
18296: tuliput ovat lisänneet alueellisen joukkoliiken- kakeskushankkeessa, jossa keskeisenä osana on
18297: teen matkustajamääriä niin, että liikenteellä on myös alueellisen ja paikallisen joukkoliikenteen
18298: paremmat edellytykset toimia kannattavasti ja kehittäminen. Matkakeskusten tavoitteena on
18299: palvelutasoa on voitu parantaa. luoda edellytykset kansalaisten verkolle, liiken-
18300: Liikenneministeriö on voimakkaasti mukana nemuotojen integraatiolle ja julkisen liikenteen
18301: uusien joustavien palvelukonseptien kehittämi- kaikkien muotojen saumattomalle yhteistyölle.
18302: sessä ja kokeiluissa. Palvelu- ja kutsujoukkolii- Muita joukkoliikenteen kehittämistoimia ovat
18303: kenteen sekä eri hallintokuntien kuljetusten yh- mm. matkakorttien edelleen kehittäminen, jouk-
18304: distetyn avulla kunnat voivat tarjota asukkail- koliikenteen ympäristöasioiden kehittäminen
18305: leen nykyistä parempaa joukkoliikennepalvelua sekä esteettämyyteen ja helppokäyttöisyyteen
18306: haja-asutusalueilla ja myös taajamissa. Korvaa- liittyvät kehitysprojektit
18307: malla palveluliikenteellä erityiskuljetuksia kau- Edellä mainitun kehittämis- ja kokeilutoimin-
18308: pungit ja kunnat pystyvät saavuttamaan kustan- nan kautta liikenneministeriö pyrkii löytämään
18309: nussäästöjä. Kustannukset ovat ilman toimenpi- nykyistä taloudellisempia tapoja, joilla luodaan
18310: teitä kasvamassa väestön vanhenemisen myötä. edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen säily-
18311:
18312:
18313: 2
18314: Ministerin vastaus KK 303/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
18315:
18316:
18317: miselle ja joukkoliikenteen palvelutason paranta- ti. Näillä edellytyksillä myös joukkoliikenteen
18318: miselle koko maassa. Liikennepalvelujen säily- toimintaedellytykset paranevat. Riittävillä voi-
18319: misen ja kehittymisen kannalta on olennaista, mavaroilla pystytään joukkoliikennejärjestel-
18320: että palvelut pystytään tuottamaan laadukkaasti mästä luomaan kilpailukykyinen kokonaisuus.
18321: sekä mahdollisimman järkevästi ja taloudellises-
18322:
18323:
18324: Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1999
18325:
18326: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
18327:
18328:
18329:
18330:
18331: 3
18332: KK 303/1999 vp- Leea Hiltunen /skl Ministerns svar
18333:
18334:
18335:
18336:
18337: Tili riksdagens talman
18338:
18339: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger kommer kostnaderna att öka i takt med att be-
18340: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av folkningen åldras.
18341: statsrådet översänt följande av riksdagsman Leea Också för att utveckla kollektivtrafiken i så-
18342: Hiltunen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål väl stora som små städer behövs olika slags åt-
18343: SS 30311999 rd: gärder av allt från utvecklande av trafikmateriel
18344: tili tidsanpassningen av trafikljus, från mark-
18345: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta nadsföringen tili hållplatsernas kvalitet och från
18346: för att utveckla och bibehålla goda tra- servicekvaliteten tili en lockande prissättning.
18347: filiförbindelser i hela landet? Trafikministeriet har i samarbete med några stä-
18348: der av olika storlek startat ett treårigt projekt för
18349: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- att pröva åtgärder som är bra och som bidrar tili
18350: föra följande: att göra kollektivtrafiken lockande och för att ut-
18351: Trafikministeriet har de senaste åren startat riks- reda verkningarna av dem.
18352: omfattande program för utvecklande av kollek- Trafikministeriet har likaså en aktiv roll när
18353: tivtrafiken, vars mål är att förbättra kollektivtra- det gäller att utveckla informationssystemet
18354: fikens verksamhetsförutsättningar, öka antalet inom kollektivtrafiken. Utvecklandet av syste-
18355: passagerare och sålunda säkerställa att servicen met är en väsentlig del i förbättrandet av verk-
18356: inom kollektivtrafiken bevaras. För att göra den samhetsförutsättningarna, konkurrenskraften och
18357: regionala och lokala kollektivtrafiken mer lock- passagerarservicen inom kollektivtrafiken. Det
18358: ande har man utvecklat och utvecklar ytterligare borde finnas lättillgänglig information om möj-
18359: system med region- och stadsbiljetter. T.ex. regi- ligheterna att utnyttja kollektivtrafik att tillgå för
18360: onbiljetterna, som ur passagerarsynvinkel är för- den som beger sig på en resa, för annars låter man
18361: månliga och lätta att använda, har ökat antalet lätt bli att välja detta alternativ.
18362: passagerare inom den regionala kollektivtrafi- På konkurrenskraften inverkar dessutom hur
18363: ken så att trafiken har bättre förutsättningar att smidiga resekedjorna är och hur bra de fungerar.
18364: fungera lönsamt och servicenivån har kunnat för- Man strävar efter att förbättra resekedjornas smi-
18365: bättras. dighet bl.a. genom projektet för intermodala pas-
18366: Trafikministeriet deltar aktivt i utvecklingen sagerarterminaler, i vilket också utvecklandet av
18367: och experimenten av nya smidiga servicekon- den regionala och lokala kollektivtrafiken ingår
18368: cept. Genom servicetrafiken och den anropsstyr- som en viktig del. Målet för intermodala passa-
18369: da kollektivtrafiken samt genom kombinerandet gerarterminaler är att skapa förutsättningar för ett
18370: av transporter inom olika kommunala förvalt- trafiknät för alla, integration av olika trafikfor-
18371: ningar kan kommunerna erbjuda sina invånare en mer och ett välfungerande samarbete mellan alla
18372: kollektivtrafikservice som är bättre än den nuva- slags former av kollektivtrafik. Andra åtgärder
18373: rande i glesbygder och också i tätorter. Städerna för att utveckla kollektivtrafiken är bl.a. att vida-
18374: och kommunerna kan åstadkomma kostnadsinbe- reutveckla resekorten, främja miljöfrågor i an-
18375: sparingar genom att ersätta specialtransporterna slutning till kollektivtrafiken och att genomföra
18376: med servicetrafik. Ifall det inte vidtas åtgärder utvecklingsprojekt som syftar till att avlägsna
18377:
18378:
18379: 4
18380: Ministems svar KK 303/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
18381:
18382:
18383: hinder inom kollektivtrafiken och göra det lätta- det viktigt att man kan producera högklassiga
18384: re att använda den. tjänster så fömuftigt och ekonomiskt som möj-
18385: Trafikministeriet försöker genom ovan nämn- ligt. Dessa förutsättningar bidrar också till att
18386: da utvecklings- och experimentverksamhet hitta förbättra verksamhetsförutsättningama för kol-
18387: lönsammare sätt än de nuvarande, med vilka man lektivtrafiken. Med tillräckliga resurser kan man
18388: skapar förutsättningar för att servicen inom kol- skapa en konkurrenskraftig helhet av kollektiv-
18389: lektivtrafiken skall bevaras och för att serviceni- trafiksystemet.
18390: vån skall förbättras i hela landet. Med tanke på
18391: bevarandet och utvecklandet av trafikservicen är
18392:
18393:
18394: Helsingfors den 27 juli 1999
18395:
18396: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
18397:
18398:
18399:
18400:
18401: 5
18402: KK 304/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
18403:
18404:
18405:
18406:
18407: KIRJALLINEN KYSYMYS 304/1999 vp
18408:
18409: Turvapaikkamenettelyn nopeuttaminen
18410:
18411:
18412:
18413:
18414: Eduskunnan puhemiehelle
18415:
18416: Viime päivinä on maahamme saapunut useita sa- peasti anneta ratkaisujen muodossa selviä sig-
18417: toja, kohta tuhatkunta, romania Slovakiasta ja il- naaleja siitä, että aiheettomia turvapaikanhaki-
18418: moittautunut turvapaikanhakijoiksi. Suomen toi- joita ei maahamme haluta.
18419: menpiteet ovat suuren yleisön mielestä tuntuneet
18420: hämmentäviltä, koska maahan tulleet on otettu Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18421: vastaan ja heidät on sijoitettu pakolaisten vas- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18422: taanottokeskuksiin. Maa, josta tänne tulleet ovat tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18423: saapuneet, on mitä ilmeisimmin turvallinen kan- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18424: salaisiaan kohtaan. Täten kyse ei liene nyt tänne
18425: Slovakiasta saapuneiden osalta niinkään fyysi- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä nyt
18426: sestä turvapaikan saamisesta, vaan kyse lienee maahamme Slovakiasta saapuneiden ro-
18427: pikemminkin ns. elintasopakolaisuudesta, mikä manien turvapaikan hakemuskäsittelyn
18428: puolestaan on eri asia kuin kansainvälinen turva- nopeuttamiseksi ja asianomaisten asial-
18429: paikan hakeminen. liseksi palauttamiseksi omaan maahan-
18430: Suomelle aiheutuu nyt saapuneista sadoista ih- sa, ja
18431: misistä myös omat taloudelliset kustannuksensa
18432: ja tilanteen pitkittyessä nämä kustannukset vain mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
18433: kasvavat. Samalla nykyinen käytäntö voi antaa ta vastaisuudessa nyt tapahtuneen kal-
18434: mallia vastaisuudessa muillekin vastaaville maa- taista turvapaikan etsinnän varjolla ta-
18435: hamme tulijoille, ellei valtiovallan toimesta no- pahtuvaa joukkosaapumista ei pääsisi
18436: tapahtumaan?
18437:
18438:
18439: Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1999
18440:
18441: Lauri Oinonen /kesk
18442:
18443:
18444:
18445:
18446: Versio 2.0
18447: KK 304/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
18448:
18449:
18450:
18451:
18452: Eduskunnan puhemiehelle
18453:
18454: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa rasto hylkää turvapaikkahakemuksen ilmeisen
18455: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, perusteettomana ja päättää samalla käännyttää
18456: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen asianomaisen, päätös on kokonaisuudessaan alis-
18457: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino- tettava Uudenmaan lääninoikeudelle. Jos läänin-
18458: sen /kesk kirjallisen kysymyksen KK 304/1999 oikeus vahvistaa Ulkomaalaisviraston päätök-
18459: vp: sen, asianomainen voidaan käännyttää. Jos lää-
18460: ninoikeus sitä vastoin ei vahvista Ulkomaalaisvi-
18461: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä nyt raston päätöstä vaan palauttaa asian Ulkomaa-
18462: maahamme Slovakiasta saapuneiden ro- laisvirastoon uudelleen käsiteltäväksi, hakemus
18463: manien turvapaikan hakemuskäsittelyn käsitellään normaalimenettelyssä.
18464: nopeuttamiseksi ja asianomaisten asial- Edellä kuvatut ulkomaalaislain muutokset
18465: liseksi palauttamiseksi omaan maahan- ovat perustuneet valtioneuvoston 16.10.1997
18466: sa, ja hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliitti-
18467: seksi ohjelmaksi tekemään periaatepäätökseen,
18468: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- joka taas pohjautui parlamentaarisen toimikun-
18469: ta vastaisuudessa nyt tapahtuneen kal- nan mietintöön.
18470: taista turvapaikan etsinnän varjolla ta- Sisäasiainministeriön 5.1.1998 antaman turva-
18471: pahtuvaa joukkosaapumista ei pääsisi paikkatulkintaa koskevan ohjeen mukaan turva-
18472: tapahtumaan? paikkatulkinta toimitetaan ja turvapaikkahake-
18473: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mus ratkaistaan yleensä siinä järjestyksessä, mis-
18474: ti seuraavaa: sä asia tulee vireille. Kiireellisesti, ennen mui-
18475: den turvapaikka-asioiden käsittelyä, käsitellään
18476: Vuoden 1998 alusta voimaan tulleen ulkomaa- ohjeen mukaan kuitenkin hakemukset ja toimite-
18477: laislain 34 §:n mukaan ilmeisen perusteettoma- taan tutkinta muun muassa silloin, kun turvapai-
18478: lla pidetään turvapaikkahakemusta, jonka perus- kanhakija on saapunut Suomeen turvallisesta tur-
18479: teeksi ei ole esitetty vakavia ihmisoikeuslouk- vapaikkamaasta tai hakemus on muutoin ilmei-
18480: kauksia tai jos tarkoituksena on käyttää turva- sen perusteeton.
18481: paikkamenettelyä väärin. Lisäksi hakemus voi- Sisäasiainministeriö on kesäkuussa 1999 ke-
18482: daan katsoa ilmeisen perusteettomaksi edellisis- hottanut poliisia ja Ulkomaalaisvirastoa priori-
18483: tä poikkeavissa tilanteissa, jos turvapaikanhakija soimaan Slovakian kansalaisten turvapaikkaha-
18484: on saapunut turvallisesta maasta, jossa hän olisi kemusten käsittelyä. Ulkomaalaisviraston teke-
18485: voinut saada turvapaikan tai suojelua kuoleman- mät ensimmäiset slovakeita koskevat päätökset
18486: rangaistusta, kidutusta tai muuta epäinhimillistä ovat parhaillaan lääninoikeudessa. Lääninoikeus
18487: tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua taikka aseel- on vahvistanut Ulkomaalaisviraston päätöksen,
18488: lista selkkausta tai ympäristökatastrofia vastaan. jossa katsotaan Tsekin tasavallasta Suomeen saa-
18489: Samassa yhteydessä muutettiin ilmeisen pe- puneen slovakin turvapaikkahakemus ilmeisen
18490: rusteettoman turvapaikkahakemuksen ratkaise- perusteettomaksi.
18491: mista koskevaa menettelyä. Kun Ulkomaalaisvi-
18492:
18493:
18494: 2
18495: Ministerin vastaus KK 304/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
18496:
18497:
18498: Asianomainen voidaan poistaa Suomesta vä- maan sovellettavat oikeudelliset järjestelyt pe-
18499: littömästi sen jälkeen, kun hänen turvapaikkaha- rustuvat pakolaisten oikeusasemaa koskevaan
18500: kemukseensa on annettu lainvoimainen kieltei- yleissopimukseen ja pöytäkirjaan. Suomi on rati-
18501: nen ratkaisu, joka sisältää säännönmukaisesti fioinut mainitun Geneven pakolaissopimuksenja
18502: myös päätöksen käännyttämisestä. pöytäkirjan, jotka implisiittisesti edellyttävät so-
18503: Hallitus päätti keskeyttää Slovakian kanssa pimuspuolten vastaanottavan ja ratkaisevan
18504: solmitun viisumivapaussopimuksen soveltami- alueellaan tai rajallaan tehdyt turvapaikkahake-
18505: sen 7. 7.1999 tilapäisesti siitä lähtökohdasta, että mukset.
18506: asianomaisten turvapaikkahakemukset ovat pe- Sisäasiainministeriö seuraa turvapaikkame-
18507: rusteettomia. Viisumipakko on eräs keino pyrkiä nettelyn toimivuutta, turvapaikkamenettelyyn
18508: estämään maahantulosäännösten kiertämistä. suunnattujen resurssien riittävyyttä sekä erilaisia
18509: Yleisenä periaatteena Suomen oikeusjärjestel- turvapaikkaan ja pakolaisuuteen liittyviä ilmiöi-
18510: mässä ei kuitenkaan voi olla se, että estetään tä, kuten vastikään Slovakian romanien tulo Suo-
18511: kaikki suuriin määriin nouseva luvaton maahan- meen. Sisäasiainministeriö tulee myös arvioi-
18512: tulo, sillä Suomi on sitoutunut kantamaan oman maan, onko tarvetta ulkomaalaislain tai muiden
18513: osuutensa kansainvälisen suojelun tarpeessa ole- säännösten muuttamiseen ja lisäresurssien koh-
18514: vista ihmisistä. distamiseen turvapaikkahakemusten tutkintaan ja
18515: Voimassa olevan kansainvälisen oikeuden ratkaisemiseen.
18516: mukaan pakolaisiin ja erityisesti pakolaisase-
18517:
18518:
18519: Helsingissä 9 päivänä elokuuta 1999
18520:
18521: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
18522:
18523:
18524:
18525:
18526: 3
18527: KK 30411999 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministems svar
18528:
18529:
18530:
18531:
18532: Tili riksdagens talman
18533:
18534: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger slutar samtidigt att avvisa personen i fråga, skall
18535: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av beslutet i sin helhet underställas länsrätten i Ny-
18536: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau- lands län för avgörande. Om länsstyrelsen fast-
18537: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs- ställer Utlänningsverkets beslut kan personen i
18538: mål SS 304/1999 rd: fråga avvisas. Om länsstyrelsen däremot inte
18539: fastställer Utlänningsverkets beslut utan återför
18540: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ärendet till Utlänningsverket för en ny behand-
18541: för att påskynda behandlingen av asyl- ling, behandlas ansökan i normal ordning.
18542: ansökningar som lämnats in av zigenare De ändringar av utlänningslagen som beskrivs
18543: som anlänt tili vårt land från Slovakien ovan baserar sig på statsrådets principbeslut av
18544: och för att enligt gällande bestämmel- den 16 oktober 1997 om Finlands invandrar- och
18545: ser återsända zigenarna tili sitt eget flyktingpolitiska regeringsprogram som i sin tur
18546: land, och baserar sig på ett betänkande av en parlamenta-
18547: risk kommitte.
18548: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta Enligt inrikesministeriets anvisning om asyl-
18549: för attförebygga motsvarande tillström- undersökning av den 5 januari 1998 utförs asyl-
18550: ningar av utlänningar med det svepskä- undersökning i regel i den ordning ärendet blir
18551: let att de söker asyl? anhängigt. Detsamma gäller avgörande av asyl-
18552: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ansökan. Enligt anvisningen behandlas dock an-
18553: föra följande: sökningama och utförs undersökning i brådskan-
18554: de ordning, före behandlingen av andra asylären-
18555: Enligt 34 § utlänningslagen, som trädde i kraft i den, bland annat i sådana fall då asylsökanden
18556: början av 1998, betraktas en ansökan om asyl har kommit till Finland från ett tryggt asylland
18557: som uppenbart ogrundad om den inte motiveras eller ansökan i övrigt är uppenbart ogrundad.
18558: med allvarliga kränkningar av de mänskliga rät- lnrikesministeriet har i juni 1999 uppmanat
18559: tighetema eller om ansökan är avsedd att miss- polisen och Utlänningsverket att prioritera be-
18560: bruka asylförfarandet. Dessutom kan en ansökan handlingen av asylansökningar som lämnats in av
18561: betraktas som uppenbart ogrundad i situationer medborgare i Slovakien. De första besluten som
18562: som avviker från de ovan nämnda fallen, om utlänningsverket har fattat angående slovaker är
18563: asylsökanden har kommit från ett tryggt land där nu i länsrätten. Länsrätten har bekräftat Utlän-
18564: han kunde ha fått asyl eller skydd mot dödsstraff, ningsverkets beslut, i vilket en asylansökan,
18565: tortyr eller annan omänsklig eller fömedrande gjord av en slovak som anlänt till Finland från
18566: behandling eller en beväpnad konflikt eller mil- Tjeckiska republiken, anses uppenbart ogrundad.
18567: jökatastrof. Personen i fråga kan omedelbart avlägsnas ur
18568: 1 detta sammanhang ändrades också det förfa- Finland efter det att avslag på hans ansökan om
18569: rande som rör avgörandet av uppenbart ogrunda- asyl har vunnit laga kraft. Samtidigt med ett av-
18570: de asylansökningar. När Utlänningsverket avslår slag beslutar man i regel också om avvisning.
18571: en asylansökan som uppenbart ogrundad och be-
18572:
18573:
18574: 4
18575: Ministems svar KK 304/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
18576:
18577:
18578: Den 7 juli beslutade regeringen att tilifåliigt har ratificerat ovan nämnda Genevekonvention
18579: upphäva visumfriheten som ingåtts med Slova- om flyktingar och protokoliet tili denna. Dessa
18580: kien utgående från att asylansökningama som förutsätter implicit att de fördragsslutande par-
18581: lämnats in av dessa personer är uppenbart ogrun- terna tar emot och avgör de ansökningar om asyl
18582: dade. Visumtvång är ett sätt att försöka hindra som lämnats in vid gränsen.
18583: kringgående av inresebestämmelser. Det kan Inrikesministeriet följer med hur asylförfaran-
18584: ändå inte vara en alimän princip i Finlands rätts- det fungerar och om de resurser som anvisats tili
18585: system att ali iliegal invandring i stora mängder detta är tillräckliga. Inrikesministeriet följer ock-
18586: förhindras, eftersom Finland har förbundit sig att så med olika fenomen som hänför sig tili asyl och
18587: bära sitt ansvar när det gälier att ta hand om män- flyktingskap, sådana som slovakiska zigenares
18588: niskor som är i behov av internationelit skydd. inresa tili Finland nyligen. Inrikesministeriet
18589: De rättsliga arrangemang som tiliämpas på kommer också att utvärdera om det finns behov
18590: flyktingar och särskilt på flyktingstatus baserar att ändra utlänningslagen eller andra bestämmel-
18591: sig på konventionen angående flyktingars rättsli- ser eller att anvisa nya resurser tili undersökning
18592: ga stälining och protokoliet tili denna. Finland och avgörande av asylansökningar.
18593:
18594:
18595:
18596: Helsingfors den 9 augusti 1999
18597:
18598: Inrikesminister Kari Häkämies
18599:
18600:
18601:
18602:
18603: 5
18604: KK 305/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
18605:
18606:
18607:
18608:
18609: KIRJALLINEN KYSYMYS 305/1999 vp
18610:
18611: Petoeläinten aiheuttama vaara ihmisille ja koti-
18612: eläimille
18613:
18614:
18615:
18616:
18617: Eduskunnan puhemiehelle
18618:
18619: Menneinä vuosikymmeninä tällä vuosisadalla oli tavalla, ja siksi yhä useammin petoja, ennen
18620: turvallista liikkua luonnossa petoeläinten aiheut- muuta karhuja, havaitaan taajamien lähiympäris-
18621: taman vaaran ja uhan suhteen. Marjastajat, sie- töissä ja asuinrakennusten parissa.
18622: nestäjät, kalastajat, luonnossa liikkujat ja ulkoi- Maaseudulla kotieläinten laiduntaminen ulko-
18623: lijat saattoivat turvallisin mielin liikkua jokamie- salla on vakavasti vaarantunut. Tämä koskee
18624: henoikeuden mukaan kaikkialla maassa. Samoin kaikkea karjaa ja lisäksi mm. ravihevosia. Peto-
18625: maaseudun asukkaille ja kesäasukkaille asuin- jen aiheuttaman uhan vuoksi on ollut luovuttava
18626: ympäristö oli turvallinen. Perheet saattoivat liik- aiemmin käytetyistä syrjäisimmistä laidunalueis-
18627: kua turvallisesti luonnossa. ta. Jokamiehen luonnossa liikkumisen oikeus on
18628: Nyt päättymässä olevan vuosikymmenen aika- vakavasti vaarantunut, ja siksi kasvavat lapset ja
18629: na on paikallisilta asukkailta lupia kysymättä nuoriso myös vieraantuvat luonnosta. Metsiin
18630: siirretty petoeläimiä heidän asuinseuduilleen. Sa- petojen takia jäävät marjat ja sienet ovat suuri
18631: moin monien vapaa-ajan asuntojen tuntumiin on kansantaloudellinen vahinko.
18632: siirretty petoja. Edelleenpetojaon tullut maam-
18633: me rajojen ulkopuolelta ja nämä kannat ovat saa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18634: neet suhteellisen vapaasti kasvaa. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18635: Tällä hetkellä jää Suomen metsiin paljon mar- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18636: joja, koska monet ihmiset eivät uskalla mennä vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18637: petojen pelon vuoksi marjastamaan. Samoin per-
18638: heiden luontoharrastaminen on vähentynyt. Erä- Millä oikeuksilla on ihmisten asuin- ja
18639: maaseuduilla jokien varsilla kalastaminen on vä- vapaa-ajan ympäristöön siirretty peto-
18640: hentynyt. Metsissä yksinään työtä tekeviä työnte- eläimiä, ja
18641: kijöitä uhkaa karhun kohtaamisen vaara. Maa-
18642: seudulla aiheutuu ongelmia koulumatkoilla peto- millä tavalla hallitus vastaa ihmisten ja
18643: jen aiheuttaman pelon ja vaaran vuoksi. Aivan kotieläinten turvallisuudesta asuin- ja
18644: viime aikoina voimakkaasti kasvanut petokanta vapaa-ajan ympäristössä petojen ai-
18645: ei ilmeisestikään löydä enää ravintoa normaalilla heuttaman vaaran suhteen?
18646:
18647:
18648:
18649: Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1999
18650:
18651: Lauri Oinonen /kesk
18652:
18653:
18654: Versio 2.0
18655: KK 305/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
18656:
18657:
18658:
18659:
18660: Eduskunnan puhemiehelle
18661:
18662: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa olisi muutoin jouduttu tappamaan. Siirrot ovat
18663: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristömi-
18664: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nisteriön alaisen ympäristö- ja luonnonvarain-
18665: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino- neuvoston suositusten mukaisia ja ne on toteutet-
18666: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tu eläinten pyyntipaikan ja maastoonpäästämis-
18667: KK 305/1999 vp: paikan metsästysoikeuden haltijoiden suostu-
18668: muksella sekä toimivaltaisten viranomaisten lu-
18669: Millä oikeuksilla on ihmisten asuin- ja villa. Siirrettyjen eläinten ei ole todettu toistai-
18670: vapaa-ajan ympäristöön siirretty peto- seksi aiheuttaneen vahinkoa. Muita suurten peto-
18671: eläimiä, ja eläinten siirtoja ei mainittuna aikana ole suoritet-
18672: tu.
18673: millä tavalla hallitus vastaa ihmisten ja Suurten petoeläinten siirroista on julkisuudes-
18674: kotieläinten turvallisuudesta asuin- ja sa, lähinnä petoeläimiä muutoinkin vastustavien
18675: vapaa-ajan ympäristössä petojen ai- taholta, esitetty runsaasti virheellisiä tietoja.
18676: heuttaman vaaran suhteen? Eläimen siirtäminen toiselle alueelle sen tappa-
18677: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- misen vaihtoehtona on kuitenkin käyttökelpoi-
18678: ti seuraavaa: nenja muualla maailmassa hyvin yleinen menet-
18679: tely. Siirrettäessä eläimiä maan rajojen sisäpuo-
18680: Suuria petoeläimiä hoidetaan kansallisen metsäs- lella eläinten kokonaismäärä ei myöskään lisään-
18681: tyslainsäädännön sekä kansainvälisten sopimus- ny. Pikemminkin siirtojen avulla on mahdollista
18682: ten velvoitteiden mukaisesti yhtäläisin menetel- turvata kantojen perimän monimuotoisuuden säi-
18683: min muiden riistaeläinten kanssa. Eräänä hoito- lyminen pienilläkin kannoilla.
18684: muotona on niiden siirtäminen alueilta toisille. Suuret petoeläimet liikkuvat laajoilla alueilla
18685: Siirtojen tarkoituksena on kantojen runsauskehi- ja tulevat myös asutuksen ja ihmisten läheisyy-
18686: tyksen ohjaaminen tihentymäalueilta tai vahin- teen. Metsästäjäorganisaatiot jakavat ohjeita pe-
18687: koaroilta alueilta sopivammille alueille, vahinko- toeläinten ihmisten läheisyyteen totuttamisen es-
18688: yksilöiden poistaminen vahinkokohteista tapauk- tämiseksi sekä menettelytavoiksi petoeläimen
18689: sissa, jolloin eläinten tappaminen ei ole perustel- kohtaamistilanteen varalta. Vahinkokohteet pyri-
18690: tua sekä harvojen kantojen alueilla eläinten ge- tään suojaamaan ja asutuksen läheisyyteen pysy-
18691: neettisen perimän monipuolistaminen niiden västi asettuneet petoeläimet karkottamaan. Va-
18692: elinkykyisyyden parantamiseksi. hingot korvataan valtioneuvoston asiasta anta-
18693: Vuosina 1995-1999 on siirretty kahdeksan man päätöksen (1367 /1997) mukaisesti. Mikäli
18694: ahmaa poronhoitoalueelta poronhoitoalueen ete- muuta ratkaisua uhkaavan vahingon estämiseksi
18695: läpuolelle sellaisissa tapauksissa, joissa ko. ah- ei ole, vahinkoa aiheuttava petoeläin on mahdol-
18696: mat huomattavien porovahinkojen estämiseksi lista tappaa riistanhoitopiirin metsästysasetuk-
18697:
18698:
18699:
18700:
18701: 2
18702: Ministerin vastaus KK 305/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
18703:
18704:
18705: sen (869/1998) 28 §:n nojalla antamalla pyynti- (615/1993) 41 §:n nojalla antamilla poikkeus1u-
18706: luvalla, poliisin poliisilain (493/1995) 25 §:n tai villa.
18707: maa- ja metsätalousministeriön metsästyslain
18708:
18709:
18710: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1999
18711:
18712: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18713:
18714:
18715:
18716:
18717: 3
18718: KK 305/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministems svar
18719:
18720:
18721:
18722:
18723: Tili riksdagens talman
18724:
18725: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger och naturtillgångar, som är underställt jord- och
18726: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av skogsbruksministeriet och miljöministeriet. De
18727: statsrådet översänt följande av riksdagsman har verkställts med samtycke av innehavama av
18728: Lauri Oinonen /cent undertecknade skriftli- jakträtten på såväl det område där djuren infång-
18729: ga spörsmål SS 305/1999 rd: ats som det område där djuren släppts ut i ter-
18730: rängen samt med tillstånd av behöriga myndighe-
18731: Med viiken rätt har rovdjur jlyttats till ter. Tills vidare har det inte konstaterats att de
18732: folks boende- och fritidsmiljö, och flyttade djuren skulle ha åsarnkat skador. Flytt-
18733: ning av andra stora rovdjur har inte utförts under
18734: på vilket sätt svarar regeringen, med närnnda tid.
18735: hänsyn till den risk rovdjuren utgör, för 1 offentligheten har det framförts en hei del
18736: människornas och husdjurens säkerhet? felaktig information om flyttningar av stora rov-
18737: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- djur, närmast av kretsar som även i övrigt är mot-
18738: föra följande: ståndare tili rovdjur. Att flytta djur tili ett annat
18739: område i stället för att döda dem är dock ett an-
18740: De stora rovdjuren sköts i överensstämmelse med vändbart altemativ och ett mycket vanligt förfa-
18741: den nationella jaktlagstiftningen samt i enlighet rande på andra håll i världen. Vid flyttning av
18742: med de skyldigheter internationella konventio- djur inom landets gränser ökar inte heller det to-
18743: ner ålägger. Skötseln sker enligt samma metoder tala antalet djur. Snarare är det möjligt att med
18744: som för övrigt vilt. En form av skötsel är att flyt- hjälp av flyttningama trygga bevarandet av
18745: ta viltet från ett område till ett annat. Syftet med mångfalden i stammamas arvsmassa även inom
18746: flyttningen är att styra stammarnas ökning från ramen för små stammar.
18747: områden med täta stammar och ornråden som är De stora rovdjuren rör sig inom vidsträckta
18748: känsliga för skador till lämpligare regioner, att områden och tangerar härvid också närheten av
18749: avlägsna skadeindivider från skadeobjekten i så- bosättning och människor. Jägarorganisationer-
18750: dana fall där dödande av djuren inte är motiverat na distribuerar anvisningar för hur man för-
18751: samt att berika djurens genetiska arv inom områ- hindrar att rovdjuren vänjer sig vid närheten av
18752: den med glesa stammar för att därigenom öka människor och för hur man skall bete sig vid
18753: djurens livskraft. möte med rovdjur. Målet är att skydda skade-
18754: Under åren 1995-1999 har åtta järvar flyttats objekten och fördriva rovdjur som permanent
18755: från renskötselområdet tili söder om detta beläg- vistas i närheten av bosättning. Skador ersätts en-
18756: na områden i fall där man för att förebygga om- ligt av statsrådet utfårdat beslut (1367/1997). Så-
18757: fattande skadegörelse bland renarna annars hade vida annan lösning inte finns för att avvärja ho-
18758: varit tvungen att avliva järvarna ifråga. Flytt- tande fara kan rovdjuret dödas med stöd av jakt-
18759: ningama har skett i överensstämmelse med re- licens som beviljats av jaktvårdsdistrikt enligt
18760: kommendationer som givits av rådet för miljö- 28 § i jaktförordningen (869/1998) eller med
18761:
18762:
18763:
18764:
18765: 4
18766: Ministems svar KK 305/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
18767:
18768:
18769: stöd av undantagstillstånd som beviljats av poli- jord- och skogsbruksministeriet enligt 41 §
18770: sen enligt 25 § i polislagen (493/1995) eller av jaktlagen (615/1993).
18771:
18772:
18773: Helsingfors den 29 juli 1999
18774:
18775: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18776:
18777:
18778:
18779:
18780: 5
18781: KK 306/1999 vp -Lauri Oinonen /kesk
18782:
18783:
18784:
18785:
18786: KIRJALLINEN KYSYMYS 306/1999 vp
18787:
18788: Velan vanhentuminen
18789:
18790:
18791:
18792:
18793: Eduskunnan puhemiehelle
18794:
18795: Menneen 1980-90-luvun taitteen nousukauden jopa kuolinpesän osakkaat joutua vastuuseen
18796: seurauksena useat sadattuhannet yksityishenki- edesmenneen henkilön veloista, mikäli eivät osaa
18797: löt joutuivat taloudellisiin ongelmiin ja maksu- käyttää asiantuntijaa.
18798: vaikeuksiin. Yksityishenkilöt hankkivat kulutus- Kun ajatellaan kymmeniätuhansia yrittäjiä,
18799: luottoja ja toisaalta monet yksityishenkilöt meni- jotka 1980-90-luvun aikana konkurssin myötä
18800: vät omavelkaiseen takaukseen sukulaisten ja ys- menettivät yrityksensä, elinkeinotoimintansa ja
18801: tävien yksityisluottojen sekä omien ja ystäviensä omaisuutensa jääden suuriin velkoihin ja kun
18802: yritysluottojen puolesta. Suomen Asiakastieto monilta näiltä entisiltä yrittäjiltä on evätty mah-
18803: Oy:ltä saadun tiedon mukaan noin 340 000 yksi- dollisuus päästä yksityishenkilön velkajärjeste-
18804: tyishenkilöllä on rekisteröityjä maksuhäiriöitä. lyyn, eivät nämä henkilöt tai yritystoimintaa
18805: Suomessa yksityisoikeudellisia velkoja koske- taanneet yksityishenkilöt ole tasapuolisessa ase-
18806: va vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Van- massa tulevaisuutensa suhteen muiden kansalais-
18807: hentuminen voidaan kuitenkin katkaista ennen ten kanssa.
18808: 10 vuoden yleistä vanhentumisaikaa, jolla aika- Kun velkaongelmat nykyisessä taloudellises-
18809: jaksolla kaikki velat vanhentuisivat 10 vuoden sa nousujohteisessa aikakaudessa edelleen ovat
18810: kuluttua. Velkojan perintätoimen seurauksena monille merkittävä ja päivittäinen ongelma, on
18811: voidaan vanhentuminen siis katkaista ja uudistaa perusteltua kysyä, miksi Suomessa monen muun
18812: säännöllisesti. Verovelat poikkeavat näistä, kos- Euroopan maan käytännöstä poiketen voidaan
18813: ka ne vanhentuvat pääsääntöisesti viidessä vuo- henkilö jättää "velkavankeuteen" loppuelämäk-
18814: dessa. seen. Saadun selvityksen mukaan monissa Eu-
18815: Yksityishenkilön velkajärjestelyyn pääsemi- roopan maissa velka vanhenee aina kymmenessä
18816: sen kriteerit ovat varsin korkeat ja on suuri jouk- vuodessa tai muussa määräajassa, eikä vanhentu-
18817: ko yksityishenkilöitä, jotka eivät ole päässeet yk- mista voida katkaista tai velkaa uudistaa enää
18818: sityishenkilön velkajärjestelyyn syystä tai toises- määräajan päättymisen jälkeen.
18819: ta. Näiden henkilöiden osalta velka ei periaat-
18820: teessa vanhene koskaan, mikäli velkoja säännöl- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18821: lisesti uudistaa velan kymmenen vuoden aikana. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18822: Kyse on siis eräänlaisesta elinikäisestä velkavan- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18823: keudesta. Yksityishenkilön kuoltuakin voivat vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18824:
18825:
18826:
18827:
18828: Versio 2.0
18829: KK 306/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
18830:
18831:
18832:
18833: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä taa- lat vanhentuisivat kymmenessä vuodes-
18834: takseen kaikille kansalaisille tasapuoli- sa monien muiden Euroopan maiden ta-
18835: sen mahdollisuuden päästä yksityishen- paan ilman, että niiden vanhentumista
18836: kilön velkajärjestelyyn sekä taatakseen voidaan katkaista ja velkaa sillä tavoin
18837: sen, että kaikki yksityisoikeudelliset ve- uudistaa?
18838:
18839:
18840: Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1999
18841:
18842: Lauri Oinonen /kesk
18843:
18844:
18845:
18846:
18847: 2
18848: Ministerin vastaus KK 306/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
18849:
18850:
18851:
18852:
18853: Eduskunnan puhemiehelle
18854:
18855: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tamisessa harkintavalta. Tuomioistuinkäytännös-
18856: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, sä erityisiä vastasyitä arvioitaessa on kiinnitetty
18857: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen huomiota kohtuusnäkökohtien ohella muun
18858: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri muassa siihen, missä määrin velallinen on mak-
18859: Oinosen /kesk kirjallisen kysymyksen sanut velkojaan ja pyrkinyt korjaamaan taloudel-
18860: KK 306/1999 vp: lista tilannettaan.
18861: Velkajärjestelyn esteitä koskevilla säännöksil-
18862: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä taa- lä on haluttu vaikuttaa siihen, että velkajärjeste-
18863: takseen kaikille kansalaisille tasapuoli- lyn mahdollisuus ei heikennä yleistä yhteiskun-
18864: sen mahdollisuuden päästä yksityishen- ta- ja maksumoraalia. Samasta syystä velkajär-
18865: kilön velkajärjestelyyn sekä taatakseen jestelylain esteperusteiden poistamista tai lieven-
18866: sen, että kaikki yksityisoikeudelliset ve- tämistä ei pidetä edelleenkään mahdollisena.
18867: lat vanhentuisivat kymmenessä vuodes- Oikeusministeriössä vireillä olevan ulosotto-
18868: sa monien muiden Euroopan maiden ta- lain kokonaisuudistuksen yhteydessä selvitetään
18869: paan ilman, että niiden vanhentumista mahdollisuutta määrätä ulosotolle enimmäiskes-
18870: voidaan katkaista ja velkaa sillä tavoin to siten, että tuomiolle tai muulle ulosottoperus-
18871: uudistaa? teelle säädettäisiin voimassaoloaika. Tarkoituk-
18872: sena on poistaa tai vähentää niitä haittoja, joita
18873: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ulosoton pitkäkestoisuus aiheuttaa. Valmistelu
18874: ti seuraavaa: perustuu Ulosotto 2000 -toimikunnan mietin-
18875: Velkajärjestely koskee vain laissa säädetyt edel- töön, jossa asiaan kiinnitettiin huomiota. Myös
18876: lytykset täyttäviä velallisia. Velkajärjestely voi- pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjel-
18877: daan lain mukaan evätä, jos velkajärjestelylle on massa on lausuma, jonka mukaan ulosoton pitkä-
18878: este. Käytännössä yleisimmin sovellettu velka- kestoisuuden haittoja vähennetään kaventamalla
18879: järjestelyn este on ilmeisen kevytmielinen vel- senja yksityishenkilöiden velkajärjestelyn eroja.
18880: kaantuminen. Esteestä huolimatta velkajärjeste- Kysymyksessä on suhteellisen laaja ja huolel-
18881: ly voidaan kuitenkin myöntää, jos siihen on eri- lista valmistelua edellyttävä hanke, jonka voi-
18882: tyisiä vastasyitä. Esteperusteet eivät siis ole eh- daan odottaa valmistuvan ehdotukseksi vuoden
18883: dottomia, vaan tuomioistuimella on niiden sovel- 2000 aikana.
18884:
18885:
18886:
18887: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1999
18888:
18889: Oikeusministeri Johannes Koskinen
18890:
18891:
18892:
18893:
18894: 3
18895: KK 306/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministems svar
18896:
18897:
18898:
18899:
18900: Tili riksdagens talman
18901:
18902: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger vid skälighetssynpunkter också fåsts vid i viiken
18903: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av mån gäldenären har betalat sina skulder och för-
18904: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Lau- sökt rätta till sin ekonomiska situation.
18905: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs- Genom bestämmelsema om hinder för skuld-
18906: mål SS 306/1999 rd: sanering har man velat se tili att möjligheten tili
18907: skuldsanering inte försvagar den allmänna sam-
18908: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta hälls- och betalningsmora1en. Av samma orsak
18909: för att säkerställa att alla medborgare anses det inte heller ännu möjligt att slopa eller
18910: får lika möjligheter tili skuldsanering lindra hindersgrundema i skuldsaneringslagen.
18911: för privatpersoner samt för att garante- 1 samband med den totalreform av utsök-
18912: ra att alla privaträttsliga skulder pre- ningslagen som pågår vid justitieministeriet ut-
18913: skriberas efter tio år på samma sätt som reds möjligheten att fastslå en maximilängd för
18914: i många andra europeiska Iänder utan utsökningen så att det föreskrivs om en giltig-
18915: att preskriptionen av dem kan avbrytas hetstid för domar och andra utsökningsgrunder.
18916: och skulden på detta sätt förnyas? A vsikten är att slopa eller minska olägenhetema
18917: till följd av att utsökningen drar ut på tiden. Be-
18918: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- redningen grundar sig på betänkandet av kom-
18919: föra följande: missionen Utsökning 2000, i vilket uppmärksam-
18920: Skuldsaneringen gäller endast gäldenärer som het fåstes vid saken. Också i programmet för
18921: uppfyller vilikoren i 1agstiftningen. Skuldsane- statsminister Paavo Lipponens II regering finns
18922: ring kan enligt lagen förvägras en person om det ett uttalande enligt vilket olägenhetema i sam-
18923: finns hinder för skuldsanering. 1 praktiken har band med utsökning som pågår under lång tid re-
18924: uppenbart lättsinnig skuldsättning varit det vanli- duceras genom att skillnadema mellan utsök-
18925: gaste hindret för skuldsanering. Skuldsanering ningen och privatpersoners skuldsanering mins-
18926: kan dock beviljas trots att ett hinder föreligger, kas.
18927: om det finns särskilda motskäl härför. Hinders- Det är fråga om ett relativt omfattande projekt
18928: grundema är således inte ovilikorliga, utan dom- som förutsätter noggrann beredning, och det kan
18929: stolen har prövningsrätt vid tillämpningen av väntas bli klart i form av ett förslag under år
18930: dem. 1 domsto1spraxis har, vid bedömningen av 2000.
18931: de särskilda motskälen, uppmärksamhet förutom
18932:
18933:
18934:
18935: Helsingfors den 2 augusti 1999
18936:
18937: Justitieminister Johannes Koskinen
18938:
18939:
18940:
18941:
18942: 4
18943: KK 307/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
18944:
18945:
18946:
18947:
18948: KIRJALLINEN KYSYMYS 307/1999 vp
18949:
18950: Vapo Oy:n turvetuotantohankkeen ympäristö-
18951: vaikutukset Haukivuoren ja Virtasalmen kun-
18952: nissa
18953:
18954:
18955:
18956:
18957: Eduskunnan puhemiehelle
18958:
18959: Vapo Oy on käynnistämässä Turvesuon-Iso- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18960: suon turvetuotantoaluetta Haukivuoren ja Virta- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18961: salmen kunnissa. Hankkeen ympäristövaikutuk- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18962: siin on laajasti kiinnitetty huomiota. Turpeennos- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18963: ton jätevedet on suunniteltu jobdettavaksi yhtenä
18964: maamme merkittävimmistä kraaterijärvistä tun- Mikä on hallituksen kanta Vapa Oy:n
18965: nettuun Iso-Naakkimaan. Turvesuon-Isosuon turvetuotanto-
18966: Samalla uuden turvetuotantoalueen avaami- alueen ympäristövaikutuksiin, ja
18967: sen tarpeellisuus on asetettu kyseenalaiseksi.
18968: Alueen luonnonarvojen puolustamiseksi pe- mitä hallitus aikoo osaltaan tehdä es-
18969: rustettu Naakkima-toimikunta jätti 1 päivänä ke- tääkseen Iso-Naakkimaan kohdistuvan
18970: säkuuta 1998 ympäristöministeri Pekka Haavis- ympäristöuhan?
18971: tolle Vapo Oy:n hanketta koskevan kirjelmän.
18972: Kirjelmäänsä toimikunta ei ole saanut vastausta.
18973:
18974:
18975: Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1999
18976:
18977: Pentti Tiusanen /vas
18978:
18979:
18980:
18981:
18982: Versio 2.0
18983: KK 307/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas Ministerin vastaus
18984:
18985:
18986:
18987:
18988: Eduskunnan puhemiehelle
18989:
18990: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1998. Lähes kaikissa kannanotoissa on vastustet-
18991: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tu kuivatusvesien johtamista Iso-Naakkimaan ja
18992: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen esitetty muita vaihtoehtoja vesien johtamiselle
18993: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- sekä vaadittu vesien tehokasta puhdistamista.
18994: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Lausunnoissa on kuvattu seikkaperäisesti myös
18995: KK 307/1999 vp: Turvesuon ja Isosuon luonnonarvoja. Ym-
18996: päristöministeriö pitää tärkeänä, että tehdyt ym-
18997: Mikä on hallituksen kanta Vapa Oy:n päristöselvitykset otetaan huomioon hankkeen
18998: Turvesuon-Isosuon turvetuotanto- myöhemmissä käsittelyvaiheissa.
18999: alueen ympäristövaikutuksiin, ja Ympäristöministerin (18.1.1999) vastaukses-
19000: sa Iso-Naakkima-toimikunnan 1.6.1998 luovut-
19001: mitä hallitus aikoo osaltaan tehdä es- tamaan vetoomukseen on kerrottu asian käsitte-
19002: tääkseen Iso-Naakkimaan kohdistuvan lyn vaiheet. Vastaus on edelleen ajankohtainen.
19003: ympäristöuhan? Vapo Oy on laatimassa ympäristövaikutusten ar-
19004: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- viointiselostusta hankkeesta. Arviointiselostuk-
19005: ti seuraavaa: sessa on esitettävä hankkeen vaihtoehtoiset to-
19006: teutustavat ja arviot niiden vaikutuksista vesis-
19007: Iso-Naakkimajärvi on vajaat 3 kilometriä leveä ja töön, muuhun luontoon ja asutukselle. Selostuk-
19008: 5 kilometriä pitkä vähäravinteinen järvi, jonka sessa tulee olla myös ehdotus toimista, joilla vä-
19009: veden laatu on hyvä. Iso-Naakkiman rannoilla on hennetään haitallisia ympäristövaikutuksia. Ar-
19010: loma-asutusta ja myös maataloutta. Iso-Naakki- viointiselostuksen valmistuttua arviointimenette-
19011: ma on yksi Suomen harvoista meteoriitin tör- lyn yhteysviranomaisena toimiva Etelä-Savon
19012: mäyksen aiheuttamista kraatterijärvistä. Vapo ympäristökeskus pitää arviointiselostuksen julki-
19013: Oy:n suunnittelema turvetuotantoalue olisi Iso- sesti nähtävillä, pyytää asiasta tarvittavat lausun-
19014: Naakkiman eteläpuolella ojittamattomalla suo- not sekä antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta
19015: alueella. Alueella on harvinaisia ja uhanalaisia ja sen riittävyydestä.
19016: kasvi- ja lintulajeja ja suotyyppejä. Mikäli Vapo Oy tekee hakemuksen vesioikeu-
19017: Vapo Oy on toimittanut huhtikuussa 1998 kir- delle turvetuotannon aloittamisesta, sen on toi-
19018: jeen Etelä-Savon ympäristökeskukselle, jossa se mitettava ympäristökeskuksen lausunto arvioin-
19019: pyytää ympäristövaikutusten arviointimenette- tiselostuksesta tiedoksi myös vesioikeudelle. Ve-
19020: lyn aloittamista suunnitellun 262 hehtaarin Tur- sioikeus tekee aikanaan itsenäisesti ratkaisunsa
19021: vesuon-Isosuon turvetuotantoalueen ympäris- asiassa vesilain perusteella.
19022: tövaikutuksista. Arviointimenettely on edennyt Ympäristöhallinnon osalta Etelä-Savon ympä-
19023: siten, että ympäristövaikutusten arviointiohjel- ristökeskus on toimivaltainen viranomainen sekä
19024: ma oli julkisesti nähtävillä touko-kesäkuussa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn että
19025: 1998. Etelä-Savon ympäristökeskus teki yhteen- vesioikeuskäsittelyn aikana. Kunnan ympäristö-
19026: vedon annetuista kannanotoista ja antoi oman viranomaisella ja kaikilla asianosaisilla on puhe-
19027: lausuntonsa arviointiohjelmasta heinäkuussa valta molempien käsittelyjen aikana. Ministeriö
19028:
19029:
19030: 2
19031: Ministerin vastaus KK 307/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
19032:
19033:
19034: ei voi puuttua yksittäiseen hankkeeseen ympäris- turvetuotannon aiheuttaman ravinnekuormituk-
19035: tövaikutusten arviointimenettelyn tai vesioikeus- sen vähentämistä 30 %ja tuotantoalueiden kui-
19036: käsittelyn aikana. vatusvesien, kiintoaineen ja liuenneen humuk-
19037: Ympäristöministeriö toteaa, että uusia turve- sen määrän vähentämistä. Ministeriössä valmis-
19038: tuotantoalueita koskevassa vesioikeuksien lupa- teilla olevassa vesiensuojelun toimenpideohjel-
19039: käytännössä on viime aikoina ollut aiempaa pi- massa yksilöidään tarkemmin toimia, joilla ta-
19040: dättyväisempi linja. Valtioneuvoston päätös ve- voitteet saavutetaan.
19041: siensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 edellyttää
19042:
19043:
19044: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1999
19045:
19046: Ympäristöministeri Satu Hassi
19047:
19048:
19049:
19050:
19051: 3
19052: KK 307/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas Ministems svar
19053:
19054:
19055:
19056:
19057: Tili riksdagens talman
19058:
19059: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger grammet iju1i 1998. 1 så gott somalla ställnings-
19060: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av taganden har man satt sig emot att torrläggnings-
19061: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman vattnet skulie 1edas tili Iso-Naakkima och före-
19062: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga s1agit andra altemativ för av1edningen av vattnet
19063: spörsmå1 SS 307/1999 rd: samt krävt effektiv rening av vattnet. 1 utlåtande-
19064: na beskrivs även Turvesuos och Isosuos natur-
19065: Viiken är regeringens ståndpunkt till värden noggrant. Mi1jöministeriet anser det vik-
19066: miljökonsekvenserna av Vapa Oy:s tor- tigt att de mi1jöutredningar som gjorts tas i
19067: vproduktion på området Turvesuo-Iso- beaktande när projektet behand1as senare.
19068: suo, och 1 mi1jöministems svar (18.l.l999) på Iso-
19069: Naakkima-kommittens vädjan som överläts
19070: vilka åtgärder ämnar regeringen för sin 1.6.1998 beskrivs de o1ika fasema i behand1ing-
19071: del vidta för att undvika miljöhotet mot en av ärendet. Svaret är fortfarande aktuelit.
19072: Iso-Naakkima? Vapo Oy gör som bäst upp en konsekvensbe-
19073: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- skrivning av projektet. 1 konsekvensbeskriv-
19074: föra fö1jande: ningen skali altemativa sätt att genomföra pro-
19075: jektet och uppskattningama av deras inverk-
19076: Sjön Iso-Naakkima är en knappt 3 km bred och 5 ningar på vattendragen, den övriga naturen och
19077: km 1ång näringsfattig sjö vars vattenkva1itet är bebygge1sen framföras. Beskrivningen skall även
19078: god. På Iso-Naakkimas stränder finns fritidsbe- innehålla förs1ag tili åtgärder med hjä1p av vilka
19079: bygge1se och även jordbruk. Iso-Naakkima är en de skad1iga mi1jökonsekvensema kan minskas.
19080: av Fin1ands få kratersjöar som bi1dats tili fö1jd av När konsekvensbeskrivningen fårdigstälits kom-
19081: ett meteoritneds1ag. Det torvproduktionsområde mer Södra Savo1ax mi1jöcentral, som är kontakt-
19082: som Vapo Oy p1anerar skulle finnas söder om myndighet för bedömningsförfarandet, att sätta
19083: lso-Naakkima på ett odikat myrområde. På områ- upp konsekvensbeskrivningen tili allmänt på-
19084: det finns sällsynta och utrotningshotade växt- seende, begära nödvändiga utlåtanden i ärendet
19085: och fåge1arter och myrtyper. och ge ett utlåtande gäliande konsekvensbeskriv-
19086: Vapo Oy har i apri11998 tillstälit Södra Savo- ningen och dess tiliräcklighet.
19087: 1ax mi1jöcentra1 ett brev, där bo1aget ber att ett Ifali Vapo Oy ansöker om tilistånd av vatten-
19088: förfarande för bedömning av mi1jökonsekvenser- domstolen för inledande av torvproduktionen
19089: na skali in1edas på det p1anerade torvproduk- skall bolaget sända mi1jöcentra1ens utlåtande om
19090: tionsområdet i Turvesuo-Isosuo, som omfattar konsekvensbeskrivningen även tili vatten-
19091: 262 ha. Bedömningsförfarandet har framskridit domstolen. 1 sinom tid fattar vattendomstolen
19092: så att programmet för bedömning av mi1jökon- självständigt sitt beslut i ärendet med stöd av vat-
19093: sekvensema fanns tili påseende för allmänheten i tenlagen.
19094: maj-juni 1998. Södra Savo1ax mi1jöcentra1 För miljöförvaltningens del är Södra Savolax
19095: gjorde ett sammandrag av stäliningstagandena miljöcentral behörig myndighet både under be-
19096: och gav sitt eget utlåtande om bedömningspro- dömningsförfarandet gällande miljökonsekven-
19097:
19098:
19099: 4
19100: Ministerns svar KK 307/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
19101:
19102:
19103: serna och under behandlingen i vattendomstolen. fråga om nya torvproduktionsområden. Statsrå-
19104: Kommunens miljömyndighet och alla parter har dets beslut om målen för vattenskyddet till år
19105: talerätt under båda behandlingarna. Ministeriet 2005 förutsätter att den näringsbelastning som
19106: kan inte befatta sig med ett enskilt projekt under torvproduktionen orsakar minskas med 30 % och
19107: förfarandet för bedömning av miljökonsekven- produktionsområdenas mängder torrläggnings-
19108: serna eller behandlingen i vattendomstolen. vatten, fasta ämnen och upplöst humus minskas. 1
19109: Miljöministeriet konstaterar att vattendomsto- ministeriet bereds ett åtgärdsprogram för skydd
19110: larna under den senaste tiden har tillämpat en av vattendragen i vilket de åtgärder med hjälp av
19111: mera återhållsam tillståndspraxis än tidigare i vilka målen nås anges mera detaljerat.
19112:
19113:
19114:
19115: Helsingfors den 2 augusti 1999
19116:
19117: Miljöminister Satu Hassi
19118:
19119:
19120:
19121:
19122: 5
19123: KK 308/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
19124:
19125:
19126:
19127:
19128: KIRJALLINEN KYSYMYS 308/1999 vp
19129:
19130: Sairaanhoidon tila maassamme
19131:
19132:
19133:
19134:
19135: Eduskunnan puhemiehelle
19136:
19137: Maassamme on viime aikoina mm. valtionosuuk- Ongelman perimmäinen syy on se, että riittä-
19138: sia leikkaamaila ja ns. kerskainvestointeihin ryh- mättömien valtionosuuksien vuoksi varoja ei rii-
19139: tymällä vähennetty kuntien ja kuntayhtymien tä tarpeeksi inhimillisen hoidon takaamiseen po-
19140: mahdollisuuksia inhimilliseen sairaanhoitoon tai tilaille. Seurauksena on ollut mm. hoitohenkilö-
19141: yhä useammissa tapauksissa peräti tehty tällai- kuntaan kuuluvien irtisanominen tai lomauttami-
19142: nen hoito mahdottomaksi. nen, jolloin jäljelle jääneiden työtaakka on kas-
19143: Esimerkkejä inhimillisen sairaanhoidon vai- vanut kohtuuttoman suureksi. Hoitajien ja lääkä-
19144: keutumisesta tai jopa häviämisestä on runsaasti. rien virheet, laiminlyönnit ja toisinaan epäasial-
19145: Hoitajien ja lääkärien äärimmäisestä väsymyk- linen käyttäytyminen potilaita kohtaan johtuvat
19146: sestä ja työssä uupumisesta aiheutuu mm. seuraa- lähes aina heidän äärimmäisestä väsymykses-
19147: via epäkohtia: tään ja työssä uupumisestaan. Hoitajat ovat
19148: Joissakin sairaaloissa jätetään aamuisin van- yleensä hyvin perillä tässä kyselyssä mainituista
19149: huutensa tai muiden syiden vuoksi liikuntakyvyt- epäkohdista, mutta he uskaltavat aniharvoin pu-
19150: tömien potilaiden vaipat vaihtamatta mm. vedo- hua niistä sairaalan ulkopuolisille henkilöille,
19151: ten siihen, että niihin vielä mahtuu ulostetta. Ää- sillä liian avomielinen ja salailematon hoitaja ir-
19152: rimmäisen ahtauden vuoksi miehiä ja naisia pide- tisanotaan helposti. Pelko estää siis hoitajia ker-
19153: tään samoissa potilashuoneissa. Hoitohenkilö- tomasta totuutta sairaanhoidon nykyisestä tilasta.
19154: kunnan uupumuksen vuoksi potilaalle riittävän Tilanne on katastrofaalinen ja pahenee jatku-
19155: ajoissa annettava kuntoutus laiminlyödään, mikä vasti. Tästä syystä sen korjaamiseen on ryhdyttä-
19156: saattaa johtaa potilaan raajan amputointiin. Jos- vä heti.
19157: sakin sairaalassa väsynyt lääkäri voi selostaa pa-
19158: rantumattomasti sairaan potilaan omaisille, mi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19159: ten tämän kuolemaa voidaan jouduttaa. Ylivoi- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19160: maisen työtaakan rasittamat hoitajat voivat pel- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19161: kän väsymyksensä vaikutuksesta kohdella poti- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19162: laita töykeästi ja ylimielisesti.
19163: Kysymys ei ole siitä, että lääkärit ja hoitajat Onko asianomainen valtioneuvoston jä-
19164: olisivat nykyisin sen huonompia kuin aikaisem- sen tietoinen sairaanhoidon tilasta
19165: minkaan. Lääketieteen ja hoitotieteen taso on maassamme ja tämän surkean tilan to-
19166: päinvastoin erittäin korkea, ja asianomaisen kou- dellisista syistä, ja jos on,
19167: lutuksen saaneen hoitohenkilökunnan tiedot ja
19168: taidot ovat yleensä erinomaiset.
19169:
19170:
19171:
19172:
19173: Versio 2.0
19174: KK 308/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
19175:
19176:
19177: mihin toimenpiteisiin hän välittömästi kaamiseksi kaikille sen tarpeessa olevil-
19178: ryhtyy inhimillisen sairaanhoidon ta- le kansalaisille?
19179:
19180:
19181: Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1999
19182:
19183: Lauri Oinonen /kesk
19184:
19185:
19186:
19187:
19188: 2
19189: Ministerin vastaus KK 308/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
19190:
19191:
19192:
19193:
19194: Eduskunnan puhemiehelle
19195:
19196: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa voiunista osoitti, että kuormituksen lisääntymi-
19197: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, sestä ovat kärsineet varsinkin ikääntyvät työnte-
19198: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kijät, jotka ovat joutuneet yhä useammin pitkille
19199: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino- sairauslomille.
19200: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Yleisesti henkilökunta on pystynyt kiitettäväl-
19201: KK 30811999 vp: lä tavalla ylläpitämään ammattieettistä tasoaan
19202: suhteessa asiakkaisiin. Tämä näkyy muun muas-
19203: Onko asianomainen valtioneuvoston jä- sa asiakkaiden tyytyväisyysmittauksissa.
19204: sen tietoinen sairaanhoidon tilasta Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto ra-
19205: maassamme ja tämän surkean tilan to- hoitetaan pääosin kuntien ja valtion verojen avul-
19206: dellisista syistä, ja jos on, la. Asiakasmaksujen osuus rahoituksesta on noin
19207: 10 prosenttia. Kunnallisen sosiaali- ja terveyden-
19208: mihin toimenpiteisiin hän välittömästi huollon valtionosuuden laskennan perusteena
19209: ryhtyy sairaanhoidon takaamiseksi kai- olevat kustannukset olivat vuonna 1998 noin
19210: kille sen tarpeessa oleville kansalaisil- 55,2 miljardia markkaa. Valtionosuusprosentti
19211: le? oli 24,2. Vuonna 1998 valtionosuutta sosiaali- ja
19212: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- terveydenhuollon käyttökustannuksiin tasauseri-
19213: vasti seuraavaa: neen maksettiin 12,9 miljardia markkaa. Käyttö-
19214: kustannusten valtionosuuksia on vuosina 1996-
19215: Sairaanhoidon järjestäminen on kuntien vastuul- 1998 vähennetty kaikkiaan 6,1 miljardilla mar-
19216: la. Hoidon järjestämisestä säädetään kansanter- kalla, josta kunnallistalouden kannalta varsinais-
19217: veyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja mielen- ta leikkausta ja hintakorjausten tekemättä jättä-
19218: terveyslaissa. Kunnallinen erikoissairaanhoito mistä oli 4,9 miljardia markkaa. Vuosina 1996-
19219: toteutetaan pääasiassa sairaanhoitopiirien toi- 1998 kuntien verotulojen kasvu oli noin 7 miljar-
19220: mesta. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista an- dia markkaa. Uusia sosiaali- ja terveydenhuollon
19221: taa potilaalle oikeuden hyvään terveyden- ja sai- käyttökustannusten valtionosuuksien leikkauk-
19222: raanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. sia ei ole esitetty vuodelle 1999.
19223: Hallitus on tietoinen siitä, että joissakin kun- Työministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö
19224: nissa ja joillakin alueilla on puutteita sairaanhoi- kokeilivat vuosina 1996-1998 erilaisia työ-
19225: topalvelujen järjestämisessä. Puutteita on erityi- aikamalleja 19 kunnassa. Kokeilukunnille myön-
19226: sesti päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä nettiin työllistämistukea työttömien työntekijöi-
19227: vanhustenhuollon osalta. Taustalla on riittämät- den palkkaamiseksi. Samalla sovittiin vakinais-
19228: tömien resurssien osoittaminen kyseisille toimin- ten työntekijöiden työajan lyhentämisestä. Ter-
19229: noille, palveluorganisaatioiden rakenteissa ja toi- veydenhuollon ammattihenkilöistä mm. perus- ja
19230: mintatavoissa esiintyvät puutteet sekä lääkäripu- lähihoitajat, hammashoitajat ja terveydenhoita-
19231: la. Tämän seurauksena esiintyy ongelmia palve- jat olivat mukana kokeilussa. Työaikakokeilun
19232: lujen saatavuudessa ja henkilökunta ylikuormit- tulokset olivat pääasiassa myönteisiä. Kokeilulla
19233: tuu. Tuore tutkimus sairaalahenkilöstön hyvin- oli työllistävä vaikutus ja mukana olleen vakitui-
19234:
19235: 18 200656
19236: 3
19237: KK 308/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
19238:
19239:
19240: sen henkilöstön työuupumus väheni sekä työmo- liutajärjestelmän käyttöön ottaminen kaikissa
19241: tivaatio ja -tyytyväisyys lisääntyivät. Kokemus- terveydenhuollon toimintayksiköissä. Toimenpi-
19242: ten hyödyntämiseksi ja uusien ratkaisujen löytä- teiden toteuttaminen perustuu alueellisen ja pai-
19243: miseksi työministeriö on asettanut työryhmän, kallisen tason toimijoiden laatimiin kehittämis-
19244: johon kuuluvat myös sosiaali- ja terveysministe- ohjelmiin, jotka kattavat viiden yliopistosairaa-
19245: riön, Suomen Kuntaliiton ja työmarkkinajärjes- lan erityisvastuualueet. Hankkeen tulokset ar-
19246: töjen edustajat. Työryhmä tekee heinäkuun 1999 vioidaan ja tarvittavat jatkotoimenpide-ehdotuk-
19247: loppuun mennessä ehdotukset työaikapoliittisis- set tehdään vuonna 2002.
19248: ta kehittämistoimenpiteistä. Kehittämisen paino- Terveyspalveluiden laadunvarmistustaja -hal-
19249: pistettä on siirrettävä uusien työtapoihin, työ- lintaa ohjataan sosiaali- ja terveysministeriön,
19250: aikajärjestelyihin ja muihin työn joustoon liitty- Stakesin sekä Suomen Kuntaliiton yhteistyössä
19251: viin ratkaisuihin, joilla olisi vaikutusta työssä laatimien sosiaali- ja terveydenhuollon valtakun-
19252: jaksamiseen, perheen ja työn yhteensovittamisen nallisten laatusuositusten avulla. Uudistetut suo-
19253: helpottamiseen, työuupumukseen liittyvien ter- situkset on vastikään lähetetty maamme kaikkiin
19254: veysriskien vähentämiseen ja palvelujen laa- sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Laadunhallin-
19255: tuun. Nykyinen käytäntö, joka suosii pysyväis- nan kehittämistä jatketaan hallitusohjelman mu-
19256: luontoisten tehtävien hoitoa lyhytaikaisia sijai- kaisesti laatimalla laatukriteereitä sosiaali- ja ter-
19257: sia palkkaamalla, ei turvaa terveyspalveluiden veydenhuollon eri sektoreille tavoite- ja toimin-
19258: pitkäjännitteistä kehittämistä. Pääministeri Paa- taohjelman mukaisesti.
19259: vo Lipposen II hallituksen ohjelmassa on tähän Jatkossa hallitus etsii uusia keinoja palvelujen
19260: myös kiinnitetty huomiota. laadun turvaamiseksi ja henkilöstön toimintaky-
19261: Sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä Suo- vyn edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysministe-
19262: men Kuntaliiton kanssa vuonna 1997 käynnistä- riössä valmistellaan parhaillaan toimenpiteitä
19263: mä terveydenhuollon kehittämisprojekti "Ter- joiden tarkoituksena on kuntien sosiaali- ja ter-
19264: veydenhuolto 2000-luvulle" kohdistuu muun veydenhuollon henkilöstön jaksamisen, osaami-
19265: ohella terveyspalveluiden saatavuuden, toimi- sen ja alan työllisyyden parantaminen osana pää-
19266: vuuden ja laadun parantamiseen sekä henkilös- ministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjel-
19267: tönjaksamisen tukemiseen. Hanketta edelsi koko man toimeenpanoa. Samoihin päämääriin pyri-
19268: maan kattava selvitystyö, jonka perusteella mää- tään myös valmisteilla olevassa sosiaali- ja ter-
19269: riteltiin ensisijaisesti toteutettavat terveyden- veydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa
19270: huollon kehittämistoimenpiteet. Parhaillaan on vuosille 2000-2003, jonka perusteella hallitus,
19271: meneillään hankkeen toimeenpanovaihe, joka kunnat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimi-
19272: kestää vuoden 200lloppuun. Hoidon laatuun liit- jat sitoutuvat koko hallituskautta koskeviin rat-
19273: tyvänä tavoitteena on systemaattisen laadunhal- kaisuihin.
19274:
19275:
19276: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1999
19277:
19278: Peruspalveluministerin sijainen
19279: ministeri Maija Perho
19280:
19281:
19282:
19283:
19284: 4
19285: Ministems svar KK 308/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
19286:
19287:
19288:
19289:
19290: Tili riksdagens talman
19291:
19292: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger de äldre arbetstagarna lidit av den ökande belast-
19293: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av ningen och allt oftare blivit sjukskrivna för långa
19294: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau- tider.
19295: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs- 1 det stora hela har personalen på ett beröm-
19296: mål SS 308/1999 rd: värt sätt kunnat bibehålla sin yrkesetiska nivå i
19297: förhållande till klienterna. Detta märks bl.a. i
19298: Ar vederbörande medlem av statsrådet mätningar av hur nöjda klienterna är med servi-
19299: medveten om sjukvårdens situation i cen.
19300: vårt land och om de verkliga orsakerna Den korumunala social- och hälsovården fi-
19301: tili detta bedrövliga tillstånd, och om så nansieras i huvudsak med hjälp av korumunala
19302: är fallet, och statliga skatter. Klientavgiftemas andel av fi-
19303: nansieringen är ca 10 %. De kostnader som ligger
19304: vilka åtgärder ämnar ministern omedel- till grund för beräkningen av statsandelarna för
19305: bart vidta för att garantera sjukvård för den korumunala social- och hälsovården var ca
19306: alla medborgare som är i behov av 55,2 mrd. mk år 1998. Statsandelsprocentsatsen
19307: sådan? var 24,2. År 1998 betalades i statsandelar 12,9
19308: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- mrd. mk för social- och hälsovårdens driftskost-
19309: föra följande: nader inklusive utjämningsposter. Statsandelar-
19310: na för driftskostnadema har åren 1996-1998
19311: Kommunema bär ansvaret för ordnandet av reducerats med sarumanlagt 6, 1 mrd. mk, varav
19312: sjukvården. Om ordnande av vården bestäms i för den korumunala ekonomins del 4,9 mrd. mk
19313: folkhälsolagen, lagen om specialiserad sjukvård var egentliga nedskärningar och uteblivna pris-
19314: och mentalvårdslagen. Den korumunala speciali- justeringar. Åren 1996--1998 ökade kommuner-
19315: serade sjukvården förverkligas i huvudsak av nas skatteinkomster med ca 7 mrd. mk. Nya
19316: sjukvårdsdistrikten. Lagen om patientens ställ- nedskärningar i statsandelama för social- och
19317: ning och rättigheter ger patienten rätt till god häl- hälsovårdens driftskostnader har inte föreslagits
19318: so- och sjukvård samt till gott bemötande. för år 1999. Korumunemas olika förhållanden
19319: Regeringen är medveten om att det i vissa och behov av service beaktas också bättre än tidi-
19320: kommuner och inom vissa regioner finns brister i gare vid utvecklandet av statsandelssystemet för
19321: sjukvårdsservicen. Brister förekommer speciellt social- och hälsovården.
19322: inom missbrukarvården, mentalvårdstjänstema Arbetsministeriet och social- och hälso-
19323: och åldringsvården. Orsaken är att otillräckliga vårdsministeriet genomförde 1996-1998 i 19
19324: resurser riktas till funktionema i fråga, svaghe- korumuner ett försök som gällde olika arbetstids-
19325: ten i serviceorganisationernas struktur och verk- modeller. Kommunema som deltog i försöket be-
19326: samhetssätt samt läkarbristen. Som en följd hä- viljades sysselsättningsstöd för anställning av ar-
19327: rav uppstår problem i utbudet av service och per- betslösa. Samtidigt träffades en överenskorumel-
19328: sonalen blir överbelastad. En fårsk undersökning se om att förkorta de ordinarie anställdas arbets-
19329: av hur sjukhuspersonalen mår visade att särskilt tid. Av hälso- och sjukvårdens yrkesutbildade
19330:
19331:
19332: 5
19333: KK 308/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerns svar
19334:
19335:
19336: personai deltog bl.a. primärskötarna, närvårdar- angående vårdens kvalitet är att ett systematiskt
19337: na, tandskötarna och hälsovårdarna i försöket. kvalitetsledningssystem skall tas i bruk inom häl-
19338: Resultaten av arbetstidsförsöken var i huvudsak so- och sjukvårdens alla verksamhetsenheter. Åt-
19339: positiva. Försöken hade en sysselsättande effekt, gärderna baserar sig på utvecklingsprogram som
19340: utbrändheten hos den ordinarie personalen som regionala och lokala aktörer gjort upp och som
19341: var med i försöket minskade och arbetsmotiva- täcker fem universitetssjukhus specialansvars-
19342: tionen och tillfredsställelsen ökade. För att kun- områden. Projektets resultat utvärderas och förs-
19343: na utnyttja de goda erfarenheter som arbetstids- lag till fortsatta åtgärder läggs fram 2002.
19344: försöket förde med sig och för att hitta nya lös- Kvalitetssäkringen och -ledningen i fråga om
19345: ningar har arbetsministeriet tillsatt en arbets- hälsovårdstjänsterna styrs med hjälp av nationel-
19346: grupp, dit även representanter för social- och häl- la kvalitetsrekommendationer för social- och häl-
19347: sovårdsministeriet, Finlands Kommunförbund sovården, vilka gjorts upp i samarbete mellan so-
19348: och arbetsmarknadsorganisationerna hör. cial- och hälsovårdsministeriet, forsknings- och
19349: Arbetsgruppen lägger före utgången av juli 1999 utvecklingscentralen för social- och hälsovården
19350: fram sina förslag till arbetstidspolitiska utveck- (Stakes) och Finlands Kommunförbund. De för-
19351: lingsåtgärder. Tyngdpunkten i utvecklingen bör nyade rekommendationerna har nyligen sänts till
19352: flyttas till nya arbetssätt, arbetstidsmodeller och alla sjukhus och hälsovårdscentraler i vårt land.
19353: andra sådana lösningar som har att göra med ar- Utvecklandet av kvalitetsledningen fortsätter i
19354: betets flexibilitet samt inverkar på hur de anställ- enlighet med regeringsprogrammet i och med att
19355: da orkar med arbetet, gör det lättare att förena ar- kvalitetskriterier för social- och hälsovårdens
19356: bete och familjeliv, minskar hälsoriskerna i an- olika sektorer utarbetas i enlighet med mål- och
19357: slutning till utbrändhet och höjer servicens kvali- verksamhetsprogrammet.
19358: tet. Nuvarande praxis, som gynnar anställningen I fortsättningen söker regeringen nya sätt för
19359: av korttidsvikarier för skötseln av uppgifter av att säkerställa kvaliteten på tjänsterna och för att
19360: varaktig natur, tryggar inte en långsiktig utveck- främja personalens funktionsförmåga. Som ett
19361: ling av hälsovårdstjänsterna. Även i programmet led i verkställandet av programmet för statsmi-
19362: för statsminister Paavo Lipponens II regering har nister Paavo Lipponens II regering bereds i so-
19363: uppmärksamhet fåsts vid detta faktum. cial- och hälsovårdsministeriet som bäst ett per-
19364: Projektet Hälso- och sjukvård för 2000-talet, sonalprogram för kommunernas social- och häl-
19365: som social- och hälsovårdsministeriet 1997 sovårdssektor, vars syfte är att hjälpa personalen
19366: startade tillsammans med Finlands Kommunför- att orka med sitt arbete och att förbättra kunnan-
19367: bund, strävar bl.a. efter att förbättra tillgången det och sysselsättningen inom sektorn. Samma
19368: till hälsovårdstjänster och dessa tjänsters kvali- mål eftersträvas även i det mål- och verksamhets-
19369: tet samt att hjälpa personalen att orka med sitt ar- program för social- och hälsovården för åren
19370: bete. Projektet föregicks av ett utredningsarbete 2000-2003 som är under arbete och på basis av
19371: som omfattade hela landet. På basis av denna ut- vilket regeringen, kommunerna samt social- och
19372: redning definierades de utvecklingsåtgärder som hälsovårdens aktörer förbinder sig till lösningar
19373: i första hand skall vidtas. Projektet pågår som som gäller hela regeringsperioden.
19374: bäst, och det fortsätter till slutet av 2001. Målet
19375:
19376:
19377: Helsingfors den 11 augusti 1999
19378:
19379: Omsorgsministerns ställföreträdare
19380: minister Maija Perho
19381:
19382:
19383:
19384: 6
19385: KK 309/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
19386:
19387:
19388:
19389:
19390: KIRJALLINEN KYSYMYS 309/1999 vp
19391:
19392: Suurpetojen työsuojelullinen uhka työturvalli-
19393: suudelle metsissä ja luonnossa
19394:
19395:
19396:
19397:
19398: Eduskunnan puhemiehelle
19399:
19400: Viime aikoina voimakkaasti kasvanut suurpeto- jän vuoksi esille työmarkkinaneuvotteluissakin.
19401: kanta, ennen kaikkea karhut, ovat muodostuneet Yksityisen metsänomistajan kannalta petojen ai-
19402: ja muodostumassa nopeasti työturvallisuuteen heuttamat rajoitteet loukkaavat jo yksityistä
19403: vaikuttavaksi työsuojelulliseksi ongelmaksi met- omistusoikeuden käyttöä, mikä koskee erityises-
19404: sissä ja luonnossa erityisesti yksinään työskente- ti metsätöitä ja metsäsuunnittelijoiden turvallista
19405: leville ihmisille. Tämän asian vuoksi on metsien maastossa liikkumista.
19406: hoidossa vaarana jopa raivaustöiden siirtyminen
19407: metsien hoidon kannalta tuottoa menettäen liian Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19408: myöhäisiin kasvatusvaiheisiin, koska metsien sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19409: omistajat itse tai työhön lähetettävät työntekijät tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19410: kokevat konkreettisiin vaaratilanteisiin ja tapah- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19411: tumiin perustuen työturvallisuutensa uhatuksi.
19412: Esimerkkeihin viitaten on voitu todeta, että kar- Mihin työturvallisuutta takaaviin toi-
19413: hut eivät enää pelkää esimerkiksi moottori- tai miin on työsuojelun näkökulmasta ryh-
19414: raivaussahan melua, jonka keskellä puolestaan dyttävä, jotta työturvallisuus voi toteu-
19415: työssä oleva ihminen on voinut joutua vaaralli- tua metsissä ja luonnossa työskentele-
19416: sen lähelle petoeläintä. vien osalta suurpetojen aiheuttaman
19417: On ennakoitu, että työturvallisuuskysymykset vaaran suhteen?
19418: nousevat nopeasti petojen aiheuttaman vaarateki-
19419:
19420:
19421: Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1999
19422:
19423: Lauri Oinonen /kesk
19424:
19425:
19426:
19427:
19428: Versio 2.0
19429: KK 309/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
19430:
19431:
19432:
19433:
19434: Eduskunnan puhemiehelle
19435:
19436: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa suurpetojen työssä aiheuttamien vaarojen torju-
19437: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, miseen, ja työnantaja on velvollinen suunnittele-
19438: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen maan ja valvomaan työtehtävien sisällön ja val-
19439: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino- vonnan järjestämisen lain velvoitteiden edellyt-
19440: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tämällä tavalla.
19441: KK 30911999 vp: Työturvallisuuslain 9 c §:n 1 momentin perus-
19442: teella, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työnte-
19443: Mihin työturvallisuutta takaaviin toi- kijän hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oi-
19444: miin on työsuojelun näkökulmasta ryh- keus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.
19445: dyttävä, jotta työturvallisuus voi toteu- Työturvallisuuslain 47 §:n perusteella anne-
19446: tua metsissä ja luonnossa työskentele- tussa valtioneuvoston päätöksessä puunkorjuu-
19447: vien osalta suurpetojen aiheuttaman työn järjestysohjeista (289/1986) ja sen perus-
19448: vaaran suhteen? teella annetussa työministeriön päätöksessä yh-
19449: teydenpidosta puunkorjuutyössä yksintyöskente-
19450: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lyssä (93011994) on säädetty muuan muassa, että
19451: vasti seuraavaa: työnantajan tai tämän edustajan on käytävä työ-
19452: Työsuojeluviranomaisten tietoon ei ole tullut, maalla riittävän usein tai huolehdittava yhtey-
19453: että työssä olisi jouduttu suurpetojen, esim. kar- denpidosta muulla luotettavana tavalla. Lisäksi
19454: hun vahingoittamaksi metsissä tai luonnossa. päätös edellyttää, että työnantajan tai tämän
19455: Tämä ei tietenkään osoita, etteikö suurpetojen lu- edustajan on selvitettävä työntekijöille ne menet-
19456: kumäärän lisääntyessä niiden toiminnasta voisi telytavat, joiden mukaisesti työnantajan tai tä-
19457: aiheutua jopa vakavaa työsuojelullista ongel- män edustajan ja työntekijän välinen yhteydenpi-
19458: maa. Erityisesti tämä liittyy yksintyöskente- to järjestetään. Matkapuhelinten yleistyttyä on
19459: lyyn.Erillisiä säännöksiä työntekijöiden suojele- yhteydenpito usein järjestetty sen avulla, jolloin
19460: miseksi suurpetojen aiheuttamilta vaarailta ei ole apua on tarvittaessa hälytettävissä nopeasti.
19461: annettu. Työturvallisuuslain 9 §:n 1 momentin Työsuojeluolosuhteiden kannalta on erittäin
19462: mukaan työnantajan on otettava huomioon kaik- välttämätöntä, että luonnossa tapahtuva työsken-
19463: ki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työnteki- tely suunnitellaan asianmukaisesti. Tähän kuulu-
19464: jän ikään ja ikääntymiseen, sukupuoleen, ammat- vat maastoselvitykset ja esim. sen paikkakunnal-
19465: titaitoon sekä hänen muihin edellytyksiinsä kat- la saatavissa olevan tiedon läpikäynti, joka voi
19466: soen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suo- antaa kokemusperäistä tietoa siitä, onko suurpe-
19467: jelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapatur- toja sillä alueella, jonne työskentely suuntautuu.
19468: mille tai saamasta työn johdosta haittaa tervey- Työskentelytilanteessa on huolehdittava myös
19469: delleen. Saman lainkohdan mukaan työympäris- riittävistä hälytys- ja varajärjestelmistä. Lisäksi
19470: töä on jatkuvasti tarkkailtavaja ryhdyttävä muun työntekijöillä tulee olla ohjeet menettelytavoista
19471: muassa asianmukaisiin toimenpiteisiin vaarati- suurpetoja mahdollisesti kohdattaessa.
19472: lanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. Nämä Vastaisuudessa ministeriö ja muut työsuojelu-
19473: työturvallisuuslain säännökset soveltuvat myös viranomaiset tulevat edelleen seuraamaan tietoja
19474:
19475:
19476: 2
19477: Ministerin vastaus KK 309/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
19478:
19479:
19480: suurpetojen levinnäisyydestä ja käyttäytymises- toimenpiteitä, niihin ryhdytään muun muassa an-
19481: tä. Mikäli tilanteen kehittyminen edellyttää lisä- tamalla tarvittavat säädökset.
19482:
19483:
19484: Helsingissä 9 päivänä elokuuta 1999
19485:
19486: Peruspalveluministerin sijainen
19487: Ministeri Maija Perho
19488:
19489:
19490:
19491:
19492: 3
19493: KK 309/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministems svar
19494:
19495:
19496:
19497:
19498: Tili riksdagens talman
19499:
19500: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger vaka arbetsuppgiftemas innehåll och ordnandet
19501: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av av tillsynen på det sätt lagen förpliktar tili.
19502: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau- Enligt 9 c § 1 mom. 1agen om skydd i arbete
19503: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs- har arbetstagaren rätt att vägra utföra ett arbete,
19504: mål SS 309/1999 rd: om det medför allvarlig fara för liv eller hälsa för
19505: arbetstagaren.
19506: Vilka arbetarskyddsåtgärder måste 1 statsrådets beslut innefattande ordningsreg-
19507: vidtas för att garantera skyddet i arbe- 1er för drivningsarbete (289/1986), som utfårdats
19508: te, så att de som arbetar i skog och mark med stöd av 47 § lagen om skydd i arbete, och
19509: skall kunna skyddas mot den fara som arbetsministeriets beslut om kontakter i driv-
19510: stora rovdjur utgör? ningsarbete (930/1994), som utfårdats med stöd
19511: av det närnnda statsrådsbeslutet, bestäms bl.a. att
19512: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- arbetsgivaren eller hans representant skall besö-
19513: föra följande: ka arbetsplatsen tillräckligt ofta eller sköta kon-
19514: Arbetarskyddsmyndighetema har inte fått kän- taktema på något annat tillförlitligt sätt. 1 beslu-
19515: nedom om att någon under sitt arbete i skog och tet förutsätts vidare att arbetsgivaren eller hans
19516: mark skulle ha skadats av stora rovdjur, t.ex. representant upplyser arbetstagaren om hur kon-
19517: bjöm. Detta är naturligtvis inget bevis för att de taktema mellan arbetsgivaren eller hans repre-
19518: stora rovdjuren inte skulle kunna medföra t.o.m. sentant och arbetstagaren har anordnats. 1 och
19519: allvarliga arbetarskyddsproblem i och med att de med att mobiltelefonema har blivit allmännare
19520: ökar i antal. Prob1emet gäller i synnerhet dem har kontakterna ofta ordnats med hjälp av dem,
19521: som arbetar ensamma. och då går det vid behov snabbt att kalla på hjälp.
19522: Det finns inga separata bestämmelser om Med tanke på arbetarskyddsförhållandena är
19523: skydd av arbetstagare mot stora rovdjur. Enligt det ytterst nödvändigt att arbete som utförs i na-
19524: 9 § 1 mom. lagen om skydd i arbete skall arbets- turen planeras på tillbörligt sätt. 1 detta ingår att
19525: givaren iaktta allt som med hänsyn tili arbetets ta reda på hurdan terrängen är och t.ex. gå igen-
19526: natur, arbetsförhållandena, arbetstagarens ålder om sådan information som finns tillgänglig på or-
19527: och åldrande, kön, yrkesskicklighet samt övriga ten och som kan berätta om stora rovdjur tidigare
19528: förutsättningar skäligen kan krävas för att skyd- har förekommit i det ornråde där arbetet skall ut-
19529: da arbetstagaren mot olycksfall i arbetet eller av föras.
19530: arbetet förorsakad ohälsa. Enligt samma 1agrum Vid arbetet skall det också ses till att alarm-
19531: skall arbetsmiljön fortgående hållas under upp- och reservsystemen är tillräckliga. Dessutom
19532: sikt och lämpliga åtgärder vidtas bl.a. för att ut- skall arbetstagama ges anvisningar för hur de
19533: reda och avvärja riskmoment. Dessa bestämmel- skall handla om de råkar stöta på stora rovdjur.
19534: ser kan tillämpas också när det gäller att avvärja Ministeriet och övriga arbetarskyddsmyn-
19535: de faror som stora rovdjur kan medföra i arbetet, digheter kommer också i fortsättningen att ge akt
19536: och arbetsgivaren är skyldig att planera och över- på uppgifter om förekomsten av stora rovdjur och
19537: om deras beteende. Om läget utvecklas på ett sätt
19538:
19539:
19540: 4
19541: Ministerns svar KK 309/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
19542:
19543:
19544: som kräver ytterligare åtgärder, kommer bl.a. be-
19545: hövliga bestämmelser att utfårdas.
19546:
19547:
19548: Helsingfors den 9 augusti 1999
19549:
19550: Omsorgsministerns ställföreträdare
19551: Minister Maija Perho
19552:
19553:
19554:
19555:
19556: 5
19557: KK 310/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
19558:
19559:
19560:
19561:
19562: KIRJALLINEN KYSYMYS 310/1999 vp
19563:
19564: Rikosuhrirahaston perustaminen
19565:
19566:
19567:
19568:
19569: Eduskunnan puhemiehelle
19570:
19571: Erilaisten rikosten uhrien tukemiseen tarvitaan tuomittu voitaisiin määrätä Suomessa maksa-
19572: sekä henkistä että taloudellista apua. Rikoksen maan esimerkiksi 250 markkaa riippumatta siitä,
19573: uhri jää usein kuitenkin oman onnensa nojaan mitä muuta hänet mahdollisesti tuomitaan kor-
19574: selviytymään niin henkisistä kuin taloudellisista- vaamaan. Rikosuhrirahastosta rahoitettaisiin
19575: kin kärsimyksistä. Suomessa tapahtuvaa rikosuhrityötä, aiheeseen
19576: Rikosten uhreille suunnattujen palvelujen tar- liittyvää tutkimusta ja rikollisuutta ennalta ehkäi-
19577: ve on ilmeinen. Rikoksista seuraa usein tarpeita, sevää työtä.
19578: joiden rahoitusta rikoksesta tuomittu ei korvaa.
19579: Palvelujen tarve edellyttää riittävää ja vakaata ta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19580: loutta. Olisikin näin ollen loogista, että rikokses- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19581: ta tuomittu osallistuisi myös rikollisuudesta seu- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19582: raavien yhteiskunnallisten kulujen maksamiseen. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19583: Rikosuhrirahasto voisi olla toimiva palvelu-
19584: jen tarjoaja rikosten uhreille. Esimerkiksi Ruot- Onko hallitus valmis parantamaan ri-
19585: sissa on perustettu lain nojalla rikosuhrirahasto, koksen uhrien asemaa perustamalla ri-
19586: johon rikoksista tuomitut määrätään maksamaan kosuhrirahaston, ja
19587: tietyn suuruinen summa. Jokainen rikoksesta
19588: millä aikataululla se olisi mahdollista?
19589:
19590:
19591: Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1999
19592:
19593: Timo Ihamäki /kok
19594:
19595:
19596:
19597:
19598: Versio 2.0
19599: KK 310/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
19600:
19601:
19602:
19603:
19604: Eduskunnan puhemiehelle
19605:
19606: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa korvaamiseen vaan rikosten ennalta ehkäisemi-
19607: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, seksi tehtävään työhön.
19608: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Suomalaisen seuraamusjärjestelmän periaat-
19609: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- teiden mukaan rikoksen seuraamusten on oltava
19610: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen yhteydessä tehtyyn rikokseen ja oikeudenmukai-
19611: KK 310/1999 vp: sessa suhteessa teon moitittavuuteen. Määräsuu-
19612: ruisen, rangaistavaan tekoon liittymättömän
19613: Onko hallitus valmis parantamaan ri- maksuseuraamuksen käyttöön ottaminen edellyt-
19614: koksen uhrien asemaa perustamalla ri- täisi seuraamusjärjestelmän perusperiaatteiden ja
19615: kosuhrirahaston, ja tavoitteiden uudelleenarviointia. Rikoksenteki-
19616: jän oikeusturvan ohella ongelmia saattaisi liittyä
19617: millä aikataululla se olisi mahdollista? myös varojen johdonmukaiseen kohdentami-
19618: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- seen: olisiko varoilla perusteltua rahoittaa tietyn-
19619: ti seuraavaa: tyyppisten organisaatioiden toimintaa, mutta ei
19620: esimerkiksi poliisin työtä rikosten ennalta eh-
19621: Rikosvahinkolakiin (93511973) perustuva rikos- käisemiseksi? Tulisiko rikoksentekijäitä perittä-
19622: vahinkojen korvausjärjestelmä rahoitetaan val- viä varoja kohdentaa hänen tekemänsä rikoksen
19623: tion varoista. Korvausjärjestelmää on tällä vuosi- selvittelystä yhteiskunnalle aiheutuneisiin kus-
19624: kymmenellä laajennettu ja täydennetty merkittä- tannuksiin? Nykyinen järjestely, jossa rikosten
19625: västi, jotta rikoksen uhri mahdollisimman usein selvittämiseen ja ennaltaehkäisyyn liittyvä viran-
19626: saisi viipymättä korvauksen rikoksentekijän omaistoiminta kustannetaan kokonaan yhteis-
19627: maksukyvystä tai maksuhalukkuudesta riippu- kunnan varoista ja lisäksi pyritään mahdollisuuk-
19628: matta. Yhteiskunnan varoista pyritään myös sien mukaan tukemaan vapaaehtoistoimintaa, on
19629: mahdollisuuksien mukaan tukemaan rikosten uh- tässä suhteessa selkeä, johdonmukainen ja toimi-
19630: rien hyväksi tehtävää tai rikosten ennalta ehkäi- va.
19631: semiseen tähtäävää vapaaehtoistyötä. Uudentyyppisen maksun määrääminenja peri-
19632: Vastattavana olevassa kysymyksessä esite- minen sekä varojen hallinnointi aiheuttaisi mer-
19633: tään rikoksentekijöiltä perittävillä maksuilla kus- kittäviä kustannuksia. Rikoksiin syyllistyneiden
19634: tannetun rikosuhrirahaston perustamista. Tällai- taloudellinen asema on liikennerikoksiin syyllis-
19635: nen rahasto on otettu käyttöön ainakin Ruotsissa, tyneitä lukuun ottamatta yleensä heikko, joten
19636: jossa maksu määrätään tuomittaessa rikoksente- suuri osa heidän maksettavakseen määrättävistä
19637: kijä rikoksesta, josta voidaan tuomita vankeus- maksuista jäisi todennäköisesti suorittamatta.
19638: rangaistukseen. Tuomitun rangaistuksen anka- Todettakoon, että rikosvahinkolain nojalla val-
19639: ruus, rikoksen törkeys, aiheutetun vahingon suu- tion varoista vuotuisesti maksetuista korvauksis-
19640: ruus tai muut vastaavat seikat eivät vaikuta mak- ta saadaan rikoksentekijöiltä perityksi takaisin
19641: sun määräämiseen tai sen suuruuteen. Maksua ei vain vähäinen määrä. Vaikka maksu olisi suo-
19642: käytetä rikoksella aiheutetun vahingon tai haitan raan ulosottokelpoinen, se kuuluisi pakkotäytän-
19643: töönpanossa niihin saataviin, jotka suoritetaan
19644:
19645:
19646: 2
19647: Ministerin vastaus KK 310/1999 vp- Timo Ihamäki lkok
19648:
19649:
19650: vasta muiden saatavien jälkeen. Ei olisi näet koh- män lainsäädännön (SK 550-552/1999), joka tu-
19651: tuullista, että nyt puheena oleva saatava olisi lee voimaan 1.10.1999. Juuri tasapainotetussa
19652: ulosotossa samassa asemassa esimerkiksi rikok- liikennerikosten seuraamusjärjestelmässä ehdo-
19653: sen uhrin korvaussaatavan kanssa. Käytännössä tetun tyyppisen uuden rangaistusseuraamuksen
19654: velallisen varat eivät yleensä riitä muiden saata- käyttöön ottaminen olisi hyvin ongelmallista. Jos
19655: vien jälkeen suoritettavien velkojen maksami- taas liikennerikoksiin syyllistyneitä ei veivoitet-
19656: seen. taisi maksua suorittamaan, rahastoon kertyvät
19657: Jos velvollisuus suorittaa maksu rikosuhrira- varat eivät ehkä kattaisi juuri muuta kuin järjes-
19658: hastoon ulotettaisiin jokaiseen rikoksesta tuomit- telmän ylläpidosta aiheutuvat kustannukset.
19659: tuun henkilöön, kuten kysymyksessä ehdotetaan, Uudentyyppisen rangaistusluonteisen maksun
19660: valtaosa rahaston varoista kertyisi liikennerikok- käyttöön ottaminen olisi periaatteellisesti vai-
19661: siin syyllistyneiltä. Liikennerikoksia tehdään lu- keasti perusteltavissa. On myös hyvin epävar-
19662: kumääräisesti eniten ja liikennerikoksiin syyllis- maa, saavutettaisiinko järjestelmällä käytännös-
19663: tyvät ovat yleensä maksukykyisiä. Eduskunta on sä sille asetettuja tavoitteita. Näistä syistä ei ole
19664: vastikään hyväksynyt liikennerikosten seuraa- aihetta selvittää lähemmin rikosuhrirahaston pe-
19665: musjärjestelmän kokonaisuudistuksen edellyttä- rustamisen tarpeellisuutta.
19666:
19667:
19668:
19669: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1999
19670:
19671: Oikeusministeri Johannes Koskinen
19672:
19673:
19674:
19675:
19676: 3
19677: KK 310/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministems svar
19678:
19679:
19680:
19681:
19682: Tili riksdagens talman
19683:
19684: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger da eller det men som orsakats av brottet utan för
19685: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av brottspreventivt arbete.
19686: statsrådet översänt följande av riksdagsman Enligt principema för det finska påföljdssyste-
19687: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga met skall påföljdema av brott stå i relation till det
19688: spörsmål SS 310/1999 rd: brott som begåtts och i rättvis proportion till hur
19689: klandervärd gämingen är. Att tai bruk en betal-
19690: Ar regeringen beredd att förbättra ningspåföljd som är av en viss storlek och som
19691: brottsoffrens ställning genom att grun- inte ansluter sig till den straffbara gämingen
19692: da en fond för brottsoffer, och skulle förutsätta en omvärdering av grundprinci-
19693: pema för och målen med påföljdssystemet. Utö-
19694: hur snart kan detta ske? ver frågan om rättsskydd för gämingsmannen
19695: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kunde problem också ansluta sig till en konse-
19696: föra följande: kvent allokering av de medel som inflyter. Skul-
19697: le det vara motiverat att finansiera vissa organi-
19698: Det ersättningssystem för brottsskador som grun- sationers verksamhet med dessa medel, men inte
19699: dar sig på brottsskadelagen (935/1973) finansie- exempelvis polisens arbete för att förebygga
19700: ras av statsmedel. Ersättningssystemet har under brott? Borde de medel som inkasseras av en gär-
19701: detta årtionde utvidgats och kompletterats vä- ningsman styras så att de ersätter de kostnader ut-
19702: sentligt så att brottsoffren så ofta som möjligt redningen av det brott denne begått orsakat sam-
19703: utan dröjsmål kan ersättas oberoende av gär- hället? Det nuvarande systemet, enligt vilket den
19704: ningsmannens betalningsförmåga eller betal- myndighetsverksamhet som avser utredning och
19705: ningsvilja. Man strävar också efter att i mån av förebyggande av brott finansieras helt av stats-
19706: möjlighet med statsmedel stödja det frivilliga ar- medel och där man i mån av möjlighet dessutom
19707: bete som utförs för att hjälpa brottsoffren och för försöker stöda frivillig verksamhet, är i detta av-
19708: att förebygga brott. seende klart, konsekvent och fungerande.
19709: 1 spörsmålet föreslås att det skall grundas en Att fastställa och indriva en ny typ av betal-
19710: fond för brottsoffer. Fonden föreslås bli finan- ning samt förvaltningen av de medel som infly-
19711: sierad med medel som inkasseras av gämings- ter skulle orsaka betydande kostnader. De som
19712: männen. En sådan fond har tagits i bruk åtmin- gör sig skyldiga till brott har, med undantag av de
19713: stone i Sverige, där betalningen fastställs i sam- som gör sig skyldiga till trafikbrott, ofta en svag
19714: band med att gämingsmannen döms för ett brott ekonomisk ställning och således skulle en stor
19715: för vilket påföljden kan vara fångelsestraff. del av de betalningar som de förpliktas att erläg-
19716: Fastställandet av betalningen eller dess storlek ga sannolikt inte betalas. Det bör påpekas att bara
19717: påverkas inte av det dömda straffets stränghet, en bråkdel av de ersättningar som årligen betalas
19718: brottets grovhet, storleken av den skada som or- av statsmedel med stöd av brottsskadelagen kan
19719: sakats eller andra motsvarande omständigheter. drivas in av gämingsmännen. Även om betal-
19720: Betalningen används inte för att ersätta den ska- ningen vore direkt utmätningsbar, så skulle den
19721: vid tvångsverkställighet höra till den grupp av
19722:
19723:
19724: 4
19725: Ministems svar KK 310/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
19726:
19727:
19728: fordringar som betalas först efter andra ford- denna lagstiftning träder i kraft den l oktober
19729: ringar. Det vore nämligen inte skäligt att denna 1999. 1 detta nyligen balanserade påföljssyste-
19730: fordran vid utsökning skulle ha samma prioritet met för trafikbrott skulle ibruktagandet av en ny
19731: som t.ex. brottsoffrets ersättningsyrkande. 1 straffpåföljd av den föreslagna typen vara
19732: praktiken räcker gäldenärens tiligångar i allmän- mycket problematisk. Om de som gjort sig skyl-
19733: het inte tili för de skulder som betalas efter andra diga tili trafikbrott åter inte skulle åläggas att er-
19734: fordringar. lägga betalning tili fonden, skulle de medel som
19735: Om skyldigheten att betala in medel tili fon- inflyter tili denna kanske inte täcka just något an-
19736: den för brottsoffer skulle utsträckas tili att omfat- nat än kostnaderna för upprätthållandet av syste-
19737: ta alla dem som har dömts för ett brott, så som fö- met.
19738: reslås i spörsmålet, skulle huvudparten av med- Det är principiellt sett svårt att motivera att
19739: len i fonden komma från personer som gjort sig man skulle ta i bruk en ny typ av straffartad be-
19740: skyldiga tili trafikbrott. Trafikbrotten är de brott talning. Det är också mycket osäkert att man i
19741: som är flest tili antalet, och de som gör sig skyl- praktiken skulle nå de mål som man ställt upp för
19742: diga tili trafikbrott är i allmänhet i stånd att beta- systemet. Av dessa orsaker finns det inte skäl att
19743: la. Riksdagen har nyligen antagit den lagstift- närmare utreda nödvändigheten av att grunda en
19744: ning som totalreformen av påföljdssystemet för fond för brottsoffer.
19745: trafikbrott förutsätter (FörfS 550-552/1999), och
19746:
19747:
19748:
19749: Helsingfors den 3 augusti 1999
19750:
19751: Justitieminister Johannes Koskinen
19752:
19753:
19754:
19755:
19756: 5
19757: 1
19758: 1
19759: 1
19760: 1
19761: 1
19762: 1
19763: 1
19764: 1
19765: 1
19766: 1
19767: 1
19768: 1
19769: 1
19770: 1
19771: 1
19772: 1
19773: KK 311/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
19774:
19775:
19776:
19777:
19778: KIRJALLINEN KYSYMYS 311/1999 vp
19779:
19780: Palkan ja sivukulujen maksaminen keikka-
19781: työstä
19782:
19783:
19784:
19785:
19786: Eduskunnan puhemiehelle
19787:
19788: Kotitalouksissa on entistä enemmän ilmennyt markalla vuodessa ja hänellä olisi oikeus vähen-
19789: tarvetta erilaisten kunnostus-, remontti-, lasten- tää verotuksessa puolet maksamistaan "työnanta-
19790: hoito-, siivous- ym. töiden tekijöille. Useaan ker- jamaksuista" (tässä esimerkissä 12 500 mark-
19791: taan on kansalaistahoilta esitetty työministeriöl- kaa).
19792: le "pankkisiirtomallia", joka yksinkertaistaisi yk- Valtaosa suomalaisista haluaa toimia oikein ja
19793: sityisten suomalaisten kotitalouksien työllistä- rehellisesti ja "pankkisiirtomallin" myötä tulisi
19794: mismahdollisuuksia. remontit tehtyä, huoneistot siivottua ja lapset
19795: Malli toimisi seuraavasti: Yksityinen henkilö hoidettua. Niin työntekijä kuin palkkaajakin toi-
19796: palkkaa remonttimiehen, joka pyytää kahden päi- misivat rehellisesti ja avoimesti ja valtio saisi
19797: vän urakastaan esim. 1 000 markkaa. Työsuori- huomattavasti varoja pimeiden töiden vähentyes-
19798: tuksen jälkeen palkkaaja maksaa pankissa tätä sä.
19799: varten erikseen painetulla pankkisiirrolla re-
19800: monttimiehelle 700 markkaa. Samassa pankki- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19801: siirtolomakkeessa olisi myös toinen maksurivi ja sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19802: aina sama tilinumero veron maksua varten, joka tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19803: on 30 prosenttia maksetusta palkkasummasta. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19804: Näin palkkaaja voi siirtää yhdellä pankkisiirrolla
19805: osuudet niin työntekijälle kuin valtiollekin. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kysymyk-
19806: Pankkisiirrossa olisivat sekä palkkaajan että sen perusteluissa kuvattu ''pankkisiirto-
19807: työntekijän henkilökustannukset ja molemmat malli" voitaisiin ottaa käyttöön valtion
19808: saisivat omat kopionsa tilitapahtumasta. tulojen lisäämiseksi ja pimeiden töiden
19809: Jokainen yksityinen suomalainen voisi käyt- vähentämiseksi?
19810: tää näin ostettuja palveluja esimerkiksi 25 000
19811:
19812:
19813: Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1999
19814:
19815: Timo Ihamäki /kok
19816:
19817:
19818:
19819:
19820: Versio 2.0
19821: KK 311/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
19822:
19823:
19824:
19825:
19826: Eduskunnan puhemiehelle
19827:
19828: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Verovähennysmallissa vähennys tehdään val-
19829: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tion tuloverosta ja sen enimmäismäärä on 5 000
19830: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen markkaa vuodessa. Perheessä vähennys suorite-
19831: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- taan suurempituloisen puolison valtion tulove-
19832: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen rosta lopullisessa verotuksessa. Ennakonpidätyk-
19833: KK 311/1999 vp: sen alennuksen voi saada, jos vähennykseen oi-
19834: keuttavia menoja on yli 2 000 markkaa vuoden
19835: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kysymyk- aikana. Vähennys lasketaan yritykselle tai yhtei-
19836: sen perusteluissa kuvattu "pankkisiirto- sölle maksetun työkorvauksen tai kotitalouden
19837: malli" voitaisiin ottaa käyttöön valtion maksaman palkan työnantajakulujen perusteella.
19838: tulojen lisäämiseksi ja pimeiden töiden Vähennykseen oikeuttavia kustannuksia ovat: a)
19839: vähentämiseksi? 40 % yritykselle, yrittäjälle tai yhteisölle makse-
19840: tusta arvonlisäverollisesta työkorvauksesta tai b)
19841: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- palkan työnantajakulut, kuten työnantajan sosi-
19842: ti seuraavaa: aaliturvamaksu, pakollinen työeläkemaksu, tapa-
19843: Lokakuussa 1997 alkoi kotitalouksien työllistä- turmavakuutus, työttömyysvakuutusmaksu ja
19844: mismahdollisuuksien parantamiseksi kotitalous- ryhmähenkivakuutusmaksu. Maksettu palkka ja
19845: työn tukikokeilu kahden mallin mukaisesti. Itä- siitä toimitettu ennakonpidätys eivät oikeuta vä-
19846: ja Länsi-Suomen lääneissä yhteiskunta subven- hennykseen.
19847: toi kotitalous- ja hoivatyötä sekä asunnon kun- Työministeriö ja valtiovarainministeriö ovat
19848: nossapito- ja perusparannustyötä ns. yritystuki- tilanneet Stakesilta yritystuki- ja verovähennys-
19849: mallin avulla. Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lää- malleja koskevan seurantatutkimuksen. Tutki-
19850: neissä tuen saavat palvelujen kuluttajat, kotita- mus valmistui kuluvan vuoden kesäkuussa. Em.
19851: loudet verovähennyksen muodossa. Kokeilun ta- seurantatutkimuksessa on tutkittu yritystuki- ja
19852: voitteena on edistää erityisesti pienyritystoimin- verovähennysmalleja yrityksen ja kotitalouden
19853: taa ja työllisyyttä luomalla työtilaisuuksia kotita- näkökulmasta.
19854: louksille palveluja tarjoaville yrityksille. Palve- Voimassa olevien säädösten mukaan kotita-
19855: lujen kysynnän lisääntyessä tuki edistää myös loustyön tukikokeilua jatketaan vuoden 1999
19856: työllisyyttä. Tavoitteena on myös kotitalouksis- loppuun. Hallitusohjelmassa todetaan, että koti-
19857: sa tehtävän pimeän työn vähentäminen. talouksien teettämän työn tukikokeilua jatketaan
19858: Kotitaloustyön tukikokeilussa yritystukimal- ja kokeilun perusteella tehdään päätös toimivan
19859: lin tukitaso on 40 % työstä maksetun palkkion mallin ulottamisesta koko maahan. Budjettirii-
19860: määrästä, mutta korkeintaan 33 markkaa tunnil- hessä on päädytty kokeilun jatkamiseen vielä
19861: ta. Tuki maksetaan työn tehneelle yritykselle tai vuonna 2000. Kokeilun vaikutusten selvittämi-
19862: kokeilun piiriin kuuluvalle aatteelliselle yhdis- seksi tullaan vielä ensi vuonna tekemään uusi
19863: tykselle. Kotitalous voi ostaa tuettua työtä enin- seurantatutkimus.
19864: tään 150 tuntia vuoden aikana. Helpottaakseen pientyönantajien työnantaja-
19865: velvoitteiden hoitamista työhallinto on perusta-
19866:
19867:
19868: 2
19869: Ministerin vastaus KK 31111999 vp - Timo Ihamäki /kok
19870:
19871:
19872:
19873: nut Pientyönantajien palvelukeskuksen, joka toi- ta yksinkertaistetaan. Hallinnollinen vastuu työn-
19874: mii Kymen TE-keskuksen työvoimaosaston alai- antajamaksujärjestelmän yksinkertaistamisesta
19875: sena. Palvelukeskus neuvoo työnantajia työnan- kuuluu viime kädessä sosiaali- ja terveysministe-
19876: tajavelvoitteisiin ja työsuhteeseen liittyvissä asi- riölle ja verotusmenettelyn osalta valtiovarain-
19877: oissa. Palvelukeskus voi toimia myös kotitalous- ministeriölle. Koska pientyönantajan työnantaja-
19878: työnantajan ja alle kymmenen työntekijän yrityk- maksujen ja verojen maksatuksen yksinkertaista-
19879: sen asiamiehenä ja hoitaa työnantajavelvoittei- minen helpottaa pientyönantajien työllistämis-
19880: den mukaiset työnantajamaksut sekä palkanlas- mahdollisuuksia, työministeriö pitää tärkeänä,
19881: kennan ja -maksun. Em. palvelukeskuksesta saa että erilaiset mallit työnantajamaksujen ja vero-
19882: myös työsopimuslomakkeita ja työnantajamak- jen maksatusmenettelyn yksinkertaistaiDiseksi
19883: sujen maksulomakkeita. Keskuksen palvelut ovat tulevat yhteistyössä eri viranomaistahojen kans-
19884: maksullisia. sa mahdollisimman laajasti kartoitetuksi ja arvi-
19885: Hallitusohjelmassa on todettu, että pientyön- oiduksi.
19886: antajan työnantajamaksujen ja verojen maksatus-
19887:
19888:
19889: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1999
19890:
19891: Työministeri Sinikka Mönkäre
19892:
19893:
19894:
19895:
19896: 3
19897: KK 311/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerns svar
19898:
19899:
19900:
19901:
19902: Tili riksdagens talman
19903:
19904: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger 1 skatteavdragsmodelien görs avdraget ifrån
19905: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av statens inkomstskatt och dess maximibelopp är
19906: statsrådet översänt följande av riksdagsman 5 000 mark per år. 1 en familj görs avdraget ifrån
19907: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga den högre avlönade makens statliga inkomst-
19908: spörsmål SS 311/1999 rd: skatt i den slutliga beskattningen. Man kan få
19909: sänkt förskottsinnehållning, ifall de utgifter som
19910: Vad ämnar regeringen göra för att den berättigar tili avdrag överstiger 2 000 mark per
19911: "bankgiromodell" som beskrivs i moti- år. Avdraget beräknas på basis av den arbetser-
19912: veringen tili spörsmålet kunde tas i bruk sättning som betalats åt företaget eller samman-
19913: för att öka de statliga intäkterna och slutningen elier på basis av de arbetsgivarkostna-
19914: minska antalet svartjobb? der som hänför sig tili den lön som betalats av
19915: hushåliet. Tili kostnader som berättigar tili av-
19916: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- drag hör: a) 40 % av den arbetsersättning
19917: föra följande: inklusive mervärdesskatt som betalats åt företa-
19918: 1 oktober 1997 inleddes enligt två modelier ett get, företagaren elier sammanslutningen eller b)
19919: försök gäliande stöd för hushålisarbete för att lönens arbetsgivarkostnader, såsom arbetsgiva-
19920: ~~rbättra hushåliens sysselsättningsmöjligheter. 1
19921: rens socialskyddsavgift, obligatorisk arbetspen-
19922: Ostra och Västra Finlands Iän subventionerar sionsavgift, olycksfalisförsäkring, arbetslöshets-
19923: samhäliet hushålis- och omsorgsarbete samt bo- försäkringspremie och grupplivförsäkringspre-
19924: städers underhålis- och ombyggnadsarbete med mie. Utbetald lön och förskottsinnehålining för
19925: hjälp av den s.k. företagsstödsmodelien. 1 Södra denna berättigar inte tili avdrag.
19926: Finlands, Uleåborgs och Lapplands Iän får servi- Arbetsministeriet och finansministeriet har av
19927: cekonsumenterna, hushålien, stödet i form av Stakes bestälit en uppföljande undersökning gäl-
19928: skatteavdrag. Försöket syftar tili att främja spe- lande företagsstöds- och skatteavdragsmodeller.
19929: cielit småföretagsverksamheten och sysselsätt- 1 ovan nämnda undersökning har man studerat
19930: ningen genom att skapa arbetstillfålien för före- företagsstöds- och skatteavdragsmodelier ur fö-
19931: tag som erbjuder service åt hushåli. 1 och med att retagens och hushållens synvinkel.
19932: efterfrågan på service ökar, främjar stödet också 1 enlighet med gäliande författningar pågår
19933: sysselsättningen. Målet är också att minska svart- försöket med stöd för hushålisarbete tili slutet av
19934: jobb som utförs inom hushålien. 1999. 1 regeringsprogrammet konstateras att för-
19935: 1 försöket med stöd för hushålisarbete är före- söket med stöd för arbete som hushålllåter utfö-
19936: tagsstödsmodeliens stödnivå 40 % av det lönebe- ra fortsätts och att man på basis av försöket fattar
19937: lopp som betalas för arbetet, dock högst 33 mark beslut om att utsträcka den fungerande modelien
19938: per timme. Stödet utbetalas åt det företag som ut- tili att omfatta hela landet. 1 budgetmanglingen
19939: fört arbetet elier åt en ideeli förening som omfat- har man beslutat fortsätta försöket ännu år 2000.
19940: tas av försöket. Ett hushåli kan köpa högst 150 För att utreda försökets verkningar kommer man
19941: timmar stött arbete under ett år. ännu nästa år att göra en ny uppföljande under-
19942: sökning.
19943:
19944:
19945: 4
19946: Ministerns svar KK 311/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
19947:
19948:
19949: För att underlätta skötseln av småarbetsgivar- 1 regeringsprogrammet har det konstaterats att
19950: nas arbetsgivarskyldigheter har arbetsförvalt- utbetalningen av småarbetsgivarens arbets-
19951: ningen grundat Servicecentralen för små arbets- givaravgifter skall förenklas. Det administrativa
19952: givare, viiken underlyder arbetskraftsavdel- ansvaret för förenklandet av arbetsgivaravgifts-
19953: ningen vid Sydöstra Finlands arbetskrafts- och systemet hör i sista hand till social- och hälso-
19954: näringscentral. Servicecentralen ger arbetsgivar- vårdsministeriet och för beskattningsförfaran-
19955: na råd i ärenden som gäller arbetsgivarskyldighe- dets vidkommande till finansministeriet. Efter-
19956: ter och arbetsförhållanden. Servicecentralen kan som en förenkling av småarbetsgivares arbets-
19957: också fungera som ombud för hushållsarbetsgi- givaravgifter och utbetalningen av skatter under-
19958: varen och för företag med under tio arbetstagare lättar småarbetsgivamas sysselsättningsmöj-
19959: och sköta om arbetsgivaravgifter baserade på ar- ligheter, anser arbetsministeriet det viktigt att
19960: betsgivarskyldighetema samt om löneuträk- olika slags modeller för att förenkla förfarandet
19961: ningen och löneutbetalningen. Hos servicecent- att utbetala arbetsgivaravgifter och skatter blir
19962: ralen får man också blanketter för arbetsavtal och kartlagda och bedömda i så vid utsträckning som
19963: blanketter för betalning av arbetsgivaravgifter. möjligt i sarnråd med olika myndigheter.
19964: Centralens service är avgiftsbelagd.
19965:
19966:
19967:
19968: Helsingfors den 5 augusti 1999
19969:
19970: Arbetsminister Sinikka Mönkäre
19971:
19972:
19973:
19974:
19975: 5
19976: KK 312/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
19977:
19978:
19979:
19980:
19981: KIRJALLINEN KYSYMYS 312/1999 vp
19982:
19983: Avioerolasten huoltajuus
19984:
19985:
19986:
19987:
19988: Eduskunnan puhemiehelle
19989:
19990: Avioeroissa noin joka viides oikeusriita lapsen Laki ei periaatteessa anna äidille yhteishuolta-
19991: huollosta päättyy pakkoyhteishuoltoon vastoin juuskiistoissa etusijaa, mutta usein sukupuoliroo-
19992: toisen vanhemman tahtoa. Tuoreen väitöksen lit sanelevat äidin huoltajaksi. Hovioikeuden
19993: mukaan varttuneet lapset kieltäytyvät tekemästä päätökset koetaankin selvästi "sukupuolettuneik-
19994: minkäänlaista valintaa vanhempien välillä, sillä si" ja käytännössä lapset asuvat äidin luona.
19995: lapsilla on usein hyvät suhteet molempiin van- Ennen tuomioistuimen päätöstä lapsen huolta-
19996: hempiinsa, vaikka vanhempien välit olisivatkin juudesta tulisi lasta kuulla erillisessä elimessä,
19997: riitaiset. Yli 12-vuotiaita lapsia kuullaan ennen joka koostuisi tasapuolisesti sekä miehistä että
19998: oikeuden päätöstä sosiaaliviranomaisten toimes- naisista. Hankalat riitatapaukset voisivat useissa
19999: ta. Sen sijaan alle 12-vuotiaita lapsia ei päätöstä tapauksissa ratketa tasapuolisesti jo tässä vai-
20000: tehtäessä kuulla lainkaan, vaikka heillä voi olla heessa, eikä pitkiä ja kaikkia osapuolia rasittavia
20001: täysin selvä käsitys siitä, kumman vanhemman oikeudenkäyntejä tarvittaisi välttämättä nykyi-
20002: kanssa he haluaisivat asua. Poikkeuksena ovat sessä mittakaavassa.
20003: erittäin kehittyneet alle 12-vuotiaat lapset. Kehit-
20004: tyneisyyden asteen määrittelee sosiaaliviran- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20005: omainen. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20006: Laki lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20007: tuli voimaan vuonna 1984. Vahvistettujen sopi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20008: musten perusteella 83 prosenttia lapsista asuu äi-
20009: tinsä ja 17 prosenttia isänsä luona. Hovioikeusta- Tulisiko hallituksen mielestä avioero-
20010: paukset jakaantuvat riitoihin huollon muodosta lasten huoltajuuskiistoissa antaa nykyis-
20011: ja riitoihin lasten asumisesta. Asumisriidoissa tä enemmän arvoa lapsen mielipiteelle
20012: lapset asuvat yleisemmin äitinsä kuin isänsä luo- siitä, kumman vanhemman kanssa hän
20013: na. haluaa asua?
20014:
20015:
20016: Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1999
20017:
20018: Timo Ihamäki /kok
20019:
20020:
20021:
20022:
20023: Versio 2.0
20024: KK 312/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
20025:
20026:
20027:
20028:
20029: Eduskunnan puhemiehelle
20030:
20031: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tällainen lapsi ei vähäisen kokemuksensa vuoksi
20032: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, välttämättä osaa oikein arvioida omaa etuaan. It-
20033: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen senäisen merkityksen antaminen lapsen mielipi-
20034: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- teelle saattaisi näissä tapauksissa johtaa lapsen
20035: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen edun kannalta huonoihin ratkaisuihin.
20036: KK 31211999 vp: Lapsen mielipiteen merkityksen korostami-
20037: nen saattaisi myös johtaa siihen, että vanhemmat
20038: Tulisiko hallituksen mielestä avioero- lisääntyvässä määrin painostaisivat lastaan omal-
20039: lasten huoltajuuskiistoissa antaa nykyis- le kannalleen ja että lapsen huoltoa tai asumista
20040: tä enemmän arvoa lapsen mielipiteelle koskeva päätöksenteko muodostuisi menettelyk-
20041: siitä, kumman vanhemman kanssa hän si, jossa lapsi joutuu valitsemaan vanhempiensa
20042: haluaa asua? välillä. Tämä olisi lapsen kannalta haitallista.
20043: Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, lap-
20044: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- set eivät monestikaan halua joutua tällaiseen va-
20045: vasti seuraavaa: lintatilanteeseen. Kysymys lapsen asuinpaikasta
20046: Varttuneen, noin 10 vuotta täyttäneen lapsen on ennen muuta aikuisille kuuluva asia.
20047: mielipiteellä on nykyisin käytännössä huomatta- Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta anne-
20048: va merkitys lapsen huoltoa tai asumista koske- tun lain (36111983) mukaan lapsen mielipiteen
20049: vaa riitaa ratkaistaessa. Tämä johtuu siitä, että selvittäminen suoritetaan vain poikkeuksellisesti
20050: asiassa tehtyä päätöstä ei voida panna täytän- kuulemaHa lasta tuomioistuimessa. Tavallisesti
20051: töön, jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai sitä nuorem- lapsen mielipiteen selvittää sosiaaliviranomai-
20052: pi, mutta silti riittävän kehittyneeksi katsottu lap- nen saatuaan tuomioistuimelta pyynnön lapsen
20053: si vastustaa täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanon etua koskevan selvityksen laatimiseen. Oikeus-
20054: estävä säännös, joka on lapsen huoltoa ja tapaa- ministeriön käsityksen mukaan sosiaaliviran-
20055: misoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpa- omaiset pyrkivät mahdollisuuksien mukaan sel-
20056: nosta annetun lain (619/1996) 2 §:ssä, ilmentää vittämään myös pienen lapsen mielipidettä, mi-
20057: ajatusta, että varttuneen lapsen hyvin perustellun käli lapsi haluaa sen ilmaista. Jos tuomioistuin
20058: tahdon vastainen päätös ei käytännössä koskaan pitää lapsen mielipiteen esille tuloa tärkeänä, se
20059: voi edistää lapsen etua. voi selvityspyynnössään kiinnittää asiaan sosiaa-
20060: Kun lapsi on edellä mainittua nuorempi, hä- liviranomaisten huomiota tai pyytää näitä täy-
20061: nen mielipiteellään ei ole yhtä suurta painoar- dentämään aiempaa selvitystään.
20062: voa. Lapsen näkemys asiasta ei silti tällöinkään Nykyiseen lainsäädäntöön ei siten sisälly sel-
20063: ole merkityksetön, vaan pienenkin lapsen käsi- laisia mekanismeja, jotka vaikeuttaisivat lapsen
20064: tys siitä, kumman vanhemman luona hän haluaa mielipiteen esille tuloa tai sen asianmukaista
20065: asua, on otettava huomioon arvioitaessa, millais- huomioon ottamista. Lapsen aidon mielipiteen
20066: ta ratkaisua lapsen etu asiassa edellyttää. Tällöin esille saaminen edellyttää luonnollisesti sosiaali-
20067: on toisaalta muistettava, että pienen lapsen tah- viranomaisilta ja heidän apunaan toimiviita psy-
20068: toon on helppoa epäasiallisesti vaikuttaa ja että kiatreilta tai psykologeilta korkealuokkaista am-
20069:
20070:
20071: 2
20072: Ministerin vastaus KK 312/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
20073:
20074:
20075:
20076: mattitaitoa. Vastaavasti tuomioistuimitta vaadi- hän tulee koulutuksessa kiinnittää jatkuvasti huo-
20077: taan kykyä ymmärtää lausunnossa esiin tuotujen miota.
20078: seikkojen merkitystä lapsen edun kannalta. Tä-
20079:
20080:
20081: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1999
20082:
20083: Oikeusministeri Johannes Koskinen
20084:
20085:
20086:
20087:
20088: 3
20089: KK 312/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministems svar
20090:
20091:
20092:
20093:
20094: Tili riksdagens talman
20095:
20096: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger att ett sådant barn på grund av sin ringa erfaren-
20097: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av het inte nödvändigtvis på rätt sätt kan bedöma
20098: statsrådet översänt följande av riksdagsman vad som är bäst för det. Om barnets åsikt i dessa
20099: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga fall skulle tillmätas en självständig betydelse,
20100: spörsmål SS 312/1999 rd: kunde detta leda till avgöranden som är dåliga
20101: med tanke på barnets bästa.
20102: Anser regeringen att barnets åsikt om Om större vikt skulle läggas vid barnets åsikt,
20103: vilkendera föräldern det vill bo med bor- kunde detta också leda till att föräldrarna i allt
20104: de tillmätas större betydelse än i dag vid högre grad skulle utöva påtryckning på sitt barn
20105: tvister som gäller vårdnaden om skils- för att få det att dela deras uppfattning, och till att
20106: mässobarn? beslutsfattandet i fråga om barns vårdnad och
20107: boende skulle få formen av ett förfarande där bar-
20108: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- net tvingas välja mellan sina föräldrar. Detta
20109: föra följande: skulle vara skadligt för barnet. Så som konstate-
20110: 1 fråga om större barn, dvs. barn i åldern omkring ras i motiveringen till spörsmålet vill barnen
20111: 10 år, har barnets åsikt i dag i praktiken stor be- oftast inte hamna i en sådan valsituation. Frågan
20112: tydelse vid avgörandet av tvister som gäller om var barnet skall bo hör först och främst till de
20113: barnets vårdnad eller boende. Detta beror på att vuxna.
20114: ett beslut i saken inte kan verkställas, om ett barn Enligt lagen angående vårdnad om bam och
20115: som har fyllt 12 år eller ett barn som är yngre än umgängesrätt (361/1983) utreds barnets åsikt en-
20116: 12 år men som trots det anses tillräckligt utveck- dast i exceptionella fall genom att barnet hörs i
20117: lat motsätter sig verkställighet. Den bestämmel- domstolen. Vanligtvis utreder socialmyndighe-
20118: se som förhindrar verkställigheten finns i 2 § la- ten barnets åsikt efter att domstolen har begärt en
20119: gen om verkställighet av beslut beträffande vård- utredning gällande barnets bästa. Justitieministe-
20120: nad om barn och umgängesrätt (619/1996), och riet har den uppfattningen att socialmyndigheter-
20121: tanken bakom bestämmelsen är att ett beslut som na i mån av möjlighet strävar efter att utreda ock-
20122: går emot barnets vilja, när det är fråga om ett så ett litet barns åsikt, om barnet vill ge uttryck
20123: större barn som har kunnat motivera sin vilja väl, för denna. Om domstolen anser att det är viktigt
20124: i praktiken aldrig kan främja barnets bästa. att barnets åsikt kommer fram, kan den i sin be-
20125: När barnet är yngre än vad som nämns ovan gäran om utredning fåsta socialmyndighetemas
20126: läggs inte lika stor vikt vid dess åsikt. Inte heller uppmärksamhet vid saken eller begära att dessa
20127: då saknar barnets uppfattning om saken dock be- kompletterar sin tidigare utredning.
20128: tydelse, utan också ett litet barns åsikt om vilken- Den nuvarande lagstiftningen innehåller inga
20129: dera föräldern det vill bo hos skall beaktas vid sådana mekanismer som skulle försvåra att
20130: bedömningen av ett hurudant avgörande i saken barnets åsikt kommer fram eller att den beaktas
20131: som barnets bästa förutsätter. Härvid bör man å på behörigt sätt. För att man skall kunna få reda
20132: andra sidan komma ihåg att det är lätt att på ett på barnets verkliga åsikt förutsätts givetvis hög-
20133: otillbörligt sätt påverka ett litet barns vilja, och klassig yrkeskunnighet av socialmyndighetema
20134:
20135:
20136: 4
20137: Ministems svar KK 312/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
20138:
20139:
20140: och de psykiatrer eller psykologer som bistår förs fram i utlåtandena har med tanke på bamets
20141: dem. Likaså förutsätts av domstolama förmåga bästa. Vid utbildningen bör kontinuerlig upp-
20142: att förstå viiken betydelse de omständigheter som märksamhet fåstas vid detta.
20143:
20144:
20145:
20146: Helsingfors den 10 augusti 1999
20147:
20148: Justitieminister Johannes Koskinen
20149:
20150:
20151:
20152:
20153: 5
20154: KK 313/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
20155:
20156:
20157:
20158:
20159: KIRJALLINEN KYSYMYS 313/1999 vp
20160:
20161: Fosamax-nimisen lääkkeen Kela-korvaukset
20162:
20163:
20164:
20165:
20166: Eduskunnan puhemiehelle
20167:
20168: Fosamax-nimistä lääkettä käytetään luukadon Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20169: hoitoon ja torjuntaan. Muun muassa sydänsiirto- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20170: potilaille aiheutuu luukatoa siitä, että siirto-ope- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20171: raation jälkeen joudutaan käyttämään voimakas- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20172: ta kortisonilääkitystä, joka on omiaan aiheutta-
20173: maan luukatoa. Luukatoa ilmenee sekä miehillä Osaako hallitus selittää, miksi Fosa-
20174: että naisilla. max-niminen luukatoa estävä ja hoitava
20175: Tähän saakka Fosamax on ollut korvattavien lääke on Kelan korvauslistalla, jos sitä
20176: lääkkeiden listalla, oli käyttäjänä esimerkiksi sy- käyttää esimerkiksi sydämensiirron
20177: dänsiirron jälkeen sitten mies tai nainen. Nyt on vuoksi aiheutuvaan sairauteen nainen,
20178: kuitenkin sukupuolinen syrjintä iskenyt totaali- mutta ei, jos käyttäjänä on mieshenkilö,
20179: sesti ja vaatii miessukupuolelta tasa-arvolain ja
20180: hengen mukaisesti vastaiskua. Fosamax-lääkettä
20181: kun ei enää korvata, jos käyttäjänä on mies, mut- mitä hallitus aikoo kiireimmiten tehdä
20182: ta korvataan, jos käyttäjänä on nainen. tämän asian korjaamiseksi?
20183: Tilanne on käsittämätön, mutta eipä hätää.
20184: Lipposen hyvä hallitus on luvannut hoitaa mitä
20185: erilaisimpia ongelmia.
20186:
20187:
20188: Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1999
20189:
20190: Sulo Aittoniemi /alk
20191:
20192:
20193:
20194:
20195: Versio 2.0
20196: KK 313/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministerin vastaus
20197:
20198:
20199:
20200:
20201: Eduskunnan puhemiehelle
20202:
20203: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tu kohtuullinen, korvausperusteeksi hyväksyttä-
20204: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, vä tukkuhinta, ei kuitenkaan rohdosvalmistetta
20205: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen eikä homeopaattisia ja antroposofisia valmistei-
20206: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto- ta. Korvattavalla lääkkeellä tarkoitetaan lisäksi
20207: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- niitä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä
20208: sen KK 313/1999 vp: mainittuja lääkkeitä, joita saadaan myydä ilman
20209: lääkemääräystä ja joille on vahvistettu kohtuulli-
20210: Osaako hallitus selittää, miksi Fosa- nen, korvausperusteeksi hyväksyttävä tukkuhin-
20211: max-niminen luukatoa estävä ja hoitava ta. Jos lääkkeelle ei ole vahvistettu korvausperus-
20212: lääke on Kelan korvauslistalla, jos sitä teeksi hyväksyttävää tukkuhintaa, sitä ei korvata
20213: käyttää esimerkiksi sydämensiirron tämän lain nojalla. Lääkkeen tukkuhinnan vah-
20214: vuoksi aiheutuvaan sairauteen nainen, vistaa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä
20215: mutta ei, jos käyttäjänä on mieshenkilö, toimiva lääkkeiden hintalautakunta.
20216: ja Peruskorvattava Fosamax-lääke on Lääkelai-
20217: toksen sille hyväksymän käyttöaiheen mukaises-
20218: mitä hallitus aikoo kiireimmiten tehdä ti tarkoitettu postmenopausaalisten naisten os-
20219: tämän asian korjaamiseksi? teoporoosin hoitoon. Lääkelaitos hyväksyy lääk-
20220: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- keen käyttöaiheen myyntilupahakemukseen lii-
20221: vasti seuraavaa: tettyjen selvitysten ja tutkimustulosten perusteel-
20222: la. Myyntiluvan saannin edellytyksenä on muun
20223: Sairausvakuutuslain 4 §:n perusteella vakuute- muassa, että lääkevalmisteella on osoitettu ole-
20224: tulla on oikeus saada sairauden perusteella kor- van riittävästi vaikutusta sairauden tai sen oirei-
20225: vausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksis- den parantamiseksi, lievittämiseksi tai ehkäise-
20226: ta. Samaisen lain 6 §:n mukaan sairaanhoidon miseksi. Fosamax-lääkkeen käyttöaiheen rajaus
20227: kustannuksista suoritetaan korvausta siltä osin, perustuu myyntilupahakemuksen yhteydessä esi-
20228: minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, tettyyn näyttöön sen hoidollisesta tehosta post-
20229: vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaaranta- menopausaalisten naisten osteoporoosin hoidos-
20230: matta, olisi tullut vakuutetulle maksamaan. sa.
20231: Sairausvakuutuslain 5 §:n mukaan sairaan- Sairausvakuutuslain mukaisia tarpeellisia sai-
20232: hoitona korvataan lääkärin määräämät lääkkeet raanhoitokustannuksia arvioitaessa olennaista
20233: sekä vaikean sairauden hoitoon tarpeelliset, lää- on, onko hoito, josta korvausta haetaan, yleisesti
20234: kärin määräämät ja apteekista tai sairaalasta han- hyväksytyn hoitokäytännön vai vielä vakiintu-
20235: kitut kliiniset ravintovalmisteet ja niitä vastaavat mattoman hoitokäytännön mukaista.
20236: tuotteet. Korvattavalla lääkkeellä tarkoitetaan Lääkekustannusten korvaamisessa noudate-
20237: lääkelain mukaista lääkemääräystä edellyttävää taan ns. suorakorvausjärjestelmää, jossa asiakas
20238: lääkettä, joka on tarkoitettu joko sisäisesti tai ul- maksaa lääkeostostaan apteekissa sairausvakuu-
20239: koisesti käytettynä parantamaan tai helpotta- tuskorvauksella vähennetyn hinnan. Kansan-
20240: maan sairautta tai sen oireita ja jolle on vahvistet- eläkelaitos suorittaa sairausvakuutuskorvauksen
20241:
20242:
20243: 2
20244: Ministerin vastaus KK 313/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
20245:
20246:
20247: apteekille sen antamaa tilitystä vastaan. Saadun myydä sairausvakuutuskorvauksella vähennet-
20248: selvityksen mukaan Kansaneläkelaitoksessa on tyyn hintaan.
20249: havaittu, että Fosamax-lääkettä määrätään hy- Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää par-
20250: väksyttyä käyttöaihetta laajemmin. Tämän joh- haillaan tarkemmin Kansaneläkelaitoksen aptee-
20251: dosta Kansaneläkelaitos ilmoitti apteekille 22 keille antaman määräyksen lääketieteellisiä pe-
20252: päivänä maaliskuuta 1999 päivätyllä kirjeellä, rusteita.
20253: millä edellytyksillä lääkettä voidaan apteekista
20254:
20255:
20256: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1999
20257:
20258: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
20259:
20260:
20261:
20262:
20263: 3
20264: KK 313/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministerns svar
20265:
20266:
20267:
20268:
20269: Tili riksdagens talman
20270:
20271: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger skäligt partipris som kan godtas som ersättnings-
20272: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av grund, dock inte naturmedel eller homeopatiska
20273: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo och antroposofiska preparat. Med läkemedel som
20274: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs- skall ersättas förstås även ett sådant i beslut av
20275: mål SS 313/1999 rd: social- och hälsovårdsministeriet nämnt läkeme-
20276: del som får säljas utan recept och för vilket ett
20277: Kan regeringen förklara varför läke- skäligt partipris som kan godtas som ersättnings-
20278: medlet Fosamax, som används för att grund har fastställts. Om ett partipris som kan
20279: förhindra och behandla benskörhet, godtas som ersättningsgrund inte har fastställts
20280: finns på FPA:s ersättningslista då det för läkemedlet, ersätts detta inte med stöd av
20281: används av en kvinna t.ex. vid sjukdom nämnda lag. Ett läkemedels partipris fastställs av
20282: tili följ"d av hjärttransp/antation, men läkemedelsprisnämnden vid social- och hälso-
20283: inte om användaren är en mansperson, vårdsministeriet.
20284: och Det grundersättningsgilla läkemedlet Fosa-
20285: max är, enligt den indikation som Läkemedels-
20286: vilka åtgärder ämnar regeringen med verket har godkänt för det, avsett för behandling
20287: det snaraste vidtaför att rätta tili detta? av osteoporos hos postmenopausala kvinnor. Lä-
20288: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kemedelsverket godkänner indikationen för ett
20289: föra följande: läkemedel utgående från de utredningar och un-
20290: dersökningsresultat som har fogats till ansökan
20291: Med stöd av 4 § sjukförsäkringslagen har en för- om försäljningstillstånd. En förutsättning för er-
20292: säkrad rätt att vid sjukdom få ersättning för nöd- hållande av försäljningstillstånd är bl.a. att det
20293: vändiga kostnader för sjukvård. Enligt 6 § i sam- har visats att läkemedelspreparatet är tillräckligt
20294: ma lag ersätts kostnaderna för sjukvård tili den effektivt när det gäller att bota, lindra eller före-
20295: del, vartill kostnaderna för vården skulle ha upp- bygga en sjukdom eller sjukdomssymtom.
20296: gått för den försäkrade med undvikande av A vgränsningen av indikationen för läkemedlet
20297: onödiga kostnader, men utan äventyrande av den Fosamax baserar sig på de bevis på dess tera-
20298: försäkrades hälsa. peutiska effekt vid behandlingen av osteoporos
20299: Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts såsom hos postmenopausala kvinnor som framförts i
20300: sjukvård av läkare ordinerade läkemedel samt samband med ansökan om försäljningstillstånd.
20301: kliniska näringspreparat och motsvarande pro- Då de nödvändiga kostnaderna för sjukvård
20302: dukter som behövs vid behandling av svår sjuk- enligt sjukförsäkringslagen bedöms, är den vä-
20303: dom, ordinerats av läkare och anskaffats på apo- sentliga frågan huruvida behandlingen, för vii-
20304: tek eller sjukhus. Med läkemedel som skall ersät- ken ersättning söks, överensstämmer med all-
20305: tas förstås ett i läkemedelslagen avsett receptbe- mänt godkänd vårdpraxis eller med en ännu inte
20306: lagt läkemedel vars ändamål är att vid invärtes etablerad vårdpraxis.
20307: eller utvärtes bruk bota eller lindra sjukdom eller Då läkemedelskostnaderna ersätts iakttas ett
20308: sjukdomssymtom och för vilket har fastställts ett system med s.k. direkt ersättning, där kunderna
20309:
20310:
20311: 4
20312: Ministerns svar KK 313/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
20313:
20314:
20315: för de läkemedel som de köper på apoteket beta- anstalten genom ett brev till apoteken, daterat
20316: lar ett pris från vilket sjukförsäkringsersätt- den 22 mars 1999, på vilka grunder läkemedlet
20317: ningen har avdragits. Folkpensionsanstalten be- kan säljas på apotek till ett pris från vilket sjuk-
20318: talar sjukförsäkringsersättningen till apoteket försäkringsersättningen har avdragits.
20319: mot den redovisning apoteket ger. Enligt erhål- Social- och hälsovårdsministeriet utreder som
20320: len utredning har man vid Folkpensionsanstalten bäst närmare de medicinska grunderna för den
20321: konstaterat att läkemedlet Fosamax ordineras föreskrift som Folkpensionsanstalten har medde-
20322: också för annan användning än den godkända in- lat apoteken.
20323: dikationen. Därför meddelade Folkpensions-
20324:
20325:
20326: Helsingforsden 11 augusti 1999
20327:
20328: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
20329:
20330:
20331:
20332:
20333: 19 200656
20334: 5
20335: KK 314/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
20336:
20337:
20338:
20339:
20340: KIRJALLINEN KYSYMYS 314/1999 vp
20341:
20342: Kokonaan korvattavan fysikaalisen hoidon li-
20343: sääminen veteraanien kuntoutuksessa
20344:
20345:
20346:
20347:
20348: Eduskunnan puhemiehelle
20349:
20350: Veteraaneja pyritään ainakin juhlapuheiden mu- Kuntoutuksen korvaaminen fysikaalisella hoi-
20351: kaan kuntouttamaan suhteellisen säännöllisesti. dolla tulisi ilmeisesti myös yhteiskunnan kannal-
20352: Kuntouttaminen on veteraanille ilmaista ja mer- ta halvemmaksi.
20353: kitsee sitä, että kuntoutettava asuu kuntoutuksen
20354: ajan siinä laitoksessa, jossa kuntoutusta anne- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20355: taan. Moni saattaa olla mielelläänkin kuntoutus- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20356: laitoksessa kuntoutuksen ajan, mutta mielekkyys tavasti valtioneuvosion asianomaisen jäsenen
20357: ei ole kaikille sama. Moni veteraani kävisi mie- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20358: luummin ottamassa fysikaalisia hoitoja kotoa kä-
20359: sin. Tämä kuitenkin maksaa, sillä Kela korvaa fy- Aikooko hallitus toimia niin, että yhä
20360: sikaalisesta hoidosta yleensä vain puolet ja loput useampi veteraani voisi halutessaan va-
20361: tahtovat jäädä hoidon saajanitsensä kustannetta- lita hoitolaitoksessa asumista edellyttä-
20362: vaksi. vän kuntoutuksen sijaan kotoa käsin ta-
20363: pahtuvan fysikaalisen hoidon kokonaan
20364: yhteiskunnan kustannuksella?
20365:
20366:
20367: Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1999
20368:
20369: Sulo Aittoniemi /alk
20370:
20371:
20372:
20373:
20374: Versio 2.0
20375: KK 314/1999 vp- Sulo Aittouiemi /alk Ministerin vastaus
20376:
20377:
20378:
20379:
20380: Eduskunnan puhemiehelle
20381:
20382: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa reellisyys, liitetään hakemukseen lääkärintodis-
20383: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tus, jos asianomaisella veteraanilla ei ole kiin-
20384: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen teää hoitosuhdetta oman kunnan terveyskeskuk-
20385: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto- seen. Kuntoutukseen otettavat hyväksyy asuin-
20386: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- kunnan terveyslautakunta tai viranhaltija, jolle
20387: sen KK 314/1999 vp: lautakunta on siirtänyt tehtävän. Monissa kunnis-
20388: sa toimii kuntoutustyöryhmä, jonka asiantunte-
20389: Aikooko hallitus toimia niin, että yhä musta ja toiminnan järjestäruismahdollisuuksia
20390: useampi veteraani voisi halutessaan va- kuullaan ennen päätöksentekoa. Menettely aut-
20391: lita hoitolaitoksessa asumista edellyttä- taa selkiinnyttämään veteraanien kuntootustar-
20392: vän kuntoutuksen sijaan kotoa käsin ta- peen sekä avokuntoutusta alueella antavien pal-
20393: pahtuvan fysikaalisen hoidon kokonaan veluntuottajien mahdollisuudet kuntootuksen
20394: yhteiskunnan kustannuksella? järjestämiseen. Kunnan tai kuntayhtymän ter-
20395: veyskeskukset määrittelevät tarvittavan avokun-
20396: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tootuksen laatukriteerit ja valitsevat avokuntoo-
20397: ti seuraavaa: tuksen toteuttajat sekä valvovat annettavien kun-
20398: Vuonna 1988 annetun lain veteraanien kuntou- tootuspalvelujen laatua ja toteutusta.
20399: tuksesta (1184/1988) tarkoituksena on rintama- Kunnat ovat kuitenkin hyvin erilaisessa ase-
20400: veteraanin toimintakyvyn edistäminen ja säilyt- massa avokuntoutusta antaviin palveluntuotta-
20401: täminen niin, että hän mahdollisimman pitkään jiin nähden. Osalla kunnista toimii läheisyydes-
20402: selviytyy itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnois- sään kylpylä tai muu kuntoutuslaitos, joka järjes-
20403: taan. Laki mahdollistaa kuntootuksen ja siihen tää myös avokuntoutusta ja on kehittänyt erityi-
20404: kuuluvan tutkimuksen ja hoidon järjestämisen sesti veteraaneille annettavia avokuntoutuspalve-
20405: joko avo- tai laitoskuntoutuksena. luja. Osalla kunnista on alueellaan muuten tar-
20406: Veteraanin hakeutuminen kuntoutukseen ta- jontaa avokuntoutuspalveluista, jolloin mahdol-
20407: pahtuu aloitteesta (asetus 1348/1988). Aloite teh- lisuudet avokuntootuksen järjestämiseen ovat
20408: dään kirjallisena asuinkunnan terveyslautakun- hyvin erilaiset, esimerkkinä suuret kaupungit ja
20409: nalle tai vastaavalle monijäseniselle toimielimel- asutustaajamat, kuin niillä pienillä kunnilla, joi-
20410: le. Veteraanien ikääntyessä muutettiin rintama- den alueella toimii vain terveyskeskus.
20411: veteraanien kuntoutuksesta annetun asetuksen Veteraanien kuntoutuksella on myös sellaisia
20412: 1 §:ää siten, että aloitteen kuntoutukseen voi laadullisia tarpeita, joita ei aina voida tai ole tar-
20413: tehdä veteraanin suostumuksesta myös veteraa- koituksenmukaista toteuttaa pelkästään avokun-
20414: nin omainen tai sosiaali- tai terveydenhuollon vi- toutuksena. !kääntymisen seurauksena tapahtuu
20415: ranomainen. Jo hakemuksessa voi esittää toivo- muutoksia ihmisen fyysisessä kunnossa, kuten
20416: muksen kuntouksen järjestämisestä avohoitona. liikkumisessa, käden toiminnoissa ja/tai selkäli-
20417: Koska kuntootuksen tarkoituksena on toiminta- hasten kunnossa sekä aistien, kuten näön, kuu-
20418: kyvyn edistäminen ja kuntoutukseen valittaessa lon, tuntoaistin ja muistin alueilla sekä mielen-
20419: tulee ottaa huomioon kuntootuksen tarve ja kii- terveydessä.
20420:
20421:
20422: 2
20423: Ministerin vastaus KK 314/1999 vp- Sulo Aittouiemi /alk
20424:
20425:
20426: !kääntyvän veteraanin kokonaistilanteen mää- pian ja muut terapian yksilölliset hoitosarjat sekä
20427: rittelyssä ja tiettyjen sairaustilojen kuntouttami- ryhmäkuntoutus. Avokuntoutuksen muodoista
20428: sessa tarvitaan yhä useammin myös geriatrisen ryhmäkuntoutus soveltuu hyvin normaalisti
20429: erikoissairaanhoidon asiantuntemusta, jolloin ikääntyneille veteraaneille toimintakyvyn kohot-
20430: kuntoutusjakson toteuttaminen laitoskuntoutuk- tamiseen ja ylläpitoon. Huonokuntoisemmille
20431: sena on perusteltua. Monien invalidisoivien tai veteraaneille soveltuvat avokuntoutuksen muo-
20432: muuten vaikeasti hoidettavien pitkäaikaissai- doista kotikuntoutus ja lähellä kotia tapahtuva
20433: rauksien ensivaiheen jälkeen tarvitaan myös ve- päiväkuntoutus. Jaksoittain järjestetty päiväkun-
20434: teraanille ja hänen lähiomaisilleen sopeutumis- toutus (päivätoiminta) soveltuu erityisryhmille,
20435: valmennusta, joka lisää tiedollisia ja taidollisia kuten muistihäiriöisten ja masennuksesta kärsi-
20436: valmiuksia sopeutua sairauteen ja suorittaa koto- vien veteraanien kuntoutukseen.
20437: na jälkihoitoa. Näitä veteraaneja ovat mm. aivo- Avokuntoutuksena voidaanjärjestää myös yk-
20438: halvauspotilaat, lonkkamurtumapotilaat ja Alz- silöllisiä fysioterapian tai muun terapian hoito-
20439: heimerin taudin tai muiden tautien aiheuttamasta sarjoja, kun lääkäri toteaa terapiahoidon tarpeel-
20440: muistihäiriöistä kärsivät potilaat. Sopeutumis- liseksi. Rintamaveteraanien kuntoutuksesta an-
20441: valmennus voidaan toteuttaa veteraanikuntou- netun asetuksen 3 §:n mukaan voidaan veteraani-
20442: tuksena. Sopeutumisvalmennuskursseja järjeste- kuntoutuksena eli valtion budjettivaroin antaa
20443: tään pääsääntöisesti keskitetysti joko osana lai- avokuntoutusta veteraanille enintään 20 käynti-
20444: toskuntoutusta tai alueellisena. kertaa vuodessa.
20445: Avokuntoutuksen suosio on vähitellen kasva- Rintamaveteraanikuntoukseen varattavista
20446: nut. Vuonna 1997 sai päiväkuntoutusta ja muuta valtion määrärahoista päätetään valtion talousar-
20447: avokuntoutusta 9 009 rintamaveteraania eli 33 % vion yhteydessä. Kuntoutuksen painottuminen
20448: kaikista kyseisenä vuonna kuntoutusta saaneista avokuntoutukseen mahdollistaa veteraanien kun-
20449: rintamaveteraaneista. Kaikkiin toimintakyky- toutuskierron nopeutumisen. Vuonna 1997 vete-
20450: luokkiin kuuluvien veteraanien kuntoutusta voi- raanikuntoutusta sai 27 500 veteraania ja vuon-
20451: daanjärjestää avokuntoutuksena. A vokuntoutuk- na 2000 arvioidaan samansuuruisella määrära-
20452: sen muotoja ovat mm. päiväkuntoutus, kotikun- halla kuntoutettavan n. 3 000 veteraania enem-
20453: toutus, fysioterapian, puheterapian, toimintatera- män.
20454:
20455:
20456:
20457: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1999
20458:
20459: Peruspalveluministerin sijainen
20460: Ministeri Maija Perho
20461:
20462:
20463:
20464:
20465: 3
20466: KK 314/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministems svar
20467:
20468:
20469:
20470:
20471: Tili riksdagens talman
20472:
20473: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger och den skyndsamhet som krävs skall beaktas
20474: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av skall till ansökan fogas ett läkarintyg om vetera~
20475: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo nen i fråga inte har ett fast vårdförhållande till
20476: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs- den egna kommunens hä1sovårdscentral. Till re-
20477: mål SS 314/1999 rd: habilitering utses en frontveteran av hälso-
20478: vårdsnämnden i den kommun där han är bosatt
20479: A."mnar regeringen vidta åtgärder för att eller av en tjänsteinnehavare som nämnden ålagt
20480: alltjlera veteraner som så önskar, i stäl- uppgiften. Många kommuner har rehabilite-
20481: let för rehabilitering som förutsätter ringsarbetsgrupper, vilkas expertis utnyttjas och
20482: boende på vårdanstalt, skall kunna väl- vilkas förutsättningar att ordna verksamheten un-
20483: ja att bo hemma och få fvsikalisk vård dersöks innan bes1ut fattas. Detta förfarande hjäl-
20484: helt på samhällets bekostnad? per att klargöra veteranemas behov av rehabilite-
20485: ring och de lokala öppenrehabiliteringsservi-
20486: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ceproducentemas möjligheter att ordna rehabili-
20487: föra följande: tering. Kommunens eller samkommunens hälso-
20488: Syftet med lagen om rehabilitering av frontvete- vårdscentraler definierar kvalitetskriteriema för
20489: raner (1184/1988) är att främja och upprätthålla den öppna rehabilitering som behövs och bestäm-
20490: frontveteranens funktionsförmåga så att han så mer vem som skall förverkliga den öppna rehabi-
20491: länge som möjligt självständigt klarar sina dagli- literingen samt övervakar kvaliteten på och för-
20492: ga funktioner. Lagen möjliggör rehabilitering verk1igandet av den rehabiliteringsservice som
20493: och därtill hörande undersökning och vård antin- ges.
20494: gen som öppen rehabilitering eller anstaltsreha- Kommunema är dock i väldigt olika situatio-
20495: bilitering. ner med tanke på tillgången tili serviceproducen-
20496: När en veteran söker sig tili rehabilitering sker ter som erbjuder öppen rehabilitering. 1 närheten
20497: detta på grundval av ett initiativ (förordning av en del kommuner finns badanläggningar eller
20498: 134811988). Det skriftliga initiativet lämnas tili andra rehabiliteringsanstalter som även ordnar
20499: hemkommunens hälsovårdsnämnd eller till an- öppen rehabilitering och som har utvecklat en öp-
20500: nat kollegialt organ. I och med att veteranema pen rehabiliteringsservice specielit för vetera-
20501: blir allt äldre ändrades 1 § förordningen om re- ner. En del kommuner, t.ex. stora städer och tät-
20502: habilitering av frontveteraner så att initiativet till orter, har på sitt område annat utbud av öppen re-
20503: rehabilitering med veteranens samtycke även kan habiliteringsservice, och har på detta sätt andra
20504: tas av veteranens anhöriga, socialvårdsmyn- förutsättningar att ordna öppen rehabilitering än
20505: dighetema eller hälso- och sjukvårdsmyndighe- de små kommuner som bara har en hälso-
20506: tema. Redan i ansökan kan önskan framföras om vårdscentral tili sitt förfogande.
20507: att rehabiliteringen skall ordnas som öppen vård. Rehabiliteringen av veteraner är även förenad
20508: Eftersom syftet med rehabiliteringen är att främ- med sådana kva1itativa krav som gör att det inte
20509: ja funktionsförmågan och, när frontveteraner ut- alltid är möjligt eller ändamålsenligt att för-
20510: ses för rehabilitering, behovet av rehabilitering verkliga rehabiliteringen endast som öppen reha-
20511:
20512:
20513: 4
20514: Ministerns svar KK 314/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
20515:
20516:
20517: bilitering. När människan åldras sker det för- förmåga kan ordnas som öppen rehabilitering.
20518: ändringar i den fysiska konditionen, såsom i rö- Den öppna rehabiliteringens former är bl.a. dag-
20519: relseförmågan, händernas funktioner och/eller i rehabilitering, hernrehabilitering, fysioterapi,
20520: ryggmusklernas skick, och i sinnena, såsom i sy- talterapi, ergoterapi och andra individuella vård-
20521: nen, hörseln och känselsinnet, samt i minnet och i serier i terapin samt grupprehabilitering. Av den
20522: den mentala hälsan. öppna rehabiliteringens former lämpar sig grupp-
20523: När en åldrande veterans situation som helhet rehabiliteringen väl för att höja och uppehålla
20524: konstateras samt i rehabiliteringen i anslutning funktionsförmågan hos veteraner som åldras nor-
20525: till vissa sjukdomstillstånd behövs allt oftare malt. För veteraner som är särnre är hemrehabili-
20526: även expertis inom geriatrisk specialiserad tering och dagrehabilitering nära hemmet de
20527: sjukvård, varvid det är motiverat att genomföra lämpligaste av den öppna rehabiliteringens for-
20528: rehabiliteringsavsnitt som anstaltsvård. Efter det mer. Dagrehabilitering som ordnas periodvis
20529: första skedet av många invalidiserande eller an- (dagverksamhet) lämpar sig för specialgrupper
20530: nars svårskötta långvariga sjukdomar behöver som t.ex. för veteraner som lider av minnesstör-
20531: veteranen och hans anhöriga anpassningsträning ningar eller depression.
20532: som ökar beredskapen att anpassa sig till sjukdo- Som öppen rehabilitering kan även individuel-
20533: men i fråga och ger information och kunskap om la vårdserier inom fysioterapi eller annan terapi
20534: utförande av eftervård i hemmet. Sådana vetera- ordnas om läkare konstaterar att terapin är nöd-
20535: ner är bl.a. stroke-patienter, patienter med höft- vändig. Enligt 3 § förordningen om rehabilite-
20536: fraktur eller patienter som lider av minnesstör- ring av frontveteraner kan en veteran som vete-
20537: ningar, orsakade av Alzheimers sjukdom eller ranrehabilitering, dvs. med statens budgetmedel,
20538: andra sjukdomar. Anpassningsträningen kan för- få högst 20 besök till öppen rehabilitering per år.
20539: verkligas som veteranrehabilitering. Kurser i an- Om de statsanslag som reserveras för rehabili-
20540: passningsträning ordnas i huvudsak centrerat an- tering av frontveteraner bestäms i samband med
20541: tingen som en del av anstaltsvård eller regionalt. statsbudgeten. Rehabiliteringens betoning på öp-
20542: Den öppna rehabiliteringens popularitet har pen rehabilitering gör det möjligt att göra vetera-
20543: småningom ökat. År 1997 erhöll 9 009 frontvete- nernas rehabiliteringscykel snabbare. År 1997
20544: raner dagrehabilitering eller annan öppen rehabi- fick 27 500 veteraner veteranrehabilitering och
20545: litering, dvs. 33 % av alla frontveteraner som er- år 2000 beräknas ca 3 000 flera kunna rehabilite-
20546: höll rehabilitering under året i fråga. Rehabilite- ras med ett lika stort anslag.
20547: ring för veteraner med olika grader av funktions-
20548:
20549:
20550:
20551: Helsingforsden 12 augusti 1999
20552:
20553: Ställföreträdare för omsorgsministern
20554: Minister Maija Perho
20555:
20556:
20557:
20558:
20559: 5
20560: KK 315/1999 vp- Markku Rossi /kesk
20561:
20562:
20563:
20564:
20565: KIRJALLINEN KYSYMYS 315/1999 vp
20566:
20567: Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen
20568:
20569:
20570:
20571:
20572: Eduskunnan puhemiehelle
20573:
20574: Eduskunta hyväksyi EU-liittymissopimuksen kä- sien vuoksi korkea arvonlisävero on jäänyt usein
20575: sittelyn yhteydessä linjauksen elintarvikkeiden maatalous- ja elintarvikealan yrittäjien maksetta-
20576: arvonlisäveron asteittaisesta alentamisesta. Nyt vaksi, jolloin se heikentää kotimaisen tuotannon
20577: arvonlisäveron tulisi olla viisi prosenttiyksikköä kilpailukykyä.
20578: matalammalla tasolla eli 12 prosentissa nykyisen
20579: 17:n sijasta. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20580: Ruoan hinnalla oli suuri merkitys päätettäessä sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20581: ED-jäsenyydestä, joten alv-päätöksen poliittinen tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20582: torpedointi on eduskunnan ja kansanäänestyk- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20583: seen osallistuneiden suomalaisten pettämistä.
20584: Koska elintarvikkeiden arvonlisävero on Eu- Miksi hallitus ei ole esittänyt eduskun-
20585: roopan kärkitasoa, on veron alentamiselle myös nalle elintarvikkeiden arvonlisäveron
20586: yleiset perusteet. Alhaisempi verokanta tukee sa- alentamista EU-liittymissopimuksen Iin-
20587: malla parhaiten pienituloisia halvemman ruoan jauslen mukaisesti, ja
20588: kautta ja on sosiaalisesti oikeudenmukaisin tu-
20589: lonjakomenetelmä. Kansainvälisen kilpailun ja milloin se aikoo toteuttaa eduskunnan ja
20590: maamme hinnaltaan korkeiden tuotantopanok- kansalaisten tahdon arvonlisäveron
20591: alentamiseksi?
20592:
20593:
20594: Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1999
20595:
20596: Markku Rossi /kesk
20597:
20598:
20599:
20600:
20601: Versio 2.0
20602: KK 315/1999 vp- Markku Rossi /kesk Ministerin vastaus
20603:
20604:
20605:
20606:
20607: Eduskunnan puhemiehelle
20608:
20609: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taloudellisista syistä elintarvikkeiden verokan-
20610: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, taa ei ole mahdollista alentaa. Samat valtionta-
20611: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen loudelliset syyt ovat edelleen olemassa. Elintar-
20612: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku vikkeiden verokannan alentaminen 17 prosentis-
20613: Rossin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- ta 12 prosenttiin merkitsisi vuoden 2000 tasolla
20614: sen KK 315/1999 vp: arvioituna noin 2,3 miljardin markan vuotuista
20615: verotuoton menetystä valtiolle.
20616: Miksi hallitus ei ole esittänyt eduskun- Arvonlisäverotuksessa elintarvikkeiden
20617: nalle elintarvikkeiden arvonlisäveron myyntiin sovellettava verokanta määräytyy pää-
20618: alentamista EU-liittymissopimuksen Iin- sääntöisesti kulutusmaan soveltaman verokan-
20619: jauslen mukaisesti, ja nan mukaisesti. Siten esimerkiksi Suomessa vä-
20620: hittäiskaupassa myytäviin toisesta jäsenmaasta
20621: milloin se aikoo toteuttaa eduskunnan ja ostettuihin elintarvikkeisiin sovelletaan samaa
20622: kansalaisten tahdon arvonlisäveron verokantaa kuin kotimaisiin tuotteisiin. Sovellet-
20623: alentamiseksi? tava verokanta ei tämän vuoksi aiheuta kilpailu-
20624: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vääristymää kotimaisten elintarvikkeiden ja ul-
20625: vasti seuraavaa: komaisten elintarvikkeiden myynnin välille.
20626: Vastaavasti kaupallinen vienti toisiin jäsenmai-
20627: Arvonlisäverolain ( 150 111993) nojalla sovellet- hin on vapautettu Suomen verosta ja suomalais-
20628: tava yleinen verokanta on 22 prosenttia. Elintar- ten tuotteiden vähittäismyyntiin toisessa jäsen-
20629: vikkeisiin ja rehuihin sovelletaan alennettua 17 valtiossa sovelletaan samaa verokantaa kuin täs-
20630: prosentin verokantaa ja eräisiin muihin hyödyk- sä maassa tuotettuihin elintarvikkeisiin.
20631: keisiin 8 prosentin verokantaa. Hallitusohjelman mukaan talouden kasvun ja
20632: Suomen liittymisestä Euroopanunioniin 1 päi- työllisyyden edellytyksiä parannetaan Suuntaa-
20633: västä tammikuuta 1995 alkaen elintarvikkeiden malla verojen ja veronluonteisten maksujen ke-
20634: myyntiin on sovellettu alennettua 17 prosentin vennykset vaalikauden aikana ansiotuloihin ja
20635: verokantaa. Tarkoituksena oli, että vuoden 1998 välillisiin työvoimakustannuksiin. Tämä merkit-
20636: alusta siirryttäisiin 12 prosentin verokantaan. see sitä, että muiden verojen alentamismahdolli-
20637: Tämä tarkoitus ei kuitenkaan toteutunut. suudet ovat valtiontalouden tasapaino huomioon
20638: Arvonlisäverotuksessa elintarvikkeiden ottaen rajoitetut.
20639: myyntiin sovellettava alennettu 17 prosentin ve- Edellä esitetyistä syistä hallitus katsoo, että
20640: rokanta säädettiin pysyväksi vuoden 1998 alusta elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentami-
20641: lukien. Tuossa yhteydessä todettiin, että valtion- nen ei lähivuosina näytä mahdolliselta.
20642:
20643:
20644:
20645: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1999
20646:
20647: Ministeri Suvi-Anne Siimes
20648:
20649: 2
20650: Ministems svar KK 315/1999 vp- Markku Rossi lkesk
20651:
20652:
20653:
20654:
20655: Tili riksdagens talman
20656:
20657: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger det konstaterades att det av statsekonomiska or-
20658: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av saker inte går att sänka skattesatsen på livsme-
20659: statsrådet översänt följande av riksdagsman del. Samma statsekonomiska orsaker gäller fort-
20660: Markku Rossi /cent undertecknade skriftliga farande. En sänkning av skattesatsen på livsme-
20661: spörsmål SS 31511999 rd: del från 17 till12% skulle, enligt nivån 2000, in-
20662: nebära att staten går miste om årliga skatteintäk-
20663: Vaiför har regeringen inte lagt fram ett ter på uppskattningsvis 2,3 mrd. mk.
20664: förslag tili riksdagen om en sänkning av Den mervärdesskattesats som tillämpas på
20665: mervärdesskatten på livsmedel i en- livsmedelsförsäljning bestäms i regel enligt skat-
20666: lighet med riktlinjerna i EU-anslut- tesatsen i konsumtionslandet. Således tillämpas
20667: ningsfördraget, och t.ex. inom detaljhandeln i Finland samma skat-
20668: tesats på livsmedel som köpts från ett annat med-
20669: när ämnar regeringen uppjj;lla riksda- lemsland som på inhemska produkter. Skattesat-
20670: gens och folkets önskan om sänkt mer- sen leder därför inte till någon snedvridning av
20671: värdesskatt? konkurrensen mellan de inhemska och utländska
20672: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- livsmedel som säljs. På motsvarande sätt är ex-
20673: föra följande: port till andra medlemsländer befriad från skatt i
20674: Finland, och inom detaljhandeln med finländska
20675: Den allmänna skattesats som tillämpas med stöd produkter i en annan medlemsstat tillämpas sam-
20676: av mervärdesskatte1agen (1501/1993) är 22 %. ma skattesats som på produkter producerade i det
20677: På livsmedel och fodermedel tillämpas en sänkt landet.
20678: skattesats på 17 % och på vissa andra nyttigheter Enligt regeringsprogramrnet förbättras förut-
20679: en skattesats på 8 %. sättningama för en ekonomisk tillväxt och sys-
20680: Sedan Finland blev med1em av Europeiska selsättningen genom att lättnadema gällande
20681: unionen den 1 januari 1995 har en sänkt skat- skatter och avgifter av skattenatur under valperi-
20682: tesats på 17 % tillämpats på försäljning av livs- oden inriktas på förvärvsinkomster och indirekta
20683: medel. Avsikten var att övergå till en skattesats arbetskraftskostnader. Detta betyder att möj-
20684: på 12% vid ingången av 1998. Denna avsikt nåd- lighetema att sänka andra skatter är begränsade
20685: des dock inte. när statsekonomins balans tas i beaktande.
20686: Den sänkta mervärdesskattesats på 17 % som Av de nämnda orsakema anser regeringen att
20687: tillämpas vid försäljning av livsmedel gjordes det inte ser ut att vara möjligt att sänka skattesat-
20688: permanent vid ingången av 1998. 1 samband med sen på livsmedel under de närmaste åren.
20689:
20690:
20691:
20692: Helsingfors den 13 augusti 1999
20693:
20694: Minister Suvi-Anne Siimes
20695:
20696:
20697: 3
20698: KK 316/1999 vp- Markku Rossi /kesk
20699:
20700:
20701:
20702:
20703: KIRJALLINEN KYSYMYS 316/1999 vp
20704:
20705: Sähkömarkkinoiden vapaa kilpailu
20706:
20707:
20708:
20709:
20710: Eduskunnan puhemiehelle
20711:
20712: Monet suomalaiset sähköyhtiöt ovat tehneet Kehitys johtaa energiayhtiöiden myyntiin ja
20713: IVOn eli nykyisen Fortumin kanssa pitkät säh- alan markkinoiden keskittymiseen entisestään.
20714: könostosopimukset. Vapautuneen kilpailun aika- Lisäksi sähköyhtiöiden kahdenlainen verokohte-
20715: na markkinatilanne on kuitenkin muuttunut niin, lu vääristää kilpailua.
20716: että sopimuksista on tullut noin 50 prosenttia kal- Nyt osakeyhtiöt maksavat veroa pääoma-
20717: liimpia verrattuna sähkön hintaan vapailla mark- prosentin verran kunnallisten energiayhtiöiden
20718: kinoilla. ollessa verovapaita.
20719: Kilpailuvirasto totesi keväällä 1999 Sähkö-
20720: energialiitto Senerin tekemän selvityspyynnön Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20721: pohjalta antamassaan päätöksessä, että IVOlla oli sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20722: sopimusten tekohetkellä määräävä markkina- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20723: asema mutta saatujen selvitysten perusteella yh- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20724: tiö ei ole syyllistynyt asemansa väärinkäyttöön.
20725: Kilpailuviraston mukaan sopimusten ehdot ja Aikooko hallitus edistää pitkäaikaisten
20726: hinnoitteluperusteet ovat tulleet soveltumatto- sähkösopimusten kohtuullistamista ja
20727: miksi kilpailulle avautuneilla markkinoilla. Kil- turvata samalla pienten energiayhtiöi-
20728: pailuvirasto pitääkin tärkeänä, että tukkumyyjät den asemaa, ja
20729: muuttaisivat pitkäaikaisten sopimusten ehtoja ja
20730: hinnoitteluperusteita. aikooko hallitus puuttua alan kahdenlai-
20731: seen verokohteluun?
20732:
20733:
20734: Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1999
20735:
20736: Markku Rossi /kesk
20737:
20738:
20739:
20740:
20741: Versio 2.0
20742: KK 316/1999 vp- Markku Rossi /kesk Ministerin vastaus
20743:
20744:
20745:
20746:
20747: Eduskunnan puhemiehelle
20748:
20749: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa hittäismyyjät soplSlvat keskenään kohtuullista-
20750: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, misesta esitetyn ratkaisumallin pohjalta. Lisäksi
20751: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen selvitysmiehet ehdottivat, että jos neuvotteluissa
20752: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku ei päästäisi tulokseen, tulisi osapuolten hakea so-
20753: Rossin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- pimuksissa mainittua välimiesmenettelyä. Ehdo-
20754: sen KK 316/1999 vp: tuksiaan selvitysmiehet pitävät riittävinä ja koh-
20755: tuullisina. Pääosa sopimuksista onkin selvitys-
20756: Aikooko hallitus edistää pitkäaikaisten miesten saamien tietojen mukaan kohtuullistettu
20757: sähkösopimusten kohtuullistamista ja lähes ehdotusten mukaisesti.
20758: turvata samalla pienten energiayhtiöi- Selvitysmiehet eivät löytäneet lainsäädännöl-
20759: den asemaa, ja lisiä tai hallinnollisia keinoja, jotka olisivat käy-
20760: tettävissä ja olisivat tehokkaampia kuin osapuol-
20761: aikooko hallitus puuttua alan kahdenlai- ten omat neuvottelut tai välimiesmenettely. Näi-
20762: seen verokohteluun? tä ei tullut esille myöskään Kilpailuviraston tut-
20763: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kimuksissa. Toistaiseksi molemmat yhdensuun-
20764: ti seuraavaa: taiset selvitykset muodostavat perustan kohtuul-
20765: listamiselle eikä uusiin toimenpiteisiin ole edel-
20766: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti elokuussa lytyksiä.
20767: 1998 selvitysmiehet selvittämään pitkiin sähkö- Yhtiöiden ja kunnallisten liikelaitosten erilai-
20768: sopimuksiin liittyviä ongelmia. Samoihin aikoi- nen verokohtelu vaikuttaa yritysten keskinäisiin
20769: hin Kilpailuvirasto aloitti omat selvityksensä kilpailuolosuhteisiin sähkömarkkinoilla. Sama
20770: Senerin selvityspyynnön pohjalta. tietysti koskee mitä tahansa yritystoimintaa, jos-
20771: Selvitysmiehet ehdottivat helmikuussa 1999 sa yhtiömuotoiset yritykset ja liikelaitokset tai
20772: ratkaisua, jossa pohjasähkön tilaustehoa alennet- kunnat kilpailevat keskenään. Asian merkitystä
20773: taisiin 25 prosenttia ja asiakas saisi ostaa vastaa- ja vaikutuksia sähkömarkkinoihin on äskettäin
20774: van sähkön markkinoilta. Käytännössä tämä tar- selvitelty Tampereen yliopistossa kauppa- ja
20775: koittaa tukkusopimusten kiinteiden maksujen teollisuusministeriön toimeksiannosta. Kauppa-
20776: alentamista. Jatkotoimeksiannossaan selvitys- ja teollisuusministeriö on kiinnittänyt huomiota
20777: miehet ehdottivat samaa myös lyhytaikaisten tilanteeseen ja jatkaa selvityksiä sekä tekee mah-
20778: sähkösopimusten osalta. Selvitysmiehet ehdotti- dollisesti tarvittavat ehdotukset selvitysten val-
20779: vat, että kaupan osapuolet eli tukkumyyjät ja vä- mistuttua.
20780:
20781:
20782:
20783: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1999
20784:
20785: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
20786:
20787:
20788:
20789: 2
20790: Ministems svar KK 316/1999 vp- Markku Rossi /kesk
20791:
20792:
20793:
20794:
20795: Tili riksdagens talman
20796:
20797: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger rens om en jämkning utgående från den föreslag-
20798: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av na lösningsmodellen. Dessutom föreslog utred-
20799: statsrådet översänt följande av riksdagsman ningsmännen att ifall inget resultat kan nås vid
20800: Markku Rossi /cent undertecknade skriftliga förhandlingama skall partema ansöka om det
20801: spörsmål SS 31611999 rd: skiljeförfarande som nämns i avtalen. Utred-
20802: ningsmännen anser att deras förslag är tillräckli-
20803: Har regeringen för avsikt att främja en ga och skäliga. Största delen av avtalen har ock-
20804: jämkning av de långfristiga elavtalen så, enligt de uppgifter utredningsmännen har fått,
20805: och att samtidigt trygga små energibo- jämkats i det närmaste på de sätt som presenteras
20806: lags ställning och i förslagen.
20807: Utredningsmännen fann inga lagstiftnings-
20808: har regeringen för avsikt att ingripa i mässiga eller administrativa metoder som kunde
20809: den skattebehandling av två olika slag användas och som vore effektivare än partemas
20810: som förekommer i branschen? egna förhandlingar eller skiljeförfarandet. Några
20811: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sådana metoder kom inte heller fram vid Konkur-
20812: föra följande: rensverkets undersökningar. Tills vidare utgör de
20813: båda utredningama, som går i samma riktning, en
20814: Handels- och industriministeriet tillsatte i augus- grund för att jämka avtalen och det finns inga
20815: ti 1998 utredningsmän för att utreda de problem förutsättningar för nya åtgärder.
20816: som sammanhänger med långa elavtal. Vid sam- Det att skattebehandlingen är olika för bola-
20817: ma tid påbörjade Konkurrensverket egna utred- gen och de korumunala affårsverken inverkar på
20818: ningar utgående från en begäran om utredning företagens inbördes konkurrensförhållanden på
20819: som Sener hade lämnat in. elmarknaden. Detsamma gäller naturligtvis vii-
20820: Utredningsmännen föreslog i februari 1999 en ken företagsverksamhet som helst, där företag
20821: sådan lösning där beställningseffekten för basel med bolagsform och affårsverk eller kommuner
20822: sänks med 25 procent och abonnenten får köpa konkurrerar sinsemellan. Sakens betydelse för
20823: motsvarande el på marknaden. I praktiken in- och inverkan på elmarknaden har nyligen utretts
20824: nebär detta att de fasta avgiftema i partiavtalen vid Tammerfors universitet på uppdrag av han-
20825: sänks. I sitt fortsatta uppdrag föreslog utred- dels- och industriministeriet. Handels- och in-
20826: ningsmännen att detsamma skall gälla också för dustriministeriet har fåst uppmärksamhet vid si-
20827: kortfristiga elavtal. Utredningsmännen föreslog tuationen och fortsätter med utredningama samt
20828: att parterna i handeln, d.v.s. partiförsäljama och kommer med de förslag som eventuellt behövs
20829: minutförsäljama, sinsemellan skall komma öve- sedan utredningarna har blivit klara.
20830:
20831:
20832:
20833: Helsingfors den 30 juli 1999
20834:
20835: Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
20836:
20837: 3
20838: KK 317/1999 vp- Olli Nepponen /kok ym.
20839:
20840:
20841:
20842:
20843: KIRJALLINEN KYSYMYS 317/1999 vp
20844:
20845: Hirvien liikenteelle ja metsätaloudelle aiheut-
20846: tamien vahinkojen selvittäminen ja korvaa-
20847: minen
20848:
20849:
20850:
20851:
20852: Eduskunnan puhemiehelle
20853:
20854: Hirvieläinten lukumäärä sekä niiden aiheuttamat sälöiden mahdollisuuksia saada korvauksia. Ul-
20855: lukuisat liikenneonnettomuudet ja metsätuhot kopaikkakuntalaiset ja iäkkäät metsänomistajat
20856: ovat herättäneet vilkasta keskustelua kuluvana ovat usein tietämättömiä hirvieläinten aiheut-
20857: vuonna. tamiin taimikkotuhoihin liittyvästä kor-
20858: Hirvi- ja peurakolarit ovat lisääntyneet voi- vauskäytännöstä. Lisäksi valtion, seurakuntien ja
20859: makkaasti. Vuonna 1998 sattui Tielaitoksen yhtiöiden metsissä hirvieläintuhoista ei makseta
20860: ennakkotietojen perusteella 3 689 hirvieläin- lainkaan korvauksia. Käytäntö jättää tilastoinuin
20861: onnettomuutta, joka on suurin lukumäärä seuran- ulkopuolelle yli kolmanneksen metsäpinta-alas-
20862: nan historiassa. Suurimmassa osassa selvittiin tamme.
20863: omaisuusvahingoin. Henkilövahinkoihin johta- Metsäntutkimuslaitoksen vuosma 1986-
20864: neita onnettomuuksia oli 174 ja ihmishenkiä me- 1992 toteuttaman inventoinnin mukaan hirvi-
20865: netettiin 11. Kokonaisvahingoiksi yhteiskunnal- eläintuhoja oli Suomen eteläpuolisella alueella
20866: le on arvioitu koituneen yli 200 miljoonan mar- 250 000 hehtaarin alalla. Puolet tuhoista luokitel-
20867: kan vuosikustannukset tiin laatua alentaviksi ja 25 000 hehtaaria vaka-
20868: Hirvieläinonnettomuuksia on yritetty vähen- viksi. Kysymys on siis aivan eri suuruusluokasta
20869: tää monin eri toimenpitein. Tieliikenteen hir- kuin vahingonkorvaustilastoissa.
20870: vionnettomuuksien on uskottu olevan suorassa Metsätalouden tappiot eivät rajoitu vain tai-
20871: yhteydessä eläinten lukumäärään. Tehokkaim- mikkotuhoihin. Hirvien takia kasvupaikalle par-
20872: maksi keinoksi onnettomuuksien vähentämises- haan puulajin käyttö ei aina ole mahdollista.
20873: sä on osoittautunut hirvikannan säätely metsästä- Määrätyillä hirvituhoille alttiilla alueilla metsän-
20874: mällä. omistaja ei uskalla poistaa ylispuita. Toisaalta
20875: Metsätaloudessa hirvieläinten aiheuttamia tai- hän ei voi tuhon sattuessakaan hakea korvauksia,
20876: mikkotuhoja korvataan virallisen korvaustilas- koska ainoastaan kehityskelpoisen taimikon va-
20877: ton mukaan vuosittain noin 7 miljoonalla markal- hingot korvataan. Ylispuustoinen taimikko muut-
20878: la. Tilastoihin kirjattu vahinkoala on kuluvalla tuu korvauskelpoiseksi vasta siemenpuiden pois-
20879: vuosikymmenellä ollut keskimäärin 2 300 heh- ton jälkeen. Hirvituhoissa korvaukset maksetaan
20880: taaria vuodessa. Tuhojen ilmoittamiselle on kyn- vain männyn, kuusenja koivun mukaan, joten vi-
20881: nys. Metsänomistaja joutuu maksamaan metsä- sakoivun, jalojen lehtipuiden ja muiden erikois-
20882: keskuksen arviointikulut siitä riippumatta, tode- puulajien korvaukset eivät vastaa lähellekään ai-
20883: taanko tuhoja aiheutuneen vai ei, minkä vuoksi heutuneita vahinkoja.
20884: hakemuksia jää tekemättä. Tuholle määritelty Maa- ja metsätalousministeriön hirvivahinko-
20885: alaraja, 1 000 mk, karsii erityisesti pienten met- työryhmä totesi vuonna 1988, että metsätalou-
20886:
20887: Versio 2.0
20888: KK 317/1999 vp- Olli Nepponen /kok ym.
20889:
20890:
20891: den vahingot ovat suuremmat kuin valtion va- delliset hirvistä aiheutuvat hyödyt ja vahingot.
20892: roista korvataan. Työryhmä asetti hirvitiheysta- Toistaiseksi asiaa ei ole selvitetty.
20893: voitteet, ehdotti maanomistajilta perittävästä toi-
20894: mituspalkkiosta luopumista sekä korvaussum- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20895: man alarajan olennaista alentamista. Ehdotukset sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
20896: eivät ole toteutuneet. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20897: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen totesi nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20898: vuonna 1991 tekemässään päätöksessä, että tai-
20899: mikoiden omistajat kokevat vallitsevan tilanteen Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
20900: ankarana epäoikeudenmukaisuutena. Hän esitti, tyä, että hirvien liikenteelle ja erityises-
20901: että maa- ja metsätalousministeriö selvittäisi, ti metsätaloudelle aiheuttamat todelli-
20902: otetaanko hirvieläinvahinkojen korvaamisesta set vahingot selvitetään ja hirvikannat
20903: annetussa valtioneuvoston päätöksessä riittäväs- säädellään suositusten mukaisiksi, jotta
20904: ti huomioon vahingonkärsijöiden, erityisesti liikenteelle ja metsätaloudelle aiheutu-
20905: metsänomistajien oikeusturvaa koskevat näkö- vat vahingot saadaan pienemmiksi ja
20906: kohdat. Hän esitti myös, että päätöksentekojär- metsänomistajille aiheutuneet vahingot
20907: jestelmää tulisi selvittää ja ryhtyä tarvittaessa korvataan kaikkien puulajien osalta,
20908: toimenpiteisiin säädösten muuttamiseksi. Maa- tarkastuksesta aiheutuneet toimitus-
20909: ja metsätalousministeriö on luvannut esittämis- palkkiot kohtuullistetaan ja korvaus-
20910: sään vastineissa korjata epäkohdat ja selvittää to- summien alarajaa olennaisesti alenne-
20911: taan?
20912:
20913:
20914: Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1999
20915:
20916: Olli Nepponen /kok
20917: Pertti Hemmilä /kok
20918: Pertti Mäki-Hakola /kok
20919:
20920:
20921:
20922:
20923: 2
20924: Ministerin vastaus KK 317/1999 vp- Olli Nepponen /kok ym.
20925:
20926:
20927:
20928:
20929: Eduskunnan puhemiehelle
20930:
20931: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa rataan vahinkotapauksista kerättävien tilastojen
20932: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, avulla. Tielaitos suorittaa lisäksi eräillä tieosuuk-
20933: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen silla tarkempaa seurantaa ja Metsäntutkimuslai-
20934: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olli Nep- tos seuraa valtakunnan metsien inventoinnin yh-
20935: posen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- teydessä hirvien metsävahinkojen kehitystä. Joi-
20936: myksen K.K 317/1999 vp: takin paikallisia vahinkoseurantahankkeita lu-
20937: kuun ottamatta muuta vahinkoseurantaa ei ole
20938: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- kehitteillä. Sen sijaan hirvikannan määrän ar-
20939: tyä, että hirvien liikenteelle ja erityises- viointimenetelmiä kehitetään jatkuvasti.
20940: ti metsätaloudelle aiheuttamat todelli- Hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan
20941: set vahingot selvitetään ja hirvikannat asiasta annetun valtioneuvoston päätöksen
20942: säädellään suositusten mukaisiksi, jotta (31911982, muut. 852/1991) mukaisesti. Vahin-
20943: liikenteelle ja metsätaloudelle aiheutu- kojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutu-
20944: vat vahingot saadaan pienemmiksi ja via menoja vastaava määräraha kerätään hirvi-
20945: metsänomistajille aiheutuneet vahingot eläinten metsästäjiltä pyyntilupamaksuina val-
20946: korvataan kaikkien puulajien osalta, tiolle.
20947: tarkastuksesta aiheutuneet toimitus- Korvausmenettelyn tarkoituksena on sellaisen
20948: palkkiot kohtuullistetaan ja korvaus- perusturvan järjestäminen, ettei kukaan joudu
20949: summien alarajaa olennaisesti alenne- hirvieläinvahinkojen johdosta kärsimään koh-
20950: taan? tuuttoman suuria menetyksiä. Vähäisiä vahinko-
20951: ja, joissa korvaushakemuksen käsittelyn ja kor-
20952: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vauksen maksatuksen menot saattavat olla jopa
20953: vasti seuraavaa: korvausta suuremmat, ei ole tarkoitustakaan kor-
20954: Hirvikantaa säädellään riistanhoitopiirin myön- vata. Suoritettavan korvauksen alarajaksi päätök-
20955: tämien pyyntilupien nojalla tapahtuvan metsäs- sessä on säädetty 1 000 markkaa. Mikäli vahin-
20956: tyksen avulla. Voimassa olevan metsästyslain- gon määrä on alarajaa suurempi, suoritetaan kor-
20957: säädännön mukaan valtion viranomaisilla ei ole vaus lyhentämättömänä kokonaan. Vahingon ar-
20958: asiassa päätäntävaltaa lupapäätöksiä koskevaa viointikustannus päätöksessä on säädetty kor-
20959: valitusmenettelyä lukuun ottamatta. Maa- ja vauksen hakijan maksettavaksi. Menettely on yh-
20960: metsätalousministeriö on kuitenkin riistanhoito- denmukainen maatalous-, metsä- ja liikenneva-
20961: piirien toimintaa ohjaavassa tulosohjauskirjees- hingoissa.
20962: sä asettanut riistanhoitopiireille tulostavoitteeksi Hirvieläinvahingon arviointimaksu on päätök-
20963: hirvikannan pysyttämisen hirivitalousalueittain sen mukaan maataloudelle aiheutuneessa vahin-
20964: tasolla 2-5 (Keski- ja Pohjois-Lapissa 0,5-3,0) gossa matkakuluineen enintään 500 markkaa, lii-
20965: hirveä/1 000 ha metsästyksen jälkeen. Pääsään- kenteelle aiheutuneessa vahingossa sama kuin
20966: töisesti näin myös on tapahtunut. liikennevakuutusyhdistyksen autovahinkotarkas-
20967: Hirvien maataloudelle, metsätaloudelle ja lii- tajalle maksettava korvaus ja metsätaloudelle ai-
20968: kenteelle aiheuttamien vahinkojen kehitystä seu- heutuneessa vahingossa maa- ja metsä-
20969:
20970:
20971: 3
20972: KK 317/1999 vp- Olli Nepponen /kok ym. Ministerin vastaus
20973:
20974:
20975: talousministeriön vahvistaman taksan mukainen settavaksi valtion varoista merkitsisi lisäksi by-
20976: palkkio. Maa- ja metsätalousministeriö on metsä- rokratian lisääntymistä ja hallintomenojen kas-
20977: keskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus vua.
20978: Tapion maksullisista suoritteista antamanaan Metsävahinkojen arviointia, maksatusta ja ti-
20979: päätöksellä (782/30.1 0.1996) määrännyt hirviva- lastointia koskevat atk-ohjelmointijärjestelmät
20980: hinkoa koskevan arvioinnin suorittamisesta ja on tarkoitus uusia vuosituhannen vaihteessa ja
20981: uudistamis- tai hoitosuunnitelman laatimisesta yhdenmukaistaa samalla metsänparannushank-
20982: perittäväksi omakustannusarvon mukaisen mak- keiden ohjelmointijärjestelmien kanssa. Muutos
20983: sun. vähentänee nykyisin käsin ja osaksi jopa maas-
20984: Arviointimaksu muodostaa vahingonkärsijän tossa suoritettavan työn määrää ja alentaa myös
20985: omavastuun, mikä on välttämätön vahingonkär- kustannuksia. Samassa yhteydessä on tarkoitus
20986: sijän oman aktiivisuuden lisäämiseksi vahinko- tutkia myös muut mahdollisuudet vahinkojen ar-
20987: jen estämistyössä. Hirven kuuluessa suomalai- vioinnista sekä uudistamis- ja hoitosuunnitel-
20988: seen luontoon ei ole myöskään pidettävä oikeana man laatimisesta syntyvien kustannusten pienen-
20989: niiden luontoon kohdistaman ravinnon käytön tämiseksi. Ko. kustannuksia ei ole kuitenkaan
20990: jättämistä kokonaan metsästäjien maksettavaksi. tarkoitus siirtää kaatolupamaksutuloista makset-
20991: Vahinkojen arviointimaksujen siirtäminen mak- tavaksi.
20992:
20993:
20994: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1999
20995:
20996: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20997:
20998:
20999:
21000:
21001: 4
21002: Ministems svar KK 317/1999 vp- Olli Nepponen /kok ym.
21003:
21004:
21005:
21006:
21007: Tili riksdagens talman
21008:
21009: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger trafiken. På vissa vägavsnitt verkställer vägver-
21010: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av ket dessutom en noggrannare uppföljning. 1 an-
21011: statsrådet översänt följande av riksdagsman Olli slutning till riksskogstaxeringen följer skogs-
21012: Nepponen /saml m.fl. undertecknade spörsmål forskningsinstitutet upp hur de skador älgama
21013: SS 317/1999 rd: åsamkar skogen utvecklas. Med undantag för vis-
21014: sa lokala projekt för uppföljning av skador är inte
21015: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt annan skadeuppföljning under utveckling. Där-
21016: att vidta för att de faktiska skador älgar- emot sker en fortlöpande utveckling av metoder-
21017: na förorsakar trafiken och särskilt na för uppskattning av älgstammens storlek.
21018: skogsbruket skall bli utredda och älg- De av hjortdjur orsakade skadoma ersätts en-
21019: stammarna reglerade enligt givna re- ligt statsrådets beslut i ärendet (31911982, ändr.
21020: kommendationer så att de skador tra- 852/1991 ). 1 form av jaktlicenser uppbär staten
21021: fiken och skogsbruket åsamkas minskar, av hjortdjursjägama medel som motsvarar ansla-
21022: skogsägarna får ersättning för alla get för de utgifter som förorsakas av skadeföre-
21023: trädslags del, de arvoden som skall er- byggande åtgärder och ersättningar för skador.
21024: läggas för värderingsförrättningarna Syftet med ersättningsförfarandet är att ordna
21025: blir skäliga och självriskgränsen för er- ett sådant grundskydd att ingen på grund av hjort-
21026: sättningsbeloppen sänks väsentligt? djursskador skall lida oskäligt stora förluster.
21027: Obetydliga skador, för vilkas del utgiftema för
21028: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- handläggningen av skadeansökan och utanord-
21029: föra följande: ningen av ersättningen kan överstiga ersättnings-
21030: Älgstammen regleras med hjälp av jakt som utö- beloppet, är det inte ens meningen att ersätta. 1
21031: vas med stöd av jaktlicenser som beviljas av jakt- beslutet har därför fastställts att minimibeloppet
21032: vårdsdistriktet. Enligt gällande jaktlagstiftning för utbetalbar ersättning är 1 000 mark. Om er-
21033: har statens myndigheter, med undantag för det sättningsbeloppet överstiger minimibeloppet ut-
21034: besvärsförfarande som gäller besluten om jaktli- betalas ersättningen oavkortad i sin helhet. 1 be-
21035: censer, inte någon beslutanderätt i denna fråga. slutet har även fastställts att ersättning inte utgår
21036: Jord- och skogsbruksministeriet har dock i ett för utgifter som har åsamkats sökanden med an-
21037: brev gällande resultatstymingen av jakt- ledning av värderingen av skadan. Förfarandet är
21038: vårdsdistriktens verksamhet ställt upp som mål likadant för skador på jordbruk, skador som drab-
21039: för jaktvårdsdistrikten att älgstammen inom re- bat trafik och skador på skogsbruk.
21040: spektive älghushållningsområde skall hållas på Enligt beslutet är arvodet jämte resekostnader
21041: nivån 2-5 älgar (i mellersta och norra Lappland för värdering av skada på j ordbruk högst 500 mk,
21042: 0,5-3,0 älgar) per 1 000 hektar efter jakt. 1 regel arvodet för värdering av skada som har drabbat
21043: har så även skett. trafik densamma som den ersättning som betalas
21044: Med hjälp av statistik som sammanställs över till trafikförsäkringsföreningens bilskadeinspek-
21045: skadefallen följs utvecklingen upp för de skador tör medan arvodet för värdering av skada på
21046: älgama förorsakar jordbruket, skogsbruket och skogsbruk utgår i enlighet med den taxa som
21047:
21048:
21049: 5
21050: KK 317/1999 vp- Olli Nepponen /kok ym. Ministems svar
21051:
21052:
21053: jord- och skogshruksministeriet har fastställt. på staten skulle därtill innehära en ökning av
21054: Jord- och skogshruksministeriet har genom sitt hyråkratin och kostnadema för förvaltningen.
21055: heslut om skogscentralemas och Skogshrukets Avsikten är att vid sekelskiftet förnya ADB-
21056: utvecklingscentral Tapios avgiftshelagda presta- programmen för värdering av skogsskador, uthe-
21057: tioner (782/30.1 0.1996) fastställt att det för vär- talning och statistikföring. Samtidigt skall de
21058: dering av hjortdjursskada och utarhetande av för- samordnas med programmen för skogsförhät-
21059: nyelse- och skötselplan dehiteras ett arvode som tringsprojekt. Förändringen torde medföra en
21060: motsvarar självkostnadsvärdet. minskning av den mängd arhete som idag utförs
21061: Värderingsarvodet utgör en självrisk för den manuellt och delvis ute i terräng samt sänka kost-
21062: skadelidande. Den är nödvändig för att stimulera nadema. Avsikten är att i samhand med nämnda
21063: den skadelidandes egen aktivitet vid förehyggan- omläggningar även undersöka andra möjligheter
21064: det av skador. Älgen hör till naturen i vårt land att sänka de kostnader som uppstår vid värder-
21065: och det är därför inte korrekt att helt helasta jä- ingen av skador och utarhetandet av fömyelse-
21066: gama med kostnadema för den nedslitning av na- och skötselplanen. Det är dock inte meningen att
21067: turen älgama står för. Ett överförande av hetal- hörja helasta intäktema från jaktlicensavgifterna
21068: ningen av arvodena för värderingen av skadoma med kostnadema ifråga.
21069:
21070:
21071: Helsingfors den 5 augusti 1999
21072:
21073: Jord- och skogshruksminister Kalevi Hemilä
21074:
21075:
21076:
21077:
21078: 6
21079: KK 318/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
21080:
21081:
21082:
21083:
21084: KIRJALLINEN KYSYMYS 318/1999 vp
21085:
21086: Maatalousyrittäjien lakimääräinen loma-
21087: oikeus ja sen toteutuminen
21088:
21089:
21090:
21091:
21092: Eduskunnan puhemiehelle
21093:
21094: Maatalousyrittäjällä on lomituspalvelulakiin pe- naisiksi päiviksi on mahdollista saada maksullis-
21095: rustuva oikeus vuosilomaan ja sijaisapuun sekä ta lomittaja-apua.
21096: myös 100 tuntiin maksullista lomittaja-apua kuu- Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilastojen
21097: kausipaikkaisen lomittajan avulla. Mikään näistä mukaan maatalousyrittäjiä oli vuonna 1997
21098: lakimääräisistä oikeuksista ei tällä hetkellä toteu- 57 000, vuonna 1998 56 000 ja vuonna 1999
21099: du täysimääräisesti. 54 000 (arvio).
21100: Maatalouslomituksen kustannuksista vastaa Vuosilomaa pidettiin vuonna 1997 1,17 milj.
21101: valtio yli 90-prosenttisesti. Yrittäjät osallistuvat päivää, vuonna 1998 1,13 milj. päivää ja vuonna
21102: kustannuksiin maksamalla sijaisavusta henkilö- 1999 1,10 milj. päivää (arvio).
21103: kohtaisen maatalousyrittäjätulonsa mukaan ja Sijaisapua pidettiin vuonna 1997 0,56 milj.
21104: maksullisesta lomituksesta 46,65 mk/tunti. päivää (15 900 yrittäjää), vuonna 1998 0,58 milj.
21105: Maatalousyrittäjän henkilökohtainen loma- päivää (16 200 yrittäjää) ja vuonna 1999 0,59
21106: oikeus on 22 päivää(= 7,5 tuntia/pv), johon sisäl- milj. päivää (16 300 yrittäjää) (arvio).
21107: tyy kolme arkipyhää. Maksullista lomitusta saatiin vuonna 1997
21108: Sijaisapuun on oikeus seuraavissa tapauksis- 53 034 päivää (10 600 yrittäjää), vuonna 1998
21109: sa: 89 500 päivää ( 17 200 yrittäjää) ja vuonna 1999
21110: sairaus tai tapaturma 87 000 päivää (17 400 yrittäjää) (arvio).
21111: kuntoutuksen aika Huomioitavaa on lomitukseen oikeutettujen
21112: alle 10-vuotiaan lapsen sairaus maatalousyrittäjien määrän pieneneminen ja
21113: alle 16-vuotiaan lapsen erikoissairaanhoi- vuosilomapäivien väheneminen. Huolestuttavaa
21114: to tai kuntoutus on sijaisapupäivien lisääntyminen, vaikka yrittä-
21115: raskaus ja synnytys jien määrä pienenee. 100 tunnin lomituksen käy-
21116: isyysloma tön kasvu etenkin nuorehkojen viljelijäperhei-
21117: ottolapsen hoito den keskuudessa ilmentää loman tarpeen kasvua
21118: varusmies- ja siviilipalvelus työpaineiden lisääntyessä ja tilakokojen kasvaes-
21119: kertausharjoitus sa.
21120: aikuiskoulutus ( 15 pv/v) Lomittamatta jäi vuonna 1997 noin 86 000
21121: lähiomaisen kuolema ja hautajaiset (1 pv) vuosilomapäivää ja noin 23 700 sijaisapupäivää
21122: muu näihin rinnastettava syy. eli yhteensä noin 110 000 päivää, mikä merkit-
21123: Maksullista lomittaja-apua yrittäjällä on mahdol- see 500 tekemätöntä lomittajatyövuotta.
21124: lisuus saada 100 tunniksi vuodessa. Näitä tunteja Vuonna 1999 jää lomittamatta arviolta
21125: on pääasiassa tarkoitus käyttää lomittajan päivit- 140 000 päivää, mikä merkitsee 636 puuttuvaa
21126: täisen työajan täyttämiseen, mutta myös koko- lomittajatyövuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos
21127:
21128: Versio 2.0
21129: KK 318/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
21130:
21131:
21132: vakinaisen lomittajakunnan keskiansio on noin Maatalousyrittäjät ovat huolissaan, kun sekä
21133: 80 000 mk/vuosi, valtio säästää maksamattomi- vuosiloma- että sijaisapupäiviä jää runsaasti lo-
21134: na palkkoina 51 milj. markkaa. mittamatta. Vuonna 1997 170 kunnassa viljelijät
21135: Palkansaaja ei joudu menemään työhön sairaa- saivat täyden 22 päivän loman, kun taas 188 kun-
21136: na, kuten maatalousyrittäjän on tehtävä, mikäli ei nassa vuosilomajäi vajaaksi ja 17 kunnassa puut-
21137: onnistu lomittajaa saamaan. Stressiä aiheuttaa tui lomasta jopa viikko (22 kunnasta ei tullut vas-
21138: epävarmuus sairauden yllättäessä - eläimiä ei tausta tähän kyselyyn).
21139: voi jättää hoitamatta, minkä lisäksi kyseessä on Palkansaajaan verrattuna maanviljelijällä on
21140: tilan tulos. Sairaus saattaa myös pitkittyä, ellei lomaa tai muuta vapaata huomattavasti vähem-
21141: yrittäjällä ole mahdollisuutta hoitaa itseään ja le- män:
21142: vätä.
21143:
21144:
21145:
21146: Työpäivät Loma Arkipyhät Viikonloput
21147: Maidontuottaja 343 22 3 (sisältyvät lomaan)
21148: Palkansaaja 241 25 5 94
21149:
21150:
21151: Maatalousyrittäjien sosioekonominen tilanne kitessa elinikäistä sitoutumista karjatalousyrittä-
21152: jän ammattiin.
21153: Maatalousväestön henkinen ja fyysinen uupu-
21154: mus on lisääntynyt. Tähän ovat vaikuttaneet mm.
21155: EU:n mukanaan tuomat paineet (uudet asiat), Maatalouslomittajan työn kuva
21156: valvonnan tiukkeneminen, kouluttautuminen
21157: Vuonna 1998 oli noin 5 000 vakinaista lomitta-
21158: (kuten atk, laatujärjestelmät) sekä arvostuksen
21159: jaa, joista kolmannes osa-aikaisia, sekä 17 500
21160: puute muulta yhteiskunnalta. Tilannetta ei myös-
21161: määräaikaista lomittajaa. Vuonna 1997 lomitta-
21162: kään paranna maatalouspolitiikan lyhytjäntei-
21163: jatyövuosia kertyi noin 8 000. Kuntien arvioiden
21164: syys ja sopimusten yksipuolinen muuttaminen.
21165: mukaan palvelujen kysynnän tyydyttämiseksi
21166: Vaikeinta tämänhetkisessä tilanteessa on jatkuva
21167: tarvitaan lisää noin 600 kuukausipaikkaista ja
21168: epävarmuus.
21169: noin 1 000 määräaikaista lomittajaa.
21170: Tulotason säilyttämiseksi tilakokoja on suu- Maatalouslomittajan työ jakautuu vähintään
21171: rennettava ja investointeja tehtävä työvoiman
21172: kahteen työjaksoon päivässä, joskus jopa nel-
21173: määrän säilyessä kuitenkin ennallaan- viljelijä jään. Aamu saattaa alkaa klo 04.00 ja iltatyöt saa-
21174: joutuu lisäämään työpanostaan tulojen siitä
21175: daanjoissakin navetoissa tehtyä klo 20:een men-
21176: lisääntymättä. Viljelijän keskituntiansio on
21177: nessä. Iltatarkastus saattaa olla klo 22:n maissa;
21178: 20-50 mk.
21179: poikivat lehmät voivat teettää yötyötäkin. Lomit-
21180: Maatalousväestön sairastavuus lisääntyy:
21181: tajan käydessä tilalla kaksi kertaa päivässä vain
21182: stressi ja uupumus sekä tuki- ja liikuntaelin-
21183: toinen edestakaisista matkoista korvataan.
21184: sairaudet Nuoret viljelijäperheet ovat erityisen
21185: Työajat ja monien viikonloppujen käyttö työ-
21186: hankalassa asemassa mm. äitiysloman osalta. En-
21187: hön vaikeuttavat lastenhoitoa ja rajoittavat ih-
21188: sinnäkin lomittajapula saattaa uhata äitiysloman
21189: missuhteiden hoitoa. Työolosuhteet vaihtelevat
21190: pitämistä. Lisäksi maatalousyrittäjällä ei ole pal-
21191: käsinlypsypaikasta tietokoneohjattuun navet-
21192: kansaajan tapaan mahdollisuutta hoitovapaaseen. taan. Työmatkat saattavat olla pitkiäkin, ajoa tu-
21193: Sukupolvenvaihdosten vähäisyyteen vaikut-
21194: lee joka tapauksessa kymmeniä kilometrejä päi-
21195: taa osaltaan myös epävarmuus lomituspalvelui- vittäin. Lomittajalla tulee olla luotettava auto,
21196: den toimivuudesta ja saatavuudesta nuorten har-
21197: jolla kulkea kelillä kuin kelillä.
21198:
21199:
21200: 2
21201: KK 318/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
21202:
21203:
21204: Lomittajan työ on vaativaa ja vastuullista, sil- Maatalouslomittajan työn vaativuuden, mo-
21205: lä lomittajan käsissä on toisten ihmisten omai- nasti hankalien työolosuhteiden ja -aikojen, hen-
21206: suus ja elanto. Kehitys menee koko ajan eteen- kisten paineiden ja työn arvostamattomuuden
21207: päin- uutta on opiskeltava jatkuvasti. Lomitta- vuoksi lomittajat ovatkin mahdollisuuden tultua
21208: jan työ saattaa olla sekä fyysisesti että henkisesti siirtyneet muihin ammatteihin.
21209: raskasta. Viljelijöitä kohdanneet monet muutok-
21210: set saattavat heijastua tomittajaan niin, että lo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21211: mittaja tuntee kantavansa osan tilankin vaikeuk- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21212: sista. Lomittajien sairastavuusriski onkin kol- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21213: minkertainen muuhun työväestöön verrattuna. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21214: Työn vastuusta ja vaativuudesta huolimatta lo-
21215: mittajat kokevat, ettei heidän työtään arvosteta. Aiheuttaako lomittajapula sen, että
21216: Tämä näkyy ennen kaikkea palkkauksessa. maatalousyrittäjiltä jää saamatta lakiin
21217: Vuonna 1997 kunnallisen kuukausipaikkaisen lo- perustuva täysimääräinen vuosiloma ja
21218: mittajan keskiansio lisineen oli 8 I77 mklkk kun- tapauskohtainen sijaisapu, ja
21219: ta-alan keskiansioiden ollessa II II4 mk/kk. Eri-
21220: arvoisuutta lisää myös se, että esim. kodinhoita- pakotetaanko ammatillisesti pätevät lo-
21221: jilla on korkeintaan I5 km:n päivittäinen oma- mittajat siirtymään muihin ammattei-
21222: vastuu ajokilometreissään. hin, koska heidän työlleen ei anneta riit-
21223: Lomittajia on osa-aikaistettu niin, että noin tävää arvostusta, ja
21224: kolmannes vakinaisista lomittajista on osa-aikai- miten sovitetaan yhteen työn vaativuus
21225: sia. Lomittajan työajan pidentämiseen tarkoite- ja siitä saatava korvaus, ja
21226: tut I 00 tuntia/yrittäjä on tervetullut uudistus.
21227: Näillä 100 tunnilla yrittäjä voi teettää lomittajal- annetaanko muillekin kuin etelän kasvu-
21228: la tämän taitojen mukaan tilan muitakin töitä ja keskuksille olemassaolon oikeutus, sekä
21229: saada näin lomittajan työpäivän täyteen 7,5 tun-
21230: tiin. onko myös tulevilla sukupolvilla asuttu
21231: maaseutu, jonne mennä?
21232:
21233:
21234: Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1999
21235:
21236: Lauri Oinonen /kesk
21237:
21238:
21239:
21240:
21241: 3
21242: KK 318/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
21243:
21244:
21245:
21246:
21247: Eduskunnan puhemiehelle
21248:
21249: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa puhtaita arvioita. Vuosilomapäivien teoreettisen
21250: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, enimmäismääränkin osalta on todettava, ettei se
21251: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen suinkaan vastaa haettujenja/tai myönnettyjen lo-
21252: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino- mapäivien lukumäärää, vaan maatalousyrittäjä,
21253: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen jolla sinänsä on tai voi olla oikeus vuosilomaan
21254: KK 31811999 vp: voi syystä tai toisesta jättää sen joko kokonaan
21255: tai osittain käyttämättä.
21256: Aiheuttaako lomittajapula sen, että Kysyjän esittämät luvut perustunevat siis ar-
21257: maatalousyrittäjiltä jää saamatta lakiin vioihin. Tilastolla on sen sijaan osoitettavissa,
21258: perustuva täysimääräinen vuosiloma ja että vuosilomat ovat ainakin viime vuosina toteu-
21259: tapauskohtainen sijaisapu, ja tuneet keskimääräisesti ottaen miltei täysimää-
21260: räisinä. Vuosilomaoikeuden ollessa 22 päi-
21261: pakotetaanko ammatillisesti pätevät lo- vää/yrittäjä on siitä toteutunut vuosina 1997 ja
21262: mittajat siirtymään muihin ammattei- 1998 laskentatavasta riippuen ainakin 20, toisel-
21263: hin, koska heidän työlleen ei anneta riit- la tavalla laskettuna jopa yli 21 päivää. Tästä-
21264: tävää arvostusta, ja kään ei voida vetää johtopäätöstä, että toteutu-
21265: miten sovitetaan yhteen työn vaativuus matta jäänyt osa olisi johtunut pelkästään lomit-
21266: ja siitä saatava korvaus, ja tajapulasta, vaan taustalla on myös lomaan oi-
21267: keutetuista itsestään johtuvia syitä.
21268: annetaanko muillekin kuin etelän kasvu- Toisaalta on myönnettävä, että viime aikoina
21269: keskuksille olemassaolon oikeutus, sekä on julkisuudessakin käyty keskustelua siitä, että
21270: lomitusten järjestäminen on lomittajapulan joh-
21271: onko myös tulevilla sukupolvilla asuttu dosta vaikeutunut aikaisempaan nähden. Tähän
21272: maaseutu, jonne mennä? perustuen osa maatalousyrittäjistä, joilla sinänsä
21273: olisi voinut olla oikeus esimerkiksi sijaisapuun,
21274: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
21275: on voinut jättää hakematta lomitusta kokonaan
21276: ti seuraavaa:
21277: olettaen, ettei sitä hänelle kuitenkaan voitaisi jär-
21278: Kysyjä kantaa huolta siitä, että osa maatalous- jestää. Joissakin tapauksissa yrittäjä on voinut
21279: yrittäjän lomaoikeudesta jää pitämättä lomittaja- soittaa lomatoimistoon, jolloin hän itse on arvioi-
21280: pulanjohdosta. Kysyjän mukaan vuonna 1997 jäi nut lomittajien tilanteen sellaiseksi, että on pitä-
21281: lomittamatta noin 86 000 vuosilomapäivää ja nyt parempana olla hakematta sijaisapuasiasta
21282: 23 700 SlJmsapupalvaa eli yhteensä noin varsinaista päätöstä.
21283: 110 000 päivää, mikä merkitsee kysyjän mu- Vaikka maatalousyrittäjällä on aina oikeus pi-
21284: kaan 500 tekemätöntä lomittajatyövuotta. tää hänelle myönnetty loma myös käytännössä, ei
21285: Kysymyksestä ei ilmene, miten esitettyihin ar- vain "paperilla", voidaan käytännössä kuitenkin
21286: vioihin on päädytty. Vuosilomapäivien osalta joissakin tilanteissa joutua poikkeamaan yrittä-
21287: voidaan laskea niiden teoreettinen enimmäis- jän esittämistä toivomuksista esimerkiksi lomi-
21288: määrä, mutta sijaisapulomituksen osalta teoreet- tusajankohdan tai lomittajana toimivan henkilön
21289: tisen enimmäismäärän laskeminen ei ole edes suhteen. Erityisen painavista syistä jopa jo sovit-
21290: mahdollista, joten kysyjän esittämät luvut ovat tua vuosiloma-ajankohtaa voidaan joutua muut-
21291: tamaan, jos samalle ajalle ilmaantuu äkillinen si-
21292:
21293: 4
21294: Ministerin vastaus KK 318/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
21295:
21296:
21297:
21298: jaisaputarve, jota ei muutoin saada järjestymään kutuksesta. On kuitenkin mainittava, että alalla
21299: kuin siirtämällä lomittaja tilalta toiselle. Si- on yhä edelleen pitkään lomittajana työskennel-
21300: jaisapu on yleensä, toisin kuin vuosiloma, aikaan leitä, jopa sellaisia, jotka ovat olleet mukana lo-
21301: sidottu, joten ristiriitatilanteessa vuosilomalomi- mitusjärjestelmän voimaantulosta, vuodesta
21302: tus väistyy sijaisapulomituksen tieltä. Korostet- 1974lukien.
21303: takoon kuitenkin, että tällaisissakin tilanteissa Voidaan sanoa, että lomittajien työn arvostus
21304: ennen vuosiloman siirtämistä asiasta neuvotel- on ainakin maatalousyrittäjien keskuudessa li-
21305: laan asianomaisen yrittäjän kanssa eikä siirtoa sääntynyt aikaisempaan verrattuna. Maatalou-
21306: tehdä yleensä vastoin hänen suostumustaan. teen kohdistuvat paineet, maatalousyrittäjien
21307: Vuosilomaa on mahdollista siirtää aina seuraa- huoli omasta tulevaisuudestaan ja aikaisempaa
21308: van vuoden huhtikuun loppuun saakka, mikä vähäisemmät mahdollisuudet turvautua naapuri-
21309: osaltaan turvaa sen, että kaikilla maatalousyrittä- ja sukulaisapuun korostavat kaikki toimivan lo-
21310: jillä on mahdollisuus pitää heille myönnetyt lo- mitusjärjestelmän merkitystä. Lomitusjärjestel-
21311: mat täysimääräisinä kaikissa tilanteissa. mä antaa mahdollisuuden irrottautua ainakin vä-
21312: Lomituspalvelujärjestelmässä ollaan parhail- häksi aikaa muutoin erittäin sitovasta ammatista.
21313: laan toteuttamassa sen hallintoa koskevaa muu- Tuskin maatalousyrittäjät edes käyttäisivät lomi-
21314: tosta, jonka viimeinen vaihe toteutuu ensi vuo- tusjärjestelmän palveluja, elleivät he pitäisi niitä
21315: den alusta lukien. Vastuu lomituspalvelujen jär- tarpeellisena. Toisaalta lomituspalvelujen hallin-
21316: jestämisestä siirtyy silloin täysimääräisesti nossa korostetaan jatkuvan ammatillisen täyden-
21317: Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle, jonka tulee nyskoulutuksen merkitystä niin, että lomitusjär-
21318: omien paikallisyksikköjensä tai kuntien kanssa jestelmä voisi mahdollisimman hyvin vastata
21319: solmimiensa toimeksiantosopimusten avulla vas- muuttuvan maatalouden haasteisiin. Ketkä siis
21320: tata myös lomituspalvelujärjestelmän toimeenpa- ovat niitä kysyjän tarkoittamia henkilöitä, jotka
21321: nosta. Yhtenä keskeisenä asiana toimeksiantoso- eivät arvosta lomittajan ammattia?
21322: pimuksia solmittaessa on sen varmistaminen, että Työn vaativuutta ja siitä saatavan korvauksen
21323: paikallisyksiköt ovat riittävän suuria niin, että yhteensovittamista koskevalta osalta todetta-
21324: joustava ja erilaiset yllättävätkin tilanteen huo- koon, että lomittajien palkkaus määräytyy- ku-
21325: mioon ottava toiminta on mahdollista. ten työelämässä muutoinkin - työnantaja- ja
21326: Kysyjä on huolissaan lomittajan ammatin al- työntekijäjärjestöjen neuvottelujen tuloksena.
21327: haisesta arvostuksesta ja viittaa siihen, että lo- Estettä ei ole sille, että näissä neuvotteluissa ote-
21328: mittajat ovat tilaisuuden tullen siirtyneet muihin taan esille lomittajien työn vastuullisuus ja muut
21329: ammatteihin. On totta, että siirtymistä on tapah- siihen liittyvät erityispiirteet. Työnantajaa näis-
21330: tunut. Tarkempaa selvitystä ei sen sijaan ole sii- sä neuvotteluissa edustaa Kunnallinen työmark-
21331: tä, onko siirtyminen muihin ammatteihin ollut lo- kinalaitos.
21332: mittajien keskuudessa suurempaa kuin muissa Yhteenvetona ja kysyjän esittämän kysymyk-
21333: ammattiryhmissä vai onko kyse normaalista sen viimeisiin asioihin viitaten voidaan todeta,
21334: työelämän ilmiöstä. Siirtyminen muihin ammat- että toimiva lomituspalvelujärjestelmä pyrkii
21335: teihin saattaa olla osittain seurausta myös maata- omalta osaltaan varmistamaan sen, että muilla-
21336: louden epävarmoista tulevaisuudennäkymistä, kin kuin etelän kasvukeskuksilla on olemassa-
21337: jotka eivät ole voineet olla heijastumatta maata- olon oikeutus ja että myös tuleville sukupolville
21338: louslomitukseenkin. Tällöin ei ole kyse arvostuk- säilyy elinkelpoinen maaseutu, jossa on mahdol-
21339: sen puuttumisesta, vaan muiden tekijöiden vai- lista pysyvästi asua tai viettää vapaa-aikaa.
21340:
21341:
21342:
21343: Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1999
21344:
21345: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
21346:
21347: 5
21348: KK 318/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerns svar
21349:
21350:
21351:
21352:
21353: Tili riksdagens talman
21354:
21355: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger skattningar. Också när det gäller det teoretiska
21356: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av maximiantalet semesterdagar måste det påpekas
21357: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau- att det inte alls motsvarar antalet sökta och!eller
21358: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs- beviljade semesterdagar, eftersom en lantbruks-
21359: mål SS 318/1999 rd: företagare som i sig är eller kan vara berättigad
21360: tili semester av en eller annan orsak helt eller del-
21361: Leder bristen på avbytare tili att lant- vis kan låta bli att ta ut den.
21362: bruksföretagarna inte får hela den De siffror som spörsmålsställaren lägger fram
21363: lagstadgade semestern och vikariehjälp baserar sig alltså antagligen på en uppskattning.
21364: i enskilda fall, och Däremot kan det påvisas statistiskt att semestrar-
21365: na åtminstone under de senaste åren i genomsnitt
21366: tvingas kompetenta avbytare att söka sig har tagits ut så gott som helt och hållet. Av se-
21367: tili andra yrken för att deras arbete inte mesterrätten på 22 dagarper företagare har, bero-
21368: har tillräckligt hög status, och ende på sättet att räkna, åtminstone 20 dagar ta-
21369: hur anpassas ersättningen för arbetet gits ut 1997 och 1998, och enligt ett annat sätt att
21370: tili dess svårighetsgrad, och räkna t.o.m. över 21 dagar. Av detta går det inte
21371: heller att dra den slutsatsen att den återstående
21372: har också andra än tillväxtcentrumen i delen har lämnats outnyttjad enbart på grund av
21373: söder ett existensberättigande, samt avbytarbristen, utan orsakerna står också att fin-
21374: na hos lantbruksföretagarna själva.
21375: kommer även följande generationer att Å andra sidan måste det medges att det under
21376: ha en befolkad landsbygd att åka tili? den senaste tiden också i offentligheten har förts
21377: diskussioner om att det på grund av avbytarbris-
21378: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
21379: ten har blivit svårare än förut att ordna avbytar-
21380: föra följande:
21381: tjänst. På grund av detta har kanske en del lant-
21382: Spörsmålsställaren bekymrar sig över att en del bruksföretagare som kunde ha haft rätt att få t.ex.
21383: av lantbruksföretagarnas semesterrätt blir out- vikariehjälp helt och hållet låtit bli att anhålla om
21384: nyttjad på grund av bristen på avbytare. Enligt avbytartjänst, eftersom de har antagit att det ändå
21385: spörsmålsställaren saknades år 1997 avbytare för inte går att ordna någon. 1 vissa fall har företaga-
21386: ca 86 000 semesterdagar och vikariehjälp för ren kunnat ringa till semesterkansliet och däref-
21387: 23 700 dagar, dvs. sammanlagt ca 110 000 da- ter själv bedömt läget på avbytarfronten som så-
21388: gar. Detta innebär enligt spörsmålsställaren 500 dant att det är bättre att över huvud taget inte
21389: ogjorda avbytarårsverken. söka något egentligt beslut i frågan om vikarie-
21390: Av spörsmålet framgår inte hur beräkningarna hjälp.
21391: har gjorts. För semesterdagarnas del går det att Även om lantbruksföretagarna alltid har rätt
21392: räkna ut det teoretiska maximiantalet, men när att ta ut den beviljade semestern också i prakti-
21393: det gäller avbytartjänsten i form av vikariehjälp ken och inte bara "på papperet", kan det i prakti-
21394: är det inte ens möjligt att räkna ut den teoretiska ken ändå i vissa situationer bli nödvändigt att
21395: maximimängden. De siffror som spörsmålsställa- avvika från företagarens önskemål beträffande
21396: ren lägger fram är således inget annat än upp- t.ex. tidpunkten eller vem som är avbytare. Av yt-
21397: terst vägande skäl kan man t.o.m. bli tvungen att
21398:
21399: 6
21400: Ministems svar KK 318/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
21401:
21402:
21403: ändra en redan avtalad semestertidpunkt, om det rer. Det måste ändå nämnas att det inom bran-
21404: samtidigt uppkommer ett akut behov av vikarie- schen fortfarande finns människor som har arbe-
21405: hjälp som inte kan avhjälpas på något annat sätt tat länge som avbytare, t.o.m. sådana som harva-
21406: än genom att en avbytare flyttas från en gård tili rit med ända sedan systemet med avbytare inför-
21407: en annan. Vikariehjälpen är vanligen, i motsats des 1974.
21408: tili semestem, knuten tili en viss tidpunkt, och Man kan säga att avbytaryrket åtminstone
21409: därför går vikariehjälpen vad avbytartjänsten be- bland lantbruksföretagare har fått högre status än
21410: träffar före semestem i konfliktsituationer. Det tidigare. Genom trycket på jordbruket, lantbruks-
21411: måste ändå understrykas att man också i sådana företagarnas oro för sin egen framtid och de för-
21412: fall förhandlar med den berörda företagaren in- sämrade möjligheterna att ty sig tili hjälp från
21413: nan semestertidpunkten flyttas, och i regel görs grannar och släktingar accentueras betydelsen av
21414: inga ändringar utan företagarens samtycke. Se- ett fungerande avbytarsystem. A vbytarsystemet
21415: mestem kan alltid skjutas upp ända tili utgången ger en möjlighet att åtminstone för en kort tid
21416: av april följande år. Detta är en garanti för att var- komma ifrån ett yrke som annars binder en
21417: je lantbruksföretagare skall ha möjlighet att un- mycket. Lantbruksföretagarna skulle knappast
21418: der alla förhållanden ta ut samtliga semesterda- ens utnyttja servicen inom avbytarsystemet om
21419: gar som har blivit beviljade. de inte fann den nödvändig. Å andra sidan poäng-
21420: Inom systemet med avbytarservice pågår som teras inom administrationen av avbytarservicen
21421: bäst en administrativ omstälining, vars sista fas hur viktigt det är med fortgående kompletterande
21422: inleds vid ingången av nästa år. Då övergår an- fackutbildning för att avbytarsystemet så bra som
21423: svaret för ordnandet av avbytarservicen helt och möjligt skall kunna svara på utmaningarna från
21424: håliet på Lantbruksföretagamas pensionsanstalt, ett föränderligt jordbruk. Vilka är således de
21425: som med hjälp av sina egna lokala enheter eller människor som enligt spörsmålsstäliaren inte
21426: uppdragsavtal som ingås med kommunema ock- uppskattar avbytaryrket?
21427: så ansvarar för att systemet med avbytarservice När det gälier att anpassa ersättningen för ar-
21428: genomförs. En viktig sak när uppdragsavtal in- betet tili dess svårighetsgrad kan det konstateras
21429: gås är att se tili att de lokala enhetema är tiliräck- att avbytarnas lön - precis som inom arbetslivet i
21430: ligt stora för att verksamheten skali kunna bedri- övrigt- bestäms utifrån förhandlingar melian ar-
21431: vas smidigt och också överraskande situationer betsgivar- och arbetstagarorganisationerna. In-
21432: skali kunna beaktas. get hindrar att man vid dessa förhandlingar tar
21433: Spörsmålsstäliaren är bekymrad över avbytar- upp det stora ansvaret och andra särdrag som är
21434: yrkets låga status och hänvisar tili att avbytare förknippade med avbytaryrket. Vid dessa
21435: vid tilifålle har övergått tili andra yrken. Det är förhandlingar företräds arbetsgivaren av Kom-
21436: sant att avbytare har bytt yrke. Däremot har det munala arbetsmarknadsverket.
21437: inte utretts närmare om det är vanligare bland av- Sammanfattningsvis och med hänvisning tili
21438: bytare än inom andra yrkesgrupper att byta yrke de sista frågorna i spörsmålet kan det påpekas att
21439: elier om det rör sig om ett normalt arbetslivsfe- syftet med ett fungerande avbytarservicesystem
21440: nomen. Att avbytare byter yrke kan också delvis för sin del är att garantera ett existensberättigan-
21441: vara en följd av jordbrukets osäkra framtidsutsik- de också för andra tiliväxtcentrum i söder och se
21442: ter, vilka måste ha återspeglats också på avbytar- tili att också kommande generationer har en livs-
21443: verksamheten. Då handlar det inte om brist på kraftig landsbygd där de kan bo permanent eller
21444: uppskattning utan om inverkan från andra fakto- tilibringa sin fritid.
21445:
21446:
21447:
21448: Helsingfors den 19 augusti 1999
21449:
21450: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
21451:
21452: 7
21453: KK 319/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
21454:
21455:
21456:
21457:
21458: KIRJALLINEN KYSYMYS 319/1999 vp
21459:
21460: Tielaitoksen henkilöstöpolitiikka
21461:
21462:
21463:
21464:
21465: Eduskunnan puhemiehelle
21466:
21467: Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen oh- lometriin, jolloin lomautusvaihtoehto koituisi
21468: jelman mukaan "tielaitosta kehitetään käynnissä 5-7 kuljettajan osaksi. Neljän työnjohtoon kuu-
21469: olevien pilottihankkeiden pohjalta hyvää henki- luvan kohtalosta ei tietoa ollut saatavilla.
21470: löstöpolitiikkaa noudattaen". Kansanedustajilta Voidaan aiheellisesti kysyä, ollaanko edellä
21471: kysytään toistuvasti, mitä nämä kannanotot tar- kuvatulla tavalla toimimassa hallitusohjelman
21472: koittavat käytännössä. Nyt kumpaankin on saatu mukaisesti. Tätäkö on "hyvä henkilöstöpolitiik-
21473: Oulun tiepiirin alustava tulkinta. ka"?
21474: Laitoksen tuotanto hävisi ns. Kempeleen hoi-
21475: tourakan yksityiselle. Näin meneteltiin, vaikka Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21476: kysymyksessä ei ole "käynnissä oleva pilottihan- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
21477: ke". nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21478: Edellä mainitun kolmen vuoden urakan vuok- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21479: si Tielaitoksen Kempeleen nykyhenkilöstöä koh-
21480: taisivat laitoksen vireillä olevien suunnitelmien Onko hallitusohjelman lupaaman "hy-
21481: mukaan ainakin seuraavat toimenpiteet: kaksi vän henkilöstöpolitiikan" mukaista mm.
21482: siivoojaa irtisanotaan, kaksi kuljettajaa irtisano- irtisanoa ja lomauttaa työntekijöitä, ku-
21483: taan työttömyysputkeen ja eräille kuljettajille ten on käymässä Tielaitoksen ns. Kem-
21484: osoitetaan töitä muualta, jolloin heidän työmat- peleen hoitourakan mentyä kolmeksi
21485: kansa pitenee yhteen suuntaan 40:stä yli 100 ki- vuodeksi yksityisen firman hoidettavak-
21486: si?
21487:
21488:
21489: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1999
21490:
21491: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
21492: Erkki Pulliainen /vihr
21493:
21494:
21495:
21496:
21497: Versio 2.0
21498: KK 319/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym. Ministerin vastaus
21499:
21500:
21501:
21502:
21503: Eduskunnan puhemiehelle
21504:
21505: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa koissa. Hoidon kilpailuttamiskokeiluja oli sekä
21506: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, viime että tänä vuonna viisi, joista kumpanakin
21507: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vuonna Tielaitoksen tuotanto voitti neljä. ED-
21508: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauha-Ma- lainsäädännön mukaiset ilmoitukset kuluvan
21509: ria Mertjärven /vihr ym. näin kuuluvan kirjalli- vuoden hankinnoista on julkaistu helmikuussa
21510: sen kysymyksen KK 319/1999 vp: 1999. Tielaitoksen henkilöstön vähentämistarve
21511: ei johdu organisaation kehittämisestä ja kilpailu-
21512: Onko hallitusohjelman lupaaman "hy- tuksesta, vaan ensisijaisesti tienpidon rahoituk-
21513: vän henkilöstöpolitiikan" mukaista mm. sen ja työmäärän alenemisesta. Tämän seurauk-
21514: irtisanoa ja lomauttaa työntekijöitä, ku- sena ennen muuta tuotantoa rasittaa organisaa-
21515: ten on käymässä Tielaitoksen ns. Kem- tion ja resurssien ylikapasiteetti.
21516: peleen hoitourakan mentyä kolmeksi Tielaitoksessa on yhteistyössä henkilöstön
21517: vuodeksi yksityisen firman hoidettavak- kanssa laadittu ja hyväksytty henkilöstöpolitiik-
21518: si? ka, jonka periaatteiden mukaisesti henkilöstöä ei
21519: irtisanota tuotannollisista tai taloudellisista syis-
21520: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tä. Tämän työsuhdeturvan edellytykseksi henki-
21521: ti seuraavaa: löstön kanssa on sovittu valmius muuttaa tarvit-
21522: Tielaitoksen organisaation kehittäminen perus- taessa työtehtävää ja työpaikkaa.
21523: tuu tällä hetkellä talouspoliittisen ministerivalio- Kysymyksessä mainittua, 1.10.1999 alkaen
21524: kunnan 20.5.1997 tekemään päätökseen ja sen yksityiselle yrittäjälle siirtyvää Kempeleen alu-
21525: perusteella annettuun asetukseen sekä vuotuisiin eurakkaa ja alueen muita investointitöitä on Tie-
21526: tulostavoitteisiin. Näiden perusteella Tielaitos laitoksen tuotannossa hoitanut 23 henkilöä. Näis-
21527: jaettiin sisäisesti viranomais- ja tilaajatehtävistä tä neljä on työnjohtajia, kaksi siivoojia ja 17 kul-
21528: vastaavaan tiehallintoon ja tuotannollisia tehtä- jettajia.
21529: viä hoitavaan tuotantoon. Ministerivaliokunnan Myös Kempeleen alueurakan yhteydessä on
21530: päätöksen perusteluissa pidetään tärkeänä, ettei saamieni tietojen mukaan toimittu sovitun henki-
21531: Tielaitos sulkeudu uudessa organisaatiossaan, löstöpolitiikan periaatteiden mukaisesti. Kaikil-
21532: vaankilpailuttaaja hyödyntää markkinoita enti- le henkilöille on osoitettu mahdollisuus uuteen
21533: sessä mitassaan ja että tiehallinto voi kokeiluna sijoituspaikkaan tuotannosta ja myös ulkoisia ns.
21534: kilpailuttaa tienpitoa oman tuotannon ja alan virkasiirtotyöpaikkoja on voitu tarjota. Vain kah-
21535: yrittäjien kesken tästä osapuolten kanssa sopi- ta kuljettajaa ja yhtä siivoojaa tarjotut vaihtoeh-
21536: maHa. Kilpailuttamista on ohjattu laitokselle an- dot eivät kuitenkaan tyydyttäneet, joten heidän
21537: netuilla tulostavoitteilla. Näiden mukaan tänäkin kohdallaan tuloksena oli työsuhteen päättämi-
21538: vuonna kokeillaan hallitusti kilpailuttamista pi- nen. Asianomaiset henkilöt hyväksyivät osaltaan
21539: lottiprojektein, joihin myös Tielaitoksen tuotan- tehdyn ratkaisun. Lisäksi yhden henkilön kohdal-
21540: to voi osallistua. la on vielä auki, saako hän virkasiirron Ouluun;
21541: Kilpailuttamiskokeiluj a on toteutettu suunnit- Tielaitoksen tuotannossa hänelle on tarjolla työ-
21542: telun, rakentamisen ja ylläpidon sekä hoidon ura- paikka Kemissä.
21543:
21544:
21545: 2
21546: Ministerin vastaus KK 319/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
21547:
21548:
21549: Henkilöiden uusien sijoituspaikkamahdolli- tattelun kautta, paikallisen sekä alueluottamus-
21550: suuksien määrittelyn pohjana ovat mm. henkilön miehen näkemykset sekä tuotannon henkilöstöti-
21551: omat toiveet työmahdollisuuden kartoitushaas- lanne muissa urakoissa.
21552:
21553:
21554: Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1999
21555:
21556: Liikenneministerin sijainen
21557: Ministeri Johannes Koskinen
21558:
21559:
21560:
21561:
21562: 20 200656
21563: 3
21564: KK 319/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym. Ministerns svar
21565:
21566:
21567:
21568:
21569: Tili riksdagens talman
21570:
21571: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger derhållet förekom i fem fall både ifjol och i år.
21572: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av Båda åren vann Vägverkets produktion fyra. An-
21573: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rau- mä1ningar över årets projekt publicerades i en1ig-
21574: ha-Maria Mertjärvi /gröna m.fl. undertecknade het med EU-rätten i februari 1999. Behovet att
21575: skriftliga spörsmå1 SS 319/1999 rd: minska personalen vid Vägverket beror inte på
21576: någon utveckling och konkurrensutsättning av
21577: År det i enlighet med regeringsprogram- organisationen utan främst på finansieringen av
21578: mets ''goda personalpolitik" att bl.a. väghållning och på minskande arbetsmängd.
21579: säga upp och friställa anställda, såsom Som en följd av detta belastas produktionen av en
21580: det håller på att ske när Vägverkets un- överkapacitet i organisation och resurser.
21581: derhållsentreprenad i Kempele för en Vägverket har tillsammans med personalen
21582: treårsperiod övergår tili en privat fir- lagt upp och godkänt en personalpolitik och en-
21583: ma? ligt principerna sägs inte personai upp av produk-
21584: tionstekniska eller ekonomiska skäl. Med perso-
21585: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- nalen har avtalats att förutsättningen för an-
21586: föra fö1jande: ställningstrygghet är beredskap att vid behov
21587: Vägverkets organisation utvecklas nu enligt fi- byta arbetsuppgift och arbetsplats.
21588: nanspolitiska ministerutskottets beslut av Den aktuella Kempeleområdesentreprenaden,
21589: 20.5.1997 och den därpå avgivna förordningen som 1.10.1999 övergår till en privat företagare,
21590: samt årliga resultatmål. Utifrån dessa delades och områdets övriga investeringsarbeten har i
21591: Vägverket upp i vägförvaltningen som svarar för Vägverkets produktion skötts av 23 personer. Av
21592: myndighets- och abonnentuppgifter och produk- dem är fyra arbetsledare, två städerskor och 17
21593: tionen som svarar för produktionsuppgifter. I chaufförer.
21594: motiveringen tili ministerutskottets beslut fram- I samband med Kempele områdesentreprenad
21595: hålls det viktiga i att Vägverket inte s1uter sig i har, enligt vad jag fått kunskap om, också följts
21596: sin nya organisation, utan konkurrensutsätter an- den avtalade personalpolitikens principer. Alla
21597: bud och utnyttjar marknaden i samma ut- anställda har givits möjlighet till en ny förlägg-
21598: sträckning som förr och att vägförvaltningen på ningsort inom produktionen och också utomstå-
21599: försök kan låta sin egen produktions och bransch- ende arbetsplatser har kunnat erbjudas genom
21600: företagarnas anbud om väghållningen tävla ge- s.k. överföring av tjänsten. Det är bara två chauf-
21601: nom att avtala om det med parterna. Vägverket förer och en städerska som inte har varit tillfreds-
21602: har fått resultatmål att styra anbudstävlingen ställda med de föreslagna alternativen och för de-
21603: med. Enligt dessa prövas konkurrensutsättning- ras del var resultatet att anställningen sades upp.
21604: en inom rimliga gränser genom pilotprojekt, som Personerna i fråga godkände för sin del avgöran-
21605: också Vägverkets produktion kan delta i. det. För en person är det ännu osäkert om det går
21606: Försök med anbudstävling har genomförts i att genomföra en överföring av tjänsten tili Uleå-
21607: planering, byggande och underhåll samt i under- borg. Personen har erbjudits en arbetsplats i Väg-
21608: hållsprojekt. Försök med konkurrens inom un- verkets produktion i Kemi.
21609:
21610:
21611: 4
21612: Ministems svar KK 319/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
21613:
21614:
21615: Grunden för de anställdas möjligheter tili ny områdesförtroendemannens synpunkter och pro-
21616: placeringsort är bl.a. den anställdas egna önske- duktionens personalsituation i andra entreprena-
21617: mål om möjlighet tili arbete genom kartlägg- der.
21618: ningsintervju, den lokala förtroendemannens och
21619:
21620:
21621:
21622: Helsingfors den 23 augusti 1999
21623:
21624: Trafikministems ställföreträdare
21625: Minister Johannes Koskinen
21626:
21627:
21628:
21629:
21630: 5
21631: KK 320/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
21632:
21633:
21634:
21635:
21636: KIRJALLINEN KYSYMYS 320/1999 vp
21637:
21638: Maakunnan liittojen osallistuminen alueensa
21639: kehittämiseen
21640:
21641:
21642:
21643:
21644: Eduskunnan puhemiehelle
21645:
21646: Suomen aluepoliittista toimintaa on ohjannut väksi menevästä ohjelman asiakirjasta. Kuiten-
21647: vuodesta 1994 alkaen aluekehityslaki. Siinä alue- kin EU:n rakennerahastojen alueohjelmat on eri-
21648: kehitysvastuu on määrätty kunnille ja valtiolle. tyisesti tarkoitettu alueiden omien painotusten
21649: Aluekehitysviranomaisena toimii lain mukaan mukaan toteutettaviksi.
21650: maakunnan liitto. Aluekehitysviranomaisen teh- Mikäli maakunnittaiset painotukset ja rahoi-
21651: tävänä on huolehtia maakunnan aluepoliittisesta tuskehykset jäävät pois laadittavan tavoite 1 -oh-
21652: suunnittelusta, aluekehittämisohjelmien valmis- jelman lopullisesta versiosta, heikkenevät maa-
21653: telusta ja niiden valvonnasta. kuntien mahdollisuudet huolehtia aluekehitys-
21654: Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman asiakirjaa on lain määräämistä velvoitteista merkittävästi.
21655: valmisteltu sisäasiainministeriön johdolla maa-
21656: kuntien laajalla yhteistyöllä, ja maakunnat ovat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21657: muodostaneet asiakirjaan kantansa. On kuiten- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21658: kin epäselvää, miten maakuntien omat kehittämi- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21659: sen painotukset tulevat näkymään ohjelman asia- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21660: kirjassa.
21661: Valtion keskushallinto on toiminut voimak- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta alue-
21662: kaasti maakuntapainotuksia vastaan ja jättänyt kehityslain vaatimukset täyttyvät maa-
21663: maakunnittaiset osiot pois komission hyväksyttä- kuntien osalta EU:n rakennerahastojen
21664: alueellisissa ohjelmissa?
21665:
21666:
21667: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1999
21668:
21669: Timo Ihamäki /kok
21670:
21671:
21672:
21673:
21674: Versio 2.0
21675: KK 320/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
21676:
21677:
21678:
21679:
21680: Eduskunnan puhemiehelle
21681:
21682: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa simmäisen vaiheen ohjelmaesityksistä kirjalli-
21683: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, sen palautteen, joka toimitettiin maakunnan liit-
21684: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tojen käyttöön. Palautetta ja ohjelmien jatkoval-
21685: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- mistelua käsiteltiin maakunnan liittojen, valtion
21686: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen aluehallintoviranomaisten, ministeriöiden ja jär-
21687: KK 320/1999 vp: jestöjen kesken huhtikuussa 1999 järjestetyissä
21688: alueellisissa seminaareissa.
21689: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta alueke- Berliinin huippukokouksessa 24.-25.3.1999
21690: hityslain vaatimukset täyttyvät maakun- ratkaistiin uuden rakennerahastokauden keskei-
21691: tien osalta EU:n rakennerahastojen set kysymykset. Tältä pohjalta alueita pyydettiin
21692: alueellisissa ohjelmissa? jatkamaan ohjelmavalmisteluaan. Maakunnan
21693: liitot toimittivat !-alueiden ohjelmaesitykset si-
21694: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- säasiainministeriöön kesäkuun lopussa. Tavoite
21695: vasti seuraavaa: 2 -alueiden ohjelmien valmistelua jatketaan Suo-
21696: Aluekehitysviranomaisilla t01m1vat maakuntien men komissiolle tekemän aluejakoesityksen poh-
21697: liitot käynnistivät lokakuussa 1998 yhteistyössä jalta niin, että ohjelmat ovat sisäasiainministe-
21698: muiden alueellisten toimijoiden kanssa uuden ra- riössä syyskuussa.
21699: kennerahastokauden tavoite 1 ja 2 -ohjelmaesi- Tavoite 1 -ohjelmista käydään parhaillaan tar-
21700: tysten tekemisen. Sisäasiainministeriö lähetti kempia neuvotteluja ministeriöiden ja maakun-
21701: valmistelua koskevan kirjeen maakunnan liitoil- nan liittojen kesken. Ohjelmia täydennetään ja
21702: le. Kirje perustuu aluekehityslakiin, jonka mu- niiden sisältöä muokataan tarpeen mukaan. Ta-
21703: kaan maakunnan liitot huolehtivat alueellaan voitteena on EU:n rakennerahastosäädösten mu-
21704: yleisestä aluepoliittisesta suunnittelusta sekä kaiset ohjelmaesitykset, joihin sekä ministeriöt
21705: aluekehittämisohjelmien valmistelusta ja niiden että alueet voivat sitoutua. Päätöksiä lopullisista
21706: toteutumisen seurannasta sekä aluekehitystoi- ohjelmateksteistä ei vielä ole tehty. Tarkoitus on,
21707: menpiteiden yhteensovittamisesta. Suunnitelmat että valtioneuvosto hyväksyy ohjelmaesitykset
21708: ja ohjelmat valmistellaan yhteistyössä valtion ja syksyn aikana komissiolle toimitettavaksi.
21709: kuntien viranomaisten sekä alueella toimivien Tavoite 2 -ohjelmien valmistelu etenee vastaa-
21710: muiden tahojen kanssa. vasti, mutta myöhäisemmällä aikataululla, mikä
21711: Ohjelmavalmistelun ensimmäisessä vaiheessa johtuu tavoite 2 -alueiden ja niiden rahoituske-
21712: tehtiin maakunnan liittojen johdolla kullakin oh- hysten määrittelyyn liittyvistä erilaisista menet-
21713: jelma-alueella nykytilan ja kehittämistarpeiden telytavoista.
21714: analysointi, arvioitiin EU:n rakennerahasto-oh- Kuten edellä kuvatusta ilmenee, uuden raken-
21715: jelmienja yleisemminkin aluepolitiikan vaikutta- nerahastokauden ohjelmavalmistelussa on kiin-
21716: vuutta sekä määriteltiin ohjelman kehittämisstra- nitetty erityistä huomiota siihen, että valmistelu
21717: tegiat. on aluelähtöistä ja tapahtuu mahdollisimman pit-
21718: Ministeriöt ja ohjelmatyön kannalta keskeiset källe maakunnan liittojen johdolla. Tähän tähtää
21719: järjestöt antoivat maaliskuussa 1999 näistä en- myös se, että sekä tavoite 1 -ohjelmia että tavoite
21720:
21721:
21722: 2
21723: Ministerin vastaus KK 320/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
21724:
21725:
21726: 2 -ohjelmia laaditaan kaksi (Itä- ja Pohjois-Suo- tarkoituksenmukaista sisällyttää säädösten edel-
21727: men ohjelmat sekä Länsi- ja Etelä-Suomen ohjel- lyttämät asiat, mutta ei sellaisia yksityiskohtia,
21728: mat) yhden laajemman ohjelman sijasta. Nykyi- joita koskeva päätösvalta kuuluu ohjelman seu-
21729: sellä kaudellahan kutakin alueellista tavoitetta rantakomitealle tai jäsenmaalle. Yksityiskohtien
21730: varten on yksi ohjelma. ennakointia vaikeuttaa lisäksi se, että ohjelma-
21731: Ohjelmien perusrakenne ja sisällölliset vaati- kausi on seitsenvuotinen (vuodet 2000- 2006).
21732: mukset määritellään rakennerahastosäädöksissä. Riittävän joustavuuden turvaamiseksi ohjelmis-
21733: Uusien säädösten mukaan komissio vahvistaa sa tulisikin esittää vain koko ohjelman strategi-
21734: nykyisiä rakennerahastokauden ohjelmia yleis- sen sisällön ja hyväksymisen kannalta keskeiset
21735: piirteisemmän ohjelma-asiakirjan. Mikäli ohjel- asiat ja jättää tilaa seurantakomitean päätöksen-
21736: maa halutaan muuttaa kesken ohjelmakauden, se teolle ohjelmakauden aikana.
21737: vaatii uusia neuvotteluja ja komission päätöksen. Tavoite 1 ja 2 -ohjelmien toteutuksen hallin-
21738: Ohjelma-asiakirjan lisäksi laaditaan ns. ohjel- toa on tarkoitus uudistaa kuluvan kauden koke-
21739: ma-asiakirjan täydennys, jossa määritellään oh- musten perusteella. Uudistus tähtää siihen, että
21740: jelman sisältö yksityiskohtaisemmin. Päätöksen alueilla asetettavat painotukset ja valinnat ohjai-
21741: ohjelma-asiakirjan täydennysosan sisällöstä te- sivat entistä paremmin rahoituksen suuntaamis-
21742: kee ohjelman seurantakomitea, joka on tulevalla ta. Tähän tähtää se, että maakuntien yhteistyö-
21743: ohjelmakaudella kansallinen elin, jossa myös ryhmät saavat lailla määritellyn aseman ja niiden
21744: maakunnan liitot ovat edustettuina. Seurantako- kokoonpanossa varmistetaan eri osapuolten
21745: mitea ohjaa keskeisesti ohjelman kulkua, johon edustus. Olennaista on myös se, että ohjelmien
21746: kuuluu mm. varmistaa ohjelman sisällä eri maa- varainkäytön suunnittelu kytketään osaksi val-
21747: kuntien ominaislaadusta johtuvien painotusten tion talousarvion laadintaa. Näin turvataan ohjel-
21748: riittävä toteutuminen. mien kansallinen rahoitus. Rakennerahastojen
21749: Nykyisellä rakennerahastokaudella ohjelma- alueellisten ohjelmien varainkäytön hallintoa ja
21750: työhön on kaivattu lisää joustavuutta. Näin ollen valvontaa koskeva lakiesitys annetaan eduskun-
21751: komission vahvistamaan ohjelma-asiakirjaan on nalle kuluvan syksyn aikana.
21752:
21753:
21754: Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1999
21755:
21756: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
21757:
21758:
21759:
21760:
21761: 3
21762: KK 320/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerns svar
21763:
21764:
21765:
21766:
21767: Tili riksdagens talman
21768:
21769: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Ministerierna och organisationer som med
21770: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av tanke på programarbetet är viktiga gav i mars
21771: statsrådet översänt följande av riksdagsman 1999 skriftligen respons på dessa programför-
21772: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga slag i det första skedet, och denna respons till-
21773: spörsmål SS 320/1999 rd: ställdes förbunden på landskapsnivå. Responsen
21774: och den fortsatta beredningen av programmen
21775: Vad ämnar regeringen göra för att kra- behandlades av förbunden på landskapsnivå, de
21776: ven i lagen om regional utveckling upp- statliga regionalförvaltningsmyndigheterna, mi-
21777: fylls för landskapens vidkommande i nisterierna och organisationerna på regionala se-
21778: strukturfondernas regionala program? minarier som ordnades i april 1999.
21779: Vid toppmötet i Berlin den 24-25 mars 1999
21780: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- avgjordes de viktiga frågorna när det gäller den
21781: föra följande: nya strukturfondsperioden. Utgående från detta
21782: F örbunden på 1andskapsnivå, som är regionala ombads regionerna fortsätta sin programbered-
21783: utvecklingsmyndigheter, började i oktober 1998 i ning. Förbunden på landskapsnivå överlämnade
21784: samarbete med andra regionala aktörer utarbeta till inrikesministeriet förslag till målprogram 1 i
21785: förslag till målprogram 1 och 2 för den nya struk- slutet av juni. Beredningen av målprogram 2 fort-
21786: turfondsperioden. Inrikesministeriet sände ett sätter utgående från ett förslag till regionindel-
21787: brev om beredningen till förbunden på ning som Finland har framlagt för kommissionen
21788: 1andskapsnivå. Brevet grundar sig på lagen om så att programmen är inrikesministeriet till han-
21789: regional utveckling, enligt viiken förbunden på da i september.
21790: landskapsnivå inom sitt verksamhetsområde skö- Ministerierna och förbunden på landskapsni-
21791: ter den allmänna regionalpolitiska planeringen, vå förhandlar som bäst mer ingående om målpro-
21792: beredningen av regionutveck1ingsprogrammen gram 1. Programmen kompletteras och deras in-
21793: och uppföljningen av fullföljandet av dem samt nehåll omarbetas efter behov. Målet är förslag till
21794: samordningen av de regionala utvecklingsåtgär- program som stämmer överens med EU:s rätts-
21795: derna. Planerna och programmen bereds i samar- akter om strukturfonderna, vilka förslag såväl
21796: bete med statliga och korumunala myndigheter ministerierna som regionerna kan förbinda sig att
21797: samt med andra instanser som är verksamma följa. Beslut har inte ännu fattats om de slutliga
21798: inom regionen. programtexterna. Syftet är att statsrådet godkän-
21799: Under det första skedet av programberedning- ner förslagen till program under hösten så att de
21800: en analyserades nuläget och utvecklingsbehoven sedan kan tillställas kommissionen.
21801: på varje programområde under ledning av för- Beredningen av målprogram 2 framskrider på
21802: bunden på 1andskapsnivå, bedömdes verkningar- motsvarande sätt, men enligt en senare tidtabell
21803: na av EU:s strukturfondsprogram och mer all- beroende på olika tillvägagångssätt i anslutning
21804: mänt av regionalpolitiken samt fastställdes stra- till fastställandet av målprogram 2-regionerna
21805: tegin för utvecklandet av programmet. och deras finansieringsramar.
21806:
21807:
21808:
21809: 4
21810: Ministems svar KK 320/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
21811:
21812:
21813: Såsom det framgår av det ovan beskrivna har Under den nuvarande strukturfondsperioden
21814: man vid beredningen av programmet för den nya har man efterlyst mera flexibilitet i programarbe-
21815: strukturfondsperioden särskilt fåst uppmärksam- tet. Det är således ändamålsenligt att i det pro-
21816: het vid det att beredningen utgår från regionerna gramdokument som kommissionen faststälier
21817: och att den i så stor utsträckning som möjligt sker inkludera saker som förutsätts i rättsakterna, men
21818: under ledning av förbunden på landskapsnivå. En däremot inte sådana detaljer i fråga om vilka be-
21819: annan sak som är inriktad på detta är att såväl slutanderätten ankommer på programmets över-
21820: målprogram l som målprogram 2 utarbetas i två vakningskommitte eller på medlemslandet. Det
21821: versioner (program för Östra och norra Finland att programperioden omfattar sju år (åren 2000
21822: samt program för västra och södra Finland) i stäl- -2006) gör det dessutom svårare att förutse de-
21823: let för ett enda mera omfattande program. Under taljema. För att en tillräcklig flexibilitet skall
21824: den nuvarande perioden finns det ett program för tryggas vore det skäl att i programmen endast
21825: varje regionalt mål. ange det strategiska innehåliet i hela program-
21826: Programmens grundläggande struktur och in- met och de ärenden som är viktiga med tanke på
21827: nehålismässiga krav anges i strukturfondsrättsak- ett godkännande och att lämna utrymme för över-
21828: terna. Enligt de nya rättsakterna faststälier kom- vakningskommittens beslutsfattande under pro-
21829: missionen ett programdokument som är generel- gramperioden.
21830: lare än de nuvarande programmen för struktur- Avsikten är att administrationen av genomfö-
21831: fondsperioden. Om man vill ändra programmet randet av målprogram l och 2 skall omorganise-
21832: mitt under programperioden kräver detta nya för- ras på grundval av erfarenheterna av innevaran-
21833: handlingar och beslut av kommissionen. de period. Målet med omorganiseringen är att
21834: Utöver programdokumentet uppgörs en s.k. prioriteringarna och valen inom regionerna alit
21835: komplettering tili programdokumentet, i viiken bättre skali styra finansieringen. Att landskapens
21836: programmets innehåli faststälis mer detaljerat. samarbetsgrupper får en i lag definierad stäli-
21837: Beslut om innehåliet i kompletteringsdelen tili ning och deras sammansättning garanteras gen-
21838: programdokumentet fattas av programmets över- om att olika parter är företrädda tar sikte på sam-
21839: vakningskommitte, som under den kommande ma mål. Det är också väsentligt att planeringen
21840: programperioden är ett nationelit organ, i vilket av programmens medelsförvaltning knyts tili en
21841: även förbunden på landskapsnivå är företrädda. del av beredningen av statsbudgeten. På detta sätt
21842: Övervakningskommitten styr centralt program- tryggas den nationelia finansieringen av pro-
21843: mets gång, tili vilket hör att bl.a. säkerstälia att grammen. Ett lagförslag gäliande administratio-
21844: prioriteringar som beror på de olika landskapens nen och övervakningen av medelsförvaltningen
21845: egenart görs i tillräcklig utsträckning inom pro- inom strukturfondernas regionala program över-
21846: grammet. låts tili riksdagen i höst.
21847:
21848:
21849: Helsingfors den 25 augusti 1999
21850:
21851: Region- och kommunminister Martti Korhonen
21852:
21853:
21854:
21855:
21856: 5
21857: 1
21858: 1
21859: KK 32111999 vp- Timo Ihamäki /kok
21860:
21861:
21862:
21863:
21864: KIRJALLINEN KYSYMYS 321/1999 vp
21865:
21866: Huumausainelainsäädännön laajentaminen
21867: koskemaan gammaa
21868:
21869:
21870:
21871:
21872: Eduskunnan puhemiehelle
21873:
21874: Gamma on huumausainemarkkinoiden uusimpia tymisvaikeuksia, vainoharhoja sekä aggressiivi-
21875: tulokkaita. Gamma on nukutusaine, joka on Ita- suutta.
21876: liassa ja Saksassa lääkinnällisessä käytössä. Suo- Gamman vaaroista ei ole tiedotettu tai varoi-
21877: messa gamma luokitellaan myös lääkkeeksi, tettu mitenkään julkisuudessa, eikä sen vaaralli-
21878: mutta ilman myyntilupaa. Gammaa ei myöskään suutta ole tunnustettu lisäämällä sitä huumausai-
21879: saa tuoda maahan, mutta sitä on helpohkoa val- nelainsäädännön piiriin. Gamman määrittely
21880: mistaa laittomasti kotilaboratorioissa. huumausaineeksi lisäisi myös lain ennalta ehkäi-
21881: Gammaa ei ole luokiteltu varsinaiseksi huu- sevää vaikutusta, sillä miksi pitäisi odottaa, että
21882: mausaineeksi, joten sen käyttö tai myyminen ei gamman kokeilijat ovat edenneet huumeurallaan
21883: ole huumausainerikos. Näin ollen poliisilla ei ole kovien huumeiden käyttöön?
21884: mahdollisuuksia puuttua aineen myyntiin tai
21885: käyttöön. Lyhytaikaisessakin gamman käytössä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21886: vaarat voivat olla kuolettavia, sillä gamma on sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21887: saiakavalasti tappava aine. Esimerkiksi Espoos- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21888: sa koko koululuokka joutui sairaalaan käytet- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21889: tyään tunnelman nostattajana gammaa, joka ai-
21890: heutti kolmelle nuorelle sydämenpysähdyksen. Mitä hallitus aikoo tehdä gamman
21891: Gamman pitkäaikaisen käytön terveyshaittoja ei käytön yleistymiselle ja ollaanko gam-
21892: ole tutkittu, mutta mitä ilmeisimmin se aiheuttaa maa sisällyttämässä huumausainelain-
21893: muistikatkoksia, masennusta, oppimis- ja keskit- säädäntöön?
21894:
21895:
21896: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1999
21897:
21898: Timo Ihamäki /kok
21899:
21900:
21901:
21902:
21903: Versio 2.0
21904: KK 32111999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
21905:
21906:
21907:
21908:
21909: Eduskunnan puhemiehelle
21910:
21911: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa k~ttavat lääkkeet tehostavat gamman vaikutuk-
21912: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, sia.
21913: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Suomessa gammaa käytettiin huumeena vii-
21914: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- me vuonna ilmeisesti ensimmäistä kertaa. Ke-
21915: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen väällä 1998 Myrkytystietokeskuksen tietoon tuli
21916: KK 32111999 vp: kahdeksan gammaa sisältävää potilastapausta,
21917: näistä kuudessa tapauksessa potilas meni tajutto-
21918: Mitä hallitus aikoo tehdä gamman käy- maksi ja heräsi tajuHornuudesta oireettomana.
21919: tön yleistymiselle ja ollaanko gammaa Kesän loppuun mennessä gammaa koskevat ky-
21920: sisällyttämässä huumausainelainsää- selyt vähenivät, mutta tiedot gamman tämänhet-
21921: däntöön? kisistä käyttötavoista ja käytön yleisyydestä Suo-
21922: messa ovat epätarkat. Ensiapupoliklinikoilla on
21923: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nähty joitakin gamman yliannostus- tai sekakäyt-
21924: vasti seuraavaa: tötapauksia ja päihdealan hoitopaikat ovat kuul-
21925: Gammaa eli gammahydroksibutyraattia käyte- leet satunnaisesti asiakkaidensa kertomuksia
21926: tään eräissä Euroopan maissa nukutuslääkkeenä gammasta. Gamman aiheuttamia kuolemanta-
21927: ja narkolepsian hoidossa. Sitä on kokeiltu myös pauksia on löytynyt yksi.
21928: alkoholin ja opiaattien vieroitusoireisiin. Kehon- Valtioneuvosto antoi joulukuussa 1998 huu-
21929: rakentajien piirissä sen uskotaan edistävän lihas- mausainepolitiikkaa koskevan periaatepäätök-
21930: ten kasvua, mutta tieteellistä näyttöä tästä ei ole. sen, jonka keskeiset toimenpiteet koskevat ennal-
21931: Suomessa Lääkelaitos on lokakuussa 1996luoki- taehkäisyä ja varhaista puuttumista, huumeiden
21932: tellut gammahydroksibutyraatin lääkeaineeksi ja käyttäjien ja heidän läheistensä hoitoa ja tuke-
21933: sitä sisältävät valmisteet lääkevalmisteiksi. Gam- mista sekä valvontatoimia. Huumausaineiden ja
21934: ma ei siis ole huumausainelaissa tarkoitettu huu- huumaantumistarkoituksessa käytettävien ainei-
21935: mausaine. Gammaa sisältäviä myyntiluvan saa- den leviämistä ja käyttöä ehkäistään ensisijaises-
21936: neita lääkevalmisteita ei Suomessa ole tällä het- ti vaikuttamalla väestön elinolosuhteisiin toteut-
21937: kellä markkinoilla, mutta lääkärin olisi mahdol- taen pohjoismaista hyvinvointipolitiikkaa. Näin
21938: lista käyttää gammaa potilaansa hoidossa niin sa- vähennetään syitä, jotka altistavat päihteiden
21939: notun erityislupamenettelyn avulla. Yhtään eri- käytölle ja päihdeongelmille.
21940: tyislupaa ei kuitenkaan ole myönnetty. Näin Suo- Periaatepäätöksen toimenpide-ehdotuksiin
21941: messa on tarjolla vain laittomasti valmistettua tai kuuluu muun muassa oppilaitosten päihdekasva-
21942: hankittua gammaa. tusohjelmien ja huumausainekysymysten alalla
21943: Gamman käyttö huumaavana aineena perus- työskentelevien koulutuksen kehittäminen. Maa-
21944: tuu sen aikaansaamaan uneliaaseen ja euforiseen liskuussa 1999 sosiaali- ja terveysministeriö
21945: tunteeseen. Myrkytys voijohtaa muutamia tunte- asetti keskeisten ministeriöiden ja niiden alais-
21946: ~en laitosten edustajista koostuvan työryhmän,
21947: ja kestävään tajuttomuuteen. Myrkytyksen hoito
21948: on oireenmukaista ja keskeistä siinä on hengityk- Jonka sihteeristö laatii valtioneuvoston periaate-
21949: sen seuranta. Alkoholi ja keskushermostoon vai- päätökseen sisältyvän toimenpideohjelman poh-
21950:
21951:
21952: 2
21953: Ministerin vastaus KK 321/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
21954:
21955:
21956: jalta aikataulutettua toimenpideluetteloa. Toimi- muksen asettamat velvoitteet valvoa eräitä sellai-
21957: joihin kuuluvat mm. sosiaali- ja terveysministe- sia aineita, joita käytetään huumausaineiden val-
21958: riö, oikeusministeriö ja opetusministeriö, mutta mistuksessa, mutta jotka eivät ole varsinaisia
21959: myös järjestöt ja ennen kaikkea kunnat, jotka huumausaineita.
21960: vastaavat päihdehuoltolain perusteella riittävien Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä
21961: päihdepalveluiden järjestämisestä. Periaatepää- (1709/1993) määrätään huumausaineista ja huu-
21962: töksen myötä on myös perustettu toimikunta te- mausaineiden valmistuksessa käytettävistä ai-
21963: kemään ehdotuksia nuorten huumausaineiden neista, jotka on päätöksessä jaoteltu vuosien
21964: käytön ehkäisemiseksi sekä käytön haittojen vä- 1961, 1971 ja 1988 sopimusten mukaisiin ainei-
21965: hentämiseksi, huomioon otetaan erityisesti muun siin. Päätöstä on muutettu vuonna 1996 siten, että
21966: muassa uudet synteettiset huumausaineet. se vastaa EU:ssa voimassa olevia huumausainei-
21967: Gamman käyttöä seurataan jatkossa muun den lähtöaineiden valvontasäännöksiä sekä YK:n
21968: muassa kansallisen huumausaineseurantakeskuk- huumausainelistoissa tehtyjä muutoksia. Päätös
21969: sen huumehoitotiedonkeruussa ja tarvittaessa ei tällä hetkellä sisällä gammahydroksibutyraat-
21970: ryhdytään tämän aineen edellyttämiin toimenpi- tia.
21971: teisiin. Suomi noudattaa huumausaineiden määritel-
21972: Huumausainelaki (1289/1993) rajoittaa huu- mässä kansainvälisiä sopimuksia ja mikäli gam-
21973: mausaineen määritelmän, asetuksella erikseen mahydroksibutyraatti sisällytetään näihin, myös
21974: määriteltäviä kasveja lukuunottamatta, koske- Suomi ottaa sen mukaan edellä mainittuun pää-
21975: maan YK:n vuoden 1961 huumausaineyleissopi- tökseen. Vuosittain järjestettävässä YK:n huu-
21976: muksessa sekä vuoden 1971 psykotroopppisia ai- mausainetoimikunnan kokouksessa äänestetään
21977: neita koskevassa yleissopimuksessa tarkoitettuja WHO:n esityksen pohjalta huumausaineluette-
21978: aineita ja valmisteita. Laissa on otettu lisäksi loon lisättävistä aineista. On erittäin mahdollis-
21979: huomioon Wienissä vuonna 1988 hyväksytyn ta, että vuoden 2000 keväällä pidettävässä ko-
21980: huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden kouksessa äänestetään gammahydroksibutyraa-
21981: laitonta kauppaa vastaan tehdyn YK:n yleissopi- tin ottamisesta mukaan huumausainelistaan.
21982:
21983:
21984: Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1999
21985:
21986: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
21987:
21988:
21989:
21990:
21991: 3
21992: KK 321/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministems svar
21993:
21994:
21995:
21996:
21997: Tili riksdagens talman
21998:
21999: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger tiga är att kontrollera andningen. Alkohoi och lä-
22000: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av kemedel som påverkar det centra1a nervsystemet
22001: statsrådet översänt följande av riksdagsman intensifierar verkningama av gamma.
22002: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga F örsta gången gamma användes som drog i
22003: spörsmål SS 321/1999 rd: Finland var sannolikt i fjol. V åren 1998 fick Gift-
22004: informationscentralen kännedom om 8 patienter
22005: Vad ämnar regeringen göra åt att bru- som hade använt gamma, av dessa hade 6 blivit
22006: ket av gamma blir allt vanligare, och medvetslösa och vaknat symtomfria ur medvets-
22007: kommer gamma att upptas i narkotika- lösheten. I slutet av sommaren blev förfrågning-
22008: lagstiftningen? arna om gamma fårre, men uppgifterna om de ak-
22009: tuella användningssätten när det gäller gamma
22010: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- och om hur allmänt gamma används i Finland är
22011: föra följande: inexakta. På förstahjälpspoliklinikerna har man
22012: Gamma, dvs. gammahydroxybutyrat, används i stött på några fall av överdosering eller bland-
22013: vissa europeiska länder som ett anestesimedel missbruk, och på vårdenheterna för rusmedels-
22014: och i behandlingen av narkolepsi. Ämnet har missbrukare har man vid några tillfållen hört
22015: även testats i fråga om abstinensbesvär i sam- klienterna berätta om gamma. Gamma har föror-
22016: band med alkohoi och opiater. I styrketränarkret- sakat ett dödsfall.
22017: sar tror man att ämnet främjar musklernas till- I december 1998 utfårdade statsrådet ett prin-
22018: växt, men något vetenskapligt bevis för detta cipbeslut om narkotikapolitiken, i vilket de cen-
22019: finns inte. I oktober 1996 klassificerade Läkeme- trala åtgärderna gäller förebyggande verksamhet
22020: delsverket i Finland gammahydroxybutyrat som och ingripande i ett tidigt skede, vård och stöd för
22021: ett läkemedel och de preparat det innehåller som narkotikamissbrukare och deras anhöriga samt
22022: läkemedelspreparat. Enligt narkotikalagen är övervakning. Spridningen och användningen av
22023: gamma således inte narkotika. För närvarande narkotika och ämnen som används i berusnings-
22024: finns det på den finska marknaden inte några så- syfte förhindras främst genom att befolkningens
22025: dana läkemedelspreparat med försäljningstill- levnadsförhållanden påverkas genom nordisk
22026: stånd som innehåller gamma, men det är möjligt välfårdspolitik. På så sätt reduceras de orsaker
22027: för läkare att genom ett s.k. specialtillståndsför- som gör människor mottagliga för användningen
22028: farande använda gamma i behandlingen av av rusmedel och för rusmedelsproblem.
22029: patienter. Dylika specialtillstånd har dock inte Till principbeslutets förslag till åtgärder hör
22030: beviljats. I Finland finns det alltså endast sådan bl.a. att utveckla läroanstalternas program för
22031: gamma som har tillverkats eller skaffats illegalt. rusmedelsfostran och utbildningen för dem som
22032: Orsaken till att gamma används som rusmedel arbetar med narkotikafrågor. I mars 1999 tillsat-
22033: är att ämnet får till stånd en sömnaktig och eufo- te social- och hälsovårdsministeriet en arbets-
22034: risk känsla. F örgiftningen kan leda till medvets- grupp som består av representanter för de centra-
22035: löshet som varar några timmar. Behandlingen är la ministerieroa och ämbetsverken under dem
22036: palliativ när det gäller förgiftningen och det vik- och vars sekretariat utarbetar en åtgärdsförteck-
22037:
22038:
22039: 4
22040: Ministems svar KK 32111999 vp- Timo Ihamäki /kok
22041:
22042:
22043:
22044: ning med en tidtabell utgående från det åt- kotropa ämnen, viiken godkändes i Wien 1988,
22045: gärdsprogram som ingår i statsrådets principbes- att övervaka vissa sådana ämnen som används
22046: 1ut. De som deltar är bl.a. socia1- och hä1so- vid tillverkningen av narkotika, men som inte är
22047: vårdsministeriet, justitieministeriet och under- egentlig narkotika.
22048: visningsministeriet, men även organisationer och Genom social- och hä1sovårdsministeriets be-
22049: framför allt kommunema, som svarar för att rus- s1ut (1709/1993) bestäms om narkotika och äm-
22050: mede1stjänster ordnas i tillräcklig omfattning en- nen som kan användas vid tillverkning av narko-
22051: 1igt 1agen om missbrukarvård. 1 samband med tika och som i beslutet klassificerats ämnesvis
22052: principbes1utet har även en kommission tillsatts enligt 1961, 1971 och 1988 års konventioner.
22053: med uppgift att ge förs1ag när det gäller att före- Beslutet ändrades 1996 så att det motsvarar EU:s
22054: bygga ungdomars bruk av narkotika och minska gällande bestämmelser om tillsynen över narko-
22055: de skad1iga verkningama av bruket. Särski1t upp- tiska ursprungsämnen samt de ändringar som
22056: märksammas bl.a. ny syntetisk narkotika. gjorts i FN:s förteckningar över narkotika. För
22057: Användningen av gamma kommer i fortsätt- närvarande ingår gammahydroxybutyrat inte i
22058: ningen att fö1jas upp bl.a. när information om beslutet.
22059: vården av narkotikamissbrukare samlas in vid det 1 fråga om definitionen av narkotika iakttar
22060: finska narkotikaobservatoriet, och vid behov Finland intemationella konventioner, och om
22061: vidtas behövliga åtgärder. gammahydroxybutyrat upptas i dem tar även Fin-
22062: 1 narkotikalagen (1289/1993) begränsas defi- land upp ämnet i det nämnda beslutet. På det år-
22063: nitionen av narkotika tili att förutom de växter liga mötet för FN:s kommission för narkotika
22064: som anges särskilt i en förordning gälla sådana röstas utgående från WHO:s förslag om de äm-
22065: ämnen och preparat som avses i 1961 års allmän- nen som skall upptas i förteckningen över narko-
22066: na narkotikakonvention och i 1971 års konven- tika. Det är mycket möjligt att man på mötet vå-
22067: tion angående psykotropiska ämnen. 1 lagen ren 2000 röstar för att gammahydroxybutyrat
22068: beaktas dessutom sky1dighetema i FN:s konven- skall upptas i förteckningen.
22069: tion mot olaglig hantering av narkotika och psy-
22070:
22071:
22072: Helsingfors den 24 augusti 1999
22073:
22074: Omsorgsminister Eva Biaudet
22075:
22076:
22077:
22078:
22079: 5
22080: KK 322/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
22081:
22082:
22083:
22084:
22085: KIRJALLINEN KYSYMYS 322/1999 vp
22086:
22087: Opiskelijoiden valmistumista tukeva stipendi-
22088: järjestelmä
22089:
22090:
22091:
22092:
22093: Eduskunnan puhemiehelle
22094:
22095: Tein 18.6.1999 valtioneuvostolle kirjallisen ky- Nykyisin yhä harvempi opiskelija saa paikan
22096: symyksen opintotukijärjestelmän kehittämisestä korkeakoulusta. Määrärahojen puuttuessa opis-
22097: opiskelijoiden valmistumista paremmin tukevak- kelupaikkojen määrää ei voida lähitulevaisuu-
22098: si. Esitin kysymykseni perusteluosassa yhtenä dessa tuntuvasti lisätä. Tämän vuoksi toimintaa
22099: keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi erään- on syytä tehostaa esimerkiksi opiskelijoiden val-
22100: laista "stipendijärjestelmää", joka mielestäni mistumista nopeuttamalla.
22101: kannustaisi opiskelijoita nykyistä tiiviimpään Nykyinen opintotukijärjestelmä on johtanut
22102: opiskelutahtiin. Kulttuuriministeri Suvi Linden siihen, mistä muun muassa Helsingin Sanomien
22103: vastasi kysymykseeni 16.7.1999. Erkki Pennanen kantoi 6.1.1999 julkaistussa kir-
22104: Valitettavasti joudun toteamaan, ettei ministe- joituksessaan huolta, että Suomen korkeakou-
22105: rin kysymykseeni antama vastaus tyydytä mi- luista Valmistutaanja siirrytään työelämään myö-
22106: nua. Hän toistaa vastauksessaan pitkälti opinto- hemmin ja lähdetään eläkkeelle aikaisemmin
22107: tukijärjestelmän yleisiä periaatteita ja puuttuu kuin useimmissa muissa teollisuusmaissa.
22108: vasta vastauksensa loppupuolella lyhyesti teke- Tällä hetkellä jokaisella itsenäisesti asuvalla
22109: määni esitykseen. 18 vuotta täyttäneellä korkeakouluopiskelijana
22110: Ministeri kirjoittaa: "Stipendin myöntäminen on oikeus saada perusopintojaan varten opintora-
22111: perustuu yleensä aikaisempaan opintomenestyk- haa enintään 55 kuukauden ajan 1 540 rnk/kk, yh-
22112: seen, joskin menestykseen liittyy usein myös no- teensä siis 84 700 mk. Erityisistä syistä ja muuta-
22113: pea opiskelu. Kuitenkaan pelkästään nopeaa milla erityisaloilla tukiaika on hieman pidempi.
22114: opiskelua ei ole yleensä tuettu stipendin avulla", Lisäksi valtio takaa opintolainaa jokaista myön-
22115: "Opintolainan ottaminen toteuttaa osittain sti- nettyä opintorahakuukautta kohden 1 300 mk,
22116: pendijärjestelmän ajatusta; lainaa kertyy sitä vä- enintään yhteensä 71 500 mk.
22117: hemmän, mitä nopeammin opiskelija valmistuu. Nykyisen järjestelmän myötä opiskelijoilta
22118: Opiskelijoiden työssäkäyntiä kesäisin ja opinto- puuttuu halu valmistua nopeasti ja siirtyä työelä-
22119: jen ohessa ei voi pitää täysin kielteisenä ilmiönä. mään ripeästi. Kun opintotuki on riittämätön eikä
22120: Usein kesätyö palkan lisäksi antaa opiskelijalle opintolainaa haluta ottaa, monet opiskelijat työs-
22121: kokemusta työelämässä ja tukee opintoja. Opin- kentelevät ja vievät näin ollen työpaikkoja niitä
22122: tojen ohessa oleva työpaikka on myös yhteys työ- ensisijaisesti tarvitsevilta. Opiskelijoiden asun-
22123: elämään, ja sen kautta voi löytyä työ opintojen tojonot pidentyvät. Puolitehoisesta opiskelusta
22124: päätyttyä." aiheutuu kustannuksia myös korkeakouluille.
22125: Ministerin vastauksen vuoksi on syytä esittää Tämä on pidemmän päälle kansantaloudellisesti
22126: yksityiskohtaisesti hahmottelemani stipendijär- kestämätöntä.
22127: jestelmä perusteluineen:
22128:
22129: Versio 2.0
22130: KK 32211999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
22131:
22132:
22133: Opiskelijoita tulisikin kannustaa nykyistä no- teuttaa osittain stipendijärjestelmän ajatusta; lai-
22134: peampaan opiskelutahtiin. Opiskelijoille, joilla naa kertyy sitä vähemmän, mitä nopeammin
22135: oppiaineesta riippuen on valmiuksia ja halua val- opiskelija valmistuu". Tämä sana "kannustava
22136: mistua nopeasti, voitaisiin antaa stipendejä. Sti- ajatus" näyttää nimittäin sisältyvän äskettäisessä
22137: pendin suuruus määräytyisi opiskelijan käyttä- budjettiriihessä tehtyyn esitykseen, jonka mu-
22138: mättömistä opintorahakuukausista, ja stipendi kaan kaikki yleistä asumistukea saavat lapsetto-
22139: maksettaisiin opiskelijalle verottomana käteen. mat opiskelijat siirretään opintotuen asumislisän
22140: Jos opiskelija kykenisi tekemään itselleen piiriin. Tämän myötä opiskelijoiden toivotaan il-
22141: suunnitelman, jonka mukaan hän kykenee val- meisesti innostuvan opiskelemaan ympärivuoti-
22142: mistumaan esimerkiksi 36 kuukaudessa, hän pys- sesti, kun vaihtoehtona on katon menettäminen
22143: tyisi suunnittelemaan varainkäyttöään ja elä- pään päältä!
22144: määnsä eteenpäin ja ottamaan huoletta opintolai- En ole myöskään nähnyt opiskelijoiden työs-
22145: naa tietäessään pystyvänsä maksamaan sen saa- säkäyntiä kesäisin ja opintojen ohessa "täysin
22146: mastaan stipendistä takaisin. Esimerkkitapauk- kielteisenä ilmiönä", kuten ministeri kirjoittaa.
22147: sen opiskelijan stipendi olisi (55 kk- 36 kk) 19 Sen olen todennut sen tosiasian, että monet opis-
22148: tukikuukautta, joista jokainen 1 540 mk, eli yh- kelijat, jotka haluaisivat opiskella päätoimisesti
22149: teensä 29 260 mk. mutta joutuvat toimeentulonsa turvaamiseksi
22150: Jos esittämäni järjestelmä saataisiin aikaisek- käymään töissä, vievät osaltaan työpaikkoja nii-
22151: si, arvioni mukaan hyvin moni opiskelija olisi tä ensisijaisesti tarvitsevilta.
22152: valmis nopeuttamaan opiskelutahtiaan. Tätä
22153: kautta opiskelupaikkoja ja työpaikkoja vapautui- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22154: si niitä tarvitseville paljon nykyistä enemmän. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22155: Esittämässäni mallissa ei ole siis kyse mistään tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22156: tavallisesta stipendikäytännöstä, vaan täysin uu- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22157: desta järjestelmästä, jonka toimivuutta tulisi mie-
22158: lestäni ennakkoluulottomasti kokeilla käytännös- Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
22159: sä. Esittämiäni "stipendejä" voidaan tietysti kut- koo ryhtyä edellä kuvaamani, opiskeli-
22160: sua myös vaikkapa opiskelijoille maksettavaksi joiden valmistumista nykyistä parem-
22161: "kannustinrahaksi", jos sillä vältetään sekaan- min tukevan stipendijärjestelmän käyt-
22162: nusta. töön ottamiseksi?
22163: Sen sijaan en voi mitenkään ymmärtää minis-
22164: terin ajatusta, että "opintolainan ottaminen to-
22165:
22166:
22167: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1999
22168:
22169: Petri Neittaanmäki /kesk
22170:
22171:
22172:
22173:
22174: 2
22175: Ministerin vastaus KK 322/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
22176:
22177:
22178:
22179:
22180: Eduskunnan puhemiehelle
22181:
22182: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa mukaan stipendi myönnettäisiin palkintona no-
22183: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, peasta opiskelusta.
22184: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Stipendijärjestelmä ei sovellu nykyiseen tar-
22185: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Neit- veharkintaiseen opintotukijärjestelmään. Tutkin-
22186: iaanmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy- tojen laajuus ja opiskeluaika vaihtelevat, eikä
22187: myksen KK 322/1999 vp: opiskelijana aina ole mahdollisuutta vaikuttaa
22188: opiskelun nopeuteen. Opiskelijoiden tasapuoli-
22189: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai- nen kohtelu edellyttää, että opintotuki myönne-
22190: koo ryhtyä edellä kuvaamaani, opiskeli- tään kaikille opiskelijoille, myös hitaammin
22191: joiden valmistumista nykyistä parem- opiskeleville, joiden edistyminen opinnoissa on
22192: min tukevan stipendijärjestelmän käyt- kuitenkin riittävää. Nopea opiskelu ei ole nykyi-
22193: töön ottamiseksi? sessä tarveharkintaisessa opintotukij ärj estelmäs-
22194: sä riittävä peruste suuremman etuuden myöntä-
22195: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- miselle. Stipendijärjestelmää ei näin ollen voida
22196: vasti seuraavaa: ottaa käyttöön opintotukijärjestelmän osana.
22197: Opintotukijärjestelmän tarkoituksena on turvata Opintotukimenojen lisääminen ei ole myöskään
22198: opiskeluajan toimeentulo tasapuolisesti kaikille valtiontaloudellisista syistä mahdollista.
22199: opiskelijoille. Opintotuen saaminen edellyttää Opiskeluaikojen lyhentäminen myös opinto-
22200: saajalta taloudellisen tuen tarvetta. tuen keinoin on muutoin ajankohtainen ja tärkea
22201: Ehdotettu stipendijärjestelmä poikkeaa saan- tavoite. Opetusministeriössä valmistellaan opin-
22202: tiedellytystensä osalta nykyisestä opintotukijär- totukea koskevia uudistuksia, joilla parannetaan
22203: jestelmästä sikäli, ettei sen saaminen edellyttäisi opinnoissaan viivästyneiden opiskelijoiden edel-
22204: saajalta taloudellisen tuen tarvetta. Ehdotuksen lytyksiä saattaa opintonsa loppuun.
22205:
22206:
22207:
22208: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1999
22209:
22210: Kulttuuriministeri Suvi Linden
22211:
22212:
22213:
22214:
22215: 3
22216: KK 322/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk Ministems svar
22217:
22218:
22219:
22220:
22221: Tili riksdagens talman
22222:
22223: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger dier beviljas som belöning för snabbt genomför-
22224: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av da studier.
22225: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pert- Ett system med stipendier passar inte i det nu-
22226: ti Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga varande behovsprövade studiestödssystemet.
22227: spörsmål SS 322/1999 rd: Examinas omfattning och studietiden för olika
22228: examina varierar och den studerande har inte all-
22229: Vilka åtgärder avser statsrådet vidtaför tid möjlighet att inverka på studiegången. En lika
22230: att ta i bruk ett stipendiesystem som behandling av de studerande förutsätter att alla
22231: bättre stöder utexamineringen av stude- studerande beviljas studiestöd, också de som går
22232: rande? långsammare framåt i studiema men ändå har
22233: tillräckliga studieframsteg. Snabbt framskridna
22234: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- studier är i det nuvarande behovsprövade studie-
22235: föra följande: stödssystemet inte en tillräcklig grund för att he-
22236: Syftet med studiestödssystemet är att garantera vilja en större förmån. Stipendier kan därför inte
22237: utkomsten under studietiden på lika grunder för tas i bruk som en del av studiestödssystemet. Av
22238: alla studerande. Ett villkor för att få studiestöd är statsekonomiska skäl är det inte heller möjligt att
22239: att stödtagaren är i behov av ekonomiskt stöd. öka utgiftema för studiestödet.
22240: Det föreslagna stipendiesystemet avviker från Att förkorta studietidema med studiestödets
22241: det nuvarande studiestödssystemet i fråga om hjälp är även i övrigt en aktuell och viktig strä-
22242: villkoren för beviljande såtillvida att mottagaren van. Vid undervisningsministeriet bereds stu-
22243: inte behöver vara i behov av ekonomiskt stöd för diestödsreformer genom vilka studerande vars
22244: att få stipendium. Enligt förslaget skall stipen- studier dragit ut på tiden skall ges bättre förut-
22245: sättningar att slutföra dem.
22246:
22247:
22248:
22249: Helsingfors den 27 augusti 1999
22250:
22251: Kulturminister Suvi Linden
22252:
22253:
22254:
22255:
22256: 4
22257: KK 323/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
22258:
22259:
22260:
22261:
22262: KIRJALLINEN KYSYMYS 323/1999 vp
22263:
22264: Opiskelijoiden yleinen asumistuki
22265:
22266:
22267:
22268:
22269: Eduskunnan puhemiehelle
22270:
22271: Hallitus päätti äskettäin päättyneessä budjettirii- Kun hallituksen esitystä käsitellään syksyllä
22272: hessä esittää kaikkien yleistä asumistukea saa- eduskunnassa, sitä tulee korjata ainakin näiltä
22273: vien lapsettomien opiskelijoiden siirtämistä osin.
22274: opintotuen asumislisän piiriin. Samalla esitettiin Mielestäni useiden eri asumistukimuotojen yl-
22275: asumislisän korottamista aiemmasta 67 prosen- läpito ei ole tarpeellista. Siksi on perusteltua, että
22276: tista 70 prosenttiin. "Vuokrakatto" säilyisi esi- kaikki opiskelijat siirrettäisiin yleisen asumis-
22277: tyksen mukaan 1 27 5 markassa. tuen piiriin ja koko asumislisäjärjestelmä lakkau-
22278: Opintoni juuri päättäneenä, opiskelijoiden toi- tettaisiin. Tällöin myös opiskelijoiden tukitaso
22279: meentulotason hyvin tietävänä en voi hyväksyä nousisi samaksi kuin muidenkin tukeen oikeutet-
22280: hallituksen esitystä. Opiskelijoiden tulee päästä tujen kansalaisten- 80 prosenttiin kohtuullisek-
22281: vihdoinkin suomalaisessa yhteiskunnassa sa- si katsotuista asumiskustannuksista.
22282: maan asemaan kuin muutkin kansalaispiirit. Jos tämänkaltainen uudistus toteutettaisiin,
22283: Hallituksen esitykseen sisältyy erityisesti kak- poistuisi samalla myös toinen nykyiseen asumis-
22284: si asiaa, jotka toteutuessaan mielestäni eriarvois- lisäjärjestelmään sisältyvä epäkohta: opiskelijat
22285: taisivat kansalaisia kohtuuttomasti. saisivat asumiseensa tukea ympärivuotisesti -
22286: Opiskelijoiden tukitaso olisi edelleen 10 pro- siis myös kesä-, heinä- ja elokuussa- vaikka ei-
22287: senttia alhaisempi kuin yleinen asumistuki. Tä- vät silloin opiskelisikaan.
22288: män lisäksi kaavailtu nykyisentasoinen "vuokra-
22289: katto" on aivan liian alhainen, koska monet opis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22290: kelijat joutuvat hankkimaan asuntonsa kalliilla sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22291: hinnalla vapailta markkinoilta halpojen opiskeli- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22292: ja-asuntojen riittämättömän tarjonnan vuoksi. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22293: Hallitus ei aio myöskään poistaa asumislisä-
22294: järjestelmään liittyvää opiskelukytkentää, jonka Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
22295: mukaan opiskelijoiden tulee opiskella ympäri- koo ryhtyä edellä kuvaamani opiskeli-
22296: vuotisesti saadakseen asumiseensa tukea. Sen si- joidenja muiden kansalaisten yhdenver-
22297: jaan hallitus aikoo siirtää lisää opiskelijoita tä- taisuuden turvaavan uudistuksen toteut-
22298: män järjestelmän piiriin. tamiseksi?
22299:
22300:
22301: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1999
22302:
22303: Petri Neittaanmäki /kesk
22304:
22305:
22306: Versio 2.0
22307: KK 323/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk Ministerin vastaus
22308:
22309:
22310:
22311:
22312: Eduskunnan puhemiehelle
22313:
22314: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa opintotuen asumislisän tukiprosentti samassa yh-
22315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, teydessä nostetaan 70 prosenttiin. Tämän ratkai-
22316: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sun mukainen hallituksen esitys laeiksi opintotu-
22317: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Neit- kilain ja asumistukilain muuttamisesta on tarkoi-
22318: taanmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy- tus antaa eduskunnalle.
22319: myksen KK 32311999 vp: Tämän vuosikymmenen aikana on useassa
22320: työryhmässä selvitetty edellytyksiä opiskelijoi-
22321: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai- den asumisen tukemisen yhtenäistämiseen. Epä-
22322: koo ryhtyä edellä kuvaamani opiskeli- kohtina on pidetty toisaalta sitä, että opiskelijoi-
22323: joidenja muiden kansalaisten yhdenver- den tuki asumistavasta riippuen on määräytynyt
22324: taisuuden turvaavan uudistuksen toteut- erilaisin perustein ja toisaalta opiskelijoiden ja
22325: tamiseksi? muun väestön asumistuen tukiprosenttien eroa.
22326: Kun opiskelijoiden siirtäminen asumistukijärjes-
22327: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- telmän piiriin olisi merkinnyt tuntuvaa valtion
22328: ti seuraavaa: menojen lisäystä, johon ei ole nykytilanteessa
22329: Hallitusohjelman mukaan opiskelijoiden asumi- edellytyksiä, päädyttiin esittämään ratkaisua,
22330: sen tukijärjestelmä yhtenäistetään perusteiltaan. jossa kaikki vuokralla asuvat opiskelijat lapsi-
22331: Valtion vuoden 2000 talousarvioesityksen val- perheitä lukuun ottamatta siirretään opintotuen
22332: mistelun yhteydessä on sovittu, että yhtenäistä- asumislisäjärjestelmän piiriin ja asumislisän tu-
22333: minen toteutetaan siten, että vuokralla asuvat kiprosenttia samalla korotetaan. Kysyjän esittä-
22334: opiskelijat lapsiperheitä lukuun ottamatta siirre- mällä tavalla opiskelijoiden asumisen tukijärjes-
22335: tään opintotuen asumislisäjärjestelmän piiriin ja telmää ei ole suunniteltu uudistettavaksi.
22336:
22337:
22338:
22339: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1999
22340:
22341: Kulttuuriministeri Suvi Linden
22342:
22343:
22344:
22345:
22346: 2
22347: Ministems svar KK 323/1999 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk
22348:
22349:
22350:
22351:
22352: Tili riksdagens talman
22353:
22354: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger ringsproposition med förslag tili ändring av la-
22355: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av gen om studiestöd och lagen om bostadsbidrag
22356: statsrådet översänt följande av riksdagsman Petri tili riksdagen.
22357: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga Under detta årtionde har förutsättningama för
22358: spörsmål SS 323/1999 rd: att förenhetliga stödet för de studerandes boende
22359: utretts i många olika arbetsgrupper. Det har an-
22360: Vilka åtgärder avser statsrådet vidtaför setts som ett missförhåliande att de studerandes
22361: att genomföra ovan relaterade reform stöd har bestämts på olika grunder beroende på
22362: vars syfte är att trygga lika behandling boendeformen och å andra sidan att stödprocen-
22363: av studerande och andra medborgare? ten när det gäller bostadsbidraget för studerande-
22364: na och den övriga befolkningen inte är densam-
22365: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ma. Eftersom det hade inneburit en avsevärd ök-
22366: föra följande: ning av statens utgifter att föra över de studeran-
22367: Enligt regeringsprogrammet skall grundema för de till bostadsbidragssystemet, något det inte
22368: stödsystemet för studerandenas boende förenhet- finns förutsättningar för i dagens läge, beslöt
22369: ligas. 1 samband med beredningen av budgetpro- man föreslå en lösning där alla studerande som
22370: positionen för 2000 kom man överens om att för- bor på hyra, bamfamiljema icke medräknade,
22371: enhetligandet sker så att studerande som bor på överförs tili systemet med bostadstiliägg tili stu-
22372: hyra, med undantag för bamfamiljema, överförs diestödet medan stödprocenten för bostadstilläg-
22373: tili systemet med bostadstiliägg tili studiestödet get samtidigt höjs. Det finns inte planer på att re-
22374: medan stödprocenten för studiestödets bostads- formera stödsystemet för de studerandes boende
22375: tillägg samtidigt höjs tili 70 procent. Avsikten är på det sätt som spörsmålsstäliaren anger.
22376: att utgående från denna lösning avlåta en rege-
22377:
22378:
22379: Helsingforsden 27 augusti 1999
22380:
22381: Kulturminister Suvi Linden
22382:
22383:
22384:
22385:
22386: 3
22387: KK 324/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
22388:
22389:
22390:
22391:
22392: KIRJALLINEN KYSYMYS 324/1999 vp
22393:
22394: Katotilanteen aiheuttamat toimenpiteet Varsi-
22395: nais-Suomessa ja Etelä-Suomen kuivuusalueilla
22396:
22397:
22398:
22399:
22400: Eduskunnan puhemiehelle
22401:
22402: Varsinais-Suomea ja muita Etelä-Suomen aluei- kitys, sillä maakunnan työpaikoista joka neljäs
22403: ta on kuivuuden takia kohdannut toinen katovuo- on elintarvikesektorilla. Tämä yhdessä peräk-
22404: si peräjälkeen. Varsinais-Suomessa on kuntia, käin maakuntaa kohdanneiden katovuosien kans-
22405: joissa jo nyt 4/5 tiloista on tehnyt katoilmoituk- sa osoittaa, että koko maassa tarvitaan saman-
22406: sen. tasoinen tukijärjestelmä niin pellon tuotannolle
22407: Taloudellisten menetysten voidaan laskea kuin kotieläimille.
22408: nousevan Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Ky-
22409: menlaakson ja saariston kattavalla kuivuusalu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22410: eella 500 miljoonaan markkaan. Monella tilalla sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22411: toinen perättäinen tilanne merkitsee tässä tilan- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22412: teessa todella suuria taloudellisia vaikeuksia. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22413: Talousarvion satovahinkokorvauksiin varattu
22414: 30 miljoonan markan määräraha on tässä tilan- Millaisin toimin hallitus aikoo korvata
22415: teessa riittämätön. MTK-Varsinais-Suomi on toisen peräkkäisen katovuoden aiheutta-
22416: esittänyt, että kuivuusalueille suunnattaisiin mia suuria menetyksiä Varsinais-Suo-
22417: yleiskorvauksia ja esimerkiksi valtion lainojen men, Uudenmaan ja Kymenlaakson kat-
22418: lyhennysten anteeksiautoa sekä katolainoja. Tä- tamal/a kuivuusalueella, ja
22419: hän tarkoitukseen tarvitaan lisämääräraha, jolla
22420: voitaisiin korvata merkittävä osa syntyneistä me- aikooko hallitus suunnata yleiskorvauk-
22421: netyksistä. sia kadon alueen tiloille aiheuttamien
22422: Maataloudella ja elintarviketeollisuudella on taloudellisten menetysten korvaamisek-
22423: esimerkiksi Varsinais-Suomessa keskeinen mer- si?
22424:
22425:
22426:
22427: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1999
22428:
22429: Olavi Ala-Nissilä /kesk
22430:
22431:
22432:
22433:
22434: Versio 2.0
22435: KK 324/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk Ministerin vastaus
22436:
22437:
22438:
22439:
22440: Eduskunnan puhemiehelle
22441:
22442: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vaamiseen tarkoitettu määräraha osoittautuu
22443: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, poikkeuksellisen laajojen vahinkojen takia riittä-
22444: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mättömäksi, voidaan määrärahaan osoittaa ta-
22445: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala- lousarviossa korotus.
22446: Nissilän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy- Pääsäännön mukaan satovahinkokorvaukset
22447: myksen KK 324/1999 vp: maksetaan viljelmäkohtaisina korvauksina. Täl-
22448: löin korvausten maksaminen perustuu tilakohtai-
22449: Millaisin toimin hallitus aikoo korvata sesti tehtyihin vahinkoarvioihin. Viljelmäkoh-
22450: toisen peräkkäisen katovuoden aiheutta- taisten korvausten lisäksi voidaan satovahinko-
22451: mia suuria menetyksiä Varsinais-Suo- jen korvaamisesta annetun lain mukaan maksaa
22452: men, Uudenmaan ja Kymenlaakson kat- yleiskorvauksia, jotka voidaan suunnata maan eri
22453: tamalla kuivuus alueella, ja alueille tai eri tuotantosuunnille. Yleiskorvaus-
22454: ten maksamisesta päättää valtioneuvosto satova-
22455: aikooko hallitus suunnata yleiskorvauk- hinkoneuvottelukuntaa kuultuaan tai sen esityk-
22456: sia kadon alueen tiloille aiheuttamien sestä.
22457: taloudellisten menetysten korvaamisek- Satovahinkoneuvottelukunta koordinoi sato-
22458: si? vahinkoihin liittyvää selvitystyötä ja tekee asias-
22459: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ta ehdotukset maa- ja metsätalousministeriölle.
22460: ti seuraavaa: Sadonkorjuu on tällä hetkellä käynnissä ja vilje-
22461: lijät jättävät satovahinkokorvaushakemuksia
22462: Poikkeuksellisten luonnonolojen aiheuttamista kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille. Sato-
22463: satovahingoista maksettavat korvaukset suorite- vahinkojen arviointityötä tehdään parhaillaan
22464: taan siten kuin satovahinkojen korvaamisesta an- kunnissa, ja vielä ei ole tarvittavaa kokonaisku-
22465: netussa laissa (530/1975) ja asetuksessa vaa vahinkojen kokonaislaajuudesta. Satovahin-
22466: (820/1975) säädetään. Korvausten maksamiseen kokorvaushakemukset on jätettävä viljakasvien
22467: tarvittavat varat osoitetaan vuosittain valtion ta- osalta viimeistään lokakuun lopussa ja sokerijuu-
22468: lousarviossa. Vuoden 1999 satovahinkojen rikkaan osalta viimeistään marraskuun lopussa.
22469: korvaamiseen on siirtomäärärahamomentilla Satovahinkojen korvaamiseksi tarvittavista
22470: 30.12.44 tällä hetkellä käytettävissä noin 9,2 mil- toimenpiteistä aloitetaan neuvottelut yhdessä
22471: joonaa markkaa. Koska satovahinkokorvaukset valtion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen
22472: maksetaan tavanomaisen käytännön mukaisesti kanssa satovahinkoneuvottelukunnassa alkusyk-
22473: seuraavan vuoden alkupuoliskolla, on tähän syllä. Satovahinkojen määrän selvittyä maa- ja
22474: määrään lisättävä valtion ensi vuoden talousar- metsätalousministeriö tulee tekemään esityksen-
22475: vioesityksessä ehdotettu 20 miljoonan markan sä toimenpiteiksi vuoden 1999 satovahinkojen
22476: vuotuinen määräraha. Jos satovahinkojen kor- korvaamiseksi.
22477:
22478:
22479:
22480: Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1999
22481:
22482: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22483:
22484: 2
22485: Ministerns svar KK 324/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
22486:
22487:
22488:
22489:
22490: Tili riksdagens talman
22491:
22492: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger otiliräckligt p.g.a. exceptionelit omfattande ska-
22493: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av dor, kan anslaget höjas i budgeten.
22494: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Enligt huvudregeln betalas ersättningarna per
22495: Olavi Ala-Nissilä /cent undertecknade skriftliga odling och baserar sig på lägenhetsbestämda
22496: spörsmål SS 324/1999 rd: uppskattningar av skadorna. Utöver lägenhets-
22497: bestämda ersättningar är det enligt lagen om er-
22498: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta sättande av skördeskador möjligt att betala ali-
22499: för att ersätta de stora förluster som det männa ersättningar, som kan riktas tili olika
22500: andra missväxtåret i följd orsakat i det områden i landet eller tili olika produktionsgre-
22501: tarra område som sträcker sig över nar. Om utbetalning av alimänna ersättningar
22502: Egentliga Finland, Nyland och Kymme- beslutar statsrådet, sedan delegationen för skör-
22503: nedalen, och deskador hörts elier på framstälining av denna.
22504: Delegationen för skördeskador samordnar ut-
22505: ämnar regeringen rikta allmänna ersätt- redningsarbetet i anslutning till skördeskadorna
22506: ningar tili lägenheter i området med och gör framstäliningar tili jord- och skogsbruks-
22507: missväxt för att ersätta de ekonomiska ministeriet. Skörden pågår för närvarande och
22508: förlusterna? jordbrukarna lämnar in sina ansökningar om er-
22509: sättning för skördeskador tili kommunernas
22510: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
22511: landsbygdsnäringsmyndigheter. Arbetet med att
22512: föra följande:
22513: uppskatta skördeskadorna pågår för närvarande i
22514: Ersättningar som betalas för skördeskador som kommunema och det finns ännu inte någon hel-
22515: orsakas av exceptionella naturförhållanden beta- hetsbild av skadomas totala omfattning att tiligå.
22516: las på det sätt som bestäms i lagen (530/1975) Ansökningama om ersättning för skördeskador
22517: och förordningen (820/1975) om ersättande av skall för spannmålsväxternas del inlärnnas senast
22518: skördeskador. De medel som behövs för utbetal- före utgången av oktober och för sockerbetsod-
22519: ningen av ersättningar anvisas årligen i stats- lingamas del senast före utgången av november.
22520: budgeten. Under reservationsanslagsmomentet Förhandlingama med staten ochjordbrukspro-
22521: 30.12.44 finns för närvarande 9,2 miljoner mark ducentemas centralorganisationer om vilka åt-
22522: som kan användas för ersättning av skördeska- gärder som behövs för ersättandet av skördeska-
22523: dor 1999. Eftersom ersättningar för skördeska- doma inleds i delegationen för skördeskador i
22524: dor enligt sedvanlig praxis utbetalas under föl- början av hösten. När skördeskadomas omfatt-
22525: jande års första hälft, kan beloppet utökas med ning har utretts kornmer jord- och skogsbruksmi-
22526: det årliga anslag på 20 milj. mk som föreslås i nisteriet att lägga fram ett förslag tili åtgärder för
22527: budgetpropositionen för nästa år. Om anslaget ersättande av 1999 års skördeskador.
22528: för ersättning av skördeskador visar sig vara
22529:
22530:
22531:
22532: Helsingfors den 19 augusti 1999
22533:
22534: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22535:
22536: 3
22537: KK 325/1999 vp- Risto Kuisma /rem
22538:
22539:
22540:
22541:
22542: KIRJALLINEN KYSYMYS 325/1999 vp
22543:
22544: Suomen ja Venäjän välisen liikenteen epäkoh-
22545: tien poistaminen
22546:
22547:
22548:
22549:
22550: Eduskunnan puhemiehelle
22551:
22552: Venäjän ja Suomen välisen maantieliikenteen Venäjän maantieliikenteen suurien vaikeuk-
22553: ongelmat ovat yleisesti tunnettuja. Tilanne ei ole sien keskellä, jossa suomalaisten kuljetusammat-
22554: kuitenkaan selvinnyt. Erityisesti suomalaisten tilaisten osalta on kyse työstä ja toimeentulosta,
22555: Venäjän liikenteessä toimivien autonkuljettajien olisi tärkeää, että suomalaiset kuljettajat ja yrit-
22556: ja yrittäjien ongelmat ovat edelleen suuret. täjät voisivat mahdollisimman laajasti luottaa sii-
22557: Venäjän liikenteen ammattilaistenjoukossa on hen, että Suomen valtio ja asiaa hoitavat liiken-
22558: laajaa tyytymättömyyttä liikenneministeriön toi- neministeriön virkamiehet tekevät parhaansa
22559: mintaan. Erityisesti liikenneministeriön asioista asioiden ratkaisemiseksi ja Suomen ja suoma-
22560: vastaavia virkamiehiä kohtaan on esitetty anka- laisten etujen valvomiseksi.
22561: ria syytöksiä. Esimerkiksi allekirjoittaneen kan-
22562: sanedustajan puoleen on käännytty AKT:n Ulko- Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjestyk-
22563: maankuljettajat ry:n taholta ja pyydetty apua, jot- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22564: ta liikenneministeriön virkamiesten toiminta saa- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22565: taisiin valtakunnansyyttäjän tutkittavaksi. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22566: Ammattikuljettajat väittävät, että liikennemi-
22567: nisteriön toiminta suosii venäläistä kuljetuska- Mitä hallitus aikoo tehdä, että suoma-
22568: lustoaja venäläisiä kuljetusliikkeitä. Venäjän lii- laisten autonkuljettajien ja kuljetusyri-
22569: kenteessä toimivien ammattilaisten piirissä esite- tysten asema ja markkinaosuus Venäjän
22570: tään väitteitä, että liikenneministeriön virkamie- liikenteessä paranee ja
22571: hillä olisi venäläisiin joitain epäasiallisia siteitä,
22572: jotka heijastuisivat virkamiesten toimiin ja asen- mitä hallitus aikoo tehdä, että laaja
22573: teisiin Venäjän maantieliikennekuljetuksia kos- luottamus liikenneministeriön Venäjän
22574: kevissa kysymyksissä. liikennettä hoitaviin virkamiehiin voisi
22575: palata?
22576:
22577:
22578: Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1999
22579:
22580: Risto Kuisma /rem
22581:
22582:
22583:
22584:
22585: Versio 2.0
22586: KK 325/1999 vp- Risto Kuisma /rem Ministerin vastaus
22587:
22588:
22589:
22590:
22591: Eduskunnan puhemiehelle
22592:
22593: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tia. Tuontikuljetuksissa suomalaisten osuus on
22594: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, ollut noin 80 %ja venäläisillä loput.
22595: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Koko kuljetusmäärästä suomalaisten osuus on
22596: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuis- noin 50%.
22597: man /rem näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Itä-Euroopan maat ovat vallanneet markkina-
22598: KK 325/1999 vp: osuutta idän ja lännen voimakkaasti kasvaneilla
22599: kuljetusmarkkinoilla. Ko. maiden osuus oli
22600: Mitä hallitus aikoo tehdä, että suoma- 1980-luvulla keskimäärin 57 %, mutta vuonna
22601: laisten autonkuljettajien ja kuljetusyri- 1996 ED-maiden ja Itä-Euroopan maiden kulje-
22602: tysten asema ja markkinaosuus Venäjän tuksista EU:n osuus oli enää 22 %ja Itä-Euroo-
22603: liikenteessä paranee ja pan maiden osuus 78 %.
22604: Suurin yksittäinen syy viime vuoden alkupuo-
22605: mitä hallitus aikoo tehdä, että laaja liskolla alkaneeseen romahdukseen Suomen ja
22606: luottamus liikenneministeriön Venäjän Venäjän välisissä kuljetuksissa oli Venäjän ta-
22607: liikennettä hoitaviin virkamiehiin voisi loudellinen tila ja viime kädessä elokuun deval-
22608: palata? vaatio. Sen seurauksena kuljetukset Suomesta
22609: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Venäjälle laskivat noin puoleen edellisen vuo-
22610: ti seuraavaa: den vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Venäjän
22611: tuontikuljetukset myös muista maista tai muiden
22612: Suomen ja Venäjän välinen tavaraliikenne on maiden kautta ovat laskeneet vastaavasti.
22613: vuoden 1992 jälkeen kasvanut voimakkaasti aina Devalvaatio teki venäläisten kuljetukset myös
22614: viime vuoden alkupuolelle saakka. Tuolloin kul- entistä edullisemmiksi suomalaisten kuljetuksiin
22615: jetusten määrä rajanylityksinä laskettuna oli noin verrattuna, ja tämä etu vaikuttaa edelleen.
22616: kahdeksankertainen vuoden 1993 alun tasoon Suomalaiskuljetusten vähentymiseen ovat vai-
22617: verrattuna. Jakson alkuvaiheessa suomalaiset kuttaneet myös monet tunnetut vaikeudet. Niistä
22618: kuljettivat enemmän kuin venäläiset. Vuodesta ajankohtaisimpia ovat erikoislupiin (ylipaino- ja
22619: 1995 alkaen venäläisten osuus vientikuljetuksis- ylimittaluvat) liittyvä käytäntö, erilaiset tien
22620: sa on ollut suurempi, ja kolmen viimeksi kulu- päällä kannettavat maksut, joiden perusteet usein
22621: neen vuoden aikana se on ollut lähes 60 % ja vaihtelevat, sekä tullauksiin liittyvät vaikeudet.
22622: suomalaisten noin kolmannes. Viime kuukausina Ylipaino- ja mittakysymyksessä Suomi on rat-
22623: vientikuljetuksissa suomalaisten osuus on edel- kaisuna ehdottanut siirtymistä maiden välisissä
22624: leen hieman laskenut. Mukana venäläisten osuu- kuljetuksissa käyttämään EU:n mittoja ja paino-
22625: dessa ovat myös suomalaisten Venäjällä rekiste- ja eräin poikkeuksin (esim. puutavarankuljetuk-
22626: röidyt ajoneuvot set). Tämä ratkaisisi valtaosan erikoislupiin liit-
22627: Tuontikuljetukset ovat kasvaneet saman ajan- tyvistä ongelmista, mutta Venäjä ei ainakaan
22628: jakson kuluessa noin viisikertaisesti. Niiden toistaiseksi ole tätä hyväksynyt.
22629: määrä on kuitenkin pienempi kuin vientikuljetus- Tullauksissa ongelmia esiintyy lähinnä määrä-
22630: ten ja ne ovat voittopuolisesti puutavaran tuon- tullipaikoissa. Suomalaisia syrjivänä on pidettä-
22631:
22632:
22633: 2
22634: Ministerin vastaus KK 325/1999 vp- Risto Kuisma /rem
22635:
22636:
22637: vä sitä, että venäläinen kuljetusliike voi saada tä. Suomi ei ole katsonut voivansa myöntää Ve-
22638: nk. tullikuljettajastatuksen, mitä ulkomainen kul- näjälle niin paljon tavaraliikenteen lupia kuin
22639: jettaja ei voi saada. Tullikuljettaja-aseman avul- Venäjän liikenneministeriö on halunnut vedoten
22640: la voidaan välttää mm. tullisaatto tai ylimääräis- edellä kuvattuun epätasapainotilanteeseen. Vas-
22641: ten takuiden maksaminen tiettyjen tuotteiden taavasti Venäjän on rajoittanut nk. henkilöliiken-
22642: kuljetuksissa. teen noutolupia, joita Suomeen ei ole saatu riit-
22643: Neuvotteluja kaikkien näiden ongelmien rat- tävästi.
22644: kaisemiseksi käydään jatkuvasti ao. viranomais- Edellä kuvatut vaikeudet eivät ole pelkästään
22645: ten kesken. Useita ongelmia on monien neuvot- suomalaisten kuljetusyritysten huoli, vaan vas-
22646: telujen tuloksena saatu ratkaistuksi, mutta uusia taavista ongelmista kärsivät myös muut Euroo-
22647: on jatkuvasti tullut tilalle. Maittemme väliset pan valtiot. EU:nja Venäjän välisen nk. PCA-so-
22648: kuljetukset ovat perustuneet vastavuoroisuuden pimuksen perusteella on paljolti suomalaisten
22649: periaatteelle. Tämän mukaisesti Suomi on vasta- aloitteesta muodostettu omat työryhmät sekä kul-
22650: toimenpiteenä asettanut maksut Venäjällä rekis- jetuksia että tullauskysymyksiä varten, joissa
22651: teröidyille ajoneuvolle silloin kun niiden mitat ja edellä oleviin ongelmiin pyritään etsimään rat-
22652: painot ylittävät ne arvot, joiden ylittäviltä osin kaisuja eurooppalaisella tasolla.
22653: myös Venäjällä peritään maksuja. Pitkällä aikavälillä Venäjän tuonnin määrä tu-
22654: Vastavuoroisuusperiaatteen mukaan vuosittai- lee valtaosiltaan riippumaan siitä, miten se pyr-
22655: set kuljetuslupakiintiöt määritellään yhtä suuri- kii ja toisaalta onnistuu tasapainottamaan ulko-
22656: na kummallekin osapuolelle. Viime vuoteen maantalouden tilansa ja mitä keinoja se tulee sii-
22657: saakka käytäntöä on sovellettu joustavasti kulje- nä jatkossa käyttämään. Ilmeistä kuitenkin on,
22658: tusmäärien jatkuvasti kasvaessa. Vuoden takai- että devalvaation vaikutukset tulevat vaikutta-
22659: sen romahduksen jälkeen kuluvaa vuotta varten maan vielä pitkään Suomen vientikuljetusten
22660: ei ole päästy sopimukseen kuljetuslupien määris- kannalta epäedullisesti.
22661:
22662:
22663: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1999
22664:
22665: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
22666:
22667:
22668:
22669:
22670: 3
22671: KK 325/1999 vp- Risto Kuisma /rem Ministerns svar
22672:
22673:
22674:
22675:
22676: Tili riksdagens talman
22677:
22678: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger Fin1ändarnas andel av den tota1a transport-
22679: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av mängden uppgår till ca 50%.
22680: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ris- De östeuropeiska länderna har erövrat mark-
22681: to Kuisma /ref undertecknade skriftliga spörsmål nadsandelar på den kraftigt expanderade trans-
22682: SS 325/1999 rd: portmarknaden i öst och väst. På 1980-ta1et var
22683: ländernas andel i genomsnitt 57 %. År 1996 var
22684: Vad ämnar regeringen göra för att för- EU:s andel av EU-ländernas och de östeuropeis-
22685: bättra finländska chaufförers och trans- ka ländernas transporter bara 22% medan de öst-
22686: portföretags ställning och marknadsan- europeiska ländernas andel var 78 %.
22687: del inom rysslandstrafiken, och Den största enskilda orsaken till den nedgång
22688: för transporterna mellan Ryssland och Finland
22689: vad ämnar regeringen göra för att det som började under förra hälften av fjolåret är
22690: utbredda förtroendet för de tjänstemän Rysslands ekonomiska situation och i sista hand
22691: vid trafikministeriet som sköter ryss- devalveringen som skedde i augusti. Som en följd
22692: landstrafiken skall kunna återställas? av den har transporterna från Finland till Ryss-
22693: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- land minskat till ca hälftenjämfört med den mot-
22694: föra följande: svarande perioden året innan. Även Rysslands
22695: importtransporter från andra länder eller via an-
22696: Godstrafiken mellan Finland och Ryssland har dra länder har minskat i motsvarande omfattning.
22697: ökat kraftigt efter 1992 och ända till början av Devalveringen gjorde de ryska transporterna
22698: förra året, när transportemas antal räknat i antal ännu förmånligare än förut jämfört med de fin-
22699: gränsöverskridningar var ungefår åtta gånger ska transporterna, och denna fördel inverkar fort-
22700: större än antalet i början av 1993. 1 början av pe- farande.
22701: rioden transporterade finländarna mera än ryssar- Även många kända svårigheter har inverkat på
22702: na. Från och med 1995 har ryssarnas andel inom att antalet finska transporter har minskat. Till de
22703: exporttransporterna varit större, under de tre se- mest kända hör praxis när det gäller specialtill-
22704: naste åren har den varit nästan 60 % och finlän- stånd (när största tillåtna vikt och mått över-
22705: darnas andel omkring en tredjedel. Under de se- skrids), olika avgifter som uppbärs längs vägar-
22706: naste månadema har finländarnas andel inom ex- na, vilkas motiveringar ofta växlar, samt svårig-
22707: porttransporterna alltjämt minskat något. 1 den heter i samband med tullprocedurerna.
22708: ryska andelen finns även finska, i Ryssland re- För att lösa frågan om överskridningar av
22709: gistrerade fordon medräknade. största tillåtna vikt och mått har Finland föresla-
22710: lmporttransportema har under samma tidspe- git att man i transportema länderna emellan skall
22711: riod ungefår femfaldigats. Dessa transporter, övergå till att använda EU:s mått och vikter med
22712: som till största delen består av virkesimport, är vissa undantag (t.ex. virkestransporter). Detta
22713: ändå av mindre omfattning än exporttransporter- skulle lösa största delen av de problem som är
22714: na. lnom importtransportema har finländarnas förknippade med specialtillstånden, men Ryss-
22715: andel varit ca 80 %, resten har varit ryssamas an- land har åtminstone inte ännu godkänt detta.
22716: del.
22717:
22718: 4
22719: Ministems svar KK 325/1999 vp- Risto Kuisma /rem
22720:
22721:
22722: 1 samband med tullprocedurema förekommer tai om antalet transporttillstånd för i år. Finland
22723: problem närmast på destinationstullplatsema. Ef- har inte ansett sig kunna bevilja Ryssland så
22724: tersom en rysk trafikidkare kan få en s.k. tullfö- många tillstånd för godstrafik som Rysslands tra-
22725: rarstatus, viiken en utländsk förare inte kan få, fikministerium har begärt med hänvisning till
22726: kan man anse att finländama diskrimineras. Med den obalans som beskrivs ovan. Ryssland har på
22727: hjälp av tullförarstatusen kan man bl.a. undvika motsvarande sätt begränsat avhämtningstillstån-
22728: tulleskort eller undvika att betala extra garanti den inom persontrafiken, vilka inte i tillräcklig
22729: för transporter av vissa varor. omfattning har beviljats för Finlands del.
22730: Förhandlingar för att lösa alla dessa problem De svårigheter som beskrivs ovan är inte en-
22731: fortgår mellan behöriga myndigheter. Flera pro- bart de finländska transportföretagens problem,
22732: blem har kunnat lösas som ett resultat av många utan även andra europeiska stater lider av mot-
22733: förhandlingar, men de har ständigt ersatts av nya svarande problem. På basis av det s.k. PCA-avta-
22734: problem. Transporteroa våra Iänder emellan har let mellan EU och Ryssland har, i hög grad på
22735: baserat sig på ömsesidighetsprincipen. 1 enlighet finländamas initiativ, egna arbetsgrupper bildats
22736: med den har Finland som motåtgärd fastställt av- såväl för transportfrågor som för tullfrågor. Ar-
22737: gifter för fordon registrerade i Ryssland vilkas betsgruppema strävar efter att på europeisk nivå
22738: mått eller vikt har överskridit sådana värden som finna lösningar på problemen ovan.
22739: när de överskrids medför avgifter även i Ryss- På lång sikt kommer Rysslands importmängd
22740: land. tili största delen att bero på landets strävanden
22741: Enligt ömsesidighetsprincipen fastställs lika och å andra sidan på dess framgångar när det gäl-
22742: stora årliga transporttillståndskvoter för båda ler att balansera utlandsekonomin och vilka me-
22743: parter. Fram tili förra året har denna praxis till- dellandet kommer att använda i detta syfte i fort-
22744: lämpats på ett flexibelt sätt när transportmäng- sättningen. Det är dock uppenbart att devalve-
22745: dema kontinuerligt har ökat. Efter den nedgång ringen ännu länge kommer att inverka negativt på
22746: som nämns ovan har ländema inte lyckats nå av- Finlands exporttransporter.
22747:
22748:
22749: Helsingfors den 10 september 1999
22750:
22751: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
22752:
22753:
22754:
22755:
22756: 21 200656
22757: 5
22758: KK 326/1999 vp- Risto Kuisma /rem
22759:
22760:
22761:
22762:
22763: KIRJALLINEN KYSYMYS 326/1999 vp
22764:
22765: Engel-Yhtymän asunto-osakemyynnit Helsin-
22766: gissä
22767:
22768:
22769:
22770:
22771: Eduskunnan puhemiehelle
22772:
22773: Suomen valtion omistama Engel-Yhtymä on Ostajina Engel-Yhtymän kaupoissa on ollut
22774: myynyt omistamiaan yksittäisiä asunto-osakkei- "sijoitusyhtiöitä", joiden tapana on nopeasti
22775: ta. Asuntoja on myyty vuoden 1999 aikana aina- myydä asunnot eteenpäin käyväliä markkinahin-
22776: kin noin 40 kappaletta. nalla.
22777: Kiinteistöalan asiantuntijoiden mukaan Engel- Ihmetystä on herättänyt se, miksi Engel-Yhty-
22778: Yhtymä on myynyt asuntoja selkeään alihintaan. mä myy valtion omaisuutta alihintaan, miten
22779: Esimerkiksi toukokuussa 1999 Engel-Yhtymä myytävät kohteet on arvioitu, miten ostajat ovat
22780: myi Sirivega Oy:lle asunnon osoitteessa Por- valikoituneet ja mikä on poikkeuksellisen kau-
22781: voonkatu 27 C 55 Helsingin Alppilasta 270 000 pantekomenettelyn tausta.
22782: markalla neliöhintaan 10 385 mk. Samoihin ai-
22783: koihin samassa talossa ja samassa rapussa tehtiin Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjestyk-
22784: kiinteistöalan ammattilaisen toimesta vastaavas- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22785: ta asunnosta kauppa neliöhintaan 14 397 mk. En- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22786: gel-Yhtymän myynti on niin selkeästi alihintai- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22787: nen, että kaupan osalta on käynnistynyt etuosto-
22788: oikeuteen perustuva menettely. Engel-Yhtymä Pitääkö hallitus Engel- Yhtymän asunto-
22789: on tiettävästi myynyt vastaavasti samalle ostaja- osakkeiden myyntiä hintatasoon ja
22790: taholle Helsingistä ainakin seitsemän huoneistoa kauppaan liittyvien menettelytapojen
22791: ilmeiseen alihintaan. osalta asianmukaisena?
22792:
22793:
22794: Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1999
22795:
22796: Risto Kuisma /rem
22797:
22798:
22799:
22800:
22801: Versio 2.0
22802: KK 326/1999 vp- Risto Kuisma /rem Ministerin vastaus
22803:
22804:
22805:
22806:
22807: Eduskunnan puhemiehelle
22808:
22809: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa seuraavasti: ME-Rahastot 46,4 %, Suomen val-
22810: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tio 43,3% ja yhtymän johto 10,3 %.
22811: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Kuluvan vuoden alusta lukien Engel-Yhtymä
22812: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuis- Oy ei siten ole enää sellainen valtionyhtiö, jota
22813: man /rem näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tarkoitetaan laissa valtion osakasvallan käytöstä
22814: KK 32611999 vp: eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osa-
22815: keyhtiöissä (740/1991) ja laissa valtioenemmis-
22816: Pitääkö hallitus Engel-Yhtymän asunto- töisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta
22817: osakkeiden myyntiä hintatasoon ja (968/1947). Valtiovarainministeriöllä eikä myös-
22818: kauppaan liittyvien menettelytapojen kään Valtiontalouden tarkastusvirastolla ei ole
22819: osalta asianmukaisena? mahdollisuutta saada suoraa tietoa Engel-yhty-
22820: mää koskevista kysymyksessä mainituista liike-
22821: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen toimista. Valtiolla on muiden omistajien tavoin
22822: seuraavaa: osakeyhtiölain mukaisesti mahdollisuus saada
22823: Kysymyksen perusteluissa on todettu, että Suo- tietoaja vaikuttaa yhtiön toimintaan sen toimieli-
22824: men valtion omistama Engel-Yhtymä on myynyt missä. Engel-Yhtymän omien tilintarkastajien
22825: omistamiaan yksittäisiä asunto-osakkeita vuo- tehtävänä on osakeyhtiölain säännösten mukaan
22826: den 1999 aikana. Engel-Yhtymä Oy:n omistus- tarkastaa ja arvioida yhtymän liiketoimien asian-
22827: pohjaa laajennettiin 31.12.1998. Ennen omistus- mukaisuutta ja sitä, onko liiketoimilla mahdolli-
22828: pohjan laajennusta Suomen valtio omisti kaikki sesti aiheutettu yhtymälle vahinkoa. Valtiova-
22829: Engel-Yhtymä Oy:n osakkeet. Tilikauden päät- rainministeriöllä ei ole sellaista tietoa, että kysy-
22830: tyessä omistus jakautui holding-yhtiön kautta myksessä tarkoitettuun asiaan liittyisi ongelmia.
22831:
22832:
22833:
22834: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999
22835:
22836: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
22837:
22838:
22839:
22840:
22841: 2
22842: Ministems svar KK 326/1999 vp - Risto Kuisma /rem
22843:
22844:
22845:
22846:
22847: Tili riksdagens talman
22848:
22849: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Fr.o.m. ingången av 1999 är Engel-Koncer-
22850: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av nen Ab därmed inte längre ett sådant statsbolag
22851: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ris- som avses i lagen om utövande av statens del-
22852: to Kuisma /ref undertecknade skriftliga spörsmål ägarrätt i vissa aktiebolag som bedriver ekono-
22853: SS 326/1999 rd: misk verksamhet (740/1991) och lagen om
22854: granskning av sådana aktiebolags verksamhet, i
22855: Anser regeringen att försäljningen av vilka staten innehar aktiemajoriteten (968/ 1947).
22856: Engel-Koncernens bostadsaktier harva- Varken finansministeriet eller statens revisions-
22857: rit saklig vad gäller prisnivån och de verk har möjlighet att få direkt information om de
22858: tillvägagångssätt som hänför sig till af- i spörsmålet nämnda affårstransaktioner som gäl-
22859: fären? ler Engel-Koncemen. Staten har enligt lagen om
22860: aktiebolag i likhet med de övriga ägarna möjlig-
22861: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- het att få information och att i bolagets organ in-
22862: föra_ följande: verka på dess verksamhet. Det är Engel-Koncer-
22863: 1 motiveringen till spörsmålet konstateras att den nens egna revisorers uppgift att i enlighet med
22864: av finska staten ägda Engel-Koncernen 1999 har bestämmelserna i lagen om aktiebolag granska
22865: sålt enskilda bostadsaktier som koncemen ägt. koncernens affårer och bedöma om de varit sak-
22866: Engel-Koncemen Ab:s ägarbas breddades den 31 liga samt att uttala sig om huruvida koncemen
22867: december 1998. Före denna breddning ägde fin- eventuellt har åsamkats skada genom affårstrans-
22868: ska staten alla aktiema i Engel-Koncemen Ab. aktionema. Finansministeriet har ingen informa-
22869: När räkenskapsperioden avslutades förde1ade sig tion som skulle tyda på att det i spörmålet avsed-
22870: ägandet via ett holdingbolag enligt följande: MB da ärendet är förknippat med problem.
22871: rahastot 46,4 %, finska staten 43,3 % och koncer-
22872: nens ledning 10,3 %.
22873:
22874:
22875:
22876: Helsingfors den 8 september 1999
22877:
22878: Finansminister Sauli Niinistö
22879:
22880:
22881:
22882:
22883: 3
22884: KK 327/1999 vp- Mikko Immonen /vas
22885:
22886:
22887:
22888:
22889: KIRJALLINEN KYSYMYS 327/1999 vp
22890:
22891: Suomalaisten tuotemerkkien valikoituminen
22892: käytettäväksi Suomen ED-puheenjohtajuus-
22893: kokouksissa
22894:
22895:
22896:
22897:
22898: Eduskunnan puhemiehelle
22899:
22900: Suomen ED-puheenjohtajuutta sponsoroimaan mahdollisimman laajasti ja tasapuolisesti suoma-
22901: etsittiin laajalti yrityksiä ja parhaimpien tarjous- laisen elinkeinoelämän hyväksi tekemällä suo-
22902: ten perusteella valittiin viisi pääsponsoria, joi- malaisia tuotteita tutuksi.
22903: den kanssa tehtiin yhteistyösopimus. Luonnolli-
22904: sesti tarve- ja sisustusesineiden tuoteperhe on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22905: laaja isoja kokouksia varustettaessa. Julkisuu- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22906: teen on tullut tapauksia, joissa ulkoasiainministe- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22907: riön protokollaosasto on halunnut suosia tiettyjä vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22908: tuotemerkkejä mm. viihtyvyyteen vedoten. Tuo-
22909: temerkkien näkyvyys antaa yrityksille mahdolli- Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
22910: suuden luoda tunnettavuutta vähintään ulkomais- selvittääkseen suomalaisten tuotemerk-
22911: ten päättäjien silmissä sekä paikalla olevien tie- kien tasapuoliset mahdollisuudet vali-
22912: dotusvälineiden kautta laajemminkin. Suomen koitua Suomen EU-puheenjohtajuus-
22913: ED-puheenjohtajuus tuleekin voida hyödyntää kokouksissa käytettävien tuotteiden
22914: joukkoon?
22915:
22916:
22917: Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1999
22918:
22919: Mikko Immonen /vas
22920:
22921:
22922:
22923:
22924: Versio 2.0
22925: KK 327/1999 vp- Mikko Immonen /vas Ministerin vastaus
22926:
22927:
22928:
22929:
22930: Eduskunnan puhemiehelle
22931:
22932: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Yhteistyökumppaneiksi valikoituivat Finnair,
22933: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, Canon, Volvo Auto, Metsäsäätiö ja Hartwall.
22934: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Yritysten saama ensisijainen hyöty on nor-
22935: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Im- maalia tuotenäkyvyyttä. Yrityksillä on sen lisäk-
22936: mosen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- si mahdollisuus käyttää mainonnassaan virallista
22937: sen KK 327/1999 vp: puheenjohtajuustunnusta erikseen määritellyllä
22938: tavalla. Lisäksi sponsoriyritykset näkyvät ko-
22939: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin kouspaikoilla rajoitetusti ja toisiinsa nähden ta-
22940: selvittääkseen suomalaisten tuotemerk- savertaisesti.
22941: kien tasapuoliset mahdollisuudet vali- Lahjojen valintaprosessi käynnistettiin hyvis-
22942: koitua Suomen EU-puheenjohtajuus- sä ajoin ennen puheenjohtajuuskauden alkua ja
22943: kokouksissa käytettävien tuotteiden useille tahoille (mm. kaikki ministeriöt) varattiin
22944: joukkoon? mahdollisuus tutustua lahjaehdotuksiin. Valitut
22945: lahjat on valmistettu Suomessa. Muina valintape-
22946: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- rusteina olivat design, käyttökelpoisuus ja kulje-
22947: ti seuraavaa: tettavuus. Lahjantoimittajat toimivat Joutsassa,
22948: Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella tuote- Torniossa, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Yri-
22949: merkkien näkyvyys korostuu kahdessa ryhmäs- tysten koko vaihtelee kansainvälisestä suuryh-
22950: sä: sponsoriyritysten tarjoamissa palveluissa ja tiöstä yhden taiteilijan pienyritykseen.
22951: -tuotteissa sekä 1ahjoissa. Kaikessa puheenjohtajuuden tuotenäkyvyy-
22952: Sponsoreiden osalta tavoitteena oli solmia dessä, olivatpa kyseessä lahjat, sponsorointi tai
22953: koko puheenjohtajuuskauden kestäviä yhteistyö- muut hankinnat, on pyritty käyttämään kotimai-
22954: sopimuksia suppean yritysjoukon kanssa niin, sia valmistajia. Näin on tehty, jos se EU:n kilpai-
22955: että yritysten taloudellinen panostus vastaavasti lutussääntöjen mukaan on ollut mahdollista. Pu-
22956: olisi merkittävä. Yhteistyön sponsoreiden kans- heenjohtajuuden valmistelussa on tasapuolisuu-
22957: sa arvioitiin olevan tällä tavalla helpommin hal- teen näiltäkin osin kiinnitetty erityistä huomiota.
22958: linnoitavissa, samalla kun yritysten kiinnostuk- Se ei kuitenkaan ole voinut tapahtua laadun kus-
22959: sen osallistua hankkeeseen arvioitiin kasvavan. tannuksella.
22960:
22961:
22962:
22963: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1999
22964:
22965: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
22966:
22967:
22968:
22969:
22970: 2
22971: Ministerns svar KK 327/1999 vp - Mikko Immonen /vas
22972:
22973:
22974:
22975:
22976: Tili riksdagens talman
22977:
22978: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger företagen möjlighet att använda den officiella
22979: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av ordförandeskapslogon i sin annonsering på ett
22980: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik- sätt som bestäms särskilt. De sponsorerande före-
22981: ko Immonen /vänst undertecknade skriftliga tagen syns dessutom på mötesplatserna i begrän-
22982: spörsmål SS 3271 1999 rd: sad och i förhållande tili varandra lika omfatt-
22983: ning.
22984: Tänker regeringen vidta åtgärder för att Processen med att välja ut gåvor inleddes i god
22985: k/arlägga de finländska varumärkenas tid innan Finland blev ordförandeland, och flera
22986: lika möjligheter att komma med bland de instanser (bl.a. samtliga ministerier) fick möjlig-
22987: produkter som används vid EU-mötena het att titta på förslagen. De gåvor som valdes ut
22988: under Finlands ordförandeperiod? är tillverkade i Finland. Andra urvalskriterier var
22989: design och produkternas användbarhet och lämp-
22990: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- lighet för transport. Leverantörerna finns i Jout-
22991: föra följande: sa, Torneå, Tavastehus och Helsingfors. Företa-
22992: Under Finlands period som EU-ordförande beto- gens storlek varierar från ett internationellt stor-
22993: nas synliggörandet av varumärken i två former: företag tili ett småföretag som består av en enda
22994: dels tjänster och produkter som sponsorerande konstnär.
22995: företag erbjuder, dels gåvor. Man har försökt använda inhemska tiliverkare
22996: Beträffande sponsorerna ville man ingå sam- för alla produkter som kommer att synas under
22997: arbetsavtal för hela ordförandeperioden med ett Finlands ordförandeperiod, oberoende av om det
22998: begränsat antal företag så att företagens ekono- är fråga om gåvor, sponsorering eller andra an-
22999: miska insatser kunde bli betydande. Man antog skaffningar. Detta har varit fallet i samtliga fall
23000: att det på detta sätt blev lättare att hantera samar- där det varit möjligt enligt EU:s konkurrensreg-
23001: betet med sponsorerna samtidigt som företagens ler. Under förberedelserna inför ordförandeska-
23002: intresse för att delta i projektet bedömdes bli pet har man tagit särskild hänsyn tili rättvisesyn-
23003: större. Samarbetspartner blev Finnair, Canon, punkter också i detta sammanhang. Detta har
23004: Volvo Auto, Metsäsäätiö och Hartwall. dock inte kunnat göras på bekostnad av kvalite-
23005: Företagens främsta nytta är att produkterna ten.
23006: syns i vanliga mötessammanhang. Dessutom har
23007:
23008:
23009: Helsingfors den 3 september 1999
23010:
23011: Utrikesminister Tarja Halonen
23012:
23013:
23014:
23015:
23016: 3
23017: KK 328/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
23018:
23019:
23020:
23021:
23022: KIRJALLINEN KYSYMYS 328/1999 vp
23023:
23024: Postin ja Leonian yhteistyön jatkuminen sekä
23025: postipalvelujen turvaaminen
23026:
23027:
23028:
23029:
23030: Eduskunnan puhemiehelle
23031:
23032: Suomen valtion omistamat Alko, VR ja Pos- nastellessaan kustannusten jakoperiaatteista ky-
23033: ti/Leonia ovat olleet kansallisomaisuuttamme, seenalaistaen samalla kansalaisten yhdenvertai-
23034: jolloin olemme voineet vakuuttua tasa-arvoisis- set palvelumahdollisuudet
23035: ta, kohtuuhintaisista sekä turvallisista tuotteista Samalla Posti on viime aikoina antanut jopa
23036: ja palveluista. Nyt kansallisomaisuuden myynti- ala-arvoista palvelua, kun kirje esim. Helsingistä
23037: huumassa ja markkinoiden painostuksesta Posti Vehkalahdelle viipyi matkallaan viisi päivää tai
23038: on jatkanut hajauttamisoperaatiotaan. Ennen ky- kun Kouvolassa ilmestyvä lehti saapui Posiolie
23039: läposti toimi postipalvelun tarjoajana, pankkina myös viiden päivän kuluttua lehden ilmestymi-
23040: ja "tietotoimistona" yleensä kaupan välittömässä sestä. Posti näyttääkin siirtyneen palvelemaan
23041: läheisyydessä. Monien maaseutupitäjien, maa- vain suurtaajamien asiakkaita.
23042: seutukylien sekä taajamalähiöiden Posti ja Leo-
23043: nia-pankki ovat yhteistyössä toimiessaan tarjon- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23044: neet laadukasta ja ihmisläheistä palveluaan. Kun sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23045: nyt eri tietolähteiden mukaan tämän yhteistyön tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23046: jatkuminen on joutunut uhatuksi ja nykyisten vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23047: palvelujen käyttäjien sekä henkilökunnan asema
23048: työntekijöinä tullut kyseenalaiseksi, onko oikein, Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
23049: että valtioenemmistöisten yhtiöiden keskinäinen tyä posti- ja pankkipalvelujen säilyttä-
23050: kinastelu ja voiton maksimointitavoittelu syr- miseksi tasapuolisina koko maassa ja
23051: jäyttävät kansalaisten tasavertaisuusperiaatteen
23052: ja kohtuullisten päivittäisten palvelumahdolli- miten hallitus aikoo toimia, että niin
23053: suuksien säilyttämisen turvaamisen? Jo edelli- maaseutupitäjien ja maaseututaajamien
23054: nen kyläpostien karsiminen ja siirtyminen asia- kuin asutuslähiöidenkin asukkaat pys-
23055: miespostikäytäntöön aiheutti monien Postin pal- tyisivät tarvittaessa asioimaan Postissa
23056: veluksessa pitkään olleiden työttömäksi jäänuin ja pankissa ilman liian suuria ponniste-
23057: ja sekaannuksia sekä ennen kaikkea heikensi pal- luja ja vastaavasti saamaan postinsa pe-
23058: veluja. Nyt Posti on laittamassa katkolle 500 Pos- rille varmasti ja kohtuullisen ajan sisäl-
23059: tin ja Leonia-pankin yhteistyön jatkumisen ki- lä ja
23060:
23061:
23062:
23063:
23064: Versio 2.0
23065: KK 328/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
23066:
23067:
23068: aikooko hallitus myötävaikuttaa Postin miten hallitus aikoo turvata Postin ja
23069: ja Leonian pankkipalvelujen yhteistyön Leonian henkilökunnan työsuhteiden
23070: jatkumiseen sekä jatkumisen?
23071:
23072:
23073: Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1999
23074:
23075: Seppo Lahtela /kesk
23076:
23077:
23078:
23079:
23080: 2
23081: Ministerin vastaus KK 328/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
23082:
23083:
23084:
23085:
23086: Eduskunnan puhemiehelle
23087:
23088: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa sellaista, minkä perusteella olisi syytä epäillä, et-
23089: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tei Suomen Posti Oy toimisi säännösten ja toimi-
23090: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lupaosa mukaisesti.
23091: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lah- Postipalvelujen tasoa Suomessa voidaan pitää
23092: telan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- kansainvälisesti kaikissa suhteissa hyvänä. Posti-
23093: sen KK 328/1999 vp: asioitaan voi hoitaa yhteensä 1 600 Postin palve-
23094: lupisteessä. Palvelujen saatavuuden turvaami-
23095: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- seksi haja-asutusalueilla postin lähettäminen ja
23096: tyä posti- ja pankkipalvelujen säilyttä- vastaanottaminen on pyritty tekemään mahdolli-
23097: miseksi tasapuolisina koko maassa ja simman vaivattomaksi muun muassa maksutto-
23098: man kotiinkuljetuksen avulla. Lisäksi 1. luokan
23099: miten hallitus aikoo toimia, että niin kirjeistä 97 %on perillä lähettämistä seuraavana
23100: maaseutupitäjien ja maaseututaajamien työpäivänä.
23101: kuin asutuslähiöidenkin asukkaat pys- Postin omissa konttoreissa on lisäksi tarjottu
23102: tyisivät tarvittaessa asioimaan Postissa Leonia Pankki Oyj:n pankkipalveluja, joista yh-
23103: ja pankissa ilman suuria ponnisteluja ja tiöt ovat sopineet yhteistyösopimuksessaan.
23104: vastaavasti saamaan postinsa perille Asiakaskäyttäytymisen muutos pankkiasioissa
23105: varmasti ja kohtuullisen ajan sisällä ja on viimeksi kuluneina vuosina johtanut kiintei-
23106: aikooko hallitus myötävaikuttaa Postin den konttoreiden käytön vähenemiseen. Tämän
23107: ja Leonian pankkipalvelujen yhteistyön kehityksen ennakoidaan edelleen jatkuvan. Kont-
23108: toreissa asioinnin väheneminen johtuu ennen
23109: jatkumiseen sekä
23110: kaikkea siitä, että asiakkailla on pankkiasioiden
23111: miten hallitus aikoo turvata Postin ja hoidossa käytettävissään konttoreiden lisäksi
23112: Leonian henkilökunnan työsuhteiden muita kanavia, kuten suoraveloitus, puhelinpank-
23113: jatkumisen? ki ja Internet-yhteydet sekä käteisen nostomah-
23114: dollisuus jonkin muun palveluyrityksen yhtey-
23115: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- dessä. Nämä asiointitavat ovat käytettävissä niin
23116: ti seuraavaa: taajamissa kuin haja-asutusalueillakin.
23117: Valtiovarainministeriön päättäessä Postipank-
23118: Toimilupaosa mukaan Suomen Posti Oy on vel-
23119: kilain 9 §:n mukaisesti Leonia Pankki Oyj:n ja
23120: voitettu turvaamaan postin peruspalvelujen ylei-
23121: Suomen Posti Oy:n yhteistyösopimuksen mukai-
23122: sen saatavuuden koko maassa siten kuin siitä sää-
23123: sista korvauksista vuosille 1999 ja 2000 ministe-
23124: detään postitoimintalaissa, Euroopan parlamen-
23125: riö edellytti samalla, että yhtiöt neuvottelevat
23126: tin ja neuvoston direktiivissä 97/67 /EY sekä
23127: keskenään yhteistyön jatkamisesta ja sen edelly-
23128: muissa säännöksissä. Suomen Posti Oy ylläpitää
23129: tyksistä. Neuvottelut tulee saattaa päätökseen ku-
23130: koko maan kattavaa verkostoa, joka koostuu sekä
23131: luvan vuoden lokakuun loppuun mennessä.
23132: sen omista konttoreista että niin sanotuista asia-
23133: miesposteista. Hallituksen tiedossa ei ole mitään
23134:
23135:
23136:
23137: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1999
23138:
23139: Ministeri Sauli Niinistö 3
23140: KK 328/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk Ministems svar
23141:
23142:
23143:
23144:
23145: Tili riksdagens talman
23146:
23147: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger känner inte tili någonting sådant som skulle ge
23148: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av orsak tili att tvivla på att Posten Finland Ab inte
23149: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep- verkar i överensstämmelse med bestämmelsema
23150: po Lahtela /cent undertecknade spörsmål SS och sin koncession.
23151: 32811999 rd: Nivån på posttjänstema i Finland kan i alla av-
23152: seenden anses vara intemationellt god. Det är
23153: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta möjligt att sköta postärenden vid sammanlagt
23154: för att bevara en jämlik tillgång på post- 1 600 serviceställen som upprätthålls av Posten.
23155: och banktjänster i hela landet, och För att trygga tillgången på tjänster i glesbygder
23156: har man försökt göra sändandet och mottagandet
23157: vad ämnar regeringen göra för att såväl av post så enkelt som möjligt bl.a. med avgiftsfri
23158: invånare i landsortssocknar och tätor- hemköming. Dessutom når 97 procent av 1 klass
23159: ter på landsbygden som iförorter vid be- brevförsändelser mottagaren följande vardag.
23160: hov skall kunna sköta sina post- och Postens egna kontor har dessutom erbjudit Le-
23161: bankärenden utan större ansträngning- onia Bank Abp:s banktjänster, vilket bolagen har
23162: ar och på motsvarande sätt få sin post kommit överens om genom ett samarbetsavtal.
23163: levererad säkert och inom en rimlig tid, F örändrat kundbeteende i fråga om bankärenden
23164: och har under de senaste åren lett tili att användning-
23165: ämnar regeringen medverka tili att sam- en av de fasta kontoren minskat. Denna utveck-
23166: arbetet mellan Pasten och Leonia när ling förutspås fortsätta. Den minskade använd-
23167: det gäller banktjänster fortsätter, och ningen av kontoren beror framför allt på att kun-
23168: derna utöver postkontoren har tillgång tili andra
23169: hur ämnar regeringen try;gga att arbets- kanaler för skötseln av bankärenden, t.ex. direkt-
23170: förhållandetför de anställda vid Pasten debitering, telefonbanktjänster och Intemet-
23171: och Leonia fortsätter? tjänster samt möjlihgheten att lyfta kontanter i
23172: anslutning tili något annat serviceföretag. Dessa
23173: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sätt att sköta bankärenden kan användas såväl i
23174: föra följande: tätorter som i glesbygder.
23175: Samtidigt som finansministeriet i enlighet
23176: Enligt koncessionen är Posten Finland Ab skyl-
23177: med 9 § lagen om postbanken fattade beslut om
23178: dig att trygga en allmän tillgång på grundläggan-
23179: ersättningama enligt samarbetsavtalet mellan Le-
23180: de posttjänster i hela landet på det sätt som be-
23181: onia Bank och Posten Finland Ab för 1999 och
23182: stäms i postlagen, i Europaparlamentets och rå-
23183: 2000 förutsatte ministeriet att bolagen sinsemel-
23184: dets direktiv 97/67 /EG samt i andra bestämmel-
23185: lan förhandlar om fortsatt samarbete och förut-
23186: ser. Posten Finland Ab upprätthåller ett nätverk
23187: sättningama för detta. Förhandlingama skall vara
23188: som täcker hela landet och som består av postens
23189: slutförda före utgången av oktober.
23190: egna kontor och av s.k. postombud. Regeringen
23191:
23192:
23193:
23194: Helsingfors den 2 september 1999
23195:
23196: Minister Sauli Niinistö
23197: 4
23198: KK 329/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
23199:
23200:
23201:
23202:
23203: KIRJALLINEN KYSYMYS 329/1999 vp
23204:
23205: Erillislainsäädäntö pitkäaikaissairaille ja vam-
23206: maisille lapsille
23207:
23208:
23209:
23210:
23211: Eduskunnan puhemiehelle
23212:
23213: Hallitus on ohjelmassaan luvannut, että sosiaali- lainsäädännön ja koululainsäädännön puolella, ja
23214: politiikan lähtökohtana on pohjoismaisen hyvin- perusteet henkilökohtaisten avustajien palkkauk-
23215: vointiyhteiskunnan säilyttäminen. Tavoitteena seen ja niiden valtionosuuteen kunnille ovat
23216: on kehittyvä yhteiskunta, joka takaa kaikille avoinna eivätkä perustu aina todellisiin kustan-
23217: mahdollisuuden oman elämänsä hallintaan ja ak- nuksiin.
23218: tiiviseen osallistumiseen. Hallituksen keskeise-
23219: nä painopistealueena on edistää toimia, joilla eh- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23220: käistään ja vähennetään vakavia köyhyysongel- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23221: mia, syrjäytymistäja huono-osaisuuden kasautu- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23222: mista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja saa- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23223: tavuus turvataan koko maassa.
23224: Hallituksen mukaan tällä kaudella tullaan so- Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
23225: siaali- ja terveyspalvelujen tukiviidakkoa vam- pitkäaikaissairaita ja vammaisia lapsia
23226: maisten ja pitkäaikaissairaiden lasten osalta sel- koskevien säädösten kokoamiseksi eril-
23227: kiyttämään ja palveluja parantamaan. Tavoittee- lislainsäädäntöön ja
23228: na on koota kaikki pitkäaikaissairaita ja vammai-
23229: sia lapsia koskevat säädökset erillislainsäädän- aikooko hallitus saattaa kuntien valtion-
23230: töön. osuusperusteet näiltä osin ajan tasalle
23231: Sosiaaliturvan ja -palvelujen kokonaisuutta on sekä
23232: nykyään vaikea hallita siitä syystä, että etuoksia milloin hallitus aikoo tuoda ko. eri/lis-
23233: ja palveluita säätelevät lait ovat hajallaan useas- lainsäädännön eduskunnan käsittelyyn?
23234: sa eri lainsäädännössä. Säännöksiä on sosiaali-
23235:
23236:
23237: Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1999
23238:
23239: Pekka Nousiainen /kesk
23240:
23241:
23242:
23243:
23244: Versio 2.0
23245: KK 329/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk Ministerin vastaus
23246:
23247:
23248:
23249:
23250: Eduskunnan puhemiehelle
23251:
23252: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa vanhemmat kokevat tilanteen vaikeaksi, ja so-
23253: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, siaaliturvan saatavuus jää paikoitellen liiaksi
23254: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen perheen oman aktiivisuuden varaan.
23255: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nou- Ensisijaisesti vammaisten ja pitkäaikaissairai-
23256: siaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- den lasten perheiden tilannetta pyritään helpotta-
23257: sen KK 329/1999 vp: maan palveluohjausta kehittämällä. Sosiaali- ja
23258: terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan
23259: Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vuosille 2000-2003 on tarkoitus sisällyttää toi-
23260: pitkäaikaissairaita ja vammaisia lapsia menpiteitä, joilla vammaisten ja pitkäaikaissai-
23261: koskevien säädösten kokoamiseksi eril- raiden lasten perheiden tilannetta helpotetaan.
23262: lislainsäädäntöön ja Lasten ja nuorten erityispalvelut saatetaan koko
23263: maassa lain edellyttämään kuntoon. Lääninhalli-
23264: aikooko hallitus saattaa kuntien valtion- tukset tehostavat lasten ja nuorten erityispalvelu-
23265: osuusperusteet näiltä osin ajan tasalle jen valvontaa. Kunnat kehittävät erityispalveluja
23266: sekä koskevia palvelu- ja hoitosuunnitelmia sekä pal-
23267: milloin hallitus aikoo tuoda ko. erillis- veluohjausta. Lisäksi suositellaan pitkäjänteisiä
23268: lainsäädännön eduskunnan käsittelyyn? yhteistyösopimuksia kuntien ja erityispalvelujen
23269: tuottajien välillä.
23270: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Eduskunnalle annetaan syysistuntokaudella
23271: ti seuraavaa: 1999 hallituksen esitys laiksi sosiaalihuollon
23272: asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Esityksen mu-
23273: Hallitusohjelmassa on useita vammaispoliittises- kaan sosiaalihuollon asiakkaalle tulee aina tehdä
23274: ti merkittäviä asioita, joiden turvin vammaisten hoito- ja palvelusuunnitelma, ellei kyseessä ole
23275: henkilöiden työ- ja toimintakykyä pyritään pa- vain asiakkaan tilapäinen ohjaus ja neuvonta. Ta-
23276: rantamaanja näin edistämään heidän täyttä integ- voitteena on niin ikään, että kunnan sosiaali- ja
23277: roitumistaan yhteiskuntaan. Vammaispolitiikan terveystoimi osoittaa asiakkaalle palveluohjaa-
23278: voimavaroja muun muassa tullaan kohdenta- jan, mikäli asiakkaan tarvitsee käyttää pitempiai-
23279: maan siten, että verotuksen kautta kanavoitua tu- kaisesti useita eri palvelumuotoja.
23280: kea muutetaan suoraksi tueksi ja palveluksi. Pitkäaikaissairaita ja vammaisia lapsia koske-
23281: Suomessa on monipuolinen sosiaali- ja ter- vien säädösten kokoaminen erillislainsäädän-
23282: veydenhuollon palvelujärjestelmä sekä kattava töön on säädösteknisesti vaativa tehtävä. Suo-
23283: sosiaaliturva. Pitkäaikaissairaita ja vammaisia men vammaispoliittisena linjana on vammaisten
23284: lapsia ja nuoria koskevista etuuksista ja palve- henkilöiden integroiminen yhteiskuntaan. Tästä
23285: luista säädetään noin 17 eri laissa. Yksittäisiä so- näkökulmasta ei niinkään tulisi säätää vammai-
23286: siaali- ja terveydenhuollon etuuksia ja palveluja sia koskevia erillislakeja vaan integroida vam-
23287: on yli 40. Näitä hoitavat lukuisat eri viranomais- maisuuteen liittyvät kysymykset yleiseen lain-
23288: tahot. Kokonaisuudesta on täten aikojen kulues- säädäntöön.
23289: sa tullut hajanainen ja vaikeasti hallittava. Mo-
23290: net pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten
23291:
23292: 2
23293: Ministerin vastaus KK 329/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
23294:
23295:
23296: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttö- peen. Pikaisimmin selvitetään taloudellisen tuen
23297: kustannusten valtionosuus määritellään erikseen tarve tarkoituksenmukaisten palvelujen aikaan-
23298: sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta ja kuntien saamiseksi erityisesti vaikea- tai monivammaisil-
23299: erityisolosuhteita osoittavien tekijöiden perus- le henkilöille sekä mielenterveyspotilaille. Tässä
23300: teella. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes yhteydessä tarkastellaan myös kustannusten ta-
23301: selvittävät yhdessä valtionosuuden määräytymis- sausjärjestelmiä. Selvitystyössä otetaan huo-
23302: perusteiden toimivuutta. Valtionosuusjärjestel- mioon muun muassa erikoissairaanhoidon ja las-
23303: mää tarkistetaan selvitystyön perusteella vuo- tensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestel-
23304: teen 2002 mennessä. mien kokemukset.
23305: Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää vuosi-
23306: na 2000-2001 erillisryhmien erityisen tuen tar-
23307:
23308:
23309: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
23310:
23311: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
23312:
23313:
23314:
23315:
23316: 3
23317: KK 329/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk Ministems svar
23318:
23319:
23320:
23321:
23322: Tili riksdagens talman
23323:
23324: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger äldrar tili långtidssjuka och handikappade bam
23325: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av upplever situationen som svår och tillgången tili
23326: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Pek- socialskydd blir i vissa fall tili alltför stor del be-
23327: ka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga roende av familjens egen aktivitet.
23328: spörsmå1 SS 329/1999 rd: 1 första hand strävar man efter att underlätta si-
23329: tuationen för familjer med handikappade och
23330: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta långtidssjuka barn genom att utveckla service-
23331: för att författningarna om långtidssjuka handledningen. A vsikten är att i mål- och verk-
23332: och handikappade barn skall samlas i en samhetsprogrammet för social- och hälsovården
23333: speciallagstiftning, och för åren 2000-2003 ta in åtgärder som underlät-
23334: tar situationen för familjer med handikappade
23335: ämnar regeringen tili denna del göra och långtidssjuka bam. Åtgärder vidtas för att
23336: något för att grunderna för statsandelar den särskilda servicen för bam och ungdomar i
23337: tili kommunerna skall uppdateras, samt hela landet skall fås på den nivå som lagen förut-
23338: när ämnar regeringen föra speciallag- sätter. Länsstyrelserna effektiverar tillsynen över
23339: stiftningen ifråga tili riksdagen för be- den särskilda servicen för bam och ungdomar.
23340: Kommunema utvecklar vård- och serviceplaner
23341: handling?
23342: som gäller särskild service samt servicehandled-
23343: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- ning. Dessutom rekommenderas 1ångsiktiga sam-
23344: föra fö1jande: arbetsavtal mellan kommunema och dem som
23345: producerar särskild service.
23346: 1 regeringsprogrammet ingår flera handikappoli- Under höstsessionen 1999 avlåts tili riksda-
23347: tiskt viktiga saker med vars hjälp man försöker gen en proposition med förslag tilllag om klien-
23348: förbättra handikappade personers arbets- och tens ställning och rättigheter inom socialvården.
23349: funktionsförmåga och på detta sätt främja en fuli- Enligt propositionen skall för en klient inom so-
23350: ständig integrering av dem i sarnhället. Bl.a. cialvården alltid uppgöras en vård- och service-
23351: kommer handikappolitikens resurser att fördelas plan, om det inte är fråga om tillfållig handled-
23352: så att det stöd som kanaliseras via beskattningen ning och rådgivning för klienten. Avsikten är
23353: ändras tili direkt stöd och direkta tjänster. också att det kommunala social- och hälsovårds-
23354: Finland har ett mångsidigt servicesystem inom väsendet utser servicehandledare för klienterna,
23355: social- och hälsovården samt ett heltäckande so- om de under en längre tid behöver anlita flera oli-
23356: cialskydd. 1 sammanlagt ca 17 olika lagar före- ka former av service.
23357: skrivs om rättigheter och service för långtidssju- Det är författningstekniskt en svår uppgift att
23358: ka och handikappade barn och ungdomar. Det samla alla författningar om långtidssjuka och
23359: finns mer än 40 enskilda förmåner och service- handikappade bam i en speciallagstiftning. Fin-
23360: former inom social- och hälsovården, och dessa lands handikappolitiska linje går ut på att handi-
23361: sköts av ett stort antal olika myndigheter. Detta kappade personer skall integreras i sarnhället. Ut-
23362: har lett tili att helheten under årens lopp har bli- gående från detta synsätt skall man inte stifta se-
23363: vit splittrad och svår att kontroliera. Många för-
23364:
23365: 4
23366: Ministerns svar KK 329/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
23367:
23368:
23369: parata lagar om handikappade utan integrera de Social- och hälsovårdsministeriet utreder åren
23370: frågor som gäller handikapp i den allmänna lag- 2000--2001 behovet av särskild service för sär-
23371: stiftningen. grupper. 1 första hand utreds behovet av ekono-
23372: Statsandelen för driftskostnaderna för den miskt stöd för tillhandahållandet av ändamålsen-
23373: kommunala social- och hälsovården fastställs se- lig service för i synnerhet gravt handikappade el-
23374: parat på grundval av behovet inom social- och ler multihandikappade personer samt mental-
23375: hälsovården och faktorer som visar kommuner- vårdspatienter. 1 detta sammanhang granskas
23376: nas speciella förhållanden. Social- och hälso- också systemet för utjämning av kostnader. 1 ut-
23377: vårdsministeriet och Stakes klarlägger tillsam- redningen beaktas bl.a. erfarenheterna av utjäm-
23378: mans hur grunderna för fastställandet av statsan- ningssystemet för speciali-serad sjukvård och
23379: delen fungerar. Statsandelssystemet ändras utgå- barnskydd i fråga om stora kostnader.
23380: ende från utredningen senast år 2002.
23381:
23382:
23383:
23384: Helsingfors den 14 september 1999
23385:
23386: Omsorgsminister Eva Biaudet
23387:
23388:
23389:
23390:
23391: 5
23392: KK 330/1999 vp - Pentti Tiusanen /vas
23393:
23394:
23395:
23396:
23397: KIRJALLINEN KYSYMYS 330/1999 vp
23398:
23399: Kansaneläkkeen pohjaosan kahteen kertaan
23400: leikkaaminen
23401:
23402:
23403:
23404:
23405: Eduskunnan puhemiehelle
23406:
23407: Usean vuoden ajan on pohdittu niinjulkisessa sa- käsitellessä asiaa todettiin yksimielisesti ongel-
23408: nassa kuin eduskunnassakin kansaneläkkeen man selvittämis- ja ratkaisemistarve. Hallitusoh-
23409: pohjaosan kahteen kertaan tapahtuneen poistami- jelmaan asiaa ei suoraan kirjattu.
23410: sen aiheuttamia ongelmia. Asia on todettu toistu- Kuitenkin lausuma "eläkejärjestelmissä esiin-
23411: vasti epäoikeudenmukaiseksi, koska se estää ai- tyvät ongelmat kartoitetaan" pitänee sisällään
23412: kaisemmin tehtyjen eläkesopimusten toteutumis- kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen pois-
23413: ta. ton selvittämisen.
23414: Lukuisiin kysymyksiin on asianomainen mi-
23415: nisteri vastannut niin, ettei todettua epäoikeuden- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23416: mukaisuutta, siis käytännössä kahteen kertaan sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23417: tapahtunutta kansaneläkkeen pohjaosan poista- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23418: mista, ole mahdollista nk. teknisistä syistä kor- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23419: jata.
23420: Kansaneläkkeen pohjaosan kahteen kertaan Onko hallitus valmis puuttumaan ja mil-
23421: suoritettu poistaminen oli esillä Paavo Lipposen lä aikataululla kansaneläkkeen pohja-
23422: toisen hallituksen muodostamiseen johtaneissa osan kahteen kertaan suoritettuun leik-
23423: hallitusneuvotteluissa. Asianomaisen työryhmän kaukseen ja korjaamaan tilanteen?
23424:
23425:
23426: Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1999
23427:
23428: Pentti Tiusanen /vas
23429:
23430:
23431:
23432:
23433: Versio 2.0
23434: KK 330/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas Ministerin vastaus
23435:
23436:
23437:
23438:
23439: Eduskunnan puhemiehelle
23440:
23441: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1996. Tämän jälkeen kansaneläkkeen entistä
23442: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, pohjaosaa on pienenetty 20 prosentilla vuosina
23443: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen 1997 ja 1998. Vuoden 1999 alussa kansaneläk-
23444: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- keen entistä pohjaosa alennettiin 17,3 prosenttia.
23445: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Entinen pohjaosa poistuu viimeistään vuoden
23446: KK 330/1999 vp: 2002 alussa.
23447: Mainitussa hallituksen esityksessä todettiin,
23448: Onko hallitus valmis puuttumaan ja mil- että eläkkeensaajien kannalta pohjaosan suhteel-
23449: lä aikataululla kansaneläkkeen pohja- linen osuus kokonaiseläkkeestä on jatkuvasti pie-
23450: osan kahteen kertaan suoritettuun leik- nentynyt. Henkilöillä, joilla ei ole ollut oikeutta
23451: kaukseen ja korjaamaan tilanteen? lisäosaan, pohjaosan määrä on ollut korkeimmil-
23452: laankin noin 11 prosenttia työeläkkeestä.
23453: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Eri eläkejärjestelmiä koordinoi niin sanottu
23454: vasti seuraavaa: yhteensovitus, joka asettaa työeläkkeiden yhteis-
23455: Eduskunnan 18 päivänäjoulukuuta 1995 hyväk- määrälle ylärajan. Eläkkeiden yhteensovituksel-
23456: symässä hallituksen esityksessä (HE 119/1995 la on varmistettu se, että kokonaiseläke voi olla
23457: vp) laiksi kansaneläkelain muuttamiseksi enintään 60-66 prosenttia työntekijän koko-
23458: (1491/1995) kansaneläkkeen pohjaosa muutet- naispalkasta.
23459: tiin eläkevähenteiseksi. Tämän mukaisesti kan- Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovi-
23460: saneläkkeen pohjaosan vaikutus myös työeläk- tus perustui siihen, että kansaneläkettä oli aikoi-
23461: keen yhteensovituksessa poistui. Vuoden 1997 naan päätetty maksaa kaikille eläkkeensaajille ai-
23462: alusta kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdis- nakin pohjaosan verran. Koska henkilö voi saada
23463: tettiin kansaneläkkeeksi. eläkettä useanjärjestelmän piiristä, lakisääteisel-
23464: Kansaneläkkeen pohjaosan muuttaminen työ- le eläkkeelle ei ole asetettu markkamääräistä kat-
23465: eläkevähenteiseksi perustui valtiontalouden toa, vaan työeläkkeen enimmäistasoksi oli sää-
23466: säästötarpeisiin sekä väistämättä edessä ollee- detty 60 ja julkisen sektorin eläkkeissä 66 pro-
23467: seen tarpeeseen selkeyttää eläkejärjestelmän eri senttia palkasta. Jotta kokonaiseläke, joka muo-
23468: osien roolia. Uusille eläkkeen hakijoille, joiden dostui sekä kansaneläkkeestä että työeläkkeestä,
23469: työeläketulot ylittävät puolisoilla 4 541 tai ei olisi ylittänyt mainittua 60-66 prosentin ta-
23470: 4 732 markkaa kuukaudessa ja yksinäisellä hen- soa työntekijän kaikista palkoista, piti työeläket-
23471: kilöllä 5 155 tai 5 380 markkaa kuukaudessa tä vastaavasti alentaa.
23472: kuntaryhmästä riippuen, ei myönnetä kansanelä- Valtion eläkelain mukaisissa eläkkeissä elä-
23473: kettä enää lainkaan (markkamäärät vuoden 1999 kettä on voitu maksaa jo 63 ikävuodesta alkaen
23474: tasossa). eli jo ennen kansaneläkelain 65 vuoden eläke-
23475: Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin ikää. Tällaisissa tapauksissa valtion eläkelain
23476: myös muutos siten, että pelkkää aikaisempaa mukaiseen eläkkeeseen on lisätty täydennysosa,
23477: kansaneläkkeen pohjaosaa saavien kansaneläke joka on tavallaan vastannut kansaneläkkeen poh-
23478: maksettiin 60 markalla vähennettynä vuonna jaosaa. Jos yhteensovituksen johdosta eläkettä
23479:
23480:
23481: 2
23482: Ministerin vastaus KK 330/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
23483:
23484:
23485: oli vähennettävä, tätä vähennystä vastaava mää- eläkkeiden tavoitetaso alennettiin 60 prosentiksi
23486: rä suoritettiin täydennysosana eläkkeeseen kan- 1.1.1993 lukien, mikä vastaa yksityisen sektorin
23487: saneläkkeen alkamiseen saakka. Samoin kuin työeläkkeiden tavoitetasoa. Sitä ennen julkisen
23488: kansaneläkkeen pohjaosa myös täydennysosa sektorin työeläkkeiden enimmäistaso oli 66 pro-
23489: poistuu asteittain samaan tapaan kuin pohjaosa. senttia. Vuoden 1996 alusta voimaan tulleet
23490: Kansaneläkkeen pohjaosa on aikaisemmin muutokset ns. tulevan ajan ja eläkepalkan lasku-
23491: otettu täysimääräisesti huomioon työeläkkeen tapaan alentavat kaikkien uusien työeläkkeiden
23492: yhteensovituksessa, kun palkka on ylittänyt tasoa. Kansaneläkkeen pohjaosan poistamista
23493: 14 348 markkaa kuukaudessa. Tällöin kokonais- työeläkkeen yhteensovituksessa ei ole tälläkään
23494: eläkettä vähennettiin pohjaosan määrällä. Pohja- perusteella pidettävä kohtuuttomana.
23495: osa kuitenkin maksettiin tällöin erikseen kansan- Kansaneläkkeen pohjaosan poistamista koske-
23496: eläkejärjestelmästä. Jos palkka on ollut alle vassa lainmuutoksessa oli kyse kansaneläkeme-
23497: 7 065 markkaa kuukaudessa, pohjaosaa ei ole nojen pienentämisestä valtiontaloudellisista syis-
23498: otettu yhteensovituksessa huomioon lainkaan, ja tä eikä työeläkkeen tavoitetason alentamisesta.
23499: se ei ole siten vähentänyt työeläkkeen määrää. Jos ennen 1.1.1996 työeläkkeelle jääneille olisi
23500: Palkan ylittäessä edellä mainitun alemman tulo- annettu kansaneläkkeen alentamisesta aiheutuva
23501: rajan työeläkettä vähentävänä on otettu huo- korotus, se olisi merkinnyt pääasiassa valtion
23502: mioon 6 prosenttia ylitteestä. eläkemenojen kasvua eli todellisuudessa kansan-
23503: Kun kansaneläkkeen pohjaosaa ei vuoden eläkemenot olisivat tulleet maksuun eri nimellä
23504: 1996 alusta lukien ole myönnetty enää kaikille, julkisista varoista.
23505: eduskunta sääti uusia eläkkeensaajia koskevasta Hyväksyessään lain, jolla kansaneläkkeen
23506: työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus- pohjaosan alentamista aiennettiin vuoden 1999
23507: säännön muuttamisesta. Siten vuoden 1996 alus- alkuun, eduskunta edellytti hallituksen huolehti-
23508: ta lukien kansaneläke ei ole enää vaikuttanut työ- van siitä, että pikaisesti selvitetään niiden henki-
23509: eläkkeen yhteensovitusrajaan. löiden määrä, joiden työeläkettä on vähennetty
23510: Eduskunta otti kansaneläkkeen pohjaosan vä- pohjaosan määrällä. Lisäksi eduskunta edellytti,
23511: henemisen julkisen sektorin työeläkkeissä huo- että hallitus valtiontaloudellisen tilanteen sen
23512: mioon siten, että se lievensi valtion eläkelain täy- salliessa esittää lainmuutoksen, jolla kansaneläk-
23513: dennysosan poistumaa. Täydennysosaa on mak- keen pohjaosan leikkaaminen pysäytetään.
23514: settu ennen 65 vuoden ikää eläkkeelle jääneille Eduskunnan lausuman mukaisesti sosiaali- ja
23515: kansaneläkkeen sijasta. Poistumassa noudate- terveysministeriö on käynnistänyt niiden henki-
23516: taan samaa toteuttamistapaa, millä maksussa ole- löiden lukumäärän selvittämisen, joiden työelä-
23517: vat kansaneläkkeen pohjaosat vähenevät lain- kettä on vähennetty pohjaosan määrällä. Selvitys
23518: muutoksen voimaantulovaiheessa. valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Saadun
23519: On myös muistettava, että julkisella sektorilla selvityksen pohjalta arvioidaan tarvittavat toi-
23520: uusien työsuhteiden perusteella myönnettävien menpiteet.
23521:
23522:
23523: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
23524:
23525: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
23526:
23527:
23528:
23529:
23530: 3
23531: KK 330/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas Ministerns svar
23532:
23533:
23534:
23535:
23536: Tili riksdagens talman
23537:
23538: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger digare basdelen av folkpensionen minskades med
23539: har Ni, Fru talman, till vederbörande med1em av 60 mk per månad 1996. Efter det har folkpensio-
23540: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman nens tidigare basdel minskats med 20 % 1997 och
23541: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga 1998. Från ingången av 1999 minskades folkpen-
23542: spörsmål SS 330/1999 rd: sionens tidigare basde1 med 17,3 %. Den tidigare
23543: basdelen försvinner senast vid ingången av år
23544: ir regeringen beredd att ingripa i den 2002.
23545: nedskärning av folkpensionens basdel En1igt nämnda regeringsproposition har bas-
23546: som redan har gjorts två gånger och är delens proportionella andel av totalpensionen
23547: den beredd att korrigera situationen och ständigt minskat för pensionstagama. För dem
23548: viiken skulle tidtabellen vara i detta som inte har rätt till tilläggsdel har basdelens be-
23549: fall? 1opp också när det var som högst utgjort endast ca
23550: 11 % av totalpensionen.
23551: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- De olika pensionssystemen koordineras ge-
23552: föra följande: nom en s.k. samordning, som sätter en högsta
23553: I den regeringsproposition med förslag till lag- gräns för det totala be1oppet av arbetspensioner-
23554: stiftning om revidering av folkpensionssystemet na. Genom samordning av pensionema har man
23555: (RP 119/1995 rd) som riksdagen godkände den säkerställt att totalpensionen kan vara högst 60-
23556: 18 december 1995 (1491/1995) blev folkpensio- 66 % av arbetstagarens totala lön.
23557: nens basdel pensionsavhängig. Enligt detta in- Samordningen av arbetspensionen och folk-
23558: verkade folkpensionens basdel inte heller 1ängre pensionen baserade sig på att man i tiden beslöt
23559: på arbetspensionen vid samordning med arbets- att beta1a åtminstone folkpensionens basdel till
23560: pensionen. Från ingången av 1997 slogs folkpen- alla pensionstagare. Eftersom en person kan få
23561: sionens basdel och tilläggsdel ihop tili folkpen- pension från flera system, har det inte satts något
23562: sion. högsta markbelopp för den lagstadgade pensio-
23563: Ändringen av folkpensionens basdel så att den nen, utan den högsta nivån fastställdes i fråga om
23564: blev arbetspensionsavhängig baserade sig på be- arbetspensionen till 60 % av lönen och i fråga om
23565: hovet av inbesparingar inom statsekonomin samt den offentliga sektorns pensioner tili 66 % av lö-
23566: det oundvikliga behovet att göra de olika delar- nen. För att inte totalpensionen, som bestod av
23567: nas roll inom pensionssystemet tydligare. Nya både folkpension och arbetspension skulle över-
23568: pensionssökanden, vilkas arbetspensionsinkoms- stiga närnnda nivå på 60-66 % av en arbetstaga-
23569: ter i fråga om makar överstiger 4 541 eller 4 732 res samtliga löner måste arbetspensionen i mot-
23570: mk i månaden och i fråga om ensamstående per- svarande mån sänkas.
23571: soner 5 155 eller 5 380 mk i månaden beroende Då det gäller pensioner en1igt lagen om sta-
23572: på kommungrupp, beviljas inte längre någon tens pensioner har pension kunnat betalas redan
23573: fol~pension (beloppen på 1999 års nivå).
23574: från det att pensionstagaren har fyllt 63 år, dvs.
23575: Aven folkpensioner som utbetalades ändrades före de 65 år som anges i folkpensions1agen. I så-
23576: så att pensionen för dem som fick endast den ti- dana fall har till den pension som beta1as en1igt
23577:
23578:
23579: 4
23580: Ministems svar KK 330/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
23581:
23582:
23583: 1agen om statens pensioner 1agts en komp1ette- liga sektom sänktes tili 60 % räknat från
23584: ringsde1, som på sätt och vis har motsvarat fo1k- 1.1.1993, vilket motsvarar den målsatta nivå för
23585: pensionens basdel. Om pensionen måste minskas arbetspensionema inom den privata sektorn. Före
23586: på grund av samordningen beta1ades som kom- det var maximinivån för arbetspensionema inom
23587: p1etteringsdel tili pensionen ett be1opp som mot- den offentliga sektom 66 %. De ändringar som
23588: svarade minskningen tili dess att fo1kpensionen trädde i kraft vid ingången av år 1965, gällande
23589: började. Komp1etteringsde1en försvinner gradvis s.k. återstående tid och räknesättet för pensions-
23590: på samma sätt som fo1kpensionens basdel. lönen, sänker nivån för alla nya arbetspensioner.
23591: Folkpensionens basdel har tidigare beaktats Man kan inte heller av denna orsak anse s1opan-
23592: till fullt belopp vid samordning med arbetspen- det av fo1kpensionens basde1 vid samordning
23593: sionen, då lönen har överstigit 14 348 mk i må- med arbetspensionen oskä1igt.
23594: naden. Härvid minskades totalpensionen med I den lagändring som gällde slopandet av folk-
23595: basdelens be1opp. Basdelen betalades dock sär- pensionens basdel var det fråga om att minska
23596: skilt från folkpensionssystemet. Om 1önen var folkpensionsutgiftema av statsekonomiska orsa-
23597: mindre än 7 065 i månaden, beaktades inte bas- ker och inte att sänka den målsatta nivån för ar-
23598: de1en alls vid samordningen, och den har således betspensioner. Om de som gick i arbetspension
23599: inte minskat arbetspensionens belopp. Då lönen före den 1 januari 1996 skulle ha bevi1jats en för-
23600: överskred ovan nämnda lägre inkomstgräns, har höjning på grund av minskningen av fo1kpensio-
23601: arbetspensionen minskats med 6 % av den över- nen skulle det närmast ha inneburit en ökning av
23602: skridande delen. statens pensionsutgifter, dvs. i verk1igheten sku1-
23603: Då fo1kpensionens basdel från och med 1996 le folkpensionsutgiftema har betalats från offent-
23604: inte 1ängre har beviljats alla, föreskrev riksdagen liga medel under ett annat narnn.
23605: om ändring av samordningsbestämme1sen i fråga Då riksdagen godkände den lag genom viiken
23606: om arbetspensionen och fo1kpensionen för nya minskningen av folkpensionens basdel tidigare-
23607: pensionstagare. Således har folkpensionen från lades till ingången av 1999 förutsatte den att re-
23608: och med ingången av 1996 inte 1ängre inverkat på geringen ser till att det med det snaraste utreds
23609: gränsen för samordning med arbetspensionen. hur många peroner som fått sin arbetspension
23610: Riksdagen beaktade minskningen av folkpen- minskad med ett belopp som motsvarar basde-
23611: sionens basdel då det gällde arbetspensionema len. Dessutom förutsatte riksdagen att regerin-
23612: inom den offentliga sektom så att den lindrade gen lägger fram en lagändring om stopp för
23613: s1opandet av den kompletteringsdel som avses i nedskämingar i folkpensionens basdel så snart
23614: 1agen om statens pensioner. Kompletteringsde- det finansiella läget tillåter det.
23615: 1en har betalats i stället för folkpension till dem I enlighet med riksdagens uttalande har so-
23616: som går i pension före 65 år. Kompletteringsde- cial- och hä1sovårdsministeriet börjat utreda hur
23617: len har minskats på samma sätt som basdelen av många personer som fått sin arbetspension mins-
23618: de folkpensioner som skall betalas minskades i kad med ett be1opp som motsvarar basdelen. Ut-
23619: det skede då lagändringen trädde i kraft. redningen blir klar före utgången av oktober. På
23620: Man bör också komma ihåg att den nivå som basis av utredningen kommer nödvändiga åtgäl-
23621: sattes som må1 för de pensioner som bevi1jas på der att övervägas.
23622: basis av nya arbetsförhållanden inom den offent-
23623:
23624:
23625:
23626: Helsingfors den 14 september 1999
23627:
23628: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
23629:
23630:
23631:
23632:
23633: 5
23634: KK 331/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
23635:
23636:
23637:
23638:
23639: KIRJALLINEN KYSYMYS 331/1999 vp
23640:
23641: Tupakoinnin aiheuttamien haittojen poistami-
23642: nen
23643:
23644:
23645:
23646:
23647: Eduskunnan puhemiehelle
23648:
23649: Suomen lainsäädäntö on ottanut merkittävän as- koukset eivät useinkaan pysty syntynyttä ongel-
23650: keleen todetessaan tupakansavun syöpävaaralli- maa ratkaisemaan.
23651: seksi.
23652: Tupakkalain tarkkuudesta huolimatta tupa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23653: koinnin ympäristölle aiheuttamien haittojen hal- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23654: litsemisessa on edelleen puutteita. Tällainen puu- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23655: te on esimerkiksi kerrostalojen parvekkeilla ta- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23656: pahtuva tupakointi.
23657: Tupakointi haittaa naapureita ja tupakansavu Onko hallitus valmis jatkamaan asetus-
23658: tunkeutuu läheisten parvekkeiden kautta asuin- tasolla tupakan aiheuttamien haittojen
23659: huoneistoihin. Erityisen ongelmallinen tilanne poistamista, jollainen esimerkiksi ker-
23660: on astmaatikkojen tai muuten tupakansavulle rostaloasuntojen parvekkeilla tapahtu-
23661: herkistyneiden kohdalla. Taloyhtiöt ja yhtiöko- va tupakointi saattaa olla.
23662:
23663:
23664: Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1999
23665:
23666: Pentti Tiusanen /vas
23667:
23668:
23669:
23670:
23671: Versio 2.0
23672: KK 33111999 vp- Pentti Tinsanen /vas Ministerin vastaus
23673:
23674:
23675:
23676:
23677: Eduskunnan puhemiehelle
23678:
23679: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Tupakkalaissa ja -asetuksessa ei säädetä mi-
23680: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tään asuinkiinteistöjen tupakansavuhaitoista,
23681: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen koska asiasta on säädetty terveydensuojelulaissa
23682: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- (763/1994) ja asetuksessa. Tupakansavulta suo-
23683: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen jaamista koskevat säädökset sisältyvät tervey-
23684: KK 331/1999 vp: densuojelulain seitsemänteen lukuun "asunnon ja
23685: muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset".
23686: Onko hallitus valmis jatkamaan asetus- Terveydensuojelulain mukaan asunnon ja muun
23687: tasolla tupakan aiheuttamien haittojen sisätilan sisäilmasta ei saa aiheutua asunnossa ja
23688: poistamista, jollainen esimerkiksi ker- muualla sisätiloissa oleskeleville terveyshaittaa.
23689: rostaloasuntojen parvekkeilla tapahtu- Yksi haitoista on ympäristön tupakansavu.
23690: va tupakointi saattaa olla? Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
23691: kaan nykyiset terveydensuojelulain säädökset
23692: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- antavat viranomaisille riittävät valtuudet suojel-
23693: vasti seuraavaa: la sisätiloissa oleskelevia ihmisiä kiinteistöjen si-
23694: Väestön tupakoinnin ja tupakasta aiheutuvien säilmaan parvekkeelta ja asuinkiinteistön muista
23695: haittojen vähentäminen on suunnitelmallista, pit- sisätiloista tulevalta tupakansavulta ja sen ter-
23696: käjänteistä toimintaa ja edellyttää hallitukselta veysvaaroilta.
23697: muun muassa lainsäädännön jatkuvaa kehittä- Suomen Kiinteistöliitto on osaltaan pyrkinyt
23698: mistä ja toimintaa. edistämään asuinkiinteistöjen savuttomuutta
23699: Kysymyksessä kuvattu parveketupakointi on malliohjesäännöillään tupakoinnin kieltämisestä
23700: ajankohtainen asuinkiinteistöjen ongelma, joka asuinkiinteistöjen yhteisissä ja yleisissä tiloissa
23701: kärjistyy entisestään muiden elinympäristöjen sekä katsomalla parvekkeet yhtiön hallinnassa
23702: muuttuessa yhä savuttomammiksi. oleviksi tiloiksi silloin, kun yhtiöjärjestyksessä
23703: ei asiasta ole päätetty toisin.
23704:
23705:
23706:
23707: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
23708:
23709: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
23710:
23711:
23712:
23713:
23714: 2
23715: Ministems svar KK 33111999 vp- Pentti Tiusanen /vas
23716:
23717:
23718:
23719:
23720: Tili riksdagens talman
23721:
23722: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger gen (763/1994) och förordningen om hälsoskydd
23723: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av ingår bestämmelser om detta. Bestämmelser an-
23724: statsrådet översänt följande av riksdagsman gående skydd mot tobaksrök ingår i kapitel sju
23725: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga "sanitära krav på bostäder och andra vistelseut-
23726: spörsmål SS 3 3 111999 rd: rymmen" i lagen om hälsoskydd. Enligt lagen om
23727: hälsoskydd skall bostäder och andra utrymmen
23728: Ar regeringen beredd att på förord- inomhus vara sådana att de som befinner sig i bo-
23729: ningsnivå fortsätta med att avlägsna staden eller utrymmet inte förorsakas sanitär olä-
23730: olägenheter som förorsakas av tobak, genhet. En olägenhet är tobaksrök i omgivning-
23731: tili exempel tobaksrökning på höghus- en.
23732: bostäders balkonger? Enligt social- och hälsovårdsministeriet ger de
23733: nuvarande bestämmelsema i lagen om hä1so-
23734: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skydd myndighetema tillräckliga befogenheter
23735: föra följande: att skydda människor som vistas inomhus mot to-
23736: Att minska tobaksrökning bland befolkningen baksrök som kommer in från balkongen och an-
23737: och de olägenheter som tobaksrökning medför är dra utrymmen i bostadsfastigheten samt mot häl-
23738: systematisk och långsiktig verksamhet och förut- soriskema på grund av detta.
23739: sätter av regeringen bland annat kontinuerlig ut- Finlands Fastighetsförbund har för sin del
23740: veckling av lagstiftningen samt aktivitet. strävat efter att befrämja rökfria bostadsfastighe-
23741: Tobaksrökning på balkongen, som beskrivs i ter med en modell för ordningsföreskrifter om att
23742: spörsmålet, är ett aktuellt problem för bostads- förbjuda tobaksrökning i bostadsfastighetens ge-
23743: fastighetema och skärps ytterligare då den övri- mensamma och allmänna utrymmen och med att
23744: ga livsmiljön blir allt mera rökfri. anse att ba1kongen är ett utrymme som fastighets-
23745: 1 tobakslagen och -förordningen ingår inga be- bolaget förfogar över om man inte i bolagsord-
23746: stämmelser angående olägenheter i bostadsfas- ningen beslutat annat.
23747: tigheter på grund av tobaksrök, eftersom det i la-
23748:
23749:
23750:
23751: Helsingforsden 14 september 1999
23752:
23753: Omsorgsminister Eva Biaudet
23754:
23755:
23756:
23757:
23758: 3
23759: KK 332/1999 vp - Katri Komi /kesk
23760:
23761:
23762:
23763:
23764: KIRJALLINEN KYSYMYS 332/1999 vp
23765:
23766: Lahnalahti-Virtasalmi-maantien 456 paranta-
23767: minen
23768:
23769:
23770:
23771:
23772: Eduskunnan puhemiehelle
23773:
23774: Virtasalmen kunta on tehnyt useita aloitteita nettaisiin, kasvaisi läpiajokuljetusten määrä jopa
23775: 1970-, 1980- ja 1990-luvulla sekä Tielaitokselle, kaksinkertaiseksi.
23776: tiemestaripiirille että alueen kansanedustajille Metsänhoitoyhdistysten vuonna 1995 arvioi-
23777: maantien 456 Lahnalahti-Virtasalmi peruspa- mien puutavaramäärien perusteella kuljetetaan
23778: rantamisesta. Maantie 456 kulkee Virtasalmen Lahnalahti-Virtasalmi-maantien kautta puuta-
23779: kirkonkylästä Joroisten puolelle, vilkasliikentei- varaa noin 1 200 rekkakuormallista vuodessa
23780: selle 5-tielle. Maantie 456 on erittäin huonokun- keskikuorman ollessa noin 50 kuutiota. Lisäksi
23781: toinen. Painorajoitukset kestävät keväisin useita on otettava huomioon raskaiden metsänhakkuu-
23782: viikkoja. Monena keväänä tie on ollut lähes lii- ja kuljetuskoneiden kuljetus hakkuupaikoille ja
23783: kennöintikelvoton. sieltä pois.
23784: Tiellä liikennöi raskaita puunkuljetusajoneu-
23785: voja. Puutavaraa kuljetetaan sekä Varkauteen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23786: että Kymenlaakson suuntaan. Vuonna 1995 Vir- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23787: tasalmen ja Joroisten metsänhoitoyhdistyksiltä tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23788: saatujen tietojen mukaan olivat arviot vuotuisis- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23789: ta kuljetettavista puumääristä n. 55 000-60 000
23790: kiintokuutiota. Hakkuiden määrät ovat vuoden Mitä hallitus aikoo tehdä, että pitkään
23791: 1995 jälkeen pikemminkin lisääntyneet kuin vä- vireillä ollut Joroistentien 456 peruspa-
23792: hentyneet. Metsänhoitoyhdistyksistä saatujen rantaminen saataisiin alkuun ainakin
23793: tietojen mukaan osa kuljetuksista ajetaan tien ensi vaiheessa välillä Virtasalmi-Val-
23794: heikon kunnon vuoksi muuta kautta. Metsänhoi- keamäenlie 15 308 vuonna 1994 valmis-
23795: toyhdistykset ovat arvioineet, ettäjos teitä paran- tuneen tarvesuunnitelman mukaisesti?
23796:
23797:
23798: Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1999
23799:
23800: Katri Komi /kesk
23801:
23802:
23803:
23804:
23805: Versio 2.0
23806: KK 332/1999 vp- Katri Komi /kesk Ministerin vastaus
23807:
23808:
23809:
23810:
23811: Eduskunnan puhemiehelle
23812:
23813: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tauksen parantamistoimia ilman päällystämistä.
23814: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu noin 6 milj.
23815: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mk.
23816: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Katri Ko- Tiellä on esiintynyt runkokelirikkoa vuosina
23817: min /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 1996-1998 eri kohteissa yhteensä noin kahden
23818: KK 332/1999 vp: kilometrin matkalla. Kelirikkokohteita on korjat-
23819: tu vahvistamalla tien kantavaa kerrosta sekä pa-
23820: Mitä hallitus aikoo tehdä, että pitkään rantamalla kuivatusta syksyn 1998 ja kuluvan
23821: vireillä ollut Joroistentien 456 peruspa- vuoden aikana. Näiden toimenpiteiden vuoksi
23822: rantaminen saataisiin alkuun ainakin tielle ei ollut enää keväällä 1999 tarvetta asettaa
23823: ensi vaiheessa välillä Virtasalmi-Val- painorajoitusta.
23824: keamäenlie 15 308 vuonna 1994 valmis- Maantien 4561 parantamista tarveselvityksen
23825: tuneen tarvesuunnitelman mukaisesti? mukaiseen tasoon ei perustienpidon nykyisellä
23826: rahoitustasolla ole toistaiseksi mahdollista sijoit-
23827: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taa ohjelmiin. Kaakkois-Suomen tiepiirin alueel-
23828: vasti seuraavaa: la on runsaasti Lahnalahden-Virtasalmen tietä
23829: Kaakkois-Suomen tiepiiri on laatinut Lahnalah- vilkkaampia sorateitä, joiden parantamiseen ja
23830: den-Virtasalmen maantien, jonka nykyinen tie- päällystämiseen ei rahoituksen niukkuuden joh-
23831: numero on 4561, parantamisesta tarveselvityk- dosta ole mahdollisuuksia. Etusijalle joudutaan
23832: sen vuonna 1994. Selvitys koskee Kaitaisten pai- laittamaan teiden päivittäisestä hoidosta ja kun-
23833: kallistien ja Tikkalanmäen paikallistien välistä nossapidosta huolehtiminen sekä liikenneturval-
23834: 17 kilometrin pituista osuutta. Selvityksessä on lisuutta parantavat toimenpiteet.
23835: esitetty Virtasalmen puoleisessa päässä olevan Maantien 4561 parantaminen on kuitenkin
23836: noin 5 kilometrin pituisen osuuden parantamista verkollisen merkityksen vuoksi yksi niistä hank-
23837: päällystetyksi tieksi. Tällä tiejaksolla liikennettä keista, joiden rahoitukseen pyritään etsimään
23838: on yli 200 autoa/vrk. Muulla soratieosuudella lii- muita rahoituslähteitä. Kyseeseen tulisivat lähin-
23839: kennettä on alle 150 autoalvrk, ja selvityksessä nä työllisyysrahoitus ja EU-aluekehitysohjelmat.
23840: sille ehdotetaan tarpeellisia rakenteen ja suun-
23841:
23842:
23843:
23844: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1999
23845:
23846: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
23847:
23848:
23849:
23850:
23851: 2
23852: Ministems svar KK 332/1999 vp- Katri Komi /kesk
23853:
23854:
23855:
23856:
23857: Tili riksdagens talman
23858:
23859: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger nadema för projektet uppskattas tili ca 6 milj.
23860: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av mk.
23861: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kat- Under 1996-1998 har det på olika ställen på
23862: ri Komi /cent undertecknade skriftliga spörsmål vägen uppkommit tjälskador i vägstommen på en
23863: SS 332/1999 rd: sammanlagd sträcka om ca 2 km. Tjälskadoma
23864: har reparerats genom att vägens bärande lager
23865: Vad ämnar regeringen göra för att den förstärkts samt dräneringen förbättrats hösten
23866: sedan länge aktuella ombyggnaden av 1998 och innevarande år. Till följd av dessa åt-
23867: Joroisvägen 456 kunde inledas åtmin- gärder var det våren 1999 inte längre nödvändigt
23868: stone när det gäller det första skedet på att sätta ut viktbegränsningar för vägen.
23869: väg 15308 mellan Virtasalmi och Val- Med det nuvarande finansieringsläget för bas-
23870: keamäki i enlighet med den behovsplan väghållningen är det tills vidare inte möjligt att i
23871: som blev färdig 1994? programmen uppta en förbättring av landsväg
23872: 4561 som skulle motsvara nivån i behovsutred-
23873: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ningen. lnom området för sydöstra Finlands
23874: föra följande: vägdistrikt finns det rikligt med grusvägar som är
23875: Sydöstra Finlands vägdistrikt gjorde 1994 en be- livligare trafikerade än vägen mellan Lahnalahti
23876: hovsutredning om förbättring av landsvägen mel- och Virtasalmi och som det till följd av den knap-
23877: lan Lahnalahti och Virtasalmi, som för närvaran- pa finansieringen inte är möjligt att förbättra och
23878: de har vägnumret 4561. Utredningen gäller ett 17 belägga. Det är nödvändigt att prioritera vägar-
23879: kilometer långt avsnitt mellan bygdevägama till nas dagliga skötsel och underhåll samt åtgärder
23880: Kaitaineo och Tikkalanmäki. 1 utredningen före- som syftar till att förbättra trafiksäkerheten.
23881: slås att en sträcka på ca 5 km på Virtasalmisidan Förbättringen av landsväg 4561 är tili följd av
23882: förbättras genom beläggning. Trafiken på detta sin betydelse för vägnätet dock ett av de projekt
23883: vägavsnitt är mer än 200 bilar per dygn. På res- för vilket man försöker hitta andra finansierings-
23884: ten av grus- vägssträckan är trafiken mindre än källor. Främst skulle det då bli fråga om syssel-
23885: 150 bilar per dygn, och i utredningen föreslås sättningsfinansiering och EU:s regionutveck-
23886: nödvändiga konstruktions- och linjeförbättrings- lingsprogram.
23887: åtgärder på avsnittet, men inte beläggning. Kost-
23888:
23889:
23890:
23891: Helsingfors den 7 september 1999
23892:
23893: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
23894:
23895:
23896:
23897:
23898: 22 200656
23899: 3
23900: KK 333/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
23901:
23902:
23903:
23904:
23905: KIRJALLINEN KYSYMYS 333/1999 vp
23906:
23907: Päivähoitotilojen käyttötarkoitus ja valtion-
23908: osuuslainsäädäntö
23909:
23910:
23911:
23912:
23913: Eduskunnan puhemiehelle
23914:
23915: Päivähoitopalveluiden järjestäminen tuottaa kun- organisaatiolle. Tätä kautta vaikutus olisi myös
23916: nille raskaita velvotteita. Hoidon järjestämiseen työllistävä sekä auttaisi kuntia päivähoitojono-
23917: on kolmenlaisia vaihtoehtoja: kunnallinen toi- jen purkamisessa.
23918: minta, ostopalvelut ja yksityisen hoidon tuki.
23919: Päivähoidossa yksityisen hoidon tuen käyttö Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23920: on kuitenkin osoittautunut hankalaksi sosiaali- ja sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23921: terveysministeriön valtionosuuksista tehdyn tul- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23922: kinnan perusteella. Perustamishankkeeseen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23923: myönnettyä valtionosuutta ei voi käyttää siten,
23924: että kunta ottaisi tiloihin yksityisen yrittäjän, Miten hallitus aikoo ratkaista kunnille
23925: joka hoitaisi lapsia yksityisen hoidon tuen turvin. sälyttämänsä päivähoidon ongelmat ja
23926: Asiakas ei näin voi käyttää kolmatta vaihtoeh- mahdollistaa säätämiensä valinnaisten
23927: toa eikä halukkaalla hoitajalla ole mahdollisuut- vaihtoehtojen todellisen toteutumisen ja
23928: ta tuottaa palveluita, kun hänellä ei ole hoidon
23929: edellyttämiä tiloja käytössään eikä myöskään aikooko hallitus uudistaa valtionosuus-
23930: mahdollisuutta investoida tiloihin. lainsäädäntöä siten, että kunnat voivat
23931: Perustamishankkeiden valtionosuuksien väl- halutessaan luovuttaa päivähoidon toi-
23932: jempi tulkinta antaisi kunnille mahdollisuuden mitiloja muullekin toiminnan ylläpitä-
23933: luovuttaa päivähoidon toimitila muulle toimin- jälle kuin kunnan omalle päivähoito-
23934: nan ylläpitäjälle kuin kunnan omalle päivähoito- organisaatiolle?
23935:
23936:
23937:
23938: Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1999
23939:
23940: Jouko Jääskeläinen /skl
23941:
23942:
23943:
23944:
23945: Versio 2.0
23946: KK 333/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl Ministerin vastaus
23947:
23948:
23949:
23950:
23951: Eduskunnan puhemiehelle
23952:
23953: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa laskennallista käyttökustannusten valtionosuutta
23954: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, (9 §).
23955: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen STVOL 4 §:n mukaan kunta voi järjestää so-
23956: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääs- siaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtä-
23957: keläisen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- vät hankkimalla palveluja myös yksityiseltä pal-
23958: sen KK 333/1999 vp: velujen tuottajalta, eli kunta voi solmia ostopal-
23959: velusopimuksen yksityisen tuottajan kanssa.
23960: Miten hallitus aikoo ratkaista kunnille Kunnan on tällöin varmistuttava siitä, että han-
23961: sälyttämänsä päivähoidon ongelmat ja kittavat palvelut vastaavat vastaavalta kunnalli-
23962: mahdollistaa säätämiensä vaiinnaisien selta palveluita edellytettävää tasoa. Kunta on
23963: vaihtoehtojen todellisen toteutumisen ja velvollinen suorittamaan palvelujen tuottajalle
23964: korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttä-
23965: aikooko hallitus uudistaa valtionosuus- mistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
23966: lainsäädäntöä siten, että kunnat voivat Lasten huoltajien oikeus saada lapselleen hoi-
23967: halutessaan luovuttaa päivähoidon toi- topaikka on toteutunut kohtuullisesti. Valtakun-
23968: mitiloja muullekin toiminnan ylläpitä- nallisesti päivähoidon tilanne on hyvä. Suurin
23969: jälle kuin kunnan omalle päivähoito-or- osa kunnista pystyy tarjoamaan päivähoitopai-
23970: ganisaatiolle? kan hoidon tarpeen alkaessa. Viimeisimmän kat-
23971: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tavan selvityksen (tammikuu 1999) mukaanjon-
23972: ti seuraavaa: kin verran vajausta hoitopaikoista oli noin 30
23973: kunnassa. Huomattavaa vajetta oli tuolloin vain
23974: Lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n 1 mo- kahdessa kunnassa, Espoossa ja Lahdessa.
23975: mentin mukaan kaikilla alle kouluikäisten lasten Lasten päivähoitolain 11 a §:n 2 momentin
23976: huoltajilla on oikeus saada lapsellensa kunnan sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tues-
23977: järjestämä lain 1 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoi- ta annetun lain tarkoituksena on tarjota vanhem-
23978: tettu hoitopaikka. Lain 11 a §:n 2 momentin mu- mille vaihtoehto, jotta he voisivat kunnanjärjes-
23979: kaan lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla, tämän päivähoidon sijasta valita lapselleen yksi-
23980: jotka eivät lapsen hoidon järjestämiseksi valitse tyisen päivähoidon tai kotihoidon. Lähtökohtana
23981: kunnan järjestämää 1 momentin mukaista päivä- on ollut se, että vanhemmilla on todellinen vaih-
23982: hoitopaikkaa, on lapsen muulla tavalla tapahtu- toehto, jota tuetaan taloudellisesti. Tarkoitus ei
23983: van hoidon järjestämiseksi oikeus lasten kotihoi- ole, että tämä järjestelmä korvaisi kunnallisen
23984: don ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mu- toiminnan vaan tulisi sen rinnalle. Kunnalla on
23985: kaiseen tukeen. mahdollisuus käyttää yksityisten tuottajien pal-
23986: Lain 12 §:n mukaan lain nojalla kunnan jär- veluja STVOL 4 §:n mukaisesti silloin, kun se
23987: jestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja ter- solmii tuottajan kanssa ostopalvelusopimuksen.
23988: veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudes- STVOL 20 §:n perusteella valtionosuutta voi-
23989: ta annettua lakia (STVOL, 733/1992), jollei lail- daan suorittaa kunnalle ja kuntainliitolle sosiaa-
23990: la toisin säädetä. Tämän säännöksen perusteella li- ja terveydenhuollon järjestämiseksi tarpeelli-
23991: kunnalle maksetaan päivähoitolain tarkoittaman siin perustamishankkeisiin. Yksityisen toimin-
23992: toiminnan järjestämiseksi STVOL:n mukaista nan investointeihin ei sen sijaan myönnetä val-
23993: tionosuutta STVOL:n säännösten perusteella.
23994:
23995: 2
23996: Ministerin vastaus KK 333/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
23997:
23998:
23999: Sosiaali- ja terveysministeriö on selventänyt toiminnan perustumisesta ostopalvelusopimuk-
24000: STVOL 20 §:n tarkoitusta lääninhallituksille seen.
24001: 7.2.1994 lähettämässään kirjeessä (DN:o Palautusvelvollisuutta harkittaessa on pyritty
24002: 3/522/94), jossa on todettu muun muassa, että pe- ottamaan huomioon kuntakohtaiset erityisolo-
24003: rustamishankkeisiin myönnettävän valtionosuu- suhteet ja asianmukaisten palvelujen turvaami-
24004: den tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalveluja nen. Sosiaali- ja terveysministeriö teki 18.2.1999
24005: järjestävien kuntien ja kuntayhtymien tukeminen valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsitel-
24006: siten, että ne voisivat toteuttaa toimintansa kan- tyä asian päätöksen, että Espoon kaupunki voi il-
24007: nalta tarpeellisia investointeja. Lähtökohtana on man valtionosuuden palautusseuraamusta luo-
24008: ollut nimenomaan palveluja tuottavien kuntien vuttaa kaksi juuri valmistunutta päiväkotia yksi-
24009: investointien tukeminen. tyisten päivähoitopalvelun tuottajien käyttöön.
24010: STVOL 30 §:n perusteella valtionosuutta vas- Edellytyksenä oli, että kaupunki solmi ostopalve-
24011: taava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käy- lusopimuksen palvelun tuottajan kanssa ja että
24012: västä arvosta voidaan kokonaan tai osaksi määrä- luovutus oli lyhytaikainen (5 vuotta). Perustelu-
24013: tä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omai- na ratkaisulle oli Espoon erityisen vaikea päivä-
24014: suus luovutetaan toiselle taikka jos toiminta lo- hoitotilanne, jota on käsitelty myös sosiaali- ja
24015: petetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muute- terveysministeriön yhteydessä toimivassa perus-
24016: taan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä muuhun turvalautakunnassa.
24017: valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Sään- Ostopalvelusopimukseen perustuva menettely
24018: nöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE voidaan rinnastaa kunnan järjestämään lasten
24019: 216/1991 vp) on todettu, että palautusvelvolli- päivähoitotoimintaan myös silloin, kun yksityi-
24020: suutta harkittaessa olisi lähtökohtana se, että pa- nen palvelujen tuottaja eli kunnan sopimuskump-
24021: lautusvelvollisuus syntyisi lähinnä silloin, kun pani vuokraa toimitilat kunnalta. Edellytyksenä
24022: omaisuus luovutettaisiin yksityisille henkilöille on kuitenkin, että palvelujen saajat eli lasten van-
24023: tai yhtiöille. hemmat ovat sopimussuhteessa kuntaan, joka
24024: Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut käsi- päivähoitolakia sekä asiakasmaksulakia ja -ase-
24025: teltävänä perustamishankkeina toteutettujen tilo- tusta noudattaen itse osoittaa päiväkotipaikat nii-
24026: jen luovutusta yksityiselle palvelun tuottajalle den tarvitsijoille ja perii päivähoitomaksut palve-
24027: koskevia tapauksia. Ministeriön vakiintunut tul- lujen saajilta sekä tekee päivähoitopalvelua kos-
24028: kintalinja on ollut, että valtionosuutta vastaavaa kevan sopimuksen yksityisen palvelujen tarjoa-
24029: suhteellista osaa omaisuuden arvosta ei ole mää- jan kanssa.
24030: rätty palautettavaksi valtiolle, jos luovutus on pe- Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistel-
24031: rustunut lyhytaikaiseksi katsottuun vuokrasopi- laan nykyisen perustamishankejärjestelmän as-
24032: mukseen ja luovutettavat tilat on osoitettu alku- teittaista uudistamista alkaen vuodesta 2000 si-
24033: peräiseen tai alkuperäistä vastaavaan käyttötar- ten, että uudistettu järjestelmä olisi täysimääräi-
24034: koitukseen. Näissä tapauksissa omaisuus on jää- sesti voimassa vuonna 2003. Kevätistuntokau-
24035: nyt kunnalliseen omistukseen, jolloin toiminnan della 2000 on tarkoitus antaa hallituksen esitys
24036: tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi mi- eduskunnalle STVOL:n muuttamisesta. Tämän
24037: nisteriö on voinut tarvittaessa asettaa hakijaa si- yhteydessä tullaan käsittelemään myös perusta-
24038: tovia ehtoja, kuten muun muassa vaatimuksen ruishankkeiden valtionosuuden palautusvelvolli-
24039: suuden muutostarpeita.
24040:
24041:
24042: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
24043:
24044: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
24045:
24046:
24047: 3
24048: KK 333/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl Ministems svar
24049:
24050:
24051:
24052:
24053: Tili riksdagens talman
24054:
24055: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger kostnader enligt lagen om planering av och stats-
24056: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av ande1 för social- och hä1sovården (9 §).
24057: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jou- Enligt 4 § 1agen om planering av och statsan-
24058: ko Jääskeläinen /fkf undertecknade skriftliga de1 för social- och hälsovården kan en kommun
24059: spörsmål SS 333/1999 rd: ordna de uppgifter som hör tili social- och hä1so-
24060: vården även genom att anskaffa service från en
24061: Hur ämnar regeringen lösa dagvårds- privat serviceproducent, dvs. kommunen kan
24062: problemen som den påbördat kommu- ingå ett avtal om köptjänster med en privat pro-
24063: nerna och göra det möjligt att de valba- ducent. Kommunen skall härvid försäkra sig om
24064: ra alternativ som den lagstiftat om fak- att den service som skaffas motsvarar den nivå
24065: tiskt förverkligas, och som krävs av motsvarande kommunala service.
24066: Kommunen är skyldig att betala ersättning tili
24067: ämnar regeringen revidera lagstiftning- serviceproducenten endast för social- och hä1so-
24068: en beträ.ffande statsandelar så att kom- vårdstjänster för av kommunen angivna personer.
24069: munerna när de önskar kan överlåta Vårdnadshavamas rätt att få en dagvårdsplats
24070: dagvårdslokaler tili andra än kommu- för sitt bam har förverkligats ganska väl. 1 ett
24071: nens egen dagvårdsorganisation som riksomfattande perspektiv är dagvårdssituatio-
24072: upprätthåller en sådan verksamhet? nen god. De flesta kommunema kan erbjuda en
24073: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dagvårds1ats när det behövs. Enligt den senaste
24074: föra följande: heltäckande undersökningen (januari 1999) råd-
24075: de det i någon mån brist på dagvårdsplatser i ca
24076: Enligt 11 a § 1 mom. 1agen om bamdagvård 30 kommuner. Vid denna tidpunkt var bristen på
24077: skall alla vårdnadshavare av bam under sko1å1- dagvårdsplatser betydande endast i två kommu-
24078: dem få en sådan av kommunen anordnad dag- ner, Esbo och Lahtis.
24079: vårdsplats för bamet som avses i 1 § 2 eller 3 Syftet med 11 a § 2 mom. lagen om bamdag-
24080: mom. En1igt 11 a § 2 mom. har förä1drama tili vård och lagen om stöd för hemvård och privat
24081: eller andra vårdnadshavare för ett bam som inte vård av bam är att erbjuda föräldrama ett altema-
24082: för ordnande av vården av bamet vä1jer en dag- tiv så att de i stället för dagvård som ordnas av
24083: vårdsp1ats som kommunen anordnar enligt 1 kommunen kan välja privat dagvård eller hem-
24084: mom. för ordnande av bamets vård på något an- vård för sitt bam. Utgångspunkten har varit att
24085: nat sätt rätt att få stöd enligt 1agen om stöd för förä1drama skall ha ett verk1igt a1temativ som
24086: hemvård och privat vård av bam. stöds ekonomiskt. Avsikten är inte att systemet
24087: Enligt 12 § lagen om bamdagvård tillämpas skall ersätta den kommunala verksamheten utan
24088: på verksamhet som kommunen ordnar med stöd att det skall finnas jämsides med den. Enligt 4 §
24089: av denna lag lagen om planering av och statsan- lagen om planering av statsandel för social- och
24090: del för social- och hälsovården (733/1992), om hälsovården kan kommunen använda privata ser-
24091: inte något annat bestäms genom lag. På basis av viceproducenters tjänster när den ingår ett avtal
24092: denna paragraf betalas till kommunema för ord- om köptjänster med producenten.
24093: nande av sådan verksamhet som avses i lagen om Enligt 20 § lagen om planering av och stats-
24094: bamdagvård statsandel för ka1kylerade drifts- andel för social- och hälsovården kan tili kom-
24095: muner och samkommuner beta1as statsandel för
24096:
24097: 4
24098: Ministems svar KK 333/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
24099:
24100:
24101: anläggningsprojekt som är nödvändiga för ord- det ursprungliga. 1 dessa fall har egendomen bli-
24102: nande av social- och hälsovården. Däremot bevil- vit kvar i kommunens ägo, varvid ministeriet vid
24103: jas inte statsandel enligt lagen om planering av behov för att försäkra sig om att verksamheten är
24104: och statsandel för social- och hälsovården för in- ändamålsenlig har kunnat ställa bindande villkor
24105: vesteringar för privat verksamhet. för sökanden, t.ex. att verksamheten baserar sig
24106: Social- och hälsovårdsministeriet har i sitt på avtal om köptjänster.
24107: brev tilllänsstyrelsema den 7 februari 1994 (Dnr Då återbetalningsskyldigheten har övervägts
24108: 3/522/94) klarlagt syftet med 20 § lagen om pla- har man strävat efter att beakta de särskilda för-
24109: nering av och statsandel för social- och hälsovår- hålianden som råder i olika kommuner och att
24110: den. 1 brevet konstateras bl.a. att målet med stat- trygga en ändamålsenlig service. Social- och häl-
24111: sandel som beviljas för anläggningsprojekt är att sovårdsministeriet fattade den 18 februari 1999,
24112: stöda kommuner och samkommuner som ordnar sedan statsrådets finansutskott behandlat ären-
24113: social- och hälsovårdsservice så att de kan göra det, ett beslut om att Esbo stad utan att statsande-
24114: investeringar som är nödvändiga för verksamhe- len behöver återbetalas kan överlåta två daghem
24115: ten. Utgångspunkten har utryckligen varit att stö- som just blivit fårdiga till en privat producent av
24116: da investeringar i kommuner som producerar dagvårdstjänster. Förutsättningen var att staden
24117: egna tjänster. ingår ett avtal om köptjänster med serviceprodu-
24118: Enligt 30 § lagen om planering av och stats- centen och att överlåtelsen är kortvarig (5 år).
24119: andel för social- och hälsovården kan det bestäm- Motiveringen tili denna lösning var den mycket
24120: mas att en sådan proportionell del av den anskaf- svåra dagvårdssituationen i Esbo, viiken har be-
24121: fade egendomens gängse värde som motsvarar handlats även i grundskyddsnämnden, som finns
24122: statsandelen för anläggningsprojekt helt eller i samband med social- och hälsovårdsministeriet.
24123: delvis skall återbetalas till staten om egendomen Förfarandet med avtal om köptjänster kan lik-
24124: har överlåtits eller om verksamheten upphör el- ställas med den dagvårdsverksamhet som kom-
24125: ler om det syfte för vilket egendomen används munen ordnar även då en privat serviceprodu-
24126: blir varaktigt ändrat och egendomen inte an- cent, dvs. kommunens avtalspart hyr loka1ema av
24127: vänds för någon annan verksamhet som berätti- kommunen. En förutsättning är dock att de som
24128: gar till statsandel. 1 detaljmotiveringen till para- får servicen, dvs. bamens föräldrar, står i avtals-
24129: grafen (RP 216/1991 rd) har konstaterats att då förhållande till kommunen, som med iakttagan-
24130: återbetalningsskyldigheten övervägs skall ut- de av lagen om bamdagvård och lagen om klient-
24131: gångspunkten vara den att återbetalningsskyldig- avgifter inom social- och hälsovården själv anvi-
24132: het uppstår närmast då egendom överlåts till pri- sar dagvårdsplatsema tili de behövande och upp-
24133: vatpersoner eller sammanslutningar. bär dagvårdsavgifter av dem som får service samt
24134: Social- och hälsovårdsministeriet har behand- ingår avtal om dagvårdstjänster med den som er-
24135: lat fall som har gällt överlåtelse av lokaler som bjuder privat service.
24136: har förverkligats som anläggningsprojekt till en Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds
24137: privat serviceproducent. Ministeriets vedertagna som bäst en revidering av det nuvarande syste-
24138: tolkningslinje har varit att man inte har bestämt met med anläggningsprojekt från och med bör-
24139: att en sådan proportionell andel av egendomens jan av år 2000 på så sätt att det reviderade syste-
24140: gängse värde som motsvarar statsandelen skall met skall gälla i sin helhet år 2003. A vsikten är
24141: betalas tilihaka till staten om överlåtelsen har ba- att en regeringsproposition avlåts tili riksdagen
24142: serat sig på ett hyresavtal som kan anses vara under vårsessionen år 2000. 1 samband med detta
24143: kortvarigt och de lokaler som har överlåtits har kommer man även att behandla behovet av änd-
24144: anvisats för sitt ursprungliga användningsända- ringar i återbetalningsskyldigheten då det gäller
24145: mål eller ett användningsändamål som motsvarar statsandelen för anläggningsprojekt.
24146:
24147:
24148:
24149: Helsingfors den 14 september 1999
24150:
24151: Omsorgsminister Eva Biaudet 5
24152: 1
24153: 1
24154: 1
24155: 1
24156: 1
24157: 1
24158: 1
24159: 1
24160: 1
24161: 1
24162: 1
24163: 1
24164: 1
24165: 1
24166: 1
24167: 1
24168: 1
24169: 1
24170: 1
24171: 1
24172: 1
24173: 1
24174: 1
24175: 1
24176: 1
24177: KK 334/1999 vp -Raimo Vistbacka /ps
24178:
24179:
24180:
24181:
24182: KIRJALLINEN KYSYMYS 334/1999 vp
24183:
24184: Alzheimerin taudin hoidossa käytettävien lääk-
24185: keiden korvausperusteet
24186:
24187:
24188:
24189:
24190: Eduskunnan puhemiehelle
24191:
24192: Alzheimerin taudin hoitoon on viime vuosina ke- ollut hyötyä elämänlaadun kohenemisena, oma-
24193: hitetty uusia ja teholtaan aikaisempaa parempia toimisuuden lisääntymisenä ja taudin kehittymi-
24194: lääkkeitä, kuten takriini, donepetsiini tai rivastig- sen hidastumisena.
24195: miini. Näiden lääkkeiden avulla on useiden Alz- Kansaneläkelaitoksen ja sen päätöksistä tehty-
24196: heimerin tautia sairastaneiden oireita saatu hel- jen valitusten käsittelyelinten sekä vakuutuslää-
24197: potettuaja taudin etenemistä hidastettua. Ongel- kärien äärimmäisen tiukkaa linjaa voidaan syys-
24198: mana näiden lääkeyhdisteiden osalta on vain tä arvostella, sillä kansalaisen oikeus yhteiskun-
24199: niistä valmistettujen lääkkeiden korkea hinta, nan tukeen sairauskustannusten kompensoinnin
24200: joka muodostaa useimmille potilaille ylivoimai- osalta tulisi olla tasavertainen ikään, sukupuo-
24201: sen kustannuserän yhdessä lähes poikkeuksetta leen, asuinpaikkaan, ammattiin, sairauteen tai
24202: tarvittavien muiden lääkkeiden kanssa. Ongelma mihinkään muuhunkaan syyhyn katsomatta. Oli-
24203: kärjistyy ennen kaikkea pientä eläkettä saavien si pantava merkille myös se tosiseikka, että Alz-
24204: vanhusten kohdalla. heimerin taudin takia laitoshoitoon joutuvan
24205: Kansaneläkelaitos myöntää vakuutetulle sai- aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle kuu-
24206: rausvakuutuslain mukaisen peruskorvauksen kausi- tai vuositasolla ovat varmasti suuremmat
24207: mainitun taudin hoitoon käytettäviin lääkeval- kuin taudin hoidossa käytettävien lääkkeiden
24208: misteisiin erillisselvityksellä osoitetun riittävän korvaamisesta koituvat kulut, jos lääkityksellä
24209: hoidollisen perusteen jälkeen. Ongelmaksi onkin pystytään siirtämään tai välttämään laitoshoi-
24210: monissa tapauksissa muodostunut se, että tulkin- toon joutumista.
24211: ta perusteen riittävyydestä on vaikea ja häilyvä.
24212: Moni varsinkin iäkkäämpi Alzheimerin tautia Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24213: sairastava henkilö sairastaa samalla muita sai- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24214: rauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, diabe- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24215: testa, tukirankasairauksia, masennusta jne. Näis- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24216: sä tapauksissa potilaan hakemus esimerkiksi
24217: Exelon-lääkityksen korvaamisesta on usein hy- Onko hallitus tietoinen siitä, että Kan-
24218: lätty vedoten siihen, ettei sitovasti voida osoittaa saneläkelaitoksen omaksuma erittäin
24219: Alzheimerin taudin olevan pääsairaus tai että lää- tiukka linja Alzheimerin taudin hoitoon
24220: kityksestä olisi ratkaisevaa hoidollista hyötyä. käytettävien kalliiden lääkkeiden kor-
24221: Näin silloinkin, kun potilas itse, hänen omaisen- vaamisessa aiheuttaa sen, että pienitu-
24222: sa ja hoidosta vastaavat neurologian erikoislää- loiset kansalaiset laiminlyövät tarvitse-
24223: kärit ovat olleet sitä mieltä, että lääkityksestä on mansa lääkkeen käytön ja
24224:
24225:
24226: Versio 2.0
24227: KK 334/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps
24228:
24229:
24230: että tämän takia monet joutuvat ennen- aikooko hallitus helpottaa jatkossa kor-
24231: aikaisesti laitoshoitoon, mistä yhteis- vauksen saamista Alzheimerin taudin
24232: kunnalle koituvat kustannukset selvästi hoidossa käytettävien lääkevalmistei-
24233: ylittävät säästetyn lääkekorvauskulun den osalta?
24234: sekä
24235:
24236:
24237: Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1999
24238:
24239: Raimo Vistbacka /ps
24240:
24241:
24242:
24243:
24244: 2
24245: Ministerin vastaus KK 334/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
24246:
24247:
24248:
24249:
24250: Eduskunnan puhemiehelle
24251:
24252: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Valtioneuvoston päätöksessä (735/1998) on
24253: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tällaisena sairautena mainittu merkittävää toi-
24254: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen minnallista haittaa aiheuttava Alzheimerin tauti
24255: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo erityisin käyttöaihein sekä sen hoidossa käytettä-
24256: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy- vinä lääkkeinä takriini, donepetsiili, rivastigmii-
24257: myksen KK 334/1999 vp: ni (kysymyksessä mainittu Exelon) ja muut mer-
24258: kittävät ja kalliit tämän taudin hoidossa käytettä-
24259: Onko hallitus tietoinen siitä, että Kan- vät lääkkeet. Kyseiset lääkkeet ovat peruskorvat-
24260: saneläkelaitoksen omaksuma erittäin tavia edellyttäen, että erillisselvityksellä on osoi-
24261: tiukka linja Alzheimerin taudin hoitoon tettu riittävä hoidollinen peruste ja että muut kor-
24262: käytettävien kalliiden lääkkeiden kor- vattavuuden edellytykset täyttyvät. Valtioneu-
24263: vaamisessa aiheuttaa sen, että pienitu- voston päätöksessä on todettu, että kansaneläke-
24264: loiset kansalaiset laiminlyövät tarvitse- laitos päättää, mitkä ovat ne erityiset käyttöai-
24265: mansa lääkkeen käytön ja heet, joilla näiden lääkkeiden korvattavuus on
24266: lääketieteellisesti perusteltu ottaen huomioon
24267: että tämän takia monet joutuvat ennen- lääkkeen hoidollisen arvon.
24268: aikaisesti laitoshoitoon, mistä yhteis- Kansaneläkelaitoksen päätöksen mukaan pe-
24269: kunnalle koituvat kustannukset selvästi ruskorvattavuuden edellytyksenä on, että lääket-
24270: ylittävät säästetyn lääkekorvauskulun tä käytetään merkittävää toiminnallista haittaa ai-
24271: sekä aikooko hallitus helpottaajatkossa heuttavan lievän tai keskivaikean Alzheimerin
24272: korvauksen saamista Alzheimerin tau- taudin oireenmukaiseen hoitoon. Peruskorvatta-
24273: din hoidossa käytettävien lääkevalmis- vuus ei koske sairauksia, joissa näiden lääkkei-
24274: teiden osalta? den tehoa ei ole osoitettu. Näitä ovat muun muas-
24275: sa muut dementiaa aiheuttavat sairaudet kuin
24276: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Alzheimerin tauti. Tämän vuoksi on edellytetty
24277: ti seuraavaa: sairauden diagnostiikan riittävän yksityiskoh-
24278: taista kuvaamista. Lääkelaitoksen tutkimustyön
24279: Sairausvakuutuslain 9 §:n 4 momentin perusteella hyväksyttyihin käyttöaiheisiin ei
24280: (1133/ 1997) mukaan valtioneuvosto päättää sai- kuulu lääkkeen käyttö vaikeassa Alzheimerin
24281: raudet ja niiden hoitoon käytettävät merkittävät taudissa taikka muissa dementiasairauksissa,
24282: ja kalliit lääkkeet, joiden korvaaminen peruskor- minkä vuoksi ne eivät myöskään ole korvattavia
24283: vattuna edellyttää erillisselvityksellä osoitettua sairausvakuutuksesta. Peruskorjausoikeus myön-
24284: riittävää hoidollista perustetta. Säännöksen tar- netään erikoissairaanhoidon neurologian tai geri-
24285: koituksena on, että kalliiden lääkehoitojen kor- atrian yksikössä laaditun tai neurologian tai geri-
24286: vaukset kohdennetaanja käyttö rajataan vain po- atrian erikoislääkärin lausunnon perusteella.
24287: tilaisiin, jotka käytettävissä olevan tiedon ja lää- Hoitomahdollisuuksien parantuminen ja lää-
24288: kevalmisteesta saadun näytön perusteella hyöty- kehoidon hinta asettavat aiempaa suuremmat
24289: vät kyseisestä hoidosta. vaatimukset Alzheimerin taudin diagnostiikalle,
24290:
24291:
24292: 3
24293: KK 334/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
24294:
24295:
24296: vaikeusasteen määrittämiselle sekä hoidon tehon van saaneiden lääkkeiden perusvaikutusmekanis-
24297: arvioimiselle. Alzheimerin taudissa lääkehoito- mi on samanlainen. Taudin kestoon ne eivät vai-
24298: mahdollisuus on uusi asia. Kansaneläkelaitos on kuta, eikä niistä ole näytetty olevan hyötyä kai-
24299: todennut, että nykyiset Alzheimerin taudin lääk- kille Alzheimerin tautia sairastaville potilaille.
24300: keet ovat vasta hoidon ensimmäinen sukupolvi. Asiantuntijalausunnoissa vuonna 1998 arvioitiin
24301: Alzheimerin taudin hoidossa käytettäville lääk- noin 5 000-6 000 potilaan hyötyvän Alzheime-
24302: keille (donepetsiili ja rivastigmiini) on myönnet- rin taudin lääkehoidosta. Kansaneläkelaitoksen
24303: ty myyntilupa tähänastisen tutkimustiedon perus- peruskorvattavuudelle asettamat edellytykset
24304: teella. Myyntiluvassa käyttöalueena ovat lievä ja ovat nykytietämyksen mukaiset. Koska lääkkeet
24305: keskivaikea, mutta ei vaikea eikä niin sanottu ovat olleet laajassa käytössä vasta lyhyen aikaa,
24306: varhainen Alzheimerin tauti. voidaan vasta ajan kuluessa päästä selville siitä,
24307: Selvitysten mukaan kaikkien Alzheimerin tau- mikä on niiden todellinen hoidollinen merkitys.
24308: din hoidossa tällä hetkellä käytettävien myyntilu-
24309:
24310:
24311:
24312: Helsingissä l3 päivänä syyskuuta 1999
24313:
24314: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
24315:
24316:
24317:
24318:
24319: 4
24320: Ministems svar KK 334/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
24321:
24322:
24323:
24324:
24325: Tili riksdagens talman
24326:
24327: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger kemedlets verkningar har störst nytta av behand-
24328: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av lingen i fråga.
24329: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai- 1 statsrådets beslut (735/1998) närnns som en
24330: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga sådan sjukdom Alzheimers sjukdom som orsakar
24331: spörsmål SS 334/1999 rd: betydande funktionella men med särskild indika-
24332: tion samt som läkemedel som används vid be-
24333: Å.r regeringen medveten om att den handlingen takrin, donepezil, rivastigmin (Ex-
24334: mycket stränga linje som Folkpensions- elon som nämns i spörsmålet) och andra betydel-
24335: anstalten tillämpar i fråga om ersätt- sefulla och dyra läkemedel som används vid be-
24336: ningför de dyra läkemedel som används handling av denna sjukdom. För dessa läkemedel
24337: för behandling av Alzheimers sjukdom betalas grundersättning, förutsatt att det genom
24338: medför att medborgare med små inkom- en särskild utredning har visats att tillräckliga te-
24339: ster låter bli att använda den medicin rapeutiska grunder föreligger och att de övriga
24340: som de behöver, och villkoren för erhållande av ersättning uppfylls. 1
24341: statsrådets beslut konstateras att Folkpensionsan-
24342: att många av den anledningen blir stalten beslutar vilka de särskilda indikationer är
24343: tvungna att ty sig tili anstaltsvård i för- som gör att ersättningen för dessa läkemedel är
24344: tid,för viiken samhällets kostnader klart medicinskt motiverad med hänsyn till läkemed-
24345: överstiger den inbesparade kostnaden lens terapeutiska värde.
24346: för läkemedelsersättningen, samt Enligt Folkpensionsanstaltens beslut är en för-
24347: ämnar regeringen i fortsättningen göra utsättning för grundersättningen att läkemedlet
24348: det lättare att få ersättning för läkeme- används för palliativ behandling av lindrig eller
24349: del som används för behandling av Alz- halvsvår Alzheimers sjukdom som orsakar bety-
24350: dande funktionella men. Grundersättningen gäl-
24351: heimers sjukdom?
24352: ler inte sjukdomar på vilka dessa läkemedel inte
24353: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- har dokumenterad verkan. Sådana sjukdomar är
24354: föra följande: bl.a. andra sjukdomar än Alzheimers sjukdom
24355: vilka orsakar demens. Därför har det förutsatts
24356: Enligt 9 § 4 mom. sjukförsäkringslagen att sjukdomens diagnostik skall beskrivas till-
24357: (1133/1997) bestämmer statsrådet de sjukdomar räckligt detaljerat. På grundval av Läkemedels-
24358: och de betydelsefulla och dyra läkemedel för vil- verkets forskning hör inte användningen av läke-
24359: ka grundersättning kan betalas efter att det ge- medel när det gäller svår Alzheimers sjukdom el-
24360: nom en särskild utredning visats att tillräckliga ler andra demenssjukdomar till de godkända sär-
24361: terapeutiska grunder föreligger. Syftet med be- skilda indikationema, och därför ersätts de inte
24362: stämmelsen är att ersättningama för dyra läkeme- heller genom sjukförsäkringen. Rätt till grunder-
24363: delsbehandlingar skall riktas och deras använd- sättning beviljas på basis av utlåtande från en
24364: ning begränsas enbart till de patienter som enligt neurologisk eller geriatrisk enhet inom den spe-
24365: tillgänglig kunskap och en dokumentation av lä-
24366:
24367:
24368: 5
24369: KK 334/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministems svar
24370:
24371:
24372: cialiserade sjukvården eller ett utlåtande av en halvsvår, men inte svår eller s.k. tidig Alzhei-
24373: specialist i neurologi eller geriatri. mers sjukdom.
24374: De förbättrade behandlingsmöjlighetema och Enligt utförda utredningar är den grundläg-
24375: priset på läkemedelsbehandlingen ställer större gande verkningsmekanismen densamma för de
24376: krav än tidigare på diagnostiken i anslutning tili läkemedel som för närvarande används för be-
24377: Alzheimers sjukdom, fastställandet av sjukdo- handling av Alzheimers sjukdom och som erhål-
24378: mens svårighetsgrad samt bedömningen av be- lit försäljningstillstånd. De påverkar inte sjuk-
24379: handlingens verkan. När det gäller Alzheimers domstiden, och det finns inga bevis för att de är
24380: sjukdom är möjligheten att behandla sjukdomen tili nytta för alla patienter med Alzheimers sjuk-
24381: med läkemedel ny. Folkpensionsanstalten har dom. I expertutlåtanden från 1998 uppskattas att
24382: konstaterat att de nuvarande medicinema mot ca 5 000-6 000 patienter kan ha nytta av läke-
24383: Alzheimers sjukdom utgör behandlingens första medelsbehandling i samband med Alzheimers
24384: generation. Försäljningstillstånd för de medici- sjukdom. Förutsättningama för Folkpensionsan-
24385: ner som används för behandling av Alzheimers staltens grundersättning överensstämmer med de
24386: sjukdom (donepezil och rivastigmin) har bevil- fakta som framkommit hittills. Eftersom läke-
24387: jats på basis av de forskningsresultat som tills vi- medlen har använts allmänt endast under en kort
24388: dare finns att tillgå. I försäljningstillståndet tid, är det först med tiden möjligt att få klarhet i
24389: nämns att användningsområdet är lindrig och viiken deras verkliga terapeutiska betydelse är.
24390:
24391:
24392: Helsingfors den 13 september 1999
24393:
24394: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
24395:
24396:
24397:
24398:
24399: 6
24400: KK 335/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
24401:
24402:
24403:
24404:
24405: KIRJALLINEN KYSYMYS 335/1999 vp
24406:
24407: Kyrönjoen pengerrystöissä ilmenneet ongelmat
24408: Ylistaron Kitinojalla
24409:
24410:
24411:
24412:
24413: Eduskunnan puhemiehelle
24414:
24415: Kuluvan vuoden keväällä aloitti ympäristöpiiri jainninjo kuukausia aikaisemmin. Tämän lisäksi
24416: Kyrönjoen pengerrystyöt Ylistaron Kitinojalla. maanomistajan valittaessa tapahtuneesta työ-
24417: Maanomistajien kanssa oli tehty kirjalliset sopi- päällikölle ja vaatiessa sovittuja korvauksia hä-
24418: mukset Kyrönjoen yläosan vesistötyön vaatimis- nelle ilmoitettiin, että kyseessä onkin vain hai-
24419: ta maajärjestelyistä, vahingoista, haitoista ja tanteko ja töistä ei tarvitse ilmoitella, koska nii-
24420: edunmenetyksistä jo vuonna 1986, ja sopimuk- hin on lupa. Mainittakoon vielä, että suuremmil-
24421: set oli vielä uudistettu vuonna 1993. Näissä sopi- le maanomistajille luvatut korvaukset on makset-
24422: muksissa silloinen Vesihallitus sitoutui korvaa- tu jo aikoja sitten.
24423: maan sopimuksessa mainitun rahasumman maan-
24424: omistajille ennen tilalla suoritettavien töiden al- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24425: kua sekä kirjallisesti ilmoittamaan luovuttajalle sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24426: vähintään puoli vuotta ennen käyttöönottoa töi- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24427: den aloittamisesta. Työt oli sopimuksen mukaan vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24428: mahdollista aloittaa 14 vuorokauden kuluessa
24429: käyttöönottoilmoituksesta. Onko hallitus tietoinen siitä, että ympä-
24430: Ympäristöpiiri aloitti keväällä työt eräällä so- ristöpiiri rikkoo Vesihallituksen 1990-
24431: pimuksen tehneellä tilalla ilmoittamatta siitä luvun alussa maanomistajien kanssa te-
24432: lainkaan luovutussopimuksen tehneen tilan kemiä Kyrönjoen pengerrystöihin liitty-
24433: omistajalle. Tällaisia töitä olivat mm. ravanajo ti- viä kirjallisia sopimuksia mm. kohtele-
24434: lan yksityistietä pitkin ja tien katkaisu (koulussa malla maanomistajia korvausten mak-
24435: käyvät lapset joutuivat kiertämään kotiin yli kilo- sussa eriarvoisesti ja aloittamalla työt
24436: metrin matkan). Lisäksi kylvetyssä ja salaojite- ilman sopimuksessa mainittua ennakko-
24437: tussa pellossa kaivettiin maata niin, että puhelin- ilmoitusta sekä
24438: kaapeli katkesi ja salaojaputket rikkoutuivat.
24439: Näin huolimatta siitä, että maanomistaja oli oma- mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tilan-
24440: aloitteisesti kertonut työpäällikölle kaapelin si- teen korjaamiseksi?
24441:
24442:
24443:
24444: Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1999
24445:
24446: Raimo Vistbacka /ps
24447:
24448:
24449:
24450: Versio 2.0
24451: KK 335/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
24452:
24453:
24454:
24455:
24456: Eduskunnan puhemiehelle
24457:
24458: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa muksilla Länsi-Suomen ympäristökeskus on
24459: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, myös saanut oikeuden suunnitelman mukaisten
24460: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen töiden suorittamiseen kyseisten tilojen alueilla.
24461: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Töiden toteuttamisesta on tiedotettu etukäteen
24462: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy- maanomistajille 7.12.1998 päivätyllä kullekin
24463: myksen KK 335/1999 vp: asianomaiselle maanomistajalle postitetulla tie-
24464: dotteella, jossa on ilmoitettu myös työtä toteutta-
24465: Onko hallitus tietoinen siitä, että ympä- van Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vastuu-
24466: ristöpiiri rikkoo Vesihallituksen 1990- henkilöt asiassa sekä heidän yhteystietonsa.
24467: luvun alussa maanomistajien kanssa te- Länsi-Suomen ympäristökeskus maksaa edel-
24468: kemiä Kyrönjoen pengerrystöihin liitty- lä tarkoitetut pysyvien menetysten korvaukset
24469: viä kirjallisia sopimuksia mm. kohtele- sitä mukaa kuin työ etenee. Korvausten maksu-
24470: malla maanomistajia korvausten mak- ajankohta ei siten riipu esimerkiksi tilakoosta,
24471: sussa eriarvoisesti ja aloittamalla työt vaan tilan sijainnista työn etenemiseen nähden.
24472: ilman sopimuksessa mainittua ennakko- Sovitut korvaukset maksetaan tehtyjen sopimus-
24473: ilmoitusta sekä ten mukaisesti ennen kuin työt pysyvään käyt-
24474: töön otettavana maapohjalla aloitetaan. Tehty-
24475: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tilan- jen sopimusten mukaisesti maanomistajilla on oi-
24476: teen korjaamiseksi? keus vaatia erikseen korvausta työn suorittami-
24477: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen sesta mahdollisesti aiheutuvasta haitasta, vahin-
24478: seuraavaa: gosta ja muusta edunmenetyksestä, jota sopimus-
24479: ta tehtäessä ei ole edellytetty aiheutuvan. Tällai-
24480: Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelman toteutus set vahingot eivät sisälly sopimusten mukaisten
24481: on saanut alkurahoituksen nimettynä hankkeena korvausten piiriin, vaan ne korvataan vesioikeu-
24482: valtion vuoden 1968 talousarviossa. Hankkeen den lupapäätöksen ehtojen mukaisesti vahinko-
24483: työt jatkuvat vielä Kyrönjoen yläosalla, ja tavoit- jen selvittämisenjälkeen siltä osin kuin korvatta-
24484: teena on, että tulvasuojelurakenteet voidaan ot- vaa vahinkoa on syntynyt.
24485: taa käyttöön vuonna 2000. Kokonaisuudessaan Suunnitelman mukainen Kyrönjoen perkaus ja
24486: hankkeen arvioidaan valmistuvan vuonna 2003. pengerrys nyt kysymyksessä olevan tilan kohdal-
24487: Hankkeen toteutuksen lähtökohtana ovat olleet la tehdään vuoden 2000 kesällä. Tästä työstä on
24488: alueen asukkaiden aloitteet ja tarpeet Kyrönjoen ilmoitettu kyseiselle maanomistajalle postitse lä-
24489: tulvahaittojen vähentämiseksi. hetetyllä 31.8.1999 päivätyllä ilmoituksella. En-
24490: Hankkeen toteutuksesta aiheutuvien maa- nen perkaus- ja pengerrystyöhön ryhtymistä tul-
24491: alueiden käyttöoikeuden pysyvien menetysten laan maanomistajalle maksamaan 2.4.1993 päi-
24492: sekä niihin rinnastettavien muiden menetysten vätyn sopimuksen mukainen korvaus pysyvästä
24493: korvaamisesta on sovittu asianomaisten maan- maa-alueen käyttöoikeuden menetyksestä. Kor-
24494: omistajien kanssa. Sopimuksilla on sovittu myös vauksen maksu tapahtuu ajallisesti ja muutoin-
24495: sadonmenetysten korvaamisesta. Tehdyillä sopi-
24496:
24497:
24498: 2
24499: Ministerin vastaus KK 335/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
24500:
24501:
24502: kin täysin samojen periaatteiden mukaisesti kuin esittänyt asiaa koskevia vaatimuksia. Länsi-Suo-
24503: muillekin maanomistajille. men ympäristökeskuksesta saadun tiedon mu-
24504: Kysyjän tarkoittamaa maanomistajan yksityis- kaan ympäristökeskus on valmis selvittämään
24505: tietä on jouduttu käyttämään 30 metrin matkalla ennakkoilmoitus- ja korvausmenettelyä samoin
24506: pengerrysalueen kuivatuspumppaamon tasaus- ja kuin kysymyksen perusteluosassa esitettyjä
24507: laskeutusaltaan kaivutyön yhteydessä 23.3.- tapauksia vielä yksityiskohtaisemmin asianomai-
24508: 26.3.1999. Tästä työstä aiheutuneiden haittojen selle maanomistajalle, joka voi myös saattaa
24509: ja vahinkojen korvaamisesta on työn yhteydessä mahdolliset asiaa koskevat vaatimuksensa ympä-
24510: sovittu erikseen suullisesti maanomistajan kans- ristökeskuksen käsiteltäväksi.
24511: sa. Kysyjä on viitannut myös putkiojan kaivu- Maa- ja metsätalousministeriö on asian selvit-
24512: töistä aiheutuneisiin vahinkoihin, mm. puhelin- tämisen yhteydessä havainnut, että sopimuslo-
24513: kaapelioja salaojitusputken rikkoutumiseen. Pu- makkeiden ja ennakkoilmoitusten sanamuotoja
24514: helinkaapelin katkeaminenjohtui Vaasan Läänin on mahdollista vielä täsmentää maksumenette-
24515: Puhelin Oy:n väärin merkitsemästä puhelinlin- lyä koskevien väärinkäsitysten tai erilaisten tul-
24516: jasta, ja puhelinyhtiö karjasikin kaapelin välittö- kintojen syntymisen välttämiseksi. Maa- ja
24517: mästi omalla kustannuksellaan. Salaojitusputken metsätalousministeriö tulee kiinnittämään asiaan
24518: osalta kyse ei ollut vauriosta vaan suunnitelman huomiota ohjatessaan alueellisia ympäristökes-
24519: mukaisesta muutostyöstä. kuksia vesivaratehtävissä.
24520: Kysymyksessä tarkoitettu maanomistaja ei ole Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
24521: ollut työnjälkeen yhteydessä Länsi-Suomen ym- kysymys ei anna aihetta enempiin toimenpitei-
24522: päristökeskukseen tai sen toimihenkilöihin tai siin.
24523:
24524:
24525: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1999
24526:
24527: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
24528:
24529:
24530:
24531:
24532: 3
24533: KK 335/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerns svar
24534:
24535:
24536:
24537:
24538: Tili riksdagens talman
24539:
24540: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger överens om ersättning för skördeskador. Genom
24541: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av dessa avtal har Västra Finlands miljöcentral ock-
24542: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai- så fått rätt att utföra de arbeten som anges i pla-
24543: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga nen på de ifrågavarande gårdarnas områden.
24544: spörsmål SS 335/1999 rd: Markägarna har genom ett brev daterat den 7 de-
24545: cember 1998 i förväg informerats om genomför-
24546: ir regeringen medveten om att miljödi- andet av arbetena. Brevet har skickats till alla
24547: striktet bryter mot det skriftliga avtal markägar':! som projektet berör och samtidigt har
24548: som Vattenstyrelsen ingått i början av man meddelat vilka personer vid Västra Finlands
24549: 1990-talet med markägarna som gäller miljöcentral som är ansvariga för arbetet och de-
24550: invallningsarbetena vid Kyro älv bl.a. ras adressuppgifter.
24551: genom att behandla markägarna olika Västra Finlands miljöcentral betalar ovan
24552: då det gäller betalningen av ersättning- nämnda ersättningar för bestående förluster allt-
24553: ar och genom att inleda arbetena utan eftersom arbetet framskrider. Betalningstidpunk-
24554: denförhandsanmälan som nämns i avta- ten beror således inte på gårdens storlek utan på
24555: let, samt var gården ligger i förhållande till arbetet. De er-
24556: sättningar som man kommit överens om beta1as
24557: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta enligt avtalen innan arbetena på den mark som
24558: för att rätta tili situationen? tas i permanent bruk inleds. Enligt avtalen har
24559: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- markägarna rätt att kräva särskild ersättning för
24560: föra följande: olägenheter, skador eller annan förlust av någon
24561: förmån som eventuellt uppstår då arbetet utförs
24562: Startkapitalet för genomförandet av vattenhus- och som man inte förutsett i avtalet. Sådana ska-
24563: hållningsplanen för Kyro älv beviljades genom dor ingår inte i de ersättningar som betalas enligt
24564: ett särskilt anslag i statsbudgeten för 1968. Arbe- avtalen utan i den händelse att någon skada som
24565: tena inom ramen för projektet fortsätter ännu vid skall ersättas har uppstått ersätts den enligt vill-
24566: Kyro älvs övre lopp och målet är att de vallar som koren i vattendomstolens tillståndsbeslut efter
24567: byggts som skydd mot översvämningar kan tas i det att den har utretts.
24568: bruk år 2000. Projektet beräknas vara slutfört i Enligt planen kommer Kyro älv att rensas och
24569: sin helhet år 2003. Utgångspunkten för projektet invallas vid ifrågavarande gård sommaren 2000.
24570: har varit invånarnas initiativ och behoven att Markägaren har fått meddelande om detta per
24571: minska de olägenheter som föranleds av att Kyro post i ett brev som är daterat den 31 augusti 1999.
24572: älv svämmar över. Innan rensnings- och invallningsarbetena inleds
24573: Med de markägare som berörs av projektet har kommer markägaren att få ersättning enligt det
24574: ingåtts avtal om ersättning för bestående förlust avtal som är daterat den 2 april1993 för beståen-
24575: av rätten att använda de markområden som be- de förlust av rätten att använda detta markområ-
24576: rörs av projektet samt för andra därmed jämför- de. Betalningen sker vid samma tid och enligt
24577: bara förluster. 1 avtalen har man också kommit
24578:
24579:
24580: 4
24581: Ministerns svar KK 335/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
24582:
24583:
24584: samma principer som i fråga om övriga markäga- lands miljöcentral eller någon anställd vid den el-
24585: re. ler framfört några krav i ärendet. Enligt uppgift
24586: Man har varit tvungen att använda 30 meter av från Västra Finlands miljöcentral är miljöcentra-
24587: den enskilda väg som spörsmålsställaren avser i len beredd att förklara förfarandet med förhands-
24588: samband med utgrävningen av utjämnings- och anmälan och ersättningsförfarandet och även de
24589: sedimenteringsbassängen för dräneringspump- fall som anges i motiveringen tili spörsmålet ut-
24590: verket på invallningsområdet under perioden förligare för markägaren, som också kan rikta
24591: 23.3-26.3.1999. 1 samband med arbetet har en eventuella krav i ärendet tili miljöcentralen.
24592: muntlig överenskommelse ingåtts med markäga- Jord- och skogsbruksministeriet har i sam-
24593: ren om ersättning för de olägenheter och skador band med utredningen av frågan konstaterat att
24594: som detta arbete föranlett. Spörsmålsställaren ordalydelsen i avtalsblanketterna och förhands-
24595: har också hänvisat till de skador som utgrävning- anmälan ytterligare kan preciseras för undvikan-
24596: en av rördiket har föranlett, bl.a. att en telefonka- de av missförstånd då det gäller ersättningsförfa-
24597: bel och ett täckdikesrör gick sönder. Att telefon- randet eller olika tolkningar. Jord- och skogs-
24598: kabeln gick av berodde på att Vasa Läns Telefon bruksministeriet kommer att fåsta uppmärksam-
24599: Ab hade märkt ut telefonlinjen på fel sätt, och te- het vid detta i samband med handledningen av de
24600: lefonbolaget reparerade också kabeln genast på regionala miljöcentralerna i uppgifter som gäller
24601: egen bekostnad. Då det gäller täckdikesröret var vattenresurserna.
24602: det inte fråga om någon skada utan ett planenligt Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-
24603: ändringsarbete. ingen att frågan inte ger anledning till vidare åt-
24604: Den markägare som avses i spörsmålet har inte gärder.
24605: efter det att arbetet utförts kontaktat Västra Fin-
24606:
24607:
24608:
24609: Helsingfors den 15 september 1999
24610:
24611: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
24612:
24613:
24614:
24615:
24616: 5
24617: KK 336/1999 vp -Raimo Vistbacka /ps
24618:
24619:
24620:
24621:
24622: KIRJALLINEN KYSYMYS 336/1999 vp
24623:
24624: Työllisyyskursseihin suhtautuminen eri päivä-
24625: rahajärjestelmissä
24626:
24627:
24628:
24629:
24630: Eduskunnan puhemiehelle
24631:
24632: Työttömien keskuudessa on herättänyt ihmette- "samasta pussista" kuin Kelan työttömyyskor-
24633: lyä ja jopa katkeruutta se, että työttömien työlli- vauskin.
24634: syyskursseihin suhtaudutaan eri kassajärjestel-
24635: missä eri tavoin. Pääsääntöinen ero on siinä, että Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24636: Kelan päivärahaa saavan osallistuessa työllisyys- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24637: kursseille hänen ei katsota tulleen työllistetyksi, tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24638: mutta eri liittojen työttömyyskassoihin kuulu- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24639: vien työttömien kohdalla tulkinta on päinvastai-
24640: nen eli heidät tulkitaan kurssin aikana työlliste- Mihin perustuu Kansaneläkelaitoksen ja
24641: tyiksi. ammattiliittojen työttömyyskassojen eri-
24642: Tämä tulkintaero aiheuttaa työttömien kes- lainen tulkinta työllisyyskursseille osal-
24643: kuudessa ihmetystä, kateutta ja kurssien suora- listuvien työttömien työllistymisestä ja
24644: naista välttelyäkin. Niin ikään tulkintaeron syytä
24645: ei ymmärretä, kun myös kassojen korvauksien aiotaanko käytäntöä jatkossa muuttaa
24646: rahoituksesta pääosa tulee valtion varoista eli yhteneväiseksi?
24647:
24648:
24649:
24650: Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1999
24651:
24652: Raimo Vistbacka /ps
24653:
24654:
24655:
24656:
24657: Versio 2.0
24658: KK 336/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
24659:
24660:
24661:
24662:
24663: Eduskunnan puhemiehelle
24664:
24665: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hin kuuluvien kohdalla tulkinta on päinvastainen
24666: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, eli heidät tulkitaan kurssin aikana työllistetyksi."
24667: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Kysymyksessä esiin tuotua ongelmaa ei kuiten-
24668: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo kaan näyttäisi käytännössä olevan. Kun työtön
24669: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy- työnhakija on työvoimapoliittisessa aikuiskoulu-
24670: myksen KK 336/1999 vp: tuksessa, ei koulutuksen aikana saadun toimeen-
24671: tuloetuuden lajilla (ansioon suhteutettu työttö-
24672: Mihin perustuu Kansaneläkelaitoksen ja myyspäiväraha, peruspäiväraha tai työmarkkina-
24673: ammattiliittojen työttömyyskassojen eri- tuki) ole merkitystä kysymyksessä esitetyin ta-
24674: lainen tulkinta työllisyyskursseille osal- vom.
24675: listuvien työttömien työllistymisestä ja Jos sen sijaan kysymyksessä viitataan siihen,
24676: että osa siitä ajasta, jolloin henkilö on saanut
24677: aiotaanko käytäntöä jatkossa muuttaa koulutustukea osallistuessaan työvoimapoliitti-
24678: yhteneväiseksi? seen aikuiskoulutukseen, voitiin lukea ansioon
24679: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- suhteutetun päivärahan tai peruspäivärahan mak-
24680: vasti seuraavaa: samisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon,
24681: on tilanne ollut erilainen työmarkkinatukea ja
24682: Sosiaali- ja terveysministeriössä on yhdessä työ- päivärahaa saavien kohdalla. Tällainen koulutus-
24683: ministeriön kanssa selvitelty kysymyksessä ja tukiajan hyväksi lukemista koskeva järjestely oli
24684: sen perusteluissa esiin tuotua tulkintaeroa, jonka määräaikaisen lain perusteella voimassa vuoden
24685: mukaan "Kelan päivärahaa saavan osallistuessa 1997 alusta vuoden 1998 loppuun. Kysymykses-
24686: työllisyyskursseille hänen ei katsota tulleen työl- sä ei myöskään ollut tulkintaero, vaan käytäntö
24687: listetyksi, mutta eri liittojen työttömyyskassoi- perustui suoraan lain asianomaisiin säännöksiin.
24688:
24689:
24690:
24691: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1999
24692:
24693: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
24694:
24695:
24696:
24697:
24698: 2
24699: Ministems svar KK 336/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
24700:
24701:
24702:
24703:
24704: Tili riksdagens talman
24705:
24706: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger hör tili olika förbunds arbetslöshetskassor, dvs.
24707: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av de anses vara sysselsatta under den tid kursen på-
24708: statsrådet översänt följande av riksdagsman går. Det problem som lyfts fram i spörsmålet ver-
24709: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga kar dock inte existera i praktiken. Då en arbets-
24710: spörsmål SS 336/1999 rd: lös arbetssökande deltar i arbetskraftspolitisk
24711: vuxenutbildning, har det slag av utkomstförmån
24712: Vad beror det på att Folkpensionsan- som betalas under tiden för utbildningen ( arbets-
24713: stalten och facliförbundens arbetslös- löshetsdagpenning avvägd enligt förtjänsten,
24714: hetskassor har olika tolkning av huruvi- grunddagpenning elier arbetsmarknadsstöd) inte
24715: da arbetslösa som deltar i sysselsätt- den betydelse som anges i spörsmålet.
24716: ningskurser skall anses vara sysselsat- Om man däremot i spörsmålet åsyftar att en
24717: ta, och del av den tid under viiken en person har fått ut-
24718: bildningsstöd då han deltagit i arbetskraftspoli-
24719: finns det planer på att förenhetliga tisk vuxenutbildning, skulle kunna räknas tili
24720: praxis i framtiden? godo för arbetsvilikoret, vilket utgör en förutsätt-
24721: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ning för att dagpenning avvägd enligt förtjänsten
24722: föra följande: elier grunddagpenning skall betalas, har situatio-
24723: nen varit olika för dem som får arbetsmarknads-
24724: Social- och hälsovårdsministeriet har tilisam- stöd och dem som får dagpenning. Ett dylikt sys-
24725: mans med arbetsministeriet utrett de tolknings- tem där utbildningsstödstiden räknades tili godo
24726: skilinader som tas upp i spörsmålet och i motive- tiliämpades med stöd av en tidsbunden lag från
24727: ringen tili spörsmålet, dvs. att en person som får ingången av 1997 tili utgången av 1998. Det var
24728: dagpenning av FPA och deltar i en sysselsätt- inte heller fråga om någon skilinad i tolkningen,
24729: ningskurs inte anses vara sysselsatt, men att tolk- utan praxis grundade sig direkt på ifrågavarande
24730: ningen är den motsatta i fråga om personer som bestämmelser i lagen.
24731:
24732:
24733:
24734: Helsingfors den 15 september 1999
24735:
24736: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
24737:
24738:
24739:
24740:
24741: 3
24742: KK 337/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
24743:
24744:
24745:
24746:
24747: KIRJALLINEN KYSYMYS 337/1999 vp
24748:
24749: Kortesj ärvi-Lappaj ärvi-maantien loppuun-
24750: päällystäminen
24751:
24752:
24753:
24754:
24755: Eduskunnan puhemiehelle
24756:
24757: Vaasan tiepiirin alueella kulkevasta noin 12 kilo- hyödyntämään päällystyksen tuomaa liikennöitä-
24758: metrin mittaisesta Kortesjärvi-Lappajärvi-ties- vyyden parantumista.
24759: tä on kahteen eri otteeseen päällystetty yhteensä
24760: noin 6,5 kilometrin mittainen osuus. Jäljellä on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24761: päällystämätöntä tietä vielä noin viisi kilomet- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24762: riä. Tämä soratienä oleva tienpätkä on huonokun- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24763: toinen ja varsinkin kelirikkaaikaan vaikeasti lii- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24764: kennöitävä. Lisäksi tilanne, jossa runsas kolman-
24765: nes tieosuudesta on huonossa kunnossa, hanka- Miksi suhteellisen lyhyitäkin tieosuuk-
24766: loittaa koko tien käyttöä ja vähentää jo päällyste- sia päällystetään useaan eri otteeseen
24767: tynkin osuuden tarkoituksenmukaista käyttöä. lyhyinä pätkinä ja
24768: On perusteltua myös epäillä, onko valtiontalou-
24769: dellisesti kannattavaa ja edullista tehdä näinkin onko kyseinen menettely kannattavaa
24770: lyhyen tien kunnostustoimia pienissä pätkissä ja sekä
24771: kuljettaa joka kerta kalusto paikalle erikseen. millä aikataululla Kortesjärvi-Lappa-
24772: Kortesjärvi-Lappajärvi-tien päällystäminen tu- järvi-tien päällystämättä oleva osuus
24773: lee joka tapauksessa suorittaa loppuun pikaises- aiotaan päällystää?
24774: ti, jotta tien käytössä päästään täysimääräisesti
24775:
24776:
24777: Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1999
24778:
24779: Raimo Vistbacka /ps
24780:
24781:
24782:
24783:
24784: Versio 2.0
24785: KK 337/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
24786:
24787:
24788:
24789:
24790: Eduskunnan puhemiehelle
24791:
24792: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa kokonaisuuden osina toteutuvien parannusten
24793: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kustannuksella. Tämäntyyppisten työmaiden
24794: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen yleiskustannukset eivät ole kovin suuret, joten
24795: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo ero 5 km:n tai 10 km:n pituisen tien parantami-
24796: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy- sen yksikkökustannuksissa ei ole merkittävä.
24797: myksen KK 337/1999 vp: Kortesjärven-Lappajärven maantie on noin
24798: 25 km pitkä seututie, joka yhdistää asianomaiset
24799: Miksi suhteellisen lyhyitäkin tieosuuk- kuntakeskukset toisiinsa. Kyse on kuitenkin
24800: sia päällystetään useaan eri otteeseen kummankin keskuksen kannalta toissijaisesta lii-
24801: lyhyinä pätkinä ja kennetarvesuunnasta, minkä vuoksi tien läpikul-
24802: keva liikenne on suhteellisen vähäistä. Tien sora-
24803: onko kyseinen menettely kannattavaa pintaisen osuuden pituus on 5 km ja sen keski-
24804: sekä määräinen liikennemäärä on noin 150 autoa/vrk,
24805: millä aikataululla Kortesjärvi-Lappa- mikä on vain noin puolet yleisenä lähtökohtana
24806: järvi-tien päällystämättä oleva osuus sovellettavasta päällystämistarpeen kriteeristä.
24807: Kortesjärven-Lappajärven maantietä paran-
24808: aiotaan päällystää?
24809: nettiin viimeksi vuonna 1998, jolloin tien raken-
24810: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- netta parannettiin ja tie päällystettiin Lappajär-
24811: ti seuraavaa: ven kunnan puolella 5 kilometrin matkalla. Ra-
24812: hoitustilanne ja muut kiireellisemmät kohteet ei-
24813: Perustienpidon nykyisellä rahoitustasolla ei ole vät sallineet hankkeen laajempaa toteuttamista.
24814: juurikaan mahdollisuuksia sorateiden päällystä- Kortesjärven-Lappajärven tien sorapintai-
24815: misiin. Rahoitusta suunnataan sen sijaan liiken- sen osuuden päällystäminen ei sisälly Vaasan tie-
24816: nettä pahimmin haittaavien runkokelirikkokoh- piirin perustienpidon lähivuosien ohjelmiin. Tie-
24817: tien erillisiin parannustoimiin. Taloudellisesti te- osuuden parantaminen ja päällystäminen on kui-
24818: hokkaampaa olisi tietysti kunnostaa teitä pitkä tenkin ehdolla tiehankkeeksi EU :n aluekehitysra-
24819: yhteysväli kerrallaan, mutta tämä merkitsisi ly- haston Etelä-Pohjanmaan tavoite 2 -ohjelmaan.
24820: hyiden ongelmakohtien siirtymistä entistä pi-
24821: demmälle vähemmän kiireellisten mutta laajan
24822:
24823:
24824:
24825: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1999
24826:
24827: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
24828:
24829:
24830:
24831:
24832: 2
24833: Ministems svar KK 337/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
24834:
24835:
24836:
24837:
24838: Tili riksdagens talman
24839:
24840: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger nadema för denna typ av byggplatser är inte så
24841: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av stora, och därför är det ingen avsevärd skillnad i
24842: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai- styckkostnaderna mellan att underhålla en 5 km
24843: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga eller en 10 km lång väg.
24844: spörsmål SS 33 7/1999 rd: Landsvägen mellan Kortesjärvi och Lappajär-
24845: vi är en ca 25 km lång regional väg som förenar
24846: Varför beläggs korta avsnitt av också de båda kommuncentrumen. För båda centrumen
24847: relativt korta vägsträckor i jlera olika är dock trafikbehovet i den aktuella riktningen
24848: omgångar, och sekundärt, vilket medför att genomfartstrafiken
24849: på vägen är relativt liten. Det avsnitt av vägen
24850: är detta förfarande lönsamt, samt som har grusyta är 5 km långt och det genom-
24851: snittliga trafikflödet på denna sträcka är ca 150
24852: viiken är tidtabellen när det gäller att
24853: bilar per dygn, vilket är endast hälften av det kri-
24854: belägga den sträcka på vägen mellan
24855: Kortesjärvi och Lappajärvi som saknar terium för behov av beläggning som tillämpas
24856: som allmän utgångspunkt.
24857: beläggning?
24858: Landsvägen mellan Kortesjärvi och Lappajär-
24859: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vi byggdes senast om 1998 då vägens konstruk-
24860: föra följande: tion förbättrades och vägen på Lappajärvi kom-
24861: muns sida försågs med beläggning på en 5 km
24862: Med den nuvarande finansieringsnivån för bas- lång sträcka. Finansieringsläget och andra mer
24863: väghållningen finns det inte så stora möjligheter brådskande projekt tillät inte att detta projekt för-
24864: att belägga grusvägar. Finansiering anvisas i stäl- verkligades i större omfattning än så.
24865: let för olika förbättringsåtgärder när det gäller så- Beläggningen av det avsnitt på vägen Kor-
24866: dana tjälskador i vägstommen som förorsakar tesjärvi-Lappajärvi som har grusyta ingår inte i
24867: mest problem i trafiken. Ekonomiskt sett skulle Vasa vägdistrikts program för basväghållningen
24868: det givetvis vara effektivare att iståndsätta långa under de närmaste åren. En förbättring och be-
24869: vägsträckor åt gången, men detta skulle innebära läggning av vägavsnittet är dock på förslag som
24870: att korta problemavsnitt skulle skjutas ännu läng- vägprojekt för Europeiska regionala utvecklings-
24871: re på framtiden på bekostnad av förbättringar fondens mål 2-program för Södra Österbotten.
24872: som är mindre brådskande men som genomförs
24873: som en del av en större helhet. De allmänna kost-
24874:
24875:
24876:
24877: Helsingfors den 7 september 1999
24878:
24879: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
24880:
24881:
24882:
24883:
24884: 3
24885: KK 338/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
24886:
24887:
24888:
24889:
24890: KIRJALLINEN KYSYMYS 338/1999 vp
24891:
24892: Taininiemi-Hosio-maantien (mt 924) raken-
24893: nustyön loppuun saattaminen
24894:
24895:
24896:
24897:
24898: Eduskunnan puhemiehelle
24899:
24900: Taininiemi-Hosio-maantietä (mt 924) on perus- välttämätöntä. Keskeneräisyys ei ole mitenkään
24901: parannettu ja oikaistu viime vuosina yli 25 mil- perusteltavissa.
24902: joonalla markalla. Tie on nyt valmis lukuun otta-
24903: matta 3 km:n varalaskupaikkaa, joka on päällys- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24904: tämättä. Sen kustannusarvio on 2,4 miljoonaa sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24905: markkaa. Lapin tiepiirillä ei ole kuitenkaan varo- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24906: ja sen toteuttamiseen eikä TE-keskuksen työvoi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24907: maosastolla siihen investointirahoja.
24908: Päällystämätön osuus on suuri haitta erityises- Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
24909: ti raskaalle liikenteelle ja matkailijoille. Tiellä on Taininiemen-Hosion maantietyön (mt
24910: mm. huomattava puutavaraliikenne Kemin teh- 924) loppuun saattamiseksi ja tarvitta-
24911: taille. Työn loppuun saattaminen olisikin täysin vien määrärahojen osoittamiseksi sitä
24912: varten?
24913:
24914:
24915: Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1999
24916:
24917: Hannes Manninen /kesk
24918:
24919:
24920:
24921:
24922: Versio 2.0
24923: KK 338/1999 vp- Hannes Manninen /kesk Ministerin vastaus
24924:
24925:
24926:
24927:
24928: Eduskunnan puhemiehelle
24929:
24930: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa na 1998 lukuun ottamatta varalaskupaikkaa (kus-
24931: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tannusarvio 2,4 milj. mk).
24932: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Työvoimaviranomaisten kanssa käytyjen neu-
24933: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes vottelujen ja hankkeen tähänastisen toteutumi-
24934: Mannisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy- sen pohjalta Tielaitos oletti saavansa työllisyys-
24935: myksen KK 338/1999 vp: rahoitusta myös hankkeen loppuun saattamiseen
24936: vuodelle 1999. Lapin työvoima- ja elinkeinokes-
24937: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin kus teki kuitenkin maaliskuussa 1999 kielteisen
24938: Taininiemen-Bosian maantietyön (mt rahoituspäätöksen. Tuossa vaiheessa Lapin tie-
24939: 924) loppuun saattamiseksi ja tarvitta- piirin muut määrärahat oli jo sidottu toisiin koh-
24940: vien määrärahojen osoittamiseksi sitä teisiin, eikä varalaskupaikan päällystämiseen
24941: varten? siksi voitu käyttää myöskään perustienpidon
24942: määrärahoja. Työt ovat olleet keskeytyksissä ku-
24943: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- luvan vuoden ajan. Tielaitos pyrkii neuvottele-
24944: ti seuraavaa: maan työvoimaviranomaisten kanssa, että hank-
24945: Taininiemen-Hosion maantietä on parannettu keeseen saataisiin työllisyysmäärärahoja vuonna
24946: työllisyysrahoituksella. Hankkeen kokonaiskus- 2000.
24947: tannusarvio on 26 milj. mk ja se valmistui vuon-
24948:
24949:
24950:
24951: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
24952:
24953: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
24954:
24955:
24956:
24957:
24958: 2
24959: Ministems svar KK 338/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
24960:
24961:
24962:
24963:
24964: Tili riksdagens talman
24965:
24966: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger slutfördes 1998 med undantag för reservland-
24967: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av ningsplatsen (kostnadskalkyl 2,4 milj. mk).
24968: statsrådet översänt följande av riksdagsman Han- På basis av de förhandlingar som förts med ar-
24969: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga betskraftsmyndigheterna och hur projektet har
24970: spörsmål SS 338/1999 rd: genomförts hittills antog Vägverket att syssel-
24971: sättningsfinansiering beviljas även för slutföran-
24972: Amnar regeringen vidta åtgärder för att de av projektet 1999. Lapplands arbetskrafts- och
24973: arbetet på landsvägen Taininiemi-Ho- näringscentral fattade dock i mars 1999 ett nega-
24974: sio (lv 924) skall kunna slutföras och så tivt finansieringsbeslut. 1 det skedet hade Lapp-
24975: att behövliga anslag anvisas för detta? lands vägdistrikts övriga anslag redan bundits vid
24976: andra objekt, varför anslagen för basväghållning-
24977: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- en inte kunde användas till asfaltering av reserv-
24978: föra följande: landningsplatsen. Arbetet har avbrutits för i år.
24979: Landsvägen Taininiemi-Hosio har förbättrats Vägverket försöker förhandla med arbets-
24980: med sysselsättningsfinansiering. Projektets tota- kraftsmyndighetema så att sysselsättningsanslag
24981: la kostnadskalkyl uppgår till 26 milj. mk och det beviljas för projektet 2000.
24982:
24983:
24984:
24985: Helsingfors den 22 september 1999
24986:
24987: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
24988:
24989:
24990:
24991:
24992: 3
24993: KK 339/1999 vp - Sulo Aittoniemi /alk
24994:
24995:
24996:
24997:
24998: KIRJALLINEN KYSYMYS 339/1999 vp
24999:
25000: J uupaj oen vanhainkodin peruskorj aushank-
25001: keen toteuttaminen
25002:
25003:
25004:
25005:
25006: Eduskunnan puhemiehelle
25007:
25008: Juupajoen 36-paikkainen vanhainkoti Pirkan- nitunlaisten rakennushankkeiden edelleen karsi-
25009: maalla toimii vuonna 1996 valmistuneissa tilois- misesta, herää huoli myös Juupajoella, miten käy
25010: sa, joista peruskorjauksen kohteena ovat aikai- heidän tärkeän hankkeensa.
25011: semmin olleet lähinnä keittiötilat Kunnassa on
25012: varsin vähän ns. välimuotoisia vanhusten asu- Juupajokisten huolia hälventääkseni edellä ole-
25013: mispalveluja. Tästä syystä meneillään oleva han- van perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
25014: ke vanhainkodin peruskorjaamisesta on kunnan 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti val-
25015: kannalta välttämätön ja kiireinen. tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
25016: Peruskorjauksen kustannusarvio on 11,3 mil- seuraavan kysymyksen:
25017: joonaa markkaa. Hanke on ensimmäisen kerran
25018: hyväksytty Hämeen lääninhallituksessa jo vuon- Eihän vain Lipposen hyvän hallituksen
25019: na 1996, jolloin ohjeelliseksi rahoitusvuodeksi taholta aiota karsia sosiaali- ja tervey-
25020: päätettiin vuosi 1999. Vaikka kunnan oma rahoi- denhuollon rakennusmäärärahoja vuo-
25021: tusosuus on varattu jo viime vuoden tilinpäätök- den 2000 talousarviossa niin, ettei aloi-
25022: sessä, lääninhallitus on kuitenkin viimeksi siirtä- tuslupaa Juupajoen vanhainkodin pe-
25023: nyt hanketta vuoteen 2001. ruskorjaukseen voida myöntää kyseiset-
25024: Kun valtion vuoden 2000 talousarvion raken- te vuodelle?
25025: telusta on kantautunut huolestuttavia huhuja mai-
25026:
25027:
25028: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1999
25029:
25030: Sulo Aittoniemi /alk
25031:
25032:
25033:
25034:
25035: 23 200656
25036: Versio 2.0
25037: KK 339/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministerin vastaus
25038:
25039:
25040:
25041:
25042: Eduskunnan puhemiehelle
25043:
25044: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa tu järjestelmä olisi täysimääräisesti voimassa
25045: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, vuonna 2003. Poikkeuksellisesti voitaisiin edel-
25046: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen leen tukea myös rakennushankkeita, silloin kun
25047: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta- hankkeella on yhteys kunnan sosiaali- ja tervey-
25048: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- denhuollon toiminnalliseen kehittämiseen.
25049: sen KK 339/1999 vp: Uudistuksen ensimmäinen vaihe on tarkoitus
25050: toteuttaa vuoden 2000 alusta siten, että perusta-
25051: Eihän vain Lipposen hyvän hallituksen mishankkeiden valtionosuus on 25 prosenttia
25052: taholta aiota karsia sosiaali- ja tervey- hankkeen kustannuksista. Vuosina 2000--2001
25053: denhuollon rakennusmäärärahoja vuo- vahvistettavien pienten hankkeiden (kustannuk-
25054: den 2000 talousarviossa niin, ettei aloi- siltaan 2-25 miljoonaa markkaa) valtionosuus-
25055: tuslupaa Juupajoen vanhainkodin pe- prosentti olisi kuitenkin nykyisten säännösten
25056: ruskorjaukseen voida myöntää kyseisel- mukaisesti 25-50 prosenttia hankkeen kustan-
25057: le vuodelle? nuksista. Asiaa koskeva valtion vuoden 2000 ta-
25058: lousarvioesitykseen liittyvä hallituksen esitys on
25059: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuun aikana.
25060: ti seuraavaa: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
25061: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain mukaan valtioneu-
25062: valtionosuudesta annetun lain mukaisesti kunnal- vosto päättää kalenterivuosittain valtion talous-
25063: le ja kuntayhtymälle voidaan suorittaa valtion- arvioesityksen antamisen yhteydessä sosiaali- ja
25064: osuutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämi- terveydenhuollon voimavaroista (voimavarapää-
25065: seksi tarpeellisiin perustamishankkeisiin. Val- tös). Valtioneuvosto vahvisti vuotta 2000 koske-
25066: tionosuus on 25-50 prosenttia hankkeen vahvis- van voimavarapäätöksen 1. 9.1999.
25067: tetuista kustannuksista, tai jos ne jäävät alle vah- Voimavarapäätös sisältää luettelon kokonais-
25068: vistetun, toteutuneista kustannuksista. Valtion- kustannuksiltaan suurista perustamishankkeista,
25069: osuusprosentti määräytyy kuntien valtionosuus- niiden valtionosuuteen oikeuttavista enimmäis-
25070: lain mukaisesti kunnan asukasta kohden laske- kustannuksista ja aloittamisvuodesta sekä mui-
25071: tun tasatun laskennallisen verotulon perusteella. den perustamishankkeiden kustannusten enim-
25072: Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishan- mäismäärän. Voimavarapäätöksessä on lueteltu
25073: kejärjestelmä on tarkoitus uudistaa asteittain ne kahdeksan suurta hanketta, jotka voidaan
25074: vuoden 2000 alusta. Perustamishankkeisiin ny- aloittaa vuosien 2000 ja 2001 aikana sekä näiden
25075: kyisin käytettävissä olevia voimavaroja on tar- hankkeiden valtionosuuteen oikeuttavat kustan-
25076: koitus suunnata valtioneuvoston vahvistamien nukset. Näihin hankkeisiin asianomainen kunta
25077: menokehysten puitteissa kuntien sosiaali- ja ter- tai kuntayhtymä saa 25 prosentin valtionosuu-
25078: veydenhuollon toiminnan kehittämistä ja tehos- den.
25079: tamista sekä toimintatapojen uudistamista tuke- Voimavarapäätöksessä todetaan, että perusta-
25080: viin kunnallisesti, alueellisesti tai valtakunnalli- mishankkeisiin suoritettavan valtionosuuden
25081: sesti merkittäviin hankkeisiin siten, että uudistet- määrä on kaiken kaikkiaan vuonna 2000 arviolta
25082:
25083:
25084: 2
25085: Ministerin vastaus KK 339/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25086:
25087:
25088: 225 miljoonaa markkaa. Perustaruishankkeiden dessä ennakkoratkaisu toimintavuotta seuraava-
25089: kokonaiskustannusten enimmäismäärä vuonna na vuonna aloitettavista suurista hankkeista ja
25090: 2000 on 710 miljoonaa markkaa ja vuonna pienten hankkeiden kustannusten enimmäismää-
25091: 2001 520 miljoonaa markkaa. Vuonna 2000 rästä. Ennakkoratkaisu sitoo lääninhallitusta, kun
25092: pienten hankkeiden osuus edellä mainituista ko- se vahvistaa seuraavana vuonna aloitettavat
25093: konaiskustannuksista on 476,1 miljoonaa mark- hankkeet, jollei valtion talousarviosta tai voima-
25094: kaaja vuonna 2001 225,1 miljoonaa markkaa. varapäätöksestä muuta johdu.
25095: Kunnat ja kuntayhtymät tekevät lääninhalli- Talousarvion hyväksymisen jälkeen alkuvuo-
25096: tuksille esityksensä tulevien neljän vuoden eli desta 2000 sosiaali- ja terveysministeriö alueei-
25097: suunnitelmakauden hankkeista vuosittain joulu- listaa hankekiintiöt lääninhallituksille. Hanke-
25098: kuun loppuun mennessä. Kuntien esitysten pe- kiintiöllä tarkoitetaan niitä kustannuksia, joiden
25099: rusteella, mahdollisten lisäselvitysten ja jossain rajoissa lääninhallitus alueellaan voi vahvistaa
25100: tapauksissa myös kunnan tilanteeseen tutustumi- perustaruishankkeiden toteuttamissuunnitelmia.
25101: sen jälkeen, lääninhallitus vahvistaa helmikuun Länsi-Suomen lääninhallitukselle suunnatun
25102: loppuun mennessä suunnitelmakauden ensim- kiintiön perusteella lääninhallitus vahvistaa hel-
25103: mäisenä vuonna aloitettavien pienten hankkei- mikuussa 2000 ne suunnitelmat, jotka sen alueen
25104: den valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten kunnat ja kuntayhtymät voivat toteuttaa vuonna
25105: enimmäismäärän. Lääninhallitus vahvistaa myös 2000 sekä tekee vuoden 2001 hankkeiden osalta
25106: suunnitelmakauden ensimmäisenä vuonna aloi- sitovan ennakkoratkaisun siitä, voidaanko Juupa-
25107: tettavat suuret hankkeet, jotka on lueteltu voima- joen hankkeelle myöntää valtionosuutta vuonna
25108: varapäätöksessä. Lääninhallituksen on annettava 2001.
25109: kunnalle ja kuntayhtymälle vahvistuksen yhtey-
25110:
25111:
25112: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
25113:
25114: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
25115:
25116:
25117:
25118:
25119: 3
25120: KK 339/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministerns svar
25121:
25122:
25123:
25124:
25125: Tili riksdagens talman
25126:
25127: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger rande stöda även byggnadsprojekt i de fall då
25128: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av projekten anknyter tili utveckling av social- och
25129: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo hälsovårdsverksamheten i kommunen.
25130: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs- Avsikten är att reformens första fas genom-
25131: mål SS 339/1999 rd: förs från och med ingången av 2000 så att stats-
25132: andelen för anläggningsprojekt är 25 procent av
25133: Inte har väl Lipponens goda regering kostnaderna för projektet. Statsandelen för små
25134: bara för avsikt att i budgeten för 2000 projekt (2-25 milj. mk) som fastställs 2000-
25135: skära ned byggnadsanslagen inom soci- 2001 vore dock i enlighet med nuvarande be-
25136: al- och hälsovården så att tillstånd inte stämmelser 25-50 procent av kostnaderna för
25137: kan beviljas för inledande av sanering- projektet. En regeringsproposition som gäller
25138: en av Juupajoki ålderdomshem 2000? frågan och som hänför sig tili propositionen om
25139: statsbudgeten för 2000 kommer att avlåtas tili
25140: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- riksdagen under september.
25141: föra följande: Enligt lagen om planering av och statsandel
25142: Enligt lagen om planering av och statsandel för för social- och hälsovården skall statsrådet kalen-
25143: social- och hälsovården kan tili kommuner och derårsvis i samband med avlåtande av propositio-
25144: samkommuner betalas statsandel för anlägg- nen om statsbudgeten besluta om social- och häl-
25145: ningsprojekt som är nödvändiga för ordnande av sovårdens resurser (resursbeslutet). Statsrådet
25146: social- och hälsovården. Statsandelen är 25-50 fastställde resursbeslutet för 2000 den 1 septem-
25147: procent av de fastställda kostnaderna för projek- ber 1999.
25148: tet, eller om kostnaderna underskrider de fast- Resursbeslutet innehåller en förteckning över
25149: ställda kostnaderna, av de faktiska kostnaderna. de anläggningsprojekt vilkas totalkostnader är
25150: Statsandelsprocenten bestäms utgående från den störst, över de maximikostnader som berättigar
25151: enligt lagen om statsandelar tili kommunerna per tili statsandel och projektens inledningsår samt
25152: invånare i kommunen beräknade utjämnade kal- maximibeloppet av kostnaderna för övriga an-
25153: kylerade skatteinkomsten. läggningsprojekt. 1 resursbeslutet finns en för-
25154: Avsikten är att systemet med anläggningspro- teckning över de åtta stora projekt som kan inle-
25155: jekt inom social- och hälsovården gradvis skall das under 2000 och 2001 samt över de kostnader
25156: förnyas från och med ingången av 2000. Avsik- för projekten som berättigar tili statsandel. För
25157: ten är att de resurser som för närvarande finns dessa projekt får kommunen eller samkommu-
25158: tillgängliga för anläggningsprojekt inom den av nen en statsandel på 25 procent.
25159: statsrådet fastställda utgiftsramen skall riktas tili 1 resursbeslutet konstateras att den totala stor-
25160: viktiga projekt på kommunal eller regional nivå leken på statsstödet tili anläggningsprojekt 2000
25161: eller riksnivå som stöder utvecklingen och effek- beräknas uppgå till 225 milj. mk. Maximibelop-
25162: tiviseringen av kommunernas social- och hälso- pet av totalkostnaderna för anläggningsprojekt är
25163: vård samt nya arbetssätt så att det nya systemet är 710 milj. mk år 2000 och 520 milj. mk år 2001.
25164: helt i bruk 2003. Undantagsvis kunde man fortfa- Andelen för små projekt av ovan nämnda total-
25165:
25166:
25167: 4
25168: Ministems svar KK 339/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25169:
25170:
25171: kostnader utgör 476,1 mi1j. mk år 2000 och 225,1 loppet av kostnadema för små projekt. Förhands-
25172: milj. mk år 2001. beslutet är bindande för länsstyrelsen då den fast-
25173: Kommunen eller samkommunen skall före ut- ställer de projekt som skall inledas följande år,
25174: gången av december tillställa länsstyrelsen sin om inte något annat följer av statsbudgeten eller
25175: plan för de an1äggningsprojekt som kommer att resursbeslutet.
25176: genomföras under de följande fyra åren. Utgåen- Efter att budgeten godkänts vid ingången av
25177: de från kommunemas planer, eventuella tilläggs- 2000 fördelar social- och hälsovårdsministeriet
25178: utredningar och i vissa fall också efter att ha be- projektkvoterna regionvis på länsstyrelserna.
25179: kantat sig med kommunens situation, fastställer Med projektkvot avses de kostnader inom ramen
25180: länsstyrelsen före utgången av februari maximi- för vilka länsstyrelsen på sitt område kan faststäl-
25181: beloppet av de kostnader som berättigar till stats- la planer för genomförande av anläggningspro-
25182: andel för små projekt som inleds under plane- jekt. Utgående från den kvot som bestämts för
25183: ringsperiodens första år. Länsstyrelsen faststäl- länsstyrelsen i Västra Finlands län fastställer
25184: ler också de stora projekt som skall inledas under länsstyrelsen i februari 2000 de planer som kom-
25185: planeringsperiodens första år och som finns för- munerna och samkommunerna på dess område
25186: tecknade i resursbeslutet. Länsstyrelsen skall i kan genomföra 2000, samt fattar vad gäller pro-
25187: samband med fastställandet av anläggningspro- jekten för 2001 ett bindande förhandsbeslut om
25188: jekt meddela kommunen eller samkommunen ett huruvida Juupajoki-projektet kan beviljas stats-
25189: förhandsbeslut om de stora projekt som kan inle- andel2001.
25190: das året efter verksamhetsåret och om maximibe-
25191:
25192:
25193: Helsingfors den 17 september 1999
25194:
25195: Omsorgsminister Eva Biaudet
25196:
25197:
25198:
25199:
25200: 5
25201: KK 340/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25202:
25203:
25204:
25205:
25206: KIRJALLINEN KYSYMYS 340/1999 vp
25207:
25208: Asuntotuotannon ylikuumenemisen estämisek-
25209: si kelvolliset toimenpiteet
25210:
25211:
25212:
25213:
25214: Eduskunnan puhemiehelle
25215:
25216: Hallitus on tuonut ilmi huolensa asuntorakenta- kuin edellä on tuotu esille, mutta siinä olisi aina-
25217: misen ylikuumenemisesta ja tähän liittyen asun- kin se terve puoli, että lainojen vakuudet olisivat
25218: tojen hintojen hallitsemattomasta noususta. Pari riittäviä myös talouslaman aikoihin. Toinen kei-
25219: ministeriä on saanut mielestään nerokkaan aja- no olisi moninkertaistaa julkisella rahoituksella
25220: tuksen hoitaa asia kuntoon käymällä asuntolaino- tapahtuvaa valvottua asuntorakentamista. Arava-
25221: jen korkovähennysten kimppuun. Idea on se, että tyyppinen rakentaminen ei kuitenkaan saisi muo-
25222: korkovähennykset eivät ole houkuttelemassa dostua ns. yleishyödyllisten rakennusyhteisöjen
25223: oman asunnon hankintaan lainavaroin, asunto- hillittömään rahastamiseen, kuten on nykyaika-
25224: kauppa käy nihkeämminja hinnat pysyvät alhaal- na todettu olevan.
25225: la. Keino on yhtä nerokas kuin eräässä Kalle Pää-
25226: talon kirjassa, jossa jätkämies osti palan läskiä ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25227: sitoi sen narun päähän. Kun hän oli nielaissut läs- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25228: kinpalan, hän veti sen narusta takaisin ja söi tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25229: uudelleen. Mies säästi, kun hänen ei tarvinnut os- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25230: taa lainkaan tämän jälkeen läskiä. Vanha läski
25231: riitti ateriasta toiseen. Aikooko hallitus kiireesti luopua asun-
25232: Jarruttamalla tällä tavoin asuntokauppaa ja tolainojen korkojen verovähennyskel-
25233: tuotantoa lisätään koko ajan huutavaa asuntopu- poisuuteen kohdistuvasta suunnitelmas-
25234: laa ja palautetaan rakennusalan työttömyys, jos- taan ja ryhtyä etsimään muita keinoja
25235: ta on juuri päästy. Entisen ministeri Antti Kallio- asuntojen hintojen saamiseksi kuriin ja
25236: mäen ajatus asuntojen vakuutusarvojen tarkis-
25237: tuksesta olisi huomattavasti korkokeplottelua mitä mieltä hallitus on julkisen, valvo-
25238: terveempi toimi. Sekin kyllä vähentäisi kauppaa tun asuntorakentamisen lisäämisestä
25239: ja sillä olisi samanlaisia negatiivisia vaikutuksia sekä asuntojen vakuutusarvojen alenta-
25240: misesta?
25241:
25242:
25243: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1999
25244:
25245: Sulo Aittoniemi /alk
25246:
25247:
25248:
25249:
25250: Versio 2.0
25251: KK 340/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministerin vastaus
25252:
25253:
25254:
25255:
25256: Eduskunnan puhemiehelle
25257:
25258: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Hallitusohjelmassa todetaan: "Kestävällä
25259: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, asuntopolitiikalla edistetään toimivia ja hintava-
25260: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kaita asunto- ja rakennusmarkkinoita. Uusien
25261: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto- asuntojen kokonaistuotannon tulee pitkällä aika-
25262: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- välillä vastata tarvetta. Arava- ja korkotukilainoi-
25263: sen KK 340/1999 vp: tusta lisätään nykyisestä."
25264: Hallituksen tavoitteena on arava- ja korkotuki-
25265: Aikooko hallitus kiireesti luopua asun- asuntotuotannon määrän lisääminen erityisesti
25266: tolainojen korkojen verovähennyskel- pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksis-
25267: poisuuteen kohdistuvasta suunnitelmas- sa.
25268: taan ja ryhtyä etsimään muita keinoja Eduskunnalle 1.9.1999 annetun valtion vuo-
25269: asuntojen hintojen saamiseksi kuriin ja den 2000 talousarvioehdotuksen mukaan vähin-
25270: tään puolet arava- ja korkotukilainoilla vuonna
25271: mitä mieltä hallitus on julkisen, valvo- 2000 rakennettavista uusista asunnoista osoite-
25272: tun asuntorakentamisen lisäämisestä taan pääkaupunkiseudulle ja sen kehyskuntiin.
25273: sekä asuntojen vakuusarvojen alentami- Kaikkiaan vuonna 2000 arvioidaan aloitettavan
25274: sesta? noin 13 000 uuden arava- ja korkotukiasunnon
25275: rakentaminen, joista 1 000 asuntoa arvioidaan
25276: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lainoitettavan vuodelta 1999 siirtyvillä valtuuk-
25277: ti seuraavaa: silla. Rakennettavien arava- ja korkotukiasunto-
25278: Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokun- jen määrä on noin 2 000 asuntoa suurempi kuin
25279: ta käsitteli 31.8.1999 asuntopoliittisia toimia. vuonna 1999.
25280: Valiokunnan päättämän toimenpidekokonaisuu- Hallituksen piirissä on ollut huolestuneisuutta
25281: den mukaan asuntojen tarjontaa pyritään lisää- asuntoluottojen voimakkaan markkinoinnin vai-
25282: mään saattamalla rakennuskelpoista maata ra- kutuksesta sekä uusien lainojen lukumäärään että
25283: kentamisen piiriin sekä edistämällä asuntoraken- yksittäisten lainojen suuruuteen. Vaarana on, että
25284: tamista muun muassa pyrkimällä siirtämään sel- asunnon ostajien omarahoitusosuus pienenee,
25285: laisia muita kuin asuinrakennushankkeita, joiden jolloin kotitaloudet voivat ostaa kalliimpia asun-
25286: toteuttaminen ei ole kiireellistä. Arava- ja korko- toja kuin mihin niillä muutoin olisi mahdolli-
25287: tukiasuntojen uustuotannon kohtuuhintaisuuden suus. Tämä osaltaan nostaa asuntojen hintatasoa.
25288: turvaamiseksi siirretään pääkaupunkiseudulla ja Suuri lainoitusosuus saattaa myös johtaa ongel-
25289: muissa kasvukeskuksissa painopistettä korjaus- miin, jos asuntojen hinnat kääntyvät laskuun. Va-
25290: rakentamisesta uustuotantoon. Asuntolainojen kuusarvojen alentaminen saattaisi hillitä asunto-
25291: korkojen verovähennysoikeuden rajoittaminen ei lainanottoa. Hallitus ei voi kuitenkaan suoraan
25292: sisälly päätettyihin toimenpiteisiin. vaikuttaa vakuusarvoihin. Tämän keinon käyt-
25293: töön ottaminen edellyttäisi pankkien omia toi-
25294: mia.
25295:
25296:
25297:
25298: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
25299:
25300: Ministeri Suvi-Anne Siimes
25301: 2
25302: Ministems svar KK 340/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25303:
25304:
25305:
25306:
25307: Tili riksdagens talman
25308:
25309: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger Regeringsprogrammet konstaterar att "Ge-
25310: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av nom en hållbar bostadspolitik främjas en funge-
25311: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo rande och prismässigt stabi1 bostads- och bygg-
25312: Aittoniemi /alk undertecknade skrift1iga spörs- marknad. Totalproduktionen av nya bostäder
25313: mål SS 340/1999 rd: skall på 1ång sikt motsvara behovet. Beviljandet
25314: av arava- och räntestödslån utökas från nuvaran-
25315: Amnar regeringen skyndsamt överge sin de nivå."
25316: plan beträffande möjligheten att i be- Regeringen syftar till att öka produktionen av
25317: skattningen dra av räntorna på bostads- arava- och räntestödsbostäder särskilt i huvud-
25318: lån och börja söka andra medelför attfå stadsregionen och i andra tillväxtcentra.
25319: bukt med bostadspriserna, och Enligt regeringens budgetförslag för 2000,
25320: som avläts till riksdagen 1.9.1999, skall minst
25321: vad anser regeringen om en ökning av hälften av de nya bostäder som byggs med arava-
25322: det offentliga övervakade bostadsbyg- och räntestödslån 2000 ligga i huvudstadsregio-
25323: gandet samt om en sänkning av bostä- nen och kranskommunerna. Man räknar med att
25324: dernas säkerhetsvärde? inalles ca 13 000 nya arava- och räntestödsbo-
25325: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- städer börjar byggas 2000, varav uppskattnings-
25326: föra följande: vis 1 000 bostäder kan finansieras under de be-
25327: fogenheter som förs över från 1999. Antalet ara-
25328: Regeringens ekonomisk-politiska ministerut- va- och räntestödsbostäder som byggs är ca
25329: skott diskuterade bostadspolitiska åtgärder 2 000 större än 1999.
25330: 31.8.1999. Enligt den åtgärdshelhet om viiken Inom regeringen har man varit bekymrad över
25331: utskottet beslöt kommer man att gå in för att öka de effekter som den kraftiga marknadsföringen
25332: utbudet på bostäder genom att byggnadsduglig av bostadslån har, över det höga antalet nya lån
25333: mark tas i anspråk för byggande och genom att samt de höga lånebeloppen. Det finns fara för att
25334: bostadsbyggandet främjas bland annat genom se- bostadsköparnas sjä1vfinansieringsandel mins-
25335: nareläggning av byggprojekt som inte gäller bo- kar, och då kan hushållen köpa dyrare bostäder
25336: städer och som inte är brådskande. För att säkra än vad de annars har råd med. Detta bidrar till att
25337: att priserna på nyproducerade aravabostäder och höja bostadsprisnivån. Denstora låneandelen kan
25338: räntestödsbostäder är skäliga flyttas tyngdpunk- också leda till problem, om bostadspriserna bör-
25339: ten i huvudstadsregionen och i övriga tillväxt- jar sjunka. En sänkning av säkerhetsvärdena kun-
25340: centra från reparationsbyggande till nybyggan- de stävja låntagningen för bostäder. Men reger-
25341: de. Att rätten att dra av räntorna på bostadslån i ingen kan dock inte direkt påverka säkerhetsvär-
25342: beskattningen skulle begränsas ingick inte i de dena. En ibruktagning av detta mede1 förutsätter
25343: åtgärder om vilka beslut fattades. åtgärder av bankerna själva.
25344:
25345:
25346:
25347: Helsingfors den 21 september 1999
25348:
25349: Minister Suvi-Anne Siimes
25350:
25351: 3
25352: KK 34111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25353:
25354:
25355:
25356:
25357: KIRJALLINEN KYSYMYS 34111999 vp
25358:
25359: 1990-luvun alussa Suomeen tulleiden Kosovon
25360: albaanien palauttaminen
25361:
25362:
25363:
25364:
25365: Eduskunnan puhemiehelle
25366:
25367: Tämän vuoden keväällä Kosovosta tuli Suomeen Kun Suomessa näyttää na1ssa asw1ssa tulleen
25368: tuhatkunta albaania, joiden tuloa ja vastaanotta- vallalle nykyisen sisäasiainministerin aikana
25369: mista voidaan pitää perusteltuna, joskin hätiköi- edes jonkinlainen järjenjuoksu, niin edellä ole-
25370: tynä päätöksenä. Valtaosa Kosovon albaaneista van perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
25371: kun jäi - aivan oikein - lähialueelle odotta- 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti val-
25372: maan Naton iskujen tehoamista ja mahdollisuut- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
25373: ta paluuseen. seuraavan kysymyksen:
25374: Tänne otetut isänmaalliset albaanit ovat palan-
25375: neet tai palaamassa takaisin lähes sataprosentti- Aikooko hallitus nyt ryhtyä toimenpitei-
25376: sesti. Tänne jäävät vain ne, jotka haluavat vie- siin, että tänne 1990-luvun alussa elin-
25377: raan yhteiskunnan elättävän heidät ilmaiseksi. tasopakolaisina eduskunnan erityislail-
25378: He kuuluvat samaan joukkoon, joka tuli tänne la otetut Kasavon albaanit palautetaan
25379: 1990-luvun alussa lähes 2 000 hengen ryhmänä takaisin kotimaahansa, koska tänne to-
25380: ja jonka eduskunta vastaanotti ilman perusteita dellisen kriisin aikana tulleet palaavat
25381: erityislailla. Heillä ei ilmeisesti nytkään ole pa- nyt vapaaehtoisesti kotimaahansa?
25382: luuhaluja, koska Suomi on tarjonnut makoisan il-
25383: maiselämän.
25384:
25385:
25386: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1999
25387:
25388: Sulo Aittoniemi /alk
25389:
25390:
25391:
25392:
25393: Versio 2.0
25394: KK 34111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministerin vastaus
25395:
25396:
25397:
25398:
25399: Eduskunnan puhemiehelle
25400:
25401: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa seisen lain nojalla paikallispoliisilta vuoden pi-
25402: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tuiset, pysyväisluonteiset oleskeluluvat paina-
25403: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vasta humanitaarisesta syystä.
25404: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta- Suomessa kahden vuoden ajan pysyväisluon-
25405: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- teisella oleskeluluvalla oleskellut henkilö voi
25406: sen KK 34111999 vp: saada ulkomaalaislaissa tarkoitetun pysyvän
25407: oleskeluluvan, ja viiden vuoden oleskelun jäl-
25408: Aikooko hallitus nyt ryhtyä toimenpitei- keen hänelle voidaan myöntää hakemuksesta
25409: siin, että tänne 1990-luvun alussa elin- Suomen kansalaisuus. Erityislain nojalla oleske-
25410: tasopakolaisilla eduskunnan erityislail- luluvan saaneet Kosovon albaanit ovat oleskel-
25411: la otetut Kosovon albaanit palautetaan leet Suomessa jo noin seitsemän vuoden ajan, ja
25412: takaisin kotimaahansa, koska tänne to- lähes kaikilla on pysyvä oleskelulupa. Muutamat
25413: dellisen kriisin aikana tulleet palaavat kymmenet heistä ovat palanneet kotimaahansa
25414: nyt vapaaehtoisesti kotimaahansa? vapaaehtoisesti. Paluumuuttoa hidastavia tekijöi-
25415: tä ovat olleet pitkäaikainen oleskelu ja sen aika-
25416: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- na muodostuneet siteet Suomeen sekä Kosovon
25417: vasti seuraavaa: pitkään epävakaana jatkunut turvallisuustilanne.
25418: Laki eräiden entisen Jugoslavian kansalaisten te- Kosovon naapurimaasta Makedoniasta kulje-
25419: kemien turvapaikkahakemusten poikkeuskäsitte- tettiin Suomeen keväällä 1999 noin tuhat henki-
25420: lystä tuli voimaan 20.1.1993. Lain soveltamisen löä siinä tarkoituksessa, että he ovat Suomessa ti-
25421: piiriin kuuluivat ennen 22.7.1992 Suomeen saa- lapäisesti, kunnes kansainvälisen yhteisön myö-
25422: puneet ja ennen tätä ajankohtaa turvapaikkaa ha- tävaikutuksella kriisi saadaan ratkeamaan. He ei-
25423: keneet entisen Jugoslavian kansalaiset, joiden vät saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina
25424: turvapaikkahakemusta ei ollut ratkaistu ennen vaan heidät tuotiin Suomeen YK:n pakolais-
25425: lain voimaantuloa ja jotka eivät olleet hakemus- asiain päävaltuutetun esityksestä osana humani-
25426: taan peruuttaneet. Erityislakia ei sovellettu ulko- taarista evakuointiohjelmaa. Lähes 300 Suo-
25427: maalaiseen, joka oli syyllistynyt Suomessa tai meen evakuoiduista on palannut vapaaehtoisesti
25428: muussa pohjoismaassa rikokseen, josta sääde- kotimaahansa.
25429: tään ankarampi rangaistus kuin kuusi kuukautta Hallituksella ei ole tarkoitus ryhtyä toimenpi-
25430: vankeutta tai joka oli toistuvasti syyllistynyt ri- teisiin erityislain tarkoittamien entisen Jugosla-
25431: koksiin, vaan tällaisen henkilön turvapaikka- ja vian kansalaisten palauttamiseksi vastoin heidän
25432: oleskelulupahakemukset käsiteltiin yksilöllisesti tahtoaan. Erityislain perusteella maahamme jää-
25433: ulkomaalaislaissa säädetyllä tavalla. neiden tilanne on hyvin erilainen kuin Suomeen
25434: Erityislaki koski kaikkialta entisen Jugosla- evakuoitujen. Asianomaisilla on mahdollisuus
25435: vian alueelta saapuneita turvapaikanhakijoita. palata Kosovon tilanteen parantuessa vapaaeh-
25436: Valtaosa eli noin 1 400 lain soveltamispiiriin toisesti. Suomen valtio tukee heidänkin paluu-
25437: kuuluneesta noin 1 600 entisen Jugoslavian kan- taan myöntämällä paluumuuttoavustusta. Suo-
25438: salaisesta oli Kosovon albaaneja, jotka saivat ky- men viranomaiset jakavat kaikille Suomessa ole-
25439:
25440:
25441: 2
25442: Ministerin vastaus KK 34111999 vp- Sulo Aitioniemi /alk
25443:
25444:
25445: ville Kosovon albaaneille tietoa Kosovon tilan-
25446: teesta mahdollista vapaaehtoista kotimaahan pa-
25447: luuta silmällä pitäen.
25448:
25449:
25450: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1999
25451:
25452: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
25453:
25454:
25455:
25456:
25457: 3
25458: KK 34111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministems svar
25459:
25460:
25461:
25462:
25463: Tili riksdagens talman
25464:
25465: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger område var Kosovo-albaner. Med stöd av lagen i
25466: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av fråga beviljade den lokala polisen dessa personer
25467: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo uppehållstillstånd av permanent natur för ett år
25468: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs- av vägande humanitära skäl.
25469: mål SS 341/1999 rd: En person som har vistats i Finland i två år
25470: med ett uppehållstillstånd av permanent natur
25471: imnar regeringen nu vidta åtgärder för kan beviljas permanent uppehållstillstånd som
25472: att återsända tili sitt hemland de Ko- avses i utlänningslagen, och efter fem års vistel-
25473: sovo-albaner som i början av 1990-talet se i landet kan han beviljas finskt medborgar-
25474: togs emot här som välfärdsjlyktingar ge- skap på ansökan. De Kosovo-albaner som med
25475: nom riksdagens speciallag, eftersom de stöd av speciallagen har fått uppehållstillstånd
25476: som har kommit hit under en verklig kris har redan vistats i Finland cirka sju år, och näs-
25477: återvänder nu frivilligt till sitt hemland? tan alla av dem har permanent uppehållstilistånd.
25478: Några tiotal personer har frivilligt återvänt tili
25479: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sitt hemland. Sådana faktorer som vistelse i Fin-
25480: föra följande: land som varat länge och de band tilllandet som
25481: Lagen om särbehandling av asylansökningar som man under denna tid har knutit samt säkerhetssi-
25482: gjorts av vissa medborgare i det foma Jugoslavi- tuationen i Kosovo som sedan länge varit ostadig
25483: en trädde i kraft den 20 januari 1993. Tilllagens har fördröjt återflyttningen.
25484: tillämpningsområde hörde de medborgare i det Våren 1999 förde man cirka tusen personer tili
25485: foma Jugoslavien som hade anlänt tili Finland Finland från Kosovos grannland Makedonien i
25486: före den 22 juli 1992 och ansökt om asyl i Fin- den avsikten att de skulle stannai Finland tillfål-
25487: land före nämnda datum, och vilkas asylansök- ligt tills krisen kunde lösas med hjälp av det in-
25488: ningar inte hade avgjorts förrän lagen trädde i temationella samfundet. De anlände inte tili Fin-
25489: kraft och som inte hade återtagit sina asylansök- land som asylsökande utan togs hit på förslag av
25490: ningar. Speciallagen tiliämpades inte på en utlän- FN:s flyktingkommissariat som en del av ett hu-
25491: ning som i Finland eller i något annat nordiskt manitärt evakueringsprogram. Av de personer
25492: land hade gjort sig skyldig tili brott för vilket som evakuerades tili Finland har ungefår 300 fri-
25493: stadgas strängare straff än fångelse i sex måna- villigt återvänt tili sitt hemland.
25494: der eller som upprepade gånger hade gjort sig Regeringen ämnar inte vidta några åtgärder för
25495: skyldig till brott, utan en ansökan om asyl och att återsända de medborgare i det foma Jugosla-
25496: uppehållstilistånd som en sådan person hade vien som avses i speciallagen mot deras egen vil-
25497: gjort behandlades individuellt på det sätt som ja tili hemlandet. Situationen för de personer som
25498: anges i utlänningslagen. med stöd av speciallagen stannat i Finland är
25499: Speciallagen gällde asylsökande från alla de- mycket annorlunda än situationen för de perso-
25500: lar av det foma Jugoslavien. Merparten, d.v.s. ner som evakuerats tili Finland. Personema i frå-
25501: cirka 1 400 av de 1 600 medborgare i det foma ga kan frivilligt återvända tili Kosovo när situa-
25502: Jugoslavien som hörde tili lagens tiliämpnings- tionen där blir bättre. Finska staten stöder också
25503:
25504:
25505: 4
25506: Ministerns svar KK 34111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25507:
25508:
25509: deras återflyttning genom att bevilja återflytt- tionen i Kosovo med tanke på en eventuell frivil-
25510: ningsbidrag. Myndigheterna i Finland ger alla lig återflyttning till hemlandet.
25511: Kosovo-albaner i Finland information om situa-
25512:
25513:
25514:
25515: Helsingfors den 20 september 1999
25516:
25517: Inrikesminister Kari Häkämies
25518:
25519:
25520:
25521:
25522: 5
25523: KK 342/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25524:
25525:
25526:
25527:
25528: KIRJALLINEN KYSYMYS 342/1999 vp
25529:
25530: Lylyn varikon akkukorjaamo- ja varastoraken-
25531: nuksen rakentaminen
25532:
25533:
25534:
25535:
25536: Eduskunnan puhemiehelle
25537:
25538: Puolustusvoimain Lylyn viestivarikko on erit- kansanedustajien vieraillessa joko ryhmänä tai
25539: täin tärkeä Juupajoen kunnalle työllistämistar- yksittäisesti Juupajoen kunnassa on kunnan ta-
25540: koituksessa sekä puolustusvoimille elektroniik- holta tuotu yhä uudelleen esille rakentamishank-
25541: ka-alaan liittyvien laitteiden ja varaosamateriaa- keen tarpeellisuus.
25542: lien huollon, korjauksen ja varastoinnin suhteen.
25543: Viestivarikko on voimallisesti kehittänyt toimin- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25544: tojaan ja toimii myös uusien suuntausten kehittä- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25545: jänä Suomessa. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25546: Lylyn viestivarikon akkukorjaamo- ja varasto- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25547: rakennushanke on ollut puolustusvoimien raken-
25548: nussuunnitelmissa jo pitkään, ja myös kansan- Onko hallituksella tietoa, milloin pit-
25549: edustajat ovat toistuvasti kyselleet hankkeen ke- kään odoteltu Lylyn viestivarikon akku-
25550: hittymisen perään, mutta turhaan. Pirkanmaan korjaamo- ja varastorakennuksen ra-
25551: kentamishanke saadaan alulle?
25552:
25553:
25554: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1999
25555:
25556: Sulo Aittaniemi /alk
25557:
25558:
25559:
25560:
25561: Versio 2.0
25562: KK 342/1999 vp - Sulo Aittoniemi /alk Ministerin vastaus
25563:
25564:
25565:
25566:
25567: Eduskunnan puhemiehelle
25568:
25569: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa nykyajan vaatimuksia. Käytössä olevat kenttä-
25570: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, viestintävälineet kehittyvät ja muuttuvat kuiten-
25571: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kin suurella todennäköisyydellä seuraavan pit-
25572: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto- kän aikavälin (PTS) suunnittelukauden aikana ja
25573: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- nämä muutokset on kyettävä ottamaan huo-
25574: sen KK 342/1999 vp: mioon rakennushanketta suunniteltaessa.
25575: Meneillään oleva puolustusvoimien alaisten
25576: Onko hallituksella tietoa, milloin pit- laitosten kehittämis- ja organisointiprojekti
25577: kään odoteltu Lylyn viestivarikon akku- (PELKO) ja puolustusvoimien seuraava pitkän
25578: korjaamo- ja varastorakennuksen ra- aikavälin suunnitteluasiakirja valmistuvat kulu-
25579: kentamishanke saadaan alulle? van vuoden 1999 aikana. Näiden asiakirjojen val-
25580: mistumisen jälkeen voidaan arvioida uuden ak-
25581: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kuhuoltolan todellinen tarve.
25582: ti seuraavaa: Edellä mainituista syistä akkuhuoltolan raken-
25583: Lylyn viestivarikon tehtäviin kuuluu mm. valta- taminen on sisällytetty puolustushallinnon vuo-
25584: kunnallinen, erilaisten viestilaitteiden virtaläh- den 2002 toiminta- ja taloussuunnitelmaan 7,5
25585: teiden hoitovastuu. Akkuhuollon toimitilat ovat miljoonan markan suuruisena hankkeena.
25586: Lylyssä hajallaan eivätkä kaikilta osiltaan vastaa
25587:
25588:
25589:
25590: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
25591:
25592: Puolustusministerin sijaisena
25593: Ministeri Eva Biaudet
25594:
25595:
25596:
25597:
25598: 2
25599: Ministems svar KK 342/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25600:
25601:
25602:
25603:
25604: Tili riksdagens talman
25605:
25606: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger de nutida kraven. Den apparatur för informa-
25607: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av tionsförmedling i fålt som för närvarande an-
25608: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo vänds utvecklas och förändras dock med stor san-
25609: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs- nolikhet under nästa planeringsperiod på lång
25610: mål SS 342/1999 rd: sikt, och det är nödvändigt att kunna beakta dessa
25611: förändringar när byggprojektet planeras.
25612: Har regeringen vetskap om när det Det pågående utvecklings- och organiserings-
25613: byggprojekt som gäller servicesstatio- projektet för inrättningar som är underställda för-
25614: nen för ackumulatorer och upplaget vid svarsmakten (PELKO) och försvarsmaktens näs-
25615: signaldepån i Lyly och som man redan ta långsiktiga planeringshandling blir fårdiga un-
25616: länge väntat på kan inledas? der år 1999. När dessa handlingar har fårdig-
25617: ställts är det möjligt att bedöma det faktiska be-
25618: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- hovet av en ny ackumulatorservicesstation.
25619: föra följande: Avovan nämnda skäl har byggandet av servi-
25620: Till de uppgifter som skall skötas vid Lyly sig- cesstationen för ackumulatorer tagits med i för-
25621: naldepå hör bl.a. det riksomfattande servicean- svarsförvaltningens verksamhets- och ekonomi-
25622: svaret för olika slag av strömkällor för signalan- pian för år 2002 som ett projekt vars kostnader
25623: ordningar. Utrymmena för ackumulatorservice är uppgår till 7,5 milj. mk.
25624: i Lyly utspridda och motsvarar inte till alla delar
25625:
25626:
25627:
25628: Helsingfors den 22 september 1999
25629:
25630: Försvarsministems ställföreträdare
25631: Minister Eva Biaudet
25632:
25633:
25634:
25635:
25636: 3
25637: 1
25638:
25639:
25640: 1
25641: KK 343/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25642:
25643:
25644:
25645:
25646: KIRJALLINEN KYSYMYS 343/1999 vp
25647:
25648: Alkoholinkäyttöön liittyvä valistus kouluis-
25649: samme
25650:
25651:
25652:
25653:
25654: Eduskunnan puhemiehelle
25655:
25656: Suomalaisissa kouluissa on kiinnitetty voimakas- oikein. Esimerkiksi näkemys siitä, että nuoren tu-
25657: ta huomiota valistukseen ja opetukseen sikäli, lisi ottaa ensimmäinen "känninsä" kotona tutus-
25658: kun on kysymys huumeista tai seksuaalisesta sa ja turvallisessa ympäristössä asiaan liittyvän
25659: käyttäytymisestä. Huumeisiin suhtaudutaan jyr- keskustelun kera, tuntuu tiettyjen täti-ihmisten
25660: kän kielteisesti niin kuin pitääkin ja seksiasioita mielestä varmasti kauhistuttavalta, mutta sitä se
25661: opetetaan oikein kädestä kiinni pitäen. tuskin on.
25662: Alkoholin käyttämiseen liittyen on syytä
25663: epäillä, että valistus on lievästikin sanoen pos- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25664: kellaan. Vaikka alkoholi on hyödyke, jonka sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25665: kanssa lähes jokainen joutuu tavalla tai toisella tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25666: tekemisiin, siihen suhtaudutaan valistustoimin- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25667: nassaja koulujen opetustoiminnassa siten kuin se
25668: olisi jokin yhteiskunnallinen mörkö. Ei huomata Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
25669: lainkaan, että alkoholin kohtuullisessa käytössä että alkoholin käyttöön liittyvä valistus
25670: on positiivisiakin puolia. ja koulutus kouluissamme sekä yhteis-
25671: Alkoholin käyttöä koskevassa valistuksessa työssä koulujen ja kotien välillä saa-
25672: niin kodeissa kuin muuallakin tulisi suhtautumi- daan suunnattua nykyisen pelottelulin-
25673: nen alkoholiin saada luonnolliseksi ja esimerkik- jan sijasta enemmän asialliselle ja koh-
25674: si nuoriso tulisi kouluttaa käyttämään alkoholia tuullisen sekä sivistyneen alkoholinkäy-
25675: oikein. Ei siis pyrkiä pelottelemalla sitä kieltä- tön hyviäkin puolia korostavalle linjal-
25676: mään vaan asiallisella valistuksella käyttämään le?
25677:
25678:
25679: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1999
25680:
25681: Sulo Aittaniemi /alk
25682:
25683:
25684:
25685:
25686: Versio 2.0
25687: KK 343/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministerin vastaus
25688:
25689:
25690:
25691:
25692: Eduskunnan puhemiehelle
25693:
25694: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa ton ilmiö. Kouluissa alkoholikysymyksiä tulee-
25695: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kin käsitellä osana laajempaa terveyskasvatuk-
25696: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sen sekä tapa- ja laillisuuskasvatuksen kokonai-
25697: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto- suutta. Myös median lukutaidolla on tärkeä osa
25698: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- alkoholiin liittyvien mielikuvien, asenteiden ja
25699: sen KK 343/1999 vp: arvojen muodostumisessa.
25700: Muutos vuosisadan alun raittiusvalistuksesta
25701: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, on ollut suuri. Pelottelulinjainen alkoholivalistus
25702: että alkoholin käyttöön liittyvä valistus ei ole koulujen arkea. Koulujen tapakasvatukses-
25703: ja koulutus kouluissamme sekä yhteis- sa sivutaan luonnollisesti myös seurustelukult-
25704: työssä koulujen ja kotien välillä saa- tuuriin ja hyviin tapoihin liittyviä kysymyksiä.
25705: daan suunnattua nykyisen pelottelulin- Lainsäädäntömme ja terveyden edistämisen ta-
25706: jan sijasta enemmän asialliselle ja koh- voitteet huomioon ottaen kohtuukäyttö-käsitettä
25707: tuullisen sekä sivistyneen alkoholinkäy- ei alaikäisten nuorten kohdalla käytetä. Sekä
25708: tön hyviäkin puolia korostavalle linjal- koulujen opetuksessa että kodin ja koulun yhteis-
25709: le? työssä tämä näkökulma on lähtökohtana.
25710: Opetushallituksen, Stakesin ja Terveyden
25711: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- edistämisen keskuksen yhteistyönä valmistui tä-
25712: ti seuraavaa: män vuoden alussa raportti ehkäisevää päihde-
25713: Yhteiskunnassamme on tapahtunut selvä päihde- työtä tukevien ohjelmien käytöstä koulussa. Ra-
25714: kulttuurin murros 1990-luvun aikana. Yleiset portissa on tarkasteltu neljää yleisimmin kouluis-
25715: päihdemyönteiset asenteet, ottamiskulttuuri, ovat sa käytettyä päihdeohjelmaa ja niiden käyttöä op-
25716: lyöneet itsensä läpi nuorten keskuudessa. Massii- pilaitoksissa. Hankkeen tavoitteena on kehittää
25717: viset mainoskampanjat esittävät alkoholinkäy- päihdevalistusmateriaalin tuottajien ja koulujen
25718: tön luonnollisesti pelkästään myönteisessä valos- yhteistyötä päihdeopetuksen tavoitteiden laadun
25719: sa. parantamiseksi.
25720: Yhteiskunta tarjoaa varhaisnuorilleen monen- Opetushallituksen toimenpideohjelmassa on
25721: laisia päihteiden käytön malleja. Perusmalli tu- kuluvalle vuodelle yksilöity kolme puhtaasti
25722: lee vanhemmilta. Valintojen viidakossa varhais- päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn liittyvää
25723: nuorten on luotava oma suhteensa päihteisiin. hanketta:
25724: Koulun tehtävänä on tukea koteja kasvatustyös- Opetushallituksen ja Espoon kaupungin
25725: sä ja antaa nuorille tiedollisia ja taidollisia val- koulujen yhteistyönä toteutetaan "Tuliko sel-
25726: miuksia sekä henkistä pohjaa oikeiden valinto- väksi" -hanke, jonka tavoitteena on tuottaa
25727: jen tekemiseen. koululähtöisiä sekä sisällöllisiä että toiminnalli-
25728: Nuorten alkoholivalistukseen liittyvät kysy- sia malleja lasten ja nuorten päihteiden käytön
25729: mykset eivät ole nuorten tupakoinnin ja huumei- ehkäisyyn. Hankkeen tavoitteena on kehittää
25730: den käytön ehkäisystä erillisiä kysymyksiä, ei- koulun roolia osaajana, elämisen taitojen ja hal-
25731: vätkä niiden kulttuurisesta asemasta riippuma- linnan kasvatus- ja opetustyön toteuttajana. Yh-
25732:
25733:
25734: 2
25735: Ministerin vastaus KK 343/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25736:
25737:
25738: teistyössä Stakesin ja Terveyden edistämisen keitä kysymyksiä ovat tällöin kohtuukäyttöön
25739: keskuksen kanssa laaditaan opas koulujen päih- liittyvien kysymysten ohella suhtautuminen
25740: deopetukseen. Lisäksi kehitetään edelleen Ope- omien lasten ja nuorten alkoholikokeiluihin sekä
25741: tushallituksen ja Sininauhaliiton rakentamaa erityisesti aikuismallin vaikutukset nuorten hu-
25742: opettajien, oppilaiden ja vanhempien Intemet- malakäyttäytymisen kulttuuriin.
25743: pohj aista päihdetietoverkkoa. Huoli huumeiden käytön varhaistumisesta ja
25744: Opetushallitus on usean vuoden ajan kehittä- lisääntymisestä on joissain tapauksissa saattanut
25745: nyt ja toteuttanut päihteiden käytön ehkäisyyn antaa kuvan nuorten alkoholinkäyttöön ja alko-
25746: liittyvää verkostokoulutusta, jossa on tasapuoli- holikulttuuriin liittyvien kysymysten unohtami-
25747: sesti käsitelty nuorten tupakoimattomuutta, alko- sesta opetustoimessa. Opettajien ammattitaito,
25748: holin käyttämättömyyttä ja huumeettomuutta tu- joka on Suomessa korkealla tasolla, takaa osal-
25749: kevia kysymyksiä. Vastikään perustetun Opetus- taan sen, että opetussisällöissä eri aihealueita kä-
25750: hallituksen ja Stakesin välisen neuvotteluryh- sitellään oikeissa mittasuhteissa.
25751: män keskeisenä tehtävänä on selvittää, miten ter- Opetusministeriö on tietoinen nuorten päihtei-
25752: veyskasvatuksen opetukseen liittyviä tavoitteita den käyttöön liittyvien ongelmien vakavuudesta
25753: ja oppilashuoltotyötä ohjaavia tavoitteita voitai- ja on käynnistänyt asiassa lukuisia kehittämistoi-
25754: siin paremmin ottaa huomioon opetussuunnitel- mia yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön
25755: missa. hallinnonalan viranomaisten kanssa. Asia on
25756: On kuitenkin tärkeätä pitää mielessä, ettei yk- otettu huomioon myös opetusministeriön ja Ope-
25757: sin kouluopetuksen keinoin voida vaikuttaa nuor- tushallituksen välisessä tulossopimuksessa.
25758: ten päihteiden käyttöön. Entistä enemmän tulisi Hankkeiden etenemistä ja vaikutuksia tullaan
25759: kohdistaa valistusta myös aikuisväestöön. Tär- myös jatkossa tarkoin seuraamaan.
25760:
25761:
25762: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
25763:
25764: Opetusministeri Maija Rask
25765:
25766:
25767:
25768:
25769: 3
25770: KK 343/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministerns svar
25771:
25772:
25773:
25774:
25775: Tili riksdagens talman
25776:
25777: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger na bör alkoholfrågorna därför tas upp som ett led
25778: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av i en större helhet bestående av hälsofostran och
25779: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo fostran i umgängesseder och laglighet. Också
25780: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs- förmågan att tolka medierna spelar en viktig roll i
25781: mål SS 343/1999 rd: utformningen av föreställningar, attityder och
25782: värderingar kring alkohol.
25783: Avser regeringen vidta åtgärder så att Förändringen sedan nykterhetsupplysningen i
25784: upplysning och utbildning i våra skolor början av århundradet har varit stor. Alkoholupp-
25785: och i samarbetet mellan skolorna och lysning enligt skrämsellinjen hör inte till skolor-
25786: hemmen i frågor som gäller använd- nas vardag. 1 skolornas umgängesfostran tange-
25787: ningen av alkohoi kan avledas från den ras naturligtvis också frågor som gäller umgäng-
25788: nuvarande skrämsellinjen och i stället eskultur och goda seder. Med beaktande av må-
25789: ges en mer saklig inriktning som fram- len för vår lagstiftning och hälsofrämjandet an-
25790: håller de goda sidorna i ett måttligt och vänds inte begreppet måttlighet i samband med
25791: civiliserat alkoholbruk? alkohoi när det gäller minderåriga. Både i skolor-
25792: nas undervisning och i samarbetet mellan hem
25793: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- och skola är denna synvinkel utgångspunkten.
25794: föra följande: Utbildningsstyrelsen, Stakes (Forsknings- och
25795: Det har skett ett klart genombrott för alkoholkul- utvecklingscentralen för social- och hälsovår-
25796: turen i vårt samhälle under 1990-talet. Positiva den) samt Centret för hälsofrämjande har tillsam-
25797: attityder till alkohol, supkulturen, har slagit ige- mans utarbetat en rapport om användningen av
25798: nom bland ungdomen. Enorma reklamkampanjer program till stöd för förebyggande av rusmedels-
25799: visar självfallet alkoholbruket enbart i en positiv missbruk. 1 rapporten, som blev klar i början av
25800: dager. året, granskas de fyra program som oftast an-
25801: Samhället erbjuder ungdomarna i de lägre ton- vänds i skolorna och på vilket sätt de har använts
25802: åren många olika modeller när det gäller använd- i läroanstalterna. Projektet har som mål att ut-
25803: ningen av rusmedel. Den grundläggande model- veckla samarbetet mellan dem som producerar
25804: len kommer från föräldrarna. 1 djungeln av olika upplysningsmaterial om rusmedel och skolorna i
25805: alternativ skall tonåringarna skapa sitt eget för- syfte att förbättra målkvaliteten beträffande rus-
25806: hållande tili alkohol. Skolans uppgift är att stöd- medelsundervisningen.
25807: ja hemmen i fostringsarbetet och ge de unga teo- 1 Utbildningsstyrelsens åtgärdsprogram har
25808: retiska och praktiska fårdigheter samt den intel- för i år tre proj ekt med direkt anknytnig tili före-
25809: lektuella grunden för de rätta valen. byggandet av rusmedelsanvändning specifice-
25810: Frågorna i samband med alkoholupplysning- rats:
25811: en för ungdomar är inte lösryckta från frågorna 1 samverkan mellan Utbildningstyrelsen och
25812: kring arbetet mot rökning och drogmissbruk skolor i Esbo stad genomförs projektet "Tuliko
25813: bland unga, inte heller är de ett fenomen som är selväksi", som syftar till att producera både teo-
25814: oberoende av den kulturella ställningen. 1 skolor- retiska och praktiska modeller med utgångs-
25815:
25816:
25817: 4
25818: Ministems svar KK 343/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25819:
25820:
25821: punkt i skolan för att hindra barn och unga från allt mer vända sig också tili de vuxna. Viktiga
25822: att använda rusmedel. Projektet har som mål att frågor är då, vid sidan av frågorna om måttlighet,
25823: utveckla skolans roll som "den som kan", den inställningen när egna barn och ungdomar vill
25824: som utför fostrings- och undervisningsarbetet när pröva på alkohol, samt i synnerhet de verkningar
25825: det gäller livsfårdigheter och förmåga att ha kon- vuxenmodellen har på ungdomens beteendekul-
25826: troll över sitt liv. 1 samverkan med Stakes och tur när de har druckit.
25827: Centret för hälsofrämjande utarbetas en guide för Oron över att drogmissbruket har börjat allt ti-
25828: skolornas rusmedelsundervisning. Dessutom ut- digare och blivit allt mer utbrett har i något fall
25829: vecklas ytterligare Utbildningsstyrelsens och kunnat ge en bild av att de frågor som gäller al-
25830: Blåa Korsets ( Sininauhaliitto) Intemetbaserade koholmissbruket och alkoholkulturen bland ung-
25831: nätverk med rusmedelsinformation för lärare, domen har glömts bort i undervisningsverksam-
25832: elever och föräldrar. heten. Lärarnas yrkesskicklighet, som i Finland
25833: Utbildningsstyrelsen har under flera års tid ut- står på en hög nivå, garanterar för sin del att oli-
25834: vecklat och bedrivit nätverksutbildning kring fö- ka ämnessfårer i undervisningsinnehållen be-
25835: rebyggande av missbruk. Utbildningen har i lika handlas i rätta proportioner.
25836: grad tagit upp frågor som stöder ett rökfritt, alko- Undervisningsministeriet är medvetet om att
25837: holfritt och drogfritt ungdomsliv. 1 den nyligen problemen i samband med missbruket bland ung-
25838: inrättade förhandlingsgruppen mellan Utbild- domen är en allvarlig fråga och har vidtagit ett
25839: ningsstyrelsen och Stakes är den viktigaste upp- flertal utvecklingsåtgärder i frågan i samverkan
25840: giften att klarlägga hur de mål som ansluter sig med myndigheter inom social- och hälsovårds-
25841: till undervisningen i hälsofostran och de mål som ministeriets förvaltningsområde. Frågan har be-
25842: styr elevvårdsarbetet bättre kunde beaktas i läro- aktats också i resultatavtalet mellan undervis-
25843: planerna. ningsministeriet och Utbildningsstyrelsen. Ock-
25844: Det är dock viktigt att minnas att man inte en- så i fortsättningen kommer man noggrant att föl-
25845: bart med skolundervisningens medel kan påver- ja med hur projekten framskrider och vilka verk-
25846: ka de ungas alkoholbruk. Upplysningen borde ningar de har.
25847:
25848:
25849: Helsingfors den 17 september 1999
25850:
25851: Undervisningsminister Maija Rask
25852:
25853:
25854:
25855:
25856: 5
25857: KK 344/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25858:
25859:
25860:
25861:
25862: KIRJALLINEN KYSYMYS 344/1999 vp
25863:
25864: Arvonlisäverotuksen korj aarnineo
25865:
25866:
25867:
25868:
25869: Eduskunnan puhemiehelle
25870:
25871: Pikkuisessa Juupajoen kunnassa Pirkanmaalla siaan. Hallitusohjelmassa on maininta asian sel-
25872: kannetaan huolta seuraavasti: vittämisestä.
25873: Arvonlisäverojärjestelmän käyttöönoton yh- Yksi arvonlisäverojärjestelmän kummalli-
25874: teydessä useita vuosia sitten luotiin kuntaorgani- suuksia on menettely, jossa "asianomainen mi-
25875: saatioiden ja valtion välille monimutkainen jär- nisteriö" päättää oman hallinnonalansa osalta sii-
25876: jestelmä, jossa kunnat ja kuntayhtymät saavat en- tä, rahoitetaanko kunnan toteuttamassa EU-ra-
25877: sin hyväkseen palautuksena maksamansa arvon- hoitteisessa investointihankkeessa arvonlisäve-
25878: lisäveron. Kunnilta kuitenkin peritään takaisin ron sisältävä meno vai ei! Kaikkia hallinnonalo-
25879: koko kuntien ja kuntayhtymien saarnat arvonlisä- ja koskevan yhtenäisen tulkinnan tulisi olla se,
25880: veron palautukset kuntakohtaisesti asukaslukp- että arvonlisävero on kunnalle ns. lopullinen
25881: jen mukaisessa suhteessa. meno ja siten rahoitukseen oikeuttava meno, kos-
25882: Tästä seuraa useita ongelmia, joista epäoikeu- ka arvonlisäveron palautukset peritään kunnilta
25883: denmukaisin on se, että arvonlisäveropalautuk- täysimääräisesti takaisin.
25884: set ja kuntakohtaisesti asukaslukuun perustuvat
25885: takaisinperinnät poikkeavat useissa tapauksissa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25886: huomattavasti toisistaan. Esimerkiksi Juupajoen sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25887: kunta on maksanut vuosina 1977-1998 palau- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25888: tusten takaisinperinnässä 4,1 milj. markkaa, kun vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25889: samaan aikaan kunta on saanut alv-palautuksia
25890: joko suoraan tai välillisesti yhteensä vain noin Myöntääkö hallitus perusteluissa kerro-
25891: 3 milj. markkaa. Juupajoen kunnan olisi pitänyt tun ongelman ja
25892: tehdä vuosittain jo tehtyjen investointien lisäksi
25893: 3 milj. markan investoinnit, jotta palautukset ja mitä hallitus tekee ongelman poistami-
25894: niiden takaisinperintä olisivat vastanneet toi- seksi?
25895:
25896:
25897:
25898: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1999
25899:
25900: Sulo Aittoniemi /alk
25901:
25902:
25903:
25904:
25905: Versio 2.0
25906: KK 344/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministerin vastaus
25907:
25908:
25909:
25910:
25911: Eduskunnan puhemiehelle
25912:
25913: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa tamuodon valintaan. Kunnille maksettavat palau-
25914: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tukset peritään erillislain nojalla niiltä yhteisesti
25915: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen takaisin. Palautusoikeus ei siten ole kuntasekto-
25916: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta- rille etu, vaan arvonlisävero muodostuu siitä
25917: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- huolimatta kunnille kustannukseksi.
25918: sen KK 344/1999 vp: Kirjallisessa kysymyksessä on todettu palau-
25919: tusmenettelyn aiheuttavan ongelmatilanteen,
25920: Myöntääkö hallitus perusteluissa kerro- koska arvonlisäveron palautukset ja asiakaslu-
25921: tun ongelmanja kuun perustuvat takaisinperinnät poikkeavat
25922: useissa tapauksissa huomattavasti toisistaan.
25923: mitä hallitus tekee ongelman poistami- Takaisin perittävä määrä lasketaan palautettu-
25924: seksi? jen arvonlisäverojen vuosittaisen yhteismäärän
25925: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- perusteella. Käytettävä jakosuhde vahvistetaan
25926: vasti seuraavaa: vuosittain kuntien asukasmäärän perusteella.
25927: Hankintaneutraalisuus edellyttää, ettei yksittäi-
25928: Kunnat ja kuntayhtymät ovat arvonlisäverovel- seltä kunnalta takaisin perittävään määrään vai-
25929: vollisia ainoastaan liiketoiminnan muodossa har- kuta kunnan hankintojen vuosittainen määrä ja
25930: joittamastaan tavaroiden ja palvelujen myynnis- sen vaihtelut. Samasta syystä yksittäiseltä kun-
25931: tä. Kuten muutkin arvonlisäverovelvolliset, kun- nalta takaisin perittävä määrä ei voi olla saman-
25932: nat ja kuntayhtymät saavat vähentää verollista suuruinen kuin sille palautettava määrä. Asukas-
25933: toimintaansa varten hankkimiensa tavaroiden tai määrä jakosuhteen perusteena on hallinnollisesti
25934: palveluiden ostohintaan sisältyvän arvonlisäve- yksinkertainen ja selkeä kriteeri.
25935: ron. Jos ostetut tavarat tai palvelut sen sijaan Arvonlisäveron palautusten kuntakohtaista
25936: käytetään verottomassa toiminnassa, esimerkik- kohtaautoa ja mahdollisuuksia palautusten takai-
25937: si terveydenhoito- tai peruskoulutoiminnassa, sinperinnän uudistamiseksi on aikaisemmin sel-
25938: hintaan sisältyvää veroa ei saa yleisten säännös- vittänyt 10.5.1994 asetettu Arvonlisäveron takai-
25939: ten mukaan vähentää. sinperintätyöryhmä (Arvonlisäveron palautusten
25940: Palautus- ja takaisinperintämenettelyssä val- takaisinperintä, Valtiovarainministeriön työryh-
25941: tio palauttaa kunnille ja kuntayhtymille kaikki mämuistiaita 1995:23). Palautuksia koskevan
25942: verotonta toimintaa varten tehtyihin hankintoi- kuntakohtaisen vaihtelun on havaittu suurimmal-
25943: hin sisältyvät verot, mutta perii ne takaisin kun- ta osalta selittyneen kuntien investointitoimin-
25944: nilta asiakasluvun perusteella. Menettelyn tar- nan määrällä. Investointien ajoittuminen on vai-
25945: koituksena on siis toteuttaa hankintaneutraali- kuttanut myös palautusten vuosittaiseen koko-
25946: suus kuntien itse tuottamien ja ostettujen verol- naismäärään. Toisaalta yksittäisen kunnan saa-
25947: listen hankintojen välillä. Palautusoikeuden joh- man palautuksen määrä on voinut olla vähäinen
25948: dosta ostettujen tavaroiden ja palvelujen hintaan sen vuoksi, että kunta käyttää keskimääräistä
25949: sisältyvä vero ei muodostu hankintahetkellä kun- enemmän verottomia ostopalveluja.
25950: nalle kustannukseksi, joten se ei vaikuta hankin-
25951:
25952:
25953: 2
25954: Ministerin vastaus KK 344/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25955:
25956:
25957: Edellä mainittu työryhmä tutki vaihtoehtoisia maksettava. Yleissäännön mukaan arvonlisäve-
25958: malleja takaisinperintäjärjestelmälle ja vertaili roa, josta saa palautuksen tai joka korvataan jol-
25959: nykyistä asukaslukuperusteista takaisinperintä- lain muulla tapaa, ei voida pitää tukikelpoisena
25960: järjestelmää järjestelmiin, joissa takaisinperintä eivätkä rakennerahastot näin ollen voi osarahoit-
25961: perustuisi kuntien laskelmallisiin verotuloihin tai taa sitä. Tukikelpoisuutta tutkittaessa lopullisen
25962: niiden ja käyttötalouden valtionosuuksien yhteis- tueusaajan yksityis- tai julkisoikeudellista ase-
25963: määrään. Vertailu ei osoittanut, että vaihtoehtoi- maa ei oteta huomioon, vaan ainoastaan se, onko
25964: set mallit johtaisivat nykyjärjestelmää parem- lopullinen tuensaaja velvollinen maksamaan ar-
25965: paan kohtaantoon. vonlisäveron. Tarkastuksissa havaituissa epävar-
25966: Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen tar- muustilanteissa rahastot antavat ilmoitettuja me-
25967: koituksena on selvittää kuntien arvonlisäveropa- noja vastaavan tukiosuuden vasta tapauskohtai-
25968: lautusjärjestelmään mahdollisesti liittyviä epä- sen tutkinnan jälkeen. Eri ministeriöiden hallin-
25969: kohtia. nonaloilleen toimivaltansa puitteissa mahdolli-
25970: Kirjallisessa kysymyksessä on lisäksi arvos- sesti antamien ohjeistusten tulee perustua komis-
25971: teltu sitä, että asianomainen ministeriö päättää sion päätöksessä esitettyihin periaatteisiin.
25972: oman hallinnonalansa osalta, rahoitetaanko kun- Edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti, jos
25973: nan toteuttamassa EU-rahoitteisessa investointi- saatava tuki kohdistuu kunnan harjoittamaan ar-
25974: hankkeessa arvonlisäveron sisältävä meno vai ei. vonlisäverolliseen liiketoimintaan, kunnalla on
25975: Lisäksi on esitetty, että EU-rahoitteisessa inves- oikeus vähentää hankintaan sisältyvä arvonlisä-
25976: tointihankkeissa arvonlisävero tulisi kaikilla hal- vero. Arvonlisävero ei siten jää kunnan lopulli-
25977: linnonaloilla yhtenäisesti katsoa kunnille ns. lo- seksi kustannukseksi. Tämän vuoksi ei voida ot-
25978: pulliseksi ja siten rahoitukseen oikeuttava me- taa käyttöön tulkintaa, jossa veron osuus aina
25979: noksi. poikkeuksetta katsottaisiin tukeen oikeuttavaksi
25980: Euroopan komissio on antanut 1.5.1997 voi- lopulliseksi menoksi.
25981: maan tulleen päätöksen, joka koskee rakennera- Jos taas hankinta liittyy kunnan varsinaiseen
25982: hastosta osarahoitettavia hankkeita. Asiakirjassa hallinnolliseen toimintaan, vero jää lopulliseksi
25983: on täsmennetty jo voimassa olevia säännöksiä ja kustannukseksi ja on siten tukikelpoinen meno.
25984: annettu uusia ohjeita, joiden tarkoituksena on Veromenon lopullisuuteen ei vaikuta se, että
25985: selventää tukikelpoisuusperusteita. Ohjeiden tar- vero palautetaan kunnalle, koska tämä vero peri-
25986: koituksena on poistaa niitä epäselvyyksiä, joita tään kunnalta edellä selostetun menettelyn kaut-
25987: jäsenmaiden hallintoviranomaiset ovat havain- ta takaisin.
25988: neet ohjelmien täytäntöönpanossa. Edellä esitetyillä perusteilla kysymyksessä
25989: Päätöksen arvonlisäveroa koskeva lomake N:o esitetty ei edellytä hallituksen taholta toimenpi-
25990: 15 määrittelee arvonlisäveron tukikelpoiseksi teitä.
25991: menoksi silloin, kun se on tueusaajan lopullisesti
25992:
25993:
25994: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
25995:
25996: Ministeri Suvi-Anne Siimes
25997:
25998:
25999:
26000:
26001: 3
26002: KK 344/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministems svar
26003:
26004:
26005:
26006:
26007: Tili riksdagens talman
26008:
26009: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger ningen, och därför inverkar den inte på valet av
26010: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av upphandlingsform. Återbäringar som skall beta-
26011: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo las tili kommunema återkrävs gemensamt av dem
26012: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs- med stöd av en separat lag. Rätten tili återbäring
26013: mål SS 34411999 rd: är således inte en förmån för den korumunala sek-
26014: tom, utan mervärdesskatten blir trots den en
26015: Medger regeringen att det i motivering- kostnad för kommunema.
26016: en anförda problemet existerar, och 1 det skriftliga spörsmålet har förfarandet med
26017: återbäring konstaterats medföra problemsituatio-
26018: vad ämnar regeringen göra för att elimi- ner, eftersom återbäring av mervärdesskatt och
26019: nera problemet? återkrav som baserar sig på invånarantalet i de
26020: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- flesta fallen avviker avsevärt från varandra.
26021: föra följande: Det belopp som skall återkrävas beräknas ut-
26022: gående från det årliga sammanlagda beloppet av
26023: Kommuner och samkommuner är mervärdes- mervärdesskatter som återburits. Det fördel-
26024: skattskyldiga endast när de bedriver rörelsemäs- ningsförhållande som skall användas fastställs
26025: sig försäljning av varor och tjänster. Kommuner- årligen enligt kommunens invånarantal. Anskaff-
26026: na och samkommunema får på samma sätt som ningsneutraliteten förutsätter att det belopp som
26027: andra mervärdesskattskyldiga dra av den mervär- återkrävs av en enskild kommun inte påverkas av
26028: desskatt som ingår i priset på de varor eller tjäns- det årliga beloppet av kommunens anskaffningar
26029: ter som de har skaffat för sin skattepliktiga verk- och variationer i det. Av samma orsak kan det be-
26030: samhet. Om de köpta varoma eller tjänstema där- lopp som återkrävs av en enskild kommun inte
26031: emot används i skattefri verksamhet, t.ex. i häl- vara av samma storlek som det belopp som åter-
26032: sovårds- eller grundskolverksamhet, får den i pri- bärs till kommunen. lnvånarantalet som grund
26033: set ingående skatten enligt de allmänna bestäm- för fördelningsförhållandet är administrativt sett
26034: melsema inte dras av. ett enkelt och klart kriterium.
26035: lnom ramen för förfarandet med återbäringar Den kommunvisa incidensen i fråga om mer-
26036: och återkrav återbär staten alla skatter på sådant värdesskatteåterbäringar och möjlighetema att
26037: som anskaffats för skattefri verksamhet tili kom- revidera återkravet av återbäringar har tidigare
26038: muner och samkommuner, men återkräver dem utretts av arbetsgruppen för återkrav av mervär-
26039: av kommunema på grundval av invånarantalet. desskatt (Arvonlisäveron palautusten takaisin-
26040: Syftet med förfarandet är således att åstadkom- perintä, Finansministeriets arbetsgruppsprome-
26041: ma anskaffningsneutralitet mellan sådana an- morior 1995:23), viiken tillsattes den 10 maj
26042: skaffningar som kommunema själva har produ- 1994. Variationen bland kommunema när det
26043: cerat och skattepliktiga köpta anskaffningar. På gäller återbäringar har tili största delen konstate-
26044: grund av rätten tili återbäring blir inte skatt som rats ha sin förklaring i omfattningen av kommu-
26045: ingår i priset på köpta varor och tjänster en kost- nemas investeringsverksamhet. Tidläggningen
26046: nad för kommunen vid tidpunkten för anskaff- av investeringama har också påverkat det årliga
26047:
26048:
26049: 4
26050: Ministerns svar KK 344/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26051:
26052:
26053: tota1a återbäringsbe1oppet. Å andra sidan har det Blankett nr 15 om mervärdesskatt i bes1utet
26054: återbäringsbe1opp som en enski1d kommun fått definierar mervärdesskatten som en utgift som är
26055: kunnat vara 1itet för att kommunen använder berättigad till stöd när stödmottagaren är den som
26056: mera skattefria köpta tjänster än genomsnittet. sist och s1utligen skall betala utgiften i fråga. En-
26057: Den ovan nämnda arbetsgruppen undersökte ligt en allmän bestämmelse kan mervärdesskatt,
26058: alternativa modeller för ett återkravssystem och som återbärs eller som ersätts på något annat sätt,
26059: jämförde det nuvarande återkravssystemet, som inte anses vara berättigad till stöd och sålunda
26060: baserar sig på invånaranta1et, med system där kan strukturfonderna inte heller delfinansiera
26061: återkravet baserar sig på kommunernas beräkna- den. När rätten till stöd undersöks beaktas inte
26062: de skatteintäkter eller på det samman1agda be1op- den slutliga stödmottagarens privat- eller offent-
26063: pet av dessa och driftshushållningens statsande- ligrätts1iga ställning, utan endast huruvida den
26064: 1ar. Jämföre1sen påvisade inte att de alternativa slutliga stödmottagaren är sky1dig att beta1a mer-
26065: modellerna skulle 1eda till en bättre incidens än värdesskatt. 1 sådana osäkra fall som har upp-
26066: det nuvarande systemet. täckts vid granskningar ger fonderna den stödan-
26067: 1 en1ighet med regeringsprogrammet har re- del som motsvarar de uppgivna utgifterna endast
26068: geringen för avsikt att utreda o1ägenheter som efter undersökning av varje fall separat. De an-
26069: eventuellt förknippas med systemet med kommu- visningar som o1ika ministerier inom ramen för
26070: nernas mervärdesskatteåterbäring. sin befogenhet eventuellt ger sina förva1tnings-
26071: 1 det skriftliga spörsmå1et har dessutom fram- områden skall grunda sig på principer som fram-
26072: förts kritik över att vederbörande ministerium be- förs i kommissionens beslut.
26073: slutar för sitt eget förvaltningsområdes del huru- Ovan anförda principer innebär att när stödet
26074: vida en utgift i viiken ingår mervärdesskatt skall som erhålls avser sådan mervärdesskattep1iktig
26075: eller inte skall finansieras i samband med EU-fi- affårsverksarnhet som kommunen bedriver, så
26076: nansierade, av kommunen genomförda, investe- har kommunen rätt att dra av mervärdesskatt som
26077: ringsprojekt. Dessutom har det föreslagits att då ingår i en anskaffning. Mervärdesskatten blir så-
26078: det gäller EU-finansierade investeringsprojekt ledes inte en slutlig kostnad för kommunen. Till
26079: skall mervärdesskatten inom alla förvaltnings- följd av detta kan man inte tillämpa en sådan
26080: områden ses som en s.k. s1utlig utgift för kommu- tolkning som innebär att skattens andel alltid
26081: nerna och så1edes som en utgift som berättigar till utan undantag ses som en sådan slutlig utgift som
26082: finansiering. berättigar till stöd.
26083: Europeiska gemenskapernas kommission har Om anskaffningen igen hänför sig till kommu-
26084: utfårdat ett beslut som trädde i kraft den 1 maj nens egentliga administrativa verksamhet, blir
26085: 1997 och som gäller projekt som delfinansieras skatten s1utlig kostnad och är så1unda en utgift
26086: ur strukturfonden. 1 dokumentet preciseras redan som berättigar till stöd. På skatteutgiftens slutgi1-
26087: gällande bestämmelser och medde1as nya anvis- tighet inverkar inte det faktum att skatten åter-
26088: ningar vars syfte är att klarlägga grunderna för bärs till kommunen, eftersom denna skatt åter-
26089: rätten till stöd. Syftet med anvisningarna är att krävs av kommunen genom det förfarande för
26090: avskaffa de oklarheter som medlemsländernas vilket har redogjorts ovan.
26091: administrativa myndigheter har upptäckt i sam- På ovan anförda grunder föranleder det som
26092: band med verkställigheten av programmen. framförs i spörsmålet inga åtgärder från regering-
26093: ens sida.
26094:
26095:
26096:
26097: Helsingfors den 21 september 1999
26098:
26099: Minister Suvi-Anne Siimes
26100:
26101:
26102: 5
26103: KK 345/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26104:
26105:
26106:
26107:
26108: KIRJALLINEN KYSYMYS 345/1999 vp
26109:
26110: Ensiopetusryhmän ehdotus esiopetusuudistuk-
26111: sen toimeenpanoksi
26112:
26113:
26114:
26115:
26116: Eduskunnan puhemiehelle
26117:
26118: Pienen kunnan kunnanjohtaja on laatinut näke- voi perustella millään, sillä uudistuksen toteutta-
26119: myksenään seuraavanlaisen kirjelmän: minen maksaa kunnalle yhtä paljon riippumatta
26120: "Esiopetustyöryhmä on jättänyt 15.7.1999 siitä, miten yläasteen opetus on järjestetty.
26121: opetusministeriölle ehdotuksensa esiopetusuu- Epäkohta on korjattava. Korjaus voidaan tek-
26122: distuksesta. Esitykseen sisältyy mm. seuraava nisesti helposti toteuttaa esimerkiksi siten, että
26123: ehdotus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta niiden kuntien kohdalla, jotka ylläpitävät vain
26124: annetun lain 17 §:n muuttamiseksi:' ... esiopetuk- vuosiluokkia 1-6, yksikköhinta korjataan mui-
26125: sessa yksikköhinta on 85 prosenttia asianomai- den kuntien kanssa vertailukelpoiseksi kertoi-
26126: selle opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden mella 1,25 ja vasta tästä luvusta lasketaan esiope-
26127: määrätystä yksikköhinnasta'. tuksen yksikköhinnaksi 85 %.
26128: Käytännössä lakiteksti johtaa kuntien eri- Toinen mahdollisuus on, että lakitekstiä muu-
26129: arvoiseen kohteluun riippuen siitä, miten koulu- tetaan siten, että teksti '85 prosenttia asianomai-
26130: asiat on kunnassa järjestetty. Jos kunta ylläpitää selle opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden
26131: vain ala-asteita ja hankkii yläasteen palvelut naa- määrätystä yksikköhinnasta' korvataan tekstillä
26132: purikunnasta, mikä usein kansantaloudellisesti ja '85 prosenttia perusopetuksen valtakunnallisesta
26133: kuntien yhteistyön kannalta on perusteltua, kun- keskimääräisestä yksikkö hinnasta'.
26134: nan esiopetukseen saama valtionosuus on oleelli- Tämä asia voi vaikuttaa pieneltä valtakunnal-
26135: sesti pienempi. Koska vain ala-asteita ylläpitävät liselta tasolta katsottuna. Pienen kunnan näkö-
26136: kunnat ovat pieniä kuntia, 'rankaisee' lakiuudis- kulmasta se on kuitenkin merkittävä. Esimerkik-
26137: tus niitä. si Viljakkalan kunta, ottaen huomioon jo kunnas-
26138: Perustelen asiaa seuraavasti: sa toteutetut esiopetusjärjestelyt, ei saisi lisävel-
26139: Aiemmin perusopetuksen oppilaskohtainen voitteiden vastineeksi lisää valtionosuutta juuri
26140: yksikkökohta määrättiin siten, että ala-asteen ja lainkaan.
26141: yläasteen oppilaat saivat yhtäläisen painoarvon Huomionarvoista on mielestäni myös se, että
26142: laskelmassa. Tämän vuoden alusta toteutettiin ehdotukseen sisältyvät kustannusvaikutuslaskel-
26143: muutos, jossa vuosiluokkien 1-6 (ent. ala-aste) mat eivät valtakunnan tasollakaan voi pitää paik-
26144: oppilaat saavat painoarvon 0,8 ja vuosiluokkien kaansa, kun kuntien koulurakennetta ei ala-
26145: 7-9 (ent. yläaste) oppilaat painoarvon 1,4. aste/yläastejärjestelyjen osalta ole vakioitu.
26146: Esimerkiksi Viljakkalan kunnassa esiopetuk- Toivon, että voitte vaikuttaa asiaan. Pyydän
26147: sen oppilaskohtainen yksikköhinta tulee ole- kuitenkin, että tarkistatte asiantuntijoilta, ettei
26148: maan uudistuksen mukaan noin 17 000 markkaa. väitteisiini sisälly virheitä. Lähteeni on Kuntalii-
26149: Jos kunnassa olisi myös yläaste, yksikköhinta ton asiasta kunnille lähettämä kirje."
26150: olisi noin 22 000 markkaa. 5 000 markan eroa ei
26151:
26152: 24 200656 Versio 2.0
26153: KK 345/1999 vp - Sulo Aittoniemi /alk
26154:
26155:
26156: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk- nen kunnan kunnanjohtajan asiaan liit-
26157: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit- tyvästä näkemyksestä, joka ilmenee pe-
26158: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rusteluissa lainalusta kunnanjohtajan
26159: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: kirjelmästä?
26160:
26161: Mitä mieltä kansan keskuudessa suures-
26162: ti arvostettu Lipposen hallitus on pie-
26163:
26164:
26165: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1999
26166:
26167: Sulo Aittoniemi /alk
26168:
26169:
26170:
26171:
26172: 2
26173: Ministerin vastaus KK 345/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26174:
26175:
26176:
26177:
26178: Eduskunnan puhemiehelle
26179:
26180: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nisteriölle 15.7.1999. Työryhmä oli ehdotuksis-
26181: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, saan pääosin yksimielinen.
26182: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Työryhmä ehdotti, että esiopetusta varten
26183: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto- myönnettäisiin valtionosuutta osana opetus- ja
26184: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmää. Valti-
26185: sen KK 345/1999 vp: onosuutta myönnettäisiin esiopetukseen osallis-
26186: tuvien oppilaiden määrän mukaan ja valtionosuu-
26187: Mitä mieltä kansan keskuudessa suures- den perusteena oleva yksikköhinta olisi, pidenne-
26188: ti arvostettu Lipposen hallitus on pie- tyn oppivelvollisuuden piirissä olevia vaikeasti
26189: nen kunnan kunnanjohtajan asiaan liit- vammaisia tai sairaita oppilaita lukuun ottamat-
26190: tyvästä näkemyksestä, joka ilmenee pe- ta, 85 prosenttia asianomaisen kunnan perusope-
26191: rusteluissa lainalusta kunnanjohtajan tuksen yksikköhinnasta. Työryhmän mukaan yk-
26192: kirjelmästä? sikköhinta olisi perusopetuksen hintaa alempi,
26193: koska oikeus esiopetukseen ei sisältäisi oikeutta
26194: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maksuttomaan kuljetukseen tai majoitukseen ja
26195: ti seuraavaa: koska opetuksen määrä olisi pienempi kuin pe-
26196: Kysymyksessä viitatussa Viljakkalan kunnan rusopetuksessa keskimäärin. Perusopetuksessa
26197: kunnanjohtajan kirjelmässä todetaan, että ope- tunteja on keskimäärin 19-30 viikossa vuosi-
26198: tusministeriön asettaman esiopetustyöryhmän luokasta riippuen, kun taas esiopetuksen tunti-
26199: esittämä esiopetuksen rahoitusmalli johtaa kun- määrä, yhteensä 700 tuntia, olisi koulun työvii-
26200: tien eriarvoiseen kohteluun riippuen siitä, miten koille jaettuna noin 18 tuntia viikossa. Esiopetus
26201: kouluasiat on kunnassa järjestetty. Jos kunta yl- voitaisiin työryhmän ehdotusten mukaan järjes-
26202: läpitää vain ala-asteita ja hankkii yläasteen pal- tää kuntien päätösten mukaan koulussa, päiväko-
26203: velut naapurikunnasta, kunnan saama valtion- dissa taikka muussa esiopetukseen soveltuvassa
26204: osuus on oleellisesti pienempi. paikassa. Koulussa opetus voitaisiin järjestää
26205: Hallituksen tarkoituksena on toteuttaa esiope- edelleenkin yhdysluokassa, jossa on esiopetusta
26206: tusuudistus. Uudistus merkitsee maksuUoman saavien oppilaiden lisäksi perusopetusta saavia
26207: esiopetuksen järjestämistä kuusivuotiaiden ikä- oppilaita.
26208: luokalle. Uudistus on tarkoitus käynnistää Opetustoimessa siirryttiin menoperusteisesta
26209: 1.8.2000. Oikeus esiopetukseenja kattava järjes- valtionosuusjärjestelmästä nykyiseen laskennal-
26210: tämisvelvollisuus kunnille säädetään 1.8.2001 al- liseen järjestelmään vuoden 1993 alussa osana
26211: kaen. Esiopetusuudistuksen edellyttämiä muu- laajaa kuntien valtionosuusuudistusta. Valtion-
26212: toksia lainsäädäntöön on valmisteltu opetusmi- osuusjärjestelmän yksityiskohtia on sittemmin
26213: nisteriön asettamassa työryhmässä. Työryhmään vuosien mittaan muutettu useaan otteeseen. Ope-
26214: kuului jäseniä opetusministeriöstä, sosiaali- ja tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
26215: terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, ( 635/ 1998) mukaan perusopetuksessa valtion-
26216: opetushallituksesta, sosiaali- ja terveysalan tutki- osuuden määrään vaikuttavat kunnan oppilaitok-
26217: mus- ja kehittämiskeskus Stakesista, Suomen sissa olevien oppilaiden määrä sekä eräät kunnan
26218: Kuntaliitosta ja Opetusalan Ammattijärjestö olosuhteita kuvaavat tunnusluvut ja kertoimet.
26219: OAJ:stä. Työryhmä jätti mietintönsä opetusmi- Valtionosuuden määrään vaikuttaa muun muassa
26220: kunnan asukastiheys, kouluverkon rakenne, eri-
26221:
26222: 3
26223: KK 345/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministerin vastaus
26224:
26225:
26226: tyisopetusta saavien oppilaiden lukumäärä, ope- nuksia valtionosuuden perusteena olevien yksik-
26227: tuksen järjestäminen ruotsin kielellä sekä saaris- köhintojen mukaan lasketun valtionosuuden ko-
26228: toisuus. Edellä todetuista tekijöistä merkittävin konaismäärään, eikä tarkastella pelkästään tie-
26229: vaikutus yksikköhintaan on kunnan asukastihey- tyn oppilasryhmän, kuten esiopetusta saavien op-
26230: dellä. Kouluverkon rakennetta kuvaavan tunnus- pilaiden, laskennallista osuutta rahoituksessa.
26231: luvun laskemisessa otetaan opetus- ja kulttuuri- Se, että kunnassa on ainoastaan vuosiluokkien
26232: toimen rahoituksesta annetun asetuksen 1-6 oppilaita, vaikuttaa osaltaan kouluverkon
26233: (806/1998) 3 §:n mukaan huomioon korotettavi- rakennetta kuvaavaan tunnuslukuun. Suurin vai-
26234: na tekijöinä huomioon muun ohella pienet alle 80 kutus kunnan yksikköhintaan on kuitenkin kun-
26235: oppilaan koulut, joissa järjestetään esiopetusta ja nan asukastiheyskertoimella, jonka suuruuteen ei
26236: perusopetusta 1-6 vuosiluokan oppilaille, alle kunnan järjestämän perusopetuksen piirissä ole-
26237: 180 oppilaan koulut, joissa järjestetään perus- vien oppilaiden ikä vaikuta.
26238: opetusta 7-9 vuosiluokan oppilaille, sekä perus- Esiopetuksen rahoitusperusteiden laskeminen
26239: opetuslain 17 §:n momentissa tarkoitettua eri- Viljakkalan kunnanjohtajan esittämällä tavalla
26240: tyisopetusta saavien oppilaiden määrä. Saman yksikköhintojen keskimääräisestä markkamää-
26241: pykälän mukaan kouluverkon rakennetta kuvaa- rästä merkitsisi, etteivät kunnan harva asutus tai
26242: vaa kunnan tunnuslukua laskettaessa käytettävä pitkät välimatkat vaikuttaisi yksikköhintaa ko-
26243: oppilaskohtainen luku on opetusta 1-6 vuosi- rottavasti. Myös erillisen yksikköhintojen kor-
26244: luokilla saavien oppilaiden osalta 80 ja opetusta jauskertoimen käyttäminen johtaisi kokonaisuu-
26245: 7-9 vuosiluokilla saavien oppilaiden osalta 140. den kannalta kuntakohtaisten yksikköhintojen ja
26246: Viimeksi mainittu oppilaskohtaisten lukujen ero todellisten k·stannusten suurempaan eroon kuin
26247: perustuu siihen, että vuosiluokkien 1-6 oppi- mihin työryhmän esittämä malli johtaisi.
26248: laille annettavan opetuksen järjestämisestä ai- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-
26249: heutuvat kustannukset ovat selvästi alemmmat tun lain 17 §:n mukaan opetusministeriö voi eri-
26250: kuin vuosiluokkien 7-9 oppilaille annettavasta tyisestä syystä kunnan tai muun opetuksenjärjes-
26251: opetuksesta aiheutuvat kustannukset. Kustan- täjän hakemuksen perusteella korottaa valtion-
26252: nuksia nostavat vuosiluokilla 7-9 muun muassa osuuden perusteena olevaa kunnan yksikköhin-
26253: oppituntien suurempi määrä ja aineenopettajien taa. Viime vuosien aikana opetusministeriö on
26254: korkeammat palkat. vuosittain korottanut hakemuksesta noin 30 pe-
26255: Työryhmän esittämä esiopetuksen rahoitus- rusopetuksen järjestäjän yksikköhintaa. Yksik-
26256: malli on nykyisen rahoitusjärjestelmän yleisten köhinnan korotusta harkittaessa voidaan perus-
26257: periaatteiden mukaan laskennallinen. Laskennal- opetuksen järjestämisestä aiheutuvien kustan-
26258: lisessa järjestelmässä voidaan ottaa huomioon nusten lisäksi ottaa huomioon myös esiopetuk-
26259: vain merkittävimmät kunnan olosuhteista ja ope- sen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.
26260: tuksen järjestämistavasta johtuvat kustannuksiin Esiopetusuudistuksen sisältävää hallituksen
26261: vaikuttavat tekijät. Rahoitusperusteet on laadittu esitystä viimeistellään parhaillaan työryhmän
26262: siten, että niiden mukaan kunnille myönnettävän esityksen pohjalta opetusministeriössä. Esityk-
26263: valtionosuuden määrä vastaisi mahdollisimman sen viimeistelyvaiheessa tarkastellaan vielä
26264: monen kunnan osalta toiminnan järjestämisestä uudistuksen rahoituksen yksityiskohtia ja teh-
26265: aiheutuvia todellisia kustannuksia. Kaiken kaik- dään tarvittaessa koelaskelmia uudistuksen kus-
26266: kiaan rahoitusperusteiden oikeudenmukaisuutta tannusvaikutuksista yksittäisten kuntien kannal-
26267: harkittaessa tulee verrata kunnanjärjestämän pe- ta. Tarvittaessa esitetyn rahoitusjärjestelmän yk-
26268: rusopetuksen ja esiopetuksen kokonaiskustan- sityiskohtia voidaan vielä tarkistaa.
26269:
26270:
26271: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
26272:
26273: Opetusministeri Maija Rask
26274: 4
26275: Ministerns svar KK 345/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26276:
26277:
26278:
26279:
26280: Tili riksdagens talman
26281:
26282: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger lingscentralen för social- och hälsovården Sta-
26283: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av kes, Finlands Kommunförbund och Undervis-
26284: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo ningssektoms Fackförbund OAJ. Arbetsgruppen
26285: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs- överlämnade sitt betänkande tili undervisnings-
26286: mål SS 34511999 rd: ministem 15.7.1999. Arbetsgruppen var i stort
26287: sett enig i sina förslag.
26288: Vad anser den bland folket högt respek- Arbetsgruppen föreslog att förskoleundervis-
26289: terade Lipponens regering om den syn ningen skall beviljas statsande1 inom ramen för
26290: på saken som kommundirektören i en li- statsandelssystemet för undervisnings- och kul-
26291: ten kommunframför och som ävenfram- turverksamheten. Statsandelen skali beviljas en-
26292: går av kommundirektörens brev som ci- ligt antalet elever som deltar i förskoleundervis-
26293: teras i motiveringen? ningen och det pris per enhet som ligger tili
26294: grund för statsandelen skall, med undantag för de
26295: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- gravt handikappade elier sjuka elever som omfat-
26296: föra följande: tas av förlängd läroplikt, vara 85 procent av pri-
26297: 1 den skrivelse av kommundirektören i Viljakka- set per enhet för grundläggande utbildning i kom-
26298: la kommun som det hänvisas tili i spörsmålet munen. Enligt arbetsgruppen skali priset per en-
26299: konstateras att modellen för finansiering av för- het vara lägre än för grundläggande utbildning,
26300: skoleundervisningen, som undervisningsministe- eftersom rätten tili förskoleundervisning inte
26301: riets arbetsgrupp för förskoleundervisning lagt skali inbegripa rätt tili avgiftsfri transport elier
26302: fram, leder tili en ojämlik behandling av kommu- inkvartering och eftersom undervisningen är
26303: nerna beroende på hur skolfrågorna i kommunen mindre tili omfattningen än inom den grundläg-
26304: är ordnade. Om kommunen endast har lågstadier gande utbildningen i genomsnitt. lnom den
26305: och skaffar högstadieservice av grannkommu- grundläggande utbildningen är antalet timmar i
26306: nen, är den statsandel kommunen får betydligt genomsnitt 19-30 timmar i veckan beroende på
26307: mindre. årskursen, medan timantalet i förskoleundervis-
26308: Regeringen har för avsikt att genomföra en ningen, sammanlagt 700 timmar, fördelat på sko-
26309: förskoleundervisningsreform. Reformen innebär lans arbetsveckor utgör 18 timmar i veckan. En-
26310: att det ordnas avgiftsfri förskoleundervisning för ligt arbetsgruppens förslag skali förskoleunder-
26311: sexåringarna. Reformen skall inledas 1.8.2000. visningen, enligt vad kommunema beslutar, kun-
26312: Rätten tili förskoleundervisning och en heltäck- na ordnas i skolan, i daghem elier på någon an-
26313: ande skyldighet för kommunerna att ordna den nan plats som lämpar sig för förskoleundervis-
26314: träder i kraft 1.8.2001. De förändringar i lagstift- ning. 1 skolan kan förskoleundervisningen även i
26315: ningen som förskoleundervisningsreformen för- fortsättningen ordnas i sammansatt k1ass, där det
26316: utsätter har beretts i en arbetsgrupp tilisatt avun- utöver e1ever som får förskoleundervisning ock-
26317: dervisningsministeriet. 1 arbetsgruppen ingick så finns e1ever som får grund1äggande utbild-
26318: medlemmar från undervisningsministeriet, soci- ning.
26319: al- och hälsovårdsministeriet, finansministeriet, Som ett led i en omfattande statsandelsreform
26320: utbildningsstyrelsen, forsknings- och utveck- i kommunema övergick man i början av 1993
26321: inom undervisningsväsendet från ett utgiftsbase-
26322:
26323: 5
26324: KK 345/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministeros svar
26325:
26326:
26327:
26328: rat statsandelssystem till det nuvarande ka1ky1- sättet att ordna undervisningen. Finansierings-
26329: mässiga systemet. Deta1jeroa i statsande1ssyste- grunderoa har utformats så att den statsandel som
26330: met har sedermera ändrats ett flerta1 gånger un- beviljas kommuneroa enligt dem skall motsvara
26331: der årens 1opp. En1igt 1agen om finansiering av de verkliga kostnaderoa för ordnandet av verk-
26332: undervisnings- och kulturverksamhet ( 635/ 1998) samheten i så många kommuner som möjligt. När
26333: påverkas statsande1en för grund1äggande utbi1d- man tar ställning tili det rättvisa i finansierings-
26334: ning av anta1et elever i kommunens läroanstalter grunderoa över lag bör man jämföra totalkostna-
26335: samt av vissa nyckeltal och koefficienter som be- deroa för den av kommunen ordnade grundläg-
26336: skriver förhållandena i kommunen. På beloppet gande utbildningen och förskoleundervisningen
26337: inverkar bl.a. befolkningstätheten i kommunen, med den totala statsandelen som beräknats enligt
26338: strukturen på skolnätet, antalet elever som får de priser per enhet som ligger tili grund för stats-
26339: specialundervisning, huruvida undervisning ord- andelen och inte enbart granska den kalkylmässi-
26340: nas på svenska och huruvida kommunen är skär- ga andelen av finansieringen för en viss elev-
26341: gårdskommun. Av nämnda faktorer är det befolk- grupp, såsom de elever som får förskoleundervis-
26342: ningstätheten i kommunen som har den största ning. Det faktum att kommunen endast har ele-
26343: effekten på priset per enhet. Vid beräkning av det ver i årskurs 1-6 inverkar för sin del på det
26344: nyckeltal som beskriver skolnätets struktur beak- nyckeltal som beskriver strukturen på skolnätet.
26345: tas enligt 3 § förordningen om finansiering av Den största effekten på kommunens pris per en-
26346: undervisnings- och kulturverksamhet (806/1998) het har dock befolkningstäthetskoefficienten för
26347: som höjande faktorer bl.a. sko1or med mindre än kommunen. Den påverkas inte av åldero på de
26348: 80 elever där det ordnas förskoleundervisning elever som får grundläggande utbildning i kom-
26349: och grundläggande utbildning för elever i års- munen.
26350: kurs 1-6, skolor med mindre än 180 elever där Att som kommundirektören i Viljakkala be-
26351: det ordnas grundläggande utbildning för elever i räkna finansieringsgrunderoa för förskoleunder-
26352: årskurs 7-9, samt antalet elever som får sådan visningen enligt det genomsnittliga beloppet för
26353: specialundervisning som avses i 17 § lagen om priseroa per enhet skulle innebära att faktorer
26354: grundläggande utbildning. Enligt samma para- som ett glest befolkat område och långa avstånd
26355: graf är det tai per elev som används vid beräk- inte skulle inverka höjande på priset per enhet.
26356: ning av nyckeltalet som beskriver strukturen på Att använda en särskild koefficient för korrige-
26357: kommunens skolnät 80 i fråga om de elever som ring av priseroa per enhet skulle med tanke på
26358: får undervisning i årskurs 1-6 och 140 i fråga helheten leda tili en större skillnad mellan de
26359: om de elever som får undervisning i årskurs 7- kommunvisa priseroa per enhet och de verkliga
26360: 9. Den sistnämnda skillnaden i talen per elev kostnaderna än vad arbetsgruppens modell skul-
26361: grundar sig på att kostnaderoa för att ordna den le leda tili.
26362: undervisning som ges eleveroa i årskurseroa 1- Enligt 17 § lagen om finansiering av under-
26363: 6 är betydligt lägre än kostnaderoa för undervis- visnings- och kulturverksamhet kan undervis-
26364: ning för eleveroa i årskurseroa 7-9. 1 de högre ningsministeriet av särskilda skäl på ansökan av
26365: årskurseroa stiger kostnaderoa bl.a. på grund av kommunen eller någon annan utbildningsanord-
26366: ett högre antal timmar och timläraroas högre lö- nare höja det pris per enhet för kommunen som
26367: ner. ligger tili grund för statsandelen. Under de senas-
26368: Den finansieringsmodell för förskoleundervis- te åren har undervisningsministeriet årligen på
26369: ningen som arbetsgruppen föreslagit är i enlighet ansökan höjt priset per enhet för omkring 30 an-
26370: med de allmänna principeroa för det nuvarande ordnare av grundläggande utbildning. När man
26371: finansieringssystemet kalkylmässig. 1 ett kalkyl- överväger en höjning av priset per enhet kan man
26372: mässigt system kan man bara beakta de viktigas- utöver de kostnader som föranleds av ordnandet
26373: te av de faktorer som inverkar på kostnaderoa av grundläggande utbildning också beakta kost-
26374: och som beror på förhållandena i kommunen och naderoa för förskoleundervisningen.
26375:
26376:
26377: 6
26378: Ministems svar KK 345/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26379:
26380:
26381: En regeringsproposition om förskoleundervis- görs provberäkningar om vilka kostnadsverk-
26382: ningsreformen håller på att fårdigställas vid un- ningar reformen har i fråga om enskilda kommu-
26383: dervisningsministeriet utgående från arbetsgrup- ner. Om det behövs kan detaljer i det föreslagna
26384: pens förslag. 1 slutskedet granskas ytterligare de- finansieringssystemet justeras.
26385: taljema i finansieringen av reformen. Vid behov
26386:
26387:
26388:
26389: Helsingfors den 17 september 1999
26390:
26391: Undervisningsminister Maija Rask
26392:
26393:
26394:
26395:
26396: 7
26397: KK 346/1999 vp- Heli Paasio /sd
26398:
26399:
26400:
26401:
26402: KIRJALLINEN KYSYMYS 346/1999 vp
26403:
26404: Vanhempien tulojen vaikutus alle 20-vuotiai-
26405: den opiskelijoiden opintotukeen
26406:
26407:
26408:
26409:
26410: Eduskunnan puhemiehelle
26411:
26412: Vanhempien tulot otetaan huomioon perheettö- vaikeuksia perheissä, joissa täysi-ikäinen lapsi
26413: män, alle 20-vuotiaan toisen asteen opiskelijan siirtyy opiskelijaksi. Opintotuen tarkoitus on luo-
26414: opintorahaa ja asumislisää määriteltäessä. Van- da opiskeluun taloudelliset mahdollisuudet.
26415: hempien tuloiksi lasketaan ansio- ja pääomatulot Opintotukiuudistus ei edelleenkään ole valmis
26416: sekä ulkomailla ansaitut tulot. Tuloraja on alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden osalta.
26417: 162 000 markkaa vuodessa. Jokainen tulorajan
26418: ylittävä täysi 4 000 markkaa vähentää opinto- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26419: rahaa ja asumislisää 5 prosenttia. Opintorahaa ei sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26420: lainkaan myönnetä, kun vanhempien tulot ylittä- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26421: vät 242 000 markkaa vuodessa. Vanhempien tu- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26422: lojen vaikutusta itsenäisen, täysi-ikäisen opiske-
26423: lijan opintotukeen ei voida perustella sosiaali- tai Aikooko hallitus poistaa alle 20-vuotiai-
26424: koulutuspoliittisesti. Lisäksi tuloraja on hyvin al- den toisen asteen opiskelijoiden opinto-
26425: hainen. Tämä aiheuttaa todellisia taloudellisia tuen sidonnaisuuden vanhempien tuloi-
26426: hinja mikäli ei, niin mistä syystä?
26427:
26428:
26429: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1999
26430:
26431: Heli Paasio /sd
26432:
26433:
26434:
26435:
26436: Versio 2.0
26437: KK 346/1999 vp- Heli Paasio /sd Ministerin vastaus
26438:
26439:
26440:
26441:
26442: Eduskunnan puhemiehelle
26443:
26444: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Opintotukijärjestelmää on parannettu muualla
26445: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kuin vanhempiensa luona asuvien alle 20-vuo-
26446: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tiaiden opiskelijoiden osalta alentamalla suurem-
26447: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heli Paa- paan opintorahaan oikeuttavaa ikärajaa 19 vuo-
26448: sion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen teen elokuussa 1997 ja 18 vuoteen elokuussa
26449: KK 346/1999 vp: 1998. Muualla kuin vanhempien luona asuvien
26450: 18 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden opintoraha
26451: Aikooko hallitus poistaa alle 20-vuotiai- on nykyään korkeakouluopinnoissa 1 540 mark-
26452: den toisen asteen opiskelijoiden opinto- kaa ja muissa opinnoissa 1 270 markkaa. Lu-
26453: tuen sidonnaisuuden vanhempien tuloi- kioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiske-
26454: hin ja mikäli ei, niin mistä syystä? lijat saavat ilmaisen aterian, mikä vastaa kuukau-
26455: siarvoltaan opintorahojen erotusta. Muualla kuin
26456: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vanhempien luona asuva 18-vuotias ammatilli-
26457: vasti seuraavaa: sessa koulutuksessa oleva opiskelija voi saada
26458: Nykyinen opintorahapainotteinen opintotukijär- opintolainan valtiontakauksen vanhempiensa tu-
26459: jestelmä toteutettiin vuonna 1994. Valtiontalou- loista riippumatta.
26460: dellisista syistä säilytettiin alle 20-vuotiaiden Vanhempien tuloihin perustuvaa tarveharkin-
26461: opintoraha alhaisemmalla tasolla kuin 20 vuotta taa on alaikäisten opiskelijoiden opintorahassa
26462: täyttäneiden opintoraha sekä pysytettiin vanhem- pidettävä perusteltuna. Sen poistaminen muualla
26463: pien tuloihin perustuva tarveharkinta muilla kuin kuin korkeakoulussa opiskelevilta 18 vuotta täyt-
26464: korkeakouluopiskelijoilla opintorahaa myönnet- täneiltä opiskelijoilta lisäisi valtion menoja ar-
26465: täessä, jos opiskelija on alle 20-vuotias, sekä asu- violta noin 115 miljoonalla markalla. Tässä vai-
26466: mislisää myönnettäessä, jos opiskelija on alle 18- heessa muutokseen ei ole valtiontaloudellisia
26467: vuotias. edellytyksiä.
26468:
26469:
26470:
26471: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
26472:
26473: Kulttuuriministeri Suvi Linden
26474:
26475:
26476:
26477:
26478: 2
26479: Ministems svar KK 346/1999 vp- Heli Paasio /sd
26480:
26481:
26482:
26483:
26484: Till riksdagens talman
26485:
26486: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Studiestödssystemet har förbättrats i fråga om
26487: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av studerande under 20 år som bor någon annan-
26488: statsrådet översänt följande av riksdagsman Heli stans än hos föräldrarna genom att den ålders-
26489: Paasio /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS gräns som berättigar till högre studiepenning från
26490: 346/1999 rd: augusti 1997 sänktes till 19 år och från augusti
26491: 1998 till 18 år. Studiepenningen för en studeran-
26492: Avser regeringen slopa kopplingen mel- de som har fyllt 18 år och som bor någon annan-
26493: lan studiestödet och föräldrarnas in- stans än hos föräldrarna är för närvarande 1 540
26494: komster i fråga om studerande under 20 mark i högskolestudier och 1 270 mark i andra
26495: år på andra stadiet, och om inte, vaiför? studier. 1 gyrnnasiet och i yrkesläroanstalterna får
26496: de studerande en avgiftsfri måltid, vilket per må-
26497: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nad motsvarar skillnaden mellan studiepenning-
26498: föra följande: arna. En 18-årig studerande i yrkesutbildning
26499: Det nuvarande studiestödssystemet med huvud- som inte bor hos sina föräldrar kan få statsbor-
26500: vikten lagd på studiepenningen genomfördes gen för studielån oberoende av föräldrarnas in-
26501: 1994. Av statsekonomiska skäl behöll man stu- komster.
26502: diepenningen för studerande under 20 år på en Behovsprövning som baserar sig på föräldrar-
26503: lägre nivå än för studerande över 20 år. Vidare nas inkomster bör anses motiverat när det gäller
26504: kvarstod behovsprövning som baserar sig på för- studiepenningen för minderåriga studerande. Att
26505: äldrarnas inkomster vid beviljande av studiepen- slopa behovsprövningen för 18-åriga som stude-
26506: ning för andra än högskolestuderande, om den rar någon annanstans än vid högskola skulle
26507: studerande är under 20 år, samt vid beviljande av medföra en ökning av statens utgifter med upp-
26508: bostadstillägg om den studerande är under 18 år. skattningsvis 115 miljoner mark. 1 detta skede
26509: finns det inga statsekonomiska förutsättningar
26510: för en sådan ändring.
26511:
26512:
26513:
26514: Helsingfors den 17 september 1999
26515:
26516: Kulturminister Suvi Linden
26517:
26518:
26519:
26520:
26521: 3
26522: KK 347/1999 vp- Juha Karpio /kok
26523:
26524:
26525:
26526:
26527: KIRJALLINEN KYSYMYS 347/1999 vp
26528:
26529: Patentti- ja rekisterihallituksen julkisuuskuva
26530:
26531:
26532:
26533:
26534: Eduskunnan puhemiehelle
26535:
26536: Patentti- ja rekisterihallitus on jälleen ollut nega- näkemysten painoarvo, uskottavuus ja luotetta-
26537: tiivisessa valossa tiedotusvälineissä. Moinen on vuus heikkenee tällaisen julkisuuden myötä huo-
26538: tuskin omiaan parantamaan valtion viranomais- mattavasti.
26539: ten kuvaa julkisuudessa. Erityisesti se heikentää
26540: kansalaisten luottamusta hallintoviranomaisiin. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26541: Sekä yhdistykset että eri yhtiömuotoiset yri- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26542: tykset asioivat jatkuvasti Patentti- ja rekisterihal- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26543: lituksen kanssa jättäessään erilaisia hakemuksia vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26544: ja ilmoituksia sen ratkaistavaksi. Luottamus Pa-
26545: tentti- ja rekisterihallituksessa tapahtuvan käsit- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
26546: telyn puolueettomuuteen ja oikeudenmukaisuu- tyä varmistaakseen, että Patentti- ja re-
26547: teen on helposti menetetty tiedotusvälineissä ol- kisterihallituksen julkinen kuva pide-
26548: leiden uutisten jälkeen. Samoin Patentti- ja rekis- tään sille kuuluvalla tasolla ja että luot-
26549: terihallituksen antamien tietojen ja esittämien tamus sen toimintatapojen ja sen anta-
26550: mien tietojen oikeellisuuteen säilyy?
26551:
26552:
26553: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
26554:
26555: Juha Karpio /kok
26556:
26557:
26558:
26559:
26560: Versio 2.0
26561: KK 347/1999 vp- Juha Karpio /kok Ministerin vastaus
26562:
26563:
26564:
26565:
26566: Eduskunnan puhemiehelle
26567:
26568: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa lainen on lehtikirjoittelu ja muu eri uutisvälinei-
26569: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, den harjoittama uutisointi. Näiden painotuksista
26570: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ja toimituksellisista näkemyksistä voidaan usein
26571: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar- olla perustellusti eri mieltä. Asiallinen ja tasa-
26572: pion /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen puolinen vapaa tiedonvälitys kuuluu kuitenkin
26573: KK 347/1999 vp: yhteiskuntamme keskeisiin perusarvoihin. Halli-
26574: tuksella ei ole eikä tule olla valtuuksia puuttua
26575: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tiedonvälitykseen ja sen taustalla oleviin toimi-
26576: tyä varmistaakseen, että Patentti- ja re- tuksellisiin ratkaisuihin. Tämän vastapainona
26577: kisterihallituksen julkinen kuva pide- saattaa olla, että yksittäisiin poikkeuksellisiin ta-
26578: tään sille kuuluvalla tasolla ja että luot- pahtumiin keskittyvä uutisointi hämärtää koko-
26579: tamus sen toimintatapojen ja sen anta- naiskuvaa ja jättää vastaanottajaansa negatiivi-
26580: mien tietojen oikeellisuuteen säilyy? sen mielikuvan myös siitä kokonaisuudesta, jo-
26581: hon se liittyy. Uutistoiminnan luonteesta johtuu,
26582: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- että lehtikirjoittelu ja uutisointi pohjaa usein nor-
26583: ti seuraavaa: maalista poikkeaviin ja negatiivisiin tapahtu-
26584: Patentti- ja rekisterihallitus on kauppa- ja teolli- miin, myönteinen asia on harvemmin uutisoin-
26585: suusministeriön alainen keskusvirasto, jonka teh- nin kohteena.
26586: täviin kuuluvat patentteja, tavaramerkkejä ja Patentti- ja rekisterihallitusta koskeva viime-
26587: muita teollisoikeudellisia suojamuotoja koske- aikainen negatiivisessa valossa näyttäytyvä jul-
26588: vat asiat samoin kuin kaupparekisterin, yhdistys- kisuus eri tiedotusvälineissä on keskittynyt viras-
26589: rekisterinja säätiörekisterin pito. Lisäksi sen teh- ton johtamiskulttuuriin ja sen ylimmän johdon
26590: täviin kuuluu muun muassa säätiövalvonta, tilin- toimiin virastotalon vuokrausasiassa. Viimeksi
26591: päätösasiakirjojen julkistaminen, toiminimeä mainitun osalta viralliset tutkimukset ovat me-
26592: koskevat asiat sekä alansa tietopalvelujen tarjoa- neillään eikä ministeriöllä ole niiden ollessa kes-
26593: minen. Viraston toiminta perustuu patentti- ja re- ken ollut perusteita ryhtyä enempiin toimenpitei-
26594: kisterihallituksesta annettuun lakiin ja sen nojal- siin asiassa ennen mainittujen tutkimusten päät-
26595: la annettuun asetukseen sekä sen eri tehtävä- tymistä. Vaikka näillä tapahtumilla on epäilemät-
26596: alueisiin liittyvään erityislainsäädäntöön. Lisäk- tä epäsuotuisa vaikutuksensa viraston julkisuus-
26597: si sen toiminnassa tulevat luonnollisesti nouda- kuvaan, ei sillä kauppa- ja teollisuusministeriön
26598: tettaviksi, eräitä viraston toiminnan luonteesta käsityksen mukaan ole olennaista vaikutusta vi-
26599: johtuvia poikkeuksia lukuun ottamatta, hallinto- raston arkipäivän toimintaan ja asiakkaiden luot-
26600: menettelylaki ja muut yleiset kaikkea viran- tamukseen sen toimintatapojen ja sen antamien
26601: omaistoimintaa säätelevät normit. tietojen oikeellisuuteen. Patentti- ja rekisterihal-
26602: Kysymys valtion viranomaisen julkisuusku- litus on useaan otteeseen (vuosina 1987, 1994 ja
26603: vasta on varsin moniulotteinen. Siihen vaikutta- 1997) tutkituttanut asiakkaiden tyytyväisyyttä
26604: vat useat eri tekijät, jotka kaikki eivät suinkaan viraston palveluihin ja niiden laatuun. Näiden
26605: ole objektiivisin perustein mitattavissa. Yksi täl- asiakastyytyväisyysselvitysten perusteella voi-
26606:
26607:
26608: 2
26609: Ministerin vastaus KK347/1999 vp- Juha Karpio /kok
26610:
26611:
26612: daan todeta asiakaskunnan olevan nykyisin var- keskeinen kysymys, joka tullaan mahdollisiajat-
26613: sin tyytyväistä viraston palveluihin. Näissä selvi- kotoimia harkittaessa ottamaan huomioon.
26614: tyksissä on lisäksi kartoitettu yleistä mielikuvaa Patentti- ja rekisterihallitusta on viime vuosi-
26615: Patentti- ja rekisterihallituksesta useita eri teki- na kehitetty määrätietoisesti, minkä tuloksia ku-
26616: jöitä käyttäen. Myös näiden mielikuvakartoitus- vaavat myös edellä mainitut asiakastyytyväi-
26617: ten perusteella voidaan todeta viraston imagon syysselvitykset Kauppa- ja teollisuusministeriö
26618: parantuneen jatkuvasti, ja nykyisellään se on hy- on äskettäin suorituttanut Patentti- ja rekisteri-
26619: vinkin tyydyttävä. Kun viraston kanssa erilaisin hallituksen toiminnan ja tuloksellisuuden ar-
26620: hakemuksin ja ilmoituksin asioivat ihmiset arvi- vioinnin, jonka tulokset julkistettiin kesäkuussa
26621: oivat virastoa sen palvelujen toimivuuden kan- 1999. Vaikka arviointiraportti antaa suhteellisen
26622: nalta, ei viraston johtoa koskevalla uutisoinnilla myönteisen kuvan viraston toiminnasta ja kehit-
26623: ole todennäköisesti juurikaan vaikutusta asiakas- tämistoiminnoista, se sisältää useita huomionar-
26624: kunnan käsityksiin viraston palvelujen oikeelli- voisia kehittämiskohteita tulevaisuutta silmällä
26625: suudesta. pitäen. Ministeriön asettamassa arvioinnin seu-
26626: Luottamuksen säilyttäminen viraston kaik- rantaryhmässä selvitellään, miltä osin raportin
26627: kien toimien oikeellisuuteen on kuitenkin aivan näkemykset antavat aihetta jatkotoimenpiteisiin
26628: ja millä tavoin niiden toteuttamisessa edetään.
26629:
26630:
26631: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1999
26632:
26633: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
26634:
26635:
26636:
26637:
26638: 3
26639: KK 347/1999 vp- Juha Karpio /kok. Ministerns svar
26640:
26641:
26642:
26643:
26644: Tili riksdagens talman
26645:
26646: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger kar på den. Till dessa faktorer hör de artiklar som
26647: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av publiceras i tidningarna och annan nyhetsför-
26648: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juha medling som sker genom nyhetsmedierna. Man
26649: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål kan ofta, med fog, ha olika åsikter om de saker
26650: SS 347/1999 rd: som betonas i artiklarna och om redaktionella
26651: synpunkter. Fri informationsförmedling som är
26652: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta saklig och objektiv hör ju till de viktigaste grund-
26653: för att Patent- och registerstyrelsens läggande värdena i vårt samhälle. Regeringen har
26654: bild utåt hålls på den nivå som den bör inte, och skall inte heller ha, befogenheter att in-
26655: vara och att förtroendet för dess verk- gripa i nyhetsförmedlingen och i de redaktionel-
26656: samhetssätt och för riktigheten i de upp- la lösningar som utgör bakgrunden till dem. Som
26657: gifter som den lämnar bibehålls? motvikt till detta kan sådan nyhetsförmedling
26658: som koncentrerar sig på enstaka exceptionella
26659: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- händelser fördunkla helhetsbilden och ge motta-
26660: föra följande: garen en negativ bild av den helhet som saken hör
26661: Patent- och registerstyrelsen är ett centralt äm- ihop med. Av nyhetsverksamhetens natur följer
26662: betsverk som är underställt handels- och industri- att skriverierna i tidningarna och nyhetsförmed-
26663: ministeriet och som har till uppgift att handlägga lingen ofta baserar sig på händelser som är av ex-
26664: ärenden som gäller patent, varumärke och andra ceptionell art och negativa. En positiv händelse
26665: industrirättsliga skyddsformer liksom även att blir mera sällan nyhetsstoff.
26666: föra handelsregister, föreningsregister och stif- Den negativa publicitet som under den senas-
26667: telseregister. Till uppgifterna hör dessutom bl.a. te tiden i olika nyhetsmedier riktats mot Patent-
26668: tillsyn över stiftelserna, offentliggörande av bok- och registerstyrelsen har fokuserats till ämbets-
26669: slutshandlingar, behandling av frågor som rör fir- verkets ledningskultur och den högsta ledning-
26670: ma samt tillhandahållande av informationstjäns- ens agerande i samband med hyrningen av äm-
26671: ter inom sitt område. Patent- och registerstyrel- betshuset. Vad gäller det sistnämnda är de offici-
26672: sens verksamhet grundar sig på lagen om patent- ella undersökningarna i gång och ministeriet har,
26673: och registerstyrelsen och på den förordning som medan undersökningarna pågår, inte haft anled-
26674: givits med stöd av den samt på sådan speciallag- ning att vidta några ytterligare åtgärder i saken
26675: i.~nan de nämnda undersökningarna är slutförtda.
26676: stiftning som rör dess olika verksamhetsfålt. 1
26677: fråga om dess verksamhet skall dessutom natur- Aven om dessa händelser utan tvekan inverkar
26678: ligtvis tillämpas, med vissa undantag som beror negativt på ämbetsverkets bild utåt, har detta en-
26679: på verksamhetens art, lagen om förvaltningsför- ligt handels- och industriministeriets uppfatt-
26680: farande och andra allmänna normer som reglerar ning inte någon väsentlig inverkan på de dagliga
26681: myndigheternas verksamhet. rutinerna vid ämbetsverket och på kundernas för-
26682: Frågan om en statlig myndighets bild utåt är troende för ämbetsverkets verksamhetssätt och
26683: ganska mångfacetterad. Flera olika faktorer, som för riktigheten i de uppgifter som det lämnar. Pa-
26684: alla inte kan mätas på objektiva grunder, inver- tent- och registerstyrelsen har vid flera tillfållen
26685:
26686:
26687: 4
26688: Ministems svar KK 347/1999 vp- Juha Karpio /kok
26689:
26690:
26691: (åren 1987, 1994 och 1997) kartlagt kundemas Patent- och registerstyrelsen har under de se-
26692: åsikter om den service som verket ger och om naste åren varit föremål för ett målmedvetet ut-
26693: servicens kvalitet. På basis av nämnda kartlägg- vecklingsarbete och resultaten av detta arbete
26694: ningar kan det konstateras att kundema nuförti- framgår också av de undersökningar som utförts
26695: den är relativt nöjda med ämbetsverkets tjänster. bland kundema för att kartlägga deras åsikter om
26696: Vid nämnda undersökningar har man dessutom servicen. Handels- och industriministeriet har
26697: med hjälp av flera faktorer kartlagt viiken bild nyss låtit genomföra en utvärdering av Patent-
26698: kundema har av Patent- och registerstyrelsen i och registerstyrelsens verksamhet och resultat.
26699: allmänhet. Också på basis av dessa kartläggning- Resultaten av denna utvärdering publicerades i
26700: ar kan man konstatera att ämbetsverkets image juni 1999. Även om evalueringsrapporten ger en
26701: med tiden har ändrats tili det bättre och kan för relativt positiv bild av Patent- och registerstyr-
26702: närvarande anses mycket tillfredsställande. Då elsens verksamhet och de utvecklingsåtgärder
26703: olika människor, som kontaktar ämbetsverket på som vidtagits, innehåller den dock flera beak-
26704: grund av ansökningar och anmälningar av olika tansvärda synpunkter på saker som bör utvecklas
26705: slag, bedömer ett ämbetsverk på basis av den ser- med tanke på framtiden. Den arbetsgrupp som
26706: vice som det ger torde den nyhetsförmedling som ministeriet har tillsatt och som har tili uppgift att
26707: rör verkets ledning inte ha någon inverkan på följa upp utvärderingen skall utreda till vilka de-
26708: kundemas uppfattning om riktigheten i den servi- lar de åsikter som framförs i rapporten ger anled-
26709: ce som verket ger. Att bibehålla förtroendet för ning till fortsatta åtgärder och vilka framsteg man
26710: ämbetsverkets hela verksamhet är dock en cen- gör i vidtagandet av dem.
26711: tral fråga som skall beaktas när man överväger
26712: eventuella fortsatta åtgärder.
26713:
26714:
26715: Helsingfors den 23 september 1999
26716:
26717: Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
26718:
26719:
26720:
26721:
26722: 5
26723: KK 348/1999 vp- Juha Karpio /kok
26724:
26725:
26726:
26727:
26728: KIRJALLINEN KYSYMYS 348/1999 vp
26729:
26730: Asiakaspalvelun tason säilyttäminen yritystie-
26731: tojen ilmoittamisessa
26732:
26733:
26734:
26735:
26736: Eduskunnan puhemiehelle
26737:
26738: Saamieni tietojen mukaan Patentti- ja rekisteri- dostunut niiden palveluja laajalti käyttävä asia-
26739: hallitus sekä Verohallitus ehdottavat yritystieto- kaskunta ilmeisesti siksi, että maistraattien asia-
26740: lain säätämistä ja kaupparekisterilain muuttamis- kaspalveluun ollaan tyytyväisiä; asiakkaita kun
26741: ta muun muassa siten, että yritykset voisivat jät- maistraateissa neuvotaan ja opastetaan ilmoitus-
26742: tää kaupparekisteriin ja verohallinnolle tarkoite- ten laatimisessa. Maistraattien puhelinpalvelu on
26743: tut ilmoitukset yhtiön perustamisesta, muuttami- myös hyvin laajaaja laadukasta. Maistraatteja on
26744: sesta ja lopettamisesta yhdelle viranomaiselle palvelupisteineen 59, joten ne muodostavat jo
26745: yhdellä ilmoituksella. Ehdotus on asiakkaan kan- hyvin kattavan verkoston. Huomautettakoon, että
26746: nalta hyvä ja kannatettava. TE-keskuksia on 15.
26747: Ilmoituksen voisi ehdotuksen mukaan jättää Maistraateilta tilataan yhtiöitä koskevia kaup-
26748: Patentti- ja rekisterihallituksen lisäksi verotoi- parekisteriotteita ja erilaisia todistuksia huomat-
26749: mistoihin ja TE-keskuksiin. Nykyisen lainsää- tavat määrät. Kysyntä on näin runsasta, koska
26750: dännön mukaan kaupparekisteriasioissa ilmoi- asiakkaat aivan selkeästi haluavat asioida omalla
26751: tukset voi jättää Patentti- ja rekisterihallituksen alueellaan toimivassa viranomaisessa, ja he tar-
26752: lisäksi sen paikallisviranomaisena toimiviin vitsevat tilatut asiakirjat useimmiten välittömäs-
26753: maistraatteihin. TE-keskukset ovat toimineet ti käyttöönsä. Nyt laaditussa ehdotuksessa kui-
26754: kaupparekisteriasioissa Patentti-ja rekisterihalli- tenkin tietopalvelun eli juuri mm. erilaisten jäl-
26755: tuksen kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. jennösten ja todistusten antaminen keskitettäi-
26756: Se, että ilmoituksen voi jättää yleensä myös siin vain yhteen pisteeseen: Patentti- ja rekisteri-
26757: verotoimistoon, on hyvä: paraneehan asiakaspal- hallitukseen. Asiakkaat haluavat ja voivat perus-
26758: velu tältä osin. tellusti vaatia näissä asioissa nopeaa ja asiantun-
26759: Maistraatit ovat valtion yleishallintoviran- tevaa palvelua, mutta sitä ehdotus ei varmasti-
26760: omaisia ja niille on sen perusteella siirretty kaan takaa. Täysin vastoin asiakkaiden hyväksi
26761: uusiakin tehtäviä, mm. holhoustoimeen liittyviä. havaitsemaa tapaa heidän tulisi jatkossa asioida
26762: Poiketen tästä linjasta nyt kyseessä olevassa eh- suoraan Helsinkiin. Voi vain kuvitella, mitkä
26763: dotuksessa kaavaillaan maistraateille jätettäväk- ruuhkat ja viiveet ja sen myötä hankaluudet
26764: si vain asunto-osakeyhtiöitä koskevat ilmoituk- asiakkaille tästä syntyisi! Parantuneilla tietolii-
26765: set. Ehdotuksessa, jolla kerrotaan pyrittävän pa- kenneyhteyksillä ei muutosesitystä voida perus-
26766: rantamaan asiakaspalvelua, esitetäänkin näin tella. On vielä paljon yksityisiä henkilöitä ja yri-
26767: asiakkaiden juoksuttamista luukulta toiselle. Jä- tyksiä, joilla ei ole syystä tai toisesta sellaisia tie-
26768: tetäänhän usein samalla kertaa kaupparekisteri- toliikenneyhteyksiä, että ne voisivat päätteeitään
26769: ilmoitukset asunto-osakeyhtiön lisäksi myös ta- ottaa tiedot kaupparekisteristä. On myös huomat-
26770: vallisesta osakeyhtiöstä. Maistraateille on muo- tava, että kaikkia tietoja ja asioita ei ole edes
26771:
26772: Versio 2.0
26773: KK 348/1999 vp- Juha Karpio /kok
26774:
26775:
26776: mahdollista tallentaa atk:lle, esimerkiksi säädös- kin siitä, että yhdistykset asioivat yksinomaan
26777: ten edellyttämiä alkuperäisiä perustamiskirjoja suoraan Patentti- ja rekisterihallitukseen. Valta-
26778: yms. asiakirjoja. Näistäkin asiakkaat yllättävän kunnallisille yhdistyksille asia ei aiheuttane han-
26779: usein tarvitsevat jäljennöksiä tai tietoja. kaluuksia, mutta valtaosa yhdistyksistä toimii
26780: Kysyä sopii, onko maistraatteihinjätettyjen il- täysin paikallisesti ja niiden asioita hoitavat yk-
26781: moitusten ja sieltä pyydettyjen jäljennösten kap- sityishenkilöt. Asiakaspalvelu huonontuisi näin
26782: palemääriä samoin kuin maistraattien asiakaspal- ratkaisevasti nykyisestä.
26783: velun laajuutta edes selvitetty?
26784: Yhdistykset asioivat myös paljon paikallisis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26785: sa maistraateissa ja niiden asioita hoitavat taval- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26786: liset yksityishenkilöt. Maistraateissa heitä opas- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26787: tetaan ja neuvotaan ilmoitusten tekemisessä, jot- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26788: ta tarvittavat tiedot voidaan merkitä yhdistysre-
26789: kisteriin. Yhdistyksistä tilataan myös paljon yh- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
26790: distysrekisteriotteita ja ne on useimmiten tar- tyä varmistaakseen, että asiakaspalve-
26791: peen saada heti asiakkaan mukaan. Yritystietola- lun tason säilymisestä huolehditaan yri-
26792: kia koskevassa ehdotuksessa lähdetään kuiten- tystietolakia ja siihen liittyviä muita
26793: säädösmuutosesityksiä valmisteltaessa?
26794:
26795:
26796: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
26797:
26798: Juha Karpio /kok
26799:
26800:
26801:
26802:
26803: 2
26804: Ministerin vastaus KK 348/1999 vp- Juha Karpio /kok
26805:
26806:
26807:
26808:
26809: Eduskunnan puhemiehelle
26810:
26811: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kista näistä toimista on vastannut Patentti- ja re-
26812: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kisterihallitus ja Verohallitus yhdessä tai erik-
26813: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen seen sovitun työnjaon mukaisesti.
26814: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Karpi- Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohalli-
26815: on /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tuksen yhteisen työryhmän asiaa koskeva ehdo-
26816: KK 348/1999 vp: tus uudeksi yritystietojärjestelmäksi ja siihen liit-
26817: tyviksi säädösmuutoksiksi valmistui kesäkuussa
26818: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- 1999, minkä jälkeen se lähetettiin suppealle lau-
26819: tyä varmistaakseen, että asiakaspalve- suntokierrokselle käyttäjänäkökohtien sekä tieto-
26820: lun tason säilymisestä huolehditaan yri- tekniikka- ja säädösteknisten seikkojen arvioimi-
26821: tystietolakia ja siihen liittyviä muita seksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole eh-
26822: säädösmuutosesityksiä valmisteltaessa? dotukseen tässä vaiheessa ottanut kantaa, mikä
26823: tapahtuu vasta lausuntokierroksen jälkeen. Tältä
26824: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- pohjalta on tarkoitus kartoittaa intressitahojen
26825: ti seuraavaa: näkemyksiä laajemminkin, muun muassa työnte-
26826: Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallitus käyn- kijäjärjestöjen näkemykset ehdotuksen vaikutuk-
26827: nistivät vuonna 1996 projektin, jonka tavoittee- sista.
26828: na oli määritellä yhtenäisen tunnusjärjestelmän Edellä mainitun työryhmän ehdotuksen mu-
26829: käyttöönotto verohallinnossa sekä Patentti- ja re- kaan kaupparekisterin, säätiörekisterin, yhdistys-
26830: kisterihallituksen oikeushenkilörekistereissä rekisterin ja verohallinnon yritysrekisterien il-
26831: (kauppa-, yhdistys- ja säätiörekisterissä) siten, moitukset yhdistettäisiin yhdeksi ilmoitukseksi,
26832: että tunnisteena käytetään liike- ja yhteisötun- joka voitaisiin jättää joko Patentti- ja rekisteri-
26833: nusta sekä määritellä ly-tunnusten antamisme- hallituksen tai verohallinnon toimipisteeseen
26834: nettely luonnollisten henkilöiden elinkeinotun- taikka TE-keskukseen tai lähettää postitse. Vas-
26835: nukseksi. Tunnus-projektin tehtävänä oli muun taanotto järjestettäisiin siten, että saapuneet asia-
26836: muassa määritellä ly-tunnusten antamiseen ja yl- kirjat voidaan diaarioida, mahdollisesti skannata
26837: läpitoon liittyvien toimintojen tavoitetila sekä kuva-arkistoon ja toimittaa käsiteltäviksi hyvin
26838: selvittää tähän liittyviä oikeudellisia ja taloudel- nopeasti. Diaariointi sisältää muun muassa sen
26839: lisia vaikutuksia. Projektin loppuraportissa esi- tarkistamisen, että uudella yrityksellä ei ole van-
26840: tettiin tarvittavat jatkotoimenpiteet, joiden poh- haa tunnusta ja uuden tunnuksen antamisen. Kä-
26841: jalta myöhempi asian valmistelu on tapahtunut. sittelyaikojen lyhyyden turvaamiseksi ja nimi-
26842: Tähän on kuulunut sidosryhmien kuulemista, ly- suojan järjestämiseksi nämä toimenpiteet tulee
26843: tunnusten ja kaupparekisterinumeroiden kohden- tehdä saman päivän kuluessa. Osassa maistraat-
26844: tamista, ilmoitusten suunnittelua ja laadintaa, ly- teja asiakirjojen toimittamiseen kuluva aika on
26845: tunnuksen käyttöönotto luonnollisten henkilöi- ollut liian pitkä. Työryhmä on lähtenyt siitä, että
26846: den osalta verohallinnossa, tietoteknisen ratkai- tarvittavaa tekniikkaa ja koulutusta ei ole tarkoi-
26847: sun suunnittelua sekä viimeisenä vaiheena tarvit- tuksenmukaista laajentaa 59 maistraattiin. Asun-
26848: tavien lainsäädäntömuutosten valmistelua. Kai-
26849:
26850: 3
26851: KK 348/1999 vp- Juha Karpio /kok Ministerin vastaus
26852:
26853:
26854: ta-osakeyhtiöiden osalta se ei kuitenkaan ole eh- tuksesta, maistraateista ja TE-keskuksista sekä
26855: dottanut muutoksia. linjayhteyden kautta suoraan asiakkaiden päät-
26856: Ilmoitusten jättämispaikkaa on selvitetty ai- teiltä.
26857: kaisempina vuosina. Patentti- ja rekisterihalli- Työryhmän ehdotuksen mukaisessa järjestel-
26858: tuksen tilastojen mukaan noin 70 % ilmoituksis- mässä olisi tarkoitus myös luopua kaksinkertai-
26859: ta toimitetaan suoraan virastolle ja loput joko sen paperiarkiston ylläpitämisestä. Nykyään
26860: viedään tai postitetaan maistraattiin. Maistraat- kaikki kaupparekisteri-ilmoitukset liitteineen on
26861: tien tietopalvelun laajuutta ei ole viime vuosina tehty kahtena kappaleena, joista yhtä on säilytet-
26862: selvitetty, aikaisempien tietojen mukaan ne an- ty Patentti- ja rekisterihallituksessa ja toista pai-
26863: toivat noin 100 000 otetta vuodessa. Patentti- ja kallisessa maistraatissa. Tämä on aiheuttanut
26864: rekisterihallitus antoi viime vuonna noin 25 000 sekä ilmoittajille että rekisterinpitäjälle melkois-
26865: otetta. Suorakäyttöisen KATKA-tietopalvelun ta lisätyötä. Ehdotuksen mukaan varsinaisten il-
26866: kautta tehdään kuukaudessa n. 70 000-80 000 moitusten lisäksi siihen kuuluvat liitteet toimitet-
26867: kyselyä. Lisäksi kaupparekisteritietoja välite- taisiin vain yhtenä kappaleena. Järjestelmään on
26868: tään suorakäyttöön Suomen Asiakastieto Oy:nja suunniteltu kaikkien saapuneiden asiakirjojen
26869: Tietoenator Oyj:n asiakkaille. skannaaminen sähköiseen arkistoon viranomais-
26870: Ehdotuksen mukaan kaupparekisterin tieto- ten yhteiskäyttöön.
26871: palvelu, kuten rekisteriotteiden ja todistusten an- Yhdistysten osalta on työryhmässä Verohalli-
26872: taminen, säilyisi entisenlaisena eli niitä voitai- tuksen puolelta hyväksytty järjestely, jossa yh-
26873: siin antaa kaikissa niissä pisteissä, joista on verk- distysten ilmoitukset toimitettaisiin kaikki Pa-
26874: koyhteys Patentti- ja rekisterihallituksen tieto- tentti- ja rekisterihallitukseen diaarioinnin no-
26875: kantoihin. Toisin kuin kysymyksessä on esitetty, peuttamiseksi. Toki muuallekin jätetyt yhdistys-
26876: tietopalvelua ei siis ole tarkoitettu keskittää mi- ten ilmoitukset toimitettaisiin oikeaan paikkaan
26877: hinkään yhteen pisteeseen, vaan antaa sitä kaikis- hallintomenettelylain nojalla.
26878: ta nykyisistä pisteistä, Patentti- ja rekisterihalli-
26879:
26880:
26881:
26882: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1999
26883:
26884: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
26885:
26886:
26887:
26888:
26889: 4
26890: Ministems svar KK 348/1999 vp- Juha Karpio /kok
26891:
26892:
26893:
26894:
26895: Tili riksdagens talman
26896:
26897: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger soner, planering av den informationstekniska lös-
26898: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av ningen samt, som sista skede, planering av nöd-
26899: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juha vändiga ändringar i lagftiftningen. Patent- och
26900: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål registerstyrelsen och Skattestyrelsen, antingen
26901: SS 348/1999 rd: tilisammans elier var för sig, har haft ansvaret för
26902: närnnda åtgärder enligt överenskommen arbets-
26903: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta fördelning.
26904: för att man vid beredningen av en lag Det förslag tili ett nytt system för tilistäliande
26905: rörande företagsuppgifter och förslag av företagsuppgifter och tili motsvarande änd-
26906: tili andra ändringar i bestämmelserna i ringar i författningama vilket lagts fram av den
26907: anslutning därtili ser tili att standarden gemensamma arbetsgruppen med representanter
26908: på kundbetjäningen är så hög som den för Patent- och registerstyrelsen och Skattestyrel-
26909: bör vara? sen blev fårdigt i juni 1999. Det skickades ut på
26910: remiss i syfte att få användarsynpunkter och för
26911: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- bedörnning av datatekniska och författningstek-
26912: föra följande: niska omständigheter. Handels- och industrimi-
26913: År 1996 startade Patent- och registerstyrelsen nisteriet har i detta skede inte tagit stälining tili
26914: och Skattestyrelsen ett projekti syfte att faststäl- förslaget utan det kommer att ske först efter att
26915: la ramama för införande av ett enhetligt signum- förslaget kommit tilihaka från remiss. Utgående
26916: system för skatteförvaltningen och för Patent- från detta har man för avsikt att genomföra en
26917: och registerstyrelsens register över juridiska per- mer omfattande kartläggning av intressegrupper-
26918: soner (handelsregistret, föreningsregistret, stif- nas åsikter, bl.a. arbetstagarorganisationemas
26919: telseregistret) så att man där som identifierare an- syn på de verkningar som förslaget kommer att
26920: vänder as-signumet samt för att faststälia förfa- ha.
26921: randet vid givande av as-signum som s.k. nä- Enligt det förslag som lagts fram av arbets-
26922: ringssignum åt fysiska personer. Detta projekt, gruppen skali de anmälningar som tilistälis han-
26923: som kaliades Tunnus, hade tili uppgift att bl.a. delsregistret, stiftelseregistret, föreningsregist-
26924: definiera det optimala läget i fråga om givande av ret och skatteförvaltningen slås ihop tili en enda
26925: as-signum och upprätthåliande av dem samt att anmälan som skulie kunna lärnnas in antingen tili
26926: utreda rättsliga och ekonomiska verkningar i Patent- och registerstyrelsen elier skatteförvalt-
26927: samband därmed. 1 projektets slutrapport framla- ningen elier deras filialer elier tili TE-centralen
26928: des förslag tili sådana fortsatta åtgärder som be- elier skickas per post. Mottagande av anmälan
26929: höver vidtas och som den fortsatta beredningen skall ordnas så att de inkomna handlingama kan
26930: av ärendet har baserat sig på. Dessa har omfattat diarieföras, möjligtvis skannas för bildarkivet
26931: hörande av intressegrupper, anvisande av as-sig- och vidarebefordras för behandling mycket
26932: num och handelsregistemummer, planering och snabbt. Diarieföring innebär bl.a. att man kon-
26933: formulering av anmälningar, ibruktagande inom trollerar att det nya företaget inte har ett gammalt
26934: skatteförvaltningen av as-signum för fysiska per- as-signum och att man ger företaget ett as-sig-
26935:
26936:
26937: 5
26938: KK 348/1999 vp- Juha Karpio /kok Ministerns svar
26939:
26940:
26941: num. För att behandlingstiden skall vara så kort tili vad som har antytts i spörsmålet skall infor-
26942: som möjligt och för att namnskydd skall kunna mationstjänsten alltså inte koncentreras till ett
26943: ordnas bör nämnda åtgärder vidtas under loppet enda ställe utan servicen skall kunna ges på alla
26944: av en dag. På en del magistrat har tiden för vida- de ställen där den fås nu, dvs. Patent- och regis-
26945: rebefordran av handlingarna varit för lång. Ar- terstyrelsen, magistraten och TE-centralerna
26946: betsgruppen har utgått från att det är inte ända- samt direkt vid kundernas terminaler via en linje-
26947: målsenligt att utvidga den nödvändiga tekniken förbindelse.
26948: och utbildningen till att omfatta 59 magistrat. I det föreslagna systemet avstår man från att
26949: När det gäller bostadsaktiebolag har dock inga upprätthålla dubbla pappersarkiv. Nyförtiden har
26950: ändringar föreslagits. samtliga anmälningar tili handelsregistret jämte
26951: Utredningar om de ställen som tar emot an- bilagor tillställts i två exemplar varav ett har för-
26952: mälningar har gjorts under tidigare år. Enligt den varats hos Patent- och registerstyrelsen och det
26953: statistik som Patent- och registerstyrelsen för, andra på det lokala magistratet. Detta har med-
26954: tillställs ca 70 % av anmälningarna ämbetsverket fört ganska mycket extra arbete både för dem
26955: direkt och resten lämnas in eller skickas tili ma- som inlämnar anmälningar och för dem som för
26956: gistrat. Omfattningen av magistratens informa- register. Enligt förslaget skall utöver de egentli-
26957: tionstjänstverksamhet har inte utretts under de ga anmälningarna också tillhörande bilagor till-
26958: senaste åren men enligt tidigare uppgifter gav de ställas endast i ett exemplar. Enligt planerna skall
26959: ca 100 000 utdrag per år. Patent- och registersty- systemet omfatta skanning av samtliga inkomna
26960: relsen gav ca 25 000 utdrag förra året. Genom handlingar för ett elektroniskt arkiv som sedan
26961: KATKA, som är en informationstjänst i direktan- kan användas av flera myndigheter.
26962: vändning, görs ca 70 000-80 000 förfrågning- När det gäller föreningar har man från Skatte-
26963: ar per år. Dessutom förmedlas handelsregister- styrelsens sida i arbetsgruppen godkänt ett förfa-
26964: uppgifter till Suomen Asiakastieto Oy:s och Tie- rande enligt vilket alla anmälningar från fören-
26965: toenator Oyj:s kunder. ingar kan tillställas Patent- och registerstyrelsen
26966: Enligt förslaget skall handelsregistrets infor- för att diarieföringen skall kunna ske snabbare.
26967: mationstjänst, vilket omfattar lämnande av ut- De anmälningar från föreningar som lämnats in
26968: drag ur registret och intyg, förbli oförändrad, till någon annan myndighet skall dock också vi-
26969: dvs. dessa handlingar skall kunna ges på samtli- darebefordras tili rätt adress på basis av lagen om
26970: ga ställen som via nätverk har kontakt med Pa- förvaltningsförfarande.
26971: tent- och registerstyrelsens databaser. I motsats
26972:
26973:
26974: Helsingfors den 23 september 1999
26975:
26976: Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
26977:
26978:
26979:
26980:
26981: 6
26982: KK 349/1999 vp - Heli Paasio /sd
26983:
26984:
26985:
26986:
26987: KIRJALLINEN KYSYMYS 349/1999 vp
26988:
26989: Suomen Posti Oy:n tulevaisuus ja henkilöstö-
26990: politiikka
26991:
26992:
26993:
26994:
26995: Eduskunnan puhemiehelle
26996:
26997: Suomen Posti Oy on kuluneina vuosina pyrkinyt tenkin Postinkin tulevaisuus, ja pitäisi olla omis-
26998: tehostamaan toimintaansa monella tavalla. Orga- tajaHekin tärkeää pitää huolta tuloksentekijöis-
26999: nisaatiomuutokset, logististen prosessien kehit- tään mm. muuttamalla määräaikaisia työsuhteita
27000: tymiset ja lukuisat muut toimenpiteet ovat tuo- pysyviksi. Turvallisuus työsuhteessa auttaa jak-
27001: neet sille vuosittain satojen miljoonien voitot. samaan paljon paremmin.
27002: Kiristyneessä kilpailutilanteessa, muutospainei- Nykyisessä hallitusohjelmassa sanotaan: "VR-
27003: den alla ovat olleet ne yli 24 000 ihmistä, jotka Yhtymä Oy:lläja Suomen Posti Oy:llä on jatkos-
27004: ovat Postin palveluksessa. Jatkuvasti muuttuvat sakin merkittävä julkinen palveluvelvoite. Tä-
27005: organisaatiot ja olosuhteet vähentävät turvalli- män velvoitteen toteutumisen varmistamiseksi
27006: suuden tunnetta. laitosten omistus säilyy valtiolla. Niiden toimin-
27007: Postin henkilöstöpolitiikan suuntaus näyttää taa tehostetaan mm. organisaatiota kehittämällä
27008: olevan pysyvien työsuhteiden absoluuttinen ja ja toimintatapoja uudistamalla ottaen huomioon
27009: suhteellinen vähentäminen sekä määräaikaisten Euroopan unionissa tapahtuva kehitys." Teksti ei
27010: työsuhteiden suhteellinen kasvattaminen koko ole yksiselitteisesti tulkittavissa Suomen Posti
27011: henkilöstön keskuudessa. Vuonna 1998 pysy- Oy:n tulevaisuuden osalta. Toiminnan jatkuva
27012: vien henkilöiden määrä väheni 1 022 henkilöllä pirstaloiminen on ollut menossa jo jonkin aikaa,
27013: ja määräaikaisten määrä kasvoi 834 henkilöllä. mutta se ei voi olla tarkoituksenmukaista Postin
27014: Huhtikuussa 1999 Postiliiton työehtosopimuk- palveluvelvoitetta ajatellen.
27015: sien mukaan palkkaa saavista henkilöistä 39 %
27016: oli epätyypillisessä työsuhteessa. Tällainen epä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27017: tyypillisiä työsuhteita suosiva työllisyyspolitiik- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27018: ka valtion harjoittamana ei voi jatkua esimerkil- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27019: lisenä. Henkilöstön jaksamisen varassa on kui- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27020:
27021:
27022:
27023:
27024: Versio 2.0
27025: KK 349/1999 vp- Heli Paasio /sd
27026:
27027:
27028: Miten hallitus näkee Suomen Posti Oy:n mitä hallitus aikoo tehdä esimerkillisen
27029: tulevaisuuden hallitusohjelmatekstin henkilöstö- ja työllisyyspolitiikan har-
27030: pohjalta ja joittamiseksi myös Suomen Posti
27031: Oy.·ssä?
27032:
27033:
27034: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
27035:
27036: Heli Paasio /sd
27037:
27038:
27039:
27040:
27041: 2
27042: Ministerin vastaus KK 349/1999 vp- Heli Paasio /sd
27043:
27044:
27045:
27046:
27047: Eduskunnan puhemiehelle
27048:
27049: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa sääntynyt. Ilmiö ei johdu olemassa olevien työ-
27050: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, suhteiden määrä- tai osa-aikaistamisesta.
27051: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Osa-aikaisten palvelussuhteiden kasvun taus-
27052: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heli Paa- talla on ennen muuta sanomalehtien varhaisjake-
27053: sion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lua koskevan liiketoiminnan laajeneminen, min-
27054: KK 349/1999 vp: kä seurauksena Postin palvelukseen on liikkeen-
27055: luovutusten myötä siirtynyt merkittävä määrä
27056: Miten hallitus näkee Suomen Posti Oy:n varhaisjakajia. Sanomalehden jakelu rajoittuu
27057: tulevaisuuden hallitusohjelmatekstin monen muun postin tuotantoprosessin vaiheen
27058: pohjalta ja tavoin tiettyyn vuorokauden aikaan, jolloin täl-
27059: laisen työn teettäminen kokopäiväisenä työnä ei
27060: mitä hallitus aikoo tehdä esimerkillisen ole mahdollista.
27061: henkilöstö- ja työllisyyspolitiikan har- Määräaikaistyön käyttö selittyy samoin tuo-
27062: joittamiseksi myös Suomen Posti tannollisilla syillä. Työn luonne Postissa on usein
27063: Oy:ssä? sellainen, että poissaoloista johtuvien sijaisuuk-
27064: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sien ja kausiluonteisten tuotanto- ja palveluhuip-
27065: ti seuraavaa: pujen tasaaminen edellyttää määräaikaista työso-
27066: pimusta. Tarkoituksena on, että määräaikaisia
27067: Posti-konserni on postitoimintaa harjoittava yri- työsuhteita käytetään vain siinä määrin kuin nii-
27068: tys, joka tuottaa liiketaloudellisin periaattein hin on tarvetta.
27069: korkeatasoisia postipalveluja suomalaisille koti- Määräaikaisuuksien lukumäärään on vaikutta-
27070: talouksille, yrityksille ja yhteisöille. Postin pää- nut sekin, että Postin toiminnan uudelleenjärjes-
27071: määränä on kuulua Suomen parhaimpien palve- telyistä johtuviin henkilöstövaikutuksiin on va-
27072: lualan yritysten sekä kansainvälisessä vertailus- rauduttu pidättymällä vakinaistamisista silloin,
27073: sa maailman parhaimpien posti en joukkoon. kun työn määräaikaisuudelle on olemassa riittä-
27074: Postin ydinliiketoiminta ja toimintaympäristö vät perusteet. Henkilöstön ulkoa rekrytointi on
27075: ovat viime vuosina kokeneet perinpohjaisia muu- samalla saatettu tiukasti harkinnanvaraiseksi.
27076: toksia. Tuloksentekokyvyn ja palvelujen kor- Tällä tavoin on pyritty varmistamaan niin hyvin
27077: kean laadun varmistaminen edellyttävät, että kuin mahdollista työn riittävyys omalle pysyväl-
27078: Posti yrityksenä pystyy jatkuvasti uudistamaan ja le henkilöstölle. Nämä periaatteet ovat Postin
27079: kehittämään yritys- ja toimintakulttuuriaan ja or- henkilöstöpolitiikan kulmakiviä.
27080: ganisaatiotaan. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun ansiosta
27081: Postin henkilöstöpolitiikka ei pyri suosimaan Posti on pystynyt työn vähenemistilanteista huo-
27082: epätyypillisiä työsuhteita, vaikkakin niiden tilas- limatta minimoimaan pysyvän henkilöstön irtisa-
27083: tollinen osuus on parina viime vuonna hieman Ii- nomisia, mikä sekin lisää turvallisuuden tunnetta
27084: ja auttaa työntekijöitä jaksamaan työssään.
27085:
27086:
27087:
27088: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
27089:
27090: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
27091: 3
27092: KK 349/1999 vp- Heli Paasio /sd Ministerns svar
27093:
27094:
27095:
27096:
27097: Tili riksdagens talman
27098:
27099: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger att redan existerande arbetsförhållanden har om-
27100: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av bildats till arbetsförhållanden för viss tid eller på
27101: statsrådet översänt följande av riksdagsman Heli deltid.
27102: Paasio /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS Orsaken till att anställningsförhållandena på
27103: 349/1999 rd: deltid har ökat i antal är framför allt den att af-
27104: fårsverksamheten i anslutning till tidigutdelning-
27105: Hur ser regeringen på Pasten Finland en av tidningar har vuxit i omfattning, vilket lett
27106: Ab:s framtid utgående från texten i re- till att Posten har anställt ett betydande antal ti-
27107: geringspragrammet, ach digutdelare med anledning av denna överlåtelse
27108: av rörelse. Utdelningen av tidningar begränsar
27109: vad ämnar regeringen göra för att en fö- sig, liksom många andra skeden när det gäller
27110: redömlig persanal- ach sysselsättnings- Postens produktionsprocesser, till en viss tid på
27111: palitik skall bedrivas ackså inam Pasten dygnet. Det är således inte möjligt att utföra det-
27112: Finland Ab? ta arbete som heltidsarbete.
27113: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Bruket av visstidsarbete kan likaså förklaras
27114: föra följande: med produktionsskäl. Inom Posten är arbetets ka-
27115: raktär ofta sådan att för att en utjärnning skall
27116: Postkoncernen är ett företag som bedriver post- uppnås när det gäller vikariat som medförs av
27117: verksamhet och som med iakttagande av affårse- frånvaro och säsongsbetonade produktions- och
27118: konomiska principer tillhandahåller finländska servicetoppar, förutsätts arbetsavtal för en be-
27119: hushåll, företag och organisationer högklassig stämd tid. A vsikten är att visstidsanställningar
27120: postservice. Postens mål är att höra till de främ- skall användas endast i den omfattning som det
27121: sta företagen inom servicebranschen i Finland finns behov av sådana.
27122: och till de bästa postföretagen i världen interna- Antalet visstidsanställningar har också påver-
27123: tionellt sett. kats av att man berett sig på sådana verkningar i
27124: Postens centrala affårsverksamhet och verk- fråga om personai som beror på Postens omorga-
27125: samhetsmiljö har på senare år genomgått grund- niseringar genom att man avstått från att perma-
27126: liga förändringar. 1 syfte att säkerställa hög kva- nenta anställningar när det funnits tillräckliga
27127: litet på prestationsförmågan och servicen förut- grunder för arbete för viss tid. Samtidigt har re-
27128: sätts att Posten som företag på kontinuerlig basis krytering utifrån blivit strikt beroende av pröv-
27129: kan förnya och utveckla sin företags- och verk- ning. På så sätt har man så långt som möjligt för-
27130: samhetskultur och sin organisation. sökt garantera den egna stadigvarande persona-
27131: Syftet med Postens personalpolitik är inte att len tillräckligt med arbete. Dessa principer är
27132: gynna atypiska arbetsförhållanden, även om de- hörnstenar i Postens personalpolitik.
27133: ras antal statistiskt sett har ökat något under de Trots att arbetsmängden minskat har Posten
27134: två senaste åren. Denna företeelse beror inte på tack vare en förutseende personalplanering kun-
27135:
27136:
27137:
27138:
27139: 4
27140: Ministerns svar KK 349/1999 vp- Heli Paasio /sd
27141:
27142:
27143: nat minimera uppsägningama när det gäller den tili att öka trygghetskänslan och hjälpa arbetsta-
27144: permanenta personalen, vilket också har bidragit gama att orka i sina arbeten.
27145:
27146:
27147:
27148: Helsingforsden 21 september 1999
27149:
27150: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
27151:
27152:
27153:
27154:
27155: 5
27156: KK 350/1999 vp- Risto Kuisma /rem
27157:
27158:
27159:
27160:
27161: KIRJALLINEN KYSYMYS 350/1999 vp
27162:
27163: Tuotevalvontakeskuksen alkoholin anniskelu-
27164: lupiin liittyvä harkintavalta
27165:
27166:
27167:
27168:
27169: Eduskunnan puhemiehelle
27170:
27171: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27172: kuksen toimintaa alkoholin anniskelulupien kä- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27173: sittelyssä on erityisesti ravintola-alan yrittäjien
27174: taholta arvosteltu ankarasti. Kritiikissä tuoteval- Onko hallitus tietoinen Tuotevalvonta-
27175: vontakeskuksen puolueettomuutta ja riippumat- keskuksen toimintaan kohdistuneesta
27176: tomuutta on epäilty. On väitetty tuotevalvonta- kritiikistä,
27177: keskuksen suosivan joitain yritysketjuja ja rikko-
27178: van tasapuolisuusvaatimusta. pitääkö hallitus Tuotevalvontakeskuk-
27179: Eräs esimerkki kritiikistä on Helsingin Sano- sen nykyistä harkintavaltaa oikeustur-
27180: mien Lukija-palstalla 31.5.1999 julkaistu kirjoi- van kannalta moitteettomana,
27181: tus "Tuotevalvontakeskus ajaa yrityksiä konkurs- aikooko hallitus ryhtyä joihinkin toi-
27182: siin". miin Tuotevalvontakeskuksen toimin-
27183: nan tasapuolisuuden ja puolueettomuu-
27184: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27185: den turvaamiseksi sekä
27186: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27187: miten hallitus aikoo parantaa Tuoteval-
27188: vontakeskuksen luvanhakijoiden oikeus-
27189: turvaa erityisesti silloin, kun päätöksiin
27190: haetaan muutosta?
27191:
27192:
27193: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
27194:
27195: Risto Kuisma /rem
27196:
27197:
27198:
27199:
27200: Versio 2.0
27201: KK 350/1999 vp- Risto Kuisma /rem Ministerin vastaus
27202:
27203:
27204:
27205:
27206: Eduskunnan puhemiehelle
27207:
27208: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Anniskeluluvan myöntämiseen liittyvästä toi-
27209: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, mivallasta ja luvan myöntämisen edellytyksistä
27210: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen on säädetty alkoholilain 21 §:ssä. Sanotun sään-
27211: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuis- nöksen 1 momentin mukaan alkoholijuomien an-
27212: man /rem näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen niskelua saa harjoittaa se, jolle on anniskelulupa
27213: KK 350/1999 vp: myönnetty. Anniskeluluvan myöntää Tuoteval-
27214: vontakeskus, lukuun ottamatta lupaa anniskella
27215: Onko hallitus tietoinen Tuotevalvonta- yksinomaan käymisteitse valmistettuja enintään
27216: keskuksen toimintaan kohdistuneesta 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä
27217: kritiikistä, alkoholijuomia, jolloin luvan myöntää
27218: lääninhallitus. Alkoholilain 21 § :n 2 momentis-
27219: pitääkö hallitus Tuotevalvontakeskuk- sa säädetään, että anniskelulupa voidaan myön-
27220: sen nykyistä harkintavaltaa oikeustur- tää sille, jolla harkitaan olevan tähän toimintaan
27221: van kannalta moitteettomana, tarvittavat edellytykset ja vaadittava luotetta-
27222: aikooko hallitus ryhtyä joihinkin toi- vuus.
27223: miin Tuotevalvontakeskuksen toimin- Sosiaali- ja terveysministeriö antoi tarkemmat
27224: nan tasapuolisuuden ja puolueettomuu- ohjeet anniskelulupien myöntämisperusteista
27225: den turvaamiseksi sekä 20.2.1998 tekemällään päätöksellä alkoholijuo-
27226: mien anniskeluluvan myöntämisestä ja anniske-
27227: miten hallitus aikoo parantaa Tuoteval- lutoiminnasta ( 162/ 1998). Päätöksessä annettiin
27228: vontakeskuksen luvanhakijoiden oikeus- yksityiskohtaiset määräykset, jotka lupaviran-
27229: turvaa erityisesti silloin, kun päätöksiin omaisten on otettava huomioon alkoholilain
27230: haetaan muutosta? 21 §:ssä toimintaa tarvittavia edellytyksiä ja
27231: vaadittua luotettavuutta arvioitaessa sekä harki-
27232: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tessaan, ovatko anniskelupaikan sijainti, annis-
27233: vasti seuraavaa: kelutilat ja toiminta asianmukaisia.
27234: Alkoholilaki ja asetus alkoholijuomista ja vä-
27235: Suomessa on eräänäjohtavana oikeudellisena pe-
27236: kiviinasta (1344/1994) sekä sosiaali- ja terveys-
27237: riaatteena hallinnon lainmukaisuuden periaate.
27238: ministeriön päätös ja soveltamisohjeet rajoitta-
27239: Niinpä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuoteval-
27240: vat Tuotevalvontakeskuksen harkintavaltaa an-
27241: vontakeskuksen, jäljempänä Tuotevalvontakes-
27242: niskelulupa-asioissa. Alkoholilain 21 §:n 4 mo-
27243: kus, aniskelulupa-asioita koskevaa toimintaa oh-
27244: mentissa lainsäätäjä on antanut lupaviranomaisil-
27245: jaa ja sääntelee alkoholilaki (1143/1994), jonka
27246: le mahdollisuuden käyttää anniskelulupa-asiois-
27247: tarkoitus on määritelty lain 1 §:ssä kuuluen seu-
27248: sa harkintavaltaa, jos viranomainen katsoo sen
27249: raavasti:
27250: tarpeelliseksi alkoholilain tarkoituksen saavutta-
27251: "Alkoholilain tarkoituksena on alkoholin ku-
27252: miseksi. Korkein hallinto-oikeus on antamillaan
27253: lutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista ai-
27254: ratkaisuilla ohjannut anniskelulupa-asioihin liit-
27255: neista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja
27256: tyvää päätöksentekoa niin, että päätöksen tulee
27257: terveydellisiä haittoja."
27258:
27259: 2
27260: Ministerin vastaus KK 350/1999 vp- Risto Kuisma /rem
27261:
27262:
27263: perustua tiukasti alkoholilakiin ja sen nojalla an- maila tavalla. Muuhun ei usein kireäksi osoittau-
27264: nettuihin säännöksiin, ohjeisiin ja määräyksiin; tunut aikataulu anna myötä.
27265: päätöstä ei siis voida käytännössä perustella la- Sosiaali- ja terveysministeriön päätös alkoho-
27266: vealla tarkoituksenmukaisuusharkinnalla ja -tul- lijuomien anniskeluluvan myöntämisestä ja an-
27267: kinnalla. Annniskelulupapäätökset perustuvat niskelutoiminnasta ( 162/ 1998) tuli voimaan
27268: tiukasti lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen oi- maaliskuun 15 päivänä 1998. Päätöksellä selkey-
27269: keuskäytäntöön, mikä tarkoittaa muun muassa si- tettiin alkoholilain 21 §:ssä mainittua säännöstä
27270: tä, että lupaviranomaisen tulee aina myöntää an- anniskeluluvan myöntämisen osalta eli päätök-
27271: niskelulupa, kun luvan myöntämiseen tarvittavat sessä määrätään ne seikat, jotka lupaviranomai-
27272: edellytykset ja vaadittu luotettavuus on todettu. sen on otettava huomioon harkitessaan, täyttää-
27273: Rajoittamaton vapaa harkinta ei siis tule kysy- kö anniskeluluvan hakija alkoholilain 21 §:ssä
27274: mykseen. tarkoitetut tarvittavat edellytykset ja vaadittavan
27275: Näin on myös anniskelulupien peruuttamisen luotettavuuden sekä ovatko anniskelupaikan si-
27276: osalta. Anniskelulupa voidaan peruuttaa vain al- jainti, anniskelutilat ja toiminta asianmukaisia,
27277: koholilaissa ja sen nojalla annettujen säännösten niin kuin mainittu 21 § edellyttää. Ministeriön
27278: ja määräysten antamissa rajoissa. Peruuttaminen päätöksen yhtenä tavoitteena on ollut lisätä oi-
27279: tulee harkittavaksi silloin, kun anniskeluluvan- keusvarmuutta ja parantaa täten hakijan oikeus-
27280: haltijan todetaan menettäneen alkoholilain turvaa.
27281: 21 §:ssä kerrotut anniskelutoimintaan tarvitta- Tuotevalvontakeskuksen päätöksestä voidaan
27282: vat edellytykset ja vaadituo luotettavuuden. Ar- valittaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Edel-
27283: viointikriteereinä ovat samat seikat kuin anniske- lä selostetun sosiaalija terveysministeriön pää-
27284: luluvan myöntämisessä, mikä tarkoittaa sitä, että töksen voimaantulonjälkeen anniskelulupaa kos-
27285: anniskeluluvan haltijan tulee säilyttää jatkuvasti kevista päätöksistä on valitettu korkeimpaan hal-
27286: luvan voimassaoloaikana luvan myöntämishet- linto-oikeuteen 22 kertaa. Anniskelulupahake-
27287: kellä olleet toimintaan tarvittavat edellytykset ja muksen hylkäämistä päätöksistä on valitettu kor-
27288: vaadittu luotettavuus. keimpaan hallinto-oikeuteen kaksi kertaa, joista
27289: Anniskelulupa-asioiden käsittely Tuoteval- toisesta on korkeimman hallinto-oikeuden ratkai-
27290: vontakeskuksessa tapahtuu ottaen huomioon ha- su saatu, ja lopputulos oli se, että hakijan valitus
27291: kemusten lukumäärä niin kutsuttuna massame- hylättiin ja Tuotevalvontakeskuksen päätös kat-
27292: nettelynä. Lupa-asioiden käsittelijä käy hake- sottiin oikeaksi. Vastaavasti luvan peruuttamisis-
27293: muksen asiakirjat läpi huolellisesti ja mikäli niis- ta on valitettu 12 kertaa (kaksi määräaikaista lu-
27294: sä ei ilmene puutteita asiakirjat lähetetään lau- paa), joista kolmessa tapauksessa valittaja on pe-
27295: sunnolle poliisiviranomaiselle. Tuotevalvonta- ruuttanut valituksensa ja kahdessa tapauksessa
27296: keskus voi myös pyytää muilta viranomaisilta korkein hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ja
27297: selvityksiä, jos siihen ilmenee tarvetta. Pääsään- katsonut Tuotevalvontakeskuksen päätöksen
27298: töisesti lausunnonantajana on poliisi, mutta ulos- lainmukaiseksi. Loput seitsemän tapausta ovat
27299: otto- ja veroviranomaisten kanssa tapahtuu yh- koskeneet päätöksiä, joissa valittaja on saattanut
27300: teistyötä, mikäli hakemusasiakirjoista tai muus- asian Korkeimman hallinto-oikeuden tutkitta-
27301: sa selvityksessä siihen ilmenee tarvetta. Annis- vaksi, kun hakijalle ei ole myönnetty toistaiseksi
27302: kelulupa-asian käsittely lausuntoineen normaali- voimassa olevaa anniskelulupaa, vaan ainoas-
27303: tapauksessa kestää 1---4 kuukautta. Käsittelyai- taan määräaikainen lupa, tai valitus on koskenut
27304: ka pitenee, jos lisäselvityksiä tarvitaan ja niistä anniskeluajanjatkamiseen liittyvää päätöstä taik-
27305: johtuvia hallintomenettelylain (598/1982) edel- ka alkoholilain 22 §:n nojalla annettua varoitus-
27306: lyttämiä kuulemisia joudutaan suorittamaan. An- ta.
27307: niskelulupahakemukset käsitellään pääsääntöi- Kun otetaan huomioon, että edellä selostettu-
27308: sesti siinä järjestyksessä kuin ne saapuvat ja jo- na aikana on käsitelty noin 7 600 anniskelulupa-
27309: kainen hakemus käsitellään lähtökohtaisesti sa- hakemusta (muun ohessa uusia anniskelulupia on
27310:
27311: 25 200656
27312: 3
27313: KK 350/1999 vp- Risto Kuisma /rem Ministerin vastaus
27314:
27315:
27316: myönnetty samana aikana noin 1 700 ja omista- sa siten, että kielteiseltä arvostelulta vältyttäisiin
27317: jan vaihdokseen liittyviä lupia lähes 900) ja pää- jatkossa. Tuotevalvontakeskuksen nykyinen har-
27318: töksistä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeu- kintavalta on alkoholilakiin ja sen nojalla annet-
27319: teen 22 tapauksessa, niin Tuotevalvontakeskuk- tuihin säännöstöihin tiukasti sidottu, minkä
27320: sen tekemien päätösten oikeellisuuden ja lainmu- vuoksi anniskelulupaa hakevien oikeusturva on
27321: kaisuuden suhteen tuskin voidaan esittää anka- tältä osin turvattu. Sosiaali- ja terveysministe-
27322: raa arvostelua. Voidaan todeta, että lupahake- riön käsityksen mukaan Tuotevalvontakeskuk-
27323: musten hylkääminen ja luvan peruuttaminen j oh- sen toiminta anniskelulupa-asioissa on tasapuo-
27324: tuvat pääsääntöisesti siitä, että hakija tai luvan- lista ja puolueetonta, eikä ministeriön tietoon ole
27325: haltija on jatkuvasti tai huomattavassa määrin saatettu yhtäkään yksittäistä tapausta, jossa haki-
27326: laiminlyönyt verojen ja muiden julkisten maksu- joiden yhdenvertaisuusperiaatetta olisi rikottu.
27327: jen suorittamisen. Luvan peruuttaminen tulee ky- Mitä tulee luvanhaltijan oikeusturvaan erityi-
27328: symykseen vain niissä tapauksissa, joissa luvan- sesti silloin, kun päätöksiin haetaan muutosta,
27329: haltija ei ole poistanut anniskeluluvan peruutta- voidaan todeta korkeimman hallinto-oikeuden
27330: miseen johtavaa epäkohtaa tai laiminlyöntiä. käsittelyaikojen määräytyvän tuomioistuimen
27331: Kansanedustaja Risto Kuisman kirjallisen ky- yleisestä työtilanteesta, jossa ajoittain esiintyy
27332: symyksen johdosta voidaan yhteenvetona todeta ruuhkaa. Lupaa ei peruuteta ilman, että luvanhal-
27333: seuraavaa: tijaa kuullaan ja annetaan mahdollisuus laimin-
27334: Tuotevalvontakeskuksen toimintaan ei ole lyöntien korjaamiseen. Peruutuspäätökset eivät
27335: kohdistunut sellaista arvostelua, jonka johdosta yleensä tule luvanhaltijalle yllätyksenä, koska lu-
27336: olisi syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin. Tuo- van peruuttamiseen tarvitaan alkoholilaissa ja
27337: tevalvontakeskus ottaa oma-aloitteisesti huo- sen nojalla annetuissa säännöksissä mainitut pe-
27338: mioon jokaisen toimintaan kohdistuvan arvoste- rusteet, jotka ovat luvanhaltijan tiedossa.
27339: lun ja pyrkii tarvittaessa kehittämään toimintaan-
27340:
27341:
27342: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1999
27343:
27344: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
27345:
27346:
27347:
27348:
27349: 4
27350: Ministems svar KK 350/1999 vp- Risto Kuisma /rem
27351:
27352:
27353:
27354:
27355: Tili riksdagens talman
27356:
27357: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger ringstillstånd och om förutsättningama för bevil-
27358: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av jande av tillstånd. Enligt 1 momentet i nämnda
27359: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ris- bestämmelse får servering av alkoholdrycker be-
27360: to Kuisma /ref undertecknade skriftliga spörsmål drivas endast av den som har beviljats serve-
27361: SS 350/1999 rd: ringstillstånd. Serveringstillståndet beviljas av
27362: produkttillsynscentralen, med undantag av serve-
27363: /i.'r regeringen medveten om den kritik ringstillstånd för enbart alkoholdrycker som till-
27364: som riktat sig mot produkttillsynscen- verkats genom jäsning och som innehåller högst
27365: tralens verksamhet, 4,7 volymprocent etylalkohol, då tillståndet be-
27366: viljas av länsstyrelsen. Enligt 21 § 2 mom. alko-
27367: anser regeringen att produkttillsynscen- hollagen bevi1jas serveringstillstånd den som be-
27368: tralens nuvarande prövningsrätt är kor- döms ha förutsättningar för sådan verksamhet
27369: rekt med tanke på rättsskyddet, och besitter den tillförlitlighet som verksamhe-
27370: tänker regeringen vidta några åtgärder ten kräver.
27371: för att säkerställajämlikheten och opar- Social- och hälsovårdsministeriet gav närma-
27372: tiskhet i produkttillsynscentralens verk- re anvisningar om grundema fdr beviljande av
27373: samhet samt serveringstillstånd i sitt beslut 20.2.1998 om be-
27374: viljande av serveringstillstånd för alkoholdryck-
27375: hur tänker regeringen förbättra rätts- er och om serveringsverksamhet (162/1998). 1
27376: skyddet för dem som ansöker om till- beslutet ingår detaljerade bestämmelser som
27377: stånd hos produkttillsynscentralen sär- tillstandsmyndighetema skall beakta vid pröv-
27378: skilt då det söks ändring i ett beslut? ning av huruvida den som ansöker om serve-
27379: ringstillstånd uppfyller de förutsättningar och be-
27380: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sitter den tillförlitlighet som avses i 21 § alko-
27381: föra följande: hollagen samt huruvida serveringsstället i fråga
27382: om läget, serveringslokalema och verksamheten
27383: En ledande rättslig princip i Finland är principen
27384: är ändamålsenligt.
27385: om förvaltningens lagenlighet. Därför styrs och
27386: Alkohollagen och förordningen om alkohol-
27387: regleras social- och hälsovårdens produkttill-
27388: drycker och sprit (134411994) samt social- och
27389: synscentrals (nedan produkttillsynscentralen)
27390: hälsovårdsministeriets beslut och tillämpnings-
27391: verksamhet beträffande serveringstillstånd av al-
27392: anvisningar begränsar produkttillsynscentralens
27393: kohollagen (1143/1994), vars syfte definierats i
27394: prövningsrätt i fråga om serveringstillstånd. 1
27395: 1 § enligt följande:
27396: 21 § 4 mom. alkohollagen har lagstiftaren gett
27397: "Syftet med alkohollagen är att genom styr-
27398: tillståndsmyndigheterna en möjlighet att använ-
27399: ning av alkoholkonsumtionen förebygga de sam-
27400: da prövningsrätt i serveringstillståndsärenden,
27401: hälleliga, sociala och medicinska skadeverkning-
27402: om myndigheten anser det nödvändigt för att
27403: ama av alkoholhaltiga ämnen."
27404: uppnå syftet med alkohollagen. Högsta förvalt-
27405: 1 21 § alkohollagen ingår bestämmelser om
27406: ningsdomstolen har med sina beslut styrt besluts-
27407: behörigheten beträffande beviljande av serve-
27408:
27409: 5
27410: KK 350/1999 vp- Risto Kuisma /rem Ministems svar
27411:
27412:
27413: fattandet i anslutning tili serveringstillstånd så att med lagen om förvaltningsförfarande
27414: beslutet noggrant skall grunda sig på alkoholla- (598/1982). Ansökningama om serveringstill-
27415: gen och de bestämmelser, anvisningar och före- stånd behandlas i regel i den ordning de inkom-
27416: skrifter som givits med stöd av den; beslutet kan mer och varje ansökan behandlas på samma sätt.
27417: alltså inte i praktiken motiveras med omständlig Den ofta strama tidtabellen medger inte annat.
27418: ändamålsenlighetsprövning och -tolkning. Be- Social- och hälsovårdsministeriets beslut om
27419: sluten om serveringstillstånd grundar sig nog- beviljande av serveringstillstånd för alkohol-
27420: grant på lagstiftning och hävdvunnen rättspraxis, drycker och om serveringsverksamhet
27421: detta betyder bland annat att tillståndsmyndighe- (162/1998) trädde i kraft den 15 mars 1998. Med
27422: ten alltid skall bevilja serveringstillstånd om för- beslutet klarlades den bestämmelse som nämns i
27423: utsättningama för att bevilja tillståndet och till- 21 § alkohollagen vad gäller beviljande av ser-
27424: förlitligheten uppfylls. Obegränsad fri prövning veringstillstånd, beslutet innehåller med andra
27425: kommer alltså inte i fråga. ord de omständigheter som tillståndsmyndighe-
27426: Detsamma gäller även återkallande av serve- ten skall beakta vid prövning av huruvida den
27427: ringstillstånd. Serveringstillståndet kan återkal- som ansöker om serveringstillstånd uppfyller de
27428: las endast inom ramen för alkohollagen och be- förutsättningar och besitter den tillförlitlighet
27429: stämmelsema och föreskriftema som givits med som avses i 21 § alkohollagen samt huruvida
27430: stöd av den. En återkallelse kan bli aktuell om serveringsstället i fråga om läget, serveringsloka-
27431: man konstaterat att serveringstillståndshavaren lema och verksamheten är ändamålsenligt i den
27432: inte längre uppfyller de förutsättningar för serve- bemärkelse som avses i nämnda 21 §. Ett syfte
27433: ringsverksamhet och den tillförlitlighet som med ministeriets beslut har varit att öka rättssä-
27434: nämns i 21 § alkohollagen. Som kriterier för be- kerheten och sålunda förbättra den sökandes
27435: dömningen används samma faktorer som vid be- rättsskydd.
27436: viljande av serveringstillstånd, serveringstill- Ändring i beslut som produkttillsynscentralen
27437: ståndshavaren skall med andra ord fortgående fattat söks hos högsta förvaltningsdomstolen. Ef-
27438: under den tid som tillståndet är i kraft uppfylla de ter att det ovan nämnda social- och hälsovårdsmi-
27439: förutsättningar och den tillförlit som behövs för nisteriets beslut trätt i kraft har ändring i beslut
27440: verksamheten och som gällde vid tidpunkten för angående serveringstillstånd sökts hos högsta
27441: beviljande av tillståndet. förvaltningsdomstolen i 22 fall. Ändring i beslut
27442: Vid produkttillsynscentralen sker behandling- om avslag på ansökan om serveringstillstånd har
27443: en av tillståndsärenden som sk. massförfarande hos högsta förvaltningsdomstolen sökts i två fall,
27444: med beaktande av antalet ansökningar. Personen varav högsta förvaltningsdomstolen fattat sitt be-
27445: som behandlar tillståndsärenden går noggrant slut i det ena fallet och slutresultatet var att sö-
27446: igenom ansökan och ifall det inte förekommer kandens besvär förkastades och produkttillsyns-
27447: några brister i den sänds handlingama tili polis- centralens beslut ansågs vara riktigt. På motsva-
27448: myndighetema för utlåtande. Produkttillsynscen- rande sätt har ändring i beslut om återkallande av
27449: tralen kan även be om utredningar av andra myn- tillstånd sökts i 12 fall (två tillstånd för viss tid),
27450: digheter, om det finns skäl för detta. Vanligen är varav ändringssökanden återtagit sitt besvär i tre
27451: detpolisen som ger utlåtande, men man samarbe- fall och högsta förvaltningsdomstolen förkastat
27452: tar även med utsöknings- och skattemyndigheter- besvären i två fall och ansett att produkttillsyns-
27453: na ifall det av ansökan eller av andra utredningar centralens beslut varit lagenligt. De resterande
27454: visar sig vara nödvändigt. Behandlingen av ser- sju fallen har gällt beslut där ändringssökanden
27455: veringstillståndsärenden med utlåtanden tar i har bett om högsta förvaltningsdomstolens utred-
27456: normala fall 1--4 månader i anspråk. Behand- ning då sökanden inte beviljats ett serveringstill-
27457: lingstiden blir längre om det behövs tilläggsut- stånd som är i kraft tills vidare, utan endast för
27458: redningar och man med anledning av dem är viss tid, eller också har besvären gällt beslut i an-
27459: tvungen att förrätta hörande av part i enlighet
27460:
27461:
27462: 6
27463: Ministerns svar KK 350/1999 vp- Risto Kuisma /rem
27464:
27465:
27466: slutning till förlängning av serveringstillståndet tik mot dess verksamhet och strävar vid behov ef-
27467: eller varning med stöd av 22 § alkohollagen. ter att utveckla sin verksamhet så att negativ kri-
27468: Då man beaktar att man under den ovan nämn- tik i fortsättningen kan undvikas. Produkttill-
27469: da tiden behandlat cirka 7 600 ansökningar om synscentralens nuvarande prövningsrätt är starkt
27470: serveringstillstånd (under samma tid har bland bunden till alkohollagen och de regelverk som gi-
27471: annat 1 700 nya serveringstillstånd och nästan vits med stöd av den, varför rättsskyddet för dem
27472: 900 tillstånd i anslutning till ägarbyte beviljats) som ansöker om serveringstillstånd till denna del
27473: och ändring i beslut har sökts i 22 fall, kan man är tryggat. Enligt social- och hälsovårdsministe-
27474: knappast anföra någon skarp kritik över riktighe- riets uppfattning är produkttillsynscentralens
27475: ten och lagenligheten hos de beslut som produkt- verksamhet i serveringstillståndsärenden jämlik
27476: tillsynscentralen fattat. Man kan konstatera att och opartisk, ministeriet har inte heller fått kän-
27477: det att en ansökan avslagits eller att ett tillstånd nedom om något enskilt fall där man brutit mot
27478: återkallats i huvudsak berott på att sökanden el- likställighetsprincipen för de sökande.
27479: ler tillståndshavaren fortgående eller i betydande Beträffande rättsskyddet för tillståndshavaren
27480: utsträckning försummat betalning av skatter och särskilt då det söks ändring i ett beslut, kan man
27481: andra offentliga avgifter. Återkallelse av ett be- konstatera att behandlingstiden vid högsta för-
27482: slut kommer i fråga endast i sådana fall där till- valtningsdomstolen beror på den allmänna ar-
27483: ståndshavaren inte avlägsnat det missförhållan- betssituationen vid domstolen, det kan tidvis vara
27484: de eller den försummelse som lett till att serve- hård belastning på domstolen. Ett tillstånd åter-
27485: ringstillståndet återkallats. kallas inte utan att tillståndshavaren hörs och får
27486: Med anledning av riksdagsman Risto Kuis- en möjlighet att rätta till försummelsen. Besluten
27487: mas skriftliga spörsmål kan man som ett sam- om återkallelse kommer i allmänhet inte som en
27488: mandrag konstatera följande: överraskning för tillståndshavaren, eftersom det
27489: Produkttillsynscentralens verksamhet har inte för att ett beslut skall återkallas behövs de grun-
27490: blivit föremål för sådan kritik som ger anledning der som nämns i alkohollagen och de bestämmel-
27491: till vidtagande av särskilda åtgärder. Produkttill- ser som givits med stöd av den och som till-
27492: synscentralen beaktar på eget initiativ varje kri- ståndshavaren känner till.
27493:
27494:
27495:
27496: Helsingfors den 23 september 1999
27497:
27498: Omsorgsminister Eva Biaudet
27499:
27500:
27501:
27502:
27503: 7
27504: KK 351/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.
27505:
27506:
27507:
27508:
27509: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 351/1999 rd
27510:
27511: Placering av en räddningshelikopter i Kvarken
27512:
27513:
27514:
27515:
27516: Till riksdagens talman
27517:
27518: Ännu en tragisk båt- och drunkningsolycka i en aktion riktad till ansvariga myndigheter och
27519: Kvarken har avslöjat hur nödvändigt det är att beslutsfattare: nu måste en räddningshelikopter
27520: placera en räddningshelikopter i Vasa. 1 dag är placeras i området, innan ytterligare människo-
27521: området beroende av hjälp från Åbo, vilket inne- liv offras!
27522: bär att avgörande viktig tid används för flygning
27523: till området i stället för sökande och handlande i Hänvisande till det ovan anförda får vi i den ord-
27524: en nödsituation. En utryckning från Vasa kunde ning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskriver
27525: mycket väl ha varit räddningen i densenaste båt- till vederbörande medlem av statsrådet ställa föl-
27526: och drunkningsolyckan. jande spörsmål:
27527: Noteras bör att trafiken i Kvarken-området är
27528: stor. Befolkningen tillbringar en del av sin fritid i ir regeringen medveten om den ohåll-
27529: skärgården och ut till havs, fisket är livligt, frakt- bara situation som råder i Kvarken. så
27530: trafiken omfattande och fårjetrafiken mellan länge som närmaste räddningshelikop-
27531: Vasa och Umeå regelbunden året runt. Förutom ter jinns i Åbo och
27532: drunkningstillbud kan olycks- och sjukdomsfall
27533: kräva möjlighet till snabb utryckning. när har regeringenför avsikt attförbätt-
27534: Drunkningsolyckan i augusti är bara ett fall av ra situationen?
27535: många som aktiverat befolkningen i området för
27536:
27537:
27538: Helsingfors den l september 1999
27539:
27540: Håkan Nordman /sv Nils-Anders Granvik /sv
27541: Ulla-Maj Wideroos /sv Pehr Löv /sv
27542:
27543:
27544:
27545:
27546: Versio 2.0
27547: Suomennos KK 35111999 vp- Håkan Nordman /r ym.
27548:
27549:
27550:
27551:
27552: KIRJALLINEN KYSYMYS 35111999 vp
27553:
27554: Pelastushelikopterin sijoittaminen Merenkurk-
27555: kuun
27556:
27557:
27558:
27559:
27560: Eduskunnan puhemiehelle
27561:
27562: Merenkurkussa jälleen tapahtunut traaginen ve- Elokuussa tapahtunut hukkumisonnettomuus
27563: ne- ja hukkumisonnettomuus on paljastanut, että on vain yksi monista tapauksista, jotka ovat akti-
27564: on välttämätöntä sijoittaa pelastushelikopteri voineet alueen väestön kääntymään vastuullisten
27565: Vaasaan. Nykyisellään alue on riippuvainen Tu- viranomaisten ja päätöksentekijöiden puoleen:
27566: rusta saatavasta avusta, mikä merkitsee ratkaise- alueelle on nyt sijoitettava pelastushelikopteri,
27567: van tärkeän ajan käyttämistä lentämiseen alueel- ennen kuin lisää ihmishenkiä uhrataan!
27568: le hätätilanteessa etsimisen ja toimimisen sijas-
27569: ta. Liikkeellelähtö Vaasasta olisi varsin hyvin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27570: voinut muodostua pelastukseksi viimeisimmässä sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
27571: vene- ja hukkumisonnettomuudessa. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27572: On huomattava, että Merenkurkun alueella on nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27573: paljon liikennettä. Ihmiset viettävät osan vapaa-
27574: ajastaan saaristossa ja merellä, kalastus on vil- Onko hallitus tietoinen, että Merenkur-
27575: kasta, rahtiliikenne laajaa ja laivaliikenne Vaa- kussa vallitsee kestämätön tilanne niin
27576: san ja Uumajan välillä säännöllistä läpi vuoden. kauan kuin lähin pelastushelikopteri on
27577: Hukkumistapausten lisäksi onnettomuus- ja sai- Turussa ja
27578: raustapaukset voivat vaatia mahdollisuutta no-
27579: peaan paikalletuloon. milloin hallitus aikoo parantaa tilannet-
27580: ta?
27581:
27582:
27583: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
27584:
27585: Håkan Nordman /r Nils-Anders Granvik /r
27586: Ulla-Maj Wideroos /r Pehr Löv /r
27587:
27588:
27589:
27590:
27591: 2
27592: Ministerin vastaus KK 35111999 vp- Håkan Nordman /r ym.
27593:
27594:
27595:
27596:
27597: Eduskunnan puhemiehelle
27598:
27599: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa listuvien viranomaisten ja vapaaehtoisten järjes-
27600: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, töjen toiminta sovitetaan järjestelmään.
27601: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Suomen meripelastusalueella on vuosittain
27602: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan noin 1 300 pelastustapahtumaa, joista pääosa
27603: Nordmanin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- kohdistuu huvialuksiin. Rajavartiolaitoksen
27604: myksen KK 351/1999 vp: ilma-alukset ovat mukana noin 125 tehtävässä,
27605: joten ylivoimainen enemmistö, yli 90 %, kaik-
27606: Onko hallitus tietoinen, että Merenkur- kien alueiden tapauksista hoidetaan pinta-aluk-
27607: kussa vallitsee kestämätön tilanne niin sin. Merenkurkun alueella suoritetaan vuosittain
27608: kauan kuin lähin pelastushelikopteri on noin 100 etsintä- ja pelastustehtävää, joista ilma-
27609: Turussa ja alus on osallisena noin kymmenessä tapauksessa.
27610: Meripelastushelikopterilta edellytetään, että
27611: milloin hallitus aikoo parantaa tilannet- se on kaksimoottorinen, mittarilentokykyinen
27612: ta? sekä varustettu tutkalla, lämpökameralla, pelas-
27613: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tusvinssillä ja mahdollisesti jäänestojärjestelmäl-
27614: seuraavaa: lä. Rajavartiolaitoksella on käytössään yksitoista
27615: helikopteria, joista meritoimintaan soveltuvia on
27616: Koska sisäasianministeriön toimialaan kuuluvat yhteensä seitsemän. Hankinnassa oleva kahdek-
27617: sekä meripelastus että kunnallinen pelastustoi- sas helikopteri saadaan käyttöön kesällä 2000.
27618: minta, käsittelen niitä erikseen. Kalusto on ryhmitetty rajanvalvonnan sekä
27619: pelastus- ja avustustoiminnan vaatimusten mu-
27620: Meripelastus kaisesti ottaen huomioon meripelastusta tutkinei-
27621: Meripelastusjärjestelmämme rakentuu rajavar- denministerityöryhmän ( 1979) ja helikopteritoi-
27622: tiolaitoksen organisaatioon ja aluejakoon. Vuon- mikunnan ( 1983) suositukset. Tavoitteena on,
27623: na 1982 annetun lain (628/1982) mukaisesti raja- että toimipaikoissa voidaan ylläpitää ympärivuo-
27624: vartiolaitos suorittaa meripelastuspalvelua sekä rokautinen valmius. Tämä edellyttää riittävää he-
27625: huolehtii sen suunnittelusta, johtamisesta ja val- likoptereiden määrää ja niille tarpeellista miehis-
27626: vonnasta samoin kuin siihen osallistuvien viran- töä. Käytännön vaatimuksena on, että tukikoh-
27627: omaisten ja yhteisöjen toiminnan yhteensovitta- dissa on vähintään kaksi pelastustehtäviin kel-
27628: misesta. Suomen meripelastusalue on jaettu me- vollista helikopteria ja niille neljä miehistöä.
27629: rivartiostojen vastuulla oleviin Suomenlahden, Koska helikoptereita on rajallinen määrä, niitä
27630: Saaristomeren ja Pohjanlahden meripelastus- käytetään keskitetysti kolmesta toimipaikasta:
27631: alueisiin. Järjestelmä perustuu Turun meripelas- Turusta, Helsingistä ja Rovaniemeltä. Erityisesti
27632: tuskeskuksessa sekä Helsingin ja Vaasan meripe- meripelastustehtäviin varustetut kolme Super
27633: lastuslohkokeskuksissa ylläpidettävään jatku- Puma helikopteria on sijoitettu Turkuun, joka on
27634: vaan johtamisvalmiuteen, teknisin välinein ja meripelastuksellisesti ehdottomasti keskeisin
27635: aistein suorittavaan merialueen ympärivuorokau- paikka. Vuosien kokemuksen perusteella noin
27636: tiseen havainnointiin sekä aluksin, venein ja 80 % kaikista tehtävistä sijaitsee tunnin lento-
27637: ilma-aluksin tapahtuvaan varsinaiseen etsintä- ja matkan päässä sieltä. Kaksi meripelastustoimin-
27638: pelastustoimintaan. Meripelastuspalveluun osal- taan soveltuvaa helikopteria on sijoitettu Helsin-
27639: kiin ja kaksi Rovaniemelle. Kaikista tehtävistä
27640:
27641: 3
27642: KK 35111999 vp- Håkan Nordman /r ym. Ministerin vastaus
27643:
27644:
27645: yli 90 % on tapahtunut tunnin ja 100 % puolen- perustuu maan pinnalla tapahtuvan toiminnan te-
27646: toista tunnin lentomatkan päässä jostain edellä hokkuuteen.
27647: mainituista tukikohdista. Pelastusyksiköiden sijoittamisessa valmiu-
27648: Helikoptereiden lähtövalmius on 5-10 mi- teen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon kustan-
27649: nuuttia virka-aikana ja 45 minuuttia- 1 tunti 15 nusvaikutuksineen. Valtio voi osallistua valmiu-
27650: minuuttia sen ulkopuolella. Turussa ja Helsingis- den ylläpitämiseen hankkimalla erityiskalustoa
27651: sä päivystää virka-ajan ulkopuolella aina yksi tai rahoittamana toimintaa, kun se on erityisestä
27652: meripelastustoimintaan soveltuva helikopteri. syystä tarkoituksenmukaista. Voimavarat suun-
27653: Rovaniemellä päivystetään keskimäärin joka toi- nataan siten, että kokonaishyöty on suurin. Ih-
27654: nen viikko meripelastuskelpoisella helikopteril- mishengen pelastaminen on toiminnan keskei-
27655: la. Vaasan alue on tuulioloista riippuen 1 tunnin nen tavoite, mikä otetaan huomioon toimintaval-
27656: 15 minuutin - 1 tunnin 45 minuutin lentomat- miudessa. Kustannussyistä ja helikopterin käyt-
27657: kan päässä kaikista vartiolentolaivueen tukikoh- töä edellyttävien tapausten harvalukuisuudesta
27658: dista. Erityistilanteissa miehistöt voidaan määrä- johtuu, että valtakunnassa ei voi olla useaa toi-
27659: tä toimipaikkaansa välittömään valmiuteen tai li- mintavalmiudessa olevaa helikopteritoimipaik-
27660: sätä päivystystä muille paikkakunnille. Vaasassa kaa pelastus- ja avustustehtäviin.
27661: päivystetään vuosittain kymmenkunta kertaa me- Sisäasiainministeriön asettama työryhmä sel-
27662: rivartioston tarpeen mukaisesti lähinnä sääteki- vitti pelastushelikopteria koskevia tarpeita ja
27663: jöiden ja yleisötapahtumien perusteella. Val- mahdollisuuksia 29.1.1999 jättämässään muis-
27664: miutta parantaa myös naapurimaissa tapahtuva tiossa SM 20/1998. Ryhmä esitti perustettavaksi
27665: toiminta. Ruotsin puolustusvoimien helikopterit kahdeksan julkisin varoin ylläpidettävää lääkäri-
27666: päivystävät tunnin lähtövalmiudessa muun muas- tai monitoimihelikopteritukikohtaa. Helikopte-
27667: sa Sundsvallissa, josta on noin tunnin lentomat- rien tehtävät painottuisivat selkeästi lääkinnälli-
27668: ka Merenkurkun alueelle. selle puolelle, mutta tällaisten tehtävien pienen
27669: Merenkurkun alue ei muodosta meripelastuk- määrän perusteella monitoimihelikopterit voisi-
27670: sellisesti poikkeusta muihin merialueisiin verrat- vat suorittaa muitakin tehtäviä erityisesti väestö-
27671: tuna. Vastaanotettuihin hälytyksiin on kyetty lä- keskittymien ulkopuolella. Näitä olisivat muun
27672: hettämään helikopteri eikä tapauksiin vaikutta- muassa kadonneiden henkilöiden etsintä maalla
27673: misaika oleellisesti eroa muusta maasta. Meripe- sekä metsäpalon sammuttaminen.
27674: lastushelikoptereiden nykyinen määrä ja ryhmi- Työryhmä esitti yhden monitoimihelikopteri-
27675: tys palvelevat parhaiten valtakunnallista tarvetta tukikohdan perustamista Pohjanmaalle ottamatta
27676: eikä muuttamiseen ole aihetta. tarkemmin kantaa sen paikkaan, joka määräytyi-
27677: si alueellista tilannetta arvioimalla. Helikopteri
27678: Kunnallinen pelastustoimi olisi merkittävä lisä alueen voimavaroihin sekä
27679: Pelastustoimilain mukaan kunnat vastaavat palo- pelastustoimessa että terveydenhuollossa. Se pa-
27680: kuntien toimintavalmiudesta ja sen perusteeksi rantaisi valmiutta myös välittömästi meren ran-
27681: laadittavasta uhka-analyysista. Toimintavalmius nan tuntumassa tapahtuvissa toiminnoissa hyvän
27682: perustuu henkilöstöön ja kalustoon sekä valmiu- lentosään vallitessa, mutta pimeällä, huonolla
27683: teen saapua onnettomuuspaikalle riskialuekoh- säällä ja avomerellä tapahtuvaan etsintä- ja pe-
27684: taisesti määriteltävän ajan puitteissa. Helikopteri lastustoimintaan kyseistä kalustoa ei voitaisi
27685: on joissain tapauksissa tärkeä kunnallista pelas- käyttää. Työryhmän esitykset ovat yhtenä lähtö-
27686: tustoimintaa tukeva apuväline. Se ei kuitenkaan kohtana arvioitaessa tarvetta tehostaa valmiutta
27687: ole merkitykseltään ensisijainen, vaan valmius helikoptereita käyttämällä.
27688:
27689:
27690:
27691: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1999
27692:
27693: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
27694: 4
27695: Ministems svar KK 351/1999 vp- Håkan Nordman /r ym.
27696:
27697:
27698:
27699:
27700: Tili riksdagens talman
27701:
27702: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger tur och optisk bevakning samt på egentlig efter-
27703: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av spanings- och räddningstjänst som sker med far-
27704: statsrådet översänt följande av riksdagsman Hå- tyg, båtar och luftfarkoster. De i sjöräddnings-
27705: kan Nordman /sv m.fl. undertecknade skriftliga tjänsten deltagande myndighetemas och frivilli-
27706: spörsmål SS 351/1999 rd: ga organisationemas verksamhet samordnas med
27707: systemet.
27708: ir regeringen medveten om den ohåll- På Finlands sjöräddningsområde inträffar var-
27709: bara situation som råder i Kvarken, så je år ca 1 300 räddningsuppdrag, av vilka de
27710: länge som närmaste räddningshelikop- flesta avser fritidsfarkoster. Gränsbevakningsvä-
27711: ter finns i Åbo och sendets luftfarkoster deltar i ca 125 uppdrag, och
27712: sålunda sköts den överlägsna majoriteten, dvs.
27713: när har regeringen för avsikt att förbätt- mer än 90 % av incidentema på alla områden,
27714: ra situationen? med ytfarkoster. I K varken-området utförs varje
27715: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- år ca 100 efterspanings- och räddningsuppgifter,
27716: föra följande: i vilka luftfarkoster deltar i ca tio fall.
27717: Av en sjöräddningshelikopter förutsätts att
27718: Eftersom såväl sjöräddningen som den kommu- den är tvåmotorig, att den klarar av instrument-
27719: nala räddningsverksamheten hör till inrikesmi- flygning samt är utrustad med radar, värmekame-
27720: nisteriets behörighetsområde behandlar jag dem ra, räddningsvinsch och eventuellt med avis-
27721: separat: ningssystem. Gränsbevakningsväsendet har till-
27722: gång till elva helikoptrar, av vilka sammanlagt
27723: Sjöräddning sju är lämpade för sjöverksamhet. Den åttonde
27724: Vårt sjöräddningssystem bygger på gränsbevak- helikoptem som är under anskaffning kommer att
27725: ningsväsendets organisation och områdesindel- tas i bruk sommaren 2000.
27726: ning. Enligt en lag från 1982 (628/1982) svarar Utrustningen har grupperats enligt gränsbe-
27727: gränsbevakningsväsendet för sjöräddningstjäns- vakningens samt räddnings- och biståndsverk-
27728: ten samt omhänderhar planeringen, ledningen samhetens krav med beaktande av rekommenda-
27729: och övervakningen av den ävensom koordine- tioner av den ministerarbetsgrupp ( 1979) och den
27730: ringen av de i sjöräddningstjänsten deltagande helikopterkommission ( 1983) som undersökt sjö-
27731: myndighetemas och samfundens verksamhet. räddningen. Målsättningen är att beredskap skall
27732: Finlands sjöräddningsområde är uppdelat i Fins- kunna upprätthållas dygnet runt på flygbasema.
27733: ka vikens, Skärgårdshavets och Bottniska vikens Detta kräver ett tillräckligt stort antal helikoptrar
27734: sjöräddningsområden som sjöbevakningen an- och nödvändig besättning för dem. En praktisk
27735: svarar för. Systemet grundar sig på den ständiga förutsättning är att flygbasema har minst två he-
27736: ledningsberedskap som upprätthålls vid Åbo sjö- likoptrar som lämpar sig för räddningsuppgifter
27737: räddningscentral samt vid Helsingfors och Vasa och fyra besättningar för dem. Eftersom det finns
27738: sjöräddningsundercentraler, på observationer ett begränsat antal helikoptrar är de koncentrera-
27739: dygnet runt på havsområdet med teknisk appara- de tili tre flygbaser: Åbo, Helsingfors och Rova-
27740:
27741:
27742: 5
27743: KK 351/1999 vp- Håkan Nordman /r ym. Ministems svar
27744:
27745:
27746: niemi. Tre Super Puma he1ikoptrar, som är speci- skapen att anlända tili olycksplatsen inom en viss
27747: ellt utrustade för sjöräddningsuppgifter, är p1ace- tid som fastställs separat för varje riskornråde. En
27748: rade i Åbo, som sett ur sjöräddningsaspekt är den helikopter är i vissa fall ett viktigt hjälpmedel
27749: absolut centralaste platsen. Många års erfarenhet som stöder den kommunala räddningsverksam-
27750: visar att ca 80 % av alla räddningsuppgifter lig- heten. Dess betydelse är ingalunda primär, utan
27751: ger på en timmes flygavstånd därifrån. Två av de räddningsväsendets beredskap grundar sig på hur
27752: helikoptrar som lämpar sig för sjöräddning är effektiv verksamheten på marken är.
27753: placerade i Helsingfors och två i Rovaniemi. Mer När det gäller placeringen av räddningsenhe-
27754: än 90 % av alla uppdrag har inträffat på en tim- ter beaktas de faktorer som inverkar på beredska-
27755: mes och 100 % på en och en halv timmes flygav- penjämte kostnadseffektiviteten. Staten kan del-
27756: stånd från någon av de ovan nämnda flygbasema. ta i upprätthållandet av beredskapen genom att
27757: Helikoptramas startberedskap är 5-10 minu- skaffa specialutrustning eller genom att finansie-
27758: ter under tjänstetid och 45 minuter- 1 timme 15 ra verksarnheten, när det av speciella skäl är än-
27759: minuter utanför tjänstetid. 1 Åbo och Helsingfors damålsenligt. Resursema inriktas så att den tota-
27760: är det alltid en helikopter som lämpar sig för sjö- la nyttan är störst. Att rädda människoliv är det
27761: räddning som har jouren. 1 Rovaniemi har en sjö- viktigaste målet, och detta beaktas i beredska-
27762: räddningsduglig helikopter jour i medeltal varan- pen. Kostnadema och det fakturn att det sällan in-
27763: nan vecka. Vasaregionen ligger beroende på träffar något som kräver att helikopter används
27764: vindförhållandena på 1 timmes 15 minuters - 1 medför att det i riket inte kan finnas flera heli-
27765: timmes 45 minuters flygavstånd från bevak- kopterbaser i beredskap för räddnings- och bi-
27766: ningsflygdivisionens alla flygbaser. 1 specialsitu- ståndsuppgifter.
27767: ationer kan besättningen beordras att infinna sig En av inrikesministeriet tillsatt arbetsgrupp re-
27768: på flygbasen för omedelbar beredskap eller så ut- dogjorde för behov och möjligheter i fråga om
27769: ökas jouren på övriga orter. 1 Vasa ordnas jour ett räddningshelikoptrar i en promemoria SM
27770: tiotal gånger varje år beroende på sjöbevakning- 20/1998 av den 29 januari 1999. Arbetsgruppen
27771: ens behov främst utgående från vädret och olika föreslog att åtta flygbaser för läkar- eller multi-
27772: evenemang. Beredskapen förbättras också av funktionshelikoptrar skall inrättas med offentli-
27773: verksamheten i grannländema. Helikoptrar från ga medel. Helikoptramas uppgifter skulle vara
27774: det svenska försvaret har jour med en timmes be- tydligt inriktade på den medicinska sidan, men på
27775: redskap i bl.a. Sundsvall, därifrån det är ca en grund av det ringa antalet dylika uppgifter kunde
27776: timmes flygfård tili Kvarken-området. multifunktionshelikoptrar även utföra andra upp-
27777: Kvarken-området utgör inte något undantag gifter särskilt utanför tätortema. Dylika uppgif-
27778: jämfört med andra havsområden om man ser på ter skulle bl.a. vara efterspaning av försvunna
27779: saken ur sjöräddningsaspekt. Efter mottagna människor på land och släckning av skogsbrän-
27780: alarm har man förmått skicka en helikopter och der.
27781: väntetiden skiljer sig inte väsentligt från resten Arbetsgruppen föreslog att en flygbas för en
27782: av landet. Det nuvarande antalet sjöräddningshe- multifunktionshelikopter skulle inrättas i Öster-
27783: likoptrar och grupperingen av dem betjänar på botten utan att närmare ta ställning för någon be-
27784: bästa möjliga sätt behovet i landet och det finns stämd plats. Platsen skall bestämmas genom en
27785: inga skäl att ändra på detta. bedörnning av den regionala situationen. Heli-
27786: koptem skulle utgöra ett markant tiliägg tili regi-
27787: Det kommunala räddningsväsendet onens resurser såväl inom räddningsväsendet
27788: Enligt lagen om räddningsväsendet svarar kom- som inom hälso- och sjukvården. Den skulle ock-
27789: munema för brandkåremas beredskap och för så förbättra beredskapen i fråga om verksarnhet
27790: den analys av faror som skall uppgöras som omedelbart vid havsstranden när det råder bra
27791: grund för beredskapen. Beredskapen grundar sig flygväder, men helikoptem skulle inte kunna an-
27792: på personalen och på utrustningen samt på bered- vändas för efterspanings- och räddningsuppgif-
27793:
27794:
27795: 6
27796: Ministems svar KK 35111999 vp- Håkan Nordman /r ym.
27797:
27798:
27799: ter i mörker och dåligt väder, inte heller ute på effektivera beredskapen genom användning av
27800: öppet hav. Arbetsgruppens förslag utgör en ut- luftfarkoster.
27801: gångspunkt vid bedömningen av behovet av att
27802:
27803:
27804: Helsingfors den 20 september 1999
27805:
27806: Inrikesminister Kari Häkämies
27807:
27808:
27809:
27810:
27811: 7
27812: KK 352/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
27813:
27814:
27815:
27816:
27817: KIRJALLINEN KYSYMYS 352/1999 vp
27818:
27819: Espanjassa asuvien eläkeläisten verotus
27820:
27821:
27822:
27823:
27824: Eduskunnan puhemiehelle
27825:
27826: Moni eläkeläinen muuttaa nykyisin omien tai seerina päivätyönsä tehneen eläkeläisen lähdeve-
27827: puolisonsa terveydellisten syiden takia etelän ro Suomeen on noin 35---40%. Mikäli hän mak-
27828: aurinkoon eläkepäiviään viettämään. Erityisen saisi veronsa Espanjaan, olisi hänen veronsa kor-
27829: suosittu eläkkeenviettopaikka on Espanja, jossa keintaan 23 %, sillä Espanjan veroasteikko eläke-
27830: suomalaisia kausiasukkaita on tällä hetkellä jo läisten verotuksessa on 0-23 %. Verokohtelu on
27831: noin 8 000, minkä lisäksi noin 2 000 suomalaista hyvin epäoikeudenmukainen, sillä yksityisellä
27832: asuu maassa pysyvästi. sektorilla työnsä tehneet voivat maksaa veronsa
27833: Jotta ulkomaille muuttaneiden henkilöiden Espanjaan. Oikeudenmukaista olisi kohdella
27834: kaksinkertaiselta verotukselta vältyttäisiin, Suo- kaikkia eläkeläisiä tasapuolisesti riippumatta sii-
27835: mi on tehnyt lukuisia verosopimuksia. Suomen ja tä, mistä he ovat leipänsä tienanneet.
27836: Espanjan välinen verosopimus on vuodelta
27837: 1967. Pääperiaatteena on Suomen ja Espanjan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27838: välisen sopimuksen mukaan eläkeläisten vero- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27839: tus asuinmaassa. Vuonna 1973 sopimusta muu- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27840: tettiin noottien vaihdolla Suomen aloitteesta si- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27841: ten, että virkamiehenä tehtyjen palvelusten pe-
27842: rusteella suoritettavat julkisoikeudelliset eläk- Mihin Espanjassa asuvien eläkeläisten
27843: keet voidaan aina verottaa valtiossa, joka eläk- keskinäisen verokohtelun erilaisuuteen
27844: keen suorittaa. Poikkeuksen pääsäännöstä muo- johtanut verosopimusmuutos perustuu
27845: dostavat siten ne eläkeläiset, jotka käytännössä nykyisessä tilanteessa ja
27846: saavat eläkkeensä esim. Valtiokonttorilta.
27847: Kotimaassa verotettavien ulkomailla asuvien aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
27848: eläkeläisten verotuksessa sovelletaan lähdevero- eriarvoistavan verotuskohtelun aiheut-
27849: lakia. Esimerkiksi puolustusvoimissa toimiup- taman epäkohdan korjaamiseksi?
27850:
27851:
27852:
27853: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
27854:
27855: Riitta Korhonen /kok
27856:
27857:
27858:
27859:
27860: Versio 2.0
27861: KK 352/1999 vp- Riitta Korhonen /kok Ministerin vastaus
27862:
27863:
27864:
27865:
27866: Eduskunnan puhemiehelle
27867:
27868: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa henkilöille maksettavien eläkkeiden verotukses-
27869: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, ta. Sopimusten mukaan julkisyhteisöjen maksa-
27870: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen masta eläkkeestä verotetaan pääsääntöisesti vain
27871: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor- maksajavaltiossa. Ju1kisyhteisöjen maksamasta
27872: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- eläkkeestä verotetaan kuitenkin vain henkilön
27873: sen KK 352/1999 vp: asuinvaltiossa, jos eläke perustuu julkisyhteisön
27874: harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä tehtyyn
27875: Mihin Espanjassa asuvien eläkeläisten palveluun. Myös yksityiseen palvelukseen perus-
27876: keskinäisen verokohtelun erilaisuuteen tuvasta eläkkeestä voidaan sopimusten mukaan
27877: johtanut verosopimusmuutos perustuu pääsääntöisesti verottaa maksajavaltiossa. Poik-
27878: nykyisessä tilanteessa ja keuksena ovat käytännösssä vain Espanjan, Por-
27879: tugalin ja Ranskan kanssa tehdyt verosopimuk-
27880: aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin set, joiden mukaan yksityiseen palvelukseen pe-
27881: eriarvoistavan verotuskohtelun aiheut- rustuvasta eläkkeestä verotetaan vain henkilön
27882: taman epäkohdan korjaamiseksi? asuinvaltiossa. Tällainen sopimusmääräys estää
27883: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Suomea verottamasta yksityiseen palvelukseen
27884: ti seuraavaa: perustuvia eläkkeitä sisäisen lainsäädäntönsä
27885: mukaisesti. Mainittuihin valtioihin Suomesta
27886: Verovelvollisuuden laajuus on Suomessa kytket- maksettuja, yksityiseen palvelukseen perustuvia
27887: ty siihen, asuuko henkilö Suomessa vai ei. Suo- eläkkeitä siis verotetaan vain näiden valtioiden
27888: messa asuva henkilö (yleisesti verovelvollinen) sisäisten verolakien mukaan. Toisaalta esim.
27889: on velvollinen suorittamaan Suomessa tuloveroa Pohjoismaiden välisen verosopimuksen mukaan
27890: sekä täältä että ulkomailta saamastaan tulosta, kaikkia eläkkeitä, riippumatta siitä perustuvatko
27891: kun taas henkilö, joka ei asu Suomessa (rajoite- ne julkiseen vai yksityiseen palvelukseeen, koh-
27892: tusti verovelvollinen), on velvollinen suoritta- dellaan samalla tavoin. Pohjoismaisen sopimuk-
27893: maan Suomessa tuloveroa vain täältä saamastaan sen mukaan eläkkeestä, joka maksetaan sopimus-
27894: tulosta ( tuloverolain 9 §).Yleisesti verovelvolli- valtiosta toisessa sopimusvaltiossa asuvalle eläk-
27895: selle maksettavasta eläkkeestä peritään tulovero- keensaajalle, verotetaan vain maksajavaltiossa.
27896: lain mukaan progression mukainen vero. Rajoite- Näin ollen eläkkeestä, joka maksetaan Suomesta
27897: tusti verovelvolliselle maksettavasta eläkkeestä muussa Pohjoismaassa asuvalle eläkkeensaajal-
27898: peritään rajoitetusti verovelvollisen tulon ja va- le, verotetaan vain Suomessa.
27899: rallisuuden verottamisesta annetun lain mukaan Suomen ja Espanjan välisen verosopimuksen
27900: 35 prosentin lopullinen lähdevero. julkisia palkkioita koskeva 19 artikla muutettiin
27901: Suomen ja vieraiden valtioiden välisillä sopi- 22.2.1973 tehdyllä noottienvaihdolla. Aikaisem-
27902: muksilla voidaan rajoittaa Suomen sisäisen lain- massa muodossaan 19 artikla oli käytännössä
27903: säädännön mukaista verotusoikeutta. Suomen te- varsinaiselta asiasisällöltään samanlainen kuin
27904: kemissä verosopimuksissa on nimenomaisia nykyisinkin. Sanamuodoltaan soveltamisen edel-
27905: määräyksiä toisessa sopimusvaltiossa asuville lytyksenä kuitenkin oli, että eläke perustui virka-
27906:
27907:
27908: 2
27909: Ministerin vastaus KK 352/1999 vp - Riitta Korhonen /kok
27910:
27911:
27912: miehenä tehtyihin palveluksiin. Tällainen sana- maksut Suomen verotuksessaan. Koska Suomi
27913: muoto, eli "virkamiehenä tehdyt palvelukset" ai- siten myöntää oikeuden vähentää eläkevakuutus-
27914: heutti käytännössä soveltamisongelmia, joihin maksut verotuksessa, on enempien veronmene-
27915: sanamuodon valinnalla ei ollut pyritty. Näistä tysten välttämiseksi kohtuullista, että Suomella
27916: syistä sanamuotoa korjattiin nykyiseksi, jolloin on oikeus verottaa ulkomailla asuville Suomesta
27917: ratkaisevaa on palvelussuhde julkisyhteisöön, maksettavia eläkkeitä.
27918: jonka perusteella eläke maksetaan. Ennen sopi- Suomi on käynyt neuvotteluja verosopimuk-
27919: muksen muutostakin esim. Valtiokonttorin mak- sen muuttamisesta myös Espanjan, Portugalin ja
27920: samat eläkkeet ovat siten olleet pääsääntöisesti Ranskan kanssa. Näitä neuvotteluja, joissa Suo-
27921: vain Suomessa verotettavia. mi luonnollisesti pyrkii saamaan itselleen oikeu-
27922: Se, että yksityiseen palvelukseen ja julkiseen den verottaa myös yksityisestä palveluksesta saa-
27923: palvelukseen perustuvia eläkkeitä koskevat vero- tavia, ulkomaille maksettavia eläkkeitä, jatke-
27924: sopimusmääräykset ovat erilaiset, on yleistä ve- taan niin pian kuin mahdollista. Sopimukseen
27925: rosopimusoikeudessa. Tämä ero käy ilmi sekä pääsemiseen luonnollisesti vaikuttaa suuresti se,
27926: useimmista Suomen tekemistä verosopimuksista että mainittujen valtioiden intressit ovat eläkkei-
27927: että myös muiden valtioiden välillä tehdyistä ve- den osalta päinvastaiset kuin Suomen eli näille
27928: rosopimuksista. Myös Taloudellisen yhteistyön valtioille on etu, että ne saavat verottaa yksityi-
27929: ja kehityksen järjestön (OECD) malliverosopi- siä eläkkeitä.
27930: muksessa, joka on kansainvälisessä verosopi- Hallitusmuodon vaatimus Suomen kansalais-
27931: musoikeudessa hallitsevassa asemassa, julkiseen ten tasa-arvoisesta kohtelusta tai muutkaan pe-
27932: palvelukseen ja yksityiseen palvelukseen perus- rustuslain säännökset eivät vakiintuneesti ole es-
27933: tuvien eläkkeiden verotusoikeuden jako poik- täneet sitä, että verorasitus kansalaisten kesken
27934: keaa toisistaan samantyyppisellä tavalla. Syynä voi vaihdella siitä riippuen, mistä lähteistä kan-
27935: tähän on lähinnä näkemys, jonka mukaan julki- salaisten tulot kertyvät. Koska eri valtioiden ve-
27936: sen eläkkeen liityntä maksajavaltioon on siinä rolainsäädäntöä ei ole yhdenmukaistettu, kan-
27937: määrin vahva, että on perusteltua antaa maksaja- sainvälisissä tilanteissa olisi erityisen hankalaa
27938: valtiolle verotusoikeus eläkkeeseen. turvata kaikkien tapausten yhtälaista kohtelua.
27939: Suomen vakiintuneena politiikkana verosopi- Tämä johtuu siitä, että verosopimusmääräykset
27940: musneuvotteluissa on, että myös yksityiseen pal- ovat keskeiseltä sisällöltään verotusoikeuden ja-
27941: velukseen perustuvat eläkkeet (TEL, LEL yms.) kamista sopimusvaltioiden kesken, ja verovel-
27942: verotetaan maksajavaltiossa. Perusteluna tälle vollisen kokonaisverorasituksen määrä on usein
27943: kannalle on, että työnantaja työntekijöidensä elä- riippuvainen myös toisen sopimusvaltion vero-
27944: keturvaa järjestäessään on aikanaan saanut vä- tuksesta.
27945: hentää vuosittain maksamansa eläkevakuutus-
27946:
27947:
27948: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1999
27949:
27950: Ministeri Suvi-Anne Siimes
27951:
27952:
27953:
27954:
27955: 3
27956: KK 352/1999 vp- Riitta Korhonen /kok Ministems svar
27957:
27958:
27959:
27960:
27961: Tili riksdagens talman
27962:
27963: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- tema lagstiftning begränsas. 1 de skatteavtal som
27964: ger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem Finland ingår finns uttryckliga bestämmelser om
27965: av statsrådet översänt följande av riksdagsman vilka skatter som personer bosatta i den stat med
27966: Riitta Korhonen /saml undertecknade skriftliga viiken avtalen ingås skali betala på den pension
27967: spörsmål SS 352/1999 rd: som utbetalas från Finland. Enligt avtalen kan
27968: pensioner från offentliga samfund i huvudsak en-
27969: Vad grundar sig i nuläget den ändring dast beskattas i den utbetalande staten. Skatt på
27970: av skatteavtalen på som lett tili skillna- pension f':"ån ett offentligt samfund betalas dock
27971: der i den individuella behandlingen i endast i den stat där personen är bosatt, om pen-
27972: skattehänseende av pensionärer bosatta sionen baserar sig på tjänstgöring i anslutning tili
27973: i Spanien, och affarsverksarnhet som bedrivs av ett offentligt
27974: samfund. Också pension som grundar sig på en-
27975: ämnar regeringen vidta åtgärder för att skild tjänst kan i huvudsak beskattas i den utbe-
27976: avhjälpa det missförhållande som lett talande staten. Undantagen utgörs i praktiken en-
27977: tili den ojämlika behandlingen i skatte- dast av de skatteavtal som ingåtts med Spanien,
27978: hänseende? Portugal och Frankrike. Enligt dessa kan pension
27979: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som grundar sig på enskild tjänst beskattas en-
27980: föra följande: bart i den stat där personen är bosatt. En sådan
27981: avtalsbestämmelse hindrar Finland från att upp-
27982: Skattsky1dighetens omfattning är i Finland sam- bära skatt på pensioner som grundar sig på en-
27983: mankopplad med huruvida en person är bosatt skild tjänst i enlighet med den intema lagstift-
27984: här i landet elier inte. En i Finland bosatt person ningen. De på enskild tjänst grundade pensioner
27985: (alimänt skattskyldig) är skyldig att betala in- som Finland betalar ut tili de ovannämnda stater-
27986: komstskatt både på den inkomst han elier hon na beskattas alltså enbart enligt de intema skatte-
27987: förvärvat här i landet och utomlands, medan en lagama i dessa stater. Enligt t.ex. skatteavtalet
27988: person som inte är bosatt i Finland (begränsat mellan de nordiska ländema behandlas däremot
27989: skattskyldig) är skyldig att betala inkomstskatt i alla pensioner lika, oberoende av om de grundar
27990: Finland enbart på den inkomst han elier hon för- sig på enskild eller offentlig tjänst. Enligt det
27991: värvat här i landet (9 § inkomstskattelagen). 1 nordiska avtalet betalas skatt på pension som ut-
27992: alimänhet uppbärs i enlighet med inkomstskatte- betalas från en avtalsstat tili en pensionstagare
27993: lagen en progressiv skatt för den pension som ut- som bor i en annan avtalsstat endast tili den utbe-
27994: betalas tili en skattskyldig. På pensionen tili en talande staten. Därmed beskattas pension som
27995: person som är begränsat skattskyldig uppbärs en Finland betalar till en pensionstagare i något av
27996: slutlig käliskatt på 35 % enligt lagen om beskatt- de övriga nordiska ländema enbart i Finland.
27997: ning av begränsat skattskyldig för inkomst och Artikel 19, som gäller offentliga arvoden, i
27998: förmögenhet. skatteavtalet melian Finland och Spanien ändra-
27999: Genom avtal melian Finland och främmande des genom en notväxling den 22.2.1973. 1 sin ti-
28000: stater kan beskattningsrätten enligt Finlands in- digare lydelse var artikel 19 till sitt sakinnehåll i
28001:
28002:
28003: 4
28004: Ministerns svar KK 352/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28005:
28006:
28007: praktiken den samma som den är nu. Enligt orda- är att arbetsgivaren årligen har fått göra avdrag i
28008: lydelsen var dock en förutsättning för tillämp- beskattningen i Finland för de pensionsförsäk-
28009: ningen av artikeln att pensionen grundade sig på ringsavgifter han betalat i samband med att han
28010: uppgifter som en person utfört i tjänst hos ett of- ordnat pensionsskydd för sina arbetstagare. Ef-
28011: fentligt samfund. Denna ordalydelse, dvs. "ut- tersom Finland därmed beviljar rätt att dra av
28012: fört i tjänst hos" föranledde i praktiken oförut- pensionsförsäkringsavgifterna i beskattningen,
28013: sedda svårigheter vid tillämpningen av artikeln. är det för undvikande av större skatteförluster
28014: Av dessa orsaker ändrades ordalydelsen till den skäligt att Finland har rätt att beskatta utomlands
28015: nuvarande, varvid den avgörande faktorn är att bosatta personer för de pensioner som Finland
28016: det har funnits ett tjänsteförhållande till ett of- betalar ut.
28017: fentligt samfund, och att pensionen utbetalas på Finland har förhandlat också med Spanien,
28018: denna grund. Även innan ändringen gjordes var Portugal och Frankrike om en ändring av skatte-
28019: de pensioner som utbetalades av t.ex. Statskonto- avtalen. Dessa förhandlingar, i vilka Finland na-
28020: ret därmed i huvudsak enbart beskattningsbara i turligtvis strävar efter att få rätt att uppbära skatt
28021: Finland. också för de pensioner som utbetalas till perso-
28022: De faktum att de bestämmelser i skatteavtalet ner som tidigare innehaft enskild tjänst och nu är
28023: som gäller enskild tjänst och de som gäller of- bosatta utomlands, fortsätter så länge som möj-
28024: fentlig tjänst skiljer sig från varandra är allmänt ligt. På resultatet av förhandlingarna inverkar na-
28025: förekommande inom skatteavtalsrätten. Denna turligtvis i stor utsträckning att de nämnda stater-
28026: skillnad framgår såväl av ett flertal av de skatte- nas intressen i detta avseende är de motsatta, dvs.
28027: avtal som Finland ingått som av skatteavtal som det är till fördel för dem att de kan uppbära skatt
28028: ingåtts mellan andra stater. Också de modellav- för pensioner till personer som innehaft enskild
28029: tal som härstammar från Organisationen för eko- tjänst.
28030: nomiskt samarbete och utveckling (OECD), vii- Regeringsformens krav på en jämlik behand-
28031: ken intar en ledande ställning inom den interna- ling av Finlands medborgare eller andra grund-
28032: tionella skatteavtalsrätten, avviker beskattnings- lagsbestämmelser har inte i någon bestående ut-
28033: rätten i fråga om pensioner grundade på offentlig sträckning kunnat förhindra att skattetrycket på
28034: och enskild tjänst från varandra på samma sätt. medborgarna varierar beroende på från vilka käl-
28035: Skälet till detta är närmast ståndpunkten att lor de får sina inkomster. Eftersom skattelagstift-
28036: kopplingen mellan en offentlig pension och den ningen i olika stater inte är förenhetligad, vore
28037: utbetalande staten är så pass stark att det är moti- det mycket svårt att trygga en internationellt sett
28038: verat att ge den utbetalande staten beskattnings- enhetlig behandling av alla skattebetalare. Detta
28039: rätten. beror på att skatteavtalsbestämmelserna till sitt
28040: Den etablerade politiken för Finlands del då centrala innehåll innebär en uppdelning av be-
28041: det gäller skatteavtalsförhandlingar är att också skattningsrätten de avtalsslutande staterna emel-
28042: pensioner som grundar sig på enskild tjänst lan, och det totala skattebelopp som den skatt-
28043: (APL, KAPL m.fl.) skall beskattas i den utbeta- skyldige skall betala är ofta beroende av beskatt-
28044: lande staten. Motiveringen till denna ståndpunkt ningen också i den andra avtalsslutande staten.
28045:
28046:
28047: Helsingfors den 23 september 1999
28048:
28049: Minister Suvi-Anne Siimes
28050:
28051:
28052:
28053:
28054: 5
28055: KK 353/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28056:
28057:
28058:
28059:
28060: KIRJALLINEN KYSYMYS 353/1999 vp
28061:
28062: Kuntien lukumäärän vähentäminen
28063:
28064:
28065:
28066:
28067: Eduskunnan puhemiehelle
28068:
28069: Ministeri Kari Häkämies esitti Lappeenrannan tuntevat toisensa liiankin hyvin ja suurin osa voi
28070: 350-vuotisjuhlapuheessaan, että Suomen kun- olla jopa sukua keskenään. Tällaisessa kunnassa
28071: tien lukumäärä tulisi vähentää sataan kuntaan oma tai "kaverin" etu on vaarassa mennä yhtei-
28072: työssäkäyntialueitten perusteella. Kuntien luku- sen edun edelle. Uudistusten tekeminen on hyvin
28073: määrä on tällä hetkellä noin 450. Ministeri Häkä- vaikeaa. Näissä kunnissa maatalouden aseman
28074: miehen esityksen mukaan kunnista tulisi siten korostuminen on hyvin yleistä riippumatta siitä,
28075: lakkauttaa reilut 300. Työssäkäyntialueita on onko kyseinen korostaminen aina kaikkein te-
28076: määritelty kahdella eri tavalla: työministeriöllä hokkainta ja taloudellisinta laajemmasta näkö-
28077: on oma jakonsa ja Tilastokeskuksella omansa. kulmasta ajateltuna. Kuntaan myöhemmin
28078: Nämä jaot poikkeavat hiukan toisistaan. En ole muualta muuttaneiden mielipiteet jäävät
28079: tietoinen siitä, kumman jaon mukaista työssä- päätöksenteossa helposti paikallisen "hyvä veli"
28080: käyntialuetta ministeri Häkämies puheessaan tar- -verkoston jalkoihin.
28081: koitti. Kuntaliiton mukaan kunnan ihannekokoa ei
28082: Syrjäseudulla sijaitsevien pienten kuntien yh- ole kyetty määrittelemään. On tapauksia, joissa
28083: distämisessä on järkeä. Kunnalle tulee kalliiksi pienempi kunta on jopa tuottanut palveluita suu-
28084: ylläpitää kaikkia mahdollisia palveluja hyvin rempaa kuntaa halvemmalla. Hyviä esimerkkejä
28085: pientä käyttäjäjoukkoa varten. Viime aikoina tästä on myös Pohjois-Savon alueella. On esitet-
28086: kuntien talous on ollut säästötoimenpiteitten ta- ty myös mielipiteitä, joiden mukaan suuremman
28087: kia tiukoilla. Paikoitellen on ilmennyt jopa tilan- kunnan toiminta olisi byrokraattisempaa. Pitkäl-
28088: teita, joissa kunnat ovat olleet vähällä säästää it- lä tähtäyksellä isommilla kunnilla on kuitenkin
28089: sensä hengiltä. Mikäli rahaa on vähän käytössä, paremmat resurssit järjestää kuntalaisilleen tasa-
28090: on vaarana, että kunnat priorisoivat rahoituskoh- puolisesti erilaisia palveluja kuin hyvin pienillä
28091: teita yksipuolisesti. Esimerkiksi voisi mainita kunnilla. Monet pienet kunnat pyrkivät syömään
28092: vaikkapa urheilukenttään panostamisen lasten asukkaita toisiltaan ja voimavarat menevät keski-
28093: päivähoidon kustannuksella. Lisäksi varoja on näiseen kilpailuun. Kuntien yhdistämisen myötä
28094: käytetty enimmäkseen pienten kuntien kuntakes- molempien kuntien tilanne voisi helpottua huo-
28095: kuksiin, eikä niitä ole enää riittänyt palveluiden mattavasti. Yleensä pienelle kunnalle on help-
28096: viemiseen syrjäkylillä hajallaan asuville kunta- poa ja taloudellista liittyä läheiseen suureen kun-
28097: laisille. Kaukana asuneet vanhukset on esim. ha- taan. Palvelut monipuolistuvat ja paranevat ja
28098: luttu palvelutaloon, vaikka he olisivat vielä voi- mikä tärkeintä, päätöksenteko demokratisoituuja
28099: neet selviytyä kotonaankin, mikäli kyyti kaup- järkevöityy merkittävästi.
28100: paan olisi järjestynyt. Kunnat ovat perinteisesti vastustaneet kuntien
28101: Hyvin pienten kuntien päätöksenteossa ilme- pakkoliitoksia ja karttojen uudelleen piirtämistä
28102: nee myös ongelmia siksi, että kaikki kuntalaiset Helsingistä käsin. Osa kunnista on kuitenkin niin
28103:
28104: Versio 2.0
28105: KK 353/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28106:
28107:
28108: pieniä, että ne pysyvät pystyssä ainoastaan val- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28109: tion tekohengityksen turvin. Valtion pääasiallise- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28110: na tehtävänä ei kuitenkaan voi olla elinkelvotto- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28111: mien kuntien hengissä pitäminen, vaan pikem- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28112: minkin järkevän ja kannattavan yhteistyön, ver-
28113: kottumisen ja yhdistymisen edistäminen vaikka- Aikooko hallitus vähentää kuntiemme
28114: pa määräaikaisin, merkittävinkin taloudellisin lukumäärää kuntien pakkoliitoksilla tai
28115: houkuttimin. suosimalla kuntien vapaaehtoisia liitok-
28116: sia?
28117:
28118:
28119: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
28120:
28121: Riitta Korhonen /kok
28122:
28123:
28124:
28125:
28126: 2
28127: Ministerin vastaus KK 353/1999 vp - Riitta Korhonen /kok
28128:
28129:
28130:
28131:
28132: Eduskunnan puhemiehelle
28133:
28134: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa voi laittaa vireille asianomaisen kunnan valtuus-
28135: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, to tai sisäasiainministeriö. Silloin, kun asian-
28136: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen omaisten kuntien valtuustot esittävät liitosta yh-
28137: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor- dessä, liitos on pääsääntöisesti toteutettava.
28138: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Valtio suosii ja tukee vapaaehtoisia kuntalii-
28139: sen KK 353/1999 vp: toksia maksamalla yhdistymisavustusta kunnille
28140: siinä tapauksessa, että muutos merkitsee kuntien
28141: Aikooko hallitus vähentää kuntiemme lukumäärän vähenemistä. Valtiovalta pyrkii kan-
28142: lukumäärää kuntien pakko/iitaksilla tai nustamaan kuntia paitsi liitoksiin, myös seudulli-
28143: suosimalla kuntien vapaaehtoisia liitok- seen yhteistyöhön muiden kuntien kanssa. Yh-
28144: sia? teistyössä kunnat kykenevät paremmin tuotta-
28145: maan tarpeelliset palvelut ja toteuttamaan asuk-
28146: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kaidensa perusoikeuksiin liittyvät velvoitteet.
28147: ti seuraavaa: Kuntajaon kehittämisessä vakiintuneen toi-
28148: Kuntajakolain (1196/1997) 1 §:n mukaan kunta- mintatavan mukaan pääasiallinen vastuu alue- ja
28149: jakoa kehitetään asukkaiden itsehallintoa kun- yhdyskuntarakenteiden muotoutumisesta on kun-
28150: nioittaen, kuntien alueellista eheyttä ja yhdys- nilla itsellään. Tämän periaatteen mukaisesti val-
28151: kuntarakenteen toimivuutta edistäväHä tavalla. tiovalta on pidättäytynyt käyttämästä pakkoval-
28152: Yhdyskuntarakenteen toimivuudella laissa tar- taa kokonaisten kuntien yhdistämiseksi. Ainoat
28153: koitetaan juuri kysymyksessä mainittua kunta- tilanteet, joissa pakkovaltaa voidaan käyttää,
28154: jaon mahdollisimman tarkoituksenmukaista jär- syntyvät silloin, kun kuntajakolain 8 §:n 2 ja 4
28155: jestämistä työssäkäyntialueiden ja muiden yh- momentissa tarkoitettu kuntajakoselvittäjän eh-
28156: teiskunnallisten perusrakenteiden suhteen. dotus on saanut kunnallisessa kansanäänestyk-
28157: Kun kyse on uuden kunnan perustamisesta tai sessä enemmistön kannatuksen kaikissa asian-
28158: kunnan lakkauttamisesta, kuntajaon muuttami- omaisissa kunnissa, tai kun eduskunta säätää
28159: sesta päättää valtioneuvoston yleisistunto. Asian kuntajaon muutoksesta lailla.
28160:
28161:
28162:
28163: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
28164:
28165: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
28166:
28167:
28168:
28169:
28170: 3
28171: KK 353/1999 vp - Riitta Korhonen /kok Ministems svar
28172:
28173:
28174:
28175:
28176: Tili riksdagens talman
28177:
28178: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger Då de berörda kommunernas fullmäktige tillsam-
28179: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av mans föres1år en sammans1agning, genomförs
28180: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman denna i regel.
28181: Riitta Korhonen /sam1 undertecknade skriftliga Staten främjar och stöder frivilliga kommun-
28182: spörsmå1 SS 353/1999 rd: sammanslagningar genom att till kommunerna
28183: beta1a sammans1agningsunderstöd, om ändring-
28184: imnar regeringen minska antalet kom- en innebär att antalet kommuner minskar. Stats-
28185: muner genom att tvinga kommunerna till makten vi11 sporra kommunerna förutom till sam-
28186: sammanslagningar eller genom att manslagningar även till regionalt samarbete med
28187: främja frivilliga kommunsammanslag- andra kommuner. Genom samarbete är det lätta-
28188: ningar? re för kommunerna att producera nödvändiga
28189: tjänster och fullgöra de skyldigheter som hänger
28190: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- samman med invånamas grund1äggande rättighe-
28191: föra fö1jande: ter.
28192: En1igt 1 § kommuninde1nings1agen ( 1196/ 1997) Enligt vedertagen praxis vid utveck1ingen av
28193: utveck1as kommuninde1ningen med respekt för kommunindelningen är det kommunerna själva
28194: invånarnas sjä1vstyre1se så att kommunområde- som har det huvudsakliga ansvaret för hur de re-
28195: nas enhetlighet och samhällsstrukturens funk- gionala och samhälleliga strukturerna utformas. 1
28196: tionsdug1ighet främjas. 1 1agen avses med sam- överensstämmelse med denna princip har stats-
28197: hällsstrukturens funktionsdug1ighet just det som makten avhållit sig från att tillgripa tvång för att
28198: avses i spörsmå1et, dvs. att kommuninde1ningen sammanslå hela kommuner. De enda situationer
28199: ordnas på ett så ändamå1senligt sätt som möjligt där tvång kan tillgripas uppstår då ett sådant för-
28200: med tanke på pend1ingsregioner och andra grund- slag av en kommuninde1ningsutredare som avses
28201: 1äggande samhällsstrukturer. i 8 § 2 och 4 mom. kommunindelningslagen
28202: När en ny kommun bi1das eller en kommun vid en kommuna1 fo1komröstning understöds av
28203: upplöses, bes1utar statsrådets allmänna samman- majoriteten i samtliga berörda kommuner eller då
28204: träde om ändringen av kommunindelningen. regeringen genom lag bestämmer att kommunin-
28205: Ärendet kan göras anhängigt av den berörda de1ningen skall ändras.
28206: kommunens fullmäktige eller inrikesministeriet.
28207:
28208:
28209:
28210: Helsingfors den 17 september 1999
28211:
28212: Region- och kommunminister Martti Korhonen
28213:
28214:
28215:
28216:
28217: 4
28218: KK 354/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28219:
28220:
28221:
28222:
28223: KIRJALLINEN KYSYMYS 354/1999 vp
28224:
28225: Riistalintujen tarhaus
28226:
28227:
28228:
28229:
28230: Eduskunnan puhemiehelle
28231:
28232: Riistaruokien suosio on viime aikoina kasvanut Riistan tarhausta varten on jo olemassa tarhaa-
28233: kiihtyvää vauhtia sekä Suomessa että muualla jakoulutusta. Mikäli riistalintujen tarhauksen
28234: maailmassa. Riistan menekin näkymät ovat tällä lainsäädännölliset esteet poistettaisiin, voitaisiin
28235: hetkellä hyvät. Suomessa riistan kysyntä on niin maahamme perustaa kansainvälinen riistakoulu-
28236: kovaa, ettei kotimaisella tuotannolla kyetä täyttä- tuskeskus, jossa järjestettäisiin koulutusta tar-
28237: mään omaa menekkiä. Riistaa joudutaan tuo- haajille, eläinten hoitajille ja eläinlääkäreille.
28238: maan Suomeen mm. Australiasta ja Uudesta-See- Kysyntää tällaiselle koulutukselle on, sillä kaik-
28239: lannista. Suomessa voitaisiin helposti tuottaa ki eläinlääkärit eivät osaa hoitaa esimerkiksi vil-
28240: riistaa omiksi tarpeiksi ja jopa vientiin, ellei lain- lisikaa tai hanhea. Lisäksi koulutuskeskuksessa
28241: säädäntö ja sen tulkinta asettaisi riistan tarhauk- voitaisiin järjestää lintukoirakoulutusta sekä
28242: selle esteitä. koulutusta riistan metsästykseen jousella.
28243: Suomessa on erittäin otolliset olosuhteet riis- Riistalintujen tarhaamisesta on jo tehty kirjal-
28244: talintujen tarhaukselle, sillä luontomme on puh- linen kysymys KK 1243/1998 vp, johon ministe-
28245: das ja tarhaukseen on mahdollista käyttää pinta- ri Hemilä on antanut vastauksensa 25.11.1998.
28246: alaltaan riittävän suuria alueita. Riistalintujen al- Vastauksen mukaan mm. metson, teeren, riekon
28247: kukannaksi löytyy Suomesta vielä riittävästi hy- ja sepelkyyhkyn tarhaus on sallittua vain siinä ta-
28248: vägeenisiä emoeläimiä. Maaseudulla on paljon pauksessa, että tarhalla tuotetut linnut istutetaan
28249: yrittäjiä, jotka ovat innostuneita riistalintujen tar- takaisin luontoon. Syyksi on mainittu, ettei tar-
28250: hauksesta. Tarhaus loisi maaseudulle työpaikko- haajilla ole taitoa tarhata näitä lintuja eläinsuoje-
28251: ja ja mahdollisuuden lisäansioihin alueilla, joista lullisesti hyväksyttävissä olosuhteissa. Tällainen
28252: väki pakenee muualle työn perässä. perustelu on vähintäänkin kummallinen. Jos osa-
28253: Työpaikkojen muodostumisen lisäksi kansan- taan tuottaa jälkeläisiä istutustarhauksessa, osa-
28254: taloudellista merkitystä olisi myös korkealuok- taanjälkeläisten tuotto silloin myös lihan tuotan-
28255: kaisen riistalihan ja siitä valmistettujen elintar- toa varten. Kotimaista riistalihan tuotantoa voi-
28256: vikkeiden viennillä, sillä eurooppalaiset ravinto- daan helposti valvoa luonnonsuojelulliselta kan-
28257: lat ovat valmiita maksamaan hyvälaatuisista riis- nalta toisin kuin EU:n ulkopuolelta tuodun lihan
28258: tatuotteista korkeitakin hintoja. Riistalintujen tuotantoa. Lisäksi on olemassa vaara, että tuonti-
28259: tarhaus mahdollistaisi myös uuden elinkeinoryh- lihan mukana maahan tulee jokin uusi tauti, sillä
28260: män syntymisen. Riistalintujen tarhauksen ja tuontimaiden tautitilannetta ei välttämättä tunne-
28261: luontoon takaisin istuttamisen avulla voitaisiin ta. Omaa tuotantoa kehittämällä voitaisiin tämä-
28262: järjestää ns. safarimatkailua elämysmatkailuna. kin riski minimoida.
28263: Tämä olisi omiaan houkuttelemaan Suomeen li- Mikäli voimassa olevaa metsästyslakia ja
28264: sää turisteja. Lisäksi tällaista metsästystä voitai- eläinsuojelulakia noudatetaan, ei kaikkia riista-
28265: siin hyvin tarjota mm. liike- ja kokousryhmille. lintujamme voida tarhata lihan tuotantoa varten.
28266:
28267: Versio 2.0
28268: KK 354/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28269:
28270:
28271: Laissa olevasta listasta puuttuvien lintujen tar- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28272: haukselle ei kuitenkaan ole olemassa käytännöl- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28273: listä estettä. Tältä osin lainsäädäntö on valitetta- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28274: vasti vanhentunutta. Ainoa oikea tapa korjata vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28275: olemassa oleva tilanne on tehdä lainmuutos, jol-
28276: la sallittaisiin myös metson, teeren, riekon ja se- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
28277: pelkyyhkyn sekä joutsenen tarhaus riistalihan ta kaikkia riistalintujamme voitaisiin
28278: tuotantoa varten. tarhata riistalihan tuotantoa varten?
28279:
28280:
28281: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
28282:
28283: Riitta Korhonen /kok
28284:
28285:
28286:
28287:
28288: 2
28289: Ministerin vastaus KK 354/1999 vp - Riitta Korhonen /kok
28290:
28291:
28292:
28293:
28294: Eduskunnan puhemiehelle
28295:
28296: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa jeista saadaan tuotantotarkoituksessa tarhata fa-
28297: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, saaneja, heinäsorsia, peltopyitä, metsä- ja meri-
28298: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen hanhia sekä kanadanhanhia. Tuotantotarhauk-
28299: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor- seen soveltuvat vain sellaiset luonnonvaraiset
28300: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- eläinlajit, joille voidaan tutkimusten ja nykytie-
28301: sen KK 35411999 vp: don perusteella kohtuudella järjestää sellainen
28302: elinympäristö, että eläimet eivät joudu tarpeetto-
28303: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- masti kärsimään. Riistanhoidollisessa tarkoituk-
28304: ta kaikkia riistalintujamme voitaisiin sessa tarhattavia luonnonvaraisia eläinlajeja ei
28305: tarhata riistalihan tuotantoa varten? ole rajoitettu eläinsuojelulainsäädännössä. Lää-
28306: ninhallituksiin oli huhtikuun 1999 loppuun men-
28307: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nessä tehty yhteensä noin 60 ilmoitusta Suomes-
28308: ti seuraavaa: sa luonnonvaraisina tavattavien lintulajien tar-
28309: Eläinsuojelulain (24 71 1996) 21 §:ssä säädetään haamisesta. Näistä ylivoimaisesti suurin osa kos-
28310: luonnonvaraisiin nisäkäs- ja lintulajeihin kuulu- ki fasaanien tarhaamista riistanhoidollisessa tar-
28311: vien eläinten tarhaamisesta lihan, munien tai nii- koituksessa.
28312: den tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten Metsäkanalintuihin kuuluvat metso, teeri ja
28313: tuotantotarkoituksessa. Tällaista toimintaa har- riekko ovat sekä lajityypillisen käyttäytymisensä
28314: joittavan on lain mukaan tehtävä toiminnastaan että ravintovaatimustensa vuoksi peltokanalin-
28315: kirjallinen ilmoitus sen läänin lääninhallituksel- tuihin verrattuna vaikeita tarhata. Teeren, met-
28316: le, jonka alueella tarha sijaitsee. Luonnonvarais- son ja riekon tarhaaminen tuotantotarkoitukses-
28317: ten lintujen ja nisäkkäiden riistanhoidollisen tar- sa on kuitenkin teknisesti mahdollista ja kyseisiä
28318: hauksen osalta vastaava ilmoitusvelvollisuus si- lajeja on tarhattu Suomessa riistanhoidollisessa
28319: sältyy eläinsuojelulain 23 §:ään. Ne luonnonva- tarkoituksessa. Maa- ja metsätalousministeriös-
28320: raiset nisäkäs- ja lintulajit, joihin kuuluvia eläi- sä on valmisteltu ehdotus asetukseksi eläinsuoje-
28321: miä on sallittua tarhata lihan, munien tai niiden luasetuksen muuttamisesta. Asetuksen 25 §:ää
28322: tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuotan- esitetään muutettavaksi siten, että tuotantotarkoi-
28323: totarkoituksessa, on lueteltu eläinsuojeluasetuk- tuksessa tarhattaviin lintulajeihin lisätään metso,
28324: sen (396/1996, muutettu 402/1998) 25 §:ssä. teeri ja riekko. Asetusehdotus on parhaillaan lau-
28325: Suomessa luonnonvaraisina tavattavista lintula- suntokierroksella.
28326:
28327:
28328:
28329: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
28330:
28331: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28332:
28333:
28334:
28335:
28336: 3
28337: KK 354/1999 vp- Riitta Korhonen /kok Ministems svar
28338:
28339:
28340:
28341:
28342: Tili riksdagens talman
28343:
28344: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger san, gräsand, rapphöna, säd- och grågås samt ka-
28345: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av nadagås födas upp i farm. F ör produktionsupp-
28346: statsrådet översänt följande av riksdagsman födning lämpar sig endast sådana vilda djurarter
28347: Riitta Korhonen /saml undertecknade skriftliga för vilka, utgående från de undersökningar och
28348: spörsmål SS 354/1999 rd: den kunskap som i dag finns att tillgå, rimligen
28349: kan ordnas en sådan livsmiljö att djuren inte onö-
28350: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta digt behöver lida. 1 djurskyddslagstiftningen
28351: för att det skall bli möjligt att för pro- finns inga närmare bestämmelser om vilka vilda
28352: duktion av viltkött föda upp alla våra djurarter som får födas upp i farm i viltvårdssyf-
28353: olika vildfågelarter i farm ? te. Länsstyrelsema hade före utgången av april
28354: 1999 fått ta emot sammanlagt ca 60 anmälningar
28355: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- om farmuppfödning av fågelarter som förekom-
28356: föra följande: mer vilda i Finland. Det överlägset största anta-
28357: 121 § djurskyddslagen (247/1996) finns bestäm- let anmälningar gälide farmuppfödning av fasa-
28358: melser om farmuppfödning av vilda däggdjurs- ner i viltvårdande syfte.
28359: och fågelarter i syfte att producera kött, ägg elier Tjäder, orre och ripa, vilka hör tili skogshöns-
28360: avelsdjur för kött- och äggproduktion. Den som fåglama, är både på grund av sitt för arten typis-
28361: idkar sådan verksamhet skali göra en skriftlig an- ka beteende och sina krav på rätt näring svåra att
28362: mälan tililänsstyrelsen i det Iän där farmen är be- föda upp i farm jämfört med fålthönsfåglama.
28363: lägen. 1 fråga om farmuppfödning av vilda fåglar Farmuppfödning av orre, tjäder och ripa för pro-
28364: och däggdjur i viltvårdssyfte ingår en motsvaran- duktionsändamål är likväl tekniskt sett möjlig
28365: de anmälningsskyldighet i 23 § djurskyddsla- och dessa arter har fötts upp i farm Finland i vilt-
28366: gen. De vilda däggdjurs- och fågelarter som det vårdande syfte. Vidjord- och skogsbruksministe-
28367: är tiliåtet att farmuppföda i syfte att producera riet har beretts ett förslag tili ändring av djur-
28368: kött, ägg elier avelsdjur för kött- eller äggpro- skyddsförordningen. Det föreslås att förordning-
28369: duktion finns uppräknade i 25 § djurskyddsför- ens 25 § ändras så att tili de fågelarter som kan
28370: ordningen (396/1996, ändrad 402/1998). Av de födas upp i farm i produktionssyfte fogas tjäder,
28371: vilda fågelarter som förekommer i Finland får fa- orre och ripa. Förslaget är som bäst på remiss.
28372:
28373:
28374:
28375: Helsingfors den 21 september 1999
28376:
28377: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
28378:
28379:
28380:
28381:
28382: 4
28383: KK 355/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28384:
28385:
28386:
28387:
28388: KIRJALLINEN KYSYMYS 355/1999 vp
28389:
28390: Lasten mielenterveyshäiriöiden hoitaminen
28391:
28392:
28393:
28394:
28395: Eduskunnan puhemiehelle
28396:
28397: Lasten psyykkinen hyvinvointi on 1990-luvulla Suomessa on runsaasti aikuisia, jotka ovat työky-
28398: muuttunut huolestuttavasti lasten psyykkiseksi vyttömyyseläkkeellä psyykkisten häiriöiden ta-
28399: pahoinvoinniksi. Psyykkisiä häiriöitä on havait- kia. Lapsilta säästäminen tulee siten tulevaisuu-
28400: tu alaikäisillä entistä useammin ja ne ovat olleet dessa yhteiskunnalle huomattavan kalliiksi. Las-
28401: entistä vakavampia. Viime aikoina lapset ovat tenpsykiatrian hoitopaikkojen supistaminen
28402: tulleet hoitoon yhä useammin kriisin luonteises- säästösyistä on pitemmällä tähtäyksellä varsin
28403: ti. Lastenpsykiatrisille osastoille on tällä hetkel- lyhytnäköistä.
28404: lä esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaa- Tulevaisuudessa voimavaroja tullaan panosta-
28405: lassa n. 30 lapsen jono, mikä tarkoittaa pahim- maan mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäi-
28406: millaan jopa vuoden ja kolmen kuukauden jono- syyn. Tämä on tarpeellista ja oikean suuntaista
28407: tusta. Näin pitkä jono ei missään tapauksessa tu- kehitystä, mutta se ei auta tällä hetkellä vallitse-
28408: lisi kysymykseen aikuisten mielenterveyspotilai- vaa lähes kaoottista tilannetta. Nyt tarvittaisiin
28409: den kohdalla. Jonossa ollessaan lapsi ei parane, eniten resurssilisää, jotta pahimmat jonot saatai-
28410: vaan hänen psyykkinen häiriönsä vaikeutuu ja ti- siinpurettuaja sairaalahoito ja avohoito jotenkin
28411: lanne muuttuu krooniseksi. Tämä johtaa helposti tasapainoon. Hallitusohjelman mukaan tarkoi-
28412: siihen, että lapsi tulee lopulta psykiatriselle osas- tuksena on vahvistaa lasten psykiatrista tutki-
28413: tolle siinä vaiheessa, kun häiriö on johtanut mustaja hoitoa. Ilman määrärahojen lisäystä hal-
28414: psyykkiseen kriisiin asti. litusohjelman hieno tavoite on vaarassa jäädä
28415: Lasten psyykkisten häiriöiden hoitaminen var- tyhjiksi sanoiksi.
28416: haisessa vaiheessa on lääketieteellisesti olennai-
28417: sen tärkeää. Lukuisat tieteelliset tutkimukset Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28418: ovat osoittaneet, että lapsuudessa hoitamatta jää- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28419: neellä mielenterveyden häiriöllä on tapana uusiu- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28420: tua helposti ja se altistaa lasta mielenterveyden vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28421: häiriöille myös aikuisiässä. Lisäksi hoitamatta
28422: jäänyt häiriö lisää myöhemmin itsemurhariskiä Mihin käytännön toimiin hallitus aikoo
28423: sekä ajautumista alkoholin suurkuluuajaksi tai ryhtyä lasten psyykkisten häiriöiden te-
28424: huumeiden käyttäjäksi, mikä puolestaan edistää hokkaan ja nopean hoidon varmistami-
28425: ajautumista rikollisuuteen. Tutkimusten mukaan seksi?
28426:
28427:
28428: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
28429:
28430: Riitta Korhonen /kok
28431:
28432: Versio 2.0
28433: KK 355/1999 vp- Riitta Korhonen /kok Ministerin vastaus
28434:
28435:
28436:
28437:
28438: Eduskunnan puhemiehelle
28439:
28440: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tilan toteamista varten järjestää muun muassa
28441: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden sel-
28442: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vittämiseksi ja psykologin tekemä tutkimus.
28443: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor- Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee järjes-
28444: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tää kunnan koululaitoksen piirissä oleville oppi-
28445: sen KK 35511999 vp: laille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeelli-
28446: set toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden kehityk-
28447: Mihin käytännön toimiin hallitus aikoo seen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vai-
28448: ryhtyä lasten psyykkisten häiriöiden te- keuksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien vä-
28449: hokkaan ja nopean hoidon varmistami- lisen yhteistyön kehittämiseksi. Tätä tehtävää
28450: seksi? varten kunnassa voi olla koulupsykologin ja kou-
28451: lukuraattorin virkoja siten kuin niistä asetuksella
28452: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tarkemmin säädetään.
28453: ti seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä
28454: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjes- mielenterveyspalveluja koskeneessa selvitykses-
28455: täminen on kuntien vastuulla. Hoidonjärjestämi- sä eräs keskeinen havainto oli lasten ja nuorten
28456: sestä säädetään kansanterveyslaissa, erikoissai- mielenterveyspalvelujen lisääntynyt tarve. Vaik-
28457: raanhoitolaissa ja mielenterveyslaissa. Kunnalli- ka lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja on
28458: nen erikoissairaanhoito toteutetaan pääasiassa viime vuonna lisätty, palvelujen tarve on edel-
28459: sairaanhoitopiirien toimesta, mutta osa lasten ja leen suurempi kuin kuntien niihin osoittamat voi-
28460: nuorten mielenterveyspalveluista annetaan kas- mavarat. Lastenpsykiatrian avohoitokäynnit li-
28461: vatus- ja perheneuvoloissa. sääntyivät vuosina 1993-1997 yli 50 % noin
28462: Kansanterveyslain 14 §:n mukaan kunnan 50 000 käynnistä yli 76 000 käyntiin. Nuoriso-
28463: tehtävänä on järjestää kunnan asukkaiden sai- psykiatrian käynnit lisääntyivät vastaavana aika-
28464: raanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tut- na yli 7 5 % noin 51 000 käynnistä lähes 90 000
28465: kimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito käyntiin. Vaikka erikoissairaanhoidon sairaansi-
28466: ja lääkinnällinen kuntoutus, ja lisäksi, ottaen jojen lisäykset ovat lähes yksinomaan kohdistu-
28467: ~uomioon mitä mielenterveyslaissa on säädetty,
28468: neet lasten ja nuorisopsykiatrian sairaansijoihin,
28469: Järjestää kunnan asukkaiden tarvitsemat sellaiset lasten ja nuorten hoitoonpääsy psykiatriseen sai-
28470: mielenterveyspalvelut, jotka on tarkoituksenmu- raalahoitoon on monissa sairaanhoitopiireissä pi-
28471: kaista antaa terveyskeskuksessa. Kansanterveys- dentynyt.
28472: lain mukaan kouluterveydenhuoltoon kuuluu Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on
28473: muun muassa koulujen terveydellisten olojen 30.6.1999 sosiaali- ja terveysministeriölle teke-
28474: valvonta sekä niiden oppilaiden terveydenhoito mässään esityksessä todennut, ettei Suomessa ole
28475: ja terveydentilan toteamista varten tarpeellinen lapsille ja nuorille tarkoitettua oikeuspsykiatris-
28476: erikoistutkimus. Viimeksi mainitusta on säädet- ta taikka vaikeahoitoisten tai vaarallisten nuor-
28477: ty tarkemmin kansanterveysasetuksen 2 §:ssä, ten hoitoon erikoistunutta hoitopaikkaa. Tämän
28478: jonka mukaan kunnan tulee oppilaan terveyden- johdosta sosiaali- ja terveysministeriö on asetta-
28479:
28480:
28481: 2
28482: Ministerin vastaus KK 355/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28483:
28484:
28485: nut työryhmän, jonka tulee 28.2.2000 mennessä varsinkin vanhempien vaikeasta elämäntilantees-
28486: selvittää sääntelyn ja ohjauksen tarve alaikäisten ta. Perheiden ongelmiin ja vastuulliseen vanhem-
28487: tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon jär- muuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi kehittä-
28488: jestämiseksi ja laatia ehdotukset tarvittaviksi mällä neuvola toimintaa. Koulun ja kodin välistä
28489: säädösmuutoksiksi. suhdetta voidaan jatkuvasti parantaa ja kehittää.
28490: Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelma- Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta valtio-
28491: kenttä on laaja ja moniulotteinen. Se ei ole rat- neuvosto on käynnistänyt Mielekäs elämä -hank-
28492: kaistavissa yksinomaan lääketieteen ja tervey- keen. Tämä kehittämisohjelma koostuu eri hal-
28493: denhuollon keinoin. Mielenterveys ja sen edistä- linnonalojen välisistä yhteistyöhankkeista. Osa-
28494: minen tulisi ottaa muiden terveysnäkökulmien na hankkeita tullaan arvioimaan myös lasten ja
28495: ohella huomioon kaikessa päätöksenteossa eri nuorten mielenterveyspalvelujen rakennetta ja
28496: hallinnonaloilla. Tarvetta vastaavat mielenter- toimivuutta, avohoidon tukimuotoja, yhteistyötä
28497: veyden sosiaali- ja terveyspalvelut tulee asettaa sosiaalipalvelu-ja muiden sidosryhmien kanssa
28498: tasavertaiseen asemaan kuntalaisten tarvitse- sekä henkilöstön täydennyskoulutuksen kehittä-
28499: mien muiden palvelujen kanssa. mistarpeita.
28500: Hallituksen tulevassa sosiaali- ja terveyden- Eräillä alueilla esiintyvien lasten- ja nuoriso-
28501: huollon tavoite- ja toimintaohjelmassa mielenter- psykiatristen hoitojonojen purkamiseksi tarvi-
28502: veyttä edistävät ja sairauksia ehkäisevät toimen- taan edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi
28503: piteet ovat erityisen huomion kohteena. Lasten ja kuntapäättäjien yhteistyötä voimavarojen osoit-
28504: nuorten ongelmat johtuvat usein perheiden ja tamiseksi ja jonojen purkamiseen.
28505:
28506:
28507: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1999
28508:
28509: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
28510:
28511:
28512:
28513:
28514: 3
28515: KK 355/1999 vp- Riitta Korhonen /kok Ministems svar
28516:
28517:
28518:
28519:
28520: Tili riksdagens talman
28521:
28522: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger stånd skall ordna bl.a. undersökning av den men-
28523: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av tala hä1san, som utförs av en psykiater, och un-
28524: statsrådet översänt följande av riksdagsman dersökning som utförs av en psykolog.
28525: Riitta Korhonen /saml undertecknade skriftliga Enligt bamskydds1agen skall kommunen ord-
28526: spörsmål SS 355/1999 rd: na tillräckligt stöd och tillräcklig handledning för
28527: elevema i de skolor som hör till det kommunala
28528: Vi!ka praktiska åtgärder ämnar reger- skolväsendet samt vidta andra behövliga åtgär-
28529: ingen vidta för att trygga en effektiv och der för att de sociala och psykiska svårigheter
28530: snabb behandling av psykiska störning- som hänför sig till skolgången och elevemas ut-
28531: ar hos barn? veckling skall övervinnas samt utveckla samar-
28532: betet mellan hem och skola. För denna uppgift
28533: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kan kommunen ha skolpsykolog- och skolkura-
28534: föra följande: torstjänster enligt vad som närmare bestäms ge-
28535: Kommunema bär ansvaret för anordnandet av nom förordning.
28536: menta1vårdstjänster för bam och unga. Bestäm- 1 en utredning angående mentalvårdstjänster
28537: melser om anordnande av vård ingår i folkhälso- som social- och hälsovårdsministeriet har låtit
28538: lagen, lagen om specialiserad sjukvård och men- göra framkom tydligt bl.a. det ökade behovet av
28539: talvårdslagen. Den kommunala specialiserade mentalvårdstjänster för bam och unga. Även om
28540: sjukvården tillhandahålls i huvudsak på åtgärd av mentalvårdstjänsterna för barn och vuxna ökade
28541: sjukvårdsdistrikten, men en del av mentalvårds- förra året är behovet av tjänster alltjämt större än
28542: tjänstema för bam och unga ges i uppfostrings- de resurser som kommunerna anvisar för dessa.
28543: och familjerådgivningsbyråer. Besöken inom den barnpsykiatriska öppenvår-
28544: Enligt 14 § folkhälsolagen åligger det kom- den ökade åren 1993-1997 med över 50 % från
28545: munen att ordna kommuninvånamas sjukvård, ca 50 000 besök till över 76 000 besök. Besö-
28546: till viiken hänförs av läkare utförd undersökning ken inom ungdomspsykiatrin ökade under mot-
28547: och av läkare given eller övervakad vård och svarande tid med över 7 5 % från ca 51 000 be-
28548: medicinsk rehabilitering samt att med beaktande sök till nästan 90 000 besök. Fastän ökningarna
28549: av mentalvårdslagen tillhandahålla sådana men- av antalet bäddplatser inom den specialiserade
28550: talvårdstjänster för kommuninvånama som det är sjukvården nästan enbart har kommit barn- och
28551: ändamålsenligt att anordna i hälsovårdscentra- ungdomspsykiatrin till godo har väntetiden till
28552: ler. Enligt folkhälsolagen omfattar skolhälsovår- den psykiatriska sjukvården för barn och unga
28553: den bl.a. övervakningen av de sanitära förhållan- blivit längre inom många sjukvårdsdistrikt.
28554: dena i skoloma, hälsovården för elevema i sko- Riksdagens biträdande justitieombudsman har
28555: loma och specialundersökningar som är nödvän- i en framställning som han gjorde till social- och
28556: diga för konstaterande av en elevs hälsotillstånd. hälsovårdsministeriet den 30 juni 1999 konstate-
28557: Närmare bestämmelser om det sistnämnda ingår i rat att det i Finland saknas rättspsykiatriska vård-
28558: 2 § folkhä1soförordningen, en1igt viiken kom- platser avsedda för barn och unga eller vårdplat-
28559: munen för konstaterande av en elevs hälsotill- ser som är specialiserade på vård av svårskötta
28560:
28561:
28562: 4
28563: Ministerns svar KK 355/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28564:
28565:
28566: eller farliga ungdomar. Social- och hälsovårds- het. Barnens och ungdomarnas problem beror
28567: ministeriet har därför tillsatt en arbetsgrupp som ofta på familjernas och i synnerhet föräldrarnas
28568: före den 28 februari 2000 skall utreda behovet av svåra livssituation. Problemen i familjerna och
28569: reglering och ledning när psykiatrisk vård obero- ett ansvarsfullt föräldraskap kan påverkas t.ex.
28570: ende av egen vilja ordnas för minderåriga och ut- genom att rådgivningsverksamheten utvecklas.
28571: arbeta förslag till behövliga ändringar i författ- Förhållandet mellan hem och skola kan ständigt
28572: ningarna. förbättras och utvecklas. På social- och hälso-
28573: När det är fråga om barns och ungas mentala vårdsministeriets initiativ har statsrådet startat
28574: hälsa är problemen mångfasetterade och av projektet "Mielekäs elämä" (Ett meningsfullt
28575: många olika slag. De kan inte lösas enbart med de liv). Detta utvecklingsprogram består av samar-
28576: medel som läkarvetenskapen och hälsovården betsprojekt mellan olika förvaltningsområden.
28577: kan tillhandahålla. Den mentala hälsan och dess Inom ramen för projekten kommer man att utvär-
28578: främjande borde vid sidan av övriga hälsosyn- dera uppbyggnaden och effektiviteten hos men-
28579: punkter beaktas i allt beslutsfattande inom olika talvårdstjänsterna för barn och unga, stödformer-
28580: förvaltningsområden. Social- och hälsovårds- na för öppenvården, samarbetet med socialservi-
28581: tjänster gällande den mentala hälsan, vilka sva- cen och andra intressegrupper samt behovet av
28582: rar mot behovet, bör ges en likvärdig ställning att utveckla fortbildningen för personalen.
28583: med alla de andra tjänster som kommuninnevå- För att problemet med köerna till psykiatrisk
28584: narna behöver. vård för barn och unga inom vissa områden skall
28585: 1 regeringens kommande mål- och verksam- kunna lösas krävs utöver de ovan nämnda åtgär-
28586: hetsprogram för social- och hälsovården ägnas derna att kommunernas beslutsfattare samarbe-
28587: alla de åtgärder som främjar den mentala hälsan tar och anvisar resurser för att råda bot på köerna.
28588: och förebygger sjukdomar särskild uppmärksam-
28589:
28590:
28591:
28592: Helsingfors den 23 september 1999
28593:
28594: Omsorgsminister Eva Biaudet
28595:
28596:
28597:
28598:
28599: 26 200656
28600: 5
28601: KK 356/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28602:
28603:
28604:
28605:
28606: KIRJALLINEN KYSYMYS 356/1999 vp
28607:
28608: Vartiointiliikkeiden luokitus ja valvonta
28609:
28610:
28611:
28612:
28613: Eduskunnan puhemiehelle
28614:
28615: Maassamme toimii lukuisia vartiointialan yrityk- tiointiliikkeet sen mukaan, millaisiin suorittei-
28616: siä. Osa niistä on suuria monikansallisia yrityk- siin ne kentällä pystyvät. Erityisesti tulee kiinnit-
28617: siä, joiden toiminta keskittyy mahdollisimman tää huomiota tehtäviin, joissa vartija kantaa am-
28618: suureen myyntivolyymiin. Näiden yritysten kan- puma-asetta tai kohdistaa voimakeinoja toiseen
28619: nalta on edullisinta, että vartiointiliikkeiden vi- henkilöön tehtävänsä suorittamiseksi. Luokitte-
28620: ranomaiskontrollia lievennetään. Nämä yrityk- lussa tulee huomioida myös se, että vaativampiin
28621: set vastustavat vartijoiden lisäkoulutusta sekä tehtäviin olisi ehdottomasti edettävä perustehtä-
28622: vartiointiliikkeiden keskinäistä luokittelua. Var- vien kautta. Luokituksen tulee olla voimassa vain
28623: tiointiliikkeet kilpailevat enimmäkseen hinnalla. tietyn määräajan. Sillä tavoin luokitus perustuu
28624: Hintakilpailun seurauksena toiminnan laatu las- säännöllisin väliajoin tehtäviin näyttökokeisiin.
28625: kee helposti kuten muillakin "halpatyövoima"- Luokituksen perusteena on siten vartiointiliik-
28626: aloilla. keen todellinen taso kentällä eikä esimerkiksi
28627: Hyvän henkilöstön ylläpitäminen on kallista ja vartiointiliikkeen koko tai markkina-asema. Luo-
28628: muodostaa siten vartiointiliikkeiden suurimman kituksen avulla vartiointipalvelun tarvitsijat voi-
28629: menoerän. Hyvää tulosta havittelevat yritykset vat kiinnittää huomiota palvelun laatuun eivätkä
28630: pitävät henkilöstön vaihtuvuuden suurena, jol- pelkästään hintaan, kuten tällä hetkellä.
28631: loin voidaan käyttää jatkuvasti minimipalkkoja. Vartiointiliikkeiden luokituksen lisäksi niitä
28632: Koska työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, ei tulee myös valvoa valtakunnallisesti. Valvonta
28633: työntekijöitä kannata kouluttaa. Vartiointityö on parantaa vartiointiliikkeiden ja poliisin mahdolli-
28634: mahdollista hoitaa myös asiantuntemuksella. suuksia yhteistoimintaan. Yhteistoiminta vapaut-
28635: Turvallisuustyön oikea hoitaminen vaatii ensisi- taa poliisien vähiä resursseja tehtäviin, joita var-
28636: jaisesti hyvin koulutettua ja motivoitunutta hen- tiointiliikkeet eivät voi suorittaa. Näin yhteiskun-
28637: kilökuntaa, jonka työkunnon ylläpitoon kiinnite- nalle koituu konkreettista säästöä, kun turvalli-
28638: tään riittävästi huomiota. suudesta poliisien lisäksi on huolehtimassa am-
28639: Hyvä keino tehdä eroa eri periaatteilla toimi- mattitaitoisia, suorituskykyisiä ja motivoituneita
28640: vien vartiointiliikkeiden välillä on luokitella var- vartijoita.
28641:
28642:
28643:
28644:
28645: Versio 2.0
28646: KK 356/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28647:
28648:
28649: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28650: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28651:
28652: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä var-
28653: tiointiliikkeiden luokituksen ja valvon-
28654: nan järjestämiseksi?
28655:
28656:
28657: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
28658:
28659: Riitta Korhonen /kok
28660:
28661:
28662:
28663:
28664: 2
28665: Ministerin vastaus KK 356/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28666:
28667:
28668:
28669:
28670: Eduskunnan puhemiehelle
28671:
28672: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon ja varti-
28673: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, jan ammattitutkinnon osioista.
28674: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Edelleen on suunniteltu, että vartioimisliikelu-
28675: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor- piin voitaisiin tarvittaessa liittää ajallisia, alueel-
28676: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- lisia ja vartioiruistehtävien lajeihin liittyviä ehto-
28677: sen KK 356/1999 vp: ja ja rajoituksia. Ehtoja ja rajoituksia asetettaes-
28678: sa otettaisiin huomioon vartioiruisliikkeen liike-
28679: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä var- toiminnan laajuus, toimipaikkojen lukumäärä ja
28680: tiointiliikkeiden luokituksen ja valvon- sijainti sekä muut sen kaltaiset seikat.
28681: nanjärjestämiseksi? Yksityisen turva-alan yleisvalvonta, mukaan
28682: lukien vartioimisliikelupien ja vastaavaksi hoi-
28683: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tajaksi hyväksymisten antaminen ja mahdollinen
28684: ti seuraavaa: peruuttaminen, on kaavailtu keskitettävän perus-
28685: Sisäasiainministeriössä on vireillä yksityistä tur- tettavalle, sisäasiainministeriön yhteydessä tai
28686: va-alaa koskevan lainsäädännön kokonaisuudis- alaisuudessa toimivalle turvallisuusalan valvon-
28687: tus. Uudistusta esivalmisteli turva-alan toimi- tayksikölle.
28688: kunta, joka jätti mietintönsä helmikuussa 1998. Lisäksi on suunniteltu, että perustettaisiin tur-
28689: Tavoitteena on, että uudistusta koskeva hallituk- vallisuusalan neuvottelukunta, jossa olisivat
28690: sen esitys olisi valmis annettavaksi syksyllä edustettuina yksityisen turva-alan kannalta kes-
28691: 2000. keiset intressitahot, mukaan lukien viranomaiset
28692: On kaavailtu, että uudistuksen yhteydessä sekä palvelujen tarjoajat ja kuluttajat. Neuvotte-
28693: myös vartioiruisliikkeiden vastaaville hoitajille lukunnan tehtävänä olisi muun muassa tehdä yk-
28694: ja väliaikaisille vartijoille asetettaisiin koulutus- sityistä turva-alaa koskevia aloitteita. Kysymys
28695: vaatimukset. Vartijoiden peruskoulutusvaati- voisi olla esimerkiksi turvalaitteiden ja yksityi-
28696: muksia tiukennettaisiin. Ampuma-asetta, kaasu- sen turva-alan laatujärjestelmien standardointia
28697: sumutinta ja koiraa mukana pitäviltä vartijailta ja sertifiointia koskevista aloitteista asianomai-
28698: edellytettäisiin erikoiskoulutusta. Vastaavan hoi- sille standardointi- ja sertifiointielimille.
28699: tajan, vartijan ja väliaikaisen vartijan koulutus Tiukentuvien koulutusvaatimusten, lupiin tar-
28700: koostuisi sisäasiainministeriön määrittämistä, vittaessa liitettävien ehtojen ja rajoitusten, tehos-
28701: ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain tuvan ja yhdenmukaistuvan valvonnan sekä stan-
28702: mukaisessa järjestyksessä suoritettavista turval- dardointi- ja sertifiointialoitteiden myötä kye-
28703: tään hallituksen käsityksen mukaan varmista-
28704: maan vartioiruispalveluiden korkea laatu.
28705:
28706:
28707:
28708: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
28709:
28710: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
28711:
28712: 3
28713: KK 356/1999 vp- Riitta Korhonen /kok Ministems svar
28714:
28715:
28716:
28717:
28718: Tili riksdagens talman
28719:
28720: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Man har dessutom planerat att villkor och be-
28721: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av gränsningar som hänför sig till tid, område och
28722: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman arten av bevakningsuppdrag vid behov kunde fo-
28723: Riitta Korhonen /saml undertecknade skriftliga gas tili tillståndet för bevakningsföretag. Då vill-
28724: spörsmål SS 356/1999 rd: kor och begränsningar bestäms skall omfattning-
28725: en av bevakningsföretagets rörelse, antalet verk-
28726: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta samhetsställen och läge samt andra liknande om-
28727: för att klassificera bevakningsföretagen ständigheter beaktas.
28728: och för att ordna övervakningen av Det har planerats att den allmänna övervak-
28729: dem? ningen av den privata säkerhetsbranschen, inbe-
28730: räknat beviljande av tillstånd för bevakningsföre-
28731: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tag och godkännande av ansvarig föreståndare
28732: föra följande: och eventuellt återtagande av tillstånd eller god-
28733: Vid inrikesministeriet är en totalreform av den kännande, skall koncentreras tili en ny enhet för
28734: lagstiftning som gäller den privata säkerhets- övervakning av säkerhetsbranschen, som inrät-
28735: branschen aktuell. Reformen har förberetts av tas vid inrikesministeriet eller lyder under det.
28736: kommissionen för säkerhetsbranschen, som av- Man har dessutom planerat att inrätta en dele-
28737: gav sitt betänkande i februari 1998. Målet är att gation för säkerhetsbranschen där de för den pri-
28738: en regeringsproposition om reformen skall vara vata säkerhetsbranschen centrala intressegrup-
28739: fårdig att avlåtas hösten 2000. pema är representerade, bland dem myndigheter-
28740: 1 samband med reformen har man planerat att na samt de som tillhandahåller tjänster och kon-
28741: ställa upp krav på utbildning också när det gäller sumentema. Delegationen skall bl.a. lägga fram
28742: bevakningsföretagens ansvariga föreståndare och förslag som gäller den privata säkerhetsbran-
28743: tillfålliga väktare. De krav som gäller väktamas schen. Det kan t.ex. vara fråga om förslag som
28744: grundutbildning skall skärpas. Av väktare som gäller standardisering och certifiering av säker-
28745: bär skjutvapen eller gasspray eller använder hund hetsanordningar och kvalitetssystem inom den
28746: skall krävas särskild utbildning. Utbildningen för privata säkerhetsbranschen och som riktas till be-
28747: en ansvarig föreståndare, väktare och tillfållig höriga standardiserings- och certifieringsorgan.
28748: väktare skall bestå av de delar av specialyrkesex- Med skärpta utbildningskrav, villkor och be-
28749: amen för säkerhetsövervakare och yrkesexamen gränsningar som vid behov fogas tili tillstånden,
28750: för väktare som inrikesministeriet bestämmer effektivare och enhetligare övervakning samt
28751: och som skall avläggas i den ordning som anges i standardiserings- och certifieringsförslag anser
28752: lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning. regeringen det vara möjligt att säkerställa en hög
28753: kvalitet på bevakningstjänstema.
28754:
28755:
28756:
28757: Helsingfors den 17 september 1999
28758:
28759: lnrikesminister Kari Häkämies
28760:
28761: 4
28762: KK 357/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28763:
28764:
28765:
28766:
28767: KIRJALLINEN KYSYMYS 357/1999 vp
28768:
28769: Ulkomaille suuntautuvan humanitaarisen avun
28770: kuljetusavustukset
28771:
28772:
28773:
28774:
28775: Eduskunnan puhemiehelle
28776:
28777: Suomen Idäntyö UP ry on yksityinen vapaaeh- sista on jo lähes 80 prosenttia. Kahden viimei-
28778: toisjärjestö, joka toimittaa lahjoituksena saatua simmän vuoden aikana avustusrekka on lähtenyt
28779: avustusta mm. Pietarin alueelle, Inkeriin, Karja- vähintään kerran viikossa. Avustukset toimite-
28780: laan, Eestiin, Latviaan, Liettuaan, Murmanskiin, taan itse perille. Siten voidaan varmistua avus-
28781: Moskovaan, Tveriin, Mordvaan, Krasnojarskiin, tusten perillemenosta oikeaan osoitteeseen.
28782: Romaniaan, Bulgariaan, Ukrainaan, Moldovaan Avustukset päätyvät aina avun tarvitsijoille ei-
28783: ja Kosovoon. Avustuskohteita ovat mm. katulap- vätkä esim. välittäjille tai myyntiin.
28784: set, lastensairaalat, lastenkodit, koulut, vammais- Avustusten perille kuljettaminen on kallista.
28785: kodit, vankilat sekä puutteenalaiset ihmiset ku- Hyväntekeväisyysjärjestöllä ei ole valtavasti va-
28786: ten inkeriläiset vanhukset ja yksinhuoltajat lapsi- roja käytössään kuljetusten järjestämiseksi. Sen
28787: neen. Avustustyötä tehdään yhteistyössä paikal- vuoksi avustusjärjestö on vailla kuljetustukea
28788: listen sosiaali- ja diakoniatyöntekijöiden kanssa. avustusten perille toimittamista varten. Kahtena
28789: Kontaktiverkosto avustusten perille toimittami- viime vuotena valtiolta on herunut tukea 300 000
28790: seksi on rakennettu yhteistyössä mm. Inkerin kir- markkaa. Tänä vuonna kuljetustukea haettiin
28791: kon ja Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Li- 500 000 markkaa. Tuki evättiin sillä perusteella,
28792: säksi avustusoperaatioita on koordinoitu yhdes- että ministeriö aikoo tänä vuonna kanavoida hu-
28793: sä mm. Suomen Punaisen Ristin kanssa. manitaarista apua Suomen ulkopuolelle ainoas-
28794: Suomen Idäntyö UP ry aloitti toimintansa jou- taan Suomen Punaisen Ristin ja Kirkon Ulko-
28795: lukuussa 1994. Työryhmään kuuluu viisi vapaa- maanavun kautta. Kun asiaa alettiin selvittää, pe-
28796: ehtoistyöntekijää sekä n. 180 autonkuljettajaa. rusteluiksi tuen epäämiselle esitettiin väittämä,
28797: Kukaan ei saa palkkaa tekemästään työstä, vaan ettei Suomen Idäntyö UP ry toimi yhteistyössä
28798: motiivina on puhtaasti pyyteetön hädänalaisten suurempien järjestöjen kanssa. Lisäksi idäntyö-
28799: köyhien, sairaitten ja vammaisten auttaminen. ryhmää kehotettiin ottamaan yhteyttä ay-liikkee-
28800: Avustuksena vietävät vaatteet, lelut, tarvikkeet, seen!
28801: ruoka yms. on saatu lahjoituksina. Perustelut ovat käsittämättömiä ja kyseenalai-
28802: Idäntyöryhmän avustuskohteisiin toimitta- sia. Ensinnäkin Suomen Idäntyö UP ry on har-
28803: mien lääkkeiden, ruuan, hygieniatuotteiden ja joittanut yhteistyötä mm. Suomen Punaisen Ris-
28804: vammaisapuvälineiden arvo vuoden 1998 lop- tin kanssa. Vuonna 1997 käytiin koordinaatio-
28805: puun mennessä oli yhteensä 57 miljoonaa mark- neuvottelut, jotta ei syntyisi päällekkäistä työs-
28806: kaa. Vaatteille ja kengille ei edes laskettu rahal- kentelyä samoilla alueilla. Toisekseen Suomen
28807: lista arvoa. Vuodesta 1997 alkaen avustusten Idäntyö UP ry on suurin lähialueilla avustustyötä
28808: pääpaino on kuitenkin siirtynyt ruuan toimittami- harjoittava jätjestö. Jokaisena toimintavuotena
28809: seen, ja tällä hetkellä ruoka-avun osuus avustuk- lähialueille toimitettu apu on ollut suurempaa
28810:
28811: Versio 2.0
28812: KK 35711999 vp- Riitta Korhonen /kok
28813:
28814:
28815: kuin valtion, SPR:n ja Kirkon Ulkomaanavun käli tilanne on todella näin, on perustelu tälle mo-
28816: avustukset yhteensä, lasketaan se sitten markois- nopolille kerrottava julkisesti.
28817: sa, kiloissa tai kuutioissa.
28818: Ulkoasiainministeriön vuosittain jakaman hu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28819: manitaarisen avun kuljetustuen määrä on ollut n. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28820: 5,7 miljoonaa markkaa. Tästä Kirkon Ulkomaan- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28821: apu on saanut n. 800 000 markkaaja SPR n. 4,7 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28822: miljoonaa markkaa vuosittain. Ministeriön Suo-
28823: men Idäntyö UP ry:lle antaman kielteisen pää- Mihin perustuu ulkoasiainministeriön
28824: töksen seurauksena herää väistämättä kysymys, päätös siitä, että kuljetustukea myönne-
28825: onko ministeriössä todella päätetty, että SPR:llä tään vain Suomen Punaisen Ristin ja
28826: ja Kirkon Ulkomaanavulla on monopoli veron- Kirkon Ulkomaanavun suorittamiin lä-
28827: maksajien varoilla maksettavan kuljetustuen saa- hialueille suuntautuviin avustuskulje-
28828: miseen lähialueiden avustusten kuljetuksiin. Mi- tuksiin?
28829:
28830:
28831: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
28832:
28833: Riitta Korhonen /kok
28834:
28835:
28836:
28837:
28838: 2
28839: Ministerin vastaus KK 357/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28840:
28841:
28842:
28843:
28844: Eduskunnan puhemiehelle
28845:
28846: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa naisen Ristin yhdistykset. Kirkon Ulkomaanapu
28847: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, taas toimii Karjalassa ja Murmanskissa olevien
28848: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien oman
28849: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor- avustustyön tukena. Suomen Punainen Risti ja
28850: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Kirkon Ulkomaanapu eivät pyri avustustavaroi-
28851: sen KK 357/1999 vp: den toimittamiseen Suomesta, vaan tavarat, ku-
28852: ten lääkkeet ja ruokatarvikkeet, hankitaan paikal-
28853: Mihin perustuu ulkoasiainministeriön lisesti Karjalassa ja Murmanskissa. Hallituksen
28854: päätös siitä, että kuljetustukea myönne- arvion mukaan Venäjän ja sen lähialueiden suu-
28855: tään vain Suomen Punaisen Ristin ja rin ongelma ei ole elintarvikkeiden saatavuus,
28856: Kirkon Ulkomaanavun suorittamiin lä- vaan erityisesti köyhimmän väestönosan ostovoi-
28857: hialueille suuntautuviin avustuskulje- man puute. Ulkoa tuodut elintarvikekuljetukset
28858: tuksiin? eivät edistä lähialueiden köyhyysongelman kes-
28859: tävää ratkaisua.
28860: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Suomen Idäntyö UP:n toimintaperiaate on lah-
28861: ti seuraavaa: joitettujen avustustarvikkeiden, pääasiassa ruo-
28862: Edustaja Korhosen kysymys on asiallisesti sama katavaroiden, kuljetus Suomesta lähialueille.
28863: kuin edustaja Vistbackan kysymys KK 7611999 Kuljetusta suoritetaan sekä yhdistyksen järjestä-
28864: vp, johon olen vastannut kesäkuussa. Toistan täs- minä kuljetuksina että noutokuljetuksina yhdis-
28865: sä sen vuoksi tuon vastauksen pääkohdat. tyksen varastosta Riihimäeltä. Samanlaista avus-
28866: Suomen humanitaarisen avun varoja on suun- tustavaroiden toimittamista Suomesta lähialueil-
28867: nattu Venäjän lähialueille 4,8 miljoonaa mark- le tekevät lukuisat vapaaehtoisorganisaatiot. Ul-
28868: kaa vuonna 1997 ja 5,8 miljoonaa markkaa vuon- koasiainministeriön mielestä nämä vapaaehtois-
28869: na 1998. Avun kanavina ovat olleet Suomen Pu- organisaatiot tekevät arvokasta ja pyyteetöntä
28870: nainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu. Riihimäen avustustyötä, mutta ministeriö ei silti edellä mai-
28871: seurakunnan Idäntyölle, joka on sittemmin jatka- nituista syistä harkitse tarkoituksenmukaiseksi
28872: nut toimintaansa nimellä Suomen Idäntyö UP, on kuljetustuen myöntämisen jatkamista minkään
28873: mainittuina kahtena vuotena myönnetty tukea järjestön kautta. Asiaan vaikuttaa myös se, että
28874: avustuskuljetuksiin yhteensä 600 000 markkaa. Euroopan unioni ja Yhdysvallat toimittavat tänä
28875: Muille järjestöille kuin Suomen Idäntyö UP:lle vuonna Venäjälle laajamittaista ruoka-apua, jos-
28876: kuljetustukea ei ole myönnetty, toisin kuin kysy- ta aiheutuvien kustannusten jakamiseen myös
28877: myksessä oletetaan. Suomi osallistuu EU:n jäsenmaana.
28878: Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaa- Haluan toistaa, että ulkoasiainministeriö ei
28879: napu tähtäävät avustustoiminnassaan paikallis- myönnä tukea järjestöjen kuljetuskustannuksiin,
28880: ten valmiuksien tukemiseen vastaanottavissa vaan se pyrkii toiminnassaan siihen, että paikal-
28881: maissa. Suomen Punaisen Ristin paikallisina liset valmiudet selvitä talouskriisistä paranevat.
28882: kumppaneina ovat Karjalan ja Murmanskin Pu-
28883:
28884:
28885: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
28886:
28887: Ministeri Satu Hassi 3
28888: KK 357/1999 vp- Riitta Korhonen /kok Ministerns svar
28889:
28890:
28891:
28892:
28893: Tili riksdagens talman
28894:
28895: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger föreningar. Kyrkans Utlandshjälp stöder de loka-
28896: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av la lutherska och ortodoxa församlingarnas hjälp-
28897: statsrådet översänt följande av riksdagsman Riit- arbete. Finlands Röda Kors och Kyrkans Ut-
28898: ta Korhonen /saml undertecknade skriftliga landshjälp har inte som verksamhetside att sända
28899: spörsmål SS 357/1999 rd: materiel från Finland, utan att skaffa varor, så-
28900: som mediciner och matvaror, lokalt i Karelen och
28901: På vilka grunder har utrikesministeriet Murmansk. Enligt regeringens bedömning är det
28902: beslutat bevilja transportstöd för huma- största problemet i Ryssland och våra närområ-
28903: nitära hjälpsändningar tili närområden den inte tillgången på livsmedel utan den bristan-
28904: endast tili Finlands Röda Kors och Kyr- de köpkraften hos framför allt den fattigaste de-
28905: kans Utlandshjälp? len av befolkningen. Livsmedeltransporter från
28906: utlandet befrämjar inte en hållbar lösning till fat-
28907: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tigdomen i närområden.
28908: föra följande: Suomen Idäntyö UP:s verksamhetsprincip är
28909: Riksdagsman Korhonens spörsmål är sakligt det- att transportera donerade förnödenheter, främst
28910: samma som riksdagsman Vistbackas spörsmål matvaror, från Finland till närområdena. Detta
28911: SS 76/1999 rd, vilket jag besvarade i juni. Jag sker både så att transporterna ordnas av förening-
28912: upprepar här därför huvudpunkterna i svaret. en och så att varorna hämtas från lagret i Riihi-
28913: Finland har anvisat 4,8 miljoner mark 1997 mäki. Liknande transporter av hjälpsändningar
28914: och 5,8 miljoner mark 1998 för humanitär hjälp i från Finland till närområdena ordnas av ett stort
28915: närområdena i Ryssland. Kanaler för hjälpen har antal frivilliga organisationer. Utrikesministeriet
28916: varit Finlands Röda Kors och Kyrkans Utlands- anser att dessa frivilligorganisationer utför ett
28917: hjälp. Riihimäki församlings hjälporganisation värdefullt och osjälviskt hjälparbete, men mini-
28918: Idäntyö, som sedan har fortsatt sin verksamhet steriet finner det trots detta inte ändamålsenligt
28919: under namnet Suomen Idäntyö UP, har beviljats att fortsätta beviljandet av transportstöd. Beslu-
28920: stöd för hjälptransporter under samma år sam- tet påverkas också av att Europeiska unionen och
28921: manlagt 600 000 mark. Transportstöd har inte USA i år sänder omfattande livsmedelsbistånd
28922: beviljats andra organisationer än Suomen Idän- till Ryssland. Som medlem i EU deltar också Fin-
28923: työ UP, i motsats till vad spörsmålet utgår ifrån. land i kostnaderna för dessa hjälpsändningar.
28924: Finlands Röda Kors och Kyrkans Utlands- Jag vill upprepa att utrikesministeriet inte be-
28925: hjälp inriktar sig i sin hjälpverksamhet på att viljar stöd till organisationerna för transportkost-
28926: stödja den lokala beredskapen i de mottagande nader, utan syftar till att förbättra lokala fårdig-
28927: länderna. Finlands Röda Kors lokala samarbets- heter att klara den ekonomiska krisen.
28928: partner är Karelens och Murmansks Röda Kors-
28929:
28930:
28931:
28932: Helsingfors den 24 september 1999
28933:
28934: Minister Satu Hassi
28935:
28936:
28937: 4
28938: KK 358/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28939:
28940:
28941:
28942:
28943: KIRJALLINEN KYSYMYS 358/1999 vp
28944:
28945: Rapujen istutus
28946:
28947:
28948:
28949:
28950: Eduskunnan puhemiehelle
28951:
28952: Rapukausi on juuri nyt parhaimmillaan. Ravuilla näiden kahden ravun välillä ei ole kyetty erotta-
28953: herkuttelulla on Suomessa pitkät perinteet. Var- maan.
28954: haisimmat merkinnät rapujen pyynnistä ovat jo Kalastuslain mukaan rapujen istutus on luvan-
28955: 1500-luvulta. Varsinainen rapujen pyynti alkoi varaisesti sallittua. Rapuja istutetaan pääasiassa
28956: kuitenkin 1800-luvun puolivälissä Keski-Euroo- Etelä-Suomeen niiden luontaiselle levinneisyys-
28957: passa kasvaneen kysynnän takia. Vuosisadan alueelle. Täplärapua onkin istutettu enimmäk-
28958: vaihteessa Suomi oli suuri rapujen viejä ja ra- seen juuri jokiravun luontaiselle levinneisyys-
28959: vuista saatiin paljon tuloja. Rapujen istutuksilla alueelle. Monin paikoin vesistöjä on vaivannut
28960: niiden levinneisyysalue moninkertaistettiin. krooninen rapuruttotartunta eikä kantaa kyseisel-
28961: 1920-luvulla rapuja oli jo istutettu Lappia myö- lä alueella ole saatu elvytettyä jokiravulla juuri
28962: ten. Tuhoisa rapurutto levisi vuosisadan vaih- ruttotartunnan takia. Istutuslupia myönnettäessä
28963: teen huippuvuosien jälkeen hävittäen suurim- on pyritty kiinnittämään huomiota siihen, ettei
28964: man osan rapukannastamme. Jatkuvista istutuk- vahvempi täplärapu pääsisi tuhoamaan jokirapu-
28965: sista huolimatta huippuvuosien rapumääriin ei kantaa ja ettei täplärapujen istutuksilla ehkäistäi-
28966: ruton jälkeen ole vieläkään päästy. si rapukannan elvyttämistä jokiravulla. Suurim-
28967: Vesistöissämme esiintyy pääasiassa kahta eri man uhanjokiravuille muodostavatkin täplärapu-
28968: rapulajia, jokirapua ja täplärapua. Jokirapu on jen luvattomat istutukset.
28969: vesiemme alkuperäinen rapu, joka ei kestä rapu- Täpläravun istutuksista aiheutuu helposti yl-
28970: ruttoa. Täplärapu on kotoisin Pohjois-Amerikas- lättäviä ongelmia. Ensinnäkin Ruotsista tuodut
28971: ta ja istutettu vesiimme. Täplärapu kestää parem- huokeat täplärapuistukkaat kantavat käytännös-
28972: min rapuruttoa. Rapuruttoa kestävänä täplärapu sä aina rapuruttoa. Ruttoa kantavasta täpläravus-
28973: levittää sitä edelleen toisiin täplä- ja jokirapui- ta ei ruttoa voida hävittää niin, että rapujäisi hen-
28974: hin. Lisäksi täplärapu on huomattavasti aggres- kiin. Ruotsalaisten rapujen istutus vesistöihim-
28975: siivisempi kuin jokirapu, joten samassa vesistös- me lisää siten rapuruttoa, mikä tappaa alkuperäi-
28976: sä vahvempi täplärapu vähitellen syrjäyttää joki- siä jokirapuja. Toiseksi vesistöön, jossa veden
28977: ravun. Istutuksissa on suosittu täplärapua, sillä se laadun tms. syyn perusteella jokiravun selviyty-
28978: lisääntyy ja kasvaa jokirapua huomattavasti no- minen vaikuttaa epävarmalta, ei kannata myös-
28979: peammin pyyntikuntoiseksi. Tärkein syy täplä- kään istuttaa täplärapua. On nimittäin olemassa
28980: ravun istutuksille on ollut se, ettei rapurutto tu- vaara, että latvavesistöön muodostuu ruttoinen,
28981: hoa täplärapukantaa yhtä nopeasti kuin jokirapu- kitulias ja tuottamaton täplärapukanta. Tällainen
28982: kantaa. Jokiravuilla on hienompi status kuin täp- kanta estää jokiravun menestymisen myös ala-
28983: läravuilla, joten niistä ollaan valmiita maksa- puolisissa vesissä, sillä rutto leviää sinne helpos-
28984: maan suurempia summia. Varsinaista makueroa ti. On vielä mahdollista, että alapuolisissa vesis-
28985: sä jokirapu menestyisi mutta täplärapu ei, joten
28986:
28987: Versio 2.0
28988: KK 358/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
28989:
28990:
28991: menetetään kyseisen vesistön ehkä merkittävä- pu tuottaisi tulevaisuudessa eksoottisempana ja
28992: kin ravuntuottokyky. harvinaisempana rapuna huomattavasti enem-
28993: Rapukantojen hoidossa tärkeintä on pitkäjän- män myyntituloja kuin täplärapu, jota tuotetaan
28994: teinen ja suunnitelmallinen toiminta. Jokiravun runsaasti mm. Espanjassa. Täplärapujen tuhoisat
28995: osalta ei pidä menettää toivoa, vaikka rapurutto luvattomat istutukset on saatava torjuttuaja rapu-
28996: aiheuttaakin välillä takaiskuja. Istutuksiin uhrat- ruttoa on ehkäistävä aikaisempaa tehokkaammin.
28997: tu aika, vaiva ja kustannukset saadaan kyllä ta-
28998: kaisin, kunhan huolehditaan ruton leviämistä eh- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28999: käisevistä toimenpiteistä sekä harjoitetaan aktii- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29000: vista ja suunnitelmallista jokirapujen istutustoi- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29001: mintaa. Jokiravut ovat osa omaa alkuperäistä vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29002: luontoamme. Suomi on tällä hetkellä pohjoisin
29003: paikka, missä maailmalla harvinaista jokirapua Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
29004: tavataan. Täplärapu on vahvempana rapulajina ta maamme rapukanta elvytettäisiin
29005: huomattavasti laajemmalle levinnyt. On tärkeää pääasiassa jokirapujen istutuksilla, jot-
29006: säilyttää oma alkuperäinen rapukantamme elin- ta rapuruttoa torjuttaisiin entistä tehok-
29007: voimaisena kaikissa niissä vesistöissä, joissa se kaammin ja jotta täplärapujen luvatto-
29008: vain suinkin on mahdollista. Kotimainen jokira- mat, (vhytnäköiseen voiton tavoitteluun
29009: tähtäävät istutukset saataisiin kuriin?
29010:
29011:
29012: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
29013:
29014: Riitta Korhonen /kok
29015:
29016:
29017:
29018:
29019: 2
29020: Ministerin vastaus KK 358/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
29021:
29022:
29023:
29024:
29025: Eduskunnan puhemiehelle
29026:
29027: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Koska täplärapuistutuksilla saattaa näin ollen
29028: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olla myös kielteisiä vaikutuksia, sovittiin vuon-
29029: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen na 1989 silloisten kalastuspiirien (nykyisten työ-
29030: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor- voima- ja elinkeinokeskusten kalatalousyksiköi-
29031: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- den) kesken yhteisesti noudatettavasta täplära-
29032: sen KK 358/1999 vp: pustrategiasta, jonka tavoitteena oli rapukanto-
29033: jen elvyttämiseen liittyvien menettelytapojen ja
29034: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- toimintalinjojen yhtenäistäminen. Strategiaa on
29035: ta maamme rapukanta elvytettäisiin tiettävästi noudatettu suhteellisen hyvin. Tilanne
29036: pääasiassa jokirapujen istutuksilla, jot- on kuitenkin muuttunut 10 vuodessa uuden tutki-
29037: ta rapuruttoa torjuttaisiin entistä tehok- mustiedon ja saatujen kokemusten valossa siinä
29038: kaammin ja jotta täplärapujen luvatto- määrin, että strategia päätettiin saattaa ajan tasal-
29039: mat, lyhytnäköiseen voitontavoitteluun le.
29040: tähtäävät istutukset saataisiin kuriin? Syksystä 1998 lähtien on valmisteltu lähinnä
29041: työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä Riista- ja
29042: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyönä uut-
29043: vasti seuraavaa: ta kalataloushallinnon rapustrategia -nimistä oh-
29044: Suomen raputalouden kehittämisessä on keskei- jelmaa. Se on ensisijaisesti istutusohjelma, jonka
29045: senä tavoitteena ollut rapukantojen vahvistami- tavoitteena on rapukantojen järkevä elvyttämi-
29046: nen ja saalismäärien kasvattaminen. Rapusaaliit nenja hyödyntäminen koko maassa. Siinä määri-
29047: olivat Suomessa suurimmillaan aivan 1900-lu- tellään mm. ehdot ja maantieteelliset alueet, joil-
29048: vun alussa. Senjälkeen rapurutto romahdutti saa- la raputaloutta voidaan edistää täplärapuistutuk-
29049: liit. Kotimaisten jokirapukantojen elvyttämises- sin. Lisäksi se sisältää toimintasuunnitelman oh-
29050: sä tämän jälkeen on ollut vaikeuksia lähinnä rut- jelman toteuttamiseksi. Ohjelma valmistuu kulu-
29051: toepidemioiden uusiutumisen vuoksi. Elvytystoi- van syksyn aikana.
29052: menpiteitä on tästä syystä suoritettu Etelä-Suo- Edellä esitetyn perusteella totean, että kysy-
29053: messa monin paikoin myös rapuruton kestävällä mys ei anna aihetta ainakaan tässä vaiheessa hal-
29054: täpläravulla, joka itse kuitenkin on usein rapuru- lituksen taholta mihinkään lisätoimenpiteisiin.
29055: ton kantaja.
29056:
29057:
29058: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
29059:
29060: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29061:
29062:
29063:
29064:
29065: 3
29066: KK 358/1999 vp- Riitta Korhonen /kok Ministems svar
29067:
29068:
29069:
29070:
29071: Tili riksdagens talman
29072:
29073: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger ståndskraftig mot kräftpest, men som ofta själv är
29074: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av bärare av sjukdomen.
29075: statsrådet översänt följande av riksdagsman Riit- Eftersom utsättningar av signalkräftor således
29076: ta Korhonen /saml undertecknade skriftliga också kan ha negativa effekter kom de dåvarande
29077: spörsmål SS 358/1999 rd: fiskeridisktrikten (nu arbetskrafts- och närings-
29078: centralemas fiskerienheter) överens om en ge-
29079: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta mensam signalkräftstrategi, som syftade till en-
29080: för att kräftbeståndet i vårt land skall hetligare förfaringssätt och riktlinjer för verk-
29081: återupplivas huvudsakligen genom ut- samheten i fråga om återupplivningen av kräftbe-
29082: sättning av flodkräftor, för att kräftpest stånd. Strategin har veterligen följts relativt väl.
29083: skall bekämpas effektivare och för att Situationen har dock förändrats på 10 år i 1juset
29084: otillåtna utsättningar av signalkräftor i av nya forskningsrön och erfarenheter i sådan
29085: kortsiktigt vinsts;fte skall hållas under omfattning att man beslöt se över strategin.
29086: kontroll? Från och med hösten 1998 har närmast arbets-
29087: krafts- och näringscentralema och Vilt- och fis-
29088: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- keriforskningsinstitutet tillsammans berett ett
29089: föra följande: nytt program, fiskeriförvaltningens kräftstrategi.
29090: Vid utvecklandet av kräfthushållningen i Fin- Det är i första hand ett utsättningsprogram som
29091: land har det centrala målet varit att förstärka syftar till att återuppliva och utnyttja kräftbe-
29092: kräftbeståndet och öka fångstmängdema. Kräft- stånd på ett fömuftigt sätt i hela landet. I strate-
29093: fångstema var som störst i Finland alldeles i bör- gin anges bl.a. villkoren och de geografiska om-
29094: jan av 1900-talet. Efter det minskade fångstema råden där kräfthushållningen kan främjas med ut-
29095: dramatiskt på grund av kräftpest. I återuppliv- sättning av signalkräftor. Dessutom innehåller
29096: ningen av inhemska flodkräftbestånd efter det den en verksamhetsplan för genomförande av
29097: har det förekommit svårigheter närmast för att programmet. Programmet blir klart i höst.
29098: pestepidemier återkommit. Återupplivningsåt- Med stöd av det ovan anförda konstaterar jag
29099: gärder har därför vidtagits på många ställen i söd- att spörsmålet åtminstone inte i detta skede ger
29100: ra Finland också med signalkräftan, som är mot- anledning till några som helst ytterligare åtgär-
29101: der från regeringens sida.
29102:
29103:
29104: Helsingfors den 17 september 1999
29105:
29106: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29107:
29108:
29109:
29110:
29111: 4
29112: KK 359/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
29113:
29114:
29115:
29116:
29117: KIRJALLINEN KYSYMYS 359/1999 vp
29118:
29119: Taksiautoilijoiden liikenneluvat ja sosiaalitoi-
29120: men kuljetukset
29121:
29122:
29123:
29124:
29125: Eduskunnan puhemiehelle
29126:
29127: Taksipalveluiden nopea ja turvallinen saatavuus että taksi voisi tulla hiljaisemmasta pikkukylästä
29128: on jokaisen taksia tarvitsevan etu. Jotta taksipal- läheiseen kaupunkiin esimerkiksi helpottamaan
29129: veluiden tarjonta ei johtaisi kaaokseen, taksipal- ruuhkahuippuja ravintoloiden sulkeutuessa tai
29130: velun tarjoamiseen vaaditaan taksilupa. Luvan lentokoneen laskeutuessa. Lainsäädännössä ei
29131: edellytyksenä ovat henkilöliikennelain mukaan tällä hetkellä ole estettä myöntää taksiautoilijal-
29132: yrittäjäkurssin suorittaminen ja liikennetarve. le useampaa asemapaikkaa. Käytännössä viran-
29133: Liikennetarve on erittäin harkinnanvarainen omaiset myöntävät taksilupia kovin kehnosti
29134: luvan saannin edellytys. Liikennetarve ja liiken- useammalle paikkakunnalle. Usein vapautuvan
29135: teen määrä ovat vaihtelevia käsitteitä. Keskellä taksiluvan saa ensisijaisesti kyseisellä paikka-
29136: päivää taksia tarvitaan varmasti vähemmän kuin kunnalla toisen renkinä ajava taksinkuljettaja
29137: juuri ravintoloiden sulkeutumisaikaan. Lisäksi eikä naapurikunnassa jo taksiluvan omaava hen-
29138: jokin tietty paikka saattaa tarvita takseja enem- kilö, joka haluaisi laajentaa yritystään ja paran-
29139: män kuin ympäröivät alueet. Tällaisia paikkoja taa tulotasoaan.
29140: ovat esimerkiksi lentokentät ja hiihtokeskukset. Lisäksi taksilupaan tulisi voida merkitä lupa
29141: Tällä hetkellä taksiluvassa määritellään lii- koskemaan kahta autoa siten, että taksiautoilija
29142: kennealueeksi yleensä koko maa lukuun ottamat- voisi helpommin työllistää myös toisen henkilön
29143: ta Ahvenanmaata. Asemapaikaksi määritellään ajoon, mikäli kysyntää on. Tällainen järjestely
29144: jokin yksittäinen paikkakunta. Kyytiä ei tällä het- tulisi hyvin kysymykseen esimerkiksi silloin,
29145: kellä voi jäädä odottelemaan toiselle paikkakun- kun tarjolla olisi koulukyytejä useammalta pie-
29146: nalle, vaan on palattava takaisin omaan asema- neltä paikkakunnalta. Toinen hyvä vaihtoehto
29147: paikkaan, ellei satu saamaan kyytiä "lennosta". olisi julkinen palveluliikenne haja-asutusalueel-
29148: Taksiluvat myönnetään tällä hetkellä autokoh- ta keskuksiin tapauksissa, joissa linja-autoliiken-
29149: taisina. Niin sanotun vara-auton käyttö on mah- teen järjestäminen ei ole kannattavaa ja kuljetus
29150: dollista tällä hetkellä ainoastaan hätätapaukses- olisi kuitenkin jollain tavoin järjestettävä.
29151: sa. Tällöin on vielä tehtävä asiasta poliisille il- Taksit ovat oleellisen tärkeä yhteistyökump-
29152: moitus. pani kuntien palvelutuotannossa. Taksit ovat
29153: Lupien myöntämisen byrokraattisuus estää osoittautuneet korvaamattomaksi haja-asutus-
29154: tällä hetkellä taksiyrittäjän mahdollisuuden ke- alueen koulukuljetuksia järjestettäessä. Toisaal-
29155: hittää elinkeinoaan. Taksilupien joustavampi ta koululaiskyydit ovat muodostuneet syrjäky-
29156: myöntäminen olisi omiaan lisäämään työllisyyt- lien taksien perustuloksi. Koulukuljetuksilla on
29157: tä syrjäseuduilla ja edistämään palveluiden jous- säilytetty taksipalvelu myös syrjäisellä paikka-
29158: tavampaa saatavuutta haja-asutusalueilla. Taksi- kunnalla ja siten on säilynyt koko maan kattava
29159: luvan asemapaikkoja pitäisi olla useampia siten, taksien palveluverkosto. Kesäaikana taksin toi-
29160:
29161: Versio 2.0
29162: KK 359/1999 vp - Riitta Korhonen /kok
29163:
29164:
29165: meentulo on sen sijaan vaikeaa, sillä koulukyytiä kää, joustamatonta reittiä pitkin. Jollakin lapsi-
29166: ei koulujen kesäloman takia ole. perheellä tai vanhuksella saattaa olla kotoaan
29167: Taksilla on kunnalle edullisena kuljetusmuo- matkaa linja-autopysäkille monta kilometriä.
29168: tona oleellinen merkitys sosiaalitoimen tehtä- Lapsiperheet ja huonokuntoiset vanhukset eivät
29169: vien hoidossa. Haja-asutusalueen monet perus- usein kykene kantamaan kauppakassejaan niin
29170: palvelut on jo menetetty. Taksien tarjoaman pal- pitkiä matkoja, joten käytännössä pysäkiltä jou-
29171: velun myötä ihmisten ja varsinkin iäkkään väes- tuu ottamaan taksin, jotta pääsee kotiin asti. Oli-
29172: tön asuminen on kuitenkin toistaiseksi ollut mah- si huomattavasti käytännöllisempää hoitaa koko
29173: dollista myös haja-asutusalueella. Kunta voi pe- matka taksilla.
29174: riaatteessa valita, haluaako se esim. vanhuksensa Taksiautoilijat haluavat tarjota palvelua, jolle
29175: laitoshoitoon tai palvelutaloon vai haluaako se selkeästi on kysyntää. Taksit hoitavat sosiaalitoi-
29176: huoltaa vanhukset koteihinsa, joissa he ylivoi- men palveluja suorittaessaan julkista liikennettä.
29177: maisesti mieluiten asuisivat. Näin ollen taksien ja linja-autojen asettaminen
29178: Kunnan kannalta halvin vaihtoehto on pitää eriarvoiseen asemaan on käsittämätöntä. Liiken-
29179: iäkkäät ihmiset kotonaan ja tarjota heille mah- nettä tulee subventoida tasapuolisesti ja se on
29180: dollisuus liikkua taksilla palvelujen äärelle tai hoidettava sujuvimmalla ja edullisimmalla taval-
29181: toimittaa palvelut heille kotiin. Tärkeimmät pal- la. Suurissa taajamissa linja-autoliikenne on eh-
29182: velut ovat tietysti terveyden- ja kodinhoitoon liit- dottomasti oikea kuljetusmuoto. Sen sijaan haja-
29183: tyvät palvelut sekä asiointi kaupoissa. Tehtyjen asutusalueella taksikyydin subventoiminen linja-
29184: vertailevien laskelmien mukaan kunnalle tulee auton sijaan on taloudellisesti edullisinta ja
29185: edullisemmaksi käyttää sosiaalitoimen palveluis- asiakkaan kannalta sujuvinta. Panostaminen
29186: sa taksia kuin kunnan omaa kalustoa, jota kuljet- sosiaalitoimen kuljetuksiin parantaa huomatta-
29187: taa kunnan palkkalistoilla oleva henkilö. Taksi vasti taksien elinkelpoisuutta syrjäseudulla ja si-
29188: tulee niin ikään kunnalle edullisemmaksi kuin ten taksipalvelun ympärivuotista säilymistä.
29189: kaluston vuokraus tai kunnan henkilöstön oman
29190: auton kustannusten korvaaminen. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29191: Lainsäädännössä taksit on asetettu eriarvoi- sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29192: seen asemaan linja-autojen kanssa. Valtio osal- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29193: listuu linja-autojen lippujen hintoihin subventoi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29194: malla niitä. Ne asukkaat, jotka eivät voi käyttää
29195: linja-autopalveluja, jäävät tästä valtion tuesta Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
29196: paitsi. Monin paikoin haja-asutusalueella linja- taksiautoilijalle voitaisiin myöntää tak-
29197: autoliikenne on olematonta tai hyvin vähäistä. silupia siten, että asemapaikoiksi määri-
29198: Henkilöliikennelain mukaan tilaus- ja ostoliiken- teltäisiin useampi lähellä toisiaan sijait-
29199: teen harjoittaminen on kielletty, jos sen tarkoi- seva paikkakunta ja lupa voisi koskea
29200: tuksena on kuljettaa sellaisia matkustajia, joiden useampaa ajoneuvoa ja
29201: käytettävissä on sopivat linjaliikenneyhteydet
29202: Usein pykälä on täysin aiheeton, sillä taksi palve- että kannattamauoman linja-autoliiken-
29203: lee suurta linja-autoa paremmin kyseisen alueen teen sijaan suosittaisiin taksien tarjoa-
29204: asukkaita. Linja-auto ajaa usein lähes tyhjänä pit- maa palvelua sosiaalitoimen kuljetuk-
29205: sissa?
29206:
29207:
29208: Helsingissä l päivänä syyskuuta 1999
29209:
29210: Riitta Korhonen /kok
29211:
29212:
29213:
29214: 2
29215: Ministerin vastaus KK 359/1999 vp - Riitta Korhonen /kok
29216:
29217:
29218:
29219:
29220: Eduskunnan puhemiehelle
29221:
29222: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa ti tällaisia taksilupia. Usein vapautuvan luvan saa
29223: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kyseisellä paikkakunnalla toisen renkinä ajava
29224: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen taksinkuljettaja sen sijaan, että lupa myönnettäi-
29225: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor- siin naapurikunnassa jo taksiluvan omaavalle
29226: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- henkilölle, joka haluaisi laajentaa yritystään ja
29227: sen KK 359/1999 vp: parantaa tulotasoaan.
29228: Lääninhallituksille ei ole nykyisen lain voi-
29229: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että massa ollessa annettu kysyjän edellä mainitse-
29230: taksiautoilijalle voitaisiin myöntää tak- maa käytäntöä tukevia suosituksia. Lääninhalli-
29231: silupia siten, että asemapaikoiksi määri- tukset ovat harkintavaltansa puitteissa voineet
29232: teltäisiin useampi lähellä toisiaan sijait- merkitä lupaan useamman asemapaikan, mikäli
29233: seva paikkakunta ja lupa voisi koskea hakija on tätä pyytänyt. Järjestely on kuitenkin
29234: useampaa ajoneuvoa ja edellyttänyt, että molemmilla asemapaikoilla ky-
29235: syntä on ollut jatkuvaa. Käytännössä asemapai-
29236: että kannattamaUoman linja-autoliiken- koiksi on voitu merkitä haja-asutusalueilla esi-
29237: teen sijaan suosittaisiin taksien tarjoa- merkiksi hakijan kotiosoite sekä saman kunnan
29238: maa palvelua sosiaalitoimen kuljetuk- alueella toimiva taksiasema. Toiseksi asemapai-
29239: sissa? kaksi on myös voitu merkitä esimerkiksi lähikun-
29240: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nassa sijaitseva taksiasema.
29241: vasti seuraavaa: On huomattava, että asemapaikkamääräykset
29242: ovat joustavia. Taksiautoilija voi ottaa tilauksen
29243: Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä anne- esimerkiksi naapurikunnasta siinäkin tapaukses-
29244: tun lain 2 §:n 8 kohdan mukaan asemapaikalla sa, että kyyti suuntautuu kolmanteen kuntaan.
29245: tarkoitetaan paikkaa tai paikkakuntaa, jolta lii- Asemapaikkamääräys ei myöskään estä taksiau-
29246: kennettä harjoitetaan tai lupaa haettaessa aiotaan toilijaa osallistumasta esimerkiksi koululaiskul-
29247: harjoittaa. Kyseistä lakia koskevassa hallituksen jetuksia koskevaan tarjouskilpailuun myös muun
29248: esityksessä todetaan, että asemapaikan avulla kuin oman kunnan alueella. Oleellista on, että au-
29249: voidaan varmistua kaluston sijoittumisesta kaik- toilija tilauksen tai toimeksiannonjälkeen tuo au-
29250: kialla kysynnän edellyttämällä tavalla. Ajon tai tonsa takaisin asemapaikalle, jolta auto on sitten
29251: toimeksiannon päätyttyä auto on aina tuotava ta- tilattavissa ajoon.
29252: kaisin asemapaikalle, jolta se myös pääsääntöi- Kysyjän mielestä taksilupaan tulisi myös voi-
29253: sesti on tilattavissa ajoon. da merkitä lupa koskemaan kahta autoa siten, että
29254: Kuten kysyjä on itse todennut, ei lainsäädän- taksiautoilija voisi helpommin työllistää myös
29255: nössä ole tällä hetkellä estettä myöntää hakijalle toisen henkilön ajoon, mikäli kysyntää on.
29256: taksilupaa, johon on merkitty useampi kuin yksi Edellä mainitun lain 6 a §:n 4 momentin mu-
29257: asemapaikka. Tällöin yksi asemapaikoista on en- kaan taksilupa oikeuttaa harjoittamaan liikennet-
29258: sisijainen ja muut toissijaisia. Kysyjän mukaan tä vain yhdellä henkilöautolla. Tämä on omiaan
29259: viranomaiset myöntävät kuitenkin kovin kehnos- helpottamaan muun muassa liikenteen valvontaa.
29260:
29261:
29262: 3
29263: KK 359/1999 vp- Riitta Korhonen /kok Ministerin vastaus
29264:
29265:
29266: Laissa tai ministeriön tulkintaohjeissa ei kui- alentaa. Keinona on käytetty erityisesti kuljetus-
29267: tenkaan ole asetettu estettä sille, että samalle ten yhdistelemistä, uusien palvelutuotteiden ke-
29268: yrittäjälle voidaan myöntää useampia taksilupia. hittämistä ja kokeilua sekä kuntien välisen yh-
29269: Näin on usein tapahtunutkin, varsinkin kaupun- teistyön lisäämistä. Tässä työssä bussi- ja taksi-
29270: kialueilla. yrityksille on koko ajan annettu samat osallistu-
29271: Taksiluvat ovat tarveharkintaisia. Lain mismahdollisuudet.
29272: 9 b §:n mukaan lupa voidaan myöntää vain mi- Työssä on onnistuttu, ja palveluja tuotetaan
29273: käli kysyntä sitä edellyttää. Se, myöntääkö sekä busseilla että takseilla. Hiljattain toteutetus-
29274: lääninhallitus luvan uudelle yrittäjälle vai sallii- sa Kulku-projektissa eri keinoja kokeiltiin 16
29275: ko se alalla aiemmin toimivan yrittäjän laajentaa kunnassa. Projektin tärkeimpiä tuloksia olivat
29276: toimintaansa, on tapauskohtaista. Hakijan tulee palvelujen parantuminen ja säästöt kuljetuskus-
29277: itse esittää perustelut sille, että hänelle voitaisiin tannuksissa. Kokeiluissa pystyttiin parantamaan
29278: myöntää toinen lupa. erityisesti ikääntyvien liikkumismahdollisuuksia
29279: Lääninhallitukset ostavat joukkoliikennepal- ja lisäämään heidän aktiivisuuttaan ja omatoimi-
29280: veluja vuosittain vajaalla 140 miljoonalla mar- suuttaan ja näin säästämään myös välillisissä
29281: kalla. Näin aikaansaaduilla palveluilla tarjotaan kustannuksissa. Kokeilukunnissa saadut välittö-
29282: julkisen liikenteen palveluja siellä missä liiken- mät sääst0t olivat noin kuusi miljoonaa markkaa.
29283: nettä ei synny yritysten aloitteesta. Kunnat täy- Jos vastaavat toimenpiteet toteutetaan kaikissa
29284: dentävät näin syntynyttä tarjontaa omilla hankin- saman kokoluokan kunnissa, arvioidaan säästöjä
29285: noillaan. Palvelut hankitaan kilpailuttamalla. Pe- kertyvän noin 70 miljoonaa markkaa.
29286: riaatteena on, että ostettava liikenne on tuotetta- Liikenneministeriö ei subventoi taksi- eikä
29287: va kysyntään nähden edullisimmalla liikennevä- bussiyrityksiä. Julkinen rahoitus suunnataan
29288: lineellä. Sekä lääninhallitusten että kuntien osta- matkustajille joko turvaamalla palvelut tai alen-
29289: maa liikennettä hoidetaan tänä päivänä sekä tak- tamalla lipunhintoj a. Valintatilanteessa ratkaise-
29290: silla että bussilla. Kuntien ostamassa liikentees- vaa on kaluston sopivuus kysynnän kannalta sekä
29291: sä taksin osuus on selvästi suurempi kuin läänin- se, mikä yritys tekee edullisimman tarjouksen.
29292: hallitusten ostamassa liikenteessä. Tämä johtuu Vaikka kuljetuksia on pyritty yhdistelemään,
29293: erityisesti siitä, että taksin kapasiteetti yleensä hoidetaan suurin osa sosiaalitoimen kuljetuksis-
29294: riittää kunnan sisäisessä liikenteessä tyydyttä- ta takseilla niin, että kyydissä on yksi henkilö.
29295: mään kysynnän. Suomessa onkin noin 2 000 rei- Kaikesta valtion ja kuntien julkiselle liiken-
29296: tin taksilinjasta tuottamassa joukkoliikennepal- teelle kohdistetusta rahoituksesta suuntautui
29297: veluja haja-asutusalueella. vuonna 1997 takseille 29,7 % ja linja-autoille
29298: Liikenneministeriö on jo usean vuoden ajan 53,4%. Kysynnästä matkustajamäärän perusteel-
29299: etsinyt keinoja, joiden avulla kuntien ja Kansan- la laskettuna takseilla tyydytettiin 8,6 %ja linja-
29300: eläkelaitoksen kuljetuskustannuksia voitaisiin autoilla 63,6 %.
29301:
29302:
29303: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
29304:
29305: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
29306:
29307:
29308:
29309:
29310: 4
29311: Ministems svar KK 359/1999 vp - Riitta Korhonen /kok
29312:
29313:
29314:
29315:
29316: Tili riksdagens talman
29317:
29318: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger skilt villiga att hevilja sådana taxitillstånd. Ett
29319: har Ni, Fru talman, till vederhörande medlem av tillstånd som hlir tillgängligt ges ofta en taxi-
29320: statsrådet översänt följande av riksdagsman Riit- chaufför som kör som dräng åt en annan på orten
29321: ta Korhonen /saml undertecknade skriftliga i fråga i stället för att tillståndet heviljas en per-
29322: spörsmål SS 359/1999 rd: son i grannkommunen som redan innehar taxitill-
29323: stånd och som skulle vara villig att utvidga sitt
29324: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta företag och höja sin inkomstnivå.
29325: för att taxiföretagare kunde beviljas Rekommendationer som stöder den praxis
29326: taxitillstånd så att jlera orter som är be- som spörsmålsställaren nämner ovan har inte gi-
29327: lägna nära varandra kunde fastställas vits länsstyrelsema under den nuvarande lagens
29328: som stationsplatser och tillståndet kun- giltighet. Länsstyrelsema har inom ramen för sin
29329: de gälla jlera Jordan, och prövningsrätt kunnat anteckna flera stationsplat-
29330: ser i tillståndet om sökanden har anhållit om det-
29331: för att man i stället för olönsam busstra- ta. Arrangemanget har emellertid förutsatt att ef-
29332: fik skulle gynna den service som taxibi- terfrågan har varit kontinuerlig på de håda sta-
29333: lar erbjuder i samband med socialvä- tionsplatsema. 1 gleshygden har som stations-
29334: sendets transporter? platser i praktiken kunnat antecknas t.ex. sökan-
29335: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dens hemadress samt en taxistation på samma
29336: kommuns område. Som den andra stationsplat-
29337: föra följande:
29338: sen har också kunnat antecknas t.ex. en taxista-
29339: Enligt 2 § 8 punkten lagen om tillståndspliktig tion i en närhelägen kommun.
29340: persontrafik på väg avses med stationsplats den Det hör ohserveras att hestämmelserna om sta-
29341: plats eller ort från viiken trafiken hedrivs eller tionsplats är flexihla. En taxiföretagare kan ta
29342: kommer att hedrivas när tillstånd söks. 1 den re- emot en heställning t.ex. i grannkommunen även
29343: geringsproposition som gäller lagen i fråga kon- i det fall att skjutsen riktar sig tili en tredje koru-
29344: stateras att det med stationsplatsens hjälp kan sä- mun. Bestämmelsen om stationsplats hindrar inte
29345: kerställas att fordonen överallt fördelar sig på det heller taxiföretagaren från att delta i anhudstäv-
29346: sätt som efterfrågan förutsätter. När en köming lingar som gäller t.ex. skolskjutsar även på andra
29347: eller ett uppdrag har slutförts skall hilen föras än den egna kommunens område. Det väsentliga
29348: tilihaka till stationsplatsen, varifrån den också i är att företagaren efter heställningen eller upp-
29349: regel skall kunna heställas. draget kör sin hil tilihaka tili stationsplatsen, var-
29350: Såsom spörsmålsställaren själv har konstate- ifrån hilen sedan kan heställas för köming.
29351: rat finns det för närvarande inte några hinder i Spörsmålsställaren anser att det också horde
29352: lagstiftningen för att en sökande heviljas taxitill- vara möjligt att i taxitillståndet anteckna att till-
29353: stånd i vilket har antecknats flera än en stations- ståndet gäller två hilar så att taxiföretagaren hätt-
29354: plats. 1 detta fall är en av stationsplatserna pri- re kunde sysselsätta också en annan person med
29355: mär och de övriga sekundära. Enligt spörsmåls- köming, om det finns efterfrågan.
29356: ställaren är myndighetema likväl inte alltid sär-
29357:
29358:
29359: 5
29360: KK 359/1999 vp- Riitta Korhonen /kok Ministems svar
29361:
29362:
29363:
29364: En1igt 6 a § 4 mom. i ovan nämnda 1ag berät- F olkpensionsansta1tens transportkostnader. Me-
29365: tigar ett taxitillstånd innehavaren att bedriva tra- toder som speciellt har använts är kombinering
29366: fik med endast en personbil. Detta under1ätter av transporter, utvecklande av och försök med
29367: bl.a. trafikövervakningen. nya serviceprodukter samt utökat samarbete mel-
29368: Det har varken i 1agen eller i ministeriets to1k- lan kommunema. 1 detta arbete har buss- och
29369: ningsanvisningar uppställts något hinder för att taxiföretag hela tiden givits samma möjligheter
29370: samma företagare kunde bevi1jas flera taxitill- att delta.
29371: stånd. Detta har också ofta skett, i synnerhet på Arbetet har varit lyckat och tjänster produce-
29372: stadsområden. ras såväl med bussar som med taxibilar. 1 sam-
29373: Taxitillstånden är underkastade prövning. En- band med det nyligen genomförda Kulku-projek-
29374: ligt 1agens 9 b § kan tillstånd bevi1jas endast om tet testades olika metoder i 16 kommuner. De
29375: efterfrågan förutsätter detta. Det, huruvida 1äns- viktigaste resultaten av projektet var förbättrad
29376: styre1sen bevi1jar en ny företagare tillstånd eller service och inbesparingar i transportkostnader-
29377: tillåter en företagare som från tidigare är i bran- na. Inom ramen för försöken lyckades man för-
29378: schen att utvidga sin verksamhet, varierar från bättra i synnerhet åldringars möjligheter att får-
29379: fall till fall. Sökanden skall sjä1v motivera varför das och öka deras aktivitet och initiativförmåga,
29380: han kunde bevi1jas ytterligare ett tillstånd. och på detta sätt spara in även på de indirekta
29381: Länsstyre1sema köper varje år kollektivtrafik- kostnadema. De direkta inbesparingama i för-
29382: tjänster för knappt 140 mi1j. mk. Genom tjänster sökskommunema uppgick till ca 6 milj. mk. Om
29383: som åstadkoms på detta sätt erbjuds kollektivtra- motsvarande åtgärder vidtas i alla kommuner i
29384: fiktjänster på sådana orter där det inte annars samma storleksklass uppskattas inbesparingama
29385: uppkommer trafik på initiativ av företagen. Kom- uppgå till ca 70 milj. mk.
29386: munema komp1etterar det utbud som uppkommit Trafikministeriet subventionerar varken taxi-
29387: på detta sätt med sina egna anskaffningar. Tjäns- eller bussföretag. Den offentliga finansieringen
29388: tema skaffas genom konkurrensutsättning. Prin- kommer passagerama till godo antingen i form
29389: cipen är att den trafik som måste köpas skall pro- av tryggad service eller sänkta biljettpriser. Det
29390: duceras med det förmånligaste samfårdsmedlet i som avgör i en valsituation är hur lämpliga fordo-
29391: förhållande till efterfrågan. Trafik som köps av nen är med tanke på efterfrågan samt vilket före-
29392: såväl länsstyrelser som kommuner sköts i dag tag som lämnar det förmånligaste anbudet. Fast-
29393: med både taxi och buss. Taxins andel av den tra- än man har försökt kombinera transporteroa
29394: fik som kommunema köper är klart större än vad sköts de flesta av socialväsendets transporter
29395: den är när det gäller den trafik som länsstyrelser- med taxi så att det endast är en passagerare i bi-
29396: na köper. Detta beror speciellt på det att en taxi- len.
29397: bils kapacitet i allmänhet räcker till för att till- Av all finansiering som avser statens och kom-
29398: fredsställa efterfrågan i den intema trafiken i munemas kollektivtrafik gick år 1997 samman-
29399: kommunen. 1 Finland finns ett taxinätverk med lagt 29,7 % till taxibilar och 53,4 % till bussar.
29400: ca 2 000 rutter som producerar kollektivtrafik- Beräknat enligt antalet passagerare tillfreds-
29401: tjänster i glesbygden. ställdes 8,6 % av efterfrågan med taxibilar och
29402: Trafikministeriet har redan under ett flertal år 63,6 % med bussar.
29403: sökt metoder som kunde sänka kommunemas och
29404:
29405:
29406:
29407: Helsingfors den 28 september 1999
29408:
29409: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
29410:
29411:
29412:
29413:
29414: 6
29415: KK 360/1999 vp -Riitta Korhonen /kok
29416:
29417:
29418:
29419:
29420: KIRJALLINEN KYSYMYS 360/1999 vp
29421:
29422: Arvonlisävero käsityöläisammateissa
29423:
29424:
29425:
29426:
29427: Eduskunnan puhemiehelle
29428:
29429: Suomen 22 prosentin arvonlisävero on korkeam- jäsenvaltioiden tulisi tutkia mahdollisuutta alen-
29430: pi kuin monissa muissa ED-maissa. Erityisen taa työvoimavaltaisten palveluiden arvonlisäve-
29431: kohtuuttomaksi arvonlisävero koetaan käsityö- rotusta. Komissio on tehnyt direktiiviehdotuk-
29432: läisammateissa. Käsityöläiset pystyvät luonnolli- sen, joka tukee ajatusta mahdollisuudesta kokeil-
29433: sestikin vähentämään arvonlisäveron osuuden la työvaltaisten ja rajat ylittävän kilpailun ulko-
29434: tarvikehankinnoistaan. Valitettavasti valmiin puolella olevien palveluiden arvonlisäverokan-
29435: tuotteen hinnasta tarvikehankinnat muodostavat nan alentamista. Nykyisessä hallitusohjelmassa
29436: vain pienen osan. Suurin osa tuotteen hinnasta todetaan Suomen hallituksen tukevan EU:ssa
29437: muodostuu käsityön arvosta. Koska käsityöläiset päätöksiä, jotka mahdollistavat alemman arvon-
29438: maksavat myös tuloveroa, joutuvat he siten käy- lisäverokannan eräille työvoimavaltaisille palve-
29439: tännössä verotetuiksi kahteen kertaan. lualoille. Nyt on aika ryhtyä tekoihin laskemalla
29440: Arvonlisävero tekee monien käsityöläisten arvonlisäveroa käsityöläisammateissa.
29441: työn taloudellisesti kannattamattomaksi ja pai-
29442: nostaa heitä siten lopettamaan ammatin harjoitta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29443: misen ja jopa estää taitavia henkilöitä aloittamas- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29444: ta käsityöammattia. Näin ollen arvonlisäveron tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29445: suuri määrä on omiaan heikentämään ja vaikeut- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29446: tamaan ihmisten itse itsensä työllistämistä. Am-
29447: matillinen käsityöläisyys olisi päin vastoin pyrit- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
29448: tävä tekemään kannattavaksi. Käsityöläisten käsityöläisammattien arvonlisäverotuk-
29449: kannalta sopiva arvonlisäveroprosentti olisi 8 % sesta aiheutuvaa verorasitusta kevenne-
29450: ja sen maksamisen alaraja olisi nykyisen sijasta tään ja käsityöläisammatin harjoittami-
29451: 100 000 markkaa. nen saadaan kannattavammaksi?
29452: Euroopan neuvosto esitti jo vuonna 1997 Lu-
29453: xemburgin kokouksen päätelmissään, että EU:n
29454:
29455:
29456:
29457: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
29458:
29459: Riitta Korhonen /kok
29460:
29461:
29462:
29463:
29464: Versio 2.0
29465: KK 360/1999 vp- Riitta Korhonen /kok Ministerin vastaus
29466:
29467:
29468:
29469:
29470: Eduskunnan puhemiehelle
29471:
29472: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa koske käyttöesineiksi tarkoitettuja esineitä, vaik-
29473: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, ka ne olisivat taidokkaasti valmistettuja, eikä tai-
29474: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen deteollisuuden tuotteita.
29475: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor- Arvonlisävero on luonteeltaan välillinen vero,
29476: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- joka peritään myytävän tavaran tai palvelun hin-
29477: sen KK 360/1999 vp: taan sisältyvänä ostajalta. Valtiolle tilitettävää
29478: veron määrää laskettaessa verovelvollinen saa
29479: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- vähentää ostoihin sisältyvän veron. Tuloveroa
29480: tyä, että käsityöläisammattien arvonli- sen sijaan suoritetaan liike- tai ammattitoimin-
29481: säverotuksesta aiheutuvaa verorasitus- nan tuloksen perusteella. Arvonlisä- ja tulovero
29482: ta kevennetään ja käsityöläisammatin ovat siten luonteeltaan ja laskentapohjaltaan eri-
29483: harjoittaminen saadaan kannattavam- laisia veroja, jotka eivät ole vaihtoehtoisia. Vel-
29484: maksi? vollisuus suorittaa tuloveroa ei vaikuta liike- tai
29485: ammattitoimintaa harjoittavan yrittäjän arvon-
29486: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lisäverovelvollisuuteen.
29487: ti seuraavaa: Arvonlisäverotuksessa sovellettava veropohja
29488: Arvonlisäverolain (150111993) mukaan arvonli- ja verokannat on säännelty Suomea sitovasti Eu-
29489: säveroa suoritetaan periaatteessa kaikesta liike- roopan yhteisön kuudennessa arvonlisäverodi-
29490: toiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja rektiivissä (77/388/ETY). Direktiivin mukainen
29491: palvelujen myynnistä. Verovelvollisia ovat siten veropohja on laaja ja kattaa periaatteessa kaiken
29492: pääsääntöisesti kaikki verollisia tavaroita ja pal- taloudellisen toiminnan mukaan lukien pienten
29493: veluja liiketoiminnan muodossa myyvät yrityk- yritysten ja käsityöläisten harjoittaman toimin-
29494: set ja ammatinharjoittajat. Hallinnollisista syistä nan. Liittymissopimuksessa Suomelle on myön-
29495: arvonlisäverosta on kuitenkin vapautettu vähäi- netty oikeus vapauttaa verosta sellaiset vähäisen
29496: nen toiminta, jonka vuosiliikevaihto ei ylitä liiketoiminnan harjoittajat, joiden vuosiliike-
29497: 50 000 markkaa. vaihto on alle 10 000 ECU:a (n. 58 000 mark-
29498: Tavaroiden ja palvelujen myyntiin sovelletta- kaa). Suomella ei ole oikeutta kansallisin päätök-
29499: va yleinen verokanta on 22 prosenttia. Alennet- sin supistaa direktiivin mukaista veropohjaa tai
29500: tua 17 prosentin verokantaa sovelletaan elintar- soveltaa alennettuja verokantoja muihin kuin di-
29501: vikkeisiinja 8 prosentin verokantaa eräisiin mui- rektiivissä mainittuihin tavaroihin ja palvelui-
29502: hin hyödykkeisiin. Vain eräät laissa nimenomai- hin. Tämä edellyttäisi direktiivin muutosta, joka
29503: sesti luetellut hyödykkeet on vapautettu verosta. vaatii Euroopan yhteisöjen komission esitystä ja
29504: Arvonlisäverolain 46 §:n mukaan arvonlisä- kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä. Direk-
29505: verosta on vapautettu tekijän toimesta tapahtuva tiivin muuttaminen tässä suhteessa on vaikeaa
29506: taide-esineiden myynti. Taide-esineillä tarkoite- muun muassa sen vuoksi, että veropohjasta tehtä-
29507: taan perinteisesti taidegallerioissa ja näyttelyissä vät poikkeukset ovat vastoin yhteisön arvonlisä-
29508: myytäviä tauluja, veistoksia ja muita vastaavia verotuksen yleisiä harmonisointipyrkimyksiä.
29509: kuvataiteen tuotteita. Verovapaus ei sitä vastoin
29510:
29511: 2
29512: Ministerin vastaus KK 360/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
29513:
29514:
29515: Hallitus on selvittänyt mahdollisuuksia siirtyä mien tavaroiden laadun perusteella olisi käytän-
29516: arvonlisäverotuksessa järjestelmään, jossa ny- nössä vaikeaa, koska vastaavia tuotteita voidaan
29517: kyisen 50 000 markan verovelvollisuusrajaan valmistaa erilaisilla tuotantomenetelmillä myös
29518: liittyvää sääntelyä muutettaisiin siten, että alara- suurissa yrityksissä. Lisäksi se aiheuttaisi vaikei-
29519: jaan liitettäisiin asteittainen veronhuojennus ta määrittely- ja rajanvetotilanteita.
29520: pienyrityksille rajan ylityksestä johtuvien vaiku- Hallitusohjelman mukaan Suomen hallitus tu-
29521: tusten lievittämiseksi. Selvityksen perusteella kee EU:n päätöksiä, jotka mahdollistavat alem-
29522: tällaista järjestelmää ei kuitenkaan katsottu mah- man arvonlisäverokannan eräille työvaltaisille
29523: dolliseksi toteuttaa siitä aiheutuvien kilpailuvää- palvelualoille. Komissio on antanut helmikuussa
29524: ristymien ja keinotekoisten yritystoiminnan pilk- 1999 direktiiviehdotuksen, joka mahdollistaa jä-
29525: komistilanteiden välttämiseksi. senmaille kokeilunluonteisesti alennetun vero-
29526: Myös verovelvollisuuden alarajan nostami- kannan soveltamisen työvaltaisiin palveluihin.
29527: nen on ongelmallista. Nykyisen 50 000 markan Ehdotus koskee vain palveluja eikä käsityöläis-
29528: liikevaihtorajan tarkoituksena ei ole vapauttaa ten harjoittamaa tavaroiden valmistusta kulutuk-
29529: varsinaista ammatti- ja liiketoimintaa, vaan raja- sen piiriin. Kokeiluun ryhtyminen ei kuitenkaan
29530: ta verotuksen ulkopuolelle hallinnollisista syistä ole jäsenmaille mahdollista, ennen kuin ehdotus
29531: lähinnä harrastusluonteinen toiminta. Raja on on hyväksytty yksimielisesti. Ehdotuksen käsit-
29532: neutraalisuussyistä asetettu varsin matalaksi, tely on vielä EU:n neuvostossa kesken.
29533: koska se aiheuttaa eriarvoisuutta tämän rajan tun- Edellä mainitun perusteella käsityöläisammat-
29534: tumassa toimivien vastaavaa toimintaa harjoitta- tien arvonlisäverovelvollisuuden poistaminen tai
29535: vien yritysten kesken. Tämä eriarvoisuus koros- niihin sovellettavan verokannan alentaminen ei
29536: tuisi sitä enemmän, mitä korkeammalla raja olisi. ole mahdollista. Hallitusohjelman mukaan halli-
29537: Lisäksi on huomattava, että arvonlisäverojär- tuksen tarkoituksena on kuitenkin selvittää ar-
29538: jestelmä soveltuu huonosti käsiteollisen alan yri- vonlisäverottoman toiminnan nykyisen 50 000
29539: tysten toiminnan tukemiseen. Käsiteollisen alan markan alarajan muuttamista liukuvaksi.
29540: yritysten vapauttaminen verosta niiden tuotta-
29541:
29542:
29543: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
29544:
29545: Ministeri Suvi-Anne Siimes
29546:
29547:
29548:
29549:
29550: 3
29551: KK 360/1999 vp- Riitta Korhonen /kok Ministems svar
29552:
29553:
29554:
29555:
29556: Tili riksdagens talman
29557:
29558: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Mervärdesskatten är till sin natur en indirekt
29559: anger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med- skatt som uppbärs av köparen i form av priset på
29560: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- den vara eller tjänst som säljs. Vid beräkning av
29561: man Riitta Korhonen /saml undertecknade spörs- den skatt som skall redovisas tili staten får den
29562: mål SS 360/1999 rd: skattskyldige avdra den skatt som ingår i köpen.
29563: Däremot betalas inkomstskatt på basis av resulta-
29564: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta tet av affårs- eller yrkesverksamheten. Mervär-
29565: för att den skattebörda som mervärdes- desskatteP och inkomstskatten är således tili sin
29566: beskattningen av hantverksyrken föror- natur och tili räknesättet olika skatter som inte är
29567: sakar lättas och att utövandet av hant- altemativa. Skyldigheten att betala inkomstskatt
29568: verksyrken blir lönsammare? inverkar inte på en affårs- eller yrkesverksam fö-
29569: retagares mervärdesskatteskyldighet.
29570: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Finland är bunden tili den skattebas och skat-
29571: föra följande: tesats som tillämpas vid mervärdesbeskattningen
29572: Enligt mervärdesskattelagen (150111993) skall enligt Europeiska gemenskapens sjätte mervär-
29573: mervärdesskatt i princip betalas på all rörelse- desskattedirektiv (77 /388/EEG). 1 direktiv anges
29574: mässig försäljning av varor och tjänster. Således en omfattande skattebas som i princip täcker all
29575: är i regel alla företag och yrkesutövare som be- ekonomisk verksamhet inklusive den verksam-
29576: driver försäljning av skattepliktiga varor och het som bedrivs av små företag och hantverkare. 1
29577: tjänster i form av affårsverksamhet skattskyldi- anslutningsfördraget har Finland beviljats rätt att
29578: ga. Av förvaltningsskäl är verksamhet i liten ska- befria alla sådana som bedriver affårsverksam-
29579: la som resulterar i en årlig omsättning på högst het i liten skala och vilkas årsomsättning är min-
29580: 50 000 mk befriad från mervärdesskatt. dre än 10 000 ecu (ca 58 000 mk) från skatt. Fin-
29581: Den allmänna skattesats som tillämpas på för- land har inte rätt att genom nationella beslut
29582: säljning av varor och tjänster är 22 %. En sänkt minska den skattebas som anges i direktivet eller
29583: skattesats på 17 % tillämpas på livsmedel och en tillämpa sänkta skattesatser på andra än sådana
29584: skattesats på 8 % på vissa andra nyttigheter. En- varor och tjänster som nämns i direktivet. Detta
29585: dast vissa nyttigheter som uttryckligen räknas skulle kräva en ändring av direktivet vilket förut-
29586: upp i lagen är befriade från skatt. sätter ett förslag från Europeiska gemenskaper-
29587: Enligt 46 § mervärdesskattelagen behöver nas kommission och alla medlemsstaters enhäl-
29588: inte upphovsmannen betala skatt på försäljning lighet. 1 detta avseende är det svårt att ändra di-
29589: av konstverk. Med konstverk avses traditionellt rektivet bl.a. på grund av att avvikelser från skat-
29590: tavlor, skulpturer och andra motsvarande alster tebasen strider mot gemenskapens allmänna har-
29591: inom bildkonsten som säljs i konstgallerier och moniseringssträvanden i fråga om mervärdesbe-
29592: på utställningar. Skattefriheten gäller däremot skattningen.
29593: inte bruksföremål, även om de är konstfårdigt Regeringen har tidigare utrett möjlighetema
29594: tiliverkade och inte heller konstindustriella pro- att inom mervärdesbeskattningen övergå tili ett
29595: dukter. system där den nuvarande reglering som hänför
29596:
29597:
29598: 4
29599: Ministems svar KK 360/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
29600:
29601:
29602: sig tili skattskyldighetsgränsen på 50 000 mk kva1iteten på de varor som de producerar vore i
29603: ändras så att tili den nedre gränsen kopplas en praktiken svårt, eftersom likadana produkter kan
29604: progressiv skattelättnad för små företag för lind- produceras med andra produktionsmetoder även i
29605: rande av följdema av att gränsen överskrids. En- stora företag. Dessutom skulie det föranleda svå-
29606: ligt utredningen ansågs dock inte ett sådant sys- ra definierings- och gränsdragningssituationer.
29607: tem möjligt att genomföra på grund av de sned- Enligt regeringsprogrammet stöder Finlands
29608: vridningar av konkurrensen och onaturliga upp- regering EU i sådana beslut som möjliggör en
29609: spjälkningar av företagsverksamheten som det lägre mervärdesskattesats för vissa arbetskrafts-
29610: skulie föranleda. intensiva tjänster. Kommssionen har i februari
29611: Det är också svårt att höja den nedre skatte- 1999 överlärnnat ett direktivförslag som ger
29612: skyldighetsgränsen. Syftet med den nuvarande medlemsstaterna möjlighet att på försök tillämpa
29613: gränsen på 50 000 mk för omsättningen är inte att en lägre skattesats på arbetskraftsintensiva tjäns-
29614: befria egentlig yrkes- och affårsverksamhet från ter. Förslaget gäller endast service och inte varor
29615: skatt utan att av förvaltningsskällämna verksam- som hanverkare tillverkar för konsumtion. Med-
29616: het som kan betecknas som hobbyverksamhet ut- lemsstaterna kan dock inte inleda försöket innan
29617: anför beskattningen. Av neutralitetsskäl är grän- förslaget har godkänts enhälligt. Behandlingen
29618: sen synnerligen låg eftersom den föranleder av förslaget pågår ännu vid Europeiska unionens
29619: ojämlikhet mellan sådana företag som bedriver råd.
29620: liknande verksamhet och som ligger nära denna Av ovan nämnda skäl kan inte mervärdes-
29621: gräns. Denna ojämlikhet skulie accentueras ju skatteskyldigheten då det gälier hantverksyrken
29622: högre gränsen skulie vara. slopas elier en lägre skattesats tillämpas i fråg om
29623: Dessutom bör beaktas att mervärdesskattesys- dem. Enligt regeringsprogrammet har regeringen
29624: temet inte är lämpligt för stödjande av företag dock för avsikt att utreda huruvida den nedre
29625: inom hantverksindustrin. Befriande av företag gränsen på 50 000 mk för mervärdesskattefri
29626: inom hantverksindustrin från skatt på basis av verksamhet kunde ändras så att den är flytande.
29627:
29628:
29629: Helsingfors den 29 september 1999
29630:
29631: Minister Suvi-Anne Siimes
29632:
29633:
29634:
29635:
29636: 5
29637: KK 36111999 vp- Riitta Korhonen /kok
29638:
29639:
29640:
29641:
29642: KIRJALLINEN KYSYMYS 361/1999 vp
29643:
29644: Ulkomaanyhdistysten valtionapujen leikkaami-
29645: nen
29646:
29647:
29648:
29649:
29650: Eduskunnan puhemiehelle
29651:
29652: Ulkomaanyhdistykset tekevät suurta ja merkittä- leikataan vielä jatkossa, yhdistyksen toiminta
29653: vää työtä kansainvälisen kulttuurivaihdon saral- vaarantuu.
29654: la. Monille merkittäville ulkomaanyhdistyksille Eri ulkomaanyhdistykset on saatettu keske-
29655: valtiolta tuleva taloudellinen tuki on suoranai- nään eriarvoiseen asemaan osoittamalla niille
29656: nen elinehto, vaikka yhdistykset toki rahoittavat myönnettävää valtionapua eri momenteilta ja
29657: toimintaansa muutenkin. Yhdistykset tekevät Ieikkaamalla näiden momenttien määrärahoja
29658: budjettinsa yleensä siten, että valtionavun olete- erilaisilla perusteilla erilaisia määriä. Mikäli
29659: taan pysyvän suurin piirtein samansuuruisena määrärahoja on niukentuneesti jaossa, tulisi leik-
29660: kuin aiemminkin. kaukset kohdistaa tasapuolisesti kaikkiin eri ul-
29661: Ulkomaanyhdistysten valtionapuja leikattiin komaanyhdistyksiin. Kaikkien ulkomaanyhdis-
29662: 1990-luvun alussa siten, että vain tietyt yhdistyk- tysten valtionapuihin kohdistuva samansuurui-
29663: set (Venäjä ja lähialueet) hoidettiinjatkossa bud- nen prosentuaalinen leikkaus on ainoa tapa jakaa
29664: jetin alkuperäiseltä momentiltaja loput yhdistyk- niukentuneet määrärahat tasapuolisesti eri ulko-
29665: set siirrettiin toiselle momentille. Nyt nämäkin maanyhdistysten kesken.
29666: määrärahat ovat loppuneet kesken ja tukia on jäl-
29667: leen jouduttu leikkaamaan. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29668: Suomi-Australia Yhdistysten liitto on huomat- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29669: tava kontaktielin Australian suomalaisiin päin. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29670: Lukuisten siirtolaisten lisäksi vuosittainen vaih- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29671: to-oppilastoiminta Suomen ja Australian välillä
29672: on hyvin vilkasta. Suomi-Australia Yhdistysten Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
29673: liitto on saanut valtiolta avustusta aiempina vuo- eri ulkomaanyhdistysten toimintamah-
29674: sina 100 000 markkaa. Nyt tukea on leikattu dollisuuksia ei saatettaisi keskenään
29675: 40 000 markkaa siten, että tukea myönnettiin yl- eriarvoiseen asemaan valtionavun eri-
29676: lättäen vain 60 000 markkaa. Mikäli valtionapua laisten leikkausten takia?
29677:
29678:
29679: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
29680:
29681: Riitta Korhonen /kok
29682:
29683:
29684:
29685:
29686: Versio 2.0
29687: KK 361/1999 vp- Riitta Korhonen /kok Ministerin vastaus
29688:
29689:
29690:
29691:
29692: Eduskunnan puhemiehelle
29693:
29694: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa alueilla toimivien yhdistysten toiminnan rahoi-
29695: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tus turvattaisiin suurin piirtein silloisella tasolla.
29696: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Tämä edellytys on voitu täyttää.
29697: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor- Ulkomaanyhdistysten yleis- ja hankekohtais-
29698: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- ten avustusten määrää harkittaessa otetaan huo-
29699: sen KK 36111999 vp: mioon sekä järjestöjen talous, mukaan lukien jär-
29700: jestöjen oma osuus toiminnan rahoittamisessa,
29701: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että että niidenjäsenistö samoin kuin myös ne toimin-
29702: eri ulkomaanyhdistysten toimintamah- tapanokset, joilla järjestöt osallistuvat virallisten
29703: dollisuuksia ei saateltaisi keskenään kulttuurisuhteiden täydentämiseen kansalais- ja
29704: eriarvoiseen asemaan valtionavun en- järjestötasolla.
29705: laisten leikkausten takia? Suomi-Australia Yhdistysten liiton avustus on
29706: myönnetty talousarvion momentin 29.08.25.2
29707: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- (kahdenkeskinen yhteistyö) määrärahasta. Kos-
29708: vasti seuraavaa: ka liitto on huomattava kontaktielin Australian
29709: Ulkomaanyhdistysten valtionavun myöntämisen suomalaisiin päin, on liiton toimintaa tuettu vuo-
29710: yleisenä perusteena on, että ne antavat merkittä- desta 1994 lähtien myös momentin 29.08.25.4
29711: vän panoksen Suomen solmimien kulttuurisopi- määrärahasta, jolla edistetään ulkosuomalaisten
29712: musten toimeenpanoon kukin oman kohdemaan- sivistysoloja. Liiton avustus oli vuosina 1994-
29713: sa kanssa. Valtion noudattaman tiukan talouden- 1998 100 000 mk. Kuluvana vuonna liiton
29714: pidon vuoksi yleisavustusta saavien yhdistysten avustusta on leikattu 40 000 markalla momentin
29715: piiriä on jouduttu supistamaan, joskin kaikki yh- 29.08.25 riittämättömyyden takia. Liiton joudut-
29716: distykset voivat edelleen hakea tukea hankkei- tua syksyllä rahoitusvaikeuksiin on liitolle
29717: siinsa. Eduskunta edellytti vuoden 1995 talousar- myönnetty 30 000 markan lisäavustus.
29718: vioesitystä koskevassa vastauksessaan, että lähi-
29719:
29720:
29721:
29722: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
29723:
29724: Kulttuuriministeri Suvi Linden
29725:
29726:
29727:
29728:
29729: 2
29730: Ministems svar KK 361/1999 vp - Riitta Korhonen /kok
29731:
29732:
29733:
29734:
29735: Tili riksdagens talman
29736:
29737: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger verksamheten i föreningar som arbetar i närom-
29738: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av rådena tryggas på i stora drag dåvarande nivå.
29739: statsrådet översänt följande av riksdagsman Riit- Detta krav har kunnat fyllas.
29740: ta Korhonen /sam1 undertecknade skriftliga Då storleken på de allmänna bidragen och pro-
29741: spörsmål SS 36111999 rd: jektbidragen för utlandsföreningar övervägs be-
29742: aktar man både organisationens ekonomi, inklu-
29743: Vilka åtgärder avser regeringen vidta så sive organisationens egen del av verksamhetsfi-
29744: att verksamhetsmöjligheterna för ut- nansieringen som deras medlemskår liksom även
29745: landsföreningar inte försätts i en inbör- de satsningar som organisationema bidrar med
29746: des ojämlik ställning på grund av ned- när det gäller att komplettera de officiella kultur-
29747: skärningar i statsunderstöden? kontaktema på medborgar- och föreningsnivå.
29748: Förbundet för Finland-Australien föreningar-
29749: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- na har beviljats understöd av budgetanslag
29750: föra följande: 29.08.25.2 (bilateralt samarbete). Då förbundet
29751: Den allmänna grunden för att utlandsföreningar är ett betydande kontaktorgan när det gäller Aus-
29752: ska beviljas statsunderstöd är att de med betydan- tralienfinländama har förbundets verksamhet se-
29753: de satsningar bidrar tili genomförandet av ett kul- dan 1994 också understötts av anslaget under
29754: turavtal som Finland ingått med det land som är moment 29.08.25.4 för främjande av utlandsfin-
29755: aktuellt för respektive förening. På grund av den ländamas kulturella förhållanden. Understödet
29756: strama ekonomin som staten iakttar har man tili förbundet var åren 1994-1998 100 000 mk.
29757: tvingats minska kretsen av föreningar som får Innevarande år hade understödet skurits ned med
29758: allmänt understöd, även om alla föreningar fort- 40 000 mk på grund av att moment 29.08.25 var
29759: farande kan ansöka om understöd för sina pro- otillräckligt. Efter att förbundet på hösten råkat i
29760: jekt. Riksdagen förutsatte i sitt svar på budget- finansieringssvårigheter har det beviljats 30 000
29761: propositionen för 1995 att finansieringen av mk i tilläggsunderstöd.
29762:
29763:
29764:
29765: Helsingfors den 22 september 1999
29766:
29767: Kulturminister Suvi Linden
29768:
29769:
29770:
29771:
29772: 3
29773: KK 362/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
29774:
29775:
29776:
29777:
29778: KIRJALLINEN KYSYMYS 362/1999 vp
29779:
29780: Valtatie viiden parantaminen välillä Kuortti-
29781: Mikkeli
29782:
29783:
29784:
29785:
29786: Eduskunnan puhemiehelle
29787:
29788: Pääkaupunkiseudulta Savoon suuntautuvan lii- Koirakivi-Karankamäki on juuri valmistunut
29789: kenteen pääväylä, viitostie, on ollut viime vuosi- tiesuunnitelma ja osuus tarvitsisi perusparanta-
29790: na monien parantamistoimenpiteiden kohteena. mista.
29791: Viitostien kehittämistä ja parantamista on jatket- Kun työllisyysrahoituksella rakenteilla ollut
29792: tu pala palalta ja päästy jo Vihantasalmelle asti. osuus Lahnaniemi-Hietanen on nyt valmistu-
29793: Tänä syksynä Seppälänjoki-Kuortti-välin val- nut, on viitostiellä peruskorjaamatta lisäksi väli
29794: mistuessa on viitostien kehittämistä jatkettava, Mäntysenlampi-Hurus, joka on pituudeltaan 13
29795: koska viitostie yhtenä valtakunnallisena pää- kilometriä. Tästäkin osuudesta seitsemän kilo-
29796: väylänä on osittain varsin vaatimattomassa kun- metrin osuudelle on vuonna 1997 tehty ohitus-
29797: nossa niin rakenteeltaan kuin profiililtaankin. kaistat ja yksityistiejärjestelyjä. Enää ei siis
29798: Tieosuus Seppälänjoki-Vihantasaimi ulot- osuudelle tarvittaisi kuin pientareiden levennyk-
29799: tuu noin 3,5 kilometriä Vihantasalmen sillan siä. Valtatien parantamista tarvitaan vain noin
29800: pohjoispuolelle. Tästä osuudesta ovat valmistu- kuuden kilometrin matkalla.
29801: massa kuluvana syksynä välit Seppälänjoki-
29802: Kuortti ja Karankamäki-Mäntysenlampi sekä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29803: Vihantasalmen silta. Väliin jäävät parantamatta sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29804: osuudet Kuortti-Koirakivi sekä Koirakivi-Ka- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29805: rankamäki. Kuortti-Koirakivi-osuudelle on vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29806: vuonna 1995 tehty ohituskaistat ja yksityistiejär-
29807: jestelyjä, joten se kaipaisi tässä vaiheessa ainoas- Miten hallitus aikoo rahoittaa valtatie
29808: taan pientareiden leventämistä. Sen sijaan välille viiden kehittämisen välillä Kuortti-
29809: Mikkeli?
29810:
29811:
29812: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
29813:
29814: Timo Ihamäki /kok
29815:
29816:
29817:
29818:
29819: Versio 2.0
29820: KK 362/1999 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
29821:
29822:
29823:
29824:
29825: Eduskunnan puhemiehelle
29826:
29827: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa senlampi, mutta osa rahoituksesta jää vuoden
29828: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, 2000 talousarvioesityksen mukaan vielä myö-
29829: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen hemmäksi.
29830: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- Välin Koirakivi-Karankamäki samoin kuin
29831: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen muidenkaan kysymyksessä mainittujen välien
29832: KK 362/1999 vp: parantaminen ei sisälly tienpidon lähivuosien oh-
29833: jelmiin. Myöskään ministerityöryhmän liikenne-
29834: Miten hallitus aikoo rahoittaa valtatie infrastruktuuria koskevassa mietinnössä ei ehdo-
29835: viiden kehittämisen välillä Kuortti- tettu uutta kehittämishanketta puheena olevalle
29836: Mikkeli? välille. Perustienpidon supistunut rahoitus puo-
29837: lestaan sitoutuu yhä suuremmassa määrin tiestön
29838: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- hoitoon ja ylläpitoon, jolloin kymmenien miljoo-
29839: ti seuraavaa: nien markkojen suuruisten parannushankkeiden
29840: Valtatiellä 5 välillä Seppälänjoki-Vihantasalmi toteuttaminen pääteillä on perustienpidon rahoi-
29841: (tarkempi päätepiste Mäntysenlampi) on käyn- tuksella vaikeaa.
29842: nissä tieverkon kehittämismomentilta (mom. Kuten kysymyksen perusteluistakin ilmenee,
29843: 31.24. 77) rahoitettava nimetty hanke. Tiejak- on välillä Kuortti-Mikkeli jo voitu toteuttaa
29844: soon sisältyy Vihantasalmen suuri puusilta. monia parannustoimia, vaikkei väliä olekaan
29845: Hankkeen kustannusarvioksi talousarviossa mää- budjetoitu yhtenä suurena hankekokonaisuutena.
29846: ritelty 120 milj. mk ei mahdollista aivan koko vä- Tielaitoksen tavoitteena on jatkaa samalla peri-
29847: lin parantamista yhtenäiseen standardiin, vaan aatteella eli parantaa rajattuina hankkeina vähi-
29848: esimerkiksi väli Koirakivi-Karankamäki on ra- tellen koko osuus yhtenäiseen standardiin. Etene-
29849: jattu hankkeen ulkopuolelle. Tänä syksynä hank- misen nopeus riippuu kuitenkin tienpidon koko-
29850: keesta avataan liikenteelle osuus Seppälänjoki- naisrahoituksesta ja mahdollisesti saatavissa ole-
29851: Kuortti sekä Vihantasalmen silta. Ensi vuonna vasta työllisyys- tai aluekehitysrahoituksesta.
29852: työt jatkuvat osuudella Karankamäki-Mänty-
29853:
29854:
29855:
29856: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
29857:
29858: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
29859:
29860:
29861:
29862:
29863: 2
29864: Ministerns svar KK 362/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
29865:
29866:
29867:
29868:
29869: Tili riksdagens talman
29870:
29871: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger enligt budgetpropositionen för 2000 kommer en
29872: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av del av projektet att finansieras senare.
29873: statsrådet översänt följande av riksdagsman Förbättrande av sträckan Koirakivi-Karan-
29874: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga kamäki liksom även övriga sträckor som nämns i
29875: spörsmål SS 362/1999 rd: spörsmålet ingår inte i väghållningsprogrammen
29876: för de närmaste åren. 1 det betänkandet som mi-
29877: Hur tänker regeringen finansiera för- nisterarbetsgruppen för trafikinfrastrukturen av-
29878: bättringen av huvudvägfem på sträckan gett föreslogs inte heller något nytt utvecklings-
29879: Kuortti-S:t Michel? projekt för nämnda sträcka. Den minskade finan-
29880: sieringen av basväghållningen binds i allt högre
29881: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- grad tili drift och underhåli av vägnätet, vilket
29882: föra följande: innebär att det är svårt att med finansieringen för
29883: På huvudväg 5 på sträckan Seppälänjoki-Vi- basväghåliningen genomföra sådana förbätt-
29884: hantasalmi (egentlig ändpunkt Mäntysenlampi) ringsprojekt på huvudvägarna som kostar tiotals
29885: pågår ett namngivet projekt som finansieras med miljoner mark.
29886: anslag under momentet för utvecklande av väg- Såsom framgår av motiveringen tili spörsmå-
29887: nätet (mom. 31.24.77). 1 vägprojektet ingår den let har man redan kunnat vidta många åtgärder
29888: stora träbron över Vihantasalmi. Den kostnads- för förbättrande av sträckan Kuortti-S:t Michel
29889: kalkyl om 120 milj. mk som anges för projektet i trots att sträckan inte har budgeterats som ett
29890: budgeten ger inte någon möjlighet att förbättra enda stort projekt. Vägverket har för avsikt att
29891: hela sträckan enligt en enhetlig standard, utan fortsätta enligt samma princip, dvs. att småning-
29892: t.ex. sträckan Koirakivi-Karankamäki blir utan- om förbättra hela sträckan som begränsade pro-
29893: för projektet. Inom projektet öppnas ännu denna jekt som följer en enhetlig standard. Hur snabbt
29894: höst sträckan Seppälänjoki-Kuortti samt Vihan- projekten framskrider beror dock på totalfinan-
29895: tasalmi bro för trafik. Nästa år fortsätter arbetet sieringen av väghållningen och den sysselsätt-
29896: på sträckan Karankamäki-Mäntysenlampi, men ningsfinansiering eller regionala utvecklingsfi-
29897: nansiering som eventuellt beviljas.
29898:
29899:
29900:
29901: Helsingfors den 22 september 1999
29902:
29903: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
29904:
29905:
29906:
29907:
29908: 27 200656
29909: 3
29910: KK 363/1999 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
29911:
29912:
29913:
29914:
29915: KIRJALLINEN KYSYMYS 363/1999 vp
29916:
29917: Lääkekaappilupien myöntämisperusteet
29918:
29919:
29920:
29921:
29922: Eduskunnan puhemiehelle
29923:
29924: Kiihtelysvaaran apteekki/apteekkari Leena Kojo- Lääkelaitoksen omaksuman periaatteen mu-
29925: nen on vuonna 1994 saanut määräaikaisen luvan kaan lupa lääkekaappiin voidaan myöntää sillä
29926: ylläpitää lääkekaappia Kiihtelysvaaran kunnan edellytyksellä, että apteekin ja lääkekaapin väli-
29927: Heinävaaran kylässä. Määräajan päättyessä ap- nen etäisyys on vähintään 20 kilometriä. Periaate
29928: teekkari Kojonen yritti uudistaa luvan mutta sai on ymmärrettävissä niissä olosuhteissa, joissa on
29929: Lääkelaitokselta kielteisen päätöksen. Päätöstä toimivat julkiset kulkuyhteydet Toisaalta koko
29930: on perusteltu muun muassa sillä, että apteekin ja lääkekaappijärjestelmä lienee luotu juuri Kiihte-
29931: lääkekaapin välinen etäisyys on vähemmän kuin lysvaaran tapaisia syrjäisiä olosuhteita ja huono-
29932: 20 kilometriä ja että lääkekaapin sijoituspaikas- ja tai olemattomia julkisia kulkuyhteyksiä ajatel-
29933: sa, päivittäistavarakaupassa, ei ole farmasia-alan len.
29934: koulutuksen saanutta henkilöä, joka voisi antaa Kun otetaan huomioon se kehitys, joka tiedon-
29935: lääkeneuvontaa. välityksessä on lääkekaappijärjestelmän luomi-
29936: Luvan voimassaoloaikana Kiihtelysvaaran ja sen jälkeen tapahtunut, lääkeneuvonnan antami-
29937: sen Heinävaaran kylän olosuhteissa ei ole tapah- nen Kiihtelysvaara-Heinävaara-olosuhteissa ei
29938: tunut muuta muutosta kuin että Heinävaaran ky- voine olla oikeastaan minkään tasoinen ongelma.
29939: län asukasmäärä on oleellisesti lisääntynyt ja jul-
29940: kiset kulkuyhteydet varsinaisen apteekin sijainti- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29941: paikkaan, Kiihtelysvaaran kirkolle, ovat ratkai- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
29942: sevasti huonontuneet. Kiihtelysvaaran kirkonky- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29943: län ja Heinävaaran kylän välillä kulkee koulu- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29944: kuukausina päivittäin vain kaksi bussivuoroa,
29945: toinen aamulla kirkonkylän suuntaan ja toinen il- Onko hallitus tietoinen Lääkelaitoksen
29946: tapäivällä takaisin. Lääkekaapin palvelujen lop- harjoittamasta lupapolitiikasta lääke-
29947: puminen koetaan Heinävaaran kylällä merkittä- kaappilupia myönnettäessä ja
29948: vänä menetyksenä, joka muun ohessa lisää elin-
29949: kustannuksia tässä syrjäisessä kylässä. pitääkö se sitä oikeana kuvatun kaltai-
29950: sissa olosuhteissa?
29951:
29952:
29953: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1999
29954:
29955: Erkki Kanerva /sd
29956: Lauri Kähkönen /sd
29957:
29958:
29959: Versio 2.0
29960: KK 363/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym. Ministerin vastaus
29961:
29962:
29963:
29964:
29965: Eduskunnan puhemiehelle
29966:
29967: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa seen liittyvää neuvontaa. Tämän muutoksen tar-
29968: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, koituksena oli parantaa lääkkeiden käyttäjien tur-
29969: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vallisuutta. Säännöksen mukaan apteekin farma-
29970: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Ka- seuttisen henkilökunnan on neuvoilla ja opastuk-
29971: nervan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- sella pyrittävä varmistumaan siitä, että lääkkeen
29972: myksen KK 363/1999 vp: käyttäjä on selvillä lääkkeen oikeasta ja turvalli-
29973: sesta käytöstä. Säännöksen perusteluissa ei mai-
29974: Onko hallitus tietoinen lääkelaitoksen nita, että informaatiovelvollisuus koskisi ainoas-
29975: harjoittamasta lupapolitiikasta lääke- taan niitä tilanteita, joissa potilas itse haluaa tie-
29976: kaappilupia myönnettäessä ja toa ostamastaan lääkkeestä. Myytäessä lääkkeitä
29977: lääkekaapeista lääkkeen käyttäjällä ei ole lain
29978: pitääkö se sitä oikeana kuvatun kaltai- edellyttämää mahdollisuutta saada lääkkeen
29979: sissa olosuhteissa? käyttöön liittyvää neuvontaa. Koska lääkekaapin
29980: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- hoitajalta ei vaadita lääkealan ammatillista kou-
29981: ti seuraavaa: lutusta, on myös vaarana, että maallikon luovut-
29982: taessa lääkkeitä asiakkaita informoidaan virheel-
29983: Alueella, jolla ei ole apteekkia tai sivuapteekkia, lisesti. Edelleen eri lääkkeiden mahdolliset yh-
29984: voidaan pitää lääkelain nojalla Lääkelaitoksen teensopimattomuudet tai lääkkeiden turha ja
29985: tarkemmin määrittelemää lääkekaappia. Lääke- mahdollisesti myös haitallinen päällekkäiskäyttö
29986: kaappi on Lääkelaitoksen lupaan perustuva erilli- voivat jäädä havaitsematta.
29987: nen lääkejakelupiste, josta voidaan luovuttaa ku- Lääkelaitoksen tietoon on tullut tapauksia,
29988: lutukseen itsehoitolääkkeitä. Lääkekaappiluvan joissa lääkekaappien lääkkeiden käsittelyssä ja
29989: myöntämisen edellytyksenä on, että se sijaitsee kuluttajille luovuttamisessa on esiintynyt puut-
29990: alueella, josta on pitkä matka apteekkiin tai sivu- teita, jotka heikentävät kuluttajien turvallisuutta.
29991: apteekkiin tai puutteelliset julkiset kulkuyhtey- Lääkelaitokselle on muun muassa valitettu siitä,
29992: det Ominaista lääkekaapeille on niiden suppea ettei lääkekaapista tapahtuvassa lääkkeiden
29993: ilman reseptiä myytävien lääkkeiden valikoima myynnissä aina ole noudatettu niitä rajoituksia,
29994: ja se, ettei lääkekaapin hoitajalta edellytetä mi- joita lääkkeiden luovuttamisesta on annettu. Lää-
29995: tään ammatillista koulutusta. Lääkekaapit toimi- kelaitoksen tekemien apteekkitarkastusten yh-
29996: vat yksittäisten apteekkareiden vastuulla, mutta teydessä tapahtuvissa lääkekaappien tarkastuk-
29997: käytännössä lääkekaapeista tapahtuva lääkkei- sissa on jouduttu puuttumaan lääkkeiden virheel-
29998: den kuluttajille luovuttaminen tapahtuu täysin lisiin, niiden laatua heikentäviin säilytysolosuh-
29999: lääkekaapin hoitajan toimesta. Lääkekaappilupa teisiin. Lääkekaappien valikoimasta on jouduttu
30000: on henkilökohtainen ja määräaikainen (5 vuot- myös huomauttamaan, koska niistä on myyty
30001: ta). Apteekkiluvan haltijan vaihtuessa on lääke- lääkkeitä, joiden kohdalla on ollut erityinen neu-
30002: kaapille haettava uusi lupa. vonnan tarve tai väärinkäytön vaara.
30003: Vuonna 1996 säädetyllä lääkelain muutoksel- Lääkelain muutoksen jälkeen Lääkelaitos on
30004: la täsmennettiin lääkkeiden potilaalle toimittami- harkinnut aikaisempaa tarkemmin edellytyksiä
30005:
30006:
30007: 2
30008: Ministerin vastaus KK 363/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
30009:
30010:
30011: myöntää lupa lääkekaapin pitämiseen. Vuonna teekkitoimipisteestä tai johon julkiset kulkuyh-
30012: 1998 Lääkelaitoksessa käsiteltiin 48 lääkekaap- teydet olivat huonot. Kirjallisessa kysymyksessä
30013: pilupahakemusta, joista 22 sai luvan ja 26 sai esitetyssä tapauksessa, ei toteutunut kumpikaan
30014: kielteisen päätöksen. Vuonna 1999 elokuun lop- edellä mainituista seikoista. Kiihtelysvaaran ja
30015: puun mennessä on käsitelty 36 hakemusta, joihin Heinävaaran etäisyys on noin 9 kilometriä ja lin-
30016: tehtiin 16 myönteistä päätöstä ja 15 kielteistä ja-auto liikennöi päivittäin.
30017: päätöstä ja 5 hakemusta odottaa lisäselvityksiä. Lääkkeiden saatavuus on Suomessa yleisesti
30018: Perusteena kielteiseen päätökseen on yleensä se, ottaen hyvä. Maassamme on noin 800 apteekkia
30019: että lähialueiden apteekkitoimipisteiden voitiin ja sivuapteekkia. Suomen apteekkitiheys on Is-
30020: katsoa tyydyttävän myös sen alueen lääkehuol- lantia lukuun ottamatta Pohjoismaiden tihein.
30021: lon tarpeet, jolle lääkekaappilupaa oli haettu. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö kat-
30022: Myönteisen päätöksen saivat lääkekaappilupaha- soo, että Lääkelaitos on toiminut asianmukaises-
30023: kemukset silloin, kun lääkekaapin sijainti oli ti myöntäessään lupia lääkekaapin pitämiseksi.
30024: useiden kymmenien kilometrien etäisyydellä ap-
30025:
30026:
30027: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1999
30028:
30029: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
30030:
30031:
30032:
30033:
30034: 3
30035: KK 363/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym. Ministems svar
30036:
30037:
30038:
30039:
30040: Tili riksdagens talman
30041:
30042: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger en ny innehavare skall nytt tillstånd sökas för
30043: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av medicinskåpet.
30044: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk- I och med den ändring av läkemedelslagen
30045: ki Kanerva /sd m.fl. undertecknade spörsmål SS som gjordes 1996 preciserades den rådgivning
30046: 363/1999 rd: som ges patienten vid överlåtelsen av läkemedel.
30047: Syftet med ändringen var att förbättra säkerheten
30048: Ar regeringen medveten om den till- för dem som använder läkemedlen. Enligt be-
30049: ståndspolitik som Läkemedelsverket ut- stämmelsen skall apotekets farmaceutiska perso-
30050: övar vid beviljandet av tillstånd för nai om möjligt med hjälp av råd och handledning
30051: medicinskåp och säkerställa att den som skall använda läkemedlet
30052: känner tili hur det skall användas på ett riktigt
30053: anser regeringen den vara riktig under och tryggt sätt. 1 motiveringen tili bestämmelsen
30054: sådana Jörhållanden som beskrivs i nämns inte att rådgivningsskyldigheten endast
30055: spörsmålet? skall gälia sådana situationer där patienten själv
30056: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vill ha information om läkemedlet. När läkeme-
30057: föra följande: del säljs från medicinskåp har den som använder
30058: läkemedlet inte den möjlighet som lagen förut-
30059: På ett område som saknar apotek elier filialapo- sätter att få råd och handledning angående an-
30060: tek kan man med stöd av läkemedelslagen hålia vändningen av läkemedlet. Eftersom det inte hel-
30061: ett medicinskåp som definieras närmare av Läke- ler krävs att den som sköter medicinskåpet har
30062: medelsverket. Medicinskåp är ett separat distri- yrkesutbildning inom läkemedelsbranschen,
30063: butionsstälie för läkemedel varifrån man kan finns det också risk för att kunderna får felaktig
30064: överlåta läkemedel för egenvård tili konsumtion. information när läkemedlen överlåts av en lek-
30065: Tilistånd för håliande av medicinskåp beviljas av man. Likaså kan information om att olika läke-
30066: Läkemedelsverket. En förutsättning för beviljan- medel eventuellt inte kan kombineras eller om
30067: de av medicinskåpstilistånd är att medicinskåpet onödig och möjligen också skadlig samtidig an-
30068: är beläget på ett område, från vilket det är lång vändning av olika läkemedel bli ouppmärksam-
30069: väg tili ett apotek elier ett filialapotek elier där mad.
30070: koliektivtrafikförbindelserna är bristfåliiga. Ut- Läkemedelsverket känner tili fali där det ihan-
30071: märkande för medicinskåp är det begränsade ur- teringen och överlåtelsen av läkemedel till kon-
30072: valet receptfria läkemedel och att denperson som sumenterna har förekommit brister som försäm-
30073: sköter ett medicinskåp inte förutsätts ha någon rar konsumenternas säkerhet. Läkemedelsverket
30074: yrkesutbildning. Medicinskåpen verkar på en har bl.a. mottagit klagomål om att de begräns-
30075: apotekares ansvar, men i praktiken sker överlå- ningar som gälier överlåtelsen av läkemedel inte
30076: telsen av läkemedel från medicinskåp tili konsu- alltid har iakttagits vid försäljningen av läkeme-
30077: menterna helt på medicinskåpsskötarens försorg. del från medicinskåp. Vid de medicinskåpsin-
30078: Medicinskåpstiliståndet är personligt och tids- spektioner som Läkemedelsverket förrättar i
30079: bundet (5 år). När apotekstillståndet övertas av samband med apoteksinspektionerna har man va-
30080:
30081:
30082: 4
30083: Ministems svar KK 363/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
30084:
30085:
30086: rit tvungen att ingripa i fall där felaktig förvaring områden kunde anses tillfredsställa behovet av
30087: försämrat kvaliteten på läkemedlen. Man har läkemedelsförsörjning också i det område som
30088: också varit tvungen att anmärka på medicinskå- ansökan om medicinskåpstillstånd gällde. Ett po-
30089: pens urval, eftersom det från medicinskåp sålts sitivt bes1ut gavs i de fall då medicinskåpet var
30090: läkemedel som krävt särskild rådgivning eller lä- beläget flera tiotals kilometer från ett apotek el-
30091: kemedel som kan missbrukas. 1er när kollektivtrafikförbindelsema var dåliga. 1
30092: Efter ändringen av läkemedelslagen har Läke- det fall som nämns i det skriftliga spörsmå1et
30093: medelsverket noggrannare än tidigare övervägt gällde ingendera av de ovan nämnda omständig-
30094: förutsättningama för beviljandet av tillstånd att hetema. Avståndet mellan Kiihtelysvaara och
30095: hålla medicinskåp. År 1998 behandlade Läkeme- Heinävaara är ca 9 kilometer och det finns en
30096: delsverket 48 ansökningar om tillstånd att hålla daglig bussförbindelse mellan ortema.
30097: medicinskåp, av dessa beviljades tillstånd i 22 Tillgången på läkemedel är allmänt taget god i
30098: fall och 26 ansökningar avslogs. Fram till slutet Finland. Det finns ca 800 apotek och filialapo-
30099: av augusti 1999 har 36 ansökningar behandlats. tek. Med undantag av Island är apotektätheten i
30100: Positiva bes1ut har fattas i 16 fall och negativa i Finland störst i Norden. Därför anser social- och
30101: 15 fall, medan fem ansökningar väntar på till- hälsovårdsministeriet att Läkemedelsverket har
30102: läggsutredningar. Motiveringen till ett negativt handlat korrekt vid beviljandet av tillstånd att
30103: beslut är i allmänhet att apoteken i närliggande hålla medicinskåp.
30104:
30105:
30106:
30107: Helsingfors den 23 september 1999
30108:
30109: Omsorgsminister Eva Biaudet
30110:
30111:
30112:
30113:
30114: 5
30115: KK 364/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
30116:
30117:
30118:
30119:
30120: KIRJALLINEN KYSYMYS 364/1999 vp
30121:
30122: Aravavuokratalojen eläkevastuukulukirj auk-
30123: sen vähennyskelvottomuus verotuksessa
30124:
30125:
30126:
30127:
30128: Eduskunnan puhemiehelle
30129:
30130: Aravavuokratalojen kiinteistöyhtiöissä ongel- sivat vuokratulorahoituksena maksamaan veron,
30131: maksi ovat nousemassa työntekijöiden eläkevas- niin heidän vuokriaan jouduttaisiin korottamaan
30132: tuiden kirjaamisesta johtuvat kustannukset. En- 0,37 mk/m2/kk sinä vuonna, jolloin eläkevastuu-
30133: nakkotietojen mukaan verottaja ei tule hyväksy- kirjaus tullaan tekemään. Lainarahavaroin veron-
30134: mään 31.12.2000 mennessä kirjanpitolain vaati- maksu olisi vieläkin kalliimpaa. Tuloksen teke-
30135: maa eläkevastuukulukirjausta vähennyskelpoi- minen tappiolliseksi käyttöomaisuuden poistolla
30136: seksi verotuksessa muilta osin kuin kyseisen ku- ei myöskään ole mahdollista. Tappion kirjaami-
30137: luneen tilikauden aikana eläkkeitä on todella nen aiheuttaisi yhtiölle selvitystilan.
30138: maksettu. Tuleva eläkevastuu on vähennyskelvo-
30139: ton verotuksessa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30140: Aravavuokra-asuintalojen toiminnan perustu- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
30141: minen omakustannusperiaatteeseen saattaa ky- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30142: seisen lain kohdalla talouden hoidon vaikeuk- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30143: siin, kun eläkevastuusitoumusten menoja merki-
30144: tään tilinpäätökseen. Mitä hallitus aikoo tehdä aravavuokra-
30145: Monissa kiinteistöyhtiöissä työntekijät ovat talojen eläkevastuukulukirjauksen salii-
30146: viihtyneet pitkään työpaikassaan, joten suoran miseksi verotuksessa ja
30147: eläkevastuun kokonaismäärä on kiinteistöyhtiös-
30148: sä mittava. Eräässä helsinkiläisessä yhtiössä on aiotaanko lakia muuttaa aravakiinteis-
30149: laskettu veroseuraamus. Mikäli asukkaat joutui- töyhtiöiden osalta asuntojen vuokrien
30150: pitämiseksi siedettävissä rajoissa?
30151:
30152:
30153: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1999
30154:
30155: Jouko Jääskeläinen /skl
30156: Sakari Smeds /skl
30157:
30158:
30159:
30160:
30161: Versio 2.0
30162: KK 364/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Ministerin vastaus
30163:
30164:
30165:
30166:
30167: Eduskunnan puhemiehelle
30168:
30169: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa seen tai aikaisempaan tilikauteen ja jos sen toteu-
30170: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tumista on pidettävä varmana tai todennäköise-
30171: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nä. Meno vähennetään näin ollen kirjanpidossa
30172: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääs- ennen kuin se realisoituu maksettavaksi.
30173: keläisen /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Verotuksessa on lähtökohtana realisointiperi-
30174: myksen KK 364/1999 vp: aate. Menot ovat vähennyskelpoisia sinä vero-
30175: vuonna, jonka aikana niiden suorittamisvelvolli-
30176: Mitä hallitus aikoo tehdä aravavuokra- suus on syntynyt. Realisoitumattomat, vastaisuu-
30177: talojen eläkevastuukuluki~jauksen salii- dessa syntyvät menot ja menetykset eivät yleen-
30178: miseksi verotuksessa ja sä ole vähennyskelpoisia. Eläkesitoumuksista ai-
30179: heutuvat menot ovat luonnollisesti vähennyskel-
30180: aiotaanko lakia muuttaa aravakiinteis- poisia myös verotuksessa, mutta vasta sen vuo-
30181: töyhtiöiden osalta asuntojen vuokrien den verotuksessa, jonka aikana ne realisoituvat.
30182: pitämiseksi siedettävissä rajoissa? Jos eläkevastuut on siirretty vakuutusyhtiön
30183: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- hoidettaviksi tai niitä varten on perustettu eläke-
30184: ti seuraavaa: säätiö tai eläkekassa, näille eläkevastuun katta-
30185: miseksi suoritetut määrät ovat elinkeinotulon ve-
30186: Eläkevastuiden kirjanpitokäsittelyä muutettiin rottamisesta annetun lain 48 §:n mukaan myös
30187: kirjanpitolain uudistamisen yhteydessä. Vuoteen verotuksessa vähennyskelpoisia sinä verovuon-
30188: 1992 saakka yritykset saivat esittää eläkesitou- na, jolloin siirto on tehty tai eläkevastuuta on ka-
30189: muksista johtuvan vastuun tuloslaskelman ja ta- tettu. Työnantajan perustarnalle itsenäiselle elä-
30190: seen liitteenä. Vuodesta 1993 alkaen yrityksen kelaitokselle tai eläkesäätiölle suoritettujen mak-
30191: on tullut kirjata eläkevastuunsa kattamisesta ai- sujen vähennyskelpoisuus on kuitenkin rajoitet-
30192: heutuvat suoriteperusteiset menot juoksevasti tu siihen määrään saakka, joka tarvitaan vakuu-
30193: kunkin tilikauden kuluksi. Siirtymäsäännöksen tusteknillisten perusteiden mukaan säätiön tai
30194: mukaan vastuuvajaus on merkittävä tuloslaskel- laitoksen eläkesitoumuksista aiheutuvan vastuun
30195: maan viimeistään tilikaudella, joka päättyy en- peittämiseen. Vakuutusyhtiön, eläkesäätiön ja
30196: nen 31 päivää joulukuuta 2000. Hallituksen esi- muun eläkelaitoksen verotuksessa saadut maksut
30197: tykseen kirjanpitolain muuttamisesta (HE ovat vastaavasti veronalaista tuloa. Vähennys-
30198: 11111992 vp) sisältyneissä siirtymäsäännöksen kelvottomia verotuksessa ovat siten vain yrityk-
30199: perusteluissa todettiin, että ehdotettu säännös jät- sen omalla vastuulla olevat eläkesitoumukset,
30200: tää kirjanpitovelvollisen harkintaan, sisällyttää- joita ei ole siirretty vakuutusyhtiöiden kannetta-
30201: kö hän kattamattoman eläkevastuumäärän kului- viksi tai joita varten ei ole perustettu itsenäistä
30202: hin tasasuuruisina erinä siirtymäkauden aikana eläkesäätiötä tai -laitosta.
30203: vai muussa järjestyksessä. Eläkesitoumusten vähennyskelpoisuus on
30204: Kirjanpitovelvollisen on vähennettävä tuo- edellä mainitun kaltainen silloinkin, kun yhtiötä
30205: toista etukäteen velvoitteistaan vastaisuudessa verotetaan tuloverolain säännösten mukaan.
30206: aiheutuvat menot, jos meno kohdistuu päättynee- Kiinteistöosakeyhtiöt ovat yleensä tuloverolain
30207:
30208:
30209: 2
30210: Ministerin vastaus KK 364/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
30211:
30212:
30213: piirissä, elinkeinotulon verottamisesta annetun hennyskelpoisuuden laajentaminen verotuksessa
30214: lain mukaan verotetaan vain eräät suuret kiinteis- on sidoksissa päätöksiin kirjanpidon ja verotuk-
30215: töosakeyhtiöt sen tuloksenlaskennan lähentämisestä yleisem-
30216: Suurin osa aravakiinteistöyhtiöiden henkilö- mällä tasolla. Asiaa on tarkasteltu muun muassa
30217: kunnasta kuuluu erilaisten työeläkejärjestelmien Varaus- ja poistojärjestelmän uudistamistyöryh-
30218: piiriin, jolloin eläkevastuuta ei ole jätetty yrityk- mässä (VM 1995:17). Kirjanpidon ja verotuksen
30219: sen omalle vastuulle. Tällöin eläkevastuun katta- tuloksenlaskennan lähentäminen merkitsisi toi-
30220: miseksi suoritetut määrät ovat edellä mainittuun saalta eräiden erien vähennysoikeuden laajenta-
30221: tapaan verotuksessa vähennyskelpoisia. Vaikka mista, mikä lieventäisi verotusta, ja toisaalta ve-
30222: eläkevastuut olisikin jätetty yrityksen omalle rotuksen kiristymistä tietyiltä osin. Hallitus kat-
30223: vastuulle, mikä on hyvin harvinaista, yhtiön on soo, että tässä tilanteessa ei ole aihetta lisätä yk-
30224: aina mahdollista ottaa työntekijöilleen eläkeva- sipuolisesti verotuksessa vähennyskelpoisten
30225: kuutus ja saada eläkevastuun kattamiseksi suori- erien määrää sillä perusteella, että erä on merkit-
30226: tetut määrät myös vähennyskelpoisiksi. tävä kuluksi tuloslaskelmaan.
30227: Eläkevastuusta aiheutuvien menojen ja mui-
30228: den tulevaisuudessa realisoituvien menojen vä-
30229:
30230:
30231: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
30232:
30233: Ministeri Suvi-Anne Siimes
30234:
30235:
30236:
30237:
30238: 3
30239: KK 364/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Ministems svar
30240:
30241:
30242:
30243:
30244: Tili riksdagens talman
30245:
30246: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Den bokföringsskyldige skall på förhand från
30247: anger har Ni, Fru talman, till vederbörande med- intäktema dra av de utgifter som utfåstelserna or-
30248: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- sakar i framtiden, om utgiften hänför sig till en
30249: man Jouko Jääskeläinen /fkfm.fl. undertecknade avslutad eller tidigare räkenskapsperiod och om
30250: spörsmål SS 364/1999 rd: det kan anses säkert eller sannolikt att utgiften ut-
30251: faller så som väntat. Utgiften dras således av i
30252: Vad ämnar regeringen göraför att redo- bokföringen innan den rea1iseras och skall beta-
30253: visningen av aravahyreshusens pen- las.
30254: sionsansvar som kostnader skall tillåtas Realiseringsprincipen är utgångspunkt i be-
30255: i beskattningen och skattningen. Utgifterna är avdragsgilla det skat-
30256: teår under vilket skyldigheten att betala utgifter-
30257: kommer lagen att ändras i fråga om ara- na har uppstått. Orealiserade utgifter och förlus-
30258: vafastighetsbolagen för att bostadshy- ter som uppstår i framtiden är i allmänhet inte av-
30259: rorna skall kunna hållas inom rimliga dragsgilia. Utgifter som orsakas av pensionsut-
30260: gränser? fåstelser är naturligtvis avdragsgilla också i be-
30261: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skattningen, men först i beskattningen för det år
30262: föra följande: under vilket de realiseras.
30263: Om pensionsansvaren har överförts tili ett för-
30264: Bokföringsbehandlingen av pensionsansvar änd- säkringsbolag eller det har grundats en pensions-
30265: rades i samband med revideringen av bokförings- stiftelse eller en pensionskassa för dem, är de be-
30266: lagen. Fram till 1992 fick företagen redovisa an- lopp som betalts för täckandet av pensionsansvar
30267: svar för pensionsutfåstelser i bilagan tili resultat- enligt 48 § lagen om beskattning av inkomst av
30268: räkningen och balansräkningen. Sedan 1993 skall näringsverksamhet också avdragsgilla i beskatt-
30269: företagen redovisa prestationsbaserade utgifter ningen under det år då överföringen har ägt rum
30270: som orsakas av täckandet av pensionsansvar lö- eller pensionsansvaret täckts. A vdragsgiliheten
30271: pande som kostnad under varje räkenskapspe- för premier som betalats tili en självständig pen-
30272: riod. Enligt övergångsbestämmelsen skall an- sionsanstalt eller stiftelse som grundats av ar-
30273: svarsbristen redovisas i resutalträkningen senasti betsgivaren har dock begränsats tili det belopp
30274: bokslutet för en räkenskapsperiod som utgår före som enligt de försäkringstekniska grundema
30275: den 31 december 2000. 1 motiveringen tili över- krävs för att täcka det ansvar som orsakas av stif-
30276: gångsbestämmelsen i regeringens proposition tili telsens eller anstaltens pensionsutfåstelser. Vid
30277: ändring av bokföringslagen (RP 11111992 rd) beskattningen är de premier som influtit tili för-
30278: konstaterades att den föreslagna bestämmelsen säkringsbolag, pensionsstiftelser och andra pen-
30279: överlämnar till den bokföringsskyldige att be- sionsanstalter på motsvarande sätt skattepliktig
30280: stämma om han låter pensionsansvar som saknar inkomst. lcke avdragbara i beskattningen är så-
30281: täckning ingå i kostnadema som jämnstora pos- lunda endast pensionsutfåstelser som är på före-
30282: ter under övergångsperioden eller i någon annan tagets eget ansvar och inte har överförts tili för-
30283: ordning. säkringsbolags ansvar eller för vilka det inte
30284:
30285:
30286: 4
30287: Ministerns svar KK 364/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
30288:
30289:
30290: grundats en självständig pensionsstiftelse eller Utvidgandet av avdragsgillheten i beskatt-
30291: pensionsanstalt. ningen för utgifter som orsakas av pensionsan-
30292: Det ovan nämda gäller också avdragsgillheten svar och andra utgifter som realiseras i framtiden
30293: för pensionsutfåstelser när ett bolag beskattas en- är bundet tili beslut om samordningen av sättet
30294: ligt inkomstskattelagens bestämmelser. Fastig- att beräkna resultatet vid bokföring och beskatt-
30295: hetsaktiebolag omfattas i allmänhet av inkomst- ning på ett allmännare pian. Frågan har behand-
30296: skattelagen, enligt lagen om beskattning av in- lats bl.a. av en arbetsgrupp för revidering av det
30297: komst av näringsverksarnhet beskattas endast system som gäller reserveringar och avskrivning-
30298: vissa stora fastighetsaktiebolag. ar (VM 1995: 17). En samordning av resultaträk-
30299: Den största delen av aravafastighetsbolagens ningen vid bokföring och beskattning innebär å
30300: personai omfattas av olika pensionssystem, vil- ena sidan att avdragsrätten för vissa poster utvid-
30301: ket innebär att pensionsansvaret inte överlåtits på gas, vilket lindrar beskattningen, och å andra si-
30302: företagets eget ansvar. 1 så fall är de belopp som dan att beskattningen skärps när det gäller vissa
30303: betalts för att täcka pensionsansvaret avdragsgil- delar. Regeringen anser att det i denna situation
30304: la på det sätt som nämnts ovan. Även om pen- inte finns skäl att ensidigt utöka antalet avdrags-
30305: sionsansvaren skulle ha förblivit på företagets gilla poster i beskattningen på grund av att en
30306: eget ansvar, vilket är mycket ovanligt, är det all- post skall redovisas som kostnad i resultaträk-
30307: tid möjligt för bolaget att teckna en pensionsför- ningen.
30308: säkring för sina anställda och också göra avdrag
30309: för de belopp som betalats för att täcka ansvaret.
30310:
30311:
30312: Helsingfors den 29 september 1999
30313:
30314: Minister Suvi-Anne Siimes
30315:
30316:
30317:
30318:
30319: 5
30320: KK 365/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
30321:
30322:
30323:
30324:
30325: KIRJALLINEN KYSYMYS 365/1999 vp
30326:
30327: Puhelinliikenteen toiminnan häiriöttömyys
30328:
30329:
30330:
30331:
30332: Eduskunnan puhemiehelle
30333:
30334: Kuluneen kesän aikana sääolosuhteet vaihtelivat helimen varassa ja ovat tottuneet luottamaan sii-
30335: suuresti eri puolilla maata. Itä-Suomessa koettiin hen yhteydenpitovälineenä ja erityisesti hädän
30336: useita ukkosmyrskyjä, jotka vaurioittivat sekä tullen. Mainittavaa on se, että maaseudun asuk-
30337: puhelinlinjoja että -laitteita. Tällaisissa olosuh- kaat ovat yleensä hoitaneet vastuunsa maksujen
30338: teissa on ymmärrettävää, että puhelinliikenne ja muiden velvoitteiden osalta. Onko nyt kuiten-
30339: saattaa olla keskeytyneenä muutamia päiviä kor- kin käymässä niin, että maaseudun asukkaat ase-
30340: jausruuhkan vuoksi. Korjauksen ajaksi järjeste- tetaan eriarvoiseen asemaan puhelinliikenteen
30341: tään yleensä hätäpäivystys sopivaksi katsotta- toimivuuden suhteen?
30342: vaan paikkaan, mistä tiedotetaan alueen asuk-
30343: kaille. Nyt kuitenkin kävi niin, että varsinkin Itä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30344: Savossa puhelinliikenne oli paikoin keskeyty- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30345: neenä yli kolme viikkoa, eikä lukuisista vika- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30346: ilmoituksista huolimatta tapahtunut mitään kor- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30347: jaustoimia, puhumattakaan hätäpäivystyksenjär-
30348: jestämisestä. Tämä aiheutti erityisesti vanhusten Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt tai
30349: ja sairaiden keskuudessa suurta turvattomuutta ja aikoo ryhtyä, että puhelinliikenteen häi-
30350: herätti kysymyksiä, miten voi saada avun sai- riötön toiminta turvataan maaseutu-
30351: raus- tai tulipalotapauksissa erityisesti yksin alueilla erilaisissa olosuhteissa ihmis-
30352: asuttaessa. Iäkkäät ihmiset ovat yleensä lankapu- ten yhteydenpidon varmistamiseksi ja
30353: turvallisuuden takaamiseksi?
30354:
30355:
30356: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1999
30357:
30358: Pekka Nousiainen /kesk
30359:
30360:
30361:
30362:
30363: Versio 2.0
30364: KK 365/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk Ministerin vastaus
30365:
30366:
30367:
30368:
30369: Eduskunnan puhemiehelle
30370:
30371: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa vaikeuttaa kuitenkin työn vaativuus. Sonera ei
30372: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kuitenkaan pidä tyydyttävänä kuluneen kesän
30373: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen viankorjausaikoja. Siksi se on jo aloittanut kesä-
30374: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nou- kauden valmiuksien parantamiseen tähtäävän
30375: siaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- suunnittelun sekä toiminnan tehostamisen. Tämä
30376: sen KK 365/1999 vp: tulee näkymään asiakaspalvelun parantumisena.
30377: Kysymyksessä erityisesti esille otettu hätäpäi-
30378: Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt tai ai- vystyksen järjestäminen tapahtuu normaalisti si-
30379: koo ryhtyä, että puhelinliikenteen häiri- ten, että teleyritys ilmoittaa alueellisesta vikati-
30380: ötön toiminta turvataan maaseutualueil- lanteesta aluehälytyskeskukseen, joka hoitaa
30381: la erilaisissa olosuhteissa ihmisten yhte- asiaa eteenpäin kunnasta riippuen. Yleensä tie-
30382: ydenpidon varmistamiseksi ja turvalli- dotusvastuu hätäpäivystyksen järjestämisestä on
30383: suuden takaamiseksi? asianomaisella kunnalla.
30384: Liikenneministeriö on vuosittain teettänyt sel-
30385: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vityksen teleyritysten palvelutasosta. Selvityk-
30386: ti seuraavaa: sen yksi osa-alue on ollut teleyhteyksien laatu.
30387: Kulunut kesä on ollut sääolosuhteiltaan poik- Viime syksynä teetetty selvitys osoitti käyttäjien
30388: keuksellinen. Teletoiminnan yhteyksiä haittaa- olevan hyvin tyytyväisiä yhteyksiensä laatuun.
30389: via ukkosmyrskyjä oli erityisen paljon Sonera Useampi kuin joka toinen piti yhteyksiä erittäin
30390: Oyj:n (Sonera) alueella Itä-Suomessa, jossa uk- hyvinä ja erittäin huonoina vain joka sadas.
30391: kosmyrskyjen teletoiminnalle aiheuttamia vau- Myöskään teleyritysten yhteyslaaduissa ei ollut
30392: rioita oli kesä-heinäkuussa nelinkertainen määrä eroja maan eri osissa. Puhelinyhteyksistään sekä
30393: muihin kuukausiin verrattuna. Käytännössä näi- kiitosta että moitteita saanet yhtiöt olivat maa-
30394: den kahden kuukauden aikana tehty työmäärä seudun pieniä teleyrityksiä. Teleyritysten väliset
30395: vastasi koko muun vuoden työmäärää henkilö- erot eivät kuitenkaan olleet merkittäviä. Liiken-
30396: työvuosissa mitattuna. neministeriö on tämän vuoden keväällä selvittä-
30397: Saadun selvityksen mukaan Sonera ei ole aset- nyt myös telepalveluiden alueellista saatavuutta.
30398: tanut maaseudun teleliikenteen vianhallintaa eri- Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että käyttäjille
30399: arvoiseen asemaan taajama-alueisiin verrattuna. tärkeimmät telepalvelut ovat hyvin tasapuolises-
30400: Maaseudulla ongelmia aiheuttavat pylväsliujois- ti saatavissa koko valtakunnan alueella. Maaseu-
30401: sa olevat kaapelit, jotka ovat häiriöherkempiä dun asukkailla on käytännössä yhtä hyvät mah-
30402: kuin maan alle sijoitetut kaapelit. Maaseudulla dollisuudet telepalveluiden saatavuuteen kuin
30403: etäisyydet ovat pitkiä, joten ei ole taloudellisesti taajamissa asuvilla.
30404: järkevää sijoittaa kaapeleita maan alle, kuten Teleyrityksiä veivoitetaan jo telemarkkina-
30405: yleensä taajamissa tehdään. Soneran vianhallin- lain nojalla edistämään telemarkkinoiden tehok-
30406: taprosesseissa on ennakoitu ukkosen aiheuttamat kuutta siten, että saatavilla olevat mahdollisuu-
30407: vikatilanteet lisäämällä resursseja, järjestämällä det televiestintään ovat laadultaan hyviä, toimin-
30408: lomia uudelleen ja ylitöillä. Resurssien lisäystä tavarmoja ja turvallisia. Lisäksi Telehallintokes-
30409:
30410:
30411: 2
30412: Ministerin vastaus KK 365/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
30413:
30414:
30415: kuksen antamissa teknisissä määräyksissä tele- takunnan eri osissa ei ole televiestintäyhteyksien
30416: yritykset veivoitetaan varautumaan toiminnas- toimivuudessa merkittäviä eroja. Poikkeukselli-
30417: saan siten, ettei teleyhteyksien katkoksia tulisi. set sääolot ovat aina suuri haaste tekniikalle, niin
30418: Mikäli teleyhteyksien katkoksia kuitenkin ta- myös teleyhteyksille. Nyt esiintyneistä ongel-
30419: pahtuu, on teleyritys velvoitettu hyvittämään mista on saatu arvokasta kokemusta, jota käyte-
30420: käyttäjälle käytön estyminen, jos liittymää ei voi- tään hyväksi teleyritysten varautuessa mahdolli-
30421: da käyttää televerkossa olevan vian vuoksi kalen- siin tuleviin poikkeusolosuhteisiin. Myös teletoi-
30422: terikuukaudessa yli 48 tunnin aikana eikä käyttö- minnan säädöksiä kehittämällä ja jatkuvalla tele-
30423: katkos ole aiheutunut käyttäjästä johtuneista yritysten toiminnan seurannalla viranomaiset
30424: syistä tai teleyritys ei ole kohtuullisin toimenpi- pyrkivät varmistamaan, että teleyritykset tekevät
30425: tein kyennyt korjaamaan vikaa. Hyvitys on liitty- parhaansa hyvien teleyhteyksien turvaamiseksi.
30426: mästä maksettavan yhden kuukauden perusmak- Vaikka suomalaisilla on kansainvälisesti kat-
30427: sun suuruinen. soen huipputason telepalvelut kohtuulliseen hin-
30428: Hallitus katsoo, että kansalaisilla on hyvät ja taan, hallitus pyrkii jatkuvasti telesääntelyä ke-
30429: kohtuullisen häiriöttömät teleyhteydet maan kai- hittämällä edistämään maamme televiestintä-
30430: kissa osissa. Tehdyt vertailut osoittavat, että val- mahdollisuuksia.
30431:
30432:
30433: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
30434:
30435: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
30436:
30437:
30438:
30439:
30440: 3
30441: KK 365/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk Ministems svar
30442:
30443:
30444:
30445:
30446: Tili riksdagens talman
30447:
30448: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger faktum att arbetet är krävande. Sonera anser
30449: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av emellertid att den tid det tog att reparera felen i
30450: statsrådet översänt följande av riksdagsman somras inte är tillfredsställande. Därför har bola-
30451: Pekka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga get redan nu inlett planering som syftar till att
30452: spörsmål SS 36511999 rd: förbättra beredskapen under sommarperioden
30453: samt effektivering av verksamheten. Detta kom-
30454: Vilka åtgärder har regeringen vidtagit mer att synas i form av förbättrad kundbetjäning.
30455: eller ämnar den vidta för att se tili att te- Ordnandet av jour, vilket särskilt tas upp till
30456: lefontrafiken fungerar utan störningar behandling i spörsmålet, sker normalt så att ett
30457: på landsbygden under olika förhållan- teleföretag underrättar kretsalarmeringscentra-
30458: den så att kontakten mellan människor len om en regional felsituation, och kretsalarme-
30459: säkerställs och säkerheten garanteras? ringscentralen ser till att ärendet går vidare bero-
30460: ende på viiken kommun det är fråga om. 1 all-
30461: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- mänhet är det kommunen i fråga som ansvarar för
30462: föra följande: informationen om ordnandet av jour.
30463: Sommaren var exceptionell vad väderleksförhål- Trafikministeriet har varje år låtit göra en ut-
30464: landena beträffar. Åskväder som störde televerk- redning om teleföretagens servicenivå. Ett av
30465: samhetsförbindelsema var frekventa på Sonera delområdena i utredningen har varit kvaliteten på
30466: Abp:s (Sonera) område i östra Finland, där åsk- teleförbindelsema. En utredning från hösten
30467: vädren förorsakade ett fyrfaldigt antal skador på 1998 visade att användarna är mycket nöjda med
30468: televerksamheten i juni-juli jämfört med övriga kvaliteten på sina förbindelser. Fler än varannan
30469: månader. 1 praktiken motsvarade arbetsmängden ansåg att förbindelserna var mycket goda och en-
30470: under dessa två månader arbetsmängden under dast var hundrade ansåg dem vara mycket dåliga.
30471: resten av året mätt i årsverken. Kvaliteten på teleföretagens förbindelser uppvi-
30472: Enligt en utredning har Sonera inte försatt fel- sade inte heller några skillnader i landets olika
30473: hanteringen inom teletrafiken på landsbygden i delar. De bolag som fick både beröm och klander
30474: en olikvärdig ställning i jämförelse med tätorter. för sina telefonförbindelser var små teleföretag
30475: På landsbygden är det kablama i blankledningar på landsbygden. Skillnaderna mellan teleföreta-
30476: som orsakar problem, eftersom de är känsligare gen var likväl inte betydande. Trafikministeriet
30477: för stömingar än kablar som är nedgrävda i mar- utredde i våras också teletjänsternas regionala
30478: ken. På landsbygden är avstånden långa, och där- tillgänglighet. Det centrala resultatet av under-
30479: för är det inte ekonomiskt sett klokt att gräva ned sökningen var att de teletjänster som är viktigast
30480: kablama såsom man i allmänhet gör i tätortema. för användarna är tillgängliga på ett jämlikt sätt i
30481: lnom ramen för Soneras felhanteringsprocesser hela riket. De som bor på landsbygden har i prak-
30482: har man förutsett felsituationer förorsakade av tiken likadana möjligheter att få teletjänster som
30483: åska genom att öka resursema och omorganisera de som bor i tätorterna.
30484: semestrama samt genom övertidsarbeten. Ök- Teleföretagen åläggs redan med stöd av tele-
30485: ningen av resursema försvåras emellertid av det marknadslagen att främja effektiviteten på tele-
30486:
30487:
30488: 4
30489: Ministems svar KK 365/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
30490:
30491:
30492: marknadema så att de till buds stående möj1ighe- inte förekommer några betydande skillnader i te-
30493: tema till te1ekommunikation håller god kva1itet, lekommunikationsförbindelsemas funktion i oli-
30494: att de är driftsäkra och trygga. Dessutom å1äggs ka delar av landet. Exceptionella väderleksför-
30495: teleföretagen i Te1eförvaltningscentra1ens tek- hållanden utgör alltid en stor utmaning för tekni-
30496: niska föreskrifter att i sin verksamhet bereda sig ken, så även för teleförbindelsema. Av de pro-
30497: på att det inte inträffar några avbrott i te1eförbin- blem som nu har förekommit har man fått värde-
30498: delsema. full erfarenhet som utnyttjas när teleföretagen
30499: Om det emellertid blir avbrott i teleförbindel- förbereder sig för eventuella kommande undan-
30500: sema, är teleföretagen förpliktade att gottgöra tagsförhållanden. Också genom att utveckla tele-
30501: användama för förhindrad användning om an- verksamhetsbestämmelsema och genom att oav-
30502: slutningen inte kan användas till följd av ett fel i brutet följa upp teleföretagens verksamhet strä-
30503: telenätet mer än 48 timmar under en kalendermå- var myndighetema efter att säkerställa att telefö-
30504: nad och om avbrottet inte beror på användaren el- retagen gör sitt bästa för att trygga tillgången på
30505: ler om te1eföretaget inte med hjälp av skäliga åt- goda te1eförbindelser. Fastän finländama inter-
30506: gärder har förmått reparera felet. Gottgöre1sen är nationellt sett har tillgång tili te1etjänster på
30507: lika stor som den grundavgift som betalas för an- toppnivå tili ett rim1igt pris, strävar regeringen
30508: slutningen för en månad. genom att utveckla teleregleringen oavbrutet ef-
30509: Regeringen anser att medborgama har goda ter att främja vårt lands telekommunikationsmöj-
30510: och relativt stömingsfria teleförbindelser i lan- ligheter.
30511: dets alla delar. Jämförelser ger vid handen att det
30512:
30513:
30514:
30515: Helsingfors den 21 september 1999
30516:
30517: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
30518:
30519:
30520:
30521:
30522: 5
30523: KK 366/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
30524:
30525:
30526:
30527:
30528: KIRJALLINEN KYSYMYS 366/1999 vp
30529:
30530: Kasvatuksellisten näkökohtien huomioon otta-
30531: minen television ohjelmatarjonnassa
30532:
30533:
30534:
30535:
30536: Eduskunnan puhemiehelle
30537:
30538: Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen on yleis- joukkoon, joita lapset seuraavat. Lapset, joilla ei
30539: tynyt yhteiskunnassa. Samaan aikaan on todettu, ole elämänkokemusta, ja nuoret, joiden maail-
30540: että television ohjelmatarjonta on huomattavan mankuva on vasta muodostumassa, ovat herkkiä
30541: väkivaltaista. Vanhempien mahdollisuudet kont- mainonnan vaikutuksille. Tällaisen mainonnan
30542: rolloida lastensa television katselua ovat rajalli- sisältöön ja vaikutuksiin tulisi kiinnittää riittä-
30543: set. Päiväkodeissa ja kouluissa ollaan huolestu- vää huomiota, sillä se voi luoda malleja ja ihan-
30544: neita televisio-ohjelmien vaikutuksesta lasten ja teita, jotka häiritsevät lasten ja nuorten tasapai-
30545: nuorten elämään. Väsyneet koululaiset eivät jak- noista kehitystä.
30546: sa keskittyä koulutyöhönsä. Syynä tähän on usein
30547: valvominen pitkälle yöhön televisioruudun Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30548: ääressä. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30549: Televisio-ohjelmien välittämät arvot ja käyt- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30550: täytymismallit vaikuttavat voimakkaasti lasten ja vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30551: nuorten kehitykseen. Lapsille ja nuorille tarjotta-
30552: vien ohjelmien laatuun, määrään ja esittämis- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
30553: aikoihin on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. Oh- tyä televisiotoiminnan kehittämiseksi si-
30554: jelmien on oltava pientäkin katsojaa kiinnosta- ten, että lasten ja nuorten kasvatukselli-
30555: via, mutta niillä on aina myös kasvatuksellinen set tavoitteet otetaan nykyistä parem-
30556: ulottuvuutensa. min huomioon esimerkiksi kieltämällä
30557: Osa televisiomainonnasta on suunnattu lapsil- mainonta lapsille suunnattujen ohjel-
30558: le ja mainontaa on sijoitettu sellaisten ohjelmien mien yhteydessä?
30559:
30560:
30561: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1999
30562:
30563: Liisa Hyssälä /kesk
30564:
30565:
30566:
30567:
30568: Versio 2.0
30569: KK 366/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk Ministerin vastaus
30570:
30571:
30572:
30573:
30574: Eduskunnan puhemiehelle
30575:
30576: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa maan mainostettuja tuotteita tai palveluja, lasten
30577: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, erityistä luottamusta vanhempia, opettajia ja
30578: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen muita ihmisiä kohtaan ei saa käyttää hyväksi eikä
30579: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Rys- lasta saa perusteettomasti näyttää vaarallisissa ti-
30580: säiän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- lanteissa.
30581: sen KK 366/1999 vp: Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n yleissään-
30582: nöksessä kielletään sopimaton ja hyvän tavan
30583: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- vastainen mainonta. Hallituksen esityksessä ku-
30584: tyä televisiotoiminnan kehittämiseksi si- luttajansuojalainsäädännöksi (HE 8/1977 vp) on
30585: ten, että lasten ja nuorten kasvatukselli- todettu, että markkinoinnin sopimaHornuutta ar-
30586: set tavoitteet otetaan nykyistä parem- vioitaessa on lapsiin kohdistuvaa markkinointia
30587: min huomioon esimerkiksi kieltämällä arvosteltava keskimääräistä tiukemmin. Tätä pe-
30588: mainonta lapsille suunnattujen ohjel- riaatetta on sovellettu niin markkinatuomioistui-
30589: mien yhteydessä? men kuin kuluttaja-asiamiehenkin ratkaisukäy-
30590: tännössä.
30591: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Myös mainonnan kansainvälisissä perussään-
30592: vasti seuraavaa: nöissä on tunnustettu lasten ja alaikäisten nuor-
30593: Suomessa lapsiin kohdistuvaa televisiomainon- ten erityisasema suhteessa mainontaan. Mainon-
30594: taa säädellään tällä hetkellä pääasiassa laissa te- nassa ei saa käyttää hyväksi lasten ja nuorten ko-
30595: levisio- ja radiotoiminnasta, kuluttajasuojalain kemattomuutta ja herkkäuskoisuutta. Mainon-
30596: markkinointisäännöksissä sekä mainonnan kan- nassa ei myöskään saa vähätellä mainostettavan
30597: sainvälisissä perussäännöissä. tuotteen käyttöön tarvittavia taitoja tai ikää. Eri-
30598: Vuoden 1999 alusta voimaan tulleen lain tele- tyisesti on huolehdittava siitä, että lapset ja nuo-
30599: visio- ja radiotoiminnasta 22 §:n 5 momentin ret saavat oikean käsityksen muun muassa tuot-
30600: mukaan lastenohjelmia ei saa keskeyttää mainok- teen koosta, käytön edellyttämistä muista tuot-
30601: silla eikä teleostoslähetyksillä, jos ohjelman ai- teista, kuten pattereista ja siitä, että sarjaan kuu-
30602: kataulun mukainen kesto on alle 30 minuuttia. luva tuote myydään erillisenä.
30603: Yli 30 minuuttia pidempiin ohjelmiin sovelle- Joissakin maissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa,
30604: taan myös muita ohjelmia koskevia säännöksiä. lapsiin kohdistuva televisiomainonta on kielletty
30605: Mainitussa laissa on mainosten sijoittelun li- kokonaan. Siitä huolimatta lapset näissäkin mais-
30606: säksi erikseen säädetty myös alaikäisten suoje- sa saattavat nähdä kansainvälisillä satelliittika-
30607: lusta (25 §). Säännöksen mukaan televisio- ja ra- navilla esitettyjä lapsille kohdistettuja mainok-
30608: diomainonta ei saa aiheuttaa moraalista tai fyy- sia. Tässä yhteydessä on huomattava myös voi-
30609: sistä haittaa lapselle. Mainonnassa ei saa kehot- makkaasti kehittyvä Internet-toiminta, jota mai-
30610: taa lapsia ostamaan hyödykettä käyttämällä hy- nitut rajoitukset eivät myöskään koske.
30611: väksi heidän kokemattomuuttaan tai herkkäus- Lapset ja nuoret eivät voi välttyä mainonnalta
30612: koisuuttaan, lapsia ei saa rohkaista taivuttele- nykyisessä yhteiskunnassa. Kuten edellä on to-
30613: maan vanhempiaan tai muita henkilöitä osta- dettu, ei edes lapsiin kohdistuvan televisiomai-
30614:
30615:
30616: 2
30617: Ministerin vastaus KK 366/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
30618:
30619:
30620: nonnan kiellolla voida suojata lapsia täysin hei- vuoksi lasten kehitykselle haitalliset televisio-
30621: hin kohdistetulta televisiomainonnalta. Lisäksi ohjelmat lähetetään sellaiseen aikaan, jolloin lap-
30622: on otettava huomioon, että rajanveto niin sano- set eivät tavallisesti katso televisio-ohjelmia. Li-
30623: tun perhemainonnan ja lapsiin kohdistuvan mai- säksi suomalaiset televisiotoiminnan harjoittajat
30624: nonnan välillä on erittäin vaikeaa ja että lapset ovat vuoden alusta lukien ryhtyneet ohjelmatie-
30625: katselevat myös muuta kuin heille erityisesti doissaan sekä ennen ohjelmia tulevissa kuulutuk-
30626: suunnattua mainontaa. sissa kertomaan katsojille ja erityisesti perheen
30627: Edellä sanottuun viitaten hallitus katsoo, ettei vanhemmille ohjelman sisältämästä, alaikäisten
30628: tässä vaiheessa ole erityistä tarvetta laatia uusia kehitykselle mahdollisesti epäsuotuisasta sisäl-
30629: säännöksiä lapsiin kohdistuvan mainonnan ra- löstä. Hallituksen käsityksen mukaan suomalai-
30630: joittamiseksi. Tässä yhteydessä on kuitenkin vie- set televisiotoiminnan harjoittajat pääsääntöises-
30631: lä syytä erikseen korostaa televisioyhtiöiden ja ti tiedostavat vastuunsa tässä asiassa.
30632: mainostajien vastuuta. Tässä yhteydessä todettakoon vielä, että Suo-
30633: Myös varsinaista ohjelmatoimintaa koskevas- mi on parhaillaan käynnistämässä keskustelua
30634: sa lainsäädännössä on otettu huomioon lasten eri- EU:n piirissä siitä, voitaisiinko lähivuosina käyt-
30635: tyisasema. Televisio- ja radiotoiminnasta anne- töön otettavan digitaalisen jakelutekniikan avul-
30636: tun lain 19 §:n 1 momentin mukaan televisiotoi- la parantaa vanhempien mahdollisuuksia suojel-
30637: minnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että la lapsia televisio-ohjelmien mahdollisesti haital-
30638: seksuaalisen sisältönsä tai väkivaltaisuutensa liselta sisällöltä.
30639:
30640:
30641: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
30642:
30643: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
30644:
30645:
30646:
30647:
30648: 3
30649: KK 366/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk Ministems svar
30650:
30651:
30652:
30653:
30654: Tili riksdagens talman
30655:
30656: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger ciella förtroende som bam hyser för föräldrar, lä-
30657: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av rare eller andra personer eller att utan skäl visa
30658: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lii- bam i farliga situationer.
30659: sa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörs- 1 den allmänna bestämmelsen i 1 § 2 kap. kon-
30660: mål SS 366/1999 rd: sumentskyddslagen förbjuds reklam som strider
30661: mot god sed eller är otillbörlig mot konsumenter-
30662: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta na. 1 regeringens proposition om konsument-
30663: för att televisionsverksamheten skall ut- skyddslagstiftning (RP 8/1977 rd) framhålls att
30664: vecklas så att den fostrande aspekten i när man bedömer osaklig marknadsföring skall
30665: fråga om barn och ungdomar beaktas sådan marknadsföring som riktas tili bam bedö-
30666: t. ex. genom förbud mot reklam i sam- mas strängare än i genomsnitt. Denna princip har
30667: band med program som är riktade tili tillämpats såväl i marknadsdomstolens som kon-
30668: barn? su~entombudsmannens avgörandepraxis.
30669: Aven i intemationella grundregler för reklam
30670: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- har bams och minderåriga ungdomars speciella
30671: föra följande: ställning erkänts när det är fråga om reklam. 1 re-
30672: 1 Finland regleras televisionsreklam som riktar klamen får bams och ungdomars oerfarenhet och
30673: sig tili bam för närvarande främst i lagen om te- godtrogenhet inte utnyttjas. 1 reklamen får inte
30674: levisions- och radioverksamhet, i konsument- heller underskatta de fårdigheter och den ålder
30675: skyddslagens bestämmelser om marknadsföring som behövs för att den produkt för vilken reklam
30676: samt i intemationella grundregler för reklam. görs skall kunna användas. Man bör i synnerhet
30677: Enligt 22 § 5 mom. lagen om televisions- och se till att bam och ungdomar får rätt uppfattning
30678: radioverksamhet, som trädde i kraft vid ingång- om bl.a. produktens storlek, om andra produkter
30679: en av 1999, får bamprogram inte avbrytas av re- som krävs för att den skall kunna användas så-
30680: klam eller teleköpsändningar, om deras program- som batterier och om det faktum att en produkt
30681: lagda längd understiger 30 minuter. Om pro- som hör till serien säljs separat.
30682: grammens längd är minst 30 minuter tillämpas 1 vissa länder, t.ex. i Sverige och Norge, är te-
30683: även andra bestämmelser om programmen. levisionsreklam som riktar sig till bam helt för-
30684: Utöver placeringen av reklamer bestäms i bjuden. Trots detta kan bam även i dessa Iänder
30685: nämnda lag dessutom om skyddande av minder- eventuellt se reklam som är riktad till bam och
30686: åriga (25 §). Enligt bestämmelsen får reklam i som visas på intemationella satellitkanaler. 1 det-
30687: television och radio inte orsaka moralisk eller fy- ta sammanhang bör man också observera Inter-
30688: sisk skada hos barn. 1 reklam är det inte tillåtet att net, som utvecklas snabbt och för vilket nämnda
30689: genom utnyttjande av bams oerfarenhet eller begränsningar inte heller gäller.
30690: godtrogenhet uppmana bam att köpa produkter Bam och ungdomar kan inte undgå reklam i
30691: eller tjänster, att direkt uppmuntra bam att över- dagens samhälle. Såsom ovan har konstaterats är
30692: tala sina föräldrar eller andra att köpa utannonse- det inte möjligt att genom förbud mot televi-
30693: rade produkter eller tjänster, att utnyttja det spe- sionsreklam som riktas tili bam helt och hållet
30694:
30695:
30696: 4
30697: Ministems svar KK 366/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
30698:
30699:
30700: skydda bam från televisionsreklam som är riktad på en tid då bam i allmänhet inte ser televisions-
30701: till dem. Därtill bör man beakta att gränsdrag- program. Därtill har finländska utövare av televi-
30702: ningen melian s.k. familjereklam och reklam som sionsverksamhet fr.o.m. ingången av detta år i
30703: riktas tili bam är oerhört svår och att bam även sina programuppgifter samt i programanmälning-
30704: ser på annan reklam än sådan som specielit är rik- ar före programmen börjat tala om för tittama
30705: tad till dem. och i synnerhet för föräldrama i familjen huruvi-
30706: Med hänvisning tili det ovan sagda anser re- da programmet innehåller sådant som eventuellt
30707: geringen att det i detta skede inte föreligger nå- kan vara ogynnsamt för minderåriga bams ut-
30708: got specielit behov att utarbeta nya bestämmel- veckling. Enligt regeringens uppfattning är fin-
30709: ser för att begränsa den reklam som riktas till ländska utövare av televisionsverksamhet med-
30710: bam. 1 detta sammanhang är det likväl skäl att vetna om sitt ansvar i denna fråga.
30711: specielit framhäva televisionsbolagens och re- I detta sammanhang kan det ytterligare konsta-
30712: klambyråemas ansvar. teras att Finland för närvarande står i beredskap
30713: 1 den lagstiftning som gälier egentlig program- att starta en diskussion inom EU huruvida det
30714: verksamhet har bamens specielia stälining beak- med hjälp av den digitalteknik som under de när-
30715: tats. Enligt 19 § 1 mom. lagen om televisions- maste åren skali tas i bruk är möjligt att förbättra
30716: och radioverksamhet skall en utövare av televi- föräldrars möjligheter att skydda sina bam från
30717: sionsverksamhet sörja för att sådana televisions- televisionsprogram vars innehåll eventuelit kan
30718: program med sexuellt innehåli eller våldsskild- vara skadligt.
30719: ringar som är skadliga för bams utveckling sänds
30720:
30721:
30722: Helsingfors den 28 september 1999
30723:
30724: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
30725:
30726:
30727:
30728:
30729: 5
30730: KK 367/1999 vp - Liisa Hyssälä /kesk
30731:
30732:
30733:
30734:
30735: KIRJALLINEN KYSYMYS 367/1999 vp
30736:
30737: Eläkeläisten verotus ja tulonhankkimiskulujen
30738: vähennysoikeus
30739:
30740:
30741:
30742:
30743: Eduskunnan puhemiehelle
30744:
30745: Palkansaajana on oikeus vähentää verotukses- Esimerkiksi luentopyyntöihin myöntävästi
30746: saan tulonhankkimisesta aiheutuvia kuluja. Elä- vastaavalle eläkeläiselle aiheutuu toiminnastaan
30747: keläisten kohdalla vähennysoikeudet ovat selväs- vastaavia matka- ja muita tulonhankkimiskuluja
30748: ti huonommat. Osalla eläkeläisistä on tietoja ja kuin palkansaajalle. Eläkeläisellä ei kuitenkaan
30749: taitoja, jotka ovat kysyttyjä esimerkiksi koulu- ole palkansaajan tavoin mahdollisuutta verovä-
30750: tustilaisuuksissa. Varsinkin monet yliopiston vi- hennyksiin.
30751: rasta eläkkeelle siirtyneet ovat käytettyjä luen-
30752: noitsijoita, joita pyydetään luennoimaan pitkien- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30753: kin matkojen päähän. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30754: Tiedeyhteisöjen ja työelämän kehittämisen tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30755: kannalta on tärkeää, että vuosikymmenten aika- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30756: na hankittu henkinen pääoma on käytössä silloin-
30757: kin, kun eläkeikä on jo saavutettu. Jos eläkkeelle Olisiko mahdollista kehittää eläkeläisiä
30758: siirtynyt henkilö on hyväkuntoinen ja innokas tulojen hankkimiseen kannustavajärjes-
30759: tuomaan panoksensa kaikkien hyödyksi, toimin- telmä samaan tapaan kuin on palkan-
30760: ta tukee sekä yksittäisen eläkeläisen hyvinvoin- saajilla tulonhankkimiskulujen osalta?
30761: tia että koko yhteiskunnan kehitystä.
30762:
30763:
30764: Helsingissä 2 päivänä· syyskuuta 1999
30765:
30766: Liisa Hyssälä /kesk
30767:
30768:
30769:
30770:
30771: Versio 2.0
30772: KK 367/1999 vp - Liisa Hyssälä /kesk Ministerin vastaus
30773:
30774:
30775:
30776:
30777: Eduskunnan puhemiehelle
30778:
30779: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa sut sekä matkakustannukset asunnosta työpaik-
30780: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kaan ja takaisin siltä osin kuin ne ovat lain mu-
30781: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kaan vähennyskelpoisia. Lisäksi verovelvollinen
30782: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Rys- voi vähentää muut palkkatulon hankkimisesta tai
30783: säiän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- säilyttämisestä aiheutuneet menot siltä osin kuin
30784: sen KK 367/1999 vp: ne ylittävät tulonhankkimisvähennyksen mää-
30785: rän. Niin ikään verovelvolliselle myönnetään
30786: Olisiko mahdollista kehittää eläkeläisiä kunnallisverotuksessa ansiotulovähennys, jos hä-
30787: tulojen hankkimiseen kannustava järjes- nen palkkatulonsa ja muut omaan työhön perus-
30788: telmä samaan tapaan kuin on palkan- tuvat tulonsa ylittävät 15 000 markkaa vuodessa.
30789: saajilla tulonhankkimiskulujen osalta? Tällä vähennyksellä on pyritty muun muassa
30790: kannustamaan ihmisiä hankkimaan omaan työpa-
30791: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nokseen perustuvia tuloja vaihtoehtona erilais-
30792: ti seuraavaa: ten sosiaalisten etujen saamiselle.
30793: Kysymyksen perusteluissa todetaan, että patkan- Jos eläkkeellä oleva henkilö työskentelee ja
30794: saajalla on oikeus vähentää verotuksessaan tu- saa palkkatuloja, hänelle myönnetään edellä mai-
30795: lonhankkimisesta aiheutuvia kuluja. Eläkeläis- nitut vähennykset samalla tavoin kuin varsinai-
30796: ten kohdalla vähennysoikeudet ovat perustelujen selle palkansaajalle. Sitä vastoin eläketuloista
30797: mukaan selvästi huonommat. näitä vähennyksiä ei voi tehdä. Tällainen mah-
30798: Tuloverolain 29 §:n mukaan verovelvollisel- dollisuus sotisi vastoin verojärjestelmän perus-
30799: la on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankki- periaatteita eikä olisi yhteiskuntapoliittisesti-
30800: misesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. kaan perusteltu, sillä mainitun laisilla menoilla ei
30801: Tuloverolain 95 §:n mukaan verovelvollinen voi olisi asiallista yhteyttä eläketulojen saamiseen.
30802: vähentää palkkatulostaan tulonhankkimisvähen- Korkean työttömyysasteen vallitessa ei myös-
30803: nyksenä kolme prosenttia palkkatulonsa määräs- kään ole aihetta kehittää sellaista erillistä eläke-
30804: tä, kuitenkin enintään 2 100 markkaa. Tämän li- läisille suunnattua tulonhankkimisvähennystä,
30805: säksi verovelvollinen voi vähentää työmarkkina- joka kannustaisi henkilöitä vielä eläkkeellä olles-
30806: järjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamak- saankin työskentelemään.
30807:
30808:
30809:
30810: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
30811:
30812: Ministeri Suvi-Anne Siimes
30813:
30814:
30815:
30816:
30817: 2
30818: Ministems svar KK 367/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
30819:
30820:
30821:
30822:
30823: Tili riksdagens talman
30824:
30825: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- och avgifter tili arbetslöshetskassor samt kostna-
30826: ger har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem der för resor melian bostaden och arbetsplatsen
30827: av statsrådet översänt följande av riksdagsman tili den del de enligt lag är avdragbara. Dessutom
30828: Liisa Hyssälä /cent undertecknade spörsmål SS kan den skattskyldige dra av andra utgifter för
30829: 367/1999 rd: förvärvande elier bibehåliande av löneinkomst,
30830: dock endast tili den del deras sammanlagda be-
30831: Å.r det möjligt att utveckla ett system lopp överstiger avdraget för inkomstens förvär-
30832: som uppmuntrar pensionärer att förvär- vande. Likaså beviljas den skattskyldige för-
30833: va inkomster på samma sätt som Iänla- värvsinkomstavdrag i kommunalbeskattningen
30834: gare uppmuntras när det gäller kostna- om hans löneinkomster och andra inkomster som
30835: der för inkomstens förvärvande? baserar sig på eget arbete överstiger 15 000 mk i
30836: året. Med hjälp av detta avdrag har man bl.a. för-
30837: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sökt uppmuntra tili att skaffa inkomster genom
30838: föra följande: eget arbete som altemativ till olika social förmå-
30839: 1 motiveringen tili spörsmålet konstateras att lön- ner.
30840: tagare har rätt att i beskattningen dra av kostna- Om en person som är pensionerad arbetar och
30841: der som orsakas av inkomstens förvärvande. För har löneinkomster, beviljas han de ovan nämnda
30842: pensionäremas del är avdragsrätten enligt moti- avdragen på samma sätt som en egentlig löntaga-
30843: veringen betydligt sämre. re. Däremot är det inte möjligt att göra dessa av-
30844: Enligt 29 § inkomstskattelagen har den skatt- drag på pensionsinkomster. En sådan möjlighet
30845: skyldige rätt att från sin inkomst dra av utgifter- skulle strida mot grundprincipen för skattesyste-
30846: na för inkomstens förvärvande elier bibehålian- met och skulie inte helier vara samhälispolitiskt
30847: de. Enligt 95 § inkomstskattelagen kan den motiverad, eftersom utgifter av det nämnda sla-
30848: skattskyldige från sin löneinkomst dra av tre pro- get inte står i sakligt samband med pensionsin-
30849: cent av löneinkomstens belopp som avdrag för komsten. Så länge arbetslösheten är stor är det
30850: inkomstens förvärvande, dock högst 2 100 mk. inte helier skäl att utveckla något separat för-
30851: Utöver detta kan den skattskyldige dra av med- värvsinkomstavdrag för pensionärer som upp-
30852: lemsavgifter tili arbetsmarknadsorganisationer muntrar tili arbete under pensionstiden.
30853:
30854:
30855:
30856: Helsingfors den 29 september 1999
30857:
30858: Minister Suvi-Anne Siimes
30859:
30860:
30861:
30862:
30863: 3
30864: KK 368/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
30865:
30866:
30867:
30868:
30869: KIRJALLINEN KYSYMYS 368/1999 vp
30870:
30871: Lastenpsykiatrian klinikan tilakysymys Pir-
30872: kanmaalla
30873:
30874:
30875:
30876:
30877: Eduskunnan puhemiehelle
30878:
30879: Maassamme on ollut jo vuosien ajan meneillään kanmaalla on aito tavoite olla tässä asiassa lippu-
30880: vahva kehittämistyö lastenpsykiatrian alueella laivanaeikä perässähiihtäjänä.
30881: heikoista resursseista huolimatta. Hallitusohjel- Hallitusohjelman lupaus panostaa lastenpsy-
30882: massa on useissa kohdin painotettu lasten ja kiatriaan tulee kohdentua niin sisältöön kuin
30883: nuorten psyykkisen hyvinvoinnin suojelua ja eri- puitteisiinkin. Siellä, missä sisältö on jo korkea-
30884: tyisesti on mainittu panostettavan myös lasten- tasoinen, tulisi myös puitteet saada asianmukai-
30885: psykiatriaan. Jonot arvioon hoidon tarpeen sel- siksi. TAYS:n lastenpsykiatrian klinikan raken-
30886: vittämiseksi ovat pitkät ja itse hoitoonpääsy vie- nushanke on samalla kehittämishanke.
30887: lä pidemmän jonon päässä. Nyt homevaurioiden vuoksi tilapäisissä tilois-
30888: Tampereen yliopistollisen sairaalan henki- sa toimiminen näyttää jäävän ainoaksi vaihtoeh-
30889: lökuntatilanne on tältä osin suhteellisen hyvä. doksi, koska uudisrakentamiselle ei löytynyt ra-
30890: Asiaan on panostettu jo vuosien ajan. Jatkuvaa haa.
30891: uusien hoito- ja tutkimusmenetelmien kehittelyä
30892: tehdään, esimerkkinä mainittakoon kuntakonsul- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30893: taation mahdollisuus. Jonojen sekä tilanpuutteen sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30894: kirvoittamina on kehitetty myös intensiivisiä tut- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30895: kimus- ja hoitojaksoja perheille. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30896: Voidaan todeta, että seinät eivät toki ketään
30897: paranna, mutta seinät ja katto ovat välttämättö- Aikooko hallitus ohjelmansa mukaisesti
30898: mät. Puuttuvat tilat luovat selvän esteen TAYS:n panostaa lastenpsykiatriaan Pirkan-
30899: lastenpsykiatrian klinikan kehittämistyölle. Pir- maallaja millä tavoin?
30900:
30901:
30902: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1999
30903:
30904: Jaana Ylä-Mononen /kesk
30905:
30906:
30907:
30908:
30909: Versio 2.0
30910: KK 368/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk Ministerin vastaus
30911:
30912:
30913:
30914:
30915: Eduskunnan puhemiehelle
30916:
30917: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rat. Lastenpsykiatrian avohoitokäynnit lisääntyi-
30918: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, vät vuosina 1993-1997 yli 50 %ja nuorisopsy-
30919: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kiatrian käynnit vastaavana aikana yli 75 %. Eri-
30920: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaana Ylä- koissairaanhoidon sairaansijojen lisäykset ovat
30921: Monosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy- lähes yksinomaan kohdistuneet lasten ja nuori-
30922: myksen KK 368/1999 vp: sopsykiatrian sairaansijoihin. Stakesin vuotta
30923: 1998 koskevien ennakkotietojen mukaan lasten-
30924: Aikooko hallitus ohjelmansa mukaisesti psykiatrian hoitojaksot lisääntyivät koko maassa
30925: panostaa lastenpsykiatriaan Pirkan- viime vuonna edellisvuoteen verrattuna noin 20
30926: maallaja millä tavoin? %ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 15 %. Täs-
30927: tä huolimatta lasten ja nuorten odotusaika psy-
30928: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kiatriseen sairaalahoitoon on monissa sairaanhoi-
30929: ti seuraavaa: topiireissä pitkä.
30930: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjes- Eräänä ongelmana on tullut esiin lapsille ja
30931: täminen on kuntien vastuulla. Hoidon järjestämi- nuorille tarkoitetun oikeuspsykiatrisen sekä vai-
30932: sestä säädetään kansanterveyslaissa, erikoissai- keahoitoisten ja/tai vaarallisten nuorten hoitoon
30933: raanhoitolaissa ja mielenterveyslaissa. Kunnalli- erikoistuneen hoitopaikan puute. Tämän johdos-
30934: nen erikoissairaanhoito toteutetaan pääasiassa ta sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työ-
30935: sairaanhoitopiirien toimesta, mutta osa lasten ja ryhmän, jonka tulee 28.2.2000 mennessä selvit-
30936: nuorten mielenterveyspalveluista annetaan kas- tää alaikäisten tahdosta riippumattoman psykiat-
30937: vatus- ja perheneuvoloissa. risen hoidon järjestäminen kokonaisuudessaan ja
30938: Kansanterveyslain ja mielenterveyslain mu- laatia ehdotukset tarvittaviksi säädösmuutoksik-
30939: Sl.
30940: kaan kunnan tulee järjestää asukkaiden tarvitse-
30941: mat sellaiset mielenterveyspalvelut, jotka on tar- Eräillä alueilla, kuten Pirkanmaalla, esiinty-
30942: koituksenmukaista antaa terveyskeskuksessa. vien lasten ja nuorten psykiatristen hoitojonojen
30943: Kansanterveysasetuksen mukaan kunnan koulu- purkamiseksi tarvitaan kuntapäättäjien yhteis-
30944: terveydenhuollon tulee tarvittaessa järjestää op- työtä voimavarojen osoittamiseksi muun muassa
30945: pilaan psykiatrin ja psykologin tekemä tutkimus asianmukaisten tilojen saamiseksi. Tampereen
30946: mielenterveyden selvittämiseksi. yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian vuode-
30947: Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä osasto on jouduttu siirtämään väliaikaisiin tiloi-
30948: mielenterveyspalveluja koskeneessa selvitykses- hin homeongelman takia. Sosiaali- ja terveysmi-
30949: sä eräs keskeinen havainto oli lasten ja nuorten nisteriön saaman tiedon mukaan Pirkanmaan sai-
30950: mielenterveyspalvelujen lisääntynyt tarve. Vaik- raanhoitopiiri päättää tämän syksyn aikana, mi-
30951: ka lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja on hin, milloin ja minkälaiset tilat se rakentaa las-
30952: viime vuosina lisätty, palvelujen tarve on suu- tenpsykiatrian asianmukaisen hoidon toteuttami-
30953: rempi kuin kuntien niihin osoittamat voimava- seksi.
30954:
30955:
30956:
30957: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
30958:
30959: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
30960: 2
30961: Ministems svar KK 368/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
30962:
30963:
30964:
30965:
30966: Tili riksdagens talman
30967:
30968: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger av tjänster större än de resurser som kommuner-
30969: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av na anvisar. Under åren 1993-1997 ökade besö-
30970: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jaa- ken inom öppenvården för bampsykiatri med
30971: na Ylä-Mononen /cent undertecknade skriftliga över 50 % och besöken inom ungdomspsykiatrin
30972: spörsmål SS 368/1999 rd: under samma period med över 75 %. Ökningen
30973: av bäddplatsema inom den specialiserade sjuk-
30974: imnar regeringen i enlighet med sitt vården har nästan enbart berott på ökningen av
30975: program satsa på barnpsykiatri i Birka- bäddplatsema inom bam- och ungdomspsykia-
30976: land och på vilket sätt? trin. Enligt Stakes preliminära uppgifter för 1998
30977: ökade vårdperiodema inom bampsykiatrin med
30978: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- 20 % i hela landet och med 15 % i Birkalands
30979: föra följande: sjukvårdsdistrikt jämfört med föregående år.
30980: Det åligger kommunema att ordna mentalvårds- Trots detta är bams och ungas väntetid tili psyki-
30981: tjänster för bam och unga. Om ordnande av vår- atrisk sjukvård lång inom många sjukvårdsdi-
30982: den bestäms i folkhälso1agen, lagen om speciali- strikt.
30983: serad sjukvård och menta1vårdslagen. Den speci- Ett prob1em som har kommit fram är bristen på
30984: aliserade sjukvården i kommunema genomförs vårdplatser då det gäller rättspsykiatrisk vård för
30985: huvudsakligen inom sjukvårdsdistrikten, men en barn och unga samt specialiserad vård för svårbe-
30986: del av mentalvårdstjänstema for bam och unga handlade eller farliga ungdomar. På grund härav
30987: ges vid rådgivningsbyråema för uppfostringsfrå- har socia1- och hälsovårdsministeriet tillsatt en
30988: gor och familjerådgivningsbyråema. arbetsgrupp som före den 28 februari 2000 skall
30989: Enligt folkhälsolagen och mentalvårdslagen utreda hur psykiatrisk vård för minderåriga utan
30990: skall kommunen tillhandahålla sådana för kom- deras eget medgivande skall ordnas i sin he1het
30991: muninvånama behövliga mentalvårdstjänster och utarbeta förslag tili behövliga ändringar i för-
30992: som det är ändamålsenligt att anordna i hälso- fattningarna.
30993: vårdscentraler. Enligt folkhälsoförordningen Inom vissa regioner, t.ex. Birka1and, behövs
30994: skall kommunen för konstaterande av en elevs det för att köerna inom den psykiatriska vården
30995: hälsotillstånd inom skolhälsovården vid behov för barn och unga skall kunna avhjä1pas samarbe-
30996: ordna undersökning av den mentala hälsan, som te mellan de kommunala beslutsfattama då det
30997: utförs av en psykiater eller en psykolog. gäller riktandet av resurser bl.a. för anskaffning
30998: Enligt den undersökning av mentalvårdstjäns- av ändamålsenliga lokaler. Man har varit tvung-
30999: tema som social- och hälsovårdsministeriet låtit en att flytta bäddavde1ningen för barnpsykiatri
31000: utföra var ett av de viktigaste resu1taten att beho- vid Tammerfors universitetssjukhus tili tillfålli-
31001: vet av mentalvårdstjänster för bam och unga har ga loka1er på grund av möge1problem. Enligt de
31002: ökat. Trots att mentalvårdstjänstema för bam och uppgifter som social- och hä1sovårdsministeriet
31003: unga har ökats under de senaste åren är behovet har fått beslutar Birkalands sjukvårdsdistrikt un-
31004:
31005:
31006:
31007:
31008: 28 200656
31009: 3
31010: KK 368/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk Ministems svar
31011:
31012:
31013: der innevarande höst var, när och hurudana loka-
31014: ler man kommer att bygga för att en ändamålsen-
31015: lig vård inom bampsykiatrin skall kunna ordnas.
31016:
31017:
31018: Helsingfors den 24 september 1999
31019:
31020: Omsorgsminister Eva Biaudet
31021:
31022:
31023:
31024:
31025: 4
31026: KK 369/1999 vp - Timo Ihamäki /kok ym.
31027:
31028:
31029:
31030:
31031: KIRJALLINEN KYSYMYS 369/1999 vp
31032:
31033: Eduskunnan tahdon mukaan toimiminen lii-
31034: kunnan ja terveystiedon opetuksessa
31035:
31036:
31037:
31038:
31039: Eduskunnan puhemiehelle
31040:
31041: Lukiolain siirtymäsäännöksen mukaan lukion Eduskunta hyväksyi koulutusta koskevan lain-
31042: opetuksessa noudatetaan aikaisemman lain nojal- säädännön 16.6.1998. Käsittelyn yhteydessä
31043: la annettua tuntijakopäätöstä, opetussuunnitel- eduskunta lisäsi sekä liikunnan että terveystie-
31044: man perusteita ja paikallista opetussuunnitel- don otettavaksi lakisääteiseksi oppiaineeksi lu-
31045: maa, kunnes uuden lain nojalla annetaan uudet kiolakiin ja lakiin ammatillisesta koulutuksesta.
31046: päätökset. Näin ollen terveystiedon ja liikunnan Eduskunta tarkoitti terveystiedon ja liikunnan
31047: tuntijakopäätös vuodelta 1993 pidetään voimas- erillisiksi oppiaineiksi ja ainekokonaisuuksiksi.
31048: sa opetusministeriön mukaan toistaiseksi eikä Kuitenkin opetusministeriö tulkitsi, että kysees-
31049: päätöksen uusimisen aikarajasta ole säädetty. sä olisi yksi ja sama oppiaine. Näin ollen edus-
31050: Opetusministeriön näkemyksen mukaan aineryh- kunnan tahto ei tässäkään lain tulkinnassa ole to-
31051: män opetukseen liittyvät näkökohdat ja opetus- teutunut. Lisäksi opetusministeri on katsonut
31052: järjestelyt tulevat arvioitaviksi yhdessä muiden (suullinen kyselytunti 29.4.1999), että asiaan on
31053: aineryhmien kanssa uudistettaessa vastaisuudes- syytä palata.
31054: sa opetuksen sisältöjä.
31055: Lukiolain osalta valtioneuvoston vuonna 1993 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31056: lukion tuntijaosta antaman päätöksen mukaan pa- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
31057: kollista liikuntaa ja terveystietoa on kolme kurs- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31058: sia, joista yksi on terveystietoa. Lakiin ei kuiten- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31059: kaan sisälly säännöksiä eikä määräyksiä min-
31060: kään oppiaineen osalta opetuksen jaksottamises- Millä aikataululla opetuksen sisällöt
31061: ta. Näin ollen liikunnan ja terveystiedon opetuk- ovat tulossa arvioitoviksi liikunnan ja
31062: sen voisi hyvin jaksottaa läpi koko lukiokoulu- terveystiedon osalta ja
31063: tuksen, kuten eduskunta on todennut hyväksyes-
31064: sään koululait milloin on tarkoitus tehdä uuden koulu-
31065: lain mukaiset päätökset tuntijaoista?
31066:
31067:
31068: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1999
31069:
31070: Timo Ihamäki /kok
31071: Kalevi Olin /sd
31072:
31073:
31074:
31075: Versio 2.0
31076: KK 369/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym. Ministerin vastaus
31077:
31078:
31079:
31080:
31081: Eduskunnan puhemiehelle
31082:
31083: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa aineiden liittäminen yhteen sidossanalla merkit-
31084: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, see säännöksissä asianomaisen oppisisällön tul-
31085: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kitsemista yhdeksi oppiaineeksi. Tätä kirjoitta-
31086: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- mistapaa on sovellettu samassa säännöksessä äi-
31087: mäen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- dinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen.
31088: myksen KK 369/1999 vp: Hallituksen esityksessä (HE 86/1997 vp)
31089: eduskunnalle lukion oppimäärään sisältyvät op-
31090: Millä aikataululla opetuksen sisällöt piaineet oli määritelty tältä osin aineryhminä. Ta-
31091: ovat tulossa arvioitaviksi liikunnan ja voitteena oli, että opiskelijoille pakolliset aineet
31092: terveystiedon osalta ja säilyisivät entisellään. Liikunnan ja terveystie-
31093: don opintojen katsottiin sisältyvän taito- ja taide-
31094: milloin on tarkoitus tehdä uuden koulu- aineiden ryhmään ja tarkoituksena oli, että lii-
31095: lain mukaiset päätökset tuntijaoista? kunta ja terveystieto määriteltäisiin uudessa tun-
31096: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tijaossa entiseen tapaan. Eduskunta hyväksyi
31097: ti seuraavaa: kuitenkin liikuntaa ja terveystietoa koskevan
31098: säännöksen eri muodossa kuin hallitus oli esittä-
31099: Vuoden 1999 alussa voimaan tulleiden säännös- nyt. Eduskunta totesi lisäksi lukiolain yksityis-
31100: ten mukaan lukion ja ammatillisen koulutuksen kohtaisten perustelujen (7 §) kohdalla, että ter-
31101: oppimäärät sisältävät liikuntaa ja terveystietoa. veystietoon ja liikuntaan lukiolaisten oppiainee-
31102: Valtioneuvosto päättää opetukseen käytettävän na on kiinnitettävä huomiota. Myös tässä kohdas-
31103: ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien sa on liikunta ja terveystieto tulkittu yhdeksi op-
31104: opintoihin sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako). piaineeksi. Valtioneuvoston vuonna 1993 teke-
31105: Opetushallitus päättää eri aineiden tavoitteista ja män lukion tuntijakoa koskevan päätöksen mu-
31106: keskeisistä sisällöistä. Opetushallitus päättää kaan liikunnassa ja terveystiedossa on kolme pa-
31107: myös oppilaiden suoritusten arvioinnista ja opin- kollista kurssia, joista yksi kurssi on terveystie-
31108: noissa etenemisestä sekä oppilaiden todistuksiin toa.
31109: merkittävistä tiedoista. Lisäksi opetushallitus Opetusministeriössä valmistellaan hallituk-
31110: määrää, mitkä oppiaineet voidaan arvostella yh- sen esitystä, jolla muutettaisiin lukiolain 7 § si-
31111: dessä. ten, että liikunta ja terveystieto erotettaisiin eri
31112: Aikaisemmin voimassa olleiden lukiota kos- oppiaineiksi. Vasta tämänjälkeen Opetushallitus
31113: kevien säännösten (LL 18 §ja LA 32 §) mu- arvioi näiden oppiaineiden opetuksen sisällöt.
31114: kaan liikunta ja terveystieto olivat kaksi erillistä Opetusministeriö asettaa lähiaikoina myös
31115: oppiainetta. Eduskunta linjasi kuitenkin uudessa työryhmän, jonka tehtävänä on täydentää nykyis-
31116: lukiolaissa (7 §)liikunnan ja terveystiedon oppi- tä tuntijakoa siten, että lukioissa voidaan toteut-
31117: ainekäsitteitä uudelta pohjalta, sillä nämä aineet taajoustavaa valinnaisuutta ilman opetusministe-
31118: sidottiin lainsäädännössä oppiainepariksi. Lähi-
31119:
31120:
31121:
31122:
31123: 2
31124: Ministerin vastaus KK 369/1999 vp - Timo Ihamäki /kok ym.
31125:
31126:
31127: riön lupaa. Työryhmän ehdotukset toteutuvat ai-
31128: kaisintaan vuonna 2001.
31129:
31130:
31131: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1999
31132:
31133: Opetusministeri Maija Rask
31134:
31135:
31136:
31137:
31138: 3
31139: KK 369/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym. Ministems svar
31140:
31141:
31142:
31143:
31144: Till riksdagens talman
31145:
31146: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger en nu bildar ett ämnespar. Om närstående ämnen
31147: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av fogas samman med ett bindeord betyder det i be-
31148: statsrådet översänt följande av riksdagsman stämmelsema att lärostoffet skall toikas som ett
31149: Timo Ihamäki /saml m.fl. undertecknade skriftli- läroämne. Detta skrivsätt har i samma bestäm-
31150: ga spörsmål SS 36911999 rd: melse tillämpats på läroämnet modersmålet och
31151: litteratur.
31152: Viiken är tidtabellen för en utvärdering 1 regeringens proposition (RP 8611997 rd) till
31153: av innehållet i undervisningen för gym- riksdagen hade läroämnena i gymnasiets läro-
31154: nastikens och hälsokunskapens del och kurs till denna del behandlats som ämnesgrup-
31155: per. Syftet var att de ämnen som var obligatoris-
31156: när är det meningen att timfördelnings- ka för studerandena skulle kvarstå som förut. Lä-
31157: besluten enligt den nya skollagen skall roämnena gymnastik och hälsokunskap ansågs
31158: fattas? ingå i kategorin konst- och fårdighetsämnen och
31159: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- avsikten var att gymnastik och hälsokunskap i
31160: föra följande: den nya timfördelningen skulle anges på samma
31161: sätt som tidigare. Riksdagen antog likväl bestäm-
31162: Enligt de bestämmelser som trädde i kraft vid in- melsen om gymnastik och hälsokunskap i en an-
31163: gången av 1999 ingår gymnastik och hälsokun- nan form än vad regeringen hade föreslagit. Riks-
31164: skap i gymnasiets och yrkesutbildningens läro- dagen konstaterade också beträffande detaljmoti-
31165: kurs. Statsrådet beslutar hur den tid som används veringen till gymnasielagen (7 §) att uppmärk-
31166: för undervisningen skall fördelas mellan olika lä- samhet bör fåstas vid hälsokunskap och gymnas-
31167: roämnen, ämnesgrupper och studiehandledning tik som läroämne för gymnasieelevema. Ä ven
31168: (timfördelning). Utbildningsstyrelsen beslutar här har gymnastik och hälsokunskap tolkats som
31169: om målen för och det centrala innehållet i de oli- ett läroämne. Enligt statsrådets beslut år 1993 om
31170: ka läroämnena. Utbildningsstyrelsen beslutar timfördelningen för gymnasiet omfattar gymnas-
31171: också om bedömningen av elevemas prestatio- tik och hälsokunskap tre obligatoriska kurser, av
31172: ner och framsteg i studiema och om de uppgifter vilka en är hälsokunskap.
31173: som skall antecknas i betygen. Vidare beslutar 1 undervisningsministeriet bereds en reger-
31174: Utbildningsstyrelsen vilka läroämnen som kan ingsproposition där det föreslås att 7 § i gymna-
31175: bedömas gemensamt. sielagen skall ändras så att gymnastik och hälso-
31176: Enligt tidigare gällande bestämmelser om kunskap skiljs åt till två olika läroämnen. Först
31177: gymnasiet (18 § GyL och 32 § GyF) var gym- efter detta utvärderar utbildningsstyrelsen inne-
31178: nastik och hälsokunskap två olika läroämnen. hållen i undervisningen i dessa läroämnen.
31179: Riksdagen gav dock i den nya gymnasielagen Undervisningsministeriet kommer i en snar
31180: (7 §) begreppen gymnastik och hälsokunskap en framtid att tillsätta en arbetsgrupp som skall
31181: ny innebörd, eftersom dessa ämnen i lagstiftning- komplettera den nuvarande timfördelningen så
31182:
31183:
31184:
31185:
31186: 4
31187: Ministems svar KK 369/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym.
31188:
31189:
31190: att en flexiblare valfrihet kan genomföras i gym- riet. Arbetsgruppens förslag kan genomföras i
31191: nasiet utan tillstånd av Undervisningsministe- praktiken tidigast år 2001.
31192:
31193:
31194: Helsingfors den 23 september 1999
31195:
31196: Undervisningsminister Maija Rask
31197:
31198:
31199:
31200:
31201: 5
31202: KK 370/1999 vp - Rakel Hiltunen /sd
31203:
31204:
31205:
31206:
31207: KIRJALLINEN KYSYMYS 370/1999 vp
31208:
31209: Järjestyslakiehdotuksen nopeuttaminen ja
31210: rikesakon sisällyttäminen järjestyslakiin
31211:
31212:
31213:
31214:
31215: Eduskunnan puhemiehelle
31216:
31217: Kuuman kesän kuuma puheenaihe on ollut huo- Helsingin kaupunki on esittänyt Sisäasiainmi-
31218: nontunut katukäytös. Erityisen paineen alaiseksi nisteriölie toimenpiteitä, joilla kunnille mahdol-
31219: joutuneet kunnat ovatjärjestyssäännöin ja yhteis- listetaan rikesakon käyttäminen pysäköintivirhe-
31220: toimin poliisin kanssa pyrkineet ratkomaanjulki- maksun tapaan roskaamisen, kadulle virtsaami-
31221: juopottelun ja siihen liittyvien muiden pienten, sen ja muun vastaavan häiriökäyttäytymisen tor-
31222: mutta sinänsä epämiellyttävien rikkomusten on- jumiseksi.
31223: gelmia.
31224: Vaikka useimmissa kunnissa järjestyssäännöt Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31225: ovat periaatteiltaan samanlaisia, on niissä kuiten- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31226: kin sellaisia eroja, että on välttämätöntä saada pi- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31227: kaisesti voimaan järjestyslaki. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31228: Julkisuudessa on eniten ollut esillä Helsingin
31229: tilanne. Samalla kun kaupunki on panostanut Aikooko hallitus nopeuttaa toimenpitei-
31230: merkittävästi viihtyvyyden ja siisteyden paranta- tä järjestyslakiehdotuksen antamiseksi
31231: miseen, on kuitenkin roskaaminen ja kadulle pikaisesti ja
31232: virtsaaminen lisääntynyt täysin kestämättömästi
31233: turmellen kaupungin viihtyvyyttä parantavien aiotaanko siihen sisällyttää julkisoikeu-
31234: toimien vaikutukset. dellinen maksuseuraamus eli rikesakko?
31235:
31236:
31237:
31238: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1999
31239:
31240: Rakel Hiltunen /sd
31241:
31242:
31243:
31244:
31245: Versio 2.0
31246: KK 370/1999 vp- Rakel Hiltunen /sd Ministerin vastaus
31247:
31248:
31249:
31250:
31251: Eduskunnan puhemiehelle
31252:
31253: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa esineiden hallussapitoaja käyttöä koskevat sään-
31254: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, nökset ehdotettavaan järjestyslakiin. Hanke on
31255: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tästä syystä ja ennen kaikkea perusoikeussään-
31256: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rakel Hil- nöksiin liittyvien säännösten laatimisen vuoksi
31257: tusen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi. Työs-
31258: KK 370/1999 vp: kentely on laajentunut myös, kun kuluvan syk-
31259: syn aikana on saatu oikeusministeriöstä lupa val-
31260: Aikooko hallitus nopeuttaa toimenpitei- mistella tässä yhteydessä myös rikesakkolain
31261: tä järjestyslakiehdotuksen antamiseksi muutos, joka mahdollistaisi osan järjestyslain
31262: pikaisesti ja rikkomisista rangaistavaksi rikesakolla.
31263: Erilaisia rikosten ja rikkomusten seuraamus-
31264: aiotaanko siihen sisällyttää julkisoikeu- vaihtoehtoja valmistellaan parhaillaan oikeusmi-
31265: dellinen maksuseuraamus eli rikesakko? nisteriössä. Sisäasiainministeriön järjestyslaki-
31266: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- työryhmässä on pohdittu erilaisia seuraamuksia
31267: vasti seuraavaa: järjestyslakiehdotukseen tulevien tekojen seuraa-
31268: muksiksi. Tässä yhteydessä on ollut esillä sakon
31269: Sisäasiainministeriön työryhmä valmistelee jär- ja rikesakon lisäksi myös julkisoikeudellinen
31270: jestyslakiesitystä. Työryhmän työskentelyn mää- maksuseuraamus, mutta sen sisällyttämisestä jär-
31271: räaika päättyy tämän vuoden lopussa. Järjestysla- jestyslakiehdotukseen ei ole vielä päätetty.
31272: kiehdotuksessa on tarkoitus säätää turvallisuutta Järjestyslakityöryhmässä on kuultu ja kuul-
31273: yleisellä paikalla vaarantavista ja häiritsevää laan vielä useita asiantuntijoita. Työryhmän eh-
31274: käyttäytymistä tarkoittavista teoista. Työryhmän dotuksen valmistuttua toimitetaan se laajalle lau-
31275: työskentelyn edetessä on ministeriö katsonut tar- suntokierrokselle. Hallituksen esitys voidaan an-
31276: koituksenmukaiseksi keskeyttää erillisen vaaral- taa aikaisintaan ensi vuoden keväällä.
31277: lisia esineitä koskevan hankkeen ja ottaa näiden
31278:
31279:
31280: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1999
31281:
31282: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
31283:
31284:
31285:
31286:
31287: 2
31288: Ministems svar KK 370/1999 vp- Rakel Hiltunen /sd
31289:
31290:
31291:
31292:
31293: Tili riksdagens talman
31294:
31295: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger av dylika föremål ingå i den föreslagna ordnings-
31296: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av lagen. På grund av detta och framför allt på grund
31297: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ra- av beredningen av bestämmelser som anknyter
31298: kel Hiltunen /sd undertecknade skriftliga spörs- till bestämmelsema om de grundläggande fri-
31299: mål SS 370/1999 rd: och rättighetema har projektet visat sig vara svå-
31300: rare än väntat. Arbetet har blivit mer omfattande
31301: .~:Tmnar regeringen påskynda åtgärder- även på grund av att man under höstens lopp har
31302: na för att propositionen med förslag tili fått tillstånd av justitieministeriet att i detta sam-
31303: ordningslag skall kunna avlåtas med det manhang också bereda en ändring av ordnings-
31304: snaraste och botslagen, som möjliggör att en del brott mot ord-
31305: nings1agen bestraffas med ordningsbot.
31306: är avsikten att den skall innehålla en of- Olika altemativ till påföljder för brott och för-
31307: fentligrättslig betalningspåföljd, dvs. seelser bereds för tillfållet vid justitieministeriet.
31308: ordningsbot? lnrikesministeriets arbetsgrupp som bereder ord-
31309: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- ningslagen har övervägt olika påföljder som blir
31310: föra fö1jande: aktuella i fråga om de gämingar som upptas i 1ag-
31311: förslaget. 1 detta sammanhang har utöver böter
31312: En arbetsgrupp vid inrikesministeriet bereder och ordningsböter även diskuterats en offentlig-
31313: propositionen med förslag till ordningslag. Tids- rätts1ig betalningspåföljd, men något beslut har
31314: fristen för arbetsgruppen utgår vid årets slut. Av- ännu inte fattats om en sådan skall ingå i försla-
31315: sikten med propositionen är att fastställa regler get till ordningslag.
31316: för gämingar som äventyrar säkerheten på all- Arbetsgruppen har hört och kommer ytterliga-
31317: män plats och innebär störande beteende. 1 takt re att höra många sakkunniga. När arbetsgrup-
31318: med att arbetsgruppens arbete har framskridit har pens förslag är klart kommer det att sändas på
31319: ministeriet ansett det ändamålsen1igt att avbryta omfattande remiss. Regeringspropositionen kan
31320: ett separat projekt som gäller farliga föremål och avlåtas tidigast nästa vår.
31321: låta bestämmelser om innehav och användning
31322:
31323:
31324:
31325: Helsingfors den 23 september 1999
31326:
31327: lnrikesminister Kari Häkämies
31328:
31329:
31330:
31331:
31332: 3
31333: KK 371/1999 vp- Pehr Löv /r
31334:
31335:
31336:
31337:
31338: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 37111999 rd
31339:
31340: Bristfällig information om rätten tili pension
31341: från annat EU-land
31342:
31343:
31344:
31345:
31346: Tili riksdagens talman
31347:
31348: Från den förstajanuari 1994 har de som är bosat- skall förlora summor på tiotalstusen mark och
31349: ta i Finland och som tidigare varit bosatta i ett an- mera för att de inte fått i tid tillräcklig informa-
31350: nat nordiskt land möjlighet att ansöka om folk- tion om integreringen av skattesystemen. P.g.a.
31351: pension från övriga nordiska länder, samt pen- av statens bristfålliga informering har de gått
31352: sion för arbete eller boende i ett annat EU-land. miste om rätten tili hela sin pension. T.ex. i de
31353: Detta var en välkommen nyhet, eftersom det på österbottniska lokaltidningarna informerades
31354: 1950- och 1960-talen var popu1ärt att åka tili inte om möjligheten alls förrän tidsfristen hade
31355: Sverige och jobba kortare eller längre perioder. passerats, och om det gjordes så i ytterst ringa
31356: Efter den förstajanuari 1994 blev det möjligt att skala.
31357: även få pension från Sverige. Den möjligheten
31358: kunde retroaktivt tillämpas tili den andra januari Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
31359: år 1996. Efter det räknas dagen för inlämnandet ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
31360: av pensionshandlingarna och pension betalas ret- ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
31361: roaktivt för tre månader bakåt. följande spörsmål:
31362: Om rätten att lyfta pension från övriga EU-
31363: länder informerades ytterst bristfålligt, många Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
31364: pensionstagare har gått miste om betydande sum- för att pensionärer som har rätt tili ut-
31365: mor, eftersom de missat tidsfristen på den 2 ja- landspension och som inte fått tillräck-
31366: nuari 1996. Det är orättvist att dessa människor lig information om rätten före den 2 ja-
31367: nuari 1996 skall gottgöras och ersättas?
31368:
31369:
31370: Helsingfors den 2 september 1999
31371:
31372: Pehr Löv /sv
31373:
31374:
31375:
31376:
31377: Versio 2.0
31378: Suomennos KK 37111999 vp- Pehr Löv /r
31379:
31380:
31381:
31382:
31383: KIRJALLINEN KYSYMYS 37111999 vp
31384:
31385: Puutteellinen tiedottaminen oikeudesta eläk-
31386: keeseen toisesta EU-maasta
31387:
31388:
31389:
31390:
31391: Eduskunnan puhemiehelle
31392:
31393: Tammikuun 1. päivästä 1994 Suomessa asuvilla markkoja ja enemmänkin sen vuoksi, etteivät he
31394: ja aiemmin toisessa pohjoismaassa asuneilla on ole saaneet ajoissa riittävästi tietoa verojärjestel-
31395: ollut mahdollisuus hakea kansaneläkettä muista mien harmonisoinnista. Valtion puutteellisen tie-
31396: pohjoismaista sekä työn tai asumisen perusteella dottamisen vuoksi he ovat menettäneet oikeuten-
31397: eläkettä toisesta ED-maasta. Tämä oli tervetullut sa koko eläkkeeseensä. Esimerkiksi pohjanmaa-
31398: uudistus, koska 1950- ja 1960-luvuilla oli suosit- laisissa paikallislehdissä ei tiedotettu tästä mah-
31399: tua työskennellä Ruotsissa lyhyemmän tai pi- dollisuudesta lainkaan ennen kuin määräaika oli
31400: demmän aikaa. 1.1.1994 jälkeen tuli myös mah- ohi, ja jos tiedotettiinkin, niin äärimmäisen pieni-
31401: dolliseksi saada eläkettä Ruotsista. Tätä mahdol- muotoisesti.
31402: lisuutta voitiin soveltaa taannehtivasti 2. päivään
31403: tammikuuta 1996 asti. Tämän jälkeen laskenta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31404: tapahtuu eläkeasiakirjojen jättämisajankohdasta sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31405: ja eläkettä maksetaan taannehtivasti kolme kuu- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31406: kautta taaksepäin. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31407: Oikeudesta eläkkeeseen muista ED-maista tie-
31408: dotettiin äärimmäisen puutteellisesti. Monet Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
31409: eläkkeensaajat ovat menettäneet huomattavia tyä hyvityksen ja korvauksen suorittami-
31410: summia, koska heiltä meni ohi määräaika, 2. tam- seksi eläkeläisille, joilla on oikeus ulko-
31411: mikuuta 1996. On epäoikeudenmukaista, että maaneläkkeeseen ja jotka eivät ole saa-
31412: nämä ihmiset menettävät kymmeniätuhansia neet riittävästi tietoa oikeudestaan en-
31413: nen 2. tammikuuta 1996?
31414:
31415:
31416: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1999
31417:
31418: Pehr Löv /r
31419:
31420:
31421:
31422:
31423: 2
31424: Ministerin vastaus KK 371/1999 vp- Pehr Löv /r
31425:
31426:
31427:
31428:
31429: Eduskunnan puhemiehelle
31430:
31431: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa keen tarkistamista. Jos tällainen hakemus teh-
31432: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, dään kahden vuoden kuluessa asetuksen voi-
31433: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen maantulosta jäsenvaltiossa, tarkistettu eläke
31434: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lövin maksetaan takautuvasti voimaantulosta lukien.
31435: /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Jos eläkkeen tarkistusta haetaan kahden vuoden
31436: 37111999 vp: määräajan jälkeen, eläke voidaan myöntää eläk-
31437: keen hakemista edeltävältä ajalta vain sen mu-
31438: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- kaan kuin kansallisesti säädetään. Vastaava mää-
31439: tyä hyvityksen ja korvauksen suorittami- räys on myös Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopi-
31440: seksi eläkeläisille, joilla on oikeus ulko- muksessa.
31441: maaneläkkeeseen ja jotka eivät ole saa- Ennen vuotta 1994 voimassa olleen Pohjois-
31442: neet riittävästi tietoa oikeudestaan en- maisen sosiaaliturvasopimuksen mukaisesti kan-
31443: nen 2. tammikuuta 1996? saneläke tai peruseläke maksettiin asuinmaasta.
31444: Näin esimerkiksi Ruotsista Suomeen muuttaneet
31445: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- henkilöt saivat kansaneläkettä eräin poikkeuksin
31446: ti seuraavaa: vain Suomesta. Ruotsissa ansaittu työeläke sen
31447: Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen ETA-sopi- sijaan maksettiin Suomeen muuttaneelle henki-
31448: muksenja sittemmin vuoden 1995 alusta toteutu- lölle. ETA-sopimuksen voimaantulo vuonna
31449: neen Euroopan unionin jäsenyyden seurauksena 1994 muutti siten tilannetta nimenomaan kansan-
31450: niin Suomessa kuin Ruotsissakin alettiin sovel- eläkkeen kohdalla ja mahdollisti sen, että Suo-
31451: taa EY:n sosiaaliturvaa koskevaa asetusta (ETY) messa asuva eläkkeen saaja saattoi hakea Suo-
31452: 1408/71. Myös uusi Pohjoismainen sosiaalitur- men kansaneläkettä vastaavaa peruseläkettä
31453: vasopimus tuli voimaan vuoden 1994 alusta. Sa- myös Ruotsista.
31454: manaikaisesti muutettiin kansaneläkelakia siten, Uudelleen laskennan seurauksena kansaneläk-
31455: että eläkkeen määrä lasketaan Suomessa asutun keen ja peruseläkkeen määrä Suomessa ja Ruot-
31456: ajan mukaan. Vastaava uudistus toteutui myös sissa määräytyy sen ajan mukaan, jonka henkilö
31457: Ruotsin peruseläkejärjestelmässä. on asunut kyseisessä valtiossa. Ainoastaan siinä
31458: Asetuksessa 1408/71 sosiaaliturvajärjeste- tapauksessa, että henkilöllä on täydet 40 vuotta
31459: mien soveltamisesta Euroopan unionin alueella asumisaikaa Suomessa, henkilö saa aiemmin
31460: liikkuviin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatin- myönnetyn kansaneläkkeensä vähentymättömä-
31461: harjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä sääde- nä ja sen lisäksi Ruotsissa asuttua aikaa vastaa-
31462: tään sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittami- van peruseläkkeen Ruotsista.
31463: sesta. Asetuksen mukaan jäsenvaltiossa työssä Kysymyksen perusteluissa on viitattu siihen
31464: olleelle henkilölle karttunut eläke maksetaan elä- että mahdollisuudesta hakea kansaneläkettä
31465: ketapahtuman johdosta rajoituksetta jäsenval- muista pohjoismaista ei tuolloin tiedotettu. Kan-
31466: tioon, jonka alueella eläkkeen saaja asuu. Ase- saneläkelaitoksella ei ole sellaisia tietoja, joista
31467: tuksen siirtymäsäännösten mukaan eläkkeen saa- ilmenisi ulkomailla mahdollisesti syntynyt elä-
31468: jalla on oikeus hakea hänelle jo myönnetyn eläk- keoikeus. Juuri tästä syystä ETA-sopimuksen ja
31469:
31470:
31471: 3
31472: KK 371/1999 vp- Pehr Löv /r Ministerin vastaus
31473:
31474:
31475: Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen merki- peruseläkettä ja kansaneläkkeen uudelleenlas-
31476: tyksestä pyrittiin tiedottamaan Suomessa kuten kentaa ei ole osattu kaikissa tapauksissa hakea
31477: muissakin pohjoismaissa tehokkaasti ja kattavas- asetuksessa 1408/71 säädetyssä kahden vuoden
31478: ti. määräajassa. Säännös kahden vuoden määräajas-
31479: Mahdollisuudesta hakea kansaneläkkeen uu- ta on kuitenkin ehdoton. Näin ollen, jos eläkettä
31480: delleen laskentaa selostettiin vuosien 1993 ja ja kansaneläkkeen uudelleenlaskentaa on haettu
31481: 1994 vaihteessa toimitetussa KELA tiedottaa 2.1.1996 tai sen jälkeen, eläke toisesta pohjois-
31482: -tiedotteessa. Tiedote jaettiin lehdistölle, ra- maasta voidaan myöntää sen hakemista edeltä-
31483: dioon ja STT:lle. Asiaa käsiteltiin tuolloin myös neeltä ajalta vain, jos kysymyksessä olevan val-
31484: useissa sanomalehdissä. Lisäksi kansaneläkkei- tion lainsäädäntö sen sallii. Sosiaali- ja terveys-
31485: den uudelleenlaskemisesta julkaistiin erikseen ministeriö ei vähättele sitä taloudellista merki-
31486: maksullinen ilmoitus suurimmissa sanomaleh- tystä, mikä tällaisella takautuvalla eläke-erällä
31487: dissä. Myös Kelan Sanomissa, joka lähetetään jo- olisi yksittäiselle eläkkeen saajalle. Kysymyk-
31488: kaisen eläkkeen saajan kotiin, selostettiin vuo- sessä tarkoitettuihin erityisjärjestelyihin ei kui-
31489: sien 1993-1995 aikana useita kertoja mahdolli- tenkaan ole perusteita. Ennen vuotta 1994 myön-
31490: suutta hakea toisen pohjoismaan eläkettä. Kelan netyt Suomen ja muun pohjoismaan työeläke
31491: Sanomat ilmestyy myös ruotsinkielisenä. sekä Suomen kansaneläke ovat turvanneet ja tur-
31492: On luonnollisesti erittäin valitettavaa, jos vaavat toimeentulon myös ETA-sopimuksen voi-
31493: eläkkeen saajille suunnatusta tiedottamisesta maantulon jälkeen.
31494: huolimatta toisessa pohjoismaassa karttunutta
31495:
31496:
31497:
31498: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
31499:
31500: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
31501:
31502:
31503:
31504:
31505: 4
31506: Ministems svar KK 37111999 vp - Pehr Löv /r
31507:
31508:
31509:
31510:
31511: Tili riksdagens talman
31512:
31513: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger ningens ikraftträdande i en medlemsstat, betalas
31514: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av den omprövade pensionen retroaktivt från ikraft-
31515: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pehr trädandet. Om omprövning av pensionen söks ef-
31516: Löv /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS ter tidsfristen på två år, kan pension, för den tid
31517: 37111999 rd: som föregår pensionsansökan, beviljas endast en-
31518: ligt vad därom bestäms i den nationelia lagstift-
31519: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ningen. Motsvarande bestämmelse ingår också i
31520: för att pensionärer som har rätt tili ut- den nordiska konventionen om social trygghet.
31521: landspension och som inte fått tillräck- 1 enlighet med den nordiska konvention om
31522: lig information om rätten före den 2 ja- social trygghet som gälide före 1994 betalades
31523: nuari 1996 skall gottgöras och ersättas? folkpension elier grundpension av det land pen-
31524: sionstagaren bodde i. Personer som t.ex. flyttade
31525: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- från Sverige tili Finland fick således, med vissa
31526: föra följande: undantag, folkpension endast från Finland. Ar-
31527: Som en följd av att EES-avtalet trädde i kraft vid betspension som intjänats i Sverige betalades
31528: ingången av 1994 och medlemskapet i Europeis- däremot tili personer som flyttat tili Finland.
31529: ka unionen vid ingången av 1995 började man EES-avtalets ikraftträdande 1994 förändrade så-
31530: både i Finland och i Sverige tiliämpa EG:s för- ledes situationen uttryckligen i fråga om folkpen-
31531: ordning (EEG) nr 1408171 om social trygghet. sionen och gjorde det möjligt att i Finland bosat-
31532: Den nya nordiska konventionen om social trygg- ta pensionstagare kunde ansöka om grundpen-
31533: het trädde också i kraft vid ingången av 1994. sion även från Sverige viiken motsvarar folkpen-
31534: Samtidigt reviderades folkpensionslagen så att sion i Finland.
31535: pensionsbeloppet räknas ut på basis av bosätt- Som en följd av omräkningen bestäms folk-
31536: ningstid i Finland. Motsvarande ändring genom- pensionens och grundpensionens belopp i Fin-
31537: fördes också i Sveriges grundpensionssystem. land och Sverige enligt den tid en person har bott
31538: 1 förordningen 1408171 om tillämpningen av i landet i fråga. Endast i det fali att en person har
31539: systemen för social trygghet när anstälida, egen- bott 40 år i Finland får han en tidigare beviljad
31540: företagare elier deras familjemedlemmar flyttar folkpension oavkortad och därtili grundpension
31541: inom gemenskapen bestäms hur olika system för från Sverige som motsvarar den tid han har bott i
31542: social trygghet skall samordnas. Enligt förord- Sverige.
31543: ningen betalas på grund av pensionsfali pension, Enligt motiveringen tili spörsmålet informera-
31544: som intjänats av en person som arbetat i en med- des det inte om möjligheten att lyfta folkpension
31545: lemsstat, utan begränsning tili den medlemsstat från andra nordiska länder. Folkpensionsanstal-
31546: inom vars territorium pensionstagaren bor. En- ten har inga sådana uppgifter att tillgå som gäller
31547: ligt övergångsbestämmelsema i förordningen har pensionsrätt som eventuelit har uppkommit ut-
31548: pensionstagaren rätt att ansöka om omprövning omlands. Uttryckligen av denna anledning för-
31549: av pension som redan beviljats honom. Om en så- sökte man att effektivt och heltäckande informe-
31550: dan ansökan lämnas in inom två år efter förord- ra om innebörden av EES-avtalet och den nordis-
31551:
31552:
31553: 5
31554: KK 371/1999 vp- Pehr Löv /r Ministems svar
31555:
31556:
31557: ka konventionen om social trygghet, i Finland så- folkpensionen inom den föreskrivna tiden på två
31558: väl som i de övriga nordiska ländema. år enligt förordning 1408/71. Bestämmelsen om
31559: Om möjligheten att ansöka om omräkning av denna tidsfrist på två år är dock ovillkorlig. Om
31560: folkpensionen informerades i ett meddelande, man således har ansökt om pension och om om-
31561: "FPA informerar", som gick ut kring årsskiftet räkning av folkpension 2.1.1996 eller senare, kan
31562: 1993-1994. Meddelandet distribuerades tili pension beviljas från ett annat nordiskt land för
31563: pressen, radion och FNB. Saken behandlades den tid som föregår ansökan endast om lagstift-
31564: också i många dagstidningar. Dessutom ingick en ningen i landet i fråga tillåter det. Social- och häl-
31565: avgiftsbelagd annons om omräkning av folkpen- sovårdsministeriet ringaktar inte den ekonomis-
31566: sioner i de största dagstidningama. 1 FPA-bladet ka betydelse som en dylik retroaktiv pensions-
31567: (Kelan Sanomat), som skickas hem tili varje pen- post har för en enskild pensionstagare. Sådana
31568: sionstagare, redogjordes många gånger 1993- specialarrangemang som avses i spörsmålet är
31569: 1995 för möjligheten att ansöka om pension från emellertid inte motiverade. Arbetspensioner som
31570: ett annat nordiskt land. före 1994 beviljats i Finland och i de övriga nord-
31571: Det är naturligtvis mycket beklagligt om alla iska ländema samt folkpension som beviljats i
31572: trots informationen tili pensionstagama inte har Finland har tryggat och tryggar utkomsten även
31573: kunnat ansöka om grundpension som intjänats i efter det att EES-avtalet trädde i kraft.
31574: något annat nordiskt land och om omräkning av
31575:
31576:
31577: Helsingfors den 28 september 1999
31578:
31579: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
31580:
31581:
31582:
31583:
31584: 6
31585: KK 372/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
31586:
31587:
31588:
31589:
31590: KIRJALLINEN KYSYMYS 372/1999 vp
31591:
31592: Savukosken Sokiin niobikaivoksen ympäristö-
31593: vaikutusten selvittäminen
31594:
31595:
31596:
31597:
31598: Eduskunnan puhemiehelle
31599:
31600: Metalliseosten lujittamiseen käytettävä niobi vasti jätteitä kaivosalueelle tai sen välittömään
31601: tuotetaan nykyisin Brasiliassa. Euroopassa on läheisyyteen. Tästä seuraa myös merkittäviä ym-
31602: yksi tutkittu niobiesiintymä. Se on Savukosken päristöongelmia, joiden hallinta täytyy olla var-
31603: Soklissa. Kemira on saanut esiintymääja sen tek- mistettu ennen kaivoksen avaamispäätöstä. Tämä
31604: nistä rikastamista koskevat selvityksensä val- on ympäristöministeriön alaisen organisaation
31605: miiksi. Yhtiö etsii parhaillaan kaivostoimintaa Ua osaltaan vesioikeuksien) vastuulla.
31606: silmällä pitäen yhteistyökumppania mm. Saksas-
31607: ta. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväj ärj estyk-
31608: Sokiin niobikaivoksen avaamisesta julkaistu- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31609: jen lehtiuutisten mukaan hankkeella on olemassa tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31610: toteutumismahdollisuudet myös maailmanmark- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31611: kinahintojen nykyisen tason perusteella. Näin ol-
31612: len on selvitettävä myös muut hankkeen käynnis- Millä tavoin hallitus varmistaa sen, et-
31613: tämisen edellytykset. tei Savukosken Sok/iin suunnitellusta
31614: Jos kaivos avataan ja malmi rikastetaan pai- niobikaivoksesta ja malmin rikastami-
31615: kan päällä, niin Soklista kuljetettaisiin kuorma- sesta paikan päällä aiheudu haitallisia
31616: autoilla noin tuhat tonnia rikastetta vuodessa. päästöjä alueen vesistöihin ja pohjave-
31617: Tämä tarkoittaa, että avokaivoksesta jäisi valta- teen?
31618:
31619:
31620: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1999
31621:
31622: Erkki Pulliainen /vihr
31623:
31624:
31625:
31626:
31627: Versio 2.0
31628: KK 372/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministerin vastaus
31629:
31630:
31631:
31632:
31633: Eduskunnan puhemiehelle
31634:
31635: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa nä, että Sokiin alueen ympäristön perustilaselvi-
31636: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tysten täydennykset ja muut tarvittavat selvityk-
31637: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen set samoin kuin mahdollisen kaivoksen ympäris-
31638: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- tövaikutusarviot aloitetaan mahdollisimman var-
31639: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- haisessa vaiheessa, ennen kuin ympäristöä muut-
31640: sen KK 372/1999 vp: taviin toimenpiteisiin ryhdytään.
31641: Jos hankkeen suunnittelussa edetään, selvite-
31642: Millä tavoin hallitus varmistaa sen, et- tään, edellyttääkö hanke ympäristövaikutusten
31643: tei Savukosken Sok/iin suunnitellusta arviointimenettelystä annetun lain (YV A-laki)
31644: niobikaivoksesta ja malmin rikastami- mukaista arviointia. Ympäristövaikutusten ar-
31645: sesta paikan päällä aiheudu haitallisia viointimenettely voi tulla kyseeseen joko suo-
31646: päästöjä alueen vesistöihin ja pohjave- raan, jos hanke ylittää YVA-asetuksen hanke-
31647: teen? luettelossa kaivoshankkeille asetetut raja-arvot
31648: (pinta-ala yli 25 hehtaaria tai irrotettavan ainek-
31649: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sen kokonaismäärä vähintään 550 000 tonnia
31650: ti seuraavaa: vuodessa) tai jos raja-arvot eivät ylity, ympäris-
31651: Savukosken Sokliu niobimalmiesiintymän hyö- töministeriön päätöksellä, mikäli hankkeella kat-
31652: dyntämiseen liittyviä taloudellisia perusteita sel- sotaan olevan todennäköisesti merkittäviä haital-
31653: vitetään syksyn 1999 aikana. Jos hankkeen kan- lisia ympäristövaikutuksia. Tämänhetkisten tie-
31654: nattavuus näyttää riittävältä, seuraava vaihe on tojen mukaan näyttäisi siltä, että raja-arvot eivät
31655: hanketta toteuttavan yhtiön perustaminen, mikä ylity, joten ympäristövaikutusten merkittävyys
31656: tapahtuisi aikaisintaan vuoden 2000 loppupuolel- on erikseen harkittava.
31657: la. Kun yhtiö on perustettu, se voi aloittaa hank- Hankkeeseen tullaan myös soveltamaan uutta
31658: keen toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet, joihin ympäristönsuojelulakia. Lain mukaan ympäristö-
31659: kuuluvat ympäristöselvitykset ja lupa-asiat nii- lupa voidaan myöntää edellyttäen, ettei toimin-
31660: hin liittyvine neuvotteluineen ympäristöviran- nasta aiheudu terveyshaittaa, maaperän tai pohja-
31661: omaisten kanssa. veden pilaantumista, merkittävää muuta ympä-
31662: Lapin ympäristökeskus on keskeisessä ase- ristön pilaantomista tai sen vaaraa tai erityisten
31663: massa kaivoshankkeen mahdollisten ympäristö- luonnonolosuhteiden huonontumista. Lupahar-
31664: haittojen ehkäisemisessäja vähentämisessä. Ym- kinnassa otetaan huomioon kaikki päästöt ympä-
31665: päristökeskuksen lähtökohtana on, että mahdolli- ristöön mukaan lukien jätteiden muodostumi-
31666: nen hanke toteutetaan kaikissa vaiheissa niin, nen. Ympäristönsuojelulain mukaiseen menette-
31667: että mahdolliset haitalliset ympäristövaikutukset lyyn kuuluu myös vaikutusalueen asukkaiden,
31668: jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja että tarpeet- maanomistajien, kuntien, järjestöjen sekä yleistä
31669: tomien haittojen muodostuminen voidaan koko- etua edustavien viranomaisten laaja kuuleminen.
31670: naan estää. Ympäristökeskus on pitänyt tärkeä-
31671:
31672:
31673:
31674: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
31675:
31676: Ympäristöministeri Satu Hassi
31677: 2
31678: Ministems svar KK 372/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
31679:
31680:
31681:
31682:
31683: Tili riksdagens talman
31684:
31685: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger ningar samt miljökonsekvensbedömningen för en
31686: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av eventuell gruva inleds i ett så tidigt skede som
31687: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot möjligt, innan sådana åtgärder vidtas som ändrar
31688: Erkki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga miljön.
31689: spörsmål SS 372/1999 rd: Om planeringen av projektet går vidare, un-
31690: dersöker man om projektet kräver en bedömning
31691: På vilket sätt ämnar regeringen säker- enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvens-
31692: ställa att den planerade niobgruvan i bedömning (MKB-lagen). Detta förfarande kan
31693: Sokli i Savukoski och anrikningen på ort aktualiseras direkt, om projektet går över de
31694: och ställe inte orsakar skadliga utsläpp gränsvärden för gruvprojekt som anges i MKB-
31695: till vattendragen och grundvattnen i om- förordningens projektförteckning ( om arealen är
31696: rådet? större än 25 ha, eller den totala täktmängden
31697: minst 550 000 ton årligen), eller, om gränsvärde-
31698: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- na inte överskrids, genom ett beslut av miljömi-
31699: föra följande: nisteriet, om det anses att projektet sannolikt har
31700: De ekonomiska grundema för utvinning av niob- betydande skadliga miljökonsekvenser. Enligt
31701: malm från fyndigheten i Sokli i Savukoski under- förhandenvarande uppgifter verkar det som om
31702: söks under hösten 1999. Om projektet är tillräck- gränsvärdena inte skulle överskridas, och därför
31703: ligt lönsamt, är följande skede att ett bolag inrät- måste betydelsen av miljöverkningama prövas
31704: tas, vilket sker tidigast mot slutet av 2000. Efter separat.
31705: att bolaget har grundats kan det vidta åtgärder för Den nya miljöskyddslagen kommer också att
31706: att förverkliga projektet, vari ingår miljöutred- tillämpas på projektet. Enligt denna lag kan mil-
31707: ningar och tillståndsärenden med tillhörande dis- jötillstånd beviljas under förutsättning att verk-
31708: kussioner med miljömyndighetema. samheten inte orsakar hälsoolägenheter eller för-
31709: Lapplands miljöcentral har en viktig position orening av markgrunden eller grundvattnet, an-
31710: när det gäller att förebygga och minska eventuel- nan betydande miljöförorening eller fara för så-
31711: la miljöolägenheter av gruvprojektet. Miljöcen- dan, eller försämring av särskilda naturförhållan-
31712: tralens utgångspunkt är den att ett eventuellt pro- den. Vid tillståndsprövningen beaktas alla ut-
31713: jekt genomgående i samtliga skeden skall ge- släpp i miljön, inklusive avfallsproduktionen. 1
31714: nomföras så att de eventuella skadliga miljöver- förfarandet enligt miljöskyddslagen ingår också
31715: kningama blir så små som möjligt och att upp- ett omfattande hörande av dem som bor i verk-
31716: komsten av onödiga olägenheter helt kan förhin- ningsområdet, markägama, kommunema, orga-
31717: dras. Miljöcentralen har ansett det viktigt att ut- nisationema och de myndigheter som bevakar
31718: redningama om utgångsläget i miljön i Sokliom- allmänna intressen.
31719: rådet kompletteras och att andra behövliga utred-
31720:
31721:
31722:
31723: Helsingfors den 24 september 1999
31724:
31725: Miljöminister Satu Hassi
31726:
31727: 3
31728: KK 373/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.
31729:
31730:
31731:
31732:
31733: KIRJALLINEN KYSYMYS 373/1999 vp
31734:
31735: Kaavoitetun rantatontin kiinteistövero
31736:
31737:
31738:
31739:
31740: Eduskunnan puhemiehelle
31741:
31742: Maanomistajana on omistuksessaan esim. 40 sa tällainen käytäntö lisää kohtuuttomasti tilan
31743: kaavoitettua rantatonttia. Hän myy näistä yhden, hintaa.
31744: jolloin hän aktivoi koko kaava-alueen ja kaikille
31745: lopuillekin 39 tontille määrätään kiinteistövero Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31746: maksettavaksi aiemman metsämaan arvon sijas- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
31747: ta. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31748: Koska rantatonttien kiinteistövero on kor- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31749: keampi kuin metsämaan verotusarvo, käy ainoas-
31750: taan yhden rantatontin myyminen kalliiksi maan- Pitääkö hallitus perusteltuna ja oikea-
31751: omistajalle, minkä vuoksi vaihtoehtona saattaa na, että koko alueen verotus muuttuu
31752: olla kaikkien tonttien myynti tai ei yhdenkään ainoastaan yhden tontin myynnin vuok-
31753: tontin myynti. Nykytilanne estää tai hidastaa jär- si ja
31754: kevää maankäyttöä. Rantatonttien kysyntä ylit-
31755: tää tällä hetkellä tarjonnan; loma-asuntojen lisäk- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
31756: si vakituisen asunnon rantatontilta haluaville ei tyä, jotta kiinteistövero määrätään mak-
31757: ole tontteja tarjolla. Sukupolvenvaihdostilantees- settavaksi rantatonteista vain siltä osin
31758: kuin niitä on myyty?
31759:
31760:
31761: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1999
31762:
31763: Jari Leppä /kesk Petri Neittaanmäki /kesk
31764: Mika Lintilä /kesk Seppo Lahtela /kesk
31765: Katri Komi /kesk Eero Lämsä /kesk
31766: Pekka Nousiainen /kesk
31767:
31768:
31769:
31770:
31771: Versio 2.0
31772: KK 373/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym. Ministerin vastaus
31773:
31774:
31775:
31776:
31777: Eduskunnan puhemiehelle
31778:
31779: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa det kaavan laadintaan ja sen toteuttamiseen ran-
31780: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, ta-alueilla säilyvät.
31781: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Varallisuusverolain mukaan maatilalla oleva
31782: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Lepän rakennusmaa-alue tulee verotuksessa arvostaa
31783: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen käypään arvoon tonttimaata koskevien perustei-
31784: KK 373/1999 vp: den mukaan. Asema- ja rakennuskaava-alueen
31785: ulkopuolella olevan rakennusmaan osalta tontti-
31786: Pitääkö hallitus perusteltuna ja oikea- maata koskevien perusteiden käyttäminen arvos-
31787: na, että koko alueen verotus muuttuu ai- tuksessa edellyttää kuitenkin, että verovelvolli-
31788: noastaan yhden tontin myynnin vuoksi ja nen on ottanut tonttivarastonsa käyttöön eli aloit-
31789: tanut maan myyntitoiminnan. Laissa ei edellyte-
31790: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tä, että alueella pitäisi olla vahvistettu kaava, jos-
31791: tyä, jotta kiinteistövero määrätään mak- sa maata on osoitettu rakennustarkoituksiin, vaan
31792: settavaksi rantatonteista vain siltä osin riittää, että maanomistaja on myynyt ja voi edel-
31793: kuin niitä on myyty? leen myydä maata rakennustarkoituksiin.
31794: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Koska rantakaava on rinnastettavissa muihin
31795: ti seuraavaa: yksityiskohtaisiin kaavoihin, tulee näiden aluei-
31796: den arvostuksen myös tapahtua samoin perus-
31797: Kysymyksen perusteluissa todetaan, että maan- tein. Sellaista menettelyä, jossa maanomistajan
31798: omistajana on omistuksessaan esimerkiksi 40 myötävaikutuksella syntynyt kaavoituksen tuot-
31799: kaavoitettua rantatonttia. Rantakaavan laatimi- tama arvon nousu jätettäisiin verotuksessa huo-
31800: nen ja toteuttaminen on pääsääntöisesti maan- mioon ottamatta vielä silloinkin, kun arvon nou-
31801: omistajan asiana. Rantakaavassa annetaan yksi- suajo hyödynnetään tonttien myynnillä, ei voida
31802: tyiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja pitää perusteltuna eikä verovelvollisten tasapuo-
31803: alueen muun käytönjärjestämisestä ranta-alueel- linen kohtelu huomioon ottaen myöskään oikeu-
31804: la. Rantakaavan oikeusvaikutukset ovat pääpiir- denmukaisena. Näin ollen hallitus ei aio esittää
31805: teissään samat kuin asema- ja rakennuskaavassa. tältä osin muutoksia kiinteistöverolakiin.
31806: Ensi vuoden alusta voimaan tulevassa uudes- Jottei kaavoituksesta ja tonttien myynnistä
31807: sa Rakennus- ja maankäyttölaissa rantakaavasta kuitenkaan aiheutuisi kohtuuttomia veroseuraa-
31808: erillisenä kaavamuotona luovutaan. Ranta-alueil- muksia, rantakaava-alueen koko on verotuskäy-
31809: le laaditaan jatkossa asemakaava. Nykyinen ran- tännössä yleensä kuitenkin otettu huomioon ar-
31810: takaava on voimassa uuden lain mukaisena ase- voa alentavana seikkana. Näin etenkin niissä ta-
31811: makaavana, johon sovelletaan asemakaavaa kos- pauksissa, joissa myyntitoiminta ei näytä jatku-
31812: kevia määräyksiä. Maanomistajan mahdollisuu- van pitkään aikaan sen jälkeen kun ensimmäinen
31813: tontti on myyty.
31814:
31815:
31816:
31817: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
31818:
31819: Ministeri Suvi-Anne Siimes
31820:
31821: 2
31822: Ministems svar KK 373/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.
31823:
31824:
31825:
31826:
31827: Tili riksdagens talman
31828:
31829: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 1 beskattningen skall enligt förmögenhetsskat-
31830: ger har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem telagen ett område av byggnadsmark på en gårds-
31831: av statsrådet översänt följande av riksdagsman bruksenhet uppskattas tili gängse pris i enlighet
31832: Jari Leppä /cent m.fl. undertecknade spörsmål SS med principema för tomtmark. När det gälier
31833: 373/1999 rd: byggnadsmark utanför detalj- och byggnadspla-
31834: neområdet förutsätter iakttagandet av principer-
31835: Anser regeringen att det är motiverat na för tomtmark i uppskattningen dock att den
31836: och rätt att beskattningen för ett helt skattskyldige har tagit sitt förråd av tomter i
31837: område ändras tili följd av försäljning- bruk, dvs. påbörjat försäljningen av marken. 1 la-
31838: en av endast en tomt, och gen förutsätts inte att området skali ha en fast-
31839: stälid pian på viiken marken har anvisats för
31840: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta byggnadsändamål, utan det räcker att markäga-
31841: för att fastighetsskatt skall fastställas ren har sålt och i fortsättningen kan sä1ja mark för
31842: för strandtomter enbart tili den del de byggnadsändamål.
31843: har sålts? Eftersom en strandplan kanjämstälias med an-
31844: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dra detaljerade planer, skall uppskattningen av
31845: föra följande: områdena också ske på samma grunder. Ett så-
31846: dant förfarande där en sådan värdestegring på
31847: 1 motiveringen tili spörsmålet anges att en mark- grund av planläggningen som har uppstått tili
31848: ägare äger t.ex. 40 strandtomter som har plan- följd av markägarens medverkan lämnas obeak-
31849: lagts. Det är i regel markägaren som skali utarbe- tad i beskattningen t.o.m. i det skede när värde-
31850: ta och förverkliga strandplanen. 1 strandp1anen stegringen redan utnyttjas i försäljningen av tom-
31851: ges detaljerade bestämmelser om hur fritidsbe- tema, kan inte anses vara motiverat och inte hel-
31852: byggelsen och användningen av det övriga områ- ler rättvist med beaktande av att de skattskyldiga
31853: det skali ordnas på strandområdet. Rättsverk- skall behandlas likvärdigt. Regeringen ämnar så-
31854: ningama av strandplaner är i huvuddrag desam- ledes inte föreslå ändringar i fastighetsskattela-
31855: ma som av detaljplaner och byggnadsp1aner. gen tili dessa delar.
31856: 1 den nya markanvändnings- och bygglagen, För att planläggningen och försäljningen av
31857: som träder i kraft i början av nästa år, frångås tomtema ändå inte skali medföra oskäliga skatte-
31858: strandplanen som särskild planform. För strand- påföljder, har strandplaneområdets storlek i ali-
31859: områdena utarbetas i fortsättningen detaljplaner. mänhet beaktats i beskattningsförfarandet som en
31860: Den nuvarande strandplanen är gäliande som de- värdesänkande omständighet. Detta förfarande
31861: taljplan i enlighet med den nya lagen, och på pla- har tillämpats särskilt i de fali när försäljnings-
31862: nen tillämpas de bestämmelser som gäller detalj- verksamheten inte ser ut att fortsätta under nå-
31863: planer. Markägarnas möjligheter att utarbeta och gon lång tid efter det att den första tomten har
31864: förverkliga planer för strandområdena kvarstår. sålts.
31865:
31866:
31867:
31868: Helsingfors den 29 september 1999
31869:
31870: Minister Suvi-Anne Siimes
31871: 3
31872: KK 374/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
31873:
31874:
31875:
31876:
31877: KIRJALLINEN KYSYMYS 374/1999 vp
31878:
31879: Vapaapalokuntien aseman turvaaminen
31880:
31881:
31882:
31883:
31884: Eduskunnan puhemiehelle
31885:
31886: Palokunnat muodostavat Suomen pelastusorga- tiot. Pahimmassa tilanteessa ovat ne VPK:t, jot-
31887: nisaation rungon. Käytännössä kunnat vastaavat ka joutuvat tulemaan toimeen omalla kalustolla
31888: pelastustoimesta kunnan alueella ja jokaisella ja omissa kiinteistöissä. Kuntien avustusten ja tu-
31889: kunnalla on palokunta, joka on vakinainen, puo- kien supistuminen ja karsinta asettavat tällaiset
31890: livakinainen tai sopimuspalokunta. Vakinainen vapaapalokunnat veitsenterälle. Mahdollinen pa-
31891: palokunta muodostuu päätoimisista henkilöistä. lo- ja pelastustoimen siirto kuntien harteilta val-
31892: Vakinaisia palokuntia täydentävät sivutoimisella tiolle ei välttämättä paranna tilannetta, koska
31893: henkilöstöllä toimivat puolivakinaiset palokun- keskitetyssä järjestelmässä vapaapalokuntatoi-
31894: nat. Sopimuspalokuntina toimivat yleensä vapaa- minnan oleellinen paikallisuus ja siitä syntyvä
31895: ehtoiset palokunnat eli VPK:t. Yli 500 vapaapa- toimintamotiivi saattavat kärsiä ja koko toiminta
31896: lokuntaa muodostaa tärkeän lenkin Suomen pa- voi ajan mittaan lakata.
31897: lo- sekä pelastustoimessa, ja ilman niiden apua
31898: monen kunnan palo- ja pelastustoimen taso olisi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31899: huomattavasti heikommalla tolalla. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31900: Kuntatalouden tiukkenemisen myötä on myös tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31901: vapaaehtoisten palokuntien toiminta vaikeutunut vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31902: viime vuosina. Hupenevat voimavarat on joudut-
31903: tu kohdentamaan ensisijaisesti kuntien omien lai- Mitä hallitus aikoo tehdä, että palo- ja
31904: tosten ja henkilökunnan toiminnan turvaamisek- pelastustoimeen oleellisena osana kuu-
31905: si. Vasta tämän jälkeen tulevat muut organisaa- luvien vapaapalokuntien toimintaedelly-
31906: tykset kyetäänjatkossakin turvaamaan?
31907:
31908:
31909: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1999
31910:
31911: Antero Kekkonen /sd
31912:
31913:
31914:
31915:
31916: Versio 2.0
31917: KK 374/1999 vp- Antero Kekkonen /sd Ministerin vastaus
31918:
31919:
31920:
31921:
31922: Eduskunnan puhemiehelle
31923:
31924: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Suuri osa vapaaehtoisista palokunnista toimii
31925: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kuitenkin kunnan palkkaaman palokunnan lisänä
31926: olette toimittanut valtioneuvoston asianmukai- tai reservinä. Ne on usein perustettu jo ennen
31927: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero kuin pelastustoimesta tuli kunnallinen tehtävä
31928: Kekkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy- nykyaikaisessa merkityksessä ja ne ovat hankki-
31929: myksen KK 37411999 vp: neet ja ylläpitäneet huomattavan osan toiminta-
31930: edellytyksistään itse. Kunnallistalouden vaikeu-
31931: Mitä hallitus aikoo tehdä, että palo- ja det ovat johtaneet pelastustoimenkin käytössä
31932: pelastustoimeen oleellisena osana kuu- olevien voimavarojen vähentymiseen. Niissä
31933: luvien vapaapalokuntien toimintaedelly- kunnissa, joissa VPK toimii reservipalokuntana,
31934: tykset kyetään jatkossakin turvaamaan? VPK:n oma vastuu toimintaedellytystensä ylläpi-
31935: dosta on kasvanut joissakin tapauksissa ongel-
31936: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen mallisen suureksi. Näin on etenkin niissä tapauk-
31937: seuraavaa: sissa, jolloin kunnan alueella toimii useita vapaa-
31938: Suuressa osassa maata pelastustoiminta perustuu ehtoisia palokuntia.
31939: kuntien kanssa sopimuksen tehneiden vapaaeh- Vapaaehtoiset palokunnat ovat tärkeä osa pe-
31940: toisten palokuntien toimintaan. Vapaaehtoisia lastustoimen organisaatiota kaikissa olosuhteis-
31941: palokuntia on maassa noin 550 ja niiden hälytys- sa. Kuluvan vuoden syyskuun alussa voimaan
31942: osastoissa on runsaat 10 000 sisäasiainministe- tullut uusi pelastustoimilaki mahdollistaa edel-
31943: riön vahvistamat kelpoisuusehdot täyttävää palo- leenkinjärjestelyn, jonka mukaan kunta voi täyt-
31944: kuntalaista. tää lakisääteisen palokunnan ylläpitovelvollisuu-
31945: Näiden palokuntien toimintaedellytykset tensa, tekemällä siitä sopimuksen vapaaehtoisen
31946: muodostuvat niiden itsensä yhdistystoiminnan palokunnan kanssa. Lakiin sisältyy muun muas-
31947: keinoin hankkimista varoista, asianomaisten sa vapaaehtoiseen palokuntaan kuuluvan pelas-
31948: kuntien sopimuksen nojalla palokuntien käyt- tustoiminnan johtajan toimintavaltuudet silloin,
31949: töön luovuttamista tiloista, kalustosta ja varus- kun pelastusviranomainen ei johda pelastustyö-
31950: teista sekä sopimuskorvauksista tai -avustuksista tä, ja valtion korvausvastuu vapaaehtoisen palo-
31951: sekä valtion palosuojelurahaston avustuksista kunnan jäsenelle sattuvasta tapaturmasta silloin,
31952: rakennushankkeisiin ja kalustohankintoihin. kun tapaturma sattuu vakuuttamisvelvollisuuden
31953: Vapaaehtoisten palokuntien toimintaedelly- piiriin kuuluvan työsuhteen ulkopuolisessa toi-
31954: tykset samoin kuin niiden tehtävämäärät ja mer- minnassa. Näillä järjestelyillä on pyritty ylläpitä-
31955: kitys kunnan pelastustoimene vaihtelevat suures- mään vapaaehtoisen palokuntatoiminnan edelly-
31956: ti eri kunnissa. Noin 200 kunnassa vapaaehtoi- tyksiä.
31957: nen palokunta on kunnan ainoa palokunta. Näis- Vapaaehtoisen palokuntatoiminnan tehok-
31958: sä tapauksissa palokunnat yleensä toimivat kun- kuutta ja turvallisuutta on pyritty lisäämään sisä-
31959: nan omistamalla paloasemalla ja kunnan kalus- asiainministeriön vahvistamalla ja valvomalla
31960: toa ja varusteita käyttäen. Niiden toimintaedelly- koulutus- ja kelpoisuusehtojärjestelmällä, jonka
31961: tykset ovat yleensä verraten hyvät. mukaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja
31962:
31963:
31964: 2
31965: Ministerin vastaus KK 374/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
31966:
31967:
31968: sen jäseninä olevat alueelliset pelastusliitot jär- mitaloista maksettava kiinteistövero. Kiinteistö-
31969: jestävät vapaaehtoiselle henkilöstölle vahviste- verolakia on useiden aatteellista toimintaa har-
31970: tun ohjelman mukaisia kursseja, joiden suoritta- joittavien yhdistysten tehtyä sitä koskevia esityk-
31971: minen antaa kelpoisuuden vastaavien tehtävien siä muutettu niin, että kunnalle on annettu oikeus
31972: suorittamiseen ja joidenjohtajina toimivat vähin- määrätä hakemuksesta tällaisten yhdistysten toi-
31973: tään pelastusalan alipäällystön ammattitutkin- mitalojen kiinteistöveroprosentti kunnassa muu-
31974: non suorittaneet henkilöt. Koulutusjärjestelmää ten noudatettua alemmaksi tai jopa luopua niiden
31975: on tarkoitus kehittää, kun sitä koskevat normit osalta kiinteistöverosta kokonaan.
31976: uusitaan uuden pelastustoimilain voimaantulon Hallitus seuraa pelastustoimen eri osa-aluei-
31977: johdosta. Valtio vastaa pääosin koulutusjärjestel- den kehittymistä ja toimintaedellytyksiä sekä
31978: män ylläpidosta ja kehittämisen kustannuksista. pyrkii osaltaan turvaamaan myös vapaaehtoisen
31979: Vapaaehtoisen palokuntatoiminnan taloudelli- palokuntatoiminnan edellytyksiä. Koska pelas-
31980: set edellytykset riippuvat ratkaisevasti VPK- yh- tustoimi paikallisella tasolla on kunnallisen itse-
31981: distyksen ja kunnan välisistä palokuntasopimuk- hallinnon piiriin kuuluvaa toimintaa, päävastuu
31982: sista. Niiden sisältöön valtion viranomaisilla ei taloudellisten toimintaedellytysten säilymisestä
31983: ole oikeudellisia mahdollisuuksia vaikuttaa. on kuitenkin kunnilla.
31984: Eräs VPK-toiminnan taloudellisiin edellytyk-
31985: siin vaikuttava seikka on niiden omistamista toi-
31986:
31987:
31988: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1999
31989:
31990: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
31991:
31992:
31993:
31994:
31995: 3
31996: KK 374/1999 vp- Antero Kekkonen /sd Ministems svar
31997:
31998:
31999:
32000:
32001: Tili riksdagens talman
32002:
32003: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger hetsförutsättningama för sådana brandkårer är i
32004: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av allmänhet goda.
32005: statsrådet översänt följande av riksdagsman An- En stor del av de frivilliga brandkårema ver-
32006: tero Kekkonen /sd undertecknade skriftliga kar dock som komplement till eller reserv för den
32007: spörsmål SS 374/1999 rd: brandkår som avlönas av kommunen. De har ofta
32008: grundats redan innan räddningsväsendet blev en
32009: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta kommunal uppgift i sin nuvarande bemärkelse
32010: för att verksamhetsförutsättningarnaför och de har själva skaffat och upprätthållit en stor
32011: de frivilliga brandkårerna som är en vä- del av verksamhetsförutsättningama. De kom-
32012: sentlig del av brand- och räddningsvä- munalekonomiska svårighetema har lett till att
32013: sendet tryggas i fortsättningen? även räddningsväsendets resurser har minskat. 1
32014: de kommuner där FBK verkar som reservbrand-
32015: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kår har FBK:s ansvar för upprätthållandet av sina
32016: föra följande: verksamhetsförutsättningar i vissa fall blivit så
32017: 1 en stor del av landet baserar sig räddningsvä- stort att det utgör ett problem. Det är fallet i syn-
32018: sendet på den verksamhet som bedrivs av de fri- nerhet i sådana kommuner där det finns flera fri-
32019: villiga brandkårema, vilka ingår avtal med kom- villiga brandkårer.
32020: munema. Det finns ca 550 frivilliga brandkårer i De frivilliga brandkårema är en del av rädd-
32021: Finland och vid deras räddningsavdelningar finns ningsväsendets organisation under alla förhållan-
32022: drygt 10 000 brandkårister som uppfyller inri- den. Den nya lagen om räddningsväsendet, som
32023: kesministeriets behörighetsvillkor. trädde i kraft den 1 september, ger fortfarande
32024: Verksamhetsförutsättningama för dessa kommunema möjlighet till ett arrangemang, en-
32025: brandkårer utgör av de medel som de själva skaf- ligt vilket de kan fullgöra sin lagstadgade skyl-
32026: far genom föreningsverksamhet, de lokaler, det dighet att upprätthålla en brandkår genom att
32027: materiel och den utrustning som kommunema ingå avtal om detta med en frivillig brandkår. 1
32028: enligt avtalet ställer till brandkåremas förfogan- lagen ingår bl.a. bestämmelser om befogenheter-
32029: de och avtalsenliga ersättningar eller bidrag samt na för en räddningsledare som hör till den frivil-
32030: statens brandskyddsfonds bidrag till byggnads- liga brandkåren, när räddningsmyndigheten inte
32031: projekt och materialanskaffningar. leder räddningsarbetet, och bestämmelser om
32032: Verksamhetsförutsättningama för de frivilli- statens ersättningsansvar då en olycka drabbar en
32033: ga brandkårema liksom antalet uppdrag och medlem av den frivilliga brandkåren, i det fall att
32034: brandkåremas betydelse för en kommuns rädd- olyckan inträffar i en verksamhet som inte hör till
32035: ningsväsende varierar mycket beroende på kom- ett arbetsförhållande för vilket gäller försäk-
32036: mun. 1 ca 200 kommuner är den frivilliga brand- ringsskyldighet. Syftet med dessa arrangemang
32037: kåren kommunens enda brandkår. 1 dessa fall har varit att upprätthålla förutsättningama för
32038: verkar brandkåren i allmänhet i en brandstation den frivilliga brandkåren.
32039: som kommunen äger och den använder också Strävan har varit att förbättra den frivilliga
32040: kommunens materiel och utrustning. Verksam- brandkårsverksamhetens effektivitet och säker-
32041:
32042:
32043: 4
32044: Ministerns svar KK 374/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
32045:
32046:
32047: het med hjälp av ett system för utbildning och be- En faktor som inverkar på de ekonomiska för-
32048: hörighetsvillkor som inrikesministeriet faststäl- utsättningarna för FBK-verksamheten är den
32049: ler och övervakar. Enligt systemet ordnar Rädd- fastighetsskatt som de frivilliga brandkårerna
32050: ningsbranschens Centralorganisation i Finland skall betala för de brandkårshus som de äger.
32051: och de regionala räddningsförbund som hör tili Fastighetsskattelagen har efter många ideella för-
32052: organisationen kurser för den frivilliga persona- eningars framställningar ändrats så att kommu-
32053: len enligt ett fastställt program. Kurserna ger be- nerna har fått rätt att på ansökan fastställa en läg-
32054: hörighet att ufföra motsvarande uppgifter och re fastighetsskatteprocent för dylika föreningars
32055: som kursledare fungerar personer som har avlagt verksamhetslokaler än vad som annars tillämpas
32056: minst yrkesexamen för underbefål. Avsikten är i kommunen och t.o.m. slopa fastighetsskatten
32057: att utveckla utbildningssystemet när de normer för deras del.
32058: som gäller det revideras med anledning av den Regeringen övervakar hur de olika delområde-
32059: nya lagen om räddningsväsendet. Staten ansva- na inom räddningsväsendet utvecklas och vilka
32060: rar för största delen av kostnaderna för upprätt- deras verksamhetsförutsättningar är och strävar
32061: hållande och utvecklande av utbildningssyste- för sin del efter att trygga förutsättningarna även
32062: met. för den frivilliga brandkårsverksamheten. Efter-
32063: De ekonomiska förutsättningarna för den fri- som räddningsväsendet är en verksamhet som på
32064: villiga brandkårsverksamheten beror i avgöran- lokal nivå hör tili kommunernas självstyrelse är
32065: de grad på det brandkårsavtal som en FBK-för- det dock kommunerna som har det största ansva-
32066: ening ingår med kommunen. Statens myndighe- ret för att de ekonomiska verksamhetsförutsätt-
32067: ter har inga juridiska möjligheter att inverka på ningarna bibehålls.
32068: innehållet i dessa avtal.
32069:
32070:
32071: Helsingfors den 27 september 1999
32072:
32073: Inrikesminister Kari Häkämies
32074:
32075:
32076:
32077:
32078: 5
32079: KK 375/1999 vp- Matti Kangas /vas
32080:
32081:
32082:
32083:
32084: KIRJALLINEN KYSYMYS 375/1999 vp
32085:
32086: Ansiotulovähennyksen kompensoiminen sai-
32087: raus- ja työttömyyspäivärahoilla eläville
32088:
32089:
32090:
32091:
32092: Eduskunnan puhemiehelle
32093:
32094: Verotuksessa kohdellaan eriarvoisesti sairaus- ja järjestelmä kärjistää sosiaalista eriarvoisuutta
32095: työttömyyspäivärahoilla sekä muilla etuisuuksil- silloin, kun työttömyys perustuu terveydellisiin
32096: la eläviä kansalaisia suhteessa palkansaajiin. Ny- seikkoihin, peräti ammattiperäisiin pitkäaikai-
32097: kyisellään sairaiden ja työttömien saarnat etuu- siin sairauksiin tai työntekijästä riippumattomiin
32098: det eivät riitä korvaamaan palkkatulon menetys- tekijöihin, kuten kannattavuuden supistumisen
32099: tä, vaikka työtön tai ammattiperäiseen sairauteen aiheuttamaan lomautukseen.
32100: sairastunut on harvoin syyllinen elämäntilantee-
32101: seensa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32102: Eriarvoisuus korostuu siinä, että työttömät ei- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32103: vät verotuksessa voi tehdä ansiotulovähennystä, tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32104: koska heillä ei ole tuloja. Kuitenkaan tätä mene- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32105: tettyä vähennysoikeutta ei verotuksessa millään
32106: tavalla kompensoida. Nämä ryhmät eivät myös- Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo
32107: kään maksa eläke- ja työttömyysvakuutusmak- ryhtyä ansiotulovähennyksen kompen-
32108: sua eli he eivät voi näitäkään maksuja vähentää soimiseksi verotuksessa eriarvoiseen
32109: verotuksessa. asemaan joutuneille työttömille ja sai-
32110: Verotuksen yhtenä tehtävänä on kannustaa rauspäivärahoilla eläville kansalaisil-
32111: kansalaisia työhön. Siksi on väärin, että verotus- le?
32112:
32113:
32114: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1999
32115:
32116: Matti Kangas /vas
32117:
32118:
32119:
32120:
32121: 29 200656 Versio 2.0
32122: KK 375/1999 vp- Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
32123:
32124:
32125:
32126:
32127: Eduskunnan puhemiehelle
32128:
32129: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa karammaksi. Ansiotulovähennyskään ei käännä
32130: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tilannetta palkkatulon hyväksi.
32131: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Verojärjestelmä on osoittautunut kalliiksi ja
32132: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan- epätarkoituksenmukaiseksi väyläksi kanavoida
32133: kaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tukea erityisen sosiaalisen tuen tarpeessa olevil-
32134: KK 375/1999 vp: le. Varsinkaan kun on kyse yhteiskunnan muu-
32135: toinkin säätelemistä etuuksista, kuten on laita
32136: Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo päivärahaetuuksista puhuttaessa, ei verotusta tu-
32137: ryhtyä ansiotulovähennyksen kompen- lisi verovähennys- tai muina järjestelyinä valjas-
32138: soimiseksi verotuksessa eriarvoiseen taa tuen nettomäärien kasvattamiseen. Normaa-
32139: asemaan joutuneille työttömille ja sai- lilla verotuksella ja tekemällä päätöksiä suoraan
32140: rauspäivärahoilla eläville kansalaisil- etuuksien bruttomäärästä päästään selkeällä ja lä-
32141: le? pinäkyvällä tavalla haluttuun lopputulokseen.
32142: Palkkojen suhteen tällainen menettely ei luon-
32143: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nollisestikaan tule kyseeseen ja tällöin verovä-
32144: vasti seuraavaa: hennyksen käyttö voidaan katsoa perustelluksi.
32145: Työttömyys- tai sairauspäivärahaa saavan vero- Hallitus tulee jatkamaan ansiotulojen verotuk-
32146: tus on kaikilla tulotasoilla kevyempää tai enin- sen yleistä alentamista. Tämä koituu myös so-
32147: tään yhtä kireää kuin palkansaajan verotus. Näin siaalietuuksien varassa elävien hyväksi. Jo edel-
32148: on siitä huolimatta, että päivärahatuloista ei lisen hallituksen aikana tapahtuneet kansaneläke-
32149: myönnetä ansiotulovähennystä. Syynä tilantee- vakuutusmaksun poisto sekä sairausvakuutus-
32150: seen ovat palkansaajan uudet maksut eli työelä- maksun huomattavat alentamiset kuten myös tu-
32151: ke-ja työttömyysvakuutusmaksut Vaikka nämä loveroasteikon kevennykset kevensivät myös
32152: maksut ovat verovähennyskelpoisia, ei tästä saa- päivärahaetuuksien verotusta. Hallitus on sisäl-
32153: tava hyöty kompensoi kuin osan maksuista ai- lyttänyt ohjelmaansa useita kohtia, joiden mu-
32154: heutuvasta rasituksesta ja tämän seurauksena kaan verotuksen, sosiaaliturvan ja maksujen yh-
32155: palkkatulon tosiasiallinen verotus muodostuu an- teensovitusta tullaan parantamaan ja edistämään
32156: työnteon kannustavuutta.
32157:
32158:
32159:
32160: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
32161:
32162: Ministeri Suvi-Anne Siimes
32163:
32164:
32165:
32166:
32167: 2
32168: Ministerns svar KK 375/1999 vp- Matti Kangas /vas
32169:
32170:
32171:
32172:
32173: Tili riksdagens talman
32174:
32175: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger sterna blir inte heller gynnsammare genom för-
32176: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av värvsinkomstavdraget.
32177: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat- Det har visat sig att skattesystemet är ett dyrt
32178: ti Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörs- och oändamålsenligt sätt att kanalisera bidrag till
32179: mål SS 375/1999 rd: sådana som är i behov av särskilda sociala bi-
32180: drag. 1 synnerhet när det gäller sådana förmåner
32181: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta som samhället också annars reglerar, vilket är
32182: för att kompensera förvärvsinkomstav- fallet i fråga om dagpenningsförmånerna, bör be-
32183: draget för de arbetslösa medborgare skattningen inte som skatteavdrag eller andra ar-
32184: och de medborgare som lever på sjuk- rangemang ägnas åt att öka bidragens nettobe-
32185: dagpenning och som har hamnat i en lopp. Genom normal beskattning och direkta be-
32186: olikvärdig ställning i beskattningen? slut om förmånernas bruttobelopp kan man på ett
32187: klart och transparent sätt nå det önskade slutre-
32188: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sultatet. Ett förfarande av det här slaget kommer
32189: föra följande: naturligtvis inte i fråga när det gäller lönerna, och
32190: Beskattningen för dem som får arbetslöshetsdag- därför kan skatteavdragen anses vara motiverade.
32191: penning eller sjukdagpenning är på alla inkomst- Regeringen kommer att fortsätta att allmänt
32192: nivåer lindrigare eller högst lika stram som lön- lindra beskattningen av förvärvsinkomster. Det-
32193: tagarnas beskattning. Detta är fallet trots· att för- ta gynnar även dem som lever på sociala förmå-
32194: värvsinkomstavdrag inte beviljas i fråga om dag- ner. Redan den förra regeringen slopade folkpen-
32195: penningsinkomster. Orsaken till detta är de nya sionspremien och genomförde betydande sänk-
32196: premierna för löntagarna, dvs. arbetspensions- ningar av sjukförsäkringspremien, liksom också
32197: och arbetslöshetsförsäkringspremierna. Trots att lindringar i fråga om inkomstskatteskalan, vilket
32198: premierna får dras av i beskattningen, kompense- medförde att även beskattningen av dagpen-
32199: rar denna nytta endast en del av den belastning ningsförmånerna lindrades. Regeringen har i sitt
32200: som premierna innebär. Följden blir att den fak- program upptagit flera punkter enligt vilka sam-
32201: tiska beskattningen av löneinkomsterna blir ordningen av beskattningen, socialskyddet och
32202: strängare. Situationen när det gäller löneinkom- premierna kommer att förbättras och arbetet
32203: främjas.
32204:
32205:
32206:
32207: Helsingfors den 29 september 1999
32208:
32209: Minister Suvi-Anne Siimes
32210:
32211:
32212:
32213:
32214: 3
32215: KK 376/1999 vp- Matti Kangas /vas
32216:
32217:
32218:
32219:
32220: KIRJALLINEN KYSYMYS 376/1999 vp
32221:
32222: Hierojien palvelujen Kela-korvaukset ja hiero-
32223: jien lomakorvaukset
32224:
32225:
32226:
32227:
32228: Eduskunnan puhemiehelle
32229:
32230: Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suomalaisten niin ammattiperäisiin sairauksiin hieronta olisi
32231: yleisin kipua ja työstä poissaoloa aiheuttava pit- riittävä ja kustannuksiltaan edullisin hoitomuo-
32232: käaikaissairauksien ryhmä. Hieronta nykyaikai- to, jos se aloitettaisiin ajoissa. Hieronnan saami-
32233: sena kliinisenä hoitomuotona on jatkuvasti yleis- nen Kelan korvausten piiriin säästäisi kustannuk-
32234: tynyt tutkimuksen lisääntymisen, koulutuksen sia muualta, kun turhia oheishoitoja jäisi pois ja
32235: kehittymisen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauk- hoitoaika jäisi usein nykyistä lyhyemmäksi. Hoi-
32236: sien yleistymisen myötä. Viimeaikaiset tutki- tokustannukset voitaisiin ammattiperäisten sai-
32237: mukset osoittavat, että hieronnalla voidaan tor- rauksien osalta maksattaa puoliksi työnantajilla
32238: jua jopa erilaisia masennustiloja. Hieronta on te- ja Kelalla, koska molemmilla tahoilla kustannuk-
32239: hokas fyysinen ja psyykkinen hoitomuoto, jonka set vähenevät työntekijöiden parantuneen työky-
32240: kustannukset ovat pienemmät kuin monien fysi- vyn ansiosta.
32241: kaalisten tai psykologisten hoitomuotojen. Ammattikuntana hierojat ovat erityinen ryh-
32242: Vuonna 1940 Lääkintöhallitus alkoi pitää re- mä. Hierojaon itsensä työllistävä yrittäjä, jolla ei
32243: kisteriä koulutetuista hierojista. Vuonna 1994 ole samalla tavalla vuosilomia kuin vastaavissa
32244: koulutetusta hierojasta tuli nimikesuojattu ter- ruumiillisesti vaativissa ammateissa. Hierojienja
32245: veydenhuollon ammattilainen. Hierojapalvelu- muiden vastaavien itsensä työllistävien yrittä-
32246: jen kysynnän lisääntymisen myötä huomio kiin- jien työssäjaksamista voitaisiin parantaa kehittä-
32247: nittyy hierojien ammatilliseen asemaan suhtees- mällä näiden ammattiryhmien lomakorvauksia.
32248: sa Kelan korvausperiaatteisiin sekä hierojien
32249: vuosilomajärjestelyihin. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32250: Tällä hetkellä Kela ei korvaa pelkkiä hieronta- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32251: kuluja, ellei niihin liity muuta fysikaalista hoi- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32252: toa, vaikka potilaalla olisi lääkärin määräys. Mo- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32253:
32254:
32255:
32256:
32257: Versio 2.0
32258: KK 376/1999 vp- Matti Kangas /vas
32259:
32260:
32261: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin onko hallituksella tarkoitus tukea hiero-
32262: hierojien tarjoamien palvelujen saami- jien kaltaisten itsensä työllistävien am-
32263: seksi nykyistä kattavammin Kelan kor- matinharjoittajien työkykyä kehittämäl-
32264: vausten piiriin ja lä näiden ammattiryhmien lomakor-
32265: vauksia?
32266:
32267:
32268: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1999
32269:
32270: Matti Kangas /vas
32271:
32272:
32273:
32274:
32275: 2
32276: Ministerin vastaus KK 376/1999 vp- Matti Kangas /vas
32277:
32278:
32279:
32280:
32281: Eduskunnan puhemiehelle
32282:
32283: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rin määräämä fysikaalinen liikuntahoito ja siihen
32284: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, liittyvä tarpeellinen esikäsittely sekä lääkärin
32285: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen määräämä muu fysikaalinen hoito. Fysikaalisen
32286: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan- hoidon korvaamisen edellytyksenä on, että hoi-
32287: kaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen don on antanut fysioterapeutti tai hoito on annet-
32288: KK 376/1999 vp: tu fysikaalista hoitoa antamaan hyväksytyssä lää-
32289: ketieteellisessä laboratoriossa. Sairausvakuutus-
32290: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin asetuksen 5 §:ssä määritellään puolestaan tyh-
32291: hierojien tarjoamien palvelujen saami- jentävästi, ketkä ovat sairausvakuutuslaissa tar-
32292: seksi nykyistä kattavammin Kelan kor- koitettuja, asianmukaisen ammattikoulutuksen
32293: vausten piiriin ja saaneita henkilöitä. Fysioterapeutti on mainittu
32294: tässä säännöksessä. Sen sijaan siinä ei ole mainit-
32295: onko hallituksella tarkoitus tukea hiero- tu hierojaa.
32296: jien kaltaisten itsensä työllistävien am- Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain
32297: matinharjoittajien työkykyä kehittämäl- 2 § määrittelee muun muassa fysikaalisen hoi-
32298: lä näiden ammattiryhmien lomakor- don, hieronnan sekä terveydentilan määrittelemi-
32299: vauksia? seksi tehtävät toimenpiteet terveydenhuollon pal-
32300: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- veluiksi sekä myös sen, mitä tarkoitetaan itsenäi-
32301: ti seuraavaa: sellä ammatinharjoittajalla. Terveydenhuollon
32302: ammattihenkilöistä annetun lain 2 § määrittelee,
32303: Sairausvakuutuksesta korvataan vakuutetulle osa mitä ovat laillistetut, luvan saaneet ja nimikesuo-
32304: yksityisen terveydenhuollonpalvelujen, lääke- jatut ammattihenkilöt Koulutettu hieroja kuuluu
32305: hoidon sekä sairauden vuoksi tehtyjen matkojen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
32306: kustannuksista. Vakuutetulla on sairausvakuu- asetuksen 1 §:n mukaan nimikesuojattuihin am-
32307: tuslain 4 §:n mukaan oikeus saada sairauden pe- mattihenkilöihin.
32308: rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon Sairausvakuutuksesta korvataan lääkärin mää-
32309: kustannuksista. Sairausvakuutuslain 6 §:ssä sää- räämä hieronta silloin, kun se on osa terapeuttis-
32310: detään sairaanhoidon kustannukset korvattaviksi ta hoitokokonaisuutta. Sairausvakuutuslain pe-
32311: siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuk- rusteella korvattavaan fysioterapiaan kuuluu si-
32312: sia välttäen vakuutetun terveydentilaa kuiten- ten myös hieronta ja se on sairausvakuutuksen
32313: kaan vaarantamatta, olisi tullut vakuutetulle fysioterapiataksassa nimellä yksilöllinen tera-
32314: maksamaan. peuttinen harjoittelu ja siihen liittyvä hieronta.
32315: Sairausvakuutuslain 5 §:n mukaan sairaan- Tämä hoitokokonaisuus on kansaneläkelaitok-
32316: hoitona korvataan lääkärin antaman hoidon ohel- sen tietojen mukaan yleisin sairausvakuutukses-
32317: la muun muassa lääkärin määräämä, asetuksella ta korvattu fysioterapian muoto. Fysioterapiatoi-
32318: tarkemmin säädetyssä laitoksessa suoritettu tut- menpiteistä suoritetut korvaukset muodostivat
32319: kimus ja hoito. Sairausvakuutusasetuksen 6 §:n vuonna 1998 yli kolmanneksen kaikista sairaan-
32320: mukaan fysikaaliseksi hoidoksi katsotaan lääkä- hoitovakuutuksen maksamista tutkimuksen ja
32321:
32322:
32323: 3
32324: KK 376/1999 vp- Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
32325:
32326:
32327:
32328: hoidon korvauksista eli kaikkiaan 342 miljoonaa makaudella 1993-1994, jonka jälkeen lain so-
32329: markkaa. Fysioterapia on sairausvakuutuksesta veltamatta jättäminen on liittynyt osana valtion-
32330: korvatuin toimenpidemuoto lukumääräisesti las- talouden tasapainottamiseen tähdänneisiin toi-
32331: kettuna, kun ei oteta huomioon lääkärin suoritta- menpiteisiin. Lain soveltamatta jättämistä on jat-
32332: mia hoitotoimenpiteitä. kettu viimeksi vuoden 1998 valtion talousarvion
32333: Hyvän hoitokäytännön mukaisesti, johon si- yhteydessä annetulla lailla pienyrittäjien vuosilo-
32334: sältyy sairausvakuutuskorvausjärjestelmän joh- marahasta annetun lain soveltamatta jättämisestä
32335: tavat periaatteet hoidon tarpeellisuudesta ja tur- (968/ 1997). Laki on voimassa vuoden 1999 lop-
32336: vallisuudesta, fysioterapiassa pystytään kannus- puun saakka. Mainittua lakia koskevaa hallituk-
32337: tamaan myös potilaita hoitamaan omaa fyysistä sen esitystä eduskunnan sosiaali- ja terveysvalio-
32338: kuntoaan sekä aktivoitumaan oikeisiin omaehtoi- kunnassa käsiteltäessä esitettiin yrittäjien kes-
32339: siin toimiin. kusjärjestön taholta muun muassa varsin kriitti-
32340: Nykyinen käytäntö hieronnan korvaamisesta siä näkemyksiä voimassa olevan lain mukaista
32341: sairausvakuutuksesta perustuu kansaneläkelai- pienyrittäjien vuosilomakorvausta kohtaan.
32342: toksen yhteydessä toimivan sosiaalilääketieteel- Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on
32343: lisen neuvottelukunnan suosituksiin sekä sairaus- edellyttänyt mietinnössään (StVM 14/1997 vp-
32344: vakuutuslain 4 ja 6 §:n sisältämiin periaattei- HE 125/1997 vp), että pienyrittäjien sosiaalitur-
32345: siin. Neuvottelukunnassa on edustettuina sai- vaan liittyvät ongelmat tulisi selvittää kokonai-
32346: rausvakuutuksen toteuttamisen kannalta tärkeim- suudessaanjaettä tarve pienyrittäjien vuosiloma-
32347: mät lääketieteen erikoisalat sekä riittävä määrä rahajärjestelmän ylläpitämiseen tulee selvittää
32348: sairausvakuutuskäytännön tuntevia lääkäreitä. samassa yhteydessä. Valtion vuoden 2000 talous-
32349: Myös lääketieteelliset tiedekunnat, lääkäreitä arvioesitykseen liittyen annetaan eduskunnalle
32350: edustava järjestö ja Terveydenhuollon oikeustur- ehdotus laiksi pienyrittäjien vuosilomarahasta
32351: vakeskus ovat edustettuina neuvottelukunnassa. annetun lain kumoamisesta.
32352: Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta on Hallitus tulee pääministeri Lipposen II halli-
32353: esittänyt, että sairausvakuutuksen piiriin ei tule tuksen hallitusohjelman mukaisesti selvittämään
32354: ottaa muita kuin sellaisia hoitotoimenpiteitä, joil- myös pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien so-
32355: la on toistetuin tieteellisin tutkimuksin voitu siaaliturvaa ja sen rahoitusta. Asia on ollut osit-
32356: osoittaa olevan merkitystä sairauksien hoidossa. tain esillä sosiaali- ja terveysministeriön asetta-
32357: Lisäksi on edellytetty, että hoitomuoto on otettu massa pääomatulojen ja varallisuuden vaikutuk-
32358: yleiseen kliiniseen käyttöön. sia sosiaaliturvaan selvittäneessä työryhmässä
32359: Pienyrittäjien vuosilomarahasta annetun lain (1997:30). Tarkoituksenmukaista on, että myös
32360: mukaan pienyrittäjille on voitu maksaa vuosilo- yrittäjien lomakorvaus selvitetään pienyrittäjien
32361: marahaa mainitussa laissa tarkemmin säädetyin sosiaaliturvan kokonaisselvityksen yhteydessä.
32362: edellytyksin. Tätä lakia on sovellettu viimeksi lo-
32363:
32364:
32365:
32366: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
32367:
32368: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
32369:
32370:
32371:
32372:
32373: 4
32374: Ministems svar KK 376/1999 vp- Matti Kangas /vas
32375:
32376:
32377:
32378:
32379: Tili riksdagens talman
32380:
32381: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger fysikalisk motionsbehandling och därtill anslu-
32382: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av ten nödig förbehandling samt av läkare föreskri-
32383: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat- ven annan fysikalisk behandling. En förutsätt-
32384: ti Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörs- ning för att fysikalisk behandling skall ersättas är
32385: mål SS 376/1999 rd: att behandlingen getts av en fysioterapeut eller i
32386: medicinskt laboratorium, som godkänts att ge fy-
32387: Amnar regeringen vidta åtgärder för att sikalisk behandling. 1 5 § sjukförsäkringsförord-
32388: de tjänster som massörerna erbjuder ningen fastställs uttömmande vilka de personer
32389: skall omfattas av FPA:s ersättningar i med behörig yrkesutbildning är som avses i sjuk-
32390: större utsträckning än vad som nu är fal- försäkringslagen. Fysioterapeut nämns i denna
32391: let och bestämmelse, men massör nämns däremot inte.
32392: 1 2 § lagen om privat hälso- och sjukvård fast-
32393: har regeringen för avsikt att stödja ar- ställs att bl.a. fysikalisk behandling, massage
32394: betsförmågan hos yrkesutövare som sys- samt åtgärder som vidtas för att konstatera nå-
32395: selsätter sig själva som massörer ge- gons hälsotillstånd betraktas som hälso- och
32396: nom att utveckla semesterersättningar- sjukvårdstjänster samt även vad som avses med
32397: na för dessa yrkesgrupper? självständig yrkesutövare. 1 2 § lagen om yrkes-
32398: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- utbildade personer inom hälso- och sjukvården
32399: föra följande: fastställs vad som avses med legitimerade yrkes-
32400: utbildade personer, yrkesutbildade personer som
32401: De försäkrade betalas ersättning från sjukförsäk- beviljats tillstånd och yrkesutbildade personer
32402: ringen för en del av kostnadema för privat hälso- med skyddad yrkesbeteckning. Utbildad massör
32403: och sjukvård, läkemedelsbehandling samt resor hör enligt 1 § förordningen om yrkesutbildade
32404: som gjorts på grund av sjukdom. En försäkrad personer inom hälso- och sjukvården till yrkesut-
32405: har enligt 4 § sjukförsäkringslagen rätt att vid bildade personer med skyddad yrkesbeteckning.
32406: sjukdom få ersättning för nödvändiga kostnader Sjukförsäkringen ersätter av läkare föreskri-
32407: för sjukvård. Enligt 6 § sjukförsäkringslagen er- ven massage då den utgör en del av en terapeu-
32408: sätts kostnaderna för sjukvård till den del, vartill tisk vårdhelhet. Till sådan fysioterapi som er-
32409: kostnaderna för vården skulle ha uppgått för den sätts med stöd av sjukförsäkringslagen hör såle-
32410: försäkrade med undvikande av onödiga kostna- des även massage, som i den fysioterapitaxa som
32411: der, men utan äventyrande av den försäkrades tillämpas inom sjukförsäkringen kallas för indi-
32412: hälsa. viduell terapeutisk träning och därtill hörande
32413: Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts såsom massage. Denna vårdhelhet är enligt uppgift från
32414: sjukvård utöver av läkare given vård även bl.a. av folkpensionsanstalten den vanligaste formen av
32415: läkare föreskriven undersökning eller behand- fysioterapi som ersätts från sjukförsäkringen. De
32416: ling i anstalter som närmare anges i förordning. ersättningar som betalades för fysioterapeutiska
32417: Enligt 6 § sjukförsäkringsförordningen anses så- åtgärder 1998 utgjorde drygt en tredjedel av alla
32418: som fysikalisk behandling av läkare föreskriven ersättningar för undersökningar och vård som be-
32419:
32420:
32421: 5
32422: KK 376/1999 vp- Matti Kangas /vas Ministems svar
32423:
32424:
32425:
32426: talades från sjukförsäkringen, dvs. totalt 342 under semesterperioden 1993-1994, varefter
32427: milj. mk. Fysioterapi är den åtgärdsform som er- tillämpningen av den har framskjutits såsom en
32428: sätts mest från sjukförsäkringen vad antalet be- del av de åtgärder som syftar tili att balansera
32429: träffar, om man inte beaktar sådana åtgärder som statsekonomin. Den framskjutna tillämpningen
32430: utförs av läkare. av lagen förlängdes senast genom en lag i anslut-
32431: 1 enlighet med god vårdpraxis, som omfattar ning till statsbudgeten för 1998 om framskjuten
32432: de huvudprinciper om nödvändig och trygg vård tillämpning av lagen om semesterpenning för
32433: som tillämpas inom systemet med sjukförsäk- småföretagare (968/1997). Lagen gäller tili ut-
32434: ringsersättningar, kan man inom fysioterapin gången av 1999. Då regeringens proposition an-
32435: sporra patientema att också själva sköta sin fysis- gående nämnda lag behandlades i riksdagens so-
32436: ka kondition samt aktivera sig att hitta lämpliga cial- och hälsovårdsutskott framfördes från före-
32437: frivilliga aktiviteter. tagamas centralorganisation bl.a. synnerligen
32438: Nuvarande praxis att ersätta massage från kritiska synpunkter på den semesterersättning för
32439: sjukförsäkringen baserar sig på rekommendatio- småföretagare som avses i gällande lag.
32440: ner av den socialmedicinska delegationen som Riksdagens social- och hälsovårdsutskott för-
32441: verkar i anslutning till folkpensionsanstalten utsatte i sitt betänkande (ShUB 1411997 rd- RP
32442: samt på de principer som framgår av 4 och 6 § 12511997 rd) att alla problem i anknytning tili
32443: sjukförsäkringslagen. 1 delegationen finns repre- den sociala tryggheten för småföretagare reds ut
32444: sentanter för de med tanke på genomförandet av och att det samtidigt bör klarläggas om det före-
32445: sjukförsäkringen viktigaste medicinska special- ligger ett behov att ha kvar semesterpenningen
32446: områdena samt ett tillräckligt antalläkare som är för småföretagare. 1 samband med budgetpropo-
32447: förtrogna med sjukförsäkringspraxis. 1 delegatio- sitionen för 2000 avlåts till riksdagen en proposi-
32448: nen finns också representanter för olika medicin- tion med förslag tilllag om upphävande av lagen
32449: ska fakulteter, en organisation som representerar om semesterpenning för småföretagare.
32450: läkama och Rättsskyddscentralen för hälsovår- Regeringen kommer i enlighet med program-
32451: den. met för statsminister Lipponens II regering ock-
32452: Socialmedicinska delegationen har föreslagit så att utreda socialskyddet för och finansieringen
32453: att sjukförsäkringen inte skall omfatta andra än av småföretagamas och yrkesutövamas social-
32454: sådana vårdåtgärder som genom upprepade ve- skydd. Ärendet har tili vissa delar behandlats av
32455: tenskapliga undersökningar har påvisats ha bety- en av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt ar-
32456: delse vid behandling av sjukdomar. En förutsätt- betsgrupp som utrett kapitalinkomstemas och
32457: ning är dessutom att vårdformen är i allmänt kli- förmögenhetens inverkan på socialskyddet
32458: niskt bruk. (1997:30). Det är ändamålsenligt att också före-
32459: Enligt lagen om semesterpenning för småföre- tagamas semesterersättning utreds i samband
32460: tagare har småföretagare kunnat betalas semes- med totalutredningen av socialskyddet för små-
32461: terpenning under förutsättningar som närmare företagare.
32462: preciseras i lagen. Denna lag tillämpades senast
32463:
32464:
32465:
32466: Helsingfors den 28 september 1999
32467:
32468: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
32469:
32470:
32471:
32472:
32473: 6
32474: KK 377/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
32475:
32476:
32477:
32478:
32479: KIRJALLINEN KYSYMYS 377/1999 vp
32480:
32481: Oluen suosiminen tax-free-kaupassa
32482:
32483:
32484:
32485:
32486: Eduskunnan puhemiehelle
32487:
32488: Tax-free-kaupasta saa halutessaan tuoda Suo- rit/long drink -juomat ovat kaikki enimmäkseen
32489: meen laillisesti litran verran väkevää viinaa, kak- suomalaista alkuperää, joten tätäkin silmällä pi-
32490: si litraa viiniä ja 15 litraa olutta. Oluen tilavuus- täen niiden eriarvoinen kohtelu on perusteetonta.
32491: prosenttimäärä vaihtelee 4,5:stä 7,5:een prosent-
32492: tiin. Esimerkiksi laivoilla myytävien siidereiden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32493: ja Iong drink -juomien prosenttimäärät vastaavat sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32494: aivan samoja prosenttimääriä oluiden kanssa. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32495: Näitä saa kuitenkin tuoda laillisesti Suomeen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32496: korkeintaan kaksi litraa, jos ostaa lisäksi väke-
32497: vää viinaa ja kolme litraa, jos ostaa vain siide-
32498: riällong drink -juomia.
32499: Olutta käytetään Suomessa usein juopumistar- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
32500: koituksessa, kun taas siideriä ja long drink -juo- tyä tämän ilmeisen epäkohdan korjaa-
32501: mia käytetään enemmän seurustelujuomina. Joi- miseksija
32502: denkin tietojen mukaan nämä ns. kevyemmät aikooko hallitus saattaa siiderit ja Iong
32503: juomat myös ohjaavat kansalaisia terveempiin, ei drink -juomat tax-free-rajoitusten suh-
32504: niin selkeästi humalahakuisiin juomatapoihin. teen samanarvoiseen asemaan oluiden
32505: Tiettävästi myös tax-free-kaupan oluet ja siide- kanssa?
32506:
32507:
32508: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1999
32509:
32510: Seppo Lahtela /kesk
32511:
32512:
32513:
32514:
32515: Versio 2.0
32516: KK 377/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk Ministerin vastaus
32517:
32518:
32519:
32520:
32521: Eduskunnan puhemiehelle
32522:
32523: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Asiassa on erotettava toisaalta tax-free-myyn-
32524: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tiä koskevat säännökset ja toisaalta matkustajan
32525: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tuontioikeutta koskevat säännökset. Ahvenan-
32526: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lah- maan liikenteessä alkoholijuomien myyntirajoi-
32527: telan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tukset ovat samansisältöiset kuin kolmansista
32528: sen KK 377/1999 vp: maista tulevien matkustajien verottomien tuo-
32529: misten määrät sillä poikkeuksena, että niille, jot-
32530: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- ka matkustavat vain Suomen ja Ahvenanmaan
32531: tyä tämän ilmeisen epäkohdan korjaa- välillä, olutta saa myydä verotta enintään kaksi
32532: miseksija litraa. Näin ollen sanotulla matkan osuudella
32533: oluen ja siiderin sekä long drink -juomien tax-
32534: aikooko hallitus saattaa siiderit ja Iong free-myyntisäännökset ovatkin identtiset. Tämä
32535: drink -juomat tax-free-rajoitusten suh- on ollut mahdollista, koska on katsottu, että asia
32536: teen samanarvoiseen asemaan oluiden voidaan päättää kansallisesti. Käytännössä mat-
32537: kanssa? kustajia koskevia tuontisäännöksiä valvotaan
32538: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- pääosin tax-free-myyntisäännöksillä, ja on tar-
32539: ti seuraavaa: koituksenmukaista, että myyntisäännökset ja
32540: vastaavasti maahantuontisäännökset ovat saman-
32541: Mitä ensinnä tulee alkoholijuomien terveellisyy- sisältöiset.
32542: teen, niin voidaan todeta, että alkoholijuomissa Yhteisöoikeuden mukaan matkustaja saa tuo-
32543: etyylialkoholi on se aine, joka aiheuttaa alkoho- da kolmansista maista yhteisöön litran väkeviä
32544: lihaittoja. Tiedossa ei ole, että jonkin alkoholi- alkoholijuomia tai kaksi litraa aperitiivejä, jotka
32545: juomaryhmän etyylialkoholi olisi tässä suhtees- sisältävät enintään 22 tilavuusprosenttia etyylial-
32546: sa toista terveellisempää. Tärkeämpää kuin jon- koholia, sekä kaksi litraa viiniä. Siideri on yleen-
32547: kin tuotteen alkoholipitoisuus on se määrä alko- sä käymisteitse valmistettua alkoholijuomaa,
32548: holia, joka kulloinkin kulutetaan. minkä vuoksi se rinnastetaan verotuksellisesti ja
32549: Kuluvan vuoden kesäkuun lopussa päättyi matkustajien tuomisten osalta viiniin. Jos long
32550: mahdollisuus suorittaa tax-free-ostoksia Euroo- drink -juoma on valmistettu pelkästään käymis-
32551: pan unionin jäsenvaltioiden välisessä liikentees- teitse tai se on käymisteitse valmistettu ja sen ko-
32552: sä. Näin ollen tax-free-myynti voi koskea enää konaisalkoholipitoisuus on yli 1,2 mutta enin-
32553: myyntiä kolmansissa maissa, joihin Suomen tään 5,5 tilavuusprosenttia, sen verokohtelu on
32554: lainsäädäntövalta ei pääosin ulotu. Kun kuiten- sama. Muutoin long drink -juomat katsotaan ape-
32555: kin Ahvenanmaa on kolmannen maan asemassa ritiiveiksi. Matkustajan kolmansista maista mu-
32556: valmistevero- ja arvonlisäverolain tarkoittamas- kanaan tuomalle oluelle ei ole yhteisöoikeudessa
32557: sa mielessä, tax-free-myynti on myös sallittua määrällistä rajoitusta, koska sellaiselle ei ole ol-
32558: ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä, lut mitään tarvetta säännösten laatimisen aikoi-
32559: milloin alus liikennöi Ahvenanmaalla. hin silloisissa jäsenvaltioissa. Olutta saakin tuo-
32560: da verotta 175 euron eli noin 1 100 markan arvos-
32561:
32562:
32563: 2
32564: Ministerin vastaus KK 377/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
32565:
32566:
32567: ta. Matkustajan toisesta jäsenvaltiosta verollise- sekä järjestyksenpidollisia haittavaikutuksia,
32568: na hankkimat alkoholijuomat ovat sisämarkkina- Suomi on pyytänyt komissiolle kesäkuussa 1996
32569: periaatteen mukaisesti tuontimaassa verottomia, lähettämällään kirjeellä lupaa saada rajoittaa kol-
32570: jos niiden osoitetaan tulevan matkustajan henki- mansista maista tuotavan verottoman oluen tuon-
32571: lökohtaisiin tarpeisiin. Oluen osalta indikatiivi- nin kuuteen litraan. Asian käsittely on edelleen
32572: sena rajana sisämarkkinoilla on 110 litraa. kesken.
32573: Suomen liittyessä Euroopan unioniin Suomi Oluella, viineillä ja aperitiiveillä on omat yh-
32574: sai sosiaali- ja terveyspoliittisista syistä liitty- teisölainsäädäntöön kuuluvat matkustajatuomis-
32575: missopimuksessa luvan rajoittaa matkustajan toi- säännöksensä, joita jäsenvaltioiden on noudatet-
32576: sesta jäsenvaltiosta mukanaan tuoman verotto- tava. Koska oluen 15 litran määrälliset rajoituk-
32577: man oluen määrän l5:een litraan. Liittymissopi- set ovat poikkeuksia yhteisöoikeudessa ja koska
32578: muksessa on oluen sisämarkkinatuonnin ja kol- mainitut säännökset Suomessakin tulevat vuo-
32579: mansista maista tuotavan oluen tuonnin osalta li- den 2004 alkuun mennessä olennaisesti muuttu-
32580: säksi kytkentä siten, että oluen tuonti kolmansis- maan, ei ole tarkoituksenmukaista säätää sii-
32581: ta maista ei saa olla sisämarkkinatuontia edulli- dereitä ja Iong drink -juomia koskevia tax-free-
32582: sempaa. Tämän vuoksi myös kolmannesta maas- myynti- tai matkustajatuomissäännöksiä saman-
32583: ta tulevan matkustajan mukanaan tuoman verot- laisiksi kuin oluen vastaavat säännökset.
32584: toman oluen määrä on meillä säädetty poikkeuk- Lisäksi on huomattava, että kolmansista mais-
32585: sellisesti 15 litraksi. Suomen saama poikkeus on ta tulevien matkustajien alkoholijuomia koske-
32586: voimassa vuoden 2003 loppuun, johon mennessä vat säännökset, olutta lukuun ottamatta, vastaa-
32587: matkustajan toisestajäsenvaltiosta tuoman verot- vat Suomen lainsäädännössä tällä hetkellä yhtei-
32588: toman oluen tuontimäärää on asteittain korotetta- sölainsäädäntöä. Jos yhteisön ulkopuolelta tule-
32589: va. Sama määrällinen korotus olisi sallittava, kun vien matkustajien alkoholijuomien tuomisoi-
32590: matkustaja tuo verotonta olutta kolmansista keuksiin, joita myös valvotaan tax-free-myyntiä
32591: maista. Jos siis sisämarkkinamatkustaja voi tuo- koskevilla säännöksillä, haluttaisiin joitakin
32592: da maahan verotta olutta esimerkiksi 30 litraa, muutoksia, olisi komissiolle tehtävä hakemus
32593: oluen tuonti kolmansista maista tulisi sallia ve- poikkeuksen saamiseksi, mikä on varsin raskas
32594: rotta myös 30:een litraan saakka. menettely. Hallituksen tarkoituksena ei ole pyy-
32595: Kun lisääntyvä veroUoman oluen tuonti Venä- tää uusia poikkeuksia eikä näin ollen saattaa sii-
32596: jältä ja Virosta todennäköisesti aiheuttaisi vas- dereitä ja long drink -juomia rajoitusten suhteen
32597: taavasti lisääntyviä sosiaali- ja terveyspoliittisia samanarvoiseen asemaan oluiden kanssa.
32598:
32599:
32600: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
32601:
32602: Ministeri Suvi-Anne Siimes
32603:
32604:
32605:
32606:
32607: 3
32608: KK 377/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk Ministerns svar
32609:
32610:
32611:
32612:
32613: Tili riksdagens talman
32614:
32615: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger dan de bestämmelser som gäller resenärers rätt
32616: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av att föra in varor. 1 fråga om Ålandstrafiken har
32617: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot begränsningarna som gäller försäljningen av al-
32618: Seppo Lahtela /cent undertecknade skriftliga koholdrycker samma innehåll som de som gäller
32619: spörsmål SS 377/1999 rd: mängden skattefria varor som resenärer får infö-
32620: ra från tredje land med det undantag att högst två
32621: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta liter skattefritt öl får säljas till personer som en-
32622: för att rätta tili detta uppenbara miss- dast reser mellan Finland och Åland. Det innebär
32623: förhållande och att taxfreeförsäljningsbestämmelserna för öl och
32624: cider samt longdrinkdrycker på denna fård-
32625: ämnar regeringen vidta åtgärder för att sträcka också är identiska. Detta är möjligt efter-
32626: cider och longdrinkdrycker skall ha som man ansett att beslutet om detta kan fattas
32627: samma ställning som öl i fråga om tax- nationellt. 1 praktiken övervakas importbestäm-
32628: freebegränsningar? melserna som gäller resenärer i huvudsak genom
32629: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- bestämmelserna som gäller taxfreeförsäljning,
32630: föra följande: och det är ändamålsenligt att försäljningsbestäm-
32631: melserna och på motsvarande sätt importbestäm-
32632: För det första kan det i fråga om alkoholdryckers melserna är likalydande.
32633: hälsosamhet konstateras att etylalkohol är det Enligt gemenskapsrätten får en resenär från
32634: ämne i alkoholdryckerna som orsakar alkohol- tredje land till gemenskapen föra in en liter star-
32635: skador. Det finns inga uppgifter om att etylalko- ka alkoholdrycker elier två liter aperitifer, som
32636: hol i någon alkoholdrycksgrupp skulle vara häl- innehåller högst 22 volymprocent etylalkohol,
32637: sosammare än i någon annan i detta avseende. samt två liter vin. Cider är i alimänhet en alko-
32638: Viktigare än produktens alkohoihait är mängden holdryck som framställts genom jäsning, varför
32639: alkohoi som konsumeras vid ett tillfålie. den skattemässigt och när det gäller drycker som
32640: 1 slutet av juni i år upphörde möjligheten att införs av resenärer jämställs med vin. Om en
32641: göra taxfreeinköp i trafiken melian medlemssta- longdrinkdryck framställts uteslutande genom
32642: terna i Europeiska unionen. Det betyder att tax- jäsning eller genom jäsning och den totala alko-
32643: freeförsäljning endast kan gälla försäljning i holhalten är högre än 1,2 men högst 5,5 volym-
32644: tredje länder, dit Finlands lagstiftningsmakt i hu- procent är skattebehandlingen densamma. 1 an-
32645: vudsak inte sträcker sig. När emeliertid Åland nat fali anses longdrinkdryckerna vara aperitifer.
32646: har samma ställning som ett tredje land på det För öl som resenärer för in från tredje land anger
32647: sätt som avses i accis- och mervärdesskattelag- gemenskapsrätten inga begränsningar som gäller
32648: stiftningen, är taxfreeförsäljning också tillåten i mängden, eftersom det inte fanns något behov av
32649: yrkesmässig internationeli trafik, när ett fartyg sådana när bestämmelserna infördes i de dåva-
32650: tar i land på Åland. rande medlemsstaterna. Öl får alitså införas skat-
32651: Man måste skilja på å ena sidan de bestämmel- tefritt tili ett värde av 17 5 euro, dvs. ca 1 100
32652: ser som gälier taxfreeförsäljning och å andra si- mark. Skattepliktiga alkoholdrycker som en rese-
32653:
32654:
32655: 4
32656: Ministems svar KK 377/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
32657:
32658:
32659: när inhandlat i en annan medlemsstat är enligt av ordningen, har Finland i ett brev tili kommis-
32660: principen för den inre marknaden skattefria i im- sionen i juni 1996 ansökt om tillstånd att begrän-
32661: portlandet, om det påvisas att de är avsedda för sa införseln av skattefritt öl från tredje land tili
32662: resenärens personliga bruk. När det gälier öl är sex liter. Behandlingen av ärendet har ännu inte
32663: den indikativa gränsen på inre marknaden 110 li- avslutats.
32664: ter. För öl, vin och aperitifer finns det särskilda
32665: När Finland anslöt sig tili Europeiska unionen bestämmelser i gemenskapsrätten som gälier re-
32666: fick Finland av social- och hälsopolitiska skäl i senärer som medlemsstatema måste följa. Efter-
32667: anslutningsfördraget rätt att begränsa mängden som begränsningen av mängden öl som får
32668: skattefritt öl som en resenär får föra in från en an- införas tili 15 liter utgör ett undantag i gemen-
32669: nan medlemsstat tili15 liter. 1 anslutningsfördra- skapsrätten och eftersom de nämnda bestämmel-
32670: get finns det dessutom en koppling melian inför- serna kommer att ändras avsevärt före 2004, är
32671: sel av öl inom den inre marknaden och införsel av det inte ändamålsenligt att införa bestämmelser
32672: öl från tredje land, i och med att införseln av öl om taxfreeförsäljning elier resenärers införsel av
32673: från tredje land inte får vara förmånligare än in- cider och longdrinkdrycker som är likadana som
32674: försel inom den inre marknaden. Därför har ock- motsvarande bestämmelser för öl.
32675: så mängden öl som en resenär som kommer från Dessutom är det skäl att uppmärksamma att de
32676: ett tredje land för införa hos oss undantagsvis bestämmelser som gälier alkoholdrycker som
32677: faststälits tili 15 liter. Detta undantag som bevil- förs in av resenärer från tredje land, med undan-
32678: jades Finland gälier fram tili slutet av 2003. Före tag öl, i finsk lagstiftning för närvarande motsva-
32679: denna tidsgräns skali gränsen för mängden öl rar gemenskapslagstiftningens bestämmelser.
32680: som resenärer får föra in från en annan medlems- Vili man göra ändringar i rätten att föra in alko-
32681: stat höjas stegvis. En Iikadan höjning av mäng- holdrycker från tredje land, viiken också överva-
32682: den skali tillåtas när resenärer för in skattefritt öl kas genom bestämmelserna om taxfreeförsälj-
32683: från tredje land. Om en resenär inom den inre ningen, måste man hos kommissionen ansöka om
32684: marknaden alitså får föra in t.ex. 30 liter skatte- tilistånd tili undantag, vilket är en mycket tung
32685: fritt öl, måste skattefri införsel av öl från tredje process. Regeringen har inte för avsikt att ansö-
32686: land också tillåtas upp tili 30 liter. ka om nya undantag och ämnar därför inte vidta
32687: Eftersom den ökande införseln av skattefritt öl åtgärder för att cider och longdrinkdrycker skali
32688: från Ryssland och Estland antagligen kommer att ha samma stälining som öl i fråga om begräns-
32689: medföra ökande social- och hälsopolitiska skade- mngar.
32690: verkningar samt problem med upprätthåliandet
32691:
32692:
32693:
32694: Helsingfors den 29 september 1999
32695:
32696: Minister Suvi-Anne Siimes
32697:
32698:
32699:
32700:
32701: 5
32702: KK 378/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas
32703:
32704:
32705:
32706:
32707: KIRJALLINEN KYSYMYS 378/1999 vp
32708:
32709: Oppisopimus- ja työvoimapoliittisen koulutuk-
32710: sen valvonta
32711:
32712:
32713:
32714:
32715: Eduskunnan puhemiehelle
32716:
32717: Onko työministeriö tietoinen, kuka valvoo ja mi- työpaikkaa, päinvastoin hyvin usein käy niin, että
32718: ten yhteiskunnan tuella tapahtuvaa oppisopimus- ns. koulutusjakson jälkeen ei työtä ole tarjolla.
32719: koulutusta sekä miten työvoimapoliittista koulu- Jonkin ajan kuluttua yritys ottaa taas työntekijöi-
32720: tusta toteutetaan? Hallitusohjelman mukaan ta- tä koulutettavaksi. Kun kyseistä paikkaa tarjo-
32721: voitteena on kehittää koulutusta vastaamaan pa- taan työvoimatoimistosta, ei siitä tietenkään voi
32722: remmin työelämän tarpeita ja mahdollistamaan kieltäytyä ilman, että seurauksena olisi rangais-
32723: työntekijän työllistyminen pysyvästi. Perusperi- tuskarenssi.
32724: aate koulutuksessa on oikea, mutta käytäntö on Kun kerran kysymyksessä on yhteiskunnan ra-
32725: valitettavan usein työnhakijan kannalta hyvinkin hoittama koulutus, olisi kohtuullista, että se ta-
32726: nöyryyttävä. On hyvinkin tavallista, että oppiso- pahtuisi normaalina päivätyöaikana ja arkipäivi-
32727: pimuskoulutuksella teetetään yrityksissä nor- nä. Käytännössäkin tämän tulee olla koulutuspai-
32728: maalia tuotannollista työtä jopa vakinaisilla notteista eikä pelkästään tuotannollisen työn
32729: työntekijöillä. Useassa tapauksessa ko. työnteki- teettämistä. Edellä mainittu toiminta vääristää
32730: jät ovat tehneet samalla työpaikalla samoja töitä, yritysten välistä kilpailua eikä ole tervettä yritys-
32731: joista he ovat siirtyneet oppisopimus- ja toimintaa.
32732: työvoimapoliittiseen koulutukseen.
32733: Koulutuksen tarkoituksenahan tulee olla am- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32734: matillisten valmiuksien parantaminen ja ylipää- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32735: tään ammatinhallinnan laajentaminen eikä yri- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32736: tyksen talouden pönkittäminen. Uusille työnha- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32737: kijoille tarjotaan koulutusta useiden kuukausien
32738: ajaksi jopa keskeytymättömänä kolmivuorotyö- Mihin toimiin hallitus ryhtyy poistaak-
32739: nä pelkällä koulutustuella. Kysymykseen ei tule seen oppisopimus- ja työvoimapoliitti-
32740: vuorotyötisien maksaminen, koska ne pienentä- seen koulutukseen tarkoitettujen varo-
32741: vät koulutustukea. Koulutus ei kuitenkaan takaa jen vääristyneen käyttötarkoituksen?
32742:
32743:
32744: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1999
32745:
32746: Pertti Turtiainen /vas
32747:
32748:
32749:
32750:
32751: Versio 2.0
32752: KK 378/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas Ministerin vastaus
32753:
32754:
32755:
32756:
32757: Eduskunnan puhemiehelle
32758:
32759: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa työsopimukseen, jonka perusteella opiskelija on
32760: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, oikeutettu kulloinkin noudatettavan työehtosopi-
32761: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen muksen mukaiseen palkkaan. Edelleen oppisopi-
32762: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Tur- muskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäk-
32763: tiaisen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- si, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta,
32764: sen KK 378/1999 vp: vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän
32765: muusta suojelusta.
32766: Mihin toimiin hallitus ryhtyy poistaak- Oppisopimukseen liitetään opiskelijan henki-
32767: seen oppisopimus- ja työvoimapoliitti- lökohtainen opiskeluohjelma, jossa sovitaan
32768: seen koulutukseen tarkoitettujen varo- muun muassa suoritettavasta tutkinnosta, keskei-
32769: jen vääristyneen käyttötarkoituksen? sistä työtehtävistä, koulutukseen sisältyvästä tie-
32770: topuolisesta opetuksesta ja niiden ajoittumisesta
32771: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sekä vastuullisista kouluttajista. Koulutuksen
32772: vasti seuraavaa: järjestäjä voi purkaa oppisopimuksen opiskelijaa
32773: Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on ko- ja työnantajaa kuultuaan esimerkiksi niissä ta-
32774: hottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää pauksissa, joissa opiskelija tai työnantaja laimin-
32775: työelämää ja vastata sen osaaruistarpeita sekä lyövät oppisopimuksessa heille kuuluvia velvoit-
32776: edistää työllisyyttä. Työvoimapoliittisen aikuis- teita.
32777: koulutuksen keskeisenä tavoitteena on vastata Oppisopimuksena toteutettavaan koulutuk-
32778: työmarkkinoiden kysyntään niin, että koulutus seen voi työvoimahallinto myöntää tapauskohtai-
32779: mahdollisimman hyvin täyttää työelämän vaati- sesti työllistämistukea, jos työnantaja palkkaa
32780: mukset. oppisopimuskoulutukseen työttömän työnhaki-
32781: Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain jan. Tuen markkamäärä on noin 2 500---4 500
32782: 9 §:n mukaisesti järjestetyn oppisopimuskoulu- markkaa kuukaudessa. Työllistämistukea työn-
32783: tuksen johdosta ja valvonnasta vastaa opetusmi- antajalle voidaan myöntää koko oppisopimus-
32784: nisteriön koulutuksen järjestäruisluvan saanut kauden ajaksi. Jos työnantaja tekee oppisopi-
32785: koulutuksen järjestäjä. Koulutuksen järjestäjän muksen yli 500 päivää työttömänä olleen työ-
32786: tehtävänä on ennen oppisopimuksen hyväksy- markkinatukeen oikeutetun työnhakijan kanssa,
32787: mistä huolehtia muun muassa siitä, että koulutus- työvoimatoimisto voi myöntää oppisopimuskou-
32788: työpaikalla on käytettävissä opetussuunnitelman lutukseen yhdistelmätukea, joka on noin 5 200
32789: tai näyttötutkinnon kannalta riittävästi tuotanto- markkaa kuukaudessa. Sitä voidaan myöntää
32790: ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistä enintään 12 kuukauden ajaksi. Työllistämis- tai
32791: sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työ- yhdistelmätuen myöntäminen oppisopimuskou-
32792: kokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka lutukseen edellyttää, että työnantaja täyttää kaik-
32793: voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kou- ki työllisyysasetuksessa ( 1363/1997) työnanta-
32794: luttajaksi. jalle myönnettävän työllistämistuen edellytykset.
32795: Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta osa
32796: työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen toteutetaan yhteistyössä työnantajien kanssa ns.
32797:
32798:
32799: 2
32800: Ministerin vastaus KK 378/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas
32801:
32802:
32803: yhteishankintoina, jolloin tavoitteena voi olla uu- matotmtstosta virkailija yhdyshenkilöksi. Tä-
32804: den työvoiman rekrytointi yritykseen tai yrityk- män lisäksi niin oppisopimuskoulutuksen kuin
32805: sessä jo työskentelevien ammattitaidon kehittä- työvoimakoulutuksen toimeenpanosta saadaan
32806: minen ja parantaminen. Työnantaja osallistuu tietoa muun muassa työvoimapoliittisista tutki-
32807: yhteishankinnoissa koulutuksesta aiheutuviin muksista. Edellä mainitulla valvonnalla pyritään
32808: kustannuksiin n. 50 %:lla. Yhteishankintoina to- kiinnittämään huomiotaoppisopimus-ja työvoi-
32809: teuttavan koulutuksen tavoitteena on, että yritys makoulutuksen vaikuttavuuteen ja tukien myön-
32810: työllistää valtaosan koulutukseen osallistuvista. tämiseen liittyvään ennakkovalvontaan muun
32811: Myös muusta työvoimakoulutuksesta toteute- muassa yritysten välisen kilpailun vääristymisen
32812: taan valtaosa työelämäläheisesti sisällyttämällä estämiseksi.
32813: koulutukseen työssäoppimista työpaikalla. Työn- Työvoimahallinnon alaisuudessa hoidettavan
32814: antajalta ei vaadita näissä tapauksissa työllistä- työharjoittelun järjestämisvastuu on koulutuksen
32815: mistä. järjestäjällä. Koulutuksiin liittyvän työharjoitte-
32816: Yhteishankintana toteutettu koulutus antaa lun tavoitteena on, kuten jo aikaisemmin on to-
32817: työnantajalle mahdollisuuden osallistua koulu- dettu, perehdyttää koulutettava tulevaan ammat-
32818: tukseen suunnitteluun ja toteutukseen ja koulu- tiin ja siihen liittyviin tehtäviin sekä hyvin usein
32819: tussisällöt voidaan räätälöidä työantajan tarpeis- tulevaan työpaikkaan. Ammattialasta ja työtehtä-
32820: ta lähtien. Näin koulutus saadaan vastaamaan vistä riippuen työharjoittelu voidaan joutua si-
32821: työnantajan työntekijöilleen asettamia ammatti- joittamaan muuhun kuin ns. normaaliin työai-
32822: taitovaatimuksia. kaan, jotta työharjoittelu vastaa sille asetettuja
32823: Työllisyyspoliittisilla tuilla pyritään edistä- tavoitteita. Työharjoittelu ei voi muodostua to-
32824: mään työllisyyttä ja parantamaan työttömien työ- denmukaiseksi, jos työpaikalla ei ole päiväsai-
32825: markkina valmiuksia. Tuet eivät kuitenkaan saa kaan sellaista toimintaa, että työharjoittelusta tu-
32826: vääristää yritysten välistä toimintaa ja siten hei- lisi tarkoituksenmukainen. Harjoittelijoita ei
32827: kentää työmarkkinoiden toimintaa. Työllisyys- myöskään samassa työkohteessa voi olla monia,
32828: asetuksen 30 §:n mukaan työllistämistukea ei mistä syystä esimerkiksi vuorotyötä toteuttavis-
32829: voida myöntää, jos tuki vääristäisi muiden samo- sa yrityksissä joudutaan työharjoittelijat sijoitta-
32830: ja tuotteita ja palveluita tarjoavien tahojen välis- maan eri vuoroihin, että he saisivat asianmukai-
32831: tä kilpailua. Samat ohjeet koskevat työvoimapo- sen työharjoittelun. Työministeriö on parhail-
32832: liittista aikuiskoulutusta työelämäläheisesti jär- laan valmistelemassa työelämäläheisen koulu-
32833: jestettäessä. tuksen toteuttamiseen liittyviä ohjeita, joiden on
32834: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen val- tarkoitus tulla voimaan 1.10.1999.
32835: vontaan on työvoimahallinnolla käytössään eri- Oppisopimuskoulutuksen tai työvoimapoliitti-
32836: laisia toimenpiteitä ja välineitä. Opiskelijoilta sen aikuiskoulutuksen toteuttamisessa ja valvon-
32837: voidaan kerätä palautetta koulutuksesta tai tii- nassa sekä valtion työllistämistuella toteutetussa
32838: viin ns. yhdyshenkilökäytännön välityksellä seu- oppisopimuskoulutuksessa ei tällä hetkellä ole
32839: rataan koulutuksen toteutumista. Kullekin koulu- sellaisia ongelmia, jotka aiheuttaisivat erityistoi-
32840: tukselle on nimittäin tavoitteena nimetä työvoi- menpiteitä hallituksen taholta.
32841:
32842:
32843: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
32844:
32845: Opetusministeri Maija Rask
32846:
32847:
32848:
32849:
32850: 3
32851: KK 378/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas Ministems svar
32852:
32853:
32854:
32855:
32856: Tili riksdagens talman
32857:
32858: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger rätt till en lön som motsvarar gällande kollektiv-
32859: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av avtal. Vidare tillämpas på en studerande i läroav-
32860: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pert- talsutbildning vad som för en arbetstagares del
32861: ti Turtiainen /vänst undertecknade skriftliga föreskrivs om arbetstid, semester, arbetarskydd
32862: spörsmål SS 378/1999 rd: och annat skydd för en arbetstagare.
32863: Till ett läroavtal fogas ett individuellt stu-
32864: Vilka åtgärder kommer regeringen att dieprogram för studeranden. 1 programmet anges
32865: vidta för att få slut på den snedvridna bl.a. viiken examen som skall avläggas, de vikti-
32866: användningen av resurserna för läroav- gaste arbetsuppgiftema, viiken teoretisk under-
32867: talsutbildning och sysselsättningspoli- visning som ingår i utbildningen och när de infal-
32868: tisk utbildning? ler samt de ansvariga utbildarna. Utbildnings-
32869: anordnaren kan häva ett läroavtal efter att ha hört
32870: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- studeranden och arbetsgivaren t.ex. i sådana fall
32871: föra följande: att studeranden eller arbetsgivaren försummar
32872: Meningen med yrkesutbildningen är att höja be- skyldigheter som tillkommer dem inom läroavta-
32873: folkningens yrkeskompetens, utveckla arbetsli- let.
32874: vet och svara mot dess kompetensbehov samt Arbetskraftsförvaltningen kan från fall till fall
32875: främja sysselsättningen. Det viktigaste målet för bevilja sysselsättningsstöd för utbildning som
32876: den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen är genomförs i form av läroavtal, om arbetsgivaren
32877: att svara på arbetsmarknadens efterfrågan så att anställer en arbetslös arbetssökande i ett läroav-
32878: utbildningen så bra som möjligt fyller arbetsli- tal. Stödsumman är ca 2 500-4 500 mk i måna-
32879: vets krav. den. Sysselsättningsstöd till arbetsgivaren kan
32880: För ledningen och tillsynen av läroavtalsut- beviljas för hela den tid läroavtalet varar. Om en
32881: bildning som ordnas enligt 9 § i lagen om yrkes- arbetsgivare ingår ett läroavtal med en arbets-
32882: utbildning svarar utbildningsanordnaren, som sökande som varit arbetslös i över 500 dagar och
32883: skall ha fått tillstånd att ordna utbildningen av som har rätt till arbetsmarknadsstöd, kan arbets-
32884: undervisningsministeriet. Det är utbildnings- kraftsbyrån bevilja sammansatt stöd för läroav-
32885: anordnarens uppgift att innan ett läroavtal god- talsutbildningen. Detta stöd är ca 5 200 mk i må-
32886: känns se till bl.a. att det på utbildningsarbetsplat- naden och det kan beviljas för högst 12 månader.
32887: sen finns tillräcklig tillgång till produktions- och För att sysselsättningsbidrag eller sammansatt
32888: serviceverksarnhet med tanke på läroplanen eller stöd skall kunna beviljas för läroavtalsutbildning
32889: en fristående examen, behövliga arbetsredskap krävs att arbetsgivaren uppfyller alla de villkor
32890: samt i fråga om yrkesskicklighet, utbildning och för beviljande av sysselsättningsstöd till arbets-
32891: arbetserfarenhet kompetent personai som kan ut- givare som anges i sysselsättningsförordningen
32892: ses till ansvariga utbildare för studeranden. (1363/1997).
32893: Läroavtalsutbildningen bygger på ett tidsbun- Av den arbetskraftspolitiska vuxenutbildning-
32894: det skriftligt arbetsavtal mellan studeranden och en genomförs en del i samarbete med arbetsgi-
32895: arbetsgivaren. Enligt avtalet skall studeranden ha vama som s.k. kollektiv upphandling, varvid syf-
32896:
32897:
32898: 4
32899: Ministems svar KK 378/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas
32900:
32901:
32902: tet kan vara att rekrytera ny arbetskraft tili före- man på arbetskraftsbyrån tili kontaktperson. Yt-
32903: taget eller att utveckla och förbättra yrkesfår- terligare får man information om hur såväl lä-
32904: digheten hos dem som redan arbetar i företaget. roavtalsutbildningen som arbetskraftsutbildning-
32905: Arbetsgivaren deltar vid kollektiv upphandling i en genomförs bl.a. från arbetskraftspolitiska un-
32906: kostnaderna för utbildningen med ca 50 %. Syf- dersökningar. Genom övervakningen vill man
32907: tet med utbildning som genomförs i form av kol- fåsta uppmärksamhet vid effektema av
32908: lektiv upphandling är att företaget sysselsätter läroavtalsutbildningen och sysselsättningsutbild-
32909: största delen av dem som deltar i utbildningen. ningen samt förhandskontrollen i samband med
32910: Också den övriga arbetskraftsutbildningen gen- att stöd beviljas bl.a. i syfte att hindra snedvrid-
32911: omförs till största delen i nära kontakt med ar- ning av konkurrensen mellan företag.
32912: betslivet genom att i utbildningen ta in inläming Arrangörsansvaret för den arbetspraktik som
32913: på en arbetsplats. Det förutsätts inte i dessa fall sköts inom arbetskraftsförvaltningen vilar på ut-
32914: att arbetsgivaren sysselsätter någon. bildningsanordnaren. Avsikten med arbetsprakti-
32915: Utbildning som genomförs såsom kollektiv ken i samband med olika utbildningar är, som det
32916: upphandling ger arbetsgivaren möjlighet att del- redan tidigare konstaterades, att orientera prakti-
32917: ta i planeringen och genomförandet av kanten i hans eller hennes blivande yrke och där-
32918: utbildningen, och innehållet i utbildningen kan till knutna uppgifter och mycket ofta i den bli-
32919: skräddarsys utifrån arbetsgivarens behov. På det vande arbetsplatsen. Beroende på yrkesområdet
32920: sättet kommer utbildningen att svara mot de krav och arbetsuppgiftema kan man bli tvungen att
32921: på yrkesfårdighet som arbetsgivaren ställer på ordna arbetspraktiken på annan än s.k. normal ar-
32922: sina anställda. betstid för att arbetspraktiken skall svara mot de
32923: Med hjälp av de sysselsättningspolitiska stö- uppställda målen. Arbetspraktiken kan inte mot-
32924: den försöker man främja sysselsättningen och svara verkligheten om det på arbetsplatsen inte
32925: förbättra de arbetslösas fårdigheter för arbets- sker sådan verksarnhet på dagtid som gör prakti-
32926: marknaden. Stöden får dock inte snedvrida verk- ken ändamålsenlig. Det kan inte heller finnas
32927: samheten mellan olika företag och på det sättet många praktikanter kring samma arbete och där-
32928: försämra verksamheten på arbetsmarknaden. 1 för blir t.ex. företag som har skiftarbete tvungna
32929: sysselsättningsförordningens 30 § sägs att sys- att placera arbetspraktikantema i olika skift för
32930: selsättningsstöd inte kan beviljas om stödet skul- att de skall få adekvat praktik. Arbetsministeriet
32931: le snedvrida konkurrensen mellan andra som er- bereder som bäst anvisningar som gäller genom-
32932: bjuder samma produkter eller tjänster. Samma förandet av utbildning i nära kontakt med arbets-
32933: anvisningar gäller när arbetskraftspolitisk vuxen- livet. Meningen är att anvisningama skall träda i
32934: utbildning ordnas i nära kontakt med arbetslivet. kraft den 1 oktober 1999.
32935: För övervakningen av den arbetskraftspolitis- När det gäller genomförandet och övervak-
32936: ka vuxenutbildningen har arbetskraftsförvalt- ningen av läroavtalsutbildning och arbetskrafts-
32937: ningen olika åtgärder och verktyg till sitt förfo- politisk vuxenutbildning samt i fråga om läroav-
32938: gande. Man kan he de studerande kommentera talsutbildning som genomförs med hjälp av sys-
32939: utbildningen eller följa genomförandet av utbild- selsättningsstöd finns inte för närvarande sådana
32940: ningen genom intensivt utnyttjande av en sär- problem som skulle föranleda särskilda åtgärder
32941: skild kontaktperson. Det är nämligen meningen från regeringens sida.
32942: att man för varje utbildning skall utse en tjänste-
32943:
32944:
32945:
32946: Helsingfors den 28 september 1999
32947:
32948: Undervisningsminister Maija Rask
32949:
32950:
32951: 5
32952: KK 379/1999 vp- Saara Karhu /sd
32953:
32954:
32955:
32956:
32957: KIRJALLINEN KYSYMYS 379/1999 vp
32958:
32959: Lasten ilta- ja yöhoidon turvaaminen
32960:
32961:
32962:
32963:
32964: Eduskunnan puhemiehelle
32965:
32966: Suomessa on noin 50 000 yksinhuoltajaperhettä, mahdotonta. Myös lapsen edun kannalta on tär-
32967: joissa on ala-asteikäinen 7-12-vuotias lapsi. keää, että ilta- ja yöhoito on järjestetty koulutuk-
32968: Näiden lasten vanhemmista moni tekee epäsään- sen saaneiden alan ammattilaisten toimesta.
32969: nöllistä vuorotyötä, jotkut säännöllistä yötyötä. Liian usein vaihtuva hoitaja ei luo turvallisuuden
32970: Päiväkoti-ikäisten lasten ilta- ja yöhoito on ny- tunnetta, joka on erityisen tärkeää lapsen kehi-
32971: kyisin mahdollista, mutta pienten, yksinäisten tyksen kannalta.
32972: koululaisten hoito on tältä osin rajallista.
32973: Suomessa koulutusta arvostetaan ja siihen ke- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32974: hotetaan, paljon puhutaan elinikäisestä oppimi- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32975: sesta. Yksinhuoltajavanhemmille mahdollisuus tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32976: koulutukseen on erittäin tärkeää, erityisesti ta- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32977: pauksissa, joissa vanhempi on ollut pitkään pois-
32978: sa työelämästä. Yksinhuoltajavanhempien mah- Miten hallitus suhtautuu mahdollisuu-
32979: dollisuus koulutukseen on rajallista, koska mah- teen järjestää ilta- ja yöhoitoa ala-aste-
32980: dollisesti ilta-aikaan järjestettävä koulutus ei ikäisille lapsille, jotka asuvat yksinhuol-
32981: heille sovi lastenhoito-ongelmien vuoksi. tajaperheissä?
32982: Monille yksinhuoltajille yksityisen hoitajan
32983: paikkaaminen ilta- ja yöajaksi on taloudellisesti
32984:
32985:
32986: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1999
32987:
32988: Saara Karhu /sd
32989:
32990:
32991:
32992:
32993: Versio 2.0
32994: KK 379/1999 vp- Saara Karhu /sd Ministerin vastaus
32995:
32996:
32997:
32998:
32999: Eduskunnan puhemiehelle
33000:
33001: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Päivähoidon subjektiivisesta oikeudesta alle
33002: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kouluikäisten lasten vanhemmille säädetään päi-
33003: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vähoitolain 11 a §:n 1 momentissa (630/1991).
33004: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saara Kar- Sen mukaan kunnan on huolehdittava sen lisäksi
33005: hun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen mitä 11 §:ssä säädetään siitä, että lapsen van-
33006: KK 379/1999 vp: hemmat tai muut huoltajat voivat saada lapselle
33007: kunnan järjestämän päivähoitopaikan äitiys-,
33008: Miten hallitus suhtautuu mahdollisuu- isyys- ja vanhempainrahakauden päätyttyä ja että
33009: teen järjestää ilta- ja yöhoitoa ala-aste- lapsi voi olla päivähoidossa siihen saakka kun-
33010: ikäisille lapsille, jotka asuvat yksinhuol- nes siirtyy oppivelvollisena peruskouluun. Las-
33011: tajaperheissä? ten päivähoidosta annetun asetuksen 2 §:n 3 mo-
33012: mentin mukaan otettaessa päivähoitoon muita
33013: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kuin lain 11 a §:ssä tarkoitettuja lapsia on etusi-
33014: vasti seuraavaa: ja annettava lapsille, jotka tarvitsevat päivähoi-
33015: Lasten päivähoidosta (36/1973) annetun lain toa sosiaalisista ja kasvatuksellisista syistä.
33016: 2 §:ssä todetaan, että lasten päivähoitoa voivat Lähtökohtaisesti lapsen vanhemmille on siis
33017: saada lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvolli- säädetty oikeus lapsen hoitopaikkaan hoidon tar-
33018: suusikäisiä, sekä milloin erityiset olosuhteet sitä peen sitä edellyttäessä tai lapsen erityisten olo-
33019: vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, suhteiden sitä vaatiessa, myös ala-asteikäisten
33020: myös sitä vanhemmat lapset. Edelleen saman py- lasten kohdalla. Lainsäädännön määrittelyt sisäl-
33021: kälän 2 momentin mukaan lasten päivähoito on tävät kysymyksessä todetut erityistilanteet niin
33022: pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lap- hoidon ajankohdan kuin perhemuodonkin suh-
33023: sen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopai- teen. Kuitenkin subjektiivisen oikeuden osalta
33024: kan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana ikäluokat rajautuvat noin vuoden ikäisistä taval-
33025: jona sitä tarvitaan.
33026: ' lisimmin alle seitsenvuotiaisiin eli vanhempain-
33027: Päivähoitolaki velvoittaa kuntia lain 11 §:n rahakauden päätyttyä oppivelvollisuuden alkuun
33028: mukaisesti huolehtimaan siitä, että lasten päivä- saakka.
33029: hoitoa on saatavissa kunnanjärjestämänä taival- Sosiaali- ja terveysministeriön Varhaiskasva-
33030: vomana siinä laajuudessa ja sellaisin toiminta- tustyöryhmä (STM:n työryhmämuistioita
33031: muodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyt- 1999:4) ehdotti erikseen vuoropäivähoidosta sää-
33032: tää. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen tämistä. Työryhmä toteaa, että mikäli molemmat
33033: (239/1973) 4 §:n mukaan päivähoito järjeste- vanhemmat tai ainoa vanhempi on vuorotyössä,
33034: tään osapäivä- ja kokopäivähoitona. Kokopäivä- tulee pyrkiä siihen, että vanhemmat saavat tarvit-
33035: hoidossa lapsen hoitoaika saa yleensä jatkua yh- taessa lapselleen vuoropäivähoitopaikan. Työ-
33036: täjaksoisesti enintään kymmenen tuntia vuoro- ryhmän käsityksen mukaan sallitut enimmäishoi-
33037: kaudessaja osapäivähoidossa viisi tuntia. Vuoro- toajat olisi voitava ylittää vanhempien työn sitä
33038: hoidosta ei ole erillisiä säännöksiä. edellyttäessä.
33039:
33040:
33041:
33042: 2
33043: Ministerin vastaus KK 379/1999 vp- Saara Karhu /sd
33044:
33045:
33046: Hallitus on tietoinen ala-asteikäisten lasten riittäviä resursseja näiden lasten tilanteista huo-
33047: varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisen tukemi- lehtimiseen.
33048: sen tarpeesta. Eri selvityksissä on käynyt ilmi, Hallitus tulee sisällyttämään vuosille 2000-
33049: että erityisesti perusopetuksen alkuvuosina las- 2003 annettavaan sosiaali- ja terveydenhuollon
33050: ten sekä aamu- että iltapäivähoidon ja erilaisen tavoite- ja toimintaohjelmaan tavoitteen, jonka
33051: tuetun toiminnan tarve on suuri. Samoin selvi- mukaan pienten koululaisten aamu- ja iltapäivä-
33052: tyksissä on havaittu, että kunnissa ei ole ohjattu toiminta järjestetään kattavasti ja perheiden tar-
33053: peita vastaavasti kaikissa kunnissa.
33054:
33055:
33056: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1999
33057:
33058: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
33059:
33060:
33061:
33062:
33063: 3
33064: KK 379/1999 vp- Saara Karhu /sd Ministerns svar
33065:
33066:
33067:
33068:
33069: Tili riksdagens talman
33070:
33071: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger 1agen om barndagvård (630/1991). En1igt nämn-
33072: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av da moment skali kommunen, utöver vad som be-
33073: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Saa- stäms i 11 §, söija för att barnets förä1drar eller
33074: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmå1 andra vårdnadshavare, efter utgången av moder-
33075: SS 37911999 rd: skaps-, faderskaps- elier förä1drapenningsperio-
33076: den kan få en dagvårdsp1ats och att barnet kan få
33077: Vad anser regeringen om möjligheten dagvård tilis det såsom läropliktigt börjar i
33078: att ordna vård på kvällar och nätter för grundsko1an. Av 2 § 3 mom. förordningen om
33079: barn som går i lågstadiet och vars fa- barndagvård framgår att när andra än sådana barn
33080: milj består av en ensamförsörjare? som avses i lagens 11 a § tas i dagvård, skall fö-
33081: reträde ges barn som av socia1a orsaker och fost-
33082: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- ringsskä1 behöver dagvård.
33083: föra fö1jande: Utgångspunkten är således att barnens förä1d-
33084: En1igt 2 § 1agen om barndagvård (3611973) kan rar enligt lag har rätt till en vårdplats om vårdbe-
33085: sådana barn komma i åtnjutande av barndagvård hovet förutsätter det eller om särski1da omstän-
33086: som ännu inte nått läropliktsåldern, samt ifali digheter kräver det, även i fråga om barn som går
33087: särskilda omständigheter det påkaliar, även ä1dre i 1ågstadiet. Definitionerna i lagstiftningen om-
33088: barn, för vi1ka vård inte ordnats på annat sätt. Vi- fattar sådana specialsituationer som avses i
33089: dare framgår av 2 mom. i samma paragraf att spörsmålet såväl i fråga om vårdtiden som famil-
33090: barndagvården såvitt det är möj1igt skali ordnas jeformen. 1 fråga om den subjektiva rätten finns
33091: så att den erbjuder en för barnets vård och fost- det emellertid en begränsning vad gälier ålders-
33092: ran 1ämp1ig vårdp1ats och fortgående vård under klasserna, som van1igen omfattar barn som är ca
33093: den tid av dygnet då sådan vård behövs. 1 år tili sådana som inte fyllt 7 år, dvs. från för-
33094: En1igt 11 § 1agen om barndagvård skali kom- ä1drapenningsperiodens slut tili1äropliktens bör-
33095: munerna sörja för att av kommunen anordnad jan.
33096: eller övervakad barndagvård står tili buds i den Social- och hälsovårdsministeriets arbets-
33097: omfattning och med sådana verksamhetsformer grupp för utveck1ande av småbarnsfostran
33098: som behovet därav inom kommunen förutsätter. (SHM:s arbetsgruppspromemorior 1999:4) fö-
33099: En1igt 4 § förordningen om barndagvård reslog att det skali beredas särski1da bestämme1-
33100: (23911973) ordnas barndagvården som ha1v- ser om skiftvård. Arbetsgruppen konstaterar att
33101: dags- och he1dagsvård. Vårdtiden för barn i he1- om båda förä1drarna elier den enda föräldern har
33102: dagsvård får i allmänhet vara högst tio timmar i skiftarbete, skall man sträva efter att förä1drarna
33103: ett sträck per dygn och för barn i ha1vdagsvård vid behov får en vårdp1ats på grund av sitt skift-
33104: fem timmar. Det finns inga särski1da bestämme1- arbete. Arbetsgruppens åsikt är att de 1ängsta till-
33105: ser om vård av barn vars förä1drar skiftarbetar låtna vårdtiderna bör kunna överskridas då för-
33106: dvs. skiftvård. ' ä1drarnas arbete kräver det.
33107: Om subjektiv rätt tili dagvård för förä1drar till Regeringen är medveten om att det finns ett
33108: barn under sko1å1dern bestäms i 11 a § 1 mom. behov av ett heltäckande stöd av småbarnsfost-
33109:
33110:
33111: 4
33112: Ministerns svar KK 379/1999 vp- Saara Karhu /sd
33113:
33114:
33115: ran för barn i lågstadiet. Olika utredningar ger 1 programmet angående målen och verksam-
33116: vid handen att behovet av både morgon- och ef- heten för social- och hälsovården för 2000-
33117: termiddagsvård samt stödd verksamhet av olika 2003 kommer regeringen att låta ingå ett mål en-
33118: slag är stort, särskilt under de första åren i ligt vilket morgon- och eftermiddagsverksamhe-
33119: grundskolan. Av utredningar framgår också att ten för små skolbarn skall ordnas heltäckande en-
33120: kommunerna inte har anvisat tillräckliga resur- ligt föräldrarnas behov i alla kommuner.
33121: ser för att sörja för dessa barns situation.
33122:
33123:
33124: Helsingfors den 27 september 1999
33125:
33126: Omsorgsminister Eva Biaudet
33127:
33128:
33129:
33130:
33131: 5
33132: KK 380/1999 vp- Esa Lahtela /sd
33133:
33134:
33135:
33136:
33137: KIRJALLINEN KYSYMYS 380/1999 vp
33138:
33139: Vaalikelpoisuuden sitominen vaalipiirissä asu-
33140: miseen eduskuntavaaleissa
33141:
33142:
33143:
33144:
33145: Eduskunnan puhemiehelle
33146:
33147: Nykyisen vaalilain mukaan eduskuntavaalieh- Suomen alueella asuva kansanedustajaksi valittu
33148: dokkuutta ei ole sidottu kirjoilla olemiseen tai julkimo tuntisi niitä kehittämistarpeita ja olosuh-
33149: asumiseen tietyssä vaalipiirissä. Esim. Pohjois- teita, joita vaikkapa itäinen Suomi tarvitsee.
33150: Karjalassa oli ehdokkaaksi useampien puoluei- Siksi vaalilakien tulisi lähteä siitä, että ehdok-
33151: den listoille hankittu henkilöitä ympäri maata. kaaksi ei olisi edes mahdollista asettaa vaalipii-
33152: Tällaisen menettelyn salliminen tuntuu jotenkin rin ulkopuolelta olevaa henkilöä.
33153: oikeustajun vastaiselta. Se mahdollistaa poliitti-
33154: sen ja kaupankäynnin pelin eikä tue demokratia- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33155: käsitystä. Teoriassa olisi nykyisen vaalilain mu- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33156: kaan mahdollista myös se, että jonkin ehdokas- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33157: listan ehdokkaat olisivat julkisuuden henkilöitä vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33158: ja muualta "ostettuja". Vaikka kansanedustajat
33159: ovatkin koko kansan edustajia, he ovat osaltaan Aikooko hallitus ryhtyä toimiin vaali-
33160: myös oman alueensa edustajia. Syrjäisimpien ja lain muuttamiseksi siten, että eduskun-
33161: laita-alueiden osalta em. näkökulma onkin hyvin tavaalissa ehdokkaaksi hyväksyttäisiin
33162: oleellinen osa sieltä valittujen kansanedustajien vain vaalipiirissä kirjoilla oleva henki-
33163: työtä. On turha odottaakaan, että esim. ruuhka-
33164: .. ?
33165: Io.
33166:
33167:
33168: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1999
33169:
33170: Esa Lahtela /sd
33171:
33172:
33173:
33174:
33175: Versio 2.0
33176: KK 380/1999 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
33177:
33178:
33179:
33180:
33181: Eduskunnan puhemiehelle
33182:
33183: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa tavaaleihin, joissa valitaan kansanedustajat koko
33184: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, valtakunnan asioita hoitamaan, on se, että kunta
33185: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen toimii lähinnä omalla alueellaan ja oman kunnan
33186: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte- asukkaiden parhaaksi.
33187: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Lisäksi on otettava huomioon se, että kysy-
33188: 380/1999 vp: mys siitä, tulisiko ehdokkaan eduskuntavaaleis-
33189: sa asua sen vaalipiirin alueella, jossa hän on eh-
33190: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin vaali- dokkaana, on mitä suurimmassa määrin poliitti-
33191: lain muuttamiseksi siten, että eduskun- nen. Jotta lainsäädännön muutokset tässä suh-
33192: tavaalissa ehdokkaaksi hyväksyttäisiin teessa olisivat mahdollisia, tulisi niiden tukena
33193: vain vaalipiirissä kirjoilla oleva henki- olla riittävä poliittinen tahto.
33194: I0.
33195: '"? Eduskunnan käsiteltävänä on varsin vastikään
33196: ollut vaalilainsäädännön kokonaisuudistus, mis-
33197: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sä yhteydessä myös kysymyksessä tarkoitettu
33198: vasti seuraavaa: asia on tuotu keskustelussa esiin. Esitetty ajatus
33199: Eduskuntavaaleissa ei ehdokkaan koskaan ole ehdokkaaksi asettumisoikeuden rajoittamisesta
33200: edellytetty asuvan sen vaalipiirin alueella, jossa kysymyksessä tarkoitetulla tavalla ei kuitenkaan
33201: hän on ehdokkaana. Henkilö, joka täyttää vaali- ole saanut osakseen kannatusta. Lisäksi eduskun-
33202: kelpoisuuden yleiset edellytykset, on näin ollen ta on juuri hyväksynyt myös uuden perustuslain
33203: aina ollut vaalikelpoinen kaikissa vaalipiireissä. sisällön ja tässä yhteydessä jättänyt vaalikelpoi-
33204: Asiasta on säädetty perustuslakina voimassa ole- suutta eduskuntavaaleissa koskevat säännökset
33205: van valtiopäiväjärjestyksen 7 §:ssä, ja vastaava asiallisesti ennalleen.
33206: säännös sisältyy myös ensi vuoden maaliskuun Kaiken tämän huomioon ottaen ja kun muu-
33207: alusta lukien voimaan tulevan Suomen perustus- toinkaan ei ole ilmennyt sellaista, joka aiheuttai-
33208: lain 27 §:ään. si poliittista painetta muuttaa perustuslakia ja
33209: Sen sijaan kunnallisvaaleissa on perinteisesti vaalilakia kysymyksessä tarkoitetulla tavalla, on
33210: edellytetty, että vaaleissa ehdokkaaksi asetettava ymmärrettävää, että kysymyksessä tarkoitetun
33211: henkilö asuu asianomaisessa kunnassa. Kunta- muutoksen valmistelua ei ole tässä vaiheessa ai-
33212: lain (365/1995) 33 §:ssä tästä on nimenomainen komus käynnistää.
33213: säännös. Merkittävänä erona verrattuna eduskun-
33214:
33215:
33216:
33217: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
33218:
33219: Oikeusministeri Johannes Koskinen
33220:
33221:
33222:
33223:
33224: 2
33225: Ministems svar KK 380/1999 vp- Esa Lahtela /sd
33226:
33227:
33228:
33229:
33230: Tili riksdagens talman
33231:
33232: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger riksdagsvalen, i vilka väljs riksdagsledamöter för
33233: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av att sköta hela landets angelägenheter, är att kom-
33234: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa munens verksamhet främst omfattar det egna
33235: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS området och de egna invånarnas bästa.
33236: 380/1999 rd: Dessutom bör det beaktas att frågan om en
33237: kandidat i riksdagsval måste bo inom den val-
33238: Har regeringen för avsikt att vidta åt- krets i viiken han eller hon ställer upp som kan-
33239: gärder för att ändra vallagen så att som didat i högsta grad är politisk. För att ändringar i
33240: kandidater i riksdagsval skall godkän- lagstiftningen i detta avseende skall vara möjli-
33241: nas endast personer som är skrivna i ga, måste de få stöd av en tillräcklig politisk vil-
33242: valkretsen i fråga? ja.
33243: Riksdagen har rätt nyligen behandlat en total-
33244: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- reform av vallagstiftningen, och i det samman-
33245: föra följande: hanget togs också den i spörsmålet avsedda frå-
33246: 1 riksdagsval har det aldrig krävts att en kandidat gan upp tili diskussion. Förslaget om att på det
33247: skall bo inom den valkrets där han eller hon är sätt som avses i spörsmålet begränsa rätten att
33248: kandidat. En person som uppfyller de allmänna ställa upp som kandidat fick dock inte understöd.
33249: kraven för valbarhet har således alltid varit val- Dessutom har riksdagen nyligen godkänt också
33250: bar i alla valkretsar. Om detta bestäms i 7 § riks- innehållet i den nya grundlagen och i detta sam-
33251: dagsordningen, som gäller som grundlag, och en manhang bibehållit bestämmelsema om valbar-
33252: motsvarande bestämmelse ingår också i 27 § het i riksdagsval oförändrade i sak.
33253: Finlands grundlag, som träder i kraft vid ingån- Med beaktande av allt detta och eftersom det
33254: gen av mars nästa år. inte heller annars har framkommit någonting som
33255: 1 kommunalval har det däremot traditionellt skulle orsaka ett politiskt tryck att ändra grundla-
33256: förutsatts att en person som ställs upp som kandi- gen och vallagen på det sätt som avses i spörsmå-
33257: dat i valet bor i kommunen i fråga. En uttrycklig let, är det lätt att förstå att man i detta nu inte har
33258: bestämmelse om detta finns i 33 § kommunalla- för avsikt att börja bereda en sådan ändring som
33259: gen (365/1995). En viktig skillnad jämfört med avses i spörsmålet.
33260:
33261:
33262:
33263: Helsingfors den 22 september 1999
33264:
33265: Justitieminister Johannes Koskinen
33266:
33267:
33268:
33269:
33270: 3
33271: KK 38111999 vp- Niilo Keränen /kesk
33272:
33273:
33274:
33275:
33276: KIRJALLINEN KYSYMYS 381/1999 vp
33277:
33278: Ajoneuvo- ja moottoriajoneuvoveron (dieselve-
33279: ron) verokauden ja maksueräpäivien välinen
33280: eroavuus
33281:
33282:
33283:
33284:
33285: Eduskunnan puhemiehelle
33286:
33287: Ajoneuvoveron verokausi on kalenterivuosi. uutta ajoneuvon omistajaa saattaa kohdata yllä-
33288: Dieselveron verokausi on kalenterivuosi tai ve- tys: auto joutuu käyttökieltoon ilman hänen omaa
33289: ron suuruudesta riippuen myös puolivuosi tai syytään. Maksamattomasta ajoneuvoverosta uusi
33290: neljännesvuosi. Verovelvollinen on se, joka on omistaja saa rekisteröinninjälkeen tiedon, mutta
33291: tai on ollut ajoneuvon ensimmäinen omistaja ve- maksamattomasta dieselverosta hän ei saa täl-
33292: rokauden alkaessa. laista tietoa. Molemmissa tilanteissa ajoneuvo
33293: Ajoneuvoveron maksun eräpäivät ovat kuiten- joutuu kuitenkin käyttökieltoon eräpäivän jäl-
33294: kin 1.-5. helmikuuta ja dieselveron 1.3. tai jos keen.
33295: dieselveron verokausia on kaksi, eräpäivät ovat
33296: 1.3. ja 1.9. ja jos verokausia on neljä, eräpäivät Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33297: ovat 1.3., 1.6., 1.9. ja 1.12. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33298: Jos ajoneuvo vaihtaa omistajaa verokauden ai- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33299: kana ennen eräpäivää, uuden omistajan on mah- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33300: doton selvittää, onko vero maksettu tai aikooko
33301: verovelvollinen sen maksaa. Jos ajoneuvo taas Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
33302: vaihtaa omistajaa verokauden aikana maksuerä- tyä, jotta ajoneuvo- ja moottoriajoneu-
33303: päivän jälkeen, uudella omistajalla on periaat- voveron (dieselveron) verokausien ja
33304: teessa mahdollisuus tarkistaa, onko vero makset- maksueräpäivien epäsuhdan aiheutta-
33305: tu. Usein ostaja kuitenkin luottaa myyjän ilmoi- mat auton käyttökiellot auton ostajille
33306: tukseen suoritetusta maksusta, vaikka verovel- saataisiin poistetuksi?
33307: vollinen olisikin jättänyt sen hoitamatta.
33308: Mikäli veroa kyseiseltä verokaudelta ei ole
33309: maksettu tai ei makseta eräpäivään mennessä,
33310:
33311:
33312:
33313: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1999
33314:
33315: Niilo Keränen /kesk
33316:
33317:
33318:
33319:
33320: 30 200656
33321: Versio 2.0
33322: KK 381/1999 vp- Niilo Keränen /kesk Ministerin vastaus
33323:
33324:
33325:
33326:
33327: Eduskunnan puhemiehelle
33328:
33329: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa neuvon omistukseen tai hallintaan verokauden eli
33330: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kalenterivuoden alkaessa, veron voisi helposti
33331: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kiertää siirtämällä ajoneuvo nimellisesti vero-
33332: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Niilo Kerä- kauden alun ajaksi varattoman henkilön nimiin.
33333: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Diesel- ja ajoneuvoveron kantojärjestelmää voi-
33334: KK 381/1999 vp: daan lisäksi puoltaa sen yksinkertaisuuden, val-
33335: vontamahdollisuuksien ja alhaisten hallinnointi-
33336: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- kustannustensa vuoksi. Kyseiset verot kohdistu-
33337: tyä, jotta ajoneuvo- ja moottoriajoneu- vat suureen määrään ajoneuvoja. Järjestelyjen
33338: voveron (dieselveron) verokausien ja ansiosta verot kuitenkin kertyvät poikkeukselli-
33339: maksueräpäivien epäsuhdan aiheutta- sen kattavasti verrattuna moniin muihin veroi-
33340: mat auton käyttökiellot auton ostajille hin; verovuoden aikana maksuunpannuista ve-
33341: saataisiin poistetuksi? roista jää suorittamatta vuoden päättyessä selväs-
33342: ti alle prosentti.
33343: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Ajoneuvoverotuksen ja dieselverotuksen tie-
33344: ti seuraavaa: tojärjestelmät on suunniteltu siten, että veroliput
33345: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain lähetetään verovelvollisille vasta verokauden
33346: (722/ 1966) 27 §:n mukaan sellaisen auton käyt- alettua. Näin varmistetaan se, että veroliput voi-
33347: tö on estettävä, josta on maksamatta kuluvan tai daan lähettää verokauden alun rekisteritilanteen
33348: aikaisemman verokauden vero. Säännöstä sovel- mukaisesti. Jos veron maksuajankohtaa halutaan
33349: letaan ajoneuvoverosta annetun lain ( 111111996) aikaistaa verokauden alun kanssa yhteneväksi,
33350: 4 §:n nojalla dieselverotuksen lisäksi myös vuo- veroliput olisi kirjoitettava ennen verokauden al-
33351: tuisessa ajoneuvoverotuksessa. Säännöksessä kua olemassa olevien ja siten verovelvollisuuden
33352: tarkoitettu ajoneuvon käytön estäminen voi koh- syntyhetken kannalta useassa tapauksessa jo van-
33353: distua myös sellaiseen auton käyttäjään, joka ei hentuneiden rekisteritietojen perusteella. Esi-
33354: itse ole verovelvollisena jättänyt veroa maksa- merkiksi dieselverotuksessa veroliput lähetettiin
33355: matta. Tämäjohtuu siitä, että sekä dieselvero että vuoteen 1995 saakka ennen verokauden alkua,
33356: ajoneuvovero ovat ajoneuvokohtaisia eivätkä jolloin veroliput oli kirjoitettava kuukautta en-
33357: maksajakohtaisia veroja. Näin ollen verojen suo- nen verokauden alkua voimassa olleiden rekiste-
33358: rittamatta jättäminen seuraa ajoneuvoa myytäes- ritietojen perusteella. Tämä johti suureen mää-
33359: sä rasitteena ajoneuvon mukana. Toisaalta on rään oikaisuja ja oli sekä veronsaajan että veron-
33360: pantava merkille, että vero kannetaan kustakin maksajien kannalta epätyydyttävää.
33361: ajoneuvosta vuodessa vain kertaalleen, jolloin Kun auto myydään verokauden jo alettua,
33362: ajoneuvon uusi omistaja voi lukea kertaalleen mutta ennen veron eräpäivää ja veron maksamis-
33363: maksetun veron hyödykseen. ta, ostajan on syytä vaatia selvitys veron maksa-
33364: Veron suorittamatta jättämisestä seuraavan misesta myyjältä, joka on lain mukaan verovel-
33365: käyttökiellon tarkoituksena on estää veron kier- vollinen. Asiasta kannattaa ottaa selvä maininta
33366: täminen. Koska verovelvollisuus perustuu ajo- kauppasopimukseen. Järjestäytyneen autokau-
33367:
33368:
33369: 2
33370: Ministerin vastaus KK 381/1999 vp- Niilo Keränen /kesk
33371:
33372:
33373: pan vakiosopimuksissa on ehto, jonka mukaan hän. Verojen maksamattomuutta suurempi riski
33374: myyjä vastaa veroista, joiden peruste on synty- onkin, että sekä myyjä että ostaja maksavat ve-
33375: nyt ennen kaupantekopäivää. Autokauppa vastaa ron samasta ajoneuvosta. Tällaisessa tilanteessa
33376: näin ollen maksamattomista veroista myös sopi- Ajoneuvohallintokeskus palauttaa liikaa makse-
33377: mukseen perustuen. Koska suurin osa autokau- tun veron sille, joka lain mukaan ei ole verovel-
33378: poista tehdään autoliikkeissä, kysymyksessä tar- vollinen.
33379: koitettu ongelma tulee esille lähinnä yksityishen- Vuotuisen verotuksen nykyinen autokohtai-
33380: kilöiden välisissä autokaupoissa. Ajoneuvohal- nen ja verokauden alun rekisteritietoihin perustu-
33381: lintokeskus on pyrkinyt ohjeistamaan asiaa si- va kantojärjestelmä on varsin selkeä ja yksinker-
33382: ten, että maksamaton vero otettaisiin kauppahin- tainen. Veron maksamatta jäämisestä seuraava
33383: nassa huomioon. Ostajan tulisi vaatia esimerkik- auton käyttökielto on keskeinen osa järjestelmän
33384: si kuitilla tai tiliotteella osoitus siitä, että ajoneu- tehokkuutta. Verojärjestelmän muuttaminen au-
33385: vosta menevät vuotuiset verot on maksettu. Jos tokohtaisesta verotuksesta verovelvolliskohtai-
33386: ostaja ei saa varmuutta veron suorittamisesta, seen verotukseen edellyttäisi järjestelmän olen-
33387: kauppahintaa tulisi alentaa veron määrällä. naista muuttamista ja johtaisi nykyistä huomatta-
33388: Ajoneuvohallintokeskuksen kokemuksen ja vasti monimutkaisempaan veron kantoon. Halli-
33389: maksamattomien verojen vähäisen määrän perus- tus ei ainakaan tässä vaiheessa näe syytä muutok-
33390: teella kysymyksessä tarkoitettuja omistajanvaih- sun.
33391: dokseen liittyviä ongelmia esiintyy melko vä-
33392:
33393:
33394: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
33395:
33396: Ministeri Suvi-Anne Siimes
33397:
33398:
33399:
33400:
33401: 3
33402: KK 381/1999 vp- Niilo Keränen /kesk Ministerns svar
33403:
33404:
33405:
33406:
33407: Tili riksdagens talman
33408:
33409: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- periodens elier kalenderårets början, skulie det
33410: ger har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem vara enkelt att kringgå skatten genom att sken-
33411: av statsrådet översänt följande av riksdagsman bart överföra fordonet vid skatteperiodens bör-
33412: Niilo Keränen /cent undertecknade skriftliga jan i en medeliös persons namn. Systemet för
33413: spörsmål SS 381/1999 rd: uppbörden av diesel- och fordonsskatt kan dess-
33414: utom försvaras med att det är enkelt, att det finns
33415: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta möjligheter att övervaka systemet och att förvalt-
33416: för att avskaffa förbudet att använda en ningskostnaderna är låga. De aktuella skatterna
33417: bil som skillnaden mellan skatteperiod gälier ett stort antal fordon. Tack vare systemet är
33418: och inbetalningens förfallodag för for- resultatet av skatteuppbörden ovanligt täckande i
33419: donsskatt och motorfordonsskatt (die- jämförelse med många andra skatter; klart under
33420: selskatt) medför för bilköpare? en procent av de skatter som debiterats under ett
33421: skatteår har inte betalats i slutet av året.
33422: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Datasystemen för fordonsbeskattningen och
33423: föra följande: dieselbeskattningen är planerade så att debet-
33424: Enligt 27 § lagen om skatt på motorfordon sedeln sänds till de skattskyldiga först när skatte-
33425: (722/1966) skali begagnande av motorfordon perioden börjat. På detta sätt försäkrar man sig
33426: förhindras när skatt inte har betalts för den inne- om att debetsedlarna skickas ut enligt den re-
33427: varande elier en tidigare skatteperiod. Bestäm- gistreringssituation som råder i början av skatte-
33428: melsen tillämpas med stöd av 4 § lagen om for- perioden. Om man vill tidigarelägga betalnings-
33429: donsskatt ( 111111996) förutom på dieselskatt tidpunkten så att den sammanfalier med skattepe-
33430: också på den årliga fordonsbeskattningen. För- riodens bötjan, måste debetsedlarna skrivas ut
33431: hindrandet av begagnande av motorfordon som enligt de registeruppgifter som finns innan skat-
33432: avses i bestämmelsen kan också gälia en person teperioden börjat och därför i många fali är för-
33433: som inte själv är den skattskyldige som försum- åldrade i avseende tili den tidpunkt då skatte-
33434: mat att betala skatten. Det beror på att både die- skydligheten uppkommit. Tili exempel sändes
33435: selskatt och fordonsskatt är bundna till fordonet debetsedlarna för dieselbeskattningen fram tili
33436: och inte tili den som betalar skatten. Detta in- 1995 ut innan skatteperioden hade börjat och
33437: nebär att obetald skatt följer med fordonet som måste då skrivas ut på basis av registeruppgifter-
33438: servitut när fordonet säljs. Å andra sidan är det na en månad före skatteperiodens början. Detta
33439: skäl att uppmärksamma att skatt uppbärs för var- medförde ett stort antal rättelser, vilket var otili-
33440: je fordon endast en gång om året, varför fordo- fredsstäliande både för skattemottagaren och
33441: nets nya ägare kan räkna sig den inbetalda skat- skattebetalarna.
33442: ten till godo. När en bil säljs när skatteperioden redan bör-
33443: Avsikten med förbudet som följer av att skat- jat, men före förfaliodagen för skatten och betal-
33444: ten inte betalts är att förhindra kringgående av ningen av skatten, är det skäl att köparen begär en
33445: skatten. Eftersom skatteskyldigheten grundar sig utredning om skattebetalningen av försäljaren,
33446: på ägande elier besittning av fordonet vid skatte- som enligt lag är skattskyldig. Det lönar sig att ta
33447:
33448:
33449: 4
33450: Ministems svar KK 381/1999 vp- Niilo Keränen /kesk
33451:
33452:
33453: in ett tydligt ornnärnnande av dettai köpebrevet. 1 ägarbyten. En större risk än att skattema inte be-
33454: den organiserade bilhandelns standardavtal finns talas är att både den som säljer och köparen beta-
33455: ett villkor enligt vilket försäljaren svarar för skat- lar skatt för samma fordon. 1 sådana situationer
33456: ter om grunden för skatten uppkommit före tid- återbetalar Fordonsförvaltningscentralen den
33457: punkten för köpet. Bilaffåren ansvarar alltså för skatt som betalats för mycket till den som enligt
33458: obetalda skatter också enligt avtal. Eftersom en lag inte är skattskyldig.
33459: stor del av bilköpen görs i bilaffårer, förekom- Det nuvarande systemet att uppära den årliga
33460: mer problemet som avses i spörsmålet närmast skatten, dvs. att skatten är bunden tili fordonet
33461: när partema är två privatpersoner. Fordonsför- och baserar sig på registeruppgiftema i början av
33462: valtningscentralen har rekommenderat att obe- skatteperioden, är klart och enkelt. Förbudet att
33463: tald skatt skall beaktas i priset. Köparen kan krä- använda fordonet som följer av att skatten inte
33464: va t.ex. ett kvitto eller kontoutdrag över att den betalats är viktigt med tanke på systemets effek-
33465: årliga fordonsskatten är betald. Om köparen inte tivitet. Att ändra skattesystemet från fordonsbun-
33466: med säkerhet kan konstatera att skatten är betald, den beskattning till ett system som kopplar skat-
33467: skall priset sänkas med ett belopp som motsvarar ten till den skattskyldige skulle förutsätta en ge-
33468: skatten. nomgripande ändring av systemet och leda till en
33469: På basis av Fordonsförvaltningscentralens er- betytdligt mer komplcerad skatteuppbörd än för
33470: farenheter och den obetydliga mängden obetalda närvarande. Regeringen anser att det åtminstone
33471: skatter förekommer det relativt få sådana pro- inte i detta skede finns några skäl till ändringar.
33472: blem som avses i spörsmålet i anslutning till
33473:
33474:
33475: Helsingfors den 29 september 1999
33476:
33477: Minister Suvi-Anne Siimes
33478:
33479:
33480:
33481:
33482: 5
33483: KK 382/1999 vp- Harry Wallin /sd
33484:
33485:
33486:
33487:
33488: KIRJALLINEN KYSYMYS 382/1999 vp
33489:
33490: Erityisopetuksen ottaminen huomioon valtion-
33491: osuoksissa
33492:
33493:
33494:
33495:
33496: Eduskunnan puhemiehelle
33497:
33498: Monissa kunnissa on vähennetty sekä luokka- mioon juuri ne erityisopetuksen muodot (sopeu-
33499: muotoista että osa-aikaista erityisopetusta. Eni- tumattomien opetus, mukautettu opetus ja osa-ai-
33500: ten on vähennetty sopeutumisvaikeuksista ja lie- kainen erityisopetus), joihin tällä hetkellä on eni-
33501: vemmistä oppimisvaikeuksista kärsivien lasten ten tarvetta. Ellei erityisopetusta oteta paremmin
33502: erityisopetusta, mikä lisää suuresti näiden lasten huomioon vahvistettavissa yksikköhinnoissa, eri
33503: syrjäytymisriskiä. Toisaalta myös muiden yleis- kunnissa asuvat lapset saattavat joutua hyvin eri-
33504: opetuksessa olevien lasten oppiminen saattaa arvoiseen asemaan kunnan taloudellisesta tilan-
33505: kärsiä, kun ryhmään on sijoitettu erityisoppilaita teesta riippuen.
33506: ilman riittäviä tukitoimia.
33507: Yhtenä syynä opetuksen vähenemiseen lienee Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33508: nykyinen valtionosuusjärjestelmä, joka ei riittä- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33509: västi ota huomioon erityisopetuksen korkeita tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33510: kustannuksia. Erityisopetukseen vahvistetut yk- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33511: sikköhinnat ovat alle todellisten kustannusten
33512: kaikissa opetusmuodoissa, ja kaikkein vähiten Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen
33513: nykyinen valtionosuusjärjestelmä ottaa huo- tasavertaisen erityisopetuksen sitä tar-
33514: vitseville oppilaille?
33515:
33516:
33517: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1999
33518:
33519: Harry Wallin /sd
33520:
33521:
33522:
33523:
33524: Versio 2.0
33525: KK 382/1999 vp- Harry Wallin /sd Ministerin vastaus
33526:
33527:
33528:
33529:
33530: Eduskunnan puhemiehelle
33531:
33532: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nitelmat tulee tehdä siten, että niissä etukäteen
33533: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, arvioidaan mahdollisuuksia tuloksekkaaseen op-
33534: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen pimiseen.
33535: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Harry Wal- Perusopetuslain mukaan opetus on järjestettä-
33536: linin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukai-
33537: KK 382/1999 vp: sesti. Tämä koskee sekä yleisopetuksen ryhmis-
33538: sä että erityisopetuksen ryhmissä järjestettävää
33539: Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen kasvatusta ja opetusta. Erityisopetuksen järjestä-
33540: tasavertaisen erityisopetuksen sitä tar- mistä oppilaalle harkittaessa ensisijainen vaihto-
33541: vitseville oppilaille? ehto on opetuksen järjestäminen yleisopetuksen
33542: yhteydessä.
33543: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Kirjallisessa kysymyksessä kiinnitetään eri-
33544: ti seuraavaa: tyistä huomiota erityisopetuksen rahoitukseen.
33545: Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleessa perus- Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien val-
33546: opetuslaissa ( 628/ 1998) määritellään erityisope- tionosuus määräytyy laskennanisin perustein.
33547: tuksen toteuttamistavat. Perusopetuslain mu- Koulutuksen järjestäjä päättää käytettävissä ole-
33548: kaan erityisopetusta voidaan järjestää muun ope- vien taloudellisten resurssien kohdentamisesta it-
33549: tuksen yhteydessä, erillisellä luokalla, erityis- senäisesti määritellen eri tehtäväalueiden paino-
33550: koulussa, oppilaan kotona tai muussa soveltuvas- arvon. Opetustoimen valtionosuus ei ole "korva-
33551: sa paikassa. merkittyä", mutta sen määräytymisperusteissa
33552: Erityisopetuksen järjestäminen muun opetuk- pyritään mahdollisimman hyvin ottamaan huo-
33553: sen yhteydessä edellyttää, että opetukselliset ja mioon eri kuntien eri toiminnoista aiheutuvat
33554: muut olosuhteet ovat oppilaan kannalta suotuisat kustannukset ja kuntien erot.
33555: ja tarpeelliset tukitoimet voidaan toteuttaa. Mi- Perusopetuksessa kunnille määrättäviä val-
33556: käli tämä ei ole mahdollista tai mikäli sitä oppi- tionosuuden perusteena olevia yksikköhintoja
33557: laan kehityksen kannalta ei voida pitää tuloksel- porrastetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-
33558: lisena, opetus järjestetään muulla edellä maini- sesta annetussa asetuksessa (806/1998) määrä-
33559: tulla tavalla. tyin laskentaperustein, kuten kunnan kouluver-
33560: Valinta integroidun opetuksen ja erityisope- kon rakenteen, erityisopetusta saavien oppilai-
33561: tuksen välillä on aina pyrittävä tekemään yhteis- den määrän ja kunnan asukastiheyden perusteel-
33562: ymmärryksessä oppilaan, hänen huoltajansa ja la. Lisäksi vammaisten oppilaiden (EHA 1)
33563: opetushenkilöstön välillä. Erityisopetuksen osalta yksikköhintaa korotetaan luvulla, joka
33564: asianmukainen järjestäminen edellyttää opetuk- on 2 kertaa peruskoulun keskimääräinen yksik-
33565: sen ja siihen liittyvien tukitoimenpiteiden yksi- köhinta ja vaikeimmin vammaisten (EHA 2)
33566: löllistä suunnittelua. Sen vuoksi uudessa perus- osalta 3,5 kertaa peruskoulun keskimääräinen
33567: opetuslaissa edellytetään, että jokaiselle tällaisel- yksikköhinta. Opetusministeriö voi lisäksi hake-
33568: le oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen ope- muksesta tehdä koulutuksen järjestäjän yksikkö-
33569: tuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suun-
33570:
33571: 2
33572: Ministerin vastaus KK 382/1999 vp- Harry Wallin /sd
33573:
33574:
33575: hintaan harkinnanvaraisen korotuksen erityises- dostettu yhdeksi opetuksen kehittämisen kärki-
33576: tä syystä. hankkeeksi.
33577: Valtionosuuden perusteena oleviin rahoitus- Erityisopetuksen kehittämishanke jatkuu vuo-
33578: lain mukaisiin yksikköhintoihin on vuoden 2000 teen 2001 ja sen tavoitteena on muun ohella ke-
33579: talousarvioesityksessä tehty 3,1 %:n suuruinen hittää erityisopetuksen kunta-, koulu- ja oppilas-
33580: kustannustason tarkistus. Julkisen talouden tasa- kohtaisia suunnittelu- ja järjestämismalleja.
33581: painottamiseksi aiempina vuosina toteutetut toi- Hankkeessa kehitetään oppilaiden erityistarpei-
33582: menpiteet aiheuttivat yksikköhintojen tasoon jäl- den tunnistamiskeinoja, lisätään opettajien ky-
33583: keenjääneisyyttä, joka on tarkoitus korjata vuo- kyä opettaa erilaisia oppilaita, edistetään henki-
33584: den 2001 talousarvion yhteydessä. lökohtaisten opetussuunnitelmien käyttöä ja roh-
33585: Opetusministeriön ja Opetushallituksen tulos- kaistaan erityis- ja yleisopetusta antavien koulu-
33586: sopimukseen perustuen on erityisopetuksen tilas- jen yhteistyötä. Erityisopetuksen toteutuksessa
33587: ta laadittu laaja selvitys (Erityisopetuksen tila, ilmeneviin puutteisiin on syytä kiinnittää vaka-
33588: Opetushallitus 2/1996). Selvitykseen liittyen on vaa huomiota.
33589: erityisopetuksen laadullinen kehittäminen muo-
33590:
33591:
33592: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
33593:
33594: Opetusministeri Maija Rask
33595:
33596:
33597:
33598:
33599: 3
33600: KK 382/1999 vp- Harry Wallin /sd Ministerns svar
33601:
33602:
33603:
33604:
33605: Tili riksdagens talman
33606:
33607: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger man på förhand bedömer möjligheterna till fram-
33608: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av gångsrik inlärning.
33609: statsrådet översänt följande av riksdagsman Har- Enligt lagen om grundläggande utbildning
33610: ry Wallin /sd undertecknade skriftliga spörsmål skall undervisningen ordnas så att elevernas ål-
33611: SS 382/1999 rd: der och förutsättningar beaktas. Detta gäller fost-
33612: ran och undervisning såväl i grupperna för all-
33613: Vad avser regeringen göra för att till- män undervisning som för specialundervisning.
33614: försäkra behövande elever jämställd Då man överväger specialundervisning för en
33615: specialundervisning? elev är det första alternativet att undervisningen
33616: ordnas i samband med den vanliga undervisning-
33617: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- en.
33618: föra följande: 1 spörsmålet uppmärksammas särskilt finan-
33619: 1 lagen om grund1äggande utbildning (628/1998) sieringen av specia1undervisningen. Kommuner-
33620: som trädde i kraft vid ingången av detta år sägs nas och de övriga utbildningsanordnarnas stats-
33621: hur specia1undervisningen skall ordnas. En1igt andel bestäms på kalkylmässiga grunder. Utbild-
33622: lagen skall specialundervisningen ordnas i sam- ningsanordnarna beslutar självständigt om för-
33623: band med den övriga undervisningen, i special- delningen av de ekonomiska resurser som står till
33624: k1ass, specialskola, hemma hos eleven eller på förfogande genom en avvägning mellan olika up-
33625: något annat lämpligt ställe. pgiftsområden. Statsandelen för undervisnings-
33626: Ordnas specialundervisningen i samband med väsendet är inte öronmärkt, men i grunderna för
33627: den övriga undervisningen förutsätter det att hur den bestäms försöker man så långt som möj-
33628: både de pedagogiska och övriga förhållandena är ligt beakta kostnaderna för funktioner i olika
33629: gynnsamma med tanke på eleven och att nödvän- kommuner och skillnaderna mellan kommuner-
33630: diga stödåtgärder kan genomföras. Om detta inte na.
33631: är möjligt eller om det inte med tanke på elevens 1 den grundläggande utbildningen graderas de
33632: utveckling kan anses leda till resultat, ordnas un- priser per enhet som fastställs för kommunerna
33633: dervisningen på något annat ovan angett sätt. och som ligger till grund för statsandelen på ba-
33634: Valet mellan integrerad undervisning och spe- sis av vissa kalkyleringsgrunder i förordningen
33635: cialundervisning bör alltid göras i samförstånd om finansiering av undervisnings- och kultur-
33636: mellan eleven, vårdnadshavaren och undervis- verksamhet (806/1998) såsom strukturen i kom-
33637: ningspersonalen. Ett adekvat ordnande av speci- munens skolnät, antalet e1ever som får specialun-
33638: alundervisning förutsätter individuell planering dervisning och kommunens befolkningstäthet.
33639: av undervisningen och stödåtgärderna i samband Dessutom höjs priset per enhet i fråga om handi-
33640: med denna. Därför förutsätter den nya lagen om kappade e1ever (TRÄS 1) med ett tal som är 2
33641: grundläggande utbildning att det för varje sådan gånger det genomsnittliga priset per enhet för
33642: elev görs upp en individuell plan för hur under- grundskolan och i fråga om de mycket gravt ut-
33643: visningen skall ordnas. Planerna skall göras så att vecklingsstörda (TRÄS 2) 3,5 gånger det gen-
33644: omsnittliga priset per enhet för grundskolan. På
33645:
33646:
33647: 4
33648: Ministems svar KK 382/1999 vp - Harry Wallin /sd
33649:
33650:
33651: ansökan kan undervisningsministeriet därtill en- redningen har den kvalitativa utvecklingen av
33652: ligt prövning höja priset per enhet för en utbild- specialundervisningen lyfts fram tili ett av spets-
33653: ningsanordnare av särskilda skäl. projekten inom utvecklingen av undervisningen.
33654: De priser per enhet enligt finansieringslagen Projektet för att utveckla specialundervisning-
33655: som ligger tili grund för statsandelen har i en fortgår tili 2001 och målet med projektet är
33656: budgetpropositionen för 2000 stigit enligt en ju- bl.a. att utveckla modelier för hur specialunder-
33657: stering av kostnadsnivån med 3,1 %. De åtgärder visningen skali planeras och ordnas för enskilda
33658: som under tidigare år genomfördes för att balan- kommuner, skolor och elever. Inom projektet ar-
33659: sera den offentliga ekonomin ledde tili att nivån betar man med att utveckla metoder för att känna
33660: på prisema per enhet släpade efter. Detta avses igen särskilda behov, utöka läramas förmåga att
33661: bli korrigerat i samband med budgeten för 2001. undervisa olika elever, främja användningen av
33662: Utgående från resultatavtalen melian under- individuelia läroplaner och uppmuntra samarbe-
33663: visningsministeriet och Utbildningsstyrelsen har te melian skolor som ger specialundervisning och
33664: man utrett situationen inom specialundervisning- skolor som ger vanlig undervisning. Brister som i
33665: en (Lägesrapport om specialundervisningen, Ut- praktiken framkommer i specialundervisningen
33666: bildningsstyrelsen 211996). I samband med ut- bör noteras med alivar.
33667:
33668:
33669:
33670: Helsingfors den 28 september 1999
33671:
33672: Undervisningsminister Maija Rask
33673:
33674:
33675:
33676:
33677: 5
33678: KK 383/1999 vp - Marja Tiura /kok
33679:
33680:
33681:
33682:
33683: KIRJALLINEN KYSYMYS 383/1999 vp
33684:
33685: Kehitysvammaisten erityisopetuksen valtion-
33686: osuus
33687:
33688:
33689:
33690:
33691: Eduskunnan puhemiehelle
33692:
33693: Kunnat saavat valtionapua kehitysvammaisten sillä muuten syrjäytymisriski yhteiskunnan toi-
33694: opetustoimintaan enemmän kuin normaaliin ope- minnasta ja jääminen yhteiskunnan tukiverkosto-
33695: tustoimintaan. Kehitysvammaisten erityisope- jen varaan on kehitysvammaisilla todella suuri.
33696: tuksen lisäkorvaus ei kuitenkaan läheskään kata
33697: kyseisen opetustoiminnan kustannuksia, sillä ke- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33698: hitysvammaisten opetuksessa ryhmäkoko on sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33699: noin puolet normaalista. Näin ollen kuntien saa- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33700: ma 50 prosentin lisämääräraha oppilaskohtaisiin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33701: kuluihin pitäisi olla 100 prosenttia. Kunnan
33702: muun opetustoimen katettavaksi jää loppuosa, Haluaako hallitus, että kehitysvammai-
33703: mikä aiheuttaa lisärasitusta muulle opetustoimin- sil/e annettaisiin riittävä mahdollisuus
33704: nalle. kouluttaulua ja sitä kautta integroitua
33705: Kehitysvammaisten integrointi yhteiskuntaan yhteiskunnan toimintaan?
33706: kouluttamalla on todella mielekästä toimintaa,
33707:
33708:
33709: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1999
33710:
33711: Marja Tiura /kok
33712:
33713:
33714:
33715:
33716: Versio 2.0
33717: KK 383/1999 vp- Marja Tiura /kok Ministerin vastaus
33718:
33719:
33720:
33721:
33722: Eduskunnan puhemiehelle
33723:
33724: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa arvon. Opetustoimen valtionosuus ei toisin sa-
33725: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, noen ole sidottu tiettyyn tarkoitukseen, mutta sen
33726: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen määräytymisperusteissa pyritään mahdollisim-
33727: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja man hyvin ottamaan huomioon eri kuntien toi-
33728: Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- minnoista aiheutuvat kustannukset ja kuntien
33729: sen KK 383/1999 vp: erot.
33730: Kunnille määrättäviä valtionosuuden perus-
33731: Haluaako hallitus, että kehitysvammai- teena olevia yksikköhintoja porrastetaan opetus-
33732: sille annettaisiin riittävä mahdollisuus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa ase-
33733: kouluttaulua ja sitä kautta integroitua tuksessa (806/1998) määrätyin perustein. Perus-
33734: yhteiskunnan toimintaan? opetuksessa porrastukseen vaikuttavat muun mu-
33735: assa kunnan kouluverkon rakenne, erityisopetus-
33736: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ta saavien oppilaiden määrä ja kunnan asukasti-
33737: ti seuraavaa: heys. Lisäksi vammaisten oppilaiden (EHA 1)
33738: Opetusviranomaisten johdonmukaisena linjana osalta yksikköhintaa korotetaan luvulla, joka on
33739: on ollut kehitysvammaisten sopeuttaminen yh- 2 kertaa peruskoulun keskimääräinen yksikkö-
33740: teiskunnan toimintaan. Tästä on osoituksena hinta ja vaikeimmin vammaisten (EHA 2) osalta
33741: muun muassa oppivelvollisuuden laajennus kos- 3,5 kertaa peruskoulun keskimääräinen yksikkö-
33742: kemaan myös vaikeimmin kehitysvammaisia ja hinta.
33743: heille annettavan opetuksen siirtäminen sosiaali- Ammatillisen koulutuksen lakisääteinen val-
33744: toimesta opetustoimen hallinnonalan piiriin tionrahoitus perustuu, kuten myös perusopetuk-
33745: 1.8.1997. Koulutusjärjestelmän keskeisiin ta- sen ja lukion rahoitus, opiskelijamääriin ja opis-
33746: voitteisiin kuuluu turvata oppilaiden tasavertai- kelijaa kohden määrättyihin yksikköhintoihin.
33747: nen kohtelu sekä tunnistaa ja tunnustaa kaikkien Yksikköhinnat lasketaan vastaavasti joka toinen
33748: oppilaiden kyvyt ja mahdollisuudet. vuosi koulutusaloittain toteutuneiden kustannus-
33749: Kirjallinen kysymys keskittyy valtionosuus- ten perusteella. Näin ollen yksikköhinnat vaihte-
33750: järjestelmän kautta tapahtuvaan opetuksen rahoi- levat sen mukaan kuinka kallista kunkin koulu-
33751: tukseen. Valtionosuusjärjestelmän perusajatuk- tusalan koulutus todellisuudessa on. Lisäksi yk-
33752: sena on, että yksikköhinnoissa otetaan huomioon sikköhintoja porrastetaan myös koulutusalan si-
33753: kunkin koulutusmuodon erityiset rahoitustarpeet sällä silloin kun jokin koulutus on kustannuksil-
33754: sekä koulutuspalveluiden tuottamisessa olevat taan selvästi muuta saman koulutusalan koulu-
33755: erilaiset olosuhdetekijät, jotka vaikuttavat kus- tusta korkeampi kuten erityisopetuksessa. Oppi-
33756: tannuksiin. sopimuskoulutusta, vammaisille opiskelijoille
33757: Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa ope-
33758: valtionosuus määräytyy laskennallisin perustein. tusta ja ohjausta varten määrätään omat yksikkö-
33759: Koulutuksen järjestäjä päättää käytettävissä ole- hintansa.
33760: vien taloudellisten resurssien kohdentamisesta it- Ammatillisen erityisoppilaitoksen perusyksik-
33761: senäisesti määritellen eri tehtäväalueiden paino- köhinta on korkeampi kuin muussa koulutukses-
33762:
33763:
33764: 2
33765: Ministerin vastaus KK 383/1999 vp- Marja Tiura /kok
33766:
33767:
33768: sa. Yksikköhintaa laskettaessa koulutusalakoh- kustannustason tarkistus. Julkisen talouden tasa-
33769: taisia yksikköhintoja korotetaan 50 prosentilla. painottamiseksi aiempina vuosina toteutetut toi-
33770: Lisäksi yksikköhintaan tulee erillinen korotus menpiteet aiheuttivat yksikköhintojen tasoon jäl-
33771: vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta. Yk- keenjääneisyyttä, joka on tarkoitus korjata vuo-
33772: sikköhintaa korotetaan vielä tämänkin lisäksi den 2001 talousarvion yhteydessä.
33773: varsin voimakkaasti, jos opiskelijan sairaus tai Opetusministeriön ja opetushallituksen tulos-
33774: vamma edellyttää omaa henkilökohtaista koulun- sopimuksen perusteella laadittu laaja arviointira-
33775: käyntiavustajaa. Viimeksi mainittua korotusta portti (Erityisopetuksen tila, Opetushallitus
33776: sovelletaan lähinnä perusopetuksen vaikeimmin 2/ 1996) osoitti erityisopetuksen järjestämisessä
33777: kehitysvammaisten opetuksesta ammatilliseen ja resurssoinnissa puutteita, joihin tulee kiinnit-
33778: koulutukseen tuleviin opiskelijoihin sekä autisti- tää vakavaa huomiota. Selvitykseen liittyen on
33779: siin opiskelijoihin. erityisopetuksen laadullinen kehittäminen muo-
33780: Opetusministeriö voi lisäksi hakemuksesta dostettu yhdeksi opetuksen kehittämisen kärki-
33781: tehdä koulutuksen järjestäjän yksikköhintaan hankkeeksi. Hanke jatkuu vuoteen 2001 ja sisäl-
33782: harkinnanvaraisen korotuksen erityisestä syystä. tää laajalla rintamalla tapahtuvaa tutkimus- ja ke-
33783: Valtionosuuden perusteena oleviin rahoitus- hittämistyötä sekä käytännön toimenpiteitä yh-
33784: lain mukaisiin yksikköhintoihin on vuoden 2000 teistyössä kuntien ja oppilaitosten kanssa.
33785: talousarvioesityksessä tehty 3, 1 %:n suuruinen
33786:
33787:
33788: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
33789:
33790: Opetusministeri Maija Rask
33791:
33792:
33793:
33794:
33795: 3
33796: KK 383/1999 vp- Marja Tiura /kok Ministerns svar
33797:
33798:
33799:
33800:
33801: Tili riksdagens talman
33802:
33803: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger ning mellan olika uppgiftsområden. Statsande-
33804: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av len för undervisningsväsendet är inte med andra
33805: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mar- ord bunden till ett särskilt ändamål, men i grun-
33806: ja Tiura /sam1 undertecknade skriftliga spörsmå1 derna för hur den bestäms försöker man så långt
33807: SS 383/1999 rd: som möjligt beakta kostnaderna för funktioner i
33808: olika kommuner och skillnaderna mellan kom-
33809: Vili regeringen att de utvecklingsstörda munerna.
33810: skall ges tillräcklig möjlighet att utbilda De priser per enhet som fastställs för kommu-
33811: sig och därigenom integreras i samhäl- nerna och som ligger tili grund för statsandelen
33812: lets verksamhet? graderas på basis av vissa grunder i förordningen
33813: om finansiering av undervisnings- och kultur-
33814: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- verksamhet (806/1998). 1 den grundläggande ut-
33815: föra följande: bi1dningen inverkar bl.a. strukturen i kommu-
33816: Utbildningsmyndigheterna har konsekvent följt nens skolnät, anta1et e1ever som får specialunder-
33817: linjen att utvecklingsstörda skall anpassas till visning och kommunens befolkningstäthet på
33818: samhällets verksamhet. Ett prov på detta är bl.a. graderingen. Dessutom höjs priset per enhet när
33819: utvidgningen av läroplikten till att gälla också de det gäller handikappade elever (TRÄS 1 ) med ett
33820: mycket gravt utvecklingsstörda och överfö- tal som är 2 gånger det genomsnittliga priset per
33821: ringen av undervisningen för dem från socialvä- enhet för grundskolan och när det gäller de
33822: sendet tili undervisningssektorns förvalt- mycket gravt utvecklingsstörda (TRÄS 2) 3,5
33823: ningsområde 1.8.1997. Tili de viktigaste målen gånger det genomsnittliga priset per enhet för
33824: för utbildningssystemet hör att trygga en jämlik grundskolan.
33825: behandling av eleverna och att känna igen och er- Den lagstadgade statsfinansieringen av yrkes-
33826: känna förmågan och möjligheterna hos alla ele- utbildningen baserar sig, liksom finansieringen
33827: ver. av den grundläggande utbildningen och gymna-
33828: Spörsmålet fokuserar på den finansiering av siet, på antalet studerande och de priser per enhet
33829: undervisningen som sker via statsandelssyste- som fastställs per studerande. Priserna per enhet
33830: met. Grundiden med statsandelssystemet är att räknas på motsvarande sätt vartannat år på basis
33831: man i priserna per enhet skall beakta de särskilda av de faktiska kostnaderna för de olika utbild-
33832: finansieringsbehoven för respektive utbildnings- ningsområdena. Sålunda varierar priserna per en-
33833: form samt de varierande omständigheter som het i enlighet med hur dyr utbildningen för res-
33834: finns när utbildningstjänsterna produceras och pektive utbildningsområde de facto är. Dess-
33835: som inverkar på kostnaderna. utom graderas priserna per enhet också inom ett
33836: Kommunemas och de övriga utbildningsan- utbildningsområde när kostnaderna för någon ut-
33837: ordnarnas statsandel bestäms på kalkylmässiga bildning är klart högre än för den övriga utbild-
33838: grunder. Utbildningsanordnarna beslutar själv- ningen inom området såsom i specialundervis-
33839: ständigt om fördelningen av de ekonomiska re- ningen. För läroavtalsutbildning, förberedande
33840: surser som står till förfogande genom en avväg- och rehabiliterande undervisning som ordnas för
33841:
33842:
33843: 4
33844: Ministems svar KK 383/1999 vp- Marja Tiura /kok
33845:
33846:
33847: handikappade studerande och för handledning budgetpropositionen för 2000 stigit enligt en jus-
33848: fastställs egna priser per enhet. tering av kostnadsnivån med 3, 1 %. De åtgärder
33849: Baspriset per enhet i specialyrkesläroanstal- som undertidigare år genomfördes för att balan-
33850: tema är högre än i annan utbildning. Vid uträk- sera den offentliga ekonomin ledde till att nivån
33851: ningen av priset per enhet höjs prisema per enhet på priserna per enhet släpade efter. Detta avses
33852: för enskilda utbildningsområden med 50 pro- bli korrigerat i samband med budgeten för 2001.
33853: cent. Vidare tillkommer en särskild höjning för En omfattande utvärderingsrapport som har
33854: de mycket gravt handikappades del. Priset per sammanställts enligt resultatavtalen mellan un-
33855: enhet höjs ytterligare utöver detta mycket kraf- dervisningsministeriet och utbildningsstyrelsen
33856: tigt om studerandens sjukdom eller handikapp (Lägesrapport om specialundervisningen, Ut-
33857: förutsätter personligt skolgångsbiträde. Den sist- bildningsstyrelsen 2/1996) påvisade i fråga om
33858: nämnda höjningen tillämpas närmast på de stude- ordnandet och resurstilldelningen beträffande
33859: rande som kommer till yrkesutbildning från un- specialundervisningen sådana brister som bör äg-
33860: dervisning för de mycket gravt utvecklingsstör- nas seriös uppmärksamhet. 1 samband med utred-
33861: da inom den grundläggande utbildningen samt på ningen har den kvalitativa utvecklingen av speci-
33862: autistiska studerande. alundervisningen lyfts fram till ett av spetspro-
33863: På ansökan kan undervisningsministeriet där- jekten inom utvecklingen av undervisningen.
33864: till enligt prövning höja priset per enhet för en ut- Projektet fortgår till 2001 och omfattar forsk-
33865: bildningsanordnare av särskilda skäl. nings- och utvecklingsarbete på bred front samt
33866: De priser per enhet enligt finansieringslagen praktiska åtgärder i samverkan med kommuner
33867: som ligger till grund för statsandelen har i och läroanstalter.
33868:
33869:
33870:
33871: Helsingfors den 28 september 1999
33872:
33873: Undervisningsminister Maija Rask
33874:
33875:
33876:
33877:
33878: 5
33879: KK 384/1999 vp- Tero Rönni /sd
33880:
33881:
33882:
33883:
33884: KIRJALLINEN KYSYMYS 384/1999 vp
33885:
33886: Venäläisten autonkuljettajien työluvat
33887:
33888:
33889:
33890:
33891: Eduskunnan puhemiehelle
33892:
33893: Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä on jou- ka-Imatra-Venäjä-akselilla, jolloin asuinpai-
33894: duttu tilanteeseen, jossa suurin osa liikenteestä kalla tai kuljetusliikkeen kotipaikalla ei ole mer-
33895: tapahtuu venäläisten yritysten toimesta, koska kitystä.
33896: vain niillä on luvat liikenteen suorittamiseen. Kyseinen toiminta lieneekin halpatyövoiman
33897: Liikenne on muuttunut entisestä tasapainoisesta dumppausta; venäläiselle kuljettajalle ei tarvitse
33898: tilanteesta lähes yksinomaan venäläisvetoiseksi. maksaa kuin murto-osa suomalaisen kuljettajan
33899: Useat sadat autonkuljettajat, jotka ovat aiemmin palkasta. Tämä taas aiheuttaa entistä enemmän
33900: ajaneet Venäjälle, ovat joutuneet työttömiksi. Sa- kilpailun vääristymistä alalla.
33901: maan aikaan kuitenkin useat suomalaiset yhtiöt
33902: ovat hakeneet työlupia venäläisille ja virolaisille Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33903: autonkuljettajille vedoten kielitaidon puuttee- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33904: seen. Kielitaitoa koskevissa vaatimuksissa on tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33905: kerrottu kuljetusten suuntautuvan Uralin taakse. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33906: Näin ei kuitenkaan ole, vaan useimmat kuljetuk-
33907: set tehdään Pietarin ja Moskovan alueille, joissa Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
33908: pärjää hyvin suomen tai englannin kielen avulla. tyä työlupien väärinkäytön estämiseksi
33909: Työnhaku on myös suunnattu sellaisten työ- ja
33910: voimatoimistojen alueille, joissa ei työnhaussa
33911: ole ulkomaanliikenteen kuljettajia. Koko maata miten hallitus valvoo työnantajien anta-
33912: kattavaa hakua ei ole käytetty, kuten tällaisissa maa sitoumusta työehtosopimuksen mu-
33913: asioissa olisi tehtävä. Liikenne tapahtuu pää- kaisesta palkasta ja työehdoista myös
33914: asiassa aivan rajan tuntumassa Helsinki-Kot- ulkomaalaisille työntekijöille?
33915:
33916:
33917:
33918: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1999
33919:
33920: Tero Rönni /sd
33921:
33922:
33923:
33924:
33925: Versio 2.0
33926: KK 384/1999 vp- Tero Rönni /sd Ministerin vastaus
33927:
33928:
33929:
33930:
33931: Eduskunnan puhemiehelle
33932:
33933: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Työvoiman tarvetta arvioidessaan työvoima-
33934: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, toimiston tulee selvittää, onko työhön todella
33935: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen saatavissa sen edellyttämän ammattitaidon ja pä-
33936: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tero Rön- tevyyden omaavaa työvoimaa. Työministeriön
33937: nin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK uusissa, 3.5.1999 voimaan tulleissa työlupamää-
33938: 384/1999 vp: räyksissä (M/2/99 TM) ja niitä koskevassa henki-
33939: löstön koulutuksessa korostetaan lisäksi, että lau-
33940: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- sunnon antavan työvoimatoimiston tulee aina
33941: tyä työlupien väärinkäytön estämiseksi selvittää työllisyystilannetta omaa toiminta-
33942: ja aluettaan laajemmin. Erityisen tärkeää tämä on
33943: silloin kun työ, kuten rajan ylittävässä liikentees-
33944: miten hallitus valvoo työnantajien anta- sä toimivilla autonkuljettajilla, ei ole mihinkään
33945: maa sitoumusta työehtosopimuksen mu- paikkakuntaan sidottua.
33946: kaisesta palkasta ja työehdoista myös Työministeriö on edellä esitetyllä tavalla kiin-
33947: ulkomaalaisille työntekijöille? nittänyt työvoimatoimistojen erityistä huomiota
33948: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ulkomaalaisia autonkuljettajia koskeviin työlu-
33949: vasti seuraavaa: palausuntoihin, joiden osalta noudatetaan nor-
33950: maalia työlupaharkintaa. Kuljetusalaa, kuten mi-
33951: Työluvan myöntää ulkomailla Suomen edustus- tään muutakaan ammattialaa, ei ole kuitenkaan
33952: to, Suomessa olevalle ulkomaalaiselle taas ulko- katsottu tarkoituksenmukaiseksi sulkea ulkomai-
33953: maalaisvirasto tai paikallispoliisi (voimassa ole- sen työvoiman käyttömahdollisuuden ulkopuo-
33954: van ulkomaalaislain 26 §:n 1 ja 2 momentti). En- lelle. Helmikuun alussa 1999 työministeriö sel-
33955: nen työluvan myöntämistä ulkomaisen työvoi- vitti kirjalliseen kysymykseen 1593/1998 vp.
33956: man käyttämisestä on hankittava asianomaisen 17.2.1999 annettua vastausta varten työvoimatoi-
33957: työvoimatoimiston lausunto, ellei työministeriön mistoilta rekka-autonkuljettajille annettuja työ-
33958: ohjeissa ole luovuttu lausunnon hankkimisesta. lupia, jolloin voitiin todeta, ettei ulkomaisten
33959: Lausunnon antaa työskentelypaikkakunnan työ- kuljettajien työlupien määrä ollut kovin merkittä-
33960: voimatoimisto. Jos työ ei ole mihinkään paikka- vä. Useimmista työvoimatoimistoista ei ollut
33961: kuntaan sidottua, esimerkiksi rajan ylittävässä lainkaan pyydetty lausuntoja venäläisille kuljet-
33962: liikenteessä toimivien autonkuljettajien osalta, tajille. Työministeriö seuraa jatkossa autonkul-
33963: lausunnon antaa se työvoimatoimisto, jonka alu- jettajien osalta ja yleisestikin työvoimatoimisto-
33964: eella työnantajana on toimipaikka. Työvoimatoi- jen noudattamaa lupakäytäntöä.
33965: misto antaa lausunnon työvoimapoliittisen har- Työnantajan on annettava haettavan työluvan
33966: kinnan perusteella, ottaen huomioon kysymyk- osalta työvoimatoimistolle ulkomaalaislain
33967: sessä olevan alan työmarkkinatilanteen ja sen ke- 29 §:n edellyttämä vakuutus siitä, että ulkomaa-
33968: hityksen sekä työnantajan kussakin tapauksessa laiselle maksettava palkka ja muut työehdot ovat
33969: esittämät perustelut. asianomaisten säädösten ja voimassa olevien
33970: työehtosopimusten mukaiset. Työministeriön so-
33971:
33972:
33973: 2
33974: Ministerin vastaus KK 384/1999 vp - Tero Rönni /sd
33975:
33976:
33977: siaali- ja terveysministeriöitä saaman tiedon mu- votteluissa sovitaan vuosittain liikenneminis-
33978: kaan työsuojeluviranomaiset ovat lupaehtojen teriön toimivaltaan kuuluvista kuljetuslupakiin-
33979: selvittämiseksi antaneet työviranomaisille lau- tiöistä. Vastavuoroisuusperiaatteen mukaan vuo-
33980: suntoja asiaa koskevista säännöksistä, vähim- sittaiset kuljetuslupakiintiöt on määritelty yhtä
33981: mäisehdoistaja suomalaisiin työntekijöihin nou- suurina kummallekin osapuolelle. Viime vuo-
33982: datettavasta käytännöstä. Jos kysymys on ollut teen saakka tätä käytäntöä sovellettiin joustavas-
33983: työehtosopimuksen yleissitovuuden arvioinnis- ti kuljetusmäärien jatkuvasti kasvaessa. Liiken-
33984: ta, tällainen arvio on pyritty mahdollisuuksien neministeriöitä saatujen tietojen mukaan kulu-
33985: mukaan myös antamaan. vaa vuotta varten ei Suomen edustajien pyrki-
33986: Työsuojeluviranomaiset valvovat työsuhteen myksistä huolimatta ole kuitenkaan päästy sopi-
33987: lakisääteisten vähimmäisehtoj en noudattamista mukseen kuljetuslupien määrästä. Kuorma-auto-
33988: antamalla neuvoja ja ohjeita. Työsuojeluviran- jen liikennemäärät Suomen ja Venäjän välisessä
33989: omaisten toiminta perustuu varsinkin palkkaa tavaraliikenteessä ovat laskeneet tärkeimmillä
33990: koskevien ehtojen osalta asianosaisten yhteyden- rajanylityspaikoilla Vaalimaalla ja Nuijamaalla
33991: ottoihin. Ulkomaalaisten työntekijöiden osalta 30 - 50 %. Vientikuljetukset ja kauttakulkulii-
33992: on mahdollisuuksien mukaan pyritty kotimaista kenne Suomen satamista Venäjälle ovat myös
33993: työvoimaa enemmän viranomaisaloitteeseen oh- laskeneet huomattavasti. Tuontikuljetukset Ve-
33994: jaukseen. Työluvat eivät tule työsuojeluviran- näjältä, lähinnä raakapuun tuonti, eivät ole kui-
33995: omaisten tietoon kuin sattumalta ilmiautojen pe- tenkaan vähentyneet.
33996: rusteella tai työsuhdetarkastuksen yhteydessä. Edellä olevaan viitaten työministeriö katsoo,
33997: Palkka- tai muiden työsuhteen vähimmäisehto- että Suomen ja Venäjän väliseen tavaraliikentee-
33998: jen selvittäminen edellyttää yleensä myös asian- seen vuosien mittaan liittyneillä erilaisilla ongel-
33999: osaisen työntekijän omaa halukkuutta. Sosiaali- milla sekä kuljetusten viimeaikaisella tasapainot-
34000: ja terveysministeriön mukaan työsuojeluviran- tomallajakaantumisella on ollut suurempi vaiku-
34001: omaisten tietoon tulleet työlupien rikkomukset tus alan työllisyyteen kuin venäläisille autonkul-
34002: on yleensä viime aikoina pyritty ilmoittaman lu- jettajille myönnetyillä työluvilla.
34003: paviranomaisen ja poliisin tietoon. Työlupien Työlupamenettelyä selkiyttämään sekä työlu-
34004: valvonta ei sinänsä kuitenkaan kuulu työsuojelu- piin liittyvää valvontaa ja viranomaisyhteistyötä
34005: viranomaiselle. kehittämään työministeriö asettaa projektin, joka
34006: Kansainvälistä autoliikennettä koskevan sopi- luonnollisesti koskee myös kuljetusalaa.
34007: muksen nojalla Suomen ja Venäjän välisissä neu-
34008:
34009:
34010: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
34011:
34012: Työministeri Sinikka Mönkäre
34013:
34014:
34015:
34016:
34017: 3
34018: KK 384/1999 vp- Tero Rönni /sd Ministerns svar
34019:
34020:
34021:
34022:
34023: Tili riksdagens talman
34024:
34025: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger När behovet av arbetskraft bedöms skall ar-
34026: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av betskraftsbyrån utreda, om det i verkligheten
34027: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tero finns att få arbetskraft med sådan yrkeskun-
34028: Rönni /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS nighet och kompetens som arbetet kräver. 1 ar-
34029: 384/1999 rd: betsministeriets nya föreskrifter om arbetstill-
34030: stånd (F2/99) vilka trädde i kraft den 3 maj 1999
34031: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta och den personalutbildning som hänför sig till
34032: för att hindra missbruk av arbetstill- dem betonas dessutom att arbetskraftsbyrån, när
34033: stånd och den ger utlåtande alltid skall utreda sysselsätt-
34034: ningsläget även utanför sitt eget verksamhets-
34035: hur övervakar regeringen att arbetsgi- område. Synnerligen viktigt är detta i de fall där
34036: varnas utfästelse om att även tili ut- arbetet, såsom i fråga om chaufförer i gräns-
34037: ländska arbetstagare betala lön och an- överskridande trafik, inte är bundet till någon
34038: dra arbetsvillkor enligt kollektivavtalet viss ort.
34039: följs? Arbetsministeriet har på ovan anfört sätt fåst
34040: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- arbetskraftsbyråernas uppmärksamhet särskilt på
34041: föra följande: de arbetstillståndsutlåtanden som gäller ut-
34042: ländska förare, för vilka normal arbetstill-
34043: Utomlands beviljas arbetstillstånd av den finska ståndsprövning tillämpas.
34044: beskickningen, men en utlänning som vistas i Det har dock inte funnits ändamålsenligt att
34045: Finland beviljas arbetstillstånd av utlänningsver- utesluta vare sig transportbranschen eller något
34046: ket eller den lokala polisen (gällande utlännings- annat yrkesområde utanför möjligheten att an-
34047: lag 26 § 1 och 2 mom. ). lnnan arbetstillstånd be- vända utländsk arbetskraft. 1 början av februari
34048: viljas skall ett utlåtande om användning av ut- 1999 gjorde arbetsministeriet i samband med av-
34049: ländsk arbetskraft inhämtas av arbetskrafts- givandet av svar på det skriftliga spörsmålet
34050: byrån, om arbetsministeriet i sina anvisningar 1593/1998 rd den 17 februari 1999, en utredning
34051: inte konstaterar något annat. Utlåtandet ges av hos arbetskraftsbyråerna om arbetstillstånd s'om
34052: arbetskraftsbyrån på den ort där arbetet utförs. beviljats långtradarchaufförer, varvid man kun-
34053: Om arbetet inte är bundet till en viss ort, till de konstatera att antalet arbetstillstånd för ut-
34054: exempel chaufförer vid gränsöverskridande tra- ländska förare inte var särskilt stort. De flesta ar-
34055: fik, ges utlåtandet av den arbetskraftsbyrå, inom betskraftsbyråer hade inte alls haft några fall med
34056: vars verksamhetsområde arbetsgivaren har sin begäran om utlåtande som gäller ryska
34057: verksamhetsenhet. Arbetskraftsbyrån ger sitt ut- chaufförer. Arbetsministeriet kommer i fortsätt-
34058: låtande på basis av arbetskraftspolitisk prövning ningen att för såväl förares del som även mera
34059: och med beaktande av sysselsättningsläget i allmänt följa arbetskraftsbyråernas tillstånd-
34060: branschen och dess utveckling samt de särkilda spraxts.
34061: grunder som arbetsgivaren i varje enskilt fall har Arbetsgivaren skall i fråga om det ansökta ar-
34062: anfört. betstillståndet ge arbetskraftsbyrån en i 29 § ut-
34063:
34064:
34065: 4
34066: Ministems svar KK 384/1999 vp- Tero Rönni /sd
34067:
34068:
34069: länningslagen åsyftad försäkran om att den lön en av arbetstilistånd hör dock i sig inte tili ar-
34070: som betalas tili utlänningen och övriga arbets- betarskyddsmyndigheten.
34071: villkor stämmer överens med behöriga författ- Vid årliga förhandlingar melian Finland och
34072: ningar och de gällande koliektivavtalen. Enligt Ryssland som baserar sig på en överenskommel-
34073: de uppgifter som arbetsministeriet har fått från se om intemationell biltrafik kommer man över-
34074: social- och hälsovårdsministeriet har arbetar- ens om transporttiliståndskvoter,vilka hör tili tra-
34075: skyddsmyndighetema för att utreda till- fikministeriets behörighet. Enligt principen om
34076: ståndsvillkoren gett arbetsmyndighetema ut- ömsesidighet har för båda partema fastställts lika
34077: låtanden om de bestämmelser som saken gälier stora årliga transporttiliståndskvoter. Fram tili i
34078: samt om minimivillkor och praxis som tillämpas fjol tillämpades denna praxis flexibelt, när tran-
34079: på finländska arbetstagare. Och när det har gälit sportvolymema hela tiden växte. Enligt uppgif-
34080: att bedöma ett kollektivavtals alimängiltighet, ter från trafikministeriet har man inte trots de fin-
34081: har en sådan bedömning också i mån av möj- ländska delegaternas strävanden inte kunnat nå
34082: lighet försökt ges. enighet om antalet transporttillstånd för det här
34083: Arbetarskyddsmyndighetema övervakar ge- året. Trafikvolymen för lastbilarna i godstrafi-
34084: nom att ge råd och instruktioner att de lagstadga- ken melian Finland och Ryssland har för de vik-
34085: de minimivillkoren som gäller anställningsför- tigaste gränsövergångama Vaalimaa och Nuija-
34086: hållanden iakttas. 1 synnerhet när det gäller lö- maa sjunkit med 30-50 %. Exporttransportema
34087: nevillkor grundar sig arbetarskyddsmyndigheter- och genomfartstrafiken från de finländska
34088: nas verksamhet på kontakter från sakägare. För hamnarna tili Ryssland har också minskat betyd-
34089: utländska arbetstagare har man om möjligt ännu ligt. Däremot har transporterna i anslutning till
34090: mer än för den inhemska arbetskraften försökt importen från Ryssland, främst importen av
34091: ordna rådgivning på initiativ av myndighetema. råvirke, inte minskat.
34092: Arbetstillstånden kommer inte tili arbetarskydds- Med stöd av det ovan anförda anser arbetsmi-
34093: myndighetemas kännedom annars än av en hän- nisteriet att de olika problem som i flera års tid
34094: delse på basis av angivelser elier i samband med har förekommit i samband med godstrafiken mel-
34095: tilisynen över anstäliningsförhållanden. En förut- lan Finland och Ryssland samt den obalanserade
34096: sättning för utredande av löne- och andra minimi- fördelningen av transporterna på senare tid har
34097: villkor för anstäliningsförhållandet är i alimän- haft en större betydelse för branschens sysselsätt-
34098: het att också arbetstagaren själv är villig tili det. ning än vad de arbetstillstånd som beviljats ryska
34099: Enligt social- och hälsovårdsministeriet har man förare har haft.
34100: på senare tid i alimänhet försökt underrätta till- För att förtydliga arbetstiliståndsförfarandet
34101: ståndsmyndigheten och polisen om de arbetstill- och utveckla övervakningen av och myndighets-
34102: ståndsförseelser som kommit tili arbetar- samarbetet kring arbetstillstånd tillsätter arbets-
34103: skyddsmyndighetemas kännedom. Övervakning- ministeriet ett projekt som naturligtvis också om-
34104: fattar transportbranschen.
34105:
34106:
34107:
34108: Helsingfors den 30 september 1999
34109:
34110: Arbetsminister Sinikka Mönkäre
34111:
34112:
34113:
34114:
34115: 5
34116: KK 385/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
34117:
34118:
34119:
34120:
34121: KIRJALLINEN KYSYMYS 385/1999 vp
34122:
34123: Suomalaista syntyperää olevien henkilöiden
34124: maahanmuuttolupien perusteet
34125:
34126:
34127:
34128:
34129: Eduskunnan puhemiehelle
34130:
34131: Tällä vuosikymmenellä Suomi on ottanut vas- hänellä on vain yksi suomalaista syntyperää ole-
34132: taan entisen Neuvostoliiton alueelta syntyperäl- va isovanhempi. Nuorella ei ole mitään muita su-
34133: tään suomalaisia maahanmuuttajia. Suomalaista kulaisuussuhteita ja hän joutuu jäämään yksin si-
34134: sukujuurta olevat ihmiset ovat voineet muuttaa perialaiseen kaupunkiin. Inhimillinen tuska on
34135: saman identiteetin omaavien keskuuteen. kaikille osapuolille kestämätöntä.
34136: Ulkomaalaisia koskevaan lakiin kirjattiin py-
34137: kälä oleskeluluvan myöntämisen perusteista, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34138: joka koski entisen Neuvostoliiton alueelta muut- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34139: tavia, suomalaista syntyperää olevia henkilöitä. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34140: Laki tuli voimaan 28.6.1996 ja vahvistettiin käy- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34141: tännössä ollutta tapaa tiukemmaksi. Tämä on ai-
34142: heuttanut monille perheille ikäviä yllätyksiä. Onko hallitus tietoinen perusteluissa ku-
34143: Perhesiteet ovat katkenneet lain vuoksi, ja ta- vatusta epäkohdastaja
34144: pauksia ilmenee jatkuvasti lain vahvistamisen
34145: jälkeen. mitä hallitus aikoo tehdä oikeudenmu-
34146: Eräs esimerkki perhetragediasta on isoäiti, kaisuuden ja inhimillisyyden toteutumi-
34147: joka on syntyperältään suomalainen ja on muut- seksi suomalaista syntyperää olevien
34148: tanut Suomeen tyttären ja tämän puolison kans- maahanmuuttajien kohdalla niin, ettei-
34149: sa. Tämän isoäidin ainoa lapsenlapsi, 20-vuotias vät heidän läheiset sukulaisuussuhteen-
34150: tyttö, ei saa oleskelulupaa sillä perusteella, että sa katkeaisi?
34151:
34152:
34153:
34154: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1999
34155:
34156: Jouko Jääskeläinen /skl
34157:
34158:
34159:
34160:
34161: Versio 2.0
34162: KK 385/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl Ministerin vastaus
34163:
34164:
34165:
34166:
34167: Eduskunnan puhemiehelle
34168:
34169: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Lain muutoksen jälkeen määräaikainen oles-
34170: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kelulupa inkerinsuomalaiseile voitiin myöntää
34171: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen silloin, kun henkilö itse, toinen hänen vanhem-
34172: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääs- mistaan tai ainakin kaksi hänen neljästä isovan-
34173: keläisen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- hemmastaan on tai on ollut merkittynä asiakir-
34174: sen KK 385/1999 vp: jaan kansallisuudeltaan suomalaiseksi. Lain tar-
34175: koituksena oli rajata suomalaisuus tiettyyn suku-
34176: Onko hallitus tietoinen perusteluissa ku- laisuusasteeseen, jolloin paluumuuttoa voidaan
34177: vatusta epäkohdasta ja pitää perusteltuna. Lain 1 momentin 2 kohdan
34178: mukaan on tosin vielä mahdollista saada oleske-
34179: mitä hallitus aikoo tehdä oikeudenmu- lulupa ilman edellä mainittuja asiakirjoja, mikäli
34180: kaisuuden ja inhimillisyyden toteutumi- henkilöllä on muu yhteenkuuluvuutta osoittava
34181: seksi suomalaista syntyperää olevien side Suomeen ja suomalaisuuteen.
34182: maahanmuuttajien kohdalla niin, ettei- Suomalaisuuteen perustuva maahanmuutto tu-
34183: vät heidän läheiset sukulaisuussuhteen- lee voimassa olevan lain mukaisesti rajata tiet-
34184: sa katkeaisi? tyyn sukulaisuusasteeseen, jolloin voidaan pu-
34185: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- hua suomalaisesta identiteetistä. Maahanmuut-
34186: ti seuraavaa: to-ja pakolaispoliittisen toimikunnan osamietin-
34187: nön perusteella ulkomaalaislakiin kirjattiin pe-
34188: Ulkomaalaislaissa säädetään edellytyksistä oles- rusteet siitä, milloin suomalaisuus on inkerinsuo-
34189: keluluvan myöntämiselle entisen Neuvostoliiton malaisten osalta riittävä oleskeluluvan myöntä-
34190: alueelta olevalle henkilölle, jolla on suomalai- miseen. Rajauksen tekemisessä on otettu huo-
34191: nen syntyperä. Lakiin lisättiin kesäkuussa 1996 mioon myös maahanmuuttopolitiikka kokonai-
34192: uusi 18 a §, jolla inkerinsuomalaisen maahan- suudessaan.
34193: muuton kohderyhmää tarkennettiin. Aikaisem- Voimassa olevan lain kriteerit täyttäviä henki-
34194: min laissa puhuttiin tässä yhteydessä vain suo- löitä, perheenjäsenet mukaan luettuina, arvioi-
34195: malaisen syntyperän perusteella myönnettävistä daan olevan entisen Neuvostoliiton alueella yli
34196: oleskeluluvista, jolloin oleskelulupien myöntä- 150 000. Suomen edustustojen paluumuuttojo-
34197: misen tarkemmat perusteet määriteltiin tältä osin noissa on tuhansia ihmisiä odottamassa oleskelu-
34198: pelkästään hallintokäytännön kautta. lupaa. Suomalaisuuden laveampi tulkinta tässä
34199: Maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimi- yhteydessä lisäisi muuttopainetta entisestään.
34200: kunnan osamietinnön perusteella katsottiin, että Ulkomaalaislaki antaa mahdollisuuden myön-
34201: lain tasolla tulee tarkemmin säätää siitä, ketkä tää oleskelulupa silloin, kun erityinen syy sitä
34202: ovat inkerinsuomalaisen syntyperän perusteella puoltaa, vaikkakaan oleskeluluvan myöntämisen
34203: oikeutettuja muuttamaan Suomeen. Tarkoitukse- perusedellytykset eivät kaikilta osin täyttyisi.
34204: na oli siis selkeyttää vallinnutta tilannetta lain ta- Tällöin kyseessä ovat kohtuusharkintaan liitty-
34205: solla, jolloin asia ei olisi pääosin hallintokäytän- vät seikat. Lupahallinnossa esiintyy tilanteita,
34206: nön varassa. jolloin lain lähtökohtaiset perusteet eivät aivan
34207:
34208:
34209: 2
34210: Ministerin vastaus KK 385/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
34211:
34212:
34213: täyty, muttajokin muu seikka tukee luvan myön- nollisesti myös suomalaista syntyperää olevalle
34214: tämistä. Tällaisissa tilanteissa voidaan oleskelu- henkilölle.
34215: lupa poikkeuksenisin perustein myöntää luon-
34216:
34217:
34218: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
34219:
34220: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
34221:
34222:
34223:
34224:
34225: 3
34226: KK 385/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl Ministems svar
34227:
34228:
34229:
34230:
34231: Tili riksdagens talman
34232:
34233: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Efter lagändringen kunde en ingermanlänning
34234: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av beviljas tidsbegränsat uppehållstillstånd om
34235: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jou- sökanden själv, den ena av hans föräldrar eller
34236: ko Jääskeläinen /fkf undertecknade skriftliga minst två av hans fyra mor- eller farföräldrar en-
34237: spörsmål SS 385/1999 rd: ligt anteckning i något dokument hade eller hade
34238: haft finsk nationalitet. Syftet med lagen var att
34239: A"r regeringen medveten om det missför- begränsa finskheten tili en viss grad av släkt-
34240: hållande som beskrivs i motiveringen skap, då återflyttning kunde anses vara motive-
34241: och rad. Enligt l mom. 2 punkten i lagen är det vis-
34242: serligen fortfarande möjligt att få uppehållstill-
34243: vad ämnar regeringen göra för att kra- stånd utan de dokument som nämns ovan, om
34244: vet på rättvisa och mänsklighet skall sökanden har något annat band som visar hans
34245: uppfyllas med tanke på invandrare av samhörighet med Finland och finskhet.
34246: finländsk härkomst så att deras nära Enligt gällande lag skall invandring på basis
34247: släktförhållanden inte skall avbrytas? av finskhet begränsas tili en viss grad av släkt-
34248: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skap, då man kan tala om finländsk identitet. På
34249: föra följande: basis av delbetänkandet av kommissionen för in-
34250: vandrar- och flyktingpolitik inskrevs i utlän-
34251: 1 utlänningslagen anges förutsättningama för att ningslagen grundema för de situationer där finsk-
34252: en person av finländsk härkomst som kommer heten är en tiliräcklig grund för att bevilja inger-
34253: från det foma Sovjetunionen skall beviljas manländare uppehållstillstånd. Vid gränsdrag-
34254: uppehållstillstånd. 1 juni 1996 fogades tili lagen ningen har hänsyn också tagits tili invandrarpoli-
34255: en ny 18 a § där målgruppen av ingermanlän- tiken i sin helhet.
34256: ningar preciserades. 1 lagen nämndes tidigare 1 det foma Sovjetunionen finns enligt upp-
34257: bara uppehållstillstånd som beviljas på grund av skattning över 150 000 personer, inklusive fa-
34258: finländsk härkomst vilket innebär att närmare miljemedlemmar, som uppfyller kriteriema i gäl-
34259: grunder för beviljande av uppehållstillstånd defi- lande lag. 1 återvandrarköer vid finska beskick-
34260: nierades i detta avseende enbart genom förvalt- ningar finns flera tusen människor som väntar på
34261: ningspraxis. att de skall beviljas uppehållstillstånd. En breda-
34262: Med stöd av delbetänkandet av kommissionen re tolkning av finskheten i detta sammanhang
34263: för invandrar- och flyktingpolitik ansåg man att skulle ytterligare öka migrationstrycket.
34264: man på lagnivå skulle närmare bestämma vilka Utlänningslagen gör det möjligt att bevilja
34265: som är berättigade att flytta tili Finland på grund uppehållstilistånd om det finns särskilda skäl
34266: av ingermanländsk härkomst. A vsikten var alltså som talar för att tiliståndet skall beviljas även om
34267: att på lagnivå klargöra den rådande situationen så basförutsättningama för beviljande av uppehålls-
34268: att ärendet i huvudsak inte skulle bero på förvalt- tillstånd inte uppfylls tili alla delar. Då är det frå-
34269: ningspraxis. gan om omständigheter som hänför sig tili rim-
34270: lighetsbedömning. 1 tillståndsförvaltningen före-
34271:
34272:
34273: 4
34274: Ministerns svar KK 385/1999 vp -Jouko Jääskeläinen /skl
34275:
34276:
34277:
34278: kommer situationer där de grunder som i lagen viljas. 1 sådana situationer kan även en person av
34279: anges som utgångspunkt för beviljande av finländsk härkomst naturligtvis beviljas uppe-
34280: uppehållstillstånd inte uppfylls, men där någon hållstillstånd på exceptionella grunder.
34281: annan omständighet talar för att tillstånd be-
34282:
34283:
34284: Helsingfors den 30 september 1999
34285:
34286: Inrikesminister Kari Häkämies
34287:
34288:
34289:
34290:
34291: 5
34292: KK 386/1999 vp - Päivi Räsänen /skl
34293:
34294:
34295:
34296:
34297: KIRJALLINEN KYSYMYS 386/1999 vp
34298:
34299: Vammaisen tai sairaan lapsen kotihoidon ja yk-
34300: sityisen hoidon tuki
34301:
34302:
34303:
34304:
34305: Eduskunnan puhemiehelle
34306:
34307: Perusopetuslain 25 §:n mukaan oppivelvollisuus Sen sijaan vastaavassa perhetilanteessa elävä
34308: alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vammainen lapsi, jonka oppivelvollisuusikä on
34309: vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusope- alkanut vuotta aiemmin, menettää sekä yksityi-
34310: tuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivel- sen hoidon tuen että kotihoidon tuen sisarosuu-
34311: vollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. den osallistuessaan kuusivuotiaana oppivelvolli-
34312: Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lap- sena aivan vastaavaan opetukseen. Näin vammai-
34313: sen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole il- sen kuusivuotiaan lapsen perhe joutuu taloudelli-
34314: meisesti mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuo- sesti eriarvoiseen asemaan terveen lapsen per-
34315: dessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta normaalia heeseen verrattuna.
34316: aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. On myös muistettava, että tapahtuipa opetus
34317: Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta esiopetuksena tai oppivelvollisena, niin kuusi-
34318: annetun lain 3 §:ssä määritellään, kenellä on oi- vuotiaan koulupäivä on noin neljän tunnin pitui-
34319: keus kotihoidon tukeen. Kotihoidon tukeen on nen, joten lapsen hoito on joka tapauksessa jär-
34320: oikeus, jos lapsi on alle kolmivuotias tai jos lapsi jestettävä muun päivän ajaksi.
34321: kuuluu samaan perheeseen alle kolmivuotiaan
34322: hoitorahaan oikeuttavan ja samalla tavalla hoi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34323: dettavan lapsen kanssa. Yksityisen hoidon tu- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34324: keen ovat oikeutettuja lapset aina oppivelvolli- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34325: suusiän alkuun asti. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34326: Tämä aiheuttaa joissakin tapauksissa eriarvoi-
34327: suutta kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen Aikooko hallitus korjata vammaisten
34328: saannissa. Jos kuusivuotias terve lapsi osallistuu kuusivuotiaiden eriarvoisen aseman ko-
34329: esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuus- tihoidon tukea koskevan lain suhteen si-
34330: ikänsä alkua, hän on oikeutettu saamaan kotihoi- ten, että myös ne lapset, joiden oppivel-
34331: don tuen sisarosuuden, mikäli perheessä on myös vollisuusikä alkaa vuotta tavanomaista
34332: alle kolmivuotias lapsi, tai yksityisen hoidon tu- aiemmin, saisivat yhtäläisen oikeuden
34333: kea. sekä kotihoidon tukeen että yksityisen
34334: hoidon tukeen?
34335:
34336:
34337: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1999
34338:
34339: Päivi Räsänen /skl
34340:
34341: Versio 2.0
34342: KK 386/1999 vp- Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
34343:
34344:
34345:
34346:
34347: Eduskunnan puhemiehelle
34348:
34349: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mitä 11 §:ssä säädetään siitä, että lapsen van-
34350: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, hemmat tai muut huoltajat voivat saada lapselle
34351: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kunnan järjestämän päivähoitopaikan äitiys-,
34352: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä- isyys- ja vanhempainrahakauden päätyttyä ja että
34353: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lapsi voi olla päivähoidossa siihen saakka kun-
34354: KK 386/1999 vp: nes siirtyy oppivelvollisena peruskouluun. Kun-
34355: nanjärjestämän päivähoitopaikan valintana ei pi-
34356: Aikooko hallitus korjata vammaisten detä sitä, että lapsi osallistuu yhden toimintavuo-
34357: kuusivuotiaiden eriarvoisen aseman ko- den ajan välittömästi ennen oppivelvollisena pe-
34358: tihoidon tukea koskevan lain suhteen si- ruskouluun tai sitä vastaavaan kouluun siirtymis-
34359: ten, että myös ne lapset, joiden oppivel- tään kunnan järjestämänä päivähoitona toteutet-
34360: vollisuusikä alkaa vuotta tavanomaista tavaan osapäiväiseen esiopetukseen.
34361: aiemmin, saisivat yhtäläisen oikeuden Perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 1 momen-
34362: sekä kotihoidon tukeen että yksityisen tin mukaan Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
34363: hoidon tukeen? ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä
34364: vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Op-
34365: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- pivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppi-
34366: ti seuraavaa: määrä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden
34367: Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki on alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Saman pykä-
34368: perheille valionainen vaihtoehto kunnallisen päi- län toisessa momentissa todetaan, että jos perus-
34369: vähoitopaikan käyttämiselle. Tästä säädetään opetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vam-
34370: lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta an- maisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole
34371: netun lain (1128/1996) 3 §:ssä, jonka mukaan mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, al-
34372: tuen saamisen edellytyksenä on se, että lapsen kaa oppivelvollisuus vuotta 1 momentissa sää-
34373: vanhemmat tai muut huoltajat eivät valitse lasten dettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta.
34374: päivähoidosta annetun lain 11 a §:n 1 momentin Oppivelvollisuuden suorittamisesta säädetään
34375: mukaista päivähoitopaikkaa ja että lapsi tosi- perusopetuslain 26 §:ssä. Pykälän mukaan oppi-
34376: asiallisesti asuu Suomessa. Vastaava säädös on velvollisen on osallistuttava perusopetuslain mu-
34377: myös päivähoitolain (36/1973) 11 a §:n 2 mo- kaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saata-
34378: mentissa. Oikeus kotihoidon tukeen on kuitenkin va muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää
34379: vain, jos lapsi on alle kolmivuotias tai jos lapsi vastaavat tiedot. Lain 25 §:n 2 momentissa tar-
34380: kuuluu samaan perheeseen alle kolmivuotiaan koitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä
34381: hoitorahaan oikeuttavan ja samalla tavalla hoi- olevan tulee osallistua oppivelvollisuuden alka-
34382: dettavan lapsen kanssa. misvuonna järjestettävään esiopetukseen. Oppi-
34383: Päivähoidon subjektiivisesta oikeudesta alle velvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että
34384: kouluikäisten lasten vanhemmille säädetään päi- oppivelvollisuus tulee suoritettua.
34385: vähoitolain 11 a §:n 1 momentissa (630/1991). Päivähoidon subjektiivisen oikeuden ja sille
34386: Sen mukaan kunnan on huolehdittava sen lisäksi vaihtoehtoisen kotihoidon tai yksityisen hoidon
34387:
34388:
34389: 2
34390: Ministerin vastaus KK 386/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
34391:
34392:
34393: tuen oikeus on rajattu päättymään oppivelvolli- vähoidon vammaisuuden perusteella järjestettä-
34394: suuden alkaessa. Näin ollen pidennetyn oppivel- vistä palveluista ja tukitoimista annetun lain
34395: vollisuuden piirissä olevan lapsen oikeus päivä- (380/1987) nojalla. Lain 3 §:n mukaan kunnan
34396: hoitopaikkaan ja sille vaihtoehtoiseen taloudelli- on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoite-
34397: seen tukeen päättyy lapsen siirtyessä 6-vuotiaa- tut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään
34398: na kouluun. ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiinty-
34399: Vammaisella lapsella on oikeus erilliseen lap- vä tarve edellyttää.
34400: sen hoitotukeen. Lapsen hoitotuesta annetun lain Erityisryhmänä kehitysvammaisilla lapsilla on
34401: (444/ 1969) 1 §:n 1 momentin mukaan Suomessa kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain
34402: asuvalla lapsella on oikeus hoitotukeen sen mu- ( 519/1977) nojalla oikeus saada erityishuoltoon
34403: kaan kuin tässä laissa säädetään. Lain 2 §: ssä to- kuuluvia palveluja. Lain 1 §:n 2 momentin mu-
34404: detaan, että lapselle, joka sairauden, vian tai kaan erityishuollon tarkoituksena on edistää sa-
34405: vamman johdosta on vähintään kuuden kuukau- man pykälän 1 momentissa tarkoitetun henkilön
34406: den ajan siinä määrin erityisen hoidon ja kuntou- suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen
34407: tuksen tarpeessa, että siitä aiheutuu erityistä ta- omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan
34408: loudellista tai muuta rasitusta, suoritetaan hoito- yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa
34409: tukea 420 markkaa kuukaudessa. Laissa sääde- hoito ja muu huolenpito. Näihin voidaan katsoa
34410: tään myös tuen maksaminen korotettuna niissä kuuluvan myös tarvittaessa lapsen aamu- ja ilta-
34411: tapauksissa, joissa rasitus on huomattavan suuri päivistä huolehtiminen.
34412: tai erittäin suuri. Lain 3 §:n mukaan hoitotukea Vammaisten lasten saarnat palvelut on erityis-
34413: maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jon- lainsäädännön kautta rakennettu myös pidenne-
34414: ka aikana lapsi täyttää 16 vuotta. tyn oppivelvollisuuden piirissä olevien kohdalla
34415: Sosiaali- ja terveysministeriön Varhaiskasva- vastaamaan yksilökohtaisia tarpeita. Erityistä ta-
34416: tustyöryhmä (STM työryhmämuistioita 1999:4) loudellisen tuen tarvetta lapsen välttämättömän
34417: totesi, että kunnissa tulisi huolehtia pidennetyn hoidonjärjestämiseksi ei siten olisi. Subjektiivis-
34418: oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten aamu- ta oikeutta lasten päivähoitoon tai sen vaihtoeh-
34419: ja iltapäivähoidosta silloin, kun vanhemmat ovat tona yksityisen hoidon tukeen tai kotihoidon tu-
34420: työn tai opiskelun vuoksi estyneitä itse hoita- keen ei näiden lasten vanhemmilla kuitenkaan
34421: maan lasta. Työryhmän näkemyksen mukaan pi- ole, koska tämä oikeus rajoittuu aikaan ennen
34422: dennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien las- kuin lapsi siirtyy oppivelvollisena kouluun. Hal-
34423: ten subjektiivisen oikeuden päivähoitoon tulisi litus tulee selvittämään, aiheuttaako nykytilanne
34424: jatkua oikeutena osapäivähoitoon sinä lukuvuon- eriarvoisuutta pidennetyn oppivelvollisuuden
34425: na kun oppivelvollisuus näiden lasten kohdalla piirissä olevien vammaisten lasten kohdalla, ja
34426: alkaa. tekemään tarvittaessa muutosesitykset asman
34427: Osa kunnista järjestää pidennetyn oppivelvol- liittyvään lainsäädäntöön.
34428: lisuuden piirissä olevien lasten aamu- ja iltapäi-
34429:
34430:
34431: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
34432:
34433: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
34434:
34435:
34436:
34437:
34438: 31 200656
34439: 3
34440: KK 386/1999 vp- Päivi Räsänen /skl Ministerns svar
34441:
34442:
34443:
34444:
34445: Tili riksdagens talman
34446:
34447: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger andra vårdnadshavare kan få en av kommunen
34448: har Ni, Fru talman, tili vederbörande med1em av anordnad dagvårdsplats för barnet efter utgång-
34449: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päi- en av moderskaps-, faderskaps- eller föräldra-
34450: vi Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörs- penningsperioden och att barnet kan få dagvård
34451: mål SS 386/1999 rd: tills det såsom läropliktigt börjar i grundskolan.
34452: Såsom vai av en av kommunen anordnad dag-
34453: Amnar regeringen rätta tili den orättvi- vårdsplats betraktas inte det att barnet under ett
34454: sa situation som handikappade 6-åring- verksamhetsår omedelbart före det som läroplik-
34455: ar befinner sig i vad gäller lagen om tigt börjar i grundskolan eller motsvarande skola
34456: stöd för hemvård av barn så, att även de deltar i förskoleundervisning på deltid som
34457: barn vilkas läropliktsålder börjar ett år anordnas av kommunen.
34458: tidigare än vanligt kan få lika rätt tili Enligt 25 § 1 mom. lagen om grundläggande
34459: både stöd för hemvård och privat vård utbildning (628/1998) är alla barn som är varak-
34460: av barn? tigt bosatta i Finland läropliktiga. Läroplikten
34461: börjar det år då barnet fyller 7 år. Läroplikten
34462: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- upphör när den grundläggande utbildningens lä-
34463: föra följande: rokurs har fullgj orts eller det har förflutit 10 år
34464: Familjerna kan välja stöd för hemvård och privat sedan läroplikten började. Av andra momentet i
34465: vård av barn som ett alternativ tili en kommunal samma paragraf framgår att om ett handikapp
34466: dagvårdsplats. Härom bestäms i 3 § lagen om eller en sjukdom hos barnet medför att de mål
34467: stöd för hemvård och privat vård av barn som ställts för den grundläggande utbildningen
34468: (112811996). Enligt nämnda paragraf betalas uppenbarligen inte kan nås under nio år, blir bar-
34469: stöd på det villkor att barnets föräldrar eller an- net läropliktigt ett år tidigare än vad som be-
34470: dra vårdnadshavare inte väljer en dagvårdsplats stäms i 1 mom. och läroplikten fortgår i 11 år.
34471: enligt 11 a § 1 mom. lagen om barndagvård och Om fullgörande av läroplikten bestäms i 26 §
34472: att barnet faktiskt är bosatt i Finland. Motsvaran- lagen om grundläggande utbildning. Enligt
34473: de bestämmelse ingår även i 11 a § 2 mom. la- nämnda lagrum skall läropliktiga delta i grund-
34474: gen om barndagvård (36/1973). Rätt till stöd för läggande utbildning som ordnas med stöd av
34475: hemvård av barn föreligger dock endast, om bar- nämnda lag eller annars förvärva kunskaper som
34476: net är under 3 år eller om det hör till samma fa- motsvarar den grund1äggande utbildningens läro-
34477: milj som ett annat barn under tre år som berätti- kurs. Den som omfattas av förlängd läroplikt en-
34478: gar tili vårdpenning och som vårdas på samma ligt 25 § 2 mom. skall delta i förskoleundervis-
34479: sätt. ning som ordnas det år läroplikten börjar. Vård-
34480: Om subjektiv rätt tili dagvård för föräldrar tili nadshavaren skall se till att den läropliktiga full-
34481: barn under skolåldern bestäms i 11 a § 1 mom. gör läroplikten.
34482: lagen om barndagvård (63011991). Enligt nämn- Den subjektiva rätten till dagvård och alterna-
34483: da lagrum skall kommunen, utöver vad som be- tivt rätten till hemvård eller privat vård av barn
34484: stäms i 11 §, sörja för att barnets föräldrar eller har begränsats så att den upphör då läroplikten
34485:
34486:
34487: 4
34488: Ministems svar KK 386/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
34489:
34490:
34491: börjar. Rätten till dagvårdsplats och altemativt på grund av handikapp (380/1987). Enligt lagens
34492: ekonomiskt stöd för sådana bam som omfattas av 3 § skall kommunema sörja för att tjänster och
34493: förlängd läroplikt upphör då bamet vid 6 års ål- stöd för handikappade ordnas så att de till in-
34494: der börjar skolan. nehållet och omfattningen är sådana som beho-
34495: Handikappade bam har rätt till ett särskilt vet i kommunen påkallar.
34496: vårdbidrag för bam. Enligt 1 § 1 mom. lagen om Med stöd av lagen angående specialomsorger
34497: vårdbidrag för bam (444/1969) har i Finland bo- om utvecklingsstörda (519/1977) har handikap-
34498: satta bam rätt till vårdbidrag i enlighet med den- pade bam såsom en specialgrupp rätt att få såda-
34499: na lag. 1 lagens 2 § fastställs att till bam, som på na tjänster som hör till specialomsorgema. En-
34500: grund av sjukdom, lyte eller skada är i behov av ligt lagens 1 § 2 mom. är syftet med specialom-
34501: vård och rehabilitering i sådan omfattning under sorgema att hjälpa en person som avses i 1 mom.
34502: minst sex månader att därav förorsakas särskild i samma paragraf att reda sig i det dagliga livet,
34503: ekonomisk eller annan belastning, betalas i vård- självständigt förtjäna sitt uppehälle och anpassa
34504: bidrag 420 mark per månad. Enligt lagen betalas sig i samhället samt att tillförsäkra honom den
34505: förhöjt bidrag i de fall att belastningen är påfal- vård och omsorg av annat slag som han behöver.
34506: lande stor eller synnerligen stor. Enligt lagens Hit kan även vid behov anses höra att sörja för
34507: 3 § betalas vårdbidrag högst till utgången av den bams morgon- och eftermiddagsvård.
34508: månad då bamet fyller 16 år. De tjänster som handikappade bam får har
34509: Den av social- och hälsovårdsministeriet till- tack vare speciallagstiftning sammanställts för
34510: satta arbetsgruppen för utvecklande av småbams- att motsvara de individuella behoven även för så-
34511: fostran (SHM arbetsgruppspromemorior 1999:4) dana bam som omfattas av förlängd läroplikt.
34512: konstaterade att kommunema borde sörja för Det torde således inte finnas något särskilt behov
34513: morgon- och eftermiddagsvård för bam som om- av ekonomiskt stöd för att ordna den nödvändiga
34514: fattas av förlängd läroplikt i det fall att föräldrar- vården. Subjektiv rätt till bamdagvård eller alter-
34515: na på grund av arbete eller studier är förhindrade nativt stöd för privat vård eller hemvård har fö-
34516: att själva sköta sitt bam. Arbetsgruppens åsikt är räldrama till dessa bam emellertid inte, eftersom
34517: att den subjektiva rätten till dagvård för bam som denna rätt begränsas till tiden före läropliktens
34518: omfattas av förlängd läroplikt borde fortgå såsom början. Regeringen kommer att utreda om nulä-
34519: rätt till halvdagsvård under det läsår läroplikten get förorsakar ojämlikhet för handikappade bam
34520: börj ar för dessa bam. som omfattas av förlängd läroplikt och vid be-
34521: En del kommuner ordnar morgon- och efter- hov att lägga fram förslag till ändringar i lagstift-
34522: middagsvård för bam som omfattas av förlängd ningen i fråga.
34523: läroplikt med stöd av lagen om service och stöd
34524:
34525:
34526:
34527: Helsingfors den 29 september 1999
34528:
34529: Omsorgsminister Eva Biaudet
34530:
34531:
34532:
34533:
34534: 5
34535: KK 387/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
34536:
34537:
34538:
34539:
34540: KIRJALLINEN KYSYMYS 387/1999 vp
34541:
34542: Alkoholin myynnin ja saannin rajoittaminen
34543: alaikäisille nuorille Suomen ja ulkomaan väli-
34544: sessä laivaliikenteessä
34545:
34546:
34547:
34548:
34549: Eduskunnan puhemiehelle
34550:
34551: Yhä useammat laivamatkustajat ovat järkyttynei- huomautusta tai muuta vakavampaa toimenpidet-
34552: nä ja huolestuneina panneet merkille, että varsin- tä alkoholin myyntirikkeistä. STTV:n käytössä
34553: kin keväisin ja syksyisin luokkaretkien aikaan olevat alkoholin myynnin rajoitusmahdollisuu-
34554: Tukholman laivaliikenteessä alaikäiset lapset ja det eivät poista ongelmaa. STTV:llä ei ole myös-
34555: nuoret ovat esiintyneet rankasti humaltuneina kään oikeutta tarkastaa nuorten ikää.
34556: laivamatkansa aikana. Seurattaessa nuorten käyt- Vakavammat rikkeet asetusta vastaan on an-
34557: täytymistä ja sitä, mistä he hakevat humalansa, nettava poliisin tutkittavaksi. Tällöinkin rikkeet
34558: on ilmennyt ongelma, johon tulisi puuttua. on aina yksilöitävä. Tästä syystä STTV ei voi
34559: Joidenkin laivayhtiöiden toimesta markkinoi- tehdä muiden puolesta rikosilmoitusta. Yhtey-
34560: daan illallis- ja päivälliskorttia, jolla saa ottaa denotot ja valitukset ohjaavat STTV:n tarkastus-
34561: ruokaa noutopöydästä sekä nauttia vapaasti alko- ten painopistettä. Havaituista toistuvista epäkoh-
34562: holipitoisia juomia ns. "kraanasta". Nuoret käyt- dista on varustamoille lähetetty kiertokirjeitä,
34563: tävät tätä väylää. He syövät vähän ja hakevat etu- koska STTV:llä ei ole mahdollisuuksia sanktioi-
34564: päässä vapaasti nautittavaa viiniä tai olutta mie- hin. Tarkastusten määrään on vaikuttanut osas-
34565: lin määrin. Useinkaan nuorten käyttäytymiseen ton resurssipula lupakäsittelyssä." Tämä oli
34566: ei puututa. STTV:n vastaus kyselyyn.
34567: Lapsen ja nuoren elimistö ei kestä alkoholia
34568: siinä määrin kuin aikuisen, ja näin alkoholimyr- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34569: kytyksen vaara on lähellä humaltumisen ohella. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34570: Käsitykseni mukaan vastuulliseen asiakaspalve- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34571: luun kuuluu ottaa huomioon varsinkin nuorten vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34572: asiakkaiden terveydelliset näkökohdat ja huoleh-
34573: tia kaikkien matkustajien viihtyvyydestä ja hy- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
34574: vinvoinnista. tyä estääkseen alaikäisten matkustajien
34575: Kysely Tuotevalvontakeskukselta osoitti, että alkoholin saannin Suomen ja ulkomai-
34576: "asia on heidän taholtaan tiedostettu, mutta den välillä kulkevilla liikennevälineillä,
34577: STTV:llä ei ole asetuksen mukaan oikeutta antaa erityisesti laivoilla ja
34578:
34579:
34580:
34581:
34582: Versio2.0
34583: KK 387/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
34584:
34585:
34586: aiotaanko kyseistä asetusta muuttaa si- tua havaittuihin epäkohtiin entistä lu-
34587: ten, että Tuotevalvontakeskus voi puut- jemmalla kädellä?
34588:
34589:
34590: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999
34591:
34592: Jouko Jääskeläinen /skl
34593:
34594:
34595:
34596:
34597: 2
34598: Ministerin vastaus KK 387/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
34599:
34600:
34601:
34602:
34603: Eduskunnan puhemiehelle
34604:
34605: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa neen myyntitiloja tai myyntiaikoja taikka antaa
34606: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, määräyksiä alkoholijuomien luovuttamisesta
34607: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen matkustajille (6 §). Asetuksessa on myös ran-
34608: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääs- gaistussäännös (22 §),joka kuuluu seuraavasti:
34609: keläisen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- "Joka rikkoo tätä asetusta tai sen nojalla annet-
34610: sen KK 387/1999 vp: tuja määräyksiä, tuomitaan rangaistukseen niin
34611: kuin alkoholilain (1144/1994) 93 §:ssä sääde-
34612: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tään (sakkoon), jollei muualla laissa ole säädetty
34613: tyä estääkseen alaikäisten matkustajien teosta ankarampaa rangaistusta."
34614: alkoholin saannin Suomen ja ulkomai- Tuotevalvontakeskuksen kokemuksen mu-
34615: den välillä kulkevilla liikennevälineillä, kaan alaikäisten matkustajien alkoholin käyttöä
34616: erityisesti laivoilla ja esiintyy laivoilla. Laivayhtiön tulee nyt esillä
34617: olevan asetuksen nojalla huolehtia siitä, että al-
34618: aiotaanko kyseistä asetusta muuttaa si- koholia ei anniskella eikä myydä alaikäisille.
34619: ten, että Tuotevalvontakeskus voi puut- Tuotevalvontakeskuksen tarkastuskokemusten
34620: tua havaittuihin epäkohtiin entistä lu- mukaan suoranainen alaikäisille myynti ei kui-
34621: jemmalla kädellä? tenkaan olekaan varsinainen ongelma vaan se,
34622: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- että täysi-ikäiset ostajat välittävät alkoholia ala-
34623: vasti seuraavaa: ikäisille. Tämä olisi muun ohessa ehkäistävissä,
34624: jos laivayhtiöt huolehtisivat tiukasti verovapaan
34625: Suomen ja ulkomaiden välillä kulkevissa kulku- kaupan niin sanotusta myyjäkontrollista merkit-
34626: neuvoissa tapahtuvasta alkoholijuomien myyn- semällä maihinnousukorttiin systemaattisesti al-
34627: nistä ja sen valvonnasta säädetään alkoholilain koholiostot ja huolehtimalla siitä, että alaikäis-
34628: (1143/1994) 32 §:n 1 momentin nojalla annetus- ten maihinnousukorttiin ei sisälly osto-oikeutta.
34629: sa asetuksessa ( 1346/1994). Tämän asetuksen pe- Tätä asiaa ei kuitenkaan säädellä alkoholijuo-
34630: rusteella säännellään alkoholijuomien myynti ul- mien myynnistä ja sen valvonnasta Suomen ja ul-
34631: komaanliikenteen aluksissa, ilma- ja vesikulku- komaiden välillä kulkevissa liikennevälineissä
34632: neuvoissa sekä ulkomaille liikennöivissä junissa annetun asetuksen nojalla, vaan asia kuuluu tulli-
34633: ja linja-autoissa. viranomaisten vastuulle.
34634: Sanottu asetus sisältää säännöksiä järjestyk- Nyt esillä olevassa kirjallisessa kysymyksessä
34635: sen ylläpitämisestä, myyntikielloista, erillisistä viitataan laivoilla tarjolla olevaan ateriointipa-
34636: rajoituksista, tarkastus- ja tiedonsaantioikeudes- kettiin, jossa ruoan ohella saa nauttia viiniä va-
34637: ta, yleisistä myyntirajoituksista, myyntipaikan paasti aterian ajan. Tämän toiminnan valvomi-
34638: järjestyksestä, anniskeluajoista sekä alkoholijuo- nen kuuluu tietenkin ensisijaisesti laivayhtiön
34639: mavaraston valvonnasta. Sosiaali- ja terveyden- tehtäviin samalla tavoin kuin yleensä anniskelun
34640: huollon tuotevalvontakeskus, jäljempänä Tuote- valvonta, ettei anniskella alaikäisille tai päihty-
34641: valvontakeskus, voi, milloin siihen on erityisiä neille. Luonnollisesti Tuotevalvontakeskus puut-
34642: syitä, rajoittaa aluksen tai muun liikenneväli- tuu tarvittaessa asiaan, jos väärinkäytöksiä esiin-
34643:
34644:
34645: 3
34646: KK 387/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl Ministerin vastaus
34647:
34648:
34649: tyy ja tulee viraston tietoon. Tärkeä näkökohta on nan tehostaminen. Tuotevalvontakeskuksella on
34650: myös se, että valvonnan tiukentaminen ja muut käynnissä kaksi valvonnan kehittämis- ja tehos-
34651: mahdolliset keinot koskevat ainoastaan Suomen tamishanketta: alkoholin myynnin ehkäiseminen
34652: lipun alla purjehtivia aluksia. alaikäisille sekä anniskeluoikeuksia omaavien
34653: Esiintyneitä epäkohtia voidaan ehkäistä edel- ravitsemisliikkeiden omavalvonnan kehittämi-
34654: lä mainittua asetusta muuttamalla esimerkiksi nen ja tehostaminen. Näissä hankkeissa saatuja
34655: valvonnan keinoja ja seuraamusjärjestelmää ke- kokemuksia voidaan hyödyntää myös vesillä kul-
34656: hittämällä. Epäilemättä tehokkaimmat keinot ti- kevissa aluksissa tapahtuvan alkoholimyynnin
34657: lanteen parantamiseksi ovat myyjäkontrollin tiu- valvonnan kehittämiseen.
34658: kentaminen sekä aluksien oman sisäisen valvoo-
34659:
34660:
34661: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
34662:
34663: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
34664:
34665:
34666:
34667:
34668: 4
34669: Ministems svar KK 387/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
34670:
34671:
34672:
34673:
34674: Tili riksdagens talman
34675:
34676: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger meddela föreskrifter om överlåtelse av alkohol-
34677: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av drycker till passagerare ( 6 §). 1 förordningen in-
34678: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jou- går också en straffbestämmelse (22 §), som ly-
34679: ko Jääskeläinen /fkf undertecknade skriftliga der:
34680: spörsmål SS 387/1999 rd: "Den som bryter mot denna förordning eller
34681: föreskrifter som meddelas med stöd av den döms
34682: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta tili straff så som i 93 § alkoholiagen (1144/1994)
34683: för att förhindra att minderåriga rese- stadgas, om inte någon annanstans i lag stadgas
34684: närer får alkohoi i de färdmedel, sär- strängare straff för gämingen."
34685: skilt fartyg, som trafikerar mellan Fin- Enligt produkttilisynscentralens erfarenhet fö-
34686: land och utlandet och rekommer det a1koho1bruk b1and minderåriga re-
34687: senärer på fartyg. Rederibolaget skali med stöd
34688: kommer förordningen i fråga att ändras av förordningen i fråga se tili att alkohoi inte ser-
34689: så att produkttillsynscentralen med fas- veras eller säljs till minderåriga. Enligt produkt-
34690: tare hand kan ta tag i de missförhållan- tilisynscentralens övervakningserfarenhet är inte
34691: den som konstateras? direkt försäljning till minderåriga det egentliga
34692: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- problemet utan det att fullvuxna köpare förmed-
34693: föra följande: lar alkohoi till minderåriga. Detta kunde förhin-
34694: dras bl.a. om rederibolagen strikt skulle sköta
34695: Om försäljning av alkoholdrycker och övervak- den s.k. försäljarkontrollen vid skattefri försälj-
34696: ning av försäljningen i fårdmedel som trafikerar ning genom att systematiskt anteckna alkoholkö-
34697: mellan Finland och utlandet stadgas i förordning- pen på landstigningskortet och genom att se tili
34698: en (1346/1994) som utfårdats med stöd av 32 § att minderårigas landstigningskort inte berätti-
34699: 1 mom. alkoholiagen (1143/1994). På basis av gar till alkoholköp. Om detta föreskrivs inte i för-
34700: denna förordning bestäms om försäljning av al- ordningen om försäljning av alkoholdrycker och
34701: koholdrycker på fartyg, luft- eller sjöfarkoster övervakning av försäljningen i fårdmedel som
34702: som trafikerar mellan Finland och utlandet samt trafikerar melian Finland och utlandet, utan tuli-
34703: tåg och bussar i utlandstrafik. myndighetema svarar för denna fråga.
34704: 1 förordningen ingår bestämmelser om upp- 1 det skriftliga spörsmålet hänvisas tili det
34705: rätthåliande av ordning, försäljningsförbud, sär- måltidspaket som erbjuds ombord på fartygen
34706: skilda begränsningar, inspektionsrätt och rätt tili och i vilket ingår förutom maten fritt vin under
34707: information, allmänna försäljningsbegränsning- måltiden. Det ankommer naturligtvis i första
34708: ar, försäljningsstäliets ordning, serveringstider hand på rederibolaget att övervaka också denna
34709: samt övervakning av a1kohollager. Social- och verksamhet liksom serveringen i alimänhet så att
34710: hälsovårdens produkttillsynscentral, nedan pro- inte alkohoi serveras tili minderåriga eller heru-
34711: dukttilisynscentral, kan av särskilda skäl begrän- sade. Naturligtvis ingriper produkttilisynscentra-
34712: sa försäljningsutrymmena elier försäljningstider- len vid behov om det förekommer missbruk elier
34713: na ombord på fartyg elier andra fårdmedel elier om fali av missbruk kommer tili ämbetsverkets
34714:
34715:
34716: 5
34717: KK 387/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl Ministems svar
34718:
34719:
34720: kännedom. En viktig synpunkt är också att en tygens intema kontroll. Vid produkttillsynscen-
34721: skärpning av övervakningen och övriga åtgärder tralen pågår två projekt för att utveckla och ef-
34722: kan gälla endast fartyg som seglar under fin- fektivera övervakningen: förhindrande av för-
34723: ländsk flagg. säljning av alkohoi till minderåriga samt utveck-
34724: De missförhållanden som förekommer kunde lande och effektivering av den egna kontrollen på
34725: avhjälpas genom en ändring av nämnda förord- restauranger som har utskänkningsrättigheter. De
34726: ning så att t.ex. övervakningssätten och uppfölj- erfarenheter som man får av dessa projekt kan ut-
34727: ningssystemet utvecklas. Ett effektivare sätt att nyttjas även vid utveckling av kontrollen av alko-
34728: förbätta situationen vore dock utan tvivel att holförsäljningen på sjöfarkoster.
34729: skärpa försäljarkontrollen och att effektivera far-
34730:
34731:
34732: Helsingfors den 29 september 1999
34733:
34734: Omsorgsminister Eva Biaudet
34735:
34736:
34737:
34738:
34739: 6
34740: KK 388/1999 vp- Niilo Keränen /kesk
34741:
34742:
34743:
34744:
34745: KIRJALLINEN KYSYMYS 388/1999 vp
34746:
34747: Eräiden lääkeaineryhmien erityiskorvattavuus
34748:
34749:
34750:
34751:
34752: Eduskunnan puhemiehelle
34753:
34754: Sairausvakuutus korvaa lääkärin määräämien lääkkeet. Hoitokustannuksiltaan losartaani on sa-
34755: lääkkeiden kustannuksista potilaalle 50 % oma- manhintainen muiden lääkeaineiden (esim. bee-
34756: vastuun (50 mk) ylittävältä osalta. Tämän lisäksi tasalpaajat, kalsiumestäjät, ACE-estäjät) kanssa.
34757: sairausvakuutuslain (364/1963) 9 §:n 1 momen- Losartaanin vähäisemmät sivuvaikutukset ja pa-
34758: tissa todetaan, että vaikeissa ja pitkäaikaisissa rempi teho vähentävät kuitenkin mm. kontrolli-
34759: sairauksissa lääkkeet korvataanjoko 100- tai 75- tarvetta. Peruskorvattavana losartaanin lääkekus-
34760: prosenttisesti omavastuun (25 mk) ylittävältä tannukset ovat potilaalle keskimääräsen annok-
34761: osalta ostokertaa kohden. Valtioneuvoston pää- sen mukaan laskettuna 1 157 mk vuodessa.
34762: töksillä taas määritetään pitkäaikaiset ja vaikeat Erityiskorvattavana ne olisivat 602 mk. Kelalle
34763: sairaudet sekä niiden hoitoon käytettävät erityis- koituva kustannuslisä olisi potilasta kohden
34764: korvaukseen oikeuttavat lääkkeet. 555 mk vuodessa, joka kuitenkin säästyisi koko-
34765: Valtioneuvosto on tehnyt keväällä 1999 ravin- naan muiden lääkkeiden sekä terveyspalvelujen
34766: tovalmisteiden ja Alzheimerin taudin lääkityk- käytöstä.
34767: sen korvaamispäätöksiä. Edelliset lääkityksiä Kansantaloudellisesti merkittävää sepelval-
34768: koskevat päätökset ovat vuosilta 1994 ja 1996. timotautia sairastaa meillä 300 000 henkilöä.
34769: Sen jälkeen on käyttöön tullut lukuisia uusia ja Oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin on
34770: tehokkaita lääkkeitä, joilla on vähemmän sivu- 171 OOO:lla. Useissa kansainvälisissä tutkimuk-
34771: vaikutuksia mutta jotka usein ovat myös aiempia sissa on todettu ns. kolesterolilääkkeiden, statii-
34772: kalliimpia. Uusien lääkkeiden hyväksyminen nien, kiistaton hyöty sepelvaltimotaudissa: posi-
34773: korvattaviksi lienee viivästynyt juuri säästösyis- tiivinen vaikutus ennusteeseen, vähentyneet sai-
34774: tä. Päätösten viivästyminen on aiheuttanut sen, raalahoitopäivät ja sepelvaltimotoimenpiteet.
34775: että erityisesti vähävaraiset joutuvat korvaussyis- Kuolleisuuden ja sairastavuuden osalta hyödystä
34776: tä tyytymään vanhempiin ja tehottomampiin on erittäin merkittävää tieteellistä näyttöä. Statii-
34777: lääkkeisiin, koska heillä ei ole käytettävissä ko- nihoidon kustannukset ovat keskimäärin 2 000
34778: vin runsaasti omaa rahaa lääkkeisiin. mk/v potilasta kohden; suinkaan kaikki sepelval-
34779: Erityisen epätaloudelliseksi päätösten viiväs- timopotilaat eivät tarvitse statiinilääkitystä.
34780: tyminen on muodostunut uuden, verenpaineen ja Terveystaloustieteellinen selvitys Ruotsissa n.
34781: sydämen vajaatoiminnan hoitoon tarkoitetun lää- 4 400 sepelvaltimopotilaan yli viisi vuotta kestä-
34782: keaineryhmän, angiotensiini II -reseptoriantago- neestä 4S-tutkimuksesta osoitti, että statiinia saa-
34783: nistien kohdalla. Tähän ryhmään kuuluva lääke, neiden potilaiden sairaalahoitokustannukset vä-
34784: losartaani, on ollut Suomessa myynnissä vuoden henivät n. 7 560 kruunua/potilas verrattuna vas-
34785: 1994 lopulta. Losartaani on markkinoilla 78 taavaan, tehottomalla lääkkeellä hoidettuun ryh-
34786: maassa, sen käyttäjiä on noin 7 miljoonaa ja se mään.
34787: korvataan muualla kuten muutkin verenpaine-
34788:
34789: Versio 2.0
34790: KK 388/1999 vp- Niilo Keränen /kesk
34791:
34792:
34793: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk- kokonaisuudessaan edullisia niin poti-
34794: sen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit- laille kuin yhteiskunnallekin ja
34795: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34796: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: aikooko hallitus tehdä päätöksen
34797: angiotensiini II-reseptoriantagonistien
34798: Onko hallitus tietoinen siitä, että monet hyväksymiseksi erityiskorvattavaksi ve-
34799: uudet sydän- ja verenpainelääkkeet ovat renpaineen ja sydämen vajaatoiminnan
34800: näennäisestä kalleudestaan huolimatta hoidossa sekä statiinien hyväksymiseksi
34801: erityiskorvattavaksi sepelvaltimotaudin
34802: hoidossa?
34803:
34804:
34805: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999
34806:
34807: Niilo Keränen /kesk
34808:
34809:
34810:
34811:
34812: 2
34813: Ministerin vastaus KK 388/1999 vp- Niilo Keränen /kesk
34814:
34815:
34816:
34817:
34818: Eduskunnan puhemiehelle
34819:
34820: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa keen tarpeellisuus ja taloudellisuus sekä käytös-
34821: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, sä ja tutkimuksissa osoitettu lääkkeen hoidolli-
34822: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nen arvo. Lääke voidaan määrätä erityiskorvatta-
34823: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Niilo Kerä- vaksi vasta sen oltua peruskorvattuna vähintään
34824: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen kaksi vuotta. Tästä kahden vuoden määräajasta
34825: KK 388/1999 vp: voidaan erityisestä syystä poiketa. Jo lääkkeelle
34826: korvausperusteeksi hyväksyttävää tukkuhintaa
34827: Onko hallitus tietoinen siitä, että monet vahvistettaessa otetaan huomioon terveystalou-
34828: uudet sydän- ja verenpainelääkkeet ovat dellinen selvitys sekä lääkevalmisteen käytöstä
34829: näennäisestä kalleudestaan huolimatta aiheutuvat hoitokustannukset ja sillä saavutetta-
34830: kokonaisuudessaan edullisia niin poti- vat hyödyt potilaan sekä terveyden- ja sosiaali-
34831: laille kuin yhteiskunnallekin ja huollon kokonaiskustannusten kannalta.
34832: Valtioneuvosto on 23 päivänä syyskuuta 1999
34833: aikooko hallitus tehdä päätöksen angio- antanut päätöksen vaikeista ja pitkäaikaisista sai-
34834: tensiini II-reseptoriantagonistien hy- rauksista ja niiden hoidossa käytettävistä lääk-
34835: väksymiseksi erityiskorvattavaksi veren- keistä, joista sairausvakuutuslain mukaan korva-
34836: paineen ja sydämen vajaatoiminnan hoi- taan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän oma-
34837: dossa sekä statiinien hyväksymiseksi vastuun ylittävältä osalta, annetun valtioneuvos-
34838: erityiskorvattavaksi sepelvaltimotaudin ton päätöksen 1 ja 2 momentin muuttamisesta.
34839: hoidossa? Päätöksen mukaan kysymyksessä mainittu
34840: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- losartaani on sisällytetty lääkkeisiin, jotka korva-
34841: taan 75 prosenttia säädetyn omavastuuosuuden
34842: ti seuraavaa:
34843: jälkeen, kun kysymyksessä on vaikeahoitoisen
34844: Sairausvakuutuslain mukaan lääkkeiden perus- kroonisen sydämen vajaatoiminnan hoito taikka
34845: korvaus on 50 % 50 markkaa ylittävästä määräs- vaikeahoitoisen kroonisen verenpainetaudin hoi-
34846: tä kultakin ostokerralta. Lääkkeiden erityiskor- to. Päätös tulee tältä osin voimaan 1 päivänä huh-
34847: vaus on 75 % 25 markkaa ylittävästä määrästä tikuuta 2000.
34848: kultakin ostokerralta, kun kysymyksessä on vai- Valtioneuvoston päätökseen on lisätty myös
34849: kea ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvitta- uudeksi sairaudeksi krooniseen sepelvaltimotau-
34850: va välttämätön lääke ja 100% 25 markkaa ylittä- tiin liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö.
34851: västä määrästä, kun kysymyksessä on vaikean ja Useilla rasva-aineenvaihduntaan vaikuHavilla
34852: pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvittava vai- lääkeaineilla on osoitettu voitavan vähentää se-
34853: kutustavaltaan korvaava tai korjaava välttämä- pelvaltimotautia sairastavien sydänkuolemia,
34854: tön lääke. uusia sydäninfarkteja sekä sepelvaltimoihin koh-
34855: Valtioneuvosto päättää edellä tarkoitettuun distuvien toimenpiteiden ja sairaalahoidon tar-
34856: erityiskorvattavuuteen oikeutetut sairaudet ja vetta, kun sepelvaltimotautiin on liittynyt rasva-
34857: lääkkeet. Tätä valtioneuvoston päätöstä annet- aineenvaihdunnan häiriö. Erityiskorvattavuus
34858: taessa otetaan huomioon sairauden laatu, lääk- myönnettiin eräille statiineille, kuten fluvastatii-
34859:
34860:
34861: 3
34862: KK 388/1999 vp- Niilo Keränen /kesk Ministerin vastaus
34863:
34864:
34865: nille, lovastatiinille, pravastatiinille ja simvasta- käytettävien lääkkeiden osalta päätöstä sovelle-
34866: tiinille sekä eräille kolesterolilääkkeille. taan 1 päivästä heinäkuuta 2000.
34867: Krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvän ras-
34868: va-aineenvaihdunnan häiriön ja sen hoidossa
34869:
34870:
34871: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
34872:
34873: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
34874:
34875:
34876:
34877:
34878: 4
34879: Ministems svar KK 388/1999 vp- Niilo Keränen /kesk
34880:
34881:
34882:
34883:
34884: Tili riksdagens talman
34885:
34886: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger sättning. När detta beslut av statsrådet utfårdas
34887: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av beaktas sjukdomens art, i viiken mån läkemedlet
34888: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Nii- är nödvändigt och ekonomiskt fördelaktigt samt
34889: lo Keränen /cent undertecknade skriftliga spörs- läkemedlets terapeutiska värde, bevisat genom
34890: mål SS 388/1999 rd: användning och forskning. Ett läkemedel kan bli
34891: föremål för specia1ersättning först då det i minst
34892: Å.r regeringen medveten om att många två års tid har omfattats av grundersättningen.
34893: nya hjärt- och blodtrycksläkemedel trots Undantag från denna tidsperiod på två år kan gö-
34894: sitt skenbart höga pris i sin helhet är ras av särskilda skäl. Redan när det partipris som
34895: förmånliga såväl för patienterna som skall godtas som ersättningsgrund för läkemed-
34896: för samhället och let fastställs beaktas den hälsoekonomiska utred-
34897: ningen samt de vårdkostnader som orsakas av an-
34898: ämnar regeringenfatta ett beslut om att vändningen av läkemede1spreparatet och den
34899: angiotensin II- receptorantagonister nytta som kan uppnås med tanke på både patien-
34900: skall godkännas som ett specialersätt- ten och de totala kostnadema för hälso- och soci-
34901: ningsgillt läkemedel vid behandling av alvården.
34902: blodtryckssjukdomar och hjärtinsuffici- Statsrådet har den 23 september 1999 utfårdat
34903: ens samt om att statiner skall godkän- ett beslut om ändring av 1 och 2 mom. statsrådets
34904: nas som specialersättningsgilla läkeme- beslut om svåra och 1ångvariga sjukdomar samt
34905: del för vård av kranskärlssjukdomar? om 1äkemede1 som används vid behand1ing av
34906: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dessa och enligt sjukförsäkringslagen ersätts med
34907: föra följande: 100 eller 75 procent av det belopp som översti-
34908: ger den stadgade fasta självriskandelen.
34909: Enligt sjukförsäkringslagen är grundersättning- Enligt beslutet ingår 1osartan som nämndes i
34910: en för läkemede1 50 procent av det belopp som spörsmå1et b1and läkemed1en som ersätts med 75
34911: överstiger 50 mark vid varje inköpstillfålle. Spe- procent av det belopp som överstiger den stadga-
34912: cialersättningen för läkemedel är 75 procent av de fasta självriskandelen när det är fråga om be-
34913: det belopp som överstiger 25 mark vid varje in- handling av svårbehandlad kronisk hjärtinsuffici-
34914: köpstillfålle, då det är fråga om nödvändiga läke- ens eller svårbehandlad kronisk hypertoni. Till
34915: medel som används vid behandlingen av svåra denna del träder beslutet i kraft den 1 apri12000.
34916: och långvariga sjukdomar, och 100 procent av Som en ny sjukdom har i statsrådets beslut ta-
34917: det belopp som vid varje inköpstillfålle översti- gits med rubbningar i fettmetabolismen vid kro-
34918: ger 25 mark då det är fråga om ett nödvändigt lä- nisk koronarkärlsjukdom. Det har påvisats att det
34919: kemedel med ersättande eller korrigerande ver- med många läkemedel som inverkar på fettmeta-
34920: kan som används vid behandlingen av svåra och bolismen är möjligt att minska dödligheten i
34921: långvariga sjukdomar. hjärtsjukdomar bland personer som lider av
34922: Genom beslut av statsrådet bestäms de sjukdo- kranskärlssjukdomar, nya hjärtinfarkter samt be-
34923: mar och läkemedel som berättigar tili specialer- hovet av behandlingar av koronarkärl och beho-
34924:
34925:
34926: 5
34927: KK 388/1999 vp- Niilo Keränen /kesk Ministems svar
34928:
34929:
34930: vet av sjukhusvård när även rubbningar i fettme- 1 fråga om de läkemedel som används vid be-
34931: tabolismen har hört till kranskärlssjukdomen. handling av rubbningar i fettmetabolismen vid
34932: Vissa statiner, såsom fluvastatin, lovastatin, pra- kronisk koronarkärlsjukdom tillämpas beslutet
34933: vastatin och simvastatin samt vissa kolesterollä- först från den 1 juli 2000.
34934: kemedel godkändes som specialersättningsgilla.
34935:
34936:
34937: Helsingfors den 1 oktober 1999
34938:
34939: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
34940:
34941:
34942:
34943:
34944: 6
34945: KK 389/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd
34946:
34947:
34948:
34949:
34950: KIRJALLINEN KYSYMYS 389/1999 vp
34951:
34952: Kasvihuoneiden lämmitys eri energiamuodoilla
34953: ja kestävä kehitys korkeimman hallinto-oikeu-
34954: den päätöksen valossa
34955:
34956:
34957:
34958:
34959: Eduskunnan puhemiehelle
34960:
34961: Raisiossa sijaitseva Pirilän Kukkatalo Oy haki rikkipäästöt lisääntyvät uuden lämpölaitoksen
34962: lupaa kahden 450 kW:n öljykattilan sijoittami- myötä).
34963: seen ja öljylämmityslaitoksen perustamiseen Turun ja Porin lääninoikeus on päätöksellään
34964: vuonna 1997. Kukkatalo sijaitsee korttelialueel- 17.9.1998 kumonnut Raision ympäristölautakun-
34965: la, joka on tarkoitettu liike- ja toimistorakennus- nan päätöksen ja edelleen korkeimman hallinto-
34966: ten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttavien teolli- oikeuden päätös 22.6.1999 on pitäytynyt läänin-
34967: suusrakennusten rakentamiseen, millä pyritään oikeuden päätöksen takana. Perusteluna korkein
34968: suojelemaan asutusta ympäristöhaitoilta. Rai- hallinto-oikeus on käyttänyt seuraavaa argu-
34969: sion ympäristölautakunta ja Raision rakennustar- menttia: "Pirilän Kukkatalo Oy:n lupahakemusta
34970: kastaja olivat 29.10.1997 tekemällään päätöksel- ei, asiakirjoista ilmenevä selvitys huomioon ot-
34971: lä hylänneet rakennusasetuksen 50 §:n 1 momen- taen, voida hylätä rakennuslain 1 §:n 2 moment-
34972: tin 2 kohdan mukaisen toimenpideluvan eli öljy- tiin sisältyvän kestävän kehityksen periaatteen
34973: lämmityslaitosta koskevan hakemuksen. Huo- vastaisena".
34974: mattakoon, että alueella on kaukolämpöverkos- Ristiriidan muodostaa se, että kestävän kehi-
34975: to, johon myös Kukkatalo on liittynyt. tyksen periaatteiden mukaista on tukea mm. kau-
34976: Asemakaavamääräysten mukaan alueelle si- kolämpöä ja sitä, että kaukolämmön tuotanto
34977: joittuvan teollisuuden tulee olla luonteeltaan eri- keskittyy muutamiin kohteisiin, joiden valvonta
34978: tyisesti asutuksen läheisyyteen soveltuvaa. Rai- on ympäristönsuojelun kannalta helpompaa kuin
34979: sion ympäristölautakunnan, Raision kaupungin- lämmön pienyksiköiden. Kestävän kehityksen
34980: hallituksen ja rakennustarkastajan mielestä kaksi periaate edellyttää siten myönteistä suhtautumis-
34981: 450 kW:n kattilaa käsittävän, lyhyin savuhor- ta kaukolämmön tuotantoon. Nyt Kukkatalo ra-
34982: mein varustetun öljylämmityslaitoksen sijoittu- kentaa kevytpolttoöljyllä toimivan öljylämmitys-
34983: minen asutuksen viereen on näin ollen vastoin laitoksen. Kevytpolttoöljytuen ja korkeimman
34984: asemakaavaa ja myös kestävän kehityksen ja hallinto-oikeuden päätöksen myötä yhteiskunta
34985: Rion sopimuksen vastaista. Myös ilmansuojelu- tukee ympäristönsuojelun kannalta huonompaa
34986: lain lähtökohtana on, ettei uusia päästölähteitä lämmitysvaihtoehtoa, jota vastaan myös alueen
34987: ennestään kuormitetuilla alueilla sallita (myös asukkaat, ympäristölautakunta ja Raision kau-
34988: punginhallitus ovat olleet.
34989:
34990:
34991:
34992:
34993: Versio 2.0
34994: KK 389/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd
34995:
34996:
34997: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk- keimman hallinto-oikeuden päätöksissä
34998: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit- otetaan huomioon kestävän kehityksen
34999: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen periaatteet ja ympäristöarvot?
35000: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35001:
35002: Aikooko hallitus lainsäädäntö- tai muin
35003: toimenpitein vaikuttaa siihen, että kor-
35004:
35005:
35006: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999
35007:
35008: Marjaana Koskinen /sd
35009:
35010:
35011:
35012:
35013: 2
35014: Ministerin vastaus KK 389/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd
35015:
35016:
35017:
35018:
35019: Eduskunnan puhemiehelle
35020:
35021: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa rusteeksi yksittäisessä asemakaava-alueelle si-
35022: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, joitettavan rakennuksen lupa-asiassa. Sen sijaan
35023: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kestävän kehityksen periaate vaikuttaa erityises-
35024: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana ti kaavoitukseen ja kaavamääräyksiin. Korkeim-
35025: Koskisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- man hallinto-oikeuden käytännössä kestävän ke-
35026: sen KK 38911999 vp: hityksen periaatetta on sovellettu useissa kaa-
35027: voja koskevissa ratkaisuissa.
35028: Aikooko hallitus lainsäädäntö- tai muin Tiiviisti kaavoitetuilla asuinalueilla on mah-
35029: toimenpitein vaikuttaa siihen, että kor- dollista, että muidenkin kuin ympäristöluvanva-
35030: keimman hallinto-oikeuden päätöksissä raisten toimintojen lämmityslaitteistojen käytös-
35031: otetaan huomioon kestävän kehityksen tä voi aiheutua lähiympäristöön haittoja. Tällais-
35032: periaatteet ja ympäristöarvot? ten haittojen ehkäiseminen ennakolta voidaan ot-
35033: taa huomioon eräistä naapuruussuhteista anne-
35034: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tun lain (naapuruussuhdelaki, 26/1920) 18 §:n
35035: ti seuraavaa: mukaisessa luvassa. Lisäksi ilmansuojelulain
35036: Kysymyksessä on viitattu korkeimman hallinto- (6711982) 21 a §:n nojalla kunnan ympäristön-
35037: oikeuden 22.6.1999 antamaan päätökseen. Rai- suojeluviranomainen voi antaa tarvittaessa mää-
35038: sion ympäristölautakunta oli hylännyt kasvihuo- räyksiä merkittävän paikallisen ilman pilaantu-
35039: neen öljylämmityslaitoksen rakennusasetuksen misen ehkäisemiseksi.
35040: 50 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen toimen- Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
35041: pideluvan, koska laitoksen lähialue oli kaavoitet- ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudis-
35042: tu asuinalueeksi ja alueella oli kaukolämpöverk- tamiseksi (HE 84/1999 vp). Esitys sisältää ehdo-
35043: ko, johon myös kyseinen kasvihuone oli liitetty. tuksen uudeksi ympäristönsuojelulaiksi. Ympä-
35044: Lautakunta ja kunnanhallitus olivat perustelleet ristönsuojelulakiin sisältyy monien uusien keino-
35045: päätöstä lisäksi kestävän kehityksen periaatteel- jen ohella vastaava keinovalikoima kuin naapu-
35046: ruussuhdelaissa ja ilmansuojelulaissa nykyisin.
35047: la.
35048: Rakennuslain (370/1958) l §:n 2 momentin Ympäristönsuojelulain tavoitteena on ehdotuk-
35049: mukaan alue on kaavoitettava tai sen käyttämi- sen l §:n mukaan torjua ilmastonmuutos ja tu-
35050: nen muutoin suunniteltava luonnonvarojen ja kea muuten kestävää kehitystä. Lupaviranomai-
35051: ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla nen ei kuitenkaan voi perustaa päätöstään yksin-
35052: sen mukaan kuin laissa säädetään. 1.1.2000 voi- omaan lain tavoitesäännökseen. Ilmastonmuu-
35053: maan tulevassa maankäyttö- ja rakennuslain toksen torjuntaa koskevat erityiset säännökset tu-
35054: (132/1999) 1 §:ssä kestävän kehityksen tavoite lisikin antaa toimialakohtaisesti valtioneuvoston
35055: on todettu myös osaksi rakentamista. Kaavoituk- asetuksilla. Samalla otetaan huomioon muut oh-
35056: sen ja rakentamisen tavoitteita on täsmällisem- jauskeinot, kuten taloudellisen ohjauksen ja
35057: min kuvattu lain 5 ja 12 §:ssä sekä asetuksessa maankäytön suunnittelun mahdollisuudet.
35058: (89511999). Kestävän kehityksen periaatetta ei Ympäristönsuojelulain soveltamisalaa koske-
35059: ole näin ollen tarkoitettu itsenäiseksi ratkaisupe- van 2 §:n perusteluissa on todettu, että lakiin tul-
35060:
35061:
35062: 3
35063: KK 389/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd Ministerin vastaus
35064:
35065:
35066: laan myöhemmässä vaiheessa sisällyttämään il- kaasuja on mahdollisuus hyödyntää siten, että
35067: mastonmuutoksen torjuntaa koskevia erityis- hiilidioksidia sitoutuu kasveihin ja niiden kasvu
35068: säännöksiä. Asiaa käsitellään erityisessä ministe- lisääntyy. Tapauksesta riippuen saattaa toimin-
35069: rityöryhmässä, joka laatii Suomea koskevan oh- nanharjoittajan kannalta tällöin olla perusteltua
35070: jelman. Ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevia tuottaa hiilidioksidia omalla lämmöntuotantolait-
35071: säännöksiä voidaan tämän jälkeen valvoa osana teistolla.
35072: muuta lain tarkoittamaa pilaantumisen torjuntaa. Voimassa olevassa lainsäädännössä kestävän
35073: Kasvihuoneiden kevyen polttoöljyn kulutus kehityksen periaate on osa erityisesti maankäy-
35074: on Suomessa arvioitu olevan 52 000 tonnia vuo- tön suunnittelua, ja se sisältyy muuhunkin voi-
35075: dessa. Määrä on n. 2 % kevyen polttoöljyn koko- massa olevaan ja tulevaan lainsäädäntöön. Siten
35076: naiskulutuksesta. Laskennalliset hiilidioksidi- se on myös otettava huomioon hallintotuomio-
35077: päästöt ovat 0,16 milj. tonnia, joka vastaa 0,3 istuimien ratkaisutoiminnassa. Kasvihuoneiden
35078: prosenttia energiaperäisistä hiilidioksidipääs- hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tulee esiin
35079: töistä. Kaupallisten kasvihuoneiden toiminnassa erikseen ilmastonmuutoksen torjunnan jatko-
35080: kasvihuoneen lämmittämisestä syntyviä savu- työssä.
35081:
35082:
35083: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
35084:
35085: Ympäristöministeri Satu Hassi
35086:
35087:
35088:
35089:
35090: 4
35091: Ministems svar KK 389/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd
35092:
35093:
35094:
35095:
35096: Tili riksdagens talman
35097:
35098: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger veck1ing på speciellt p1an1äggning och p1anebe-
35099: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av stämme1ser. En1igt den praxis som högsta för-
35100: statsrådet översänt fö1jande av riksdags1edamot valtningsdomsto1en tillämpar har principen för
35101: Marjaana Koskinen /sd undertecknade skriftliga hållbar utveck1ing tillämpats i ett anta1 avgöran-
35102: spörsmå1 SS 389/1999 rd: den som gäller p1aner.
35103: 1 bostadsområden som p1an1agts mycket tätt är
35104: Amnar regeringen genom lagstiftning det möj1igt att drift av uppvärmningsan1äggning-
35105: eller andra åtgärder medverka till att ar även för andra verksamheter, i tillägg till dem
35106: högsta Jörvaltningsdomstolen i sina ut- som kräver mi1jötillstånd, föran1eder o1ägenhe-
35107: slag beaktar principen om hållbar ut- ter i den närmaste omgivningen. Förebyggandet
35108: veckling och miljövärdena? av sådana o1ägenheter kan beaktas i tillstånd en-
35109: 1igt 18 § 1agen angående vissa granne1agsförhå1-
35110: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- 1anden (2611920). Dessutom kan kommunens
35111: föra fö1jande: mi1jövårdsmyndighet med stöd av 21 a § 1uft-
35112: 1 spörsmå1et hänvisas till högsta förvaltnings- vårds1agen (67/1982) vid behov utfårda närmare
35113: domsto1ens uts1ag 22.6.1999. Mi1jönämnden i bestämme1ser för att förebygga betydande 1oka1
35114: Reso hade förkastat ett åtgärds1ov för ett o1jevär- förorening av 1uften.
35115: meverk för ett växthus en1igt 50 § 1 mom. 2 Regeringen har till riksdagen av1åtit en propo-
35116: punkten byggnadsförordningen, eftersom imätt- sition med förs1ag till reformering av mi1jö-
35117: ningens omgivning p1an1agts som ett bostadsom- skydds- och vatten1agstiftningen (RP 84/1999
35118: råde och där finns ett fjärrvärmenät, som också rd). Propositionen innehåller förs1ag till en ny
35119: ifrågavarande växthus är ans1utet ti11. Nämnden mi1jöskydds1ag. Mi1jöskydds1agen innehåller
35120: och kommunstyre1sen hade dessutom motiverat inte bara ett anta1 nya instrument utan också en
35121: sitt bes1ut med principen om hållbar utveckling. motsvarande uppsättning instrument som redan
35122: Enligt 1 § 2 mom. byggnads1agen (370/1958) ingår i 1agen angående vissa granne1agsförhå1-
35123: skall områden p1an1äggas, eller nyttjandet av 1anden och i 1uftvårds1agen. Mi1jöskydds1agen är
35124: dem annars p1aneras, en1igt 1agen, så att en bär- en1igt 1 § avsedd att motverka k1imatförändring
35125: kraftig utveck1ing av naturresursema och mi1jön och i övrigt främja en hållbar utveck1ing. Menen
35126: stöds. En1igt 1 § markanvändnings- och bygg1a- tillståndsmyndighet kan dock inte utes1utande
35127: gen (132/1999), som träder i kraft 1.1.2000, in- grunda sitt bes1ut på 1agens må1paragraf. Specia1-
35128: går må1et hållbar utveck1ing också i byggandet. bestämme1ser om bekämpning av k1imatföränd-
35129: Må1en för p1an1äggning och byggande beskrivs ringen borde genom statsrådsbes1ut föras in på
35130: närmare i 1agens 5 och 12 § samt i förordningen alla sektorer. Samtidigt beaktas möj1ighetema att
35131: (895/ 1999). Principerna för hållbar utveck1ing tillgripa övriga styrmede1 i sti1 med ekonomisk
35132: har alltså inte avsetts som fristående grunder för styrning och p1anering av markanvändningen.
35133: avgöranden i tillståndsärenden som gäller ensta- I motiveringen till mi1jöskydds1agens 2 §,
35134: ka byggnader som p1aceras i ett stadsp1aneområ- som gäller tillämpningsområdet, konstateras att
35135: de. Däremot inverkar principen om hållbar ut- specia1bestämme1ser om bekämpning av k1imat-
35136:
35137:
35138: 5
35139: KK 389/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd Ministerns svar
35140:
35141:
35142: förändringen i ett senare skede kommer att föras som uppstår vid uppvärmningen så att koldioxid
35143: in i denna lag. Detta behandlas i en särskild mi- binds i växterna och förbättrar växten. Ur verk-
35144: nisterarbetsgrupp, som lägger upp ett program samhetsidkarens synvinkel kan det, beroende på
35145: för Finland. Därefter kan övervakningen av att faliet, vara motiverat att producera koldioxid
35146: bestämmelserna om bekämpning av klimatför- med den egna värmeproduktionsanläggningen.
35147: ändringen efterlevs ske i samband med den övri- 1 gäliande lagstiftning ingår principen om håli-
35148: ga bekämpningen av den förorening lagen avser. bar utveckling särskilt i planeringen av markan-
35149: Konsumtionen av lätt brännolja i drivhus har i vändningen, och den ingår också i annan gälian-
35150: Finland beräknats tili 52 000 t om året. Detta är de och påtänkt lagstiftning. Därigenom bör prin-
35151: ca 2 % av den totala förbrukningen. De kalkyle- cipen också beaktas i förvaltningsdomstolarna,
35152: rade utsläppen av koldioxid uppgår tili 0, 16 milj. då avgöranden träffas. En minskning av koldiox-
35153: ton, vilket utgör 0,3 procent av de energigenere- idutsläppen från växthus kommer ytterligare
35154: rade koldioxidutsläppen. 1 de kommersielia växt- fram i det fortsatta arbetet på att bekämpa klimat-
35155: husen är det möjligt att dra nytta av de rökgaser föroreningen.
35156:
35157:
35158: Helsingfors den 30 september 1999
35159:
35160: Miljöminister Satu Hassi
35161:
35162:
35163:
35164:
35165: 6
35166: KK 390/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
35167:
35168:
35169:
35170:
35171: KIRJALLINEN KYSYMYS 390/1999 vp
35172:
35173: Kasvihuoneiden lämmitys eri energiamuodoilla
35174: ja kestävä kehitys
35175:
35176:
35177:
35178:
35179: Eduskunnan puhemiehelle
35180:
35181: Raisiossa sijaitseva Pirilän Kukkatalo Oy haki sellään 17.9.1998 kumonnut Raision ympäristö-
35182: lupaa kahden 450 kW:n öljykattilan sijoittami- lautakunnan päätöksen. Korkeimman hallinto-
35183: seen ja öljylämmityslaitoksen perustamiseen oikeuden päätös 22.6.1999 on edelleen pysynyt
35184: vuonna 1997. Kukkatalo sijaitsee korttelialueel- lääninoikeuden päätöksen takana.
35185: la, joka on tarkoitettu liike- ja toimistorakennus- Mitä ilmeisimmin Kukkatalo saa tai sillä on
35186: ten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttavien teolli- mahdollisuus saada myös mm. kansallista tukea
35187: suusrakennusten rakentamiseen, millä pyritään valtiovarainministeriöstä uuteen lämmitysmuo-
35188: suojelemaan asutusta ympäristöhaitoilta. Rai- toonsa (kevytöljykäyttöiset kattilat) esimerkiksi
35189: sion ympäristölautakunta ja Raision rakennustar- tullimaksujen palautuksina kevyen polttoaineen
35190: kastaja olivat 29.10.1997 tekemällään päätöksel- tuonnin yhteydessä. Kevytpohtoöljyyn piiritulli-
35191: lä hylänneet rakennusasetuksen 50 §:n 1 momen- kamari myöntää tukea 20 penniä litralta.
35192: tin 2 kohdan mukaisen toimenpideluvan eli öljy- Ristiriidan muodostaa se, että kestävän kehi-
35193: lämmityslaitosta koskevan hakemuksen. Huo- tyksen periaatteiden mukaista on tukea mm. kau-
35194: mattakoon, että alueella on kaukolämpöverkos- kolämpöä ja sitä, että kaukolämmön tuotanto
35195: to, johon myös Kukkatalo on liittynyt. keskittyy muutamiin kohteisiin, joiden valvonta
35196: Asemakaavamääräysten mukaan alueelle si- on ympäristönsuojelun kannalta helpompaa kuin
35197: joittuvan teollisuuden tulee olla luonteeltaan eri- lämmön pienyksiköiden. Kestävän kehityksen
35198: tyisesti asutuksen läheisyyteen soveltuvaa. Rai- periaate edellyttää siten myönteistä suhtautumis-
35199: sion ympäristölautakunnan, Raision kaupungin- ta kaukolämmön tuotantoon. Yhteiskunta tukee
35200: hallituksen ja rakennustarkastajan mielestä kaksi nyt kevytpolttoöljytuen myötä ympäristönsuoje-
35201: 450 kW:n kattilaa käsittävän, lyhyin savuhor- lun kannalta huonompaa lämmitysvaihtoehtoa,
35202: mein varustetun öljylämmityslaitoksen sijoittu- jota vastaan myös alueen asukkaat, ympäristö-
35203: minen asutuksen viereen on näin ollen vastoin lautakunta ja Raision kaupunginhallitus ovat ol-
35204: asemakaavaa ja myös kestävän kehityksen ja leet.
35205: Rion sopimuksen vastaista. Myös ilmansuojelu-
35206: lain lähtökohtana on, ettei uusia päästälähteitä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35207: ennestään kuormitetuilla alueilla sallita (myös sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
35208: rikkipäästöt lisääntyvät uuden lämpölaitoksen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35209: myötä). Turun ja Porin lääninoikeus on päätök- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35210:
35211:
35212:
35213:
35214: Versio 2.0
35215: KK 390/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
35216:
35217:
35218:
35219: Aikooko hallitus muuttaa esim. kansalli- aikooko hallitus pohtia sellaisia innova-
35220: sen kevytpolttoöljytuen saantikriteerejä tiivisia toimenpiteitä, että kasvihuonei-
35221: vastaamaan kestävän kehityksen peri- den lämmitysenergian tarvetta voitai-
35222: aatteita ja vähentää täten ympäristö- siin jatkossa hoitaa esim. kotimaisella
35223: haittoja niin, että ei kestävän kehityksen bio-/puuenergialla?
35224: vastaisesti tueta huonoja lämmitysvaih-
35225: toehtoja ja
35226:
35227:
35228: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999
35229:
35230: Marjaana Koskinen /sd Mikko Kuoppa /vas
35231: Tapio Karjalainen /sd Lauri Oinonen /kesk
35232: Raimo Mähönen /sd Tero Rönni /sd
35233: Erkki Pulliainen /vihr Heli Paasio /sd
35234: Pentti Tiusanen /vas Pia Viitanen /sd
35235: Vaito Koski /sd Susanna Huovinen /sd
35236: Ulla Anttila /vihr Säde Tahvanainen /sd
35237: Ismo Seivästö /skl Pertti Turtiainen /vas
35238: Risto Kuisma /rem Ville Itälä /kok
35239: Mikko Immonen /vas Liisa Jaakonsaari /sd
35240: Harry Wallin /sd
35241:
35242:
35243:
35244:
35245: 2
35246: Ministerin vastaus KK 390/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
35247:
35248:
35249:
35250:
35251: Eduskunnan puhemiehelle
35252:
35253: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa polttoöljylle. Tuki tuli käyttöön vuoden 1997
35254: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, alusta, jolloin tuki oli 11 penniä litralta. Vuoden
35255: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen 1999 alussa tukea korotettiin 20 penniin litralta.
35256: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Nykyinen valmisteveroja huoltovarmuusmaksu
35257: Koskisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- kevyelle polttoöljylle ovat yhteensä 40 penniä
35258: myksen KK 390/1999 vp: litralta, jolloin verorasitteeksi jää 20 penniä lit-
35259: ralta. Energiayksikköä kohden muutettuna tämä
35260: Aikooko hallitus muuttaa esim. kansalli- kevennetty verorasite on 20 mk/MWh, kun tur-
35261: sen kevytpolttoöljytuen saantikriteerejä peen energiavero on 9 mk/MWh ja maakaasun
35262: vastaamaan kestävän kehityksen peri- noin 11 mk!MWh. Puuperäisillä pohtoaineilla
35263: aatteita ja vähentää täten ympäristö- veroa ei ole lainkaan. Kasvihuoneissa käytettä-
35264: haittoja niin, että ei kestävän kehityksen vä, tukeen oikeutettu kevyt polttoöljy muodostaa
35265: vastaisesti tueta huonoja lämmitysvaih- vain muutaman prosentin kevyen polttoöljyn ko-
35266: toehtoja ja konaiskulutuksesta. Valtaosa kevyestä pohtoöl-
35267: jystä-noin 60 prosenttia- kulutetaan raken-
35268: aikooko hallitus pohtia sellaisia ilmova- nusten lämmittämisessä.
35269: tiivisia toimenpiteitä, että kasvihuonei- Ammattimainen kasvihuoneviljely on kan-
35270: den lämmitysenergian tarvetta voitai- sainvälisillä markkinoilla toimiva elinkeinoala.
35271: siin jatkossa hoitaa esim. bio-/puuener- Kyseisellä tuella pyritään turvaamaan alalle toi-
35272: gialla? mintaedellytykset avoimessa ja kovassa kansain-
35273: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- välisessä kilvassa, jossa kilpailevat ulkomaiset
35274: ti seuraavaa: yritykset tarvitsevat vähemmän lämmitystä, ja ne
35275: saavat mahdollisen tarvitsemansa energian vä-
35276: Kaksiosaisen kysymyksen ensimmäiseen osaan hemmillä verorasituksilla. Toisaalta kestävän ke-
35277: totean ensinnäkin, että kestävän kehityksen hityksen mukaista ei ole, että alan kilpailukykyä
35278: yleisaatteena on taloudellisten, ekologisten ja so- tuetaan energiankäyttöön kohdistuvilla verohel-
35279: siaalisten näkökohtien yhteensovittaminen. Tä- potuksilla. Kysymys tulee ottaa tarkasteltavaksi
35280: män mukaisesti Suomen energiapolitiikalla on tulevissa energiaverotukseen liittyvissä ratkai-
35281: pyritty tukemaan ja kehittämään energiatalouden suissa.
35282: rakennetta niin, että se sopii mahdollisimman hy- Kysymyksen toiseen osaan vastaan, että ener-
35283: vin kestävän kehityksen periaatteisiin. Energia- giastrategian mukaisesti hallitus edistää biopolt-
35284: politiikan eräänä johtavana periaatteena on jo pi- toaineiden käyttöä. Kauppa- ja teollisuusministe-
35285: tempään niin ikään ollut, että energiatalouden te- riön uusiutuvien energialähteiden käytön edistä-
35286: hokkuutta on pyritty parantamaan luomalla ja ke- misohjelman päivitys on loppusuoralla. Ohjelma
35287: hittämällä kilpailua energia-alan toimijoiden, ku- kattaa ensimmäisen kerran kaikki kyseeseen tule-
35288: luttajien ja tuottajien välillä. vat uusiutuvat energialähteet Edistämisohjel-
35289: Kysyjän tarkoittamaa tukea saa ammattimai- masta laaditaan myös ns. ohjelma-YVA, jossa
35290: sessa kasvihuoneviljelyssä käytetylle kevyelle
35291:
35292:
35293: 3
35294: KK 390/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym. Ministerin vastaus
35295:
35296:
35297: tarkastellaan kattavasti ohjelmaan liittyviä ym- kasvihuoneviljelylle ja toisaalta biopolttoaineil-
35298: päristövaikutuksia. la tuotetulle energialle edesautetaan kehitystä
35299: Laajoilla kotimaisen polttoaineen edistämis- suuntaan, jossa bioenergian hyödyntäminen kas-
35300: toimilla lisätään biopolttoaineen kilpailukykyä ja vihuoneissa lisääntyy.
35301: kehitetään kattila- ym. tekniikoita. Valtioneuvos- Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee uusitu-
35302: ton selonteon eduskunnalle 3.6.1997 "Suomen tuvien energialähteiden käyttöä ja energiatehok-
35303: energiastrategia" mukaiset jo tehdyt toimet ovat kuuden lisäämistä investointiavustuksina. Minis-
35304: tuottaneet tuloksia. Biopolttoaineiden tarjonta on teriö on mm. tukenut Kaskisissa hanketta, jossa
35305: lisääntynyt. Puupolttoaineiden kilpailukyky on metsäteollisuudesta saatavaa lämmintä, mutta
35306: selkeästi parantunut. Markkinoilla toimii innova- normaaliin kaukolämpötoimitukseen liian mata-
35307: tiivisia ja luotettavia polttoaine- ja laitetoimitta- lalämpöistä vettä hyödynnetään läheisellä kasvi-
35308: jia biopolttoaineen hyödyntämiseen. Luomalla huoneella.
35309: kilpailukykyiset toimintaolosuhteet toisaalta
35310:
35311:
35312:
35313: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
35314:
35315: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
35316:
35317:
35318:
35319:
35320: 4
35321: Ministerns svar KK 390/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
35322:
35323:
35324:
35325:
35326: Tili riksdagens talman
35327:
35328: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Det stöd som spörsmålsställaren avser erhålis
35329: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av för lätt brännolja som används i yrkesmässig
35330: statsrådet översänt följande av riksdagsman växthusodling. Stödet togs i bruk vid ingången av
35331: Marjaana Koskinen /sd m.fl. undertecknade 1997, då det uppgick tili 11 penni per liter. Vid
35332: skriftliga spörsmål SS 39011999 rd: ingången av 1999 höjdes stödet till 20 penni per
35333: liter. Den nuvarande accisen och försörjningsbe-
35334: Har regeringen för avsikt att ändra kri- redskapsavgiften för lätt brännolja utgör tillsam-
35335: terierna för erhållande av nationellt mans 40 penni per liter, varvid skattebördan blir
35336: stöd för t.ex. lätt brännolja så att de 20 penni per liter. Omräknad per energienhet ut-
35337: motsvarar principernaför en hållbar ut- gör denna lindrigare skattebörda 20 mk/MWh,
35338: veckling och på detta sätt minska miljö- medan energiskatten på torv är 9 mk/MWh och
35339: olägenheterna så att man inte i strid med på naturgas ca 11 mk/MWh. För träbaserade
35340: en hållbar utveckling understöder dåli- bräns1en uppbärs ingen skatt. Den lätta brännolja
35341: ga uppvärmningsalternativ och som används i växthus och för viiken stöd kan fås
35342: utgör endast några procent av den totala förbruk-
35343: har regeringen för avsikt att dryfta så- ningen av lätt brännolja. Största delen av den
35344: dana innovativa åtgärder att behovet av lätta brännoljan- ca 60 procent - förbrukas
35345: uppvärmningsenergi för växthus i fort- vid uppvärmningen av byggnader.
35346: sättningen kan skötas t.ex. med biolträ- Yrkesmässig växthusodling är en näringsgren
35347: energi? som är verksam på den internationella markna-
35348: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- den. Med stödet i fråga försöker man trygga verk-
35349: föra följande: samhetsbetingelserna för sektorn i en öppen och
35350: hård internationell konkurrens, där de konkurre-
35351: Först kanjag, i fråga om första delen av det två- rande utländska företagen behöver mindre upp-
35352: delade spörsmå1et, konstatera att den alimänna värmning och får den energi de eventuellt behö-
35353: tanken med en hålibar utveckling är att ekono- ver med mindre skattebördor. Å andra sidan är
35354: miska, ekologiska och sociala aspekter skali kun- det inte förenligt med en hållbar utveckling att
35355: na sammanjämkas. 1 enlighet med detta har man branschens konkurrenskraft stöds med skattelätt-
35356: med den finska energipolitiken eftersträvat att nader i fråga om energianvändningen. Denna frå-
35357: stöda och utveckla uppbyggnaden av energieko- ga bör tas upp till granskning vid de kommande
35358: nomin så att den så väl som möjligt passar sam- avgöranden som sammanhänger med energibe-
35359: man med principerna om en hålibar utveckling. skattningen.
35360: En av de 1edande principerna för energipo1itiken Den andra delen av spörsmålet besvarar jag
35361: har redan en 1ängre tid likaså varit en strävan att med att konstatera att regeringen främjar använd-
35362: förbättra effektiviteten i energiekonomin genom ningen av biobränslen i enlighet med energistra-
35363: att skapa konkurrens och utveckla den mellan tegin. Uppdateringen av handels- och industrimi-
35364: energisektorns aktörer, konsumenterna och pro- nisteriets program för främjande av användning-
35365: ducenterna. en av förnybara energikällor är på s1utrakan. Pro-
35366:
35367:
35368: 5
35369: KK 390/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym. Ministerns svar
35370:
35371:
35372: grammet täcker för första gången alla förnybara le- och apparaturleverantörer som har för avsikt
35373: energikällor som kommer i fråga. För program- att utnyttja biobränsle. Genom att skapa konkur-
35374: met görs också en sk. program-MKB upp, i vii- renskraftiga verksarnhetsbetingelser å ena sidan
35375: ken de miljökonsekvenser som sammanhänger för växthusodlingen och å andra sidan för den
35376: med programmet granskas på ett täckande sätt. energi som produceras med biobränslen främjar
35377: Med omfattande åtgärder som syftar till att man utvecklingen i en riktning där bioenergi i allt
35378: främja inhemskt bränsle höjs biobränslets kon- högre grad utnyttjas i växthusen.
35379: kurrenskraft och utvecklas panntekniker och an- Handels- och industriministeriet stöder an-
35380: dra tekniker. De åtgärder som stämmer överens vändningen av förnybara energikällor och ut-
35381: med statsrådets redogörelse till riksdagen ökandet av energieffektiviteten genom investe-
35382: 3.6.1997 om "den finska energistrategin" och ringsbidrag. Ministeriet har bl.a. understött ett
35383: som redan har vidtagits har lett till resultat. Utbu- projekt i Kaskö, där det varma vatten som fås
35384: det av biobränslen har blivit större. Träbränsle- från skogsindustrin och som har för låg tempera-
35385: nas konkurrenskraft har blivit klart bättre. På tur för normal fjärrvärmeleverans utnyttjas i ett
35386: marknaden verkar innovativa och pålitliga bräns- närbeläget växthus.
35387:
35388:
35389: Helsingfors den 1 oktober 1999
35390:
35391: Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
35392:
35393:
35394:
35395:
35396: 6
35397: KK 391/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
35398:
35399:
35400:
35401:
35402: KIRJALLINEN KYSYMYS 391/1999 vp
35403:
35404: Pohjoisen Keski-Suomen verotoimistojen säi-
35405: lyttäminen
35406:
35407:
35408:
35409:
35410: Eduskunnan puhemiehelle
35411:
35412: Suunnitelma Viitasaaren, Äänekosken ja Saari- tettaisi lainkaan eikä sitä tehtäisi ainakaan kii-
35413: järven verotoimistojen yhdistämisestä yhdeksi reellä, vaan asiassa otettaisiin vähintäänkin aika-
35414: pohjoisen Keski-Suomen verotoimistoksi aiheut- lisä. Valtion paikallishallinnon palvelujen alas-
35415: taa alueella pelkoa palvelujen heikkenemisestä ajo koetaan erityisen kipeänä nyt, kun muutoin-
35416: erityisesti alueen pohjois- ja luoteisosissa. Etäi- kin taistelu myös koko kansantaloudelle kalliiksi
35417: syydet kasvaisivat hyvin pitkiksi. Paikallistunte- tulevaa alueellista keskittymistä vastaan on mm.
35418: muksen henkilöstölle antama kyky toimia tehok- Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnilla ankaraa.
35419: kaasti ja luotettavasti vähenisi. Eräiden asiakas-
35420: ryhmien osalta verotoimiston alueen kasvu erit- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35421: täin laajaksi toisi suuria ongelmia. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35422: Yhdistämisen haitat olisivat alueen kuntien tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35423: näkemyksen ja sitä valmistelleen työryhmän vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35424: muistionkin mukaan etuja suuremmat, eikä yh-
35425: distämisellä saavutettaisi merkittäviä hallinnolli- Aikooko hallitus toimia siten, että Saari-
35426: sia ja taloudellisia hyötyjä ja säästöjä. Saarijär- järven ja Viitasaaren verotoimistot sekä
35427: ven ja Viitasaaren seudun kunnat ovat yhdessä niiden sivutoimistot ja palvelupisteet
35428: vedonneet, että veropiirien yhdistämistä ei toteu- säilytetään?
35429:
35430:
35431: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999
35432:
35433: Toimi Kankaanniemi /skl
35434:
35435:
35436:
35437:
35438: Versiol.O
35439: KK 39111999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl Ministerin vastaus
35440:
35441:
35442:
35443:
35444: Eduskunnan puhemiehelle
35445:
35446: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa ton välinen neuvottelu ei aiheuta muutosta
35447: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, as1aan.
35448: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Kysymyksessä on hallinnollinen yhdistämi-
35449: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kan- nen yhden johdon alaisuuteen, jossa verohallin-
35450: kaanniemen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysy- non palvelut on tarkoitus säilyttää pääasiassa ny-
35451: myksen KK 391/1999 vp: kyisillä palvelupaikkakunnilla. Palvelut on saa-
35452: dun tiedon mukaan tarkoitus mitoittaa tarpeen
35453: Aikooko hallitus toimia siten, että Saari- mukaisiksi ja yhteistyössä muiden viranomais-
35454: järvenja Viitasaaren verotoimistot sekä ten kanssa. Verohallitukselta saadun tiedon mu-
35455: niiden sivutoimistot ja palvelupisteet kaan Sisä-Suomen veroviraston toiminnan kehit-
35456: säilytetään? tämistä koskeva verotoimistoyksikköjen yhdistä-
35457: mishanke on verohallinnon yleisten linjausten
35458: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mukainen. Alueen kuntia ja maakuntaliittoa on
35459: ti seuraavaa: kuultu asianmukaisesti. Hankkeen ensisijaisena
35460: Kysymyksen perusteluissa tuodaan esiin pelko tavoitteena on viraston toiminnan yleinen tehos-
35461: palvelujen heikkenemisestä Viitasaaren, Ääne- taminen ja asiakaskohtaisen verotusmenettelyn
35462: kosken ja Saarijärven alueella ja erityisesti sen kehittäminen. Verovirasto on ilmoittanut toimi-
35463: pohjois-ja luoteisosissa. Sisä-Suomen veroviras- vansa siten, että nykyisillä verotoimistopaikka-
35464: tossa vireillä oleva hanke koetaan perustelujen kunnilla ja niiden nykyisissä toimipisteissä säi-
35465: mukaan paikallishallinnon palvelujen alasajona. lyy verohallinnon palvelua, joten huoli palvelu-
35466: Perusteluissa viitataan myös alueen kuntien nä- jen alasajosta näyttäisi ennenaikaiselta.
35467: kemykseen sekä veroviraston verotoimistoyksik- Asiakaspalvelun kehittämiselle asetetaan val-
35468: köjen yhdistämistä valmistelleen työryhmän tiovarainministeriön ja verohallituksen välisessä
35469: muistioon. tulostavoitesopimuksessa vuosittaiset tulosta-
35470: Veroviraston yksiköiden ja muiden toimipis- voitteet, joiden toteutumista seurataan muun mu-
35471: teiden sijainnin määrää verohallintoasetuksen assa määräajoin tehtävällä asiakastyytyväisyys-
35472: (638/1997) 9 §:n mukaan verovirasto. Asetuk- tutkimuksella.
35473: sen 10 §:n mukaan veroviraston toimintaorgani- Ohjausta ja asiakaspalvelua lisätään esimer-
35474: saatiosta määrätään veroviraston työjärjestykses- kiksi tehostamalla puhelinpalveluita sekä laajen-
35475: sä, jonka vahvistaa veroviraston päällikkö. tamalla ja helpottamalla internet-palveluiden ja
35476: Verohallinnon antaman selvityksen mukaan sähköisen asioinnin käyttöä. Luonnollisesti vero-
35477: Sisä-Suomen verovirasto valmistelee kysymyk- toimistoyksiköissä ja palvelupisteissa tapahtu-
35478: sessä tarkoitettujen verotoimistoyksikköjen yh- valla asioinnilla on jatkossakin oma, joskin
35479: distämistä vuoden 2000 alusta Pohjoisen Keski- uusien asiakaspalvelumuotojen seurauksena il-
35480: Suomen verotoimistoyksiköksi, mikäli asian- meisesti vähenevä merkityksensä. Palveluiden
35481: omaisten kuntien, maakuntaliiton ja veroviras- kehittämisellä pyritään edistämään erityisesti
35482:
35483:
35484:
35485:
35486: 2
35487: Ministerin vastaus KK 391/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
35488:
35489:
35490: asiakkaiden vaivatonta asiointia veroviranomais- omalta osaltaan seuraa verohallintoon kohdistu-
35491: ten kanssa, jota myös valtiovarainministeriö van ohjaustehtävänsä yhteydessä.
35492:
35493:
35494: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
35495:
35496: Ministeri Suvi-Anne Siimes
35497:
35498:
35499:
35500:
35501: 3
35502: KK 391/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl Ministerns svar
35503:
35504:
35505:
35506:
35507: Tili riksdagens talman
35508:
35509: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger na mellan berörda kommuner, förbundet på land-
35510: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av skapsnivå och skatteverket inte leder till någon
35511: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Toi- ändring i saken.
35512: mi Kankaanniemi /tkf undertecknade skrift1iga Projektet innebär att förva1tningen samman-
35513: spörsmå1 SS 391/1999 rd: slås under en och samma ledning och avsikten är
35514: att skatteförvaltningens service bevaras huvud-
35515: A."mnar regeringen vidta sådana åtgär- sakligen på nuvarande serviceorter. Enligt upp-
35516: der att skattebyråerna i Saarijärvi och gift är avsikten att i samarbete med övriga myn-
35517: Viitasaari samt deras filialer och servi- digheter dimensionera servicen en1igt behoven.
35518: cepunkter bevaras? Enligt uppgift från skattestyrelsen följer projek-
35519: tet för sammanslagning av skattebyråema, vars
35520: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- syfte är att förbättra verksamheten vid Centrala
35521: föra följ ande: Finlands skattebyrå, skatteförvaltningens all-
35522: 1 motiveringen till spörsmålet framhålls att man männa linje. Kommunerna i regionen och förbun-
35523: är rädd för att servicen inom den region som om- det på 1andskapsnivå har hörts på behörigt sätt.
35524: fattar Viitasaari, Äänekoski och Saarijärvi och Det huvudsakligt syftet med projektet är en all-
35525: särskilt dess norra och nordvästra del försämras. män effektivering av verkets verksamhet och ut-
35526: Enligt motiveringen upplever man att det projekt veckling av ett kundcentrerat skatteförfarande.
35527: som pågår vid Centrala Finlands skatteverk inne- Skatteverket har uppgett att man kommer att ver-
35528: bär att man kör ned lokalförvaltningens service. 1 ka så att skatteförvaltningens service bevaras på
35529: motiveringen hänvisas även till den uppfattning de orter där det för närvarande finns en skatteby-
35530: som kommunerna i regionen har samt till den rå och vid de nuvarande servicepunkterna där,
35531: promemoria som den arbetsgrupp som berett en och oron för att servicen skulle köras ned verkar
35532: sammanslagning av skatteverkets skattebyråer därför vara förhastad.
35533: lagt fram. 1 det avta1 om resultatmålen som finansminis-
35534: Enligt 9 § förordningen om skatteförvaltning- teriet och skattestyre1sen ingår uppställs varje år
35535: en ( 638/1997) bestämmer skatteverket var dess resultatmål för utvecklande av kundservicen. Hur
35536: enheter och övriga servicepunkter skall vara be- dessa mål uppnås kontrolleras med jämna me1-
35537: lägna. Enligt 10 § i förordningen bestäms om lanrum bl.a. genom undersökning av hur nöjda
35538: skatteverkets verksamhetsorganisation i dess ar- kundema är.
35539: betsordning, som fastställs av chefen för skatte- Stymingen och kundservicen kommer att öka
35540: verket. bl.a. genom att telefonservicen effektiveras och
35541: En1igt skatteförvaltningens redogörelse bere- kunderna får bättre och lättare tillgång till inter-
35542: der Centrala Fin1ands skatteverk den samman- nettjänster och möjligheter att uträtta ärenden
35543: slagning av de skattebyråer som avses i spörsmå- elektroniskt. Det är naturligtvis av en viss bety-
35544: let. Avsikten är att dessa skattebyråer från in- de1se att kundema kan uträtta sina ärenden vid
35545: gången av 2000 s1ås samman tili en enhet, Norra skattebyråerna och serviceenhetema också i fort-
35546: centrala Fin1ands skattebyrå, ifall förhand1ingar- sättningen, även om denna betyde1se dock sanno-
35547:
35548:
35549: 4
35550: Ministerns svar KK 391/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
35551:
35552:
35553: likt kommer att minska när nya serviceformer samband med sin uppgift att styra skatteförvalt-
35554: uppstår. Genom att utveckla servicen försöker ningen följer finansministeriet för sin del med
35555: man göra det lättare särskilt för kunderna att ut- denna utveckling.
35556: rätta sina ärenden hos skattemyndigheterna, och i
35557:
35558:
35559: Helsingfors den 6 oktober 1999
35560:
35561: Minister Suvi-Anne Siimes
35562:
35563:
35564:
35565:
35566: 32 200656
35567: 5
35568: KK 392/1999 vp- Mikko Elo /sd
35569:
35570:
35571:
35572:
35573: KIRJALLINEN KYSYMYS 392/1999 vp
35574:
35575: Työttömyyden vähentäminen Porin ja Rauman
35576: seudulla
35577:
35578:
35579:
35580:
35581: Eduskunnan puhemiehelle
35582:
35583: Valtion tämän vuoden talousarvioon on varattu pitkäaikaistyöttömyydestä voidaan katkaista tar-
35584: merkittävästi vähemmän työllistymistä edistäviä joamalla tukityöpaikka.
35585: tukimäärärahoja kuin aikaisempina vuosina. On syytä erikseen mainita, että Porissa on jo
35586: Niinpä monilla seuduilla tukimäärärahat ovat joissakin asukasmäärältään suurissa kaupungin-
35587: loppumassa ja työttömyys uhkaa nousta entises- osissa 40-50 prosentin työttömyys. Pitkäaikais-
35588: tään. työttömyyden katkaisulla on erittäin keskeinen
35589: Tällainen on tilanne mm. Satakunnassa, jossa osa Porin työttömyyden alentamisessa. Siksi val-
35590: varsinkin Porin ja Rauman talousalueet kärsivät tiovallan tulisi voimakkaasti panostaa Porin ja
35591: korkeasta työttömyydestä ja erityisesti pitkä- Rauman tapaisten seutukuntien pitkä-
35592: aikaistyöttömyydestä. Niinpä esim. Porin työvoi- aikaistyöttömyyden vähentämiseen ja turvata
35593: matoimisto sai tälle vuodelle tukimäärärahaa näille seutukunnille riittävät työllisyysmäärä-
35594: vain 46 miljoonaa markkaa aikaisempien vuo- rahat
35595: sien 60 miljoonan markan sijaan. Tällä hetkellä
35596: on jo selvää, että Porissa, jossa työttömyysaste Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35597: pysyttelee sitkeästi noin 22 prosentin tasolla, sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35598: useat eri työllistymistä parantavat tukimäärära- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35599: hat ovat loppumassa. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35600: Porin ja Rauman suhteen erityisen ongelmal-
35601: lista on pitkäaikaistyöttömyys, joka johtaa hel- Onko hallitus tietoinen Porin ja Rau-
35602: posti myös lopulliseen syrjäytymiseen. Nyt kui- man seutukuntien vaikeasta työttömyy-
35603: tenkin tukirahojen vähäisyys merkitsee sitä, että destäja
35604: pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyy jälleen kas-
35605: vuun. Vaikka tuet ovatkin vain yksi keino kitkeä miten hallitus aikoo turvata näiden
35606: pitkäaikaistyöttömyyttä, ne ovat kuitenkin osoit- alueiden työllisyysmäärärahojen tason
35607: tautuneet tarpeellisiksi. Jopa noin 40 prosenttia erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vä-
35608: hentämiseksi?
35609:
35610:
35611: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999
35612:
35613: Mikko Elo /sd
35614:
35615:
35616:
35617: Versio 2.0
35618: KK 392/1999 vp- Mikko Elo /sd Ministerin vastaus
35619:
35620:
35621:
35622:
35623: Eduskunnan puhemiehelle
35624:
35625: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa sä 2 730,85 milj. markkaa. Vastaavasti vuodelle
35626: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, 1999 on budjetoitu yhteensä 2 227,0 milj. mark-
35627: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kaa ja lisäksi ylityslupamenettelyn kautta on saa-
35628: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko tu käyttöön 38 milj. markkaa. Vähennys on tä-
35629: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen män mukaisesti yhteensä 465,85 milj. markkaa.
35630: KK 392/1999 vp: Tuella työllistettyjen määrä vähenee vuoden
35631: 1998 keskimäärin 55 000 henkilöstä 48 000 hen-
35632: Onko hallitus tietoinen Porin ja Rau- kilöön eli yhteensä 7 000 henkilöllä. Työllistämi-
35633: man seutukuntien vaikeasta työttömyy- nen vähenee kaikilla sektoreilla, valtiolla, kun-
35634: destäja nissa ja yksityisellä sektorilla.
35635: Määrärahojen pienentyminen näkyy myös
35636: miten hallitus aikoo turvata näiden alueellisesti. Satakunta on työttömyysongelman
35637: alueiden työllisyysmäärärahojen tason suhteen vaikea alue, mutta suhteellinen työttö-
35638: erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vä- myys verrattuna kaikkiin TE-keskuksiin on kes-
35639: hentämiseksi? kivaiheilla.
35640: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Edellä mainitusta 38 milj. markan ylitysluvas-
35641: ti seuraavaa: ta Satakunnalle osoitettiin sen oman esityksen
35642: mukaisesti lisämäärärahaa yhteensä 3 milj. mark-
35643: Koska työttömyys on viime vuosina laskenut kaa. Tämän arvioidaan riittävän loppuvuoden
35644: merkittävästi, on työvoimapoliittisten toimenpi- tarpeeseen. Määrärahojen toimistoittaisen jaon
35645: teiden volyymia voitu samalla alentaa. Myös pit- hoitaa Satakunnan TE-keskuksen työvoimaosas-
35646: käaikaistyöttömyys on alentunut ja jopa nopeam- to. Jos määrärahoja on jonkin toimiston käytössä
35647: min kuin muu työttömyys. Vuodelle 1999 aktii- riittämättömästi, voi työvoimaosasto tehdä työ-
35648: visten työvoimapoliittisten toimenpiteitten mää- voimatoimistojen kesken myös uudelleenjakoja.
35649: räksi on budjettiesityksessä arvioitu keskimäärin Työllisyysmäärärahoja kohdeunetaan erityi-
35650: 107 000 henkilöä. Suurin osa vaikutuksesta to- sesti työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin
35651: teutuu tukityöllistämisen ja työvoimapoliittisen ryhmiin kuten nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin,
35652: aikuiskoulutuksen hankkeissa mukaan lukien Eu- ikääntyneisiin ja vajaakuntoisiin. Ohjelmilla py-
35653: roopan sosiaalirahaston hankkeet. Hallituksen ta- ritään osaamisen ja ammattitaidon parantami-
35654: voite, työllisyysasteen parantaminen, on haasta- seen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja tehokkaiden
35655: va tavoite ja merkitsee työllistämisrahojen tar- työnhakutilanteiden aikaansaamiseen. Työmark-
35656: peen vähentymistä pitemmällä aikavälillä. Vuo· kinatuen käyttöä on aktivoitu toteuttamalla työl-
35657: delle 2000 työllisyysmäärärahoja on yhtä työtön- listymismahdollisuuksia yhdistelmätuen avulla
35658: tä kohden budjetoitu edellistä vuotta enemmän pitkään työttömänä olleille. Yhdistelmätukea
35659: siitä huolimatta, että määrärahat kokonaisuutena voidaan maksaa henkilöiden työllistämiseen va·
35660: ovat pienentyneet. paaehtois- yms. järjestöihin, kotitalouksiin, kun-
35661: Vuonna 1998 kansalliseen palkkaperusteiseen tiin ja kuntayhtymiin sekä yrityksiin. Vuonna
35662: työllistämistukeen on ollut käytettävissä yhteen- 1999 arvioidaan voitavan työllistää 10 000 erit-
35663:
35664:
35665: 2
35666: Ministerin vastaus KK 392/1999 vp- Mikko Elo /sd
35667:
35668:
35669: täin vaikeasti muuten työmarkkinoille sijoittu-
35670: vaa pitkäaikaistyötöntä.
35671:
35672:
35673: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
35674:
35675: Työministeri Sinikka Mönkäre
35676:
35677:
35678:
35679:
35680: 3
35681: KK 392/1999 vp- Mikko Elo /sd Ministerns svar
35682:
35683:
35684:
35685:
35686: Tili riksdagens talman
35687:
35688: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger svarande sätt budgeterats sammanlagt 2 227,0
35689: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av milj. mk och ytterligare 3 8 milj. mk har kunnat
35690: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik- fås tili användning via förfarandet med över-
35691: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS skridningsrätt. Minskningen är härmed samman-
35692: 39211999 rd: 1agt 465,85 milj. mk. Anta1et stödsysse1satta fa1-
35693: 1er från i genomsnitt 55 000 personer 1998 tili
35694: A.'r regeringen medveten om den svåra 48 000 personer, dvs. med sammanlagt 7 000
35695: arbetslösheten i Björneborgs och Rau- personer. Sysselsättningen minskar inom alla
35696: ma regionerna samt sektorer, hos staten, kommunerna och den priva-
35697: ta sektorn.
35698: hur ämnar regeringen trygga nivån för Minskningen i anslagen syns också regionalt.
35699: sysselsättningsanslagen inom dessa re- Satakunta är ett svårt område vad gäller arbets-
35700: gioner speciellt med tanke på att kunna löshetsproblemet, men den relativa arbetslöshe-
35701: minska långtidsarbetslösheten? ten är ungefår genomsnittlig jämfört med de öv-
35702: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- riga T &E-centralerna.
35703: föra följande: Av ovan nämnda överskridningsrätt på 38
35704: milj. mk anvisades tili Satakunta i enlighet med
35705: Eftersom arbetslösheten har minskat betydligt dess eget förslag totalt 3 milj. mk i tilläggsanlag.
35706: under de senaste åren, har man samtidigt kunnat Detta beräknas räcka tili för att täcka behovet un-
35707: sänka volymen på de arbetskraftspolitiska åtgär- der slutet av året. Satakunta T &E-centrals arbets-
35708: derna. Ä ven långtidsarbetslösheten har sjunkit, kraftsavdelning sköter om fördelningen av ansla-
35709: tili och med snabbare än den övriga arbetslöshe- gen för de olika byråerna. Om någon byrås dispo-
35710: ten. Volymen av de aktiva arbetskraftspolitiska nibla anslag är otillräckliga, kan arbetskraftsav-
35711: åtgärderna för 1999 har i budgetpropositionen delningen göra omfördelningar i de byråvisa an-
35712: uppskattats tili i genomsnitt 107 000 personer. slagen.
35713: Största delen av verkningarna kommer från pro- Sysselsättningsanslagen inriktas i synnerhet
35714: jekt inom stödsysselsättning och arbetskraftspo- på de svaga grupperna på arbetsmarknaden, så-
35715: litisk vuxenutbildning, Europeiska socialfon- som unga, långtidsarbetslösa, äldre och handi-
35716: dens projekt medräknade. Regeringens mål, för- kappade. Programmen syftar på att förbättra kun-
35717: bättrad sysselsättningsgrad, är en utmaning och nandet och yrkeskunskapen, att förebygga ut-
35718: innebär att behovet av sysselsättningsanslagen på slagning och att effektivera jobbsökandet. An-
35719: längre sikt blir mindre. Det sysselsättningsan- vändningen av arbetsmarknadsstöd har aktive-
35720: slag, per en arbetslös, som budgeterats för 2000 rats genom att med hjälp av sammansatt stöd ska-
35721: är större är det föregående årets trots att anslagen pa sysselsättningsmöjligheter för långtidsarbets-
35722: som helhet har minskat. lösa. Sammansatt stöd kan betalas för att syssel-
35723: Under 1998 har man kunnat använda totalt sätta personer hos frivillig- och andra organisa-
35724: 2 730,85 milj. mk tili det nationella lönebasera- tioner, hushåll, kommuner och samkommuner
35725: de sysselsättningsstödet. För 1999 har på mot- samt företag. Man räknar med att 1999 kunna
35726:
35727:
35728: 4
35729: Ministems svar KK 392/1999 vp - Mikko Elo /sd
35730:
35731:
35732: sysselsätta 10 000 långtidsarbetslösa som an-
35733: nars skulle ha synnerligen svårt att ta sig in på ar-
35734: betsmarknaden.
35735:
35736:
35737: Helsingfors den 29 september 1999
35738:
35739: Arbetsminister Sinikka Mönkäre
35740:
35741:
35742:
35743:
35744: 5
35745: KK 393/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
35746:
35747:
35748:
35749:
35750: KIRJALLINEN KYSYMYS 393/1999 vp
35751:
35752: Sosiaalikasvattajien asema esiopetuksessa
35753:
35754:
35755:
35756:
35757: Eduskunnan puhemiehelle
35758:
35759: Sosiaalikasvattajat tuntevat suurta huolta siitä, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35760: että heidät ja heidän ammattitaitonsa kokonai- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35761: suudessaan sivuutetaan esiopetuksen toteutuk- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35762: sessa. Näin siitä huolimatta, että asetus lasten vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35763: päivähoidosta (239/1973) ja asetus sosiaalisen
35764: ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista Aikooko hallitus huolehtia siitä, että so-
35765: (80411992) asettavat sosiaalikasvattajan tutkin- siaalikasvattajan koulutuksen saaneet
35766: non rinnakkaiseksi lastentarhanopettajan tut- henkilöt katsotaan päteviksi osallistu-
35767: kinnolle. Varhaiskasvatustyöryhmän esitys on maan pienten lasten esiopetukseen tätä
35768: kuitenkin sulkemassa sosiaalikasvattajat alan varten saamansa koulutuksen mukaises-
35769: opetuksesta. tl.·?
35770: Sosiaalikasvattajien syrjäyttämisellä aiheute-
35771: taan myös se vaara, että suuri osa tämän alan
35772: koulutuksen saaneista jää työttömäksi.
35773:
35774:
35775: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999
35776:
35777: Sulo Aittaniemi /alk
35778:
35779:
35780:
35781:
35782: Versio 2.0
35783: KK 393/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk Ministerin vastaus
35784:
35785:
35786:
35787:
35788: Eduskunnan puhemiehelle
35789:
35790: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa opetusryhmässä esiopetusta voisivat antaa myös
35791: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, lastentarhanopettajan koulutuksen suorittaneet
35792: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen henkilöt. Luokanopettajan ja lastentarhanopetta-
35793: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto- jan koulutuksen suorittaneiden lisäksi hallituk-
35794: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- sen tarkoituksena on esittää, että päivähoidon
35795: sen KK 393/1999 vp: tehtävissä lain voimaan tullessa toimivat tai kol-
35796: men vuoden ajan ennen lain voimaantuloa vähin-
35797: Aikooko hallitus huolehtia siitä, että so- tään vuoden ajan toimineet sosiaalikasvattajan ja
35798: siaalikasvattajan koulutuksen saaneet ammattikorkeakoulussa sosionomin tutkinnon
35799: henkilöt katsotaan päteviksi osallistu- suorittaneet henkilöt olisivat kelpoisia toimi-
35800: maan pienten lasten esiopetukseen tätä maan opettajina kahden vuoden ajan lain voi-
35801: varten saamansa koulutuksen mukaises- maantulosta eli heinäkuun 2002 loppuun. Tarkoi-
35802: tl.·? tuksena on järjestää noin 15 opintoviikon laajuis-
35803: ta esiopetukseen perehdyttävää täydennyskoulu-
35804: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tusta, jonka suorittamalla mainitut sosiaalikas-
35805: ti seuraavaa: vattajan tai sosionomin koulutuksen suorittaneet
35806: Hallituksen tarkoituksena on toteuttaa esiopetus- henkilöt saisivat yleisen pätevyyden esiopetuk-
35807: uudistus. Uudistus merkitsee maksuUoman esi- sen opettajan tehtäviin. Pätevyyden tuottavaan
35808: opetuksen järjestämistä kuusivuotiaiden ikäluo- täydennyskoulutukseen voitaisiin ottaa myös en-
35809: kalle. Uudistus on tarkoitus käynnistää 1.8.2000. nen vuotta 2000 ammattikorkeakouluun sosiono-
35810: Oikeus esiopetukseen ja kattava järjestämisvel- min tutkintoa suorittamaan valittu henkilö. Myös
35811: vollisuus kunnille säädetään 1.8.2001 alkaen. jo aikaisemmin suoritetut esiopetukseen suuntau-
35812: Esiopetusta tulee antaa vähintään 700 tuntia. tuvat erilliset opinnot voitaisiin hyväksyä kelpoi-
35813: Kunnat voivat järjestää esiopetuksen kouluissa suuden tuottaviksi opinnoiksi.
35814: tai päivähoidon yhteydessä päiväkodeissa tai Säännökset esiopetusta antavan opettajan kel-
35815: muissa esiopetuksen järjestämiseen soveltuvissa poisuusvaatimuksista on tarkoitus ottaa opetus-
35816: paikoissa. Esiopetusuudistuksen edellyttämiä toimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista an-
35817: muutoksia lainsäädäntöön on valmisteltu opetus- nettuun asetukseen (986/1998). Asetusta muute-
35818: ministeriön asettamassa työryhmässä. Opetusmi- taan sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt
35819: nisteriössä viimeistellään parhaillaan työryhmän esiopetusuudistusta koskevat lait. Asetuksessa
35820: ehdotusten pohjalta hallituksen esitystä esiope- on tarkoitus säätää vain varsinaisen opettajan
35821: tusta koskevaksi lainsäädännöksi. Hallituksen kelpoisuusvaatimuksista. Sen sijaan asetuksella
35822: esitys pyritään antamaan eduskunnalle ei säädettäisi muun esiopetukseen osallistuvan
35823: 1.10.1999. tai opetuksessa avustavan henkilöstön pätevyy-
35824: Esiopetusuudistuksen valmistelussa on lähdet- destä, vaan muulta henkilöstöitä vaadittavasta
35825: ty siitä, että kelpoisia toimimaan esiopetuksen koulutuksesta ja muusta pätevyydestä päättäisi
35826: opettajan tehtävissä olisivat luokanopettajan asianomainen kunta tai muu opetuksen järjestä-
35827: koulutuksen suorittaneet henkilöt. Erillisessä jä. Jos esiopetusta annettaisiin päivähoidon yh-
35828:
35829:
35830: 2
35831: Ministerin vastaus KK 393/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
35832:
35833:
35834: teydessä, muulta henkilöstöitä kuin opettajalta tiedon perusmuodoista. Luokanopettajan ja las-
35835: vaadittavasta kelpoisuudesta olisi kuitenkin voi- tentarhanopettajan koulutus antavat hallituksen
35836: massa, mitä sosiaalihuollon ammatillisen henki- mielestä parhaat valmiudet edellä todettuihin
35837: löstön kelpoisuusehdoista annetussa asetuksessa tehtäviin. Sosiaalikasvattajan tutkinto ja ammat-
35838: (804/ 1992) säädetään. Mainitun asetuksen 4 §:n tikorkeakoulujen sosionomikoulutus ovat luon-
35839: mukaan muun ohella sosiaalikasvattajat voisivat teeltaan ja rakenteeltaan laaja-alaisia, sosiaali-
35840: osallistua vastaisuudessakin ilman täydennys- työn koko kentälle valmentavia. Esiopetuksen si-
35841: koulutusta esiopetukseen erilaisissa varsinaisen sältöjen kannalta merkityksellisten monialaisten
35842: opettajan työtä tukevissa opetus- ja kasvatusteh- opintojen sekäikäkausi-ja ainedidaktisten opin-
35843: tävissä. tojen määrä on näissä tutkinnoissa melko vähäi-
35844: Esiopetusta varten hyväksytään valtakunnal- nen.
35845: listen perusteiden mukaan paikalliset opetus- Hallituksen tarkoituksena on siis edellä tode-
35846: suunnitelmat, joita noudatetaan opetuksessa. Esi- tulla tavalla turvata päivähoidon tehtävissä toi-
35847: opetusta antavalla opettajalla tulee olla riittävät mivien sosiaalikasvattajien asema esiopetus-
35848: valmiudet opetussuunnitelmapohjaiseen työs- uudistuksen yhteydessä. Jotta sosiaalikasvattajat
35849: kentelyyn ja opetussuunnitelmien laatimiseen ja voisivat siirtymäkauden jälkeenkin toimia opet-
35850: kehittämiseen sekä arviointiin. Esiopetuksessa ei tajan tehtävissä, heiltä edellytetään kuitenkin
35851: ole oppiainejakoa, mutta esiopetus sisältää seu- täydennyskoulutuksen suorittamista. Ilman täy-
35852: raavat sisältöalueet kieli ja kommunikaatio, ma- dennyskoulutustakin sosiaalikasvattajat voivat
35853: temaattiset käsitteet, luonto- ja ympäristötieto, osallistua varsinaisen opettajan tukena ja apuna
35854: uskonto, etiikka, liikunta, terveys sekä eri taide- esiopetuksen eri tehtäviin. Esiopetusuudistus
35855: muodot. Esiopetuksessa tavoitteena on luoda koskee kuusivuotiaine lapsille annettavaa vähin-
35856: eheytettyjä, kokonaisuuksiin rakentuvia oppi- tään 700 tunnin laajuista opetusta. Esiopetus-
35857: mistilanteita, joissa ilmiöitä tarkastellaan ja seli- uudistus ei muilta osin vaikuta sosiaalikasvatta-
35858: tetään luontevasti eri teemojen ja projektitöiden jien ja muun päivähoidon henkilöstön asemaan,
35859: avulla. Oppimistilanteessa pyritään toimimaan tehtäviin ja kelpoisuuksiin. Lasten päivähoidos-
35860: ongelmakeskeisesti vapaasti tutkien ja kokeillen. ta annetussa laissa säädetty subjektiivinen oi-
35861: Laadukkaan esiopetuksen takaamiseksi on tär- keus päivähoitoon säilyy edelleenkin perusope-
35862: keää, että opettajalla on riittävä sisällöllinen sekä tuksen alkamiseen saakka.
35863: ikäkausi-ja ainedidaktinen tietämys inhimillisen
35864:
35865:
35866: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
35867:
35868: Opetusministeri Maija Rask
35869:
35870:
35871:
35872:
35873: 3
35874: KK 393/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk Ministerns svar
35875:
35876:
35877:
35878:
35879: Tili riksdagens talman
35880:
35881: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger ningen. När det gälier förskoieundervisning som
35882: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av ges i en särskild undervisningsgrupp kan under-
35883: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo visningen också meddelas av personer med barn-
35884: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs- trädgårdslärarutbiidning. Utöver dem som ge-
35885: mål SS 393/1999 rd: nomgått kiassiärar- elier barnträdgårdsiärarut-
35886: biidning har regeringen för avsikt att föresiå att
35887: Avser regeringen sörjaför att de perso- också personer som avlagt sociaipedagogexa-
35888: ner som fått socialpedagogutbildning men elier socionomexamen vid yrkeshögskoia
35889: skall anses behöriga att del ta i förskole- och som arbetar i dagvårdsuppgifter när Iagen
35890: undervisningen för små barn i enlighet träder i kraft elier under tre år före ikraftträdan-
35891: med den utbildning de fått för detta än- det har arbetat minst ett år i dagvårdsuppgifter
35892: damål? skali vara behöriga att arbeta som Iärare under
35893: två år efter ikraftträdandet, dsv. tili utgången av
35894: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- juli 2002. A vsikten är att ordna fortbiidning om
35895: föra följande: ca 15 studieveckor som ger fördjupade insikter i
35896: Regeringen har för avsikt att genomföra en för- förskoieundervisningen. Genom att siufföra den
35897: skoleundervisningsreform. Reformen innebär att kan nämnda personer med sociaipedagogeller so-
35898: det ordnas avgiftsfri förskoleundervisning för cionomutbildning få alimän behörighet för upp-
35899: sexåringarna. Reformen skali inledas 1.8.2000. gifter som Iärare inom förskoieundervisningen.
35900: Rätten tili förskoieundervisning och en heltäck- Också en person som före 2000 antagits till yr-
35901: ande skyidighet för kommunerna att ordna den keshögskoia för att avlägga socionomexamen
35902: träder i kraft 1.8.2001. Förskoieundervisning kan antas tili behörighetsgivande fortbildning.
35903: skali ges under minst 700 timmar. Kommunerna Också tidigare separata studier med inriktning på
35904: kan ordna förskoieundervisning i skoior elier i förskoleundervisning skali godkännas som behö-
35905: samband med dagvården i daghem elier på andra righetsgivande studier.
35906: platser som lämpar sig för förskoleundervisning. Avsikten är att bestämmeiser om behörighets-
35907: De förändringar i Iagstiftningen som förskoieun- villkoren för Iärare som meddeiar förskoleunder-
35908: dervisningsreformen förutsätter har beretts i en visning skall tas in i förordningen om behörig-
35909: arbetsgrupp tillsatt av undervisningsministeriet. hetsvillkoren för personai inom undervisningsvä-
35910: En regeringsproposition med försiag tilliagstift- sendet (986/I998). Förordningen ändras efter det
35911: ning om förskoleundervisning håller på att får- att riksdagen har antagit de lagar som gälier för-
35912: digstälias vid undervisningsministeriet utgående skoieundervisningen. Avsikten är att i förord-
35913: från arbetsgruppens förslag. Avsikten är att pro- ningen bestämma endast om behörighetsvillko-
35914: positionen skali föreläggas riksdagen 1.1 O.I999. ren för egentiiga Iärare. Genom förordning skali
35915: Vid beredningen av förskoieundervisningsre- däremot inte bestämmas om behörigheten för an-
35916: formen har man utgått ifrån att personer som siut- nan personai som deltar i eller bistår vid för-
35917: fört kiasslärarutbiidning skall vara behöriga att skoleundervisningen, utan kommunen i fråga ei-
35918: arbeta i Iäraruppgifter inom förskoieundervis- ler någon annan utbildningsanordnare skali fatta
35919:
35920:
35921: 4
35922: Ministems svar KK 393/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
35923:
35924:
35925: beslut om utbildning och annan behörighet som åldersskeden samt ämnesdidaktisk kompetens
35926: fordras av den övriga personalen. Om förskole- när det gälier de grundläggande formema för
35927: undervisning ges i samband med dagvården gäl- mänsklig kunskap. Klassläraroch bamträdgårds-
35928: ler dock om behörigheten för annan personai än lärarutbildningen ger enligt regeringens uppfatt-
35929: lärare vad som bestäms i förordningen om behö- ning de bästa förutsättningama för ovan närnnda
35930: righetsvillkoren för yrkesutbildad personai inom uppgifter. Socialpedagogexamen och socionom-
35931: socialvården (804/1992). Enligt närnnda förord- utbildningen vid yrkeshögskolorna är tili sin na-
35932: nings 4 § kan bl.a. socialpedagoger även i fram- tur och uppbyggnad omfattande och förbereder
35933: tiden utan fortbildning delta i förskoleundervis- för hela socialsektorn. Omfattningen av de tvär-
35934: ningen i olika undervisnings- och fostringsupp- sektorielia, åldersrelaterade och ämnesdidaktis-
35935: gifter som stöder den egentliga lärarens arbete. ka studier som är av betydelse för innehåliet i
35936: Utgående från de riksomfattande grundema förskoleundervisningen är rätt ringa i dessa exa-
35937: godkänns lokala läroplaner för förskoleundervis- mina.
35938: ningen vilka iakttas i undervisningen. En lärare Regeringen har således för avsikt att på ovan
35939: som ger förskoleundervisning skali ha tiliräckli- relaterat sätt i samband med förskoleundervis-
35940: ga fårdigheter att arbeta utgående från läropla- ningsreformen trygga stäliningen för de socialpe-
35941: nen och förmåga att utarbeta, utveckla och utvär- dagoger som arbetar i dagvårdsuppgifter. För att
35942: dera läroplaner. I förskoleundervisningen före- socialpedagogerna också efter övergångsperio-
35943: kommer ingen ärnnesindelning, men följande den skali kunna arbeta i läraruppgifter fordras
35944: ärnnesområden skali ingå i den: språk och kom- dock att de genomgår fortbildning. Ä ven utan
35945: munikation, matematisk begreppsorientering, na- fortbildning kan socialpedagogerna delta i olika
35946: tur- och miljökunskap, religion, etik, gymnastik, uppgifter inom förskoleundervisningen som den
35947: hälsa samt olika konsfformer. Målet i förskole- egentliga lärarens hjälp och stöd. Förskoleunder-
35948: undervisningen är att skapa en inlämingssitua- visningsreformen gälier undervisning om minst
35949: tion som är baserad på helheter där fenomen 700 timmar som ges sexåriga barn. Tili andra de-
35950: granskas och förklaras naturligt med hjälp av te- lar påverkar reformen inte socialpedagogernas
35951: ma- och projektarbeten. I inlämingssituationen eller den övriga personalens ställning, uppgifter
35952: står en problemorienterande inriktning med fria och behörighet. Den subjektiva rätt tili dagvård
35953: undersökningar och experiment i förgrunden. som föreskrivs i lagen om barndagvård kvarstår
35954: För att garantera en kvalitativ förskoleunder- fortfarande tili dess barnet inleder den grundläg-
35955: visning är det viktigt att läraren har tiliräckliga gande utbildningen.
35956: innehålisliga kunskaper och kännedom om olika
35957:
35958:
35959:
35960: Helsingfors den 30 september 1999
35961:
35962: Undervisningsminister Maija Rask
35963:
35964:
35965:
35966:
35967: 5
35968: KK 394/1999 vp- Gunnar Jansson /r
35969:
35970:
35971:
35972:
35973: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 394/1999 rd
35974:
35975: Indragningen av publiktelefoner
35976:
35977:
35978:
35979:
35980: Tili riksdagens talman
35981:
35982: Det av staten ännu majoritetsägda bolaget Sone- niska utvecklingen går att nå en sådan situation
35983: ra drar nu i snabb takt in publiktelefoner om- att man med tanke på säkerheten helt kan slopa
35984: kring i landet, eftersom de klassas som olönsam- fasta publiktelefoner. Principiellt intressant är
35985: ma. Ett exempel är skärgårdskommunen Brändö också frågan om huruvida staten i takt med att te-
35986: på Åland, för vars del Sonera nyligen meddelat lebolaget privatiseras också kan avhända sig dy-
35987: att alla de återstående fyra publiktelefonerna dras likt ansvar.
35988: m.
35989: Kommunen har visserligen erbjudits att få be- Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
35990: hålla telefonerna mot en viss betalning. Utöver ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
35991: den kostnadsöverföring detta innebär kan starka ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
35992: principiella invändningar göras mot utveckling- följande spörsmål:
35993: en.
35994: Särskilt ur en glesbygdskommuns synvinkel Anser regeringen att indragningen av
35995: handlar det om såväl service som säkerhet. Hör- publiktelefoner kan fortgå utan att sä-
35996: barheten för mobiltelefoner är inte l 00 %, och kerheten och servicen - särskilt i gles-
35997: man kan med fog fråga sig om det trots det stän- bygden - drabbas och utan att det of-
35998: digt ökande antalet mobiltelefoner och den tek- fentliga i takt med privatiseringen av te-
35999: lebolaget också avhänder sig ansvar?
36000:
36001:
36002: Helsingfors den 8 september 1999
36003:
36004: Gunnar Jansson /sv
36005:
36006:
36007:
36008:
36009: Versio 2.0
36010: Suomennos KK 394/1999 vp- Gunnar Jansson /r
36011:
36012:
36013:
36014:
36015: KIRJALLINEN KYSYMYS 394/1999 vp
36016:
36017: Yleisöpuhelimien poistaminen
36018:
36019:
36020:
36021:
36022: Eduskunnan puhemiehelle
36023:
36024: Vielä valtion enemmistöomistuksessa oleva So- rästä ja teknisestä kehityksestä huolimatta tilan-
36025: nera-yhtiö poistaa nyt nopeaa vauhtia yleisöpu- teeseen, jossa kiinteät yleisöpuhelimet voidaan
36026: helimia eri puolilla maata, koska ne luokitellaan turvallisuus huomioon ottaen kokonaan poistaa.
36027: kannattamattomiksi. Yhtenä esimerkkinä on Periaatteellisesti mielenkiintoinen on myös kysy-
36028: Brändön saaristokunta Ahvenanmaalla, jonka mys siitä, voiko valtio teleyhtiön yksityistämi-
36029: osalta Sonera on äskettäin ilmoittanut, että kaik- sen myötä myös luopua vastuustaan.
36030: ki jäljellä olevat neljä yleisöpuhelinta poistetaan.
36031: Kunnalle on tosin tarjottu mahdollisuutta säi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36032: lyttää puhelimet tiettyä maksua vastaan. Tästä ai- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
36033: heutuvan kustannussiirron lisäksi tällaista kehi- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36034: tystä vastaan voidaan esittää vahvoja periaatteel- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36035: lisia vastaväitteitä.
36036: Erityisesti syrjäseutukunnan näkökulmasta Katsooko hallitus, että yleisöpuheli-
36037: kyse on sekä palvelusta että turvallisuudesta. mien poistaminen voi jatkua ilman, että
36038: Matkapuhelimien kuuluvuus ei ole sataprosentti- turvallisuus ja palvelut kärsivät - eri-
36039: nen, ja voidaankin perustellusti kysyä, päästään- tyisesti syrjäseudulla - ja ilman, että
36040: kö matkapuhelimien jatkuvasti kasvavasta mää- julkinen valta teleyhtiön yksityistämisen
36041: myötä luopuisi myös vastuustaan?
36042:
36043:
36044: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999
36045:
36046: Gunnar Jansson /r
36047:
36048:
36049:
36050:
36051: 2
36052: Ministerin vastaus KK 394/1999 vp- Gunnar Jansson /r
36053:
36054:
36055:
36056:
36057: Eduskunnan puhemiehelle
36058:
36059: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa toiminnan pelisäännöin. Kaikki yleisöpuhelimel-
36060: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, la tarjottavat palvelut ovat saatavissa myös yksi-
36061: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tyisellä kiinteän verkon puhelimella ja aina hal-
36062: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar vempaan hintaan. Myös matkapuheluiden hinnat
36063: Janssonin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- ovat lähentyneet yleisöpuheluiden hintoja ja ovat
36064: sen KK 394/1999 vp: joissakin tapauksissa jopa edullisempia.
36065: Merkittävä osa yleisöpuhelimista on muiden
36066: Katsooko hallitus, että yleisöpuhelimi- kuin teleyritysten hallinnassa. Mikäli teleyrityk-
36067: en poistaminen voi jatkua ilman, että siä veivoitetaan ylläpitämään tappiollista toimin-
36068: turvallisuus ja palvelut kärsivät- erityi- taa, tulisi lainsäätäjän tasapuolisuuden vuoksi li-
36069: sesti syrjäseudulla -ja ilman, että julki- sätä muiden vastaavaa palvelua tarjoavien vas-
36070: nen valta teleyhtiön yksityistämisen tuita.
36071: myötä luopuisi myös vastuustaan ? Hallitus on noudattanut telepolitiikkaa, jossa
36072: valtion osaksi omistamalla teleyrityksellä on sa-
36073: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin te-
36074: ti seuraavaa: leyrityksillä. Telemarkkinalain mukaan vain te-
36075: Suomessa on noin 3,2 miljoonaa matkapuhelinta leyrityksen huomattava markkinavoima voi tuo-
36076: ja lähes kolme miljoonaa kiinteän verkon puhe- da teleyritykselle lisävelvoitteita.
36077: linta. Yleisöpuhelimia on vain murto-osa tästä Hallitus katsoo, että yleisöpuhelimien merki-
36078: määrästä, noin 20 000 kappaletta. Lisäksi ylei- tys yleisen turvallisuuden antajana on melko vä-
36079: söpuhelimet ovat tiettyyn paikkaan sidottuja ja häinen ja matkapuhelinten määrän kasvaessa nii-
36080: sijaitsevat pääsääntöisesti tiheästi asutuilla alu- den merkitys entisestään vähenee. Suomessa
36081: eilla. Yleisöpuhelimet ovat myös erittäin alttiita useat valtakunnalliset televerkot takaavat sen,
36082: ilkivallalle. Siten yleisen turvallisuuden kannal- että hätätapauksissa puhelinyhteydet ovat hyvin
36083: ta yleisöpuhelimilla on huomattavasti aikaisem- ja kansainvälisesti vertaillen jopa erittäin hyvin
36084: paa pienempi merkitys. Onnettomuuden sattues- kansalaisten saavutettavissa. Sonera Oyj :n osit-
36085: sa lähes aina apu kutsutaan yksityisen henkilön tainen yksityistäminen ei vähennä yhtiön vastui-
36086: hallussa olevalla puhelimella. Mainittakoon, että ta sen tarjoamista palveluista. Hallitus seuraajat-
36087: moottoriteiden varsilla olleet hätäpuhelimet kuvasti telepalveluiden saatavuutta myös syrjä-
36088: poistettiin matkapuhelinten lisääntyessä tarpeet- seutujen ja turvallisuuden kannalta. Hallitus ei
36089: tominajo vuosia sitten. katso tarpeelliseksi tällä hetkellä asettaa Sonera
36090: Yleisöpuhelintoiminta on Suomessa vapaata Oyj:lle sellaisia velvoitteita, joita muilla teleyri-
36091: yrittäjätoimintaa, jota telemarkkinalaki tai sen tyksillä tai yleensäkin yleisöpuhelinpalveluita
36092: nojalla annetut määräykset eivät koske. Yleisö- tarjoavilla ei ole.
36093: puhelintoimintaa harjoitetaan normaalin yritys-
36094:
36095:
36096: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
36097:
36098: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
36099:
36100: 3
36101: KK 394/1999 vp- Gunnar Jansson /r Ministerns svar
36102:
36103:
36104:
36105:
36106: Tili riksdagens talman
36107:
36108: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger samhet. Alla de tjänster publiktelefonerna erbju-
36109: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av der kan fås med hjälp av privata telefoner anslut-
36110: statsrådet översänt följande av riksdagsman Gun- na tili ett fast nät och då alltid tili ett lägre pris.
36111: nar Jansson /sv undertecknade skriftliga spörs- Också priserna för samtai från mobiltelefoner har
36112: mål SS 394/1999 rd: närmat sig priserna för samtai från publiktelefo-
36113: ner och är i vissa fall t.o.m. lägre.
36114: Anser regeringen att indragningen av En ansenlig del av publiktelefonema innehas
36115: publiktelefoner kan fortgå utan att sä- av andra än teleföretag. Om teleföretagen för-
36116: kerheten och servicen - särskilt i gles- pliktas att upprätthålla olönsam verksamhet, bor-
36117: bygden - drabbas och utan att det of- de lagstiftaren för rättvisans skull också utöka de
36118: fentliga i takt med privatiseringen av te- skyldigheter som andra producenter av motsva-
36119: lebolaget också avhänder sig ansvar? rande service har.
36120: Regeringen har tillämpat en telepolitik enligt
36121: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- viiken det av staten delvis ägda teleföretaget har
36122: föra följande: samma rättigheter och skyldigheter som andra te-
36123: Det finns ca 3,2 miljoner mobiltelefoner och nära leföretag har. Enligt telemarknadslagen kan en-
36124: tre miljoner telefoner anslutna tili ett fast nät i dast ett betydande marknadsinflytande leda till
36125: vårt land. Publiktelefonerna utgör endast en att ett teleföretag åläggs ytterligare skyldigheter.
36126: bråkdel av detta antal, dvs. de uppgår tili ca Regeringen anser att publiktelefonernas bety-
36127: 20 000. Dessutom är publiktelefonerna bundna delse för den allmänna säkerheten är ganska obe-
36128: tili en viss plats och är i regel placerade i tättbe- tydlig och att deras betydelse kommer att minska
36129: folkade områden. Publiktelefonerna utsätts ock- ytterligare i takt med att mobiltelefonerna blir
36130: så lätt för skadegörelse. Därmed är publiktelefo- allt vanligare. 1 vårt land garanterar förekomsten
36131: nerna numera av märkbart mindre betydelse för av flera landsomfattande telenät att telefonför-
36132: den allmänna säkerheten än tidigare. När en bindelserna är goda i nödsituationer och i en in-
36133: olycka inträffar tilikaUas nästan alltid hjälp med ternationell jämförelse står de tili medborgarnas
36134: en telefon som innehas av en privatperson. Det förfogande rentav i synnerligen stor utsträck-
36135: bör nämnas att nödtelefonerna vid motorvägarna ning. Att Sonera Abp delvis har privatiserats
36136: avlägsnades redan för flera år sedan för att de inte minskar inte bolagets ansvar för de tjänster bola-
36137: längre behövdes när mobiltelefonerna blev allt get erbjuder. Regeringen följer fortlöpande till-
36138: vanligare. gången på teletjänster också med tanke på gles-
36139: Publiktelefonverksamheten i Finland är en fri bygderna och säkerheten. Regeringen anser det
36140: företagsverksamhet som inte omfattas av tele- inte för närvarande vara nödvändigt att ålägga
36141: marknadslagen eller bestämmelser som utfårdats Sonera Abp skyldigheter som inte åligger de öv-
36142: med stöd av den. Publiktelefonverksamheten be- riga teleföretagen eller dem som i allmänhet er-
36143: drivs enligt spelreglerna för normal företagsverk- bjuder publiktelefontjänster.
36144:
36145:
36146:
36147: Helsingfors den 1 oktober 1999
36148:
36149: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
36150: 4
36151: KK 395/1999 vp- Matti Kangas /vas
36152:
36153:
36154:
36155:
36156: KIRJALLINEN KYSYMYS 395/1999 vp
36157:
36158: Toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseksi ja kehit-
36159: tämiseksi
36160:
36161:
36162:
36163:
36164: Eduskunnan puhemiehelle
36165:
36166: Työmarkkinoilla kehitys on viime vuosina kulke- taan, että runsaasti työkykyä edistävää toimintaa
36167: nut sellaista rataa, että työntekijöiden määrää on erityisesti valtion työpaikoissa. Työpaikkojen
36168: pienennetään ja niistä, jotka saavat jäädä työhön, koon mukaan arvioiden yleisintä työkyvyn edis-
36169: puristetaan viimeisetkin mehut pois. Kiireen ja täminen on ollut yli 100 henkilön yrityksissä.
36170: stressin keskellä on alettu kiinnittää huomiota Työkyky kaipaa kehittämistä varsinkin pienissä
36171: työssä jaksamiseen ja työkyvyn parantamiseen. työpaikoissa. Avoimen keskustelun rohkaisemi-
36172: Käyty keskustelu on osoittanut, ettei olekaan nen työolojen kehittämiseksi, vuorovaikutuksen
36173: kyse yhdestä tai kahdesta tekijästä, vaan työkyky lisääminen työn johdon ja työntekijöiden välillä
36174: on monikerroksisten vuorovaikutussuhteiden sekä henkisen väkivallan torjuminen työpaikoil-
36175: mutkikas vyyhti, jonka selvittämiseksi ja kehittä- la ovat välttämättömiä työkykyä parantavia kei-
36176: miseksi kannattaa panostaa monestakin syystä. noja. Aina nämä konstit eivät kuitenkaan riitä.
36177: Työpaikkojen ilmapiiri ja ihmisten väliset so- Korkean työttömyyden aikana turvattomuus työn
36178: siaaliset suhteet vaikuttavat oleellisesti työn tu- jatkuvuudesta ei ole omiaan lisäämään työnteki-
36179: loksellisuuteen. jöiden työkykyä.
36180: Työkyky koskettaa työntekijöiden lisäksi
36181: työnantajia, työyhteisöjä ja -organisaatioita. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36182: Työssäjaksamiseenja viihtymiseen voidaan vai- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
36183: kuttaa monin työkykyä edistävin keinoin. Työ- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36184: elämässä pysytään mukana vain hyvässä työkun- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36185: nossa. Työpaikkaliikunnan lisääminen vaikuttaa-
36186: kin myönteisellä tavalla työntekijöiden fyysi- Millaisia keinoja hallitus aikoo käyttää
36187: seen kuntoon ja sosiaalisiin taitoihin. Tarkastel- työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi
36188: taessa työpaikkoja työnantajan mukaan tode- ja edelleen kehittämiseksi?
36189:
36190:
36191: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999
36192:
36193: Matti Kangas /vas
36194:
36195:
36196:
36197:
36198: Versio 2.0
36199: KK 395/1999 vp- Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
36200:
36201:
36202:
36203:
36204: Eduskunnan puhemiehelle
36205:
36206: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Työssä jaksamista ja jatkamista pyritään halli-
36207: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tusohjelman mukaisesti tukemaan mm. seuraa-
36208: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vin kehittämishankkein:
36209: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan- Lainsäädäntöä kehittämällä tuetaan työkyvyn
36210: kaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen ylläpitämistä. Työterveyshuoltolaki uudistetaan.
36211: KK 395/1999 vp: Työterveyshuoltolain uudistamisella tuetaan työ-
36212: paikan sisäisiä toimintamahdollisuuksia työky-
36213: Millaisia keinoja hallitus aikoo käyttää vyn ylläpitämisessä, tuetaan palvelujen saata-
36214: työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi vuuden suotuisaa kehitystä niin, että erikokoisil-
36215: ja edelleen kehittämiseksi? la työpaikoilla ja erityyppisissä työsuhteissa pal-
36216: velujen saanti on turvattu. Samalla etsitään mah-
36217: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- dollisuuksia tukea työterveyshuoltopalvelujen
36218: ti seuraavaa: saatavuutta ja sisällöllisesti työkyvyn ylläpitämi-
36219: Työkyvyn ylläpitäminen on ollut aktiivisten toi- seen suuntautuvia toimenpiteitä korvauskäytän-
36220: menpiteiden kohteena jo vuosien ajan. Vuonna töä kehittämällä.
36221: 1998 valmistunut Tyky-barometri, jolla on selvi- Toiminnan sisältöä kehitetään panostamalla
36222: tetty monipuolisesti työkyvyn ylläpitämisen ti- henkilöstön koulutukseen. Työterveyshuollossa
36223: lannetta suomalaisilla työpaikoilla osoittaa, että toimivien terveydenhuollon ammattihenkilöiden
36224: toimenpiteitä on käynnistynyt laajalti ja toiminta ja asiantuntijoiden koulutusta ja pätevyyttä kehi-
36225: on varsin tunnettua. Työkyvyn ylläpitäminen on tetään työterveyshuollon neuvottelukunnan teke-
36226: laajaa toimintaa, joka vaatii useiden eri hallin- män ehdotuksen pohjalta. Erityistä huomiota on
36227: nonalojen yhteistoimintaa koko työelämän kehit- kiinnitetty henkilöstön riittävyyteen ja työelä-
36228: tämisessä. män kehityksen huomioivaan ammatilliseen
36229: Työterveyshuonolla on keskeinen rooli pyrit- osaamiseen.
36230: täessä tukemaan työntekijöiden jaksamista työs- Terveyskeskusten työterveyshuollon kehittä-
36231: sään sekä jatkamista mahdollisimman pitkään misjaosto laatii toimenpide-ehdotuksia terveys-
36232: työelämässä. Työympäristöön, työyhteisöön, keskusten työterveyshuollon sisällön kehittämi-
36233: työntekijöiden terveyteen sekä osaamiseen vai- seksi. Kunnallisten työterveyshuoltopalvelujen
36234: kuttaminen ovat työkykyä ylläpitävän toiminnan saanti turvataan asiaa erikseen selvittäneen
36235: osa-alueita. Työkykyä ylläpitävän toiminnan ta- asiantuntijaryhmän ehdotusten pohjalta kiinnit-
36236: voitteena on pyrkiä edistämään ja tukemaan jo- täen samalla huomiota työelämän ulkopuolella
36237: kaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toi- olevien palvelutarpeeseen.
36238: mintakykyä työuran kaikissa vaiheissa. Peruspe- Ikääntyvien työkyvyn ylläpitämistä on erityi-
36239: riaatteena on myös, että kaikki työterveyshuol- sesti kehitetty Kansalliseen Ikäohjelmaan perus-
36240: lon piirissä olevat työntekijät ovat työkykyä yllä- tuen. Kansalliseen Ikäohjelmaan sisältyvänä
36241: pitävän toiminnan kohteina. hankkeena on käynnistynyt kunta-alan henkilös-
36242: tön työkykyä ylläpitävää toimintaa koskeva han-
36243: ke, jonka tavoitteena on monipuolisesti paneutua
36244:
36245:
36246: 2
36247: Ministerin vastaus KK 395/1999 vp - Matti Kangas /vas
36248:
36249:
36250: kunta-alan henkilöstön jaksamisongelmien sel- 2) Tiedottamisella ja hyvien käytännön ratkai-
36251: vittämiseen, etsiä ratkaisuja ongelmiin ja henki- sujen ja toimintamallien välittämisellä luodaan
36252: löstön kehittämiseen. edellytyksiä työyhteisöille ja yrityksille ratkaista
36253: Työterveyshuollon toiminnan tehostamiseksi työpaikkakohtaisesti havaittuja jaksamiseen liit-
36254: on vuosina 1995-1999 järjestetty työterveys- tyviä ongelmia ja puutteita.
36255: huollon kokeiluhankkeita. Työterveyshuollon 3) Käytännön kehittämishankkeilla työpai-
36256: kokeiluhankkeet saadaan päätökseen vuoden koilla saadaan aikaan todellisia muutoksia ja pa-
36257: 1999 aikana. Näistä kokeiluhankkeista tuotettu- rannuksia koskien sekä työympäristöä ja työyh-
36258: jen kokeiluraporttien johtopäätösten nojalla laa- teisöä sekä yksilön omia edellytyksiä.
36259: ditaan suositukset työterveyshuollosta työter- Edellä mainittujen toimintojen lisäksi myös
36260: veysyksiköiden käyttöön vuoden 1999 loppuun lainsäädännön kehittämisellä luodaan perusteita
36261: mennessä. Kokeilujen eräs keskeinen toiminta- monille toimenpiteille, joilla on selkeitä yhtymä-
36262: alue on ollut työkyvyn ylläpitäminen. kohtia työssä jaksamisen ja työelämässä jatkami-
36263: Rakennusalan työterveyshuollon tason ja kat- sen edistämisen kanssa. Työssä jaksamisen tutki-
36264: tavuuden parantamista selvittävä työryhmä sel- mus- ja toimenpideohjelma on läpäisyperiaat-
36265: vittää, miten LEL-rakentajat saadaan kattavien teella otettu huomioon mm. Työterveyslaitoksen
36266: työterveyshuoltopalvelujen piiriin (määräaika vuoden 2000 toiminnan suunnittelussa. Kaikkiin
36267: 31.10.1999 saakka). Tällä työllä etsitään ratkai- Työterveyslaitoksen työ- ja toimintakyvyn edis-
36268: suja tapaturmavaarallisissa töissä ja lyhyissä työ- tämiseen tähtääviin toimenpiteisiin sisältyy työs-
36269: suhteissa olevien työkyvyn ylläpitämiseen ja ter- sä jaksaminen ja jatkaminen.
36270: veyden edistämiseen. Myös eri miniteriöiden välisissä yhteistyöoh-
36271: Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideoh- jelmissa työkyvyn ylläpitäminen on tärkeä tavoi-
36272: jelma sisältää kolme keskeistä toimintatasoa, te. Koska kysymyksessä ei ole erillinen toiminta
36273: joista: vaan laaja yhteistyö ja tavoite, johon pyritään eri
36274: 1) Alan tutkimuksen suuntaamisella ja tutki- toimintojen avulla ja päätösten kautta, tarvitaan
36275: mustulosten hyödennettävyyden parantamisella malttia tulosten odottamisessa. Vuoden 1998
36276: ja muulla kehittämistoiminnalla selvitetään työs- Tyky-barometri kertoo, että tuloksia on odotetta-
36277: sä jatkamiseen vaikuttavia syitä ja niiden vaiku- vissa jo lähitulevaisuudessa.
36278: tuksia sekä luodaan uusia ratkaisu- ja kehittämis-
36279: muotoja.
36280:
36281:
36282: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
36283:
36284: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
36285:
36286:
36287:
36288:
36289: 3
36290: KK 39511999 vp- Matti Kangas /vas Ministems svar
36291:
36292:
36293:
36294:
36295: Tili riksdagens talman
36296:
36297: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger gare som omfattas av företagshälsovården skall
36298: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av utgöra mål för verksamheten för upprätthållande
36299: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat- av arbetsförmågan.
36300: ti Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörs- 1 enlighet med regeringsprogrammet försöker
36301: mål SS 395/1999 rd: man stöda att arbetstagare orkar och fortsätter ar-
36302: betslivet med hjälp av bl.a. följande utvecklings-
36303: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta projekt:
36304: för att arbetstagarnas arbetsförmåga Upprätthållandet av arbetsförmågan stöds
36305: skall kunna upprätthållas och ytterliga- genom utveckling av lagstiftningen. Lagen om
36306: re förbättras? företagshälsovård revideras. Genom revidering-
36307: en av lagen om företagshälsovård stöds ar-
36308: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- betsplatsemas intema möjligheter att agera då
36309: föra följande: det gäller upprätthållande av arbetsförmågan och
36310: Redanunder flera år har aktiva åtgärder vidtagits en gynnsam utveckling av tillgången på service
36311: för upprätthållande av arbetstagamas arbetsför- så att den tryggas på arbetsplatser av olika stor-
36312: måga. Den 1998 sammanställda tyky-barome- lek och i olika typer av arbetsförhållanden. Sam-
36313: tem (tyky=verksamhet som upprätthåller arbets- tidigt söks möjligheter att genom utveckling av
36314: förmågan), med hjälp av viiken situationen då det ersättningspraxis stöda tillgången på företagshäl-
36315: gäller upprätthållande av arbetsförmågan på fins- sovårdsservice och åtgärder som syftar till att in-
36316: ka arbetspalatser har kunnat utredas på ett mång- nehållsmässigt upprätthålla arbetsförmågan.
36317: sidigt sätt, visar att verksamhet har inletts i stor Verksamhetens innehåll utvecklas genom
36318: utsträckning och att verksamheten är synner- satsningar på personalens utbildning.
36319: ligen känd. Upprätthållandet av arbetsförmågan Utbildningen och kompetensen då det gäller
36320: är en omfattande verksamhet som kräver samar- fackmän och sakkunniga inom företagshälsovår-
36321: bete mellan många olika förvaltningsområden den utvecklas utgående från det förslag som de-
36322: vid utvecklandet av hela arbetslivet. legationen för företagshälsovård lagt fram. Sär-
36323: Företagshälsovården har en central roll i strä- skild uppmärksamhet har fasts vid att det finns
36324: van att stöda arbetstagama så att de orkar i ar- tillräckligt med personai och yrkeskunskap vid
36325: betslivet och orkar fortsätta i arbetslivet så länge utvecklingen av arbetslivet.
36326: som möjligt. Arbetsmiljön, arbetsgemenskapen, Utvecklingssektionen för hälsocentralemas
36327: arbetstagamas hälsa samt kunnande är delområ- företagshälsovård kommer att utarbeta förslag
36328: den som man försöker påverka genom verksam- till åtgärder för utvecklande av innehållet i hälso-
36329: heten för upprätthållande av arbetsförmågan. centralemas företagshälsovård. Tillgången på
36330: Syftet med verksamheten för upprätthållande av kommunal företagshälsovårdsservice tryggas ut-
36331: arbetsförmågan är att försöka förbättra och stöda gående från de förslag som en sakkunniggrupp
36332: arbets- och funktionsförmågan hos alla dem som som utrett frågan lagt fram och samtidig fasts
36333: är i arbetslivet i alla skeden av karriären. En uppmärksamhet vid behovet av service för dem
36334: grundläggande princip är också att alla arbetsta- som är utanför arbetslivet.
36335:
36336:
36337: 4
36338: Ministems svar KK 395/1999 vp- Matti Kangas /vas
36339:
36340:
36341: Upprätthållandet av arbetsförmågan hos äldre och genom annan utvecklingsverksamhet klar-
36342: personer har utvecklats särskilt enligt det natio- läggs de orsaker som inverkar på hur arbetstagar-
36343: nella åldersprogrammet. Som en del av det natio- na orkar fortsätta i arbetet och verkan av dessa
36344: nella åldersprogramprojektet har ett projekt för orsaker samt skapas nya lösnings- och utveck-
36345: versamhet som upprätthåller arbetsförmågan hos lingsmallar.
36346: kommunalt anställda inletts. Målet för projektet 2) Genom information och förmedling av bra
36347: är att ingående utreda de problem som hänför sig praktiska lösningar och verksamhetsmodeller
36348: till kommunalt anställdas förmåga att orka i ar- skapas förutsättningar för arbetsgemenskapema
36349: betslivet, att söka lösningar på problemen och ut- och företagen att lösa problem och brister som
36350: veckla personalen. konstaterats på arbetsplatsen och som hänför sig
36351: För att effektivera företagshälsovårdens verk- till hur arbetstagama orkar i arbetslivet.
36352: samhet har under 1995-1999 ordnats försöks- 3) Genom praktiska utvecklingsprojekt fås
36353: projekt inom företagshälsovården. Försökspro- verkliga ändringar och förbättringar tili stånd på
36354: jekten slutförs under 1999. På basis av de slutsat- arbetsplatserna då det gäller såväl arbetsmiljön
36355: ser som kan dras utgående från rapportema om och arbetsgemenskapen som individens egna för-
36356: försöksprojekten utarbetas rekommendationer utsättningar.
36357: som gäller företagshälsovården för företagshäl- Utöver ovan nämnda åtgärder läggs också
36358: sovårdsenhetema före utgången av 1999. Ett genom utveckling av lagstiftningen grunden för
36359: område som har ansetts viktigt i samband med många åtgärder som har tydliga beröringspunk-
36360: försöksprojekten är upprätthållande av arbetsför- ter med främjandet av att arbetstagarna orkar i ar-
36361: mågan. betslivet och orkar fortsätta i arbetslivet. Forsk-
36362: Den arbetsgrupp som utreder hur nivån och nings- och åtgärdsprogrammet för utredande av
36363: omfattningen då det gäller företagshälsovården hur arbetstagarna orkar i arbetslivet har enligt
36364: inom byggnadsbranschen skall kunna förbättras mainstreamingprincipen beaktats bl.a. vid plane-
36365: utreder hur man skall ordna heltäckande före- ringen av Institutets för arbetshygien verksamhet
36366: tagshälsovårdsservice för arbetstagare som hör år 2000. I alla åtgärder som Institutet för arbets-
36367: till LEL-arbetspensionskassan (tid tili 31.10. hygien vidtar för förbättrande av arbets- och
36368: 1999). Arbetsgruppen arbetar för att hitta lös- funktionsförmågan ingår frågan om hur arbetsta-
36369: ningar på hur man skall kunna upprätthålla ar- gare orkar och kan fortsätta i arbetslivet.
36370: betsförmågan och förbättra hälsan hos personer Upprätthållande av arbetsförmåga är ett vik-
36371: som arbetar i branscher där risken för olycksfall tigt mål även i de samarbetsprogram som minis-
36372: är stor och hos personeri kortvariga arbetsförhål- terieroa gjort upp sinsemellan. Eftersom det inte
36373: landen. är fråga om en särskild verksamhet utan om om-
36374: Forsknings- och åtgärdsprogrammet för utre- fattande samarbete och ett mål dit man strävar
36375: dande av hur arbetstagama orkar i arbetslivet med hjälp av olika verksamheter och beslut,
36376: omfattar tre viktiga verksamhetsnivåer: krävs det tålamod i väntan på resultat. Tyky-ba-
36377: 1) Genom att rikta forskningen i ämnet och rometern för 1998 ger vid handen att resultat är
36378: förbättra utnyttjandet av forskningsresultaten att vänta redan inom den närmaste framtiden.
36379:
36380:
36381:
36382: Helsingfors den 29 september 1999
36383:
36384: Omsorgsminister Eva Biaudet
36385:
36386:
36387:
36388:
36389: 5
36390: KK 396/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym.
36391:
36392:
36393:
36394:
36395: KIRJALLINEN KYSYMYS 396/1999 vp
36396:
36397: Rintamapalvelustunnuksen myöntäminen vuo-
36398: sien 1939-1945 sotien aikana palvelleille mie-
36399: hille
36400:
36401:
36402:
36403:
36404: Eduskunnan puhemiehelle
36405:
36406: Rintamapalvelustunnus myönnetään siitä anne- muuttamalla niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-
36407: tun asetuksen mukaan naiselle, joka on Suomen arvon toteutumista.
36408: kansalaisena palvellut tai naiselle, joka nyt on Tasa-arvolain 7 §:n mukaan syrjintä välittö-
36409: Suomen kansalainen ja on palvellut vuosien mästi tai välillisesti sukupuolen perusteella on
36410: 1939-1945 sotien aikana rintamavastuussa ol- kielletty. Lain 7 §:ää koskevassa hallituksen esi-
36411: leen sotatoimiyhtymän joukoissa taikka ilmator- tyksessä (HE 57/1985 vp) todetaan, että suku-
36412: junta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien alus- puoleen perustuvaa syrjintää on menettely, jolla
36413: yksiköissä tahi ilmavoimien lentoyksiköissä tai naiset ja miehet asetetaan keskenään eri ase-
36414: muutoin toiminut rintamapalvelukseen rinnastet- maan. Eri asemaan asettamisella tarkoitetaan lä-
36415: tavissa tehtävissä rintamavastuussa olleen sota- hinnä sitä, että tiettyjä etuja tai oikeuksia myön-
36416: toimiyhtymän alueella. Naiset ovat työskennel- netään taikka tiettyjä velvollisuuksia, rajoituksia
36417: leet muun muassa lääkintä-, muonitus- ja ilma- tai rasitteita asetetaan vain miehille tai naisille.
36418: valvontatehtävissä sekä myös evakuointi- ja Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin
36419: karjankuljetustehtävissä. Hakemus on pitänyt miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaat-
36420: toimittaa veteraanitunnuslautakunnalle viimeis- teen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa
36421: tään 31.12.1994. koskevissa kysymyksissä (79/7 /ETY) 3 artiklan
36422: Rintamapalvelustunnusta ovat 31.12.1994 mukaan direktiiviä sovelletaan lakisääteisiin jär-
36423: mennessä hakeneet myös miehet, jotka ovat osal- jestelmiin, jotka antavat turvaa sairauden, työky-
36424: listuneet vuosina 1939-1945 muun muassa vyttömyyden, vanhuuden, työtapaturmien ja am-
36425: edellä mainittuihin evakuointi- ja karjankuljetus- matti taudin sekä työttömyyden varalta. Direktii-
36426: tehtäviin. Veteraanitunnuslautakunta on kuiten- vin 4 artiklan mukaan tasa-arvoisen kohtelun pe-
36427: kin hylännyt kyseiset hakemukset. riaatteella tarkoitetaan, että minkäänlaista suku-
36428: Rintamasotilastunnus on myönnetty siitä an- puoleen perustuvaa syrjintää ei saa esiintyä välit-
36429: netun asetuksen (772/1969) mukaan miehelle, tömästi eikä välillisesti etenkään siviilisäädyn tai
36430: joka on Suomen kansalaisena osallistunut tai perheaseman perusteella eikä varsinkaan, kun
36431: joka nyt on Suomen kansalainen ja on osallistu- kysymyksessä on järjestelmien soveltamisala ja
36432: nut vuosien 1939-1945 sotien aikana puolustus- niiden piiriin pääsemisen edellytykset. Direktii-
36433: voimienjoukoissa varsinaisiin sotatoimiin. vin määräykset ovat tulleet Suomea velvoittavik-
36434: Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta si ETA-sopimuksen perusteella 1.1.1994 lukien.
36435: (60911986) annetun lain 4 §:n 1 momentti vel- Miehet eivät ole voineet saada rintamapalve-
36436: voittaa viranomaisia edistämään tasa-arvoa ta- lustunnusta, koska asetuksen mukaan vain naisil-
36437: voitteellisesti ja suunnitelmallisesti erityisesti le on voitu myöntää rintamapalvelustunnus sen
36438:
36439: Versio 2.0
36440: KK 396/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym.
36441:
36442:
36443: perusteella, että he ovat palvelleet vuosien Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36444: 1939-1945 sotien aikana rintamavastuussa ol- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
36445: leen sotatoimiyhtymän joukoissa tai alueella. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36446: Karjankuljetustehtäviin tai muihin vastaaviin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36447: tehtäviin osallistuneista ainoastaan naiset ovat
36448: saaneet rintamapalvelustunnuksen ja siihen liit- Mitä lainsäädännöllisiä muutosesityk-
36449: tyvät etuudet. siä hallitus aikoo tehdä ja millä aikatau-
36450: Tasa-arvovaltuutetun lausunnon (5/51/98) lulla, että naisilla ja miehillä olisi mah-
36451: mukaan on syytä olettaa, että rintamapalvelus- dollisuus saada rintamapalvelustunnus
36452: tunnuksen myöntämismenettely on ristiriidassa samoin perustein tai
36453: tasa-arvolain sekä Euroopan yhteisöjen direktii-
36454: vin (79/7 /ETY) kanssa. Suomessa monet nuoret että niille miehille, jotka ovat nykyisen
36455: miehet palvelivat vuosien 1939-1945 sotien ai- menettelyn vuoksi tulleet syrjityiksi,
36456: kana naisten rinnalla mm. karjankuljetus- tai muutoin myönnetään kohtuulliset etuu-
36457: muissa vastaavissa tehtävissä ja ansaitsevat näin det ottaen huomioon heidän palveluk-
36458: rintamapalvelustunnuksen siinä missä naisetkin. sensa vuosien 1939-1945 sotien aika-
36459: Tunnuksen myöntämistä olisi syytä kiirehtiä, sil- na?
36460: lä tunnusta hakevat miehet ovat jo saaneet odot-
36461: taa tunnustusta tarpeeksi kauan.
36462:
36463:
36464: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999
36465:
36466: Kirsi Piha /kok Esko Kurvinen /kok
36467: Raija Vahasalo /kok Jari Vilen /kok
36468:
36469:
36470:
36471:
36472: 2
36473: Ministerin vastaus KK 396/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym.
36474:
36475:
36476:
36477:
36478: Eduskunnan puhemiehelle
36479:
36480: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa joka on Suomen kansalaisena palvellut, tai nai-
36481: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, selle, joka nyt on Suomen kansalainen ja on pal-
36482: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vellut vuosien 1939-1945 sotien aikana rinta-
36483: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa
36484: Pihan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, meri-
36485: myksen KK 396/1999 vp: voimien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyk-
36486: siköissä tahi muutoin toiminut rintamapalveluk-
36487: Mitä lainsäädännöllisiä muutosesityk- seen rinnastettavissa tehtävissä rintamavastuus-
36488: siä hallitus aikoo tehdä ja millä aikatau- sa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
36489: lulla, että naisilla ja miehillä olisi mah- Rintamatunnus on myönnetty siitä annetun
36490: dollisuus saada rintamapalvelustunnus asetuksen (256/1988) mukaan henkilölle, joka
36491: samoin perustein tai Suomen kansalaisena on palvellut ja henkilölle,
36492: joka nyt on Suomen kansalainen ja on palvellut
36493: että niille miehille, jotka ovat nykyisen vuosien 1939-1945 sotien aikana työvelvolli-
36494: menettelyn vuoksi tulleet syrjityiksi, suuslain nojalla linnoitusrakentajana puolustus-
36495: muutoin myönnetään kohtuulliset etuu- voimien linnoitusrakentajajoukoissa rintamavas-
36496: det ottaen huomioon heidän palveluk- tuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
36497: sensa vuosien 1939-1945 sotien aika- Naisille myönnettävästä rintamapalvelustun-
36498: na? nuksesta annetun asetuksen sanamuoto edellyt-
36499: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tää, että nainen on toiminut rintamapalvelukseen
36500: vasti seuraavaa: rinnastettavissa tehtävissä. Tunnuksen myöntä-
36501: misen taustalla oli, että toimimalla muun muassa
36502: Rintamasotilastunnus on myönnetty siitä anne- lääkintä-, muonitus- ja ilmavalvontatehtävissä
36503: tun asetuksen (772/1969) mukaan miehelle, joka naiset vapauttivat miehiä varsinaisiin sotatoi-
36504: on Suomen kansalaisena osallistunut tai joka nyt miin. Naisille on tunnus voitu myöntää myös kar-
36505: on Suomen kansalainen ja on osallistunut vuo- jankuljetustehtävistä. Veteraanitunnuslautakun-
36506: sien 1939-1945 sotien aikana puolustusvoi- ta on todennut, että naisia voitiin, päinvastoin
36507: mien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin reservi- kuin miehiä, pitää esimerkiksi karjankuljetusteh-
36508: läisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vaki- tävissä vastuullisina evakuoinnin suoritushenki-
36509: naisessa palveluksessa olevana. Varsinaisiin so- löinä.
36510: tatoimiin katsotaan osallistuneeksi henkilö, joka Rintamaveteraanitunnusten myöntämisen laa-
36511: on todistettavasti osallistunut taisteluihin rinta- jentamista myös tasa-arvokysymyksenä pohti so-
36512: mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa siaali- ja terveysministeriön asettama veteraani-
36513: tahi sen alueella taikka ilmatorjunta- tai rannik- tunnusten selvitystyöryhmä (STM 1990: 19).
36514: kojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tahi il- Työryhmä totesi, että naisille myönnettävästä
36515: mavoimien lentoyksiköissä. rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuksen
36516: Rintamapalvelustunnus on myönnetty siitä an- tulkinta on laventanut palvelun sellaisiin tehtä-
36517: netun asetuksen (554/1978) mukaan naiselle, viin, josta vastaavasti mies ei saa minkäänlaista
36518:
36519:
36520: 3
36521: KK 396/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym. Ministerin vastaus
36522:
36523:
36524: tunnusta. Tämä ei työryhmän mielestä kuiten- raanhoitolain sekä sairausvakuutuslain nojalla.
36525: kaan muuttanut sitä perusasetelmaa, jonka mu- Vanhuudenajan ja pitkäaikaisen työkyvyttömyy-
36526: kaan miehet ovat asevelvollisuuslain alaisia ja den ajan turva on säännelty työeläkelaeissa sekä
36527: erityisasemassa sotapalvelukseen nähden, mikä kansaneläkelaissa. Työtapaturma-ja ammattitau-
36528: seikka on tunnustettu myös laissa naisten ja titurva on turvattutyötapaturma-ja ammattitauti-
36529: miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986). Sano- lain sekä sotilastapaturmalain nojalla. Työttö-
36530: tun lain 9 §:n 2 kohdassa on todettu, ettei asevel- myysajan turva on säännelty muun muassa työt-
36531: vollisuuden säätämistä ainoastaan miehille ole tömyysturvalaissa ja työmarkkinatukilaissa.
36532: pidettävä syrjintänä. Työryhmä katsoi myös, että Edellä mainitussa varsinaisessa sosiaaliturva-
36533: monilla väestöryhmillä on kiistatta ollut olennai- lainsäädännössä on kautta linjan toteutettu tasa-
36534: nen merkitys siihen, että Suomi selvisi sodista it- arvon periaate direktiivien edellyttämällä tavalla.
36535: senäisenä valtakuntana. Tästä huolimatta työryh- Edellä mainitun sosiaaliturvan lisäksi erityi-
36536: mä katsoi, ettei muita väestöryhmiä tule rinnas- sesti veteraaneille on säännelty erilaisia tunnus-
36537: taa rintamaveteraaneihinja että olisi selvästi tun- tusluontoisia etuuksia korvaukseksi sodan ajan
36538: nustettava ase kädessä pa1velleiden rintamavete- kärsimyksistä. Tällaisten tietyistä sodan ajan pal-
36539: raanien kantaneen raskainta taakkaa maan puo- veluksista maksettavien korvausten ei voida kat-
36540: lustamisessa. soa olevan ristiriidassa edellä mainittujen tasa-
36541: Neuvoston direktiivin miesten ja naisten tasa- arvosäännösten kanssa.
36542: arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta to- Myös neuvoston asetuksessa (ETY) n:o
36543: teuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysy- 1408171 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamises-
36544: myksissä (7917 /ETY) 3 artiklan mukaan sanottua ta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työn-
36545: direktiiviä sovelletaan lakisääteisiin järjestel- tekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiinja hei-
36546: miin, jotka antavat turvaa sairauden, työkyvyttö- dän perheenjäseniinsä on otettu huomioon edellä
36547: myyden, vanhuuden, työtapaturmien, ammatti- mainittu periaate. Sanotun asetuksen 4 artiklan 4
36548: tautien sekä työttömyyden johdosta, sekä sosiaa- kohdan mukaan kyseistä asetusta ei sovelleta so-
36549: lihuoltoon niiltä osin kuin sillä täydennetään siaalihuoltoon eikä lääkinnälliseen huoltoon, so-
36550: edellä mainittuja järjestelmiä tai korvataan ne. dan tai sen seurauksien uhrien etuusjärjestelmiin
36551: Direktiivin 4 artiklan mukaan tasa-arvoisen koh- eikä virkamiesten ja sellaisena pidettävien henki-
36552: telun periaatteella tarkoitetaan, että minkäänlais- löiden erityisjärjestelmiin.
36553: ta sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei saa esiin- Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että
36554: tyä välittömästi eikä välillisesti etenkään siviili- vaikka rintamaveteraaneille myönnettävissä eri-
36555: säädyn tai perheaseman perusteella eikä varsin- tyisissä etuuksissa on eläketurvan piirteitä, niis-
36556: kaan kun on kysymyksessä järjestelmän sovelta- sä on kuitenkin olennaisena osana Suomen käy-
36557: misala ja sen piiriin pääsemisen edellytykset, mien sotien tunnustusluonteisuus. Miesten ja
36558: velvollisuus osallistua rahoitukseen ja maksu- naisten välinen erilainen osallistuminen sodan-
36559: osuuksien laskentaperusteet sekä etuuksien, käyntiin johtuu asevelvollisuuslain tekemästä
36560: aviopuolisosta ja huollettavista johtuvat lisät mu- erosta sen suhteen, että miehet ovat Suomessa ol-
36561: kaan lukien, laskentaperusteet sekä etuuksiin leet ja ovat edelleen asevelvollisia ja suorittavat
36562: olevan oikeuden kestoa ja jatkumista koskevat asevelvollisuutensa eri pohjalta kuin naiset, joi-
36563: edellytykset. den palvelu on edelleen vapaaehtoista.
36564: Suomessa sairauden ajan turva on toteutettu
36565: palvelujen osalta kansanterveyslain ja erikoissai-
36566:
36567:
36568: Helsingissä l päivänä lokakuuta 1999
36569:
36570: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
36571:
36572: 4
36573: Ministerns svar KK 396/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym.
36574:
36575:
36576:
36577:
36578: Tili riksdagens talman
36579:
36580: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger nat under krigen 1939-1945 vid trupper, hörande
36581: har Ni, Fru talman, tili vederbörande med1em av tili en operativ enhet med frontansvar, eller vid
36582: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir- luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstridskraf-
36583: si Piha /saml m.fl. undertecknade skriftliga temas fartygsenheter eller luftstridskraftemas
36584: spörsmå1 SS 396/1999 rd: flygenheter eller på annat sätt har verkat i med
36585: fronttjänst jämförbara uppgifter inom området
36586: Vilka förslag tili ändring av lagstift- för en operativ enhet med frontansvar.
36587: ningen ämnar regeringen lägga fram Fronttecken har enligt förordningen om front-
36588: och enligt viiken tidtabell så att kvinnor tecken (256/ 1988) tilldelats personer, vilka
36589: och män ges möjlighet att få front- såsom finska medborgare har tjänstgjort, eller
36590: tjänsttecken på samma grunder, eller personer som nu är finska medborgare och har
36591: tjänstgjort under krigen 1939-1945 med stöd av
36592: så att de män som på grund av gällande lagen om arbetsplikt som befåstningsbyggare i
36593: förfarande har blivit diskriminerade på försvarsmaktens fortifikationstrupper inom
36594: annat sätt beviljas skäliga förmåner området för en operativ enhet med frontansvar.
36595: med betraktande av deras tjänstgöring i Ordalydelsen i förordningen om front-
36596: krigen1939-1945? tjänsttecken som tilldelas kvinnor förutsätter att
36597: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kvinnan har tjänat i uppgifter jämförbara med
36598: föra följande: fronttjänst. Utgångspunkten för beviljande av
36599: tecknet var att kvinnorna genom att tjänstgöra i
36600: Frontmannatecken har enligt förordningen om bl.a. sanitära uppgifter samt provianterings- och
36601: frontmannatecken (77211969) beviljats män vil- luftbevakningsuppgifter frigjorde män till egent-
36602: ka som finska medborgare har deltagit, eller män liga krigsuppgifter. Kvinnor har beviljats front-
36603: som nu är finska medborgare och har deltagit un- tjänsttecken även för kreaturstransporter. Vete-
36604: der krigen 1939-1945 i de egentliga krigshand- ranteckensnämnden har konstaterat att kvinnor
36605: lingama inom försvarsväsendets trupper såsom till skillnad från män t.ex. i kreaturstransport-
36606: reservist, lantvärnsman eller frivillig eller i aktiv uppgifter kunde fungera som ansvariga för eva-
36607: tjänst. 1 de egentliga krigshandlingama anses den kuering.
36608: ha deltagit, som bevisligen tagit del i strider inom Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
36609: trupper, hörande till en operativ enhet med front- satta arbetsgruppen för utredande av veteran-
36610: ansvar eller inom dess område eller också i luft- tecken (STM 1990: 19) övervägde om beviljan-
36611: väms- eller kusttrupper, inom sjöstridskraftemas det av fronttjänsttecken skulle utvidgas så att
36612: fartygsenheter eller inom luftstridskraftemas även jämlikhetsaspekter skulle beaktas. Arbets-
36613: flygenheter. gruppen konstaterade att tolkningen av rorord-
36614: Fronttjänsttecken har enligt forordningen om ningen om front~änsttecken som tilldelas kvin-
36615: fronttjänsttecken {554/1978) tiHdelats kvinnor nor har utvidgats tili att gälla sådana uppgifter
36616: vilka som finska medborgare har tjänat, eller som män inte får något teeken för. Enligt arbets-
36617: kvinnor som nu zr finska medborgare och har tjä- gruppen ändrade dock inte detta faktum den
36618:
36619:
36620: 5
36621: KK 396/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym. Ministems svar
36622:
36623:
36624: grundläggande konstellationen att män lyder un- säkringslagen. Skyddet under å1derdomen och
36625: der värnpliktslagen och står i en särskild ställ- långvarig arbetsoförmåga regleras enligt lagen
36626: ning när det gäller krigstjänst, ett faktum som har om pension för arbetstagare och folkpensionsla-
36627: medgetts även i lagen om jämställdhet mellan gen. Skyddet då det gäller olycksfall i arbetet och
36628: kvinnor och män (609/1986). I 9 § 2 punkten yrkessjukdomar har tillgodosetts genom lagen
36629: konstateras att såsom i lagen nämnd diskrimine- om olycksfallförsäkring, yrkessjukdomslagen
36630: ring på grund av av kön inte skall anses det att samt lagen om olycksfall i militärtjänst. Bl.a. i la-
36631: värnplikt endast gäller för män. Arbetsgruppen gen om olycksfallsförsäkring och lagen om ar-
36632: ansåg också att många befolkningsgrupper utan betsmarknadsstöd bestäms om skyddet under ar-
36633: tvivel på ett väsentligt sätt har bidragit till att betslöshet. 1 ovan nämnda ordinarie social-
36634: Finland klarade sig ur krigen som en sjä1vständig skyddslagstiftning har jämlikhetsprincipen ge-
36635: stat. Trots detta ansåg arbetsgruppen att inte nomförts över hela linjen på det sätt som förut-
36636: andra befolkningsgrupper skall jämställas med sätts i direktiven.
36637: frontveteraner och att det klart bör erkännas att Utöver det socialskydd som nämns ovan finns
36638: de frontveteraner som har tjänstgjort med vapen i sådana bestämmelser som gäller särskilt vetera-
36639: hand har burit den tyngsta bördan vid försvaret ner och enligt vilka olika förmåner som har ty-
36640: av vårt 1and. pen av erkänsla kan beviljas som ersättning för li-
36641: En1igt artikel 3 i rådets direktiv om successivt dande under kriget. Sådana här ersättningar som
36642: genomförande av principen och likabehandling betalas för vissa tjänster under kriget kan inte an-
36643: av kvinnor och män i fråga om social trygghet ses strida mot ovan nämndajämställdhetsbestäm-
36644: (79/7 /EEG) gäller direktivet lagstadgade system melser.
36645: som lämnar skydd vid sjukdom, invaliditet, ål- Även i rådets förordning (EEG) nr 1408/71 om
36646: derdom, olycksfall i arbetet, yrkessjukdomar och tillämpningen av systemen för social trygghet när
36647: arbetslöshet samt socialhjälp, om denna är anställda, egenföretagare eller deras familjemed-
36648: avsedd att komplettera eller ersätta de system lemmar flyttar inom gemenskapen har ovan
36649: som nämns ovan. Enligt artikel 4 i direktivet in- nämnda princip beaktats. Enligt artikel 4.4 gäller
36650: nebär likabehandlingsprincipen att det inte skall inte denna förordning social eller medicinsk
36651: förekomma någon som helst diskriminering på hjälp, förmåner till offer för krig eller dess följ-
36652: grund av kön, vare sig direkt eller indirekt, sär- der eller särskilda system för offentligt anställda
36653: skilt med hänvisning till äktenskaplig status och och personer som behandlas som sådana.
36654: familjestatus, i synnerhet vad beträffar syste- Social- och hälsovårdsministeriet anser att
36655: mens räckvidd och villkoren för tillgång tili dem, trots att de särskilda förmåner som beviljas front-
36656: skyldigheten att betala avgifter och beräkningen veteraner har drag av pensionsskydd är deras vik-
36657: av avgifterna, beräkningen av förmåner, bland tigaste kännetecken ändå att de beviljas som er-
36658: annat tiliägg avseende make/maka och familje- känsla tili dem som deltagit i Finlands krig. Det
36659: medlemmar samt de vilikor som bestämmer att män och kvinnor har deltagit i krigen i olika
36660: varaktigheten och bibehållandet av rätten tili bi- grad beror på att värnpliktslagen skiljer på män
36661: drag. och kvinnor så tili vida att männen i Finland har
36662: I Finland har skyddet tiligodosetts så att servi- varit och fortfarande är värnpliktiga och avtjänar
36663: ce under sjukdom ges med stöd av folkhälsola- sin värnplikt på andra premisser än kvinnorna,
36664: gen, lagen om specialiserad sjukvård och sjukför- vilkas militärtjänstgöring fortfarande är frivillig.
36665:
36666:
36667:
36668: Helsingfors den 1 oktober 1999
36669:
36670: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
36671:
36672:
36673: 6
36674: KK 397/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
36675:
36676:
36677:
36678:
36679: KIRJALLINEN KYSYMYS 397/1999 vp
36680:
36681: Espoon kaupungin päivähoidon järjestelyt
36682:
36683:
36684:
36685:
36686: Eduskunnan puhemiehelle
36687:
36688: Espoo on Suomen nopeimmin kasvava kaupun- Lääninhallitus on luvannut tarkistaa tilanteen tä-
36689: ki. Vuosikymmenen alussa tehdyt kasvuennus- män vuoden joulukuussa. Se voi määrätä kaupun-
36690: teet ovat ylittyneet moninkertaisesti. Samalla Es- gille uhkasakon, jos tarvittavia hoitopaikkoja ei
36691: poon väestön ikäjakauma on verrattain nuori. ole siihen mennessä rakennettu.
36692: Erityisesti lapsiperheiden lukumäärä ylittää Vuoden 1996 alussa Espoossa oli 319 alle pe-
36693: maamme kuntien keskiarvon. Tämä näkyy myös ruskouluikäistä lasta vailla päivähoitopaikkaa.
36694: päivähoitopaikkojen tarpeessa. Vaikka Espoon Vuotta myöhemmin luku oli jo 345. Viime vuo-
36695: kaupunki on viime vuosina lisännyt hoitopaikko- den syyskuussa jonossa olevien määrä laski tila-
36696: jen määrää, ei jatkuvasti kasvanutta tarvetta ole päisesti 173:eenja nousi uudestaan jo tämän vuo-
36697: pystytty tyydyttämään. Sitä mukaa kun uusia hoi- den alussa lähes 400:aan.
36698: topaikkoja on pystytty osoittamaan, tilalle on il- Kuluneen neljän vuoden aikana ei tarvittavina
36699: mestynyt joukko uusia alle peruskouluikäisiä, pidetyistä toimenpiteistä huolimatta ole päästy
36700: jotka ovat siirtyneet jonottamaan lakisääteistä eroon pitkistä päivähoitojonoista. Tämän vuo-
36701: päivähoitopaikkaa. den alun ennätysjonon sekä peruspalvelulauta-
36702: Edelleen tilannetta on vaikeuttanut se, että jo kunnan asettaman ehdottoman takarajan vuoksi
36703: lukkoon lyötyjen kuluvan ja seuraavan vuoden ei Espoon kaupungissa ole nähty mitään muuta
36704: talousarvioiden puitteissa on luonnollisesti ollut keinoa ongelman ratkaisemiseksi kuin aikaistaa
36705: vaikea reagoida nopeasti hoitopaikkojen arvioi- tarvittavan monen tulevina vuosina rakennetta-
36706: tua suurempaan tarpeeseen. Näin jo pelkästään vaksi suunnitellun päiväkodin rakennusaikatau-
36707: siksi, että Espoon kaupungin viranhaltijat ja luot- lua. Näin ollen Espoo haki neljälle päiväkoti-
36708: tamushenkilöt aluejaostoissa, sosiaali- ja ter- hankkeelle aikaistamislupaa, jotta vuoden lop-
36709: veyslautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa puun mennessä kaupungilla olisi osoittaa puuttu-
36710: ovat olleet kuntalainkin mukaan velvollisia nou- vat hoitopaikkatilat Sosiaali- ja terveysministe-
36711: dattamaan kaupunginvaltuuston vahvistamaa ta- riöstä saapui kuitenkin hiljattain tiedonanto, jon-
36712: lousarviota. ka mukaan ministeriö ei suostu aikaistamaan päi-
36713: Sosiaali- ja terveysministeriön perusturvalau- väkotien rakennusaikataulua. Tiedonannossa to-
36714: takunta, lääninhallitus ja eduskunnan oikeusasia- detaan: "Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
36715: mies ovat useaan otteeseen vuosien 1996-1999 lusta ja valtionosuudesta annetussa laissa ja sen
36716: aikana vaatineet Espoon kaupunkia järjestämään perusteluissa säädetään, että hankkeen toteutta-
36717: päivähoitoosa lain edellyttämälle tasolle. Muun miseksi saa ryhtyä vasta, kun vahvistaruispäätös
36718: muassa edellä mainittujen syiden vuoksi ongel- on tehty tai ministeriö on antanut aikaistamislu-
36719: maa ei ole kuitenkaan pystytty korjaamaan. Eh- van." Espoossa oli rakennustyöt kuitenkin ehdit-
36720: dottoman lopulliseksi takarajaksi perusturvalau- ty jo aloittaa juuri sosiaali- ja terveysministeriön
36721: takunta antoi Espoolie vuosituhannen vaihteen.
36722:
36723: Versio 2.0
36724: KK 397/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
36725:
36726:
36727: peruspalvelulautakunnan asettaman takarajan tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36728: vuoksi. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36729: Espoossa on tällä hetkellä noin 80 lasta päivä-
36730: hoitojonossa ja koko tulevan syksyn (l.8.- Miten hallitus aikoo turvata sen, ettei
36731: l.l2.1999) tarpeeksi on arvioitu yhteensä 291 edellä mainittu tilanne estä Espoota
36732: uutta hoitopaikkaa. täyttämästä lakisääteistä päivähoitovel-
36733: voitettaanja
36734: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36735: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit- aikooko hallitus evätä Espoon kaupun-
36736: gilta asiaa koskevan valtionavun, jos ky-
36737: seessä olevat neljä sosiaali- ja terveys-
36738: ministeriön vaatimaa päiväkotia raken-
36739: netaan vuoden loppuun mennessä?
36740:
36741:
36742: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999
36743:
36744: Eero Akaan-Penttilä /kok
36745:
36746:
36747:
36748:
36749: 2
36750: Ministerin vastaus KK 397/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
36751:
36752:
36753:
36754:
36755: Eduskunnan puhemiehelle
36756:
36757: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa män kattavan selvityksen (tammikuu 1999) mu-
36758: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, kaan jonkun verran vajausta hoitopaikoista oli
36759: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen noin 30 kunnassa. Huomattavaa vajetta oli tuol-
36760: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Eero loin vain kahdessa kunnassa, Espoossa ja Lah-
36761: Akaan-Penttilän /kok näin kuuluvan kirjallisen dessa.
36762: kysymyksen KK 397/1999 vp: Espoon päivähoitotilannetta on käsitelty so-
36763: siaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimi-
36764: Miten hallitus aikoo turvata sen, ettei vassa perusturvalautakunnassa ja Uudenmaan,
36765: edellä mainittu tilanne estä Espoota sittemmin Etelä-Suomen lääninhallituksessa ti-
36766: täyttämästä lakisääteistä päivähoitovel- lannetta on seurattu aktiivisesti. Asia on ollut
36767: voitettaan ja myös eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tut-
36768: kittavana. Kaupunki on perusturvalautakunnalle
36769: aikooko hallitus evätä Espoon kaupun- antamassaan selvityksessä viitannut muun muas-
36770: gilta asiaa koskevan valtionavun, jos ky- sa ennakoitua voimakkaampaan väestönkasvuun
36771: seessä olevat neljä sosiaali- ja terveys- ja sen vaikutukseen päivähoitopalvelujen lisään-
36772: ministeriön vaatimaa päiväkotia raken- tyneeseen tarpeeseen.
36773: netaan vuoden loppuun mennessä? Perusturvalautakunta totesi Espoon päivähoi-
36774: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- totilannetta koskeneessa päätöksessä 26.6.1997,
36775: vasti seuraavaa: että kaupungin tavoitteena tulee olla, että vuo-
36776: den 1998 alusta lukien päivähoitopaikka voidaan
36777: Kuntien velvollisuus järjestää päivähoitopaikka järjestää kaikille niille lapsille, jotka ovat lain
36778: kaikille alle kouluikäisille lapsille perustuu mukaan siihen oikeutettuja. Päätöksessä todet-
36779: 5.4.1991 annettuun lasten päivähoitolain muu- tiin, että ongelmallisimmilla alueilla päivähoito-
36780: tokseen, jonka perusteella kaikki alle kouluikäis- tilanteen korjaaminen edellyttää investointeja
36781: ten lasten vanhemmat voivat saada lapselleen uusiin päiväkotitiloihin. Päivähoitotiloja koske-
36782: kunnan järjestämän päivähoitopaikan. Laki oli vat investoinnit tulee alueellisesti aiempaa pa-
36783: tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.1995, jolloin remmin koordinoida erityisesti mittavien asunto-
36784: kunnilla olisi riittävästi aikaa valmistautua päi- investointien tai muuten tiedossa olevan asunto-
36785: vähoitovelvoitteen täyttämiseen. Lain voimaan- rakentamisen kanssa. Lisäksi todettiin, että val-
36786: tuloa vielä lykättiin erillisellä lailla siten, että tion tulee vastavuoroisesti sosiaali- ja terveyden-
36787: laki lopulta tuli voimaan 1.1.1996. huollon perustamishankkeita koskevissa suunni-
36788: Näin ollen kunnilla ja myös Espoon kaupun- telmissa sitoutua mahdollisimman vahvasti kaik-
36789: gilla voidaan katsoa olleen varsin pitkän ajan lain kiin sellaisiin päiväkotihankkeisiin, joita päivä-
36790: voimaantuloon valmistautumiseen. Lasten huol- hoitotilanteeltaan ongelmalliset kunnat ovat esit-
36791: tajien oikeus onkin toteutunut kohtuullisesti, ja täneet.
36792: valtakunnallisesti päivähoidon tilanne on hyvä. Etelä-Suomen lääninhallitus on pyrkinyt si-
36793: Suurin osa kunnista pystyy tarjoamaan päivähoi- joittamaan hankesuunnitelmiin niin monia Es-
36794: topaikan hoidon tarpeen alkaessa. Viimeisim- poon päiväkotihankkeita kuin se on käytettävis-
36795:
36796: 33 200656
36797: 3
36798: KK 397/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok Ministerin vastaus
36799:
36800:
36801: sä olevien lääninhallitukselle suunnattujen han- Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 13.7.1999
36802: kekiintiöiden rajoissa ollut mahdollista. Sosiaa- Westendinpuiston päiväkodille sekä Laaksolah-
36803: li- ja terveysministeriö on tullut kaupunkia vas- den, Lehtikasken, Lippajärven ja Muonamiehen
36804: taan siten, että kaupungin esityksiin aikaistaa tyyppipäiväkodille aikaistamisluvan eli hankkei-
36805: hankkeita on yleensä suhtauduttu myönteisesti ja den toteuttamiseen saadaan ryhtyä jo vuonna
36806: lupia on myönnetty. 1999.
36807: Nyt esillä oleva tapaus koskee Espoon kau- Heinäkuussa 1999 viimeksi mainittua aikais-
36808: pungin 6.4.1999 päivättyä hakemusta, jossa kau- tamislupapäätöstä valmisteltaessa sosiaali- ja ter-
36809: punki on pyytänyt aloituslupaa yhteensä kymme- veysministeriöstä oltiin yhteydessä Espoon kau-
36810: nen rakentamishankkeen toteuttamiseen. Ky- punkiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
36811: seessä ovat Laaksolahden, Lehtikasken, Lippa- lusta ja valtionosuudesta annetun lain mukaan
36812: järven, Muonamiehen, Niipperinpuiston, Järvi- sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa kunnalle
36813: torpan, Kurkihirren ja Nokkalanpuiston tyyppi- tai kuntayhtymälle luvan hankkeen toteuttami-
36814: päiväkodit, Westendinpuiston päiväkoti sekä Jär- seen ennen sen vahvistusta.
36815: venperän hammashoitolan ym. tilat. Etelä-Suo- Ministeriö on myöntänyt aikaistamisluvan
36816: men lääninhallituksen 23.2.1999 vahvistamassa muille kuin sitovan ennakkoratkaisun saaneille
36817: suunnitelmassa Laaksolahden, Lehtikasken, Lip- hankkeille vain aivan poikkeuksellisista syistä ja
36818: pajärven ja Muonamiehen tyyppipäiväkodit sekä tapauksia on ollut ehkä yksi vuodessa.
36819: Westendinpuiston päiväkoti on saanut sitovan Yleensä lääninhallituksetkaan eivät ole aikais-
36820: ennakkoratkaisun vuodelle 2000. Muiden hank- tamishakemusta koskevassa lausunnossaan puol-
36821: keiden osalta on Etelä-Suomen lääninhallitus taneet sellaisten hankkeiden aikaistamista, jotka
36822: tehnyt ohjeellisen ratkaisun vuodelle 2001. lääninhallitus on ohjeellisesti vahvistanut suun-
36823: Espoon kaupunki on aikaistamista koskevassa nitelmakauden myöhemmille vuosille. Läänin-
36824: hakemuksessaan todennut, että se on vaikean päi- hallitukset eivät ole katsoneet voivansa sitoa
36825: vähoitotilanteen purkamiseksi nopeasti ja mah- hankemäärärahoja vuosiksi eteenpäin, koska
36826: dollisimman edullisesti päättänyt toteuttaa yh- hankekiintiöt ovat olleet huomattavasti alle kun-
36827: teensä 15 tyyppipäiväkotia eri puolille Espoota. tien esittämien perusteitujen tarpeiden ja määrä-
36828: Näistä päiväkodeista kuuden rakentaminen käyn- rahan kehitystä ei ole voinut ennakoida.
36829: nistyi vuonna 1998 ja loput yhdeksän päiväkotia Etelä-Suomen lääninhallitus on kuitenkin
36830: toteutetaan vuoden 1999 aikana. puoltanut Järvitorpan, Kurkihirren, Niipperin-
36831: Etelä-Suomen lääninhallitus vahvisti näistä puistonja Nokkalanpuiston päiväkotien toteutta-
36832: yhdeksästä päiväkodista vain kaksi (Iivisniemen misen aikaistamista vuodelta 2001, jotta päivä-
36833: ja Tontunmäen) päiväkotia toteutettavaksi vuon- hoitotilanne kaupungissa saataisiin kuntoon. Es-
36834: na 1999. Todettakoon, että Iivisniemen tyyppi- poon kaupungin edustajalle on heinäkuussa ja
36835: päiväkodin rakentaminen aloitettiin jo vuonna uudelleen elokuussa puhelimitse todettu, että
36836: 1998 sosiaali- ja terveysministeriön annettua asia harkitaan sosiaali- ja terveysministeriössä
36837: hankkeen toteuttamisen aikaistamiselle luvan elokuun aikana. Tätä harkintaa varten kaupungin
36838: 6.5.1998. sosiaali- ja terveystoimesta sovittiin toimitetta-
36839: Etelä-Suomen lääninhallitus on toimittanut vaksi selvitys kaupungin päivähoitotilanteesta
36840: 21.6.1999 ministeriöön Espoon kaupungin hake- elokuussa.
36841: muksen sekä oman lausuntonsa. Lääninhallitus Lisätietoa neljän tyyppipäiväkodin aikaista-
36842: on puoltanut Espoon kaupungin hakemusta ai- misesta saapui ministeriöön faksilla 19.8.1999.
36843: kaistaa viisi päiväkotia vuodelta 2000 ja neljä Kirjeessä todetaan muun muassa seuraavasti:
36844: päiväkotia sekä Järvenperän hammashoitolan ti-
36845: lat vuodelta 2001.
36846:
36847:
36848:
36849:
36850: 4
36851: Ministerin vastaus KK 397/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
36852:
36853:
36854: "Em. päiväkotien rakentaminen on käynnisty- mislupaa) on aloitettu ennenkuin se on vahvistet-
36855: nyt ja arvioidut valmistumisajat ovat: tu toteutettavaksi, ei valtionosuutta suoritettaisi."
36856: Sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi lain mu-
36857: Järvitorppa (24---42 hp) 12.11.1999 kaan ollut mahdollisuus myöntää Espoon kau-
36858: (36-63 hp) 19.11.1999 pungille aikaistaruislupa Niipperinpuiston, Kur-
36859: Kurkihirsi
36860: kihirren, Järvitorpan ja Nokkalanpuiston tyyppi-
36861: N ii pperi puisto (24---42 hp) 15.10.1999 päiväkotien osalta, mutta asiaa ei vielä ehditty
36862: Nokkalanpuisto (36-64 hp) 3.12.1999 käsitellä, kun kaupungin 19.8.1999 lähettämästä
36863: kirjeestä ilmeni, että rakentaminen oli jo käyn-
36864: Espoon kaupungin päivähoidon saattaminen lain nistynyt.
36865: mukaiseksi edellyttää, että Järvi torpan, Kurkihir- Kunnat ja kuntayhtymät ovat yleensä erittäin
36866: ren, Niipperinpuiston ja Nokkalanpuiston päivä- hyvin tietoisia edellä mainitun lain säännöksen
36867: kodit otetaan päivähoitokäyttöön vuoden 1999 sisällöstä ja merkityksestä. Kun aikaistaruislupa-
36868: aikana." hakemus on ministeriön käsiteltävänä, saatetaan
36869: Kirjeen liitteenä oli myös kunnallista päivä- kunnasta olla lähes päivittäin yhteydessä asian
36870: hoitoa koskevat vaje- ja hakijatiedot tilanteessa valmistelijaan, jotta kunnassa voitaisiin raken-
36871: 18.8.1999. Vajeselvityksestä näkyy, että ilman nustyöt käynnistää viipymättä, kun aikaistaruis-
36872: kokopäiväpaikkaa oli 22 lasta, jotka kaikki oli- lupa on myönnetty.
36873: vat Espoonlahden alueella. Osapäiväpaikkaa Kirjallisen kysymyksen esittäjä on todennut,
36874: vailla oli yhteensä 49 lasta. Lapsia, joille tulee että rakentaminen Espoossa oli aloitettu, koska
36875: osoittaa paikka ajalla 1.8.-1.12.1999, oli yh- sosiaali- ja terveysministeriön perusturvalauta-
36876: teensä 235 kokopäiväpaikan hakijaaja 56 osapäi- kunta oli asettanut kaupungille takarajan päivä-
36877: väpaikan hakijaa. hoidon kuntoon saattamiselle. Perusturvalauta-
36878: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja kunnan suosituksen perusteella ei kunta voi
36879: valtionosuudesta annetun lain mukaan perusta- suunnitelmakaudella sijoitettujen hankkeiden to-
36880: ruishanke on aloitettava sinä vuonna, jona se on teuttamista aloittaa. Etelä-Suomen lääninhallitus
36881: vahvistettu toteutettavaksi, tai sitä seuraavana on ohjeellisesti sijoittanut Niipperinpuiston,
36882: vuonna. Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityi- Kurkihirren, Järvitorpan ja Nokkalanpuiston
36883: sestä syystä kunnan tai kuntainliiton hakemuk- tyyppipäiväkodit vuodelle 2001. Näin ollen lain
36884: sesta päättää, että hankkeen toteuttamiseen saa- mukaan näiden hankkeiden toteuttamiseen saisi
36885: daan ryhtyä ennen kuin hanke on vahvistettu to- ryhtyä vasta, kun lääninhallitus vahvistaisi ne to-
36886: teutettavaksi. Lakia koskevan hallituksen esityk- teutettavaksi, mikä normaalissa järjestyksessä ta-
36887: sen yksityiskohtaisissa perusteluissa on lisäksi pahtuisi todennäköisimmin vasta vuonna 2001,
36888: todettu: "jos hanke muussa kuin edellä mainitus- tai jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoisi eri-
36889: sa tapauksessa (tarkoittaa ministeriön aikaista- tyisten syiden täyttyvän ja aikaistaisi hankkeet
36890: toteutettavaksi aiemmin.
36891:
36892:
36893: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
36894:
36895: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
36896:
36897:
36898:
36899:
36900: 5
36901: KK 397/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok Ministerns svar
36902:
36903:
36904:
36905:
36906: Tili riksdagens talman
36907:
36908: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger munerna förmår erbjuda en dagvårdsplats när
36909: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av vårdbehov uppkommer. Enligt den senaste hel-
36910: statsrådet översänt följande av riksdagsman Eero täckande utredningen (januari 1999) fanns det en
36911: Akaan-Penttilä /saml undertecknade skriftliga liten brist på vårdplatser i ca 30 kommuner. En
36912: spörsmål SS 397/1999 rd: avsevärd brist på vårdplatser fanns det vid denna
36913: tidpunkt endast i två kommuner, Esbo och Lahtis.
36914: Hur ämnar regeringen säkerställa att Dagvårdssituationen i Esbo har behandlats i
36915: den ovan nämnda situationen inte den grundskyddsnämnd som finns i anslutning
36916: hindrar Esbo från att fullgöra sin till social- och hälsovårdsministeriet och länssty-
36917: lagstadgade skyldighet att ordna dag- relsen i Nylands Iän, senare länsstyrelsen i Södra
36918: vård, och Finlands län, har aktivt följt med situationen.
36919: Ärendet har även prövats av riksdagens biträdan-
36920: ämnar regeringen förvägra Esbo stad de justitieombudsman. Staden har i en utredning
36921: det statsstöd som gäller detta, om de som överlämnats till grundskyddsnämnden hän-
36922: jjwa daghem i fråga som social- och häl- visat till bl.a. befolkningstillväxten som varit
36923: sovårdsministeriet kräver byggs före ut- kraftigare än väntat, och till dess verkningar på
36924: gången av detta år? det ökade behovet av dagvårdstjänster.
36925: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Grundskyddsnämnden framhöll i ett beslut av
36926: föra följande: den 26 juni 1997 gällande dagvårdssituationen i
36927: Esbo att staden som målsättning skall ha att dag-
36928: Kommunemas skyldighet att ordna dagvårdsplat- vårdsplats fr.o.m. ingången av år 1998 skall kun-
36929: ser för alla bam under skolåldem grundar sig på na ordnas för alla de bam som enligt lagen är be-
36930: en ändring av lagen om bamdagvård av den 5 ap- rättigade därtill. I beslutet framhölls att en korri-
36931: ril 1991, på grundval av viiken alla föräldrar till gering av dagvårdssituationen i de mest proble-
36932: bam under skolåldem kan få dagvårdsplatser matiska regionema kräver investeringar i nya
36933: anordnade av kommunen för sina bam. Lagen var daghemslokaliteter. Investeringar som gäller
36934: avsedd att träda i kraft den 1 augusti 1995, var- dagvårdslokaliteter skall regionalt sett bättre än
36935: vid kommunema skulle ha tillräckligt med tid att tidigare koordineras med bostadsinvesteringar
36936: förbereda sig på att fullgöra skyldigheten att ord- som är speciellt betydande eller med annat bo-
36937: na dagvård. Lagens ikraftträdande uppsköts yt- stadsbyggande som man har kännedom om.
36938: terligare genom en separat lag så att den slutli- Dessutom konstaterades att staten i sin tur i fråga
36939: gen trädde i kraft den 1 januari 1996. om planer gällande anläggningsprojekt inom so-
36940: Kommunema och även Esbo stad kan således cial- och hälsovården skall engagera sig så starkt
36941: anses ha haft rätt lång tid på sig att förbereda sig .som möjligt i alla sådana daghemsprojekt som
36942: på att lagen träder i kraft. Barnens vårdnadshava- har föreslagits av kommuner där dagvårdssitua-
36943: res rättigheter har tillgodosetts relativt väl och si- tionen är problematisk.
36944: tuationen inom dagvården är god om man ser till Länsstyrelsen i Södra Finlands län har strävat
36945: det riksomfattande planet. Största delen av kom- efter att i projektplanema ta med så många dag-
36946:
36947:
36948: 6
36949: Ministems svar KK 397/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
36950:
36951:
36952: vårdsprojekt i Esbo som det har varit möjligt Social- och hälsovårdsministeriet gav den 13
36953: inom ramen för de tili buds stående projektkvo- juli 1999 Westendparkens daghem samt daghem-
36954: tema som tilidelats länsstyrelsen. Social- och men av standardtyp i Dalsvik, Lövsved, Klapp-
36955: hälsovårdsministeriet har kommit staden tili mö- träsk och daghemmet Muonamies tilistånd att ti-
36956: tes så att stadens förslag om att tidigarelägga pro- digarelägga byggandet, dvs. det är möjligt att
36957: jekti allmänhet har bemötts positivt och tillstånd börja bygga redan 1999.
36958: har beviljats. 1 juli 1999 när social- och hälsovårdsministe-
36959: Det nu aktuelia fallet gälier en ansökan av riet beredde det sistnämnda beslutet om tidigare-
36960: Esbo stad, daterad den 6 april 1999, i viiken sta- läggning av projekten var ministeriet i kontakt
36961: den har anhåliit om tillstånd att inleda samman- med Esbo stad. Enligt lagen om planering av och
36962: lagt tio byggnadsprojekt. Det är fråga om daghem statsandelar för social- och hälsovården kan so-
36963: av standardtyp i Dalsvik, Lövsved, Klappträsk, cial- och hälsovårdsministeriet bevilja en kom-
36964: Nipertparken, Träskestorp, Nokkalaparken samt mun elier samkommun tillstånd att inleda ett pro-
36965: daghemmen Muonamies och Kurkihirsi, jekt innan det har faststälits.
36966: Westendparkens daghem och Träskända tandkli- Ministeriet har beviljat tillstånd tili tidigare-
36967: niks m.fl. lokaliteter. 1 en pian faststälid av läns- läggning av andra projekt än sådana som har er-
36968: styrelsen den 23 februari 1999 fick daghemmen håliit ett bindande förhandsavgörande endast av
36969: av standardtyp i Dalsvik, Lövsved, Klappträsk synnerligen exceptionelia orsaker och det har fö-
36970: och daghemmet Muonamies samt Westendpar- rekommit kanske ett sådant fall per år.
36971: kens daghem ett bindande förhandsavgörande för 1 allmänhet har inte ens länsstyrelsema i sina
36972: år 2000. Vad beträffar de övriga projekten har utlåtanden om ansökningar om tidigareläggning
36973: länsstyrelsen i Södra Finlands Iän träffat ett rikt- av projekt förordat tidigareläggning av sådana
36974: givande avgörande för år 2001. projekt som länsstyrelsen genom ett riktgivande
36975: Esbo stad har i sin ansökan om tidigarelägg- avgörande har faststälit att skali byggas senare
36976: ning av projekten framhåliit att staden för att un- under planeringsperioden. Länsstyrelsema har
36977: derlätta den svåra situationen inom dagvården inte ansett sig kunna binda projektanslag för fle-
36978: snabbt och så billigt som möjligt har bestämt att ra år framöver, eftersom projektkvotema harva-
36979: uppföra sammanlagt 15 daghem av standardtyp rit avsevärt mindre än de motiverade behov som
36980: på olika håli i Esbo. Sex av dessa daghem börja- kommunema har framfört och det har inte heller
36981: de byggas 1998 och de resterande nio daghem- varit möjligt att förutse hur anslaget utvecklas.
36982: men byggs 1999. Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän har likväl
36983: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän faststälide förordat att daghemmen i Träskestorp, Nipertpar-
36984: att endast två (lvisnäs och Tomtekulla) av dessa ken och Nokkalaparken samt daghemmet Kurki-
36985: nio daghem kunde byggas 1999. Det kan konsta- hirsi skall byggas tidigare än år 2001, för att dag-
36986: teras att byggandet av daghemmet av standard- vårdssituationen i staden skall fås i ordning. Esbo
36987: typ i 1visnäs inleddes redan 1998 efter det att so- stads representant underrättades per telefon i juli
36988: cial- och hälsovårdsministeriet den 6 maj 1998 och på nytt i augusti om att social- och hälso-
36989: beviljade tillstånd tili tidigareläggning av projek- vårdsministeriet prövar frågan i augusti. För det-
36990: tet. ta ingicks en överenskommelse om att stadens
36991: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän överlämna- social- och hälsovårdsväsen överlämnar en utred-
36992: de den 21 juni 1999 Esbo stads ansökan samt sitt ning om stadens dagvårdssituation i augusti.
36993: eget utlåtande tili ministeriet. Länsstyrelsen har Tiliäggsuppgifter om tidigareläggningen av
36994: förordat Esbo stads ansökan om att få bygga fem fyra daghem av standardtyp anlände tili ministe-
36995: av daghemmen tidigare än år 2000 och fyra av riet med fax den 19 augusti 1999. 1 brevet
36996: daghemmen samt lokalitetema i Träskända tand- framhålis bl.a. följande:
36997: klinik tidigare än år 2001.
36998:
36999:
37000:
37001: 7
37002: KK 397/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok Ministerns svar
37003:
37004:
37005: "Byggandet av ovan nämnda daghem har in- tillstånd för tidigareläggande av projekt) har in-
37006: letts och daghemmen uppskattas vara fårdiga: letts innan det har fastställts för genomförande,
37007: betalas ingen statsandel."
37008: (24---42 Det skulle enligt lagen ha varit möjligt för so-
37009: Järvitorppa platser) 12.11.1999 cial- och hälsovårdsministeriet att bevilja Esbo
37010: stad tilistånd att tidigarelägga byggandet av
37011: (36-63
37012: daghemmen av standardtyp i Nipertparken, Träs-
37013: Kurkihirsi platser) 19.11.1999
37014: kestorp, Nokkalaparken samt daghemmet Kurki-
37015: (24---42 hirsi, men ärendet hade inte ännu hunnit behand-
37016: Niipperipuisto platser) 15.10.1999 las när det av stadens brev av den 19 augusti 1999
37017: (36-64 framgick att byggandet redan hade inletts.
37018: Nokkalanpuisto platser) 3.12.1999 Kommunerna och samkommunerna är i all-
37019: mänhet väl medvetna om innehållet i bestämmel-
37020: För att Esbo stads dagvård skall fås att stämma sen i nämnda lag och dess betydelse. När mini-
37021: överens med lagen förutsätts att daghemmen i steriet behandlar en ansökan om tilistånd att tidi-
37022: Träskestorp, Nipertparken och Nokkalaparken garelägga ett projekt händer det att någon från
37023: samt daghemmet Kurkihirsi tas i dagvårdsbruk kommunen nästan varje dag är i kontakt med den
37024: 1999." som bereder saken, för att kommunen skall kun-
37025: 1 en bilaga tili brevet fanns också uppgifter om na inleda byggnadsarbetena omedelbart när tili-
37026: bristen på och sökande tili kommunal dagvård så- stånd tili tidigareläggning har beviljats.
37027: dan situationen var den 18 augusti 1999. Avut- Den som har ställt det skriftliga spörsmålet har
37028: redningen om brister framgår att 22 barn är utan framhållit att byggandet i Esbo hade inletts, ef-
37029: heldagsplats, och alla dessa barn är från Esbovi- tersom social- och hälsovårdsministeriets
37030: kens område. Utan deltidsplats var sammanlagt grundskyddsnämnd hade uppställt en tidsgräns
37031: 49 barn. Det fanns sammanlagt 235 som ansökte för staden då dagvården skall vara i ordning. En
37032: om heldagsplats och 56 som ansökte om deltids- kommun kan inte börja genomföra projekt som är
37033: plats, och dessa bör anvisas plats under tiden inplacerade under planeringsperioden på grund-
37034: 1.8-1.12.1999. val av grundskyddsnämndens rekommendation.
37035: Enligt lagen om planering av och statsandel Länsstyrelsen i Södra Fin1ands Iän har riktgivan-
37036: för social- och hälsovården skall ett anläggnings- de förlagt daghemmen av standardtyp i Nipert-
37037: projekt inledas det år under vilket det skall bli parken, Träskestorp, Nokkalaparken samt
37038: genomfört enligt fastställelsen eller under det daghemmet Kurkihirsi tili år 2001. Enligt lagen
37039: följande året. Social- och hälsovårdsministeriet skulle det sålunda vara tillåtet att börja genomfö-
37040: kan av särskilda skäl på ansökan av en kommun ra dessa projekt först när länsstyrelsen fastställer
37041: eller ett kommunalförbund besluta att genomfö- dem för genomförande, vilket i normal ordning
37042: randet av ett anläggningsprojekt får inledas in- troligen skulle ske först år 2001, eller om social-
37043: nan det har fastställts. 1 detaljmotiveringen tili och hälsovårdsministeriet anser att särskilda vili-
37044: den regeringsproposition som gäller lagen i frå- kor uppfylls och tidigarelägger projekten så att
37045: ga framhålls dessutom: "Om ett projekt i något de kan genomföras tidigare.
37046: annat fall än det ovannämnda (avser ministeriets
37047:
37048:
37049:
37050: Helsingfors den 29 september 1999
37051:
37052: Omsorgsminister Eva Biaudet
37053:
37054:
37055:
37056: 8
37057: KK 398/1999 vp - Tapio Karjalainen /sd
37058:
37059:
37060:
37061:
37062: KIRJALLINEN KYSYMYS 398/1999 vp
37063:
37064: Kuntien sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön
37065: ikääntyminen
37066:
37067:
37068:
37069:
37070: Eduskunnan puhemiehelle
37071:
37072: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37073: vanhenee. Yli 50-vuotiaita alan henkilöstöstä oli sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37074: vuonna 1990 noin 36 000 ja vuonna 1998 lähes tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37075: 58 000. Alle 30-vuotiaiden osuus on laskenut vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37076: vuosikymmenen alun 42 OOO:sta runsaaseen
37077: 21 OOO:een. Onko hallitus tietoinen kuntien sosiaali-
37078: Erityisesti nuorten työntekijöiden osuus on ja terveydenhuollon henkilöstön ikään-
37079: laskenut vanhusten laitoshuollossa: vuonna 1990 tymisestä ja
37080: alle 30-vuotiaita työntekijöitä oli 3 400 ja vuon-
37081: na 1998 noin 1 700. mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
37082: henkilökunnan ikärakenteen tuottamien
37083: ongelmien ratkaisemiseksi?
37084:
37085:
37086: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999
37087:
37088: Tapio Karjalainen /sd
37089:
37090:
37091:
37092:
37093: Versio 2.0
37094: KK 398/1999 vp- Tapio Karjalainen /sd Ministerin vastaus
37095:
37096:
37097:
37098:
37099: Eduskunnan puhemiehelle
37100:
37101: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa tön riittävyys, osaaminen ja jaksaminen ovat kes-
37102: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, keisiä painopisteitä. Sosiaali- ja terveysalan
37103: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen työntekijöiden ammatillista osaamista lisätään
37104: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio Kar- koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä ja luomal-
37105: jalaisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- la täydennyskoulutukseen uusia rahoituskanavia.
37106: sen KK 398/1999 vp: Sosiaali- ja terveydenhuollon työttömyyden
37107: on ennakoitu muuttuvan lähivuosina työvoiman
37108: Onko hallitus tietoinen kuntien sosiaali- niukkuudeksi, koska seuraavan 5-l 0 vuoden
37109: ja terveydenhuollon henkilöstön ikään- kuluessa kymmeniä tuhansia kunnan sosiaali- ja
37110: tymis estä ja terveydenhuollon työntekijöitä siirtyy eläkkeel-
37111: le. Sosiaali- ja terveysministeriön, työminis-
37112: mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä teriöoja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä selvite-
37113: henkilökunnan ikärakenteen tuottamien tään keinot joilla voidaan säilyttää sosiaali- ja
37114: ongelmien ratkaisemiseksi? terveydenhuollon ammatteihin koulutettujen
37115: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nuorten henkilöiden ammattitaito sekä ylläpitää
37116: ti seuraavaa: nykyisen henkilöstön ammattitaitoa kunnes työl-
37117: lisyystilanne muuttuu.
37118: Valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilös- Kunnissa käytetään edelleen aktiivisesti hy-
37119: töstä työskentelee kuntasektorilla. Kunnallisen väksi vuorotteluvapaan ja usein myös osa-aika-
37120: sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrä eläkejärjestelmän suomia mahdollisuuksia tarjo-
37121: on vaihdellut koko 1990-luvun. Vuonna 1997 ta työtä uusille työntekijöille ja kannustaa työn-
37122: kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli lähes tekijöitä hankkimaan lisä- ja täydennyskoulutus-
37123: 228 000 koko- tai osa-aikaista sosiaali- ja ta. Kunnat ovat ottaneet käyttöön henkilöstötilin-
37124: terveydenhuollon työntekijää. Vakinaisessa työ- päätöksiä ja tarkoitus on myös valtakunnallisesti
37125: suhteessa heistä oli 72 prosenttia. parantaa henkilöstötilanteen seuranta- ja enna-
37126: Työelämän kysymykset ovat esillä pääminis- kointimenetelmiä.
37127: teri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelman use- Hallitus on ohjelmassaan ottanut erityisen
37128: assa kohdassa. Hallitusohjelman pohjalta kysy- huomion kohteeksi työssäjaksamisen ja jatkami-
37129: mykset ovat esillä myös valtionosuuslainsäädän- sen. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee
37130: nön nojalla annettavassa sosiaali- ja terveyden- parhaillaan yhdessä työministeriön ja työmarkki-
37131: huollon tavoite- ja toimintaohjelmassa, jossa val- najärjestöjen kanssa laaja-alaista käytännön toi-
37132: tioneuvosto päättää kunnallisen sosiaali- ja miin keskittyvää työssä jaksamisen tutkimus- ja
37133: terveydenhuollon painotuksista kuluvalle halli- toimenpideohjelmaa.
37134: tuskaudelle. Asiakirjassa valtioneuvosto asettaa Valtioneuvosto on käynnistänyt vuosille
37135: kunnille tavoitteita ja suosituksia ja sitoutuu itse 1998-2002 lkäohjelman. Sosiaali- ja
37136: tukemaan niitä. terveysministeriö toteuttaa Ikäohjelmaa yhdessä
37137: Valmistelussa olevassa tavoite- ja toimintaoh- työministeriön ja opetusministeriön kanssa.
37138: jelmassa vuosille 2000-2003 kuntien henkilös- Ohjelma pyrkii parantamaan yli 45-vuotiaiden
37139:
37140:
37141: 2
37142: Ministerin vastaus KK 398/1999 vp- Tapio Karjalainen /sd
37143:
37144:
37145: asemaa työmarkkinoilla tukemalla heidän työssä simmäinen kausi on päättymässä. Ohjelman ta-
37146: pysymistä, työnhakua ja työllistymistä. Tavoite voitteena oli parantaa tuottavuutta ja työelämän
37147: on välttää tarpeeton ennenaikainen eläkkeelle laatua edistämällä henkilökunnan osaamista ja
37148: siirtyminen. Ikäohjelmassa on käynnistetty innovatiivisuutta. Ohjelman hankkeista kolmas-
37149: useita erityisesti kunta-alan kokeilu- ja kehittä- osa oli kuntasektorilla, ja lisäksi näistä puolet oli
37150: mishankkeita. Hankkeet edistävät kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeita. Ohjel-
37151: henkilöstön työkykyä ja työssä jaksamista. man toinen vaihe käynnistyy vuonna 2000.
37152: Työministeriön vuonna 1996 käynnistämän Hallitus on siis monin tavoin puuttumassa tä-
37153: Kansallisen työelämän kehittämisohjelman en- hän vaikeaan asiaan.
37154:
37155:
37156: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
37157:
37158: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
37159:
37160:
37161:
37162:
37163: 3
37164: KK 398/1999 vp- Tapio Karjalainen /sd Ministems svar
37165:
37166:
37167:
37168:
37169: Tili riksdagens talman
37170:
37171: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger som är under beredning, är att det inom kommu-
37172: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av nerna finns tillräckligt med personal, perso-
37173: statsrådet översänt följande av riksdagsman nalens kompetens och att den orkar i arbetslivet.
37174: Tapio Karjalainen /sd undertecknade skriftliga Den yrkesmässiga kompetensen för arbetstagar-
37175: spörsmål SS 398/1999 rd: na inom social- och hälsovården förbättras med
37176: hjälp av samarbete melian utbildningen och ar-
37177: Ar regeringen medveten om att social- betslivet och genom att det skapas nya finansie-
37178: och hälsovårdspersonalen i kommuner- ringskanaler för kompletterande utbildning.
37179: na åldras och Prognoser ger vid handen att arbetslösheten
37180: inom social- och hälsovården kommer att övergå
37181: vilka åtgärder ämnar den vidta för att i brist på arbetskraft under de närmaste åren, ef-
37182: lösa de problem som personalens ål- tersom tiotusentals korumunala arbetstagare
37183: dersstruktur medför? inom social- och hälsovården kommer att gå i
37184: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- pension inom de följande 5-10 åren. Social- och
37185: föra följande: hälsovårdsministeriet, arbetsministeriet och Fin-
37186: lands Kommunförbund samarbetar för att utreda
37187: En stor del av personalen inom social- och hälso- på vilket sätt yrkeskunnigheten hos unga som ut-
37188: vården arbetar inom den korumunala sektom. bildat sig tili ett yrke inom social- och hälsovår-
37189: Antalet anstälida inom den korumunala social- den kan upprätthålias samt den nuvarande perso-
37190: och hälsovården har varierat hela 1990-talet. År nalens yrkeskunnighet upprätthålias tilis syssel-
37191: 1997 arbetade närapå 228 000 heltids- elier del- sättningsläget förändras.
37192: tidsanstälida inom social- och hälsovården i lnom kommunerna utnyttjas fortfarande ak-
37193: kommunema och samkommunema. Av dem hade tivt altemeringsledighets- och ofta även deltids-
37194: 72 % fast anstälining. pensionssystemets möjligheter att erbjuda arbete
37195: Arbetslivsfrågor berörs på flera olika punkter i tili nya arbetstagare och sporra arbetstagare att
37196: programmet för statsminister Paavo Lipponens II skaffa sig tiliäggsutbildning och kompletterande
37197: regering. Utgående från regeringsprogrammet är utbildning. Kommunema har tagit i bruk perso-
37198: frågoma även aktuelia i det mål- och verksam- nalbokslut och avsikten är att även på riksnivå
37199: hetsprogram för social- och hälsovården som ges förbättra metoderna för uppföljning och progno-
37200: med stöd av statsandelslagstiftningen och i vil- sticering av personalsituationen.
37201: ket statsrådet beslutar om prioriteringama inom Regeringen har i sitt program fåst särskild up-
37202: den korumunala social- och hälsovården under pmärksamhet vid hur de anställda orkar och kan
37203: pågående regeringsperiod. 1 programmet stälier fortsätta i arbetslivet. Social- och hälsovårdsmi-
37204: statsrådet upp mål och rekommendationer för nisteriet bereder för tillfåliet i samarbete med ar-
37205: kommunema och förbinder sig själv att stöda betsministeriet och arbetsmarknadsorganisatio-
37206: dem. nerna ett omfattande forsknings- och åtgärdspro-
37207: Bland de viktigaste prioriteringama i mål- och gram som koncentrerar sig på praktiska åtgärder i
37208: verksamhetsprogrammet för åren 2000-2003, fråga om hur de anstälida orkar i arbetslivet.
37209:
37210:
37211: 4
37212: Ministems svar KK 398/1999 vp- Tapio Karjalainen /sd
37213:
37214:
37215: Statsrådet har startat ett nationellt ålderspro- Det första skedet av det nationella program-
37216: gram för åren 1998-2002. Social- och hälso- met för utvecklande av arbetslivet som startades
37217: vårdsministeriet genomför åldersprograrumet i av arbetsministeriet 1996 håller på att ta slut.
37218: samarbete med arbetsministeriet och undervis- Syftet med prograrumet var att förbättra produk-
37219: ningsministeriet. Avsikten med prograrumet är tiviteten och arbetslivskvaliteten genom främjan-
37220: att förbättra situationen på arbetsmarknaden för de av kompetensen och innovationen bland per-
37221: personer över 45 år genom att stöda deras möj- sonalen. En tredjedel av de projekt som ingick i
37222: ligheter att fortsätta i arbetslivet, söka arbete och programmet fanns inom den korumunala sektom
37223: få sysselsättning. Målet är att undvika onödig och hälften av dem var projekt inom social- och
37224: förtidspensionering. Inom ramen för ålderspro- hälsovården. Andra skedet av prograrumet inleds
37225: grammet har många försöks- och utvecklingspro- år 2000.
37226: jekt påbörjats särskilt inom den korumunala sek- Regeringen är således på många sätt sysselsatt
37227: torn. Projekten främjar arbetsförmågan och möj- med dessa svåra frågor.
37228: lighetema för personalen inom den korumunala
37229: sektom att orka i arbetslivet.
37230:
37231:
37232: Helsingfors den 29 september 1999
37233:
37234: Omsorgsminister Eva Biaudet
37235:
37236:
37237:
37238:
37239: 5
37240: KK 399/1999 vp -Raija Vahasalo /kok
37241:
37242:
37243:
37244:
37245: KIRJALLINEN KYSYMYS 399/1999 vp
37246:
37247: Ammattitaitoisten pitkäaikaistyöttömien työn-
37248: haun parantaminen ja työvoimatoimistojen pal-
37249: velutason nostaminen
37250:
37251:
37252:
37253:
37254: Eduskunnan puhemiehelle
37255:
37256: Työttömyysluvut laskevat tasaisen rauhallisesti taa. Työvoimatoimistossa ei voida järjestää
37257: ja joiHain aloilla kärsitään jo työvoimapulasta. työpaikkahaastatteluja. Paavo Lipposen hallituk-
37258: Osa työttömyydestä on rakenteellista ja liittyy sen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelman
37259: yhteiskunnan kehittymiseen vanhasta työvoima- mukaan työttömäksi työnhakijaksi ilmoit-
37260: voittoisesta teollisuudesta kohti kehittyneempää tautuneille laaditaan henkilökohtainen työllisty-
37261: tietotekniikkaa soveltavaksi tietoyhteiskunnak- vyys- ja työnhakusuunnitelma. Käytännössä
37262: si. Näin ollen vanhemmat, yli 50-vuotiaat työttö- työnantajat eivät kuitenkaan aina löydä työvoi-
37263: mät ja muut pitkäaikaistyöttömät olisivat väliin- matoimiston rekisteristä oikean profiilin omaa-
37264: putoajia, kun työvoiman kysyntä kohdistuu ensi- via hakijoita eikä työnhakija osaa välttämättä tar-
37265: sijaisesti ammattitaitoisiin nuoriin. Kuitenkin jota itseään avoimeen työpaikkaan. Työtön työn-
37266: monella pitkäaikaistyöttömällä on vahva ammat- hakija on kyllä rekisteröity, mutta mitä tietoa hä-
37267: titaito ja työkokemus muun elämänkokemuksen nestä loppujen lopuksi päätyy rekisteriin ja mitä
37268: lisäksi, minkä hyödyntämättä jättäminen on hul- se kertoo työtä tarjoavalle kyseisestä työttömäs-
37269: luutta jo yksin kansantalouden kannalta. tä? Ettei vain kävisi niin, että työttömät kirjautu-
37270: Työttömyyden torjuntaan on yritetty käydä jä- vat yhtenä rykelmänä työvoimatoimiston rekiste-
37271: mäkästi käsiksi. Työvoimapoliittinen koulutus ja riin ja katoavat sinne saman tien.
37272: koulutusvakuutus antavat mahdollisuuden lisätä Työttömät työnhakijat ovat tänä päivänä mel-
37273: tietoutta ja opiskella aivan uutta ammattia uuden ko yhtenäisenä kimppuna työvoimatoimiston
37274: työpaikan toivossa. Kansallinen ikäohjelma pyr- asiakkaina, vaikka osa heistä on jo työkyvyttö-
37275: kii pitämään vanhemman työntekijäpolven kiin- mänä eri syistä. Olisiko työttömät jatkossa hyvä
37276: ni työelämässä ja luomaan työpaikkoja yli 50- jakaa ryhmiin ottaen huomioon työkunto, psyyk-
37277: vuotiaille työnhakijoille. EU-rahaa käytetään kinen tila, koulutus, ikä jne. Eikö voitaisi harkita
37278: moniin yhteistyöhankkeisiin yrittäjyydenja työl- työttömien jakamista työttömiin työnhakijoihin
37279: lisyyden toimintaedellytysten parantamiseksi. ja työkyvyttömiin? Työvoimatoimisto hyväksyi-
37280: Kaikista näistä toimenpiteistä huolimatta oli hei- si työttömän työnhakijaksi vasta saatuaan lääkä-
37281: näkuussa yli kaksi vuotta työttömänä olleita vie- rintodistuksen hakijan työkunnosta.
37282: lä 50 800. Heinäkuun tilastotietojen mukaan Ei-työkuntoiset voitaisiin siirtää pois työ-
37283: avoimista 28 600 työpaikasta täytettiin 18 500, voimatoimiston asiakkaista Kelan asiakkaiksi
37284: joista kuitenkin vain 11 400 työvoimatoimiston jatkotoimenpiteitä kuten kuntoutusohjelmaa tai
37285: hakijalla. eläkkeelle siirtymistä varten. Osa heistä kykenisi
37286: Työtä on siis tarjolla, mutta kaikista toimen- varmasti palaamaan kuntoutuksen jälkeen työ-
37287: piteistä huolimatta eivät työ ja työtön aina koh- markkinoille. Näin työvoimatoiroistoille jäisi
37288:
37289: Versio 2.0
37290: KK 399/1999 vp- Raija Vahasalo /kok
37291:
37292:
37293: enemmän aikaa yksilöllistä asiakaspalvelua var- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37294: ten, mikä osaltaan edistäisi tiedonvälitystä työ- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37295: voimatoimiston asiakkaiden, työnantajien ja
37296: työnhakijoiden välillä. Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
37297: ta ikääntyvät ammattitaitoiset työttömät
37298: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk- työnhakijat nykyistä paremmin otettai-
37299: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit- siin huomioon työnvälityksessä ja
37300: jotta työvoimatoimistojen työnvälitys ja
37301: muut palvelut paremmin vastaisivat
37302: työnhakijoiden ja työnantajien tarpei-
37303: siin?
37304:
37305:
37306: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1999
37307:
37308: Raija Vahasalo /kok
37309:
37310:
37311:
37312:
37313: 2
37314: Ministerin vastaus KK 399/1999 vp - Raija V ahasalo /kok
37315:
37316:
37317:
37318:
37319: Eduskunnan puhemiehelle
37320:
37321: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa telma. Tämä suunnitelma luo pohjan toimenpi-
37322: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, teille, joiden avulla työtöntä työnhakijaa pyri-
37323: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tään aktivoimaan ja tukemaan häntä työhönsijoit-
37324: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raija Va- tumisessa.
37325: hasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Vuoden 1999 alusta on määräaikaishaastatel-
37326: sen KK 399/1999 vp: tavien kohderyhmää laajennettu koskemaan
37327: kaikkia työttömiä työnhakijoita, joiden yhden-
37328: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- jaksoinen työttömyys on kestänyt 5 kk, 11 kk, 17
37329: ta ikääntyvät ammattitaitoiset työttömät kk, 23 kk, 35 kk, 47 kkja 59 kk (lähes viisi vuot-
37330: työnhakijat nykyistä paremmin otettai- ta). Jokaisella työttömällä työnhakijana on oi-
37331: siin huomioon työvälityksessä ja keus ja velvollisuus osallistua työnhakusuunni-
37332: telman laatimiseen viimeistään viiden kuukau-
37333: jotta työvoimatoimistojen työnvälitys ja den työttömyyden jälkeen. Henkilöt, joiden pal-
37334: muut palvelut paremmin vastaisivat velutarve edellyttää tiheämpää yhteistyötä, asioi-
37335: työnhakijoiden ja työnantajien tarpei- vat työvoimatoimistossa keskimäärin kerran
37336: siin? kuukaudessa.
37337: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti Työtön työnhakija, joka on saanut työttömyys-
37338: seuraavaa: päivärahaa tai työmarkkinatukea 500 (23 kk)
37339: päivää, on oikeutettu uuteen määräaikaishaastat-
37340: Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli elokuun teluun ja uudistettuun työnhakusuunnitelmaan.
37341: 1999 tilastojen mukaan 49 800 henkilöä. Edelli- Työttömien työnhakijoiden ikä, koulutus, am-
37342: seen vuoteen verrattuna oli kohderyhmään kuu- matillinen osaaminen sekä fyysinen ja psyykki-
37343: luvia 4 200 henkilöä vähemmän. Vaikka työttö- nen kunto ovat varsin hyvin työvoimatoimiston
37344: mien työnhakijoiden määrä pienenee, on pitkäai- virkailijoiden tiedossa. Yhdessä työnhakijan
37345: kaistyöttömien suhteellinen osuus kaikista työt- kanssa tehtävään työnhakusuunnitelmaan sisäl-
37346: tömistä työnhakijoista pysynyt suhteellisen kor- tyy yhteenveto työnhakijan osaamisesta ja am-
37347: keana. mattitaidosta. Kaikille työnhakijoille laaditaan
37348: Vuoden 1998 alusta työvoimatoimistoissa on osaamiskartoitus. Osaamiskartoituksessa työn-
37349: noudatettu ns. uudistetun palveluprosessin mu- hakijalle laaditaan yksilöllinen työnhakuprofiili,
37350: kaista palvelumallia. Uuden palvelumallin ta- johon sisältyy tiedot työnhakijan ammatista, kou-
37351: voitteena on jokaisen työnhakijan sijoittuminen lutuksesta, työkokemuksesta, erityistaidoista,
37352: avoimille työmarkkinoille. Palvelumalliin kuulu- kielitaidosta sekä työ- ja koulutustoiveista. Ko-
37353: vat mm. säännönmukaisesti toistuvat määräai- keneilla ammattitaitoisilla työnhakijoilla huo-
37354: kaishaastattelut, osaamiskartoitus ja työnhaku- miota kiinnitetään erityisesti sellaiseen osaami-
37355: suunnitelma. Määräaikaishaastattelut toteute- seen, joka ei näy muodollisissa tutkinto- ja työto-
37356: taan alkuhaastattelun jälkeen 5-6 kuukauden distuksissa. Apuvälineinä käytetään erilaisia am-
37357: välein. Määräaikaishaastattelujen aikana laadi- mattitaitolomakkeita, näyttökokeita, työnhaki-
37358: taan tai uudistetaan työnhakijan työnhakusuunni- jan Oma kuvaus -lomakettajne.
37359:
37360:
37361: 3
37362: KK 399/1999 vp- Raija Vahasalo /kok Ministerin vastaus
37363:
37364:
37365: Suurimmissa työvoimatoimistoissa (n. 25) toi- listämiseen tähtäävien toimenpiteiden kohdista-
37366: mii erityisesti pitkäaikaistyöttömien palveluihin minen tälle ryhmälle. Oppisopimuskoulutukseen
37367: keskittyviä asiantuntijatiimejä. Näihin erikois- myönnettävän työllistämistuen painotusta siirre-
37368: ryhmiin kuuluu aina työvoimaneuvojien lisäksi tään syrjäytymisuhan alaisten työttömien perus-
37369: myös ammatinvalintapsykologi. Tiimejä on kou- koulutukseen. Lisäksi varataan vuonna 2000
37370: lutettu ottamaan huomioon pitkäaikaistyöttö- työttömiksi jäävien 55-59-vuotiaiden tukityöl-
37371: mien erityistarpeita ja etsimään ratkaisuja, jotka listämiseen 70 milj. markkaa.
37372: sopivat pitkäaikaistyöttömille ja estävät syrjäyty- Työministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö
37373: mistä laativat vuoden loppuun mennessä raportin so-
37374: Työhallinnossa on käynnistynyt laaja laatu- ja siaalitoimen ja työhallinnon paikallisen yhteis-
37375: tuotteistamisprojekti, jossa mm. määritellään työn kehittämisestä. Selvityksen tavoitteena on
37376: kaikki työvoimatoimistojen palvelut ja toiminta- tehdä ehdotukset paikallisen yhteistyön tiivistä-
37377: periaatteet. Projektin tavoitteena on varmistaa, misestä iäkkäiden, vajaakuntoisten ja työkyvyt-
37378: että työvoimatoimiston palvelut ovat asiakasläh- tömien työttömien työnhakijoiden palvelujen pa-
37379: töisiä, systemaattisia, tasalaatuisia ja asiakkaan rantamiseksi vastamaan kunkin työnhakijan tar-
37380: kannalta läpinäkyviä. Tuotteistustyössä otetaan peita.
37381: huomioon myös ikääntyvät ja pitkäaikaistyöttö- Vuoden 1999 alussa tehtiin työvoimapoliitti-
37382: mät. Osana pitkäaikaistyöttömille tarkoitettuja sen järjestelmän uudistamista koskeva palaute-
37383: palveluja on tuotteistettu erityinen työnhaku- kysely. Kyselyn perusteella työvoimatoimiston
37384: kurssi, jonka sisältö on suunniteltu vain pitkäai- palvelu on entistä johdonrnukaisempaa, pitkäjän-
37385: kaistyöttömien tarpeita ajatellen. teisempää ja systemaattisempaa. Asiakkaan kan-
37386: Työministeriön eräänä tavoitteena on edistää nalta palvelua pidetään yksilöllisenä, perusteelli-
37387: alueellista ja paikallista yhteistyötä mm. tuke- sena ja monipuolisesti asiakkaan tilannetta sel-
37388: malla välittäjä- ja yhteistyöorganisaatioiden vittävänä.
37389: kanssa tehtävää työtä pitkäaikaistyöttömien ja Työnvälityksen tehtävänä on työnhakijan ja
37390: syrjäytymisvaarassa olevien aktivoimiseksi. työnantajan yhteensovittaminen. Myös työnanta-
37391: Työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosas- japalvelu on tehostunut palveluprosessin kautta,
37392: toja on pyydetty selvittämään, mitä yhteistyötä mm. työnhakijoiden ehdolleasettelu on helpottu-
37393: tehdään em. ryhmien aktivoimiseksi. Samalla nut hyvin tehdyn osaamiskartoituksen avulla.
37394: osastot selvittävät tuloksia, vaikuttavuutta ja Ehdolleasettelu ja työhönosoittaminen ovat työn-
37395: mitä lisäarvoa tästä yhteistyöstä on. Osastojen tu- välityksen ydintehtäviä. Ehdolleasettelussa työn-
37396: lee laatia alueelliset ja paikalliset suunnitelmat välitys arvioi ja päättää, ketkä työnhakijat ovat
37397: yhteistyön sisällöistä, vaadittavista resursseista osaamiseltaan ja edellytyksiltään työpaikan vaa-
37398: ja tarvittavista määrärahoista. Työvoimaosasto- timukset parhaiten täyttäviä, ja he saavat tiedon
37399: jen esitykset käsitellään työministeriöoja työvoi- tarjolla olevasta työpaikasta. Työnhakijoiden ak-
37400: ma- ja elinkeinokeskusten vuoden 2000 tulosta- tiivisuuden tukeminen on myös parantanut työ-
37401: voite-ja määrärahajakoneuvotteluissa syksyn ai- voimatoimiston ja työnantajien yhteistyötä.
37402: kana. Työnvälitys ottaa huomioon ikääntyvät työn-
37403: Työmarkkinaosapuolten välillä on sovittu hakijat ehdokashaussa yhtä lailla nuorten työnha-
37404: alustavat toimenpiteet, joilla 55-59-vuotiaat kijoiden kanssa. Työnantajat eivät voi esittää
37405: työttömät työnhakijat pyritään työllistämään nor- rekrytointitoimeksiannoissaan ikään liittyviä va-
37406: maaleille työmarkkinoille. Tavoitteena on eh- lintakriteerejä - rikoslain työsyrjintäpykälä
37407: käistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. kieltää asettamasta työnhakijoita/työntekijöitä
37408: Työministeriö laatii vuoden loppuun mennessä eriarvoiseen asemaan iän perusteella. Käytän-
37409: suunnitelman asian toteuttamiseksi. Keinoina tu- nössä työvoimatoimistoille toki esitetään syrji-
37410: levat kysymykseen lähinnä koulutus- ja kuntoo- viä valintakriteerejä, mutta niitä ei käytetä työ-
37411: tustoimenpiteiden sekä muiden aktiivisten työl- paikkailmoittelussa eikä ehdokashaussa. Joilla-
37412:
37413:
37414: 4
37415: Ministerin vastaus KK 399/1999 vp- Raija Vahasalo /kok
37416:
37417:
37418: kin aloilla ikääntyvä työnhakija on jopa nuorem- mien kautta- mikäli ikääntyvän osaajan rekry-
37419: piaan edullisemmassa asemassa mm. työkoke- tointi olisi nykyistä turvallisempaa ja edullisem-
37420: muksensa ja elämäntilanteensa ansiosta. paa taloudellisesti, sitä suosittaisiin. Työnvälitys
37421: Työnantajien rekrytointiasenteisiin vaikutta- toimii kuitenkin aina työnantajan toimeksianto-
37422: minen olisi tehokkainta taloudellisten vaikutti- jen mukaan.
37423:
37424:
37425: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1999
37426:
37427: Työministeri Sinikka Mönkäre
37428:
37429:
37430:
37431:
37432: 5
37433: KK 399/1999 vp- Raija Vahasalo /kok Ministerns svar
37434:
37435:
37436:
37437:
37438: Tili riksdagens talman
37439:
37440: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger lösa arbetssökanden och underlätta hans eller
37441: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av hennes placering i arbete.
37442: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai- Från början av 1999 har målgruppen för perio-
37443: ja Vahasalo /saml undertecknade skriftliga spörs- diska intervjuer utvidgats att gälla alla arbetslösa
37444: mål SS 399/1999 rd: arbetssökande, vilkas sammanlagda arbetslöshet
37445: har varat 5 mån., 11 mån., 17 mån., 23 mån., 35
37446: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta mån., 47 mån. resp. 59 mån. (närmare fem år).
37447: för att äldre yrkeskunniga arbetslösa ar- Varje arbetslös arbetssökande har både rätt och
37448: betssökande bättre än hittills skall beak- skyldighet att delta i uppgörandet av jobbsökar-
37449: tas vid arbetsförmedlingen och planen senast när han eller hon har varit arbets-
37450: lös i fem månader. Personer vilkas servicebehov
37451: för att arbetsförmedlingarnas platsför- förutsätter närmare samarbete besöker arbets-
37452: medlings- och andra tjänster bättre kraftsbyrån en gång i månaden.
37453: skall bemöta arbetssökandenas och ar- En arbetslös arbetssökande som har fått ar-
37454: betsgivarnas behov? betslöshetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd
37455: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- i 500 dagar (23 mån.), har rätt till en ny periodisk
37456: föra följande: intervju och en reviderad jobbsökarplan.
37457: Arbetskraftsbyråernas tjänstemän känner rätt
37458: Antalet personer som varit arbetslösa i över två år väl till de arbetslösa arbetssökandenas ålder, ut-
37459: uppgick enligt statistiken för augusti 1999 till bildning, yrkeskunskaper liksom också deras fy-
37460: 49 800 personer. Jämfört med det föregående siska och psykiska förmåga. 1 den jobbsökarplan
37461: året hade denna grupp minskat med 4 200 perso- som uppgörs tillsammans med sökanden ingår ett
37462: ner. Trots att antalet arbetslösa arbetssökande går sammandrag av sökandens kompetens och yrkes-
37463: ner har långtidsarbetslösas relativa andel av alla kunskap. För varje arbetssökande görs en kompe-
37464: arbetslösa arbetssökande förblivit relativt hög. tensanalys, som utgör en individuell jobbsökar-
37465: Från och med början av 1998 har arbetskrafts- profil med uppgifter om den sökandes yrke, ut-
37466: byråerna följt i sin verksamhet en servicemodell bildning, arbetserfarenhet, specialfårdigheter,
37467: med s.k. förnyad serviceprocess. Dennya servi- språkkunskaper samt önskemål beträffande arbe-
37468: cemodellen syftar till att varje arbetssökande pla- te och yrke. 1 fråga om yrkeskunniga arbets-
37469: cerar sig på den öppna arbetsmarknaden. Model- sökande med erfarenhet fåsts uppmärksamhet
37470: len omfattar bl.a. periodiska intervjuer med ar- särskilt vid sådant kunnande som inte framgår av
37471: betssökande, en kompetensanalys och enjobbsö- några formella examens- eller arbetsintyg. Som
37472: karplan. Efter den första intervjun utförs de redskap används olika yrkesskicklighetsblanket-
37473: periodiska intervjuerna med 5-6 månaders mel- ter, fristående yrkesprov, blanketten för arbets-
37474: lanrum. Vid intervjuerna uppgörs eller revideras sökandens sjävbeskrivning etc.
37475: den sökandes jobbsökarplan. Denna plan utgör Vid de största arbetskraftsbyråerna ( ca 25)
37476: en grund för åtgärder för att aktivera den arbets- verkar sakkunnigteam som inriktar sig särskilt på
37477: servicen till långtidsarbetslösa. Till dessa spe-
37478:
37479:
37480: 6
37481: Ministems svar KK 399/1999 vp- Raija Vahasalo /kok
37482:
37483:
37484: cialgrupper hör alltid förutom arbetskraftskonsu- Sysselsättningsstöd som beviljas för läroavtals-
37485: lenter också en yrkesvalspsykolog. Teamen har utbildning fokuseras på grundläggande utbild-
37486: utbildats för att ta i betraktande långtidsarbets- ning för arbetslösa som hotas av utslagning. Un-
37487: lösas specialbehov och söka lösningar som läm- der 2000 reserveras dessutom 70 milj. mark för
37488: par sig för långtidsarbetslösa och som förebyg- stödsysselsättning av arbetslösa 55-59-åringar.
37489: ger utslagning. Arbetsministeriet och social- och hälso-
37490: lnom arbetsförvaltningen har startats ett om- vårdsministeriet utarbetar före slutet av året en
37491: fattande kvalitets- och produktifieringsprojekt, i rapport om utveckling av det lokala samarbetet
37492: vilket man bland annat definierar arbetskrafts- mellan socialförvaltningen och arbetsförvalt-
37493: byråemas alla serviceformer och verksamhets- ningen. Utredningen har som mål att komma med
37494: principer. Projektet syftar till att försäkra att ar- förslag om hur det lokala samarbetet kan intensi-
37495: betskraftsbyråns tjänster är kundinriktade, syste- fieras för att såväl äldre, handikappade som ar-
37496: matiska, av jämngod kvalitet och genomskinliga betsoförmögna arbetslösa arbetssökande skall
37497: för kunden. 1 detta utvecklingsarbete tas också kunna ges bättre service som motsvarar vars och
37498: äldre och långtidsarbetslösa i betraktande. 1 an- ens behov.
37499: slutning till servicen för långtidsarbetslösa har 1 början av 1999 gjordes en feedbackförfråg-
37500: man produktifierat en särskild jobbsökarkurs ning som gäller det nya arbetskraftspolitiska sys-
37501: vars innehåll är planerat enbart med tanke på de temet. Förfrågningen ger vid handen att arbets-
37502: långtidsarbetslösas behov. kraftsbyråns service har blivit allt mera konsek-
37503: Arbetsministeriet har som mål att främja det vent samt långsiktigare och mera systematisk.
37504: regionala och lokala samarbetet bl.a. genom att Med tanke på kunden anses servicen vara indivi-
37505: stödja arbetet med förmedlande organisationer duell, grundlig och att den mångsidigt klarlägger
37506: och samarbetsorganisationer för att aktivera kundens situation.
37507: långtidsarbetslösa och personer som hotas avut- Arbetsförmedlingens uppgift är att samman-
37508: slagning. Man har bett arbetskrafts- och närings- jämka arbetssökanden och arbetsgivaren. Också
37509: centralemas arbetskraftsavdelningar att utreda arbetsgivarservicen har effektiverats via servi-
37510: vad slags samarbete som förekommer för aktive- ceprocessen, bl.a. har det tack vare en välgjord
37511: ring av dessa grupper. Samtidigt skall avdel- kompetensanalys blivit lättare att ställa på för-
37512: ningama klarlägga resultat, effekter och vilket slag lämpliga kandidater bland arbetssökande.
37513: mervärde detta samarbete ger. A vdelningama Uppställande på förslag och anvisning till arbete
37514: skall uppgöra regionala och lokala planer för är arbetsförmedlingens kämuppgifter. När ar-
37515: samarbetets innehåll och behövliga resurser och betsförmedlingen föreslår lämpliga sökande be-
37516: anslag. Arbetskraftsavdelningamas framställ- dömer och beslutar den vilka sökande som med
37517: ningar behandlas under hösten vid arbetsministe- sitt kunnande och sina förutsättningar bäst upp-
37518: riets och arbetskrafts- och näringscentralemas fyller de krav som arbetsplatsen ställer, och de
37519: förhandlingar om resultatmålen och anslagsför- får sedan en anmälan om den arbetsplats som står
37520: delningen för 2000. till buds. Stödjande av arbetssökandes aktivitet
37521: Arbetsmarknadspartema har sinsemellan har också förbättrat samarbetet mellan arbets-
37522: kommit överens om preliminära åtgärder för att kraftsbyrån och arbetsgivare.
37523: sysselsätta 55-59-åriga arbetslösa arbetssökan- Arbetsförmedlingen beaktar äldre arbets-
37524: de på den normala arbetsmarknaden. Målet är att sökande på samma sätt som unga sökande vid val
37525: förebygga långtidsarbetslöshet och utslagning. av lämpliga kandidater. Arbetsgivare får inte i
37526: Arbetsministeriet uppgör före slutet av året en sina rekryteringsuppdrag framföra åldersrelate-
37527: plan om hur detta kan verkställas. De metoder rade valkriterier - enligt strafflagens paragraf
37528: som kommer i fråga är att inrikta utbildnings- om förbud mot diskriminering i arbetslivet får ar-
37529: och rehabiliteringsåtgärder och andra aktiva sys- betssökande/arbetstagare inte försättas i en icke-
37530: selsättningsfrämjande åtgärder på denna grupp. likvärdig ställning på basis av åldem. 1 praktiken
37531:
37532:
37533: 7
37534: KK 399/1999 vp- Raija Vahasalo /kok Ministems svar
37535:
37536:
37537: har det dock förekommit fall där arbetsförmed- Att påverka arbetsgivamas rekryteringsattity-
37538: lingen har föreslagits diskriminerande valkrite- der vore effektivast med hjälp av ekonomiska in-
37539: rier, men sådana används inte i vare sig ar- citament - om det vore tryggare och ekono-
37540: betsplatsannonsering eller kandidatnominering. 1 miskt fördelaktigare att anställa en äldre sakkun-
37541: vissa branscher är en äldre arbetssökande tili och nig än vad som nu är fallet, skulle detta gynnas.
37542: med i en förmånligare situation än yngre sökan- Arbetsförmedlingen handlar dock alltid enligt de
37543: de bl.a. tack vare sin arbetserfarenhet och livssi- uppdrag som kommer från arbetsgivare.
37544: tuation.
37545:
37546:
37547:
37548: Helsingfors den 5 oktober 1999
37549:
37550: Arbetsminister Sinikka Mönkäre
37551:
37552:
37553:
37554:
37555: 8
37556: KK 400/1999 vp - Pehr Löv /r
37557:
37558:
37559:
37560:
37561: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 400/1999 rd
37562:
37563: Högutbildades möjligheter att använda sig av
37564: sysselsättningsförordningens möjligheter
37565:
37566:
37567:
37568:
37569: Tili riksdagens talman
37570:
37571: Sedan en tid tilihaka är det möjligt att med sys- på deltid samtidigt som han erbjuder en arbetslös
37572: selsättningsmedel anställa på deltid en arbetslös möjligheten att vänja sig vid arbetslivet. För att
37573: person om han övertar en del av en annan an- även högutbildade skali kunna använda sig av
37574: ställds uppgifter som samtidigt övergår från hel- förordningen borde man se över kraven för hur
37575: tids- tili deltidsarbete. Arrangemanget regleras i länge man skali vara arbetslös och hur långa
37576: sysselsättningsförordningen (30.12.199711363) snuttarbeten man kan ha haft för att ändå matcha
37577: kapitel 10. För att en arbetslös person skall kun- kriteriema.
37578: na anställas enligt förordningens vilikor skall han
37579: ha varit arbetslös i över ett år. Arbetskraftsbyrå- Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
37580: ema kan själva ställa noggrannare kriterier, men ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
37581: den arbetslöse skall i vilket fall som helst ha va- ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
37582: rit en ansenlig tid utan arbete för att kunna ta del följande spörsmål:
37583: av arrangemanget.
37584: Högutbildade som av olika orsaker önskar gå Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
37585: över från heltids- tili deltidsanställning för en tid för att även högskoleutbildade skall ha
37586: har uppenbara problem att hitta en arbetslös er- möjligheten att använda sig av arrange-
37587: sättare. Det är svårt att hitta en arbetslös ersätta- manget i kap. 10 i sysselsättningsförord-
37588: re som har en lämplig utbildning och som varit ningen och
37589: utan längre pauser arbetslös i över ett år. 1 prak-
37590: tiken betyder det att högutbildade inte alis kan ty har regeringen för avsikt att se över kri-
37591: sig tili möjligheten som förordningen påbjuder terierna som arbetslösa skall uppfY/la
37592: om t.ex. en tidigare anstälid vili vidareutbilda sig för att kunna använda sig av ovan nämn-
37593: da sysselsättningsåtgärd?
37594:
37595:
37596: Helsingfors den 9 september 1999
37597:
37598: Pehr Löv /sv
37599:
37600:
37601:
37602:
37603: Versio 2.0
37604: Suomennos KK 400/1999 vp - Pehr Löv /r
37605:
37606:
37607:
37608:
37609: KIRJALLINEN KYSYMYS 400/1999 vp
37610:
37611: Korkeasti koulutettujen mahdollisuus käyttää
37612: hyväkseen työllisyysasetuksen mahdollisuuksia
37613:
37614:
37615:
37616:
37617: Eduskunnan puhemiehelle
37618:
37619: Jonkin aikaa on ollut mahdollista työllistää työl- osa-aikaisesti tarjoten samalla työttömälle mah-
37620: lisyysvaroin osa-aikaisesti työtön henkilö, jos dollisuuden totuttautua työelämään. Jotta myös
37621: hän ottaa osan toisen työntekijän tehtävistä, joka korkeasti koulutetut voisivat hyödyntää asetuk-
37622: siirtyy samanaikaisesti kokoaikatyöstä osa-aika- sen mahdollisuuksia, tulisi asetuksen edellytyk-
37623: työhön. Järjestelystä säännellään työllisyysase- siä työttömyyden kestosta ja pätkätöiden pituu-
37624: tuksen (30.12.199711363) 10 luvussa. Jotta työ- desta tarkistaa, jotta kriteerit täyttyisivät.
37625: tön henkilö voitaisiin palkata asetuksen ehdoin,
37626: hänen on pitänyt olla työttömänä yli vuoden. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37627: Työvoimatoimistot voivat itse asettaa tarkempia sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37628: vaatimuksia, mutta työttömän on pitänytjoka ta- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37629: pauksessa olla huomattava aika ilman työtä vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37630: osallistuakseen järjestelyyn.
37631: Korkeasti koulutetuilla, jotka haluavat eri Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
37632: syistä siirtyä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhönjok- tyä, jotta myös korkeakoulututkinnon
37633: sikin aikaa, on ilmeisiä vaikeuksia löytää työtön suorittaneilla olisi mahdollisuus hyö-
37634: sijainen. On vaikeaa löytää työtön sijainen, jolla dyntää työllisyysasetuksen 10 luvun jär-
37635: on sopiva koulutus ja joka on ollut pidemmittä jestelyä ja
37636: keskeytyksittä työtön yli vuoden ajan. Käytän-
37637: nössä tämä merkitsee, että korkeasti koulutetut aikooko hallitus tarkistaa työttömille
37638: eivät ollenkaan voi käyttää hyväkseen työllisyys- asetettuja kriteerejä, jotta he voisivat
37639: asetuksen tarjoamaa mahdollisuutta, jos esim. käyttää hyväkseen edellä mainittua työl-
37640: entinen työntekijä haluaa jatkokouluttaa itseään lisyystoimenpidettä?
37641:
37642:
37643:
37644: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1999
37645:
37646: Pehr Löv /r
37647:
37648:
37649:
37650:
37651: 2
37652: Ministerin vastaus KK 400/1999 vp- Pehr Löv /r
37653:
37654:
37655:
37656:
37657: Eduskunnan puhemiehelle
37658:
37659: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa työn palkan erotuksesta, kuitenkin enintään nor-
37660: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, maali työllistämistuki 70 prosentilla korotettuna,
37661: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen eli käytännössä se voi olla enintään noin 4 300
37662: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr markkaa kuukaudessa. Keskimääräinen osa-aika-
37663: Lövin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lisä oli vuonna 1998 noin 2 600 markkaa kuukau-
37664: KK 400/1999 vp: dessa.
37665: Osa-aikalisän suosio on kasvanut koko sen
37666: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- ajan, jonka järjestelmä on ollut voimassa. Osa-ai-
37667: tyä, jotta myös korkeakoulututkinnon kalisä parantaa työssä jaksamista, ja sitä ovatkin
37668: suorittaneilla olisi mahdollisuus hyö- käyttäneet eniten keski-ikäiset kuntasektorin nai-
37669: dyntää työllisyysasetuksen JO luvun jär- set, joilla on pitkä työkokemus. Vaikka osa-aika-
37670: jestelyä ja lisä myönnetään työssä olevalle, sen myöntä-
37671: misedellytykset ovat työvoimapoliittisia ja si-
37672: aikooko hallitus tarkistaa työttömille doksissa työllistämiseen. Sen, niin kuin muiden-
37673: asetettuja kriteerejä, jotta he voisivat kin palkkaperusteisten työllistämistukien tarkoi-
37674: käyttää hyväkseen edellä mainittua työl- tuksena on työtilaisuuksien järjestäminen työttö-
37675: lisyystoimenpidettä? mille. Yksilötasolla tavoitteena on osa-aikatyöl-
37676: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- listetyn työmarkkinavalmiuksien kehittäminen ja
37677: vasti seuraavaa: työhön sijoittumisen parantaminen. Työllistetyt
37678: ovat usein osa-aikatyöhön siirtyviä nuorempia,
37679: Osa-aikalisäjärjestelmä on ollut voimassa vuo- työmarkkinoilta paikkaansa hakevia henkilöitä.
37680: desta 1994, ensin kokeiluna ja vuodesta 1997 Työhallinnon kannalta osa-aikalisän vaikutta-
37681: lähtien vakinaisena järjestelmänä. Se on vapaa- vuus on kuitenkin ollut pieni, sillä sijaisiksi pal-
37682: ehtoisuuteen perustuva työnjakomalli, jossa työ- kattujen työttömyys on usein ollut lyhyt. Pitkäai-
37683: voimatoimisto myöntää harkintansa ja käytettä- kaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita
37684: vissä olevien määrärahojen puitteissa kokoaika- on osa-aikalisäjärjestelmän avulla työllistetty
37685: työstä määräajaksi osa-aikatyöhön siirtyvälle varsin vähän. Esimerkiksi tammi-toukokuussa
37686: henkilölle ansionvähennyksen korvauksena osa- 1999 osa-aikasijaisiksi työllistetyistä vain 7,4 %
37687: aikalisää. Edellytyksenä osa-aikalisän myöntä- oli pitkäaikaistyöttömiä.
37688: miselle on, että työnantaja palkkaa samanaikai- Osa-aikalisäsijaiseksi työllistettävän työttö-
37689: sesti osa-aikalisäkauden ajaksi palvelukseensa myyden kestolle ei työllisyysasetuksessa eikä
37690: työvoimatoimiston osoittaman työvoimatoimis- muussakaan lainsäädännössä ole asetettu rajoi-
37691: tossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. tuksia, joten sijaiseksi voidaan osoittaa muitakin
37692: Työtöntä ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, kuin yli vuoden työttömänä olleita. Näin on käy-
37693: joita kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyvä hen- tännössä myös menetelty.
37694: kilö on hoitanut. Osa-aikalisäjärjestelmään liittyy soveltuvin
37695: Määrältään osa-aikalisä on 50 prosenttia työn- osin sama työvoimapoliittinen ja tarkoituksen-
37696: antajan ilmoittamasta kokoaikatyön ja osa-aika- mukaisuusharkinta kuin tukityöllistämiseen.
37697:
37698:
37699: 3
37700: KK 400/1999 vp- Pehr Löv /r Ministerin vastaus
37701:
37702:
37703: Työvoimatoimisto voi tapauskohtaisesti harkita, lanteessa, johon edustaja Lövin kysymys perus-
37704: onko osa-aikalisän myöntäminen yksittäista- tuu. Linjausta voidaan pitää asianmukaisena. Se
37705: pauksessa tarkoituksenmukaista. Työvoimatoi- tukee työministeriön pyrkimyksiä vähentää pit-
37706: misto voi myös tehdä työllisyyden hoidon kan- käaikaistyöttömyyttä tilanteessa, jossa työllistä-
37707: nalta tarpeellisiksi katsomiaan työllisyysmäärä- miseen tälle vuodelle varattujen määrärahojen
37708: rahojen käyttöä koskevia linjauksia. Tällaisesta käyttöä joudutaan joka tapauksessa priorisoi-
37709: linjauksesta on mahdollisesti kysymys myös ti- maan.
37710:
37711:
37712: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
37713:
37714: Työministeri Sinikka Mönkäre
37715:
37716:
37717:
37718:
37719: 4
37720: Ministems svar KK 400/1999 vp- Pehr Löv /r
37721:
37722:
37723:
37724:
37725: ·Tili riksdagens talman
37726:
37727: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger dvs. i praktiken högst ca 4 300 mark i månaden.
37728: har Ni, Fru talman, till vederbörande med1em av Det genomsnittliga deltidstillägget var år 1998 ca
37729: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pehr 2 600 mark i månaden.
37730: Löv /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS Hela tiden då deltidstillägg har varit i bruk har
37731: 400/1999 rd: dess popularitet ökat. Deltidsarrangemanget gör
37732: det lättare för de anställda att orka i arbetet, och
37733: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta därför är det mest medelålders kvinnor med en
37734: för att även högskoleutbildade skall ha lång arbetserfarenhet inom den kommunala sek-
37735: möjligheten att använda sig av arrange- tom som har använt sig av det. Trots att tillägget
37736: manget i kap. 10 i sysselsättningsförord- beviljas yrkesverksamma, är bevillningsgrunder-
37737: ningen och na arbetskraftspolitiska och beroende på syssel-
37738: sättningssituationen. 1 likhet med de övriga löne-
37739: har regeringenför avsikt att se över kri- baserade sysselsättningsstöden har deltidstilläg-
37740: terierna som arbetslösa skall uppfY!la get som mål att skapa arbetstillfållen åt arbetslö-
37741: för att kunna använda sig av ovannämn- sa personer. På individplan är målet att utveckla
37742: da sysselsättningsåtgärd? den i deltidsarbete sysselsatta personens fårdig-
37743: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- heter på arbetsmarknaden och förbättra hans el-
37744: föra följande: ler hennes möjligheter att placera sig i arbete. De
37745: som sysselsätts i stället för den som övergår till
37746: Systemet med deltidstillägg har varit i kraft se- deltidsarbete är ofta yngre personer som söker
37747: dan 1994, först på försök och från 1997 som per- sin plats på arbetsmarknaden.
37748: manent system. Det är en arbetsdelningsmodell Ur arbetsförvaltningens synvinkel har deltids-
37749: som bygger på frivillighet och i viiken arbets- tilläggets effekt dock varit relativt liten, för de
37750: kraftsbyrån enligt sin prövning och inom ramen som anställts som ersättare har ofta korta arbets-
37751: för disponibla anslag beviljar en arbetstagare 1öshetsperioder. Antalet långtidsarbetslösa, dvs.
37752: som för en viss tid övergår från heltids- till del- personer som varit arbetslösa i över ett år, vilka
37753: tidsarbete ett deltidstillägg som ersättning för har sysselsatts med hjälp av deltidstilläggsar-
37754: minskad inkomst. En förutsättning för beviljan- rangemang är rätt litet. Till exempel under ja-
37755: de av deltidstillägg är att arbetsgivaren för den nuari-maj 1999 var endast 7,4 % av dem som
37756: tid deltidstillägget betalas anställer en arbetslös anställts som ersättare långtidsarbetslösa.
37757: arbetssökande som arbetskraftsbyrån anvisar. Inga kriterier för hur länge den som anställs
37758: Den arbetslöse behöver inte anställas för att skö- som ersättare för en arbetstagare som får deltids-
37759: ta samma uppgifter som den som övergår från tillägg har ställts vare sig i sysselsättningsförord-
37760: heltids- till deltidsarbete har utfört. ningen eller i annan lagstiftning, och därför kan
37761: Deltidstillägget är 50 procent av den av arbets- även andra personer än de som varit arbetslösa i
37762: givaren uppgivna skillnaden mellan lönen för över ett år anställas som ersättare. Så har man
37763: heltids- och deltidsarbete, dock högst det norma- också förfarit i praktiken.
37764: la sysselsättningsstödet förhöjt med 70 procent,
37765:
37766:
37767: 5
37768: KK 400/1999 vp- Pehr Löv /r Ministems svar
37769:
37770:
37771: För deltidstilläggsarrangemanget gäller i till- på skötseln av sysselsättningen. En dylik linje-
37772: lämpliga delar samma arbetskraftspolitiska pröv- dragning är det möjligen också fråga om i det fall
37773: ning och ändamålsenlighetsprövning som tilläm- som riksdagsman Löv i sitt spörsmål hänvisar
37774: pas på stödsysselsättning. Arbetskraftsbyrån kan till. Den linje som valts kan anses vara motive-
37775: från fall till fall överväga, om det i det enskilda rad, för den stöder arbetsministeriets ansträng-
37776: fallet är ändamålsenligt att bevilja deltidstillägg. ningar att minska långtidsarbetslösheten i en si-
37777: Arbetskraftsbyrån kan också göra sådana vägval tuation där man i vilket fall som helst måste
37778: i fråga om användningen av sysselsättnings- prioritera användningen av de sysselsättningsan-
37779: medel som den anser vara behövliga med tanke slag som reserverats för detta år.
37780:
37781:
37782: Helsingfors den 28 september 1999
37783:
37784: Arbetsminister Sinikka Mönkäre
37785:
37786:
37787:
37788:
37789: 6
37790: KK 40111999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
37791:
37792:
37793:
37794:
37795: KIRJALLINEN KYSYMYS 40111999 vp
37796:
37797: Arvonlisäverorasituksen lieventäminen palve-
37798: lualoilla
37799:
37800:
37801:
37802:
37803: Eduskunnan puhemiehelle
37804:
37805: Arvonlisäverotuskäytäntö on tuottanut palvelu- työllisyyttä parantavilla palvelualoilla. Päämi-
37806: aloille erityisongelmia. Arvonlisäverojärjestel- nisteri Paavo Lipposen II hallitusohjelmassa niin
37807: mään kuuluu, että vähennysoikeudet koskevat ikään todetaan, että Suomen hallitus tukee EU:n
37808: vain verollisia hankintoja. Palkkakulut ja yrittä- päätöksiä, jotka mahdollistavat alemman arvon-
37809: jän oman työn arvo jäävät siksi vähennysten ul- lisäverokannan eräille työvoimavaltaisille palve-
37810: kopuolelle. Palveluyrityksissä palkkakulujen lualoille.
37811: osuus on usein 70-80 % liikevaihdosta. Verol- Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi antaa hy-
37812: listen hankintojen osuus on vähäinen. Tämä joh- vän pohjan toimia aktiivisesti palvelualojen ar-
37813: taa siihen, että veron suhteellinen osuus liike- vonlisävero-ongelmien korjaamisessa.
37814: vaihdosta on palveluyrityksessä korkeampi kuin
37815: tavarakaupassa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37816: Suomen Yrittäjät ehdottavat mm., että arvon- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
37817: lisäverotuksessa tulisi ottaa käyttöön tasasuuri nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37818: perusvähennys, 10 000 markkaa, joka tehtäisiin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37819: suoraan tilitettävästä alv-verosta. Näin ei nykyi-
37820: nen kynnys tulisi yllättäen vastaan toiminnan laa- Aikooko hallitus toimia aktiivisesti
37821: jentuessa. EU:n puheenjohtajuuskaudella työval-
37822: Pääministeri Paavo Lipposen II hallitusohjel- taisten palvelualojen arvonlisäverotuk-
37823: massa on tavoitteena, että selvitetään arvonlisä- sen korjaamiseksi ja
37824: veroUoman toiminnan nykyisen 50 000 markan
37825: alarajan muuttamista liukuvaksi. onko hallitus valmis toimimaan mm.
37826: ED-komissio ehdottaa myös, että jäsenmai- yrittäjien ehdottamalla tavalla alv-rasi-
37827: den sallittaisiin alentaa arvonlisäveroa eräillä tuksen keventämiseksi?
37828:
37829:
37830:
37831: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1999
37832:
37833: Jouko Jääskeläinen /skl
37834: Sakari Smeds /skl
37835:
37836:
37837:
37838:
37839: Versio 2.0
37840: KK 40111999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Ministerin vastaus
37841:
37842:
37843:
37844:
37845: Eduskunnan puhemiehelle
37846:
37847: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa vollisuusrajaan liittyvää sääntelyä muutettaisiin
37848: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, siten, että alarajaan liitettäisiin asteittainen ve-
37849: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ronhuojennus pienyrityksille rajan ylityksestä
37850: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääs- johtuvien vaikutusten lievittämiseksi. Selvityk-
37851: keläisen /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- sen perusteella tällaista järjestelmää ei kuiten-
37852: myksen KK 401/1999 vp: kaan katsottu mahdolliseksi toteuttaa siitä
37853: aiheutuvien kilpailuvääristymien ja keinotekois-
37854: Aikooko hallitus toimia aktiivisesti ten yritystoiminnan pilkkomistilanteiden välttä-
37855: EU:n puheenjohtajuuskaudella työval- miseksi.
37856: taisten palvelualojen arvonlisäverotuk- Edellä mainitun selvityksen yhteydessä tar-
37857: sen korjaamiseksi ja kasteltiin myös muita malleja, joilla 50 000 mar-
37858: kan verovelvollisuusrajaa voitaisiin lieventää.
37859: onko hallitus valmis toimimaan mm. Perusvähennykseen perustuvaa huojennusmallia
37860: yrittäjien ehdottamalla tavalla alv-rasi- ei pidetty toteuttamiskelpoisena neutraalisuus- ja
37861: tuksen keventämiseksi? tasapuolisuussyiden vuoksi ja koska se ei raken-
37862: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- teeltaan ole arvonlisäverojärjestelmän periaattei-
37863: ti seuraavaa: den mukainen. On myös todettu, että Euroopan
37864: yhteisöjen kuudes arvonlisäverodirektiivi
37865: Arvonlisäverolain ( 150111993) mukaan arvonli- (77/388/ETY) ei mahdollista mainittua mallia.
37866: säveroa suoritetaan periaatteessa kaikesta liike- Maksettavan veron määrän perusteella liukuvan
37867: toiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja asteikon mukaan lasketun huojennuksen puoles-
37868: palvelujen myynnistä. Verovelvollisia ovat siten taan todettiin syrjivän erityisesti työvaltaisia toi-
37869: pääsääntöisesti kaikki verollisia tavaroita ja pal- mialoja.
37870: veluja liiketoiminnan muodossa myyvät yrityk- Hallitusohjelmassa esitetyn tavoitteen mukai-
37871: set ja ammatinharjoittajat. Hallinnollisista syistä sesti hallituksen tarkoituksena on kuitenkin vielä
37872: arvonlisäverosta on kuitenkin vapautettu vähäi- selvittää mahdollisuuksia muuttaa verottoman
37873: nen toiminta, jonka vuosiliikevaihto ei ylitä toiminnan alaraja liukuvaksi.
37874: 50 000 markkaa. Tarkoituksena on ollut jättää Komissio on antanut helmikuussa 1999 direk-
37875: arvonlisäverotuksen ulkopuolelle lähinnä vain tiiviehdotuksen, joka mahdollistaa jäsenmaille
37876: harrastusluonteinen ja satunnainen toiminta. kokeiluluonteisesti alennetun verokannan sovel-
37877: Kirjallisessa kysymyksessä on viitattu Suo- tamisen työvaltaisiin palveluihin. Ehdotuksen
37878: men Yrittäjien ehdotukseen, jonka mukaan ar- käsittely on vielä kesken Euroopan unionin neu-
37879: vonlisäverotuksessa tulisi ottaa käyttöön tasa- vostossa.
37880: suuri perusvähennys, 10 000 markkaa, joka teh- Puheenjohtajuuskautensa aikana Suomi on
37881: täisiin suoraan tilitettävästä verosta. toiminnallaan tehokkaasti myötävaikuttanut ko-
37882: Hallitus on aikaisemmin selvittänyt mahdolli- mission ehdotuksen etenemiseen. Turussa 10.-
37883: suuksia siirtyä arvonlisäverotuksessa järjestel- 12. syyskuuta 1999 järjestetyssä epävirallisessa
37884: mään, jossa nykyisen 50 000 markan verovel- Ecofin-kokouksessa päästiin sopimukseen kokei-
37885:
37886:
37887: 2
37888: Ministerin vastaus KK 40111999 vp -Jouko Jääskeläinen /skl ym.
37889:
37890:
37891: lun piiriin kuuluvien palvelujen luettelosta. Tar- vät jäsenvaltiot voisivat aloittaa kokeilun vuo-
37892: koituksena on, että direktiivi voitaisiin hyväksyä den 2000 alussa.
37893: lopullisesti lokakuussa ja että kokeiluun ryhty-
37894:
37895:
37896: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
37897:
37898: Ministeri Suvi-Anne Siimes
37899:
37900:
37901:
37902:
37903: 3
37904: KK 40111999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Ministems svar
37905:
37906:
37907:
37908:
37909: Tili riksdagens talman
37910:
37911: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- mk ändras så att tili den nedre gränsen kopplas en
37912: ger har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem progressiv skattelättnad för små företag för
37913: av statsrådet översänt följande av riksdagsman lindrande av följdema av att gränsen överskrids.
37914: Jouko Jääskeläinen /fkf m.fl. undertecknade Enligt utredningen ansågs dock inte ett sådant
37915: spörsmål SS 40 111999 rd: system möjligt att genomföra på grund av de
37916: snedvridningar av konkurrensen och onaturliga
37917: Amnar regeringen verka aktivt under uppspjälkningar av företagsverksamheten som
37918: EU-ordförandeskapetför att mervärdes- det skulle föranleda.
37919: beskattningen av arbetskraftsintensiva 1 samband med ovan nämnda utredning gran-
37920: servicebranscher justeras och skades också andra modeller enligt vilka skatt-
37921: skyldighetsgränsen på 50 000 mk kunde lindras.
37922: är regeringen beredd att verka bl.a. på Den modell som baserade sig på ett grundavdrag
37923: det sätt som företagarna föreslagit för ansågs inte vara genomförbar av neutralitets- och
37924: att underlätta mervärdesskattebördan? jämlikhetsskäl och på grund av att den tili sin
37925: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- struktur inte är förenhetlig med principema för
37926: föra följande: mervärdesskattesystemet. Det har också konsta-
37927: terats att Europeiska gemenskapemas sjätte mer-
37928: Enligt mervärdesskattelagen (150111993) skall värdesskattedirektiv (77 /388/EEG) inte ger möj-
37929: mervärdesskatt i princip betalas på all rörelse- lighet tili en sådan modell. En skattelättnad som
37930: mässig försäljning av varor och tjänster. Således beräknas enligt en glidande skala och som base-
37931: är i regel alla företag och yrkesutövare som be- rar sig på den skatt som skall betalas konstatera-
37932: driver försäljning av skattepliktiga varor och des diskriminera i synnerhet arbetskraftsintensi-
37933: tjänster i form av affårsverksamhet skattskyldi- va branscher.
37934: ga. Av förvaltningsskäl är verksamhet i liten ska- Enligt de mål som uppställts i regeringspro-
37935: la som resulterar i en årlig omsättning på högst grammet har regeringen dock för avsikt att ännu
37936: 50 000 mk befriad från mervärdesskatt. Avsik- utreda möjlighetema att ändra den nedre gränsen
37937: ten har varit att lämna endast hobbyverksamhet för skattefri verksamhet så att den är glidande.
37938: och tillfållig verksamhet utanför mervärdesbe- Kommissionen lade i februari 1999 fram ett
37939: skattningen. direktivförslag som ger medlemsstaterna möj-
37940: 1 det skriftliga spörsmålet hänvisas tili det lighet att på försök tillämpa en lägre skattesats på
37941: förslag från föreningen Företagama i Finland rf, arbetskraftsintensiva tjänster. Behandlingen av
37942: enligt vilket ett jämnstort grundavdrag på 10 000 förslaget vid Europeiska unionens råd pågår fort-
37943: mk som dras av direkt från den skatt som skall re- farande.
37944: dovisas borde tas i bruk vid mervärdesbeskatt- Under sitt ordförandeskap har Finland aktivt
37945: ningen. Regeringen har tidigare utrett möjlighe- verkat för att kommissionens förslag skall avan-
37946: tema att inom mervärdesbeskattningen övergå cera. På det inofficiella Ecofin-mötet i Åbo den
37947: tili ett system där den nuvarande reglering som 10-12 september 1999 kunde man komma över-
37948: hänför sig tili skattskyldighetsgränsen på 50 000 ens om en förteckning över de tjänster som försö-
37949:
37950:
37951: 4
37952: Ministems svar KK 401/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
37953:
37954:
37955: ket gäller. Avsikten är att direktivet godkänns i ter som deltar i försöket kan inleda det från och
37956: sin slutliga form i oktober och att de medlemssta- med ingången av 2000.
37957:
37958:
37959: Helsingfors den 29 september 1999
37960:
37961: Minister Suvi-Anne Siimes
37962:
37963:
37964:
37965:
37966: 5
37967: KK 402/1999 vp- Kari Urpilainen /sd
37968:
37969:
37970:
37971:
37972: KIRJALLINEN KYSYMYS 402/1999 vp
37973:
37974: Lääkäripula ja lääkäripalvelujen turvaaminen
37975:
37976:
37977:
37978:
37979: Eduskunnan puhemiehelle
37980:
37981: Monilla paikkakunnilla podetaan taas lääkäripu- 1995 347:ään. Viime vuonna on opiskelijamää-
37982: laa vuosia kestäneen paremman kauden jälkeen. rää taas nostettu 480:n paikkeille. Tilastot enna-
37983: Esim. Länsi-Suomen läänin Vaasan palveluyksi- koivatkin lääkäripulan pahenevan merkittävästi
37984: kön alueella on kartoitettu lääkäritilanne vuoden 2003 tienoilla. Kuitenkin jo nyt pula on
37985: 1.9.1998. Kartoituksen perusteella voitiin tode- konkreettisesti todettavissa, kun virkoja on täyt-
37986: ta, että suurin vajaus, 18 %, teoreettisesta lääkä- tämättä sekä terveyskeskuksissa että pienemmis-
37987: reiden työpanoksesta oli Vaasan sairaanhoitopii- sä erikoissairaaloissa. Pahenevasta lääkäripulas-
37988: rissä. Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku oli 13 % ta onkin eniten kärsimässä juuri julkinen tervey-
37989: ja Keski-Pohjanmaalla 12 %. Selvityksen jäl- denhuoltosektorimme, joka on mm. kansalaisten
37990: keen on tilanne huonontunut merkittävästi esim. yhdenvertaisuuden kannalta esimerkillinen ja
37991: Kokkolan seudulla, jossa Kokkolan terveyskes- muodostaa olennaisen osan suomalaisesta hyvin-
37992: kuksen 26 lääkärin virasta peräti seitsemän on vointivaltioajatuksesta.
37993: täyttämättä. Kun Kokkolassa oli tämän vuoden
37994: elokuun lopulla avoinna kolme lääkärin virkaa, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37995: oli virkoja kysynyt ennen hakuajan päättymistä sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37996: vain yksi henkilö. Tilanne on huolestuttava. Pa- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37997: himmillaan lääkäripula rapauttaa julkista kansa- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37998: laisten perusterveydenhuollon toimintaa.
37999: On ennakoitavissa, että lähivuosina lääkärin- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
38000: virkojen täyttäminen käy entistä vaikeammaksi, tyä pahenevan lääkäripulan torjumisek-
38001: kun lääkäriksi valmistuvien määrä vähenee vuo- si ja
38002: sina 2000-2004. Perussyy tilanteen huononemi-
38003: seen on se, että lääkärien koulutusta on supistet- mitä nopeita erityistoimenpiteitä halli-
38004: tu. Opiskelijoiden sisäänottomääriä leikattiin tus aikoo tehdä, että kansalaisille turva-
38005: vuosina 1993-1997: kun vuonna 1992 kaik- taan kaikissa oloissa lääkäripalvelut
38006: kiaan 509 nuorta aloitti lääketieteelliset opinnot, julkisen terveydenhoitojärjestelmämme
38007: niin vuonna 1993 luku putosi 403:een ja vuonna kautta?
38008:
38009:
38010:
38011: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1999
38012:
38013: Kari Urpilainen /sd
38014:
38015:
38016:
38017: 34 200656 Versio 2.0
38018: KK 402/1999 vp- Kari Urpilainen /sd Ministerin vastaus
38019:
38020:
38021:
38022:
38023: Eduskunnan puhemiehelle
38024:
38025: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa täneen työryhmän ehdotusten perusteella nom
38026: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, 360:een vuosina 1993-1997.
38027: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Lääkärityövoiman tarve on lisääntynyt. Väes-
38028: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpi- tön ikärakenteen kohoamisen ohella tähän on
38029: laisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen myös muita, vaikeammin ennakoitavissa olevia
38030: KK402/1999 vp: syitä. Julkisen sektorin mahdollisuuksiin saada
38031: riittävästi lääkäreitä vaikuttavat riittävän koulu-
38032: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tusmäärän ohella myös lääkäreiden palkkausra-
38033: tyä pahenevan lääkäripulan torjumisek- kenne, sairausvakuutusjärjestelmän korvauskäy-
38034: si ja tännöt sekä uudistunut eläkelainsäädäntö. Lääkä-
38035: rikunta näyttää aikaisempaa enemmän käyttävän
38036: mitä nopeita erityistoimenpiteitä halli- osa-aikaeläkkeen, varhennetun vanhuuseläkkeen
38037: tus aikoo tehdä, että kansalaisille turva- ja yksilöllisen varhaiseläkkeen mahdollisuuksia.
38038: taan kaikissa oloissa lääkäripalvelut Keväällä 1997 mietintönsä jättänyt sosiaali- ja
38039: julkisen terveydenhoitojärjestelmämme terveysministeriön asettama lääkärityövoiman
38040: kautta? tarvetta selvittänyt työryhmä esitti opetusminis-
38041: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teriölle lääkärikoulutuksen merkittävää lisäämis-
38042: vasti seuraavaa: tä ja aloituspaikkojen palauttamista ennen vuotta
38043: 1993 vallinneelle tasolle. Vuonna 1998 opetus-
38044: Suomessa on noin 15 000 työikäistä lääkäriä eli ministeriö nosti lääkärikoulutuksen aloituspaik-
38045: yksi lääkäri 340 asukasta kohti. Määrä vastaa kamäärän 430:een ja tämän vuoden syksyllä lää-
38046: läntisten teollisuusmaiden keskitasoa. Työikäis- käriksi opiskelun aloitti 485 opiskelijaa. Samalla
38047: ten lääkärien määrä Suomessa on kuitenkin väes- opetusministeriö on päättänyt osoittaa vuosina
38048: töön suhteutettuna Pohjoismaiden alhaisin. Ruot- 1998-2003 lääketieteellisille tiedekunnille eril-
38049: sissa ja Tanskassa on yksi työikäinen lääkäri 320 liset määrärahat laajennetun sisäänoton toteutta-
38050: asukasta kohti, Norjassa vastaavasti 310 ja Islan- miseksi.
38051: nissa 300. Lääkäreiden alueellinen jakauma on Tämän vuoden alusta voimaan tullut erikois-
38052: myös epätasainen. Uudellamaalla on yksi lääkäri lääkärikoulutusta koskevan asetuksen uudistami-
38053: noin 250 asukasta kohti ja esimerkiksi Pohjois- nen tehostaa määrällisesti ja sisällöllisesti eri-
38054: Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Lapissa asukkai- koislääkärikoulutusta. Samaa tavoitetta tuetaan
38055: ta lääkäriä kohden on yli kaksinkertainen määrä. käynnissä olevalla EVO-lainsäädännön uudista-
38056: Vuosina 1992-1996 lääkäreitä valmistui misella.
38057: vuosittain noin 300 enemmän kuin työelämästä Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että lää-
38058: poistui. Tällä hetkellä vastaava luku on noin 200. kärikoulutus on pidettävä vähintään nykyisen
38059: Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrä vuo- suuruisena. Koulutus tulee toteuttaa kaikissa vii-
38060: sina 1980-1992 on ollut noin 500. Orastavan dessä lääkärikoulutusta antavassa yliopistossa si-
38061: lääkärityöttömyyden takia aloituspaikkojen mää- ten, että valmistuvien lääkärien alueellinen ja-
38062: rää vähennettiin lääkärityövoiman tarvetta selvit- kauma on tasapuolinen.
38063:
38064:
38065: 2
38066: Ministerin vastaus KK 402/1999 vp- Kari Urpilainen /sd
38067:
38068:
38069: Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toi- jestelyjä, ammattitaidon ylläpitoa ja vuorovaiku-
38070: mintaohjelmaan vuosina 2000-2003 sisältyy tuksen lisäämistä perus- ja erikoistason kesken.
38071: henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi toimen- Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neu-
38072: piteitä. Vuoden 2001 loppuun mennessä laadi- vottelukunnan lääkäri- ja hammaslääkäritoimen
38073: taan valtakunnallinen kehitysarvio sosiaali- ja jaosto selvittää parhaillaan lääkäreiden ja ham-
38074: terveysalan työvoimatarpeesta, ja samalla va- maslääkäreiden valtakunnallista työvoimatilan-
38075: kiinnutetaan menetelmät henkilöstön työvoima- netta lokakuussa 1999. Selvitys valmistuu kulu-
38076: ja koulutustarpeen ajantasaiseksi seuraamiseksi van vuoden loppuun mennessä ja sitä käytetään
38077: sekä parannetaan julkisen sektorin lääkäreiden ja perusteena arvioitaessa tulevaa lääkärikoulutus-
38078: muun henkilökunnan ammatinharjoittamisen ta.
38079: edellytyksiä ja työhön sitoutumista, kuten työjär-
38080:
38081:
38082: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
38083:
38084: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
38085:
38086:
38087:
38088:
38089: 3
38090: KK 402/1999 vp- Kari Urpilainen /sd Ministerns svar
38091:
38092:
38093:
38094:
38095: Tili riksdagens talman
38096:
38097: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger utgående från de förslag som den arbetsgrupp
38098: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av som utredde behovet av läkararbetskraft gav.
38099: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Kari Behovet av läkararbetskraft har ökat. Utöver
38100: Urpilainen /sd undertecknade skriftliga spörsmål det faktum att befolkningens åldersstruktur har
38101: SS 40211999 rd: förskjutits uppåt finns det också andra orsaker
38102: som är svårare att förutse. På den offentliga sek-
38103: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta torns möjligheter att få ett tillräckligt antalläka-
38104: för att bekämpa den allt svårare lä- re inverkar utöver ett tillräckligt utbildningsan-
38105: karbristen, och slag även läkarnas lönestruktur, sjukförsäkrings-
38106: systemets ersättningspraxis samt den reviderade
38107: vilka snabba specialåtgärder ämnar re- pensionslagstiftningen. Läkarkåren ser ut att mer
38108: geringen vidta för att tillgången på lä- än tidigare utnyttja möjligheterna till deltidspen-
38109: kartjänster via det offentliga hälso- sion, förtida ålderspension och individuell
38110: vårdssystemet skall tryggas för medbor- förtidspension.
38111: garna under alla omständigheter? Den arbetsgrupp, tillsatt av social- och hälso-
38112: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- vårdsministeriet, som utredde behovet av läkar-
38113: föra fö1jande: arbetskraft och som lämnade sitt betänkande vå-
38114: ren 1997 lade fram ett förslag för undervisnings-
38115: 1 Finland finns det ca 15 000 läkare i arbetsför ministeriet om en betydande ökning av läkarut-
38116: ålder, dvs. en 1äkare per 340 invånare. Anta1et bildningen och en återgång tili den nivå som råd-
38117: motsvarar genomsnittsnivån i de västliga in- de 1993 i fråga om antalet nybörjarplatser. År
38118: dustriländerna. Anta1et läkare i arbetsför ålder i 1998 höjde undervisningsministeriet antalet ny-
38119: Finland är dock det lägsta i Norden i förhållande börjarplatser inom läkarutbildningen tili 430 och
38120: tili befolkningen. 1 Sverige och Danmark finns nu i höst påbörjade 485 studerande sin läkarut-
38121: det en läkare i arbetsför ålder per 320 invånare, bildning. Samtidigt beslöt undervisningsministe-
38122: motsvarande siffror är i N orge 310 och på lsland riet anvisa de medicinska fakultetema separata
38123: 300. Den regionala fördelningen av läkare är anslag åren 1998-2003 för genomförande av en
38124: också mycket ojämn. 1 Nyland finns det en läka- utvidgad intagning.
38125: re per ca 250 invånare och t.ex. i Norra Karelen, Revideringen av den förordning angående spe-
38126: Kymmenedalen och Lappland är antalet invåna- cialläkarutbildning som trädde i kraft vid årets
38127: re per läkare mer än det dubbla. början effektiverar kvantitativt och innehålls-
38128: Åren 1992-1996 var det årligen ca 300 fler mässigt specialläkarutbildningen. Samma mål-
38129: läkare som avlade examen än de som lämnade ar- sättning stöds också genom den pågående revide-
38130: betslivet. För närvarande är motsvarande siffra ringen av lagstiftningen om specialstatsandelar.
38131: ca 200. Antalet nybörjarplatser inom läkarutbild- Social- och hälsovårdsministeriet anser att lä-
38132: ningen var 1980-1992 ca 500. På grund av den karutbildningen måste ha åtminstone den omfatt-
38133: gryende arbetslösheten bland läkare minskades ning den har i dag. Utbildningen skall genomfö-
38134: antalet studieplatser till ca 360 åren 1993-1997 ras vid alla fem universitet som ger läkarutbild-
38135:
38136:
38137: 4
38138: Ministems svar KK 402/1999 vp- Kari Urpilainen /sd
38139:
38140:
38141: ning så att den regionala fördelningen av läkare fentliga sektom och deras förmåga att engagera
38142: som blir fårdiga är rättvis. sig i sitt arbete, såsom arbetsarrangemang, upp-
38143: 1 mål- och verksamhetsprogrammet för so- rätthållande av arbetsförmågan och ökad växel-
38144: cial- och hälsovården för åren 2000-2003 ingår verkan mellan basnivån och den specialiserade
38145: åtgärder som skall trygga en tillräcklig tillgång nivån.
38146: på personal. Före utgången av 2001 uppgörs en Sektionen för läkar- och tandläkarväsendet vid
38147: riksomfattande utvecklingskalkyl i fråga om be- delegationen för yrkesutbildade personer inom
38148: hovet av arbetskraft inom social- och hälso- hälso- och sjukvården utreder som bäst läkamas
38149: vårdsbranschen och samtidigt etableras metoder och tandläkamas riksomfattande arbetskraftssi-
38150: med vilka man kan följa det aktuella behovet av tuation i oktober 1999. Utredningen kommer att
38151: arbetskraft och utbildning för personalen samt bli klar före utgången av detta år och den kom-
38152: förbättras förutsättningama för läkares och den mer att användas som grund när den framtida lä-
38153: övriga personalens yrkesutövning inom den of- karutbildningen bedöms.
38154:
38155:
38156: Helsingfors den 29 september 1999
38157:
38158: Omsorgsminister Eva Biaudet
38159:
38160:
38161:
38162:
38163: 5
38164: KK 403/1999 vp - Esa Lahtela /sd
38165:
38166:
38167:
38168:
38169: KIRJALLINEN KYSYMYS 403/1999 vp
38170:
38171: Erääntyneen ajoneuvoveron maksaminen ajo-
38172: neuvon omistajanvaihdoksessa
38173:
38174:
38175:
38176:
38177: Eduskunnan puhemiehelle
38178:
38179: Käytännön elämässä ajoneuvoveron osalta on luisi olla omasta osuudestaan vastuussa eikä
38180: tullut esiin tilanteita, jotka vaativat uudelleen- uuden omistajan, niin kuin nyt näyttää käyvän.
38181: pohdintaa ja muutosta. Esimerkiksi henkilö sai
38182: Ajoneuvohallintokeskukselta kirjeen, jossa to- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38183: dettiin: "Te ette ole verovelvollinen, mutta auton sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
38184: käyttö on silti kielletty, kunnes verot on makset- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38185: tu. Jos haluatte käyttää autoa liikenteessä, voitte vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38186: maksaa veron tällä tilisiirtolomakkeella."
38187: Kyseisessä tapauksessa tämä henkilö oli osta- Onko hallitus tiedostanut sen epäoikeu-
38188: nut autonsa loppuvuodesta, eikä edellinen omis- denmukaisuuden, joka sisältyy ajoneu-
38189: taja ollut maksanut ajoneuvoveroa. Nyt sitten voverolakiin ajoneuvon omistajanvaih-
38190: Ajoneuvohallintokeskus aikoi periä uudelta dostilanteissa, jos edellinen omistaja ei
38191: omistajalta veron koko vuodelta. ole maksanut ajoneuvoveroa ja
38192: Kaiken järjen ja oikeustajun mukaan jokaisen
38193: kuuluu maksaa omalta osaltaan verot eli tässä ta- aikooko hallitus muuttaa ajoneuvove-
38194: pauksessa auton alkuvuodesta omistaneen kuu- ron perintäkäytäntöä siten, että jokai-
38195: nen on vastuussa verosta vain siltä ajal-
38196: ta kuin on omistanut auton?
38197:
38198:
38199: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1999
38200:
38201: Esa Lahtela /sd
38202:
38203:
38204:
38205:
38206: Versio 2.0
38207: KK 403/1999 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
38208:
38209:
38210:
38211:
38212: Eduskunnan puhemiehelle
38213:
38214: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa rakennettu siten, että maksamaton vero seuraa ra-
38215: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, sitteena ajoneuvon mukana. Jos alkuperäinen ve-
38216: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen rovelvollinen jättää veron maksamatta, ajoneuvo
38217: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte- on käyttökiellossa, josta vapautumisen edelly-
38218: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tyksenä on, että autosta menevä ajoneuvovero
38219: 403/1999 vp: maksetaan joko entisen tai uuden omistajan tai
38220: haltijan toimesta. Veron suorittamattajättämises-
38221: Onko hallitus tiedostanut sen epäoikeu- tä seuraavan käyttökiellon tarkoituksena on es-
38222: denmukaisuuden, joka sisältyy ajoneu- tää veron kiertäminen. Koska verovelvollisuus
38223: voverolakiin ajoneuvon omistajanvaih- perustuu ajoneuvon omistukseen tai hallintaan
38224: dostilanteissa, jos edellinen omistaja ei verokauden alkaessa, veron voisi helposti kier-
38225: ole maksanut ajoneuvoveroa ja tää siirtämällä ajoneuvo nimellisesti verokauden
38226: alun ajaksi varauoman henkilön nimiin.
38227: aikooko hallitus muuttaa ajoneuvove- Käyttökielto on perusteltua myös veron tehok-
38228: ron perintäkäytäntöä siten, että jokai- kaan kertymisen kannalta. Maksuunpantujen ve-
38229: nen on vastuussa verosta vain siltä ajal- rojen kertyminen lähes täysimääräisenä johtuu
38230: ta kuin on omistanut auton? osin siitä, että verovelvolliset ovat tietoisia ajo-
38231: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- neuvosta kannettavien verojen maksamattajättä-
38232: ti seuraavaa: misen johtavan ajoneuvon käyttökieltoon ja että
38233: käyttökielto koskee veron laiminlyöntitapauksis-
38234: Vuotuista ajoneuvoveroa kannetaan 2,2 miljoo- sa myös ajoneuvon uutta omistajaa. Järjestely on
38235: nasta ajoneuvosta. Ajoneuvojen suuri lukumäärä ollut jo pitkään käytössä ja on kansalaisten var-
38236: huomioon ottaen verotus on pyritty järjestämään sin hyvin tuntema. Ajoneuvon omistajanvaihdos-
38237: sekä veronmaksajien että veronsaajan kannalta tilanteessa myös ajoneuvon ostajalla on siten int-
38238: mahdollisimman yksiselitteiseksi ja selkeäksi. ressiä tarkistaa, että ajoneuvosta maksuunpannut
38239: Keskeisenä on pidetty myös sitä, että verotusta verot on suoritettu. Ajoneuvorekisteriin tukeutu-
38240: voidaan helposti valvoa ja että veronkanto voi- va veronkantojärjestelmä on rakennettu sellai-
38241: daan järjestää alhaisilla kustannuksilla. Vero seksi, että ostajalla on käytännössä mahdollisuus
38242: kannetaan ajoneuvorekisterin tietojen perusteel- varmistua siitä, että ajoneuvosta menevät verot
38243: la siltä, joka on ajoneuvon omistaja tai haltija on asianmukaisesti maksettu. Tämä seikka on
38244: kunkin verokauden eli kalenterivuoden alkaessa. otettu huomioon myös tieliikenteen tietojärjes-
38245: Vero on siten luonteeltaan ajoneuvokohtainen telmistä annetussa laissa, jonka mukaan Ajoneu-
38246: eikä veronmaksajakohtainen. Ajoneuvoveron vohallintokeskuksella on oikeus luovuttaa vero-
38247: autokohtaisuus merkitsee sitä, että vero kanne- jäämätietoja ajoneuvojen ostajille edellä maini-
38248: taan tietyn ajankohdan rekisteritietojen mukaan tun seikan selvittämistä varten. Ajoneuvohallin-
38249: kustakin autosta. Auton omistajan vaihtuessa tokeskus on järjestänyt tiedustelumahdollisuu-
38250: kesken verokauden uutta omistajaa ei den varsin vaivattomaksi, sillä tiedon saa myös
38251: rasiteta uudella verolla. Järjestelmä on kuitenkin
38252:
38253:
38254: 2
38255: Ministerin vastaus KK 403/1999 vp- Esa Lahtela /sd
38256:
38257:
38258: puhelimitse. Myös viikonloppuisin tiedustelun Vuotuisen veron määrä huomioon ottaen pa-
38259: voi tehdä keskuksen palvelunumeroon. lautettavan veron määrä olisi suhteellisen pieni.
38260: Niissä varsin poikkeuksellisissa tapauksissa, Koska Ajoneuvohallintokeskuksen käytettävissä
38261: joissa tieliikenteen tietojärjestelmästä ei ole sel- ei ole verovelvollisten pankkitietoja, palautus
38262: vitettävissä ajoneuvon verotus tilannetta, uutta olisi maksettava kussakin tapauksessa postiosoi-
38263: omistajaa kohtaavasta käyttökiellosta voidaan tuksena, mikä lisäisi merkittävästi järjestelmän
38264: yksittäistapauksessa luopua, jos tähän katsotaan hallinnollisia kustannuksia. Sen lisäksi, että Ajo-
38265: olevan erityisiä syitä. Edellytyksenä on tällöin, neuvohallintokeskuksen olisi työstettävä suuri
38266: että auton ostajan voidaan kohtuudella katsoa määrä veronpalautus- ja uudelleenverotustapah-
38267: täyttäneen velvollisuutensa ottaa selvää siitä, tumia omistajakohtainen verotus kasvattaessaan
38268: onko edellinen omistaja suorittanut ajoneuvosta merkittävästi verovelvollisjoukkoa merkitsisi
38269: menevät verot asianmukaisesti. Käyttökiellosta oletettavasti samalla sitä, että veron jälkikätei-
38270: luopuminen voi siten tulla sovellettavaksi lähin- seen perintään olisi uhrattava nykyistä enemmän
38271: nä sellaisissa tapauksissa, joissa tieto edellisen voimavaroja. Omistajakohtaisen verotuksen to-
38272: omistajan verojäämästä on käytettävissä tielii- teuttaminen ajoneuvoverotuksessa olisi siten ny-
38273: kenteen tietojärjestelmässä vasta sen jälkeen, kyistä veromallia huomattavasti monimutkai-
38274: kun ajoneuvon omistus on jo vaihtunut, eikä sempi ja hallinnollisesti raskaampi järjestely.
38275: uudella omistajalla ole ollut muullakaan perus- Oletettavasti se myös lisäisi verojäämien määrää.
38276: teella aihetta epäillä veron olevan suorittamatta. Vuotuinen ajoneuvovero kertyy nykyisellään
38277: Tällainen tilanne voi olla kysymyksessä edelli- poikkeuksellisen hyvin. Veromalli on varsin sel-
38278: sen omistajan jälkiverotustilanteessa tai silloin, keä ja hallinnollisesti kevyt. Säännönmukaises-
38279: kun rekisteritietojärjestelmää ei ole viranomai- ta, vuoden alun rekisteritietojen perusteella kan-
38280: sen virheellisen menettelyn vuoksi päivitetty. nettavasta veromäärästä maksamattomien vero-
38281: Vuosittain vaihtuu lähes joka kolmannen ajo- jen osuus jää vähäiseksi. Vaikka ajoneuvojen
38282: neuvon omistus. Lukumääräisesti omistajanvaih- omistajanvaihdoksia tapahtuu vuoden mittaan
38283: doksia tapahtuu vuosittain yli 600 000 kappalet- runsaasti, kysymyksessä tarkoitettuja tilanteita,
38284: ta. Jos vuotuista ajoneuvoverotusta muutettaisiin joissa uusi omistaja joutuu vastuuseen edellisen
38285: siten, että jokainen olisi vastuussa verosta vain omistajan verosta käyttökiellon uhalla esiintyy
38286: siltä ajalta kuin on omistanut ajoneuvon, tämä varsin harvoin. Ajoneuvon uuden omistajan kan-
38287: merkitsisi sitä, että ajoneuvon edelliselle omista- nalta veromalli on rakennettu sellaiseksi, että hä-
38288: jalle olisi palautettava osa kannetusta verosta ja nellä on ostotilanteessa velvollisuus ja käytän-
38289: uudelle omistajalle olisi vastaavasti lähetettävä nössä vaivaton mahdollisuus tarkastaa Ajoneu-
38290: jäljellä olevaa verokautta koskevaa veron osuut- vohallintokeskukselta, onko ajoneuvosta mene-
38291: ta vastaava verolippu. Tämä tarkoittaisi, että vät verot maksettu ja halutessaan ottaa tämä huo-
38292: Ajoneuvohallintokeskuksen olisi suoritettava mioon esimerkiksi ajoneuvon hinnassa. Vero-
38293: vuosittain lisää yli 1,2 miljoonaa hallinnollista mallin muuttaminen ajoneuvokohtaisesta veros-
38294: tapahtumaa ilman, että tästä kertyisi nykyistä ta omistajakohtaiseksi kysymyksessä tarkoitetul-
38295: enemmän verotuottoja. Vertailun vuoksi mainit- la tavalla merkitsisi järjestelmän olennaista
38296: takoon, että verohallinnon vuosittain lähettämä muuttamista monimutkaisempaan ja hallinnolli-
38297: verolippujen yhteenlaskettu määrä kaikkien ve- sesti raskaampaan suuntaan. Hallitus ei pidä tätä
38298: rohallinnon kantamien verojen osalta on noin vii- vaihtoehtoa tarkoituksenmukaisena.
38299: si miljoonaa kappaletta.
38300:
38301:
38302: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
38303:
38304: Ministeri Suvi-Anne Siimes
38305:
38306: 3
38307: KK 403/1999 vp- Esa Lahtela /sd Ministerns svar
38308:
38309:
38310:
38311:
38312: Tili riksdagens talman
38313:
38314: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger skatten är fordonet belagt med användningsför-
38315: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av bud. För att fordonet skali befrias från detta för-
38316: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa bud förutsätts att antingen den förra elier den nu-
38317: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS varande ägaren betalar fordonsskatten för bilen.
38318: 403/1999 rd: Avsikten med användningsförbudet som följer på
38319: obetald skatt är att förhindra att skatten kringgås.
38320: Å.r regeringen medveten om den orättvi- Eftersom skattskyldigheten grundar sig på ägo
38321: sa som ingår i lagen om fordonsskatt i elier innehav av fordonet vid ingången av skatte-
38322: fråga om ägarbytessituationer när den perioden kunde skatten lätt kringgås genom att
38323: föregående ägaren inte har betalt for- fordonet nominelit skulie föras över på en medel-
38324: donsskatten och lös persons namn för början av skatteperioden.
38325: Användningsförbudet är motiverat även med
38326: ämnar regeringen ändra praxis i fråga avseende på att skatten skali inflyta effektivt. Det
38327: om uppbörd av fordonsskatten så att var att de debiterade skatterna inflyter nästan tili fulit
38328: och en har ansvar för skatten endast för belopp beror de1vis på att de skattsky1diga är
38329: den tid som han ägt bilen? medvetna om att försummad betalning av for-
38330: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- donsskatt leder tili att användningen av fordonet
38331: föra följande: förbjuds och att användningsförbudet gälier även
38332: fordonets nya ägare. Systemet har redan varit i
38333: Årlig fordonsskatt uppbärs för 2,2 mi1joner for- bruk en lång tid och medborgarna känner mycket
38334: don. Med beaktande av det stora antalet fordon väl tili det. 1 situationer där fordonets ägare byts
38335: har strävan varit att ordna beskattningen så att ligger det därför även i köparens intresse att kon-
38336: den skulie vara så entydig och klar som möjligt troliera att de för fordonet debiterade skatterna
38337: för både skattebetalarna och skattetagaren. Det har betalts. Skatteuppbördssystemet, som grun-
38338: har även ansetts vara viktigt att beskattningen 1ätt dar sig på fordonsregistret, har byggts upp så att
38339: kan övervakas och att skatteuppbörden kan ord- köparen i praktiken har möjlighet att försäkra sig
38340: nas tili låga kostnader. Skatten uppbärs hos den om att skatterna på fordonet har betalts som de
38341: som enligt fordonsregistret äger elier innehar for- skali. Detta har även tagits i beaktande i lagen om
38342: donet vid skatteperiodens dvs. kalenderårets bör- ett datasystem för vägtrafiken, enligt viiken For-
38343: jan. Skatten är så1edes fordonsbestämd, den hän- donsförva1tningscentralen har rätt att ge uppgif-
38344: förs alitså inte tili skattebetalarna. Det att for- ter om skatterester tili köpare av fordon för utred-
38345: donsskatten riktas tili själva bilen betyder att ning av den ovan närnnda saken. Fordonsförvalt-
38346: skatten uppbärs för varje bil enligt registrerings- ningscentralen har gjort möjligheten att göra för-
38347: uppgifterna vid en viss tidpunkt. När bilens äga- frågningar mycket lätt, eftersom man kan få in-
38348: re byts under skatteperioden behöver den nya formationen även per telefon. Ä ven under vecko-
38349: ägaren inte betala ny skatt. Systemet är ändå upp- slut kan man göra förfrågningar tili centralens
38350: byggt så att en obetald skatt följer med fordonet. servicenummer.
38351: Om den ursprungliga skattskyldige inte betalar
38352:
38353:
38354: 4
38355: Ministems svar KK 403/1999 vp- Esa Lahtela /sd
38356:
38357:
38358: 1 de mycket exceptionella fall när beskatt- skatten. Eftersom Fordonsförvaltningscentralen
38359: ningssituationen i fråga om fordonet inte kan ut- inte har de skattskyldigas bankuppgifter tili sitt
38360: redas med hjälp av datasystemet för vägtrafiken förfogande borde återbäringen alitid betalas i
38361: kan man i enstaka fall avstå från att utfårda an- form av postanvisning, vilket skulle öka syste-
38362: vändningsförbud för den nya ägaren, om det an- mets administrativa kostnader avsevärt. Förutom
38363: ses att särskilda skäl föreligger. Förutsättningen att Fordonsförvaltningscentralen vore tvungen
38364: är då att bilens köpare rimligen kan anses ha fuli- att behandla en stor mängd skatteåterbärings- och
38365: gjort sin skyldighet att ta reda på huruvida den nybeskattningstransaktioner skulie en ägarbe-
38366: föregående ägaren har betalt skattema för fordo- stämd beskattning märkbart öka antalet skatt-
38367: net på ändamålsenligt sätt. Man kan således av- skyldiga och antagligen samtidigt innebära att
38368: stå från att utfårda användningsförbud närmast i den retroaktiva indrivningen av skatten skulie
38369: sådana fall då informationen om den föregående kräva mera resurser än för tilifåliet. En ägarbe-
38370: ägarens skatterester finns tili förfogande i data- stämd fordonsbeskattning vore därför betydligt
38371: systemet för vägtrafiken först efter att äganderät- mera invecklad än den nuvarande beskattnings-
38372: ten tili fordonet redan har överförts och den nya modellen och administrativt sett ett mera tung-
38373: ägaren inte på andra grunder har haft skäl att rott system. Den skulie antagligen även öka
38374: misstänka att skatten inte är betald. En sådan si- mängden skatterester.
38375: tuation kan komma på fråga när den föregående Den årliga fordonsskatten flyter in exceptio-
38376: ägaren efterbeskattas elier när registeruppgifts- nellt väl som den nu är. Skattemodelien är väl-
38377: systemet inte har uppdaterats på grund av myn- digt tydlig och lätt i administrativt hänseende. De
38378: dighetemas felaktiga förfarande. obetalda skattemas andel av det regelrätta skatte-
38379: Årligen byter närmare vart tredje fordon äga- beloppet som uppbärs på basis av registeruppgif-
38380: re. Antalet ägarbyten är mer än 600 000 stycken tema i början av året förblir liten. Även om ett
38381: varje år. Om den årliga fordonsbeskattningen stort antal fordonsägarbyten sker under året hän-
38382: ändras så att var och en är ansvarig för skatten en- der det sälian att den nya ägaren blir ansvarig för
38383: dast för den tid han har ägt fordonet, betyder det- den förra ägarens skatt med hot om användnings-
38384: ta att en del av den uppbuma skatten borde retur- förbud. För den nya fordonsägarens del har skat-
38385: neras tili den förra ägaren och att en debetsedel temodelien konstruerats så att han vid köptilifål-
38386: på skatten för kvarvarande skatteperiod borde let har skyldighet och i praktiken möjlighet att
38387: sändas tili den nya ägaren. Detta skulie innebära lätt kontroliera med Fordonsförvaltningscentra-
38388: att Fordonsförvaltningscentralen per år borde len om de för fordonet debiterade skattema be-
38389: prestera mer än 1,2 miljoner fler administrativa talts, och om han så vili kan han ta dettai beak-
38390: åtgärder utan att större skatteinkomster skulie in- tande i t.ex. fordonets pris. En ändring av skatte-
38391: flyta. För jämförelsens skull kan det nämnas att modelien från en fordonsbestämd tili en ägarbe-
38392: antalet debetsedlar som skatteförvaltningen årli- stämd skatt på det sätt som det avses i spörsmålet
38393: gen sänder ut för alla skatter som skatteförvalt- skulle innebära att systemet skulie bli betydligt
38394: ningen bär upp är ca 5 miljoner stycken. mera invecklat och administrativt sett mera tung-
38395: Den skatt som skulie återbäras skulle vara rott. Regeringen anser inte att detta altemativ är
38396: jämförelsevis liten i förhåliande tili den årliga ändamålsenligt.
38397:
38398:
38399: Helsingfors den 6 oktober 1999
38400:
38401: Minister Suvi-Anne Siimes
38402:
38403:
38404:
38405:
38406: 5
38407: KK 404/1999 vp - Esa Lahtela /sd ym.
38408:
38409:
38410:
38411:
38412: KIRJALLINEN KYSYMYS 404/1999 vp
38413:
38414: Suomen toimenpiteiden riittämättömyys EU :n
38415: sosiaalirahaston varojen käytössä
38416:
38417:
38418:
38419:
38420: Eduskunnan puhemiehelle
38421:
38422: Euroopan sosiaalirahasto on tärkein väline Eu- vielä ottaa irti entisestä ohjelmakaudesta. Ja
38423: roopan unionin toteuttaessa työllisyyspoliittisia uuden ohjelmakauden osalta entisen ohjelmakau-
38424: tavoitteitaan. Rahasto investoi ihmisiin. Unioni den virheistä tulee ottaa opiksi. Suomessa kes-
38425: suuntaa Euroopan sosiaalirahaston kautta merkit- keiseksi tavoitteeksi uudelle ohjelmakaudelle tu-
38426: tävän määrän rahoitusta ohjelmille, joilla paran- lee asettaa byrokratian vähentäminen, ns. nolla-
38427: netaan tai elvytetään ihmisten työllistettävyyttä. projektien välttäminen ja panostuksen suuntaa-
38428: Huolestuttavaa on kuitenkin, että nyt päätty- minen aitojen ja kestävien työpaikkojen luomi-
38429: mässä olevalla vuosien 1995-1999 rahaston oh- seen.
38430: jelmakaudella Suomeltajää käyttämättä huomat-
38431: tava potti tarjolla olleita EU:n rahoja. Kesälläjul- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38432: kisuudessa olleen arvion mukaan käyttämättä voi sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme kun-
38433: jäädä jopa 1,5 miljardia markkaa. Syynä tähän nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38434: sanotaan olevan ennen kaikkea budjetoinnin ja nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38435: hallinnon mutkikkuus ja hitaus.
38436: Suomessa lienee käynyt niin, etteivät viran- Onko hallitus tietoinen, kuinka paljon
38437: omaiset ole kyenneet jakamaan sosiaalirahaston Suomelta jää kuluvalla ohjelmakaudel-
38438: varoja annetussa aikataulussa. Toisena pääsyynä la käyttämättä EU:n sosiaalirahaston
38439: on ollut se, ettei hyviä rahoituskelpoisia hankkei- varoja, joita meillä olisi ollut mahdolli-
38440: ta ole osattu riittävästi etsiä ja käynnistää. Tämä suus saada, ja onko hallitus analysoi-
38441: taas johtunee siitä, että hankkeiden painotus on nut, miksi näin on käymässä ja
38442: ollut liiaksi oppilaitosten harteilla. Linkit ja
38443: yhteydet yrityksiin päin ovat olleet heikohkot. onko hallitus tehostanut toimia loppuoh-
38444: Kysymys ei missään tapauksessa ole siitä, ettei jelmakauden osalta siten, että sosiaali-
38445: meillä olisi ollut tarvetta ja kehittämiskohteita rahaston osalta voitaisiin vielä ottaa
38446: näille rahoille. kaikki otettavissa oleva maksimaalinen
38447: Nyt kun entinen ohjelmakausi on lopuillaan ja hyöty sekä
38448: uusi alkamassa, tulee tehdä kaikki, mitä osataan
38449:
38450:
38451:
38452:
38453: Versio 2.0
38454: KK 404/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
38455:
38456:
38457:
38458: miten hallitus aikoo toimia, että tuleval- ja vielä siten, etteivät ne valu ns. nolla-
38459: la kuusivuotisohjelmakaudella ESR:n projekteihin, vaan niillä luodaan aitoja,
38460: varat hyödynnettäisiin täysimääräisesti pysyviä työpaikkoja?
38461:
38462:
38463: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1999
38464:
38465: Esa Lahtela /sd
38466: Tapio Karjalainen /sd
38467: Pirkko Peltomo /sd
38468:
38469:
38470:
38471:
38472: 2
38473: Ministerin vastaus KK 404/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
38474:
38475:
38476:
38477:
38478: Eduskunnan puhemiehelle
38479:
38480: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa hittämiseen (tavoite 6 -ohjelma). Lisäksi ESR-ra-
38481: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, hoitusta käytetään yhteisöaloitteissa Adapt,
38482: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Employment; Interreg, Leader ja SME. ESR:n
38483: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte- osarahoittamia hankkeita on tähän mennessä to-
38484: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- teutettu noin 3 500 ja toimenpiteisiin on osallis-
38485: sen KK 404/1999 vp: tunut runsaat 400 000 henkilöä.
38486: Sosiaalirahastotoiminnan vastuuviranomaise-
38487: Onko hallitus tietoinen, kuinka paljon na Suomessa on työministeriö. Muita toteuttaja-
38488: Suomelta jää kuluvalla ohjelmakaudel- ministeriöitä ovat opetusministeriö, kauppa- ja
38489: la käyttämättä EU:n sosiaalirahaston teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministe-
38490: varoja, joita meillä olisi ollut mahdolli- riö, sisäasiainministeriö, maa- ja metsätalousmi-
38491: suus saada, ja onko hallitus analysoi- nisteriö. Työministeriö ohjaa näille ministeriöil-
38492: nut, miksi näin on käymässä ja le ESR-varoja, ja ne ovat omalta osaltaan vas-
38493: tuussa niille ohjattujen ESR-varojen täysimääräi-
38494: onko hallitus tehostanut toimia loppuoh- sestä käytöstä.
38495: jelmakauden osalta siten, että sosiaali- Rakennerahasto-ohjelmien toteutusta seuraa
38496: rahaston osalta voitaisiin vielä ottaa kullekin ohjelmalle nimetty seurantakomitea,
38497: kaikki otettavissa oleva maksimaalinen jonka jäsenistö koostuu ED-komission, toteutta-
38498: hyöty sekä vien ministeriöiden, työmarkkinaosapuolten sekä
38499: miten hallitus aikoo toimia, että tuleval- aluehallinnon edustajista. Seurantakomiteat ovat
38500: la kuusivuotisohjelmakaudella ESR:n mm. vahvistaneet kullekin ohjelmalle rahoitetta-
38501: varat hyödynnettäisiin täysimääräisesti vien projektien valintakriteerit, joita noudate-
38502: ja vielä siten, etteivät ne valu ns. nolla- taan hankkeiden valinnassa. Lisäksi seurantako-
38503: projekteihin, vaan niillä luodaan aitoja, miteat seuraavat ja valvovat ohjelmien toteutta-
38504: pysyviä työpaikkoja? mista.
38505: Rakennerahasto-ohjelmat suljetaan
38506: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 31.12.1999, mihin päivämäärään mennessä on
38507: ti seuraavaa: tehtävä varojen myöntämispäätökset. Varoja voi-
38508: daan maksaa vielä vuosien 2000 ja 2001 aikana.
38509: Euroopan sosiaalirahaston rahoitus Suomelle oh- Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuus Suo-
38510: jelmakaudella 1995-1999 on 3,479 miljardia melle on 3,479 miljardia markkaa, josta on tällä
38511: markkaa. Rahoitusta käytetään ED-tavoitteiden hetkellä sidottu projektipäätöksin 3,080 miljar-
38512: mukaisesti taantuvien teollisuusalueiden kehittä- dia markkaa eli 88 %. ESR-rahoitusta on vielä
38513: miseen (tavoite 2 -ohjelma), pitkäaikais- ja nuo- käytettävissä uusiin hankkeisiin sekä käynnissä
38514: risotyöttömyyden vähentämiseen ja ennaltaeh- olevien hankkeiden jatkopäätöksiin 417,0 mil-
38515: käisyyn (tavoite 3 -ohjelma), yritysten henkilös- joonaa markkaa. Varojen myöntämispäätöksiä
38516: tön sopeuttamiseen rakennemuutoksiin (tavoite 4 voidaan tehdä kuluvan vuoden loppuun saakka.
38517: -ohjelma) ja maaseudun kehittämiseen (tavoite Tavoitteena on saada kaikki Suomelle osoitetut
38518: 5b -ohjelma) sekä harvaan asuttujen alueiden ke-
38519:
38520: 3
38521: KK 404/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministerin vastaus
38522:
38523:
38524: ESR-varat myönnetyiksi rahoitettaviin hankkei- ty johtopäätöksiä toiminnan tuloksellisuuden pa-
38525: siin kuluvan vuoden loppuun mennessä. rantamisesta.
38526: Unionilta Suomelle tulevien varojen määrä Rakennerahastojen uuden ohjelmakauden
38527: riippuu siitä, paljonko päätöksillä sidottuja va- 2000-2006 ohjelmat ovat parhaillaan valmistel-
38528: roja maksetaan hankkeisiin. Jos hankkeet toteu- tavina. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o
38529: tuvat suunniteltua pienempinä, osa ohjelmake- 1260/1999 on määritelty kaikkien rakennerahas-
38530: hysten määrärahoista voi jäädä saamatta Suo- tojen hallinnon ja toimeenpanon järjestämisessä
38531: meen. Koska suuri määrä projekteja jää käyntiin noudatettavat yleiset periaatteet. Neuvoston ase-
38532: vuoden vaihteen jälkeenkin eikä niiden lopulli- tuksessa on selkiytetty vastuita ohjelmien hallin-
38533: nen varojen käyttö ole tiedossa, tehdään päätök- nosta ja maksuliikenteestä määrittelemällä hal-
38534: siä enemmän kuin ohjelmakehyksiin sopii sen lintoviranomaisen ja maksuviranomaisen tehtä-
38535: varmistamiseksi, että ohjelmakehysten mukai- vät ja vastuut. Työministeriö toimii uuden tavoit-
38536: nen määrä todella maksetaan. Työministeriö pyr- teen 3 hallinto- ja maksuviranomaisena sekä
38537: kiikin varmistamaan, että projekteihin päätöksil- ESR:n maksuviranomaisena alueohjelmissa.
38538: lä sidotuista määrärahoista mahdollisesti maksa- Rakennerahastojen hallintomallia on tarkoi-
38539: matta jäävä osuus sidotaan uusilla projektipää- tus uudella ohjelmakaudella selkiyttää ja tehos-
38540: töksillä ennen vuoden 1999 loppua. Työministe- taa. Hallitus valmistelee tässä tarkoituksessa la-
38541: riö on antanut tätä koskevan ohjeistuksen TE- kiesitystä rakennerahastojen kansallisesta hallin-
38542: keskusten työvoimaosastoille. nosta. Työministeriö vastaa uuden tavoite 3 -oh-
38543: Varojen täysimääräisen käytön ohella kiinni- jelman hallintoviranomaisena ohjelman hallin-
38544: tetään huomiota siihen, että rahoitettavat hank- non ja toimeenpanon tehokkuudesta yhdessä
38545: keet ovat tukikelpoisia ja riittävän laadukkaita. muiden ohjelman toimeenpanoon osallistuvien
38546: Ohjelmakauden alkuvaiheessa on seurantakomi- ministeriöiden kanssa. Tässä yhteydessä kiinni-
38547: teassa vahvistettu hankkeiden valintakriteerit. tetään erityistä huomiota mm. tehokkaaseen mää-
38548: Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan ulkopuo- rärahojen hallintoon ja ohjelman toimeenpanon
38549: listen riippumattomien evaluaattoreiden toimes- tehostamiseen. Työllisyysvaikutusten arviointi-
38550: ta. Saatujen arviointitulosten perusteella on teh- menetelmiä kehitetään osana projektien valinta-
38551: menettelyiden kehittämistä.
38552:
38553:
38554: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
38555:
38556: Työministeri Sinikka Mönkäre
38557:
38558:
38559:
38560:
38561: 4
38562: Ministems svar KK 404/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
38563:
38564:
38565:
38566:
38567: Tili riksdagens talman
38568:
38569: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger och för att utveckla glesbebyggda områden (mål
38570: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av 6-program). ESF-finansiering används vidare i
38571: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa samband med gemenskapsinitiativen Adapt,
38572: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- Employment, Interreg, Leader och SME. Av de
38573: mål SS 404/1999 rd: ESF-finansierade projekten har man hittills ge-
38574: nomfört cirka 3 500 och drygt 400 000 perso-
38575: ir regeringen medveten om hur mycket ner har deltagit i åtgärdema.
38576: av sådana medel från EU:s socialfond Arbetsministeriet är den myndighet som an-
38577: som Finland skulle haft möj lighet att få svarar för socialfondsverksamheten i Finland.
38578: blir oanvända under den pågående pro- Övriga ministerier som deltar i ESF-verksamhe-
38579: gramperioden, och har regeringen ana- ten är undervisningsministeriet, handels- och in-
38580: lyserat varför det håller på att gå så här, dustriministeriet, social- och hä1sovårdsministe-
38581: samt riet, inrikesministeriet ochjord- och skogsbruks-
38582: ministeriet. Arbetsministeriet anvisar ESF-me-
38583: har regeringen effektiverat åtgärderna del till dessa ministerier och ministerieroa ansva-
38584: för slutet av programperioden så, att rar för egen del för att de anvisade ESF-medlen
38585: man ännu skall kunna ta ut från social- utnyttjas till fullo.
38586: fonden all denmaximala nytta somfinns Fullföljandet av strukturfondsprogrammen
38587: attfå, samt uppföljs av en för varje program utsedd övervak-
38588: ningskommitte, som består av representanter för
38589: hur ämnar regeringen gå tili väga för att
38590: ESF:s medel under den kommande sex- EU-kommissionen, de aktuella ministeriema, ar-
38591: årsperioden skall bli utnyttjade tili fullo betsmarknadspartema och regionalförvaltning-
38592: och dessutom så att de inte rinner ut i en. Övervakningskommitteema har bl.a. för var-
38593: s.k.nollprojekt, utan att de används för je program fastslagit särskilda urvalskriterier
38594: att skapa genuina, bestående arbetsplat- som gäller projekt som finansieras och som skall
38595: följas när man väljer projekt. Övervakningskom-
38596: ser?
38597: mitteerna också uppföljer och övervakar fullföl-
38598: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- jandet av programmen.
38599: föra följande: Strukturfondsprogrammen spärras den 31 de-
38600: cember 1999 och före detta datum skall man fat-
38601: Europeiska socialfondens finansiering till Fin- ta besluten om beviljande av medel. Medel kan
38602: land under programperioden 1995-1999 upp- utbetalas ännu under åren 2000 och 2001. Euro-
38603: går till 3,479 miljarder mark. Finansieringen an- peiska socialfondens finansieringsandel till Fin-
38604: vänds en1igt EU-målen till att utveck1a tynande land är 3,479 mi1jarder mark, varav för tillfållet
38605: industriorter (mål 2-program), minska och före- 3,080 mijarder mark, dvs. 88 % är bundna ge-
38606: bygga långtids- och ungdomsarbetslösheten (mål nom projektbeslut. Av ESF-finansieringen åter-
38607: 3-program), för att anpassa företagens personai står ännu 417,0 miljoner mark som kan användas
38608: till strukturomvandlingar (mål 4-program) samt till både nya projekt och fortsatta projektbeslut.
38609: för att utveckla landsbygden (mål 5b-program)
38610:
38611: 5
38612: KK 404/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministerns svar
38613:
38614:
38615: Man kan fatta beslut om beviljande av medel Man håller som bäst på att förbereda struktur-
38616: fram tili det här årets slut. Målet är att alla tili fondsprogram för den nya programperioden
38617: Finland anvisade ESF-medel skall vara beviljade 2000-2006. I rådets förordning (EG) nr
38618: för finansieringsberättigande projekt före ut- 1260/1999 anges de allmänna principerna för
38619: gången av detta år. förvaltning och genomförande som gäller alla
38620: Beloppet av de medel som unionen beviljar strukturfonder. Förordningen innehåller klarare
38621: Finland beror på hur mycket av sådana medel föreskrifter om ansvaret för programmens för-
38622: som är bundna genom beslut används tili projek- valtning och betalningsrörelse genom att definie-
38623: ten. Om de projekt som genomförs blir mindre än ra uppgifterna och ansvaret för en förvaltnings-
38624: beräknat, kan Finland bli utan en del av de pro- myndighet och utbetalande myndighet. Arbets-
38625: gramramenliga anslagen. Eftersom ett stort antal ministeriet är både EU:s förvaltningsmyndighet
38626: projekt fortsätter ännu efter årsskiftet och den och utbetalande myndighet i fråga om det nya
38627: slutliga medelsanvändningen för deras vidkom- mål 3-programmet, och utbetalande myndighet i
38628: mande inte är känd, fattar man flera beslut än vad de regionala programmen.
38629: som ryms inom programramen för att tiliförsäkra Man har för avsikt att under den nya program-
38630: att det programramenliga beloppet faktiskt blir perioden göra strukturfondernas förvaltningsmo-
38631: använt. Arbetsministeriet strävar efter att se tili dell klar8re och effektivare. I detta syfte bereder
38632: att den del av de genom projektbeslut bundna an- regeringen en proposition som gäller den natio-
38633: slagen som eventuellt blir oanvänd binds genom nella förvaltningen av strukturfonderna. 1 egen-
38634: nya projektbeslut före slutet av 1999. Ministeriet skap av det nya mål 3-programmets förvaltnings-
38635: har instruerat T&E-centralernas arbetskraftsav- myndighet ansvarar arbetsministeriet, tillsam-
38636: delningar i saken. mans med de övriga ministerieroa som deltar i
38637: Förutom att medlen utnyttjas tili fullo fåster verkställandet av programmet, för effektiviteten i
38638: man uppmärksamhet vid att de projekt som fi- programmets förvaltning och genomförande. 1
38639: nansieras är stödberättigande och tillräckligt detta sammanhang fåster man särskild uppmärk-
38640: högklassiga. I början av programperioden har samhet vid bl.a. en effektiv finansiell förvaltning
38641: övervakningskommitten fastslagit urvalskriteri- och effektivering av programmets fullföljande. 1
38642: erna för projekten. Hur resultatrik verksamheten anslutning tili utvecklingen av projektens urvals-
38643: är bedöms av utomstående oberoende evaluato- förfarande utvecklas metoderna för evaluering av
38644: rer. På basis av evalueringsresultaten har man sysselsättningseffekterna.
38645: dragit slutsatser om att resultaten bör förbättras.
38646:
38647:
38648:
38649: Helsingfors den 1 oktober 1999
38650:
38651: Arbetsminister Sinikka Mönkäre
38652:
38653:
38654:
38655:
38656: 6
38657: KK 405/1999 vp - Hannes Manninen /kesk
38658:
38659:
38660:
38661:
38662: KIRJALLINEN KYSYMYS 405/1999 vp
38663:
38664: Sovellettava työehtosopimus ja yleissitovan työ-
38665: ehtosopimuksen velvoitteet
38666:
38667:
38668:
38669:
38670: Eduskunnan puhemiehelle
38671:
38672: Maanviljelijä oli palkannut työvoimatoimiston samaatalousalan palkkojen ja korvausten lisäksi
38673: välityksellä ja työllistämistuella kaksi työnteki- asiasta asianajokuluineen yli 100 000 markkaa,
38674: jää käsityksensä mukaan maatalouteen liittyvään vaikka kerätyn energiapuun arvo on vain pieni
38675: energiapuun keruuseen ruinimipalkan mukaisel- osa siitä. Työnantaja kokee asian täysin kohtuut-
38676: la palkalla. Työnantaja uusi työntekijöiden pyyn- tomana ja oikeustajun vastaisena.
38677: nöstä, toisen osalta jopa kaksi kertaa, työsopi- Työehtosopimusten tulkinnasta olevat ennak-
38678: muksen hyvässä uskossa samoin ehdoin. Työso- kotapauksetKKO 1987:6jaKKO 1992:110anta-
38679: pimusten päättymisen jälkeen työntekijät vaati- vat sellaisen kuvan, että työehtosopimuksen
38680: vat paikkojaan metsäalan työehtosopimuksen palkkaehtoja vastaan tehty tilimuistutusaika ei
38681: korkeinta ammattitaitoa vaativan palkkahinnoit- sido järjestäytymätöntä työntekijää ollenkaan
38682: telun mukaan. eikä järjestäytynyttä työntekijää silloin, jos työn-
38683: Riita saatettiin oikeuden käsiteltäväksi, koska antaja on järjestäytymätön. Tästä muodostuu sel-
38684: valmisteluistunnoissa ei saavutettu sovintoa. lainen kuva, että järjestäytynyt työntekijä on
38685: Työntekijät vaativat osittain myös sellaisia saata- huonommassa asemassa palkkasaatavan vanhe-
38686: via, jotka oli jo maksettu. nemisen suhteen kuinjärjestäytymätön työnteki-
38687: Työnantaja kiisti vaatimuksen vanhentunee- jä. Ei kai tämä voi olla yleissitovan sopimuksen
38688: na, koska metsäalan työehtosopimuksen 5 §:n 4 tarkoitus?
38689: momentin mukaan "huomautukset palkanmaksu-
38690: perustetta, palkan laskemista ja rahamäärää vas- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38691: taan on tehtävä välittömästi, kuitenkin viimeis- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
38692: tään kahden viikon kuluessa palkanmaksutosit- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38693: teen saamisesta". Toiseksi työnantaja vaati oi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38694: keustoimilain 36 §:n ja työsopimuslain 13 §:n
38695: nojalla vaatimuksen kohtuullistamista, koska Onko maatilan energiapuun hankinta-
38696: työntekijät olivat pyytäneet uusimaan työsopi- työ määritelty sosiaali- ja terveysminis-
38697: mukset samansisältöisinä ja olivat siten syyllis- teriön päätöksellä yleissitovan työehto-
38698: tyneet menettelyyn, johon vetoaminen on arvo- sopimuksen piiriin ja miten yleissito-
38699: tonta ja kunnianvastaista. vuus on määritelty, koska lähes kaikki
38700: Työnantaja on joutunut oikeuden päätösten maanviljelijät ovat järjestäytymättömiä,
38701: perusteella maksamaan jo aiemmin maksamien-
38702:
38703:
38704:
38705:
38706: Versio 2.0
38707: KK 405/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
38708:
38709:
38710: onko alioikeus toimivaltainen viran- van saatavan vanhentumisaika on 10
38711: omainen päättämään ilman työtuomiois- vuotta tai 2 viikkoa riippuen siitä, onko
38712: tuimen lausuntoa siitä, minkä yleissito- työnantaja järjestäytynyt vai ei, kun jär-
38713: van työehtosopimuksen piiriin tehty työ jestäytymättömällä työntekijällä tuo
38714: kuuluu ja onko periaatteessa mahdollis- aika on aina 10 vuotta sekä
38715: ta sovitella yleissitovaan työehtosopi-
38716: mukseen perustuvaa saatavaa TSL:n mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
38717: 13 §:nja OikTL:n 36 §:n nojallaja tyä tilanteen koljaamiseksi ja vanhentu-
38718: misajan saattamiseksi kohtuulliselle ta-
38719: pitääkö hallitus oikeudenmukaisena ja solle sekä työnantajan että työntekijän
38720: kohtuullisena, että järjestäytyneen työn- kannalta?
38721: tekijän palkkamuistutukseen perustu-
38722:
38723:
38724: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1999
38725:
38726: Hannes Manninen /kesk
38727:
38728:
38729:
38730:
38731: 2
38732: Ministerin vastaus KK 405/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
38733:
38734:
38735:
38736:
38737: Eduskunnan puhemiehelle
38738:
38739: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
38740: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, seuraavaa:
38741: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
38742: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes Maatilan palveluksessa oleviin tilapäisesti met-
38743: Mannisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy- sätöitä tekeviin työntekijöihin sovelletaan maata-
38744: myksen KK 405/1999 vp: louden työehtosopimusta. Sen sijaan kun maata-
38745: lousalalla toimiva työnantaja palkkaa työnteki-
38746: Onko maatilan energiapuun hankinta- jöitä yksinomaan metsätöihin, sovelletaan näihin
38747: työ määritelty sosiaali- ja terveysminis- työntekijöihin metsäalan työehtosopimusta met-
38748: teriön päätöksellä yleissitovan työehto- säalan ja maatalouden työehtosopimusten sovel-
38749: sopimuksen piiriin ja miten yleissito- tamisalalausekkeiden mukaan. Nyt esillä olevas-
38750: vuus on määritelty, koska lähes kaikki sa tapauksessa, jossa maanviljelijä on palkannut
38751: maanviljelijät ovat järjestäytymättömiä, työntekijän energiapuun hankintatyöhön, näyt-
38752: tää olevan kyseessä työ, johon sovelletaan metsä-
38753: onko alioikeus toimivaltainen viran- alan työehtosopimusta.
38754: omainen päättämään ilman työtuomio- Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut
38755: istuimen lausuntoa siitä, minkä yleissi- sekä maatalouden että metsäalan työehtosopi-
38756: tovan työehtosopimuksen piiriin tehty mukset ns. yleissitoviksi työehtosopimuksiksi.
38757: työ kuuluu ja onko periaatteessa mah- Yleissitovuutta koskevassa arviossa ei kyseessä
38758: dollista sovitella yleissitovaan työehto- ole ministeriön päätös vaan työehtosopimuksen
38759: sopimukseen perustuvaa saatavaa kattavuutta koskeviin tietoihin perustuva kan-
38760: TSL:n 13 §:n ja OikTL:n 36 §:n nojal- nanotto. Ministeriön kannanotolla ei sinänsä rat-
38761: la ja kaista jonkin työehtosopimuksen yleissitovuut-
38762: ta. Ratkaisut tehdään tuomioistuimissa yksittäis-
38763: pitääkö hallitus oikeudenmukaisena ja tapausten yhteydessä.
38764: kohtuullisena, että järjestäytyneen työn- Työehtosopimusten yleissitovuus määräytyy
38765: tekijän palkkamuistutukseen perustu- sen perusteella, kuinka suuri osuus alan työnteki-
38766: van saatavan vanhentumisaika on jöistä tai joissakin tapauksissa järjestäytyneistä
38767: 10 vuotta tai 2 viikkoa riippuen siitä, työntekijöistä on järjestäytyneiden työnantajien
38768: onko työnantaja järjestäytynyt vai ei, palveluksessa. Vaikka järjestäytyneiden maan-
38769: kun järjestäytymättömällä työntekijällä viljelijöiden lukumäärä ei ole kovin suuri, ovat
38770: tuo aika on aina 10 vuotta sekä kuitenkin juuri ne järjestäytyneet, joiden palve-
38771: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- luksessa on enin osa maatalousalalla työskentele-
38772: tyä tilanteen korjaamiseksi ja vanhentu- vistä työntekijöistä. Metsäalan työehtosopimuk-
38773: misajan saattamiseksi kohtuulliselle ta- sen piiriin kuuluvia töitä teettävät lähinnä ne
38774: solle sekä työnantajan että työntekijän työnantajat, jotka kuuluvat työehtosopimukseen
38775: kannalta? osallisina oleviin yhdistyksiin. Muiden osuus
38776: metsätöiden teettäjinä on pieni. Näin ollen kum-
38777: mankin työehtosopimuksen työehtosopimuslain
38778:
38779: 3
38780: KK 405/1999 vp- Hannes Manninen /kesk Ministerin vastaus
38781:
38782:
38783: mukaiseen soveltamispiiriin, huomioon ottaen Kysymyksessä viitataan siihen, voidaanko
38784: työehtosopimuslain 4 §:n säännökset, kuuluu ai- yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvaa
38785: nakin noin puolet alan työntekijöistä, mitä on saatavaa sovitella työsopimuslain 13 §:n ja oi-
38786: korkeimman oikeuden käytännössä pidetty edel- keustoimi1ain 36 §:n nojalla. Työsopimuslain
38787: lytyksenä sille, että työehtosopimus olisi työso- 13 §:ssä säädetään siitä lojaliteettivelvoitteesta,
38788: pimuslain 17 §:n tarkoittama yleissitova työeh- joka työntekijällä on työnantajaan nähden. Tältä
38789: tosopimus. osin kyseessä ei ole sovittelusäännös. Sen nojal-
38790: Tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa, jon- la ei voida sovitella maksettavan palkan määrää.
38791: ka ratkaiseminen edellyttää erityistä työehtosopi- Oikeustoimilain 36 § on varallisuusoikeudelli-
38792: musolojen asiantuntemusta, jollainen esimerkik- sia oikeustoimia koskeva yleinen sovittelusään-
38793: si kysymys sovellettavasta työehtosopimuksesta nös. Koska työsopimuslain 17 §:ään sisältyy eh-
38794: voisi olla, tuomioistuin voi harkintansa mukaan doton velvoite noudattaa yleissitovan työehtoso-
38795: pyytää asiasta tältä osin lausunnon työtuomiois- pimuksen palkkamääräyksiä, ei oikeustoimilain
38796: tuimelta. Se voi ratkaista asian myös ilman työ- mukainen sovittelu kuitenkaan yleensä tule kysy-
38797: tuomioistuimen lausuntoa. Esitetystä kysymyk- mykseen tällaiseen työehtosopimukseen perustu-
38798: sestä ei käy ilmi, onko tässä tapauksessa edes ol- van palkan osalta vaikkakin säännös sinänsä voi
38799: lut erimielisyyttä sovellettavasta työehtosopi- tulla työsuhteessa sovellettavaksi.
38800: muksesta. Mikäli asianosaiset ovat yksimielisiä Kuten kysymyksessä on todettu, palkkasaata-
38801: siitä, mitä työehtosopimusta sovelletaan, ei tuo- van vanhentumisaika voi olla hyvin erilainen ja
38802: mioistuimen asiana ole ottaa kantaa tähän kysy- riippua työsuhteen osapuolten järjestäytyneisyy-
38803: mykseen. destä. Työmarkkinajärjestöt ovat voineet työeh-
38804: Työsopimuslain yleissitovuutta koskevan tosopimuksissa sopia lyhyestä vanhentumisajas-
38805: 17 §:n mukaan työnantajan on aina noudatettava ta, jota sovelletaan vain järjestäytyneiden osa-
38806: työsopimuksessa tai työsuhteessa muuten vähin- puolten välillä. Tässä vaiheessa, kun työsopi-
38807: tään alan yleissitovan työehtosopimuksen palk- muslakikomitea on työnsä loppupuolella, halli-
38808: ka- ja muita ehtoja. Jos työsopimus on joiltakin tus odottaa komitean mahdollisia tätä asiaa kos-
38809: osin ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuk- kevia esityksiä. Hallitus palaa asiaan uudistetta-
38810: sen kanssa, työsopimus on näiltä osin mitätön ja van työsopimuslain käsittelyn yhteydessä.
38811: työsopimuksen sijasta tulevat noudatettaviksi
38812: työehtosopimuksen määräykset.
38813:
38814:
38815: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1999
38816:
38817: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
38818:
38819:
38820:
38821:
38822: 4
38823: Ministems svar KK 405/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
38824:
38825:
38826:
38827:
38828: Tili riksdagens talman
38829:
38830: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
38831: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av föra följande:
38832: statsrådet översänt följande av riksdagsman Han-
38833: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga 1 fråga om arbetstagare som är anställda av gårds-
38834: spörsmål SS 40511999 rd: bruksenheter och som tillfålligt utför skogsarbe-
38835: te tillämpas kollektivavtalet för jordbruket. När
38836: Faller sådant leveransarbete som gäl- däremot en arbetsgivare inom jordbruksbran-
38837: ler energivirke som uiförs på gårds- schen anställer arbetstagare enkom för skogsar-
38838: bruksenheter inom ramen för det all- bete tillämpas kollektivavtalet för skogsbran-
38839: mänt bindande kollektivavtalet genom schen på dessa arbetstagare i enlighet med klau-
38840: ett beslut av social- och hälsovårdsmi- sulema som gäller tillämpningsområde i kollek-
38841: nisteriet och hur har begreppet allmänt tivavtalen för skogsbranschen och jordbruket. 1
38842: bindande definierats eftersom så gott det nu aktuella fallet, där en jordbrukare har an-
38843: som alla jordbrukare är oorganiserade, ställt en arbetstagare för leveransarbete som gäl-
38844: ler energivirke, verkar det vara fråga om sådant
38845: är underrätten en myndighet som har arbete på vilket kollektivavtalet för skogsbran-
38846: behörighet att utan arbetsdomstolens ut- schen skall tillämpas.
38847: låtande fatta beslut om vilket allmänt Social- och hälsovårdsministeriet har definie-
38848: bindande kollektivavtal ett uifört arbete rat både kollektivavtalet för jordbruket och kol-
38849: skall omfattas av och är det i princip lektivavtalet för skogsbranschen som s.k. all-
38850: möjligt att med stöd av 13 § arbetsav- mänt bindande kollektivavtal. Vid bedömningen
38851: talslagen och 36 § Rättshand!L jämka av huruvida ett kollektivavtal är allmänt bindan-
38852: en fordran som grundar sig på ett all- de eller inte är det inte fråga om ett beslut som
38853: mänt bindande kollektivavtal och fattas av ministeriet utan om ett ställningstagan-
38854: de som grundar sig på uppgifter om kollektivav-
38855: anser regeringen det vara rättvist och talets omfattning. Ministeriets ställningstagande
38856: skäligt att preskriptionstiden för en for- avgör inte i sig om ett kollektivavtal är allmänt
38857: dran som baserar sig på en organiserad bindande eller inte. Avgörandena fattas av dom-
38858: arbetstagares lönepåminnelse är tio år stolama i samband med varje enskilt fall.
38859: eller två veckor beroende på om arbets- Om ett kollektivavtal är allmänt bindande el-
38860: givaren är organiserad eller inte, me- ler inte bestäms på grundval av hur stor del av ar-
38861: dan motsvarande tid för en oorganise- betstagama inom branschen eller i vissa fall av de
38862: rad arbetstagare alltid är tio år, samt organiserade arbetstagama som är anställda av
38863: organiserade arbetsgivare. Fastän antalet organi-
38864: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
38865: serade jordbrukare inte är så stort är dock just de
38866: för att rätta till situationen och för att få
38867: jordbrukare hos vilka största delen av arbetsta-
38868: preskriptionstiden på en skälig nivå med
38869: gama inom jordbruksbranschen är anställda or-
38870: tanke på både arbetsgivaren och arbets-
38871: ganiserade. Arbete som faller inom ramen för
38872: tagaren?
38873: kollektivavtalet för skogsbranschen utförs främst
38874:
38875: 5
38876: KK 405/1999 vp- Hannes Manninen /kesk Ministerns svar
38877:
38878:
38879:
38880: på uppdrag av de arbetsgivare som hör tili för- 1 spörsmålet hänvisas till frågan huruvida en
38881: eningar som är parter i koliektivavtalet. Andelen fordran som baserar sig på ett alimänt bindande
38882: skogsarbete som andra arbetsgivare låter utföra koliektivavtal kan jämkas med stöd av 13 § la-
38883: är liten. Sålunda omfattas, med beaktande av 4 § gen om arbetsavtal och 36 § lagen om rättshand-
38884: lagen om koliektivavtal, åtminstone hälften av lingar på förmögenhetsrättens område. 1 13 § la-
38885: arbetstagarna i branschen av det i lagen om kol- gen om arbetsavtal föreskrivs om den lojalitets-
38886: lektivavtal avsedda tillämpningsområdet för de skyldighet som arbetstagaren har i förhåliande
38887: båda koliektivavtalen, vilket i fråga om den prax- till arbetsgivaren. Till dessa delar är det alltså
38888: is som tillämpas av högsta domstolen har ansetts inte fråga om en järnkningsbestämmelse. Med
38889: som en förutsättning för att ett koliektivavtal är stöd av bestämmelsen kan beloppet av den lön
38890: ett sådant alimänt bindande koliektivavtal som som skall utbetalas inte järnkas. 1 36 § rättshand-
38891: avses i 17 § lagen om arbetsavtal. lingslagen ingår en allmänjämkningsbestämmel-
38892: 1 mål som behandlas vid domstol och vilkas se som gäller rättshandlingar på förmögenhets-
38893: avgörande kräver särskild sakkunskap om kol- rättens område. Eftersom 17 § lagen om arbets-
38894: lektivavtalsförhålianden, t.ex. frågan om tillämp- avtal innehåller en ovillkorlig förpliktelse att
38895: ligt kollektivavtal, kan domstolen enligt pröv- iaktta lönevillkoren i det alimänt bindande kol-
38896: ning begära ett utlåtande av arbetsdomstolen i lektivavtRlet, kommer järnkning i enlighet med
38897: frågan. Domstolen kan också avgöra ärendet utan rättshandlingslagen dock i alimänhet inte i fråga
38898: arbetsdomstolens utlåtande. Av spörsmålet fram- när det gäller lön som baserar sig på ett sådant
38899: går inte huruvida meningsskiljaktigheter om vil- kollektivavtal fastän bestämmelsen i sig kan bli
38900: ket kollektivavtal som skali tillämpas ens har fö- tillämplig i arbetsförhållandet.
38901: rekommit i detta fali. Om parterna är eniga om Såsom det konstateras i spörsmålet kan pre-
38902: vilket koliektivavtal som skali tiliämpas är det skriptionstiden för en lönefordran variera stort
38903: inte domstolens sak att ta stälining tili frågan. och vara beroende av om parterna i arbetsförhål-
38904: Enligt 17 § lagen om arbetsavtal, som gälier landet är organiserade eller inte. Arbetsmark-
38905: alimänt bindande kollektivavtal, skali arbetsgi- nadsorganisationerna har i sina kollektivavtal
38906: varen alltid i arbetsavtal eller arbetsförhållanden kunnat besluta om en kort preskriptionstid som
38907: i övrigt iaktta åtminstone de löne- och andra vill- tillämpas endast melian parter som är organisera-
38908: kor som bestämts i det kollektivavtal som bör an- de. 1 detta skede, då arbetsavtalskommitten hål-
38909: ses vara allmänt i vederbörande bransch. Om ett ler på att slutföra sitt arbete, inväntar regeringen
38910: arbetsavtal till någon del står i strid med det all- kommittens eventuelia förslag i frågan. Reger-
38911: mänt bindande kollektivavtalet, är arbetsavtalet ingen återkommer till saken i samband med be-
38912: till denna del ogiltigt och i stäliet skall bestäm- handlingen av reformen som gälier lagen om ar-
38913: melserna i kollektivavtalet iakttas. betsavtal.
38914:
38915:
38916:
38917: Helsingfors den 4 oktober 1999
38918:
38919: Omsorgsminister Eva Biaudet
38920:
38921:
38922:
38923:
38924: 6
38925: KK 406/1999 vp -Reijo Kallio /sd
38926:
38927:
38928:
38929:
38930: KIRJALLINEN KYSYMYS 406/1999 vp
38931:
38932: Pienyritysten pitkäaikaisten velkojen puolitta-
38933: mismahdollisuuden jatkaminen
38934:
38935:
38936:
38937:
38938: Eduskunnan puhemiehelle
38939:
38940: Hallitusohjelmassa todetaan, että elinkeinopoliit- enintään 500 000 mk. Huojennus säädettiin aika-
38941: tisilla toimenpiteillä vahvistetaan yrittäjyyttä naan, koska pienyritysten verotuksen arvioitiin
38942: sekä pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Uu- ilman huojennusta kiristyvän liiaksi. Samalla
38943: sien työpaikkojen perustamiseksi hallitus lupaa nähtiin kaavamaisesti yksinkertaisella tavalla,
38944: käynnistää yrittäjyyshankkeen, jonka tarkoituk- että koko yrittäjän henkilökohtainen varallisuus
38945: sena on poistaa yritystoiminnan esteitä ja kan- on yleensä sidottu yritykseen.
38946: nustaa kaikkia hallinnonaloja uusien yritysten Pitkäaikaisten velkojen puolittaminen on käy-
38947: kehittämistä edistäviin toimenpiteisiin. tännössä muodostunut pienimmille yrityksille
38948: Suotuisan työllisyyskehityksen turvaamiseksi keskeiseksi huojennukseksi. Huojennus kuiten-
38949: hallituksen edellä mainitut sekä muut pk-poliitti- kin poistuu jo tämän vuoden verotuksen osalta,
38950: set linjaukset ovat perusteltuja, sillä pienten ja ellei ryhdytä tarvittaviin lainsäädäntötoimiin.
38951: keskisuurten yritysten merkitys uusien työpaik- Huojennuksen jatkaminen olisi perusteltua pien-
38952: kojen luojina on selvästi kasvamassa. Tarvitaan yritysten erityisolosuhteiden ottamiseksi huo-
38953: kuitenkin konkreettisia toimenpiteitä, joilla pien- mioon sekä yrittäjyyden edistämiseksi.
38954: ten yritysten toimintaedellytyksiä voidaan paran-
38955: taa. Tärkeää on myös laskea yrittäjyyden kynnys- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38956: tä. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
38957: Pääomatuloverouudistuksessa lakiin otettiin tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38958: säännös pitkäaikaisten velkojen puolittamisesta. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38959: Laskettaessa elinkeinonharjoittajien ja henkilö-
38960: yhtiöiden nettovarallisuutta pitkäaikaisista ve- Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
38961: loista on voitu vuosien 1993-1998 verotukses- pienyritysten pitkäaikaisten velkojen
38962: sa jättää vähentämättä 50 prosenttia, kuitenkin puolittamismahdol/isuuden jatkamisek-
38963: si?
38964:
38965:
38966: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1999
38967:
38968: Reijo Kallio /sd
38969:
38970:
38971:
38972:
38973: Versio 2.0
38974: KK 406/1999 vp- Reijo Kallio /sd Ministerin vastaus
38975:
38976:
38977:
38978:
38979: Eduskunnan puhemiehelle
38980:
38981: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa suuremmasta riskistä tuolloin vallinneesta kor-
38982: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, keasta korkotasosta huolimatta.
38983: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Yksityisten elinkeinonharjoittajien ja henkilö-
38984: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal- yhtiöiden kohdalla ainakin osa yrityksessä pidä-
38985: lion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tetystä voitosta tulee usein verotetuksi yrittäjän
38986: KK 406/1999 vp: ansiotulona. Siksi niiden katsottiin olevan vero-
38987: tuksessa osakeyhtiöitä epäedullisemmassa ase-
38988: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin massa. Lisäksi nettovarallisuuteen perustuva
38989: pienyritysten pitkäaikaisten velkojen pääoma- ja ansiotulojako suosii lähtökohtaisesti
38990: puolittamismahdollisuuden jatkamisek- pääomavaltaisia aloja, joilla on keskimäärin
38991: si? enemmän nettovarallisuutta kuin työvaltaisilla
38992: aloilla. Näiden epäkohtien lieventämiseksi elin-
38993: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- keinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden yhtiö-
38994: ti seuraavaa: miesten pääomatulo-osuuden määrää korotettiin
38995: Siirryttäessä nykyiseen tuloverojärjestelmään verovuodesta 1997 lähtien 15 prosentista 18 pro-
38996: vuonna 1993 kaikista sijoituksista saatuja tuot- senttiin ja nettovarallisuuden laskentaan lisättiin
38997: toja alettiin verottaa pääomaverokannalla. Myös säännös, jonka mukaan 30 prosenttia tilikauden
38998: omaan yritykseen tehdyt sijoitukset haluttiin ta- päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana
38999: savertaisiksi muiden sijoitusten kanssa. Tämä ta- maksettujen palkkojen määrästä lisätään nettova-
39000: pahtui siten, että yrityksestä saadusta tulosta ve- rallisuuteen laskettaessa pääomatulo-osuutta.
39001: rotetaan pääomatulona se osa, joka voidaan kat- Palkkamenojen lukeminen nettovarallisuu-
39002: soa yritykseen sijoitetun pääoman tuotoksi ja teen lisäsi pääomatulo-osuutta etenkin työvaltai-
39003: vastaavan suurin piirtein sitä tuottoa, jonka vas- silla aloilla. Lainmuutosta valmisteltaessa tehty-
39004: taavalle sijoitukselle voisi saada muista kohteis- jen laskelmien mukaan veronkevennykset yksi-
39005: ta. Loppuosan yritystulosta voidaan katsoa ole- tyisten elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöi-
39006: van korvausta yrittäjän työpanoksesta ja se vero- den yhtiömiesten osalta verovuonna 1997 olivat
39007: tetaan ansiotulona. yhteensä noin 140 miljoonaa markkaa, josta
39008: Yrityksen tulo jaetaan omistajayrittäjän vero- palkkalisäyksen vaikutus oli hieman yli puolet eli
39009: tuksessa ansiotuloksi ja pääomatuloksi yrityksen 75 miljoonaa markkaa.
39010: nettovarallisuuden perusteella. Yksityisen elin- Yrityksen nettovarallisuus lasketaan elinkei-
39011: keinonharjoittajan ja henkilöyhtiön yhtiömiehen notoimintaan kuuluvien varojen ja velkojen ero-
39012: verotuksessa pääomatuloksi katsottiin aluksi 15 tuksena. Tuloverolakia koskevan hallituksen esi-
39013: prosenttia elinkeinotoimintaan verovuotta edel- tyksen (HE 200/1992 vp) eduskuntakäsittelyn ai-
39014: täneen verovuoden päättyessä kuuluneesta netto- kana nettovarallisuuden laskentaan lisättiin siir-
39015: varallisuudesta. Aluksi käyttöön otetun 15 pro- tymäsäännös, jonka mukaan puolet yrityksen pit-
39016: sentin pääomatulo-osuuden katsottiin olevan riit- käaikaisista veloista, kuitenkin enintään 500 000
39017: tävä sisältääkseen korvauksen oman pääoman mk, voitiin jättää vähentämättä laskettaessa net-
39018: tovarallisuutta verovuosilta 1993-1997. Siirty-
39019:
39020:
39021: 2
39022: Ministerin vastaus KK 406/1999 vp- Reijo Kallio /sd
39023:
39024:
39025: mäsäännöstä sovellettiin siten viimeisen kerran lisuuden tarkoituksena on kuvata yritykseen teh-
39026: elinkeinonharjoittajan tai henkilöyhtiön yhtiö- tyä sijoitusta, eikä yrittäjän omassa käytössä ole-
39027: miehen verovuoden 1998 verotuksessa. vaa omaisuutta voida ottaa mukaan laskentape-
39028: Siirtymäsäännöksen tarkoitus oli lieventää rusteeseen siitä huolimatta, että se olisi esimer-
39029: sellaisten elinkeinonharjoittajien ja henkilöyh- kiksi yrityksen velkojen vakuutena.
39030: tiöiden verotusta, joilla ei ollut nettovarallisuut- Ottaen huomioon nykyisen alhaisen korkota-
39031: ta ja joiden koko tulo olisi uudessa järjestelmäs- son pääomatuloksi katsottava osuus yrityksen
39032: sä tullut verotetuksi ansiotulona. tuotosta on pikemminkin ylimitoitettu verrattuna
39033: Velkojen vähentämättä jättäminen nettovaral- muista sijoituskohteista saatavaan tuottoon. Silti
39034: lisuutta laskettaessa on kuitenkin täysin vastoin sitä voidaan perustella esimerkiksi yritysten tulo-
39035: järjestelmän perusajatusta, jonka mukaan pää- rahoitusmahdollisuuksien parantamisella ja va-
39036: omatulona verotetaan yritykseen sijoitetulle kavaraisuuden vahvistamisella. Pääomatulo-
39037: omaisuudelle kertyvä tuotto. Velkojen vähentä- osuuden korottaminen täysin järjestelmään kuu-
39038: mättä jättäminen suosii velkarahoituksen käyttä- lumattomilla keinoilla ei ole kuitenkaan perustel-
39039: mistä ja heikentää siten yrityksen vakavaraisuut- tua.
39040: ta. Alhainen vakavaraisuus puolestaan alentaa Edellä mainituista syistä hallitus ei pidä tar-
39041: yrityksen suhdannekestävyyttä, mikä on yrityk- peellisena uudistaa yritystulon pääomatulo-osuu-
39042: sen työllistävyyden kannalta huono asia. den laskentaperusteita kysymyksessä tarkoitetul-
39043: Velkojen vähentämättä jättämistä ei voida pe- la tavalla. Hallitus katsoo, että yrittäjyyttä sekä
39044: rustella myöskään sillä kysymyksessä esitetyllä pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä tulee vah-
39045: ajatuksella, että yrittäjän henkilökohtainen varal- vistaa muilla keinoilla.
39046: lisuus on usein sidottuna yritykseen. Nettovaral-
39047:
39048:
39049: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
39050:
39051: Ministeri Suvi-Anne Siimes
39052:
39053:
39054:
39055:
39056: 3
39057: KK 406/1999 vp- Reijo Kallio /sd Ministems svar
39058:
39059:
39060:
39061:
39062: Tili riksdagens talman
39063:
39064: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger tillräcklig för att inkludera ersättning för den hö-
39065: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av gre risken i samband med eget kapital.
39066: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rei- 1 fråga om privata näringsidkare och person-
39067: jo Kallio /sd undertecknade skriftliga spörsmål bolag beskattas åtminstone en del av den vinst
39068: SS 406/1999 rd: som hålls kvar i företaget ofta som företagarens
39069: egen förvärvsinkomst. Därför ansågs dessa före-
39070: Å'mnar regeringen vidta åtgärder för att tagsformer vara oförmånligare vid beskattningen
39071: småföretagare alltjämt skall ha möjlig- än aktiebolag. Därtill ansågs den på nettoförmö-
39072: het att halvera långfristiga skulder? genheten baserade uppdelningen i kapitalin-
39073: komst och förvärvsinkomst i första hand gynna
39074: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kapitalintensiva branscher, inom vilka nettoför-
39075: föra följande: mögenheten i genomsnitt är större än inom ar-
39076: Vid övergången 1993 till det nuvarande inkomst- betsintensiva branscher. 1 syfte att lindra dessa
39077: skattesystemet började man beskatta avkastning- missförhållanden höjdes kapita1inkomstandelen
39078: en på alla investeringar genom tillämpande av en från och med ingången av skatteåret 1997 från 15
39079: kapitalskattesats. Det var även meningen att in- till 18 % för näringsidkare och personbolags bo-
39080: vesteringar som gjorts i det egna företaget skulle lagsmän. Dessutom tillkom en bestämmelse en-
39081: vara likvärdiga i förhållande till andra investe- ligt vilken, då kapita1inkomstandelen räknas ut
39082: ringar. Detta realiserades så att av inkomsten från till nettoförmögenheten skall läggas ett belop~
39083: företaget beskattas som kapitalinkomst den an- som motsvarar 30 % av de 1öner som har betalts
39084: del som kan betraktas som avkastning på det ka- ut under tolvmånadersperioden omedelbart före
39085: pital som investerats i företaget och i stora drag räkenskapsperiodens utgång.
39086: motsvara den avkastning som kunde fås på mot- Då löneutgifterna inräknades i nettoförmögen-
39087: svarande investering i andra objekt. Den återstå- heten blev kapitalinkomstandelen större i synner-
39088: ende andelen av företagsinkomsten kan anses het i arbetsintensiva branscher. Enligt de utred-
39089: vara ersättning för företagarens arbetsinsats och ningar som gjordes i samband med beredningen
39090: beskattas som förvärvsinkomst. av lagändringen uppgick skattelättnaderna be-
39091: Vid beskattningen av ägarföretagare delas fö- träffande privata näringsidkare och personbo-
39092: retagets inkomster upp i förvärvsinkomster och lags bolagsmän under skatteåret 1997 till sam-
39093: kapitalinkomster på basis av företagets nettoför- manlagt ca 140 milj. mk, varav verkningama av
39094: mögenhet. Vid beskattningen av privata närings- löneökningama var Ii te över hälften, dvs. 75 milj.
39095: idkare och personbolags bolagsmän betraktades mk.
39096: som kapitalinkomst till en början 15 % av den Företagets nettoförmögenhet räknas ut som
39097: nettoförmögenhet som vid utgången av det skat- skillnaden mellan de tillgångar och skulder som
39098: teår som föregick skatteåret hänförde sig till nä- hänför sig till näringsverksarnheten. Vid behand-
39099: ringsverksamheten. Den kapitalinkomstande1s- lingen i riksdagen av den proposition som gällde
39100: procent på 15 % som infördes till en början an- ett förslag till inkomstskattelag (RP 200/1992 rd)
39101: sågs, trots den dåvarande höga räntenivån, vara fogades en övergångsbestämmelse till beräk-
39102:
39103:
39104: 4
39105: Ministerns svar KK 406/1999 vp- Reijo Kallio /sd
39106:
39107:
39108:
39109: ningen av nettoförmögenheten enligt viiken hälf- Möjligheten att låta bli att dra av skulderna
39110: ten av företagets långfristiga skulder, dock högst kan inte heller motiveras med den aspekt som
39111: 500 000 mk, inte behövde avdras vid beräkning- framförs i spörsmålet, dvs. att företagarens per-
39112: en av nettoförmögenheten för skatteåren 1993- sonliga förmögenhet ofta är bunden till företa-
39113: 1997. Övergångsbestämmelsen tillämpades såle- get. Avsikten med nettoförmögenheten är att den
39114: des för sista gången vid beskattningen av nä- skall spegla investeringen i företaget, och den
39115: ringsidkare eller personbolags bolagsmän skatte- förmögenhet som är i företagarens eget bruk kan
39116: året 1998. inte tas med i beräkningsgrunden, trots att den
39117: Avsikten med övergångsbestämmelsen var att t.ex. utgör säkerhet för företagets skulder.
39118: lindra beskattningen av sådana näringsidkare och Med beaktande av den nuvarande låga ränteni-
39119: personbolag som inte hade någon nettoförmö- vån är den andel som skall betraktas som kapital-
39120: genhet och vilkas inkomst skulle ha beskattats inkomst av företagets avkastning snarare överdi-
39121: som förvärvsinkomst i det nya systemet. mensionerad i jämförelse med avkastningen av
39122: Möjligheten att låta bli att dra av skulderna när andra placeringsobjekt. Ändå kan den motiveras
39123: nettoförmögenheten räknas ut står dock helt i t.ex. med bättre möjligheter till inkomstfinansie-
39124: strid med systemets grundide, dvs. att avkast- ring för företagen och stärkt soliditet. En höjning
39125: ningen på företagets placerade förmögenhet be- av kapitalinkomstandelen med metoder som inte
39126: skattas som kapitalinkomst. Möjligheten att låta alls ingår i systemet är dock inte motiverat.
39127: bli att dra av skulderna gynnar användningen av Av ovan nämnda skäl anser regeringen att det
39128: skuldfinansiering och försämrar därmed företa- inte är nödvändigt att ändra beräkningsgrunder-
39129: gets soliditet. En låg soliditet å sin sida försäm- na för företagsinkomstens kapitalinkomstandel
39130: rar företagets förmåga att klara konjunkturväx- på det sätt som avses i spörsmålet. Regeringen
39131: lingar, vilket är dåligt med beaktande av företa- anser att företagsarnheten samt små och medel-
39132: gets sysselsättande effekter. stora företags tillväxt och konkurrenskraft skall
39133: stärkas med andra metoder.
39134:
39135:
39136:
39137: Helsingfors den 29 september 1999
39138:
39139: Minister Suvi-Anne Siimes
39140:
39141:
39142:
39143:
39144: 5
39145: KK 407/1999 vp- Matti Huntola /vas
39146:
39147:
39148:
39149:
39150: KIRJALLINEN KYSYMYS 407/1999 vp
39151:
39152: Ikäsyrjintä työvoimapoliittisessa koulutuksessa
39153:
39154:
39155:
39156:
39157: Eduskunnan puhemiehelle
39158:
39159: Hallitus on ohjelmassaan luvannut edistää ikään- seen, jossa tarvitaan muun muassa hitsaustaitoja
39160: tyvien työttömäksi joutuvien tai työttömyysuhan sekä koneenkorjauskokemusta. Tiedusteltaessa
39161: alla olevien työllistymistä. Työvoimapoliittista kurssille pääsyn mahdollisuutta koulutuksen jär-
39162: koulutusta on pidetty yhtenä merkittävistä toi- jestäjä ilmoitti, että aiempi työkokemus on kat-
39163: mista, joilla parannetaan ikääntyvien työllisty- sottava suureksi eduksi, mutta koulutuksen
39164: mistä. On kuitenkin ilmennyt, että työvoimapo- tilaaja on ilmoittanut, että koulutukseen otetaan
39165: liittista koulutusta järjestävät oppilaitokset, kou- vain 25-35-vuotiaita henkilöitä.
39166: lutuksen rahoittajat ja koulutettuja työntekijöitä
39167: tarvitsevat työnantajat asettavat ikärajoitteita Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39168: koulutukseen hakijoille. Esimerkiksi Rovanie- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
39169: men aikuiskoulutuskeskus järjestää koulutusta Il- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39170: mailuhallituksen tarpeisiin Lapin lääninhallituk- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39171: sen varoilla.
39172: Koulutukseen haettiin henkilöitä mm. korjaa- Onko hallitus tietoinen työvoimapoliitti-
39173: moalalle. Kurssille hakijoina olisi ollut pitkän sessa koulutuksessa harjoitetusta ikära-
39174: kokemuksen omaavia korjaamoalan työntekijöi- sismistaja
39175: tä, joiden ikärakenne oli 45-50 vuotta. Aiempi
39176: työkokemus on katsottava eduksi ko. koulutuk- mitä hallitus aikoo tehdä ikärasismin
39177: poistamiseksi?
39178:
39179:
39180: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1999
39181:
39182: Matti Huutola /vas
39183:
39184:
39185:
39186:
39187: Versio 2.0
39188: KK 407/1999 vp- Matti Huutola /vas Ministerin vastaus
39189:
39190:
39191:
39192:
39193: Eduskunnan puhemiehelle
39194:
39195: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lentokenttähenkilöstön koulutus. Kyseessä on
39196: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, siis opetusministeriön pääluokan määrärahoilla
39197: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen rahoitettava omaehtoinen koulutus eikä työvoi-
39198: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Huu- mapoliittinen aikuiskoulutus. Koulutuksen ta-
39199: toJan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen voitteena on antaa valmiudet työskennellä mo-
39200: KK 407/1999 vp: niammatillisena työntekijänä kunnossapidon,
39201: lentokoneiden maapalveluiden ja lastauksen am-
39202: Onko hallitus tietoinen työvoimapoliitti- mattitehtävissä. Koulutus ei tähtää siis vain kor-
39203: sessa koulutuksessa harjoitetusta ikära- jaamotehtäviin, kuten kysymyksessä oletetaan.
39204: sismistaja Opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä 11-
39205: mailulaitoksenja muiden alan keskeisten organi-
39206: mitä hallitus aikoo tehdä ikärasismin saatioiden kanssa.
39207: poistamiseksi? Koulutus alkaa 25.10.1999. Hakuaika koulu-
39208: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tukseen on vasta päättynyt eikä opiskelijoita ole
39209: ti seuraavaa: vielä valittu. Koulutukseen on hakenut 126 hen-
39210: kilöä, joista 45 valitaan haastatteluun ja kunto-
39211: Työvoimakoulutuksessa ei harjoiteta ikärasis- testiin. Koulutukseen otetaan 12 opiskelijaa.
39212: mta. Koulutusta koskevassa esitteessä todetaan,
39213: Jos tarkastellaan työvoimakoulutuksen aloit- että koulutukseen valittavilta edellytetään hyvää
39214: taneita ikäryhmittäin, niin havaitaan, että vuon- terveyttä ja fyysistä kuntoa ja että valinnan yh-
39215: na 1998 työvoimakoulutuksen aloitti 13 228 yli teydessä järjestetään kuntotesti ja tutkitaan alal-
39216: 50-vuotiasta, mikä on 12,7% kaikista työvoima- le soveltuvuus. Hyvän kunnon vaatimus johtuu
39217: koulutuksen aloittaneista. Tämä olin. 2 500 hen- työn yleisesti fyysisesti kuormittavasta luontees-
39218: kilöä ja 2,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin ta ja erityisesti siitä, että henkilöt joutuvat toimi-
39219: vuotta aikaisemmin ja lähes kaksi kertaa niin pal- maan myös lentokenttien erilaisissa suojelutehtä-
39220: jon kuin vuonna 1996. Tämä myönteinen kehitys vissä, minkä vuoksi fyysisen kunnon vaatimus on
39221: näyttää myös jatkuvan. sama kuin palomiehillä. Koulutusesitteessä tode-
39222: Samaan aikaan esimerkiksi 25-29-vuotiai- taan mm. näistä syistä, että soveltuva ikäraja on
39223: den osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista on n. 22-30 vuotta. Ikärajasuositus on ohjeellinen.
39224: laskenut 15,2 %:sta 12,4 %:iin. Kaiken kaik- Koska kuntovaatimuksen varmasti täyttää moni
39225: kiaan alle 30-vuotiaiden osuus työvoimakoulu- vanhempikin henkilö, ei karsivan yläikärajan
39226: tuksen aloittaneista on laskenut 35 %:sta asettaminen olisikaan perusteltua.
39227: 28,8 %:iin, kun taas yli 40-vuotiaiden osuus on Lääninhallitusten harjoittamaa ammatillisen
39228: kasvanut 34 %:sta 41,3 %:iin vuosina 1996- lisäkoulutuksen hankintatoimintaa ohjaa opetus-
39229: 1998. ministeriön päätös ammatillisen lisäkoulutuksen
39230: Kysymyksessä esimerkkinä käytetty koulutus hankintatoiminnan suuntaviivoista. Sen mukaan
39231: on Lapin lääninhallituksen Rovaniemen amma- lääninhallitusten on koulutusta hankkiessaan
39232: tilliselta aikuiskoulutuskeskukselta hankkima otettava huomioon Kansallisen Ikäohjelman tar-
39233:
39234:
39235: 2
39236: Ministerin vastaus KK 407/1999 vp- Matti Huutola /vas
39237:
39238:
39239: koittamat henkilöt eli 45 vuoden iän ylittäneet. suuksia. Työvoimakoulutus pyritään hankki-
39240: Lapin lääninhallitus on toiminut tämän mukai- maan tutkintotavoitteisena aina, kun se on mah-
39241: sesti. Vuonna 1998 Lapin lääninhallituksen dollista ja tarkoituksenmukaista. Ikääntyville so-
39242: hankkiman koulutuksen aloittaneista 24,3 % oli pivaa ammatillista koulutusta voidaan kehittää
39243: 45 vuotta täyttäneitä. myös ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palve-
39244: Kysymyksessä tarkoitetussa koulutuksessa ei lutarveselvitysten yhteydessä saatujen kokemus-
39245: siis ole harjoitettu ikäsyrjintää. Ammatillisella li- ten pohjalta. Lisäksi ikäohjelmaan liittyen on
39246: säkoulutuksella pyritään osaltaan toteuttamaan käynnissä joukko koulutuskokeiluja, joiden ta-
39247: kansallisen ikäohjelman tavoitteita. voitteena on löytää uusia koulutusmenetelmiä ja
39248: Valtioneuvosto teki 6.2.1997 periaatepäätök- -sisältöjä.
39249: sen Kansallisen Ikäohjelman toteuttamisesta Ikäohjelman rinnalla on pyritty myös vaikutta-
39250: vuosina 1997-2001. Valtioneuvosto piti tärkei- maan työelämän ja työmarkkinoiden ikääntymis-
39251: nä toimenpiteitä, jotka parantavat ikääntyvien tä koskeviin asenteisiin. Kansallisen työelämän
39252: työntekijöiden edellytyksiä jatkaa työkykyisinä kehittämisohjelman (TYKE) tavoitteena on työ-
39253: työelämässä ja lisäävät heidän työllistymismah- voiman työllistettävyyden ja työssä jaksamisen
39254: dollisuuksiaan. Ohjelma on kolmen vastuuminis- parantaminen sekä työelämän kehitystyön tuke-
39255: teriön ja useiden muiden tahojen monimuotoinen minen. Työministeriö on mm. kampanjoinut
39256: yhteistyöhanke. Päävastuu kokonaisuudesta on ikääntyvän työvoiman syrjintää vastaan ja puhu-
39257: sosiaali- ja terveysministeriöllä, jonka lisäksi nut voimakkaasti uuden tyyppisen ikäjohtamisen
39258: työministeriö ja opetusministeriö vastaavat kes- ja työorganisaatioiden kehittämisen puolesta esi-
39259: keisesti ohjelman toimeenpanosta. merkiksi tuomalla julkisuuteen ja palkitsemalla
39260: Työministeriö on perustanut ohjelman toteu- myönteisiä esimerkkejä. Lisäksi on kannustettu
39261: tusta varten Kansallinen Ikäohjelma ja työminis- lisäämään työkykyä ylläpitävää toimintaa työpai-
39262: teriö -projektin, joka alkoi 24.4.1997 ja päättyy koilla ja työterveyshuollossa. Myös elinikäisen
39263: 31.12.2002. Keskeisenä tavoitteena on yli 45- oppimisen ajatusta on markkinoitu voimakkaasti.
39264: vuotiaiden työllisyysasteen nosto varhaiseläkkei- Vuoden 2000 talousarvioesityksessä on varau-
39265: den vähenemisen, työsuhteiden säilyttämisen ja duttu 1.1.2000 tai sen jälkeen työttömiksi jää-
39266: uudelleentyöllistymisen paranemisen kautta. vien 55-59-vuotiaiden työllistymisen tukemi-
39267: Ikäohjelman toteuttamisessa työhallinnossa seen mm. varaamaila heille 70 Mmk:n määrära-
39268: on työvoimakoulutuksen osalta todettu, että ha tukityöllistämiseen sekä kohdentamalle hei-
39269: ikääntyvien tarpeita silmällä pitäen koulutukses- hin muita työhallinnon aktiivisia työllistämiseen
39270: sa lisätään ammatillisia yleisvalmiuksia paranta- tähtääviä toimenpiteitä, kuten työvoimakoulutus-
39271: via oppisisältöjä sekä fyysistä ja psyykkistä työ- ta ja oppisopimuskoulutusta.
39272: kuntoa ylläpitäviä ja kehittäviä opintokokonai-
39273:
39274:
39275:
39276: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1999
39277:
39278: Työministeri Sinikka Mönkäre
39279:
39280:
39281:
39282:
39283: 35 200656
39284: 3
39285: KK 407/1999 vp- Matti Huutola /vas Ministerns svar
39286:
39287:
39288:
39289:
39290: Tili riksdagens talman
39291:
39292: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger med anslag under undervisningsministeriets hu-
39293: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av vudtitel och inte arbetskraftspolitisk vuxenut-
39294: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mat- bildning. Utbildningen har som mål att ge får-
39295: ti Huutola /vänst undertecknade skriftliga spörs- dighet att arbeta i yrkesövergripande fackuppgif-
39296: mål SS 40711999 rd: ter inom underhåll, markservice för flygplan och
39297: lastning. Utbildningen siktar således inte enbart
39298: A'r regeringen medveten om att det i på uppgifter som utförs på reparationsverkstad
39299: samband med arbetskraftspolitisk ut- såsom spörsmålet antar. Läroplanen har upp-
39300: bildning utövas åldersrasism och gjorts i samarbete med Luftfartsverket och andra
39301: centrala branschorganisationer.
39302: vad ämnar regeringen göra för undan- Utbildningen börjar 25.10.1999. Ansöknings-
39303: röjande av åldersrasism? tiden har just gått ut och inget elevai har ännu
39304: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skett. Till utbildningen har sökt sig 126 perso-
39305: föra följande: ner, av vilka 45 väljs till en intervju och kondi-
39306: tionstest. Till utbildningen antas 12 studerande.
39307: lnom arbetskraftsutbildning utövas ingen ålders- 1 utbildningsbroschyren står det att de som an-
39308: rasism. tas till utbildningen skall ha god hälsa och god
39309: Vid en åldersgruppsvis granskning av perso- fysisk kondition samt att det i samband med elev-
39310: ner som inlett arbetskraftsutbildning konstateras urvalet ordnas en konditionstest och undersöks
39311: att det bland personer som under 1998 inledde ar- de sökandes lämplighet för branschen. Kravet på
39312: betskraftsutbildning fanns 13 228 över 50-åring- god kondition beror på arbetets fysiskt belastan-
39313: ar, vilket är 12,7% av alla som inledde denna ut- de natur och i synnerhet på att dessa personer
39314: bildning. Detta var ca 2 500 personer och 2,9 %- också måste verka i olika skyddsarbetsuppgifter
39315: enheter fler än ett år tidigare och nästan två gån- på flygfålt, varför samma krav på fysisk kondi-
39316: ger så många som år 1996. Denna positiva ut- ton som ställs på brandmän gäller för dem. Bl.a.
39317: veckling tycks också fortgå. av dessa orsaker anges i utbildningsbroschyren
39318: Samtidigt har exempelvis 25-29-åringarnas ca 22-30 år som en lämplig åldersgräns. Re-
39319: andel av de nya eleverna i arbetskraftsutbild- kommendationen är riktgivande. Eftersom kon-
39320: ningen minskat från 15,2% ti1112,4 %. Allt som ditionskravet säkert uppfylls även av många
39321: allt har andelen personer under 30 år av dem som äldre personer, vore det inte heller motiverat att
39322: inlett utbildning sjunkit från 35 % till 28,8 %, sätta någon gallrande övre åldersgräns.
39323: medan över 40-åringarnas andel har stigit från 34 Den upphandling av yrkesinriktad tilläggsut-
39324: % ti1141,3% mellan 1996 och 1998. bildning som länsstyrelserna idkar styrs av un-
39325: Som exempel har i spörsmålet använts den ut- dervisningsministeriets beslut om de allmänna
39326: bildning för markpersonal som länsstyrelsen i riktlinjerna för upphandling av yrkesinriktad till-
39327: Lapplands Iän har anskaffat från Rovaniemi yr- läggsutbildning. Enligt nämnda riktlinj er skall
39328: kesutbildningscenter för vuxna. Det gäller såle- länsstyrelserna när de upphandlar utbildning
39329: des sådan frivillig utbildning som finansieras beakta de personer som avses i det nationella ål-
39330:
39331:
39332: 4
39333: Ministems svar KK 407/1999 vp- Matti Huntola /vas
39334:
39335:
39336: dersprogrammet, dvs. personer som fyllt 45 år. heter som upprätthålier och utveck1ar den fysis-
39337: Länsstyrelsen i Lapplands län har handlat på det- ka och psykiska arbetsförmågan. Alitid när det är
39338: ta sätt. Av de personer som 1998 hade inlett den möjligt och ändamålsenligt försöker man anskaf-
39339: av länsstyrelsen i Lapplands län upphandlade ut- fa yrkesinriktad arbetskraftsutbildning. Sådan yr-
39340: bildningen var 24,3 % över 45-åringar. kesinriktad utbildning som lämpar sig för äldre
39341: 1 anslutning till den utbildning som åsyftas i kan också utveck1as på basis av de erfarenheter
39342: spörsmålet har alltså inte utövats någon åldersra- som man fått i samband med utredningen av ser-
39343: sism. Y rkesinriktad tilläggsutbildning är en me- vicebehovet för äldre långtidsarbetslösa. 1anslut-
39344: tod i strävandena att uppnå målsättningen för det ning tili åldersprogrammet pågår desssutom ett
39345: nationella åldersprogrammet. antal utbildningsförsök som syftar tili att finna
39346: Statsrådet fattade den 6 februari 1997 ett prin- nya utbildningsmetoder och -innehåli.
39347: cipbes1ut om genomförande av ett nationelit å1- Vid sidan av åldersprogrammet har man också
39348: dersprogram under 1997-2001. Statsrådet un- försökt påverka de attityder beträffande åldran-
39349: derströk vikten av åtgärder som förbättrar ä1dre det som råder på arbetsmarknaden och i arbetsli-
39350: arbetstagares förutsättningar att som arbetsför- vet. Målet för det nationelia programmet för ut-
39351: mögna kunna stanna kvar i arbetslivet och ökar vecklande av arbetslivet
39352: deras möjligheter tili sysselsättning. Program- (TYKE) är att förbättra arbetskraftens möj-
39353: met är ett flerformigt samarbetsprojekt mellan tre ligheter att få arbete och orka i arbetet samt stöd-
39354: ansvariga ministerier och flera andra instanser. ja utvecklingsarbetet inom arbetslivet. Arbetsmi-
39355: Huvudansvaret för helheten ligger hos social- nisteriet har bland annat ordnat en kampanj mot
39356: och hälsovårdsministeriet, men också arbetsmi- diskriminering av äldre arbetskraft och talat kraf-
39357: nisteriet och undervisningsministeriet ansvarar tigt för en ny typ av "åldersledarskap" och ut-
39358: centralt för genomförandet av programmet. vecklande av arbetsorganisationer tili exempel
39359: För genomförande av det nationelia ålderspro- genom att offentliggöra och belöna positiva
39360: grammet har arbetsministeriet grundat ett pro- exempel. Vidare har man uppmuntrat tili ökad
39361: jekt "Det nationelia åldrersprogrammet och ar- verksamhet för upprätthåliande av arbetsförmå-
39362: betsministeriet", som började 24.4.1997 och av- gan på arbetsplatsema och inom företagshälso-
39363: slutas 31.12.2002. Dess centrala mål är att höja vården. Man har också kraftigt marknadsfört
39364: sysselsättningsgraden för över 45-åringama ge- ideen om livslångt lärande.
39365: nom minskad förtidspensionering, bibehålina 1 budgetpropositionen för 2000 har man förbe-
39366: anstäliningsförhålianden och bättre möjligheter rett sig för att stöda sysselsättandet av de 55-59-
39367: till återinträde i arbetslivet. åringar som blir arbetslösa 1.1.2000 elier senare
39368: 1 anslutning tili genomförandet av ålderspro- genom att reservera ett anslag på 70 miljoner mk
39369: grammet inom arbetsförvaltningen har det i frå- för stödsysselsättning av dem samt genom att på
39370: ga om arbetskraftsutbildningen konstaterats att dem inrikta andra aktiva sysselsättningsfrämjan-
39371: det i utbildningen för äldre personer ökas ande- de åtgärder inom arbetsförvaltningen, såsom ar-
39372: len sådant studieinnehåli som förbättrar den ali- betskraftsutbildning och läroavtalsutbildning.
39373: männa yrkesskickligheten samt sådana studiehel-
39374:
39375:
39376:
39377: Helsingfors den 5 oktober 1999
39378:
39379: Arbetsminister Sinikka Mönkäre
39380:
39381:
39382:
39383:
39384: 5
39385: KK 408/1999 vp - Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
39386:
39387:
39388:
39389:
39390: KIRJALLINEN KYSYMYS 408/1999 vp
39391:
39392: Korkeakouluopiskelijoiden opintotuen loppu-
39393: minen ennen opintojen päättymistä
39394:
39395:
39396:
39397:
39398: Eduskunnan puhemiehelle
39399:
39400: Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisemien enintään 12 kuukautta. Ennen tähän lainajousto-
39401: tietojen mukaan vain noin puolet opiskelijoista malliin siirtymistä opiskelijan tulisi pystyä osoit-
39402: ehtii valmistua opintotukikuukausien aikana. Tu- tamaan, että kyseiset 12 lisäkuukautta riittävät
39403: kea maksetaan yleensä 55 kuukauden ajan, vain valmistumiseen. Valtiontaloudelliset kustannuk-
39404: joillakin harvoilla aloilla 65 kuukauden ajan. Esi- set olisivat tässä mallissa erittäin pienet. Asumis-
39405: merkiksi arkkitehtiopiskelijoille ensin mainittu lisän maksaminen lisääntyisi, mutta toisaalta
39406: aikaraja on miltei mahdoton alittaa. Kun opinto- opintotuelta pudonnut opiskelija siirtyy yleensä
39407: tuki loppuu, opiskelijan on pakko turvautua van- yleisen asumistukijärjestelmän piiriin.
39408: hempien kukkaroon tai mennä töihin, mikä hi-
39409: dastaa opintoja. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39410: Yksi mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
39411: olisi ottaa käyttöön ns. lainajoustomalli. Siinä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39412: opiskelija voisi opintotukikuukausien loputtua nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39413: nostaa kuussa lainaa opintotuen ja lainaosuuden
39414: verran, tällä hetkellä yhteensä 2 840 markkaa. Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä niiden
39415: Näiden lisäksi hän saisi normaaliin tapaan opin- korkeakouluopiskelijoiden aseman pa-
39416: totuen asumislisää. Poikkeusjärjestely kestäisi rantamiseksi, jotka eivät ehdi valmistua
39417: nykyisten opintotukikuukausien aikana?
39418:
39419:
39420: Helsingissä l 0 päivänä syyskuuta 1999
39421:
39422: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Jorma Huuhtanen /kesk
39423: Ossi Korteniemi /kesk Bjarne Kallis /skl
39424: Antti Rantakangas /kesk Juha Korkeaoja /kesk
39425:
39426:
39427:
39428:
39429: Versio 2.0
39430: KK 408/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym. Ministerin vastaus
39431:
39432:
39433:
39434:
39435: Eduskunnan puhemiehelle
39436:
39437: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa tyminen on aiheutunut opintojen edistymiseen
39438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, merkittävästi vaikuttaneesta sairaudesta tai
39439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen muusta syystä. Lisäksi edellytyksenä on, että tut-
39440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tytti Iso- kinnon suorittamisen arvioidaan edellyttävän
39441: hookana-Asunmaan /kesk ym. näin kuuluvan kir- päätoimista opiskelua enintään yhden lukuvuo-
39442: jallisen kysymyksen KK 408/1999 vp: den ajan.
39443: Opintotukiajan riittävyyttä selvittänyt työryh-
39444: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä niiden mä esitti myös ns. lainajouston käyttöönottoa si-
39445: korkeakouluopiskelijoiden aseman pa- ten, että enimmäistukiaikaa olisi voitu pidentää
39446: rantamiseksi, jotka eivät ehdi valmistua myöntämällä enintään yhdeksäksi kuukaudeksi
39447: nykyisten opintotukikuukausien aikana? opintolainan valtiontakaus kaksinkertaiseksi ko-
39448: rotettuna ja opintotuen asumislisä silloin, kun
39449: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- opiskelijana ei olisi opintorahamuotoiseen pi-
39450: ti seuraavaa: dennykseen oikeuttavia erityisiä syitä, mutta tut-
39451: Opintotukilain mukaan korkeakouluopintoihin kinnon suorittamiseen noin vuoden kuluessa oli-
39452: voi saada opintotukea enintään 70 kuukaudeksi. si edellytykset. Erityisesti opiskelijajärjestöt vas-
39453: Yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suoritta- tustivat tuolloin lainajouston käyttöönottoa eikä
39454: mista varten opintotukea voi saada kuitenkin sitä koskevaa esitystä siitä syystä sisällytetty
39455: enintään 55 kuukaudeksi. Opintotukeen oikeutta- asiasta annettuun hallituksen esitykseen.
39456: van enimmäisaikaa on sovellettu syksystä 1992 Hallitusohjelmassa on sovittu, että opintotu-
39457: lähtien, jolloin opintotukiuudistus käynnistyi kea kehitetään valmistumista paremmin tukevak-
39458: korkeakouluopiskelijoiden osalta. sija tukiaikaa joustavoitetaan opintojen loppuun-
39459: Opintotukiajan riittävyyttä selvitettiin opetus- saattamisen mahdollistamiseksi nykyistä parem-
39460: ministeriön asettamassa työryhmässä vuonna min. Opetusministeriön ehdotuksessa vuosia
39461: 1996. Tämän jälkeen opintotukilakia muutettiin 1999-2004 koskevaksi koulutuksen ja tutki-
39462: maaliskuun alussa 1997 voimaan tulleella lailla muksen kehittämissuunnitelmaksi sisältyy opin-
39463: siten, että opetusministeriön päätöksellä voidaan totukeen oikeuttavan enimmäisajan pidentämis-
39464: pidentää erityisen laajaa työmäärää edellyttävän tä koskevia ehdotuksia. Ylemmän korkeakoulu-
39465: ylemmän korkeakoulututkinnon tai koulutusoh- tutkinnon opintotukeen oikeuttavaa enimmäisai-
39466: jelman opintotuen enimmäisaikaa. Opintotuen kaa ehdotetaan pidennettäväksi 60 kuukauteen
39467: enimmäisajaksi lääketieteen ja eläinlääketieteen 180 opintoviikon laajuisten tutkintojen osalta.
39468: lisensiaatin tutkintojen ja ylemmän korkeakoulu- Lisäksi ehdotetaan, että opintotukea enimmäis-
39469: tutkinnon, jonka pääaine tai aineryhmä johon ajan saaneelle ylempää korkeakoulututkintoa
39470: pääaine kuuluu on Aasian ja Afrikan kielet ja suorittavalle opiskelijalle voidaan määräajaksi
39471: kulttuurit, on opetusministeriön päätöksellä vah- myöntää opintolainan valtiontakaus ja asumisli-
39472: vistettu 65 kuukautta. Opintotukilakia muutet- sä. Kehittämissuunnitelma on tarkoitus saattaa
39473: tiin samalla myös siten, että opintotuen enim- valtioneuvoston päätettäväksi marraskuun lop-
39474: mäisaikaa voidaan pidentää, jos opintojen viiväs- puun mennessä. Kehittämissuunnitelmaan kuulu-
39475:
39476:
39477: 2
39478: Ministerin vastaus KK 408/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
39479:
39480:
39481: vat toimenpiteet voidaan käynnistää suunnitel- olemaan sen selvittäminen, miten opintotukea
39482: man hyväksymisen jälkeen. Opetusministeriö on voitaisiin kehittää tehokkaaseen opiskeluun kan-
39483: myös käynnistänyt opintotukijärjestelmän ar- nustavaksi ja miten opintotuella voitaisiin ny-
39484: vioinnin, jonka tulokset ovat käytettävissä vuo- kyistä paremmin tukea opintojen loppuunsaatta-
39485: den 2000 huhtikuun loppuun mennessä. Myös mista.
39486: arvioinnissa yhtenä keskeisenä kohteena tulee
39487:
39488:
39489: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
39490:
39491: Kulttuuriministeri Suvi Linden
39492:
39493:
39494:
39495:
39496: 3
39497: KK 408/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym. Ministems svar
39498:
39499:
39500:
39501:
39502: Tili riksdagens talman
39503:
39504: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger förlängas, om studierna fördröjts på grund av
39505: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av sjukdom som avsevärt inverkat på framgången i
39506: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tyt- studiema elier av något annat skäl. Ett vilikor är
39507: ti lsohookana-Asunmaa /cent m.fl. underteckna- ytterligare att avläggande av examen anses förut-
39508: de skriftliga spörsmål SS 40811999 rd: sätta studier på heltid under högst ett läsår.
39509: Den arbetsgrupp som utredde hur väl studie-
39510: Vad avser statsrådet göra för att stödet räcker tili föreslog också att det tas i bruk
39511: förbättra ställningen för sådana hög- en s.k. låneflexibilitet med förlängd maximi-
39512: skolestuderande som inte hinner slutfö- stödtid genom att man för högst nio månader be-
39513: ra studierna under de studiestödsmåna- viljar statsborgen för studielån tili dubbelt be-
39514: der som gäller för närvarande? lopp och bostadstiliägg tili studiestödet i det fali
39515: då den studerande inte kan uppvisa sådana sär-
39516: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skilda skäl som berättigar tili förlängning i form
39517: föra följande: av studiepenning, men då det finns chanser att
39518: Enligt lagen om studiestöd kan studiestöd för examen avläggs inom ca ett år. 1 synnerhet stu-
39519: högskolestudier fås för högst 70 månader totalt. dentorganisationerna motsatte sig då ibruktagan-
39520: För avläggande av en högre högskoleexamen kan de av låneflexibiliteten, vilket ledde tili att det
39521: studiestöd dock fås för högst 55 månader. Maxi- förslag som gälide saken inte togs med i
39522: mitiden för studiestöd har tillämpats sedan hös- regeringens proposition i frågan.
39523: ten 1992, då studiestödsreformen inleddes för 1 regeringsprogrammet har det överenskom-
39524: högskolestuderandenas del. mits att studiestödet utvecklas så att det bättre
39525: Hur väl studiestödstiden räcker tili utreddes i stöder ett slutförande av studiema och att stödti-
39526: en av undervisningsministeriet tilisatt arbets- den görs med flexibel så att möjligheterna att
39527: grupp 1996. Efter detta ändrades lagen om stu- slutföra studiema förbättras. 1 undervisningsmi-
39528: diestöd genom en lag som trädde i kraft i början nisteriets förslag tili pian för utveckling av ut-
39529: av mars 1997 så att maximitiden för studiestöd bildning och forskning för 1999-2004 ingår för-
39530: kan förlängas genom beslut av undervisningsmi- slag om att förlänga den maximitid som berätti-
39531: nisteriet när det gälier en högre högskoleexamen gar tili studiestöd. Det föreslås att maximitiden
39532: elier ett utbildningsprogram som förutsätter en för studiestöd för högre högskoleexamen för-
39533: specielit omfattande arbetsinsats. Genom beslut längs tili 60 månader när det gälier examina som
39534: av undervisningsministeriet har maximitiden för omfattar 180 studieveckor. Dessutom föreslås att
39535: studiestöd faststälits tili 65 månader för medici- en studerande som avlägger högre högskoleexa-
39536: ne licentiatexamen, veterinärmedicine licentiat- men och som har fått studiestöd under längsta
39537: examen och för en högre högskoleexamen vars möjliga tid kan beviljas statsborgen för studielån
39538: huvudämne elier den ämnesgrupp tili vilket hu- och bostadstiliägg för bestämd tid. Avsikten är
39539: vudämnet hör är asiatiska och afrikanska språk att utvecklingsplanen skali föreläggas statsrådet
39540: och kulturer. Lagen om studiestöd ändrades sam- före utgången av november. De åtgärder som
39541: tidigt också så att maximitiden för studiestöd kan hänför sig tili utvecklingsplanen kan vidtas när
39542:
39543:
39544: 4
39545: Ministerns svar KK 408/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
39546:
39547:
39548: planen har godkänts. Undervisningsministeriet hur studiestödet kunde utvecklas så att det spor-
39549: har också startat en utvärdering av studiestöds- rar till effektiva studier och hur man med studie-
39550: systemet. Resultaten av den kommer att finnas stödet bättre kunde stödja ett slutförande av stu-
39551: tillgängliga före slutet av april 2000. Ett viktigt dierna.
39552: element också vid utvärderingen blir att utreda
39553:
39554:
39555:
39556: Helsingfors den 6 oktober 1999
39557:
39558: Kulturminister Suvi Linden
39559:
39560:
39561:
39562:
39563: 5
39564: KK 409/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
39565:
39566:
39567:
39568:
39569: KIRJALLINEN KYSYMYS 409/1999 vp
39570:
39571: Eläinsuojelulain kiertäminen koirien kasvatuk-
39572: sessa ja koirien näyttelytoiminnassa
39573:
39574:
39575:
39576:
39577: Eduskunnan puhemiehelle
39578:
39579: Eläinsuojelulain 7 §:n 1 momentin mukaan leik- keusluvan 1. 7.1996 jälkeen typistetylle koiralle.
39580: kaus tai muu siihen verrattava kipua aiheuttava Lupia on myönnetty jo 450. Ongelmalliseksi ti-
39581: toimenpide saadaan suorittaa eläimelle vain, jos lanteen tekee se, että näyttelymaailmassa ulko-
39582: eläimen sairaus tai muu siihen verrattava syy muototuomarit eivät useinkaan välitä eläin-
39583: edellyttää toimenpiteen suorittamista. Koirien suojeluasioista, vaan palkitsevat korkealle typis-
39584: korvien ja hännän typistyttäminen yksinomaan tettyhäntäisiä ja -korvaisia koiria. Usein kasvat-
39585: eläimen ulkonäön muuttamisen takia on kielletty. tajan näyttelymenestys edesauttaa myös pentu-
39586: Edelleen samassa pykälässä todetaan, että myyntiä.
39587: maa- ja metsätalousministeriö voisi tarvittaessa
39588: kieltää sellaisten eläinten käyttämisen kilpailus- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39589: sa tai pitämisen näytteillä, joille on suoritettu sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
39590: Suomessa kielletty toimenpide. Säännöksellä py- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39591: ritään estämään se, että Suomessa kiellettyjä toi- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39592: menpiteitä käytäisiin teettämässä ulkomailla.
39593: Nyt tämä ongelma on todellinen. On koiran- Aikooko hallitus estää eläinsuojelulain
39594: kasvattajia, jotka käyvät itänaapurissamme (Ve- vastaisen toiminnan niin, että pentujen
39595: näjällä ja Virossa) typistyttämässä koirien hän- häntiä ei käydä typistyttämässä itänaa-
39596: tiä. Myös koiranäyttelyissä käy uuden eläin- purissamme ja että typistettykorvaisten
39597: suojelulain jälkeen syntyneitä typistettyhäntäi- ja -häntäisten koirien (nyt 450 lu-
39598: siä ja -korvaisia koiria. Kennelliiton hallitus on paa/koiraa) käyttö kilpailussa tai näyt-
39599: delegoinut toimitusjohtajan myöntämään poik- teilläpito kielletään?
39600:
39601:
39602: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1999
39603:
39604: Marjaana Koskinen /sd Virpa Puisto /sd
39605: Säde Tahvanainen /sd Annika Lapintie /vas
39606: Susanna Rahkonen /sd Janina Andersson /vihr
39607: Pia Viitanen /sd Esa Lahtela /sd
39608: Sirpa Pietikäinen /kok Risto Kuisma /rem
39609: Tapio Karjalainen /sd Erkki Pulliainen /vihr
39610: Jouni Backman /sd
39611:
39612:
39613: Versio 2.0
39614: KK 409/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym. Ministerin vastaus
39615:
39616:
39617:
39618:
39619: Eduskunnan puhemiehelle
39620:
39621: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa menpide, jonka suorittaminen on eläinsuojelu-
39622: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, lain nojalla kielletty. Säännöksen tarkoituksena
39623: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen on estää se, että Suomessa kiellettyjä toimenpi-
39624: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana teitä käytäisiin teettämässä ulkomailla.
39625: Koskisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Maa- ja metsätalousministeriön tietoon onpa-
39626: myksen KK 409/1999 vp: rin viime vuoden aikana tullut joitakin epäilyjä
39627: siitä, että kiellettyjä koiran korvien ja hännän ty-
39628: Aikooko hallitus estää eläinsuojelulain pistystoimenpiteitä käytäisiin teettämässä Viros-
39629: vastaisen toiminnan niin, että pentujen saja Venäjällä. Maa- ja metsätalousministeriö on
39630: häntiä ei käydä typistyttämässä itänaa- ollut asiasta useasti yhteydessä koiranäyttelyi-
39631: purissamme ja että typistettykorvaisten den järjestäjiin. Suomen Kennelliitto - Finska
39632: ja -häntäisten koirien (nyt 450 lu- Kennelklubben ry. on omilla toimillaan pyrkinyt
39633: paa/koiraa) käyttö kilpailuissa tai näyt- estämään lain säännösten mahdollista kiertämis-
39634: teilläpito kielletään? tä. Maa- ja metsätalousministeriö suhtautuu var-
39635: sin vakavasti esitettyihin epäilyihin typistyskiel-
39636: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lon kiertämisestä ja selvittää hännästään typistet-
39637: vasti seuraavaa: tyjen koirien osuutta suhteessa tiettyjen koiraro-
39638: Eläinsuojelulain (247/1996) 7 §:n 1 momentissa tujen kokonaisrekisteröintimääriin sen jälkeen,
39639: säädetään, että leikkaus tai muu siihen verrattava kun häntien typistämisen kieltävä uusi eläinsuo-
39640: kipua aiheuttava toimenpide saadaan eläimelle jelulaki tuli voimaan 1.7.1996. Tutkimuksen
39641: suorittaa vain, jos se on eläimen sairauden tai avulla pyritään selvittämään, onko tietyissä koi-
39642: muun siihen verrattavan syyn vuoksi tarpeellis- raroduissa suuri osa 1. 7.1996 jälkeen rekiste-
39643: ta. Koiran korvien ja hännän typistäminen on röidyistä koirista hännältään typistettyjä. Tarvit-
39644: näin ollen kielletty. Maa- ja metsätalousministe- taessa ministeriö voi ryhtyä toimenpiteisiin
39645: riö voi 7 §:n 3 momentin mukaan kieltää sellais- eläinsuojelulaissa tarkoitetun näyttely- ja kilpai-
39646: ten eläinten käyttämisen kilpailuissa tai pitämi- lukiellon asettamiseksi korvistaan tai hännästään
39647: sen näytteillä, joille on suoritettu leikkaus tai toi- typistetyille koirille.
39648:
39649:
39650:
39651: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
39652:
39653: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
39654:
39655:
39656:
39657:
39658: 2
39659: Ministems svar KK 409/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
39660:
39661:
39662:
39663:
39664: Tili riksdagens talman
39665:
39666: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger förbjuden enligt djurskyddslagen. Syftet med
39667: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av bestämmelsen är att hindra att man reser utom-
39668: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar- lands för att få sådana åtgärder utförda som är
39669: jaana Koskinen /sd m.fl. undertecknade skriftli- förbjudna i Finland.
39670: ga spörsmål SS 409/1999 rd: Till jord- och skogsbruksministeriets kän-
39671: nedom har i ett par års tid kommit en del misstan-
39672: Åmnar regeringen hindra verksamhet kar om att det görs resor till Estland och Ryss-
39673: som strider mot djurskyddslagen, så att land för att få förbjuden kupering av hundars
39674: resor inte görs tili vårt Östra grannland öron och svans utförd där. Jord- och skogsbruks-
39675: för att få svansen på valpar kuperad och ministeriet har ofta kontaktat arrangörema av
39676: det blir förbjudet att använda hundar hundutställningar i denna fråga. Suomen Kennel-
39677: med kuperade öron och svans (nu 450 liitto - Finska Kennelklubben ry har med sina
39678: tillstånd/hundar) vid tävlingar och ut- egoa åtgärder försökt hindra att bestämmelsema i
39679: ställningar? lagen eventuellt kringgås. Jord- och skogsbruks-
39680: ministeriet förhåller sig allvarligt till de framför-
39681: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- da misstankama om att kuperingsförbudet kring-
39682: föra följande: gås och utreder andelen hundar med kuperad
39683: I 7 § 1 mom. djurskyddslagen (24 71 1996) be- svans i förhållande till det totala anta1et registre-
39684: stäms att operationer och andra därmed jämför- ringar av vissa hundraser som skett efter att den
39685: bara åtgärder som åsamkar smärta får utföras på nya djurskyddslagen, som förbjuder kupering av
39686: djur endast om de behövs på grund av djurets svansen, trädde i kraft 1.7.1996. Genom under-
39687: sjukdom eller av någon därmed jämförbar orsak. sökningen strävar man efter att klarlägga om en
39688: Sålunda är det förbjudet att kupera öronen och stor del av de hundar som registrerats efter
39689: svansen på hundar. Jord- och skogsbruksministe- 1. 7.1996 i fråga om vissa hundraser har kuperad
39690: riet kan enligt 7 § 3 mom. förbjuda att djur an- svans. Vid behov kan ministeriet vidta åtgärder
39691: vänds vid tävlingar eller förevisas, om de har ut- för meddelande av utställnings- och tävlingsför-
39692: satts för en operation eller en åtgärd som är bud för hundar med kuperade öron eller svans.
39693:
39694:
39695:
39696: Helsingfors den 28 september 1999
39697:
39698: J ord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
39699:
39700:
39701:
39702:
39703: 3
39704: KK 410/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
39705:
39706:
39707:
39708:
39709: KIRJALLINEN KYSYMYS 410/1999 vp
39710:
39711: Rintamapalvelustunnuksen hakemisen määrä-
39712: aika
39713:
39714:
39715:
39716:
39717: Eduskunnan puhemiehelle
39718:
39719: Asetuksessa rintamapalvelustunnuksesta teltua ottaa hakemuksia käsittelyyn myös määrä-
39720: (554/1978) määritellään rintamapalvelustunnuk- ajan jälkeen, jos siihen on painavia syitä.
39721: sen haun takarajaksi 31. joulukuuta 1994. Näin
39722: ollen tunnusta ei ole enää mahdollista hakea, jo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39723: ten myöskään oikeutta rintamalisään tai ylimää- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
39724: räiseen rintamalisään ei enää ole. tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39725: Käytännössä on ilmennyt, että rintamapalve- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39726: lustunnukseen oikeutettuja Suomen kansalaisia
39727: on asunut ulkomailla, jolloin heidän mahdolli- Onko hallitus valmis muuttamaan ase-
39728: suutensa saada tietoa Suomen lainsäädännöstä ja tusta rintamapalvelustunnuksesta siten,
39729: sen muutoksista ovat olleet vähäisiä. Suomeen että esim. ulkomailla asuneet mutta nyt-
39730: palattuaan he joutuvat toteamaan, että heillä ei temmin Suomeen muuttaneet Suomen
39731: enää ole oikeutta rintamapalvelustunnukseen ja kansalaiset, jotka muuten täyttävät tun-
39732: sen antamiin etuihin. nuksen edellytykset, voisivat edelleen
39733: Asetuksessa määritelty määräaika on tiukka hakea tunnusta?
39734: eikä se sisällä poikkeuksia. Olisi kuitenkin perus-
39735:
39736:
39737: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1999
39738:
39739: Esko-Juhani Tennilä /vas
39740:
39741:
39742:
39743:
39744: Versio 2.0
39745: KK 410/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
39746:
39747:
39748:
39749:
39750: Eduskunnan puhemiehelle
39751:
39752: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa netty vuodesta 1988 lähtien noin 800 henkilölle.
39753: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, Tunnuksista uusin on ulkomaalaisen rintamasoti-
39754: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lastunnus, josta päätettiin vuonna 1992 annetulla
39755: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha- asetuksella. Tämän tunnuksen on voinut saada
39756: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy- Suomen joukoissa vapaaehtoisesti palvellut ul-
39757: myksen KK 410/1999 vp: komaalainen. Kysymys oli lähinnä ruotsalaisista
39758: ja virolaisista vapaaehtoisista, mutta myös inke-
39759: Onko hallitus valmis muuttamaan ase- riläisistä ja muista entisen Neuvostoliiton alueel-
39760: tusta rintamapalvelustunnuksesta siten, la asuvista suomensyntyisistä miehistä. Tämän-
39761: että esim. ulkomailla asuneet mutta nyt- kin tunnuksen hakuaika päättyi vuoden 1994 lo-
39762: temmin Suomeen muuttaneet Suomen pussa ja niitä oli myönnetty noin 1 500 henkilöl-
39763: kansalaiset, jotka muuten täyttävät tun- le.
39764: nuksen edellytykset, voisivat edelleen Koska kuitenkin edelleen on henkilöryhmiä,
39765: hakea tunnusta? jotka erityisesti olivat osallistuneet sodan ajan
39766: erityistehtäviin, annettiin laki eräissä Suomen so-
39767: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntou-
39768: ti seuraavaa: tuksesta ( 1039/1997), joka tuli voimaan 1 päivä-
39769: Sosiaali- ja terveysministeriön antama Rintama- nä tammikuuta 1998. Lain soveltamispiiriin kuu-
39770: veteraanitunnusten selvitystyöryhmä (STM luvat muun muassa henkilöt, joille olisi annettu
39771: 1990: 19) laati kokonaisse1vityksen rintamavete- rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai
39772: raanitunnusten vastaisista järjestelyistä. Työryh- rintamatunnus, jos he olisivat hakeneet sitä ky-
39773: mä selvitti tuolloin paitsi tunnusten myöntämis- seisissä asetuksissa säädettyinä määräaikoina.
39774: ten laajennusmahdollisuudet myös sen, tulisiko Kuntoutuksen saamiseksi tällaisen henkilön
39775: tunnusten myöntäminen lopettaa. Työryhmä, tulee osoittaa, että hän on osallistunut asianomai-
39776: puolustusministeriö sekä rintamaveteraaniasiain seen palvelukseen. Palvelu osoitetaan todistuk-
39777: neuvottelukunta katsoivat, että tunnusten hakuai- sena, jonka antaa hakemuksesta Sota-arkisto.
39778: ka tulisi lopettaa. Tämän mukaisesti tunnuksista Hakemus todistuksen saamiseksi on toimitettava
39779: annettuja asetuksia muutettiin helmikuussa 1993 Sota-arkistolle viimeistään 31 päivänä joulukuu-
39780: siten, että tunnusten hakuaika päättyi 31 päivänä ta 1999.
39781: joulukuuta 1994. Koska on mahdollista, että kaikki kuntoutuk-
39782: Rintamasotilastunnuksia on myönnetty noin seen oikeutetut henkilöt eivät ole saaneet vielä
39783: 456 500 rintamasotilaalle vuodesta 1970 lähtien. tietoa kuntoutusmahdollisuudesta, hallitus on an-
39784: Naisille myönnettäviä rintamapalvelustunnuksia tanut eduskunnalle esityksen laiksi eräissä Suo-
39785: on myönnetty yli 65 000 naiselle vuodesta 1978 men sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden
39786: lähtien. Linnoitustöihin osallistuneille työvelvol- kuntoutuksesta annetun lain 2 §:n muuttamises-
39787: lisille myönnettäviä rintamatunnuksia on myön- ta (HE 65/1999 vp). Esityksen mukaan todistuk-
39788:
39789:
39790:
39791:
39792: 2
39793: Ministerin vastaus KK 410/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
39794:
39795:
39796:
39797: sen hakuaikaa ehdotetaan pidennettäväksi kah- si siten jätettävä Sota-arkistolle viimeistään 31
39798: della vuodella. Todistusta koskeva hakemus oli- päivänä joulukuuta 2001.
39799:
39800:
39801: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
39802:
39803: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
39804:
39805:
39806:
39807:
39808: 3
39809: KK 410/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerns svar
39810:
39811:
39812:
39813:
39814: Tili riksdagens talman
39815:
39816: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger vilket man beslöt genom en förordning 1992.
39817: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av Tecknet har tilldelats personer som friviliigt del-
39818: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman tagit i Finlands krig. Tecknet gällde närmast
39819: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift- svenska och estniska friviliiga, men också inger-
39820: liga spörsmål SS 41011999 rd: manländare och andra män som bor i det forna
39821: Sovjetunionen men är födda i Finland. Ansök-
39822: Å.r regeringen beredd att ändra förord- ningstiden för detta teeken gick ut vid utgången
39823: ningen omfronttjänsttecken så, att t.ex. av år 1994 och beviljades ca 1 500 personer.
39824: finska medborgare som bott utomlands Då det dock fortfarande finns personer som
39825: men numera bor i Finland och som i öv- deltagit i i synnerhet specialuppgifter under kri-
39826: rigt uppfYller villkoren för tjänsttecknet get gavs lagen om rehabilitering för personer som
39827: forifarande kan ansöka om det? tjänstgjort i vissa uppdrag under Finlands krig
39828: (1039/1997) som trädde i kraft den 1 januari
39829: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1998. Lagen tiliämpas bl.a. på personer som
39830: föra följande: skulle har tilidelats frontmannatecken, front-
39831: Den av social- och hä1sovårdsministeriets tillsat- tjänsttecken eller fronttecken om han eller hon
39832: ta arbetsgruppen för utredande av veterantecken hade ansökt om det inom den i respektive förord-
39833: (STM 1990: 19) gjorde en helhetsutredning om ning utsatta tiden.
39834: arrangemang som motsvarar frontveterantecken. För att få rehabilitering skall en person påvisa
39835: Arbetsgruppen utredde inte bara hur beviljandet att han eller hon har deltagit i ifrågavarande
39836: av teeken kunde utvidgas utan också om bevil- tjänstgöring. Tjänstgöringen påvisas med ett in-
39837: jandet av teeken borde slopas. Arbetsgruppen, tyg som Krigsarkivet ger på ansökan. Ansökan
39838: försvarsministeriet och Delegationen för frontve- om intyg skall tillställas Krigsarkivet senast den
39839: teranfrågor ansåg att ansökningstiden för teck- 31 december 1999.
39840: nen borde avbrytas. 1 överensstämmelse med det- Eftersom det är möjligt att inte alla som är be-
39841: ta ändrades förordningarna om tecknen i februari rättigade tili rehabilitering ännu har fått kän-
39842: 1993 så att ansökningstiden för tecknen gick ut nedom om möjligheten tili rehabilitering har re-
39843: den 31 december 1994. geringen avlåtit en proposition till riksdagen med
39844: Sedan 1970 har 456 500 frontveteraner bevil- förslag tilllag om ändring av 2 § lagen om reha-
39845: jats frontmannatecken. Sedan 1978 har över bilitering för personer som tjänstgjort i vissa up-
39846: 65 000 kvinnor beviljats fronttjänsttecken som pdrag under Finlands krig (RP 65/1999 rd). 1 pro-
39847: beviljas kvinnor. Fronttecken som beviljas ar- positionen föreslås att den tid inom viiken ansö-
39848: betspliktiga som deltagit i befåstningsbygge har kan om intyg skalllämnas in förlängs med två år.
39849: sedan 1988 beviljats ca 800 personer. Det nyaste Ansökan om intyg skall således tillställas Krigs-
39850: tecknet är frontmannatecken för utlänningar om arkivet senast den 31 december 2001.
39851:
39852:
39853:
39854: Helsingfors den 1 oktober 1999
39855:
39856: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
39857: 4
39858: KK 411/1999 vp- Marja Tiura /kok
39859:
39860:
39861:
39862:
39863: KIRJALLINEN KYSYMYS 411/1999 vp
39864:
39865: Sotainvalidien avopalvelut
39866:
39867:
39868:
39869:
39870: Eduskunnan puhemiehelle
39871:
39872: Sotaveteraanit ja -invalidit ovat suomalainen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39873: väestöryhmä, jota ei pian enää ole keskuudes- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
39874: samme. Nyt ovat käsillä viimeiset mahdollisuu- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39875: det parantaa heidän olojaan kunnioittaaksemme vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39876: heidän elämäntyötään. Asiassa ei ole kyse rahas-
39877: ta vaan kunnioituksesta. Millä aikataululla on mahdollista tukea
39878: Kuntien avopalvelujen piiriin tulisikin saattaa kaikkia alle 30 prosentin sotainvalideja
39879: porrastetusti kaikki alle 30 prosentin sotainvali- ulottamalla heidät kunnallisten avopal-
39880: dit. Invalidisoitumisaste on monilla sotaveteraa- velujen piiriin?
39881: neilla jo toissijainen vaiva ikään nähden, joten
39882: onkin aiheellista tarkistaa avohoitoon pääsevien
39883: invalidisoitumisaste.
39884:
39885:
39886: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1999
39887:
39888: Marja Tiura /kok
39889:
39890:
39891:
39892:
39893: Versio 2.0
39894: KK 411/1999 vp- Marja Tiura /kok Ministerin vastaus
39895:
39896:
39897:
39898:
39899: Eduskunnan puhemiehelle
39900:
39901: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tilasvammalaissa vain viitataan asianomaisiin so-
39902: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, siaalihuoltolain ja kansanterveyslain kohtiin. So-
39903: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen siaalihuoltolain 13 §:n 1 momentin mukaan so-
39904: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja siaalihuoltoon kuuluvina tehtävinä kunnan on
39905: Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- huolehdittava sen sisältöisena ja siinä laajuudes-
39906: sen KK 41111999 vp: sa kuin kulloinkin säädetään muun muassa so-
39907: siaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen.
39908: Millä aikataululla on mahdollista tukea Vastaavankaltainen säännös sairaanhoidon pal-
39909: kaikkia alle 30 prosentin sotainvalideja veluista on kansanterveyslain 14 §:ssä. Kysees-
39910: ulottamalla heidät kunnallisten avopal- sä ovat siis aivan samat, yleiset sosiaalihuolto-
39911: velujen piiriin? lain ja kansanterveyslain palvelut. Erona lievä- ja
39912: vaikeavammaisten sotainvalidien kohdalla on
39913: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vain se, että vaikeavammaisten sotainvalidien
39914: ti seuraavaa: osalta valtio korvaa kunnille kyseisten palvelu-
39915: Sotainvalidien korvaukset perustuvat vuonna jen antamisesta aiheutuneet kustannukset.
39916: 1948 säädettyyn sotilasvammalakiin (404/1948). Koska kunnat ovat jo näin sosiaalihuoltolain
39917: Vahingoittumisen tai sairastumisen hyvittämi- ja kansanterveyslain perusteella velvollisia jär-
39918: nen tapahtuu sotilasvammalain mukaan invalidi- jestämään nyt puheena olevia palveluja kuntalai-
39919: teetin korvaamisena sekä invalidin hoitamiseen sille, ei sotilasvammalain muutosta, jolla valtion
39920: kuntouttamiseen ja tukemiseen kohdistuvin~ maksuvelvollisuutta laajennettaisiin, ole pidetty
39921: etuuksina. ensisijaisena keinona parantaa lievävammaisten
39922: Sotilasvammalakiin tehtiin vuonna 1985 usei- sotainvalidien korvausturvaa.
39923: ta merkittäviä muutoksia. Tuolloin muun ohella Lievävammaisten sotainvalidien asemaa on
39924: lievävammaiset eli 10-25 prosentin sotainvali- koko 1990-luvun ajan pyritty johdonmukaisesti
39925: dit saivat oikeuden sotilasvammalain mukaiseen kohentamaan huolimatta valtion talouden vai-
39926: kuntoutukseen. Samalla sotilasvammalakiin li- keasta tilasta. Vuonna 1992 heidän oikeuttaan
39927: sättiin säännös, jonka mukaan valtio korvaa kun- kuntoutukseen lisättiin niin, että heillä oli oikeus
39928: nille niiden vaikeavammaisille eli vähintään 30 laitoskuntoutukseen tai vaihtoehtoisesti avokun-
39929: prosentin sotainvalideille sosiaalihuoltolain mu- toutukseen joka toinen vuosi. Vuodesta 1997
39930: kaan järjestämistä koti- ja asumispalveluista, heillä on ollut oikeus vuosittaiseen kuntoutusjak-
39931: omaishoidon tuesta sekä kansanterveyslain mu- soon. Heidän asemaansa on niin ikään kohennet-
39932: kaisista sairaanhoidon palveluista aiheutuneet tu laajentamalla oikeutta saada sotilasvamma-
39933: kustannukset. Uudistuksen yhteydessä luovut- lain nojalla korvausta asunnon muutostöistä ja
39934: tiin korotetusta elinkorosta, jonka vaikeavam- asuntoon liittyvistä välineistä ja laitteista. Vuo-
39935: maiset sotainvalidit olivat laitoskuntoutusajalta desta 1997 tämä oikeus on ollut kaikilla vähin-
39936: saaneet. tään 20 prosentin sotainvalideilla. Nyt hallitus on
39937: Säädösteknisesti edellä esitetty avopalvelujen antanut eduskunnalle hallituksen esityksen soti-
39938: korvaamista koskeva asia hoidettiin niin, että so- lasvammalain muuttamiseksi niin, että raja pudo-
39939:
39940:
39941: 2
39942: Ministerin vastaus KK 411/1999 vp- Marja Tiura /kok
39943:
39944:
39945: tettaisiin 10 prosenttiin. Tämä muutos tukee ja lykkää tai jopa kokonaan estää laitoshoitoon
39946: ikääntyvien sotainvalidien kotona selviytymistä joutumista.
39947:
39948:
39949: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1999
39950:
39951: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
39952:
39953:
39954:
39955:
39956: 3
39957: KK 411/1999 vp- Marja Tiura /kok Ministerns svar
39958:
39959:
39960:
39961:
39962: Tili riksdagens talman
39963:
39964: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Författningstekniskt ordnades frågan om er-
39965: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av sättning för öppenvårdstjänster så att lagen om
39966: statsrådet översänt följande av riksdagsman skada, ådragen i militärtjänst endast innehåller en
39967: Marja Tiura /saml undertecknade skriftliga hänvisning till punkterna i socialvårdslagen och
39968: spörsmål SS 411/1999 rd: folkhälsolagen. Såsom till socialvården hörande
39969: uppgifter av det innehåll och den omfattning som
39970: När blir det möjligt att stöda alla krigs- i varje särskilt fall bestäms skall kommunen en-
39971: invalider med en invaliditetsgrad på ligt 13 § 1 mom. socialvårdslagen, sörja fÖr att
39972: mindre än 30 % så att de börjar omfat- socialservice anordnas för kommunens invånare.
39973: tas av de kommunala öppenvårdstjäns- En motsvarande bestämmelse om sjukvårdstjäns-
39974: terna? ter finns i 14 § folkhälsolagen. Det är alltså frå-
39975: ga om helt likadana, allmänna tjänster som skall
39976: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ordnas enligt socialvårdslagen och folkhälsola-
39977: föra följande: gen. Den enda skillnaden när det gäller krigsin-
39978: De ersättningar som krigsinvalider erhåller grun- valider med lindriga skador och krigsinvalider
39979: dar sig på lagen om skada, ådragen i militärtjänst med grava skador är att staten betalar kommuner-
39980: (404/1948) som stiftades 1948. Gottgörelse för na ersättning för kostnaderna för de tjänster som
39981: skada eller insjuknande sker enligt lagen om ska- ordnas för krigsinvalider med grava skador.
39982: da, ådragen i militärtjänst i form av ersättning för Eftersom kommunerna sålunda redan enligt
39983: invaliditet och i form av förmåner som gäller socialvårdslagen och folkhälsolagen är skyldiga
39984: vård, rehabilitering och stödande av invalider. att ordna ovan närnnda tjänster för kommunens
39985: År 1985 gjordes flera betydande ändringar i invånare, har en sådan ändring av lagen om ska-
39986: lagen om skada, ådragen i militärtjänst. Då fick da, ådragen i militärtjänst som ökar statens er-
39987: bl.a. krigsinvalider med lindriga skador, dvs. sättningsskyldighet inte ansetts vara ett primärt
39988: med en invaliditetsgrad på 10-25 %, rätt till re- sätt att förbättra ersättningsskyddet för krigsin-
39989: habilitering enligt lagen om skada, ådragen imi- valider med lindriga skador.
39990: litärtjänst. Samtidigt fogades till lagen en be- Under hela 1990-talet har man konsekvent för-
39991: stämmelse enligt viiken staten betalar kommu- sökt förbättra ställningen för krigsinvalider med
39992: nerna ersättning för kostnaderna för den hem- lindriga skador trots de försämrade statsfinanser-
39993: och boendeservice och det stöd för närstående- na. År 1992 utökades deras rätt tili rehabilitering
39994: vård enligt socialvårdslagen som kommunerna så att de blev berättigade till anstaltsrehabilite-
39995: ordnar för krigsinvalider med grava skador, dvs. ring eller alternativt öppen rehabilitering vartan-
39996: med en invaliditetsgrad på minst 30 %, samt för nat år. Fr.o.m. 1997 har de varit berättigade till en
39997: kostnaderna för sjukvårdstjänster enligt folkhäl- rehabiliteringsperiod varje år. Deras ställning har
39998: solagen. I samband med revideringen avskaffa- också förbättrats genom ökad rätt till ersättning
39999: des den förhöjda livränta som krigsinvalider med enligt lagen om skada, ådragen i militärtjänst för
40000: grava skador fått för anstaltsrehabiliteringstiden. ändringsarbeten i bostaden och för redskap och
40001: anordningar som hör till bostaden. Fr.o.m. 1997
40002:
40003:
40004: 4
40005: Ministems svar KK 411/1999 vp- Marja Tiura /kok
40006:
40007:
40008: har alla krigsinvalider med en invaliditetsgrad på skall göra det lättare för äldre krigsinvalider att
40009: minst 20 % haft denna rätt. Nu har regeringen av- klara sig hemma och skall dessutom bidra till att
40010: låtit en proposition till riksdagen med förslag till skjuta upp eller t.o.m. helt förhindra att personer-
40011: ändring av lagen om skada, ådragen i militär- na i fråga måste tas in på institutioner.
40012: tjänst så att gränsen sänks till 10 %. Ändringen
40013:
40014:
40015:
40016: Helsingfors den 5 oktober 1999
40017:
40018: Omsorgsminister Eva Biaudet
40019:
40020:
40021:
40022:
40023: 5
40024: KK 412/1999 vp- Arto Seppälä /sd
40025:
40026:
40027:
40028:
40029: KIRJALLINEN KYSYMYS 412/1999 vp
40030:
40031: Ansiotyöstään kotiin omaistaan hoitamaan jää-
40032: neen henkilön oikeus vapaaseen ja ansionmene-
40033: tyskorvaukseen
40034:
40035:
40036:
40037:
40038: Eduskunnan puhemiehelle
40039:
40040: Omaisten työ vaikeasti sairaiden hoidossa on tär- nä tilanteessa, missä sen pitäisi. Omaishoidontu-
40041: keää. Vaikeasti sairaan mahdollisuus kotihoi- ki on harvoin ratkaisu ansionmenetyksen korvaa-
40042: toon läheisen ihmisen avulla on arvokasta jo sai- miseen.
40043: raan henkisen vireyden kannalta. Omaisen mah- Sairasta tai vaikeasti sairasta lastaan sairaalas-
40044: dollisuudesta tehdä täysipainoista hoitotyötä sa tai kotona hoitavalla vanhemmalla on oikeus
40045: hyötyvät muutkin tahot. Kunnille vaikeasti sai- saada ansiotyöstään vapaata ja ansionmenetys-
40046: raan kotihoito kalliin laitoshol.don sijaan merkit- korvausta Kelan maksaman erityishoitorahan
40047: see huomattavia nettosäästöjä. Terminaalivai- muodossa. Erityishoitorahaa on mahdollista saa-
40048: heessa olevan potilaan kotihoito on siis sekä in- da 60 päivää erikseen sairaalahoidon ja kotihoi-
40049: himillisesti että taloudellisesti ajatellen paras don osalta ja se on sairauspäivärahan suuruinen.
40050: vaihtoehto. Olisi hyvä, jos vaikeasti sairastaomaistaan koto-
40051: Ansiotyössä olevan henkilön on kuitenkin vai- na hoitava saisi samantapaiset oikeudet ansion-
40052: kea saada ensinnäkin työstään vapaata hoitaak- menetyskorvaukseen ja vapaaseen, joka voisi
40053: seen vaikeasti sairasta omaistaan (aikuista las- olla esimerkiksi 60 päivää/kalenterivuosi.
40054: taan, puolisoaan tai vanhempiaan). Työnantajal-
40055: la ei ole minkäänlaista velvollisuutta tällaisen va- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
40056: paan antamiseen. Toiseksi mahdollisuudet saada sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
40057: korvausta menetetyistä ansioista ovat huonot. Pe- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40058: riaatteessa on kyllä mahdollisuus saada kuntien vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40059: säätelemää omaishoidontukea sairaan henkilön,
40060: vammaisen tai vanhuksen kotihoitoa varten. Mitä hallitus aikoo tehdä, että ansio-
40061: Kuntien tiukentunut talous on kuitenkin johtanut työstä omaistaan kotiin hoitamaan jää-
40062: siihen, että omaishoidontukeen myönnetyt mää- nyt henkilö saisi oikeuden pitää työs-
40063: rärahat ovat vähentyneet. Hakumenettely on li- tään vapaata ja saisi ansionmenetyskor-
40064: säksi niin hidas, että tuki ei ennätä auttamaan sii- vausta?
40065:
40066:
40067: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
40068:
40069: Arto Seppälä /sd
40070:
40071:
40072:
40073: Versio 2.0
40074: KK 412/1999 vp- Arto Seppälä /sd Ministerin vastaus
40075:
40076:
40077:
40078:
40079: Eduskunnan puhemiehelle
40080:
40081: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa nyt määrärahoja, mutta noin 70 prosenttia on
40082: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, vuosittain joko lisännyt tai vähentänyt määrära-
40083: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen hoja.
40084: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Sep- Lyhytaikaisen omaishoidon tuen muotoja ke-
40085: pälän /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen hitettiin ja kokeiltiin 1990-luvun puolivälissä.
40086: KK 412/1999 vp: Tuolloin eräänä jatkokehittämisen mallina esitet-
40087: tiin erityishoitorahakäytännön laajentamista yli
40088: Mitä hallitus aikoo tehdä, että ansio- 16-vuotiaiden kotihoidon turvaamiseksi. Nykyi-
40089: työstä omaistaan kotiin hoitamaan jää- sellään erityishoitoraha turvaa alle 16-vuotiaan
40090: nyt henkilö saisi oikeuden pitää työs- sairaan lapsen vanhemmalle ansionmenetyskor-
40091: tään vapaataja saisi ansionmenetyskor- vauksen enintään 60 vuorokauden ajalta/vuosi
40092: vausta? sairausvakuutuslain kautta (363/1963). Valtion-
40093: talouden tila ei kuitenkaan mahdollistanut tämän
40094: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mallin edelleen kehittämistä tuolloin, vaan pää-
40095: ti seuraavaa: dyttiin suosittelemaan kunnallisen omaishoidon
40096: Vuonna 1994 ja 1998 kerättyjen vanhusbaromet- tuen käyttöä enenevässä määrin myös lyhytaikai-
40097: ritietojen mukaan puolison osuus auttajana arki- sessa hoidon tarpeessa. Omaishoidon tuen hoito-
40098: päivän toimissa on vuodesta 1994 liki kaksinker- palkkiohan on korvausta annetusta tuesta, sitou-
40099: taistunut, samalla kun kunnallisen kotipalvelun tuneisuudesta ja hoidosta ja täten se ainakin osit-
40100: osuus on vähentynyt noin kolmanneksella. Sa- tain toimii myös ansionmenetyskorvauksena,
40101: maisista selvityksistä ilmenee, että läheisverkos- mutta ei ole tulosidonnainen.
40102: ton, mm. ystävän ja naapurin antama apu on li- Omaishoidon tuen hoitopalkkiolla on merki-
40103: sääntynyt. Samansuuntaisen kehityksen olete- tystä noin joka kolmannelle hoitajalle ansionme-
40104: taanjatkuvan, vaikka tarvittava apu toivotaan en- netyksen korvaajana, koska noin joka viidennel-
40105: sisijaisesti saatavan kunnan kotipalveluita tai ko- lä hoitajalla vuonna 1998 omaishoito oli joko
40106: tisairaanhoidolta. Kun samanaikaisesti voidaan pää- tai osa-aikatyö. Lisäksi ammattiasemaltaan
40107: laskennallisesti osoittaa, että omaisten tukemi- työttömänä oli 12 prosenttia ja virkavapaalla
40108: nen on hyvin taloudellinen tapa hoitaa pitkäai- kaksi prosenttia hoitajista.
40109: kaissairaita, vanhuksia ja vammaisia, on todetta- Nykyiset säädökset mahdollistavat, että an-
40110: va, että mitä erilaisemmat tavat kehittää omais- siotyöstä omaistaan kotiin hoitamaan jäävä hen-
40111: hoidon tukemisen muotoja ovat yleisesti ottaen kilö saa ansionmenetyskorvauksen omaishoidon
40112: kannatettavia. tuen hoitopalkkion muodossa. Omaishoidon tuen
40113: Stakesin hiljattainjulkaiseman selvityksen pe- hoitopalkkio ei kuitenkaan määräydy ansiosidon-
40114: rusteella omaishoidon tuen määrärahakehitys naisesti vaan kuntien määrittelemien periaattei-
40115: kunnissa on ollut viime vuosina vaihteleva, eivä- den pohjalta. Järjestelyt edellyttävät kuitenkin
40116: henevä. Noin 5 prosenttia kunnista on pitänyt myös työnantajien suopeaa suhtautumista, jotta
40117: määrärahat ennallaan, noin 5 prosenttia on vä- työsuhteen jatkuvuus voidaan turvata. Sitovam-
40118: hentänyt määrärahoja, noin joka viides on lisän- pien määräysten aikaansaaminen edellyttää koi-
40119:
40120:
40121: 2
40122: Ministerin vastaus KK 412/1999 vp- Arto Seppälä /sd
40123:
40124:
40125: mikantaista valmistelua työmarkkinajärjestöjen
40126: kanssa, jotka eivät ainakaan toistaiseksi ole nos-
40127: taneet tätä asiaa etusijalle.
40128:
40129:
40130: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1999
40131:
40132: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
40133:
40134:
40135:
40136:
40137: 3
40138: KK 412/1999 vp- Arto Seppälä /sd Ministerns svar
40139:
40140:
40141:
40142:
40143: Tili riksdagens talman
40144:
40145: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger ungefar var femte har ökat anslagen, men ca 70%
40146: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av har varje år antingen ökat eller minskat anslagen.
40147: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Arto Formerna för kortvarigt stöd för närstående-
40148: Seppälä /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS vård utvecklades och prövades i mitten på 1990-
40149: 412/1999 rd: ta1et. Då föres1ogs såsom en modell för den fort-
40150: satta utvecklingen en utvidgning av praxisen med
40151: Vad ämnar regeringen göra för att en specialvårdspenning för att trygga vården av per-
40152: person som stannar hemma från sitt för- soner över 16 år i hemmet. 1 sin nuvarande form
40153: värvsarbete för att vårda en anhörig garanterar specialvårdspenningen föräldern till
40154: skall få rätt att ha ledigt från arbetet och ett sjukt barn under 16 år ersättning för in-
40155: få ersättningför inkomstborifall? komstbortfall för högst 60 dygn/år via
40156: sjukförsäkringslagen (36311963). Statsekono-
40157: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- mins tillstånd gjorde det emellertid inte möj1igt
40158: föra följande: att ytterligare utveck1a denna modell då, utan
40159: Enligt uppgifter som insamlats 1994 och 1998 man beslöt att rekommendera att kommunalt stöd
40160: inom ramen för å1dringsbarometern har makens för närståendevård används i allt större utsträck-
40161: andel som hjä1p i vardagssysslorna nästan för- ning även när behovet av vård är kortvarigt.
40162: dubblats från 1994 samtidigt som den kommu- Vårdarvodet för stöd för närståendevård är ju er-
40163: nala hemservicen har minskat med ca en tredje- sättning för givet stöd, för bundenhet vid vårdar-
40164: del. Av dessa utredningar framgår det också att betet och för vård, och i detta hänseende funge-
40165: nätverket av närstående personer, bl.a. vänner rar arvodet också som ersättning för inkomstbort-
40166: och grannar, hjälper allt mera. Man antar att ut- fall, men det är inte inkomstbundet.
40167: vecklingen fortgår i samma riktning, fastän man Vårdarvodet för stöd för närståendevård har
40168: hoppas att den hjälp som behövs i första hand betydelse för ca var tredje vårdare som ersätt-
40169: skall komma från den kommuna1a hemservicen ning för inkomstbortfall, eftersom ca var femte
40170: eller från hemsjukvården. När man samtidigt vårdare 1998 hade närståendevården antingen
40171: med hjälp av beräkningar kan påvisa att stödjan- som heltids- eller deltidsarbete. Därtill var 12 %
40172: det av anhöriga är ett ytterst ekonomiskt sätt att av vårdarna till sin yrkesställning arbets1ösa och
40173: sköta långtidssjuka, å1dringar och handikappade 2 % tjänstlediga.
40174: kan det konstateras att många varierande sätt att De nuvarande bestämme1serna gör det möjligt
40175: utveckla formerna för stöd för närståendevård att en person som stannar hemma från arbetet för
40176: allmänt taget är värda att understöda. att vårda en närstående får ersättning för in-
40177: Utgående från en utredning som Stakes nyli- komstbortfall i form av vårdarvode för stöd för
40178: gen publicerade har trenden i fråga om ans1agen närståendevård. Vårdarvodet fastställs emeller-
40179: för stöd för närståendevård under de senaste åren tid inte så att det avvägs enligt förtjänsten utan
40180: varierat i kommunerna, inte gått nedåt. Samman- utgående från principer som kommunerna fast-
40181: lagt ca 5 % av kommunerna har bibehållit ansla- slår. Arrangemangen förutsätter dock också att
40182: gen oförändrade, ca 5 % har minskat anslagen, arbetsgivarna förhåller sig positivt till detta, för
40183:
40184:
40185: 4
40186: Ministems svar KK 412/1999 vp- Arto Seppälä /sd
40187:
40188:
40189: att det skall kunna säkerställas att arbetsförhål- trepartsbasis tillsammans med arbetsmarknads-
40190: landet fortgår. För att mera bindande bestämmel- organisationema, vilka åtminstone inte tills vida-
40191: ser skall åstadkommas förutsätts förberedelser på re har prioriterat denna fråga.
40192:
40193:
40194:
40195: Helsingfors den 5 oktober 1999
40196:
40197: Omsorgsminister Eva Biaudet
40198:
40199:
40200:
40201:
40202: 5
40203: KK 413/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
40204:
40205:
40206:
40207:
40208: KIRJALLINEN KYSYMYS 413/1999 vp
40209:
40210: Kouluterveydenhuollon kehittäminen
40211:
40212:
40213:
40214:
40215: Eduskunnan puhemiehelle
40216:
40217: Koululaisten terveystarkastuksissa paasee läpi kuntatalous on johtanut säästöihin koulutervey-
40218: runsaasti oireita ja ongelmia, joihin pitäisi puut- denhuollossa. Terveydenhuollon henkilöstölle
40219: tua heti. Tuoreen väitöskirjan mukaan jopa CP- on kasattu liikaa työtä ja vastuuta. Nyt näyttää
40220: vammainen lapsi oli läpäissyt neuvolan ja kou- siltä, että koulujen kasvatustehtävän kehittämi-
40221: lun terveystarkastukset ilman, että vammaa olisi sessä on arvotettu ja painotettu osin vääriä asioi-
40222: huomattu. Outi Hollon väitöskirjassa todetaan, ta. Vastuu lapsen hyvinvoinnin seuraamisesta
40223: että tutkituista 200 lapsesta 36 oli ylipainoisia ja kuuluu vanhemmille, opettajille ja koulutervey-
40224: 14 lapsella oli runsaasti reikiintyneet hampaat. denhuollolle.
40225: Pitkään jatkuneita tartuntatautien oireita ei ollut
40226: havaittu. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
40227: Terveystarkastuksissa tapahtuneet laimin- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
40228: lyönnit ovat johtaneet kouluissa toimenpiteisiin, tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40229: jotka ovat haitanneet merkittävästi lasten kehi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40230: tystä. Lopputuloksena on ollut lasten terveyden-
40231: tilan heikkeneminen ja vakavia sosiaalisia häi- Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä
40232: riöitä, jotka olisi voitu välttää. kouluterveydenhuollon kehittämiseksi?
40233: 1990-luvulla koululaisten terveystarkastuksis-
40234: ta ei ole enää annettu tarkkoja ohjeita. Kiristynyt
40235:
40236:
40237: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
40238:
40239: Liisa Hyssälä /kesk
40240:
40241:
40242:
40243:
40244: Versio 2.0
40245: KK 413/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk Ministerin vastaus
40246:
40247:
40248:
40249:
40250: Eduskunnan puhemiehelle
40251:
40252: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Ohjelmakauden aikana valmistellaan kuntien
40253: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, laadunhallintatyön tueksi yhteistyössä valtion ja
40254: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kuntien kanssa laatusuositukset, jotka sisältävät
40255: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys- myös suositukset henkilöstön mitoitusperusteis-
40256: sälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- ta. Kouluterveydenhuolto on yksi noista tavoite-
40257: sen KK 413/1999 vp: ja toimintaohjelman nimeämistä alueista.
40258: Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja arvioi
40259: Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä tavoite- ja toimintaohjelman toteutumista vuosit-
40260: kouluterveydenhuollon kehittämiseksi? tain. Seurannassa käytetään hyväksi hallinnon-
40261: alanja muiden organisaatioiden ylläpitämiä, ole-
40262: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- massa olevia tilasto-, tieto- ja seurantajärjestel-
40263: ti seuraavaa: miä. Edellisten lisäksi tavoitteena on kehittää ta-
40264: Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee par- voite- ja toimintaohjelman seurantaa ja arvioin-
40265: haillaan kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon tia varten keskeiset osoittimet ja menetelmät, joi-
40266: tavoite- ja toimintaohjelmaa vuosille 2000- den avulla saadaan vuosittain kuva kunkin esite-
40267: 2003. Ohjelma hyväksytään lokakuussa. Valtio- tyn toimenpiteen käynnistymisestä ja toteutumi-
40268: neuvosto määrittelee ohjelmassa sosiaali- ja ter- sesta sekä mahdollisuuksien mukaan vaikutuk-
40269: veydenhuollon kehittämistavoitteet, tarvittavat sista. Ohjelman toteutumista arvioidaan myös
40270: toimenpiteet ja toteuttajat. Ohjelmaa seurataan ja joka toinen vuosi eduskunnalle annettavan sosi-
40271: arvioidaan koko hallituksen nelivuotiskauden aali- ja terveyskertomuksen yhteydessä sekä so-
40272: ajan. Toimenpide-esitykset perustuvat pääminis- siaali- ja terveydenhuollon vuotuisessa hallin-
40273: teri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmaan nonalakertomuksessa.
40274: sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuden Tavoite- ja toimintaohjelmassa mainittua kou-
40275: seurannassa esille tulleisiin kehittämistarpeisiin. luterveydenhuollon suositusta on jo alettu val-
40276: Ohjelman yhtenä tavoitteena on lasten ja nuor- mistella yhteistyössä Stakesin kanssa. Koululais-
40277: ten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja syr- ten terveystarkastukset tulevat olemaan olennai-
40278: jäytymisen ehkäisy. Tavoite sisältää viisi sitä tu- nen osa suosituksen sisältöä. Koulumaailmassa
40279: kevaa toimenpidettä. Toimenpiteistä yksi on seu- ja -yhteisössä on tapahtunut suuria muutoksia
40280: raava: "Koulujen opetussuunnitelmiin ja arvioin- edellisen oppaan tekemisen jälkeen. Edellinen
40281: teihin sisällytetään hyvinvointitavoitteita. Ope- opas on vuodelta 1993. Kouluterveydenhuolto on
40282: tussuunnitelmat pyritään valmistamaan laajassa keskeisessä asemassa lasten ja nuorten tervey-
40283: yhteistyössä. Kunnat varmistavat koulutervey- den ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämi-
40284: denhuoltoon riittävät voimavarat. Koulutervey- sessä. Työn alla oleva kouluterveydenhuollon
40285: denhuollon asiantuntijat toimivat siten, että las- suositus on tarkoitettu koulun ja kouluterveyden-
40286: ten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen otetaan huollon henkilöstön käyttöön ohjaamaan ja hel-
40287: huomioon kouluyhteisön koko toiminnassa, pottamaan jokapäiväistä työtä lasten ja nuorten
40288: myös opetussuunnitelmissa ja arvioinnissa." terveyden edistämisessä.
40289:
40290:
40291:
40292: 2
40293: Ministerin vastaus KK 413/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
40294:
40295:
40296: Suomen Kuntaliitto valmistelee parhaillaan malla terveystarkastusten uudistumisen edelly-
40297: uusia kouluterveydenhuollon lomakkeita, jotka tys on, että koululaista mahdollisine ongelmi-
40298: ohjaavat toimintaa ja myös terveystarkastuksia neen ei irroteta koulu- tai kotiympäristöstään.
40299: nykyisten ja tulevien haasteiden mukaisesti. Lo- Lapsen tarvitsema apu ja tuki tulee tuoda sinne,
40300: makkeet uudistavat omalta osaltaan koulutervey- missä lapsi elää elämäänsä, kotiin ja kouluun.
40301: denhuollon sisältöä, toimintamalleja ja seuranta- Kaiken toiminnan täytyy tapahtua tasaveroisessa
40302: järjestelmiä. vuorovaikutuksessa vanhempien ja koulun kans-
40303: Kouluterveydenhuollon alueella on ollut sa.
40304: 1990-luvulla monia valtakunnallisia, alueellisia Valtioneuvoston asettama kansanterveyden
40305: ja paikallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. neuvottelukunta valmistelee TK21-ohjelmaa (=
40306: Kehittämishankkeiden tuloksena on ilmennyt, terveyttä kaikille 21. vuosisadalla -ohjelma), jos-
40307: että yhteistyö vanhempien kanssa ja myös van- sa nuorten osalta on oma osionsa sekä elämän-
40308: hempien läsnäolo terveystarkastuksissa erityises- kulku-osiossa että toiminnan kentissä. Toimin-
40309: ti ala-asteella ja myös yläasteella on edellytys tu- nan kenttä käsittelee nuorten terveyttä ja hyvin-
40310: loksellisuudelle. Edelleen yhteistyö opettajan ja vointia koulumaailmassa. TK21-ohjelma valmis-
40311: koulun sekä koulun oppilashuollon kanssa on tuu ensi vuoden alkupuolella.
40312: välttämättömyys. Kouluterveydenhuollon ja sa-
40313:
40314:
40315: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1999
40316:
40317: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
40318:
40319:
40320:
40321:
40322: 36 200656
40323: 3
40324: KK 413/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk Ministems svar
40325:
40326:
40327:
40328:
40329: Tili riksdagens talman
40330:
40331: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Under programperioden utarbetar staten och
40332: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av kommunema tillsammans kvalitetsrekommenda-
40333: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lii- tioner till stöd för den korumunala kvalitetsled-
40334: sa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörs- ningen. Rekommendationema innefattar också
40335: mål SS 413/1999 rd: anvisningar för antalet anställda. Skolhälsovår-
40336: den är ett av de områden som rekommendationer-
40337: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta na skall gälla.
40338: för att utveckla skolhälsovården? Social- och hälsovårdsministeriet följer upp
40339: och utvärderar årligen hur mål- och verksamhets-
40340: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- programmet utfaller. I uppföljningsarbetet ut-
40341: föra följande: nyttjar ministeriet förvaltningsområdets och an-
40342: Social- och hälsovårdsministeriet bereder som dra organisationers statistik-, data- och uppfölj-
40343: bäst ett mål- och verksamhetsprogram för kom- ningssystem. Ett ytterligare mål är att ta fram
40344: munemas social- och hälsovård för 2000-2003. centrala indikatorer och metoder för uppföljning-
40345: Programmet godkänns i oktober. I programmet en och utvärderingen av mål- och verksamhets-
40346: lägger statsrådet fast målen för utvecklandet av programmet, med hjälp av vilka man varje år får
40347: social- och hälsovården, nödvändiga åtgärder en bild av hur varje åtgärd kommit i gång och
40348: och genomförandeaktörer. Programmet kommer genomförts och i mån av möjlighet också en upp-
40349: att följas upp och utvärderas under regeringens fattning om effekterna. Fullföljandet av program-
40350: hela fyraårsperiod. Förslagen till åtgärder grun- met utvärderas även i samband med social- och
40351: dar sig på programmet för statsminister Paavo hälsovårdsberättelsen, som lämnas till riksdagen
40352: Lipponens II regering samt på de utvecklingsbe- vartannat år, samt i den årliga berättelsen gällan-
40353: hov som kommit fram vid uppföljningen av so- de social- och hälsovårdens förvaltningsområde.
40354: cial- och hälsovården. Den rekommendation för skolhälsovården
40355: Ett av programmets mål är att främja bams och som nämns i mål- och verksamhetsprogrammet
40356: ungas hälsa och välbefinnade och förebygga so- bereds redan i samarbete med Stakes. Hälsokont-
40357: cial utslagning. Programmet innehåller fem åt- roller för skoleleverna kommer att utgöra en be-
40358: gärder som stöder detta mål. En av åtgärdema går tydande del av rekommendationens innehåll. I
40359: ut på att mål som ökar välbefinnandet tas upp i skolvärlden och skolsamfundet har det skett sto-
40360: skolomas läroplaner och utvärderingar. Strävan ra förändringar efter det att den föregående hand-
40361: är att göra upp läroplanema i samarbete på bred boken utarbetades. Den förra handboken är från
40362: bas. Kommunema säkerställer att det finns till- år 1993. Skolhälsovården spelar en central roll
40363: räckliga resurser för skolhälsovården. Skolhälso- när det gäller att främja och upprätthålla barns
40364: vårdens experter arbetar för att främja beaktan- och ungdomars hälsa och välbefinnande. Den re-
40365: det av bamens och ungdomamas välbefinnande i kommendation för skolhälsovården som är under
40366: skolsamhällets hela verksamhet, även i läropla- arbete är avsedd att användas av skolornas och
40367: nema och i utvärderingen. skolhälsovårdens personai och den skall styra
40368:
40369:
40370:
40371: 4
40372: Ministems svar KK 413/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
40373:
40374:
40375: och underlätta deras dagliga arbete med att främ- de en nödvändighet. Ett villkor vid reforme-
40376: ja bams och ungas hälsa. ringen av skolhälsovården och samtidigt av häl-
40377: Finlands Kommunförbund bereder som bäst sokontrollema är att skolelever med eventuella
40378: nya blanketter för skolhälsovården som skall sty- problem inte lösgörs från sin skol- eller hemmil-
40379: ra verksamheten och även hälsokontrollema så jö. Den hjälp och det stöd som bamet behöver
40380: att de motsvarar nuvarande och framtida utma- skall finnas tili hands där bamet lever sitt Iiv; i
40381: ningar. Blankettema fömyar för sin del skolhäl- hemmet och i skolan. Ali verksamhet skall ske i
40382: sovårdens innehåll, verksamhetsmodellema och jämlik växelverkan mellan föräldrama och sko-
40383: systemen för uppföljning av den. lan.
40384: Inom skolhälsovården har många nationella, Den av statsrådet tillsatta folkhälsodelegatio-
40385: regionala och lokala forsknings- och utveck- nen förbereder TK21-programmet (= terveyttä
40386: lingsprojekt genomförts på 1900-talet. Som ett kaikille 21. vuosisadalla - hälsa för alla under 21
40387: resultat av utvecklingsprojekten har det framgått århundradet), som innehåller en egen del för ung-
40388: att samarbetet med föräldrama och föräldramas domama såväl i delen om levnadsloppet som i
40389: närvaro vid hälsoundersökningama har varit en verksamhetsfålten. Ett verksamhetsfålt behand-
40390: förutsättning för goda resultat speciellt på lågsta- lar ungdomars hälsa och välbefinnande i skol-
40391: diet men även på högstadiet. Samarbete mellan världen. TK21-programmet blir fårdigt i början
40392: lärama, skolan och skolans elevvård är fortfaran- av nästa år.
40393:
40394:
40395:
40396: Helsingfors den 5 oktober 1999
40397:
40398: Omsorgsminister Eva Biaudet
40399:
40400:
40401:
40402:
40403: 5
40404: KK 414/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
40405:
40406:
40407:
40408:
40409: KIRJALLINEN KYSYMYS 414/1999 vp
40410:
40411: Eri maiden poliisi- ja turvallisuusviranomais-
40412: ten ylläpitämä ILETS-organisaatio
40413:
40414:
40415:
40416:
40417: Eduskunnan puhemiehelle
40418:
40419: Euroopan parlamentin tutkimusosaston selvitys- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväj ärjestyk-
40420: ten mukaan eri maiden poliisi- ja turvallisuusvi- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
40421: ranomaiset ylläpitävät ILETS-nimistä organisaa- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40422: tiota (Intemational Law Enforcement Telecom- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40423: munications Seminar). Siellä valmistellaan eri-
40424: tyisiä !DR-asiakirjoja (Intemational User Requi- Ketkä viranomaiset ovat edustaneet
40425: rements ), joissa määritellään uusia sääntöjä tele- Suomea mainitussa ILETS-tapaamises-
40426: liikenteen kansalliseen ja kansainväliseen sala- saja
40427: kuunteluun.
40428: Europarlamentin tietojen mukaan Suomen vi- ketkä ovat Suomen puolesta hyväksy-
40429: ranomaisia on osallistunut tällaiseen kokouk- neet IUR-asiakirjat sekä
40430: seen ainakin Dublinissa vuonna 1997. Samojen millä tavalla ja milloin nämä asiat on
40431: tietojen mukaan näissä kokouksissa on luotu pe- tarkoitus esitellä Suomen eduskunnalle?
40432: rusta neuvoston hyväksymälle ja europarlamen-
40433: tin käsittelyssä olevalle uudelle asiakirjalle te-
40434: lekuuntelusta.
40435:
40436:
40437: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
40438:
40439: Pentti Tiusanen /vas
40440:
40441:
40442:
40443:
40444: Versio 2.0
40445: KK 414/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas Ministerin vastaus
40446:
40447:
40448:
40449:
40450: Eduskunnan puhemiehelle
40451:
40452: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ovat osallistuneet mm. keskusrikospoliisin edus-
40453: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, tajat.
40454: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen IDR (Intemational Dser Requirements) on itse
40455: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- asiassa yksi asiakirja, jota on päivitetty teknolo-
40456: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen gisen kehityksen myötä tarpeen mukaan. ED:n
40457: KK 414/1999 vp: poliisiyhteistyöryhmän (PCWG) Standing
40458: Technical Committee (STC) on käsitellyt IUR-
40459: Ketkä viranomaiset ovat edustaneet dokumenttia, jonka sisäasiainministeriö on hy-
40460: Suomea mainitussa ILETS-tapaamises- väksynyt tammikuussa 1996. Myös ETSI (Euro-
40461: saja pean Telecommunication Standardisation Insti-
40462: tute) on ilmaissut tarpeensa !DR-dokumenttia
40463: ketkä ovat Suomen puolesta hyväksy- kohtaan, sillä ETSissä tehdään telekuuntelun
40464: neet IUR-asiakirjat sekä standardia, jossa viranomaisten vaatimusten tele-
40465: millä tavalla ja milloin nämä asiat on verkkojen teknisistä ominaisuuksista tulisi olla
40466: tarkoitus esitellä Suomen eduskunnalle? mahdollisimman selkeästi ilmaistuna. Suomen
40467: telehallintokeskus osallistuu ETSin työskente-
40468: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lyyn.
40469: ti seuraavaa: !DR-suositukset on laadittu ennen Suomen
40470: liittymistä ED:n jäseneksi. Suositukset on käsi-
40471: ILETS (lntemational Law Enforcement Tele- telty ja otettu huomioon 1.7.1999 voimaan tul-
40472: communication Seminar) on maailmanlaajuinen leen telemarkkinalain muutoksen (566/1999) yh-
40473: lainvalvontaviranomaisten työryhmä, jossa on teydessä, jolloin teleoperaattorit velvoitettiin
40474: valmisteltu laillisen, tuomioistuimien luvalla ja saattamaan televerkkojen tekniset ominaisuudet
40475: valvonnassa tapahtuvan telekuuntelun teknistä sellaisiksi, että pakkokeinolain (450/1987) 5 a lu-
40476: mahdollistamista. Kansainvälisen, ammattimai- vussa tarkoitettu, tuomioistuimen luvalla tapah-
40477: sen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa tuva telekuuntelu ja -valvonta ovat mahdollisia.
40478: eri maiden viranomaisten yhteistyö on välttämä- !DR-suositukset tarkoittavat siten teknisten edel-
40479: töntä. Onnistuneen yhteistyön eräänä edellytyk- lytyksien luomista, eivät minkäänlaisten kuunte-
40480: senä on se, että eri maiden tekniset menetelmät ja lujärjestelmien rakentamista tai vastaavaa toi-
40481: määrittelyt on mahdollisimman yhdenmukaisesti mintaa.
40482: harmonisoitu. ILETSin kokouksiin Suomesta
40483:
40484:
40485:
40486: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
40487:
40488: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
40489:
40490:
40491:
40492:
40493: 2
40494: Ministems svar KK 414/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
40495:
40496:
40497:
40498:
40499: Tili riksdagens talman
40500:
40501: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger möten har från Finland deltagit bl.a. representan-
40502: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av ter för centralkriminalpolisen.
40503: statsrådet översänt följande av riksdagsman IUR (International User Requirements) är i
40504: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga själva verket ett dokument som uppdateras enligt
40505: spörsmål SS 414/1999 rd: i takt med den tekniska utvecklingen. EU:s polis-
40506: samarbetsgrupp (PCWG) Standing Technical
40507: Vilka myndigheter har representerat Committee (STC) har behandlat IUR-dokumen-
40508: Finland vid nämnda ILETS-möten och tet, som inrikesministeriet har godkänt i januari
40509: 1996. ETSI (European Telecommunication Stan-
40510: vem har för Finlands del godkänt IUR- dardisation Institute) har också ställt krav i fråga
40511: dokumenten samt om IUR-dokumentet eftersom man vid ETSI ut-
40512: på vilket sätt och när kommer dessa frå- arbetar en standard för teleavlyssning enligt vii-
40513: gor att presenteras för Finlands riks- ken myndigheternas krav då det gäller telenätens
40514: tekniska egenskaper bör vara så klart uttryckta
40515: dag?
40516: som möjligt. Finlands teleförvaltningscentral
40517: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- deltar i ETSI:s arbete.
40518: föra följande: IUR:s rekommendationer har utarbetats innan
40519: Finland blev medlem i EU. Rekommendationer-
40520: ILETS (Intemational Law Enforcement Tele- na har behandlats och beaktats i samband med
40521: communication Seminar) är en världsomfattande den ändring av telemarknadslagen (566/1999)
40522: arbetsgrupp för lagtillsynsmyndigheter där man som trädde i kraft den 1 ju1i 1999. Härvid ålades
40523: har förberett de tekniska möjlighetema tilllaglig teleoperatörerna att se tili telenätens tekniska
40524: och övervakad teleavlyssning, som sker med egenskaper är sådana att i 5 a kap. tvångsmedels-
40525: domstols tillstånd. För att den internationella, lagen (450/1987) avsedd teleavlyssning, som
40526: professionella och organiserade brottsligheten sker med domstols tillstånd, och övervakning är
40527: skall kunna bekämpas krävs det samarbete mel- möjlig. IUR-rekommendationerna innebär såle-
40528: lan olika länders myndigheter. En förutsättning des att det skapas tekniska förutsättningar och
40529: för att samarbetet skalllyckas är att de tekniska inte att det byggs avlyssningssystem eller vidtas
40530: metoderna och definitionerna i de olika länderna motsvarande åtgärder.
40531: är harmoniserade på ett enhetligt sätt. I ILETS
40532:
40533:
40534:
40535: Helsingfors den 1 oktober 1999
40536:
40537: Inrikesminister Kari Häkämies
40538:
40539:
40540:
40541:
40542: 3
40543: KK 415/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
40544:
40545:
40546:
40547:
40548: KIRJALLINEN KYSYMYS 415/1999 vp
40549:
40550: Keskussotilassairaalan nykytila ja tulevaisuus
40551:
40552:
40553:
40554:
40555: Eduskunnan puhemiehelle
40556:
40557: Keskussotilassairaala 1:n (Tilkka) perustoimin- denhuollon samanaikaisia kehittämistoimia tuli-
40558: tojen tulevaisuus ja sairaalarakennuksen kunto si tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Tarkastus-
40559: ovat puhuttaneet monen vuoden ajan. Kanslia- viraston näkemyksen mukaan keskussotilassai-
40560: päällikkö Pertti Nykänen on 13.12.1995 edus- raalan osalta tulisi tehdä yhdentämismallia kos-
40561: kuntakyselyn yhteydessä todennut, että "tehty- keva yksityiskohtainen selvitys. Näin ollen kes-
40562: jen selvitysten perusteella voidaan todeta, että kussotilassairaalan vaatimat toimitilat tulevat
40563: puolustusvoimien keskussotilassairaala Tilkka lähiaikoina erityistarkastelun kohteeksi."
40564: tulee säilymään. Sen yksityiskohtaiset tehtävät ja Julkisuudessa olleiden sanomalehtitietojen
40565: resurssit tullaan määrittämään erillisessä ohjel- mukaan Tilkan tontille suunnitellaan kovan ra-
40566: massa. Tilkan kiinteistöt ovat erittäin heikossa han kerrostaloasuntoja. Puolustusvoimat on ha-
40567: kunnossa ja vaativat pikaista korjaamista. Kiin- kenut asemakaavan muutosta omistamalleen Til-
40568: teistöosaston tulee välittömästi käynnistää toi- kan keskussairaalan tontille, ja ilmeisesti tarkoi-
40569: menpiteet, joilla selvitetään mahdollisuudet tuksena on saada neljän hehtaarin rinnetontti
40570: käyttää Tilkan alueeseen kuuluvaa ylimääräistä mahdollisimman tuottavaan käyttöön. Kaavaeh-
40571: maa-aluetta korjaustoimenpiteiden vaativiin jär- dotuksen mukaan Pikkuhuopalahden ja Manner-
40572: jestelyihin." heimintien väliin jäävälle viheralueelle rakennet-
40573: Maaliskuussa 1996 puolustusministeri Anneli taisiin kymmenkunta kerrostaloa. Asemakaavan
40574: Taina totesi, että kansliapäällikkö Nykäsen mai- muutoshakemuksen perusteena on tiettävästi se,
40575: nitsemien perustelujen mukaisesti Tilkka tulee että sairaala jäisi alueelle nykyisessä laajuudes-
40576: säilymään ja sen yksityiskohtaiset tehtävät ja re- saan, eli tonttia ei tarvittaisi sen toimintojen kas-
40577: surssit määritellään erillisessä ohjelmassa. Li- vattamiseen.
40578: säksi hän mainitsee, että toiminnat suhteutetaan
40579: siten, että tehtävät voidaan suorittaa olemassa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
40580: olevissa tiloissa peruskorjauksen jälkeen. Kes- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
40581: kussotilassairaalan peruskorjaus on toiminta- ja tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40582: taloussuunnitelmassa esitetty aloitettavaksi vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40583: vuonna 1999. Puolustusministeri on kuitenkin
40584: käynnistänyt toimenpiteet hankkeen aikaistami- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
40585: seksi siten, että korjaustoimenpiteisiin saataisiin tyä, jotta puolustusvoimien terveyden-
40586: määrärahoja luopumalla Tilkan laajentamisen ai- hoidolle edelleen välttämättömän kes-
40587: koina varatusta maa-alueesta. kussairaalan toiminta nykyisissä tilois-
40588: Puolustusministeri Anneli Taina totesi saan turvattaisiin sekä toiminnan tar-
40589: 1.4.1998, että "puolustusvoimien ja siviilitervey- vitseman laajuuden että rakennuksen
40590: kunnon suhteen ja
40591:
40592: 37 200656
40593: Versio 2.0
40594: KK 415/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
40595:
40596:
40597:
40598: miten hallitus aikoo turvata Tilkan soti- sotilaslääketieteellisen tutkimustoimin-
40599: lassairaalan toiminnan puolustusvoi- nan?
40600: mien sotilassairaalana ja siellä olevan
40601:
40602:
40603: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
40604:
40605: Eero Akaan-Penttilä /kok
40606:
40607:
40608:
40609:
40610: 2
40611: Ministerin vastaus KK 415/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
40612:
40613:
40614:
40615:
40616: Eduskunnan puhemiehelle
40617:
40618: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa Edellä esitetyn johdosta puolustusvoimille on
40619: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, puolustusministeriön taholta asetettu tulostavoit-
40620: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen teeksi tehdä kattava selvitys kaikkien terveyden-
40621: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Eero huollon toimipisteiden osalta mahdollisuuksista
40622: Akaan-Penttilän /kok näin kuuluvan kirjallisen hyödyntää muun yhteiskunnan tarjoamia alan
40623: kysymyksen KK 415/1999 vp: palveluja. Puolustusvoimien ja yleisen tervey-
40624: denhuollon yhdentämisen tarkastelu erikoissai-
40625: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- raanhoidon, yleislääkäritasoisen sairaanhoidon,
40626: tyä, jotta puolustusvoimien terveyden- työterveyshuollon sekä hammashuollon osalta
40627: hoidolle edelleen välttämättömän kes- tulee siten jatkumaan edelleen. Näin ollen myös
40628: kussairaalan toiminta nykyisissä tilois- Keskussotilassairaalan toiminnot ja niiden vaati-
40629: saan turvattaisiin sekä toiminnan tarvit- mat toimitilat tulevat tarkastelun kohteeksi.
40630: seman laajuuden että rakennuksen kun- Puolustusvoimien ja yleisen terveydenhuolto-
40631: non suhteen ja järjestelmän mahdollinen yhteistyö tulisi koske-
40632: maan ainoastaan puolustusvoimien terveyden-
40633: miten hallitus aikoo turvata Tilkan soti- huoltovastuulla olevien (varusmiehet, reserviläi-
40634: lassairaalan toiminnan puolustusvoi- set yms.) rauhan ajan terveydenhuoltoa. Puolus-
40635: mien sotilassairaalana ja siellä olevan tusvoimien poikkeusolojen toimintaan keskeises-
40636: sotilaslääketieteellisen tutkimustoimin- ti liittyvät tehtävät, kuten kenttälääkintä, sotilas-
40637: nan? lääketieteellinen tutkimus sekä näihin liittyvät
40638: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kehittämistehtävät, ovat puolustusvoimien ter-
40639: vasti seuraavaa: veydenhuollon ydintehtäviä. Niiden osalta ei ole
40640: perusteltua eikä myöskään mahdollista tukeutua
40641: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusmuis- yleisen terveydenhuoltojärjestelmän palvelui-
40642: tio puolustusvoimien terveydenhuoltojärjestel- hin, vaan niistä on puolustusvoimien huolehditta-
40643: mästä valmistui vuonna 1998. Tarkastusmuis- va pääosin itse.
40644: tion mukaan puolustusvoimien terveydenhuol- Keskussotilassairaalan Sotilaslääketieteen
40645: lon pitkälle menevästä yhdentämisestä yleiseen Laitoksella on keskeinen rooli edellä mainittujen
40646: terveydenhuoltojärjestelmään olisi saatavissa puolustusvoimien terveydenhuollon ydintehtä-
40647: huomattavaa toiminnallista ja taloudellista etua vien hoitamisessa. Yleisen terveydenhuoltojär-
40648: niin sotilasterveydenhuoltojärjestelmälle koko- jestelmän kanssa mahdollisesti viriävän yhteis-
40649: naisuudessaan kuin sairaalakohtaisestikin. Tar- työn nimenomaisena tavoitteena tulisikin olla ir-
40650: kastusvirasto katsookin, että puolustusvoimien rottaa asiantuntevia resursseja näiden keskeisten
40651: kaikkien terveydenhuollon toimintojen ja toimi- toimialojen vahvistamiseksi.
40652: pisteiden osalta tulisi jatkaa selvitystyötä toimin- Keskussotilassairaalan ja yleisen terveyden-
40653: tojen yhdentämisestä yleisen terveydenhuollon huoltojärjestelmän välisen yhteistyön kehittä-
40654: kanssa. mismahdollisuuksien perusteellinen selvittämi-
40655: nen edellyttää tiivistä yhteistyötä puolustusvoi-
40656:
40657:
40658: 3
40659: KK 415/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok Ministerin vastaus
40660:
40661:
40662: mien ja alueen muiden terveydenhuollon toimi- Keskussotilassairaalan tonttia koskevat mah-
40663: joiden välillä. Yleisen terveydenhuollon piirissä dolliset järjestelyt eivät vaikuta sairaalan toimin-
40664: on samanaikaisesti käynnissä merkittäviä hank- taedellytyksiin. Ne turvaavat sairaalan mahdolli-
40665: keita koskien Helsingin sairaanhoitopiirin ja Hel- suudet jatkaa toimintaansa myös nykyisessä laa-
40666: singin yliopistollisen keskussairaalan yhteistyö- juudessa. Toisaalta edellä esitetyistä syistä ei
40667: tä sekä myös koko Uudenmaan erikoissairaan- Keskussotilassairaalan yli viidenkymmenen mil-
40668: hoidon uudistamista. Puolustusvoimien tervey- joonan markan suuruiseen peruskorjaukseen ole
40669: denhuollon kannalta on olennaisen tärkeää, että tarkoituksenmukaista ryhtyä, ennen kuin Kes-
40670: yleisen terveydenhuoltojärjestelmän kokonai- kussotilassairaalan palvelutuotannon tulevaisuu-
40671: suus on valmiiksi muotoutunut, ennen kuin ryh- den ratkaisumalleista on tehty selvitys ja sen pe-
40672: dytään kehittämään mahdollisia yhteistyön muo- rusteella tarvittavat päätökset. Tänä aikana sai-
40673: toja. raalakiinteistön toimintaedellytykset turvataan
40674: välttämättömin ylläpitokorjauksin.
40675:
40676:
40677: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1999
40678:
40679: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
40680:
40681:
40682:
40683:
40684: 4
40685: Ministerns svar KK 415/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
40686:
40687:
40688:
40689:
40690: Tili riksdagens talman
40691:
40692: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger På grund av det som anförts ovan har från för-
40693: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av svarsministeriets sida uppställts ett resultatmål
40694: statsrådet översänt följande av riksdagsman Eero som syftar till att en heltäckande utredning skall
40695: Akaan-Penttilä /saml undertecknade skriftliga göras som omfattar alla hä1sovårdens verksam-
40696: spörsmål SS 415/1999 rd: hetspunkter och möjligheterna att utnyttja de
40697: tjänster på området som det övriga samhället er-
40698: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta bjuder. Granskningen av en samordning av för-
40699: för att verksamheten i de nuvarande ut- svarsmaktens verksamhet och den allmänna häl-
40700: rymmena vid det för försvarsmaktens sovården vad specialsjukvården, sjukvården på
40701: hälsovård alltjämt nödvändiga central- allmänläkarnivå, företagshälsovården och tand-
40702: sjukhuset skall kunna tryggas såväl i vården beträffar kommer således alltjämt att fort-
40703: fråga om den omfattning som verksam- sätta. Därigenom blir också verksamheten vid
40704: heten kräver som i fråga om byggna- Centralmilitärsjukhuset och de utrymmen som
40705: dens skick och behövs för ändamålet föremål för granskning.
40706: Försvarsmaktens och det allmänna hälso-
40707: på vilket sätt ämnar regeringen trygga vårdssystemets eventuella samarbete skulle kom-
40708: verksamheten vid Tilkka militärsjukhus i ma att gälla endast hälsovården under fredstid i
40709: dess egenskap av försvarsmaktens mili- fråga om dem för vilkas hälsovård försvarsmak-
40710: tärsjukhus och den militärmedicinska ten svarar (beväringar, reservister m.fl.). De upp-
40711: forskning som bedrivs där? gifter vilka centralt hänför sig till försvarsmak-
40712: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tens verksamhet i undantagsförhållanden såsom
40713: föra följande: fåltsjukvården, den militärmedicinska forskning-
40714: en och de därtill hörande utvecklingsuppgiftema
40715: Statens revisionsverks revisionspromemoria över hör till försvarsmaktens huvudsakliga hälso-
40716: försvarsmaktens hälsovårdssystem blev fårdig vårdsuppgifter. 1 fråga om dem är det inte moti-
40717: 1998. Enligt revisionspromemorian kan en långt verat och inte heller möjligt att stödja sig på det
40718: gående samordning av försvarsmaktens hälso- allmänna hälsovårdssystemets tjänster, utan dem
40719: vård med det allmänna hälsovårdssystemet med- måste försvarsmakten i huvudsak sköta själv.
40720: föra betydande fördelar vad verksamheten och Militärmedicinska forskningsinstitutet vid
40721: ekonomin beträffar både för det militära hälso- Centralmilitärsjukhuset har en central roll när det
40722: vårdssystemet som helhet och för de enskilda gäller skötseln av försvarsmaktens ovan nämnda
40723: sjukhusen. Revisionsverket anser också att det i centrala hälsovårdsuppgifter. Det uttryckliga må-
40724: fråga om all verksamhet och alla verksamhets- let för det samarbete som eventuellt inleds med
40725: punkter inom försvarsmaktens hälsovård är skäl det allmänna hälsovårdssystemet bör också vara
40726: att fortsätta utredningsarbetet som gäller samord- att frigöra sakkunniga resurser i syfte att stärka
40727: ningen av verksamheten med den allmänna häl- dessa centrala verksamhetsområden.
40728: sovården. En grundlig utredning av möjlighetema att ut-
40729: veckla samarbetet mellan Centralmilitärsjukhu-
40730:
40731:
40732: 5
40733: KK 415/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok Ministems svar
40734:
40735:
40736: set och det allmänna hälsovårdssystemet förut- sjukhusets verksamhetsförutsättningar. De säker-
40737: sätter intensiv samverkan mellan försvarsmakten ställer sjukhusets möjligheter att fortsätta sin
40738: och de övriga hälsovårdsaktörema på området. verksamhet också i nuvarande omfattning. Å an-
40739: lnom den allmänna hälsovården pågår samtidigt dra sidan är det av ovan anförda skäl inte ända-
40740: betydande projekt som gäller samarbetet mellan målsenligt att inleda saneringen, för viiken kost-
40741: Helsingfors sjukvårdsdistrikt och Helsingfors nadema kommer att belöpa sig till över femtio
40742: universitetscentralsjukhus samt också fömyan- miljoner mk, innan en utredning har gjorts om
40743: det av specialsjukvården i hela Nyland. Med tan- modellema för Centralmilitärsjukhusets framti-
40744: ke på försvarsmaktens hälsovård är det synnerli- da serviceproduktion och de erforderliga beslu-
40745: gen viktigt att den helhet som det allmänna häl- ten har fattats med stöd av den. Under tiden tryg-
40746: sovårdssystemet utgör är fårdigt utformad innan gas sjukhusfastighetens verksamhetsförutsätt-
40747: man börjar utveckla eventuella samarbetsformer. ningar genom de erforderliga underhållsrepara-
40748: De eventuella arrangemangen beträffande tionema.
40749: Centralmilitärsjukhusets tomt inverkar inte på
40750:
40751:
40752: Helsingfors den 27 september 1999
40753:
40754: Försvarsminister Jan-Erik Enestam
40755:
40756:
40757:
40758:
40759: 6
40760: KK 416/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
40761:
40762:
40763:
40764:
40765: KIRJALLINEN KYSYMYS 41611999 vp
40766:
40767: Keskituloisten oikeudenkäyntikustannusten
40768: kohtuullistaminen
40769:
40770:
40771:
40772:
40773: Eduskunnan puhemiehelle
40774:
40775: 1990-luvulla toimeenpannut uudistukset ovat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
40776: tehneet oikeudenkäynnin huomattavasti aiempaa sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
40777: kalliimmaksi. Varattomille ja vähävaraisille tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40778: asialla ei ole merkitystä, koska yhteiskunta huo- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40779: lehtii heidän kuluistaan. Keskituloisten on kui-
40780: tenkin monesti pakko kärsiä oikeudenmenetys Onko hallitus kiinnittänyt huomiota tä-
40781: luopumalla kohtuuttomien kustannusten pelosta hän keskituloisten oikeudenkäyntikus-
40782: oikeudenkäynnin vireillepanosta tai vastaajana tannuksiin liittyvään epäkohtaan ja
40783: puolustukseen panostamisesta. Tästä syystä kan-
40784: salaiset ovat eriarvoisia oikeudensaannin suh- mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
40785: teen. esittämäni epäkohdan korjaamiseksi?
40786:
40787:
40788:
40789: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
40790:
40791: Tuija Nurmi /kok
40792:
40793:
40794:
40795:
40796: Versio 2.0
40797: KK 416/1999 vp- Tuija Nurmi /kok Ministerin vastaus
40798:
40799:
40800:
40801:
40802: Eduskunnan puhemiehelle
40803:
40804: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa keisimpänä oikeusapujärjestelmämme epäkohta-
40805: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, na on pidetty juuri kysymyksessä viitattua ns.
40806: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen prosessikynnyksen nousemista eli sitä, että eri-
40807: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija tyisesti keskituloisten kansalaisten tosiasialliset
40808: Nurmen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- mahdollisuudet viedä asiaansa tuomioistuimen
40809: sen KK 416/1999: käsiteltäväksi ovat huonontuneet oikeudenkäyn-
40810: tikulujen nousun vuoksi.
40811: Onko hallitus kiinnittänyt huomiota tä- Kansalaisten oikeusturva ei saisi olla riippu-
40812: hän keskituloisten oikeudenkäyntikus- vainen heidän taloudellisesta asemastaan eikä
40813: tannuksiin liittyvään epäkohtaanja suuressa määrin myöskään oikeudenkäyntiin liit-
40814: tyvistä taloudellisista riskeistä. Juuri julkisen oi-
40815: mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä keusapujärjestelmän tehtävänä on osaltaan ta-
40816: esittämäni epäkohdan korjaamiseksi? soittaa oikeudenkäynteihin liittyviä kansalaisten
40817: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- erilaisesta asemasta aiheutuvia taloudellisia ris-
40818: vasti seuraavaa: kejä. Myös hallitus on kiinnittänyt huomiota ky-
40819: symyksessä esitettyyn ongelmaan, ja hallitusoh-
40820: Kesäkuun 1 päivänä 1998 voimaan tulleilla laeil- jelmassa on sovittu siitä, että keskituloisten mah-
40821: la yleiseen oikeusapuun ja maksuttomaan oikeu- dollisuuksia saada valtion tarjoamaa oikeusapua
40822: denkäyntiin perustuvaa julkista oikeusapujärjes- parannetaan rahoitusmahdollisuuksien rajoissa.
40823: telmäämme uudistettiin muun muassa siten, että Oikeusministeriön asettama toimikunta selvit-
40824: oikeus julkiseen oikeusapuun mahdollistettiin ai- tää, miten voidaan turvata se, että yhteiskunnan
40825: kaisempaa hieman paremmassa taloudellisessa tarjoama oikeusaputoiminta voisi olla myös kes-
40826: asemassa oleville kansalaisille osittaista kor- kituloisten käytettävissä. Toimikunnan on määrä
40827: vausta vastaan. Julkinen oikeusapujärjestelmä on saada työnsä päätökseen lokakuun loppuun men-
40828: kuitenkin meillä perinteisesti suunnattu vain vä- nessä kuluvana vuonna. Hallituksen esitys on tar-
40829: hävaraisten kansalaisten käyttöön, eivätkä vuon- koitus antaa ensi vuonna.
40830: na 1998 toteutetut laajennukset merkinneet olen- Erikseen selvitettävänä ovat toimet, millä kas-
40831: naista muutosta tässä suhteessa. Kun oikeuden- vaneita oikeudenkäyntikustannuksia voitaisiin
40832: käyntikustannusten on voitu todeta viime vuosi- alentaa oikeudenkäyntimenettelyä ja laajemmin-
40833: na erityisesti riita-asioissa nousseen, eräänä kes- kin oikeuslaitosta koskevilla uudistuksilla.
40834:
40835:
40836:
40837: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1999
40838:
40839: Oikeusministeri Johannes Koskinen
40840:
40841:
40842:
40843:
40844: 2
40845: Ministems svar KK 416/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
40846:
40847:
40848:
40849:
40850: Tili riksdagens talman
40851:
40852: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger tema för i synnerhet medborgare med medelhöga
40853: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av inkomster att föra sin sak tili domstol har försäm-
40854: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Tui- rats på grund av de höjda rättegångskostnadema,
40855: ja Nurmi /sam1 undertecknade skriftliga spörs- ansetts utgöra ett av de största missförhållandena
40856: må1 SS 41611999 rd: i vårt rättshjälpssystem.
40857: Medborgamas rättsskydd får inte vara beroen-
40858: Har regeringen fäst uppmärksamhet vid de av deras ekonomiska ställning och inte heller i
40859: detta missförhållande som hänför sig tili någon större utsträckning av de ekonomiska ris-
40860: medelinkomsttagares rättegångskostna- ker som hänför sig till en rättegång. Det offentli-
40861: der, och ga rättshjälpssystemet skall uttryckligen för sin
40862: del jämna ut sådana ekonomiska risker i anslut-
40863: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ning tili rättegångar som beror på att medborgar-
40864: för att rätta tili missförhållandet? na befinner sig i olika ställning. Också regering-
40865: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- en har fåst uppmärksamhet vid det problem som
40866: föra fö1jande: tas upp i spörsmålet, och i regeringsprogrammet
40867: har man kommit överens om att medelinkomstta-
40868: Genom de lagar som trädde i kraft den 1 juni garnas möjligheter att få statlig rättshjälp skall
40869: 1998 reformerades vårt system för offentlig rätts- förbättras inom ramen för de tili buds stående fi-
40870: hjälp, som grundar sig på allmän rättshjälp och nansieringsmöjligheterna. En av justitieministe-
40871: fri rättegång, bl.a. så att medborgare i en något riet tilisatt kommission utreder hur det skall kun-
40872: bättre ekonomisk ställning än förut har rätt att få na garanteras att den samhälleliga rättshjälps-
40873: offentlig rättshjälp mot en partiell ersättning. Det verksamheten kan utnyttjas också av medelin-
40874: offentliga rättshjälpssystemet har dock hos oss av komsttagarna. Det är meningen att kommissio-
40875: tradition endast varit riktat tili mindre bemedla- nen skall ha sitt arbete klart före utgången av ok-
40876: de medborgare, och de utvidgningar som gjordes tober innevarande år. Regeringens proposition
40877: 1998 innebar ingen väsentlig förändring i detta kommer att avlåtas nästa år.
40878: avseende. Eftersom man har kunnat konstatera Det utreds särskilt vilka åtgärder i form av re-
40879: att rättegångskostnadema har stigit under de se- former av rättegångsförfarandet och av rättsvä-
40880: naste åren, särskilt när det gäller tvistemål, har sendet i övrigt som kunde vidtas för att sänka de
40881: uttryckligen den höjning av procesströskeln som höjda rättegångskostnaderna.
40882: det hänvisas tili i spörsmålet, dvs. att möjlighe-
40883:
40884:
40885: Helsingfors den 5 oktober 1999
40886:
40887: Justitieminister Johannes Koskinen
40888:
40889:
40890:
40891:
40892: 3
40893: KK 417/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
40894:
40895:
40896:
40897:
40898: KIRJALLINEN KYSYMYS 417/1999 vp
40899:
40900: Turun ja Turun kaupunkiseudun vedenhankin-
40901: nan turvaaminen
40902:
40903:
40904:
40905:
40906: Eduskunnan puhemiehelle
40907:
40908: Turussa ja Turun seudulla on puhtaan veden Turun Seudun Vesi Oy vertailee parhaillaan han-
40909: saannissa esiintynyt pitkään ongelmia. Tilanne kevaihtoehtoja ja selvittää Turun seudun kuntien
40910: on pahoin kärjistynyt. vedentarvetta.
40911: Puhtaan veden saanti on erityisen tärkeä Tu- Turun seudulla on vireillä merkittäväjätevesi-
40912: run seudun asukkaille mutta myös alueen teolli- työhanke. Vesihankkeessa tarvitaan nyt myös
40913: suudelle ja erityisesti elintarviketeollisuudelle. vastaavanlaista hyvää yhteistyötä. Hanke ei voi
40914: Turku on käyttänyt raakaveden lähteenään kuitenkaan edetä ilman valtion rahoitusta.
40915: saastumisaltista Aurajoen pintavettä. Tämänjoh-
40916: dosta Turussa on menneenä kesänäjouduttu teke- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
40917: misiin myös sinilevän saastuttaman veden kans- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
40918: sa. RaisiossajaN aantalissa vedenkäyttöä on jou- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40919: duttu säännöstelemään. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40920: Puhtaan veden juoksutusta on tutkittu ja todet-
40921: tu sen tuominen Turkuun mahdolliseksi. Myös Mitä hallitus aikoo tehdä Turun seudun
40922: muita vaihtoehtoja on syytä nopeasti selvittää. vesihankkeen suunnittelun ja toteutuk-
40923: sen hyväksi?
40924:
40925:
40926: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
40927:
40928: Olavi Ala-Nissilä /kesk
40929:
40930:
40931:
40932:
40933: Versio 2.0
40934: KK 417/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk Ministerin vastaus
40935:
40936:
40937:
40938:
40939: Eduskunnan puhemiehelle
40940:
40941: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa tien vedenhankinta on toiminut myös tänä kesä-
40942: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, nä moitteettomasti. Kuluneen kuivan kesän aika-
40943: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen na vedenhankintaongelmat ovat sen sijaan kärjis-
40944: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala- tyneet Turun kaupungin ja seudun läntisten kun-
40945: Nissilän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy- tien alueilla. Kuntien asiana on nyt pyrkiä löytä-
40946: myksen KK 417/1999 vp: mään kestävä ratkaisu seudun vedenhankinnan
40947: järjestämiseksi. Lounais-Suomen ympäristökes-
40948: Mitä hallitus aikoo tehdä Turun seudun kus toimii tässä työssä valtion puolelta kuntien
40949: vesihankkeen suunnittelun ja toteutuk- yhteistyökumppanina. Vastuu hankekohtaisesta
40950: sen hyväksi? suunnittelusta ja sen rahoittamisesta on kuiten-
40951: kin kunnilla.
40952: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Seudun kuntien ja Lounais-Suomen ympäris-
40953: seuraavaa: tökeskuksen yhteistyönä valmistui vuoden 1999
40954: Valtio on pitänyt Turun seudun vedenhankinta- keväällä vedenhankintaselvitys, joka päätyi suo-
40955: ongelmia niin vaikeina, että se on ollut aktiivi- sittelemaan Kokemäenjoen vedestä muodostetta-
40956: sesti mukana niiden ratkaisemisessa. Valtion van tekopohjaveden varaan perustuvaa koko seu-
40957: vuoden 1992 talousarvioon otettiin alueen kun- tua palvelevaa ratkaisua. Alueen kunnat ovat sel-
40958: tien aloitteiden ja asukkaiden tarpeiden pohjalta vityksestä antamissaan lausunnoissa kannatta-
40959: kaksi valtion vesihuoltotyötä, joiden päätarkoi- neet tätä ratkaisua, ja sen toteuttamiseksi tarvitta-
40960: tuksena oli palvella Turun seudun vedenhankin- vien suunnitelmien ja vesioikeudellisten lupaha-
40961: taa. Hankkeet kuitenkin peruttiin valtion vuoden kemusten valmisteluun on jo ryhdytty. Valtion
40962: 1995 talousarviossa sen jälkeen, kun Turun kau- mahdollinen osallistuminen tähän suurhankkee-
40963: punki oli omalta osaltaan hylännyt suunnitellun seen tulee ratkaistavaksi erikseen myöhemmin
40964: vedenhankintajärjestelmän rahoittamisen ja to- tarvittavien suunnitelmien ja selvitysten valmis-
40965: teutuksen. tuttuaja sen jälkeen, kun alueen kunnat ovat saa-
40966: Peruttujen hankkeiden sijasta valtion vuoden vuttaneet hankkeesta yksimielisyyden.
40967: 1995 talousarvioon sisältyi aloitusmääräraha Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
40968: Virttaan-Kaarinan vesihuoltohankkeen toteut- kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta enem-
40969: tamiseksi. Tämä hanke valmistui vuoden 1999 piin toimenpiteisiin.
40970: alussa ja sen ansiosta Turun seudun itäisten kun-
40971:
40972:
40973: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1999
40974:
40975: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
40976:
40977:
40978:
40979:
40980: 2
40981: Ministerns svar KK 417/1999 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
40982:
40983:
40984:
40985:
40986: Tili riksdagens talman
40987:
40988: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger gångna sommaren som varit torr har vattensför-
40989: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av sörjningsproblemen däremot förvärrats i Åbo
40990: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ola- stad och de kommuner som ligger i de västra de-
40991: vi Ala-Nissilä /cent undertecknade skriftliga lama av trakten. Det är nu kommunernas sak att
40992: spörsmål SS 41711999 rd: försöka finna en bestående lösning på traktens
40993: vattenförsörjning. Sydvästra Finlands miljöcen-
40994: Vad ämnar regeringen göra för plane- tral är i detta arbete kommunernas samarbetspart-
40995: ringen och verkställigheten av vatten- ner från statens sida. Ansvaret för planeringen av
40996: projektet i Åbo med omnejd? de enskilda projekten och deras finansiering lig-
40997: ger likväl hos kommunema.
40998: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Våren 1999 gjorde traktens kommuner och
40999: föra följande: Sydvästra Finlands miljöcentral i samarbete en
41000: Staten har ansett att problemen i fråga om vatten- utredning av vattenförsörjningen och den utmyn-
41001: försörjningen i Åbotrakten är så svåra att den ak- nade i en rekommendation till en lösning som
41002: tivt har medverkat till att försöka nå en lösning. bygger på artificiellt grundvatten bestående av
41003: På initiativ av kommunerna i området och utgå- vatten från Kumo älv och avsikten är att lösning-
41004: ende från invånarnas behov intogs i statsbudge- en skall tjäna hela trakten. Kommunema i trak-
41005: ten för 1992 två statliga vattenförsörjningsarbe- ten har i de utlåtanden som de gett med anled-
41006: ten som h,!lvudsakligen skulle tjäna vattenförsörj- ning av utredningen understött denna lösning och
41007: ningen i Aho med omnejd. Projekten lades emel- man har redan börjat bereda de planer och vatten-
41008: lertid ned i statsbudgeten för 1995 efter det att rättsliga tillståndsansökningar som behövs för att
41009: Åbo stad för egen del hade förkastat finansiering- lösningen skall kunna förverkligas. Beslutet om
41010: en och genomförandet av det planerade vatten- statens eventuella medverkan i detta storprojekt
41011: försörjningssystemet. kommer att fattas separat efter att de planer och
41012: 1 stället för de projekt som inställts ingick i utredningar som behövs senare blivit klara och
41013: statsbudgeten för 1995 ett första anslag för ett efter att kommunerna i området har nått enighet
41014: vattenförsörjningsprojekt på linjen Virttaa-S:t om projektet.
41015: Karins. Detta projekt blev fårdigt i början av Med stöd av det ovan anförda anser regering-
41016: 1999 och tack vare det har vattenförsörjningen i en att frågan inte i detta skede ger anledning till
41017: de östliga kommunerna i Åbotrakten också den- fler åtgärder.
41018: na sommar fungerat klanderfritt. Under den
41019:
41020:
41021: Helsingfors den 4 oktober 1999
41022:
41023: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
41024:
41025:
41026:
41027: 3
41028: KK 418/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
41029:
41030:
41031:
41032:
41033: KIRJALLINEN KYSYMYS 418/1999 vp
41034:
41035: Ajoneuvoveron periminen
41036:
41037:
41038:
41039:
41040: Eduskunnan puhemiehelle
41041:
41042: Laki ajoneuvoverosta määrää, että ajoneuvon nen eli ajoneuvon edellinen omistaja maksakaan
41043: omistaja tai rekisteriin merkitty haltija on velvol- veroa eräpäivään mennessä, ajoneuvon uusi
41044: linen suorittamaan ajoneuvosta ajoneuvoveroa. omistaja joutuu maksamaan hänelle kuulumatto-
41045: Ajoneuvoveroasetuksen mukaan on kiellettyä man veron tai hän ei saa käyttää ajoneuvoa.
41046: käyttää ajoneuvoa, jonka ajoneuvovero on mak-
41047: samatta. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
41048: Ajoneuvoa myytäessä tai luovutettaessa vero- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
41049: velvollisen on annettava ajoneuvon mukana ve- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41050: rolippu tai tosite veron suorittamisesta, jos se on vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41051: myyjän tai luovuttajan hallussa. Ajoneuvohallin-
41052: tokeskus voi myös antaa ajoneuvon ostajalle tai Mitä hallitus aikoo tehdä, että verovel-
41053: haltijaksi merkittävälle henkilölle tiedon maksa- vollisen eli ajoneuvon edellisen omista-
41054: matta olevasta ajoneuvoverosta. jan maksamattajättämä ajoneuvovero ei
41055: Jos ajoneuvo vaihtaa omistajaa ennen kuin jää ajoneuvon uuden omistajan rasit-
41056: ajoneuvovero on erääntynyt eikä verovelvolli- teeksi?
41057:
41058:
41059: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
41060:
41061: Päivi Räsänen /skl
41062:
41063:
41064:
41065:
41066: Versio 2.0
41067: KK 418/1999 vp- Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
41068:
41069:
41070:
41071:
41072: Eduskunnan puhemiehelle
41073:
41074: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa uuden omistajan tai haltijan toimesta. Veron suo-
41075: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, rittamatta jättämisestä seuraavan käyttökiellon
41076: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tarkoituksena on estää veron kiertäminen ja osal-
41077: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä- taan varmistaa se, että vero kertyy tehokkaasti.
41078: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Koska verovelvollisuus perustuu ajoneuvon
41079: KK 41811999 vp: omistukseen tai hallintaan verokauden alkaessa,
41080: veron voisi helposti kiertää siirtämällä ajoneuvo
41081: Mitä hallitus aikoo tehdä, että verovel- nimellisesti verokauden alun ajaksi varattoman
41082: vollisen eli ajoneuvon edellisen omista- henkilön nimiin.
41083: jan maksamattajättämä ajoneuvovero ei Verolippu veron suorittamista varten lähete-
41084: jää ajoneuvon uuden omistajan rasit- tään verovelvolliselle vasta verokauden alettua,
41085: teeksi? jolloin verovastuu voidaan perustaa kalenteri-
41086: vuoden alun ajoneuvorekisteritietoihin. Jos ve-
41087: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ron maksuajankohta yhdistettäisiin verovastuun
41088: vasti seuraavaa: syntyajankohtaan eli kalenterivuoden alkuun, ve-
41089: Vuotuinen ajoneuvovero koskee suurta ajoneu- roliput olisi kirjoitettava hyvissä ajoin ennen
41090: vomäärää. Lähtökohtana veroa säädettäessä oli, vuodenvaihdetta, jolloin verovastuu useassa ta-
41091: että sen tulee olla sekä verovelvollisten että vero- pauksessa perustuisi alun alkaen vanhentunei-
41092: viranomaisten kannalta mahdollisimman selkeä siin rekisteritietoihin. Tälläinen malli olisi perus-
41093: ja yksinkertainen. Keskeisenä seikkana pidettiin teiltaan epätyydyttävä ja johtaisi käytännössä lu-
41094: myös verotuksen valvonnan helppoutta ja veron kuisiin veronoikaisuihin.
41095: alhaisia hallinnointikustannuksia. Näistä syistä Verovastuun syntymisen ja veron maksuajan-
41096: vero säädettiin ajoneuvokohtaiseksi eikä maksa- kohdan välinen ajallinen viive merkitsee luon-
41097: jakohtaiseksi. Vero perustuu ajoneuvon omistuk- nollisesti sitä, että auton omistajan vaihtuessa ve-
41098: seen tai hallintaan verokauden eli kalenterivuo- rokauden alettua mutta ennen veron eräpäivää ja
41099: den alkaessa. Ratkaisevaa verovastuun syntymi- maksamista ostajan on syytä vaatia selvitys ve-
41100: sen kannalta on kunkin ajoneuvon osalta tämän ron maksamisesta myyjältä, joka on lain mukaan
41101: päivän rekisteritiedot verosta vastuussa. Lisäksi asiasta kannattaa ottaa
41102: Ajoneuvoveron autokohtaisuus merkitsee yh- selvä maininta kauppasopimukseen. Järjestäyty-
41103: täältä sitä, että vero kannetaan kustakin autosta neen autokaupan vakiosopimuksissa on ehto,
41104: vain kertaalleen, joten auton omistajan vaihtues- jonka mukaan myyjä vastaa verosta, jonka perus-
41105: sa kesken verokauden uusi omistaja voi lukea te on syntynyt ennen kaupantekopäivää. Siten au-
41106: suoritetun veron hyödykseen. Toisaalta maksa- toliikkeet vastaavat maksamattomista veroista
41107: maton vero seuraa rasitteena ajoneuvon mukana. myös sopimukseen perustuen. Koska suurin osa
41108: Jos alkuperäinen verovelvollinen jättää veron autokaupoista tehdään autoliikkeissä, kysymyk-
41109: maksamatta, ajoneuvo on käyttökiellossa, josta sessä tarkoitettu ongelma tulee esille lähinnä yk-
41110: vapautumisen edellytyksenä on, että autosta me- sityishenkilöiden välisissä autokaupoissa. Ajo-
41111: nevä ajoneuvovero maksetaan joko entisen tai neuvohallintokeskus onkin pyrkinyt ohjeista-
41112:
41113:
41114: 2
41115: Ministerin vastaus KK 418/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
41116:
41117:
41118: maan asiaa siten, että maksamaton vero otettai- ajoneuvojen omistajan vaihdosten suuri luku-
41119: siin kauppahinnassa huomioon. Jos ostaja ei saa määrä, kysymyksessä tarkoitettuja uutta omista-
41120: varmuutta veron suorittamisesta, kauppahintaa jaa koskevia tilanteita esiintyy melko harvoin.
41121: tulisi alentaa veron määrällä. Tämän vuoksi ja koska veron maksamatta jäämi-
41122: Vuotuinen ajoneuvovero kertyy poikkeuksel- sestä seuraava auton käyttökielto on keskeinen
41123: lisen hyvin. Vuoden alun rekisteritietojen perus- osa ajoneuvoverojärjestelmän toimivuutta, halli-
41124: teella kannettavasta verosta maksamattomien ve- tus ei ainakaan tässä vaiheessa näe syytä ryhtyä
41125: rojen osuus on vähäinen. Kun otetaan huomioon muutoksiin.
41126:
41127:
41128: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
41129:
41130: Ministeri Suvi-Anne Siimes
41131:
41132:
41133:
41134:
41135: 3
41136: KK 418/1999 vp- Päivi Räsänen /skl Ministems svar
41137:
41138:
41139:
41140:
41141: Tili riksdagens talman
41142:
41143: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger Syftet med förbudet att inte använda fordonet
41144: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av som följer om skatten inte betalas är att förhindra
41145: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päi- kringgående av skattskyldighet och att säkerstäl-
41146: vi Räsänen /tkf undertecknade skriftliga spörs- la att skatten inflyter på ett effektivt sätt. Efter-
41147: mål SS 418/1999 rd: som skattskyldigheten baserar sig på ägorätt el-
41148: ler besittning vid skatteperiodens början kan
41149: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta skatten lätt kringgås så att fordonet formelit
41150: för att den fordonsskatt som den skatt- skrivs i en obemedlad persons namn före en ny
41151: skyldiga, dvs.fordonetsföregående äga- skatteperiod börjar.
41152: re har underlåtit att betala inte belastar Debetsedeln skickas tili den skattskyldige
41153: den nya ägaren? först då skatteperioden börjat, vilket innebär att
41154: skattskyldigheten kan baseras på de fordonsre-
41155: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- gisteruppgifter som gälier vid ingången av det
41156: föra följande: nya kalenderåret. Om betalningstidpunkten
41157: Den fordonsskatt som årligen skali betalas gälier kopplas tili den tidpunkt då skattskyldigheten
41158: ett stort antal fordon. Utgångspunkten då lagen börjar, dvs. tili ingången av kalenderåret borde
41159: stiftades var att den skali vara så klar och enkel debetsedlama skrivas ut i god tid före årsskiftet,
41160: som möjligt med tanke på både de skattskyldiga vilket betyder att skattskyldigheten i de flesta fali
41161: och skattemyndighetema. En viktig faktor var från början skulle basera sig på föråldrade regis-
41162: också att beskattningen skulie vara lätt att över- teruppgifter. En sådan modeli som utgångspunkt
41163: vaka och förvaltningskostnadema för skatten lå- vore otilifredsstäliande och skulie i praktiken
41164: ga. Av dessa orsaker bestämdes att skatten skali leda tili otaliga skatterättelser.
41165: gälia fordonet och inte ägaren. Skatten baserar Ett sådant tidsgapp melian den tidpunkt då
41166: sig på ägorätt elier besittning vid ingången av skattskyldigheten uppstår och betalningstidpunk-
41167: skatteperioden, dvs. kalenderåret. Det avgörande ten innebär naturligtvis att köparen, då ägorätten
41168: i fråga om vem som är skattskyldig är register- tili ett fordon ändras när skatteperioden har bör-
41169: uppgiftema för fordonet denna dag. jat men före förfallodagen och betalningen av
41170: Det att fordonsskatt gälier ett visst fordon skatten, har skäl att begära en utredning om be-
41171: innebär att skatten uppbärs för fordonet endast en talning av skatten av försäljaren som enligt lag är
41172: gång, vilket innebär att den nya ägaren kan räkna ansvarig för skatten. Dessutom är det skäl att ha
41173: sig skatten tiligodo om fordonet byter ägare mitt ett omnämnande om detta i köpebrevet. 1 veder-
41174: under skatteperioden. Å andra sidan följer en tagna avtal inom den organiserade bilhandeln in-
41175: obetald skatt med fordonet som belastning. Om går ett vilikor enligt vilket försäljaren är ansva-
41176: den som ursprungligen är skattskyldig inte beta- rig för en skatt beträffande viiken skyldigheten
41177: lar skatten, är det förbjudet att använda fordonet, har uppstått före köpedagen. Sålunda svarar bil-
41178: och förutsättningen för att fordonet får användas affårema också enligt avtalen för obetalda skat-
41179: är att fordonsskatten betalas antingen av den ter. Eftersom största delen av bilköpen sker i bil-
41180: gamla eller den nya ägaren elier innehavaren. affårerna uppstår det problem som nämns i spörs-
41181:
41182:
41183: 4
41184: Ministerns svar KK 418/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
41185:
41186:
41187: målet närmast i bilhandel mellan privatpersoner. ter liten. Då man beaktar det stora antal fordon
41188: Därför har Fordonsförvaltningscentralen också som byter ägare förekommer den situation som
41189: strävat att ge sådana anvisningar att en obetald gäller en ny ägare som avses i spörsmålet relativt
41190: skatt skall beaktas i köpesumman. Om köparen sällan. På grund härav och då förbudet att använ-
41191: inte kan vara säker på om skatten har betalats bör da fordonet på grund av obetald skatt utgör en
41192: priset sänkas med skattebeloppet. central faktor med tanke på fordonskattesyste-
41193: Den årliga bilskatten inflyter ovanligt bra. Av mets smidighet anser regeringen att det inte i det-
41194: den skatt som uppbärs på basis av registrerupp- ta skede finns anledning till åtgärder.
41195: gifterna i början av året är andelen obetalda skat-
41196:
41197:
41198: Helsingfors den 29 september 1999
41199:
41200: Minister Suvi-Anne Siimes
41201:
41202:
41203:
41204:
41205: 5
41206: KK 419/1999 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok
41207:
41208:
41209:
41210:
41211: KIRJALLINEN KYSYMYS 419/1999 vp
41212:
41213: Ajoharjoitteluratojen toiminnan tukeminen
41214:
41215:
41216:
41217:
41218: Eduskunnan puhemiehelle
41219:
41220: Jalasjärvelle rakennettiin 1980-luvun loppupuo- kellutus aiheuttivat sen, että rakentamislainojen
41221: lella ajokorttiasetuksen muutokseen liittyen ajo- markkamääräinen arvo nousi vajaasta
41222: harjoittelurata. Rata valmistui kesäkuussa 1990 5 miljoonasta markasta 11,5 miljoonaan mark-
41223: ja Autorekisterikeskus hyväksyi sen 6. 7.1990. kaan. Säätiön lainamäärä on tällä hetkellä n.
41224: Rata palvelee koko suomenkielistä Etelä-Pohjan- 10 miljoonaa markkaa. Lisäpaineita tuovat lisäk-
41225: maata ja sitä käyttää 22 autokoulua yhteensä si lähivuosina edessä olevat uusintainvestoinnit
41226: 17 paikkakunnalta. Liukkaan kelin harjoittelun
41227: suorittaa vuosittain n. 2 000 ykkösvaiheen ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
41228: n. 2 000 kakkosvaiheen aj okokelasta. sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
41229: Rata rakennettiin palvelemaan myös raskaan tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41230: liikenteen koulutustarvetta, mikä lisäsi radan ra- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41231: kentamiskustannuksia noin kahdella miljoonalla
41232: markalla. Valtio ei osallistunut radan rakenta- Onko hallitus tietoinen ajoharjoittelura-
41233: miskustannuksiin. tojen tukalista taloudellisista tilanteista
41234: Rataa ylläpitävään säätiöön kuuluu perustaja- ja
41235: jäseninä seitsemän kuntaa/kaupunkia sekä viisi
41236: yhdistystä ja yhteisöä. katsooko hallitus olevan mahdollista oh-
41237: Radan rakentaminen rahoitettiin säätiön toi- jata liikennevakuutuslain 18 a §:ssä
41238: mesta ensi vaiheessa helibor-sidonnaisella lai- mainittuja, liikenneturvallisuuden edis-
41239: nalla, joka muutettiin valuuttaluotoksi korkokus- tämiseen tarkoitettuja varoja taloudelli-
41240: tannusten pienentämiseksi. Marraskuussa 1991 sissa vaikeuksissa olevien ajoharjoitte-
41241: toteutettu devalvaatio ja sen jälkeinen markan luratojen toiminnan turvaamiseen?
41242:
41243:
41244:
41245: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
41246:
41247: Pertti Mäki-Hakola /kok
41248:
41249:
41250:
41251:
41252: Versio 2.0
41253: KK 419/1999 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok Ministerin vastaus
41254:
41255:
41256:
41257:
41258: Eduskunnan puhemiehelle
41259:
41260: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa joittelurataverkko on totmtva sekä palvelujen
41261: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, saatavuuden että asiakashinnoittelun ja ratojen
41262: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen toiminnan itsekannattavuuden osalta.
41263: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Liikenneministeriö avusti ratojen rakentamis-
41264: Mäki-Hakolan /kok näin kuuluvan kirjallisen ky- ta kaikkiaan 8 miljoonalla markalla. Jalasjärven
41265: symyksen KK 419/1999 vp: rata sai v. 1990 rakentamiseen valtionapua
41266: 270 000 markkaa avustuksen suuruuden nouda-
41267: Onko hallitus tietoinen ajoharjoittelura- tellessa muiden ratojen saamaa avustusta.
41268: tojen tukalista taloudellisista tilanteista Rakennuskustannukset vaihtelivat suuresti,
41269: ja mikä johtui pääosin rakennettavan alueen maape-
41270: rästä. Jalasjärven rata rakennettiin maaperälle,
41271: katsooko hallitus olevan mahdollista oh- jossa perustustöiden kustannukset kohosivat
41272: jata liikennevakuutuslain 18 a §:ssä merkittävästi muita vastaavia ratahankkeita suu-
41273: mainittuja, liikenneturvallisuuden edis- remmiksi.
41274: tämiseen tarkoitettuja varoja taloudelli- Maahamme rakennettiin kaikkiaan neljä myös
41275: sissa vaikeuksissa olevien ajoharjoitte- raskaan kaluston käyttöön soveltuvaa ajoharjoit-
41276: luratojen toiminnan turvaamiseen? telurataa. Suunnitteluvaiheessa lähinnä paikalli-
41277: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sen ammatillisen kurssikeskuksen vuokrakäyttö
41278: vasti seuraavaa: arvioitiin melko suureksi. Kun ammattikoulutus-
41279: järjestelmä muuttui, niin ajoharjoitteluratojen
41280: Ajokortin saannin edellyttämän kuljettajaopetuk- käyttö raskaan kaluston koulutuksessa jäi merkit-
41281: sen uudistamisen yhteydessä vuosina 1989 ja tävästi ennakkoarvioita pienemmäksi, mikä on
41282: 1990 ja sen jälkeen maahamme rakennettiin 30 aiheuttanut osaltaan vaikeuksia saada ratojen ta-
41283: ympärivuotista ajoharjoittelurataa ja lisäksi La- lous toimimaan Iasketulla tavalla.
41284: pin läänin alueelle talvikäyttöisiä ratoja tarpeen Tieliikennelain 69 §:n mukaan kuljettajaope-
41285: mukaan. tuksen antamista varten tarpeellisten ajoharjoit-
41286: Ratojen sijoittelua harkittaessa lähdettiin kah- teluratojen perustamis- ja käyttökustannuksiin
41287: desta periaatteesta: ensinnäkin ratojen tulisi si- voidaan harkinnan mukaan myöntää valtionavus-
41288: joittua siten, että kaikilla ajokortin hankkijoilla tus ta. Rataverkon rakentamisen jälkeen valtion
41289: olisi kohtuullinen matka ajoharjoitteluradalle ja budjetissa ei ole osoitettu varoja tähän tarkoituk-
41290: toisaalta ratojen vaikutusalueen tulisi olla riittä- seen.
41291: vän suuri käyttäjämäärältään, jotta taattaisiin ra- Muun muassa Jalasjärven ajoharjoittelurata on
41292: kennusvaiheen jälkeisen toiminnan itsekannatta- lähestynyt liikenneministeriötä avustusanomuk-
41293: vuus. sin, joten liikenneministeriö on tietoinen radan
41294: Sijoituspaikkasuunnittelussa otettiin huo- taloudellisesta tilanteesta, mutta liikenneministe-
41295: mioon väestön painopistealueet, autokoulujen si- riöllä ei mahdollisuutta tällä hetkellä avustaa yk-
41296: jainti ja oppilasmäärät sekä muotoutuneet ta- sittäistä ajoharjoittelurataa.
41297: lous- ja työssäkäyntialuejaot. Nykyinen ajohar-
41298:
41299:
41300: 2
41301: Ministerin vastaus KK 419/1999 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok
41302:
41303:
41304: Liikennevakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitettu Valtaosa ajoharjoitteluradoista on vakiinnut-
41305: ns. liikenneturvallisuusmaksu voidaan säännök- tanut taloudellisen tilansa. Ratojen perusteelli-
41306: sen mukaan määrätä käytettäväksi sellaisen toi- nen uusimistarve tulee kuitenkin esiin monilla ra-
41307: minnan tukemiseen, jolla harkitaan olevan yleis- doilla lähivuosina. Tämä saattaa aiheuttaa pai-
41308: tä merkitystä liikenneturvallisuuden edistämisel- neita arvioida uudelleen ratojen rahoitusta. Lii-
41309: le. Tämä maksu on käytännössä osoitettu Liiken- kenneministeriön mielestä ajoharjoitteluratojen
41310: neturvan ja Liikennevakuutuskeskuksen liiken- rahoituksen on kuitenkin ensisijaisesti perustut-
41311: neturvallisuustyöhön. Sen jakamista yksittäisten tava käyttäjiltä perittäviin maksuihin.
41312: paikallisten hankkeiden tukemiseen ei voida pi-
41313: tää tarkoituksenmukaisena.
41314:
41315:
41316: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
41317:
41318: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
41319:
41320:
41321:
41322:
41323: 3
41324: KK 419/1999 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok Ministerns svar
41325:
41326:
41327:
41328:
41329: Tili riksdagens talman
41330:
41331: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger cens tillgänglighet, prissättningen för kunderna
41332: har Ni, Fru talman, till vederhörande medlem av och även i fråga om den företagsekonomiska lön-
41333: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pert- samheten hos verksamheten på hanorna.
41334: ti Mäki-Hakola /saml undertecknade skriftliga Trafikministeriet histod vid hyggandet av ha-
41335: spörsmål SS 419/1999 rd: norna med sammanlagt 8 milj. mk. År 1990 fick
41336: hanan i Jalasjärvi 270 000 mk i statshidrag. Be-
41337: Ar regeringen medveten om att övnings- loppet motsvarade tili storleken det understöd
41338: banorna befinner sig i en besvärlig eko- som andra hanor fick.
41339: nomisk situation och Byggkostnaderna växlade i hög grad, vilket
41340: huvudsakligen herodde på terrängen i viiken ha-
41341: anser regeringen att det är möjligt att nan skulle hyggas. Banan i Jalasjärvi hyggdes i
41342: rikta medel som nämns i 18 a § trafik- en terräng där kostnaderna för grundläggningsar-
41343: försäkringslagen och som är avsedda att hetet hlev avsevärt mycket högre än för andra
41344: användas i syfte att främja trafiksäker- motsvarande hanprojekt.
41345: heten tili att trygga verksamheten på öv- 1 vårt land hyggdes allt som allt fyra övnings-
41346: ningsbanor med ekonomiska problem? hanor som även lämpar sig för användning för
41347: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tunga fordon. 1 planeringsskedet uppskattade
41348: föra följande: man att den lokala yrkeskurscentralen ofta skulle
41349: hyra hanan för sitt hruk. När yrkesuthildnings-
41350: 1 samhand med att den föraruthildning som krävs systemet ändrades minskade användningen av
41351: för att en person skall få körkort reviderades övningshanorna i föraruthildningen för tunga
41352: 1989 och 1990 och efter det har 30 övningshanor fordon avsevärt i jämförelse med förhandsupp-
41353: hyggts i vårt land och därtill hyggdes i Lapp- skattningarna. Detta har för sin del gjort det svå-
41354: lands Iän hanor för vinterhruk enligt hehov. rare för banorna att få sin ekonomi att fungera på
41355: Placeringen av hanorna övervägdes utgående heräknat sätt.
41356: från två principer: för det första skulle hanorna Enligt 69 § vägtrafiklagen kan för anlägg-
41357: placeras så att alla som skaffar sig körkort har ett nings- och driftskostnaderna för övningshanor
41358: överkomligt avstånd till övningshanan och för för förarundervisning beviljas statsbidrag enligt
41359: det andra skulle hanornas verkningsområden prövning. Efter att hannätverket hyggdes har
41360: vara tillräckligt stora så att användarantalet ga- medel inte anvisats för detta ändamål i statshud-
41361: ranterar att verksamheten efter hyggskedet är fö- geten.
41362: retagsekonomiskt lönsam. Bland annat övningshanan i Jalasjärvi har an-
41363: 1 planen över placeringsorterna heaktades hållit om understöd av trafikministeriet, och där-
41364: även tyngdpunktsområdena med hänsyn till he- för är trafikministeriet medvetet om banans eko-
41365: folkningen, hilskolornas placering och antal nomiska situation, men trafikministeriet har för
41366: elever samt de ekonomiska regioner och pend- tillfållet inte möjlighet att understöda en enskild
41367: lingsregioner som hildats. Det nuvarande nätver- övningshana.
41368: ket av övningshanor fungerar i fråga om servi-
41369:
41370:
41371: 4
41372: Ministems svar KK 419/1999 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok
41373:
41374:
41375: Den s.k. trafiksäkerhetsavgift som avses De flesta övningsbanor har stabiliserat sin
41376: 18 a § trafikförsäkringslagen kan enligt bestäm- ekonomiska situation. Inom de närmaste åren blir
41377: melsen användas för att stöda verksamhet som det dock nödvändigt att göra grundliga förbätt-
41378: prövas vara av allmän betydelse för främjandet ringar på många av banoma. Detta kan förorsaka
41379: av trafiksäkerheten. Denna avgift har i praktiken press på att på nytt uppskatta finansieringen av
41380: anvisats Trafikskyddet och trafikförsäkringscen- banoma. Trafikministeriet anser att finansiering-
41381: tralen för arbete som främjar trafiksäkerheten. en av övningsbanoma i första hand skall basera
41382: Det kan inte anses ändamålsenligt att avgiften sig på de avgifter som uppbärs hos användama.
41383: skulle delas ut för att stöda enskilda lokala pro-
41384: jekt.
41385:
41386:
41387:
41388: Helsingfors den 7 oktober 1999
41389:
41390: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
41391:
41392:
41393:
41394:
41395: 5
41396: KK 420/1999 vp- Mikko Elo /sd
41397:
41398:
41399:
41400:
41401: KIRJALLINEN KYSYMYS 420/1999 vp
41402:
41403: Ansiotulovähennyksen myöntäminen työttö-
41404: mille
41405:
41406:
41407:
41408:
41409: Eduskunnan puhemiehelle
41410:
41411: Tällä vuosikymmenellä on karsittu valtion me- erityisesti työllisyyssyistä kohdentaa vain pieni-
41412: noja varsin voimakkaalla kädellä. Osin menoja ja keskituloisille. Ansiotuloihin kohdistunutta
41413: on leikattu puhtaasti menopaineiden vuoksi, mut- vähennystä on jatkettu vuoden 1997 jälkeen niin,
41414: ta usein niillä on pyritty lisäämään kannustavuut- ettei sitä ole myönnetty työttömille eikä eläk-
41415: ta yhteiskunnassa. Tämän vuosikymmenen puoli- keensaaj ille.
41416: välissä oli vallalla sellainen käsitys, että pelkäs- Kunnallistalouden joutuessa yhä suurempiin
41417: tään poistamalla eräitä työntekoa muka estäviä vaikeuksiin olisi syytä rajata ansiotulovähennys
41418: etuuksia ja tukia voitaisiin merkittävästi edistää esim. alle 180 000 markan tuloihin eli kohdistaa
41419: työllistymistä ja laskea työttömyyttä. Kannustin- ansiotulovähennys juuri pieni- ja keskituloisille,
41420: loukkujen nimissä tehdyt leikkaukset kohdistui- kuten oli alkuperäinen tarkoitus. Samalla se kui-
41421: vat erityisesti työttömiin ja eläkkeensaajiin. Nyt tenkin tulisi ulottaa myös maamme työttömiin.
41422: kun leikkauksista on kulunut riittävästi aikaa, Eläkkeensaajien osalta vastaavanlainen korjaus
41423: voidaan arvioida niiden tehoa ja vaikutusta. Il- tulisi tehdä eläketulovähennykseen pieni- ja kes-
41424: meisesti on niin, että kannustavuuden kautta ta- kituloisten eläkkeensaajien ostovoiman turvaa-
41425: pahtunut työllistyminen ja työttömyyden lasku miseksi.
41426: on jäänyt yleisiä uskomuksia pienemmäksi.
41427: Työttömiin kohdistuneista toimista kaikkein Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
41428: merkittävin on ollut vuoden 1997 alusta voimaan sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
41429: tullut verotuksen uudistus, jossa työttömiltä vie- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41430: tiin oikeus ansiotulovähennykseen kunnallisve- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41431: rotuksessa. Eriarvoisuutta lisäsi edelleen se, että
41432: saman vuoden alusta ansiotulovähennys laajen- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
41433: nettiin koskemaan myös jopa yli 300 000 mar- tyä kunnallisverotuksessa annettavan
41434: kan tuloja. Tämä on osaltaan merkittävästi hei- ansiotulovähennyksen rajaamiseksi pie-
41435: kentänyt myös kunnallistaloutta verotulojen su- ni- ja keskituloisiin ja sen myöntämisek-
41436: pistumisen myötä. Alunperinhän vähennys piti si myös työttömille?
41437:
41438:
41439: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
41440:
41441: Mikko Elo /sd
41442:
41443:
41444:
41445: Versio 2.0
41446: KK 420/1999 vp - Mikko Elo /sd Ministerin vastaus
41447:
41448:
41449:
41450:
41451: Eduskunnan puhemiehelle
41452:
41453: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa tulon tosiasiallinen verotus muodostuu ankaram-
41454: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, maksi. Ansiotulovähennyskään ei käännä tilan-
41455: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen netta palkkatulon hyväksi.
41456: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Hallitusohjelman mukaan ansiotulovähennys-
41457: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tä korotetaan siten, että se kohdistuu aiempaa
41458: KK 42011999 vp: voimakkaampana pieni- ja keskituloisiin. Tämä
41459: merkitsee etenemistä juuri siihen suuntaan, mitä
41460: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- kysymyksen tekijäkin esittää. Vähennyksen ulot-
41461: tyä kunnallisverotuksessa annettavan taminen myös työttömyysetuuksiin ei kuiten-
41462: ansiotulovähennyksen rajaamiseksi pie- kaan ole perusteltua, koska tällöin heikennettäi-
41463: ni- ja keskituloisiin ja sen myöntämisek- siin työnteon kannustavuutta. Työttömyysturvan
41464: si myös työttömille? varassa elävien asemaa on voitu parantaa sekä
41465: yleisillä ansiotuloveron, lähinnä sairausvakuu-
41466: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tusmaksun, kevennyksillä että päivärahan tasoon
41467: vasti seuraavaa: tehdyillä korotuksilla.
41468: Ansiotulovähennyksen rajaaminen palkka- ja Eläkkeensaajien asemaan ei ansiotulovähen-
41469: yritystulon perusteella myönnettäväksi on osal- nyksen muutoksilla ole ollut vaikutusta, koska
41470: taan parantanut työnteon kannustavuutta sosiaa- eläketulo ei aiemminkaan ole oikeuttanut kysei-
41471: lituen varassa elämiseen verrattuna. Rajaamises- seen vähennykseen. Verovähennysten kasvatta-
41472: ta huolimatta työttömyys- tai sairauspäivärahaa misella ei muutoinkaan voida parantaa pienitu-
41473: saavan verotus on kaikilla tulotasoilla kevyem- loisimpien eläkeläisten toimeentuloa, koska he
41474: pää tai enintään yhtä kireää kuin palkansaajan eivät maksa lainkaan veroa. Hallitus onkin kir-
41475: verotus. Tämä asiaintila johtuu palkansaajan uu- jannut ohjelmaansa, että täyden kansaneläkkeen
41476: sista maksuista eli työeläke-ja työttömyysvakuu- määrää korotetaan 50 markalla kuukaudessa vuo-
41477: tusmaksuista. Vaikka nämä maksut ovat verovä- den 2002 alusta normaalin indeksitarkistuksen li-
41478: hennyskel poisia, verovähennykses tä saatava säksi. Tämä toimenpide parantaa merkittävim-
41479: hyöty kompensoi vain osan maksuista aiheutu- min juuri pienituloisten sekä lisäksi keskitulois-
41480: vasta rasituksesta ja tämän seurauksena palkka- ten eläkeläisten asemaa.
41481:
41482:
41483:
41484: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
41485:
41486: Ministeri Suvi-Anne Siimes
41487:
41488:
41489:
41490:
41491: 2
41492: Ministems svar KK 420/1999 vp- Mikko Elo /sd
41493:
41494:
41495:
41496:
41497: Tili riksdagens talman
41498:
41499: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger förvärvsinkomstavdraget förbättrar situationen
41500: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av till förmån för löneinkomsten.
41501: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik- Enligt regeringsprogrammet höjs förvärvsin-
41502: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS komstavdraget så att det i högre grad än tidigare
41503: 420/1999 rd: gäller personer med små eller medelstora inkom-
41504: ster. Detta innebär en utveckling just i den rikt-
41505: Vi/ka åtgärder ämnar regeringen vidta ning som spörsmålsställaren föreslår. Det är dock
41506: för att det förvärvsinkomstavdrag som inte motiverat att utsträcka avdraget till att gälla
41507: får göras vid kommunalbeskattningen också arbetslöshetsförmånema, eftersom det då
41508: ska/1 begränsas tili inkomsttagare med blir mindre lockande att arbeta. Ställningen för
41509: små och medelstora inkomster och be- personer som lever på utkomstskydd för arbetslö-
41510: viljas även arbetslösa? sa har kunnat förbättras både med hjälp av all-
41511: männa lättnader inom inkomstbeskattningen,
41512: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- närmast av sjukförsäkringspremien, och förhöj-
41513: föra följande: ning av dagpenningens nivå.
41514: Begränsningen av förvärvsinkomstavdraget så Ändringen av förvärvsinkomstavdraget har
41515: att det gäller endast löne- och företagsinkomster inte inverkat på pensionstagamas ställning efter-
41516: gör att det är mera lockande att arbeta än att leva som pensionsinkomst inte heller tidigare har be-
41517: på socialstöd. Trots begränsningen är beskatt- rättigat till avdraget i fråga. Man kan inte heller
41518: ningen av dem som får arbetslöshets- eller sjuk- annars förbättra utkomsten för pensionärer med
41519: dagpenning inom alla inkomstnivåer lättare eller små pensioner genom att öka skatteavdragen ef-
41520: högst lika hård som beskattningen av löntagare. tersom de inte betalar någon skatt alls. Regering-
41521: Detta faktum föranleds av löntagamas nya avgif- en har också skrivit in i sitt program att beloppet
41522: ter, dvs. arbetspensionsavgiften och arbetslös- av full pension höjs med 50 mk i månaden räknat
41523: hetsförsäkringspremien. Trots att dessa avgifter från ingången av 2002 utöver den normala index-
41524: är avdragsgilla kompenserar nyttan av skatteav- justeringen. Denna åtgärd förbättrar bäst ställ-
41525: draget endast en del av den börda som avgiftema ningen för just sådan pensionärer som har små el-
41526: innebär, och till följd av detta blir beskattningen ler medelstora inkomster.
41527: av löneinkomster i själva verket hårdare. Inte ens
41528:
41529:
41530:
41531: Helsingfors den 1 oktober 1999
41532:
41533: Minister Suvi-Anne Siimes
41534:
41535:
41536:
41537:
41538: 3
41539:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025